2 /2 02 5 FIKSU LEHTI MIELEN HYVINVOINNISTA HYVIÄ UNIA! PELKOJA PÄIN Pakko-oireinen häiriö vangitsi Kaislan kotiin Parempia öitä ilman lääkkeitä KUN UUTISET AHDISTAVAT Tekemällä hyvää autat myös itseäsi MIKKO PELTOLA ”Onnellinen elämä tehdään niillä korteilla, jotka on annettu” LÖYDÄ OMA LUONTOSI Näin vahvistat luontoyhteyttäsi ”Vaeltaminen on yhteinen intohimomme” Filosofin hyvän elämän oivallukset

UUTISKIRJE MIELEN HYVINVOINNISTA! Hyvän mielen kirje sinulle Tunne & Mieli -lehden tekijöiltä. TILAA KIRJE SIVUILLAMME! KESÄN LOMAT HAETTAVISSA NYT tunnejamieli.fi » tilaa uutiskirje WWW.MTLH.FI Saat kirjeen sähköpostiisi noin kolmen viikon välein. FIKSU LEHTI MIELEN HYVINVOINNISTA

PÄÄKIRJOITUS Aistit auki kevääseen O n se aika vuodesta, kun luonto heräilee sellaista vauhtia, ettei meinaa perässä pysyä. Suurin osa meistä nauttii ja tuntee energiansa kasvavan sitä mukaa, kun valo lisääntyy ja päivä pitenee. Itse kuuluun siihen porukkaan, jonka on aina ollut vaikea päästää yhtäkkiä irti pitkästä ja turvallisesta pimeästä kaudesta. Huhtikuun valo tuntuu liian kirk­ kaalta ja paljastavalta. Se kertoo säälimättä, että vaatteeni ovat talven jäljiltä nyp­ pyisiä ja keittiön nurkat puunaamatta. Ettäs kehtaa arvostella! Aikoinaan kevään valo aiheutti ahdistuksen lisäksi päänsärkyä, jos unohdin aurinkolasit kotiin. Ja pakko myöntää, että välillä laseja teki mieli käyttää sisäl­ läkin, kun valo tunkeutui ikkunoista sohvannurkkaan asti. Olen kuitenkin vuosien myötä oppinut, että luonto elää omaa rytmiään eikä sitä voi pysäyttää – on siis joustettava ja hypättävä kyytiin. Pakeneminen ja vält­ tely eivät toimi tässäkään asiassa. En enää sulje verhoja ja hakeudu turvallisiin hämäriin koloihin vaan lähden lähiympäristöön tutkailemaan, miten luonto heräilee. Kun käännän katseeni omasta navastani jäiden lähtöön, maasta tunkeutuvaan vihreään ja ruovikolle ilmestyneisiin kurkiin, saan kokea valon ja lämmön tuomia ihmeitä. Luonnos­ sa kaikki on jatkuvassa muutoksessa ja lohduttavasti keskeneräistä. Siellä omat­ kin aistit ja keho heräilevät, pikkuhiljaa ja lempeämmin kuin kotona verhojen välistä kurkkien. Iloisia hetkiä kevääseen!  M eri MERI NYKÄNEN meri.nykanen@tunnejamieli.fi Lähde Peltsin mukana metsään sivulla 10 ja inspiroidu luonnon hyvää tekevästä voimasta sivulla 16. KUVA: SHUTTERSTOCK Parasta juuri nyt Viime keväänä latasin itselleni Muuttolintujen kevät -sovelluksen, joka auttaa tunnistamaan lintuja niiden laulun perusteella. Kävelylenkkeihin tuli uutta tekemistä, kun pysähtelin tallentamaan laulua ja sovellus kertoi, mitä lintuja ympäriltäni löytyi. Opin erottamaan joitain jo itsekin ja huomaamaan oksilla pikkulintuja, jotka olisivat muuten jääneet piiloon. Suosittelen kaikille aloitteleville bongareille! TUNNE & MIELI 2/2025 3

TÄSSÄ NUMEROSSA 10 LÄHIMETSÄSSÄ. Mikko ”Peltsi” Peltolalle on tärkeää, että hän pääsee myös arjen keskellä luontoon seikkailemaan. 22 IRTI PELOISTA. Pakko-oireinen häiriö ei enää valtaa Kaisla Saarikosken koko elämää ja vangitse kotiin, kuten pahimpina aikoina. 34 YHTEINEN JUTTU. Vaeltaminen on Jere Simolalle ja Noora Santavuorelle yhteinen intohimo, joka auttaa keventämään henkistä kuormaa. ”Elämä on mukavampaa, kun yritän lisätä hyvää mieltä ympärilleni.” M I K K O P E LT O L A 4 TUNNE & MIELI 2/2025

ALUKSI 3 Pääkirjoitus Luonto herättää. 6 Mitä uutta? Arki tuo turvaa. 8 Kirjat Lukemista kevääseen. www.tunnejamieli.fi Tunne & Mieli on fiksu lehti mielen hyvinvoinnista – iloa, oivalluksia ja uusia näkökulmia. Päätoimittaja Meri Nykänen p. 0400 820 174 meri.nykanen@tunnejamieli.fi Toimitussihteeri Helinä Kujala toimitus@tunnejamieli.fi KANSSAKULKIJAT 10 ”Minulle on luontevaa keskittyä hyvään” Mikko Peltola ei valita asioista, joihin hän ei voi vaikuttaa. Onnellinen elämä tehdään annetuilla korteilla, hän sanoo. Ulkoasu ja taitto Atte Kalke, Vitale Ay taitto@tunnejamieli.fi Kannen kuva Susanna Kekkonen 22 ”Mielen solmut aukeavat luonnossa” Luonnosta on kehkeytynyt korvaamaton henkireikä Noora Santavuorelle ja Jere Simolalle elämän kriiseissä. Mainosmyynti Markku Karjalainen p. 045 173 5102 markku.karjalainen@tunnejamieli.fi 34 Pelkoja päin Pakko-oireinen häiriö vangitsi Kaisla Saarikosken kotiinsa, mutta nyt Terttu-mummoksi nimetty häiriö hössöttää enää taustalla. Mainosaineistot mainokset@tunnejamieli.fi Julkaisija ja kustantaja Suomen ammattimedia SUOMA Oy Toimitusjohtaja Leena Joutsen p. 040 577 8850 leena.joutsen@kemiamedia.fi 33 Aidon yhteyden löytämisestä Uusi kolumnisti Susani Mahadura. Omistaja ja yhteistyökumppani Mielenterveyden keskusliitto p. 09 565 7730 www.mtkl.fi ILMIÖ & TIETO Tilaajapalvelu p. 050 549 6751 tilaukset@tunnejamieli.fi 16 Löydä oma luontosi Luonto tekee hyvää sekä mielelle että keholle, eikä lähtemisestä kannata tehdä liian vaikeaa. Pienikin askel kohti lähimetsää tuo hyvinvointia arkeen. Painopaikka PunaMusta Painosmäärä 7000 ISSN 2343-175X (painettu) ISSN 2343-1768 (verkkojulkaisu) 28 Rennosti unta kohti Eikö uni tule? Hyvää unta voi oppia edistämään omia ajatuksia ja tunteita säätelemällä. Seuraa meitä somessa: @tunnejamieli 38 Tutkittua tietoa terveydestä Uusimmat uutiset mielen hyvinvoinnista. PunaM us ta AUDITOITU CO2 NEUTRAALI TUOTE HYVÄN MIELEN TEKOJA 37 Lukijoilta Kerro mielipiteesi ja äänestä parasta juttua. 43 Tunteet tallentavat hetket Oi mikä biisi! Omaa elämäntarinaa voi vahvistaa tunnemuistoja herättelemällä. 50 Voimaa arkeen Filosofi Frank Martela kehottaa lopettamaan onnen jahtaamisen. TUNNE & MIELI 2/2025 46 Krypto 47 Sanatehtävä 47 Sudokut 48 Ristikko 49 Värityskuva 5 Aikakausmedia ry:n jäsen Seuraava Tunne & Mieli ilmestyy 6.6.

MITÄ UUTTA? KO O N N U T ME RI N YK Ä N E N Arki tuo turvaa Maailmantilanteen epävakaus ja uutistulva voivat herättää ahdistusta sekä turvattomuutta. Miten pitää mieli kasassa myllerrysten keskellä? RAJOITA UUTISTEN SEURAAMISTA PIDÄ KIINNI ARJEN RUTIINEISTA HAKEUDU IHMISTEN SEURAAN JATKUVA ALTISTUMINEN negatiivisille uutisille voi lisätä ahdistusta ja turvattomuuden tunnetta. Vaikka on tärkeää pysyä ajan tasalla, yhtä tärkeää on suojella omaa mieltä liialta kuormitukselta. Uutisten seuraamista voi rajoittaa esimerkiksi yhteen tai kahteen kertaan päivässä, mikä auttaa pitämään huolen ja pelon hallinnassa. Samalla on hyvä kiinnittää huomiota siihen, mistä tietoa hankkii, ja suosia luotettavia lähteitä. Sosiaalisessa mediassa leviävät huhut ja spekulaatiot voivat lisätä turhaa pelkoa ja vääristää todellisuutta. Tietoinen uutisvirran hallinta auttaa säilyttämään mielen tasapainon ja ehkäisemään liiallista stressiä. KUN ULKOMAAILMA TUNTUU epä­ varmalta, arjen rutiinit luovat vakautta ja hallinnan tunnetta. Säännöllinen syöminen, liikunta, työnteko ja riittävä lepo ovat tärkeitä keinoja ylläpitää sekä fyysistä että henkistä hyvinvointia. Paikalleen ei siis kannata jäädä. Liikkuminen ja ulos lähteminen usein rauhoittavat mieltä ja auttavat käsittelemään vaikeita tunteita. Pienetkin päivittäiset rutiinit, kuten aamukahvin nauttiminen rauhassa tai kirjan lukeminen illalla, voivat tuoda turvaa ja muistuttaa siitä, että elämä jatkuu normaalisti. Myös itsemyötätunto on tärkeää: kaikissa tilanteissa ei tarvitse jaksaa täydellä teholla, vaan omalle väsymykselle ja huolille on hyvä antaa tilaa. Kun pitää itsestään huolta, saa myös enemmän voima­ varoja kohdata haastavia asioita. YHDESSÄ JAETTU HUOLI on kevyempi kantaa. Läheisten kanssa puhuminen auttaa käsittelemään ajatuksia ja saattaa antaa uudenlaisia näkökulmia tilanteeseen. Myös työpaikoilla ja muissa yhteisöissä on hyvä varata tilaa avoimelle keskustelulle, jotta kukaan ei jää huoltensa kanssa yksin. Jos puhuminen tuntuu vaikealta, jo pelkkä muiden seurassa oleminen voi tuoda lohtua ja rauhoittaa mieltä. Sosiaaliset suhteet ovat tärkeitä erityisesti kriisitilanteissa, sillä ne vahvistavat yhteenkuuluvuuden tunnetta ja muistuttavat siitä, ettemme ole yksin. Jos omassa lähipiirissä ei ole ketään, jonka kanssa jakaa ajatuksiaan, vertaistukiryhmät tarjovat tukea. Konserteissa ja elokuvissakin voi tuntea kuuluvansa joukkoon, vaikka paikalle menisikin yksin. 6 TUNNE & MIELI 2/2025

Luku 70 % SUOMALAISISTA suhtautuu tulevaisuuteen luottavaisesti. Lähde: Kansalaispulssi Kun tunteet hyväksyy osaksi itseään, niiden kanssa voi oppia elämään ilman, että ne ottavat vallan. TEE JOTAIN KONKREETTISTA SUUNTAA HUOMIO NYKYHETKEEN AHDISTUS LIITTYY USEIN voimattomuuden tunteeseen, joten aktiivisesta toiminnasta voi olla apua. Kun auttaa muita tai tekee jotain hyvää, se vahvistaa tunnetta omista vaikutusmahdollisuuksista ja tuo toivoa. Hyvän tekeminen voi tarkoittaa esimerkiksi lahjoittamista, vapaa­ ehtois­työtä tai yksinkertaisesti ystävällisten tekojen tekemistä omassa arjessa. Pienikin lahjoitus tai teko voi lisätä sekä omaa että toisten hyvinvointia. Tutkimusten mukaan muiden auttaminen lisää myös auttajan onnellisuutta ja vähentää stressiä. Kun keskittää huomionsa siihen, mihin voi vaikuttaa, elämänhallinnan tunne ja myönteisyys vahvistuvat vaikeinakin aikoina. PELKO, AHDISTUS JA EPÄVARMUUS ovat normaaleja reaktioita, eikä niitä tarvitse peitellä tai tukahduttaa. Kun tunteet hyväksyy osaksi itseään, niiden kanssa voi oppia elämään ilman, että ne ottavat vallan. Tunteiden tunnistaminen ja nimeäminen – esimerkiksi ”minua pelottaa” tai ”olen huolissani” – auttaa hahmottamaan omaa sisäistä tilaa ja suhtautumaan siihen myötätuntoisesti. Ajatusten harhailu pahimpiin mahdollisiin uhkakuviin lisää stressiä, joten huomion tietoinen suuntaaminen nykyhetkeen auttaa rauhoittumaan. Esimerkiksi hengitysharjoitukset, ympäristön havainnointi eri aistein, musiikin kuunteleminen ja luonnossa liikkuminen auttavat palauttamaan mielen tähän hetkeen. Sanaselitys Mielen joustavuus KYKY AJATELLA uusilla tavoilla, tarkastella asioita eri näkökulmista ja muuttaa toimintamalleja tarpeen mukaan. Luureissa KUVA: SHUTTERSTOCK Keskusteluja koskikarasta Lähteet: Terveystalo, Mieli ry TUNNE & MIELI 2/2025 7 MIKSI JOELLA sukelteleva koskikara välillä niiailee? Ovatko vikkelät karvapallot lumikon vai kärpän poikasia? Ylen Luontoilta tarjoaa mainion kurkistusikkunan erilaisiin luonnon­ ilmiöihin. Studiossa asiantuntijat ruotivat kuulijoiden havaintoja ja kysymyksiä antaumuksella, mikä saa tavallisenkin poluntallaajan innostumaan asiasta.

KIRJAT KO O N N U T ME RI N YK Ä N E N Kohti syvempää yhteyttä M istä rakkaudessa on kysymys? Miksi ajaudumme toistuvasti samoihin ne­ gatiivisiin kehiin? Miten löytää kadon­ nut yhteys? Tuttuja kysymyksiä luultavasti kaikille pari­ suhteessa eläville tai eläneille. On selvää, ettei var­ sinkaan pitkä suhde pysy ikuisesti samanlaisena ja muuttumattomana. Vaikeat tunteet kuuluvat asiaan, ja välillä yhteys toiseen voi tuntua olevan kokonaan katkolla. Mitä suhteessa oikein tapahtuu, kun toinen tun­ tuu lipuvan kauemmas, rakentava puhe katoaa ja rii­ dat lisääntyvät? Entä miten asiaa voisi alkaa ratkoa? Eira Eklund-Mikola on psykologi, pari­psyko­ terapeutti ja tunnekeskeisen pariterapian koulut­ tajaterapeutti. Hänellä on yli 25 vuoden kokemus terapiatyöstä perheiden sekä parien kanssa. Kirjassaan Rakkauden logiikka hän käsittelee pari­ suhdetta kiintymyssuhdeteorian näkökulmasta. Keskeinen ajatus on, että tunteet ovat parisuhteen ydin. Lapsuuden ja aiempien ihmissuhteiden koke­ mukset vaikuttavat vahvasti siihen, miten pari­ suhteessa koetaan turvaa, luottamusta ja lähei­ syyttä. Kipeät kokemukset voivat estää tunneyhtey­ den syntymisen ja ylläpitämisen​. Esimerkiksi vaa­ KU : VA J N ON ER ÄS ÄN tiva tai vetäytyvä kiintymyssuhteista kumpuava käyttäytyminen korostuu nimenomaan pari­suhteen vaikeina hetkinä. Siksi suhde saattaa jumiutua toistuvasti kehämäisiin kuvioihin, joissa molem­ mat toistavat tuttua kaavaa. Kirjan viesti on, että näiden kuvioiden ja kat­ kosten takaa löytyy ymmärrettävä logiikka, johon tutustumalla suhteessa voidaan päästä eteenpäin. Parisuhteen ydintaidot ja tunnekeskeisen pari­ terapian viisaudet ovat kaikkien opittavissa, jos vain tahtoa löytyy. Lukija kuljetetaan kirjan mukana ikään kuin tunnekeskeisen pariterapian läpi. Kiintymys­ suhdeteoria käydään läpi käytännönläheisesti, ja mukana on myös harjoituksia tuomassa konkre­ tiaa. Niiden avulla lukija voi oppia tunnistamaan omia tunnekokemuksiaan, käsittelemään pari­ suhteen negatiivisia kehiä ja parantamaan tunne­ yhteyttä kumppanin kanssa​. Kirja sopii luettavaksi myös hyvinvoiville pa­ reille, sillä se voi vahvistaa ja syventää suhdetta, vaikka suurempia solmuja ei juuri nyt olisikaan ratkottavana. Toisistaan etääntyneille se puoles­ taan tarjoaa helpottavia sanoja: On aivan normaa­ lia, että suhteessa tulee vastaan kaikenlaista. Ristiriitoja ei tarvitse hävetä, puhuminen kannat­ taa, ja apua on tarjolla. Tietoisella työskentelyllä voi lisätä parisuhteen turvallista tunneyhteyttä. Ette ole yksin vaikeuksien kanssa, kirjoittaja kannustaa. Kirjan voi lukea tai kuunnella yhdessä. Tai lukea ensin yksin omaa tahtia tahollaan ja käy­ dä sitten kumppanin kanssa tehtäviä yhdessä läpi. EN Eira Eklund-Mikola E I RA E KL UN D - MI KO L A : RA KK A U D E N L O G I I KK A – VA HV I STA PA RI SUHT E E N T UN N E YHT E YT TÄ (O TAVA 2025) 8 TUNNE & MIELI 2/2025

Vertaistukea univajeisille Esseitä unettomuudesta on kauno­ kirjallinen katsaus yleiseen ongelmaan. Kirjoittajina on joukko kulttuurialan ammattilaisia. Toisia valvottavat levoton mieli ja kuviteltu uhka, toisia huolet. Teos tarjoaa vertaistuen ohella knoppitietoa unettomuudesta. Tiesitkö, että vähiten nukkuvia löytyy velvollisuudentuntoisten työntekijöiden maista: Japanista, Isosta-Britanniasta, Belgiasta ja Saksasta? Unettomuuteen voikin liittyä kontrollintarvetta. Nukahtaessa kontrollista luovutaan. Toisaalta kirja opettaa, että ylivirittyminen vie unet ja lapsuuden ja nuoruuden kokemukset painavat jälkensä nukkumisen kykyyn. Monia yönsä valvojia lohduttaa varmasti tieto, että yö­ unen ei tarvitse olla täydellistä ja unen rippeetkin riittävät hengissä pysymiseen. KIRSI VÄISÄ N E N ES A M ÄK IJ ÄR VI: Y ÖVA RTIOSSA – ESSEITÄ UNETTOMUUDESTA (W SO Y 2025) Lue myös! SEIKKAILIJOILLE. Kirjoittaja kertoo, mitä hän on oppinut vaeltaessaan 15 vuoden ajan Suomen Lapissa. Suurimman osan reissustaan hän on tehnyt yksin. ANNA KOIKKALAINEN: YKSINVAELTAJA (GUMMERUS 2025) *** APUA UJOILLE. Monia yönsä valvojia lohduttaa varmasti tieto, että yöunen ei tarvitse olla täydellistä. Resilienssiä voi kasvattaa Resilienssistä puhutaan paljon, mutta mitä se oikeastaan on? Jos asiaa kysytään Ulrika Björkstamilta, kyse on opeteltavista taidoista, esimerkiksi itsemyötätunnon lisäämisestä. Resilienssi ei ole pelkästään synnynnäinen ominaisuus. Björkstam joutui itse vuonna 2008 pahaan onnettomuuteen, kun lento­ kone putosi hänen päälleen Meksikossa. Hän paloi ja loukkaantui pahasti, mutta selvisi. Selviytymistarinoissa ei hänen mielestään ole kuitenkaan kyse siitä, että vain tietynlaiset erityisyksilöt kykenevät selviytymään onnettomuuksista tai kriiseistä. Kirjoittaja kannustaa lukijaa opettelemaan arjen keskellä ja pienten vastoinkäymisten kohdalla oman muutoskyvyn kasvattamista. Resilienssiään voi siis vahvistaa sen sijaan, että jaottelee ihmiset itsensä mukaan lukien niihin, joilla sitä on tai ei ole. Resilienssi pitää meidät toimintakykyisinä. U L R IK A BJ ÖR K STAM : KEHITÄ RESIL IENSSIÄ (TUUMA 202 5) TUNNE & MIELI 2/2025 9 Jännitätkö sosiaalisia tilanteita? Oman sosiaalisen herkkyytensä voi oppia hyväksymään, jolloin on myös helpompaa elää tasa­ painossa itsensä kanssa. JONI MARTIKAINEN: ROHKAISUKIRJA UJOILLE (BAZAR 2025) *** LISÄÄ TEKOJA. Haluatko keskittyä hyviin tekoihin? Tämä kirja kannustaa siirtymään sanoista tekoihin ja tarkastelemaan omaa elämää merkityksellisyyden kautta. RUTGER BREGMAN: MORAALINEN KUNNIAN­H IMO (ATENA 2024)

KANSSAKULKIJA MI KKO P E LTO L A Minulle on luontevaa keskittyä hyvään Sää, ikä ja vammaisen lapsen isyys ovat asioita, joista Mikko ”Peltsi” Peltola ei jaksa valittaa. Onnellinen elämä tehdään niillä korteilla, jotka on annettu, hän sanoo. TEKSTI LAURA PÖ RST I K U VAT SU SA N N A KE KKO N E N 10 TUNNE & MIELI 2/2025

Mikko Peltola viihtyy Helsingin Keskuspuisossa, jonka laidalla hän on asunut aina. Suuri osa puistosta on luonnontilassa. Siellä saa rämpiä ja seikkailla, vaikka puisto sijaitsee keskellä kaupunkia. TUNNE & MIELI 2/2025 11

M ” oi Peltsi”, huutaa teinijoukko Helsin­ gin Keskus­puistossa, Pirkkolan uimahal­ lin kupeessa. Peltsi eli Mikko Peltola poseeraa puskassa tämän jutun kuvia varten. Huomio ei häntä häiritse. Hän on tottunut siihen, että hänet tunnistetaan, ja moikkailee rennosti takaisin. Tele­ visiotöitä on takana kohta 30 vuotta. – Nykyään minut tuntee taas nuo­ risokin, toteaa Peltola, 51. Hän aloitti uransa nuortenohjelmissa mutta siirtyi viisitoista vuotta sitten luonto-ohjelmien tekemiseen. Luon­ non tarkkailun sijaan niissä kalastetaan, pyöräillään, lasketellaan ja vaelletaan. Peltola on luonteeltaan tekijä. Nuoret taitavat tunnistaa hänet vii­ meisimmän ohjelman ansiosta. Joulu­ kuussa julkaistussa sarjassa Peltola seikkailee kansallispuistoissa 12-vuo­ tiaan poikansa kanssa. Peltsi ja Osmo pokkasi alkuvuodesta Kultaisen Venlan vuoden parhaana tv-ohjelmana, ja poi­ ka voitti isänsä kilvassa vuoden par­ haasta tv-esiintyjästä. Pienenä metsä oli seikkailu Mikko Peltola on asunut Keskuspuiston laidalla aina. Hänen perheensä oma­ kotitalo on rakennettu vaarin rintama­ miestontille, jonka perällä oli aikoi­ naan riistanruokintapöytä. Siinä kohtaa piha muuttui oikeaksi met­ säksi. Keskuspuiston kaikki reitit on moneen kertaan kuljettu: jalan, eri­ laisilla pyörillä, suksilla ja joskus lumi­ kengilläkin. Peltola on ihminen, jolle on luon­ tevaa pyöräillä töihin Pasilaan metsän läpi 25 asteen pakkasessa. – Kun reippauttani sitten ihmetel­ lään, en oikein ymmärrä sitä. Minus­ ta tällaisen pitäisi olla ihan normaalia, hän sanoo. Kun Peltola oli lapsi, kukaan ei raa­ hannut häntä metsään. Siellä vain oli­ vat parhaat seikkailut. Hän tienasi taskurahansa keräämällä metsästä pulloja. Kavereiden kanssa hän kaive­ li Keskuspuiston uumenista pyörän­ romuja, jotka sitten vietiin löytötavara­ toimistoon naapurikaupunginosaan. Jos pyörää ei puoleen vuoteen kukaan lunastanut, löytäjä sai hakea sen pois. – Naapurilla oli hitsausvälineet, joil­ la teimme pyöristä omia virityksiä. Pyörät ovat muutenkin vieneet Pel­ tolan metsään. Hän sai ensimmäisen polkupyöränsä neljävuotiaana, oppi heti ajamaan ja on polkenut maasto­ reittejä siitä asti. Pyöräilyyn liittyy myös hänen isoin harmituksensa lähimetsässä. Pirkko­ lan uimahallin viereen rakennettiin pari vuotta sitten harrastushalli, jon­ ka sijaintia Peltola vastusti kiivaasti. Hän vei poliitikkojakin metsään. Har­ maa kuutio nousi silti. – Siinä menivät Suomen parhaat maastopyöräilykalliot. Hyppy tuntemattomaan Joulukuussa 13 vuotta sitten Peltolan perheeseen syntyi poikavauva. Sairaa­ lassa selvisi, että Osmo on vähän eri­ lainen kuin muut: hänellä on Downin syndrooma. ”Kun reippauttani ihmetellään, en oikein ymmärrä sitä. Minusta tällaisen pitäisi olla ihan normaalia.” 12 Se oli Mikko Peltolan elämän pahin kriisi – ja oikeastaan ainoa. – Minulta ei ole kuollutkaan ke­ tään isovanhempia läheisempää, hän sanoo. Tuo joulukuu oli poikkeuksellisen lämmin, mutta Peltola ei muista sitä. Viikot Osmon syntymän jälkeen me­ nivät sumussa. – Sain spontaaneja itkukohtauksia marketissa. Ajattelin kai, että miksi piti käydä näin. Peltola ei tuntenut vammaisia ih­ misiä. Hän ei tiennyt, millainen tule­ vaisuudesta tulisi. Ainakaan Osmosta ei tulisi NHL-tähti, niin kuin hän oli kavereiden kanssa raskausaikana vit­ saillut. Hän mietti, loppuuko tässä oma­ kin elämä. Osmo oli kuitenkin suloinen vau­ va, aika samanlainen kuin muutkin. Kotona oli kaksivuotias isosisko Maisa, joka oli vain innoissaan uudes­ ta perheenjäsenestä. Peltolan omatkin ajatukset alkoi­ vat kääntyä. Osansa oli pitkillä lenkeil­ lä luonnossa. Niiden aikana saattoi mä­ rehtiä asiaa. – Parin kolmen viikon jälkeen tun­ tui, että en halua jäädä tähän vellomaan. Peltola ei yleensä valita asioista, joille ei voi mitään: säästä tai iästä. Hän mietti, miksi sitten harmittelisi sitä, että lapsi sattui olemaan vammainen. Lapsen saaminen on joka tapauksessa hyppy tuntemattomaan. – Päätin, että tämän perheen elä­ mästä pitää tehdä onnellista annetuilla korteilla. Minulle on luontevaa keskit­ tyä hyvään. Aika pian alkoivat pohdinnat tule­ vista luontoretkistä, vaikka Peltola ei vielä tiennyt, oppisiko Osmo hiihtä­ mään tai pyöräilemään. Jos niin ei kä­ visi, hän ajatteli vaikka hankkivansa tandempyörän tai vetävänsä lasta ah­ kiossa. Sitä vaihtoehtoa ei koskaan ollut, että retket jätettäisiin tyystin teke­ mättä. TUNNE & MIELI 2/2025

Lähiluonto paras luonto Kun Mikko Peltolalta tenttaa, mikä häntä luonnossa oikein kiehtoo, hän huokaa. Samaa on tiukannut jonkin ohjelman käsikirjoittajakin. – Hänelle ei millään riittänyt se, että tämä vain on kivaa tekemistä, Peltola tuskailee. Mutta se on hänen perusteensa. Luonnossa ruumis liikkuu väistämättä – ja liikunta on Peltolalle tärkeää. Li­ säksi hienosta maisemasta saa mielen­ rauhaa. Mutta ei Peltola osaa puhua ”flow-tiloista” tai ”luonnon paranta­ vasta voimasta”. Perhokalastuksessa hän rakastaa perhon heittämisen teknistä suoritusta, sitä kun sen saa onnistumaan, siitä seu­ raavaa rytmiä ja mahdollisuutta har­ hauttaa vaistonvaraista otusta. Hetkessä elämistä se on. Jonkin­ laista vapautta, ehkä. Peltola on kyllä haudannut kasvon­ sa sammaleeseen hyvien mikrobien toivossa ja halannut puita Marttojen johdolla, mutta ne ovat hänelle vain hauskoja juttuja, eivät mitään kään­ teentekeviä kokemuksia. Hän viettää aikaa luonnossa, koska ei malta olla poissa. – Olen sysipaska sanoittamaan asioita sen syvällisemmin, Peltola sanoo. Vaikka hän on kolunnut Lapin ja kansallispuistot, hänen lempiluonto­ kohteensa ovat ympärillä avautuvat kaupunkimetsät. Hänestä on tärkeää, että ihminen pääsee metsään arjessa, vaikka asuisi yli 650 000 ihmisen asut­ tamassa kaupungissa. Se virkistää aja­ tuksia. Hän huomaa sen lapsistaan. – Metsässä he kertovat, mitä kou­ lussa on tapahtunut, vaikka kotona vastaavat kysymyksiini vain ‘emmä tiedä’. Se on jännä ilmiö. Retkillä tärkeintä on ilo Peltsi ja Osmo -sarjan kolmannessa osassa isä ja poika kulkevat välillä käsi kädessä. Repoveden kansallis­ puiston kävelyreitti on parikymmentä kilometriä osin vaikeaa maastoa, mutta 12-vuotias seuraa isäänsä hy­ myssä suin. Vitsiäkin heitetään. Mikko Peltolalle tämä retki on jää­ nyt mieleen yhtenä hienoimmista Osmon kanssa tehdyistä. – Osmo käveli reippaasti rinkka se­ lässä pitkän matkan ja selvästi nautti luonnossa olemisesta. Ajattelin, että jossain on onnistuttu, Peltola sanoo. Osmo on kulkenut mukana retkillä pienestä saakka ja paljastunut isänsä tavoin liikunnalliseksi. Etenkin pyöräi­ ly ja hiihto ovat kiinnostaneet häntä. – Minulla on ollut itsekäs motivaa­ tio opettaa: haluan itse päästä liikku­ maan, Peltola sanoo ja huomauttaa, et­ tei kaikkien lasten tietenkään tarvitse oppia hiihtämään. Hänelle hiihto on kuitenkin niin rakasta, että hän sivakoi lumettoma­ nakin talvena Paloheinän lumetetulla ladulla. Eräänä vuonna hän hiihti puolentoista kilometrin lenkkiä sata kilometriä. Aikaa meni reilut seitse­ män tuntia. Nuorena Peltsiä harmitti, jos hän ei päässyt perjantai-iltana juhlimaan. Nyt harmittaa, jos päivä on kaunis eikä pääse ulkoilemaan. TUNNE & MIELI 2/2025 13

Miksi harmitella sitä, että lapsi sattui olemaan vammainen? Lapsen saaminen on joka tapauksessa hyppy tuntemattomaan. Lasten kanssa suoritustavoitteita ei ole. Jos lap­ si väsyy, käännytään takaisin. Retkeksi riittää Peltolan mielestä se, että syödään lähimetsässä ru­ sinoita. Luonto on siinä kuitenkin. – Kävelyä voi olla vaikka sata metriä, ei sillä ole väliä. Olennaista on, että kaikki saavat iloa siitä kokemuksesta. Iloa voi saada joskus hassuistakin jutuista. Kun Maisa pienenä halusi hiihtää päiväkotiin hiekoi­ tettua kävelytietä, isä osti hänelle sitä varten vito­ sella käytetyt sukset. Kun lapset ovat halunneet kiivetä kivelle tai hypätä vesilätäkköön, isä on sa­ nonut: ole hyvä vaan. – Vanhemmat kieltävät ihan liikaa sellaisia asioita, joilla ei ole mitään väliä. Jos Osmon hartiat lysähtävät eikä hän usko jak­ savansa enää mitään, Peltola on oppinut kannus­ tamaan sopivasti siloitellen. Sarjassakin näkyy, että hän ei höpötä liikaa – ohjeet ovat lyhyitä ja yti­ mekkäitä. Välillä tarvitaan jäätelöä tai munkkia houkuttimeksi. – Olen sanonut Osmolle, että hän voi luottaa minuun. Kannustan menemään vain sellaisista paikoista, joista tiedän hänen selviävän. harhailla. Samanlaista vapautta hän toivoo omil­ le lapsilleenkin. – Hiukan boheemiutta pitää olla. Ehkä siksi Peltola ei koe Down-ihmisen ehdoil­ la kulkevaa arkea mitenkään haastavaksi. Tehot­ tomuus sopii hänelle hyvin. Peltolan perheessä on ihan luonnollista, että 13-vuotias täytyy ohjata kädestä pitäen vessaan tai että hänen takkinsa vetoketju pitää auttaa kiinni. Peltola huomauttaa, että jos yhteiskunta olisi toi­ senlainen, tätä voitaisiin muuallakin pitää ihan normaalina. – Nyt vaan yhteiskunta on päättänyt, että sel­ lainen ihminen on vammainen, joka ei opi tiet­ tyjä asioita tietyssä iässä. Ei sen tarvitsisi olla on­ gelma. Alkushokin jälkeen Peltola on kokenut, että vammaisen lapsen – ainakaan Osmon kaltaisen – isyys ei ole kovin erilaista kuin muunlaisen lapsen isyys. Kerran vaimo kylläkin meinasi alkaa mureh­ tia Osmon tulevaisuutta: mitä sitten, kun oppi­ velvollisuus on ohi? Löytyykö töitä, kotia, puolisoa? – Keskustelimme hetken ja totesimme, että emme voi vaikuttaa siihen nyt. Katsotaan sitten, Peltola sanoo. Siitä kumpuaa kokonainen elämänasenne: sel­ laisista jutuista ei murehdita, jotka eivät parhail­ laan ole käsillä. Niinpä murheita ei juuri ole. – Elämä on mukavampaa, kun yritän lisätä hy­ vää mieltä ympärilleni.  Elämää omassa tahdissa Lukioaikoinaan Mikko Peltola teki keikkaa baa­ reissa dj:nä. Rahaa tuli paljon – ja meni, nimittäin takaisin baariin. Viikkoa ennen ylioppilasjuhla­ päivää kaveri soitti ja onnitteli. Silloin Peltola sai tietää, että pääsisi ylioppilaaksi. – Kirjoitin viisi A:ta eli huonoimman mahdol­ lisen tuloksen, jolla pääsi läpi, hän kertoo. Äidille tuli kiire haalia sukulaiset juhliin, mut­ ta pettymystä hänestä ei ilmennyt. Peltola arvos­ taa sitä, että vanhemmat eivät koskaan painosta­ neet häntä mihinkään suuntaan. Sai etsiä ja Näin huollan mieltäni Psyykkaus Nukkuminen Pohjoismaiset poliisisarjat Jossain vaiheessa päätin alkaa ajatella, että tiskaaminen on kivaa. Vaadin saada tiskata sukupäivällisten jälkeen mökillä. Ja niin vain alkoi tuntua siltä, että tässähän tämä menee. Iän myötä olen alkanut heräillä öisin, mutta nukun yhä pari kertaa viikossa 8–9 tuntia katkeamatonta unta. Haluaisin monistaa sen. Herään aina hyväntuulisena. Makaamme puolison kanssa iltaisin sohvalla ja katsomme televisiota. Viimeksi katsoimme Åren murhat. Jos alkaa väsyttää, treenaan vatsalihaksia tai venyttelen. 14 TUNNE & MIELI 2/2025

MIKKO PELTOLA Toimittaja, juontaja ja kalastusopas. *** Aloitti televisiouransa Jyrki-ohjelmassa vuonna 1997. Juonsi monta vuotta suosittua aamuohjelmaa Radiomafialla ja YleX:llä. *** Asuu Helsingin Maununnevalla puolison, 15- ja 13-vuotiaiden lasten ja koiran kanssa. *** Tekee tänä vuonna uutta kautta Peltsin toinen luonto -sarjaan. Osmo vierailee sen yhdessä tai kahdessa jaksossa. Peltsistä on tärkeää, että ihminen pääsee metsään arjessa, vaikka asuisi yli 650 000 ihmisen asuttamassa kaupungissa. Se virkistää ajatuksia. TUNNE & MIELI 2/2025 15

16 TUNNE & MIELI 2/2025

LÖYDÄ oma LUONTOSI Keväällä ja kesällä on aika herätellä omaa luontoyhteyttään. Luonto tekee hyvää sekä mielelle että keholle, eikä lähtemisestä kannata tehdä liian vaikeaa. Pienikin askel kohti lähimetsää tuo hyvinvointia arkeen. T E K ST I HE L I N Ä KUJA L A JA ME RI N YK Ä N E N K U V I T U S MA RI A V I L JA TUNNE & MIELI 2/2025 17

Jo lyhyt visiitti luonnossa vähentää stressiä LUONTO TARJOAA nopean ja helpon keinon lievittää stressiä. Jo 10–20 minuuttia luonnossa oleskelua voi merkittävästi vähentää stressihormoni kortisolin määrää ja auttaa kehoa palautumaan kuormituksesta. Terveyskirjaston mukaan luonnossa vietetty aika alentaa verenpainetta, rauhoittaa sykettä ja aktivoi parasympaattista hermostoa, mikä edistää rentoutumista. Luonto ei vaadi suorittamista – jo pelkkä vihreyden näkeminen, puiden lehtien havinan kuunteleminen tai veden liplatuksen seuraaminen aktivoi kehon ja mielen palautumisjärjestelmät. Tutkimukset osoittavat, että luonnossa liikkuminen on tehokas tapa kohentaa mielialaa ja vähentää ahdistusta. Säännöllinen luonnossa oleilu parantaa keskittymiskykyä, edistää luovuutta ja lisää kokonaisvaltaista hyvinvointia. ”Ihmiselle tekee hyvää tuntea oma pienuutensa luonnon keskellä sen sijaan, että kävelisi kaupungissa ajatellen suuria itsestään. Vuorella tunsin samalla tavalla oman pienuuteni kuin meren äärellä tai suomalaisen ikimetsän keskellä. Se antaa perspektiiviä ja vahvuutta.” N ÄY T T E L I J Ä I R I N A B J Ö R K L U N D T U N N E & M I E L I - L E H D E S S Ä Anna aistihavaintojen viedä LUONNOSSA VOIDAAN HOITAA ja helpottaa kielteisiä tunteita, sanoo Kirsi Salonen, joka on psykologian tohtori, psykoterapeutti sekä eko- ja ympäristö­ psykologi. Hän kehottaa lähtemään liikkeelle ei-suorittavalla mielellä. – Olemme sisäistäneet jo lapsuudesta tehokkuuden ja hyödyn arvot niin voimakkaasti, että ne voivat ilmetä jopa siinä, miten olemme luonnossa. Saatamme ajatella, että pitäisi kohottaa kuntoa tai tehdä jotain muuta hyödyllistä, esimerkiksi bongata lajeja tai poimia marjoja. Mutta metsään voisikin mennä vähän uudella asenteella ja antaa vain aistihavaintojen ohjata eteenpäin. Psykologi kehottaa tunnustelemaan, mikä paikka tuntuisi juuri tänään sinulle sopivalta. Mitä tarvitset nyt? Mikä maisema houkuttelee luokseen? Onko se esimerkiksi kallio, johon nojaaminen tuntuu hyvältä, tai sammalmätäs, jonka pehmeydessä on jotain miellyttävältä tuntuvaa? Kun olet löytänyt mielipaikkasi, voit varovasti alkaa tutkailla mielen sisäistä möykkyäsi. Samalla voit silitellä puun tai kiven pintaa ja muistutella itseäsi koko ajan sen turvasta. – Monesti möykkykokemus on haitallinen silloin, kun se on murskaava. Olemme liian lähellä sitä. Mutta luonnossa asiaan voi saada etäisyyttä, jolloin möykkyä voi alkaa käsitellä pala palalta. Voi vaikka tulla itku, ja sehän helpottaa. Ilo irti lisääntyvästä valon määrästä KEVÄTAURINKO PIRISTÄÄ ja houkuttelee lähtemään ulos. Moni kokee olevansa iloisempi, sosiaalisempi ja tarmokkaampi valon lisääntyessä. Valon vaikutuksista mielialaan kertoo myös parin vuoden takainen tutkimus, jonka mukaan suomalaisilla on mielenterveyssyistä aiheutuvia sairauspoissaoloja valoisana vuodenaikana selvästi vähemmän kuin syyspimeällä. Joillekin kevät on kuitenkin hankalaa aikaa. Kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavilla voimakas tarmokkuuden nousu saattaa kääntyä ahdistuneisuudeksi. Myös osalla masennusta sairastavista mieliala voi laskea lisääntyvien unihäiriöiden vuoksi. Unen vaalimiseksi ulkoilusta kannattaa nauttia aamulla, päivällä tai viimeistään alkuillasta. Makuuhuoneeseen on hyvä hankkia pimennys­ verhot tai suojata silmät unimaskilla, jotta valo ei viivästytä unensaantia eikä herätä liian aikaisin. Ja kaikkiin vuodenaikoihin pätee sama neuvo: rauhoitu ja rentoudu hyvissä ajoin ennen nukkumaan­menoa. K I R S I S A L O S E N H A A S TAT T E L U O N J U L K A I S T U A I E M M I N TUNNE & MIELI -LEHDESSÄ. 18 TUNNE & MIELI 2/2025

Lisää ulkoilua ja luontoa myös työpäiviin LUONNOSSA ULKOILU vaikuttaa tutkitusti myös jaksamiseen työssä. Esimerkiksi työn imun on todettu olevan voimakkaampi niillä, jotka viettävät aikaa luonnossa useammin, kuin niillä, jotka tekevät niin harvemmin. Työn imulla tarkoitetaan työhön liittyvää myönteistä tunne- ja motivaatiotilaa, joka näkyy tarmokkuutena, omistautumisena ja uppoutumisena. Työpäivään kannattaa siis ujuttaa luontokokemuksia. Jos kävelet tai pyöräilet töihin, tunnustele tuulta ja auringon lämpöä ihollasi ja nauti kauniista maisemista, jos niitä on tarjolla. Piristä itseäsi työpäivän aikana pistäytymällä ulkona tai pitämällä hengähdystaukoja ikkunasta ulos katsellen. Ehdota tiimillesi, voisiko seuraavan palaverin pitää kävely­ kokouksena lähiympäristössä. ”Luonnossa kaikki on hyvin ja oikein, eikä siellä ole ylimääräisiä ihmisten luomia ärsykkeitä tai turhuuksia. Luonto on minulle kaikki – ilman sitä en osaisi elää.” E R ÄO PA S M I N N A JA KO S U O T U N N E & M I E L I - L E H D E S S Ä KORKEALLA MÄNNYSSÄ puuta hakkaava tikka tuskin miettii perhehuoliaan tai työkiireitään. Miksi sinunkaan pitäisi? Luonnossa liikkuessa mieltä voi keventää ajatus siitä, että ihmisenä olet vain yksi eläin muiden joukossa, pieni osa upeaa ekosysteemiä. Juuri nyt voit nakata niskoiltasi kauppalistat, työpalaverit ja ihmissuhdekuviot. Metsä ei vaadi sinulta mitään – riittää kun vain olet ja hengität. Keväinen luonto houkuttaa liikkumaan KUN K ADUT OVAT KUIVAT ja valon määrä lisääntyy, on vaikea keksiä syytä jäädä sohvalle. Keväinen luonto kutsuu liikkumaan, ja liikkuminen tekee meille tutkitusti hyvää: mieliala ja vireystila kohenevat, ajatukset selkenevät, keskittymiskyky paranee, stressin tunne kevenee, ja unesta tulee entistä laadukkaampaa. Säännöllinen liikunta lisää lihasten suorituskykyä ja vaikuttaa myönteisesti muun muassa hermostoon ja tasapainon ylläpitämiseen. Tuki- ja liikuntaelimistön kuntoa hoitamalla voi ehkäistä ja vähentää kipuja. Kun jaksaa jatkaa liikuntaa puoli vuotta, sokeriaineen­ vaihdunta ja vastustuskyky paranevat. Säännöllisesti liikkuvien on todettu kokevan vähemmän masennus- ja ahdistusoireita kuin vähän liikkuvien. Tiesitkö? Viheralueiden lähellä on pienempi masennusriski PUISTON, METSÄN tai muun viheralueen lähellä asuvat näyttäisivät säästyvän masennukselta ja ahdistuneisuudelta muita todennäköisemmin. Viher­ alueiden alhaisemmat ilmansaastetasot selittävät ainakin osan yhteydestä, kertoo brittiaineistoon perustuva tutkimus. Riski sairastua masennukseen oli 16 prosenttia ja riski sairastua ahdistuneisuuteen 14 prosenttia pienempi, jos osallistujan kodin lähellä oli metsiä tai muita vehreitä alueita. Yhteys oli voimakkain, jos viheralueita oli 300 metrin sisällä asuinpaikasta. Vertailukohtana olivat osallistujat, joiden kotien lähellä oli vähiten kasvillisuutta. Puistojen, viheralueiden ja luonnon terveys­ hyödyistä on saatu viitteitä monissa tutkimuksissa. Metsä ja viheralueet voivat muun muassa vähentää stressiä, parantaa mielialaa ja laskea sydämen sykettä. Viheralueiden lähellä asuvilla on myös vähemmän sydän- ja verisuonitauteja. MIELENTERVE YDEN KESKUSLIITON A S I A N T U N T I J AT M E R J A M AT I L A I N E N JA T E R H I K I M M E L M A- PA A JA N E N Lähde: Duodecim TUNNE & MIELI 2/2025 Leiki olevasi hetken kuin eläin 19

Lapset mukaan seikkailemaan lähimetsään Heitä kengät pois jaloista K AIPAATKO KONKREETTISTA kosketusta luontoon ja maahan? Lapsena kengät lensivät jaloista harva se kesäpäivä, koska nurmikko, hiekka ja lämmin kallio vain tuntuvat niin ihanilta ihoa vasten. Paljasjalkakävely paitsi tuntuu miellyttävältä myös vahvistaa jalkaterän pieniä lihaksia, parantaa tasapainoa ja voi jopa ehkäistä kipuja. Ehkä mielikin kevenee samalla, kun varpaat vapautuvat kengistä pitkän talven jälkeen! LUONTO TARJOAA lapsille elämyksiä ja seikkailuja, jotka eivät vaadi suuria suunnitelmia tai erityisvarusteita. Metsässä voi kisailla käpyhippaa, rakentaa keppimajoja tai seurata muurahaisten kulkua – kaikki nämä hetket tukevat lapsen mielenterveyttä ja kehitystä. Luonnossa oleminen vähentää lapsenkin stressiä, parantaa keskittymiskykyä ja auttaa hallitsemaan tunteita. Aikuisen ei tarvitse olla eräopas innostaakseen lasta luontoon. Jo pieni retki lähimetsään tai puistoon voi olla suuri seikkailu. Sammakonkudun ihmettely, eväiden syöminen kiven päällä tai puun oksille kiipeäminen tekevät luonnosta kiehtovan leikkipaikan. Aistikokemukset – tuulen kuunteleminen, sammalen tunnustelu, luonnon tuoksujen haistaminen – vahvistavat mielikuvitusta ja luovuutta. Tasapainottelu kaatuneella puunrungolla tai kalliolle kiipeäminen kehittävät motorisia taitoja ja itseluottamusta. Tärkeintä on tehdä luonnosta houkutteleva ja helposti lähestyttävä osa arkea. Lähde: Mieli ry ”Pihahommissa viimeisen sanan sanoo luonto, ei ihminen, ja väitän tämän olevan nykyihmiselle erityisen terveellistä. Puutarhassa joka asialle on aikansa, eikä luontoa voi vääntää omien aikataulujen mukaiseksi. Luonto laittaa onneksi myös puutarhurin välillä lepäämään.” KIRJAILIJA SOILI POHJAL AINEN TUNNE & MIELI -LEHDESSÄ Katso tuttua maisemaa uudesta kulmasta JOS OLET SEIKK AILUHENKINEN ja uusien juttujen kokeilija, testaa uusia tapoja liikkua luonnossa. Tuttukin maisema muuttuu uudeksi, kun sitä katselee rannan sijaan vedestä. Valoisana kesäyönä soutu- tai melontaretki on kaikessa hiljaisuudessaan elämys. Suppaus puolestaan on hauska tapa tutustua vesistöihin, ja ilmatäytteisen laudan saa tyhjennettyä kätevästi selässä kannettavaksi. Kun nukut riippumatossa ja kuuntelet metsän ääniä, voit tuntea olevasi osa ympäröivää luontoa. Jos metsässä yöpyminen ei ole tuttua, ota ainakin aluksi kaveri mukaan retkelle. 20 Maastopyöräilijä pääsee etenemään metsässä vauhdikkaammin kuin kävelijä. Vaihtelevassa maastossa fillarointi vaatii taitoa ja kuntoa. Kannattaa myös etukäteen selvittää esimerkiksi kansallispuistojen reitit, sillä pyöräily on sallittua vain sille merkityillä reiteillä. TUNNE & MIELI 2/2025

Tuo metsää ja kukkia kotiin JOS ET PÄÄSE tai tule lähteneeksi ulos luontoon, nauti siitä kotonasi. Jo luonnon näkeminen ja kuuleminen voivat kohentaa mielialaa. Mielenterveystalon sivuilta löytyy hyviä vinkkejä, kuinka tuoda luontoelementtejä kotiin. Uppoudu puron virtausta kuvaavaan Youtubevideoon tai katsele luontodokumenttia televisiosta. Rentoudu kuunnellen meren kohinaa tai linnun­ laulua. Asettele lempipaikkasi kotona niin, että näet ainakin pienen kaistaleen luontoa ikkunasta. Ja kun kännykän taustakuvana on itselle merkityksellinen luontokuva, se muistuttaa sinua omasta voimanlähteestäsi. Ehkä haluat sisustaa kodin metsä- tai kukkatapetilla ja ripustaa seinälle maisemataulun. Viherkasvit ja leikkokukatkin tuovat paljon iloa. Näppärä rakentaa oman taideteoksensa kivistä, kävyistä ja heinistä. TILAA MATKAILULEHDEN MAKSUTON UUTISKIRJE Osallistut kylpylävuorokauden arvontaan! Matkailulehden uutiskirje tuo sähköpostiisi ihania vinkkejä kotimaanmatkailun helmistä. Arvomme uusien tilaajien kesken hemmotteluvuorokauden kahdelle Ruissalon kylpylässä! Tee tilaus osoitteessa parastasuomessa.fi > tilaa uutiskirje. Saat uutiskirjeen noin 14 kertaa vuodessa ja silloin tällöin matkailun erikoistarjouksia kumppaneiltamme. Arvonta suoritetaan 31.5.2025. Ilmoitamme voittajalle henkilökohtaisesti. Löydä lähialueen kiinnostavimmat kohteet K AIPAATKO KESÄÄN uusia luontokohteita, muttet tiedä, mitä missäkin päin on tarjolla? Luontoon.fi-palvelu kokoaa yhteen yli 3 000 ulkoilureittiä. Voit selata kohteita karttapohjalta ja etsiä reittejä haluamasi aktiviteetin mukaan. Lisäksi mukana on ajankohtaista tietoa retkeilyolosuhteista ja lähellä olevista palveluista, kuten taukopaikoista sekä vuokramökeistä. Retkipaikka.fi on luonto­ matkailusivusto, joka esittelee suomalaisia ja lähialueiden luonto­­kohteita sekä tarjoaa kattavan karttapalvelun, josta löydät retkikohteet helposti. Retkipaikka tarjoaa myös mobiilisovelluksen, joka helpottaa retkien suunnittelua ja toteutusta.

KANSSAKULKIJAT NOORA SA N TAV UO RI JA JE RE SI MO L A ”Mielen solmut aukeavat luonnossa kuin itsestään” Luonnosta on kehkeytynyt korvaamaton henkireikä Noora Santavuorelle ja Jere Simolalle elämän kriiseissä. Nyt vaeltaminen pohjoisen tuntureilla on pariskunnan yhteinen intohimo, joka auttaa keventämään henkistä kuormaa. TEKSTI NEL L I L E P P Ä N E N K U VAT JP K A U KO N E N 22 TUNNE & MIELI 2/2025

Jere Simolalle ja Noora Santavuorelle vaeltaminen ei ole kilometrien keräämistä vaan hetkeen pysähtymistä. Silloin voi kohdata itsensä ja asettaa oman elämänsä asiat perspektiiviin. TUNNE & MIELI 2/2025 23

NOORA SANTAVUORI 43-vuotias hyvinvointialan yrittäjä, joka toimii erä- ja luonto-oppaana sekä kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin keskittyvänä valmentaja. Valmistuu pian yin-joogaohjaajaksi ja palautumis­ valmentajaksi. *** Asuu Porin Noormarkussa puolisonsa Jeren, tämän lasten ja rescuekoiran kanssa. *** Ammentaa hyvinvointia liikunnasta, etenkin lihaskuntoharjoittelusta ja retkeilystä. Myös käsityöt, kuten neulominen, makrameetyöt ja keramiikka, vetävät puoleensa. Retkeillessä Noora Santavuori kokee olevansa perusasioiden äärellä. Silloin tajuaa, että kaikki on oikeastaan aika hyvin. 24 TUNNE & MIELI 2/2025

Noora Santavuori: K Koulussa tapasin Jeren. Hänen kanssaan mi­ nulla oli ensimmäistä kertaa elämässäni oikeasti kannateltu ja turvallinen olo, mikä oli tosi iso te­ kijä toipumisessani. Jeren ja minun välillä oli heti jotakin yliluonnol­ lista – se oli syvänä hohkaavaa hiillosta alusta saak­ ka. Ihan kuin meidät olisi laitettu oikeassa elämän­ tilanteessa oikeaan paikkaan. Olimme jo käyneet tarpeeksi läpi kipeitä asioita tahoillamme. Eräopaskoulussa olimme jatkuvasti luonnos­ sa. Luonto riisuu kaikki roolit ja yhteiskunnalliset odotukset. Sillä ei ole mitään väliä, mitä ihminen tekee elämässään tai paljonko hänellä on rahaa. Vaelluksella oppii näkemään, millainen toinen pohjimmiltaan on. Suhteemme syveni kesällä 2021, jolloin myös erosimme aiemmista kumppaneistamme. Idea yh­ teisestä yrityksestä hahmottui samana vuonna, mutta ensimmäiset kurssit ja vaellukset järjestim­ me kesällä 2023. Haluamme viedä ihmisiä luon­ toon oman luontonsa äärelle. un omakotitalomme osoittautui hometa­ loksi vuoden 2019 lopussa, se oli kuin kir­ sikka kakun päälle. Yllätys tuli valmiiksi kovan työkuormituksen keskelle. Olin tukkinut omat aikatauluni työllä ja treeneillä. Työskente­ lin Yleisradiossa projektituottajana ja pyöritin hyvinvointialan yritystäni. Lopulta en enää kyennyt palautumaan. Romah­ din täysin, kun hometalon aiheuttama sairastelu­ kierre jatkui ja mieli sanoi itsensä irti. Burnout tun­ tui nöyryyttävältä ja kolhaisi identiteettiäni, koska ajattelin olevani supernainen ja pystyväni kaikkeen. Alkuvuodesta 2020 olin kuukauden sairauslo­ malla. Keväällä korona pakotti etätöihin ja antoi tilaa elpyä. Kävin myös säännöllisesti juttelemas­ sa työpsykologin kanssa. Asuimme silloisen puo­ lisoni kanssa Kirkkonummella metsän keskellä. Jos jossain vietin aikaa, niin metsässä. Päätin lähteä yksin viikon vaellukselle Urho Kekkosen kansallispuistoon. En koe, että olisin paennut mitään, vaan menin kohtaamaan itseni ja omat haasteeni tuntureille. Viikon aikana minulla oli pitkästä aikaa hyvä olo, eikä hometalo vaivannut kertaakaan. Jälkikäteen ajatellen uupumus on parasta, mitä minulle on tapahtunut. Se pani liikkeelle vierivän kiven: kuka oikeasti olen, ja mitä haluan elämäs­ säni tehdä? Uupumisesta alkoi monen vuoden kuo­ riutuminen, kun minun piti kasata uudestaan pää­ koppani ja fyysinen terveyteni. TIEDÄN, ETTÄ VOIN LUOTTAA Jereen sataprosentti­ sesti ja laskea oman henkeni hänen käsiinsä. En voisi kuvitella pyörittäväni yritystä kenenkään muun kuin hänen kanssaan. Luottamus koros­ tuu tällaisessa työssä, kun viemme ihmisiä muut­ tuviin olosuhteisiin, joita ei voi täysin hallita. Voisi kuvitella, että kaksi eräopasta suuntaa lo­ malle muualle kuin luontoon, mutta olemme pää­ tyneet aina vaeltamaan. Se on meille intohimo ja rentoutumisen paikka. Yhteisellä vaelluksella on myös tilaa omille ajatuksille, vaikka toinen onkin läsnä. Vaelluksilla tilanteet eivät koskaan pääse es­ kaloitumaan, vaikka saapuisimme leiripaikalle väsyneinä pitkän päivän jälkeen. Parisuhteemme perustuu toisen kunnioittamiseen. Kipeät asiat keskustellaan ja näkemyserot perustellaan. Siksi meillä ei riidellä. Jere on kaunein sielu, jonka olen ikinä tavan­ nut. Kuvaavinta on, etten pysty puhumaan Jerestä herkistymättä. Hän asettaa helposti muiden tar­ peet omiensa edelle ja pitää tärkeistä ihmisistä hy­ vää huolta. Saan olla jatkuvasti kiitollinen siitä, että minulla on käynyt tällainen mäihä.” KAIKKEIN KAOOTTISIMMALLA hetkellä tammi­ kuussa 2021 lähdin eräopaskouluun Sastamalan Eräkarkkuun. Ennen opintovapaata olin ollut kolme kuukautta sairauslomalla. ”Luonto riisuu roolit ja yhteiskunnalliset odotukset. Sillä ei ole mitään väliä, mitä ihminen tekee elämässään tai paljonko hänellä on rahaa.” TUNNE & MIELI 2/2025 25

Jere Simola: M inulla todettiin työuupumus ja vaikea masennus vuonna 2013. Koko siihe­ nastisen elämäni traumakertymä ja käsittelemättömät asiat purkautuivat yhtenä iso­ na möykkynä. Tilannetta ei helpottanut korkea työmoraa­ li, kun työskentelin hiusalan yrittäjänä. Olin op­ pinut, että pitää olla ahkera eikä töistä voi kiel­ täytyä. Kamppailin pitkään sen kanssa, tarvitsenko masennuslääkkeitä. Koska olin niin syvällä, pää­ dyin terapian lisäksi lääkitykseen. Lopulta sain päätettyä terapian ja lääkkeet luontosuhteen avul­ la. Lähdin silloisten työkavereideni kanssa Pohjois-Norjaan kalareissulle, enkä enää osannut kaivata lääkkeitä. Olin elänyt liian luonnotonta elämää aiemmin. Lapsuuden luontoyhteys oli jäänyt pitkäksi aikaa katkolle. Huomasin kuitenkin, miten luonnossa ollessa saa perspektiiviä omiin ajatuksiin ja mielen­ maisemaan. Mielen solmut rupeavat aukeamaan kuin itsestään. Muutama vuosi sitten minulla meinasi iskeä töis­ sä paniikkikohtaus melkein tyhjästä. Lähdin lou­ nastauolla lähimetsään tunnin kävelylle. Tilanne laukesi sillä. KUN KOHTASIMME NOORAN kanssa eräopas­ koulussa, välillämme oli selittämätön tuttuuden tunne heti ensimmäisenä päivänä. Mietin, mistä oikein tunnen hänet. Se oli jonkinlainen sielun­ yhteys. Ensimmäisellä yhteisellä eräopaskoulun talvi­ vaelluksella Korvatunturiin tunsin vetovoiman vä­ lillämme niin vahvasti, että halusin vain olla koko ajan Nooran lähellä ja jutella. Istuimme myös hil­ jaa kahdestaan lumikuopassa tuijottamassa öistä tähtitaivasta. Kevät 2021 vaihtui kesäksi ennen kuin myön­ simme, mistä on oikeasti kyse. Olimme molem­ mat naimisissa tahoillamme, ja siksi uuteen suh­ teeseen oli mahdotonta hypätä saman tien. Ensimmäisen seurusteluvuotemme asuimme eri paikkakunnilla ja rakensimme suhdettamme. Lapseni tapasivat Nooran syksyllä 2022 ja ottivat hänet heti avosylin vastaan. Minulle on edelleen tärkeää, että pääsen pois arkiympäristöstä luonnon rauhaan. Viime kesänä tapasimme Paratiisikurussa 80-vuotiaan miehen, jolla oli iso putkirinkka selässään. Hänelle vaelta­ minen oli se juttu, joka pitää pään ja kropan kun­ nossa. Minulla on sama tavoite. KAUPUNKIYMPÄRISTÖSSÄ AHDISTUN tosi nopeasti ja tulen rauhattomaksi. En viihdy ihmismassojen ja liikenteen keskellä. Sen sijaan luonnossa koen olevani kotona, turvassa. Sieluni lepää etenkin mutkittelevan ja virtaavan tunturipuron äärellä mäntymetsässä. Jos olen kuormittunut, luonnolla on todella ko­ vaääninen kutsu: se sanoo, että tulehan tänne, niin käsitellään asiat yhdessä. Luonnossa oleminen on parasta terapiaa – sieltä palaa yleensä paljon vii­ saampana ja tyynempänä takaisin. Viikon vaellus on kuin meditoisi viikon liikkeessä. Umpikujien ratkominen ei aina vaadi pitkää vaellusta, vaan lyhytkin oleilu luonnossa voi riittää. PARI VUOTTA SITTEN minulle tuli uudestaan lievä työuupumus. Noora passitti minut sairauslomalle ja lepäämään. Yhteisen yrityksen myötä olen har­ joitellut pyytämään apua, jotta itseään ei tarvitse polttaa loppuun. Nyt elämämme pyörii luonnon ympärillä, kun teemme yhdessä töitä ja kuljemme lähes päivit­ täin metsässä. Vapaa-ajalla suuntaamme yleensä tunturimaisemiin. Siellä molemmat saavat olla läsnä ja omassa elementissään. Totean monesti Nooralle, että hän näyttää kuuluvan tunturiin. Tällä hetkellä voin paremmin kuin koskaan. Luonto antaa koko ajan uusia oivalluksia ja auttaa kehittymään ihmisenä, puolisona, isänä – ja oikeas­ taan ihan kaikessa.”  ”Jos olen kuormittunut, luonnolla on todella kovaääninen kutsu: se sanoo, että tulehan tänne, niin käsitellään asiat yhdessä.” 26 TUNNE & MIELI 2/2025

JERE SIMOLA 37-vuotias vaellusopas ja kouluttaja pariskunnan yhteisessä KELO Outdoors -yrityksessä. Työskentelee myös retkeilyväline­ myyjänä. On toiminut aiemmin parturina ja leikkaa yhä hiuksia silloin tällöin ystävänsä yrityksessä. Opiskelee parhaillaan intuitiivista energiahoitoa. *** Perheeseen kuuluvat Noora-puolison lisäksi 4-, 9- ja 12-vuotiaat lapset sekä koira. *** On harrastanut lapsesta saakka rullalautailua, mutta loukkaantumisriskin vuoksi harrastus on jäänyt satunnaiseksi. Saa voimaa perheestä, luonnosta, meditoinnista, hengitysharjoituksista ja muista henkisistä harjoituksista. Jere Simolan mielestä omat huolet asettuvat realistisempiin mittasuhteisiin, kun niihin saa etäisyyttä luonnon helmassa. TUNNE & MIELI 2/2025 27

MIELI & TIETO Rennosti unta kohti 28 TUNNE & MIELI 2/2025

Unettomalle sängyssä pyöriskely on tuskallisen tuttua. Yksi tapa hoitaa unettomuutta onkin poistua vuoteesta silloin, kun nukkuminen ei suju. Hyvää unta voi oppia edistämään myös omia ajatuksia ja tunteita säätelemällä. TEKSTI HE L I N Ä KU JA L A K U VA A D O B E M enikö viime yö unta odotellessa? Et ollut hereillä yksin – lähes joka toinen aikuinen kärsii toisinaan uni­ vaikeuksista. On normaalia, että uni häiriintyy, jos elämä on kiireistä, mieltä painaa huoli tai jokin muu stressitekijä pitää vireystilaa koholla. Ei siis syytä huoleen, jos tällaisina aikoina unet­ tomuus vaivaa muutamina öinä viikossa alle kuu­ kauden ajan. Stressiä toki kannattaa pyrkiä hel­ pottamaan – kun se vähenee tai poistuu, unikin yleensä paranee. Mutta entä jos univaikeudet vain jatkuvat? – Jos huonoja öitä on ollut enemmän kuin hy­ viä monen viikon ajan, se alkaa usein jo häiritä päiväaikaista vointia. Kuukautta pidetään yleen­ sä rajana, jolloin viimeistään asiasta on hyvä kes­ kustella lääkärin kanssa, sanoo erikoispsykologi ja psykoterapeutti Heli Järnefelt. Työterveyslaitoksessa erikoistutkijana työs­ kentelevä Järnefelt on erikoistunut unettomuu­ den hoitoon. Nykyisin ensisijainen hoitokeino pitkäkestoiseen unettomuushäiriöön on lääk­ keetön, kognitiivisen käyttäytymisterapian menetelmiin perustuva hoito, josta käytetään ly­ hennettä CBT-I. Ensin on kuitenkin hyvä tutkia, selittääkö pit­ kittyneitä unettomuusoireita jokin muu uni­häiriö, kuten uniapnea tai levottomat jalat, tai jokin fyy­ sinen sairaus tai oire. Nukkumista voivat vaikeut­ taa myös psykiatriset häiriöt, esimerkiksi ahdis­ tuneisuus tai masennus. Jotta unettomuuden hoidossa päästään hyviin tuloksiin, näitäkin ongelmia on tärkeä hoitaa. Ja onhan elämäntavoillakin merkitystä: Mah­ tuuko arkeen riittävästi liikkumista, onko ruoka­ valiossa tai ateriarytmissä petrattavaa? Kuluuko TUNNE & MIELI 2/2025 paljon alkoholia, entä kofeiinipitoisia juomia? Jääkö vuorokaudesta tarpeeksi aikaa unelle ja rau­ hoittumiselle? Sänky ja uni kuuluvat yhteen Lääkäri tai muu terveydenhuollon ammattilai­ nen voi ohjata unettomuudesta kärsivän CBT-Ihoitoon, johon tyypillisesti kuuluu 4–6 käyntiä hoitajan tai psykologin luona. Terveyskeskuksissa ja työterveyshuolloissa on Järnefeltin mukaan ene­ nevissä määrin ammattilaisia, jotka ovat saaneet menetelmään koulutuksen. – Varmasti on vielä paikkakohtaista vaihtelua, tarjotaanko käyntejä ylipäätään vai yksilökäyntien sijaan ohjattuja ryhmiä tai ohjataanko netti­ terapiaan tai itsehoitoon. Lääkkeettömän hoidon pitäisi kuitenkin olla aina lähtökohtana. Yhtenä menetelmänä lääkkeettömässä hoidos­ sa on vahvistaa hyviä nukkumistottumuksia, kuten vuoteessa olon yhdistymistä nukkumiseen. – Unettomalla on paljon sellaista aikaa, jolloin hän on sängyssä valveilla. Tätä pyritään rajoitta­ maan niin, että hän on vuoteessa vain sen ajan, jonka sillä hetkellä pystyy nukkumaan. Sitten vuo­ deaikaa vähitellen lisätään. Jos uni ei tule, sängystä siis siirrytään vaikka kuuntelemaan rauhoittavaa musiikkia noja­tuoliin ja palataan takaisin vasta, kun olo tuntuu riittä­ vän uneliaalta. Unettomuusoireena pidetään sitä, jos unta jou­ tuu odottelemaan yli puoli tuntia nukkumaan mennessä tai kesken unijakson. Lämpimän peiton alta nouseminen kannattaa tehdä itselle miellyttäväksi varaamalla mahdolli­ nen musiikki tai kirja sekä viltti ja villasukat 29

valmiiksi odottamaan. Ylösnousemisen ei pidä tuntua rangaistukselta. Sängyn ja unen välistä yhteyttä kannattaa vah­ vistaa myös päiväsaikaan poistamalla sieltä kaik­ ki sellaiset ärsykkeet, jotka eivät tue unta. Vuo­ teessa ei esimerkiksi tehdä töitä, syödä, katsota telkkaria tai selata pitkiä aikoja kännykkää. auttaa voi esimerkiksi ajatus siitä, että ennenkin olen selviytynyt, vaikka olisin nukkunut huonos­ ti, Järnefelt sanoo. Jos työasiat nousevat mieleen, itselleen voi todeta, että niiden pohtiminenkin on tärkeää, mutta sen aika ei ole nyt. Sen sijaan voi suun­ nata ajatukset johonkin rentoutumista edistä­ vään asiaan. Yöunta on hyvä pohjustaa rauhoittamalla oloa jo kaksi tuntia ennen nukkumaanmenoa – ei siis työsähköposteja, mieltä kuohuttavia keskustelu­ ja tai hikiliikuntaa iltamyöhään. Myös nukkumaan­ menoajan säännöllisyys ja iltarutiinit tukevat luon­ nollista, vuorokausirytmin mukaista vireyden laskua. Erityisen tärkeää unen vaaliminen on niille, jotka ovat luonnostaan herkkäunisia. Unenlahjoi­ hin vaikuttavat muun muassa perintötekijät. – Aivojen unta tuottavat hermostolliset meka­ nismit ovat joillakin heikommat, toisilla taas vah­ vemmat. Unen edellytyksiin vaikuttavat myös per­ soonallisuustekijät, kuten se, millainen ihminen on vireytymis-, stressi- ja ahdistuneisuusherkkyy­ deltään. Vaihtoehtoja uhkakuville Jos en kohta nukahda, huominen päivä on kau­ hea. Ja jos en nuku tänä yönä, varmasti valvon ensi yönäkin. Pian olen täysin poissa pelistä! Yön pitkinä tunteina murheet tuntuvat tavallis­ takin suuremmilta, ja huoli unenpuutteesta vain li­ sää tuskaa. Kun nukumme hyvin, aivoistamme huuh­ toutuu pois kuona-aineita ja energiavarastot täytty­ vät. Jos uni on pinnallista ja katkonaista tai puuttuu kokonaan, pesukone ei pääse kunnolla pyörimään eivätkä aivot palautumaan. Ylivireys pysyy yllä. Unettomuuden hoito vaatiikin myös ajatusten muovaamista. – On tärkeää löytää sellaisia vaihtoehtoisia aja­ tuksia, jotka sopivat itselle. Jos unenpuute huolettaa, myytti myytti myytti Kaikkien pitäisi nukkua kahdeksan tuntia vuorokaudessa voidakseen hyvin. Jos uni ei tule tai katkeaa kesken kaiken, nukahtamista pitää vain yrittää enemmän. Ikääntyessä unihäiriöt kuuluvat asiaan, eikä ongelmalle ole paljon tehtävissä. fakta fakta fakta Unen määrällinen tarve on yksilöllistä ja riippuu pitkälti perintötekijöistä. Normaali unentarpeen vaihteluväli aikuisilla on 6–10 tuntia ja nuorilla aikuisilla 6–11 tuntia. Yli 65-vuotiailla unentarve on yleensä hieman pienempi: vähimmillään 5–6 tuntia, enimmillään 9 tuntia. Unensaannin yrittäminen lisää vireyttä ja heikentää nukahtamisen todennäköisyyttä. Sen sijaan kannattaa keskittyä johonkin rentouttavaan mielikuvaan, lyhyeen lauseeseen tai omaan hengitykseen. Myös lyhyt lukuhetki voi auttaa siirtää huomion pois unipaineista. Ikääntyessä terveysongelmat tyypillisesti lisääntyvät, ja niitä hoitamalla voidaan usein helpottaa mahdollista unettomuuttakin. CBT-I-hoidosta voi saada apua, sillä siitä hyötyminen ei ole kiinni iästä. Näyttöä on myös siitä, että monella uniongelmat helpottuvat eläkkeelle jäädessä. 30 TUNNE & MIELI 2/2025

Mieli ja keho jossain määrin tottuvat unen puutteeseen, mikä ei ole hyvä asia. Vähitellen ihminen ei enää tiedosta, kuinka väsynyt hän itse asiassa on. Väsymykseen voi turtua – Lomalla ollessaan työntekijä saattaa häm­ mästyä, että voiko elämä tuntua tällaiseltakin. Hän on niin tottunut siihen, että olo on koko ajan väsynyt, aloitekyky on heikentynyt ja mielialakin vähän takkuaa. Järnefelt kannustaa kaikkia pitkään unetto­ muutta poteneitakin hakeutumaan lääkäriin, vaik­ ka unettomuutta olisi aiemmin yritetty hoitaa. Uusi arvio on hyvä saada sen varmistamiseksi, et­ tei kyse ole elimellisestä häiriöstä tai psykiatrises­ ta häiriöstä, johon olisi tarve saada esimerkiksi psykoterapiaa. Yleensä jotain on aina tehtävissä. Esimerkiksi sopivien rentoutumistapojen löytäminen saattaa helpottaa tilanteen hyväksymistä ja siten paran­ taa unta. Myös Uniliiton vertaisryhmistä voi olla apua.  Entä, jos unettomuus on jo vakiintunut osaksi arkea. Haittaako, jos sen kanssa vain totuttelee elämään? Kyllä ja ei, Heli Järnefelt vastaa. Univaje aiheut­ taa terveysriskejä, mutta terveyteen vaikuttavat monet muutkin asiat kuin uni. – Vaikka nukkuminen tuottaisi haasteita, ih­ misellä voi olla elämässään muita, terveyttä suo­ jaavia tekijöitä, kuten se, että hän liikkuu, syö ter­ veellisesti ja välttää päihteitä. Mieli ja keho kyllä jossain määrin tottuvat unen puutteeseen, mikä ei Järnefeltin mielestä ole hyvä asia. Vähitellen ihminen ei enää tiedosta, kuinka väsynyt hän itse asiassa on. Tämän tutkija on huo­ mannut tavatessaan vuorotyöntekijöitä, joilla unet­ tomuus on tavallista yleisempää työajan epäsään­ nöllisyyden vuoksi. HELI JÄRNEFELT Erikoispsykologi, psykoterapeutti ja Työterveyslaitoksessa työskentelevä erikoistutkija. *** Tutkinut ja kouluttanut kognitiivisen käyttäytymisterapian menetelmien käyttöä unettomuuden hoidossa sekä hoitanut unihäiriöistä kärsiviä noin 20 vuoden ajan. *** Kirjoittanut kirjan Hyvän unen avaimet – opas unettomuuden itsehoitoon (Duodecim 2021). *** Saa vastapainoa työlleen perheestä, ystävistä, musiikista ja liikunnasta sekä vaalii omaa untaan työn ja vapaa-ajan tasapainosta huolehtimalla. Heli Järnefelt kannustaa kaikkia pitkään unettomuutta poteneita hakeutumaan uudelleen lääkäriin, vaikka unettomuutta olisi joskus aiemmin yritetty hoitaa. TUNNE & MIELI 2/2025 31

MAINOS Luontolähetti kulkee rinnalla Skutsi kuulee -ohjelman luontolähetit ovat nuorten aikuisten tukena luontosuhteen muodostamisessa. Oululaiset luontolähetit Raija Autio ja Outi Anttila ovat vieneet nuoria nuotiolle ja tutustuttaneet lähialueen retkeilypaikkoihin. – Raija on leppoisa ihminen, joka nauttii luonnosta ja hänen kanssaan on helppo olla, Outi Anttila kuvailee ystäväänsä Raija Autiota. – Outilla on paljon kokemusta luonnossa olemisesta ja hän haluaa jakaa arvostustaan luontoa kohtaan myös muille, Raija puolestaan kuvailee Outia. Outi ja Raija ovat luontolähettejä. He toimivat Oulussa Hyvän mielen talolla, joka on yksi Mielenterveyden keskusliiton Skutsi kuulee -ohjelman kumppaneista. Luontolähetteinä Outi ja Raija kohtaavat 18–35-vuotiaita ihmisiä ja ovat heille oppaina ja kavereina luontosuhteen muodostamisessa ja luonnossa liikkumisessa. – Olemme järjestäneet pienille ryhmille retkiä luontopoluille ja nuotiopaikoille sekä tavanneet joitain nuoria myös yksittäin, Raija kertoo. Retkillä nuoret ovat päässeet kokeilemaan esimerkiksi tulen tekoa ja tutustumaan lähialueen luontokohteisiin. Nuotion äärellä voi jutella mielen päällä olevista asioista. Outi ja Raija kertovat, että retkillä on myös käyty syvällisiäkin keskusteluita. – Jotenkin nuotio on sellainen paikka, että siinä ihmisten on helppo puhua, Outi pohtii. Luonto parantaa ihmisten hyvinvointia monin eri tavoin. Se esimerkiksi lievittää stressiä ja ahdistusta. Monet kokevat luonnon rauhoittavana paikkana, jossa huolet kevenevät ja ajatukset selkiytyvät. Luontoon meneminen ei kuitenkaan ole aina ihan niin yksinkertaista kuin voisi kuvitella. Ilman kaveria lähteminen voi olla vaikeaa, ei ehkä tiedä minne menisi tai mitä siellä tekisi. Luonto voi tuntua myös jännittävältä. – Silloin luontolähetin kanssa retkeily voi olla hyvä vaihtoehto. Luontolähetin kanssa nuoren ei tarvitse huolehtia suunnittelusta tai varusteista, kun luontolähetti hoitaa ne. Nuori voi tulla paikalle juuri sellaisena kuin on, sanoo Skutsi kuulee -ohjelman hanketyöntekijä Sanna Manu. Luontolähettien kanssa retkeillessä nuoret pääsevät tutustumaan luontoon turvallisesti ja saavat uusia kokemuksia. Samalla kokemus omasta pystyvyydestä vahvistuu. Luonnossa liikkumisen kautta voi myös oppia tunnistamaan itsessä niitä tunteita ja olotiloja, joihin luonto tuo helpotusta. Raija ja Outi kannustavat nuoria tarttumaan tilaisuuteen retkeillä luontolähetin kanssa. – Kannattaa lähteä aistit ja mieli avoinna kohti uusia kokemuksia. Voin taata, että olo on sen jälkeen parempi, he sanovat. Luontolähettejä on jo yhdeksällä paikka­ kunnalla: Forssassa, Kemissä, Kiuruvedellä, Tl. Koskella, Lahdessa, Oulussa, Porissa, Tampereella ja Vaasassa. Lisätietoja ja kumppaneiden yhteystiedot: skutsikuulee.fi. Outi (vas.) ja Raija ovat luontolähettejä.

KOLUMNI SU SA N I MA HA D URA Aidon yhteyden löytämisestä V uosi sitten olin Kolumbiassa kuvaamas­ myötä kaiken. Kauneimmissa muistoissani seik­ sa dokumenttielokuvaa Sierra Nevada kailin kylän lähimetsissä ja rakentelin puumajoja, -nimisellä vuorella, jota kutsutaan myös mutta taustalla oli pelko tulevaisuudesta ja pär­ maailman sydämeksi. Istuin puun kannolla ja jäämisestä. haukoin henkeä, kun perhoset ja linnut lenteli­ Alle kymmenvuotiaana päätin, että pelastai­ vät tuhansien istutettujen puiden seassa. sin äitini ja minut kaikilta huolilta – ja siitä alkoi Tuntui uskomattomalta, että vain muutama loputon suorittamiseni. vuosikymmen sitten alueen metsät olivat täysin Kun katson elämääni taaksepäin, näen yksi­ kuolleita. Ajattelin pitkästä aikaa, että maapallol­ näisen ja epävarman tytön, jonka ympäriltä puut­ lamme on toivoa. Ja ehkä ensimmäistä ker­ tui turvallinen yhteisö. Tyttö lakkasi liian taa vuosiin ajattelin, että minullakin on varhain olemasta lapsi ja kadotti yhtey­ toivoa toipua vakavasta uupumuk­ den ympäröivään ihmeelliseen ”Uuvuin, sillä sesta. En ollut nähnyt ympäröivän maailmaan. Minusta tuli kympin maailman kauneutta, kun olin jat­ tyttö, joka ei enää leikkinyt lähi­ yhteyteni kuvasti ahdistunut. metsissä. Paiskin töitä aamusta elämään, ihmisiin Kauneinta vuoren tarinassa on, iltaan koulusta yliopistoon ja lo­ ja ympäristöön että Arhuaco-alkuperäiskansa on pulta työelämään. hoivannut alueen luontoa muutta­ katkesi.” ROMAHDIN LOPULLISESTI 32-vuotiaa­ malla vanhoja kokaiiniviljelmiä na. En osannut enää nauttia elämästä ja sademetsiksi. Eräs yhteisön vanhim­ olin ajautunut kauas läheisistäni, myös mista sanoi meidän länsimaalaisten ihmis­ ten sairastuvan, sillä olemme kadottaneet yhtey­ äidistäni. Ahdistus ja paniikkikohtaukset pitivät den luontoon. Ja koska tuhoamme luontoa, tu­ minut kotona. Alkoi pitkä tie toipumiseen, joka on pakotta­ hoamme myös itseämme. nut minut tutkimaan sairastumiseni juurisyitä. MIETIN OMAA YHTEYTTÄNI luontoon, kun vietim­ Uuvuin, sillä yhteyteni elämään, ihmisiin ja ym­ me aikaa paikallisen yhteisön kanssa. Aamupalan päristöön katkesi. Nyt 35-vuotiaana harjoittelen jälkeen perheen pienimmät huusivat riemuissaan: olemista, hengittämistä – yhteyden luomista lä­ ”Joelle uimaan!” Juoksimme pulikoimaan kirkkaa­ heisiini, lähimetsääni ja itseeni. seen veteen, ja lapset esittelivät meille luontoa. He Yksi vastaus suoritus- ja yksilökeskeiselle kult­ tunsivat maaston jokaisen kiven, puun ja eläimen. tuurille on palata yhteisöllisyyden ja aidon yhtey­ Mietin omaa lapsuuttani 1990-luvulla toisella den äärelle. Työ ei voi määrittää koko elämää vaan puolella maailmaa. Miksi oma yhteyteni luontoon tarvitaan tilaa ja aikaa myös elossa olemiselle. Us­ katkesi, ja mitä siitä seurasi? kon, että huolehtimalla itsestämme, läheisistäm­ Kasvoin yksinhuoltajaäidin kanssa lama-ajan me ja ympäristöstämme voimme tuntea aitoja mer­ Suomessa. Äitini oli yrittäjä, joka menetti laman kityksellisyyden kokemuksia.  Su sa n i Susani Mahadura on toimittaja ja ohjaaja, joka nauttii koirien kanssa pötköttelystä ja päiväunista. TUNNE & MIELI 2/2025 33

MINUN MIELENI Pelkoja päin 34 TUNNE & MIELI 2/2025

Pakko-oireinen häiriö vangitsi Kaisla Saarikosken kotiinsa ja sai pelkäämään hengitysilmaakin. Nyt Terttu-mummoksi nimetty häiriö hössöttää taustalla muttei enää valtaa koko elämää. TEKSTI SATU LI T HO V I U S K U VAT KUVAT E E VA A N U N D I P akko-oireinen häiriö eli OCD on ollut elämässäni lapsesta asti, mutta diagnoosin sain vasta neljä vuotta sitten 33-vuotiaa­ na. Minulla oli aiemmin hyvin stereo­ tyyppinen kuva häiriöstä – ajattelin, että se oireilee aina tiettyinä pakko­ toimintoina, enkä siksi ollut osannut sitä epäillä. Ymmärsin kärsiväni häi­ riöstä vasta, kun sain korkeat pisteet psykiatrisen sairaanhoitajan teettä­ mästä OCD-kyselystä. Diagnoosin saaminen oli järkytys mutta myös helpotus: viimein sain ni­ men oireilleni ja saatoin ymmärtää it­ seäni paremmin. Olin nelivuotias, kun vanhempani sairastui vakavasti. Vuosien ajan pel­ käsin menettäväni hänet, mutten us­ kaltanut näyttää pelkoani tai käsitellä sitä kenenkään kanssa. Samoihin ai­ koihin mummini kuoli rintasyöpään, mikä lisäsi pelkojani. Olen toiseksi van­ hin neljästä sisaruksesta, ja ajattelin, että minun pitää olla reipas eikä taa­ kaksi kenellekään. Uskon, että häiriö­ ni juuret ulottuvat näihin tapahtumiin. Kun olin 12-vuotias, löysin rinnas­ tani kyhmyn ja ajattelin, että nyt mi­ nullakin on rintasyöpä. Kävin yksin lääkärillä ja maksoin käynnin omista rahoistani. Kyhmyä tutkittiin parin kuukauden ajan, enkä uskaltanut pu­ hua asiasta kellekään. Olin taas yksin pelkoni kanssa. Kyhmy osoittautui vaarattomaksi, mutta pian tämän jälkeen OCD otti mi­ nusta vallan. Aloin pelätä myrkyllistä ainetta, johon kuvittelin veljeni kave­ rin koskeneen. Pelkäsin hänen tuoneen myrkkyä käsissään kotiimme, ja tark­ kailin hysteerisesti, mihin perheen­ jäseneni koskivat. Itse en voinut edes syödä ruokapöydän ääressä, vaan lin­ noittauduin omaan huoneeseeni. Pa­ hinta pelkoa kesti puolisen vuotta, joka oli todella vaikeaa ja rajoittavaa aikaa. SITTEMMIN OIREILU on kulkenut sykleis­ sä niin, että yleensä viiden vuoden vä­ lein on ollut noin puolitoista vuotta kestävä pahempi jakso. Yksi vaikeim­ mista oli vaihe, jolloin kemikaalipelko valtasi elämäni täysin. Hengitysilmaa ja ruokaa myöten kaikki alkoi tuntua myrkylliseltä, ja poistin kodistani lähes kaiken muovin. Pelkäsin myös säteilyä ja koin, etten ollut turvassa missään. Myös korona-aika oli hyvin vaikeaa. Elin kotini vankina enkä uskaltanut käydä kaupassa puoleentoista vuoteen. Oireeni liittyvät yleensä jollain ta­ valla terveyteen ja sairastumisen pel­ koon. Pelkään vakavia sairauksia, ja tulkitsen pienetkin aristukset ja kuti­ nat kuolettavaksi syöväksi. Minulla on myös paha punkkipelko. Siksi muutin jopa rakastamastani ympäristöstä pois, sillä pelkäsin punkkien piileskelevän ”OCD ei ole hassu, kevyt häiriö. Kyseessä on rajusti elämää rajoittava, hirveä ja ahdistava sairaus, jonka vakavuuden haluan tuoda esiin.” TUNNE & MIELI 2/2025 35 vehreässä luonnossa ja kulkeutuvan kyläilijöiden mukana kotiini. Minulla on sekä pakkoajatuksia että pakkotoimintoja, kuten käsienpesua ja asioiden tarkistelua. Häiriöön liit­ tyy myös paljon ylisuorittamista ja -vas­ tuullisuutta. Mieleeni saattaa tulla, että minun täytyy varmistaa, onhan lähei­ seni kodissa palovaroitin kunnossa. Loma-ajat ovat minulle yleensä vai­ keimpia, sillä ilman arjen rutiineja huo­ lille jää liikaa tilaa. Teen osa-aikatyötä musiikkipedagogina, ja työ antaa mi­ nulle muuta ajateltavaa. Lapsiryhmän kanssa työskennellessäni on oltava to­ della läsnä, ja silloin pelot ja huolet siir­ tyvät syrjään. Laulaminen ja liikkumi­ nen rauhoittavat myös kehollisesti. Pidän työstäni, mutta häiriöni on vaikuttanut myös ammatinvalintaani. Valmistuin alun perin musiikkiteatteri­ linjalta, ja teinkin pari teatteriproduk­ tiota. Sitten minuun iski kemikaalipel­ ko, ja puvustukset ja maskeeraukset kemikaaleineen alkoivat ahdistaa. ULKOPUOLINEN EI varmaankaan tajua, että minulla on OCD. Olen lapsesta asti oppinut pystyttämään pärjäävän ja reip­ paan ulkokuoren. Häiriöni on aiheut­ tanut paljon häpeää, joten olen pyrki­ nyt salaamaan sen kaikin tavoin. Puolisoni elää kanssani yhteistä ar­ kea, joten hän toki huomasi esi­merkiksi kemikaalipelkoni, mutta diagnoosini myötä hänenkin on ollut helpompi ymmärtää käytöstäni ja olla tukenani. Pakko-oireita kokevan läheisen rooli on aika haastava. Läheinen haluaa automaattisesti helpottaa toisen oloa, mutta varmisteluun ja vakuutteluun mukaan lähteminen vain pahentaa oireita. Olen kiitollinen siitä, miten lähi­ piirini suhtautuu häiriööni. He ovat

tukenani, mutta myös haastavat mi­ nua lempeästi. Kerran menin ystäväni kanssa ravintolaan, ja pöydässämme oli edellisen ruokailijan juomalasi. Ajat­ telin, etten voi koskea siihen, joten pyy­ sin ystävääni siirtämään sen. Ystäväni totesi, että hän voi kyllä tehdä sen mutta ehdotti, jospa minä kuitenkin siirtäisin lasin itse. Siitä tuli olo, että olen turvassa ja että minua tuetaan ja lempeästi haastetaan – ja sitten siir­ sin lasin. DIAGNOOSIN SAAMISEN jälkeen häiriö­ täni on hoidettu psykoterapialla. Lisäk­ si olen tehnyt paljon altistusharjoituk­ sia, joita opin määräkohteisten pelko­ jen ryhmäterapiassa jo ennen diagnoo­ siani. Määritin itselleni viisi tavoitetta, ja lähdin liikkeelle vähiten ahdista­ vasta. Esimerkiksi punkkipelon kanssa harjoittelin aluksi kävelemään pitkä­ vartisilla kumisaappailla lyhyellä nur­ mikolla, seuraavaksi metsäpolulla, ja sitten kävelin lenkkareilla lyhyellä nur­ mikolla. Nyt olen pystynyt muutaman kerran astelemaan paljain jaloin lyhyel­ lä nurmella ja menemään esimerkiksi piknikille viltin kera. Pelkään punkke­ ja edelleen, mutta pikkuhiljaa pystyn tekemään asioita, vaikka ne ahdistai­ sivatkin. Terapian ja altistamisharjoitusten ansiosta pystyn tekemään muitakin asioita, jotka ennen tuntuivat mahdot­ tomilta. Voin käyttää arjen kemikaa­ leja, kuten deodoranttia, shampoota ja pyykinpesuainetta. Suosin edelleen luonnonkosmetiikkaa, mutta tarpeen vaatiessa voin joustaa siitä. Mielestäni tämä onkin hyvä mitta­ ri sille, mikä on järkevän varovaisuu­ den raja – jos pystyn tarvittaessa jous­ tamaan, asia on hyvällä tolalla eikä OCD:n sanelema. Edelleen on myös asioita, joita häi­ riöni rajoittaa. En esimerkiksi voi läh­ teä talviaikaan laivalle, sillä jos laiva talvella uppoaa, selviytymismahdol­ lisuudet ovat huonot. On kuitenkin iso juttu, että kesällä voin jo mennä risteilylle. Myös kemikaaleihin liittyy vielä paljon pelkoja, enkä esimerkiksi voi kuvitella värjääväni hiuksiani ta­ vallisella hiusvärillä. Silti koen, että pystyn nykyisin elämään hyvää, oman­ näköistäni arkea. Voin nähdä ystäviä, käydä ravintoloissa ja tehdä monia asioita, joihin en ennen pystynyt. HÄIRIÖ OLI minulla hoitamattomana yli 20 vuotta, joten en usko pääseväni siitä koskaan täysin eroon. Uskon kui­ tenkin, että minulla on terapian an­ siosta paremmat työkalut sen käsitte­ lyyn. Minulle on ollut tärkeää oppia hy­ väksymään OCD:hen liittyvät tunteet ja ajatukset. Niitä voi tulla, enkä ala taistella niitä vastaan. Hyväksyn pelot, mutta minun ei tarvitse toimia niiden ehdoilla. Minä päätän, ei OCD. Olen ni­ mennyt sen hössöttäväksi Terttu-mum­ moksi, jota minun ei tarvitse kuunnel­ la muttei myöskään vihata. Kun hyväksyn sen ja annan olla, se todennäköisim­ min rauhoittuu. Puhun OCD:sta avoimesti some­ tileilläni. Minulle on tärkeää kertoa häiriöstä rehellisesti ja oikeaa tietoa jakaen. Kyseessä ei ole hassu, kevyt häiriö, eikä OCD ole synonyymi esi­ merkiksi sille, että sattuu nauttimaan siivoamisesta. Kyseessä on rajusti elä­ mää rajoittava, hirveä ja ahdistava sai­ raus, jonka vakavuuden haluan tuoda esiin. Häiriöstä puhuminen on lievittä­ nyt kokemaani häpeää. Tuntuu mer­ kitykselliseltä, että voin tarjota vertais­ tukea muille, ja samalla olen saanut vertaistukea itsekin. Pian diagnoosini saamisen jälkeen minua lohdutti, kun kuuntelemani podcastin juontaja kertoi omasta OCD:stään. Ajatus siitä, ettei häiriö määrittänyt häntä ihmise­ nä, tuntui lohdulliselta. Toivottavasti voin itsekin asiasta puhumalla tuoda samaa lohtua jollekulle toiselle.”  Arki on helpompaa, kun uskaltaa taas astua raitiovaunuun. Muutama vuosi sitten Kaisla Saarikoski pelkäsi niin paljon sairastumista, että julkisilla liikkuminen oli mahdotonta. 36 TUNNE & MIELI 2/2025

LUKIJOILTA Viime lehden kiinnostavimmaksi jutuksi lukijaäänestyksessä valittiin Antaisinko sittenkin anteeksi? Jutun kirjoitti toimittaja Helinä Kujala. Uusia näkökulmia Vähemmän istumista Jaettuja kokemuksia Juttu anteeksiannosta oli hyvin kirjoitettu, se osui ja upposi. Sain uusia näkökulmia, eikä juttu syyllistänyt ketään. Haluaisin lukea sensomotoriikasta ja siitä, millaisia valmennuksia siitä on Suomessa tarjolla. Ostin ensimmäistä kertaa Tunne & Mieli -lehden. Löysin paljon hyviä juttuja, mutta itselleni pysäyttävin oli vinkki siitä, että istumista kannattaa pätkiä. Juttu palautti mieleeni, kuinka tärkeää taukojen pitäminen ja työkoneen äärestä irtautuminen on. Hyviä tuloksia on tutkimusten mukaan odotettavissa nopeasti, mikä motivoi ja pitää yllä helppoa tapaa huolehtia itsestään. Otan käyttöön! Paras juttu oli Rauhaa kohti, joka kertoi Teemun elämäntarinan. On tärkeää saada lukea muiden ihmisten selviytymistarinoita ja kokemuksia vaikeiden asioiden kanssa elämisestä. Julkisissa mielenterveyspalveluissa dissosiaatiota ja traumaoireita ei tunnisteta edelleenkään riittävästi. Moni jää hyvinkin invalidisoivien oireiden kanssa yksin tai potilas koetaan toivottomaksi tapaukseksi. Juttua hoitosuosituksista Haluaisin lukea siitä, ovatko mielenterveyden ongelmien hoitosuositukset ajan tasalla. Monilla psykiatrisilla sairaanhoitajilla ei edelleenkään ole tarpeeksi tietoa esimerkiksi vireystilan säätelystä. Kaikkia vaivoja ei pystytä hoitamaan pilleripurkilla ja tapaamalla kolmen viikon välein psykiatrista hoitajaa, jolla on usein liikaa asiakkaita. Mikä juttu sytytti? Arvomme yhteystietonsa jättäneiden kesken Ulrika Björkstamin kirjan Kehitä resilienssiä (Tuuma 2025). Lehden 1/25 arvonnassa kirjan Traumatisoitunut keho ja mieli voitti Tiina Ruskeala. Onnea voittajalle! Anna palautetta ja osallistu arvontaan! Tärkeää luettavaa Anteeksiannosta lukeminen oli itselleni koskettavaa ja tärkeää. Minulla on ollut kahden siskon kanssa välit poikki muutaman vuoden, vaikka asumme samalla paikkakunnalla. Mikä on tämän lehden kiinnostavin juttu? SIVU PERUSTELUT Mikä juttu kiinnosti vähiten? SIVU PERUSTELUT Palautetta tai juttutoiveita: NIMI LÄHETÄ VASTAUKSESI Sähköpostitse toimitus@tunnejamieli.fi Netissä www.tunnejamieli.fi, Paras juttu -äänestys Postitse Tunne & Mieli -lehti, Paras juttu, Prinssintie 4 D 39, 00820 Helsinki. TUNNE & MIELI 2/2025 OSOITE Yhteystietoja käytetään vain arvontapalkinnon toimittamiseen. 37

TUTKITTUA TIETOA U U T I SP A LV E L U D U O D E CI M Vilkas sosiaalinen elämä tekee hyvää muistille elämää viettävät. Myös dementiaa lievempi kognitiivinen heikentyminen todettiin heillä aikaisemmin. SOSIAALINEN KANSSAKÄYMINEN, vapaa­ ehtoistyö, matkustelu ja vaikkapa bingon pelaaminen säännöllisesti voivat tuoreen tutkimuksen mukaan lykätä muistisairauksien alkua viidellä vuodella. Sosiaalisten suhteiden ja aktiivisuuden merkitys on tiedetty ennenkin, mutta tulokset vahvistavat näyttöä entisestään. Tutkimukseen osallistui 1 900 keski­ määrin 80-vuotiasta, jotka eivät sairastaneet muistisairauksia seitsenvuotisen seurannan alkaessa. Seurannan aikana 550 osallistujaa sairastui dementiaan ja 700:lla todettiin lievempi muistin ja muiden kognitiivisten toimintojen heikentyminen. Tulosten perusteella sosiaalisesti vähiten aktiiviset sairastuivat dementiaan keskimäärin 88-vuotiaina eli noin viisi vuotta aikaisemmin kuin vilkasta sosiaalista Tutkimus julkaistiin Alzheimer’s & Dementia: The Journal of the Alzheimer’s Association -lehdessä. 38 KUVA: SHUTTERSTOCK Sosiaalinen ja aktiivinen elämä on yhdistetty pienempään dementiariskiin aiemminkin. Tuloksista on kuitenkin vaikea päätellä, missä määrin yhteys johtuu siitä, että sosiaalisesti aktiivista elämää viettävät ovat muita terveempiä ja heidän sairastumisriskinsä on siksi pienempi. TUNNE & MIELI 2/2025

Nuoruusiän ahdistus vähentää liikuntaa aikuisena VARHAISAIKUISUUDESSA ahdistus- ja masennusoireita kokeneet harrastavat muita vähemmän liikuntaa myöhemmin elämässään. Uusien tutkimustulosten perusteella 23-vuotiaana esimerkiksi ahdistus- ja masennusoireista kärsineet harrastivat säännöllistä ja runsasta liikuntaa myöhemmin elämässään selvästi epätodennäköisemmin kuin muut saman­ ikäiset. Oli myös epätodennäköisempää, että he olisivat lisänneet fyysistä aktiivisuutta myöhemmin riippumatta siitä, kuinka paljon he harrastivat liikuntaa parikymppisenä. Tutkimuksessa hyödynnettiin kahden aikaisemman tutkimuksen aineistoja, jotka koostuivat yhteensä 16 000 aikuisen seurantatiedoista. Osallistujat arvioivat itse psyykkisiä oireitaan 23- tai 26-vuotiaina. Fyysisestä aktiivisuudesta ja vapaa-ajan liikunta- Säännöllinen liikunta voi lievittää muun muassa masennusoireita, mutta mielenterveysongelmien kanssa elävän saattaa olla vaikea löytää voimia liikuntaan. Hyvin vähäinenkin liikunta, kuten kevyet kävelyretket, voivat helpottaa oireita. harrastuksista kyseltiin 10 ja 20 ja osalta myös 30 vuotta myöhemmin. Aiempien selvitysten valossa liikunnan ja mielenterveyden yhteys todennäköisesti kulkee kumpaankin suuntaan. Mielenterveysongelmat voivat vähentää liikkumista, ja liikunta saattaa ehkäistä sekä vähentää oireilua. Tutkimus julkaistiin Journal of Epidemiology & Community Health -lehdessä. Masennus voi lisätä iäkkään autoilijan riskinottoa VAKAVAA MASENNUSTA potevat iäkkäät kuskit saattavat tuoreen tutkimuksen mukaan ottaa ikätovereitaan enemmän riskejä liikenteessä. Aiemmissa tutkimuksissa masennus ja masennuslääkitykset on yhdistetty myös onnettomuusriskiin. Osana tutkimusta tutkijat tallensivat liki neljän sadan keskimäärin 70vuotiaan autoilijan ajotietoja runsaan vuoden ajan. Tietoja kerättiin autoihin asennettujen laitteiden avulla. Vakavaa masennusta sairasti 85 osallistujaa. He tekivät enemmän kovia jarrutuksia, äkillisiä ajoliikkeitä ja ajoivat kovempaa mutkissa. Tapaukset myös yleistyivät seurannan aikana. Lisäksi masennuspotilaat ajoivat pitempiä matkoja, ja heidän ajokohteensa vaihtelivat enemmän kuin verrokkien. Jotkin masennuslääkkeet saattavat heikentää ajokykyä, mutta nyt julkaistujen tulosten perusteella riskit näyttäisivät liittyvän pääasiassa itse sairauteen. SUOMALAISTA SUPERFOODIA PARHAIMMILLAAN! Tutkimus julkaistiin JAMA Network Open -lehdessä. Paras paikka toipua Helsinkiläisten mielenterveyskuntoutujien tukena jo vuodesta 1983 niemikoti.fi Kotimaiset elintarvikkeet: Camelinaöljy, hampputuotteet, linssit ja kaura MYYNTI: VERKKOKAUPPA JA HYVIN VARUSTELLUT ERIKOIS- JA PÄIVITTÄISTAVARAKAUPAT Kaarlo Impola • 040 725 0065 • info@impolan.fi impolankasvitila.fi TUNNE & MIELI 2/2025 Myöhemmällä iällä masennus voi muun muassa hidastaa reaktionopeutta sekä heikentää tarkkaavaisuutta ja lähimuistia, vaikka kognitiiviset ajatustoiminnot ja muisti olisivat muuten kunnossa. Nämä voivatkin selittää nyt saatuja tuloksia. 39

TUTKITTUA TIETOA Kannabiksen laillistaminen lisännyt skitsofreniatapauksia RUNSAASEEN kannabiksen käyttöön liittyvät skitsofreniat ovat yleistyneet merkittävästi kannabiksen käytön laillistamisen jälkeen, ilmenee kanadalaistutkimuksesta. Kannabiksen viihdekäyttö laillistettiin Kanadassa vuonna 2018, mutta lääkekäyttö tuli lailliseksi jo vuonna 2001. Tutkimuksessa tarkasteltiin lähes 13 miljoonan 14–65-vuotiaan terveys­ rekisteritietoja vuosilta 2006–2022. Kannabiksen käyttäjiksi laskettiin henkilöt, joita oli hoidettu kannabiksen ongelmakäytön vuoksi. Tulosten perusteella runsaaseen kannabiksen käyttöön liittyvien tapausten osuus skitsofrenioista lähes kolminkertaistui kannabiksen laillistamisen jälkeen. Ennen laillistamista 3,7 prosenttia skitso­ frenioista liittyi kannabiksen ongelma- Jalkapalloilijoilla kohonnut dementiariski käyttöön, laillistamisen jälkeen niiden osuus oli 10,3 prosenttia. Luvut olivat suurimmat nuorten miesten ja pienimmät iäkkäiden parissa. Arviolta 19 prosenttia 19–24-vuotiaiden miesten skitsofrenioista olisi voinut jäädä kehittymättä ilman kannabiksen ongelmakäyttöä. Tutkimus julkaistiin JAMA Network Open -lehdessä. Tutkimukset osoittavat, ettei sairastumisriski liity pelaajien elämäntapoihin vaan selittynee toistuvilla päävammoilla, joita he saavat ammattilaisuransa aikana. AMMATTILAISTASOLLA JALKAPALLOA pelanneet sairastuvat muuta väestöä todennäköisemmin dementiaan, tuore skotlantilaistutkimus vahvistaa. Dementiariski koskee jalkapallon lisäksi muitakin kontaktilajeja. Esimerkiksi nyrkkeilijät, jääkiekkoilijat ja amerikkalaista jalkapalloa pelanneet sairastuvat dementiaan ja muihin keskushermoston sairauksiin muuta väestöä todennäköisemmin. Nyt julkaistut tulokset perustuvat 12 000 entisen jalkapalloammattilaisen ja 36 000 saman­ ikäisen verrokin rekisteritietoihin. Hieman yli 20-vuotisen seurannan aikana 3,6 prosenttia jalkapalloilijoista ja 1,3 prosenttia verrokeista sairastui dementiaan, mikä tarkoitti noin kolminkertaista sairastumisriskiä jalkapalloa ammatikseen pelanneille. Eroa eivät selittäneet dementian perinteiset riskitekijät kuten tupakointi, diabetes, masennus, alkoholi, korkea verenpaine ja lihavuus. Monet näistä riskitekijöistä olivat jopa harvinaisempia entisillä ammattilaispelaajilla. KUVA: SHUTTERSTOCK Tutkimus julkaistiin JAMA Network Open -lehdessä. 40 TUNNE & MIELI 2/2025

Mielen sisäisten äänien kuuleminen Pekoni ja makkara muistisairauksien riskitekijöitä on yleinen, inhimillinen kokemus PALJON PUNAISTA LIHAA ja etenkin pitkälle prosessoituja lihatuotteita syövät sairastuvat muistisairauksiin muita todennäköisemmin. Punainen liha on aiemmin yhdistetty myös sydän- ja verisuonitauteihin ja tyypin 2 diabetekseen. Tutkimukseen osallistui yli 130 000 keskimäärin 49-vuotiasta yhdysvaltalaista. Yli 40 vuoden seurannan aikana varsinkin pitkälle prosessoituja lihatuotteita käyttävillä havaittiin kohonnut riski sairastua muistisairauteen. Tulosten perusteella esimerkiksi kaksi pekoni­ siivua tai yhden hot dogin päivittäin syövät sairastuivat dementiaan 13 prosenttia todennäköisemmin kuin lihaa harvoin käyttävät. Muisti ja muut kognitiiviset mielentoiminnot myös heikentyivät nopeammin ja osallistujat itse kokivat muutoksia todennäköisemmin, jos he söivät paljon lihatuotteita. Lihan lisäksi muun muassa ruoan valmistustavat sekä lihavalmisteiden rasvat ja suola saattavat selittää yhteyttä. Tutkijat arvioivat, että korvaamalla osan punaisesta lihasta kalalla tai kasvikunnan proteiineilla sairastumisriskit olisivat pienentyneet. Tutkimus julkaistiin Neurology-lehdessä. Kirkasvalosta tehoa masennuksen hoitoon M O N I Ä Ä N I S T E N V E R TA I S R Y H M Ä S S Ä V O I : KIRKASVALOHOITOA käytetään kaamosmasennuk- Puhua luottamuk­ sellisesti ääni­ kokemuksista. sen hoidossa, mutta tutkimuksen perusteella se saattaisi sopia myös muunlaista masennusta sairastavien lisähoidoksi. Meta-analyysitutkimuksessa käytiin läpi 11 satunnaistetun ja lumekontrolloidun tutkimuksen aineistot, jotka koostuivat yhteensä 858 potilaan tiedoista. Tutkimuksissa kirkasvalohoitoa verrattiin lumehoitoihin. Kirkasvalohoitoa varsinaisen masennushoidon lisäksi saaneiden oireet lievittyivät todennäköisemmin ja paremmin kuin lumehoitoja saaneiden. Yhteydet näkyivät hoitojen aloittamista seuraavina viikkoina, mutta myös yli kuukauden kuluttua. Kirkasvalohoidon vaikutuksia masennuksen hoidossa olisi hyvä tutkia lisää, mutta nykyisen tutkimusnäytön perusteella se saattaa sopia varsinaisten masennushoitojen tukihoidoksi. Tosin nuorten masennuspotilaiden hoidossa tästä ei ole aiemmissa tutkimuksissa saatu näyttöä. Tulla kohdatuksi arvostavasti äänien kanssa. Vertaistukiryhmät Helsingissä, Kuopiossa, Järvenpäässä, Oulussa, Seinäjoella, Jyväskylässä, Vantaalla ja Turussa Vertaistuelliset etätapaamiset Vertaistukea chatissa Tutkimus julkaistiin JAMA Psychiatry -lehdessä. TUNNE & MIELI 2/2025 Oppia toisten kokemuksista. 41 moniaaniset.fi/tuki

Helmiry ry Helmi Helmi ry Helmi ry Helmi ry mielenterveys_helmi mielenterveys_helmi mielenterveys_helmi Mielenterveysyhdistys Mielenterveysyhdistys Helmi Mielenterveysyhdistys Helmi mielenterveys_helmi Mielenterveysyhdistys Helmi Helmi 56 00510 HKI Mäkelänkatu 56Mäkelänkatu 00510 HKI Mäkelänkatu 56 00510 HKI www.mielenterveyshelmi.fi www.mielenterveyshelmi.fi www.mielenterveyshelmi.fi 040 161 6604 040 161 6604 040 161 6604 Mäkelänkatu 56 00510 HKI

HYVÄN MIELEN TEKOJA Tunteet TALLENTAVAT HETKEN Nouseeko mieleesi ihana nuoruudenmuisto, kun radiossa soi tietty biisi? Oma elämäntarina vahvistuu, kun antaa tilaa tunnemuistoille. TEKSTI HELI N Ä KUJA L A K U VAT SHUT T E RSTO CK T apahtumat tallentuvat mieleemme erityi­ sesti silloin, kun niihin liittyy vahva tunne. Niin oli käynyt iäkkäälle hoitokodin asuk­ kaalle, joka osasi kuvailla yllättävän tarkasti talvi­ sen lapsuusmuistonsa kasvatustieteen tohtori, kasvatuspsykologi Anna-Liisa Lämsälle. Vanhus kuvaili päivää, jolloin hän sai pikkusi­ saruksen. Hän muisti muun muassa sen, kuinka ikkunaan oli piirtynyt pakkasen jäljiltä lumi­ kukkia. TUNNE & MIELI 2/2025 Lämsä on keskustellut tunnemuistoista mo­ nen ikäisten ihmisten kanssa muun muassa Mielen­ vireys-yhdistyksen järjestämillä Hyvinvointi­treffeillä. Tunnemuistoista hän kiinnostui jo 1990-luvulla haastatellessaan tutkijana lapsia ja nuoria. – Havahduin siihen, että kun ihminen kertoo hetkistä, jotka ovat menneet jotenkin tunteisiin, muisto on hyvin muuttumaton. Esimerkiksi eräs maahanmuuttajapoika kertoi siitä, kuinka hän läh­ ti kotimaastaan. Kun tapasin hänet kolme vuotta 43

myöhemmin, kertomus oli yhä hyvin samanlai­ nen, vaikkei poika muistanut minua koskaan ta­ vanneensa. Tunnemuistot vaikuttavat siihen, miten ihmi­ nen näkee itsensä ja millaiseksi hän kokee suh­ teensa ympäristöön: tällaisia asioita olen koke­ nut, tällaisia suruja ja iloja kohdannut, tänne asti päässyt. – Tunnemuistot liittyvät vahvasti minäkuvaan, itsetuntoon ja oman tarinan rakentamiseen. Ja kun ihminen jakaa näitä paloja tarinastaan, ne jäävät myös kuulijan matkaan. Esimerkiksi koke­ musasiantuntijoiden tarinat vaikuttavat näin. HYVÄT MUISTOT ESIIN KIELTEISTEN ALTA MYÖNTEISET TUNNEMUISTOT tukevat ihmisen kasvua ja hyvinvointia. Joskus kuitenkin hyvätkin muistot saattavat peittyä kielteisten kokemusten alle. Esimerkiksi koulukiusaamista kokenut saattaa sanoa, ettei hänellä ole ainuttakaan positiivista muistoa kouluajoilta. – Negatiiviset kokemukset ovat leimanneet ajanjaksoa niin vahvasti, että ne ovat aiheuttaneet tunne­lukon. Kuitenkin ympärillä on varmasti ollut myös jotain hyvää, jonka tavoittamalla muistoihinsa voi saada uusia sävyjä, Lämsä sanoo. Omia tunnemuistojaan voi herätellä puhumalla kokemuksistaan ystävän tai muun luotettavan ihmisen kanssa. Muistikuviaan sekä niihin liittyviä tunteita voi myös kirjoittaa tai vaikka piirtää tai maalata, jos se tuntuu luontevalta. Joskus pienenkin yksityiskohdan palauttaminen mieleen voi olla merkityksellistä. – Esiin voi nousta ohimeneviä hetkiä, joiden ei välttämättä ajattelisi ollenkaan jääneen mieleen. Saatamme vaikka huomata, että jossain tilanteessa jonkun opettajan tai ystävän sanat tuntuivat oikeastaan aika hyvältä. OMAA ELÄMÄNTARINAANSA VOI RIKASTAA JOS LAPSUUSMUISTOISSA on paljon aukkoja, elämäntarinaansa voi pyrkiä rikastamaan. Ehkä vanhoista valo­ kuvista löytyy palasia muistojen ketjuun – tuo paita oli lempivaatteeni, tuon naapurinpojan kanssa nauroin makeimmat naurut, tuolla pihakivellä aina itsekseni istuin. Anna-Liisa Lämsä on työskennellyt muun muassa lastensuojelun piirissä olevien lasten ja nuorten kanssa sekä kouluttanut sijaisvanhempia. Eräs sijaisäiti kertoi perheeseen tulleen nuoren todenneen, ettei hänellä ollut yhtään valokuvaa lapsuudestaan. Sijaisäiti oli alkanut työstää nuoren kanssa mahdollista elämäntarinaa: Sen perusteella kuin sinua tunnen, voisin kuvitella sinun olleen pikkuisena tällainen. 44 Jos olisit ollut minun lapseni, tuollaisiin vaatteisiin olisin sinut pukenut. – Vähän sama ajatus kuin Ben Furmanin toteamuksessa, että koskaan ei ole liian myöhäistä saada onnellinen lapsuus. Mahdollisuuksienkin kautta voi saada juuria ja jatkumoa elämäntarinaansa. TUNNE & MIELI 2/2025

SAAVUTETUT HAAVEET VAI MENETETYT MAHDOLLISUUDET? NOSTAAKO JONKIN VANHA muisto yhä palan kurkkuun? Tuntuuko, että olet jäänyt tunnemuistosi vangiksi? Esimerkiksi läheisen ihmisen kuolema saattaa tuntua kipeältä vuosienkin jälkeen. Lämsän mukaan surua voi työstää siirtämällä huomio menetyksen kokemuksesta siihen aikaan, jolloin ihminen vielä eli. – Hänestä voi vaikka tehdä valokuvakirjan tai valokuviin perustuvan videoesityksen. Millaisen elämän hän eli? Mitä kaikkea teimmekään yhdessä, kun hän vielä oli kanssamme? Näin päällimmäiseksi ei jää menetys vaan ne muistot, jotka meille hänestä jäävät. Painopisteen vaihtaminen kiitollisuutta herättäviin asioihin auttaa myös silloin, jos oman menneisyyden muistelu saa jossittelemaan tai murehtimaan menetettyjä mahdollisuuksia. Samalla voi miettiä, mitä kiinnostavia asioita omassa elämässä on mahdollista toteuttaa juuri nyt eikä vasta ”sitku”. – Nuorena voidaan ajatella, että sitku olen aikuinen, teen kaikenlaista. Ja aikuisena, että tekisin kyllä, mutku on koko ajan kiire. Vanhana sitten todetaan, että voiku olisi pitänyt tehdä sitä ja tätä. MIKÄ ON SINUN ELÄMÄSI BIISI? Herättele tunnemuistojasi! TUNNEMUISTOT liittyvät nähtyyn, kuultuun ja koettuun mutta myös hajuihin ja makuihin. Miltä tuoksui mummolan eteisessä, miltä maistuivat suosikki- ja inhokkiruuat koulussa? Lämsän mielessä metvurstilla päällystetty jälkiuunileipä yhdistyy vieläkin omiin ylioppilaskirjoituksiin, joissa hän söi näitä äitinsä tekemiä eväsleipiä. Erityisen vahvoja tunnemuistoja liittyy musiikkiin, mikä varmasti hyvin tiedetään jokaisessa vanhusten hoitokodissa. Muistisairas asukas voi elää omissa maailmoissaan, mutta tutun laulun soidessa silmät syttyvät ja sanatkin saattavat palautua hämmästyttävän hyvin mieleen. Musiikkiin liittyvät tunnemuistot myös usein kiinnostavat ihmisiä, mistä tv-ohjelma Elämäni biisi on hyvä esimerkki. Ohjelmassa arvuutellaan toisten merkityksellisiä kappaleita ja kuullaan niihin liittyvät tarinat. Leikkiä voi mainiosti soveltaa ystävä­ porukan illanistujaisissa tai vaikka työpaikan tyhy-­ tilaisuudessa, kun haluamme oppia jotain uutta toisistamme. Mikä muisto juuri tähän lauluun liittyy? Miksi se koskettaa? Katsele vanhoja valokuvia. Mitä muistat tapahtumista, mitkä yksityiskohdat ovat erityisesti jääneet mieleen? Huomaatko kuvassa mitään uutta nyt, kun katsot sitä vuosien jälkeen? *** Kuuntele musiikkia. Mitkä kappaleet tuovat sinulle vahvoja muistoja mieleen ja miksi? Kun olet surullinen, millainen musiikki lohduttaa? Entä mistä saat voimaa? *** Tunnustele kehoasi. Jos et tavoita johonkin muistoon liittyvää tunnetta, tunnustele, miltä se ajatteleminen tuntuu kehossasi. Tuntuuko olo raskaalta vai kevyeltä? *** Keskustele menneistä perheenjäsentesi kanssa. Miten he muistavat samat asiat? Avaako heidän kokemuksensa sinulle jotain uutta? Saatamme muistaa tilanteet erilaisina, koska katsomme niitä omista näkökulmastamme ja myös tulkitsemme tilanteita eri tavoin. *** Ilmaise muistojasi tai muiston häivähdyksiä kirjoittamalla tai visuaalisin keinoin tai puhu niistä ystävällesi. Mitä merkityksellistä hetkeen liittyi? Mikä siitä kulkee yhä mukanasi? TUNNE & MIELI 2/2025 45

PUUHAA AIVOILLE KRYPTO 46 TUNNE & MIELI 2/2025

ssä tissä ssä PIILOLAUSE Ratkaise mikä lause kätkeytyy kuva-arvoitusten taakse! Kirjainten lukumäärät sanoissa näet ruuduista kuvien alla. Piilolauseessa kukin haettava sana voi siis koostua yhdestä tai useammasta tehtävän kuvasta. SUDOKU HELPPO KESKITASO Sudoku #739757 -- Pelaa Pelaa tätä tätä sudokua sudokua netissä netissä Sudoku Medium Helppo #444133 VAIKEA Sudoku Medium #733446 - Pelaa tätä sudokua netissä Ratkaisut seuraavalla aukeamalla Sudoku Vaikea #1382367 - Pelaa tätä sudokua netissä TUNNE & MIELI 2/2025 Sudoku #543306 -- Pelaa Pelaa tätä tätä sudokua sudokua netissä netissä Sudoku Medium Helppo #371428 47 Sudoku Medium #528017 - Pelaa tätä sudokua netissä

RISTIKKO 48 TUNNE & MIELI 2/2025

VAIKEA KESKITASO HELPPO RATKAISUT SANATEHTÄVÄ SUDOKU ppo #202374 - Pelaa tätä sudokua netissä Punahuivinen tyttö Sharbat Gula Medium#444133 #739757- -Pelaa Pelaatätä tätäsudokua sudokuanetissä netissä Sudoku Helppo Sudoku Medium #733446 - Pelaa- Pelaa tätä sudokua netissä Sudoku Vaikea #1362723 tätä sudokua netissä RISTIKKO (1/2025) ppo #364056 - Pelaa tätä sudokua netissä Sudoku Vaikea #1382367 - Pelaa tätä sudokua netissä Katso ristikkoja krypto­ vastaukset seuraavasta numerostamme! KYRYPTO (1/2025) Sudoku Vaikea #1204063 tätä sudokua netissä Sudoku Medium #528017 - Pelaa- Pelaa tätä sudokua netissä Medium#371428 #543306- -Pelaa Pelaatätä tätäsudokua sudokuanetissä netissä Sudoku Helppo Sudoku Vaikea #1351411 - Pelaa tätä sudokua netissä VÄRITYSKUVA 17 17 TUNNE & MIELI 2/2025 49 17

VOIMAA ARKEEN Odotuksista vapautuminen Luonto tekee meille hyvää. Lenkit lähimetsässä, talvinen hiihtoretki, koiran ulkoiluttaminen tai lasten kanssa puistossa telmiminen – kaikki syyt ovat hyviä, jos ne vievät lähemmäksi luontoa. Kaupunki on erämaa vihreyden keskellä kasvaneelle apinalajille, joten omaa lajityypillistä viettiä voi toteuttaa suuntaamalla askeleet lähimpään metsään. Suomessa se ei onneksi ole yleensä kaukana! Maailman hyväksyminen Välillä maailma vyöryy pelottaviin suuntiin. Mennyttä emme voi muuttaa, joten on turha itkeä, kun maito on jo maassa. Siksi hyväksymisen taito on tärkeä osa hyvinvointia. Mitä paremmin kykenemme hyväksymään maailman sellaisena kuin se on, osui kohdallemme mitä tahansa, sitä paremmin pystymme viemään huomiomme tulevaan ja niihin asioihin, joihin edelleen voimme vaikuttaa. Onni sivutuotteena Filosofi ja Aalto-yliopiston apulaisprofessori Frank Martela kertoo, millaiset asiat tuovat aitoa hyvinvointia ihmisten arkeen. Martelalta on juuri ilmestynyt kirja Älä etsi onnea (Gummerus). T E K ST I ME RI N YK Ä N E N K U VA MA RK SA B O G A L Tutkimukset osoittavat hieman yllättäen, että onnellisuutensa maksimointiin keskittyvät ihmiset ovat keskimääräistä onnettomampia kuin muut. He eivät osaa olla tyytyväisiä mihinkään, koska aina pitäisi olla vielä onnellisempi. Kannattaa siis onnen etsimisen sijaan vaalia läheisiä ihmissuhteita ja toteuttaa omia kiinnostuksen kohteita – näin onni tulee sivutuotteena, jos on tullakseen. Toisten ilahduttaminen Yksi parhaista tavoista vahvistaa omaa hyvinvointia on vahvistaa muiden hyvinvointia. Kun tekee pienen hyvän teon puolisolle, kaverille, kollegalle tai kadulla vastaantulevalle tuntemattomalle, omakin mieliala paranee. 50 TUNNE & MIELI 2/2025 KUVITUSKUVAT: SHUTTERSTOCK Luonnossa liikkuminen Liian moni tuhlaa elämänsä vastaamalla muiden odotuksiin ja pyrkimällä epätoivoisesti toteuttamaan vanhempiensa, tuttaviensa tai median heille asettamia vaatimuksia. Toisten unelmien sijaan kannattaa elää rohkeasti omaa unelmaansa. Hiiteen ne, jotka eivät ymmärrä, kuka minä olen ja mitkä valinnat ovat minulle oikeita. Kun lakkaa välittämästä toisten mielipiteistä, energiaa vapautuu omannäköiseen elämään.

ENSI NUMEROSSA Uteliaasti kohti kesää Kesän lukupaketissa lähdetään matkalle luovuteen ja pohditaan, millainen lomailu hellii mieltä sekä aivoja. Etkö ole vielä tilaaja? Tee tilaus sivuillamme tunnejamieli.fi – saat seuraavan lehden kotiin kannettuna. KUVA: SHUTTERSTOCK Kesän lehti ilmestyy 6.6. Unelmat näkyviksi Äiti & tytär Oletko mahdollistaja? Kesällä on hyvää aikaa pohtia luovasti omia unelmia ja uusia suuntia. Kerromme, millaisilla työkaluilla ajatuksiin saa konkretiaa. Äiti Johanna ja parikymppinen tytär Paula kertovat, millaiseksi heidän suhteensa on vuosien aikana muodostunut, kun tyttärellä on autismikirjon häiriö. Mahdollistaja auttaa ja tarkoittaa hyvää. Hän tuottaa hetken helpotuksen apua tarvitsevalle – mutta saattaakin ylläpitää haitallista toimintaa. Tule mukaan tekemään lehteä! Seuraa meitä somessa! Onko sinulla mielessäsi aihe tai ihminen, josta haluaisit meidän tekevän jutun? Kerro ideasi: toimitus@tunnejamieli.fi tunnejamieli.fi @tunnejamieli TUNNE & MIELI 2/2025 51

RAKKAUDESTA HUNAJAAN Hunajainen SAM Oy Olemme toisen sukupolven suomalainen perheyritys. Intohimonamme on aina ollut aito ja puhdas hunaja. Haluamme tarjota hunajan suomalaisille hunajan ystäville juuri sellaisena kuin se luonnossa on. Juuremme ovat syvällä hunaja- ja mehiläistutkimuksessa ja hunajan analysointimetodiikassa. Etsimme hienoimmat hunajat vehreimmiltä satoalueilta, mehiläishoitajille reiluilla ehdoilla. Haluamme toiminnallamme kannustaa mahdollisimman korkealaatuisen hunajan tuottamiseen. Kaikki hunajamme ovat tarkkaan tutkittuja ja testattuja aitoja, puhtaita ja kuumentamattomia luonnontuotteita. Toivomme, että sinäkin nautit niistä yhtä paljon kuin me. Rakkaudella, Hunajainen SAM Oy