JÄRVENPÄÄN MESTARIASUNNOT OY 1995–2025

SUJUVAA ASUMISTA JÄRVENPÄÄN MESTARIASUNNOT OY 1995–2025 Toimittanut ja kirjoittanut Markku Häkkinen

Toimittanut ja kirjoittanut Markku Häkkinen Painopaikka Otavan kirjapaino Oy ISBN 978-952-88-0529-8 Taitto Heli Tiensuu © Järvenpään mestariasunnot Oy

SISÄLLYSLUETTELO ERÄMAASTA ESIKAUPUNGIKSI......................................................................................................... 8 Järvenpään kylä ............................................................................................................................................ 8 Westermarck, Bjarne.................................................................................................................................... 9 Kauppalaksi 1951 ja kaupungiksi 1967......................................................................................................... 9 OMISTAJAN TERVEHDYS Iiris Laukkanen......................................................................................... 12 JÄRVENPÄÄN MESTARIASUNNOT OY 1995-2025......................................................................... 13 ENSIMMÄISET VUODET 1995-1999.................................................................................................. 16 Mistä kaikki alkoi....................................................................................................................................... 16 Kiinteistö Oy Järvenpään Mestariasunnot.................................................................................................. 18 Järvenpään Mestariasunnot Oy muodostuu kaupungin vuokratalojen fuusioinnista.................................. 20 Kunhan katto pitää vettä ja seinät lämpöä, Jamppa-projekti....................................................................... 21 Jamppa on myös koti.................................................................................................................................. 22 UUDENLAISEN AJATTELUN AIKA 2000-2008................................................................................ 26 Haetaan henkilöä, jolla on kunnollista työkokemusta................................................................................. 26 Mestariasukkaat mukaan päätöksentekoon................................................................................................ 28 Korttelitalkkarit, Kartanon pehtoori ja Tikru............................................................................................. 30 Talkoita ja pihakilpailuja............................................................................................................................. 31 Perusparantamista...................................................................................................................................... 32 Katseet suunnattiin taivaalle....................................................................................................................... 35 Mestariasunnot 10 vuotta........................................................................................................................... 37 Hyökkäysstrategia, mysteerisoittajat ja saako naapurin tontille rakentaa.................................................... 38 MESTARIASUNNOT RAKENNUTTAJANA 2008-2014................................................................... 44 Mestarimeininkiä 2008.............................................................................................................................. 44 Mestaritoiminta Oy aloittaa....................................................................................................................... 45 Haarajoen harppaus.................................................................................................................................... 46 Maatalousnormaalikoulun alue ostettiin eurolla......................................................................................... 48 Jampankiven palvelupiha valmis 2011........................................................................................................ 52 JUST:n umpisolmun purkamisesta maailman luokan hankkeeksi.............................................................. 53

Järvenpään ”kuumat asuntomarkkinat”: Lepolan Soundi, Saunaniitty ja Mestaritorppa............................ 54 Mestariasunnot kehittää organisaatiotaan.................................................................................................. 55 Mestariasuntojen hallituksen puheenjohtajan vaihdos................................................................................ 58 KASVUN AIKAA JA TULEVAISUUDEN VUOKRA-ASUMISEN KEHITTÄJÄ 2015–2025......... 62 Järvenpään kaupunki Mestaritoiminta Oy:n pääomistajaksi...................................................................... 62 Merikontista koti ja Suomen ensimmäinen Joutsen merkitty kerrostalo.................................................... 63 Kiikkuva kana............................................................................................................................................. 65 Maistuisiko betonisandwich? Vaahterakoti................................................................................................. 66 Suomen nopeinta kasvua Järvenpäässä....................................................................................................... 67 Silkistä asunto-osuuskuntamalli................................................................................................................. 70 Oma koti on turvapaikka............................................................................................................................ 71 Ympäri käytiin ja yhteen tultiin.................................................................................................................. 73 Ukrainalaisia pakolaisia Auertuuliin........................................................................................................... 73 Historian havinaa, Urheilukatu 6................................................................................................................ 74 Hallituksen ja johdon tilannekuva arvioitiin 2023...................................................................................... 76 Pajalan Helmi harjakorkeudessa................................................................................................................. 76 KOLMEKYMPPINEN JÄRVENPÄÄN MESTARIASUNNOT OY 2025.......................................... 80 Asumisen kuva ja tulevaisuuden näkymiä 2025.......................................................................................... 81 Mestariasuntojen hallituksen nykyisen puheenjohtajan kaudelta............................................................... 83 Toimitusjohtajan sanat............................................................................................................................... 86 Kuvagalleria................................................................................................................................................ 87 Järvenpään Mestariasunnot Oy hallitusten puheenjohtajat 1995–2025..................................................... 90 Asukashallitusten puheenjohtajat 2001–2025............................................................................................ 90 Palkinnot ja tunnustukset........................................................................................................................... 90 Järvenpään Mestariasunnot Oy:n kiinteistöt.............................................................................................. 91 Henkilöstö.................................................................................................................................................. 93 Lähteet....................................................................................................................................................... 94

6

LUKIJALLE Kun tätä kirjaprojektia lähdettiin tekemään, esitettiin varsin pätevä kysymys: ”Miksi näitä historiikkeja kirjoitetaan, kuka näitä lukee?” Tuo kaksiosainen kysymys on ollut minulle ohjenuorana koko kirjoitusprosessin ajan. Valitsin kirjan tekstin kuljetukseen kronologisen esitystavan, sillä Järvenpään Mestariasunnot Oy:n 30-vuotinen taival on ollut mielestäni hyvinkin jännittävä, vauhdikas ja tapahtumarikas tarina. Sen aikajanan muodostaa uusimaalaisen jatkuvassa kasvussa olleen kaupungin kehitys ja Mestariasuntojen historia, päärooleissa ovat ihmiset ja pääväittämiä ovat: ahkeruus, rohkeus ja vastuullisuus. Torstaina 2.5.2024 seisoimme Veikko Simunaniemen kanssa Järvenpää-talon Aino-kabinetin, entisen ”tupakkahuoneen”, terassilla. Sieltä on kohtalainen näköala Järvenpään keskustaan. Kaiteeseen nojaillen katseltiin junaradan yli keskustaa ja mietittiin sitä, miten paljon näkymä ja rakennuskanta on muuttunut 90-luvun alusta ja ajasta sata vuotta sitten. Rakennukset ovat tärkeä osa ihmisten muistia: niissä tehdään työtä, asutaan ja eletään ja ne ovat joidenkin kätten jälkiä. Kerroin tutustuneeni Järvenpään katukuvaan ja rakennuskannan muutokseen viimeisen sadan vuoden ajalta, kun kirjoitin Järvenpään seurakunnan 70-vuotis-juhlanäytelmää vuosina 2020–2022. Hetken keskusteltuamme Veikko kertoi, että Mestariasunnot Oy:stä pitäisi tehdä 30-vuotishistoriikki. Montaa hetkeä ei tarvinnut miettiä, kun sovittiin, että ehdotetaan yhtiön hallitukselle historiikin tekemistä ja että kirjoittaisin sen. Reilun kahden viikon kuluttua 22.5.2024 Järvenpään Mestariasunnot Oy:n hallitus päätti tilata historiikin kirjoitustyön minulta. Hallituksen kokous päätti myös, että Veikko Simunaniemi valvoo työn kulkua ja että kustannukset noudattavat sovittuja raameja. Kirjoitustyötä helpotti suuresti Mestariasuntojen hyvässä järjestyksessä olevat arkistot lehtileikkeistä, vuosikertomuksista sekä Jamppalainen ja Mestariasukas -lehtien vuosikerroista, aivan sieltä yhtiön alkuvuosilta asti. Niiden tutkimisessa ja muistiinpanojen laatimisessa kului lähes koko syksy 2024. Kun ryhdyin ensimmäisiä rivejä koneelle lyömään, häiritsi minua valtavasti yrittää kirjoittaa rakennuksista, joista en tiennyt missä ne oikeasti sijaitsevat ja miltä ne näyttävät. Netin valokuvat eivät kertoneet tarpeeksi. Olen tehnyt kirjoitusprosessin aikana pitkiä tutkimusretkiä kävellen ympäri Järvenpäätä, kiertäen katsomassa vuokrataloja, jotka näyttelevät isoa osaa Mestariasuntojen tarinassa. Kävelyretkillä ymmärsin, että Järvenpää on varsin kompakti kaupunki, ja että kodistani kaupungin rajat ovat helposti saavutettavissa jalkamiehenäkin. Rakennukset heräsivät eloon ja ne alkoivat olla muutakin kuin kasa betonia tai puisia rakennelmia. Eräällä retkelläni löysin tiheän pienen metsikön sylistä yksityisessä omistuksessa olevan talon, jota en osannut kuvitella sieltä löytyvän. Se on varmasti yksi vanhimpia omakotitaloja, mitä Järvenpäästä enää löytää. Siitä talosta pitää kertoa lisää toisella kerralla. Järvenpään Mestariasunnot Oy on ollut 30 vuoden ajan merkittävä Järvenpään kaupungin vuokra-asuntokannan ja vuokralla-asumisen uudistaja, rakentaja ja kehittäjä. Yhdessä Mestaritoiminta Oy:n kanssa on rakennettu innovatiivisin mallein energiatehokkaita ja ympäristöystävällisiä uudisrakennuksia, jotka ovat voittaneet monia palkintoja ja tunnustuksia. Mestareiden uudisrakentaminen on herättänyt paljon kiinnostusta kansallisesti ja ulkomaita myöten. Kirjoitustyön alun kysymykseen, kuka näitä historiikkeja lukee, en ole varma osaanko vastata. Toivon tietenkin, että mahdollisimman moni, joka on kiinnostunut paikkakuntansa historiasta ja yhdestä sen merkittävästä yhtiöstä, voidaan sanoa järvenpääläisten yhtiöstä, sillä kaupunki eli me omistamme sen. Kysymykseen, miksi näitä historiikkeja kirjoitetaan, osaan vastata. Historiikki on kunnianosoitus ihmisille, jotka ovat saaneet aikaan jotain sellaista, mikä on muistamisen arvoista. Järvenpäässä 30.4.2025 Markku Häkkinen 7

ERÄMAASTA ESIKAUPUNGIKSI Järvenpään kylä Kaukjärven rantamille alkoi syntyä pysyvää asutusta 1300-luvun alkupuolella. Seutu oli silloin täysin erämaata, jossa käytiin kalastamassa ja metsästysretkillä. Suurimpia petoja alueella olivat karhut ja sudet. Vanhin kylä alueella lienee ollut Vanhakylä. Aiemmin on ajateltu, että järven nimi merkitsisi kaukana sijaitsevaa järveä. Kauka -sanan vanha merkitys on suomen kielessä ollut ”pitkä”. Kaukjärvi on säilynyt pitkänomaisen järven nimenä aina 1600-luvun loppupuolelle saakka, kunnes se on Tuusulan seurakunnan itsenäistyessä 1653 vaihtunut meille tutummaksi Tuusulanjärveksi. Tuusulanjärven pohjoispäähän, hyvien kalavesien houkuttelemana, muodostunut asutus sai jo varhain nimekseen Järvenpää. Myöhemmin siitä tuli kylän nimi, Järvenpään asemankylä ja viimein kaupungin nimi. Ensimmäisen kerran Järvenpään kylä mainitaan maakirjoissa ja veroluetteloissa jo vuonna 1543. Samoista luetteloista löytyy myös Kyrölän (Körilä) tila, josta myöhemmin tuli Järvenpään kartano 1702 jälkeen Isak Bouchtin omistuksessa. Järvenpään kartanon kantatilana on ollut Körilän ratsutila, varhaisimpina omistajinaan Tuomas Jussinpoika 1540–66 ja Sipi Tuomaanpoika Körre 1567–97. Körren aikana Suomen valtakunnanmarski Klaus Fleming osti ratsutilan vuonna 1575 verovapaaksi rälssitilakseen. Nykyisen Järvenpään kaupungin voimakkaan kehityksen voidaan sanoa alkaneen Järvenpään kartanosta (Träskända gård) 1900-luvun alkupuolella. Vanhankylän kartanon (Gammelby gård) merkitys nykyisen keskustan alueen kehityksen kannalta on jäänyt pienemmäksi. Liekö syynä ollut kartanon alueen hieman Järvenpään kartano. Järvenpää-Seura / Järvenpään historiaa vanhoin valokuvin -kirja. 8

syrjäinen sijainti 1862 valmistuneesta Helsingistä Hämeenlinnaan vievästä junaradasta. Suomen vanhin rautatieasema valmistui jo neljä vuotta aiemmin 1858. Asemarakennuksen suunnitteli Carl Edelfelt. Vanhankylän kartanon viimeisillä yksityisomistajilla ei varmaankaan ollut intressejä kehittää radanvarren aluetta. Lisäksi nykyisen kaupungin keskustan alue on pääosiltaan Järvenpään kartanon entisillä mailla. Westermarck, Bjarne Bjarne Westermarck oli merkittävä rakennuttaja ja nykyisen Järvenpään keskustan alueen kehittäjä. Maanviljelysneuvos ja valtiopäivämies Bjarne Westermarck sai vuonna 1908 hoitaakseen Järvenpään kartanon ja sen maat. Hänen tekemänsä työ Järvenpään kaupungin kehitykselle on keskeinen ja vaurastumisen kannalta hyvin merkittävä. Westermarckia voidaan pitää Järvenpään taajaman perustajana. Lisäksi hän on ollut tärkeässä roolissa paikkakunnan henkisen pääoman kohottajana Järvenpään yhteiskoulu -hankkeessa vuonna 1928, lahjoittamalla tontin koulurakennusta varten sekä antamalla vuokratta kahden vuoden ajaksi Terijoelta tuodun huvilan, joka myöhemmin sai oppilailtaan nimen ”Nahkalinna”. Helsinki laajenemassa lähikuntiin. Nopea liikenneyhteys, junarata, mahdollisti Järvenpäästä Helsingissä töissä käymisen ja muun liikkumisen pääkaupunkiin. Westermarck palstoitti jäljellä olevat maansa rautatieaseman ja radan ympäristöstä. Järvenpään ensimmäinen ruutukaava syntyi tässä vaiheessa ja siltä ajalta ovat vielä perujaan mm. Mannilantie, Huvilakatu, Yhteiskouluntie ja Tupalantie. Palstoituksen tuloksena tontteja syntyi lähes 500 kappaletta. Maanviljelysneuvos osti Terijoelta noin 200 huvilaa, jotka hän myi huokeaan hintaan rakentajille rakennusaineiksi. Pääosin hirsirakenteiset huvilat purettiin Kannaksella osiin ja kuljetettiin rautateitse Järvenpäähän jälleen rakennettaviksi. Tontteja myytiin asuintalotonteiksi ja pienteollisuudelle. Monet siirretyistä huviloista saivat Järvenpäässä uuden elämän paitsi asuintaloina myös liiketiloina. Westermarck usein lainoitti aloittavia yrityksiä ja asukkaita. New Yorkin pörssin romahtaminen, ”Crash of ´29, ja maailmanlaajuinen lama vuonna 1929, pysäytti lopullisesti Järvenpään kartanon monisatavuotisen vaikutuksen alueeseen. Lama päätti Bjarne Westermarckin toiminnan yhdyskuntarakentajana ja aiheuttaen hänelle lopullisen konkurssin sekä painoi hieman jarrua Järvenpään kehitykselle vähäksi aikaa. Westermarck oli 1920-luvun lopulla kaiken muun ohessa mukana aloittamassa hanketta Järvenpään asemankylän irrottamiseksi Tuusulasta itsenäiseksi kauppalaksi. Se hanke toteutui muiden toimesta parikymmentä vuotta myöhemmin. Järvenpää jatkoi kehittymistään tästäkin eteenpäin, joskin nyt vähän hitaammin ja pienemmin askelin. 1920-luvulla Järvenpään asemankylän väkiluku tuplaantui ollen vuosikymmenen lopulla n. 2000 asukasta ja vuoteen 1939 mennessä väkiluku oli 2908 asukasta. Tultaessa vuoteen 1950 oli väkiluku jatkanut edelleen kipuamistaan ja oli nyt 7004 asukasta. Kauppalaksi 1951 ja kaupungiksi 1967 Nahkalinna. Anna-Maarit Reijosen albumi. Westermarck teki vararikon vuonna 1924 ja velkojen katteeksi valtio lunasti suurimman osan Järvenpään suurkartanon maista. Vararikon jälkeen Westermarck aloitti neuvokkaana yrittäjänä maanjalostuksen jäljelle jääneellä maaomistuksellaan. Syntyi idea viihtyisästä huvilayhdyskunnasta. Tuohon aikaan jo oli Järvenpää irrottautui Tuusulasta itsenäiseksi elinvoimaiseksi kauppalaksi vuonna 1951. Sen väkiluku oli tässä vaiheessa 8069 asukasta. Maatalous oli väistymässä teollistumisen ja kaupan tieltä. Järvenpäähän laadittiin asemakaava ja ryhdyttiin rakentamaan kunnollisia katuja, katuvaloja, palokaivoja, kunnallis9

tekniikkaa, viemäreitä, vesi- ja jätevedenpuhdistuslaitokset. Tähän asti jätevedet menivät ojia pitkin Tuusulanjärveen. Huhtikuussa 1952 perustettiin rakennuslautakunta. Uuteen kauppalaan saatiin muun muassa vakituinen poliisiasema, joka alkuun toimi Postikadun ja Alankotien risteyksessä. Uuden Järvenpään kauppalan virkakoneisto aloitti työskentelynsä niin kutsutussa ”Nokkosen huvilassa” Mannilantien varrella. Rakennuksessa toimi aiemmin mm. margariinitehdas Arla. Puinen rakennus on pu- Arava = asuntorakennustuotannon valtuuskunta. Se on perustettu 1949 järjestämään matalakorkoisia lainoja asuntotuotantoon. Sotien 1939–1945 jälkeen tarvittiin paljon asuntotuotantoa luovutetun alueen siirtoväen asuttamiseksi. Siirtoväkeä oli yli 400 000 henkeä. Asunnot oli tarkoitettu pienituloisille, mutta lainaehtojen vaatimus 60 % omarahoituksesta ohjasi aluksi asunnot lähinnä hyvätuloiselle väestönosalle. Pienituloisille ainoa mahdollisuus päästä kiinni aravarahoitukseen oli ns. ”hartiapankkirakentaminen” eli mahdollisimman suuri osa töistä tehdään itse. Rahoituksella rakennettuja taloja kutsutaan aravataloiksi. Nykyään aravajärjestelmän hoitajana on Valtion tukeman asuntorakentamisen keskus Varke. Suomen ensimmäinen aravatalo valmistui vuonna 1949 osoitteeseen Mannerheimintie 81, Helsinki. Järvenpään vaakuna. Sinisessä kentässä on hopeinen siivekäs lyyra. Vaakunan on suunnitellut Olof Eriksson. 10 rettu. Uusi kauppalantalo valmistui Arava-lainoituksen turvin vuonna 1955 Mannilantielle. Nykyinen osoite on Urheilukatu 6. Kauppalasta kaupungiksi siirryttiin varsin ripeästi, sillä Järvenpään kauppala jatkoi kasvamistaan nopeasti teollistumisen ja paikkakunnalle muuton vuoksi. Yksi merkittävässä roolissa Järvenpään kehittäjänä ja rakentajana on ollut ensimmäinen kauppalan- ja kaupunginjohtaja Einar Pyykkö. Kaupunkineuvos Pyykkö johti Järvenpäätä yli kaksikymmentä vuotta 1951–1973. Pyykön aikakauden saavutuksiksi voidaan luetella mm. valtion virastotalon tuleminen Järvenpäähän sekä useiden koulujen rakentamiset ja vanhainkodin nouseminen Vanhankylänniemeen. Keski-Uudenmaan kuntainliiton ammattikoulun saamisella Järvenpäähän on ollut suuri merkitys Wärtsilän tehtaiden siirtymiselle Järvenpäähän. Valtion kanssa tehtiin maanvaihtoa, valtio sai omistukseensa Vanhankylänniemen metsiä ja kaupunki sai metsät Sorron alueella. Tälle alueelle rakennettiin uusi asutusalue Wärtsilän eteläpuolelle. Nykyisin alue tunnetaan Jamppana. Valtioneuvoston hyväksymänä sai kaupunkioikeudet Suomen itsenäisyyden viidentenäkymmenentenä vuonna 1967 Järvenpään kaupunki. Väkiluku oli nyt 14 606 asukasta. Keski-Uusimaa on kuulunut 1200-luvulta alkaen kulttuurisilta vaikutuksiltaan läntisen kulttuurin, Turun, ja itäisen kulttuurin, Viipurin, alueisiin. Järvenpää sijaitsee maantieteellisestikin suunnilleen näiden kahden kaupungin puolessa välissä. Erilaisten kulttuurialueiden vaikutus näkyy rikkautena vielä tänäkin päivänä, jo kohta ehkä vaikeammin havaittavana, järvenpääläisten elämässä. Järvenpää on aina kuulunut myös Helsingin vaikutuspiiriin ja on nykyisin tiiviisti osa Helsingin metropolialuetta. On sanottu, että Järvenpäähän on aina voinut tulla ja täältä on aina voinut lähteä. Väkiluku on näihin päiviin asti kuitenkin jatkanut kasvuaan kahdeksan talon kylästä nykyiseksi melkein 47 000 asukkaan kaupungiksi. Järvenpään identiteetti on monikulttuurinen. Sata vuotta sitten Järvenpäässä puhuttiin ainakin ruotsia, suomea, tataarin kieltä ja venäjää. Järvenpääläisen Koivusaaren koulun oppilaat laskivat helmikuussa 2025, että koulussa puhutaan jo kolmeakymmentä eri kieltä.

Karttaluonnos kuvaa 1800-luvun lopun Järvenpäätä. Nykyisen keskustan kohdalla on lähes pelkkiä peltoja. Koulujen kauppalasta kaupungiksi -kirja. 11

OMISTAJAN TERVEHDYS Luettavanamme on kattava katsaus Järvenpään Mestariasunnot Oy:n (jäljempänä Mestariasunnot) kolmikymmenvuotiseen työhön – ja mikä vaikuttava työ onkaan koottu näihin kansiin! Mitä voimme odottaa kaupungin omistamalta vuokrataloyhtiöltä? Voimme odottaa sen olevan edelläkävijä ja vastuullinen asukkaan edun toteuttaja. Järvenpään kaupungin missio on rakentaa yhdessä kaupunkia, jossa järvenpääläisellä on turvalliset juuret ja kantavat siivet. Mestariasunnot toteuttaa tätä missiota, elää sitä käytännöksi. Mestariasunnot eivät ole vain joukko asuntoja, ne ovat koteja. Mestariasuntojen vastuullisuus näkyy lähelle ja kantaa kauas. Mestariasunnot pitää huolta asukkaistaan pitämällä hyvää huolta asunnoistaan. Pitkäaikaisten asukkaiden viihtyvyyttä edistetään remonttirahoin ja määrävälein toteutettavin mestariremontein. Asukasdemokratia on arvossaan ja voimissaan. Vastuullisuusajattelu kantaa myös Järvenpään kaupungin rajojen yli. Mestariasunnoilla on katsottu kauas eteenpäin: viisaita Leanheat-kaukolämpöratkaisuja tekevä, maalämpöä, maaviileää, konttiasuntoja, erityisryhmien asumista, nollaenergiataloja ja sadan vuoden taloja rakennuttava toimija ei maksimoi lyhyen aikavälin tuottoja vaan toimii taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävällä tavalla. Mestariasunnot on kyvykäs muuntautumaan, kehittämään ja tuomaan uusia ratkaisuja. Huomionosoituksina tästä työstä Mestariasunnot on saanut lukuisia tunnustuksia ja palkintoja. Toimitusjohtaja Veikko Simunaniemi on lisäksi palkittu henkilökohtaisesti Vuoden Asuntovaikuttaja -tunnustuksella. Haluan erityisesti kiittää Mestariasuntoja kevään 2022 ponnistuksesta. Tällöin Mestariasunnot tarjosi lämpimän kodin sadoille Venäjän brutaalia hyökkäyssotaa pakeneville ukrainalaisille. On monta syytä olla Mestariasunnoista ylpeä! Iiris Laukkanen kaupunginjohtaja 12

JÄRVENPÄÄN MESTARIASUNNOT OY 1995–2025 Järvenpään Mestariasunnot Oy on nyt 30 vuoden ikäinen vuokrataloyhtiö Järvenpäässä. Sen puhuttelunimeksi on vuosien saatossa vakiintunut Mestariasunnot. Yhtiön toimintatavoitteena on alusta asti ollut toteuttaa ja tuottaa toimivia koteja ihmisten elämien eri vaiheisiin. ”Sujuvaa asumista ja asukas lähellä” -ajattelua on noudatettu Mestariasuntojen perustamisesta asti. Yhtiön perustehtävä on ollut kirkkaana mielessä koko ajan. Järvenpään Mestariasunnot Oy on Järvenpään kaupungin kokonaan omistama osakeyhtiö ja se kuuluu Järvenpään kaupunkikonserniin. Se tekee päätökset osakeyhtiölain mukaisesti juridisena yksikkönään itsenäisesti toimivan johdon ja hallituksen johdolla. Taloudellisessa mielessä Mestariasunnot on omavarainen eli sen toiminta ei rasita kaupungin taloutta. Tehtävänä on turvata Järvenpään kaupungille asetetut asuttamistavoitteet. Mestariasuntojen talous toimii omavaraisuusperiaatteella eli kaikki tuotot tulevat asukkaiden maksamista vuokrista ja osin lainoituksilla. Lainat luonnollisestikin maksetaan rahoittajille takaisin vuokratuloilla. Mestariasunnot-yhtiöstä on tullut myös hyvin merkittävä kaupunkikuvan kehittäjä ja innovatiivinen asuinrakennusten rakennuttaja paikkakunnalla. Uutta monimuotoista ja uusinta teknologiaa hyödyntäen vuokratalotuotantoa on tehty yhteistyössä Mestaritoiminta Oy:n ja muiden lukuisien yhteistyökumppaneiden kanssa. Mestariasunnoista on tullut kansallisestikin merkittävä asuntotuottaja ja rakentaja. Viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana on yhtiölle myönnetyt useat eri vuokra-asumisen ja rakennusalan palkinnot seuranneet toisiaan Mestariasuntojen palkintokaapissa. Mestariasuntojen toimitusjohtaja on Veikko Simunaniemi. Tänä päivänä yhtiössä on töissä 15 henkilöä. Sen liikevaihto on 19,3 miljoonaa euroa. Asuntojen käyttöaste on 95 prosenttia. Mestariasuntojen käyntiosoite on Puistotie 38, yhtiön omistaman Tanhuaspin tiloissa, Kyrölän kaupunginosassa. Etiikkapakka Järvenpään mestariasunnot konsernin eettiset ohjeet M E S TA R I AS U N N O T OY M E S TA R I T O I M I N TA OY Eettiset ohjeet laadittiin henkilöstölle vuonna 2013 etiikkapakan muodossa. Eettisten ohjeiden päämääränä on luoda perustaa mahdollisimman hyvälle ja häiriöttömälle toiminnalle. Korkea eettinen toimintatapa ilmenee arjessa rehellisyytenä, avoimuutena ja luotettavuutena. 13

14

1990-luvun alussa Järvenpäässä tuli tarve pohtia uudelleen kaupungin vuokrataloyhtiöiden hallinnoinnin järjestelyjä Ensimmäiset fuusioitavat talot olivat vanhusten asuintaloja ja yksi niistä oli Mittarikatu 6 (kuvassa). Kiinteistö Oy Järvenpään Mestariasunnot syntyi vuonna 1994. 15

MISTÄ KAIKKI ALKOI ENSIMMÄISET VUODET 1995–1999 Suomessa vallitsi yleisesti hankala taloudellinen tila 1990-luvun alkuvuosina. Kamppailtiin ankaran laman kourissa, tuotanto hiipui ja Suomen taloudelle tärkeä Neuvostoliiton kauppa supistui 1991 ensimmäisellä puoliskolla yli 60 prosenttia. Työttömyys kasvoi ja suuri joukko suomalaisia ylivelkaantui pahasti. Lama ei ollut ainoa syy, mutta Järvenpäässä tuli tarve pohtia uudelleen kaupungin vuokrataloyhtiöiden hallinnoinnin järjestelyjä. Kiinteistöyhtiöt käyttivät eri isännöitsijöitä ja niiden hallinnointi oli hankalaa. Osa yhtiöistä oli taloutensa puolesta jo lähestymässä selvitystilaa. Tilanne oli kaupungille vaikea, kun se olisi joutunut sijoittamaan joihinkin omistamiinsa yhtiöihin lisää rahaa melko huomattaviakin summia. Tämä tapahtuikin keväällä 1993 kuuden kiinteistöosakeyhtiön kohdalla, kun kaupunki joutui korottamaan omia pääomiaan välttääkseen niiden ajautumista konkurssiin. Arava-vuokrataloja on valmistunut Järvenpäähän hyvin ripeään tahtiin 1970-luvun alusta. Parhaimmillaan jopa viisi vuokrataloa vuodessa. Myöhemmin osa näistä erillisinä kiinteistöyhtiöinä toimineista vuokrataloista ajautui eri syistä taloudellisiin vaikeuksiin. Järvenpään kaupunki omisti 36 kiinteistöyhtiötä vuonna 1991. Laman koetellessa koko Suomea myös Järvenpään kaupunki oli taloudellisesti tiukalla. Vaikeuksiin joutuneet vuokrataloyhtiöt luonnollisesti pyysivät apua omistajaltaan kaupungilta. Pyydettiin lainaa, lainojen korkojen maksujen siirtoa tai perimättä jättämistä jne. 16 Kirsti Ruislehto, 20.11.2024 Järvenpään kaupungin suunnittelupäällikkö (eläkkeellä) ”Olen miettinyt, että tässä tämän päivän tilanteessa on paljon samaa, kuin 1990-luvun laman aikaan. Aika paljon tehdään samoja toimenpiteitä, mitä silloinkin tehtiin. Työttömyys lisääntyi ja asuntokauppa pysähtyi kuin seinään, asuntokauppa ei käynyt enää ollenkaan. Asuttiin omistusasunnossa kerrostalossa ja rakennettiin sitten omakotitalo ja ajateltiin, että kyllä kerrostaloasunto saadaan myytyä. Monelle kävi toisin, ihmiset joutuivat kahden asunnon loukkuun. Toiset menettivät koko omaisuutensa, kun olivat taanneet vaikkapa omien lastensa lainoja. Asumistukihakemuksia jätettiin kymmenen kappaletta päivässä, mutta tuen saamisessa oli sellainen karenssi, että piti olla puoli vuotta työttömänä ennen kuin tukea sai. Laskettiin, että Järvenpäässä myymättömiä asuntoja oli 700 ja samaan aikaan meillä oli kova pula vuokra-asunnoista. Hullunkurista se oli, mutta niitä myymättömiä asuntoja ei annettu vuokralle.”

Vuokrataloyhtiöiden tukipyyntöjä käsiteltäessä Järvenpään asuntotoimistossa mietittiin, miten niiden talousahdinkoa voitaisiin helpottaa. Tehokkaimmaksi tavaksi todettiin, niiden yhdistäminen yhdeksi isoksi kokonaisuudeksi. Aluksi oli ajatuksena yhdistää vain kolme vanhusten vuokrataloa. Asian valmistelu aloitettiin jo vuonna 1991 ja kaupunginhallitukselle sekä -valtuustolle asiaa esiteltiin useampaan kertaan. Kokemuksia ja tietoa yhtiöittämisestä käytiin hankkimassa naapurikunnista, Tuusulasta, Keravalta ja Vantaalta, missä tällainen yhtiöittäminen oli jo aiemmin toteutettu. Lopulta yhdistämishankkeesta oli tarpeeksi tietoa ja kaupunginhallitus asetti virkamiestyöryhmän tekemään lopulliset valmistelut vuokratalojen yhdistämiseksi. Työryhmän ehdotuksesta kaupunginvaltuusto teki 20.12.1993 päätöksen, että kaupungin sata prosenttisessa omistuksessa olevat kiinteistöosakeyhtiöt sulautetaan yhdeksi yhtiöksi absorptiofuusiomenetelmää käyttäen. Vastaanottava yhtiö oli Kiinteistö Oy Järvenpään vapaa-ajan keskus. remmat kuin pääoma, oli yhtiö haettava selvitystilaan. Sitten me teimme sillä tavalla, minun ehdotuksestani, että tertiäärilainoja siirrettiin oman pääoman lisäykseksi. Tertiäärilaina vaatii hieman selvitystä. Vuokratalo rakennettiin niin, että 15 000 markkaa oli omana pääomana, sen jälkeen tuli pankkilaina, joka oli ensisijainen laina, ja sitten tuli toissijaisena lainana asuntohallituksen myöntämä aravalaina ja kolmantena tertiäärilaina, joka oli omistajan sijoittama laina. Tämä oli ainoa keino, yksikään talo ei sitten mennyt selvitystilaan.” (Kirsti Ruislehto) Ensimmäiset fuusioitavat talot olivat vanhusten asuintalot osoitteissa: Polvipolku 3 (nyk. Lääkärikuja 3), Välskärinkatu 25 ja Mittarikatu 6. Kaupunginhallituksen asettama virkamiestyöryhmä: Puheenjohtaja Pentti Ikävalko, kansliapäällikkö Sihteeri Marjatta Bockström, hallintoasiainsihteeri Jäsenet Kauko Asumalahti, kaupungininsinööri Viljo Nieminen, asuntosihteeri Kirsti Eronen (nyk. Ruislehto) ”Se oli tämä 90-luvun lama, kun tämä fuusioajatuskin sitten syntyi. Minä olin asuntosihteeri ja minustahan se lähti. Asuntokauppa pysähtyi, asuntoja jäi tyhjiksi ja työttömyys oli valtavaa. Järvenpään kaupungin ensimmäiset 1970-luvun alussa rakennetut talot olivat jo siinä iässä, että niihin olisi pitänyt tehdä jo perusparannuskorjauksia. Huonossa taloustilanteessa vuokratalojen vuokrarästit kasvoivat eli kaupungin vuokratulot pienenivät, eikä lainaa pankeista tahtonut saada. Korjausvelka alkoi kasvaa hurjasti ja taloyhtiöt alkoivat voimaan huonosti. Osa yhtiöistä oli ajautumassa selvitystilaan. Siihen aikaan oli tapana, että osakeyhtiön sai perustaa 15 000 markan pääomalla, mutta jos yhtiön tappiot olivat suu- Polvipolku 3 on nykyään Lääkärinkuja 3. Mittarikatu 6. 17

Kiinteistö Oy Järvenpään Mestariasunnot Kiinteistö Oy Järvenpään Vapaa-ajankeskus järjesti varsinaisen yhtiökokouksen 16. marraskuuta 1994, jossa muutettiin yhtiöjärjestystä siten, että sitä voitiin käyttää osakeyhtiölain 14 luvun 1 § mukaisesti fuusiomenettelyn vastaanottavan yhtiön yhtiöjärjestyksenä. Yhtiön nimi muutettiin Kiinteistö Oy Järvenpään Mestariasunnoiksi. Tämä selviää yhtiön toimintakertomuksesta vuodelta 1994. Tällöin yhtiön toimitusjohtajana toimi Jarmo Salminen ja sen hallituksen muodosti: varsinaiset jäsenet Kauko Asumalahti kaupungininsinööri, Viljo Nieminen kaupunginlakimies, Pentti Virtanen eteisvahtimestari, Heikki Jääskeläinen toimitusjohtaja ja Paula Soudunsaari rakennusmestari sekä varajäsenet Aulis Kuusela isännöitsijä, Mirjam Mikkola suunnittelurakennusmestari, Marja Heltelä-Heinonen kaupunginhallituksen varajäsen, Ari Honkanen sähköteknikko ja Ulla Harpila rakennustarkastusinsinööri. Tuoreen kiinteistöosakeyhtiön ensimmäinen varsinainen toimintavuosi oli taloudellisesti varsin maltillinen. Vuoden 1995 kesäkuun 15. päivänä, hallituksen ehdotuksesta kirjattiin ylös kirjanpitoon tappiota 729,46 markkaa. Mestariasuntojen syntymäpäiväksi voidaan sanoa päivämäärää 21.6.1995. Ensimmäinen kaupparekisterimerkintä löytyy tuolta päivältä. Kiinteistö Oy Järvenpään Mestariasuntojen ensimmäinen hallitus piti ensimmäisen kokouksensa helmikuun toisena päivänä 1995, jossa toimitusjohtajaksi valittiin rakennusmestari Paula Soudunsaari. Mestariasuntojen hallituksen muodostivat Soudunsaaren lisäksi virkamiesjäsenet kaupungininsinööri Kauko Asumalahti ja kaupunginlakimies Viljo Nieminen sekä poliitikkojäsenet Heikki Jääskeläinen (kok) ja Pentti Virtanen (sd). Aivan alkuun Järvenpään kaupunki rahoitti uuden 18 yhtiön toimintaa siten, että kaupunki merkitsi 185 kpl:tta yhtiön osakkeita, joiden nimellinen arvo oli 1000 markkaa. Yhtiö alkoi saada omia tulojaan vasta sitten kun ensimmäinen vuokratalo Välskärinkatu 25 tuli yhtiön hallintaan. Siihen kuului kaksi rivitaloa, joissa oli yhteensä kuusitoista asuntoa. Kesäkuussa 1995 yhtiö piti hallituksen toisen kokouksen, jossa voitiin tehdä päätös ensimmäisestä fuusiosta. Välskärinkadulla aloitettiin heti peruskorjaustyöt. Mestariasuntojen taloudellinen menestyminen ei aluksi ollut varmaa ja niinpä toiminnan käynnistämiskuluihin kaupunki myönsi yhtiölle 900 000 markan lainan. Lainan nosto voitiin siirtää vuodelle 1997, sillä Mestariasuntojen hallintaan saatiin heinäkuussa 1996 ylijäämäinen vuokrataloyhtiö Pöytäalhontie 95. Kaupungin myöntämää lainaa ei tarvinnut koskaan nostaa sillä Mestariasuntojen talous tasapainottui seuraavien kuukausien kuluessa ja vuoden 1996 lopussa voitiin todeta, että yhtiö pystyy vastaamaan täysipainoisesti taloudestaan ja huolehtimaan vuokratalojen talouden tervehdyttämisestä. Yhtiön kumulatiivinen maksuvalmius oli 1996 lopussa 3 416 035,95 markkaa ylijäämäinen, kun kaikkien 36:n sulautuvan yhtiön taseet oli yhdistetty yhtiön kirjanpitoon. 1 Pöytäalhontie 95. 1 Pentti Virtanen, 10 vuotta kodikasta vuokra-asumista 1995–2005.

”Nyt kun päästiin tähän yhtiön nimeen, voin tietysti kertoa tämän tarinan, joka on sitten tosi. Tämä Järvenpään Mestariasunnot Oy eli kenen keksimä se nimi on. Se on minun keksimä. Sen yhtiön alkuperäinen nimi oli Kiinteistö Oy Järvenpään Vapaa-ajan keskus. Semmoinenhan se ei voinut olla. Paula Soudunsaari, joka oli valittu toimitusjohtajaksi, tuli yhtenä päivänä luokseni ja sanoi, ettei yhtiön nimi voi tämmöinen olla. Keksi joku parempi. Minä otin sitten kynää ja paperia ja aloin pyöritellä sitä nimeä. Kirjoittelin ylös näitä muita, mitä jo oli: Tuusulan Kiinteistöt Oy, Nikkarin Kruunu Oy Keravalla ja Järvenpään…mikä? Jäin miettimään, että Paulahan on rakennusmestari. Ajattelin, että tuolla ollaan nikkareita ja tuolla ollaan vaan asuntoja, niin mehän voisimme olla mestareita. Ja niin siitä tuli Kiinteistö Oy Järvenpään Mestariasunnot Oy, joka sittemmin lyhennettiin, kun tuo noin pitkä nimi ei mahtunut edes maksukuittiin. Se Vapaa-ajan keskus oli sellainen ”pöytälaatikkofirma”, joka oli jäänyt kaupungilta tarpeettomaksi. Sitä piti käyttää alun perin, sellaisessa vapaa-ajan keskus hankkeessa, minkä piti nousta sinne moottoritien varteen nykyisen lämpövoimalan tontille. Sinne piti tulla joku semmoinen tanssikeskus, missä olisi ollut jytää ja jytkettä joka lauantai. En tiedä, kuka siinä oli puuhamiehenä, mutta se ei sitten toteutunut. Se oli valmis yhtiö, siitä oli se 15 000 markkaa maksettu ja ei muuta kuin nimen ja yhtiöjärjestyksen muutos. Niin se meni.” (Kirsti Ruislehto) Vuonna 1995 Järvenpään asukasluku oli 34 436. Välskärinkatu 25. 19

Järvenpään Mestariasunnot Oy muodostuu kaupungin vuokratalojen fuusioinnista Fuusioitumisen alku viivästyi muutaman kuukauden, sillä ensin piti selvittää, ettei kaupungille tule siitä veroseuraamuksia. Mikäli kaikista 36 yhtiöstä olisi pitänyt maksaa fuusioinnin yhteydessä arvonlisäveroa, olisi se voinut olla ylivoimainen este hankkeelle vaikeassa taloudellisessa tilanteessa. Maamme hallitus kaavaili vuoden 1995 marraskuussa kiristävänsä jatkossa yrityksien fuusioiden verotusta. Järvenpäässä osattiin hienosti ennakoida mahdollista yrityksien verotuksen kiristymistä. Aivan ensimmäiseksi Mestariasuntoihin fuusioitiin kaupungin suorassa omistuksessa olleet vanhusten asuintalot Polvipolku 3, Välskärinkatu 25 ja Mittarikatu 6. Näiden lisäksi fuusioitiin neljä taloudellisesti hyvässä kunnossa olevaa kiinteistöyhtiötä. Vuoden 1996 lopussa yhtiön talous oli jo hyvällä pohjalla, kun kaikki kaupungin omistuksessa olleet vuokratalot saatiin fuusioitua yhtiöön. ”Muistuipa mieleen vielä yksi juttu sieltä alkupäästä. Eräänä helteisenä toukokuisena perjantaina 1993, poljin polkupyörällä Jamppaan Saunakallion Kiinteistöhoito Oy:n toimistolle. Tarkoituksenani oli kertoa isännöitsijälle fuusiotyöryhmän selvityksestä, jossa oli päädytty esittämään fuusiointia. Polkiessani havahduin, että miksi minun piti tätä ”ilosanomaa” isännöitsijälle viedä, mutta virkani velvoittamana hoidin homman. Eihän Saunakallion Kiinteistöhoito Oy:ssä asiasta mitenkään iloittu. Kyseessä oli iso muutos yhtiölle, joka alueellisena yhtiönä oli hoitanut Jampan lukuisten yhtiöiden isännöinnin ja huoltotyöt jo kaukaa 1970-luvun alusta asti. Kyllä he lopulta fuusioinnin järkevyyden hyvin ymmärsivät.” (Kirsti Ruislehto) Yhtiön nimen nykyinen muoto Järvenpään Mestariasunnot Oy merkittiin kaupparekisteriin 15.12.1997. Paikallislehti luonnehti maaliskuussa 1997 uuden Mestariasuntojen hallituksen muodostamista ”pieneksi palatsivallankumoukseksi”. Asukasdemokratian toteutumisesta yhtiön hallinnossa oltiin asukkaiden keskuudessa huolissaan. Ajateltiin, että hallitus ei saisi olla vain poliitikkojen ja virkamiesten muodostama. Kaupungin vuokratalojen suuryhtiön uuden hallituk20 sen muodostamiseen osaltaan vaikuttivat tasa-arvolaki ja yhteishallintolaki. Nämä huomioiden hallituksen muodostamisessa päädyttiin sekamalliin, joka koostui virkamiehistä, poliitikoista ja asukkaista. Myöhemmin elokuussa 1997 hallituksen muoto tarkentui vielä niin, että virkamiehet jäivät pois. Niiden tilalle tulivat luottamustoimenhaltijat ja ensimmäiset asukasedustajat valittiin mukaan. Tällä kokoonpanolla yhtiön hallitus aloitti 1998. Tämä hallitusmuoto on edelleen käytössä yhtiön hallituksessa. Mestariasunnoista oli tullut merkittävä vuokrataloyhtiö. Sen hallinnassa oli 1300 asuntoa ja liikevaihto n. 35 miljoonaa markkaa. Tekninen isännöinti siirtyi kahta vuokranmääritysyksikköä lukuun ottamatta yhtiölle. Mestariasuntojen toimipiste muutti Järvenpään kaupungintalolta Hallintokatu 2:sta omaan osoitteeseen, Sibeliuksenkatu 15 B. ”Mestariasuntojen ensimmäinen toimitusjohtaja Paula Soudunsaari oli aivan ratkaisevassa roolissa tässä fuusio asiassa. Hän oli rakennusmestari koulutukseltaan ja kiinteistöjen kanssa hän oli toiminut koko ikänsä ja lisäksi hänellä oli oma isännöintitoimisto. Hän oli aivan asian ytimessä ja hän tunsi hallinnon juurta jaksaen. Olen ikikiitollinen hänelle siitä, että hän osasi tämän fuusioitumisen hoitaa. Paulan aikana asukkaiden valinta siirtyi kaupungin asuntotoimistolta Mestariasunnoille. Se on olennainen tehtävä vuokrataloyhtiöllä ja oli järkevä päätös, ettei asukasvalinta ollut ulkopuolisen käsissä. 1990-luvun viimeiset vuodet olivat monella tapaa nopean kehityksen aikaa asunnonvuokraustoiminnassa, tuli paljon lisää erilaisia vaatimuksia vuokramarkkinoilla. Tultaessa 2000-luvulle yhtiö oli alkanut polkea paikallaan ja oli aika etsiä uusi toimitusjohtaja.” (Kirsti Ruislehto) Mestariasuntojen hallitus 8.8.1997: Pentti Virtanen puheenjohtaja Jäsenet: Heikki Jääskeläinen, Reino Kettunen, Terttu Sihvola, Rauha-Maria Mertjärvi, Jukka Riivari ja Harri Auvinen. Tasa-arvolaki 1.1.1987. Sen mukaan tasaarvon piti toteutua kunnallisissa toimielimissä 40-prosenttisesti.

Kunhan katto pitää vettä ja seinät lämpöä, Jamppa-projekti Kunhan katto pitää vettä ja seinät lämpöä. Kyllä noiden ominaisuuksien pitäisi vanhan sanonnan mukaan riittää hyvän asumuksen vaatimuksiksi. Asumisviihtyvyyden kannalta asunnon kunto ja toimivuus ovat ensiarvoisen tärkeitä. Luonnollisesti myös vuokran edullisuus. Vähintään yhtä tärkeää on asuinalueen, ympäristön viihtyisyys, siisteys, turvallisuus ja palvelut. Näiden kehittämiseen Mestariasunnot on aina panostanut lujasti. Se on ollut mukana asukasyhdistyksien toiminnan kehittämisessä, pihakilpailujen ideoijana, luomassa me-henkeä alueen tai pihapiirin ihmisten kesken. Tätä kehittämistä on Mestariasunnot tehnyt Jampan alueella yhtiön perustamisesta lähtien. Jampan vuokratalojen historia alkoi 1970, kun Wärtsilän tehtaat siirtyivät Helsingistä Järvenpäähän ja Jamppaan alettiin rakentamaan ensimmäisiä kerrostaloja tehtaiden työntekijöiden asunnoiksi. Ensimmäiset talot valmistuivat 1972 Naavatielle. Alue oli tuohon aikaan vielä Saunakalliota, mutta myöhemmin radan itäisen puolen alue nimettiin Jampaksi. Jampan alueella oli tärkein keskittymä Järvenpään kaupungin vuokrataloista 90-luvun lopulla. Alueella sijaitsee vielä tänäänkin merkittävä osa Mestariasuntojen kiinteistöistä. Jampan kaupunginosa sijaitsee Järvenpään luoteisosassa, noin kolmen kilometrin päässä keskustasta. kuva ensimmäisistä taloista Naavatie Naavatie 4. Laman seurauksena 90-luvun puolessa välissä vuokra-asuntotuotanto lähes seisahtui. Järvenpään kaupungin omistukseen valmistui vielä 1995 yksi vuokrataloyhtiö Vöyrinkatu 12, joka myöhemmin fuusioitui Mestariasuntoihin. Koko Suomessa aloitettiin vuonna 1996 vain 19 000 uuden asunnon rakentaminen. Suomalaisissa lähiöissä käynnistettiin, osin myös sosiaalisten ongelmien kasvun takia, lähiöiden kehittämisprojekteja. Sisäministeriö käynnisti Suomessa valtakunnallisen osallistamishankkeen 19.12.1997. Järvenpään kaupunginhallituksen päätöksellä 24.11.1997 kaupungista tuli yksi hankkeen kokeilukunnista ja Jampan vajaan 4000 asukkaan lähiö valikoitui kohteeksi. Sen keskeisin ajatus oli kansalaisvaikuttamisen vahvistaminen. Jampan osallisuusprojektin yhtenä käytännön esimerkkinä oli asukasdemokratian vahvistaminen oman asuinkiinteistönsä asioiden hoitamisessa ja toisena mainittakoon alueen ympäristön kohentaminen. Tasavallan presidentti Martti Ahtisaari teki maakuntamatkan Keski-Uusimaalle vuonna 1997 ja kävi tutustumassa Jampan asumalähiön kehittämishankkeeseen. Vuosituhannen loppu oli yleistä asumalähiöiden imagon kohottamisen aikaa. Järvenpäässä oli lähiökehittämiseen herätty jo aiemmin. Kaupunki oli sopinut 1993 Asuntohallituksen (nykyään Varke) kanssa vuosille 1995–1999 oman Jamppa-projektin. Hanke sai 75 % kustannuksistaan sosiaali- ja terveysministeriöltä. Projektityöntekijäksi palkattiin Kirsi Haapaniemi. Se oli ensimmäinen Euroopan Unionin rahoittama hanke Suomessa. Hankkeessa pureuduttiin alueen ongelmiin yhdessä asukkaiden kanssa. Sosiaalisia ongelmia oli kasautunut myös Jampan alueelle laman aikana. Jamppalainen betoni sai kasvojen kohotuksen, kun talojen saneeraaminen aloitettiin vuosikymmenen puolessa välissä. Asuintalojen perusparannuksilla oli suuri merkitys Jampan alueen maineen palauttamiselle. Jampan alueella perusparannettiin noin 400 aravavuokra-asuntoa ja piha-alueita Mestariasuntojen ja VVO:n toimesta. Vuoden 1999 lopussa Jampan vuokratalot seisoivat entistä ehompina ottamaan vastaan Milleniumin ja seuraavan vuosituhannen kehityksen tuulet. 21

”Asukasdemokratiahan on ihan lailla määrätty. Järvenpäässä se on ollut alusta asti tehokasta ja toimivaa. Veikko Simunaniemi sitä sitten vielä kehitti niin, että sitä toteutetaan yli lain määräämän vaatimustason. Se oli sitä lama-ajan tilannetta. Kaupungillakin koettiin niin, että jos ei Jampassa olisi jotain tehty niin se olisi ollut suorastaan uhka kaupungille. Sinne rakennettiin kevyenliikenteenväylää, puistoa ja sitä ja tätä. Minä huolehdin sitten, että ne kaupunginvuokratalot tulee perusparannettua. Kaija Tuuri, joka oli toisena projektipäällikkönä ja psykologi, teki asukkaiden kanssa tiiviistä yhteistyötä eri kehitysprojekteissa. Jampassakin tapahtui sitä samaa kuin muuallakin, kuten Myyrmäellä Vantaalla tai Peltosaaressa Riihimäellä. Ihmisiä muuttaa pois ja ne, jotka ovat asuneet alusta asti alkavat ikääntyä ja sitä mukaa lähiö rauhoittua. Asumalähiöt ovat niin kuin viini, että ne vanhetessa paranee – jos vain niiden rakennuskannasta huolehditaan.” (Kirsti Ruislehto) kuva/kuvia perusparannetuista Jampan taloista, löytyykö Mestareilta? Jamppalainen lehdessä syyskuu 1999 oli K. Ruislehdon ottamia kuvia. Jamppa on myös koti Jokaiselle ihmiselle varmasti yksi tärkeimmistä asioista on oma turvallinen koti. Helposti voidaan ajatella, että rakennukset ovat vain seiniä, mutta miten seinät on tehty ja missä ne sijaitsevat merkitsee paljon. Myös asuinympäristö voi parhaimmillaan edustaa kotia ja olla osa kodin piiriä. Pihamaalle tultaessa kodin tuntua ja turvallisuutta luovat hyvät suhteet muihin asukkaisiin. Asukasyhdistykset ja asukastoiminta ovat merkittävässä roolissa, kun luodaan viihtyisää ja turvallista asuinympäristöä yhdessä naapuruston kanssa. Kuuntelemalla asukkaiden tarpeita voidaan saada aikaan Mestariasumista. Mestariasuntojen toiminnan vakiinnuttua vuoden 1999 aikana, yhtiön hallitus asetti sille erityiseksi tavoitteeksi asukasdemokratian kehittämisen. Jampan asukasyhdistys on perustettu 1974, mutta jo muutaman vuoden jälkeen se jäi uinumaan viideksitoista vuodeksi. Uudelleen asukasyhdistyksen toiminta käynnistyi vuonna 1994. Se jatkoi toimintaansa erilaisten yhteistyötahojen kanssa 31.12.2007 asti. Laki yhteishallinnosta tuli voimaan 1991. Lailla on haluttu turvata asukkaiden mahdollisuus päästä vaikuttamaan vuokratalon hallintoa ja hoitoa koskeviin asioihin. Asukastoimintaa parhaimmillaan oli, kun lähiön Jampankaari 2. Arava oli 1949 perustettu Asuntorakennustuotannon valtuuskunta, joka edelsi Asuntohallitusta 1966–1993. Sen seuraajaksi tuli Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus Ara ja 1.3.2025 alkaen tehtävää jatkaa Valtion tukeman asuntorakentamisen keskus Varke. Jamppalainen ilmestyi 1998–2002. Viimeinen numero jaettiin postiluukkuihin toukokuussa 2002. Samana vuonna Mestariasunnot alkoi toimittaa Mestariasukas-lehteä. 22

asukkaat julkaisivat Saunakallion Kiinteistöhoito Oy:n taloudellisella tuella omaa paikallista lehteä Jamppalainen. Se ilmestyi vuosina 2000–2001 jopa neljä kertaa vuodessa. Sen viimeinen numero jaettiin postiluukkuihin toukokuussa 2002. Samana vuonna Mestariasunnot alkoi toimittaa Mestariasukas-lehteä, joka jaettiin kaikkiin järvenpääläisiin talouksiin. Myös sen julkaisemisessa ovat Mestariasukkaat olleet tärkeässä roolissa. Keski-Uusimaa -lehdessä elokuussa 2024 Vesa Marttinen, Jampan kasvatti, muistelee: ”Jamppa oli lämmin ja hyvä kasvualusta. Koskaan en kokenut turvattomuutta. Koin hyvänä asiana, että jo lapsena näki, että ihmisillä on monenlaisia kohtaloita.” Marttisen vanhan bändin, Syntinen mies, biisi Ajasta aikuisuuteen on kunnianosoitus heidän nuoruutensa Jampalle. Kappaleen musiikkivideo on kuvattu Jampan ostarilla. ”Tämä on kuin maaseutu lähellä kaupunkia. Luonto ja metsät ovat lähellä. Olisin muuttanut pois, jos täällä olisi huono olla ”, sanoo vuodesta 1999 Jampassa asunut Jaana Aaltonen samassa lehtijutussa.2 ”Neulasbaarissa” eli pienessä metsikössä ostarin vieressä saattoi aikaansa kuluttaa sekalainen sakki ”joutomiehiä ja -naisia” miestä väkevämpiä nauttien, mutta ei heitäkään kenenkään tarvinnut pelätä. Nykyään paikalla on vanhusten hoivakoti ja palvelutalo. Jampan ostari paloi 2022. Karttakuva Jampan asemakaavasta. 2 Keski-Uusimaa, Minerva Aalto 15.8.2024 23

24

Haltianpolku 12:n ja 14:n perusparannus valmistui 2005. Todistus asuinalueiden ja kiinteistöjen kunnostamisen merkityksestä tuli, kun Uudenmaan maakuntahallitus valitsi maaliskuussa 2005 Jampan Vuoden uusimaalainen kylä -kilpailun voittajaksi. 25

UUDENLAISEN AJATTELUN AIKA VUODET 2000–2008 Uusi vuosituhat ja sen ensimmäinen vuosi toi paljon uutta Mestariasuntojen toimintaan. Yhtiön pankkilainojen uudelleenjärjestelyt oli aloitettu jo edellisenä vuonna. Kaupunki oli myynyt asuntoyhtiöidensä ensisijaislainoja edelleen OPH Rahoituskeskus Oy:lle, joka vaati lainojen uudelleenjärjestelyssä 1 420 000 markan katkaisumaksun. Tiiviiden neuvottelujen tuloksena Mestariasunnot sai kaupungilta 1 400 000 markan korottoman lainan, jonka takaisinmaksuksi sovittiin kertamaksu 33 vuoden päähän. Yhtiön hallituksen ja toimitusjohtajan välille syntyi luottamuspula vuoden 2000 alkupuolella ja se johti toimitusjohtajan vaihdokseen. Hallitus ei halunnut kiirehtiä uuden toimitusjohtajan valinnassa. Haluttiin varmistaa, että vaihdos tehdään huolella. Asuntotoimenpäällikkö Kirsti Ruislehto valittiin 20.3.2000 uudeksi toimitusjohtajaksi siksi aikaa, kunnes tehtävä saatiin täytettyä. Perusteellisten haastatteluiden ja testausten jälkeen toimitusjohtajan tehtävässä aloitti 1.7.2000 rakennusmestari, AIT, ISA Veikko Simunaniemi.3 Järvenpään Mestariasunnot lähti mukaan kaupungin käynnistämään Paja-projektiin, jonka tehtävänä oli antaa asukkaille asumiseen liittyvää ohjausta ja tukea. Projektin tarkoituksena oli ennaltaehkäistä mahdollisia tulevia asukkaiden ongelmia. Tämä oli juuri sitä asukaslähtöistä ajattelua, mikä tekee Mestariasunnoista esimerkki vuokrataloyhtiön vuokralaisen kannalta. Paja-projektia toteutettiin valtion rahoitustuella ja se kuului ympäristöministeriön Lähiöuudistus 2000 -ohjelmaan. Projektia vetämään palkattiin Kirsi Haapaniemi, joka jatkoi projektin päätyttyä 2004 asuntoneuvojana kaupungin sosiaali- ja terveystoimessa. Haetaan henkilöä, jolla on kunnollista työkokemusta Veikko Simunaniemi aloitti uutena toimitusjohtajana heinäkuussa 2000. Mestariasunnoille hän tuli Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiöstä, jossa hän oli toiminut reilut kaksi vuotta teknisenä isännöitsijänä. Rakennuttajan tehtäviä Simunaniemi oli ennen HOAS:n palvelusta hoitanut Avarra Oy:ssä (ent. Rautatieasunnot Oy). Toimeen tarttuessaan ensimmäisenä toiveenaan uusi toimitusjohtaja esitti yhteistyön vilkastuttamisen entisestään asukkaiden kanssa. Hän oli sitä mieltä, että tiivis yhteydenpito asukkaiden ja vuokrataloyhtiön henkilökunnan välillä oli välttämättömyys kaiken kehittämistyön kannalta. Mestariasunnoissa haluttiin panostaa palvelukokonaisuuden laatuun, turvallisuuteen, asukasviihtyvyyteen, asukasyhteistyöhön sekä pitkäjänteiseen kiinteistönpitoon. Yhtiö sai Veikko Simunaniemestä kovan luokan vuokra-asuntoalan ammattilaisen, rohkean ja innovatiivisen kipparin kasvavaa vuokrataloyhtiötä luotsaamaan. Veikko Simunaniemi. 3 Pentti Virtanen, 10 vuotta kodikasta vuokra-asumista 1995–2005. 26

Veikko Simunaniemi, 30.1.2025 Järvenpään Mestariasunnot Oy, toimitusjohtaja ”Veikko Simunaniemi on maalaispoika. Olen syntynyt Oulaisissa 1962. Maalla asuin lapsuuteni, lehmien, sikojen, lampaitten, kissojen ja koirien kanssa. Meillä oli iso kahdeksan henkinen perhe, vanhemmat ja yhteensä kuusi sisarusta. Kuusikymmentäluvulla kodissamme asui myös kaksi isovanhempaani. Lapsuus oli todella mukava, ei olisi voinut parempaa toivoa. Siinä sitä lorkittiin Pyhäjoen rannalla. Näitä tässä nykyisessä työssäni tarvittavia neuvottelutaitoja on jo varmasti silloin nuorena joutunut oppimaan, kun oli iso perhe ja asiat piti saada sovittua. Maalla kun oltiin, niin siellä piti opetella tekemään asiat itse. Kun sanoin isälleni, että en jotakin asiaa osaa, niin hän kehotti mennä kokeilemaan ja tulla sitten kertomaan osasinko vai en. Sillä periaatteella mentiin. Ensimmäiset kouluvuodet kävin Oulaisissa, ensin peruskoulun ja sen jälkeen ammattikoulun rakennuspuolen, sieltä valmistuin rakentajaksi. Armeijassa suoritin rakennuspiirtäjäkurssin, sillä aikaa kun muut olivat iltalomilla ja Turussa kävin työn ohessa työteknillistä iltakoulua. Kajaanin tekninen oppilaitos tuli vuoroon 1986. Menin sinne opiskelemaan rakennustekniikkaa ja valmistuin vuonna1989. Myöhemmin olen suorittanut isännöitsijän ja kiinteistönjohtamisen tutkintoja. Sen verran vielä nuoruudesta, että 13-vuotiaana ostin salaa omilla rahoilla basson. Sitä sitten opeteltiin soittamaan ja jossain vaiheessa tuli oma bändi, joka menestyikin ihan hyvin. Bändin kanssa nuorena kierrettiin keikoilla ympäri Suomea. Tuli tavattua Andy McCoy, Eput, Hassisen Koneen kaverit ja muita. Olin silloin HOAS:lla töissä, kun luin Helsingin Sanomista työpaikkailmoituksen, jolla haettiin Järvenpään Mestariasunnot Oy:n palvelukseen toimitusjohtajaa. Siinä oli sitten niin, että henkilöllä pitää olla ”kunnollista työkokemusta”. Minä ajattelin, että helkkari, minulla on ainakin kunnollista työkokemusta ja ei muuta kuin paperit vetämään. Seuraavan viikon Hesarissa oli ollut oikaisu, että henkilöllä toivotaan olevan ”kunnallista työkokemusta”. Mutta sitä minä en sitten enää nähnyt. Sain kutsun haastatteluun, testeihin ja muihin systeemeihin. Kaupungilla oli kahden hengen rekrytointi- ryhmä: Kirsti Ruislehto ja Pentti Virtanen ja konsultti, joka hoiti testaamisen. Hakijoita oli kymmeniä, jopa entinen pomoni oli hakenut paikkaa. Sitten heinäkuun 1. päivänä vuonna 2000 minä aloitin toimitusjohtajana Järvenpään Mestariasunnot Oy:n palveluksessa. Samana päivänä aloitti kiinteistösihteerinä Minna Heinonen. Olemme molemmat edelleen Mestariasuntojen palveluksessa, Minna kirjanpitäjänä. Ensi kesänä tulee kuluneeksi 25 vuotta. Ensimmäinen lehtijuttu Mestariasuntojen toimitusjohtajana tehtiin heinäkuussa 2000. Keski-Uusimaa -lehden toimittaja tuli toimistolle tekemään juttua ja hän tiedusteli: ”Miten Mestariasunnot toimii?” Minä vastasin, että se toimii omakustannusperiaatteella. Toimittaja teki jatkokysymyksen: ”Mitä tarkoittaa omakustannusperiaate?” Vastasin, että se tarkoittaa sitä, että kaikkien tuottojen ja kulujen pitää olla yhtä suuret. Seuraavan päivän lehdessä oli sitten kirjoitus, että Mestariasuntojen uusi toimitusjohtaja Simunaniemi toteaa, että Mestariasuntojen tuotot pitää olla suuret.” Mestariasuntojen henkilökunta vuonna 2000 Seppo Tolvanen, isännöitsijä Leena Huhtamaa, vuokravalvoja Tarja Pesonen, asukasvalinta Minna Heinonen, kiinteistösihteeri Airi Grönroos, kirjanpitäjä Veikko Simunaniemi, toimitusjohtaja Ensimmäisinä töinään uusi toimitusjohtaja aloitti, erityisesti asukkaiden kannalta, jo kohtuuttoman kalliiksi tulleiden aravalainojen tutkimisen. Pahimmillaan niiden korkotaso oli kohonnut jo yli 7 %, kun muuten pankkikorot olivat muutaman prosentin luokkaa. Tämä aiheutti sen, että lainat eivät lyhentyneet juuri ollenkaan. Yhtiö maksoi aravalainoja pois ja otti vastaavan määrän pankkilainaa, mutta huomattavasti pienemmällä korolla. Näin saatiin lainat myös lyhenemään samalla kustannuksella. Järvenpään kaupunki puolsi tätä menettelyä ja antoi pankkilainoille tarvittavat takaukset. ”Silloin, kun minä tulin taloon, niin se oli kyllä vielä sitä yhtiön perustamisvaihetta. Silloin vielä tehtiin kaksi fuusiota Järvenpään kaupungilta meille. Rupesimme tutkimaan kalliita aravalainoja. Muistan summankin, 27

se oli 57 mummon miljoonaa, kun niitä lainoja löytyi. Minä tein ehdotuksen kaupunginjohtaja Erkki Kukkoselle, että tämä pitää järjestää vauhdilla pois. Hän entisenä pankkimiehenä ymmärsi heti, mistä oli kysymys ja oli samaa mieltä. Lainasalkku piti saada paremmin hallintaan. Olen tottunut toimimaan nopeasti, niin pistin kaupunginkamreerille viestiä, että olisi yksi pikku juttu, mikä pitää saada äkkiä kaupunginvaltuustoon ja kaupunginhallitukselle päätettäväksi. Niissä aravalainoissa oli taustalla vielä kaupungin takaus. Muistan, kun kamreeri sanoi minulle, että: ”Kuule Veikko. Tämä ei ole mikään pikku juttu ja toiseksi tässä aikataulussa tämä ei onnistu millään.” Mutta, kyllä se sitten saatiin nopeasti tehtyä. Ilman Erkkiä se ei kyllä olisi onnistunut. Erkki pisti vauhtia kaupungin päähän. Olihan se nopeaa toimintaa.” (Veikko Simunaniemi) Vuoden 2000 aikana käynnistettiin myös kaksi erittäin merkittävää kehityshanketta liittyen vuokrataloyhtiön hallintoon ja talouteen. Ryhdyttiin valmistelemaan uutta asukashallinonmallia, jotta asukkailla olisi vastaisuudessa paremmat mahdollisuudet vaikuttaa talon asioiden hoitoon. Toisena isona hankkeena oli pääomavuokrien tasaamismallin valmistelun käynnistäminen. Vuoden aikana laadittiin myös kaikkiin kiinteistöihin talousarvioineen viiden vuoden kunnossapito-ohjelma. Vuonna 2000 Mestariasunnoilla oli hallinnassaan 40 vuokrataloyhtiötä. Ne muodostuivat 84 rakennuksesta, joissa oli yhteensä 1319 asuntoa. Näissä taloissa asui yli 2500 järvenpääläistä. Yksi Mestariasuntojen päätarkoitus on säilyttää yhtiön omistamien kiinteistöjen arvo tulevaisuudessa. Uuden toimitusjohtajan mielestä yhtiön piti tasata vuokratalojen pääomakulut, mutta hoitokulut säilytettäisiin kiinteistö kohtaisina. Talojen peruskorjaukset oli tehty ja lainoja otettu eri aikoina, minkä vuoksi vuokrien hintahaitari oli kohtalaisen leveä, ollen 30–40 markkaa neliöltä. Mestariasunnoissa tehtiin laskelmia, joiden mukaan toimenpiteellä saavutettaisiin pitkäjänteisempi talouden pito, ja ajan mittaan pääomavuokrien tasaus olisi sekä asukkaiden että yhtiön etu. Vuokrien tasauksen myötä asukkaiden maksamat vuokrat määrittyisivät oikeudenmukaisemmin sijainti yms. seikat huomioon ottaen. Mestariasuntojen 28 hallitus päätti lopullisesti pääomavuokrien tasauksen käyttöön ottamisesta 10.10.2001. Pääomavuokrien tasausta esiteltiin kaikkien vuokranmääräytymisyksiköiden kokouksissa, joissa palaute oli myönteistä. Helmikuussa 2001 kaupunginhallitusta informoitiin tasauksesta ja toukokuussa kaupunginhallitus esitti asian kaupunginvaltuustolle, joka antoi 21.5.2001 puoltavan lausunnon pääomavuokrien tasaamiseksi. Vuoden 2001 maaliskuussa ylimääräinen yhtiökokous päätti hallituksen esityksestä laajentaa yhtiön toimialaa siten, että se mahdollistaa kiinteistöjen ja asuntojen ylläpito-, vuokraus- ja rakennuttamistoiminnan. Yhtiökokous teki tuolloin varsin merkittävän ja kauaskantoisen päätöksen yhtiön kasvun ja kehityksen kannalta. Paitsi asukkaiden kanssa Mestariasunnot on halunnut tehdä hyvää yhteistyötä myös muiden kuntien asumisen tuottajien kanssa. Maaliskuun 2. päivä vuonna 2001 aloitti Mestariasuntojen ja Hämeenlinnan Asunnot Oy:n johdolla Araverkko toimintansa. Sen tarkoituksena oli kehittää aravavuokrataloyhtiöiden toimintoja toisiltaan saamiensa kokemusten pohjalta, esimerkiksi asukashallinnon kehittelyssä. Lisäksi haluttiin olla vaikuttamassa Suomen asuntopolitiikkaan. Mukaan kutsuttiin vielä Riihimäki, Hyvinkää, Kerava, Tuusula ja Porvoo. Mestariasukkaat mukaan päätöksentekoon Asukastoimintaan panostettiin lujasti 2000-luvulla. Mestariasunnot oli 1999 ottanut yhdeksi kehittämisen kohteekseen asukastoiminnan ja -hallinnon. Asukasedustaja yhtiön hallituksessa oli ollut jo vuodesta 1998. Järvenpään Mestariasunnot Oy halusi toimia lakivelvoitettaan aktiivisemmin. Asukastoiminnan kehittämisen merkittävänä tapahtumana voidaan pitää, kun Mestariasuntojen ensimmäinen asukashallitus piti ensimmäisen kokouksensa 15.5.2001. Asukashallituksen ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin Jaana Suopellonmäki ja sihteeriksi Kirsi Jeskanen. Jokaisesta asukastoimikunnasta valitaan edustaja asukashallitukseen, ja usein se on ollut asukastoimikunnan puheenjohtaja. Asukkaat haluttiin vahvasti

mukaan päättämään yhtiön asioista, esimerkiksi vuosittain tehtävät vuokrankorotukset käsitellään ensin asukashallituksessa, joka vie ne asukastoimikunnille ja vasta sen jälkeen ne esitetään yhtiön hallituksen hyväksyttäväksi. Asukkaille Mestariasunnot järjestää seminaareja, joissa esitellään yhtiön toimintaa, tulevia hankkeita ja valitaan asukashallituksen edustajat. Asukastoimikunnassa pääsee vaikuttamaan myös taloyhtiön yhteisten tilojen käytön suunnitteluun, järjestyssääntöihin, tai autopaikan ja saunavuorojen jakamisperusteisiin. Suosittuja tapahtumia olivat asukkaille järjestetyt elokuvaillat ja jouluateriat. Mestariasukas -lehteen on asukkaiden terveisiä toimittanut asukashallituksen pressiryhmä. Muitakin asukastoiminta ryhmiä perustettiin: viheralue-, huolto-, ja siivousryhmä, talousryhmä, paremman asumisen ryhmä eli ”rempparyhmä” ja väestönsuojeluryhmä. Aktiivisesta asukastoiminnasta on jaettu palkinnoiksi kunniakirjoja ja lahjakortteja. Järvenpään Mestariasunnot Oy:ssä pidetään ensiarvoisen arvokkaana asiana, että ammattitaitoisen henkilökunnan lisäksi ja apuna on ollut aktiivista asukastoimintaa. Asukastoiminta ja asukashallitus ei ole kadonnut mihinkään, mutta toiminta on myöhemmin hieman hiipunut. kuva ensimmäinen asukashallitus keitä kuvassa?? Toisen rivin reunassa kolmas Asukashallituksen puheenjohtaja Pertti Salovaara. Kuva seminaarista. Asukashallituksen kokous Rivolissa 7.4.2005. Etualalla silloinen isännöitsija Leena Huhtamaa. Jaana Suopellonmäki 11.11.2024 Asukashallituksen puheenjohtaja kuva ”Olen ollut Mestariasukas oikeastaan siitä asti, kun muutin Järvenpäähän. Sain täällä ensimmäisen asuntoni Kartanontieltä tammikuussa 1994. Siitä tuli myöhemmin Mestariasuntojen vuokratalo. Olin mukana jo siinä kokouksessa, missä päätettiin Mestariasuntojen perustamisesta 1995. Se oli keväällä 2001, kun ruvettiin Mestariasuntojen asukashallitusta pistämään pystyyn. Kaikista taloista kutsuttiin ihmisiä koolle. Minut valittiin jo silloin asukashallituksen puheenjohtajaksi, mutta sitten minä sainkin tarjouksen lähteä Hong Kongiin kahdeksi vuodeksi, niin totta kait minä lähdin sinne. En siis ottanutkaan puheenjohtajan pestiä vastaan sillä kertaa. En muista, kuka siihen varalle valittiin. Seuraavan kerran tulin mukaan, olisikohan se ollut 2005. Niin, siitä lähtien sitten olen ollut asukashallituksen puheenjohtaja. Voisin kyllä jo antaa tilaa nuoremmille, mutta onkohan se uskalluksesta kiinni vai eikö ihmisillä ole aikaa, kun ei tahdo olla kiinnostusta tällaiseen asukashallitustoimintaan. Asukashallituksessa on tällä hetkellä reilut 30 henkeä. Ensin on asukashallitus ja sitten on asukastoimikuntien kokoukset. Niiden väkimäärä vaihtelee paljon. Silloin kun kohde on uusi, niin kaikkia luonnollisesti kiinnostaa, kuinka asiat toimivat ja myöhemmin kiinnostus sitten vähenee. Tässä nykyisessä taloyhtiössäni oli aluksi mukana seitsemän asukasta ja nyt vain kaksi. Joissakin taloyhtiöissä voi olla edustamassa vain yksi henkilö. Asukastoiminnastahan ei saa mitään korvausta. Se on vapaaehtoista.” Veikko Simunaniemi kertoo asukashallituksen perustamisesta: ”Se oli kyllä todella merkittävä asia. Se 29

lähtee siitä, kun meitä koskee vuokrataloissa yhteishallintolaki. Asukkaiden pitää olla edustettuna hallinnossa ja sitähän voi hoitaa minimaalisesti, vaikkapa niin, että pitää vain kerran vuodessa asukkaiden kokouksen tai sitten sen voi hoitaa tyylikkäämmin. Minä pohdin sitä niin, että saataisiin asukkaat oikein kunnolla mukaan, niin pidetään asukkaiden kokoukset, valitaan asukastoimikunnat ja sitten vielä pitäisi olla jotain vielä korkeampaa – vaikkapa jokin ”ministeriö”. Keksittiin sitten, että perustetaan asukashallitus. Kokouksien halusin myös olevan mahdollisimman arvokkaita tilaisuuksia, niin pyysin ensimmäiseen asukashallituksen kokoukseen mukaan kaupunginjohtajan tuomaan vuokrataloyhtiön omistajan terveiset. Asukastoiminta lähti silloin vauhdikkaasti liikkeelle.” Laki yhteishallinnosta vuokrataloissa 1.3.1991. Tarkoituksena asukkaiden ja omistajien yhteishallinnolla on antaa asukkaille päätösvaltaa ja vaikutusmahdollisuus omaa asumistaan koskevissa asioissa sekä lisätä asumisviihtyvyyttä ja edistää vuokratalojen kunnossapitoa ja hoitoa. (Ympäristöministeriö) Korttelitalkkarit, Kartanon pehtoori ja Tikru Kun Mestariasunnoissa oli vuoteen 2002 mennessä saatu sen toiminta vakiintumaan, oli aika tarkastella yhtiön toimintoja kriittisesti. Asukastoiminta oli saatu aktivoitua uudelle tasolle ja vuoden alusta otettiin käyttöön uudet vastikkeet, joiden laskennassa oli huomioitu tasatut pääomakulut. Yhtiön asuntokannan ikäännyttyä oli tullut ajankohtaiseksi peruskorjaustoiminta, jonka vaikutus pääomavuokriin oli oleellinen. Tarkasteluun tuli myös Mestariasuntojen yhdessä VVO:n ja Jampan alueen asuntoyhtiöiden kanssa omistama Saunakallion Kiinteistöhoito Oy. Yhtiön hallituksessa selvitettiin sen tulevaisuuden näkymiä ja tehtiin arvio toiminnan kannattavuudesta silloisessa markkinatilanteessa. Asunto-osakeyhtiöiden tekemien reklamaatioiden määrä puutteellisesti hoidetuista töistä oli kasvanut huomattavaksi ja yhtiön talous oli vaarassa asuntoyhtiöille tehtävien rahojen palautuksien vuoksi. Yhtiön olisi pitänyt supistaa toimintojaan palvelemaan vain omistajayhtiöitä tai vastaavasti laajentua tarjoamaan monipuolisempia ja kattavampia 30 kiinteistöpalveluita. Kilpailutilanne ja omistajapohja huomioon ottaen kumpikaan vaihtoehto ei tuntunut mielekkäältä. Tehtiin päätös yhdessä VVO:n ja asuntoyhtiöiden kanssa myydä pois Saunakallion Kiinteistöhoito Oy. Isännöinti siirtyi 1.1.2002 Isännöinti Jouko Lahti Oy:lle ja huolto- ja kunnossapitotoiminta myytiin YIT Rapido Kiinteistöpalvelut Oy:lle 1.2.2002 alkaen. Hyvin hoidettu asuinympäristö luo turvallisuuden tunnetta asukkailleen. Järvenpäässä mestariasukkaille tehtiin kysely, jonka mukaan 80 prosenttia vastanneista haluaisi talonmiehen huolehtimaan taloista ja pihoista. Perinteisten 1960-luvun ”tuhattaitotalkkarien” toimia ei kuitenkaan ollut mahdollista perustaa. Sen sijaan Mestariasunnoilla päätettiin aloittaa Pajalan alueella korttelitalonmiesjärjestelmän kokeilu kahdessa kiinteistössä. Ajateltiin, että mahdollisten häiriöiden tuominen vuokrataloyhtiön tietoon olisi helpompaa tutun talkkarin kautta ja siten voitaisiin parantaa turvallisuutta. Arimo Manninen hoiti ”aluetalkkarin” tointa Pajalassa, joka on yksi Mestariasuntojen merkittävä asuinalue Järvenpäässä. Pajalassa toimi 2000-luvun alussa vireä asukasyhdistys Kartanon Pehtoori ry. Sen toimintaa Mestariasunnot tuki voimakkaasti samalla tavalla kuin Jampankin asukastoimintaa. Yhtiö antoi taloudellista tukea, osallistui yhdistyksen kokouksiin ja oli mukana kehittämässä erilaista kerhotoimintaa alueen asukkaille. Jampan alueen kehittäminen jatkui monella tapaa vielä 2000-luvulla Jamppa-projektin jälkeenkin. Mestariasunnot oli ottanut asukastoiminnan ja me-hengen kehittämisen yhdeksi tärkeimmistä tehtävistään. Jamppalainen-lehdessä oli joulukuu 2000 numerossa ilmoitus: ”Piirrä Jamppa – piirustuskilpailu lapsille. Kilpailuun voivat osallistua kaikki Jampan alueen esikoululaiset ja ekaluokkalaiset. Piirustuksen tulee olla kokoa A4. Toteutustapa on vapaa.” Veikko Simunaniemi muistaa: ”Jamppaan liittyi sekin, että me pidimme semmoisen piirustuskilpailun, että mistä se Jamppa on saanut nimensä. Minä lähdin sitä kyselemään, eikä kukaan osannut kertoa, mistä se nimi on tullut. Ajattelin, että lapset varmasti osaavat piirtää sen. Kilpailu suunnattiin päiväkotilapsille: Piirrä Jamppa, minkä näköinen se on? Kilpailun voitti Noora Paakki,

6 v. piirustuksella nimeltä ”Tikru”. Nooran äidin kanssa tehtiin sellainen tekijänoikeussopimus, että Mestariasunnot saa käyttää Tikru-hahmoa. Nuori taiteilija palkittiin Jamppa-viikon päätapahtumassa 19.5.2001 ja palkinnon hänelle luovutti järvenpääläinen laulaja Matti Esko, joka oli bändeineen esiintymässä tapahtumassa.” Mestariasuntojen logon suunnitteli järvenpääläinen graafikko Sonny Nakai vuonna 2002. Logon symboliikasta taiteilija kertoi, että siinä on tiivistettynä se, mikä on yrityksessä keskeistä, tärkeää ja oleellista: ”Suojaavan kaaren alla olevat talot.” Talkoita ja pihakilpailuja Matti Esko ojensi Nooralle Tikru-teoksen. Tikru -hahmosta tehtiin pinssejä ja isompia alumiinisia versioita. Yhden alumiinisen Tikrun sai Noora. Isoja Tikruja kiinnitettiin kiinteistöjen porraskäytäviin henkeä nostattamaan. Jampan alue oli aikoinaan suosittua mustikkametsää. Jampan nimen kerrotaan juontuvan alueella sijainneen tilan nimestä. Mestariasuntojen omistuspohja kasvoi, kun sen hallintaan siirtyi vuoden 2002 alusta viisi kaupungin omistamaa asunto-osakeyhtiömuotoista rivitaloa. Näitä ei ollut aiemmin fuusioitu, sillä niissä oli asukkailla mahdollisuus lunastaa asuntonsa itselleen. Asuinalueiden viihtyvyyteen panostettiin paljon vuosituhannen alussa. Mestariasuntojen vuokratalojen asukastoimintaan kuului talkoiden järjestäminen yhteistyössä yhtiön kanssa. Vuosien varrella oli annettu piha- ja puutarhakoulutusta, jotta talkoot ja ympäristön hoito olisi varmoissa käsissä. Tuloksena vuokratalojen pihoihin saatiin kukkaistutuksia, grillikatoksia, pyykkinaruja ja parvekkeilta tervehti kukkaloisto. Kun asukkaat tekivät pihojen kunnostustöitä itse, niin se tuli luonnollisesti myös halvemmaksi, eikä kulut näkyneet vuokrissa. Mestariasunnoilta asukkaat saivat kunnostustöihin aineet ja tarvikkeet, kuten mullat ja siemenet. Nummenkylän kiinteistöosakeyhtiö Nummenmaljan talkoista ja pihanhoidosta Susanna Suikeli kertoi Viikkouutisissa heinäkuussa 2001: ”Asukkaille viihtyisän ja kauniin pihan merkitys on suuri. Itsetehtyä ei huvita sotkeakaan. Pihatöissä myös naapureihin tutustuu eri tavalla. Pihan hoitaminen on meillä vapaaehtoista, mutta sitä tekee ihan mielikseen vaikka töiden jälkeenkin. Meille on muodostunut hyvä yhteishenki. Tänä vuonna on satsattu lasten omaan kasvimaahan.” Palomies Juha-Matti Karvinen Maljakadun rivitalosta kertoo Viikkouutisille vuonna 2003: ”Hoidettu ja viihtyisä piha luo asukkaille turvallisuutta. Kun kaikki ei ole hujan hajan, ihmisille tulee kuva, että asioista pidetään huolta. Paljon on taloyhtiöitä, missä asiat ovat retuperällä. Puutarhassa ahkeroiminen on hyvä tapa päästä naapureiden kanssa juttusille. Hoidetulla takapihalla on kiva istua ja grillailla.” 31

Kiinteistöihin kohdistuneiden vahingontekojen määrää saatiin laskemaan huomattavasti porraskäytävien kunnostuksella. Vuoden 2003 loppuun mennessä rappukäytäviä oli kunnostettu jo kymmenessä kiinteistössä. Kun vuokrataloyhtiöt panostivat perusparantamiseen, niin myös asunto-osakeyhtiöissä innostuttiin asiasta ja se vaikutti luonnollisesti koko alueen ilmeeseen. Vuoden 2004 lopulla Mestariasuntojen talojen parkkipaikoilta siivottiin pois myös niille unohtuneet romuautot. Kampanja toteutettiin yhdessä Järvenpään kaupungin teknisen toimen kanssa. Yhteensä Järvenpäässä kerättiin ennätykselliset 113 autonromua. Pihojen ja kiinteistöjen kunnostuksella vaikutettiin näkyvästi myös asuinaleen maineen parantamiseen. Veikko Simunaniemi kertoo eräästä talkootempauksesta: ”Siellä Jampassa oli se ”Neulasbaari”, muistatko sen? Silloin 2000-luvun alussa kaupungilla oli Jamppakeskuksessa tila, missä järjestettiin työttömille ja muillekin kaikenlaista tekemistä. Siellä sai käydä myös nauttimassa aamupalaa. Leena Huhtamaa oli meillä isännöitsijänä ja hän järjesti Jamppaan siivoustalkoot. Ostarin viereisessä metsikössä oli kaikenlaista roinaa ja roskaa. ”Neulasbaarin” käyttäjät pyydettiin talkoisiin mukaan ja he putsasivat sen metsikön. Kun päivän työt oli tehty, niin palkaksi oli grillausta ja jaettiinko siinä sitten myös yksi olutpullo per talkoolainen. Kahtena vuotena taisi olla nämä siivoustalkoot. Mestariasuntojen talkoissa ei yleensä alkoholia tarjottu, mutta tämä ”Neulasbaari” oli poikkeus. Meni siinä varmaan korillinen kolmosolutta." Jampan kehittäminen sai paljon kiitosta ja vauhtia siihen lisättiin järjestämällä Jamppapäiviä monena vuonna yhteistyössä Järvenpään kaupungin ja VVO:n kanssa. Piha-alueiden viihtyisyyteen ja siisteyteen panostettiin vuonna 2004 vielä yhdellä uudella idealla. Silloin järjestettiin ensimmäinen Paras piha -kilpailu. Ensimmäisessä kilpailussa etsittiin pihaa, joka oli vuoden 2004 aikana asukkaiden toimesta eniten kehittynyt. Mittareina käytettiin pihan turvallisuutta, siisteyttä ja esteettisyyttä. Isännöitsijälle piti toimittaa määräaikaan mennessä pihasuunnitelma sekä muistioita talkoista. Pihojen parannukseen oli varattu 500–1000 euroa jokaiselle kiinteistölle. Pihakilpailun raadin 32 muodosti neljä asukasedustajaa: Tuula Halonen, Kirsi Jeskanen, Paul Lindholm ja Eija Parkman. Mestariasuntoja edusti Veikko Simunaniemi ja Pentti Virtanen ja kaupungin edustajana oli puutarhuri Pekka Sinisalo. Palkintoja oli kolme: 1500 €, 1000 € ja 500 € voittajapihoille. Ensimmäisen pihakilpailun voittajaksi julistettiin 13.10.2004 Kukkatalossa Jampankaari 15 ja 17. Lisäksi jaettiin pienempiä kunniapalkintoja sekä kunniamainintoja. kuva/kuvia: kunnostetusta leikkivälineestä, muurikivistä ja ehkä 15–17 mestariasukkaista palkintoa vastaanottamassa kuvia Mestariasukas -lehti 2/2004 Ensimmäisen pihakilpailun voittajaksi julistettiin Jampankaari 15 ja 17. Kuva palkintojenjaosta. Perusparantamista Vuoden 2003 aikana Mestariasunnoilla valmisteltiin kiinteistöille tehtyjen haltuunottotarkastuksien ja kuntoselvitysten perusteella useita korjausrakentamishankkeita. Suunnitelmissa oli laittaa käyntiin yli kahdenkymmenen kohteen korjausremontit. Tarkoituksena oli säilyttää kiinteistöjen arvo ja parantaa talojen ilmettä harjakatoilla ja muilla julkisivuratkaisuilla niin, että asuinalueista tulee entistä miellyttävämpiä ja kotoisampia. Remonteilla parannettiin asumismukavuutta. Digi-TV ja Internet teki tuloaan tuohon aikaan ja Mestariasunnot halusi tarjota asukkailleen muutaman vuoden sisällä edulliset tietoliikenne- ja laajakaistapalvelut. Taloihin ryhdyttiin myös suunnittelemaan hissien rakentamista. Myös Mestariasuntojen konttorilla panostettiin nykyteknologiaan ottamalla käyttöön uusi ATK-järjes-

Piha- ja parvekekilpailun palkittuja 2006. Vuoden 2005 pihakilpailun satoa. 33

telmä. Uutena yhteyskanavana asukkaille, asunnonhakijoille ja yhteistyökumppaneille avattiin www-sivut. Webmasterina aloitti Janne Lahti. Järvenpään Mestariasunnot Oy:n rakennuskanta oli suurelta osin 60- ja 70-luvuilta, jolloin piti rakentaa nopeasti ja halvalla. Lopputuloksena syntyi synkähköjä laatikkomaisia ja korkeita betonimassoja. Nämä kiinteistöt olivat tulleet iältään jo kiireisen perusparantamisen tarpeeseen. Pöytäalhontie 72 korjausremontti aloitettiin 1.10.2003. Talon julkisivu ja vesikattoa oli korjattu jo 1999. Tällä kertaa kunnostettiin asuinhuoneistot ja yhteistilat sekä rakennettiin hissi. Suurimmat muutostyöt tehtiin kylpyhuoneisiin ja keittiöihin. Hissien rakentamista oli osittain rahoittamassa Valtion asuntorahasto ja pieneltä osaltaan Järvenpään kaupunki. Muutoin perusparantamisesta aiheutuvat kustannukset katettiin tulevien vuosien mittaan asukkaiden maksamilla vuokrilla. Pöytäalhontie 72 harjannostajaisia vietettiin 29.4.2004. Rapatessa roiskuu ja välillä pulppuaa. Mestariasunnoilla oli vuonna 2003 jo 45 kiinteistöä ja näin suuressa määrässä ei voinut välttyä ikäviltäkään tapauksilta. Sellainen oli Nummenkylässä osoitteissa Ruukkukatu 2, 4 ja 6. Rakennukset olivat valmistuneet vuosina 1991 ja 1992. Alkuperäisasukkaan mukaan ongelmia oli ollut lämmityksen kanssa jo pitkään. Veikko Simunaniemi muistelee tapausta: ””Se oli silloin ihan 2000-luvun alussa. Menin katsomaan Ruukkukadun tilannetta, kun huoltomies ilmoitti, että hän joutuu koko ajan pumppaamaan lisää vettä talojen välisiin lämpökanaaleihin, ja että ne vuotavat kuin seula. Huoltomiehet löysivät vuotokohdan, siitä kaivettiin auki ja se putki pulppusi vettä. Kutsuin paikalle rakennuttajan ja urakoitsijan sekä meidän juristin. Pidimme katselmuksen tontilla ja minä näytin, että tässä on nyt yksi pääongelma täällä. Urakoitsija eikä kiinteistön rakennuttaja nähneet vettä pulppuavassa kaukolämpökanaalissa mitään ongelmaa. Veimme homman käräjille ja siellä minun piti todistaa tuomarille, että putket eivät voi oikein tehtynä kymmenessä vuodessa ruostua puhki ja että tämä on rakennuttajan vastuulla. Minä piirsin fläppitauluun siellä oikeussalissa, että tässä on kaksi taloa ja niiden välissä putki. Kun täältä toisesta päästä putkeen laitetaan vettä ja toises34 ta päästä sitä ei sitten tule, niin mistähän se vesi mahtaa tulla siihen monttuun? Vastapuolen arvostettu LV-alan asiantuntija tuumasi, että tuota minäkin olen miettinyt. Silloin minä sanoin amerikkalaisittain, että ei muuta kysyttävää. Tuomari ymmärsi heti, mistä oli kysymys. Voitimme sen jutun sata nolla.” Ruukkukadun kiinteistöjen peruskorjaus pihatöineen maksoi 4,2 miljoonaa markkaa. Talojen harjannostajaisissa paljastettiin Ruukkukatu 2:n seinään tehty taideteos (kuva kirjan sivulla 82). Näitä ruukkuaiheisia Jorma Parkkarin teoksia tuli myöhemmin asukkaiden viihtyvyyttä lisäämään muihinkin Nummenkylässä sijaitsevien Mestariasuntojen kiinteistöihin. Antti Räty 22.1.2025 Kiinteistöpäällikkö kuva ”Minun tullessani Mestariasunnoille se oli todella kiireistä aikaa yhtiössä. Päättelin sen siitä, että tullessani taloon pääsin heti helmikuussa osallistumaan edellisen vuoden pikkujouluihin. Niitä ei ollut ehditty syksyllä pitämään. Aloitin JMA:n palveluksessa 1.2.2003, taisin olla yhtiön seitsemäs työntekijä. Olin aiemmin töissä HEKA:lla, Laajasalon kiinteistön teknisenä isännöitsijänä. Järvenpään Mestariasunnot Oy haki henkilöä vastaavaan toimeen. Työhönottohaastattelusta on jäänyt mieleen kysymys, että onko minulla kokemusta rakennuttamisesta? Vastasin, että sitä vielä puuttuu, ja sen vuoksi hainkin tätä paikkaa. Rakennuttamista pääsinkin heti opiskelemaan Veikko Simunaniemen ohjauksessa. Ensimmäisenä työpäivänäni Veikko esitteli minulle kierroksella kaikki yhtiön kiinteistöt. Vaikka olin asunut jo yksitoista vuotta Järvenpäässä, niin en ollut nähnyt kaikkea. Jampankaari 2:ssa oli

tehty erikoinen julkisivuratkaisu. Talon toinen pääty oli verhoiltu maalaamattomalla kovalevyllä. Sateella seinät kuulemma kastuivat sisäpuolelta. Pihalla huokaisin helpotuksesta, Jampankaari 2:n omisti Adulta Oy ja kaupunki.” Jampankaari 2 oli viimeinen Järvenpään kaupungin omistuksessa oleva vuokratalo. Asuntomarkkinoilla oli yleisesti suuntaus pienempien asuntojen tarpeesta. Ottopoika-kiinteistön kohdalla tuli puheeksi, että pitäisikö sekin fuusioittaa Mestariasuntoihin. Se oli ollut vajaakäytöllä jo pitkään, sillä asunnot olivat kolme huonetta ja keittiö ja siksi liian suuria opiskelija-asunnoiksi. Asuntojen vuokraustoiminta oli vuosituhannen alussa eräänlaisessa ristiaallokossa. Heikentynyt taloudellinen tilanne Suomessa oli aiheuttanut maksuhäiriöiden ja vuokrarästien kasvun ja sen vuoksi hakeuduttiin pienempiin asuntoihin, toisaalta vuokra-asuntotuotanto oli pysähdyksissä, eikä pieniä asuntoja ollut tarpeeksi. Markkinoita oli hämmentämässä aravavuokratalojen tulorajat. Mikäli perheen tulot olivat liian suuret, ei voinut saada aravavuokra-asuntoa. Jos perheessä oli kaksi työssä käyvää, oli asunnon saanti monesti mahdotonta. Yksi muuttuja toiminnassa oli omistusasuntojen hankkimisen voimakas kasvu, alhaisempien asuntolainojen korkojen myötä. Ilmiö oli valtakunnallinen. Lisäksi hankaluutena oli, ettei Järvenpään kaupungilla ollut raakamaata, mille rakentaa kohtuuhintaisia uusia asuintaloja. Järvenpäähän tarvittiin hallittua kasvua, kaupunkiin piti saada lisää työpaikkoja, toimitiloja ja asuntoja. Raakamaan hankinnassa kaupungin katse oli kääntynyt Kapiteelin omistamalle Lepolan alueelle ja Ristinummelle. • Vuoden 2004 lopussa Järvenpään Mestariasunnot Oy:n asuntokanta oli 45 yhtiötä, joissa oli yhteensä 1444 asuntoa. • Mestariasukkaita oli n. 2800. • Järvenpään asukasluku oli 37 328. • Yhtiön liikevaihto oli 7,9 miljoonaa euroa. • Mestariasunnoilla oli kymmenen työntekijää. • Yhtiökokousedustajana toimi hallintopäällikkö Kirsti Ruislehto, Järvenpään kaupunki. • Järvenpään Mestariasunnot Oy:n hallitus: Pentti Virtanen pj., Reino Kettunen, Antti Saurama (29.4.2004 saakka), Leena Peltosaari, Eija Parkman asukasjäsen ja Osmo Ojanen (29.4.2004 alkaen). • Toimitusjohtaja, Veikko Simunaniemi • Asukashallituksen puheenjohtaja: Pertti Salovaara 23.4.2004 asti ja hänen jälkeensä Eija Parkman. Asukashallituksessa oli yhteensä 32 jäsentä. Katseet suunnattiin taivaalle Uudisrakentaminen ei ollut aiemmin kuulunut Mestariasuntojen toimintaan. Vuonna 2004 aloitettiin yhtiön silloisen historian mittavin perusparannus- ja lisärakennushanke Jampan Haltianpolulla. Kiinteistöihin Haltianpolku 12 ja 14 aloitettiin 73 asunnon perusparannus ja lisärakentamisena seitsemän kattohuoneistoa. Samalla parannettiin rakennusten yleisilmettä tekemällä niihin harjakatot ja muilla julkisivuratkaisuilla. Rakennukset on valmistuneet vuosina 1980 ja 1983, eikä niissä ollut aiemmin tehty perusparannuskorjauksia. Haltianpolku 12:n rakennettiin katolle yksi lisäkerros ja harjakatto. Haltianpolku 14:n tehtiin pelkkä harjakatto. Tontilla sijaitsevat naapuritalot 21 A-B ja 23 remontoitiin myöhemmin vastaamaan ajan asumisen tasoa. Projektissa kunnostettiin myös pihoja sekä parannettiin salaojitusta. Tarkka taloudenpito on ollut aina Mestariasuntojen menestyksen kulmakiviä. Ensimmäinen uudisrakennusprojekti kilpailutettiin huolellisesti ja sillä saatiin kustannuksia putoamaan noin miljoona euroa. Hankkeen toteuttajina olivat Mestariasunnoilta isännöitsijä Leena Huhtamaa ja projektipäällikkö Antti Räty. Asukkaiden edustajana oli Mestariasukas Tuula Halo- 35

nen. Urakkasopimus allekirjoitettiin 23.11.2004. Pääurakoitsijana oli YIT Rakennus Oy. ”Kun ajatellaan vuodesta 2005 eteenpäin, niin silloin ryhdyttiin miettimään, miten me saisimme lisärakentamista aikaiseksi. Kun ei ollut maata mille rakentaa, niin piti suunnata katseet taivaalle ja hakea sieltä ratkaisua. Kerrostalojen päällä oli tilaa rakentaa. Päätettiin, että Haltianpolku 12 ja 14 taloihin rakennetaan yhdet lisäkerrokset, joista sitten vain toinen toteutettiin. Teimme uudistuotantona Haltianpolku 12:n katolle saunallisia pienasuntoja parvekkeineen, koska niistä oli kysyntää. Yhtenä asukkaiden toiveena oli saada alueelle pesula. Se tehtiin Haltianpolku 14:n. Hanke toteutettiin koko talon peruskorjauksen yhteydessä. Siinä oli Jampan kehitys taustalla koko ajan, saatiin fiksumpaa näkymää Jampan perukoille.” Asko ja Sonja Muli lapsineen joutuivat evakkoon Haltianpolku 12:sta. Pariskunta kertoo: ”Muutto sujui sutjakasti. Avaimet evakkokotiin saatiin maanantaina ja muuttoauto tuli perjantaina. Me emme kyllä malttaneet odottaa, vaan pienempiä tavaroita kuljetettiin koko viikko lastenvaunuilla uuteen asuntoon tien toiselle puolelle. Muuttoauton maksoi Mestariasunnot, muutosta ei aiheutunut kustannuksia. Vuokrakin on sama. Meillä on kevääseen asti aikaa päättää, jäädäänkö tänne vai palataanko.” 4 (Veikko Simunaniemi) Projektipäällikkö Antti Räty kertoi Haltianpolun urakasta 16.1.2005 Keski-Uusimaa-lehdelle: ”Täällä ei tehdä mitään kevyttä pintakosmetiikkaa, vaan järeä remontti. Kaikki pistetään uusiksi. Remontin jälkeen asunnot ovat siistejä ja hyväkuntoisia. Korottaminen on järkevä investointi. Se voidaan kustantaa vuokratuotoilla, mutta ilman, että vuokrat nousevat kohtuuttomasti. Kaupungin kanssa on neuvoteltu pihateiden kunnostamisesta. Kun pihat ovat kunnossa ja istutukset tehty, niin puoliksi hiekkapohjaiset, rupuiset asvalttitiet pistävät takuuvarmasti silmään. Tätä ei kaikelle kansalle ole tarjolla! Asukkaat voivat seurata remontin etenemistä televisiosta. Mestariasuntojen asukastelevisio palvelu on upouusi, se otettiin käyttöön pari päivää sitten.” Havainnekuva Haltianpolun taloista. 36 Lisäkerroksen nosto. Haltianpolku 12 ja 14 perusparannus- ja lisärakentamistyömaan harjannostajaisia vietettiin hyvässä säässä 31.5.2005. Mukaan oli kutsuttu perinteisten vieraiden lisäksi myös saneerattujen kiinteistöjen asukkaat. Talon asukkaat ovat sittenkin niitä todellisia rakennuttajia, joille asuntoja rakennetaan ja kunnostetaan. Juhlapuheen piti kaupunginjohtaja Erkki Kukkonen. Vieraita viihdytti musiikillaan järvenpääläinen trubaduuri Make Häkkinen. Todistus asuinalueiden ja kiinteistöjen kunnostamisen merkityksestä tuli, kun Uudenmaan maakuntahallitus valitsi maaliskuussa 2005 Jampan Vuoden uusimaalainen kylä -kilpailun voittajaksi 15 ehdokkaan joukosta. Kilpailussa taakse jäi muun muassa Helsingin Kallio ja Lohjan saaristo. Valinnassa korostettiin: kylän omaehtoista kulttuuritoimintaa, perinteen vaalimista, uusien innovaatioiden kehittämistä sekä kunnan ja asukkaiden yhteistoimintaa kylän elinolosuhteiden parantamiseksi. Jampassa aktiivisia toimijoita on ollut useita, eräinä tärkeimpinä asukasyhdistys, kaupunki, 4 Keski-Uusimaa 16.1.2005, Riitta Suomalainen

seurakunta ja Järvenpään Mestariasunnot Oy. Järvenpään Tanhuniitty sai saman arvon vuonna 1997. Mestariasunnot 10 vuotta Järvenpään Mestariasunnot Oy juhli ensimmäisen kymmenen vuoden toimintaansa näyttävästi 2.6.2005 Järvenpään Matkailukeskuksessa Vanhankylänniemessä. Mestariasukkaiden asukasaktiivit olivat hyvin edustettuna juhlissa. Tärkeimpinä asioina ensimmäisen vuosikymmenen saavutuksista pidettiin paremman tiedonvälityksen, luottamuksen ja yhteistyön lisäämistä asukkaita koskevissa asioissa. Kiitosta sai myös asukashallituksen perustaminen neljä vuotta takaperin sekä viime vuonna aloitettu Paras piha -kilpailu. Niitä pidettiin merkittävinä asukkaita ja yhtiötä yhdistävinä tekijöinä. Juhlassa kerrottiin, että vuonna 2005 pihakilpailuja tullaan uudistamaan niin, että nyt rivitalot ja kerrostalot kilpailevat omissa sarjoissaan. Lisäksi tullaan palkitsemaan paras parveke. Paras piha -kilpailun voittajapihaan asennettiin myöhemmin metallitanko, jonka päässä oli viiri, missä luki Paras piha. Jatkossa palkintokategoriaan lisättiin vielä omat rivitalopihat ja talkoopalkinto. Juhlijoita Vanhankylänniemessä. Mestariasuntojen 10-vuotis juhlapuheessaan kaupunginjohtaja Erkki Kukkonen kertoi alueen asuntotilanteesta ja Mestariasuntojen merkityksestä: ”Helsingin seudun taloudella on suuri merkitys. Se toimii koko maan kehityksen moottorina. Helsingin seutu tulee tarvitsemaan jatkuvasti lisää työvoimaa. Oleellinen kysymys on se, miten tänne muuttaville ihmisille on tarjolla asuntoja. Ihmiset ovat siirtyneet vuokra-asunnoista omistusasuntoihin alhaisten korkojen vuoksi. Aravatuotanto on romahtanut ja omistusasuminen on kasvattanut suosiotaan. Myös Järvenpäässä vuokra-asuntojen kysyntä on vähentynyt. Pienistä ja kohtuuhintaisista vuokra-asunnoista on edelleen pulaa. Asumiskustannusten eräs tärkeimpiä taustatekijöitä onkin riittämätön kohtuuhintainen tonttitarjonta etenkin pääkaupunkiseudulla. Nykyään asuntojen rahoitus ei ole ongelma vapaarahoitteisessa eikä sosiaalisessa tuotannossa. Siksi tuotannon edellytyksissä päähuomio on kiinnitettävä maapolitiikkaan kaavoitukseen ja tonttitarjontaan. Kun tähän kyetään, voidaan hintatasoa hillitä ja taata kohtuuhintaisen tuotannon edellytykset riittävälle vuokra-asuntotarjonnalle. Uusien kohteiden ohella on tärkeää kehittää ja täydentää olemassa olevia yhdyskuntia. Näin voidaan ehkäistä ennalta asuinalueiden segregaatiota. Lopuksi haluan sanoa syntymäpäiväsankarista, Järvenpään Mestariasunnot Oy:stä. Järvenpään kaupungin edustajana on ilo todeta, että yhtiötä hoidetaan ja johdetaan ammattitaitoisesti. Asuntojen käyttöaste on pysynyt korkeana. Mestariasuntojen 10-vuotinen historia on merkinnyt yhtiön jatkuvaa kehittämistä. Mestariasunnot Oy on tänä päivänä tärkeä osa Järvenpään kaupungin palvelukokonaisuutta. Mestariasukkaan näkökulmasta asumisen hinta-laatusuhde, turvallisuus ja viihtyvyys ovat ratkaisevia tekijöitä. Asuntoja tulee olla tarjolla monipuolisesti niin vanhuksille, perheille, nuorille kuin yksinasujille.” Kesäkuussa 1995 Mestariasuntojen hallintaan siirtyi sen ensimmäinen vuokratalo: Välskärinkatu 25, kiinteistö käsitti kaksi rivitaloa, joissa oli kuusitoista asuntoa. Vuonna 2005 mestariasukkaita oli reilut 7 % järvenpääläisistä. Vuokranmääritysyksiköitä yhtiöllä oli hallinnassaan 46 kpl ja asuntoja niissä oli yhteensä 1479 kpl. Voidaan olla sitä mieltä, että kehitys oli hyvin voimakasta. Tultuaan kymmenen vuoden ikään yhtiö oli jo aloittanut myös uudisrakentamistoiminnan ja sille oli jatkossa tarvetta yhä enemmän. Pääkaupunkiseudulla asumispaine oli kasvussa ja sen vaikutus kiipesi päärataa pitkin yhä pohjoisemmaksi radanvarsikaupunkeihin. Tämä merkitsi, että myös vuokra-asuntojen tar37

ve tulisi kasvamaan. Vuonna 2005 vuokra-asuntojen markkinointiin panostettiin huomattavasti ja sen ansioista asuntohakemusten määrä kaksinkertaistui. Mestariasuntojen omistaja Järvenpään kaupunki oli taloudessaan hankalassa tilanteessa ja joutui korottamaan vuokra-asuntoihin sijoittamansa pääoman tuottotavoitteita. Kaupungin tavoite oli nostaa korkoa 4,7 prosentista kuuteen prosenttiin seuraavien kolmen vuoden aikana. Kiinteistöhuolto ja siivouspalvelut sekä energian hinta nousivat. Nämä johtivat vuokratason nousuun ja sen vuoksi Mestariasuntojen piti tehostaa toimintojaan, jotta asumiskustannukset pysyisivät mahdollisimman vakaina. Jätehuollon kustannuksien suitseminen oli yksi tapa vaikuttaa kustannusten nousuun. Jätehuollon hinta on yksi suurimpia kulueriä, joka näkyy vuokrissa. Jätepisteisiin tuli selkeät ohjeet, kuinka kierrättää oikein ja sen lisäksi talouksiin jaettiin Jäteopas. ”Ole Mestarikierrättäjä!” kannustuksella mestariasukkaita ohjattiin vähentämään ympäristön kuormitusta. Mestariasukas-lehti haastatteli Maria-Leena Valkosta. Hän oli asunut Wärtsilänkatu 18:ssa yli 30 vuotta. ”Muutin Wärtsilänkadulle vuonna 1973. Äidinäitini oli asunut talossa jo sen valmistumisen aikaan vuonna 1969. Myös vanhempani ovat asuneet talossa ja sen lisäksi myös tyttäreni on asunut hetken aikaa Wärtsilänkadulla. Yhteensä meitä on asunut tässä taloyhtiössä neljä sukupolvea. Yleensä ottaen olen tykännyt asua tässä talossa. Nykyinen huoltoyhtiöiden aika ei tosin ole minun mieleeni, kaipaan aikoja, jolloin oli oma talonmies. Asuntoa on vaihdettu viisi kertaa. Välillä on asuttu kaksiossa ja välillä taas kolmiossa. On ollut hyvä, että sopivan kokoinen asunto on ollut saatavilla aina elämäntilanteen mukaan.” vat palkkiona asumisestaan ”remppapaketteja”. Edullisten lainankorkojen aikana tapahtui muuttoliikettä omistusasuntoihin ja taas korkojen noustua haluttiin takaisin vuokralle. Vuokrataloyhtiöiden piti ryhtyä markkinoimaan asuntojaan ja neuvoja saatiin kiinteistövälitystoimistoilta. Mestariasuntojen hallitus piti kokousta Mikkelin Klubilla. Veikko Simunaniemi muistelee: ”Mestariasuntojen hallitus ja henkilöstö pitivät Visio 2015 -seminaarin Mikkelin Klubilla 24.8.2007, jossa oli tarkoitus laatia yhtiölle uusi toimintastrategia. Samalla reissulla tutustuttiin Mikkelin Vuokratalot Oy:n toimintaan. Piti tehdä linjaus, halutaanko olla vain tavallinen vuokrataloyhtiö muiden joukossa vai haluttaisiinko olla pikkuisen enemmän? Halutaanko tehdä asiat paremmin ja lähteä kehittämään oikein kunnolla: asumista, rakentamista ja kaikkea, mitä tähän toimintaan kuuluu? Mietin, että sodankäynnin opit ovat aika hyviä. Tein sellaisen linjauksen, että valitaan joko hyökkäys tai puolustus. Pidimme hallituksen kokouksen Mikkelin Klubilla. Pyysin Närhensaloa, yhtä Suomen parhaimpia Marskin näyttelijöitä, osallistumaan meidän illallisellemme. Istuimme hallituksen kanssa, siinä samassa huoneessa, missä Marski aikanaan piti kokouksia pyöreän pöydän ympärillä nauttien sikarikahvejaan. Olimme sopineet askelmerkit niin, että yhtäkkiä ovet aukeavat, Marski tärähtää oviaukkoon ja minä teen ilmoituksen: ”Mestariasuntojen hallitus valmiina ruokailuun.” Marskin ilmestyminen aiheutti miespuolisilla hallituksen jäsenillä sen, että ryhti parani ja päät nousivat varmasti 20 senttiä. Se oli tosi hauska homma. Sieltä lähtien on sitten hyökätty.” Hyökkäysstrategia, mysteerisoittajat ja saako naapurin tontille rakentaa? Asuntomarkkinoilla tapahtui muutoksia 2000-luvun puolivälissä. Helsingissä ja muuallakin pääkaupunkiseudulla kehitettiin palkitsemisjärjestelmiä pitkäaikaisille, sitoutuneille asukkaille. Tarjolla oli kantaasiakkuutta, bonuksia tai voitiin palkita tekemällä kylpyhuoneremontti. Jokainen asukkaanvaihto tuo vuokranantajalle kustannuksia. Mestariasunnoilla, kun oli riittävän pitkään asunut, pitkäaikaiset asukkaat sai38 Visio-seminaari Mikkelissä.

Syksyllä 2005 toteutettiin asukastyytyväisyyskysely. Sen kautta saatiin arvokasta tietoa mestariasukkaiden mielipiteistä asumiseen liittyen. Kyselyn toteutti Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu ja siihen osallistui kahdeksan vuokrataloyhtiötä ympäri Suomea. Tutkimuksessa ei paljastunut suuria eroja paikkakuntien välillä. Tutkimuksen mukaan tyypillinen tai keskiverto mestariasukas oli yksiössä tai kaksiossa asuva, iältään 30–49 vuotta vanha työssäkäyvä nainen, jolla on keskiasteen tutkinto. Todellisuudessa mestariasukkaat olivat jakautuneet taustoiltaan melko samalla lailla kuin Järvenpään muu väestö. Mestariasukkaat arvostivat eniten palveluita, hyviä liikenneyhteyksiä, asuntojen sijaintia, luontoa ja siisteyttä. Noin 80 % mestariasukkaista piti asuntojen kuntoa ja vuokratasoa vähintään tyydyttävänä. Toivomuslistalla oma sauna ja parveke olivat korkealla. ”Mystery shopping” oli tutkimusmenetelmä, jossa selvitettiin asiakaspalvelun toimivuutta: tavoitettavuutta, palvelualttiutta, saadun tiedon oikeellisuutta ja ajantasaisuutta. Asukashallituksen uutena puheenjohtajana 7.4.2005 aloittanut Jaana Suopellonmäki kertoo mestariasumisesta: ”Asunnossa pitää olla perusjutut kunnossa. Luulen, että ihmiset eivät välttämättä kaipaa luksusta. Tärkeää on, että saa laittaa asuntoaan oman näköiseksi. Sen tietenkin huomaa, jos joku asia ei toimi. Minulla sattui pakastin hajoamaan koronan aikaan, pahimpaan aikaan silloin keväällä 2020, kun kaikki oli pysähdyksissä ja kiinni. Siitä huolimatta pakastin vaihdettiin nopeasti. Huoltomiehet eivät tulleet ”avaruusasuissa”, mutta maskit meillä oli ja pidimme etäisyyttä tässä pienessä huushollissa. Kun tuo asia hoidettiin niin nopeasti, niin se toi sitä turvallisuudentunnetta. Minä olen ollut mukana ”mysteerisoittajana” näissä testaamisissa, kun on tehty laaduntarkkailua. Sitä tehtiin niin, että joku asukas soittaa ja kertoo, että on muka joku akuutti hätätilanne. Kerran soitin huoltomiehelle, että nyt vuotaa putket kylpyhuoneessa, sieltä raanan ja seinän välistä pyykkikoneen takana. Ilta kahdeksalta huoltomies ajeli Nurmijärveltä sitä korjaamaan. Tuli semmoinen olo, että joo, kyllä täällä hommat toimivat. Olen saanut myös opastusta, kuinka hajulukko tulee tyhjentää. Tavallaan se on luksusta, jos pakastin hajoaa, niin soitan huoltoon. En ole enää soitellut, kun ne ei enää usko, jos soitan ja sanon jonkun olevan hajalla.” Vuonna 2006 Mestariasunnot päätti toteuttaa hyökkäysstrategiaansa ottamalla omalta osaltaan vastuuta vanhusten asuttamisesta. Yhtiössä oli havaittu, että ikäihmiset tarvitsivat parempia asumisoloja. Suomalaisessa hoitokodissa saattoi 11 neliön ”minihuoneessa” olla hoidettavana jopa kaksi vanhusta. Laki ja asetukset eivät taanneet vanhuksille kunnollisia tiloja hoitolaitoksissa. Etelä-Suomen lääninhallituksen selvitys mitoitusperusteista sisälsi vain suosituksia. Niiden mukaan yhden hengen huoneen oli oltava vähintään 12 neliön kokoinen. Mestariasunnoilla hihat käärittiin ja Jampankiven palvelupihalla ensimmäiset lapionpistot lyötiin hiekkaan loppu vuodesta 2006. Palvelupihan ensimmäinen saneerattava talo oli Jampankaari 4 ja se suunnitelman mukaan muutettiin vanhusten hoivakodiksi. Opiskelijoiden soluasunnoista tehtiin väliseinäratkaisuilla 19 neliön suuruisia yhden hengen huoneita, missä on oma kylpyhuone. Taloon valmistui myös muutama huoneisto pariskuntia varten. Keväällä 2007 aloittaneeseen hoivapalvelutaloon Järvenpään kaupunki valitsi yrittäjäksi Helsingin Diakonissalaitoksen. Kuva ”Ottopojasta” pääty auki. Hissiä ja lasitettua oleskeluparveketta rakennetaan. Jampankaaren perusparannustyön aloittamista vauhditti Valtion Asuntorahasto ARAn myöntämä täysimääräinen korkotukilainan avustus, joka oli 35 prosenttia kustannuksista. Valtionavustusten saamisen ehtona oli, että Järvenpään kaupunki tuki hanketta. Myöhemmin oli tarkoitus jatkaa niin, että Jampankaari 4 A-B 6:n tulisi asuintalo vanhuksille, jotka tulevat 39

toimeen pääosin omillaan ja Jampankaari 4 C-D:stä tulisi palvelutalo huonokuntoisille ja dementikoille. Laki avustuksista erityisryhmien asunto-olojen parantamiseksi tuli voimaan edellisen vuoden alusta. Antti Räty kertoo: ”Siihen Jamppaan tuli vanhusten keskittymä. Meillä oli se Jampankaari 4 C-D ensimmäinen muutoskohde ja näin jälkeenpäin ajatellen siihen tehtiin ehkä vähän liian mittavia muutoksi. Siinä projektissa lähdettiin vanhasta asuinkerrostalosta tekemään vanhuksille palvelutaloa. Se aiheutti sen, että sinne piti rakentaa paljon turvallisuuteen liittyvää: paloturvallisuusasioita, seiniä, sprinklereitä ja liukuovia sekä hissi. Talon päätyseinän kanssa samassa linjassa kulki tontin raja ja siitä jatkui kaupungin omistama pysäköintialue. Kaupungin rakennustarkastaja Jouni Vastamäen kanssa käytiin neuvottelut ja kun hissiä ei saanut siihen taloon muuhun kohtaan kuin siihen talon päätyyn, niin lopputuloksena minä sain Vastamäeltä luvan rakentaa hissin parkkipaikan puolelle. Se on ainoa kohde, missä olen saanut rakentaa naapurin tontille. Tosin tonttimuutos hoidettiin samalla kuntoon.” Olisiko tähän kuva valmiista hissipäädystä? Kuva on ainakin 2007 vuosikertomuksessa. Mistähän löytyisi kuvia upeista pihoista vuodelta 2006? Voisi ehkä käyttää kuvituksena? Kuva valmiista hissipäädystä. Vuonna 2007 koko Suomea piinasi pula vuokra-asunnoista ja pahin tilanne oli pääkaupunkiseudulla. Asuntorakentaminen oli hiljentynyt myös Järvenpäässä ja toisaalta vuokra-asuntojen kysyntä oli selvästi kasvussa. Rakennuslupia myönnettiin vain 198 asunnolle ja niistä kerrostaloasunnoille vain 33 kappaletta. Mestariasuntojen markkinointipäällikkö Kristiina Viertola kertoi 18.3.2007 Viikkouutisille: ”Huhti40 kuun alussa vapautuu 9 asuntoa ja niille on 800 hakijaa. Onneksi kaikilla hakijoilla ei ole suuri hätä, vaan monet haluavat vain vaihtaa toisenlaiseen asuntoon. Asunnot menevät niille, jotka niitä eniten tarvitsee." Mestariasunnoilta kerrottiin vielä, että kerrostaloasuntoja ei ollut suunnitelmissa lähitulevaisuudessa rakentaa, mutta vuokratalojen imago oli parantunut, niin Järvenpäässä kuin koko Suomessa. Alueiden kunnostuksiin ja asuntojen remontointiin satsatut eurot alkoivat tuottaa tulosta. Vuokra-asuntoalueista oli tullut jälleen haluttuja. Pääkaupunkiseudun asuntotuotantoa oli valtion kanssa tehdyn aiesopimuksen mukaan tarkoitus tasapainottaa pääkaupunkiseudun kuntien kesken. Sopimuksessa mukana olevien tulisi rakentaa pääkaupunkiseudulle noin 12 000–13 000 asuntoa vuosittain, joista 20 % olisi vuokra-asuntoja. Järvenpään osalta se merkitsi noin 500 asuntoa vuodessa, joista vuokra-asuntoja olisi noin 100. Mestariasunnoissa oli kaavailtu rakennettavan 400–500 uutta vuokra-asuntoa vuoteen 2015 mennessä. Yhtiön suunnitelmat olivat hyvin linjassa kaupungin tekemän aiesopimuksen kanssa. Vuoteen 2025 mennessä tarvittiin STAKESin selvityksen mukaan 9 000–24 000 uusia tehostetun palveluasumisen paikkoja yli 75-vuotiaille. Mestariasunnot oli aloittanut tämän tavoitteen toteuttamisen Järvenpään kaupungin osalta. Valtion asuntorahasto ARAn ylijohtaja Hannu Rossilahti arvioi, että jopa 40 000 nykyistä aravavuokra-asuntoa koko aravakannasta oli lähivuosina vähennettävä, sillä vanhat asunnot eivät enää vastanneet silloisia asumistarpeita, korjaaminen oli kannattamatonta, asunnot olivat väärissä paikoissa tai ne olivat jääneet tyhjiksi. Kuitenkin oli tarvetta rakentaa uusia kohtuuhintaisia asuntoja sinne, missä oli kysyntää. Järvenpää oli tällainen kysynnän alue, jossa uusille asunnoille oli tilausta.5 Jampankaaren vanhusten palvelutalo vihittiin käyttöön arvokkain seremonioin 2.10.2007. Juhlapuheenvuorot pitivät kaupunginjohtaja Erkki Kukkonen ja ARAn ylijohtaja Hannu Rossilahti. Tilaisuudessa kirkkoherra Vesa Koivisto siunasi ja vihki käyttöön uuden palvelutalon. Mestariasukkaat ovat olleet kaiken aikaa yhtiön arvostuksessa ykkössijalla. Joulukuisten tapahtumien takia vuonna 2004 tasavallan presidentti Tarja Halonen 5 Pentti Virtanen, Järvenpään Mestariasunnot Oy vuosikertomus 2007

myönsi mestariasukas Reino Pennaselle hengenpelastusmitalin. Pennanen pelasti vanhuksen hengen ja esti samalla tulipalon leviämisen laajemmalle Polvipolku 3:n vanhustentalossa. Keski-Uudenmaan pelastuslaitos palkitsi Pennasen pian tapahtuman jälkeen Elämän liekki -kunniakirjalla. Järvenpään Mestariasunnot Oy:n toimitusjohtaja Veikko Simunaniemen mielestä tämä urhea mestariasukas ansaitsi mitalin. Mitaliasia laitettiin vireille ja maaliskuussa 2007 silloinen maaherra Anneli Taina ojensi Reino Pennaselle kunniakirjan ja hopeisen hengenpelastusmitalin. Maaherra Anneli Taina luovutti hengenpelastusmitalin Reino Pennaselle 27.2.2007. Tilaisuudessa jaettiin myös muita tunnustuksia. Kolmas vasemmalta Reino ja oikealla maaherra. Kuvassa kaikki mitalin saaneet, mukana oli mm. Kaakkois-Aasian tsunamikatastrofissa 26.12.2004 pelastustöissä olleita. Kuva kunniakirjasta ja Reino Pennasen lähettämästä kiitosviestistä. 41

42

Nollaenergiatalolla tarkoitetaan rakennusta, joka tuottaa itse tarvitsemansa energian. Mestariasunnoilla sen toteutumiseen uskottiin vankasti. Jampankaari kuuteen nousi uusi talo ikäihmisille 2011. Veikko Simunaniemi ja VTT:n Jyri Nieminen esittelevät 3.5.2011 taloa vieraille. Vierailijoina kiinalainen toimittajaryhmä ja tv-yhtiö Xinhua. Tapahtuma esitettiin Kiinan suuressa TV kanavassa. 43

MESTARIASUNNOT RAKENNUTTAJANA 2008–2014 Mestarimeininkiä 2008 Järvenpään Mestariasunnot Oy:n joukkueessa ei päätä huimannut, vaikka vauhti yhtiön toiminnassa kiihtyi kuin Usain Boltilla 100 metrin pikajuoksussa kesäolympialaisissa Pekingissä. Vuosi 2008 oli Mestariasuntojen siihen astisen historian yksi merkittävimmistä. Vaikka talouden taantuma vaivasi Suomea ja koko maailmaa, niin Mestariasuntojen kannalta se oli hyvää aikaa ryhtyä rakentamaan. Rakennuskustannukset olivat taittumassa alhaisemmiksi ja silloin oli hyvä kohta Mestariasuntojen ryhtyä rakentamaan tulevaisuutta. Mestariasuntojen käyttöaste oli tilikauden lopussa 99.98 %, sekin kertoi asuntojen lisärakentamisen tarpeesta. Lisää tukea uudisrakentamiselle tuli silloisen asuntoministeri Jan Vapaavuoren ajatuksista: kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen heikko saatavuus oli välillisesti jopa uhka talouskasvulle, kun työvoima ei liikkunut. Ongelma kiusasi pääosin pääkaupunkiseutua. Järvenpäässä lähdettiin liikkeelle nyt vauhdilla, sillä edellinen vuokratalo valmistui vajaa viisitoistavuotta sitten 1995. Mestariasuntojen toiminta oli keskittynyt olemassa olevan kiinteistökannan ylläpito- ja perusparannustoimintaan aina vuoteen 2008 asti, jolloin uudisrakentaminen aloitettiin. Lähtötelineet asetettiin Wärtsilänkatu 14:ään. Heinäkuussa 2008 Wärttinä-asunnot hanke polkaistiin käyntiin tekemällä perustuksia ensimmäiselle luhtitalolle. Hanke käsitti neljä kaksikerroksista luhtitaloa, joihin tuli yhteensä 32 asuntoa. Kohde oli tarkoitus aloittaa jo keväällä, mutta urakkatarjoukset olivat niin korkeita, että piti teettää uusi tarjouskierros. Mestariasunnoilla ei haluttu tinkiä laadusta, mutta rakenta- 44 maan piti jo päästä. Uusi kierros ei tuottanut tulosta ja sen jälkeen päätettiin tehdä työt oman tytäryhtiön Mestaritoiminta Oy:n toimesta. Ensimmäinen taloista valmistui alkuvuodesta 2009 ja loput kolme loppuvuodesta. Wärttinä-asunnot oli suunnattu erityisryhmien asunnoiksi ja asukkaat niihin valitsi Järvenpään kaupungin sosiaali- ja terveystoimi. Wärttinä-asuntoihin tuli niin kutsuttua päihteetöntä asumista ja alkoholin käyttö asunnoissa ja tontilla oli kokonaan kielletty. Asukkaat sitoutuivat siihen vuokrasopimuksessa. Asuntoja oli suunnattu myös opiskelijoille ja kaupungin työntekijöille. Kohde rahoitettiin valtion korkotukilainalla ja erityisryhmien asuntojen rakentamiseen myönnettävällä avustuksella (max. 35 % kustannuksista). Toteutusmuodon etuna oli myös, että rakennuskustannuksista sai takaisin valtiolta 22 prosentin arvonlisäveron, kun hanke tuli kaupungin sosiaalipalvelujen tuottamiseen. Toinen suuri rakennushanke starttasi myös syksyllä 2008. Silloin käynnistyi Haarajoen Pesäkuusenkatu 1:ssä 38 asuntoa käsittävä hanke, joka toteutettiin kytkettyinä omakotitaloina. Vuokra-asuntojen kysyntä oli kasvussa ja Haarajoelle rakennettavan omakotitalohankkeen ennakkomarkkinointi kertoi, että sellaiselle asumismuodolle oli kysyntää. Järvenpään infra sai merkittävän lisän, kun Haarajoen kaupunginosaan valmistui Lahden oikoradalla sijaitseva kaupungin neljäs juna-asema. Järvenpään koillisosa nähtiin potentiaalisena kasvun alueena kaupungissa. Henkilöliikenne oikoradalla käynnistyi 3.9.2006. Järvenpäässä oli laitettu muutenkin tuulemaan. Järvenpään kaupunki teki historiaa ja sai ensimmäisenä kuntana Suomessa luvan pakkolunastaa maata valtiolta. Tonttimaata tarvittiin ja entisen maatalousnormaa-

likoulun maat olivat lunastuksen kohteena. Lepolan alue oli radan varressa ja lisäksi aivan kiinni kaupungin ydinkeskustaa. Alue oli tarkoitus rakentaa täyteen, mutta tehokas kansalaisliike Pro Pellot vaikutti kaavoitukseen niin, että vain radanvarsi otettiin tehokkaaseen uudisrakennuskäyttöön. Pro Pellot halusi säilyttää koko ”Sibeliuksen kulttuurimaiseman” peltoineen. Museoviraston myötämielisen asiantuntijan lausunnon vaikutuksesta Lepolan länsiosaan jäi tyydyttävä alue kulttuurimaisemaa entiselleen. Kaupunkineuvos Erkki Kukkonen kertoo Mollista duuriin -kirjassaan Lepolan alueen lunastuksista: ”Paheksutut pakkolunastukset pelastivat kaupungin maahankinnan. Maapolitiikka ja siihen liittyvät kaavoitusratkaisut vaikuttavat merkittävästi kaupungin talouteen. Toimiessaan veronmaksajan edun mukaisesti kunta hankkii maan omistukseensa yleensä ostamalla sen suoraan maanomistajalta. Kaupunki voi myös käyttää etuosto-oikeutta. Viimesijaisena keinona kaupunki voi lunastaa maan ennen kuin alue asemakaavoitetaan. Ympäristöministeriön päätöksen jälkeen alkoi Maanmittauslaitoksen lunastustoimitus, joka päättyi maaliskuussa 2008 lunastuspäätökseen. Lunastuskorvaukseksi määrättiin 2.70 euroa / m2, eli juuri se hinta, jonka kaupunki oli aikanaan tarjonnut maasta Senaatille. Ottelu valtion kanssa ratkaisi myös akateemisen kysymyksen, voiko valtion omistamaa maata lunastaa. Ympäristöministeriö päätti, että voi, ja Korkein hallinto-oikeus vahvisti ministeriön päätöksen.” 6 Mestaritoiminta Oy aloittaa Mestariasunnoilla ei oltu täysin tyytyväisiä kaikilta osiltaan ostopalveluna hankittujen kiinteistönhoito- ja siivouspalvelujen laatutasoon. Näiden toimintojen pitää olla korkeaa laatua, jotta arvokas kiinteistökanta pysyy kunnossa ja asukkaat tyytyväisinä. Yhtiön hallituksessa oli ollut jo pidempään keskustelua oman ylläpitotoiminnan aloittamisesta. Vuonna 2008 yhtiön hallitus päätti ostaa pienen Mestaritalkkari Oy:n osakekannan ja aloittaa kiinteistöjen ylläpitotoiminnan kehittämisen. Veikko Simunaniemi kertoo: ”Korttelitalonmiestoimintaa oli kokeiltu muutaman vuoden ajan ja siitä oli positiivisia kokemuksia. Järvenpään Mestariasunnot Oy:n tytäryhtiön oli tarkoitus aluksi olla huoltoyhtiö, jossa on myös siivoustoimintaa ja niin se aloitettiinkin. Meillä oli alussa kaksi naispuolista talkkaria ja yksi Ville, joka oli traktori. Toiminta alkoi heti rulettamaan. Vähän myöhemmin me kilpailutimme ensimmäistä rakennushanketta Wärttinä-asuntoja, Wärtsilänkatu 14:ään, siihen tulisi muun muassa päihteetöntä asumista. Minulla on rakennuttajatausta ja niin me Rätyn Antin kanssa kilpailutettiin hanke. Saimme vain yhden tarjouksen ja sekin olin niin kallis, että ei siihen pystynyt tarttumaan. Ei ollut muuta tehtävissä, kuin tehdä rakennuttaminen itse. Hanke muutettiin niin, että Mestaritoiminta Oy otti vastuun hankkeesta ja toteutti sen uudella projektinjohtomallilla.” Mestaritoiminta Oy on merkitty kaupparekisteriin 12.3.2008. Yhtiön toimitusjohtajaksi tuli Veikko Simunaniemi ja sen palvelupäällikkönä aloitti syyskuussa 2008 Tero Passi. Lepolan Soudi, Tähkä 2 työt käynnistettiin keväällä 2011. 6 Erkki Kukkonen, Mollista duuriin – 12 tarinaa Järvenpäästä Myös seuraava rakennuttamishanke Haarajoen Pesäkuusenkatu 1 toteutettiin samalla projektinjohtomallilla. Järvenpään kaupunki ja Mestariasunnot oli hankkinut rakennusmaata uudisrakennuskohdettaan varten Haarajoelta. Kohteen suunnitelmat olivat valmiina jo 45

2005, mutta rakentamiselle haettiin parin vuoden lisäaikaa. Kolmantena rakennushankkeena vuoden aikana laitettiin alulle nollaenergiatalon suunnittelu Jampankaari 6:een, tarkoituksena oli tehdä taloon senioriasuntoja. Järvenpään Mestariasunnot Oy:n hallituksen puheenjohtaja Pentti Virtanen ja toimitusjohtaja Veikko Simunaniemi ottivat vastaan Teknologiasta Tuotteiksi -säätiön 15 000 € tunnustuspalkinnon 6.11.2008 Aulangolla. Hallituksen puheenjohtaja Pentti Virtanen sujautti tämän huomattavan shekin, saatuaan sen käteensä, suoraan omaan povitaskuunsa. Tämä herätti paikalla olleissa suurta hilpeyttä. Hyvä huumori työn lomassa on aina ollut yksi Mestariasuntojen menestystekijöistä. Palkintorahat käytettiin Mestariasuntojen kehitystoimintaan. Valmis Wärttinä-talo. Omia asukastyytyväisyyskyselyjä Mestariasunnot on toteuttanut vuodesta 2007. Vuoden 2008 asukastyytyväisyyttä varmasti lisäsi juuri jouluksi valmistunut Asukasopas. DVD:llä järvenpääläinen Jorma Piisinen alias Remontti-Reiska opastaa kodin pienissä huoltotöissä ja auttaa parantamaan asumisviihtyvyyttä. Mestariasunnot Oy oli mukana ympäri Suomen 17 kunnallisen vuokranantajan hankkeen kehitysryhmässä ja kuvaukset tehtiin Mestariasuntojen kohteissa mestariasukkaiden myötämielisellä avustuksella. Haarajoen harppaus Teknologiasta Tuotteiksi -säätiö tukee suomalaisten tuotteiden ja teknologioiden tuotteistamista ja kansainvälistymistä. Säätiön toiminta-alueena on ympäristö, erityisesti hyvä sisäympäristö. Vuoden 2008 teemaksi Teknologiasta Tuotteiksi -säätiö nosti vuokra-asumisen kehittämisen. Tunnustuspalkinnon jakamisen perusteista säätiö kertoo: ”Järvenpään Mestariasunnot Oy on kehittänyt innovatiivisesti vuokraasuntoja ja vuokra-asumisen malleja. Kehittämisen kantavina teemoina on ollut asiakaslähtöisyys ja vastuu ympäristöstä. Yritys on tuonut uusia toimintatapoja ja ratkaisuja vuokra-, palvelu- ja erilaisten erityisryhmille tarkoitettujen asuntojen rakentamiseen ja kehittämiseen. Yritys on samalla edistänyt esimerkillisellä tavalla alan yhteistyötä. Järvenpään Mestariasunnot Oy on alansa edelläkävijä, jonka ansiosta myös Suomen ensimmäiset nollaenergiakerrostalot ovat syntymässä yhteistyössä Kuopion Opiskelija-asunnot Oy:n kanssa.” (Rakennuslehti) 46 Oli aikainen aamu 8. tammikuuta 2009 Haarajoen Pesäkuusenkadulla Järvenpäässä. Jännittynyt tuleva mestariasukas odotteli tontilla tulevan kotinsa laskemista paikoilleen ja kytkemistä sähköihin sekä vesi- ja viemäriverkkoon. Uuden mestariasukkaan mielestä oli upeaa, että siinä vaiheessa, kun taloa ryhdyttiin tehtaalla valmistamaan, niin vuokrasitoumuksen tehnyt asukas pääsi vaikuttamaan esimerkiksi keittiökaappiratkaisuihin tai sisäpintamateriaaleihin. Uusi omakotitalo oli eilen matkannut Teijo-talojen Tuuloksen tehtaalta kolme tuntia Haarajoelle rekka-auton ja erikoislavetin kuljettamana. Muuttopäiväksi uuteen kotiin oli sovittu tammikuun 30. päivä. Haarajoella oli harpattu tulevaisuuden omakotivuokratalojen tuottamiseen. Yhteensä asuntoja tulisi Pesäkuusenkadulle 38 kappaletta, joista 16 valmistui vuonna 2009 ja loput seuraavana vuonna. Asuntojen koot vaihtelevat 35 m2 tupakeittiöllisestä yksiöstä kolmen makuuhuoneen ja 78,5 m2 perheasuntoihin. Uusi malli tehdä asuntoja oli yksi tapa nostaa vuok-

ra-asumisen arvostusta, huomioida asukkaita ja hakea pitkäaikaisia vuokralaisia. Haarajoen omakotialue sai paljon valtakunnallista huomiota niin erikoisena vuokra-asuntokohteena kuin rakentamistavaltaan. Kiinteistöpäällikkö Antti Räty muisteli Haarajoen harppausta: ”Pesäkuusenkadulla oli iso tonttialue ja Veikolla, toimitusjohtajalla, oli tietoa, että kysyntää olisi, niin tehdään pientaloja. Teijo-talot teki ne valmiiksi perustuksineen tehtaassaan. Valmistaja oli Saksassa teettänyt erikoislavetin, millä talot tuotiin tontille. Talojen kokoon vaikutti tietysti myös se, mitä tuolla tien päällä voi erikoiskuljetuksina tuoda, piti mahtua siltojen ali. Se oli nerokas systeemi, muille valmistaloille piti tehdä tontilla perustukset valmiiksi. Tässä oli niin, että perustukset oli raudoitettu, valettu ja kevennetty niin, että paino ei kasvaisi liian suureksi, jotta ne kestäisivät kuljetuksen. Talo tuodaan lavetilla tasaiselle pohjalle tunkkien päälle. Kaikki liittymät on tehty millilleen oikeille kohdilleen ja tunkeilla talo lasketaan paikoilleen. Ei niiden talojen kuljetukset niin kalliita ole. Pitäisihän tontille joka tapauksessa kuljettaa erikseen betonit ja muut tarvikkeet, nyt kaikki tuli yhdellä autolla. Ensimmäinen talo kun tuli, niin paikalla olivat tuleva asukas ja lehtimies ja taisi meillä olla takkapuutkin mukana. Suunnilleen tunti siinä meni talon laskusta, kun meillä oli jo tulet takassa.” kuva leijuvasta talosta toisena kuvana kartta Pesäkuusenkadulta, johon talot tulee Pesäkuusenkadun urakkasopimuksen solmiminen. Keski-Uusimaa lehti haastatteli 11.4.2009 viime tammikuussa Pesäkuusenkadun tontilla hytissyttä uutta mestariasukasta. Ritva Leskinen kertoo muutos- taan Haarajoelle: ”En ole katunut muuttoa päivääkään. Alun perin olin muuttamassa kerrostaloon, mutta nyt sellaiseen ei ole ikävä. Pistin syksyllä hakemuksen sisään. Mestariasunnoista tuli soitto ja kerrottiin vapaasta talosta. Siinä ei turhia viivytelty, sillä jo iltapäivällä olin isännöitsijän toimistossa valitsemassa lattioita, laattoja, ovimalleja ja vetimiä. Järvenpäähän muutin työn perässä ja nyt työmatka sujuu auton sijaan kävellen. (Keski-Uusimaa, Riitta Suomalainen) Pesäkuusenkadun Teijo-talot tulivat rekalla. Haarajoen moduuliomakotitalojen valmistumisessa tuli pieni viive kesällä 2009, kun Järvenpään kaupungilla todettiin, että alueelle tarvitaan nopealla aikataululla kasvaneeseen tarpeeseen uusi päiväkoti. Kaupunki myi noin puolen hehtaarin tontin Mestaritoiminta Oy:lle, joka toteutti Närekadulle projektinjohtourakkana 1 100 m2 päiväkodin, joka otettiin käyttöön 1.9.2009. Päiväkotirakennus toteutettiin myös Teijo-Talojen moduuleina. Kaupunki vuokrasi rakennuksen yhtiöltä. Tämän jälkeen jatkettiin omakotitaloprojektia sekä toteutettiin pienempi 250 m2 päiväkoti Satukallioon Järvenpäähän. 47

Kesää 2009 ja rakentamista Haarajoella toimitusjohtaja Simunaniemi muistelee: ”Omakotitalot Pesäkuusenkadulla Haarajoella ovat kaikki periaatteessa siirrettäviä, samoin kuin Närekadulle rakennettu päiväkoti. Meillä oli siellä omakotitalojen rakennusprojekti käynnissä, kun Järvenpään kaupunki ilmoitti, että nyt tarvitaan nopeasti lisää päiväkotipaikkoja. Me pysäytimme omakotitalotyömaan ja rakensimme sinne äkkiä päiväkodin. Siinä on reilu tuhat neliötä ja se on tehty 18:sta eri moduulista. Se oli vauhdikasta rakentamista. Muistan, että se oli suurin piirtein kuukausi, kun lyötiin pystyyn se päiväkoti. Olisiko se ollut niin, että kymmenennen päivän tienoilla elokuuta siellä oli sorapatja, viemäri, vesi ja sähköt ylhäällä ja ensimmäinen syyskuuta lapset tuli sisään.” Voitiin todeta, että Mestariasuntojen ja Mestaritoiminta Oy:n toiminnot olivat kehittyneet tarpeesta ja haasteista. Mestariasunnot-konserni työllisti vuoden aikana kolmisen sataa henkilöä ja kymmeniä urakoitsijoita sekä alihankkijoita, joista monet olivat järvenpääläisiä. Talkkari- ja siivouspalvelut olivat Mestaritoiminta Oy:n alla kehittyneet myönteiseen suuntaan, siitä kertoi kohentunut asukastyytyväisyys. Uudisrakentamisen rakennuttajapäälliköksi Mestaritoiminnalle tuli Jarkko Piiparinen ja hankintapäälliköksi Tommi Andelin. Rakentaminen oli lähtenyt 2009 rivakasti käyntiin, mutta myös purkamaan päästiin. Jampankaari 6 oli tarkoitus saneerata vanhusten palvelutaloksi, mutta saneeraaminen olisi tullut liian kalliiksi. Mestariasuntojen hallitus teki päätöksen purkaa vanha 1983 rakennettu betonikerrostalo ja kierrättää purkumateriaalit. Tilalle ryhdyttiin suunnittelemaan Suomen ensimmäistä nollaenergia kerrostaloa. Rakennus tulisi osaksi Jampankiven palvelupihaa. Maatalousnormaalikoulun alue ostettiin eurolla Vuonna 2010 voitiin sanoa, että Mestariasunnot Oy oli Järvenpään merkittävin uudisrakentaja. Näin pitikin olla, sillä uusia asuntoja tarvittiin kipeästi: yksinasuvien ja yli 65-vuotiaiden määrä oli kasvussa. Asuntojen tuotannossa piti kiinnittää jatkossa huomiota selvästi muuttuviin markkinoihin ja asukkaiden tarpeisiin. Tarvittiin lisää rakennusmaata, joko ostamalla tai lunastamalla sitä. Vaihtoehtona piti myös 48 yhä tarkemmin tutkia, kannattiko vanhaa rakennusta saneerata vastaamaan nykyisiä asumisvaatimuksia hisseineen ja parvekkeineen vai oliko purkaminen järkevämpi vaihtoehto. Vuonna 2010 kesäkuussa valmistui Jampankaari 4 A-B vanhusten asuinkerrostalon perusparannus- ja muutostyöt. löytyisikö ilmakuvaa Lepolasta Ilmakuva Lepolasta. Mestariasunnot Oy aloitti toimitusjohtaja Veikko Simunaniemen ja hallituksen puheenjohtaja Pentti Virtasen johdolla neuvottelut Hyvinkään kaupungin kanssa Hyvinkään koulukiinteistöt Oy:n alueen hankkimiseksi Järvenpään kaupungille vuonna 2009. Maaalue käsitti noin 10 hehtaaria rakennuksineen Lepolan alueelta. Neuvottelujen päätteeksi kaupunki hankki maa-alueen rakennuksineen omistukseensa ostamalla Hyvinkään koulukiinteistö Oy:n osakekannan. Yhtiön nimi muutettiin myöhemmin Lepolan Helmeksi. Lepolan Helmen toimitusjohtajana aloitti Veikko Simunaniemi ja hallituksen puheenjohtajaksi tuli Helinä Perttu. Kauppasumma oli peräti yksi euro. Yhtiön mukana Järvenpään kaupungille siirtyivät sen 4 miljoonan euron velat, joka kuittaantuisi maan kaavoituksella ja olemassa olevien rakennusten myyntituloilla. Maatalousnormaalikoulun alue ja aiemmin Järvenpään kau-

pungin valtiolta lunastama Lepolan itäinen osa muodostivat nyt yhtenäisen alueen Järvenpään kaupungille asuntotuotantoa varten. Mestariasunnoilla käynnistettiin heti uusien rakennettavien Lepolan matalaenergiatalo asuntojen markkinointi. Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry valitsi Järvenpään Mestariasunnot Oy:n vuoden 2010 rakennuttajaksi. Valintaraati arvosti erityisesti yrityksen innovatiivisuutta ja halua kehittää uutta sekä tiedon jakamista avoimesti. Perusteluissaan palkintoraati mainitsi rakenteilla olevan nollaenergiatalon, johon oli valmistumassa 44 asuntoa huonokuntoisille ja muistihäiriöisille vanhuksille. Muita perusteita oli Haarajoen vuokraomakotitaloalue, päihteettömään asumiseen tarkoitettu Wärttinä-asunnot päiväkeskuksineen, sekä vanhusten palvelupihakorttelin toteutus noin 120 vanhukselle. Lisäksi mainittiin, että Mestariasunnot-konserni on rakennuttanut juniori- ja senioripäiväkoteja kaupungin käyttöön ja käyttänyt niissä monipuolisesti uusia rakennusmenetelmiä. Loppuvuodesta yhtiö oli vielä aloittanut Lepolan alueelle matalaenergiahankkeena 79:n asunnon rakentamisen. Kohteessa lämmityksen energialähteenä käytettäisiin pelkästään maalämpöä. Järvenpään Mestariasunnot Oy:n toimitusjohtaja Veikko Simunaniemi valittiin vuoden 2010 asuntovaikuttajaksi Nordean, Rakennuslehden ja Asuntotietokeskuksen äänestyksessä. Toimitusjohtaja Veikko Simunaniemi sai henkilökohtaisen tunnustuksen työstään kehittäjänä ja rohkeana edelläkävijänä. Kotimaassa tapahtuneen vuokra-asumisen kehitystyön ohella Veikko Simunaniemi oli mukana asumisen asiantuntijana myös Ukrainan paikallishallinnon kehittämisprojektissa Efeko Oy:n ja Suomen sisäasiainministeriön kanssa. Vuoden 2010 asuntovaikuttaja julkistettiin Helsingissä 20.1.2011 pidetyssä Asuntomarkkinat 2011-tilaisuudessa. Rakennuslehdessä Veikko Simunaniemi arvioi rakennusalaa valintansa jälkeen: ”Tunnustus tuntuu mukavalta, en uskonut, että olisin edes ehdokkaana. Rakennusalalla on oltava koko ajan skarppina ja pidettävä tuntosarvet pystyssä. Ja jos haluaa rakentaa uutta, pitää mukana olla myös hulluutta. Rakennusala vaatii sen, että uskaltaa kyseenalaistaa asioita. Esteet löytyvät asiaan kuin asiaan liian herkästi. Jos kaikki energia olisi valjastettu siihen, että olisi kehitetty nollaenergiaratkaisuja, oltaisiin jo pitkällä. Kovan rahan rakentajat tuijottavat liikaa euroihin, kun he haluavat nopeasti hankkeesta tuoton. Meitä kunnallisia ja yleishyödyllisiä vuokrataloyhtiöitä uudet hankkeet kiinnostavat eri tavalla, kun kiinteistö jää meidän hoitoomme koko elinkaaren ajaksi.” Vuoden asuntovaikutta -palkinnonjakotilaisuudessa Veikkoa onnitteli muiden joukossa perheyritysten liiton toimitusjohtaja Matti Vanhanen, joka toimi pääministerinä vuosina 2003–2010. Muutto uusiin toimitiloihin. Keväällä 2011 Mestariasunnot muutti Sibeliuksenkadulta uusiin toimitiloihin. Mestaritoiminta Oy osti 30.9.2010 Kiinteistö Oy Mannilantien liiketalon. Koko Kiinteistöyhtiö ostettiin Niam-sijoitusyhtiöltä ja laitettiin kuntoon. 49

Suomessa oli vuonna 2010 n. 2,6 miljoona asuntoa, joiden osuus kaikesta energiankulutuksesta oli noin 40 prosenttia. Uusia asuntoja tuotettiin valtakunnassa vain 20 000–30 000 vuosittain. Se merkitsi sitä, että asuntokanta uudistui varsin hitaasti. Pidettiin tärkeänä, että alueiden ja asuntokannan suunnittelussa, rakentamisessa, ylläpidossa sekä niiden korjauksessa otetaan huomioon energiatehokkuus. ARA oli aloittanut uuden projektin, jonka punaisena lankana oli energiatehokkuuden lisääminen. Järvenpään Mestariasunnot Oy oli mukana tässä Asumisen uudistaminen -projektissa. Tavoitteena oli löytää teknisesti, taloudellisesti ja toiminnallisesti optimaalinen konsepti toteuttaa nollaenergiarakennuksia arava-asuinkiinteistöihin. Hankkeilla haluttiin myös edistää tehokasta kaupunkirakentamista ja kiinteistöjen muunneltavuutta. Lisäksi pyrittiin parantamaan kunnallisten vuokratalojen imagoa. Tekes rahoitti pilottihankkeita ja Sitra oli mukana nollaenergiaprojektissa. Rahoitusta sai hakea myös Työ- ja elinkeinoministeriöstä. Lähtökohtana oli, että toteutettavien nollaenergiakerrostalojen kehityskustannukset eivät tulisi yhtiöiden ja siten asukkaiden maksettaviksi vuokrissa. Nollaenergiatalolla tarkoitetaan rakennusta, joka tuottaa itse tarvitsemansa energian. Tavoite on Suomessa kunnianhimoinen, mutta Mestariasunnoilla sen toteutumiseen uskottiin vankasti. Jampankaari kuuden talovanhuksen tilalle nousi talo ikäihmisille reilussa vuodessa ja se otettiin käyttöön elokuussa 2011. Energiapihiin taloon saatiin vierailijoita kaukomailta, kun keväällä kiinalainen toimittajaryhmä ja tv-yhtiö Xinhua tuli tutustumaan nollaenergiataloon. Kiina tulisi jatkossa satsaamaan 200 miljardia euroa vihreään teknologiaan ja oppeja haettiin nyt Järvenpäästä. Kiinalaiset olivat VTT:n vieraina tutustumassa suomalaiseen vihreään teknologiaan. Rakennus aiheutti paljon kiinnostusta ympäri maailmaa. TEKES toi puolestaan ryhmän, joka koostui Pohjoismaisista ja Etelä-Eurooppalaisista vieraista. Yhtiössä voitiin olla ylpeitä, kun eteläisistä maista, joissa aurinkoa näkee huomattavasti enemmän kuin täällä kylmässä Pohjolassa, niin sieltä tultiin katsomaan, kuinka auringosta tehdään energiaa. Rakennuksen lämmitys toteutetaan aurinkolämmöllä ja kahdella lämpökaivolla. Kiinteistön käyttämä sähkö tuotetaan aurinkopaneeleilla, myös hissin jarrutusenergia otetaan talteen. Suomes50 sa nollaenergiatalon voidaan sanoa toimivan järkevästi, kun se voi myydä tuottamansa ylimääräisen energian eteenpäin. Jampan nollaenergiatalosta menee lämmitysputki naapuritaloon, joka voi käyttää hyödykseen tarvittaessa siitä tulevaa talteen otettua maa- ja aurinkoenergiaa. Mestariasunnot Oy on lähtenyt rohkeasti mukaan energiaviisaaseen rakentamiseen. Jatkossa Mestariasunnot ja Mestaritoiminta olisivat viherrakentamisen edelläkävijöitä ja ykköskaartia Suomessa. Ympäristöministeriö antoi 30.3.2011 uudet energiatehokkuutta parantavat rakentamismääräykset (RakMk D3), jotka tulivat voimaan 1.7.2012. Nollaenergiatalo tuottaa itse tarvitsemansa energian. Nollaenergiatalon katolla kiinalaisille esiteltiin energiajärjestelmiä. Mukana oli myös TV-ryhmä.

Mestariasunnot järjesti Nollaenergia lentoon seminaarin Järvenpäätalolla Juhani Aho -salissa 16.12.2010. Mukana mm. Ympäristöministeriön kansliapäällikkö Hannele Pokka, kaupunginjohtaja Erkki Kukkonen ja Tekesiltä Reijo Kangas. Välitauoilla viihdyttivät Heikki Lund ja Ilkka Heiskanen Sibelius- ja Eino Leino -rooleissa. 51

Jampankiven palvelupiha valmis 2011 Nollaenergiatalo oli Jampankiven palvelupihan kolmas vaihe ja sen myötä 2006 alkanut projekti tuli valmiiksi. Projektinjohtajana kolmannessa vaiheessa oli Mestaritoiminnalta Jarkko Piiparinen ja se toteutettiin projektinjohtorakennuttamismallilla. Kuten usein muissakin Mestariasuntojen hankkeissa niin tässäkin elettiin reilusti etuajassa. ARA rahoitti kohteen korkotukilainoilla ja erityisavustuksilla. Mukana olivat myös TEKES ja SITRA. Kehitysprojektia tehtiin tiiviissä yhteistyössä Kuopion Opiskelija-asunnot Oy:n kanssa. Rakennusratkaisuissa noudatettiin vuonna 2020 koko EU:ssa voimaanastuvia määräyksiä. Jarkko Piiparinen kertoi joulukuussa 2010 Mestariasukas-lehdelle: ”Suurimmat haasteet ovat olleet kokonaisuuden jakaminen osaurakoihin, sekä saada tekniikka keskustelemaan keskenään samassa bittiavaruudessa. Näistä haasteista on kuitenkin tähän mennessä selvitty.” Mestariasukas -lehti jatkaa: ”Pilottihankkeessa käytettyjen ratkaisujen tunnetuksi tekeminen saa tulevaisuudessa nollaenergiarakentamisen yleistymään koko Suomessa. Ensimmäinen askel oikeaan suuntaan on otettu Jampassa, mutta kiinnostus on jo herännyt muuallakin. Tästä kannattaa olla sekä paikallisesti että kansallisesti ylpeitä.” Jampankiven palvelupihan idea syntyi puhtaasti tarpeesta. Jampankaaren kerrostalot olivat kipeästi peruskorjauksen tarpeessa ja toisaalta vanhuksille sopivista asunnoista oli Järvenpäässä pulaa. Kolmen talon pihapiirin ja talojen nimistä järjestettiin avoin nimikilpailu jo loppuvuodesta 2005 ja sen tuloksena pihapiiristä tuli Jampankiven palvelupiha ja talojen nimiksi tuli Lehmustokoti, Tammistokoti ja Pihlavistokoti. ”Jampan palvelupihan kehittäminen. Se on iso tarina. Siinä oli suunnitteluvaiheessa mukana myös Kirsti Ruislehto kaupungilta. Kävimme Kuopiossa ja Joensuussa tutustumassa, miten siellä oli tehty vastaavia hankkeita. Palvelupihan keskellä niiden kolmen talon välissä on vielä sellainen hyvinvointikeskus saunarakennuksi52 neen. Se idea tuli ylilääkäri Tuula Salokankaalta, hän oli silloin sosiaali- ja terveysjohtaja. Se lähti sellaisesta keskustelusta, että kun vanhukset ovat siinä kunnossa, että olisi mukava, jos he pääsisivät välillä ulos pelkästään huoneessa olemisen sijasta. Ryhdyttiin pohtimaan, että kun vanhukset eivät enää pääse matkustelemaan, niin tehdään hyvinvointikeskus, että he pääsisivät sitten päiväretkelle siihen pihaan. Asukkaat tuotaisiin ulos ja he voivat saunoa ja nauttia mehut ja makkarat ja palata sitten takaisin omaan asuntoonsa. Päätettiin vielä, että tehdään puusauna sekä sähkösauna vaihtoehdoiksi. On sitä käytetty, mutta ei taida enää henkilökunnalla riittää resurssit päivittäin käymiseen. Siinä asuu kuitenkin lähemmäs 200 asukasta. Sinne tuli asukkaiksi myös dementikkoja. Saimme Kuopion tutustumisreissulla tietoon, että dementikot saattavat liikkuessaan vähän niin kuin kiertää ympyrää. Rakensimme talojen taakse aidatun alueen ja sinne ”formularadan”, jota voi asukas rollaattorin kanssa turvallisesti kiertää, ulkoilla ja saada raitista ilmaa. Aluetta saattoivat hoitajat valvoa kameroiden välityksellä.” (Veikko Simunaniemi) 24.1.2011 Toimitusjohtajat johtajuutta oppimassa Vierumäellä. Eero Maijala (Keravan Nikkarin Kruunu Oy), Timo Jokinen (Nokian Vuokrakodit Oy), Jukka Kataja (Easyliving Oy), Merja Vuorinen (Easyliving Oy), Matti Korpela (Kiinteistö Kys Oy), Veli-Matti Sinkko (Mikkelin Mikalo Oy), Pertti Rönkkö (Suomussalmen Vuokratalot Oy) ja Veikko Simunaniemi ( Järvenpään Mestariasunnot Oy).

arvoksi. Arvioitavia osa-alueilla oli: asiakaspalvelu, reEnergiatehokas rakentaminen nousi suosioon montit, talkkari ja siivous. Mestaritoiminta aloitettiin 2010-luvun alussa ja siitä lähtien ympäristömyönteiaikanaan, koska haluttiin parantaa kiinteistöhoidon syys ja energiatehokkuus ovat olleet ohjaavat tekijät laatutasoa. Mestaritoiminta tuottaa palveluita ainoaskaikissa Mestariasuntojen uudishankkeissa. Jonkintaan Järvenpään kaupunkikonsernille. Kokonaiskuslainen rakentamisen kristallipallo Mestariasunnoilla tannuksiltaan toiminta on samaa tasoa kuin ulkoa oson täytynyt olla konttorillaan, sillä niin hyvin yhtiössä tettu, mutta laatutaso oli selvästi parantunut. oli osattu ennustaa tulevat ilmastodirektiivit. Toimitusjohtaja Veikko Simunaniemi kertoo olleensa kiinJUST:n umpisolmun purkamisesta nostunut erilaisista kiinteistöjen energiaratkaisuista jo 90-luvulla. Energian kallistuminen osaltaan oli aihemaailman luokan hankkeeksi uttamassa vuokrien nousua. Mestariasunnoilla julistettiin energiansäästökilpailu. Sillä oli tarkoitus kanOli vuosi 2012, kun Järvenpään kaupunki pyysi Mesnustaa asukkaita säästämään lämpö-, sähkö-, vesi- ja tareilta apua Järvenpään uuden sosiaali- ja terveyskesjätelaskuissa. Parhaiten kisassa menestyneet kiinteiskuksen ( JUST), Kiinteistö Oy Järvenpään Terveystatöt saivat palkkiona pienen vuokran alennuksen. Kilon rakennushankkeen SR-rakennusurakan hankinnan saa käytiin vuonna 2012 tammi- ja huhtikuun aikana. kilpailuttamisen ja siitä johtuneiden valituksien umUusien rakennusmääräysten mukaan uusiin yhtiöihin pisolmun purkamiseen. Hankinnasta oli valitettu oli asennettava huoneistokohtaiset vesimittarit. Mesmarkkinaoikeuteen sekä korkeimpaan hallinto-oikeutariasuntojen useissa kiinteistöissä mittarit olivat. Niiteen. Veikko Simunaniemi otti kaupungin pyynnöstä tä oli asennettu putkiremonttien yhteydessä myös satehtäväkseen olla apuna yhtiön hallitukselle hallinnon neerauskohteisiin. Myöhemmin on todettu, että kun avustamisessa sekä epäonnistuneen hankinnan solmun kerrostaloasukas pääsee itse seuraamaan omaa veden purkamisessa. Asianajaja Mika Pohjosen avustukselkäyttöään, niin sillä on selkeä alentava vaikutus kulula ja lausunnon pohjalta onnistuttiin keskeyttämään tukseen. SR-hanke, joka johti oikeusprosessin päättymiseen. Vaikka uudisrakentaminen oli nyt MestariasunnoilKun latu oli auki, Veikko ja Otto Alhava FIRA la fokuksessa vallitsevan kroonisen asuntopulan vuoksi, OY laativat kehitysprojektin ohjelman ja hakemuksen niin vanhoja asukkaita, asukastoimintaa ja asukashalTEKES:lle Virtuaalisen suunnittelun ja rakentamisen litusta ei ollut unohdettu. Paras piha -kilpailut olivat edelleen hyvin suosittuja, samoin talkoomallista (VIRMA-hanke). toiminta asukastoimikunnissa. Oli järjestetty mm. mestariasukkaiden elokuvailtoJärvenpään kaupunki ja ja taloyhtiöiden välisiä Mölkky-kisoja. Asukashallitus täytti 10 vuotta ja sen toiminta oli todella vireää. Jäseniä asukashalJärvenpään Mestariasunnot Oy lituksessa oli 27. Juhlavuoden kunniaksi Mestariasukashallitus vieraili Kokkolan asuntomessuilla. Monivuotisten pihakilpailujen tilalla Mestaritoiminta Oy Kiinteistö Oy Pajalan Parkki Oy järjestettiin vuosina 2012 ja 2013 energiJärvenpään Tilat Talkkari-, remppa-, Paikoitusyhtiö Pajalassa siivous- ja asiantuntijaJMA 43,31 % ansäästökilpailu ja niiden tulokset olivat Levysepänkatu 13 palvelut JMA 100 % kiinteistö JMA 65,30 % suorastaan loistavia. Vuonna 2012 parhaimmat kiinteistöt ylsivät jopa 7 % säästöihin energiankulutuksessaan. Asukastyytyväisyys oli jatkanut nousuaan viiden Kiinteistö Oy Mannilantien Liiketalo vuoden takaisista välttävistä alle seitsemän arvosanoista jo hyväksi kahdeksan keski53

Kiinteistö Oy Järvenpään Terveystalo Oy:n toimitusjohtajaksi valittiin Jari Toivo, jonka johdolla VIRMA-hanke toteutettiin ja JUST-kiinteistö rakennettiin. Järvenpään JUST osallistui Tekla Global BIM Awards -kilpailuun, jonka tarkoituksena on tuoda esiin maailman parhaita tietomallipohjaisia rakennushankkeita. Järvenpään JUST valittiin vuonna 2016 maailman parhaaksi BIM-projektiksi. JUST-allianssiin kuuluivat tilaaja Kiinteistö Oy Järvenpään Terveystalo, suunnittelusta vastaava VALO-yhteenliittymä (KUI Arkkitehdit Oy, Arkkitehtitoimisto Tähti-Set Oy, Insinööritoimisto Erkki Leskinen OY, Insinööritoimisto AX-LVI Oy, A-Insinöörit Suunnittelu Oy), A-Insinöörit Rakennuttaminen Oy sekä päätoteuttaja NCC. Käyttäjäksi tiloihin niiden valmistuttua tuli Järvenpään kaupungin sosiaali- ja terveyspalvelut. Järvenpään ”Kuumat asuntomarkkinat”: Lepolan Soundi, Saunaniitty ja Mestaritorppa Lepolan I-alueella, Sibeliuksen kulttuurimaisemissa, pitkän hiljaisuuden jälkeen, alkoi kuulua asuntorakentamisen ääniä, kun 2011 vuoden lopulla Mestariasunnot aloitti rakentamaan korttelia, johon tuli yhteensä 79 asuntoa. Rakennusten julkisivut toteutettiin väribetoni sandwich-elementeillä, joiden pintaa elävöittää pystyuritus. Korkean esivalmistusasteen takia elementtiasennuksen yhteydessä saatiin heti valmista pintaa. Mestariasuntojen Lepolan Soundin harjannostajaiset oli 1.12.2011 ja ensimmäiset asukkaat pääsivät jouluksi asumaan uusiin koteihinsa. Loput asunnot valmistuivat keväällä 2012. Lepolan Soundi oli matalaenergiahanke ja lähes passiivitalo. Kaukolämpöä taloihin ei tullut lainkaan, vaan pihassa on kymmenen noin 200 metrin syvyistä maalämpökaivoa. Järjestelmä on geoterminen, sillä se sisältää myös viilennyksen. Lepolan Soundin toteutti Mestariasuntojen tytäryhtiö Mestaritoiminta projektinjohtourakkana. Erikoisuutena Soundissa ovat kahden sukupolven sivuasunnolliset kodit. Viereinen yksiö voidaan halutessa yhdistää asuntoon ja silloin asunnossa olisi kaksi keittiötä ja kylpyhuonetta. Asukkaat olivat keskiössä myös, kun Lepolan alueen rakentamista suunniteltiin. Lepolan kyläkävely järjestettiin 29.8.2012. Kävelylle osallistui alueen asukkaita ja muita kiinnostuneita 54 yli 70 hengen ryhmä. Kävelyn vetäjien johdolla käytiin vilkasta keskustelua tulisiko alueelle rakentaa matalaa ja tiivistä vai korkeata ja komeaa. Lepolan Soundin matalaenergiakortteli valmistui aikataulussa vuoden 2012 aikana. Kuva Lepolan asunnosta asukkaineen. Järvenpään kaupungin rakennuslautakunta päätti yksimielisesti myöntää kaupungin, Järkevä-palkinto eli kestävän kehityksen palkinto Järvenpään Mestariasunnot Oy:lle 20.12.2011. Mestariasuntojen talouspäällikkö Ansa Strandberg vastaanotti palkinnon 22.5.2012. Mestariasuntojen palkintovitriiniin tuli täydennystä, kun HEI – Helsingin seudun ilmastopalkinto myönnettiin Järvenpään Mestariasunnot Oy:lle vuonna 2013. Palkinto myönnetään toimijalle, joka on aktiivisesti ja innovatiivisesti vähentänyt kasvihuonepäästöjä tai kannustanut muita siihen. Palkintoraadin mukaan Järvenpään Mestariasunnot Oy on ollut edelläkävijä rakentamisen energiatehokkuudessa ja osoittanut toiminnallaan, että passiivirakentaminen on mahdollista. Lisäksi raati mainitsi, että Mestariasun-

not on innovatiivisesti kehittänyt hyviä käytäntöjä ja luennoinut aktiivisesti energiatehokkaan rakentamisen puolesta. Palkinnon myöntäminen oli neljäntoista eri kunnan yksimielinen päätös ja toimitusjohtaja Simunaniemen mielestä se on ollut merkittävin Mestariasuntojen saamista palkinnoista. Palkinnon myönsi HSY, Helsingin seudun ympäristöpalvelut, ja sen vastaanottivat Järvenpään kaupunginjohtaja Erkki Kukkonen, Mestariasuntojen hallituksen puheenjohtaja Pentti Virtanen ja toimitusjohtaja Veikko Simunaniemi 13. helmikuuta 2013 Finlandia-talolla järjestetyssä Helsingin seudun ilmastoseminaarissa. Järvenpään ”kuumat markkinat” olisi voinut helposti houkutella tekemään bulkkitavaraa, mutta se ei ole ollut Mestareiden tapa toimia. Yhtiössä on aina luotettu, että energiatehokkaalla rakentamisella syntyy laadukasta asumista ja että asuintalot voivat olla elinkaareltaan ylisukupolvisia, kun perusparannukset ja rakentaminen on tehty hyvin. Hyvien yhteistyökumppaneiden tärkeyttä ei voi liikaa korostaa ja niin yhtiössä on otettu myös asukastoimikuntia mukaan kehittämistyöhön jo suunnittelun alkuvaiheessa. Saunaniityn korttelin rivitalohankkeen rakennustyöt käynnistyivät keväällä 2012 ja valmista tuli syksyllä 2013. Saunaniityn työmaapäällikkö Jani Kervinen kertoi Pilari -lehdelle: ”Nollaenergiatalostaan tunnetuksi tullut Mestaritoiminta Oy jatkaa energiatehokkuuden linjalla – asukkaan eduksi. Saunaniityn kohteessa hyödynnetään kaikkea sitä tietämystä, jota yritykselle on kertynyt aiemmista energiatehokkaista rakennuskohteista. Mestaritoiminnassa mitään ei jätetä ”mutu”-tuntuman varaan.” Mestariasunnot kehittää organisaatiotaan Saunaniitty F–L. 7 Mestariasukas -lehti 1/2013 Kun paljon tehdään ja ollaan monessa mukana, on hyvä välillä pysähtyä havainnoimaan olisiko vielä jotakin parannettavaa ja kehitettävää toiminnassa. Järvenpään Mestariasunnot Oy:ssä tehtiin sisäinen tarkastus vuonna 2013. Tarkastuksessa kiinnitettiin huomiota hankintalain pykälien noudattamiseen. Kilpailutuslaki edellyttää tietyn suuruisten urakoiden kilpailuttamisen Hilma-kanavan kautta. Jossain hankkeessa kilpailutus Hilma-kanavan kautta oli jäänyt tekemättä. Mestariasunnoilla oli kilpailutettu johdonmukaisesti suuruusluokkavaatimusta pienemmätkin urakat. Haasteeksi oli koettu, että kun kokonaisurakka oli pilkottu pienemmiksi urakoiksi, niin ne eivät enää kiinnostaneet isompia toimijoita. Pienemmät toimijat jättivät normaalisti urakkatarjouksia. ARA, toimintaa valvovana ja rahoittavana instanssina, tuki Mestariasuntojen tapaa toimia rakennuttajana. Mestariasukas -lehden pääkirjoituksessa Mestariasuntojen hallituksen puheenjohtaja Pentti Virtanen kertoo tarkastuksesta: ”Mestariasuntojen hallitus ja johto käynnistivät sisäisen valvonnan kehitystyön vuonna 2011. Sisäisellä valvonnalla tarkoitetaan organisaation sisäisiä menettely- ja toimintatapoja, joiden avulla pyritään varmistamaan toiminnan laillisuus ja tuloksellisuus. Perimmäisenä tavoitteena sisäisessä valvonnassa on saada riittävä varmuus siitä, että yrityksen raportoima taloudellinen informaatio on luotettavaa sekä yritystä koskevien lakien ja säädösten mukaista. Sisäisen valvonnan kehittämiseen kuuluu keskeisenä osana sisäinen tarkastus, jonka avulla saadaan kuva nykytilasta ja parannettavista alueista. Sisäinen tarkastus toteutettiin kahdessa eri vaiheessa: ensin yhtiön hallituksen ja johdon tilaamana ulkopuolisena tarkastuksena, ja toisessa vaiheessa kaupungin sisäisen tarkastajan toimesta. Kehitystyön yhteydessä havaittiin, että yhtiöiden tulisi kehittää joiltakin osin hankintamenettelyjä, vaikka varsinaiset kilpailutukset olikin toteutettu. Hankintamenettelyjä konsultoitiin kaupungin hankintalakimiehen ja ulkopuolisen asiantuntijan toimesta. Parannetut hankintamenettelyt otettiin käyttöön välittömästi.” 7 55

Järvenpään kaupunginjohtaja Erkki Kukkonen kertoi toukokuussa 2013 lehdistötiedotteessaan Mestariasuntojen roolista paikallisena asuntorakennuttajana: ”Omistajan eli kaupungin näkökulmasta Mestariasunnot on toiminut sille asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Se on toiminut innovatiivisesti toimialallaan ja se on ollut monessa asiassa kehityksen kärjessä, jopa valtakunnallisesti. Kehitystyöstään Mestariasunnot on palkittu useilla valtakunnallisilla palkinnoilla. Mestariasuntojen innovatiivinen toiminta tunnetaan myös maamme rajojen ulkopuolella. Järvenpään Mestariasunnot on Järvenpään kaupunkikonsernin ylivoimaisesti suurin yhtiö. Kun vielä otetaan huomioon, että Mestariasunnoilla on omia tytäryhtiöitä, on toiminnan volyymit korkealla tasolla omistajan näkökulmastakin. Jotta asiat sujuvat kaupunkikonsernin sisällä parhaalla mahdollisella tavalla, se edellyttää hyvää yhteistyötä ja yhteistä tavoitteen asetantaa. Omistaja perustaa ohjauksensa kaupunginvaltuuston hyväksymiin omistajapoliittisiin ohjeisiin, joiden mukaisesti konsernin eri osissa toimitaan. Ohjeita noudatetaan ja omistajan on sitä valvottava, se onnistuu hyvän yhteistyön vallitessa. Mestaritoiminta Oy on ollut viimevuosina ainoa ARA-vuokra-asuntoja kaupunkiin rakennuttanut taho. Tämä on ollut meille elintärkeää tilanteessa, jossa perinteiset suuret yleishyödylliset rakennuttajat ovat poistuneet markkinoilta. Mestaritoiminta on osaltaan vaikuttanut siihen, että kaupungin kehitys on ollut vauhdikasta viime vuosina. Kerrostaloja valmistui suuri määrä, 15 kappaletta. Omakotitalojakin rakennettiin 83 kappaletta. Rakentamisen suuret luvut vaikuttivat osaltaan myös väestönkasvuun, väkiluku kasvoi 686 hengellä (1,8 %). Viime vuonna valmistui peräti 493 asuntoa.” Asuinkiinteistöjen käyttöaste oli 100 % vuonna 2013. Sadan vuoden talo nousi Mestareiden toimesta Torpantielle vuonna 2014. Suomen ilmastoystävällisin betonikerrostalo sai nimekseen Mestaritorppa. Ilmastoystävällinen rakentaminen ei ollut tässä kohteessa pelkkää sanahelinää, sillä esimerkiksi seinien eristeiden piti olla huippuluokkaa, jotta voitiin puhua matalaenergiarakentamisesta. Mestaritorppa oli hyvä valinta 56 Mestaritorppa palkittiin vuonna 2013. talon nimeksi, sillä jälleen Mestariasunnot Oy sai pokata 1. sijan ympäristöystävällisenä rakentajana. Rakennusteollisuus RT ja Green Building Council Finland palkitsi jaetulla ensimmäisellä sijalla Järvenpään Mestariasunnot Oy:n yhdessä Vantaan Kivistön asuntomessukorttelin kanssa. Kaikille avoimen kilpailun voittajat julkistettiin Energiaviisaan rakennetun ympäristön aika – ERA 17 -vuosipäissä 24.10.2013. Kohteita mitattiin rakennuksen elinkaaren hiilijalanjäljellä, joka huomioi kaikki materiaali- ja energiavirrat, joilla on elinkaaren aikana olennainen päästövaikutus. Kilpailun tuomaristo kertoi lehdistötiedotteessaan Mestaritorpan olevan pitkäjänteisen kehitystyön ja oppimisprosessin tulos. Kohteessa on panostettu kestäviin ja energiapiheihin rakenteisiin, lämmönlähteenä on maalämpö, jota tulevaisuudessa käytetään myös naapuritalon lämmitykseen. Kohteen runko on aidosti suunniteltu kestämään sata vuotta, jolloin se johtaa pitkällä aikavälillä vähäpäästöisyyteen. Juryn jäsen Rakennusteollisuus RT ry:n Tarmo Pipatti kertoi: ”Rakennukset ovat pitkäikäisiä hyödykkeitä, ja elinkaaren hiilijalanjälki on hyvä mittari niiden päästöjen arvioimiseen ja vähentämiseen. Green Building Councilin ohjeistus tarjoaa tähän hyvän, yhteismitallisen työkalun.” Mestariasunnoille palkinto oli jo kuudes valtakunnallinen tunnustus energiatehokkaasta rakentamisesta sekä asukkaat huomioivasta ympäristömyönteisestä toiminnasta. Palkinnon ottivat vastaan 13.2.2013 toimitusjohtaja Veikko Simunaniemi ja rakennuttajapäällikkö Jarkko Piiparinen.

Vain tuulivoima jäi puuttumaan Mestareiden valikoimasta rakennuttamiensa kohteiden energianlähteistä. Sitäkin varmasti harkittiin, mutta siitä ei ollut vielä riittävästi kokemusta kerrostalojen energianlähteenä. Mestaritoiminta Oy toteutti Mestariasunnoille vuosina 2008–2014 seitsemän uutta kiinteistöä, joihin tuli yhteensä 281 energiatehokasta ja ympäristöystävällistä asuntoa. Tämän lisäksi valmistui yhtiön omaan omistukseen viisi päiväkotia. Saneeraus- ja perusparannustöitä on tehty kaiken aikaa yhtiön kiinteistöissä. Kausikunnostus toimenpiteiden tavoitteena on käydä kolmen vuoden välein jokaisessa asunnossa tekemässä asumisen kannalta olennaiset pienkorjaukset. Kunnostustöiden yhteydessä laaditaan huoneistokortti, josta käy ilmi tulevat kunnostustarpeet niin huoneistojen, yhteistilojen kuin rakennuksen vaipan osalta. Kiinteistöpäällikkö Antti Räty kertoo Mestareiden vilkkaasta rakentamisvaiheesta: ”Vauhti vain kiihtyi, tekijöitä palkattiin lisää ja oli tarpeellista eriyttää Mestariasuntojen korjaustoiminta yhdeksi ja koko uudisrakennustoiminta toiseksi osastoksi. Uudisrakentamisen rakennuttajapäälliköksi saimme Jarkko Piiparisen. Jarkko vastasi niin Järvenpään Mestariasuntojen uudesta asuntotuotannosta, kuin kaupungin tarvitsemien uusien päiväkotien tuotannosta. Jonkin ajan kuluttua Mestaritoiminta vastasi lähes rakennusliikettä toimimalla projektinjohtomallin mukaisesti lukuisilla pilkotuilla urakoilla kohteissaan. Se oli Mestaritoiminnan hankintapäällikkö Tommi Andelinille todella kiireistä aikaa. Mestaritoiminnalle Palkintojen jako vuonna 2013. palkattiin myös nuori rakennusinsinööri Jani Kervinen työmaatehtäviin. Kaupungin tilapalvelut ajettiin alas ja kaupunkikiinteistöjen kaikki tehtävät siirtyivät Mestaritoiminnalle 2015. Siirryin silloin vastaamaan kaupunkikiinteistöjen korjausrakentamisesta eläkkeelle lähtööni asti. Kiinteistöjä korjattiin keskimäärin 6–8 miljoonalla vuodessa. Sisäilmaongelmat iskivät päälle, korjauksissa onnistuttiin joskus, ei aina. Kiinteistökanta oli monesta muustakin syystä elinkaarensa päässä tai tarpeeton kaupungin käyttöön. Silloin alkoi massiivinen ja mittava purkamisvaihe: terveyskeskukset, kouluja, päiväkoteja, kaupungintalo, kaupunginvarikko, squashalli jne. Mestaritoiminnan nykyinen toimitusjohtaja Jani Kervinen siirtyi rakennuttajapäälliköksi vastaten lukuisten uusien ja nykyaikaisten koulujen tuotannosta.” Mikä voisi olla vuokrataloyhtiön perusvoimavara tai syy olla olemassa? Luonnollisesti se on vuokralainen, asukas. Vuonna 2014 vietettiin Mestariasunnoilla asukastoiminnan vuotta. Pihakilpailujen aloittamisesta tuli kuluneeksi kymmenen vuotta ja muutaman vuoden tauon jälkeen se taas ilmoitettiin järjestettäväksi. Palkintoja kilpailussa jaettiin seuraavasti: Omat pihat -sarjan voitto meni Pirjo Monoselle Vöyrinkatu 12 ja Omat parvekkeet -sarja Riitta Luomanperä Seutulantie 11, Rivitalo-sarjan paras oli Maljakatu 22 ja Kerrostalo-sarjan voittaja Auertie 9. Jampankaaren purku. 57

Mestariasuntojen hallituksen puheenjohtajan vaihdos Vuonna 2008 Mestariasukkaat kävivät katsomassa Nikoelokuvan. Mestariasukkaiden elokuvailta oli tällä kertaa suunnattu lapsiperheille. Mestariasukas-lehden numerossa 2/2014 palvelupäällikkö Kristiina Viertola kertoo: ”Tätä kirjoittaessani on lokakuun viimeinen päivä ja tänä viikonloppuna tehdään paljon muuttoja. Normaalien muuttojen lisäksi tänä viikonloppuna muuttaa 45 uutta Mestariasukasta Suomen ilmastoystävällisimpään kerrostaloon Mestaritorppaan. Koti on ihmisen perustarve, turvapaikka. Kodista lähdetään töihin, kouluun, päiväkotiin jne. Kotiin palataan päivän toimintojen jälkeen lepäämään ja rauhoittumaan. Pääsin tutustumaan maahamme saapuneeseen pakolaisperheeseen ja heidän uuteen kotiinsa. Näin, miten tärkeä koti on sellaiselle, joka on omasta kodistaan joutunut olosuhteiden pakosta lähtemään. Miten onnellinen voi ihminen olla perustarpeen täyttymisestä. Oli myös upeaa huomata, miten lämpimän vastaanoton perhe sai taloyhtiössä. Sellaista yhteisöllisyyttä, mitä taloyhtiön asukkaat osoittivat perheelle, en ole aiemmin kokenut. Asukkaat olivat keränneet perheelle vaatteita ja tarvikkeita kotiin, sekä opastaneet kodin laitteiden käytössä. Perhe toivotettiin tervetulleeksi mukaan asukkaiden yhteisiin tilaisuuksiin. Oikein mukavaa ja rauhallista joulunaikaa toivottaen Kristiina Viertola.” 58 Pentti Virtanen oli Järvenpään Mestariasunnot Oy hallituksen puheenjohtaja vuosina 1997–2013. Pentti Virtasen rooli Mestariasuntojen kehityksen ja menestyksen taustavoimana on ollut merkittävä. Hän oli pitkän Mestariasuntojen hallitusuransa aikana vaikuttamassa mm. Mestariasuntojen uudisrakentamiseen, asukastoiminnan kehittämiseen, rahoitusjärjestelyihin ja yhtiön yleiseen kehittämiseen. Pentti Virtasen sitoutuminen yhtiön ja asukkaiden etuun oli kokonaisvaltaista. Hänen pitkäjänteinen ja periksiantamaton työnsä vaikutti monella tapaa siihen, että yhtiön uusi hallitus sai perinnökseen menestyneen ja esimerkillisesti hoidetun kunnallisen vuokrataloyhtiön. Yhtiöstä oli vuosien saatossa kehittynyt konserni, joka rakennutti ja rakensi, hoiti remontit ja talonmies- sekä siivouspalvelut omien yhtiöidensä toimesta. Hallitustyöskentelyyn Mestariyhtiöissä Pentti Virtanen jätti tärkeän perinnön: yhtiön hallituksen toimintaan ei kuulunut politikointi, vaikkakin suurin osa hallituksen jäsenistä, lukuun ottamatta asukasjäseniä, oli valittu poliittisin perustein. Pentti Virtanen oli hallitustyön lisäksi mukana myös Mestariasukas-lehden toimituksessa. Vuosina 2002–2008 hän oli toimitussihteeri ja päätoimittajana 2009–2013. Hän piti työskentelyä Järvenpään kaupungin kanssa hedelmällisenä ja antoisana. Hän myös huolehti Mestariyhtiöiden yhteydenpidosta omistajan suuntaan niin, että toimitusjohtaja pystyi keskittymään yhtiöiden johtamiseen. Pentti Virtanen jatkoi Mestaritoiminta Oy:n hallituksessa upeaa työtään. Pentti Virtasen jälkeen viestikapulan Mestariasuntojen hallituksen puheenjohtajana otti yrittäjä Eino Lehtinen.

Eino Lehtinen 4.4.2025 Yrittäjä, ravintoloitsija ”Olen Eino ”Eikka” Lehtinen ja kotoisin Ruovedeltä. Tulin Järvenpäähän vuonna 1979 ja olen yrittäjä, ravintoloitsija. Minulle syntyi puheenjohtaja kaudellani Järvenpään Mestariasunnot Oy:n toiminnasta hyvin nopeasti selkeä kuva. Mestariasunnoilla työtä tehtiin intensiivisesti ja ammattitaitoisesti. Yhteinen henki yhtiössä oli erinomainen toimitusjohtajan ja muun toimiston johtoportaan välillä ja se henki tarttui helposti hallituksen puheenjohtajaankin. Järvenpään kaupungista tuli minun toimikaudellani Mestaritoiminta Oy:n pääomistaja. Mestaritoiminnan asioihin osallistuin hyvin vähän. Mestaritoiminta yhtiötä rakennettiin pitkäjänteisesti päämääränä tuottaa kaupungille edullisia ratkaisuja ja asukkaille hyvää palvelua. Kyllä tuo päämäärää näytti toteutuneen aikanani hyvin ja asukkailta tuli paljon hyvää palautetta. Mestariasunnot Oy on ollut toimitusjohtajansa Veikko Simunaniemen ammattitaitoisissa käsissä. Hänellä on erinomaiset suhteet alan toimijoihin ja hänellä on erinomaiset neuvottelutaidot. Yhteistyön tekeminen oli helppoa.” Vaarinkatu 1:n senioritalo syysauringon paisteessa 2015. Mestariasunnoilla on lähes 300 senioriasuntoa, joista noin puolet ovat palveluasuntoja. Järvenpään kaupunki 100 % Järvenpään Mestariasunnot Oy 57 % 43 % 43 % Pajalan Parkki Oy Mestaritoiminta Oy 100 % Kiinteistö Oy Järvenpään Tilat 100 % Kiinteistö Oy Mannilantien Liiketalo 59

Pajalan Helmi muodostuu kahdesta seitsenkerroksisesta talosta. Vilkasliikenteinen ympäristö ei haittaa, sillä asunnoissa on desibeli-ikkunoiden ansiosta hiljaista. A-energialuokan talot lämpiävät maalämmöllä ja sen lisäksi aurinkopaneelit katoilla tasaavat sähkönkulutusta. 60

61

KASVUN AIKAA JA TULEVAISUUDEN VUOKRA-ASUMISEN KEHITTÄJÄ 2015–2025 Järvenpään Mestariasunnot Oy on ollut jo pitkään suunnannäyttäjä aravavuokra-asumisen kentällä. Aivan alusta asti on asukkaiden hyvinvointi ollut prioriteetti numero yksi yhtiön ajattelussa. Mestariasukkaat ovat olleet vahvasti mukana ja yhteistoiminta henkilökunnan kanssa on vakiintunut. Vuokrataloyhtiön talous on ollut taitavissa käsissä alusta asti ja se on mahdollistanut Mestareille rohkean otteen kiinteistöjensä saneeraus- ja rakennustoiminnassa. Erilaisia tapoja tarjota toimivia ratkaisuja asumiseen ja tehdä hyviä vuokrataloja on kokeiltu ja saatu maaliin hyvällä menestyksellä. Luotettavat kumppanit tavarantoimittajina, rakennuttajana ja urakoitsijoina ovat olleet korvaamattomia, jotta hankkeissa on voitu onnistua Mestariasunnot Oy:n haluaman laadun mukaisesti. ARA on ollut yksi tärkeimmistä rahoittajista Mestariasunnoilla ja hyvät suhteet rahoittajaan on keskeistä alalla. Viimeisen kymmenen vuoden ajan ympäristöarvojen sekä terveyden ja hyvinvoinnin arvostus on ollut koko ajan kasvussa. Näiden asioiden kehittämiseen on Mestareilla tartuttu tarmolla. Mestareilla on aina haluttu tehdä asiat mieluummin paremmin, mutta kuitenkin niin, että kustannukset pysyvät aisoissa. Nykyinen teknologia, tekoälyn mukaan tulo ja uudet ympäristöystävällisemmät rakennusmateriaalit ovat mahdollistaneet niin uudis- kuin perusparannushankkeissa sen, että niistä tulee aiheutumaan mahdollisimman vähän haittaa ympäristölle, käyttäjille ja rakentajille rakennusten koko elinkaaren aikana. Keskeisenä voimavarana Mestariasunnot Oy:ssä on pidetty myös henkilöstöä ja sen hyvinvointia. Henkilöstötutkimuksen avulla on kartoitettu työhyvinvointia, johtamista ja organisaation toimintaa. Motivoitunut ja osaava henkilöstö on kaiken menestyksen takana. Järvenpään Mestariasunnot Oy:n 20 vuoden taival62 ta juhlistettiin Järvenpää-talolla 21.8.2015. Tilaisuudessa oli läsnä mestariasukkaita, asukashallituksen ja yhtiön hallituksen jäseniä sekä yhteistyökumppaneita vuosien varrelta. Järvenpään kaupunki Mestaritoiminta Oy:n pääomistajaksi Merkittävä muutos Mestariasuntojen historiassa tapahtui, kun Mestaritoiminta Oy:n yhtiökokouksen päätöksellä 12.12.2014 luovutuskirjan mukaisesti Järvenpään kaupunki luovutti apporttiomaisuutena kiinteistöjen huolto- ja ylläpitoliiketoimintansa, siihen liittyvän henkilöstön ja käyttöomaisuuden niin, että Mestaritoiminta Oy jatkaa Järvenpään kaupungin aiemmin harjoittamaa liiketoimintaa entiseen tapaan aikaisemmassa laajuudessa. Järvenpään kaupunki merkitsi maksullisessa suunnatussa osakeannissa yhteensä 173 kappaletta Mestaritoiminta Oy:n uutta osaketta. Järjestelyn jälkeen 1.1.2015 alkaen Järvenpään kaupunki omistaa osake-enemmistönä 173 kpl (57 %) osakkeista ja Järvenpään Mestariasunnot Oy 131 kpl (43 %) osakkeista.8 Samanaikaisesti Järvenpään kaupungin ja Mestaritoiminta Oy:n muodostama kiinteistöallianssi aloitti toimintansa 1.1.2015. Kiinteistöallianssi vastaa Järvenpään kaupungin kiinteistötoimen tehtävistä. Kiinteistöallianssi on Järvenpään kaupungin ja Mestaritoiminta Oy:n yhteinen kiinteistötoiminnasta vastaava organisaatio. Kiinteistöallianssia johtaa allianssin johtoryhmä, jonka puheenjohtajana toimii kaupunginjohtaja.9 8 Vuosikertomus 2014, Järvenpään Mestariasunnot -konserni 9 20 vuotta kodikasta vuokra-asumista 1995–2015, Järvenpään Mestariasunnot Oy

Mestaritoiminta Oy jatkoi Järvenpään Mestariasuntojen kiinteistöjen ylläpito- ja rakennuttamistoimintaa ja aloitti Järvenpään kaupungin aiemmin harjoittaman kaupunkikiinteistöjen ylläpitotoiminnan entiseen tapaan aikaisemmassa laajuudessa, mutta sitoutui tekemään samat työt 800 000 euroa vuodessa aiempaa edullisemmin siten, että kokonaissäästöistä 500 000 euroa saadaan aikaan palvelutuotannosta ja 300 000 euroa muista kiinteistöjen kustannuksista. Säästötavoite päätettiin saada aikaan kahden vuoden aikana, 400 000 euroa vuodessa. Ensimmäisen toimintavuoden aikana säästöt kaupungille toteutuivat suunniteltua paremmin. Mestaritoiminta Oy tuotti palvelut 400 000 euroa edullisemmin ja muissa kiinteistökustannuksissa säästettiin noin 370 000 euroa eli tavoiteltu kokonaissäästötavoite saavutettiin ensimmäisen toimintavuoden aikana lähes kokonaan. Olennaisena erona aiempaan palvelutuotantoon oli parempi käyttäjätyytyväisyys.10 vaihtuessa voitiin joutua nopeastikin muuttamaan paikkakunnalta toiselle. Lisäksi työelämää leimasi pätkätyöt ja määräaikaisuudet eivätkä ne houkutelleet sitoutumaan pitkäksi aikaa suureen asuntolainaan. Kaikilla siihen ei ollut edes taloudellisia mahdollisuuksia. Omistusasuntojen hinnat olivat niin korkeat, että esimerkiksi nuorien oli vaikea saada kasaan oman asunnon hankintaan vaadittavaa rahoitusta. Osalla ihmisistä taas ei ollut luottokelpoisuutta. Sosiaalisen asuttamisen tarve oli kasvanut merkittävästi. Ajat ja asuntotarpeet olivat muuttuneet hurjasti Mestariasuntojen alkuajoista 90-luvulta. Ihannevuokralaisen tunnusmerkkejä oli sellainen henkilö, jolla oli luottotiedot kunnossa. Tupakoimattomuus oli noussut uutena plusmerkkisesti vaikuttavana asiana vuokra-asunnon saantiin. Myös asukkaan vastuu asunnon kunnossapidosta oli tiukentunut. Yksityiset vuokranantajat halusivat jopa rajoittaa lemmikit pois asukkailta. Mestariasunnot ei lähtenyt rajoittamaan lemmikkien pitämistä millään tavalla. Myös lemmikit olivat tervetulleita Mestariasukkaiksi. Merikontista koti ja Suomen ensimmäinen Joutsenmerkitty kerrostalo Rakentaminen ei Järvenpäässä eikä Mestariasunnoilla suinkaan loppunut kaupunkikonsernin omistusjärjestelyjen jälkeen, mutta voidaan ehkä sanoa, että voimakkaan alkukiihdytyksen jälkeen vauhti tasaantui vakaaksi asuntojen vuosituotannossa myös uudisrakentamisen osalta. Pienasuntojen tuotantoa oli kuitenkin lähitulevaisuudessa lisättävä. Vuonna 2015 yksinasujien määrä oli jatkanut kasvuaan ja tyypillinen yksinasuja oli ikääntyvä nainen. Monet halusivat asua omissa asunnoissaan, vaikka olisivatkin parisuhteessa. ”Sinkkutalouksia” oli Suomessa jo yli miljoona. Omistusasuntoja ei enää välttämättä arvostettu samaan tapaan kuin aiemmin. Työelämä oli kokenut murroksen ja saman työnantajan palveluksessa ei enää tultaisi olemaan koko työuraa. Vuokra-asunnon helppous koettiin yhä useammin järkeväksi muodoksi asua, sillä työpaikan 10 Vuosikertomus 2015, Järvenpään Mestariasunnot Oy, Veikko Simunaniemi Kun Mestariasunnot Oy aloitti toimintansa 30 vuotta sitten, oli ensimmäisien yhtiöön fuusioitujen kiinteistöjen joukossa Välskärinkatu 25, joka muodostui kahdesta vanhuksille tarkoitetusta rivitalosta. Perjantai-iltana 27.2.2015 liekit tuhosivat toisen rivitaloista käyttökelvottomaksi. Tulipalo oli saanut alkunsa asunnosta. Onnettomuudessa ei menehtynyt ketään ja siitä saatiin kiittää ripeästi toiminutta ohikulkijaa mestariasukas Jannea, joka hälytti välittömästi apua ja riensi sitten itse auttamaan asukkaita ulos talosta. Mestariasukas Jannen ripeän toiminnan johdosta kaikki asukkaat säilyivät hengissä. Mestariasuntojen silloinen palvelupäällikkö ja isännöitsijä Kristiina Viertola haki hengenpelastusmitalia Jannelle esimerkillisestä ja rohkeasta toiminnasta vaaratilanteessa. Ehdotus mitalin antamisesta tehtiin aluehallintovirastolle. Tulipalo jätti kodittomiksi kuusi Mestariasuntojen vuokralaista. Heille tarvittiin ripeästi uusi koti tai väliaikainen majoitus. Mestareiden henkilökuntaa saapui paikalle heti kun tieto onnettomuudesta levisi. Ensimmäisenä paikalle ehti kiinteistömestari Tero Passi. Kaikille 63

kotinsa menettäneille järjestyi majoitus omaisten luota, hotellista tai Pihlavistokodista. Asukkaat ohjattiin myös kriisiapuun. Tulipalo riehui Välskärinkadulla 27.2.2015. Yhdelle kotinsa menettäneestä järjestyikin muutamassa päivässä hieman erikoisempi majoitus. Mestariasunnoilla suunniteltiin merikonttien muuttamista asunnoiksi ja sellainen valmiina oleva mallikappale siirrettiin Välskärinkadun parkkipaikalle väliaikaiseksi asunnoksi. Vuotta aikaisemmin Mestarit hankki oman Vihdin Selkissä rakennetun merikonttikodin. Ajatuksena oli, että tällaista yhdestä kontista valmistettua, Sinkkukotia voisi käyttää niin sanottuna väistötilana esimerkiksi silloin, kun vuokralaisen omaa asuntoa remontoidaan. Toimitusjohtaja Veikko Simunaniemi muistelee merikonttiprojektia: ”Meillä oli sellainen merikonttiprojekti. Hyvinkään asuntomessuilla 2013 oli esillä tällainen merikonttikoti. Se lähti liikkeelle siitä, että kun me teimme päihteettömyyteen sitoutuneiden asuttamista, niin Järvenpään kaupungilla oli tarve päihteiden käyttäjien asuttamiselle. Kirsti Ruislehto Järvenpään kaupungilta osoitti asuttamishankkeelle tontin, missä projektia olisi voitu toteuttaa. Ajateltiin, että tehdään se merikonteista. Ne olisivat käytännöllisiä ja niihin saisi tehtyä helposti lämpimät tilat, jossa voi lämmittää ruokaa ja asua. Saniteettitilat olisivat myös kontissa sisällä. Merikonttimme oli sellainen, että sitä ei tarvinnut liittää kunnallistekniikkaan, vesiastiat olivat siellä takana teknisessä tilassa. Oli laskettu moneen kertaan, että päihteiden käyttäjien asuttaminen tulee yhteiskunnalle monta kertaa halvemmaksi, kuin huolehtimatta jättäminen. Mutta ei siitä sitten tuotetta syntynyt.” 64 Mestariasunnot Oy:n visio vuonna 2015: Olla asumisen paras kumppani. • Arvot • Vastuullisuus • Asukaslähtöisyys • Hyvinvoiva henkilöstö • Ympäristömyönteisyys • Muuntautumiskyky Suomen ensimmäinen Joutsenmerkitty kerrostalo Auerkulman Asunnot saavutti harjakorkeuden joulukuussa 2015 ja harjannostajaisissa 9.12.2015 Mestariasunnoille luovutettiin Joutsen-merkki. Metallinen merkki kiinnitettiin talon ulkoseinään. Kun rakentamisessa halutaan tehdä jotakin parempaa kuin ennen, pitää muuttaa toimintatapoja. Se yleensä tarkoittaa lisäkustannuksia, mutta Järvenpään Auerkulman Asunnot hankkeessa lisäkustannukset jäivät hyvin maltillisiksi, noin kolme prosenttia rakennuskustannuksista. Rakennuskustannuksia Joutsen merkityssä talossa nostavat erittäin tiukat ympäristö- ja terveysvaatimukset. Motiva Services Oy - Ympäristömerkinnän toimitusjohtaja Petri Väisänen kertoi uuden rakennuksen olevan laadukas ja energiatehokas. Talo käyttää uusiutuvaa energiaa eli maalämpöä. Talon sisäilma on hyvä ja talossa käytetyt rakennusmateriaalit ovat turvallisia ja terveellisiä. Hyvin onnistuneessa Joutsenmerkkitalo -projektissa oli mukana projektitutkijana toiminut Leena Hogg. Hänen perusteellinen työnsä, tiukat kriteerit täyttäviä rakennusmateriaaleja tutkittaessa ja valitessa, oli ensiarvoisen tärkeä hankkeen onnistumisen kannalta. Auerkulman Asunnot oli laajennusosa Auerkulman lastenkodille. Järvenpään Kaupungin silloinen suunnittelupäällikkö Kirsti Ruislehto muistelee hanketta: ”Lastensuojelulaitoksista ja muista vastaavista yksiköistä nuoret poistuvat 18 vuotta täytettyään, jonka jälkeen kaupunki osoittaa nuorelle asunnon. Ongelmaksi oli osoittautunut, että tällaiselta nuorelta puuttuivat usein taidot mm. asumiseen, asunto jäi usein hoitamatta. Nuorten sijoittaminen yksityisiin pitkienkin matkojen takana oleviin lastensuojeluyksiköihin oli kallista. Järvenpään lastenkodilla oli iso tontti. Lastenkodin johtaja Pentti Kurula soitti minulle ja kertoi ajatuksesta, että voisikohan tontille rakentaa laajennuksen siten,

että siihen tulisi niin kutsutuille jälkihuoltonuorille oma asumisyksikkö. Jälkihuoltoon olivat tuolloin oikeutettuja 18 vuotta täyttäneet siihen saakka, kunnes täyttivät 25 vuotta (nyk. 23 vuotta). Nuoret asukkaat voisivat saada tukea lastenkodin taholta. Minusta idea oli suorastaan loistava. Tukea ja apua nuorille ja parasta asuntopolitiikkaa kaupungilla. Soitin siitä paikasta kaupunginarkkitehti Ilkka Holmilalle ja kysyin, miten uudisrakennus onnistuisi asemakaavan puolesta ja onnistuihan se. Seuraavaksi soitin Veikko Simunaniemelle, että hän olisi yhteydessä Pentti Kurulaan ja kertoisi, että saadaan asia etenemään. Minä hoitaisin aikanaan korkotukilainahakemuksen hyväksynnän kaupungilla. Loppu on historiaa ja Suomen ensimmäinen Joutsenmerkitty kerrostalo sai alkunsa ja valmistui vuonna 2016.” Suomen ensimmäisen Joutsenmerkityn talon nouseminen juuri Järvenpäähän oli varsin sopivaa. Olihan Järvenpään Mestariksi kutsuttu Jean Sibelius kirjoittanut päiväkirjaansa nähtyään lempilintujensa lentoa: ”Näin tänään kuusitoista joutsenta. Suurimpia elämyksiäni! Herra jumala, sitä kauneutta!” Kaunis on myös Järvenpään Mestariasunnot Oy:n rakennuttama uusi Järvenpään luhtitalo. Mestariasunnot Oy 20-vuotiaan Joutsenmerkitty luhtitalo. 20-vuotias Järvenpään Mestariasunnot Oy vuonna 2015: • asuntokanta 54 yhtiötä, joissa yhteensä 1785 asuntoa. • Mestariasukkaita oli n. 3 000 • Järvenpään asukasluku 40 900 • Yhtiön liikevaihto oli 14,5 miljoonaa euroa • Mestariasunnoilla oli kolmetoista työntekijää. • Yhtiökokousedustajana toimi kaupunginjohtaja Erkki Kukkonen, Järvenpään kaupunki. • Toimitusjohtaja, Veikko Simunaniemi • Järvenpään Mestariasunnot Oy:n hallitus: Eino Lehtinen pj., Seija Kareinen varapj., Kaija Tuuri, Paavo Peltosaari, Tarja Vuokkovaara, Mikko Pöllä, Jaana Suopellonmäki ja Sven-Erik Thodén. • Asukashallituksen puheenjohtaja: Jaana Suopellonmäki. Asukashallituksessa oli yhteensä 35 jäsentä. Kiikkuva kana Lasten kirje toimitusjohtajalle. Mestaritoiminta Oy:n toimitusjohtaja Veikko Simunaniemi sai elokuussa 2016 työpöydällensä hyvin tärkeän kirjeen. Sen olivat kirjoittaneet Seutulantie 9:n talon lapset. ”Toimitusjohtajalle. Arvoisa Mestaritoiminta asun Seutulantie 9 b 20. Minua ja pihan lapsia harmittaa, koska vieressämme on yksityispiha, johon emme pääse meille huudetaan inhottavasti, että menkää pois! Siinä pihassa on kiikkuva kana, jonka mekin haluamme! Me lapset voisimme järjestää piha juhlat, jossa saisimme rahaa kanaa varten. Terveisin…” 65

Kirjeen oli omalla käsialallaan allekirjoittanut 19 pihan lasta. Asia oli otettava vakavasti ja niin Mestaritoiminnalla ja Mestariasunnoilla tehtiin. Toimitusjohtaja Simunaniemi ja markkinointipäällikkö, isännöitsijä Kristiina Viertola ryhtyivät heti toimiin. Veikko lähetti 16.8.2016 sähköpostin Kristiina Viertolalle: ”Eiköhän hankita meidänkin pihallemme ”Kiikkuva kana.” Hankitaan ehdolla, että lapset järjestävät pihajuhlan ja kutsuvat naapurin lapset mukaan.” Pihaleikkivälineitä valmistavalta yritykseltä kysyttiin tarjousta kyseessä olevasta ”Kiikkuvasta kanasta”. Juuri sellaisen valmistus oli lopetettu, mutta korvaavia jousen varassa kiikkuvia eläinhahmoja löytyi. Leikkivälineelle oli saatu Mestareilta asennuslupa ja uusi vempain oli tarkoitus paljastaa juhlallisin menoin pihatalkoissa lauantaina 22.10.2016. Seutulantie 9 pihalla voi tänäkin päivänä kiikkua hevosen selässä. ja Jamppalaisia asuinkerrostaloja, jotka remontoitiin täydellisesti vanhusten palvelu- ja asuintaloiksi. Pihlavistokoti valmistui seuraavana 2011 ja se oli uudisrakennus, Suomen ensimmäinen nollaenergiakerrostalo. Palanen Jamppalaista maisemaa siirtyi historiaan, kun Vaahterakodin alta raivattiin ”Neulasbaarina” tunnettu pieni metsikkö pois. Nyt paikalla kohoaa arkkitehtonisesti upea rakennus. Sitä on kuvattu veistokselliseksi ja sen intensiivinen väritys ja voimakkaasti uritettu betonipinta korostavat ulkoseinien elävyyttä ja rakennuksen arvokkuutta. Pääsuunnittelijana oli professori, arkkitehti Pentti Kareoja ja projektiarkkitehtina Jukka Salonen ARK-house Arkkitehdit Oy:stä. Jampankaaren palvelupihan avajaisia vietettiin 19. toukokuuta. Mestariasukas 01/17 Maistuisiko betonisandwich? Vaahterakoti Jampankaaren palvelupiha -projektin kruunuksi valmistui keväällä 2017 Vaahterakoti, joka on tarkoitettu ympärivuorokautista hoitopalvelua tarvitseville vanhuksille. Vaahterakodin rakentamisessa rima oli asetettu korkealle. Rakennus täyttää tiukat ympäristö- ja terveysvaatimukset. Jampankaaren palvelupiha kokonaisuus on merkittävä ja moderni vanhuksille tarkoitettu palvelutalokeskittymä. Hanke on toteutettu tiiviissä yhteistyössä Järvenpään kaupungin kanssa, joka tuottaa Jampankaaren palvelupihan hoivapalvelut. Kymmenen vuotta kestäneen projektin ensimmäinen talo Lehmustokoti valmistui vuonna 2007 ja seuraava Tammistokoti vuonna 2010. Nämä kaksi olivat vanho66 Mestariasunnot on ollut jo useita vuosia kärkijoukoissa Suomessa, kun puhutaan ilmastonmuutoksen torjunnasta rakennusalalla. Uudisrakennusten kosteusteknistä toimivuutta tutkittiin yhdessä Boost Brothers Oy:n kanssa vuosina 2011–2017. Mestariasunnot Oy lähti ennakkoluulottomasti pitkäaikaiseen projektiin, jossa seurantadataa kerättiin useita vuosia. Tutkimusdataa saatiin rakenteisiin rakennusvaiheessa asennetuilla sensoreilla. Tutkittavia kohteita olivat Pollen päiväkoti, rivitalo Saunaniityssä, Torpantie 33 kerrostalo ja Jampankaaren nollaenergiatalo. Kohteista mitattiin lämpöä ja kosteutta sensoreiden avulla ja tuloksena oli, että rakenteet olivat kuivia. Vanhin mittauskohteista oli vuonna 2011 valmistunut palveluasuinrakennus Jampassa. Sensoritutkimuksen lisäksi rakenteita tutkittiin poranäytteillä laboratoriossa.

Vaahterakoti harjannostajaisvaiheessa. Jani Kervisen (Mestaritoiminta Oy) harjannostajaispuhe 10.6.2016. Mestariasuntojen rakennuttamat Suomen ensimmäinen nollaenergiatalo, ilmastoystävällinen kerrostalo ja ensimmäinen Joutsenmerkitty kerrostalo ovat betonisandwich-elementtitaloja. Yleinen käsitys rakennusalalla on ollut, että energiatehokkaiden talojen kasvatetun eristepaksuuden vuoksi niissä olisi suuri riski kosteuden tiivistymiselle rakenteissa ja homeen kasvuun. Hyvien tutkimustulosten jälkeen voidaan jatkossakin turvallisesti rakentaa terveempiä rakennuksia. Suomi täytti 100 vuotta 6.12.2017. Juhlavuoden kunniaksi Mestariasunnot tilasi yhden kiinteistönsä seinään muraalitaideteoksen, jonka aihe oli Suomi 100 vuoden teema – yhdessä. Kohteeksi valittiin mahdollisimman keskeisellä paikalla sijaitseva kiinteistö Hallintokadulla, jotta taideteos olisi mahdollisimman monen järvenpääläisen silmien ilona. Teoksen teki Yhdysvalloista kotoisin oleva David Popa. Muraali esitti naista, joka pitää sylissään lasta. Muraali oli kaunis, mutta se piti poistaa, kun vuonna 1984 valmistuneeseen taloon piti tehdä julkisivuremontti 2022. Suomen nopeinta kasvua Järvenpäässä Junarata toi ihmisiä Järvenpäähän sata vuotta sitten ja niin se teki myös 2010-luvun lopulla. Järvenpäässä elettiin voimakkaan kasvun aikaa vuosina 2017 ja 2018. Paikkakunnalle muutti ennätysmäärä ihmisiä, puhuttiin Järvenpää-ilmiöstä. Järvenpään nettomuuttotulos oli koko maan 7. suurin. Mestariasukkaita oli David Popan upea muraali herätti paljon huomiota. 67

vuoden 2018 lopussa 3 376 henkilöä ja asuntoja 2018 kpl. Asuntojen käyttöaste oli erittäin korkea 99,7 %. Järvenpää radanvarsikaupunkina oli kiinnostava alle 35-vuotiaille työelämässä mukana oleville asuinpaikan etsijöille. Raideliikenteen merkitys oli kasvanut ja nuoret aikuiset halusivat ennen kaikkea sujuvat yhteydet asuinpaikkakunnaltaan pääkaupunkiseudulle. Asuntoja rakennettiin paljon, Mestariasuntojen tehtävänä oli tasapainottaa kaupungin vuokra-asuntotuotantoa. Järvenpään tonttivaranto oli hyvä ja sen varaan oli tarkoitus toteuttaa uusia energiatehokkaita Mestarihankkeita ohjelman mukaan vuoteen 2024 saakka. Kaupungistuminen oli Järvenpäässä voimakasta, kaupungin keskusta tiivistyi ja kurkotti korkealle ylöspäin. Mestarit kasvattivat asuntokantaa vielä vuonna 2017, ostamalla kaupungilta Kyrölässä sijaitsevan Asunto Oy Tanhuaspin sekä vanhan kaupungintalo kiinteistön Mannilantien varrelta. Sen nykyinen osoite on Urheilukatu 6. Pajalankurki valmistui 2018, Emalitehtaankadulle rakenteilla olevan Westermarckin puiston viereen. Se on Suomen ensimmäinen kumppanuushankintamallilla toteutettu rakennusurakkahankinta, joka toteutettiin yhteistyössä Boost Brothersin kanssa. Pajalankurjen rakentaminen aloitettiin vuonna 2016 ja silloin myös urakkasopimus tehtiin. Uudella hankintamallilla pyrittiin vähentämään laatuvirheitä ja kehittämään tuottavuutta tilaajan ja urakoitsijan pitkäkestoisessa ja tiiviissä yhteistyössä. Mestaritoiminta oli hankkeen rakennuttajakonsultti. Mestariasunnoilla oli vaatimuksena, että rakentamisen ja kiinteistöjen ylläpidon alihankinnoissa myös pienemmät paikalliset yritykset pystyivät osallistumaan tarjouskilpailuun. Pajalankurki toteutettiin vapaarahoitteisena hankkeena. Mielenkiintoisena kohdetta voidaan pitää senkin vuoksi, että asuinvalinnassa ehtona oli, että 55 % sen 69 asunnosta piti vuokrata yli 55-vuotiaille. Tämä vaade toteutuu talon asukkaista tänäkin päivänä. Tuusulanjärven kauniisiin kulttuurimaisemiin, lähes maaseudun rauhaan, nousi 2018 Lepolan Timantti -asuinkortteli. Sen muodostaa kolmikerroksinen kerrostalo, kaksikerroksinen pienkerrostalo ja rivitalo. Tärkeimmät palvelut ja Ainolan junaseisake sijaitsevat kävelymatkan päässä ja matkaa Järvenpään keskustaan on vain reilu kilometri. Uudisrakentaminen on ollut mestarikohteissa normaalisti betonirakenteisia, 68 mutta Lepolan Timantin rivitalo-osiosta tuli kevytrakenteinen. Mestarikohteiden tapaan tämäkin toteutettiin energiatehokkaina rakennuksina. Tuore Timantin asukas Sanni Julin kommentoi uutta asuntoaan Mestariasukas-lehdessä: ”Olen aiemminkin asunut Mestariasunnoilla ja parasta on se, että huolto ja kaikki muut asumiseen liittyvät asiat toimivat ongelmitta. Oli myös mukavaa, kun Mestariasuntojen henkilökuntaa oli paikan päällä toivottamassa meitä tervetulleiksi, kun tulimme ensimmäistä kertaa tutustumaan uusiin koteihimme. Saimme pienet kassit, joista löytyi muun muassa mittanauha ja muita tarpeellisia välineitä uuteen kotiin. Tämä oli oikea lottovoitto, kun pääsimme tänne asumaan.” Asukastoiminta näyttää hiipuneen kovin vähäiseksi tultua vuoteen 2018. Pihakilpailut aloitettiin vuonna 2004 ajatuksella, että asukkaat saatiin aktivoitua piha-alueiden siistinä ja viihtyisinä pitämiseksi. Samalla haluttiin parantaa asuinalueiden turvallisuuden tunnetta. Tutut naapurit tuovat turvaa. Perinteinen ”talkoohenki” taitaa olla yleisestikin katoavaa kansanperinnettä – toistaiseksi. Mestariasunnoilla järjestettiin vielä vuonna 2019 Paras talkootapahtuma -kilpailu, mutta siihenkään asukkaat eivät innostuneet ja kilpailu jäi yhden vuoden kokeiluksi. Myöskään kierrätyshenkinen ”Mitä voi tehdä kahvipaketeista” -kisa vuonna 2021ei saanut enää tulta alleen. Kun asukkailta on kysytty talkoiden tai kilpailujen järjestämisestä, on vastaukseksi saatu, että asukkaat pitävät asukastoimintaa tärkeänä, mutta itsellä ei aika riitä sellaiseen toimintaan. Vakuutusyhtiö Ilmarinen ja Vanhustyön keskusliitto myönsi Järvenpään Mestariasunnot Oy:lle Ikäteko-kunniamaininnan 2018 hissien jälkiasennuksesta. Järvenpään eläkeläisneuvosto teki kesällä 2017 aloitteen hissien rakentamisesta hissittömiin taloihin. Ajatuksena oli, että asukkaat pystyisivät asumaan nykyisissä kodeissaan mahdollisimman pitkään, myös liikuntakyvyn heikentyessä. Mestariyhtiöt tarttuivat heti hyvään ideaan ja lähti toteuttamaan hanketta Jampankatu 9:ssä ja voitti vuonna 2018 Järvenpään

kaupungin ja eläkeläisneuvoston Ikäteko-kilpailun kunniamaininnan. Palkinto myönnetään järvenpääläiselle henkilölle tai yhteisölle, joka on myönteisellä tavalla edistänyt ikäihmisten asemaa, kehittänyt toimivan mallin, menetelmän tai muulla tavoin edesauttanut ikääntyneiden hyvinvointia. Nina Silvonen, 17.10.2024 Järvenpään Mestariasunnot Oy, asiakkuusjohtaja kuva ”Aloitin Mestariasunnoilla asiakkuusjohtajana 1.8.2018, sen jälkeen, kun olin jäänyt Kojamolta pois. Kojamo oli aiemmin Valtakunnallinen vuokrataloosuuskunta, VVO. Minua on kiinnostanut kiinteistöbisnes koko 40 vuoden työurani ajan. Järvenpäähän tulin 2001 VVO:n toimipisteeseen aluepäälliköksi. Sieltä asti olen tehnyt periaatteessa koko ajan yhteistyötä Mestariasuntojen ja toimitusjohtaja Veikko Simunaniemen kanssa. Olin mukana jo siinä Jampan osallisuushankkeessa VVO:lta yhtenä kiinteistöjen omistajan edustajana. Silloin kun tulin taloon, tein itselleni tehtävänkuvauksen ja ryhdyin opettelemaan kaupunkikonsernin elämää. Olen nähnyt suhdanteiden aallon harjat ja pohjat, niin rakennuttamisen kuin asuntojen vuokrauksen saralta. Minulle tuntui vieraalta kaupunkiorganisaation hitaus asioiden edistämisessä, kun on tottunut yritysmaailmassa siihen, että päätöksiä tehdään nopeasti. Mestariasunnot on yhtiö, jossa asiat tehdään nopeasti. Toki asioita viedään hallituksen päätettäväksi, mutta sielläkin päättäminen on ollut nopeaa. Laskettakoon se toimitusjohtaja Simunaniemen kunniaksi. Veikko valmistelee asiat niin hyvin, että hallituksen on helppo tehdä päätöksiä, vaikka jäsenet eivät voi ollakaan etukäteen täydellisesti perillä asioista. Veikko on ollut paras esimies, mitä minulla on ollut. Kun aloitin asiakkuusjohtajana, oli työkenttänä molemmat yhtiöt, Mestariasunnot ja Mestaritoiminta. Nyt myöhemmin, kun on ollut vastuualueena vain Mestariasunnot, niin on päässyt syventymään paremmin näihin asumisasioihin. Vastuullani on asukaspalvelu, asukasyhteistyö – siinä isännöitsijät ja koko aspa -tiimi ja sitten meidän korjaustiimimme. Matalassa organisaatiossa saa tehdä kaikkea. Pidän nykyisestä työnkuvastani, töihin kuuluvat niin papin kuin psykologin tehtävät.” Mestariasunnoilla aloitettiin vuonna 2018 laaja brändin uudistus ja strategian päivitys. Se astui voimaan alkuvuodesta 2019. Tavoitteena oli viestiä asukkaille entistä asukaslähtöisemmästä tavasta toimia ja kantavana ajatuksena oli ”asukas edellä”. Onhan asukas vuokrataloyhtiössä kaiken toiminnan keskiössä. Mestariasunnot Oy tarjoaa koteja kaiken ikäisille ihmisille, kaikissa elämäntilanteissa. Sitä visiota haluttiin tuoda esille kaikessa viestinnässä. Uusi ilme tuli näkyville niin toimiston, autojen kuin verkkosivujenkin ulkoasuissa. Värit, fontit, grafiikka ja kuvat muodostivat visuaalisen kokonaisuuden, jota uusi brändi edusti. Asiakkaita palvelemaan oli myös 2018 aloitettu verkossa Mestariyhtiöiden, GRI-standardin mukaisen, vastuullisuusraportin julkaiseminen. Se tuli korvaamaan osittain yhtiön vuosikertomuksen ja verkkojulkaisuna se lisäsi yhtiön toiminnan läpinäkyvyyttä, avoimuutta ja sen tavoittivat kaikki Mestareiden sidosryhmät. Vastuullisuusraportissa kerrotaan yhtiön vuoden tärkeimmät hankkeet, tapahtumat ja tunnusluvut. Vuoteen 2021 asti tehtiin Mestariasuntojen ja Mestaritoiminnan yhteistä vastuullisuusraporttia ja vuonna 2022 raportissa yhtiöt eriytyivät omikseen. Tämän lisäksi vuoden 2019 alusta mestariasukkaille ryhdyttiin lähettämään sähköpostilla uutiskirjettää. Mestariasukas -lehden 2/2019 pääkirjoituksessa kerrottiin: ”ARA-asumisen kehittäjänä kaupunki ja Mestariasunnot ovat jo vuosia tehneet pitkäjänteistä, määrätietoista ja innovatiivista kehittämistä. Tunnustuksena siitä pokkasimme syksyllä ARA-asumisen Raivaajatunnustuspalkinnon. Palkinto luovutettiin Järvenpään kaupungille ja Järvenpään Mestariasunnot Oy:lle.” (Nina Silvonen, Mestariasukas 2/2019) 69

Mestariasunnot Oy haluaa, että asukkaat viihtyvät kodeissaan. Asukkaita kannustetaan omatoimiremontteihin muuton yhteydessä, jotta he voisivat tehdä kodistaan oman näköisensä. Mestariasunnot Oy antaa uusille vuokralaisille remonttirahaa, jolla voi hankkia maalaus- ja tapetointitarvikkeita tai muita tarvikkeita kuivien tilojen remontoimiseksi. Mestariasukkaalla on mahdollisuus saada myös 7 ja 10 vuoden asumisen jälkeen omatoimiremonttirahaa. Pitkäaikainen asukas on oikeutettu 12 vuoden asumisen jälkeen mestariremonttiin, jonka tekee vuokranantaja asukkaan puolesta. Silkistä asunto-osuuskuntamalli Mestariasunnoilla ryhdyttiin 2018 valmistelemaan osuuskuntamallia uudeksi asumisen muodoksi ja vuokra-asumisen vaihtoehdoksi Järvenpäässä. Asumisen uusi aikakausi polkaistiin käyntiin tiistaina 10.12.2019. Järvenpää-talon Juhani Aho -salissa järjestettiin asunto-osuuskunta Silkin kick off -tilaisuus. Silkki herätti tuolloin laajalti kiinnostusta ja tilaisuuteen osallistui lähes 100 henkilöä. Asunto-osuuskuntamallin kehitti Järvenpään Mestariasunnot yhteistyössä Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARAn sekä Pellervon taloustutkimuksen kanssa. Kehitystyötä tehtiin lähes kahden vuoden ajan. Kehittämistyössä haluttiin luoda paras mahdollinen pysyvästi kohtuuhintaista asumista tarjoava yleishyödyllinen malli, joka antaa asukkailleen vaikutusvaltaa sekä tuottaa aidosti parempaa asumista. Ensimmäinen Silkki-talo Harjutiellä. 70 Tomi Passi, 25.3.2025 Järvenpään Mestariasunnot Oy, hallituksen puheenjohtaja ”Olin Järvenpään Mestariasuntojen puheenjohtaja vuosina 2017–2019. Noina aikoina tutkittiin uusia käytäntöjä ja asumisen kalleus ajoi etsimään myös uutta. Tuolloin aloimme Mestariasunnoissa tutkimaan mm. eläkeläisneuvoston pyynnöstä uudenlaista asumismuotoa omistusasumisen ja vuokra-asumisen välimuotoon. Tavoitteena oli toteuttaa pysyvästi kohtuuhintainen asumismuoto, jossa ei ole tulo- eikä varallisuusrajoja. Tällainen malli löytyi asunto-osuuskuntamuotoisesta asuntohankkeesta, jonka toteutuskelpoisuutta selviteltiin useiden tahojen kanssa mm. ARAn (Asumisen Rahoitus- ja kehittämiskeskus) ylimmän johdon kanssa. Veikko osallistui samoihin aikoihin Pellervon Taloustutkimuksen ohjausryhmässä asunto-osuuskuntamallin selvitykseen. Omistajan eli kaupungin hyväksyminen johti Asunto-osuuskunta Silkin aloittamiseen, jossa toteutui asunto-osuuskuntamuoto. Asunto-osuuskunta Silkin ensimmäinen asuntohanke toteutettiin Järvenpään Harjutielle, jonka tontin perustajajäsen Järvenpään Mestariasunnot Oy oli hankkinut Järvenpään seurakunnalta. Hanke rahoitettiin valtion takauslainalla, mutta rahoituskustannusten merkittävin saavutus oli kiinnittää rakennuslainan lainakilpailun voittajan Kuntarahoituksen kiinteään 10 vuoden ja 1,16 %:n korkoon. Korkotaso oli alle valtion takauksen, joten valtion rahaa hankkeessa ei käytetty lainkaan. Samaan aikaan aloitettiin Mestariasuntojen Välskärinkatu 25 -hanke, joka toteutettiin ARAn myöntämällä korkotukilainalla. Hanke rahoitettiin myös Kuntarahoituksen 10 vuoden kiinteäkorkoisella lainalla, jossa korkotaso oli myös 1,16 %. Tässäkin hankkeessa korkotaso oli alle valtion korkotukilainan omavastuun, joten valtion rahaa ei tässäkään hankkeessa käytetty lainkaan. Jos lainat olisi sidottu 12 kk euriboriin tuolloin, niin vuokrat olisivat nyt noin 5 €/m2 kalliimmat. Tehtiin merkittäviä valintoja tulevaisuuteen ja saatiin aikaiseksi tavoitteiden mukaisesti kohtuuhintaista asumista.”

Alkuun osuuskunnan nimeksi kaavailtiin OSKUa, mutta myöhemmin se vaihtui Silkiksi. Ennakkomarkkinointi päätettiin aloittaa kysynnän selvittämiseksi. Yksittäisten jäsenten kaavailtiin maksavan osuusmaksua 1000 euroa ja huoneistoon oikeuttavaa osuutta 3 500 euroa ja vuokravakuutta 1 500 euroa. Jos muuttaisi pois, asunto-osuuden ja vuokravakuuden saisi takaisin. Osuusmaksua ei palautettaisi. Mestariasunnoilla järjestettiin työpajoja asuntoosuuskunnan mahdollisuutta miettimään. Mestareiden lisäksi työpajoihin osallistui asiantuntijoita ARAsta sekä rakennusliike Fira Groupista ja Boost Brothers Oy:stä. Mallin tavoitteena oli, että asukkaat pääsisivät mukaan mahdollisimman pienellä prosenttiosuudella asunnon hinnasta. Asunto-osuuskuntamalli ei kuitenkaan ollut uusi keksintö. Asunto-osuuskuntia oli perustettu Yhdysvalloissa jo 1920-luvulla, kuten myös Suomessa Helsingin Käpylässä. Tänä päivänä asunto-osuuskuntia on Suomessa hieman yli viisikymmentä osuuskuntaa. Asunto-osuuskunnat ovat välimuotona vuokralla asumiselle ja omistusasunnoille. Niiden idea on olla voittoa tavoittelemattomia organisaatioita, jonka muodostavat ihmiset kohtuuhintaisen asumisen ympärille. Osuuskunta ei maksaisi pääomastaan korkoa tai tuottoa osakkaille. Malli on varsin toimiva, kun lainojen korkotaso on matala. Mestariasunnot Oy:n hallituksen uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Tomi Passin jälkeen vuonna 2019 Tarja Edry. Hän toimi tehtävässä kaksi vuotta. Hänen kaudellaan Asunto-osuuskunta Silkki -projekti saatettiin päätökseensä. Talo valmistui keväällä 2022. Silkissä toteutuu asunto-osuuskuntamallin ideat lisätä yhteisöllisyyttä ja tuottaa kohtuuhintaista asumista. Silkki on ARA-yleishyödyllinen ja sen asukkaat tuntevat toisensa ja asumisen kulut pidetään kurissa. Järvenpään Mestariasunnot Oy ja Asunto-osuuskunta Silkki sai Yhdyskuntasuunnittelun seura YYS:n vuosittain jaettavan Ruusu-palkinnon 2021. Palkinto jaetaan yhdyskuntasuunnittelualan hyväksi tehdystä esimerkillisestä toiminnasta. Silkki-mallista voisi YSS:n perustelujen mukaan kehittyä ratkaisu, jolla muutkin Helsingin seudun kunnat voisivat ratkoa seudun vaikeaa kohtuuhintaisten asuntojen pulaa ja tarjota edullisia vuokra-asuntoja, joilla ei voi keinotella. Mestariasuntojen palkitsemista seura perusteli myös sillä, että yhtiöllä oli tärkeä rooli osuuskunnan perustajajäsenenä ja ARA-rahoituksen vastuun kantajana. Mestariasunnot Oy vastaa myös jatkossa hallinnosta, taloudesta ja kiinteistön ylläpidosta yhdessä asukkaiden kanssa.11 Oma koti on turvapaikka Koko Suomi lähestulkoon pysähtyi muutamaksi viikoksi 13.3.2020. Suomen hallitus totesi yhteistoiminnassa tasavallan presidentin kanssa Suomen olevan poikkeusoloissa koronavirustilanteen vuoksi ja päätyi ottamaan valmiuslain käyttöön. Silloin suomalaisissa kouluissa opettajia ja koululaisia kehotettiin ottamaan varmuuden vuoksi oppikirjat kotiin, jos vaikka seuraavana maanantaina ei palattaisikaan kouluun. Valmiuslaki astui voimaan 16.3.2020. Pahin pelko siltä osin toteutui ja kouluihin palattiin vasta seuraavana syksynä. Maailmalla ja Suomessa alkoi levitä räjähdysmäisesti Covid-19-tartuntatauti. Viruksen vaarallisuudesta ei ollut kenelläkään varmaa tietoa. Kodeista tuli tuolloin äärimmäisen tärkeitä turvapaikkoja. Koulut ja työpaikat siirtyivät koteihin. Ikäihmisiä kehotettiin pysymään kotona ja isovanhempia sai käydä tervehtimässä vain ikkunan takaa. Vanhuksille järjestettiin ruokalähetyksiä koteihin. Kaikenlaista liikkumista rajoitettiin ja koko Uudenmaan sulku astui voimaan 28. maaliskuuta, vain työssä käynti sallittiin Uudenmaan rajan ylittämiseksi. Sulku päättyi 15. huhtikuuta 2020. Valtioiden välillä tapahtuva matkustaminen kiellettiin. Lääkärinkuja 3:n senioritalon asukas kertoi ajatuksiaan Mestariasukas-lehdelle korona-aikana: ”Normaalisti minulla on ollut lähes joka päivä jotain menoa, ja sitten yhtäkkiä kaikki loppui. Kodista on suora näköyhteys JUST:n takapihalle, jossa koronatestejä tehdään. Autojono on ulottunut pitkälle tielle asti. Keväällä sitä vielä ajatteli, että kyllä tämä joskus loppuu. Nyt tauti on alkanut uudestaan leviämään. Kun tartuntatilanne oli alhaisempi, uskaltauduin elokuviin. Oli aivan ihana käydä elokuvissa pitkästä aikaa, meitä oli siellä salissa yhdeksän katsojaa. Nyt kun tartuntamäärät ovat taas nousseet, lasten vierailut varmasti vähenevät. Hyvästä yhteishengestä talossa ei ole luovuttu. Kun 11 Tilat & asuminen 1/2021 71

lähden viemään roskapussia, siinä saattaa mennä tunti tai kaksi, jos törmään tuttuun tuossa matkalla. Isännöitsijän kanssa soitellaan paljon, ja olen itsekin vienyt tiedotteita ala-aulan ilmoitustaululle. Meillä on tosi hyvät siivoojat täällä. Vaikka tilanne on hankala, ei voi kuin yrittää sopeutua.” Covid-19 pandemia iski Suomeen täydellä teholla alkuvuodesta 2020. Järvenpäässä koululaiset määrättiin ottamaan kirjat kotiin perjantaina 13. maaliskuuta. Siitä lähtien koulut olivat kiinni loppukevään. Viruksen vaarallisuudesta ei tiedetty oikein mitään ja se käytännössä pysäytti koko maailman. Matkustaminen ei ollut sallittua eri maiden välillä. Suomessa Uusimaa eristettiin 27.3. muusta Suomesta 19.4.2020 asti. Mestariasunnoilla sopeuduttiin nopeasti uuteen tilanteeseen. Monet työtehtävät siirtyivät etätyön piiriin, mutta kaikkia töitä ei voitu tehdä etänä. Asukkaista ja kiinteistöistä huolehtimista piti jatkaa ja perustoiminnot saatiin hoidettua hyvin myös korona-aikana. Lumet piti luoda normaalisti ja porraskäytävät pitää siisteinä. Asukastoimintaakaan ei täysin unohdettu pandemian aikana. Mestareiden asukkaille järjestämässä elokuvaillassa, koronan hieman hellitettyä, huolehdittiin turvallisuudesta jakamalla yleisö kahteen saliin, jotta voitiin järjestää riittävästi väljyyttä perhekuntien kesken. Huoltohenkilöstöllä rajoitteet koskivat pääosin yhteisiä kohtaamisia tiukennetuilla henkilömäärään rajoitetuilla kokoontumisrajoituksilla. Lisäksi otettiin käyttöön tiukennetut ohjeet suojainten käyttöön työssä ja liikuttaessa kaupungin toimitiloissa, sekä asuinkiinteistöissä. Asiakaspalvelutiloissa oli palveluja rajoitettu. Tehtävistä korjauksista osasta jouduttiin luopumaan. Akuutit korjaukset hoidettiin, mutta määräaikaiskorjauksia jouduttiin siirtämään eteenpäin. Vuonna 2021 juhlittiin 70-vuotiasta Järvenpäätä. Monia juhlallisuuksia jouduttiin perumaan tai siirtämään koronatilanteen ja ihmisten kokoontumisrajoituksien vuoksi. Juhlavuosi käynnistyi uutenavuotena 2020, kun kaupungin perinteinen ilotulitus korvattiin sydämiä lämmittävällä Valoa ja onnea! -tapahtumalla. Sibeliuksen Finlandian soidessa neljä dronea kiersi ympäri Järvenpäätä ja kuvasi yläilmoista asukkaiden 72 omilla valonlähteillä valaistua Järvenpäätä. Mestariasunnot Oy osallistui juhlavuoteen tilaamalla Upeart Oy:ltä palkitun kuvataiteilija Jorma Hautalan seinämaalauksen eli muraalin Wärtsilänkadun taloonsa, mutta teosta ei ehditty toteuttaa talon julkisivuremontin takia. Tammikuussa 2021 taitelija Hautala täytti 80 vuotta. Neljä nuorta taiteilijaa toteutti maalaustyöt Hautalan ohjauksessa. Taideteos käsittää yhteensä kolmen talon seinämaalaukset. Lisää muraalitaidetta tilattiin Mestariasuntojen Jampankaari 4 A-B:hen. Vuoden 2022 kesällä palveluasumisyksikkö Tammistokodin ulkoseinään valmistui kellokoskelaisen taiteilija Laura Gröndahlin teos ”Flowers and Plants”. Hankkeen taidekoordinoinnista ja tuotannosta vastasi Upeart. ”Tämän tyyppinen taideteos on aina sekä asukkaille, että asuinalueelle myönteinen asia. Taide parantaa kiinteistön arvostusta ja lisää yleistä viihtyisyyttä. Laura Gröndahl tuli valituksi hankkeen taiteilijaksi, koska hänen työnjälkensä puhuu puolestaan. Jampankaari nelosen teos on mielestäni hauska, piristävä ja upea maalaus.” (Veikko Simunaniemi) Laura Gröndahlin teos ”Flowers and Plants”.

Ympäri käytiin ja yhteen tultiin Ukrainalaisia pakolaisia Auertuuliin Välskärinkatu 25 tulee jo kolmannen kerran mukaan Mestariasuntojen tarinassa. Osoite on tuttu ensimmäisistä yhtiöön fuusioiduista kiinteistöistä 1995 ja traagisesta onnettomuudesta 2015, kun nämä senioriasunnot tuli tuhosi. Nyt tontti on siirtynyt noin sata metriä etelään ja siihen valmistui maaliskuussa 2022 digitaalisia tulevaisuuden asuntoja. Voidaan sanoa, että tämäkin hanke kuvaa hyvin Mestariasuntoja, ollaan askeleen edellä muita otettaessa digiloikkaa. Kahdessa 7- ja 8-kerroksisessa talossa on 69 uutta Mestariasuntoa yksiöistä perheasuntoihin. Talojen väliin rakennettiin lisäksi asukkaita palveleva erillinen piharakennus, jossa on kerhotila ja sauna. Asukkaille kerhotila toimii lisätilana, jossa voi järjestää, vaikka sukujuhlia. Taloihin tuli digitaalinen asukasviestinnän järjestelmä, jonka avulla asukkaat voivat viestiä yhtiölle asioita, varata yhteisiä tiloja tai käynnistää pesulaitteet. Järjestelmä toimii porraskäytävän ilmoitustaululta tai mobiililaitteilla. Huoneistoissa digitaalisuus näkyy niin, että asukkaat voivat seurata niihin asennetuista näytöistä huoneiston lämpötilan vaihtelua tai vedenkulutusta. Asukasvalinnoissa noudatetaan ARAn ohjeistusta eli etusijalla ovat kiireellisimmässä asuntotarpeessa olevat ja pienituloisimmat hakijat. Auertien koetalojen Auertuulien purkutyöt oli tarkoitus aloittaa kesällä 2022. Vuonna 1969 valmistuneiden Järvenpään Koetalot -kiinteistöjen tilalle oli tarkoitus kaavoittaa uusia moderneja energiatehokkaita asuinrakennuksia. Osa kohteen asunnoista oli jo tyhjillään ja loputkin asukkaista oli muuttamassa pois kesän aikana. Suunnitelmiin tuli kuitenkin muutos Venäjän hyökättyä 24.2.2022 Ukrainaan, joka aiheutti akuutin pakolaiskriisin. Ukrainan sotatilanteen vuoksi Järvenpään kaupunki valmistautui vastaanottamaan sotapakolaisia nopealla aikataululla alkuvuodesta. Mestariasunnot Oy teki aloitteen kaupungille, jonka mukaisesti kohteen tyhjillään oleviin asuntoihin voitiin majoittaa Ukrainan sodan tieltä evakuoituja ihmisiä. Auertien talojen tekninen kunto oli heikko, mutta tilapäiseen asumiseen asunnot vielä soveltuivat hyvin. Mestariasunnot ja kaupunki päätyivät vuokraamaan Auertie 9 vapaat asunnot pakolaisten käyttöön. Järvenpään kaupunki vastaanotti ensimmäiset ukrainalaispakolaiset toukokuussa. Auertie 9:ssä ja Jampan alueella oli tarjottavana yhteensä 60 asuntoa, joihin mahtui 250 tilapäistä suojelua tarvitsevaa ihmistä. Kaupunki luovutti asunnot Maahanmuuttoviraston kanssa tehdyllä sopimuksella yksityistä vastaanottopalvelua tuottavalle Kotokunta Oy:lle. Ukrainalaisia on asutettu myös muihin Mestariasuntojen vapaisiin asuntoihin ympäri kaupunkia. Välskärinkatu 25:n kerrostaloissa on digitaalinen asukasviestinnän järjestelmä. 73

”Kyllä se tuli tosi pikana. Venäjä hyökkäsi Ukrainaan helmikuun lopulla ja ensimmäiset pakolaiset muuttivat meille toukokuun alussa. Ukrainalaiset asutettiin Auertielle määräajaksi. Vuokraus oli määräaikainen, kun ARAlla ajateltiin, että talojen käyttötarkoitus oli muuttunut. Ei siihen sovellettu edes mitään majoituslakia eli asumisesta siinä oli kysymys. Alkurysäyksessä pakolaisia tuli n. 350 ihmistä. Jatkossa asuttaminen meni niin, että asuntoja voitiin tarjota muualtakin Järvenpäässä. Aiemminhan oli niin, että kaupungilla oli pakolaisille niin sanottuja korvamerkittyjä asuntoja, mutta siitä käytännöstä on jo luovuttu. Auertie on nyt syksyllä 2024 tyhjennetty asukkaista talojen purkamisen tieltä ja asukkaat on sijoittuneet eri puolille kaupunkia.” (Nina Silvonen) Venäjä hyökkäsi Ukrainaan 24.2.2022. Pakolaisia Ukrainasta lähti ulkomaille ensimmäisessä aallossa noin 5 miljoonaa ihmistä. Historian havinaa, Urheilukatu 6 Tämän kirjan alkusivuilla kerrottiin osoitteesta Urheilukatu 6 ja siinä sijaitsevasta kiinteistöstä, Järvenpään vanhasta kauppalantalosta, josta tuli kaupungintalo vuonna 1967. Palataan ajassa yli 70 vuoden taakse, aikaan kun Järvenpää irtautui Tuusulasta itsenäiseksi kauppalaksi. Kiinteistö on seissyt tukevasti paikallaan ja kertoo meille omaa tarinaansa pysyvyydestä ja toisaalta uudistumisesta uuden ajan tarpeita palvelemaan. Uusi kaupungintalo valmistui junaradan itäpuolelle 1976, Vaihdetien ja Kartanontien kulmaan. Vaihdetie muutettiin myöhemmin Hallintokaduksi. Kaupungintalo oli Järvenpäässä keskeinen hallinnon talo. Se purettiin pois 2020 sisäilmaongelmien vuoksi. Kaupungin toiminnot siirtyivät vuoden 2023 alusta Bulevardikortteliin. Mestariasunnot Oy hankki omistukseensa Järvenpään vanhan kaupungintalon vuonna 2017. Kiinteistössä aloitettiin perusteellinen ulkovaipparemontti vuonna 2023. Rakennus valmistui vuonna 1953 arkkitehti Jorma Järven suunnitelman mukaisesti. Alakertaan tuli kauppalan toimistotiloja ja kaksi ylempää kerrosta rakennettiin alun perinkin asunnoiksi. Ylimmässä kerroksessa oli myös kauppalanjohtaja Einar Pyykön virka-asunto. 74 Urheilukatu 6. Kuva Järvenpää-seura/ Tilaus-Kuva Tänä päivänä ensimmäinen kerros on vuokrattu hyvinvointialueelle perheoikeudelliselle yksikölle ylimpien kerrosten ollessa edelleen asuinkäytössä. Työväenopisto toimi aiemmin pitkään ensimmäisessä kerroksessa. Remontin yhteydessä uusittiin julkisivurappaus ja vesikatto sekä kunnostettiin parvekkeita ja laajennettiin pyörävarastoa. Myös talon energiatehokkuutta parannettiin. Järvenpään entinen kaupunginjohtaja Erkki Kukkonen tuli paikkakunnalle pankinjohtajaksi 80-luvulla. Hän muisteli Tilat & asuminen -lehdessä Urheilukatu 6:n asuntoaan talvella 1987: ”En unohda koskaan asumista siinä talossa, jonka asuntoja ei vielä tuolloin ollut peruskorjattu. Talvi oli erityisen ankara, 30 asteen pakkasia kesti kaksi kuukautta. Ikkunoista veti ja asunto oli järkyttävän kylmä niin, että sisällä oli pidettävä talvilenkkareita. En käyttänyt asunnosta muuta kuin makuuhuonetta ja aamuisin piti kerätä kaikki tahdonvoima, että pääsin ylös sängystä.” Pihan perusparannus tehtiin erityisellä pieteetillä kunnioittaen vanhaa. Urheilukadun pihan perusparannus on ollut poikkeuksellinen hanke ja se aloitettiin jo vuonna 2000. Mestaritoiminnan ympäristövastaava Katri Väyrynen on ollut mukana alusta asti. Talon asukkaat haluttiin mukaan pihan suunnitteluun Työväenopiston rehtorin ideasta. Kestävä kehitys tuli tärkeäksi elementiksi hoitosuunnitelmaan. Pihassa on käytetty vain käsittelemätöntä puuta ja luonnonkiviä, ja kasvit ovat pääosin rakennuksen henkeen sopivia maatiaiskasveja, jotka menestyvät Suomessa. Pihassa haluttiin säilyttää 50-luvun henki eli betonia ei käytetty lainkaan. Pitkäjänteinen pihankunnostus on ollut todellinen kulttuuriteko Järvenpäässä.

”Talon kunnostaminen on kunnia-asia, sillä onhan sillä ollut merkittävä rooli Järvenpään kaupungin historiassa. Pyrimme toteuttamaan kunnostuksen siten, että myös talon upea piha-alue puutarhoineen saadaan mahdollisimman hyvin säilytettyä.” (Veikko Simunaniemi) Kuvat: Urheilukatu 6 saneerauksen jälkeen vuonna 2024. Pihaa kunnosti Mestaritoiminnan ympäristövastaava Katri Väyrynen. 75

Hallituksen ja johdon tilannekuva arvioitiin 2023 Pajalan Helmi harjakorkeudessa Järvenpään Mestariasunnot Oy toteutti hallituksen ja johdon tilannekuva-arvioinnin Boardmanin kuntaomisteisille yhtiöille kehittämällä menetelmällä. Arvioinnissa huhtikuussa 2023 toteutettiin itsearviointi, johon vastasivat hallitus ja johtoryhmä. Itsearvioinnin tuloksia syvennettiin Boardman partnereiden Marketta Kokkosen ja Aija Bärlundin tekemillä haastatteluilla. Haastatteluihin osallistuivat kaikki hallituksen ja johtoryhmän jäsenet sekä Järvenpään kaupungin kaupunginjohtaja Iiris Laukkanen ja omistajaohjauksesta vastaavat henkilöt Harri Palviainen ja Kirsi Rinne. Arvioinnin tarkoituksena oli selvittää yhtiön omistajaohjauksen, hallituksen ja johtoryhmän työskentelyn toimivuutta ja yhteistyötä sekä tukea yhteisen tilannekuvan muodostamista. Arvioinnin tavoitteena on tunnistaa yhtiön vahvuudet ja kehittämistä vaativat osa-alueet, sekä tarjota suosituksia: omistaja – hallitus – johto –päätöksentekoketjun kehittämiseksi. Loppuraportissa todettiin, että hallitustyöskentely toimii, yhtiötä johdetaan hyvin ja omistajayhteistyö on asianmukaista. Parannusehdotuksia havaittiin myös käytännön toimintaan ja useat niistä on otettu jo käytäntöön. Wärtsilänkatu 4:ään toteutetaan kestävän kehityksen koteja. Ne valmistuvat lähelle juna- ja linja-autoasemaa sekä keskustan palveluja kesällä 2025. Pajalan Helmi muodostuu kahdesta seitsenkerroksisesta talosta. Vaikka niiden ympäristö on vilkasliikenteinen, niin siitä ei ole haittaa, sillä asunnoissa on desibeli-ikkunoiden ansiosta hiljaista. A-energialuokan talot lämpiävät maalämmöllä ja sen lisäksi katoille asennetaan aurinkopaneelit tasaamaan sähkönkulutusta. Kesällä talojen viilennys hoidetaan maalämpökaivojen avulla. Ekologisia ratkaisuja korostaa piharakennuksen katoksi tuleva viherkatto. Mestariasuntojen vuokratalon harjannostajaiset pidettiin perinteisin menoin työmaalla 13.2.2025. Puheiden pitämisen aloitti toimitusjohtaja Veikko Simunaniemi ja hän tähdensi: ”Rakentaminen on tunnetusti joukkuelaji ja vieläpä sellainen, jossa aikataulut, sääolosuhteet ja joskus myös painovoima haastavat joukkueen yhtenäisyyttä. Mutta, kun osaavat projektipäälliköt ja suunnittelijat sekä taitavat rakentajat osaavat hommansa, niin lopputulos on kaunis ja kestävä.” Kaupunginjohtaja Iiris Laukkanen korosti puheessaan kestävän kehityksen huomioimista kaupungin toimissa: ”Kaupungin strategisena tavoitteena on toimia vastuullisesti eri ratkaisuissa niin talouden, hyvinvoinnin kuin ympäristönkin näkökulmista katsottuna. Pajalan Helmi on rungoltaan sadan vuoden talo. Maalämpö ja -viilennys, lämmön talteenotto sekä energiaa, vettä ja elinkaarikustannuksia säästävät ratkaisut takaavat, että Pajalan Helmestä rakentuu vastuullinen koti, jonka erikokoiset asunnot mahdollistavat myös riittävän asumisväljyyden asukkaille. Hankkeen toteuttajapuolien lisäksi kiitän ARAa, joka on myöntänyt hankkeelle 600 000 euron suuruisen käynnistysavustuksen. Tällainen tuki kohtuuhintaiseen ja laadukkaaseen asumiseen on parasta vaikuttamistyötä.” Järvenpään Mestariasunnot Oy:n timanteiksi nostettiin: Vastuuntuntoinen, osaava, motivoitunut henkilökunta. Ei vapaamatkustajia. Luottamusta osoittava johtamistyyli. Yhtiötä on johdettu hyvin tehokkaasti ohuella hallinnolla. Uudet innovaatiot otettu heti käyttöön ja kuljettu teknologian aallonharjalla. Yhteistyö johdon ja hallituksen välillä. Vakaa asema. Perustekeminen hyvällä uralla. On tartuttu vastuullisuusnäkökulmiin. Hallituksen yhteistoiminta. Selkeä ja johdonmukainen. Toimiva johto valmistelee ja esittää asiat hyvin. Hintataso ja asukastyytyväisyys. Vuokrataso on alempi kuin muualla. 76

Pajalan Helmen harjannostajaisissa oli myös uuden kiinteistön esittelykierros, perinteinen hernerokkatarjoilu ja musiikkiesitys, trubaduurina Make Häkkinen. Ansa Strandberg, 30.4.2025 Järvenpään Mestariasunnot Oy, talousjohtaja (eläkkeellä) kuva Ansasta ”Olen Ansa Strandberg ja asun Järvenpäässä. Nyt olen jo eläkkeellä. Tulin Järvenpään Mestariasunnot Oy:n palvelukseen joulukuussa 2019. Tuolloin talouspäällikkönä toimi Airi Salonen, joka jäi eläkkeelle myöhemmin vuonna 2020. Muistan, kun tulin taloon oli Wärttinä-asuntojen rakentaminen aloitettu elokuussa 2019 ja Pesäkuusenkatu 1omakotitalojen rakentamisen valmistelu jo pitkällä. Oli mielenkiintoista päästä heti alusta alkaen tutustumaan siihen, miten ARAn korkotukilainoilla rahoitettuja koh- teita rakennetaan ja miten kohteiden rakentamisen rahoitus toimii. Taloushallinto järjestelmänä oli tuolloin Visman Linos7, jolla hoidettiin myös vuokravalvonta. Aika pian tuloni jälkeen otimme käyttöön lainanhallintajärjestelmän, jonne perustimme Mestariasuntojen lainat ja vakuuksien valvonnan. Myöhemmin olin kehittämässä nykyäänkin käytössä olevaa taloushallintojärjestelmää sekä nykyistä budjetointi- ja lainanhallintajärjestelmää. Järvenpään Mestariasunnot Oy hoiti oman taloushallintonsa lisäksi Mestaritoiminta Oy:n sekä Kiinteistö Oy Järvenpään Tilojen taloushallinnon. Järvenpään Mestariasunnot Oy oli konsernin emoyhtiö ja teki konsernin tilinpäätöksen tilikausilta 2019–2024. Lisäksi hoidimme Järvenpään kaupungin omistaman As Oy Tanhuaspin taloushallinnon ja Järvenpään kaupungin omistamien tilojen vuokravalvonnan ja raportoinnin. Merkittävimpiä asioita, jotka ovat jääneet mieleeni olivat innostus ja uusien toimintatapojen toteutus sekä avoin ja ystävällinen ilmapiiri. Vaikeista ja hankalistakin asioista selvittiin aina yhteistyötä tekemällä ja toinen toistamme tukemalla. Työskentely oli mielekästä ja siksi kävin mielelläni vielä tämän vuoden alussa avustamassa Mestariasuntoja tilinpäätösasioissa, koska uusi talouspäällikkö aloitti työt helmikuussa 2025.” 77

Järvenpään Mestariasunnot Oy on ollut alansa edelläkävijöitä myös tekoälysovellusten hyödyntäjänä ja kehittäjänä. Mestariasunnot Oy aloitti asuinkerrostaloihin soveltuvan kaukolämmön kysyntäjoustoratkaisun kehitysprojektin yhdessä Fortum Oyj:n ja Leanheat Oy:n kanssa 2014. Toimitusjohtaja Veikko Simunaniemi on ollut kutsuttuna useisiin kiinteistö- ja asumisen kehittämisen tehtäviin mm. Asuntokiinteistö- ja Rakennuttajaliitto Asra ry:n ja Suomen toimitila- ja rakennuttajaliitto Rakli ry:n hallitukseeen sekä mm. Ympäristöministeriön, Motivan, Uudenmaanliiton, Kuumakuntien, Kuntaliiton ja Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARAn kehitysryhmiin. 78

79

KOLMEKYMPPINEN JÄRVENPÄÄN MESTARIASUNNOT OY 2025 Kun eletään vuotta 2025, niin tekoäly on noussut isoihin otsikoihin mediassa ja keskustelujen aiheiksi eri ammattialojen kahvipöydissä sekä yrityksien toiminnan kehittämispalavereissa. Tekoälyä on kehitetty jo 1950-luvulta saakka, mutta 2010-luvulta lähtien sen kehitys on ollut todella voimakasta. Miten tekoälyä eli AI:a (artificial intelligence) tulisi hyödyntää tulevaisuudessa turvallisesti ja miten se saadaan palvelemaan ihmistä parhaalla mahdollisella tavalla? Järvenpään Mestariasunnot Oy on ollut alansa edelläkävijöitä myös tekoälysovellusten hyödyntäjänä ja kehittäjänä. Mestariasunnot Oy aloitti asuinkerrostaloihin soveltuvan kaukolämmön kysyntäjoustoratkaisun kehitysprojektin yhdessä Fortum Oyj:n ja Leanheat Oy:n kanssa 2014. Tarkoituksena oli etsiä ratkaisua, kuinka talojen lämmittäminen saataisiin energiatehokkaammaksi. Pilotointi alkoi keväällä 2015 TA-Yhtymän ja Mestariasuntojen kymmenessä asuinkerrostalossa Espoossa ja Järvenpäässä. Projektissa on tekoälyä hyödyntäen kehitetty tietokoneohjelma, joka käyttää rakennuksia niin sanottuina ”lämpöpankkeina”. Energian ollessa edullista sitä varataan kiinteistöön ja hyödynnetään kylmänä talvipäivänä, kun energia on kalliimpaa. Tekoäly auttaa myös kunnostuskohteiden havaitsemisessa. Leanheat Building -kehitysprojekti on herättänyt paljon kiinnostusta maailmalla ja suuri lämpöalan toimija Danfoss tuli mukaan, kun se osti Leanheatin vuonna 2019 ohjelmistopalveluja tuottavalta Pandialta. Leanheat Building -tekoäly hyödyntää yli vuosikymmenen ajalta kerättyä dataa. Se oppii jokaisen kiinteistön yksilöllisen käyttäytymisen ja mukautuu jatkuvasti 80 kiinteistössä tapahtuviin muutoksiin. Se integroi sääennusteet, lämmitysjärjestelmän tiedot, energiatariffit ja muut signaalit, joiden avulla lämmitystä optimoidaan. Reaaliaikaisen ohjauksen ja minuuttitason tarkkuuden ansiosta järjestelmä ennustaa optimaalisen lämmityssuunnitelman 48 tunniksi ja päivittää sen tunnin välein energiakulutuksen, kustannusten ja CO2-päästöjen vähentämiseksi sekä tehokkuuden parantamiseksi. Ratkaisu on joustava ja se säästää energiaa, optimoi kustannuksia ja mahdollistaa rakennuksien käyttämisen virtuaalisina lämpöakkuina. (Danfoss) Timo Aaltonen Fortumilta kertoo Leanheatin toiminnasta: ”Huippukuormituksen siirtäminen tarkoittaa rakennusten käyttämistä lämpöpankkeina, jotka mahdollistavat lämmönkulutuksen vähentämisen ruuhka-aikoina tapahtuvien lämmöntuotannon keskeytyksien aikana. Tässä menetelmässä sisälämpötiloja alennetaan hallitusti, mikä vähentää merkittävästi rakennuksen lämmönkulutusta. Kun kuormansiirtojärjestelmään liitettyjen tilojen määrä on riittävän suuri, järjestelmä pystyy kattamaan tuotantokatkoista aiheutuvan tehovajeen. Tämä vähentää lämmönhuipputuotannon tarvetta.” Leanheat-tekoälyratkaisun toimivuus todettiin jo kahden vuoden käytön jälkeen ja vuonna 2017 Mestariasunnoilla osaltaan säästyttiin vuokrien korotuksilta alentuneiden kaukolämmön kustannuksien ansiosta. Järvenpäässä on viime aikoina pohdittu kaukolämmön kalleutta, mutta sen hinnalla ei ole tekemistä Mestariasuntojen ja kaupungin kaukolämpösopimusten kanssa. Mestariasunnot otti vuonna 2020 käyttöönsä Fortumin EkoPlus-kaukolämmön 40 kiinteistöissään. Ympäristömyönteisyys on osa Mestariasuntojen strategiaa, ja siirtyminen hiilineutraalisti tuotettuun kaukolämpöön on yksi keinoista vähentää yrityksen hiilijalanjälkeä. EkoPlus-kaukolämpö tuotetaan muun muassa puuperäisistä polttoaineista ja jätevedestä talteen otetusta hukkalämmöstä.

Mestariyhtiöt sai uutta osaamista, kun kauppatieteiden maisteri Tomi Harju aloitti Mestariyhtiöiden talous- ja hallintojohtajana elokuussa 2020. Hänen tehtäviinsä kuuluu kokonaisvastuu taloudesta ja johtoryhmätyöskentely. Tomi Harju, maaliskuu 2025 talous- ja hallintojohtaja kuva ”Järvenpään Mestariasunnoissa työntekeminen perustuu keskinäiseen tukeen ja yhteistyöhön. Jokainen työntekijä voi luottaa siihen, että apua saa aina tarvittaessa – olipa kyseessä uuden asian opettelu, haasteiden ratkaiseminen tai arjen kiireiden keskellä auttaminen. Kannustamme jakamaan tietoa, kuuntelemaan toisiamme ja arvostamaan jokaisen panosta. Yhdessä oivallamme enemmän, kehitymme ja onnistumme. Kun toinen tarvitsee apua, sitä annetaan aina – sillä menestymme vain yhdessä. Haluamme, että jokainen työntekijämme pääsee kehittymään ja kasvamaan omalla urallaan. Tarjoamme kouluttautumismahdollisuuksia, mentorointia työkavereiden antamana ja jatkuvaa oppimista tukevan ilmapiirin. Olemme pystyneet luomaan työntekijöille kehityspolkuja yhtiön sisällä, vaikka rooleja on verrattain vähän. Hyvä johtaminen on avain toimivaan työyhteisöön. Se luo perustan luottamukselle, motivaatiolle ja menestykselle työyhteisönä. Meillä esihenkilöt toimivat oikeudenmukaisesti ja kannustavasti. Palaute on aina rakentavaa ja tavoitteena on auttaa jokaista onnistumaan työssään. Kun työntekijät viihtyvät ja tuntevat itsensä arvostetuksi, he haluavat pysyä osana yhteisöä pitkään. Vähäinen henkilöstön vaihtuvuus on tuonut vakautta ja jatkuvuutta. Se on mahdollistanut syvällisen osaamisen ja kokemuksen kertymisen sekä vahvistanut yhteisöllisyyttä. Säännölliset työtyytyväisyyskyselyt osoittavat, että työntekijämme arvostavat työpaikan ilmapiiriä, esimiestyötä ja kehittymismahdollisuuksia. Hyvät tulokset kertovat siitä, että panostuksemme henkilöstön hyvinvointiin tuottavat tulosta ja että meillä viihdytään. Olemme näistä tuloksista erittäin ylpeitä.” Veikko Simunaniemi johti pitkään molempia Mestariyhtiöitä. Vuonna 2022 hän luopui Mestaritoiminnan johtamisesta jatkaen edelleen Järvenpään Mestariasunnot Oy:n toimitusjohtajana. Mestaritoiminnan uusi toimitusjohtaja Jani Kervinen kertoo Mestariyhtiöistä: ”Yrittäjyyteen kuuluu eteenpäin katsova mieli, osaaminen, ahkeruus, rohkeus ja kokeilumieli unohtamatta kaikkein tärkeintä – ymmärrystä asiakkaiden tarpeista. Samoilla sanoilla kuvailisin myös Mestaritoiminta Oy:tä, jonka puikkoihin tartuin toimitusjohtajana toukokuun alussa. Kiinteistöpäällikkö Antti Rätyn sanoin: ”Kaikilla työntekijöillä on osaamista, halu tehdä ja kaikki saavat vielä jotain aikaiseksikin”. Haluan, että tuo toimintakulttuuri myös säilyy. Olen ollut jo pitkään Mestariyhtiöiden johtoryhmässä ja halusin Mestaritoiminta Oy:n toimitusjohtajaksi, koska tiedän yhtiön olevan hyvässä iskussa ja voivan palvella Järvenpään kaupunkia monella tavalla myös tulevaisuudessa. Mestaritoiminta on vakiinnuttanut paikkansa sekä Järvenpään kaupungin, että Mestariasuntojen kiinteistöjen rakennuttajana ja ylläpitäjänä. Jatketaan menestyksellistä Mestarimeininkiä tulevaisuudessakin.” Asumisen kuva vuonna 2025 ja näkymiä tulevaan Yksinasuvien määrä on kasvanut todella paljon. Mestariasunnoilla valtaosa asukkaista asuu yksin, ja saattavat asua neliöiltään isoissakin kaksioissa. On paljon asukkaita, jotka hakevat nyt neliömäärältään pienempiä asuntoja. Vanhan rakennuskannan kaksiot ja kolmiot ovat kookkaita neliöiden suhteen ja niissä kokonaisvuokran määrään vaikuttaa asuntojen suuri koko. Vuokran nousuun vaikuttavat kallistuneet energian hinta ja rakennusten hoitokustannukset. Kuitenkin vuokralla asuminen on nykypäivänä ihan validi asumismuoto. Omistusasuntokiinteistöissä alkaa olla paljon korjausvelkaa ja monet ovat joutuneet myymään pois asunnon vastikkeiden kallistuttua. Lainan saanti on tiukentunut ja korot ovat nousseet. Tällä hetkellä taloyhtiöt eivät välttämättä saa lainaa korjauksiin. 81

Mestariasuntojen asiakkuusjohtaja Nina Silvonen kertoo tämän päivän asumisen kuvasta: ”Mestariasunnoilla on pyöreät 3200 asukasta ja se on noin seitsemän prosenttia Järvenpään väestöstä. Aiemmin prosentti on ollut kyllä isompi. Markkinatilanne on tällä hetkellä tosi haasteellinen Järvenpäässä, eikä asuntoihin ole nyt tunkua. Kehyskunnissa tilanne on samankaltainen. Asukkaiden vaihtuvuus on tällä hetkellä erityisen kova. ARAn tilastojen mukaan Mestariasuntojen asukasvaihtuvuus on yli keskiarvon ja on nyt yhtiön historian korkeinta, noin 25 prosenttia. Miksi vaihtuvuus on niin korkea? Olen itse pohtinut, että syy voisi olla se, että ihmiset haluavat lähemmäs keskustaa eli sijainti merkitsee enemmän ja ollaan valmiita maksamaan pikkuisen enemmän, jos saadaan sijainniltaan parempi asunto. Esimerkiksi Lepola ei ole kaukana keskustasta, mutta luulen nuorempien ihmisten kokevan sijainnin siten. Asukasyhteistyön luonne on muuttunut 2000-luvulla todella radikaalisti. Se on pikkuhiljaa hiipunut ja emmehän me voi yhtiössä pakottaa osallistumaan. Meidän tehtävämme on miettiä, millaista yhteistoimintaa ihmiset mahdollisesti haluaisivat, vaikkakin asukasdemokratia perustuu asukkaiden tekemiseen, ei niinkään kiinteistön omistajan tekemiseen. Yhteisöllisyys oli korkeassa kurssissa 70-luvulla ja myöhemminkin vuosituhannen vaihteessa ja sen jälkeen. Tänä päivänä ihmiset hakevat enemmän omaa rauhaa ja paikkaa, missä saavat olla yksin. Elämä on yleensäkin muuttunut, siitä on tullut hektistä ja ihmisiltä vaaditaan koko ajan enemmän ja enemmän. Tavoitettavissa pitää olla 24/7. Tällä kaikella on varmasti sellainen vaikutus, että ei jakseta olla yhteisöllisiä.” Asuntorakentamista tarvitaan Järvenpäässä tulevaisuudessakin. Järvenpää on Suomen 24:nneksi suurin kunta ja se on 4:nneksi tiheimmin asuttu kaupunki. Noin 33 prosenttia järvenpääläisistä asuu vuokra-asunnoissa. Järvenpään väkiluku on jatkanut kasvuaan ja on 46 933 (31.3.2025). Väkilukuennuste vuodelle 2040 olisi 52 674. Järvenpää on kasvanut näihin päiviin asti kovalla vauhdilla ja se aikoo tulevaisuudessa olla metropolialueen pohjoinen keskus. Kulttuurikaupungin sijainti on mitä parhain tärkeiden liikenneväylien varrella. Etätyön lisääntyminen on kasvattanut kaupungin vetovoimaa, sillä asuminen on täällä halvempaa kuin pääkaupungissa. Ihmiset kai82 Taideteokset lisäävät viihtyisyyttä. Kuva Ruukkukadulta. paavat asumiselta väljyyttä ja sitä, että palvelut löytyvät läheltä, korkeintaan vartin matkan päästä. Järvenpään lähiluonto on myös yksi veto- ja pitovoimatekijä. Mestariyhtiöt ovat olleet olemassaolonsa ajan tärkeä pitovoiman rakentaja: kohtuuhintaista asumista yli 2000 asunnossa sekä moderneja kouluja ja päiväkoteja. Järvenpäähän on aina ollut helppo tulla. Tämän kirjan valmistuessa säveltäjämestari Jean Sibeliuksen syntymästä tulee kuluneeksi 160 vuotta. Hän oli sata vuotta sitten yksi niistä kultakauden taiteilijoista Juhani Ahon ja Järnefeltien rinnalla, joiden myötä Järvenpäästä tuli tunnetumpi. Myös heidän läsnäolonsa vaikutuksesta alueelle muutti ihmisiä. Monet Järvenpäähän 1900-luvun alkupuolella tuodut karjalaiset huvilat olivat helsinkiläisten kesäasuntoja. Toisen maailmansodan aikana Helsingistä tuli väkeä Järvenpäähän pommituksia pakoon ja moni jäikin sitten pysyvästi asumaan tänne. Toisen maailmansodan jälkeen Järvenpäähän asutettiin Terijoen siirtolaisia karjalan kannakselta. Junan tuomia on suurin osa järvenpääläisistä.

Mestariasuntojen hallituksen nykyisen puheenjohtajan kaudelta Ville Sihvo, 25.3.2025 Järvenpään Mestariasunnot Oy:n hallituksen puheenjohtaja ”Olen Ville Sihvo ja olen syntynyt vuonna 1982 Joutsenossa. Koulutukseltani olen Tekniikan tohtori (LUT, sähkötekniikka) ja ammatiltani sähköinsinööri ja yrittäjä. Perheeseeni kuuluvat vaimo ja kaksi poikaa. Harrastan paljon liikuntaa: juoksua, hiihtoa, kuntosalia, laskettelua ja olen jalkapallon apuvalmentaja. Järvenpään Mestariasunnot Oy:n nykyinen hallitus aloitti toimintansa syksyllä 2021. Silloin oli vielä koronakriisi menossa, kuntavaalitkin Suomessa oli siirretty pandemian vuoksi kesälle. Koko maa oli monessa mielessä sekaisin. Ihmisten vuokranmaksukyky oli pandemian aikana heikentynyt, ja tämä oli yrityksen suurin huolenaihe tuossa ajassa. Syksyllä 2021 kohoavat energiakustannukset säikäyttivät, energian hinta alkoi nousta, kun Venäjä kiristi kaasuhanaa, mikä nosti sähkön hinnan korkeuksiin niin koko Euroopassa kuin myös Suomessa. Mestariasunnoille isku ei ollut niin paha kuin pientalojen omistajille, mutta silti vuodelle 2022 jouduttiin budjetoimaan huomattava nousu sähkön ja kaukolämmön kustannuksiin. Hankalinta tässä oli kuitenkin epävarmuus. Perisuomalaiseen tyyliin asiantuntijat uhkasivat kaikella mahdollisella paitsi hintojen palaamisella normaalitasolle. Mestariasunnot ryhtyi toimiin energiakustannusten säästämiseksi. Tehtiin suoria toimenpiteitä kuten porraskäytävien lämpötilan lasku, mutta samalla ohjeistettiin asukkaita säästämään sähköä ja lämpöä. Kaukolämmön hankintaa tehostettiin Leanheat-optimointiratkaisulla. Energiakustannukset saatiinkin hallintaan, ja niiden holtiton nousu pysäytettyä. Tämä oli hyvä harjoitus, jonka myötä yritys omaksui uusia tapoja energiakustannusten hillitsemiseksi. Vähän ennen kuin sota Ukrainassa syttyi, Mestariasuntojen hallitus hyväksyi uudet suunnitelmat osoitteessa Auertie 9 olevan Järvenpään Koetalot -nimellä kulke- van kiinteistön uudelleen kehittämiseksi. Vanhat, huonokuntoiset rakennukset oli määrä purkaa ja tontti jalostaa uudelleen. Mutta sitten syttyi sota, ihmisiä menettivät kotejaan ja myös Järvenpään kaupungille tuli paine asuttaa ukrainalaisia pakolaisia. Meillä olikin kuin tilauksesta tarjota Auertie 9:n tyhjillään olevia taloja. Eiväthän ne hääppöisiä asuntoja olleet, mutta Isokydön alue satavuotiaiden mäntyjen varjossa on varmasti Bakhmutin pääkatua rauhallisempi. Auertiellä oli parhaillaan noin 300 ukrainalaista. Sittemmin he ovat levittäytyneet ympäri kaupunkia, ja Ukrainan kieltä kuulee silloin tällöin puhuttavan Järvenpään kaduilla. Aiempi vakuutusyhtiömme sanoi vakuutuksemme irti. Heillä oli jonkin pienellä präntillä kirjoitetun klausuulin mukaan oikeus tehdä näin. Kuulemma juurisyy oli Mestariasuntojen liian villi vahinkohistoria, mutta todellinen syy oli se, että vakuutusyhtiö oli myynyt palvelunsa aivan liian halvalla. Sitten kun sattui pieni vahinko, joka ylitti "vahinkoja vuodessa" -keskiarvon, he saivat tekosyyn sanoa sopimuksemme irti. Tästä tulikin yllättävän hankala homma. Mikään perinteinen vakuutusyhtiö ei suostunut edes tarjoamaan meille vakuutuksia. Ihmeteltiin ääneen, että miten voi olla, että pankki on myöntänyt asuntoihin monta kymmentä miljoonaa lainaa, ja nyt pankin oma vakuutusyhtiö väittää, ettei lainojen vakuutena olevia asuntoja kannata vakuuttaa, koska siitä ei hyödy mitenkään. Soiteltiin joka paikkaan, kaupunginjohtajakin kävi jossain maakuntaseminaarissa selittämässä, että ei voi mennä tällä lailla tämä homma. Lopulta, viimeisinä päivinä ennen vakuutussopimuksen umpeutumista löytyi lopulta vakuutusyhtiö, joka ymmärsi asuntojemme arvon. Mestariasunnot on ARA-yhtiö, jonka talot rakennetaan kokonaan velkarahalla ja silloin nouseva korkotaso kastelee silmiä. Kun Järvenpää kasvaa, myös Mestariasunnot kasvaa. Kun uudistuotantoa on suhteellisen paljon, joudutaan uutta velkaa ottamaan lisää enemmän kuin vanhaa maksetaan pois. Näin ollen Mestariasunnoilla on lähtökohtaisesti paljon velkaa ja matala omavaraisuusaste. Lainasalkun hallinta onkin yksi taloussuunnittelun painopisteistä. Koronakriisin jälkeen alkoivat lainojen korot nousta. Korkotaso oli ollut useita vuosia matala, alle ARA-lainojen valtiontakauksen omavastuun. Raha oli halpaa. Mestariasunnot oli kuitenkin varautunut. Korkosuojauksia oli tehty. Mutta ajat 83

olivat taas kummalliset ja epävakaat. Ei tiedetty miten Ukrainan sodassa käy tai miten ylös korkotaso voikaan nousta. Muistan erään korkosuojauspalaverin. Pohdittiin suojaammeko remonttilainan koron vai jätämmekö suojaamatta. Palaverimme oli iltapäivällä. Aamulla olimme lukeneet lehdestä, että Venäjän keskuspankki nosti ohjauskorkonsa 20 %:iin, ja meillä oli keskustelu siitä, nouseeko oma korkomme yli 3 %:n. Perspektiivi oli vähän eri. Jätimme korkosuojauksen silti tekemättä, sillä korkokaton hinta oli mielestämme todella kallis. Nollaenergiatalon lämpökeräimet. Keväällä 2024 aloimme ihmetellä, kun käyttöasteemme alkoi yllättäen laskea. Ilmiö oli uusi. Vuokramarkkinat alkoivat ylikuumentua. Olimme tottuneet korkeaan käyttöasteeseen, markkinointimme oli aina ollut tehokasta. Aloimme tutkia asuntomarkkinadataa. Huomasimme, että yksityisen sektorin vuokrat olivat kääntyneet laskuun jo vuotta aiemmin. Kaupungissa oli siis ylitarjontaa vuokra-asunnoissa. Niitä oli rakennettu paljon, ja korkojen nousu pakotti sijoittajat painamaan vuokria alaspäin, jotta asunnot eivät jäisi tyhjilleen. Tilanne oli erikoinen. Yksityisen sektorin ns. kovan rahan asunnot alkoivat kilpailla hinnoissa kohtuuhintaisten ARA-asuntojen kanssa. Neliövuokra on Mestariasunnoilla paljon alhaisempi, mutta yksityiset vuokra-asunnot ovat usein kooltaan reilusti pienempiä, jolloin kokonaisvuokra alkaa olla samalla tasolla. 84 Kirjelmöimme asiasta kaupungin johdolle ja valtuutetuille. Vaadimme kaupungin väestönkasvuun varoituslippuja ja selitimme, että Mestariasuntojen yli 3000 asukkaan etu ei toteudu. Rakennusteollisuuden lama pelastaa meidät nyt suuremmilta ongelmilta ja saamme varmasti tulevaisuudessa käyttöastettamme nostettua. Ilmiö on huomattu myös muiden kuntien ARA-yhtiöissä. Järvenpäässä se vain näkyi ensimmäisenä. Mestariasunnot on rakentanut tilavia ja viihtyisiä koteja. Asukastutkimusten tulokset ovat olleet selvät: ihmiset tahtovat tilaa ympärilleen. Liian ahtaita asuntoja ei haluta. Toisaalta ei myöskään haluta liian suuria asuntoja, joiden pohjaratkaisut ovat tehottomia. Nämä ovat juuri niitä, jotka ensimmäisenä jäävät tyhjilleen. Mestariasuntojen asuntotuotantoa ja asukastutkimusten tuloksia on käytetty referensseinä Järvenpään kaupungin asunto-ohjelmassa. Sen johtoajatus ”Lisää tilaa koteihin” perustuu osin siihen työhön, jota Mestariasunnoissa on tehty. Mestariasunnot on teknologisesti edelläkävijä. Yhtiössä on aina uskallettu investoida uusiin teknologioihin, ja se on voittanut useita rakennusalan palkintoja. Lähitulevaisuuden teknologiset muutokset näkyvät ehkä selvimmin sähköautojen latausasemina sekä aurinkopaneeleina rakennusten katoilla. Lisäksi uutta teknologiaa käytetään kiinteistöjen automaatioon, mutta sen on tarkoitus toimia niin, ettei kukaan sitä huomaa. Tulevaisuuden haasteista yksi on ilmastonmuutos. Se osuu monelle osa-alueelle: luontoon, ihmisiin sekä rakennuksiin. Tulevaisuudessa talomme altistuvat uusille ja voimakkaammille sääilmiöille. Pitkät hellejaksot paahtavat seiniä ja saavat maaperän halkeilemaan, viistosateet painavat vettä seinärakenteisiin, myrskytuulet irrottavat kattopeltejä, ja lumisateet tuovat puoli metriä märkää lunta kerralla. Rakennusten kuormitus on otettava huomioon ja niiden kuntoa on seurattava tarkasti. Vuonna 2023 Mestariasunnot järjesti seminaarin ja kutsui asiantuntijoita paikalle kertomaan mitä on luvassa. Toinen ilmastonmuutoksen ongelmista on lajikato. Osa lajeista kuolee, koska niiden elinympäristö kapenee tai muuttuu sietämättömäksi. Kaikkeen ei pikkukaupungin asuntoyhtiö voi vaikuttaa, mutta jotain voi sentään sekin tehdä. Talojen pihoja on muunneltu pölyttäjiä suosiviksi. On valittu kasvilajeja, joiden kukkiin pörriäiset tahtovat sukeltaa. Tätä ajatusta joudutaan var-

masti jatkojalostamaan. Meidän pitää miettiä pihapuiden sijaintia ja puulajeja niin, että puut tarjoavat suojaa niin ihmisille kuin rakennuksillekin. Jatkossa Mestariasuntojen talojen pihoja saattavat koristaa vähemmän havupuut ja etenkin kuuset, ja enemmän suuret lehtipuut kuten koivut, tammet ja vaahterat. Mestariasunnot on erinomaisesti johdettu yhtiö, jonka talous on hyvässä kunnossa. Asukkaat voivat suhtautua tulevaisuuteen luottavaisesti ja keskittyä rakentamaan omaa onnellista elämäänsä.” Mestariasunnot on erinomaisesti johdettu yhtiö. Mestariasuntojen vuoden 2024 viimeinen kokous joulukuussa Tuusulan Krapihovilla. Kuvan tilanteessa käsitellään Jampankatu 9 ja 11:n perusparannushankintaa. Hankinnasta vastaava johtaja Hanna Pölkki Mestaritoiminta Oy:stä esittelee hankintakokonaisuutta ja urakkakilpailun tuloksia hallituksen päätöksenteon tueksi. Päivän päätteeksi kokousväki kokoontui pikkujouluillalliselle. 85

TOIMITUSJOHTAJAN SANAT Olen saanut olla huikeat neljännes vuosisadan Järvenpään Mestariasunnot Oy:n, ja samaan aikaan 14 vuotta Mestaritoiminta Oy:n toimitusjohtajana ja samana aikana myös usean konserniyhtiön toimitusjohtajana tai hallituksessa. Kun lukee tätä historiikkia niin huomaa, että monenlaisia hankkeita ja tapahtumia on matkan varrella ollut. Terveyskin on välillä reistannut, tähän on varmasti omalta osaltaan vaikuttaneet myös työpaineet. Onnekseni olen saanut ympärilleni aina parhaat työkaverit ja yhteistyökumppanit, joiden kanssa on ollut hyvä toimia. Huumoria emme ole unohtaneet ja asiat on aina kerrottu sellaisina kuin ne ovat olleet. Hallituksia, kaupunginjohtajia, kaupungin virkamiehiä, rahoittajia, viranomaisia, kollegoita, suunnittelijoita, alan yhdistyksiä ja muita toimijoita on 25 vuoteen mahtunut paljon, mutta kaikkien kanssa olemme toimeen tulleet ja asioita eteenpäin vieneet. Olen kokenut, että minuun on luotettu ja asiat ovat lähes aina edenneet ja saaneet hyvän lopputuloksen. Kehitys lähtee yleensä ongelman ratkaisemisesta ja siitä, miten ongelmat kohdataan ja mitä niistä opitaan. Lähes kaikki Mestareiden kehitystyöt ovat lähteneet ongelman ratkaisemisesta. Olemme uskaltaneet kohdata ongelman ja nähneet sitten vaihtoehtoja, miten edetä. Usein olemme onnistuneet ja siksi Mestariasunnot on saanut runsaasti kansallisesti merkittäviä tunnustuksia. Olen myös huomannut, että kun hankkii ympärilleen itseään fiksumpia työkavereita ja yhteistyökumppaneita niin se edesauttaa huomattavasti onnistumaan aina paremmin. Oma koti on ihmiselle turvapaikka ja levon lähde, eikä sillä saa rahastaa. Siksi olemme Mestareissa aina olleet kohtuuhintaisen asumisen asialla, turvallisuudesta ja viihtyisyydestä tinkimättä. Ilmastonmuutoksen eteen olemme myös tehneet töitä, ja sitä kautta oppineet terveellisempiä menetelmiä rakentaa ja korjata taloja. 86 Sanotaan, että tulevaisuutta ei voi rakentaa, ellei tunne menneisyyttä. Tämä 30-vuotishistoriikki antaa hyvän mahdollisuuden tutustua Mestariasuntojen menneisyyteen. Olen jäämässä eläkkeelle maaliskuussa 2027, ja kun katsoo taaksepäin niin ainakaan minun ei tarvitse katua, että jotain merkittävää jäi tekemättä. En ole myöskään huolissani yhtiön tulevaisuudesta, se on hyvissä käsissä jo nyt ilman minuakin. Toivottavasti loppumatkani Mestariasunnoissa taittuisi samoissa merkeissä ja terveenä saisi olla. Kiitän sydämestäni rakasta vaimoani ja perhettäni, lähes kolmea sataa työkaveriani sekä tuhansia mestariasukkaita ja yhteistyökumppaneita, jotka ovat osallistuneet Mestariyhtiöiden ja omalle neljännesvuosisadan matkalleni! Veikko Simunaniemi

KUVAGALLERIA Ilmastonmuutos rakentamisessa -seminaari 1.3.2023. Henkilöstö vuonna 2003. Vasemmalta: Minna Heinonen, Leena Huhtamaa, Kristiina Viertola, Merja Peltola, Antti Räty, Merja Uusi-Kyyny (edessä), Airi Salonen, Veikko Simunaniemi. Henkilöstö keilaamassa 2007. Antti Räty valmistautuu heittoon. Talonkantajat Pesäkuusenkadulla. Vasemmalta: toimitusjohtaja Veikko Simunaniemi, kirjanpitäjä Minna Heinonen, kiinteistöpäällikkö Antti Räty, kiinteistösihteeri Tiina Veijanen, asiakaspalvelusihteeri Jaana Kettunen, vuokravalvoja Leena Mäkinen, talousjohtaja Ansa Strandberg, hallituksen puheenjohtaja Pentti Virtanen. Henkilöstön issikkavaellus 2009. Edessä Jaana Kettunen ja Kristiina Viertola. Mestariasuntojen toimiston avajaiset Mannilantie 44:n liiketalossa 5.5.2011. Vasemmalta ARAn Marianne Matinlassi ja Hannu Rossilahti, hallituksen pj. Pentti Virtanen ja Veikko Simunaniemi. 87

Hallitus, asukashallitus ja henkilöstö asuntomessuilla 2012 Kuopiossa. Messuilla esiteltiin mm. Mestariasuntojen ja Kuopion opiskelija-asuntojen nollaenergiahankkeita. Ukrainalaisdelegaatio tutustumassa Mestariasuntojen toimintaan 20.9.2006. Vasemmalla isännöitsijä Kristiina Viertola. Mestarit Porin kaupungin vieraana 6.9.2012. Takaa vasemmalta: Veikko Simunaniemi, Kristiina Viertola, Ansa Strandberg ja kaupunginjohtaja Aino-Maija Luukkonen. Mestariasunnot ja Mestaritoiminta viettämässä pikkujouluja vuosina 2013 ja 2014. 88 Leena Mäkinen ja Minna Heinonen markkinointihommissa Puistobluesissa 2009.

Wärtsilänkatu 4 (Pajalan Helmi) kahden kerrostalon työmaakatsaus 19.12.2025. Vasemmalta: vuokrausneuvottelija Siro Sällinen, markkinointipäällikkö/isännöitsijä Kristiina Viertola, toimitusjohtaja Veikko Simunaniemi, asiakkuusjohtaja Nina Silvonen ja hankkeen projektipäällikkö Marita Laakso. Mestariasuntojen toimitusjohtaja ja Asunto-osuuskunta Silkin hallituksen puheenjohtaja Veikko Simunaniemi Mestaritoiminta Oy:n toimitusjohtaja Jani Kervisen kanssa katselmoimassa ensimmäisen Silkkitalon työnjälkeä ja katselemassa upeita Tuusulanjärven maisemia Silkkitalon parvekkeelta keväällä 2023. Mestariasuntojen talojen asukaskokoukset pidettiin Järvenpää-talolla 6.3.2024. Eturivissä vasemmalta isännöitsijä Virpi Turtio, markkinointipäällikkö/isännöitsijä Kristiina Viertola ja vuokrausneuvottelija/isännöitsijä Evita Kara. Kokouksen puheenjohtaja Jaana Suopellonmäki, talouspäällikkö Tomi Stenman ja asiakkuusjohtaja Nina Silvonen valmistautuvat esittelemään kokousaineistoa ja vastaamaan mestariasukkaiden kysymyksiin. Asunto-osuuskunta Silkin ensimmäisen asuinkerrostalohankkeen työt vauhdissa syksyllä 2021 Harjutie 15 c:ssä, josta upeat näkymät kaupungin ylle ja Tuusulanjärvelle. Naisenergiaa vasemmalta: hankkeen projektipäällikkö Marita Laakso, Mestaritoiminta Oy sekä Mestariasunnoilta isännöitsijä Virpi Turtio ja asiakkuusjohtaja Nina Silvonen. Maljakatu 22 rivitalon perusparannushankkeen asukasinfossa syksyllä 2024 tuotiin tietoa tulevasta remontista. Asukkaat pääsivät esittämään kysymyksiä markkinointipäällikkö/ isännöitsijä Kristiina Viertolalle ja kiinteistöpäällikkö Inari Toikkaselle. 89

Järvenpään Oy hallitusten puheenjohtajat 1995–2025 Mestariasunnot Kauko Asumalahti 1995–1997 Pentti Virtanen 1997–2013 Eino Lehtinen 2013–2017 Tomi Passi 2017–2019 Tarja Edry 2019–2021 Ville Sihvo 2021–2025 Asukashallitusten puheenjohtajat 2001–2025 Miika Pyykkönen, 2001–2002 Harri Auvinen, 2002–2003 Pertti Salovaara, 2003–2004 Eija Parkman, 2004–2005 Jaana Suopellonmäki, 2005– Palkinnot ja tunnustukset Mestariasuntojen edelläkävijyys on tunnustettu monin palkinnoin. 2008 Teknologiasta Tuotteiksi -säätiön tunnustuspalkinto Järvenpään Mestariasunnot Oy:lle esimerkillisestä ja innovatiivisesta vuokra-asuntojen ja vuokra-asumisen kehittämisestä 2010 Rakli ry:n Vuoden Rakennuttaja -tunnustuspalkinto Järvenpään Mestariasunnot Oy:lle 2010 Asuntotietokeskus ja Nordea myöntämä Vuoden Asuntovaikuttaja -tunnustus Järvenpään Mestariasunnot Oy:n ja Mestaritoiminta Oy:n toimitusjohtaja Veikko Simunaniemelle 2011 Järvenpään kaupungin myöntämä Kestävän kehityksen Järkevä-Palkinto Järvenpään Mestariasunnot Oy:lle 2013 HSY:n myöntämä Helsingin seudun Ilmastopalkinto Järvenpään Mestariasunnot Oy:lle 90 2013 Rakennusteollisuus RT ja Green Building Council Finland:in myöntämä Ilmastoystävällisin kerrostalo ja toimisto -tunnustus Mestaritorppa-vuokratalolle ja Järvenpään Mestariasunnot Oy:lle 2015 Ympäristömerkintä Suomen myöntämä, ensimmäinen rakennukselle myönnetty, Joutsenmerkki Järvenpään Mestariasunnot Oy:n omistamalle Auerkulman asunnot -vuokratalolle 2018 Vakuutusyhtiö Ilmarisen ja Vanhustyön keskusliiton myöntämä Ikäteko-kunniamaininta Järvenpään Mestariasunnot Oy:lle hissien lisärakentamisesta 2019 Asumisen rahoittamis- ja kehittämiskeskus ARAn Raivaaja-tunnustus Järvenpään Mestariasunnot Oy:lle ARA-asuntokannan ja asunto-olojen kokonaisvaltaisesta, pitkäjänteisestä ja innovatiivisesta kehittämisestä 2021 Yhdyskuntasuunnittelun seura antoi Ruusut-tunnustuksen Järvenpään Mestariasunnot Oy:n perustamalle asunto-osuuskunta Silkille kohtuuhintaisen ja yhteisöllisen asumisen kehittämisestä sekä energiatehokkaista ratkaisuista 2025 Todistus sähköyhtiö Helenin Järvenpään Mestariasunnoille hankkimista tuulivoimatuotannon alkuperäsertifikaateista asiakkaan sähkön alkuperän varmentamiseksi

JÄRVENPÄÄN MESTARIASUNNOT OY:N KIINTEISTÖT Nimi Osoite Alue Mittarikatu 6 Lääkärinkuja 3 Auertuulet Naavatie 4–6 Pellavapirkka Pöytäalho Haltianpolku 6 Rekipuisto Kantanonpoika Jampankaari 4 E Rekikumpu Kartanonemäntä Nuottila Jampankaari Pihapuistonsalpa Helsingintie 33 Kartanontorppa Kyrölän-Vatro Jampankoivu Jampanpihlaja Vaarinkatu 12 Kinnarinkulma Järvipuistonkatu 7 Kartanonsisko Päärynätupa Saviruukku Jampankataja Jampantuomi Kiviruukku Lähteenkuja 1 Valuruukku Jampanpiste Jampanpää Nummenmalja Torpantie Omenatupa Mittarikatu 6 Lääkärinkuja 3 Auertie 9 Naavatie 4–6 Pellavapirkka Pöytäalhontie 72 Haltianpolku 6 Haltianpolku 14 Sauvakatu 8 Jampankaari 4 E Haltianpolku 12 Sauvakatu 6 Hallintokatu 7 Jampankaari 11 Pöytäalhontie 95 Pöytäalhontie 97 Pajalantie 39 Puistotie 26 Jampankatu 9 Jampankatu 11 Vaarinkatu 12 Kartanontie 5 Järvipuistonkatu 7 Sauvakatu 7 Seutulantie 11 Ruukkukatu 2 Jampankaari 15 Jampankaari 17 Ruukkukatu 4 Lähteenkuja 1 Ruukkukatu 6 Haltianpolku 21 Haltianpolku 23 Maljakatu 17 Suksitehtaankatu 3 Seutulantie 9 Kartanonseutu Pöytäalho Pajala Jamppa Laurila Pöytäalho Jamppa Jamppa Pajala Jamppa Jamppa Pajala Keskus Jamppa Pöytäalho Pöytäalho Pajala Kyrölä Jamppa Jamppa Pöytäalho Pöytäalho Loutti Pajala Pajala Nummenkylä Jamppa Jamppa Nummenkylä Pajala Nummenkylä Jamppa Jamppa Nummenkylä Kinnari Pajala 91

Puistotorppa Tammelanrinne Wärtsilänkatu 18 Nummenkukka Järvenpään Numminiitty Jussin Malja Järvenpään Teuva Järvenpään Pietilänkulma Jampan kivi Jampan kivi Haarajoki Wärttinäasunnot Lepolan Soundi Saunaniitynkatu 3 Mestaritorppa Pajalankurki Auerkulman asunnot Vaahterakoti Wärtsilänkatu 4 Timantti Urheilukatu 6 Urheilukatu 6, toimisto As. Oy Tanhuaspi Välskärinkatu 25 Silkki Pajalan Helmi Torpantie 31 Pellonkulmantie 27 Wärtsilänkatu 18 Nummikatu 16 Nummikatu 18 Maljakatu 22 Pellonkulmantie 6 Vöyrinkatu 12 Jampankaari 4 A-B Jampankaari 4 C-D Pesäkuusenkatu 1 Wärtsilänkatu 14 b Tähkä 2 Saunaniitynkatu 3 Torpantie 33 Emalitehtaankatu 11 Uudenmaantie 5 Jampankaari 1 Wärtsilänkatu 4 Verstaspihankatu 8 Urheilukatu 6 Urheilukatu 6 Puistotie 38 Välskärinkatu 25 Harjutie 15 Wärtsilänkatu 4 Kinnari Pellonkulma Sorto Nummenkylä Nummenkylä Nummenkylä Pellonkulma Pellonkulma Jamppa Jamppa Haarajoki Sorto Lepola Saunaniitty Kinnari Pajala Pajala Jamppa Sorto Lepola Lepola Lepola Kyrölä Pajala Loutti Pajala Ruukkukatu 2. 92

HENKILÖSTÖ Soudunsaari Paula Salonen Airi Huhtamaa Leena Tolvanen Seppo Pesonen Tarja Törmänen Arja Ruislehto Kirsti Heinonen Minna Simunaniemi Veikko Viertola Kristiina Peltola Merja Lindblom Ritva Uusi-Kyyny Merja Räty Antti Saurama Antti Mäkinen Leena Kantola Eija Saarenoja Katja Veijanen Tiina Strandberg Ansa Kettunen Jaana Hauta-aho Riina Kankkunen Jarkko Lagerström Hanna Sikk Geia Paulasaari Tuula Kukkoniemi Tiia Järventausta Carla Mattila Marja Teva Kai Sällinen Siro Kara Evita Silvonen Nina Harju Tomi Stenman Tomi Turtio Virpi Wikström Matilda Rouvinen Roope Udd Salla Karvonen Tuija Kemppainen Kirsi Toikkanen Inari Kivirinne Anne Puolanne Petteri toimitusjohtaja talouspäällikkö vuokravalvoja/isännöitsijä isännöitsijä/projektipäällikkö asukasvalitsija kiinteistösihteeri toimitusjohtaja kirjanpitäjä toimitusjohtaja isännöitsijä/markkinointipäällikkö kirjanpitäjä/vuokravalvoja asukasvalitsija asukasvalitsija/isännöitsijä kiinteistöpäällikkö isännöitsijä vuokravalvoja asukasvalitsija asiakaspalvelusihteeri kiinteistösihteeri talousjohtaja asiakaspalvelusihteeri asiakaspalvelusihteeri isännöitsijä/ATK asiakaspalvelusihteeri asiakaspalvelusihteeri kirjanpitäjä asiakaspalvelusihteeri asiakaspalvelusihteeri kirjanpitäjä isännöitsijä vuokrausneuvottelija vuokrausneuvottelija/isännöitsijä asiakkuusjohtaja talous- ja hallintojohtaja talouspäällikkö isännöitsijä palveluneuvoja isännöitsijä palveluneuvoja palveluneuvoja vuokravalvoja kiinteistöpäällikkö talouspäällikkö asiakkuusjohtaja 1995–2000 1996–2009 1996–2006 1998–2001 1998–2001 1998–1999 2000–2000 2000200020012001–2008 2001–2002 2002–2004 2003–2014 (jatkaa Mestaritoiminta Oy) 2004–2005 20052005–2007 2005–2008 2007–2011 2008–2021 2008–2011 2009–2014 (jatkaa Mestaritoiminta Oy) 2010-2014 (jatkaa Mestariroiminta Oy) 2011–2014 2011–2012 2012–2022 20122012–2015 2013–2016 2015–2019 201520162018–2025 20202021–2024 20192019–2022 (jatkaa Mestaritoiminta Oy) 202220222021202220242025202593

LÄHTEET Kirjallisuus Lehdet Koulujen kauppalasta kaupungiksi, täydennetty painos, Järvenpään kaupunki 1980 Keski-Uusimaa, 1997–2024 Viikkouutiset 2001 Mestariasukas-lehti 2004–2020 Rakennuslehti 2008, 2011 Pilari-lehti 2012 betoni 2017 Tilat & asuminen 2021–2023 Keski-Uusimaan verkkojulkaisut 2024 Tarinaa vanhasta Tuusulasta, Tuusulan taideseura 1981 Sykettä ja singfoniaa – Järvenpää aikuisen iässä, Järvenpään kaupunki 2001 Tuhat rautaa tulessa – Bjarne Westermarck Järvenpäätä ja Suomea rakentamassa, Bjarne Westermarckin perinneyhdistys ry 2021 Mollista duuriin – 12 tarinaa Järvenpäästä, Erkki Kukkonen ja Bjarne Westermarck -yhdistys ry 2023 10 vuotta kodikasta vuokra-asumista1995–2005, Järvenpään Mestariasunnot 2005 20 vuotta kodikasta vuokra-asumista1995–2015, Järvenpään Mestariasunnot 2015 Vuosikertomukset 2003–2014, Järvenpään Mestariasunnot -konserni 2015 94 Verkkojulkaisut FINLEX, finlex.fi Valtioneuvosto, valtioneuvosto.fi Danfoss, www.danfoss.com

Haastattelut Valokuvat Simunaniemi Veikko, 11.9.2024, 30.1.2025 ja 6.3.2025 Silvonen Nina, 17.10.2024 Suopellonmäki Jaana, 11.11.2024 Ruislehto Kirsti, 20.11.2024 Räty Antti, 22.1.2025 Harju Tomi, 8.3.2025 Passi Tomi, 25.3.2025 Sihvo Ville, 25.3.2025 Lehtinen Eino, 4.4.2025 Strandberg Ansa, 30.4.2025 Järvenpään kartano, Järvenpää-Seura / Järvenpään historiaa vanhoin valokuvin -kirja s. 8 ”Nahkalinna” Anna-Maarit Reijonen s. 9 Urheilukatu 6, Järvenpää-seura/Tilaus-kuva s. 74 Mestariyhtiöille valokuvia on tuottanut Preeria Pingviini Oy, Janne Lahti ja Huvikummun viesti Kirjan tekstissä on hyödynnetty seuraavien henkilöiden kirjoituksia aiemmista historiikeista tai Järvenpään Mestariasunnot Oy:n vuosikertomuksista ja vastuullisuusraporteista: 10 vuotta kodikasta vuokra-asumista, Järvenpään Mestariasuntojen historiikki 1995–2005 Pentti Virtanen, Mestariasuntojen hallituksen pj. Veikko Simunaniemi, toimitusjohtaja, Järvenpään Mestariasunnot Oy Leena Huhtamaa, isännöitsijä 20 vuotta kodikasta vuokra-asumista 1995–2015 Veikko Simunaniemi, toimitusjohtaja, Järvenpään Mestariasunnot Oy Kirsti Ruislehto, Järvenpään kaupungin suunnittelupäällikkö Kristiina Viertola, palvelupäällikkö, Järvenpään Mestariasunnot Oy Jaana Suopellonmäki, asukashallituksen puheenjohtaja Ansa Strandberg, talouspäällikkö, Järvenpään Mestariasunnot Oy Erkki Kukkonen, Järvenpään kaupunginjohtaja Järvenpään Mestariasunnot Oy vuosikertomus 2007 Pentti Virtanen, Mestariasuntojen hallituksen pj. 95

Järvenpään Mestariasunnot Oy on Järvenpään kaupungin omistama vuokrataloyhtiö. Sen perustamisesta on kulunut 30 vuotta. Kädessäsi on palkitun, kansallista ja kansainvälistä arvostusta nauttivan yhtiön tähänastinen historia. Ammattitaitoisen yrityksen henkilöstön lisäksi merkittävässä osassa tarinaa ovat Mestariasukkaat. Kun tätä kirjaprojektia lähdin tekemään, esitettiin kysymys: *Miksi näitä historiikkeja kirjoitetaan?” Historiikki on kunnianosoitus ihmisille, jotka ovat saaneet aikaan jotain sellaista, mikä on muistamisen arvoista. Markku Häkkinen