Valta vaihtui Syyriassa – mitä nyt tapahtuu? Ihmisarvon puolesta För människovärdet 1/2025 VOIMAA VIERUSKAVERILTA Läheiset auttavat jaksamaan läpi pitkittyvien kriisien. Ukrainassa suursota on jatkunut jo kolme vuotta. Land Rover vie perille Kenian pakolaisleireillä Arkea ja unelmia Keski-Afrikan tasavallasta

PÄÄKIRJOITUS Kriiseistä ei ole paluuta vanhaan – mutta parempaan voi päästä ENNEN SOTAA 16-vuotias Masha halusi muotisuunnittelijaksi – tänään hän haaveilee psykologin ammatista. Tapasimme Mashan marraskuussa Harkovan alueella. Kolme vuotta sotaa on jättänyt syvät arvet ukrainalaisten mieliin. Mashan mukaan sota on tehnyt nuorista vahvempia. Mashan koulun rehtori kertoo näkevänsä nuoret mieluummin onnellisina kuin vahvoina. Nuorten kiinnostus mielenterveyteen on myönteinen merkki. Kun vanhemmat sukupolvet purevat hammasta selvitäkseen kovan paineen alla, Ukrainan nuoret kertovat osaavansa puhua. Psykososiaalinen tuki alkaa jakamalla kokemuksia turvallisessa ympäristössä. Harkovan kaupungin metrokouluissa työskentelevä psykologi Alina Symonenko painottaa, ettei kenellekään saa jäädä tunnetta yksin jäämisestä. Sivuilla 6–9 hän kertoo, miten sodan rintaman lähellä sinnittelevät harkovalaiset tänään voivat. Symonenko kehottaa ukrainalaisia pitämään kiinni itselleen merkityksellisiltä tuntuvista asioista. Ohje on samalla yleismaailmallinen. Me Kirkon Ulkomaanavussa olemme havainneet, että koulunkäynti on usein nuorille ja lapsille tuo merkityksellinen asia. Keski-Afrikan tasavallassa 20-vuotias Soureya seisoo tänään omilla jaloillaan, koska hän sai uuden mahdollisuuden (s. 10–17). Soureyan isä hääti teini-ikäisen tyttären pois kodistaan raskauden vuoksi. Onnekseen Soureya sai asua ystävänsä luona ja pääsi räätälikoulutukseen. Tänään hän elättää itseään ja 3-vuotiasta lastaan ja tähtää jatko-opintoihin. Jälleenrakennuksesta puhutaan humanitaarisessa työssä paljon, mutta kriisien aiheuttamien tuhojen korjaaminen ei tarkoita, että jokainen tiili muurataan takaisin entiselle paikalleen. Sivuilta 24–25 voi lukea 10+1 asiaa jälleenrakentamisesta. Juttu auttaa ymmärtämään, mitä Syyria käy läpi, kun takana on jo 14 epävarmaa, kriisin kyllästämää vuotta. Sivuilla 18–19 pohdimme, millaisista lähtökohdista syyrialaiset ponnistavat tulevaan vanhan hallinnon kaaduttua. Toivon mukaan lopputuloksena on Syyria, joka palvelee omaa kansaansa. Elämä jälleenrakentamisen jälkeen on väistämättä eri kuin ennen kriisiä, niin rakennusten kuin ihmismielten osalta. Se tarkoittaa myös, että asiat voivat olla entistä paremmin. Uusi rakennus voi olla toimivampi, kriisissä apua saanut ihmismieli entistä viisaampi. Kun pidämme kiinni meille tärkeistä asioista ja uskallamme auttaa ja pyytää apua, maailma ei ainakaan ole huonompi. ”ELÄMÄ JÄLLEENRAKENTAMISEN JÄLKEEN ON VÄISTÄMÄTTÄ ERI KUIN ENNEN KRIISIÄ, NIIN RAKENNUSTEN KUIN IHMISEN MIELEN OSALTA. SE TARKOITTAA MYÖS, ETTÄ ASIAT VOIVAT OLLA ENTISTÄ PAREMMIN.” teksti: Erik Nyström, päätoimittaja • kuva: Antti Yrjönen Päätoimittaja Erik Nyström Toimituspäällikkö Ulriikka Myöhänen Toimittajat Elisa Rimaila, Björn Udd, Markus Silvennoinen AD Nici Lönnberg Kuvatoimittaja Antti Yrjönen Julkaisija Kirkon Ulkomaan­apu PL 210 (Eteläranta 8), 00131 Helsinki 2 Kirjapaino Punamusta / 1.2025 / 33 500 kpl / ISSN 1797-7207 PunaM us AUDITOITU Avustustilit Nordea IBAN: FI33 1572 3000 5005 04, BIC: NDEAFIHH Ålandsbanken IBAN: FI91 6601 0004 0036 46, BIC: AABAFI22 Tilaukset ja osoitteenmuutokset Asiakaspalvelu puh. 020 787 1201, arkisin klo 10–14, 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min. lahjoittajapalvelu@kua.fi Tilaa lehti: kua.fi/ajankohtaista/tekoja-lehti ta Tekoja-lehti on Kirkon Ulkomaanavun maksuton julkaisu, joka ilmestyy kolme kertaa vuodessa. Kirkon Ulkomaan­apu on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ulkomaisen avustustoiminnan eli kansainvälisen diakonian järjestö. Se kuuluu kirkollisten avustusjärjestöjen ACT-verkostoon. CO2 NEUTRAALI TUOTE PEFC/02-31-151 PEFC-sertifioitu Tähän tuotteeseen käytetty puu on kestävästi hoidetuista metsistä www.pefc.fi Julkaisussa esitetyt näkemykset eivät välttämättä edusta ministeriön virallista kantaa. Tekoja-lehti on Aikakausmedia ry:n jäsen.

PIENET SUURET | TÄSSÄ LEHDESSÄ ANTTI YRJÖNEN – KYANGWALI, UGANDA Allekirjoita vetoomus koulutuksen puolesta JOKAISELLA LAPSELLA ja nuorella on oikeus saada elämäänsä eväät, jotka vievät eteenpäin. Kokemuksellamme maailman kriisialueilta tiedämme, että koulutettu nuori seisoo omilla jaloillaan. Hän on periksiantamaton, huomisen rakentaja, mahdollinen johtaja. Koulutus on paras sijoitus rauhaan, hyvinvointiin ja vakauteen. Kuuluuko koulutus sinunkin mielestäsi kaikille kaikkialla maailmassa? Osoita tukesi ja allekirjoita vetoomus koulutuksen puolesta. Me toimitamme vetoomuksen päättäjille. kua.fi/ periksiantamaton Nenäpäivä-kampanja tulee maaliskuussa 04 OTSIKOISSA LÄHI-ITÄ: Tulitauot tuovat toivoa vakavan kriisin keskelle. 06 OMIN SANOIN: Ukrainalaispsykologi kertoo, miten harkovalaiset voivat juuri nyt. UUDISTUNUT Nenäpäivä-kampanja tekee paluun maaliskuussa. Kampanjan viesti on: toivo alkaa pienestä. Osallistu ja teet jotain suurta. Osoitteesta nenapaiva.fi löytyy lisätietoja ja ideoita siihen, miten kampanjaan voi osallistua yksityishenkilönä, yrityksenä tai vaikkapa päiväkotina ja yhdistyksenä. Nenäpäivä-kampanjan huipentava suora lähetys nähdään Nelosella parhaaseen katseluaikaan. Seuraa 10 REPORTAASI KESKI-AFRIKAN TASAVALLASTA: Maailman köyhimpiin kuuluvassa maassa suurin osa lapsista lopettaa koulun kesken ennen viidettä luokkaa. Nenäpäivän kotisivuja ja somekanavia Facebookissa tai Instagramissa, niin saat heti tiedon esityspäivästä ja ohjelman juontajista, kun ne julkaistaan helmikuun aikana. Valta vaihtui Syyriassa – mitä nyt tapahtuu? Land Rover vie perille Kenian pakolaisleireillä Arkea ja unelmia Keski-Afrikan tasavallasta Ihmisarvon puolesta ärdet För människov 1/2025 Äänestä lehden parasta juttua VUODEN 2024 viimeisen Tekoja-lehden 3/2024 parhaaksi jutuksi äänestettiin Padan verran VOIMAA parempi päivä. Reilun kaupan tuotepaketin VIERUSKAVERILTA (20 €) voitti Irene Ilmajoelta. Onnea! Äänestä vuoden 2025 ensimmäisen lehden parasta juttua ja osallistu arvontaan viimeistään 7.4.2025 osoitteessa kua.fi/tekoja/aanesta tai postitse Kirkon Ulkomaanapu/Tekoja-lehti, PL 210, 00131 Helsinki. Arvontaan osallistuvien henkilötietojen kerääminen perustuu suostumukseen. Arvonnan toteuttamiseksi kerätään vain tarvittavat osoitetiedot mahdollista arvontapalkinnon postittamista varten. Tiedot tuhotaan arvonnan suorittamisen jälkeen. 18 PINTAA SYVEMMÄLLE: Syyria sai uuden mahdollisuuden, mutta kuinka se pitäisi käyttää? 20 KOLUMNI: Vaikuttamistyön päällikkö Tapio Laakso ennustaa vuotta 2025. 21 KATSO TARKEMMIN: Kuljettaja Monicah Echwa esittelee menopelinsä. 24 10+1 näkökulmaa jälleenrakentamiseen läpi t jaksamaan Läheiset auttava assa kriisien. Ukrain pitkittyvien kolme vuotta. jatkunut jo suursota on 26 LINSSIN LÄPI: Ukrainassa ilmahälytykset kestävät aiempaa pidempään. Joskus ohjus myös osuu. 28 OSALLISTU: Tiesitkö tämän testamenteista? 30 GODA NYHETER: I Ukraina finner föräldrar ett syfte och en stunds ro i dagisverksamheten. Pienet suuret koonnut: Erik Nyström ja Anne Ronkainen • kannen kuva: Antti Yrjönen – Romny, Ukraina 3

OTSIKOISSA: LÄHI-ITÄ koonnut: Ulriikka Myöhänen Valta vaihtui Syyriassa – KUA:n työ koulutuksen parissa jatkuu KUVA: RAFI NAZARIAN/KUA – LATAKIA, SYYRIA Syyrian humanitaariset tarpeet ovat valtavia, eikä viime kuukausien epävakaus helpota tilannetta. KIRKON ULKOMAANAVUN (KUA) työ Syyriassa jatkuu loppuvuoden 2024 yllättävien tapahtumien jälkeen. Työ jouduttiin keskeyttämään joulukuun alussa, kun turvallisuustilanne alkoi heikentyä. Bashar al-Assadin hallinto syrjäytettiin 8.12., ja sen jälkeen Syyriaa on hallinnut siirtymävaiheen hallitus. KUA:n henkilökunta palasi töihin joulukuun puolivälissä. Alkuvuonna 2025 työtä on pystytty jatkamaan Homsissa, Hamassa, Latakiassa, Aleppossa ja Idlibissä. Raqqan alueella työn jatkaminen ei ole toistaiseksi ollut mahdollista. ”Työ keskittyy koulutuksen parantamiseen, koulujen korjaamiseen, psykososiaaliseen tukeen sekä sosiaalisen yhteenkuuluvuuden parantamiseen syyrialaisten keskuudessa”, kertoo KUA:n maajohtaja Mazen Khzouz. Khzouz kertoo, että vallan vaihtumisen jälkeen KUA:n toiminta-alueilla ryösteltiin paljon taloja ja kouluja. Työn palauttaminen näille alueille on ollut haastavaa. Toisaalta humanitaarisia toimia voidaan nyt laajentaa alueille, joissa Kirkon Ulkomaanapu ei aiemmin toiminut. TUNNELMA SYYRIASSA on vallanvaihdon jälkeen ollut sekoitus toivoa ja epävarmuutta. 4 ”Assadin hallinnon kaatuminen on saanut aikaan euforiaa ja suuria odotuksia syyrialaisten keskuudessa. Maalla on kuitenkin edessään merkittäviä haasteita. Syyria on poliittisesti ja taloudellisesti epävakaa. Maa tarvitsee kattavaa kansallista vuoropuhelua”, Khzouz luonnehtii. Myös YK:n pakolaisjärjestö UNHCR raportoi tammikuussa, että turvattomuus aiheuttaa Syyriassa paljon huolta. Uusien viranomaisten ja aseistettujen ryhmien väliset yhteenotot jatkuvat erityisesti Itä-Aleppossa ja rannikkoalueilla. Syyriassa on paljon räjähtämättömiä ammuksia, jotka vaarantavat siviilien elämää. Apua on vaikeaa saada erityisesti Koillis-Syyriaan. SYYRIALAISPERHEIDEN humanitaariset tarpeet olivat valtavia jo aiemmin, ja nyt tarpeet ovat kasvaneet entisestään. Maan infrastruktuuri on kärsinyt vahinkoja viime kuukausien taisteluissa ja peruspalvelut ovat heikentyneet. Maaseudulla ihmisillä on vaikeuksia saada käsiinsä puhdasta käyttövettä, mikä vaikuttaa myös maanviljelyyn ja karjanpitoon. Myös polttoaineesta ja sähköstä on pulaa. Khzouzin mukaan syyrialaisperheet tarvitsevat nyt ruokaa, terveydenhuoltoa, suojaa ja apua jälleenrakentamiseen. Lasten pitää päästä jatkamaan koulunkäyntiä korjatuissa kouluissa. Lisäksi Syyria tarvitsee taloudellista tukea ja työmahdollisuuksia. Oppilaat osallistuivat KUA:n järjestämään leikki- ja pelikerhoon Latakiassa. KUA ja ulkoministeriö korjasivat kaksi syyrialaiskoulua tuhoisan maanjäristyksen jälkeen. 1 700 oppilaan odotetaan palaavan korjattuihin kouluihin vuonna 2025.

OTSIKOISSA: LÄHI-ITÄ Pakolaisia on palannut koteihinsa Libanonissa 71 % Syyriassa elävistä on humanitaarisen avun tarpeessa. Se tarkoittaa 16,7 miljoonaa ihmistä. 400 000 ihmisen veden- ja sähkönsaanti vaikeutui Itä-Aleppossa Tishreenin padolla käytyjen taistelujen vuoksi. 115 000 pakolaista on palannut uuteen Syyriaan. Toisaalta sadat tuhannet ovat vastikään joutuneet jättämään kotinsa. Lähteet: OCHA, UN News ”On välttämätöntä, että myös naiset ja nuoret ovat mukana määrittämässä maansa poliittista tulevaisuutta. Sen sijaan ulkovaltojen sanelua ja sekaantumista Syyria ei enää tarvitse – Venäjä ei ole ollut ainut negatiivisesti maan kohtaloihin vaikuttanut ulkovalta.” KUA:n toiminnanjohtaja Tomi Järvinen Turun Sanomissa 18.12.2024 AUTA PERHEITÄ LÄHI-IDÄN KRIISEISSÄ – LAHJOITA: MobilePaylla numeroon 44970 OP:n tilille FI33 5000 0120 4965 25, viitenumero: 4886 KUVA: WAR CHILD LIBANONISSA humanitaarinen kriisi jatkuu vaikeana, vaikkakin marraskuun 2024 loppupuolella sovittu aselepo toi kauan toivottua helpotusta siviilien vuodenvaihteeseen. Tammikuun puolivälissä noin 114 000 ihmistä elää yhä maansisäisenä pakolaisena, mutta jopa 872 000 arvioidaan pystyneen palaamaan kotiseudulleen, kertoo siirtolaisuusjärjestö IOM. Myös siviililiikenne Syyrian rajalla on jatkunut vilkkaana viime kuukausien tapahtumien myötä. Kirkon Ulkomaanavun, War Childin ja LOSTin yhteistyöllä tavoitettiin loka-joulukuussa tuhansia kotinsa jättäneitä Libanoniin perustetuissa hätäsuojissa. Paenneet saivat esimerkiksi ruoka-apua ja hygieniatarvikkeita. Lisäksi paenneille järjestettiin psykologista ensiapua. Lapsilla oli mahdollisuus osallistua aktiviteetteihin, joissa he pääsivät leikkimään ja pelaamaan yhdessä. MUUALTA KUULTUA Jäljellä ovat kysymykset siitä, miten Gaza rakennetaan uudelleen, ja siitä, minne noin kaksi miljoonaa palestiinalaista voidaan tällä välin sijoittaa. Esimerkiksi Indonesia on yksi niistä paikoista, joihin osa heistä voisi mennä. NBC NEWS 19.1.2025 – NIMETÖN LÄHDE DONALD TRUMPIN SIIRTYMÄHALLINNOSTA TOIMITUS VASTAA: On omanlaistaan suuruuden- hulluutta heitellä ilmaan ideoita ihmisten siirtämisestä toiselle puolelle maailmaa juuri, kun Gazaan on saatu tulitauko. Ajatus kahden miljoonan gazalaisen siirtämisestä Indonesiaan tai ylipäänsä mihinkään on absurdi. Gazan suunnattomasta tuhosta huolimatta moni ei suostuisi lähtemään kotiseudultaan – vai onko heidät tarkoitus pakkosiirtää? Ehdotuksessa on kaikuja etnisestä puhdistuksesta. Aivan yhtä suuri kysymys on se, onko kukaan keskustellut Indonesian kanssa ajatuksesta. Olisivatko he valmiita ottamaan vastaan kaksi miljoonaa gazalaista tai osan heistä? 5

Psykologi Alina Symonenko tietää, miten sota vaikuttaa harkovalaisiin. Symonenko on auttanut kaupungin lapsia jo 16 vuoden ajan.

OMIN SANOIN RIKKINÄISEN MIELEN TULKKI Kun pommi osui oman kodin lähelle, psykologi Alina Symonenko unohti hetkeksi kaiken, mitä oli oppinut 16-vuotisella työurallaan. Tapasimme Alinan hänen kotonaan Harkovan Saltivkassa marraskuussa 2024. Tässä jutussa psykologi kertoo, miten harkovalaiset voivat kolmen sotavuoden jälkeen. teksti: Ulriikka Myöhänen haastattelut: Ulriikka Myöhänen ja Veronika Korobko kuvat: Antti Yrjönen S e tapahtui viime keskiviikkona. Kello oli pikkuista vaille iltayksitoista. Olimme kotonamme Harkovan Saltivkassa. Poikani Misha oli jo unessa, ja tyttäreni Aglaya valmistautui yöpuulle. Yhtäkkiä koko kortteli pimeni. Sitten näkyi kirkas välähdys, ja minusta tuntui, että meidän kotitalomme hyppäsi mukana. Räjähdys oli voimakkain, jonka olemme kokeneet kolmen vuoden aikana. Minä, mieheni ja lapseni juoksimme kotitalomme rappukäytävään. Se on turvallisin paikka kerrostalossamme. OLEN PSYKOLOGI. Jos olisit kysynyt pari viikkoa sitten vointiani, olisin vastannut, että voin hengittää normaalisti. Isku lähelle muistutti siitä, etten voi kontrolloida reaktioitani. Silmänräpäyksessä unohdin psykologisen ensiavun perusteet. Käteni hikosivat. Jalkani menivät tunnottomiksi. Jähmetyin. Se oli kauhistuttavaa. Onnistuin kuitenkin kokoamaan itseni. Keskityin rauhoittelemaan tytärtämme, joka tärisi pahasti. Soitin vastapäätä katua asuvalle, liki 95-vuotiaalle isoäidilleni. Kuten yleensäkin, chattini aktivoituivat. Ihmiset kyselivät toistensa olinpaikkoja ja sitä, että ovatko kaikki kunnossa. Jokainen käsittelee traumaa tavallaan. Aviomieheni haluaa tietää, mikä kotimme lähelle osunut pommi oli, mistä se tuli ja mihin se oli suunnattu. Hän rakentelee tapahtumista omaa teoriaansa, ja kun se pitääkin paikkaansa, hän tuntee mielihyvää. Hän saattaa ennustaa seuraavan hyökkäyksen kulkua. Sellainen rauhoittaa häntä. Minä olen erilainen. Minua spekulointi huolestuttaa. Olen huolissani siitä, mitä ihmismielessä tapahtuu tämän kaiken keskellä. Kerran metrossa havahduin miettimään, mistä juttelemme kollegani kanssa. Normaalit tytöt puhuvat silmäripsistä ja kynsistä. Me keskustelemme siitä, että onko parempi kuolla murskautumalla kerrostalon raunioihin vai muuten. Se on hyytävää. 7

OMIN SANOIN Mutta keskustelu on tärkeää traumojen käsittelyssä. Iskujen aikaan ovenkahvat rämisevät. Tiesitkö, että paineaallon myötä ikkunalasi voi liikehtiä kuin aalto? Aina, kun todistamme sellaista kotonamme, puramme tunteitamme jälkikäteen. Tunnustamme toisillemme, että kyllä, tilanne oli pelottava. Se auttaa lapsiani. On tärkeää, että kenellekään ei jää tunnetta yksinjäämisestä. MINÄ JA KOLLEGANI OLHA järjestämme Harkovan maanalaisissa metrokouluissa psykososiaalisen tuen oppitunteja. Opetamme lapsille tekniikoita itsensä rauhoitteluun. Jos syvähengitys ei auta, niin lapset voivat kokeilla luovaa tai rationaalista harjoitusta. Lasten käytöksessä on ääripäitä. Osa on kuin pieniä elefantteja posliinikaupassa: pursuavat energiaa, mutta eivät aivan varmoja siitä, kuinka vuorovaikutuksessa kuuluisi toimia, sillä mikään ei ole ollut normaalia vuosikausiin. Toiset lapsista vetäytyvät täysin ja ovat peloissaan aina, kun heidän pitäisi ilmaista itseään. Pelkojen määrä on kasvanut räjähdysmäisesti. Sodan lisäksi lapset pelkäävät yhä enemmän hämähäkkejä, koiria, kovia ääniä, eksymistä. Joka toinen tekemäni konsultaatio koskee pelkoja, univaikeuksia tai painajaisia. Myös psykosomaattiset ongelmat ovat yleisiä. Niihin liittyy fyysisiä oireita, joissa lapsi kuvittelee, että jokin on vialla. Vatsaan tai jalkaan saattaa koskea. Ahdistuneisuus ilmenee kynsien pureskeluna, pidätyskyvyttömyytenä ja neurologisina ongelmina. Toisaalta lapset tuntuvat arvostavan aiempaa enemmän sitä aikaa, jonka he saavat viettää yhdessä. Harkovan metrokouluissa käy oppilaita, jotka tapaavat toisiaan koululla kasvotusten vain kerran viikossa. Istutaan ihan vierekkäin, pidetään toisiamme kädestä, he saattavat sanoa. MYÖS MONI aikuinen tuntuu hukkuvan tunteisiinsa. Sodan aikana on tullut paljon avioeroja. Monet juovat enemmän. Vaikeaa on myös perheissä, joissa on jo aikuisia lapsia, jotka eivät ole päässeet rakentamaan uraansa. Niillä, joilla on lapsia tai vakaa työVIELÄKÖ MUISTAT sen räjähdyksen, josta kerroin sinulle? Jälkipaikka, on helpompaa. Tulee tunne siitä, että sinua tarvitaan ja käteen kuulin, että sen aiheuttaja oli laserohjattu pommi. sinä autat muita. Siinä samalla tulee auttaneeksi itseään. Pommi osui kerrostaloon. Kolmehenkinen perhe kuoli. Noin Vain hyvin harva aikuinen ukrainalainen hakee ammattiapua, kolmekymmentä muuta loukkaantui. vaikka on selvää, että moni tarvitsee sitä. Ihmiset ajattelevat, Kävelimme lasten kanssa talon ohitse eräänä iltana. Vain että psykologille meno on valtava, virallinen tapahtuma. Ei sen yhdessä ikkunassa paloi valo. Kerrostalon seinässä ammottaa tarvitse olla. Piipahda, jaa jotain pieniä ajatukvaltava aukko. Ihmiset eivät enää voi sia, ja siitä se alkaa. Me psykologit emme tee asua kodeissaan. ”JOS PIDÄT KUKISTA, lastenkaan kanssa mitään monimutkaista. Harkova on kuitenkin uskomaton kaupunki. Räjähdyspaikalla oli valtava Toisaalta sota on lisännyt yhteisöllisyyttä KASVATA KUKKIA. rauniokasa, joka ylsi varmaan toiseen myös täällä Saltivkassa. Jos kesken ulkoleikkien JOS RAKASTAT URHEILUA, kerrokseen asti: teräsbetonia, henkilötulee ilmahälytys tai hätätilanne, lapset meneURHEILE. NÄINÄ AIKOINA kohtaisia tavaroita, parikymmentä vät siihen kotiin, joka on lähimpänä. Joskus ON KESKITYTTÄVÄ palanutta autoa. lapset ovat lähdössä leikkeihin, kun ilmaViikon sisällä koko sotku oli siivottu. hälytys alkaa. Silloin tutkimme hälytyksen MERKITYKSELLISILTÄ syytä. Jos toteamme, että pommi on lentäTUNTUVIIN ASIOIHIN.” JOS PIDÄT kukista, kasvata kukkia. Jos mässä toiseen suuntaan, laskemme lapset ulos. rakastat urheilua, urheile. Tämä on sitä todellisuutta, jossa elämme. Näinä aikoina on keskityttävä merkityksellisiltä tuntuviin Ennen sotaa en juurikaan ollut yhteyksissä muiden vanasioihin. Viimeiset kolme vuotta eivät tunnu kolmelta vuodelta hempien kanssa. Sodan myötä meistä on tullut läheisiä. 8

OMIN SANOIN 1. Sodan myötä tunnelma Saltivkassa on muuttunut aiempaa yhteisöllisemmäksi. Alina, hänen lapsensa ja naapuruston lapset käyvät kalassa kodin läheisellä lammella. Monet kaipaavat kontakteja etätöiden ja -koulun lomaan. 2. Harkovan Saltivkaan on muuttanut paljon lapsia ItäUkrainan tuhoutuneista kylistä. Aina uusi kotikaan ei ole turvallinen. Pommi tuhosi kerrostaloa Saltivkassa loppuvuonna 2024. Kolme kuoli, noin 30 loukkaantui. 1. 2. Alina Symonenko Työskentelee KUA:n palkkaamana psykologina metrokoulussa. Työtä tuetaan EU-varoin. Pitää päiväkodin lapsille etäryhmiä ja julkaisee psykososiaalisen tuen YouTube-sisältöjä. Valmistui psykologiksi vuonna 2008 Harkovan kansallisesta yliopistosta. Pakeni perheineen Ukrainasta Puolaan vuonna 2022. Palasi kotiin kolmen kuukauden jälkeen. Asuu pahoin pommitetussa Saltivkan kaupunginosassa Harkovassa lastensa ja miehensä kanssa. Pitää eläimistä, virkkaa mielellään pehmoleluja ja on naapurustossaan pidetty henkilö. vaan 33 vuodelta. Ihan kuin elämä olisi aina ollut tällaista ja tulisi olemaan vanhoille päivilleni asti. Juuri nyt en jaksa seurata maailman tapahtumia, vaikka Ukrainasta puhuttiin paljon myös Yhdysvaltain vaalien yhteydessä. Selvää on kuitenkin, että kansainvälisillä tapahtumilla on meihin vaikutusta. Jos emme saa enää apua, edessä on katastrofi. Jos tuet jatkuvat, sota voi jatkua loputtomiin. Pitäisikö tietyt alueet luovuttaa viholliselle? Mutta miksi sitten uhrasimme jo niin paljon? Toisaalta, kuinka moni lapsi voi vielä menettää vanhempansa? Kun tämä on ohi, aion mennä kävelylle keskustaan. Kuljen kotikaupunkini kaduilla, enkä ajattele pommisuojia ja niiden aukioloaikoja. Sitten varaan matkan Ranskaan ja Kreikkaan. Olemme mieheni kanssa puhuneet siitä jo vuosia. JAA JUTTU: Skannaa QRkoodi tai mene osoitteeseen: kua.fi/tekoja/mielen-tulkki DELA ARTIKELN: Skanna QR-koden eller gå till adressen: kua.fi/tekoja/kanslornas-tolk 9

UUDEN ELÄMÄN KYNNYKSELLÄ Soureya Moussa tuli raskaaksi kesken koulunkäynnin ja ehti pelätä unelmiensa lipuvan ohi. Se, mitä sitten tapahtui, on lähes ihme Keski-Afrikan tasavallassa. teksti: Elisa Rimaila • kuvat: Antti Yrjönen 20-vuotias Soureya Moussa asuu nykyisin ystävänsä luona Bouarin kaupungissa Keski-Afrikan tasavallan länsiosassa.

P olttoainekäyttöinen aggregaatti rysähtää voimalla käyntiin naapurin pihamaalla. Rytinä peittää alleen kaikki muut äänet, mutta Soureya Moussaa, 20, äkisti muuttunut äänimaisema ei tunnu häiritsevän. Hän jatkaa valkoisen fufun, kassavajauhoista valmistetun puuron, hämmentämistä avotulelle nostetun kattilan ääressä. Soureya jakaa kotinsa, pienen, yhden huoneen talon, yhdessä neljän muun ihmisen kanssa. Koti sijaitsee Keski-Afrikan tasavallan länsiosassa, Bouarin kaupungin niissä kortteleissa, joiden väestö koostuu pitkälti muslimeista. Myös Soureya on kotimaansa muslimivähemmistön jäsen, ja rukoilu kuuluu tiiviinä osana hänen aamuihinsa ja iltoihinsa. Kodin lähellä olevassa moskeijassa Soureya ei käy. Siihen ei ehkä ole aikaa, sillä nuoren naisen päivät täyttyvät erilaisista velvollisuuksista, kuten koulunkäynnistä, ompeluopinnoista ja oman lapsen hoitamisesta. Soureya kampaa hellästi nyt 3-vuotiaan tyttärensä hiuksia. Hän ei ole nähnyt perhettään sen jälkeen, kun sai tietää olevansa raskaana. ”Rakastin todella isääni, ja hän rakasti minua. Ehkä juuri siksi hän ajoi minut pois kotoa”, nuori nainen sanoo. Hassania Halim saapuu kotiin. Soureya kutsuu häntä isosiskokseen. Juuri Hassania tuli Soureyan avuksi, kun tilanne näytti epätoivoiselta. Nainen avasi kotinsa tytölle, joka joutui perheensä hylkäämäksi. ”Otin hänet luokseni kuin oman siskon. Olen todella otettu siitä, että hän kutsuu minua isosiskokseen. Soureya on rauhallinen ja kunnollinen tyttö, eikä hänestä ole ollut mitään vaivaa”, Hassania kertoo. Soureyan tarina on Keski-Afrikan tasavallassa hyvin yleinen. Suurin osa koulua käyvistä tytöistä lopettaa opiskelut jo ennen neljättä luokkaa. Vain pieni osa heistä, jotka selvittävät peruskoulun kuusi ensimmäistä luokkaa, jatkaa yläkouluun ja valmistuu Suomen lukiota vastaavilta luokilta. 2. 3. 1. 12

1. Soureya Moussan päivärutiineihin kuuluu tiskaamista, lakaisemista ja muita kodinhoitoon liittyviä töitä. 2. Tässä pihassa naiset pitävät yhtä. Soureya Moussan (oikealla) pelasti syvä ystävyys Hassania Halimin (takana) kanssa. Soureya kutsuu Hassaniaa nyt isosiskoksi. 4. 3. Keski-Afrikan tasavallan länsiosassa sijaitsevan Bouarin markkinoilla riittää vilskettä aamusta iltaan. Kaikki tarvittava lihasta kassavajauhoihin ja teepannuista sandaaleihin löytyy pienistä kojuista. 4. Soureya Moussa kuuluu KeskiAfrikan tasavallan muslimivähemmistöön. Aamuaskareiden ja rukouksen jälkeen Soureya kiiruhtaa koulupuvussaan kouluun. YLEINEN SYY koulun keskeytymiselle on köyhyys, joka pakottaa perheiden lapset töihin samoille pelloille vanhempiensa kanssa. Lisäksi teini-ikäisistä tytöistä osa tulee ensimmäisen kerran äidiksi hyvin nuorena. YK:n lastenjärjestö Unicefin mukaan joka neljäs tyttö Keski-Afrikan tasavallassa avioituu alle 15-vuotiaana. Avioitumisen lisäksi on tietysti valtava määrä tyttöjä, joille käy kuten Soureyalle: he tulevat raskaaksi ilman, että lapsen isä kantaa vastuutaan tapahtuneesta. ”Isäni suuttui minulle. Hän ajatteli, että minun koulunkäyntini on ohi. Hän ajatteli, että elämäni oli siinä”, Soureya muistelee. Isän pelko ei ollut turha. Ilman Hassanian apua myös Soureyan koulunkäynti olisi todennäköisesti keskeytynyt kokonaan. Elämä koetteli jo valmiiksi Soureyaa ja hänen perhettään. Perhe pakeni väkivaltaista konfliktia kotoa, kun Soureya oli vasta lapsi. ”RAKASTIN TODELLA ISÄÄNI, JA HÄN RAKASTI MINUA. EHKÄ JUURI SIKSI HÄN AJOI MINUT POIS KOTOA.” Keski-Afrikan tasavallan toistaiseksi tuorein ja verisin sisällissota eskaloitui maaliskuussa 2013, ja sadat tuhannet ihmiset pakenivat naapurimaihin ja kotimaansa sisällä seuraavina vuosina. Soureyan perhe pakeni Kameruniin. Kamerunin lisäksi keskiafrikkalaisia pakolaisia elää edelleen erityisesti Kongon tasavallassa, eli Brazzavillen Kongossa, ja Kongon demokraattisessa tasavallassa. SOUREYAN NYKYINEN kotikaupunki, reilun 40 000 ihmisen asuttama Bouar sijaitsee tärkeässä kaupankäynnin solmukohdassa. Banguista tuova tie on asfaltoitu vain 60 viimeisen kilometrin matkalta. Hidaskulkuisella RN3-valtatiellä ryskyttävät paksuja puunrunkoja, elintarvikkeita ja jalostettua öljyä kuljettavat rekat ja säiliöautot, avustusjärjestöjen nelivedot sekä YK:n rauhanturvaajien, armeijan ja venäläisen palkka-armeijan panssaroidut ajoneuvot. Turvallisuustilanne on tässä osassa maata hauras. KeskiAfrikan sisällissota on monesti yksinkertaistettu eri uskontojen väliseksi konfliktiksi. On totta, että esimerkiksi Bouarissa muslimivähemmistöä vainottiin ja monen kodin rauniot ovat edelleen kolkko muisto viime vuosikymmenestä kaupunginosassa, jossa Soureya nyt asuu. Konfliktin juurisyyt ovat kuitenkin täälläkin uskontoa monimutkaisempia. Äärimmäinen köyhyys vie erityisesti nuorilta näköalan paremmasta. Ilman koulutusta ja omaa toimeentuloa on vaikea rakentaa tulevaisuutta. 13

1. Ompelijan ammattitaito on jo opiskeluvaiheessa turvannut Soureyan koulunkäynnin. Hän haluaa tulevaisuudessa suunnitella omia vaatemallistoja. 2. Larissa Yapele (vasemmalla) on Soureyan tapaan nuori äiti, jonka koulunkäynnin jatkuminen vaatii kovaa uurastusta. Naiset tukevat toisiaan. 3. Raskaana ollessaan Soureya pelkäsi, ettei hänellä olisi tulevaisuutta. ”Lapsi onkin tuonut elämääni uuden näkökulman”, hän sanoo nyt. 3. ”ELÄMÄSSÄ ON HYVÄ OLLA AINAKIN YKSI HYVÄ YSTÄVÄ. SELLAINEN, JOLTA SAA VOIMAA JA JOKA AUTTAA PYSYMÄÄN OIKEALLA POLULLA ELÄMÄSSÄ.” 2. SOUREYA POLKEE päättäväisenä ompelukoneensa poljinta. Mekaanisesti ilman sähköä toimiva Singer säksättää ja värikäs kangas liukuu pöydällä sitä mukaa, kun neula tikkaa sen reunaa tasaisesti. Keskittynyt ilme nuoren naisen kasvoilla häviää vain hetkellisesti, kun hän vilkaisee vieressä työskentelevää opiskelutoveria. Kirkon Ulkomaanavun järjestämälle kurssille on valittu parikymmentä nuorta, jotka haaveilevat ompelijan ammattitaidosta. Soureya on yksi heistä. ”Tälle kurssille etsittiin nuoria, joilla oli jonkinlaisia ongelmia elämässä ja jotka olivat esimerkiksi työttömiä. Laitoin nimeni listaan ja minut valittiin”, hän kertoo. Kurssilla on opeteltu ompelukoneen käytön lisäksi kaavojen leikkaamista. Lukutaidottomat osallistujat ovat saaneet myös luku- ja kirjoitusopetusta. ”Haluan oppia myös suunnittelemaan vaatteita niin, että minun tekemäni vaatteet tunnistetaan. Haluan, että minun suunnittelemani vaatteet tekevät kotimaatani tunnetuksi”, Soureya kertoo. Ompelemalla Soureya pystyy hankkimaan jo nyt rahaa ja elättämään itseään ja lastaan. Mikä tärkeintä, ansiot mahdollistavat sen, että Soureya pystyy käymään raskauden takia kesken jääneen koulunsa loppuun. ”Kuka tietää, mitä tulevaisuus tuo? Minä aion hankkia tämän taidon nyt ja toivon sen vievän minua elämässä eteenpäin.” ”Kun saa tällaisen mahdollisuuden, se on käytettävä.” MIHIN ELÄMÄ voisi Soureyaa viedä? ”Haluaisin työskennellä terveydenhoidon alalla”, hän sanoo. ”Ajattelen, että kun pelastaa yhden elämän, pelastaa koko maailman.” Unelma on ymmärrettävä. Terveydenhuollon tila KeskiAfrikan tasavallassa on maailman heikoimpia. Siitä puhutaan jopa hätätilana. Keskimääräinen elinikä maassa on noin 53 vuotta ja äitiys- ja lapsikuolleisuus ovat maailman korkeimpia. Heikon sairaalainfrastruktuurin ja ammattitaitoisen henkilökunnan puutteen vuoksi Keski-Afrikan tasavallassa kuollaan tauteihin, jotka olisivat helposti hoidettavissa – ja jopa estettävissä. Köyhyys tosin on tekijä, joka estää ihmisiä hakeutumasta hoitoon. ”Yksi isoveljistäni sairastui Kamerunissa. Sairaalassa lääkärit vaativat meiltä ensin maksua ennen kuin he suostuivat hoitamaan häntä. Hän kuoli, koska emme saaneet ajoissa rahoja kokoon.” Soureya pakkaa puolivalmiin työnsä ja kankaasta yli jääneet palat pieneen reppuun. Seuravaana aamuna hänen on oltava koululla puoli kahdeksalta. Soureya ei halua myöhästyä syyslukukauden ensimmäisestä koulupäivästä. AAMULLA ILMA on sateen jäljiltä raikas. Soureya on pukenut päälleen sinisen koulupukunsa. Paidan, hameen ja niihin sopivan mustan, hiukset peittävän pääkappaleen. Koulun pihalle on ehtinyt kokoontua jo satoja teini-ikäisiä ja nuoria aikuisia, jotka odottelevat samaa kuin Soureyakin: tietoa luokkahuoneesta. Ensin koulun pihan lippusalkoon kuitenkin nostetaan lippu. 15

KATSO VIDEO JA JAA JUTTU: Skannaa QR-koodi tai mene osoitteeseen: kua.fi/tekoja/yhteisvastuu2025 DELA ARTIKELN: Skanna QRkoden eller gå till adressen: kua.fi/ tekoja/gemensamt-ansvar-2025 1. Keski-Afrikan tasavallassa arkisiin askareisiin kuten ruoanlaittoon kuluu paljon etenkin naisten aikaa. 2. Soureya toivoo, että hänen isänsä on vielä jonakin päivänä hänestä ylpeä. Nuori nainen toivoo valmistuvansa koulusta ja pääsevänsä kiinni jatko-opintoihin terveydenhuollon alalla. Oppilaat kerääntyvät puolikaareen kuuntelemaan rehtorin puheenvuoron, jonka perään lauletaan Keski-Afrikan tasavallan kansallislaulu, maan virallisella kielellä ranskaksi La Renaissance ja paikallisella sangon kielellä E Zingo. Laulun jälkeen koulun pihalla alkaa hämmentynyt harhailu. Oppilaiden määrä on luokkahuoneiden määrään ja kokoon verrattuna niin valtava, että oppilasryhmät joutuvat jakamaan luokkia. Paikalla on pakko olla aamulla, mutta omaan luokkaan saattaa päästä opiskelemaan vasta iltapäivällä. Soureya ja hänen luokkatoverinsa Larissa Yapele seisoskelevat muiden joukossa. ”Olemme samalla luokalla. Istumme aina yhdessä ja syömme yhdessä. Meistä on tullut hyvin läheisiä ja jaamme kaiken toistemme kanssa”, Larissa kertoo. Soureya ja Larissa ovat kumpikin kokeneet elämässään isoja vaikeuksia. Niistä puhuminen yhdistää. ”Elämässä on hyvä olla ainakin yksi hyvä ystävä. Sellainen, jolta saa voimaa ja joka auttaa pysymään oikealla polulla elämässä”, Soureya jatkaa. KOULUPÄIVÄN JÄLKEEN Soureya palaa kotiin ja alkaa valmistella illallista. Ompelutöistä saamillaan rahoilla hän on ostanut läheisiltä markkinoilta tyttärelleen uudet kengät. ”Kun sain tietää odottavani lasta, olin kauhuissani. Ajattelin, ettei minusta tule ikinä mitään. Lapsi onkin tuonut elämääni 16 uuden näkökulman”, Soureya kertoo. ”Ymmärrän nyt, ettei lapsen saaminen määrittele elämää. On itsestä kiinni, mitä tekee ja saavuttaa elämässä.” Tytär läpsyttelee pihamaalla uusissa kengissään, ja Soureya katselee häntä. ”Kaikessa on kyse sydämestä ja päättäväisyydestä. Olen päättänyt osoittaa isälleni, että pystyn ylittämään hänen odotuksensa. Pystyn ylittämään yhteiskunnan odotukset. Jonakin päivänä he eivät enää muista, että minä olin se, jonka elämän luultiin lapsen takia olevan ohi.” OSALLISTU YHTEISVASTUUKERÄYKSEEN Lähetä tekstiviesti APU20 (20 € lahjoitus) numeroon 16588 tai lahjoita valitsemasi summa MobilePaylla numeroon 85050. Vuonna 2025 Yhteisvastuu täyttää 75 vuotta. Tämän vuoden kampanja vahvistaa nuorten tulevaisuudenuskoa ja mahdollisuuksia unelmoida. KUA:n kautta Yhteisvastuu auttaa maailman katastrofialueilla. Yhteisvastuu.fi

”KAIKESSA ON KYSE SYDÄMESTÄ JA PÄÄTTÄVÄISYYDESTÄ. OLEN PÄÄTTÄNYT OSOITTAA ISÄLLENI, ETTÄ PYSTYN YLITTÄMÄÄN HÄNEN ODOTUKSENSA.” 17

PINTAA SYVEMMÄLLE SYYRIA RAKENTAA TULEVAISUUTTAAN UUSIKSI Yllättävä vallan vaihtuminen nosti Syyrian jälleen kansainvälisiin uutisotsikoihin. Millaisista lähtökohdista syyrialaiset lähtevät rakentamaan uutta kotimaataan? teksti: Ulriikka Myöhänen • kuvitus: Julia Tavast KESÄKUUSSA 2023 isoäiti Amina al-Sindyan asui seitsemän perheenjäsenensä kanssa aleppolaiskouluun perustetussa hätäsuojassa. Suurperhe oli elänyt paossa vuosien ajan ja menettänyt jälleen kaiken tuhoisassa maanjäristyksessä. ”Tilanne ei ole turvallinen, eikä ihminen voi elää näin”, al-Sindyan lausui tuolloin ja paljasti perheen harkitsevan vaarallista venematkaa Välimeren yli salakuljettajien johdolla. Vuonna 2023 silloisen presidentti Bashar al-Assadin kasvot olivat kaikkialla. Kaitakasvoinen mies tuijotti kulkijaa koulun ja ravintoloiden seinällä. Kun auto pysähtyi isoon risteykseen, pystyi päätään kääntämättä laskemaan kymmenkunta kuvaa al-Assadista. Diktaattorista, jonka toimet tappoivat Syyrian sisällissodan aikana satoja tuhansia ihmisiä. Sotarikollisesta, joka hyökkäsi omaa kansaansa vastaan kemiallisilla aseilla. 18 PUOLITOISTA VUOTTA myöhemmin, 8. joulukuuta vuonna 2024 tapahtui ihme. Assadien yli 50-vuotinen diktatuuri oli tullut tiensä päähän. Kapinallisjoukkojen johdossa porskutti terroristijärjestöksikin luokiteltu Hayat Tahrir al-Šam, joka nyt esiintyi varsin maltillisesti. Epäinhimillisissä oloissa vuosia viruneet poliittiset vangit vapautuivat ja näkivät vihdoin paitsi päivänvaloa myös perheitään. Kansa kaatoi Assadien kunniaksi pystytettyjä patsaita ja repi presidentin kuvia riekaleiksi. Syyrialaiset ympäri maailman juhlivat hirmuhallinnon kaatumista näyttävästi. Vuosia jatkuneen sorron jälkeen ilo oli niin suurta, että epäkohtien tai uhkakuvien tuominen keskusteluun tuntui kerrassaan mauttomalta. Silti syyrialaiset ymmärsivät myös uuteen tilanteeseen

JAA JUTTU: Skannaa QR-koodi tai mene osoitteeseen: kua.fi/ tekoja/syyrian-tulevaisuus PINTAA SYVEMMÄLLE liittyvät riskit. Entä jos valtaan nousseet islamistikapinalliset ryhtyvät rakentamaan talibantyyppistä hirmuhallintoa? Miten käy vähemmistöjen, entä naisten? Eurooppa puolestaan näki tapahtumissa tilaisuuden tehdä pakolaispolitiikkaa. Vallanvaihtoa seuranneina päivinä Saksa, Kreikka, Itävalta ja Suomi muiden EU-maiden joukossa laittoivat syyrialaisten turvapaikkahakemusten käsittelyt jäihin. Maat halusivat tutkia, onko kansainväliselle suojelulle tarvetta Assadien jälkeisessä ajassa. Se tuntui nurinkuriselta, sillä tilastojen valossa Syyrian siviilit tarvitsivat myös uuden ajan kynnyksellä nimenomaan suojelua. SYYRIAN humanitaarinen kriisi on syvä, eikä al-Assadin syrjäyttäminen tehnyt sitä yhtään loivemmaksi. YK arvioi, että välittömän avun tarpeessa on yhä 16,7 miljoonaa syyrialaista, mikä vastaa yli 70 prosenttia väestöstä. Pelkästään loppuvuonna 2024 yli miljoona syyrialaista joutui jättämään kotinsa epävakauden ja väkivaltaisuuksien vuoksi. Heistä noin 620 000 eli tammikuussa 2025 maan sisäisenä pakolaisena. Lisäksi yli seitsemän miljoonan syyrialaisen tiedetään jo ennestään jättäneen kotinsa pitkän sisällissodan aikana. ”SYYRIA TARVITSEE SYYRIALAISJOHTOISEN, INKLUSIIVISEN JA KATTAVAN RAUHANPROSESSIN, JOKA TAKAA KAIKKIEN ETNISTEN JA USKONNOLLISTEN RYHMIEN OIKEUDET.” Näiden lukujen rinnalla 125 000 vastikään kotimaahansa palannutta pakolaista tuntuu vaatimattomalta luvulta. YK varoitti tammikuussaa, että moni uuteen Syyriaan palannut on joutunut pettymään, sillä olosuhteet ovat palaajille epätoivoiset. Maan infrastruktuuri on kärsinyt pahoja tuhoja vuosia kestäneissä taisteluissa ja pommituksissa. Vuodenvaihteen taisteluiden jälkeen yhä useammalla perheellä on ollut vaikeuksia saada käyttöönsä vettä, sähköä ja polttoainetta. Myös sodan heikentämä terveydenhuolto on huonoissa kantimissa. 13 miljoonaa kärsii akuutista ruokaturvattomuudesta. Talouden romahduksen myötä 90 prosenttia väestöstä elää köyhyysrajan alapuolella. Liki seitsemän miljoonaa lasta tarvitsee kiireellistä tukea koulutukseen. Moni asiantuntija on painottanut jo pitkään, että Syyrian taloutta kuristavia sanktioita on purettava mahdollisimman nopeasti. Sanktioiden purkaminen helpottaa humanitaarista tilannetta ja Syyrian siviilien päivittäistä elämää. MITÄ sitten pitäisi tapahtua, jotta yhä useampi syyrialainen voisi rakentaa itselleen turvallisen kodin kotimaassaan? Vallan vaihduttua syyrialaiset itse ja länsimaat siinä mukana ovat pitkälti yhdellä suulla painottaneet, että nyt syyrialaisilla on todellinen paikka luoda sellainen Syyria, joka palvelee nimenomaan kansaansa. Tulevaisuuden kannalta on kuitenkin tärkeää tunnustaa, että syyrialaiset ovat aatteiltaan, vakaumuksiltaan ja taustoiltaan sirpaleinen kansa. Al-Assadin vastustajien oli kenties helpompi esiintyä yhtenä rintamana joulukuun vallankumouksessa kuin uuden Syyrian johdossa. Kansainvälisellä yhteisöllä on edessään tärkeä tehtävä. Sen on tuettava syyrialaisia laajasti edustavan hallinnon muodostamista, maan poliittista prosessia ja uuden perustuslain laatimista kaikin syyrialaisten asiaa edistävin keinoin. Syyria tarvitsee syyrialaisjohtoisen, inklusiivisen ja kattavan rauhanprosessin, joka takaa kaikkien etnisten ja uskonnollisten ryhmien oikeudet. Kansainvälisen yhteisön rooli ei ole mutkaton, sillä ulkovallat ovat yli vuosikymmenen osallistuneet Syyrian sisällissotaan omat etunsa mielessään. Tälläkin hetkellä sekä Israel että Turkki loukkaavat Syyrian alueellista koskemattomuutta. Aika näyttää myös, millaiseksi al-Assadin hallintoa tukeneen Venäjän ja Iranin rooli muotoutuu Lähi-idässä ja millaisia suuntia Yhdysvaltain Lähi-idän politiikka ottaa Donald Trumpin johdolla. EU:N ON tärkeää lisätä humanitaarista apua ja tukea syyrialaista kansalaisyhteiskuntaa kaikin mahdollisin keinoin. Syyrian sirpaleisen kansan on onnistuttava rakentamaan luottamusta ruohonjuuritasolla. Sen voi katsoa onnistuneen sitten, kun julkiseen keskusteluun uskaltautuvat myös ne Syyriassa elävät vähemmistöt, jotka hiljaa iloitsivat Assadien dynastian kaatumisesta mutta eivät olleet näkyvästi esillä joulukuun 2024 uutisoinnissa. Myös syyrialaisten naisten tulevaisuus on pystyttävä turvaamaan. Se oli isoäiti al-Sindyanin toive jo vuonna 2023. ”Haluan, että kaikki naiset saavat koulutuksen, oppivat uusia taitoja ja voivat huolehtia perheistään taloudellisesti”, hän pohti. ”Meillä on suvussamme naisia, jotka ovat koulutettuja ja valmistuneet yliopistosta. Puhun aina heistä lapsille, pidän heitä idoleinamme”, al-Sindyan sanoi lastenlastensa ympäröimänä. Lähteet:Kirkon Ulkomaanavun vaikuttamistyön materiaalit ja tiedonannot, YK:n humanitaaristen asioiden apulaispääsihteeri ja hätäavun koordinaattori Tom Fletcherin tiedonanto 8.1.2025, OCHA:n raportit. 19

KOLUMNI JAA JUTTU: Lue kaikki väitteet ja vastaukset verkosta: kua.fi/tekoja/kriisista-kriisiin Kriisistä kriisiin: Mitä vuosi 2025 tuo tullessaan? VUOSI 2025 on alkanut globaalin politiikan ja humanitaarisen avun kannalta synkissä merkeissä. Geopoliittiset jännitteet ovat korkeimmillaan vuosikymmeniin, konfliktit kärjistyvät ympäri maailmaa, ja ilmastonmuutoksen vaikutukset lisäävät miljoonien ihmisten haavoittuvuutta. Vaikka ongelmat tuntuvat ylivoimaisilta, myös ratkaisuja on löydettävissä – kunhan tahtoa riittää. Kirkon Ulkomaanapu kuitenkin jatkaa työtään siellä, missä apua eniten tarvitaan. VALTIOLLISTEN, aseellisten konfliktien määrä on nyt suurin sitten toi- sen maailmansodan, kertoo Oslon rauhantutkimusinstituutti. Maailman moninapaistuminen, erityisesti vahvojen keskivaltojen nousu, monimutkaistaa ja lisää konflikteja, kun eri osapuolille riittää vauraita tukijoita ja aseistajia. Esimerkiksi Sudanissa alueelliset toimijat aseistavat sisällissodan osapuolia, mikä pitkittää väkivaltaa ja lisää siviilien kärsimystä. Donald Trumpin valinta Yhdysvaltain presidentiksi ja sosiaalisessa mediassa kiihdytetyn oligarkian vahvistuminen ovat heti vuoden ensimmäisinä päivinä lisänneet kansainvälisen politiikan pelkokerrointa. Puolustamista tarvitsevat monet itsestään selvinä pidetyt asiat – kuten yhteiskunnallinen osallistuminen ilman vainoa, naisten oikeudet ja jopa kansainvälinen sääntöperustainen järjestelmä. Samaan aikaan kiihtyvä ilmastokriisi ja luontokato vaatisivat pikaista toimintaa. ”MYÖS EU:N ON OTETTAVA VAHVEMPI ROOLI GLOBAALIN VASTUUN KANTAMISESSA – SISÄÄNPÄIN KÄÄNTYMINEN EI OLE RATKAISU MAAILMAN ONGELMIIN.” Ukrainassa kolmas sotavuosi käynnistyy helmikuussa vaikeassa tilanteessa. Kirkon Ulkomaanapu keskittyy Ukrainassa erityisesti koulutuksen tukemiseen. Korjaamme kouluja ja tarjoamme lapsille aktiviteetteja, joiden avulla ajatukset voi hetkeksi kääntää pois aina läsnä olevasta sodasta. Tätä kirjoittaessani Gazan tilanteessa on tapahtunut merkittävä käänne, kun Israel ja Hamas ovat hyväksyneet tulitaukosopimuksen. Samoin Syyrian poliittisen tilanteen nopea muuttuminen tuo toivoa paremmasta. Työskentelemme niin miehitetyillä palestiinalaisalueilla kuin Syyriassa ja teemme kaikkemme, jotta tulevaisuus olisi valoisampi. KUN UKRAINA ja Lähi-itä hallitsevat uutisia, monet muut kriisit jäävät kansainvälisen huomion ulkopuolelle. Myanmarin sisällissota on tästä karu esimerkki. Sotilasjuntan vallankaappaus vuonna 2021 käynnisti maanlaajuisen konfliktin, joka on nyt syventänyt humanitaarista kriisiä ja luonut tilaa järjestäytyneelle rikollisuudelle. Humanitaarisen avun tarpeet kasvavat, mutta vain 37 prosenttia tarpeista on saatu katettua. 20 Kirkon Ulkomaanapu tekee Myanmarissa kriittistä työtä koulutuksen ja naisten oikeuksien parissa. Koulutuksen turvaaminen kriisitilanteissa antaa nuorille mahdollisuuden rakentaa tulevaisuuttaan, vaikka ympärillä olisi kaaos. Tämä on investointi paitsi yksilöihin myös koko maan pitkän aikavälin vakauteen. Vuosi 2025 vaatii kansainväliseltä yhteisöltä ennennäkemätöntä päättäväisyyttä. Kesällä kehitysrahoituksesta neuvotellaan Sevillassa, ja neuvottelut voivat tarjota ratkaisuja velkakriisiin ja eriarvoisuuden vähentämiseen. Myös EU:n on otettava vahvempi rooli globaalin vastuun kantamisessa – sisäänpäin kääntyminen ei ole ratkaisu maailman ongelmiin. Kirkon Ulkomaanapu jatkaa työtään maailman hauraimmilla alueilla, mutta työn jatkumiseen vaaditaan meitä kaikkia. Tarvitsemme sekä poliittista tahtoa että yksilöiden halua osallistua. Muutoin maailma voi todella liukua kriisistä kriisiin. teksti: Tapio Laakso, vaikuttamistyön päällikkö • kuva: Antti Yrjönen

KATSO TARKEMMIN KUOPPAISTEN TEIDEN KUNINGATAR Koulu jäi kesken ja perhe heitti kodista kadulle, kun lukioikäinen Monicah Echwa alkoi odottaa lasta. Vuosia myöhemmin Echwa löysi paikkansa Land Cruiser -kuskina kenialaiselta pakolaisasutusalueelta, jossa julkista liikennettä ei tunneta. Teksti ja kuvat: Björn Udd ”ALOITAN PÄIVÄN tarkistamalla renkaat sekä auton muut tärkeät osat”, Monicah Echwa sanoo ja lyö nyrkillään Toyota Land Cruiserin vasenta eturengasta Kirkon Ulkomaanavun (KUA) toimiston pihalla Kakuma-Kalobeyein pakolaisasutusalueella Keniassa. ”Onneksi automme huolletaan säännöllisesti. Autoja on helppo ja hauska ajaa, ja ne pärjäävät vaikeissakin olosuhteissa. Ongelmia syntyy harvoin. Rengasrikko tapahtuu ehkä keskimäärin kolmesti vuodessa.” Tavallisena työpäivänään Echwa kurvaa aamutarkastuksen jälkeen pakolaisasutusalueelle. Alueella ei ole julkista liikennettä, joten kuljettajan tehtävänä on viedä Kirkon Ulkomaanavun työntekijät sekä KUA:n tukemien koulujen opettajat töihin. ”Se on suuri vastuu. Pitää varmistaa, että kaikki pääsevät töihin ajallaan ja että kaikki käyttävät turvavöitä”, Echwa sanoo. Monicah Echwa tykkää ajaa kuoppaisia teitä. Hän työskenteli KUA:n Keniantoimistossa vuosina 2023 ja 2024. Tarkkuutta vaativat myös arvaamattomasti liikkuvat moottoripyörät sekä teillä taivaltavat jalankulkijat ja eläimet. Kuoppaiset soratiet ovat usein myös aika huonossa kunnossa, ja vaikeimmillaan liikkuminen on sadekauden aikaan. ”Vaikeakulkuiset tiet ovat parhaita! Niitä on niin hauska ajaa”, Echwa innostuu. ”Toisinaan auto toki jää jumiin mutaan. Silloin saatan tarvita apua.” ECHWA KASVOI Lodwarissa, joka sijaitsee puolentoista tunnin ajomatkan päässä Kakuma-Kalobeyeistä. Hän osaa paikallista turkanan kieltä, mikä on suureksi hyödyksi. Välillä nimittäin syntyy väärinymmärryksiä tai erimielisyyksiä paikallisväestön kanssa. ”Kerran vieras Suomen-toimistolta otti kuvan erään paimenen vuohista. Paimen suuttui ja yritin toppuutella, mutta hän ei laantunut. Lopulta sanoin, että okei, kutsutaan poliisit paikalle ja katsotaan mitä he sanovat. Silloin hän rauhoittui.” Echwan taival hyvään ammattiin auton kuljettajaksi ei ole ollut helpoin. Echwa menetti vanhempansa jo nuorena, minkä jälkeen hänen isänsä ensimmäinen vaimo piti Echwasta ja hänen kahdesta sisaruksestaan huolta. Sitten 15-vuotias Echwa alkoi odottaa vauvaa. 21

KATSO TARKEMMIN ”Vanhin velipuoleni heitti minut ulos kodista. Se on täällä aika yleinen tapa reagoida teiniraskauksiin. Äitini ystävä tarjosi minulle sijaiskodin pariksi vuodeksi.” Äidin ystävä antoi Echwalle pienen alkupääoman, jolla Echwa käynnisti oman vaatebisneksen. Tienesteillään hän hankki ajokortin, ja pian rakennusbisneksen omistanut tuttava tarjosi Echwalle työpaikan kuljettajana. ”Palkka ei ollut hyvä, mutta sain vähän lisätienestiä vaatebisneksen lisäksi.” Echwa palasi myös kouluun ja valmistui lukiosta vuonna 2018. ”Olen niin onnellinen päättötodistuksestani! Sen myötä pääsin KUA:lle töihin. KUA on ollut hyvä työnantaja, ja palkat maksetaan ajallaan. Työyhteisö on myös ottanut minut hyvin vastaan. Muut kuskit ovat kuin veljiäni.” KAKUMA-KALOBEYEISSÄ ei ole montaa naiskuljettajaa, minkä vuoksi Echwa on hyvin suosittu esimerkiksi koululaisten keskuudessa. ”He kutsuvat minua tädiksi. Moni tyttö kysyy, miten kuskiksi pääsee. Kerron, että koulut pitää käydä loppuun, jos haluaa kuljettajaksi.” Echwa on auttanut myös tyttöjä omalla esimerkillään. ”Meillä oli yhdessä koulussa tyttö, joka tuli raskaaksi. Kerroin hänelle oman tarinani ja totesin, ettei koulunkäynti aikuisena ollut helpointa. Kannustin häntä palaamaan kouluun heti kun mahdollista. Niin hän tekikin”, Echwa kertoo ylpeänä. Vaikka Echwa on esikuva monelle lapselle Kakuma-Kalobeyeissä, hänen omat lapsensa eivät haaveile kuljettajan urasta. ”Vanhempi lapsi haluaa lääkäriksi, nuorempi jalkapalloilijaksi”, Echwa naurahtaa. AINOA NAISKULJETTAJA Joulukuussa 2024 KUA:lla oli Kakumassa seitsemän kuljettajaa. Heistä vain yksi oli nainen. VAIKEAN KELIN AUTO Huonot tiet ja sadekaudella tulvivat joet pysäyttävät useimmat autot, mutta Land Cruiserit pärjäävät monissa oloissa. VARARENGAS KONTISSA Kakuma-Kalobeyeissä kulkeva auto kokee rengasrikon keskimärin 3–4 kertaa vuodessa.

JAA JUTTU: Skannaa QR-koodi tai mene osoitteeseen: kua.fi/ tekoja/teiden-kuningatar KATSO TARKEMMIN 25 000 KILOMETRIÄ KUA:n Kenian-toimiston autojen trippimittariin kertyy vuosittain keskimäärin 25 000 ajokilometriä. HUOLTO PELAA KUA käyttää Land Cruisereita ympäri maailmaa osittain sen takia, että huolto järjestyy lähes kaikkialla. KUUKAUSITARKASTUS Autot liikkuvat haastavissa oloissa, joten ne tarvitsevat huoltoa kuukausittain. YHDEKSÄN CRUISERIA KUA:lla on Keniassa yhdeksän Land Cruiseria, joista kahdeksan on Kakumassa ja yksi Kerion laaksossa. Kirkon Ulkomaanavun autot liikkuvat Keniassa enimmäkseen pakolaisalueilla, esimerkiksi koulujen ja toimiston välillä.

10+1 ASIAA 10+1 ASIAA JÄLLEENRAKENTAMISESTA Konfliktin, luonnonkatastrofin tai muun akuutin kriisin päätyttyä alkaa jälleenrakentaminen. Fyysisen rakentamisen ohella myös psyykkinen ja sosiaalinen toipuminen vaativat työtä ja aikaa.

10+1 ASIAA JAA JUTTU: Skannaa QRkoodi tai mene osoitteeseen: kua.fi/tekoja/jalleenrakentamisesta 1. JOKAINEN KRIISI ON OMANLAISENSA. Kriisi voi olla yhtäkkinen, kuten maanjäristys tai aseellinen hyökkäys, tai se voi syntyä asteittain ajan myötä, kuten kuivuus tai ilmastonmuutos. Kriisit voivat myös pitkittyä, jolloin ihmiset elävät kroonisessa epävarmuudessa. Koska tilanteet ovat monimutkaisia ja -syisiä, jälleenrakennuksellekaan ei ole yhtä mallia tai ratkaisua, joka toimisi kaikkialla. 2. JÄLLEENRAKENNUSTA EI VOI JÄTTÄÄ ULKOPUOLISILLE. Paikalliset ihmiset ja yhteisöt ovat jälleenrakennuksessa keskeisessä asemassa. Ulkopuolinen ei voi aina tietää, mitä erityisiä tarpeita ja toiveita paikallisilla on vaikkapa ruoka-avun sisältöön tai toimitustapoihin liittyen. Jos yhteisö ei ole liian hauras, sen kuuluu olla tekemässä jälleenrakennusta myös konkreettisesti: työ ja toteutus eivät tule ulkopuolelta, vaan hyöty ja osaaminen kertyvät paikallisille. 3. EI ENTISELLEEN VAAN ENTISTÄ PAREMMIN. Jälleenrakennus ei tarkoita, että jokainen tiili muurataan kuten aiemmin. Esimerkiksi Ukrainassa koulua ei välttämättä ole järkevää rakentaa samoin kuin ennen. Tärkeää on huomioida sijainnin turvallisuus ja tarve pommisuojalle. Jälleenrakentaminen voi olla mahdollisuus tehdä asioita entistä paremmiksi ja toimivammiksi, kunhan paikallisyhteisö, asiantuntijat ja paikalliset viranomaiset ovat mukana päätöksenteossa ja toteutuksessa. 4. NAISET JA NUORET OVAT KESKEISESSÄ ROOLISSA. Jotkin tutkimukset ovat antaneet viitteitä siitä, että kun naiset ovat merkittävästi mukana rauhanneuvotteluissa, sopimukset kestävät pidempään ja lopputulokseen ollaan tyytyväisempiä. On tärkeää, että yleisesti aliedustetut ryhmät, kuten naiset ja nuoret, osallistuvat rauhantyöhön ja jälleenrakennukseen. Myös marginalisoitujen ryhmien tarpeita on kuunneltava, jotta yhteiskuntarauha rakentuu reiluksi ja kestäväksi. 5. INFRASTRUKTUURI TUKEE YHTEISKUNTARAUHAA. Vaikka jälleenrakentamisessa on kyse paljosta muustakin kuin fyysisestä rakentamisesta, myös rakennuksilla ja toimivalla infrastruktuurilla on valtava merkitys hätäavun toimittamiselle ja toipumiselle. Kun tiet ovat kulkukunnossa, vettä on saatavilla ja kauppoihin tai torille pääsee liikkumaan, ihmiset voivat olla aktiivisia toimijoita omassa elämässään eivätkä he jää pelkästään ulkopuolisen avun varaan. Esimerkiksi käteisavustusten jakaminen edellyttää toimivia markkinoita. 6. PSYYKKINEN TOIPUMINEN KESTÄÄ KAUAN. Maailman terveysjärjestön mukaan erilaiset hätätilanteet aiheuttavat aina psykologista stressiä. Monet kärsivät kriisien vuoksi masennuksesta tai traumaperäisestä stressihäiriöstä. Mielenterveyspalveluiden ja psykososiaalisen tuen saatavuudesta on huolehdittava kuten muustakin terveydenhuollosta. Pelkkä akuutti apu ei usein riitä, sillä trauma voi ilmetä vasta paljon tapahtuneen jälkeen. +1 KIRKON ULKOMAANAPU TOIMII YHDESSÄ PAIKALLISTEN KANSSA. KUA KATSOO jälleenrakennustyössään kokonaisuutta ja toi- mii paikallisten tukena ja apuna heidän tarpeitaan kuunnellen. Työ keskittyy koulutukseen, toimeentulomahdollisuuksien parantamiseen ja rauhaa edistävään toimintaan. Psykososiaalinen tuki on tärkeä osa työtä. 7. RAUHANTYÖ JATKUU KONFLIKTIN JÄLKEEN. Vain kestävällä rauhantyöllä voidaan pyrkiä ehkäisemään konfliktien eskaloitumista ja uudelleenpuhkeamista. Globaalisti varoja käytetään huomattavasti enemmän kriiseihin reagointiin ja jälleenrakennukseen, vaikka kestävin vaihtoehto on pyrkiä kokonaan estämään konfliktien synty. Tämä säästäisi sekä varoja että ihmishenkiä. 8. KOKONAINEN SUKUPOLVI – MYÖS TULEVA – VOI OLLA VAARASSA. Jos jälleenrakennusta ja sen psyykkistä puolta ei hoideta kunnolla, seuraukset ovat kauaskantoisia. Koko elämänsä pelkästään kriisistä selviytymiseen keskittynyt sukupolvi menettää turvallisuudentunteen ja luottamuksen, ja väkivalta tai sulkeutuminen voivat tuntua ainoilta selviytymiskeinoilta. Kriisikokemukset voivat vaikuttaa paitsi nykyisen myös tulevien sukupolvien mielenterveyteen ja psykososiaaliseen hyvinvointiin. 9. KOULUTUS ON OLEELLINEN OSA JÄLLEENRAKENNUSTA. Koulunkäynti on keino pitää yllä rutiineja, ja koulutus turvaa myös tulevaisuutta. Kouluttautuminen parantaa paikallisten mahdollisuuksia osallistua jälleenrakentamiseen. 10. ILMASTONMUUTOSTA EI KORJATA JÄLLEENRAKENNUKSELLA. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen on tärkeää muttei yksin riitä. Luontopohjaisia ratkaisuja hyödyntämällä ja ekosysteemejä kunnostamalla voidaan suojella ympäristöä ja siten myös rakentaa yhteisöjen selviytymiskykyä ja terveempää planeettaa. Yhteistyö luonnon kanssa, ei vain sen muutoksiin sopeutuminen, auttaa löytämään kestäviä ratkaisuja ilmastokriisiin. teksti: Tekoja-työryhmä • kuvitus: Carla Ladau Lähteet: Juttuun on haastateltu Kirkon Ulkomaanavun humanitaarisen avun asiantuntijaa Jan De Waegemaekeria. Lisäksi lähteenä on käytetty Kirkon Ulkomaanavun humanitaarista strategiaa, Maailmanpankkiryhmän ja YK:n Pathways for Peace -raporttia, Maailman terveysjärjestön Mental health in emergencies -sivustoa ja Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun yhdistysten kansainvälisen liiton Recovery-sivustoa. 25

LINSSIN LÄPI ARKI PIRSTALEINA UKRAINASSA ilmahälytyksistä puhutaan ironisesti suurena lottona. Niitä on jatkuvasti, paikasta riippuen jopa useamman kerran päivässä. Ohjuksen osuminen omaan olinpaikkaan on yksittäisen ihmisen näkökulmasta silti äärimmäisen epätodennäköistä. Kunnes rytisee. Oli maanantai, 18. marraskuuta 2024, kun venäläinen Iskander-M-ohjus putosi keskellä kirkasta päivää Prymorskyin alueelle miljoonakaupunki Odessaan. Prymorskyissa sijaitsevat kuuluisat Potjomkinin portaat, mutta muuten se on tuiki tavallista asuinaluetta. Kuvassa ihmiset siivoavat jo jälkiä – pirstaloituneita ikkunoita ja muuta paineaallon poispyyhkimää materiaa. Pian elämä jatkuu ennallaan, paitsi lotossa hävinneillä. Kymmenen ihmistä kuoli, ja 55 kärsii vammoista. Selviytyjät pohtivat, minne muuttaisivat, kun kotia ei enää ole. Ukrainassa vain harva aikuinen hakeutuu enää suojaan ilmahälytysten aikana. Päivittäin toistuvat hälytykset ovat kaiken lisäksi aiempaa pidempiä. Ohjusuhka kuitataan muutamissa tunneissa, osui tai ei, ohjukset kun etenevät nopeasti. Lennokit sen sijaan pörräävät taivaalla jopa puoli päivää. Silloin hälytys voi kestää kellon ympäri. Kouluissa ja päiväkodeissa hälytykset otetaan onneksi yhä vakavasti. Myös kauppakeskukset sulkevat edelleen ovensa hälytysten ajaksi. Jotkut valittavat siksi peruuntuneista salitreeneistä. Ilmahälytykset herättävät ihmisiä toistuvasti aamyön syvästä unesta, välitti niistä tai ei. Iskujen kohteena on usein energiantuotanto, mutta ihmistenkin energiatasoissa on siis jatkuvaa vajetta. Ukrainalaiset tiivistävät tunteensa kahteen sanaan, jotka koskettavat kaikkia: valtava väsymys. teksti: Erik Nyström • kuva: Antti Yrjönen Mies siivoaa tuhoja Odessassa päivä ohjusiskun jälkeen. Onnekkaimmat huomaavat sodan vain energiavajeena. Venäjän iskut ovat talven mittaan osuneet voimalaitoksiin, ja keskustan kadun äänimaisemaa puhkovat sähkögeneraattorit. 26

OSALLISTU! JAA JUTTU: Skannaa QRkoodi tai mene osoitteeseen: kua.fi/tekoja/testamentti Tiesitkö tämän testamenteista? Kuka perii varani ja mitä omaisuudelleni tapahtuu? Kirkon Ulkomaanapu on aloittanut lakitoimisto Laillin kanssa yhteistyön, jonka myötä testamentin ja testamenttilahjoituksen tekeminen on vaivatonta. Laillin juristi Sara Kortesoja vastaa testamentin tekijöiden yleisimpiin kysymyksiin. Voinko testamentata omaisuuteni kenelle haluan? Jos sinulla ei ole rintaperillisiä eli lapsia tai lapsenlapsia, voit testamentata omaisuutesi vapaasti valitsemallesi taholle. Mikäli sinulla on rintaperillisiä, heillä on lähtökohtaisesti oikeus saada puolet omaisuudestasi riippumatta siitä, mitä testamenttiisi kirjoitat. Mitä omaisuudelleni tapahtuu, jos en tee testamenttia? Suomen lainsäädännön mukaan ensisijaiset lakimääräiset perilliset ovat lapset ja lapsenlapset. Jos heitä ei ole, perintö menee aviopuolisolle. Jos sinulla ei ole rintaperillisiä etkä ole naimisissa, perintösi menee vanhemmillesi ja sisaruksillesi ja edelleen heidän lapsilleen. Jos heitä ei ole, perintö menee isovanhemmille ja viimesijaisesti heidän lapsilleen. Ilman sukulaisia perintö menee Suomen valtiolle. Kenen kannattaa tehdä testamentti? Sellaisen, joka haluaa poiketa lain määräämästä perimysjärjestyksestä ja sisällyttää testamenttiinsa esimerkiksi lahjoituksen omien arvojensa mukaiseen toimintaan. Voiko testamentin tehdä itse? Kyllä. Suosittelen kuitenkin, että laadit testamenttisi yhdessä testamenttioikeuteen perehtyneen juristin kanssa tai annat juristin tarkistaa laatimasi testamentin. Pahimmillaan testamentin muotovirhe voi jopa johtaa siihen, ettei testamenttia voida noudattaa. Pitääkö perinnöstä maksaa veroa? Suomen lainsäädännön mukaan 20 000 euron arvoisesta ja sitä arvokkaammasta perinnöstä pitää maksaa perintöveroa. Sen määrä riippuu perittävän omaisuuden arvosta, sekä perittävän ja perillisen tai testamentinsaajan välisestä suhteesta. Tietyt yleishyödylliset tahot, kuten Kirkon Ulkomaanapu, on vapautettu verosta kokonaan. Mitkä asiat voivat tehdä testamentista pätemättömän? Testamenttia tai jotain sen määräystä ei voida noudattaa esimerkiksi silloin, jos todistajana on toiminut esteellinen henkilö. Esteellisyys voi aiheutua esimerkiksi siitä, jos testamentti on tehty todistajan itsensä tai hänen lähisuku28 TESTAMENTTILAHJOITUS AUTTAA MAAILMALLA Haluaisitko tehdä testamenttilahjoituksen paremman maailman puolesta? Verkkosivuillamme voit tehdä juristien tarkastaman ja pätevän testamentin. Voit myös varata maksutonta neuvontaa juristin kanssa. kua.fi/testamentti laisensa hyväksi. Testamentti voidaan moitteen johdosta julistaa pätemättömäksi myös silloin, jos testamentintekijä ei ole laatinut testamenttia omasta tahdostaan tai hän ei ole kyennyt ymmärtämään antamiensa määräysten merkitystä. Voiko jo tehtyä testamenttia muuttaa? Kyllä. Muutokset tulee toteuttaa laatimalla muotomääräykset täyttävä uusi testamentti. Testamenttia ei voi muuttaa siten, että esimerkiksi peittäisi alkuperäisestä asiakirjasta kohtia ja kirjoittaisi siihen uusia määräyksiä. teksti: Markus Silvennoinen kuva: Nealeksandra Photography/Kaunis Liike Oy Juristi Sara Kortesojan mukaan monet yllättyvät perintöjärjestyksestä. Esimerkiksi entinen puoliso voi saada perintöä yhteisen lapsen kautta, jos testamentti ei määrää toisin.

OSALLISTU! KUVA: NATALIA JIDOVANU MYÖS NÄIN VOI AUTTAA Changemaker rauhan asialla Yksi mahdollisuus voi muuttaa kaiken KAIKKI NAISET eivät saa edes ensimmäistä mahdollisuutta työhön, kun köyhyys ja eriarvoisuus sulkevat heidät yhteiskunnan ulkopuolelle. Sinun tuellasi Naisten Pankki kouluttaa naisia ammattiin, jotta he voivat muuttaa elämänsä suunnan. Tee naistenpäivän tasa-arvoteko: Lahjoita 10 € MobilePaylla 41109. Miten voisimme edistää rauhaa nyt, kun sodat ja konfliktit ravisuttavat maailmaamme? Tänä vuonna Changemaker keskittyy vaikuttamistoiminnassaan rauhankysymyksiin ja vaatii päättäjiltä toimia rauhan edistämiseksi. Toimintaan ovat tervetulleita kaikki alle 35-vuotiaat vaikuttamisesta kiinnostuneet nuoret. Lisätietoa löydät verkoston nettisivuilta changemaker.fi. Ope – lähtisitkö vapaehtoiseksi? Kutkuttaako ammatillinen kasvu, kurkistus koulutusalan humanitaariseen maailmaan ja ainutlaatuinen vapaaehtoiskokemus upeiden kollegoiden kanssa? Opettajat ilman rajoja -verkoston seuraava vapaaehtoishaku on 18.3.–6.4.2025. Tilaa uutiskirje opettajatilmanrajoja.fi ja seuraa somea. Jaa juhlailoa merkkipäivänäsi Puuntaimet olivat jälleen lahjojen suosikki KANSA ON puhunut – Puuntaimet on jo kuudetta kertaa vuoden suosituin Toisenlainen Lahja. Vuoden 2024 suosituimpien lahjojen kärkikolmikkoon ylsivät myös klassikkolahja Vuohi sekä Ammatti. Kun läheisen juhlapäivä koittaa, Toisenlainen Lahja on mitä mainioin tapa muistaa päivänsankaria. Lahjallasi jaat hyvää mieltä sekä lähelle että kauas. Ystävänpäivä lähestyy – mitä jos ilahduttaisit läheistäsi Toisenlaisella Lahjalla? toisenlainenlahja.fi Juhlitko häitä, valmistujaisia tai eläkkeelle lähtemistä? Perustamalla merkkipäiväkeräyksen vapautat ystäväsi lahjastressistä ja pääset tukemaan heitä, jotka apua eniten kaipaavat. Voit perustaa keräyskampanjan joko sivulla kua.fi/merkkipaivakerays tai ottamalla yhteyttä lahjoittajapalveluumme. Lahjoittajapalvelumme on avoinna arkisin klo 10–14. Puh. 020 787 1201 Sähköposti: lahjoittajapalvelu@kua.fi 29

GODA NYHETER 2. 1. Nataliya Hodun och hennes dotter Anna är stormförtjusta i den lilla lekparken i Petrivka. 2. Daghemsföreståndare Nataliia Chulyk ser sitt dagis som en stor familj där både föräldrar och barn finner trygghet. 3. Treåriga Polina, här i famnen på mamma Marina Yanchukova, träffar de andra barnen för första gången. 1. I KRIGET KRETSAR ORON OCH HOPPET KRING BARNEN I dagisverksamheten finner föräldrar och barnträdgårdslärare i Ukraina så väl en stunds ro som ett djupare syfte mitt i kriget. ”DET KÄNNS som en färdigblivningsfest – nervöst men glatt”, säger Nataliya Hodun med ett brett leende. Hennes fyraåriga dotter Anna klär av sig ytterkläderna och springer för att gräva i leklådorna. Kyrkans Utlandshjälp (KUA) har utrustat dagiset med spel och leksaker. Treåriga Polina klämmer betänksamt på sin mjukisfisk Nemo. Det är drygt fyra månader sedan de andra barnen träffats utanför smarttelefonens skärm, men för Polina är det första gången i verkliga livet. Hon betraktar Anna och det tiotal barn som nu leker. Daghemmet i Petrivka ligger några timmars bilresa från hamnstaden Odessa. KUA renoverar dagisets bombskydd för att verksamheten ska kunna fortsätta normalt i byggnaden. Idag är de här för att de kan gå till den närliggande skolans om de måste. Enligt Nataliya har också online-verksamheten varit bra. Dagispersonalen producerar dagligen videor med uppgifter och lekar, och barnen älskar att se vad de andra skapar. ”Men det är inte samma sak att pyssla med sina föräldrar som med lärarna och de andra barnen”, säger Hodun. 30 KRIGET HAR INTE fört med sig några goda nyheter sedan Ukraina återtog en del av de ryskockuperade områdena under det första krigsåret. I brist på hopp om bättre tider finner de som är föräldrar eller lärare mening i vad de kan göra för barn och unga. Barnträdgårdsläraryrket är ett kall som nått nya sfärer. Det märker man på diverse daghem runtom Ukraina där personalen jobbat på samma daghem i tiotals år. Nataliia Chulyk har jobbat i 33 år och praktiskt taget tillbringat hela sitt liv på dagiset i staden Podilsk, också några timmars bilresa från Odessa. Chulyk berättar med värme hur hennes bästa vän på dagiset sedermera blev hennes man. Bland annat därför ser hon dagiset som en enda stor familj och driver verksamheten lika samvetsgrannt. ”Det här dagiset är mitt liv. Alla mina tankar går till trivsamheten här, berättar hon. Föräldrarna till barnen är synnerligen involverade i verksamheten. Bombskyddet inreddes redan i början av kriget, och barnen, personalen och föräldrarna firar alla högtider och födelsedagar tillsammans. Det är inte bara en trygghet för barnen – de vuxna får sig också ett avbrott från dystra tankar. ”Alla här upplever ett djupare syfte: vi kan påverka barnens välmående”, säger Chulyk.

DELA ARTIKELN: Skanna QRkoden eller gå till adressen: kua.fi/tekoja/ukraina-dagis DELA ARTIKELN: Skanna QRkoden eller gå till adressen: kua.fi/ tekoja/skapa-trygghet-i-kriser GODA NYHETER KOLUMN I kriser måste vi få utrymme för våra rädslor 3. I PETRIVKA har det inte ens gått en timme sen barnens återförening när den bekanta sirenen ljuder från de vuxnas mobilapplikationer. Lekarna avbryts och de vuxna klär lugnt på barnen för att ta dem i säkerhet. Väl ute på gården inhiberas luftlarmet. Det är väldigt mycket fram och tillbaka med sirenerna förklarar Hodun medan hon låter Anna springa till dagisgårdens rutschbana. Barnen återspeglar tyvärr också spåren av tre år av krig. Hodun berättar att de bor nära en järnväg, och när tågen bullrar förbi frågar Anna ofta ifall det var dånet av en missil. ”Här i veckan kretsade Annas lekar kring ett gult hus som träffats av en raket, något hon snappat upp från nyheterna. Barnen processar det de hör i sina lekar”, säger Hodun. Väl utomhus pallrar Polina efter Anna och de andra barnen. De får leka ett tag innan mamma Marina Yanchukova plockar upp Polina för att föra henne hem och äta. Jag frågar om Polina tänker komma hit igen. Hon nickar blygt och viskar i mammas öra. ”Hon blev förtjust i hur mycket fler leksaker här finns än hemma”, säger Yanchukova. text: Erik Nyström • foto: Antti Yrjönen I ETT DAGHEM är det, förutom att få tillstånd av föräldrarna, speciellt viktigt att skapa en naturlig kontakt till barnen innan vi gräver fram kameran eller frågar frågor. Att leka doktor verkar populärt i daghemmet i Romny, drygt hundra kilometer från östfronten. Jag låter barnen mäta min feber och kolla hjärtslagen. Diagnosen är snabb: jag behöver stelkrampsvaccin och mitt ben bör amputeras. Femåringen tar fram sågen. Lekarna avslöjar något som är snett. Kriget har etsat sig i barnens undermedvetna, trots att de vuxna gör allt för att skydda dem från det. Missiler, drönare och ”VI KAN ALLTID GÖRA diverse vapen figurerar NÅGOT I KRISER. i lekar. Känsloutbrotten till små motgångar är MINST AV ALLT SKAPA oproportionerliga. TRYGGHET OCH EN I tre år har medier i CHANS ATT PRATA UT.” allmänhet fokuserat på politik – västländernas vapenleveranser och val – samt militära förlopp vid fronten. I Ukraina är det påtagligt hur lite det idag intresserar jämfört med första krigsåret. Ukrainare upplever att det görs tillräckligt för att uppehålla status quo, men klart för lite för att lösa något. Summa summarum är det ont om hopp på bra lösningar. Människor väljer att fokusera på den omedelbara vardagen. I Ukraina såsom kanske också i Finland har de äldre generationerna en tendens att bita ihop och lägga skygglappar för ögonen när de försöker gå vidare med livet. Det är lärare och föräldrar som tycks bära den största bördan: ansvaret för framtiden. Det är svårt att föreställa sig vad som krävs för att utstråla trygghet och hopp åt de oskyldiga barnen. Men det är i barn och unga deras hopp ligger. Det goda kriget fört med sig är ett spirande intresse för ungas mentala hälsa. Det psykosociala stöd elever får anses värdefullt, och bland ungdomarna finns även de som nu själva vill bli psykologer. Vi kan alltid göra något i kriser. Minst av allt skapa trygghet och en chans att prata ut. text: Erik Nyström • foto: Antti Yrjönen Erik Nyström är chefredaktör och kommunikationschef på Kyrkans Utlandshjälp. 31

En tarvitse tyhjiä lupauksia. vu ot t a yhtei st ä 75 Keräysluvat: RA/2020/639 ja ÅLR/2024/7687 Tarvitsen mahdollisuuden. va s t uut a . Pieni tuki oikeaan aikaan oikeassa paikassa — ja mitä tahansa hyvää voi tapahtua. Lahjoita Yhteisvastuukeräykseen niin tuet nuoria Suomessa ja maailman kriisialueilla kohti omia unelmiaan. Jokainen nuori on valtava mahdollisuus. LAHJOITA NUORILLE: MobilePay 85050 tai yhteisvastuu.fi