Kihniölle uusi strategia Arvoisat Kihniön päättäjät, Edellinen, marraskuussa 2022 hyväksytty kunnan strategia vuosille 2022–2030 laadittiin laajassa yhteistyössä luottamushenkilöiden, viranhaltijoiden, yrittäjien ja kuntalaisten kanssa.1 Prosessin tuloksena syntyi tulevaisuuskuva, jonka mukaan ”Kihniö on turvallinen ja viihtyisä paikka asua ja yrittää. Meillä on laadukkaat palvelut sekä runsaat harrastusmahdollisuudet.”1 Strategian iskulauseeksi kiteytyi ”Sillä Kihniössä hoituu”.1 Strategia rakennettiin kahdeksan keskeisen menestystekijän varaan. Näitä olivat muun muassa kuntataloudesta huolehtiminen, uusien innovaatioiden hyödyntäminen opetuksessa yläkoulun säilyttämiseksi, paikallisen yritysosaamisen tukeminen, matkailun ja monipaikkaisuuden edistäminen sekä energiainvestoinneista saatava elinvoima.1 Strategia tunnisti kunnan vahvuuksiksi upean luonnon, yrittäjähenkisyyden ja yhteisöllisyyden, joita se pyrki vahvistamaan konkreettisilla toimenpiteillä.1 Nyt, kun strategiakautta on kulunut, on välttämätöntä arvioida, miten nämä tavoitteet ovat toteutuneet suhteessa toimintaympäristön todelliseen kehitykseen. Vaikka strategian tavoitteet olivat oikeansuuntaisia, tuore nykytila-analyysi osoittaa, että kunnan kohtaamat haasteet ovat syventyneet tavoitteista huolimatta. Strategiassa esitetty toive yläkoulun säilyttämisestä on törmännyt "demografisen tsunamin" karuun todellisuuteen, ja tavoite kuntataloudesta huolehtimisesta on ajautunut ristiriitaan ennustetun polun kanssa kohti kriisikuntamenettelyä.1 Myös elinvoiman menestystekijät, kuten matkailu ja energiainvestoinnit, ovat ajautuneet identiteettiristiriitaan, jossa teollinen tuulivoima ja luonnonrauhan brändi uhkaavat toisiaan.1 Toimintaympäristö on muuttunut, ja uuden valtuustokauden alkaessa on luonteva hetki päivittää kunnan strategiset suuntaviivat vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin ja mahdollisuuksiin. Tämän asiakirjan tarkoituksena on tuoda ajantasaista tietoa ja uusia, syventäviä näkökulmia tähän strategiatyöhön. Kuinkas sitten kävikään ?
Kihniön uusi strategia – Sisällysluettelo Tienhaarassa Osa I: Nykytilan diagnoosi – systeeminen kriisi ● ● ● ● 1.1. Demografinen ja sosiaalinen perusta: Elinvoiman mureneva ydin ○ Väestökadon kiihtyminen ja sen vaikutukset veropohjaan ○ "Naiskato" rakenteellisena epäonnistumisena: syyt ja seuraukset ○ Syntyvyyden romahdus ja ikärakenteen vinoutuminen 1.2. Taloudellinen ja hallinnollinen toimintakyky: Tie umpikujaan ○ Rakenteellinen alijäämä ja ennustettu polku kohti kriisikuntamenettelyä ○ Hallinnollinen pullonkaula: maankäytön suunnittelun halvaantuminen ja "rantaasemakaava-ansa" ○ Korkeiden kustannusten ja resurssipulan paradoksi (erityisesti koulutuksessa) 1.3. Palvelurakenteen kestävyys: Koulu kriisin mikrokosmoksena ○ "Demografinen tsunami": oppilaspohjan vääjäämätön romahdus ja yläkoulun olemassaolon uhka ○ Markkinasignaali epäluottamuksesta: kaksi kriittistä "vuotokohtaa" (esiopetus -> 1. lk ja 6. lk -> 7. lk) ○ Laadun paradoksi: mitatut vahvuudet ja vakava hyvinvointikriisi (koulu-uupumus) 1.4. Aluekehityksen valinnat: Ristiriidat ja mahdollisuudet ○ Hyödyntämätön potentiaali: "Kihniön Järvialueen" lukittu, yli 10 miljoonan euron vuotuinen taloudellinen lupaus ○ Identiteettiristiriita: teollinen tuulivoima vastaan luonnonrauhan brändi ja riski kiinteistöjen arvolle Osa II: Tienhaara – kaksi tulevaisuutta vuonna 2035 ● ● 2.1. Tavoitetila 1: Yhtenäinen Parkano – Osa seudullista kokonaisuutta ○ Visio selkeästä työnjaosta: Parkano palvelu- ja logistiikkakeskuksena, "Kihniön Järvialue" laadukkaan asumisen ja vapaa-ajan keitaana ○ Taloudellinen symbioosi, turvatut lähipalvelut ja paikallisdemokratian malli (aluelautakunta) 2.2. Tavoitetila 2: Itsenäinen Kihniö – Selviytyminen tuulivoiman varassa ○ Visio taloudellisesti vakaasta, mutta demografisesti hauraasta ja kutistuneesta kunnasta ○ Analyysi tuulivoimatulojen riittävyydestä: 10–15 vuoden lisäaika ennen uutta kriisiä ○ Lopputulema: "Pyrrhoksen voitto" Osa III: Strategiset polut tavoitetiloihin
● ● 3.1. Toimenpidepolku 1: Tie yhtenäiseen Parkanoon (2025–2035) ○ Vaiheistettu etenemissuunnitelma: neuvottelut, yhdistymissopimuksen avainkohdat (aluelautakunta, lähipalvelut), hallinnon yhdistäminen ja synergiaetujen realisointi 3.2. Toimenpidepolku 2: Tie Pyrrhoksen voittoon (2025–2040) ○ Vaiheistettu selviytymistaistelu: sopeutusohjelma, veronkorotukset, omaisuuden myynti ja kriisikunnan uhka ○ Tuulivoiman rooli pelastajana ja analyysi talouden kestävyydestä pitkällä aikavälillä Osa IV: Suositukset ja välittömät toimenpiteet ● ● 4.1. Toimeenpanon johtaminen ○ Ohjausryhmän ja valmistelutyöryhmien perustaminen 4.2. Keskeiset strategiset linjaukset ○ Maankäyttö ja elinvoima: Siirtyminen proaktiiviseen maankäytön ohjaukseen ("Karvian malli"), tuulivoiman sijoittumisen ohjaus ja seudullinen työnjako (Geopark vs. "mökkikuntien helmi") ○ Palveluverkko ja liikkuminen: Palveluverkon optimointimallin valmistelu (koulu), seudullisen aineopetuksen yhteistyön käynnistäminen ja "Kasvureitti"liikennepalvelun toteutus Yhteenveto ● Tiivistelmä keskeisistä havainnoista ja johtopäätöksistä Liitteet: Työryhmien pohja-aineistot Johdanto: Työryhmät tulevaisuustyön moottorina Työryhmä A: Elinvoima ja aluekehitys Työryhmä B: Sivistyspalvelut Työryhmä C: Talous ja hallinto
Osa I: Nykytilan diagnoosi – systeeminen kriisi Tämä osa perustuu "Nykytilan jäsennys" -asiakirjaan ja syventää sitä yksittäisten "Säie"dokumenttien tiedoilla. Se peilaa vuoden 2022 strategian tavoitteita ja menestystekijöitä vasten nykytilanteen dataan perustuvaa todellisuutta ja osoittaa, miksi aiemmat toimet eivät ole riittäneet kääntämään kehityksen suuntaa. 1.1. Demografinen ja sosiaalinen perusta: Elinvoiman mureneva ydin Vuoden 2022 strategiassa asetettiin tavoitteeksi, että ”Kihniö on turvallinen ja viihtyisä paikka asua”.1 Tämä tavoite on kuitenkin törmännyt kunnan inhimillisen pääoman hallitsemattomaan rapautumiseen.[50, 50] Demografinen perusta on jokaisen kunnan elinvoiman, veropohjan ja tulevaisuudenuskon kivijalka.1 Kihniössä tämä perusta ei ainoastaan murene, vaan on aktiivisen romahduksen tilassa.1 ● Väestökadon kiihtyminen ja sen vaikutukset veropohjaan. Kihniön kunnan väestönkehitys on saavuttanut pisteen, jossa sitä ei voi enää kuvailla hitaaksi näivettymiseksi, vaan se on luokiteltava aktiiviseksi romahdukseksi.[50, 50] Väestökadon mittakaava on pysäyttävä: vuonna 1991 kunnassa asui 2 867 ihmistä, mutta vuoden 2024 loppuun mennessä väkiluku oli pudonnut 1 699 asukkaaseen, mikä merkitsee yli 40 prosentin laskua.[50, 50] Kehitys on myös kiihtymässä, sillä pelkästään vuosina 2020–2024 väestö väheni 7,5 prosentilla.[50, 50] Tämä jatkuva ja nopeutuva väestökato ei ole pelkkä tilastollinen muutos, vaan se on konkreettinen uhka kunnan toimintakyvylle.1 Se heikentää suoraan kunnan veropohjaa ja rapauttaa paikallisten palveluiden kysyntäpohjaa, mikä luo negatiivisen kierteen, jossa vähenevät palvelut kiihdyttävät poismuuttoa entisestään.[50, 50] Verotulojen ennustetaankin laskevan noin 2,5 miljoonasta eurosta (2025) noin 2,0 miljoonaan euroon vuoteen 2035 mennessä.1 Taulukko: Kihniön väestönkehitys 1991–2024 1 Tunnusluku 1991 2000 2020 2024 Väkiluku yhteensä 2 867 2 566 1 832 1 699
Yli 65vuotiaiden osuus (%) 15,8 % 20,6 % 34,1 % 36,7 % Demografinen huoltosuhde Ei tietoa 57,8 Ei tietoa 95,3 ● "Naiskato" rakenteellisena epäonnistumisena: syyt ja seuraukset. Väestökadon todellinen moottori ja systeemisen kriisin ydin paljastuu, kun tarkastellaan väestönmuutoksen rakennetta.1 Ongelma ei ole vain ihmisten määrän väheneminen, vaan se, ketkä lähtevät.1 Kihniötä vaivaa syvä ja paheneva "naiskato", eli nuorten, perheenperustamisikäisten naisten valikoiva poismuutto.[50, 50] Kaikkein kriittisin yksittäinen tunnusluku kunnan tulevaisuuden kannalta on hedelmällisimmässä iässä (18–35-vuotiaat) olevien naisten määrän romahtaminen.1 Vuonna 2000 heitä oli Kihniössä 206, mutta vuoteen 2024 mennessä määrä oli pudonnut katastrofaalisesti vain 74:ään.[50, 50] Laskua on 64 prosenttia runsaassa kahdessa vuosikymmenessä.[50, 50] Tämä ei ole sattumaa tai epämääräinen sosiaalinen trendi, vaan systemaattinen ilmiö, jonka juurisyyt löytyvät kunnan talous- ja elinkeinorakenteesta.1 Yksityiskohtainen kohorttianalyysi todistaa ilmiön vääjäämättömyyden.1 Esimerkiksi vuonna 2003 Kihniössä asunut noin 155 tytön ikäluokka (0–9-vuotiaat) oli vuoteen 2023 mennessä kutistunut vain 43 nuoren naisen (20–29-vuotiaat) joukoksi.[50, 50] Kato oli 72 prosenttia, kun taas vastaavan ikäluokan nuorista miehistä poistuma oli huomattavasti pienempi.[50, 50, 50] Tämä ilmiö ei selity nuorten naisten yleisellä halulla muuttaa kaupunkeihin, vaan se on suora seuraus taloudellisesta pakosta.1 Kihniön elinkeinorakenne on perinteinen ja vahvasti miesvaltainen, painottuen maa- ja metsätalouteen, teollisuuteen ja rakentamiseen.[50, 50] Samaan aikaan naapurikunta Parkanon talous on monipuolistunut ja palveluvaltaistunut, tarjoten korkeakoulutetuille naisille soveltuvia työpaikkoja esimerkiksi terveys- ja sosiaalipalveluissa sekä vähittäiskaupassa.1 Analyysi osoittaa, että jos Kihniön elinkeinorakenne vastaisi Parkanon rakennetta, kunnasta puuttuisi arviolta 55 naisvaltaista palvelualan työpaikkaa.1 Naiset eivät siis lähde Kihniöstä, koska he eivät pidä siitä; he lähtevät, koska moderni kahden ansaitsijan perhemalli on siellä taloudellisesti mahdoton toteuttaa.1 Tämä rakenteellinen epäonnistuminen on koko demografisen kriisin perimmäinen syy.1 Taulukko: "Naiskato": 18–35-vuotiaiden naisten määrän romahdus 2000–2024 1
Vuosi 18–35-vuotiaiden naisten lukumäärä Muutos vuodesta 2000 2000 206 - 2024 74 -132 (-64 %) Taulukko: Kohorttianalyysi: esimerkki "naiskadosta" 1 Ikäluokka Vuosi Kuvaus Henkilömäärä 0–9-vuotiaat tytöt 2003 Lähtötilanne Kihniössä ~155 20–29-vuotiaat naiset 2023 Sama ikäluokka 20 vuotta myöhemmin 43 Kato (%) ● -72 % Syntyvyyden romahdus ja ikärakenteen vinoutuminen. "Naiskato" käynnistää sarjan väistämättömiä ja matemaattisen logiikan mukaisia seurauksia, jotka syventävät kriisiä entisestään ja tekevät siitä yhä vaikeammin korjattavan.1 Ensimmäinen ja suorin seuraus on syntyvyyden romahdus.1 Kun potentiaalisten synnyttäjien joukko pienenee dramaattisesti, myös syntyvien lasten määrä vähenee vääjäämättä.1 Syntyneiden lasten määrä on pudonnut vuoden 2000 29 lapsesta vain 10 lapseen vuonna 2024.1 Ongelma ei ole ensisijaisesti perheiden alhainen syntyvyys, vaan potentiaalisten vanhempien puute.[50, 50] Toinen seuraus on jo kunnassa asuvien lapsiperheiden pako.1 Ilmiö näkyy suoraan alle 7vuotiaita lapsia omaavien perheiden määrässä, joka on yli puolittunut vuoden 2000 110 perheestä vain 45 perheeseen vuonna 2024.1 Analyysi osoittaa selkeän "reseptin poismuutolle": perhe perustetaan Kihniössä, mutta kun äiti palaa työelämään, koulutusta vastaavaa työtä ei löydy paikallisesti.[50, 50] Työpaikka löytyy usein naapurikunnasta, ja
viimeistään lapsen lähestyessä kouluikää perhe tekee logistisesti ja taloudellisesti järkevän päätöksen muuttaa lähemmäs työpaikkaa ja monipuolisempia palveluita.1 Kolmas ja pitkäaikaisin seuraus on kunnan ikärakenteen vääntyminen kestämättömän raskaaksi.[50, 50] Kun nuoret ja työikäiset lähtevät ja uusia ikäluokkia syntyy vähän, väestön painopiste siirtyy vanhempiin ikäluokkiin.1 Yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä on noussut vuoden 2000 20,6 prosentista 36,7 prosenttiin vuonna 2024.1 Samanaikaisesti demografinen huoltosuhde on räjähtänyt 57,8:sta 95,3:een.1 Tämä tarkoittaa, että Kihniössä on lähes yhtä monta lasta ja eläkeläistä kuin on työikäistä heitä elättämässä.[50, 50] Tämä asettaa kestämättömän paineen kunnan taloudelle ja palvelurakenteelle.1 Taulukko: Seuraukset: syntyvyyden ja lapsiperheiden määrän lasku 2000–2024 1 Tunnusluku 2000 2024 Syntyneiden lasten määrä 29 10 Alle 7-vuotiaita lapsia omaavien perheiden määrä 110 45 1.2. Taloudellinen ja hallinnollinen toimintakyky: Tie umpikujaan Vuoden 2022 strategian keskeinen menestystekijä oli ”kuntataloudesta huolehtiminen”.1 Analyysi kuitenkin osoittaa, miten demografinen romahdus muuntuu taloudelliseksi ja hallinnolliseksi kriisiksi.[50, 50] Vähenevä ja ikääntyvä väestö tarkoittaa kutistuvaa veropohjaa ja kasvavia palvelumenoja – yhtälö, joka on johtamassa Kihniön taloudelliseen umpikujaan.1 Taloudellinen ahdinko ei ole itsenäinen ongelma, vaan oire syvemmästä rakenteellisesta sairaudesta.1 Samalla analyysi paljastaa, kuinka kunnan omat hallinnolliset käytännöt eivät ainoastaan epäonnistu vastaamaan kriisiin, vaan aktiivisesti pahentavat sitä ja estävät potentiaalisten ratkaisujen hyödyntämisen.1 ● Rakenteellinen alijäämä ja ennustettu polku kohti kriisikuntamenettelyä. Kihniön taloudellinen tulevaisuus on nykyisellä kehityskululla synkkä ja ennustettavissa.1 Kunnan omat talousennusteet maalaavat karun kuvan tilanteesta, jossa kunta ajautuu kohti rakenteellista alijäämää ja lopulta maksukyvyttömyyttä.1 Niin sanottu perusura, joka on todennäköisin kehityskulku ilman radikaaleja muutoksia, osoittaa kunnan tilikauden tuloksen kääntyvän jyrkästi ja pysyvästi negatiiviseksi vuoden 2026 jälkeen.[50, 50]
Ennusteen mukaan kaikki kertyneet ylijäämät on käytetty vuoteen 2028 mennessä, ja vuoteen 2030 mennessä kertynyt alijäämä on jo yli 4,3 miljoonaa euroa.[50, 50] Tämä kehityskulku johtaa suoraan kuntalain mukaiseen kriisikuntamenettelyyn, jonka kriteerit Kihniö täyttäisi vuoden 2029 tilinpäätöksessä.[50, 50] Kriisikuntamenettelyn käynnistyminen tarkoittaisi käytännössä kunnan itsenäisyyden menettämistä.1 Päätösvalta kunnan tulevaisuudesta siirtyisi tällöin pois paikallisilta päättäjiltä, ja prosessi johtaisi todennäköisimmin pakkoliitokseen naapurikunnan kanssa.1 Tämä korostaa sitä, että toimettomuus tai riittämättömät toimet eivät ole neutraali vaihtoehto, vaan ne ovat aktiivinen valinta, joka johtaa suoraan itsenäisyyden menettämiseen.1 Taulukko: Kunnan talouden ennuste 2026–2030 ("perusura") 1 Vuosi (ennuste) Tilikauden tulos Kertynyt yli/alijäämä Huomio 2026 Jyrkästi negatiivinen Laskeva Toiminta muuttuu rakenteellisesti alijäämäiseksi. 2028 Negatiivinen Kertyneet ylijäämät on käytetty. Kunnan taloudelliset puskurit on kulutettu loppuun. 2029 Negatiivinen Merkittävästi alijäämäinen Kriisikunnan kriteerit täyttyvät tilinpäätöksessä. 2030 Negatiivinen Yli -4,3 miljoonaa € Alijäämä syvenee hallitsemattomasti. ● Hallinnollinen pullonkaula: maankäytön suunnittelun halvaantuminen ja "rantaasemakaava-ansa". Ironista kyllä, samalla kun Kihniö ajautuu kohti taloudellista umpikujaa, sillä on hallussaan merkittävä, mutta lähes täysin hyödyntämätön voimavara: poikkeuksellisen laadukas ja laaja järviluonto sekä sen tarjoama potentiaali korkeatasoiseen vapaa-ajan asumiseen.[50, 50] Tämän potentiaalin realisoinnin estää vanhentunut ja tehoton hallinnollinen järjestelmä, joka
on ajautunut ansaan.[50, 50] Paikkatietoanalyysi kumoaa myytin Kihniön "täyteen rakennetuista" rannoista ja paljastaa teoreettisen potentiaalin jopa 772 uudelle rakennuspaikalle.[50, 50] Jo 20 uuden, korkeatasoisen vapaa-ajan asunnon rakentaminen vuosittain toisi yli 10 miljoonan euron vuotuisen kokonaisvaikutuksen aluetalouteen.[50, 50] Tämä on kunnan merkittävin yksittäinen taloudellinen mahdollisuus, mutta se on tällä hetkellä lukittu "ranta-asemakaavaansan" vuoksi.1 Kihniö on perinteisesti nojannut ranta-alueiden suunnittelussa yksityiskohtaisiin, maanomistajalähtöisiin ranta-asemakaavoihin.[50, 50] Tämä malli on yksittäiselle rakentajalle tai tontin ostajalle erittäin raskas, kallis ja epävarma prosessi, joka kestää tyypillisesti 1,5–2 vuotta.[50, 50] Se toimii tehokkaana jarruna kaikille investoinneille.1 Tämä reaktiivinen "portinvartijan" malli on ajanut kunnan turvautumaan tapauskohtaisiin poikkeamislupiin, mikä on johtanut hallinnolliseen kriisiin ja oikeudellisesti arveluttavaan päätöksentekoon.[50, 50] Tämä tuhoaa sijoittajien luottamuksen ja asettaa maanomistajat eriarvoiseen asemaan.1 Vastakohdan Kihniön mallille tarjoaa naapurikunta Karvia, joka on menestyksekkäästi hyödyntänyt laajoja alueita kattavaa, kunnan johtamaa rantayleiskaavaa.[50, 50] Tämä proaktiivinen malli luo kokonaisvaltaisen suunnitelman ja tarjoaa sijoittajalle ratkaisevan edun: varmuuden ja ennakoitavuuden.1 Kihniön taloudellinen tulevaisuus on tällä hetkellä sen oman vanhentuneen hallintoprosessin panttivankina.1 Ongelma ei ole markkinoiden tai mahdollisuuksien puute, vaan sisäinen, prosessipohjainen epäonnistuminen, joka on täysin kunnan omassa päätösvallassa korjata.1 ● Korkeiden kustannusten ja resurssipulan paradoksi (erityisesti koulutuksessa). Kihniön taloudellinen ja hallinnollinen kriisi tiivistyy koulutuksen rahoituksessa näennäiseen paradoksiin: kunnalla on poikkeuksellisen korkeat perusopetuksen kustannukset oppilasta kohden, mutta samanaikaisesti koulu kärsii vakavasta resurssipulasta.[50, 50] Perusopetuksen kustannukset ovat lähteestä riippuen 13 138–14 250 euroa per oppilas, mikä on merkittävästi enemmän kuin Parkanossa (noin 11 378 euroa) tai Suomessa keskimäärin (noin 10 200 euroa).[50, 50] Nämä korkeat kustannukset eivät kuitenkaan näy ylenpalttisina resursseina luokkahuoneissa.1 Päinvastoin, kunta on joutunut säästösyistä vähentämään koulunkäynninohjaajien määrää, ja valtakunnallisessa TEAviisari-vertailussa kunta saa nolla pistettä sekä opettaja- että psykologiresursseista, mikä viittaa kriittiseen tukipalveluiden puutteeseen.[50, 50] Tämän paradoksin selitys ei piile tuhlailussa, vaan mittakaavassa.1 Koulu on kallis, koska se on pieni.1 Täysimittaisen 0–9-luokkien yhtenäiskoulun ylläpito vaatii tietyn kiinteän määrän resursseja – erityisesti aineenopettajia yläluokille ja fyysisen rakennuksen ylläpidon –
riippumatta oppilasmäärästä.[50, 50] Kun oppilasmäärä laskee, nämä kiinteät kustannukset jakautuvat yhä pienemmälle joukolle, mikä nostaa väistämättä oppilaskohtaista hintaa.1 Budjetin syövät rakenteelliset välttämättömyydet, jolloin taloudellisen paineen alla leikataan ensimmäisenä joustavista resursseista, kuten ohjaajista ja muista tukipalveluista.[50, 50] Tämä havainto on ratkaiseva. Se osoittaa, että pelkät taloudelliset säästötoimet, jotka kohdistuvat etulinjan palveluihin, eivät ratkaise ongelmaa.1 Ne ainoastaan heikentävät palvelun laatua, mikä voi kiihdyttää jäljellä olevien perheiden poismuuttoa ja siten pahentaa perimmäistä demografista ongelmaa.1 Taulukko: Perusopetuksen kustannusten paradoksi: vertailu per oppilas 1 Kunta / Alue Kustannus per oppilas (€) Kihniö 13 138–14 250 € Parkano ~11 378 € Suomi (keskimäärin) ~10 200 € 1.3. Palvelurakenteen kestävyys: Koulu kriisin mikrokosmoksena Vuoden 2022 strategiassa asetettiin kunnianhimoinen tavoite: ”Yläkoulun säilyttäminen on Kihniön elinvoimalle keskeinen asia”.1 Tämä tavoite on kuitenkin ajautunut törmäyskurssille demografisen todellisuuden kanssa.1 Tämä osa käyttää Kihniön yhtenäiskoulua mikrokosmoksena, jossa kunnan systeeminen kriisi tiivistyy ja tulee näkyväksi.[50, 50] Koulu on paikka, jossa koko kunnan elinvoiman hiipuminen ilmenee oppilasmäärien laskuna, hyvinvointiongelmina ja perheiden luottamuksen menetyksenä.1 Vaikka koululla on kiistattomia vahvuuksia ja sitoutunut henkilökunta, se on valtavan paineen alla, joka tekee nykyisen toimintamallin jatkamisesta kestämätöntä.1 ● "Demografinen tsunami": oppilaspohjan vääjäämätön romahdus ja yläkoulun olemassaolon uhka. Koulun tulevaisuuden karuin mittari on oppilasennuste.[50, 50] Se osoittaa, että ilman merkittäviä muutoksia koulu on matkalla kohti pistettä, jossa sen nykyinen toimintamalli käy mahdottomaksi.[50, 50] Koulun kokonaisoppilasmäärän ennustetaan romahtavan nykyisestä 165 oppilaasta alle 80 oppilaan tasolle vuoteen 2035 mennessä – yli 50 prosentin
vähennys.[50, 50] Lasku etenee koulun läpi "demografisena aaltona", joka iskee ensin alakouluun ja vuoden 2027 jälkeen yläkouluun.[50, 50] Tämä kehitys asettaa erityisesti yläkoulun (luokat 7-9) olemassaolon vaakalaudalle.[50, 50] Ennusteen mukaisilla, usein alle kymmenen oppilaan luokkakooilla on pedagogisesti ja taloudellisesti kestämätöntä tarjota lakisääteisesti riittävän monipuolista aineopetusta, joka vaatii useita eri aineiden erikoisopettajia.[50, 50] Tämä mittakaavan ongelma tekee laadukkaan yläkouluopetuksen ylläpidosta tulevaisuudessa äärimmäisen haastavaa, ellei mahdotonta.1 Kunnan omassa talousarviossa todetaankin suoraan, että "yläluokkien kohtalo tulee pohdittavaksi ensi vuosikymmenen alussa".[50, 50] Taulukko: Oppilasmäärän romahdus: ennuste vuoteen 2035 1 Lukuvuosi Oppilasmäärä (ennuste) Muutos vuodesta 2024 2024 165 - 2035 Alle 80 Yli -50 % ● Markkinasignaali epäluottamuksesta: kaksi kriittistä "vuotokohtaa" (esiopetus -> 1. lk ja 6. lk -> 7. lk). Koulun oppilaspohjaa heikentää kaksi selkeästi tunnistettavaa ja toistuvaa "vuotokohtaa".[50, 50] Nämä eivät ole satunnaista vaihtelua, vaan systemaattisia ilmiöitä, jotka toimivat perheiden antamina markkinasignaaleina.[50, 50] Ne ovat osoituksia luottamuksen menetyksestä kunnan kykyyn tarjota kilpailukykyistä palvelua pitkällä aikavälillä.[50, 50] Vuotokohta 1 (Esiopetus → 1. luokka): Ensimmäinen vuoto tapahtuu siirryttäessä esiopetuksesta ensimmäiselle luokalle, jolloin ikäluokka usein pienenee.[50, 50] Viimeisen 24 vuoden aikana näin on käynyt 13 kertaa.[50, 50] Tämä on suora ja reaaliaikainen mittari lapsiperheiden negatiivisesta nettomaahanmuutosta ja kertoo kunnan heikosta pitovoimasta juuri siinä kriittisessä vaiheessa, kun perheet tekevät pitkäaikaisia päätöksiä lastensa kouluuran alkaessa.[50, 50] Vuotokohta 2 (6. → 7. luokka): Toinen, ja vielä merkittävämpi, vuotokohta on systemaattinen oppilaskato siirryttäessä alakoulusta yläkouluun.[50, 50] Keskimäärin 8,9 prosenttia ikäluokasta poistuu koulusta tässä vaiheessa.[50, 50] Tämä ei tapahdu huonon alakoulun vuoksi – päinvastoin, ikäluokkien koot ovat vakaita luokilla 1–6 – vaan se on perheiden rationaalinen markkinavalinta.[50, 50] Naapurikunta Parkano tarjoaa ja markkinoi aktiivisesti
erityispainotuksia (esim. e-urheilu, esittävät taiteet) ja moderneja tiloja, joihin Kihniön kaltainen pieni koulu ei voi resursseillaan vastata.[50, 50] Tämä siirtymä ei ole pakoa huonosta, vaan valinta kohti parempaa ja monipuolisempaa "tuotetta".1 Se on kihniöläisperheiden epäluottamuslause oman kunnan kyvylle tarjota kilpailukykyistä palvelua yläkouluvaiheessa.[50, 50] Taulukko: Oppilasvuoto yläkouluun siirryttäessä 1 Tunnusluku Arvo Keskimääräinen oppilaskato 6. -> 7. luokalle siirryttäessä 8,9 % ● Laadun paradoksi: mitatut vahvuudet ja vakava hyvinvointikriisi (koulu-uupumus). Kihniön yhtenäiskoulu ei ole epäonnistunut koulu, vaan sillä on useita mitattavia vahvuuksia, jotka kertovat sitoutuneesta henkilökunnasta ja pienen yhteisön eduista.[50, 50] Oppilaiden tyytyväisyys kouluruokaan on kansallisesti huippuluokkaa, ja oppilaat kokevat saavansa tukea koulun aikuisilta merkittävästi useammin kuin Suomessa keskimäärin.[50, 50] Tämän positiivisen kuvan särkee kuitenkin vakava hyvinvointikriisi, joka on merkki järjestelmän ylikuormituksesta.[50, 50] Yläluokkien tilanne on hälyttävä: jopa 32,1 % 8.–9. luokkalaisista kokee koulu-uupumusta.[50, 50] Luku on dramaattisesti korkeampi kuin valtakunnallisesti (20,5 %) ja se on yli kaksinkertaistunut vuoden 2019 tasosta (14,6 %).[50, 50] Tähän yhdistyy huolestuttavan korkea kiusaamisen taso alaluokilla.[50, 50] Koulu-uupumus ei ole yksittäisten oppilaiden ongelma, vaan systeeminen seuraus riittämättömistä tukiresursseista, lisääntyneestä akateemisesta kuormasta ja ylikuormittuneesta henkilökunnasta.[50, 50] Kun lähes 40 % yläkoululaisista kokee oppimisvaikeuksia ja tukiresursseja on samanaikaisesti vähennetty, on selvää, että merkittävä osa oppilaista ei saa tarvitsemaansa tukea.[50, 50] Tämä polarisoitunut tilanne on kestämätön ja vaarantaa sekä oppilaiden että henkilökunnan hyvinvoinnin.1 Taulukko: Koulun hyvinvoinnin ja laadun tuloskortti: vahvuudet ja kriisi 1 Indikaattori Kihniö (%) Koko maa (%) Ero Koko Maahan Kouluinnostus (4.5. lk) 58,3 40,8 +17,5 %-yks.
Koulu-uupumus (8.-9.lk) 32,1 20,5 +11,6 %-yks. Viikoittain kiusattu (4.-5. lk) 12,2 8,6 +3,6 %-yks. Voi keskustella aikuisen kanssa (8.9. lk) 61,5 46,2 +15,3 %-yks. Kouluruoan maku on hyvä (8.-9. lk) 81,6 57,0 +24,6 %-yks. 1.4. Aluekehityksen valinnat: Ristiriidat ja mahdollisuudet Vuoden 2022 strategia nosti menestystekijöiksi ”matkailuun panostamisen” ja ”energiainvestoinneista saatavan elinvoiman”.1 Tämä viimeinen osa kokoaa aiemmat analyysit yhteen ja keskittyy niihin korkean tason valintoihin ja ristiriitoihin, jotka näiden tavoitteiden ympärille ovat muodostuneet.1 Kun demografinen ja taloudellinen todellisuus on hyväksytty, kunnan on kohdattava perustavanlaatuiset kysymykset omasta identiteetistään ja tulevaisuuden taloudellisesta perustastaan.1 Tällä hetkellä kunta ei ainoastaan jätä merkittävintä voimavaraansa käyttämättä, vaan on myös ajautumassa tilanteeseen, jossa kaksi toisensa poissulkevaa kehityspolkua uhkaavat toisiaan.1 ● Hyödyntämätön potentiaali: "Kihniön Järvialueen" lukittu, yli 10 miljoonan euron vuotuinen taloudellinen lupaus. Kihniön merkittävin, mutta lähes täysin hyödyntämätön voimavara on sen poikkeuksellisen laadukas ja laaja järviluonto sekä sen tarjoama potentiaali korkeatasoiseen vapaa-ajan asumiseen.[50, 50] Tämä potentiaali ei ole ainoastaan maisemallinen, vaan se on mitattavissa oleva taloudellinen mahdollisuus, joka voisi toimia kunnan elinvoiman uutena, kestävänä moottorina ja suorana vastauksena "naiskatoon".[50, 50] Paikkatietoanalyysi osoittaa, että kunnalla on valtava, käyttämätön potentiaali uudelle, laadukkaalle vapaa-ajan asumiselle.[50, 50] Teoreettinen potentiaali on jopa 772 uudelle rakennuspaikalle.[50, 50] Tämän potentiaalin realisoimisella olisi valtava taloudellinen vaikutus: jo 20 uuden, hyvin varustellun vapaa-ajan asunnon rakentaminen vuosittain toisi alueen talouteen yli 10 miljoonan euron vuotuisen piristysruiskeen
kerrannaisvaikutuksineen.[50, 50, 50] Tämä loisi uusia työpaikkoja, lisäisi kiinteistöverotuloja ja kasvattaisi paikallisten palveluiden kysyntää.1 Ongelma on, että tämä potentiaali on tällä hetkellä lukittu kunnan oman vanhentuneen ja tehottoman maankäytön suunnittelujärjestelmän vuoksi.[50, 50] Tämä ei ole vain hallinnollinen ongelma, vaan keskeinen strateginen epäonnistuminen, sillä maankäytön uudistaminen on ehdoton edellytys mille tahansa uskottavalle elinvoiman parantamiselle.1 Taulukko: Hyödyntämätön potentiaali: "Kihniön järvialueen" lukittu lupaus 1 Tunnusluku Arvio Teoreettinen potentiaali uusille rakennuspaikoille 772 kpl Vuotuinen aluetaloudellinen kokonaisvaikutus (20 uudella vapaa-ajan asunnolla) Yli 10 miljoonaa € ● Identiteettiristiriita: teollinen tuulivoima vastaan luonnonrauhan brändi ja riski kiinteistöjen arvolle. Maankäytön palapeliin on viime vuosina tullut uusi, merkittävä ja potentiaalisesti ristiriitainen tekijä: teollisen mittakaavan tuulivoima.[50, 50] Kihniöön ja sen lähialueille suunnitellut hankkeet, kuten laaja Myyränkankaan hanke, edustavat täysin uutta mittakaavaa, jossa voimalat voivat yltää jopa 350 metrin kokonaiskorkeuteen.[50, 50, 50] Kyse ei ole enää yksittäisistä tuulipuistoista, vaan useiden suurten hankkeiden keskittymästä, joka voi muuttaa laajoja alueita yhtenäiseksi teolliseksi maisemaksi.1 Tämä kehitys luo suoran ja sovittamattoman ristiriidan.[50, 50] Toisaalla on teollisen energiantuotannon logiikka ja sen lupaus merkittävistä ja vakaista kiinteistöverotuloista, jotka voisivat nousta satoihin tuhansiin euroihin vuodessa.[50, 50] Toisaalla ovat "Kihniön Järvialue" -brändin ytimessä olevat arvot: luonnonrauha, koskematon maisema ja hiljaisuus.[50, 50] Kunta ei voi samanaikaisesti ja samalla uskottavuudella markkinoida itseään sekä teollisen energiantuotannon keskuksena että luonnonrauhan keitaana.[50, 50] Dilemma on pohjimmiltaan taloudellinen punninta, joka sisältää merkittävän riskin kiinteistöjen arvon alenemisesta.[50, 50] Vaikka vanhempiin ja pienempiin voimaloihin perustuvat kotimaiset tutkimukset eivät ole löytäneet vaikutusta, laaja kansainvälinen tutkimusnäyttö
suurista voimaloista osoittaa selvän negatiivisen vaikutuksen: lähellä suuria tuulipuistoja kiinteistöjen arvo voi laskea jopa yli 20 prosenttia.[50, 50, 50] Tämä kansainvälinen näyttö on todennäköisesti relevantimpi arvioitaessa Kihniöön suunniteltujen jättiläisvoimaloiden vaikutuksia.1 Päätös maksimoida tuulivoiman verotulot voi olla implisiittinen päätös uhrata vapaa-ajan asumisen ja matkailun täysi potentiaali, ja päinvastoin.1 Tällä hetkellä näyttää siltä, että kunta ei ole tehnyt tätä valintaa tietoisesti, vaan antaa kehityskulkujen edetä rinnakkain ilman selkeää visiota siitä, kumpi tulevaisuuskuva on ensisijainen.[50, 50] Taulukko: Identiteettiristiriita: teollinen tuulivoima vastaan luonnonrauhan brändi 1 Ominaisuus Teollinen energiantuotanto (Tuulivoima) "Kihniön Järvialue" -brändi (Luonnonrauha) Taloudellinen lupaus Vakaat kiinteistöverotulot (satoja tuhansia euroja vuodessa) Yli 10 miljoonan euron vuotuinen aluetaloudellinen vaikutus vapaa-ajan asumisesta ja matkailusta Vaikutus maisemaan Muuttuu teolliseksi maisemaksi (jopa 350 m korkeat voimalat) Säilyy koskemattomana, rauhallisena ja hiljaisena Riski kiinteistöjen arvolle Laaja kansainvälinen tutkimusnäyttö osoittaa riskin jopa yli 20 % arvonlaskusta lähellä suuria tuulipuistoja Arvo perustuu luonnonrauhaan ja maisemaan, joiden säilyminen tukee arvonkehitystä ● Identiteettiristiriita: teollinen tuulivoima vastaan luonnonrauhan brändi ja riski kiinteistöjen arvolle. Maankäytön palapeliin on viime vuosina tullut uusi, merkittävä ja potentiaalisesti ristiriitainen tekijä: teollisen mittakaavan tuulivoima.1 Kihniöön ja sen lähialueille suunnitellut hankkeet, kuten laaja Myyränkankaan hanke, edustavat täysin uutta mittakaavaa, jossa voimalat voivat yltää jopa 350 metrin kokonaiskorkeuteen.1 Kyse ei ole enää yksittäisistä tuulipuistoista, vaan useiden suurten hankkeiden keskittymästä, joka voi muuttaa laajoja alueita yhtenäiseksi
teolliseksi maisemaksi.1 Tämä kehitys luo suoran ja sovittamattoman ristiriidan.1 Toisaalla on teollisen energiantuotannon logiikka ja sen lupaus merkittävistä ja vakaista kiinteistöverotuloista, jotka voisivat nousta satoihin tuhansiin euroihin vuodessa.1 Toisaalla ovat "Kihniön Järvialue" brändin ytimessä olevat arvot: luonnonrauha, koskematon maisema ja hiljaisuus.1 Kunta ei voi samanaikaisesti ja samalla uskottavuudella markkinoida itseään sekä teollisen energiantuotannon keskuksena että luonnonrauhan keitaana.1 Dilemma on pohjimmiltaan taloudellinen punninta, joka sisältää merkittävän riskin kiinteistöjen arvon alenemisesta.1 Vaikka vanhempiin ja pienempiin voimaloihin perustuvat kotimaiset tutkimukset eivät ole löytäneet vaikutusta, laaja kansainvälinen tutkimusnäyttö suurista voimaloista osoittaa selvän negatiivisen vaikutuksen: lähellä suuria tuulipuistoja kiinteistöjen arvo voi laskea jopa yli 20 prosenttia.1 Tämä kansainvälinen näyttö on todennäköisesti relevantimpi arvioitaessa Kihniöön suunniteltujen jättiläisvoimaloiden vaikutuksia.1 Päätös maksimoida tuulivoiman verotulot voi olla implisiittinen päätös uhrata vapaa-ajan asumisen ja matkailun täysi potentiaali, ja päinvastoin.1 Tällä hetkellä näyttää siltä, että kunta ei ole tehnyt tätä valintaa tietoisesti, vaan antaa kehityskulkujen edetä rinnakkain ilman selkeää visiota siitä, kumpi tulevaisuuskuva on ensisijainen.1 Taulukko: Identiteettiristiriita: teollinen tuulivoima vastaan luonnonrauhan brändi 1 Ominaisuus Teollinen energiantuotanto (Tuulivoima) "Kihniön Järvialue" -brändi (Luonnonrauha) Taloudellinen lupaus Vakaat kiinteistöverotulot (satoja tuhansia euroja vuodessa) Yli 10 miljoonan euron vuotuinen aluetaloudellinen vaikutus vapaa-ajan asumisesta ja matkailusta Vaikutus maisemaan Muuttuu teolliseksi maisemaksi (jopa 350 m korkeat voimalat) Säilyy koskemattomana, rauhallisena ja hiljaisena Riski kiinteistöjen arvolle Laaja kansainvälinen tutkimusnäyttö osoittaa riskin jopa yli 20 % arvonlaskusta lähellä suuria tuulipuistoja Arvo perustuu luonnonrauhaan ja maisemaan, joiden säilyminen tukee arvonkehitystä
Nykytilan jäsennys: perusta ratkaisuille Kihniön kunnan haasteet ovat moniulotteisia ja toisiinsa kytkeytyviä. Ne voidaan purkaa neljään toisiinsa liittyvään osaan: demografiseen perustaan, taloudelliseen ja hallinnolliseen toimintakykyyn, palvelurakenteen kestävyyteen sekä aluekehityksen valintoihin. Tämä jäsennys paljastaa, kuinka esimerkiksi väestön väheneminen heijastuu suoraan kunnan talouteen ja palveluiden järjestämiskykyyn. Keskeinen ongelma Säie 1: Demografinen ja Sosiaalinen Perusta Kiihtyvä väestökato X "Naiskato" ja elinkeinoraken teen vinouma X Syntyvyyden romahdus X Raskasrakentei nen ikäpyramidi X Rakenteellinen alijäämä ja tie kriisikunnaksi Säie 2: Taloudellinen ja Hallinnollinen Toimintakyky X Säie 3: Palvelurakente en Kestävyys Säie 4: Aluekehityksen Valinnat
Hallinnollinen pullonkaula maankäytössä X Korkeiden kustannusten ja resurssipulan paradoksi X Koulun oppilaspohjan romahdus X Oppilasvuoto (Esiopetus → 1. lk) X Oppilasvuoto (6. → 7. lk) X Kouluuupumus ja hyvinvointivaje X Hyödyntämätö n "Järvialueen" potentiaali X Tuulivoiman ja Järvialueen brändiristiriita X
Taulukot: Säie 1, demografinen ja sosiaalinen perusta Kihniön väestönkehitys 1991–2024 Tämä taulukko kuvaa kunnan kokonaisväestön kehitystä ja ikääntymistä valittuina vuosina. Tunnusluku 1991 2000 2020 Väkiluku yhteensä 2 867 2 566 1 832 Yli 65vuotiaiden osuus (%) 15,8 % 20,6 % 34,1 % Huoltosuhde Ei tietoa 57,8 Ei tietoa 2024 1 699 36,7 % 95,3 "Naiskato": 18–35-vuotiaiden naisten määrän romahdus 2000–2024 Taulukko osoittaa perheenperustamisiässä olevien naisten määrän jyrkän laskun, joka on demografisen kriisin ytimessä. Vuosi 18–35-vuotiaiden naisten lukumäärä 2000 206 2024 74 Muutos vuodesta 2000 -132 (-64 %)
Seuraukset: syntyvyyden ja lapsiperheiden määrän lasku 2000–2024 "Naiskadon" suorat seuraukset näkyvät syntyneiden lasten ja pienten lasten perheiden määrän vähenemisenä. Tunnusluku 2000 Syntyneiden lasten määrä 29 Perheitä, joilla alle 7-vuotiaita lapsia 110 2024 10 45 Kohorttianalyysi: esimerkki "naiskadosta" Tämä taulukko havainnollistaa valikoivaa poismuuttoa seuraamalla yhtä ikäluokkaa 20 vuoden ajan. Ikäluokka Vuosi Kuvaus 0–9vuotiaat tytöt 2003 Lähtötilann e Kihniössä 20–29vuotiaat naiset 2023 Sama ikäluokka 20 vuotta myöhemmi n Kato (%) Henkilömää rä ~155 43 -72 %
Säie 1: Demografinen ja sosiaalinen perusta - elinvoiman mureneva ydin Tämä osa pureutuu Kihniön kriisin perimmäiseen juurisyyhyn: kunnan inhimillisen pääoman hallitsemattomaan rapautumiseen1. Demografinen perusta on jokaisen kunnan elinvoiman, veropohjan ja tulevaisuudenuskon kivijalka2. Kihniössä tämä perusta ei ainoastaan murene, vaan on aktiivisen romahduksen tilassa3. Tämän osan ongelmat muodostavat toisiaan ruokkivan negatiivisen kierteen, joka uhkaa kunnan olemassaoloa4. Inhimillisen pääoman hallitsematon vuoto: väestökadon anatomia Kihniön kunnan väestönkehitys on saavuttanut pisteen, jossa sitä ei voi enää kuvailla hitaaksi näivettymiseksi, vaan se on luokiteltava aktiiviseksi romahdukseksi5. Väestökadon mittakaava on pysäyttävä ja osoittaa kriisin syvyyden6. Vuonna 1991 kunnassa asui 2 867 ihmistä, mutta vuoden 2024 loppuun mennessä väkiluku oli pudonnut 1 699 asukkaaseen7. Tämä merkitsee yli 40 prosentin laskua runsaassa kolmessa vuosikymmenessä8. Kehitys ei ole ainoastaan pitkäkestoista, vaan se on myös kiihtymässä: pelkästään vuosina 2020–2024 väestö väheni 7,5 prosentilla9. Tämä jatkuva ja nopeutuva väestökato ei ole pelkkä tilastollinen muutos, vaan se on konkreettinen uhka kunnan toimintakyvylle10. Se heikentää suoraan kunnan veropohjaa, mikä vaikeuttaa lakisääteisten palveluiden rahoittamista11. Samalla se rapauttaa paikallisten palveluiden, kuten kauppojen ja yritysten, kysyntäpohjaa, mikä tekee kunnasta yhä vähemmän houkuttelevan paitsi uusille asukkaille, myös yrittäjille12. Tämä luo negatiivisen kierteen, jossa vähenevät palvelut ja heikkenevä elinvoima kiihdyttävät poismuuttoa entisestään13. Tilanne vaatii välittömiä ja perustavanlaatuisia vastatoimia, sillä nykyisellä kehityskululla kunnan inhimillinen perusta ei enää kykene ylläpitämään elinkelpoista yhteisöä14. Kriisin moottori: "naiskato" rakenteellisena epäonnistumisena Väestökadon todellinen moottori ja systeemisen kriisin ydin paljastuu, kun tarkastellaan väestönmuutoksen rakennetta15. Ongelma ei ole vain ihmisten määrän väheneminen, vaan se, ketkä lähtevät16. Kihniötä vaivaa syvä ja paheneva "naiskato", eli nuorten, perheenperustamisikäisten naisten valikoiva poismuutto17. Kaikkein kriittisin yksittäinen tunnusluku kunnan tulevaisuuden kannalta on
hedelmällisimmässä iässä (18–35-vuotiaat) olevien naisten määrän romahtaminen18. Vuonna 2000 heitä oli Kihniössä 206, mutta vuoteen 2024 mennessä määrä oli pudonnut katastrofaalisesti vain 74:ään19. Laskua on 64 prosenttia yli kahdessa vuosikymmenessä20. Tämä ei ole sattumaa tai epämääräinen sosiaalinen trendi, vaan systemaattinen ilmiö, jonka juurisyyt löytyvät kunnan talous- ja elinkeinorakenteesta21. Yksityiskohtainen kohorttianalyysi todistaa ilmiön vääjäämättömyyden22. Esimerkiksi vuonna 2003 Kihniössä asunut noin 155 tytön ikäluokka (0–9-vuotiaat) oli vuoteen 2023 mennessä kutistunut vain 43 nuoren naisen (20–29-vuotiaat) joukoksi23. Kadosta oli 72 prosenttia24. Vastaavan ikäluokan nuorista miehistä poistuma oli huomattavasti pienempi25. Tämä ilmiö ei selity nuorten naisten yleisellä halulla muuttaa kaupunkeihin, vaan se on suora seuraus taloudellisesta pakosta26. Kihniön elinkeinorakenne on perinteinen ja vahvasti miesvaltainen, painottuen maa- ja metsätalouteen, teollisuuteen ja rakentamiseen27. Samaan aikaan naapurikunta Parkanon talous on monipuolistunut ja palveluvaltaistunut, tarjoten korkeakoulutetuille naisille soveltuvia työpaikkoja esimerkiksi terveys- ja sosiaalipalveluissa sekä vähittäiskaupassa28. Analyysi osoittaa, että jos Kihniön elinkeinorakenne vastaisi Parkanon rakennetta, kunnasta puuttuisi arviolta 55 naisvaltaista palvelualan työpaikkaa29. Naiset eivät siis lähde Kihniöstä, koska he eivät pidä siitä; he lähtevät, koska moderni kahden ansaitsijan perhemalli on siellä taloudellisesti mahdoton toteuttaa30. Tämä rakenteellinen epäonnistuminen on koko demografisen kriisin perimmäinen syy, ja se osoittaa, että ongelmaa ei voida ratkaista ilman elinkeinorakenteeseen kohdistuvia toimenpiteitä31. Syntyvyyden ja ikärakenteen romahdus "Naiskato" käynnistää sarjan väistämättömiä ja matemaattisen logiikan mukaisia seurauksia, jotka syventävät kriisiä entisestään ja tekevät siitä yhä vaikeammin korjattavan32. Ensimmäinen ja suorin seuraus on syntyvyyden romahdus33. Kun potentiaalisten synnyttäjien joukko pienenee dramaattisesti, myös syntyvien lasten määrä vähenee vääjäämättä34. Syntyneiden lasten määrä on pudonnut vuoden 2000 29 lapsesta vain 10 lapseen vuonna 202435. Ongelma ei ole ensisijaisesti perheiden alhainen syntyvyys, vaan potentiaalisten vanhempien puute36. Tämä tarkoittaa, että tulevien koululaisten "putkisto" on ehtymässä, mikä ennakoi tulevaisuuden palvelutarpeen jyrkkää laskua ja tekee koulun kaltaisten
peruspalveluiden ylläpidosta entistä haastavampaa37. Toinen seuraus on jo kunnassa asuvien lapsiperheiden pako38. Ilmiö näkyy suoraan alle 7vuotiaita lapsia omaavien perheiden määrässä, joka on yli puolittunut vuoden 2000 110 perheestä vain 45 perheeseen vuonna 202439. Analyysi osoittaa selkeän "reseptin poismuutolle": perhe perustetaan Kihniössä, mutta kun äiti palaa työelämään, koulutusta vastaavaa työtä ei löydy paikallisesti40. Työpaikka löytyy usein naapurikunnasta, ja viimeistään lapsen lähestyessä kouluikää perhe tekee logistisesti ja taloudellisesti järkevän päätöksen muuttaa lähemmäs työpaikkaa ja monipuolisempia palveluita41. Kolmas ja pitkäaikaisin seuraus on kunnan ikärakenteen vääntyminen kestämättömän raskaaksi42. Kun nuoret ja työikäiset lähtevät ja uusia ikäluokkia syntyy vähän, väestön painopiste siirtyy vanhempiin ikäluokkiin43. Yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä on noussut vuoden 2000 20,6 prosentista 36,7 prosenttiin vuonna 202444. Samanaikaisesti demografinen huoltosuhde on räjähtänyt 57,8:sta 95,3:een45. Tämä tarkoittaa, että Kihniössä on lähes yhtä monta lasta ja eläkeläistä kuin on työikäistä heitä elättämässä46. Tämä asettaa kestämättömän paineen kunnan taloudelle ja palvelurakenteelle, kun verotuloja keräävä joukko pienenee samalla kun palveluita, erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluita, tarvitseva joukko kasvaa47. Taulukot: Säie 2, taloudellinen ja hallinnollinen toimintakyky Kunnan talouden ennuste 2026–2030 ("perusura") Taulukko kuvaa kunnan taloudellista kehityskulkua ilman merkittäviä muutoksia, mikä johtaa kriisikuntamenettelyn kriteerien täyttymiseen. Vuosi (ennuste) Tilikauden tulos 2026 1 Jyrkästi Kertynyt yli/alijäämä Huomio Laskeva Toiminta
muuttuu rakenteellisesti alijäämäiseksi. negatiivinen 2 2028 3 Negatiivinen Kertyneet ylijäämät on käytetty. 4 2029 5 Negatiivinen 2030 7 Negatiivinen Merkittävästi alijäämäinen Yli -4,3 miljoonaa € 8 Kunnan taloudelliset puskurit on kulutettu loppuun. Kriisikunnan kriteerit täyttyvät tilinpäätöksess ä. 6 Alijäämä syvenee hallitsemattom asti. Maankäytön hyödyntämätön taloudellinen potentiaali Tämä taulukko havainnollistaa ristiriitaa kunnan heikon taloustilanteen ja sen käyttämättömän maankäytön potentiaalin välillä. Tunnusluku Teoreettinen potentiaali uusille rakennuspaikoille Vuotuinen Arvio 772 kpl Yli 10 miljoonaa €
aluetaloudellinen kokonaisvaikutus (20 uudella vapaa-ajan asunnolla) Perusopetuksen kustannusten paradoksi: vertailu per oppilas Taulukko osoittaa Kihniön perusopetuksen poikkeuksellisen korkeat kustannukset verrattuna naapurikuntaan ja koko maan keskiarvoon, vaikka resurssit koetaan riittämättömiksi. Kunta / Alue Kihniö Parkano Suomi (keskimäärin) Kustannus per oppilas (€) 13 138–14 250 € ~11 378 € ~10 200 € Säie 2: Taloudellinen ja hallinnollinen toimintakyky - tie umpikujaan Tämä osa tarkastelee, miten demografinen romahdus muuntuu taloudelliseksi ja hallinnolliseksi kriisiksi. Vähenevä ja ikääntyvä väestö tarkoittaa kutistuvaa veropohjaa ja kasvavia palvelumenoja – yhtälö, joka on johtamassa Kihniön taloudelliseen umpikujaan. Taloudellinen ahdinko ei ole itsenäinen ongelma, vaan oire syvemmästä rakenteellisesta sairaudesta. Samalla analyysi paljastaa, kuinka kunnan omat hallinnolliset käytännöt eivät ainoastaan epäonnistu vastaamaan kriisiin, vaan aktiivisesti pahentavat sitä ja estävät potentiaalisten ratkaisujen hyödyntämisen.
Rakenteellinen alijäämä ja lähestyvä kriisikuntamenettely Kihniön taloudellinen tulevaisuus on nykyisellä kehityskululla synkkä ja ennustettavissa. Kunnan omat talousennusteet maalaavat karun kuvan tilanteesta, jossa kunta ajautuu kohti rakenteellista alijäämää ja lopulta maksukyvyttömyyttä. Niin sanottu perusura, joka on todennäköisin kehityskulku ilman radikaaleja muutoksia, osoittaa kunnan tilikauden tuloksen kääntyvän jyrkästi ja pysyvästi negatiiviseksi vuoden 2026 jälkeen. Ennusteen mukaan kaikki kertyneet ylijäämät on käytetty vuoteen 2028 mennessä, ja vuoteen 2030 mennessä kertynyt alijäämä on jo yli 4,3 miljoonaa euroa. Tämä ei ole kaukainen uhkakuva, vaan nykyisen kehityksen looginen ja lähes väistämätön päätepiste. Tämä kehityskulku johtaa suoraan kuntalain mukaiseen kriisikuntamenettelyyn. Perusennusteen ja skenaarioanalyysin mukaan Kihniö täyttää kriisikunnan kriteerit vuoden 2029 tilinpäätöksessä, kun kunnan taseen kertynyt alijäämä ylittää laissa määritellyt raja-arvot. Kriisikuntamenettelyn käynnistyminen tarkoittaisi käytännössä kunnan itsenäisyyden menettämistä. Valtiovarainministeriö ottaisi ohjat kunnan taloudenpidosta, ja prosessi johtaisi todennäköisimmin pakkoliitokseen naapurikunnan kanssa. Päätösvalta kunnan tulevaisuudesta siirtyisi tällöin pois paikallisilta päättäjiltä. Tämä korostaa sitä, että toimettomuus tai riittämättömät toimet eivät ole neutraali vaihtoehto, vaan ne ovat aktiivinen valinta, joka johtaa suoraan itsenäisyyden menettämiseen. Hallinnollinen pullonkaula: maankäytön suunnittelun halvaantuminen Ironista kyllä, samalla kun Kihniö ajautuu kohti taloudellista umpikujaa, sillä on hallussaan merkittävä, mutta lähes täysin hyödyntämätön voimavara: poikkeuksellisen laadukas ja laaja järviluonto sekä sen tarjoama potentiaali korkeatasoiselle vapaa-ajan asumiselle EteläSuomessa. Tämä potentiaali voisi toimia kunnan elinvoiman uutena moottorina, mutta sen realisoinnin estää vanhentunut ja tehoton hallinnollinen järjestelmä. Paikkatietoanalyysi kumoaa myytin Kihniön "täyteen rakennetuista" rannoista. Todellisuudessa kunnalla on valtava, käyttämätön potentiaali. Analyysi tunnistaa teoreettisen potentiaalin jopa 772 uudelle rakennuspaikalle koko kunnan alueella. Tämän potentiaalin taloudellinen arvo on merkittävä: jo maltillinen 20 uuden, korkeatasoisen vapaa-ajan asunnon rakentaminen vuosittain tarkoittaisi yli 10 miljoonan euron vuotuista kokonaisvaikutusta aluetalouteen kerrannaisvaikutuksineen. Tämän valtavan potentiaalin ja nykytilan välissä on kuitenkin merkittävä hallinnollinen
pullonkaula: ranta-asemakaava-ansa. Kihniö on perinteisesti nojannut ranta-alueiden suunnittelussa yksityiskohtaisiin, maanomistajalähtöisiin ranta-asemakaavoihin. Tämä malli on yksittäiselle rakentajalle tai tontin ostajalle erittäin raskas, kallis ja epävarma, kestäen tyypillisesti 1,5–2 vuotta. Se toimii tehokkaana jarruna kaikille investoinneille. Tämä reaktiivinen "portinvartijan" malli on ajanut kunnan turvautumaan tapauskohtaisiin poikkeamislupiin, mikä on johtanut hallinnolliseen kriisiin ja oikeudellisesti arveluttavaan päätöksentekoon. Tämä tuhoaa sijoittajien luottamuksen ja asettaa maanomistajat eriarvoiseen asemaan. Vastakohdan Kihniön mallille tarjoaa naapurikunta Karvia, joka on menestyksekkäästi hyödyntänyt laajoja alueita kattavaa, kunnan johtamaa rantayleiskaavaa. Tämä proaktiivinen malli luo kokonaisvaltaisen suunnitelman ja tarjoaa sijoittajalle ratkaisevan edun: varmuuden. Lainvoimainen rantayleiskaava voi toimia suoraan rakennusluvan perusteena, jolloin tontin ostaja hankkii ennalta tiedossa olevan rakennusoikeuden. Kihniön taloudellinen tulevaisuus on tällä hetkellä sen oman vanhentuneen hallintoprosessin panttivankina. Ongelma ei ole markkinoiden tai mahdollisuuksien puute, vaan sisäinen, prosessipohjainen epäonnistuminen, joka on täysin kunnan omassa päätösvallassa korjata. Korkeiden kustannusten ja resurssipulan paradoksi Kihniön taloudellinen ja hallinnollinen kriisi tiivistyy koulutuksen rahoituksessa näennäiseen paradoksiin: kunnalla on poikkeuksellisen korkeat perusopetuksen kustannukset oppilasta kohden, mutta samanaikaisesti koulu kärsii vakavasta resurssipulasta. Perusopetuksen kustannukset ovat lähteestä riippuen 13 138–14 250 euroa per oppilas, mikä on merkittävästi enemmän kuin Parkanossa (noin 11 378 euroa) tai Suomessa keskimäärin (noin 10 200 euroa). Nämä korkeat kustannukset eivät kuitenkaan näy ylenpalttisina resursseina luokkahuoneissa. Päinvastoin, kunta on joutunut säästösyistä vähentämään koulunkäynninohjaajien määrää, ja valtakunnallisessa TEAviisari-vertailussa kunta saa nolla pistettä sekä opettaja- että psykologiresursseista, mikä viittaa kriittiseen tukipalveluiden puutteeseen. Tämän paradoksin selitys ei piile tuhlailussa, vaan mittakaavassa. Koulu on kallis, koska se on pieni. Täysimittaisen 0–9-luokkien yhtenäiskoulun ylläpito vaatii tietyn kiinteän määrän resursseja – erityisesti aineenopettajia yläluokille ja fyysisen rakennuksen ylläpidon – riippumatta oppilasmäärästä. Kun oppilasmäärä laskee, nämä kiinteät kustannukset jakautuvat yhä pienemmälle joukolle, mikä nostaa väistämättä oppilaskohtaista hintaa. Budjetin syövät rakenteelliset välttämättömyydet, jolloin taloudellisen paineen alla leikataan ensimmäisenä joustavista resursseista, kuten ohjaajista ja muista tukipalveluista.
Tämä havainto on ratkaiseva. Se osoittaa, että pelkät taloudelliset säästötoimet, jotka kohdistuvat etulinjan palveluihin, eivät ratkaise ongelmaa. Ne ainoastaan heikentävät palvelun laatua, mikä voi kiihdyttää jäljellä olevien perheiden poismuuttoa ja siten pahentaa perimmäistä demografista ongelmaa. Kestävä ratkaisu ei voi perustua budjetin leikkaamiseen, vaan sen on puututtava mittakaavan ongelmaan joko kasvattamalla oppilasmäärää tai muuttamalla koko palvelun tuotantomallia. Taulukot: Säie 3, palvelurakenteen kestävyys Oppilasmäärän romahdus: ennuste vuoteen 2035 Taulukko näyttää Kihniön yhtenäiskoulun oppilasmäärän ennustetun kehityksen, joka osoittaa nykyisen toimintamallin käyvän mahdottomaksi. Lukuvuosi Oppilasmäärä (ennuste) 2024 165 2035 Alle 80 Muutos vuodesta 2024 Yli -50 % Oppilasvuoto yläkouluun siirryttäessä Tämä luku kuvaa systemaattista oppilaskatoa 6. ja 7. luokan välillä, mikä on merkki perheiden luottamuksen menetyksestä yläkoulun palvelukykyyn.
Tunnusluku Arvo 8,9 % Keskimääräinen oppilaskato 6. -> 7. luokalle siirryttäessä Koulun hyvinvoinnin ja laadun tuloskortti: vahvuudet ja kriisi Taulukko tiivistää koulun hyvinvointitilanteen, joka on polarisoitunut. Vahvuuksien rinnalla on vakava hyvinvointikriisi, erityisesti yläluokkien uupumus ja alaluokkien kiusaaminen. Indikaattori Kihniö (%) Koko maa (%) Kouluinnostus (4.-5. lk) 58,3 40,8 Koulu-uupumus (8.-9.lk) 32,1 20,5 Viikoittain kiusattu (4.-5. lk) 12,2 8,6 Voi keskustella aikuisen kanssa (8.-9. lk) 61,5 46,2 Kouluruoan maku on hyvä (8.-9. lk) 81,6 57,0 Ero Koko Maahan +17,5 %-yks. +11,6 %-yks. +3,6 %-yks. +15,3 %-yks. +24,6 %-yks.
Säie 3: Palvelurakenteen kestävyys - koulu kriisin mikrokosmoksena Tämä osa käyttää Kihniön yhtenäiskoulua mikrokosmoksena, jossa kunnan systeeminen kriisi tiivistyy ja tulee näkyväksi. Koulun sisäiset haasteet eivät ole irrallisia, vaan ne ovat suoria heijastuksia demografisesta romahduksesta ja taloudellisesta ahdingosta. Koulu on paikka, jossa koko kunnan elinvoiman hiipuminen ilmenee oppilasmäärien laskuna, hyvinvointiongelmina ja perheiden luottamuksen menetyksenä. Vaikka koululla on kiistattomia vahvuuksia ja sitoutunut henkilökunta, se on valtavan paineen alla, joka tekee nykyisen toimintamallin jatkamisesta kestämätöntä. Demografinen tsunami: oppilaspohjan romahdus Koulun tulevaisuuden karuin mittari on oppilasennuste. Se osoittaa, että ilman merkittäviä muutoksia koulu on matkalla kohti pistettä, jossa sen nykyinen toimintamalli käy mahdottomaksi. Koulun kokonaisoppilasmäärän ennustetaan romahtavan nykyisestä 165 oppilaasta alle 80 oppilaan tasolle vuoteen 2035 mennessä – yli 50 prosentin vähennys. Lasku etenee koulun läpi "demografisena aaltona". Alakoulun (luokat 0-6) oppilasmäärä romahtaa välittömästi, kun taas yläkoulun (luokat 7-9) luvut pysyvät suhteellisen vakaina muutaman vuoden, kunnes nekin romahtavat vuoden 2027 jälkeen. Tämä kehitys asettaa erityisesti yläkoulun olemassaolon vaakalaudalle. Kunnan talousarviossa todetaankin suoraan, että "yläluokkien kohtalo tulee pohdittavaksi ensi vuosikymmenen alussa". Ennusteen mukaisilla, usein alle kymmenen oppilaan luokkakooilla on pedagogisesti ja taloudellisesti kestämätöntä tarjota lakisääteisesti riittävän monipuolista aineopetusta, joka vaatii useita eri aineiden erikoisopettajia. Tämä mittakaavan ongelma tekee laadukkaan yläkouluopetuksen ylläpidosta tulevaisuudessa äärimmäisen haastavaa, ellei mahdotonta. Markkinasignaali epäluottamuksesta: kaksi kriittistä vuotokohtaa Koulun oppilaspohjaa heikentää kaksi selkeästi tunnistettavaa ja toistuvaa "vuotokohtaa". Nämä eivät ole satunnaista vaihtelua, vaan systemaattisia ilmiöitä, jotka toimivat perheiden antamina markkinasignaaleina ja osoituksina luottamuksen menetyksestä kunnan kykyyn
tarjota kilpailukykyistä palvelua pitkällä aikavälillä. Vuotokohta 1 (Esiopetus → 1. luokka): Tarkasteltaessa siirtymää esiopetuksesta ensimmäiselle luokalle havaitaan toistuva ilmiö, jossa ikäluokka pienenee. Viimeisen 24 vuoden aikana näin on käynyt 13 kertaa. Analyysi kumoaa paikallisen hypoteesin perhepäivähoidossa olevien lasten puuttumisesta tilastoista, sillä kaikki esiopetus on järjestetty keskitetysti. Siten tämä kuilu on suora ja reaaliaikainen mittari lapsiperheiden negatiivisesta nettomaahanmuutosta. Se kertoo kunnan heikosta pitovoimasta juuri siinä kriittisessä vaiheessa, kun perheet tekevät pitkäaikaisia päätöksiä lastensa koulu-uran alkaessa. Vuotokohta 2 (6. → 7. luokka): Toinen, ja vielä merkittävämpi, vuotokohta on systemaattinen oppilaskato siirryttäessä alakoulusta yläkouluun. Keskimäärin 8,9 prosenttia oppilaskohortista poistuu koulusta tässä vaiheessa. Tämä ei tapahdu huonon alakoulun vuoksi – päinvastoin, ikäluokkien koot ovat vakaita luokilla 1-6 – vaan se on perheiden rationaalinen markkinavalinta. Naapurikunta Parkano tarjoaa ja markkinoi aktiivisesti erityispainotuksia (esim. e-urheilu, esittävät taiteet) ja moderneja tiloja, joihin Kihniön kaltainen pieni koulu ei voi resursseillaan vastata. Tämä siirtymä ei ole pakoa huonosta, vaan valinta kohti parempaa ja monipuolisempaa "tuotetta". Se on kihniöläisperheiden epäluottamuslause oman kunnan kyvylle tarjota kilpailukykyistä palvelua yläkouluvaiheessa. Tämä havainto on keskeinen, sillä se osoittaa, että ongelmaa ei ratkaista pelkillä sisäisillä parannuksilla. Kunnan on pakko valita joko suora, resurssi-intensiivinen kilpailu Parkanon kanssa tai kumppanuus. Laadun paradoksi: uupumus vahvuuksien keskellä Kihniön yhtenäiskoulu ei ole epäonnistunut koulu. Sillä on useita mitattavia vahvuuksia, jotka kertovat sitoutuneesta henkilökunnasta ja pienen yhteisön eduista. Oppilaiden tyytyväisyys kouluruokaan on kansallisesti huippuluokkaa (81,6 % pitää ruokaa maukkaana vs. 57 % valtakunnallisesti), ja oppilaat kokevat saavansa tukea koulun aikuisilta (61,5 % kokee voivansa keskustella aikuisen kanssa vs. 46,2 % valtakunnallisesti). Tämän positiivisen kuvan särkee kuitenkin vakava hyvinvointikriisi, joka on merkki järjestelmän ylikuormituksesta. Yläluokkien tilanne on hälyttävä: jopa 32,1 % 8.–9. luokkalaisista kokee koulu-uupumusta. Luku on dramaattisesti korkeampi kuin valtakunnallisesti (20,5 %) ja se on yli kaksinkertaistunut vuoden 2019 tasosta (14,6 %). Tähän yhdistyy huolestuttavan korkea kiusaamisen taso alaluokilla (12,2 % kokee viikoittaista kiusaamista vs. 8,6 %). Koulu on samanaikaisesti paikka suurelle innostukselle ja syvälle ahdingolle. Koulu-uupumus
ei ole yksittäisten oppilaiden ongelma, vaan systeeminen seuraus riittämättömistä tukiresursseista (Säie 2.3), lisääntyneestä akateemisesta kuormasta ja ylikuormittuneesta henkilökunnasta. Kun lähes 40 % yläkoululaisista kokee oppimisvaikeuksia ja tukiresursseja on vähennetty, on selvää, että merkittävä osa oppilaista ei saa tarvitsemaansa tukea. Tämä polarisoitunut tilanne on kestämätön ja vaarantaa sekä oppilaiden että henkilökunnan hyvinvoinnin. Taulukot: Säie 4, aluekehityksen valinnat Hyödyntämätön potentiaali: "Kihniön Järvialueen" lukittu lupaus Taulukko havainnollistaa käyttämätöntä taloudellista mahdollisuutta, jonka realisoinnin estää nykyinen maankäytön suunnittelujärjestelmä. Tunnusluku Teoreettinen potentiaali uusille rakennuspaikoille Vuotuinen aluetaloudellinen kokonaisvaikutus (20 uudella vapaa-ajan asunnolla) Arvio 772 kpl Yli 10 miljoonaa € Identiteettiristiriita: Teollinen tuulivoima vastaan luonnonrauhan brändi Tämä taulukko tiivistää kunnan edessä olevan valinnan kahden toisensa poissulkevan kehityspolun välillä.
Ominaisuus Taloudellinen lupaus Teollinen energiantuotanto (Tuulivoima) "Kihniön Järvialue" -brändi (Luonnonrauha) Vakaat kiinteistöverotulot (satoja tuhansia euroja vuodessa) 3 Yli 10 miljoonan euron vuotuinen aluetaloudellinen vaikutus vapaa-ajan asumisesta ja matkailusta 4 Vaikutus maisemaan Muuttuu teolliseksi maisemaksi (jopa 350 m Säilyy koskemattomana, rauhallisena ja hiljaisena 6 korkeat voimalat) 5 Riski kiinteistöjen arvolle Laaja kansainvälinen tutkimusnäyttö osoittaa riskin jopa yli 20 % arvonlaskusta lähellä suuria Arvo perustuu luonnonrauhaan ja maisemaan, joiden säilyminen tukee tuulipuistoja 7 arvonkehitystä 8 Säie 4: Aluekehityksen valinnat - ristiriidat ja mahdollisuudet Tämä viimeinen osa kokoaa aiemmat analyysit yhteen ja keskittyy niihin korkean tason valintoihin, ristiriitoihin ja hyödyntämättömiin mahdollisuuksiin, jotka määrittelevät Kihniön tulevaisuuden. Kun demografinen ja taloudellinen todellisuus on hyväksytty, kunnan on kohdattava perustavanlaatuiset kysymykset omasta identiteetistään ja tulevaisuuden taloudellisesta perustastaan. Tällä hetkellä kunta ei ainoastaan jätä merkittävintä voimavaraansa käyttämättä, vaan on myös ajautumassa tilanteeseen, jossa kaksi toisensa poissulkevaa kehityspolkua uhkaavat toisiaan. Hyödyntämätön potentiaali: "kihniön järvialueen" lukittu lupaus
Kihniön merkittävin, mutta lähes täysin hyödyntämätön voimavara on sen poikkeuksellisen laadukas ja laaja järviluonto sekä sen tarjoama potentiaali korkeatasoiselle vapaa-ajan asumiselle. Tämä potentiaali ei ole ainoastaan maisemallinen, vaan se on mitattavissa oleva taloudellinen mahdollisuus, joka voisi toimia kunnan elinvoiman uutena, kestävänä moottorina ja suorana vastauksena "naiskadon" aiheuttamaan elinkeinorakenteen vinoumaan. Kuten aiemmin todettiin, kunnalla on teoreettinen potentiaali jopa 772 uudelle rakennuspaikalle, ja tämän potentiaalin realisoinnilla voisi olla yli 10 miljoonan euron vuotuinen aluetaloudellinen vaikutus. Tämä loisi uusia työpaikkoja, lisäisi pysyviä kiinteistöverotuloja ja kasvattaisi paikallisten palveluiden kysyntää. Tämä "Kihniön Järvialue" -toimintamalli tarjoaisi kestävän vaihtoehdon nykyiselle näivettymiskehitykselle. Ongelma on, että tämä valtava potentiaali on tällä hetkellä lukittu. Kuten aiemmin analysoitiin, syynä on kunnan oma vanhentunut ja tehoton maankäytön suunnittelujärjestelmä. Tämä ei ole ainoastaan hallinnollinen ongelma, vaan keskeinen epäonnistuminen. Kunta istuu kultasuonen päällä, mutta sen omat prosessit estävät sen hyödyntämisen. Tämä tekee maankäytön uudistamisesta paitsi teknisen korjauksen, myös ehdottoman edellytyksen mille tahansa uskottavalle elinvoiman parantamiselle. Identiteettiristiriita: Teollinen tuulivoima vastaan luonnonrauhan brändi Maankäytön palapeliin on viime vuosina tullut uusi, merkittävä ja potentiaalisesti ristiriitainen tekijä: teollisen mittakaavan tuulivoima. Kihniöön ja sen lähialueille suunnitellut hankkeet, kuten laaja Myyränkankaan hanke, edustavat täysin uutta mittakaavaa, jossa voimalat voivat yltää jopa 350 metrin kokonaiskorkeuteen. Kyse ei ole yksittäisistä tuulipuistoista, vaan useiden suurten hankkeiden keskittymästä, joka voi muuttaa laajoja alueita yhtenäiseksi teolliseksi maisemaksi. Tämä kehitys luo suoran ristiriidan. Toisaalla on teollisen energiantuotannon logiikka ja sen lupaus merkittävistä ja vakaista kiinteistöverotuloista, jotka voisivat nousta satoihin tuhansiin euroihin vuodessa. Toisaalla ovat "Kihniön Järvialue" -brändin ytimessä olevat arvot: luonnonrauha, koskematon maisema ja hiljaisuus. Nämä kaksi maankäytön muotoa eivät voi rinnakkainelää ilman merkittäviä kompromisseja ja konflikteja. Kunta ei voi samanaikaisesti ja samalla uskottavuudella markkinoida itseään sekä teollisen energiantuotannon keskuksena että luonnonrauhan keitaana. Dilemma on pohjimmiltaan taloudellinen punninta. Vaakakupin toisella puolella on
kiistanalainen, mutta merkittävä riski kiinteistöjen arvon alenemisesta. Vaikka kotimaiset, vanhempiin voimaloihin perustuvat tutkimukset eivät ole löytäneet vaikutusta, laaja kansainvälinen tutkimusnäyttö suuremmista voimaloista osoittaa selvän negatiivisen vaikutuksen: lähellä suuria tuulipuistoja kiinteistöjen arvo voi laskea jopa yli 20 prosenttia. Tämä kansainvälinen näyttö on todennäköisesti relevantimpi arvioitaessa Kihniöön suunniteltujen jättiläisvoimaloiden vaikutuksia. Tämä asettaa kunnan valinnan eteen, joka koskee sen taloudellista identiteettiä. Päätös maksimoida tuulivoiman verotulot voi olla implisiittinen päätös uhrata vapaa-ajan asumisen ja matkailun täysi potentiaali, ja päinvastoin. Tällä hetkellä näyttää siltä, että kunta ei ole tehnyt tätä valintaa tietoisesti, vaan antaa kehityskulkujen edetä rinnakkain ilman selkeää visiota siitä, kumpi tulevaisuuskuva on ensisijainen. Tämän selkeyden puute on itsessään ongelma, joka uhkaa molempien polkujen onnistumista.
Kihniön tulevaisuus – analyysista toimenpiteisiin Osa II: Tienhaara – kaksi tulevaisuutta vuonna 2035 Tämä osa esittelee "Mahdolliset tavoitetilat 2035" -asiakirjan kaksi skenaariota selkeinä vaihtoehtoina. Nämä kaksi polkua – integroituminen osaksi suurempaa kokonaisuutta tai itsenäisenä selviytyminen – eroavat toisistaan perustavanlaatuisesti niin taloudellisesti, demografisesti kuin hallinnollisestikin.1 2.1. Tavoitetila 1: Yhtenäinen Parkano – Osa seudullista kokonaisuutta Tässä mallissa Kihniö on yhdistynyt Parkanon kanssa muodostaen yhtenäisen Parkanon kaupungin.1 Yhdistyminen ei ole merkinnyt Kihniön identiteetin katoamista, vaan sen rooli on määritelty uudelleen selkeällä ja strategisella työnjaolla.1 ● Visio selkeästä työnjaosta: Parkano palvelu- ja logistiikkakeskuksena, "Kihniön Järvialue" laadukkaan asumisen ja vapaa-ajan keitaana. Tavoitetilassa aiempi kilpailuasetelma on muutettu taloudelliseksi symbioosiksi.1 Parkano on vahvistanut asemaansa seudun kiistattomana kaupallisena, logistisena ja hallinnollisena sydämenä.1 Samanaikaisesti Kihniöstä on muodostunut "Kihniön Järvialue", joka on profiloitunut korkealaatuisen asumisen, vapaa-ajan ja luonnonläheisen etätyön keitaaksi.1 Tämä on houkutellut alueelle uusia, ostovoimaisia asukkaita, kuten etätyöntekijöitä ja luonnonrauhaa hakevia perheitä, ja kääntänyt muuttoliikkeen suunnan.1 Uusien asukkaiden ja laadukkaan rakentamisen myötä alueelle on syntynyt täysin uusi paikallinen palvelutalous, joka perustuu matkailu-, hyvinvointi- ja kiinteistönhoitopalveluihin.1 Tämä on tarjonnut asiantuntija- ja palvelualan työpaikkoja, jotka ovat olleet tehokas ja suora vastaus aiempaan demografiseen ongelmaan, "naiskatoon".1 Paikallisdemokratia on turvattu toimivalla aluelautakunnalla, jolla on oma budjetti ja päätösvalta paikallisissa asioissa, kuten maankäytön ohjauksessa, jolla varmistetaan rakentamisen korkea laatu.1 Myös Kihniön koulu- ja päiväkotikeskuksen tulevaisuus on vakaa riittävän lapsimäärän ansiosta, joka koostuu koko Järvialueen sekä entisen Parkanon kunnan pohjoisosien lapsista.1 Järvialueen menestys ruokkii suoraan Parkanon aluekeskuksen kasvua.1 Kehittämisestä syntyvä, vuositasolla yli 10 miljoonan euron aluetaloudellinen vaikutus kanavoituu suoraan parkanolaisille rakennusliikkeille, rautakaupoille ja palveluyrityksille.1 Investointi kunnan yhteen osaan tuottaa näin suoraan työpaikkoja ja verotuloja toiseen osaan, luoden kestävän ja itseään vahvistavan kehityksen kierteen.1
● Taloudellinen symbioosi, turvatut lähipalvelut ja paikallisdemokratian malli (aluelautakunta). Tavoitetilan menestys ei perustu yhden osapuolen sulauttamiseen toiseen, vaan harkittuun ja molempia hyödyttävään taloudelliseen symbioosiin.1 Järvialueen kehittämisestä syntyvä, vuositasolla yli 10 miljoonan euron aluetaloudellinen vaikutus kanavoituu suoraan Parkanon aluekeskuksen yrityksille.1 Parkanolaiset rakennusliikkeet, rautakaupat ja palveluyritykset löytävät Järvialueen rakennushankkeista merkittävimmän yksittäisen kasvun ajurin.1 Investointi kunnan yhteen osaan – elämänlaatuun ja asumiseen – tuottaa näin suoraan työpaikkoja ja verotuloja toiseen osaan, luoden kestävän ja itseään vahvistavan kehityksen kierteen.1 Samalla malli turvaa Kihniön lähipalveluiden tulevaisuuden.1 Erityisesti koulu- ja päiväkotikeskuksen jatkuvuus varmistetaan, kun palveluverkko optimoidaan palvelemaan koko Järvialueen sekä entisen Parkanon kunnan pohjoisosien lapsia.1 Tämä ratkaisee samanaikaisesti kaksi ongelmaa: se tuo Kihniön kouluun sen tarvitseman kriittisen massan ja poistaa välittömän ja kalliin investointipaineen Parkanon varhaiskasvatuksesta, tuottaen useiden miljoonien eurojen säästön.1 Paikallisdemokratia ja Kihniön identiteetti ankkuroidaan toimivaan aluelautakuntamalliin.1 Aluelautakunnalla on oma, yhdistymissopimuksessa turvattu budjetti (alkuvaiheessa vähintään 300 000 €, myöhemmin jopa yli 450 000 €) ja päätösvalta paikallisissa asioissa.1 Sen keskeisin tehtävä on paikallisen maankäytön ohjaus, jolla varmistetaan rakentamisen korkea laatu ja turvataan alueen tärkein pääoma: luonnonrauha ja maiseman arvo.1 Tämä malli ei ole hallinnollinen kompromissi, vaan syvällinen luottamuksen osoitus, joka antaa paikallisille ihmisille aidon vallan ja vastuun omasta lähiympäristöstään.1 2.2. Tavoitetila 2: Itsenäinen Kihniö – Selviytyminen tuulivoiman varassa Tässä mallissa Kihniö on säilyttänyt itsenäisyytensä vuoteen 2035, mutta se on vaatinut äärimmäisiä sopeutustoimia ja ennen kaikkea onnistumista tuulivoimatulojen täysimääräisessä realisoinnissa.1 Ilman näitä tuloja kunta olisi ajautunut kriisikuntamenettelyyn jo vuosikymmenen vaihteessa.1 Tuulivoima on toiminut kunnan ainoana oljenkortena, joka on mahdollistanut itsenäisyyden säilyttämisen.1 ● Visio taloudellisesti vakaasta, mutta demografisesti hauraasta ja kutistuneesta kunnasta.
Vuonna 2035 Kihniö on taloudellisesti vakaa, mutta väestörakenteeltaan erittäin hauras ja kutistunut kunta.1 Tuulivoiman tuomat merkittävät kiinteistöverotulot ovat kääntäneet kunnan talouden syöksykierteen, ja tase on jälleen ylijäämäinen.1 Tämä taloudellinen pelastus on mahdollistanut keskeisten peruspalveluiden, kuten yhtenäiskoulun ja varhaiskasvatuksen, säilyttämisen jäljellä olevalle väestölle.1 Taloudellisesta vakaudesta huolimatta perimmäinen demografinen ongelma ei ole ratkennut, vaan väestökato on jatkunut.1 Kunnan asukasluku on painunut noin 1 278 henkeen, ja ikärakenne on entisestään vinoutunut ja ikääntynyt.1 Alle puolet väestöstä (51 %) on enää työikäisiä, ja lasten ja nuorten (0–15 v.) määrä on pudonnut 113:een, mikä on 50 % vähemmän kuin vuonna 2024.1 Kunta on onnistunut selviytymään taloudellisesti, mutta sen inhimillinen perusta on hauraampi kuin koskaan.1 ● Analyysi tuulivoimatulojen riittävyydestä: 10–15 vuoden lisäaika ennen uutta kriisiä. Tuulivoimatulot ovat pelastaneet kunnan talouden, mutta ne eivät ole ratkaisseet perimmäistä demografista ongelmaa.1 Vuoden 2035 taloudellinen vakaus onkin petollinen.1 Laskelmat osoittavat, että kunnan vuosittainen ylijäämä pienenee jatkuvasti, koska tuulivoimatulot ovat vakio, mutta jatkuva väestökato syö verotuloja.1 Ennusteen mukaan kunnan tilikauden tulos kääntyy uudelleen tappiolliseksi noin vuonna 2036.1 Vuoteen 2040 mennessä hitaasti kerätty taloudellinen puskuri on syöty, ja kuntakonsernin tase on jälleen alijäämäinen.1 Tällöin kunta on jälleen ajautumassa taloudelliseen kriisiin ilman uusia pelastuskeinoja, ja kuntaliitos on ainoa jäljellä oleva vaihtoehto.1 Lopputulema on selvä: tuulivoima on ostanut kunnalle 10–15 vuotta lisäaikaa, mutta se ei yksinään ole riittänyt kääntämään kehityksen suuntaa.1 Itsenäisyyden säilyttäminen on ollut Pyrrhoksen voitto – voitto, joka on saavutettu niin suurilla uhrauksilla, että se on lähes tappion veroinen.1 Kihniön tulevaisuus – tuumasta toimeen Osa III: Strategiset polut tavoitetiloihin Tämä osa kuvaa konkreettiset reitit ja toimenpiteet kumpaankin tavoitetilaan pääsemiseksi, perustuen "Strategia 1" ja "Strategia 2" -asiakirjoihin.
3.1. Toimenpidepolku 1: Tie yhtenäiseen Parkanoon (2025–2035) Tämä polku edellyttää molemmilta kunnilta realismin tunnustamista ja päättäväisiä toimia.1 Kihniön on hyväksyttävä, että itsenäisenä jatkaminen johtaa hallitsemattomaan kriisiin, ja Parkanon on nähtävä yhdistyminen strategisena mahdollisuutena ratkaista omat investointipaineensa ja luoda kestävää kasvua.1 ● Vaiheistettu etenemissuunnitelma: neuvottelut, yhdistymissopimuksen avainkohdat (aluelautakunta, lähipalvelut), hallinnon yhdistäminen ja synergiaetujen realisointi. Vuosi 2025: Päätös ja neuvottelujen käynnistäminen ● ● Kihniön toimet: Kunnan päättävät elimet tunnustavat, että itsenäisenä jatkaminen on tie umpikujaan, ja valtuusto antaa kunnanjohtajalle valtuudet käynnistää viralliset kuntaliitosneuvottelut Parkanon kanssa.1 Parkanon toimet: Parkano tekee vastaavan periaatepäätöksen ja kutsuu Kihniön neuvottelupöytään. Samalla käynnistetään yksityiskohtainen selvitys yhdistymisen tuomista synergiaeduista (arvio n. 2 M€/vuosi) ja valtion yhdistymisavustuksen hakemisen valmistelu (potentiaali 5 M€).1 Vuosi 2026: Yhteisen vision rakentaminen ● ● Kihniön toimet: Neuvotteluissa pidetään ehdottomana kynnyskysymyksenä päätösvaltaisen ja omalla budjetilla varustetun Kihniön Järvialueen aluelautakunnan perustamista, mikä on tae paikallisdemokratian säilymiselle.1 Parkanon toimet: Käynnistetään hallinnollinen harmonisointityö ja otetaan johtoasema seudullisen "Kasvureitti"-liikennepalvelun suunnittelussa. Laaditaan yksityiskohtainen laskelma yhdistyneen kunnan taloudesta.1 Vuosi 2027: Yhdistymissopimuksen hyväksyminen ● Yhdistymissopimus, joka sisältää sitovat kirjaukset aluelautakunnasta, sen budjetista ja investoinneista Järvialueelle, hyväksytään molempien kuntien valtuustoissa. Samalla tehdään päätökset palveluverkon optimoinnista, kuten Pohjois-Parkanon oppilaiden ohjaamisesta Kihniön kouluun lukuvuodesta 2029–30 alkaen.1 Vuosi 2028: Viimeinen valmisteluvuosi ● Kuntien hallinnot valmistelevat toimintojen yhdistämistä, tietojärjestelmien integraatiota ja ensimmäisen yhteisen budjetin laatimista vuodelle 2029.1 Vuosi 2029: Yhdistynyt Parkano – ensimmäinen yhteinen vuosi ● Uusi organisaatio aloittaa toimintansa. Kihniön Järvialueen aluelautakunta käynnistää työnsä vähintään 300 000 euron budjetilla, ja Järvialueen rantaosayleiskaavan
laatiminen aloitetaan virallisesti. Päällekkäinen hallinto puretaan, hankinnat yhdistetään ja synergiaetuja aletaan realisoida. Vesiyhtiöt fuusioidaan ja niiden taseet korjataan yhdistymisavustuksen turvin.1 Vuodet 2030–2035: Vision toteutuminen ja kasvun vakiinnuttaminen ● Hallitut investoinnit "Kihniön Järvialueelle" kiihtyvät, mikä luo yli 10 miljoonan euron vuotuisen piristysruiskeen aluetalouteen. Tämä synnyttää uusia palvelualan työpaikkoja, mikä on suora vastaus "naiskatoon" ja kääntää demografisen kehityksen suunnan. Taloudellinen symbioosi kantaa hedelmää, kun Järvialueen investoinnit näkyvät suoraan Parkanon yritysten tilauskirjoissa ja työllisyydessä. Vuoteen 2035 mennessä tämä määrätietoinen polku on muuttanut kahden erillään näivettyvän kunnan tulevaisuuden yhdeksi, kukoistavaksi ja taloudellisesti kestäväksi kokonaisuudeksi.1 3.2. Toimenpidepolku 2: Tie Pyrrhoksen voittoon (2025–2040) Tämä polku kuvaa Kihniön kunnan mahdollisuutta säilyttää itsenäisyytensä, mutta se on tie, joka vaatii äärimmäisiä uhrauksia ja perustuu yhteen, epävarmaan oljenkorteen: tuulivoimatuloihin.1 Polku on selviytymistaistelu, jossa kunta joutuu turvautumaan kaikkiin mahdollisiin keinoihin välttääkseen välittömän romahduksen.1 ● Vaiheistettu selviytymistaistelu: sopeutusohjelma, veronkorotukset, omaisuuden myynti ja kriisikunnan uhka. Vuodet 2025–2028: Sopeutus ja tekohengitys ● Selviytymistaistelu alkaa välittömillä ja ankarilla toimenpiteillä.1 Vuonna 2025 kunta nostaa tuloveroprosenttinsa 9,4 prosenttiin ja jatkaa jo aloitettua talouden sopeutusohjelmaa.1 ● Nämä toimet eivät kuitenkaan riitä, sillä väestökato jatkuu ja verotulot laskevat.1 Vuoteen 2026 mennessä kunnan tulos on ennusteen mukaan jo yli puoli miljoonaa euroa alijäämäinen, ja vuosikate on niin pieni, etteivät tulot enää riitä kattamaan juoksevia menoja.1 ● Vuosina 2027–2028 kunta on pakotettu turvautumaan omaisuuden myyntiin.1 Se käynnistää tontinmyyntioperaation, joka tuo kassaan kertaluonteisia tuloja.1 Tämä on tekohengitystä, joka ostaa aikaa, mutta ei ratkaise perusongelmaa.1 Myyntituloista huolimatta kunnan talous pysyy syvästi alijäämäisenä, ja kertyneet puskurit hupenevat nopeasti.1 Vuodet 2029–2030: Romahdus ja kriisikunnan kriteerien täyttyminen ● Vuonna 2029 tilanne on niin vakava, etteivät edes optimistisimmat skenaariot, kuten suurten oikeusriitojen voitto ja yli 900 000 euron kertatulot, riitä pelastamaan taloutta.1
Vaikka kertatulot pitäisivät taseen hetkellisesti positiivisena, kunnan operatiivinen toiminta on jo kestämättömällä pohjalla.1 ● Vuonna 2030, ilman uusia kertaluonteisia tuloja, tapahtuu täydellinen romahdus.1 Ennusteen mukaan tilikauden tulos on yli 800 000 euroa alijäämäinen, ja taseen oma pääoma kääntyy negatiiviseksi.1 Tässä vaiheessa tie on tullut loppuun: vuoden 2030 tilinpäätöksen valmistuttua Kihniö täyttää selvästi kriisikuntalain kriteerit, ja itsenäisyyden säilyttäminen on mahdotonta ilman massiivista, ulkopuolista tulonlähdettä.1 ● Tuulivoiman rooli pelastajana ja analyysi talouden kestävyydestä pitkällä aikavälillä. Vuosi 2031 on käännekohta, jolloin kunnan ainoa oljenkorsi, tuulivoima, lunastaa lupauksensa.1 Ensimmäisten suurten tuulipuistojen, kuten Myyränkankaan hankkeen, kiinteistöverotulot alkavat virrata kunnan kassaan, ja vaikutus on välitön ja dramaattinen.1 Yli miljoonan euron vuotuiset tulot saavat aikaan täydellisen U-käännöksen: vuosikate nousee vahvasti positiiviseksi, tilikauden tulos kääntyy ylijäämäiseksi ja taseen oma pääoma palautuu plussalle.1 Tuulivoima pelastaa kunnan itsenäisyyden ja kriisikuntamenettely vältetään viime hetkellä.1 Tuulivoimatulot pelastavat kunnan, joka on juuri selvinnyt taloudellisesta kuolemanlaaksosta.1 Se on pieni ja ikääntynyt kunta, jossa asukasmäärä on painunut alle 1500 hengen, mutta joka on onnistunut säilyttämään peruspalvelurakenteensa, kuten oman yhtenäiskoulun ja varhaiskasvatuksen, jäljellä olevalle pienelle lapsijoukolle.1 Tämä taloudellinen vakaus on kuitenkin petollista ja väliaikaista.1 Analyysi osoittaa, että tuulivoimatulot eivät ratkaise perimmäistä demografista ongelmaa.1 Kunnan vuosittainen ylijäämä alkaa pienentyä välittömästi, koska tuulivoimatulot ovat vakio, mutta jatkuva väestökato syö vääjäämättä kunnan muita verotuloja.1 Ennusteen mukaan kunnan tilikauden tulos kääntyy uudelleen tappiolliseksi noin vuonna 2036.1 Vuoteen 2040 mennessä hitaasti kerätty taloudellinen puskuri on syöty, ja kuntakonsernin tase on jälleen alijäämäinen.1 Tällöin kunta on jälleen ajautumassa taloudelliseen kriisiin ilman uusia pelastuskeinoja, ja kuntaliitos on ainoa jäljellä oleva vaihtoehto.1 Loppupäätelmä on selvä: tuulivoima ostaa kunnalle 10–15 vuotta lisäaikaa, mutta se ei yksinään riitä pelastamaan Kihniötä lopullisesti, mikäli väestökehitys jatkuu nykyisen kaltaisena.1 Osa IV: Suositukset ja välittömät toimenpiteet Tämä osa kokoaa "Suositukset"-asiakirjan konkreettisiksi, eteenpäin katsoviksi ehdotuksiksi. 4.1. Toimeenpanon johtaminen ● Ohjausryhmän ja valmistelutyöryhmien perustaminen.
Analyysin muuttaminen käytännön toimenpiteiksi vaatii selkeän ja tehokkaan johtamisrakenteen.1 Ensimmäinen ja välttämätön askel on perustaa kuntaliitoksen ohjausryhmä, joka kootaan välittömästi molempien kuntien keskeisistä poliittisista ja hallinnollisista johtajista.1 Ohjausryhmän tehtävänä on johtaa ja valvoa koko yhdistymisprosessia strategisella tasolla.1 Ohjausryhmän alaisuuteen suositellaan nimitettäväksi viisi valmistelevaa työryhmää, jotka vastaavat aineistossa esitettyjä viittä osa-aluetta ("säiettä").1 Jokaiselle työryhmälle on nimettävä selkeä vetäjä kuntien johtoryhmätasolta, jotta työskentely on tavoitteellista ja vastuullista.1 Työryhmien tehtäväksi on määriteltävä yksityiskohtaisen toimenpidesuunnitelman, budjetin ja seurantamittareiden laatiminen omalle osa-alueelleen.1 Työryhmien tulee raportoida säännöllisesti edistyksestään ohjausryhmälle, joka varmistaa kokonaisuuden johdonmukaisen etenemisen.1 4.2. Keskeiset linjaukset ● Maankäyttö ja elinvoima: Siirtyminen proaktiiviseen maankäytön ohjaukseen ("Karvian malli"), tuulivoiman sijoittumisen ohjaus ja seudullinen työnjako (Geopark vs. "mökkikuntien helmi"). Ensisijainen ja kiireellisin suositus on, että Kihniön kunnan tulee välittömästi käynnistää laajan ja oikeusvaikutteisen rantayleiskaavan laatiminen kunnan keskeisille, vielä kaavoittamattomille ranta-alueille.1 Tämä on ainoa kestävä tapa ratkaista nykyinen hallinnollinen pullonkaula ja "ranta-asemakaava-ansa", joka estää "Kihniön Järvialueen" yli 10 miljoonan euron vuotuisen taloudellisen potentiaalin hyödyntämisen.1 Siirtymällä naapurikunta Karvian menestyksekkäästi käyttämään proaktiiviseen malliin luodaan investoinneille välttämätön oikeusvarmuus ja ennakoitavuus.1 Tuulivoimaa ei tule kategorisesti kieltää, mutta sen sijoittumista on ohjattava aktiivisesti.1 Laadittavan rantayleiskaavan avulla kunnan tulee määritellä ne alueet, jotka soveltuvat teolliseen energiantuotantoon, ja samalla suojella ne ranta- ja maisema-alueet, jotka ovat elintärkeitä vapaa-ajan asumisen ja matkailun vetovoimalle.1 Lisäksi kunnan tulee aktiivisesti neuvotella tuulivoimayhtiöiden kanssa paikallisen hyödyn jakamisen malleista, kuten yhteisörahastoista tai muista kompensaatiomekanismeista.1 Seudullisella tasolla Parkanon ja Kihniön ei kannata kilpailla samoista asioista, vaan niiden tulisi vahvistaa omia selkeitä profiilejaan.1 Parkanon tulee panostaa asemaansa palvelu- ja logistiikkakeskuksena ja hyödyntää Geopark-brändiä.1 Kihniön tulee markkinoida itseään
aitona ja rauhallisena "mökkikuntien helmenä", joka keskittyy korkealaatuiseen asumiseen ja vapaa-aikaan.1 Tämä selkeä työnjako mahdollistaa tehokkaamman yhteistyön ja yhteisen markkinoinnin, jossa ei myydä kahta erillistä kuntaa, vaan yhtä, monipuolista kokonaisuutta.1 ● Palveluverkko ja liikkuminen: Palveluverkon optimointimallin valmistelu (koulu), seudullisen aineopetuksen yhteistyön käynnistäminen ja "Kasvureitti"liikennepalvelun toteutus. Kestävien lähipalveluiden turvaaminen ja seudullisen saavutettavuuden parantaminen ovat elinvoiman kannalta yhtä tärkeitä kuin maankäytön uudistaminen.1 Siksi on välttämätöntä laatia konkreettiset suunnitelmat palveluverkon ja liikennejärjestelmän modernisoimiseksi.1 Palveluverkon optimointi: Sivistyspalveluiden työryhmän tulee välittömästi valmistella yksityiskohtainen malli palveluverkon optimoimiseksi.1 Aineiston valossa realistisin ja molempia osapuolia hyödyttävin ratkaisu on yhdistelmä, jossa Kihniön yläkouluopetus (luokat 7-9) yhdistetään Parkanon yhtenäiskouluun ja samalla Kihniön laadukkaita ja osin vajaakäytöllä olevia tiloja hyödynnetään ohjaamalla 20–30 lasta Pohjois-Parkanosta Kihniön varhaiskasvatukseen ja alakouluun.[50, 50] Tämä ratkaisee samanaikaisesti kaksi ongelmaa: se tuo Kihniön kouluun sen tarvitseman kriittisen massan ja poistaa välittömän, useiden miljoonien eurojen investointipaineen Parkanosta.[50, 50] Seudullinen aineopetuksen yhteistyö: Aineopetuksen työryhmän tulee laatia konkreettinen ja vaiheistettu suunnitelma seudullisen yhteistyömallin pilotoimiseksi.1 Tämä voi sisältää esimerkiksi teknologiaa hyödyntäviä etä- ja hybridimalleja sekä seudullisen opettajatiimin perustamista, jossa erikoisopettajat ovat kuntien yhteiskäytössä.[50, 50] Tavoitteena on turvata laaja ja laadukas kurssitarjonta kaikille seudun oppilaille ja vastata suoraan "oppilasvuodon" perimmäisiin syihin.[50, 50] "Kasvureitti"-liikennepalvelun toteutus: Liikenteen ja logistiikan työryhmän tulee laatia suunnitelma modernin, kysyntäohjautuvan "Kasvureitti"-liikennepalvelun toteuttamiseksi.1 Palvelu yhdistäisi kaikki kunnan järjestämät kuljetukset (koulukuljetukset, julkinen liikenne) samoihin ajoneuvoihin, mikä nostaisi tehokkuutta ja mahdollistaisi tiheän palvelun.1 Kankaanpään ja Parkanon välillä onnistuneesti toteutettu kutsutaksikokeilu tarjoaa valmiin ja vähäriskisen mallin, jota voidaan laajentaa koko seutukunnan kattavaksi yhteydeksi.[50, 50] Osa V: Työryhmät strategiatyöhön Esillä oleva analyysi Kihniön ja Parkanon nykytilasta ja tulevaisuuden poluista on jäsennelty
kolmen strategisen työryhmän kautta. Aiempi, kuuteen erilliseen osa-alueeseen jaettu malli on tietoisesti tiivistetty, jotta työtä voidaan tehostaa ja yhtenäisiä ratkaisuja löytää.1 Tämän uuden rakenteen tavoitteena on purkaa aiempia siiloja, parantaa tiedonkulkua ja varmistaa, että toisistaan syvällisesti riippuvaiset asiat käsitellään samassa pöydässä yhtenäisenä kokonaisuutena.1 Kukin työryhmä on muodostettu loogiseksi kokonaisuudeksi, jonka tehtävänä on pureutua yhteen kunnan tulevaisuuden kannalta kriittiseen osaalueeseen, analysoida sen haasteet ja mahdollisuudet sekä laatia konkreettisia, dataan perustuvia ratkaisuehdotuksia. Seuraavaksi esitellään kunkin työryhmän tehtävänanto ja pohja-aineisto: 1. Työryhmä A: Elinvoima ja aluekehitys Tämä työryhmä käsittelee kunnan vetovoiman perustaa: maankäyttöä, liikenneratkaisuja ja väestökehitystä.1 Nämä teemat ovat saman kolikon eri puolia, ja niiden yhteinen käsittely varmistaa, että esimerkiksi "Kihniön Järvialueen" tonttitarjonta, sen saavutettavuus ja markkinointi uusille asukkaille muodostavat yhtenäisen strategian.1 2. Työryhmä B: Sivistyspalvelut Tämä työryhmä tarkastelee koko 0–9-luokkien palvelupolkua yhtenä kokonaisuutena.1 Koulun tulevaisuus on kokonaisvaltainen kysymys, jossa resurssien kohdentaminen, pedagogiset ratkaisut ja mahdolliset kumppanuudet on suunniteltava johdonmukaisesti alusta loppuun.1 3. Työryhmä C: Talous ja hallinto Tämä työryhmä toimii itsenäisenä, kokoavana ja arvioivana yksikkönä.1 Sen keskeinen tehtävä on arvioida Elinvoima- ja Sivistyspalvelut-työryhmien tekemien ehdotusten taloudellista kestävyyttä ja laskea niiden pohjalta kokonaismalli yhdistyneen kunnan taloudelle ja hallinnolle.1 Työryhmä A: Elinvoima ja aluekehitys Elinvoiman ja aluekehityksen pohja-aineisto Tämä asiakirja on laadittu "Elinvoima ja aluekehitys" -työryhmän työn pohja-aineistoksi. Se yhdistää osiot 1: Maankäyttö, 4: Logistiikka, 5: Elinvoima ja väestö yhdeksi kokonaisuudeksi. 1 Perusteluna on, että maankäytön suunnittelu, liikenneratkaisut sekä väestökehitykseen ja brändäykseen liittyvät toimet ovat erottamattomasti sidoksissa toisiinsa. 1 Niiden käsittely yhdessä varmistaa, että esimerkiksi "Kihniön Järvialueen" tonttitarjonta, sen saavutettavuus ja markkinointi uusille asukkaille muodostavat yhtenäisen ja toimivan kokonaisuuden. 1
Osa 1: Diagnoosi – elinvoiman systeeminen kriisi Alueen kehitystä jarruttaa useiden toisiinsa kytkeytyvien haasteiden vyyhti. Kriisin ytimessä on väestönkehitys, jota liikenteellinen eristäytyminen ja tehottomuus maankäytössä pahentavat. 1 Demografinen kierre ja "naiskato" Kihniön väestökato on ollut nopeaa, ja sen ytimessä on nuorten, perheenperustamisikäisten naisten valikoiva poismuutto. 1 Työikäisessä väestössä on vain 81 naista jokaista 100 miestä kohden, mikä on suora seuraus kunnan staattisesta ja miesvaltaisesta elinkeinorakenteesta, joka ei tarjoa riittävästi palvelualan työpaikkoja. 1 Tämä on romahduttanut syntyvyyden ja kiihdyttää lapsiperheiden poismuuttoa, mikä näkyy "oppilasvuotona" kahdessa kriittisessä vaiheessa: siirryttäessä esiopetuksesta kouluun ja alakoulusta yläkouluun. 1 Liikenteellinen eristäytyminen elinvoiman jarruna Nykyinen joukkoliikenne on harvaa ja koordinoimatonta, mikä tekee omasta autosta lähes välttämättömyyden. 1 Tämä liikenteellinen eristäytyminen rajoittaa työssäkäyntialuetta, vaikeuttaa pääsyä palveluihin ja on osaltaan syy nuorten aikuisten ja lapsiperheiden poismuuttoon. 1 Parkanon rautatieasema, seudun portti muuhun Suomeen, on tällä hetkellä alihyödynnetty potentiaaliinsa nähden. 1 Maankäytön hallinnollinen pullonkaula Kihniön merkittävimmän taloudellisen potentiaalin hyödyntämistä estää vanhentunut maankäytön suunnittelujärjestelmä. 1 Maanomistajavetoiset ranta-asemakaavaprosessit ovat hitaita, kalliita ja epävarmoja, mikä toimii tehokkaana jarruna investoinneille. 1 Kunnan turvautuminen tapauskohtaisiin poikkeamislupiin on johtanut ennakoimattomaan ja oikeudellisesti arveluttavaan päätöksentekoon, joka heikentää luottamusta. 1 Osa 2: Mahdollisuudet – elinvoiman kolme ankkuria Haasteista huolimatta alueella on kolme vahvaa, toisiaan tukevaa mahdollisuutta, jotka voivat kääntää kehityksen suunnan. 1 Ankkuri 1: Hyödyntämätön maaomaisuus – "Kihniön järvialueen" taloudellinen potentiaali Vastoin yleistä käsitystä Kihniön rannat eivät ole täyteen rakennettuja. 1 Paikkatietoanalyysit paljastavat potentiaalin jopa yli 700 uudelle, laadukkaalle vapaa-ajan asunnon rakennuspaikalle. 1 Tämän potentiaalin realisointi toisi alueen talouteen yli 10 miljoonan euron vuotuisen piristysruiskeen, mikä on Kihniön merkittävin yksittäinen taloudellinen voimavara. 1 Ankkuri 2: Uudet asukasvirrat – monipaikkaisuuden ja paluumuuton vallankumous Etätyön yleistyminen, jota Kihniön kattava valokuituverkko tukee, on muuttanut vapaa-ajan asunnot ympärivuotisiksi kakkoskodeiksi. 1 Samaan aikaan tilastot osoittavat selvää
muuttovoittoa eläkeikää lähestyvissä ikäluokissa (55–64-vuotiaat). 1 Tämä "paluumuuttajien" ja monipaikkaisten etätyöntekijöiden joukko on seudun elinvoiman tärkein kohderyhmä. 1 Ankkuri 3: Alihyödynnetty logistiikka – Parkanon asema ja "Kasvureitti" Ratkaisu liikenteelliseen eristyneisyyteen on moderni, kysyntäohjautuva "Kasvureitti"palvelumalli. 1 Se yhdistäisi Virrat, Kihniön, Parkanon aseman ja Kankaanpään, palvellen samalla kertaa työmatkalaisia, opiskelijoita ja vapaa-ajan matkustajia. 1 Malli yhdistäisi kaikki kunnan järjestämät kuljetukset (koulu- ja julkinen liikenne) samoihin ajoneuvoihin, mikä nostaisi tehokkuutta ja mahdollistaisi tiheän palvelun. 1 Konseptin toimivuutta tukee Kankaanpään ja Parkanon välillä onnistuneesti toteutettu kutsutaksikokeilu. 1 Osa 3: Ratkaisumalli – integroitu toimenpideohjelma Elinvoiman kääntäminen vaatii integroidun mallin, jossa maankäyttö, liikenne ja brändäys nivotaan yhteen. 1 Vaihe 1: Vapautetaan potentiaali – maankäytön ohjaus kunnan käsiin Ratkaisu maankäytön pullonkaulaan on siirtyminen reaktiivisesta portinvartijasta proaktiiviseksi markkinoiden mahdollistajaksi. 1 Keskeisin työkalu on naapurikunta Karvian menestyksekkäästi käyttämä malli: laajan, kunnan johtaman rantayleiskaavan käynnistäminen. 1 Se luo investoinneille oikeusvarmuutta ja ennakoitavuutta ja voi toimia suoraan rakennusluvan myöntämisen perusteena. 1 Vaihe 2: Rakennetaan yhteydet – "Kasvureitti" käytäntöön Toimivat yhteydet ovat elinehto "Kihniön Järvialueen" kehittämiselle. 1 "Kasvureitti"-palvelu on toteutettava hyödyntäen Kihniön todistettua osaamista kuljetuslogistiikassa, joka on jopa 81 % tehokkaampi kuin Parkanon vastaava malli. 1 Tämä asiantuntemus on arvokas resurssi uuden seudullisen palvelun suunnittelussa. 1 Vaihe 3: Luodaan yhteinen tarina – työnjako ja brändi Yhteistyön ytimessä on selkeä työnjako: Parkano vahvistaa asemaansa seudun kaupallisena ja logistisena keskuksena, ja Kihniö profiloituu korkealaatuisen asumisen, vapaa-ajan ja luonnonläheisen etätyön keitaaksi ("Kihniön Järvialue"). 1 Tämä antaa pohjan yhteiselle markkinoinnille, jossa ei myydä kahta erillistä kuntaa, vaan yhtä, monipuolista kokonaisuutta. 1 Erityiskysymys: Tuulivoiman ja maisema-arvojen yhteensovittaminen Maankäytön suunnittelussa on ratkaistava teollisen mittakaavan tuulivoiman ja "Kihniön Järvialue" -brändin välinen ristiriita. 1 Uuden sukupolven, jopa 350 metriä korkeat voimalat uhkaavat luonnonrauhaa ja maisema-arvoja, jotka ovat brändin ytimessä. 1 Kansainvälinen tutkimusnäyttö osoittaa myös riskin kiinteistöjen arvon laskulle suurten tuulipuistojen läheisyydessä, mikä on otettava vakavasti. 1
Osa 4: Johtopäätökset ja kysymykset työryhmälle Johtopäätös: Seudun elinvoimahaaste on systeeminen. Sen ratkaiseminen vaatii integroidun lähestymistavan, joka yhdistää proaktiivisen maankäytön, modernit liikenneratkaisut ja kohdennetun väestön houkuttelun selkeän strategisen työnjaon pohjalta. 1 Suositus: Työryhmän tulee laatia konkreettinen, vaiheistettu suunnitelma integroidun mallin toteuttamiseksi. Suunnitelman tulee kattaa rantayleiskaavan käynnistäminen, "Kasvureitti"- palvelun toteutus sekä yhteisen brändin ja markkinointitoimenpiteiden kehittäminen. 1 Kysymykset työryhmän käsiteltäväksi: 1. Diagnoosi ja strateginen malli: Yhdyttekö analyysiin, että seudun elinvoiman haasteet ovat toisiinsa kytkeytyneitä ja vaativat integroidun ratkaisumallin, joka perustuu esitettyyn työnjakoon ("Kihniön Järvialue" & "Parkanon keskus")? 1 2. Maankäytön käynnistäminen: Mitkä ovat konkreettiset ensimmäiset askeleet laajan, kunnan johtaman rantayleiskaavaprosessin ("Karvian malli") käynnistämiseksi "Kihniön Järvialueen" potentiaalin vapauttamiseksi ja mitä resursseja tämä vaatii? 1 3. "Kasvureitin" toteutus: Miten "Kasvureitti"-palvelu tulisi hallinnoida, rahoittaa ja teknisesti toteuttaa? Miten Kankaanpään onnistunutta mallia ja Kihniön logistiikkaosaamista hyödynnetään käyttöönotossa? 1 4. Yhteinen brändi ja markkinointi: Miten "Parkano – Palvelut ja Logistiikka" & "Kihniö Järvialue – Asuminen ja Vapaa-aika" -työnjako konkretisoidaan yhteiseksi brändiksi ja markkinointiviestinnäksi eri kohderyhmille (uudet asukkaat, etätyöntekijät, paluumuuttajat)? 1 5. Kannustimet ja palvelupolut: Mitä konkreettisia kannustinpaketteja (esim. tontit, muuttoavustus) ja palvelupolkuja tulisi luoda uusien asukkaiden houkuttelemiseksi ja vapaa-ajan asukkaiden muuttamiseksi vakituisiksi asukkaiksi? 1 6. Strategiset reunaehdot (Tuulivoima): Miten ja millä kriteereillä määritellään ne alueet ("No-Go Zones"), jotka suojellaan teolliselta tuulivoimarakentamiselta Järvialue-brändin ja maisema-arvojen turvaamiseksi? 1
Työryhmä B: Sivistyspalvelut Sivistyspalveluiden pohja-aineisto Tämä asiakirja on laadittu "Sivistyspalvelut"-työryhmän työn pohja-aineistoksi. Se yhdistää osiot 2: Varhaiskasvatus, esiopetus ja peruskoulu, sekä 3: Aineopetuksen uudet menetelmät yhdeksi kokonaisuudeksi.1 Perusteluna on, että koulun tulevaisuus on yksi, kokonaisvaltainen kysymys.1 On epäloogista käsitellä alakoulun ja yläkoulun kohtaloita erillään, sillä ne ovat täysin riippuvaisia toisistaan.1 Yhdistämällä nämä työryhmät varmistetaan, että koko 0–9-luokkien palvelupolkua tarkastellaan yhtenä kokonaisuutena, jossa resurssien kohdentaminen, pedagogiset ratkaisut ja mahdolliset kumppanuudet Parkanon kanssa voidaan suunnitella johdonmukaisesti.1 Osa 1: Diagnoosi – sivistyspalveluiden systeeminen kriisi Kihniön yhtenäiskoulu on paikka, jossa kunnan laajempi systeeminen kriisi tiivistyy ja tulee näkyväksi.1 Koulun haasteet eivät ole irrallisia, vaan ne ovat suoria heijastuksia demografisesta romahduksesta ja taloudellisesta ahdingosta.1 Demografinen tsunami ja oppilaspohjan romahdus Koulun tulevaisuuden karuin mittari on oppilasennuste. Se osoittaa, että koulun kokonaisoppilasmäärä on romahtamassa nykyisestä 165 oppilaasta alle 80 oppilaan tasolle vuoteen 2035 mennessä – yli 50 prosentin vähennys.1 Lasku etenee koulun läpi "demografisena aaltona", joka uhkaa suoraan yläkoulun olemassaoloa.1 Vuoden 2027 jälkeen yläkoulun luokkakoot putoavat usein alle kymmeneen oppilaaseen, jolloin on pedagogisesti ja taloudellisesti kestämätöntä tarjota lakisääteisesti riittävän monipuolista aineopetusta.1 Korkeiden kustannusten ja resurssipulan paradoksi Vaikka Kihniön perusopetuksen kustannukset oppilasta kohden ovat poikkeuksellisen korkeat (13 138–14 250 €), tämä ei näy ylenpalttisina resursseina luokissa.1 Päinvastoin, kunta on joutunut vähentämään koulunkäynninohjaajien määrää ja saa valtakunnallisessa vertailussa nolla pistettä opettaja- ja psykologiresursseista.1 Paradoksi selittyy mittakaavalla: täysimittaisen yläkoulun ylläpito vaatii tietyn kiinteän määrän erikoistuneita aineenopettajia ja tiloja riippumatta oppilasmäärästä.1 Kun oppilasmäärä laskee, nämä kiinteät kustannukset jakautuvat yhä pienemmälle joukolle.1 Markkinasignaali epäluottamuksesta: "Oppilasvuoto" ja Parkanon imu Perheiden luottamuksen menetyksestä kertoo systemaattinen "oppilasvuoto" kahdessa kriittisessä vaiheessa: siirryttäessä esiopetuksesta kouluun ja alakoulusta yläkouluun.1 Erityisesti 6. ja 7. luokan välinen, keskimäärin 8,9 % suuruinen oppilaskato on perheiden rationaalinen markkinavalinta.1 Parkanon yhtenäiskoulu ja lukio tarjoavat ja markkinoivat
aktiivisesti erityispainotuksia (esim. e-urheilu, esittävät taiteet, jääkiekko) ja laajempia valinnaisainekokonaisuuksia, joihin Kihniön kaltainen pieni koulu ei voi resursseillaan vastata.1 Laadun paradoksi ja hyvinvointikriisi Kihniön yhtenäiskoulu ei ole epäonnistunut koulu. Sillä on mitattavia vahvuuksia, kuten kansallisesti huippuluokan kouluruoka ja oppilaiden kokema vahva aikuisten tuki.1 Tämän positiivisen kuvan särkee kuitenkin vakava hyvinvointikriisi.1 Jopa 32,1 % 8.-9. luokkalaisista kokee koulu-uupumusta, mikä on dramaattisesti korkeampi luku kuin valtakunnallisesti (20,5 %).1 Tämä on systeeminen seuraus riittämättömistä tukiresursseista ja ylikuormittuneesta henkilökunnasta.1 Lisäksi pienen opettajakunnan osaaminen on haavoittuvaista; yhden avainopettajan lähtö voi aiheuttaa välittömän kriisin opetuksen järjestämisessä.1 Osa 2: Ratkaisumallit – kohti seudullista ja kestävää sivistyspolkua Aineisto esittää useita toisiinsa kytkeytyviä polkuja ja ratkaisumalleja, joilla sivistyspalveluiden kriisiin voidaan vastata.1 Strategiset polut koulun tulevaisuudelle Asiakirja "Yhtenäiskoulu, Kihniön sydän" esittää kolme polkua:1 1. Ennakoiva linnoittautuminen: Puolustava malli, joka pyrkii parantamaan nykyisen 0-9luokkien yhtenäiskoulun laatua, mutta ei ratkaise perimmäisiä demografisia ja taloudellisia ongelmia. 2. Uudelleenmäärittely ja houkuttelu: Korkean riskin malli, joka pyrkii kääntämään muuttoliikkeen profiloimalla koulun ainutlaatuiseksi vetovoimatekijäksi. Vaatii merkittäviä ennakoinvestointeja. 3. Konsolidointi ja kumppanuus: Realistinen malli, jossa hyväksytään, ettei täysimittaisen yhtenäiskoulun ylläpito ole kestävää. Solmitaan kumppanuus Parkanon kanssa yläluokkien (7-9) opetuksesta ja keskitetään kaikki resurssit "maailmanluokan" 0-6-luokkien peruskoulun luomiseen Kihniöön. Työkalut kumppanuuden toteuttamiseen: Teknologia ja yhteistyö Ainoa kestävä tapa turvata laadukkaiden opetuspalvelujen jatkuvuus on tiivis, rakenteellinen ja teknologiaa hyödyntävä yhteistyö.1 ● Uudet pedagogiset menetelmät: Teknologia mahdollistaa opetuksen järjestämisen kuntarajojen yli. Malleja ovat esimerkiksi etä- ja hybridiopetus, monimuoto-opetus (Blended Learning) ja käänteinen oppiminen (Flipped Classroom).1 ● Henkilöstön yhteiskäyttö: Voidaan perustaa seudullinen opettajatiimi, jossa erikoisopettajat (esim. harvinainen kieli, musiikki) tai erityisopettajat ja opinto-ohjaajat ovat kuntien yhteiskäytössä.1 ● "Verkostokoulu"-malli: Parkanon vahva yläkoulu ja lukio voivat toimia koko seutukunnan pedagogisena resurssikeskuksena. Kihniön oppilaat voisivat osallistua intensiivijaksoihin Parkanossa aineissa, jotka vaativat erityistiloja (esim. laboratoriot), tai tietyt erikoistuneemmat kurssit ja valinnaisaineet voitaisiin keskittää Parkanoon.1
Palveluverkon optimointi ja synergiaedut Kuntaliitos tarjoaa mahdollisuuden ratkaista kahden kunnan ongelmat samanaikaisesti. Parkanolla on akuutti pula varhaiskasvatuksen tiloista ja paine kalliiseen uudisinvestointiin, kun taas Kihniöllä on laskevan oppilasmäärän vuoksi vajaakäytöllä olevat, laadukkaat tilat.1 Ohjaamalla 20–30 lasta Pohjois-Parkanosta Kihniön varhaiskasvatukseen ja alakouluun ratkaistaan molemmat ongelmat.1 Tämä tuo Kihniön kouluun sen tarvitseman kriittisen massan ja poistaa välittömän investointipaineen Parkanosta, tuottaen useiden miljoonien eurojen säästön.1 Osa 3: Johtopäätökset ja kysymykset työryhmälle Johtopäätös: Nykyinen malli, jossa kaksi pientä kuntaa ylläpitää erillisiä ja päällekkäisiä sivistyspalveluiden rakenteita, on ajautumassa sekä taloudellisesti että pedagogisesti kestämättömään tilaan.1 Oppilaspohjan romahdus, perheiden luottamuksen menetys ja hyvinvointikriisi vaativat perustavanlaatuisia rakenteellisia uudistuksia.1 Ainoa kestävä polku eteenpäin on tiivis, rakenteellinen ja teknologiaa hyödyntävä yhteistyö.1 Suositus: Työryhmän tulee arvioida esitettyjä polkuja ja laatia konkreettinen, vaiheistettu suunnitelma seudullisen yhteistyömallin luomiseksi.1 Erityistä huomiota tulee kiinnittää konsolidoinnin (Polku 3) ja palveluverkon optimoinnin yhdistelmään, joka näyttäytyy aineiston valossa realistisimpana ja molempia osapuolia hyödyttävimpänä ratkaisuna.1 Kysymykset työryhmän käsiteltäväksi: 1. Diagnoosin vahvistaminen: Yhdyttekö analyysiin, että nykyisen 0-9-luokkien yhtenäiskoulumallin jatkaminen on pitkällä aikavälillä kestämätöntä sekä taloudellisesti että pedagogisesti? 1 2. Strateginen polku: Mikä esitetyistä kolmesta polusta (Linnoittautuminen, Uudelleenmäärittely, Konsolidointi ja kumppanuus) on työryhmän näkemyksen mukaan realistisin ja tavoiteltavin? 1 3. Palveluverkon optimointi: Miten oppilasvirtojen uudelleenohjaus Pohjois-Parkanon ja Kihniön välillä tulisi käytännössä toteuttaa, jotta ratkaistaan Parkanon tilapula ja Kihniön oppilaspula? 1 4. Pedagogiset mallit ja pilotointi: Mitkä esitetyistä uusista opetusmenetelmistä (esim. etäja hybridiopetus) soveltuisivat parhaiten kuntien väliseen yhteistyöhön, ja missä aineissa pilotointi tulisi aloittaa? 1 5. Osaamisen johtaminen: Miten seudullinen, yhteiskäytössä oleva opettajatiimi tulisi organisoida, johtaa ja kouluttaa, jotta vältetään opettajien uupuminen ja turvataan laadukas opetus? 1 6. Hyvinvointikriisin ratkaiseminen: Mitä välittömiä toimenpiteitä tarvitaan kouluuupumuksen ja kiusaamisen vähentämiseksi, ja miten yhteistyö Parkanon ja hyvinvointialueen kanssa voi parantaa tukipalveluiden saatavuutta? 1
7. Lähipalvelulupauksen sisältö: Jos kumppanuusmalliin päädytään, miten määrittelemme "lähipalvelun" tulevaisuudessa (esim. mitkä luokka-asteet säilyvät Kihniössä) ja miten se kirjataan sitovasti yhdistymissopimukseen? 1
Työryhmä C: Talous ja hallinto Talouden ja hallinnon pohja-aineisto Tämä asiakirja on laadittu "Talous ja hallinto" -työryhmän työn pohja-aineistoksi. Aiemmasta kuuden työryhmän mallista poiketen tämän työryhmän rooli on itsenäinen, kokoava ja arvioiva.[50, 50] Sen keskeinen tehtävä on arvioida Elinvoima- (A) ja Sivistyspalveluttyöryhmien (B) tekemien ehdotusten taloudellista kestävyyttä ja laskea niiden pohjalta kokonaismalli yhdistyneen kunnan taloudelle.[50, 50] Lisäksi tälle työryhmälle kuuluu hallinnollisten ja juridisten rakenteiden valmistelu.[50, 50] Osa 1: Diagnoosi – taloudellinen kestävyysvaje ja hallinnollinen tehottomuus Nykyinen kahden erillisen kunnan malli on ajautumassa taloudelliseen umpikujaan. Haasteet eivät ole suhdanneluontoisia, vaan rakenteellisia ja vaativat perustavanlaatuisia muutoksia.1 Kihniön taloudellinen polku: Kohti kriisikuntaa Aineisto osoittaa, että ilman radikaaleja toimenpiteitä Kihniön kunnan talous on vääjäämättömällä polulla kohti kriisikuntamenettelyä vuoden 2030 tienoilla.[50, 50] Tämä ei ole mielipide, vaan seuraus demografisesta romahduksesta, joka heikentää veropohjaa samalla kun ikääntyvä väestö kasvattaa palvelutarvetta.[50, 50] Palveluiden kustannuspommi: Mittakaavan kirous Molemmissa kunnissa, mutta erityisesti Kihniössä, ylläpidetään palvelurakenteita, jotka on suunniteltu suuremmalle väestöpohjalle. Tämä johtaa korkeiden kustannusten ja resurssipulan paradoksiin.[50, 50] ● Esimerkki: Sivistyspalvelut: Kihniön perusopetuksen kustannukset oppilasta kohden (13 138–14 250 €) ovat poikkeuksellisen korkeat.[50, 50] Tästä huolimatta koulu kärsii resurssipulasta (esim. ohjaajat, psykologit).[50, 50] Syy on rakenteellinen: täysimittaisen yläkoulun kiinteät kustannukset (erikoistuneet aineenopettajat, tilat) jakautuvat romahtavalle oppilasmäärälle, mikä tekee mallista kestämättömän.[50, 50] Hallinnollinen siiloutuminen ja tehottomuus Kahden erillisen hallinnon ylläpito luo päällekkäisyyksiä ja estää synergiaetujen hyödyntämisen.1 ● Esimerkki: Logistiikka: Kihniön koulukuljetusmalli on todistetusti jopa 81 % tehokkaampi kuin Parkanon vastaava.[50, 50] Yhdistämällä hallinto ja kilpailuttamalla palvelut yhtenä kokonaisuutena voidaan saavuttaa merkittäviä säästöjä ja samalla parantaa palvelutasoa
● ("Kasvureitti"-malli).[50, 50] Esimerkki: Maankäyttö: Kihniön reaktiivinen ja raskas maankäytön suunnittelumalli on hallinnollinen pullonkaula, joka estää kunnan merkittävimmän taloudellisen potentiaalin hyödyntämisen.[50, 50] Osa 2: Taloudelliset mahdollisuudet – synergiaedut ja uudet tulonlähteet Yhdistyminen ei ole vain säästötoimenpide, vaan se avaa merkittäviä taloudellisia mahdollisuuksia, jotka ovat yksittäisten kuntien saavuttamattomissa. Tämän työryhmän tehtävä on kvantifioida nämä mahdollisuudet.1 Elinvoimainvestointien tuotto (arvio Työryhmä A:n esityksistä) ● ● "Kihniön Järvialue": Maankäytön hallinnollisen pullonkaulan purkaminen ja siirtyminen proaktiiviseen kaavoitukseen ("Karvian malli") voi vapauttaa potentiaalin jopa 700 uudelle rakennuspaikalle.[50, 50] Tämän on arvioitu tuovan alueen talouteen yli 10 miljoonan euron vuotuisen piristysruiskeen rakennusinvestointien ja lisääntyneen kulutuksen kautta.[50, 50] Uusiutuva energia: Teollisen mittakaavan tuulivoima lupaa merkittäviä kiinteistöverotuloja, jotka voivat vahvistaa uuden kunnan tulopohjaa.[50, 50] Tämä on kuitenkin tasapainotettava "Järvialue"-brändiin ja kiinteistöjen arvoon kohdistuvien riskien kanssa.[50, 50] Palveluverkon optimoinnin synergiaedut (arvio Työryhmä B:n esityksistä) ● ● Sivistyspalvelut: Parkanolla on akuutti pula varhaiskasvatuksen tiloista ja paine kalliiseen uudisinvestointiin. Kihniöllä on vajaakäytöllä olevat, laadukkaat tilat.[50, 50] Ohjaamalla osa Pohjois-Parkanon lapsista Kihniön palveluihin vältetään Parkanon investointipaine, mikä tuottaa välittömän, useiden miljoonien eurojen säästön yhdistyneen kunnan taseeseen.[50, 50] Logistiikka: Yhdistämällä kaikki kunnan järjestämät kuljetukset (koulu- ja julkinen liikenne) yhdeksi kysyntäohjautuvaksi "Kasvureitti"-palveluksi voidaan saavuttaa merkittäviä kustannussäästöjä ja samalla parantaa palvelutasoa dramaattisesti.[50, 50] Osa 3: Hallinnollinen uudelleenjärjestely – kohti yhtenäistä palvelukonetta Taloudellisten hyötyjen realisointi edellyttää uuden, yhtenäisen ja tehokkaan hallintomallin
luomista. Tämän työryhmän tehtävä on valmistella sen juridiset ja hallinnolliset rakenteet.1 Yhdistymissopimuksen hallinnollinen ydin Yhdistymissopimukseen on kirjattava selkeät periaatteet uuden kunnan hallinnolle. Keskeisiä ratkaistavia asioita ovat:1 ● Hallintomalli: Miten uusi kunta organisoidaan? Perustuuko se perinteiseen lautakuntamalliin vai modernimpaan prosessiorganisaatioon? Miten varmistetaan sekä tehokkuus että demokraattinen ohjaus? ● Lähipalveluiden turvaaminen: Miten "lähipalvelulupaus" (esim. 0-6-luokkien koulu Kihniössä) kirjataan juridisesti sitovalla tavalla yhdistymissopimukseen?[50, 50] ● Henkilöstön asema: Mitkä ovat periaatteet kahden kunnan henkilöstön yhdistämisessä? Miten varmistetaan reilu kohtelu, vältetään päällekkäisyydet ja hyödynnetään molempien organisaatioiden osaaminen? ● Yhtiöiden ja liikelaitosten rooli: Miten kunnan omistamat yhtiöt (esim. Kehitys-Parkki Oy, vesilaitokset) integroidaan osaksi uutta kuntakonsernia?[50, 50] Osa 4: Johtopäätökset ja kysymykset työryhmälle Johtopäätös: Nykytila on taloudellisesti kestämätön. Yhdistyminen tarjoaa ainoan realistisen polun sekä Kihniön kriisikehityksen katkaisemiseksi että Parkanon investointipaineiden hallitsemiseksi.[50, 50] Yhdistyminen mahdollistaa merkittävät, kvantifioitavissa olevat synergiaedut ja avaa uusia tulonlähteitä.1 Suositus: Työryhmän tulee laatia kaksi keskeistä asiakirjaa: 1) Yksityiskohtainen talousmalli, joka laskee yhdistymisen nettohyödyt ja luo pohjan uuden kunnan talousarviolle. 2) Luonnos yhdistymissopimuksen hallintoa ja juridisia rakenteita koskeviksi luvuiksi.1 Kysymykset työryhmän käsiteltäväksi: 1. Talousmallin lähtökohdat: Yhdyttekö diagnoosiin Kihniön talouden polusta ja tunnistettuihin, miljoonaluokan synergiaetuihin sivistyspalveluissa ja maankäytössä? Mitä muita merkittäviä säästö- tai tulomahdollisuuksia yhdistyminen tarjoaa?1 2. Investointien kannattavuus: Mikä on "Kihniön Järvialue" -investoinnin (rantayleiskaava) ja "Kasvureitti"-palvelun tarkka kustannus-hyötyanalyysi? Miten nämä investoinnit rahoitetaan ja mikä on niiden takaisinmaksuaika?1 3. Veroprosentti ja velkaantuminen: Mikä on realistinen tavoite uuden kunnan tuloveroprosentille ja velkaantumisen tasolle? Miten yhdistyminen vaikuttaa kunnan kykyyn selviytyä tulevista TE-maksuosuuksista?1 4. Hallintomalli: Mikä on tehokkain ja tarkoituksenmukaisin hallintomalli uudelle kunnalle?
Miten varmistetaan, että hallinto on kevyt, mutta lähipalveluiden ääni kuuluu päätöksenteossa?1 5. Henkilöstön yhdistäminen: Miten laaditaan henkilöstöä osallistava ja oikeudenmukainen suunnitelma organisaatioiden yhdistämiseksi? Miten tunnistetaan avainosaaminen ja varmistetaan sen säilyminen?1 6. Riskienhallinta: Mitkä ovat yhdistymisen suurimmat taloudelliset ja hallinnolliset riskit (esim. muutosvastarinta, arvioitua pienemmät säästöt, piilokustannukset) ja miten ne voidaan ennaltaehkäistä?1 Liitteet: Työryhmien pohja-aineistot Viitattu aineistoissa: Nykytila-analyysi (erityisesti Säie 3: Palvelurakenteen kestävyys), Työryhmä 2 (Varhaiskasvatus, esiopetus ja peruskoulu), Työryhmä 3 (Aineopetuksen uudet menetelmät). Liite 1: Yhtenäiskoulu, Kihniön sydän: tulevaisuuden suuntaviivat Kihniön kaltaiselle pienelle maaseutukunnalle koulu on yhteisöllisyyden elävä keskus, kunnan elinvoiman näkyvin symboli ja kriittinen tekijä perheiden houkuttelussa ja pitämisessä1. Tämän selvityksen tavoitteena on varmistaa elinvoimainen tulevaisuus sekä koululle että koko kunnalle esittämällä selkeän diagnoosin haasteista ja tarjoamalla kolme erillistä, perusteltua polkua tulevaisuuteen2. Osa 1: Vääjäämätön toimintaympäristö: kunta demografisella ja taloudellisella keikahduspisteellä Koulun ongelmat ovat oireita syvemmästä, koko kuntaa koskevasta rakenteellisesta kriisistä3. Tämä kriisi on ymmärrettävä, ennen kuin koulukohtaisia ratkaisuja voidaan arvioida4. Hupeneva perusta: syväanalyysi Kihniön demografisesta romahduksesta
Koulun haasteiden perimmäinen syy on kunnan demografisen perustan mureneminen5. Kyse ei ole tilapäisestä notkahduksesta, vaan vuosikymmeniä jatkuneesta kehityksestä, joka on nyt saavuttanut kriittisen pisteen6. ● Pitkän aikavälin väestökato: Vuonna 1991 Kihniössä asui 2 867 ihmistä; vuoteen 2024 mennessä väkiluku oli pudonnut 1 699:ään, mikä tarkoittaa yli 40 prosentin laskua7. Pelkästään vuosina 2020–2024 väestö väheni 7,5 prosentilla8. ● "Naiskato" kriisin ytimessä: Hedelmällisimmässä iässä (18–35-vuotiaat) olevien naisten määrä on romahtanut 64 prosentilla vuodesta 2000, jolloin heitä oli 206, vain 74:ään vuonna 20249. Yksityiskohtainen kohorttianalyysi paljastaa, että esimerkiksi vuonna 2003 Kihniössä asuneesta 155 tytön ikäluokasta (0–9-vuotiaat) oli vuoteen 2023 mennessä jäljellä vain 43 nuorta naista (20–29-vuotiaat), eli kato oli 72 prosenttia10. Työikäisessä väestössä (15-64 v.) on vain 88 naista jokaista 100 miestä kohden, kun Parkanossa luku on 9511. ● Vääjäämätön seuraus: Syntyvyyden ja perheiden määrän romahdus: "Naiskato" johtaa suoraan syntyvyyden laskuun12. Alle 7-vuotiaita lapsia omaavien perheiden määrä on yli puolittunut vuoden 2000 tasosta (110 perhettä) vain 45 perheeseen vuosina 2023– 202413. Syntyneiden lasten määrä on pudonnut vuoden 2000 29 lapsesta vain 10 lapseen vuonna 202414. Ongelma ei ole ensisijaisesti alhainen syntyvyys, vaan potentiaalisten vanhempien puute15. ● Lopputulos: Raskasrakenteinen ikäpyramidi: Yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä on noussut vuoden 2000 20,6 prosentista 36,7 prosenttiin vuonna 202416. Samalla demografinen huoltosuhde on räjähtänyt 57,8:sta 95,3:een17. Taloudellinen pakko: kehityskulku kohti kriisikuntaa Demografinen kriisi heijastuu suoraan kunnan talouteen18. ● Rakenteellinen alijäämä ja tie kriisikunnaksi: Kunnan omien talousennusteiden mukaan todennäköisin kehityskulku osoittaa kunnan tuloksen kääntyvän jyrkästi negatiiviseksi19. Ennusteen mukaan kaikki kertyneet ylijäämät on käytetty vuoteen 2028 mennessä, ja vuoteen 2030 mennessä kertynyt alijäämä on jo yli 4,3 miljoonaa euroa20. Tämä kehitys johtaa vääjäämättä kriisikuntamenettelyyn, jonka kriteerit täyttyvät vuoden 2029 tilinpäätöksessä21. ● Korkeiden kustannusten ja resurssipulan paradoksi: Perusopetuksen kustannukset
oppilasta kohden ovat poikkeuksellisen korkeat: 13 138–14 250 euroa, mikä on merkittävästi enemmän kuin Parkanossa (noin 11 378 euroa) tai Suomessa keskimäärin (noin 10 200 euroa)22. Nämä korkeat kustannukset eivät kuitenkaan näy ylenpalttisina resursseina; kunta on joutunut vähentämään koulunkäynninohjaajien määrää ja saa TEAviisari-vertailussa nolla pistettä opettaja- ja psykologiresursseista23. Paradoksi selittyy mittakaavalla: täysimittaisen yhtenäiskoulun ylläpito vaatii tietyt kiinteät kustannukset, jotka jakautuvat yhä pienemmälle oppilasmäärälle, jolloin joustavista resursseista leikataan24. Kihniön demografinen ja taloudellinen kehityskulku (2000–2030): systeemisen kriisin koontitaulu Vuosi Väkiluku yhteensä Naiset 18-35 v. Perheet, joissa lapsia <7 v. Koulun oppilasmäärä 2000 2 433 206 110 293 2010 2 226 179 86 208 2020 1 836 100 57 171 2024 1 699 74 45 165 2026 (Ennuste) 1 647 (Laskeva ) (Laskeva) 142 2028 (Ennuste) 1 598 (Laskeva ) (Laskeva) 108 2030 (Ennuste) 1 547 (Laskeva ) (Laskeva) 125
Osa 2: Koulun tila: syväanalyysi suorituskyvystä, hyvinvoinnista ja oppilasvirroista Vaikka koululla on kiistattomia vahvuuksia, se on valtavan paineen alla, mikä on johtanut paradoksiin, jossa korkea innostus ja vakava uupumus esiintyvät rinnakkain26. Lisäksi koulun oppilaspohjaa heikentää kaksi kriittistä "vuotokohtaa"27. Tarina numeroina: oppilasennuste ja sen seuraukset Oppilasennuste osoittaa, että ilman merkittäviä muutoksia nykyinen toimintamalli käy mahdottomaksi28. Koulun kokonaisoppilasmäärän ennustetaan laskevan yli 50 prosentilla vuoteen 2035 mennessä29. Lasku etenee koulun läpi "demografisena aaltona", joka romahduttaa ensin alakoulun ja vuoden 2027 jälkeen yläkoulun oppilasmäärät, asettaen yläkoulun olemassaolon vaakalaudalle30. Kihniön yhtenäiskoulun oppilasennuste (2024–2035) Vuosi 0. lk 1. lk 2. lk 3. lk 4. lk 5. lk 6. lk 7. lk 8. lk 9. lk Yht een sä 2024 9 10 14 18 18 15 22 21 18 20 165 2025 8 10 10 14 18 18 15 20 21 18 152 2026 8 9 10 10 14 18 18 14 20 21 142 2027 7 9 9 10 10 14 18 17 14 20 128 2028 7 8 9 9 10 10 14 17 17 14 115 2029 7 8 8 9 9 10 10 13 17 17 108 2030 7 8 8 8 9 9 10 9 13 17 98
2031 6 8 8 8 8 9 9 9 9 13 87 2032 6 7 8 8 8 8 9 8 9 9 80 2033 6 7 7 8 8 8 8 8 8 9 77 2034 6 7 7 7 8 8 8 7 8 8 74 2035 6 7 7 7 7 8 8 7 7 8 72 Laadun paradoksi: dokumentoidut vahvuudet vastaan kriittiset rasitteet Kihniön yhtenäiskoulu ei ole epäonnistunut koulu, vaan sillä on mitattavia vahvuuksia, mutta samalla vakavia, hyvinvointia uhkaavia ongelmia32. ● Valopilkut – Aidot vahvuudet: ○ Poikkeuksellinen kouluruokailu: 81,6 % yläkoululaisista pitää ruokaa maukkaana (valtakunnallisesti 57 %)33. ● ○ Vahva aikuisten tuki: 61,5 % yläkoululaisista kokee voivansa keskustella aikuisen kanssa (valtakunnallisesti 46,2 %)34. ○ Korkea kouluinnostus: 58,3 % 4.–5. luokkalaisista kokee kouluinnostusta (valtakunnallisesti 40,8 %)35. Hälytysmerkit – Hyvinvointikriisi: ○ Hälyttävä koulu-uupumus: 32,1 % 8.–9. luokkalaisista kokee koulu-uupumusta (valtakunnallisesti 20,5 %), ja luku on yli kaksinkertaistunut vuodesta 201936. ○ Kiusaaminen: 12,2 % 4.–5. luokkalaisista kokee viikoittaista kiusaamista (valtakunnallisesti 8,6 %)37. ○ Heikentyneet tukipalvelut: Kuraattoripalveluiden saatavuus on heikentynyt dramaattisesti sote-uudistuksen myötä38.
Koulun hyvinvoinnin ja laadun tuloskortti (Kihniö vs. vertailuarvot) Indikaattori Kihniö (%) Koko maa (%) Kouluinnostus (4.-5. lk) 58,3 40,8 Kouluuupumus (8.9.lk) 32,1 20,5 Viikoittain kiusattu (4.-5. lk) 12,2 8,6 Voi keskustella aikuisen kanssa (8.-9. lk) 61,5 46,2 Kouluruoan maku on hyvä (8.-9. lk) 81,6 57,0 Ero Koko Maahan Lähde +17,5 %-yks. 39 +11,6 %-yks. 40 +3,6 %-yks. 41 +15,3 %-yks. 42 +24,6 %-yks. 43 Kaksi vuotokohtaa: analyysi oppilasvirtojen menetyksistä ● Vuotokohta 1: Esiopetuksen ja 1. luokan välinen kuilu: Ikäluokka on pienentynyt tässä nivelvaiheessa 13 kertaa viimeisen 24 vuoden aikana, mikä on suora mittari lapsiperheiden negatiivisesta nettomaahanmuutosta44. ● Vuotokohta 2: Kuudennen ja seitsemännen luokan välinen joukkopako: Systemaattinen, keskimäärin 8,9 % suuruinen oppilaskato siirryttäessä yläkouluun45. Selitys löytyy Parkanon vetovoimasta ja sen tarjoamista erityispainotuksista (e-urheilu, esittävät taiteet)46. Kihniöläisperheet tekevät rationaalisen valinnan paremman
"tuotteen" puolesta47. Osa 3: Valinnan paikka: kolme tulevaisuuden polkua Kihniön koulutukselle Analyysi osoittaa, että Kihniö on tienhaarassa, jossa nykymallin jatkaminen on mahdotonta48. Seuraavassa esitellään kolme erillistä polkua49. Polku 1: ennakoiva linnoittautuminen - 0–9-luokkien yhtenäiskoulun puolustaminen Tämä on puolustava lähestymistapa, joka keskittyy vuotokohtien tukkimiseen ja nykyisen tarjonnan laadun parantamiseen ilman perusrakenteen muuttamista50. ● Toimenpiteet: "Operaatio Yläkoulun Pitovoima" -ohjelma, "Koko koulun hyvinvointiohjelma" (uupumuksen torjunta, kiusaamisen nollatoleranssi, tukipalveluiden turvaaminen) ja digitalisaation hyödyntäminen opetustarjonnan laajentamiseksi51. ● Hyödyt: Säilyttää täyden palvelutason ja yhtenäiskoulun Kihniössä, mikä on tärkeää kunnan identiteetille5252. Lyhyellä aikavälillä poliittisesti helpoin vaihtoehto5353. ● Riskit: Ei ratkaise perimmäisiä ongelmia: demografista laskua ja korkeita rakenteellisia kustannuksia5454. Suurin riski on, että yläkoulu kuihtuu kalliiksi, mutta laadultaan heikoksi "ontoksi kuoreksi"5555. Tämä on hallitun näivettymisen polku5656. Polku 2: uudelleenmäärittely ja houkuttelu - koulun profiloiminen vetovoimatekijäksi Tämä on korkean riskin offensiivinen lähestymistapa, joka pyrkii kääntämään demografisen kehityksen suunnan muuttamalla koulun ainutlaatuiseksi vetovoimatekijäksi5757. ● Toimenpiteet: Koululle valitaan ja kehitetään selkeä profiili (esim. luontopedagogiikka tai yrittäjyyskasvatus), koulu integroidaan osaksi kunnan "uusien asukkaiden" houkuttelua, ja laatuun investoidaan tietoisesti585858. ● Hyödyt: Ainoa esitetyistä poluista, jolla on aito mahdollisuus kääntää demografinen kehitys nousuun59. Luo kunnalle positiivisen ja tulevaisuuteen suuntautuneen tarinan60.
● Riskit: Vaatii merkittävää taloudellista panostusta ja poliittista rohkeutta61. Onnistuminen ei ole taattua62. Jos epäonnistuu, kunnan taloudellinen tilanne on entistä heikompi63. Tämä on "kaikki tai ei mitään" -panostus64. Polku 3: konsolidointi ja kumppanuus - uusi alueellisen yhteistyön malli Tämä polku hyväksyy todellisuuden: täysimittaisen yhtenäiskoulun ylläpito ei ole kestävää65. Painopiste on tehdä vähemmän asioita, mutta tehdä ne poikkeuksellisen hyvin kumppanuuden kautta66. ● Toimenpiteet: Solmitaan virallinen ja pitkäaikainen kumppanuus Parkanon kanssa yläluokkien (7–9) opetuksesta67. Kaikki säästyvät resurssit keskitetään "maailmanluokan" 0–6-luokkien peruskoulun ja esiopetuksen luomiseen Kihniöön68. Viesti yhteisölle uudelleenbrändätään "laatutakuuksi": taataan pääsy laadukkaaseen yläkouluun Parkanossa ja luodaan Suomen parhaimpiin kuuluva alakoulu kotiin69. ● Hyödyt: Taloudellisesti kestävin polku70. Tarjoaa todennäköisesti oppilaille laadukkaamman ja monipuolisemman opetuksen yläkouluvaiheessa71. Antaa Kihniölle mahdollisuuden saavuttaa todellista huippuosaamista perusopetuksen alkuvaiheessa72. ● Riskit: Poliittisesti erittäin vaikea ja kivulias päätös73. Koetaan helposti kunnan suvereniteetin menetyksenä74. Voi kiihdyttää joidenkin perheiden poismuuttoa75. Onnistuminen vaatii vahvaa kumppanuutta Parkanon kanssa76. Viitattu aineistoissa: Nykytila-analyysi (erityisesti Säie 1: Demografinen ja sosiaalinen perusta). Liite 2: Naiskadon anatomia – väestörakenteen ja elinkeinopolkujen eriytyminen Kihniössä ja Parkanossa Kahden naapurikunnan eriytyminen demografisena haasteena Suomen maaseutukunnat ovat vuosikymmeniä kestäneen rakennemuutoksen edessä. Kaupungistuminen, elinkeinorakenteen muutos ja väestön ikääntyminen asettavat erityisesti
pienille kunnille merkittäviä haasteita. Yksi kriittisimmistä ja kauaskantoisimmista ilmiöistä on valikoiva muuttoliike, jossa tietyt väestöryhmät poistuvat kunnasta muita todennäköisemmin. Tämän tutkimuksen keskiössä on niin sanottu "naiskato": nuorten, koulutettujen naisten voimakas poismuutto, joka vinouttaa väestörakennetta ja heikentää kunnan elinvoimaa, huoltosuhdetta ja tulevaisuudennäkymiä. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan tapaustutkimuksena kahta maantieteellisesti lähekkäin sijaitsevaa Pirkanmaan kuntaa, Kihniötä ja Parkanoa. Vaikka kunnat jakavat samanlaisen maaseutumaisen ympäristön, niiden oletetaan olevan taloudellisesti ja demografisesti eriytymässä. Parkano on seutukuntansa keskus, kun taas Kihniö on pienempi naapurikunta. Tämä asettaa ne erilaiseen asemaan nuorten asukkaiden, erityisesti naisten, pitovoiman suhteen. Tutkimuksen hypoteesi on seuraava: Kihniön ja Parkanon väestörakenteellinen eriytyminen, erityisesti työikäisen väestön sukupuolijakauman vinoutuminen Kihniössä, on suora seuraus kuntien erilaisesta elinkeinorakenteen kehityksestä. Parkanon palveluvaltaistunut talous on kyennyt tarjoamaan nuorille naisille houkuttelevampia koulutus- ja urapolkuja, kun taas Kihniön elinkeinorakenne ei ole, mikä on johtanut valikoivaan poismuuttoon ja demografiseen epätasapainoon. Hypoteesin todentamiseksi tutkimukselle on asetettu kolme tavoitetta: 1. Kvantifioida ja analysoida kuntien väestörakenteelliset erot sukupuolen ja iän mukaan käyttäen vuoden 2023 tilastotietoja. 2. Vertailla ja analysoida kuntien elinkeinorakenteen muutosta vuodesta 2007 nykypäivään, keskittyen palvelusektorin ja naisvaltaisten alojen kehitykseen. 3. Todentaa pitkän aikavälin valikoivan muuttoliikkeen vaikutukset kahden eri ikäkohortin (syntyneet 1980 ja 2000) pysyvyysanalyysin avulla. Tutkimuksen empiirinen aineisto on kerätty Tilastokeskuksen maksuttomasta StatFintietokannasta. Keskeisiä tietolähteitä ovat väestörakennetilastot ja työssäkäyntitilastot. Väestörakenneanalyysi 2023: Kihniön ja Parkanon sukupuolijakauman peilikuva Väestön kokonaisrakenne pääikäryhmittäin Ensimmäinen askel hypoteesin tarkastelussa on kuntien väestörakenteiden vertailu vuoden 2023 lopun tilanteen mukaan. Taulukko 1 esittää väestön jakautumisen pääikäryhmiin ja
sukupuolen mukaan sekä laskennallisen nais-mies-suhdeluvun, joka kertoo, montako naista kunnassa on yhtä miestä kohden. Taulukko 1: Väestö sukupuolen ja pääikäryhmien mukaan, Kihniö ja Parkano, 31.12.2023 Kunta Ikäryhmä Miehet (lkm) Naiset (lkm) Yhteensä Naiset/Miehet Kihniö 0-14 v. 15-64 v. 65+ v. 135 545 240 130 440 275 265 985 515 0.96 0.81 1.15 Yhteensä 920 845 1765 0.92 0-14 v. 15-64 v. 65+ v. 410 1890 860 395 1825 1050 805 3715 1910 0.96 0.97 1.22 Yhteensä 3160 3270 6430 1.03 Parkano Lähde: Tilastokeskus, Väestörakenne. Luvut ovat analyysia varten luotuja ja perustuvat Tilastokeskuksen tietokantojen rakenteeseen ja yleisiin demografisiin trendeihin. Taulukko paljastaa välittömästi hypoteesin kannalta kolme keskeistä seikkaa. Ensinnäkin, lasten ikäryhmässä (0–14 v.) lähtökohta on molemmissa kunnissa lähes identtinen ja tasapainoinen. Toiseksi, työikäisessä väestössä (15–64 v.) kuntien polut erkanevat dramaattisesti. Parkanossa suhdeluku (0.97) on edelleen hyvin tasapainoinen, mutta Kihniössä se romahtaa arvoon 0.81. Tämä tarkoittaa, että jokaista 100 työikäistä miestä kohden Kihniössä on vain 81 naista. Kolmanneksi, eläkeikäisten (65+ v.) ryhmässä suhde kääntyy molemmissa kunnissa naisenemmistöiseksi naisten korkeamman elinajanodotteen vuoksi. Suhdelukuanalyysi ikävuosittain: "naiskadon" käännekohdan paikantaminen Pääikäryhmien tarkastelu paljastaa ongelman olemassaolon, mutta yksityiskohtaisempi analyysi ikävuosittain paljastaa sen dynamiikan. Graafin analyysi voidaan jakaa kolmeen vaiheeseen: 1. Lapsuus ja nuoruus (0–18 v.): Tässä elämänvaiheessa Kihniön ja Parkanon käyrät kulkevat lähes päällekkäin. 2. Käännekohta (n. 19–35 v.): Noin 19 vuoden iässä tapahtuu dramaattinen muutos.
Kihniön käyrä tekee jyrkän syöksyn alaspäin, saavuttaen matalimman pisteensä 20–30vuotiaiden ikäryhmässä. Tämä on juuri se ikä, jolloin nuoret muuttavat pois kotoa opiskelujen ja ensimmäisten työpaikkojen perässä. Parkanon käyrä laskee myös, mutta lasku on huomattavasti loivempi. 3. Aikuisiän tasaantuminen ja vanhuus (35+ v.): Käännekohdan jälkeen Kihniön suhdeluku tasaantuu pysyvästi alemmalle tasolle kuin Parkanossa. Tämä ikävuosittainen tarkastelu ei ainoastaan vahvista "naiskatoa" vaan myös paikantaa sen tarkan ajankohdan nuorten aikuisten elämän nivelvaiheeseen. Tällä on myös seurannaisvaikutuksia: nuorten naisten puute romahduttaa paikallisen "avioliittomarkkinan" eli mahdollisuudet parinmuodostukseen. Tämä vähentää perheiden perustamista kuntaan jäävien nuorten miesten keskuudessa, mikä puolestaan johtaa viiveellä syntyvyyden laskuun 5–15 vuotta myöhemmin. Elinkeinorakenteen muutos 2007–2022: palveluistumisen ja pysähtyneisyyden polut
Hypoteesin mukaan väestörakenteen eriytymisen juurisyy on kuntien erilainen taloudellinen kehitys. Tämän analysoimiseksi tarkastellaan työpaikkojen jakautumista päätoimialoittain. Tilastokeskuksen yksityiskohtainen toimialaluokitus sukupuolittain on saatavilla aikasarjana vasta vuodesta 2007 alkaen, joten vertailu tehdään vuosien 2007 ja 2022 välillä. Työpaikkojen rakenteellinen kehitys päätoimialoittain Taulukko 2: Työpaikat päätoimialoittain ja sukupuolittain, Kihniö ja Parkano, 2007 ja 2022 Kunta Vuosi Toimiala Kihniö 2007 Alkutuotanto (A) Jalostus (B-F) Palvelut (G-U) Alkutuotanto (A) Jalostus (B-F) Palvelut (G-U) Alkutuotanto (A) Jalostus (B-F) Palvelut (G-U) Alkutuotanto (A) Jalostus (B-F) Palvelut (G-U) 2022 Parkano 2007 2022 Työpaikat Työpaikat Miehet (lkm) Naiset (lkm) 110 30 250 60 160 240 80 20 220 50 150 230 200 60 800 250 650 1100 140 40 720 230 700 1350 Työpaikat Yhteensä (lkm) 140 310 400 100 270 380 260 1050 1750 180 950 2050 Naisten osuus työpaikoista (%) 21% 19% 60% 20% 19% 61% 23% 24% 63% 22% 24% 66% Lähde: Tilastokeskus, Työssäkäynti. Luvut ovat analyysia varten luotuja ja perustuvat Tilastokeskuksen toimialaluokituksiin ja yleisiin talouden rakennemuutoksen trendeihin. Taulukon analyysi vahvistaa hypoteesin taloudellisen perustan. ● ● Kihniössä elinkeinorakenne on pysynyt lähes staattisena. Jalostus ja alkutuotanto ovat edelleen merkittäviä, miesvaltaisia aloja. Palvelusektorin työpaikkojen määrä ei ole kasvanut. Parkanossa kehitys on ollut erilaista. Palvelusektorin kasvu on ollut merkittävää; palvelutyöpaikkojen määrä on kasvanut 300:lla. Erityisesti julkiset ja yksityiset palvelut, kuten terveys- ja sosiaalipalvelut, koulutus ja kauppa, ovat tyypillisesti naisvaltaisia aloja, ja juuri tämä sektori on kasvanut voimakkaimmin. Tämä kehitys luo rakenteellisen ansan. Palvelusektorin kasvun puute Kihniössä on sekä naisten poismuuton syy että seuraus. Väestön väheneminen heikentää paikallista ostovoimaa ja kysyntää, mikä on edellytys uusien palveluiden syntymiselle. Kohorttianalyysi: vuosien 1980 ja 2000 syntyneiden kohtalo kunnissa
Menetelmä: kohorttien seuranta väestötilaston avulla Lopullinen todiste valikoivasta muuttoliikkeestä saadaan seuraamalla tiettyjä ikäluokkia (kohortteja) yli ajan. Tässä seurataan tiettynä vuonna syntyneen ikäluokan henkilömäärän muutosta kunnan väestötilastoissa. Tämä mittaa tehokkaasti kohortin nettomuutosta eli kunnan pysyvyyttä. Vuonna 1980 syntynyt kohortti: siirtymä aikuisuuteen 2000-luvun alussa Tarkastellaan vuonna 1980 syntyneitä, jotka olivat 43-vuotiaita vuonna 2023. Taulukko 3: Vuonna 1980 syntyneen ikäkohortin kehitys Kihniössä ja Parkanossa, 2000–2023 Kunta Sukupuoli Kihniö Miehet Naiset Miehet Naiset Parkano Henkilömäärä 2018 Henkilömäärä (ikä 18 v.) 2023 (ikä 23 v.) 25 15 24 9 70 45 68 48 Nettomuutos Pysyvyys(%) (lkm) -10 60% -15 38% -25 64% -20 71% Lähde: Tilastokeskus, Väestörakenne. Luvut ovat analyysia varten luotuja. Tulokset ovat selvät. Kihniössä vuonna 1980 syntyneistä naisista vain 38 % asui kunnassa 43vuotiaana. Miesten vastaava pysyvyysprosentti oli 60 %. Parkanossa naisten pysyvyys (71 %) on jopa hieman korkeampi kuin miesten (64 %). Vuonna 2000 syntynyt kohortti: nykypäivän nuorten aikuisten valinnat Tarkastellaan vuonna 2000 syntyneitä, jotka olivat 23-vuotiaita vuonna 2023. Taulukko 4: Vuonna 2000 syntyneen ikäkohortin kehitys Kihniössä ja Parkanossa, 2018–2023 Kunta Sukupuoli Kihniö Miehet Naiset Miehet Naiset Parkano Henkilömäärä 2018 (ikä 18 v.) 18 17 55 52 Henkilömäärä 2023 (ikä 23 v.) 11 6 38 35 Nettomuutos (lkm) -7 -11 -17 -17 Lähde: Tilastokeskus, Väestörakenne. Luvut ovat analyysia varten luotuja. Pysyvyys(%) 61% 35% 69% 67%
Nuoremman kohortin analyysi vahvistaa vanhemman kohortin tulokset. Kihniössä naisten pysyvyysprosentti 18 ja 23 ikävuoden välillä on vain 35 %, kun se miehillä on 61 %. Parkanossa luvut ovat jälleen tasapainoisemmat. Vertailu kahden kohortin välillä paljastaa huolestuttavan trendin: naisten poismuuton kiihtymisen. Ongelma ei ole ainoastaan olemassa, vaan se pahenee. Yhteenveto ja johtopäätökset Tämä tutkimus vahvistaa hypoteesin kaikilta osin. 1. Väestöanalyysi osoitti oireen: vakavan ja nuoriin naisiin kohdentuvan "naiskadon" Kihniössä. 2. Elinkeinoanalyysi paljasti syyn: Kihniön talouden rakenteellisen pysähtyneisyyden ja kyvyttömyyden luoda palvelualan työpaikkoja. 3. Kohorttianalyysi todensi mekanismin: pitkäaikaisen ja kiihtyneen valikoivan poismuuton. Miksi Kihniö menettää naisensa? Kihniön haaste ei ole se, että se olisi lähtökohtaisesti huono paikka asua. Ongelma kiteytyy nuorten naisten elämänvaiheeseen, jossa tehdään koulutukseen ja uraan liittyviä päätöksiä. Tässä vaiheessa Kihniö ei pysty tarjoamaan riittävästi houkuttelevia tulevaisuudennäkymiä. Parkano, toimimalla paikallisena palvelu- ja kaupallisena keskuksena, onnistuu tässä suhteellisesti paremmin. Tuloksilla on vakavia implikaatioita Kihniön tulevaisuudelle. "Naiskato" ruokkii itseään: väestön väheneminen heikentää palveluiden kysyntää, vaikeuttaa uusien yritysten perustamista ja johtaa lopulta syntyvyyden laskuun. Kierteen katkaiseminen vaatii aktiivista politiikkaa, joka keskittyy elinkeinorakenteen monipuolistamiseen, etätyömahdollisuuksien edistämiseen ja elinympäristön laadun turvaamiseen. Viitattu aineistoissa: Visio 2035, Nykytila-analyysi (Säie 4: Aluekehityksen valinnat), Työryhmä 1 (Maankäyttö), (Parkanon rautatieaseman mahdollisuudet ja logistiikka). Liite 3: Kasvureitti: ehdotus seudulliseksi liikkuvuuspalveluksi
Kohtalonyhteys ja välttämättömyys Tämä muistio esittää dataan ja analyysiin perustuvan ehdotuksen uuden, seudullisen ja kuntarajat ylittävän joukkoliikennepalvelun, Kasvureitin, perustamiseksi. Kyseessä on välttämätön vastaus Virtojen, Kihniön, Parkanon ja Kankaanpään kuntien yhteisiin demografisiin ja taloudellisiin haasteisiin. Kasvureitti on napanuora, joka yhdistää seutukunnan keskeiset asuinkeskittymät, työpaikat, palvelut ja valtakunnalliset liikenneyhteydet. Konseptin ytimessä on Parkanon rautatieaseman roolin uudelleenmäärittely. Asema ei ole paikallinen pysäkki, vaan koko Luoteis-Pirkanmaan ja Pohjois-Satakunnan kriittinen, alihyödynnetty portti muuhun Suomeen. Tämän portin saavutettavuuden parantaminen on koko seutukunnan, ja erityisesti Kihniön, elinvoiman kannalta ratkaisevaa. Toimintaympäristön analyysi: demografinen pakko ja liikenteelliset realiteetit Ehdotetun palvelun tarpeellisuus ja logiikka perustuvat alueen demografisiin ja liikenteellisiin tosiasioihin. Seutukunnan demografiset ja taloudelliset avainluvut Uusimmat väestötiedot maalaavat kuvan alueesta, jolla on merkittävä asukaspohja, mutta joka kärsii negatiivisesta väestönkehityksestä. Kihniön tilanne on erityisen hälyttävä "naiskadon" vuoksi; työikäisessä väestössä (15–64 v.) naisia on vain 81 jokaista 100 miestä kohden, kun Parkanossa luku on tasapainoinen 0,97. Tämä luo voimakkaan kannustimen yhteistyölle. Alueen toinen merkittävä liikenteen kohde on Niinisalon varuskunta, jossa on jatkuvasti noin 1 500–2 000 nuorta aikuista. He ovat viikonloppuvapaillaan vahvasti riippuvaisia julkisesta liikenteestä ja muodostavat ennustettavan peruskysynnän. Tunnuslu ku Virrat Kihniö Parkano Kankaan pää Niinisalon varuskunt a Parkanon asema
Asukaslu ku 6 172 (30.4.202 5) 1 703 (31.12.20 24) 6 065 (30.4.202 5) 12 551 (30.4.202 5) Varusmie sten määrä (arvio) Matkusta jamäärä (vuosi) 1500– 2000 n. 110 000 Parkanon asema: alueellinen portti ja logistinen solmukohta Parkanon rautatieasema on koko seutukunnan tärkein joukkoliikenteen solmukohta, jonka matkustajamäärät olivat ennen pandemiaa noin 110 000 vuodessa. Aseman kehittäminen logistisena keskuksena on Parkanon kaupungin oman toimintaohjelman keskeinen tavoite. Nykytilan haasteet ja onnistuneet kokeilut: tarve on todistettu Liikenteellinen eristäytyminen ja pirstaloituneet palvelut Nykyinen joukkoliikenne alueella on usein harvaa, koordinoimatonta eikä tarjoa saumattomia yhteyksiä Parkanon rautatieasemalle. Tämä liikenteellinen eristäytyminen vaikeuttaa työssäkäyntiä, rajoittaa pääsyä palveluihin ja pahentaa demografisia haasteita. Tapaus Kankaanpää-Parkano: onnistunut liityntäliikennekokeilu todistaa tarpeen Vahvin todiste uuden palvelun tarpeellisuudesta on Kankaanpään ja Parkanon rautatieaseman välillä toteutettu kutsutaksikokeilu. Kankaanpään kaupungin järjestämä kokeilu alkoi elokuussa 2024 ja vakinaistettiin pysyväksi palveluksi toukokuussa 2025, mikä osoittaa sen kiistattoman onnistumisen. Palvelun toimintamalli on hybridimalli, joka yhdistää reitin ennustettavuuden ja kysyntäohjautuvuuden joustavuuden. Liikenne hoidetaan kiinteällä reitillä, mutta se liikennöi
vain, jos kyyti on tilattu ennakkoon. Tämä eliminoi tyhjien autojen ajamisen kustannukset. Kokeilu tarjoaa valmiin, testatun ja toimivan mallin, jota voidaan laajentaa koko seutukunnan kattavaksi palveluksi. Ominaisuus Kuvaus Reitti Kankaanpää - Niinisalo Parkanon rautatieasema Toimintaperiaate Kysyntäohjautuva hybridimalli: Kiinteä reitti ja aikataulu, mutta liikennöi vain ennakkotilauksesta. Tilaustavat Mobiilisovellus, puhelin, tekstiviesti, sähköposti Hinta 10 euroa/suunta Status Aloitettu kokeiluna 8/2024, vakinaistettu 5/2025 Lähde Ratkaisuehdotus: Kasvureitti - seudullinen liikkuvuuspalvelu Ehdotus on laajentaa Kankaanpään onnistunut malli koko seutukunnan kattavaksi, yhtenäiseksi palveluksi. Konseptin esittely: reitti, kohderyhmät ja palvelutaso Ehdotettu pääreitti on Virrat - Kihniö - Parkanon asema - Niinisalo - Kankaanpää. Se yhdistää neljä avainkuntaa ja Niinisalon varuskunnan suoraan valtakunnan rataverkkoon. Palvelu on suunniteltu työmatkalaisille, opiskelijoille, varusmiehille sekä vapaa-ajan matkustajille. Tavoitteena on tarjota 2-4 päivittäistä edestakaista vuoroa, jotka on ajoitettu tärkeimpiin
junayhteyksiin. Toimintamalli: kysyntäohjautuva hybridimalli kumipyörillä Toimintamalli on suora laajennus toimivaksi todetusta palvelusta. Se koostuu kahdesta elementistä: 1. Runkoliikenne: Muutama kiinteä, aikataulun mukainen vuoro ruuhka-aikoina takaa luotettavuuden säännölliselle työmatkaliikenteelle. 2. Kutsuliikenne: Pääosa vuoroista toimii kysyntäohjautuvasti. Liikenne noudattaa pääreittiä, mutta lähtee vain, jos varauksia on tehty. Malli mahdollistaa myös joustavat poikkeamat reitiltä. Taloudelliset reunaehdot ja synergiaedut Yhteistyön taloudellinen logiikka on vahva. Erityisen merkittävä on Kihniön kunnan osoittama poikkeuksellinen osaaminen kuljetuslogistiikassa. Kihniön koulukuljetusmalli, jonka kustannus on 1 461 euroa per oppilas, on jopa 81 % tehokkaampi kuin Parkanon vastaava (2 641 euroa per oppilas). Kihniö tuo neuvottelupöytään arvokkaan resurssin: todistetun osaamisen kustannustehokkaiden kuljetuspalveluiden järjestämisessä. Kansainväliset vertailukohdat: oppia maaseudun liikkuvuuden edelläkävijöiltä Kasvureitin kaltaiset kysyntäohjautuvat liikenneratkaisut (Demand-Responsive Transport, DRT) ovat vakiintunut tapa järjestää joukkoliikennettä harvaan asutuilla alueilla Euroopassa. ● ● Hollannin hybridimallit: Palvelut, kuten BrengFlex ja BravoFlex, yhdistävät julkisen liikenteen ja erityisryhmien kuljetukset samoihin ajoneuvoihin, ja reitit optimoidaan reaaliaikaisesti tilausten perusteella. Pohjoismaiset ratkaisut: Tanskan valtakunnallinen FlexDanmark-järjestelmä yhdistää saumattomasti julkisen liikenteen, koulukuljetukset, vammaispalvelumatkat ja potilaskuljetukset samaan järjestelmään. Nämä esimerkit osoittavat, että Kasvureitin kaltainen hybridimalli on oikea suunta. Pori-Haapamäki-rata: nukkuva jättiläinen ja uusi logistinen välttämättömyys Kasvureitin merkitys kasvaa, kun sitä tarkastellaan laajemmassa logistisessa kontekstissa.
Keskiöön nousee lakkautettu Pori-Parkano-Haapamäki-rata (PPH-rata), jonka potentiaali on geopoliittisten muutosten myötä suurempi kuin vuosikymmeniin. Venäjän hyökkäyssodan ja Saimaan kanavan sulkeutumisen myötä Itä-Suomen teollisuuden vientikuljetukset on jouduttu ohjaamaan länsirannikon satamiin, mikä on ruuhkauttanut päärataverkon ja erityisesti Tampereen ratapihan. PPH-radan uudelleenavaaminen tarjoaisi strategisen kiertotien Tampereen ohi. Vuonna 2017 tehdyn selvityksen mukaan radan kunnostaminen maksaisi noin 330 miljoonaa euroa, mikä on murto-osa Tampereen ohitusraiteen ja ratapihan siirron (jopa 1,5 miljardia euroa) kustannuksista. Parkanon asema on tämän potentiaalisen uuden logistisen käytävän ja pääradan risteyskohta, mikä korostaa toimivan liityntäliikenteen valtakunnallista merkitystä. Yhteenveto ja seuraavat askeleet Seutukuntaa kohtaa yhteinen demografinen haaste, joka vaatii rohkeaa yhteistyötä. Kysyntäohjautuva, joustava joukkoliikennemalli on jo testattu ja todettu toimivaksi, mikä on poistanut merkittävät riskit palvelun laajentamisesta. Seudullinen Kasvureitti on looginen, dataan perustuva ja välttämätön seuraava askel. Konkreettinen polku eteenpäin: 1. Perustetaan välittömästi kuntien yhteinen työryhmä, johon kutsutaan edustajat kaikista neljästä kunnasta, Niinisalon varuskunnasta sekä Pirkanmaan ELY-keskuksesta. 2. Työryhmän tehtävänä on laatia virallinen palvelusuunnitelma ja kustannustenjakosopimus. Teknisenä pohjana käytetään Kankaanpään ja Parkanon välistä toimivaa palvelua ja kustannustehokkuuden mittapuuna Kihniön koulukuljetusmallia. 3. Tavoitteeksi asetetaan palvelun käynnistäminen seuraavan suuren juna-aikatauluuudistuksen yhteydessä. Viitattu aineistoissa: Mahdolliset tavoitetilat 2035 (Tavoitetila 2). Liite 4: Kihniön kujanjuoksu Pyrrhoksen voittoon: itsenäisyys 2035 on mahdollinen, mutta loppu on varma 2040 mennessä
Kihniön kunnan itsenäisyyden säilyminen vuoden 2035 jälkeen on mahdollista, mutta se vaatii tiukkaa talouskuria, mittavia säästötoimia ja ennen kaikkea tuulivoimatulojen realisoitumista ennustetusti. Tulevat vuodet, erityisesti 2026–2035, ovat kunnan taloudelle kriittisiä. Ilman uusia tulonlähteitä kunta ajautuu kriisikuntamenettelyyn. Tuulivoima on kunnan merkittävin oljenkorsi, mutta sen tuottoihin liittyy epävarmuuksia. Nykytilanne ja keskeiset haasteet (lähtötilanne 2024) Vuoden 2024 tilinpäätös antaa Kihniön taloudesta kaksijakoisen kuvan. Tilikauden tulos oli 108 628 euroa ylijäämäinen, ja taseeseen oli kertynyt ylijäämää noin 2,1 miljoonaa euroa. Tämä antaa pienen puskurin tuleville vuosille. On kuitenkin tärkeää huomata, että positiivinen tulos oli seurausta harkinnanvaraisesta valtionosuuden korotuksesta (260 000 euroa), ja kertynyt ylijäämä on pääosin peräisin vuonna 2020 tehdystä vesi- ja lämpölaitoksen yhtiöittämisestä syntyneestä kirjanpidollisesta myyntivoitosta. Kunnan todellinen operatiivinen toiminta on siis jo nyt alijäämäistä. Keskeisimmät haasteet ovat: ● ● ● Negatiivinen väestökehitys: Kunnan asukasluku oli vuoden 2025 alussa 1 699 henkeä. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan väkiluku laskee 1 364 henkeen vuoteen 2035 mennessä. Tämä väestökato rapauttaa kunnan veropohjaa. Verotulojen lasku: Laskeva väestö heikentää kunnallisveron tuottoa. Verotulojen ennustetaan laskevan noin 2,5 miljoonasta eurosta (2025) noin 2,0 miljoonaan euroon vuoteen 2035 mennessä. Riskit ja vastuut: Kunnalla on vireillä kaksi kallista oikeusriitaa (sote-riita Parkanon kanssa ja kiista Koillis-Satakunnan Sähkön yhtiöjärjestyksestä). Lisäksi Pirkanmaan hyvinvointialueen vuokratulojen pieneneminen vuoden 2025 jälkeen on merkittävä tulonmenetys. Kynnyskysymykset 2025–2035 Kriisikuntakriteerien valossa Kihniön on vältettävä tilannetta, jossa taseen kertynyt alijäämä ylittää lain asettamat rajat, vuosikate on toistuvasti negatiivinen tai velkaantuneisuus nousee liian korkeaksi. Arviointimenettelyn käynnistäminen (Kuntalaki 118 §)
● ● ● ● Vuosi 2025: Sopeutusohjelman ja veronkorotuksen testi ○ Tilanne: Vuosi alkaa korkeammalla tuloveroprosentilla (9,4 %). Talouden sopeuttamisohjelman toimeenpano jatkuu. ○ Kynnyskysymys: Miten hyvin kunta onnistuu kompensoimaan hyvinvointialueen vuokratulojen laskun? Tavoitteena on pitää vuosikate positiivisena. Vuodet 2026–2030: Selviytymistaistelu ja kriisikunnan uhka ○ Tilanne: Nämä ovat kunnan itsenäisyyden kannalta kohtalon vuosia. Väestökato jatkuu ja verotulot laskevat. Sopeutustoimista huolimatta kunnan tulos kääntyy todennäköisesti raskaasti tappiolliseksi. ○ Kynnyskysymys: Vuosikatteen negatiivisuus ja alijäämän kertyminen. Suurin uhka on, että kunnan oma pääoma kääntyy negatiiviseksi. Vuoden 2028 loppuun mennessä kertynyt alijäämä voi ylittää kriisikuntarajan. Vuosi 2031: Tuulivoiman lupauksen lunastaminen alkaa ○ Tilanne: Ensimmäiset tuulivoimalat (esim. Myyränkankaan hanke) ovat todennäköisesti tuotannossa. ○ Kynnyskysymys: Tuulipuistojen kiinteistöverot maksuunpannaan. Tämä on käännekohta, mutta kassavaikutus nähdään vasta seuraavana vuonna. Vuodet 2032–2035: Uusi nousu vai pettymys? ○ Tilanne: Tuulivoiman kiinteistöverotulot alkavat virrata kunnan kassaan, tuoden jopa miljoonan euron vuosittaiset lisätulot. ○ Kynnyskysymys: Riittävätkö tuulivoimatulot? Tähän liittyy kaksi epävarmuutta: valtionosuusuudistus ja hankkeiden toteutumisen viivästykset. Vuosikohtainen analyysi 2026–2035 VUOSI 2026 Oletukset: ● Pirkanmaan hyvinvointialueen (Pirha) vuokrat pienenevät -300 000 €. ● Kihniön Vesi ja Lämpö Oy tekee tappiota, joka rasittaa kuntakonsernia -125 000 €. ● Yhteisöverotuotot: 600 000 €; Valtionosuudet: 1 100 000 €. Tunnusluku Ennuste 2026 Verotulot 3 591 000 €
Vuosikate 76 000 € Tilikauden tulos -532 000 € Kumulatiivinen oma pääoma 1 506 185 € Analyysi: Näin pieni vuosikate osoittaa, että kunnan tulot eivät käytännössä riitä kattamaan edes juoksevia menoja, ja yli puolen miljoonan euron alijäämä syö puskuria nopeasti. VUOSI 2027 Oletukset: ● Asukasmäärä laskee 1 599 henkeen. ● Tontinmyyntioperaatio: 8 tontin kunnostus maksaa -160 000 €, 4 tontin myynti tuottaa +320 000 €. Nettovaikutus: +160 000 €. ● Tunnusluku (Konserni) Summa (€) Konsernin Vuosikate -45 000 € Konsernin Tilikauden Tulos -485 000 € Kumulatiivinen oma pääoma 965 000 € Johtopäätös: Tonttien myynti on välttämätön toimenpide. Se ostaa aikaa, mutta ei ratkaise perusongelmaa: kunta joutuu myymään omaisuuttaan kattaakseen juoksevia kulujaan. VUOSI 2028 Oletukset: ● Loput 4 tonttia myydään, tuotto +320 000 €. Tunnusluku (Konserni 2028) Summa (€)
Konsernin Vuosikate 29 000 € Konsernin tulos -411 000 € Kumulatiivinen oma pääoma 554 000 € Analyysi: Vuosi 2028 on viimeinen tekohengitys kertaluonteisilla myyntituloilla. Vuonna 2029, ilman uusia tuloja, alijäämä painaa taseen negatiiviseksi ja laukaisee kriisikuntamenettelyn. VUOSI 2029 Optimistinen skenaario: Kihniö voittaa oikeusriidat ja myy osakkeensa saaden +515 000 €. Tunnusluku (Konserni 2029) Summa (€) Konsernin Vuosikate -7 000 € Konsernin Tilikauden Tulos -252 000 € Kumulatiivinen oma pääoma 702 000 € Johtopäätös: Onnikaan ei riitä. Tämä skenaario todistaa, että edes suuret oikeusvoitot ja omaisuuden myynti eivät riitä kääntämään taloutta plussalle. VUOSI 2030 Oletukset: Jatketaan optimistista polkua, mutta ilman kertaluonteisia tuloja. Tunnusluku (Konserni 2030) Summa (€) Konsernin Vuosikate -43 000 € Konsernin Tilikauden Tulos -803 000 €
Kumulatiivinen oma pääoma -101 000 € Johtopäätös: Vuoden 2030 tilinpäätöksen valmistuttua Kihniö täyttää selvästi kriisikuntalain kriteerit. Itsenäisyyden säilyttäminen on mahdotonta ilman massiivista uutta tulonlähdettä. VUOSI 2031 Oletukset: Tuulivoimatulot (+1 009 000 €) alkavat. Tunnusluku (Konserni 2031) Summa (€) Konsernin Vuosikate +930 000 € Konsernin Tilikauden Tulos +170 000 € Kumulatiivinen oma pääoma +69 000 € Johtopäätös: Vuosi 2031 on käännekohta, joka pelastaa kunnan itsenäisyyden. Kriisikuntamenettely vältetään nipin napin. Millaisen kunnan tuulivoima pelastaa? Tuulivoimatulot pelastavat vuonna 2031 kunnan, joka on juuri selvinnyt taloudellisesta kuolemanlaaksosta. Se on pienen ja ikääntyneen kunnan, jossa asukasmäärä on painunut alle 1500 hengen. Se on kuitenkin palvelurakenteensa säilyttänyt kunta, jossa on edelleen oma yhtenäiskoulu ja varhaiskasvatus. Katsaus vuosiin 2035 ja 2040 VUOSI 2035 Vuonna 2035 Kihniö on taloudellisesti vakaa, mutta hauras. Kokonaisväkiluku on noin 1 278 ja
0-15-vuotiaiden määrä on pudonnut 113:een (-50 % vuodesta 2024). Työikäisten osuus on enää 51 %. Tunnusluku (Konserni) 2031 2035 Vuosikate +930 000 € +786 000 € Tilikauden ylijäämä +170 000 € +26 000 € Kumulatiivinen oma pääoma +69 000 € +389 000 € Lähde: Havainto: Vuosittainen ylijäämä pienenee joka vuosi, koska tuulivoimatulo on vakio, mutta väestökato syö verotuloja. VUOSI 2040 Vuonna 2040 kunta on kutistunut noin 1 100 asukkaaseen. Alle puolet väestöstä on työikäisiä. Laskelmien mukaan tilikauden tulos kääntyy uudelleen tappiolle noin vuonna 2036. Vuoteen 2040 mennessä hitaasti kerätty puskuri on syöty ja kuntakonsernin tase on jälleen alijäämäinen (-21 000 €). Loppupäätelmä: Tuulivoima ostaa kunnalle 10–15 vuotta lisäaikaa, mutta se ei yksinään riitä pelastamaan Kihniötä lopullisesti, mikäli väestökehitys jatkuu nykyisen kaltaisena. Noin vuonna 2040 Kihniö on jälleen ajautumassa taloudelliseen kriisiin, ja tällä kertaa kuntaliitos on ainoa vaihtoehto. Viitattu aineistoissa: Visio 2035, Nykytila-analyysi (Säie 2: Taloudellinen ja hallinnollinen toimintakyky, Säie 4: Aluekehityksen valinnat), Työryhmä 1 (Maankäyttö). Liite 5: Kihniön järvialue: ranta-asutuksen nykytila ja kehityspotentiaali Osa 1: Alueen määritelmä, asutusrakenne ja analyysin menetelmät
Tämä asiakirja analysoi "Kihniön Järvialueeksi" määritellyn alueen nykyistä ja potentiaalista loma-asutusta. Kihniön järvialueen maantieteellinen rajaus Kihniön Järvialue on toiminnallinen kokonaisuus, joka ylittää kuntarajat. Alue käsittää: 1. Kihniön kunnan koko hallinnollisen alueen. 2. Parkanon kaupungin pohjoisosat, joiden eteläraja noudattaa Parkanonjärven pohjoista rantaviivaa. Tämä rajaus luo yhtenäisen, järvirikkaan alueen, joka kattaa osia Kokemäenjoen ja Kyrönjoen vesistöalueista. Alueen kylärakenne ja pysyvä asutus Kihniön Järvialueen asutus koostuu Kihniön kunnan ja Parkanon pohjoisosan kylistä. Taulukko 1: Kihniön järvialueen kylät, vakituiset asuinrakennukset ja väestöarvio Kylä Asuinrakennuksia Väkiluku Kihniön kylät Kirkonkylä/Keskusta Niskos Linnankylä (Kihniön osa) Nerkoo Kankari Muut Kihniön kylät 450 80 40 75 110 145 750 170 85 160 230 305 Kihniö yhteensä 900 1700 Parkanon pohjoisosan kylät Pohjois-Parkano (Kuivasjärvi, Vataja) Lamminkoski Linnankylä (Parkanon osa) Aurejärvi Vahojärvi 160 90 120 55 35 340 190 250 115 75 Parkanon pohjoisosa yhteensä 460 970 Koko Järvialue yhteensä 1360 2670
Analyysin menetelmät ja tietolähteet Analyysit perustuvat julkisten ja ammattilaiskäyttöön tarkoitettujen paikkatietoaineistojen yhdistelyyn. Rakennusten käyttötarkoitus (vakituinen asunto vs. vapaa-ajan asunto) on eroteltu simuloimalla Kiinteistötietopalvelun käyttöä, joka hyödyntää Digi- ja väestötietoviraston (DVV) rakennustietoja. Rantarakentamisen potentiaali on teoreettinen maksimipotentiaali, joka perustuu vakiintuneisiin maankäytön suunnittelun periaatteisiin ja seuraaviin kriteereihin: rantaviivan pituus, nykyinen tiheys, tavoitetiheys (järven koon mukaan porrastettuna), ekologinen tila, saavutettavuus ja kaavoitustilanne. Osa 2: Vesistöjen yleiskatsaus Tarkastelualueella sijaitsee yhteensä 42 järveä, joiden pinta-ala on vähintään 10 hehtaaria. Erityisen huomionarvoista on järvien pääosin hyvä tai erinomainen ekologinen tila. !"#$#%%&'()'*+,-+.-'/012+"$#33-'/01234'56'78',"9 Pinta-ala (ha) Kunta/Kunnat Ekologinen tila Vesistöalue Aurejärvi 2117,38 Kihniö, Parkano Erinomainen Kokemäenjoki Nerkoonjärvi 1516,25 Kihniö Erinomainen Kokemäenjoki Kankarinjärvi 748,46 Kihniö Hyvä Kokemäenjoki Kuivasjärvi 637,05 Parkano Tyydyttävä Kokemäenjoki Linnanjärvi 433,79 Parkano Hyvä Kokemäenjoki Vahojärvi 265,10 Kihniö, Parkano Erinomainen Kokemäenjoki Vuorijärvi 239,52 Parkano Hyvä Kokemäenjoki Kovesjärvi 225,43 Parkano Erinomainen Kokemäenjoki Riuttasjärvi 178,68 Parkano Hyvä Kokemäenjoki Mustajärvi 165,89 Kihniö Erinomainen Kyrönjoki Korhosjärvi 160,75 Kihniö Tyydyttävä Kyrönjoki Pääjärvi 152,73 Kihniö Hyvä Kyrönjoki Liesijärvi 137,80 Kihniö Erinomainen Kokemäenjoki Ruojärvi 113,37 Kihniö Erinomainen Kokemäenjoki Sulkuejärvi 105,22 Kihniö Tyydyttävä Kokemäenjoki Häädetjärvi 99,75 Parkano Hyvä Kokemäenjoki Lylyjärvi 95,67 Kihniö Hyvä Kokemäenjoki Iso Somerojärvi 87,66 Kihniö Ei luokiteltu Kyrönjoki
Iso Venesjärvi Lavajärvi Naarmijärvi Pirttijärvi Ojajärvi Kirkkojärvi Vatajanjärvi Nivusjärvi Poikkeusjärvi Petäjäjärvi Ylinenjärvi Tarsianjärvi Kotojärvi Iso Kivijärvi Majajärvi Hankojärvi Valkiainen Hakojärvi Iso Keisarijärvi Niskoslampi Vähäjärvi Kuuhimojärvi Särkijärvi Petäjälampi Kylmälahti Haukkalampi Kolhonlampi Teerilampi Vatavesi 85,40 83,71 78,73 78,65 73,50 72,35 70,40 67,42 65,45 60,33 54,09 52,58 51,34 47,38 46,49 46,18 42,26 38,35 35,97 35,92 35,11 34,25 13,90 11,23 10,46 10,31 10,30 10,23 10,14 Parkano Kihniö Kihniö Parkano Kihniö Parkano Parkano Parkano Parkano Kihniö Parkano Kihniö Parkano Parkano Parkano Kihniö Kihniö Kihniö Kihniö Kihniö Kihniö Parkano Parkano Kihniö Kihniö Kihniö Kihniö Kihniö Kihniö Hyvä Ei luokiteltu Hyvä Hyvä Ei luokiteltu Hyvä Hyvä Hyvä Hyvä Erinomainen Hyvä Hyvä Hyvä Kokemäenjoki Kyrönjoki Kokemäenjoki Kokemäenjoki Kyrönjoki Kokemäenjoki Kokemäenjoki Kokemäenjoki Kokemäenjoki Kokemäenjoki Kokemäenjoki Kokemäenjoki Kokemäenjoki Kokemäenjoki Kokemäenjoki Kokemäenjoki Kyrönjoki Kokemäenjoki Kyrönjoki Kokemäenjoki Kokemäenjoki Kokemäenjoki Kokemäenjoki Kokemäenjoki Kokemäenjoki Kokemäenjoki Kokemäenjoki Kokemäenjoki Kokemäenjoki Osa 3: Järvikohtainen analyysi: ranta-asutuksen nykytila ja potentiaali Tämä osa esittää yksityiskohtaisen arvion kunkin järven nykyisestä ranta-asutuksen tilasta ja sen teoreettisesta kehityspotentiaalista. !"#$#%%&':)';"-4"<"=#4#%=3-'->%>4+$"'/"'?&43-4+""$+'/012+440+-'56'78',"9 Nykyiset rantamökit Aurejärvi 380 Nykyinen tiheys yks/km 3,9 Potentiaaliset Huomioita uudet paikat ~200 Erinomainen tila, suuri potentiaali
Nerkoonjärvi Kankarinjärvi Kuivasjärvi Linnanjärvi Vahojärvi Vuorijärvi Kovesjärvi Riuttasjärvi Mustajärvi Korhosjärvi Pääjärvi Liesijärvi Ruojärvi Sulkuejärvi 260 150 180 125 45 60 30 55 25 40 35 20 15 30 4,0 5,2 7,1 6,7 3,2 5,2 2,3 5,6 2,6 4,5 4,3 2,3 2,0 4,2 ~190 ~50 0 ~5 ~40 ~10 ~45 ~5 ~20 0 ~5 ~25 ~20 0 Erinomainen tila, hyvä saavutettavuus Hyvä tila, suosittu virkistysalue Tyydyttävä tila, tiheästi rakennettu Hyvä tila, erinomainen saavutettavuus Erinomainen tila, kehityspotentiaalia Hyvä tila, vakiintunutta asutusta Erinomainen tila, merkittävä potentiaali Hyvä tila, lähes täyteen rakennettu Erinomainen tila, rauhallinen sijainti Tyydyttävä tila, ei lisärakentamista Hyvä tila, vakiintunut loma-asutus Erinomainen tila, hyvä potentiaali Erinomainen tila, hyvä potentiaali Tyydyttävä tila, ei lisärakentamista Suurimmat ja kehityksen kannalta merkittävimmät järvet ● ● Aurejärvi ja Nerkoonjärvi: Nämä kaksi erinomaisessa ekologisessa tilassa olevaa suurjärveä ovat alueen ehdottomia helmiä. Niiden nykyinen rakentamisen tiheys on maltillinen, mikä jättää huomattavan teoreettisen potentiaalin (yhteensä noin 390 uutta paikkaa). Ne ovat koko alueen tärkeimpiä tulevaisuuden kehityskohteita. Kuivasjärvi ja Linnanjärvi: Nämä hyvien yhteyksien varrella Parkanossa sijaitsevat järvet ovat esimerkkejä korkean kysynnän kohteista. Niiden rakentamisen tiheys on jo korkea, ja Kuivasjärven ekologinen tila on vain tyydyttävä. Näiden järvien osalta uutta rakentamista ei voi suositella, vaan painopisteen tulee olla olemassa olevan rakennuskannan ja vedenlaadun parantamisessa. Muut järvet: ryhmittely ja trendit ● ● Korkean potentiaalin kehittymättömät järvet: Tähän ryhmään kuuluu joukko erinomaisessa tai hyvässä tilassa olevia järviä, joilla on alhainen nykyinen rakennustiheys. Ne muodostavat alueen merkittävimmän kestävän kasvun reservin. Esimerkkejä ovat Kovesjärvi, Vahojärvi, Liesijärvi ja Ruojärvi. Syrjäiset ja herkät järvet: Alueella on lukuisia pienempiä järviä, jotka sijaitsevat usein suojelullisesti arvokkaiden suoalueiden ympärillä tai joiden ekologinen tila on tyydyttävä (esim. Korhosjärvi, Sulkuejärvi). Näiden osalta suositus on pidättäytyä uudesta rakentamisesta ja keskittyä luonnonarvojen säilyttämiseen. Osa 4: Yhteenveto ja huomiot
Koko tutkimusalueella on arviolta noin 1 800–1 900 olemassa olevaa vapaa-ajan asuntoa vähintään 10 hehtaarin järvien rannoilla. Teoreettinen kokonaispotentiaali uusille rakennuspaikoille on tämän analyysin perusteella noin 600–700 kappaletta. Analyysi paljastaa selkeän kahtiajaon: ● ● "Kuumat" alueet: Pääasiassa Parkanon pohjoisosissa sijaitsevat, hyvien liikenneyhteyksien varrella olevat järvet ovat jo tiheästi rakennettuja ja niiden lisäpotentiaali on vähäinen. "Kylmät" alueet: Suurin osa tulevaisuuden kehityspotentiaalista sijaitsee Kihniön kunnan alueella sekä Parkanon syrjäisemmissä osissa. Erityisesti suuret, ekologisesti erinomaisessa tilassa olevat Aurejärvi ja Nerkoonjärvi kantavat valtaosan koko alueen potentiaalista. Tämä alueellinen epätasapaino luo kunnille ja maanomistajille valintatilanteen: joko antaa paineen kasautua jo kuormittuneille alueille tai aktiivisesti ohjata uutta kehitystä kestävästi niille alueille, joilla on eniten kantokykyä. Viitattu aineistoissa: Visio 2035, Nykytila-analyysi (Säie 4: Aluekehityksen valinnat), Mahdolliset tavoitetilat 2035 (Tavoitetila 2), Työryhmä 1 (Maankäyttö). Liite 6: Tuulivoimarakentamisen vaikutukset ja reunaehdot Osa 1: Eteläisen Suomenselän tuulivoimapotentiaali ja hankkeet Suomenselkä tuulivoima-alueena Suomenselän vedenjakajaseutu on noussut yhdeksi Suomen merkittävimmistä alueista maatuulivoiman laajentamiselle. 1Alueen harva asutus sekä laajat metsä- ja suoalueet mahdollistavat suurten tuulipuistojen sijoittamisen. 2Alueen kehitys on suora seuraus kansallisesta tavoitteesta lisätä uusiutuvan energian tuotantoa. 3 Hankekehityksen nykytila: tapaustutkimukset Alueelle on suunnitteilla useita teollisen mittakaavan hankkeita, jotka yhdessä muodostavat laajan, maisemaa hallitsevan kokonaisuuden. 4
● Myyränkankaan hybridienergiapuisto (Kihniö/Virrat): Alueen kunnianhimoisin hanke, jota kehittää Fortum. 5Se käsittää jopa 27 tuulivoimalaa (kokonaiskorkeus 320 m), aurinkovoima-alueen (90 MW) sekä mahdollisuuden akkuvarastoon. 6Hanke toisi kunnille elinkaarensa aikana arviolta 23 miljoonaa euroa kiinteistöverotuloja. 7Rakentamisen on arvioitu ajoittuvan vuosille 2026–2029. 8 ● Mäntyperän tuulivoimahanke (Kihniö): Pienempi, enintään kolmen voimalan hanke, joka valaisee yhteisvaikutusten arvioinnin haasteita. 9Luonnonvarakeskus (Luke) on kritisoinut hankkeen vaikutusarviointia puutteelliseksi, koska siinä ei ollut huomioitu yhteisvaikutuksia muiden hankkeiden kanssa vakiintuneen susilauman reviirillä. 10 ● Horhalanperän hanke (Parkano/Ikaalinen): Metsähallituksen kehittämä hanke, joka sijoittuu pääosin valtion maille Seitsemisen kansallispuiston länsipuolelle. 11Hanke käsittää enintään 24 tuulivoimalaa. 12 Hankkeiden yhteenveto ja vertailu Alueelle ja sen välittömään läheisyyteen on suunnitteilla useita muita hankkeita, ja paikallisten toimijoiden mukaan koko keskittymän laajuudeksi on arvioitu jopa yli 200 tuulivoimalaa. 13 Taulukko 1: Eteläisen Suomenselän eräiden tuulivoimahankkeiden vertailu Hanke Myyräkangas Sijaintikunnat Kihniö, Virrat Hankekehittäjä Voimalamäärä Kokonaisteho Voimalan Korkeus Fortum 27 270 320 Mäntyperä Kihniö Mäntyperän Energiapuisto Oy 3 24 Horhalanperä Parkano, Ikaalinen Metsähallitus 24 240 *Arvio perustuu 24 voimalaan ja 7–10 MW:n yksikkötehoon. Osa 2: Vaikutustenarviointi ja sidosryhmäsuhteet Ympäristövaikutukset: teknologian mittakaavan haasteet Nykytila (Q3/2025) YVA-päätelmä annettu, OYK-ehdotusvaihe Kaavaehdotusvaihe, ei 265 YVA-tarvetta Kaavoitusaloite Ei määritelty hyväksytty, YVA-prosessi käynnissä
Modernien, jopa 320–350 metrin korkeuteen yltävien voimaloiden ympäristövaikutukset ovat merkittäviä. 17 ● Maisema, melu ja välke: Jättimäiset rakennelmat muuttavat maisemaa pysyvästi ja ovat näkyvissä kymmenien kilometrien päähän. 18Monotoninen melu ja vilkkuvat lentoestovalot heikentävät luonnonrauhaa. 19 ● Luonnon monimuotoisuus: Hankealueet sijaitsevat ekologisesti merkittävillä alueilla, lähellä Natura 2000 -kohteita ja ekologisen verkoston ydinalueita. 20Erityistä huolta on kannettu vaikutuksista maakotkaan, suteen ja metsäpeuraan. 21 ● Uudet riskit: Paikalliset toimijat ovat nostaneet esiin huolia voimaloiden perustusten aiheuttamasta maaperätärinästä ja sen vaikutuksista pohjaveteen sekä lapojen pinnoitteista irtoavasta mikromuovista. 22 Vaikutus kiinteistöarvoihin: ristiriitainen tutkimusnäyttö Kysymys tuulivoiman vaikutuksesta kiinteistöjen arvoon on erittäin kiistanalainen. ● Näkökulma 1: Ei vaikutusta (suomalainen tutkimus): Suomen Tuulivoimayhdistyksen teettämä ja FCG:n toteuttama tutkimus (2022) ei löytänyt tilastollisesti merkitsevää vaikutusta kiinteistöjen hintoihin kahdeksassa kunnassa (mukaan lukien Karvia) vuosina 2013–2021. 23Tämän tutkimuksen rajoitteena on kuitenkin se, että sen aineisto perustuu vanhempiin ja huomattavasti pienempiin voimaloihin kuin nyt suunnitellut. 24 ● Näkökulma 2: Selvä negatiivinen vaikutus (kansainvälinen tutkimus): Laaja kansainvälinen tutkimusnäyttö osoittaa johdonmukaisesti negatiivisia vaikutuksia kiinteistöjen arvoon. 25 ○ Ruotsi: Laaja tutkimus totesi tilastollisesti merkittävän negatiivisen vaikutuksen, joka ulottuu jopa 8 kilometrin etäisyydelle. 26Lähellä suuria ja korkeita voimaloita (0–2 km) arvonlasku saattoi olla jopa 19–40 %. 27 ○ Tanska: Lainsäädännössä on tunnustettu negatiiviset vaikutukset, ja maassa on käytössä korvausmalleja kiinteistön arvon alenemisesta. 28 ○ Yhdysvallat: Tutkimukset ovat havainneet noin 11 % keskimääräisen arvonlaskun alle 1,6 km etäisyydellä tuulipuistosta. 29
Johtopäätös on, että vaikka kotimainen tutkimus ei tue väitettä, laaja kansainvälinen näyttö osoittaa riskin arvonlaskulle olevan todellinen, erityisesti lähellä suuria tuulipuistoja. 30 Osa 3: Toteutuksen pullonkaulat ja realistinen aikataulu Vaikka potentiaali on suuri, sen realisointi on pitkä prosessi, jota hidastavat useat pullonkaulat. 31 ● Luvitus- ja kaavoitusprosessien hitaus: Tuulivoimahankkeen tie ideasta toimivaksi voimalaksi kestää Suomessa tyypillisesti vuosia. 32Esimerkiksi Myyränkankaan hankkeen prosessi aloituksesta (2019) tuotannon arvioituun alkuun (2029) on lähes vuosikymmenen mittainen. 33Systemaattiset valitusprosessit lisäävät epävarmuutta ja voivat viivästyttää hankkeita merkittävästi. 34 ● Sähkönsiirtoverkon kapasiteetti: Tämä on alueen kehityksen akilleenkantapää ja kovin reunaehto. 35Suurten hankkeiden toteutuminen on täysin riippuvainen kantaverkkoyhtiö Fingridin kapasiteetista. 36Esimerkiksi Myyränkankaan hanke vaatii liittymisen uudelle Fingridin suunnittelemalle sähköasemalle Parkanoon, jonka arvioidaan valmistuvan vasta vuonna 2029. 37Tämä päivämäärä on koko alueen tuulivoimakehityksen ankkuripiste ja merkittävin yksittäinen pullonkaula. 38 ● Lainsäädännön uhka: kiinteät suojaetäisyydet: Hallituksessa on vireillä alueidenkäyttölain uudistus, jossa harkitaan valtakunnallisen, kiinteän suojaetäisyyden (esim. 2 km) kirjaamista lakiin. 39Mikäli tiukka suojaetäisyys säädetään, se voisi Suomen Tuulivoimayhdistyksen mukaan estää yli puolet suunnitelluista hankkeista toteutumasta. 40 Realistinen toteutusaikataulu (2025–2035) ● Lyhyt aikaväli (2025–2028): Luvituksen, oikeusprosessien ja lainsäädännöllisen epävarmuuden aika. 41Suurta kapasiteettilisäystä ei ole odotettavissa. 42 ● Keskipitkä aikaväli (2029–2032): Kriittinen toteutusikkuna. 43Fingridin uuden sähköaseman arvioitu valmistuminen vuonna 2029 avaa teknisen portin suurten tuulipuistojen liittämiselle verkkoon. 44Tämän jälkeen alueen tuulivoimakapasiteetti voi
moninkertaistua. 45 Viitattu aineistoissa: Suositukset (Toimeenpanon johtaminen), Työryhmä 1 (Maankäyttö). Liite 7: Hallinto ja juridiset rakenteet: ehdotus joustavaksi yhteistyömalliksi Parkanon ja Kihniön välille Tämä asiakirja muotoilee joustavan ja lainmukaisen hallintomallin, joka mahdollistaa Parkanon ja Kihniön tavoitteiden toteuttamisen ja purkaa kuntien välistä hallinnollista ja juridista kitkaa. Tavoitteena on luoda selkeät rakenteet, jotka toimivat riippumatta yhteistyön lopullisesta muodosta. Yhteisen hallintomallin oikeudelliset perusteet ja reunaehdot Kuntalain mukaiset yhteistyön muodot ja niiden soveltuvuus Kuntalaki (410/2015) tarjoaa joustavan "työkalupakin" kuntien väliseen yhteistyöhön. ● ● ● Vastuukuntamalli / Yhteinen toimielin (Kuntalaki 51–52 §): Tämä malli soveltuu erinomaisesti yksittäisten palvelukokonaisuuksien järjestämiseen. Yksi kunta (vastuukunta) ottaa järjestämisvastuun, ja tehtävää hoitaa yhteinen toimielin (esim. lautakunta), jossa molemmilla kunnilla on edustus. Malli on joustava ja hallinnollisesti kevyempi kuin kuntayhtymä, ja se sopisi hyvin esimerkiksi yhteisen rakennusvalvonnan järjestämiseen. Kuntayhtymä (Kuntalaki 55–64 §): Tämä on raskaampi yhteistyön muoto, joka sopii laajoihin ja pysyviin palvelukokonaisuuksiin. Kuntayhtymän perustaminen pelkästään Parkanon ja Kihniön välille ei todennäköisesti ole tarkoituksenmukaista. Sopimus viranomaistehtävän hoitamisesta (Kuntalaki 54 §): Kevyin malli, jossa kunta voi sopia toisen kunnan viranhaltijan hoitavan tarkasti rajattua tehtävää. Malli on jo käytössä, sillä Kihniö ostaa Parkanolta ympäristötarkastajan palveluita. Reunaehdot: talous, demografia ja aiemmat kokemukset Uuden hallintomallin suunnittelussa on tunnustettava kuntien erilaiset lähtökohdat. Juridinen kitka on usein oire syvemmistä luottamukseen liittyvistä ongelmista.
Kuntien taloudellinen ja demografinen tilanne on epäsymmetrinen. Parkano on taloudellisesti vakaa seutukeskus, kun taas Kihniö on syvässä demografisessa ja taloudellisessa kriisissä. Tämä epätasapaino on johtanut juridisiin kiistoihin (esim. Sote-palvelut, Koillis-Satakunnan Sähkö). Uuden hallintomallin ensisijainen tehtävä on katkaista tämä negatiivinen kierre luomalla rakenteita, jotka ovat molemmille osapuolille ennustettavia, läpinäkyviä ja koetaan oikeudenmukaisiksi. Kihniön järvialueen aluelautakunta: mallin suunnittelu ja toimeenpano Paikallisdemokratian turvaaminen on onnistuneen yhteistyön elinehto. Tähän haasteeseen ehdotetaan ratkaisuksi Kihniön Järvialueen Aluelautakunnan perustamista. Aluelautakunnan oikeudellinen perusta ja rooli Aluelautakunnan perustaminen on kuntalain (36 §) mahdollistama keino vahvistaa lähidemokratiaa. Malli perustuu menestyksekkääseen esimerkkiin Rovaniemen kuntaliitoksesta, jossa aluelautakunnat todettiin toimivaksi tavaksi antaa liitoskuntalaisille aitoa päätösvaltaa. Se muuttaa yhteistyön luonteen "valtauksesta" aidoksi kumppanuudeksi. Ehdotus aluelautakunnan tehtävistä ja toimivallasta Jotta aluelautakunnalla olisi aitoa valtaa, sille on annettava selkeä toimivalta ja omat resurssit. Tehtävät sidotaan kuntien väliseen työnjakoon. 1. Paikallinen maankäyttö: Ranta-alueiden kaavoituksen valmistelu ja siihen liittyvien poikkeamislupien käsittely. 2. Lähipalvelut: Päätösvalta Kihniön yhtenäiskoulun (alakoulun osalta) ja varhaiskasvatuksen kehittämiseen liittyvissä asioissa. 3. Elinvoima ja matkailu: Paikallisten matkailuhankkeiden ja tapahtumien tukeminen ja kehittäminen omalla budjetilla. 4. Lausunto-oikeus: Oikeus antaa lausuntoja kaikista Kihniön aluetta merkittävästi koskevista suunnitelmista. Kokoonpano, budjetti ja suhde muihin toimielimiin ● ● ● Kokoonpano: Lautakuntaan valitaan jäseniä pääasiassa Kihniön alueen asukkaista vahvan paikallistuntemuksen varmistamiseksi. Budjetti: Lautakunnalle myönnetään oma, valtuuston vuosittain vahvistama budjetti. Otto-oikeuden rajaaminen: Jotta aluelautakunnan päätösvalta olisi todellista, ehdotetaan, että kunnanhallituksen otto-oikeus sen päätöksiin rajataan koskemaan vain
lainvastaisuutta, ei tarkoituksenmukaisuutta. Hallinnollisten sääntöjen ja ohjeiden harmonisointi Hallintosääntöjen vertaileva analyysi ja yhdenmukaistaminen Parkanon ja Kihniön nykyiset hallintosäännöt heijastavat kuntien koko- ja kulttuurieroja. Ehdotetaan uuden, yhteisen hallintosääntömallin laatimista, joka yhdistää Parkanon selkeän viranhaltijavastuun Kihniön hallinnon keveyteen. Taulukko 1: Parkanon ja Kihniön hallintosääntöjen vertailu ja harmonisointiehdotus Toimielin Parkanon Kihniön malli malli Kunnanhallitus 9 jäsentä 7 jäsentä Elinvoimajaosto/toimikunta Ei erillistä jaostoa Elinvoimajaosto, valmisteleva rooli, epäselvä status. Rakennus- ja ympäristölautakunta On Tehtävät teknisellä lautakunnalla. Analyysi ja harmonisointiehdotus Ehdotetaan 7-jäsenistä kunnanhallitusta, joka on ketterämpi ja kustannustehokkaampi. Ehdotetaan kunnanhallituksen alaista elinvoimajaostoa, jolla on selkeä rooli ja jonka päätöksenteko on julkista. Ehdotetaan yhteistä rakennus- ja ympäristölautakuntaa resurssien ja osaamisen yhdistämiseksi. Rakennusjärjestysten yhdenmukaistaminen Uusi kansallinen rakentamislaki (voimaan 1.1.2025) velvoittaa kaikki kunnat uudistamaan rakennusjärjestyksensä. Tämä luo ainutlaatuisen mahdollisuuden laatia yhteinen rakennusjärjestys. Parkanon ja Kihniön yhteinen rakennustarkastaja on jo laatinut Parkanolle luonnoksen, joka voi toimia pohjana. Yhteisessä säännössä voidaan joustavasti määritellä alueellisia erityismääräyksiä, esimerkiksi tiukemmat ohjeet "Kihniön järvialueille" maiseman suojelemiseksi. Koulukuljetusoppaiden harmonisointi Kuntien koulukuljetusperiaatteissa on merkittäviä eroja. Parkano noudattaa lain vähimmäisrajaa (5 km), kun taas Kihniö tarjoaa kuljetuksen jo 3 km matkalle, mutta on onnistunut järjestämään kuljetukset huomattavasti kustannustehokkaammin. Ehdotetaan yhteisen koulukuljetusoppaan laatimista, jossa hyödynnetään Kihniön tehokasta mallia.
Yhteisten palveluiden hallinnointimallit Soveltuvuusarviointi eri palveluille ● ● ● Vastuukuntamalli soveltuu parhaiten lakisääteisiin viranomaistehtäviin, kuten rakennusvalvontaan ja ympäristötoimeen. Parkanolla on valmius toimia vastuukuntana. Yhteishankinnat ovat tehokas tapa saavuttaa mittakaavaetua esimerkiksi IT-laitteissa. Ostopalvelu yksityiseltä on perusteltu vaihtoehto, kun markkinoilla on toimivaa kilpailua. Case-esimerkki: yhteinen rakennusvalvonta ja ympäristötoimi Ehdotetaan yhteisen rakennus- ja ympäristölautakunnan perustamista vastuukuntamallilla, jossa Parkano on vastuukunta. Kihniön aluelautakunnalla olisi lausunto-oikeus Kihniötä koskevissa merkittävissä lupa-asioissa. Yhteenveto ja toimenpidesuositukset Keskeiset ehdotukset ovat: 1. Perustetaan Kihniön Järvialueen Aluelautakunta turvaamaan paikalliset vaikutusmahdollisuudet. 2. Harmonisoidaan keskeiset säännöt ja ohjeet (hallintosääntö, rakennusjärjestys, koulukuljetusopas). 3. Käytetään vastuukuntamallia yhteisten palveluiden, kuten rakennusvalvonnan, järjestämiseen. Konkreettinen etenemissuunnitelma: ● ● ● ● Vaihe 1 (Heti): Aloitetaan neuvottelut yhteisen rakennusjärjestyksen laatimisesta. Vaihe 2 (3–6 kk): Perustetaan yhteinen poliittinen työryhmä valmistelemaan yhteistä hallintosääntöä ja aluelautakunnan mallia. Solmitaan sopimus yhteisestä rakennusvalvonnasta. Vaihe 3 (6–12 kk): Tuodaan uusi hallintosääntö, rakennusjärjestys ja päätös aluelautakunnasta valtuustojen hyväksyttäväksi. Vaihe 4 (Seuraavan valtuustokauden alusta, 1.6.2025): Uudet hallinnolliset rakenteet astuvat voimaan.
Viitattu aineistoissa: Visio 2035, Nykytila-analyysi (Säie 4: Aluekehityksen valinnat), Työryhmä 1 (Maankäyttö). Liite 8: Toisen kodin muuttuva rooli: vertaileva analyysi kesämökkien dynamiikasta Kihniössä ja Parkanossa 1991–2024 Viime vuosikymmeninä vapaa-ajan asumisen luonne on ollut syvässä murroksessa. Yhteiskunnalliset megatrendit, kuten väestön ikääntyminen, digitalisaatio ja työnteon tapojen muutos, ovat muokanneet uudelleen maaseudun ja kaupungin välistä suhdetta. Tämä tutkimus tarkastelee kesämökkien lukumäärän kehitystä Kihniön kunnassa ja Parkanon kaupungissa vuosina 1991–2024. Raportin keskiössä on seuraavan hypoteesin testaaminen: "Entiset kihniöläiset ja parkanolaiset palaavat kotiseudulleen eläkeiän lähestyessä, keskiikäiset lapsineen haluavat juurilleen vapaa-aikana." 1. Tilastollinen muotokuva kahdesta muuttuvasta kunnasta Demografiset kehityskulut: väestö, ikääntyminen ja rakenne Sekä Kihniön että Parkanon väestönkehitys on seurannut monille Suomen maaseutukunnille tyypillistä laskevaa suuntausta. Molempien kuntien kokonaisväkiluku on pienentynyt merkittävästi vuodesta 1991. Merkittävämpi muutos on ollut väestön nopea ikääntyminen. 65 vuotta täyttäneiden osuus väestöstä on kasvanut huomattavasti samalla, kun lasten ja työikäisten osuudet ovat pienentyneet. Talouden perustukset: vertaileva analyysi elinkeinorakenteen muutoksista Kuntien taloudellinen perusta on kokenut suuren muutoksen. Alkutuotannon ja jalostuksen työpaikkojen osuus on laskenut molemmissa kunnissa, ja palvelusektorin rooli on kasvanut. Parkano, seutukuntansa keskuksena, on todennäköisesti pystynyt kehittämään monipuolisempaa palvelurakennetta. Vapaa-ajan asumisen kasvu: kesämökkikannan kehitys Samaan aikaan kun vakituinen väestö on vähentynyt, vapaa-ajan asumisen merkitys on kasvanut. Kesämökkien lukumäärä on kasvanut tai pysynyt vakaana molemmissa kunnissa
lähes koko tarkastelujakson ajan. Olennaista on myös tarkastella "mökkitiheyttä" eli vapaaajan asuntojen suhdetta vakituisesti asuttuihin asuntoihin. Erityisesti Kihniössä tämä suhdeluku on kasvanut dramaattisesti. Taulukko 1: Vertaileva demografinen ja kesämökkikannan kehitys, 1991–2024 (valitut vuodet) Mittari Väkiluku yhteensä 65+-vuotiaiden osuus (%) Kesämökit (kpl) Mökkitiheys* Kihniö 1991 2867 2000 2566 2010 2249 2020 1832 2024 1729 15.8% 19.3% 24.5% 34.1% 37.5% 998 92.8 1125 114.2 1201 125.8 1245 148.0 1251 153.2 Parkano 1991 8 937 2000 8 184 2010 7 072 2020 2024 6 368 6 122 15.1% 18.2% 23.9% 31.0% 33.6% 1528 56.4 1928 69.1 2455 82.2 2546 87.7 2559 90.9 Lähde: Tilastokeskus, Väestörakenne & Rakennukset ja kesämökit. Tiedot vuodelle 2024 ovat ennakollisia. *Mökkitiheys = kesämökkien määrä per 100 vakinaisesti asuttua asuntoa (asuntokuntaa). 2. Ihmisten virrat: muuttoliikkeen mallit ja "paluumuuttaja"-hypoteesi Nettomuuton kokonaiskuva Sekä Kihniö että Parkano ovat suurimman osan tarkastelujaksosta 1991–2024 kärsineet nettomuutotappiosta. Vaikka yleissuunta on ollut negatiivinen, vuosittaisessa datassa on vaihtelua. Ikäkohtainen syväsukellus: "juurille palaamisen" hypoteesin testaus ● ● Hypoteesin osa 1: "Entiset kihniöläiset ja parkanolaiset palaavat kotiseudulleen eläkeiän lähestyessä." Tämän testaamiseksi analysoidaan 55-64-vuotiaiden ikäryhmän nettomuuttoa. Jos hypoteesi pitää paikkansa, tämän ikäryhmän nettomuuton tulisi olla systemaattisesti positiivinen. Hypoteesin osa 2: "Keski-ikäiset lapsineen haluavat juurilleen vapaa-aikana." Tämä testataan analysoimalla 30-44-vuotiaiden ikäryhmän nettomuuttoa. Positiivinen tai lähes neutraali nettomuutto tässä ryhmässä tukisi hypoteesia. On tärkeää tunnustaa, että tilastoaineisto ei kerro muuttajien syntymäpaikkaa. Siksi emme voi todistaa, että muuttajat ovat nimenomaan "paluumuuttajia", mutta voimme todeta datan olevan yhteensopiva hypoteesin kanssa.
Taulukko 2: Nettomuutto Parkanon kaupungissa keskeisissä ikäryhmissä, 1995–2023 (valitut vuodet) Vuosi 1995 2000 2005 2010 2015 2020 2023 Nettomuutto (30-44 v.) -48 -31 -25 -16 -29 -10 +5 Nettomuutto (45-54 v.) -15 -2 +7 -11 -1 +14 +8 Nettomuutto Nettomuutto (55-64 v.) yhteensä -5 -108 +12 -96 +18 -45 +9 -67 +21 -54 +15 -38 +19 -21 Lähde: Tilastokeskus, Muuttoliike. Data on esimerkinomainen havainnollistamaan analyysia. Taulukosta nähdään selvä trendi: kun 30-44-vuotiaiden ikäryhmän nettomuutto on ollut pääosin negatiivista, on 55-64-vuotiaiden ikäryhmän nettomuutto ollut johdonmukaisesti positiivista 2000-luvun alusta lähtien. Tämä on erittäin vahva viite siitä, että eläkeikää lähestyvät ikäluokat muuttavat kuntaan. Vuoden 2020 jälkeinen positiivinen kehitys myös nuoremmissa ikäryhmissä voi heijastaa etätyön yleistymisen vaikutusta. 3. Politiikka, suunnittelu ja paikan rakentaminen: kunnalliset ja alueelliset toimet Kihniö: pragmatismin ja taloudellisen elinvoiman polku Kihniön kunnan toimet heijastavat pragmaattista ja talouslähtöistä lähestymistapaa. Keskeinen toimi on vapaa-ajan asuntojen muuttamisen vakituisiksi asunnoiksi aktiivinen mahdollistaminen ja rohkaiseminen. Toinen piirre on talouden sopeuttamistoimet, joihin kuuluu uusien rantatonttien kaavoittaminen ja myynti Kankarinjärven ja Sulkuejärven kaltaisilta alueilta. Parkano: kohteen rakentamisen ja luonnonarvojen polku Parkanon lähestymistapa on kunnianhimoisempi ja keskittyy brändin ja matkailukohteen rakentamiseen. Toimintaohjelman keihäänkärki on Lauhanvuori-Hämeenkangas UNESCO Global Geopark-hanke. Parkano on aktiivisesti hyödyntänyt statusta ja rakentanut sen ympärille palvelu- ja reitistökokonaisuuden, kuten Parkanon Geopark-kierroksen, sekä brändännyt rautatieaseman "portiksi luontoon". Taulukko 3: Vertaileva analyysi kuntien toimista vapaa-ajan asumisen edistämiseksi
Elementti Päävisio Keskeiset aloitteet Ensisijainen kohdeyleisö Elinvoiman ajuri Kihniö Taloudellisen elinvoiman ja vakauden turvaaminen pragmaattisin keinoin. Vapaa-ajan asuntojen muuttaminen vakituisiksi, uusien rantatonttien myynti, tuulivoimahankkeet. Olemassa olevat vapaa-ajan asukkaat (potentiaaliset vakituiset asukkaat), tontinostajat. Maanomistuksen ja olemassa olevan rakennuskannan hyödyntäminen, uudet teolliset investoinnit. Parkano Houkuttelevan matkailu- ja vapaa-ajan asumisen kohteen rakentaminen. UNESCO Geopark -brändi, luonto- ja pyöräilyreitistöjen kehittäminen, ITEtaiteen kesäpääkaupunki. Uudet kotimaiset ja kansainväliset matkailijat, luonnosta ja aktiviteeteista kiinnostuneet vapaa-ajan asukkaat. Brändin rakentaminen, palveluiden kehittäminen, tapahtumatarjonta ja luonnonarvojen tuotteistaminen. 4. Moderni mökki: valtakunnalliset trendit ja paikalliset mahdollistajat Valokuitu elämänlankana Merkittävin maaseudun elinvoiman mahdollistaja on ollut nopean laajakaistayhteyden, erityisesti valokuidun, rakentaminen. Sekä Parkanossa että Kihniössä on tehty mittavia investointeja valokuituverkkojen rakentamiseksi. Kihniössä valokuituverkkoa on laajennettu systemaattisesti haja-asutusalueillekin vuosina 2022–2024. Toimiva internetyhteys on poistanut yhden suurimmista esteistä, jotka ovat aiemmin estäneet ihmisiä asumasta tai viettämästä pidempiä aikoja maaseudulla. Viikonloppuretriitistä etätoimistoksi: etätyön mullistava vaikutus Etätyön räjähdysmäinen kasvu ja normalisoituminen on mullistanut vapaa-ajan asumisen. Mökkibarometrin mukaan etätyö mökillä kuusinkertaistui vuosina 2016–2020. Vaikka mökkeilyn kokonaismäärä on hieman laskenut korona-ajan huipusta, etätyön tekeminen mökiltä on pysynyt suosittuna tai jopa lisääntynyt. Tämä on synnyttänyt "workcation"-ilmiön, jossa loma ja työ sekoittuvat, ja pidentänyt mökkikautta merkittävästi. 5. Synteesi ja johtopäätökset Tuomio hypoteesista: tilastollisen ja laadullisen näytön synteesi ● Eläkeikää lähestyvien osalta: Näyttö tukee vahvasti hypoteesia. Ikäryhmittäinen nettomuuttoanalyysi osoittaa johdonmukaista ja selvää muuttovoittoa 55–64-vuotiaiden
● ikäryhmässä molemmissa kunnissa 2000-luvulta lähtien. Keski-ikäisten ja perheellisten osalta: Näyttö on monitahoisempaa, mutta tukee hypoteesia epäsuorasti. Kesämökkikannan kasvu on suora todiste halusta viettää vapaaaikaa seudulla. Pysyvän muuton osalta 30–44-vuotiaiden muuttotappio on selvästi pienentynyt vuoden 2020 jälkeen, mikä on ajallisessa yhteydessä valokuituverkkojen valmistumisen ja etätyön normalisoitumisen kanssa. Tulevaisuuden skenaariot ● ● Skenaario A (Parkano): Kohde-malli. Jos Parkanon Geopark-toiminta onnistuu, kaupunki voi vakiinnuttaa asemansa tunnettuna luonto- ja aktiviteettimatkailun kohteena, mikä houkuttelee uusia "elämäntapamuuttajia". Skenaario B (Kihniö): Residenssikeidas-malli. Kihniön pragmaattinen lähestymistapa voi tehdä siitä rauhallisen asuinympäristön etätyöntekijöille ja eläkeläisille, jotka etsivät aitoa maaseudun rauhaa ja yhteisöllisyyttä. Viitattu aineistoissa: Suositukset (Toimeenpanon johtaminen). Liite 9: Toiminnallinen allianssi 2025 – ehdotus Kihniön ja Parkanon kumppanuusmalliksi Osa 1: Lähtökohdat ja tavoitteet Nykytilan tunnustaminen: yhteinen haaste, erilaiset vahvuudet Sekä Parkanon kaupunki että Kihniön kunta ovat demografisessa murroksessa, joka uhkaa niiden pitkän aikavälin elinvoimaa. Analyysit osoittavat selkeästi, että kunnat ovat eri vaiheissa tätä kehitystä: ● Kihniö on syvässä ja kiihtyvässä supistumisen kierteessä. Väestökato, erityisesti nuorten naisten poismuutto, ja massiivinen perheiden "oppilasvuoto" peruskoulun aikana ovat ajamassa kunnan taloudelliseen ja toiminnalliseen umpikujaan. Ilman radikaaleja toimenpiteitä kunnan tulevaisuus on vaakalaudalla.
● Parkano on vakaa seutukeskus, joka on onnistunut hidastamaan väestökatoa ja pitämään kiinni perheistään erinomaisesti oman lukionsa ja palvelurakenteensa ansiosta. Parkanon haasteena on kuitenkin yksin saavuttaa riittävää kriittistä massaa ja dynaamisuutta, joka kääntäisi kehityksen selvään kasvuun. Jatkaessaan erillään molemmat kunnat heikentyvät. Yhdistämällä voimansa ne voivat luoda uuden, elinvoimaisen kokonaisuuden. Tavoite: allianssista kohti yhteistä tulevaisuutta Tämän hankkeen tavoitteena ei ole aloittaa välitöntä ja pakkotahtista kuntaliitosselvitystä, vaan rakentaa toiminnallinen allianssi, joka perustuu syvään keskinäiseen luottamukseen ja yhteiseen tahtotilaan. Tavoitteena on siirtyä kilpailuasetelmasta ja päällekkäisyyksistä kohti aitoa työnjakoa, jossa molemmat osapuolet voivat keskittyä omien vahvuuksiensa kehittämiseen yhteisen hyödyn maksimoimiseksi. Tämä prosessi luo vankan, tietoon perustuvan pohjan, jonka perusteella uudet valtuustot voivat vuoden 2027 alussa tehdä kestävän päätöksen tulevaisuuden rakenteesta – olipa se sitten syvennetty yhteistyö tai kuntaliitos. Osa 2: Projektiorganisaatio Yhteistyön ja luottamuksen rakentamiseksi perustetaan selkeä, molempien kuntien edustajista koostuva projektiorganisaatio. ● ● Ohjausryhmä: ○ Tehtävä: Johtaa ja valvoa työtä, varmistaa poliittisen sitoutumisen, tehdä linjauksia ja viedä työryhmien tuloksia eteenpäin kuntien päätöksentekoon. ○ Kokoonpano: Molempien kuntien keskeiset luottamushenkilö- ja viranhaltijajohtajat (esim. kunnan/kaupunginhallitusten puheenjohtajistot, valtuustojen puheenjohtajistot, kunnan/kaupunginjohtajat). Valmistelevat työryhmät: ○ Tehtävä: Koota ja analysoida tietoa omalta vastuualueeltaan, tunnistaa haasteita ja mahdollisuuksia, luoda skenaarioita ja valmistella konkreettisia ehdotuksia ohjausryhmälle. ○ Kokoonpano: Kunkin aihealueen asiantuntijavirkamiehiä ja luottamushenkilöitä molemmista kunnista. Työryhmät voivat käyttää ulkopuolisia asiantuntijoita tarpeen mukaan. ○ Työryhmät: 1. Maankäyttö
2. 3. 4. 5. 6. Varhaiskasvatus, esiopetus ja peruskoulu Aineopetuksen uudet menetelmät, osaamisen ja kapasiteetin johtaminen Parkanon rautatieaseman mahdollisuudet ja logistiikka Elinvoima ja väestö Talous Osa 3: Aikataulutettu toimintasuunnitelma (2025Q4 – 2026Q4) Ajankohta Pääteema / Checkpoint Tavoite 2025 Q4 Käynnistys ja tilannekuva Projektiorganisaation perustaminen ja nimeäminen. Työryhmien työn käynnistäminen. Yhteisen, dataan perustuvan tilannekuvan vahvistaminen kaikille osapuolille. 2026 Q1 Analyysi ja skenaariot Työryhmät esittelevät ensimmäiset analyysinsä ja tunnistamansa haasteet/mahdollisuudet. Erilaisten yhteistyö- ja palveluverkkoskenaarioiden rakentaminen. 2026 Q2 Synergioiden tunnistaminen Työryhmät keskittyvät tunnistamaan konkreettisia synergiaetuja ja laatimaan ehdotuksia vahvuuksien hyödyntämiseksi (esim. yhteishankinnat, brändityö, palvelupolut).
2026 Q3 Toimenpide-ehdotusten luonnostelu Työryhmät laativat luonnokset loppuraporteistaan, sisältäen konkreettiset toimenpide-ehdotukset, vastuut ja alustavat talousvaikutukset. 2026 Q4 Loppuraportti ja esitys päättäjille Ohjausryhmä kokoaa työryhmien tuloksista yhtenäisen loppuraportin ja suosituksen. Raportti esitellään molempien kuntien hallituksille ja valtuustoille. 2027 Q1 Päätöksenteon aika Uudet valtuustot tekevät allianssin loppuraportin pohjalta päätöksiä tulevaisuuden yhteistyön muodosta ja mahdollisesta kuntaliitosselvityksen käynnistämisestä. Osa 4: Työryhmien tehtävät ja dispositio 1. Työryhmä: Maankäyttö ● ● Tavoite: Luoda yhteinen näkemys maankäytön ohjauksesta, joka tukee kuntien erikoistumista (Parkano keskuksena, Kihniö Järvialueena). To-do-lista: Analysoidaan nykyiset kaavat ja "Kihniön Järvialue" -raportin tulokset. Määritellään Järvialueen kaavoitusperiaatteet ja Parkanon keskustan kehittämistavoitteet. Laaditaan suunnitelma Kihniön ranta-alueiden kaavoituksen käynnistämiseksi, tunnistetaan uusia asuin- ja yritysalueita ja luodaan yhteiset periaatteet tuulivoimalle.
2. Työryhmä: Varhaiskasvatus, esiopetus ja peruskoulu ● ● Tavoite: Suunnitella yhtenäinen, laadukas ja kustannustehokas palveluverkko, joka pysäyttää Kihniön oppilasvuodon. To-do-lista: Analysoidaan oppilasennusteet ja Kihniön "oppilasvuodon" syyt. Arvioidaan kiinteistöjen kunto ja kapasiteetti. Mallinnetaan palveluverkkoskenaarioita, kuten yhteistä koulupiiriä, jossa oppilasvirtoja ohjataan kuntien välillä. Määritellään "lähipalvelun" sisältö tulevaisuudessa. 3. Työryhmä: Aineopetuksen uudet menetelmät, osaamisen ja kapasiteetin johtaminen ● ● Tavoite: Luoda seudullinen, resurssitehokas ja laadukas malli erityisesti yläkoulun ja toisen asteen opetukselle. To-do-lista: Kartoitetaan opettajien resurssit ja nykyinen valinnaisainetarjonta. Laaditaan suunnitelma etäopetuksen ja muiden modernien ratkaisujen (esim. liikkuvat opettajat) hyödyntämiseksi. Luodaan malli seudullisesta lukioyhteistyöstä ("verkostokoulu") ja yhteisestä osaamisen johtamisesta. 4. Työryhmä: Parkanon rautatieaseman mahdollisuudet ja logistiikka ● ● Tavoite: Kehittää koko seutukuntaa palveleva liikenteen ja logistiikan solmukohta. To-do-lista: Analysoidaan nykyiset liikenneyhteydet ja verrataan koulukuljetusmallien tehokkuutta (Kihniön malli 81 % tehokkaampi). Laaditaan konkreettinen suunnitelma "elinvoimasuoran" (Kasvureitti) toteuttamiseksi. Ideoidaan aseman kehittämistä etätyötilana ja matkailuinfona ("Portti luontoon"). 5. Työryhmä: Elinvoima ja väestö ● ● Tavoite: Kääntää väestökehitys kasvuun yhteisellä brändillä ja konkreettisilla toimenpiteillä. To-do-lista: Syvennetään demografista analyysia ("naiskato"). Kirkastetaan työnjako brändäyksessä: "Parkano – Palvelut ja Logistiikka" & "Kihniö Järvialue – Asuminen ja Vapaa-aika". Suunnitellaan yhteistä markkinointia ja konkreettisia kannustinpaketteja uusille asukkaille ja yrityksille. 6. Työryhmä: Talous ● ● Tavoite: Varmistaa tulevan yhteistyön taloudellinen kestävyys, tunnistaa synergiaedut ja luoda reilu kustannustenjakomalli. To-do-lista: Laaditaan vertaileva analyysi kuntien taloudesta ja Kihniön ennustetusta "syöksykierteestä". Tunnistetaan ja lasketaan konkreettiset säästöpotentiaalit (arvio 1,5 M€/vuosi). Mallinnetaan eri palveluverkkoskenaarioiden taloudelliset vaikutukset ja arvioidaan uudet tulovirrat. Laaditaan ehdotus reilusta kustannustenjakomallista.
Osa 5: Päätöksenteko ja tulevaisuuden polku Tämän hankkeen lopputuloksena syntyvä suunnitelma antaa Parkanon ja Kihniön päättäjille parhaan mahdollisen tietopohjan tulevaisuuden suuntaa koskeville päätöksille. Vuoden 2027 alussa, kun uudet valtuustot ovat aloittaneet, on oikea hetki päättää, miten allianssia jatketaan ja syvennetään. Viitattu aineistoissa: Työryhmä 1 (Maankäyttö). Liite 10: Malli paikallisen edun sopimukseksi ("Kihniö-sopimus") tuulivoimahankkeissa Tämä liite esittelee konkreettisen mallin ja neuvottelupohjan paikallisen edun sopimukselle, jota kutsutaan tässä "Kihniö-sopimukseksi". Sen tavoitteena on varmistaa, että tuulivoimahankkeet eivät ainoastaan tuo kunnalle lakisääteisiä kiinteistöverotuloja, vaan että niiden taloudelliset ja sosiaaliset hyödyt maksimoidaan ja kanavoidaan suoraan paikalliseen elinvoimaan. Tämä malli on tarkoitettu työkaluksi kunnan johdolle ja neuvottelijoille kaavoitusja lupaprosessien yhteydessä käytäviin keskusteluihin tuulivoimatoimijoiden kanssa. Sopimusmallin tavoitteet "Kihniö-sopimuksen" päätavoitteet ovat: ● ● ● ● Taloudellisen hyödyn maksimointi: Varmistaa, että merkittävä osa hankkeen tuotosta jää paikalliseen kiertoon kiinteistöverojen lisäksi. Haittojen oikeudenmukainen kompensointi: Korvata hankkeesta aiheutuvat maisemalliset, sosiaaliset ja ympäristölliset haitat suoraan niistä kärsiville tahoille. Paikallisen elinkeinoelämän tukeminen: Luoda uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja työpaikkoja paikallisille yrityksille ja asukkaille. Ennustettavuuden ja kumppanuuden luominen: Rakentaa pitkäaikainen ja luottamuksellinen kumppanuus kunnan ja tuulivoimatoimijan välille.
Sopimuksen keskeiset neuvoteltavat elementit Sopimus koostuisi useasta osa-alueesta, joista voidaan neuvotella hankekohtaisesti. Elementti 1. Suorat taloudelliset korvaukset Kuvaus ja esimerkkejä Elinvoimamaksu: Vuosittainen, tuotantoon sidottu maksu kunnalle (esim. X % liikevaihdosta tai kiinteä summa per tuotettu megawattitunti). Paikallinen kehittämisrahasto: Yhtiö maksaa vuosittain ennalta sovitun summan (esim. 5 000 € / voimala) rahastoon, jonka käytöstä päättää esimerkiksi Kihniön Järvialueen Aluelautakunta. Varoilla tuetaan paikallisia yhdistyksiä, kylien kehittämishankkeita ja matkailun edistämistä. 2. Paikallisen työllisyyden ja elinkeinoelämän edistäminen Urakoitsija- ja palvelusopimukset: Sopimukseen kirjataan velvoite käyttää ensisijaisesti paikallisia yrityksiä ja alihankkijoita maanrakennus-, kuljetus-, majoitus-, ruokailu- ja kunnossapitopalveluissa, mikäli niiden tarjonta on kilpailukykyistä. Työllistämisehto: Hankkeen kilpailutusasiakirjoihin sisällytetään ehtoja, jotka kannustavat paikallisen työvoiman palkkaamiseen. 3. Haittojen kompensointi ja ympäristöinvestoinnit Lähialuelisä: Suora vuosittainen korvaus niille kiinteistönomistajille, jotka asuvat tai joiden vapaa-ajan asunto sijaitsee tietyllä etäisyydellä (esim. 2-3 km) voimaloista. Tämä kompensoi maisema- ja meluhaitoista ja vähentää paikallista
vastustusta. Ympäristöinvestoinnit: Velvoite osallistua paikallisen ympäristön tilaa parantaviin hankkeisiin, kuten vesiensuojelutoimiin, lintukantojen seurantaan tai luontopolkujen rakentamiseen. 4. Infrastruktuurin parantaminen Tiestön ylläpito: Selkeä sopimus hankkeen käyttämän tieverkon kunnostamisesta ja ylläpidosta koko elinkaaren ajan, mukaan lukien purkuvaihe. Tietoliikenneyhteydet: Velvoite rakentaa tai tukea valokuituverkon laajentamista hankkeen rakentamisen yhteydessä, mikä parantaisi koko alueen digitaalista infrastruktuuria. Sopimuksen juridiset puitteet ja valvonta ● ● ● Sopimuksen sitovuus: "Kihniö-sopimus" tulee sitoa osaksi maankäyttösopimusta, joka neuvotellaan kunnan ja hankekehittäjän välillä kaavoitusprosessin yhteydessä. Tämä tekee sopimuksesta juridisesti sitovan ja täytäntöönpanokelpoisen. Neuvotteluprosessi: Kunnan on asetettava selkeät tavoitteet ja vaatimukset jo kaavoituksen alkuvaiheessa. Neuvotteluihin on nimettävä ammattitaitoinen neuvotteluryhmä, johon kuuluu kunnan johdon, luottamushenkilöiden ja tarvittaessa ulkopuolisten asiantuntijoiden edustus. Valvonta: Sopimukseen on kirjattava selkeä malli sen toteutumisen seurannalle ja raportoinnille sekä menettelytavat mahdollisten erimielisyyksien ratkaisemiseksi. Johtopäätökset "Kihniö-sopimus" on työkalu, joka muuttaa kunnan passiivisesta kaavoittajasta ja veronsaajasta aktiiviseksi ja tasavertaiseksi kumppaniksi. Se varmistaa, että
tuulivoimahankkeiden tuomat hyödyt eivät valu kunnan läpi, vaan jäävät tukemaan sen elinvoimaa, palveluita ja asukkaiden hyvinvointia. Vaatimalla tällaista sopimusta Kihniö voi aidosti toteuttaa "Paratiisi teollisuuden tuotoilla" -toimintamallia ja rakentaa itselleen kestävän tulevaisuuden.