VUOSIKERTOMUS 2024

TOIMINTA-AJATUS JA TOIMIALA Imatran Lämpö Oy Imatran kaupungin omistamana osakeyhtiönä vastaa asiakaslähtöisesti lämpötoiminnoista käyttämällä, ylläpitämällä, suunnittelemalla ja rakentamalla lämmön tuotantolaitoksia ja verkostoja. Lisäksi yhtiö voi harjoittaa suunnittelu-, neuvonta- ja asennuspalveluita sekä toimialaansa liittyvää tarvikemyyntiä sekä omistaa ja hallita kiinteistöjä, osakkeita ja muita arvopapereita. Kaukolämpöenergian Lämmityspalveluiden TUOTANTO MYYNTI Kaukolämmön ja maakaasun JAKELU 2 Tuotannon ja jakelutoiminnan PÄIVYSTYS

VUOSIKERTOMUS 2024 SISÄLLYSLUETTELO Imatran Lämpö Oy..................................................... 2 Toimitusjohtajan katsaus......................................4 Poimintoja vuoden 2024 varrelta.....................6 Tavoitteet ja tunnusluvut.......................................8 Operatiivinen toiminta..........................................10 Lämmöntuotanto..................................................... 12 Kaukolämmön tuotannon päästö................. 13 Asiakkaat.........................................................................14 Hinnoittelu..................................................................... 16 Asiakkaat ja liiketoiminnan kehitykseen vaikuttavia seikkoja ................................................ 18 Riskienhallinta .......................................................... 20 Merkittävimmät riskit .......................................... 22 Huoltovarmuus.......................................................... 24 Liiketoimintakatsaus............................................... 26 Tulos, kassavirta ja tase........................................ 28 Arvio tulevasta kehityksestä............................. 30 Tutkimus ja kehitystoiminta..............................32 Henkilöstö......................................................................32 Organisaatio ja johto..............................................33 Tilinpäätöslaskelmat.............................................. 34 Yhteystiedot................................................................. 45 Vuosi 2024 numeroina.........................................46 Käytetyt lyhenteet: MWh GWh KL MK LTO HHV LHV Megawattitunti 1000 kilowattituntia (kWh) Gigawattitunti = 1000 megawattituntia (MWh) = 1 000 000 kilowattituntia (kWh) Kaukolämpö Maakaasu Lämmön talteenotto Ylempi lämpöarvo (Higher Heating Value) Alempi lämpöarvo (Lower Heating Value) Kuvat: Imatran Lämpö Oy Imatran kaupunki Unsplash Pixabay Freepik 3

TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS Vuonna 2024 toiminnan keskiössä on ollut metsäteollisuuden hukkalämpöhankkeen toteutus. Imatran Lämpö Oy:n hallitus päätti kokouksessaan 13.9.2023 toteuttaa hankkeen Stora Enso Imatran Kaukopään tehtaan jätevesien hukkalämmön hyödyntämiseksi kaukolämpöverkossa. Hanke monipuolistaa Imatran kaukolämmön tuotantoa ja tukee tuotannon vähäpäästöisyyttä sekä auttaa kustannusten hallitsemisessa taaten vakaamman kaukolämmön hinnan. Työ- ja Elinkeinoministeriö (TEM) myönsi helmikuussa 2023 kolmen miljoonan euron investointituen lämmön talteenottolaitoksen rakentamiseksi ja kaukolämpöputken rakentamiseksi Kaukopäästä Imatran Lämpö Oy:n kaukolämpöverkkoon. Toimitusvarmuus on ollut erinomainen eikä tuotanto- tai jakelukeskeytyksiä ole ollut. Toistaiseksi hybridivaikuttamisen uhkakuvat eivät ole toteutuneet. Kaukolämmön peruskuorma biolämpökeskuksilla tuotettiin hakkeella ja metsäteollisuuden sivutuotteilla sekä pienellä osalla teollisuuden ylijäämälämmöllä. Kaukolämmön vara- ja huippupolttoaineena oli maakaasu sekä biokaasu ja niiden varalla kevyt polttoöljy. Imatrankosken vesivoimalaitoksen generaattoreiden jäädytyksen ylijäämälämpöä on hyödynnetty kaukolämmön tuotannossa. Venäjän Ukrainaan helmikuussa 2022 aloittaman hyökkäyksen myötä rajusti muuttuneen geopoliittisen tilanteen vaikutus 4 Imatran ja koko Suomen energiahuoltoon on ollut merkittävä. Toimintaympäristö on muuttunut. Muuttuvaan tilanteeseen on varauduttu ja varaudutaan. Riskitasot ovat kasvaneet. Kaasun siirtojakelun sekä myynnin volyymi laski edelleen. Asiakkaat ovat edelleen vahvasti siirtyneet muihin lämmitysmuotoihin mukaan lukien kaukolämpö sekä myös säästäneet kaasun käytössä. Metsäenergian polttoainemarkkinoiden tilanne on haasteellinen ja hinnat edelleen korkealla, vaikka nousu on hienokseltaan taittunut. Riskit, myös toimitus- ja huoltovarmuuteen liittyvät, ovat merkittäviä ja kustannusvaikutukset suuria. Metsäenergian käsittelyn ja hankinnan työmäärä on lisääntynyt, kun iso osa siitä tulee rankapuuna yhtiön terminaaleihin. Yhtiö on myös edelleen onnistuneesti kehittänyt metsäenergian hankinta- ja käsittelyprosessejaan oman toimintansa sekä ulkoa hankittavien palveluiden osalta. Tuleva lämpöpumppulaitos korvaa yli puolet Imatran Lämmön puun hankinnasta. Kaukolämmön energian myyntivolyymi on kasvanut, mikä on seurausta vuoden 2022 ja 2023 uusista asiakkaista, mukaan lukien aluelämpöasiakkaat sekä Lappeenrannan Energian Rauhan alue. Vuoden 2024 ainoa hinnankorotus oli 1.1.2024 tehty 10 % korotus perusmaksuun ja 4,55 % energiahintaan.

Kaasun energian kulutuksessa näkyy suuri pudotus, mikä kertoo kuluttajien halusta korvata kaasulämmitys muilla ratkaisuilla. Kaasun pörssihinta oli vakaa tilikauden 2024 aikana. Pörssihintaan sidottu maakaasuenergian asiakasmyyntihinta oli ennustettua pienempi, millä on vaikutus kaasun energiamyynnin ja koko energiamyynnin liikevaihtoon. Vaikka vuosi oli sääolosuhteiltaan keskimääräistä lämpimämpi, tilikauden energian myynti, kaukolämpö ja kaasu, jäi vain 169 000 euroa (1,2 %) suunnitellusta energianmyynnistä eli oli käytännössä lähes budjetissaan. Syy energiamyynnin budjetista jäämiseen on kaasun siirtojakelun ja sekä energiamyynnin leikkaantuminen ja ennustettua pienempi maakaasuenergian asiakashinta. Liikevaihto oli budjetoitua pienempi. Suurin vaikutus liikevaihdon jäämiseen budjetistaan oli ilmaispäästöoikeuksien ja kaukolämpöliittymien ennakoitua pienempi myynti. Kaukolämpöliittymiä myytiin vähemmin kuin oli suunniteltu, vaikka yksi suuri teollisuuskiinteistö kaukolämpöön liittyikin. Tilikauden taloudellinen tulos oli suunniteltua selvästi huonompi, vaikka kustannukset kokonaisuutena olivatkin budjetoidun mukaisia. Liikevaihdon leikkaantuminen ennakoitua pienemmän ilmaispäästö- oikeuksien ja kaukolämpöliittymien myynnin vuoksi oli suurin tekijä ennakoitua huonompaan tulokseen. Yhtiön liiketoiminnan tulos ennen veroja ja tilinpäätössiirtoja oli tappiollinen 56 000 euroa eli käytännössä lähes nollatulos. Tilikauden tulos verojen sekä tilinpäätössiirtojen jälkeen oli tappiollinen 97 000 euroa eli budjetoitua 119 % huonompi. Nettokorkomenot ylittivät lasketun rajan, eivätkä olleet kokonaisuudessaan verovähennyskelpoisia. Tulos ei enää korreloi ja kuvaa yhtiön taloudellista tilannetta niin hyvin kuin aikaisemmin, koska varaston muutokset voivat olla suuria ja ne heiluttavat tuloskehitystä kuukausittain. Yhtiön kokoon nähden suuren investoinnin toteuttaminen on tehnyt kassavirran hallinnan erityisen haasteelliseksi. Kassan, kassavirran ja rahoituksen merkitys on keskeinen. Rästisaamisten summa oli tilikauden lopussa tavallisella tasolla ja hallinnassa, mutta sen ennustetaan kasvavan vuoden 2025 ensimmäisen vuosineljänneksen aikana. Kiitän asiakkaitamme, omistajaamme, yhtiön hallitusta, yhteistyökumppaneitamme ja sidosryhmiä sekä sitoutunutta ja ammattitaitoista henkilökuntaamme merkittävästä, haasteellisesta ja työntäyteisestä vuodesta 2024. Vesa-Pekka Vainikka toimitusjohtaja 5

POIMINTOJA VUODEN 2024 VARRELTA Ovakon tehdasalue Kolmen Ristin kirkko UUSIA ASIAKKAITA Ovakon tehdasalueen kiinteistöjen kaukolämpöliittymä valmistui Imatran Lämpö Oy:n osalta joulukuussa 2024 ja kokonaisuudessaan alkuvuonna 2025. Imatran seurakunta aloitti Alvar Aallon suunnitteleman Kolmen Ristin kirkon remontin tammikuussa 2024. Remontin yhteydessä lämmitys on vaihdettu kaukolämpöön. Rakenteilla olevaa 5 km kaukolämpölinjaa välillä Virasoja-Kaukopää. HUKKALÄMPÖHANKE ETENI Stora Enson Imatran tehtaat ja Imatran Lämpö käynnistivät syksyllä 2023 hankkeen Imatran Kaukopään tehtaan jätevesien hukkalämmön talteenotosta sen hyödyntämiseksi kaukolämpöverkossa. Yli viiden kilometrin pituinen uusi kaukolämpöjohto Virasojalta Kaukopäähän valmistui marraskuussa 2024. 6

Hakekentän muuria Virasojalla. ELÄINMAALAUKSIA HAKEKENTÄN MUURIIN Virasojan hakekentän muuriin tilattiin muraali yhteistyössä Ukonhauta Oy:n kanssa. Eläinkuviot suunnitteli Kirsi Pääskyvuori Sivupainajaiselta ja maalasi Jenni Vartiainen Maalausja pintakäsittely Vartiainen Oy:stä. Hakekatos Virasojan biolämpökeskuksella. METSÄENERGIAA VARASTOITIIN Metsäenergiavarastoja on suunnitelmallisesti operoitu varastoiden sekä tarvittaessa hakettaen energiapuuta. Varastot, uudet ja vanhat, sekä toimintamalli ovat keskeinen ja tärkeä osa muuttunutta biopolttoaineen hankintaprosessia ja logistiikkaa. 7

TAVOITTEET JA TUNNUSLUVUT Syksyllä 2023 yhtiö ehdotti omistajalleen Imatran kaupungille vuoden 2024 toiminnalliset tavoitteet, jotka kaupunginvaltuusto hyväksyi. Yhtiön tavoitteet ovat linjassa ja tukevat kaupungin strategian pitkän aikavälin tavoitteita, joita ovat mm. elinvoimaisuuden edistäminen ja uusiutuva toimintatapa ja näiden alatavoitteet. TOIMINNALLISET TAVOITTEET: KILPAILUKYKY JA KULUTTAJAHINTA INVESTOINTIHANKKEEN AIKATAULU JA BUDJETTI YHTEISTOIMINTA IMATRAN VEDEN KANSSA Kaukolämmön kuluttajahinnat olivat tilikauden aikana alle Energiateollisuus ry:n julkaisemien valtakunnallisen lämpöyhtiöiden keskiarvohintojen kaikissa tilastojen tyyppitaloluokissa. Metsäteollisuuden ylijäämälämpöä hyödyntävä investointi ei toteutunut tavoiteaikataulussaan, joka tähtäsi vuoden lopulla tapahtuvaan käyttöönottoon. Imatran Lämpö Oy:n ja Imatran Veden yhteistoiminnan tehostamisen eri muotoja on kartoitettu ja niistä on keskusteltu laajasti. Kokonaiskustannus tulee myös olemaan enemmän kuin päälaitteiden hankinnan jälkeen oletettiin. Vuoden 2024 loppuun mennessä varsinaista raporttia ei asiasta ole tehty. Maakaasun hinnasta ei ole saatavilla vastaavaa tilastoa. 8

TUNNUSLUKUJA 2024 2023 2022 2021 2020 2019 2018 2017 2016 2015 2014 10 11 11 Henkilöstö hlöä Kaukolämmön myynti GWh Kaasun jakelu GWh 7,4 8,7 17,7 26,7 27,7 33,3 35,5 39,0 40,9 46,3 52,7 Kaasuenergian myynti GWh 6,5 7,9 16,7 25,3 27,0 33,3 35,5 39,0 40,9 46,3 52,7 Myynti (energia, KL+kaasu) yhteensä GWh 168,4 169,8 188,2 190,7 167,8 186,3 192,5 197,9 196,1 182,5 193,0 Lämmön osto GWh 0,00 0,00 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 62,6 78,0 Liikevaihto kaukolämpö, energia milj.€ 13,09 12,5 10,3 10,5 9,1 9,7 9,9 10,1 9,8 11,1 11,2 Liikevaihto kaasu, energia+jakelu milj.€ 0,76 1,1 3,16 2,6 1,9 2,5 2,6 2,7 2,7 3,1 3,6 Liikevaihto yhteensä, energia milj.€ 13,85 13,6 13,46 13,1 11,0 12,8 13,0 12,8 12,6 14,2 14,8 Keskihinta, kaukolämpö (ALV 0 %) €/MWh 80,8 77,2 66,9 63,4 64,5 63,6 63,1 63,2 63,4 81,7 79,8 Keskihinta, maakaasu e&j (ALV 0 %) €/MWh 109,9 135,8 184,3 100,7 68,5 73,9 74,3 69,6 65,3 67,1 68,3 11 11 11 11 12 10 12 12 161,9 161,9 153,8 165,4 140,8 153,0 157,0 158,9 155,2 136,2 140,3 Asiakkaat, kaukolämpö kpl 801 799 788 749 735 724 713 684 678 675 670 Asiakkaat, kaasun siirto kpl 160 166 196 228 230 239 260 260 269 271 275 Kaukolämpöverkosto km 107,7 100,1 95,9 90,0 88,7 87,3 85,4 82,6 80,1 79,2 70,2 Maakaasuverkosto km 61,6 61,5 63,4 63,4 63,6 63,7 63,3 63,2 63,2 63,2 63,2 Verkostovauriot kaukolämpö/maakaasu kpl 2/0 1/0 3/1 4/0 4/0 3/0 3/0 3/0 2/0 2/0 2/0 Kaukoluenta, kaukolämpö kpl 801 799 788 749 735 724 713 684 678 675 659 Kaukoluenta, maakaasu kpl 160 166 196 228 230 239 260 260 190 70 47 % 2,4 4,3 6,6 8,3 7,2 7,4 6,8 6,5 4,3 2,7 1,8 2518 2753 2646 2588 1730 931 350 21,8 Sijoitetun pääoman tuotto Liikevoitto 1000 € 1069 1716 2350 2811 % 7,2 11,1 16,3 20,2 13,8 6,5 2,4 Tulos ennen tp. siirtoja ja veroja 1000 € -56 979 1810 2238 1923 2106 1939 1833 1071 704 248 Tulos ennen tp. siirtoja ja veroja % -0,4 6,3 12,5 14,3 8,5 4,9 1,7 Nettotulos 1000 € -97 783 1545 1868 1537 1686 1544 1473 857 704 248 Nettotulos % -0,7 5,1 10,7 6,8 4,9 1,7 1000 € -97 783 1537 1684 1544 1456 857 0 0 Oman pääoman tuotto % -0,5 4,4 9,2 12,2 10,6 11,5 11,1 11,9 7,7 6,7 2,5 Omavaraisuusaste % 30,9 34,5 37,2 38,1 35,1 33,6 31,7 28,2 24,6 22,2 28,3 Liikevoitto Tilikauden voitto (tappio) 20,6 16,4 13,7 1053 1475 16,7 13,3 21,6 16,5 13,2 20,3 14,9 11,8 11,5 9

OPERATIIVINEN TOIMINTA Rakenteilla olevaa kaukolämpöjohtoa välillä Virasoja-Kaukopää. Toiminnan keskiössä on ollut metsäteollisuuden hukkalämpöhankkeen toteutus. Imatran Lämpö Oy:n hallitus päätti kokouksessaan 13.9.2023 toteuttaa hankkeen Stora Enso Imatran Kaukopään tehtaan jätevesien hukkalämmön hyödyntämiseksi kaukolämpöverkossa. Hanke monipuolistaa Imatran kaukolämmön tuotantoa ja tukee tuotannon vähäpäästöisyyttä sekä auttaa kustannusten hallitsemisessa taaten vakaamman kaukolämmön hinnan. Työ- ja Elinkeinoministeriö (TEM) myönsi helmikuussa 2023 kolmen miljoonan euron investointituen lämmön talteenottolaitoksen rakentamiseksi ja kaukolämpöputken rakentamiseksi Kaukopäästä Imatran Lämpö Oy:n kaukolämpöverkkoon. Tavoite on, että laitos ja siirtojohto ovat käytössä vuoden 2025 alkupuolella. Aikataulu on muutaman viikon myöhässä lämpöpumppulaitoksen osalta, mutta kaukolämpöjohto (n. 5,15 DN300 kilometriä kanavaa) valmistui aikataulussaan. Lämpöpumppulai10 toksen tehdasvalmisteisten konttien siirto tehdasalueelle ja käyttöönotto alkaa tammihelmikuussa 2025. Venäjän Ukrainaan helmikuussa 2022 aloittaman hyökkäyksen myötä rajusti muuttuneen geopoliittisen tilanteen vaikutus Imatran ja koko Suomen energiahuoltoon on ollut merkittävä. Toimintaympäristö on muuttunut. Muuttuvaan tilanteeseen on varauduttu ja varaudutaan. Riskitasot ovat kasvaneet. Toimitusvarmuus on ollut erinomainen eikä tuotanto- tai jakelukeskeytyksiä ole ollut. Toistaiseksi hybridivaikuttamisen uhkakuvat eivät ole toteutuneet. Kaukolämmön peruskuorma biolämpökeskuksilla tuotettiin hakkeella ja metsäteollisuuden sivutuotteilla sekä pienellä osalla teollisuuden ylijäämälämmöllä. Kaukolämmön vara- ja huippupolttoaineena oli maakaasu sekä biokaasu ja niiden

varalla kevyt polttoöljy. Imatrankosken vesivoimalaitoksen generaattoreiden jäädytyksen ylijäämälämpöä on hyödynnetty kaukolämmön tuotannossa. Tulevaan lämmityskauteen varauduttiin optimoimalla metsäenergiavarastoja ja toteuttamalla lämpökeskusten vuosihuollot kattavasti. Kaasun siirtojakelun sekä myynnin volyymi laski edelleen. Asiakkaat ovat edelleen vahvasti siirtyneet muihin lämmitysmuotoihin mukaan lukien kaukolämpö sekä myös säästäneet kaasun käytössä. Vuosi 2024 kokonaisuudessaan oli keskiarvovuotta hieman lämpimämpi. Lämmitystarveluku (LTL) oli 4006, joka on 5,5 % Imatran Lämpö Oy:n käyttämää 28 vuoden keskiarvoa pienempi. Tammi- ja huhtikuu olivat keskimääräistä kylmempiä. Helmikuu oli keskimääräinen ja maaliskuu lämmin. Syksy oli lämmin ja syyskuu erittäin lämmin. Kesä-, heinä- ja elokuussa lämmitystarvetta ei ollut ja käytännössä vain lämmintä käyttövettä kulutettiin. Kuukausi LTL KLT Tammikuu 841 -10,1 Helmikuu 660 -5,8 Maaliskuu 522 0,2 Huhtikuu 414 2,9 Toukokuu 122 13,2 Kesäkuu 0 17,3 Heinäkuu 0 18,9 Elokuu 0 17,0 Syyskuu 52 14,7 Lokakuu 318 6,6 Marraskuu 473 1,2 Joulukuu 604 -2,5 YHT. 4006 Vuoden 2024 lämmöntarveluvut (LTL) ja keskilämpötilat (KLT). Energiapuuta ja haketta energiapuuvarastolla. 11

LÄMMÖNTUOTANTO Virasojan biolämpökeskus. Vuoden kaukolämmön tuotannon energialähteiden kokonaismäärä oli 191 GWh. Metsäenergian (energiapuu, hake ja sivutuotteet) osuus lämmöntuotannon energialähteistä oli erittäin suuri 98,3 % ja lämpöpumpun käyttämän sähkön vielä pieni 1,0 %, mutta kaasua suurempi. Metsäenergiavarastoja on suunnitelmallisesti operoitu varastoiden sekä tarvittaessa hakettaen energiapuuta. Varastot, uudet ja vanhat, sekä toimintamalli ovat keskeinen ja tärkeä osa muuttunutta biopolttoaineen hankintaprosessia ja logistiikkaa. Varastot tasaavat saatavan energiapuun keruun ja käytön ajallisia ja määrällisiä vaihteluita sekä lisäävät toimitus- ja huoltovarmuutta. Aluelämpöjärjestelmät huomioiden kaasun osuus kaukolämmön tuotannon lämmönlähteistä oli pieni 0,7 %. Omaan kaukolämmön tuotantoon pääverkkojen alueella käytetty kaasu oli sertifikaattien kautta sataprosenttisesti biokaasua. Vuonna 2024 biolämpökeskukset toimivat hyvin. Ympäristön kannalta laitokset toimivat moitteettomasti eikä ympäristöhaittoja aiheutunut. Virasojan biolämpökeskuksen käytettävyys oli erinomainen. Suunnittelemattomien seisakkituntien määrä oli vähäinen. 12 Virasojan biolämpökeskuksen kesäkuussa 2024 päivitetyssä ympäristöluvassa otettiin huomioon Virasojan pihalla ja uudella haketerminaalilla tapahtuva energiapuun haketustoiminta. Metsäenergian hankinta sitoo yhtiön henkilöstöresursseja, vaatii jatkuvaa työtä, toiminnan kehittämistä ja seurantaa. Murskauksesta aiheutui pientä melua paikallisesti. Vuoden 2024 aikana kaasulämpökeskukset ovat toimineet vara- ja huippulämpökeskuksina. Näillä laitoksilla ei ole ollut tavanomaisesta poikkeavia ympäristövaikutuksia. Vara- ja huippulämpökeskuksien käyttö oli ennätyksellisen vähäistä. Tämän mahdollisti biolämpökeskuksien hyvin suunniteltu ja toteutettu huolto sekä erinomainen käytettävyys. Vuonna 2024 Kaukopään pellettikattila poistettiin käytöstä, kun Kaukopään aluelämpöverkko liitettiin Virasojan kaukolämpöverkkoon. Loppuvuodesta 2024 aloitettiin Kaukopään pellettikattilan ja Ottelukadun pienemmän kaasukattilan siirto Rajapatsaan kaukolämpöverkkoon. Sijaintipaikka on Ovakon tehdasalueella, jossa kattilat tulevat toimimaan vara- ja huippukattiloina.

KAUKOLÄMMÖN TUOTANNON PÄÄSTÖ 0g CO2/kWh Imatran Lämpö Oy:n kaukolämmön energialähteestä IPCC:n mukaisesti lasketut hiilidioksidin (CO2) ominaispäästöt ovat olleet lähes olemattomat vuodesta 2020 lähtien. Kaukolämmön tuotanto on saatu käytännössä täysin fossiilivapaaksi vaihtamalla maakaasu biokaasuksi. Imatran Lämpö Oy:n kaukolämmön CO2-ominaispäästöjen kehitys (g CO2 / kWh): 250 210 210 209 209 200 200 150 150 100 100 50 50 35 35 11 11 99 2017 2017 2018 2018 0 0 2014 2014 2015 2015 2016 2016 44 2019 2019 00 2020 2020 00 2021 2021 00 2022 2022 1 1 2023 2023 0 0 2024 2024 13

ASIAKKAAT Vuoden 2024 merkittävimmät uudet asiakkuudet olivat Ovakon terästehtaan tehdasalueen kiinteistöt ja Alvar Aallon suunnittelema Kolmen Ristin kirkko. Ovakon tehdasalue (kuva:imatra.kuvat.fi) OVAKON KIINTEISTÖT Ovakon tehdasalueen kiinteistöjen kaukolämpöliittymä valmistui Imatran Lämpö Oy:n osalta joulukuussa 2024 ja kokonaisuudessaan alkuvuonna 2025. Kaukolämpö vähentää tehtaan hiilidioksidipäästöjä n. 1600 tonnia vuodessa. Tehdasalueen kiinteistöt on aiemmin lämmitetty höyryllä, jonka tuottamiseen on käytetty maakaasua. Ovakon tehdasalueen ulkopuoliset rakennukset liitettiin kaukolämpöön vuonna 2023. 14

Edellisten vuosien mittavan uusien kaukolämpöliittyminen rakentamisen vaikutukset alkoivat realisoitua täysimääräisesti tilikauden 2024 aikana. Lämmitystapamuutokset ovat paitsi leikanneet asiakkaiden päästöjä, myös parantaneet niiden energiatehokkuutta. Imatran Lämpö Oy on hakeutunut Energiaviraston ylläpitämään Lämmön ja jäähdytyksen alkuperätakuurekisteriin ja voi toimittaa tuottamastaan uusiutuvasta lämmöstä alkuperätakuita. KOLMEN RISTIN KIRKKO Imatran seurakunta aloitti Alvar Aallon suunnitteleman Kolmen Ristin kirkon remontin tammikuussa 2024. Remontin yhteydessä lämmitys on vaihdettu kaukolämpöön. Sopimus kaukolämpöön siirtymisestä tehtiin syyskuussa 2024. Kaukolämpö vähentää kiinteistön lämmityksestä aiheutuvia hiilidioksidipäästöjä noin 64 tonnia vuodessa. Ilmastohyödyn lisäksi kaukolämpöön siirtyminen tuo Kolmen Ristin kirkolle säästöjä lämmityskuluissa. Kolmen Ristin kirkko (kuva:imatra.kuvat.fi) 15

HINNOITTELU Vuoden 2020 alusta alkaen Imatran Lämpö Oy:n maakaasun hankinnan ja myynnin energiahinnoittelu on sidottu eurooppalaisen kaasupörssin maakaasun hintaan. Kaasun pörssihinta oli voimakkaassa nousussa vuonna 2021–2022, mutta nousu tasaantui vuoden 2023 aikana ja kääntyi laskuun sekä kesti melko vakaana vuoden 2024 aikana. Vuoden 2024 aikana Imatran Lämpö Oy:n kaasuenergian myynnin marginaalit pidettiin ennallaan. Edelleenkään kuukausittaista kiinteää tehomaksua (perusmaksua) ei ole ollut, eikä sitä toistaiseksi oteta käyttöön maakaasun hinnoittelussa. Siirron volyymin rajusta pudotuksesta huolimatta lähtökohtaisesti jakelun siirtohintaa korotettiin vuodelle 2024 vain 1,8 €/MWh (ALV 0 %, ylemmässä lämpöarvossa HHV). Vuoden 2025 alkuun kaasun siirtohintaa ei korotettu. Mahdolliset muutokset verotuksessa viedään maakaasun siirtohintaan tai energian hintaan vaikutuksensa mukaisesti. Vuoden 2025 kaasuenergian hankinta saatiin valmiiksi marraskuussa. Imatran Lämpö Oy:n kaasuenergian myynnin marginaali pysyy vuoden 2025 alussa samana kuin vuonna 2024. Imatran Lämpö Oy laski kaukolämmön energiahintaa 24 % prosentilla 1.1.2016. Perusmaksuhinnoittelu säilyi ennallaan. Energiamaksuun ja perusmaksuun ei ole tullut muutoksia sen jälkeen eli ei yli kuuteen ja puoleen vuoteen. Kaukolämmön kuluttajahinnat ovat olleet alle Energiateollisuus ry:n julkaisemien valtakunnallisen lämpöyhtiöiden yhtiökohtaisten keskiarvohintojen kaikissa tilastojen tyyppitaloluokissa sekä erittäin kilpailukykyisiä avoimilla lämmitysmarkkinoilla. 16

Vuoden 2022 aikana kustannukset nousivat, etenkin metsäenergia, kaasu, sähkö sekä käytännössä kaikki materiaalit. Tarve kaukolämmön hinnan nostoon oli suuri. Kaukolämmön kuluttajahintaa nostettiin 12 % elokuun 2022 alusta kattaen sekä energiamaksut että perus- eli tehomaksut. Kustannusten nousun takia kaukolämmön hintaa nostettiin vastaavasti 9,7 % 1.1.2023 alkaen. Energian ja sen tuottamiseksi tarvittavien raaka-aineiden sekä kunnossapito-, materiaali- ja hyödykekustannusten nousun seurauksena kaukolämmön hinnoittelua edelleen tarkastettiin. Kaukolämmön energiahintaa nostetaan 4,55 % (noin 3 €/MWh ALV 0 %) vuoden 2024 alusta. Imatran Lämpö Oy:n kaukolämmön liittymäkohtaiset perusmaksut eli tehomaksut ovat valtakunnallisesti matalia. Tehomaksuun vaikuttavat kiinteät kulut nousivat vuosien 2022 ja 2023 aikana, erityisesti mm. korot ja yleinen kustannustaso. Näin ollen perusmaksua korotettiin 10 % vuoden 2024 alusta. Korotukset ovat maltillisia verrattuna polttoaineiden (etenkin metsäenergian) ja osin edelleen myös sähkön hintojen nousuun. Arvonlisäveron korotus 24 prosentista 25,5 prosenttiin astui voimaan 1.9.2024. Vaikka yleinen kustannustaso ehkä korkoja lukuun ottamatta on edelleen noussut, vuoden 2025 alun kaukolämmön hintaan ei tehty muutoksia. Tilannetta ja yleisen kustannustason kehitystä seurataan. Yhtiöllä on edelleen suuri tarve ennustettavaan, vakaaseen ja kilpailukykykyiseen asiakashinnoitteluun. Kilpailukykyinen hintataso on yhtiön tulevaisuuden strategian ja toiminnan kulmakivi. Tuleva metsäteollisuuden ylijäämälämpöä hyödyntävä tuotantolaitos monipuolistaa lämmön tuotannon rakennetta. Se auttaa kustannusten hallitsemisessa taaten vakaamman ja entistäkin kilpailukykyisemmän kaukolämmön hinnan tulevaisuudessa. Kaukolämmön hinnanmuutoksia Imatran Lämpö Oy:ssä: Kaukolämmön energiahintaa laskettiin - 24 % vuoden 2016 alussa. Hintaan ei tullut sen jälkeen muutoksia yli kuuteen ja puoleen vuoteen. Kaukolämmön hintaa nostettiin elokuun 2022 alussa 12 % kattaen sekä energia- että perusmaksut. Kaukolämmön energiahintaa nostettiin 9,7 % vuoden 2023 alussa. 2016 2022 2023 Kaukolämmön energiahintaa nostettiin 4,55 % ja perusmaksua 10 % vuoden 2024 alussa. 2024 17

ASIAKKAAT JA LIIKETOIMINNAN KEHITYKSEEN VAIKUTTAVIA SEIKKOJA Kaukolämpöön liittyi kaksi uutta asiakasta vuonna 2024. Molemmat olivat lämmitystavan vaihtajia. Lisäksi kaksi aluelämpöasiakasta liitettiin Imatran pääkaukolämpöverkkoon. Vuoden 2020–2024 aikana käytöstä poistuneiden sekä purettujen kiinteistöjen kaukolämmitys lopetettiin. Usean suuren kiinteistön poistuminen kaukolämmityksen piiristä vuosina 2018–2024 näkyi kaukolämpökuorman vähenemisenä. Kuitenkin uusien asiakkaiden liittyminen kaukolämpöön on vaikuttanut lämpökuormaan positiivisesti korvaten osaltaan poistuneiden kiinteistöjen lämmönmyyntiä. Kun kaukolämmön myynnin lämmityksen osuus lämpötilakorjataan, havaitaan, että kaukolämmön lämpötilakorjattu vuosimyynti ajanjaksolla 2017–2022 on pysynyt lähes samana, n. 155–158 GWh tasolla. Tämä osoittaa, että uudet kaukolämpöasiakkuudet ovat pääsääntöisesti korvanneet asiakaskunnasta poistuneiden purettujen rakennusten myyntiä. Jo vuoden 2023 kaukolämmön lämpötilakorjatussa kulutuksessa 165 GWh ja vuoden 2024 vastaavassa 168 GWh näkyy myynnin kasvu, joka on seurausta vuoden 2022 ja 2023 uusista asiakkaista, mukaan lukien aluelämpöasiakkaat sekä Lappeenrannan Energian Rauhan alue. Vuoden 2024 aikana yhtiö edelleen kartoitti uusia kohteita, joihin kaukolämpöä kannattaa tarjota. 18 Maakaasun eurooppalainen markkinahinta ei noussut ennakoidusti ja oli vakaa tilikauden ajan. Vaikka maakaasun kilpailukyky oli kohtuullinen, sen mielikuva ja houkuttelevuus lämmitysmuotona eivät parantuneet. Geopoliittisen tilanteen kiristyminen yhdessä hinnan kanssa ovat saaneet niin yritykset kuin kuluttajatkin etsimään vaihtoehtoisia lämmönlähteitä maakaasulle. Maakaasun käyttäjiä siirtyi edelleen muihin lämmitysmuotoihin ml. kaukolämpöön. Useat kaasuliittymän omistajat jättivät kaasun huippu- ja varapolttoaineeksi ja käyttivät sähköä tai öljyä. Kaasun myynnin ja jakeluverkon kustannukset kohdistuvat pienenevään kaasuvolyymiin. Imatran Lämpö Oy:n asema kaasuenergian myynnissä säilyi tilikauden aikana ennallaan. Yhtiön liiketoiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista keskeisimpiä ovat markkina-aseman säilyttäminen, vahvistaminen ja kaupungin sekä asiakaskunnan säilyminen elinvoimaisena. Lämmön ja kaasun jakeluverkot ovat kaupungin keskeisintä infrastruktuuria. Jakeluverkkojen suunnitelmallinen kehittäminen ja kulutusten ennustaminen on tärkeää ja vaatii alueen yksityisten ja kunnallisten toimijoiden tiivistä yhteistyötä suunnittelussa.

90 % 60 % 3% liikekiinteistöistä on kaukolämmön piirissä. imatralaisista asuu kaukolämmitetyissä taloissa. imatralaisista lämmittää maakaasulla. Kaukolämmön energiamyynnin %-jakauma kuluttajaryhmittäin v. 2024 Lämpöyhtiöt 8 % Teollisuus 3 % Julkiset rakennukset Julkiset rakennukset Sairaalat 16 % 15 % 1% Asuinrakennukset 49 % Asuinkerrostalot 39 % Rivitalot 6 % Omakoti- ja pientalot 4% Liike ja palvelurakennukset Liikerakennukset Asuinliikerakennukset 24 % 23 % 1 % Kaukolämpöasiakkaat v. 2014-2024 788 800 750 713 700 670 675 678 684 2014 2015 2016 2017 724 735 799 801 2023 2024 749 650 600 2018 2019 2020 2021 2022 19

RISKIENHALLINTA Oikealla strategisella ohjauksella, seurannalla ja ennakoivilla toimilla riskit ovat hallittavissa. Yhtiön liiketoimintaprosessien tehokas, joustava ja luotettava toiminta ovat perusta yhtiön markkinaosuuden turvaamiselle ja kehitykselle kilpailluilla lämmitysmarkkinoilla sekä toimitus- ja huoltovarmuuden turvaamiseksi kaikissa olosuhteissa. Riskienhallinnan periaatteet on määritelty konserniohjeissa ja osakeyhtiölaissa. Kaukolämmön tuotannossa ja jakelussa sekä maakaasun jakelussa noudatetaan lakeja, asetuksia ja viranomaisten määräyksiä ja ohjeita sekä näistä johdettuja toimintaprosesseja riskien ennaltaehkäisemiseksi. Riskien tarkastelu tehdään vuosittain strategia- ja toiminnansuunnitteluprosessin yhteydessä. Ilmeneviin riskeihin reagoidaan tilanteen mukaan. Yhtiön hallitus käy kokouksissaan jatkuvaa strategiakeskustelua, jossa yhtenä keskeisenä elementtinä käsitellään riskienhallintaa. Toimitusjohtaja raportoi muutoksista ja riskienhallintaan liittyvistä tekijöistä yhtiön hallituksen kokousten yhteydessä. 20 Yhtiön hallituksen kokousten lisäksi normaalina toimintana toimitusjohtaja raportoi yhtiön hallituksen puheenjohtajalle ja varapuheenjohtajalle kerran kuukaudessa yhtiön tilanteesta ml. riskit, jos niissä on merkittävää raportoitavaa. Kaupunginjohtaja, konsernitalouspäällikkö sekä kaupunkiympäristö-vastuualueen johtaja saavat kopion raportista ml. tuloslaskelma. Imatran Lämpö Oy on toimittanut omistajalleen Imatran kaupungille hyväksyttäväksi tulevat tavoitteet ja niiden riskiarvion syksyllä osana tulevan vuoden talousarvioprosessia. Kaupungin tilinpäätösprosessin yhteydessä yhtiö raportoi omistajalleen tavoitteiden toteuman sekä riskiarvion omistajan antaman ohjeistuksen mukaisesti. Strategista ja taloudellista riskienhallintaa toteutetaan ym. periaatteiden mukaisesti. Yhtiöllä on käytössään ja yhtiö hyödyntää työkaluja, joilla strategisia ja taloudellisia riskejä ennustetaan, arvioidaan ja hallitaan. Yhtiö on käyttänyt ja käyttää tarvittaessa ulkopuolisten riskiasiantuntijoiden palveluksia.

Yhtiön riskianalyysiä sekä varautumis- ja valmiussuunnitelmaa on päivitetty vuoden 2024 aikana. Kattavampi yhtiön riskien kartoitus toteutettiin kesällä 2024. Riskit kirjattiin, analysoitiin ja arvioitiin. Riskikartoituksen yhteydessä luotiin lajittelutoiminto, jonka avulla yksittäiset riskit voidaan lajitella eri riskiluokittain. Valmius- ja varautumissuunnitelman, häiriötilanteiden toimintaohjeiden ja riskianalyysin päivitys on jatkuva prosessi. Vahinko- ja huoltovarmuusriskeihin varaudutaan teknisesti varapolttoaineella (maakaasu ja kevyt polttoöljy) ja varavoimalla, sekä taloudellisesti keskeytys- ja vauriovakuutuksin. Asiayhteyteen sopivaa lakimiestä on konsultoitu ja konsultoidaan ennen merkittävien sopimusdokumenttien allekirjoitusta. Kaikkein merkittävimpien sopimusten laadintaan käytetään tarvittaessa ulkopuolista asiantuntija-apua sekä ennen allekirjoitusta luonnokset tarkastetaan sopimusjuridiikan osalta lakimiehen toimesta. Merkittävimmät sopimukset päättää yhtiön hallitus. Yhtiön hallituksen kokouksissa esittelijänä toimii toimitusjohtaja. Tarvittaessa ja konserniohjeistusta soveltaen konserniohjausta pyydetään kaupunginhallitukselta. Imatran Lämpö Oy:n riskienhallinnan järjestämisen voidaan katsoa olevan riittävällä ja tarkoituksenmukaisella tasolla. MERKITTÄVIMMÄT RISKIT JA EPÄVARMUUSTEKIJÄT: RISKI HALLINTATOIMET GEOPOLIITTINEN RISKI (hybridiuhat, häirintä, sähköpula, kaasun saanti, sotilaalliset jännitteet) VIRANOMAISYHTEISTYÖ, FYYSINEN SUOJAUS VARAVOIMA, KÄYTÄNNÖN HARJOITTELU VAHINKO- JA HUOLTOVARMUUSRISKIT VARAPOLTTOAINEET JA VARAVOIMA KESKEYTYS- JA VAHINKOVAKUUTUKSET SOPIMUSRISKIT ASIANTUNTIJA-APU LAKIMIESPALVELUT KONSERNIOHJAUS RAHOITUSKYKY (investoinnit, toimintaympäristön muutos) INVESTOINTITUKI LYHYTAIKAINEN RAHOITUS METSÄENERGIAVARASTOJEN HALLINTA KUSTANNUSTEN NOUSU, KILPAILUKYKY (polttoaineet, materiaalit) VAIHTOEHTOISET TUOTANTOMUODOT PUUPOHJAISET ENERGIALÄHTEET JA YHTEISKUNNALLISET TEKIJÄT AKTIIVINEN ROOLI PUUNHANKINNASSA VAIHTOEHTOISET TUOTANTOMUODOT HUKKALÄMPÖ, VERKOSTOSUUNNITTELU PANDEMIARISKIT RISKI- JA VARAUTUMISSUUNNITELMAT 21

MERKITTÄVIMMÄT RISKIT JA EPÄVARMUUSTEKIJÄT Venäjän Ukrainaan 24.2.2022 aloittaman hyökkäyksen myötä rajusti muuttuneen geopoliittisen tilanteen vaikutus Imatran ja koko Suomen energiahuoltoon on ollut merkittävä. Toimintaympäristö on ollut ja on edelleen muutoksessa. Riskien tasot, painotukset ja vaikuttavuudet ovat muuttuneet. Riskit ovat kasvaneet. Käytännössä Suomi, mukaan lukien Imatran Lämpö Oy, ajautui tilikauden 2022 aikana energiasektorin häiriötilanteeseen ja on siinä edelleen. Suomen ja Venäjän välillä ei ole välittömiä sotilaallisia jännitteitä, mutta Ukrainan sodan eskaloitumista jossain muodossa ei voida sulkea pois riskiasettelusta. Kasvaneet hybridiuhat ja häirintä eri muodoissaan ovat merkittäviä riskitekijöitä. Vain mielikuvitus on rajana. Häirintään ja väärennettyyn informaatioon on varauduttu ja tilannetta seurataan. Viranomaisyhteistyötä on tehostettu. Yhtiön keskeisten tuotantolaitosten ja toimiston fyysistä suojausta on parannettu mm. lisäämällä kameravalvontaa, vartiointia sekä aitoja. Yhtiö on varautunut hallittuihin ja hallitsemattomiin sähkökatkoihin sekä tehostanut huoltovarmuuteen liittyvää asiakas- ja sidosryhmätiedottamistaan. Sähköpulan mahdollisuus on nyt suurempi kuin aiemmin. Mahdollinen sähkökatko vaikuttaa myös kaukolämmön käyttöön. Yhtiö on ollut mukana suunnittelemassa ja harjoittelemassa kaukolämmön säännöstelyä. Kaasun saannissa Imatran Lämpö Oy:lle ei vuoden 2024 aikana ollut ongelmia. Venäjän kaasu on korvattu Balticconnector –putken sekä tammikuussa 2023 toimintansa aloittaneella Inkoon satamassa olevalla LNG-terminaalilaivan kautta saatavalla kaasulla. Kaasun (LNG) tuontiin meritse Klaipedan ja Inkoon terminaaleihin sekä putken kautta tapahtuvaan siirtoon edelleen kulutuskoh22 teisiin, mm. Imatralle kohdistuu fyysisen suojauksen riskejä. Balticconnectorin merenalainen maakaasuputki vaurioitui lokakuussa 2023. Se korjattiin ja saatiin Gasgrid Finlandin toimesta käyttöön huhtikuussa 2024. Suomen kaasujärjestelmän tilanne on vakaa ja kaasun saanti on turvattu Balticconnectorin lisäksi Inkoon ja Haminan LNG-terminaaleista. Kaupungin kehityksen vaikutus asiakaskuntaan ja liikevaihtoon on suuri. Huoli ja epävarmuus ovat kasvaneet. Asiakkailla on maksuvaikeuksia. Pysyvätkö asiakkaat ja onko ja mihin on riittävän kannattavaa laajentaa verkostoja? Metsäenergian hankinnan muutoksen asettamien vaatimusten (ml. varastojen perustaminen), uusien asiakkaiden liittämiseksi tarvittavien investointien toteuttamien sekä erityisesti metsäteollisuuden ylijäämä lämpöä hyödyntävän laitoksen toteuttamisen vuoksi yhtiön rahoituskyky on haasteellinen ja aiempia vuosia selvästi heikompi vuonna 2022, 2023 ja 2024 nostetuista investointilainoista huolimatta. Toimintaympäristön muutos sekä yhtiön fyysinen sijainti saattavat vaikuttaa rahoitusmahdollisuuksiin niitä heikentäen. Nämä tekijät voivat vaikuttaa kielteisesti tulevaisuuden investointeihin jopa uusien asiakkaiden liittämiseen sekä verkostojen ja olemassa olevien tuotantolaitosten suunnitelmalliseen perusparantamiseen ja kunnossapitoon sekä investointeja vaativien metsäenergialle vaihtoehtoisten tuotantomuotojen kehittämiseen ja rakentamiseen. Kaukopäähän tulevan metsäteollisuuden jätelämpöä hyödyntävän laitoksen ja kaukolämpösiirtojohdon toteuttamiseksi on otettu 12 miljoonan euron laina sekä saadaan aikanaan TEM:lta n. 3 miljoonan euron EU:n RRF-tuki. Kassatilanne oli haasteellinen

vuoden 2024 loppupuolella ja vuoden 2025 alussa. Hukkalämpöhanke yhdessä metsäenergiavaraston hallinnan kanssa on yhtiön kassan hallinnalle iso haaste. Toteutuva investointi ylittää osin suunnitellusti, osin suunnittelemattomasti alkupe- räisen kevään 2023 rahoitussuunnittelun tarpeen. Omistajan, Imatran kaupunkikonsernin, apu lyhytaikaisen rahoituksen muodossa on nyt edellytys, vaikka se vähentääkin yhtiön taloudellista ja muutakin itsenäisyyttä, joka on ollut tärkeä arvo yhtiön toiminnassa. STORA ENSO HUKKALÄMPÖHANKKEEN KESKEISET RISKIT JA HUOMIOT: RISKI KUVAUS HALLINTATOIMET / HUOMIOT INVESTOINTI (budjetti) Toteutuva investointi ylittää osin suunnitellusti, osin suunnittelemattomasti alkuperäisen, kevään 2023 rahoitussuunnittelun. Tilanteen jatkuva seuranta ja rahoituksen sopeutus. SUUNNITTELU JA HANKINNAT Suunnittelussa on ollut ongelmia ja jotkut siihen liittyvät riskit selviävät vasta käytössä. Toimittajat valittu huolella, riskejä minimoitu. Laadukkaat päälaitetoimittajat. TOIMITUSAJAT Lämpöpumppulaitoksen kolmen laitoskontin toimituksessa 1,5 kuukauden viive. Kaukolämpösiirtojohto valmistui ajallaan. Aikataulua sopeutettu. KÄYTTÖÖNOTON AIKATAULU Tuotantokäyttöönotto viivästyi. Viive vaikuttaaa kustannussäästöjen realisoitumiseen. Aikataulua sopeutettu. ENERGIALÄHTEIDEN HINNAT Sähkön keskihinnan kehitys näyttää hyvältä, mutta kylmät talvikuukaudet voivat olla riskejä. Sähkön hintaa voi suojata, kun laitoksen toiminta vakiintuu. RAHOITUS, KOROT JA LYHENNYKSET Rahoitus on haaste, koska alkuperäinen rahoitussuunnittelun investointiarvio ylittyy. TIlanteen seuranta ja rahoituksen sopeutus, korkosuojaus. KÄYTTÖ- JA KUNNOSSAPITO & TUOTANTO Sähkön hinnassa epävarmuutta. Suurimmat riskit jäteveden suodatuksessa ja pumpuissa. Sähkön hinnan suojaus. Varaosat ja tekninen valmius varmistettu. LAITOKSEN COP (hyötysuhde) Hyötysuhde on hyvä ja takuuarvo täyttyy. Seuranta osana normaalia käyttöä. MYYNTI JA MARKKINAT Hintakehitys ja kysyntä muodostavat markkinariskin. Ennustamiseen liittyy epävarmuutta. Jatkuva kilpailukykyanalyysi, seuranta ja strategian päivitys. 23

HUOLTOVARMUUS Länsi-Euroopan ja Suomen energiamarkkinoiden häiriötilanne on jatkunut. Geopoliittinen tilanne lisää huolta ja kasvattaa riskejä. Hybridiuhat kaikissa muodoissa on merkittävä riskitekijä – vain mielikuvitus on rajana. Häirintään ja väärennettyyn informaatioon on varauduttava. Viranomaisilta tulleisiin hybridiuhkiin ja niihin varautumiseen liittyviin tietopyyntöihin on vastattu. Yhtiö on varautunut hallittuihin ja hallitsemattomiin sähkökatkoihin sekä tehostanut huoltovarmuuteen liittyvää asiakas- ja sidosryhmätiedottamistaan. Yhtiön omaisuuden fyysisen suojauksen parantamiseen on panostettu ja investoitu. Metsäenergian polttoainemarkkinoiden tilanne on haasteellinen ja hinnat edelleen korkealla, vaikka nousu on hienokseltaan taittunut. 24 Riskit, myös toimitus- ja huoltovarmuuteen liittyvät, ovat merkittäviä ja kustannusvaikutukset suuria. Metsäenergian käsittelyn ja hankinnan työmäärä on lisääntynyt, kun iso osa siitä tulee rankapuuna yhtiön terminaaleihin. Vuosien 2023 ja 2024 ja jo vuoden 2025 metsäenergian hankintaa ja tarvittavan varaston arvon tarvitsemaa rahoitusta on suunniteltu ja toteutettu harkiten. Yhtiö on myös edelleen onnistuneesti kehittänyt metsäenergian hankinta- ja käsittelyprosessejaan oman toimintansa sekä ulkoa hankittavien palveluiden osalta. Tuleva lämpöpumppulaitos korvaa yli puolet Imatran Lämmön puun hankinnasta. Balticconnector, merenalainen maakaasuputki Suomen ja Viron välillä, korjattiin ja saatiin Gasgrid Finlandin toimesta käyttöön

huhtikuussa 2024. Suomen kaasujärjestelmän tilanne on vakaa ja kaasun saanti on turvattu Balticconnectorin lisäksi Inkoon ja Haminan LNG-terminaaleista. Vuoden 2024 aikana Covid-sairaustapauksia on todettu muutama. Ne ovat olleet lieväoireisia, eikä niillä ollut vaikutusta lämmön tuotantoon ja jakeluun eikä kaasun jakeluun. Imatran Lämpö Oy osallistui EK-turvan energiajaoksen toimintaan sekä HVO:n (Etelä-Suomen alueen aluetoimikuntaan) ja Lämpöpoolin toimintaan. Tietosuojan hallinta on uudistettu lokakuusta 2024 alkaen. Tietosuojavastaavan palvelut hankitaan ulkopuoliselta toimijalta ostopalveluna. HUOLTOVARMUUS LÄMPÖYHTIÖSSÄ: 1. Riskien tunnistaminen 2. Toimintasuunnitelma 3. Varautuminen • polttoaineet ja materiaalit • sähkönsaanti • varaosat ja varusteet • varajärjestelmät 4. Koulutus 5. Harjoittelu 6. Yhteistyö eri sidosryhmien kanssa 7. Viestintä ja tiedottaminen 25

LIIKETOIMINTAKATSAUS Kaukolämmön energian myyntivolyymi on kasvanut, mikä on seurausta vuoden 2022 ja 2023 uusista asiakkaista mukaan lukien aluelämpöasiakkaat sekä Lappeenrannan Energian Rauhan alue. Vuoden 2024 ainoa hinnankorotus oli 1.1.2024 tehty 10 % korotus perusmaksuun ja 4,55 % energiahintaan. Kaasun energian kulutuksessa näkyy suuri pudotus, mikä kertoo kuluttajien halusta korvata kaasulämmitys muilla ratkaisuilla. Kaasun pörssihinta oli voimakkaassa nousussa vuonna 2021–2022, mutta nousu tasaantui vuoden 2023 aikana ja kääntyi laskuun ollen vakaa tilikauden 2024 aikana. Pörssihintaan sidottu maakaasuenergian asiakasmyyntihinta oli ennustettua keskimäärin noin 21 % pienempi, millä on vaikutus kaasun energiamyynnin ja koko energiamyynnin liikevaihtoon. Vaikka vuosi oli sääolosuhteiltaan 5,5 % keskimääräistä lämpimämpi, tilikauden energian myynti, kaukolämpö ja kaasu, jäi vain 169 000 euroa (1,2 %) suunnitellusta energianmyynnistä eli oli käytännössä lähes bud26 jetissaan. Syy energiamyynnin budjetista jäämiseen on kaasun siirtojakelun ja sekä energiamyynnin leikkaantuminen ja ennustettua pienempi maakaasuenergian asiakashinta. Tilikauden 2024 aikana yhtiö myi 12 000 tonnia päästöoikeuksia, keskihinnalla 51,81 eur/ päästöoikeustonni, mikä sisältää preemiot vuoden aikana tehdyistä optiokaupoista. Yhteisarvo myynneille ja preemiolle oli tilikauden aikana 621 690 euroa. Ilmaispäästöoikeuksien myyntiä ei sisällytetty energianmyynnin liikevaihtoon (kaukolämpö + kaasu). Yhtiön liikevaihto kokonaisuudessaan oli 14,76 miljoonaa euroa (alv 0 %), johon sisältyvät kaukolämmön, aluekaukolämmön ja kaasun myynti (yhteensä 13,85 miljoonaa euroa, alv 0 %), ilmaisten päästöoikeuksien myynnit (0,62 miljoonaa euroa), liittymien myynnit, asiakkaiden lämmönjakokeskusten tuloutukset, myyntitulot putkistokorjauksista, kirjanpidolliset liittymismaksujen tuloutukset sekä satunnaiset muut myyntitulot.

KAUKOLÄMMÖN MYYNTI KAASUN JAKELU KAASUENERGIAN MYYNTI 162 GWh 13,09 M€ 7,4 GWh 0,36 M€ 6,5 GWh 0,4 M€ Energia -17 % Myynti€ -34 % budjetista Energia ja myynti€ -17 % budjetista Liikevaihto (vs. 2023) +4 % kasvu Kaukolämmön ja aluelämmön kokonaismyynti vuonna 2024 oli 162 GWh (13,09 miljoonaa euroa, alv 0 %). Kaasun jakelun myynti oli 7,4 GWh, LHV (0,36 miljoonaa euroa, alv 0 %) ja kaasuenergian 6,5 GWh, LHV (0,40 miljoonaa euroa, alv 0 %). Vastaavat myyntiluvut vuonna 2023 olivat kaukolämmölle 162 GWh, LHV (12,50 miljoonaa euroa, alv 0 %), maakaasun jakelulle 8,7 GWh, LHV (0,41 miljoonaa euroa, alv 0 %) ja maakaasuenergian myynnille 7,9 GWh, LHV (0,70 miljoonaa euroa, alv 0 %). Kaukolämmön energiamäärä oli 3,5 % ja myynti euroissa 0,9 % budjetoitua suurempi. Kaukolämmön myynnin liikevaihto nousi 4,7 % vuoteen 2023 verrattuna. Maakaasun jakelun energiamäärä ja rahallinen määrä olivat 17 % budjetoitua pienempiä. Vastaavasti maakaasuenergian myynti oli 17 % budjetoitu pienempi, mutta sen rahallinen määrä 34 % budjetoitua pienempi. Liikevaihdon osatekijät: Kaukolämmön, aluelämmön ja kaasun myynti Ilmaisten päästöoikeuksien myynti Liikevaihto Liittymien myynti 14,76 M€ Lämmönjakokeskusten tuloutukset Myyntitulot putkistokorjauksista Kirjanpidolliset liittymismaksujen tuloutukset Satunnaiset muut myyntitulot 27

TULOS KASSAVIRTA JA TASE Liikevaihto oli 6,7 % budjetoitua pienempi. Suurin vaikutus liikevaihdon jäämiseen budjetistaan oli ilmaispäästöoikeuksien ja kaukolämpöliittymien ennakoitua pienempi myynti, mikä yhteensä leikkasi suunniteltua liikevaihtoa 970 000 euroa. Kaukolämpöliittymiä myytiin noin 74 % vähemmin kuin oli suunniteltu, vaikka yksi suuri teollisuuskiinteistö kaukolämpöön liittyikin. Muut merkittävät tarjotut liittymät eivät vielä toteutuneet. Ennakoitua alhaisemman päästöoikeuden hinnan vuoksi ilmaispäästöoikeuksia myytiin 39 % budjetoitua vähemmin. Ilmaispäästöoikeudet ovat yhtiön hallussa ja omaisuutta odottaen sopivaa hintaa ja myyntiä. Pörssihintaan sidottu maakaasuenergian asiakasmyyntihinta oli ennustettua pienempi, mikä vaikutti kaasun myynnin ja koko energiamyynnin liikevaihtoon. Maakaasun myynti sekä siirtojakelun volyymit 28 olivat myös ennakoitua pienempiä. Ennakoitua parempi kaukolämmön myynti nosti energian myynnin liikevaihdon lähes budjetoituun. Tilikauden taloudellinen tulos oli suunniteltua selvästi huonompi, vaikka kustannukset kokonaisuutena olivatkin budjetoidun mukaisia. Poistot olivat 2,20 miljoonaa euroa ja 10 % budjetoitua suuremmat. Liikevaihdon leikkaantuminen ennakoitua pienemmän ilmaispäästöoikeuksien ja kaukolämpöliittymien myynnin vuoksi oli suurin tekijä ennakoitua huonompaan tulokseen. Yhtiön liiketoiminnan tulos ennen veroja ja tilinpäätössiirtoja oli tappiollinen 56 000 euroa eli käytännössä lähes nollatulos. Tilikauden tulos verojen sekä tilinpäätössiirtojen jälkeen oli tappiollinen 97 000 euroa eli budjetoitua 119 % huonompi. Nettokorkomenot ylittivät lasketun rajan, eivätkä olleet kokonaisuudessaan verovähennyskelpoisia.

Metsäenergian yksikkökustannukset ovat nousseet merkittävästi edellisen kolmen vuoden aikana ja erityisesti tilikauden 2022 ja 2023 aikana, jolloin nousu oli jopa 80–90 % vuoden 2021 alun tasosta. Nousu taittui tilikauden 2024 metsäenergian hinnan silti ollessa korkea. Kaikki materiaalikustannukset, kuten sähkön hintakin, ovat nousseet, mikä heikensi tulosta. alussa. Investointilainan toinen erä, 4,0 miljoonaa euroa, nostettiin maaliskuussa 2024. Vanhemman, vuoden 2014 investointilainan 15. lyhennyserä maksettiin suunnitellusti kesäkuussa ja 16. joulukuussa. Suunnitellusti myös omistajan, Imatran kaupunkikonsernin, apua lyhytaikaisen rahoituksen muodossa on tarvittu hukkalämpöhankkeen toteutuksessa. Tulos ei enää korreloi ja kuvaa yhtiön taloudellista tilannetta niin hyvin kuin aikaisemmin, koska varaston muutokset voivat olla suuria ja ne heiluttavat tuloskehitystä kuukausittain. Yhtiön kokoon nähden suuren investoinnin toteuttamien on tehnyt kassavirran hallinnan erityisen haasteelliseksi. Kassan, kassavirran ja rahoituksen merkitys on keskeinen. Kassaa ja kassavirtaa seurataan tarkasti. Yhtiön taseen loppusumma vuoden 2024 lopussa oli 57,98 miljoonaa euroa, josta oman pääoman osuus 28,3 %. Metsäteollisuuden ylijäämälämpöä hyödyntävän investoinnin toteuma oli aikatauluaan ja budjetin toteumaa jäljessä. Varsinainen käyttöönotto alkaa helmikuussa 2025. Business Finland tilitti ensimmäisen EU:n RRF-tuen maksatuserän syyskuun 2024 Yhtiön yhdentenätoista toimintavuotena itse operatiivinen kassavirta säilyi kohtuullisena. Tosin intensiivisen investointiohjelman lisäksi etukäteen maksettava metsäenergian hankinta ja varastojen hallinta kuormittivat ja tulevat vielä vuoden 2025 aikana kuormittamaan kassavirran hallintaa. Rästisaamisten summa oli tilikauden lopussa tavallisella tasolla ja hallinnassa, mutta sen ennustetaan kasvavan vuoden 2025 ensimmäisen vuosineljänneksen aikana. 29

ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ Imatran Lämpö Oy on merkittävässä roolissa Imatran kaupungin ja sen elinvoiman ja kilpailukyvyn rakentajana ja ylläpitäjänä sekä muuttuneessa tilanteessa myös huolto- ja toimitusvarmuuden takaajana. Lämpöyhtiöt, mukaan lukien Imatran Lämpö Oy, toteuttavat tärkeää yhteiskuntavastuullista palvelutehtävää. Taloudelliset, sosiaaliset ja ympäristövaikutukset huomioiden ne ovat tärkeä osa Suomen energiahuoltoa ja kiertotaloutta. Kaukolämpöalan kehittyvät liiketoiminnat ovat kasvualustoja uusille yrittäjäja liiketoimintaekosysteemeille. Yhtiön kaukolämpö- ja maakaasuverkot mahdollistavat keskitetyn ja hajautetun energiantuotannon tehokkaan synergian ja monimuotoisuuden nyt ja tulevaisuudessa. Kaukolämpöyhtiöt ovat olleet jo vuosia mahdollistamassa hiilineutraalin yhteiskunnan lämmitystä. Kaukolämpöjärjestelmässä on kyky vaihtaa lämmönlähde toiseen tarpeen mukaan, mikä on pehmentänyt Venäjän hyökkäyssodan mukanaan tuoman ja kärjistämän energiakriisin vaikutusta Suomessa verrattuna Keski-Eurooppaan. Kaukolämpöjärjestelmä on keskeisen tärkeä osa suomalaisen energiajärjestelmän toimitus- ja huoltovarmuutta, mikä on korostunut viime vuosina. Kaasualan tilanne vaikeutui vuosina 2022 ja 2023, mutta Euroopan ja Suomen kaasutoimijoiden nopea reagointi ja onnistunut toiminta Venäjän putkikaasun korvaamiseksi palautti osin tulevaisuuden uskoa kaasuun Euroopassa. Nykyisellä kaasunsiirto- ja jakelujärjestelmällä voi mahdollisesti olla tulevaisuudessa roolia esim. vihreällä sähköllä tuotetun synteettisen metaanin siirtäjänä. Kaukolämpöverkko on myös jakelualusta mahdollisille uusille lämmöntuotannon muodoille. Kaukolämmön tuotantoa kehittämällä voidaan tehokkaasti vaikuttaa 30

alueen kaikkien kaukolämpöasiakkaiden kustannuksiin ja päästöihin ilman asiakasrajapinnan muutoksia. Muuttuneen geopoliittisen tilanteen vuoksi Imatran Lämpö Oy on aktiivisesti etsinyt uusia tapoja tuottaa kaukolämpöä. Toimitus- ja huoltovarmuuden merkitys on korostunut viime aikoina. Tärkeää on kilpailukykyinen hintataso, joka on yhtiön strategian ja toiminnan kulmakivi nyt ja tulevaisuudessa. Vuoden 2022 lopussa Imatran Lämpö aloitti yhteistyön energiayhtiö Fortumin kanssa hyödyntäen Imatran vesivoimalaitoksen hukkalämpöä Imatran kaukolämpöverkossa. Kyseessä on ensimmäinen kerta Suomessa, kun vesivoimageneraattorin hukkalämpöä käytetään kaupungin lämmittämiseen. Tämä oli tärkeä päänavaus laajamittaisempiin teollisuuden hukkalämpöjä hyödyntäviin hankkeisiin. Imatran Lämpö Oy:n hallitus päätti kokouksessaan 13.9.2023 toteuttaa hankkeen Stora Enso Imatran Kaukopään tehtaan jätevesien hukkalämmön hyödyntämiseksi kaukolämpöverkossa. Työ- ja Elinkeinoministeriö (TEM) myönsi helmikuussa 2023 kolmen miljoonan euron investointituen lämmön talteenottolaitoksen rakentamiseksi ja kaukolämpöputken rakentamiseksi Kaukopäästä Imatran Lämpö Oy:n kaukolämpöverkkoon. Hanke monipuolistaa Imatran kaukolämmön tuotantoa sekä auttaen kustannusten hallitsemisessa että taaten vakaamman kaukolämmön hinnan tulevaisuuteen. Hanke tukee tuotannon vähäpäästöisyyttä sekä pienentää biopolttoaineiden ja fossiilisten polttoaineiden tarvetta ja helpottaa tehtaan jäteveden lämpötilan hallintaa ja siten auttaa pienentämään ympäristökuormitusta. Tavoite oli, että laitos ja siirtojohto olisivat käytössä vuoden 2025 alussa. Aikataulu on myöhässä lämpöpumppulaitoksen osalta, mutta kaukolämpöjohto valmistui aikataulussaan. Lämpöpumppulaitoksen tehdasvalmisteisten konttien siirto tehdasalueelle ja käyttöönotto alkaa tammi-helmikuussa 2025, minkä jälkeen alkaa käyttöönotto. Yhtiölle on strategisesti tärkeää kasvattaa kaukolämmön myyntiä tai pitää se vähintäänkin ennallaan. Nykytilanteessa ja nykyoletuksilla myös tulevaisuudessa kaasun myynti vähenee edelleen ja ennakoitua nopeammin. Huomioiden yhtiön kokoon nähden suuren investoinnin tuomat hetkittäiset rahoitukselliset ja toiminnalliset rajoitteet, Imatran Lämpö Oy kartoittaa tarkkaan, miten, mihin ja milloin verkostoa voidaan ja kannattaa laajentaa. Nykyisistä asiakkaista pidetään kiinni sekä uusia asiakkaita hankitaan lisää kannattavasti kilpailuilla markkinoilla. Taloudellisesti kannattava toiminta takaa yhtiön vakavaraisuuden ja elinkelpoisuuden ja siten täyttää osaltaan omistajan odotuksia omistuksen arvon, Imatran alueen elinvoiman positiivisen kehittämisen ja kaupungin hiilidioksidipäästöjen pienentämisen suhteen. Omistajan kannalta kilpailukykyinen kaukolämmön hinta parantaa taantumaan ajautuneen alueen yritysten toimintaedellytyksiä sekä kansalaisten maksukykyä, mikä on tärkeä elinvoimatekijä. Imatran Lämpö Oy seuraa teknistä, sekä toimintaympäristön kehitystä ja hakee jatkuvasti alueeltaan hyödynnettäviä hukkalämpöjä ja uusia energialähteitä. Imatran Lämmön kaukolämpöverkko on hyödynnettävissä myös kolmannen osapuolen tuotannolle, jos tämä on teknisesti järkevää ja taloudellisesti kannattavaa kaikille osapuolille, huomioiden käyttö- ja kunnossapito-, sekä ympäristötekijät. 31

TUTKIMUS JA KEHITYSTOIMINTA Imatran Lämpö Oy on mukana KaakkoisSuomen Metsäenergianeuvottelukunnassa ja osallistuu sitä kautta alueen kotimaisia energialähteitä koskeviin selvityksiin. Imatran Lämpö Oy jäsenenä kommentoi valtakunnallisten edunvalvontajärjestöjen, Energiateollisuus ry:n ja Suomen Kaasuyhdistys ry:n sekä Energiaviraston kaukolämpöön, maakaasuun ja yleisesti lämmitykseen liittyviä tutkimuksia, suosituksia, lausuntoja ja lausuntopyyntöjä. Imatran Lämpö Oy liittyi Energiateollisuus ry:n energiapalvelutoimialan energiatehokkuussopimukseen syyskuussa 2018. Sopimus luo puitteet yhtiön energiatehokkuuden seurannalle ja parantamiselle. Yhtiö on Greenreality Network-verkoston (GRN) jäsen. GRN on Etelä-Karjalassa toimiva energia- ja ympäristöalan yrityslähtöisesti toimiva verkosto, jonka missio on luoda kestävää kasvua ja elinvoimaa jäsenille ja alueelle. GRN-verkostossa Imatran Lämpö Oy on erityisesti osallistunut kaukolämmön tuotannon ja jakelun sekä kaasun jakelun toimitus- ja huoltovarmuuden kehittämiseen ja niistä tiedottamiseen. Imatran Lämpö osallistui Imatran ilmastoohjelman suunnitteluun ja toteutukseen, jonka keskeinen osa on Kohti hiilineutraalia kuntaa-hanke (HINKU). HENKILÖSTÖ Imatran Lämpö Oy:n palveluksessa työskenteli vakinaisessa työsuhteessa 31.12.2024 kymmenen henkilöä, henkilöstön keski-iän ollessa 41,8 vuotta. Huomioiden määräaikaiset työsuhteet yhtiössä työskenteli tilikauden aikana keskimäärin 12,5 henkilöä. Määräaikaisen asentajan työsuhde vakinaistettiin 1.1.2024 alkaen. Kaukolämpöinsinööri siirtyi toisen työnantajan palvelukseen lokakuun alussa. 32 Imatran Lämpö Oy:n sähköturvallisuuden hallinta on uudistettu ja ajantasaistettu sähköturvallisuuslain ja vaatimusten mukaiseksi. Virasojan biolämpökeskuksen muuntamon ja tulevan uuden lämpöpumppulaitoksen muuntamon sivutoimisena käytönjohtajana sekä Imatran Lämpö Oy:n sivutoimisena sähkötöiden johtajana aloitti uusi asiantuntija.

ORGANISAATIO JA JOHTO Imatran Lämpö Oy:n hallitus: Antero Lattu Hallituksen pj. Ari Seppänen Hallituksen varapj. Tuula Putto Hallituksen jäsen Yhtiökokous Imatran Lämpö Oy:n varsinainen yhtiökokous pidettiin 5.4.2024. Yhtiökokous vahvisti yhtiön tilikauden 1.1.2023–31.12.2023 tilinpäätöksen ja myönsi vastuuvapauden em. tilikaudesta hallitukselle ja toimitusjohtajalle. Yhtiökokous päätti yhtiön hallituksen esityksen (hallituksen kokous 1/2024) ja omistajaohjauksen mukaisesti, että tilikauden 2023 voitto siirretään edellisten tilikausien voitto(tappio) tilille ja osinkoa jaetaan 500.000 euroa. Hallitus Yhtiön hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä huolehtii hallitus, johon kuuluu vähintään kolme (3) ja enintään seitsemän (7) varsinaista jäsentä. Hallituksen jäsenet ja varajäsenet valitaan toistaiseksi. Imatran Lämpö Oy:n hallitukseen ovat tilikauden aikana kuuluneet: Antero Lattu, puheenjohtaja; (8 hallituksen kokousta ja varsinainen yhtiökokous) Ari Seppänen, varapuheenjohtaja; (8 hallituksen kokousta) Sari Pöyhönen; (8 hallituksen kokousta) Tuula Putto; (8 hallituksen kokousta) Helena Roiha; (6 hallituksen kokousta) Sari Pöyhönen Hallituksen jäsen Helena Roiha Hallituksen jäsen Kokouksia hallitus on pitänyt tilikauden aikana kahdeksan (22.2., 13.3.–14.3., 4.4.–5.4., 23.4., 30.4–2.5., 21.5.–22.5., 23.8. ja 15.11., joista sähköpostikokouksia oli neljä kokousta). Hallituksen kokouksiin on osallistunut toimitusjohtaja Vesa-Pekka Vainikka, joka on toiminut sihteerinä kokouksissa. Kokouksiin on osallistunut konsernin edustajana säännöllisesti kutsuttuna Imatran kaupungin konsernitalouspäällikkö Marko Pollari. Tilintarkastajat Tilintarkastajana on toiminut BDO Audiator Oy päävastuullisena tilintarkastajana Ulla-Maija Tuomela KHT, JHTT. Toimitusjohtaja Yhtiön toimitusjohtajana Vesa-Pekka Vainikka. on toiminut Hallituksen esitys voittovarojen jakamiseksi Yhtiön hallitus esittää konserniohjauksen linjauksen mukaisesti, että osinkoa jaetaan 500.000,00 euroa. Yhtiön taloudellisessa asemassa ei tilikauden päättymisen jälkeen ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Osinkoa tullaan maksamaan yhtiön maksuvalmiutta vaarantamatta. 33

TILINPÄÄTÖSLASKELMAT Tase VASTA AVA A 31.12.2024 31.12.2023 2 449,79 3 672,41 7 112,58 8 916,07 9 562,37 12 588,48 21 153 701,17 22 170 400,56 13 625 895,94 14 388 477,39 125 194,68 147 213,12 12 168 279,64 1 879 005,01 47 073 071,43 38 585 096,08 173 760,00 173 760,00 173 760,00 173 760,00 47 256 393,80 38 771 444,56 4 650 477,47 6 098 328,02 0,00 10 000,00 4 650 477,47 6 108 328,02 0,00 9 180,27 11 711,06 138 595,43 11 711,06 147 775,70 Myyntisaamiset 1 966 095,45 2 537 053,60 Saamiset saman konsernin yrityksiltä 2 850 728,97 3 639 688,04 1 173 275,96 694 488,22 71 249,35 915,18 0,00 174 044,09 6 061 349,73 7 046 189,13 301,85 276,93 301,85 276,93 10 723 840,11 13 302 569,78 57 980 233,91 52 074 014,34 PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Muut aineettomat hyödykkeet Aineettomat hyödykkeet yhteensä Aineelliset hyödykkeet Rakennukset ja rakennelmat Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Aineelliset hyödykkeet yhteensä Sijoitukset Muut saamiset Sijoitukset yhteensä PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet Ennakkomaksut Vaihto-omaisuus yhteensä Pitkäaikaiset saamiset Myyntisaamiset Saamiset saman konsernin yrityksiltä Pitkäaikaiset saamiset yhteensä Lyhytaikaiset saamiset Muut saamiset Siirtosaamiset Laskennalliset verosaamiset Lyhytaikaiset saamiset yhteensä Rahat ja pankkisaamiset Pankkisaamiset Rahat ja pankkisaamiset yhteensä VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ VASTAAVAA YHTEENSÄ 34

TILINPÄÄTÖSLASKELMAT Tase VASTATTAVAA 31.12.2024 31.12.2023 1 002 500,00 1 002 500,00 9 000 000,00 9 000 000,00 9 000 000,00 9 000 000,00 5 989 038,76 5 705 993,86 -96 824,50 783 044,90 15 894 714,26 16 491 538,76 1 851 876,01 1 851 876,01 1 851 876,01 1 851 876,01 18 170 000,00 16 540 000,00 5 635 698,64 5 652 545,69 6 200 000,00 0,00 30 005 698,64 22 192 545,69 Lainat rahoituslaitoksilta 2 370 000,00 2 370 000,00 Ostovelat 2 759 895,44 1 578 543,73 Velat saman konsernin yrityksille 4 059 303,22 6 454 156,58 Muut velat 560 137,87 614 072,76 Siirtovelat 478 608,47 521 280,81 Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä 10 227 945,00 11 538 053,88 VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ 40 233 643,64 33 730 599,57 57 980 233,91 52 074 014,34 OMA PÄÄOMA Osakepääoma Muut rahastot (oy) Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto (oy) Muut rahastot (oy) yhteensä Edellisten tilikausien voitto (tappio) Tilikauden voitto (tappio) OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ Poistoero TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ YHTEENSÄ VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen vieras pääoma Lainat rahoituslaitoksilta Muut velat Pääomalainat Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä Lyhytaikainen vieras pääoma VASTATTAVAA YHTEENSÄ 35

TILINPÄÄTÖSLASKELMAT Tuloslaskelma 31.12.2024 31.12.2023 14 762 862,31 15 472 791,01 7 821,90 3 169,50 Ostot tilikauden aikana -7 525 529,89 -12 779 620,63 Varastojen lisäys (+) tai vähennys (-) -1 447 850,55 3 899 036,80 -649 149,93 -868 063,89 -9 622 530,37 -9 748 647,72 -865 169,07 -942 493,24 Eläkekulut -145 331,61 -159 390,89 Muut henkilösivukulut -26 722,79 -35 288,09 -1 037 223,47 -1 137 172,22 -2 199 685,92 -2 093 803,17 Poistot ja arvonalentumiset -2 199 685,92 -2 093 803,17 Liiketoiminnan muut kulut -844 278,06 -780 036,04 LIIKEVOITTO (-TAPPIO) 1 066 966,39 1 716 301,36 201 077,98 183 521,83 -297 333,82 -272 500,00 Muille -1 026 981,26 -648 339,82 Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä -1 123 237,10 -737 317,99 -56 270,71 978 983,37 0,00 0,00 Tilikauden ja aikaisempien tilikausien verot -40 553,79 -195 938,47 TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO) -96 824,50 783 044,90 LI I K EVAI HTO Liiketoiminnan muut tuotot Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet, tavarat Ulkopuoliset palvelut Materiaalit ja palvelut yhteensä Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Henkilöstökulut yhteensä Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Rahoitustuotot ja -kulut Muut korko- ja rahoitustuotot Muilta Korkokulut ja muut rahoituskulut Saman konsernin yrityksille TULOS ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA Tilinpäätössiirrot Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) Tuloverot 36

TILINPÄÄTÖSLASKELMAT Rahoituslaskelma Liiketoiminnan rahavirta 31.12.2024 31.12.2023 Voitto/tappio ennen satunnaisia eriä -56 270,71 978 983,38 2 199 685,92 2 093 803,17 1 123 237,10 737 317,99 Muut tuotot ja kulut, joihin ei liity maksua -6 480,90 0,00 Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta 3 260 171,41 3 810 104,54 136 064,64 -70 200,85 lisäys (-) / vähennys (+) 984 839,40 -1 702 712,59 Vaihto-omaisuuden lisäys (-) / vähennys (+) 1 457 850,55 -3 723 072,45 Oikaisut: Suunnitelman mukaiset poistot Rahoitustuotot ja -kulut Käyttöpääoman muutos: Pitkäaikaisten korottomien liikesaamisten lisäys (-) / vähennys (+) Lyhytaikaisten korottomien liikesaamisten Pitkäaikaisten korottomien velkojen lisäys (+) / vähennys (-) -16 847,05 1 712,11 -4 860 108,88 -520 565,58 961 970,07 -2 204 734,82 -1 324 315,08 -920 839,82 Saadut korot liiketoiminnasta 201 077,98 183 521,83 Maksetut välittömät verot -40 553,79 -195 938,47 Rahavirta ennen satunnaisia eriä -201 820,82 -3 137 991,28 Liiketoiminnan rahavirta -201 820,82 -3 137 991,28 -10 684 635,16 -2 491 949,26 6 480,90 0,00 -10 678 154,26 -2 491 949,26 Lyhytaikaisten lainojen nostot 3 550 000,00 0,00 Pitkäaikaisten lainojen nostot 10 200 000,00 8 000 000,00 Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut -2 370 000,00 -2 370 000,00 -500 000,00 0,00 10 880 000,00 5 630 000,00 24,92 59,46 Rahavarat tilikauden alussa 276,93 217,47 Rahavarat tilikauden lopussa 301,85 276,93 24,92 59,46 Lyhytaikaisten korottomien velkojen lisäys (+) / vähennys (-) Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja Maksetut korot ja maksut muista liiketoiminnan rahoituskuluista Investointien rahavirta Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot Investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta: Maksetut osingot ja muut voitonjaot Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos lisäys (+)/ vähennys (-) Rahavarojen muutos 37

Tuloslaskelma Maakaasun myyntitoiminta 31.12.2024 31.12.2023 396 333,38 699 724,20 -253 046,81 -586 946,45 -253 046,81 -586 946,45 -38 603,58 -96 881,39 Eläkekulut -8 401,01 -16 524,62 Muut henkilösivukulut - 1 571,58 -3 590,12 - 48 576,17 -116 996,13 Muista pysyvien vastaavien hyödykkeistä -766,17 -583,96 Poistot ja arvonalentumiset yhteensä -766,17 -583,96 -839,40 -351,79 -27 226,34 -16 223,14 Liiketoiminnan muut kulut yhteensä -28 065,74 -16 574,93 LI I K EVOI T TO ( -TA PPI O ) 65 878,49 -21 377,27 15,16 0,60 15,16 0,60 65 893,65 -21 376,67 -77,09 -87,73 -5 672,52 0,00 60 144,04 -21 464,40 LI I K EVAI HTO Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana Muut ostot tilikauden aikana Materiaalit ja palvelut yhteensä Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Henkilöstökulut yhteensä Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Liiketoiminnan muut kulut Vuokrakulut Muut liiketoiminnan muut kulut Rahoitustuotot ja -kulut Muut korko- ja rahoitustuotot Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä TULOS ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA Tilinpäätössiirrot Poistoeron muutos Muista pysyvien vastaavien hyödykkeistä Tuloverot Tilikauden ja aikaisempien tilikausien verot TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO) 38

Tuloslaskelma Maakaasun verkkotoiminta 31.12.2024 31.12.2023 383 120,15 460 156,69 -201 370,57 -199 885,76 -353,01 -6 095,01 -201 723,58 -205 980,77 -130 796,72 -99 138,23 Eläkekulut -21 910,55 -16 800,92 Muut henkilösivukulut -4 002,83 -3 798,40 Henkilöstökulut yhteensä -156 710,10 -119 737,55 -216 555,05 -216 538,23 -444,28 -444,29 -216 999,33 -216 982,52 -839,40 -1 407,24 -52 230,69 -74 739,98 -53 070,09 -76 147,22 -245 382,95 -158 691,37 -999,60 -1 008,00 -43 400,00 -37 200,00 -44 399,60 -38 208,00 -289 782,55 -196 899,37 20 732,11 21 510,25 -269 050,44 -175 389,12 LI I K EVAI HTO Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet, tavarat Ostot tilikauden aikana Muut ostot tilikauden aikana Ulkopuoliset palvelut Muut ulkopuoliset palvelut Materiaalit ja palvelut yhteensä Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Verkon hyödykkeistä Muista pysyvien vastaavien hyödykkeistä Poistot ja arvonalentumiset yhteensä Liiketoiminnan muut kulut Vuokrakulut Muut liiketoiminnan muut kulut Liiketoiminnan muut kulut yhteensä LI I K EVOI T TO ( -TA PPI O ) Rahoitustuotot ja -kulut Korkokulut ja muut rahoituskulut Saman konsernin yrityksille Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä TULOS ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA Tilinpäätössiirrot Poistoeron muutos Verkon hyödykkeistä TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO) 39

Tuloslaskelma 31.12.2024 31.12.2023 13 983 408,78 14 312 910,12 7 821,90 3 169,50 Kaukolämpötoiminnot LI I K EVAI HTO Liiketoiminnan muut tuotot Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet, tavarat Ostot tilikauden aikana -7 071 112,51 -11 992 788,42 -1 447 850,55 3 899 036,80 -648 796,92 -861 968,88 -9 167 759,98 -8 955 720,50 -695 768,77 -746 473,62 -115 020,05 -126 065,35 -21 148,38 -27 899,57 -831 937,20 -900 438,54 -1 981 920,42 -1 876 236,69 -1 981 920,42 -1 876 236,69 -8 977,92 -6 224,39 Muut liiketoiminnan muut kulut -754 164,31 -681 089,50 LIiketoiminnan muut kulut yhteensä -763 142,23 -687 313,89 1 246 470,85 1 896 370,00 201 062,82 183 521,23 -253 933,82 -235 300,00 Varastojen muutos Ulkopuoliset palvelut Materiaalit ja palvelut yhteensä Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Henkilöstökulut yhteensä Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Muista pysyvien vastaavien hyödykkeistä Poistot ja arvonalentumiset yhteensä Liiketoiminnan muut kulut Vuokrakulut LI I K EVOI T TO ( -TA PPI O ) Rahoitustuotot ja -kulut Muut korko- ja rahoitustuotot Korkokulut ja muut rahoituskulut Saman konsernin yrityksille Muille -1 025 981,66 -647 331,82 -1 078 852,66 -699 110,59 167 618,19 1 197 259,41 -20 655,02 -21 422,52 Tuloverot -34 881,24 -195 938,47 TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO) 112 081,90 979 898,42 Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä TULOS ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA Tilinpäätössiirrot Poistoeron muutos Muista pysyvien vastaavien hyödykkeistä 40

Tase Maakaasun myyntitoiminta VASTAAVAA 31.12.2024 31.12.2023 Aineettomat hyödykkeet Muut aineettomat hyödykkeet 1 167,92 1 751,88 Aineettomat hyödykkeet yhteensä 1 167,92 1 751,88 2 004,37 0,00 Aineelliset hyödykkeet yhteensä 2 004,37 0,00 PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ 3 172,29 1 751,88 77 449,97 99 341,09 159,39 0,00 682 813,55 671 894,71 Lyhytaikaiset saamiset yhteensä 760 422,91 771 235,80 VAIHTUVAT VASTAAVAT 760 422,91 771 235,80 VASTAAVAA YHTEENSÄ 763 595,20 772 987,68 609 290,53 673 184,53 60 144,04 -21 464,40 669 434,57 651 720,13 91,63 14,54 91,63 14,54 Ostovelat 8 992,61 72 942,95 Siirtovelat 23 411,82 41 896,37 42 429,60 0,00 19 234,97 6413,69 Lyhytaikainen koroton vieras pääoma yhteensä 94 069,00 121 253,01 Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä 94 069,00 121 253,01 VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ 94 069,00 121 253,01 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 763 595,20 772 987,68 PYSYVÄT VASTAAVAT Aineelliset hyödykkeet Muut aineelliset hyödykkeet VAIHTUVAT VASTAAVAT Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Siirtosaamiset Muut saamiset VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Edellisten tilikausien voitto (tappio) Tilikauden voitto (tappio) OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ Poistoero Muista kuin verkon hyödykkeistä TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ YHTEENSÄ VIERAS PÄÄOMA Lyhytaikainen vieras pääoma Muut velat saman konsernin yrityksille Muut velat 41

Tase Maakaasun verkkotoiminta VASTAAVAA 31.12.2024 31.12.2023 1 666,29 1 666,29 2 110,57 2 110,57 1 551 747,60 1 767 065,19 Muut aineelliset hyödykkeet 8 017,48 508,60 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 1 030,01 0,00 Aineelliset hyödykkeet yhteensä 1 560 795,09 1 767 573,79 PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ 1 562 461,38 1 769 684,36 PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Muut aineettomat hyödykkeet Aineettomat hyödykkeet yhteensä Aineelliset hyödykkeet Maakaasuverkon aineelliset hyödykkeet VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet Vaihto-omaisuus yhteensä 8 000,00 8 000,00 8 000,00 8 000,00 63 162,65 76 226, 54 Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset 442,08 243,60 Lyhytaikaiset saamiset yhteensä Siirtosaamiset 63 604, 73 76 470,14 VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ 71 604, 73 84 470,14 1 634 066,11 1 854 154,50 151 250,00 151 250,00 Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto (oy) Muut rahastot (oy) yhteensä 1 350 000,00 1 350 000,00 1 350 000,00 1 350 000,00 Edellisten tilikausien voitto (tappio) -1 190 979,49 -1 015 590,37 -269 050,44 -175 389,12 VASTAAVAA YHTEENSÄ VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Osakepääoma Muut rahastot (oy) Tilikauden voitto (tappio) OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ 41 220,07 310 270,51 TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ Poistoero Poistoero verkon hyödykkeistä 60 721,16 81 453,27 TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ YHTEENSÄ 60 721,16 81 453,27 Pääomalainat 930 000,00 0,00 Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma yhteensä 930 000,00 0,00 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen vieras pääoma Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma Pitkäaikainen koroton vieras pääoma Palautettavat liittymismaksut 333 167,19 342 420,24 Pitkäaikainen koroton vieras pääoma yhteensä 333 167,19 342 420,24 Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä Lyhytaikainen vieras pääoma Lyhytaikainen korollinen vieras pääoma Muut velat saman konsernin yrityksille Lyhytaikainen korollinen vieras pääoma yhteensä Lyhytaikainen koroton vieras pääoma 1 263 167,19 342 420,24 0,00 0,00 930 000,00 930 000,00 Ostovelat Siirtovelat Muut velat Lyhytaikainen koroton vieras pääoma yhteensä Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä 41 526,63 40 117,89 187 313,17 268 957,69 268 957,69 64 265,64 41 952,26 83 792,58 190 010,48 1 120 010,48 1 532 124,88 1 634 066,11 1 462 430,72 1 854 154,50 VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ VASTATTAVAA YHTEENSÄ 42

Tase Kaukolämpötoiminnot VASTAAVAA 31.12.2024 31.12.2023 6 728,16 8 726,03 6 728,16 8 726,03 Rakennukset ja rakennelmat 6 540 955,09 6 963 888,91 Kiinteät rakenteet/verkostot 13 204 854,14 13 614 757,24 Koneet ja kalusto 13 472 018,43 14 212 658,01 125 194,68 147 213,12 33 343 022,34 34 938 517,28 PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Muut aineettomat hyödykkeet Aineettomat hyödykkeet yhteensä Aineelliset hyödykkeet Muut aineelliset hyödykkeet Muut aineelliset hyödykkeet Muut aineelliset hyödykkeet yhteensä Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Aineelliset hyödykkeet yhteensä 12 167 249,63 1 879 005,01 45 510 271,97 36 817 522,29 173 760,00 173 760,00 173 760,00 173 760,00 45 690 760,13 37 000 008,32 4 642 477,47 6 090 328,02 0,00 10 000,00 4 642 477,47 6 100 328,02 11 711,06 147 775,70 11 711,06 147 775,70 Sijoitukset Muut saamiset Sijoitukset yhteensä PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet Ennakkomaksut Vaihto-omaisuus yhteensä Pitkäaikaiset saamiset Myyntisaamiset Pitkäaikaiset saamiset yhteensä Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset 2 445 679,61 3 117 626,88 Siirtosaamisest 70 647,88 174 715,67 Muut saamiset 2 720 994,60 2 906 140,64 5 237 322,09 6 198 483,19 301,85 276,93 301,85 276,93 9 891 812,47 12 446 863,84 55 582 572,60 49 446 872,16 Lyhytaikaiset saamiset yhteensä Rahat ja pankkisaamiset Pankkisaamiset Rahat ja pankkisaamiset yhteensä VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ VASTAAVAA YHTEENSÄ 43

Tase VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA 851 250,00 851 250,00 7 650 000,00 7 650 000,00 7 650 000,00 7 650 000,00 6 570 727,72 6 048 399,70 112 081,90 979 898,42 15 184 059,62 15 529 548,12 1 791 063,22 1 770 408,20 1 791 063,22 1 770 408,20 23 440 000,00 16 540 000,00 5 302 531,45 5 310 125,45 28 742 531,45 21 850 125,45 Muut velat saman konsernin yrityksille 3 550 000,00 5 270 000,00 Muut velat 2 370 000,00 2 370 000,00 Lyhytaikainen korollinen vieras päoma yhteensä 5 920 000,00 7 640 000,00 Ostovelat 2 718 679,42 1 695 491,72 Siirtovelat 415 078,76 437 432,18 811 160,13 523 866,49 Lyhytaikainen koroton vieras pääoma yhteensä 3 944 918,31 2 656 790,39 Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä 9 864 918,31 10 296 790,39 VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ 38 607 449,76 32 146 915,84 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 55 582 572,60 49 446 872,16 Osakepääoma Muut rahastot (oy) Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto (oy) Muut rahastot (oy) yhteensä Edellisten tilikausien voitto (tappio) Tilikauden voitto (tappio) OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ Poistoero Muista kuin verkon hyödykkeistä TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ YHTEENSÄ VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen vieras pääoma Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma Muu pitkäaikainen korollinen vieras pääoma Pitkäaikainen koroton vieras pääoma Muu pitkäaikainen koroton vieras pääoma Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä Lyhytaikainen vieras pääoma Lyhytaikainen korollinen vieras pääoma Lyhytaikainen koroton vieras pääoma Muut velat 44

YHTEYSTIEDOT Vesa-Pekka Vainikka Turo Valkama Pentti Niemeläinen toimitusjohtaja käyttöpäällikkö projekti-insinööri 020 617 4800 020 617 4805 020 617 4808 vesa-pekka.vainikka@imatra.fi turo.valkama@imatra.fi pentti.niemelainen@imatra.fi Marjo Liukko Pasi Komulainen Tuomas Litmanen palvelupäällikkö kunnossapitomestari käyttömestari 020 617 4802 020 617 4806 020 617 4813 marjo.liukko@imatra.fi pasi.komulainen@imatra.fi tuomas.litmanen@imatra.fi Janne Luostarinen Sami Nurmi Mikko Varjonen kaukolämpöteknikko mittarointiteknikko kaukolämpöteknikko 020 617 4818 020 617 4811 020 617 4817 janne.luostarinen@imatra.fi sami.nurmi@imatra.fi mikko.varjonen@imatra.fi Kuusirinne 30, 55800 Imatra P. 020 617 4801 (vaihde) lampolaitos@imatra.fi www.imatranlampo.fi 45

VUOSI 2024 NUMEROINA 60% 801 imatralaisista kuuluu Imatran Lämpö Oy:n asiakaskuntaan Kaukolämpöasiakasta 3 Kaukolämmön myynti Biolämpölaitosta 46 162 GWh Kaukolämmön liikevaihto (e) 13,1 M€ 160 Maakaasuasiakasta Maakaasun jakelu 7,4 GWh Maakaasun liikevaihto 0,76 M€ (e+j)

90 % Julkis- ja liikekiinteistöistä kaukolämmön tai maakaasun piirissä 100 % Kaukolämmön tuotannosta on bioenergialähteistä 14,76 M€ Liikevaihto (yhtiö) 107,7 km Kaukolämpöverkostoa 30,9 % Omavaraisuusaste 61,6 km Maakaasuverkostoa

Kuusirinne Imatra Kuusirinne 30, 30, 55800 55800 Imatra P. 020 4801 Puh.617 020 617 (vaihde) 4801 lampolaitos@imatra.fi lampolaitos@imatra.fi www.imatranlampo.fi www.imatranlampo.fi