Digiä kannattaa treenata ja maaseutu 3 86. vuosikerta 11.4.2025 9 € Hapankaali yllättää monipuolisuudellaan Talvikurpitsat piristävät puutarhaa Leppäkerttu on puutarhan apuri Metsien suojeluun on monta väylää Kevään juhlissa nautitaan väreistä KOTI JA MAASEUTU 3/2025 1

Sisältö MAASEUTU ELÄÄ TERVEYS JA HYVÄ OLO 6 Hapanta herkkua 44 Projekti, jossa kaikki voittivat 33 Väärät valinnat kaduttavat 42 Takaisin tarkkaavaiseksi 55 Digiosaaminen tuo itsenäisyyttä iäkkäälle 5 Johannan monta roolia 12 Uusi mahdollisuus 29 Luonto turvaan pala kerrallaan RUOKANEUVOT JA RAVITSEMUS 15 Lammasta nyt ja ympäri vuoden 17 Kevään juhlien aika 18 Värit esiin! 25 Hyvän mielen ruokaa 27 Kahden hengen herkut 28 Muikkua littanalla leivällä VIHREÄÄ, VEHREÄÄ 36 Kurpitsainen makumatka TEKEVILLE KÄSILLE 48 Vanhoista farkuista uusi suosikkikassi 25 TOIMIVAT TILAT On hurjan kiehtovaa, miten kokonaisvaltaisesti suolistomme ja siellä majaileva hyödyllinen mikrobisto terveyteemme vaikuttaa. Tämän lehden jutussa väitöskirjatutkija Johanna Roponen kertoo, miten merkittävä rooli suolistomikrobeilla on myös mielen hyvinvoinnin tukemisessa. Tästä joukkiosta kannattaa pitää huolta kuitupitoisella ja paljon kasvikunnan tuotteita sisältävällä ruoalla. Lue lisää sivulta 25. 50 Matot mallilleen LUONTOHELMI 52 Kaikkien kaveri JOKA NUMEROSSA 3 4 24 41 54 58 59 Pääkirjoitus Lukijakilpailu Murusia Kolumni: Mervi Heikkilä Kodin ikkuna Me Maa- ja kotitalousnaiset Ristikko Krista Korpela-Kosonen on yhtä juhlaa. 18 Kevät Ilottele väreillä ja raaka-aineilla! TAIJA KIVIMÄKI KUVA Kati Laszka 5 Tyyne Kettunen on standup koomikko Johanna Keinäsen suosituin hahmo. 6 12 Fia Lindholm avasi kotinsa ovet rescuekoirille. Rasilaisen hapankaalin resepti on pysynyt samana 50 vuotta. Kuluttajat löytävät myös uusia makusuosikkeja. 2 KOTI JA MAASEUTU 3/2025 HELENA VELIN IHMISET JA ILMIÖT Toimittajalta Löydät uusimmat artikkelit, maukkaimmat reseptit ja kätevät pihavinkit osoitteesta kotijamaaseutu.fi

pääkirjoitus 11.4.2025 Tähän aikaan vuodesta valon lisääntyminen näkyy ja tuntuu. Vaikka takatalvi iskisi, nopeasti pidentyvät päivät tuovat silti uskoa kevään ja kesän saapumiseen. Tänä vuonna Etelä-Suomen talvi oli olematon ja hiihtämisestä pitäville suuri pettymys. Vääjäämättä mieleen tuli, onko ilmastonmuutoksen tuoma vaikutus jo näin konkreettisesti nähtävissä. Huomasinkin pohtivani, vaipuuko negatiiviisiin ajatuksiin helpommin pimeämmän vuodenajan aikana. Ainakin omalta osaltani vaikuttaa tältä, vaikka pidänkin talvesta. Pimeinä hetkinä pienetkin murheet kasvavat uusiin mittoihin ottaen liian suuren tilan itselleen. Viime aikoina on tullut mietittyä myös, vaikuttavatko vaihtuvat vuodenajat ihmisten tapaan ilmaista itseään some-kanavissa. Ehkäpä kyseessä taitaa kuitenkin olla jatkuva muutos meidän somettajien käytöksessä. Muutos huonompaan, jos minulta kysyy. Näyttää nimittäin siltä, että kynnys ilkeästi ja kärjistäen kirjoittamiseen madaltuu jatkuvasti. Alkuperäistä julkaisua ei välttämättä jakseta lukea edes ajatuksella loppuun, vaan lisätään saman tien omat kommentit, joissa haukutaan pystyyn viestin laatija. Christell Åström Päätoimittaja, toiminnanjohtaja MKN Keskus ry TÄMÄN NUMERON AVUSTAJAT: Mervi Heikkilä, Päivi Hotokka, Veera Jussila, Sari Järvinen, Virve Järvinen, Taija Kivimäki, Tiina Komi, Krista Korpela-Kosonen, Kati Laszka, Sanna Louna, Hannu Niittymäki, Roy Norro, Kirsi Sahrman-Hauhia, Marita Suontausta, Jaana Tapio, Kirsi Vartia, Helena Velin, Susanna Winqvist ja maaseutu SEURAAVA LEHTI ILMESTYY 6.6.2025 ISSN 2342–1053 PAINOPAIKKA: Printall 8 NUMEROA VUODESSA: 86. vuosikerta. Lehti ilmestyi vuosina 1939–1969 nimellä Maatalousnainen ja vuosina 1970–2013 nimellä KOTI. Aikakausmedia ry:n jäsen RISTÖMERK PÄ KI JULKAISIJA: Maa- ja kotitalousnaisten Keskus ry Vanha talvitie 2 A 16, 00580 Helsinki maajakotitalousnaiset.fi PÄÄTOIMITTAJA: Christell Åström, p. 041 730 9115 christell.astrom@maajakotitalousnaiset.fi TUOTTAJA: Tuula Lehtonen p. 043 827 3405, toimitus@kotijamaaseutu.fi ILMOITUSMYYNTI: p. 043 827 3405 toimitus@kotijamaaseutu.fi TILAAJAPALVELU: Atex, p.03 4246 5385, kotijamaaseutu@atex.com ULKOASU JA TAITTO: Birgitta Salminen ja Päivi Jokimies Lisääntyvä valo tuskin auttaa tähän ikävään ilmiöön. Tarvitsemme ennemminkin meiltä kaikilta somekäyttäjiltä ryhdistäytymistä. Kehotankin jokaista ennen ikävän kommentin kirjoittamista miettimään, miltä sellaisen vastareaktion saaminen itsestä tuntuisi. Tässä numerossa voit lukea myös somen vaikutuksesta esimerkiksi keskittymiskykyyn. Lähestyvä kevät ja lämpö tuovat mieleen positiivisemman vireen samalla kun ne vauhdittavat tomaatti-, kurkku- ja chilitaimien itämistä ikkunalaudalla. Samalla herää kysymys siitä, minkälainen kesä mahtaa olla tulossa. Siihenkään emme taida pystyä vaikuttamaan, mutta iloitaan siitä kuitenkin. Toivotan hyvää pääsiäistä kaikille lukijoille! YM PIXHILL Valoa kohti PEFC-sertifioitu Tähän tuotteeseen käytetty puu on kestävästi hoidetuista metsistä M IL J Ö MÄRK T PEFC/19-3-3 GREEN ENERGY www.pefc.fi Painotuote 4041 0820 KOTI JA MAASEUTU 3/2025 3

ja lukijoilta Vastaa ja voita Eurokankaan kankaita! Kiinnostavimmat jutut 1/2025 1. Loimme oman työpaikan maalle 2. Tunnista onnen esteet 3. Hoida huonekasveja huolella Numerossa 1/2025 lukijat innostuivat maaseudun yrittäjistä! " Mikä oli tämän lehden paras juttu? Mistä aiheista toivoisit lukevasi seuraavista Koti ja maaseutu -lehdistä? Vastaa lukijakyselyyn ja voita ihania kankaita. Arvomme lukijakilpailuun osallistuneiden kesken kolme Eurokankaan palkintokassia, joista jokainen sisältää Marimekon Pieni Unikko -puuvillakangasta kevään herkullisissa väreissä. Yhden palkinnon arvo on 138 €. Vastausaika päättyy Lukijapalautetta Kiitos monipuolisuudesta. Päivi 5.5.2025 " Lukisin mielelläni vanhusten hoitoasioista. Se on asia joka puhuttaa koko Suomessa. Tuula " Ihana lehti. Antaa uskoa, ettei maaseutu autioidu, kun on itseensä ja maaseutuun uskovia ihmisiä. Leila EUROKANGAS " TILAUKSET JA MUUTOKSET netissä kotijamaaseutu.fi ASIAKASPALVELU JA LASKUTUS ma–pe 9–16 Puhelin 03 4246 5385 Sähköposti kotijamaaseutu@atex.com Posti Atex Oy/Tilaajapalvelu Puuvillakatu 4 C 4, 30100 Forssa Tilaa Koti ja maaseutu lahjaksi kotijamaaseutu.fi Seuraa meitä myös instassa @kotijamaaseutu 4 KOTI JA MAASEUTU 3/2025 Ristikon 3/2025 ratkaisu: Osallistu netissä osoitteessa kotijamaaseutu.fi tai lähettämällä meille terveisesi ja yhteystietosi postikortilla: Koti ja maaseutu Vanha talvitie 2 A 16 00580 Helsinki Osallistumalla kilpailuun voittaja sallii nimensä julkaisemisen lehdessä. Lukijakilpailussa 1/2025 MKN-astiapyyhkeen voittivat Pirkko Hautamäki, Ritva Tauru ja Seija Satava. Onnea voittajille! Koti ja maaseutu huolehtii tilaajiensa henkilötietosuojasta EU:n tietosuojalain mukaisesti. Voit lukea lehden rekisteriselosteen sivuilla kotijamaaseutu.fi

♥ minun intohimoni Johannan monta roolia Tanssitaiteilija, ohjaaja, käsikirjoittaja ja näyttelijä Johanna Keinänen ammentaa aiheita elämästä, ruoasta ja ikävistäkin uutisotsikoista. TEKSTI JA KUVA TUULA LEHTONEN Eläkeläinen ja sotepalveluiden suurkuluttaja Tyyne Kettunen on näyttelijä Johanna Keinäsen tunnetuin roolihahmo. Päivän uutiset tarjoavat loputtomasti materiaalia Johannalle hänen suunnitellessa sisältöä stand-up hahmo Tyynen esityksiin. Tyyne haluaa puhua sotesta, pakasterasioiden kansista ja erilaisista kiristyksistä, koskivat ne sitten hallitusta tai lantionpohjan jumppaa. ”Sote-asiat antavat tosi paljon materiaalia. Se on ihan loputon lähde”, Johanna kertoo. ”Mutta uutiset ovat joskus sellaisia, ettei ne kyllä naurata.” Johanna haluaa olla itselleen lempeä, jotta lempeys tarttuisi muihinkin. ”Yritän olla itseni paras kaveri ja jutella itselleni kuin rakkaalle ystävälle.” Katso video stand-up hahmo Tyyne Kettusesta sivulta kotijamaaseutu.fi Ruoka teatterin aiheena Johanna Keinänen on monipuolinen taiteilija: hän on alun perin kouluttautunut tanssitaiteeseen ja toimii myös käsikirjoittajana, ohjaajana, näyttelijänä ja koreografina. ”Moni puro tuo tuloja”, hän kuvailee. Myös ruoka toimii lähtökohtana ja inspiraationa esittävälle taiteelle. Viime vuonna Turussa pyöri Johannan käsikirjoittama ruokateatteri Mikä Menu!. Teos ammensi komediaa ruoan valmistuksesta ja alkuperästä. Turkulainen ruoka sai osansa, kun Johannan työryhmä haastoi ruuan valmistuksen ja reseptit. ”Ruoka on vakava asia, mutta teatterissa sillä voi leikkiä. Ruoka on luontoa, ammatti, perinne, eettinen asia ja osa huoltovarmuutta. Teatterin tehtävä on löytää yllättäviä ja leikkimielisiä näkökulmia vaikeistakin aiheista.” Mikä menu! -esitys saa jatkoa tämän vuoden syksyllä Turussa Aurinkobaletissa. Kulttuurileikkaukset huolestuttavat Johannan tekee töitä monipuolisesti ympäri Suomea. Hän arvostaa työnsä liikkuvuutta. ”Eri paikkakunnilla on omat mielenmaisemansa.” Tulevana syksynä Kouvolan kaupunginteatterissa nähdään hänen Johanna Keinäsen edesmennyt, vahva ja ahkera Hellin-mummi inspiroi sketsihahmo Tyyne Kettusta. tekemänsä koreografia Hiljaiset sillat -musikaalissa. Johannan perheellä on kakkoskoti Siilinjärvellä, lapsuudenmaisemissa. ”Minulla on vahvat juuret Savossa. Tykkään siitä, että minulla on jalka kahdessa paikassa.” Taiteilija toivoo, että erilaiset taiteen muodot olisivat kaikkien saavutettavissa kaikkialla. Kulttuurialan leikkaukset vaikuttavat lippujen hintoihin ja sitä kautta esitysten saavutettavuuteen. ”Se voi tehdä kulttuurikokemuksista harvojen etuoikeuden.” ”Koko alalla on aistittavissa pelkoa toimeentulosta ja tulevaisuudesta. Monet vaihtavat alaa. Leikkaukset huolestuttavat – ja syystäkin.” ”Taide on arvokysymys. Nyt voidaan kysyä, nähdäänkö taiteen arvo.” Mummi opetti onnellisuutta Takaisin Tyyne Kettuseen. Vuonna 1993 syntynyt hahmo viihdyttää niin Youtubessa kuin keikoillakin. Tyyne kiertää kiertueilla ympäri Suomea. Hahmo oli alun perin lastenesityksen sivuhahmo. Yli 30 vuotta Tyyne on kehittänyt muotoaan. ”Nyt Tyyne lähestyy minua iässä”, 56-vuotias Johanna nauraa. Hahmo ei syntynyt tyhjästä. ”Tyyne juurtuu mummistani”, Johanna paljastaa. Viime vuonna 102-vuotiaana menehtynyt Hellin-mummi oli juureva ja ahkera savolainen. Hän opetti Johannalle, ettei pidä jäädä vellomaan tai katkeroitua. Nyt osa mummin oppeja elää Tyynen monologeissa. ● KOTI JA MAASEUTU 3/2025 5

Lehxxxxxx Hapanta herkkua Rasilaisen perheyritys on valmistanut hapankaalia samalla reseptillä jo 50 vuotta. Yritystä luotsaava Johanna Raatikainen on tuonut perinteisen hapankaalin nykyaikaan. >> TEKSTI JA KUVAT TUULA LEHTONEN 6 KOTI JA MAASEUTU 3/2025

Hapankaalin suosio on kasvanut sen terveellisten ominaisuuksien vuoksi. Rasilaisen toiminta lähti alunperin liikkeelle omasta puutarhasta. Johanna Rasilaisen isä perusti yrityksen. KOTI JA MAASEUTU 3/2025 7

Hapankaalia on saatavilla monilla eri mausteilla. H elmikuinen arkiaamu Rasilaisen tiloissa Keravalla vaikuttaa rauhalliselta. Ei arvaisi, että tuotannon puolella on käynnissä tuhansien kaalikilojen käsittely. Raastamista, hapattamista, maustamista. Rasilaisen hapankaalia tuotetaan viikossa kymmeniä tuhansia kiloja. Yritys on Suomen suurin hapankaalin tuottaja. Rasilaisen hapankaali on ollut mukana suomalaisessa ruokakulttuurissa jo lähes 50 vuotta. Nykyinen talousjohtaja Johanna Raatikainen on yrityksen perustajan Matti Rasilaisen tytär. "Haluan tuoda hapankaalin tähän päivään ja näyttää, miten monikäyttöinen tuote se on", Johanna Raatikainen kertoo. Vaikka Rasilaisen perinteistä hapankaalia on tehty koko ajan muuttumattomalla reseptillä, tapahtuu yrityksessä jatkuvaa, pitkäjänteistä tuotekehittelyä. Perinteinen hapankaali on saanut rinnalleen monia makuja, esimerkiksi Hapiskimchin, kurkuma-inkiväärin ja purjolla maustetun hapankaalin. Eksoottiset maut, kuten kurkuma-inkiväärihapankaali ja hapankaali-kimchi sopivat erinomaisesti esimerkiksi bowleihin ja juuri nyt suosittuihin korealaisiin ruokiin. Perinteisempää perua ovat esimerkiksi valkosipulihapankaali ja purjohapankaali. Erilaiset hapankaalit lisäävät 8 KOTI JA MAASEUTU 3/2025 mukavasti päivittäistä kasvisten saantia monenlaisissa resepteissä. Johanna Raatikaisen mukaan Rasilaisella ollaan oltu tuotekehityksessä jopa hiukan etukenossa. Vaikka Hapiskimchi on juuri nyt suosittua, se kehitettiin Rasilaisella ennen kuin korealainen ruoka ja kimchi nousivat Suomessa isoksi trendiksi. Hapankaalista tuloja talveksi Rasilaisen tarina sai alkunsa, kun Matti Rasilainen, karjalaisjuurinen viljelijä, alkoi valmistaa hapankaalia vihannesviljelynsä ohella. "Hapankaali toi tuloa talveksi", kertoo Johanna Raatikainen. Matti Rasilainen ei edes itse viljellyt kaalia, vaan oli aikoinaan yksi Suomen suurimmista tillintuottajista. Silti idea kaaliin syntyi lisätienestin toivossa. Alussa Matti Rasilainen myi hapankaalia irtotavarana, kuten 1970-luvulla oli tapana. Silloin pienet paikalliset valmistajat hallitsivat markkinoita. Hapankaalia voi edelleen löytää irtotuotteena esimerkiksi kauppahalleista.

Vähitellen hapatusmäärät kasvoivat, ja hapankaaliyritys eriytyi perheen puutarhayrityksestä omaksi yrityksekseen vuonna 1997. Tästä alkoi laajentaminen, kunnes vuonna 2004 yritys rakennutti nykyiset tuotantotilansa Keravalle, jossa toimintaa on jatkuvasti kehitetty. Tilaa on kasvamiseenkin, kun sen aika taas tulee. Vaikka koko on kasvanut vuosien varrella, yritys toimii edelleen vahvasti perheyrityksenä. Tällä hetkellä Rasilainen työllistää 16 henkilöä. ”Osa työntekijöistä on ollut mukana yli 30 vuotta.” ”Myös viljelijöihin on aina satsattu. Meillä on lähes pelkästään pitkäaikaisia sopimusviljelijöitä. Pisimmät suhteet ovat 40 vuotta, lyhyimmätkin taitavat olla ainakin 15 vuotta.” Hapatus vaatii paljon raaka-aineelta Yhteistyö viljelijöiden kanssa on ensiarvoista, sillä tärkeä, ellei tärkein osa yrityksen toimintaa on raaka-aineiden laatu. ”Viljelijät tietävät meidän tarpeemme. Raaka-aineiden laatu on hapankaalin perusta. Hapatus ei onnistu, jos se ei ole ensiluokkaista", Johanna Raatikainen toteaa. Hapankaalia ei siis valmisteta kakkosluokan kaalista. Pienikin kolhu tai pilaantunut kohta voi pilata koko hapatusprosessin. Hapatus käynnistyy kaalin omien mikrobien avulla, ja prosessiin mukaan päässeet epäpuhtaudet pilaavat prosessin. Vaikka valmistusprosessi on yksinkertainen, se vaatii tarkkuutta, Johanna kertoo. Yksinkertaistettuna kaali raastetaan, suolataan, hapatetaan ja säilytetään kylmässä. Hapankaali vaatii suolaa. ”Sitä on tuotteissamme 1 prosentti.” Hapatusprosessin onnistuminen varmistetaan aistinvaraisesti ja erilaisin mittauksin. Kaalin ominaisuudet vaikuttavat erittäin paljon hapankaalin rakenteeseen. Esimerkiksi lajike ja vuotuiset kasvuolosuhteet vaikuttavat kaalin solurakenteeseen ja lopulta siihen, kuinka paljon kaali mehustuu. Pitkäaikaiset suhteet viljelijöihin varmistavat myös sen, että hapankaalin raaka-aine on kotimaista suuren osan vuodesta. Kotimaista kaalia on aina, kun se on mahdollista. ”Kotimaisuusaste on aina vähintään 80 prosenttia, parhaina vuosina 85 prosenttia.” ”Me pyrimme pidentämään kotimaisen kaalin kautta eri tavoin. Yleensä vasta kesällä, uuden satokauden lähestyessä, joudumme turvautumaan tuontikaaliin.” Nykyiset viljelytoimet ja varastoinnin laatu pidentävätkin kaalikautta. Jos tuontikaalia käytetään, se tuodaan Keski-Euroopasta. Lajikkeet ovat pitkälti samoja kuin Suomessa. Käyttömahdollisuudet esiin Yritys pyrkii jatkuvasti kehittämään uusia tuotteita ja tapoja lisätä hapankaalin suosiota. Yhteistyö tähtikokkien ja somevaikuttajien kanssa on yksi tapa tuoda hapankaalin käyttömahdollisuuksia esille. >> Rasilaisen hapankaalit on tuotu nykyaikaan. Hapankaaleja löytyy chilillä ja kurkumalla maustettuna. KOTI JA MAASEUTU 3/2025 9

Kreikkalainen pinaatti-fetasalaatti hapankaalilla neljälle Resepti Meri-Tuuli Väntsi Kuva Sami Repo RASILAINEN • 100 g saksanpähkinöitä • 100 g babypinaattia • 100 g mustakaalia, mangoldia tai lehtikaalia • 2 dl kivettömiä kalamataoliiveja • ½ nippua tai 2 ruukkua tilliä • 400 g hapankaalia • 100 g fetajuustoa • 1 sitruunan mehu • 2 rkl valkoviinietikkaa • 3 rkl oliiviöljyä • juoksevaa hunajaa • tarjoiluun: pitaleipiä Kuumenna uuni 160 asteeseen ja paahda pähkinöitä 10 minuuttia. Pähkinöiden paahtuessa pese babypinaatti ja mustakaali. Poista mustakaalin kova lehtiruoti. Suikaloi kaali ja babypinaatti ja yhdistä ne kulhossa. Viipaloi kalamataoliivit. Hienonna tilli. Ota pähkinät uunista ja kumoa ne isolle lautaselle. Pähkinöiden jäähdyttyä hetken rouhi niitä veitsellä pienemmäksi. Sekoita hapankaali liemineen pinaattiin ja mustakaaliin. Lisää puolet oliiveista, puolet tillistä sekä saksanpähkinät. Sekoita hyvin nostelemalla aineksia. Murusta joukkoon puolet fetasta, sekoita ja mausta salaatti sitruunan mehulla, valkoviinietikalla ja oliiviöljyllä. Sekoita ja kumoa isolle salaattivadille. Viimeistele lopuilla oliiveilla, tillillä ja fetamurulla. Valuta päälle hunajaa juuri ennen tarjoilua. Tarjoa pitaleivät salaatin kanssa paahdettuina ja tangoiksi leikattuina. 10 KOTI JA MAASEUTU 3/2025

Hapankaalia arvostetaan erityisesti sen terveydellisten hyötyjen vuoksi. Se sisältää runsaasti vitamiineja, kuten K- ja C-vitamiinia, ja on täysin lisäaineeton. Fermentointiprosessi säilyttää hyödylliset maitohappobakteerit, jotka edistävät suolistoterveyttä. Monille hapankaali on myös vatsaystävällisempi vaihtoehto kuin tuore kaali. Suosio onkin viime vuosina kasvanut erilaisten terveellisten ruokatrendien, kuten kasvisruokavalioiden ja suoliston ja kokonaisvaltaista hyvinvointia tukevien ruokavalioiden myötä. Koronan alkaessa moni innostui fermentoinnista, ja se näkyi myös Keravalla hapankaalin suosion kasvussa. Rasilaisen liikevaihto onkin kasvanut viimeisen kymmenen vuoden aikana 1,9 miljoonasta eurosta 3,2 miljoonaan euroon. Johanna Raatikainen painottaa, että sillä on iso merkitys firman toiminnalle, missä yritys sijaitsee. Rasilaiselta kiitellään Keravaa yritysmyönteisenä kaupunkina. ”Kerava tukee yrittäjiä ja pyrkii järjestämään tontteja yritysten käyttöön. Kaupunki antaa myös muita yritystoiminnan resursseja ja neuvontapalveluita käyttöömme.” Perheyritys kutsui takaisin Rasilaisen perheestä myös Johannan sisko työskentelee Keravan konttorilla. Isä omistaa edelleen yrityksen, ja on mukana toiminnassa yhä jonkin verran. Suuri osa käytännön toiminnasta ja yrityksen päivittäisestä toiminnasta on kuitenkin Johannan vastuulla. Hän itse on leikkinyt hapankaalin keskellä koko lapsuutensa. Vanhan laitoksen lattiavaluun painettiin Johannan peukalon kuva, kun hän oli nelivuotias. ”Olin koko lapsuuteni ja nuoruuteni mukana yrityksissämme töissä vanhempieni ja sisarusteni kanssa.” Valmistuttuaan kauppakorkeakoulusta, Johanna teki kansainvälistä uraa kansainvälisessä kosmetiikkayrityksessä, kunnes palasi Rasilaiselle. Paluu Keravalle ei ollut yksiselitteinen. Kun uudet tuotantotilat rakennettiin 2004 ja yritys joutui tekemään suuria investointeja, riskit olivat todella korkeat. Talousosaamista tarvittiin. ”Tunsin yrityksen, tuotteet ja prosessit valmiiksi, joten koin, että siirtyminen tänne oli siinä vaiheessa ainoa mahdollinen vaihtoehto itselleni.” ”Toki pohdin toisinaan sitä, missä olisin tänä päivänä, jos en olisi palannut töihin tänne.” Vaikka yrittäjänä työskentely tarkoittaa, että työasiat ovat mielessä mihin vuorokauden aikaan vain, Johanna kokee, että Rasilaisella työskentely on mahdollistanut etenkin perheen ja työn yhteensovittamisen paremmin, kuin kansainvälisissä tehtävissä työskentely. ”Se on ollut itselleni äärimmäisen tärkeä ja arvokas asia, jonka koen saaneeni työskentelemällä perheyrityksessämme.” ● Raaka-aineiden laatu on hapatuksen onnistumisessa tärkeintä. HAPANKAALIN PAIKKA ON KYLMÄHYLLYSSÄ Tuoreen hapankaalin hyllypaikka on kaupan kylmähyllyssä. Jos kaupan hyllyllä törmää hapankaaliin, jota säilytetään lämpimässä, se on kuumakäsitelty. Kuumennus tuhoaa hapantuotteista hyödylliset bakteerit ja vaikuttaa myös vitamiineihin. Tuoretta hapankaalia ei ole kuumennettu, maut pysyvät vahvoina ja elimistölle hyödylliset maitohappobakteerit elävinä. Säilytä tuore hapankaali kotona jääkaapissa. Valmistusmenetelmiä on monenlaisia. Spontaanissa menetelmässä maitohappobakteereja muodostuu hapankaaliin luontaisen hapatusprosessin ansiosta. Teollisessa tuotannossa maitohappobakteereita voi myös lisätä hapattumisen alkamiseksi. KOTI JA MAASEUTU 3/2025 11

Jokaisella rescuekoiralla on oma tarinansa. Uusi mahdollisuus Rescuekoirien kotihoitaja auttaa koiria löytämään sopivan kodin loppuelämäksi. Koiran elämä voi muuttua täysin sen päästessä pois koiratarhalta. TEKSTI JA KUVAT TAIJA KIVIMÄKI ”On palkitsevaa nähdä, kuinka koira uuden mahdollisuuden saatuaan pienin askelin voi paremmin ja pärjää hyvin”, rescuekoirien kotihoitaja Fia Lindholm sanoo. 12 KOTI JA MAASEUTU 3/2025

T ammisaarelainen Fia Lindholm tarjoaa väliaikaista kotihoitoa rescuekoirille. Erityisesti hän haluaa antaa uuden mahdollisuuden käytöshäiriöisille koirille. Fian kotihoidon kautta kymmenet rescuekoirat ovat saaneet uuden kodin. Loppuvuonna 2024 Fian kodissa metsän reunamilla asuu hänen oman, Thaimaasta kotoisin olevan sekarotuisen Benssohnin lisäksi kaksi väliaikaista hoidokkia. Yksi heistä on Fredi, 5-vuotias jackrussellinterrieri, joka tuli Fialle hätäsijoituksena käytöshäiriöidensä vuoksi. Vuoden 2024 lopussa Fredi löysi vihdoin pysyvän kodin. Chica, rodultaan pocket bull, sen sijaan on Fian luona hoidossa eikä etsi kotia. Rescuetyötä Thaimaassa Eläinrakas Fia matkusti Thaimaahan vuonna 2016 työskennelläkseen vapaaehtoisena SoiDog katukoira -järjestössä. Jo muutaman viikon jälkeen hänelle tarjottiin töitä vapaaehtoisten koordinaattorina. ”Vapaaehtoisten työtä koiratarhalla oli koirien kävelytys ja sosiaalistaminen.” Lopulta Fia työskenteli järjestössä neljä vuotta erilaisissa tehtävissä, kuten eläinlääkärin avustajana ja koko koiraohjelman kansainvälisenä koordinaattorina. ”Järjestö pelasti tarhalle huonosti kohdeltuja koiria, sekä esimerkiksi katastrofialueiden koiria ja laittomasti Vietnamiin ruoaksi vietäviä koiria. Järjestö vastasi pelastamiensa koirien ja katukoirien terveydenhuollosta, rokotuksista ja leikkauksista.” Terapiakoira Benssohn Fian Thaimaan kodissa asui hänen kanssaan lauma rescuekoiria, jotka syystä tai toisesta eivät pärjänneet tarhalla. Esimerkiksi lemmikkeinä olleille koirille on raskasta olla isossa laumassa tarhalla. ”Benssohn eli Bene oli selvästi ollut aiemmin lemmikkinä. Se jäi asumaan luokseni ja matkusti lopulta mukanani Suomeen. Bene on järkähtämättömän rauhallinen kaveri ja opettaa stressaantuneina tänne tulevia rescuekoiria rauhoittumaan.” Palattuaan Suomeen Fia opiskeli eläinklinikkahoitajaksi. ”Työpaikallani eläinklinikallakin Bene on usein mukana ja toimii terapeuttikoirana rauhoittaen eläinklinikalle tulevia potilaita.” Kotihoito luo uuden elämän Fia Lindholmilla on mahdollisuus ottaa kotiinsa erikoistarpeisia koiria, sillä hän asuu yksin Benen kanssa rauhallisessa ympäristössä. ”Jo Thaimaassa oli ihmeellistä nähdä, miten paljon koirat muuttuivat, kun ne pääsivät pois tarhalta. Pikkuhiljaa koirat alkoivat leikkimään ja hakemaan huomiota.” Koiratarhalla koirat käyttäytyvät eri tavalla kuin kotioloissa. Kotikoirina olleet koirat ovat usein tarhalla arkoja, mutta sopeutuvat hyvin lemmikkielämään. Tarhalla koko elämänsä eläneet ovat taas tarhalla rohkeita, mutta kotioloissa kaikki on uutta. Uusiin asioihin, esimerkiksi kovaan lattiaan tottuminen vie aikaa. Fian täytyy olla tarkka kulloisenkin kotihoitolauman kokoonpanosta, ja joukkoon voi ottaa vain yhden reaktiivisen koiran kerrallaan. Tällainen koira oppii muilta rauhoittumisen taitoa. Fia tekee yhteistyötä useamman suomalaisen rescuejärjestön kanssa. Pet Rescue Finlandin kanssa toimiessaan hän on tiiviisti yhteydessä järjestön yhteyshenkilöön. Kotihoitaja arvioi, millaisessa ympäristössä koira voi hyvin ja sopiiko se esimerkiksi lapsiperheeseen tai kerrostaloon. Hän raportoi yhteyshenkilölle kaikki koiriin liittyvät tapahtumat, hyvät ja huonot. ”Läpinäkyvyys on tärkeää, koska koiralle etsitään oikeaa kotia, ei nopeaa ratkaisua.” Väärinymmärretty kiertolainen Fialla väliaikaisesti majoittunut jackrusselinterrieri Fredin ensimmäinen koti oli Liettuassa, jossa se sai karkailevan ja resurssiaggressiivisen koiran leiman. Fredi puolustaa erityisesti ruokaa ja saattaa purra. Suomeen tultuaan energinen, seurallinen, pieni ja söpö Fredi adoptoitiin heti, mutta se sai uudesta kodistaan lähtöpassit alle viikossa. Seuraavaksi Fredi pääsi kotihoitoon, jossa sen häiriökäyttäytymistä työstettiin. >> Kotihoitopaikka pelasti 5-vuotiaan Fredin, joka on vihdoin löytänyt pysyvän kodin. Liettuasta tullut jackrusselinterrieri joutui kiertoon muun muassa resurssiaggressiivisuuden vuoksi. Älä osta koiraa säälistä Rescuetoiminnassa etsitään kotia kodittomalle koiralle. Koirat ovat useimmiten joko löytökoiria tai omistajansa hylkäämiä, Suomesta tai ulkomailta. Koirat ovat rescueyhdistyksen tarjoamassa hoidossa, kunnes löytävät oman kodin yhdistyksen kautta. Suomessa toimii useita yhdistyksiä. Rescuetoiminta tulee erottaa pentutehtailusta. Sitä pyöritetään ainoastaan rahan takia, pentuja teetetään koirilla mahdollisimman paljon välittämättä koirien hyvinvoinnista. Älä koskaan osta koiraa säälistä tai epäilyttävistä oloista. Pentutehtaita on niin kauan kuin niille on kysyntää. Sääli on huono syy hankkia koira huonoistakin oloista: jos pelastaa yhden pennun pentutehtailijalta, tukee samalla hänen toimintaansa ja tekee tilausta uusille pennuille. Lähde: responsiblerescue.fi KOTI JA MAASEUTU 3/2025 13

Koira pärjäsi ja sille laadittiin ohjeistus, kuinka sen kanssa tulisi toimia. Uusi koti löytyikin, mutta tämäkään ei ollut se oikea. Tässä vaiheessa Fia Lindholm pelasti Fredin vielä kerran kotihoitoon. Pet Rescue Finlandin toimesta Fredille tehtiin kattava kipututkimus, jossa koiralta löydettiin selästä kipua aiheuttavaa kalkkeumaa. Kipulääkityksen avulla Fredi voi nyt hyvin. Juuri ennakoiminen ja ennaltaehkäisy ovat tärkeitä tekijöitä rescuekoiran kanssa onnistumisessa. ”Fredin resurssiaggressiivisuutta voidaan helpottaa antamalla koiralle ruoka omassa rauhassa ja ruokailun jälkeen tyhjä kulho korjataan pois. Luita ei anneta.” Vaikka Fredi tykkää vetoleikeistä, niitäkään ei kannata leikkiä, ettei eitoivottu resurssiaggressiivisuus lisäänny. Fredillä on suuret tunteet ja hoitajan on hyvä huomioida, milloin kierroksia alkaa kerääntyä liikaa. Silloin koiralle täytyy tarjota mahdollisuus rauhoittumiseen. Tänä päivänä Fredille kuuluu hyvää. Fredin adoptoinut Stuart on ollut tarpeen mukaan yhteydessä Fiaan, kun on tullut kysyttävää Fredin kanssa toimimisesta. "Fredi on täydentänyt elämääni paljon. Fredi on ollut mukanani töissäkin, ja siellä kaikki ovat rakastuneet Frediin", uusi omistaja viestittää. ● Ikkunasta vahtiminen on yksi Benen ja Fredin lempipuuhia, Chica keskittyy ennemmin läheisyyteen. Kiinnostaako koiran kotihoito? Rescuekoirien kotihoito on tärkeää työtä. Se vaatii kuitenkin suurta sitoutumista. • Rescuekoirille etsitään kotihoitajia ja väliaikaisia koteja. Työ on vapaaehtoista. • Pohdi, riittävätkö resurssisi kotihoitokoiran hoitamiseen. Rescuekoiran hoito vaatii jopa enemmän kuin oman koiran hoito. • Ensimmäiset kuukaudet koiralla kuluvat asioihin totuttelemiseen. Totuttelu voi jatkua vuosia. • Uudessa paikassa pelkästään koiran stressihormonien tasaantuminen vie kuukausia. • Kotihoitajan täytyy olla herkkä koirien elekielelle ja tunnistaa koiraa haastavat ärsykkeet. • Varaudu siihen, että kaikki asiat eivät muutu: kaikkea epätoivottua käytöstä ei voida kouluttaa koiralta pois. Koiran käytökseen vaikuttavat esimerkiksi sen rotupiirteet ja historia. RESCUEKOIRAN KODINVÄLITYKSEN ON OLTAVA VASTUULLISTA Rescuetoiminnan vastuullisuutta ja turvallisuutta on haluttu parantaaa Responsible Rescue -toimintamallilla. Se kehitettiin vuonna 2018. ”Suomalaiset toimijat halusivat parantaa rescue-eläinten adoptioprosessin vastuullisuutta, eettisyyttä ja turvallisuutta”, kertoo Pet Rescue Finlandin toiminnanjohtaja Heidi Strid. ”Sitoumus on luonut läpinäkyvyyttä ja vastuullisuutta sekä lisännyt yhteistyötä ja yhteisiä käytäntöjä eri toimijoiden välillä.” Rescuetoiminnan suurimpia haasteita ovat koirien terveysongelmat ja tarttuvat taudit, ulkomailta tulevien koirien puutteellinen tutkiminen lähtömaassa, käytösongelmat ja koirien tausta. Kotihoito tarjoaa rescuekoiralle väliaikaisen kodin. Siinä päästään tarhaolosuhteita paremmin tarkkailemaan koiran luonnetta, käytöstä ja terveyttä. Tämä auttaa koiraa löytämään sopivan, lopullisen kodin. Sitoutumisen lisäksi kotihoitopaikan on tärkeää tarjota ennen kaikkia turvallinen ympäristö ja haluta auttaa positiivisilla menetelmillä koiraa sopeutumaan. ”Me Pet Rescue Finlandilla olemme kotihoitajan tukena ja teemme yhteistyötä koirakouluttajan kanssa. Lähtöajatuksena on hyvä olla, että haasteita tulee – ja jos ei tule, iloitaan siitä.” Vastuulliseen rescuetoimintaan voi tutustua sivuilla responsiblerescue.fi 14 KOTI JA MAASEUTU 3/2025

sesongissa nyt Lammasta nyt ja ympäri vuoden Lammas on pääsiäisenä suurimmassa sesongissaan. Lammas tarjoaa monenlaista vaihtoehtoa pääsiäispöytään aina paistista fileisiin. TEKSTI TUULA LEHTONEN KUVAT MTK Lammas on perinteinen pääsiäisruoka, jonka suosio on Suomessa kasvanut tasaisesti. Lampaan kulutus moninkertaistuu pääsiäisenä. Pääsiäispöydän klassikko on yleensä karitsanpaisti, joka tarjoillaan esimerkiksi yrttien ja uunijuuresten kera. Suomessa tuotetaan Suomen Lammasyhdistyksen mukaan vuosittain noin 1,2 miljoonaa kiloa lampaanlihaa. Tästä karitsan, eli alle vuoden ikäisen lampaan lihaa on 0,8 miljoonaa kiloa. Kotimainen tuotanto kattaa noin puolet suomalaisten lampaanlihan kulutuksesta. Kulutus on edelleen vähäistä, keskimäärin suomalainen kuluttaa noin 500 grammaa lampaanlihaa vuodessa (eli luutonta lihaan noin 250 grammaa). Iso osa tuontilampaasta tulee Suomeen maapallon toiselta puolelta Uudesta-Seelannista. Vaikka lampaanlihan hinnassa on isoja vaihteluita sesongin ja lihan alkuperän mukaan, ja kotimainen karitsa on tuontilihaa kalliimpaa, kotimaisen lihan valintaa tukee kuitenkin sen korkea laatu ja lähituotanto. Älä ylikypsennä Lampaan eri osat tarjoavat monipuolisia kokkausmahdollisuuksia. Karitsanpaisti on suosittu uuniruokana, ja entrecôte ja fileet sopivat erinomaisesti grillaukseen. Lampaan niska ja lapa ovat hyviä pitkään haudutettavina pataruoissa. Myös lampaan sisäelimiä, kuten maksaa, voidaan käyttää. Kotimaisen lampaanpaistin voi hyvin jättää roseeksi. ”Paistia ei kannata ylikypsentää, ja kypsennys kannattaa tehdä miedossa lämmössä. Niska, lapa, potka- tai potkakiekot kannattaa hauduttaa pitkään, ettei liha jää sitkeäksi. Hyvä merkki on, kun liha irtoaa luista”, vinkkaa Maa- ja kotitalousnaisten kehityspäällikkö Marita Suontausta. Pääsiäispöytään voi hyvin valmistaa suuren paistin sijaan karitsan paahtopaistia tai paistaa lampaankyljyksiä. ”Ne voi hyvin jättää roseeksi.” >> Kotimaista lampaanlihaa on saatavilla ympäri vuoden. Tuoreen lampaan paras sesonkiaika on syksyllä. KOTI KOTI JA JA MAASEUTU MAASEUTU 3/2025 3/2025 15

Lammasta haukutaan välillä villasukan makuiseksi. Karitsan ja iäkkäämmän lampaan maussa voi olla isoja makueroja. ”Karitsa on vähärasvaisempaa ja siksi maistuu miedommalle. Iäkkään lampaan liha, tai sen rasva, voi maistua voimakkaammalle kuin nuoremman. Näkyvää rasvaa kannattaakin leikata pois”, Suontausta vinkkaa. Lampaan monta merkitystä Vaikka suomalaiset ovat oppineet syömään lammasta myös muina vuoden- aikoina, pääsiäisen rooli lampaanlihan kulutuksen huippukohtana on edelleen merkittävä. Kotimaista lammasta kannattaa suosia ympäri vuoden. Lampaan merkitys kotimaisessa maataloudessa on tärkeä: Ne ovat arvokkaita perinnebiotooppien, niittyjen ja kulttuurimaisemien hoitajia. Niitä käytetään laidunnuksessa ja umpeenkasvaneiden maisemien perkaamisessa. Laidunnus auttaa säilyttämään perinneympäristöjen lajistoa, josta jo neljäsosa on uhanalaista. Lampaanlihan sivutuotteena saatava villa on myös arvokas materiaali. Suomalainen lampaanvilla käytetään muun muassa lankojen, huovutustuotteiden ja eristeiden valmistukseen. Viime aikoina lampaanvillan suosio myös puutarhan ekologisena katteena on kasvanut.● Kotimainen lammas on hyvä valinta - Kotimaisen lampaanlihan valinta tukee paikallista ruuantuotantoa ja on ympäristölle ystävällisempi lihavalinta. Lampaiden laidunnus edistää biodiversiteettiä ja maisemanhoitoa. - Karitsa on vähärasvaista lihaa. Lammas on punaista lihaa, jota suositellaan ravitsemussuositusten mukaan syötäväksi enintään 350 grammaa viikossa. - Monenlaiset viinit toimivat lampaan kanssa. Pääsiäispöytään kannattaa valita ns. roteva viini. Valitse punaviiniksi täyteläinen tai valkoviiniksi runsas ja paahteinen. Myös tuhdimpi rosee tai rotevampi roseesamppanja sopii erinomaisesti lampaan kera. 16 KOTI JA MAASEUTU 3/2025 Lampaan lihaa ei kannata ylikypsentää, vaan sen voi jättää huoletta roseeksi.

Kevään juhlien aika Kevät on erilaisten juhlien ja juhlapyhien aikaa, ja silloin halutaan panostaa ruokaan. Meillä on ollut aikaisemmin hyvinkin tarkat mielikuvat siitä, mitkä ruoat kuuluvat juhlapyhiin ja mitä juhlissa saa tarjota. Nykyään ollaan jo paljon joustavampia. Juhlaruoka voi ja saa olla juhlien järjestäjälle mieluisaa ja kaikille maistuvaa. TEKSTI SANNA LOUNA, KIRSI SAHRMAN-HAUHIA, MKN ITÄ-SUOMI K Kirsi Sahrman-Hauhia, Sanna Louna ja Kirsi Vartia edistävät Itä-Suomen ruokakulttuuria. Työtä ruokaperinteiden säilyttämiseksi Itä-Suomen Maa- ja kotitalousnaiset toimii Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon ja Kainuun alueella. Paikallisten elintarvikkeiden edistämiseen liittyvät asiat ovat tärkeitä askeleita, joilla nämä alueet vievät ruokakulttuuriaan eteenpäin. Ruoka-asiantuntijat tekevät työtä ruokaperinteiden säilyttämiseksi, mutta myös niiden uudistamiseksi niin, että ne vastaavat nykyajan ravitsemussuosituksia, ympäristötietoisuutta ja erityisruokavalioita. "Tavoitteemme on tukea kotitalouksien ruokavalintoja ja tuoda esiin kestävämpiä vaihtoehtoja, jotka ovat silti yhtä herkullisia ja perinteitä kunnioittavia. Annamme myös vinkkejä, kuinka juhlatarjottavaankin saa ujutettua enemmän kasviksia, hedelmiä ja marjoja, jotta pääsisimme lähemmäs uusien ravitsemussuositusten mukaista kasvistavoitetta myös juhlapäivinä”, kertovat ruokaasiantuntijat Sanna Louna ja Kirsi Sahrman-Hauhia. He muistuttavat, ettei juhlaruoan tarvitse olla täydellisyyteen hiottua. Rento ote ruoanlaitossa sallii luovuuden ja jopa pienet mokat, jotka usein tekevät juhla-ateriasta unohtumattoman. Yksinkertaiset, mutta huolella valmistetut ruoat sekä rennot kattaukset luovat lämpimän ja mutkattoman juhlatunnelman, jossa tärkeintä on nauttia hetkestä yhdessä. On hyvä myös muistaa, että juhlapäivinä voi herkutella ja nauttia hyvällä omalla tunnolla. SH UT TE RS TO CK un keväällä luonto herää pitkän talven jälkeen ja puhkeaa värikkääksi kevään kukkien myötä, on ihana tehdä ruoastakin värikästä. Kevään ja alkukesän juhliin sopii erityisen hyvin sesongin herkut, kuten parsa ja uudet perunat. ”Kainuulainen ruokaperinne perustuu luonnonantimiin, kalaan, marjoihin ja lihaan. Pääsiäispöytään on perinteisesti kuulunut uunissa haudutettuja liharuokia sekä rahkapohjaisia makeita herkkuja. Näitä voi valmistaa myös nykyaikaisemmin lisäten esimerkiksi lihapataan runsaasti kasviksia ja käyttämällä satokauden tuotteita”, suosittelee ruoka-asiantuntija Kirsi Sahrman-Hauhia. Ruoka-asiantuntija Sanna Lounan mukaan Pohjois-Savossa perinteet ovat tärkeitä, mutta alueella on vahva kiinnostus uudistaa ruokakulttuuria ja tuoda esiin alueen omaleimaisia lähiraaka-aineita. ”Äitienpäivän aamupaloilla voi suosia myös kasvisruokia, kuten kasvispohjaisia munakkaita ja smoothieita, jotka tuovat tuoreita makuja keväältä.” ● KOTI JA MAASEUTU 3/2025 17

ruokaneuvot Värit esiin Herkullisia ruokavinkkejä kevään juhlakauden tarjottaviin! RESEPTIT SANNA LOUNA, MARJA NISKANEN, KIRSI SAHRMAN-HAUHIA, MKN ITÄ-SUOMI KUVAT KATI LASZKA, PIXHILL, KOTIMAISET KASVIKSET RY TOIMITTANUT MARITA SUONTAUSTA V vegaaninen G gluteeniton M maidoton 18 KOTI KOTI JA JA MAASEUTU MAASEUTU 3/2025 3/2025

ruokaneuvot Pääsiäiseen sopii kuha kasvispedillä ja pashavaahto, vappuna herkutellaan vihreällä perunasalaatilla sekä uunidonitseilla. Äitienpäivänä voi nauttia pastasalaattia ja mutakakkua. >> Kuhaa kasvispedillä resepti löytyy sivulta 20. KOTI JA MAASEUTU 3/2025 19

ruokaneuvot Kuhaa kasvispedillä GM Vihreä perunasalaatti GM V Pashavaahto ja paahdetut mangot G 6–8 annosta Valmistusaika 15 minuuttia 4 annosta Valmistusaika 20 minuuttia 600 g kuhaa fileinä (ahven ja siika käyvät myös) n. 250 g puna- ja valkokaalia 1 keltainen paprika 1 sipuli 1/2 sitruuna 1 kg 1 2 2 0,5 dl Pashavaahto 250 g maitorahkaa 2 dl kuohukermaa 2 rkl sitruunan mehua 1 tl vaniljasokeria 1 rkl sokeria 0,5 dl mantelirouhetta 4 annosta Valmistusaika 50 minuuttia Marinadi 1 tl raastettua tuoretta inkivääriä 1 valkosipulin kynsi 0,25 tl mustapippurirouhetta 1/2 sitruunan mehu 1 dl soijakastiketta 1 rkl öljyä 2 rkl makeaa chilikastiketta (Koristeluun 2–3 tl seesaminsiemeniä, silputtua kevätsipulia, tuoretta korianteria tai tilliä) 1. Valmista ensin marinadi. Kuori ja raasta inkivääri ja valkosipuli. 2. Pese ja halkaise sitruuna. Purista puolen sitruunan mehu raastetun inkiväärin ja murskatun valkosipulin joukkoon. Rouhaise mukaan mustapippuria myllystä. Sekoita joukkoon loput marinadin ainekset. Nosta sivuun. 3. Laita uuni kuumenemaan 200 asteeseen. 4. Suikaloi kaalit esimerkiksi juustohöylällä mahdollisimman ohueksi. Halkaise paprika, poista siemenet ja leikkaa ohuiksi suikaleiksi. Kuori ja suikaloi sipuli. Viipaloi sitruunanpuolikas. 5. Asettele puolet kalafileistä vuoan pohjalle. Peitä kalafileet kasvissuikaleilla ja lado loput fileet kasvisten päälle. 6. Lusikoi marinadi kalojen ja kasvisten päälle ja asettele lopuksi sitruunaviipaleet vuokaan. 7. Nosta vuoka uunin keskitasolle ja kypsennä noin 15–20 minuuttia, kunnes ainekset ovat kypsiä. 8. Ripottele halutessasi ruoan pinnalle seesaminsiemeniä, kevätsipulia sekä tuoretta korianteria tai tilliä. 20 KOTI JA MAASEUTU 3/2025 kiinteää perunaa fenkoli omenaa maustekurkkua pieniä kapriksia Kastike 2 ruukkua basilikaa 1 dl (oliivi)öljyä 1 valkosipulinkynsi 2 rkl valkoviinietikkaa 0,5–1 tl suolaa 0,5 tl rouhittua mustapippuria 1. Keitä pestyt perunat kypsiksi, kuori ja anna jäähtyä. 2. Huuhtele fenkoli ja leikkaa ohuiksi suikaleiksi. Kuori ja leikkaa omenat kuutioksi, kuutioi myös maustekurkut. 3. Valmista kastike. Laita tehosekoittimen kulhoon basilikat varsineen, öljy, pilkottu valkosipulin kynsi, valkoviinietikkaa, suola ja mustapippuri. Sekoita tasaiseksi kastikkeeksi. Lisää tarvittaessa öljyä, jos kastike on liian paksua. 4. Kuutioi jäähtyneet perunat ja laita kulhoon. Lisää fenkoli, omena, maustekurkut ja kaprikset. Valuta päälle kastike ja sekoita varovasti nostellen. 1. Vatkaa kerma, sokeri ja vaniljasokeri vaahdoksi. 2. Sekoita kevyesti vaahdon sekaan rahka, sitruunamehu ja mantelirouhe. Paahdetut mangot 2 tuoretta mangoa 2 tl tummaa sokeria tai hunajaa (rouhittua valkosuklaata, manteleita tai pähkinöitä) 1. Laita uunin grillivastus kuumenemaan (225 astetta). 2. Huuhtele mangot ja leikkaa siemenen molemmin puolin mangot venemäisiksi puolikkaiksi. 3. Aseta mangon puolikkaat uunivuokaan tai -pellille ja ripottele päälle hieman sokeria tai valuta päälle hunajaa. 4. Paahda grillivastuksen alla 2–3 minuuttia, jotta sokeri sulaa. 5. Ripottele halutessasi mangoille rouhittua valkosuklaata, mantelia tai pähkinää. Tarjoa mangot pashavaahdon kera. Koristele annokset halutessasi kuutioidulla mangolla. Vinkki! Maidottoman pashavaahdon saat, kun käytät kasvipohjaista, tuotetta. Rahkan voit korvata vegaanisella tuotteella. >>

ruokaneuvot " Tuoreiden mangojen sijaan käy myös mangosäilyke. Voit käyttää myös persikkaa tai aprikoosia. " Pashavaahto on pääsiäisen nopea herkku. KOTI JA MAASEUTU 3/2025 21

ruokaneuvot " Jos sinulla ei ole donitsipeltiä, paista donitsit uunipellillä leivinpaperin päällä. " Donitsien koristelussa voi päästää mielikuvituksen valloilleen. 22 KOTI JA MAASEUTU 3/2025

ruokaneuvot Pastasalaatti Pikadonitsit donitsipellillä 6 annosta Valmistusaika 25 minuuttia 10 kpl Valmistusaika 25 minuuttia 50 g 2 dl 0,5 dl 0,5 dl 1 dl 1 tl 0,5 tl 1 tl 1 tl 1 dl 1 voita vehnäjauhoja kaakaojauhetta kaakaonibsejä, pähkinärouhetta tai suklaahippuja sokeria leivinjauhetta suolaa vaniljasokeria kardemummaa maitoa kananmuna voita tai öljyä donitsipellin voiteluun 1. Sulata voi ja anna sen jäähtyä. 2. Sekoita kaikki kuivat aineet keskenään isossa kulhossa. 3. Vatkaa toisessa kulhossa kevyesti sekaisin kananmuna, maito ja hieman jäähtynyt voisula. 4. Kaada maitoseos jauhoseokseen ja sekoita tasaiseksi taikinaksi. 5. Voitele donitsipelti voisulalla, öljyllä tai käytä vuokasprayta. 6. Lusikoi taikina pursotinpussiin ja pursota taikina donitsipellin koloihin. Täytä noin puoleen väliin. 7. Paista donitseja 200 asteessa noin 13–15 minuuttia. Jäähdytä huolella ennen kuorruttamista. 8. Kuorruta donitsit sulalla suklaalla, kinuskilla ja tomusokerikuorrutteella ja koristele mielesi mukaan. Vinkki! Jos haluat vaaleita donit- seja, jätä kaakaojauhe pois. Käytä siinä tapauksessa taikinaan 2,5 dl vehnäjauhoja. Pähkinäinen mutakakku M 6 palaa Valmistusaika 45 minuuttia 150 g maidotonta margariinia 2 kananmunaa 1,5–2 dl sokeria 1 dl kaakaojauhetta 1 tl kanelia 1 tl vaniljasokeria 1 tl leivinjauhetta 1 dl pähkinärouhetta 2 dl vehnäjauhoja 1 dl vettä 1. Laita uuni kuumenemaan 175 asteeseen. 2. Sulata rasva ja sekoita rasvasulan joukkoon sokeri, kaakao, vaniljasokeri ja kaneli. Anna sokerin liueta. 3. Sekoita keskenään vehnäjauhot, pähkinärouhe ja leivinjauhe, ja lisää ne rasvaseokseen kananmunien kanssa. Sekoita tasaiseksi taikinaksi. 4. Lusikoi taikina leivinpaperilla vuorattuun, noin 17 cm:n irtoreunavuokaan. 5. Kypsennä uunin alatasolla 175 asteessa noin 25 minuuttia, kunnes kakun pinta ei kiillä muualta kuin keskeltä. Kakku saa olla keskeltä löysä. 6. Anna kakun jäähtyä tai tarjoile lämpimänä. Lisäkkeeksi sopivat marjat ja kauden hedelmät tai erilaiset jäätelöt. 3 dl pientä kuviopastaa 200 g kovaa juustoa (esim. mieto emmental) 1 punainen paprika 2 omenaa 2 maustekurkkua (0,5 dl silputtua ruohosipulia) (200 g kinkkua tai 150 g savuporoa) Kastike 1 prk ranskankermaa 1 dl majoneesia tai vaahdotettua kermaa 1 rkl sitruunamehua 0,5 tl suolaa 0,25 tl valkopippuria 1 tl sokeria 1 tl sinappia Pinnalle silputtua ruohosipulia, basilikaa tai persiljaa 1. Keitä ja valuta pasta. Anna jäähtyä. 2. Leikkaa juusto, paprika, kuoritut omenat ja maustekurkut (ja liha) pieniksi kuutioiksi tai suikaleiksi ja sekoita keskenään. Lisää halutessasi ruohosipulia. 3. Valmista kastike. Sekoita kermaviilin joukkoon majoneesi tai kermavaahto sekä muut ainekset. Tarkista maku ja mausta tarvittaessa lisää. 4. Kääntele kastike salaattiin juuri ennen tarjoilua. Koristele tuoreyrteillä. ● Vinkki! Vegaanisen kakun saat, kun käytät kananmunien tilalla 1,5–2 dl aquafabaa eli kikherneen säilöntälientä. KOTI JA MAASEUTU 3/2025 23

MURUSIA SHUTTERSTOCK KOONNUT MARITA SUONTAUSTA Broilerirotuiset kanat on jalostettu erittäin nopeasti kasvaviksi. Kana vai broileri? Broileri on Suomessa eniten käytetty lihalaji. Kana ja broileri ovat periaatteessa samaa lajia, mutta ne on jalostettu ruoantuotannon eri tarkoituksia varten. Kanan ja broilerin rakenne on hyvin erilainen. Broileri eli kananpoika (tai syöttökana) on jalostettu lihantuotantoa varten. Se on äärimmäisen lihaksikas kanarotu ja kasvaa noin kuudessa viikossa untuvikosta kaksikiloiseksi eli teuraskokoiseksi. Nimi kananpoika viittaa siihen, että ne teurastetaan ennen sukukypsyyttä. Kana on vähemmän lihaksikas, ja se voi olla munantuotantoon jalostettu. Munantuotannossa olevat kanat teurastetaan noin vuoden iässä. Nimi broileri juontaa juurensa Yhdysvalloista. Siellä syöttökanoja alettiin kutsua broilereiksi, koska niitä yleensä grillattiin (pariloiminen ja grillaaminen on englanniksi broil). PERUSSALAATTIA HELPOSTI Järvikylän uutuus Pertsa on hyvä perussalaattisekoitus. Se on käyttövalmis suoraan pussista lautaselle tai leivän päälle. Kokonaan kotimainen sekoitus sisältää suosikkisalaatteja: jääsalaattia, friseetä ja punaista romainea. Ainekset voivat vaihdella sesongeittain. Yhdestä pussista saa 3–4 lisukesalaattia tai yhden salaattiaterian. Nirsolle ja ruoasta innostuneelle Lastenkirja Venni ja Lyly – Ruokatutkijat on taidokkaasti tehty ruokatietokirja lapsille. Selkeä ja paljon kertova kuvitus innostaa lasta (ja aikuista) oppimaan lisää raaka-aineista, kuidusta, rasvoista ja vitamiineista. Kirjasta huokuu lämmin ote ruokakasvatukseen, mikä auttaa innostamaan erilaisia lapsia ruoan pariin. Vennin ja Lylyn tarinan lisäksi kirjassa on pieniä ruokaaiheisia tehtäviä lapselle. Aikuiselle löytyy erinomaisia vinkkejä siitä, kuinka puhua ruoasta ja miten saada hyviä ruokailuhetkiä erilaisiin perheisiin. Anni Pyykkö & Eveliina Netti, Venni ja Lyly – Ruokatutkijat. Lasten Keskus 2025 24 KOTI JA MAASEUTU 3/2025 TUTTU JUUSTO, PAREMMAT RASVAT Lapsiraadin (5v) suusta: ”Parasta kirjassa oli, kun kerrottiin millaisia vitamiinit ovat ja kuinka paljon vettä missäkin ruoassa on. Ja se missä tutkittiin rasvaa, hiilihydraatteja ja proteiineja.” Leivänpäällisjuustoihin on tullut oiva vaihtoehto: Valio Oltermanni 17 % kasviöljy. Tuote valmistetaan maidosta, mutta osa sen sisältämästä maitorasvasta on korvattu kasviöljyllä rasvojen laadun parantamiseksi. Kokonaisrasvaprosentti on 17 %, josta 78 % on rypsi- ja rapsiöljystä valmistettua pehmeää kasvirasvaa. Laktoosittomalla juustolla on Hyvää Suomesta -merkki sekä Sydänmerkki osoituksena paremmasta valinnasta rasvojen laadun ja suolan määrän suhteen.

ravitsemus Syöminen vahvistaa myös sosiaalisia suhteita ja yhteenkuuluvuutta. HYVÄN MIELEN RUOKAA Suolistossamme majailevat hyödylliset bakteerit ovat myös mielen hyvinvoinnin tukijoukkoja. Niitä kannattaa ruokkia kasvisvoittoisella ja kuitupitoisella ruoalla, joka on tutkitusti hyvän mielen ruokaa. Ruoka voi jopa lievittää masennusta. TEKSTI KRISTA KORPELA-KOSONEN KUVA SHUTTERSTOCK K un syöt värikästä, kuitupitoista ja kasvisvoittoista ruokaa, huolehdit samalla sekä kehon että mielen hyvinvoinnista. Mieli tykkää samanlaisesta monipuolisesta ruoasta, jota muutenkin suositellaan terveyden edistämiseen. Valitse siis lautaselle runsaasti kasviksia, hedelmiä, marjoja ja täysjyväisiä viljatuotteita sekä kalaa, pähkinöitä, siemeniä, kasviöljyjä ja muita pehmeitä rasvoja. ”Mitä värikkäämmin syö, sitä parempi, sillä se takaa monipuolisuuden myös ravintoaineiden saannissa”, sanoo laillistettu ravitsemusterapeutti ja väitöskirjatutkija Johanna Roponen Itä-Suomen yliopistosta. Hän tutkii väitöskirjassaan ruokavalion laadun merkitystä masennuksen ehkäisyssä ja hoidossa. >> KOTI JA MAASEUTU 3/2025 25

ravitsemus Ruoka voi lievittää masennusta Roposen mukaan laajoissa, kansainvälisissä väestötutkimuksissa on havaittu, että terveellisesti syövillä ihmisillä voi olla jopa kolmanneksen pienempi riski sairastua masennukseen kuin ihmisillä, joiden ruokatottumuksissa on vähemmän suositusten mukaisia valintoja. Terveellisistä ruokatottumuksista näyttää olevan hyötyä myös masennuksen hoidossa lääkityksen, terapian ja muiden masennuksen hoitokeinojen tukena. ”Tutkimukset osoittavat, että ruokavalion laadun parantamisella on mahdollista lievittää masennusoireita”, Roponen kertoo. Mielenkiintoista tutkimusnäyttöä on saatu myös siitä, että aivojen hippokampuksen tilavuus on suurempi terveellisesti ja ravitsemussuositusten mukaisesti syövillä ihmisillä. Hippokampus on aivojen osa, joka on tärkeä erityisesti muistille, tunteiden käsittelylle ja oppimiselle. ”Tämä on ensimmäisiä merkkejä siitä, että ruokavaliolla voi olla yhteys aivojen muovautuvuuteen. Tulevissa tutkimuksissa asiaa halutaan selvittää vielä lisää”, Roponen sanoo. Mieli tarvitsee monipuolista ravintoa Voidakseen hyvin mieli tarvitsee säännöllisesti monenlaisia ravintoaineita. Mielelle tärkeitä vitamiineja ja kivennäisaineita ovat erityisesti B12vitamiini, folaatti, D-vitamiini ja rauta, joiden puutos voi aiheuttaa jaksamattomuutta ja mielialan laskua. Hyödyllisiin pehmeisiin rasvoihin lukeutuvat omega-3-rasvahapot laskevat elimistössä stressihormoni kortisolin tasoja ja auttavat torjumaan terveydelle haitallista matala-asteista tulehdusta, joka on yhdistetty myös masennuksen riskiin. Matala-asteisen tulehduksen torjuntajoukkoihin kuuluvat myös polyfenolit, joita saadaan erityisesti marjoista ja muista kasvikunnan tuotteista. Polyfenolit ovat lisäksi tehokkaita antioksidantteja, jotka suojaavat soluja haitalliselta hapettumiselta. Roponen kannustaa kiinnittämään huomiota myös riittävään kuidun saantiin, sillä se auttaa tasoittamaan verensokerin jyrkkiä vaihteluita, ja on siksi hyödyksi päivittäisen vireyden ja jaksamisen kannalta. Kuitupitoinen ruoka on lisäksi ensiarvoisen tärkeää suoliston hyvinvoinnin tukemisessa. ”Monille on tuttua, että jännittävässä tilanteessa voi tulla vatsakipua. Siitä tietää, että mieli ja suolisto ovat tiiviissä yhteydessä toisiinsa. Suolistolla on erityisen keskeinen rooli mielenterveyden tukemisessa.” Ruoki suoliston hyviä bakteereita Roponen kertoo, että nykytietämyksen mukaan ravinnon vaikutus mielenterveyteen välittyy useiden erilaisten biologisten mekanismien kautta. Lähes kaikki vaikuttavat linkittyvän tavalla tai toisella ainakin osittain suolistoon, koska siellä syömämme ruoka pilkotaan. Suolistossa asustavat hyödylliset mikrobit säätelevät omalla toiminnallaan suoliston vuoropuhelua aivojen ja mielen kanssa. Suolistomikrobien toiminnan tuloksena syntyy terveyttä edistäviä aineita, kuten lyhytketjuisia rasvahappoja ja hermovälittäjäaineita. Niistä on hyötyä myös mielenterveyden tukemisessa. • Psykobiooteilla tarkoitetaan probiootteja ja prebiootteja, joilla voi olla mielenterveyttä edistäviä vaikutuksia. • Probiootit ovat hyödyllisiä mikrobeja ja prebiootit ravintoa, joilla niitä ruokitaan. • Psykobioottinen ruoka edistää hyödyllisten suolistomikrobien kasvua ja toimintaa. • Kasvispainotteinen ja kuitupitoinen ruoka on jo sellaisenaan psykobioottista. • Erityisiä psykobioottisia tuotteita ovat fermentoidut eli hapatetut elintarvikkeet, kuten piimä, jogurtti, viili, hapankaali ja teejuoma kombucha, joissa on paljon probiootteja. Prebiootteja on runsaasti kuitupitoisissa ruoissa, kuten täysjyväviljoissa, kasviksissa, hedelmissä ja marjoissa. 26 KOTI JA MAASEUTU 3/2025 SHUTTERSTOCK Mikä ihmeen psykobiootti?

kahden hengen herkut ”Kun ruokkii suolistoaan monipuolisella ravinnolla, takaa sen, että suolistomikrobisto hoitaa oman hommansa mahdollisimman hyvin. Se auttaa tukemaan mielen hyvinvointia, mutta myös koko kehon hyvinvointia, sillä samat biologiset mekanismit ovat hyvin monenlaisten sairauksien taustalla.” Yhdessä syöminen on mielipuuhaa Syöminen on toki paljon muutakin kuin ruokaa ja ravintoaineita. Säännöllinen ruokarytmi pitää yllä säännöllistä päivärytmiä, mikä on tärkeää mielen hyvinvoinnille. Jos jättää aterioita väliin, voi seurauksena olla kiukkua, väsymystä ja vaikeutta keskittyä, eikä se tue hyvinvointia. Yhdessä syöminen vahvistaa sosiaalisia suhteita ja yhteenkuuluvuuden tunteita. Myös ruokasuhteella on valtava merkitys hyvinvoinnin kannalta. Jokaisella ihmisellä on oma henkilökohtainen ruokasuhteensa, joka on lähtenyt rakentumaan lapsuudesta saakka. ”Tasapainoisessa ruokasuhteessa ei ole erikseen kiellettyjä ja sallittuja ruokia, vaan kaikenlaisista ruoista voi nauttia ilman syyllisyyttä ja häpeää. On tärkeää, että pystyy sallimaan itselleen erilaisia ruokia ja makuja, sillä tiukat rajoitukset voivat heikentää ruokasuhdetta.” Tasapainoiseen ruokasuhteeseen kuuluu myös se, että pystyy kuuntelemaan ja tunnistamaan kehon viestejä nälästä ja kylläisyydestä. Tätä taitoa voi tukea ja vahvistaa esimerkiksi tietoisen syömisen avulla. Kehon viestien tunnistaminen on helpompaa, kun keskittyy syömiseen ilman kännykän selailua, TV:tä ja muita oheistoimintoja. ● " Etenkin B12-vitamiini, folaatti, D-vitamiini ja rauta ovat mielelle tärkeitä aineita. " YHDELLE TAI KAHDELLE SYÖJÄLLE VOI OLLA HANKALA KOKATA, JOS EI HALUA SYÖDÄ MONTA PÄIVÄÄ SAMAA RUOKAA. TÄLTÄ PALSTALTA SAAT KOTIRUOKAOHJEITA YHDELLE TAI KAHDELLE AIKUISELLE. OHJEISSA OTETAAN MYÖS UUDET RAVITSEMUSSUOSITUKSET HUOMIOON. Helpot kasvis-hernepannarit voi paistaa lettupannussa tai airfryerissa. Sinkun kasvis-hernepannarit Kotimaisia pakasteherneitä on hyvä olla aina pakastimessa. Niistä valmistat helposti erilaisia aterioita, ja niitä voi lisätä moniin ruokiin väriä tuomaan. Tällä kertaa herneet antavat makua ja ruokaisuutta eli proteiinilisää kasvispannareihin. Ohje on yhdelle, mutta ainesmäärän tuplaamalla saat herkkuja kahdelle. TEKSTI JA KUVA MARITA SUONTAUSTA SINKUN KASVIS-HERNEPANNARIT, 4–6 kpl 1 dl pakasteherneitä (1 hyvin pieni sipuli) 1 porkkana 1 dl vehnäjauhoja (0,5 tl leivinjauhetta) ripaus suolaa ja valkopippuria 0,5 tl kuivattua timjamia (1 rkl kuivattua nokkosta) 1 dl maitoa 1 kananmuna Paistamiseen öljyä tai voita Vinkki Jos haluat, voit korvata muut kasvikset pelkillä herneillä. Käytä herneitä silloin 2 dl. Sulata herneet ja painele haarukalla murskaksi kulhon pohjalla. Silppua kuorittu sipuli, jos haluat sitä käyttää, ja raasta porkkana hienoksi raasteeksi herneiden sekaan. Sekoita kasvisten joukkoon jauhot (myös leivinjauhe) ja mausteet. Lisää maito ja kananmuna ja sekoita tasaiseksi taikinaksi. Anna turvota noin 15 minuuttia. Kuumenna rasva lettupannun koloissa ja lusikoi taikinaa reilusti koloihin. Paista miedolla lämmöllä kullanruskeiksi pikkupannareiksi. Voit kypsentää pannarit myös airfryerissa muffinivuoissa 175 asteessa noin 7 minuuttia pannukakkujen paksuuden mukaan. Nauti pannarit puolukkasurvoksen ja salaatin kanssa. ● KOTI JA MAASEUTU 3/2025 27

Kalamestari Muikkua littanalla leivällä Muikku on sisävesiemme merkittävin saaliskala, ja siitä kannattaa puuhata perinneherkkujen lisäksi myös modernia purtavaa. TEKSTI JA KUVA ROY NORRO Muikkusäilykkeistä tehdyt pizzat ovat monelle tuttuja, mutta nyt mennään pykälä Italiaa tai Savoa kauemmas ja tehdään muikuista ja viimeisistä talveksi säilötyistä kantarelleista flat bread, suomeksi ohutleipä. Muikku ja kantarellit maistuvat tässä selvästi, mutta voit käyttää koristelussa myös mausteisempia kastikkeita. Matkaa Aasiaan sivelemällä muikut soijalla ja käyttämällä koristelussa sushi-inkivääriä. Arkiversio leivästä syntyy vartissa, kun käytät valmiita pita- tai naanleipiä ja pestokastiketta tai erilaisia salsoja. Paista silloin muikut nopeasti pannulla tai airfryerissa, voitele leivät pestolla ja kuumenna mikrossa tai airfryerissa. Koristele valmiilla salsakastikkeilla ja kaupan pikkelöidyillä vihanneksilla. Muikkuleivät neljälle 400 g perattuja muikkuja 200 g säilöttyjä tai pakastettuja kantarelleja 1 tl suolaa n. 1 tl valkopippuria, rouhittua Paistamiseen n. 1 dl öljyä Syö muikkua nyt! Sen huippusesonki tältä keväältä päättyy pian. Flat bread -taikina 4 dl vehnäjauhoja (+ jauhoja laudalle ja vaivaamiseen) 3 tl leivinjauhetta 1 tl sokeria 2 tl suolaa 2 dl piimää 4 rkl (oliivi)öljyä Sivelyyn: n. 4 rkl (oliivi)öljyä 28 KOTI JA MAASEUTU 3/2025 Lisää lopun yrttiöljyn joukkoon suola, sokeri ja valkoviinietikka. Kääntele sekaan myös kurkkukuutiot ja sipuli. Paista muikut ja sienet (pikkelöityjä sieniä ei tarvitse paistaa). Pyörittele muikut kevyesti öljyssä ja paista pannulla noin pari minuuttia kummaltakin puolelta. Mausta suolalla ja valkopippurilla. Kokoa flat breadit. Nostele muikkuja ja sieniä leiville, lusikoi yrtti-kurkkuseosta sinne tänne ja lisää halutessasi majoneesia. Koristele sipulinvarsilla tai yrteillä. Tarjoile kuumina ja voit kuvitella istuvasi Istanbulilaisen katukeittiön terassilla.● Resepti on julkaistu alun perin Kalaruoka.fi:ssä. SHUTTERSTOCK Anna asettua tai jätä viileään odottamaan. Valmistele täyte: leikkaa kurkku pieniksi kuutioiksi ja siivuta punasipuli. Revi sienet puoliksi ja isoimmat kolmeen osaan. Pikkelöityjä sieniä ei tarvitse käsitellä. Tee yrttiöljy: Hienonna persilja ja tilli pieneksi, raasta valkosipuli ja sekoita öljyn kanssa. Jätä odottamaan. Koristeluun Jaa taikina neljään osaan ja kauli silputtuja sipulinvarsia, yrttejä jauhotetulla alustalla ohuehkoiksi lei(majoneesia) viksi. Muoto saa jäädä taiteelliseksi. Sivele pintaan öljyä ja paista öljytty Tee ensin flatbread-taikina. Sekoita pinta alaspäin kuumahkolla pannulla kulhossa kuivat ainekset ja lisää piimä pari minuuttia, kunnes pinta saa russekä öljy. Sekoita ja lisää jauhoja tar- keita täpliä. Käännä ja paista toiset vittaessa, kunnes taikina ei juuri tartu pari minuuttia. Sivele kuumien leipien astiaan. Jauhota leivinpöytä kevyesti, pinta yrttiöljyllä ja nosta odottamaan. kumoa taikina pöydälle ja vaivaa hetki Pidä lämpimänä. käsin. Yrttiöljy 1 dl silputtua persiljaa 1 dl silputtua tilliä 1 iso valkosipulinkynsi n. 1,5 dl (oliivi)öljyä Lisäksi: 1/2 kurkku 1 iso punasipuli 0,5 dl valkoviini- tai omenaviinietikkaa 0,5 tl suolaa

Luonto turvaan pala kerrallaan Eteläisen Suomen vanhat metsät tulisi löytää ja säästää. Maa on täynnä soita, joiden ennallistaminen vähentäisi päästöjä ja lisäisi monimuotoisuutta. Luonnonsuojelussa on paljon tehtävää, ja monet organisaatiot tarjoavat väylän osallistua. TEKSTI PÄIVI HOTOKKA, KUVAT JARNO ARTIKA, NIKO NAPPU N iko Nappu on juuri palannut yli kahden tunnin metsäkäynniltä. Metsänomistaja miettii, haluaisiko lahjoittaa tai myydä metsän suojeltavaksi, ja yleishyödyllisen Paremman Luonnon Puolesta -Säätiön (PLUPS) toiminnanjohtajana Nappu pystyy kertomaan, millä tavoin säätiö voi asiassa auttaa. Säätiö tunnettiin aiemmin nimellä Päijänteen luonnonperintösäätiö. PLUPS on yksi suomalaisista organisaatioista, jotka suojelevat luontoa pala kerrallaan. Näiden yhteisöjen kautta maata omistamatonkin voi osallistua suojeluun. Säätiö ostaa suojelukohteita lahjoitusvaroilla ja ottaa alueita vastaan lahjoituksina. Kohteille haetaan rauhoituspäätös, minkä jälkeen niitä suojaa kaksi lakia: säätiölaki ja luonnonsuojelulaki. Vuonna 2008 perustettu säätiö on hankkinut jo 26 aluetta, yhteensä 557 hehtaaria. Mukana on Päijänteen rantoja ja saaria sekä esimerkiksi lehtimetsiä, kalliorinteitä, harjua, suota Päijänteen valuma-alueelta. Kiire löytää vanhat metsät Suojelun tahti Päijänteen alueella on viime vuosina kiihtynyt, mutta Niko Napun mukaan vielä on paljon tehtävää. Seudulla on luonnon monimuotoisuudelle tärkeitä metsäalueita, mutta on kiire löytää ne niin kauan kuin ne vielä ovat olemassa. Vanhojen metsien rippeiden pelastaminen on säätiöllekin vaikeaa, koska niitä on hankala saada suojeluun ja ne ovat kalliita >> ostaa. Metsää kannattaa kuitenkin tarjota suojeluun, vaikka se ei olisi ikivanhaa. >> Hiilipörssin lahjoitustuotoilla kunnostettiin vuosina 2021–2023 Ilomantsin Iso ja Pieni Pittsonsuo. KOTI JA MAASEUTU 3/2025 29

" Ympäristön palauttaminen luonnontilaiseksi lisää lajien monimuotoisuutta. " Hiilipörssin biologi Risto Sulkava esittelee ennallistettua Isoa Piitsonsuota Hiilipörssin perustajille ja asiakkaille. PLUPS:n toiminnanjohtaja Niko Napun lempikohteita luonnossa ovat Hartolan Isosuo, Pentti Linkolan muistometsä ja Vesijärven Vehkosaari. 30 KOTI JA MAASEUTU 3/2025 Arvokkaita piirteitä ovat eri-ikäinen ja monipuolinen puusto, johon kuuluu sekä lehti- että havupuita. Maassa tulisi olla paljon lahopuuta. ”Tällaisesta lähtökohdasta on jo hyvä soittaa meille. Sitten voimme selvittää lisää”, Nappu sanoo. Suojelualueita perustettaessa säätiö ottaa huomioon sen, millaista luontoa kohteen ympärillä on. Pitkän tähtäimen tavoitteena on saada aikaan suojelualueiden verkosto, joka ulottuisi Etelä-Savon Puula-järveltä Päijänteelle ja sen ympärille. Säätiön taustalla on sysmäläinen Päijätsalon Osuuskunta, joka hoiti vuodesta 1912 lähtien lahjoituksena saamaansa 30 hehtaarin aluetta. 2000luvun alussa suuri osa alueesta myytiin valtiolle ja liitettiin Päijänteen kansallispuistoon, ja osuuskunta lahjoitti puolet varoistaan perustetulle säätiölle. Hiilipörssillä vauhdikas alku Siinä missä suuri osa luonnonsuojeluorganisaatioista on säätiöitä tai yhdis- tyksiä, soiden ennallistamiseen keskittynyt Hiilipörssi toimii nykyään osakeyhtiönä. Hiilipörssi sai alkunsa vuonna 2018 Suomen luonnonsuojeluliiton hankkeena, joka kokeili ensimmäisenä hiilidioksidipäästöjen kompensointia kotimaassa. Toimitusjohtaja Heikki Susiluoma kertoo, että perustamisvuonna tuli heti valtava lahjoittajien rynnistys. Myös yritykset kiinnostuivat, ja niistä on nyt tullut Hiilipörssin tärkein kohderyhmä. Siksi koettiin, että toiminnan yhtiöittäminen on paras ratkaisu. ”Me teemme työt itse: kartoitamme kohteen, suunnittelemme ennallistamisen ja ostamme kaivinkonetyön. Meille syntyy tästä kuluja, jolloin osakeyhtiömuoto toimii”, Susiluoma kertoo. Myös yksityishenkilöiden on edelleen helppo lahjoittaa soiden ennallistamiseen ostamalla Hiilipörssin verkkokaupasta luontoteko. Ostaja valitsee kaupassa haluamansa suon ja sieltä sopivan määrän aareja tai hiilidioksiditonneja.

1 Ennallistamalla monta hyötyä Myös Paremman Luonnon Puolesta Säätiö ennallistaa luontoa. Viime aikoina säätiö on hankkinut omistukseensa Hartolan Isosuota pala kerrallaan. Suo on valtaosin luonnontilainen tai sen kaltainen keidassuo, mutta säätiöllä on siellä meneillään myös merkittävä ennallistamishanke. Soiden ennallistaminen auttaa luontoa monella tavalla. Hiilidioksidipäästöt pienenevät, kun turpeen lahoaminen loppuu. Myöhemmin turve alkaa jälleen sitoa hiilidioksidia. Ojien tukkiminen pysäyttää ravinteiden ja kiintoaineksen valumisen vesistöihin. Ympäristön palauttaminen luonnontilaiseksi lisää lajien monimuotoisuutta. Suot ovat kuitenkin usein suuria kokonaisuuksia, joilla on monta maanomistajaa. Siksi niiden hankkiminen ennallistettavaksi voi olla hankalaa, Heikki Susiluoma kertoo. Tämän vuoksi Hiilipörssi kehittää parhaillaan tapaa korvata maanomistajille suosta enemmän kuin siellä kasvavan puun arvo. >> 2 3 1. Hartolan Isosuon suojelua on laajennettu. 2. Ojien patoaminen nosti veden takaisin Piitsonsuolle Ilomantsissa. 3. Lahopuu on tärkeä elementti suojeltavissa metsissä. KOTI JA MAASEUTU 3/2025 31

Hiilipörssin toimitusjohtaja Heikki Susiluoma osallistuu soiden ennallistamiseen myös harrastuksenaan. Hiilipörssi ottaa ennallistettavaksi ojitettuja soita, joista ei ole nostettu turvetta. Työn alle tulisi saada mielellään koko suoallas, jotta luontohyödyt voidaan saavuttaa. ”Emme ota sellaisia alueita, joissa lopputulos on epävarma.” Suojeluvinkistäkin on apua Luonnon hyväksi voi lahjoittaa monin tavoin. Niko Nappu kertoo, että testamenttilahjoitukset Paremman Luonnon Puolesta -Säätiölle ovat lisääntyneet kahden viime vuoden aikana. Nappu kannustaa lisäksi käyttämään joukkovoimaa: järjestämään paikalliskeräyksiä tai haastamaan yrityksiä lahjoituksiin ja kompensoimaan toimintaansa säätiön kautta. Suojelun arvoisten alueiden vinkkaamisestakin on apua. Hiilipörssi tekee uudenlaista yhteistyötä energiayhtiö Oomin kanssa. Oomi myy asiakkailleen sähkösopimuksen lisäpalveluna päästöhyvitystä, jonka tulot ohjataan Hiilipörssin kautta Puolangan Teerisuon ennallistamiseen. Lisäksi järjestöt ovat osoittaneet kiinnostusta hyvittää tapahtumiensa tai kokousmatkojensa päästöjä lahjoittamalla Hiilipörssille. Esimerkiksi Suomen Partiolaiset ohjasi kansainvälisen Jamboree-leirin lentomatkojen hyvitykset Saarijärven Viitalamminsuon ennallistamiseen. Niko Nappu ja Heikki Susiluoma ovat toiveikkaita tulevaisuuden näkymistä. Uusia keinoja varainkeruuseen ideoidaan jatkuvasti. PLUPS on uudistamassa graafista ilmettään ja suunnit32 KOTI JA MAASEUTU 3/2025 telee tapahtumia sekä projekteja esimerkiksi taiteilijoiden kanssa. Paremman Luonnon Puolesta -Säätiö on uudistanut visuaalista ilmettään ja aloittaa tukituotemyynnin suojelun vauhdittamiseksi. Saatavilla on esimerkiksi luontolahjakortteja todistukseksi tehdystä lahjoituksesta. Hiilipörssi pystyi viime vuonna työllistämään kaksi uutta henkilöä osa-aikaisesti: toisen maastotöihin ja toisen markkinointiin. Valikoimiin on myös suunnitteilla uusia suokohteita. ● Vanhojen metsien rippeitä on vaikea saada suojeluun. Suot ovat laajoja kokonaisuuksia, joiden suojelu on työlästä. Luontoa voi suojella monen tahon kautta Helsinki Foundation Vapaaehtoisvoimin toimiva säätiö, joka myy osuuksia hankkimistaan suojelualueista. Ostaja valitsee kartalta haluamansa maapalan ja saa sen koordinaatit. Omistus jää säätiölle. helsinkifoundation.org Luonnonperintösäätiö Lahjoituksen voi kohdentaa haluamaansa alueeseen tai tehdä yleisen lahjoituksen. Säännöllisesti lahjoittavana kummina voi kerryttää omaa suojelupinta-alaa. Säätiö myy myös metsälahjakortteja. luonnonperintosaatio.fi Luontoliitto Suomen luonnonsuojeluliiton lasten ja nuorten järjestö toteuttaa lahjoitusvaroin vaikuttamistyötä ja ympäristökasvatusta. luontoliitto.fi Suomen luonnonsuojeluliitto Järjestö tekee monenlaista vaikuttamistyötä ja ennallistaa soita. sll.fi Suomen Luonnonsuojelun Säätiö Säätiö myöntää apurahoja muun muassa Itämeren ja uhanalaisten lajien suojeluun. luonnonsuojelunsaatio.fi Vuokon Luonnonsuojelusäätiö Säätiö jakaa apurahoja luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen sekä omistaa suojelualueen. vuokonluonnonsuojelusaatio.fi

terveys ja hyvä olo Väärät valinnat kaduttavat Valinnat tehdään usein sen hetken parhaan tiedon valossa. Ikääntyessään ihminen katuu eniten sitä, mitä jätti tekemättä. Unelmista luopuminen ja tehdyt valinnat voivat harmittaa ja surettaa vielä vuosikymmenten päästä. TEKSTI TIINA KOMI KUVAT SHUTTERSTOCK O mien valintojen katuminen alkaa lisääntyä viiden- ja kuudenkympin tietämillä. Mitä enemmän ikää tulee lisää, sitä kapeammaksi valinnanmahdollisuudet käyvät. Elämässä ei voi peruuttaa, mutta omia valintoja voi punnita uudelleen. Tutkimusten mukaan ihmiset katuvat eniten sitä, mitä ovat jättäneet tekemättä. Käyttämättä jääneet mahdollisuudet kaduttavat. Viisikymppisistä joka toinen katuu jotain. Tyypilliset katumuksen aiheet liittyvät työelämään ja uraan. Opiskeluala on valittu väärin tai opiskelua ei ole jatkettu riittävän pitkälle. >> € KOTI JA MAASEUTU 3/2025 33

terveys ja hyvä olo Työterveyspsykologi Marjo Pennonen kertoo, että usein myös perheeseen ja läheisiin liittyvät asiat herättävät katumusta. Jonkin verran kadutaan myös elämäntapaan liittyviä valintoja. On tullut ehkä syötyä tai juotua väärin. Osalla katumus liittyy asuinpaikkaan, esimerkiksi sukutilalle tai maaseudulle asumaan jääminen voi kaduttaa. Osa haikailee takaisin kotiseudulle. Kuormittuminen lisää murehtimista ja stressaamista. Elämänmuutokset, kuten lasten pesästä lähtö, sekä vaikeat elämäntilanteet voivat käynnistää itsensä soimaamisen. ”Murroskohdissa tai silloin, kun menee muutenkin huonosti, ihminen alkaa pohtia, miten hän on päätynyt tähän tilanteeseen.” ” 34 KOTI JA MAASEUTU 3/2025 Valinnoilla on seurauksensa Omien valintojen kelaaminen voi kasvaa jopa kohtuuttomiin mittasuhteisiin. Jossittelu lisääntyy ja mielessä pyörii ajatuksia siitä, missä nyt olisi, jos olisi aikoinaan valinnut tai toiminut toisin. Entä, jos olisin valinnut toisen puolison, jos olisin kasvattanut lapseni toisin tai jos olisin ollut ystävällisempi? ”On luonnollista käydä tällaista tarinankerrontaa itsensä kanssa, jos on tyytymätön johonkin. Se voi olla viesti siitä, että kaipaa muutosta elämäänsä. Mieti, mitä voit tällä hetkellä muuttaa, esimerkiksi voitko tehdä parisuhteessasi muutoksia tai opiskella omaksi iloksesi.” Opi hyväksymään se, että elämä meni näin. Näin tuli elettyä, ja näitä asioita saatua. Omista valinnoista on seurannut myös hyvää. ”

terveys ja hyvä olo Jos katuminen alkaa häiritä elämää, siitä kannattaa keskustella ystävien tai ammattilaisen kanssa. Kirjoittaminen auttaa jäsentämään ja ymmärtämään omia valintoja ja niihin johtaneita syitä. On hyvä muistaa, että jokainen tekee valintansa sillä hetkellä saatavilla olevan tiedon ja kokemuksen valossa sekä niillä voimavaroilla, jotka hänellä on. Valinta vaikutti todennäköisesti sillä hetkellä parhaalta mahdolliselta. Jälkikäteen, kun tieto ja ymmärrys lisääntyvät, asiat voi nähdä toisin. Itseä kohtaan kannattaa olla armollinen. Monessa valinnassa on sekä hyvät että huonot puolensa. Kukaan ei tiedä, mitä oikeasti olisi tapahtunut, jos olisi valinnut toisin. On tärkeä oppia ymmärtämään, mikä omien tekojen ja valintojen merkitys on omalle elämälle ja miten omat valinnat ovat vaikuttaneet muihin ihmisiin. Katumuksen aiheet voi jakaa kahtia sen mukaan, millaista harmia ne ovat itselle tai muille aiheuttaneet. ”Jälkimmäiseen voi liittyä syyllisyyttä, joka voi olla ihan aiheellista.” Aina on olemassa anteeksi pyytämisen ja anteeksi antamisen mahdollisuus. Anteeksi antaminen itselleen helpottaa taakkaa. Katso nuorta itseäsi lempeästi ja ymmärtäen. Katumuksen neljä muotoa 1. Elämän perustaan liittyvä katumus. Kunpa olisin nähnyt vaivaa! Olisinpa huolehtinut terveydestäni. Olisinpa elänyt säästäväisemmin. 2. Uskallukseen liittyvä katumus. Kunpa olisin ottanut riskin! Olisinpa pyytänyt häntä treffeille. Olisinpa pitänyt puoleni. 3. Moraaliin liittyvä katumus. Kunpa olisin toiminut oikein! Olisinpa pysynyt uskollisena. Olisinpa perustanut oman yrityksen. 4. Ihmissuhteisiin liittyvä katumus. Kunpa olisin pitänyt yhteyttä. Olisinpa pitänyt ystäviini yhteyttä. Olisinpa halannut lastani useammin. Katumuksen tunne osoittaa meille oppimisen ja elämässä kasvamisen paikat. Katuminen on arvokasa. Se selkeyttää ja ohjaa meitä. Lähde: Daniel H. Pink. Katumisen taito. Kuinka menneestä voi oppia. Tuuma 2024. Katumus on tärkeä taito Elämässä ei voi saada kaikkea, mitä haluaa. Kun valitset jotain, jotain jää pois. Se on luonnollista. Katumuksen aiheet kertovat itselle tärkeistä asioista ja omista arvoista. Ne viestivät siitä, mikä on merkityksellistä. ”Opi hyväksymään se, että elämä meni näin. Näin tuli elettyä, ja näitä asioita saatua. Omista valinnoista on seurannut myös hyvää.” Kannattaa myös muistaa, että ilman tehtyjä valintoja, et olisi se ihminen, joka nyt olet, etkä ajattelisi, kuten ajattelet. On tärkeä hyväksyä se, mihin ei voi vaikuttaa ja pyrkiä vaikuttamaan niihin asioihin, joihin voi. On myös ihmisiä, jotka väittävät, etteivät kadu mitään. Marjo Pennosen mukaan he eivät ehkä osaa reflektoida eli peilata ja analysoida omaa elämäänsä tai heidän on vaikea kohdata tekemiään asioita. Katuminen on tärkeä taito, koska se auttaa tekemään parempia valintoja jatkossa. ”Ei aina voi valita parhaalla mahdollisella tavalla, eikä omien valintojen seurauksia voi tietää etukäteen.” Väärät valinnat voi surra pois. Olet saattanut menettää jotain tärkeää valintojesi seurauksena. Sitä saa surra. Suruun ei kuitenkaan ole hyvä jäädä kiinni. Voit myös miettiä, mitä sanoisit ystävälle, joka katuu samaa kuin sinä, ja miten häntä auttaisit. Jos asia pyörii mielessäsi jatkuvasti, voit varata sille päivittäin 15–20 minuutin huolihetken, jolloin pysähdyt asian äärelle joko ajattelemaan tai kirjoittamaan siitä. Tämä vähentää murehtimista. Parin viikon päästä huomaat, ettet jaksa enää ajatella asiaa. Kun muistelet mennyttä, erota toisistaan tosiasiat, ajatukset ja tunteet. Käy ensin läpi faktat, sitten omat ajatuksesi ja kolmanneksi tunteesi tilanteessa, jossa teit valinnan – ja huomaa niiden ero. ● KOTI JA MAASEUTU 3/2025 35

vihreää, vehreää Hitaasti kypsyviä kovakuorisia kurpitsoja kutsutaan talvikurpitsoiksi. Ne säilyvät syötävinä pitkään. Kurpitsainen makumatka Talvikurpitsat ovat nyt Suomessa suositumpia kuin koskaan, ja niistä löytyy maukkaita lajikkeita kokeiltavaksi. Kurpitsojen maailmaan perehtynyt Minna Laakkonen kokosi yhteen parhaat vinkit kurpitsakesään. TEKSTI SARI JÄRVINEN, KUVAT SARI JÄRVINEN, TUULA LEHTONEN, MTK 36 KOTI JA MAASEUTU 3/2025

I täsuomalainen Minna Laakkonen katsoi hämmästyneenä talvikurpitsaa saksalaisella maatilalla. Se pullisteli kokonaan valkoisena, mutta oli silti paikallisten viljelijöiden mielestä syömäkelpoinen – jopa herkullinen. Sellaisia kurpitsoja ei pahemmin näkynyt 2000-luvun vaihteessa Suomen pelloilla. Minna vei valkoisen kurpitsan kotiinsa ja halkaisi sen. Kurpitsa oli sisältä oranssi. Minna marinoi sen rosmariinilla, suolalla, pippurilla ja öljyllä, jonka jälkeen hän paistoi sen uunissa. ”Siitä tuli niin hyvää, etten voinut ymmärtää. Makumuisto tuli ja jäi. Silloin tajusin, että eri kurpitsalajikkeilla on merkitystä: ne maistuvat erilaisilta, aivan kuin eri rypälelajikkeista tehdyt viinit.” vihreää, vehreää Kun Minna lähti vuonna 1992 Saksaan töihin, ei Mikkelin puutarhaoppilaitoksessa opetettu kurpitsoista. ”Saksassa kurpitsanviljely sen sijaan oli yleistä ja isoilla kurpitsatiloilla myytiin eri lajikkeita. Niiden yhteydessä oli myös ravintoloita ja kahviloita, joista sai kurpitsoista tehtyjä ruokia ja leivonnaisia. Eri lajikkeiden valikoima oli ihan älytön. Mieleeni avautui kuin uusi maailma.” Suomeen palattuaan Minna opiskeli Savonian AMK:ssa restonomiksi ja sai tilaisuuden jalostaa kurpitsatietämystään keittiössä. Päättötyönsä pari vuotta sitten hän kirjoitti kurpitsoista kuopiolaiselle Tuoreverkko Oy:lle, joka myy kotimaisia avomaanvihanneksia ja marjoja keskusliikkeille, tukuille ja jalostajille. Kävi ilmi, että kurpitsoissa on yhä paljon hyödyntämättömiä mahdollisuuksia sekä pelloilla että keittiöissä. >> Säilytä kurpitsat viileässä. Pidä ne erillään etyleenipitoisista vihanneksista, kuten tomaateista, jotta ne eivät ylikypsy. MTK Kurpitsalajikkeita voi kasvattaa monessa kuosissa, muodossa ja maussa. KOTI JA MAASEUTU 3/2025 37

Alle sadan päivän kurpitsat Minna Laakkonen kannustaa kokeilemaan erilaisten kurpitsalajikkeiden kasvatusta. Siemenet eivät maksa paljoa, ja niitä voi tarvittaessa tilata verkkokaupoista. Minna suosittelee valitsemaan Suomen oloihin nopeasti kasvavia kurpitsoja, joiden kasvukausi on alle sata päivää. Niitä ovat muiden muassa jättikurpitsoihin kuuluvat lajikkeet 'Banana', 'Buttercup', 'Hubbards' ja 'Delicious'. ”Jättikurpitsojen kasvatuksessa ei tarvitse aina tavoitella suurta kokoa. Kahden–kolmen kilonkin kurpitsassa riittää syötävää. Niitä voi kasvattaa Rovaniemellä asti.” Pienemmistä muodoista pitäville löytyy esimerkiksi 'Mini-Halloween'ja 'Puccini'-lajikkeet. Näyttävän 'Sweet Dumplingin' valkoisten pulloposkien syvänteissä kulkee vihreitä raitoja. ”Sweet Dumpling näyttää koristekurpitsalta mutta ei ole. Sen voi leikata puoliksi ja käyttää täytetyn paprikan tavoin.” Acorn-ryhmän tammenterho-kurpitsalajikkeet taas maistuvat hiukan hasselpähkinältä ja muistuttavat ulkomuodoltaan nimensä mukaisesti tammenterhoa. Joidenkin mielestä tammenterhokurpitsat ovat kurpitsojen makukuninkaallisia. MINNA LAAKKOSEN KOTIALBUMI vihreää, vehreää Kurpitsa on Minna Laakkosen mukaan palkitseva kasvatettava. Se kasvaa nopeasti ja on helppohoitoinen. Vettä, aurinkoa ja ravinteita Kurpitsan kasvua on hauska seurata, sillä siemenestä humahtaa nopeasti melkoinen puska. Minna vinkkaakin jättämään taimille reilusti tilaa. Kurpitsan kukka on hallanarka, joten taimet kannattaa esikasvattaa ja suojata tarvittaessa harsolla. Kuumana kesänä kurpitsat vaativat runsaasti kastelua. Ammattiviljelijöillä onkin usein automaattisia kastelujärjestelmiä. Muutoin kurpitsan kasvatus on helppoa, kunhan se saa tarpeeksi aurinkoa ja ravinteita. ”Kurpitsa on niin kutsuttu nitraattikasvi, eli sitä pitää lannoittaa kohtuudella, koska liikalannoituksen seurauksena voi hedelmälihaan varastoitua liikaa nitraattia.” Tästä syystä Ruokavirasto ei suosittele kurpitsaa alle 1-vuotiaille. 38 KOTI JA MAASEUTU 3/2025 Hokkaidon voi kuumentaa kuorineen Viime vuosina markettien vihannesosastoille on syksyisin ilmestynyt yhä enemmän värikkäitä ja eri muotoisia talvikurpitsoja. Vaikka suomalaisia sopimusviljelijöitä ei ole tullut lisää, kurpitsan viljelyala on kaksinkertaistunut. Kotimaisen kesäkurpitsan kasvattajia sen sijaan on entistä vähemmän: Luonnonvarakeskuksen (Luke) tilastojen mukaan vuodesta 2014 vuoteen 2023 yritysten määrä väheni 88:sta 68:aan ja kesäkurpitsan sato kutistui 1,6 miljoonasta kilosta 1,3 miljoonaan kiloon. Vuonna 2023 yrittäjien määrä oli jälleen kuitenkin nousussa. Talvikurpitoissa suosiotaan ovat lisänneet esimerkiksi pisaranmuotoiset hokkaidonkurpitsat eli japanilaiset talvikurpitsat. ”Hokkaidoa ei tarvitse kuoria, vaikka Suomessa niin käsketäänkin. Saksalainen professori Antal Bognar on tutkinut kurpitsan kuoria ja todennut, että hokkaidon kuoret ovat syötäviä, sillä ne pehmenevät kypsennettäessä. Erityisesti kurpitsakeitossa oranssi väri korostuu ja kuitupitoisuus lisääntyy. Toki kurpitsat on pestävä hyvin ennen käyttöä ja vihreä tyvi leikattava pois.” Bognar myös totesi hokkaidon olevan kuudesta tutkitusta kurpitsaryhmästä ravintorikkain. ”Se sopisi hyvin myös ammattikeittiöihin, joissa kurpitsan kovan kuoren kuoriminen vie muuten aikaa.” >>

vihreää, vehreää Kurpitsan siemeniä voi ostaa tai kerätä syötävistä kurpitsoista. Esikasvata taimia sisällä 2-4 viikkoa ja istuta ulos kun hallanvaara on ohi. Bataattikurpitsan voi valmistaa kuin bataatin. Spagettikurpitsa on mieto, hiukan melonin näköinen kurpitsa. Sen sisus on spagettimaista säiettä. Jättikurpitsan voi nimestään huolimatta kerätä myös parin kilon painoisena. Turbaanikurpitsa muistuttaa turbaania. Se on koristeellinen mutta syötävä kurpitsalajike. Suurimmat jättikurpitsat ovat tarkkaan valikoituja lajikkeita tietyistä suvuista. Satojen kilojen kurpitsat vaativat valtavat määrät vettä ja ravinteita. KOTI JA MAASEUTU 3/2025 39

vihreää, vehreää Toimittajan testissä: Minna toivoo, että ammattikeittiöissä ja ravintoloissa käytettäisiin enemmän kurpitsaa ja ylipäätään kotimaisia kasviksia. ”Tutkimuksessani selvisi, että jos jotain raaka-ainetta ei ole saatavilla ympäri vuoden, suurtalousmaailma ei sitä käytä. Tämä sulkee pois satokausilajeja. Minusta niin ei tarvitsisi olla, vaan ruokalistaa voisi vaihtaa esimerkiksi neljä kertaa vuodessa satokausien perusteella”, maatalon tytär toteaa.” ● Voiko kurpitsa korvata bataatin? MTK Japanista peräisin oleva hokkaidokurpitsa on pienehkö ja kiinteä. Se sopii hyvin paahdettuna, esimerkiksi sosekeittoihin. Kokeile eri kurpitsalajeja ruuanlaitossa, niin opit tuntemaan niiden erot. 40 KOTI JA MAASEUTU 3/2025 SHUTTERSTOCK MTK Kurpitsa on monipuolinen raaka-aine. Ne sopivat niin suolaiseen kuin makeaan ruokaan. Minna Laakkosen mielestä bataattikurpitsa ’Delicata’ sopisi hyvin bataatin korvikkeeksi. Idea kuulostaa hienolta, sillä bataatti ei suomalaispelloilla vielä kasva. Päätin kokeilla, kasvaisiko ’Delicata’ omassa puutarhassani. Lajikkeen siemeniä löytyi ruotsalaisesta verkkokaupasta reilulla neljällä eurolla. Ne saapuivat kätevästi kirjekuoressa, ja huhtikuun lopulla kylvin siemenet taimimultaan esikasvatukseen. Muutaman päivän kuluttua terhakat versot pinnistivät mullasta ylös. Siirsin ne hallanvaaran jälkeen avomaalle, jossa ne kasvoivat kompostoituneen hevosenlannan voimin. Sitten alkoi odottelu. Toisessa penkissä kesäkurpitsat tekivät satoa mutta ’Delicata’ vain lehtiä. Lopulta pieniä vihertävän keltaisia pötkylöitä ilmestyi suurten lehtien alle. Kypsyessään niiden pinnalla olevien syvänteiden urat muuttuivat tummanvihreiksi vähän samaan tapaan kuin spagettikurpitsalla. Testasin yhtä kurpitsaa hieman raakana. Kuorin ja paloittelin sen pannulle ja paistoin. Sen maku oli raikkaan vivahteikas, lupaava. Pihalla myyrät näyttivät olevan samaa mieltä, sillä ne kävivät vaivihkaa mussuttamassa useamman herkun suihinsa pellolle laitetun myyrän karkoittimen vierestä. Kesäkurpitsat eivät niille kelvanneet. Jäljelle jääneistä kypsistä bataattikurpitsoista kokeilin valmistaa ”bataattiranskalaisia”. Kuorin ne, leikkasin ranskalaisten muotoisiksi viipaleiksi, sivelin öljyllä ja paahdoin uunissa. Niitä ei tule paistaa liian pitkään, jossa ranskalaisista ei tule löysiä. Valmiiden ”kurpitsaranskalaisten” päälle ripottelin suolaa ja tarjoilin ne kriittiselle testausryhmälle eli teiniikäisille lapsilleni. Hyvin maistuivat!

vihreää, vehreää Mervi Heikkilä Unkariin kvitteneitä säilömään Mervi Heikkilä on lastenja nuortenkirjailija, kirjastoammattilainen sekä luomutarhuri. SHUTTERSTOCK En oikein pidä sosiaalisesta mediasta enää. Tuntuu siltä, että ihmiset vain riitelevät, haukkuvat eri tavalla ajattelevia ja pieninkin tahtotila toisen ihmisen näkökulman ymmärtämiseksi näyttää puuttuvan. Entäs uutiset sitten? Sotia siellä ja katastrofeja täällä. Alan aivan liian helposti pohtia, onko kaapissani riittävästi joditabletteja ja pitäisikö rakentaa maakellari, johon mahtuu sohva. Negatiivisten uutisten ja suoranaisen vihapuheen suosta on kuitenkin mahdollista pelastautua, ainakin hetkeksi. Monille tarpeellisen tauon tarjoavat teeveen viihdesarjat. Pikainen gallup ystävieni keskuudessa osoitti, että lohtusarjoista vahvoilla on amerikkalainen Gilmoren tytöt. Sarjan tapahtumapaikka, Stars Hollow on pieni, yhteisöllinen paratiisi, jonka turvallisissa kulisseissa päähenkilöt pärjäävät ja sanailevat, ihastuvat ja riitelevät. Sekä juovat paljon kahvia, tietysti. Teeveetäkin tehokkaamman paon arjesta ja lohdun surkeuteen minulle tarjoaa lukeminen. Mutta ei mikä tahansa kirja, tietenkään. Turvallisinta on tarttua jonkin vanhan tutun kirjailijan teokseen. Sellaiseen, josta varmasti tietää, mitä saa. Esimerkiksi Kaari Utrion historialliset romaanit kuljettavat lukijan takuuvarmasti eri aikaan ja onnelliseen loppuun. Romantiikkaa en kuitenkaan jaksa monta kirjaa peräkkäin lukea, oli se kuinka hyvin kirjoitettua tahansa. Toisenlaista lohtukirjaa kaivatessani muistin jokin aika sitten parin vuosikymmenen takaiset suosikkikirjani, Maija Asunta-Johnstonin Unkari-aiheiset omaelämäkerralliset romaanit. Punapukuisen naisen talo on kirjoista ensimmäinen. Siinä Wienissä työskentelevä suomalainen Maija ostaa talon Unkarin maaseudulta. Päiväkirjamuotoiset tekstit kertovat paitsi puutarhatöistä ja säilömisestä, myös yksinhuoltajan haasteista, kulttuurieroista ja kirja kirjalta enemmän ikääntymiseen liittyvistä asioista. Tilasin siis nettiantikvariaatista hyllyyni koko Asunta-Johnstonin tuotannon ja ahmin sen saman tien. Huomasin kirjojen puhuttelevan minua nyt vielä enemmän kuin ruuhkavuosina. Samastuin kertojan megalomaaniseen säilömisvimmaan jo aiemminkin, mutta nyt myös kerronnan lämmin ironia, ajatukset maailmasta ja elämästä ylipäänsä tuntuvat läheisiltä. Kirjat sijoittuvat 1990-luvun loppuun ja 2000-luvun alkuun, jolloin sosiaalinen media ei vielä syönyt ihmisten aikaa. Asioista keskusteltiin naamatusten, ja välillä toki riideltiinkin. Maijan kansainväliseen ystäväpiiriin näytti mahtuvan hyvin erilaisia ihmisiä erilaisine mielipiteineen ja asenteineen. Hänen pöytänsä ääressä nauttivat herkullista gulassia niin uraohjukset kaupungista kuin unkarilaisen maalaiskylän asukkaatkin. Kirjoja lukiessani tunsin taas pääseväni jyvälle siitä, mitä on todellinen humaanisuus, toisen ihmisen arvostaminen. Muutamassa kirjassa Maija muuten jakaa auliisti ruokareseptejä. Niistä yksi, kurpitsakeitto, on ollut meidän perheemme suosikkilistalla jo vuosia. Nyt aion toimertua ja kokeilla myös ainakin pähkinäleipää ja kreikkalaista paprikahöystöä. Nythän minulla on aikaa, kun olen sometauolla ja päätin rajoittaa uutisten lukemiseen yhteen kertaan päivässä. ● KOTI JA MAASEUTU 3/2025 41

terveys ja hyvä olo Takaisin tarkkaavaiseksi Tapamme käyttää aivoja muokkaavat niitä. Liian pitkään liikaa kiirettä, aivot tuumaavat ja kadottavat kykynsä keskittyä. Kadonneen keskittymiskyvyn voi kuitenkin palauttaa. M TEKSTI VIRVE JÄRVINEN KUVA SHUTTERSTOCK uutama tunti tehokasta työtä, ja se on siinä. Pian nenään hiipii kahvin tuoksu ja jalkoihin rapsutusta kerjäävä koira. Puhelin piippaa viestiä ja kalenteri muistuttaa varaamaan ajan kampaajalle. Kun takana on muutama työtunti, hommat ovat edelleen lähtöpisteessä. Miten tässä näin kävi? ”Aivoja kiinnostavat juuri sillä hetkellä tähdelliset asiat. Koska huomion suuntaaminen yhtä aikaa moneen asiaan on niille vaikeaa, ne poimivat tietotulvasta kiinnostavimpia asioita”, aivotutkija, kasvatustieteen professori Minna Huotilainen kertoo. Koira saa rapsutuksensa ja kaveri vastauksen viestiinsä, ja hyvä niin. Mutta jos koira vaatii jatkuvasti uutta rapsutusta ja kaveri pukkaa päivästä toiseen viestiä viestin perään, aivot lähtevät mukaan leikkiin. ”Tekemämme asiat jättävät jäljen hermosolujen välisiin yhteyksiin, eli tapa käyttää aivoja muokkaa niitä.” Kun aivot tottuvat poukkoilemaan asiasta toiseen, tottumuksesta tulee tapa ja ennen pitkää aivot keskeyttävät itse itsensä. Tällöin työt seisovat, vaikka koirasta ja kaverista ei kuuluisi yhtään mitään. ”Ilmiötä kutsutaan keskittymiskykyvajeeksi tai ADT:ksi (attention deficit trait). Se ei ole sairaus, eikä diagnoosi, vaikka se saanut monen epäilemään itsellä ADHD:ta eli tarkkaavaisuushäiriötä.” Keskittymiskykyvajeessa mieleen tulvii jatkuvasti uusia asioita, jotka haittaavat tarkkaavuutta. Tarkkaavuudella tarkoitetaan kykyä keskittyä käsillä olevaan asiaan ja jättää toissijaiset tekijät huomiotta. Kun se kärsii, työn jälki ja oma jaksaminen seuraavat perässä: työpäivät venyvät ja kesken jääneet tekemiset tulevat ajatuksiin ja uniin. Hajamielisyyskin vaivaa, sillä asioiden mieleen painaminen vaatii keskittymistä. ”Kadonneen keskittymiskyvyn voi palauttaa. Keskittymiskykyyn liittyviä hermoyhteyksiä voi vahvistaa läpi elämän päivittäisillä valinnoilla.” Aivot saavat somevideoista nopean annoksen dopamiinia eli mielihyvähormonia. Hitaat projektit, kuten kirjan lukeminen, vapauttavat dopamiinia hitaasti. Siksi aivomme valitsevat mieluummin kännykän selailun. 42 KOTI JA MAASEUTU 3/2025

terveys ja hyvä olo 1 Rauhoita ympäristö Mielen mahdollisuuksia lähteä harhateille kannattaa rajoittaa. Kun tekee vaativaa ajatustyötä, kannattaa sulkea kännykkä ja nettiselaimen välilehdet. Älylaitteesta kannattaa karsia reilulla kädellä kaikki turha: merkkiäänet, ponnahdusikkunat ja vähän käytetyt sovellukset. Älylaite vie herkästi huomion myös ihmissuhteista. Puhelintelakka eteisessä ja viikonlopun mittainen somelakko voivat olla perheen yhteinen sopimus rauhoittaa yhteistä aikaa. Ne eivät tunnu vapaudenriistolta, jos tilalla on muuta, kiinnostavaa tekemistä. Lähdettäisiinkö yhdessä uimahalliin, pesiskentälle vai leivottaisiinko? 2 Kesytä villi mieli Jokainen mielen harhautuminen vahvistaa tahattomaan tarkkaavaisuuteen liittyviä aivoalueita. Tietoinen keskittymisen suuntaaminen esimerkiksi mukavaan maisemaan tai omaan hengitykseen vahvistaa aivojen tarkkaavaisuusjärjestelmää. Muutama, parin minuutin mittainen paussi töiden välissä voi rauhoittaa mielen. Taukoja tarvitaan kaikissa töissä ja tekemisissä. Intensiivinen keskittyminen mihin tahansa asiaan kuormittaa aivoja. Kun tarkkaavuus heikkenee, vika ei välttämättä ole omassa keskittymiskyvyssä. Liian pitkät ja liian usein toistuvat palaverit väsyttävät. Kun vireystila laskee, ajatukset lähtevät vaeltamaan. Tällöin on viisasta pitää tauko ja nousta ylös jaloittelemaan. Aivan kuten pitkillä ajomatkoilla taukoillaan liikenneturvallisuuden vuoksi, pitkien palavereiden aikana kannattaa pitää taukoja aivoterveyden takia. 3 Huolehdi palautumisesta Riittämätön palautuminen aiheuttaa stressiä ja taistele tai pakene -tilan. Se on elimistölle hälytystila, jossa reagoimme nopeisiin uhkatilanteisiin. Keskittymiskykyvaje on ylipitkittynyt versio taistele ja pakene -tilasta. Silloin aivot eivät lepää, vaan ne pitävät pientäkin ympäristön merkkiä uhkana. Palautuminen ei tarkoita vain unta ja taukoja työstä. Myös yksitoikkoiset tekemiset, kuten rikkaruohojen kitkeminen tai pyykin viikkaaminen lepuuttavat aivoja. 4 Valikoi viisaasti netissä 5 Apua muistilapuista Dopamiini on mielihyvää tuottava hormoni, joka motivoi aivoja pitämään huomion jossain asiassa. Aivot saavat dopamiininsa huomattavasti helpommin somevideoista kuin kirjan lukemisesta tai projektin loppuunsaattamisesta, ja siksi jälkimmäisiin keskittyminen on vaikeaa. Keskittymiskyky paranee vain keskittymällä. Kun teemme pitkäjänteistä, keskittymistä vaativaa työtä, keskittymistä ohjaavat aivoalueet vahvistuvat. Älylaite voi tarjota aivoille muutakin kuin pikavoittoja: netissä on myös paljon keskittymiskykyä vaalivaa sisältöä. Jos kirjan lukeminen ei kiinnosta, kuuntele vaikka podcastia. Jos tarinat eivät nappaa, tee käsitöitä, suunnittele remonttia tai opiskele. Kaikki pitkäjänteinen tekeminen parantaa keskittymiskykyä. Mieleen mahtuu vain muutama asia kerrallaan. Muistilistat ja -laput vapauttavat tilaa päänsisäiseltä kovalevyltä ja parantavat keskittymiskykyä. Monen asian tekeminen yhtä aikaa eli multitaskaaminen heikentää keskittymiskykyä. Muistilapuista voi olla apua multitaskauksesta eroon pääsyssä. Niille voi kirjoittaa työn alla olevat asiat tärkeysjärjestykseen ja purkaa ne siitä yksi kerrallaan. Työaikaa kannattaa jakaa työaikaan ja palautumiseen. Tee esimerkiksi 25 minuutin mittainen työrupeama, jonka jälkeen on 5–10 minuuttia palautumisjaksoa. Työjakson aikana keskitytään kerralla vain yhteen asiaan. Palautumisjakson aikana voi vaikka katsella taivaalla lipuvia pilviä ja antaa ajatusten levätä. ● Lähde: Minna Huotilainen & Mona Moisala: Keskittymiskyvyn elvytysopas, Tuuma. KOTI JA MAASEUTU 3/2025 43

MKN on palkinnut vuosien varrella erilaisia maiseman hyväksi tehtyjä tekoja ympäri Suomen. Juttusarjassa esitellään maakunnallisia voittajia ja kerrotaan, mitä heille kuuluu nyt. 2020 MITÄ KUULUU NYT? Projekti, jossa kaikki voittivat Alajärven 4H-yhdistys ja muut yhteistyötahot kunnostivat Pappilanmäen museoalueen niityn pitkäjänteisellä työllä. Arvokas niitty on taas loistossaan, luo iloa kävijöille ja työllistää alueen nuoria ja ympäristöosaajia. TEKSTI TUULA LEHTONEN KUVAT HELI HÄMÄLÄINEN KUVITUS VILLE HEIMALA Alajärven Pappilanmäellä järjestetään säännöllisesti talkoita alueen kunnostamiseksi. 44 KOTI JA MAASEUTU 3/2025

H istoriallinen Alajärven Pappilanmäen museoalueen niitty kunnostettiin talkoovoimin ryteiköstä kukoistavaksi niityksi. Yli kymmenen vuoden järjestelmällinen työ toi tulosta: nyt alueella kukkivat perinteiset niittykasvit ja pörriäiset viihtyvät – ja haitalliset vieraslajit saavat säännöllisesti kyytiä. Etelä-Pohjanmaalla sijaitsevan museoalueen niityn kunnostus on ollut työn tekijöille todellinen sydämen asia. Luonto- ja ympäristöalan opettajana Järviseudun ammatti-instituutissa työskentelevä Heli Hämäläinen on tehnyt projektin eteen opetus- ja talkootöitä yli kymmenen vuotta. ”Tämä on ollut tärkeä projekti, vaikka en silloin aikoinaan tiennytkään, mihin lähdin mukaan”, hän sanoo. Hämäläinen toimi aikoinaan Alajärven 4H-yhdistyksen puheenjohtajana ja lähti selvittämään alueen kunnostamismahdollisuuksia. Hän näki ryteikön läpi perinteisen niityn. Lisätie- toja alettiin kerätä aluetta tuntevilta. Mukana on ollut myös Lehtimäen kotiseutuyhdistys Pitkäjänteinen projekti palkittiin vuonna 2020, kun hanke voitti Etelä-Pohjanmaan Maaja kotitalousnaisten Vuoden maisemateko -palkinnon. Voitto oli mukana olleille mitä iloisin hämmästys. ”Olimme todella yllättyneitä. Tätä tehdään sydämestä, ja kun haasteitakin oli riittänyt, olimme todella iloisia, että joku yhtäkkiä halusi palkita meidät. Siitä tiesi, että teemme oikeaa työtä”, Heli Hämäläinen muistelee. Niittykasvit palasivat nopeasti Projektin alku oli sanan varsinaisessa merkityksessä ryteikköinen. Alue oli todella pusikoitunutta, ja siellä piti tehdä puuston raivausta ennen varsinaisia niittotöitä. Aluksi tehtiin kasvillisuuskartoitus. ”Ensin selvitettiin, mitä oli alun perin kasvanut ja mitä niittykasveja paikalla nyt kasvoi”, Hämäläinen kertoo. >> Talkoissa on mukana muun muassa 4H ja Lehtimäen kotiseutuyhdistys. KOTI JA MAASEUTU 3/2025 45

1 4 2 1. Alussa alue niitettiin kaksi kertaa vuodessa. Nyt riittää yksi kerta. 2. Haitalliset vieraslajit, esimerkiksi komealupiinit poistetaan säännöllisesti. 3. Projekti työllistää paikallisia nuoria. 4. Vanhat niittykasvit valtaavat tilansa takaisin. 5. Kunnostusprojekti on houkutellut mukaan monia paikallisia tahoja. 3 46 KOTI JA MAASEUTU 3/2025 5

Niittyä piti alussa niittää kaksi kertaa vuodessa, jotta rehevä kasvusto saatiin köyhdytettyä. Maisemaa oli vallannut muiden muassa horsma, nokkonen ja vadelma. Kun niitot käynnistyivät, alueelle alkoi pian palata niittykasveja. ”Nyt täällä esiintyy yleisinä esimerkiksi ruusuruohoa ja purtojuurta.” Muita kasveja ovat muiden muassa särmäkuisma ja nurmitädyke. Jopa metsäkurjenpolvi viihtyy sopivilla varjoisilla kohdilla. Monipuolinen hyönteiskanta on palannut. Valitettavasti nykyaika on luikerrellut Pappilanmäkeenkin. ”Haitalliset vieraslajit tuottavat töitä ja vaativat neuvontaa”, Hämäläinen harmittelee. Komealupiini on jatkuvana riesana levitessään esimerkiksi sähkölinjatöiden mukana. Vieraslajien poistaminen kuitenkin työllistää paikallisia nuoria kesätöiden merkeissä. Alue tarjoaa kaikille jotakin Pappilanmäen niityllä on monia positiivisia vaikutuksia. Nuorten lisäksi ympäristöalan ammattilaiset työllistyvät erilaisissa projekteissa. ”Alueella tehdään myös erilaisia työnäyttöjä. Perinnebiotooppeja kun ei joka notkosta löydy”, Hämäläinen iloitsee. Myös koululaiset tulevat vierailuille, ja ympäristöalan opiskelijat tekevät retkiä pappilaan. Museoalueella järjestetään kankaanvärjäystä ja tehdään erilaisia perinnetöitä. Pappilanmäen kotiseutumuseo onkin kiinnostava kohde kävijälle. Perinnepäivät järjestetään vuosittain, samoin niityn niittäminen talkoovoimin. Heli Hämäläinen iloitseekin hyvästä yhteistyöstä pappilan kanssa. ”Tämä on hyvä paikka pienille tapahtumille.” Maa on vuokrattu 4H:n käyttöön pappilalta kymmenen vuoden vuokrasopimuksella, ja 4H hoitaa kaiken niittyyn liittyvän. ”Kaikki voittavat.” Työtä, jolla on merkitys Pappilanmäen niityn kunnostus saattaa kuulostaa pieneltä teolta, mutta paikallisesti merkitys on suuri. ”Tämä on meille sydämen asia. Ja hanke myös osoittaa, että kaikkea ei tarvitse kaupallistaa, mutta silti hyödyt voivat olla monipuoliset ja taloudelliset”, Hämäläinen pohtii. Myös MKN Etelä-Pohjanmaan kehittämisasiantuntija Terhi Välisalo iloitsee projektista. ”Työssä on ollut hieno sosiaalinen ymmärrys. Mukaan on valjastettu nuoria, jotka ovat kaiken tulevaisuus. Silloin luodaan jatkumo, että osaaminen voi jatkua tässä ja muissa vastaavissa kohteissa.” Työn pitkäjänteisyys ilahduttaa Välisaloa. Pappilanmäen aluetta on hoidettu järjestelmällisesti jo kymmenen vuotta. ”Tämä olisi voitu rutkauttaa läpi muutamassa vuodessa ja unohtaa koko homma. Mutta tämä on hoidettu hyvin.” ”Iso ja hieno asia oli kohteen luontoarvojen ymmärryksen lisäksi laaja yhteistyö. On hienoa, että on ymmärretty ottaa nuoret mukaan.” ● Purtojuuri viihtyy taas Pappilanmäen niityllä. KUVA LEENA LAHDENVESI-KORHONEN Pienikin kunnostus on arvokasta Kukaan muu kuin paikallinen ei löydä alueellisia helmiä ja ryteikköön jääneitä lehtoja. 1. Avaa silmäsi. Havainnoi maaseutua ja ympäristöä. Näetkö paikallisen jalokiven, alueen, jonka voisi kunnostaa? Ota selvää, onko jokin alue ryteikkö, vai olisiko se lehto tai muu arvokas perinnebiotooppi. 2. Uskalla unelmoida, että alueen kunnostus toteutuu ja tapahtuu. Etsi oma tapa toteuttaa projekti. Hae yhteistyön tekijöitä. 3. Ole sinnikäs maanomistajien kanssa. Kunnostusprojektin ehdottamisessa ei ole mitään hävittävää, ja usein yhteistyössä jokainen voittaa. 4. Jos projekti ei toteudu heti, ehkä se toteutuu parin vuoden päästä. KOTI JA MAASEUTU 3/2025 47

tekeville käsille OHJE JA KUVAT VEERA JUSSILA/ KÄSITYÖKEKKERIT Vanhoista farkuista uusi suosikkikassi Pyöriikö kaapissa liuta vanhoja, kuluneita farkkuja. Ompele ne tilkkutyylillä jämäkäksi kassiksi. Tämän laukun kanssa kehtaa kulkea! 48 KOTI JA MAASEUTU 3/2025

tekeville käsille Jos kaappiin on jäänyt kuluneita tai pieneksi jääneitä farkkuja, älä heitä niitä pois. Vanhoista farkuista voi ommella monenlaista, esimerkiksi kätevän kassin. Kassin ohjetta voi soveltaa myös muihin materiaaleihin. Voit hyödyntää laukkuun myös valmiit farkkutaskut tai ommella itse taskuja niiden lisäksi. Farkkukangas sisältää lähes aina elastaania, joten kassiin kannattaa tehdä vuori, jottei kassi veny. Jos haluat kassiin muutakin kuin farkkua, voit ommella kahvat valmiista kasseihin tarkoitetuista nauhoista. Tikkauksia varten kannattaa valita ruskea, hieman paksumpi tikkauslanka, sekä vaihtaa ompelukoneeseen paksumpi neula, jotta lanka kulkee jouhevasti. KAAVAT JA LEIKKAAMINEN Leikkaa päällikankaasta alla olevien mittojen mukaiset palat, jotka kokoat ensin farkkupaloista. Leikkaa samankokoiset palat myös vuorikankaasta sekä hihnapalat. Huom! Kaavat sisältävät 1 cm:n saumanvarat Leikkaa kaavojen mukaiset palat (leveys x korkeus): - 50 x 90 cm kassiosa (leikkaa 1 kpl farkkutilkuista kootusta päällikankaasta ja 1 kpl vuorikankaasta) - 50 x 20 cm pohjapala (leikkaa 1 kpl farkkukankaasta) - 12 x 90 cm hihnapalat (leikkaa 2 kpl farkkukankaasta tai muusta haluamastasi kankaasta) FARKKUKASSIN KOKO NÄIN KOKOAT KASSIN Korkeus 40 cm, leveys 48 cm Leikkaa farkuista vanhat sivusaumat pois ja tasoita kankaan reunat suoriksi. Ompele leikatut ja siistityt palat toisiinsa pitkiltä sivuilta, oikeat puolet vastakkain. Silitä, huolittele saumat ja tikkaa sauman vierestä. kuva 1 Leikkaa kaavan kokoiset palat ompelemistasi farkkutilkkukankaista ja vuorikankaasta. Silitä hihnapalojen ja pohjapalan pitkiin sivuihin 1 cm:n käänteet nurjalle puolelle. Käännä hihnapala kaksin kerroin, taitetut reunat vastakkain, ja tikkaa reunan vierestä. kuva 2 TARVIKKEET - 1–3 kpl käytettyjä farkkuja tai muuta napakkaa ja kestävää kangasta - 60 cm vuorikangasta. Valitse vuorikankaaksi tukevaa puuvillaa tai puuvillan ja polyesterin sekoitusta. - paksua, tikkaukseen sopivaa ompelulankaa - merkitsemisliitu 1 2 Aseta pohjapala päälliosan keskelle, siten että pohjan lyhyet reunat ovat pohjapalan pitkiä reunoja vasten. Ompele pohjapala kiinni päälliosaan tikkaamalla se kaikista reunoistaan. Neulaa ja ompele kantohihnat reunoistaan päälliosan yläreunaan, noin 11 cm sivusaumasta. Tikkaa hihnat aluksi saumanvaraan. Käännä ja ompele päällysosan sivusaumat, oikeat puolet vastakkain. Taita pohjasta sivusauma keskelle pohjaa, ja ompele ”kolmio” kuvan mukaisesti. kuva 3 Ompele vuoriosan sivusaumat oikeat puolet vastakkain, jätä noin 10 cm:n kääntöaukko toisen sivun reunaan. Aseta ja neulaa vuori ja päälliosa päällekäin yläreunoistaan kiinni toisiinsa. Kohdista sivusaumat oikeat puolet vastakkain, jonka jälkeen neulaa koko yläreuna. Kantohihnat jäävät kankaiden väliin. Ompele yläreunan sauma, ja samalla kiinnitä kunnolla myös kantohihnat. Käännä kassi oikein päin ja silitä yläreunan sauma. Tikkaa läheltä reunaa. Ompele lopuksi vuorin kääntöaukko kiinni käsin tai reunan vierestä koneella. ● 3 Kassin kaavaosat leikataan yhteenommelluista farkkutilkuista. Pohjaosa voi olla yksivärinen. KOTI JA MAASEUTU 3/2025 49

toimivat tilat Matot mallilleen Oikea matto oikeassa tilassa saa huoneen näyttämään parhaat puolensa. Käytännöllisyys ja kauneus eivät sulje toisiaan pois. M TEKSTI JAANA TAPIO KUVAT SHUTTERSTOCK attokaupoilla voi mennä sormi suuhun. Löytyy villamattoa ja puuvillaa, viskoosia ja polyesteriä. Sisalmatot ja juuttimatot voivat kuulostaa tottumattoman korvissa heprealta. Kun soppaan vielä lisätään valtava hintahaitari, ei ole ihme, ettei maton valinta aina ole helppoa. ”Maton valinta lähtee tilan vaatimuksista”, toteaa sisustussuunnittelija Matilda Arjatsalo Vepsäläiseltä. Maton oikeaa kokoa kannattaa mallailla vaikka merkitsemällä maton mitat lattiaan maalarinteipillä. Liian pieni matto saa tilan näyttämään pienemmältä. Myös tummat värit matossa pienentävät tilaa. Pienemmässä tilassa tyydytään pienempään mattoon. Matolla voi rajata huoneistoissa erilaisia tiloja, kuten ruokailutilaa. ”Ruokapöydän alla maton on hyvä ulottua pöydästä 60–70 senttiä ulospäin”, Arjatsalo sanoo. Sopivan kokoinen matto tekee tilasta isomman tuntuisen. Maton värin voi valita muuhun sisustukseen sopivaksi. 50 KOTI JA MAASEUTU 3/2025

toimivat tilat Myös huonekaluvalinnat vaikuttavat maton kokoon. Esimerkiksi käsinojalliset tuolit vaativat runsaammin tilaa ja siten myös enemmän mattoa alleen. Mattomaku muutoksessa Suomalaisten mattomaku on Arjatsalon mukaan siirtymässä harmaista ja mustavalkoisista yhä värikkäämmäksi. Maton värin voi poimia vaikkapa taulun tai nojatuolin sävyistä. ”Kaupasta voi pyytää näytepaloja matoista ja sovitella niitä kotona. Tilan valaistus vaikuttaa esimerkiksi siihen, miten kylmiltä tai lämpimiltä sävyt näyttävät.” Maton materiaali kannattaa valita käyttötarpeen mukaan. ”Esimerkiksi ruokapöydän alle tai eteiseen sopivat keinokuitu-, sisal- ja paperinarumatot, jotka ovat likaa hylkiviä ja kestäviä”, Arjatsalo vinkkaa. Lemmikkiperheeseen sopii tiheästi kudottu paperimatto, joka kestää kissankin kynsiä. Keinokuituiset polyamidimatotkin ovat kestäviä ja helppohoitoisia. Allergikko valitsee lyhytnukkaisen tai sileäpintaisen maton, joka ei kerää pölyä ja on helposti puhdistettavissa. Ryhdikkyys kertoo laadusta Jotta matto pysyisi paikallaan, kannattaa sen alla käyttää alusmattoa. Mittatilausmattoon voi jo tehtaalla lisätä kumi- tai huopapohjauksen, mutta alusmattoja myydään myös erikseen. Myös leveä kantti auttaa pitämään maton paikoillaan. ”Joskus rullalle lähtevä nurkka saadaan korjattua sillä, että leikataan maton lankakanttauksen sisällä oleva kehyslanka poikki, jos se on ollut liian kireällä”, Arjatsalo vinkkaa. Laadukkaan maton tunnistaa Arjatsalon mukaan muun muassa siitä, lähteekö matosta nukkaa. Myymälässä voi kokeilla, jääkö matosta hankaamalla villaa esimerkiksi housuihin. Maton ryhdikkyyskin kertoo laadusta, samoin sen hinta. Arjatsalo kehottaa mattokaupoilla kysymään myyjältä niitäkin vaihtoehtoja, jotka eivät ole esillä. Usein värejä ja kuvioita saa lisää tilaamalla. ● Lumipesu sopii osalle Maton materiaali vaikuttaa luonnollisesti myös pesuun ja tahranpoistoon. ”Esimerkiksi polyamidi- ja polyesterimatoilta tahrat lähtevät helposti sappisaippualla tai tahranpoistosuihkeella”, Arjatsalo sanoo. Räsy- ja puuvillamatot voi pestä perinteisesti pesupaikalla, mutta kannattaa olla tarkkana värikkäiden mattojen kanssa, etteivät maton värit lähde leviämään ja sekoittumaan toisiinsa. Viskoosimatolle ei saa päästä vettä lainkaan, koska pienestäkin pisarasta voi jäädä tahra. Kudos voi myös alkaa turvota tai maton väri muuttua. Talviaikaan monille matoille käy myös lumipesu, mutta sellaiset matot, jossa on käytetty liimaa kanteissa tai nukan kiinnityksessä, kannattaa jättää lumikäsittelyltä rauhaan. Myös pitkä nukankorkeus on lumipesussa hankala, sillä lumi on vaikea saada nukan sisältä pois. Mattojen pitää antaa jäähtyä ulkoilmassa ennen kuin ne viskataan hankeen, jotta lumi ei sula valmiiksi lämpimään mattoon. Sisälle tuodessa kannattaa varmistaa, että matto on varmasti kuiva ennen kuin sen levittää esimerkiksi parketille. Useista sisustusliikkeistä saa näytepaloja kotiin, jolloin väriä ja materiaalia on helpompi verrata omaan sisustukseen. KOTI JA MAASEUTU 3/2025 51

Luontohelmi Kaikkien kaveri Kukapa ei osaisi nimetä pientä punaista koppakuoriaista, jolla on mustat täplät peitinsiivissään? Leppäkertut eli leppäpirkot ovat monimuotoisempi ja monivärisempi ryhmä kuin yleisesti mielletään. Talvehtineet leppäkertut ryömivät keväällä piiloistaan. L TEKSTI TUULA LEHTONEN KUVA SHUTTERSTOCK 52 KOTI JA MAASEUTU 3/2025 eppäkerttujen eli leppäpirkkojen heimoon (Coccinellidae) kuuluu maailmassa noin 6 000 lajia. Suomessa lajeja on tavattu 64, osa harvinaisina ja osa yleisinä. Leppäkerttuja on koko maassa, vaikka lajisto onkin runsainta Etelä-Suomessa. Lapissakin viihtyy oma lajinsa, tunturipirkko. Kaikille tuttu punamusta laji on seitsenpistepirkko. Se on generalisti, joka viihtyy lähes missä vain. Laji on valittu Suomen kansallishyönteiseksi. Leppäkerttu on hyönteiseksi poikkeuksellisen pidetty. Hauskat värit ja vaaraton, pyöreä olemus on kaikenikäisten mieleen. Leppäkertun alkuperäinen nimi, leppäpirkko, tulee pohjolan ainoalta naispyhimykseltä, Pyhältä Birgitalta.

Suomen yli 60 leppäkerttulajia loistavat värikirjollaan. Suomalaisesta rockbändistäkin tuttu 22-pistepirkko eli ahopirkko on riemunkeltainen. ”krokotiilimaisen” ruumiinrakenteensa takia. Lopulta toukka koteloituu ja siitä syksyksi kuoriutunut aikuinen leppäkerttu talvehtii. Hyönteinen pärjää Suomessa läpi kylmienkin talvien: ne kehittävät soluihinsa pakkasnesteen kaltaista ainetta, jolloin ne selviävät keskitalven pakkasten läpi. Tuhansien kirvojen surma Leppäkerttuja myös vaeltaa maasta toiseen. Niitä ei voi olla huomaamatta etenkään hyvinä kirvavuosina. Vaeltavia kuoriaismassoja näkee esimerkiksi veden varassa tai rannalle ajelehtineina suurina lauttoina. Hyvänä kirvavuonna vaeltavat leppäkertut saattavat olla puutarhan pelastus. Jokainen puutarhuri tietää sen kauhun hetken, kun kasvustoon iskee kesän ensimmäinen kirvaesiintymä. Leppäkerttu on oiva apu taistelussa niitä vastaan. Esimerkiksi seitsenpistepirkon on laskettu syövän elämänsä aikana 5 000 kirvaa. Leppäkertut syövät kuitenkin muutakin kuin kirvoja. Osa lajeista syö kasveja, osa siitepölyä ja mettä. Erikoisruokavalioitakin löytyy: leppäpisarapirkko on erikoistunut lehtikuoriaisen muniin, ahopirkko (22-pistepirkko) syö härmäsieniä. Näistäkin on apua kotipuutarhureille. Hyödystä tulikin haitta Lapsuudesta tuttu sanonta kuuluikin alun perin kirkollisesti: ”Lennä, lennä leppäpirkko, kivikirkon juureen”. Myös leppä-sanan alkuperä saattaa yllättää. Se ei tarkoita tässä yhteydessä puuta, vaan leppä on vanha sana verelle. Onhan yleinen leppäkerttu verenpunainen. Krokotiilistä leppäkertuksi Leppäkertun elinkaari on hiukan alle vuoden mittainen. Naaras munii keväällä tai alkukesästä munat lehtien alapinnoille. Kuoriutunut toukka luo nahkaansa useaan kertaan ennen koteloitumista. Se hotkii kirvoja ja muita hyönteisiä ja voi kasvaa syntymäkokoonsa nähden moninkertaiseksi. Toukka on melko helposti tunnistettava Leppäkerttulajeja kasvatetaan luonnonmukaiseen tuhoeliöiden torjuntaan ammattikasvihuoneissa. Leppäkerttujen avulla voidaan tehokkaasti vähentää myrkytysten määrää. Valitettavasti luontoon on päässyt tätä kautta myös tulokaslajeja: kasvihuoneissa käytetty kookas harlekiinipirkko on julistettu haitalliseksi tulokaslajiksi Suomessakin. Se leviää tehokkaasti ja syrjäyttää kotoperäisiä leppäkerttuja. Suomessa harlekiinileppäpirkko ei onneksi esiinny runsaana, vielä. Kotoperäisistä leppäkertuista kannattaa pitää huolta. Ne saa viihtymään pihoissa esimerkiksi jättämällä lehtikasoja ja kariketta talvehtimispaikoiksi. Monimuotoinen ja hiukan villimpi puutarha on muutenkin leppäkerttujen mieleen. ● Lue lisää: Suomen leppäkertut. Sami Karjalainen. Docenco 2019. KOTI JA MAASEUTU 3/2025 53

a n u k k i n i Kod KOONNUT TUULA LEHTONEN PIXHILL HUHTIKUU ON KALLIS KODINKONEOSTOKSILLE Ajoittamalla kodinkoneen oston oikein, voit säästää satoja euroja. Hintavertailupalvelu Hintaopas vertaili keskihintojen vaihtelua 28 tuotteen osalta vuoden 2024 aikana. Huhtikuu oli kokonaisuutena kallein kuukausi, kun taas joulukuussa hinnat olivat keskimäärin 15 prosenttia edullisemmat vuoden keskiarvoon verrattuna. Erityisesti kodinkoneet ja elektroniikka, kuten matkapuhelimet ja tehosekoittimet, ovat halvimmillaan loppuvuodesta. Jos ostopäätöstä ei ole pakko tehdä heti, se kannattaakin ajoittaa. Esimerkiksi kesän säilömistä voi miettiä jo nyt, sillä jääkaappipakastimet ovat toukokuussa keskimäärin 500 euroa edullisempia kuin heinäkuussa. Televisioista voi säästää yli 350 euroa jos sen ostoa lykkää loppuvuoteen. Mökille mars, mutta turvallisesti! 1. Tarkista vesiputket: Valuta vettä valvotusti jonkin aikaa, kun kytket hanan päälle. Katso, ettei liitoksista tihku vettä. 2. Kurkista katolle ja puhdista tarvittaessa rännit. 3. Siivoa jyrsijöiden jätökset märällä rätillä. Käytä suojakäsineitä ja desinfioivaa puhdistusainetta. Papanoita ei saa imuroida, koska imurista leviää pölyä ilmaan, mikä voi levittää myyräkuumetta. 4. Tarkista, ettei mökistä ole kadonnut mitään. Jos murtovarkaita on käynyt, ota kuvia tapahtumapaikasta ennen kuin alat siivota jälkiä. 5. Aloita mökin lämmitys vähitellen. 6. Varmista, että tulisijat on nuohottu ohjeiden mukaisesti sekä tarkista palo- ja häkävaroittimien toiminta ja vaihda patterit tarvittaessa. 7. Luovu vanhoista sähkölaitteista, jos ne ovat talven jälkeen epäkunnossa. SHUTTERSTOCK Mökkikausi alkaa monella jo pääsiäisenä. Tarkista ainakin nämä, kun palaat mökille talven jälkeen. Toukokuussa kannattaa mennä jääkaappiostoksille. Lähde: If SÄÄTELE IKÄVÄÄ UUTISVIRTAA Sodan uhka, vanhustenhoidon tila ja esimerkiksi Euroopan turvallisuustilanne herättävät monissa huolta. Uutiset vaikuttavat mieliin niin kotona kuin työpaikoilla. Uutisvirran seuraamista kannattaakin säädellä, jos vain mahdollista. Näin vähennät myös mielen kuormittumista. Jos uutisten lukeminen herättää pelon tunteita, anna tunteille tilaa. Tunteet kannattaa kuitenkin purkaa keskustelemalla tai tekemällä jotain omalle mielelle hyvää. Järkyttävät uutiset voivat aiheuttaa keskittymis- ja univaikeuksia, joten omasta jaksamisesta huolehtiminen on tärkeää. Terveystalon johtava psykologi Tuija Turunen muistuttaa, että myös lapsia tulee suojata liialta uutisoinnilta. ”Arjen toimet ja itsestä huolehtiminen auttavat vähentämään ahdistusta.” Lähde: Terveystalo 54 KOTI JA MAASEUTU 3/2025

SHUTTERSTOCK Digiosaaminen tuo itsenäisyyttä iäkkäälle Kriittiset elämänvaiheet vaikuttavat digitaitoihin. Digiin kannattaa kuitenkin panostaa iässä kuin iässä. TEKSTI TUULA LEHTONEN KUVAT SHUTTERSTOCK, PIXHILL JA DIGI- JA VÄESTÖVIRASTO S uomalaisten digiosaaminen kasvaa koko ajan myös iäkkäiden ryhmien osalta. ”Suomalaiset ovat digiosaamisessa maailman kärkeä”, Digi- ja väestöviraston johtava asiantuntija Minna Piirainen kertoo. Digiosaaminen alkaa viraston mukaan laskemaan yli 65-vuotiailla. ”Heistä puolet kokevat, että heillä on jonkinlaiset digitaidot. Yli 75-vuotiaista 80 prosentilla ei ole riittävää osaamista”, Piirainen kertoo. Hän haluaa kuitenkin muistuttaa, että ikä ei määrittele digiasioiden osaamista ja oppimista. Iäkäskin voi oppia, kun oppiminen tapahtuu vertaiseltaan. ”Ja vaikka olisi syntynyt digiaikana, ei se tarkoita, että automaattisesti osaisi käyttää laitteita.” Elämäntilanteet muuttavat osaamista Ikääntyvän väestön elämässä tapahtuu usein isoja asioita, joilla on suora vaikutus digioppimiseen. ”Eläköityminen on kriittinen kohta, jossa moni putoaa digikehityksestä. Se yhteisö katoaa, joka on pitänyt kiinni osaamisesta. Koulutus vähenee ja tutut laitteet jäävät töihin.” Leskeksi jääminen on toinen asia, joka vaatii usealta uutta näkökulmaa omiin digitaitoihin. ”Toinen on ehkä aina huolehtinut kaikesta. Sen lisäksi, että menettää puolison, jää tyhjyys siitä, ettei osaa hoitaa taloutensa digiasioita.” >> Digi- ja väestöviraston johtava asiantuntija Minna Piirainen kannustaa kaikissa ikäryhmissä digiasioiden opetteluun. KOTI JA MAASEUTU 3/2025 55

Pariskunnista useammin mies ottaa digiasiat hoitaakseen. ”Tämä on myös tasa-arvokysymys”, Piirainen sanoo ja kannustaa pariskuntien molempia osapuolia hoitamaan talouden digiasioita. Omat taidot hävettävät Puutteelliset taidot kännyköiden, tietokoneiden ja muiden laitteiden käytössä aiheuttaa monissa häpeää. Henkilö ei välttämättä halua kertoa läheisilleen, mistä on kyse, kun arkiset asiat, kuten laskujen maksaminen ja lääkäripalvelut, eivät etene. ”Ikäihmisiä tulee neuvoa heidän ehdoillaan. Kannustaen. Ikäihminen haluaa oppia vertaiseltaan”, Piirainen opastaa. Ikäihminen tarvitsee myös kannustusta. Joskus esimerkiksi läheinen saattaa tiedostamattaan jarruttaa vanhemman siirtymistä digikäyttäjäksi vähättelemällä tämän taitoja tai intoa iän perusteella. Digiruuhkavuodet vievät aikaa Digi- ja väestöviraston mukaan lähes 90 prosenttia suomalaisista tukee läheisiään digiasioiden hoitamisessa ja opettamisessa. ”Digiauttaminen on arkista auttamista. Omaisten tuki on isossa roolissa.” Puhutaan myös ilmiöstä ’digiruuhkavuodet’. Silloin ihmisen pitää hoitaa omat digiasiat ja lisäksi vanhempiensa ja lastensa digiasiat. ”Se voi olla todella kuormittavaa ja kaoottista.” On tärkeää myös muistaa, ettei kaikilla ole sitä läheistä, joka voisi auttaa. Isojen ikäryhmien ikääntyminen on huomioitava myös viranomaisten osalta. Esimerkiksi Kelan ja Veroviraston on autettava digitaalisten palveluidensa käytössä. ”Mitä monimutkaisempi asia on, sitä enemmän tulee tukea yleensä saada.” Mutta on hyvä muistaa, että vaikka lain mukaan viranomaisilla on velvollisuus neuvoa, viranomainen ei ole yleinen digituki. Siihen on onneksi apua saatavilla järjestöistä ja kirjastoista. Paljolti digiopastaminen onkin tällä hetkellä kirjastojen ja järjestöjen työtä. Minna Piirainen vinkkaakin, että kirjastot ovat erinomainen keino etsiä apua digiosaamiseen. Lopuksi Piirainen haluaa muistuttaa, että suomalaisilla on kaikesta huolimatta tutkimusten mukaan suuri luotto omiin digitaitoihin. Vaikka ikäihmisistä puhutaan helposti digitalisaation uhreina, on hyvä muistaa, että digiosaaminen myös tukee monen itsenäisyyttä. ”Se tukee toiminnallisuutta. Monella on kykyä oppia digitaitoja.” ● Seniori, täältä löydät digiopetusta! SeniorSurfin opastuspaikkakartta auttaa löytämään maksutonta digitukea ja digiopastusta senioreille ympäri Suomen. PIXHILL seniorsurf.fi 56 KOTI JA MAASEUTU 3/2025

Yle Areena lakkaa osassa televisioita huhtikuussa Myös HD-siirtymä hankaloittaa television katsojien arkea. TV:n vaihtamisesta koituu kuluttajille kuluja kymmenien miljoonien eurojen edestä. Yle Areena -sovellus lakkaa toimimasta noin 100 000 televisiosta huhtikuun puolivälissä. Palvelu lakkaa toimimasta esimerkiksi Sonyn, LG:n ja Samsungin vuosimallin 2016 ja sitä vanhemmissa laitteissa. Samaan aikaan myös televisioiden HD-siirtymä aiheuttaa ongelmia tv:n katselussa, kun lähetykset siirtyvät tänä keväänä HD-aikaan. Muutos koskee sekä antenni- että kaapelitalouksia. HD siirtymä koskettaa noin 100 000 taloutta, jolla ei ole vielä HD-yhteensopivaa laitetta. Siirtymässä tulee varmistaa, että oma vastaanotin (televisio tai digiboksi) on ajan tasalla, eli sillä voi vastaanottaa HD-lähetyksiä. Ylen mukaan pääsyy Areenan lakkaamiseen on tv-laitteiden suorituskyvyn puutteet. ”Vanhat äly-tv:t eivät jaksa pyörittää nykyaikaista mediapalvelua, ja siksi emme voi taata niissä Yle Areenan toimivuutta”, sanoo Yle Areenan päällikkö Tanja Iikkanen. Muutos vaikuttaa Ylen arvion mukaan noin seitsemään prosenttiin Yle Areenan äly-tv-käyttäjistä, eli noin 100 000 televisioon. Jos kuluttaja joutuu ostamaan uuden älytelevision, edullisellakin hinnalla se kustantaa esimerkiksi 300 euroa. Eli vaihtamalla edullisenkin television uuteen, kustannukset nousevat veronmaksajille jopa 30 miljoonaan euroon. Tanja Iikkanen muistuttaa, että vanhaa laitetta pystyy edelleen käyttämään erilaisten lisälaitteiden avulla, jos uutta televisiota ei halua ostaa. Esimerkiksi Chromecastin avulla Yle Areenan saa toimimaan televisiossa yhdistämällä älypuhelimen tai läppärin televisioon. Ostajan on kuitenkin oltava tarkkana, minkä lisälaitteen ostaa, koska myös Chromecast-lisälaitteen tuki on loppumassa. Tilalle tulee kalliimpi Google TV streamer. ”Henkilö, jolle digi on vaikeaa, on tarjolla erilaisia matalan kynnyksen tukipalveluita digipalveluiden käyttöön muun muassa kirjastoissa”, Iikkanen neuvoo. Digi- ja väestöviraston johtava asiantuntija Minna Piirainen pohtii, että on hienoa, että lisälaitteita on saatavilla, jos henkilön digitaidot ovat hyvät. ”Se on kuitenkin yksi este lisää tv:n käyttöön.” Television katselun pitäisi olla Piiraisen mukaan helppoa. ”Televisio on edelleen massamedia ja tärkeä osa ihmisten arkea ja vuorokausirytmiä. Televisio on monelle myös seurustelua.” ● Lisätietoja HD-siirtymästä: hdtvopas.fi/ Varautumalla vahvemmaksi – tiedottamista ja muonituskoulutusta huoltovarmuuden turvaamista varten -hanke Maa- ja kotitalousnaisilla on pitkät perinteet suurten joukkojen muonituksessa. Vuosikymmenten aikana on ruokittu jopa kymmeniä tuhansia ihmisiä maatalousnäyttelyissä ja erilaisissa tapahtumissa. Joukkovoimaa on tarvittu hädän hetkillä, esimerkiksi tulipalojen tai etsintöjen yhteydessä sammuttajien tai etsijöiden evästäjinä. Väen vähentyessä maaseudulta ja yhteiskunnan muutosten myötä muonitustaidot ovat päässeet hieman rapistutumaan. Nyt maailman tilanne on jälleen muuttunut epävarmempaan suuntaan ja ihmisiä on alkanut kiinnostaa turvallisuuteen liittyvät asiat. Maa- ja kotitalousnaiset toteuttavat syksystä 2024 alkaen MTK:n Säätiön tuella hanketta, jossa viestitään suomalaisen maataloustuotannon merkitystä huoltovarmuudessa sekä tarjotaan asiasta kiinnostuneille koulutusta muonitusosaamisesta. Hankkeen koulutustilaisuudet järjestetään seuraavasti: Lauantai 3.5.2025 klo 9.00–16.30 Leppäkorven Työväentalo Lohjalla Leppäkorventie 1022, 09930 Leppäkorpi Lauantaina 17.5.2025 klo 9.00–16.30 Elinkeinotalo Seinäjoella Huhtalantie 2, 60220 Seinäjoki Keski-Suomen piirikeskuksen alueen koulutuspäivä on avoin. Koulutuspäiviin sisältyy ennakkoluento Teamsissa ma 28.4.2025 klo 18.00–19.30. Lisäksi on myöhemmin ilmoitettavana ajankohtana mahdollisuus osallistua 72 tuntia -varautumiskoulutukseen Teamsilla. Lue lisää ja ilmoittautuminen koulutukseen: maajakotitalousnaiset.fi/varautumiskoulutus KOTI JA MAASEUTU 3/2025 57

maajakotitalousnaiset.fi Kunnia suomalaiselle ruoalle monella tapaa Syksy on paras aika järjestää erilaisia ruokatapahtumia, onhan silloin kotimaisten raaka-aineiden tarjonta runsaimmillaan ja tuoreimmillaan. Tapahtumien ideointi kannattaa aloittaa yhdistyksissä jo kevään aikana. Juhlistetaan Suomalaisen ruoan päivää yhdessä syöden. Tapahtuma voi olla yksinkertainen, omin suomalaisin retkieväin kokoontuminen kivalle maisemakohteelle, pellon laitaan tai seurantalolle. Puhutaan eväiden syömisen ohella suomalaisesta ruoasta ja miten sen voi kaupassa tunnistaa. Lapsia voi opastaa suomalaisen ruon lähteille tarjoamalla päiväkodeissa tai kouluissa leivonta- tai kokkailutapahtuman, jonka aikaansaannoksia nautitaan yhdessä. Suomalaisen ruoan päivän tapahtuman tarjottavaksi sopii hyvin rukiista keitetty ruispuuro – kenellepä se ei maistuisi. Ihanteellisinta olisi myös keskustella kuluttajien kanssa, kuinka valitsemalla suomalaista ruokaa luodaan työtä koko elintarvikeketjussa työskenteleville. Samalla pidetään yllä suomalaista elintarviketuotantoa, joka on osa huoltovarmuutta. Tapahtumiin on saatavissa Ruokatiedon tuottamaa materiaalia. Lue lisää ideoita päivän järjestelyyn ja tilaa materiaalit: maajakotitalousnaiset.fi/suomalaisenruoanpaiva 58 KOTI JA MAASEUTU 3/2025 Kekrin maagisuutta 13.10.– 2.11.2025 Maa- ja kotitalousnaiset haluaa olla perinteisen suomalaisen sadonkorjuujuhlan kekrin ja kekriperinteiden ylläpidon puolestapuhuja. Perinteisesti kekriä on vietetty mikkelinpäivästä pyhäinpäivään sitä mukaa kun sato on korjattu. Entisaikoina ruokaa oli suurimman osan vuodesta niukasti, joten kekripöydät notkuivat. Nykyisin ruokaa on riittävästi, joten tämän päivän kekriruoissa kannattaa tuoda esiin laadukkaat raaka-aineet kuten suomalainen liha ja kala, syksyn tuoreet vihannekset, juurekset ja kaalit, monipuolinen leipäkulttuurimme, korkealaatuiset maitotuotteet sekä metsien sienet ja marjat. Kekri-iltamat ja -torit ovat mainio tapa nostaa suomalaista ruokaa esille, jos talkooväkeä riittää järjestelyihin. Kekriä voi viettää myös pienemmin järjestelyin. Keskustelkaa hyvissä ajoin paikallisten kauppiaiden tai myymäläpäälliköiden kanssa kekritapahtuman järjestämisestä kaupassa. Se tuo vaihtelua myös kaupan arkeen. Kauppias voi tarjota raaka-aineet esimerkiksi maistiaisruokaan sekä arpajaisten palkinnon. Nostetaan tapahtumissa esille suomalaista ruokaa ja ruoan tekijöitä, samoja asioita kuten suomalaisen ruoan päivänäkin, mutta kekrin maagisuudella höystäen. Paikalla voi olla myös kekripukki ennustelemassa tulevaa. HELENA VELIN Syksyllä vastakorjatusta rukiista tehtyä puuroa kutsutaan uutispuuroksi. Ilmoita syksyn 2025 kekritapahtuma kartalle Edellisvuosien tavoin kekritapahtumat voidaan ilmoittaa tänäkin vuonna kartalle merkittäväksi. Vinkkejä erilaisten kekritapahtumien järjestämiseen sekä kekrijuttuja, kekrivisan ja linkin väritettävään kekripukkiin löydät sivustolta maajakotitalousnaiset.fi/kekri ● Helena Velin järjestöpäällikkö, Maa- ja kotitalousnaisten Keskus PYRY-PEKKA KANTONEN Suomalaisen ruoan päivänä 4.9. Syödään yhdessä!

ristikko 3/2025 ISTOCK Ristikon 3/2025 ratkaisu löytyy sivulta 4. Koti ja maaseutu -lehden ristikot ja kryptot ovat Hannu Niittymäen laatimia. Ristikon vastauksia ei lähetetä toimitukseen. Tervetuloa ostoksille nettikauppaamme! Sieltä löydät laadukkaita ja mukavia lahjaideoita. maajakotitalousnaiset.fi/kauppa KOTI JA MAASEUTU 3/2025 59

KUVAT EEVA RANTALA JA VISIT TALLINN KADI-LIIS KOPPEL Koe kaksi upeaa elämystä 12.–14.7.2025 Keskiaikatapahtuma Tallinnassa ja Viron avoimien maatilojen päivät Tervetuloa lehden lukijamatkalle! Pääset kokemaan elämyksen menneiltä ajoilta ja tutustumaan nykyiseen virolaiseen elämänmenoon ja maaseutuyrittämiseen. Lauantaina 12.7. Lähtö Helsingistä klo 11.30 Tallinnaan Katajanokan terminaalista Viking XPRS -laivalla, saapuminen Tallinnaan klo 14.00, majoittuminen Metropol Spa -hotelliin. Tallinnaan saavuttuamme iltapäivällä • Tutustumme Keskiaikapäiviin – aikamatka hansakaupungin sykkeeseen. Astut suoraan keskiaikaan, kun Tallinnan raatihuoneentori ja Nigulisten kirkon ympäristö muuttuvat historialliseksi hansakaupungiksi! • Keskaja Päevad -tapahtuma tarjoaa upeita työnäytöksiä, kiehtovaa ohjelmaa ja keskiaikaista markkinatunnelmaa, johon voit tutustua omaan tahtiisi. • Yhteinen illallinen Sunnuntaina 13.7. Avoimien maatilojen päivät – kurkistus virolaiseen maaseutuun • Sunnuntaina suuntaamme Tallinnan ympäristöön bussilla eri kohteisiin. Avatud Talude Päev on ainutlaatuinen tilaisuus tutustua virolaiseen maaseutuelämään tänä päivänä. • Näe, miten lähiruoka tuotetaan, tapaa intohimoisia paikallisia yrittäjiä ja koe maaseudun sydämellinen tunnelma. • Yhteinen illallinen Maanantaina 14.7. Omaa aikaa nauttia majoituspaikkamme kylpylän palveluista, käydä ostoksilla tai kierrellä kaupungilla. Lähtö Tallinnasta klo 14.00 Helsinkiin Viking Cinderellalla. Saapuminen Helsinkiin klo 16.50. 60 KOTI JA MAASEUTU 3/2025 Lisätietoa matkasta: Matkan hinta on 420 € 2 hh ja 573 € 1hh. Matkan hintaan sisältyy laivamatkat menopaluu, yhteiset hytit tavaroille, menomatkalla lounas, hotellimajoitus aamiaisineen, kylpylän käyttö, kiertomatka maaseudulle oppaan johdolla sekä illalliset Virossa. Lisätietoja: Helena Velin 040 527 1579 helena.velin@maajakotitalousnaiset.fi Lisää matkasta ja ilmoittautumiset: maajakotitalousnaiset.fi/matkaviroon2025 Vastuullinen matkanjärjestäjä on Viking Line. Matka järjestetään, jos sille on ilmoittautunut riittävä määrä osallistujia. Oikeudet muutoksiin pidätetään. ja maaseutu