VESILAITOKSEN LEHTI 2025 kevät Veden ammattilaiset kertovat työstään Pienennä mikromuovialtistustasi Miten kauan vesi säilyy kanisterissa? Meiju Suvas: Mökkirannassa vapaudun tyystin vesi 2025 kevät Kajaanin 1

2 pääkirjoitus vesi 2025 kevät Nautitaan puhtaasta vedestä – suoraan hanasta! julkaisija Kajaanin Vesi -liikelaitos Onnelantie 10 87100 Kajaani kajaaninvesi@kajaani.fi www.kajaaninvesi.fi tuotanto TK mediatalo Oy www.tkmediatalo.fi Päätoimittaja Jenniina Nummela Toimittajat Virpi Ekholm Marjaana Lehtinen Suomessa saamme nauttia maailman puhtaimpiin ja turvallisimpiin kuulu­ vasta hanavedestä. Tämä ei ole itsestään selvää monessa muussa maassa, mutta meillä vesihuoltoverkosto ja vesilaitokset takaavat, että hanasta tuleva vesi on aina raikasta, turvallista ja korkealaatuista. Kesälomakausi lähestyy ja tulevan kesän reissuja suunnitellaan kiihtyvään tahtiin. Kesän matkoilla moni nappaa mukaansa vesipullon kaupan hyllyltä. Oletko koskaan pohtinut, onko kaupan hyllyltä ostettava pullovesi parempi vaihtoehto kuin hanavesi? Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan pullovedessä voi olla jopa moninkertainen määrä mikrobeja verrattuna hana­ veteen. Tämä johtuu osittain siitä, että pullovesi seisoo kaupan hyllyllä ja va­ rastossa viikkoja tai jopa kuukausia ennen kuin se päätyy kuluttajan käyttöön. Hanavesi puolestaan on aina tuoretta ja sen laatu tarkastetaan säännöllisesti. Ulkoasu Erika Nieminen Kannen kuva Jani Laukkanen paino UPC, Vaasa Painos 21 500 kpl 4041 0948 Painotuote Lähes puolet Suomessa tuotetusta talousvedestä on peräisin maan alta pohja­ vedestä, loput pintavedestä ja tekopohjavedestä. Vesilaitosten monivaihei­ sissa puhdistusprosesseissa raakavesi puhdistuu laadukkaaksi ja turvallisek­ si talousvedeksi. Hanavesi on siis alun perin luonnonvettä. Hanavesi virtaa suoraan kotiin ilman ylimääräisiä pakkauksia tai kuljetuspäästöjä. Hanavesi on myös merkittävästi edullisempaa kuin pullovesi – litrahinnassa ero voi olla jopa satoja prosentteja. Vesilaitokset tekevät kellon ympäri työtä sen eteen, että vesihuolto toimii moitteettomasti ja että voim­ me luottaa hanasta saatavan veden raikkauteen ja puhtauteen. Kun siis seuraavan kerran janottaa, hanavesi on varmin, turvallisin ja vastuullisin valinta! Juha Nurminen Kajaanin Veden johtaja

sisältö 10 12 12 kuinka kauan vesi säilyy kanisterissa? 13 kuvat istock & jenniina nummela 14 17 18 20 22 10 mikromuovia löytyy lähes kaikkialta. 23 6 veden ammattilaiset viihtyvät työssään. stefan nordlund on työskennellyt vesilaitoksella jo 45 vuotta. Veden ammattilaiset. Suomen vesihuoltolaitoksilla yli 4 000 työntekijää varmistaa vesihuollon toiminnan vuorokauden ympäri. Viisi heistä kertoo työtehtävistään. vesi 2025 kevät 4–9 3 Mikromuovit. Miten voit vähentää ympäristön mikromuovikuormitusta sekä omaa mikromuovialtistusta? Lue hyvät vinkit! Veden säilyvyys. Lämpötila, veden alkuperä, säilytysastian materiaali ja puhtaus vaikuttavat veden säilyvyyteen. Parhaimmillaan vesi on suoraan kraanasta. Kalkki suojaa vesijohtoja. Kalkkia tulee veteen luonnollisesti maa- ja kallioperästä, mutta myös vesilaitokset lisäävät sitä usein talousveteen. Miksi? Meiju Suvas rentoutuu parhaiten mökillään Sammatissa, järveen pulahtaen ja tyyntä veden pintaa katsellen. Vesi on laulajalle tärkeä elementti, joka rauhoittaa kehoa ja mieltä. Näin suojelet mökkijärveä. Jos kesämökki sijaitsee järven tai muun vesistön rannalla, on tärkeää huolehtia, ettei mökkeily turhaan kuormita ympäristöä. Energianeutraalius. Puhdistetun jäteveden sisältämää lämpöenergiaa hyödynnetään uuden jätevesilämpöpumpun avulla. | Kajaanin rakennus- ja saneerauskohteet. Lyhyesti & Tiedätkö tämän vedestä. Uudesta vesihuoltolaista päätös loppukeväästä | Suojele vesistöä pesuaineilta | Tekoäly vaatii vettä Kajaanin Vesi tiedottaa! Vedenkulutuksen vuosiraportti löytyy Online-palvelusta | Häiriöviesti hälyttää, jos vedenjakelussa on häiriö Ratkaise ristikko ja osallistu kilpailuun. Voit myös antaa palautetta lehdestä. 8 Kajaanin Veden toiminta on jaettu kolmeen tulosyksikköön: hallinto, käyttö ja verkosto.

4 teksti marjaana lehtinen kuvat jenniina nummela vesi 2025 kevät Nurmijärven Vedellä työskentelevä Väinö Suominen aikoo lähivuosina suorittaa puhdistamonhoitajakoulutuksen oppisopimuksella työpaikallaan. Työstään ylpeät veden ammattilaiset Suomen vesihuoltolaitoksilla työskentelee yli 4 000 ihmistä, jotka varmistavat omalla osaamisellaan vesihuollon toiminnan vuorokauden ympäri. Viisi heistä kertoo työtehtävistään. 1. Jätevedenpuhdistus on osa ympäristönsuojelua NURMIJÄRVEN VESI. Aamulla ensimmäiseksi puhdistamon­ hoitaja Väinö Suominen katsoo Nurmijärven Kirkonkylän puh­ distamon valvomossa tietokonenäytöiltä, miten jätevesiprosessit ovat toimineet yön aikana. Sen jälkeen hän poistaa isoimmat roskat välpästä, tarkistaa kemikaalipumppujen toiminnan, lisää polymeeriä lietteen laskeutuvuuden parantamiseksi sekä tarkis­ taa, että ferrosulfaattia menee oikea määrä prosessiin. Ennen paluuta valvomoon hän puhdistaa lietekourut ja käynnistää lietelingon. – Ymmärrän, etteivät kaikki tätä työtä arvosta, sillä onhan täällä likaista ja haisee, mutta eihän jätevesiä voi sellaisenaan luontoon päästää. Jätevedenpuhdistus on tärkeä osa ympäris­ tönsuojelua, Suominen tuumii. Jätevesiprosessit toimivat hyvin, kun valvomon trendikäyrät näyttävät tasaisilta eikä mikään prosessivaihe hälytä. – Jos ruudulta näkee häiriötä, lähdemme työkaverin kanssa sitä katsomaan ja huoltamaan. Yleensä töissä on rauhallista, mutta jos jotain sattuu, juoksemme pää kolmantena jalkana ilman taukoja. Nuori puhdistamonhoitaja ymmärtää työnsä laajemman merkityksen. – Laitos on meidän vastuullamme, mikä motivoi pitämään sen hyvässä kunnossa. Hoidamme sitä kuin omaamme. Suominen on koulutukseltaan putkiasentaja ja aikoo lähivuo­ sina suorittaa puhdistamonhoitajakoulutuksen oppisopimuksel­ la työpaikallaan. 2. Asiakaspalvelu digitalisoituu ja nopeutuu KYMEN VESI, KOTKA. Asiakasvastaava Tiina Soininkallio huolehtii tiiminsä kanssa, että vesilaitoksen asiakaspalvelu ja laskutus toimivat sujuvasti ja että asiakkaiden kanssa sovitut aikataulut pitävät. Tiiminvetäjän työn lisäksi hänen vastuulleen kuuluvat muun muassa uudet liittymäsopimukset ja etäluetta­ vien mittareiden lukemien tarkastukset. Soininkallio on lasku­ tusjärjestelmän pääkäyttäjä.

5 vesi 2025 kevät Asiakasvastaava Tiina Soininkallio vastaa Kymen Vedellä tiiminsä kanssa, että vesilaitoksen asiakaspalvelu ja laskutus toimivat sujuvasti.

6 vesi 2025 kevät Stefan Nordlund aloitti Hangon Vedellä jo 1980-luvulla. Hänellä tulee keväällä täyteen 45 vuotta vesilaitoksen palveluksessa. Tradenomiksi opiskellut nainen mainitsi jo kartta on jostain syystä pois käytöstä, vesijohto­ työhaastattelussa yli 12 vuotta sitten olevansa jen sekä viemäri- ja hulevesilinjojen sijainnin saa vesihuoltoala ei vähän nörtti. Nykyisin häntä työllistävät eniten selville paperisista varmuus­kopioista tai helpoi­ todellakaan ole projektit, jotka liittyvät sähköisiin palveluihin. ten kysymällä asiaa johtokarttakartoittaja Stefan vanhanaikaista! – Valmistelen sähköistä asiakaskirjettä, jolla Nordlundilta. Hän muistaa ulkoa, missä suurin ­aiomme tiedottaa asiakkaitamme ajankohtaisis­ osa satojen kilometrien pituisesta verkostosta ta asioista. Kehitän myös asiakkaille tarkoitet­ kulkee. tua online-palvelua ja sen raportointia. Palve­ Vesilaitoksen tällä hetkellä pitkäaikaisimmalle lun avulla asiakkaat voivat esimerkiksi ilmoittaa vesimittarin työntekijälle tulee toukokuussa täyteen 45 vuotta talossa. Hän lukemia, tarkastella kulutustietoja ja selata lasku­arkistoa. kouluttautui 1980-luvulla oppisopimuksella asentajaksi, eteni Soininkallion mukaan parasta työssä ovat monipuolisuus ja työnjohtajaksi ja on ollut mukana rakentamassa ja saneeraamas­ mukavat työkaverit. Projektit tuovat mielekkyyttä ja vaihte­ sa Hangon Veden verkostoja työuransa alusta lähtien. Nykyisin lua tehtäviin; koko ajan on oltava ajan hermolla teknologian Nordlund muun muassa vastaa johtokarttakartoituksista ja suhteen. materiaali­varastosta sekä ajaa trukkia ja nosturiautoa. – Tekoälyn käyttö on meillä alkuvaiheessa, mutta aiomme Kun Hangon Vesi, urakoitsijat tai talonrakentajat kaiva­ käyttää sitä esimerkiksi verkkosivujen päivityksessä. Vesihuolto­ vat maahan uusia putkia, Nordlund rientää montun äärelle ala ei todellakaan ole vanhanaikaista! GPS-laitteen kanssa, ottaa tarkat koordinaatit jokaisesta putken Vuosien mittaan Soininkallio on kehittänyt osaamistaan osal­ mutkasta, kirjaa ylös putken materiaalit ja koot sekä usein valo­ listumalla Vesilaitosyhdistyksen koulutuksiin ja suorittamalla kuvaa kohteen. Paikkatiedot hän tallentaa sähköiseen johtokart­ lähiesimiestutkinnon. taan. – Eilen kävin mittaamassa viidessä paikassa. On tärkeää tietää Missä ne putket menevät? putkien sijainti, jos sattuu joku häiriötilanne ja venttiilit pitää paikantaa. Vanhoissa paperikartoissa tietoa ei aina ole tai sijain­ HANGON VESI. Vesilaitoksen sähköinen johtokartta on tärkeä ti voi heittää useita metrejä. Nyt se tiedetään sentin tarkkuudel­ työkalu verkoston kunnossapidolle ja häiriötilanteissa. Jos la, konkari kertoo. 3.

7 vesi 2025 kevät Mika Heikkinen vastaa Kajaanin Vedellä vesilaitoksen sähkötöistä ja automaatiosta. Hän on kouluttautunut työn ohessa sähkötöiden johtajaksi. 4. olemme panostaneet varautumiseen. pystymme reagoimaan nopeasti 24/7, jos tilanne sitä vaatii. Johtokarttakartoittaja Stefan Nordlund selvittää GPS-laitteella putkien tarkat koordinaatit, mutkat, materiaalit ja koot. Sitten hän tallentaa tiedot sähköiseen johtokarttaan. Ei vettä ilman sähköä KAJAANIN VESI. Mika Heikkisen tuttavat aikoinaan kyselivät, miksi sähköasentaja meni vesilaitokselle töihin. Vastaus tuli nopeasti. – Jos ei ole vettä, ei ole sähköä. Jos ei ole sähköä, ei ole vettä. Sähköä tarvitaan pumppujen ja muiden laitteiden toimintaan vedenottamoilla, vedenkäsittelyssä, jätevedenpuhdistuksessa ja paineenkorotusasemilla pitkin verkostoa. Kaikki Kajaanin Veden kohteet ovat kaukovalvonnassa, joten myös automaatio tarvitsee sähköä. Heikkinen on hankkinut työn ohessa sähkötöiden johtajan koulutuksen ja vastaa laitoksen sähkötöistä ja automaatiosta. – Teen korjaus- ja kunnossapitotöitä yhdessä työkaverini kanssa. Lähtö vikakeikalle voi tulla mihin vuorokauden aikaan tahansa, ja päivä venyy tarvittaessa. Lisäksi ylläpidän tarvike­ varastoa, valmistelen uusien ja saneerattavien kohteiden sähköja automaatiotöitä, hoidan yhteydet sähköurakoitsijoihin ja teen liittymähakemuksia verkkoyhtiöön, hän listaa. Rauhallisina hetkinä Heikkinen ehtii suunnitella, miten säh­ kö- ja automaatiota voisi korjata tai parantaa. – Olemme panostaneet varautumiseen. Pystymme reagoimaan nopeasti varavoimakoneilla sähköhäiriöihin, tilapäiseen veden­ jakeluun ja jätevesipumppaamoiden häiriöihin, jos tilanne sitä vaatii. Näihin tilanteisiin olemme varalla 24/7. Juttu jatkuu sivulla 9...

8 teksti kajaanin vesi kuvitus istock vesi 2025 kevät Käyttö Kajaanin Vesi Verkosto Hallinto K Vahvaa osaamista ja pitkäaikaisia työsuhteita ajaanin Vedellä työskentelee 18 vakituista työntekijää ja kesäisin 3–4 harjoittelijaa, mikä tekee vuosittaiseksi työpanokseksi noin 19 henkilötyövuotta. Harjoittelijat sijaistavat vakituisia työntekijöitä lomien aikana ja osallistuvat erilaisiin projektiluonteisiin selvitystehtäviin. Kajaanin Vesi tuottaa talous- ja jätevesihuoltopalveluja toiminta-alueellaan, keskittyen vesihuollon perustehtävään ja hyödyntäen Kajaanin kaupungin tukipalveluja. Toiminta on jaettu kolmeen tulosyksikköön: 1. HALLINTO: Vastaa hallinnosta ja taloudesta, tiedotuksesta, viestinnästä, asiakaspalvelusta, laskutuksesta, sopimuksista/liittymisasioista sekä varautumissuunnittelusta. 2. KÄYTTÖ: Vastaa vedenhankinnasta, paineenkorotuksesta, vesisäiliöistä, jätevedenpumppaamista, jätevedenpuhdistuksesta ja lietteenkäsittelystä. 3. VERKOSTO: Vastaa verkostojen käytöstä ja kunnossapidosta, yleisen alueen tonttijohdoista, kartoituksesta ja mittauksesta sekä mittaroinnista. KAJAANIN VEDELLÄ on kaksi toimipistettä: Onnelantien toimisto/varikko, jossa työskentelee 14 työntekijää, ja Peuraniemen jätevedenpuhdistamo, jossa työskentelee neljä työntekijää. Osaamista ylläpidetään jatkuvasti Kajaanin Vedeltä löytyy esimerkiksi prosessi- ja sellutekniikan, LVI-tekniikan, kaupallisen alan ja vesihuoltotekniikan osaajia. Yleisin koulutustausta on ammatillinen perustutkinto, mutta moni on suorittanut myös korkeakouluopintoja. Oheisessa faktalaatikossa on esitetty tarkemmin, millainen koulutus- ja työtausta Kajaanin Veden henkilöstöllä on. Useilla työntekijöillä on koulutustaustaa ja työhistoriaa useammalta alalta. Henkilöstömme on perehtynyt vesihuollon työtehtäviin koulutuksen, työssä oppimisen ja ammattikurssien kautta. Osaamista ylläpidetään jatkuvasti erilaisten korttikoulutusten avulla, kuten vesihygieniapassi, tieturva-, työturvallisuus-, tulityö- ja ensiapukorttikoulutukset. Lisäksi osallistumme Vesilaitosyhdistyksen ajankohtaisiin koulutuksiin. Kajaanin Veden henkilöstön työsuhteet ovat keskimäärin pitkiä, jopa vuosikymmeniä kestäviä. Kajaanin Vesi on Kajaanin Veden henkilöstön koulutustaso Ylempi korkeakoulututkinto 3 Alempi korkeakoulututkinto 2 Opistotason tutkinto 3 Ammatillinen perustutkinto 10 Henkilöstön koulutus- ja työtausta Prosessi- tai sellutekniikka 5 LVI-tekniikka 4 Kaupallinen ala 3 Vesihuoltotekniikka 2 Konetekniikka 1 Yhdyskuntatekniikka 1 Kajaanin kaupungin keski-iältään vanhin työyksikkö, mutta sairauspoissaolojen määrä on ollut kaupungin työyksiköistä vähäisin.

9 vesi 2025 kevät Niina Mäkinen on edennyt Sipoon Vedellä työskennellessään vesihuoltoinsinööristä verkostopäälliköksi. Myös työ opettaa tekijäänsä ja konkareilta saa tukea. 5. Pidetään huolta verkostosta SIPOON VESI. Niina Mäkinen aloitti työt Sipoossa vesihuolto­ insinöörinä vastavalmistuneena ympäristö- ja energiatekniikan diplomi-insinöörinä vuonna 2017. Pari vuotta sitten hän eteni verkostopäälliköksi. – Olen aina ollut kiinnostunut ympäristöasioista ja tein diplomi­ työni vesihuollosta. Työ vesilaitoksella kunnioittaa ympäristöä: ­ylläpidämme sekä varmistamme vesi- ja viemärihuollon toimivuu­ den ja teemme työssämme vastuullisia valintoja, Mäkinen painottaa. Verkostopäällikön tehtäviin kuuluu muun muassa kartoittaa verkoston ja pumppaamoiden saneeraustarpeita ja viedä hank­ keita eteenpäin. Tarvittavaa tietoa vesijohtojen ja viemäriputkien kunnosta antavat niin putkimestari kuin verkostoasentajat sekä erilaiset kuntotutkimukset, kuten viemärikuvaukset. Maan alla olevasta arvokkaasta omaisuudesta on pidettävä huolta, ettei se rapistu eikä korjausvelka kasva suureksi. Pienellä vesilaitoksella toimenkuvat ovat moninaisia. Mäkinen esimerkiksi myös kehittää viestintää asiakkaille. Verkostopäällikkö viihtyy työssään. – Vesihuolto on mielenkiintoinen ala, jolla koko ajan oppii uutta. Työ opettaa tekijäänsä, ja pidempään alalla olleilta työ­ kavereilta saa arvokasta tietoa ja apua. Hienoa on myös se, että voi tukeutua koko vesihuoltoyhteisöön eli muihin vesilaitoksiin, koska emme ole toistemme kilpailijoita. Alalle on monta koulutuspolkua VESIHUOLLON AMMATTITYÖNTEKIJÖIKSI päädytään yleensä joko suoraan peruskoulusta tai jonkun ammatillisen perustutkinnon jälkeen. Vesihuollon käyttöja ylläpitotehtävät oppii työtä tekemällä kokeneiden kollegoiden ohjauksessa ja alan täydennyskoulutuksessa. Laitoksilta löytyy töitä myös työnjohdon, suunnittelun, kunnossapidon, verkostorakentamisen, laadunvalvonnan, asiakaspalvelun ja taloushallinnon parissa. Toiminnasta vastaa vesilaitoksen johtaja tai tekninen johtaja. Asiantuntija-, esihenkilö- ja johtotehtäviin vaatimuksena on tehtävään soveltuva teknisen alan ammattikorkeakoulu- tai yliopistotutkinto, kuten insinöörin tai diplomi-insinöörin tutkinto. Talous­hallinnossa työskentelee kaupallisen alan osaajia. Vesihuoltoalaa voi opiskella monissa ammatti­ korkeakouluissa ympäri maata sekä Aalto-yliopistossa ja Tampereen ja Oulun yliopistoissa. Usein opinnot ovat osa laajempaa ympäristöhuollon kokonaisuutta.

10 teksti marjaana lehtinen kuvat istock & erika nieminen vesi 2025 kevät Ethän ! roskaa mikro­ tyneen ihin pää käytänn o Vesistö n tamine is o p n ie muovin i muov ta. Siks ahdoton m on ä s to s n ö o n inen lu päätym . ä tä s e täytyy Mikromuovia löytyy lähes kaikkialta Yhdestä mikrometristä viiteen millimetriin kokoiset muovi­ partikkelit löytävät tiensä ­ympäristöön ja vesistöön ­ilmalaskeuman ja valumien kautta. M ikromuovihiukkaset voivat olla tarkoituksella pieneen kokoon valmistettuja tai isommasta muoviroskasta jauhautuneita partikkeleita. Mikromuo­ vien päästölähteitä ovat muun muassa ympäristöön päätynyt muovijäte, ren­ gaspöly, tiemerkinnät, jalkapallokenttien täyteaineet, ulkotilojen maalit ja pinnoit­ teet, kalastusvälineet ja keinokuituisten vaatteiden pesu. Luonnossa muoviroska hajoaa mikro­ muoviksi auringon ultraviolettisäteilyn tai mekaanisen rasituksen vuoksi, kun vaikkapa aallokko hakkaa sitä rantakiviä vasten. Kaloihin mahdollisesti keräänty­ nyt mikromuovi ei kulkeudu lautasellem­ me, koska niiden suolisto perataan pois. – EU:ssa säännellään mikromuovien käyttöä vasta vähän. Ensimmäiseksi kiellettiin mikromuovihiukkasten käyttö kosmetiikassa ja hygieniatuotteissa. Tekonurmikenttien täyteaineena käytetty autonrengaskumirouhe poistuu myös käytöstä, selvittää johtava tutkija Outi Setälä Suomen ympäristökeskuksesta (Syke). pois jopa 99,9 % na Suomessa noin 300 tonnia vuodessa. Puhdistusprosessin jälkeen tekstiilikuituja päätyy vesistöihin vuosittain noin 3 000 kiloa. – Meillä jätevedenkäsittelyssä ­saadaan mikromuovit hyvin pois, jopa 99,9 prosenttia, edistyneillä jätevedenkäsittely­ menetelmillä. Ne päätyvät lietteeseen, eivät suoraan vesistöön, kertoo johtava asiantuntija Vuokko Laukka Sykestä. Vuoden 2025 alussa astui voimaan uudistettu yhdyskuntajätevesidirektiivi. Isojen, yli 150 000 AVL-laitosten* on puhdistettava jätevedestä mikroepäpuh­ tauksia, kuten mikromuoveja, vaiheittain viimeistään vuonna 2045. Luontoon johdetut puhdistetut jätevedet ovat reitti mikromuoveille, eivät niiden lähde. Mikromuovit päätyvät jätevesiin veden kuluttajilta. Syken arvion mukaan tekstiilikuituja syntyy jo pelkästään kotitalouksien pyykinpesujen seuraukse­ * AVL = asukasvastineluku eli yhden ihmisen kotitaloudessa aiheuttama keskimääräinen jätevesikuormitus vuorokaudessa (tavallisesti biokemiallinen hapenkulutus, fosfori ja typpi) Jätevesien mikromuoveista

11 6 Älä jätä ympäristöön mitään muovijätettä vaan huolehdi esimerkiksi karkkipaperit, take away -pakkaukset ja tupakantumpit asianmukaisesti kierrätykseen tai roskiin. 6 Vähennä yksityisautoilua. 6 Siivoa pois ympäristössä hapristuvat muovituotteet. 6 Vältä turhaa muovin käyttöä. 6 Tuuleta keinokuidusta valmistettuja vaatteita toistuvan pesemisen sijaan. 6 Älä osta halvalla tuotettuja keinokuituisia vaatteita. 6 Pyykinpesukoneisiin on saatavilla mikromuovia kerääviä suodattimia ja pesupusseja. Korvaa muovi! Suosi muovi ­pullojen ja muovisten säilytysrasio iden sijasta esim erkiksi lasisi a astioita. Terveysvaikutukset osin vielä tuntemattomia Altistumme mikromuoveille hengityk­ sen ja ravinnon kautta, kun esimerkiksi juomme vettä muovipulloista tai läm­ mitämme ja säilytämme ruokia muovi­ astioissa. Arvioiden mukaan tämänhetkisellä altistumismäärällä mikromuoveista ei aiheudu merkittävää terveysriskiä ihmi­ sille. Tilanne voi muuttua, jos altistumi­ sen määrä kasvaa huomattavasti. Silloin muovihiukkasilla ja niiden sisältämillä kemikaaleilla voi olla vaikutuksia ter­ veyteemme. – Eläinkokeiden pohjalta on spe­ kuloitu mikromuovien todennäköi­ siä vaikutuksia ihmiseen. Ne voivat suurina määrinä aiheuttaa hapetusvau­ rioita soluissa, käynnistää elimistössä puolustusreaktioita ja häiritä hormo­ nitoimintaa, listaa erikoistutkija Merja Korkalainen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta. Suomessa on Korkalaisen mukaan hyvä tilanne, sillä meillä on erittäin puhdas juomavesi ja maailman puhtain hengitysilma. Mikromuovit mainitaan tarkkailta­ vien aineiden listalla EU:n juomavesi­ direktiivissä, mutta niiden analysoimi­ seksi vesilaitoksille ei ole vielä tarjolla standardoituja menetelmiä. Korkalainen kumoaa väitteen, että jokainen kerää elimistöönsä viikoittain luottokortillisen verran mikromuovia. – Suurin osa ruuansulatuselimistön kautta saamastamme mikromuovista poistuu ulosteiden mukana. Hengityksen kautta tullut kuormitus jää suurimmaksi osaksi kiinni limakalvoihin, josta ys­ kimme tai aivastelemme hiukkaset pois. Vain pieni määrä voi imeytyä suolistosta muualle elimistöön. Pienennä omaa ­m ikromuovialtistustasi 6 Juo hanavettä pulloveden sijaan. 6 Käytä juomapullona metallista tai ­lasista pulloa. 6 Siirrä mikrossa lämmitettävät valmis­ ateriat muovipakkauksesta lautaselle. 6 Vaihda vanhat naarmuuntuneet ­muoviset ruokailuastiat, säilytys­rasiat ja leikkuulaudat puisiin, k­ eraamisiin, ­metallisiin tai lasisiin. 6 Vähennä huoneilmapölyä pyyhkimällä pintoja nihkeällä liinalla. vesi 2025 kevät Vähennä ympäristön ­m ikromuovikuormitusta

12 teksti virpi ekholm kuvat erika nieminen vesi 2025 kevät Miten kauan vesi säilyy kanisterissa? Veden säilyvyyteen vaikuttavat esimerkiksi lämpötila, veden alkuperä, säilytysastian materiaali ja puhtaus. K esällä moni ottaa hanavettä mukaansa kanisterissa mökille, retkelle, asuntoautoon tai ve­ neeseen. Miten kauan kaniste­ rissa seissyttä vettä uskaltaa juoda? THL:n johtava tutkija, työelämäpro­ fessori Ilkka Miettinen kertoo, että vesi säilyy juomakelpoisena muu­ taman päivän puhtaassa astiassa. Viikon vanhaa vettä hän ei enää itse joisi. – Viikon vanhaa vettä voi juoda, jos hyväksyy sen, että sen laatu ei ole enää lähellekään yhtä hyvää kuin tuoreessa vedessä. Tuossa vaiheessa vedessä esiintyy runsaasti enemmän mikrobeja kuin juuri ha­ nasta otetussa vedessä, hän toteaa. Vaikka useita päiviä kaniste­ rissa seissyt vesi voi jo tuoksua ja maistua ummehtuneelta, siitä ei välttämättä ole vaaraa terveydelle. Olennaista on, pääseekö veteen taudinaiheuttaja-bakteereja. – On vaikea arvioida, milloin vesi muuttuu käyttökelvot­ tomaksi, vaikka se ei olisi terveydelle haitallista. Eri­ tyisen huolissani olisin, jos vettä säilytetään astiassa, joka ei ole puhdas, tai jota ei ole puhdistet­ tu edellisen veden säily­ Kraanasta, kanisterista vai kaupasta? tysjakson jälkeen. Vesi on parhaimmillaan suoraan kraanasta otettuna. Puhtaassa kanisterissa vesi säilyy juomakelpoisena muutamia päiviä. Myös kaupassa myytävä pullovesi ikääntyy kaupan hyllyllä. THL:n tutkimuksen mukaan pullovesissä onkin moninkertaisesti mikrobeja verrattuna tuoreeseen hanaveteen. Myös pullovesi ikääntyy kaupan hyllyllä. Vesipulloa kannattaa tiskata Veden säilyvyyteen vaikuttavat esimer­ kiksi lämpötila, veden alkuperä, säilytys­ astian materiaali ja puhtaus. Mitä lämpimämmässä vettä säilyte­ tään, sitä herkemmin siinä alkaa kasvaa mikrobeja. Jos veteen on lisätty vesi­ laitoksella klooria, se parantaa veden säilyvyyttä. Myös lasipullossa vesi säilyy hieman paremmin kuin muovipullossa. Ylen teettämässä tutkimuksessa veden mikrobiologiseen laatuun vaikutti eniten se, miten säilytysastia puhdistettiin. Kokeeseen osallistui kolme testihenkilöä, joista yksi tiskasi vesipullonsa käytön jälkeen astianpesuaineella ja ravistamal­ la, toinen antoi pullon kuivua käyttö­ kertojen välillä ja kolmas vain käytti pulloa. Vesi säilyi parhaiten pullossa, jota tiskattiin, ja huonoiten pullossa, jota vain käytettiin ilman pesua tai kuivatusta. Jos veden säilyvyyttä haluaa parantaa, siihen voi lisätä klooripitoisen juomave­ den puhdistustabletin. – Nämä tabletit tuhoavat vedessä olevia mikrobeja ja hillitsevät mikrobien kasvua, jolloin vesi säilyy juomakelpoise­ na pidemmän aikaa, Miettinen kertoo.

teksti virpi ekholm kuvat erika nieminen Kalkkia tulee veteen luonnollisesti maa- ja kallioperästä, mutta myös vesilaitokset lisäävät sitä usein talousveteen putkistojen syöpymisen vähentämiseksi. Mitä tarkoittaa, että vesi on kovaa tai pehmeää, vesiasiain Mitä hyötyä tai haittaa veden päällikkö Riina Liikanen Suomen Vesilaitosyhdistyksestä? kalkkipitoisuudesta voi olla? Kova vesi sisältää runsaasti liuenneita mineraaleja, erityi­ sesti kalsiumia ja magnesiumia. Pehmeä vesi sisältää niitä puolestaan vähän. Oman vesihuoltolaitoksen toimittaman talousveden ko­ vuudesta löytyy tietoa vesilaitoksen verkkosivuilta tai vesi. fi-sivuston Vesihuoltolaitosten tunnusluvuista. Suomessa talousvesi on yleensä pehmeää. Talousveden riittävä kovuus ja sopiva pH-arvo pidentävät vesijohtoverkoston ja vesikalusteiden käyttöikää. Lisäksi se ehkäisee haitallisten metallien liukenemista veteen. Haittana on, että kalkkipitoinen vesi voi aiheuttaa kalkki­ saostumia hanoihin, kodinkoneisiin ja astioihin. Kova vesi myös sitoo enemmän pesuaineita, joten niitä tarvitaan enemmän. Joissakin pyykkiainepaketeissa on ohjeet oikeaan annosteluun veden kovuuden mukaan. Miksi vedessä on kalkkia? Mistä se veteen tulee? Miten kalkin kertymistä Kalkkia tulee veteen luonnollisesti, kun sade-, pinta- ja pohjavesi liuottavat mineraaleja maa- ja kallioperästä. Suo­ men maa- ja kallioperästä ei liukene paljon kalkkia, joten pinta- ja pohjavedet ovat täällä yleensä pehmeitä. Joillakin alueilla, esimerkiksi Lounais-Suomessa ja Ahvenanmaalla, on kuitenkin kalkkipitoisia kivilajeja ja kovaakin vettä. Pehmeä ja hapan vesi syövyttää sellaisenaan vesijohtoja ja -laitteita ja voi liuottaa niistä metalleja veteen. Tästä syystä vesihuoltolaitokset nostavat usein talousveden pH-arvoa ja kovuutta lisäämällä veteen kalkkia. kodinkoneisiin tai kylppäriin voi ehkäistä? Jos kalkin kertyminen häiritsee, sitä voi ehkäistä merkittäväs­ ti pienillä päivittäisillä teoilla, kuten kuivaamalla kylpyhuo­ neen suihkun jälkeen ja pyyhkimällä roiskeet vesikalusteista. Säännöllinen puhdistus happamalla pesuaineella, etikalla tai sitruunahapolla ehkäisee kovien saostumien syntymistä. Jos astioihin jää tiskikoneessa kalkkijäämiä, voi ­koneeseen lisätä astianpesukonesuolaa. Näin astioista tulee kirkkaampia. Ohjeita kodinkoneiden puhdistukseen löytyy esimerkiksi Marttojen sivuilta. Pehmeää vai kovaa vettä? Pehmeä < 1,0 mmol/l < 7 odH Keskikova 1–2 mmol/l 7–14 odH Kova Kodinkoneiden kalkinpoistoon on olemassa puhdistus­ aineita, mutta myös etikkaa ja sitruunahappoa voi käyttää. > 2 mmol/l > 14 odH vesi 2025 kevät Kalkki suojaa vesijohtoja 13

14 teksti virpi ekholm kuvat jani laukkanen & meiju suvas vesi 2025 kevät Laulaja Meiju Suvas rakastaa vettä. Kun hän ei ehdi mökille, hän käy uimassa ja vesijuoksemassa läheisellä Kuusijärven rannalla Vantaalla.

15 vesi 2025 kevät Meijun mökillä ruokailut ja kahvit katetaan usein isolle puiselle terassille, josta on upea näkymä järvelle. Mökkirannassa mieli lepää K Laulaja Meiju Suvas rentoutuu parhaiten kesämökillään Sammatissa, järveen pulahtaen ja tyyntä veden pintaa katsellen. un laulaja Meiju Suvas saapuu kesämökilleen Lohjan Sammattiin, hän purkaa ensimmäisenä ruokaostokset jääkappiin. Sen jälkeen hän menee uimaan. Vesi on Meijulle tärkeä elementti, joka rauhoittaa kehoa ja mieltä. – Jaksaisin istuskella ja katsella järvelle vaikka kuinka kauan. Mikään ei ole kauniimpaa kuin tyyni veden pinta. Saunasta Meiju voi pulahtaa vähän vilpoisampaankin veteen. Kun vedet kesän mittaan lämpenevät, hän nauttii erityisesti vesijuoksusta mökkirannassa. – Jos en pääse mökille, käyn vesijuoksemassa Vantaan Kuusijärvellä tai uimahallissa. On ihanaa, että lähellä on ranta, jossa pääsen uimaan ja järvimaisemiin. Se on sellaista henkistä vapautta. Upeita ovat myös elokuun pimenevät illat, jolloin Meiju saattaa istua myöhään yöhön saakka mökkirannan lämpimässä paljussa taivasta ja tähdenlentoja katsellen. Toki siitä on hyvät näköalat järvellekin. Parasta mökkielämässä on, että siellä saa heittää vapaalle ja olla luonnontilassa. – Mökillä ei tarvitse laittaa tukkaa ja meikkiä, vaan saa räjäh­ tää ihan rauhassa! Lapsuuden kesinä paistoi aina aurinko Meiju Suvas vietti Sammatissa jo lapsuutensa kesät, sillä hänen perheensä kesäpaikka sijaitsi vain puolen kilometrin päässä hänen nykyiseltä mökiltään. Noista kesistä Meijulla on paljon onnellisia muistoja. – Aina aurinko paistoi ja savusauna lämpeni, tai ainakin tun­ tui siltä. Ja me lapset olimme koko ajan järvessä. Naapurin lasten kanssa laskettiin kalaverkkoja, leikittiin kal­ lioilla ja lapioitiin hiekkarannalla pikkuautoille teitä ja järviä. Myös Meijun serkuilla oli mökki Sammatissa, ja lapset hurautti­ vatkin usein toistensa luo polkupyörillään. Rakkaus mökkeilyyn on siirtynyt sukupolvelta toiselle. Meiju muistelee lämmöllä 95-vuotiaaksi elänyttä isoäitiään, joka rakasti katsella järvimaisemaa keinutuolista. Myös Meijun omat aikuiset lapset viettävät mielellään aikaa mökillä, kun vain ehtivät. Omatoimiset vieraat ovat parhaita Meijun nykyisen kesämökin rakennutti hänen edesmennyt isän­ sä Meijulle 1970-luvun puolivälissä. Ensin siinä oli vuokralaisia, kunnes mökki siirtyi 1980-luvulla tyttären käyttöön. Pienessä hirsimökissä on kaksi makuuhuonetta, tupakeittiö,

16 vesi 2025 kevät Meiju Suvas 6 s. 1959 Helsingissä. 66-vuotiaan Meijun vauhti ei ole hidastunut, vaan hän julkaisi vastikään uutta musiikkia ja keikkailee kesällä ahkerasti. 6 On työskennellyt laulajana 1980-luvun alusta alkaen. Julkaissut 13 albumia, joista neljä on myynyt kultaa ja kaksi platinaa. Julkaisi talvella myös uutta musiikkia. 6 Asuu Vantaalla puolisonsa, ­yrittäjä John Bergerin, sekä kahden koiransa, Meijun mökillä tärkeintä on rentoutua ja nauttia elämästä. Paljussa tarkenee jo ennen kesäkelejä. Minin ja Lacun kanssa. Perheeseen kuuluvat myös aikuiset lapset, Milena ja Joakim. sauna ja puku­ huone. Pihalta Rakastaa myös siivousta, erityisesti löytyvät lisäksi ­imurointia. vierasmökki ja huvimaja. Rinnetontti saa kasvaa mustikkaa ja kanervaa, sillä Meiju ja hänen puolisonsa eivät kaipaa ruohonleikkuuta. Ruokailut ja kahvit katetaan usein isolle, laudoitetulle terassille, josta on suora näkymä järvelle. Kunnallista vesihuoltoa kesämökillä ei ole, mutta mökkiin on johdettu pesuvesi järvestä. Juomaveden Meiju tuo mukanaan kanisterissa. – Tämä on varsinainen, perinteinen kesämökki. Kesäisin pyrin olemaan mökillä niin paljon kuin mahdollista, mutta aina tietys­ ti liian vähän, Meiju kertoo nauraen. Myös ystävät ovat tervetulleita mökille, kunhan he eivät odota täysihoitolan palveluita. Omatoimiset vieraat ovat Meijun mielestä parhaita, etenkin mökillä! 6 Harrastaa vesijuoksua, ­kuntosalilla käymistä ja ulkoilua koirien kanssa. Seuraavaksi uusitaan huussi Vaikka kesämökki on tarkoitettu rentoutumista varten, Meijulla on joka kesä käynnissä myös jokin pieni rakennusprojekti. Viime kesänä uusittiin mökin keittiö, sitä edeltävänä kesänä laitettiin katolle uudet pellit. Tänä vuonna Meijun suunnitelmissa on ainakin uuden käy­ mälän rakentaminen. Mökillä on toistaiseksi käytössä perintei­ nen kompostoiva ulkohuussi. – Kun ikää tulee lisää, kaipaisin sitä, että ei tarvitse lähteä yöl­ lä ulos vessaan. Silloin koiratkin heräävät, piristyn liikaa, eikä nukkumisesta tahdo enää tulla mitään. Seuraava projekti voisi olla, että hankin mökille vaikkapa polttavan kuivakäymälän. Meiju on tyytyväinen siihen, että mökkirannassa ei ole esiintynyt sinilevää. Mökki sijaitsee Enäjärven rannalla, joka on kirkasvetinen järvi Lohjan ja Salon alueella, entisten Sammatin, Karjalohjan ja Suomusjärven kuntien rajalla. – Paikallinen Enäjärven suojeluyhdistys on tehnyt paljon töitä sen eteen, että järvi on pysynyt hyvässä kunnossa, Meiju kiittelee. Uutta musiikkia ja keikkailua Meiju Suvas on kaikkien suomalaisten tuntema laulaja, joka on elättänyt itsensä musiikilla 1980-luvun alusta alkaen. Hänen ensimmäinen hittinsä Tahdon sinut julkaistiin jo vuonna 1982, jolloin hän oli 23-vuotias. Meijun vauhti ei ole hidastunut, vaan hän julkaisi vastikään uutta musiikkia, vauhdikkaat menobiisit Pelkkää kruunaa sekä Pelottaa miten hyvältä tuntuu. 66-vuotias Meiju aikoo myös keikkailla kesällä ahkerasti. – Mukavahan se on kesällä keikkailla. Toivon kuitenkin, että ehdin usein myös mökille. Sopivasti töitä ja sopivasti mökkeilyä – siinä on minun unelmakesäni, hän summaa.

17 vesi 2025 kevät Jos rantavedessä on sinilevää… 6 Älä niele levien värjäämää vettä. 6 Älä käytä leväpitoista vettä löylytai pesuvetenä. 6 Älä ui runsaasti levämassaa sisältävässä vedessä. 6 Älä päästä lapsia tai lemmikkieläimiä levämassan tahrimaan rantaan. Meiju Suvaksen kesämökki sijaitsee Enäjärven rannalla Sammatissa. Siellä ei ole onneksi tavattu sinilevää. Ethän pilaa mökkijärveä! K un kesämökki sijaitsee järven tai muun vesis­ tön rannalla, on erityisen tärkeää huolehtia, että oleskelu mökillä ei turhaan pilaa tai kuormita ympäristöä. Mökillä kannattaa suosia luonnonmukaisia ja no­ peasti hajoavia pesuaineita. Matot tulisi pestä mökki­ laiturin sijaan kuivalla maalla, mieluiten viemäröidyllä matonpesupaikalla. Mattojen pesu järvessä tai meressä likaa vesistöjä ja edesauttaa rehevöitymistä. Kesämökit sijaitsevat usein viemäriverkoston ulko­ puolella. Pienet jätevesimäärät, kuten kantovedellisten mökkien ja pihasaunojen pesuvedet, voi pääsääntöisesti johtaa hallitusti maaperään ilman erillistä käsittelyä. Suoraan vesistöön pieniäkään määriä pesuvettä ei saa kuitenkaan johtaa. Jätevesimäärä ei ole vähäinen, jos kiinteistöllä on käytössään vesivessa, paineellinen lämminvesivaraaja, suihku, kylpyamme tai vaikkapa pyykin- tai astian­ pesukone. Tällöin jätevesiä ei saa johtaa sellaisenaan maaperään, vaan ne on käsiteltävä asianmukaisesti. Jos mökillä on kuiva- tai kompostikäymälä, on tär­ keää huolehtia, että huussista ei pääse nesteitä ympäris­ töön. Kuivikkeen käyttö huussissa estää ikäviä hajuja. Jos mökille rakennetaan vesivessa, jätevedet kannat­ taa johtaa siitä erilliseen, tyhjennettävään umpisäiliöön. Kun vessavedet erotellaan pesuvesistä, jälkimmäisille riittää yleensä kevyempi käsittely. Lisätietoa jätevesien käsittelystä mökillä saat esimerkiksi kunnan ympäris­ tönsuojeluyksiköstä. Lähde: Suomen Vesiensuojelun Keskusliitto: ­ Kesämökin jätevesiopas

18 18 teksti kajaanin vesi kuvat kajaanin vesi & chiller kevät vesi 2025 kevät Kajaanin Vesi harppaa kohti energianeutraaliutta Käsitellyn jäteveden lämmöntalteenotto vähentää merkittävästi energiankulutusta Peuraniemen jätevedenpuhdistamolla. K ajaanin Vesi -liikelaitos rakentaa vuoden 2025 aikana Peuraniemen jätevedenpuhdistamoon lämpöpumppulai- toksen. EU:n yhdyskuntajätevesidirektiivi edellyttää, että yhdyskuntien jätevedenpuhdistamot siirtyvät asteittain kohti energianeutraaliutta. Peuraniemen jätevedenpuhdistamolla tähän vaatimukseen vastataan hyödyntämällä käsitellyn jäteveden sisältämää lämpöä. Muilta osin jätevedenpuhdistusta jatketaan nykyisellä puhdistamolla, sitä kunnossa pitäen ja saneeraten. Muut edellä mainitun direktiivin mukaiset jätevedenkäsittelyn tehostamisvaatimukset tulevat Kajaanissa toteutettavaksi todennäköisesti 2030-luvulla. Peuraniemen jätevedenpuhdistamon energiankulutus on noin 2 450 MWh vuodessa, josta lämpöenergian osuus on 58 prosenttia. Se on Loiste Lämpö Oy:ltä ostettavaa kaukolämpöä ja varajärjestelmänä on öljykattilat. Laitoksen lämmitysenergian tuottamisesta syntyy hiilidioksidipäästöjä arviolta noin 229 tonnia vuodessa. Koko lämmitysjärjestelmä uudistetaan Hankkeessa nykyinen lämmitysjärjestelmä uusitaan siten, että se hyödyntää jatkossa puhdistetun jäteveden sisältämää lämpöenergiaa lämpöpumpputekniikan avulla. Tämän ansiosta lämmitysenergian kulutus vähenee merkittävästi. Kaukolämpöä käytetään kulutuspiikeissä lisälämpönä ja varajärjestelmänä. Vanhoista öljykattiloista luovutaan. Vanhoihin öljysäiliötiloihin rakennetaan lämpöpumppua varten puhdistetulle jätevedelle uusi allastila, johon puhdistamolta lähtevä vesi johdetaan. Laitoksen nykyinen lämmitysverkosto, Puhdistetun jäteveden sisältämää lämpöenergiaa hyödynnetään uuden jätevesilämpöpumpun avulla. lämmönluovuttimet sekä ilmanvaihtokoneiden jälkilämmityspatterit uusitaan matalalämpötilaa hyödyntäviksi, jotta lämpöpumpuista saadaan paras mahdollinen hyötysuhde irti. Lämpöpumppujärjestelmän lisä- ja varajärjestelmäksi uusitaan nykyinen kaukolämmön alakeskus varusteineen. Nykyistä sähkötilaa laajennetaan ja tehdään muutoksia nykyisiin sähkökeskuksiin sekä sähköliittymään. Lisäksi uudet LVI-laitteet sekä kenttälaitteet sähköistetään. Laitoksen rakennusautomaatiojärjestelmää laajennetaan uudella alakeskuksella sekä tarvittavilla kenttälaitteilla. Hiilidioksidipäästöt laskevat selvästi Toimenpiteet pienentävät Peuraniemen jätevedenpuhdistamon lämmityksen energiankulutusta arviolta 72 prosenttia ja koko laitoksen energiankulutusta noin 42 prosenttia, mikä täyttänee laitoksen energianeutraaliusvaatimuksen noin vuoteen 2040 asti. Laitoksen lämmitysenergiankulutuk- sen aiheuttamat hiilidioksidipäästöt laskevat arviolta 86 prosenttia, jolloin arvioitu vuotuinen hiilidioksidipäästö on jatkossa 31 tonnia. Hankkeen urakkasopimusten mukainen kustannusarvio on noin 1,58 miljoonaa euroa. Ympäristöministeriö avustaa hanketta enintään 45 prosentilla hankkeen toteutuneista hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista, kuitenkin enintään 517 500 eurolla, Ahti-ohjelmasta. Ahti-ohjelman tavoite on saada ravinnekuormitus kuriin, maan rakenne kuntoon, haitta-aineet hallintaan sekä resurssit talteen ja käyttöön. Hankkeen urakka-aika on 22.1.– 20.11.2025. Kajaanin Vesi rakennuttaa hankkeen yhdessä Kajaanin kaupungin tilapalveluiden kanssa. Suunnittelusta vastaa Ramboll Finland Oy. Pää- ja rakennusurakoitsijana toimii Sakela Rakennus Oy, LVI-urakoitsijana LVI-Aitta Oy, sähköurakoitsijana Sähkötoimisto Murtola Oy ja rakennusautomaatiourakoitsijana Siemens Oy.

kajaanin vesi Kajaanin Vesi kunnostaa vuonna 2025 vesihuoltoverkostoa Vuolijoen, Nakertajan, Keskustan ja Lehtikankaan alueilla. Lisäksi saneerataan muun muassa jätevedenpumppaamoja ja vedenottamoa. Katso kaikki kesän rakennus- ja saneerauskohteet kartalla! 5. 7. 1. 3. 2. 4. 1. KIRKKOKATU: vesijohdon saneeraus 2. VARASTOKATU: vesijohdon ja jätevesiviemärin saneeraus 3. KETTUKALLIONTIE: 6. vesijohdon saneeraus 4. KIELONTIE, VUOKONPOLKU, RENTUKANTIE JA OSIN SOIDINKATU: vesijohdon saneeraus 5. RULLAMIEHENTIE JA KUULATIE: vesijohdon ja jätevesiviemärin saneeraus 6. VUOLIJOELLA KELOTIE, KÄPYOKSANTIE JA METSÄMIEHENTIE: vesijohdon ja jätevesiviemärin saneeraus LISÄKSI: 7. PEURANIEMEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON  Oravatien jätevedenpumppaamon saneeraus jätevedenlämmöntalteenoton projekti  Matinmäen vedenottamon saneeraus  Sivolan jätevedenpumppaamon saneeraus vesi vesi 2025 2025 kevät kevät Verkostoa uudistetaan eri puolilla Kajaania 19 19

20 lyhyesti kuvat istock vesi 2025 kevät Uudesta vesihuoltolaista päätös loppukeväästä Kunnille ehdotetaan vesihuollon omistuksen myyntikieltoa. Tavoitteena on sen kautta turvata vesi kaikille. M aa- ja metsätalousministeriö esittää, että kuntien on pi­ dettävä vesihuoltolaitokset kokonaan omistuksessaan. Osiakaan niistä ei saisi myydä ulkopuo­ lisille. Lopullinen lakiesitys on tarkoitus antaa eduskunnalle loppukeväästä 2025. Hallituksen ensimmäisen lakiluonnok­ sen mukaan omistusta olisi saanut myy­ dä, mutta kunta ei olisi saanut luopua määräysvallastaan. Käytännössä kunta olisi saanut myydä vähemmistöomistus­ osuuden laitoksesta. ”On vahva poliittinen tahtotila, että kunnilla nykyisin oleva oikeus luopua vesihuollon omistuksestaan rajataan kokonaan pois. Tämä ratkaisu olisi huol­ tovarmuuden kannalta kestävin”, sanoo ministeriön tiedotteessa maa- ja metsä­ talousministeri Sari Essayah. Hallituksen esitysluonnos sisältää myös muita tärkeitä uudistuksia, joilla edistetään kuntien vesihuollon järjes­ tämisen suunnitelmallisuutta, vesihuol­ tolaitosten omaisuudenhallintaa sekä maksujen kustannuskattavuutta ja niiden määräytymisen perusteiden läpinäky­ vyyttä. Lakiuudistus on tarpeen vesihuolto­ palvelujen turvaamiseksi. Suojele vesistöä pesuaineilta S aunominen ja pulahdus veteen sekä matonpesu kuuluvat kesän nautintoihin. Muistathan, ettei järvessä, joes­ sa tai meressä ei pidä peseytyä tai pestä mitään. Vartalon, hiusten tai mattojen pesu voi tuntua vähäpätöiseltä vesistö­ kuormittajalta, mutta koko vesistöä aja­ tellen sen merkitys voi kasvaa suureksi. Pesuaineet koostuvat monista kemikaa­ leista, joista osa on ympäristölle haital­ lisia. Kaikkia niiden yhteisvaikutuksia ei tunneta, ja yhteisvaikutusten epäillään olevan syy moniin haitallisiin vaikutuk­ siin. Vesistöihin jouduttuaan osa pesuainei­ den yhdisteistä voi olla eliöille akuutisti myrkyllisiä tai häiritä niiden elintoimin­ toja ja lisääntymistä. Osa yhdisteistä saattaa kertyä eliöiden kudoksiin, jolloin myös ihminen voi altistua näille aineille ravinnon välityksellä. Peseydy muualla kuin vedessä ja ran­ nan välittömässä läheisyydessä. Jos peset matot rannalla, huolehdi, että pesuvedet imeytyvät maahan. Parempi vaihtoehto on pestä matot niiden pesuun tarkoite­ tussa paikassa, josta pesuvedet johdetaan käsiteltäviksi esimerkiksi viemäriverkos­ toon. Käytä biohajoavia pesuaineita, jotka hajoavat ympäristössä jossain vaiheessa. Hajoamisaika vaihtelee pesuainemerkeit­ täin. Jos hajoamisaika on pitkä, aine ehtii aiheuttaa harmia vedenelävissä ennen hajoamistaan. Lisäksi joissakin aineis­ sa biohajoamiseen tarvitaan maaperän bakteereita, joita ei ole vesistöissä. Useat pesuaineet sisältävät myös fosfaatteja, jotka aiheuttavat rehevöitymistä. Suosi fosfaatittomia pesuaineita. Lähteet: ymparistonyt.fi, Pidä Saaristo siistinä ry

21 Järvet kattavat noin kymmenesosan Suomen pinta-alasta Maassamme on noin 57 000 yli hehtaarin kokoista järveä. Sitä pienempiä järviä ja lampia on suurimman arvion mukaan jopa 300 000. Järvet ovat melko matalia: niiden keskisyvyys on vain seitsemän metriä. Järvivettä on noin 235 miljardia tonnia Suomen järvien yhteenlaskettu vesitilavuus on noin 235 kuutiokilometriä. Vettä on siis noin 235 miljardia tonnia. Yksin Laatokassa on melkein neljä kertaa enemmän vettä kuin Suomen kaikissa järvissä yhteensä. Vesimäärä vaihtelee vuodenajan mukaan ja myös vuosien välillä. Kuivina kausina vettä voi olla 20 miljardia tonnia vähemmän, märkinä aikoina taas saman verran enemmän. Vaihtelua aiheuttavat sadanta, haihdunta ja valunta. Meillä sataa vuosittain keskimäärin 660 millimetriä eli koko Suomen alueelle noin 220 miljardia tonnia. Vettä saadaan vuosittain lisää suunnilleen saman verran kuin sitä on varastoitunut järviin. Sadannasta noin kolmasosa tulee lumena. Lumen sulaessa vesi valuu alamäkeen ja jokien virtaamat kas- Mitä kertoo veden pH-arvo? pH-arvo kuvaa veden tai muun nesteen happamuutta. Arvo ilmoitetaan vavat. Kesällä taas haihdunta lisääntyy. Vuositasolla noin puolet asteikolla 0–14, jossa 7 on neutraali, sitä pienemmät luvut happamia ja Suomen alueelle tulevasta sadevedestä haihtuu ilmaan ja puo- suuremmat emäksisiä. pH-arvo perustuu positiivisten vetyionien aktiivi- let valuu Itämereen. Osa vedestä imeytyy pohjavedeksi, mutta suuteen liuoksessa. Suomen sisävedet ovat yleensä lievästi happamia (pH pohjavettä toisaalta myös purkautuu takaisin maanpinnalle. 6,5–6,8). Merivesi on lievästi emäksistä (pH noin 8). Pohjavedet ovat meillä yleensä hieman happamia (pH 5,9–6,9). Lähde: vesi.fi Tekoälyllä on jano: jokainen 5–50 kysymyksen sarja ChatGPT:ltä kuluttaa puoli litraa vettä CHATGPT:N kaltaisen tekoälyratkaisun kehitystyön hintaa ja vaikutuksia voi olla vaikea arvioida. Yksi keskeinen tekijä prosessissa on suuri vedenkulutus. Vedellä jäähdytetään supertietokoneet, jotka jauha­ vat kovilla kierroksilla opettaessaan tekoä­ lymalleja. Jäähdytyksen lisäksi datakeskuk­ set kuluttavat hurjan määrän energiaa. Esimerkiksi Microsoft kertoi liiketoi­ mintansa vedenkulutuksen nousseen 34 prosenttia vuonna 2022 verrattuna vuoteen 2021. Vettä kului vuonna 2022 yli 6,4 miljardia litraa. Ulkopuoliset tutkijat arvioivat vedenkulutuksen hurjan kasvun johtuvan tekoälystä. Tutkijat laskevat ChatGPT:n kulutta­ van vettä 500 millilitraa kysyttäessä siltä 5–50 kysymystä. Tarkempi vedenkulu­ tuksen määrä vaihtelee vuodenajan ja palvelinten sijainnin mukaan. Lähde: Tekniikan Maailma/Associated Press Kuva on luotu tekoälyä hyödyntäen. vesi 2025 kevät Tiedätkö tämän vedestä?

22 22 kajaanin vesi tiedottaa kuvat kajaanin vesi & istock vesi 2025 kevät kevät Vedenkulutuksen vuosiraportti löytyy Online-palvelusta Palvelussa voi myös päivittää omia yhteystietoja, ilmoittaa mittarilukeman sekä ottaa yhteyttä asiakaspalveluun. TALOUSVETTÄ TOIMITTAVAN vesihuoltolaitoksen on toimitettava vuosittain asiakkailleen tiedot talousveden kulutuksesta ja hinnasta sekä laitoksen toimittaman talousveden laadusta. Laitoksen asiakkaan, esimerkiksi taloyhtiön, tulee välittää nämä tiedot talousveden loppukäyttäjälle. Vedenkulutuksen vuosiraportti vuodelta 2024 on luettavissa Online-palvelussamme. Raportti löytyy sopimuksen tiedoista ”Veden vuosiraportit” -otsikon alta, josta se aukeaa PDF-tiedostona. Veden vuosiraportissa on tiedot:  talouden käyttöveden kulutuksesta vuodelta 2024 sekä laskutuskausittain vuoden 2024 osalta  vedenkulutuksen vuosittaisesta muutoksesta  vuonna 2024 voimassa olleista perusja käyttömaksuista  vuoden 2024 perus- ja kulutusmaksujen yhteenlasketusta summasta. Online-palvelussa asiakas voi myös tarkastella sopimus-, kulutus- ja laskutietojaan. Palvelussa voi myös päivittää omia yhteystietoja, ilmoittaa manuaalisista vesimittareista vesimittarilukeman sekä ottaa yhteyttä asiakaspalveluun. Online-palveluun rekisteröitymiseen tarvitaan asiakasnumero ja käyttöpaikan tunnus, jotka löytyvät vesilaskulta. Online-palveluun pääsee verkkosivujemme kautta: www.kajaaninvesi.fi  Palvelumme asiakkaalle  Online-palvelu. Häiriöviesti hälyttää, jos vedenjakelussa on häiriö TIEDOTAMME Kajaanin kaupungin asukkaita vesihuoltopalveluiden keskeytyksistä, vedenlaatuhäiriöistä ja muista toimintahäiriöistä häiriöviestijärjestelmän kautta. Tiedotamme myös muista mahdollisista häiriöistä, joilla on vaikutusta häiriöalueen asukkaiden arkeen ja toimintaan. Saamme häiriötiedotteiden lähettämiseen häiriöalueella asuvien asiakkaiden, myös taloyhtiöiden (kerrostalot, rivitalot) asukkaiden, matka- ja lankapuhelinnumerot suoraan operaattorilta, mikäli ne eivät ole salaisia. Jos puhelinnumero on salainen tai rekisteröity muuhun kuin kotiosoitteeseen, häiriöviestit voi tilata asiakasportaalista www.kajaaninvesi.fi  Tiedotamme  Häiriötiedote. Asiakasportaalissa voi myös lisätä yhdelle puhelinnumerolle useita osoitteita. Voit lisätä numerollesi esimerkiksi iäkkään vanhempasi lähiosoitteen, jolloin voit varmistua hänenkin vedenjakelustaan. Palvelu on asiakkaalle maksuton.

23 ristikko vesi 2025 kevät Ratkaise ristikko RISTIKON AVAINSANA m ­ uodostuu ­numeroituihin ruutuihin. Osallistu ­arvontaan ­osoitteessa vesilehti.fi. Kirjoita avain­sana sille varattuun tilaan. Voit antaa samalla p ­ alautetta lehdestä. Palauta vastauksesi 13.6.2025 mennessä. Osallistu a r vo nt a a n ! w w w.vesilehti.f i Kaikki määräpäivään mennessä saapuneet vastaukset osallistuvat Apple A ­ irPods ­­­ (4. sukupolvi) -kuulokkeiden arvontaan. ­Voittajalle ilmoitetaan henkilökohtaisesti. Arvonta suoritetaan yhteisesti Vesi-lehden kaikilla jakelualueilla.

24 24 vesi 2025 kevät kevät julkinen tiedote jokaiseen kotiin. Asiakaspalvelu 08 6155 2949 Vikailmoitukset 24 h 044 7100 100 ma ja ke klo 9–11 ja 13–15 kajaaninvesi@kajaani.fi Kajaanin Vesi -liikelaitos Onnelantie 10, 87100 Kajaani www.kajaaninvesi.fi