www.ampumaurheiluliitto.fi Suomen Ampumaurheiluliiton jäsenlehti 2/2025 Lassi Kauppiselle voitto nuorten maailmancupissa: ENSI KERTAA SUOMELLE! Historiallinen päätös: valta siirtyy seuroille → 5–7 Kultahippufinaaleissa oli hyvä fiilis! → 32–34 Ruutikankaalla kahdet EM-kilpailut → 10–11 UA_2_2025.indd 1 12.6.2025 14.22 J T

X-Act, Midas+ ja Center-X A4 (22-5-2025 - bleed).pdf 1 22.5.2025 13.46.22 PIENOISKIVÄÄRIN PATRUUNAT KAIKKEEN URHEILUAMMUNTAAN C M Y CM MY CY CMY K LAPUA CENTER-X LAPUA MIDAS + LAPUA X-ACT Tutustu .22 LR patruunavalikoimaamme osoitteessa lapua.com TULE TUTUSTUMAAN PIENOISKIVÄÄRIN TESTAUSPALVELUIHIN KONNEVESI Best-Tester Oy / Veijo Sivula 045 677 0599 vsivula@gmail.com Voipiovuorentie 50, 44300 Konnevesi lapua.com Part of Nammo Group UA_2_2025.indd 2 PA S S I O N F O R P R E C I S I O N 12.6.2025 14.22

Pienoiskiväärin Standardjoukkue: Antti Piri, Veli Rantanen ja Heikki Tikkanen. Joukkuekuvasta puuttuu Sami Hautamäki. PERUSTETTU 1927 97. vuosikerta. Neljä numeroa/vuosi. ISSN 0789-516X JULKAISIJA Suomen Ampumaurheiluliitto ry PÄÄTOIMITTAJA Lassi Palo, puh. 050 339 0644 lassi.palo@ampumaurheiluliitto.fi OSOITTEENMUUTOKSET Olli Törni, puh. 0400 930 527 olli.torni@ampumaurheiluliitto.fi Tilaushinta 50 euroa/kalenterivuosi. Suomalaismenestystä! Teksti LASSI PALO ULKOASU Rauno Hietanen, Sanatakomo Oy PAINOPAIKKA PunaMusta, Forssa ARTIKKELIVASTUU Jutut edustavat kirjoittajansa henkilökohtaista mielipidettä lukuunottamatta SAL:n virallisia tiedotuksia. TEKSTIN LAINAAMINEN Sallittu julkaisijan luvalla, julkaisija mainiten. SUORAMARKKINOINTI Lehden osoitteistoa voidaan käyttää suoramarkkinointiin. S uomalaisilta ampumaurheilijoilta nähtiin alkuvuoden aikana hienoja suorituksia. Practical-ampujat saavuttivat komeat kaksitoista mitalia, kun Tšekin Znojmossa järjestettiin toukokuussa PCC:n ja pienoiskiväärin MM-kilpailut. Menestystä Suomeen tuli useassa luokassa ja sarjassa. Esimerkiksi pienoiskiväärin yleisen sarjan yksilökisassa kultaa voitti Heikki Tikkanen. Suomesta kilpailuun osallistui 41 ampumaurheilijaa. Lassi Kauppinen teki suomalaista ampumaurheilun historiaa voittamalla ISSF:n nuorten maailmancupissa kultaa. Hän oli poikien skeetin ykkönen Saksan Suhlissa järjestetyssä kilpailussa. Marianne Palo kohensi Tšekin Liberation GP:ssä naisten 50m pienoiskiväärin asentokilpailun Suomen ennätyksen 595 pisteeseen, joka jää vain pisteen maailmanennätyksestä. Historiaa on tehty myös järjestöelämässä, kun toukokuussa pidetty SAL:n ylimääräinen liittokokous päätti, että aluevaltuustorakenne lakkautetaan ja jatkossa tärkeät päätökset tehdään kahdesti vuodessa järjestettävässä liittokokouksessa. Päätöksestä voit lukea lisää tästä Urheiluampuja-lehdestä. Urheiluampuja toivottaa kaikille lukijoilleen hyvää, aurinkoista ja osumarikasta kesää! SUOMEN AMPUMAURHEILULIITTO RY Osoite: Valimotie 10, 00380 Helsinki Puhelin: 0400 930 527 Sähköposti: etunimi.sukunimi@ ampumaurheiluliitto.fi SAL:N HENKILÖKUNTA Toiminnanjohtaja Anne Laurila Taloussihteeri Sanna Hellgren Palvelusihteeri Olli Törni Viestintäpäällikkö Lassi Palo Nuoriso- ja koulutuspäällikkö Kustaa Ylitalo Valmennuksen johtaja Ville Häyrinen Ympäristö- ja olosuhdepäällikkö Outi Rekola Seurakehittäjä Marko Keskitalo K A N N E N K U VA : L A S S I PA LO SISÄLTÖ LEHDESSÄ 2/2025 4 Pääkirjoitus: ”Uuteen aikaan.” 5 Ylimääräisen liittokokouksen historiallinen päätös. 6 Yhteenveto ylimääräisen liittokokouksen päätöksestä. 8 ISSF:n uudistukset ja Los Angelesin tilanne. 10 Kasa-ammunnan ja siluetin EM-mitalit jaossa Ruutikankaalla. 14 Lassi Kauppinen haluaa lisää menestystä. 16 Sara Nummela uudella innolla kohti arvokisoja. 18 PRS:n suosio kasvaa. 20 Mitä kuuluu 300m kiväärilajeille? 22 Jukka Nikkarin värikäs ampumaurheilijan polku. 24 Luumäen Ampujat ja Jorma Kuivanen. 26 Jack Bale on innoissaan. AsAs voitti Vehasen maljan. 28 Urheilija arjessa: Henna Viljanen. 30 Kun practical vei mukanaan! 31 Jotain ihan muuta: Marianne Palo. 32 Yhteenveto ilma-aseiden Kultahippufinaaleista. 35 Liittovaltuuston kokous Kauhajoella. 36 Koukkin korneri. Radoilta kerättyä. uku hakuammuntaa l PEFC-sertifioitu Tähän tuotteeseen käytetty puu on kestävästi hoidetuista metsistä PEFC/02-31-151 www.pefc.fi JUKKA NIKKARI on vaikuttanut pitkään Turun Seudun Ampujissa, joka täyttää ensi vuonna 100 vuotta. i sivut 22–23 28 38 Valmennusaukeama, osa 2/4. Nina Christen Turussa. 42 Tiedotuksia. Onnittelut. 44 Svenska sidor. 46 10 napakkaa: Jari Lehtinen iSarjakuva. 47 Finaali: Trapin uusi päävalmentaja Robert Młodzianowski. 99 2/2025 URHEILUAMPUJA UA_2_2025.indd 3 3 12.6.2025 14.22

PÄÄKIRJOITUS • LEDARE • 19.6.2025 Uuteen aikaan S Mot en ny tid F uomen Ampumaurheiluliiton ylimääräinen liittokokous kokoontui 22.5.2025. Mukana ollut ampumaseurojen määrä on miesmuistiin lajinsa ehdoton ennätys, sillä peräti 78 seuraa oli kokouksessa edustettuna, kukin jäsenmääränsä mukaisella äänimäärällä. Jo kokouksen alku ja kokouksen puheenjohtajasta tehty äänestys osoitti, että onhan ampumaperheessä sittenkin halua ja kykyä noudattaa urheiludemokratiaa sen parhaassa muodossa. Asiassa pysyen ja siitä aktiivisesti keskustellen, hyvin valmisteltujen alustusten pohjustamana tehtiin lopulta historiallinen päätös. Ampumaurheiluliiton johtamisrakenteesta poistetaan liittovaltuusto ja näin kaikki valta liitossa on suoraan ampumaseuroilla. Jatkossa siis kokoontuu liittokokous kahdesti vuodessa päättämään toiminnan suunnasta ja toisaalta myös hyväksymään jo tehdyn työn. Finska Sportskytteförbundet höll ett extra förbundsmöte 22.5.2025. Antalet skytteföreningar som deltog är rekorderligt, då hela 78 föreningar var representerade på mötet med ett röstetal som motsvarade medlemsantalet. Redan mötets inledning och röstningen om ordföranden för mötet visade att det i skyttefamiljen trots allt finns både vilja och förmåga att följa idrottsdemokratin i dess bästa form. Man höll sig till saken och diskuterade aktivt och fattade efter väl förberedda anföranden slutligen ett historiskt beslut. Förbundsfullmäktige tas bort från Sportskytteförbundets ledningsstruktur, och därmed är det skytteföreningarna som har all makt i förbundet. I fortsättningen sammanträder förbundsmötet två gånger om året för att besluta om verksamheten och godkänna det arbete som redan gjorts. HISTORIALLISEN PÄÄTÖKSEN taustalla on reilun neljän vuoden mittainen valmistelu- ja suunnittelujakso. Tämän prosessin ytimessä ei ollut alun perin liiton rakenne vaan alueellinen toiminta ja sen tasalaatuisuuden kehittäminen. Kentällä on ollut jo pitkään tyytymättömyyttä, jota ei ole saatu korjattua systeemiä tehostamalla. On myös ollut alueita, jossa toiminta on ollut aktiivista ainakin joidenkin lajien osalta. Jo syksyn 2024 liittokokous katsoi, ettei vanhaa kannata enää korjata. On rohkeasti kokeiltava uutta lähestymistapaa. Ylimääräinen liittokokous vahvisti tämän puoli vuotta sitten tehdyn päätöksen ja hyväksyi kehittämisen lähtökohdaksi laaja-alaisen valmisteluryhmän tekemän pohjatyön. Perusasiat eivät muutu. Kaiken ytimessä on edelleen seuratoiminta ja vapaaehtoisten aktiivien tekemä työ, myös uudessa aluemallissa. Muutoksessa on kuitenkin valtava mahdollisuus rakentaa sellaista yhteistoimintaa, josta olemme vain uneksineet. Jos yritämme parhaamme, tiedämme jo ensi vuoden lopulla mitä saimme aikaan. Tällöin seuroilla eli liittokokouksella on mahdollisuus päättää perustellusti, miten jatketaan eteenpäin. Tartutaan tähän mahdollisuuteen. Lajimme ansaitsee sen! BAKOM DET HÄR HISTORISKA beslutet finns en drygt fyraårig period av förberedelser och planering. Kärnan i den här processen var ursprungligen inte förbundets struktur utan den regionala verksamheten och utvecklingen av dess jämna kvalitet. Det har redan under en längre tid hörts missnöjda röster på fältet, och det här har inte kunnat åtgärdas genom att effektivera systemet. Det har också funnits regioner där verksamheten har varit aktiv åtminstone inom en del av grenarna. Förbundsmötet på hösten 2024 ansåg redan att det gamla systemet inte lönade sig att reparera mera. Det var dags att modigt pröva en ny approach. Det extra förbundsmötet fastställde det här beslutet som fattats för ett halvt år sedan och godkände förarbetet som utarbetats av en omfattande beredningsgrupp som utgångspunkt för utvecklingen. Grunden ändras inte. Kärnan för allt är fortfarande föreningsverksamheten och arbetet som görs av frivilliga volontärer, också i den nya regionmodellen. Ändringen innebär dock en enorm möjlighet att bygga upp ett sådant samarbete som vi hittills endast kunnat drömma om. Om vi gör vårt bästa vet vi redan i slutet av nästa år vad vi åstadkom. Då kan föreningarna, det vill säga förbundsmötet, ta ett motiverat beslut om hur vi ska fortsätta. Låt oss ta den här chansen. Vår idrottsgren förtjänar det! DEN DIREKTA KONTAKTEN mellan förbundsstySUORA KONTAKTI liittohallituksen, toimiston ja relsen, kanslit och föreningarna blir tätare. seurojen välillä tiivistyy. On myös erittäin toivottavaa, Det är också mycket önskvärt att den här verkettä tämä toimintamalli aktivoi yhä useamman seuran samhetsmodellen aktiverar allt fler föreningsledare johdon osallistumaan näihin kokouksiin, kun se on att delta i mötena då det kan göras enkelt vi nätet. VESA NISSINEN helposti verkon yli mahdollista. Även om nästan alla av oss arbetar för sportskytte SAL:n puheenjohtaja / Vaikka teemme lähes kaikki tätä työtä ampumaursom volontärer utan ersättning är det bra att vi Sportskytteförbundets kommer ihåg att då vi tar emot ett förtroendeupordförande heilun eteen vapaaehtoisina ilman korvausta, on hyvä muistaa että ottaessani luottamustehtävän vastaan pdrag så förbinder vi oss att göra arbetet som följer sitoudun myös tekemään hyvin siihen liittyvän työn. med det väl. Deltagandet i förbundsmötena är en Osallistuminen liittokokouksiin on yksi näistä tärkeimmistä tehtävistä. av de viktigaste uppgifterna som ingår där. YHTEISTYÖSSÄ: 4 URHEILUAMPUJA 2/2025 UA_2_2025.indd 4 12.6.2025 14.22

AJANKOHTAISTA Ylimääräinen liittokokous teki historiallisen päätöksen Ennätysmäärä seuroja päätti Ampumaurheiluliiton ylimääräisessä liittokokouksessa siirtää ampumaurheilun päätösvallan suoraan ampumaurheiluseuroille. Teksti & kuva LASSI PALO T oukokuun 22. päivänä tehdyllä päätöksellä aluevaltuustorakenne lakkautetaan ja jatkossa tärkeät päätökset tehdään kahdesti vuodessa järjestettävässä liittokokouksessa. Aluetoiminnan säännöt lakkautettiin ja äänestysja vaalijärjestyksen päivitys hyväksyttiin. Nyt istuva ehdollepanotoimikunta jatkaa työtään kohden seuraavaa liittokokousta. Kokouksessa käsiteltiin lisäksi aluetoiminnan uudistamista. Kokous päätti, että aluetoiminnan uudistamista jatketaan vuonna 2024 liittokokouksessa tehdyn päätöksen mukaisesti. Uudistuksen valmistelua on jatkettu laaja-alaisen selvitysryhmän työnä, ja kokous hyväksyi tehdyn selvityksen uudistamisen pohjaratkaisuksi. AMPUMAURHEILULIITON puheenjohtaja Vesa Nissinen näkee, että tehty päätös vahvistaa merkittävästi seurojen vaikutusmahdollisuuksia ja yksinkertaistaa päätök- Vesa Nissinen (vas.), Marko Keskitalo ja Olli Törni sekä Anne Laurila ja Tatu Iivanainen ylimääräisessä liittokokouksessa Helsingissä. sentekoa. Aluetoiminnan osalta tehdyissä päätöksissä korostuvat uudet mahdollisuudet ja niihin tarttuminen: – Kautta vuosikymmenten ampumaurheilun piireissä ja sittemmin alueilla on tehty paljon erinomaista työtä. Meistä monet ovat olleet tässäkin työssä mukana. Maailma on kuitenkin muuttunut, yhdeksän eri lajimme tarpeet ovat erilaisia, Nissinen sanoo. – On tärkeää, että jokaisen ampumaseuran saatavilla on laadukasta valmennus- ja koulutustoimintaa, alueellista kilpailutoimintaa unohtamatta. Seurojen välinen 6 kiperää  L A S S I PA LO SANTERI KANTOLA on Kankaanpään Ampumaurheilijoiden 18-vuotias kivääriampuja. Kenola valmistui sähkö- ja automaatioasentajaksi ja aloittaa lokakuussa varusmiespalveluksensa Puolustusvoimien Urheilukoulussa. yhteistyö on entistäkin tärkeämpää. Urheilijalle, valmentajalle ja tuomarille on oltava selkeä polku, jota kulkea seuratasolta eteenpäin. Ihmeitä ei tule tapahtumaan henkilötasolla eli vapaaehtoistyön merkitys on edelleen aivan ratkaisevaa. Nissinen uskoo, että uudistuva aluetoiminta osoittaa mahdollisuutensa nopeasti, ja seurat voivat halutessaan ohjata tähän toimintaa lisää resursseja, koska ovat nyt asioista päättämässä. – Meillä on käsissämme historiallinen mahdollisuus, käytetään se! Aiheesta lisää sivuilla 6–7  Ammattilakki päähän toukokuussa ja lokakuussa sotilaslakki. Miten kommentoit? Odotan innolla, mitä tuleman pitää! Ammun ja teen töitä lokakuuhun asti, jotta saan rahaa säästöön. . Millaisena urheilijana kotiudut ensi vuoden syyskuussa? Uskon, että armeijalla on positiivinen vaikutus urheilu-uraani. Saan paljon hyvää, erilaista ja monipuolista treeniä.  Millainen alkuvuosi oli? Ammuin Mitä aiot tehdä varusmiespal-  Mitä odotat Urheilukoululta? Saan käyttää aikaa harjoitteluun. Toivottavasti se on hyvässä tasapainossa sotilaskoulutuksen kanssa. Töistä ei tarvitse armeijan aikana murehtia.  Mikä voisi olla tämän vuoden napakymppi? Vai ovatko ne jo alussa mainitut kaksi asiaa? Kyllä ne ovat vuoden kohokohdat. Puolessa välissä mennään: koulu takana ja armeija edessä! LASSI PALO ilmakiväärillä paremmin kuin kahteen vuoteen. ”Piekkarikausi” ei ole vielä alkanut. Nyt on stressittömämpää, kun sain koulun valmiiksi. Se oli helpotuksen hetki. veluksen jälkeen? Se on vielä auki. Minulla on vuosi aikaa miettiä ja katsoa, mikä silloin kiinnostaa.. 2/2025 URHEILUAMPUJA UA_2_2025.indd 5 5 12.6.2025 14.22

Historiallinen päätös siirtää Merkittävässä organisaatio muutoksessa liittovaltuustorakenne poistetaan eli jatkossa siirrytään suoriin liittokokouksiin. Teksti SUOMEN AMPUMAURHEILULIITTO Kuva LASSI PALO S uomen Ampumaurheiluliitto teki toukokuun 22. päivänä ylimääräisessä liittokokouksessaan merkittävän ja kauaskantoisen päätöksen: liiton hallintomallia uudistetaan perusteellisesti. Tehdyn päätöksen myötä aluejaostoista luovutaan ja liittovaltuustorakenne poistetaan. Tilalle tulee uusi, kevyempi ja osallistavampi rakenne, jossa päätösvalta siirtyy suoraan seuroille ja alueellisen toiminnan koordinaatiosta vastaavat jatkossa aluekoordinaattorit. Päätöksentekoa varten kokoontui poikkeuksellisen laaja joukko ampumaurheiluseuroja eri puolilta maata. 78 jäsenyhdistystä oli paikalla tekemässä päätöksiä. Näin laaja osallistuminen oli selkeä viesti: seurat haluavat vaikuttaa, ja uudistukselle oli vahva kentän tuki. AMPUMAURHEILULIITON puheenjohtaja Vesa Nissinen kuvasi muutosta “historialliseksi mahdollisuudeksi”, joka yksinkertaistaa päätöksentekoa ja vahvistaa seurojen vaikutusmahdollisuuksia. – Meillä ei ole varaa taantua tai jäädä vanhaan malliin kiinni. Nyt pitää käyttää tämä mahdollisuus ja rakentaa parempaa tulevaisuutta koko ampumaurheilulle, Nissinen sanoo. Uusi malli tuo suoran vaikutuskanavan UUDESSA MALLISSA seurat ovat suoraan mukana liiton päätöksenteossa. Liittovaltuustorakenteen poistuminen tarkoittaa, että kaikki päätökset tehdään liittokokouksessa, johon seurat voivat osallistua ilman välikäsiä. Samalla liittokokous kokoontuu jatkossa kaksi kertaa vuodessa, mikä mahdollistaa nopeamman ja ketterämmän reagoinnin muuttuviin tarpeisiin. – Tämä on selkeä parannus avoimuuden ja vaikuttamisen näkökulmasta. Jokaisella seuralla on nyt mahdollisuus osallistua suoraan ja tulla kuulluksi, Nissinen painottaa. Hallintorakenteen keventyminen va6 Seurakehittäjä Marko Keskitalo esitteli keskitetyn aluetoiminnan mallin kokousväelle. Toiminnanjohtaja johtajana toiminut Tatu Iivanainen taustalla. pauttaa myös resursseja. Päätöksenteon virtaviivaistuessa liitto pystyy keskittymään paremmin seurojen tukemiseen ja toiminnan kehittämiseen. Aluekoordinaattorit aluejaostojen tilalle "Jos sinulla on näkemystä, intoa ja halu kehittää omaa aluettasi, tämä on erinomainen mahdollisuus vaikuttaa." Marko Keskitalo ALUEELLISTA TOIMINTAA Ampumaurheiluliitossa on tehty viime vuosikymmenten aikana aluejaostomalliin nojaten. Koko valtakunnan tasolla tarkasteltuna mallin toimivuudessa on kuitenkin ollut haasteita. Siksi alun perin lähdettiin selvittämään vaihtoehtoisia malleja alueellisen toiminnan järjestämiselle. Alueellista toimintaa lähdetään nyt kehittämään uuden aluekoordinaattorimallin avulla. Aluekoordinaattorit muodostavat URHEILUAMPUJA 2/2025 UA_2_2025.indd 6 12.6.2025 14.22

rtää vallan seuroille Käytännön muutokset lyhyesti: ´ Aluejaostot lakkaavat > Aluekoordinaattoreiden verkosto (31.7.2025) ´ Liittovaltuusto poistuu > Liittokokous kokoontuu kaksi kertaa vuodessa ´ Seurat suoraan päätöksentekoon > Lisää vaikutusvaltaa ´ Maantieteelliset alueet säilyvät nykyisellään > Aluemestaruuskilpailuja ammutaan edelleen yhdeksällä alueella, nykyiset alue-ennätykset säilyvät ´ Aluekoordinaattorihaku käynnissä kesäkuun ajan ´ Uusi toiminta alkaa elokuussa 2025 ´ YHTEYSHENKILÖ: Marko Keskitalo marko.keskitalo@ampumaurheiluliitto.fi puh 040 8484 201 ´ Uudistus tuo mukanaan uusia mahdollisuuksia, mutta myös vastuun. Nyt on oikea hetki osallistua ja vaikuttaa. Ampumaurheilun tulevaisuus tehdään yhdessä – kentältä käsin. oiminnanjohtaja Anne Laurila ja liittokokouksen puheen- koko maan kattavan verkoston, joka tukee seuroja järjestämään kilpailuja, koulutuksia ja valmennusta. Koordinaattorit eivät ole yksin – he toimivat tiiviissä yhteistyössä sekä toistensa että lajijaostojen kanssa. Aluekoordinaattoreiden verkostoa tukee seurakehittäjä Marko Keskitalo. Keskitalo korostaa, ettei aluekoordinaattoriksi hakevan tarvitse olla kaikkien lajien asiantuntija: – Tärkeintä on halu edistää alueen ampumaurheilua, tehdä yhteistyötä ja kuunnella seuroja. Verkosto toimii yhdessä ja tukee toisiaan. Koordinaattorien työn tukemiseksi kehitetään viestintää ja palautteenkeruuta, jotta alueilla voidaan nopeasti reagoida tarpeisiin. Uudistuksen myötä pyritään myös lisäämään matalan kynnyksen kilpailuja ja helpottamaan uusien harrastajien pääsyä lajin pariin. Seurat avainasemassa uudistuksen onnistumisessa UUDISTUKSEN ONNISTUMINEN ei ole kiinni pelkästään rakenteista – ratkaisevaa on seurojen sitoutuminen. – Uudistukset ovat mahdollisuuksia, mutta ilman seurojen aktiivista mukanaoloa mikään ei muutu, muistuttaa Keskitalo. Hän kannustaa seuroja katsomaan uudistusta rohkeasti mahdollisuutena ja tarttumaan siihen avoimin mielin. Vastuun ja vallan lisääntyessä kasvaa myös yhteisöllisyyden merkitys. Vapaaehtoistyö on edelleen kaiken perusta. Nyt seurojen ääni kuuluu suoremmin kuin koskaan, mutta samalla se vaatii myös osallistumista. Ändringar i SAL:s stadgar och områdesindelning D en 22.5.2025 beslutade Suomen Ampumaurheiluliittos extrainsatta förbundsmöte om förändringar i stadgarna och underströk områdesförändringen. SAL:s medlemsföreningar och medlemsförbund var inkallade till ett tidigarelagt extrainsatt förbundsmöte i och med ett föreningsbrev som motsatte sig områdesförändringen som beslutades att genomföra på höstens förbundsmöte. Samtidigt behandlade man också ändringar i stadgarna gällande förbundsfullmäktiges framtid. Mötet beslutade att man håller sig fast i det tidigare beslutet att göra en områdseförändring, som alltså innebär att de nio fysiska områdenas verksamhet avslutas och det tillsätts så att säga områdeskoordinatorer, som ser till att områdesmästerskap ordnas och att det ordnas domarutbildningar och annan verksamhet i samråd med grensektionerna. Områdesförändringen kommer inte att påverka SFS:s verksamhet. Mötet beslutade också att slopa förbundsfullmäktige och att ge mera direktpåverkan åt föreningarna. I framtiden ordnas det förbundsmöten på hösten och våren. I framtiden har alltså föreningarna mera påverkningsmöjligheter, så också SFS-medlemsföreningarna. Man kan läsa mera om besluten på finska på SAL:s hemsidor. Haku käynnissä – mukaan tarvitaan seuraihmisiä KESÄKUUN AJAN on käynnissä aluekoordinaattoreiden haku. Tehtävästä maksetaan korvaus, ja työ alkaa elokuussa 2025. Tämä on tilaisuus kaikille seuraihmisille, jotka haluavat olla mukana rakentamassa uudenlaista ja entistä toimivampaa liittoa. Keskitalo rohkaisee kaikkia harkitsemaan hakemista: – Jos sinulla on näkemystä, intoa ja halu kehittää omaa aluettasi, tämä on erinomainen mahdollisuus vaikuttaa. Uudistus ei ole itsestäänselvyys, vaan yhteinen ponnistus. Se vaatii aktiivisia toimijoita, avointa mieltä ja halua tehdä yhteistyötä lajirajojen yli. Lopputuloksena voi syntyä liitto, joka palvelee paremmin kaikkia – niin pieniä kuin suuriakin seuroja, uusia harrastajia ja kokeneita kilpailijoita. 2/2025 URHEILUAMPUJA UA_2_2025.indd 7 7 12.6.2025 14.22

Uudistuksia olympialajeihin Lisää urheilijoita finaaleihin ja pienoiskiväärin asentokilpailun finaalissa ammutaan vain pystyasennosta. Kansainvälinen ampumaurheiluliitto on tehnyt muutoksia olympialajeihin. Los Angelesin olympialaiset 14.–30.7.2028 AMPUMAURHEILUN OLYMPIALAJIT ´ MIEHET Kivääri: 10m ilmakivääri, 50m pienoiskivääri 3×20 ls Pistooli: 10m ilmapistooli, 25m olympiapistooli Haulikko: skeet, trap Teksti LASSI PALO ´ NAISET Kivääri: 10m ilmakivääri, 50m pienoiskivääri 3×20 ls Pistooli: 10m ilmapistooli, 25m urheilupistooli Haulikko: skeet, trap K ansainvälinen ampumaurheiluliitto (ISSF) uutisoi huhtikuussa muutoksista, jotka liittyvät vuonna 2028 Yhdysvaltain Los Angelesissa järjestettäviin seuraaviin kesäolympialaisiin. ISSF ja Kansainvälinen olympiakomitea (KOK) ovat keskustelleet ja neuvotelleet Los Angelesin kisaohjelmasta viimeksi kuluneiden kahden vuoden ajan. Nyt se on vahvistettu, ISSF kertoi huhtikuussa. Samalla ISSF kertoi, että ampumaurheilun olympialajien määrä pysyy viidessätoista. Los Angelesiin jaetaan yhtä monta maapaikkaa kuin Pariisiinkin eli 340. MUUTOKSIAKIN ON tehty, ja ne astuvat voimaan 1. tammikuuta 2026. Haulikkolajeissa ja miesten 25m olympiapistoolissa finaaliin pääsevien urheilijoiden määrä nousee kuudesta kahdeksaan, kuten on muissakin olympialajeissa. Miesten ja naisten 50m pienoiskiväärin asentokilpailun finaalissa ammutaan vain pystyasennosta. Aiemmin finaalissa on ammuttu myös polvelta ja makuulta, kuten peruskilpailussakin. Muutosta perustellaan ”mediaystävällisyydellä” ja sillä, että finaali on uudistuksen jälkeen yleisöllekin helpommin seurattava. ISSF JA KOK tekivät muutoksia myös parikilpailuihin. Niissä ei jatkossa ammuta enää kulta- ja pronssimitaliotteluja, vaan neljä karsinnasta mitaliotteluihin pääsevää joukkuetta ampuu finaalin pudotuskilpailuna. Kaikkien lajien peruskilpailut pysyvät ennallaan. ISSF:n mukaan uudistukset eivät vaadi lisätekniikkaa tai -tilaa eivätkä vaikuta teknisiin asioihin. Kokeiluja tehdään kuluvan vuoden aikana, jotta uudistukset tulevat tutuiksi niin urheilijoille kuin katsojillekin, ISSF kertoo. 8 Aleksi Leppä: ”Finaaliuudistus on hyvä” KIVÄÄRIAMPUJA ALEKSI LEPPÄ on sitä mieltä, että 50m pienoiskiväärin asentokilpailun finaaliuudistus on hyvä – siis se, että finaalissa ammutaan jatkossa vain pystyasennosta. – Se on selkeintä ja yksinkertaisinta. Nykyinen finaali on aika tylsä katsoa pitkine vaihtoaikoineen. Puolet ajasta on ollut vaihtoaikaa ja puolet on ollut ampumista, hän sanoo. Lisäksi Leppä sanoo, että hänellä on kannassaan myös ”oma lehmä ojassa”: – Olen ampunut finaalissa paremmin pystystä kuin ”hihnoilta” (polvi- ja makuuasento). Olen saattanut olla ”hihnojen” jälkeen sijoilla ynnämuut, mutta ampunut pystystä paremmin kuin kukaan muu. Uskonkin, että minulla on paremmat mahdollisuudet pärjätä pystyssä kuin ”hihnoilla”. Ikinä ei tiedä ja aika näyttää, mutta paperilla minun puolestani kuulostaa paremmalta. Leppä muistuttaa siitä, että kivääriampujien aseiden ja varusteiden teknisessä kehityksessä on otettu huomioon se, että ne ovat nopeasti vaihdettavissa asentojen välillä. – Nyt se elementti tavallaan poistuu, koska sillä ei ole enää merkitystä, kuinka nopeasti vaihdot menevät polvelta makuulle ja makuulta pystyyn, koska finaalissa ammutaan vain pystystä. Jatkossa ampujat pärjäävät vähemmällä, mikä tarkoittaa sitä, että rahaakin kuuluu vähemmän. ´ PARIKILPAILUT Kivääri: 10m ilmakiväärin parikilpailu Pistooli: 10m ilmapistoolin parikilpailu Haulikko: trapin parikilpailu Kaksi suorituspaikkaa KANSAINVÄLINEN AMPUMAURHEILU (ISSF) on vahvistanut Los Angelesin olympialaisten ampumaurheilun suorituspaikat. Kivääri- ja pistoolilajien olympiamitalit ratkotaan Long Beachin kongressikeskukseen rakennettavalla väliaikaisella ilma-aseradalla. Haulikkolajit eli skeet ja trap ammutaan South El Montessa sijaitsevassa LA Clays Shooting Sports Parkissa. Olympialaisten ampumaradat sijaitsevat noin 45 kilometrin päässä toisistaan. LA28-verkkosivuston mukaan ampumaurheilu on nyt vain kävelymatkan päässä muista olympialajeista. Ampumaurheilijat voivat näin olla yhteydessä muihin lajeihin ja kokea olympiakylän tunnelman sekä avajais- ja päätösseremoniat. Viime vuonna Pariisin olympialaisten ampumaurheilu järjestettiin noin 300 kilometrin päässä sijaitsevassa Chateauroux´n kaupungissa. Ampumaurheilun suorituspaikat julkistettiin huhtikuussa osana laajempaa LA28-suunnitelmaa. Los Angelesin olympialaisten avajaiset ovat 14. heinäkuuta 2028. Paralympialaisten avajaiset pidetään elokuun 15. päivänä. URHEILUAMPUJA 2/2025 UA_2_2025.indd 8 12.6.2025 14.22

1/2025 URHEILUAMPUJA UA_2_2025.indd 9 9 12.6.2025 14.22

Ruutikankaan kisaputki jatkuu – EM-kisoja tulossa Ruutikankaalla päästään kansainväliseen tunnelmaan jälleen elokuussa. Kasa-ammunnan ja siluettiammunnan EM-kilpailut tuovat Oulun seudulle yhteensä 27 maan urheilijoita. Tekstit HEIDI LEHIKOINEN Kuvat ANSSI MÄKINEN K asa-ammunnan pistelajeissa kilpaillaan 6.–16. elokuuta ja siluetin EM-mitaleista 11.–22. elokuuta. Tapahtuman pääsihteeri Mikko Taussi kertoo, että tapahtumaan ilmoittautuneesta 27 maasta 26 maan urheilijoita osallistuu kasa-ammuntaan ja kymmenen maan urheilijoita siluettiammuntaan. – Osallistujia on kasa-ammunnassa 190 ja siluetissa 79. Kasa-ammunnassa on neljätoista nuorisoampujaa ja siluetissa kuusi. Yhteensä joukkueissa suomalaiset mukaan lukien on 330 henkilöä. Suorituksia kasa-ammunnassa 615 ja siluetissa noin 600. Lisäksi on joukkuekilpailuita. Taussi kertoo numeroita tapahtuman taustalta. Kaukaisimmat maat ovat Indonesia, Australia, Etelä-Afrikka, Brasilia, Chile ja Mikko Taussi. pailuorganisaatio on saatu melko hyvin muodostettua. – Yhtenä haasteena on ollut se, että Ruutikankaan yhteisö on uusi, eikä vielä ole ehtinyt syntyä pysyviä käytäntöjä organisaation muodostamiselle. Ampumatoiminnan osalta toimitsijat on saatu koottua, mutta tukeutumisessa on joitain tehtäväkokonaisuuksia vielä auki. Tässä vaiheessa iso kiitos suuntautuu jo paikallisille metsästysyhdistyksille. Valmistelut etenevät monella sektorilla ajallaan kohti elokuuta. Taussin mukaan kevään myötä rakentaminen alueella on jatkunut Ruutikunnat Oy:n toimesta aktiivisesti ja kisaedellytykset varmistaen. – Radat valmistuvat ajoissa, ja järjestelyorganisaatio tekee suorituspaikkojen viimeistelyn elokuun alussa. Yhdysvallat, joten Ruutikankaalla on jälleen hyvä sauma esitellä puitteitaan hyvin kansainvälisesti. Limingan ja Lumijoen alueella järjestettävällä tapahtumalla on merkitystä myös Oulun seudulle. – Kun ChatGPT:n mukaan ulkomaalainen matkailija käytti Suomessa vuonna 2024 rahaa vajaa 700 euroa, turismivaikutus on noin 200 000 euroa. Tämän lisäksi ampumakeskuksen rakentaminen ja kilpailujärjestelyt tuovat seutukunnalle tuloja. Hankintoja on pyritty suuntaamaan paikallisille toimijoille, Taussi kertoo. SUOMALAISIA AMPUJIA on ilmoittautunut kotikisoihin jo mukavasti, mutta molempiin lajiryhmiin mahtuu vielä. – Henkilökohtaista tarkkuuttaan ja olosuhteiden hallintaa voi kokeilla pistekasa-ammunnan lajeissa ja pitkän matkan ammuntaa erityisesti isokiväärin siluettiammunnassa. Halukkaat voivat ottaa yhteyttä suoraan kisajärjestäjään, Taussi sanoo. TAPAHTUMA KESTÄÄ kokonaisuudessaan pitkään, minkä vuoksi tekijöitä tarvitaan useita eri osa-alueille. Taussin mukaan kil- Tapahtuman lähestyessä juttuja myös sosiaalisen median kanavissamme ja nettisivuilla. Tapahtuman nettisivut: ech2025.fi Kasaammunnan haasteellisuus koukuttaa L apsuudessa naapurin pojan kanssa alkanut ammunta on tarjonnut Tomi Korvelle vuosien mittaan monenlaisia elämyksiä. EM-kilpailut Ruutikankaalla ovat yksi osa tarinassa, jossa on pitkään ollut mukana myös poika Aappo Korpi. Tomi Korpi muistelee hymyillen ensimmäisiä kokeilujaan ilmakiväärillä. Siitä naapurin pihalta kaikki lähti. Sitten mukaan tuli metsästys. – Minulla oli pari kaveria, jotka olivat innokkaita haulikolla harjoittelemaan. Sitäkin 10 Tomi Korpi on kokenut kasa-ampuja, joka valittiin Vuoden ampumaurheilijaksi vuonna 2015. URHEILUAMPUJA 1/2025 UA_2_2025.indd 10 12.6.2025 14.22

Siluettiammunnan hauskuus kiehtoo Niklas Lindbergiä K irkkonummelainen, Porkkalan Ampujia edustava Niklas Lindberg on yksi suomalaisista siluettiampujista, joka pääsee Ruutikankaalla nauttimaan arvokisoista uudella radalla. Lindberg aloitti ampumaurheiluharrastuksen isänsä kanssa omassa seurassaan, jossa tukiammunta tuli tutuksi. Siluettiammunta tuli hänen elämäänsä parikymmentä vuotta sitten. – Olikohan niin, että Porkkalan Ampujat tarvitsi joukkueeseensa yhden jäsenen lisää, ja tulin siihen. Laji tuntui heti hauskalta. Tuossa näkee heti osumat ja pääsee laskemaan, Lindberg sanoo. Lajin parissa hänet on pitänyt se, että harrastus on mukava. Toki pärjäämiselläkin on osuutensa, sillä se on motivoinut harjoittelemaan. – Sellainen lumipalloefekti on tullut, Lindberg naurahtaa. ON LINDBERG toki harrastanut muitakin ampumaurheilun lajeja, mutta siluettiammuntaa hän pitää nimenomaan hauskana. Osumat näkee heti. Parasta hänen mielestään on se, ettei lajia tehdä yksin, vaan jokaisella ampujalla on suorituksessaan mukana spotteri, joka katsoo osumat ja ohilaukaukset, neuvoo tuulen lukemisen kanssa ja on henkisenä tukena huonoina hetkinä ja iloitsee yhdessä onnistumisista. teimme. Joskus vuosina 2009–2010 pomoni sanoi, että nyt tarvitaan harrastus, jossa työajatukset jäävät kokonaan pois. Hän osti kasa-ammuntaan kiväärin, käytiin harjoittelemassa ja mentiin ensimmäisiin kisoihin, Korpi muistaa. Ensimmäisistä kisoista kotiuduttuaan Korven lapsi tiedusteli, monesko isä oli. – Käänsin tulospaperin ylösalaisin ja sanoin, että ihan kärjessä, Korpi sanoo hymyillen. Tuloksesta viis, kipinä kasa-ammuntaan oli iskenyt. Vähitellen siitä tuli myös perheharrastus. Poika Aappo harjoitteli Sipoossa pienoiskiväärillä jo kuusivuotiaana ja lähti 9-vuotiaana ensimmäisiin kisoihinsa. Kun Korvelta kysyy, mikä ammunnassa koukutti ja pitää edelleen mukana, vastaus tulee nopeasti: – Keskittymisen tarve ja haastavuus. Aluksi meillä oli 30 minuuttia (suoritus)aikaa, sitten se vähennettiin 20 minuuttiin. Kasa-ammunta UA_2_2025.indd 11 Niklas Lindberg odottaa Ruutikankaan EM-kisoja mielenkiinnolla erityisesti uuden radan vuoksi. – Vaikeinta tässäkin on keskittyminen jokaiseen laukaukseen. Kun ajatukset alkaa harhailla, ainakin yksi tai kaksi laukausta menee pilalle. Lajin parissa hän on reissannut paljon. Esimerkiksi 2023 hän ajeli yksinään Suomesta Unkariin kilpailuihin. – Se oli ihan kiva reissu tehdä yksin. Mieleen ovat jääneet myös reissut Ranskaan ja Yhdysvaltoihin. KOTIMAISTA LAJIYHTEISÖÄ hän kehuu sellaiseksi, jossa ampujat ovat ”tosi hauskoja tyyppejä ja rentoa porukkaa”. – Välillä käyn ampumassa vaan siksi, että näkee niitä ihmisiä. Toisaalta Suomen siluettiampujat ovat myös maailman parhaita lajissa. Joka kisassa on hyvä taso. "Minulla on sellainen onni, että asun maalla. Voin kävellä sata metriä ampumaan." on tosi haasteellinen laji. Kasoissa ratkaistaan välillä sadasosamillillä voittoja. Pistelajeissa taas taso on noussut niin ylös, että siellä suurin piirtein napakympeillä ratkaistaan sijoituksia, kun kaikki ampuvat täydet pisteet. Ei sitä vielä kymmenen vuotta sitten ollut. KORPI TEKEE osansa, että laji säilyisi elinvoimaisena ja vahvana Suomessa jatkossakin. EM-kilpailut Ruutikankaalla ovat hänelle merkittävä asia. – Arvokisat sytyttävät aina. Ovat ne semmoisia, jos ei nyt yliopistoja, mutta kuitenkin Arvokisat Suomessa on Lindbergille tuttu juttu, mutta Ruutikankaan EM-kisoja hän odottaa mielenkiinnolla erityisesti uuden radan vuoksi. – On jännä nähdä, millaiset ne radat ovat. Samoin on jännä nähdä millaiset järjestelyt ovat. Lajin kotimainen tulevaisuus mietityttää Lindbergiä: – Pikkaisen heikolta näyttää, koska nuoria on aika vähän. Jotkut ovat jälkikasvuaan tuoneet radalle, ja muutamia nuoria on, mutta ihan liian vähän. Pitäisi saada jotain ilmakivääri- ja ilmapistoolisiluettikisoja kaupungin keskustoihin, etteivät ne olisi aina piilossa ampumaradoilla, hän miettii keinoja lajiin houkuttelemiseksi. sellaisia, että antavat paljon henkiseen puoleen ja valmistautumiseen. Nyt kotikisoissa jännitystä tulee ehkä vähän enemmänkin, ESF:ää edustava Korpi sanoo. Kasa-ammunnalla on Korven arjessa merkittävä rooli. Lohjalla asuva mies kuvaa sitä ”vankaksi harrastukseksi”. – Minulla on sellainen onni, että asun maalla. Voin kävellä sata metriä ampumaan. Toki en ammu niin paljon kuin huippuaikoina, mutta pitää kesäaikana kiristää tahtia, että olen valmiina elokuussa. Tavoitteet EM-kotikisoihin ovat selvät: – Olisi kiva tuoda mitali jossain lajissa. Eiköhän joku Suomen joukkueesta ainakin käy pokkaamassa. Kansainvälisissä kilpailuissa on tärkeää myös kavereiden ja tuttujen tapaaminen sekä kansainvälisten suhteiden ylläpito, hän sanoo. Video Tomi Korvesta sosiaalisen median kanavissamme heinäkuussa. 12.6.2025 14.22

MAINOS Ratahaulikon valinta Monelle haulikolla metsästävälle ratahaulikon hankkiminen tulee eteen siinä vaiheessa, kun radalla vietetään merkittävä osa ampumakaudesta. Ensimmäiseksi hankitaan tyypillisesti haulikko, jota voi käyttää sekä radalla, että joissain metsästysmuodoissa. Usein rata-ammunta vie kuitenkin mukanaan ja hetken päästä ampumaliivien selkämystä koristaa numerolappu. Ratahaulikkoa hankkivan kannattaa aivan ensimmäiseksi selvittää tarkkaan oma käyttötarpeensa. Jos haulikko tulee ainoastaan skeet- tai trap-lajeihin, voidaan valinta tehdä näiden erikoistarpeiden haulikoista. Jos taas haulikon käyttö tulee olemaan sporting -lajeissa, on syytä katsella sportereita ja sporting-haulikoita. ensimmäiseksi ratahaulikoksi. Se edustaa haulikkomaailmassa niin sanottua sporter -kategoriaa, eli se sopii yleishaulikoksi radalle ja moneen erilaiseen metsästysammunnan muotoon. Täten haulikolle on ratakäytön lisäksi myös selkeä metsästyksellinen käyttötarkoitus. Esimerkiksi kyyhkyjahdeissa sporterit ovat mitä mainioin vaihtoehto. Ratahaulikon mielekkyys ampumaurheilulajeissa ja ampumaharrastuksessa juontaa muutamista ratahaulikoille tyypillisistä piirteistä. Ratahaulikot ovat usein aavistuksen painavampia kuin metsästyshaulikot. Tämä parantaa ampumamukavuutta, sillä rekyyli ei muodostu tällöin ikäväksi ominaisuudeksi, eikä rekyyli muodostu hidastavaksi tekijäksi paikkolaukauksissa. Ratahaulikot eivät siis ole ampumisen ja kuljetettavuuden kompromisseja. 688 pitää sisällään ominaisuuksia, joilla ase saadaan sovitettua helposti ampujalle eli malli on saatavilla vain säädettävällä perällä. Tämä helpottaa alkua, eli haulikkoa ei tule hankittua vahingossa väärillä mitoilla alun tuntuman perusteella. Tyypillisistä aloitushaulikoista poiketen 688:sta löytyy myös säädettävä liipaisin, jolla liipaisimen etäisyys saadaan sopivaksi ampujalle. On muistettava, että pistoolikahvan ja liipaisinetäisyyden merkitys on paljon suurempi kuin mikä painoarvo asialle usein annetaan. Tämä sopivuus korostuu ampuvan käden otteessa ja esimerkiksi moni aseen nostoon liittyvä virhe olisi vältettävissä sillä, että sormea ei tarvitse kurotella liipaisimelle ja ampuvan käden asento olisi vakio laukauksesta toiseen. Ampumamukavuuden lisäksi lisäpaino helpottaa aseen painopisteen optimointia kulloiseenkin ampumaurheilulajiin sopivaksi. Ratahaulikoille onkin tyypillistä, että niiden lukkorungot eli baskyylit ovat hieman massiivisempia kuin metsästyshaulikoissa, sillä suurin hyöty lisäpainosta saadaan silloin, kun massaa lisätään haulikon keskialueelle. Ratahaulikoista löytyy eroja metsästyshaulikoihin myös niiden huollettavuuden osalta. On tavallista, että ratahaulikoissa on vaihdettavia sulun osia, joilla välykset saadaan pois mittavienkin laukausmäärien jälkeen. Samaisessa vaiheessa metsästyshaulikkoa voitaisiin pitää loppuun ammuttuna. Berettan ratahaulikoiden tarjonta on laaja, mutta meikäläisittäin kolme mallia valikoimasta nousee esiin. Uusi 688 Performance on ensimmäistä ratahaulikkoa hankkiville takuulla mieluinen ase, jolla pääsee komeasti kiinni sporting-lajeihin. DT11 on lippulaivamall ja se on esimerkiksi useiden edustusampujien valinta. Näiden välissä on Berettan ensimmäinen varsinaisesti sportingiin valmistettu asemalli, 694. 688, ensimmäinen ratahaulikko Beretta 688 Performance on aloittavan rata-ampujan näkökulmasta järkevä valinta 12 694, sportingin yleistyökalu Beretta 694 on Berettan ensimmäinen erityisesti sporting-lajeihin valmistettu haulikko. Tässä mallissa on panostettu haulikon tasapainoon nimenomaisesti sporting-lajien vaatimusten mukaan, mutta myös kiekkojen erilaiset lentoradat ja niiden hahmottaminen on nostettu esiin poikkeukselliisella tavalla. Näkymää on avattu kaventamalla lukonkehyksen yläosaa ja myös tukkiin on tehty kavennukset vastaamaan lukonkehystä. Tällä tavoin näkökenttää on saatu avattua alaviistoon, joka helpottaa eri ampumakulmien hallintaa. 694 on haulikkona rakenteeltaan jo täysiverinen ratahaulikko. Esimerkiksi niissä tapauksissa, kun sulku on kulunut satojen tuhansien ammuttujen laukausten myötä, on mahdollista vaihtaa kuluneet osat uusiin ja sulku saadaan uutta vastaavaan kuntoon. Tällainen piirre erottaa vakavammat kisahaulikot aloitustason haulikoista. DT11, valinta kilparadoille DT11 on Berettan haulikoiden kisajyrä. Tästä haulikkomallista löytyy ominaisuuksia, jotka puoltavat sen paikkaa kansainvälisellä huipulla ja tekevät haulikosta varman valinnan niille, jotka eivät siedä kompromisseja. DT11:ssa on esimerkiksi pikairroitettava laukaisukoneisto, joka helpottaa huoltoa ja mahdollistaa varakoneiston käytön. DT11:ssa on myös kaikkein järein sulkumekanismi ja tilaa varmatoimisille ejektoreille. DT11 painii jo siinä sarjassa haulikoita, joissa käyttäjät voivat valita eri ominaisuuksia laajemmasta valikoimasta. Vaihtoehdoiksi tulevat esimerkiksi korotetut tähtäinkiskot ja säädettävät osumapisteet, sekä koko joukko erilaisia tukkivaihtoehtoja. Esimerkiksi DT11 Black Pro -malli TSK -tukilla on nykyään varsin suosittu vaihtoehto mittatilaustyönä valmistetuille tukeille. Piipunpituuksista Ratahaulikon valinnassa yleisesti huomioitavia asioita asemallin lisäksi ovat aiottu käyttötarkoitus ja sopivuus pääasialliseen käyttötarkoitukseen ampujakohtaisesti. Tavallinen kysymys liittyy piippuparin pituuteen, jossa kannattaa huomioida harrastuksen painopisteet. Perinteisesti piippujen pituudet ratahaulikoissa ovat noudattaneet yksinkertaista kaavaa. Skeet-haulikoissa on suosittu 28” / 710 mm piipunpituutta ja trap-haulikoissa 30” / 760 mm on ollut likimain standardi. Näitä piipunpituuksia nähdään edeleen näissä lajeissa. Tänä päivänä 30” / 760 mm on tavanomainen piipunpituus ja tällä pituudella hoituu compak-sporting ja esimerkiksi SML:n metsästyshaulikko ja metsästystrap. Jos painopiste lajeissa on compak-sportingissa ja sportingissa, kannattaa piipunpituudeksi valita 32” / 810 mm, jolla ampumasuoritus helpottuu vaativammissa kohteissa. Pidempiä piipunpituuksi ei kannata kavahtaa, sillä nykyään piippujen teknologia on parantunut entisestä ja esimerkiksi 30” piiput eivät missään nimessä tee aseesta etupainoista. URHEILUAMPUJA 2/2025 SAKO_SUOMI_Suom_Ampumaurh_210x297.indd All Pages UA_2_2025.indd 12 12.6.2025 14.22

a MAAILMAN MENESTYNEIMMÄT BERETTA-RATAHAULIKOT BERETTA 688 Performance UUTUUS! Beretta 688 Performancella astut urheiluammunnan maailmaan. Uusi päällekkäis– piippuinen ratahaulikko on suunniteltu legendaarisen 686 Sportingin pohjalta, kuitenkin täysin uudeksi aseeksi aloitteleville sekä laatutietoisille urheiluampujille. Aseessa Steelium -piiput, tasapainoa parantava levennetty lukkorunko sekä säätöperä. BERETTA 694 Berettan 694 on edelleen kehitetty menestyksekkäästä 692 -sarjasta ja se täydentää kattavaa Berettan urheiluammuntahaulikoiden valikoimaa. Kokonaan uudelleen suunniteltu haulikko on suunnattu aktiiviselle harrastajalle ja sen ominaisuudet riittävät viemään ampujan harrastajasta ammattilaiseksi. BERETTA DT11 Beretta DT11 päällekkäispiippuinen kilpahaulikko takaa parhaan tuloksen ja täydellisen tasapainon. Innovatiiviset Steelium Pro –piiput vähentävät rekyyliä ja pienentävät piipunnousua sekä parantavat osumakuviota. Aseessa pikairroitettava liipaisinkoneisto. Beretta on maailman tunnetuin haulikkojen valmistaja. Miltei 500 vuoden kokemuksella Beretta valmistaa maailman tyylikkäimpiä sekä laadukkaimpia haulikoita, joihin luotetaan aina olympia-tasolla saakka. Sako on virallinen Beretta Holding -tuotteiden maahantuoja. Katso lista jälleenmyyjistämme: sakosuomi.fi/mista-ostan/ UA_2_2025.indd 13 Lue tämä QR-koodi älylaitteella ja tutustu lisää ilmoituksen tuotteisiin: 2/2025 URHEILUAMPUJA 13 13.3.2025 14.22 11.35 12.6.2025

NUORTEN MAAILMANCUP Vauhdilla kansainväliselle hui Kun kolmen vuoden takaisesta otsikosta vaihtaa yhden sanan, on Lassi Kauppisen tilanne oivasti päivitetty. Teksti & kuvat LASSI PALO U rheiluampuja-lehdessä julkaistiin kolme vuotta sitten skeet-ampuja Lassi Kauppisesta kertova juttu. Sen otsikkona oli ”Vauhdilla kansalliselle huipulle”, koska Kauppinen kohensi Lopen SM-kilpailuissa ennätyksensä jo 117:ään. Kaksi viikkoa myöhemmin hän teki samalla radalla Y16-sarjan Suomen ennätykset, kun peruskilpailussa meni 116 kiekkoa rikki ja finaalissa 35. Jutussa todettiin: ”Ei ole yhtään liioittelua sanoa, että Kauppinen on noussut huipulle vauhdilla, sillä hän kilpaili ensimmäisen kerran skeetissä viime vuonna [2021].” – Kovasti on harjoiteltu. Tehty työ alkaa tuottaa tulosta, hän sanoi tuolloin. NYT KAUPPINEN on noussut kansainväliselle huipulle eli otsikosta yhtä sanaa vaihtamalla on tilanne päivitetty. Ala-Hämeen Ampujia (A-HA) edustava nuori, 19-vuotias lahjakkuus voitti upeasti poikien skeetin, kun vuoden ensimmäinen nuorten maailmancup järjestettiin toukokuun lopulla Saksan Suhlissa. Hän sivusi peruskilpailussa ennätystään (122/125) ja voitti finaalin tuloksella 57/60. Peruskisassa meni neljä kierrosta täyteen. Italian Marco Coco rikkoi kaikki 125 kiekkoa ja sivusi siten poikien peruskilpailun maailmanennätystä. Kilpailu oli kovatasoinen, sillä finaaliraja oli 120. Kauppinen voitti finaalin kolmen kiekon erolla Italian Matteo Bragalliin. – Hyvä fiilis! Päivä oli todella hyvä. Ammuntani oli hyvin kulullaan, ja finaalissakin onnistuin viimein, hän kommentoi heti kilpailun jälkeen. Kauppinen viittasi kommentillaan viime vuoden arvokisoihin, kun hän sijoittui poikien MM-kilpailuissa kuudenneksi ja EM-kilpailuissa viidenneksi. Italian Porpetossa järjestetyssä nuorten maailmancupissa hän oli 11:s. Hän ampui tuloksen 119 ja jäi vain kiekon päähän finaaliuusinnasta. Lisäksi hän sai henkilökohtaisen kilpailun PM-hopeaa ja voitti M20-sarjan Suomen mestaruuden. Kauppinen voi ampua junioreissa vielä ensi vuonna. 14 Lassi Kauppinen on lahjakas ja määrätietoinen nuori skeet-ampuja. KAUPPISEN maailmancupin voitto Suhlissa oli historiallinen, sillä se oli Suomen ensimmäinen kultamitali nuorten ampumaurheilun maailmancupissa. – Voitto on aina tavoitteenani. Sain ammuntani hyvin kasaan ja luotin siihen, mitä osaan, ja ammuin vain. Nyt tuli tulosta. Varsinainen yllätys se ei kuitenkaan ollut, hän hymyili Sipoon ampumaradalla tehdyssä haastattelussa. Kauppinen aloitti viime lokakuussa varusmiespalveluksensa Helsingin Santahaminassa sijaitsevassa Puolustusvoimien Urheilukoulussa. Palvelustaan suorittaa viisi muutakin ampumaurheilijaa. Kauppinen aloitti varusmiespalveluksensa hyvillä fiiliksillä. Hän sanoi viime syksynä, että palvelukseen on ”mukava mennä”. – Siellä pääsee treenaamaan ja ampumaan jonkin verran. No, todellakin jonkin verran! Kauppinen on treenannut paljon, sillä ennen kotimaisen kilpailukauden alkua hän oli ampunut jo 20 000 kiekkoa. Viime vuoden kokonaismäärä oli 26 000, ja tuo määrä nousi edellisvuodesta noin neljällä tuhannella. – Odotukseni ovat siis täyttyneet. Tämä on ollut hieno mahdollisuus! Määrään tullee vielä noin 10–15 000 kiekkoa lisää tämän vuoden aikana. Kauppinen kertoi Sipoossa, ettei ollut käynyt Santahaminassa kuukauteen. – Ensi viikolla sinne pitää taas mennä. Nyt on ollut vähän enemmän ammuntaa. Kauppinen kertoi viime syksynä aloittavansa armeijan jälkeen konetekniikan diplomi-insinöörin opiskelut Oulussa. Suunnitelmiin on nyt tulossa muutos, sillä hän osallistui juuri ennen Sipoossa tehtyä haastattelua Tampereen ammattikorkeakoulun pääsykokeisiin. – Tampere olisi järkevämpi vaihtoehto am- URHEILUAMPUJA 2/2025 UA_2_2025.indd 14 12.6.2025 14.22

huipulle Lassi Kauppinen Urheiluampujassa numero 4/2022 Vauhdilla kansalliselle huipulle Lassi Kauppinen kilpaili skeetissä ensimmäisen kerran viime vuonna. Ennätys koheni elokuun SM-kilpailuissa jo tulokseen 117. lija Esittelyssä tehoryhmäurhei Timo Laitinen: ”Etenemme maltilla” VALMENTAJA Timo Laitisen mukaan Lassi Kauppinen on edennyt ampumaurheilijan urallaan hyvin, ”kuten tuloksistakin näkee”. – Lassi on lupaava kaveri, jolla on vasta alle kymmenen kilpailua takanaan – ikinä, Laitinen sanoi elokuun viimeisellä viikolla. Kauppisen monipuolisesta lajitaustasta Laitinen sanoo, että siitä on varmasti ollut hyötyä ampumaurheilussa: – En näe, että Lassin muista lajeista saamasta valmennuksesta on ollut haittaa. Esimerkiksi käsi-silmäkoordinaatio on kehittynyt hyvin. Lassi tekee kilpailuissa sen, minkä osaa, eikä yritä yhtään sen enempää. Laitisen yksi valmennettavista on viime vuonna Tokion olympialaisissa neljänneksi sijoittunut Eetu Kallioinen, joka on myös harrastanut aiemmin muun muassa jalkapalloa. – Toivottavasti kaksikon urat kulkevat samaa polkua. Eroja kuitenkin on esimerkiksi siinä, että Eetu aloitti ampumaurheilun jo 9-vuotiaana. Kokemuksessa on siis aikamoinen ero, mutta ei se (menestys) aina sitä katso. Laitinen on tyytyväinen myös siksi, että Kauppisen perhe on innokkaasti mutta samalla kuitenkin maltillisesti pojan harrastuksessa mukana. – Fiksulla tavalla, olen tykännyt, Laitinen sanoi. – Etenemme maltilla. Kaikki ymmärtävät sen, että hyvin rakennetulle pohjalle on hyvä rakentaa tulevaisuutta. Teksti & kuva LASSI PALO T uttu näky kesän haulikkokilpailuista: Lassi Kauppinen ampuu skeetiä ja Jani-isä seuraa poikansa suorituksia. Molemmilla oli hymy herkässä, sillä kausi sujui hienosti. Kauppisen ennätys koheni Lopen SM-kilpailuissa jo 117:ään. Kaksi viikkoa myöhemmin samalla radalla hän teki Y16-sarjan Suomen ennätykset, kun peruskilpailuissa meni 116 kiekkoa rikki ja finaalissa 35. Kausi oli hyvä lopettaa siihen! Ampumaurheiluliiton skeetin nuorten valmentaja Jorma Korhonen kehuukin vauhdilla kansalliselle huipulle noussutta Kauppista lahjakkaaksi ja motivoituneeksi ampumaurheilijaksi. Kokonaisuuteen vaikuttavat myös nuorukaisen urheilullisuus ja monipuolinen urheilutausta. Ei ole yhtään liioittelua sanoa, että Kauppinen on noussut huipulle vauhdilla, sillä hän kilpaili ensimmäisen kerran skeetissä viime vuonna, kun hän osallistui Mikkelin SM-kisoihin. – Kovasti on harjoiteltu. Tehty työ alkaa tuottaa tulosta, Kauppinen sanoi elokuun puolivälissä. HYVINKÄÄN METSÄSTYS- ja Ampumaseuraa (HyMA) edustava Kauppinen suhtautuu tilanteeseen maltillisesti eikä turhia hötkyile. Ei, vaikka elää nuoren miehen kiireistä syksyä. Hän täytti 17 vuotta syyskuun 21. päivänä, sai ajoluvan ja alkaa ajaa Mersullaan niin kouluunsa Järvenpään lukioon kuin harjoituksiin Hyvinkään ja Sipoon radoille. – Ennen kuin sain ajoluvan, kuljin bussilla tai kavereiden kyydissä. Vanhemmillani oli opetuslupa. /Minkäänlaisia ongelmia ei ajo-opetuksessa ollut, Kauppinen naurahti. Kauppinen asuu perheensä kanssa Halkiassa, noin 400 asukkaan kylässä Pornaisten pohjoisosassa, lähellä Mäntsälän kuntarajaa. – Nyt on helpompaa, kun voin liikkua itse. Käyn harjoittelemassa radalla nelisen kertaa viikossa. Treeniä on tullut tänä vuonna enemmän kuin vuosi sitten. Minulla ei ole tarkkoja lukuja viime vuodelta, mutta tänä vuonna laukauksia on tullut noin 11 000, Kauppinen kertoi. MIKSI SITTEN skeet eikä trap? – Faija on ”skiittari”, Kauppinen vastasi ja myönsi oikeaksi leikkimielisen – joidenkin 26 Lassi Kauppinen kilpaili elokuussa Orimattilassa järjestetyissä PM-kilpailuissa. mielestä täysin todellisen – näkemyksen, jonka mukaan ”skiittarin” lapsesta ei voi tulla ”trapparia” eikä päinvastoin. Kauppinen on perheen kolmesta pojasta keskimmäinen ja ainoa, joka harrastaa ampumaurheilua ja metsästystä. – Isä ampui aikoinaan paljonkin, mutta sitten tuli tauko, jonka jälkeen hän aloitti uudestaan. Olen alkanut kulkea hänen mukanaan metsällä alle kymmenvuotiaana. Radalle menin isän kanssa ekan kerran kolmisen vuotta sitten. KAUPPINEN ALOITTI tänä kesänä valmen- nusyhteistyön Timo Laitisen kanssa. Laitinen tunnetaan menestyneenä skeet-ampujana, joka lopetti maajoukkueuransa viime vuoteen. Hän on hyvässä kunnossa edelleen, sillä hän ampui elokuun viimeisenä viikonloppuna järjestetyissä ikäkausisarjojen SM-kilpailuissa M50-sarjassa erinomaisen tuloksen 124. Laitinen on mukana myös Tokion olympialaisissa menestyneen Eetu Kallioisen valmennustiimissä. – Timo tekee minulle treeniohjelmat ja kisasuunnitelmat sekä neuvoo minua radalla ollessaan. Hän on tosi osaava, sillä hän on ampunut jo iät ja ajat. Timo on minulle sopiva valmentaja, Kauppinen kehui. – Tarvitsen lisää itsevarmuutta, joka tulee sitä kautta, että ammun enemmän. Itsevarmuus auttaisi siinä, etteivät tulokset heittelisi niin paljon. Hankalaa on se, että kun oppii jonkun paikan, toinen paikka muuttuu taas vaikeaksi. Tässä lajissa ei ole koskaan valmis, Kauppinen naurahti ja kertoi, että hänelle varmimmat paikat ovat 1, 7 ja 8, eniten kehitettävää on kolmos-, nelos- ja vitospaikoissa. KUTEN EDELLÄ on kerrottu, Kauppinen on urheilullinen nuori mies. Hän on 180 senttiä pitkä ja painaa noin 80 kiloa. Hän pelasi jalkapalloa vielä kaksi vuotta sitten, mutta lopetti, kun ”motivaatio loppui”. – Halusin alkaa panostaa enemmän ampumaurheiluun, hän perusteli lajivalintaansa. Kauppinen on harrastanut myös painia ja salibandyä. Nykyään hän tykkää käydä salilla – talvella tietysti useammin kuin kil- pailukaudella. Kokemuksen ja iän karttuessa nuorukaisen tavoitteet alkavat hahmottua: – Olisi hienoa päästä kilpailemaan ulkomaille ja maajoukkueeseen ja joskus tietysti myös kansainvälisiin arvokilpailuihin. Kun ammuin uuden ennätykseni, siinä tuli muutama tyhmä pummi, kuten tuplapummi kutosella. Kun saan lisää itsevarmuutta, tuollaiset virheet jäävät vähemmälle. Tulos 120 ei siis ole mahdoton ajatus. ”Rahkeissa” on siis vielä varaa parantaa: – Minulla ei ole mitään aikataulua laadittuna. Katsotaan ensi vuonna…. Mikään kiire minulla ei ole, Kauppinen mietti. Kauppinen ja hänen taustajoukkonsa alkoivat miettiä ensi vuoden suunnitelmia, kun viimeinen kilpailu oli päättynyt. Se oli varmasti miellyttävää, kun kausi päättyi Suomen ennätyksiin. Kaksi ajatusta Kauppisella oli selkeänä mielessä kesken kauden eli silloin, kun tämä haastattelu tehtiin: – Enemmän pitää harjoitella, ja olisi hienoa mennä taas Espanjaan harjoittelemaan, kuten viime keväänä. KAUPPINEN ON nähnyt läheltä miten kotimainen skeetin parhaimmisto harjoittelee ja ampuu. Se motivoi, sillä Suomen skeetin taso on kivikova. Kauppinen haluaa nousta parhaimmistoon ”joskus”. – Kuten todettua, minulla on useita vuosia aikaa.” 4/2022 URHEILUAMPUJA URHEILUAMPUJA 4/2022 27 sss munnan kannalta kuin Oulu, hän perusteli. KAUPPINEN ASUU perheensä kanssa Hal- kiassa, noin 400 asukkaan kylässä Pornaisten pohjoisosassa, lähellä Mäntsälän kuntarajaa. Hän harjoittelee Lopen ja Sipoon radoilla. Kauppisen isä on harrastanut skeetiä, ja hänen kanssaan Lassi meni ampumaradalle ensimmäisen kerran kuutisen vuotta sitten. Poika alkoi kulkea isänsä mukana metsällä alle kymmenvuotiaana. Kauppinen on perheen kolmesta pojasta keskimmäinen ja ainoa, joka harrastaa ampumaurheilua ja metsästystä. Kauppinen on aiemmin harrastanut painia ja salibandya. Hän aloitti valmennusyhteistyön Timo Laitisen kanssa vuonna 2022, ja yhteistyö jatkuu edelleen. Kauppinen ja Laitinen – entinen huippuampuja – tietävät, että miesten skeetissä Lassi Kauppinen harjoittelemassa Sipoon ampumaradalla toukokuussa. on kova kotimainen kilpailu. Kauppinen toivoo kuitenkin voivansa ”iskeä johonkin väliin”. ”Se on tavoitteeni”, hän sanoi viime syksynä ja on sitä edelleenkin. Suunta on koko ajan ylöspäin, ja jos tulokset oikeuttavat miesten MM-valintaan, Kauppinen lähtee mielellään 8.–19. lokakuuta Kreikan Ateenassa järjestettäviin kisoihin. – Kauden päätavoitteeni ovat kuitenkin Ranskan Chateauroux´ssa heinä-elokuussa järjestettävät EM-kilpailut. KAUPPISEN EM-KISAPAIKKA on käytännössä jo varma. Kisat järjestetään samalla Chateauroux´n radalla kuin missä ammuttiin viime kesänä olympiamitaleista. Kun Kauppiselta kysyi, tuleeko hänen en- nätykseensä kenties vielä kohennusta tämän vuoden aikana, hän vastasi: – Kiekko kerrallaan lähden parantamaan ennätystäni. Pienin askelin eteenpäin. Isompaankin harppaukseen olisi toki mahdollisuus, mutta siihen Kauppinen ei enää sano oikein mitään, vaan vain hymyilee. – Tehty työ kantaa nyt hedelmää. En ole turhaan tehnyt hommia. Kuulostaa tutulta, sillä Kauppinen sanoi kolme vuotta sitten näin: ”Kovasti on harjoiteltu. Tehty työ alkaa tuottaa tulosta.” Niinpä. Hämeen Sanomat otsikoikin 27. toukokuuta Kauppisesta kertovan jutun seuraavasti: ”Tästä miehestä kuullaan vielä." 2/2025 URHEILUAMPUJA UA_2_2025.indd 15 15 12.6.2025 14.22

Sara Nummela uudella inn 23-vuotias ampumaurheilija Orimattilasta menestyy trap-ammunnan kilpailukentillä niin Suomessa kuin kansainvälisestikin. Teksti ASSI SIPOLA Kuvat LASSI PALO A mpumaurheilu on ollut osa Sara Nummelan arkea käytännössä koko hänen elämänsä ajan. Laji tuli tutuksi jo varhain, sillä hänen vanhempansa, Satu Mäkelä-Nummela ja Matti Nummela, ovat molemmat kokeneita olympiatason urheiluampujia. Kasvaminen ampumaurheiluperheessä on luonut vankan pohjan omalle uralle – kotoa on löytynyt paitsi teknistä osaamista myös arvokasta henkistä tukea. Perheen tuella ja kokemuksella onkin ollut suuri merkitys siihen, millaisen roolin laji on Nummelan elämässä saanut: – Pienestä asti on tullut kuljettua äitin ja iskän kanssa radalla, Suomessa ja ulkomailla – pitkin maapalloa niin sanotusti. Minulle on jäänyt mieleen, kun joskus pienenä me ammuttiin Patrik-veljen kanssa ekoja kertoja takapihalla. Meillä oli vielä semmoinen 20-kaliiperinen pienempi haulikko, jonka äiti ja iskä ostivat meille silloin, Nummela muistelee. VUOSI 2022 OLI Nummelalle läpimurtovuosi ampumaurheilussa. Hän ampui silloin uransa parhaita tuloksia: Osijekin MM-kilpailuista hän nappasi junioreiden parikilpailun pronssia Juho Mäkelän kanssa, ja hopeaa hän ampui niin Larnakan EM-kilpailuissa (naisten joukuekilpailu) kuin Suhlin nuorten maailmancupissakin. Menestyksekäs kausi ei jäänyt huomaamatta, vaan Nummela sai tunnustuksen hienosta kisamenestyksestään, kun hänet palkittiin vuonna 2022 Urheilijan hopeisella ansiomerkillä. Vuoden 2022 jälkeen Nummela kuitenkin vetäytyi hetkeksi taka-alalle ja piti parin vuoden tauon aktiivisesta harrastamisesta ja kansainvälisistä kilpailuista. Viime jouluna tapahtui kuitenkin käänne, joka sai Nummelan palaamaan takaisin lajin pariin: – Äiti osti mulle joululahjaksi tammikuulle Kanarialle lentoliput pienellä ehdolla: hän sanoi, että lähdet mukaan, mutta ase lähtee myös, Nummela naurahtaa ja jatkaa: – Käytiin sitten ampumassa siellä, ja siitä se lähti. Kyllä se Kanarian-reissu oli ehdottomasti se ponnahduslauta tälle kaudelle. Sen reissun jälkeen äiti sitten kysyi, että lähdetkö 16 Sara Nummela teki toukokuussa Orimattilan Polar GP:n peruskilpailussa tuloksen 119. Qatariin ampumaan, ja niin lähdin. Sitten se kyseli, että lähdetkö sinne ja tänne – ja tuli lähdettyä. – Sitten kun huomasin, että täähän osuukin, niin syttyi se palo takaisin lajiin, ja tajusin, että tämän onkin mukavaa. Orimattilan Jymyn ampumaurheilija kuvattuna tutulla radalla. NUMMELA TEKI vahvan paluun kansainvälisille kisakentille alkuvuonna, kun hän ampui tiensä finaaliin Qatarin GP-kilpailussa. Finaalipaikka oli positiivinen yllätys pidemmän kilpailutauon jälkeen. Tauosta huolimatta ammunta sujui kuten ennenkin, ja hyvä putki jatkui myös Kyproksella, missä Nummela ampui hienon tuloksen ensimmäisenä kilpailupäivänä. Orimattilan Polar GP:stä hän onnistui URHEILUAMPUJA 2/2025 UA_2_2025.indd 16 12.6.2025 14.22

innolla kohti arvokisoja Nummela kertoo iloisena, että hänellä on kilpailuissa mukana oma tulkki, nimittäin hänen äitinsä Satu Mäkelä-Nummela. Leireillä aika menee Nummelan mukaan nopeaa, kun päivät kuluvat ampumaradalla. Iltaisin on hieman vapaa-aikaa, jolloin voi sään salliessa mennä vaikka rannalle ottamaan aurinkoa. Hyvää tunnelmaa leireillä luo myös uusi trapin päävalmentaja, puolalainen Robert Młodzianowski: – Päävalmentaja on supermukava, vaikkei meillä yhteistä kieltä löydykään. Hän osaa käyttää minun kohdallani sarjojen jälkeen hyvin yksinkertaisia ja lyhyitä palautteita, jotta ymmärrän. Jos on jotain pidempää palautetta, niin hän osaa jo onneksi kääntyä minun äitini puoleen. Kyproksellakin Robert pelasi meidän kanssamme korttia, vaikkei osannutkaan aluksi, mutta opetteli sitten. Se on kyllä tosi mukava, Nummela kuvailee. NUMMELA ON VASTA hiljattain palannut takaisin arvokisojen pariin, joten pitkän aikavälin tavoitteet ovat vielä muotoutumassa. Tällä hetkellä hän suunnittelee katsovansa kauden kerrallaan, samalla omaa kehitystä ja motivaatiota silmällä pitäen. Vaikka tulevaisuuden suuntaviivat eivät olekaan vielä täysin selvillä, yksi asia on varma: palo ampumaurheiluun ja kilpailemiseen on taas syttynyt. Nummelalla on vahva halu kehittyä entisestään sekä pärjätä ja menestyä arvokisoissa: – Totta kai arvokisat ovat tällä hetkellä mielessä. Päätavoitteena olisi menestyä EMja MM-kisoissa, mutta kyllä maailmancupin kisoissakin olisi mukava menestyä. Seuraavaksi lähden Italian maailmancupiin, ja jos siellä sattuisi pärjäämään, niin se loisi kyllä vielä enemmän uskoa tähän hommaan, Nummela sanoo. nappaamaan itselleen hopeamitalin. Nummelan kilpailukausi sai hienon startin tauon jälkeen, ja onnistumiset toivat hänelle paikan maajoukkueesta. Maajoukkuevalinta tuli Nummelalle itselle täysin yllätyksenä: – En ollut ajatellut, että kesken kauden olisi edes mahdollista päästä maajoukkueeseen. Ajattelin vain, että lähden kisoihin mukaan – ei ollut sen isompia odotuksia. Paikka maajoukkueessa tuli siis ihan yllätyksenä, mutta olen totta kai iloinen, että sain tällaisen mahdollisuuden nousta sinne kesken kauden, Nummela kertoo. PALUU AMMUNNAN pariin on tuntunut Nummelasta mukavalta. Hyvät osumat ovat tuoneet lisää intoa ja motivaatiota harjoitteluun sekä vahvistaneet positiivista fiilistä koko tekemiseen. Vaikka kevään vaihtelevat sääolosuhteet – tuuli, kylmyys ja sade – eivät aina ole tehneet radalle lähtemisestä houkuttelevaa, on ampumaradalla käynnistä tullut Nummelalle viikoittainen rutiini: – Pakko sanoa, että on ollut niin kylmät ja huonot kelit, että Suomessa ei ole tullut käytyä radalla kuin kerran tai kaksi viikkoon. Nyt kun kesä alkaa lämmetä, niin tulee varmaan enemmän intoa siihen, Nummela toteaa. Ulkomaanleirejä Nummela kertoo odottavansa innoissaan, vaikka englannin kieli onkin hänellä hiukan ruosteessa. Kielitaidon puute ei kuitenkaan häntä hidasta: VIIME VUOSINA Nummelan pitäessä hiljaiseloa ampumaharrastuksestaan, hänen arkensa koostui pitkälti samoista asioista kuin tälläkin hetkellä: lastenhoitajan työstä päiväkodissa ja vapaa-ajasta kolmen koiran kanssa. Nummela kertoo pelanneensa myös pesäpalloa harrasteryhmässä taukonsa aikana. Hän aloitti uudessa työpaikassa vuosi sitten ja kertoo viihtyneensä siellä hyvin. Vapaat ja lomat järjestyvät hänen mukaansa joustavasti, mikä helpottaa ammuntaharrastuksen yhdistämistä työhön. Lopuksi kysyn Nummelalta vielä hänen kesäsuunnitelmistaan: – Mökille tulee lähdettyä käymään, sitten on Italian maailmancup. Koirien ja miehen kanssa aion viettää kotoisia kesäpäiviä, ja kaverin kanssa meillä on suunnitelmissa lähteä käymään Virossa. Ei sen suurempia kesäsuunnitelmia, kotitöitä aion tehdä – niitä riittää aina, vastaa Nummela naurahtaen. 2/2025 URHEILUAMPUJA UA_2_2025.indd 17 17 12.6.2025 14.22

Sovellettu tarkkuusammun PRS-ammunta on yksi nopeimmin kasvavista ampumaurheilulajeista maailmalla. Suomessakin kiinnostus sitä kohtaan on lisääntynyt merkittävästi viime vuosien aikana. Teksti MARKO KESKITALO, LASSI PALO Kuvat RAMI VÄISÄNEN S ovelletun tarkkuusammunnan eli PRS-ammunnan sanotaan valloittavan Suomea. Esimerkiksi huhtikuiset, Pietarsaaressa järjestetyt Suomen mestaruuskilpailut näyttivät lajin kiehtovuuden ja haasteet. Arktiset olosuhteet ja kilpailijoiden sitkeys korostuivat näissä järjestyksessään toisissa PRS:n SM-kilpailuissa. PRS eli Precision Rifle Shooting -ammunta on laji, jossa yhdistyvät tarkkuus, nopeus ja optimaalinen päätöksenteko. Ampujat joutuvat tekemään nopeita ratkaisuja vaihtelevissa asennoissa, eri etäisyyksiltä ja usein aikapaineen alla. PRS:ää on myös kuvailtu näin: se yhdistää perinteisen tarkkuusammunnan elementtejä dynaamiseen ja vaihtelevaan kilpailuympäristöön. PRS vaatii äärimmäistä keskittymistä. Oikeiden maalitaulujen valinta aikapaineen keskellä vaatii mielen kirkkautta, ja onnistunut ampumasuoritus edellyttää kehon ja mielen hyvää hallintaa. PRS:stä tuli Ampumaurheiluliiton alainen laji vuonna 2024. TOINEN MERKITTÄVÄ PRS-tapahtuma järjestettiin kesäkuun 14. päivänä Vaasassa. Kyseessä oli lajin esittelytilaisuus, jossa kiinnostuneet pääsivät kokeilemaan ammuntaa sekä pienoiskiväärillä että isommalla kaliiberilla. Paikalla olivat myös poliisiviranomaiset kertomassa aselupien hankintaprosessista. – Halusimme madaltaa kynnystä tutustua lajiin, kertoi tapahtuman järjestäjä. – PRS-ammunta tarjoaa ainutlaatuisen yhdistelmän fyysistä ja henkistä haastetta, joka vetoaa todella moniin. Vaasan tapahtuma oli erinomainen mahdollisuus nähdä, mistä tässä kiehtovassa lajissa on kyse. Tilaisuus oli tarkoitettu erityisesti nuorille ampujille ja heidän huoltajilleen sekä naisille. Mutta myös muut PRS-ampumaurheilulajista kiinnostuneet olivat tervetulleita osallistumaan tapahtumaan. 18 PRS yhdistää perinteisen tarkkuusammunnan elementtejä dynaamiseen ja vaihtelevaan kilpailuympäri PIETARSAAREN vaihtelevat sääolosuhteet ja tekniset haasteet koettelivat SM-viikonloppuna maan parhaiden tarkkuusammunnan harrastajien taitoja. Erityisen kisoista teki sen, että ne olivat ensimmäiset mestaruuskilpailut, jotka ammuttiin pienoiskiväärikaliiberilla (22lr). Ensimmäisenä kisapäivänä kilpailijat saivat todella tuntea pohjoisen luonnon voiman. Kova, puuskittainen tuuli teki erityisesti pisimpien matkojen eli lähes 300 metrin ampumasuorituksista erityisen haastavia jopa kokeneimmille kilpailijoille. Pienoiskiväärin luoti on huomattavasti herkempi tuulen vaikutuksille kuin isompien kiväärien luodit. Siinä missä isompi kaliiberi on ennustettava, voi pieni pienoiskiväärin luoti kääntyä tuulessa yllättävästi. Se tekee kilpailusta aivan erityisen haastavan. Toisena kisapäivänä olosuhteet olivat hieman armollisemmat, mutta tuuli aiheutti silti etenkin puuskissa haasteita. Päivän rastit keskittyivät enemmän teknisiin suorituksiin, jotka vaativat nopeaa reagointia ja tarkkaa ampuma-asentojen suunnittelua. Haastavista olosuhteista huolimatta parhaat ampujat erottuivat selkeästi joukosta. Kilpailun kärkipäässä nähtiin vakuuttavia suorituksia, jotka osoittivat, että suomalainen PRS-osaaminen on kehittymässä kovaa vauhtia. LAJIIN PEREHTYNYT Harri Kähkönen sanoo, että aluksi PRS:n harrastajat tulivat tarkka-ammunnasta. Hän arvioi harrastajia olevan nyt noin sata, joista puolet käy kilpailemassa. – Eri puolilla Suomea kuitenkin pyörii seurojen järjestämiä PRS-kursseja, joiden tarkoitus on tuoda lajiin uusia harrastajia. Käsitykseni mukaan kurssit ovat olleet suosittuja, joten odotettavissa on, että saataisiin myös kisoihin uusia kasvoja, hän sanoo. – Lajilla on kiinnostusta, mutta tietysti se vaatii alkuun panostusta kalustoon jonkin verran, mutta niin vaativat muutkin lajit. – PRS:n tavoitteena on nyt kasvaa eli lisätä harrastajakuntaa sekä sitä kautta saada URHEILUAMPUJA 2/2025 UA_2_2025.indd 18 12.6.2025 14.22

munta valloittaa Suomea Vaihtelevat sääolosuhteet ja tekniset haasteet koettelivat SM-viikonloppuna tarkkuusammunnan harrastajien taitoja. Mikä PRS? P RS eli Precision Rifle Shooting on tarkkuuskivääriammunnan muoto, jossa kilpailijat ampuvat eri asennoista, erilaisiin maaleihin ja vaihtelevilla etäisyyksillä. Laji sai alkunsa Yhdysvalloissa, ja se on levinnyt nopeasti ympäri maailmaa. Suomessa laji tunnetaan myös nimellä sovellettu tarkkuuskivääriammunta. kilpailuympäristöön. lisää kilpailuja. Laji vaatii varsinkin kiväärillä ampumaratoja tai alueita, joilla voitaisiin ampua pitkälle, ja näkisin, että lähitulevaisuudessa pitäisi tehdä paljon töitä puolustusvoimien kanssa, jotta päästäisiin käyttämään kisoissa sen ampuma-alueita. Kähkösen mukaan ”onneksi kuitenkin on ollut uutisia”, joiden mukaan myös pitkän matkan (1000m) ratoja on tekeillä. – Naapurimaassa kilpailuja järjestetään yksityisten omistamilla maa-alueilla. Tätä pitäisi selvittää perin pohjin myös Suomessa, ja toivottavasti tulevaisuudessa voitaisiin saada kisoja myös näille alueille. PALATAAN VIELÄ SM-kisoihin. Erityisen vaikuttavaa niissä olivat kilpailijoiden välinen yhteishenki ja toistensa tukeminen. Vaikka kyseessä olivat mestaruuskilpailut, kilpailijat auttoivat toisiaan jakamalla vinkkejä kiikarin koroista, tuulen voimakkuudesta ja parhaista ampuma-asennoista. – Tavoitteemme on yhteinen: olla parempia kuin ruotsalaiset, naurahti yksi kilpailijoista. SM-kisatunnelmissa. Länsinaapurissa lajilla on pidemmät perinteet, mutta yhteistyöllä me voimme kuroa eroa kiinni nopeastikin. Suomen PRS-piirit ovat vielä suhteellisen pienet, mikä näkyy siinäkin, että monet maan parhaista ”spottaajista” eli ampujaa avustavista tarkkailijoista olivat itse kilpailemassa. Tämä on sekä haaste että mahdollisuus lajin kehitykselle. KILPAILUSSA KOHDATTIIN myös teknisiä haasteita, jotka ovat tyypillisiä tällaiselle tarkkuusammunnalle. Monilla kilpailijoilla oli ongelmia lippaiden toiminnassa. Lisäksi koettiin reunaosumien aiheuttamia hankaluuksia. Suomessa ei vielä ole pitkää kisa- eikä harjoitteluperinteitä tämän uuden lajin parissa, mutta juuri tällaiset kilpailut auttavat oppimaan ja kehittämään sekä henkilökohtaista osaamista että koko lajikulttuuria. Kaikkien tasapuolinen kohtelu on ensiarvoisen tärkeää. Tämä onkin yksi lajin kulmakivistä –reilun pelin henki niin ampumaradalla kuin sen ulkopuolellakin. SM-kilpailuissa oli 40 paikkaa eli kaikki paikat olivat täynnä. Osallistujia oli lopulta 38. Yksi erikoisuus on viranomaissarja, johon viranomaiset voivat halutessaan osallistua inkognito eli maskit naamalla /kuvien ulkopuolella ja nimettömänä. Virassa oleva sotilas- tai lainvalvontaviranomainen voi kilpailla omassa luokassaan sekä edustaa Suomea maajoukkuetasolla EM- ja MM-kilpailuissa. Kyseinen luokka on MIL/PTR OPEN. Suomella on tähän luokkaan 10 maapaikkaa. Arvokisapaikat jaetaan seuraavasti: SM-kisat luokan mitalistit: MM kisapaikat Kansalliset MM-karsinnat: 3 MM kisapaikkaa/luokka (ja näitä voidaan viranomaisluokalle järjestää helposti) Kansainväliset MM-karsinnat: 3 MM kisapaikkaa/luokka Loput maapaikat jaetaan rankingin perusteella. 2/2025 URHEILUAMPUJA UA_2_2025.indd 19 19 12.6.2025 14.22

”Tavoitteena jatkaa kunink Kuninkuuslajiksikin kutsutussa 300m kiväärissä ammutaan kolmet kansainväliset arvokilpailut heinähuhtikuun välisenä aikana. Pitkää mitaliputkea halutaan jatkaa. Teksti & kuvat LASSI PALO J oukko suomalaisia kivääriampujia valmistautui 300m kiväärilajien leirille toukokuussa Hollolan Hälvälässä. Tunnelma oli perinteisen rauhallinen ja keskittynyt, ja sää oli, no, keväisen viileä. Paikalla oli paitsi Ampumaurheiluliiton nimeämiä maajoukkueampujia myös Puolustusvoimien valmennusryhmiin kuuluvia ampujia. Ampumaurheiluliiton 300m kiväärilajien lajivalmentaja Tapio Kajan oli ajanut aamulla Kuopiosta muutaman sadan kilometrin matkan tutulle radalle. Leirit ovat tärkeitä, koska ampujat haluavat myös 300m kiväärilajeissa mahdollisimman paljon laukauksia. – Meillä on nyt vähän erilainen, voisi sanoa kahden kilpailukauden vuosi. Ranskan Chateauroux'ssa kilpaillaan EM-mitaleista heinä-elokuussa, ja Egyptin Kairossa järjestetään MM-kilpailut marraskuussa. Kairo on kauden päätavoitteemme, Kajan sanoi. – Elämme tietysti tilanteen mukaan. Meidän on pidettävä taukoa syksyllä. En näe tilannetta kuitenkaan mörkönä, vaan uskon, että lopputulos on hyvä. Valmennuksellisesti jaksotus on nyt äärimmäisen tärkeää. Kun ammutaan, ammutaan paljon, ja kun on lepoviikko, ei ammuta. Meidän kilpailijamaidemme ei tarvitse pitää taukoa ennen MM-kilpailuja, koska heillä on hyvät olosuhteet koko vuoden ajan. Kovin tavallista ei ole sekään, että EM-mitalit on ensi vuonna jaettu jo toukokuun ensimmäisellä viikolla. Euroopan mestaruuksista kilpaillaan Kroatian Osijekissa 30.4.–6.5. – Arvokisakalenterissa mennään siis äärimmäisyydestä toiseen: marraskuun arvokisojen jälkeen seuraavat alkavat jo ennen vappua, Kajan naurahti. – Ampumaurheiluliiton on siis nimettävä EM-joukkue jo maaliskuussa! SUOMALAISAMPUJIEN tämän ja ensi vuo- den tavoite on erikoisesta kalenterista huolimatta kirkkaana mielessä: jatkaa vuonna 2017 alkanutta arvokisamitalien putkea. Ei siis ainuttakaan arvokilpailua ilman mitalia, Kajan sanoi ylpeänä ja kehui ampujiaan: 20 Henna Viljanen kuuluu Ampumaurheiluliiton 300m kiväärilajien maajoukkueeseen. Tapio Kajan on toiminut 300m kiväärilajien lajivalmentajana nyt yhdeksän vuoden ajan. – Porukka on erittäin ammattitaitoista. Ampumaurheiluliiton 300m kiväärilajien maajoukkueeseen on täksi vuodeksi nimetty Juho Autio (Oulun Metsästys- ja Ampumaseura), Riku Koskela (Pohjois-Hämeen Ampujat), Aleksi Leppä (Haminan Ampumaseura), Sebastian Långström (Kyrkslätt Skytteförening) ja Henna Viljanen (Kyrks- lätt Skytteförening). Koskela ja Långström eivät olleet leirillä paikalla. Sen sijaan Olga Lähteenmäki (Säkylän Seudun Ampujat) oli tutustumassa maajoukkueen toimintaan. Kajanin mukaan nuori kivääriampuja on innostunut lajista, kehittynyt paljon ja nostanut tulostasoaan. Kajanin henkilökohtaisena tavoitteena on saada Suomen naisten 300m kiväärijoukkue kasaan. Viljasen ja Lähteenmäen lisäksi tarvitaan vielä kolmas nainen. Yksi nimi on ollut kaavailuissa mukana, mutta tämä ampuja ei ole vielä osallistunut leireille. – Aika näyttää. Naisissa Sveitsi porskuttaa ja Viro on kehittynyt. ALEKSI LEPPÄ kertoi ampuneensa viime vuonna 300m kiväärilajeissa yhteensä noin 200 laukausta. Viime vuosi oli Pariisin olympiavuosi, mikä osaltaan selittää tilannetta. – Tänä vuonna tilanne on erilainen, koska on esimerkiksi sotilaiden MM-kilpailut Norjassa ja niitä edeltävät testikilpailut. URHEILUAMPUJA 2/2025 UA_2_2025.indd 20 12.6.2025 14.22

ninkuuslajin mitaliputkea” Pääpaino opiskeluissa ja työelämässä ”MINULLA ON OLLUT NYT kevään ja alkukesän ajan ollut pääpaino opiskeluissa ja työelämässä”, Riku Koskela kertoo. Hän suoritti opintojensa viimeiset kurssit kevään aikana, mutta tekee loppusuoralla olevaa diplomityötään UPM:lle. – Lisäksi aloitin hiljattain virtauslaskijana Etteplanilla vakituisessa työsuhteessa. Hommaa on siis riittänyt kahdella työpaikalla. Näistä huolimatta minulla on kuitenkin tarkoitus jatkaa 300m kiväärilajien parissa. Valmistumisen ja uuden työpaikan ”sisäänajon” jälkeen toivon, että rahkeet riittävät harjoittelun lisäämiseen ja arvokisoihin tähtäämiseen. SEBASTIAN LÅNGSTRÖMIN tavoitteena on osallistua 300m kiväärilajien arvokisoihin. – Riippuu siitä, miten liitto päättää kuluihin osallistua, hän sanoo. – Arkeni on ollut suhteellisen kiireistä. Vuodenvaihteessa hyppäsin yrittäjäksi, ja siinä ovatkin päivät – ja jokunen iltakin – menneet. Kisoihin tullaan valmistautumaan ja kisoissa parhaani teen. Näiden lisäksi tulevat vielä edellä mainitut Ranskan EM-kilpailut ja Egyptin MM-kilpailut. Se on kiva tilanne, koska pääsee taas ampumaan tätäkin lajia, Leppä sanoi Hälvälässä. – Tämä on taas mukavaa vaihtelua, koska viime vuonna keskityin olympialajeihin. Viime vuoden laukausmäärään tuleekin nyt vähintään nolla perään! Pitää vielä katsoa, pitääkö järjestää joku ulkomaanleiri esimerkiksi lokakuussa ennen marraskuun MM-kilpailuja. SUOMALAISET EIVÄT osallistuneet Sveitsin Churissa toukokuussa järjestettyyn vuoden ensimmäiseen 300m kiväärilajien Lapua Eurooppa cupiin. He ovat mukana elokuun lopussa Tanskan Aarhusissa järjestettävässä seuraavassa cupissa. Finaalitapahtuma on lokakuun alussa Kroatian Zagrebissa. – Lajin harrastaminen rajoittuu Suomen lisäksi nykyään muutamaan maahan, kuten Aleksi Lepälle 300m kiväärilajit ovat taas mukavaa vaihtelua. Norjaan, Saksaan, Tanskaan, Sloveniaan ja Puolaan. En mielelläni antaisi lajin hiipua, koska kyse on kuninkuuslajiksikin kutsutusta hienosta ja perinteisestä lajista. Saan tästä kommentista varmasti taas vihaisia katseita, Kajan virnisti. Suomen 300m kiväärilajien arvokisamitalit 2017–2024 ´ EM 2024: pronssi, miesten joukkue (Juho Autio, Riku Koskela, Sebastian Långström) ´ MM 2023: hopea, makuu 60 ls (Aleksi Leppä) ´ MM 2022: hopea, parikilpailu 3x20 (Henna Viljanen – Aleksi Leppä) ´ EM 2022: pronssi, naisten 3x20 (Henna Viljanen) ´ EM 2021: pronssi, parikilpailu 3x20 (Henna Viljanen – Aleksi Leppä) ´ MM 2018: kulta, 3x40 (Aleksi Leppä) ´ MM 2018: kulta, std (Aleksi Leppä) ´ EM 2017: hopea, std (Juho Kurki) ´ ´ Kansainvälisiä arvokisoja ´ Haulikkolajien, liikkuvan maalin ja 25/50/300m kivääri- ja pistoolilajien EM-kilpailut: 23.7.–7.8. Chateauroux, Ranska ´ ISSF:n kivääri- ja pistoolilajien MM-kilpailut: 6.–18.11. Kairo, Egypti ´ ESC:n 300m kiväärilajien EM-kilpailut 30.4.–6.5.2026 Osijek, Kroatia – Onneksi 300m kiväärilajit ovat kuitenkin vielä Kansainvälisen ampumaurheiluliiton (ISSF) ja Euroopan ampumaurheiluliiton (ESC) arvokilpailujen kisaohjelmissa. Ilmaiseksi mitalit eivät kuitenkaan tule, vaikka urheilijoita ja maita on aikaisempaa vähemmän mukana, Kajan painotti ja luonnehti lajia ”erittäin haastavaksi”. – Iso kiitos Lapualle ja Puolustusvoimille saamastamme merkittävästä patruunatuesta ”Kuninkuuslaji” oli olympiaohjelmassa viimeisen kerran Saksan Münchenissä vuonna 1972. KAJAN ON toiminut Ampumaurheiluliiton 300m kiväärilajien lajivalmentajana vuodesta 2016 lähtien. Hänen innostumisensa ja paneutumisensa ovat huippuluokkaa. Reilun kymmenen kuukauden kuluttua nähdään, miten Kajan joukkueineen on arvokisoissa onnistunut: kuinka monta EM- ja MM-mitalia lisätään oheiseen kunniakkaaseen listaan? 2/2025 URHEILUAMPUJA UA_2_2025.indd 21 21 12.6.2025 14.22

Moniruokainen ampumaur "Varusmiespalveluksen jälkeen hakeuduin PV:n palvelukseen Korialle, jossa pistooliammunta oli vallitseva juttu, ja niin minusta tuli pistooliampuja – ei maailman paras, muttei ihan huonokaan." Teksti & kuva LASSI PALO K un Turun Kupittaan ampumaradalla järjestettiin huhtikuussa ilma-aseiden SM-kilpailut, ammunnat johti kovalla rutiinilla tuttu ääni. Jukka Nikkari, 66, sanoo, että ”vakiokilpailijat osaavatkin jo juttuni ulkoa, ja uusien keksiminen on vaikeaa, varsinkin jos aikoo pysyä asiassa”. Annetaan Nikkarin kertoa tarinansa ampumaurheilun parissa omin värikkäin sanoin ja kääntein: ”Olen Turuusta joskin syntyperäinen lapualainen. Lapualta muutin varusmiespalveluksen jälkeen Kymenlaaksoon, jossa aloitin varsinaisen kilpa-ammunnan pistoolilla ja kilpailin piirikunnallisella tasolla ihan kohtuullisesti. Turkuun muutin silloisen työnantajani eli sotaväen, lue Puolustusvoimien, käskystä juhannuksena 1997. Siitä lähtien perheeni on asunut täällä, vaikka itse välillä matkustelin ensin neljä vuotta Tampereelle ja sen jälkeen vielä toiset neljä vuotta Haapajärvelle. Puolustusvoimat palautti minut lopulta vaimon kiusaksi Turkuun ennen eläkkeelle joutumista. Ensimmäinen edustamani ampumaseura oli Korian Ampujat, jossa sain oppini pistooliammuntaan ja myös kilpailutoimitsijana toimimiseen. Myöhemmin olen edustanut myös Haminan Ampumaseuraa (HAS), Kotkan Ampumaseuraa (KAS) ja Kouvolan Metsästys- ja Ampumaseuraa (KouMAS) ja nyt viimeisimpänä Turun Seudun Ampujia (TSA) vuodesta 1997. ENTÄ SITTEN polkuni ampumaurheilijana? Nuoruudessani ei syrjäkylien kakaroilla juurikaan ollut mahdollisuuksia ampumaurheiluun sanan varsinaisessa merkityksessä, mutta metsästyksen tiimoilta sain kipinän myös ampumakilpailuihin, joskin aseina olivat haulikko ja hirvikivääri. Varusmiespalveluksen jälkeen hakeuduin PV:n palvelukseen Korialle, jossa pistooliammunta oli vallitseva juttu, ja niin minusta tuli pistooliampuja – ei maailman paras, muttei ihan huonokaan. Kehityin huimasti kadettiaikana Jarmo 22 Jukka Nikkari tutussa roolissaan ilma-aseiden SM-kilpailuissa Turussa viime huhtikuussa. Tervosen kannustamana, joskin oppi oli haettava itsenäisesti, mutta laukausmäärän kasvaessa myös taitoni kehittyivät. Tuohon aikaan Upseerien Ampumayhdistyksen kilpailut olivat iso juttu ja oli merkittävä suoritus, jos aloittelija pääsi tulosluettelossa etusivulle. Haminaan muuton jälkeen (1987) taidot kehittyivät edelleen nyt jo edesmenneen Teemu Anttilan opeilla, ja niin minut valiittin PV:n edustusryhmään, jossa sinnittelin parin vuoden ajan. Tässä vaiheessa edustin niin Haminan, Kotkan kuin Kouvolankin ampumaseuroja vähän asuinpaikan mukaan. Lopulta oli päätettävä, aikooko olla keskinkertainen urheilija vai parempi sotilas. Valitsin jälkimmäisen ensimmäistä unohtamatta. TURKUUN MUUTTAMISEN jälkeen seuratyö tuli yhä merkittävämpään rooliin TSA:n hallituksessa ja seuran riistamaalijaoston vetäjänä. Kysymys kuuluukin miksi riistamaalijaosto? Tähän vastaus on, että poikani alkoi myös ampua, ja hänelle luonnollisia olivat Metsästäjäliiton lajit. Tätä kautta ajauduin myös omille juurilleni SML:n lajeihin ja liikkuvaan maaliin. Näin on edelleen eli olen moniruokainen: kilpailen pistoolilla, haulikolla ja erilaisilla kivääreillä niin SAL:n kuin SML:n kilpailuissa. HENKILÖKOHTAISIA huippuhetkiä on ampumaurheilussa erilaisia. On voittoja ja tappioita, joita niitäkin myös voidaan pitää URHEILUAMPUJA 2/2025 UA_2_2025.indd 22 12.6.2025 14.22

aurheilun aktiivi NYKYINEN KOTISEURANI on TSA, joka on 99-vuotias perinteinen pistooli- ja kivääriseura, jossa on nykyisin noin 500 jäsentä. Kun haulikkoammunta Turussa lopetettiin KHO:n päätöksellä 1991, niin haulikkoampujat siirtyivät Saloon ja kuka minnekin, eli lienen nykyisin ainoa TSA:ta edustava haulikolla kilpaileva henkilö. TSA on osaava isojen kilpailujen järjestäjä, jolla on maan parhaat sisäampumatilat Kupittaan urheiluhallissa. Saapa nähdä miten lähivuosina, kun halli menee peruskorjaukseen. TSA:n henkilöstölle on kehittynyt vakiintunut ja erittäin hyvin toimiva roolitus kilpailujen järjestämisessä. Minun roolini on entisenä puhetyöläisenä ammuntojen johtaminen. Vakiokilpailijat koko maasta osaavatkin jo juttuni ulkoa, ja uusien keksiminen on vaikeaa, varsinkin jos aikoo pysyä asiassa. TSA:lla on Turussa mielestäni varsin hyvä arvostus perinteisenä urheiluseurana. Ei se mikään tepsi ole eikä interkään, mutta muuten meillä menee ihan kohtuullisesti. sa. jonkinlaisina huippuhetkinä sieltä toisesta päästä. Ikimuistoisin hetki on kuitenkin eräistä PV:n mestaruuskilpailuista, joissa olin jo päässyt ”kuumaan erään”. Isopistoolin ensimmäisellä kilpalaukauksella ammuin vasemmalla puolellani kilpailleen Seppo Mäkisen tauluun napakympin. Seppo koputti väliseinän takaa olkapäähäni ja lupasi takaisin ja ampui tauluuni kympin, joskin vain laitasellaisen ja sanoi, että loppukisa pitää pärjätä omilla. Minulta meni pakka ihan sekaisin, ja tulos oli lopulta kirkkaasti alle ysin vauhdin. Seppo voitti ja lohdutti jälkikäteen, jottei kannata surra, koska milloinkaan ei mene niin huonosti, jottei joskus mene vielä huonommin. Se on pitänyt paikkansa. Siinä on mielestäni sisäistetty ampumaurheilun syvin olemus: itsensä voittaminen. Tietenkin kanssakilpailijoiden täydellisen nöyryyttämisen lisäksi. VIIME VUOSIEN aikana olen ollut keväisin ja kesäisin päätoiminen ampumaurheilija ja syksyisin ja talvisin päätoiminen metsästäjä. Joku on kyllä haukkunut eläkelääseksikin, mutta vasten parempaa tietoa. Tämä on ainakin vaimon mielestä kokoaikaista touhua eli kaikki aika menee ampuma-, metsästysja koiraharrastuksiin ja niiden yhdistystoimintaan. Virkamiehenä palvellessani välillä kyllä piti tehdä virkatöitäkin, ympäri vuorokausienkin. JOS JAKSOITTE lueskella tänne saakka, niin lopuksi mielipiteitä ampumaurheilusta yleensä. Lajimme ei tällä hetkellä ole kovinkaan ”mediaseksikäs” urheilulaji monenlaisten tapahtumien takia, joiden seuraukset näkyvät lupapolitiikassa ja sitä kautta vähenevinä harrastajamäärinä. Ampumaurheilun aloittaminen on mielestäni kokonaisuutena vaikeaa, jos ei ole ”verenperintöä” ja kotona aseita. Sota Euroopassa ei ole näkynyt niinkään ampumaseuroissa, vaan enemmän reserviläisjärjestöissä. Suomalaisessa ampumaurheilussa kivääri- ja haulikkoampujiemme taso kestää vertailun koko maailmassa, mutta pistoolipuolella taso on romahtanut 2000-luvulla. Pistoolilla kärkiampujiemme taso menee vakaasti alaspäin ja lähestyy pian entisajan piirikunnallista tasoa muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. LISÄKSI KAIKESTA suomalaisesta urheilusta puuttuu voittamisen kulttuuri – hiihdetään lajista riippumatta omat hiihdot ja katsotaan mihin se riittää. Sillä ei maailmalla pärjätä, eivät edes lätkänpelaajat. Edessä saattaa pian siintää Britannian tie eli pistooleista tulee vain väkivaltarikollisten työkaluja puukkojen ja puntareiden ohella. Mikäli pohditaan ampumaurheilua olympialaisissa, niin lapamatoa lainaten toivossa on hyvä elää. Meillä on muutamia potentiaalisia kivääri- ja haulikkoampujia, joilla on mahdollisuus saada paikka seuraaviin kisoihin eli Los Angelesiin 2028. Pistoolipuolella pitää tapahtua ihme, jos näin tapahtuu." 2/2025 URHEILUAMPUJA UA_2_2025.indd 23 23 12.6.2025 14.22

Vuoden seura-aktiivin akti Luumäen Ampujien Jorma Kuivanen palkittiin vuoden alussa Etelä-Karjalan Urheilugaalassa Vuoden seura-aktiivina. Teksti & kuvat LASSI PALO L uumäen Ampujat (LuuA) on perustettu vuonna 1954, ja sitä luonnehditaan seuran verkkosivuilla ”vireästi toimivaksi ampumaurheiluseuraksi”. Yksi osoitus tästä nähtiin, kun seuran sihteeri Jorma Kuivanen palkittiin vuoden alussa Etelä-Karjalan Urheilugaalassa Vuoden seura-aktiivina. Kuivanen johdatti vieraansa kunnantalon alakerrassa sijaitsevalle uudenaikaiselle ja esteettömälle Ukko-Pekka -ilma-aseradalle, joka on uudistettu Leader-rahoituksen turvin. Neljä vuotta kestänyt projekti päättyi viime vuonna. Elektronisin taululaittein varustettuja ampumapaikkoja on kymmenen. Radalla voi myös ampua liikkuvaa maalia. Seura voi lisäksi käyttää radan vieressä olevaa tilaa kahviona ja neuvottelutilana. Seuran jäsenistöllä on mahdollisuus harrastaa ampumaurheilulajeja myös Luumäellä Puukyläntiellä sijaitsevilla 25m ja 50m ruutiaseradoilla, joille taululaitteet on asennetaan kesäaikana. Ruutiaseradalle aletaan hakea uutta ympäristölupaa tämän vuoden aikana. KUIVASEN LISÄKSI ilma-aseradalla olivat seuran puheenjohtaja Mari Kilpiö ja rahastonhoitaja Antti Tuuva. – Tavoitteenamme on ampumaurheilun avulla mukavien ja rentouttavien harrastusmahdollisuuksien tarjoaminen. Samalla hoituvat aseiden turvallisen käsittelyn opettaminen ja kilpailumahdollisuuksien lisääminen nuorille ja aikuisille, he sanoivat. – Nykyaikaisilla radoilla pystytään järjestämään maakunnallisia kilpailuja. Kilpailuista saaduilla tuloilla pyritään kehittämään seuran nuorisotoimintaa ja saamaan samalla jatkuvuutta harrastukseen. Kuivanen, 65, on tärkeä henkilö seuran organisaatiossa. Hän työskenteli Postin palveluksessa 42 vuoden ajan, kunnes jäi eläkkeelle vuonna 2022. Aiemmin Etelä-Saimaan Ampujia edustanut Kuivanen on ollut LuuA:n jäsen yli kahden vuosikymmenen ajan ja toiminut seurassa niin puheenjohtajana, sihteerinä kuin johtokunnan jäsenenäkin. KAIKKI PÖYDÄN ääressä istuvat seura-aktiivit ovat käyneet saman polun läpi – nyt 24 LuuA:n puheenjohtaja Mari Kilpiö ja Jorma Kuivanen seuran uudistetulla ilma-aseradalla. Ilma-aserata on rakennettu kunnantalon entiseen varastoon. on Kilpiön ”vuoro” toimia puheenjohtajana. Meneillään on kolmas vuosi. Kilpiö liittyi seuraan vuonna 2016. Luumäellä noudatetaan periaatetta, jonka mukaan tehtäviä kierrätetään, jotta ”homma ei pysähtyisi”. – Kukaan ei voi olla puheenjohtajana yhtäjaksoisesti 30 vuotta. Pitää itse huomata, kun annettavaa ei enää ole. Ei siis ole seuran etu, jos sama henkilö on puheenjohtajana liian kauan. Se tappaa innon, kolmikko sanoi kuin yhdestä suusta. Tuuva toimi puheenjohtajana ennen Kilpiötä. – Minulla oli isot saappaat täytettävänä. Meillä on onneksi hyvä porukka kasassa, ja johtokunta tukee puheenjohtajaa, Kilpiö sanoi. URHEILUAMPUJA 2/2025 UA_2_2025.indd 24 12.6.2025 14.22

aktiivinen seura "Järjestimme täällä ensimmäiset kilpailut samana vuonna. Vuokra on kohtuullinen, ja rataa voi käyttää kello 7–22 välisenä aikana." sääntyi, Kuivanen sanoi ja nosti esiin myös Simpeleen Hahlon tekemän arvokkaan työn ampumaurheilun hyväksi. Kuivanen asuu lähellä rataa ja on siellä harva se ilta, mutta värikkäästi jutteleva mies sanoo vielä nukkuvansa kotona. a. Luumäellä on kuitenkin sama huoli kuin kaikkialla muuallakin Suomessa ja melkeinpä lajissa kuin lajissa: seuratoiminnassa on liian vähän vapaaehtoisia ja tehtävien kierrättäminen ei ole aina helppoa. Luumäen kunnassa asuu noin 4300 ihmistä. ”OLEN TOKI toiminut paljon nuorten kanssa ja järjestänyt ampumaurheilukouluja, mutta ihmettelen, mitä palturia Mari ja Antti ovat minusta oikein kertoneet, kun sain sen palkinnon Urheilugaalassa”, Kuivanen nauroi. – Olet sellainen pyyteetön raataja, Kilpiö vastasi hymyillen. – Jorma on hyvä neuvomaan ja opastamaan. Kukaan ei kehity, jos neuvoja ei anne- ta. Jorman palkinto oli seuralle tärkeä asia, ja olemme saaneet sen ansiosta paljon positiivisia kommentteja ja näkyvyyttä. Olemme erittäin tyytyväisiä. Kuivanen on neuvonut paitsi seuran omia ampujia myös ampumaurheilukoululaisia ja koululaisryhmiä. LuuA:n radalla käy vuosittain noin kaksi sataa oppilasta maksuttomilla tutustumiskäynneillä. Arvokasta vapaaehtoistyötä on siis tehty, mutta Kuivanen sanoo silti yllättyneensä saamastaan huomionosoituksesta: – Se oli aikamoinen yllätys! En ole valmentaja, vaan mahdollistaja ja neuvoja. Minua on onniteltu, ja olen saanut paljon palautetta. Se oli arvokas asia myös alueen ampumaurheilulle. Arvostus varmasti li- LUUA:SSA ON noin sata jäsentä, joista noin viisitoista on nuoria. Jäsenten keski-ikä on Kilpiön arvion mukaan noin 50 vuotta. Talkootöillä uudistetun ilma-aseradan toivotaan tuovan uusia harrastajia seuran toimintaan mukaan. Tila toimi aiemmin sotilaspiirin varastona, ja nyt LuuA vuokrannut sitä kunnalta vuodesta 2022 lähtien. – Järjestimme täällä ensimmäiset kilpailut samana vuonna. Vuokra on kohtuullinen, ja rataa voi käyttää kello 7–22 välisenä aikana. Ratamaksu on 50 euroa vuodessa. Kävin viime vuonna ampumassa kaksi kertaa, joten kertamaksuni oli 25 euroa, Tuuva nauroi. Seuran edustajien mukaan radalla käy ampumaurheilun harrastajia laajalta säteeltä: Kotka, Kouvola ja Lappeenranta. – Ja myös helsinkiläisiä kesäasukkaita. LuuA keräsi rahaa ratahankettaan varten myös paikallisilta yrityksiltä. – Kun yhden yrittäjän sai puhuttua ympäri, oli helppo saada toinenkin mukaan. Lounaspöydästä ei päässyt pois ennen kuin oli lahjoittanut rahaa, Kuivanen kertoi taktiikastaan – ehkä hieman värikynää käyttäen. Kuivanen, Kilpiö ja Tuuva ovat äärimmäisen kiitollisia seuran saamasta tuesta – niin taloudellisesta kuin talkootyöstäkin. – Monille muille lajeille suorituspaikat rakennetaan. Me rakensimme tämän itse. LUUA TOIVOO nyt, että se saisi lisää nuoria mukaan – ja myös heidän vanhempansa. – Nuori ei välttämättä jää lajin pariin, jos vanhemmat eivät sitoudu toimintaan. Nuoret ovat tulevaisuus, Kuivanen sanoo. – Olosuhteet on nyt tehty sellaisiksi, että harrastaminen on mahdollista. Jorman palkinto oli myös erinomainen osoitus toimintamme laadusta. Jorma sai sen täysin ansaitusti – eli jotain muutakin kuin kunnan sisupuukon, jonka hän oli saanut jo aiemmin, Kilpiö kertoi. 2/2025 URHEILUAMPUJA UA_2_2025.indd 25 25 12.6.2025 14.22

Jack Bale vieraili Suomessa maaliskuun viimeisellä viikolla. Arki on kiireistä, sillä hän matkusti Osloon ja sieltä edelleen Australiaan palatakseen Suomeen kesäkuun lopussa. Jack Bale: ”Olen innoissani” Britti valittiin Ampuma­ urheilu­l iiton kiväärin lajivalmentajaksi ja nuorten valmentajaksi. Teksti & kuva LASSI PALO B rittiläinen Jack Bale, 29, valittiin maaliskuussa Ampumaurheiluliiton kiväärin lajivalmentajaksi ja nuorten valmentajaksi. Hän seuraa tehtävässään Joni Stenströmiä, joka siirtyi huhtikuun alussa Svenska Finlands Sportskytteförbundin (SFS) toiminnanjohtajaksi. – Suunnitelmani on aloittaa työt 1. heinäkuuta. Minun viisumini on hyväksytty. Aion lentää Suomeen 22. kesäkuuta ja olla Helsingissä 23. päivänä kumppanini kanssa. Bale toimi aiemmin kansallisella tasolla Australian Victoria State -joukkueen päävalmentajana. Hän teki myös yhteistyötä Shooting Australia -järjestön kanssa urheilutieteessä ja valmentajakoulutuksessa. Bale on entinen kivääriampuja, joka edusti Iso-Britanniaa usean vuoden ajan kansainvälisissä arvokilpailuissa. Saavutuksista mainittakoon miesten ilmakiväärin 23. sija vuonna 2016 Unkarin Györissä järjestetyissä EM-kilpailuissa. Hän kilpaili viimeisen kerran vuonna 2018. 26 BALE ON suorittanut aiemmin voimavalmennukseen liittyvän maisteritutkinnon ja urheilutieteen kandidaattitutkinnon. Hänen mukaansa tutkinnot antavat hänelle ampumaurheiluun ”ainutlaatuisen näkökulman valmentajana”. – Olen suorittamassa viimeistä viidestä tohtorintutkinnon tutkimuksesta, ja sitten kirjoitan väitöskirjan Suomessa vapaa-ajallani. Kaikki menee suunnitelmien mukaan, Bale kertoi toukokuun puolivälissä. BALE TUNSI suomalaisista entuudestaan Stenströmin ja Sebastian Långströmin, joiden kanssa hän on kilpaillut. Hän tuntee myös Vesa Nissisen, joka on Ampumaurheiluliiton puheenjohtaja ja Kansainvälisen ampumaurheiluliiton (ISSF) valmennusakatemian johtaja. Bale on tehnyt yhteistyötä valmennusakatemian kanssa. Yhteistyö jatkuu myös tulevaisuudessa. – Vesa kehotti minua hakemaan tätä Ampumaurheiluliiton kiväärivalmentajan paikkaa, Bale kertoi maaliskuun lopussa, kun hän oli vierailemassa Suomessa. Hän osallistui Kisakallion urheiluopistossa järjestettyyn motoristen taitojen osaamisen ja oppimisen kansainväliseen tieteelliseen konferenssiin. Bale kertoi toukokuussa saaneensa nimityksestään paljon onnitteluja ihmisiltä ympäri maailmaa. – Monet ovat innoissaan, kun palaan takaisin Eurooppaan. Olen puhunut ”Seban”, Jonin ja Cristian Frimanin kanssa, jotka myös onnittelivat minua. Monet suomalaiset ovat lisänneet minut sosiaalisessa mediassa kaverikseen valintani jälkeen. BALE ON VARMA, että hän voi auttaa suomalaisia kivääriampujia ja kehittää suomalaisten valmennusosaamista. – Olen innoissani uudesta työtehtävästäni. Suomella on hyvä maine ja organisaatio. Tämä on minulle erinomainen mahdollisuus ja askel eteenpäin, kun saan lisää vastuuta. Bale on tavannut etäpalavereissa kiväärin päävalmentajan John Leighton-Dysonin. He ovat keskustelleet tarkemmin Balen tulevasta roolista. – John myös vastasi moniin Turkua koskeviin kysymyksiini. Olen erittäin innoissani voidessani aloittaa siellä ja tavata ampujat ja tukihenkilöstön, joiden kanssa teen tiivistä yhteistyötä. Balen sopimus Ampumaurheiluliiton kanssa on mallia 2+2 vuotta. Hän on asunut Australian Melbournessa, mutta muuttaa siis norjalaisen tyttöystävänsä kanssa Turkuun, jonne Ampumaurheiluliiton kiväärivalmennus on keskitetty. – Halusimme takaisin Eurooppaan. Turku on meille täysin uusi kokemus. Suhtaudumme muuttoon positiivisesti. URHEILUAMPUJA 2/2025 UA_2_2025.indd 26 12.6.2025 14.22

AsAs voitti taas Vehasen maljan Asikkalan Ampumaseura on voittanut Ampumaurheiluliiton nuorisoseurapalkinnon Vehasen maljan. Seura saa tuhannen euron stipendin nuorisotyöhön. Teksti LASSI PALO Kuvat MIKA SALOMÄKI S uomen Ampumaurheiluliiton 100-vuotisjuhlavuonna perustetulle palkinnolle on antanut nimensä liiton kunniapuheenjohtaja Alpo Vehanen. Hän toimi yhtenä lahjoittajana juhlavuoden 2019 liiton nuorisotyöhön. Palkinnon tavoitteena on motivoida seuroja panostamaan nuorisotoimintaan ja kehittämään sitä aktiivisesti. Vehasen malja jaettiin ensimmäisen kerran vuoden 2020 ansioista. Voittaja oli Isonkyrön Metsästys- ja Ampumaseura. Vuoden 2021 palkinnon sai Tornionseudun Ampujat. Sen jälkeen voittajia ovat olleet Asikkalan Ampumaseura (2022) ja Mikkelin Ampujat (2023). Vuoden 2024 voittaja eli Asikkalan Ampumaseura (AsAs) julkistettiin huhtikuussa Kauhajoella järjestettyjen ilma-aseiden Kultahippufinaalien yhteydessä. Palkinnon luovuttivat Ampumaurheiluliiton nuoriso- ja koulutuspäällikkö Kustaa Ylitalo, nuorisovaliokunnan puheenjohtaja Juhani Forsman ja kivääriampuja Nanna Uuttu. Kiertävän pokaalin lisäksi seura sai 1000 euron stipendin nuorisotyöhön. – Palkitseminen on aina hieno ja positiivinen asia, AsAs:n puheenjohtaja Vilho Laakso sanoi. ASIKKALAN PISTEET olivat 132. Toiseksi sijoittunut Mikkelin Ampujat sai 115 pistettä. Lammin Ampumaseura oli kolmas 110 pisteellään. AsAs palkittiin Ampumaurheiluliiton Vuoden kultahippuseurana 2018. Vuonna 1964 perustetussa seurassa on noin 240 jäsentä, ja siellä harrastetaan pistooli- ja kiväärilajeja sekä liikkuvan maalin lajeja. VEHASEN MALJA myönnetään suurimman pistemäärän saavuttaneelle seuralle, kun tarkastellaan seuran koulutettujen valmentajien ja ohjaajien määrää, nuorten osallistumista kilpailuihin, alle 20-vuotiaiden jäsenten määrää ja sen kehitystä, järjestettyjen ampumaurheilukoulujen tai muiden vastaavien alkeiskurssien määrää ja tähtiseurastatusta. Asikkalan Ampumaseura kokoontui ryhmäkuvaan Kultahippufinaalien yhteydessä järjestetyssä palkintojenjaossa. AsAs:n puheenjohtaja Vilho Laakso ottaa vastaan onnitteluja Nanna Uutulta ja Juhani Forsmanilta (vas.). Pistelaskentaan otetaan mukaan seurat, jotka ovat päivittäneet seuratietonsa liiton nettisivujen seuroille-osioon ja jäsenensä Suomisportiin laskennan kohteena olevan vuoden loppuun 31.12. mennessä. Pistelaskennan tarkastelujaksona on kalenterivuosi. Palkintoa ei voida myöntää samalle seuralle peräkkäisinä vuosina. Mikäli pisteiden mukaan sama seura olisi toisena vuonna peräkkäin saavuttamassa palkinnon, myönnetään se seuraavana pistetaulukossa olevalle seuralle. Jos kaksi tai useampi seura saavuttaa tasapisteet, palkinnon saa juniorien jäsenmäärältään pienempi seura. VEHASEN MALJAN PISTEET 2024: 1) Asikkalan Ampumaseura 132 pistettä 2) Mikkelin Ampujat 115 3) Lammin Ampumaseura 110 4) Salon Seudun Ampujat 101 5) Tornionseudun Ampujat 99 6) Rauman Seudun Urheiluampujat 97 7) Isonkyrön Metsästys- ja Ampumaseura 95 8) Kankaanpään Ampumaurheilijat 94 9) Kauhavan Ampujat 90 10) Härmän Seudun Ampujat 87 11) Keski-Suomen Ampujat 82 12) Ilmajoen Ampujat 81 13) Kuusankosken Ampujat 73 14) Orimattilan Seudun Urheiluampujat, Säkylän Seudun Ampujat, Turun Seudun Ampujat 68. 2/2025 URHEILUAMPUJA UA_2_2025.indd 27 27 12.6.2025 14.22

URHEILIJA ARJESSA Arki ja urheilu tasapainossa Henna Viljanen on tyytyväinen siihen, miten hän on pystynyt järjestämään monipuolisen ja vaihtelevan urheilijan arkensa. sa 300m kiväärin 3x20 ls kilpailussa ja Lepän kanssa 300m kiväärin Osijekin parikisassa vuonna 2021. Kaksi EM-mitalia on tullut tyttöjen joukkuekilpailuista. Viljasen joukkuetovereina ovat olleet Marianne Palo, Viivi Kemppi, Emmi Hyrkäs ja Saana Peltonen. Viljasen lisäksi PM-joukkuemitalia olivat ampumassa Saana Tattari ja Katariina Laine. Teksti & kuvat LASSI PALO VILJANEN ON ollut naisten olympialajeissa lähellä kansainvälistä kärkeä jo useiden vuosien ajan. Hänen ennätyksensä 10m ilmakiväärissä on 627,2 ja ”piekkarin” asentokilpailussa 590 pistettä. Molemmat ennätykset ovat vuodelta 2023. Kun ISSF Akatemia julkisti keväällä Viljasen nimityksen sen koordinaattoriksi, hän sanoi harjoittelevansa ja kilpailevansa määrätietoisesti kohti unelmaansa – Los Angelesin vuoden 2028 olympialaisia. – Urheilu on intohimoni ja elämäntapani, mikä näkyy arjessani ja työssäni urheilu-urani rinnalla. Kun vierailin viime vuonna Pariisin olympialaisissa, näin, että olympialaiset ovat aika samanlaiset kisat kuin meidän omat arvokisamme. Samat kilpasiskot niissäkin ovat! Suurin ero tulee tiukoista turvatoimista ja yleisöstä sekä siitä, että olympialaiset järjestetään kerran neljässä vuodessa. Siksi ne ovat paikka, missä haluaa onnistua. H elsingin keskustassa valmistauduttiin vappuaattoon viileässä mutta aurinkoisessa säässä, kun Henna Viljanen saapui Kansainvälisen ampumaurheiluliiton (ISSF) valmennusakatemian toimistoon Kauppatorin laidalla. Vappuhulinoista ei vielä ollut tietoakaan. – Vappujuhlat Helsingissä eivät olleet syy siihen, miksi ehdotin haastattelua tälle päivälle. En jää tänne juhlimaan, vaan lähden tämän jälkeen Aleksin (Leppä) kanssa mökille, Viljanen nauroi. Rauhallinen mökkiviikonloppu tuli tarpeeseen, sillä 27-vuotiaan kivääriampujan urheilijan arki on vaihtelevaa ja kiireistäkin, mutta hyvässä tasapainossa: – Minulla on nyt paras yhdistelmä tähän mennessä. Tämä kaikki vaatii hyvää suunnittelua ja organisointia, jossa koen olevani hyvä. Voin valita ”työslotit” ja treeniajat, koska minulla ei ole kiinteitä työaikoja. Minulle tämä on sopinut erittäin hyvin. Työ tuo hyvää vastapainoa treenaamiselle. Viljanen toimii Turun Jyryn voimistelujaoston toiminnanjohtajana ja ISSF:n valmennusakatemian koordinaattorina. Lisäksi hän veti keväällä Turun urheiluakatemiassa ampumaurheilijoiden lajiharjoituksia. VILJANEN ALOITTI ampumaurheilun 10-vuotiaana ja on kiertänyt kansainvälisiä kiväärikisoja vuodesta 2014 lähtien. Hän saavutti tuolloin ensimmäiset PM-mitalinsa. Sen jälkeen hänen pitkään urheilijaprofiiliinsa on päivittynyt lukuisten SM-mitalien lisäksi muun muassa MM-hopea vuonna 2022 ja EM-mitaleja sekä nuorten maailmancupin joukkuekilpailun voitto 2016. Viljanen saavutti maailmanmestaruushopeansa Lepän kanssa Kairossa 300m kiväärin asentokilpailun parikisassa. Neljästä EM-mitalista yksi on henkilökohtaisesta kilpailusta ja kolme joukkue- ja parikilpailuista. Viljanen sijoittui kolmanneksi vuonna 2022 Zagrebis28 VILJASELLE TULI Pariisin olympialaisissa vahva tunne siitä, että hän haluaa kokea olympiafiiliksen urheilijana Los Angelesissa. – Ero maailman kärkeen ei ole iso, ja tiedän, mitä minun pitää tehdä. Se vaatii kovaa harjoittelua, ja minulla on sellainen olo, että minulla on osaamista ja taitoa tavoitteeni saavuttamiseksi. Lopulta kyse on aika pienistä asioista. Kunhan kaikki palaset loksahtavat kohdalleen! – Olen ajatellut tilanteen niin, että vuosi 2028 on urheilijan urallani prioriteetti numero yksi, ja sitä kohti teen töitä määrätietoisesti päivittäin. Kyrkslätt Skytteförening -seuraa edustavalla Viljasella ei ole tällä hetkellä nimettyä henkilökohtaista valmentajaa, mutta hän saa asiantuntevia vinkkejä lähipiiristään eli Lepältä ja Ampumaurheiluliiton kiväärilajien päävalmentajalta John Leighton-Dysonilta. – On vain harjoiteltava paljon, kovaa ja laadukkaasti palautumisjaksoja unohtamatta. Minun pitää olla kilpailutilanteessa parempi myös henkisesti. Onneksi minulla on URHEILUAMPUJA 2/2025 UA_2_2025.indd 28 12.6.2025 14.22

Henna Viljanen on ollut mukana ampumaurheilussa jo 17 vuoden ajan. hyvä taustatiimi, jolta saan valtavasti apua, Viljanen kiittää. VILJANEN ON kotoisin Mäntsälästä ja asuu nykyään sekä Turussa että Sipoossa. Hänellä on Turussa oma asunto, ja Sipoossa hän asuu yhdessä Lepän kanssa. Viljanen on erittäin aktiivinen ja monipuolinen liikkuja, jolla on liikuntaneuvojan ja personal trainerin koulutus. Turun Jyryn voimistelujaostossa on 900 harrastajaa, kolme osa-aikaista työntekijää sekä kaikkiaan nelisenkymmentä ohjaajaa ja valmentajaa. Viljanen käyttää tämän ”paletin” pyörittämiseen viitisentoista tuntia viikossa. ISSF Akatemian koordinaattorin työt vievät viitisen tuntia viikossa, mutta määrä lisääntynee tulevaisuudessa. Viljanen auttaa koordinaattorina esimerkiksi todistusten valmistelussa ja hoitaa valmennusohjelmiin liittyviä hallinnollisia tehtäviä. Kisakallion urheiluopistossa järjestetään syyskuussa valmennuskurssin lähijakso, johon osallistuu 60 osanottajaa eri puolilta maailmaa. Viljanen auttaa muun muassa käytännön järjestelyissä. – Tykkään tehdä paljon, koska olen aktiivinen ihminen. On hienoa, että olen päässyt nyt ISSF:n toimintaan mukaan. Se voi olla portti tulevaisuuteen, koska valmentaminen kiinnostaa minua enemmän ja enemmän. Mitään konkreettista ei vielä kuitenkaan ole. Valmentajana Viljanen haluaisi päästä hyödyntämään monipuolista osaamistaan ja taustaansa: – Olen opiskellut liikunta-alaa, ja minulla on pitkä kokemus ampumaurheilijana, joten uskon, että minulla on aika hyvä käsitys siitä, mitä huipulle pääseminen vaatii. Lisäksi minulla on kova halu auttaa urheilijoita. Henna Viljanen Helsingin keskustassa sijaitsevassa rakennuksessa, jossa sijaitsee ISSF Akatemian toimisto. VILJANEN ON tiedostanut hyvin sen, ettei arki saa olla liian kuormittavaa. Hän tietää palautumisen tärkeyden. Urheilijan arjen vastapainoksi Viljanen rentoutuukin viettämällä aikaa perheen ja ystävien kanssa sekä käsitöiden parissa ja sisustamalla kahta kotiaan. – On kiva, että on kaksi kotia ja mahdollisuus maisemanvaihtoon. Sipoossa ei ole kaupungin sykettä. Tykkään siitä, että on siistiä, ja tykkään järjestellä kaappeja uusiksi. Joskus Aleksi soittaakin, että ”mihin sä oot nyt laittanut mun housut”, Viljanen nauraa. 2/2025 URHEILUAMPUJA UA_2_2025.indd 29 29 12.6.2025 14.22

Practical-ammunta vie mukanaan "Selvittelin, että miten muuten pääsisi tällaiseen lajiin mukaan ja selvisi, että tämmöinenkin ampumaurheilulaji on olemassa, ja Tampereellakin pääsee harrastamaan sitä." Teksti & kuvat ASSI SIPOLA P ractical-ammunta eroaa paljon perinteisistä ampumaurheilulajeista. Siinä ampuja suorittaa ratoja, joissa vaaditaan tarkkuutta ja nopeutta. Ampujan tulos on osumapisteiden ja suoritukseen käytetyn ajan osamäärä. Tämä ns. osumakerroin (hit factor) kertoo, kuinka monta osumapistettä kilpailija keskimäärin ampui sekuntia kohden. Laji vaatii fyysistä ketteryyttä, taktista ajattelua ja aseenkäsittelytaitoa. Practical-ammunta on tällä hetkellä nopeimmin kasvava ampumaurheilulaji Suomessa. Yksi lajin pariin löytäneistä on Tampereen Urheiluampujien (TaU) Jouni Tarela. Hän kertoo löytäneensä practical-ammunnan pariin kavereiden innostamana. He harrastivat sovellettua reserviläisammuntaa (SRA), mutta se ei tuntunut täysin Tarelan jutulle: – Kavereiden touhu näytti tosi hauskalta, mutta SRA:n kurkkusalaattimeininki ei kiinnostanut yhtään. Selvittelin, että miten muuten pääsisi tällaiseen lajiin mukaan ja selvisi, että tämmöinenkin ampumaurheilulaji on olemassa, ja Tampereellakin pääsee harrastamaan sitä. TARELA LIITTYI Tampereen Urheiluampujiin maaliskuussa 2023, kävi turvallisen ampujan kurssin ja alkoi treenata action airia. Hän meni heti samana keväänä ensimmäisiin kisoihinsa Raumalle, jatkoi treenaamista kesän yli ja jatkoi suoraan uudelle kisakaudelle kesän jälkeen. Kesällä 2024 Tarela ampui ensimmäiset ruutipractical-kilpailunsa. Practical-kilpailut koostuvat osuuksista, joissa testataan ampuma- ja aseenkäsittelytaitoa. Kilpailun järjestäjä saa suunnitella osuudet vapaasti haluamallaan tavalla, kunhan ne noudattavat lajin sääntöjä ja turvallisuusmääräyksiä. Ampumaosuuden tulee kuitenkin aina testata kilpailijan ampuma- ja aseenkäsittelytaitoa. Jokainen kilpailija suorittaa osuuden omalla vuorollaan, ja myös kilpailijoilla on ampumatehtävän ja 30 Jouni Tarela (yläkuva ja alakuva) harjoittelemassa seuransa Tampereen Urheiluampujien radalla. turvallisuusmääräysten asettamissa rajoissa vapaus suorittaa osuus haluamallaan tavalla. Practical-ammunnassa kiinnostavaa on, että ampumatehtävät ovat käytännössä aina uusia, sillä lajissa ei käytetä vakioituja osuuksia. Monipuoliset kilpailut ovatkin keskeinen osa lajia. – Koin alusta asti, että kisaaminen oli tässä se ykkösjuttu. Minulla ei ole voimakasta kilpailuviettiä, ja tämä onkin ensimmäinen harrastus, jossa olen suostunut lähtemään kilpailemaan – se on niin suuri osa tätä. Tuntuu, että jos ei kisaisi, niin puuttuisi puolet tästä lajista, Tarela sanoo. PRACTICAL-AMMUNNAN kilpailujen mo- nipuolisuus ja vaativuus tekevät siitä monelle kiinnostavan lajin, sillä practicalissa ei voi koskaan olla kaikilla osa-alueilla niin hyvä, ettei kehittyminen olisi mahdollista. Siinäkin tilanteessa, kun ei pysty ampumaan enää tarkemmin, voi aina ampua nopeammin. Ammunnan tarkkuuden ja nopeuden yhdistäminen aseen rekyylin hallintaan tuokin haastetta lajiin. – Onhan se pöydän takaa ampuminenkin kivaa, mutten usko, että jaksaisin sitä kovin pitkään. Kun lähtee hakemaan vauhdin ja osumien yhdistelmää, niin se oikeastaan viehättää eniten, Tarela kertoo. Lajin huonona puolena Tarela mainitsee vaikeuden päästä sisään ruutipuolelle. Vaikeus syntyy lainsäädännöstä – laji vaatii aiempaa harrastuneisuutta, ja kisoihin tarvitsee aina jonkun mukaan. Tarela kertoo kuitenkin ampumaseuran tehneen siitä helpompaa, sillä seurassa on paljon kisaajia, ja laina-asekin löytyy: – Seurakaverit ovat tosi mukavia ja auttaneet paljon tässä hommassa. TaU:ssa meillä on tosi mahtava porukka. Tänne on helppo tulla ja tänne pääsee helposti toimintaan mukaan. Täällä ymmärretään, että kun tullaan lajin pariin, niin tarvitsee vähän jeesiä alkuun. Myös muiden seurojen ihmiset ovat mukavia ja kannustavia. Ymmärretään, että vaikka kilpaillaan, niin se ei ole sellaista, että kampitetaan toisia, vaan siellä muutkin kilpailijat jeesaavat – etenkin, kun on aloittelija. KENELLE TARELA suosittelisi practical-ammuntaa? – Kaikille! Ehkä erityisesti tämmöisille, keitä kiinnostaa ylipäätään aseiden kanssa tekeminen, ampuminen ja vähän vauhdikkaampi laji. Tämä on lopulta aika pikkutarkkaa tekemistä, hiotaan liikkumista ja näin, että saadaan riittävän hyvät laukaukset – ja vielä nopeasti! URHEILUAMPUJA 2/2025 UA_2_2025.indd 30 12.6.2025 14.22

JOTAIN IHAN MUUTA JOTAIN IHAN MUUTA ”Los Angeles on ykköstavoitteeni” Olet jättänyt usein viimeisen kisalaukauksen ihan viime tinkaan. Eikö se koskaan hermostuta? "Hermostuttaa, mutta olen itseni siihen tilanteeseen ajanut. Yritän sanoa itselleni, että perushyvä suoritus riittää eikä liikaa paineita. On se henkisesti eri tilanne ampua kisan puolivälissä kuin viimeistä laukausta." Teksti & kuva LASSI PALO I sonkyrön Metsästys- ja Ampumaseuraa (IMAS) edustava kivääriampuja Marianne Palo sanoo, että Los Angelesin olympialaiset 2028 ovat hänen ykköstavoitteensa. ”Kaikki tekemäni tähtää olympiapaikan saavuttamiseen.” Urheiluampuja-lehti tavoitti Palon Münchenin maailmancupin kilpailusta. Hän kohensi edellisenä päivänä naisten 10m ilmakiväärin Suomen ennätyksen 631,3 pisteeseen. Toukokuussa Palo teki 50m pienoiskiväärin asentokilpailun uuden SE:n 595 pistettä. Palo, 26, asuu Isossakyrössä ja viettää paljon aikaa myös Kankaanpäässä. Hänen valmentajansa on Kimmo Yli-Jaskari. Mikä on kilpailumatkoilla ulkomailla paras tapa rentoutua? "Varmasti se, että porukalla touhutaan kaikenlaista. Rennosti yhdessä hyvällä yhteishengellä!" Pyritkö tekemään kaikki asiat samalla tavalla kilpailupäivänä? "Juu, kyllä. Teen kaiken samalla tavalla kuin harjoituksissa – 'alkulämpästä' alkaen. Siitä se rutiini tulee." Mikä on sykkeesi kilpailutilanteessa? "Kuusi vuotta sitten Kankaanpää Openissa sykkeeni oli korkeimmillaan 160. Olen tottunut elämään sen kanssa." Pystytkö olemaan kilpailupäivänä ilman kännykkää? "En kokonaan, koska kännykkä Ratnertapauksen uutisointi täsmentyi Teksti LASSI PALO S aksalainen alioikeus vahvisti kevään aikana Ampumaurheiluliiton maksettavaksi tulevat vastapuolen kulut niin sanotun Ratner-tapauksen oikeudenkäynnissä. Liitto korjasi samalla sen, että erillistä vahingonkorvausta ei ole tulossa maksettavaksi. Suomen Ampumaurheiluliitto (SAL) tiedotti helmikuun 28. päivänä, että saksalainen tuomioistuin määräsi liiton vahingonkorvauksiin ja määräsi vastaajat korvaamaan 30 000 euroa vahingonkorvauksia. Tiedote liittyi niin sanottuun Ratner-tapaukseen. Toisin kuin Ampumaurheiluliitto helmikuussa kertoi, sitä ei määrätty korvaamaan Onko sinulla suosikki- tai inhokkiampumapaikkaa? "Suosikkini on paikka numero 17." Marianne Palo tammikuussa Kisakalliossa järjestetyssä EM-näyttökilpailussa. herättää heti aamulla! Pystyisin olemaan, mutta olen usein myös yhteydessä valmentajaani, eli tarvetta kännykänkäyttöön on." Laita epämukavuusjärjestykseen asentokilpailun asennot. "Vitsi, että on vaikea kysymys! Kaikki tietävät, että makuu on mun lemppari. Sanotaan, että polvi, pysty, makuu." Mitä pohdit pitkän kilpailun aikana? "Asentokisassa ei ehkä niinkään, koska siinä on niin paljon asioita, joita pitää seurata, kuten sää ja tuuli. Ilmakiväärissä toistetaan samanlainen suoritus 60 kertaa eikä tuulta ole, joten mieleen tulee paljonkin ajatuksia. Tilaa liialle miettimiselle ei kuitenkaan pitäisi olla, vaan pitäisi olla tietynlainen rytmi." vahingonkorvauksia. Näiltä osin kanne hylättiin. Liitto pahoittelee virhettään. Edellä mainittu summa oli ”oikeuden vahvistama riidanalainen määrä” eli tarkoitti maksimirajaa sille, mitä oikeus olisi voinut hyväksyä vastapuolen kuluja oikeudenkäynnistä. Ampumaurheiluliiton kirjanpitoon viime vuodelta laitettiin 40 000 euron kuluvaraus. Tapauksesta aiheutui liitolle kuitenkin lopulta 5033 euron kulu. Lisäksi se tilasi erikseen toiselta saksalaiselta lakitoimistolta joulukuussa arvion, kannattaako tuomioistuimen päätöksestä valittaa. Arvio maksoi 1115 euroa. Päätöksestä ei valiteta. EUROOPAN ampumaurheiluliiton (ESC) puheenjohtajana toimiva Alexander Ratner haastoi reilu vuosi sitten Ampumaurheiluliiton oikeuteen kunnianloukkaustyyppisillä perusteilla sen jälkeen, kun SAL oli toimittanut pyynnön luottamusäänestyksen lisäämisestä ESC:n yleiskokouksen asialistalle. Kokous pidettiin vuoden 2023 lokakuussa. SAL:n lisäksi pyynnön Euroopan liiton johdon – eli puheenjohtajan ja hallituksen – Mikä vieressä ampuvassa kilpakumppanissa voi ärsyttää eniten? "Sitä on niin keskittynyt omaan suoritukseen… Joskus ulkomailla on ärsyttänyt, kun jonkun tunteet tulevat esille: huidotaan käsillä ja kiroillaan kovaäänisesti." Oletko viettänyt unettomia öitä ennen tärkeää kilpailua? "On niitäkin ollut, mutta en ole kokenut niitä suureksi haitaksi." Mistä todella pidät ja et todellakaan pidä kivääriammunnassa? "Eniten pidän siitä, kun voin viettää rauhassa aikaa ampumaradalla analysoiden ammuntaani. En aina pidä siitä, kun joudun putsaamaan aseen puolihuolimattomasti kiireessä." Kuinka suuri tavoite on päästä Los Angelesin olympialaisiin 2028? "Se on ehdoton ykköstavoitteeni." luottamusäänestyksen lisäämisestä yleiskokouksen asialistalle allekirjoittivat useat muutkin Euroopan ampumaurheiluliiton jäsenmaat. Jäsenten vaatimusta luottamusäänestyksestä ei otettu hallituksen päätöksellä kokouksen asialistalle Euroopan liiton kokouksessa. Ratner haastoi Suomen Ampumaurheiluliiton lisäksi oikeuteen Kansainvälisen ampumaurheiluliiton (ISSF) puheenjohtajan Luciano Rossin ja Italian ampumaurheiluliiton. Ratner nosti saksalaisessa tuomioistuimessa kunnianloukkauskanteen vain Italian ja Suomen liittoja sekä Rossia vastaan, vaikka kirjeen oli allekirjoittanut yli puolet ESC:n jäsenistä. Ratner haki 100 000 euron vahingonkorvauksia. Hän on venäläistaustainen, mutta hän asuu Saksassa, ja hänellä on myös Saksan kansalaisuus. Oikeutta käytiinkin Saksassa. Italialainen Rossi valittiin ISSF:n puheenjohtajaksi vuonna 2022. Hän voitti äänestyksessä venäläisen Vladimir Lisinin. Ratner toimi Lisinin aikana myös ISSF:n pääsihteerinä. 2/2025 URHEILUAMPUJA UA_2_2025.indd 31 31 12.6.2025 14.22

Kisa alkamassa pian. IU:n Seera Kortessalo. Tunteiden kirjoa Kultahip Onnistumisen riemua, jännitystä, hymyä. Kaikkea nähtiin ilma-aseiden Kulta­h ippufinaaleissa Kauhajoella. ”Kilpailutilanne koskettaa aina”, Marjo YliKiikka kiteyttää osuvasti. Teksti & kuvat LASSI PALO S uomalaisen ampumaurheilun tulevaisuus kilpaili huhtikuisena viikonloppuna (12.–13.4.) Kauha­ joella. Kuten edellisinäkin vuosina, tapahtumassa nähtiin iloisia ilmeitä ja reipasta meininkiä, sillä Ampumaurheilu32 liiton vuoden suurimmassa lasten ja nuorten tapahtumassa eli ilma-aseiden Kultahippufinaaleissa oli mukana 177 nuorta (viime vuonna 135). Seuroja oli yhtä monta kuin vuosi sitten eli 23. Kisajärjestelyistä vastasivat Kauhajoen Ampujat (KhjA) ja Isonkyrön Metsästys- ja Ampumaseura (IMAS). Rata pystytettiin Kauhajoen koulukeskuksen liikuntasaliin. Kilpailun johtajana toimi Juha Virtanen, joka on KhjA:n puheenjohtaja. – Ampumaurheilu on paljon enemmän kuin vain laukausten osumista tauluun. Se on keskittymistä, hallittuja suorituksia ja oman itsensä kehittämistä. Jokainen kilpailu tarjoaa arvokasta kokemusta ja oppimismahdollisuuksia. Jokainen laukaus vaatii tarkkaa keskittymistä, ja jokainen kilpailusuoritus on uusi mahdollisuus oppia, Virtanen sanoi tervehdyspuheessaan. IMAS:n puheenjohtaja Marjo Yli-Kiikka kehui järjestelyissä mukana olevia ”tekeväksi sakiksi”: – Näitä kisoja suunniteltiin noin vuoden ajan. Tila on loistava, väljyyttä on. Täällä nähtiin kaikenlaista säpinää ja tunteita laidasta laitaan. Kilpailutilanne koskettaa aina, on kilpailu mikä tahansa, kokenut olympiakävijä sanoi. Kauhajoella kilpailtiin avauspäivänä henkilökohtaiset kilpailut, ja sunnuntaina olivat vuorossa värikkäät joukkuekilpailut, joissa lapset ja nuoret elävät täysillä mukana ja tuulettavat innokkaasti kaverin onnistuessa. YKSI OSALLISTUJISTA oli IMAS:n Tytti Vaismaa, 13. Hän on ollut mukana kultahipputoiminnassa mukana jo vuodesta 2019 lähtien, kun hän aloitti ampumaurheilun. Edellisenä viikonloppuna Vaismaa osal- URHEILUAMPUJA 2/2025 UA_2_2025.indd 32 12.6.2025 14.22

IMAS:n Elviira Kosonen (vas.) ja Isla Mullola riemuitsevat Anni Perttilän onnistumisia. hippufinaaleissa listui Turussa järjestettyihin ilmakiväärin ja -pistoolin SM-kilpailuihin, ja Kauhajoella ohjelmassa olivat Kultahippufinaalit. Seuraavana päivänä hän kilpaili menestyksekkäästi ilmaolympiapistoolin SM-kilpailuissa Kotkassa. Kauhajoella tuli mitali niin ilmakiväärissä kuin -pistoolissakin. – Kivaa on ollut! Olen saanut mitalin jokaisista Kultahippufinaaleista. Pääsen Kultahippuihin vielä ensi vuonnakin, hän sanoi. Vaismaa harjoittelee ampumaurheilua kaksi kertaa viikossa. Harjoitusten lisäksi Kultahippufinaalien järjestävien seurojen puheenjohtaja Juha Virtanen (KhjA) ja Marjo Yli-Kiikka (IMAS). UA_2_2025.indd 33 jatkuu 12.6.2025 14.22

Vuodesta1994 ´ Valtakunnallisia ilma-aseiden Kultahippufinaaleja on järjestetty vuodesta 1994 lähtien. Ensimmäiset finaalit järjestettiin Pieksämäellä. Finaalit jouduttiin perumaan koronapandemian takia vuosina 2020 ja 2021. ´ Kultahipputoiminnaksi kutsutaan ampumaurheilun alle 14-vuotiaiden seuratoimintaa. Toiminnan tarkoituksena on luoda lapsille mahdollisuuksia olla mukana ampumaurheilun seura- ja kilpailutoiminnassa, ja sen sisältö, kilpailutoiminta ja ampumalajit on suunniteltu huomioiden lasten ja nuorten omat lähtökohdat, tarpeet ja valmiudet. ´ Tukiammunta on harjoittelumuoto, jonka avulla aloittelijat ja lapset pääsevät helposti jyvälle uudesta harrastuksestaan. Asetta kannattelevat tuet helpottavat ammunnan perusasioiden, kuten tähtäyksen ja liipaisun, oppimista. Kultahippukilpailuissa tukien käyttäminen on sallittua. ´ Kultahippufinaalien sarjat ovat (IT istumatuki, VT vastapainotuki, HT hihnatuki): ´ Ilmakivääri: 8 IT, 10 IT, 12 VT, 12 HT, 14 VT ja 14 HT ´ Ilmapistooli: 8 IT, 10 IT, 12 VT, 14 VT IU:n Into Huhtala isänsä Janin kanssa. Asikkalan Ampuma­ seuran Minttu Tuomainen (vas.) ja Taika Blomster kisamaskotti Nallukan kanssa. tulevat kilpailut. Lisäksi Vaismaa harrastaa yleisurheilua ja etenkin korkeushyppyä ”lähinnä tukiliikuntana”. KANKAANPÄÄN Ampumaurheilijoiden (KaA) Santeri Kenola, 18, oli Kultahippufinaaleissa mukana ensimmäisen kerran vuonna 2014. Ne järjestettiin tuolloin Iittalassa. Lasten ja nuorten ohjaajana hän oli Kauhajoella jo neljännen kerran – aiemmin kerran Härmässä ja kaksi kertaa Lohjan Kisakalliossa. – Sellaisen muutoksen teimme nyt, että emme yöpyneet kisakaupungissa, vaan ajoimme yöksi kotiin, Kenola kertoi. – Jännittävät kisat nämäkin olivat, ja ne menivät hyvin! IMAS:n kivääriampuja Nanna Uuttu voitti Turussa kaksi Suomen mestaruutta eli ilmakiväärin N20- ja N18-sarjojen kultamitalit. Naisten finaalissa hän sijoittui neljänneksi. Uuttu kuuluu Ampumaurheiluliiton talenttiryhmään. 34 IU:n Milja Pajala. – Osallistuin ilma-aseiden Kultahippufinaaleihin vain kerran, vuonna 2019. Ruutiaseissa olin mukana kaksi kertaa. Koronan takia en päässyt mukaan useammin. Muistan, että oli tosi jännä lähteä Kultahippufinaaleihin mukaan. Ne tuntuivat tosi isoilta kisoilta, koska olin ampunut vain parin kuukauden ajan. – Kaikki kannustivat, ja meteli oli kova. Urani jatkui, koska se tuntui niin mukavalta. Harrastin myös lentopalloa, mutta se jäi heti, kun aloitin ampumaurheilun. Tämä on paljon kivempaa, Uuttu hymyili. – Viestini nuorille on, että uskovat itseensä, pitävät harrastuksessa hauskaa ja nauttivat tekemisestään. Uuttu haluaa kehittyä ampumaurheilijana, mutta ei ole asettanut itselleen tarkkoja tavoitteita: – Haluan nostaa omaa tasoani ja mennä pitkälle. Uutun ilmakiväärin kilpailuennätys on Turussa tehty 623,6 pistettä. Harjoituksissa hän on tähdännyt viisi pistettä enemmän. Uuttu asuu Laihialla ja haluaa päästä opiskelemaan Vaasan yliopistoon. Ylioppilaskirjoitukset menivät hyvin, hän hymyili. Kultahippufinaalit järjestetään Kauhajoella myös ensi vuonna. Ajankohta on 28.–29. maaliskuuta. URHEILUAMPUJA 2/2025 UA_2_2025.indd 34 12.6.2025 14.22

Liittovaltuuston kevät­ kokous Kauhajoella Liittovaltuusto jatkaa toimintaansa kunnes PRH on rekisteröinyt liiton uudet säännöt. Teksti & kuva LASSI PALO S uomen Ampumaurheiluliiton (SAL) liittovaltuuston kevätkokous pidettiin 12. huhtikuuta. Kokouspaikka oli Kauhajoki, mutta kokoukseen voi osallistua myös etäyhteyksin. Kokouksessa valittiin liittovaltuuston puheenjohtaja ja kaksi varapuheenjohtajaa seuraavaksi kaksivuotiskaudeksi (2025– 2026). Markus Ahtiainen (Etelä-Suomi) valittiin jatkamaan puheenjohtajana. Varapuheenjohtajiksi valittiin Matti Viljakainen (Lounais-Suomi) ja Pekka Heiskanen (Kaakkois-Suomi). Kokouksessa valittiin uusi ehdollepanotoimikunta valmistelemaan SAL:n kokouksessa ja liittovaltuuston kokouksessa tehtäviä henkilövalintoja. Ehdollepanotoimikuntaan valittiin Markus Ahtiainen puheenjohtajaksi ja jäseniksi Mikael Ekberg (Etelä-Suomi), Risto Kilpeläinen (Itä-Suomi), Pekka Heiskanen (Kaakkois-Suomi), Jari Lehtinen (Keski-Suomi), Jukka Nikkari (Lounais-Suomi) ja Marko Mäkelä (Pohjanmaa). Nämä valinnat siis tehtiin, mutta Ampumaurheiluliiton ylimääräinen liittokokous (22.5.) päätti, että aluejaostoista luovutaan ja liittovaltuustorakenne poistetaan. Liittovaltuusto jatkaa toimintaansa, kunnes PRH on rekisteröinyt liiton uudet säännöt. VALTUUSTO HYVÄKSYI kokouksessaan vuoden 2024 toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen sekä myönsi vastuuvapauden hallitukselle ja muille tilivelvollisille. Ampumaurheiluliiton toiminnanjohtajan Anne Laurilan mukaan viime vuosi oli liiton toiminnassa hyvin aktiivinen. Vuoden aikana panostettiin vaikuttamistyöhön pääministeri Petteri Orpon (kok) hallitusohjelmassa olevien, ampumaratoihin liittyvien tärkeiden tavoitteiden toteuttamiseksi, kuten esimerkiksi tuhannen ampumaradan tavoitetta. Pariisin olympialaisissa oli kolme suomalaista urheiluampujaa, ja huippu-urheilussa saavutettiin 68 arvokisamitalia. Ruutikankaan uudessa ampumaurheilukeskuksessa Limingan ja Lumijoen kuntien alueella järjestettiin heinä-elokuussa ensimmäiset isot kisat eli kivääripracticalin Markus Ahtiainen (oik.) ja Matti Viljakainen liittovaltuuston kevätkokouksessa Kauhajoella. MM-kilpailut, jotka herättivät valtavan ampumarata-alueen eloon. Kivääripracticalin MM-kisa oli ensimmäinen practicalin MM-kilpailu koskaan Suomessa. Practical avasi Ruutikankaan arvokilpailutapahtumien kauden, sillä seuraavat ampumaurheilun arvokisat järjestetään siellä jo ensi kesänä (kasa-ammunta ja siluetti). Euroopan ampumaurheiluliiton (ESC) puheenjohtaja Alexander Ratner haastoi helmikuussa SAL:n ja samalla myös Kansainvälisen ampumaurheiluliiton (ISSF) puheenjohtajan Luciano Rossin ja Italian ampumaurheiluliiton oikeuteen Saksassa. Viime vuoden lopulla liittokokouksessa hyväksyttiin uusi strategia vuosille 2025– 2028. VUODEN 2024 tilinpäätös oli ylijäämäinen 11 393,66 euroa. Toiminnan kulut olivat yhteensä 3 145 325,89 euroa ja tulot yhteensä 3 156 719,55 euroa. Tilinpäätöksessä on yhteensä 40 000 euroa vielä toteutumatonta kulua edellä mainitun oikeustapauksen vuoksi. Suurimmat säästöt tulivat digijärjestelmäkehityksessä, hallinnossa ja Urheiluampuja-lehdessä. Ampumaurheiluliiton koordinoima kuuden järjestön yhteinen ympäristölupahanke jatkui myös viime vuonna. Hankkeen kokonaiskulut SAL:n kirjanpidossa olivat 314 491 euroa ja tulot samansuuruiset. Maa- ja metsätalousministeriön valtionavustuspäätös saatiin kolmivuotisena ja yhteisvastuullisesti Suomen Metsästäjäliiton kanssa, eli jatkossa osa hankkeen kuluista on Metsästäjäliiton kirjanpidossa. Hankkeelle saatiin rahoitusta MMM:n ja hankeosapuolten omarahoituksen lisäksi Maanpuolustuksen kannatussäätiöltä ja Urlus-säätiöltä. Liittovaltuuston päätöksen mukaan vuoden 2026 jäsenseuroilta kannettavan jäsenmaksun suuruus yli 20-vuotiasta jäsentä kohti pysyy 28 eurossa. Hallitus esitti tähän kahden euron korotusta. Erillisten yhdistysten jäsenmaksu pysyy ennallaan eli 450 eurossa. Lisenssien hinnat pysyvät ennallaan. Aikuisten lisenssin hinta on myös ensi vuonna 45 euroa ja nuorten lisenssin 10 euroa. Harrastelisenssin hinta pysyy 30 eurossa. Yli 70-vuotiaiden lisenssi on myös ensi vuonna 25 euroa. Kaikista lisensseistä ohjataan lisenssiseuralle 3 euroa per lisenssi. Valtuusto päätti pitää ylituomarikortin hinnan 30 eurossa. I-luokan tuomarikortin hinta pysyy myös ennallaan (15 euroa). Muovikortilliset lisenssit maksavat ensi vuonna saman verran kuin tänä vuonna eli 6 euroa. Kilpailulupien hinnat ovat seuraavat: kilpailulupa ennätyskelpoinen tai vastaava ei-ISSF-lajin kilpailu 100 euroa / 1. päivä, lisäpäivät 20 euroa /päivä; hinnat, jos tuloksia ei julkaista Kitissä sääntöjen mukaan, ovat 200 euroa /1-päiväinen, 300 euroa/monipäiväinen. Maksut ovat samat kuin tänä vuonna. Avoimet alueelliset kilpailut tai vastaavat lajijaoston hyväksymät kilpailut alue- tai lajijaosto päättää. Kilpailulupamaksu saa edelleen olla enintään 25 e/päivä. 2/2025 URHEILUAMPUJA UA_2_2025.indd 35 35 12.6.2025 14.22

Vaikuttaako purenta, hyödyttävätkö kiskot? KOUKKIN KORNERI Ampumaurheilu – jotain jokaiselle K parantamaan markkiesä ja sitä kautta kisakausi on tätä nointiamme ja sitä kautta kirjoitettaessa saatu tarjontaamme. käyntiin lähes kaikissa lajeissa. Olemme menossa kohti MITEN ULKOPUOLINEN, vilkasta arvokisakautta, sillä joka kiinnostuu ampumaurlähes jokaisessa lajissamme heilusta, löytää seuran, haron tänä vuonna arvokilpailurastuspaikan ja lajin. Tämä on lajimme tulevaisuuden ja. Niitä kohti harjoitellaan ja kannalta aivan oleellinen valmentaudutaan monipuokysymys. lisesti. Meistä useimmat ovat Olen kevään aikana saaVILLE HÄYRINEN jossakin sosiaalisessa nut olla mukana usean lajin Ampumaurheiluliiton mediassa, jonka mainostapahtumissa, ja niissä kaikisvalmennuksen johtaja sa on jotain ainutlaatuista ja feedit lykkäävät usein eri erilaista. Ampumaurheiluliiharrastusten mainoksia, tarjouksia, treeniryhmiä ja tossa on yhteensä yhdeksän aloituspaketteja. lajia, ja niistä jokaisessa on vielä useita eri Mutta koskaan en ole saanut näkyviin alalajeja. Nopea, ylimalkainen laskutoimitukseni moista ampumaurheilusta, vaikka olettaisin, antoi tulokseksi yli 70 lajia, mutta todennäköiettä selausprofiilini on aikalailla painottunut sesti määrä on vielä vähän isompi. ampumaurheilun ympärille. Lajit ovat hyvin erityyppisiä: on staattisemOnko lajien moninaisuus taas toisaalta paa ja passiivisempaa suorittamista, ja toisessa meille taakka? Harrastan ampumaurheilua, tai ääripäässä taas hyvinkin dynaamisia ja nopeita edes kivääriammuntaa -kuvaus ei vielä vastaa lajisuorituksia. oikeastaan mihinkään. Ja taas ulkopuolisella Jokaiselle ampumaurheilusta kiinnostuneeleri lajiemme erityispiirteiden selittäminen voi le löytyy siis varmasti jotain, kunhan pystymme olla hankalaa ja tuottaa ennemminkin vain lisäkysymyksiä. Olemmeko liian hajanainen ja moninainen joukko ollaksemme yhteisö? Olemmeko liikaa oman lajimme kuplassa näkemättä muuta ampumaurheilua siinä ympärillä? Olemmeko fiksautuneet vain omaan tapaamme suorittaa omaa lajiamme vai pystymmekö näkemään myös muun lajivalikoimamme? Pystymmekö edes erottumaan, koska lajikirjo ja määrä on niin suuri? MYÖS MARKKINOINNIN kannalta iso lajimäärä pienine vivahde-eroineen voi olla haasteellista. Jossain tapauksessa vähemmän voisi olla enemmän. Onko meillä oikeasti tarve jokaisen lajin alalajille, luokalle ja kategorialle? Tässä en tarkoita ikäsarjoja, sillä lajissamme on niille selvä ja jopa kasvava tilaus. Toki paljolti nämä lajit ja luokat tulevat kansainvälisestä toiminnasta, jossa pikemminkin lajien lisääminen kuin vähentäminen vaikuttaa olevan ohjelmassa. Monessa maassa mitalien määrä on ainoa merkitsevä asia, ja sitä saadaan nostettua lisäämällä lajeja. TÄHTÄÄ PAREMPIIN TULOKSIIN Silmäaseman uusi palvelu, optikon urheilunäöntutkimus, on laajennettu ja tarkennettu versio perinteisestä optikon näöntarkastuksesta. Urheilijan näöntutkimuksessa selvitetään näöntarkkuuden ja silmien voinnin lisäksi silmien yhteisnäköön liittyviä mittauksia. Näiden pohjalta voidaan tehdä räätälöity ratkaisu juuri sinun ampumalajiisi, jolloin tähtäyskuva on tarkka ja vakaa parantaen suoritusta. OPTIKON URHEILUNÄÖNTUTKIMUS 79 € Urheilijan näöntutkimuksen päätteeksi saat silmälasireseptin arkilaseille, tarkan ja yksilöllisen suosituksen urheilulaseja tai -piilolinssejä varten sekä asiantuntijan neuvoja parempaan urheilunäkemiseen. Optikon urheilunäöntutkimuksia tehdään noin 30 Silmäasemalla ympäri Suomen. VARAA AIKA SILMÄASEMA.FI tai 010 190 200 (mpm/pvm) Silmä- tai urheilulasien ostajalle 44 € 36 URHEILUAMPUJA 2/2025 UA_2_2025.indd 36 12.6.2025 14.22

SUOMEN PARAS ampuja, Maailman paras ampuja, Ampumaurheilun Usain Bolt. Olisi helppoa, jos voisimme markkinoida tapahtumiamme tai lajia ylipäätään jonkun tunnetun poikkeusyksilön vetovoimalla. Lajimme on kuitenkin sellainen, että jo kymmenen ennakkosuosikin nimeäminen etukäteen voi olla haastavaa, puhumattakaan ylivoimaisesta voittajaehdokkaasta. Lisäksi lajikirjo tekee moisen määrittelyn käytännössä mahdottomaksi. Yllätyksellisyys, vaihtelu, musta hevonen tai nuori urheilija. Ne ovat asioita. joista voimme tehdä omia valttejamme. Matalan kynnyksen aloitus, kilpailemaan pääsemisen helppous, saatavilla oleva valmennustietous – esimerkiksi nämä voivat olla asioita, jotka olisivat omia valttejamme. Tule mukaan haastavaan harrastukseen, tässä on sinua lähin harrastuspaikka, tällaisia lajeja tarjoamme, näin pääset alkuun ja täältä löydät oppia omaan ampumiseen. Nämä asiat tulisi saada tarjolle mahdollisimman laajasti ja helppohakuisesti, sillä vain sitä kautta saamme edistettyä koko lajikenttämme hyvinvointia! Tapaamisiin radoilla kesän aikana! RADOILTA KERÄTTYÄ Seuraamme historiasarjassa Urheiluampujan vaiheita eri vuosikymmeniltä. NOIN 11 VUOTTA SITTEN…... N eljä ampumaurheilijaa valittiin toukokuussa Puolustusvoimien Urheilukouluun saapumiserään IV/25. Heillä alkaa varusmiespalvelus maanantaina 13. lokakuuta Kaartin jääkärirykmentissä Helsingin Santahaminassa. Valitut ampumaurheilijat olivat Santeri Kenola, kivääri (Kankaanpään Ampumaurheilijat), Frans Laukka, liikkuva maali (Salon Seudun Ampujat), Sonja Nenonen, kivääri (Simpeleen Hahlo) ja Aatos Äijälä, sporting (Nivalan Urheilijat). Urheilukoulussa on aina pidetty ampumaurheilijoista. Esimerkiksi vuonna 2014 Urheilukoulua johtanut Eero Svanberg sanoi Urheiluampuja-lehden haastatte- lussa, että hänellä on ”vain ja ainoastaan” hyviä kokemuksia ampumaurheilijoista ja -urheilusta. – Se on perinteinen sotilaslaji. Se on kuin Puolustusvoimien tuoli ja pöytä eli kuuluu kalusteisiin. SVANBERG MUISTELI erityisellä lämmöllä Pekingin olympialaisten (2008) pronssimitalistia Henri Häkkistä, joka oli Svanbergin johtamalla kadettikurssilla 2001–05. – En ihmettele yhtään, että hänestä tuli olympiamitalisti. Jo tuolloin näki, että hän on tuleva huippu-urheilija. - - Nuorten on muistettava, että jos vain käy treeneissä, ei huipulle pääse ikinä. On vedettävä laput silmillä, uskottava itseensä ja porskutettava eteenpäin hyvällä itseluottamuksella. Svanbergin sanoin: ”Vasta sitten voi alkaa haaveilla siitä, kuulisi olympiahymnin soitettavan paikan päällä olympialaisissa.” Nyt on neljän ampumaurheilijan vuoro nähdä ja kokea, millaiset ”siivet” vuoden kestävä valmennusleiri heille antaa. LASSI PALO 2/2025 URHEILUAMPUJA UA_2_2025.indd 37 37 12.6.2025 14.22

VALMENNUS OSA 2/4 Kokeile rohkeasti uusia asioita Urheiluampuja-lehdessä julkaistaan ainakin tämän vuoden ajan valmennusta käsitteleviä artikkeleja, jotka kirjoittaa Mikko Saarinen. Hän on toiminut ampumaurheilun parissa useiden vuosien ajan. Saarinen on ammattisotilas, liikuntatieteen yo ja koulutettu hieroja. Hän on laatinut harjoitusohjelmia urheilijoille. Teksti MIKKO SAARINEN Vaihtelu ja taidon­ harjoittelun periaatteet JOS SKEET- TAI TRAP-AMMUNTAA harjoittelee ainoastaan ampumalla peruskilpailun kaltaisia kierroksia tai ilmakiväärillä ampuu pelkästään oman salin olosuhteissa kymmenestä metristä tasaisesti tauluun, niin oppiminen siis hidastuu. Miksi? Oppimiseen vaikuttaa moni tekijä. Oleellisimpana ajatusnuorana voisi pitää oppimisen jatkuvaa nousujohteisuutta ja haastavuutta. Jos aivoille tullut ärsyke on aina samanlainen tai liian samankaltainen, niin oppija tottuu siihen ja oppiminen hidastuu. Ärsykettä tulee siis muuttaa siten, että lajin samankaltaisuus säilyy, mutta päätös toiminnasta muuttuu. Tällöin tarjouma, eli mahdollisuus oppia, tulee mahdolliseksi. Lajisuorituksen samankaltaisuus toimii reunaehtona sille, että siirtovaikutus on mahdollinen. Siirtovaikutus tarkoittaa taidon siirtymisetä erilaisista harjoitteista itse kilpailusuoritukseen. Toisena reunaehtona on se, että harjoituksen tulee olla riittävän erilainen, jotta oppija joutuu oppimaan uutta, ettei siis tottumista tapahdu. Yleisesti ongelmana vaihtelun ja spesifin lajiharjoittelun välillä on se, että liiallinen spesifisyys aiheuttaa tottumista, ja taas liiallinen vie aikaa lajispesifisiltä harjoituksilta. Jonkinlainen kompromissi 38 näiden välillä pitää siis tehdä. Olen oppinut, että harjoituksen varsinainen taitoharjoitus, eli vaihtelu, kannattaa tehdä harjoituksen alussa. Silloin keho on parhaimmillaan pinnistämään uuden ja haastavan asian äärellä. Koska hermosto ja aivot jaksavat pinnistellä loputtomasti, kannattaa taito-osuus harjoituksessa pitää 15–45 minuutin mittaisena. Vaikea harjoitus on siis lyhyempi kuin helpompi. Nämä voivat olla nyrkkisääntöjä, mutta eivät välttämättä totuuksia. Tässäkin pitää huomioida oppijan taso, kyky oppia, perimä, olosuhteet, ympäristö, vireystila ja muuta monet tekijät, jotka vaikuttavat oppimiseen juuri kyseisellä hetkellä. Raskaan viikon viimeiseksi ei välttämättä kannata ottaa kaikkein vaikeinta harjoitusta. HARJOITUSTEN vaihtelussa on siis oppimisen ”salaisuus” tai ”A ja O”. Harjoittelun on oltava riittävän haastavaa, jotta aivoille ja lihashermojärjestelmälle tulee riittävästi ongelmia ratkaistavaksi. Pienimmissä määrin riittää, että vaihtaa tukikäden paikkaa aseessa. Ottaa siis haulikosta ”väärin” kiinni yhden osaharjoituksen ajaksi. Tällöin esimerkiksi aseen tasapaino, liikuttelu ja tähtääminen muuttuvat. Voi myös ottaa vaikka kolme askelta eteenpäin, jolloin muuttuu kivialusta nurmikoksi, etäisyys kiekkoon lyhyemmäksi ja kulmanopeuskiekkoon nähden kasvaa. Näissä esimerkeissä on jo riittävästi vaihtelua siihen normaaliin lajispesifiseen harjoitteluun. Ne muistuttavat varsinaista suoritusta riittävästi, jotta siirtovaikutus taitoon tapahtuu. Kivääriammunnassa voisi myös siirtyä lähemmäksi tai pienentää taululaiteella maalin kokoa pienemmäksi. Kivääriammunnassa voi myös muuttaa harjoittelun rytmitystä. Harjoitella ammuntaa vaikka blokeissa viisi laukausta pystystä, viisi pol- "Jos aivoille tullut ärsyke on aina samanlainen tai liian samankaltainen, niin oppija tottuu siihen ja oppiminen hidastuu." velta, viisi pystystä, viisi makuulta ja niin edelleen. Vaihteluun siis ei tarvita paljoa, mutta se on ”elinehto” taidon oppimiselle ja tylsistymisen välttämiselle. Yhdenlainen keino keksiä erilaisia vaihteluiden keinoja tulee artikkelin kohdassa Ekologinen dynamiikka. Siinä yritän selittää ja antaa ajatuksia urheilijoille ja valmentajille harjoittelun vaihteluun liittyen. VAIHTELUN OLEELLINEN merkitys oppimiselle ei kuitenkaan mitenkään poista lajispesifiä harjoittelua. Luonnollisesti lajia tulee harjoitella usein ja paljon, myös siten kuin sitä kilpailussa tehdään. Kiekon pyytäminen, ampuma-asento, tähtääminen, kiekon seuraaminen ja kaikki muu tulee harjoitella automaatiotasolle. Kansainvälisessä kilpailussa suurin osa, ellei kaikki, ampumiseen motoriseen tekemiseen liittyvät tekijät on tultava selkäytimestä. Tämä tarkoittaa siis sitä, että ampujan ei tarvitse erikseen miettiä tekemistään, vaan se tapahtuu ”automaattisesti”. Jos ampuja joutuu ajattelemaan jotain kehonsa liikettä suorituksen aikana, niin toiminta hidastuu, joka taas tarkoittaa todennäköisesti huonoa suoritusta. Tähän automaatiovaiheen saavuttamiseen tarvitaan useita toistoja. Tutkimuksia suoritusmäärien summasta on useita. Erään tutkimuksen mukaan ihminen saavuttaa alkeistason 3000 toistolla, 20 000 toistolla koordinaatiomalli alkaa olla jo hyvä ja noin 100 000 yrityksen jälkeen koordinaatiomallia voidaan soveltaa muuttuviin tilanteisiin ja olosuhteisiin. Eli siis lajiharjoittelulle on tosiaan oma paikkansa harjoittelussa ja oppimisessa. HARJOITTELUN ON oltava nousujohteista. Nousujohteisuus voi liittyä harjoitusmääriin, suurempaan lajispesifisyyteen, vaikeampiin tehtäviin/rajoitteisiin tai vaikka kovempaan henkiseen ponnisteluun. Joka tapauksessa harjoittelun tulee haastaa joka taitotason jälkeen pikkaisen enemmän. Harjoittelussa on siis tavoiteltava jotain sellaista, mikä on ampujan taitotasonsa yläpuolella. Jollekin ampujalle se voisi olla viiden yli 10,0 tuloksen ampuminen peräkkäin. Nousujohteisuutta voidaan luonnollisesti yhdistellä ja opetella useampaa asiaan yhdellä kerralla. Ehkä helpoin esimerkki tästä on aloitteleva ampuja. Aloittelijalle lajisuo- URHEILUAMPUJA 2/2025 UA_2_2025.indd 38 12.6.2025 14.22

ritus on itsessään jo riittävän haastava niin lajitaidollisesti, henkisesti kuin harjoitusmäärällisestikin. Kokeneemmalla ja taitavammalla ampujalla tämä nousujohteisuus on tehtävä tietoisesti ja suunnitelmallisesti, jotta tulos näkyy sitten joskus olympiakisojen maaleissa. Harjoittelussa on tapahduttava myös ylikuormitusta. Ylikuormitus aiheuttaa adaptaation eli sopeutumisen. Tässä on huomioitava se, että ihminen sopeutuu siihen mihin on vaade, eli lisäämällä vaadetta henkisessä ponnistelussa ei paranna suoraan kestävyyttä vaan mielenhallintaa. Ylikuormitusta voidaan aiheuttaa esimerkiksi aikapaineella, tulospaineella, laukaisumäärällä tai näillä kaikilla. Vaikka nousujohteisuus ja ylikuormitus voidaan käsitellä erillisisinä osa-alueina oppimisessa, niin kovin usein ne kuitenkin liittyvät toisiinsa, ainakin käytännön tekemisessä. LAJISPESIFISYYS, vaihtelu ja nousujohteisuus eivät kuitenkaan ole tärkeydestään huolimatta ainoat asiat, jotka harjoittelussa tulee huomioida. En tässä artikkelissa yritäkään kaikkia taidon oppimiseen vaikuttavia tekijöitä edes huomioida, koska niitä on yhtä paljon kuin ampujiakin. Yhtenä tekijänä taidon oppimisessa ja harjoittelussa on motivaatio. Tietysti sisäinen motivaatio pitää olla huipussaan, mikäli mielii olla jossain lajissa maailman paras. Valmentajan keinot vaikuttavat sisäiseen motivaatioon ovat kuitenkin rajalliset, sillä sisäinen motivaatio on kuitenkin tietyllä tavalla sisältä syntynyttä halua. Sitä voi kyllä ylläpitää ja kannustaa, mutta sitä ei voi sinänsä synnyttää. Ulkoiseen motivaatioon voi kuitenkin valmentaja, ja miksei urheilijakin, vaikuttaa. Ihminen oppii aina paremmin, mikäli hänellä on kivaa ja tekee harjoituksia mielellään. Ajatellaan, että harjoituksessa ammuntaakin välillä ilmapalloja eikä vain maalitauluja. Tässä esimerkissä oletan, että kaikista on mukavampaa ampua jotain, mikä hajoaa. Erilaiset ampumatehtävät tai kilpailutkin voivat lisätä harjoittelun mielekkyyttä. Ammutaan 50 m kiväärissä vaikka hymiö. Niitä voi sitten vertailla muiden ampujien kesken. Erilaista ja luultavasti hauskaa, mutta silti kuitenkin harjoitellaan samoja asioita kuin lajiharjoittelussa: aseen vakaana pitämistä, tähtäämistä ja laukaisutapahtumaa. Tarkoituksenmukainen hauskuus ja mielekkyys harjoittelussa ei siis tarvitse olla lajiharjoittelusta pois, lajispesifiä se ei kuitenkaan välttämättä ole. Jatkuva saman asian toistaminen aiheuttaa pitkästymistä ja tylsistymistä. Pahimmillaan tylsistyminen lopettaa urheilijan uran – ainakin silloin, kun sisäinen motivaatio ei kanna urheilijaa harjoittelemaan suuria määriä jatkuvasti. Eikä tämä riipu siitä, että urheilija tietää, että suuri määrä toistoja on se keino, jolla menestystä saavutetaan. Voi myös laskea kuinka kauan 100 000 yrityksen suorittamiseen menee. Jos jokainen yritys kestää kaksi minuuttia, niin automaatiotason saavutta- miseen kuluisi aikaa tuolloin yhtäjaksoisesti harjoiteltuna melkein 70 vuorokautta. Kyllähän tuo määrä alkaa kysyä jo motivaatiota, eikö? Hauskuuden ja mielenkiinnon lisäämisessä on vielä sellainenkin positiivinen puoli, että sillä on mahdollista saada urheilija oppimaan tiedostamatta asioita. MEILLÄ KAIKILLA, myös meillä, jotka urheilemme vain iloksemme, on tiedostettu ja tiedostamaton puoli, kun suoritamme. Tätä ominaisuutta voidaan hyväksikäyttää harjoittelussa ja harjoittelun laadun lisäämisessä. Tiedostomaton osaaminen on siis sitä automaatiotason osaamista, mitä ampuja tarvitsee voidakseen keskittyä vaikka olosuhteisiin ampumaradalla. Tiedostettu toiminta tarvitsee sitten taas tiedostettua ajattelua tapahtuakseen. Tämä näkyy esimerkiksi sellaisessa, kun ampuja keskittyy liikaa johonkin yksittäiseen tekijään ampuessaan. Silloin kaikki muut osatekijät kärsivät. Pitäisi siis keskittyä kaikkeen ja antaa oman automaatiotason osaamisen rikkoa kiekko. Kova kilpailujännitys tekee saman asian, vaikka mekanismi onkin erilainen. Kilpailujännitys taas estää tekemästä päätöksiä, ja liiallinen tiedostettu ajattelu jäädyttää toiminnan tai ainakin ajattelu hidastaa toimintaa. Koska tiedostamaton puoli jatkuu on nopeampi toimimaan, 2/2025 URHEILUAMPUJA UA_2_2025.indd 39 39 12.6.2025 14.22

niin on se myös nopeampi oppimaan. Ihmisen tiedostamaton puoli käsittelee tietoa noin 100 000 kertaa nopeammin kuin tiedostettu puoli. Tiedostamattomassa oppimisessa urheilija ei välttämättä itse havaitse oppimistaan. Yksinkertaisin tapa harjoitella asioita tiedostamattomalla puolella on antaa tiedostetulle puolelle jotain muuta tekemistä. Olen kuullut, että esimerkiksi suunnistajat harjoittelevat suunnistamista siten, että lukevat kirjaa tai sarjakuvaa liikkuessaan maastossa. Kirjan lukeminen ampuessa voi tosin olla aika hankalaa. Annan kuitenkin pari esimerkkiä siitä, miten ammunnassa voidaan harjoitella tiedostamatta. 1) 50 m kivääriammunnassa on mahdollista ampua tuuleen ennakolla. Tällöin ampujan on siis tähdättävä ulos taulun keskipisteestä. Moni ampuja, ainakin aluksi, siirtää kuitenkin laukaisuhetkellä asetta kohti maalin keskustaa vaistomaisesti. Onhan hän aina ampunut kymppiin. Aikaisemmin mainitsemani hymiön ampuminen käy tässä harjoitteena. Sen lisäksi, että tuo on hauska taidollinen kilpailu harjoituksen aluksi, niin se opettaa myös ampumaan siihen mihin haluaa, eikä siihen mihin on tottunut, 2) Yksinkertaisuudessaan tiedostetulle puolella saa tekemistä kysymällä ampujalta jonkin helpon kysymyksen ennen kuin ampuja saa ampua. Valmentaja kysyy: ”Paljonko on 3+6?”. Ampuja vastaa: ”Yhdeksän.” Hän saa siten luvan ampua. Onnistunutta autonomista ydinjatkeesta tulevaa suoritusta varten tarkkaavaisuus pitäisi saada siirrettyä ampujan oman kehon ulkopuolelle. Oikeastaan tarkkaavaisuus tulisi siirtää jo tulevaan. Esimerkiksi jääkiekkomaalivahdin torjunnan tulee alkaa jo ennen kuin laukaus lähtee. Tämä siitä syystä, että kiekko tulee maalille nopeammin kuin mitä pelkkä reagointiaika maalivahdilla on. Samoin ampujan pitää aloittaa laukaus jo ennen kuin pyytää kiekon, jotta on varmasti mukana seuraamassa kiekkoa. Valmentajan tehtävä on siis erilaisilla keinoilla houkutella ampujan ajatukset kehonsa ulkopuolella. Ekologinen dynamiikka PÄÄTÖS, LIIKE JA TOIMINTA lähtevät havainnosta. Havaintomotorikka ja sen toiminta ovat oleellisessa osassa ammunnassa. Aihe on kuitenkin laaja, joten en käsittele sitä tässä sen enempää. Sovitaan vain, että liike lähtee havainnosta. Ekologinen dynamiikka on teoria, jossa yksilö, tehtävä ja ympäristö ovat keskenään dynaamisessa vuorovaikutuksessa. Jos jokin tekijä muuttuu, kehittyy tai muutetaan, niin niillä on aina vaikutusta toisiinsa. Näistä kolmesta sitten syntyvät havainto ja toiminta. Havaintojen ja toiminnan kautta syntyy sitten toimintamalli. Jos muuttaa ympäristöä, esimerkiksi vähennetään valaistusta, on sillä vaikutusta näkemiseen ja tähtäämiseen. Tästä seuraa havainto muuttuneesta tilanteesta, joka johtaa muuttuneeseen 40 toimintaan. Ongelman ratkettua syntyy toimintamalli siihen tilanteeseen, kun valaistusta vähennetään. Aivot yrittävät siis keksiä keinoa ratkaista muuttuva tilanne ja luoda siihen toimintamallin. Aivot siis adaptoituvat eli sopeutuvat, joka taas aiheuttaa oppimista. Suoritukseen vaikuttavat siis ihminen itsessään, mielentila, motivaatio, valmius, väsymys, pituus, aivojen hermoyhteydet, motoriset taidot, kokemus ja muut vastaavat tekijät. Tekijät voivat olla synnynnäisiä, kuten pituus, tai opittuja taitoja. Tehtävään liittyvät tekijät liittyvät itse suoritukseen pyydä kiekko, seuraa kiekkoa, ammu kiekkoa, taululle tulo, laukaisutapahtuma ja vastaavat toimenpiteet. Ympäristöön kuuluvia tekijöitä voivat olla auringonpaiste, auringon sijainti, tuuli, sade, ampumapaikan valaistus, taululaitteiden valaistus, muut ampujat, lämpötila ja jne. Ekologinen dynamiikka on todellisuudessa hivenen monimutkaisempi, mutta tämä yksinkertaistus kertoo kaiken oleellisen sen toimintaperiaatteesta. Ymmärtämällä ekologisen dynamiikan mekaniikan on helpohkoa keksiä erilaisia tapoja harjoitella vaihtelevasti. Kaikessa yksinkertaisuudessaan muuttamalla yhtä kohtaa perustekijöistä yksilö, tehtävä tai ympäristö syntyy vaihtelua. Jotta ajatuksesta saa kiinni, niin tässä kolme esimerkkiä ekologisen dynamiikan hyödyntämisestä harjoittelussa. Harjoittelussa on edelleen toteuduttava harjoittelun reunaehdot ja mielellään myös harjoittelun perusperiaatteet. 1 YMPÄRISTÖN MUUTTAMINEN on yksikertaisuudessa harjoittelu eri radoilla. Esimerkiksi Haulikko ammunnassa vaihtuu tausta, kiekon lähtö on erilainen ja kiekotkin ovat erilaisia eri radoilla. Kivääri- ja pistooliammunnassa vaihtuu ampumapaikan ja taulun valaistus. Muutoksen ei siis tarvitse olla iso, jotta se on riittävä. Jos siis joskus tuntuu, että isossa hallissa ilmakiväärillä ammunta on erilaista kuin kotiradalla, niin se johtuu siitä, että se on erilaista. Sama koskee myös haulikkoa. Jos siis tuntuu siltä, että jotkin radat ovat vaikeampia kuin toiset, niin se johtuu siitä, että se on vaikeampaa. Eri radoilla harjoittelun siirtovaikutus lisää aivojen mukautumiskykyä ja toimintamalleja erilaisiin ympäristöihin. 2 TEHTÄVÄN MUUTTAMINEN. Kun muuttaa tehtävää, niin on helpoin lisätä tai muuttaa erilaisia rajoitteita. Lajeissa, joissa ammutaan pystyasennosta, on helppo lisätä ammuntaan uusia sääntöjä. Sääntö voi olla esimerkiksi se, että kolme peräkkäistä laukausta ammutaan samalla jalan asennoilla, ja sitten niitä on vaihdettava siten, että aikaisempia jalansijoja ei saa käyttää. Eli kolme ensimmäistä laukausta ampuja ampuu normaalista ampuma-asennosta, seuraavat kolme siten, että siirtää vasenta jalkaa 10 senttiä eteenpäin, seuraavat kolme siirtämällä oikeaa jalkaa 10 senttiä eteenpäin normaaliasennosta, ja kaikki tämä siten, että edellisiä asentoja ei saa käyttää. Tämä sopeuttaa aivoja keksimään toimintamalleja erilaisiin ampuma-asentoihin, jolloin pieni klikki ampuma-asennossa ei vaikutakaan niin paljon tulokseen kisoissa. 3 YKSILÖN TOIMINNAN muuttaminen on vähän hankalampaa, mutta kuitenkin mahdollista. Stressitason nostaminen vaikuttaa ammuntaan, vaikka se tulisikin ulkoisista tekijöistä. Kovalla kuuluva raskas metallimusiikki, strobovalo ja henkinen kuormittaminen lisäävät yksilössä vaihtuvia tekijöitä. Stressiä voi hallita esimerkiksi hengittämällä. Sykevälivaihtelua tulee harjoituksen aikana mitata, sillä stressaavassa tilanteessa sykevälivaihtelu häviää. Ampujaa siis stressataan tietoisesti, mitataan ja ampuja saa luvan ampua vasta kun sykevälivaihtelu on riittävän suurella tasolla. Tällaisessa harjoituksessa ampuja oppii tunnistamaan oman tapansa reagoida stressaavaan tilanteeseen sekä sen, milloin on taas valmis jatkamaan ammuntaa. Tällaista kykyä voi tarvita isojen kisojen ensimmäistä tai viimeistä laukausta ampuessa. NIIN KUIN MAINITSIN, hankalaa, mutta ei mahdotonta. Tarvitaan vain sopivia mittareita ja valmentajalta osaamista. Ekologisen dynamiikan teorian avulla on siis helpohkoa keksiä erilaisia muutoksia harjoitteluun, jotka sitten taidollisesti tekevät ampujista aina vain parempia. Lopuksi TÄSSÄ ON VAIN OSA siitä kaikesta, mitä valmentajan, tukijoukkojen ja urheilijoiden tulisi osata harjoitteluun liittyen. Oppiminen on yksinkertaisen monimutkainen prosessi, johon vaikuttavat monet eri tekijät. Lajikulttuuri on yksi vaikuttava tekijä. Se ohjaa nykyistä toimintaa aikaisempien havaintojen, tulosten ja uskomuksien mukaan. Ehkä yritänkin vaikuttaa siihen, että valmentajat ja urheilijat aloittaisivat uusien asioiden uskaliaan kokeilemisen. Yksikään yksittäinen harjoitus ei tee kenestäkään mestaria, toisaalta yksikään harjoitus ei myöskään voi pilata koko harjoittelusta tullutta hyötyä. Kannattaa siis rohkeasti kokeilla uusiakin asioita, vaikka ne tuntuisivat vierailta lajiyhteisölle. Toisaalta taas hyvin suunnitellulla harjoittelulla voidaan harjoittaa useampia ampujan ominaisuuksia samalla keralla. Tavoite, suunnitelmallisuus, määrätietoisuus, motivaatio ja hyvä valmennus ovat varmasti ohjaamassa ampujaa kohti seuraavaa olympiakultaa. Juttusarjan osa 3/4 julkaistaan seuraavassa Urheiluampuja-lehdessä. URHEILUAMPUJA 2/2025 UA_2_2025.indd 40 12.6.2025 14.22

Tuulevi Suomus (vas.) ja Nina Christen Turun Kupittaan ampumaradalla. Nina Christen sai paljon suomalaisampujilta Suomalaiset kivääriampujat ovat saaneet nauttia kansainvälisistä tuulista leireillään valmennuksen myötä, mutta helmikuun leirillä Turussa mukana oli myös kovaa kansainvälistä treeniseuraa. Teksti HEIDI LEHIKOINEN Kuva ANSSI MÄKINEN S veitsiläinen 50 metrin kiväärin asentokilpailun olympiavoittaja Nina Christen oli toistamiseen saapunut harjoittelemaan suomalaisten kanssa. Kokemus oli antoisa molemmille osapuolille. Christen päätyi harjoittelemaan suomalaisampujien kanssa Turussa kaksi vuotta sitten, kun hän piipahti varusteasioilla Kurt Thunella. Hän näki tuolloin suomalaisten tapaa työskennellä ja joukkueen toimintaa. Suomalaisampujista Christen on tuntenut Aleksi Lepän jo juniorisarjoista lähtien. – Päätin tulla takaisin, koska tiesin, että täällä on hyvät harjoituspaikat, hyvä joukkue, hyviä valmentajia. Täällä on hyvä sopeutua ja oppia, ylipäätään tehdä jotain muuta kuin mitä teen koko ajan Sveitsissä, Christen kertoi Tarinoita ampumaurheilusta -sarjan video­haastattelussa leirin yhteydessä. Christen sai leiriltä paljon myös harjoituksellisesti. – Jotkut harjoitukset olivat sellaisia, että tulen tekemään niitä kotonani, ja luultavasti jaan niitä myös tiimini kanssa Sveitsissä. Ylipäätään eri ympäristössä oleminen on hyvä asia. Uskon, että pystyin antamaan suomalaisille erilaisia ideoita. Siitähän tässä on kyse, jutella ihmisten kanssa ja saada uusia kokemuksia, Christen kertoi hymyillen. Tiimityö on isossa osassa myös Sveitsissä, jossa sveitsiläisten ”Kupittaa” on Magglingenissa Bielissä. Siellä Christenille ja maajoukkuekollegoilleen on tarjolla ampumaharjoittelun olosuhteiden lisäksi huippu-urheilua tukevia palveluita ja majoitukseen huone. – Siellä meillä on yhteisiä suunniteltuja viikkoja, ja niiden välissä harjoittelemme omien ohjelmiemme mukaan. Meillä on kaksi aikuisten tiimiä ja yksi nuorten tiimi. Ampumaurheilu on yksilölaji, mutta sanoisin, että taustatiimin merkitys on 50 prosenttia ja joskus enemmänkin. Kilpailuissa tiimityöllä voit olla yksilönä parempi. VIIVI KEMPPI oli yksi Christenin harjoitusseurasta nauttineista suomalaisampujista. – Nina toi leirille oman iloisen persoonansa ja hyvää treeniseuraa. Oli todella mielenkiintoista kuulla Ninan tarinoita eri kilpailuista ja minkälaista ammunta on Sveitsissä. Hän jakoi myös paljon vinkkejä ja kokemuksiaan uraltaan, Kemppi sanoo. Suomen maajoukkueesta puhuttaessa Christen totesi hymyillen, että suomalaiset eivät paljoa puhu, mikä sopii sveitsiläiselle hyvin. – Toisaalta kun he puhuvat, he ovat todella mukavia. Arvostan sitä todella. Pidän myös sitä, että joukkue on nyt isompi verrattuna parin vuoden takaiseen. Mielestäni tiimityö on tärkeää. CHRISTEN PUHUU tiimityöstä, toisten tukemisesta ja kannustamisesta ja sen kaiken merkityksestä innoissaan. Magglingenissa harjoitusseuraa on aina tarjolla, mikä on arvokasta jo sinänsä. – Toisaalta kun joukkuehenki on hyvä, voi nauraa yhdessä ja jutella asioista. On todella avuksi, jos olette ystäviä keskenänne. Ei tarvitse olla parhaita ystäviä, mutta hyviä ystäviä. Se auttaa kilpailuissakin, kun kunnioitatte toisianne, ja kun tarvitset apua, saat apua. Voi jutella asioista ja viettää mukavaa iltaa yhdessä. Sellainen on erittäin tärkeää, Christen sanoo. Nina Christenin videohaastattelu Ampumaurheiluliiton YouTube-kanavalla. 2/2025 URHEILUAMPUJA UA_2_2025.indd 41 41 12.6.2025 14.22

TIEDOTUKSIA, TAPAHTUMIA JA KILPAILUKUTSUJA Jäsenedut 2025 S uomen Ampumaurheiluliittoon (SAL) kuuluu noin 300 jäsenseuraa, joita varten liitto on olemassa. Seuroille tarjotaan kattavia jäsenpalveluita ja -etuja, joista osaa seura voi tarjota suoraan myös omille jäsenilleen etuna. Henkilöjäseniä liitolla ei ole. Tähän on koottu suosituimmat jäsenpalvelut ja -edut: YMPÄRISTÖLUPAPALVELU. Ampumaradan ympäristölupahakemus ammattilaistemme tekemänä voimakkaasti tuettuun jäsenhintaan. Ympäristöasiantuntijat tavoittaa sähköpostitse osoitteesta ymparistoluvat@ ampumaurheiluliitto.fi TUPLATURVA-VAKUUTUS. Ilmainen vakuutus, joka kattaa seuran vapaaehtoisten tapaturmavakuutuksen ja seuran vastuuvakuutuksen. KULTAHIPPUFINAALITUKI. SAL maksaa tukea kultahippufinaalien järjestäjille 1000 € (ilma-aseet) tai 500 € (ruutiaseet) ja maksaa lisäksi mitalit, diplomit ja teknisen asiantuntijan kulut. TEOSTO- JA GRAMEX-SOPIMUKSET. Ilmainen musiikin julkinen esittäminen: sopimukset antavat seuroille oikeuden käyttää musiikkia järjestämässään liikunta- ja urheilutoiminnassa (esimerkiksi kilpailuissa, harjoituksissa, kilpailu- ja harjoitusalueella sekä liikuntaja urheilutapahtumissa) sekä pienimuotoisissa oheistapahtumissa (esimerkiksi myyjäisissä, juhlissa ja illanvietoissa, näytöksissä sekä leiritilaisuuksissa) ALENNUKSET JA EDUT YHTEISTYÖKUMPPANEILTA. Liitolla on useita yhteistyökumppaneita, joilta seurat ja niiden jäsenet saavat rahanarvoisia etuja ja alennuksia: Corrosafe, Holiday Club, GreenStar, Avis, Viking Line, SimWay Hunt, Rantalainen. Katso yhteistyökumppaneiden edut osoitteesta ampumaurheiluliitto.fi/ liitto/jasenpalvelut/edut-yhteistyokumppaneilta/ URHEILUAMPUJA-LEHTI. Ilmainen, tänä vuonna neljä kertaa ilmestyvä lehti kaikille seuran jäsenille (norm. 55 €/vuosikerta). APU RAHOITUKSEN HAKEMISEEN. Ampumaurheiluliitosta voi kysyä neuvoja rahoituksen etsimiseen, kuten esimerkiksi OKM:n seuratukeen ja Leader- ja muuhun EU-rahoitukseen. VALMENTAJAKOULUTUSTUET. Tukea valmentajakoulutuksen suorittamiseen, SAL subventoi: I-taso 100 €, II-taso 200 € ja III-taso 300 €. Alimman tason ohjaajakoulutus (MOAK) maksuton alle 30-vuotiaille SAL:n jäsenseurojen ohjaajille. MUITA PALVELUJA: o o o o PALVELUHAKEMISTO Vakio- ja irtovuoroja Pienoispistoolirata 25 m: ampumapaikkoja 5 kpl, maksimikaliperi 22 50 m rata: ampumapaikkoja 3 kpl, ampua voi 9 mm aseella, kohdistuspöytä Ampumaratoja voi käyttää vain, jos on oma ase ja siihen hallussapitolupa. Helsingin Urheilutalo Helsinginkatu 25, puh. 09 3488 6419 urheiluhallit.fi/kallio VIRKISTÄVÄN MUKAVA. Mainosta tässä! Laita viestiä: lassi.palo@ ampumaurheiluliitto.fi 42 www.ampumaurheiluliitto.fi Vuoden 2025 kolmas Urheiluampuja ilmestyy 2.10. o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o Tähtiseuratoiminta ja seurakehityksen tuki Tuki Suomisportin käyttöönottoon ja käyttöön Vaikuttamistyö,edunvalvonta, lausunnot, kehitystyö ja neuvonta ympäristö- ja rata-asioissa sekä lakiasioissa Lajin näkyvyyden edistäminen: lähes 200 mediatiedotetta vuodessa, some-sisällöt, nettisivujen uutiset, urheilijaprofiilit, mediaseuranta jne. Seuratoimijan opas Kilpailu- ja tilastopalvelu Kiti Messut ja lajiesittelyt Kouluvierailuohjeistukset ja -mallit Ampumaurheilukoulut ja kultahipputoiminta, mallit ja materiaalit Maajoukkuetoiminta Kansainvälinen kilpailutoiminta Alue- ja lajijaostotuet Yläkoululeiritykset Oppilaitos- ja urheiluopistoyhteistyö, urheiluakatemiat Materiaalit (mm. sääntökirjat, oppaat, esittelymateriaalit, ansiomerkit, viirit) Koulutukset (mm. tuomarikoulutus, ohjaaja- ja valmentajakoulutukset, seuratoiminnan koulutukset) Käytettyjen välineiden myyntipalvelu Kilpailukalenteri, mm. SM-kilpailut Suomen ennätykset, TA-toiminta Lisenssit ja lisenssivakuutukset Kokeilijavakuutus Urheilijoiden matkavakuutus Urheilijoiden yhteistyösopimukset (valmennusrahasto) Simulaattori-, Noptel- ja Mantis -lainaukset Tehoryhmä- ja Talenttiryhmätoiminta SAL-valmentajaverkoston toiminta Ilmainen jäsenrekisteri- ja tapahtumapalvelu (Suomisport) Seurojen tapahtumien markkinointiapu Uusien harrastajien tavoittaminen Harrastajille suunnattu ajankohtaisviestintä (mm. uutiskirjeet, netti, some) Henkilökohtainen asiakaspalvelu SAL Kauppa URHEILUAMPUJA 2/2025 UA_2_2025.indd 42 12.6.2025 14.22

TAVARAPÖRSSI MYYDÄÄN PIENOISKIVÄÄRI GRUNIG & ELMIGER R3 RACER HYBRID 3000. Säädettävä etutunneli -Diopteri iiriksellä (polarisaatio, värit) -Korotuspalat -Perälevy + 3kpl haarukat -Piipun jatkoputki 2kpl. Ilmoittaja: Jaakko Björkbacka, jaakko.bjorkbacka@japo.fi, 0405573208 Ilmoitus jätetty: 26.5. MYYDÄÄN FWB P8X M-KAHVALLA. Uuttavastaava, ammuttu pari kertaa radalla ja ei ollut käypäinen itselle. Mukaan sähkökäyttöinen painepumppu. Täyttöadapteri katosi mutta huomioitu hinnassa. Parikuukautta vanha Etelä-pohjanmaa lapua 1400e. Ilmoittaja: Juha kokkonen, juhamarkotapio@gmail.com, 0458563313. Ilmoitus jätetty: 12.05.2025 MYYDÄÄN MEC SPY LONG & SHORT TÄHTÄIMET. Myyn long ja short tähtäimet kuvissa olevilla varusteilla. Yhdessä 800e, 450e/kpl. Parhaiten viestillä, whatsapilla ja sähköpostilla saa kiinni. Ilmoittaja: Timo keskisimonen, keskisimonen@hotmail.com, 044-0102655. Ilmoitus jätetty: 14.04.2025 MYYDÄÄN FEINWERKBAU P8X. Myydään uusien aseiden tieltä todellä vähän ammuttu (~1500lks) P8X. Ase ostettu uutena vuonna 2023. Oikean käden L-kokoinen kahva, jota kitattu, mutta ei hiottu itse kahvan materiaalia. Kitit poistamalla/kittejä hiomalla saa aseen sopimaan käteen kuin käteen. Kahvan säätö edelleen liikuteltavissa normaalisti kittauksista huolimatta. Ase on kuin uusi, ei mitään moitittavaa. Kaksi säiliötä, leimat -23, vuoteen -33 asti \"lailliset\" kilpailukäytössä. Mukaan kaikki, mitä uutenakin aseen mukana tuli: salkku, ohjekirja, työkalurasia jossa työkaluja, sekä täyttöadapteri säiliöille. Koeammunta on järjestettävissä Kupittaan sisäampumaradalla hallin aukioloaikojen puitteissa, ostaja vastaa omasta ratamaksustaan. Ase sijaitsee Turussa, kaupat kasvotusten tai postin/matkahuollon välityksellä, jolloin maksu tilille etukäteen. Ilmoittaja: Julius Jänismäki, j.janismaki@gmail.com, 0505168502 Ilmoitus jätetty: 13.04.2025 MYYDÄÄN KIVÄÄREITÄ JA VARUSTEITA. Walther lg400 Alutec expert ilmakivääri. Hyväkuntoinen ja toiminen kivääri. Säiliössä leimaa jäljellä 2027 asti. Hintaan kuuluu säädettävät etu- ja takatähtäimet. 1700€. Feinwerkbau 2700 supermatch pienoiskivääri. Hyvin käyvä ja hyväkuntoinen. Mukaan puhdistusvälineet, säädettävä etutähtäin ja tähtäimen lähennyskisko, 1200€. Thune Icanvas pro ampujanpuku. Menee noin 170 cm rotevammalle ampujalle. Melko vähän käytetty, 350€ . Sauer perfect top kivääriampujan kengät. Vähän käytetty. Koko 46, 100€. Ilmoittaja: Tomi Jäppinen, tomi. jappinen@gmail.com, 0452757930. Ilmoitus jätetty: 07.04.2025 MYYDÄÄN ASEITA RADALLE. Myynnissä, kun harrastus on loppunut: Pienoiskivääri Anschütz Match 1803, kunto kuin uusi Pienoiskivääri \"Kootut teokset\" mm Anschütz lukko, perärauta, diopteri, E Mäkisen piippu, Loukosen tukki... Pistooli Walther GSP 22lr Kivääri Tikka M595 Sporter .308 Win + Leupold Vari-X 6,5 -20 Sotilaskivääri Mauser Mod 1908 7x57 Mustaruutirevolveri Remington New Model Army .44, rst, Uberti replica Laukut ja muuta tarpeellista mukaan mitä radalla tarvitaan Latausvälineet .308 ja 7x57 patruunoille, hylsyjä, luoteja... Kurt Thune kivääriampujan takki 2 kpl, n 180 pituiselle, ei ihan hoikalle. Ilmoittaja: Lasse Soinoja, soisoin1@ hotmail.fi, 0504369938. Ilmoitus jätetty: 19.03.2025 MYYDÄÄN VASENKÄTINEN FEINWERKBAU 2700 -PIENOISKIVÄÄRI. Puhdistustarvikkeineen sekä alumiininen aselaukku. Ase on erittäin hyväkäyntinen, mutta nyt sen olisi aika siirtyä uudelle omistajalle ja päästä taas käyttöön. Lisätietoja ja -kuvia saa pyydettäessä. Parhaiten minut saa kiinni viestillä tai sähköpostilla. Ilmoittaja: Minna Leinonen, minna.leinonen@ gmail.com, 0405079556. Ilmoitus jätetty: 12.03.2025 OSTETAAN ILMAKIVÄÄRI. Ostan käytetyn ilmakiväärin kilpakäyttöön. Tarjoa rohkeasti jos kaapissasi lojuu käyttämättömäksi jäänyt Walther tai Feinwerkbau hyvillä säätöominaisuuksilla. Ilmoittaja: Tapani Pura, tapani. pura@gmail.com, 0505065280. Ilmoitus jätetty: 23.03.2025 Tavarapörssi on tarkoitettu yksityishenkilöille ja ampumaseuroille. Hinta 10 euroa. Voit täyttää sähköisen ilmoituspohjan osoitteessa: www.ampumaurheiluliitto.fi/myy-ja-osta/ilmoitukset/lisaa-ilmoitus Ilmoituksen voi lähettää myös sähköpostitse osoitteeseen urheiluampuja@ampumaurheiluliitto.fi tai postitse osoitteeseen Ampumaurheiluliitto, Lassi Palo, SAL, Valimotie 10, 00380 Helsinki. Kymppigolf pelataan taas elokuussa PERINTEINEN KYMPPIGOLF pelataan tänä vuonna 4. elokuuta St. Laurence Golfissa Lohjalla. Katso tarkemmat tiedot liiton nettisivuilta! ONNITTELUT 80 VUOTTA Ossi Lähteenmäki TSA 27.7. Pentti Rutanen TSA 30.7. Simo Ressler HVA 9.9. Teuvo Nurmi TSA 15.9. 75 VUOTTA Antero Sihvonen TSA 12.8. Kenneth Löfgren TSA 3.9. 70 VUOTTA Matti Mäntylä TSA 23.6. Leila Myllyoja TSA 23.7. 60 VUOTTA Juha Marttala TSA 8.6. Kari Ahjolinna HVA 18.6. Marko Hietikko HVA 7.7. Heikki Jounela HVA 7.7. Kai Laaksonen TSA 24.9. 50 VUOTTA Tuukka Taskinen HVA 4.8. Urheiluampuja-lehti julkaisee vain ne syntymäpäiväonnittelut, jotka seurat toimittavat Ampumaurheiluliittoon LEHDEN AINEISTOPÄIVÄÄN MENNESSÄ. Seurojen pitää varmistaa, että syntymäpäiväsankarit suostuvat merkkipäivätietojensa julkaisemiseen. Merkkipäivätiedot voi toimittaa sähköpostitse osoitteeseen urheiluampuja@ampumaurheiluliitto.fi tai postitse osoitteeseen Ampumaurheiluliitto, Lassi Palo, SAL, Valimotie 10, 00380 Helsinki. ”KUOPION URHEILUAMPUMASEURAN Heikki Tikkanen on voittanut pienoiskiväärin yleisen sarjan MM-kultaa Tshekissä käydyssä kisassa. Tikkanen nappasi ykkössijan ennen Kenneth Handbergia. Niin ikään Kuopion Urheiluampumaseuraa edustava Veli Rantanen nappasi MM-pronssia. Tikkanen ja Rantanen kuuluivat myös kultaa saaneen Suomen joukkueeseen, joka voitti joukkuekisan kultaa suurella piste-erolla toiseksi tulleeseen Norjaan nähden. Joukkuekilpailun kolmas oli Saksa. Tikkanen ja Rantanen otti joukkuekisan kultaa yhdessä Antti Pirin ja Sami Hautamäen kanssa.” i Savon Sanomat 24.5. lauottua ”ARVOKASTA VAPAAEHTOISTYÖTÄ on siis tehty, mutta [Jorma] Kuivanen sanoo silti yllättyneensä saamastaan huomionosoituksesta: – Se oli aikamoinen yllätys! En ole valmentaja, vaan mahdollistaja ja neuvoja. Minua on onniteltu, ja olen saanut paljon palautetta. Se oli arvokas asia myös alueen ampumaurheilulle. Arvostus varmasti lisääntyi, Kuivanen sanoi ja nosti esiin myös Simpeleen Hahlon tekemän arvokkaan työn ampumaurheilun hyväksi. Kuivanen asuu lähellä rataa ja on siellä harva se ilta, mutta värikkäästi jutteleva mies sanoo vielä nukkuvansa kotona.” i Artikkeli Luumäen Ampujista ja Jorma Kuivasesta > Sivut 24–25. 2/2025 URHEILUAMPUJA UA_2_2025.indd 43 43 12.6.2025 14.22

SVENSKA SIDOR Två nya finländska rekord för Alexan ESBO SKYTTEFÖRENINGS Alexandra Rosenlew skrev om två nya finländska rekord i början av april i Eskilstuna, Sverige. 19-åriga Rosenlew hade rest till Sverige med bland annat Henna Viljanen från Kyrkslätt Skytteförening för att öppna tävlingssäsongen på 50 meter. Helgen var en fullträff för Rosenlew som har haft en lite jobbigare vinter. I Olympiagrenen 3x20 skott sköt hon fina 590 poäng. Med det förbättrade grenens junior VM-silvermedaljören från 2022 sitt gamla finländska rekord i klassen D20, med två poäng. De finländska damerna som har skjutit över 590 poäng genom tiderna i Finland går att räkna på en hand, så Rosenlew hör nu till en exklusiv klubb. Rosenlews omskrivning av finländska rekord slutade alltså inte där. På liggande 60 skott, junior VM-silvermedaljören från 2024, förbättrade hon också sitt egna finländska rekord, som hon sköt på VM-tävlingarna ifjol. Nya finländska rekordet skrivs 626,2 poäng, det gamla löd 625,8 poäng. 27-åriga Viljanen hade också en bra start på 50 meters säsong. Som bäst sköt hon 586 poäng på 3x20 skott och på liggande 623,4 poäng. Framskjutna placeringar i Guldkornsfinalen I BÖRJAN AV APRIL tävlade man i Guldkornsfinalen i Kauhajoki. Där tog SFS-föreningarnas skyttar framskjutna placeringar. I under 14 åringarnas största tävlingar med luftgevär och luftpistol för året, deltog tre skyttar från Raseborgs Skyttar. Alla tävlade med luftgevär. I klassen 8SS kom Hanna-Maria Virtanen in på en fin fjärde plats, hon sköt 200,5 poäng på 20 skott med decimaltolkning, 202,7 poäng hade det krävts till en prispallsplacering. I klassen 10SS tävlade Walton Hommas. Walton klarade sig också bra, han inkasserade en femte placering med resultatet 202,5 poäng, 203,7 poäng krävdes för att ta medalj. I klassen 14RS kom Aston Hommas in på en 14:e plats. Aston sköt 301,0 poäng på 30 skott. S 44 F S Alexandra Rosenlew, William Wilkman och Henna Viljanen i Tjeckein. Peltokangas och Backlund på EM i Compak Sporting LAURA PELTOKANGAS och Melker Backlund från Jakobstads Skytteförening deltog under påsken i EM-tävlingarna på Compak Sporting. Tävlingarna avgjordes i Sevilla, Spanien och lockade 548 deltagare. Peltokangas tävlade i damklassen och Backlund i juniorklassen. Peltokangas kom in på en 24:e plats. Peltokangas sköt ett resultat på 178 träffar av 200 möjliga. Peltokangas öppnade starkt med 48 träffar på de första 50 duvorna, efter det tappade hon mark. För att ta en medalj skulle det ha krävts 192 träffar. Beatriz Laparra Cuenca från Spanien korades till Europeisk mästare, hon hade 193 träffar. Melker Backlund kom in på en 42:a plats i juniorklassen. Backlund träffade 157 duvor i tävlingen, hans bästa serie innehöll 23 av 25 träffar. Till en medalj krävdes hela 195 träffar. Segrade gjorde Charlie Faulds från Storbritannien med 199 träffar. SVENSKA FINLANDS SPORTSKYTTEFÖRBUND.R.F (SFS) Joni Stenström, verksamhetsledare 050 405 5573, joni.stenstrom@idrott.fi www.sfs.idrott.fi Följ med vad SFS-skyttarna åstadkommer och vad annat som händer inom förbundet på hemsidan, Facebook och Instagram. Fina resultat i Tjeckien UNDER HELGEN tävlade tre skyttar från SFS-föreningar, Alexandra Rosenlew, Esbo Skytteförening; William Wilkman, Raseborgs Skyttar och Henna Viljanen, Kyrkslätt Skytteförening i Pilsen, Tjeckien. Där avgjordes årliga Liberation GP för seniorer på gevär, pistol och rörligt mål. Rosenlew och Viljanen tävlade i damernas gevär medan Wilkman tävlade i herrarnas rörligt mål. Rosenlew, som är 19 år gammal, hon får alltså ännu tävla i juniorklassen, visade igen upp fin form på 50 meter. På liggande var hon sjunde bland de 71 tävlande. Hennes resultat löd 625,1 poäng, med det var hon 2,3 poäng från en medaljplats. Viljanen sköt 614,6 poäng, det gav henne en 45:e plats. Katerina Mikulcikova från Tjeckien segrade med 628 poäng. På 3x20 skott var hon tionde med 588 poäng, endast en poäng till hade hon behövt för att ta sig till finalen i ett startfält med 117 tävlande. VIljanen var 82:a i denna tävling med 575 poäng. Landslagskamraten Marianne Palo var bäst i grundserien med nytt finländskt rekord på 595 poäng. Klaudie Katz från Tjeckien segrade i finalen. På luftgevär sköt Rosenlew 623,4 poäng med det var hon 69:e, finalgränsen gick nu på 630,0 poäng. Viljanen var 101:a med 616,7 poäng. Wilkman nionde WILLIAM WILKMAN som är endast 18 år gammal är likaså som Rosenlew ännu junior, men tävlade i herrklassen i Tjeckien. På blandloppet på 10 meter kom Wilkman URHEILUAMPUJA 2/2025 UA_2_2025.indd 44 Per-Ole Lindell Verksamhetsledare 12.6.2025 14.22

exandra Rosenlew in på en nionde plats med 357 poäng, till medalj krävdes det 375 poäng. På normalloppet på 10 meter sköt Wilkman 542 och med det var han 20:e. För att komma med till medaljmatcherna, alltså de fyra bästa krävdes det 565 poäng. Man tävlade också i normalloppet på 50 meter. Där var Wilkman 12:e efter att han sköt 571 poäng, med det var han 13 poäng från podiet. Lillqvist segrade i Litauen I BÖRJAN AV MAJ tävlade Anna Lillqvist, Martti Paananen och Mikko Kiviniemi från Sibbo Skyttegille i Compak Sporting i Grand Prix of Lithuania. Alla tre gjorde väl ifrån sig, Lillqvist segrade i damklassen och Paananen i mastersklassen. Lillqvist träffade 179 av 200 lerduvor i tävlingen. En serie, den andra, sköt hon fulla poäng, 25 av 25 möjliga. Med sitt resultat hade hon två träffar mer än tvåan Liina Laine också från Finland. Tredje var Gabija Stanislovaityte från Litauen med 169 träffar. Paananen tävlade alltså i klassen för 73 åringar och äldre. Han sköt ett resultat på 173 träffar. Med det resultatet var han 11 träffar bättre än tvåan Andrzej Lissowski från Polen. Kiviniemi sköt trion bästa resultat, 192 träffar. Med det var han nionde i open-klassen. För att nå prispallen krävdes det 196 träffar. Tävlingens bästa resultat bemäktade Estlands Veikko Tihvan med 198 träffar. Vasa Skyttegille:s skyttar skördade framgång i IPSC VM VASA SKYTTEGILLE – Vaasan Ampujat hade några skyttar med i IPSC PCC/Mini rifle World Shoot, som ordnades i slutet av maj. De kom dessutom hem med en hel del medaljer. Internationella förbundet för Practicalskytte ordande alltså VM för halvautomatiska korta gevär. Tävlingarna avgjordes i förra veckan i Znojmo, Tjeckien. I tävlingsgrenen var man tävlade med miniatyrgevär med öppet sikte korades Reetta Paavola till världsmästare i damklassen och Lauri Annala var tvåa i den allmänna klassen. Båda var dessutom med om att ta lagguld i sina respektive klasser. I tävlingsgrenen var man tävlade med 9mm gevär utrustad med kikarsikte, segrade Raine Peltokoski i seniorklassen. Samtidigt var han också med om att ta ett lagguld. SFSM på nationell Skeet ordnades i fint vårväder i Sibbo DEN 26.5. STOD Flyktskytteklubben som värd för Svenska Finlands Sportskytteförbunds mästerskap på nationell skeet. I de välarrangerade tävlingarna deltog knappa 30 skyttar. De bästa resultaten sköts i herrklassen, Sibbo Skyttegilles meriterade Timo Laitinen fick se sig ordentligt utmanad av klubbkamraten, Mattias Blomster. Båda träffade 49 av 50 lerduvor och tävlingen avgjordes efter omskjutning. Där visade Laitinen rutin och han bärgade hem mästerskapet. Arrangörsföreningens Edvard Bremer kom in på en tredje plats med goda 43 träffar. I H16-KLASSEN var det en jämn kamp om platserna på prispallen. Glädjande nog hade klassen fem stycken deltagare. Titus Tallqvist sköt det bästa resultatet efter att han träffat 29 lerduvor, Eljas Langenskiöld var tvåa med 26 träffar och Victor Landers tredje med 25 träffar. På fjärde plats var Wilhelm Schildt med 20 träffar och Oliver Saarinen var femte med 19 träffar. Alla skyttar representerar FSK. PAOLA STENVALL, FSK var bäst i damklassen med 15 träffar, Birgitta Langenskiöld, FSK var tvåa med 5 träffar. Bland med det äldre gardet var nivån högst i klassen A70 var Mikael Huber, FSK korades till mästare med hela 45 träffar och tvåan Leif Hagelstam, FSK sköt också ett bra resultat, 40 träffar. I H50 segrade SFS-ordförande Claes Björkstén, SSG med 26 träffar. I A60 vann Juhani Lindblad en jämn tävling där topp 3 var inom två träffar med 37 träffar, Mikael Schnitt var tvåa med 36 träffar och Matti Mattsson tredje med 35 träffar. I A75 segrade Thomas Sundelin med 38 träffar och i A80 Jochum von Knorring med 32 träffar. SFS tackar FSK för de goda arrangemangen. Resultatlistan hittas på SFS-hemsida. Gustaf Strömbäck, Skytteklubben Blinken och Mikael Friman, Esbo Skytteförening har under fjolåret blivit tilldelade SFS förtjänsttecken i guld, nummer 35 respektive nummer 36. Detta har gett som erkänsla för långvarigt och synnerligen förtjänstfullt arbete till förmån för SFS:s idrottskultur och idrott. Joni Stenström, SFS nya verksamhetsledare. Nya verksamhetsledarens hälsning J ag, Joni Stenström är Svenska Finlands Sportskytteförbunds nya verksamhetsledare, från och med 1.4.2025. Till min bakgrund så är jag gevärsskytt på landslagsnivå, efter detta fungerade jag som landslagstränare i dryga tre år, förrän jag tog steget till verksamhetsledare. Till min utbildning är jag politices magister med statskunskap som huvudämne jag har också utbildat mig till yrkestränare. Jag har nu jobbat som verksamhetsledare i cirka två månader när denna tidning publiceras. §Mitt mål i mitt arbete är att utveckla förbundets verksamhet och genom det också hjälpa medlemsföreningarna. Vi vet att regeringen har ett ambitiöst mål att bygga 1000 skjutbanor till i vårt land, det kommer hoppeligen göra det lättare för oss finländare att utöva skytte, men vi behöver också utövare att använda dessa banor. I många skyttegrenar går utövarantalet neråt och det skulle vara bra om vi fick denna negativa trend bruten. Varje person som varje förening lyckas få med i verksamheten är guldvärd, för vi ska komma ihåg att en förening är ingenting utan föreningsaktiva och ett förbund är ingenting utan föreningar, föreningsaktiva och utövare. Vi ska ändå inte sjunka i dysterhet, tur så är skytte en bred sport med många grenar och vissa grenar blomstrar och mår bra. Jag vet att jag har mycket jobb framför mig och jag kommer att behöva alla aktivas hjälp, SFS medlemsföreningar. Om det är något ni funderar på var inte rädda för att kontakta mig, jag för gärna en dialog med föreningsaktiva om ert läge och era behov och jag ska försöka hjälpa och sparra er inom de ramar jag jobbar med, min anställning är 50%. Jag vill också söka mig ut på fältet och komma och träffa er där er verksamhet är och bekanta mig med den, lite har jag hunnit göra detta redan. Hoppas att det också är möjligt att utvidga samarbetet mellan föreningarna, för tillsammans är vi starkare. Vi är alla med i det här av samma orsak, vi har en passion för skytte och vi vill se att grenen lever och mår bra. JONI STENSTRÖM 2/2025 URHEILUAMPUJA UA_2_2025.indd 45 45 12.6.2025 14.22

SARJAKUVA L A S S I PA LO 10 napakkaa Jyväskyläläinen Jari Lehtinen, 65, on ollut vuosikymmenien ajan ampumaurheilussa mukana: kilpa-ampujana ja valmentajana sekä seuran, alueen ja liiton luottamustehtävissä. Hän edustaa Keski-Suomen Ampujia. 46  EKA ENNAKOIVA: Millainen ampumaurheiluvuotesi on tähän mennessä ollut? Työntäyteinen. Jään varsinaisesti eläkkeelle vuoden kuluttua. Olen alkanut ajaa taksia, koska olen huomannut, että ampumaurheilu on kallis harrastus.  TOKA TUNKEILEVA: Kuinka pitkään olet ollut ampumaurheilussa mukana?Yli 50 vuoden ajan.  KOLMAS KOVISTELU: Paljonko käytät aikaa lajin parissa? Liian paljon. Varmasti kymmeniä tunteja viikossa.  NELJÄS NALLITUS: Mikä ampumaurheilussa viehättää? Luonteelleni sopivasti täydellisyyden tavoittelu, yksityiskohtien viilailu ja optimaalisten ratkaisujen hakeminen..  VIIDES VARMISTAVA: Mitkä ovat mieluisimpia tehtäviä lajin parissa? Kipinän sytyttäminen nuoriin ja heidän kanssaan toimiminen.  KUUDES KYSYMYS: Mitä sanot Ampumaurheiluliiton historiallisesta päätöksestä? Se oli alueeni kannalta hyvä päätös. Lempiajatukseni olisi tosin ollut alueiden yhdistäminen.  SEITSEMÄS SIHTAUS: Miten tästä nyt eteenpäin? Olen odottavalla kannalla. Aluekoordinaattorit ovat ratkaisevassa roolissa.  KAHDEKSAS KULTAHIPPU: Mikä muisto nousee ensimmäisenä mieleen? Se oli toinen vuoteni lajin parissa, kun järjestettiin kotiratakarsinnat pm-kisoihin. Kohensin ennätystäni noin 20 pistettä. Vaikka jännitti, pystyin tekemään hyvän tuloksen. Se on ollut kantava kokemukseni.  YHDEKSÄS YRITYS: Millainen on suomalaisampujien tie kohti Los Angelesin olympialaisia 2028? Meillä on terävä kärki, jonka toivon onnistuvan saavan paikkoja olympialaisiin. Edellytyksiä on.  NAPAKYMPPI: Mikä voisi olla vuoden napakymppi? Lähden Tanskaan veteraanien PM-kisoihin. Haussa on edelleen ensimmäinen ulkomailla voitettu henkilökohtainen mitali. LASSI PALO URHEILUAMPUJA 2/2025 UA_2_2025.indd 46 12.6.2025 14.22

”Suomalaisilla on suuri intohimo ampumaurheiluun” FINAALI Teksti & kuva LASSI PALO P uolalainen Robert Młodzianowski, 47, aloitti työt Ampumaurheiluliiton trapin päävalmentajana viime joulukuussa. Ensimmäinen tapaaminen suomalaisampujien kanssa oli Espanjan Malagassa tammikuun lopussa. Hän vieraili ensimmäisen kerran päävalmentajan roolissa Suomessa toukokuun lopussa, kun Orimattilassa järjestettiin Polar GP. Heti nimityksensä jälkeen Młodzianowski sanoi olevansa innoissaan uudesta valmennushaasteestaan ja tietoinen häneen kohdistuvista odotuksista. Hän viittasi siihen, että suomalaiset trap-ampujat kuuluvat maailman ja Euroopan huippuampujien joukkoon. Naisten tiimi on hallitseva Euroopan mestari ja miesten joukkue on Euroopan kolmonen. MŁODZIANOWSKI VASTAA ensisijaisesti miesten ja naisten maajoukkueista, ja hän tekee yhteistyötä valmentaja Pekka Maunulan kanssa. Lisäksi hän tekee yhteistyötä junioriryhmien ja paratrapin valmentajien kanssa. Hänen sopimuksensa on mallia 2+2 vuotta. Młodzianowski toimi Puolan valmentajana vuosina 2011–2017 ja Qatarin 2018–2023. Hän aloitti valmentamisen vuonna 2005 ja on suorittanut Puolassa valmentajatutkintoja. Hänellä on ISSF:n B-valmentajalisenssi. Młodzianowski on valmistunut Krakovan ja Wroclawin liikunta-akatemiasta. Młodzianowski on voittanut yhteensä 32 mitalia Puolan mestaruuskisoista. Niistä neljätoista on kultaisia. Hän asuu suomalaisillekin ampumaurheilijoille tutussa kaupungissa, Wrocławissa. ”TRAPIN PÄÄVALMENTAJANA minulla on mahdollisuus saada lisää valmennuskokemusta, erityisesti sopeuttamalla perinteistä harjoitusmallia nykytilanteeseen. Tämä johtuu ensisijaisesti harjoitusaikojen rajoituksista ja urheilijoiden taloudellisista mahdollisuuksista. Se on suuri haaste. OLEN ERITYISEN ILOINEN siitä, että yhteistyö urheilijoiden kanssa on heti alusta lähtien perustunut molemminpuoliseen ymmärrykseen – tiedämme olevamme yksi joukkue ja että meillä on samat tavoitteet. KIINNITÄN ERITYISTÄ HUOMIOTA urheilijoihin tutustumiseen – siihen, miltä heidän ampumarutiininsa näyttävät, miten he reagoivat erilaisiin tilanteisiin ja mikä heidän lähestymistapansa näihin tilanteisiin on. Tämä on kuitenkin pidempi prosessi. Tarvitsemme lisää aikaa tutustuaksemme paremmin toisiimme. KEHITYKSEN PÄÄALUEET ovat ennen kaikkea henkiset ja taktiset osa-alueet. SUOMALAISET TRAP-AMPUJAT OVAT hienoja ihmisiä, joilla on suuri intohimo ampumaurheiluun. VALMENTAJAKOKEMUKSENI ANSIOSTA pystyn tarjoamaan urheilijoille uuden näkökulman ammuntaan ja auttaa heitä ymmärtämään erilaisia tilanteita paremmin. TÄNÄ VUONNA HALUAN ennen kaikkea tutustua paremmin urheilijoihin ja antaa heille työkaluja kehittyä ampumaurheilijoina. ENSI VUODEN PÄÄTAVOITTEET on vielä liian aikaista määritellä. Tämä vuosi näyttää, mitkä ovat todelliset mahdollisuutemme. LOS ANGELESIN OLYMPIALAISET ovat vielä kaukana. Emme vielä tiedä, millainen karsintajärjestelmä on. Yksi asia on varma: meidän täytyy ampua niin hyvin kuin mahdollista. TÄNÄ VUONNA TOIVON ennen kaikkea sitä, että olisimme tyytyväisiä tehtyyn työhön ja saavutettuihin tuloksiin.” 1/2025 URHEILUAMPUJA UA_2_2025.indd 47 47 12.6.2025 14.22

UA_2_2025.indd 48 12.6.2025 14.22