2025 15.58 LABYRINTTI 1/2025 Mielenterveysomaisten keskusliitto – FinFami Näyttelijät Miia Nuutila ja Ella Pyhältö: Poikani, rakkaani -näytelmämme kuvaa, miltä tuntuu olla psyykkisesti sairastuneen läheinen Kun lapsen mieli sairastuu vakavasti LABYRINTTI125_kannet I ja IV.indd 1 1,9 miljoonaa suomalaista pitää mielenterveysjärjestöjen julkista rahoitusta erittäin tärkeänä Yli puolet omaisista on psyykkisesti kuormittuneita, ja palvelut riittämättömiä 30.9.2025 11:01:26

LABYRINTTI125_002-003_sisältö.indd 2 30.9.2025 11:03:10

LABYRINTTI 1/2025 KUVA: MARIKA FINNE Teema: Vanhemmuuden tukeminen 5 – TAIDE ON YLEISÖLLE LOISTAVA TAPA KÄSITELLÄ JA SANOITTAA VAIKEITA KOKEMUKSIA JA SIIHEN LIITTYVIÄ TUNTEITA. Tämä on viimeinen Labyrintti-lehti. Seuraa FinFamin somekanavia, joista löydät ajankohtaista tietoa mielenterveysomaisille tärkeistä teemoista. Tilaa myös uutiskirjeemme lähettämällä yhteystietosi osoitteeseen info@finfami.fi Pääkirjoitus: Kun muutoksen tuulet puhaltavat, suunta löytyy yhdessä 6 10 11 12 16 ”Taiteella on valtava kokemuksellinen merkitys” 17 Mielenterveysbarometri 2025: 1,9 miljoonaa suomalaista pitää mielenterveysjärjestöjen julkista rahoitusta erittäin tärkeänä 18 Yli puolet omaisista on psyykkisesti kuormittuneita, ja palvelut riittämättömiä 21 22 Rohkeus lisää rohkeutta – otetaan raha puheeksi 24 Koulukuraattori tukee oppilaan jaksamista ja koulunkäyntiä 26 Puheenjohtaja: Katsaus Mielenterveysomaisten keskusliitto – FinFamin historiaan 27 FinFami osallistui järjestöleikkauksia vastustavaan mielenosoitukseen 28 Vapaaehtoiset tekevät merkityksellistä työtä mielenterveysomaisten hyväksi 30 Mielenterveysperusteiset sairauspoissaolot kasvoivat erityisesti sote-alalla 32 33 FinFami Karjala ry on nyt totta! 34 Kolumni: Hei psyykkisesti oirehtivan läheinen, tule mukaan Prospect-ryhmään Kolumni: Vanhemmuus on pysyvää Runoja Kun lapsen mieli sairastuu vakavasti Kolumni: Mitä vanhemmuus ja parisuhde tarvitsevat, kun lapsi sairastuu psyykkisesti? Selvitys: Kunnat tehneet isoja panostuksia lasten ja nuorten hyvinvointiin Kela-asioiden hoitaminen läheisen puolesta onnistuu helposti OmaKelassa KANSIKUVA: MARJU LÖKSTRÖM Labyrintti-lehti on ainoa mielenterveysomaisille ja -omaishoitajille suunnattu lehti Suomessa. Lehti ilmestyy kaksi kertaa vuodessa. ● Julkaisija Mielenterveysomaisten keskusliitto – FinFami ry. ● Päätoimittaja Marika Finne ● Toimituksen osoite Mariankatu 13 a A 4, 00170 Helsinki p. 045 860 9343, jaana.saarelainen@finfami.fi ● Ilmoitusmyynti Jaana Martiskainen, TJM-Systems Oy, p. 044 566 7195, jaana.martiskainen@tjm-systems.fi ● Ilmoitusaineistot TJM-Systems Oy, PL 75, 02921 Espoo, p. 044 566 7032, aineistot@tjm-systems.fi ● Taitto PunaMusta, Sisältö- ja suunnittelupalvelut ● Painopaikka PunaMusta ● Tilaukset ja osoitteenmuutokset Labyrintti on jäsenetu alueellisille omaisyhdistyksille ja heidän jäsenilleen. Lehti ei ole tilattavissa. Mikäli henkilö haluaa lehden, hänen tulee liittyä jäseneksi omaisyhdistykseen. Myös yhteisöt voivat liittyä yhdistysten jäseniksi. Osoitteenmuutokset voi toimittaa suoraan paikallisyhdistykseen. 1/2025 LABYRINTTI125_002-003_sisältö.indd 3 3 30.9.2025 11:03:34

Oletko eronnut tai jäänyt leskeksi? Hae mukaan Eläkeliiton järjestämälle kurssille! Paras paikka toipua Helsinkiläisten mielenterveyskuntoutujien tukena jo vuodesta 1983 niemikoti.fi Erosta eheäksi® -kurssit on tarkoitettu avo- tai avioeron kohdanneille yli 50-vuotiaille. Yhtäkkiä yksin® -kurssit on suunnattu yli 50-vuotiaille leskeksi jääneille. Eläkeliitto järjestää uuteen elämäntilanteeseen sopeutumista tukevia kursseja yli 50-vuotiaille, vähintään puoli vuotta ja pääsääntöisesti korkeintaan kolme vuotta aiemmin eronneille tai leskeksi jääneille henkilöille. Kurssien tavoitteena on uusien näkökulmien saaminen muuttuneeseen elämäntilanteeseen ja oman identiteetin uudelleen rakentaminen. Tarkoituksena on löytää oma, uusi elämänpolku. Leskeyteen ja eroon liittyviä asioita käsitellään kursseilla yhdessä vertaisten kanssa ammattilaisten ohjauksessa. Kurssit ovat maksuttomia, mutta matkakulut ja mahdollinen omassa huoneessa majoittuminen maksetaan itse. Osallistuminen ei edellytä Eläkeliiton jäsenyyttä. Kurssit järjestetään Lehmirannan lomakeskuksessa, Salossa. Seuraava Erosta eheäksi® -kurssi: 25.–29.11.2025 Seuraava Yhtäkkiä yksin® -kurssi: 25.–29.11.2025 metsomaenkodit.fi Lisätietoja tulevista kursseista ja ohjeet kursseille ja ryhmiin hakemiseen: www.elakeliitto.fi/ sopeutuminen Yksilöllistä elämää aktiivisessa yhteisössä Asumis- ja tukipalveluja mielenterveystoipujille. www.lilinkoti.fi Läheinen ■ oletko uupunut, ahdistunut ■ tukahdutatko omat tunteet ja tarpeet ■ keskittyykö elämäsi vain muiden hoitamiseen Maivitan läheishoito voi auttaa Lisätietoa nettisivuiltamme www.maivita.fi/laheisriippuvuus Soita, kerromme lisää 0400 315 069 minnesotamallista hoitoa riippuvuuksiin 4 Labyrintti-1-25_ilmot.indd 2 LABYRINTTI125_004-005_pääkirjoitus.indd 4 MEDIAMYYNNIN AMMATTILAINEN PALVELUKSESSASI 1/2025 16.9.2025 15.58 30.9.2025 11:04:32

2025 15.58 PÄÄKIRJOITUS Tiina Puranen, toiminnanjohtaja, Mielenterveysomaisten keskusliitto – FinFami Kun muutoksen tuulet puhaltavat, suunta löytyy yhdessä H KUVA: MARIKA FINNE allituksen päätös kiittää lämpimästi kaikkia teitä leikata sosiaali- ja lukijoita yhteisestä matkastamme terveysjärjestöjen lehden parissa. rahoitusta on herätJos sinua kiinnostaa jatkostänyt laajaa huolta sakin saada tietoa ajankohtaisista kansalaisyhteiskunnassa. Leikmielenterveysomaisia koskettakaukset kohdistuvat suoraan vista teemoista sekä lukea kokejärjestöihin, jotka tekevät mustarinoita, ilmoita meille tärkeää työtä haavoittuvimsähköpostisi osoitteeseen massa asemassa olevien ihmisten info@finfami.fi . Näin sähköinen hyväksi – usein siellä, minne viraluutiskirjeemme tavoittaa sinutkin. linen palvelujärjestelmä ei ulotu. On selvää, että kansalaisyhteisSote-järjestöjen merkitys kunta ei ole jotain, mikä tapahtuu ulottuu paljon laajemmalle kuin valtiovallan ulkopuolella – se on usein ymmärretään. Ne eivät ole osa meitä kaikkia. Nyt on aika vain palveluntuottajia tai vertaisrakentaa siltoja järjestöjen, virantuen mahdollistajia. Järjestöt ovat omaisten, päättäjien ja muiden myös kansalaisyhteiskunnan kivitoimijoiden välille. Yhdessä tekejalkaa: demokratian arjen toteutmällä löydämme uusia tapoja tajia, osallisuuden rakentajia ja tukea ihmisiä, vahvistaa demoheikkojen äänen puolustajia. kratiaa ja rakentaa kestävää tuleIlman järjestöjen ääntä moni vaisuutta. yhteiskunnallinen epäkohta jäisi Kulttuuri tarjoaa tärkeän piiloon. väylän hyvinvoinnin vahvistamiSäästötoimet voivat tuoda seen. Taide on loistava tapa käsihetkellistä helpotusta valtiontatellä ja sanoittaa vaikeita kokelouden paineisiin, mutta ne ovat muksia ja tunteita, korostavat lyhytnäköisiä. Kun ehkäisevä myös lehteemme haastatteLUET VIIMEISTÄ LABYRINTTI-LEHTEÄ, työ vähenee, ongelmat kasaanlemat näyttelijät Miia Nuutila TILAA UUTISKIRJEEMME! tuvat ja niiden korjaaminen ja Ella Pyhältö. Heidän esittämaksaa myöhemmin moninkermänsä Poikani, rakkaani – erään taisesti. Tämä ei ole vain taloudellinen, vaan myös inhimillinen sairastuneen tarina on FinFamin kanssa yhteistyössä toteutettu kysymys. näytelmä, joka kuvaa koskettavasti äidin kokemuksia psyykkiSilti vaikeinakin aikoina on tärkeää katsoa eteenpäin. Toivo sesti sairastuneen poikansa rinnalla. Aihepiiri liittyy osuvasti ei synny siitä, että ongelmia vähätellään, vaan siitä, että niihin myös lehtemme teemaan, vanhemmuuden tukemiseen. tartutaan yhdessä. Näin olemme tehneet myös FinFami-järjesSamalla se muistuttaa, että kestävän yhteiskunnan rakentökentällä, kun kaksi alueellista FinFami-yhdistystämme sulautaminen vaatii muutakin kuin taloudellista tasapainoa – se tuivat yhteen Karjalan alueella ja Oulun Hyvän mielen talo tarvitsee myös inhimillisyyttä, osallisuutta ja rohkeutta nähdä liittyi jäsenyhdistykseksemme. arvo myös siellä, missä tuotto ei ole välitön. Sote-järjestöjen Muutos koskee myös käsissäsi olevaa Labyrintti-lehteä, joka tukeminen ei ole menoerä, vaan sijoitus toivoon, ihmisyyteen ja on toiminut jo yli 30 vuotta tiedonjakajana. Olemme uuden yhteiseen tulevaisuuteen. äärellä, kun lehti ilmestyy nyt viimeistä kertaa. Sekä minä että Se on sijoitus arvoihin, joista emme voi tinkiä. lehden pitkäaikainen päätoimittaja Marika Finne haluamme 1/2025 LABYRINTTI125_004-005_pääkirjoitus.indd 5 5 30.9.2025 11:04:33

”Taiteella on valtava kokemuksellinen merkitys” Näyttelijät Miia Nuutila ja Ella Pyhältö kiertävät Suomea esittämässä näytelmää nimeltään Poikani, rakkaani – erään sairastuneen tarina. Esitykseen liittyvien lavasteiden kantaminen autoon on tullut tutuksi. 6 LABYRINTTI125_006-009_pääjuttu.indd 6 1/2025 30.9.2025 11:06:27

Voiko taiteella muokata yhteiskunnallista mielipidettä? Poikani, rakkaani – erään sairastuneen tarina on koskettava esitys sairastuneesta ja hänen läheisestään. Näyttelijät Ella Pyhältö ja Miia Nuutila aikovat esittää sen syksyn aikana myös eduskunnassa. K 1/2025 LABYRINTTI125_006-009_pääjuttu.indd 7 ▲ ▲ un vajaan tunnin mittainen esitys on ohi, Ella Pyhältön ja Miia Nuutilan työpäivä ei suinkaan ole vielä lopussa. Poikani, rakkaani – erään sairastuneen tarina on näytelmä, jonka jälkeen yleisöllä on mahdollisuus keskustella aiheesta ja esittää tekijöille kysymyksiä. Pyhältö ja Nuutila kertovat, että joka kerta keskustelut ovat olleet vilkkaita ja osallistujille selvästi tärkeitä. – Olen ollut todella vaikuttunut siitä, miten rohkeasti ja vakuuttavasti ihmiset ovat kertoneet omasta elämästään ja miten luottamuksellinen ja herkkä ilmapiiri keskusteluissa on ollut, Miia Nuutila sanoo. Poikani, rakkaani kertoo läheisen sairastumisesta, pojasta ja äidistä ja hädästä. Poikaa esittää Ella Pyhältö, ja äitiä ja pojan nuoruuden rakkautta Miia Nuutila. Teoksessa on käytetty kolmea teosta ja runoja; pääteos on Märta Tikkasen runoteos Pimeys ilon syvyys, ja näytelmässä tekstejä on myös Anja Kaurasen romaanista Syysprinssi ja Harri Sirolan novellista Syysprinssin kalaretket. – Kaikki ovat hirmu hienoja tekstejä, ja yleisöltä on tullut palautetta, että teos on runollinen ja kaunis. Johtotähtemme Miian kanssa on ollut, että teoksessa sairastuneen ja läheisen elämää käsitellään kunnioittavasti. Myös toivon tunteen halusimme pitää mukana, Pyhältö kertoo. Näytelmän jälkeiset keskustelut ovat olleet merkityksellisiä myös näyttelijöille. 7 30.9.2025 11:06:28

Sekä Miia Nuutilalla että Ella Pyhältöllä on kokemus mielenterveysomaisena toimimisesta. ”Olen kauhean iloinen, että näistä asioista on alettu puhua”, näyttelijä Ella Pyhältö sanoo. Nuutila ja Pyhältö sanovat muistavansa tältä kiertueelta kunkin esityksen ilmapiirin, jopa yksittäisiä ihmisiä katsomosta. – Yleensä katsomo on näyttelijöille pimeä, mutta tässä esityksessä halusimme nähdä katsojat, Nuutila sanoo. ”On paljon nuoria ja nuorten idoleita, jotka puhuvat sekä psyykkisistä että fyysisistä sairauksista sosiaalisessa ja perinteisessä mediassa. Heidän esimerkillään on iso vaikutus, ja se muuttaa ilmapiiriä positiivisemmaksi”, toteaa näyttelijä Miia Nuutila. Vuosikymmenten aikana suhtautuminen mielenterveysongelmiin ja sen vaikutuksiin sairastuneen läheisille on mennyt eteenpäin. – En ainakaan itse kertonut lapsena asiasta yhtään mitään, sillä mielenterveysongelmilla oli siihen aikaan niin hirveä stigma. Olen kauhean iloinen, että näistä asioista on alettu puhua, Pyhältö sanoo. Nuutilalla on tuoreempi omaiskokemus. – Läheiseni mieli järkkyi pahasti, mutta hän sai apua ja tervehtyi. Molemmat naiset pitävät ongelmallisena sitä, että tänä päivänä kuulee paljon kokemuksia siitä, että hoitoon ei pääse, vaikka haluaisi. Nuutila sanoo tuntevansa paljon perheitä, joissa esimerkiksi nuorilla on ongelmia, mutta apua ei YKSI PAIKKA, JOSSA ESITYS nähdään, on eduskunta. Siellä Poikani, rakkaani nähdään marraskuussa. Näyttelijöille on tärkeää, että erityisesti lakeja säätävät kansanedustajat saavat kokemuksen siitä, millaista on sairastua psyykkisesti ja/tai olla sellaisen ihmisen läheinen. – Jos omassa lähipiirissä ei ole kokemusta, sen voi saada näytelmästä. Taiteella on valtava kokemuksellinen merkitys, Nuutila sanoo. Pyhältö on samaa mieltä. MOLEMMILLA NAISILLA ON Hänen mielestään taide avaa asioita, joita ei välttämättä numeOMAKOHTAISIA KOKEMUKSIA roiden takaa näe tai ymmärrä, jos MIELENTERVEYSOMAISENA oma kokemus aiheesta uupuu. TOIMIMISESTA. Molemmilla naisilla on omakohtaisia kokemuksia mielenterveysomaisena toimimisesta. pyynnöistä huolimatta saa. Pyhältön kokemukset ovat lapsuudesta Pyhältön mielestä paljon on muut1990-luvulta tähän päivään, Nuutilan tunut, mutta ei aina hyvään suuntaan. aikuisuudesta. – Osassa asioita ollaan menty eteen8 LABYRINTTI125_006-009_pääjuttu.indd 8 päin, joissakin olemme ottaneet takapakkia. Eteenpäin on menty lääkehoidon kannalta ja siinä, ettei sairastuminen ole enää niin leimaava asia. Sen sijaan taaksepäin on menty hoitoon pääsyssä. Suunnilleen pitää vahingoittaa itseään tai tehdä jotakin muuta vakavaa, että hätä otetaan tosissaan. MIELENTERVEYSONGELMAT koskettavat isoa joukkoa suomalaisista – ainakin jossakin vaiheessa elämää. Puolet meistä kokee jossakin vaiheessa jonkin mielenterveyden häiriön. Vuosittain 20–25 prosenttia sairastuu psyykkisesti, ja se heijastuu aina myös lähipiiriin. Vaikka sairastuneiden ja läheisten stigma on vähentynyt, asenneilmapiiri yhteiskunnassa vaikuttaa Nuutilan ja Pyhältön mielestä koventuneen. Se liittyy rahaan – tai siis siihen, ettei sitä ole käytettävissä etenkään varhaisessa vaiheessa tai ennaltaehkäisevästi. – Sairastumista ei ehkä enää pidetä omana vikana, mutta kun sairaus etenee ja muuttuu näkyväksi, ihmiset kuitenkin karttavat. Varhaisesta puuttumisesta olisi paljon apua. Kun on hätä, ollaan jo myöhässä. Olen todella huolissani leikkauksista, jotka kohdistuvat mielenterveyspuolelle ja päihdepuolelle, Pyhältö sanoo. 1/2025 30.9.2025 11:06:30

Hänen mielestään esimerkiksi päihteiden, erityisesti huumeiden, kohdalla ollaan aina huolissaan niiden vaarallisuudesta sen sijaan, että oltaisiin huolissaan siitä, miten tähän on päädytty. – Päihteiden käyttö on seuraus eikä syy. Arvojen koventumisen lisäksi nähtävissä on yhteiskunnan jakautuminen: asia joko kiinnostaa paljon tai ei yhtään. Nuutila sanoo, että kovuus ja ehdottomuus vain pahentaa tilannetta. – Mielestäni tämänhetkinen arvoilmapiiri on järkyttävä. Se lisää kiusaamista ja lapsiperheköyhyyttä, jotka vain pahentavat kierrettä. Naiset toivovat, että esityksessä kerrottu yhden ihmisen tarina herättää katsojat pohtimaan tilannetta. – Ehkä jollekin tulee mieleen olla esimerkiksi yhteydessä läheiseen, jonka tietää kärsivän yksinäisyydestä. On kuitenkin meidän ihmisten yhteinen asia, miten pidämme huolta toisistamme. Nuutila näkee nykymenossa myös toivoa. – Nuoret ovat avoimia puhumaan näistä asioista. On myös paljon nuoria ja nuorten idoleita, jotka puhuvat sekä psyykkisistä että fyysisistä sairauksista sosiaalisessa ja perinteisessä mediassa. Heidän esimerkillään on iso vaikutus, ja se muuttaa ilmapiiriä positiivisemmaksi. Näen tässä mielessä sosiaalisessa mediassa paljon hyvää. TAIDE ON YLEISÖLLE loistava tapa käsitellä ja sanoittaa vaikeita kokemuksia ja siihen liittyviä tunteita. Nuutila kertoo olleensa katsomassa Turun kaupunginteatterissa näytelmää Isä, joka perustuu samannimiseen elokuvaan. Siinä katsoja sai kokea, miten muistisairas näkee maailman. – Se oli todella koskettavaa, Nuutila kuvailee. Samalla tavalla myös Poikani, rakkaani -näytelmä avaa katsojalle sitä, miltä tuntuu sairastua psyykkisesti ja olla sairastuneen läheinen. – Hyvä teatteri harvoin opettaa, Ella Pyhältö muistuttaa. – Taiteessa ylipäätään ei ole tarkoitus huutaa tiettyä asiaa, vaan antaa vaihtoehtoisia mahdollisuuksia ja koskettaa. Teos myös muuttuu osaksi omaa elämää ja elämänvaihetta. Samalla työ voi olla tekijöilleen merkityksellistä. – Tämän esityksen kohdalla on kyllä tuntunut siltä, että olen todella etuoikeutettu, kun saan tehdä tällaista työtä. Tuntuu, että jokaisessa esityksessä ja sen jälkeisessä keskustelussa purkautuu jotakin. Tilaisuudet ovat olleet täynnä myötätuntoa, Nuutila sanoo. Ella Pyhältölle esitys on ollut voimallinen kokemus ja mahdollisuus tehdä työtä, jolla on tarkoitus. – Meidänkin alaa on lyöty paljon argumentilla, että onko sillä merkitystä. Ilman taidetta tätäkään asiaa ei voi yhtä voimallisesti käsitellä. Teksti: Laura Koljonen Kuvat: Marika Finne Mielenterveyspotilaan ja omaisen tarina kiertää ympäri Suomea Poikani, rakkaani – erään sairastuneen tarina on mielenterveysläheisille ja -omaisille suunnattu näytelmä, jota näyttelijät Miia Nuutila ja Ella Pyhältö kiertävät esittämässä ympäri Suomea. Runollinen teos kertoo psyykkisesti sairastuvasta pojasta ja hänen äidistään. Esityksen dramaturgia koostuu Märta Tikkasen runoteoksesta Pimeys ilon syvyys, Anja Kaurasen romaanista Syysprinssi ja Harri Sirolan novellista Syysprinssin kalaretki. 50 minuutin mittaisen esityksen jälkeen yleisöllä on mahdollisuus jäädä keskustelemaan näytelmän aihepiiristä näyttelijöiden kanssa. Näytelmän yhteistyökumppanina on Mielenterveysomaisten keskusliitto – FinFami ry, MIELI ry ja Surunauha ry. Näytelmä on saanut apurahan Suomen Kulttuurirahastolta. Näytelmää esitetään syksyn aikana seuraavilla paikkakunnilla: 6.10. Ivalon koulu- ja kulttuurikeskus Kaarre, Inari / 7.10. Kitisenrannan kulttuurisali, Sodankylä / 8.10. Kemijärven kulttuurikeskus, Kemijärvi / 9.10. Kulttuuritalo Wiljami, Rovaniemi / 10.10. Tornion järjestötalo, Tornio / 11.10. Kemin kulttuurikeskus, pieni auditorio, Kemi / 10.11. Joensuun keskussairaalan 1/2025 LABYRINTTI125_006-009_pääjuttu.indd 9 KUVA: MARJU LÖKSTRÖM auditorio, Joensuu / 11.11. Kuopion kaupunginteatteri, Minnanäyttämö, Kuopio / 12.11. Teatteriravintola Ilo, Mikkeli / 13.11. Kulttuurikellari, Savonlinna / 17.11. Lahden kansanopiston teatteri, Lahti / 19.11. Eduskuntatalo, Helsinki / 25.11. Taiteen Sulattamo, Helsinki 9 30.9.2025 11:06:30

KOLUMNI Virpi Kettunen, kahden tyttären äiti ja toiminnanjohtaja, FinFami Karjala ry Vanhemmuus on pysyvää K KUVA: MARIKA FINNE un oma lapsi sairastuu, huoli lapsesta on päälPsyykkinen sairaus tai riippuvuussairaus ovat samalla tavalla limmäisenä tunteena. Sillä ei ole väliä, onko lapsi sairauksia kuin somaattiset sairaudetkin. Ei kukaan valitse alaikäinen vai aikuinen – vanhemmuus on pysyvää. sairastua näihinkään sairauksiin. Mitä pienemmästä lapsesta on kyse, sen Vanhempana rajaaminen on erityisen vaikeaa. Huoltajalla on suurempi on vanhemman rooli avun hankkimivelvollisuus huolehtia alaikäisestä. Rajaaminen voi silloin olla sessa ja joskus apua saadakseen joutuu tekemään kovastikin esimerkiksi oman ajan ottamista säännöllisesti vaikkapa harrastöitä. Vanhemman on kuitenkin tukseen tai ihan vain yksinoloon aina tärkeää huolehtia myös omasta akkujen lataamiseksi. Tällöin on jaksamisesta. Mitä paremmin itse tärkeää osata pyytää apua joko lähivoit, sen paremmin pystyt auttapiiristä tai tarvittaessa ammattilaimaan ja tukemaan sairastunutta. silta. Vanhemmallakin on oikeus Lapsen sairastuessa ja sairasomaan aikaan ja lepoon. taessa vanhempi käy usein läpi Rajaaminen voi olla vaikeaa aikuilaajimman tunneskaalan, onhan senkin lapsen kohdalla. Toisaalta kyse siitä kaikkein läheisimmästä täysi-ikäistä voi velvoittaa ottamaan ja rakkaimmasta ihmisestä. Omien vastuuta itsestään ja apua vastaan tunteiden käsittely on tärkeää, ulkopuolelta. Erityisesti riippuerityisesti niiden hyväksyminen. vuussairauksissa riippuvuus ohjaa Sinulla on lupa olla vihainen, vahvasti sairastuneen toimintaa, surullinen, kokea syyllisyyttä tai jolloin esimerkiksi rahan pyytätoivottomuutta. Vertaistuesta voi minen voi olla jatkuvaa, vaikka olla paljon hyötyä, kun kuulet omia tulojakin olisi. Tervettä rajaamuidenkin kokeneen samaa. mista on se, ettei rahan antaJoskus on hyvä päästä puhumaan misella mahdollista päihteiden ensin yksin tai puolison kanssa. käyttöä. Rajaamista voi olla helpotSitä varten meillä FinFameissa tavaa pohtia yhdessä ammattilaisen tarjotaan keskustelutukea, johon kanssa. et tarvitse lähetettä eikä lapsella Pitkään, jopa vuosia jatkunut SEKÄ FINFAMIN tarvitse olla vielä edes diagnoosia. oman lapsen oireilu voi aiheutVERTAISTUKIRYHMISSÄ ETTÄ Huoli lapsesta tai omasta jaksamitaa vanhemmassa toivottomuuden sestasi on riittävä syy varata aika. tunteita. On kuitenkin tärkeää KESKUSTELUTUESSA SAAT TUKEA Keskustelutuessa pääset puhumaan muistaa, että voinnin paraneVANHEMMUUTEEN. turvallisesti ammattilaisen kanssa minen on mahdollista pitkänkin omista tunteistasi, ajatuksistasi ja peloistasi. ajan kuluttua. Sairauksien hoito on kehittynyt vuosikymmeSekä vertaistukiryhmissä että keskustelutuessa saat tukea nien saatossa ja hoitovaihtoehtoja on paljon. Mielenterveyden vanhemmuuteen ja huomaat vaikkapa turhaan kokeneesi häiriöitä tai riippuvuussairauksia ei voi rakkaudella parantaa, ne häpeän tunnetta oman lapsen sairastumisesta. Vanhempina vaativat aina jonkinlaista hoitoa. Asiat voivat mennä ihan hyvin helposti syyllistämme itseämme, mikä lisää häpeän tunnetta. kaikesta huolimatta. 10 LABYRINTTI125_010-011_Kolumni Virpi Kettunen.indd 10 1/2025 30.9.2025 11:06:04

Hopea reunus Punainen sävel Runot on kirjoittanut Tiina Suikkanen RIITTÄVÄN HYVÄ VANHEMMUUS VERTAISTUKIRYHMÄ, TEAMS Onko lapsesi 13–25-vuotias? Oletko huolissasi hänen muuttuneesta käytöksestään? Nuoren elämään voi liittyä monenlaisia huolenaiheita, jotka heijastuvat vanhemmuuteen: • vetäytyminen sosiaalisista suhteista • epäsäännöllinen vuorokausirytmi ja univaikeudet • piittaamattomuus omasta hygieniasta tai kotitöistä • lisääntyneet poissaolot koulusta • itsetuhoiset ajatukset tai käytös • yllättävät muutokset käyttäytymisessä • päihteiden käyttö Ryhmässä pääset keskustelemaan tästä elämän arvokkaimmasta ja haastavimmasta tehtävästä – vanhemmuudesta. Aiheita ovat vanhemman tunteet, rajojen asettaminen, rutiinit sekä se mistä riittävän hyvä vanhemmuus koostuu. Ryhmää ohjaa kaksi koulutettua vapaaehtoista. 1/2025 LABYRINTTI125_010-011_Kolumni Virpi Kettunen.indd 11 Ilmoittautuminen: bit.ly/4p2WNiP 11 30.9.2025 11:06:06

Kun lapsen mieli sairastuu vakavasti Paulan esikoinen oli syntymästään lähtien poikkeuksellisen herkkä ja vaativa. Nuoruudessa pojan elämään tulivat päihteet, peliriippuvuus ja psykoosit. Paula kertoo, kuinka perhe on selviytynyt kriiseistä vertaistuen, rajojen asettamisen ja toivon avulla. K un Paulasta ja hänen aviomiehestään tuli 22-vuotiaina opiskelijoina vanhempia, he huomasivat jo synnytyssairaalassa, että heidän vauvansa oli erilainen. Siinä missä muut vastasyntyneet enimmäkseen nukkuivat ja söivät, heidän poikansa itki jatkuvasti. Kotonakin vauva oli koliikkinen ja hyvin herkkä. ”Ihmettelin, mikä meidän vauvallamme oli hätänä. Mutta neuvolassa sanottiin, että jotkut vauvat nyt vain ovat vaativampia”, Paula sanoo. Hänen nimensä on muutettu perheen yksityisyyden ja terveystietojen suojelemiseksi. Myös pikkulapsivaiheessa Paulan pojan arki oli monella tapaa hyvin haastavaa. Vastapestyjen vaatteiden karheus tuntui pojasta sietämättömältä ja ympäristön äänet, kuten kaupassa soiva musiikki, häiritsivät ja sattuivat häntä korviin. Tämä aiheutti pienelle lapsella valtavaa tunnekuormaa, jota hänen oli vaikea käsitellä. Poika sai raivareita, eivätkä vanhemmat aina ymmärtäneet, mistä ne johtuivat. ”Silti poikamme oli myös aurinkoinen ja iloinen, täynnä valoa. Hän oli huumorintajuinen ja eläinrakas, sydämellinen lapsi”, Paula muistelee. Pojan ollessa nelivuotias perhe päätti hakea tilanteeseen apua perheneuvolasta. Siellä todettiin, että poika on aisti- 12 LABYRINTTI125_012-015_Kun lapsi sairastuu.indd 12 yliherkkä ja ylivilkas. Tutkimuksissa nousi esiin autismikirjon ja adhd:n piirteitä, mutta jälkimmäisestä hän sai varsinaisen diagnoosin kouluiässä. Pian selvisi, että poika oli alkanut käyttää päihteitä: ensin nikotiinia, sitten alkoholia ja lopulta kannabista. Paulan huoli pojasta oli kova, koska hän ei tuntunut enää olevan oma itsensä, ALAKOULUAIKA OLI vaikeaa, sileikä hänen kanssaan saanut enää samanlä poika ei pystynyt pysymään paikallaan laista keskusteluyhteyttä kuin aiemmin. luokkahuoneessa. Impulsiivisuus otti hä- Riitoja kotiintuloajoista ja muista yhteinestä usein vallan. Pojalla oli muutama sistä kodin säännöistä oli paljon. hyvä ystävä, joiden kanssa leikit sujuivat, Tilanne kärjistyi niin, että lopulta poika mutta muiden kanssa riitaa ja väärinymsai psykoosin, joka vei hänet psykiatmärryksiä tuli helposti. riselle osastojaksolle ensin muutaman ”Hän hahmotti maailmaa eri tavalla viikon, ja myöhemmin usean kuukauden kuin muut.” ajaksi. Paula muistaa miten vaikealta tuntui, kun oma, tuttu lapsi tuntui katoavan. ”VÄLILLÄ TUNNEN SYYLLISYYTTÄ SIITÄ, Hänen käytöksensä muuttui ja oli usein vihaETTÄ ESIKOINEN VIE mielistä sekä aggressiivista NIIN PALJON HUOMIOTA.” omia vanhempia kohtaan. Pojalla oli selkeitä kaksiPoika sai toimintaterapiaa, mikä suuntaisen mielialahäiriön oireita, mutta helpotti arkea jonkin verran. Paula kokee, tarkkaa diagnoosia oli mahdoton antaa että vanhemmat pystyivät vielä tuolloin oireiden ja päihteidenkäytön sekoittuessa tukemaan lastaan ja selviytymään yhteitoisiinsa. sestä arjesta. Yläkoulu meni vielä kohtuullisen ESIKOISEN JÄLKEEN perheeseen oli hyvin, ja perhe uskoi tulevaisuuteen. syntynyt kaksi pienempää lasta. Heillä ei Lukion alkaessa kaikki muuttui nopeole ollut nepsypiirteitä tai muita normaaasti, sillä koulu ja kaveripiiri vaihtuivat. lia suurempia haasteita arjessaan. IsovelPoika oli paljon menossa uusien kavejen joutuessa osastohoitoon terveydenreiden kanssa ja vaikutti ylivireältä ja huollon ammattilaiset kuitenkin huoleslevottomalta. Urheiluharrastus jäi ja tuivat pienempien sisarusten turvallisuupoikaa oli vaikeaa saada enää kouluun. desta ja tekivät näistä lastensuojeluilmoi- 1/2025 30.9.2025 11:03:49

”Olemme pitäneet huolta parisuhteestamme päättämällä välillä tietoisesti, ettemme puhu esikoisen asioista lainkaan, vaan teemme yhdessä kivoja asioita.” 1/2025 LABYRINTTI125_012-015_Kun lapsi sairastuu.indd 13 13 30.9.2025 11:03:50

tuksen esikoisen päihteidenkäytön ja arvaamattoman käytöksen takia. Silloin Paulan ja hänen miehensä oli pakko tehdä kipeä päätös: esikoinen ei voinut enää palata psykiatriselta osastolta kotiin muun perheen luokse, vaikka tämä olisi itse sitä halunnut. Paula ajat- esikoisen ja kahden nuoremman lapsen kanssa ei ole aina ollut helppoa. ”Välillä tunnen syyllisyyttä siitä, että esikoinen vie niin paljon huomiota. Kun lapset olivat pieniä, yritimme kyllä järjestää kaikille omaa aikaa, mutta väistämättä esikoisen tilanne on vienyt meiltä vanhemmilta eniten voimia ja huomiota.” ”VERTAISTUEN AVULLA OLEN OPPINUT, Sisarusten ETTÄ RAKKAUDEN RINNALLA keskinäiset VOI TUNTEA SAMAAN AIKAAN VIHAA, välit olivat aiemmin olleet TOIVOTTOMUUTTA JA SYYLLISYYTTÄ.” hyvät. Paulasta onkin tuntunut telee, että heidän oli pakko suojella kahta erityisen vaikealta seurata, kuinka muuta lasta ja itseään, vaikka esikoisen esikoisen ja kuopuksen välille syntynyt sulkeminen kodin ulkopuolelle särkikin lämmin side on särkynyt. hänen sydämensä. ”Isoveli oli kuopukselleni kuin idoli. Pojalle järjestettiin paikka tuetussa On todella surullista, että se suhde on asumisyksikössä, mutta hän ei suostunut kenties pysyvästi muuttunut. Heidän muuttamaan sinne. välillään ei ole enää sellaista läheisyyttä Niinpä tämä lähti suoraan sairaalasta kuin ennen.” omille teilleen, ajautui epämääräisiin Keskimmäinen lapsi on puolestaan porukoihin ja uusien päihteiden äärelle. ottanut isoveljeensä etäisyyttä ja rajannut Siitä seurasi pojalle vuoroin syvää masen- näin itse suhdettaan. nusta, vuoroin ylivireyttä. Jossain kohtaa Paula on kiitollinen siitä, että sisarukmukaan kuvioihin tuli myös peliriippusilla on silti kaiken keskellä ollut kavereita vuus. ja omaa elämää. ”Päihteidenkäyttö pahensi oireita. ”Kokonaisuutena nuoremmat lapset Poika ei halunnut sitoutua hoitoonsa ovat selvinneet hyvin. Totta kai tämä on eikä syödä lääkkeitään, vaan yritti hallita heille ikävää ja surullista, mutta mitään oloaan itse”, Paula huokaa. isompaa huolta heidän suhteensa meillä ”Välillä minusta on tuntunut niin ei ole. Se, että heillä on kaikki hyvin, kovaa. Pahimmillaan Paula on luopunut pahalta, etten ole nähnyt tilanteessamme on auttanut meitä vanhempiakin jaksakaikista omista harrastuksistaan ja kiinmitään toivoa. Olen ajatellut, etten voi maan.” nostuksen kohteistaan, koska voimia niienää ikinä olla itse onnellinen, koska Veljen tilanteesta on perheen kesken hin ei vain ole ollut. lapseni voi niin huonosti. Mutta vaikeim- aina puhuttu avoimesti. Vanhemmat Mies on puolestaan ollut lyhyitä matkin hetket ja tunteet menevät lopulta eivät ole halunneet luoda tabuja, vaan pätkiä sairaslomalla perhetilanteen kuoraina ohi.” kertoneet nuoremmille lapsille, että mituksen vuoksi. Paula sen sijaan on Paula on ollut monta kertaa tilanteessa, veljellä on terveyshaasteita. Sisaruksille kokenut saavansa työstä voimaa, sillä se jossa hän on pelännyt poikansa riison tarjottu myös ulkopuolista keskusteon antanut hänelle muuta ajateltavaa. tävän hengen itseltään. Esikoiselle onkin luapua. soitettu ambulanssi useaan otteeseen. Paulan mielestä mielenPaulan on kuitenkin ollut pakko harjoiterveysongelmista ja päih”VOIN OLLA SAMAAN AIKAAN tella päästämään irti kontrollista. teidenkäytöstä pitäisi pystyä ”Olen joutunut käymään mielessäni puhumaan ihan kuten muis- ONNELLINEN KAHDESTA LAPSESTANI JA SILTI SURULLINEN KOLMANNESTA.” läpi vaihtoehdon, että poikani todella takin sairauksista. tekee itsemurhan. Isot riskit siihen ovat ”Omassa lapsuudessani olemassa. Lopulta olen silti joutunut mielenterveysasioista vaiethyväksymään, ettei asia ole minun käsistiin, vaikka niitä esiintyi suvussamme. En Paula ja aviomies ovat kuitenkin alusta säni. En voi vaikuttaa siihen, millaisia ole halunnut toimia samoin. Nämä ovat asti olleet keskenään samalla puolella. valintoja täysi-ikäinen poikani tekee.” kuitenkin hyvin yleisiä sairauksia. Mielen- Parisuhteen sisällä on tosin pitänyt terveysomaisia on Suomessa paljon.” välillä vetää rajoja siihen, kuinka paljon ESIKOISEN VAATIVA tilanne on vaivanhemmat antavat itsensä uppoutua kuttanut myös perheen nuorempiin lapMYÖS PAULAN ja hänen aviomiehen- esikoispojan tilanteen pohtimiseen. siin. Tasapainon löytäminen äänekkään sä parisuhde on toistaiseksi kestänyt vai”Olemme pitäneet huolta parisuhja vilkkaan, paljon huomiota vaatineen keudet, vaikka väsymys on välillä ollut teestamme päättämällä välillä tietoi14 LABYRINTTI125_012-015_Kun lapsi sairastuu.indd 14 1/2025 30.9.2025 11:03:51

”Omassa lapsuudessani mielenterveysasioista vaiettiin, vaikka niitä esiintyi suvussamme. En ole halunnut toimia samoin. Nämä ovat kuitenkin hyvin yleisiä sairauksia. Mielenterveysomaisia on Suomessa paljon.” pahalta hänen puolestaan, minun on pakko yrittää elää myös omaa elämääni.” VIIME AIKOINA Paulan esikoisen tilanteessa on näkynyt pieniä valonmerkkejä. Hän ei ole käyttänyt päihteitä hetkeen ja hän on pystynyt pysymään erossa myös uhkapeleistä. Silti pojan itsensä on edelleen vaikea hyväksyä ajatusta siitä, että hän tarvitsee apua. ”Ehkä hän on käynyt niin pohjalla, että on itsekin kyllästynyt tilanteeseensa ja haluaa muuttaa asioita. Toivon, että hän voisi vielä joskus palata takaisin omaksi itsekseen.” Paula suhtautuu tulevaisuuteen varovaisen toiveikkaasti, vaikka tietääkin, että orastava hyvä tilanne voi muuttua sesti, ettemme nyt puhu esikoisen asioista lainkaan, vaan keskitymme tekemään yhdessä kivoja asioita. Se on ollut tärkeää.” RASKAASEEN TILANTEESEENSA Paula kertoo saaneensa erityisen paljon apua FinFamin toiminnasta ja sen vertaistukiryhmistä. Niiden kautta hän on huomannut, että perheiden tilanteet ovat moninaisia ja että omaisen sairastumiseen liittyvät vaikeatkin tunteet ovat normaaleja. ”Oli helpottavaa kuulla muilta samankaltaisissa tilanteissa olleilta perheiltä, ettemme ole ainoita. Vertaistuen avulla olen oppinut, että rakkauden rinnalla voi tuntea samaan aikaan vihaa, toivottomuutta ja syyllisyyttä.” Lisäksi Paula on miehensä kanssa käynyt keskustelemassa mielenterveysammattilaisten kanssa sekä FinFamilla että Mieli ry:n Kriisikeskuksessa. Niiden kautta hän on oppinut rajojen asettamisen tärkeyden. 1/2025 LABYRINTTI125_012-015_Kun lapsi sairastuu.indd 15 “OLI HELPOTTAVAA KUULLA MUILTA SAMANKALTAISISSA TILANTEISSA OLLEILTA PERHEILTÄ, ETTEMME OLE AINOITA. Ammattilaisten kanssa jutellessaan Paula on ymmärtänyt, ettei hän voi ratkaista kaikkea lapsensa puolesta. Esimerkiksi uhkapelivelkojen maksaminen olisi vain pahentanut pojan tilannetta. Vanhempien on siis ollut pakko oppia huolehtimaan omasta jaksamisestaan sekä itsensä että nuorempien lasten hyvinvoinnin takia. Niinpä Paula on taas alkanut tehdä asioita, jotka saavat hänet voimaan hyvin: urheilemaan, kävelemään luonnossa, näkemään ystäviä ja iloitsemaan nuoremmista lapsistaan. ”Olen oppinut, ettei minun tarvitse pysäyttää elämääni sairastuneen lapseni takia. Voin olla samaan aikaan onnellinen kahdesta lapsestani ja silti surullinen kolmannesta. Vaikka minusta tuntuu hetkessä huonommaksi. Hänen toiveensa tulevaisuudelta on yksinkertainen: että esikoinen voisi elää onnellista ja tasapainoista, omannäköistään elämää, vaikka se olisikin hieman erilaista kuin muilla. Paula muistelee myös menneitä hyviä vuosia: matkoja, retkiä ja yhteisiä, onnellisia perhehetkiä. ”Nämä muistot säilyvät minulla aina. Vaikka nykyhetki on raskas, eikä mennyt enää välttämättä palaa, olen kiitollinen, että olemme saaneet kokea yhdessä myös paljon hyvää.” Paulan nimi on muutettu yksityisyyden suojaamiseksi. Hänen henkilöllisyytensä on Labyrintin toimituksen tiedossa. Teksti: Rosanna Marila Kuvat: Unsplash 15 30.9.2025 11:03:51

KOLUMNI Riina Nissinen, Väestöliiton Parisuhdekeskus Katajan asiantuntija, pari- ja perhepsykoterapeutti Mitä vanhemmuus ja parisuhde tarvitsevat, kun lapsi sairastuu psyykkisesti? ”Y KUVA:VÄESTÖLIITTO/MEERI UTTI htäkkiä olimme perheenä keskellä epätietoisuutta ja voimavara kuormittavassa tilanteessa. mielessä oli yötä päivää pelkkiä kysymyksiä.” Toimivaa parisuhdetta voi ajatella kuin varavirtalähteenä, Lapsen psyykkinen sairastuminen on joka hyvin ladattuna tuottaa virtaa myös sellaisiin hetkiin, usein koko perheeseen vaikuttava asia. Huoli joissa omat voimavarat ovat lopussa. Läheisestä ihmissuhteesta lapsen voinnista ja hoidosta, sekä koko huolehtiminen voi olla pieniä arkisia tekoja, kuten yhteinen iltaperheen jaksamisesta vaikuttavat ymmärrettävästi kaikkien teehetki, toisen huomioiminen tuomalla kaupasta hänen lempiarkeen ja voimavaroihin. suklaata tai vaikkapa hartiahieronta. Toisaalta parisuhde, joka Sairastuminen on voinut tulla osaksi elämää pikkuhiljaa koetaan toimimattomaksi, kuormittaa usein entisestään haasoireiden hankaloituessa vuosien kuluessa tai yhtäkkisinä, tavassa tilanteessa. Keskittyminen turvalliseen kommunikoinjoskus rajuinakin oireina. Tällöin koko sairastuneen lähipiiri tiin, kuulluksi ja ymmärretyksi tulemiseen ovat usein avaimia on uudessa, kuormittavassa tilanteessa. Usein sairastuneen päästä eteenpäin haastavissa tilanteissa. On myös viisautta läheiset tuntevat myös itse oireita, hakea ammattiapua, jos esimerkiksi kuten mielialan laskua. Sairastumisen kommunikointi tuntuu vaikealta. keskellä on tärkeää huolehtia kaikLapsen sairastuminen tuo näkykien läheisten jaksamisesta ja joskus viin erilaisia selviytymiskeinoja, ihan etsimällä etsiä voimavaroja, jotka kuten omat harrastukset, huumori, auttavat jaksamaan. puhuminen läheisille tai ammattilaiLapsen sairastuminen tuo mukasille tai vertaistuen hyödyntäminen. naan monenlaisten tunteiden kirjon. Kumppanin, sisarusten, tai muiden Huoli ja epävarmuus kulkevat usein perheenjäsenten erilaiset selviytymukana, mutta samalla arjen pienet miskeinot saattavat ymmärrettävästi ilot, läheiset ihmissuhteet ja yhdessä herättää hämmennystä tai hankalöydetyt selviytymiskeinot voivat liakin tunteita. Tärkeää kuitenkin on, olla merkittäviä voimavaroja, jotka että perheenjäsenillä on keinoja lisätä auttavat jaksamaan ja vahvistavat omia voimavaroja, oli kyseessä sitten toivoa tulevasta. Joskus tunteiden urheilu tai vaikkapa ammattiapu. myllerryksessä voi helpottaa se, Koko perheen yhteiset rituettä vaikeat ja kipeät tunteet eivät aalit, helpompien päivien KUN LAPSI SAIRASTUU PSYYKKISESTI, ole merkki esimerkiksi epäonhuomaaminen ja vaikkapa nistumisesta, vaan ne ovat vahva toimivan lääkityksen löytyKOKO PERHE JOUTUU UUDENLAISEN osoitus välittämisestä. Vaikeimmat misen juhlistaminen ovat keinoja ARJEN ETEEN. SAIRASTUMISEN tunteemme liittyvät usein meille vahvistaa kaikkien voimavaKESKELLÄ ON TÄRKEÄÄ HUOLEHTIA rakkaisiin ihmisiin. roja. Yhdessä avoimesti asioista Lapsen sairastuttua arki usein keskustelu ja jakaminen tuntuvat KAIKKIEN LÄHEISTEN JAKSAMISESTA muuttuu. On tavallista, että useimmista myös huojentavalta. JA ETSIÄ VOIMAVAROJA, arki saattaa tuntua takkuiselta. Samalla se voi herättää pilkahJOTKA AUTTAVAT JAKSAMAAN. Toisaalta pienet arkiset rutiinit duksen toivosta: tästäkin selvituovat turvaa ja auttavat ylläpitätään yhdessä. Sairaus ei määritmään jaksamista. On tärkeää sallia itselleen lepo ja apu arjen telekään kaikkea ja kaikkia, vaan elämässä on hyviä ja kannatteasioihin. Joskus parasta tukea on ystävän tuoma valmis makaro- levia asioita sairaudesta huolimatta. nilaatikko tai kutsu iltakävelylle. Apua haastavissa ihmissuhdetilanteissa: vaestoliiitto.fi Lapsen sairastumisen myötä on ymmärrettävää, että aikuisten Väestöliiton parisuhdekeskus Katajan maksuttomat neuvontahuomio voi keskittyä lähes pelkästään sairastuneeseen lapseen palvelut: parisuhdekeskus.fi ja hänen vointiinsa. On kuitenkin tärkeää huomata, että läheiset Väestöliiton Parisuhdekeskus Katajan Parisuhde voimavaihmissuhteet, kuten parisuhde, ovat usein erityisen tärkeä raksi- toiminta: parisuhdekeskus.fi/parisuhde-ja-sairaus/ 16 LABYRINTTI125_016-017_Kolumni ja Barometri.indd 16 1/2025 30.9.2025 10:58:53

Mielenterveysbarometri 2025: 1,9 MILJOONAA SUOMALAISTA PITÄÄ MIELENTERVEYSJÄRJESTÖJEN JULKISTA RAHOITUSTA ERITTÄIN TÄRKEÄNÄ ”N eljällä viidestä on mielenterveysongelmista joko omaa kokemusta tai sitten ystävien, omaisten, töiden tai harrastusten parista. Suomalaisten vankka halu turvata mielenterveysjärjestöjen rahoitus syntyy varmasti pitkälti tästä arjen ymmärryksestä”, sanoo Mielenterveyden keskusliiton järjestö- ja kehitysjohtaja Janne Jalava. Suomalaiset luottavat vankasti mielenterveysjärjestöjen tarjoamaan tukeen. 82 %:n mielestä mielenterveysjärjestön toimintaan osallistuminen sopii hyvin mielenterveysongelmien hoitamiseen ja 74 %:n mielestä on tärkeää, että mielenterveysongelmiin on saatavissa myös järjestöjen tukea. ”Järjestöjen tuki kulkee mukana kaikissa vaiheissa: se kannattelee toipujaa ja hänen läheisiään ennen hoitoa, sen aikana ja sen jälkeen. Myös silloin, kun julkiset palvelut ovat riittämättömiä. On syytä muistaa, että läheiset eivät ole vain voimavara, vaan myös he tarvitsevat yksilöllistä tukea”, kertoo Mielenterveysomaisten keskusliitto – FinFamin toiminnanjohtaja Tiina Puranen. 1/2025 LABYRINTTI125_016-017_Kolumni ja Barometri.indd 17 KUVA: UNSPLASH Uuden Mielenterveysbarometrin mukaan 43 % yli 18-vuotiaista eli noin 1,9 miljoonaa suomalaista pitää mielenterveysjärjestöjen julkista rahoitusta erittäin tärkeänä ja 45 % melko tai jonkin verran tärkeänä. Aktiivisimmin mielenterveysjärjestöissä ovat itse mukana hieman yllättäen nuorimmat ikäluokat. 41 % suomalaisista on sitä mieltä, että järjestöjen ja vapaaehtoisten tuella mielenterveyskuntoutuja pystyy elämään ns. normaalia elämää. Joka neljäs pitää tärkeänä vertaistukea eli sitä, että avun tarjoajalla on omaa kokemusta mielenterveysongelmista. Mielenterveysjärjestöjen toimintaan osallistuminen ei koko väestön tasolla ole vielä kovin yleistä. 6 % suomalaisista on joko jäseniä tai muuten itse osallistunut mielenterveysjärjestön toimintaan. Tärkeä havainto kuitenkin on, että aktiivisten määrä kasvaa sitä mukaa, mitä nuoremmasta ikäluokasta on kyse. 30-vuotiaista ja nuoremmista heitä on 12 % ja 31–40-vuotiaistakin 10 %. MIELENTERVEYSBAROMETRI TÄYTTÄÄ 20 VUOTTA • Mielenterveyden keskusliiton Mielenterveysbarometri on seurannut suomalaisten kokemuksia mielenterveyspalveluista ja mielenterveyden häiriöihin liittyvistä asenteista vuodesta 2005 • Näkemyksiä mielenterveysjärjestöistä on kysytty vuosina 2021, 2023 ja 2025 • Tänä vuonna kumppaneina ovat mukana Terapiat etulinjaan -hanke, Mielenterveysomaisten keskusliitto – FinFami ja Tampereen yliopisto • Aineiston keräsi tutkimusyhtiö Verian helmikuussa 2025 • Tulosten virhemarginaali on koko aineiston tasolla 2,2 prosenttiyksikköä MITÄ VASTAAJISTA TIEDETÄÄN? • Mielenterveysbarometriin vastasi 2049 iältään 18–84-vuotiasta suomalaista (pl. Ahvenanmaa) • 14 %:lla oli omaa kokemusta mielenterveysongelmista • 21 % ei tuntenut ketään, jolla olisi mielenterveysongelmia • Valtaosa tuntee jotakin kautta jonkun mielenterveyden häiriöön sairastuneen ihmisen: 40 % ystäväpiiristä, 37 % perhe- tai sukulaispiiristä, 21 % työn kautta ja 8 % harrastusten parista – moni todennäköisesti useammasta eri yhteydestä 17 30.9.2025 10:58:54

Yli puolet omaisista on psyykkisesti kuormittuneita, ja palvelut riittämättömiä Kyselytulosten mukaan mielenterveysomaisten on vaikea saada tukea itselleen. Myös perheenjäsenen saamat palvelut näyttäytyvät riittämättöminä. Järjestötoimintaan osallistuminen vähentää omaisten psyykkistä kuormittuneisuutta. S osiaali- ja terveydenhuollon Psyykkinen kuormittuneisuus liittyvän kuormituksen haitallisilta vaikuuudistus, hyvinvointialueiden tuksilta. Omaisten positiivinen mielenusein korkeaa ja mielen rahoitushaasteet sekä kuluterveys oli useammin matala kuin korkea. hyvinvointi vähäistä valla hallituskaudella sosiaaKorkea se oli vain 15 prosentilla vastanliturvaan ja erilaisiin etuukMielenterveysomaisilla on kyselyn neista omaisista, matala joka neljännellä siin tehdyt leikkaukset – näillä kaikilla mukaan huomattavan usein hyvinvoinnin ja lopuilla kohtalainen. Erityisen vähäion vaikutuksensa mielenterveysomaisten vaikeuksia. Yli puolella (58 %) vastanseksi omaiset kokivat kykynsä rentoutua arkeen ja hyvinvointiin. Omaisten näköneista omaisista oli kliinisesti merkittävää arjen keskellä sekä tuntea toiveikkuutta kulmaa tarkastellaan kuitenkin harvoin psyykkistä kuormittuneisuutta. Tällöin tulevaisuuden suhteen. palvelujärjestelmän muutoksia koskevissa yksilön mielenterveys on heikentynyt ja Työssäkäynti on omaisille tärkeää sekä tutkimuksissa. riski masennukseen, ahdistuneisuushäitaloudellisesti että oman hyvinvoinnin Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen riöön tai uupumukseen on kohonnut. kannalta. Omaiset arvoivat kyselyssä tutkimusohjelmassa (MIPA 2.0) kerättiin Lukema on huolestuttava. Väestötamyös omaa työkykyään. Noin kahdella keväällä 2025 ajankohtaistietoa omaisten solla merkittävää psyykkistä kuormittukolmesta omaisesta (61 %) se oli huono hyvinvoinnista sekä heidän näkemykneisuutta on todettu olevan noin joka tai kohtalainen. Tämä viittaa siihen, että sistään omasta ja läheisensä palvelujen kymmenennellä suomalaisista. heidän alentuneen työkykynsä syitä tulisi ”Läheiseni on ollut vasta vähän aikaa mielenterveys hoidon piirissä ollut tarkemmin surullista ja huomata, kuinka saannista. Kyselyyn vastasi 386 mielenKorkea positiivinen eli ja on selvittää sitä tulisi vahvistaa vähän omaisia huomioidaan. Omaisten tuen tarpeen arvioinƟ tulisi mielestäni kuulua terveysomaista. hyvät psyykkiset voimavarat ja toimintatukitoimin työpaikalla tai terveydenhuolkyky voivat suojella elämäntilanteeseen lossa. automaaƫsesƟ osana sairastuneen ihmisen hoitoa.” 60% 57% 50% 40% 30% 16% 20% 20% 7% 10% 0% en ole hakenut olen hakenut, mutta en ole saanut olen saanut, mutta en riittävästi olen saanut, palvelu on ollut riittävää Kuvio 1. Onko omainen saanut hyvinvoinƟalueelta palveluja omaan jaksamiseensa (%). Kuvio 1. Onko omainen saanut hyvinvointialueelta palveluja omaan jaksamiseensa (%). Lisäksi kyselystä ilmeni omaisten oma tarve ja vaikeus saada riiƩäväsƟ mielenterveyspalveluja itselleen. 1/2025 Lähes puolet (43 %) omaisista kertoi, eƩä olisi tarvinnut mielenterveyspalveluja, muƩa ei ollut saanut niitä tai oli kokenut saamansa mielenterveyspalvelut riiƩämäƩömiksi. Vain joka viides kertoi saaneensa mielestään riiƩäväsƟ mielenterveyspalveluja. Muiden terveydenhuollon palvelujen saannissa oli LABYRINTTI125_018-021_MIPA ja Takuusäätiö.indd 18 30.9.2025 samankaltaisia puuƩeita. 18 10:59:37

Harva omainen hakee ja saa tukea itselleen hyvinvointialueelta Vain viidennes omaisista koki perheenjäsenensä saavan riittävästi palveluja Omaisten on tärkeää hakea tukea omaan hyvinvointiinsa. Esimerkiksi kansallisessa mielenterveysstrategiassa ja itsemurhien ehkäisyohjelmassa vuosille 2020– 2030 todetaan, että ”palvelut vastaavat ihmisten tarpeita, kun varmistetaan, että ne ottavat huomioon omaiset ja läheiset sekä voimavarana että tuen tarvitsijoina”. Hyvinvointialueiden tulisi tarjota omaisille heidän tarpeitaan vastaavia tukipalveluja. Vain seitsemän prosenttia omaisista oli kuitenkin hakenut ja saanut hyvinvointialueeltaan riittävästi palveluja omaan jaksamiseensa (kuvio 1.) Taustalla oli avun hakemattomuutta, tukipalvelujen puutteita sekä niiden toimimattomuutta omassa elämäntilanteessa. Harvempi kuin puolet omaisista oli ylipäätään hakenut palveluja omaan jaksamiseensa. Joka seitsemäs ei ollut saanut tällaisia palveluja, vaikka oli hakenut niitä. Ja vaikka apua oli saatu, moni piti sitä riittämättömänä. Kokemus riittämättömästä tuen saannista hyvinvointialueelta oli myös yhteydessä omaisten psyykkisen hyvinvoinnin vaikeuksiin. Omaiset arvioivat myös läheisensä saamia palveluja pääosin kriittisesti. Kolme neljästä vastanneesta omaisesta kertoi perheenjäsenensä saavan jonkinlaista hoitoa tai palveluja psyykkiseen sairauteensa. Palvelujen ei kuitenkaan nähty vastaavan tarpeisiin. Yli puolet (54 %) omaisista kertoi, että läheinen oli palvelujen piirissä, mutta palvelut olivat riittämättömiä. Lisäksi lähes neljännes kertoi, että läheinen ei ollut hakenut palveluja tai ei ollut hakemisesta huolimatta saanut. Vain viidennes omaisista raportoi läheisensä olevan riittävien palvelujen piirissä. Kolmannes omaisista kertoi, että läheisellä oli myös päihdeongelma, mikä oli vaikeuttanut palvelujen saamista entisestään. ”Apua on hyvin vähän tarjolla ja erityisesti kaipasin apua myös lapsille asioiden käsittelyyn. On vaikeaa olla se tärkein tuki ja turva, kun on itsekin ihan rikki ja loppu.” ”Läheiseni on ollut vasta vähän aikaa hoidon piirissä ja on ollut surullista huomata, kuinka vähän omaisia huomioidaan. Omaisten tuen tarpeen arviointi tulisi mielestäni kuulua automaattisesti osana sairastuneen ihmisen hoitoa.” Lisäksi kyselystä ilmeni omaisten oma tarve ja vaikeus saada riittävästi mielenterveyspalveluja itselleen. Lähes puolet (43 %) omaisista kertoi, että olisi tarvinnut mielenterveyspalveluja, mutta ei ollut saanut niitä tai oli kokenut saamansa mielenterveyspalvelut riittämättömiksi. Vain joka viides kertoi saaneensa mielestään riittävästi mielenterveyspalveluja. Muiden terveydenhuollon palvelujen saannissa oli samankaltaisia puutteita. 1/2025 LABYRINTTI125_018-021_MIPA ja Takuusäätiö.indd 19 ”Mielenterveyspalveluita on vaikea saada. Olimme jonoissa monta vuotta ja meitä on palloteltu paikasta toiseen. Nyt kun lapsi on saanut apua vuoden ajan, niin palvelu loppuukin ja siirrytään taas toiseen jonoon.” ”Palveluista kirjataan tällä hetkellä ulos hyvin vaikean diagnoosin saaneita. Ongelmat kasautuvat omaiselle ja kuormitus kasvaa. Omassakin jaksamisessa ja tulevaisuuden näkymissä alkaa näkyä varjoja.” psyykkisesti sairastuneiden toimeentuloa, ja omaisille kasautuu tällä hetkellä myös taloudellista vastuuta läheisestä. Valtaosa kyselyyn vastanneista omaisista oli tukenut läheistään taloudellisesti, moni aiempaa enemmän. Usein syynä oli se, että läheisen voimavarat eivät olleet riittäneet hakemaan hänelle kuuluvia etuuksia byrokraattisessa ja tiukentuvassa tukijärjestelmässä. Omaisten vastauksissa näkyi myös alueellinen eriarvoisuus palvelujen saannissa. ”Täällä päin Suomea ei ole osaamista lapseni auttamiseen hänen haasteidensa kanssa. Itse en saanut minkäänlaista apua omaan jaksamiseeni, vaikka olen yrittänyt hakea. Kukaan ei osaa auttaa minua, kaikki nostavat kädet pystyyn, kun ei kukaan tiedä mitä tekisivät. Olen tilanteessani täysin yksin. Kotona oleminen on välillä todella ahdistavaa, kun itsellä ei ole keinoja läheiseni auttamiseen, enkä saa apua enkä tukea mistään.” Omaisjärjestöjen toiminta vahvistaa hyvinvointia Järjestöt tuottavat merkittävän osan mielenterveysomaisille suunnatuista tukipalveluista. Puolet vastanneista omaisista osallistui jonkin omaistyötä tekevän järjestön toimintaan. Järjestötoimintaan osallistuvien mielenterveysomaisten hyvinvointi oli merkittävästi parempi kuin omaisten, jotka eivät olleet tällaisten tukitoimien piirissä. Heistä huomattavasti harvempi oli psyykkisesti merkittävästi kuormittunut, useamman positiivinen mielenterveys oli korkea ja myös työkyky oli keskimäärin hieman parempi. Palvelujärjestelmä näyttäytyi monimutkaisena ja läheisen pääsy tarvitsemiensa palvelujen piiriin oli usein edellyttänyt omaisten aktiivisuutta ja vastuunottoa. Valtaosa omaisista (83 %) kertoi tukeneensa läheistään tarvittavien palvelujen ja etuuksien saannissa kyselyä edeltäneen vuoden aikana. Omaisten kuvauksissa elämäntilanteistaan näkyi se, ettei mielenterveyspalveluja tällä HYVINVOINTIALUEIDEN TULISI TARJOTA hetkellä kerta kaikkiaan saa: ”jo OMAISILLE HEIDÄN TARPEITAAN entisestään huono tilanne on heikenVASTAAVIA TUKIPALVELUJA. tynyt eikä hoidon piiriin pääse”. Palvelujen saannin vaikeutumisesta ja järjestelmän pirstaleisuudesta Oliko sitten kyse siitä, että järjestöjen kertonee sekin, että moni omainen kertoi toimintaan hakeutuvien omaisten voimajoutuneensa auttamaan läheistään palvevarat olivat jo lähtökohtaisesti keskilujen saannissa enemmän kuin aiemmin. määräistä paremmat? Kyselyssä pyydetViimeaikaiset sosiaaliturva- ja muut tiin järjestöjen toimintaan osallistuvia etuusleikkaukset näyttävät kiristäneen omaisia arvioimaan, millainen heidän 19 30.9.2025 10:59:37

Kuvio 2. Omaisten arvio hyvinvoinnistaan ennen omaisjärjestön toimintaan osallistumista ja vastaamishetkellä. hyvinvointinsa oli ollut ennen järjestön toimintaan osallistumista ja millainen se oli vastaamishetkellä. Järjestöjen tuki oli ollut tärkeää hyvinvoinnille. Yli puolet omaisista arvioi hyvinvointinsa olleen huono ennen toimintaan osallistumista (kuvio 2). Vastaamishetkellä näiden arvioiden osuus oli vähentynyt viidennekseen. Hyvinvointinsa hyväksi arvioineiden määrä kolminkertaistui 15 prosentista 48 prosenttiin. Tutkimuksen tulokset perustelevat omaisjärjestöjen tarjoamien tukitoimien tärkeyttä. Omaiset tarvitsevat arjessaan kannattelevaa vertaistukea, amma- tillisia tukipalveluja, neuvontapalveluista saatavaa tietoa sekä akuuteissa tilanteissa kriisiapua. Kun julkisuudessa puhutaan sairastuneiden perheenjäsenten hoivavastuun siirtämisestä julkiselta sektorilta enenevästi perheille ja omaisille, edellyttää tämä resursointia omaisten hyvinvointiin. Jo nyt moni tukee läheistään oman jaksamisensa äärirajoilla. Lisäksi hyvinvointialueilla tulee kehittää vaikuttavia ja saavutettavia tukipalveluja omaisille. Myös omaisten tietoisuutta oikeudestaan saada tukea tulee vahvistaa. Liian moni ei hae apua itselleen kuormittavassa elämäntilanteessaan. Teksti: Sari Jurvansuu Tutkija Sari Jurvansuu työskentelee A-klinikkasäätiöllä Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelmassa (MIPA 2.0). Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelma (MIPA 2.0) toteutti kyselyn maalis- ja toukokuun 2025 välisenä aikana. Kyselyyn vastasi 386 mielenterveysomaista. Kaksi kolmannesta heistä oli vanhempia, vajaa viidennes puolisoja ja loput lapsia, sisaruksia ja muita läheisiä ihmisiä. Valtaosa (94 %) oli naisia. 20 LABYRINTTI125_018-021_MIPA ja Takuusäätiö.indd 20 1/2025 30.9.2025 10:59:37

Rohkeus lisää rohkeutta – otetaan raha puheeksi FinFamin ja Takuusäätiön järjestämä työpaja antoi valmiuksia ottaa raha-asiat puheeksi. Samalla se tarjosi keinoja tukea ja ohjata talous- ja velkavaikeuksissa olevia ja heidän läheisiään. ”Voin kysyä yksilötapaamisissa, haluaisitko puhua rahasta tai onko sairastuneen läheisen raha-asioiden kanssa ollut vaikeuksia.” ”Aion ottaa raha-asiat puheeksi vetämässäni vertaisryhmässä. Jos ryhmäläiset sanovat, että he eivät halua puhua rahasta, niin sitten puhutaan muista aiheista.” Näin FinFamin vapaaehtoiset kertoivat oivalluksiaan rahasta puhumisesta verkossa pidetyn työpajan päätteeksi. Työpajan alussa tunnelmat olivat toisenlaisia. Rahasta puhuminen ja rahahuolista kysyminen tuntui vaikealta, vaikka sairastuneen rahaasiat kuormittavat monia mielenterveyskuntoutujien läheisiä. ”Raha-asioita ei helppo ottaa puheeksi. Rahahuolet saattavat tulla muun keskustelun lomassa esiin, esimerkiksi huolena sairastuneen taloudellisesta pärjäämisestä tai omainen kertoo ostavansa sairastuneelle lääkkeitä, maksavansa vuokran tms.” Läheisten kokema monenlainen talousasioihin liittyvä kuormitus nousi vahvasti esiin myös Takuusäätiön ja FinFamin viime vuonna toteuttavassa mielenterveysomaisille suunnatussa kyselyssä. Psyykkisesti sairastuneiden läheiset kantavat isoa vastuuta sairastuneiden läheisten talousasioista. Läheisten antama tuki on moninaista: ohjausta ja neuvontaa raha-asioiden hoitamisessa, raha-asioiden kokonaisvaltaista hoitamista sekä taloudellista auttamista. Raha-asiat herättävät monenlaisia tunteita Työpajaan osallistuneet vapaaehtoiset kertoivat rahasta puhumisen herättävän monenlaisia tunteita. Yhteisessä keskustelussa kävi ilmi, että raha-asiat saattavat olla joskus joillekin jopa vaikeampi keskustelun aihe kuin läheisen mielenterveys tai päihteiden käyttö. Raha-asioista puhuminen voi olla monelle vaikeaa, koska rahaan liittyy usein erilaisia arvoja, pelkoa tuomitsemisesta ja jopa riitoja. Omia tai läheisen rahavaikeuksia voi olla vaikea ottaa puheeksi niihin liittyvän epäonnistumisen ja häpeän kokemusten vuoksi. Raha-asiat myös koetaan hyvin henkilökohtaisiksi ja suomalaisessa kulttuurissa ei perinteisesti ole totuttu puhumaan rahasta julkisesti. 1/2025 LABYRINTTI125_018-021_MIPA ja Takuusäätiö.indd 21 Puhutaan rohkeasti rahasta Vapaaehtoiset kertoivat, että yleensä rahahuolista puhutaan vain, jos läheiset itse ottavat asian esille esimerkiksi vertaistukiryhmässä. Vapaaehtoiset kokivat, että hyvä tapa lähestyä rahaasioita on ottaa ne keskustellen ja tunnustellen esille esimerkiksi vertaisryhmässä. LÄHEISET KANTAVAT USEIN ISOA VASTUUTA PSYYKKISESTI SAIRASTUNEEN TALOUSASIOISTA. Keskustelun edetessä rahasta puhuminen alkoi näyttäytyä työpajaan osallistuneille haasteen sijaan mahdollisuutena. Työpajan lopputuloksena syntyi vahva ajatus siitä, että rahaasioista ja taloushuolista on hyvä ja tärkeää puhua sekä luoda turvallisia tilanteita rahasta puhumiselle. Konkreettisena ajatuksena vapaaehtoisille syntyi idea ottaa raha-asiat aiheeksi jollekin vertaistukiryhmäkerralle. Yhteisesti tultiin siihen loppupäätelmään, että rahasta puhuminen vaatii rohkeutta, mutta puhumalla ja puheeksi otolla normalisoimme rahasta puhumista. Rohkeus lisää rohkeutta – otetaan raha puheeksi! Teksti: Hanna Siltanen, asiantuntija, Takuusäätiö Salla Ristolainen, asiantuntija, Mielenterveysomaisten keskusliitto – FinFami ry Voit ottaa yhteyttä Takuusäätiön Velkalinjaan ja Kysy rahasta -chattiin, kun sinulla on rahahuolia ja haluat keskustella omasta tai läheisesi raha- ja velkatilanteesta. ! Keskustelut ovat luottamuksellisia ja voit keskustella anonyymisti. Neuvonta on valtakunnallista ja maksutonta. Velkalinja, maksuton neuvontanumero 0800 9 8009, arkisin klo 10-14. Kysy rahasta -chat, ma-to klo 12.30-15.00 ja ke myös klo 17-19, osoitteessa takuusaatio.fi 21 30.9.2025 10:59:37

Selvitys: Kunnat tehneet isoja panostuksia lasten ja nuorten hyvinvointiin Kunnat ovat lisänneet viime vuosikymmenen aikana merkittävästi voimavaroja lasten ja nuorten hyvinvointiin, selviää Kuntaliiton tuoreesta selvityksestä. Uusia työntekijöitä on palkattu 13 000 ja palvelut ovat monipuolistuneet. Valtaosa nuorista voi edelleen hyvin: noin 85 prosenttia kertoi vuonna 2023 olevansa tyytyväisiä elämäänsä.Samaan aikaan osa nuorista tarvitsee entistä enemmän tukea. K unnat ovat tehneet vaikuttavia ratkaisuja, ja ilman näitä panostuksia nuorten hyvinvointi olisi selvästi heikommalla tasolla. Jotta tulevaisuudessa voitaisiin vastata kasvaviin haasteisiin, voimavarat on kohdistettava oikein ja kunnille on jätettävä riittävästi tilaa kehittää toimintaansa. ”On paikallaan kysyä, teemmekö oikeita asioita ja kohdistammeko voimavarat sinne, missä niistä on eniten hyötyä. Palvelutarpeisiin ei voida vastata loputtomasti lisäämällä uusia tehtäviä entisten päälle. Siksi kuntien kehittämistilaa ei tulisi kaventaa, vaan sitä olisi syytä laajentaa”, kokoaa Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Susanna Huovinen. Kuntaliiton selvityksessä tarkasteltiin kuntien hyvinvointipanostuksia ja kuntien tekemiä taloudellisia ja toiminnallisia panostuksia oppivelvollisuusikäisten lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi vuosien 2010–2024 aikana. ”ERITYISESTI PITÄISI RATKAISTA, MITEN AUTAMME NIITÄ LAPSIA JA NUORIA, JOTKA ENITEN TUKEA TARVITSEVAT. YHTÄÄN LASTA JA NUORTA EI SAA HUKATA.” Hyvinvointi polarisoituu entisestään Valtaosa nuorista voi edelleen hyvin: noin 85 prosenttia kertoo olevansa tyytyväisiä elämäänsä (v. 2023). Osalla lapsista ja nuorista on kuitenkin kasvanut tuen tarve. Esimerkiksi mielenterveyden haasteet, yksinäisyys ja turvattomuuden koke22 LABYRINTTI125_022-023_Kunnat tehneet isoja panostuksia.indd 22 1/2025 30.9.2025 11:01:31

lapsille ja nuorille kestävä pohja hyvälle elämälle. Erityisesti pitäisi ratkaista, miten autamme niitä lapsia ja nuoria, jotka eniten tukea tarvitsevat. Yhtään lasta ja nuorta ei saa hukata,” korostaa Huovinen. Lasten määrä vähenee, mutta kustannukset eivät pienene samassa suhteessa Selvitysjakson aikana syntyvyyden lasku ei vielä näkynyt oppivelvollisuusikäisten kokonaismäärässä. Vuoteen 2030 mennessä perusopetusikäisiä on kuitenkin arviolta 80 000 vähemmän. Samalla kustannukset kasvavat ja palvelutarpeet moninaistuvat. Tämä asettaa kunnille entistä kovempia vaatimuksia. Kuntien tekemä työ on jo osoittanut, että hyvinvointia voidaan rakentaa määrätietoisesti. Seuraavaksi on ratkaistava, miten luodaan rakenteita, jotka auttavat erityisesti niitä lapsia ja nuoria, jotka tarvitsevat eniten tukea. Kuntien palveluilla rakennetaan lasten ja nuorten hyvinvoinnin perusta, mutta ongelmien ratkaiseminen edellyttää koko yhteiskunnan panosta. Perhe, ystävät ja vapaa-aika ovat tärkeitä, ja lasten ja perheiden palveluissa kuntien ja hyvinvointialueiden yhteistyö on välttämätöntä. Myös järjestöillä on keskeinen rooli. Palvelutarpeisiin ei voida vastata loputtomasti lisäämällä uusia tehtäviä entisten päälle. On pystyttävä myös tarkastelemaan, mitä voidaan tehdä toisin. Tämän vuoksi kuntien kehittämistilaa ei tulisi kaventaa, vaan sitä olisi syytä laajentaa. Tulevaisuudessa on tärkeää hakea ratkaisuja yhteistyöstä muiden kuntien kanssa sekä jakaa hyviä käytäntöjä ja osaamista sekä hyödyntää jo kerättyä hyvinvointitietoa toiminnan kehittämisessä. Keskeinen havainto selvityksen pohjalta on, että vanha tapa toimia siiloissa ei enää riitä. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin kysymykset edellyttävät uudenlaista yhteistä tekemistä ja sallivampaa lainsäädäntöä, joka tukee pitkäjänteistä kehittämistä. Teksti: Suomen Kuntaliitto/ STT Info KUVA: FINFAMI RY/ KAISU JOUPPI mukset ovat lisääntyneet tarkastelujaksolla v. 2010-2024. Oppimistulokset ovat laskeneet, vaikka resursseja on kasvatettu. ”Koulussa lapset ja nuoret kohdataan joka päivä ja lisäksi kunnan vapaa-ajan palveluilla on iso rooli nuorten elämässä. Kouluikäisten kanssa toimii laaja joukko aikuisia ja lainsäädäntö on tuonut arkeen uusia palveluita. On silti paikallaan kysyä, teemmekö oikeita asioita ja kohdistammeko voimavarat sinne, missä niistä on eniten hyötyä,” pohtii koulutusasioiden johtaja Irmeli Myllymäki. Lasten ja nuorten arkeen vaikuttavat monet ilmiöt, joita kunnat eivät yksin voi hallita: mielenterveyden haasteet, yksinäisyys, liikkumattomuus, digitalisaatio, perheisiin ja järjestöihin kohdistuneet leikkaukset sekä globaali epävakaus. Nämä haasteet ovat luonteeltaan ”saippuamaisia” – ne liukuvat helposti otteesta. Haasteet vaativat uudenlaisia ratkaisuja. ”Kun resursseja on vaikea lisätä, meidän on pohdittava, miten monien muutosten keskellä turvataan kuntien toimintaedellytykset ja niiden kyky luoda 1/2025 LABYRINTTI125_022-023_Kunnat tehneet isoja panostuksia.indd 23 23 30.9.2025 11:01:32

KOULUKURAATTORI tukee oppilaan jaksamista ja koulunkäyntiä Koulukuraattori on koulussa työskentelevä sosiaalihuollon asiantuntija, jonka tehtävänä on tarjota oppilaalle tukea mm. erilaisiin opintoihin ja elämäntilanteeseen liittyviin haastekohtiin. Oppilas voi kääntyä koulukuraattorin puoleen myös silloin, kun hänen läheisensä on sairastunut psyykkisesti, kertovat koulukuraattorit Jonna Keskitalo, Riikka Kanniainen ja Niina Hietala. L äheisen psyykkinen sairastulujen piiriin, jolloin hänelle tarjotaan minen voi nostattaa oppilaassa yksilökohtaista keskustelutukea tilanteehuolta ja aiheuttaa kuormitusta, seen. mikä voi vaikuttaa hänen jaksaOppilas pyrkii usein suojelemaan miseensa käydä koulua. Taustalla perhettään omilta huoliltaan ja on oleva huoli läheisen psyykkisestä sairastärkeää, että oppilaalla on mahdollisuus tumisesta saattaa jäädä oppilaan omaksi keskustella luotettavan aikuisen kanssa. salaisuudeksi. – Oppilaan kuulluksi tuleminen antaa – Oppilaan läheisen psyykkinen hänelle voimia sekä lieventää hänen sairastuminen ei välttämättä tule lainkokemaansa huolta ja stressiä. kaan koulun henkilökunnan tietoon ja Koulukuraattorin luona oppilaalla on oppilas voi pyrkiä peittelemään tilannetta mahdollisuus keskustella avoimesti ja koulussa, kertovat Keskitalo, Kanniainen luottamuksellisesti tilanteestaan, kuuluja Hietala. misistaan ja läheisen sairastumisen herät– Läheisen psyykkisen sairastumisen tämistä tunteista, huolista sekä kokemasvaikutukset ovat yksilöllisiä, mutta ne taan kuormituksesta. voivat olla esimerkiksi levottomuutta, – Koulukuraattori voi antaa oppikeskittymisvaikeuksia, unettomuutta, laalle ikätasoon sovitettua tietoa läheisen – Koulukuraattorin tapaamisissa ahdistusta tai vetäytymistä sosiaalisista sairaudesta, mahdollisesti saatavilla voidaan pohtia yhdessä oppilaan ja suhteista. Oppilas ei välttämättä jaksa olevasta vertaistuesta tai muista sosiaaliikätason mukaan hänen huoltajiensa panostaa koulunkäyntiin ja kanssa erilaisia keinoja, opiskeluun samalla tavalla jotka voivat auttaa oppiPSYYKKISESTI OIREILEVAN OPPILAAN kuin aikaisemmin. lasta jaksamaan paremmin Koulukuraattori voi NÄKÖKULMASTA ON TÄRKEÄÄ, ETTÄ TILANTEET kotona. Oppilaan huoltatarjota oppilaalle moniajille voidaan antaa tietoa HOIDETAAN HERÄTTÄMÄTTÄ ISOMPAA laista tukea kuormittavaan yhteiskunnan tukipalveHUOMIOTA. läheistilanteeseen. Koulukuluista, kuten esimerkiksi raattorin kanssa keskustelerilaisista perheiden palvelaan luottamuksella, mikä luo turvallisen ja terveydenhuollon palveluista, joista luista perheen arjessa jaksamisen tueksi. ilmapiirin vaikeiden asioiden ja tunteiden oppilas voisi tilanteessa hyötyä. Keskitalo, Kanniainen ja Hietala purkamiseen sekä käsittelemiseen. Koulukuraattori voi tehdä yhteistyötä kertovat myös, että kuraattoripalveluissa – Oppilas voidaan ohjata oikea-aikaihuoltajien kanssa ja tarvittaessa tarjota voidaan pohtia yhdessä oppilaan, hänen sesti opiskeluhuollon kuraattoripalvemyös heille tukea. huoltajiensa ja opettajiensa kanssa yksilö24 LABYRINTTI125_024-025_Koulukuraattori.indd 24 1/2025 30.9.2025 11:02:04

kohtaisista joustotoimista, joilla voidaan tukea oppilaan jaksamista raskaassa elämäntilanteessa. Joustotoimia voivat olla esimerkiksi kotitehtävien tilapäinen vähentäminen. Millaista koulutusta tai välineitä koulun opettajat ja oppilashuolto kaipaavat läheistilanteen käsittelyyn? – Tärkeintä on kohdata ja kuulla oppilasta ja hänen perhettään. Opiskeluhuollon kuraattorit ovat koulutettuja sosiaalialan ammattilaisia, joiden työn keskiössä ovat kohtaamisen taidot, vuorovaikutus, erilaiset ihmisten elämäntilanteet sekä vaikeiden asioiden puheeksi ottaminen. Yksi mahdollinen käytettävä 1/2025 LABYRINTTI125_024-025_Koulukuraattori.indd 25 menetelmä on Lapset puheeksi -menetelmä. Nuorten mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet huomattavasti tänä päivänä. Psyykkinen oireilu voi näyttäytyä erilaisilla tavoilla myös koulumaailmassa. – Oppilaan psyykkinen oireilu voi olla monimuotoista. Oireilu voi olla sisäänpäin suuntautunutta, jolloin oppilaan psyykkiset oireet, kuten ahdistus, eivät välttämättä näy muille luokkalaisille. Ulospäin suuntautunut oireilu taas voi olla esimerkiksi aggressiivista käyttäytymistä itseään tai muita kohtaan, jolloin muut luokkalaiset voivat alkaa jännittämään tai pelkäämään oireilevaa oppi- lasta, sanovat Keskitalo, Kanniainen ja Hietala. Yksittäisen oppilaan monialaisessa asiantuntijaryhmässä sovitaan tukitoimet ja toimintatavat esimerkiksi sellaisiin tilanteisiin, joissa oppilaan kokema ahdistus luokkatilanteessa tai koulupäivän aikana kasvaa liian suureksi. – Psyykkisesti oireilevan oppilaan näkökulmasta on myös tärkeää, että tilanteet hoidetaan herättämättä isompaa huomiota. Teksti: Esa Anttiroiko Kuva: Unsplash 25 30.9.2025 11:02:05

PUHEENJOHTAJA Anita Ruutiainen Katsaus Mielenterveysomaisten keskusliitto – FinFamin historiaan K KUVA: SUVI-TUULI KANKAANPÄÄ eskusliitto on perustettu 19.1.1991 Tampereella. IFS. Yhteistapaamiseen kutsuttiin osallistujia eri alueyhdistykPerustajina toimi aktiivisia omaisten alueyhdissistä, mutta alueiden mahdollisuuksista lähettää tilaisuuteen tyksiä sekä muita yhdistyksiä, jotka pitivät asiaa omaisia ei ole tarkkaa tietoa. tärkeänä. Nimeksi tuli tuolloin MielenterveyspoKansainvälistä yhteistyötä jatketaan edelleen ja järjestön tilaiden Omaisyhdistysten keskusliitto ja kotipaiedustajat tapaavat eri maiden toimijoita, jotta mielenterveyskaksi Tampere. Perustamisvuonna keskusliittoon liittyi jo useita omaisten asema vahvistuisi. Toivomme esimerkiksi, että myös alueyhdistyksiä ja lisää jäseniä saatiin sitä mukaa kun alueyhdisSuomessa otettaisiin käyttöön perhekeskeinen hoito, jota jo tyksiä perustettiin. hyödynnetään joissakin Euroopan maissa. Siinä huomioidaan Keskusliiton hallitus päätti toiminnan tehtävästä seuraavaa: myös lähipiirin tarpeet, kun joku perheenjäsen tai läheinen ”tarkoitus on toimia mielenterveyspotilaiden ja heidän omaissairastuu psyykkisesti. tensa edunvalvojana. Tätä tehtävää Järjestön toiminta on kehittynyt paljon. hoidetaan siten, että keskusliitto järjestää Keskusliitto on mukana monissa mielenesitelmä-, keskustelu- ja neuvottelutilaiterveyttä vahvistavissa työryhmissä ja suuksia sekä harjoittaa julkaisutoimintaa työntekijät tapaavat säännöllisesti mm. ja muuta valistustyötä.” päättäjiä, virkamiehiä ja ammattilaisia. Aluksi keskusliitossa oli vain yksi Myös vaikuttamisviestintää on tehostettu: puolipäiväinen työntekijä. Lyhyen työajan keskusliiton työntekijät antavat haastatvuoksi painopiste oli julkaisutoiminnassa teluita medialle sekä kirjoittavat mielipija keskusliiton tunnetuksi tekemisessä, dekirjoituksia ja tiedotteita, joissa otetaan samalla huomioiden omaisten ja sairastukantaa mielenterveysomaisten asemaan neiden tuen tarve. Labyrintti-lehti koetliittyviin kysymyksiin. Luonnollisesti tiinkin tärkeäksi tiedonjakajaksi. Lehdestä esimerkiksi mielenterveyspalveluiden omaiset pystyivät lukemaan toisten heikko saatavuus ja lyhyet hoitojaksot samankaltaisessa tilanteessa olevien kokeherättävät keskustelua. Nämä epäkohdat muksia sekä ammattilaisten kirjoittamia kuormittavat omaisia, jotka parhaan artikkeleita psyykkisistä sairauksista. kykynsä mukaan yrittävät auttaa sairastuNäin toimittiin aina vuoden 1999 alkuneita heidän monissa haasteissaan. puolelle saakka, jolloin keskusMyös alueyhdistysten työ on liiton hallitus päätti lähettää erittäin tärkeää, sillä he kohtaavat FINFAMI-JÄRJESTÖN TOIMINTA alueyhdistyksille kyselyn keskusläheisiä ja tarjoavat heille tarvitliiton tarpeellisuudesta sekä siitä, tavaa tukea. Keskusliitto tukee ON KEHITTYNYT PALJON. tulisiko sen toimintaa kehittää ja alueyhdistyksiä toiminnan kehitvahvistaa palkkaamalla kolme lisätyöntekijää. tämisessä ja jakaa kootusti tietoa, jotta alueyhdistyksissä Keskusliitto todettiin tarpeelliseksi, ja hakemus lisätyöntevoidaan paremmin keskittyä läheisten kohtaamiseen. Lisäksi kijöiden palkkaamiseksi toimitettiin Raha-automaattiyhdisaluetyöntekijöitä koulutetaan jatkuvasti eri digitaalisten järjesteltykselle. Lisärahoitus myönnettiin, ja toiminnan kehittämistä mien käyttöön. Keskusliitossa koulutetaan myös vapaaehtoisia, varten on vuosien varrella palkattu uusia työntekijöitä. Tällä jotka toimivat alueyhdistyksissä mm. Prospect-vertaisohjaajina. hetkellä keskusliitossa on seitsemän kokoaikaista työntekijää. Työsarkaa riittää, jotta saamme päättäjät ymmärtämään Samalla kun henkilökunta lisääntyi, keskusliiton sijainniksi omaisten hätää ja vaativaa tilannetta. Tällä hetkellä mietimme, päätettiin muuttaa Helsinki. miten rahoituksemme käy. Uskomme kuitenkin, että tekeKyselyn yhteydessä ilmoitettiin myös, että Tukholmassa mämme työn arvo tunnistetaan ja voimme jatkaa toiminjärjestetään 8.-10. lokakuuta 1999 eurooppalaisten omaisten taamme mielenterveysomaisten hyvinvoinnin vahvistamiseksi. yhteistapaaminen. Tapaamisen järjesti eurooppalainen omaisSillä tukea he tarvitsevat myös jatkossa. järjestöjen kattojärjestö EUFAMI ja Ruotsin omaisjärjestö Riks Hyviä uutisia jatkorahoitukseen odottaen. 26 LABYRINTTI125_026-027_Puheenjohtaja ja Mielenilmaus.indd 26 1/2025 30.9.2025 11:06:53

FinFami osallistui järjestöleikkauksia vastustavaan mielenosoitukseen Mielenosoittajat kokoontuivat vastustamaan sosiaali- ja terveysjärjestöihin kohdistuvia avustusleikkauksia. Huolensa ilmaisivat arviolta 850 mielenosoittajaa. Kaikkiaan mielenosoitusta tuki 164 järjestöä. ”Ei leikata turvaverkkoa!”, raikui syyskuisen budjettiriihipaikan Smolnan edustalla Helsingissä. Paikalle oli kokoontunut suuri joukko ihmisiä osoittamaan mieltä kansalaisyhteiskunnan puolesta ja valtiovarainministeriön esittämiä leikkauksia vastaan. Sote-järjestöavustuksiin esitettiin 100 miljoonan euron lisäleikkausta jo aiemmin päätetyn 140 miljoonan euron leikkauksen päälle. Lisäleikkausten toteutuessa hallituskauden aikainen avustusleikkaus olisi noussut 60 prosenttiin. – Lisäleikkaukset olisivat tarkoittaneet järjestökentän alasajoa ja johtaneet matalalla kynnyksellä saatavan tuen romahtamiseen Suomessa, toteaa FinFamin toiminnanjohtaja Tiina Puranen. Mielenosoittajat olivat paikalla puolustamassa heitä, jotka saavat avun sosiaali- ja terveysjärjestöjen työstä. Myös FinFami oli mukana tuomassa mielenterveysomaisten tuen tarpeen näkyväksi. – Vaikka lähipiirin tuki toipumisprosessissa on tutkitusti merkittävä, heitä ei tule nähdä vain auttamisen keskeisenä voimavarana, vaan myös yksilöllisinä tuen tarvitsijoina. Mielenterveysomaiset eivät saa jäädä tuen tarpeessaan yksin tai näkymättömäksi, muistuttaa Puranen. – Järjestökentällämme on yli 40 vuoden osaaminen mielenterveysomaistyöstä ja ymmärrys läheisten tilanteesta. 1/2025 LABYRINTTI125_026-027_Puheenjohtaja ja Mielenilmaus.indd 27 FinFami-yhdistyksissä annetun keskustelu- ja vertaistuen avulla on vähennetty läheistilanteen kuormittavuutta ja näin ehkäisty ongelmien syvenemistä. Myös edunvalvontatyön merkitys on suuri. – Sote-järjestöjen ydintehtävänä on edunvalvonta, jonka avulla vahvistamme ihmisten hyvinvointia ja terveyttä. Me vaikutamme ja käymme aktiivista kansalaiskeskustelua, jolla parannetaan kohderyhmämme asemaa ja oikeuksia yhteiskunnassa. Mielenosoituksen järjesti Mielenterveyspooli. Se on 37 mielenterveysjär- "JÄRJESTÖILLE OLI TORJUNTAVOITTO, ETTEI LISÄLEIKKAUKSIA TULLUT." jestön ja mielenterveysalan asiantuntijatahon mielenterveyspoliittinen yhteistyöverkosto, johon FinFamikin kuuluu. – Järjestöväki ja järjestöiltä apua saaneet ihmiset halusivat näyttää joukkovoimaa. Mielenosoituksella kerroimme päättäjille järjestöjen työstä ja sen merkityksestä, sanoo Mielenterveyspoolin pääsihteeri Aija Salo. Mielenosoitusta seuraavana iltana hallitus tiedotti budjettiriihen tuloksista: lisäleikkauksia ei toteutettu. – Haluan kiittää kaikkia, jotka antoivat meille tukensa ja myös päättäjiä, jotka tunnistivat sote-järjestöjen tekemän työn tärkeyden. Oli viisas päätös luopua lisäleikkauksista, kiittelee Puranen. – Järjestöille oli torjuntavoitto, ettei lisäleikkauksia tullut. Jo aiemmin päätetyt leikkaukset vievät kuitenkin sote-järjestöiltä kolmanneksen rahoituksesta ja vaativat laajaa sopeuttamista, päättää Salo. Teksti ja kuva: Marika Finne 27 30.9.2025 11:06:53

Vapaaehtoiset tekevät merkityksellistä työtä mielenterveysomaisten hyväksi Vapaaehtoisten antama työpanos, aika ja asiantuntemus ovat äärimmäisen arvokkaita resursseja niin kohderyhmille, organisaatioille kuin koko yhteiskunnalle. Vapaaehtoinen, jonka hyvinvointi on huomioitu, on motivoituneempi tehtävään ja sitoutuu toimintaan vahvemmin. S osionomiopiskelijat Sanna Hartikainen ja Janica Mustonen suorittivat syventävän harjoittelunsa PohjoisKarjalan FinFamissa. Harjoitteluun kuului kehittämistyö, jonka tavoitteena oli tehdä näkyväksi omaisten ja vapaaehtoisten tärkeä rooli mielenterveyden ja hyvinvoinnin tukijoina. Työn tuli myös vahvistaa vapaaehtoisten jaksamista ja voimavaroja. Konkreettisena lopputuloksena syntyi vapaaehtoisten hyvinvointipäivä, joka keräsi osallistujilta runsaasti kiitosta. Päivän ohjelmassa pysähdyttiin oman hyvinvoinnin äärelle, keskusteltiin arjen jaksamisesta ja jaettiin kokemuksia yhdessä. Lisäksi tarjolla oli virkistävää ja voimaannuttavaa tekemistä sekä käytännön vinkkejä omien voimavarojen tunnistamiseen ja vahvistamiseen. Tätä juttua varten haastateltiin MarjaRiitta Hirvosta, joka toimii vapaaehtoisena ja koulutettuna ohjaajana Taiteesta tunteisiin -reissupoluilla. Hän osallistui myös hyvinvointipäivään. Reissupoluilla kokoonnutaan Joensuun taidemuseo Onnista valittujen taideteosten jäljennösten äärelle. – Ryhmässä keskustellaan esimerkiksi taulun herättämistä muistoista, omista kokemuksista, lapsuudesta ja tunteista. Tavoitteena on myös jakaa hetki yhdessäoloa luottamuksen ja hyväksytyksi tulemisen hengessä, kertoo Hirvonen. Reissupolut tarjoavat osallistujille tilan pysähtyä ja jakaa turvallisesti ajatuksia muiden kanssa. Samalla ne vahvistavat ryhmän yhteisöllisyyttä ja hyvinvointia. 28 LABYRINTTI125_028-031 Vapaaehtoiset ja Mielenterveysperustaisat.indd 28 ”Vapaaehtoistyö on mahdollistanut minulle uusien ihmisten tapaamisen ja verkostojen laajenemisen. Samanhenkisiin ihmisiin tutustuminen on tuonut iloa ja toivoa myös omaan elämään”, kertoo vapaaehtoinen Marja-Riitta Hirvonen. Taiteen äärellä jaetaan kokemuksia ja tuetaan jaksamista – Koen tekemäni vapaaehtoistyön merkittäväksi ja arvostetuksi. Se, että ryhmään tulee osallistujia jokaisella kerralla, kertoo jo sen, että toiminta koetaan merkittäväksi. Ryhmän jäsenten suora palaute kokoontumisen jälkeen kannustaa jatkamaan toimintaa, Hirvonen sanoo. Vaikka ohjaaja on paikalla osallistujia varten, antaa vapaaehtoistoiminta myös hänelle paljon. – Vapaaehtoistyö merkitsee minulle toisten ihmisten jaksamisen tukemista ja rinnalla kulkemista ja samalla taiteen tuomista arkeen, jokaisen ulottuville. Ohjaustyössä ryhmien kanssa koen 1/2025 30.9.2025 11:08:02

itsekin virkistyväni ja oppivani uutta milloin miltäkin elämän saralta. Hirvonen kertoo myös tarkemmin reissupolun ohjaamisesta. – Ohjaajille on annettu koulutusmateriaali, joka ohjaa toiminnan kulkua, mutta tilanteen mukaan ohjaus voi edetä vapaammin. Jokaiselle tapaamiselle on asetettu aikaraja, jonka puitteissa taideteokset käydään läpi. Kun ryhmä kokoontuu taulun äärelle, omaiset saavat hetken hengähdystauon arjen vaatimuksista ja mahdollisuuden virkistyä. Keskustelun aikana voidaan jakaa henkisiä taakkoja, ja taulu voi myös toimia keskustelun avaajana. – Keskustelut ovat luottamuksellisia ja halutessaan voi myös osallistua hiljaa kuunnellen. Osallistujilta ei vaadita erityistä kuvataiteiden tuntemusta. Tilaisuuden lopuksi ohjaaja kertoo taulun maalanneen taiteilijan nimen, teoksen nimen ja taustatietoja taiteilijasta. Tämän jälkeen keskustelua voidaan vielä jatkaa, kunnes ryhmä lopuksi hajaantuu. – Toiveena on, että tuokiot taulun äärellä tuovat arkeen vaihtelua, iloa, hyvää oloa, toivoa, virkistystä ja tunteen siitä, että on voinut jakaa kokemuksia, muistoja ja ajatuksia toisten kanssa tasaarvoisena ryhmän jäsenenä. Vapaaehtoisena voit vaikuttaa ja oppia FinFami-yhdistyksissä vapaaehtoiset ovat keskeisessä roolissa. Heidän panoksensa monipuolistaa ja laajentaa toimintaa sekä tekee siitä entistä merkityksellisempää. Vapaaehtoiset vaikuttavat mielen hyvinvointiin, lisäävät tietoisuutta mielenterveydestä ja tarjoavat vertaisvuorovaikutusta. Auttamalla muita antaa myös itselleen paljon. – Vapaaehtoisena voi hyödyntää omia taitojaan, oppia uusia ja vahvistaa itseluottamustaan. Hirvonen rohkaisee jokaista lähtemään mukaan järjestön vapaaehtoistoimintaan. Toiminnasta kiinnostunut voi esimerkiksi ensin osallistua johonkin oman alueyhdistyksen lukuisista ryhmätoiminnoista ja sen jälkeen päättää, haluaako liittyä mukaan toimintaan. – Kannustan kaikkia, joita asia kiinnostaa, ottamaan yhteyttä yhdistyksiin ja tiedustelemaan itseä kiinnostavaa vapaa1/2025 LABYRINTTI125_028-031 Vapaaehtoiset ja Mielenterveysperustaisat.indd 29 ehtoistyötä. Mitään siinä ei häviä, mutta voi voittaa paljon! Hirvosen mukaan vapaaehtoistoiminnasta kiinnostuneen kannattaa tutustua oman alueen FinFami-yhdistyksen tai keskusliiton verkkosivuihin. – FinFamilla on hyvät ja selkeät verkkosivut ja sieltä löytyy paljon tietoa yhdistyksistä. verkostojen laajenemisen. Samanhenkisiin ihmisiin tutustuminen on tuonut iloa ja toivoa myös omaan elämääni. Palkitsevinta Hirvoselle on ollut se, kun ryhmissä syntyy luontevaa keskustelua ja muistelua elämän varrelta sekä puhetta kokemuksista, tunteista, tunnelmista ja jopa tuoksuista. Jokainen osallistuja saa kokea tulleensa kuulluksi ja arvostetuksi tasavertaisena ryhmän jäsenenä. Myös palaute osallistujilta VAPAAEHTOISTEN HYVINVOINTI on ohjaajalle aina merkityksellistä. – Minulla oli onnea päästä TULISI OLLA KANTAVA PERIAATE mukaan itselleni luontaisesti sopiVAPAAEHTOISTOIMINNAN vaan toimintaan. Toivon, että voin JÄRJESTÄMISESSÄ. jatkaa niin kauan kuin mahdollista. Lisäksi hän korostaa toiminnan Myös sosiaalisen median kautta löytää monipuolisuutta. ajankohtaisimpia tietoja yhdistyksien – Vapaaehtoistyössä nautin sekä tapahtumista. ohjaustyön valmistelusta, itse ohjauk– Mikäli toimintaan haluaa mukaan, sesta että ohjauksen jälkeisistä tehtävoi ottaa rohkeasti yhteyttä oman alueen vistä. Kun paketti on kasassa ja työ tehty, yhdistykseen. Innokkuus on aina hyvästä! koen iloa siitä, että ryhmä sai taas kerran FinFami tarjoaa vapaaehtoisille kouluvirkistyä taulun äärellä. Vapaaehtoistyö tusta, tukea ja työnohjausta. Järjestö kiin- on mahdollistanut minulle vilpittömän nittää erityistä huomiota vapaaehtoisten ilon tunteen! jaksamiseen. Hirvosen mukaan omien voimavarojen ja jaksamisen ennakointi Vapaaehtoisten onkin avainasemassa. hyvinvointipäivä – Elämässä sattuu ja tapahtuu kaikenJoensuussa laista, jota ei voi etukäteen ennakoida. Kun henkilökohtainen elämä vie voimat, Opiskelijoiden kehittämistyön tulokvapaaehtoistyö on mahdollista jättää sena vapaaehtoisille järjestettiin hyvintauolle. Kun sitten tilanteet selkeytyvät ja vointipäivä, joka sisälsi Erätauko-keskuselämä palautuu tasapainoisempaan tilaan, telua ja voimavaratyöskentelyä. Päivän riittää vapaaehtoistyöhönkin voimia. aikana osallistujat nauttivat myös hyvästä Vapaaehtoistoimintaan voi osallistua ruoasta, ja tapahtuma huipentui vaihtooman kiinnostuksen ja elämäntilanteen ehtoisesti saunomiseen tai teatteriesitykmukaan, aina omien voimavarojen ja seen. yhdessä sovittujen pelisääntöjen mukaiVoimavaratyöskentelyn tueksi valmissesti. tettiin posteri, jonka tarkoituksena oli – Ollaan ihmisenä ihmisille, se riittää! aktivoida osallistujia pohtimaan omia tiivistää Hirvonen. voimavarojaan. Posterissa muistutettiin muun muassa myönteisen puheen merkityksestä itseä kohtaan. Vapaaehtoistoiminta Työskentelyssä hyödynnettiin myös palkitsee tekijäänsä unelmakartta-menetelmää, jonka avulla Marja-Riitta Hirvonen kertoo, että kiinosallistujat valmistivat omat voimavaranostus taideteoksiin, kulttuuriin ja histotaulunsa. riaan auttaa häntä jaksamaan vapaaeh– Tauluun kirjattuna voimavarat toistoiminnassa. Myös ryhmissä toimisaavat konkreettisen muodon, eivätkä ne minen antaa voimaa. tunnu enää niin epämääräisiltä. Samalla Hirvosen mukaan vapaaehtoistoiminta se helpottaa voimavarojen muistamista voi parhaimmillaan avata laajemman arjessa, kertovat tapahtuman järjestäneet näkökulman elämään sekä tuoda mukaopiskelijat Sanna Hartikainen ja Janica naan yhteisöllisyyttä, toiveikkuutta ja iloa Mustonen. hyvin tehdystä työstä. Hyvinvointipäivän tavoitteena oli, – Vapaaehtoistyö on mahdollistanut että vapaaehtoiset pysähtyisivät tunnisminulle uusien ihmisten tapaamisen ja tamaan ja sanoittamaan omia voima29 30.9.2025 11:08:02

varojaan. Työskentely omien kiinnostuksen kohteiden sekä myönteisten ja iloa tuottavien asioiden parissa auttaa tunnistamaan voimavaroja, jolloin niiden hyödyntäminen ja vahvistaminen on mahdollista. Osallistujat kokosivatkin tauluihin omia voimavarojaan kuvaavia asioita. Lopuksi taulut kehystettiin. – Ajatuksena oli, että esille asetettu taulu muistuttaisi päivittäin arjen keskellä omien voimavarojen vaalimisen merkityksestä. Hyvinvointipäivä sai osallistujilta positiivista palautetta. Vapaaehtoiset kokivat päivän lisänneen heidän ymmärrystään voimavarojen merkityksestä ja antaneen konkreettisia työkaluja niiden tunnistamiseen. Samalla työskentely aktivoi heitä pohtimaan omia voimavarojaan ja hyvinvointiaan entistä tarkemmin. Myös ryhmässä toimiminen sekä vertaisten kohtaaminen koettiin voimaannuttavana. – Me vapaaehtoiset nautimme hyvinvointipäivästä kiitollisin mielin, ja mielestäni teatteriesityksen iloiseen tunnelmaan huipentui koko päivä, muistelee Hirvonen. FinFamissa on vaikuttavaa vapaaehtoistoimintaa Harjoittelun aikana sosionomiopiskelijat saivat seurata läheltä, millaista on mielenterveysomaisten hyväksi tehtävä järjestötyö. Vapaaehtoiset ovat FinFamin toiminnan sydän ja tämä välittyi myös opiskelijoille. – Huomasimme, kuinka suurella sydämellä työtä tehtiin sekä työntekijöiden että vapaaehtoisten toimesta. Vapaaehtoisten antama panos järjestön työhön on merkittävä ja sitä arvostetaan suuresti, opiskelijat toteavat. Vapaaehtoiset kokevat FinFamin tarjoaman tuen merkityksellisenä. – Huomasimme myös, kuinka suuressa arvossa vapaaehtoiset pitivät järjestöltä saamaansa tukea. Ehkäpä me opiskelijatkin löydämme itsemme vapaaehtoisten joukosta harjoittelumme päätyttyä, he lisäävät. Teksti: Sanna Hartikainen ja Janica Mustonen Kirjoittajat ovat julkaisuhetkellä Karelia Ammattikorkeakoulusta jo valmistuneita sosionomeja (AMK) 30 LABYRINTTI125_028-031 Vapaaehtoiset ja Mielenterveysperustaisat.indd 30 Tutkimus: Mielenterveysperusteiset sairauspoissaolot kas – ahdistuneisuus n Työterveyslaitoksen rekisteritutkimus osoittaa, että mielenterveysperusteiset sairauspoissaolot lisääntyivät selvästi kaikilla tutkituilla toimialoilla vuosina 2015–2021. Nousu oli erityisen rajua sote-alalla ja alle 50-vuotiailla toimihenkilönaisilla. Samalla ahdistuneisuus ohitti masennuksen uusien sairauspoissaolojaksojen yleisimpänä syynä. S uomessa ei ole viime vuosina systemaattisesti kartoitettu mielenterveysperusteisten sairauspoissaolojen toimialakohtaista muutosta ja alojen välisiä eroja. Työterveyslaitoksen kansallisesti edustava rekisteritutkimus vastaa tähän tarpeeseen ja kuvaa, miten poissaolot ovat kehittyneet eri työntekijäryhmissä ja toimialoilla vuosina 2007–2021. – Tulokset olivat kahdella tavalla pysäyttävät. Mielenterveysperusteisten poissaolojen kasvutrendi näkyi kaikilla tutkituilla toimialoilla, ja samaan aikaan eri työntekijäryhmien väliset erot syvenivät, sanoo Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Ari Väänänen. Sote-sektorin mielenterveyspoissaolot yli kaksinkertaistuivat Mielenterveyteen perustuvien sairauspoissaolojen määrä kasvoi kaikilla toimialoilla, mutta sosiaali- ja terveysalalla nousu oli erityisen voimakasta. Vuonna 2015 sote-alan naisilla oli keskimäärin alle 1,6 poissaolopäivää henkilöä kohden vuodessa, kun vuonna 2021 määrä oli jo yli 3,8 päivää. Tämä tarkoittaa väestötasolla yli 600 000 lisäpäivää vuodessa. Ammattiluokista erityisesti alemmat toimihenkilönaiset erottuivat. Heidän keskimääräinen poissaolopäivien määränsä nousi 1,3 päivästä 3,4 päivään vuodessa, mikä väestötasolla merkitsi lähes miljoonaa lisäpoissaolopäivää vuodessa. – Alemmat toimihenkilönaiset muodostivat noin kolmasosan työvoimasta, mutta heidän poissaolojaksonsa selittivät lähes puolet koko poissaolojen kasvusta. Tämä osoittaa, että mielenterveyspoissaolot kasautuivat erityisesti tiettyihin naisvaltaisiin ryhmiin, Työterveyslaitoksen tutkimuspäällikkö Pekka Varje havainnollistaa. Ahdistuneisuus ohitti masennuksen uusien mielenterveyspoissaolojen syynä Masennus ja ahdistuneisuushäiriöt selittivät suurimman osan kaikista mielenterveysperusteisista poissaoloista. Seurantaaikana masennukseen liittyvät poissaolot 1,7-kertaistuivat, kun taas ahdistukseen liittyvät kasvoivat 3,4-kertaisiksi. Vuonna 2021 ahdistuneisuushäiriöt nousivat ensimmäistä kertaa uusien mielenterveysperusteisten sairauspoissaolojaksojen yleisimmäksi syyksi. Masennukseen liittyvät jaksot olivat silti keskimäärin pidempiä ja selittivät suuremman osan kokonaispäivistä. Ahdistuneisuuteen liittyvien poissaolopäivien kasvu painottui erityisesti nuoriin ja keski-ikäisiin toimihenkilönaisiin. Myös toimihenkilömiehillä ahdistuneisuuteen liittyvät poissaolot lisääntyivät selvästi, mutta absoluuttiset määrät jäivät naisia matalammiksi. – Sukupuoli, ikä ja asema työelämässä heijastuivat poissaolopäivien kasvun voimakkuuteen. Muutos ei kuiten1/2025 30.9.2025 11:23:43

olot kasvoivat erityisesti sote-alalla KUVA: UNSPLASH us nousi yleisimmäksi syyksi kaan rajoittunut vain tiettyihin ryhmiin, vaan ahdistuneisuuteen liittyvät poissaolot lisääntyivät kaikissa väestöryhmissä, Varje tarkentaa. Taustalla työelämän muutoksia ja kulttuurisia tekijöitä Mielenterveysperusteisten poissaolojen kasvun taustalla voi olla sekä työelämään että kulttuuriin liittyviä muutoksia. Naisvaltaisilla aloilla työn reunaehtojen heikkeneminen ja työstä palautumisen vaikeutuminen saattavat osaltaan selittää sote-alan ja toimihenkilönaisten huolestuttavia kehityskulkuja. Myös hoitoon hakeutumisen kynnys on voinut madaltua erityisesti ahdistukseen liittyvissä elämäntilanteissa. Mielenterveys1/2025 LABYRINTTI125_028-031 Vapaaehtoiset ja Mielenterveysperustaisat.indd 31 haasteisiin liittyvien psykiatristen luokittelujen käyttö on voinut muuttua terveydenhuollossa, ja työssä käyvät saattavat jäsentää tunne-elämän ongelmiaan aiempaa useammin ahdistuneisuuden kautta. – Muutos voi kertoa paitsi työolojen kuormittavuudesta myös siitä, että kulttuuriset tavat hakea apua ja luokitella oireita ovat muuttuneet. Nämä tekijät yhdessä voivat selittää, miksi kasvu on ollut niin voimakasta etenkin naisvaltaisilla aloilla ja nuoremmissa ikäryhmissä, Väänänen arvioi. Lisätietoa tutkimuksesta • Kansallisesti edustava rekisteritutkimus, jossa Tilastokeskuksen väestötiedot yhdistettiin Kelan sairauspäiväraharekisteriin. Aineistona oli • • neljä 33,3 prosentin väestöotosta 21–62-vuotiaista työssäkäyvistä, seurantavuodet 2007–2021. Tarkastelussa olivat mielenterveyssyistä maksetut sairauspäivärahapäivät ammattiluokittain ja toimialoittain. Tutustu julkaisuun Yhteiskuntapolitiikka-lehdessä Tutkimusta on rahoittanut Suomen kestävän kasvun ohjelma EU:n kertaluonteisesta elpymisvälineestä (NextGenerationEU) sosiaali- ja terveysministeriön kautta. Kestävän kasvun ohjelman rahoituksella toteutetaan hallitusohjelmaan kirjattua Työelämän mielenterveysohjelmaa (Mielenterveyden työkalupakki -hanke). Teksti: Työterveyslaitos/ STT Info 31 30.9.2025 11:23:43

Karjala ry FinFami Karjala ry on nyt totta! Etelä-Karjalan ja Pohjois-Karjalan FinFami-yhdistykset yhdistyivät virallisesti syyskuussa. Yhdistymistä valmisteltiin reilu vuosi ja sen tavoitteena on ollut turvata mielenterveysomaistyö koko Karjalan alueella valtionavustusten määrän supistuessa. Uuden yhdistyksen nimi on FinFami Karjala ry ja sen ensisijaisena tavoitteena on vahvistaa mielenterveysomaisten hyvinvointia koko Karjalan alueella. P ohjois-Karjalassa mielenterveysomaistoiminta on ollut vahvaa jo yli 30 vuoden ajan. Tällä hetkellä alueella työskentelee neljä työntekijää. Yhdistymisen myötä Etelä-Karjalan alueella tehtävä työ saa tuekseen isomman organisaation, vakiintuneet rakenteet ja laajempaa ammatillista osaamista. Etelä-Karjalassa toimintaa jatkaa edelleen aluetyöntekijä Tuula Tick ja alueella järjestetään tuttuun tapaan vertaistukiryhmiä, yksilöllistä keskustelutukea ja yhteisöllisiä tapahtumia. Uusina toimintoina on käynnistymässä Vertti -toiminta lapsiperheille sekä jo käynnistynyt luonto- ja eläinavusteinen toiminta. Yhdistyminen antaa mahdollisuuden kehittää omaistyötä entistä pitkäjänteisemmin jatkossa myös Etelä-Karjalassa. Samalla voimme hyödyntää resursseja, kokemuksia, toimintamalleja ja osaamista puolin ja toisin vahvistaen toiminnan vaikuttavuutta. Yhdessä olemme enemmän Alueellinen työ säilyy edelleen vahvana ja alueellista saavutettavuutta on jo lähdetty kehittämään mm. tammikuussa käynnistyvän etävertaisryhmän avulla. Oman haasteensa tuo laaja maantieteellinen alue, jonka vuoksi toimintoja pyritään jalkauttamaan tasaisesti koko alueelle huomioiden myös maaseutukunnat ja raja-alueet. Kohtalaisen pienellä henkilöstöresurssilla tämä tarkoittaa sitä, että toimintojen kohdekuntia pyritään vaihtamaan 32 LABYRINTTI125_032-033_FinFami Karjala ja KELA.indd 32 vuosittain ja kuuntelemaan herkällä korvalla myös paikallisia tarpeita. Toiminnanjohtaja istuu junassa kuukausittain Joensuusta Lappeenrantaan ja muut työntekijät tarpeen mukaan suuntaan tai toiseen. Tulevaisuudessa pyritään lisäämään yhteistyötä hyvinvointialueiden ja muiden kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Kolmevuotissuunnitelman mukaan kehitetään neuvolaYHDISTYMINEN TUO ja oppilaitosyhteistyötä ja ensi vuonna lähdetään VAKAUTTA OMAISTYÖHÖN rakentamaan toimintamallia YLI MAAKUNTARAJOJEN. mm. työterveyshuoltoon sekä perusterveydenhuoltoon mielenterveysomaisten tueksi. Jo tällä hetkellä tehdään konkreettisia toimenpiteitä vapaaehtoistyön vahvistamiseksi alueella ja sinäkin olet tervetullut mukaan toimintaan! FinFami Karjala ry haluaa olla helposti lähestyttävä ja matalan kynnyksen tukija kaikille, joita läheisen mielenterveys- ja riippuvuushaasteet koskettavat. Otathan seurantaan somekanavista Facebookin tai Instagramin, jolloin saat uusimmat tiedot tapahtumista ja toiminnoista! Verkkosivutkin saadaan pian ajan tasalle ja ne löytyvät jatkossa osoitteessa finfamikarjala.fi. Kuulemme mielellämme, mikäli sinulla on toiveita tai ideoita yhdistyksen toimintaan liittyen. Teksti: Virpi Kettunen, toiminnanjohtaja ja Tuula Tick, aluetyöntekijä, FinFami Karjala ry 1/2025 30.9.2025 11:08:30

Kela-asioiden hoitaminen läheisen puolesta onnistuu helposti OmaKelassa OmaKelassa voi asioida toisen puolesta Suomi.fi-valtuudella. Valtuuden voi antaa myös henkilö, joka ei käytä verkkopalveluja. Läheisen arjen tukeminen helpottuu, kun Kela-asiat voi hoitaa yhdestä paikasta silloin, kun se itselle parhaiten sopii. T Suomi.fi-valtuus mahdollistaa turvallisen äysi-ikäisen henkilön puolesta asiointi onnistuu OmaKelassa, kun käytössä on Suomi.fi-valtuus asioinnin läheisen puolesta nimeltä Sosiaaliturvan etuusasioiden hoitaminen. Valtuutuksen saanut voi OmaKelassa läheisen puolesta Suomi.fi-valtuus on Digi- ja väestöviraston tarjoama palvelu, lähettää viestejä, seurata etuusasioita ja maksuja jonka avulla voi valtuuttaa toisen henkilön hoitamaan asioita sekä nähdä päätökset ja kirjeet. Lisäksi OmaKelassa voi omasta puolestaan. Valtuuden voi antaa Suomi.fi-verkkopalhakea toisen puolesta esimerkiksi kuntoutukseen, vammaisvelussa. Jos valtuuttajalla ei ole pankkitunnuksia tai hän ei tukiin, eläkkeisiin, sairaanhoitoon ja matkakorvauksiin liitkäytä verkkopalveluja, Digi- ja väestötietovirasto voi rekistetyviä tukia. röidä valtuuden hakemuksen perusteella. Sähköistä asiointia läheisen puolesta kehitetään vaiheittain, Suomi.fi-valtuudella läheisen Kela-asioita hoitava kirjautuu ja käytettävissä olevien OmaKelaan omilla palvelujen määrä kasvaa tunnuksillaan ja valitsee OMAKELASSA LÄHEISEN PUOLESTA VOI vähitellen. kohdan Asioi toisen henkilön LÄHETTÄÄ VIESTEJÄ, SEURATA ETUUSASIOITA puolesta. Tunnistautumis– Olemme saaneet paljon hyvää palautetta välineet, kuten pankkiJA MAKSUJA SEKÄ NÄHDÄ PÄÄTÖKSET JA sähköisistä palveluista ja tunnukset ja mobiilivarKIRJEET. OMAKELASSA VOI MYÖS HAKEA haluamme kehittää niitä menne, ovat aina henkiTOISEN PUOLESTA ERILAISIA TUKIA. edelleen. Syksyllä OmaKelökohtaisia, eikä niitä saa lassa tulee mahdollikäyttää toisen puolesta. seksi hakea eläkkeensaajan asumistukea toisen puolesta. Yksityinen edunvalvoja tai edunvalvontavaltuutettu voi Sähköinen asiointi tuo joustavuutta, kun asioita voi hoitaa hoitaa edustettavansa Kela-asioita OmaKelassa ilman itselleen sopivaan aikaan paikasta riippumatta, kertoo Suomi.fi-valtuutta, jos edunvalvontavaltakirja sisältää talouOmaKelan kehittämisestä vastaava Jenni Runola Kelasta. dellisten asioiden hoitamisen. Läheisen asioiden hoitaminen OmaKelassa on kasvattanut Perinteisellä valtakirjalla Kela-asioita voi hoitaa puhelisuosiotaan nopeasti. Tänä vuonna OmaKelassa on asioitu mitse, palvelupisteessä ja postitse. Sähköinen asiointi on läheisen puolesta jo lähes miljoonaa kertaa. Vuonna 2024 kuitenkin monelle kätevin vaihtoehto, sillä OmaKelassa asiointeja oli yhteensä 1,1 miljoonaa. läheisen asiat löytyvät helposti yhdestä paikasta. Teksti: Kela / STTInfo 1/2025 LABYRINTTI125_032-033_FinFami Karjala ja KELA.indd 33 33 30.9.2025 11:08:30

KOLUMNI Salla Ristolainen, asiantuntija, Mielenterveysomaisten keskusliitto – FinFami ry Hei psyykkisesti oirehtivan läheinen, tule mukaan Prospect-ryhmään J os läheisesi sairastumisesta on kulunut jo hetken aikaa ja läheistilanteesi on tasaisempi, vertaisvapaaehtoisten vetämä Prospectryhmä voi olla sinua varten. Prospect on eurooppalaisena yhteistyönä kehitetty vertaistukea tarjoava ryhmämalli. Prospect-ryhmään osallistuminen tukee läheisten hyvinvointia lisäämällä itseluottamusta ja jaksamista sekä parantamalla heidän elämänlaatuaan. Tutkimukset myös osoittavat, että ryhmään osallistuminen lisää selviytymisvalmiuksia ja elämänhallinnan taitoja. jälkeen osallistuja voi osallistua Prospect-Plus -ryhmätapaamisiin (5 moduulia). Tapaamiskertojen aikana teemoja käydään läpi keskustelemalla ja omia kokemuksia jakamalla. Keskeistä teemojen läpikäymisessä on se, että omaiset pääsevät jakamaan ja vaihtamaan omia ajatuksiaan ja kokemuksiaan toisten mahdollisesti saman kokeneiden omaisten kanssa siten, että jokainen osallistuja on tasaarvoisessa asemassa. Kurssin palautteissa läheiset ovat kertoneet muun muassa oivalluksista oman hyvinvoinnin etusijalle laittamisessa, stressinhallintakeinojen löytämisestä ja ymmärryksen lisääntymistä. ”Prospect auttoi löytämään omaisena omat rajani, jolloin en enää mene läheiseni sairauteen mukaan.” – Kurssin käynyt läheinen 34 LABYRINTTI125_034-035_Kolumni Salla Ristolainen.indd 34 KUVA: MARIKA FINNE Ryhmän ohjaajana toimivat koulutetut vertaisohjaajat eli henkilöt, joilla on omaa kokemusta siitä, kun läheinen sairastaa psyykkisesti. Ryhmänohjaajat ovat saaneet tehtäväänsä koulutuksen ja työnohjausta. Omakohtainen kokemus auttaa heitä ymmärtämään ryhmäläisiä myös tunnetasolla. Ryhmässä käydään läpi kymmenen (10) osiota eli moduulia, joiden ”Ryhmä antoi todella hyvin evästä omiin tietoihin ja voimavaroihin. Jaksan jo nyt paremmin. Kouluttajat oli innostavia, kuuntelevia. Vertaistuki antoi paljon! Kiitos kurssista. Sain olla oma itseni ja koen nyt saaneeni voimia uusiin haasteisiin” – Kurssin käynyt läheinen KYSY LISÄÄ TULEVISTA PROSPECT-VERTAISRYHMISTÄ OMAN ALUEESI FINFAMIYHDISTYKSESTÄ! Ryhmän käytyään omainen voi myös kouluttautua Prospect-ohjaajaksi. 1/2025 30.9.2025 11:02:37

Mielenterveysomaisten keskusliitto – FinFamin jäsenyhdistykset: HELSINKI: www.finfamiuusimaa.fi FinFami – Uusimaa ry. Kumpulantie 5, 00520 Helsinki Käyntiosoite: Jämsänkatu 2, 4.krs, 00520 Helsinki puh. (09) 686 0260 info@finfamiuusimaa.fi Mariankatu 13 a A 4 00170 Helsinki puh. 050 464 27 39 www.finfami.fi info@finfami.fi HÄMEENLINNA: www.finfamikantahame.fi FinFami – Kanta-Hämeen mielenterveysomaiset ry. Suomen Kasarmi, rak. 2, h. 117 13100 Hämeenlinna toimisto@finfamikantahame.fi PORI: www.finfamisatakunta.fi FinFami Satakunta ry Itsenäisyydenkatu 35 B 3.krs, 28130 Pori puh. 044 303 6282 suvi.tukkikoksi@finfamisatakunta.fi PORVOO: www.ituspy.com Itä-Uudenmaan sosiaalipsykiatrinen yhdistys ry. Mannerheiminkatu 25 B, 06100 Porvoo puh. 050 307 4844 paivi.nousiainen@ituspy.com Toiminnanjohtaja JOENSUU JA LAPPEENRANTA: FinFami Karjala ry/ Joensuun toimipiste tukitupa.fi Karjalankatu 4 a 2, 80200 Joensuu puh. 050 534 6772 katja.pesonen@tukitupa.fi ROVANIEMI: www.lappi.finfami.fi Lapin mielenterveysomaiset – FinFami ry puh. 040 611 6816 Vastaamme parittomien viikkojen ma klo 10-14 ja parillisten viikkojen ke klo 18-20. Info.lapinmielenterveysomaiset@gmail.com Kehitysjohtaja FinFami Karjala/ Lappeenrannan toimipiste Raatimiehenkatu 22 LH 44, 53100 Lappeenranta p. 040 489 0993 tuula.tick@tukitupa.fi SEINÄJOKI: www.finfamiep.fi FinFami Etelä-Pohjanmaa ry. Huhtalantie 2, 3. krs, 60220 Seinäjoki www.finfamiep.fi JYVÄSKYLÄ: www.finfamiks.fi Keski-Suomen mielenterveysomaiset – FinFami ry. Vapaudenkatu 57 as. 14, 40100 Jyväskylä puh. 050 528 0030 toimisto@finfamiks.fi TAMPERE: www.finfamipirkanmaa.fi Mielenterveysomaiset Pirkanmaa – FinFami ry. Hämeenkatu 25 A 3. krs. ja 6. krs. 33200 Tampere puh. 040 722 4292 (neuvonta) puh. 040 582 5343 (toimisto) omaiset@finfamipirkanmaa.fi Tiina Puranen puh. 040 567 0078 tiina.puranen@finfami.fi Anne Alakiuttu p. 045 800 4903 anne.alakiuttu@finfami.fi Asiantuntija, viestintä Marika Finne puh. 045 844 0135 marika.finne@finfami.fi Asiantuntija, järjestöhallinto Jan-Eerik Leppänen puh. 045 642 8510 jan-eerik.leppanen@finfami.fi Asiantuntija, vapaaehtoistyö Salla Ristolainen puh. 0400 274 624 salla.ristolainen@finfami.fi ICT-asiantuntija Magnus Erlingsson p. 040 127 9978 magnus.erlingsson@finfami.fi Asiantuntija, järjestö- ja henkilöstöasiat Jaana Saarelainen (Vanhempainvapaalla) KERAVA: www.sopimuskoti.fi Keski-Uudenmaan Sopimuskoti Ry Klondyketalo, Kumitehtaankatu 5 C 04260 Kerava puh. 050 552 2637 hallinto@sopimuskoti.fi KUOPIO ja MIKKELI: www.finfamisavo.fi Savon mielenterveysomaiset - FinFami ry Kuopion toimipiste Asemakatu 16, 70100 Kuopio puh. 040 556 4292 toimisto@finfamisavo.fi Mikkelin toimipiste Otto Mannisen katu 4, 50100 Mikkeli (järjestötalo Estery) puh. 040 586 7359 toimisto.mikkeli@finfamisavo.fi LAHTI: www.finfamipaijathame.fi/ Päijät-Hämeen mielenterveysomaiset FinFami ry Kumppanuustalo Fellmannia, Kirkkokatu 27 (5.krs), 15140 Lahti toimisto@finfamipaijathame.fi www.finfamipaijathame.fi p. 040 704 9913 OULU: Hyvän mielen talo ry. Kauppurienkatu 23, 2 krs, 90100 Oulu hyvanmielentalo.fi p. 041 463 5712, info@hyvanmielentalo.fi LABYRINTTI125_034-035_Kolumni Salla Ristolainen.indd 35 Mielen ry www.mielen.fi Åkerlundinkatu 2 A 4. krs, 33100 Tampere puh. 050 562 3403 toimisto@mielen.fi TURKU ja SALO: www.vsfinfami.fi Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset – FinFami ry/Turun toimipiste Itäinen Pitkäkatu 11 A, 20520 Turku puh. 044 793 0580 ark. 9-15 (neuvonta) www.vsfinfami.fi Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset – FinFami ry/Salon toimipiste Turuntie 8 as 13, 24100 Salo, puh. 044 793 0580, toimisto@vsfinfami.fi VAASA: www.finfamipohjanmaa.fi FinFami Pohjanmaa ry, FinFami Österbotten rf Kirkkopuistikko 31, liiketila, 65100 Vaasa puh. 044 033 4280 info@finfamipohjanmaa.fi FinFami Pohjanmaa ry, FinFami Österbotten rf Pitkänsillankatu 1-3 A, 3 krs. 67100 Kokkola puh. 044 763 4100 minna.pellinen@finfamipohjanmaa.fi Osoitteenmuutokset suoraan omaan paikallisyhdistykseen! Sieltä ne välittyvät myös Labyrintti-lehteen. 30.9.2025 11:03:00

Koti, joka tekee huomisesta paremman. Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien asumispalvelut Tarjoamme tukea tarvitseville kodin, jossa autetaan kuntoutumaan ja saamaan ote itsenäisestä elämästä. Kotejamme löytyy kattavasti ympäri Suomen. Ota yhteyttä ja kysy lisää! Helsinki, Vantaa, Itä-Uusimaa ja Kymenlaakso Jani Seppänen p. 050 316 5201 Varsinais-Suomi ja Länsi-Uusimaa Laura Eskelinen p. 040 455 9650 Länsi-Suomi, Pohjois-Suomi, Satakunta Terhi Nikkanen p. 040 124 6155 Etelä-Suomi Esa Auvinen p. 040 682 2649 Itä-Suomi Johanna Liimatainen p. 0400 413 642 Provesta Virpi Kokko p. 050 592 2594 Tutustu koteihimme sekä toimintaamme: ykköskodit.fi Labyrintti-1-25_ilmot.indd 1 LABYRINTTI125_kannet I ja IV.indd 36 Ykköskodit ykkoskodit 16.9.2025 15.58 30.9.2025 11:02:04