www.ampumaurheiluliitto.fi Suomen Ampumaurheiluliiton jäsenlehti 3/2025 ”Avoimuutta, yhteistyötä ja kestävää kasvua” J T KAROLIINA NISSINEN EHDOLLA ESC:N JOHTOON Alexandra Rosenlew Teksasiin yliopistoon → 8–9 Upeaa suomalaismenestystä EM-kilpailuissa → 10–21 Muista suojata kuulosi! → 26–27 UA_3_2025.indd 1 23.9.2025 10.43

Lyijytön uutuus metsästäjille! • Paras terminaaliballistinen suorituskyky • Paras osunta • Korkein BC UUSI! TrueRange Expanding Lisätietoja tuotteista löydät Lapuan nettisivuilta lapua.com Tehdasladattua Lapua TRX-patruunaa saatavilla jo kaliipereissa 6.5 x 55 SE, .30-06 ja .308 Winchester. Tulossa myös 6.5 Creedmoor sekä .300 Win Mag. Lapua-TRX_210x297_Urheiluampuja.indd 1 UA_3_2025.indd 2 2.9.2025 13.42.45 23.9.2025 10.43

L A S S I PA LO PERUSTETTU 1927 97. vuosikerta. Neljä numeroa/vuosi. ISSN 0789-516X JULKAISIJA Suomen Ampumaurheiluliitto ry PÄÄTOIMITTAJA Lassi Palo, puh. 050 339 0644 lassi.palo@ampumaurheiluliitto.fi Kansanedustaja Jenna Simula (ps) toimi Ruuti kankaan ampumaurheilu­ keskuksessa järjestettyjen kasa­ammun­ nan ja siluetin EM­kilpailujen suojelijana. OSOITTEENMUUTOKSET Olli Törni, puh. 0400 930 527 olli.torni@ampumaurheiluliitto.fi Tilaushinta 50 euroa/kalenterivuosi. ULKOASU Rauno Hietanen, Sanatakomo Oy PAINOPAIKKA PunaMusta, Forssa Erinomainen ampumaurheiluvuosi jo nyt Teksti LASSI PALO ARTIKKELIVASTUU Jutut edustavat kirjoittajansa henkilökohtaista mielipidettä lukuunottamatta SAL:n virallisia tiedotuksia. TEKSTIN LAINAAMINEN Sallittu julkaisijan luvalla, julkaisija mainiten. SUORAMARKKINOINTI Lehden osoitteistoa voidaan käyttää suoramarkkinointiin. S Suomalaiset ampumaurheilijat menestyivät erinomaisesti heinä-elokuussa järjestetyissä EM-kilpailuissa. Mitaleja tuli runsain määrin niin kasa-ammunnan ja siluetin EM-kilpailuissa Ruutikankaalla kuin ISSF-lajien EM-kilpailuissa Ranskan Châteauroux'ssa. Menestystä on tullut myös muissa kisoissa. Suomen tänä vuonna saavuttamien arvokisamitalien määrä on jo nyt komea, mutta lisääkin on saatavilla, sillä pitkä kausi on vielä kesken. Kansainvälisen ampumaurheiluliiton (ISSF) haulikkolajien MM-kilpailut järjestetään 8.–19. lokakuuta Kreikan Ateenassa, ja kivääri- ja pistoolilajien MM-mitalit jaetaan Egyptin Kairossa 6.–18. marraskuuta. Kotimaisen kauden huipentuma häämöttää marraskuun alussa, kun perinteinen Grande Finale -viikonloppu järjestetään Kisakallion urheiluopistolla Lohjalla (1.–2.11.). Kaikista näistä asioista voit lukea tästä Urheiluampuja-lehdestä! Vuoden viimeinen Urheiluampuja ilmestyy joulukuussa. SUOMEN AMPUMAURHEILULIITTO RY Osoite: Valimotie 10, 00380 Helsinki Puhelin: 0400 930 527 Sähköposti: etunimi.sukunimi@ ampumaurheiluliitto.fi SAL:N HENKILÖKUNTA Toiminnanjohtaja Anne Laurila Taloussihteeri Sanna Hellgren Palvelusihteeri Olli Törni Viestintäpäällikkö Lassi Palo Nuoriso- ja koulutuspäällikkö Kustaa Ylitalo Valmennuksen johtaja Ville Häyrinen Ympäristö- ja olosuhdepäällikkö Outi Rekola Seurakehittäjä Marko Keskitalo K A N N E N K U VA : L A S S I PA LO SISÄLTÖ LEHDESSÄ 3/2025 4 Pääkirjoitus: ”Ruutikangas valokeilassa.” 5 Miten lisää ampujia Kultahippujen ruutifinaaliin? i 6 kiperää: Tuomas Takalo 6 Karoliina Nissinen ESC:n puheenjohtajaehdokkaana. 8 Alexandra Rosenlew aloittanut yliopiston Teksasissa. 10 Erinomaisesti onnistuneet Châteauroux.n EM-kilpailut. 12 Marianne Palon palo. 14 Sampo Voutilainen yllättyi menestyksestään. 16 Ida Heikkilä haluaa lisää arvokisamenestystä. 18 Hieno suomalaismenestys EM-kasa-ammunnassa ja -siluetissa. 21 Katsaus Ruutikankaan EM-kisoihin 2027. 24 VihAS:n puheenjohtaja vaihtuu. 26 Kuulon suojaaminen kannattaa aina! 28 Yhteenveto Mikkelin Kultahippujen ruutifinaaleista. 30 Nyt on aika hakea jaostoihin ja valiokuntiin! 32 Yhteenveto ilma-aseiden Kultahippufinaaleista. 32 Aluekoordinaattorit esittelyssä. Koukkin korneri. Radoilta kerättyä. 36 Ampumaurheilijan polku. 38 Valmennusaukeama, osa 3/4. uku hakuammuntaa l PEFC-sertifioitu Tähän tuotteeseen käytetty puu on kestävästi hoidetuista metsistä PEFC/02-31-151 www.pefc.fi ”NYT OLI AIKA SANOA EI.” Peräti 41 vuoden ajan Vihdin Ampumaseuran puheenjohtajana toiminut Taisto Rättö luopuu nyt tehtävästään. i sivut 24–25 16 41 Para-ammunnan kehityshanke. 42 Tiedotuksia. Onnittelut. 44 Svenska sidor. 46 10 napakkaa: Jyrki Muotio i Sarjakuva. 47 Finaali: PRS-ampuja Aki Kulmala. 41 3/2025 URHEILUAMPUJA 13.42.45 UA_3_2025.indd 3 3 23.9.2025 10.43

PÄÄKIRJOITUS • LEDARE • 2.10.2025 Ruutikangas valokeilassa Ruutikangas i strålkastarljuset R U uutikankaan ampumaurheilukeskuksessa on järjestetty viimeksi nder det senaste året har redan tre internationella mäskuluneen vuoden aikana jo kolmet ampumaurheilun kanterskapstävlingar i sportskytte arrangerats i Ruutikangas sportskyttecenter. I fjol delades i sportskyttecentret, som är sainväliset arvokilpailut. Limingalla ja Lumijoella sijaitsevassa beläget i Limingo och Lumijoki, ut VM-medaljer i gevärspractical, ampumaurheilukeskuksessa jaettiin viime vuonna kivääripracticalin och i augusti tävlades där om Europamästerskapen i bänkskytte och MM-mitalit, ja elokuussa siellä ammuttiin kasa-ammunnan ja siluetin metallsilhuettskytte. Euroopan mestaruuksista. Ruutikangas är förhoppningsvis på tävlingstapeten igen 2027, då Ruutikankaan arvokisaputki jatkuu toivottavasti vuonna 2027, jolloin där ska arrangeras EM i 25/50/300 m gevärs- och pistolgrenar samt i siellä pitäisi järjestää 25/50/300m kivääri- ja pistoolilajien sekä liikkuvan rörligt mål och hagelgevärsgrenar. Tävlingarna har maalin ja haulikkolajien EM-kilpailut. Kisat on myönbeviljats villkorligt, så banorna måste vara färdiga netty ehdollisena eli ratojen pitää valmistua ajoissa – i tid – enligt tävlingarnas generalsekreterare Curt kisojen pääsihteerin Curt Sjöblomin mukaan niin, että Sjöblom så att testtävlingar kunde äga rum redan testikisoja voitaisiin ampua jo ensi vuoden aikana. nästa år. Euroopan ampumaurheiluliiton (ESC) lähettämä Europeiska skytteunionen (ESC) skickade i mitten tarkastaja perehtyi Ruutikankaan tilanteeseen eloav augusti en inspektör för att bekanta sig med kuun puolivälissä. Tarkastajana toimi ESC:n teknisen läget i Ruutikangas. Inspektören var ordföranden komitean puheenjohtaja, ranskalainen Ghislaine för ESC:s tekniska kommitté, Ghislaine Briez från Briez. Hänen laatimansa raportin perusteella ESC:n Frankrike. På basis av hennes rapport fattar ESC:s yleiskokous tekee lokakuun lopussa Armenian generalförsamling i Jerevan i Armenien i slutet av Jerevanissa lopullisen päätöksen siitä, ärjestetäänkö oktober det slutliga beslutet om huruvida tävlingarkilpailut Ruutikankaalla vai ei. ”Ruutikankaan ampumaradoilla on paljon työtä na ska arrangeras i Ruutikangas eller inte. LASSI PALO tehtävänä. Paljon”, Briez sanoi Oulussa elokuussa. ”Ruutikangas skjutbanor kräver en hel del arbete. SAL:n viestintäpäällikkö / ”En halua olla negatiivinen enkä positiivinen, En hel del”, sa Briez i Uleåborg i augusti. SAL:s kommunikationschef mutta lukuisia asioita on vielä selvitettävä, kuten ”Jag vill inte vara negativ och inte positiv heller, esimerkiksi asevarasto ja erityisesti haulikkoradat. men det finns många frågor som måste lösas, till Etäisyydetkin ovat alueella isoja. Minä en kuitenkaan exempel vapenförrådet och i synnerhet hagelgetee päätöksiä, vaan ne tekee ESC:n yleiskokous”, Briez sanoi. värsbanorna. Också avstånden på området är långa. Men besluten tas Ruutikangas nousi useissa keskusteluissa esille myös vastaavissa inte av mig, utan av ESC:s generalförsamling”, sa Briez. EM-kisoissa, jotka järjestettiin heinä-elokuussa Ranskan ChateauRuutikangas var ett omtalat ämne också under motsvarande EM-tävlingar som arrangerades i franska Chateauroux i juli–augusti. roux´ssa. Chateauroux´n kisajärjestäjille tuli kuulemma kiire, vaikka Tävlingsarrangörerna i Chateauroux lär ha fått bråttom trots att allt i siellä oli periaatteessa ”kaikki valmiina” viime vuonna järjestettyjen princip var klart tack vare OS som arrangerades där i fjol. olympialaisten ansiosta. Ruutikangas sportskyttecenter är Europas största, och där går det Ruutikankaan ampumaurheilukeskus on Euroopan suurin ampuatt utöva alla sportskyttegrenar som utförs utomhus. Så som också maurheilukeskus, jonka lajitarjonta kattaa kaikki ulkona tapahtuvat konstateras annanstans i den här tidningen var en av Briez obserampumaurheilun lajit. Kuten toisaalla tässä lehdessä todetaan, yksi Briezin havainnoista oli, että haulikkoratojen pikainen valmistuminen vationer att det med tanke på Europamästerskapen är absolut nödon kriittistä EM-kilpailuja ajatellen. Ruutikankaan verkkosivuilla todevändigt att hagelgevärsbanorna snabbt blir färdiga. På Ruutikangas webbplats konstateras att skjutbanorna, som är under konstruktion, taan, että rakenteilla olevat ampumaradat valmistuvat vielä tämän kommer att vara färdiga ännu i år. vuoden aikana. TAUSTALLA TAPAHTUU koko ajan. Ampumaurheiluliiton hallitus esimerkiksi tapasi Ruutikankaan lähikuntien väkeä kasa-ammunnan ja siluetin EM-kilpailujen yhteydessä ja valmisteli muun muassa kilpailuorganisaatiota ja EM-kisojen järjestämissopimusta. Urheilussa on usein käynyt niin, että kaikki on saatu valmiiksi ”just ja just” ennen kisojen alkua. Tähän hermoja raastavaan tilanteeseen ei kuitenkaan Ruutikankaalla jouduta, sillä jos EM-kisoille näytetään vihreää valoa ensi kuussa pidettävässä ESC:n kokouksessa, Sjöblomin mukaan kisajärjestelyille on aikaa riittävästi. Hukattavaksi asti sitä ei kuitenkaan ole. I BAKGRUNDEN HÄNDER det hela tiden. Sportskytteförbundets styrelse träffade till exempel folk från kommuner som ligger nära Ruutikangas i samband med EM-tävlingarna i bänkskytte och silhuett och beredde tävlingsorganisationen och arrangörsavtalet för EM. I sportvärlden har det ofta varit så att allt har fåtts färdigt i sista stund innan tävlingarna ska börja. I Ruutikangas kommer situationen inte att vara så nervig, för om EM-tävlingarna får grönt ljus på ESC:s möte nästa månad så finns det enligt Sjöblom tillräckligt med tid för tävlingsarrangemangen. Tid att slösa finns däremot inte. YHTEISTYÖSSÄ: 4 URHEILUAMPUJA 3/2025 UA_3_2025.indd 4 23.9.2025 10.43

AJANKOHTAISTA Miten lisää osallistujia ruutiaseiden Kultahippufinaaleihin? K U S TA A Y L I TA LO ”Kun ruutifinaaleista saadaan luotua entistä enemmän hauskoja koko perheen tapahtumia, niin kisoihin haluaa tulla aina uudestaan ja tuoda mukanaan muutkin samasta seurasta”, liiton nuorisopäällikkö Kustaa Ylitalo sanoo. välineiden kierrättämisellä saadaan puolestaan harrastuksen kustannuksia laskettua ja sitä kautta uusia harrastajia jatkamaan harrastusta pidempään ja siirtymään myös kilpapuolelle. Toinen tärkeä asia on seurojen ohjaajien kouluttaminen ja valmennuksen laatuun satsaaminen, Ylitalo sanoo. – Säännöllinen ja laadukas seuratason valmennus, jossa on myös selkeitä tavoitteita, kuten esimerkiksi seuran junnujen osallistuminen ruutifinaaleihin, lisää motivaatiota ja sitouttaa harrastajat paremmin toimintaan. Teksti LASSI PALO O tsikon kysymys esitettiin tasan kuusi vuotta sitten ilmestyneessä Urheiluampuja-lehdessä (3/2019). Tuolloin muun muassa pohdittiin, voisiko 14-sarjan jakaa kahteen osaan: osa ampuu takki päällä ja hihnalla, sitten on tuella ampuvia. Kyseisen sarjan laukausmäärää voisi myös nostaa, sanottiin. Lisäksi mietittiin, voisiko kisoissa olla vaikkapa parikisa, ja toivottiin, että finaaleihin osallistuvien täytyisi tuloksesta riippumatta käydä kilpailuissa aiemmin kesälläkin. Ampumaurheiluliiton nuorisopäällikkö Kustaa Ylitalo sanoo, että on monta asiaa, jotka vaikuttavat osallistujamääriin. – Osaan niistä voimme vaikuttaa, osaan, kuten esimerkiksi syntyvyyteen ja nuorempien ikäluokkien yhä pienempään kokoon, Asikkalan Ampumaseuran Tauno Lind­ ström esittelee hyvin edullista käytettyä pienoiskivääriä, joita hän on hankkinut ja tuunannut lapsille sopiviksi. taas emme, hän sanoo. – Yksi asia, joka vaikeuttaa ruutiaseilla harrastamista verrattuna ilma-aseisiin, on tietenkin väline- ja lupa-asiat. Jos seuroilla olisi nykyistä enemmän ruutipuolella laina-aseita käytettävissä uusille aloitteleville harrastajille, niin se madaltaisi jo paljon aloituskynnystä. YLITALON MUKAAN tarvitaan myös hyvää tukea ja opastusta alaikäisten vanhemmille aselupien ja aseen hankintaan liittyen. Käytettyjen aseiden ja muiden 6 kiperää  Kittiläläinen TUOMAS TAKALO on 16-vuotias skeet-ampuja, joka edustaa Tornionseudun Ampujia. Hän kilpaili ensimmäisen kerran ulkomailla elokuussa Châterauroux'n EM-kilpailuissa sijoittuen 30:nneksi. L A S S I PA LO KOLMANTENA ASIANA Ylitalo nostaa esiin viestinnän ja markkinoinnin merkityksen. – Meidän pitää niin liitto- kuin seuratasollakin osata markkinoida ja viestiä Kultahipputoiminnasta nuorille ja heidän perheilleen oikealla ja innostavalla tavalla. Ylitalo haluaa vielä mainita itse kisatapahtumien järjestelyt: – Kun ruutifinaaleista saadaan luotua entistä enemmän hauskoja koko perheen tapahtumia, joissa on kivaa oheistekemistä eri ikäisille ja päälle hyvät ruokatarjoilut, niin kisoihin haluaa tulla aina uudestaan ja tuoda mukanaan muutkin samasta seurasta. Mikkelissä tämä toteutui tänä ja viime vuonna mielestäni hienosti. Ruutilajien Kultahippufinaalien yhteenveto sivuilla 28–29.  Millainen urheiluvuotesi on ollut? Se on ollut hyvä vuosi! Pääsin esimerkiksi käymään EM-kisoissa, ja tulokset ovat olleet hyviä. Kokemusta on tullut paljon. Mikä on ampumaurheilutaustasi? Aloin käydä metsällä iskän kanssa. Olen ampunut haulikolla nyt neljän vuotta. On sitä nyt paukutettukin, tänä vuonna noin 15 000 laukausta.  Millaisin ajatuksin muistelet Mitä muuta teet? Metsästystä syksyisin ja moottorikelkkailua harrastusmielessä talvisin. Käyn myös koulua. EM-Châteauroux'ta? Se oli hyvä kokemus. Siellä oli siisti rata. Kaikin puolin hyvä reissu, vaikkakaan tulos ei ollut mieleinen (114).  Entä mitä sanot tulostasostasi? En ole keskiarvoa laskenut, mutta se on ollut tänä vuonna ihan hyvä. Harjoittelen Kaukosessa, mutta käyn treenaamassa myös Oulussa, jonne on noin 350 kilometriä.  Mikä voisi olla ensi vuoden napakymppi? Olisi hyvä, jos pääsisin kiertämään kansainvälisiä kisoja. Lisäksi uusi kymmenluku olisi parempi kuin nykyinen ennätykseni. Mutta se tulee, jos tulee! LASSI PALO 3/2025 URHEILUAMPUJA UA_3_2025.indd 5 5 23.9.2025 10.43

ESC:n puheenjohtajavaali o Karoliina Nissinen vai Alexa Karoliina Nissinen on vaalikampanjansa ja kotiläksynsä tehnyt. Nyt hän odottaa, miten Euroopan ampumaurheiluliiton puheenjohtajavaalissa lokakuussa käy. Teksti & kuva LASSI PALO H elsinkiläisen Karoliina Nissisen arki muuttui, kun Suomen Ampumaurheiluliitoliiton hallitus juhannusviikolla päätti esittää häntä Euroopan ampumaurheiluliiton (ESC) puheenjohtajaksi. Vaalit järjestetään ESC:n yleiskokouksessa Armenian Jerevanissa lokakuun 24. päivänä. Puheenjohtajavaali on kahden kauppa, sillä toinen ehdokas on nykyinen puheenjohtaja, venäläistaustainen Alexander Ratner. Nissinen onkin tehnyt uutterasti vaalityötä ja käyttänyt runsaasti aikaa asioihin perehtymiseen. – Tämä on syönyt kaiken energiani, Nissinen naurahti syyskuun ensimmäisellä viikolla Kisakallion urheiluopistossa. – Ryhdyin ehdokkaaksi, kun minua pyydettiin tuomaan esiin näkökulmiani asioihin, joihin pitäisi puuttua. Haluan olla mahdollisuus niille maille, jotka eivät halua Ratneria. Haluan olla siltojenrakentaja, koska kuuntelen kaikkia ja pystyn työskentelemään kaikkien kanssa. KUN NISSISEN ehdokkuus julkistettiin, hänen todettiin tuovan mukanaan vahvan kokemuksen kansainvälisestä urheiluhallinnosta, oikeus- ja puolustushallinnon vaativista tehtävistä sekä urheiluvalmennuksen koulutuksesta. Nissinen, 47, toimii tällä hetkellä Kansainvälisen ampumaurheiluliiton (ISSF) valmennusakatemian toimitusjohtajana, ja hänen johdollaan akatemiasta on kasvanut maailmanlaajuinen valmentajakoulutuksen keskus. Nissinen on myös WISE-aloitteen (Women in Shooting Sport Education) perustaja, jonka tavoitteena on lisätä tasa-arvoa ja naisten näkyvyyttä ampumaurheilussa. – Ampumaurheilu tarvitsee nyt yhdistävää ja tulevaisuuteen katsovaa johtajuutta. Haluan rakentaa sillat eri maiden ja lajien välille, vahvistaa läpinäkyvyyttä ja palauttaa 6 Karoliina Nissinen vieraili heinä­elokuussa EM­kilpailuissa Ranskan Châteauroux'ssa. luottamuksen hallintoon, Nissinen sanoi kesäkuussa. – Myös pienten maiden läsnäolo ampumaurheiluperheessä on tärkeää. Haluamme näkyä kansainvälisen olympialiikkeen suuntaan lajina, joka vahvistaa olympia-aatteen merkitystä ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta. NISSINEN ON toiminut pitkään valtionhallinnon tehtävissä muun muassa sisäministeriössä, oikeusministeriössä, syyttäjälaitoksessa ja puolustushallinnossa. Hänellä on MBA-tutkinto johtamisesta ja henkilöstöhallinnosta sekä kokemusta kansainvälisestä yhteistyöstä. – Euroopan ampumaurheilun tulevaisuus edellyttää paluuta perusasioihin: avoimuutta, yhteistyötä ja kestävää kehitystä. Uskon, että näiden arvojen kautta voimme vahvistaa ESC:n roolia koko urheiluyhteisön hyväksi, Nissinen linjasi. SYYSKUUN ALUSSA Nissinen istui Lohjalla sijaitsevan Kisakallion urheiluopiston kahvilassa. Pöydällä oli hänen ”musta laatikkonsa”. Se on oikeasti musta kansio, johon hän on koonnut tietoa eri lähteistä. Mitä kansiossa ei ole, se on hänen tietokoneellaan. – Olen tehnyt kotiläksyni, laatinut kirjelmiä ja esityksiä sekä pohtinut, millaisiin kysymyksiin joudun puheenjohtajaehdokkaana vastaamaan. Olen tavannut lukuisia ihmisiä ja keskustellut heidän kanssaan kesästä lähtien. Nyt on kiva käydä asioita välillä suomeksi läpi. Toden totta: minkä tahansa kysymyksen Nissiselle esitti, vastaus oli valmiina. Myös kysymykseen, joka liittyy häneen ja hänen aviomieheensä Vesa Nissiseen, joka on Suomen Ampumaurheiluliiton puheenjohtaja. – Minun tunnetaan nyt laajalti omana itsenäni, ei Vesan vaimona. Eivätkä minun mielipiteeni ole Vesan mielipiteitä. On myös sanottu, että Karoliina Nissinen URHEILUAMPUJA 3/2025 UA_3_2025.indd 6 23.9.2025 10.43

ali on kahden kauppa: exander Ratner? taan maailmanlaajuisesta valmentajakoulutuksesta. NISSINEN HALUAA ESC:N hallintoon lisää ”ei tiedä ampumaurheilusta mitään”. Sekään ei pidä paikkaansa, sillä hän on harrastanut ampumaurheilua pitkään ja toiminut seuransa Poliisien Ampumaseuran (PAS) taloudenhoitajana. Hän kuuluu myös Haulikkohelmiin, ja hänen ampumaharrastuksensa alkoi practicalista. Nissinen on edustanut PAS:ia myös SM-kilpailuissa 10m ilmakiväärissä. Lisäksi hän on ollut mukana toiminnassa jo pitkään sekä kansallisesti että kansainvälisesti ja rakentanut vuosien varrella laajan verkoston päättäjätasolla. Hän tekee yhteistyötä muun muassa kansallisten ampumaurheiluliittojen, maanosaliittojen ja kansainvälisen olympialiikkeen toimijoiden kanssa. – On totta, että en ole entinen kansainvälisen tason huippu-urheilija. Usein luullaan, ettei luottamustehtäviin voisi tulla muuta kautta, mutta nykyisessä tehtävässäni ISSF:n valmennusakatemian toimitusjohtajana vas- läpinäkyvyyttä. Hän myös haluaa kaikkien osallistuvan päätöksentekoon – on maa sitten iso tai pieni. Nissinen nostaa esiin toisen ison kysymyksen: – Olen huolissani siitä, että ESC:n taloudellinen kestävyys nojaa vahvasti vain yhteen sponsoriin – Vladimir Lisiniin. Hänet on sanktioitu usean maan toimesta Ukrainassa käytävän hyökkäyssodan takia. Näkemykseni on, että tällainen rahoituspohja ei ole eettisesti kestävää, ja se luo vaikutelman, että päätösvalta sidotaan liian tiukasti Moskovaan. Sveitsin Lausannessa sijaitsevaa toimistoa ei ole myöskään nähty aktiivisessa käytössä. Nissiseltä on kysytty, miten ESC:n rahoitus turvataan, jos rahat eivät enää tulisikaan Lisinin taskuista. – Olen keskustellut ja tiedän, että on paljon yrityksiä – myös suuria kansainvälisiä toimijoita – jotka voisivat olla kiinnostuneita ESC:n kumppanuudesta, jos rahoitusmalli olisi kestävämpi ja avoimempi. Lisäksi on tärkeää huomata, että venäläistaustaisen hallinnon on poliittisen tilanteen vuoksi vaikeaa hakea tukia esimerkiksi Euroopan unionilta ja muilta kansainvälisiltä urheilua tukevilta organisaatioilta. Tällaiset tuet ovat merkittäviä koko lajin kehittämisen kannalta. Siksi haluan rakentaa ESC:lle laajemman ja vakaamman rahoituspohjan, joka ei ole riippuvainen yhdestä lähteestä ja joka kestää myös muuttuvan maailmanpoliittisen tilanteen. Nissinen haluaa myös ESC:n toiminnan perustuvan vahvoille rakenteille. Jokaisen jäsenmaan kanssa pitäisi keskustella kehittämisohjelmasta, joka olisi juuri sellainen kuin mitä maa tarvitsisi, koska – kuten Nissinen sanoo – jokainen maa ja liitto on erilainen. – Taloudellisen tuen lisäksi ne tarvitsevat oman kehittävän polkunsa. Meillä on aktiivista porukkaa ja meillä on hyvät verkostot. Nyt toimintaa on ohjannut ”iso raha” ja kilpailujen kehittäminen ilman, että kaikki jäsenmaat kokevat ne hyödyllisiksi. NISSINEN ON sitä mieltä, että ISSF ja ESC ovat nykyään kaukana toisistaan ja ovat kuin kaksi keskenään taistelevaa liittoa. – ESC on kuitenkin ISSF:n maanosaliitto, jonka pitäisi toimia ISSF:n sääntöjen mukaan. Niiden pitäisi kehittyä yhdessä. ISSF:ssä on nykyään italialainen puheenjohtaja (Luciano Rossi) ja pääsihteeri (Ales- Juha Hirvi ehdolla ESC:n hallitukseen A mpumaurheiluliitto esittää Juha Hirveä esitetään Euroopan ampumaurheiluliiton (ESC) hallituksen jäseneksi. Hirvellä on takanaan pitkä ja menestyksekäs urheilijaura, jonka aikana hän voitti kivääriammunnassa muun muassa olympiahopeaa, kaksi MM-hopeaa, kymmenen EM-mitalia ja 23 mitalia maailmancupin osakilpailuista. Urheilijauransa jälkeen Hirvi on toiminut myös valmentajana. Hän on aiemmin toiminut kymmenen vuoden ajan Kansainvälisen ampumaurheiluliiton ISSF:n urheilijavaliokunnan puheenjohtajana. sandro Nicotra di San Giacomo). Lisin on ISSF:n entinen puheenjohtaja ja Ratner sen entinen pääsihteeri. – Lisin ja Ratner eivät kuitenkaan voi enää olla ehdokkaina, sillä ISSF:n sääntöjen mukaan puheenjohtajaehdokkaan yläikäraja on 70 vuotta ja uudelleenvalinnassa 75 vuotta. Lisin täyttää ensi vuoden toukokuussa 70 vuotta ja Ratner täytti 70 vuotta viime vuoden joulukuun 6. päivänä, Nissinen kertoo. NISSINEN KÄY vielä läpi useita yksityiskohtia ennen kuin siirtää kahvikupin sivuun, pinoaa paperinsa ja laittaa ne takaisin mustaan kansioonsa. Yksi niistä oli ESC:n ja ISSF:n kannanotot EU:n lyijyammusrajoituksiin vuosina 2019–2025 eli esimerkiksi miten järjestöt kommentoivat kivääri- ja pistooliluotien rajoituksia venäläisjohdossa ja miten ISSF:n linja on muuttunut Rossin puheenjohtajakaudella. Lopulta Nissinen huokaisee, pitää pienen tauon ja hymyilee: – Vaikka kaikki tämä on vienyt energiaani, on se sitä myös tuonut. Olen innoissani ja olen valmis. Viestini jäsenmaille on selkeä: haluan rakentaa ESC:n, joka perustuu avoimuuteen, yhteistyöhön ja kestävään kasvuun – ja jossa jokaisen maan ääni kuuluu. 3/2025 URHEILUAMPUJA UA_3_2025.indd 7 7 23.9.2025 10.43

Turun akatemiasta yliopistoon Teksasiin Alexandra Rosenlew ponnisti Aurajoen rannalta amerikkalaiseen yliopistoon. Teksti LASSI PALO Kuvat TCU ATHLETICS, ALEXANDRA ROSENLEW K un Urheiluampuja-lehdessä kerrottiin tasan vuosi sitten Turun ampumaurheilun akatemiavalmennuksesta, todettiin, että yksi intohimoisista nuorista akatemiaurheilijoista oli kivääriampuja Alexandra Rosenlew. Hän muutti Nokialta Turkuun heinäkuussa 2024 ja asui kävelymatkan päässä Kupittaan sisäampumaradasta, eikä matka ollut pitkä myöskään Katedralskolaniin, jossa hän aloitti abivuotensa. – Muutos oli iso, mutta kaikki on sujunut hyvin. Olen erittäin tyytyväinen. Asun nyt omillani, ja pystyn järjestämään arkeni, kuten haluan. Ruokahuolto ei ole ongelma, koska tykkään tehdä ruokaa. Rosenlew keskittyi alkusyksyn ajan ampumaurheiluun, koska hänellä ei ollut koulua ensimmäisellä jaksolla. – Mieluiten tekisin tätä koko ajan, hän naurahti. – Mutta koulukin on hoidettava. ROSENLEWIN ELÄMÄSSÄ on tapahtunut taas iso muutos – vuoden takaista isompi, sillä hän lähti elokuussa opiskelemaan ja urheilemaan Teksasiin Yhdysvaltoihin. Opiskelupaikaksi valikoitui Teksasin kristillinen yliopisto (TCU), joka sijaitsee Dallasin lähellä Forth Worthissä. Vuonna 1873 perustetussa yliopistossa on noin 11000 opiskelijaa. – Kun juttelin valmentajien kanssa, minulle tuli tästä koulusta varmin ja kotoisin olo. En käynyt tutustumassa kouluun paikan päällä, vaan tulin tänne suoraan, Rosenlew kertoi. Kun Rosenlew kuvaili olosuhteita Forth Worthissä, palautuivat vuoden takaiset Turku-kommentit mieleen: kaikki on hyvin, kaikki tärkeät paikat sijaitsevat kävelymatkan päässä, koulupäivät ovat lyhyitä ja urheiluun on runsaasti aikaa ja mahdollisuuksia. Koulukin on hoidettava. – On ollut tosi kivaa, hän sanoi syyskuun toisella viikolla. Rosenlew sai yliopistokipinän luettuaan 8 Alexandra Rosenlew viihtyy hyvin TCU:ssa. Urheiluampuja-lehdestä toisen kivääriampujan eli Lauri Syrjän aikeista lähteä opiskelemaan Yhdysvaltoihin. Hän haluaa kulkea samoja polkuja kuin Syrjä ja kolmaskin kivääriampuja eli Matias Kiuru, joka oli tiettävästi ensimmäinen suomalainen ampumaurheilija, joka sai täysstipendin amerikkalaiseen I-divisioonan yliopistoon. – Innostuin, kun huomasin kuinka hyvin he ovat saaneet yhdistettyä opiskelun ja urheilun. Ampumaurheilu on juuri nyt ykkösasiani. Polku kohti vuonna 2028 Los Angelesissa järjestettäviä olympialaisia on hyvin tiedossani, Rosenlew kertoi vuosi sitten, eivätkä nämä ajatukset ole sen koommin muuttuneet. ESBO SKYTTEFÖRENING -seuraa (ESF) edustava Rosenlew on edennyt ampumaurheilijan urallaan määrätietoisesti. Hän voitti kaksi nuorten MM-mitalia ja EM-kultaa vuonna 2022. Kauden päätteeksi hänet valittiin Ampumaurheiluliiton Vuoden ampumaurheilijaksi. Viime vuonna Rosenlew sai tyttöjen MM-hopeaa 50m pienoiskiväärin makuun kilpailussa. Rosenlew sijoittui viidenneksi tyttöjen 50m pienoiskiväärin asentokilpailussa elokuussa Ranskan Chateauroux'ssa järjestetyissä EM-kilpailuissa. Lisäksi hän on voittanut useita SM-mitaleja ja tähdännyt Suomen ennätyksiä. Nyt Rosenlewilla on erinomaiset mahdollisuudet hankkia koulutus ja kehittyä ampumaurheilijana, koska hänellä on neljän vuoden stipendi. Koulu alkaa joka arkiaamu kahdeksalta, ja harjoituksia on kuutena päivänä viikossa. Sunnuntaisin ei treenata. – Minulla on nyt neljä kurssia, ja koulupäiväni ovat juuri nyt lyhyitä. Pääaineeni on business. Menen heti koulun ja lounaan jälkeen treenaamaan 3–4 tunnin ajaksi. Rosenlew asuu yliopiston kampusalueella samassa asunnossa toisen urheilijatytön kanssa. – Meillä on omat huoneet. Urheilijoiden oma ruokala on ihan vieressä, ja ampumaradalle kävelen muutamassa minuutissa. Minulla ei ole autoa eikä sellaista tule, koska saan tarvittaessa kavereilta kyytejä. Rosenlew on tavannut ruotsalaisia, norjalaisia ja tanskalaisia opiskelijoita. – Kämppikseni on amerikkalainen jalkapalloilija, joten hänen kanssaan en voi puhua ruotsia, Rosenlew nauroi. – Englannin kieli ei ole minulle ongelma, mutta alkuhankaluuksiakin on ollut. Esimerkiksi sosiologiassa on minulle paljon täysin uusia termejä. Koti-ikävä on välillä vaivannut, mutta kyllä tämä kaikki on sen arvoista! ROSENLEW VALMISTAUTUI syyskuun viimeisenä viikonloppuna alkavaan NCAA:n kilpailukauteen. – Sitten olemmekin joka viikonloppu jossain päin Yhdysvaltoja. Ensimmäinen kilpailu on Marylandissa, jonne tietysti lennämme. TCU:n ampumaurheilussa ovat mukana vain naiset. Se ei kuitenkaan ole tyttökoulu. TCU:n ampumaurheilujoukkueessa on kaksitoista naista, joista kaksi on ulkomaalaisia eli Rosenlewin lisäksi itävaltalainen ampumaurheilija. – Kymmenen ampumaurheilijaa lähtee kisamatkoille. Periaatteessa viisi tyttöä voisi siis ampua ilmakivääriä ja viisi pienoiskivääriä. Rosenlew huomasi nopeasti, kuinka paljon urheiluun panostetaan amerikkalaisessa TCU:n yliopisto on kuvan­ nut ampumaurheilujouk­ kueensa uuden jäsenen Alexandra Rosenlewin. URHEILUAMPUJA 3/2025 UA_3_2025.indd 8 23.9.2025 10.43

yliopistossa. Päävalmentaja ja apuvalmentajat ovat aina paikalla, ja kaikki palvelut ovat saatavilla, kuten hierojat, lääkärit, ravintoterapeutit ja ”opot”. – Meillä on fyssavalmentajan vetämät treenit kaksi kertaa viikossa, ja yliopiston kylmähuone on otettu äskettäin käyttöön. VUOSI SITTEN Rosenlew sanoi, että Turun urheiluakatemia on sopinut hänelle erittäin hyvin. Sama pätee nyt TCU:n yliopistoon. Välillä väsyttää enemmän ja välillä vähemmän, mutta kaikki on kuitenkin toiminut hyvin, Rosenlew sanoi eikä tämäkään tilanne ole muuksi muuttunut. Yliopisto ei ole rajoittanut Rosenlewin kilpailemista eli hän saa lähteä seuraavaksi kivääri- ja pistoolilajien MM-kilpailuihin, jotka järjestetään 6.–18. marraskuuta Egyptin Kairossa. – Tällainen kisamatka ei ole kuitenkaan ”hyväksyttävä poissaolo”, koska se ei ole NCAA:n kilpailu. Minun pitää sopia kouluasiat suoraan opettajieni kanssa, mutta en usko sen olevan mikään ongelma. Rosenlewilla on Kairosta hyvät muistot, sillä hän keskusteli siellä ensimmäisen kerran yliopistoajatuksistaan hänelle läheisten ihmisten kanssa. Alexandra Rosenlew tyttöjen pienoiskiväärin asentokilpai­ lun EM­finaalissa elokuussa. 3/2025 URHEILUAMPUJA UA_3_2025.indd 9 9 23.9.2025 10.43

Isoin suomalaisonnistumin Suomalaiset saavuttivat komeat kahdeksantoista mitalia Châteauroux'n EM-kilpailuissa. Teksti & kuvat LASSI PALO ”V uosituhannen paras menestys? Voi olla vähän liikaa sanottu, mutta Châteauroux'n EM-kilpailut olivat isoin suomalaisonnistuminen vuosiin”, Ampumaurheiluliiton valmennuksen johtaja Ville Häyrinen sanoo. Euroopan ampumaurheiluliitto (ESC) järjesti heinä-elokuussa 25/50/300m kivääri- ja pistoolilajien sekä liikkuvan maalin ja haulikkolajien EM-kilpailut Ranskan Châteauroux'ssa. Kompakti EM-kisapaikka oli tuttu viime vuonna järjestetyistä Pariisin olympialaisista. Nyt rata näytti erilaiselta kuin olympialaisten aikaan, sillä värikäs olympiailme, turvatarkastukset ja isot katsomot olivat poissa. EM-kilpailuihin osallistui noin 900 urheilijaa, jotka edustivat 44 maata. Suomen joukkueessa oli 32 urheilijaa. Mukana olivat esimerkiksi kaikki kolme viime vuoden olympialaisissa kilpaillutta ampumaurheilijaa eli Eetu Kallioinen, Aleksi Leppä ja Noora Antikainen. Kokeneiden urheilijoiden lisäksi Suomen joukkueessa oli myös kansainvälisten arvokisojen ensikertalaisia, jotka olivat Tuomas Takalo (skeet), Jenni Seikkula (liikkuva maali) ja Pihla Pulliainen (trap). SUOMI SAAVUTTI mitaleja neljässä lajiryhmässä viidestä (kivääri, pistooli, trap, liikkuva maali), ja skeetissäkin tuli hyviä sijoituksia. Häyrisen mukaan suomalaisten kokonaisarvio hipoo kymppiä. Marianne Palo voitti naisten 50m pienoiskiväärin makuun kultaa, ja Aleksi Leppä sai pronssia huipputasaisessa miesten 300m kiväärin makuun kilpailussa. Pistoolimitali tuli, kun Sampo Voutilainen sijoittui kolmanneksi miesten 25m vakiopistoolissa. Suomi oli kolmas naisten trapin joukkuekilpailussa. Joukkueessa ampuivat Noora Antikainen, Satu Mäkelä-Nummela ja Sara Nummela. Liikkuvan maalin lajeissa Suomi saavutti neljätoista mitalia. Mitaleja saivat kaikki liikkuvan maalin joukkueen ampujat eli Aaro Vuorimaa, Ida Heikkilä, Henri Karlsson, William Wilkman, Aino Vaittinen ja Jenni Seikkula. Heistä henkilökohtaisia mitaleja saivat Vuorimaa, Heikkilä, Karlsson ja Vaittinen. – Suomen joukkue suoriutui omalla hyvällä tasollaan läpi kisojen. Kruununa oli tietenkin kaksi Euroopan mestaruutta eli Palo 10 Suomen naisten trapin EM­pronssimitalijoukkue: Sara Nummela (vas.), Satu Mäkelä­Nummela ja Noora ja Heikkilä. Erityishuomion ansaitsee myös Voutilaisen pistoolimitali, joka oli Suomen ensimmäinen miesten henkilökohtainen arvokisamitali sitten vuoden 1997. Lajin tulevaisuus ei ole yksin Voutilaisen varassa, sillä Otso-Aadolf Ahokangas on ampunut hyvin poikien sarjassa, Häyrinen sanoo. Ahokangas sijoittui toiseksi alle 18-vuotiaiden ilmapistoolin solo-kilpailussa, kun Tallinnassa järjestettiin helmikuussa alle 16ja 18-vuotiaiden ensimmäiset ilma-aseiden EM-kilpailut. Timi Vallioniemi sijoittui EM-Châteauroux'n miesten skeetissä kymmenenneksi. Hän putosi kuuden parhaan finaalista uusinnan jälkeen. Marjut Heinonen jäi naisten skeetissä kiekon päähän finaaliuusinnasta ja oli 14:s. Poikien skeetissä Lassi Kauppinen oli 11:s. Aleksi Leppä sai EM­pronssia miesten 300m kiväärin makuun kilpailussa. MIKÄ EM-MENESTYKSEEN sitten johti? Häyrisen mukaan suomalaiset ampumaurheilijat ehtivät valmistautua kilpailuun huolella, kun EM-kilpailut palasivat taas tuttuun ajankohtaan heinä-elokuun vaihteeseen. – Ensi vuonna luotilajeissa ollaan taas URHEILUAMPUJA 3/2025 UA_3_2025.indd 10 23.9.2025 10.43

minen vuosiin Châteauroux'n suomalaismenestyjiä: Ida Heikkilä (vas.), Marianne Palo ja Aaro Vuorimaa. Châteauroux'n EM-kilpailujen mitalitaulukko mmela ja Noora Antikainen. meille huonommassa ajankohdassa eli toukokuussa. Mainittakoon, että ensi vuosi on mielenkiintoinen myös siksi, että Kansainvälisen ampumaurheiluliiton (ISSF) kaikkien lajien MM-kilpailut järjestetään Qatarin Dohassa marraskuussa. Häyrisen mukaan maajoukkueryhmiin on onnistuttu valitsemaan lajien potentiaalisimmat menestyjät. – Olemme myös kyenneet satsaamaan kärkiurheilijoihimme ja luomaan heille toimivan, kehittävän ja ammattitaitoisen valmennusympäristön. Pitää nostaa esiin myös se, että nyt menestystä niittäneet urheilijat satsaavat lajiin täyspanoisesti, ja sitä on jatkunut jo vuosien ajan. Harrastamalla tällä tasolla ei enää voi pärjätä, hän painottaa. PITKÄ KAUSI jatkuu vielä kaksilla MM-kil- pailuilla: haulikkolajeissa Kreikan Ateenassa lokakuussa sekä kivääri- ja pistoolilajeissa Egyptin Kairossa marraskuussa. – Toivon, että menestyskulku jatkuu näissäkin kisoissa. Urheilijamme ovat ainakin näyttäneet, että heillä on kyky menestyä Sija 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. 10. 11. 12. 13. 14. 15. 17. 18. 19. 20. 22. 23. 24. 25. 26. 27. 29. 30. Maa Ranska Norja Ukraina Sveitsi Italia AIN Armenia Saksa Puola Iso-Britannia Suomi Turkki Tšekki Ruotsi Kypros Romania Espanja Unkari Slovakia Bulgaria Kroatia Itävalta Latvia Kreikka Tanska Islanti Azerbaidzhan Viro Serbia Irlanti Yhteensä Kulta 11 11 10 9 8 7 6 5 5 5 5 4 3 3 3 3 2 2 2 2 2 1 1 1 1 1 – – – – 113 Hopea 7 4 16 10 3 4 7 9 6 4 3 3 11 4 1 1 4 3 2 2 2 4 1 – – – 1 1 – – 113 kansanväliselläkin tasolla ”satsauksen” ja fokuksen ollessa huippuluokkaa, Häyrinen sanoo. – Henkilökohtaisesti voin sanoa, että tässä tilanteessa huippu-urheiluamme on helppo johtaa, mutta emme voi tuudittautua tyytyväisyyteen. Kehityksen ja kehittämisen pitää jatkua, jotta näiden EM-kilpailujen Pronssi 9 3 12 3 4 3 4 8 5 4 10 3 15 2 – – 2 7 6 3 3 2 1 3 1 – 2 2 4 1 121 Yhteensä 26 18 38 22 15 14 17 22 16 13 18 10 29 9 4 4 8 12 10 7 7 7 3 4 2 1 3 3 4 1 347 menestyksen muuttaminen kestomenestykseksi on mahdollista. Mutta voimme nyt hetken iloita ja nauttia menestyksestä, Häyrinen myhäili syyskuussa. Marianne Palo sivut 12–13. Sampo Voutilainen sivut 14–15. Liikkuvan maalin kooste sivut 16–17. 3/2025 URHEILUAMPUJA UA_3_2025.indd 11 11 23.9.2025 10.43

Palo ei laannu Marianne Palo sisuuntui viime vuodesta ja päätti harjoitella entistäkin määrätietoisemmin kohti olympiavuotta 2028. Teksti & kuvat LASSI PALO I sonkyrön Metsästys- ja Ampumaseuraa (IMAS) edustavalla kivääriampuja Marianne Palolla on ollut hieno urheiluvuosi. Hän kohensi huhtikuussa naisten 10m ilmakiväärin Suomen ennätyksen 631,3 pisteeseen ja teki toukokuussa 50m pienoiskiväärin asentokilpailun uuden SE:n 595 pistettä. Palo onnistui erinomaisesti Ranskan Châteauroux'ssa heinä-elokuussa järjestetyissä EM-kilpailuissa. Hänen 50m pienoiskiväärin asentokilpailunsa (3x20 ls) tulos 591 pistettä (197+199+195) oli peruskisan paras tulos, sillä Palo oli ”napakympeillä” peruskisan kolmas. Kolme muutakin naista teki saman tuloksen. Finaaliraja oli 589. Palo siis selvitti upeasti tiensä kahdeksan parhaan EM-finaaliin. Tämä oli ensimmäinen kerta nyt 27-vuotiaan Palon uralla, kun hän ampui kansainvälisen arvokilpailun henkilökohtaisessa finaalissa. Palo sijoittui finaalissa lopulta kuudenneksi. Hän oli viiden ensimmäisen laukauksen jälkeen kahdeksantena, sitten pitkään seitsemäntenä, kunnes pystyasennossa nousi kuudenneksi. – EM-finaalipaikka oli hyvää jatkumoa hyvälle kaudelleni. Olen ottanut nyt ison stepin eteenpäin, hän sanoi heti kilpailun jälkeen. VIELÄ PAREMPAA oli luvassa kaksi päivää myöhemmin. Palo ampui naisten 50m pienoiskiväärin makuun kilpailun varmasti ja hyvällä itseluottamuksella, joka tuotti parhaan mahdollisen lopputuloksen – EM-kultamitalin! Voittotulos oli 625,1 pistettä. Makuuasennon mestaruus oli kultaista jatkumoa hyvälle kaudelle. – Tätä me haettiin Mikko Saarisen (hieroja) kanssa. Lähdin luottavaisin mielin kilpailuun ja toistin tavallaan yhden laukauksen ohjelmaani. Kiinnitin hengitykseeni ekstrahuomiota. Palo saavutti tyttöjen makuun EM-pronssia vuonna 2017 Bakussa. Vuonna 2023 hän sai naisten makuun MM-hopeaa samassa paikassa. – Makuu on parasta, Palo nauroi Châteauroux'n radalla ottaessaan onnitteluja vastaan. PALO JUHLI läheistensä ja taustajoukkojensa kanssa EM-kultamitalia syyskuun alussa. Takana oli kuukauden tauko EM-kilpailujen jälkeen, ja harjoitukset jatkuivat kohti mar12 raskuun MM-kilpailuja, jotka järjestetään Egyptin Kairossa. Mitalijuhlissaan Palo kiitti ”suuresti tärkeää tukijoukkoaan”, joka on kulkenut pitkän matkan hänen kanssaan. Hän on harrastanut ampumaurheilua kuusivuotiaasta lähtien eikä palo lajia kohtaan laannu: – Kiitos myös kaikille, jotka ovat minua muistaneet. Mitalin merkitys kasvoi entisestään. Intoa piisaa koko ajan enemmän! Isonkyrön kunnan onnittelut toivat kunnanvaltuuston puheenjohtaja Helena Tuuri-Tammela, hyvinvointijohtaja Nina Herd ja kunnanhallituksen puheenjohtaja Mirva Mäki-Rammo. Palon valmentaja Kimmo Yli-Jaskari puolestaan totesi Facebookissaan, että mitalikahvipäivä oli hieno ”Isooskyröös”. – Suomessa on runsaasti vapaaehtoisvalmentajia, jotka toimivat kansainvälisen tason urheilijoiden kanssa. Urheilijan menestys on ainoa palkkio, mutta mukava sellainen, Yli-Jaskari kirjoitti. – Kultamitalin lisäksi Marianne menestyi parhaiten koko Suomen EM-joukkueesta olympialajeissa ja oli ainoa, joka selvisi finaaliin. Palo on erittäin tyytyväinen valmentajaansa, joka on kansainvälisestikin arvostettu valmentaja. Palon mukaan Yli-Jaskarin vankan asiantuntemuksen lisäksi hyvää on se, että he puhuvat samaa kieltä – Etelä-Pohjanmaan murretta. – Minulle tulee siitä kotoisa olo, Palo naurahti. PALON MATKA jatkuu taas. Hän on sanonut, että Los Angelesin olympialaiset 2028 ovat hänen ykköstavoitteensa: ”Kaikki tekemäni tähtää olympiapaikan saavuttamiseen.” Hän sisuuntui viime vuonna, kun Pariisin olympiapaikka jäi ratkaisevassa kilpailussa parin pisteen päähän. – Kun aloitin treenit vuosi sitten, näin merkkejä siitä, että on tulossa hyvä kausi. Ilmakiväärikausi meni vähän alakanttiin, mutta sitten puhkesi luotto itseeni. Reenit ovat menneet aiemmin hyvin, mutta se ei ole näkynyt kisoissa. – Kausi on mennyt nyt hyvin, mutta ei yllättävän hyvin. Olen päässyt nyt omalle tasolleni, ja olen nykyään rauhallisempi ja rennompi kuin aikaisemmin. Itseluottamukseni on myös kasvanut. En ota stressiä enkä ”pultteja” asioista. Iso merkitys Palon onnistumisien taustalta löytyy henkiseltä puolelta. Hän on teh- Euroopan mestari Marianne Palo vierellään Sveitsin Franz Marianne Palo sijoittui kuudenneksi naisten 50m pienoiskiväärin asentokil­ pailun EM­finaalissa. URHEILUAMPUJA 3/2025 UA_3_2025.indd 12 23.9.2025 10.43

nyt urheilupsykologi Päivi Granholmin kanssa yhteistyötä, joka on vienyt Paloa nyt eteenpäin. Hän puhuu ”isosta kasvusta” niin urheilijana kuin ihmisenäkin. – Aiemmin on ollut ikään kuin kaksi eri ihmistä kisoissa ja reeneissä eivätkä he ole kohdanneet. Olin jossain vaiheessa kymmenen kuukauden ajan ilman valmentajaa. Voin sanoa, ettei minulla ole koskaan ollut Kimmon kaltaista valmentajaa, joka tekee minulle päivittäiset ohjelmat, huomioi kokonaisrasituksen ja uskaltaa kehottaa minua pitämään myös lepoa ammunnasta. Nyt Palo on huomannut, että aina ei tarvitse harjoitella, vaan lepo tekee hyvää niin aivoille kuin hermostollekin. Eikä muutaman päivä tauko merkitse mitään, vaan päinvastoin. Taito löytyy nopeasti kahdenkin viikon tauon jälkeen. PALON MATKAN iso maali häämöttää siis kolmen vuoden päässä, Los Angelesin olympialaisissa. Palo sanoo, että hänen taitotasonsa perusteella mahdollisuudet päästä kisoihin ovat realistiset. – Kovaa pitää kuitenkin ampua, ja paljon pitää tehdä töitä. Kaiken pitää myös onnistua kohdalleen. En kuitenkaan mieti olympialaisia 24/7, kun vielä ei edes tiedetä, miten paikat kisoihin voi saavuttaa. Asiat pitää kuitenkin suunnitella hyvin. Se pätee tietysti jokaiseen urheiluvuoteen, mutta erityisesti ensi vuoteen, sillä Kansainvälisen ampumaurheiluliiton (ISSF) kaikkien lajien MM-kilpailut järjestetään vasta marraskuussa Qatarin Dohassa. n Sveitsin Franziska Stark ja Slovakian Diana Benikova. Mikko Saarisen ja Marianne Palon tunteikas hetki, kun Euroopan mestaruus oli varmis­ tunut. PALO VALMISTUI LÄHIHOITAJAKSI kaksi vuotta sitten, mutta on nyt keskittynyt ampumaurheilijan uraan. – Tämä on työ, josta ei saa palkkaa. Koin, että nyt on hyvä hetki käyttää aikaa tähän. Kun seurasin pienenä Marjo Yli-Kiikkaa, päätin, että minäkin halua tehdä tuota [ampumaurheilua]. Minulla on nyt koulutus, joten en urheilijan urani jälkeen putoa tyhjän päälle. Enkä ole ajatellut lopettamista missään vaiheessa, vaan jatkan niin kauan kuin pystyn. Palo on Yli-Jaskarin kanssa pyrkinyt nostamaan laukaisumäärää, joka on nykyään lähes 30 000 laukausta vuodessa. Palo on tehnyt erittäin paljon myös kuivaharjoittelua ja tasapainoharjoittelua. – Ihan jokaisessa treenissä. Olen nyt saanut tulosta esiin. Kuivaharjoittelussa keskitytään tekniseen osaamiseen, eikä huomio kiinnity osumiin. Mitään ”taikatemppuja” ei ole siis tehty, vaan perusasioita. Esimerkiksi pystyasentoni ei ole koskaan ollut näin hyvä. Palo olikin erittäin ilahtunut, kun hän on tuoreimmassa ISSF:n maailmanrankingissä naisten 50m pienoiskiväärin asentokilpailussa 19. sijalla. – Se toi lisää intoa ja motivaatiota! 3/2025 URHEILUAMPUJA UA_3_2025.indd 13 13 23.9.2025 10.43

”Kausi on ylittänyt kaikki o Sampo Voutilainen on erittäin tyytyväinen kauteensa, joka on vielä kesken. Teksti & kuvat LASSI PALO K ajaanilainen pistooliampuja Sampo Voutilainen, 27, nousi tämän vuoden aikana ryminällä kansainvälisen tason ampumaurheilijaksi. Ylivieskan Kuulaa edustava Voutilainen kohensi ennätyksiään ja nappasi hyviä sijoituksia kansainvälisissä kilpailuissa. Pitkä kausi on vielä kesken, sillä kiväärija pistoolilajien MM-kilpailut järjestetään Egyptin Kairossa vasta 6.–18. marraskuuta. – Tämä on ollut hieno vuosi, ja saavutukseni ovat ylittäneet kaikki odotukseni. En olisi vuosi sitten osannut kuvitellakaan tällaista, Voutilainen sanoi syyskuun alussa. HEINÄ-ELOKUUSSA Ranskan Châteauroux'ssa järjestetyissä EM-kilpailuissa Voutilainen odotteli malttamattomana kisaurakkansa alkua. Vauhtiin päästyään hän tähtäsikin miesten 25m vakiopistoolissa uuden ennätyksensä 575 pistettä ja saavutti upeasti pronssia. Voutilaisen EM-pronssimitali oli kova saavutus, sillä edellinen suomalaisen miehen saavuttama henkilökohtainen pistoolin arvokisamitali oli vuodelta 1997. – Hyvältä maistuu! Kyllä siinä niin kävi, että odotus palkittiin eli mitali tuli. Kisa meni ihan suunnitelmien mukaan, Voutilainen myhäili heti kilpailun jälkeen. Voutilainen kohensi toukokuussa tekemäänsä edellistä vakiopistoolin ennätystään neljällä pisteellä. Hänellä oli ollut muutenkin erinomainen vuosi, sillä ilmapistoolissa hän oli parantanut ennätystään useaan otteeseen – viimeksi toukokuussa, jolloin hän teki kovan tuloksen 585. Kai Jahnssonin nimissä oleva SE on 588. Hän teki sen Lontoon olympiavuonna 2012. VOUTILAINEN PÄÄTTI EM-urakkansa huikean jännittävään miesten 25m isopistoolin kilpailuun. Mestaruudesta käytiin tiukka kamppailu, joka päättyi erikoiseen lopputulokseen: kärkiviisikko ampui saman tuloksen 583 pistettä, joten järjestys ratkaistiin ”napakympeillä”. Valitettavasti Voutilaisella oli niitä vähiten (14), joten hän sijoittui viidenneksi. Kun Voutilainen kuuli lopputulokset Suomen joukkueen jäseniltä, ei hän ollut uskoa korviaan. ”Navoilla viides”, hän ihmetteli. Sitten olikin lukuisten voimasanojen vuoro. Muutaman minuutin kuluttua hän sanoi, 14 että ampuminen ei ollut helppoa. – Olen joka tapauksessa tyytyväinen, koska sain ajettua pikaosan ”maaliin” kahta viimeistä sarjaa lukuun ottamatta, Voutilainen sanoi ja harmitteli: – Yksi ysi kymppiin, niin se olisi ollut siinä. Mutta EM-kilpailut menivät osaltani erittäin hyvin: yksi pronssi ja kaksi viidettä sijaa. Kyllä maistuu, hän lopulta hymyili. Voutilaisen toinen viides sija tuli miesten 50m pistoolissa, jossa hän tähtäsi 553 pistettä. VOUTILAINEN VOITTI elokuussa 25m ja 50m pistoolilajien SM-kisoissa jaossa olleista viidestä miesten Suomen mestaruudesta neljä ja sijoittui yhdessä lajissa toiseksi. Hän voitti SM-kisojen avauspäivänä 25m olympiapistoolin mestaruuden ja sitten 25m vakiopistoolin ja 25m pistoolin kultamitalit. Viimeisenä päivänä olivat vielä jaossa 25m isopistoolin ja 50m pistoolin mestaruudet. Voutilainen sijoittui toiseksi 50m pistoolissa, kun voiton vei seurakaveri ja valmentajansa Joonas Kallio viisi pistettä paremmalla tuloksella (546–541). Myöhemmin päivällä ammuttiin isopistooli, jossa Voutilainen otti jo neljännen SM-kultamitalinsa – eli hän voitti neljä mestaruutta viidestä. Kesäkuussa järjestetyissä sotilaiden MM-kilpailuissa Norjan Elverumissa nähtiin pitkästä aikaa suomalainen pistooliampuja yksilökilpailun mitaleilla, kun Voutilainen ampui hopeaa. Hän teki tuloksen 586 (294+292) ja käänsi vielä hopeauusinnankin edukseen pistein 48–47. JOUKKUEKAVERIT alkoivat kutsua Voutilaista Châreauroux'ssa ”Super-Sampoksi”. Uusi lempinimi levisi nopeasti ihmisten tietoisuuteen, ja Kainuun Sanomat nosti sen jopa otsikkoonsa. Voutilainen perustaa kaiken harjoittelunsa päivittäiseen määrätietoiseen ja laadukkaaseen harjoitteluun. Mitään sen suurempaa ”salaisuutta” ei ole: – Olen onnistunut keskittymään oikeisiin asioihin ja välttämään Joonaksen ansiosta pahimmat sudenkuopat ja siten pysymään oikeilla raiteilla. Ehkä aikaresurssi on se isoin juttu, jonka ansiosta tasoni on noussut näin nopeasti, hän jakaa kiitoksia työnantajalleen Puolustusvoimille ja Kainuun Prikaatille. Myös Voutilaisen tahtotila on kohdallaan: – Minulla on kova motivaatio ja haluan juuri nyt pääasiassa urheilla. Ennätyksiä tulee, kun taso nousee, hän naurahti. VOUTILAINEN ON aiemmin kertonut päätavoitteekseen Los Angelesin olympialaiset, jotka järjestetään vuonna 2028. Hän on harrastanut ammuntaa useiden vuosien ajan, Vahvaa tekemistä. Kajaanilainen urheilu­ ampuja Sampo Voutilainen saavutti Ranskan Châteauroux'ssa miesten 25m vakiopistoolin EM-pronssia. mutta harjoitellut määrätietoisesti vasta muutaman vuoden. Hän vahvisti tavoitteensa myös syyskuun alussa: – Koska ilmapistooli on päälajini ja myös olympialaji, miksi en tavoittelisi paikkaa Los Angelesiin? Se on mielestäni myös realistinen tavoite, joka tosin edellyttää sitä, että minun täytyy kehittyä kilpailuissa vielä todella paljon. Absoluuttinen huippu ei ole enää kaukana ainakaan 25m pistoolilajeissa. URHEILUAMPUJA 3/2025 UA_3_2025.indd 14 23.9.2025 10.43

ki odotukseni!” – Harjoittelen keskittyen 80-prosenttisesti ihan perusasioihin, kuten tähtäämiseen, lähestymiseen, liipaisuun ja pitoon. Perusjuttuja, joista se tekemisen varmuus tulee. Yksinkertaiselle miehelle yksinkertaiset treenit, Voutilainen naurahti. VOUTILAINEN ei ole lyönyt ensi kauden asioita vielä ihan lukkoon, koska kausi on vielä kesken. Hän on toki jo kirjannut kalenteriinsa joitain kilpailuja, ja tammikuu näyttää erittäin kiireiseltä. – Toivottavasti saan rikottua EM-näyttörajat. EM-kilpailut ovat helmi-maaliskuussa. Sitten tulee kaksi maailmancupia ja jo toukokuussa 25/50m lajien EM-kilpailut. Pääsen sitten rauhoittumaan ja kalastamaan merilohta Norjaan pariksi viikoksi. Se jäi viime kesänä väliin. Voutilainen ei ole asettanut tulostavoitteita, koska tulokset tulevat ”tekemisen kautta”. – Haluan totta kai kehittyä jokaisella osa-alueella, mutta en mieti tulosta. En katso tulostaulua kilpailun aikana, vaan teen mitä osaan ja aina samalla tavalla. 60 laukauksen jälkeen näen sitten tulokseni. En siis mieti asioita niin, että ”vielä yksi hyvä sarja ja sitten tulokseni on se ja se”. Laskeminen jää tekemisestä pois, Voutilainen kertoo. Tämä on osoittautunut oikeaksi tavaksi toimia, kuten tämän vuoden tuloksista ja saavutuksista voi päätellä. Sama ”resepti” toimii varmasti myös ensi vuonna. 3/2025 URHEILUAMPUJA UA_3_2025.indd 15 15 23.9.2025 10.43

”Haluan jatkaa siitä, mihin Liikkuvan maalin ampuja Ida Heikkilä yllättyi saavutuksistaan Châteauroux´n EMkilpailuissa. Hän janoaa nyt lisää menestystä. Teksti & kuvat LASSI PALO L iikkuvan maalin ampuja Ida Heikkilä (Kymppi 64) menestyi erinomaisesti Ranskan Châteauroux'ssa heinä-elokuussa järjestetyissä EM-kilpailuissa. Erinomaisesti menestyi myös koko Suomen liikkuvan maalin kuusihenkinen EM-joukkue, sillä se saavutti kaikkiaan neljätoista mitalia. Niistä Heikkilä nappasi kuusi mitalia: kolme kultaa, yhden hopean ja kaksi pronssia. Suomen joukkueessa ampuivat Heikkilän lisäksi Aaro Vuorimaa (Lapuan Seudun Ampujat), Henri Karlsson (Kymppi 64), William Wilkman (Raseborgs Skyttar), Aino Vaittinen (Hämeenlinnan Ampumaseura) ja Jenni Seikkula (Rauman Seudun Urheiluampujat). – Tavoitteeni oli olla mitalisijoilla, ja uskoin siihen, että pystyn parhaimmillani taistelemaan mestaruuksista nyt myös naisten sarjassa. Silti kaksi henkilökohtaista EM-kultaa ja vielä maailmanennätystuloksilla oli todella hieno yllätys, 22-vuotias Heikkilä sanoi syyskuun puolivälissä. Heikkilä ampui 50 metrin liikkuvan maalin EM-kultaa maailmanennätystuloksella 581. Hän lähti kilpailun toiseen päivään kärjestä ja karkasi nopeilla juoksuilla Euroopan mestariksi selvällä erolla hopeaa ampuneeseen Ukrainan Halina Avramenkoon (573). – Hieno fiilis onnistuneesta suorituksesta! Kaikki tapahtuu täällä niin nopeasti, etten kerennyt edes jäämään vastaanottamaan radalle onnitteluita, kun siirryin jo palkintojenjakoon. EM-kulta ja maailmanennätys ovat kova juttu, ja arvostan ne korkealle, tuuletti Heikkilä heti palkintojenjaon jälkeen. Suomi otti samassa lajissa EM-joukkuepronssia. Euroopan mestariksi tähtäsi Ukraina pistein 1696, ja hopeaa vei Armenia (1685). Suomen tulos oli 1666. EM-mitali oli Heikkilän kanssa Suomen joukkueessa ampuneille Vaittiselle ja Seikkulalle heidän ensimmäisensä aikuisten sarjassa. CHÂTEAUROUX'N EM-kilpailujen liikku- van maalin päätöslaji oli Suomelle menestys: 50m sekajuoksujen saldo oli kolme kultaa ja kaksi pronssia sekä maailmanennätystuloksia. 16 Komea mitalisaldo! Ida Heikkilä saavutti Châteauroux'n EM-kilpailuissa kuusi mitalia. "Tavoitteeni oli olla mitalisijoilla, ja uskoin siihen, että pystyn parhaimmillani taistelemaan mestaruuksista nyt myös naisten sarjassa. Silti kaksi henkilökohtaista EM-kultaa ja vielä maailmanennätystuloksilla oli todella hieno yllätys." Edellisenä päivänä naisten Euroopan mestaruuden voittanut Heikkilä oli sekajuoksuillakin lyömätön. Hän avasi kilpailun siirtymällä ensimmäisen puolikkaan jälkeen johtoon tuloksella 193. Toisella kierroksella toiseksi viimeisenä ampumavuoroon tullut Heikkilä olisi tarvinnut voittoon tuloksen 381. Hän tykitti taululle toisella puolikkaalla 197 pistettä ja voitti kirkkaasti jo toisen EM-kultamitalinsa ME-tuloksella 390. Hopea meni Armenian Gohar Harutyunyanille pistein 380. – Keskittyminen, tieto ja taito olivat tässä lajissa parhaimmillaan. Kisaväsymys alkoi jo tuntua, mutta onnistuin silti puristamaan vielä viivalla parhaimpani. Voin olla tyytyväinen, kommentoi molemmat naisten EM-kultamitalit 50m lajeissa voittanut Heikkilä. Suomen päätöspäivän kaksi muuta kultamitalia tuli joukkuekisoista, sillä Suomi voitti sekä miesten että naisten kilpailut – molemmat uusilla ME-tuloksilla. (Mainittakoon, että 50m lajeissa nähtiin uusia maailmanennätyksiä uudesta maalitaulusta johtuen.) Heikkilän fiilis oli edelleen todella hyvä, kun EM-kisoista oli kulunut puolitoista kuukautta: – Kisoista jäi vahva onnistumisen tunne. Sain tehtyä tasaisia ja hyviä suorituksia, joihin voin olla tyytyväinen. Osaan nyt myös arvostaa kokonaisuutta ja sitä, miten kovassa paikassa pystyin suoriutumaan. Kisamenestys kertoo Heikkilän mukaan siitä, että oikeanlainen ja tavoitteellinen harjoittelu ovat tuottaneet tulosta. Hän sai 50m lajien lisäksi hopeaa ja pronssia 10m lajien henkilökohtaisissa kilpailuissa. EM-KISAKOKONAISUUS oli Heikkilän mukaan suorituksellisesti raskas kokonaisuus, mutta merkityksellisesti vahvisti uskoa omaan tekemiseen. – Viisi lajia kuudessa päivässä oli fyysisesti ja henkisesti vaativa rupeama. Pys- URHEILUAMPUJA 3/2025 UA_3_2025.indd 16 23.9.2025 10.43

hin EM-kisoissa jäin” Suomen liikkuvan maalin EM-mitalit ´ 10M LIIKKUVA MAALI ´ Miehet: 2) Aaro Vuorimaa 581 (4). ´ Naiset: 2) Ida Heikkilä 559 (4). ´ 10M LIIKKUVA MAALI, SEKAJUOKSUT ´ Miehet: 3) Aaro Vuorimaa 383 (18). ´ Joukkuekilpailu: 3) Suomi 1114. ´ Naiset: 3) Ida Heikkilä 373. ´ Tytöt: 3) Aino Vaittinen 355 (33). ´ 50M LIIKKUVA MAALI ´ Naiset: 1) Ida Heikkilä 581 (ME, EE). ´ Joukkuekilpailu: 3) Suomi 1666. ´ Miehet, joukkuekilpailu: 2) Suomi 1739. ´ 50M LIIKKUVA MAALI, SEKAJUOKSUT ´ Miehet: 3) Henri Karlsson 391 (19). ´ Joukkuekilpailu: 1) Suomi 1155 (ME). ´ Naiset: 1) Ida Heikkilä 390 (ME), 3) Aino Vaittinen 375 (18). ´ Joukkuekilpailu: 1) Suomi 1129 (ME). Suomen menestynyt liikkuvan maalin EM-joukkue kisamaskotin kanssa: Aaro Vuorimaa (edessä vas.), Henri Karlsson, William Wilkman, Aino Vaittinen (takana vas.), Jenni Seikkula ja Ida Heikkilä. tyin kuitenkin keskittymään jokaiseen suoritukseen, ja erityisesti 50m lajeissa onnistuin tekemään parasta osaamistani, hän sanoo. Parasta osaamistaan näytti myös Henri Karlsson, joka kamppaili itsensä miesten 50m sekajuoksuissa hopea- ja pronssimitaliuusintaan tuloksellaan 391. EM-kultaa voitti lajin menestynein kisakonkari Ruotsin Emil Martinsson ME-tuloksella 394. Uusintaan nousivat Karlssonin lisäksi Ruotsin Jesper Nyberg ja Puolan Lukasz Czapla. Nyberg ampui uusinnassa 20, Karlsson 19 ja Czapla 18. Ruotsalaisille siis kaksoisvoitto ja Suomen Karlssonille pronssia. – Hyvältähän se tuntuu, kun sain henkilökohtaisen mitalin. Yhdelle tutulle mainitsin ennen kisoja, että jos henkilökohtaisen mitalin saan, olen hyvin tyytyväinen. Kokonaisuudessaan huippureissu, kommentoi ensimmäisen miesten arvokilpailumitalin voittanut Karlsson. Vaittinen ampui naisten 50m liikkuvan maalin sekajuoksuissa tuloksen 375, jolla hän pääsi uusimaan pronssisesta mitalista Saksan Nicola Müller Fassbenderin kanssa. Vaittinen onnistui ampumaan uusinnan voittoon pistein 18–16 ja voitti ensimmäisen henkilökohtaisen aikuisten arvokilpailumitalinsa. Vuorimaa oli Suomen neljäs liikkuvan maalin ampuja, joka saavutti EM-kisoissa henkilökohtaisen mitalin. Hän tähtäsi kaksi mitalia 10m lajeissa – hopeaa ja pronssia. Suomen kaikki liikkuvan maalin ampujat palasivat kisoista koti-Suomeen mitali kaulassaan, sillä joukkuemitaleja saavuttivat edellä mainittujen lisäksi Wilkman ja Seikkula, joka oli kansainvälisten arvokisojen ensikertalainen. HEIKKILÄ ON suunnannut katseensa jo ensi kauden kilpailuihin. – Pieni tauko tekee hyvää, ja sitten alkaa valmistautuminen seuraaviin arvokisoihin. Haluan jatkaa siitä, mihin EM-kisoissa jäin, ja kehittää tekemistäni vielä paremmaksi. Heikkilän syksyn on lähtenyt käyntiin maisteriopintojen merkeissä. – Kairon MM-kisojen peruuntuminen oman lajini osalta oli suuri pettymys. Peruuntuminen lopetti kilpailukauden aiemmin kuin olin suunnitellut. Nyt olen pitänyt pientä taukoa ammunnasta ja antanut aikaa palautumiselle ja muille puuhille. Artikkelissa käytetty myös Sami Heikkilän kirjoittamia Châteauroux'n EM-kisauutisia, jotka on julkaistu Ampumaurheiluliiton verkkosivuilla. 3/2025 URHEILUAMPUJA UA_3_2025.indd 17 17 23.9.2025 10.54

Kasa-ampujat kahmivat menestystä kotikisoissaan Saldona oli kaikkiaan 19 mitalia Ruutikankaalla järjestetyissä EM-kisoissa. Siinä ohessa monet huhkivat pitkiä päiviä myös toimitsijatehtävissä. Teksti HEIDI LEHIKOINEN Kuvat MIKKO TAUSSI L imingalla sijaitsevassa Ruutikankaan ampumaurheilukeskuksessa järjestettiin elokuussa kasa-ammunnan ja siluetin EM-kilpailut. Kasa-ammunnassa henkilökohtaiset mestaruudet voittivat Eija Murisoja (ilmakiväärin raskas luokka), Jyrki Muotio (ilmakiväärin kevyt luokka, 25 metrin yhdistelmäkilpailu, viiden aseen ja kuuden aseen yhdistelmäkilpailut), Tomi Korpi (ilmakiväärin vapaa luokka) ja Anssi Nousiainen (sporter-pienoiskivääriluokka). Suomi voitti lisäksi joukkuekultaa ilmakiväärin vapaassa luokassa, ilmakiväärin raskaassa luokassa ja pienoiskiväärin raskaassa luokassa. KASA-AMMUNNAN suomalaiskonkareihin kuuluva Eija Murisoja voitti Ruutikankaalla pistelajeissa ensimmäisen henkilökohtaisen EM-tittelinsä. – Se tuli vähän yllätyksenä. Taulumiehet tsekkasivat ja antoivat väliaikatietoja. Minä sanoin, että odottakaahan nyt, ei se näin voi olla, Murisoja muistelee nauraen. Näin se kuitenkin oli. EM-kulta oli samalla hieno syntymäpäivälahja seuraavana päivänä vuosia täyttäneelle Murisojalle. Hän tykkää pistelajeissa erityisesti haastavuudesta. – Yhtään ei tiedä, miten menee. Testaaminen ja aseiden laitto. Isännän (Risto Murisoja) hoteilla se on. Hän huoltaa, purkaa ja rakentelee. Sitten testataan, Murisoja sanoo. Murisojille kasa-ammunta on perhettä yhdistävä harrastus. Ensin innostui Risto Murisoja, sitten Eija. Tuolloin Ulla oli kaksivuotias, perheen pojat 7- ja 5-vuotiaita. – Kaikki ulkomaanmatkamme ovat kisareissuja, hän kertoo. Moniin maihin kasa-ammunta onkin perhettä vienyt ja unohtumattomia elämyksiä tarjonnut. Minkälaista perhe-elämänne olisi ilman kasa-ammuntaa? – En osaa kuvitella, Murisoja sanoo ja nauraa. Perheen lapsista lajia edelleen harrastaa 18 Jens Lågas, Tomi Korpi ja Jyrki Muotio juhlivat Suomen kolmoisvoittoa. Eija Murisoja voitti pistelajeissa ensim­ mäisen henkilökohtaisen EM-tittelinsä. Ulla, joka nappasi Ruutikankaalta kaksi hopeamitalia. Ulla Murisojalle äidin onnistuminen on luonnollisesti suuri ilo. – Tuntuuhan se aivan mahtavalta. Vuonna 2010 olemme yhdessä aloittaneet tätä puolta, sitä ennen ammuimme keskisytytteistä eli perinteistä kasa-ammuntaa. Mahtava juttu, Ulla Murisoja sanoo. SUOMALAISILLA oli kotikisat, mutta Ruutikangas oli kisapaikkana kaikille heillekin yhtä tuntematon kuin ulkomaalaisillekin. Puitteet saivat kehuja. – Tänne tullessani katsoin, että nyt on näkyvyyteen panostettu. Monesti ampumaratakeskukset ovat vähän piilossa. Tästä tulee kyllä todella mahtava paikka, joka palvelee niin monta lajia. Henkilökohtaista Euroopan mestaruutta pääsivät juhlimaan myös Tomi Korpi ja Jyrki Muotio. Muotio oli leppoisin mielin alusta loppuun, vaikka kisapäivät olivat kiireisiä. Kiireessä oli puolensakin: – Ampuminen on sujunut yllättävänkin hyvin, ei ole ehtinyt jännittää, Muotio naurahti. Hän kehui olosuhteita ”arvokisoihin riittävän vaikeiksi”. Kansainvälisiä kilpakumppaneita haastavuus oli miellyttänyt. – Ne pääsivät yllättämään varmaan kaikki. Ehkä tulostasostakin näkee, että on ollut vaikeaa. Tuulen voimakkuus, se kääntyilee yllättävänkin nopeasti. Tuulen paine, vaikka tuuliviirejä on kentällä paljon, eivät ne välttämättä kaikkea näytäkään. On yritetty haeskella, mistä löytyisi joku vinkki, Muotio sanoi. Muotion menestyksiin kuuluivat muun muassa 25 metrin luokan yhdistelmäkilpailun voitto ja ilmakiväärin kevyen luokan voitto. – Viimeinen päivä, jonka ammuin hyvin fiiliksin! Menin siis ”posin” kautta, koska tämä on ollut pitkä kisaruljanssi, ja päivät ovat olleet pitkiä. Olen ampunut ja ollut toimitsijana. Muotio nosti suorituksensa jälkeen peukut ylös ja hymyili iloisesti joukkuetovereilleen: – Peukkuihin oli syytä, koska tulos oli hyvä ja fiilis oli hyvä. Ruutikankaan radat olivat haastavat. Ennen EM-kisojen alkua URHEILUAMPUJA 3/2025 UA_3_2025.indd 18 23.9.2025 10.43

t aan Kasa-ammunnan EM-kilpailuiden suomalaismitalistit ´ Henkilökohtaiset kilpailut: ´ Ilmakiväärin kevyt luokka: 1) Jyrki Muotio, 2) Ulla Murisoja ´ Ilmakiväärin raskas luokka: 1) Eija Murisoja ´ Ilmakiväärin vapaa luokka: 1) Tomi Korpi, 2) Jens Lågas, 3) Jyrki Muotio ´ Pienoiskiväärin sporter-luokka: 1) Anssi Nousiainen ´ Pienoiskiväärin raskas luokka: 2) Anssi Nousiainen ´ 25m yhdistelmäkilpailu: 1) Jyrki Muotio, 2) Eija Murisoja ´ 50m yhdistelmäkilpailu: 2) Anssi Nousiainen ´ 5 aseen yhdistelmäkilpailu: 1) Jyrki Moisio ´ 6 aseen yhdistelmäkilpailu: 1) Jyrki Moisio ´ Joukkuekilpailut: ´ Pienoiskiväärin sporter-luokka: 2) Suomi (Anssi Nousiainen, Tapani Nousiainen, Timo-Heikki Varis) ´ Pienoiskiväärin raskas luokka: 1) Suomi (Anssi Nousiainen, Tapani Nousiainen, Juha Liukkonen) ´ Ilmakiväärin vapaa luokka: 1) Suomi (Tomi Korpi, Jens Lågas, Jyrki Muotio) ´ Ilmakiväärin raskas luokka: 1) Suomi 2 (Eija Murisoja, Juha Liukkonen, Risto Murisoja), 2) Suomi 1 (Jyrki Muotio, Timo-Heikki Varis, Ulla Murisoja) ´ Pienoiskiväärin kevyt luokka: 2) Suomi (Risto Murisoja, Eija Murisoja, Timo-Heikki Varis) ammuin täällä ehkä vain kymmenen laukausta. Tomi Korpi juhli Euroopan mestaruutta ilmakiväärin vapaassa luokassa. Hän oli mestaruudestaan iloisesti yllättynyt. – Kävi tuuri tai vähintään hyvä onni, hän sanoi hymyillen. Hän kehui kansainvälistä lajiyhteisöä. – Monille, jotka eivät ihan kärjessä ammu, pääasia on tavata vanhoja tuttuja ja ystäviä. Siinä mielessä tämä on meille sosiaalinenkin tapahtuma. Mikko Taussi kuvattuna Ruutikankaan ampumaurheilukeskuksessa EM-kilpailuissa. Ruutikankaan EM-kilpailut oli järjestäjille iso ja onnistunut urakka ”Iso ja nöyrä kiitos alueen metsästysseuroille” Teksti HEIDI LEHIKOINEN Kuva LASSI PALO E lokuussa järjestettyjen Ruutikankaan EM- ja maailmancup-tapahtumien pääsihteeri Mikko Taussi kuvailee tapahtuman olleen isossa kuvassa onnistunut. Kun Ampumaurheiluliitto haki molempien lajien kilpailuja vuonna 2023, varauduttiin niiden järjestämiseen yhtenä kokonaisuutena. – Tämä oli mielestäni hyvä ratkaisu myös jälkeenpäin ajateltuna, kun kilpailujen yhdenaikainen järjestäminen Ruutikankaan isossa ampumaurheilukeskuksessa onnistuu sujuvasti. Meidän tulee ennemminkin yhdistää ampumayhteisöämme kuin eriyttää lajiryhmiä omiin lokeroihinsa. Samankaltainen tilanne saattaa tulla vuoden 2027 EM-kisoissa, kun alueella on yhdenaikaisesti neljä lajiryhmää, Taussi sanoo. EM-KILPAILUJEN ja maailmancupin aikaan Ruutikankaalla järjestettiin myös yhdet pistoolipracticalin SM-kisat sekä reserviläisten isohko toiminnallinen kiväärikilpailu. Iso ratakokonaisuus ihastutti ja hämmästytti myös kansainvälisiä osallistujia. – Vaikka luulen, että he eivät edes vierailleet ampumakeskuksen haulikkoalueella. Ulkomaalaiset olivat erityisen tyytyväisiä tapahtuman sujuvuuteen ja aikataulujen pitävyyteen, mikä oli meidän uhrautuvien vapaaehtoisten ansiota. Luonnollisesti saimme myös rakentavaa palautetta pienemmistä asioista. Minulla on sellainen käsitys, että onnistuimme kasa-ammunnan kisoissa paremmin kuin siluettiammunnoissa, Taussi sanoi. Hän kokee, että sekä kasa-ammunnassa että siluetissa tauluosastot toimivat esimerkillisen hyvin. – Ne oli koottu metsästysseurojen varttuneista työntekoon tottuneista vapaaehtoisista eikä heitä tarvinnut juuri patistaa päivien aikana, Taussi kiittelee. Hän haluaa kiittää kaikkia innokkaita toimitsijoita, sillä ilman heitä iso tapahtuma ei onnistu. – Ilman heitä näitäkään kilpailuja ei olisi kyetty järjestämään. Iso ja nöyrä kiitos kuuluu alueen metsästysseuroille sekä erityisesti heidät koonneelle Ari Haatajalle, joka on uurastanut myös alueen rakentamisessa. "Meidän tulee ennemminkin yhdistää ampumayhteisöämme kuin eriyttää lajiryhmiä omiin lokeroihinsa. Samankaltainen tilanne saattaa tulla vuoden 2027 EM-kisoissa, kun alueella on yhdenaikaisesti neljä lajiryhmää." 3/2025 URHEILUAMPUJA UA_3_2025.indd 19 19 23.9.2025 10.43

Siluettiampujille mitalisade Teksti HEIDI LEHIKOINEN Kuva ANSSI MÄKINEN S uomen siluettiampujat onnistuivat EM-kotikisoissa Ruutikankaalla mainiosti, sillä tuloksena oli yhteensä 54 mitalia. Menestyjistä yksi oli Jyrki Viitakoski, joka voitti neljä henkilökohtaista kilpailua ja oli mukana kahdessa EM-kultaa voittaneessa joukkueessa. Viitakoski valmistautui kotikisoihin huolellisesti. – Aika aikaisessa vaiheessa aloitin harjoittelun. Tein paljon kaikenlaisia uusia asioita, muutoksia asekalustooni. Harjoittelu oli vanhan kaavan mukaan hyväksi havaittua. Olin henkisesti aika vahvasti varautunut näihin kilpailuihin, hän sanoi. Viitakosken valmistautumiseen kuuluivat myös kotimaan karsintakilpailut, sillä hän halusi paikan Suomen joukkueisiin eri lajeissa. – Kisakunto löytyi ihan hyvin. Yhdessä finaalissa (Field Pistol Production Any Sight) jouduin ampumaan tasatuloksesta. Voitin sen, ja siinä ammunta hipoi aika lailla täydellisyyttä. Ei mennyt laukaustakaan ohitse, yksi laukesi ensimmäisessä sarjassa vahingossa, mutta muuten kaikki osuivat niin kuin tarkoitus oli. Se oli hienoa, Viitakoski muistelee. Hän muistelee suoritusta tyytyväisenä, sillä siinä ”ei ollut minkäännäköistä vapinaa eikä tutinaa”. – Siinä oli aika vahva henkinen suoritus. Voittamaan lähdin, ja voitto tuli. VIITAKOSKI muistelee EM-rupeamaa hyvillä mielin. Hän kehuu työtä, jonka pieni järjestelyporukka oli kisojen eteen tehnyt. – Kuvannostoporukka toimi hienosti, hän nostaa esiin yhden osa-alueen. Viitakoski tarjoilee kysyttäessä pari syytä, miksi Suomi pärjää. – Meillä on ratoja. Lisäksi vaikka aselupapolitiikka on tiukentunut, täällä kuitenkin saa aseita. Harjoittelumahdollisuudet täytyy olla kunnossa, ja esimerkiksi itselläni Satakunnan Ampujissa on ihan loistavat harjoittelupaikat. Siitä täytyy kaupungille antaa kiitosta. Täällä on myös aikoinaan ollut taitavia aseseppiä, jotka ovat tehneet hienoa kilpakalustoa tähän lajiin. Se on yksi tärkeä juttu myös) Viitakoski sanoi. HANNA LEMPOLA otti ensimmäisen henkilökohtaisen EM-mitalinsa Small Bore Pistol Standing -kilpailussa jännittävän pronssiuusinnan jälkeen. – Tuntuu tosi hyvältä. Tätä varten olen treenannut koko talven, hän sanoi. Lempola oli yksi niistä suomalaisista, jotka tekivät aktiivisesti asioita kilpailujen järjestelyjen onnistumiseksi. Lisäksi hän toimi spotterina. 20 Hanna Lempola kilpaili ja toimi aktiivisesti toimitsijatehtävissä EM-Ruutikankaalla. Siluetin EM-kilpailuiden suomalaismitalistit ´ ´ ´ ´ ´ ´ ´ ´ ´ ´ ´ ´ ´ ´ ´ ´ ´ ´ ´ ´ ´ ´ ´ ´ ´ ´ ´ ´ ´ ´ Field pistol production: 1) Antti Sikiö, 2) Petri Savinainen Field Pistol Production Any Sight: 1) Jyrki Viitakoski, 2) Antti Sikiö Air Rifle Production: 1) Marko Nikko, 2) Reino Uuttu, 3) Niklas Lindberg Big Bore Pistol Production: 1) Pekka Törmänen), 3) Jorma Juntunen Big Bore Pistol Revolver: 3) Petri Savinainen Big Bore Pistol Standing: 1) Jyrki Viitakoski, 3) Petri Savinainen Big Bore Pistol Unlimited: 1) Jouni Jyrä, 2) Veikko Huotari Small Bore Rifle Light Open Sight: 1) Antti Sikiö, 2) Marko Nikko, 3) Reino Uuttu Small Bore Rifle Silhouette Open Sight: 1) Niklas Lindberg, 2) Antti Sikiö, 3) Marko Nikko Small Bore Rifle Light: 1) Niklas Lindberg, 2) Marko Nikko Small Bore Rifle Silhouette: 1) Niklas Lindberg, 2) Marko Nikko Big Bore Rifle Hunter: 3) Marko Nikko Big Bore Rifle Silhouette: 1) Marko Nikko, 3) Niklas Lindberg Small Bore Pistol Production: 1) Rauno Ärväs, 2) Sami Mäkelä Small Bore Pistol Revolver: 2) Sami Mäkelä, 3) Jussi Airas Small Bore Pistol Standing: 1) Jyrki Viitakoski, 2) Tapani Sikiö, 3) Hanna Lempola Small Bore Pistol Unlimited: 1) Jussi Airas Field Pistol Aggregate: 1) Antti Sikiö, 2) Jyrki Viitakoski, 3) Petri Savinainen Big Bore Pistol Aggregate: 2) Petri Savinainen Small Bore Pistol Aggregate: 1) Jussi Airas Standing Aggregate: 1) Jyrki Viitakoski, 2) Antti Sikiö Small Bore Rifle Aggregate: 1) Niklas Lindberg, 2) Marko Nikko Small Bore Rifle Open Sight Aggregate: 1) Antti Sikiö, 2) Marko Nikko, 3) Niklas Lindberg Big Bore Rifle Aggregate: 1) Marko Nikko Big Bore Pistol Teams: 1) Suomi (Pekka Liimatta, Rauno Ärväs, Petri Savinainen) Small Bore Pistol Teams: 2) Suomi (Petri Savinainen, Jussi Airas, Pekka Liimatta) Field Pistol Teams: 1) Suomi (Jyrki Viitakoski, Petri Savinainen, Tapani Sikiö) Small Bore Rifle Teams: 1) Suomi (Marko Nikko, Niklas Lindberg, Reino Uuttu) Big Bore Rifle Teams: 1) Suomi (Marko Nikko, Antti Sikiö, Reino Uuttu) Standing Teams: 1) Suomi (Jyrki Viitakoski, Petri Savinainen, Antti Sikiö) – Meillä on seurassa uusi ampuja, joka on tälle tasolle päässyt. Ammumme nyt enemmän hänen kanssaan parina, koska hän tarvitsee spotterin, joka on tällä tasolla kisannut, Lempola sanoo. Hän kuvaa siluettia maailmanlaajuisesti melko pieneksi lajiksi) joten lajiyhteisö on aktiivinen ja tiivis. – Tämä on kuin iso perhe. Aamulla tulee halatuksi moneen kertaan) kysellään kuulumisia ja miten ammunnat ovat menneet. Paljon olemme yhteyksissä isojen kisojen ulkopuolellakin) jaamme ilot ja surut. URHEILUAMPUJA 3/2025 UA_3_2025.indd 20 23.9.2025 10.43

Haulikkoradan ripeä eteneminen kriittinen tekijä Ruutikankaan haulikko­ ratojen pitää valmistua, jotta siellä voidaan järjestää Euroopan ampumaurheiluliiton vuoden 2027 ”isot” EM-kilpailut. Teksti & kuvat LASSI PALO L imingalla ja Lumijoella sijaitsevassa Ruutikankaan ampumaurheilukeskuksessa pitäisi järjestää 25/50/300m kivääri- ja pistoolilajien sekä liikkuvan maalin ja haulikkolajien EM-kilpailut vuonna 2027. Kisat on myönnetty ehdollisena, mikä tarkoittaa sitä, että ratojen pitää valmistua ajoissa. Euroopan ampumaurheiluliiton (ESC) teknisen komitean puheenjohtaja, ranskalainen Ghislaine Briez tutustui elokuussa Ruutikankaan ampumaurheilukeskukseen. Hän on laatinut näkemästään raportin, jonka perusteella ESC:n yleiskokous tekee 24.– 25. lokakuuta Armenian Jerevanissa lopullisen päätöksen siitä, järjestetäänkö kilpailut Ruutikankaalla vai ei. EM-kilpailujen pääsihteeri ja kilpailun johtaja Curt Sjöblom sanoo, että etenkin haulikkoradan ripeä eteneminen on kriittinen tekijä. Hänen mukaansa ESC:n hallitus voi kuitenkin tämänkin jälkeen peruttaa kilpailun, mikäli rata ei näytä valmistuvan tyydyttävälle tasolle riittävän ajoissa ennen kilpailuja. – Paljon muutakin on vielä auki, esimerkiksi kilpailun tarkka ajankohta. Olemme ehdottaneet kisojen alkavan heinäkuun puolivälissä, koska se on paras ajankohta saada kotimaisia toimitsijoita ja vapaaehtoisia. Ajankohdan on sovittava Kansainvälisen ampumaurheiluliiton (ISSF) kilpailukalenteriin, jonka laatiminen vielä on vaiheessa, Sjöblom sanoo. RUUTIKANKAALLA ON jo järjestetty kan- sainvälisiä arvokilpailuja. Viime vuonna siellä kilpailtiin kivääripracticalin MM-mitaleista, ja viime heinä-elokuussa siellä järjestettiin siluetin ja kasa-ammunnan EM-kilpailut. ESC teki Ruutikankaalle tarkastuskäynnin, jolla oli Briezin ja Sjöblomin lisäksi ESC:n varapuheenjohtaja Pekka Kuusisto. Briezin yhteenveto on todella yksityiskohtainen. Osa hänen huomioistaan on Sjöblomin mukaan helppo korjata, mutta jotkin asiat vaativat aikaa ja rahaa. Raportin mukaan esimerkiksi 25m pistooliratojen ja 50m kivääriradan ampu- Tältä Ruutikankaan haulikkoradat näyttivät elokuun 16. päivänä. valaistuksella, jolla varjo kumotaan. Ghislaine Briez (vas.), Pekka Kuusisto ja Curt Sjöblom kokouksessaan Oulussa elokuussa. Curt Sjöblom (vas.) tutustui Châteauroux'n EM-kisoihin Ampumaurheiluliiton puheenjohtajan Vesa Nissisen kanssa. malinjan eteen on valettava koko matkalta 50–60 cm leveä lisäys, johon voidaan laittaa pöytä ampujan näyttöä varten, tai ampumalinja on siirrettävä saman verran taakse, mikäli taululinja vastaavasti voidaan siirtää saman verran ampumalinjalle päin. Radan parkkipaikalta eri luotiratojen pääoville vievät luiskat pitää asvaltoida, koska urheilijat raahaavat raskaita aselaukkuja ja varustekasseja. Lisäksi aurinko ”heittää” taululinjoille varjon, joka osunee taulujen puoleen väliin. Taululinja on varustettava HELPOSTI KORJATTAVIA tai lisättäviä yksityiskohtia on lukuisia eri radoilla – niin 25m pistooliradoilla, 50m liikkuvan maalin radoilla kuin 300m kivääriradallakin. Suurin kysymysmerkki ovat kuitenkin haulikkoradat, jotka ovat ”erittäin keskeneräisessä vaiheessa”. Yksi Briezin havainnoista onkin, että niiden pikainen valmistuminen on kriittistä kilpailuja ajatellen, sillä jos ne eivät ole riittävän ajoissa valmiit ja kalustetut, kilpailu on peruttava. Lisäksi kivääri- ja pistoolilajeille on oltava finaalihalli. Aikataulullisista syistä ensisijainen ratkaisu on, että se on ampumaurheilukeskuksessa. Toinen vaihtoehto on, että finaalit ammutaan Oulussa. – Ilman tyydyttävää finaalihalliratkaisua kilpailuja ei voi pitää. Ratkaisun on oltava tiedossa ESC:n yleiskokoukseen mennessä, Sjöblom sanoo. SJÖBLOM ON kuitenkin optimistinen, vaikka monta asiaa on vielä auki. Jos Jerevanissa näytetään vihreää valoa, aikaa on riittävästi saada kaikki valmiiksi. – Olen saanut alustavia tarjouksia ja laatinut budjettia niiltä osin kuin se on mahdollista. Sopimuksia ei uskalla tietenkään vielä tehdä, koska EM-kisojen tilanne ei ole satavarma. Millaisin fiiliksin olet juuri nyt? – Stressaantunut, Sjöblom nauroi. Hän on kuitenkin kokenut ampumaurheilun kisajärjestäjä, joka ei ihan vähästä hätkähdä. Viimeksi Sjöblomin johdolla järjestettiin haulikkolajien maailmancup Hollolan Hälvälässä vuonna 2019. 3/2025 URHEILUAMPUJA UA_3_2025.indd 21 21 23.9.2025 10.54

Grande Finale TERVE­ TULOA! – Kisakalliossa 1.–2.11. 2025 – Perinteinen Grande Finale -viikonloppu järjestetään Kisakallion urheiluopistolla Lohjalla. Tapahtuma rakentuu jaostojen lajiparlamenttien ja liiton palkitsemisgaalan ympärille. Myös paljon muuta ohjelmaa. Kaikki ampumaurheilun ystävät ovat lämpimästi tervetulleita mukaan! LAUANTAINA aloitetaan yhteisesti kello 9, jonka jälkeen siirrytään lajiparlamentteihin. Lauantaina on luvassa lajiparlamenttien lisäksi infoa ja keskustelua ISSF Akatemiasta sekä yhteispalaveri lajijaostojen ja aluekoordinaattoreiden kesken. Illan huipentaa Grande Finale -gaala. SUNNUNTAINA on sisältönä muun muassa para-ammunnan kehittämisestä, ampumaratojen tilanteesta, aluetoiminnan kehittämisestä sekä SAL-valmentajaverkoston tapaaminen. OHJELMA: Lauantai 1.11. 8.00 Ilmoittautuminen alkaa 9.00 Yhteinen avaus, aluekoordinaattoreiden esittely 9.30 Lajiparlamentit alkavat 13.30 ISSF Academy 14–15.30 Lajijaostot ja aluekoordinaattoreiden yhteinen palaveri 17.00 Grande Finale -gaala Sunnuntai 2.11. 9.00 Ahos-hanke ja para-ammunnan kehittäminen 9.30 Ajankohtaista ampumaradoista 10.00 Aluetoiminnan kehittäminen ja aluekiertueen anti 11.00–12.30 SAL-valmentajaverkosto Lounas klo 12.00 alkaen HINNAT: Hinta muodostuu valituista palveluista, jotka on kuvattu alla. Majoituspakettien hinnat ovat per henkilö ja riippuvat siis valitusta huoneesta.. 22 GAALAPAKETTI: Sisältää Grande Finale -gaalaillallisen ja halutessasi myös majoituksen la-su valitsemassasi huoneessa sisältäen su-aamiaisen. Ei sisällä lajiparlamenttia. Gaalapaketti 63 €, sisältää vain Grande Finale -gaalaillallisen. Gaalapaketti majoituksella Katajarinteessä sisältää la-su majoituksen, Grande Finale -gaalaillallisen ja su-aamiaisen. Ei sisällä lajiparlamenttia eikä la-lounasta. 2hh 130 €/ 1hh 155€ Gaalapaketti majoituksella Omenatarhassa: 2hh 155€/ 1hh 185 € ILMOITTAUTUMINEN: Ilmoittautuminen tapahtuu Suomisportin kautta: https://www.suomisport.fi/ events/1944f58b-11cd-4eba-a39cc2420d63e87a Oheinen qr-koodi ohjaa ilmoittautumissivulle. VIIKONLOPPUPAKETTI: Sisältää majoituksen la-su valitsemassasi huoneessa Katajarinteessä, lajiparlamentin ja seuraavat ruokailut: la aamiainen, lounas, Grande Finale -gaalaillallinen ja su aamiainen ja lounas. 2hh 165€/ 1hh 195€ Viikonloppupaketti Omenatarhassa: 2hh 185€/ 1hh 215€ Viikonloppupaketti lisäyöllä sisältää majoituksen pe-su valitsemassasi huoneessa Katajarinteessä, lajiparlamentin ja seuraavat ruokailut: la aamiainen, lounas, Grande Finale -gaalaillallinen ja su aamiainen ja lounas. 2hh 220€ / 1hh 250€ Huomaathan, että ensimmäisessä vaiheessa pelkästään ilmoittaudutaan tapahtumaan, myöhemmässä vaiheessa pääsee valitsemaan lisäpalveluista toivomansa ruokailu- tai majoituspaketin. Eli majoittuja valitsee Lisäpalvelun ja sen jälkeen tulee valita alasvetovalikon kautta ko. lisäpalvelun tarkempi sisältö eli mm. huonetyyppi 1hh/2hh. Seurakäyttäjä voi ilmoittaa seuran muitakin jäseniä yhdellä kertaa. PÄIVÄKÄVIJÄ LA: Päiväkävijä voi valita lajiparlamentin osalta vaihtoehdon ilman ruokailuja tai lounaalla. Ei sisällä Grande Finale -gaalaillallista (valitse halutessasi gaalapaketeista). Lajiparlamentti, ei ruokailuja 0 € Lajiparlamentti lounaalla 14,30 € Jos Suomisport-ilmoittautumisessa on ongelmia, kysy lisätietoa Sanna Hellgréniltä, puh. 040 563 3554, sanna.hellgren(ät) ampumaurheiluliitto.fi Ilmoittautumiset ovat sitovia, ja ne tulee tehdä viimeistään 14.10. Tämän jälkeen majoituspakettien hinnat nousevat 15 eurolla emmekä voi taata, että mukaan mahtuu. Pukeutumiskoodi gaalailtaan on juhlapuku (smokki/tumma puku). URHEILUAMPUJA 3/2025 UA_3_2025.indd 22 23.9.2025 10.43

3/2025 URHEILUAMPUJA UA_3_2025.indd 23 23 23.9.2025 10.43

Puheenjohtajana yli neljäk vuotta – "Nyt oli aika sanoa Peräti 41 vuoden ajan Vihdin Ampumaseuran puheenjohtajana toiminut Taisto Rättö luopuu tehtävästään. Teksti & kuva LASSI PALO V ihdin Ampumaseuran (VihAS) sihteeri Iiris Luukkonen sanoi vuoden 2019 elokuussa seuran puheenjohtajan tehtävän olevan kuin paavin virka – toki pilke silmäkulmassaan. Hän kuitenkin vakavoitui: ”Taistolla on erinomaiset suhteet joka suuntaan. Vähän pelottaa, kun hän joskus lopettaa tehtävässään.” Nyt se hetki on koittanut, sillä Taisto Rättö on ilmoittanut, ettei jatka tehtävässä. Näin päättyy erittäin pitkä eli peräti 41 vuoden ajan jatkunut VihAS:n puheenjohtajuus. Kuka seuran uusi ja järjestyksessään vasta neljäs puheenjohtaja on, selviää loppuvuoden aikana, kun syyskokous on pidetty. Rättöä ennen VihAS:n puheenjohtajina toimivat Armas Kaipio ja Timo Aaltonen. Mahdollinen uusi nimi on seuran hallituksen jäsen Jyrki Pitkänen, 70, joka on ilmoittanut olevansa käytettävissä tehtävään. Muita puheenjohtajaehdokkaita ei tämän lehden painoon mennessä ollut tiedossa. VIHAS:N TOIMINTA alkoi vuonna 1959 Juustolan meijerin tiloissa. Sen jälkeen seura toimi Vihdin yhteiskoulun tiloissa. Seuralla alkoi ”uusi elämä” 60-vuotiaana eli vuonna 2019 Kirkkoniemen koulussa, joka oli poistettu koulukäytöstä, mutta VihAS oli kunnostanut alakerran Luolaan seitsemänpaikkaisen ilma-aseradan. Tila toimi alun perin koulun hiili- ja halkovarastona ja sittemmin opettajien taukotilana. Koulun 1950-luvulla alkaneesta historiasta muistuttavatkin muun muassa katon rajassa olevat aukot, joista hiili laskettiin tilaan sisään. VihAS juhlisti kunnostettua ilma-aserataansa kakkukahvein saman vuoden syyskuussa, ja isommat juhlat odottivat marraskuussa, kun seura täytti 60 vuotta. Vuoden lopussa olivat vielä yhdet juhlat, sillä seuran Rättö vietti tapaninpäivänä 80-vuotissyntymäpäiviään. Käytöstä poistetussa Kirkkoniemen koulussa ei ollut tuolloin muuta toimintaa kuin VihAS:n ilma-aserata. Nyt talo tunnetaan nimellä Vihdin kulttuurikeskus Kultsana, sillä siellä on ampumaurheilun lisäksi ak24 Puheenjohtaja Taisto Rättö ja hallituksen jäsen Jyrki Pitkänen. tiivista paikallista kulttuuritoimintaa, kuten esimerkiksi kuvataidekoulu ja teatteri. VihAS:ssa oli kuusi vuotta sitten ja on edelleen noin 120 jäsentä, jotka ampuvat kiväärillä, pistoolilla ja haulikolla. Viimeksi mainittu laji oli suosittu laji – ja Rätönkin laji – kun seuran toiminta alkoi, mutta sittemmin sen suosio on hiipunut. Rättö saavutti viimeiset SM-mitalinsa vuonna 2015. Ampujan urakin kesti vuosikymmenien ajan, sillä hän hankki ensimmäisen haulikkonsa vuonna 1975. RÄTTÖ ISTUI tutulla paikallaan eli ”puheenjohtajan tuolissaan” ilma-aseradan nurkassa tämän vuoden elokuussa. Urheiluampuja-lehden edellisestä vierailusta oli kulunut melkein päivälleen kuusi vuotta. URHEILUAMPUJA 3/2025 UA_3_2025.indd 24 23.9.2025 10.43

ljäkymmentä noa ei" tilanteet ovat muuttuneet. Minun on nyt pakko tehdä näin, koska vaimoni on sairastunut, ja olen paljon kotona. Lisäksi minulla on kovia selkävaivoja. Jätän tehtävät kuitenkin positiivisin mielin. Tulevaisuuttakin on pohdittu, totta kai: – Seuraa on kehitetty nuorten kautta. Heitä pitää saada lisää toimintaan mukaan. Tiedämme toki, että ampumaurheilu kilpailee muiden lajien kanssa. Meillä on nyt hyvät laitteet ja tilat, joissa voi opettaa ja neuvoa. Olemme halunneet pitää ampumaurheilun ”matalan kynnyksen” lajina, jonka pariin kuka tahansa voi tulla. Opastamme kaikkia halukkaita, Pitkänen sanoi. – Ampumaurheilu on hieno laji lapsille ja nuorille. Siinä korostuvat keskittymisen lisäksi henkinen ja fyysinen puoli, Rättö ja Pitkänen sanoivat. Pitkänen ja Rättö nostivat esiin seuran kirkkaimman tähden eli kivääriampuja Tuulevi Suomuksen, joka on tällä hetkellä seuran menestynein urheilija. Hän on edustanut Suomea kansainvälisissä arvokilpailuissa. Lisäksi he haluavat mainita Reijo Tallgrenin, joka on ollut aktiivinen ohjaaja ja ilma-aseradan kehittäjä nykyisen radan kuusivuotisen historian ajan. Mikään ei ollut muuttunut, sillä Rättö innostui edelleen kerta toisensa jälkeen, kun hän näkee nuorten tyttöjen ja poikien onnistuvan ampumaurheilussa. Hän ammensikin tästä motivaationsa vuosikymmenien ajan jatkuneeseen seuratoimintaansa. Rätön johdolla VihAS järjesti viime huhtikuussa riistapolun 41. kerran. Rättö esitteli ottamiaan lukuisia ammun- takuvia ja kuvaili tuntemuksiaan osuvasti: ”Kun nuoret tekevät hyviä tuloksia, heidän silmänsä loistavat kuin tähdet taivaalla. Siksi minä olen ollut VihAS:n toiminnassa mukana.” Myös Rätön silmät loistivat tämän sanoessaan. Nyt on kuitenkin edessä luopumisen hetki: – Päätökseni on vahva ja pitää, koska PITKÄNEN ON taustaltaan pistooliampuja, joka vietti lapsena paljon aikaa Hyvinkään ampumaradalla, koska hänen isänsä oli HyMAS:n puheenjohtaja. Pitkänen kilpaili parhaimmillaan SM- ja PM-tasolla ja edusti aiemmin Porkkalan Ampujia. VihAS:n jäsen hän on ollut nyt neljän vuoden ajan. Pitkänen on ollut viisi vuotta eläkkeellä. – Jos minut valitaan puheenjohtajaksi, puheenjohtaja vähän nuorenee, mutta Taiston lukemiin en pääse ikinä, hän nauroi. VihAS:n henkilövalinnat tehdään siis myöhemmin syksyllä eli ”nuijaa” ei ole vielä kopautettu valintojen merkiksi. Pitkänen sanoo olevansa valmis Rätön seuraajaksi, jos hänet valitaan. – Olisin tehtävästä innostunut, koska hallituksessa hyviä ihmisiä, ja ilmapiiri on hyvä. Erimielisyyksiä ei ole ollut. Rättö jatkoi puheenjohtajana jo ainakin viidentoista vuoden ajan ”vuosi kerrallaan”. Kahden viimeksi kuluneen vuoden ajan hän pehmitti ja houkutteli Pitkästä seuran uudeksi puheenjohtajaksi. – Se oli väsytystaktiikkaa, Pitkänen kuvaili. Puheenjohtajan tuoli odottaa nurkassa. Tarina ei kerro onko joku muukin kokeillut istua siinä kuin Pitkänen. Salaa, totta kai. Loppuvuodesta sitten selviää, kenen se oikeasti on. 3/2025 URHEILUAMPUJA UA_3_2025.indd 25 25 23.9.2025 10.43

Kuulon suojaaminen kanna ”Ampumaurheilussa kuulonsuojaus on huomioitu keskimääräistä paremmin moniin kuulonsuojausta vaativiin lajeihin, harrastuksiin ja ammatteihin verrattuna”, sanoo Teemu Hiippala Finfonic Oy:stä. Teksti & kuva LASSI PALO T eemu Hiippala on kuulemiseen ja kuulonsuojaukseen erikoistuneen Finfonicin toimitusjohtaja. Hiippala vastaa Urheiluampuja-lehden kysymyksiin kuulonsuojaamisesta ja sen tärkeydestä. Millainen käsitys teillä on ampumaurheilijoiden kuulonsuojaamisesta? Ampumaurheilupiireissä kuulonsuojausasiat on huomioitu mielestäni keskimääräistä paremmin moniin muihin kuulonsuojausta vaativiin lajeihin, harrastuksiin ja ammatteihin verrattuna. Paljon on kuitenkin vielä tehtävää, ja erityisesti tietoisuutta nykyaikaisista vaihtoehdoista kuulonsuojaukseen on varaa lisätä reilusti. Mikä on hyvää ja mitä pitäisi parantaa? Suurin osa ampumaurheilijoista ottaa kuulonsuojauksen tosissaan. Minkä tahansa harrastuksen tai alan puitteissa kohtaa aina jonkin verran niitä, jotka hyötyisivät kuulonsuojauksesta, mutta eivät käytä kuulonsuojaimia, koska ”kuulo on jo mennyt”. Nämä argumentit ovat kuitenkin ampumaurheilupiireissä pienessä vähemmistössä. Jos kuulo on oikeasti jo selvästi alentunut syystä tai toisesta, sitä tärkeämpää on suojata jäljellä olevaa kuuloa. Ampumaurheilijan kuulonsuojaus on paremmalla mallilla johtuen aseiden keskeisestä roolista harrastuksessa. Ampumaurheilun erityispiirre on myös hetkellisten impaktiäänten korostuminen tasaisen melun sijaan, ja tämä osaltaan alleviivaa tarvetta suojata kuulo. Parannusehdotuksia on tiedon ja tietoisuuden lisääminen kuulonsuojauksen hyödyistä ja kuulo-ongelmien haitoista entisestään. Jumiutuminen vanhoihin mantroihin ja totuuksiin voi osaltaan hidastaa kehitystä ja siirtymää kohti nykyaikaisia ja ehkä asianmukaisempia kuulonsuojausratkaisuja. Entä valmentajat ja katsojat? Kuulo tulisi suojata tapahtuma-alueelle saavuttaessa ja ihannetilanteessa suojainta 26 Mari ja Teemu Hiippala esittelivät FinFonicin toimintaa ja tuotteita Ruutikankaalla kasa-ammunnan ja silue tulisi käyttää jatkuvasti alueella oleskellessa. Tällöin vältytään niin sanotusti arpomiselta sen suhteen, milloin melutaso on kuulolle vaarallisella tasolla ja milloin ei. Valmentajille ja vähänkään enemmän harrastaville suositus on astetta kehittyneempi yksilöllisesti korvan mukaan valmistettu kuulonsuojain, jolla saa esimerkiksi erinomaisen käyttömukavuuden ja luonnollisen äänenlaadun. Akustinen tulppasuojain toimii myös kuppisuojainten parina siten, että tilanteen niin vaatiessa voidaan käyttää tuplasuojausta ja etäämmällä voimakkaimmista melulähteistä kupit voidaan ottaa pois ja silti säilyttää tulppasuojaimesta riippuen jopa 25-30dB vaimennus. Kuinka kuulo tulisi oikeaoppisesti suojata ampumaurheilussa? Paras hyöty saadaan johdonmukaisuudella, mutta toisaalta myös valitsemalla omiin käyttötottumuksiin sopivin, EN-352-sertifioinnilla varustettu kuulonsuojain. Kantava idea on, että suojataan tarpeeksi muttei liikaa. Saavutettaessa alle 80dB:n äänenpainetaso korvakäytävätasolla, kuulo on suojassa pysyvältä kuulovauriolta ja tästä eteen päin lisävaimennus muun muassa "Kuulevia kuppisuojaimia kevyemmät elektroniset suojainratkaisut ovat myös lisääntymään päin ja omiaan silloin, kun halutaan kuulla mahdollisimman luonnollisesti ja tarkasti ja silti säilyttää hyvä passiivinen vaimennus." vaikeuttaa ympäristön havainnointia eikä lisähyötyä kuulon terveyden näkökulmasta kuitenkaan saavuteta. Kuulevia kuppisuojaimia kevyemmät elektroniset suojainratkaisut ovat myös lisääntymään päin ja omiaan silloin, kun halutaan kuulla mahdollisimman luonnollisesti ja tarkasti ja silti säilyttää hyvä passiivinen vaimennus. Aktiivisti ääntä suojaimen läpi välittävä tai jopa tarvittaessa vahvistava suojainratkaisu on omiaan erityisesti lajissa, jossa hetkellisten impaktiäänten osuus on selvästi korostunut ja ero melun huipputasojen ja hiljaisimpien äänten välillä on suuri. URHEILUAMPUJA 3/2025 UA_3_2025.indd 26 23.9.2025 10.43

nnattaa aina FINFONIC laan voi aiheuttaa jopa turvallisuusriskejä. Korvasuojain paikoillaan. taa ympäristön havainnoinnin sekä kommunikaation. Suojain ei myöskään saa tarpeettomasti häiritä varsinaista toimintaa eikä se saa häiritä muiden suojavarusteiden tai välineiden käyttöä. munnan ja siluetin EM-kilpailuissa elokuussa. Hyvä on tiedostaa myös eri suojainratkaisujen riittävyys eri melutasoihin, jotta vältytään ylisuojaamiselta, joka voi osaltaan tarpeettomasti lisätä tunnetta kuulonsuojauksen työläydestä. Asianmukaisella tulppasuojaimella kuulonsuojaus voidaan karkeasti ottaen hoitaa pistooli-, pienoiskivääri- ja haulikkoammunnassa sellaisenaan ilman kuppisuojaimia. Jos suojainratkaisu on sellainen, että se häiritsee mahdollisimman vähän varsinaista toimintaa, kuulonsuojaus ei olekaan se välttämätön paha, vaan olennainen ja toimiva osa omaa harrastusvarustusta. Mitä asioita erityisesti korostatte ja painotatte? Kuulonsuojaimen tulee olla sellainen, että se sopii itselle ja sitä tulee käytettyä säännöllisesti. Säännöllisellä ja johdonmukaisella suojauksella saadaan kuulo säilymään vahingoittumattomana mahdollisimman tehokkaasti. Millainen on hyvä kuulonsuojain? Lyhyesti hyvä kuulonsuojain on riittävällä vaimennuksella ja mielellään vaihdettavalla vaimennustasolla varustettu suojain, joka suojaustehosta huolimatta mahdollis- Millaisia suojaimia suosittelette ampumaurheilijoille? Ampumaurheilijalla impaktiäänten osuus melualtistuksesta korostuu ja useimmiten tasaisen taustamelun puuttuessa ero hiljaisimpien ja voimakkaimpien äänten välillä on tavallista suurempi. Suojainta on usein tarve myös käyttää pitkiä aikoja, ja melun luonteesta johtuen järkevintä olisi käyttää kuulonsuojainta, jota voidaan tarvittaessa käyttää koko päivän. Yksilöllisesti korvan mukaan valmistettu, akustisella suodattimella varustettu kuulonsuojain on erinomainen lähtökohta ampumaurheilijan kuulonsuojaukseen, koska suojain täyttää kaikki edellä mainitut vaatimukset. Suojain on varustettu akustisella suodattimella, joita on saatavilla eri vaimennustasoilla käyttötarkoituksesta riippuen. Esimerkiksi puhetaajuudet ovat edelleen kuultavissa suojauksesta huolimatta. Entä kuulon suojaaminen ”tuplilla” eli tulpilla ja kuulonsuojaimilla? Vanhan sanonnan mukaan vara ei venettä kaada, ja ehkä tässä on osittain sellaista ajattelua taustalla. Impulssiäänten ja jatkuvan melun tavoiteäänenpainetasojen korvakäytävätasolla ollessa eri, 25dB tulppasuojaimella voidaan suojautua jopa 150dB impaktiääniltä. Impaktiäänten noustessa yli tämän tuplasuojaus on paikallaan. Mahdollisesti kaavamainen vaatimus tuplasuojauksesta saattaa lisätä vastustusta kuulonsuojausta kohtaan, jos se koetaan hankalana. Toisaalta liiallinen vaimennus vaikeuttaa kommunikaatiota ja pahimmil- Miten kuulovaurio tai kuulon heikentyminen syntyy? Pääasiallisesti kuulo vaurioituu tai heikentyy altistumisesta liian suurille äänenaineille ja ajan myötä ikääntyessä. Meluperäinen kuulovaurio syntyy ajan myötä, mikäli altistustaan yli 80db:n melutasoille. Lisäksi kuulovaurio voi syntyä välittömästi yksittäisestä voimakkaasta äänestä. Kuulon suojaaminen kannattaa aina, koska mahdollinen meluperäinen kuulovaurio ei etene, jos kuulo suojataan johdonmukaisesti melulle altistuttaessa. Meluperäinen kuulovaurio syntyy, kun sisäkorvassa sijaitsevat aistinkarvasolut vaurioituvat liiallisesta äänenpaineesta. Nämä solut ovat herkkiä ja uusiutumattomia, eli tällä mekanismilla syntynyt kuulovaurio on peruuttamaton. Pitkä altistuminen kovalle tasaiselle melulle väsyttää ja vaurioittaa soluja vähitellen. Yksittäinen voimakas impulssi, esimerkiksi aseen laukaus, voi rikkoa ne kerralla. Mitkä ovat yleisimmät vauriot? Meluperäinen kuulovaurio syntyy tyypillisesti vähitellen ja salakavalasti. Esimerkiksi kuulon kannalta vaarallinen yli 80dB:n melutaso ei vielä ole sellainen, että se yleisesti koettaisiin niin voimakkaaksi, että otettaisiin vaistomaisesti etäisyyttä melulähteeseen tai ryhdyttäisiin muihin toimenpiteisiin. Jokainen kolmen desibelin nousu melutasossa puolittaa suojaamattoman korvan turvallisen altistusajan. Näin ollen 83dB:n melutasossa turvallinen altistusaika on 4 tuntia, 86dB 2 tuntia ja 98dB kohdalla enää 7,5 minuuttia. Viimeksi mainittu melutaso ylittyy helposti esimerkiksi rock-konsertissa, ja turvallisen altistuksen ylittyessä säännöllisesti, kuulo vaurioituu pysyvästi. Korvan pitäisi myös päästä palautumaan melualtistuksesta. Pysyvän kuulovaurion lisäksi melu aiheuttaa muitakin oireita ja haittoja, kuten korvien väliaikainen tai pysyvä soiminen, verenpaineen nousu, sykemuutokset ja unenlaadun heikkeneminen. Erityisesti korvien soiminen eli tinnitus on ilmiö, jolla on selvä yhteys liialliseen melualtistukseen. Pahimmassa tapauksessa jatkuva ääni korvissa on jopa mielenterveysriski. Pysyvän kuulovaurion tavoin tinnitukseenkaan ei ole varsinaista parantavaa hoitokeinoa. Ampumaurheilijan näkökulmasta olennaisimmat melulähteet ovat tyypiltään hetkellisiä impaktiääniä, ja näissä liikutaan tyypillisesti 130-150dB:n tasoilla. Näin kovissa äänenpaineissa ilman kuulonsuojainta ei turvallista altistumisaikaa ole, vaan näin voimakkaat äänet aiheuttavat välittömän riskin peruuttamattomaan kuulovaurioon. 3/2025 URHEILUAMPUJA UA_3_2025.indd 27 27 23.9.2025 10.43

Nuoren kilpailun­johtajan v Kultahippujen ruutifinaalit ammuttiin Mikkelissä kelissä ja iloisessa ilmapiirissä. Kilpailunjohtajana toimi 19-vuotias Joona Krivetz. Teksti & kuvat KUSTAA YLITALO K ultahippujen ruutifinaalit järjestettiin elokuun 16. päivänä Kyrönpellon ampumaradalla Mikkelissä. Kisojen järjestelyistä vastasi viime vuoden tapaan Mikkelin Ampujat (MA). Kilpailulajit ja -sarjat olivat 25m pistooli 12T ja 14VT ja 50m kivääri 10T, 12T ja 14T. Kiväärikilpailu ammuttiin Megalinkin elektronisiin taululaitteisiin. Kultahippufinaaliin osallistui 57 lasta ja nuorta, jotka edustivat kaikkiaan neljäätoista eri seuraa. Joukkuekilpailuissa ampui yhteensä neljätoista joukkuetta. Ampumaurheilun alle 15-vuotiaiden seuratoimintaa kutsutaan Kultahipputoiminnaksi. YKSI KILPAILUUN osallistuneista nuorista oli järjestävän seuran 11-vuotias Alpo Laukkarinen. Hän ampui kiväärin 10T- ja 12Tsarjoissa. Lisäksi hän ampui molemmissa ikäsarjoissa Mikkelin Ampujien kiväärijoukkueissa. Laukkarinen oli myös mukana touhuamassa ahkerasti talkooporukassa ennen ja jälkeen kisojen. Laukkarisen kisat menivät hienosti, eikä ihme, sillä hän oli harjoitellut ahkerasti koko kesän ajan ja ollut pois harjoituksista ja radalta vain kerran, kun isä oli sairaana. Laukkarisen motivaatiota ja harjoitusintoa lisää onnistuneiden kisojen lisäksi myös Kurt Thunen kisakaupasta mukaan tarttunut uusi ampujan takki. MYÖS SALON Seudun Ampujien Jessica Salolla, 13, kisat menivät hyvin, vaikka tänä kesänä aiemmin ammuttu oma ennätys ei tällä kertaa kohentunutkaan. Salo kisasi pistoolin T12-sarjassa. Joona Krivetz, joka kuuluu pistoolin tehoryhmään, sai katsella tällä kertaa kisaamista hieman toisesta näkökulmasta. Krivetz, 19, toimi nimittäin ruutifinaalien kilpailun johtajana. Järjestelyissä Joonalla oli apuna kokenut ja motivoitunut järjestelytiimi. Kisat sujuivatkin järjestelyiden osalta mainiosti ilman kommelluksia hyvässä ja iloisessa ilmapiirissä, kuten Kultahippukisojen kuuluukin. VIIME VUODEN tapaan kisatunnelmaa ja viihtyvyyttä kohottivat pomppulinna, 28 URHEILUAMPUJA 3/2025 UA_3_2025.indd 28 23.9.2025 10.43

an vetämät ruutifinaalit Mikkelin Ampujat vastasi toista vuotta peräkkäin Kultahippujen ruutifinaalien jär­ jestelyistä. Nuorisovaliokunnan puheenjohtaja Juhani Forsman (vas.) sai seurata tyytyväisenä nuoren pistooliampujan Joona Krivetzin toimintaa kilpailun johtajana. Asikkalan Ampumaseuran nuoret pis­ tooliampujat Eeli Kolu (vas.) ja Taika Blomster (oik.) esittelevät omien pis­ toolitaulujensa osumia. simulaattoriammunta ja kisakanttiinin mainiot tarjoilut sekä kaikille kilpailijoille palkintojenjaon yhteydessä jaetut arpajaispalkinnot. Hieman uhkaavista ennusteista huolimatta myös sää oli kisaajien ja kisajärjestäjien puolella. Tuuli pysyi kohtuullisena, ja sadetta saatiin vain muutama pieni kuuro. Aurinko lämmitti nuoria ampujia ja huoltojoukkoja kisapäivän kuluessa. Asikkalan Ampumaseura, joka on palkittu aktiivisesta nuorisotoiminnastaan muun muassa Vehasen Malja -palkinnolla, oli tänäkin vuonna mukana kisoissa peräti viidentoista ampujan joukkueella. Järjestävä seura Mikkelin Ampujat osallistui kisoihin lähes yhtä suurella joukkueella. Mikkelin Ampujien Alpo Laukkariselle (vas.) ja Salon Seudun Ampujien Jessica Salolle (oik.) kisat olivat järjestyk­ sessään toiset Kultahip­ pujen ruutifinaalit, joihin he osallistuivat. ENSI VUONNA ruutiaseiden Kultahippufinaalit pidetään Salossa. Ne järjestää Salon Seudun Ampujat. Seuraavat ilma-aseiden Kultahippufinaalit pidetään viime vuoden tapaan huhtikuun puolivälissä Kauhajoella. Ensi vuoden Kultahippufinaaleihin on tulossa muutoksia, kun lajikirjoa laajennetaan. Kauhajoen ilma-asefinaaleihin tulee oma sarja liikkuvalle maalille, ja Salon ruutifinaaleihin suunnitellaan haulikolle Kultahippukisaa. Ruutifinaalien tulokset löytyvät Mikkelin Ampujien verkkosivuilta mikkelinampujat.com 3/2025 URHEILUAMPUJA UA_3_2025.indd 29 29 23.9.2025 10.43

Tule mukaan toimintaan va jaostojen tai liittohallituks Olet varmaan joskus kuullut Ampuma­u rheilu­ liiton lajijaostosta ja ehkäpä jostakin liiton valiokunnastakin. Mutta tiedätkö, mitä ne tekevät ja miten toimintaan pääsee mukaan? S uomen Ampumaurheiluliiton liittohallituksen apuna toimivat erikoisaloillaan liittohallituksen tarpeelliseksi katsomat valiokunnat ja jaostot, joilla kullakin on liittohallituksen valitsema puheenjohtaja ja jäsenet. Valiokuntien ja jaostojen toimikausi on kaksi kalenterivuotta. Puolet jäsenistä on vuosittain erovuorossa. Näin syksyisin on siis taas aika hakeutua mukaan toimintaan, kun erovuoroisten kaudet ovat katkolla. Tässä jutussa esittelemme tarkemmin näitä paikkoja, joihin kuka tahansa ampumaurheilusta innostunut voi hakeutua. Haku jaostoihin ja valiokuntiin toteutetaan ensimmäistä kertaa avoimena sähköisenä hakuna liiton nettisivuilla, jotta kynnys hakeutua mukaan olisi mahdollisimman matala. Hakuaika valiokuntiin ja jaostoihin päättyy 31.10., poikkeuksena kurinpitovaliokunta, jonka hakuaika päättyy jo 13.10. Liittohallitukseen hakeutumisen hakuprosessi poikkeaa tästä ja on esitelty tarkemmin omana osionaan. Lähtemällä mukaan toimintaan pääset kehittämään sinulle tärkeitä asioita ampumaurheilussa ja kehittymään samalla myös itse. Valiokunnat KILPAILUVALIOKUNTA SAL:in kilpailuvaliokunnan tehtävänä on kilpailutoiminnan kehittäminen Suomessa. Sitä toteutetaan lähinnä kehittämällä ampumaurheilun sääntöjä ja kilpailutoimintaan keskittyviä koulutuksia sekä valvomalla sääntörikkomuksia ja kilpailujärjestämistä. Kilpailuvaliokunnan jäsenet pääsevät vaikuttamaan sääntömuutoksiin ja ampumaurheilun kilpailutoiminnan kehityssuuntaan jatkossa. Lisäksi kilpailuvaliokunnan jäsenenä pääsee vaikuttamaan 30 koulutuksiin, kuten tuomarikurssien sisältö ja järjestäminen, sekä muut potentiaaliset koulutukset kilpailujärjestäjille ja toimitsijoille. Kokouksia kilpailuvaliokunta pitää 6–8 kertaa vuodessa etäyhteydellä, joiden välissä asioista keskustellaan tarpeen mukaan sähköpostin välityksellä. Kilpailuvaliokunnan jäseniltä toivotaan lajituntemusta vähintäänkin oman lajinsa osalta, sekä halua ja näkemystä, kuinka kehittää ampumaurheilua myös tulevaisuudessa. NUORISOVALIOKUNTA Nuorisovaliokunnan tehtävänä on liiton nuorisotoiminnan kehittäminen yhteistyössä nuoriso- ja koulutuspäällikön ja liiton toimiston kanssa. Nuorisovaliokunta vastaa Kultahipputoiminnan kehittämisestä ja tukiammunnan säännöistä, tekee esitykset Kultahippufinaalien järjestäjistä ja vuosittaisista Kultahippupalkittavista, toteuttaa nuorten leirejä, edistää liiton vastuullisuusohjelman toteutumista ja suunnittelee toimenpiteitä nuorisotoiminnan laadun ja houkuttavuuden lisäämiseksi jäsenseuroissa. Nuorisovaliokunnasta valitaan aina yksi edustaja valtakunnallisten Kultahippufinaalien juryn jäseneksi. Vuodelle 2026 uutena asiana on liikkuvan maalin (ilma-asefinaali) ja haulikon (ruutifinaali) mukaantulo valtakunnallisiin Kultahippufinaaleihin. Nuorisovaliokuntaan toivotaan jäseniä, jotka haluavat olla aidosti mukana kehittämässä, ideoimassa ja rakentamassa nuoria innostavaa ampumaurheilutoimintaa ampumalajista riippumatta. Nuorisovaliokunnalla on etäkokouksia 4–5 kertaa vuodessa ja lisäksi 1–2 noin vuorokauden mittaista lähitapaamista. URHEILIJAVALIOKUNTA Neljäs pysyvä valiokunta liitossa on urheilijavaliokunta. Sinne hakeutuminen kuitenkin poikkeaa muista valiokunnista, sillä jäsenet valitaan vaalilla, jossa ehdolla ja äänestämässä voi olla vain urheilijavaliokunnan sääntöjen määrittämät maajoukkueurheilijat eli urheilijat, jotka kuuluvat liittohallituksen nimeämiin valmennusryhmiin tai jotka kolmen viime vuoden aikana ovat osallistuneet lajinsa kansainväliseen arvokilpailuun. Urheilijavaliokunnan kausi on katkolla vasta ensi syksynä, mutta tällä hetkellä urheilijavaliokuntaan voi hakeutua täyttämättä oleville paikoille kiväärin, kasa-ammunnan ja sovelletun tarkkuuskivääriammunnan (PRS) lajiryhmissä. KURINPITOVALIOKUNTA Kurinpitovaliokunta käsittelee nimensä mukaisesti liiton kurinpidollisia asioita liittokokouksen hyväksymien kurinpitosääntöjen mukaisesti. Kurinpitovaliokunnan jäsenyys edellyttää ensisijaisesti lainopillista osaamista tai laajaa ampumaurheilun tuntemusta. Kurinpitovaliokuntaan valitaan 3–5 jäsentä, joiden tulee olla riippumattomia SAL:n muista elimistä. Muista valiokunnista poiketen kurinpitovaliokunnan jäsenten kausi kestää yhden kalenterivuoden ja heidät valitsee liittokokous. Jaostot Jaostoja liitossa ovat tällä hetkellä vain lajijaostot. Aiemmin mukana olleet aluejaostot URHEILUAMPUJA 3/2025 UA_3_2025.indd 30 23.9.2025 10.43

n valiokuntien, uksen kautta! valmistelee sääntömuutosehdotuksia. Haulikkojaoston kokouksia on tarvittaessa, yleensä noin 4–5 kertaa vuodessa. Lisäksi kiireisiä asioita käsitellään myös sähköpostipäätöksillä. Haulikkojaoston kokoonpano muodostuu tasamääräisesti trap-, skeet- ja sporting-lajien edustajista. Muita jaostoja ovat lisäksi pistoolijaosto, liikkuvan maalin jaosto, siluettijaosto, mustaruutijaosto, kasa-ammuntajaosto ja sovelletun tarkkuuskivääriammunnan (PRS) jaosto. Liittohallitus on hallinnollisena rakenteena poistettu ja alueellista toimintaa toteutetaan ja kehitetään aluekoordinaattorimallin avulla. (Aluekoordinaattorit esitellään tässä lehdessä sivuilla 32–34). Lajijaostojen tehtäviin kuuluvat yleisesti ottaen muun muassa lajiryhmän kilpailu- ja harrastustoiminnan kehittäminen, lajiryhmän kansallisen ja kansainvälisen kehityksen seuraaminen, kotimaan kilpailutoiminnan organisoiminen ja järjestämislupien käsittely, tuomarikoulutusten kehittäminen, alueellisten ennätysten ylläpitäminen ja tietyillä lajeilla lisäksi lajin valmennustoiminnan kehittäminen ja kansainväliset yhteydet. Muutamalta jaostolta on tarkempi esittelyteksti. KIVÄÄRIJAOSTO Kiväärijaoston tärkein tehtävä on lajin kehittäminen. Otamme huomioon lajin koko kirjon tasapuolisesti harrastajista huippu-urheiluun ikään, tasoon ja vammaan katsomatta. Olemme aktiivinen jaosto, joka kokoontuu kerran kuukaudessa. Pidämme palaverit etänä. Jaoston tärkeimpiin tehtäviin kuuluvat yhteistyö harrastajien ja urheilijoiden kanssa, kuulla kivääriampujien viestiä herkällä korvalla, ajankohtaisiin aiheisiin reagointi ja tarvittavien toimenpiteiden valmistelu, kiväärin II-luokan sähköisen tuomarikorttikoulutuksen ylläpito, kiväärin alue-ennätysten ylläpito, sääntömuutosehdotusten valmistelu, kilpailukalenterin suunnittelu yhteistyössä kilpailuvaliokunnan ja valmennuksen johdon kanssa, kiväärin varustetarkastusmittariston ylläpito ja mittauksen ohjeistus, koulutusten järjestäminen, aluemestaruuskilpailuiden ja muiden alueellisten kilpailujen hakemusten käsittely sekä yhteistyö muiden jaostojen, valiokuntien, aluekoordinaattorien, kiväärin valmennuksen ja SAL:n toimiston kanssa. PRACTICAL-JAOSTO Practical-jaosto hallinnoi IPSC-ammuntaa ja sen tuomaritoimintaa Suomessa sekä hoitaa suhteita kansainväliseen keskusliittoon (IPSC). Tuomaritoiminnan hallinnointi on delegoitu jaoston alaisuudessa toimivalle erilliselle tuomaritoimikunnalle (NROI). Practical-jaostossa pääsee vaikuttamaan monipuolisesti IPSC-ammunnan nykytilaan ja tulevaisuuteen Suomessa. Jaostolla on läsnäkokouksia noin kaksi vuodessa ja lisäksi etäkokouksia. Kokousten ulkopuolella jaoston nimeämät vastuuhenkilöt käsittelevät kilpailuhakemuksia ja tarkastavat luokittelukelpoisten kilpailujen asemia. Tuomarikurssit ja tuomaritoiminta muutenkin ovat NROI:n vastuulla. Seurojen toimintaa tukevat muun muassa jaoston tietojärjestelmä Pelias ja jaoston Moodle. Practical-jaoston toimintaan toivotaan mukaan työtä pelkäämättömiä ja innokkaita henkilöitä. Esimerkiksi IT-osaajille olisi nyt käyttöä. HAULIKKOJAOSTO Haulikkojaosto koordinoi trap-, skeet- ja sporting-lajien ENK-, SM- ja AM-kilpailuja sekä ylläpitää rankingjärjestelmää näissä lajeissa. Haulikkojaosto myös järjestää 1-luokan ja tarvittaessa 2-luokan tuomarikoulutuksia. Lisäksi haulikkojaosto tukee trap-, skeetja sporting-lajien junioritoimintaa, toimii lajiasiantuntijana ja lausunnonantajana sekä Myös liittohallituksen jäsenten kausi on kaksivuotinen. Puheenjohtajan paikka tulee hakuun vasta ensi syksynä, mutta joka syksy on avoinna kolme hallituksen jäsenen paikkaa ja yksi varapuheenjohtajan paikka. Tänä syksynä seurat pääsevät ensimmäistä kertaa suoraan äänestämään liittohallituksen jäsenistä, kun viime kevään ylimääräinen liittokokous päätti sääntömuutoksesta, jossa liittovaltuusto poistui liiton hallinnollisesta organisaatiosta. Liittokokous järjestetään 15. marraskuuta. Liittohallitukseen kuuluu puheenjohtajan ja kahden varapuheenjohtajan lisäksi kuusi jäsentä. Hallituksen tehtävät on määrätty säännöissä ja niiden käytännön toteuttamisesta tarkemmin hallituksen itsensä määrittämässä hallintosäännössä, joka ottaa huomioon myös operatiivista toimintaa pyörittävän palkatun henkilöstön. Liittohallituksesta käsin tarkastellaan koko Ampumaurheiluliiton ja suomalaisen – osin kansainvälisenkin – ampumaurheilun kehittämistä. Tässä työssä on tarpeen ymmärtää kokonaisuuksia ja nähdä asioita laajemmin kuin yhden ampumaurheilun lajin silmin. Liittohallituksella on kokouksia noin kuukauden välein, tarpeen mukaan useamminkin, ja hallituksen jäsenillä on lisäksi muita tehtäviä muun muassa lajijaostojen yhdyshenkilöinä. Hakeutuminen liittohallituksen jäseneksi, varapuheenjohtajaksi ja parillisina vuosina puheenjohtajaksi poikkeaa valiokuntiin ja jaostoihin hakeutumisesta, sillä vaaleja valmistelee ehdollepanotoimikunta, jonka tehtävänä on hakea ehdokkaita ja koota luettelot ehdokkaista liittokokouksessa tapahtuvia vaaleja varten. Haku tapahtuu tänä vuonna sähköisellä lomakkeella liiton sivuilla viimeistään 19.10. 3/2025 URHEILUAMPUJA UA_3_2025.indd 31 31 23.9.2025 10.43

Uusi aluetoimintamalli käy – aluekoordinaattorit valit Suomen Ampuma­ urheiluliiton hallitus on valinnut uudet aluekoordinaattorit. Teksti MARKO KESKITALO, LASSI PALO S uomen Ampumaurheiluliiton hallitus valitsi elokuun kokouksessaan uudet aluekoordinaattorit. Valinta liittyy aiempien liittokokouksien päätöksiin uudistaa aluetoimintaa. Aluejaostoista luovutaan, ja niiden tilalle luotiin uusi aluekoordinaattorimalli. Tavoitteena on vahvistaa alueilla tapahtuvaa toimintaa, tukea seuroja sekä parantaa tiedonkulkua liiton ja alueiden välillä. Aluekoordinaattorien tehtävänä on koordinoida oman alueensa toimintaa, edistää matalan kynnyksen kilpailuja ja valmennusta, tukea lajien tuomaritoimintaa sekä välittää tietoa molempiin suuntiin liiton ja seurojen välillä. Yhteistyötä tehdään vahvasti niin lajijaostojen kuin koordinaattoreiden keskinäisen verkoston kanssa. ALUEKOORDINAATTORIT aloittavat työnsä kuluvan syksyn aikana. Heidän johdollaan valmistellaan ensi vuoden alueellista toimintaa, kuten leirejä, kilpailuja ja tuomarikoulutuksia. Verkosto määrittelee aluksi myös sisäisen toimintansa tarkemmat pelisäännöt. Jäsenet ja seurat voivat olla yhteydessä oman alueensa koordinaattoriin käytännön asioissa, yhteistyöehdotuksissa ja toiminnan kehittämiseen liittyvissä kysymyksissä. Yhteystiedot julkaistaan liiton verkkosivuilla syksyn aikana. Koordinaattoreille ja verkoston työlle toivotaan vahvaa tukea etenkin nyt työn aloitusvaiheessa ja uuden entistä aktiivisemman aluetoiminnan käynnistämisessä. Aluejaostot toimivat vielä osassa maasta mutta lopullisesti aluejaostojen toiminta päättyy 15. marraskuuta. 32 Aluekoordinaattorit 2025–2027 Itä-Suomi: Toni Liimatainen, 44 vuotta. Pistoolilajien harrastaja ja seuran puheenjohtaja ”EDUSTAN Kuopion Ampuma- ja Met- sästysseuraa ja Vesannon Metsästys- ja Ampumaseuraa, jonka puheenjohtaja olen. Olemme pyrkineet kehittämään toimintaa ja nykyaikaistamaan ratoja sekä hankkimaan uusia harrastajia. Päätin hakea aluekoordinaattoriksi, koska – ytimekäs vastaus – se on mielenkiintoinen haaste. Olen sen verran yllytyshullu, että ajattelin katsoa mitä tapahtuu. Tavoitteena on ainakin saada uusia harrastajia ja harrastuspaikkoja. Tai ainakin entisiä ratoja ehkä aktivoitua ja elvytettyä, jotta ne palvelisivat paremmin ihmisiä. Yhteistyö muiden koordinaattoreiden kanssa…? Ei ole pakko olla niin, että Itä-Suomella on oma leiri. Se voi ihan hyvin olla vaikka Itä- ja Kaakkois-Suomi. Ja vielä kenties Keski-Suomi mukaan. Neljätoista osallistujaa on paljon parempi kuin neljä. Lisäksi harrastan metsästystä ja reserviläistoimintaa.” Keski-Suomi: Kasper Kemppainen, 17 v. Kivääriampuja, aktiivinen valmentaja ja tuomari ”OLEN JYVÄSKYLÄSTÄ ja edustan Kes- ki-Suomen Ampujia. Olen harrastanut ampumaurheilua neljän vuoden ajan. Olen toiminut seurassamme kiväärijunnujen kanssa ikään kuin mentorina ja välillä jopa ihan pääasiallisena valmentajanakin. Minulla on ykkösluokan tuomarikortti, ja kisoissa olen tehnyt sellaisia hommia, joissa on ollut tekijöistä pulaa. Jari Lehtinen on minun valmentajani, ja hän toimi aikaisemmin alueemme puheenjohtajana. Hän ehdotti, että nyt kun toiminta muuttuu, pitäisikö meidän laittaa sinne ”nuorta verta”. Alueeltamme ei ollut ketään muita halukkaita kuin minä. Tämä vaikutti mielenkiintoiselta, ja tässä oppii varmasti tuntemaan paljon ihmisiä muistakin lajeista kuin omasta. Lähden nollasta liikkeelle, ja sitten kun hommat selkenevät ajan mittaan, niin sitten tulee järkeviä ideoita ja hyviä suunnitelmia, jotka pannaan täytäntöön. Tärkeintä on, ettei kukaan aluekoordinaattoreista joudu itsekseen miettimään samoja asioita, vaan tietoa välitetään eteenpäin. Näin kaikki pysyisivät kärryillä siitä, missä mennään. Eli lyödään viisaat päämme yhteen! Ampumaurheilun lisäksi minulla menee oikeastaan kaikki aika siihen, kun luen vimmatusti ylioppilaskirjoituksiin.” Lappi: Ari Takalo, 55 – haulikkolajien vetäjä ja junioritoiminnan kehittäjä ”KOTIPAIKKANI ON KITTILÄ ja seurani on Kittilän Ampujat, jonka haulikkolajeja olen vetänyt. Olen kehittänyt matalan kynnyksen kilpasarjan, joka toimii nyt neljän kunnan alueella. Se on tykätty kesäsarja. Halusin aluekoordinaattoriksi, koska sitä tehtävää olen tavallaan jo tehnyt. Olen esimerkiksi yhdistänyt eri ratojen aktiiveja. Täällä on ollut aika hiljaista monen vuoden ajan eikä ole ollut oikein kilpailujakaan. Nyt voimme muuttaa suuntaa. Yhteistyö muiden aluekoordinaattorien kanssa olisi se paras voima. Ajatuksia voisi vaihtaa esimerkiksi whatsapp-ryhmässä – miten ne sopisivat eri alueille. Lisäksi olen reserviläistoiminnassa mukana, kalastan ja metsästän ja ammun melkein kaikilla aseilla, mitä kaapista löytyy.” Kaakkois-Suomi: Heidi Huuhilo, 31 – entinen maajoukkue­h aulikko­ ampuja, mukana erityisesti nuorten ja naisten osalta ”OLEN ENTINEN HEIDI HÄMÄLÄINEN, josta nimestä joku ehkä minut tunnistaa. Seurani on Sibbo Skyttegille ja lajini on skeet, jossa kuuluin vielä vuonna 2022 maajoukkueeseen, mutta sitten maajoukkueurani loppui. Asun nyt Luumäellä, ja käyn ampumassa Lappeenrannan ampumaradalla silloin tällöin. Toimin Kaakkois-Suomen Haulikkoampujien sihteerinä. Halusin koordinaattoriksi oikeastaan sen takia, että minulla on vähän tekemisen puu- URHEILUAMPUJA 3/2025 UA_3_2025.indd 32 23.9.2025 10.43

käynnistyy alittu Uudet aluekoordinaattorit pitivät ensimmäisen kokouksensa etänä Teamsin välityksellä. tetta, koska olen ollut vuoden ajan kotona meidän yksivuotiaamme kanssa. Olen vielä jonkun aikaa kotona, koska meille syntyy syksyn aikana uusi vauva. Kaakkois-Suomen alueella haulikko on jäänyt vähän hiljaiseksi. Olisin tosi kiitollinen, jos saisimme etenkin nuoria ja naisia enemmän mukaan. Naisten SM-skeetiin oli ilmoittautunut viisi urheilijaa eli aika vähänlaisesti. Kannatan muiden koordinaattoreiden kanssa Whatsapp-ryhmää. Se on helppo tapa pitää yhteyttä ja jakaa ajatuksia. Käyn lisäksi laulutunneilla, mutta muuten päiväni kuluvat kotona – pian kolmen lapsen kanssa.” Häme: Hanna Lempola – siluettiampujien äitihahmo Kangasalta ”OLEN KOHTA 45-VUOTIAS ja asun Kan- gasalla Tampereen kupeessa. Seurani on Tampereen Siluettiampujat ja lajini siis siluettiammunta. Kuvaan itseäni ’järjestöajautujaksi’, sillä tehtäviä on kertynyt sekä kotimaisessa että kansainvälisessä siluettijärjestötoiminnassa. Toimin muun muassa kattojärjestön hallituksessa, Euroopan järjestön general secretaryna ja oman seurani puheenjohtajana. Olen vähän kuin siluettiampujien äitihahmo – aina järjestämässä, viestimässä ja pitämässä huolta. Kilpailuja, kokouksia, kansainvälistä yhteydenpitoa… Ja tietysti ammun itsekin, pääosin luotia ja pistoolia. Aluekoordinaattorin rooli kiinnosti, koska siinä saa mahdollisuuden rakentaa jotakin uutta. Haluan saada lajiin lisää nuoria ja miksei naisiakin. Ylipäänsä toivon, että harrastaminen olisi läpinäkyvää ja avoimempaa – niin, että jokainen voisi kokeilla eri lajeja matalalla kynnyksellä. Yhteistyö muiden koordinaattorien kanssa on tärkeä voimavara. Kasper sanoi hyvin, ettei asioita kannata tehdä monta kertaa uudestaan. Yhteistyössä voimme jakaa valmista materiaalia ja kokemuksia. Kun tehdään kerran kunnolla, kaikki hyötyvät. Vapaa-ajallani liikun luonnossa ja har- rastan metsästystä ja kalastusta. Kaksi mäyräkoiraa vie oman aikansa, samoin villasukkien ja villapaitojen neulominen sekä pihapuutarhan hyötykasvit. Innostun helposti projekteista – tänään olin vielä muonittamassa tuhatta suunnistajaa kylätalolla. Huomenna voi olla jo ihan uusi juttu edessä.” Pohjanmaa: Maria Pelto­ kangas, 25 – PRS-lajin aktiivinen kilpailija ja lajijaoston jäsen ”EDUSTAN PRS SHOOTING FINLANDIA eli Kauhavan seuraa, mutta asustelen Seinäjoella. Aloitin ampumaharrastuksen vuonna 2021. Olen ollut alusta lähtien mukana SAL:n jaostossa ja siten kehittämässä lajitoimintaa. Kilpailen aktiivisesti, ja olen ollut mukana vetämässä lajeja ja esittelemässä niitä sekä yrittänyt jatkuu tuoda lajia ihmisten tietoi3/2025 URHEILUAMPUJA UA_3_2025.indd 33 33 23.9.2025 10.54

Vaikuttaako purenta, hyödyttävätkö kiskot? suuteen ja etenkin nuorille ja naisille. Suurin osa harrastajista on yli 30-vuotiaita miehiä. Ei siitä mitään haittaa ole, mutta olisi kiva, jos myös nuoria ja naisia tulisi lisää mukaan. Aluekoordinaattorin tehtävät kiinnostavat, koska olen muutenkin ollut lajin kehittämisessä mukana ja haluan päästä tekemään vielä enemmän ampumaurheilun hyväksi. Olen innoissani, koska tykkään touhuta jotain, ja kun valmistuin keväällä, niin tuntuu siltä, että tämä tuli tosi hyvään saumaan. Olen avoin kaikille ideoille, ja olisi kiva päästä järjestämään kaikennäköistä toimintaa ja varsinkin kehittämään sitä. Suurin osa vapaa-ajastani kuluu PRS-ammunnan parissa, mutta syksyisin käyn hirvimetsällä. Olen myös ollut ’ressutoiminnassa’ mukana.” lisää etenkin poikia ja miehiä kivääriammunnan pariin. Minua jännittää mutta samaan aikaan tämä on tosi mielenkiintoista. Olen tykännyt Lounais-Suomen alueen toiminnasta. Eli täällä on ollut ok-meininki, mutta nyt jännittää, miten tähän muutokseen reagoidaan. Aluekoordinaattorien yhteistyössä tarvitaan esimerkkien lisäksi tukea ja tsemppiä.” Lounais-Suomi: Julia Rannikko, 28 – kiväärilajien harrastaja ja seuransa nuorisojaoston puheenjohtaja minut ampumaurheilun parissa melkein 40 vuoden ajan. Olen Keski-Uusimaan Ampumaseuran puheenjohtaja, ja kotipaikkakuntani on Tuusula. Harrastan pistooliammuntaa, mutta olen myös kivääritoiminnassa vahvasti mukana. Minulla on molemmissa lajeissa ylituomarikortti. Olen ollut Etelä-Suomen aluejaostossa viitisentoista vuotta – pistooli- ja kiväärilajien valmennusta ja Kultahippu- ja nuorisotoimintaa. Olen suorittanut ISSF:n valmentajatutkinnon ja käynyt kotimaisia valmennuskursseja sekä toiminut teknisenä asiantuntijana. Halusin koordinaattoriksi sen takia, että minulla on vahva tausta ja tietämys ja ”ASUN TURUSSA ja edustan Salon Seudun Ampujia, ja olen kivääriampuja. Olen seurani nuorisojaoston puheenjohtaja. Olen osallistunut seuran toimintaan ja ollut järjestämässä tutustumistilaisuuksia ja suunnittelemassa sitä, miten saadaan lisää harrastajia ja nuoria mukaan. Olisi kiva saada Etelä-Suomi: Kimmo Loponen, 60 – pitkän linjan pistooli- ja kivääritoimija, tuomarikouluttaja ja valmennuksen kehittäjä ”OLEN TÄMÄN PORUKAN nestori. Olen toi- haluan jakaa hyviä käytäntöjä eteenpäin. Ehkä myös tunnistan, missä on kehittämistä. Tämä ei siis ole hyppy tuntemattomaan, vaan tiedän odotuksista. Toivon myös jatkajia ja vastuuhenkilöitä näille asioille. Iso kuva on se, että ampumaurheilun kiinnostusta lisättäisiin ja uusia harrastajia tulisi lajin pariin. Ja että heille olisi sitten oikeita polkuja tarjolla. Haluan myös laittaa itseni likoon, ja haluan uusia haasteita. Yhteistyö on tosi mukavaa, koska on niin erilaisia taustoja. Keskustellaan avoimesti ja tuetaan toisiamme! Mahdollisuuksia on paljon. Toimin lisäksi paikallisen Suomen Punaisen Ristin osaston puheenjohtajana, ja harrastan pikaluistelua, kalastusta ja ja golfia.” Pohjois-Pohjanmaa: Teemu Kumpulainen – pistoolimies Oulun seudulta ”OLEN 45-VUOTIAS, ja asun Kempeleessä. Seurani on Oulun Metsästys- ja Ampumaseura ja lajini on pistooliammunta. Seuratoiminta on minulle tuttua monesta roolista. Toimin jäsenvastaavana ja olen vuosien varrella ollut mukana kilpailujen ja tapahtumien järjestämisessä – myös sihteerinä, josta olen päässyt jo pois. Aluekoordinaattoriksi tulin hieman vahingossa. En varsinaisesti halunnut, vaan jouduin. Olin oikeassa paikassa väärään KOUKKIN KORNERI Hyvän fiiliksen urheilua(ko) K monipuolisesti. Tavoitteelaikki me, jotka olemme kilpailleet ampumaurlisuuden väheneminen auttaa tässä, mutta silti on heilussa, olemme myönnettävä, että huono kokeneet varmasti osamme tulos harmittaa. pettymyksistä. Ammunta Lapset, tarttuessaan enon raaka laji, jossa tahto tai hyväkään tuloskunto eivät simmäistä kertaa aseeseen, aina ratkaise. innostuvat siitä helposti Kilpailujännitys, paine, iloiten osumista ja fiiliksesodotukset ja liika tahto tä. Mutta jossain kohtaa voivat pilata tuloksenteon vakavamielinen tuloshakuitotaalisesti. Joskus olen suus ohittaa tämän puhtaan VILLE HÄYRINEN jopa todennut lajin olevan ampumisen riemun. Mitä Ampumaurheiluliiton enemmän pettymyksiä kuin muistamme ampumasuovalmennuksen johtaja positiivisia kokemuksia. rituksesta ja mistä me siinä Mikä siten saa meidät puhumme? jatkamaan? Minun itsekin on Aika iso osa harrastavaikea kokea ampumaurheilua aina positiivisejista käy kilpailun jälkeen läpi nimenomaan huonoja osumia. Kisan jälkeen ei ole tavatonta, na osana elämää. Pettymykset ovat niin iso osa vaan pikemminkin säännöllistä, että ampujat lajin ydinolemusta. vertailevat, eivät kymppien määrää, vaan sitä huonointa osumaa tai puuttuvaa pistettä. VASTA KUN kilpailemiseni lopettamisesta oli Tämä tuntuu olevan meille yhteistä lajista kulunut jo vuosia, pystyin iloitsemaan myös riippumatta. Miksi unohdamme sata hyvää itse ampumisesta. Nykyään koetan nauttia suoritusta ja keskitämme voimavaramme eri lajeista ja harrastaa ampumaurheilua 34 viiden heikon läpikäyntiin. Miten voimme olla siirtämättä tätä epäonnistumisesta iloitsemisen auraa tuleville ampumaurheilijasukupolville? KILPAURHEILUSSA ei ole mielestäni kyse voittamisesta, menestyksen tavoittelemisesta tai taloudellisesta hyödystä, ei varsinkaan ampumaurheilussa. Olemme lajissa mukana yksinkertaisesti siksi, koska pidämme siitä. Menestyksen tavoittelu voi seurata kilpaharrastuksen myötä, mutta en usko sen olevan perussyy millekään urheilulle. Toisilla meistä on vahva kilpailuvietti (kuulun itse tähän joukkoon). Yritin selvitä muutaman vuoden ilman kilpailemista, mutta en kokenut sitä omakseni, sillä tunsin, että jotain puuttuu. Olen siitä onnellinen, että pystyin palaamaan ampumalajien pariin vielä luovuttuani tavoitteellisesta kilpaurheilusta. Tosin lajin vaihtoa se vaati, liikkuvan maalin ampumiseen en vieläkään meinaa saada itseäni sytytettyä. Tänä kesänä olen ampunut pistooli- ja kiväärilajeja, siluettia sekä haulikolla URHEILUAMPUJA 3/2025 UA_3_2025.indd 34 23.9.2025 10.43

aikaan ja nostin pääni pulpeteista – heti käytiin kurkkuun kiinni. Mutta täällä ollaan. Näen tehtävässä paljon mahdollisuuksia. Alueella on kehitettävää monella rintamalla. Haluaisin lisätä ampumaurheilun tunnettuutta ja tehdä harrastamisesta houkuttelevaa. On tärkeää, että nykyiset jäsenet viihtyvät, mutta myös että saadaan uusia mukaan. Suurten tapahtumien järjestämiseen tarvitsemme lisää toimitsijoita – ilman talkooporukkaa mikään ei pyöri. Yhteistyön toivon olevan käytännönläheistä. Kaipaan vetoapua ja ajatusten vaihtoa. Ei kukaan yksin keksi kaikkea, mutta yhdessä voidaan löytää toimivia ratkaisuja. Kun aseet ovat kotelossa, viihdyn käsitöiden parissa: teen koruja, puu- ja nahkatöitä. Myös ralliharrastus tuo vaihtelua arkeen.” Yhteistä tulevaisuuden rakentamista LEMPOLA JA KUMPULAINEN korostavat, ettei aluekoordinaattorin tehtävässä kukaan pärjää yksin. He toivovat avointa yhteistyötä niin muiden koordinaattorien, seurojen kuin lajijaostojenkin kanssa. Molempien tavoitteena on, että alueilla syntyy lisää mahdollisuuksia harrastaa ja osallistua – matalalla kynnyksellä, eri-ikäisille ja erilaisista taustoista tuleville. RADOILTA KERÄTTYÄ trapia ja skeetiä. Olen yrittänyt oppia kaikista, pitää hauskaa ja nauttia hyvistä osumista, en manata huonoja. OLLAAN SIIS positiivisia, iloitaan onnistumisista ja yritetään toki parantaa heikkouksia, mutta ei tehdä niistä harrastuksen pääjuttua. Nähdään radoilla! Ville Häyrinen Châteauroux'n ampuma­ keskuksessa Pariisin olympialaisissa 2024. Seuraamme historiasarjassa Urheiluampujan vaiheita eri vuosikymmeniltä. NOIN 10 VUOTTA SITTEN…... U rheiluampuja-lehdessä kysyttiin kymmenen vuotta sitten, muuttuuko Orimattilassa järjestettyjen haulikkolajien Junior cup nuorten maailmancupiksi. Kansainvälinen haulikkolajien Junior cup järjestettiin vuoden 2015 kesäkuussa seitsemännen kerran Orimattilassa. Järjestävässä seurassa eli Orimattilan Seudun Urheiluampujissa keskustelua herättivät tiedot, joiden mukaan cup suunnitellaan muutettavaksi nuorten maailmancupiksi. Junior cupista saadut kokemukset olivat hyviä OSU:ssa, ja nuoret olivat saaneet arvokasta kansainvälistä kilpailukokemusta. Cupissa olivat kilpailleet useat sittemmin maailman huipulle nousseet ampumaurheilijat, kuten esimerkiksi Italian Jessica Rossi, joka kilpaili Orimattilassa 2008 ja 2009. Hän voitti pian trapin olympiakultaa eli Lontoossa 2012. KANSAINVÄLISESSÄ ampumaurheiluliitossa (ISSF) oli huomattu, että maailmancup kannattaa tehdä. – Tällöin kilpailun luonne muuttuisi, koska maailmancupiin tulisi karsinta. Nyt tänne pääsee kuka tahansa nuori ampuja. Olemme matalan kynnyksen kilpailun kannalla, OSU:n puheenjohtaja Raine Keskipasma sanoi tuolloin. – Mitään ei ole kuitenkaan vielä päätetty. Saa nähdä, miten käy, hän jatkoi. Orimattilan Junior cupiin osallistui kymmenen vuotta sitten ampumaurheilijoita isäntämaa Suomen lisäksi Intiasta, Italiasta, Venäjältä, Saksasta, Hollannista, Norjasta ja Irlannista. Osanottajia oli sata. Cupissa kilpailtiin skeetissä, trapissa ja kaksoistrapissa. Nuorten maailmancup järjestetään tänäkin vuonna kaksi kertaa. Ensimmäinen oli Saksan Suhlissa toukokuussa, ja toinen järjestetään Intian Delhissä 24.9.–2.10. LASSI PALO 3/2025 URHEILUAMPUJA UA_3_2025.indd 35 35 23.9.2025 10.43

Urheiluampujan polku – h ”Ampumaurheiluliitto on mukana tukemassa valmentautumista ja kilpailemista sekä seurojemme kautta myös urheilijanpolun alkupäässä auttamassa jokaisen lajista kiinnostuneen alkuun”, valmennuksen johtaja Ville Häyrinen kirjoittaa. Teksti VILLE HÄYRINEN Kuvat LASSI PALO A mpumaurheilu on laji, jonka voi aloittaa minkä ikäisenä vain. Sen harrastamista voi jatkaa hyvinkin pitkään, harjoitellen, kilpaillen ja tuttavia tavaten. Ikäkausisarjoja on kahdeksanvuotiaista aina 85-vuotiaisiin saakka. Ei ole tavatonta, että takavuosien olympiakävijät ja arvokilpailumitalistit kilpailevat edelleen vielä reilusti yli 70-vuotiaina. Urheilullisesti tavoitteellinen harjoittelu olisi kuitenkin hyvä aloittaa jo lapsuus- tai nuoruusaikana. Osaan lajeista pääsee mukaan vielä aikuisenakin, mutta tätä kautta mukaan tulevien kohdalla ei voida puhua suunnitelmallisesta polusta, vaan pikemminkin sattumista. Seuratoiminta on myös ampumaurheilun elinehto yhdessä riittävän ampumarataverkoston kanssa. Ilman ampumaharrastustarjontaa riittävän monessa seurassa läpi maan ei ole mitään mahdollisuutta kasvattaa harrastajamääräämme. Lasten kohdalla tuo vielä korostuu, sillä lapsia lajin pariin ei tule, jollemme itse ole aktiivisia heitä etsimään. Nykyään perheet ovat valmiita maksamaan harrastuksista, mutta toisaalta niiltä odotetaan myös tiettyä palvelutarjontaa. Kuitenkin ampumaurheilu on lajina sellainen, että myös vanhempien sitominen mukaan lapsen harrastuksen on ensiarvoisen tärkeää, joten pelkkä palveluntarjoaja laji ei edes halua olla. AMPUMAURHEILU EI ole lajeista helpompia tulla mukaan. Aika moni lajin pariin päätyvä kantaa jonkinmoista ampumaurheilun ”sukurasitetta” mukanaan. Eli perheessä on jo valmiiksi harrastustaustaa. Tämä on lajille sekä siunaus että kirous. Siunaus siinä mielessä, että aktiivien mukana tulee myös uusia harrastajia melko tasaisesti, mutta kirouksena se voidaan nähdä taas tämän syntyvän syötteen pienuuden kautta. Suuria massoja urheilijanalkuja lajin piiriin ei tuolla tavalla päädy. 36 Kultahippusarjoissa moni lapsi pääsee lajin alkuun, aluksi ammutaan ase tuettuna. Ampuminen ei ole myöskään lajina sieltä mediaseksikkäimmästä päästä. Lisäksi oman hankaluutensa tuo toimiminen aseen kanssa. Alkuun päästään ilma-aseilla, mutta jossain kohtaa oman ruutiaseen hankkiminen tulee ajankohtaiseksi. Siinä missä hiihtäjä menee hankkimaan uudet välineensä urheilukaupasta, ampumaurheilija aloittaa välinehankinnan poliisilaitokselta lupahakemuksella ja ensiaseen kohdalla myös haastattelulla. Jännittävä hetki kenelle tahansa, nuoresta puhumattakaan. SUUNNITELMALLISEEN urheiluampujan polkuumme on oikeastaan kaksi tietä. Kivääri- ja pistooliammunta aloitetaan usein melko nuorena ampumakouluista ja kilpailemalla liiton Kultahippukilpailuissa, joissa on sarjoja 8–14-vuotiaille. Lajia opetellaan pikkuhiljaa – aloittaen pöytätuelta siirtyen yhä epävakaampiin tukiin ja nuoren fyysisistä ominaisuuksista riippuen ampumaan ilman tukia 12–14-vuotiaana. Lajin vaatimat vartaloa tukevat varusteet helpottavat tätä siirtymää. Varsinaiset kilpasarjat alkavat 16-vuotiaista, mutta alaikärajaa niihin osallistumiseen ei ole. Nuori tulee mukaan oman kotipaikkakuntansa seuran kautta, joista monet järjestävät ampuma- kouluja vuosittain. Usein aloittavia nuoria on melko paljon, mutta matkan varrella moni jää eri syiden takia pois toiminnasta. PARHAIMMILLAAN ampumakoulussa kuitenkin syntyy hyvä porukkahenki ja pystytään toimimaan seuran ”tiiminä” hieman joukkuelajien tapaan. Ampumaurheilussa ei myöskään kilpailla kiivaasti toisia vastaan, vaan kilpailutilanteessa kovin vastustaja löytyy usein oman pään sisältä. Kilpakumppaneiden kanssa solmitaan jopa eliniän kestäviä ystävyyssuhteita. Toinen toistuva tapa tulla lajin pariin on metsästysharrastus ja Suomen Metsästäjäliiton kilpailutoiminta. Varsinkin haulikkolajeihin, joiden aloitusikä on yleensä kivääri- ja pistooliammuntaa korkeampi, tullaan usein tätä kautta. Lajit vaativat voimaa hallita asetta ja sen rekyyliä, eikä minkäänlaisten tukien käyttäminen varsin dynaamisessa ampumasuorituksessa ole mahdollista. Myös haulikkolajeissa pyritään saamaan nuoret mukaan valmennukseen jo melko varhaisessa vaiheessa. KUN LAJIN PARIIN on päästy ja seuratasolla opeteltu perusteita, on mahdollista edetä URHEILUAMPUJA 3/2025 UA_3_2025.indd 36 23.9.2025 10.43

– hieman erilainen tie Ampumaurheiluliiton nuorten Tehoryhmään. Niistä osa on alueellisia ja osa lajikohtaisia. Yleensä Tehoryhmissä on 14–18-vuotiaita tavoitteellisesti urheiluun suhtautuvia nuoria, joiden seuraava tavoite on nuorten maajoukkue. Lisäksi Ampumaurheiluliitolla on ollut pilottikokeiluna Talenttiryhmä, jossa on tehoryhmäikäisiä sekä jo aikuisten sarjaan siirtyneitä urheilijoita, jotka eivät ole vielä päässeet maajoukkuetasolle, mutta haluavat silti toimia tavoitteellisesti. Tällä tavalla olemme koettaneet tarjota myös myöhemmin aloittaville ja hitaammin kehittyneille urheilijoille mahdollisuuden liittojohtoiseen valmentautumiseen. Näiden kautta on mahdollista edetä maajoukkuevalmennukseen, useimmin nuorten valmennusryhmän kautta. Tällöin valmennuksesta vastaavat jo vähintään puoliammattivalmentajat, leiritysmäärä kasvaa ja viimeistään siinä kohtaa kansainvälinen kilpailutoiminta tulee mukaan. Varusmiespalvelus puolustusvoimien Urheilukoulussa on oiva mahdollisuus ampujalle tässä kohdassa. Aikuisten maajoukkue on viimeinen porras, johon vain harva etenee. Silloin ollaan jo lähellä oman lajin kansainvälistä tasoa ja tavoitteetkin tulee olla siellä. Kannustamme urheilijoita hakeutumaan urheiluakatemioihin ja valmennuskeskuksiin, jolloin elämä rakentuu yhä enemmän ampumaurheilun ympärille. Aleksi Lepän urheilijanpolku on ollut tasaista kehitystä jo viidentoista vuoden ajan. Haulikkoammunta dynaamisena lajina vaatii aseen ja rekyylin hallintaan voi­ maa jo alkuvaiheessa. OLEMME MIETTINEET, kuten varmasti koko suomalainen urheilukenttä, sitä mikä voisi olla meidän vahvuutemme kansainvälisessä kilpailussa. Resursseilla tai urheilijamäärillä emme pysty kilpailemaan, mutta tietty yksilöllisyyden huomioiminen on meille mahdollista, mitä kaikki maat eivät pysty tai halua toteuttaa. Meillä on mahdollista antaa urheilijalle aikaa kehittyä, meillä on kokemusta hitaammin kehittyvistä ampujista, joilla on nähtävissä tasainen joskaan ei nopea kehitys. Tunnetuimmat esimerkkimme lienevät olympiamitalistimme Juha Hirvi ja Satu Mäkelä-Nummela. Hirvi nousi maajoukkueeseen 25-vuotiaana ja olympiamitalisiksi nelikymppisenä. Mäkelä-Nummela oli jo perheellinen kahden lapsen äiti voittaessaan 38-vuotiaana olympiakultaa, mikä oli käytännössä hänen esiinmarssinsa kansainväliseen kärkeen. Nykyisistä huipuistamme Mäkelä-Nummelan ja Hirven kanssa samantyyppinen urakäyrä on vuoden 2024 olympiaedustajalla Aleksi Lepällä. Hän toki aloitti jo ampumakoululaisena, mutta missään kohtaa kehitys ei ollut nopeaa, vaan pikemminkin tasaisen varmaa. Esimerkiksi nuorten Tehoryhmään Leppä ei nuorena päässyt ensimmäisellä hakukerralla, vaan vasta vähän myöhemmin ja viihtyi sitten siellä useamman vuoden. Hän pääsi ensimmäisiin EM-kisoihinsa vielä Tehoryhmäläisenä. Leppä itse sanoo, että koko viidentoista vuoden maajoukkueuran aikana ei ole ollut yhtään vuotta, jolloin hän ei olisi mennyt eteenpäin, edes vähän. Kuitenkin harjoituskeskiarvot, tulokset ja ampumataidon taustatekijöitä mittaavat arvot nousivat hiljalleen. Kaikki tämä vaati kuitenkin erittäin paljon pitkäjänteistä työtä. Maajoukkuetoiminnan ohella iso ”buusti” oli pääsy liikunta-aliupseerin ammattiin, joka mahdollisti täyspainoisen keskittymisen urheiluun. Tässä olisi koko suomalaiselle urheilujärjestelmälle iso oppi: mahdollisuus ammattimaisuuteen tuo vääjäämättä tuloksia. Ilman huolia vuokranmaksusta tai ruokalaskusta myös keskittyminen urheiluun mahdollistuu paremmin. Nuorten sarjassa Leppä ehti siis mukaan arvokilpailuihin, mutta kiväärin olympialajeissa tavoitti maailman tason vasta oikeastaan 27-vuotiaana ensimmäisellä maailmancupin finaalisijoituksellaan. Oikeasti pärjäämisestä voitiin alkaa puhua vasta vuonna 2022, jolloin ikää oli lähes 29. Olympiapaikan ja MM-finaalin hän savutti vuosi ennen Pariisia, lähes kolmikymppisenä. On muistettava, että ampumaurheilu on paljon muutakin kuin olympialajit, sillä ampumaurheiluperheeseen kuuluu kaikkiaan yhdeksän lajia, joista kolmella on olympiastatus. Toistaiseksi olemme kyenneet tarjoamaan valmennus- ja maajoukkuetoimintaa näistä useimmissa. Sekä myös lajikohtaisen urheilijanpolun lähes kaikkiin lajeihimme. MISSÄÄN LAJISSAMME ampumaurheilu ei kuitenkaan tuo leipää pöytään, vaan jokainen urheilija joutuu miettimään myös toimeentulonsa hankkimista. Toinen tärkeä asia koko lajin kannalta on riittävä ampumarataverkosto, joka on pääosin seurojen vapaaehtoisvoimin ja omin varoin ylläpidettävä asia. Meille onkin ollut tärkeää, että nyt myös hallitusohjelmatasolla tämän tärkeys on vihdoin tunnistettu. Ampumaurheilu on hieno ja mukaansatempaava laji, joka sopii jokaiselle iästä tai fyysisistä kyvyistä huolimatta. Paralympialajeistamme löytyy vaihtoehtoja myös vammaisiurheilijoille tai sellaiseksi haluaville. Ampumaurheiluliitto on mukana tukemassa valmentautumista ja kilpailemista sekä seurojemme kautta myös urheilijanpolun alkupäässä auttamassa jokaisen lajista kiinnostuneen alkuun. Artikkeli on julkaistu aiemmin Valmentaja-lehdessä 2/2025. 3/2025 URHEILUAMPUJA UA_3_2025.indd 37 37 23.9.2025 10.43

VALMENNUS OSA 3/4 Ammuntaa vaistojen (aistien) varassa Urheiluampuja julkaisee ainakin tämän vuoden ajan valmennusta käsitteleviä artikkeleja Mikko Saariselta. Hän on toiminut ampumaurheilun parissa useiden vuosien ajan. Saarinen on ammattisotilas, liikuntatieteen yo ja koulutettu hieroja. Hän on laatinut harjoitusohjelmia urheilijoille. Teksti MIKKO SAARINEN Kuva JUHA SAARINEN ”Trap-ampuja astuu laatan päälle odottamaan vuoroaan. Pienen odotuksen jälkeen on ampujan vuoro. Hän laittaa patruunat patruunapesiin, tosin tietäen, että tarvitsee vain toisen niistä, ja kääntää haulikon piipun suoraksi. Asetettuaan jalkansa paikoilleen hän nostaa aseen perän olkaansa vasten, paineen tuntu olkapäässä on juuri oikea. Poski aseen perään, ase ja katse kohti etumaastoa. Katse asettuu hivenen heittoaukon alapuolelle. Ajatukset kohdilleen ja valmiiksi. ’Öööä’ ja kiekko sinkoutuu jyrkästi vasemmalle. Katse nappaa kiinni kiekosta, seuraaminen ja PAM. Kiekko häviää pölynä ilmaan. ’Onhan tämä vähintäänkin helppoa’, toteaa ampuja itsekseen.” Y llä kuvaillussa tapahtumassa tapahtuu motorisen suorittamisen lisäksi monia aivojen ja aistien tuottamia havaintoja, jotka ohjaavat tuota motorista suoritusta. Ampujan ampuma-asennon tulee olla ta- 38 sapainoinen, tasapainoelin ja asentotuntoreseptorit kertovat ampujalle vartalon ja pään asennosta sekä silmät vahvistavat omaan viestiään asentoon liittyen. Tuntoaisti poskessa ja olkapäässä kertoo aseen olevan hyvässä pidossa ja oikealla kohdalla. Tarkannäkökentänalue asetetaan haluttuun kohtaan, jotta ääreisnäöllä on mahdollisuus löytää liike (kiekko), ja siirrättää katsetta kiekon mukana. Samalla ampujalla on huomio kohdistettuna oman kehonsa ulkopuolelle, ajattelu kuitenkin hidastaisi liikettä. Ase kääntyy vartalon mukana ja katse pysyy kiekossa liikkeen aikana näkö-, tunto- sekä tasapainoaistin avulla. Liipaisin sormessa, tuntoaisti kertoo laukaisusta. Näköaisti taas kertoo kiekon häviävän pölyksi. Kaikki nämä yhdessä antavat aivoille informaation suorituksen toimivuudesta, jotta voimme olla aina vain parempia. HAVAINTOMOTORIIKALLE asetetaan siis suuret haasteet. Informaation määrä on usein suuri, ja siitä pitää hetkessä erotella päätöksenteolle merkitykselliset havainnot. Tilanteet vaihtuvat nopeasti ja arvaamattomasti. Ajoittain näkeminen on vaikeaa, tuulen suunta voi vaihdella tai aurinko mennä pilveen juuri ennen kiekon pyytämistä. Samaan aikaan tulee havaita useita asioita, kuten oma ampuma-asento, tuulen vaikutus, kiekon suunta, nopeus ja etäisyys. Ajatellaan vaikka trap-ammunnan yhtä suoritusta, jossa kiekko lähtee ampujan edestä 15 metrin päästä vasemmalle, 45 asteen kulmassa ja 15 asteen nousukulmalla. Jos hauliparvi on parhaimmillaan 30 metrin etäisyydellä ampujasta ja lähtönopeus on 400 m/s, niin tällöin ampujalla on 0,57 sekuntia (570 millisekuntia) aikaa tähdätä. Aivoilla kestää käsitellä näköhavaintoa 75 millisekuntia, jolloin aikaa päätöksen toteuttamiselle jää 495 millisekuntia (~0,5 sekuntia). Tällöin ampuja itseasiassa ennakoi tulevaa osuakseen kiekkoon, suoritus alkaa jo ennen kiekon pyytämistä. Informaation kerääminen päätöksentekoa varten NÄKÖAISTI. Näköaisti käsittää tarkan näön ja ääreisnäön. Tarkasta näkökentästä saatu informaatio vastaa kysymykseen ”mikä”. Se kertoo meille kohteen värin ja muodon sekä antaa merkityksen kohteille tai tapahtumille. Tarkka näkö on tietoista ja hidasta käyttää, ja tarkan näön alue on pieni verrattuna ääreisnäköön. Tarkan näön alue on vain 0,01 % näkökentästä. Jos nostat oikean käden suoraksi eteen ja nostat peukalon ylös, niin tuo peukalon kokoinen alue on lähellä tarkan näön aluetta. Pienuudestaan huolimatta se auttaa meitä ennakoimaan seuraavaa liikettä tai tapahtumaa. Ääreisnäkö taas vastaa kysymykseen ”missä”. Ääreisnäön tehtävänä on saada havainto liikkeestä. Missä kohde on, mihin kohde liikkuu ja kuinka nopeasti. Jos tarkan näön alueelta tulevaa informaatiota kestää suhteessa kauan käsitellä, niin ääreisnäkö on paljon nopeampi. Ääreisnäköön tuleva informaatio voi johtaa automaattisiin liikkeisiin. Esimerkiksi jos vaikka kärpänen lentää yhtäkkiä näkökenttääsi, niin saatat vaistomaisesti väistää sitä ennen kuin tarkka näkö kertoo sen olevan vain kärpänen. Jos taas kyseessä olisi ampiainen, niin tunnistamisen jälkeen todennäköisesti jatkaisit väistämistä tai päättäisit tehdä jotain muuta tarkan tunnistamisen jälkeen. Ääreisnäkö siis kertoo tarkalle näölle mihin kannattaa katsoa. Samalla tavalla kiekkoa odottava trap-ampuja toimii. Katse kiinnitetään sopivaan kohtaan etumaastoon siten, että ääreisnäöllä saadaan kiekosta kiinni. Ääreisnäkö kertoo tarkalle näölle mihin kannattaa katsoa tunnistaakseen tilanteen. Tämä tapahtuu nopeassa syklissä siten, että ampujalla on informaatiota riittävästi tehdäkseen päätöksen kiekon ampumisesta. Näköaistilla saatu informaatio antaa yhden mahdollisuuden ampujalle ennakoida tulevaa, ja tähän liitettynä esimerkiksi ampumataito ja kokemus antavat mahdollisuuden onnistua kiekon rikkomisessa. TASAPAINO. Tasapainolla tarkoitan ihmisen kykyä ylläpitää tilaa, jossa vastakkaiset voimat tai vaikutukset kumoavat toisensa, tai kykyä ylläpitää vakaata asentoa kehon avulla. Se on monitahoinen käsite, jota esiintyy fysiikan, esimerkiksi mekaanisen tasapainon ja ihmiskehon toiminnan, kuten URHEILUAMPUJA 3/2025 UA_3_2025.indd 38 23.9.2025 10.43

Niin ampujalta kuin kuvaajal­ takin vaaditaan ennakointia. Kuvassa Satu Mäkelä-Num­ mela varmistaa olympiapaik­ kansa Hälvälän maailman­ cupissa 2019. (Kuva: Juha Saarinen) 3/2025 URHEILUAMPUJA UA_3_2025.indd 39 39 23.9.2025 10.43

tasapainoaistin ja aistien yhteistyön, yhteydessä. Kykyä siis pysyä pystyssä, tasaisessa liikkeessä tai haluamassaan vakaassa asennossa. Tasapainoon vaikuttavat muun muassa tasapainoelin ja asentotuntoreseptorit, jotka antavat informaatiota aivoille sen hetken asennosta ja liikesuunnasta. Näitä liikkeitä ja asentoja voidaan vastustaa tai ylläpitää ollakseen tasapainossa. Korvissa sijaitsevat tasapainoelimet kertovat missä asennossa pää milloinkin on, ja minkälaisessa liikkeessä milloinkin olemme. Huvipuistojen hurjimmissa laitteissa voimme kokea tunteen siitä, kuinka tasapainoelin kertoo meille minkälaisessa pyörteessä olemme tai selällä maatessamme meidän olevan makuulla. Tosin vain sen, että pää on vaakatasossa. Se, että aistimme olevamme makuulla, tarvitaankin muitakin aistimuksia. Lihaksissa, nivelissä, sisäelimissä ja ihossa olevat tuntoreseptorit antavat informaatiota kivusta, paineesta, kosketuksesta, asennosta ja lämpötilasta. Ampujalla näistä oleellisimmat ovat paineen ja asennon tunteminen. Asennon tunteminen auttaa pitämään tasapainon tai vastaavasti muuttamaan asentoa tasapainoisemmaksi. Mitä tarkemmin ampuja osaa havainnoida asentoonsa liittyviä viestejä, sitä taitavampi ampuja on tasapainoilussa. KUULOAISTI. Kolmantena aistina käsittelen kuuloaistia. Fysiologisessa mielessä kuuleminen tapahtuu, kun ilman värähtely muuttuu korvassa sähköiseksi signaaliksi ja kulkeutuu aivoihin niiden kuuloalueelle. Kuulemalla ampuja saa informaatiota ympäristöstä. Olympialajeista skeet- ammunnassa kuulon merkitys lienee merkittävin, koska kiekko lähtee tornista viiveellä, ja ensimmäinen informaatio kiekon lähtemisestä on ääni, joka kuuluu heittimestä. Kiväärilajeissa taas yritetään ehkä enemmänkin ehkäistä häiritsevien äänien kuuluminen, kun ampuja ei niitä tarvitse itse suorituksessa. Practical-ammunnassa taas metallisen maalin antama ääni antaa palautteen osumasta. Kuuloaistin käyttämisestä on siis hyötyä kilpailussa ja harjoittelussa, tai se voi olla häiritsevä tekijä. Vaikka kuuloaisti ei sinällään herkisty tai parane harjoittelemalla, sen tuottaman informaation käyttöä voi harjoitella. Tietyn äänen aloittamaa liikettä voi tehostaa. Ajatelkaa vaikka tilannetta, jossa olette kauppakeskuksessa ja kuulette hälinässä oman nimenne. Pää kääntyy lähes automaattisesti nimenne sanojan suuntaan. Osaamme siis poimia meille tärkeää tai tuttua tietoa kauppakeskuksen hälinästä sekä havainnon jälkeen todeta, teemmekö sillä mitään. Onhan siellä voinut olla toinen samanniminen henkilö. 40 Havainto käynnistää liikkeen KERÄÄMME siis eri tavoilla informaatiota ympäristöstä. Informaatio käsitellään aivoissa ja muutetaan havainnoksi tai havainnoiksi. Havainto sitten käynnistää liikkeen. Havainnointi sisältää muitakin prosesseja kuin signaalit ympäristöstä. Havainnointi sisältää myös muita kognitiivisia prosesseja kuten tarkkaavaisuus (kyky keskittyä), muisti (osa taitoa), päättely (kyky tehdä päätöksiä) ja liikkeenohjaus (kyky suunnitella, aloittaa ja toteuttaa toimintoja). Havainnointi on vaihe, jossa aivot luovat merkityksiä ja ymmärrystä havaitusta informaatiosta. Aivot käsittelevät yhtä ärsykettä kerrallaan ja luovat niistä sitten kokonaisuutta. Kokonaisuuden kannalta turha informaatio kannattaa siis jättää havaitsematta. Jos vaikka sukka painaa kengässä, niin se kannattaa korjata tai jättää informaation ulkopuolelle. Jos havainto käynnistää liikkeen, niin voisi ajatella, että reaktioaika on merkitsevässä osassa nopeaa suorittamista. Eli kuka on nopein reagoimaan näkemäänsä kiekkoon, ampuu nopeimmin ja taitavimmin, sillä onhan hänelle eniten aikaa ampua. Huippu-urheilijoiden reaktioajat ovat vain noin 15 % nopeammat kuin ei-urheilevilla, eli 15ms yhdessä sekunnissa. Onhan hyvästä reaktioajasta hyötyä, mutta merkittävämmässä roolissa on kuitenkin ennakointi. Ennakoinnilla tarkoitetaan sitä, että taitavat ampujat osaavat ohjata omaa tarkkaavaisuuttaan ja kehon aktiivisuutta. Haulikkolajeissa ennakoitavuus näkyy varmaan selkeimmin. Haulikkoampujat ovat siis valmiina ottamaan kiekon vastaan silloin, kun he sitä pyytävät, tai ainakin tulisi olla. He osaavat nopeasti päätellä mihin kiekko lentää ja millä nopeudella, ja tehdä tämän havainnon tai havaintojen avulla päätöksen ampumisesta. Samalla tavalla kivääriampujan on oltava tarkimmillaan silloin, kun tuulet ovat sopivat ja tähtäimet oikealla kohdalla. Ennakointiin siis yhdistetään havaintojen lisäksi ampujan omaa taitoa ja kokemusta. Esimerkiksi kokemusta kiekon liikeradasta tai tuulen vaikutuksesta luodin lentorataan. Kyky keskittyä olennaiseen auttaa ennakoinnissa. Mitä informaatiota tarvitsee ja mitä ei. Tuuliviirit ovat oleellista informaatio 50m radalla, mutta naapuriampujan valmentajan puhe taas ei. Olennaisen erottaminen auttaa nopeassa päätöksenteossa. Koska aivot käsittelevät vain yhtä ärsykettä kerrallaan, turha informaatio ”tuuttaa varattua” linjalla ja kuluttaa turhaan aikaa päätöksenteolta. Ekologinen dynamiikka ja havaintomotoriikka AIKAISEMMISSA Urheiluampuja- lehdissä käsittelin ekologista dynamiikkaa ja sen tuomia mahdollisuuksia vaikka harjoittelun vaihtelussa. Ekologisessa dynamiikassa tehtävä, tekijä ja ympäristö ovat keskenään jatkuvassa vuorovaikutuksessa. Keskinäisestä vuorovaikutuksesta saadaan informaatiota, joka muuttuu havainnoksi, mikä sitten muuttuu edelleen toiminnaksi. Kun lisää ymmärrystään havaintomotoriikasta, niin se antaa edelleen enemmän työkaluja käytännön harjoittelun varioimiseen. Voihan havaintomotoriikkaakin harjoituttaa. Tästä nyt esimerkkinä trap-ampujan kyky löytää lentävä kiekko taustasta paremmin kuin tavallisen kaduntallaajan. Miten sitten havainnointia voidaan kehittää? Sinällään vastaus on yksinkertainen: muuttelemalla informaatiota, jota aistit saavat. Tämä johtaa erilaisiin havaintoihin, joka taas johtaa erilaiseen toimintaan. Toiminnasta saadaan palaute, ja uuteen haasteeseen yritetään sitten vastata. Muutoksien ei välttämättä tarvitse olla isoja. Näköaistia voi pistää pinnistelemään muuttamalla valaistusolosuhteita. Ammutaankin kierros liian kirkkailla tai tummilla laseilla. Kivääriradalla voi vähentää taulun valoa tai katoksessa olevaa valoa. Tasapainoa voi harjoitella siten, että laittaa vaikka laudanpätkän toisen jalan alle. Voihan sitä ampua vaikka jumppapallon päältäkin, mutta pitää muistaa, että muutos ei saa olla liian haastava. Sormissa ja huulissa tuntoaisti on keskivertoa parempi. Sormien tuntoaistilla on merkitystä laukauksien suorittamisessa. Tuntoaistia voi kehittää käsittelemällä erilaisia muotoja ja pintoja, vaikka pieni pala santapaperia liipaisimeen yhden harjoitteen ajaksi muuttaa sormessa olevaa tuntumaa. Harjoittelemalla eri radoilla, jossa tuuli, lämpö ja taustaolosuhteet ovat erilaisia, voi kehittää esimerkiksi näköaistin tuottaman informaation muuttamista havainnoksi. Mitä monipuolisempi kokemus ampujalla eri olosuhteista on, sitä taitavampi ampuja on ennakoimaan omaa suoritustaan. SE MITÄ NÄEN, on siis totta. Se mitä teen on arvaus tulevasta, tarvitsenko superaistit? Kognitiivinen joustavuus on kykyä ohjata omia mielikuvia tai näkökulmia sekä kykyä tarkentaa joustavasti omaa toimintaansa suhteessa havaittuun tietoon. Kognitiivisesti joustava osaa siis meneillään olevan tehtävän aikana vaihtaa strategiaansa tilanteen niin vaatiessa. Jos siis tuuli tai valaistusolosuhteet muuttuvat, taitavat ampujat osaavat reagoida muutokseen. Aurinko voi mennä pilveen, ja jo se muuttaa suoritusta. Tästä syystä harjoittelu vaihtelevissa ympäristöissä on tärkeätä, sillä se lisää kognitiivista joustavuutta, ja sitä kautta kisoissa tehtyä tulosta. Et siis tarvitse superaisteja. Tarvitset riittävät motoriset taidot, normaalit aistit ja paljon harjoittelua erilaisissa olosuhteissa. URHEILUAMPUJA 3/2025 UA_3_2025.indd 40 23.9.2025 10.43

Para-ammunnan kehitystyö etenee Teksti HEIDI LEHIKOINEN Kuva ANSSI MÄKINEN S uomella on monessa para-ammunnan lajissa muutamia kansainvälisen tason huippuyksilöitä, mutta tavoitteena on saada lisää harrastajia ja auttaa seuroja tukemaan nykyistä paremmin para-ampujien harrastusmahdollisuuksia. Suomen Ampumaurheiluliitossa (SAL) para-ampumaurheilun kehittäminen on saanut uuden sysäyksen sen jälkeen, kun Ampumaurheiluliitto sai kehittämishankkeelle 16 000 euron tuen Ahos-säätiöltä. SAL on myös mukana Paralympiakomitean Avoimet ovet -hankkeessa, jonka tavoitteena on saada lisää toimintarajoitteisia liikkujia ja urheilijoita mukaan urheiluseurojen toimintaan. – Ahos-säätiön apuraha mahdollistaa sen, että voimme edistää huomattavista aiempaa paremmin kaikkien ammunnanharrastajien osallistumista lajissamme. Vaikka hanke käynnistyi vasta äskettäin, monta asiaa on saatu vireille ja eteenpäin, SAL:ssa hankkeesta vastaava seurakehittäjä Marko Keskitalo sanoo. JO TÄHÄN MENNESSÄ hankkeen tiimoilta on järjestetty kaksi tilaisuutta Teamsin välityksellä. Esimerkiksi elokuussa yli 20 valmentajaa, urheilijaa ja seuratoimijaa oli kuuntelemassa Paralympiakomitean asiantuntijoiden Nina Peltosen ja Petri Räbinän sekä para-ampujien kokemuksia ja vinkkejä aiheeseen liittyen. Para-ampujien kommenttipuheenvuorot pitivät kivääriampuja Jaana Feldt Kotkan Ampumaseurasta, näkövammaisten kivääriammunnassa kisaava Timo Nyström Mikkelin Ampujista sekä trap-ampuja Vesa Järvinen Sibbo Skyttegillestä. – Webinaarin tavoitteena oli rohkaista valmentajia ja seuroja ottamaan erityistä tukea tarvitsevia liikkujia mukaan ampumaradoille ja valmennukseen sekä jakaa tietoa valmentajille ja seurojen vastuuhenkilöille para-ampujien erityistarpeista. Webinaari sai erittäin hyvän vastaanoton, Keskitalo sanoo. HANKE ON VAHVASTI esillä myös syys-lokakuun aluekierroksella, jossa mukana on myös hankkeen tärkeä yhteistyötaho Paralympiakomitea. Paratrapin joukkue toivottaa uudet harrastajat ilolla tervetulleeksi ja lupaa auttaa alkuun. Kuvassa Juha Myllymäki (vas.), Vesa Järvinen, valmentaja Pekka Maunula ja Kimmo Junttila. Aluekierroksen antia käsitellään ja para-ammunnan kehityshankkeen seuraavia askeleita edistetään jälleen kaikille avoimessa webinaarissa. Keskeinen osa hanketta on myös luokittelukoulutus, jota pyritään järjestämään kevään 2026 aikana. Lisäksi para-ammunnan kehittämishankkeessa kuullaan ja hyödynnetään laajasti suomalaisten para-ampujien kokemuksia ja kehittämisideoita. Muutamien halukkaiden para-ampujien kanssa tullaan tekemään myös viestinnällistä yhteistyötä lajien markkinoinnin ja tietoisuuden lisäämisen tiimoilta. Hankkeessa toteutetaan myös seurojen avuksi videoita sekä muuta koulutusmateriaalia. PARA-AMPUMAURHEILUN kehittäminen on tärkeä osa SAL:n vastuullisuusohjelmaa ja yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon toteuttamista käytännössä. Hankkeen etenemisestä kerrotaan säännöllisesti Ampumaurheiluliiton sosiaalisen median kanavissa, verkkosivuilla ja lehdessä. 3/2025 URHEILUAMPUJA UA_3_2025.indd 41 41 23.9.2025 10.43

TIEDOTUKSIA, TAPAHTUMIA JA KILPAILUKUTSUJA Jäsenedut 2025 S uomen Ampumaurheiluliittoon (SAL) kuuluu noin 300 jäsenseuraa, joita varten liitto on olemassa. Seuroille tarjotaan kattavia jäsenpalveluita ja -etuja, joista osaa seura voi tarjota suoraan myös omille jäsenilleen etuna. Henkilöjäseniä liitolla ei ole. Tähän on koottu suosituimmat jäsenpalvelut ja -edut: YMPÄRISTÖLUPAPALVELU. Ampumaradan ympäristölupahakemus ammattilaistemme tekemänä voimakkaasti tuettuun jäsenhintaan. Ympäristöasiantuntijat tavoittaa sähköpostitse osoitteesta ymparistoluvat@ ampumaurheiluliitto.fi TUPLATURVA-VAKUUTUS. Ilmainen vakuutus, joka kattaa seuran vapaaehtoisten tapaturmavakuutuksen ja seuran vastuuvakuutuksen. KULTAHIPPUFINAALITUKI. SAL maksaa tukea kultahippufinaalien järjestäjille 1000 € (ilma-aseet) tai 500 € (ruutiaseet) ja maksaa lisäksi mitalit, diplomit ja teknisen asiantuntijan kulut. TEOSTO- JA GRAMEX-SOPIMUKSET. Ilmainen musiikin julkinen esittäminen: sopimukset antavat seuroille oikeuden käyttää musiikkia järjestämässään liikunta- ja urheilutoiminnassa (esimerkiksi kilpailuissa, harjoituksissa, kilpailu- ja harjoitusalueella sekä liikuntaja urheilutapahtumissa) sekä pienimuotoisissa oheistapahtumissa (esimerkiksi myyjäisissä, juhlissa ja illanvietoissa, näytöksissä sekä leiritilaisuuksissa) ALENNUKSET JA EDUT YHTEISTYÖKUMPPANEILTA. Liitolla on useita yhteistyökumppaneita, joilta seurat ja niiden jäsenet saavat rahanarvoisia etuja ja alennuksia: Corrosafe, Holiday Club, GreenStar, Avis, Viking Line, SimWay Hunt, Rantalainen. Katso yhteistyökumppaneiden edut osoitteesta ampumaurheiluliitto.fi/ liitto/jasenpalvelut/edut-yhteistyokumppaneilta/ URHEILUAMPUJA-LEHTI. Ilmainen, tänä vuonna neljä kertaa ilmestyvä lehti kaikille seuran jäsenille (norm. 55 €/vuosikerta). APU RAHOITUKSEN HAKEMISEEN. Ampumaurheiluliitosta voi kysyä neuvoja rahoituksen etsimiseen, kuten esimerkiksi OKM:n seuratukeen ja Leader- ja muuhun EU-rahoitukseen. VALMENTAJAKOULUTUSTUET. Tukea valmentajakoulutuksen suorittamiseen, SAL subventoi: I-taso 100 €, II-taso 200 € ja III-taso 300 €. Alimman tason ohjaajakoulutus (MOAK) maksuton alle 30-vuotiaille SAL:n jäsenseurojen ohjaajille. MUITA PALVELUJA: o o o o PALVELUHAKEMISTO Vakio- ja irtovuoroja Pienoispistoolirata 25 m: ampumapaikkoja 5 kpl, maksimikaliperi 22 50 m rata: ampumapaikkoja 3 kpl, ampua voi 9 mm aseella, kohdistuspöytä Ampumaratoja voi käyttää vain, jos on oma ase ja siihen hallussapitolupa. Helsingin Urheilutalo Helsinginkatu 25, puh. 09 3488 6419 urheiluhallit.fi/kallio VIRKISTÄVÄN MUKAVA. Mainosta tässä! Laita viestiä: lassi.palo@ ampumaurheiluliitto.fi 42 www.ampumaurheiluliitto.fi Vuoden 2025 neljäs Urheiluampuja ilmestyy 17.12. o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o Tähtiseuratoiminta ja seurakehityksen tuki Tuki Suomisportin käyttöönottoon ja käyttöön Vaikuttamistyö,edunvalvonta, lausunnot, kehitystyö ja neuvonta ympäristö- ja rata-asioissa sekä lakiasioissa Lajin näkyvyyden edistäminen: lähes 200 mediatiedotetta vuodessa, some-sisällöt, nettisivujen uutiset, urheilijaprofiilit, mediaseuranta jne. Seuratoimijan opas Kilpailu- ja tilastopalvelu Kiti Messut ja lajiesittelyt Kouluvierailuohjeistukset ja -mallit Ampumaurheilukoulut ja kultahipputoiminta, mallit ja materiaalit Maajoukkuetoiminta Kansainvälinen kilpailutoiminta Alue- ja lajijaostotuet Yläkoululeiritykset Oppilaitos- ja urheiluopistoyhteistyö, urheiluakatemiat Materiaalit (mm. sääntökirjat, oppaat, esittelymateriaalit, ansiomerkit, viirit) Koulutukset (mm. tuomarikoulutus, ohjaaja- ja valmentajakoulutukset, seuratoiminnan koulutukset) Käytettyjen välineiden myyntipalvelu Kilpailukalenteri, mm. SM-kilpailut Suomen ennätykset, TA-toiminta Lisenssit ja lisenssivakuutukset Kokeilijavakuutus Urheilijoiden matkavakuutus Urheilijoiden yhteistyösopimukset (valmennusrahasto) Simulaattori-, Noptel- ja Mantis -lainaukset Tehoryhmä- ja Talenttiryhmätoiminta SAL-valmentajaverkoston toiminta Ilmainen jäsenrekisteri- ja tapahtumapalvelu (Suomisport) Seurojen tapahtumien markkinointiapu Uusien harrastajien tavoittaminen Harrastajille suunnattu ajankohtaisviestintä (mm. uutiskirjeet, netti, some) Henkilökohtainen asiakaspalvelu SAL Kauppa URHEILUAMPUJA 3/2025 UA_3_2025.indd 42 23.9.2025 10.43

SAL:n liittokokous 15.11. AMPUMAURHEILULIITON ensimmäinen uusien sääntöjen mukainen liittokokous pidetään pääkaupunkiseudulla lauantaina 15. marraskuuta. Kokous pidetään klo 13. Kokoukseen voi osallistua myös etänä. Kokoukseen on pakollinen etukäteisilmoittautuminen viimeistään 13. marraskuuta. Tämä on ensimmäinen uusien sääntöjen mukainen liittokokous, jossa seurat päättävät muun muassa ensi vuoden toimintasuunnitelmasta ja budjetista sekä valitsevat hallituksen jäseniä. Tarkemmat kokoustiedot ovat myöhemmin liiton verkkosivuilla. Aluekiertue 2025 Alueet ja paikkakunnat: Lapin alue: Rovaniemi, Toramon ampumaradan maja ti 16.9. Pohjois-Pohjanmaa: Liminka Ruutikankaan Päämaja ke 17.9. Itä-Suomi: Kontiolahti, Ampumahiihtostadionin pieni kokoustila ti 23.9. TAVARAPÖRSSI Keski-Suomi: Jyväskylä, Hipposhallin auditorio ke 24.9. Pohjanmaa: Vaasa, Uimahallin kokoushuone to 25.9. MYYDÄÄN KIIKARITÄHTÄIMIÄ. LEUPOLD 111126A USA 32-36X, käytetty, hyvin pidetty. Hintapyyntö 550€. WEAWER USA V 4,5-1, käytetty, hyvin pidetty. Hintapyyntö 180€. TASCO 36x44, käyttämätön. Hinta 350€. BUSHNELL Sportview waterproof 4x, 32 74-0422-0 Z, käyttämätön. Hinta 60€. Lisätietoja ja -kuvia pyydettäessä. Parhaiten minut tavoittaa tekstiviestitse ja sähköpostilla. Ilmoittaja: Eeva-Liisa Höytämö, eevaliisa88@hotmail.com, +358505449633. Ilmoitus jätetty: 23.08.2025 MYYDÄÄN ASESEPÄN VALMISTAMA KIVÄÄRI. Asesepän valmistama kasa-ammuntakivääri PT 035-05 NECK 6,68 kuolinpesän toimesta. Hyvin pidetty luvanvarainen ase, jota käytetty kasa-ammunnassa. Hintapyyntö 3600€. Lisätietoja ja -kuvia pyydettäessä. Parhaiten minut tavoittaa tekstiviestitse ja sähköpostilla. Ilmoittaja: Eeva-Liisa Höytämö, eevaliisa88@ hotmail.com, +358505449633. Ilmoitus jätetty: 23.08.2025 MYYDÄÄN KELBLY. Myydään KELBLY inc. 268N 6mm PPC Stolle Panda 9361 kuolinpesän toimesta. Hyvin pidetty luvanvarainen ase, jota käytetty kasa-ammunnassa. Hintapyyntö 1100€. Lisätietoja ja -kuvia pyydettäessä. Parhaiten minut tavoittaa tekstiviestitse ja sähköpostilla. lmoittaja: Eeva-Liisa Höytämö, eevaliisa88@hotmail.com, +358505449633 Ilmoitus jätetty: 23.08.2025 MYYDÄÄN VASENKÄTINEN PAINEILMAPISTOOLI. Myydään vasenkätinen paineilmapistooli MATCH GUNS MG1 kal 4,5 koteloineen ja oheistarvikkeineen. Hintapyyntö 800€. Lisätietoja ja -kuvia pyydettäessä. Parhaiten minut saa kiinni tekstiviestillä tai sähköpostitse. Ilmoittaja: Eeva-Liisa Höytämö, eevaliisa88@hotmail.com, +358505449633. Ilmoitus jätetty: 23.08.2025 MYYDÄÄN RCBS lataussarja 32 W&C. Käyttämätön RCBS kokonaisuus itselatausta harrastaville pistooliampujille. Paketti sisältää kaikki tarvittavat osat joita tarvitaan 32 W&C pistoolipatruunoiden lataamiseen. Puristimella ei ehditty ladata yhtään patruunaa, kun silmä vioittui. Kaikki osat ovat käyttämättömiä. Ilmoittaja: Juhani Heinemaa, rokkala3@gmail.com, 0505750111. Ilmoitus jätetty: 14.08.2025 MYYDÄÄN FAS SP 607 VAKIOPISTOOLI. Uutta vastaava 22LR kaliperin pienoispistooli. Ammuttu vajaa sata laukausta. Alkuperäinen, muotoilematon kahva. Kahdella lippaalla. Vaihtoliipaisin ja tähtäin. Avainsarja ja ohjekirjat mukana. Alkuperäinen kova laukku. Hinta 650 eur. Ilmoittaja: Jukka Metsola, jukkametsola@gmail.com, 0405889901. Ilmoitus jätetty: 22.07.2025 MYYDÄÄN WALTHER GSP PISTOOLEJA. Myydään kaksi waltherin tarkkuuspistoolia. Kummassakin rinkin kahvat m kokoa. Pähkinäpuu kahvalla olevassa on uudempi etuvedollinen koneisto ja piippupaino . Hp 500e Laminaatti kahvalla oleva hp 400e Kaksi lipasta kumpaankin. Mukaan myös vasuri m koon kahva. Ilmoittaja: Joonas Kiiski, jopee.kiiski@gmail. com, 0503057135. Ilmoitus jätetty: 30.06.2025 Tavarapörssi on tarkoitettu yksityishenkilöille ja ampumaseuroille. Hinta 10 euroa. Voit täyttää sähköisen ilmoituspohjan osoitteessa: www.ampumaurheiluliitto.fi/myy-ja-osta/ilmoitukset/lisaa-ilmoitus Ilmoituksen voi lähettää myös sähköpostitse osoitteeseen urheiluampuja@ampumaurheiluliitto.fi tai postitse osoitteeseen Ampumaurheiluliitto, Lassi Palo, SAL, Valimotie 10, 00380 Helsinki. Lounais-Suomi: Rauma, Karin kampuksen kokoustila ti 30.9. Häme: Tampere, Tampereen stadionin alakahvio ke 1.10. Kaakkois-Suomi: Kouvola, Kuusankoskitalon Kyöperilä-kokoustila ma 6.10. Etelä-Suomi: Helsinki Sporttitalon kokoustila Pariisi 24, 5 -kerros ti 7.10. Alustava aikataulu: 17.30 Aloitus ja esittäytymiset 17.45 Esteettömyys radoilla ja osallistujien mukaan saaminen 18.30 Seuratoiminnan Hyvän hallinnon kurssi 18.50 tauko 19.00 Valmentajien koulutus: Miten varmistetaan tavoitteen mukainen valmennus ja ohjaus? 19.45 Ajankohtaiset asiat, aluekoordinaattorin tervehdys ja alueen seurojen toiveet tulevalle 20.30 Tilaisuuden päätös ILMOITTAUTUMISET, ETÄOSALLISTUMISEN LINKIT JA LISÄTIEDOT: HTTPS://WWW.AMPUMAURHEILULIITTO.FI/2025/08/21/ALUEKIERTUE-2025/ ONNITTELUT 95 VUOTTA Mauri Ihattula TSA 19.11. 80 VUOTTA Christer Backman Raimo Nikkanen Kalevi Lavonen Olavi Adamsson TSA HVA TSA HVA 2.10. 6.10. 1.11. 20.11. HVA 1.11. 75 VUOTTA Markku Tilli 70 VUOTTA Jouko Leiva Matti Säteri 60 VUOTTA Tero Sulander Harri Vuorialho Marcus Sippel Mika Tervahauta TSA TSA 6.10. 11.11. HVA HVA TSA HVA 15.10. 29.10. 30.10. 8.11. Urheiluampuja-lehti julkaisee vain ne syntymäpäiväonnittelut, jotka seurat toimittavat Ampumaurheiluliittoon LEHDEN AINEISTOPÄIVÄÄN MENNESSÄ. Seurojen pitää varmistaa, että syntymäpäiväsankarit suostuvat merkkipäivätietojensa julkaisemiseen. Merkkipäivätiedot voi toimittaa sähköpostitse osoitteeseen urheiluampuja@ampumaurheiluliitto.fi tai postitse osoitteeseen Ampumaurheiluliitto, Lassi Palo, SAL, Valimotie 10, 00380 Helsinki. 3/2025 URHEILUAMPUJA UA_3_2025.indd 43 43 23.9.2025 10.43

SVENSKA SIDOR Bäckman bäst i SFSM på trap JONI STENSTRÖM 19–20.7. STOD PETALAX Skytteförening som värd för SFSM i trap. På lördagen sköt man nationell trap och på söndagen automat trap. I båda tävlingarna sköt man 100 lerduvor. Tävlingarna hölls i vackert sommarväder. Petalax Skytteförening firade 50 år samtidigt med kaffe och tårta. Samtidigt ordnade PSF sina öppna egna tävlingar, på lördagen Trapklockan och på söndagen PSF A-trap. I nationell trap på lördagen stod Raseborgs Skyttars Marcus Bäckman för bästa resultatet, när han sköt 90 träffar av 100 möjliga. Med det segrade Bäckman i klassen H50, tvåa var Claes Björkstén, Sibbo Skyttegille med 70 träffar och tredje Harri Rautelin, SSG med 65 träffar. I herrklassen var Janne Lindström, SSG bäst med 84 träffar, Tom Åbonde från PSF var andra med 80 träffar och Jonny Martin, PSF var tredje med 75 träffar. I damklassen var Mopsi Veromaa, SSG bäst med 79 träffar. Magnus Backman, RS var bäst i klassen A70 med fina 78 poäng. I klassen A60 segrade PSF:s Tore Ahlbäck med 57 träffar, i A75 var Jarl Österman, RS etta med 73 träffar och i klassen A80 segra Raimo Selenius med 49 träffar. Nytt SFSM rekord i Automat Trap PÅ AUTOMAT TRAP på söndagen fortsatte Marcus Bäckman med att skjuta högsta resultaten. Nu sköt han 89 träffar som samtidigt var nytt mästerskapsrekord. Harri Rautelin, SSG var tvåa med 73 träffar. I damklassen var Mopsi Veromaa igen bäst, nu sköt hon 84 träffar. I Herrklassen korades också Janne Lindström till dubbelmästare efter att han träffat 80 lerduvor, Jonny Martin var nu tvåa med 64 träffar. I A75 segrade igen Jarl Österman med 70 träffar, Rolf Hellgren var tvåa med 68 träffar. I A80 segrade Raimo Selenius med 46 träffar. SFS mästerskapen på rörligt mål avgjordes i Sibbo FÖRSTA HELGEN i juli ordnade Sibbo Skyttegille SFS mästerskapen på rörligt mål på S 44 F S William Wilkman tävlade framgångsrikt i EM. 50 och 100 meter i Sibbo. Tävlingarna var samtidigt öppna VM-granskningar. I mästerskapen sköts en hel del nya mästerskapsrekord och det var rikligt med deltagare. I damklassen förnyade Borgå SkyttarsPorvoon Ampujats Linda Mattsson mäs- SVENSKA FINLANDS SPORTSKYTTEFÖRBUND.R.F (SFS) Joni Stenström, verksamhetsledare 050 405 5573, joni.stenstrom@idrott.fi www.sfs.idrott.fi Följ med vad SFS-skyttarna åstadkommer och vad annat som händer inom förbundet på hemsidan, Facebook och Instagram. terskapsrekorden på både normalloppet och blandloppet på 50 meter. På normalloppet sköt hon 547 poäng med det var hon 47 poäng bättre än klubbkamraten Oona Tenhunen. På blandloppet sköt Mattsson 350 poäng, som det också var nytt SFSM-rekord, Tenhunen på andra plats sköt nu 324 poäng. På 100 meter älg enkelskott segrade Mattsson också, nu sköt hon 355 poäng, Tenhunen hade nu 342 poäng. Förutom att Mattsson förnyade mästerskapsrekord förnyades det också rekord i andra klasser. I klassen H16 sköt Wilmer Wilkman, Raseborgs Skyttar och Juho Ka- URHEILUAMPUJA 3/2025 UA_3_2025.indd 44 Per-Ole Lindell Verksamhetsledare 23.9.2025 10.43

nervala, BS-PA varsitt nytt rekord. Wilkman segrade i normalloppet med 529 poäng, Kanervala var tvåa med 473 poäng. På blandloppet sköt Kanervala fina 356 poäng som alltså var nytt rekord i den disciplinen. På 100 meter segrade Kanervala över Wilkman på älg enkelskott, där sköt Kanervala 337 poäng och Wilkman 294 poäng. Tenhunen vann allt i herrklassen RONI TENHUNEN, BS-PA segrade i alla discipliner i herrklassen. I alla tävlingar mäktade han också med goda resultat. På normalloppet på 50 meter sköt Tenhunen 574 poäng, tvåa var SSG:s Daniel Torsell med 551 poäng, tredje var RS:s Henrik Holmberg med 549 poäng. På blandloppet var tättrion den densamma, Tenhunen segrade med 374 poäng, Torsell tvåa med 370 poäng och Holmberg tredje med 365 poäng. På älg dubbelskott tävlade damerna och herrarna i samma klass, där segrade alltså Tenhunen också i den så kallade allmänna klassen med 381 poäng, Torsell var igen tvåa nu med 374 poäng, tredje var Linda Mattsson som vann allting i damklassen med 351 poäng. I klassen H18 var det två deltagare, William Wilkman, RS och Tuukka Teränen, BS-PA. De tävlade båda i normalloppet på 50 meter och i älg enkelskott på 100 meter. Wilkman segrade i båda grenarna med resultaten 538 poäng respektive 375 poäng. Teränen sköt 454 poäng och 318 poäng. Mutka, Holmström, Koskela och Holmberg dominerade oldboysklasserna JOUKO MUTKA, RS vann alla fyra tävlin- gar i klassen A75, samma gjorde klubbkamraten Bertel Holmström i klassen A70. Tapani Koskela, BS-PA gjorde precis samma sak i klassen A60. I H50 lyckades Krister Holmberg med nästan samma sak han vann tre av fyra tävlingar. Holmberg lyckades ändå skjuta ett nytt mästerskapsrekord, 373 poäng i älg dubbelskott. SSG:s Timo Ristimäki segrade på älg enkelskott i klassen H50 när han sköt 370 poäng och var en poäng bättre än Krister Holmberg. I lagtävlingarna gjordes det tre nya mästerskapsrekord. På normalloppet på 50 meter sköt BS-PA nytt mästerskapsrekord i allmän klass, 1643 poäng. I samma disciplin sköt RS nytt rekord i klassen A60, 935 poäng. På blandloppet på 50 meter sköt RS nytt mästerskapsrekord i allmän klass, 1093 poäng. Wilkman Europeisk mästare I MÅNADSSKIFTET juli-augusti ordnades de nästan två veckor långa EM-tävlingarna i ISSF-grenar i Franska Chateauroux. Det finländska laget hade fina framgångar i tävlingarna, SFS-skyttarna som deltog nådde också fina framgångar, bland annat korades Raseborgs Skyttars William Wilkman till Europeisk mästare i lag. 18 åriga William Wilkman tävlade i rörligt mål i herrklassen i både 10 och 50 meters grenarna. Wilkman var med om att vinna ett lagmästerskap, ett lagsilver och ett lagbrons. Lagmästerskapet kom på blandloppet på 50 meter. Där sköt Wilkman 375 poäng som berättiade honom till en 15:e plats. För individuell medalj krävdes det 391 poäng. Med Wilkman i laget sköt Henri Karlsson (391) och Aaro Vuorimaa (389), resultatet 1155 poäng var samtidigt nytt världsrekord. Till individuell mästare korades Sveriges Emil Martinsson. På normalloppet på 50 meter var Wilkman med om att vinna ett lagsilver, där sköt han individellt 566 poäng, med det var han denna gång 16:e, 589 poäng krävdes det för att ta en individuell medalj, Jesper Nyberg från Sverige korades till Europeisk mästare. Samma lag-trio var nu tvåa, endast en poäng bakom Sverige. Tredje medaljen kom på blandloppet på 10 meter. Då var det finländska laget alltså tredje. Wilkman sköt individuellt 354 poäng denna gång och det berättigade honom till en 19:e plats, till medalj krävdes det 383 poäng. Individuella mästerskapet vann Gor Khachatryan från Armenien, Armenien vann också lagtävlingen. På normalloppet på 10 meter sköt Wilkman 531 poäng och med det var han 18:e. För att kämpa om medlajerna krävdes det 573 poäng. Emil Martinsson, Sverige segrade i tävlingen och det finländska laget var nu femte. Rosenlew femte ALEXANDRA ROSENLEW, Esbo Skytteförening deltog med miniatyrgevär i damjuniorsklassen. Rosenlews tävlingar var som Wilkmans lyckade. I Olympiagrenen, 3x20 skott kom Rosenlew med till final efter att hon skjutit det sjunde bästa resultatet i grundserien, 585 poäng. I finalen lyckades Rosenlew sedan förbättra sitt läge i den mycket högklassiga finalen. Slutresultatet var en femte plats, Rosenlew sköt ett mycket starkt knästående i finalen och ledde finalen efter den första positionen. Vivien Jaeggi från Schweiz korades till Europeisk mästare. I liggande tävlingen var VM-tvåan från ifjol elfte med 622,1 poäng, för en medaljplats krävdes det 625 poäng. Maja Gawenda från Polen segrade med 628,1 poäng. Kyrkslätt-duo i seniorklasserna på gevär HENNA VILJANEN, KSF och klubbkamraten Sebastian Långström tävlade i dam respektive herrklassen på gevär. Viljanen tävlade på 50 och 300 meter, medan Långström tävlade endast i 300 meter. Viljanen inledde tävlingarna på 50 meter var hon nådde en 65:e plats på 3x20 skott och en 46:e plats i den liggande tävlingen. På 300 meter var Viljanen 14:e på 3x20 skott med 576 poäng, 12 poäng från en medalj. I liggande tävlingen var hon också 14:e nu med 587 poäng, 7 poäng från en medalj. Långström nådde en 20:e plats i herrarnas 3x20 skott med frigevär med 578 poäng, 13 poäng från en medalj. I liggtävlingen var Långström 19:e i en mycket högklassig tävling med 593 poäng, till medalj krävdes det 599 poäng. I 3x20 skotts tävlingen med standardgevär var Långström 16:e med 579 poäng. Saikkonen fjortonde i Europeiska ungdoms-OS RASEBORGS SKYTTARS Lumi Saikkonen deltog som första SFS-skytt någonsin i Europeiska Ungdoms-OS. I den indviduella tävlingen kom hon in på en fin 14:e plats. Saikkonen sköt i den individuella tävlingen ett resultat på 366 poäng. För att komma med bland de tre bästa krävdes det 373 poäng, Ezginur Turkmen från Turkiet segrade med 378 poäng. I den individuella utslagningstävlingen kom Saikkonen in på en 16:e plats. I partävlingarna tävlade Saikkonen med Otso-Aadolf Ahokangas, där tog det finländska paret två nionde platser. 3/2025 URHEILUAMPUJA UA_3_2025.indd 45 45 23.9.2025 10.43

SARJAKUVA L A S S I PA LO 10 napakkaa Vaasalainen, VS-VA:ta edustava Jyrki Muotio, 57, voitti voitti Ruutikankaalla elokuussa järjestetyissä kasa-ammunnan EM-kilpailuissa kahdeksan mitalia. 46  EKA ENNAKOIVA: Millainen ampumaurheiluvuotesi oli? Kaikin puolin hyvä. En ollut asettanut tavoitteita, vaikka EM-kotikisat järjestettiinkin. Olin ekaksi järjestäjä, sitten ampuja.  TOKA TUNKEILEVA: Millainen kisakokemus EM-Ruutikangas oli? Mitaleita tuli, mikä oli hyvä. Se oli rankka kaksiviikkoinen, koska tein töitä ja ammuin. Luppoaikaa ei ollut. Takki oli tyhjä.  KOLMAS KOVISTELU: Miten tästä nyt eteenpäin? Ensi vuonna järjestetään MM-kilpailut Portugalissa. Minulla on kisoihin paikka, mutta en vielä tiedä, lähdenkö sinne vai en. En ole kuitenkaan lopettamassa!  NELJÄS NALLITUS: Kuinka pitkään olet ollut ampumaurheilussa? Noin kolmenkymmenen vuoden ajan.  VIIDES VARMISTAVA: Kuinka paljon käytät aikaa lajin parissa? En kovin paljon, koska olen ollut aina huono harjoittelemaan. Treenaan, kun on freesi olo. Kierrän kaikki kotimaan kilpailut.  KUUDES KYSYMYS: Jos ei kasa-ammunta, niin mikä laji sitten? Sitten se olisi kivääriammunta..  SEITSEMÄS SIHTAUS: Mikä kasa-ammunnassa viehättää? Sen vaikeus. Se vaatii niin paljon välineiltä ja olosuhteiden hallintaa. Loppu ratkaistaan pöydässä.  KAHDEKSAS KULTAHIPPU: Mitkä ovat mieluisimpia tehtäviä lajin parissa? Kuulun seurani hallitukseen. En sanoisi, että se olisi ”mieluisin” tehtävä (naurua). Ammunta on totta kai se mieluisin!  YHDEKSÄS YRITYS: Meleen nousevia muistoja? Matkat esimerkiksi Australiaan ja Etelä-Afrikkaan. Meillä on matkoilla hyvä ja tiivis porukka.  NAPAKYMPPI: Vuoden napakymppi? Entä ensi vuoden? Ruutikankaan EM-kilpailut olivat tämän vuoden napakymppi. Ensi vuoden napakymppi olisi MM-kisat, jos lähden mukaan. LASSI PALO URHEILUAMPUJA 3/2025 UA_3_2025.indd 46 23.9.2025 10.43

Pitkän matkan ilosanomaa Teksti & kuva LASSI PALO R iihimäen Ampumaseuraa edustava Aki Kulmala, 36, toimi kouluttajana, kun Pipelife Finland Oy osti henkilökunnalleen ja asiakkailleen tarkoitetun ammunta- ja koulutustilaisuuden Ampumaurheiluliitolta. Se järjestettiin syyskuun alussa Heinolassa. Kokeneet metsästäjät olivat innoissaan paitsi saadessaan ampua pitkää matkaa myös Kulmalan rautaisesta asiantuntemuksesta. – Minulla on pitkä kokemus aseista työni puolesta, Leppäkoskella asuva Kulmala kertoo. Kulmala harrasti aiemmin SM- ja MM-tasolla kamppailu-urheilua – thai- ja potkunyrkkeilyä. – Näin ne lajit lajin aivan huipputasolla kolmentoista vuoden ajan. Ne eivät ole terveysliikuntaa. Molemmat lajit ovat yksilölajeja, joissa jännitys kuuluu asiaan. Suoriudun ampumaurheilussa sitä paremmin mitä tiukempi paikka on. PRS-AMMUNNASSA PARASTA ON ulkoisten tekijöiden huomioiminen, kuten tuulen. Pitkät etäisyydet kiehtovat aina. Hyvää on myös liikkuminen. KÄYTÄN AMPUMAURHEILUUN AIKAA 25/7, KOSKA siinä ei voi olla koskaan valmis. Jos haluaa pysyä kehityksen kärjessä, on aikaa käytettävä. Jos alkaa levätä laakereilla, juna meni jo. VÄLITÄN PITKÄN MATKAN ILOSANOMAA, KOSKA se pelasti minutkin atk-laitteilta! TYKKÄÄN NEUVOA IHMISIÄ, KOSKA on palkitsevaa nähdä ihmisten reaktiot, kun he oivaltavat asioita itse ja osuvat kauas. Se hetki, kun se ”lamppu” syttyy! FINAALI VÄRIKÄS KIELENKÄYTTÖNI ON osa minua ja tapani ilmaista itseäni. OLEN AMPUJANA rauhallinen ja painetta sietävä. HARRASTAN MYÖS metsästystä. Tai yritän tässä samalla harrastaa. PRS-AMMUNNAN TULEVAISUUS ON kiinni mahdollisuuksista ampua maastokisoja. Meidän on päästävä ampumaan maastoon. PRS on muuten menossa oikeaan suuntaan ja on hyvässä vauhdissa. Ihmisiä on nyt saatava vain mukaan, jotta tekijöille ei tule liikaa kuormaa.” PEREHDYN YKSITYISKOHTIIN, koska ne tekevät kokonaisuuden. Jos jokin pieni asia on pielessä, se kertaantuu. Eli kokonaisuus muodostuu yksityiskohdista. ”AMPUMAURHEILUSSA MINUA KIEHTOO sen monipuolisuus – erilaiset aseet ja erilaiset lajit. 3/2025 URHEILUAMPUJA UA_3_2025.indd 47 47 23.9.2025 10.43

UA_3_2025.indd 48 23.9.2025 10.43