Elämänmakuinen lehti sairaanhoitajalle | sairaanhoitajat.fi Sjukskötaren Alexander Stubb: "suomalainen hyvinvointiyhteiskunta ei toimisi ilman sairaanhoitajia" 3 Laadun jäljillä 1.2025 Esihenkilöt perustivat keskinäisen tuen tiimin 40 Missä tilanteissa asiakkaan tietoja saa katsoa? 50 Mitä hyötyä sertifikaateista on? HUS Syöpäkeskuksen osaston­ hoitajan Marko Kairan mukaan Magneettisairaala-tunnustus teki erinomaisen hoito­työn näkyväksi sekä työntekijöille ­­itselleen että muille. Potilas on muistettava pitää keskiössä myös laatua mitatessa. 16 SUOMEN SAIRAANH OITAJAT 100 VUOTT A

Olennainen tieto T2D-hoidosta aina kätesi ulottuvilla. Hoitotutuksi-sivusto tarjoaa aina ajantasaiset, hoitosuositusten mukaiset tiedot tyypin 2 diabeteksen hoitoon. Päivitä tietoutesi tai käytä sivustoa perehdytysvälineenä uusille hoitajille. Lue QR-koodi puhelimellasi ja siirry sivustolle PC-FI-103481-META-12-2024 www.hoitotutuksi.fi

Tasavallan presidentin tervehdys Kun lapsilta kysytään toiveammattia, sairaanhoitaja toistuu monen unelmana. Ei mikään ihme, sillä auttaminen on ammattihyveenne. Näette ihmiselämän moninaisuuden kantaen suurta vastuuta. Rohkenen todeta, että suomalainen hyvinvointiyhteiskunta ei toimisi ilman sairaanhoitajia. Tämän näki jokainen meistä etenkin korona-aikana, jolloin ammattikuntanne teki pyyteettä töitä ennennäkemättömän edessä. Vuorotyö, kiire ja resurssipula asettavat paineita, jotka jokainen sairaanhoitaja on tuntenut harteillaan. Tästäkin syystä kollegoiden tuki ja ammatillinen yhteisö ovat arvokas voimavara. Hyvä työtoveruus mahdollistaa kokemusten, ajatusten ja taitojen jakamisen yhteisön kesken. Onnittelen Suomen Sairaanhoitajat ry:tä satavuotisesta taipaleestanne. Toivotan jäsenillenne ja koko ammattikunnallenne erinomaista juhlavuotta haasteellisten aikojen keskellä. Työnne olosuhteet ovat muuttuneet viimeisen sadan vuoden aikana merkittävästi, mutta hoitotyön ytimessä pysyvät korkea ammattitaito ja toisista välittäminen. Republikens presidents hälsning giala stödet och yrkesgemenskapen en värdefull tillgång. Det bästa med goda arbetskamrater är möjligheten att dela erfarenheter, tankar och färdigheter. Jag gratulerar Finlands Sjukskötare rf till ert 100-årsjubileum. Jag önskar alla era medlemmar och hela er yrkeskår ett utomordentligt lyckat jubileumsår i en utmanande tid. Omständigheterna i ert arbete har förändrats avsevärt under de senaste hundra åren, men det viktigaste kvarstår: er professionalism och omsorg om andra. KUVA JUSSI RATILAINEN När barn får frågan vad de vill göra när de blir stora är det många som drömmer om att bli sjukskötare. Det är inte så konstigt, för ert yrke går ut på att hjälpa andra. I ert arbete ser ni det mänskliga livets mångfald. Ni bär ett stort ansvar. Jag är övertygad om att det finländska välfärdssamhället inte skulle fungera utan sjukskötare. Det fick vi bevis på särskilt under coronapandemin, då er yrkeskår arbetade ihärdigt inför en aldrig tidigare skådad utmaning. Skiftarbete, stress och resursbrist ökar pres�sen på sjukskötarna. Inte minst då är det kolle­ Alexander Stubb Tasavallan presidentti Suomen Sairaanhoitajat ry:n 100-vuotisjuhlavuoden suojelija Republikens president Beskyddare av Finlands Sjukskötare rf:s 100-årsjubileum Sairaanhoitaja-lehti 98. vuosikerta sairaanhoitajat.fi/ sairaanhoitajalehti JULKAISIJA Suomen Sairaanhoitajat ry KUSTANTAJA Suomen Sairaanhoitajat ry TOIMITUS Postiosoite: Asemamiehenkatu 2 Käyntiosoite: Kellosilta 5, kävelytasanne 00520 Helsinki toimitus@sairaanhoitajalehti.fi PÄÄTOIMITTAJA Eva Agge eva.agge@sairaanhoitajalehti.fi puh. 044 529 0042 ISSN 0785-7527 ISSN 1799-182X (VERKKO) TUOTTAJA Katri Simola katri.simola@sairaanhoitajalehti.fi puh. 044 529 0028 Aikakausmedia ry:n jäsen. Mukana MEDIC-tietokannassa. LEHDEN KONSEPTI Tanja Pitkänen ja toimitus TAITTO JA REPRO Aste Helsinki PAINO PunaMusta Oy ILMOITUSVARAUKSET mainostajalle.sairaanhoitajat.fi Mediamyynnin yhteistyökumppani Saarsalo Oy Mikko Salmensuo, puh. 044 777 5112, mikko.salmensuo@saarsalo.fi Maria Turppa, puh. 044 981 8239, maria.turppa@saarsalo.fi NRO 2–3/2025 4/2025 5/2025 6/2025 1/2026 VARAUS 25.4. 25.7. 12.9. 14.11. 9.1. ILMESTYY 23.5.2025 22.8.2025 10.10.2025 12.12.2025 6.2.2026 SUOMEN SAIRAANHOITAJIEN JÄSENET Jäsenpalvelu ja jäsenmaksuasiat: puh. 010 321 3320 (ma 9–11, to 13–15) info@sairaanhoitajat.fi Päivitä jäsentietosi: oma.sairaanhoitajat.fi Tämä painotuote on hiilineutraali. EI-JÄSENTEN LEHTITILAUKSET JA LASKUTUS Atex Finland Oy, tilaus@atex.com puh. 03 424 65340 TILAUSHINNAT 2025 Vuosikerta: kotimaa 120 €, ulkomaat 145 €. Sairaanhoitaja-lehti ei ole alv:n alainen. Suomen Sairaanhoitajien jäsenet saavat Sairaanhoitaja-lehden jäsenetuna. Toimitus ei vastaa tilaamatta ­lähetetystä toimituksellisesta aineistosta, kuten kuvista tai teksteistä.

Mitä, miten ja miksi? Tämä on olennaista ymmärtää terveystietojen siirrosta, Piia Hyvämäki kertoo. 3 Pääkirjoitus Tasavallan presidentin tervehdys 6 Uutiset Suomen Sairaanhoitajat on satavuotias Hoitoketjumalli on, koulutuspolku puuttuu 9 Tutkittua Vauvan turvallista nukkumista voidaan edistää monin tavoin MINÄ VÄITÄN 13 Palliatiivisessa hoidossa ja saattohoidossa olevat lapset ja nuoret haluavat tulla kohdatuiksi yksilöinä 10 Työkalupakki Jokainen on vastuussa kollegiaalisuudesta 11 Suomen Sairaanhoitajat 100 vuotta Alusta asti kansallista ja kansainvälistä toimintaa 12 Täsmälääke Levodopa lievittää Parkinsonin taudin oireita 13 Minä väitän Katse kokonaisuuteen terveystietojen siirrossa 14 Henkilö Pala sielua Gazassa 16 Puheenaihe Laatua mittaamassa 26 Suomen Sairaanhoitajien ilmoitustaulu Bongaa ajankohtaiset jäsenasiat 29 Painava sana Sydämelliset onnittelut satavuotiaalle 30 Osaaja Kierukan asentaminen sopii työnkuvaan 32 Töissä Monikulttuurista tiimityötä 38 Käytännön vinkki Diabeetikoilla riski parodontiittiin 39 Rivien välistä 40 Töissä Johda tunnetaidoilla 46 Työpäiväni Plastiikkakirurgisten potilaiden hoitoa ja tukea 47 Koulutukset ja työpaikat 50 Tilanne päällä Tietosuoja on osa hoitotyön etiikkaa Sairaanhoitaja 1.2025 52 Menossa 4 54 Urapolkuni Yhdistävä tekijä 56 Tätä en unohda Joku sietää kanssani tätä pimeää 57 Testaa tietosi Viisi kysymystä MET-toiminnasta 58 Jäsenmaksut ja yhteystiedot 59 Tulossa Seuraavassa numerossa Avustustyöntekijänä Gazassa työskennellyt Kirsi Pääkkö toivoo, että kaikkia kohdeltaisiin kunnioittavasti. HENKILÖ 14

Tiedätkö kiinnostavan an,­ sairaanhoitaj i työpaikan ta n? ee ih ua jutt Darryn Quirk sai ­potilaan lopettamaan nikotiinipussien käytön, ­ ja vaikutus näkyi pian potilaan haavassa. @ Vinkkaa meille: toimitus@sairaanhoitajalehti.fi 1.2025 TYÖPÄIVÄNI 46 Suosittelen! Lue ainakin tämä, koska Kirsi Pääkkö kertoo avustustyöntekijän arjestaan Gazassa ja reflektoi hienosti omia kokemuksiaan. On upeaa, miten ääriolosuhteissa työskentely kasvattaa sekä ihmisenä että ammattilaisena. Jokaisen olisi suotavaa lukea tämä juttu. HENKILÖ 14 Tämä sai minut miettimään, kuinka tärkeää on monikulttuurisen työskentelyn tukeminen. Minua lämmittää suuresti ajatus, että Sairaala Novassa on mahdollista suorittaa monikulttuurinen työharjoittelu. TÖISSÄ 32 Monikulttuurinen harjoittelu yhdistää opiskelijoita Sairaala Novassa. TÖISSÄ TÖISSÄ 40 Henri Wahlman sairaanhoitaja (AMK), Meilahden yhteis­ päivystys, HUS, Espoo een? toida lehteä etukät Haluatko kommen oitajalehti.fi nh aa air @s tus mi Ilmoittaudu: toi Sairaanhoitaja 1.2025 32 Tämä jäi mieleeni, koska mielestäni on erittäin hienoa, että johtamisesta ja siihen liittyvistä aiheista kirjoitetaan ja nostetaan esiin julkaisuja. Vahva suositus lukijalle lukea juttu "Johda tunnetaidoilla". 5

uutiset. KOONNUT KATRI SIMOLA Suomen Sairaanhoitajat on satavuotias Juhlavuoden suojelijana toimii tasavallan presidentti. Vuoden aikana järjestetään monenlaisia tapahtumia ympäri Suomen. TEKSTI KATRI SIMOLA KUVAT OLLI URPELA / FINLANDIA-TALO, TANJA PURMONEN JA SUOMEN SAIRAANHOITAJAT S Sairaanhoitaja 1.2025 uomen Sairaanhoitajat täytti tammikuun 25. päivänä sata vuotta. Juhlinta jatkuu koko vuoden. Juhlavuoden suojelijana toimii tasavallan presidentti Alexander Stubb. Hänen tervehdyksensä julkaistaan tämän lehden pääkirjoituksena. – Tässä roolissaan presidentti osoittaa tukensa suomalaisille sairaanhoitajille sekä arvostuksensa yhdistyksemme työlle sairaanhoitajien ammatillisen hyvinvoinnin lisäämisessä, sanoo Suomen Sairaanhoitajien puheenjohtaja Heljä Lundgrén-Laine. Suomen Sairaanhoitajien toiminnanjohtaja Anne Pauna näkee nykyajassa historian vaikutuksen. – Sata vuotta sitten joukko sairaanhoitajia unelmoi paremmasta palkasta, työoloista ja koulutuksen 6 kehittämisestä. He perustivat Suomen Sairaanhoitajat, yhdistäen suomalaiset sairaanhoitajat valvomalla heidän etujaan. Tämä jatkuu tänäkin päivänä, Pauna kertoo. Tammikuussa merkkipäivää juhlistettiin muun muassa seitsemässä sairaalamuseossa, joissa sai vierailla maksutta. Sairaanhoitajia kannustettiin myös leipomaan työpaikoilleen syntymäpäiväkakkua. Reseptin ideoi sairaanhoitaja ja television leivontaohjelmaan taannoin osallistunut Tanja Purmonen. Helmikuusta toukokuuhun juhlavuoden tapahtumia on luvassa muun muassa Kotkassa, Tampereella, Porissa, Jyväskylässä ja Rovaniemellä. Kesäkuun alussa Helsingissä pidetään maailman suurin hoitotyön kongressi. Yhdessä kansainvälisen sairaanhoitajaliiton ICN:n kanssa järjestettävään tapahtumaan odotetaan tuhansia osallistujia ympäri maailman. Hoitotyön maailmankongressi järjestettiin Helsingissä viimeksi sata vuotta sitten. Heinäkuussa juhlavuotta tunnelmoidaan oopperassa Savonlinnan oopperajuhlilla. Syyskuussa Savonlinnassa pidetään juhlavuoden seminaari, jossa julkistetaan kokonaisuudessaan Suomen Sairaanhoitajien virtuaalinen historianäyttely. Syyskuussa järjestetään myös 100-vuotismatka Helsingistä Tallinnaan sekä painehaavakonferenssi EPUAP Helsingissä. Juhlavuosi huipentuu marraskuussa Finlandia-talolla pidettäviin SairaanhoitajaMarraskuussa vuosi päiviin. Tapahtuma sisältää luentoja ja työpajoja sekä iltagaalan. huipentuu Finlandia-talolla

Sairaanhoitaja Tanja Purmonen suunnitteli Suomen Sairaanhoitajien syntymäpäiväkakun, jossa maistuu raparperi, mansikka, maitosuklaa ja sitruuna. Pohjoismaat vaativat ­eettisempää rekrytointia Suomen, Ruotsin, Norjan, Tanskan, Islannin ja Färsaarten sairaanhoitajajärjestöjä edustava Nordic Nurses´ Federation (NNF) on julkaissut maiden hallituksille osoitetun kannanoton, jossa se esittää huolensa kansainvälisestä rekrytoinnista ja vaatii sairaanhoitajapulan ratkaisua eettisesti kestävällä tavalla. Epäeettinen rekrytointi voi lisätä maailmanlaajuisia terveyseroja sekä heikentää terveydenhuoltoa niissä maissa, joista sairaanhoitajia palkataan. NNF vaatii, että rekrytoinnissa sitoudutaan Maailman terveysjärjestö WHO:n ohjeistuksiin ja että maat solmivat kahdenvälisiä sopimuksia. Kansainvälinen rekrytointi ei ole NNF:n mukaan pysyvä ratkaisu sairaanhoitajapulaan Pohjoismaissa, vaan maiden tulisi investoida kotimaiseen työvoimaan, niin sairaanhoitajien koulutukseen kuin työssä pysymiseen. Suomen Sairaanhoitajien toiminnanjohtaja Anne Pauna toimitti NNF:n kannanoton sosiaali- ja terveysministeriön johtajalle Jaska Siikavirralle sekä työministeri Arto Satoselle. KS Lääkevaihdon piirissä yhä useampi biologinen lääke pidettäviin Sairaanhoitajapäiviin. Keynotepuhujaksi on kiinnitetty psykiatrinen sairaanhoitaja ja kirjailija Varpu Hintsanen. Tapahtuman iltagaalassa jaetaan historian ensimmäiset hoitotyön ansiomerkit sairaanhoitajille. Marraskuussa on tiedossa myös juhlavuoden tapahtuma Oulussa. – Juhlavuonna toivon, että kaikki sairaanhoitajat pääsevät vahvistamaan yhteisöllisyyden kokemustaan osallistumalla juhlavuoden huikeisiin tapahtumiin. Tänä vuonna tarjoamme sekä täydennyskoulutusta että mahdollisuuksia itsestä huolehtimiseen ja hyvinvoinnin lisäämiseen. Jatkamme vahvan vaikuttamistyön ja sairaanhoitajien edun ajamista vielä seuraavatkin sata vuotta, Anne Pauna sanoo. Presidentti Alexander Stubbin tervehdys löytyy sivulta 3. Suomen Sairaanhoitajien historiasta ja juhlavuoden tapahtumista voit lukea lisää sivuilta 11, 27, 29 ja 52–53. Lääkevaihto laajeni tammikuussa 2025 kaikkiin muihin biologisiin lääkkeisiin, paitsi insuliineihin. Lääkevaihdon piirissä on nyt biologisia lääkkeitä, joilla hoidetaan esimerkiksi reumaa, psoriasista, astmaa ja tulehduksellisia suolistosairauksia. Diabeteksen hoidossa käytettävät insuliinit ovat tulossa lääkevaihtoon kahdessa erässä. Glargininsuliinien lääkevaihto alkaa huhtikuussa 2025 ja muiden pitkävaikutteisten insuliinien tammikuussa 2026. Lyhytvaikutteiset insuliinit eivät tule lääkevaihdon piiriin. Myöskään alle 18-vuotiaiden potilaiden biologisia lääkkeitä ei vaihdeta apteekissa. Lääkevaihdossa biologinen lääke voidaan apteekissa vaihtaa biosimilaariin, joka on yhtä tehokas ja yhtä turvallinen kuin alkuperäinen lääke, mutta hinnaltaan edullisempi. Antolaitteiden toiminnassa voi kuitenkin olla eroja. Biologinen lääke annetaan yleensä infuusiona laskimoon tai pistoksena ihon alle. Lisätietoja löytyy Fimean sivuilta. KS Sairaanhoitajat kirjaavat päivittäin ­keskimäärin 3 tuntia ja 13 minuuttia. Sairaanhoitajat kokevat, että 32 % asiakas- ja potilastietojärjestelmien kirjauksista on päällekkäisiä. Lähde: Sosiaali- ja terveysministeriön selvitys kirjaamisen kuormittavuudesta ja hyötykäytöstä hyvinvointialueiden kokemana (2024) Sairaanhoitaja 1.2025 Suomen Sairaanhoitajat lanseerasi juhlavuoden kunniaksi neljä hoitotyön ansiomerkkiä, joita työnantajat voivat hakea ansioituneille sairaanhoitajille. 7

Uutiset. ”Se on liian sairaala- ja päivystyspainotteinen. Meidän resurssimme eivät kerta kaikkiaan riitä tällaiseen järjestelmään.” Sosiaali- ja terveysministeriön osastopäällikkö Anna Cantell-Forsbom sote-palvelujärjestelmästä Yle Uutiset 18.12. ”Meidän peruspotilaamme on ikäihminen, joka on öisellä vessareissullaan lentänyt nurin. Jatkossa sopii sitten jarrutella ilmalennon aikana, niin että kopsahtaa lattialle vasta aamulla.” Lääkäri Riitta Moisala Iisalmen perusterveydenhuollon yöpäivystyksestä, jonka eduskunta päätti lakkauttaa Helsingin Sanomat 20.12. ”Sairaanhoitajalla on valtava eettinen vastuu ihmisten hyvinvoinnista, terveydestä, hengestä ja lisäksi vielä siitä kokemuksesta, jonka ihminen hoidon aikana saa. Työyksiköissä hälytyskellojen pitäisikin aina soida erittäin kovaa, jos sairaanhoitaja sanoo, ettei hän pysty tekemään työtään niin kuin pitäisi.” Suomen Sairaanhoitajien asiantuntija Liisa Karhe Helsingin Sanomat 22.12. Sairaanhoitaja 1.2025 ”Väärä ratkaisuhan se on. Ihan selkeästi. Sille ei pysty laittamaan hintaa, kuinka monta potilasta me olemme pelastaneet vuosien aikana. Vaikka sanottiin, että potilaat menevät Ouluun, niin kyllä, mutta me olemme saaneet potilaat pysymään hengissä Ouluun saakka.” Sairaanhoitaja Tuuli Tuohinto Raahen sairaalasta, josta lakkautettiin vuodenvaihteessa yöpäivystys Yle Uutiset 31.12. 8 ”Tämänhetkisessä keskustelussa erityisen ongelmallista on se, että yhteisöllinen asuminen on esitetty tavaksi vähentää ympäri­ vuorokautisen hoidon paikkoja. Siihen se ei kerta kaikkiaan sovi. Yhteisöllinen asuminen ei ole ympärivuorokautista hoitoa.” Ikääntymisen ja hoivan tutkimuksen huippuyksikköä johtava Jyväskylän yliopiston professori Teppo Kröger Yle Uutiset 13.1. Epilepsia­ hoitajajaoston puheenjohtaja,­ kliinisesti ­erikoistunut sairaanhoitaja Kirsi Ruuska. Hoitoketjumalli on, koulutuspolku puuttuu Suomen Sairaanhoitajien uusimman asiantuntijajaoston tavoitteena on kehittää epilepsiahoitajien koulutusta. TEKSTI KATRI SIMOLA KUVA RIIKKA MYÖHÄNEN / KYS Suomen Epilepsiaseuran epilepsiahoitajajaosto on valittu Suomen Sairaanhoitajien asiantuntijajaostoksi. Suomen Sairaanhoitajien hallitus päätti asiasta marraskuun lopulla. Suomen Sairaanhoitajiin kuuluu nyt 30 asiantuntijajaostoa. Suomen Epilepsiaseuran alla toimiva ja vuonna 2024 perustettu epilepsiahoitajajaosto edistää epilepsiapotilaan hyvää hoitoa muun muassa kehittämällä näyttöön perustuvaa hoitotyötä, järjestämällä koulutuksia epilepsiahoitajille sekä tukemalla epilepsiahoitajien urakehitystä ja verkostoitumista. Epilepsiahoitajajaoston puheenjohtaja, kliinisesti erikoistunut sairaanhoitaja Kirsi Ruuska kertoo, että epilepsiahoitajan urapolku alkaa usein neurologian yksiköstä, jossa sairaanhoitajalla herää kiinnostus epilepsian hoitotyötä kohtaan. – Suomessa ei ole ollut epilepsiahoitajille suunnattua yhtenäistä koulutuspolkua, vaan olemme jatko- ja täydennyskoulutuksissamme valinneet yksilöllisesti työhömme sopivia sisältöjä. Jaostomme yksi keskeinen tavoite onkin kehittää ja järjestää koulutusta epilepsiahoitajille yhteistyössä kansallisen sekä kansainvälisen verkostomme kanssa, Ruuska kertoo. Epilepsiahoitajajaosto toimii ILAE:n (International League Against Epilepsy) Nursing section -verkostossa. Ruuskan mukaan epilepsian hoito on Suomessa laadukasta myös kansainvälisesti mitattuna ja suomalaiset sairaanhoitajat arvostettuja ammattilaisia maailmalla. Epilepsian suomalainen hoitoketjumalli julkaistiin viime vuonna kansainvälisessä Epilepsia Open -lehdessä. Suomessa epilepsiahoitajat toimivat osana moniammatillista työryhmää, ja heillä on keskeinen rooli potilaiden ohjauksessa ja voinnin seurannassa sekä hoidon koordinoinnissa. Epilepsiahoitajat voivat myös pitää omaa vastaanottoa esimerkiksi hoidon ohjaukseen, ketogeeniseen ruokavaliohoitoon tai neuromodulaatiohoitoon liittyen. Moni asia on hyvin, mutta kehitettävääkin löytyy. – Potilaiden kohtaamiseen sekä epilepsian hoitotyön ja työmme kehittämiseen tarvittaisiin enemmän aikaa ja resursseja, Ruuska sanoo. Ruuskalle epilepsiahoitajan työssä antoisinta on potilaiden kohtaaminen ja tukeminen osana moniammatillista työryhmää. Hän työskentelee Kuopion yliopistollisen sairaalan Epilepsiakeskuksessa. – Työhöni kuuluu myös kehittämistä ja kouluttamista, joten minulla on hyvin monipuolinen työnkuva, ja pidän tästä paljon.

Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön työhyvinvointi parani hieman vuonna 2024 verrattuna vuoteen 2023. Esimerkiksi työstä hyvin palautuvien osuus oli 39 prosenttia, kun se vuonna 2023 oli 35 prosenttia. Oman työkykynsä koki alentuneeksi 35 prosenttia, kun vuotta aiemmin vastaava luku oli 38 prosenttia. Tiedot käyvät ilmi Työterveyslaitoksen raportista, joka pohjautuu viiden hyvinvointialueen ja Helsingin kaupungin työhyvinvointitutkimuksiin. Kyselyihin vastasi yhteensä yli 39 000 sote-alan työntekijää. Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Jaana Laitisen mukaan alentuneella työkyvyllä on monitahoisia vaikutuksia alalle. – Siitä seuraa sairauspoissaoloja tai jopa työkyvyttömyyttä, mikä lisää työssä olevien työtä ja kuormitusta sekä heikentää isossa kuvassa myös työvoiman riittävyyttä, Laitinen sanoo tiedotteessa. Huolta aiheuttavat myös masennus- ja ahdistusoireet, joista kärsivät varsinkin nuoret sote-työntekijät. Vuonna 2024 alle 30-vuotiaista työntekijöistä 43 prosenttia koki vähintään lievää psyykkistä rasittuneisuutta. – Mielenterveyden häiriöiden kanssa painivat tarvitsevat tukea esihenkilöiltä, kokeneilta kollegoilta ja työyhteisöltä. Valmentava johtaminen tukee nuorten työkykyä, mutta se ei yksin riitä. Avainasemassa on työkuormituksen parempi hallinta. Myös hyvä työyhteisön sosiaalinen pääoma laimentaa työkuormituksen haitallista vaikutusta, kertoo Työterveys­laitoksen erityisasiantuntija Risto Nikunlaakso. KS Merkit kertovat ­vastuullisuudesta Sairaanhoitaja-lehti on hiilineutraali painotuote. Hiilineutraalius perustuu tarkkaan tietoon, johon on laskettu mukaan päästöt alkaen paperinvalmistuksesta aina rahteihin ja työntekijöiden työmatkoihin asti. – 100-prosenttisesti hiilineutraali painotuote saadaan, kun päästöjä vähennetään tuotannon jokaisessa vaiheessa. Jäljelle jäävät päästöt kumotaan sertifioitujen ilmastoprojektien kautta täysimääräisesti, kertoo Sairaanhoitaja-lehteä painavan PunaMustan vastuullisuuspäällikkö Jari Martovaara. Lisäksi Sairaanhoitaja-lehti on painettu PEFCsertifioidulle paperille. Martovaaran mukaan sertifiointi varmistaa, että puuraaka-aine on peräisin ekologisesti ja vastuullisesti hoidetuista metsistä. Sairaanhoitaja-lehti on vastuullinen myös sisällöllisesti. Lehden pääkirjoitussivulta, hiilineutraaliutta kuvaavan merkin vierestä löytyy Vastuullista journalismia -merkki. Se kertoo, että Sairaanhoitaja-lehti on sitoutunut noudattamaan Julkisen sanan neuvoston laatimia Journalistin ohjeita. KS Tutkittua. Lue lisää: nkit www.hotus.fi/nayttovi Palstalla esitellään tuoretta näyttöön perustuvaa tietoa. Vauvan turvallista nukkumista voidaan edistää monin tavoin Vauvojen unenaikaiseen kätkytkuolemaan tai muuhun imeväisikäisten odottamattomaan kuolemaan liittyviä tekijöitä tunnetaan laajasti. Suomessa kätkytkuolemien määrä on pysynyt matalana vuodesta 2015 lähtien. Kätkytkuolemien jatkuvan ennaltaehkäisyn kannalta on tärkeää, että perheiden ohjaus perustuu ajantasaiseen ja laadukkaaseen tutkimusnäyttöön siitä, mitkä tekijät vähentävät ja mitkä lisäävät vauvan odottamattoman kuoleman riskiä sekä miten vauvalle luodaan mahdollisimman turvallinen nukkumisympäristö. Tutkimusten perusteella on tärkeää huomioida vauvan nukkumispaikka, -alusta, -vaatetus ja esimerkiksi nukkumisalustan lähellä olevat esineet. Lisäksi on tärkeää, että äidin raskaudenaikainen seuranta on säännöllistä ja että vanhemmat sekä hoitoon osallistuvat läheiset saavat ohjausta vauvan turvalliseen nukkumiseen heti raskauden alusta alkaen. Vanhempien tupakointi ja äidin raskaudenaikainen päihteiden käyttö lisäävät merkittävästi kätkytkuoleman riskiä, minkä vuoksi ne tulisi ottaa puheeksi osana turvallisen nukkumisen ohjausta. Näyttövinkki® julkaistiin alun perin vuonna 2016 nimellä Miten edistän vauvan turvallista nukkumisympäristöä? Vuonna 2024 siitä julkaistiin toinen päivitys, jonka nimi on Miten vauvan turvallista nukkumista voidaan edistää? Näyttövinkin päivitys perustuu vuonna 2022 julkaistuun Yhdysvaltojen lastenlääkäriyhdistyksen (American Association of Pediatrics, AAP) suositukseen sekä muuhun ajantasaiseen materiaaliin. Päivitetyssä Näyttövinkissä kerrotaan nukkumisympäristön lisäksi muista turvalliseen nukkumiseen liittyvistä tekijöistä sekä käsitellään yksityiskohtaisemmin erilaisten nukkumisalustojen turvallisuutta. Päivityksen laadinnassa oli mukana asiantuntijoita THL:stä, Terveydenhoitajaliitosta, Kätilöliitosta, Turun yliopiston hoitotieteen laitokselta sekä Oulun yliopistollisesta sairaalasta. Tuloksia voidaan hyödyntää laajasti suomalaisessa terveyspalvelujärjestelmässä, erityisesti perheiden ohjauksessa neuvoloissa, synnytysosastoilla sekä vastasyntyneitä hoitavilla osastoilla. Silja-Elisa Eskolin / Hotus Mira Palonen / Hotus Sairaanhoitaja 1.2025 Työntekijöiden hyvinvointi koheni hieman 9

Lue lisää: situkset www.hotus.fi/hoitosuo Tutkittua. Palstalla esitellään tuoretta näyttöön perustuvaa tietoa. Sairaanhoitaja 1.2025 Palliatiivisessa hoidossa ja saattohoidossa olevat lapset ja nuoret haluavat tulla kohdatuiksi yksilöinä 10 Suomessa kuolee vuosittain noin 200 alle 18-vuotiasta lasta tai nuorta sairauden, tapaturman, itsemurhan tai väkivallan seurauksena. Osa heistä saa palliatiivista hoitoa tai saattohoitoa. Palliatiivisella hoidolla tarkoitetaan henkeä uhkaavaa tai elämää rajaavaa sairautta sairastavan potilaan ja hänen läheistensä kokonaisvaltaista hoitoa. Hoidon tavoitteena on parantaa elämänlaatua ehkäisemällä ja lievittämällä fyysistä, psyykkistä, sosiaalista ja eksistentiaalista kärsimystä. Saattohoito on osa palliatiivista hoitoa, ajoittuen elämän viimeisiin viikkoihin tai päiviin. Lasten ja nuorten laadukasta palliatiivista hoitoa ja saattohoitoa haastavat ammattilaisten osaamisvaje sekä epäyhtenäiset ja puuttuvat käytänteet. Hotus-hoitosuositus® on nimeltään Lasten ja nuorten palliatiivinen hoito ja saattohoito. Sen lähtökohtana on tutkimustieto lasten ja nuorten omasta näkökulmasta. Suosituksen tavoitteena on vahvistaa lasten ja nuorten kuulluksi tulemista oman hoitonsa suunnittelussa ja toteutuksessa sekä yhtenäistää lasten ja nuorten palliatiiviseen hoitoon ja saattohoitoon liittyviä käytäntöjä sekä ohjausta. Suositus kehottaa muun muassa arvioimaan ja helpottamaan potilaan kipua, pahoinvointia ja muita oireita sekä lievittämään oireita myös lääkkeettömillä menetelmillä. Lapsen tai nuoren kanssa tulee keskustella avoimesti, kohdella häntä yksilöllisesti sekä tukea häntä tunteiden käsittelyssä. Hoitosuositus on laadittu kaikille niille sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöille, jotka työssään hoitavat ja kohtaavat palliatiivisessa hoidossa tai saattohoidossa olevia lapsia tai nuoria niin kotihoidossa, perusterveydenhuollossa kuin erikoissairaanhoidossakin. Suositusta voidaan käyttää hoitotyön laadun ja henkilöstön osaamisen varmistamisessa, johtamisen tukena henkilöstösuunnittelussa sekä oppimateriaalina ja oppisisältöjen kehittämisessä hoitotyön koulutuksessa sekä ammatillisessa perus-, lisä- ja täydennyskoulutuksessa. Anja Terkamo-Moisio / Helsingin yliopisto Hoitosuositustyöryhmä Kristiina Heikkilä ja Hannele Siltanen / Hotus Suomen Sairaan­hoitajien amma­tilliset työkalut: sairaanhoitajat.fi/ ammatillisettyokalut Työkalupakki. Jokainen on vastuussa kollegiaalisuudesta Sairaanhoitajien kollegiaalisuusohjeet velvoittavat jokaista toimimaan kollegiaalisesti. Se tarkoittaa esimerkiksi sitä, että toisille ja toisista puhutaan arvostavasti ja kohteliaasti. TEKSTI KATRI SIMOLA KUVAT SHUTTERSTOCK JA KUVANKAAPPAUS Miksi sairaanhoitajat tarvitsevat omat kollegiaalisuusohjeet, Tehyn työelämäasiantuntija ja Suomen Sairaanhoitajien kollegiaalisuusohjeiden asiantuntijaryhmää koordinoinut Anna Suutarla? – Pyyntö tuli aikoinaan Suomen Sairaanhoitajien jäsenistöltä. Tämän tärkeän asian valmisteluun perustettiin asiantuntijaryhmä, joka laati ohjeet systemaattisen kirjallisuuskatsauksen ja asiantuntijapaneelin pohjalta. Kollegiaalisuus on osa hoitotyön eettistä perustaa, ja arjessa se tähtää yhteisen tavoitteen saavuttamiseen eli potilaan parhaaseen mahdolliseen hoitoon. Ohjeet neuvovat sairaanhoitajaa muun muassa antamaan ja ottamaan vastaan rakentavaa palautetta. Millaista on rakentava palaute? – Rakentava palaute ei ole ainakaan nolaavaa tai syyllistävää, eikä se kajoa henkilöön tai tämän ominaisuuksiin, vaan on luonteeltaan arvostavaa ja oikeudenmukaista, ja koskee korjaamista vaativaa asiaa. Yhdessä voidaan hakea korjausehdotuksia ja niille perusteluja. Merkittäviä ovat palautteen antamisen tapa, paikka ja kanava. Työpaikkakulttuurin soisi olevan virheistä oppivaa. Poimi tästä työkalusta yksi tärkeä ohjeistus. – Vaikka yhtä ohjeen kohtaa on vaikea nostaa ylitse muiden, poimin nyt tämän: Vastuu kollegiaalisuudesta on kaikilla – Ammattikunta on vastuussa kollegiaalisuuden opettamisesta ja siihen kasvamisesta. Otetaan siis opiskelijat kunnioittavasti vastaan, sillä heistä kasvaa meille uusia työkavereita. Sairaanhoitajien kollegiaalisuusohjeet Ohjeet velvoittavat sairaanhoitajia toimimaan kollegiaalisesti toisiaan kohtaan.

Suomen Sairaanhoitajat 100 vuotta. Poimintoja historian varrelta. Palsta julkaistaan kolmessa osassa. Alusta asti kansallista ja kansainvälistä toimintaa Suomen Sairaanhoitajien perustamista siivittivät ihanteet suomen kielestä ja valtakunnallisesta toiminnasta. TEKSTI KATRI SIMOLA KUVAT SUOMEN SAIRAANHOITAJALIITON ARKISTO / TOIMIHENKILÖARKISTO JA SHUTTERSTOCK suomenkieliset sairaanhoitajat, jotka ovat eronneet ruotsinkielisestä Sjuksköterskeföreningen i Finland -järjestöstä ja jotka haluavat edistää suomen kielen asemaa sekä sairaanhoitajien koulutusta, palkkakehitystä ja hyvinvointia. Toiminnasta halutaan valtakunnallista. Alkuvuodesta perustetaan paikallisyhdistykset Viipuriin, Tampereelle, Satakuntaan, Turkuun, Mikkeliin ja Kuopioon. Toiminta on alusta asti kansainvälistä, ja ruotsinkielisen yhdistyksen kanssa tehdään tässä yhteistyötä. Heinäkuussa Helsingissä järjestetään kansainvälisen sairaanhoitajaliiton ICN:n kongressi, jonne saapuu osallistujia ympäri maailman. Lisäksi ensimmäinen Sairaanhoitajatar-lehti ilmestyy ja oma jäsenmerkki otetaan käyttöön. 1929 Sairaanhoitajien koulutusta on 1920-luvulla järjestänyt pitkälti Sjuksköterskeföreningen i Finland yhteistyössä Helsingin yleisen sairaalan kanssa. Moni taho ehdottaa siihen muutosta. Suomen Sairaanhoitajatarlii- Kuopion lää­ ninsairaalan sairaanhoitajia tammikuussa 1925. Kuopioon­ perustettiin­ yksi Suomen Sairaanhoitajatarliiton ensimmäisistä paikallisyhdistyksistä. Ylihoitaja ja ambulanssi sotasairaa­ lan pihalla vuonna 1939 tai 1940. Kuva on otettu talvisodan aikaan luultavasti Vaasan Mustasaaren sairaalassa, joka oli 27. sotasairaala. ton opetuskomitea esittää jo vuonna 1926, että koulutus järjestettäisiin asetuksella ja että se kestäisi kolme vuotta. Laki säädetään 1929. Koulutus siirtyy valtion vastuulle ja rakentuu lääketieteen erikoistumisalojen mukaisesti. Suomen Sairaanhoitajatarliitto jakaa apurahoja ja stipendejä sairaanhoidon opettajille, jotka kouluttautuvat ulkomailla. 1939 Sairaanhoitajien merkitys korostuu talvisodan syttyessä. Suomen Sairaanhoitajatarliiton ensimmäisen puheenjohtajan Lyyli Haganin johdolla on koottu sairaanhoitajareservi Suomen Punaiselle Ristille. Lähes sata prosenttia sairaanhoitajista on ilmoittautunut. Talvi- ja jatkosodan aikana sairaanhoitajat työskentelevät kenttäsairaaloissa, sairasjunissa ja sotasairaaloissa. Hagania kutsutaan sairaanhoitajien kenraaliksi. 1945 Yhdistyksen nimi muutetaan Suomen Sairaanhoitajain Liitto ry:ksi, ja ruotsinkielinen Sjuksköterskeföre­ ningen i Finland liittyy sen jäsenyhdistykseksi. Helsingissä jär­ jestettiin heinä­ kuussa 1925 kansainvälisen sairaanhoitajaliiton­ ICN:n kongressi. Kuvassa kongressilaisia poistumassa Kansallisteatterista, joka oli yksi tapahtuman pitopaikoista. Helsingin Naisten­ klinikan hoitajia 1940-luvun alussa. Puvuissa näkyy erilaisia jäsenmerkkejä. Suomen Sairaanhoitajatarliiton merkissä oli hakaristi vuoteen 1944 saakka. Valkoinen tähti sinisellä pohjalla on Suomen Kätilöliiton merkki. Pyöreä, ristiaiheinen merkki oli Suomen Punaisen Ristin sairaanhoitajareservin merkki. Lähteet: Suomen Sairaanhoitajien 100-vuotishistorianäyttelyä kokoava Aura Matikainen ja arkistolähteet. Virtuaalinen historianäyttely julkaistaan vuoden 2025 aikana vaiheittain osoitteessa www.toimihenkiloliikkeenmuseo.fi/nayttelyt/suomen-sairaanhoitajat-100-vuotta/ Sairaanhoitaja 1.2025 1925 Suomen Sairaanhoitajatarliitto ry:n perustavat 25.1. 11

Täsmälääke. Levodopa lievittää Parkinsonin taudin oireita Asiantuntija ohjeistaa turvalliseen lääkehoitoon. Parkinsonin taudissa dopamiinipitoisuus aivoissa laskee, mikä aiheuttaa monenlaisia oireita niin liikkumiseen kuin kognitiiviseen toimintaan. Käyttö Annostus Sairaanhoitaja 1.2025 Antoreitti 12 Levodopa on Parkinsonin taudin tehokkain lääke, jolla korvataan dopamiinivajetta aivoissa. Se on dopamiinin esiaste, joka muuttuu aivoissa dopamiiniksi, parantaen näin dopamiinipitoisuutta aivoissa ja lievittäen sairauden oireita. Vaikutukset Levodopahoito on tarpeen lähes kaikille Parkinson-potilaille jossain vaiheessa sairautta. Lääkkeen käyttö aloitetaan pienellä annoksella, jota nostetaan asteittain hoitovasteen ja mahdollisten haittavaikutusten mukaan. Tavoitteena on käyttää pienintä tehokkainta annosta, jolla saadaan apu taudin oireisiin. Näin pyritään välttämään niin sanottuja on- ja off-tilojen vaihteluita. Levodopa otetaan säännöllisesti lääkärin ohjeiden mukaan, jotta lääkevaikutus pysyy mahdollisimman tasaisena. Oikea-aikainen lääkehoito tukee sairastavan omatoimisuutta. Monipuolinen ruokavalio on tärkeää myös Parkinsonin taudissa, mutta proteiinipitoinen ruoka tulisi ottaa eri aikaan levodopan kanssa. Huomioi Levodopan yleisimmät haittavaikutukset hoidon alussa ovat pahoinvointi, ruokahaluttomuus ja huimaus. Pitkäaikaisessa käytössä voi ilmetä motorisia tilanvaihteluita ja tahattomia liikkeitä, minkä vuoksi lääkkeen aloitusta pyritään usein viivyttämään. Dopaminerginen lääkitys voi aiheuttaa impulssikontrollin häiriöitä, joiden tunnistaminen on tärkeää. Levodopahoidon aikana on hyvä huomioida mahdolliset yhteisvaikutukset rautavalmisteiden (antasidit), antikolinergisten lääkeaineiden ja psykoosilääkkeiden (proklooriperatsiini, metoklopramidi) sekä pramipeksolin käytön yhteydessä. Levodopa metaboloituu pääasiassa perifeerisissä kudoksissa, joten lääkevalmisteissa se yhdistetään usein beneseratsidiin tai karbidopaan tai karbidopaan ja entakaponiin, jotka estävät aineenvaihduntaa ja parantavat levodopan pääsyä keskushermostoon. Levodopaa on saatavilla lyhyt- ja pitkävaikutteisina tabletteina. Jos tableteilla ei saada riittävää hoitotulosta, käytetään levodopa-infuusiota, joka annetaan ohutsuoleen (Lecigon, Duodopa) tai ihon alle (Produodopa). Infuusioiden avulla levodopapitoisuus pysyy tasaisempana, jolloin motoriset tilanvaihtelut lievittyvät ja päivittäiset off-vaiheet vähenevät. Ohjeet antoivat Parkinsonin taudin parissa yrittäjänä työskentelevä sairaanhoitaja (yamk) Kaisa Ollikainen ja Tyks Neurokeskuksen osastofarmaseutti Emma Huuhka. KUVAT SHUTTERSTOCK Lääkeaine

Katse kokonaisuuteen ­terveystietojen siirrossa TEKSTI MARI SCHILDT KUVA SANNA KROOK Terveystietojen siirtäminen ei ole pelkästään tietotekniikkaa. Terveydenhuollon organisaatioiden kannattaa kiinnittää huomio sosiotekniseen kokonaisuuteen, kertoo tuore väitöstutkimus. Väitöskirjatutkija Piia Hyvämäki, miten terveys­ tietojen vaihdon potilasturvallisuutta tulisi kehittää? – Sosiotekninen kokonaisuus on organisaatioille hyvä väline hahmottaa kokonaisuutta. Se sisältää ensinnäkin teknologian, eli tietojärjestelmän, käyttöliittymät ja kliinisen tietosisällön. Toiseksi siinä tarkastellaan organisaatiotason toimintaa, muun muassa siellä tapahtuvaa työnkulkua ja kommunikaatiota. Kolmantena osana hahmotetaan ihmisten eli terveydenhuollon ammattilaisten toimintaa. Miksi huomio kannattaa kiinnittää sosiotekniseen kokonaisuuteen? – Potilastietojärjestelmämme keskustelevat melko huonosti keskenään, ja se tuottaa vaaratilanteita. Tietojärjestelmien yhteentoimivuuden kehittäminen on myös tavattoman pitkä ja hidas tie. Nopeampia tuloksia voi saada aikaan kiinnittämällä enemmän huomiota organisaatioiden väliseen yhteistyöhön, alueelliseen kehittämiseen ja yhteisten protokollien muodostamiseen terveystietojen vaihdossa. Miten potilastiedon liikkuminen saadaan turvalli­ semmaksi ihmisiin vaikuttamalla? – Potilaan hoitopolku voidaan ajatella tietopoluksi: Se on turvallisempi, jos ihmisillä eri organisaatioissa on sama tieto ja ymmärrys, mitä, miten ja miksi tietoa siirretään. Oleellisen tiedon tunnistamiseen tarvitaan sekä kliinistä osaamista että ymmärrystä tietojen vaihdosta. Kannattaa myös panostaa siihen, että ammattilaiset ymmärtävät paremmin toistensa toimintaa ja tekemistä. Se koskee paitsi eri ammattiryhmiä, myös samoja ammattiryhmiä eri organisaatioissa. Kouluterveydenhoitajan rooli mielenterveyden tuen tarjoajana on epäselvä. Terveystieteiden ja kasvatustieteen maisteri Tiina Putkurin hoitotieteen väitöskirja tarkastettiin 5. joulukuuta Turun yliopistossa. Persoonakeskeisessä hoitotyössä huomioidaan asukkaan persoona ja elämänhistoria. Terveystieteiden maisteri Mari Pakkosen hoitotieteen väitöskirja tarkastettiin 18. joulukuuta Turun yliopistossa. – Nykyistä tilannetta paikkaa Kanta-järjestelmä, ja se kehittyy jatkuvasti parempaan suuntaan. Mitä enemmän sinne saadaan potilastietoa näkyviin eri organisaatioille, sitä hyödyllisempi se on. Hyvää on myös Kanta-lääkityslista, jota kehitetään. Terveystieteiden maisteri Piia Hyvämäen hoitotieteen väitöskirja ”Terveystietojen vaihdon asiakas- ja potilasturvallisuus ja siihen liittyvät tekijät” tarkastettiin 5. joulukuuta Oulun yliopistossa. Sairaanhoitaja 1.2025 Laajavastuisen hoitotyön asiantuntijat sitoutuvat näyttöön perustuvan hoitotyön edistämiseen. Terveystieteiden maisteri Saija Ylimäen hoitotieteen väitöskirja tarkastettiin 29. marraskuuta Oulun yliopistossa. Saadaanko Suomeen yhtenäinen potilastietojärjes­ telmä? 13

Henkilö. Pala sielua Gazassa Sairaanhoitaja Kirsi Pääkkö on erikoistunut työskentelemään konfliktialueilla Punaisen Ristin avustustyöntekijänä. Kokemus on kasvattanut häntä sekä ammattilaisena että ihmisenä. TEKSTI MARI SCHILDT KUVA KAISA SIRÉN K Sairaanhoitaja 1.2025 ello näytti aamukolmea, kun Kirsi Pääkkö saapui jälleen joulun alla Suomeen Gazasta. Kotona Rovaniemellä hän on ehtinyt nukkua muutaman tunnin ja käydä ruokakaupassa. – Tässä menee parisen viikkoa, ennen kuin pää tulee matkassa mukana. Minusta jäi ehdottomasti pala sydäntä ja sielua Gazaan, hän tuumii. Tällä kertaa Pääkkö vietti kuusi viikkoa ensiavun sairaanhoitajana Punaisen Ristin kenttäsairaalassa. Sotatoimien äänet kuuluivat työmaalle. – Punaiseen telttaan tuotiin kaikkein vakavimmin loukkaantuneet ja kriittisimmät potilaat, keltaiseen vähemmän kriittiset. Minä olin pääsääntöisesti punaisessa teltassa, hän kertoo. Jos tilanne vaati, työpäivä saattoi jatkua aamuvarhaisesta aamuyöhön. Vapaapäiviä ei ollut. – Ajattelin, että se on sen kuusi viikkoa, ja sitten se loppuu, hän sanoo. 14 Lapsena Pääköstä piti tulla kampaaja tai poliisi. Parikymppisenä oli aika tehdä päätöksiä. – Siihen aikaan oli poliisiksi vielä pituusrajat, ja minä olin muutamaa senttiä liian lyhyt. Piti alkaa miettiä plan B:tä, hän muistaa. Pääkkö opiskeli sairaanhoitajaksi ja ensihoitajaksi. Vuosikymmen sitten työkaveri Sodankylän terveyskeskuksen päivystyksestä houkutteli hänet paikallisen Punaisen Ristin osaston ensiapuryhmän toimintaan. – Siinä alkoi kytemään ajatus, että voisi lähteä myös maailmalle auttamaan kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevia, hän kertoo. Helmikuussa 2023 Pääkkö lähti puolen vuoden komennukselle Ukrainaan, jossa hän työskenteli kaukana etulinjasta. Syksyllä alkoi Gazan konflikti. – Loppuvuodesta Punaiselta Ristiltä tuli jo ennakkotietoa, että kannattaa alkaa pohtia ja käydä läpi läheisten kanssa, onko valmis lähtemään. Gaza vaatii henkistä ja fyysistä valmiutta hyvin vaikeisiin olosuhteisiin, Pääkkö kertoo. Kriisipesäkkeisiin lähetetään ammattilaisia, joilla on pitkä työkokemus. – Kun on jo nähnyt aika paljon, osaa mennä työmoodiin. Kyllähän siinä tuli paljon eriasteisia sotavammoja eteen, ja potilaiden ikäskaala oli pikkulapsista ikäihmisiin. Läheskään kaikkia ei pystytä pelastamaan, se on pakko hyväksyä. Me teemme parhaamme, Pääkkö kertoo. Entä mikä vetää kokenutta sairaanhoitajaa sodan olosuhteisiin? – Tykkään haastaa itseäni ammatillisesti. Sieltä saa osaamista, jota ei muualta saa. Lisäksi pitää osata tulla toimeen hyvinkin rajallisin resurssein, hän sanoo. Gazan olosuhteissa aliravitsemus on johtanut lukuisiin kulkutauteihin. Jopa poliota on löydetty ja rokotuskampanja aloitettu. Sotatoimialueella työskentelyssä on riskinsä. – Päätin jo ennen lähtöä, että luotan Punaisen Ristin turvallisuudesta vastaaviin ihmisiin, ja välillä meidät komennettiin suojaan. Saamme keskittyä omaan työhömme, Pääkkö sanoo.

”Läheskään kaikkia ei pystytä pelastamaan, se on pakko hyväksyä. Me teemme parhaamme.” Konfliktialueella työskennellään silmiinpistävän epäoikeudenmukaisuuden keskellä. – On ruokaa kerjääviä lapsia. Vanhukset eivät saa hoitoa, koska lääkkeitä ei ole. Vastasyntyneitä saattoi kuolla aliravitsemukseen, koska äidit eivät saa tarpeeksi ravintoa imettämiseen. Siviilien pitkittynyt stressi ja epävarmuus tuottivat erilaisia mielenterveysongelmia, Pääkkö kertoo. Tutuksi käyneet paikalliset kollegat kärsivät hekin aliravitsemuksesta. – Jokainen oli menettänyt jotain: osan perhettään, kotinsa. He asuivat teltoissa, mutta tulivat päivittäin iloisina ja ystävällisinä töihin kenttäsairaalaamme. He olivat aivan uskomattomia. Pääkkö sanoo, että sairaanhoitajan on pysyttävä toimintakuntoisena, niin keikan aikana kuin sen jälkeenkin. – Kokemani on muuttanut omaa suhtautumistani potilaisiin ja kollegoihin. Toivoisin, että olosuhteita vaikka meillä täällä Suomessa ei pidettäisi niin itsestäänselvyyksinä – ja että muistettaisiin kohdella ystävällisesti ja kunnioittavasti kollegoita, potilaita ja aivan kaikkia, hän sanoo. Katso Sairaanhoitaja-lehden Instagram-tililtä ­ @sairaanhoitajalehti Kirsi Pääkön valokuvia Gazasta. Kirsi Pääkkö, 45 • Harrastaa juoksemista, kuntosalia, hiihtämistä, vaeltamista, käsitöitä ja joogaa. Sairaanhoitaja 1.2025 • Koulutukseltaan sairaanhoitaja (amk), hoitotason ensihoitaja. • Motto: Tehdään teko kerrallaan maailmasta parempi paikka. 15 • Työskennellyt Punaisen Ristin avustustyöntekijänä muun muassa Ukrainassa ja Gazassa. • Asuu Rovaniemellä.

Puheenaihe. Laatua mittaamassa Monille sairaaloille ja hyvinvointialueille on myönnetty sertifikaatteja ja tunnustuksia, jotka kertovat hyvästä hoitotyön laadusta sekä henkilöstön ja potilaiden tyytyväisyydestä. Ne ovat omalta osaltaan hoidon laadun tae. Tärkeintä on kuitenkin pitää potilas keskiössä. TEKSTI ULLA OJALA KUVAT LEENA KOSKELA JA HAASTATELTAVAT Sairaanhoitaja 1.2025 H 16 oitotyön laadun takaamiseen ja ilmaisemiseen on kehitetty erilaisia järjestelmiä, kuten Magneettisairaala-tunnustus ja vauvamyönteisyyssertifikaatti. Mikä niiden merkitys käytännössä on? – Ilman sertifikaatteja ja tunnustuksia on ehkä vaikea ylläpitää erinomaista hoidon tasoa. Tarvitsemme jonkin kriteeristön, joka kertoo, mitä erinomainen laatu on. Laatujärjestelmät luovat ryhtiä tekemiseen. Sanoisin, että erilaiset tunnustukset ovat hoidon laadun tae, kiteyttää HUSin Magneettiohjelman johtaja Marita Ritmala. HUSin Syöpäkeskus sekä Sydän- ja keuhkokeskus saivat viime vuonna Magneettisairaala-tunnustuksen, joka osoittaa, että hoitotyön laatu, hoitajien työtyytyväisyys ja potilastyytyväisyys ovat mitatusti erinomaisella tasolla. Magneettisairaala-nimi kuvaa Ritma- lan mukaan vetovoimaa, joka vetää puoleensa magneetin lailla hoitajia hyvän työpaikan ja potilaita laadukkaan hoidon vuoksi. Magneettisairaala-tunnustuksen myöntää American Nurses Credentialing Center (ANCC).­ Sen myötä HUSin Syöpäkeskus sekä Sydän- ja keuhkokeskus vertaavat oman hoitonsa laatua kansainvälisesti vastaaviin sairaaloihin. – Tavoite on, että Suomessa olisi lopulta oma hoitotyön laatutietokanta, jossa voisimme verrata omaa toimintaamme Suomen vastaaviin yksiköihin, sanoo Ritmala. HUSin Syöpäkeskuksen matka kohti Magneettisairaala-tunnustusta käynnistyi jo vuonna 2014. Ritmalan mukaan kymmenen vuoden aikana luotiin muun muassa osallistumisen rakenteet, jotka helpottavat kliinisen hoitajan osallistumista HUSin päätöksentekoon. > ”Laatujärjestelmät luovat ryhtiä tekemiseen. Sanoisin, että erilaiset tunnustukset ovat hoidon laadun tae.”

Kehitettävää riittää. Sairaanhoitaja 1.2025 Osastonhoitaja Marko Kairan mukaan syöpäpotilaiden vauhdikkaasti paranevat hoidot ja uudet diagnoosiryhmät saavat aikaan sen, että Syöpäkeskuksessa on hoitotyönkin saralla jatkuvasti kehitettävää. 17

Magneetin lailla. Terveystieteiden tohtori, erikoissairaanhoitaja Marita Ritmala työskentelee HUSissa Magneettiohjelman ­johtajana. Tavoite saavutettu. HUS Syöpäkeskuksen vuonna 2024 saama Magneettisairaala-tunnustus on voimassa vuoteen 2028 saakka. Sairaanhoitaja 1.2025 Ensimmäiset kaksi vuotta menivät pääasiassa systemaattisten laadunseurannan rakenteiden kehittämiseen. Laadunseuranta tarkoittaa esimerkiksi painehaavojen, kaatumisten ja keskuslaskimokatetri-infektioiden seurantaa. Myös hoitajien työtyytyväisyyttä ja potilastyytyväisyyttä mittaavat järjestelmät luotiin. Samaten rakennettiin muun muassa hoitotyön ammatillinen toimintamalli ja ammatillisen urasiirtymän tukiohjelmat. Magneettisairaala-tunnustusta tavoittelevat lähivuosina myös muut HUSin yksiköt. Ritmala arvioi HUSin seuraavien hakijoiden pääsevän maaliin 3–4 vuodessa, sillä pohjatyö on nyt tehty. 18 Moniammatillisuutta. Laitoshuolto on oleellinen osa Syöpäkeskuksen moniammatillista työskentelyä. Kuvassa laitoshuollon palveluesimies Tatiana Chernyshova. Laadunseuranta tarkoittaa esimerkiksi painehaavojen, kaatumisten ja keskuslaskimokatetriinfektioiden seurantaa.

Sulosointuja. Vuodeosaston aulaan sijoitetulla pianolla on tärkeä rooli henkilökunnan yhteisissä hyvinvointihetkissä. Työntekijät säestivät sillä esimerkiksi jouluna henkilökunnan ja potilaiden yhteislaulutuokiota. Pianoa tapailemassa Marko Kaira. Kiitos työstä. HUS Syöpäkeskuksen johtava ylihoitaja Vuokko Kolhonen (vas.), osastonhoitaja Marko Kaira ja ylihoitaja Marita Repo pitävät Magneettisairaalatunnustusta upeana palkintona vuosien työstä. Yksi arvokkaimmista asioista Magneettisairaala-tunnustuksessa on se, että yksikössä tehtävä erinomainen hoitotyö tehdään näkyväksi sekä työntekijöille itselleen että muille. Näin toteaa HUS Syöpäkeskuksen osastonhoitaja Marko Kaira. Kairan mukaan tunnustus on saanut aikaan myös sen, että työntekijät tuovat nykyään aiempaa innokkaammin ja vapaammin esiin omia kehittämisideoitaan ja lähtevät niitä myös edistämään. – Tämä on hienoa, sillä yleensähän parhaat ideat tulevat kentältä, Kaira sanoo. Sinänsä tunnustuksen myöntävän ANCC:n arviointikäynti ei Kairan mukaan vaatinut kliinistä työtä tekeviltä hoitajilta mitään harjoittelemista tai uuden keksimistä, sillä yksikössä oli tehty kriteerien mukaista erinomaista hoitotyötä jo aiemmin. – Tietenkin jokainen työntekijä on antanut tunnustuksen saamiseksi oman panoksensa ihan vain tekemällä oman työnsä hyvin, Kaira miettii. Arviointikäynnin alla erilaiset olemassa olleet hyvät käytännöt koottiin yhteen, ja niistä syntyi sisäpiirissä Kehukirjaksi kutsuttu nide. Arvioitsijat saivat kuulla esimerkiksi siitä, että kliinisten hoitajien panos kolmen yksikön siirtämisessä vanhoista tiloista nykyisiin Siltasairaalan tiloihin oli merkittävä. Kairan mukaan Syöpäkeskuksen kliinisistä hoitajista koottiin työryhmä valmistelemaan muuttoa, johon kuului muun muassa uusien tilojen valmistelu ja käyttökoulutusten pitäminen. > Lisää rohkeutta. Osastonhoitaja Marko Kaira katsoo, että Magneettisairaala-tunnustuksen myötä työntekijät tuovat omia kehittämisajatuksiaan aiempaa rohkeammin esille. Sairaanhoitaja 1.2025 Magneettisairaala-tunnustus osoittaa Ritmalan mukaan, että laadukkaalla ja kansainvälisesti arvioidulla hoitotyöllä on merkitystä. Tunnustus on herättänyt laajaa kiinnostusta Euroopassa: lähes viikoittain Ritmala vastailee kysymyksiin HUSin matkasta magneettisairaalaksi. HUSin saamat tunnustukset ovat tällä hetkellä ainoat Euroopassa, sillä neljä vuotta voimassa oleva tunnustus on juuri vanhentunut kahdessa muussa eurooppalaisessa sairaalassa. Magneettisairaala-tunnustus ei ole ainoa laatuleima, jota HUS kiikaroi. HUSin tavoitteena on olla muutaman vuoden päästä ISO 9001 -sertifioitu organisaatio. Kyse on kansainvälisen standardoimisjärjestö ISO:n yhdestä standardista, jota se tarjoaa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita tuottaville toimijoille. 19

Terveisiä. HUS Syöpäkeskuksen seinälle on koottu muun muassa entisten potilaiden, harjoittelijoiden ja työntekijöiden kiitoskortteja, joulukortteja ja muita toivotuksia. Vauvamyönteistä hoitotyötä. Sairaanhoitaja 1.2025 ­Terveystieteiden maisteri, kätilö ja kansainvälisen imetyksen asiantuntijatutkinnon IBCLC:n suorittanut Jenna Koivu työskentelee vauvamyönteisyyskoordinaattorina Sairaala Novassa. 20 Syöpäkeskuksen asiantuntijaryhmä taas innovoi muuttoon liittyen työkierrot kahden samaan kerrokseen muuttaneen yksikön välillä. Näin osastoilla työskentelevät hoitajat ja heidän työnsä sekä kummankin osaston työkulttuuri tulivat kaikille tutuiksi ja suureen muuttoon liittyvää alkujännitystä voitiin lieventää. – Perusasia on, että kliiniset hoitajat olisivat mahdollisimman hyvin päätöksenteossa ja kehittämistyössä mukana, jotta saadaan aikaan meidän näköistämme toimintaa, sanoo Kaira. Kairan mukaan Magneettisairaala-malliin liittyvä moniammatillisuus näkyy esimerkiksi siinä, että työntekijöiden kesken pidetään 10-minuuttisia, moniammatillisia hyvinvointihetkiä pari kertaa viikossa. Niihin ovat tervetulleita hoitajien lisäksi kaikki muutkin osaston työntekijäryhmät, kuten lääkärit, farmaseutit, laitoshuoltajat ja sihteerit. Kaira muistuttaa, että kaiken datan ja mittareiden keskellä on muistettava pitää potilas keskiössä. – Tietysti on organisaation ja esihenkilöiden tehtävä seurata laatua ja edistää laatutyötä, mutta potilasta varten me tätä työtä teemme. Olemme keskustelleetkin siitä, että vaikka keskitytään dataan ja mittareihin, eivät perusasiat saa unohtua. Potilaan perushoito, vaikkapa hampaiden peseminen ja vierellä oleminen ovat yhtä tärkeitä asioita kuin painehaavoista saatava data, sanoo Kaira. Kairan mukaan myös työntekijöiden työhyvinvointi on tärkeää, sillä kun työntekijät voivat hyvin, myös potilaat voivat hyvin. Keski-Suomen hyvinvointialueella toimivan Sairaala Novan synnytysyksikölle ja vastasyntyneiden teho- ja valvontaosastolle myönnettiin viime vuonna vauvamyönteisyyssertifikaatti. Vauvamyönteisyyskoordinaattori, kätilö Jenna Koivun mukaan sertifikaatti on vaikuttanut merkittävällä tavalla päivittäiseen hoitotyöhön. ”Potilaan perushoito, vaikkapa hampaiden peseminen ja vierellä oleminen ovat yhtä tärkeitä asioita kuin painehaavoista saatava data.” >

Osastonhoitaja Marko Kaira ja sairaanhoitaja Soumya Velpula laittavat potilaan vuodetta kuntoon ja vaihtavat samalla kuulumisia. Sairaanhoitaja 1.2025 Työn lomassa. 21

”Näkyväksi tulee, että hoitotyö on vaativaa asiantuntijatyötä. Tätä kautta sertifikaatti on lisännyt työntekijöiden hyvinvointia ja työtyytyväisyyttä.” Sairaanhoitaja 1.2025 – Sertifikaatti edellyttää vauvamyönteisyysohjelman mukaista toimintaa, mikä perustuu näyttöön. Sen myötä toimintamallimme ja moniammatillinen yhteistyömme ovat selkiytyneet, sanoo Koivu. Laatuohjelma on lisäksi merkittävästi vahvistanut ja korostanut hoitotyön asiantuntijuutta. – Näkyväksi tulee, että hoitotyö on vaativaa asiantuntijatyötä. Tätä kautta sertifikaatti 22 Hyvää palautetta. Syöpäkeskuksessa mitataan potilastyytyväisyyttä säännöllisesti eri kanavien kautta. Saatu palaute on aina nostanut Syöpäkeskuksen HUSin parhaimmistoon. Yksi palautekanava on perinteinen postilaatikko käytävällä. on lisännyt työntekijöiden hyvinvointia ja työtyytyväisyyttä, Koivu sanoo. Samalla sertifikaatti luo painetta johtamisen rakenteisiin. Vuonna 2019 synnytysyksikölle saatu ensimmäinen vauvamyönteisyyssertifikaatti lähti liikkeelle päivittäisjohtamisen tarkastelusta. – Kun johtamisessa tunnistetaan asiantuntijatyön ja kehittämistyön merkitys ja kehittämistyötä myös resursoidaan, pääsevät toimintamallit kehittymään ja sitä kautta hoidon laatu paranee, Koivu kertoo. Vauvamyönteisyyssertifikaatti on tuonut tullessaan sen, että henkilöstöä koulutetaan säännöllisesti ja johtamisen menetelmät on määritelty. Kliiniseen työhön luodut avainkäytännöt ovat tehneet hoidosta tasalaatuisempaa. Kaiken taustalla ovat potilaan oikeudet: jokaisella vastasyntyneellä on Koivun mukaan oikeus näyttöön perustuvaan hoitoon, kuten ravitsemusohjaukseen. Omaa toimintaa mitataan jatkuvasti: esimerkiksi jokaisesta potilaasta tilastoidaan tieto siitä, miten vauvamyönteisyysohjelma on toteutunut. Kollegat ja työ tutuiksi. Kun Syöpäkeskuksen vuodeosas- tot S4A ja S4B muuttivat uudessa toimipaikassa samaan kerrokseen, työkierrot varmistivat sen, että molempien osastojen työntekijät tutustuivat toisiinsa ja toistensa työkulttuuriin.

Yhdessä enemmän. Neuvonpito muiden ammatillisten ryhmien kanssa on osa osastonhoitajien – Sitä kautta saamme tietoa hoidon laadusta, ja sitä käytetään työkaluna suunniteltaessa uusia koulutuksia ja toimintaohjeita, Koivu sanoo. Hoitohenkilökunnalta vaaditaan opettelua ja sitoutumista, kun uusia toimintamalleja otetaan käyttöön ja toimintakulttuuri muuttuu. Kyseessä on monen vuoden projekti. Sairaala Novassa yksi käytännön muutos oli se, että kun aiemmin äidit vierailivat synnytysyksiköstä vauvojensa luona teho- ja valvontaosastolla, nykyisin käytössä ovat perhehuoneet, jolloin perheenjäseniä ei eroteta missään vaiheessa toisistaan. Aiemmin käytäntönä oli myös syntymän jälkeen mitata vauvoilta lämpö, pukea heidät tuplavaatteisiin ja kapaloihin ja toistaa sama lapsivuodeosastolla. Nykyisellään vauvat pääsevät heti syntymän jälkeen ilman vaatteita ihokontaktiin vanhempiensa kanssa, jolloin vauvan viestien mukainen imetys ja varhainen vuorovaikutus helpottuvat. Alkuun kulttuurin muutos saattoi Koivun mukaan tuntua hoitajista jopa pelottavalta, mutta tutkimusnäyttö on konkretisoitunut esimerkiksi niin, että jäähtymistä eli ruumiinlämmön laskua ei ole ollut vauvoilla enää siinä määrin kuin ennen tätä muutosta. Sertifikaatin myötä synnyttäneiltä perheiltä kerätään potilaspalautetta systemaattisesti. Laatuohjelman käyttöönotto näkyy Sairaala Novassa myös siten, että yksikköön tullaan muualtakin Suomesta synnyttämään. Koivun Vauvamyönteisyyssertifikaatti on tuonut tullessaan sen, että henkilöstöä koulutetaan säännöllisesti ja johtamisen menetelmät on määritelty. > Sairaanhoitaja 1.2025 työtä. Osastonhoitajat Johanna Mankila ja Marko Kaira pitävät palaveria laitoshuollon kanssa. 23

H US eteen, että Magneettisairaala-tunnustus oli mahdollista saada. Kuvassa sairaanhoitaja Henna Ojaniemi juttelee ohikulkevan osastonhoitajan Marko Kairan kanssa. KUVA MAT TI SN EL LM AN / Työpanos. Jokainen HUS Syöpäkeskuksen hoitaja on antanut oman työpanoksensa sen Laatutietoa. Sairaanhoitaja 1.2025 Terveystieteiden tohtori, dosentti, erikoissairaanhoitaja ja tasavallan presidentin myöntämän professorin arvonimen saanut Kristiina Junttila työskentelee HUSin Hoito- ja terveystieteiden tutkimuskeskuksen johtajana. 24 mukaan ihmiset ovat tietoisia sertifikaatista, ja esimerkiksi sosiaalisen median kanavien kaut­ ta tulee perheiltä yhteydenottoja ja kyselyitä. Sairaala Novan lisäksi vauvamyönteisyys­ sertifikaatin ovat saaneet muun muassa Seinä­ joen keskussairaala, Tampereen yliopistollinen sairaala, Kuopion yliopistollinen sairaala, Vaa­ san keskussairaala ja Porin Satasairaala. Serti­ fikaatti oli myös Lohjan sairaalalla, josta syn­ nytystoiminta loppui viime vuoden lopulla. Maailman terveysjärjestö WHO:n stan­ dardeihin perustuvaa vauvamyönteisyys­ sertifikaattia on myöntänyt Terveyden ja hy­ vinvoinnin laitoksen (THL) seurantaryhmä. Vauvamyönteisyysohjelman kansallinen koor­ dinaatio on tällä hetkellä keskeytyksissä THL:n muutosprosessin takia. Koivu on mukana koordinaatioryhmässä. – Meidän tulee jatkossa löytää maanlaajui­ sesti järjestämisvastuussa oleva taho, sillä sitä ei voi jättää hyvinvointialueille. Mikään audi­ tointi ei ole vaikuttavaa, jos se on omaa toimin­ taa, Koivu sanoo. Suomesta puuttuu kansallinen hoitotyön laadun seuranta- ja vertailujärjestelmä. Asian auttamiseksi yliopistosairaaloiden kesken käynnistettiin vuonna 2016 yhteistyö hoito­ työsensitiivisten tulosten kansalliseksi kokoa­ miseksi. Hoitotyön kansallisessa vertaiske­ hittämisen verkostossa (HoiVerKe) on tällä hetkellä mukana 15 hyvinvointialuetta tai yhtymää. Laatutietoa kerätään organisaatioissa, jon­ ka jälkeen se kootaan yhteen ja tuotetaan Hoi­ VerKe-verkostolle vertailuun. Tämän jälkeen verkosto tuottaa kansalliset tulokset. Hyvin­ vointialueiden tehtävänä on verrata oman or­ ganisaationsa tuloksia kansallisiin tuloksiin ja kehittää omaa toimintaansa tarpeen mukaan. – Pyrkimyksenä on löytää ulkopuolinen toimija, joka ylläpitäisi laaturekisteriä tekni­ sesti. Tällöin pääsisimme eroon organisaati­ oiden kesken jaetusta työstä vertailutiedon tuottamisessa, sanoo HUSin Hoito- ja terveys­ tieteiden tutkimuskeskuksen johtaja Kristiina Junttila.

Ilmapiiri. Osastonhoitaja Marko Kaira lukee sähköposteja taukohuoneessa, jonka seinällä on muisto osaston juhlista. Työilmapiiri pysyy hyvänä senkin ansiosta, että välillä vietetään vapaa-aikaa yhdessä. Kommentti. Sairaanhoitaja kertoo artikkelin herättämistä ajatuksista. Mittareissako laadun tae? Arja-Helena Halonen ”Pyrkimyksenä on löytää ulkopuolinen toimija, joka ylläpitäisi laaturekisteriä teknisesti.” KUVA KAISA SIRÉN sairaanhoitaja, mielenterveyden ja riippuvuuksien hoitoyksikkö, Kemijärvi, Lapin hyvinvointialue Sairaanhoitaja 1.2025 HUS koordinoi HoiVerKe-verkoston toimintaa. – Rohkenisin sanoa, että hoitotyön laatu on Suomessa hyvä perustuen pitkälle hyvään koulutukseen, korkeaan työmoraaliin sekä kansallisiin laatuvaatimuksiin, joita edustaa esimerkiksi terveydenhuoltolaki, Junttila sanoo. Junttilan mukaan ongelmana on, että jollei hoitotyön laatua mitata, seurata ja raportoida, asiaa ei voida todistaa. – Ja tänä päivänä mututuntuma ei ole luotettava näyttö mistään asiasta. ● Koen artikkelin olevan hyvin ajankohtainen, sillä hyvinvointialueille siirryttäessä on korostunut tasavertainen hoitotyö ja hoidon laatu. Kun tasavertaista hoitotyötä pyritään järjestämään, sen seurauksena tulee uusia työkaluja, laadun mittareita, joiden avulla kerätään tietoa meidän tekemästämme hoitotyöstä. Välillä voi tulla epätoivo ja epäusko – eikö meihin luoteta ja onko meillä aikaa tähän? Mutta ilman tätä tärkeää dataa, ei hoitotyö pääse kehittymään eikä meidän hyvä työmme tule näkyväksi. Laadukas työ on tärkeää saada näkyväksi myös oman työpaikan ulkopuolelle. On hienoa huomata, että usean vuoden pitkäjänteinen työ on tuottanut tulosta Magneettisairaala-tunnustuksen ja vauvamyönteisyyssertifikaatin muodossa. Kuten artikkelissakin mainitaan, alussa uuden luominen on työlästä, mutta näkyy lopulta niin työntekijöiden kuin potilaiden tyytyväisyytenä. Toivottavasti me kaikki jaksamme antaa oman panoksemme hoitotyön kehitykselle, olemalla kuitenkin itsellemme armollisia. Toivottavasti meillä myös olisi tulevaisuudessa yhdenmukainen hoitotyön laadun seurantaja vertailujärjestelmä, joka varmistaa potilaiden saavan tasavertaista ja parasta mahdollista hoitoa parhailta mahdollisilta terveydenhuollon ammattilaisilta. 25

Bongaa Suomen Sairaanhoitajien ajankohtaiset jäsenasiat! VUODEN TYÖYHTEISÖ -HAKU ON AUKI! Saatko kollegalta apua melkein ennen kuin ehdit pyytää? ­ Pääsetkö hyvin koulutuksiin? Onko teillä johdon vankka tuki työllenne? Kiittävätkö potilaat ja asiakkaat usein hyvästä hoidosta? Hae Vuoden työyhteisö -tunnustusta, jos teillä on hyvä me-henki, arvostatte toistenne työtä ja kaikkia kohdellaan oikeudenmukaisesti. Palkitsemme ­Vuoden työyhteisön ja jaamme Hyvä työyhteisö -erityismainintoja kansainvälisen ­sairaanhoitajan päivän viikolla 12.–16.5.2025. Lue lisää ja hae: sairaanhoitajat.fi/vuodentyöyhteisö

www.sairaanhoitajat.fi | @sairaanhoitajat Ehdota tunnustuksen saajaa Sairaanhoitajien ykköstapahtuma ICN 2025 Jaamme jäsenillemme juhlavuoden kunniaksi 118 000 euroa tunnustusten ja apurahojen muodossa. Jäsenenä voit ehdottaa kollegaa tai työyhteisöä näiden tunnustusten saajaksi: Vuoden työyhteisö, Ihmisen parhaaksi, Nouseva tähti, Kiintotähti, Kyllikki Pohjala ja Katriina Laaksonen -opiskelijastipendi. Toivomme runsasta keskustelua ja paljon ehdotuksia! P.S. Voit pyytää, että kollega ehdottaa sinua! Helsingin Messukeskuksessa 9.–13.6.2025 pidettävän hoitotyön maailmankongressin ­ilmoittautuminen on täydessä käynnissä. Maailman suurimmassa hoitotyön tapahtumassa on maailmanluokan huippupuhujia, hoitoalan ykkösnimiä, viimeisintä tutkimustietoa ja mielenkiintoisia valotuksia alan kansainvälisiin ilmiöihin. Noin 6 000 kollegaa on tulossa, tule sinäkin! P.S. Early bird -hinta voimassa 28.2. saakka. Tutustu ja tartu tilaisuuteen: ­sairaanhoitajat.fi/tunnustukset Lue lisää: sairaanhoitajat.fi/ICN2025 Satavuotisjuhlavuoden Sairaanhoitajapäivät Asetu ehdolle luottamustoimeen Suomen Sairaanhoitajien 100-vuotisjuhlavuoden Sairaanhoitajapäivät pidetään veistoksellisen arvokkaassa Finlandia-talossa 6.–7.11.2025. Teemana on Turvaa ammatti­ taitosi. Tapahtuman avajaisissa jaetaan Ihmisen parhaaksi -tunnustus ja iltajuhlassa Suomen Sairaanhoitajien juhlavuoden kunniaksi lanseeraamat hoitotyön ansiomerkit sairaanhoitajille. Ohjelma julkaistaan ja ilmoittautuminen alkaa maaliskuussa. Oletko aina halunnut vaikuttaa? Kiinnos­ taako sinua yhdistystoiminnan kova ydin? Suomen Sairaanhoitajien seuraavat luottamustoimivaalit pidetään marraskuussa 2025. Voit asettua ehdolle valtuuston jäseneksi tai varajäseneksi, hallituksen jäseneksi tai varajäseneksi, hallituksen puheenjohtajaksi tai hallituksen varapuheenjohtajaksi. Ilmoittautumiset alkavat heti alkuvuodesta. Tule rohkeasti mukaan! Lue lisää: sairaanhoitajat.fi/sairaanhoitajapäivät2025 Tutustu aikatauluun ja asetu ehdolle: ­sairaanhoitajat.fi/vaalit2025

Syöpäjärjestöt Sumusta selkeyteen. Kun syöpä koskettaa, elämän täyttää epävarmuus. Kenenkään ei kuitenkaan tarvitse jäädä yksin. Maksuttomassa Syöpäjärjestöjen Luoto-palvelussa syöpään perehtyneet sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset vastaavat kysymyksiin ja tarjoavat tukea sairastuneille ja läheisille puhelimessa, chatissa, sähköpostilla ja kasvokkain. Soita 0800 19414 tai mene osoitteeseen luoto.info luoto.info TIETOA TUKEA TOIVOA Sairaanhoitaja 1.2025 Early bird -ilmoittautuminen on käynnissä ensi kesänä pidettävään hoitotyön maailmankongressiin. ICN 2025 -tapahtuma pidetään Helsingin Messukeskuksessa 9.–13.6.2025. 28 Yhteistyössä Voit ilmoittautua ja ostaa lipun early bird -hintaan helmikuun 2025 loppuun saakka, tämän jälkeen hinta nousee. Suomen Sairaanhoitajien jäsenenä saat lipun edullisempaan jäsenhintaan. sairaanhoitajat.fi/icn2025

painava sana. Heljä Lundgrén-Laine, Sydämelliset onnittelut satavuotiaalle On suuren juhlan aika. Tammikuun 25. päivä 1925 perustettiin suomenkielinen Suomen Sairaanhoitajatarliitto. Yhdistyksemme nimi on vaihtunut vuosien varrella, mutta sairaanhoitajien ammatillisista unelmista emme ole luopuneet. Yhteinen tehtävämme on näyttää, kuinka upea, palkitseva, rohkea ja monipuolinen sairaanhoitajan ammatti edelleen on. Tämä juhlavuosi tulee olemaan Suomen Sairaanhoitajille ja meille kaikille merkittävä, toivottavasti monella tavalla myös ikimuistoinen ja kantapäitä nostattava, kansallinen ja kansainvälinen riemun ja ilon vuosi! Sata vuotta on huikea taival, ja vuosiin mahtuu paljon. On uskomatonta, miten suomalaiset sairaanhoitajat kykenivät järjestämään kansainvälisen kongressin jo yhdistyksen perustamisvuonna 1925. Nyt sata vuotta myöhemmin teemme sen jälleen yhteistyössä kansainvälisen sairaanhoitajaliiton ICN:n kanssa. Sataan vuoteen mahtuu myös raskaita sotavuosia, jolloin sairaanhoitajien vapaaehtoisuus ja ammattitaito pelastivat paljon. Edelleen ammattitaitoamme tarvitaan yhteiskunnallisen valmiuden ja varautumisen ylläpitämiseen. Sadassa vuodessa suomalaisten sairaanhoitajien koulutus, osaaminen, tutkimus ja kansainvälisyys ovat osoittaneet vahvuutensa. Luvulla sata on vahva symbolinen merkitys, ja se edustaa täydellisyyttä, voimaantumista ja itsenäistymistä. Olemme etuoikeutettuja saadessamme viettää täydellisen luvun juhlavuotta. Rakkaat sairaanhoitajakollegat: malja 100-vuotiaalle itsenäiselle yhdistyksellemme! Suomen Sairaanhoitajat ry:n puheenjohtaja Tavoitat puheenjohtajan: helja.lundgren-laine@sairaanhoitajat.fi Tulevia tapaamisia 14.2. Hallitus ja PohjoisHämeen sairaanhoitajien 100-vuotisjuhlat 21.3. Juhlavuoden gaala ­Jyväskylässä 25.4. Hallitus 12.5. Sairaanhoitajan päivä tunga krigsåren, då sjukskötarnas frivillighet och yrkesskicklighet räddade mycket. Fortfarande behövs vårt kunnande för att proaktivt upprätthålla samhällets beredskap. De finländska sjukskötarnas hundra år av utbildning, kompetens, forskning och internationell inriktning har visat sin styrka. Talet hundra har en stark symbolisk innebörd. Talet representerar fulländning, egenmakt och oberoende. Vi har privilegiet att få fira detta runda jubileumsår. Kära sjukskötarkolleger: skål för vår 100-åriga, självständiga förening! Översättning Peter Sjölund KUVA MIKKO VÄHÄNIITTY Det är dags för en stor fest. Den 25 januari 1925 grundades det finskspråkiga sjukskötarförbundet Suomen Sairaanhoitajatarliitto. Namnet på vår förening har ändrats under årens lopp, men sjukskötarnas yrkesmässiga drömmar har vi inte släppt taget om. Vår gemensamma uppgift är att visa hur storartat, givande, frimodigt och mångsidigt sjukskötaryrket fortfarande är. Detta jubileumsår kommer att vara betydelsefullt för Finlands Sjukskötare och oss alla, och förhoppningsvis även på många sätt ett oförglömligt och upplyftande, nationellt och internationellt fröjdens och glädjens år! Hundra år är en storslagen resa, och mycket ryms i de åren. Det är otroligt hur de finländska sjukskötarna kunde ordna en internationell kongress redan 1925, samma år som förbundet grundades. Hundra år senare gör vi det igen, i samarbete med det internationella sjukskötarsamfundet ICN. De gångna hundra åren inrymmer också de Sairaanhoitaja 1.2025 Hjärtliga gratulationer till hundraåringen 29

Osaaja. Sairaanhoitaja 1.2025 Sairaanhoitaja kertoo roolistaan ja osaamisestaan potilaan hoidossa. 30 Tuttu toimenpide. Sairaanhoitaja Johanna Mäkihonko tekee kierukan asennuksia jo hyvällä rutiinilla. Tarvittaessa hän saa apua lääkäriltä.

Kierukan asentaminen sopii työnkuvaan Ilmianna itsesi tai kolle s@ u it im to : si ga jasairaanhoita lehti.fi Sairaanhoitaja Johanna Mäkihonko asentaa, vaihtaa ja poistaa kierukan 4–6 kertaa viikossa Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön Töölön palvelupisteellä Helsingissä. Toimenpiteeseen pääsee nyt nopeammin kuin ennen. TEKSTI MARI SCHILDT KUVA LEENA KOSKELA huomattavasti toimenpiteeseen pääsyä. Myös oman työn sisällön kannalta Mäkihonko on kokenut tehtävän mielekkääksi. – Tämä on monipuolistanut työnkuvaa. Se on tuonut lisää vastuuta ja monipuolisuutta, hän sanoo ja jatkaa, että suosittelee vastaavaa lämpimästi muillekin sairaanhoitajille. – Monasti uuden oppiminen tuntuu pelottavalta tai ahdistavalta, koska siinä joutuu omalle epämukavuusalueelle. Kun sitä oppii sietämään, on tosi palkitsevaa, kun saa kehittyä, hän kannustaa. Kierukan asentaminen • Tehdään tarvittaessa gynekologinen tutkimus, jossa tarkistetaan kohdun asento. • Asetetaan emättimeen ankannokkaspekula, jolla saadaan kohdunsuu hyvin näkyviin. • Kohdunsuulta pyyhitään ylimääräinen erite keittosuolaliuoksella kostutetuilla harsosykeröillä. Apuna käytetään jyväpihtejä. • Kohdunnapukkaan voidaan suihkuttaa paikallispuudutetta. Silloin ei aiheuteta kipua, kun kohdunnapukkaan tartutaan. • Tartutaan kuulapihdeillä kohdunnapukan yläosasta kiinni ja vedetään kevyesti, jotta saadaan kohtu suoristettua. • Mitataan kohdun sisämitta kertakäyttöisellä sondilla. • Asetetaan kierukka kohtuun kierukan mukana tulevalla asettimella. Kierukka viedään asetinputken sisällä kohdunkaulan kanavan läpi kohtuonteloon. Kierukka avataan ja painetaan kevyesti kohdunpohjaan paikalleen. • Vapautetaan kierukka kokonaan asetinputkesta, ja vedetään asetinputki pois. • Lyhennetään kierukan langat saksilla parin senttimetrin mittaisiksi. • Otetaan ankannokkaspekula pois. Sairaanhoitaja 1.2025 K ahden vuoden aikana sairaanhoitaja ­J ohanna Mäkihongolle on jo ehtinyt kehittyä hyvä rutiini kierukan asentamiseen, vaihtoon ja poistamiseen. Hän on yksi toimenpiteen hallitsevista neljästä sairaanhoitajasta Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (YTHS) Töölön palvelupisteellä. – Verrattuna muihin hoitajan tekemiin toimenpiteisiin, ei se sinänsä vaativampi ole, Mäkihonko sanoo. Kierukka on opiskelijoiden keskuudessa suosittu ehkäisytapa, koska se turvaa pitkäaikaisen ehkäisyn vähäisillä sivuvaikutuksilla. YTHS:n toimipisteissä asennetaan noin 700 ehkäisykierukkaa vuosittain. Asetustyöstä maksetaan hoitajille erityislisää. Idea syntyi Töölön palvelupisteellä käytännön tarpeesta. Kierukka pyritään asentamaan asiakkaan kuukautisten aikaan, koska siten voidaan varmistua, ettei hän ole raskaana. Se myös helpottaa hiukan itse toimenpidettä. – Kun yritit löytää sellaisen ajan lääkärille, jolloin asiakkaalla on kuukautiset, niin sehän oli aika mahdoton yhtälö, Mäkihonko muistaa. Kun lisäksi Metropolia Ammattikorkeakoulussa järjestettiin täydennyskoulutus kierukan asentamisesta, hoitajat ehdottivat, että siinä voisi olla ratkaisu ongelmaan. Esimerkiksi Ruotsissa kierukan asentaminen kuuluu hoitajan, useimmiten kätilön työnkuvaan. Sairaanhoitaja voi tuoda omalla osaamisellaan lisäarvoa toimenpiteen tekemiseen. Mäkihonko kertoo, että monasti asiakkaat kokevat, että sairaanhoitajalle on helpompi kertoa, kun toimenpide jännittää. – Sanon, että tosi hyvä, että kerrot. Kaikkia se pelottaa, mutta siitä selviydytään kyllä tosi hyvin. Korostan, että jos tuntuu pahalta, vaikka supistaa ihan hirveästi, niin voidaan pitää taukoa. Haluan, että asiakkaalla on sellainen olo, että hän voi itse vaikuttaa tilanteeseen, eikä ole vain toisen armoilla. Se helpottaa monia, Mäkihonko kertoo. Kierukan asennusten, vaihtojen ja poistojen siirtyminen pääosin lääkäreiltä hoitajille on nopeuttanut 31

Töissä. Sairaanhoitajat kertovat tällä palstalla, mitä työelämässä tapahtuu. Sairaanhoitaja 1.2025 Harjoittelumalli lisää opiskelijoiden yhteistyötä ja vahvistaa hoitotyöntekijöiden osaamista moni­ kulttuuristen tiimien ohjaamisessa. 32

Monikulttuurista tiimityötä Kymmenet vieraskieliset ja suomenkieliset sairaanhoitajaopiske­ lijat suorittavat lähivuosina monikulttuurisen moduuliharjoittelun Sairaala Novassa. Harjoittelumalli kohentaa kielitaitoa ja vuoro­ vaikutusta, huomioi kulttuurien moni­ naisuuden ja hyödyntää vertaistukea. Kirjaamassa. Monikulttuurinen tiimi kirjaa yhdessä ohjaajan ja opettajan tuella. Kuvassa suomen kielen opettaja Minja Suomalainen (vas.), sairaanhoitajaopiskelijat Belinda Omungu, Jesca Jepkosgei ja Minna Hautaniemi sekä sairaanhoitaja Viivi Salo. Sairaanhoitaja 1.2025 TEKSTI MINJA SUOMALAINEN, SUOMEN KIELEN OPETTAJA, OVE-HARJOITTELU-PROJEKTIN ASIANTUNTIJA, JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU; TUIJA KONTINEN, LEHTORI, OVE-HARJOITTELU-PROJEKTIN PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ, JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU, (TUIJA.KONTINEN@ JAMK.FI); KUVAT MIKKO VÄHÄNIITTY 33

Vertaisista tukea. Moduuliharjoittelu mahdollistaa kielen oppimisen tuen myös vertaisilta. Sairaanhoitaja 1.2025 J 34 yväskylän Sairaala Novassa alkoi loppuvuonna 2024 uudenlainen työharjoittelu sairaanhoitajaopiskelijoille. Kyse on Jyväskylän ammattikorkeakoulun ja Keski-Suomen hyvinvointialueen yhteistyöosastojen kehittämästä harjoittelumallista, joka lisää ymmärrystä ja osaamista monikulttuurisuudesta. Moduuliharjoittelussa vieraskieliset ja suomenkieliset sairaanhoitajaopiskelijat hoitavat potilaita kolmen hengen tiimissä, jota ohjaa kaksi ohjaajaa. Harjoittelumalli lisää opiskelijoiden yhteistyötä ja vahvistaa hoitotyöntekijöiden osaamista monikulttuuristen tiimien ohjaamisessa. Jyväskylän ammattikorkeakoulun asiantuntijoina toimivat kolme hoitotyön opettajaa ja suomen kielen opettaja. He valmentavat Sairaala Novan hoitohenkilökuntaa ennen monikulttuurisen moduuliharjoittelun aloitusta kielitietoisiin ja kulttuurisensitiivisiin toimintatapoihin eli esimerkiksi siihen, miten vieraskielisten opiskelijoiden suomen kielen taitoa voi tukea sekä miten erilaisia kulttuuritaustoja voi työyhteisössä huomioida. Monikulttuurista moduuliharjoittelumallia kehitetään Jyväskylän ammattikorkeakoulun projektissa, joka jatkuu vuoteen 2027 saakka. Projektin aikana Sairaala Novan perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon osastoilla järjestetään noin 12 monikulttuurista moduuliharjoittelua. Alkuvaiheessa harjoittelut kestävät kahdeksan viikkoa. Ensimmäinen pilottiharjoittelu toteutui loka-joulukuussa 2024, jolloin 12 sairaanhoitajaopiskelijaa harjoitteli Sairaala Novan osastolla 6. Perusterveydenhuollon osastolla hoidetaan akuutisti sairaita potilaita. Vertaistuki on opiskelijoille suuri voimavara.

Turvallista lääkehoitoa. Tukea kädentaitoihin. Kliinisiä taitoja harjoitellaan ohjaajan tuella. Opiskelija Jesca Jepkosgei (oik.) hoitamassa potilasta sairaanhoitaja Viivi Salon ohjauksessa. Antibiootin valmistamista opiskelijavastaava Terhi Lehmosen (kesk.) ohjauksessa. Lääkkeen­ annon har­ joittelua. ­Kliinisten taitojen ja ammatillisen kielitaidon oppiminen kulkevat käsi kädessä. Henkilö. Monikulttuurinen ­moduuliharjoittelu • Jyväskylän ammattikorkeakoulu kehittää hoitotyöhön monikulttuurista moduuliharjoittelumallia, joka tukee vieraskielisten sairaanhoitajaopiskelijoiden työharjoittelua sekä vahvistaa ohjaajien kulttuurisensitiivisyyttä ja kielitietoisuutta. • Kehitystyö tehdään OVE-harjoittelu – Ohjausosaamista opiskelijavetoiseen hoitotyön monikulttuuriseen moduuliharjoitteluun -projektissa. Euroopan unionin osarahoittama kehittämisprojekti toteutetaan vuosina 2024–2027. • Projektin aikana järjestetään noin 12 monikulttuurista moduuliharjoittelua neljällä eri osastolla Sairaala Novassa Jyväskylässä. Harjoitteluissa suomenkieliset ja vieraskieliset opiskelijat toimivat tiimeinä ja vastaavat yhteisistä potilaista ammattilaisten ohjauksessa. • Jyväskylän ammattikorkeakoulun asiantuntijat valmentavat 120–140 Sairaala Novan hoitotyöntekijää ohjaamaan vieraskielisiä opiskelijoita sekä monikulttuurisia tiimejä. Lopuksi valmennetaan vielä 4–6 ohjaajamentoria, jotka vievät toimintamallia eteenpäin uusille osastoille myös projektin päätyttyä. Sairaanhoitaja 1.2025 Monikulttuurista harjoittelua suunniteltiin etukäteen yhteistyössä osaston hoitohenkilökunnan kanssa. Työyhteisön toiveita, tarpeita ja koettua osaamista kartoitettiin alkukyselyllä. Moduuliharjoittelut olivat osaston 6 henkilökunnalle entuudestaan tuttuja, mutta monikulttuurinen harjoittelumalli toi mukanaan myös uutta: vahvan opiskelijavetoisen toiminnan ja monikulttuurisen tiimityön. Harjoittelumallissa hoitovastuu on ohjaajalla, mutta opiskelijat toteuttavat hoitotyötä aktiivisesti, tekevät tiimeissä yhteistyötä potilaiden hoidossa ja tukevat toisiaan. Vertaistuki on opiskelijoille suuri voimavara. Osaston 6 työvuorot järjestettiin siten, että ohjaajat vastasivat vain oman tiiminsä opiskelijoiden hoitamista potilaista. Näin heillä oli aikaa keskittyä opiskelijoiden ohjaamiseen aiempaa intensiivisemmin. Ennen pilottiharjoittelun alkua hoitohenkilökunnalle järjestettiin valmennus ja opiskelijoille sekä ohjaajamentoreille yhteinen infotilaisuus. Opiskelijat saivat tilaisuudessa tietoa tulevasta harjoittelusta, ja opiskelijat sekä ohjaajat tutustuivat toisiinsa. > 35

Tiivistä yhteistyötä. Osastonhoitaja Johanna Leino (vas.) ja projektipäällikkö Tuija Kontinen ovat tehneet yhteistyötä jo projektin suunnitteluvaiheesta alkaen. Tukikäyntejä osastolla. Osaston sairaanhoitaja Pinja Kropsu (vas.), projektin asiantuntijat Tuija Kontinen, Minja Suomalainen ja Venni Wang sekä osaston sairaanhoitaja Anni Hapuli keskustelevat monikulttuuristen tiimien ohjauksesta. Lääkkeiden jakoa. Opiskelijat harjoittelevat kukin vuorollaan lääkkeiden jakamista. Sairaanhoitaja 1.2025 Plussat & miinukset 36 + Monikulttuurinen harjoittelumalli luo vieraskielisille opiskelijoille enemmän harjoittelupaikkoja. + Vahvistaa hoitajien osaamista monikulttuuristen tiimien ohjaamisessa. + Lisää yhteistyötä oppilaitoksen ja harjoitteluorganisaation välillä. + Lisää yhteistyötä erikielisten tutkinto-opiskelijoiden välillä. + Opiskelijoiden yhteinen valmistautuminen harjoitteluun tukee harjoittelun aloitusta. – Suomenkielisten opiskelijoiden voi olla vaikea sitoutua pitkään harjoitteluun. – Resurssien riittävyys toimintamallin jalkauttamiseen uusille osastoille projektin päättymisen jälkeen on vielä auki. Harjoittelun aikana Jyväskylän ammattikorkeakoulun asiantuntijat kävivät osastolla kaksi kertaa viikossa. He tukivat ohjaajia opiskelijatiimien ohjaamisessa sekä havainnoivat monikulttuuristen tiimien työskentelyä ja niiden yksilöllisiä tarpeita. Osaston henkilökunta ja projektin asiantuntijat kävivät keskusteluja muun muassa ammatillisen kielitaidon kehittymisestä sekä siitä, millä tavoilla ymmärrystä voidaan varmistaa. He olivat tarvittaessa yhteyksissä myös puhelimitse tai Teamsin kautta. Harjoitteluun oli laadittu viikkosuunnitelma, jossa oli jokaiselle viikolle osaamistavoitteet. Vieraskielisille opiskelijoille oli laadittu viikkotavoitteet myös suomen kielen oppimiseen. Suomen kielen tavoitteet liittyivät osastolla tarvittavaan kielitaitoon, kuten kirjaamiseen tai vuorovaikutustilanteisiin potilaiden kanssa. Lisäksi vieraskieliset opiskelijat laativat henkilökohtaiset kielitavoitteet. Opiskelija ja ohjaaja keskustelivat niistä ja muista kielen- käyttöön liittyvistä asioista, kuten opiskelijan kielellisestä osaamisesta ja kielikäytänteisiin liittyvistä toiveista yhdessä. He voivat myös esimerkiksi sopia, missä tilanteissa käytetään suomen kieltä tai muita kieliä. Keskustelua kielitavoitteista ja -käytänteistä sekä keskustelun tueksi laadittavaa kirjallista dokumenttia kutsutaan kielisopimukseksi. Osastonhoitaja Johanna Leinon mukaan monikulttuurinen pilottiharjoittelu onnistui hyvin osastolla 6. – Opiskelijat olivat motivoituneita ja ohjaajat innostuneita. Pilotti sujui hyvällä meiningillä, hän kertoo. Harjoittelumalliin sisältyy myös työpajoja, joissa harjoitellaan esimerkiksi vuorovaikutusta hoito- ja ohjaamistilanteita simuloiden. Työpajojen sisältöjä kehitetään projektin edetessä yhteistyössä Sairaala Novan asiantuntijoiden kanssa. Jyväskylän ammattikorkeakoulun asiantuntijat koostavat projektin aikana materiaalia,

Opiskelijavetoista toimintaa. Monikulttuurisessa moduuliharjoittelussa on tavoitteena lisätä opiskelijoiden itseohjautuvuutta harjoittelun edetessä. Työelämässä vaaditaan enenevissä määrin osaamista monikielisyydestä ja -kulttuurisuudesta. kuten kirjallisia tietoiskuja, valmennusvideoita sekä sana- ja fraasilistoja, tukemaan monikulttuurista ohjaustyötä. Projektin lopussa materiaalista kootaan valmennuspaketti, joka on avoimesti kaikkien käytettävissä. Toimivia käytäntöjä jalkautetaan muihin työyksiköihin sekä projektin aikana että sen päätyttyä. Lisäksi harjoitteluissa mukana olleiden ohjaajien joukosta valmennetaan ohjaaja­ mentoreita jakamaan tietoa toimintamallin sisällöistä myös muille osastoille. Työelämässä vaaditaan enenevissä määrin osaamista monikielisyydestä ja -kulttuurisuudesta. Monikulttuurinen moduuliharjoittelumalli on yksi keino näiden taitojen haltuunottoon. Harjoittelumalli tukee niin opiskelijoita kuin työyhteisöjä ja auttaa vieraskielisiä sairaanhoitajaopiskelijoita kiinnittymään työelämään. ● Muuttuva työ. “Moduuliharjoittelua näyttää olleen jo 50-luvulla! Useita hilkkapäisiä oppilaita kahta potilasta hoitamassa, 1–2 mentorin ohjauksessa. Paljon ovat osastonhoitajan tehtävät muuttuneet. Harva enää nykyään ennättää ohjata opiskelijoille kädentaitoja.” ”Paljon ovat osastonhoitajan tehtävät muuttuneet.” Harjoittelu vuodeosastolla. Keski-Suomen sairaan- hoitaja- ja terveyssisarkoulun oppilaita keskussairaalan vuodeosastolla tammikuussa 1956. Hilkan yksi vaakaraita kertoo, että he ovat ensimmäisen vuosikurssin oppilaita. Sairaanhoitaja tai osastonhoitaja valvoo harjoittelua. Harjoittelu lastenosastolla. Osastonhoitaja opastaa sairaanhoitajaoppilasta vauvan hoitamisessa 1950-luvun lopulla KeskiSuomen keskussairaalassa. Sairaanhoitaja 1.2025 Tuija Kontinen, lehtori KUVA NELLI NÄRHI / HYVAKS SAIRAALAMUSEO KUVA KAUKO KIPPO / HYVAKS SAIRAALAMUSEO Mitä ajatuksia kuvat herättävät? 37

Käytännön vinkki. eille. Kerro minulla Miten työn saisi sujumaan? Kollegat vinkkaavat. Onko s nnön ytä hyvä käkki? vin Diabeetikoilla riski parodontiittiin Ehdota aihetta: alehti.fi toimitus@sairaanhoitaj Parodontiitti eli hampaan kiinnityskudossairaus kehittyy pitkäaikaisen ientulehduksen seurauksena ja voi lopulta johtaa hampaan irtoamiseen. Diabeetikoilla on kolminkertainen riski sairastua parodontiittiin. 1 2 Diabetes saattaa altistaa. Jos veren glukoosi- taso on pitkään koholla, elimistön puolustuskyky heikkenee, mikä voi pahentaa hammasperäisiä tulehduksia ja edistää tulehdusten leviämistä muualle elimistöön. Hoitamaton parodontiitti voi myös heikentää diabeteksen hoitotasapainoa sekä vaikeuttaa diabeteksen hoitoa. Diabeteksen lisäksi parodontiitille altistavat muun muassa tupakointi, stressi ja perinnölliset tekijät. Säännölliset hammastarkastukset. Paro- dontiitti ei yleensä aiheuta kipua, joten se voi edetä oireettomana jopa vuosien ajan. Vuosittaiset suun terveystarkastukset ovat avainasemassa parodontiitin havaitsemisessa. Diabeetikon tulisi myös tarkkailla ikenien terveyttä hampaita harjatessaan. Verenvuoto sekä turvonneet ja punoittavat ikenet kielivät tulehduksesta. 3 Hyvän suuhygienian merkitys. Diabetesta sairastavan on erityisen tärkeää huolehtia suun ja hampaiden terveydestä. Vaikka diabeteksen hoitotasapaino olisi hyvä, parodontiittia voi silti esiintyä. Parodontiitti on pitkäaikaissairaus, josta ei pääse kokonaan eroon. Hoidon tavoitteena on pysäyttää tai hidastaa kiinnityskudosten tuhoutumista. Hampaiden harjaus kahdesti päivässä fluorihammastahnalla ja päivittäinen hammasvälien puhdistus edistävät suun terveyttä. Vinkit antoi sairaanhoitaja ja suuhygienisti Hanna Karvinen. Saatavilla apteekeista Kaksivaiheinen Lievittää pienen nenän tukkoisuutta hellävaraisesti ja tehokkaasti. metodi Vaihe 2 Jo 2 viikon iästä alkaen Sairaanhoitaja 1.2025 Vaihe 1 38 + Liman poisto Nenän puhdistus ja liman pehmitys Auttaa lasta hengittämään, syömään ja nukkumaan. OtriBaby-nenäsuihke on CE0459-merkitty lääkinnällinen laite, niistäjä ja kertakäyttösuutin ovat CE-merkittyjä lääkinnällisiä laitteita. Lue käyttöohjeet. Haleon Medical Devices, Irlanti Tavaramerkit ovat Haleon-konsernin omistamia tai sille lisensoituja. ©2025 Haleon-konserni tai lisenssinhaltija. 01/25 PM-Number: PM-FI-OTRI-25-00001

Rivien välistä. Tällä palstalla esitellään uutuuskirjoja. Vanhemmuuden rooli Sairaanhoitajan rohkea ääni Tarina sitkeydestä VAUVAN HOITOTYÖ – VIEROITUSOIREINEN VAUVA JA VANHEMMUUS SAIRAANHOITAJAN PAIKKA LÄÄKÄRI ATTE – SELVIYTYMIS­ OPAS ELÄMÄÄN Päihdehaitat ovat merkittävä kansanterveyshaaste Suomessa, ja nuorten aikuisten huumekuolemat ovat lisääntyneet huolestuttavasti. Tämä teos tarjoaa kattavan näkemyksen vieroitusoireisen vauvan ja vanhemman hoitotyöstä. Kirjan rakenne on selkeä, ja käsitteet on määritelty huolellisesti, mikä helpottaa lukijaa aiheen syvällisessä ymmärtämisessä. Kirjassa on lukuisia informatiivisia taulukoita esimerkiksi eri päihteiden tai lääkkeiden aiheuttamista vieroitusoireista ja niiden ilmaantumisajoista vastasyntyneelle, mutta myös oireiden muista syistä. Päihdeäidin lasta hoidettaessa on muistettava, että kaikki oireet eivät viittaa vieroitusoireisiin, vaan voivat olla merkki esimerkiksi hypokalemiasta. Kirjassa korostetaan hoitotyön merkitystä, unohtamatta vanhemmuuden tärkeää roolia. Kirja sopii päihdeäitien kanssa töitä tekeville ammattilaisille, mutta tietoja olisi hyödyllistä jakaa valistusmielessä laajemminkin yhteiskunnassa. Rohkeasti ja kiivaasti kirjoitettu uutuuskirja käsittelee terveydenhuollon tilaa, hoitotyön ammattilaisten arkea ja niihin liittyviä rakenteellisia ongelmia. Teoksessa tuodaan näkyväksi, kuinka sairaanhoitajat joutuvat kestämään kohtuuttoman suurta työmäärää, arvostuksen puutetta sekä epäoikeudenmukaista palkkausta. Kirjoittaja kritisoi poliitikkojen ja monien terveydenhuollon päättäjien haluttomuutta puuttua hoitotyön todellisiin ongelmiin. Näkökulma on mielenkiintoinen ja tuo esiin sen todellisuuden, että hoitotyötä päivittäin tekevä henkilökunta jää usein syrjään päätöksenteosta. Kirja ei ole kuitenkaan pelkkää valittamista, vaan myös rohkeaa yhteiskunnallista haastamista. Sairaanhoitajat ovat yksi tärkeimmistä yhteiskunnan voimavaroista. Kirjan huumori ei välttämättä avaudu kaikille, mutta näen sen olevan kirjoittajan keino käsitellä turhautumista ja arjen raskautta ilman, että se vähättelee hoitotyön epäkohtia. Anne Korhonen Tammertekniikka 2024 Lotta Tuohino Gummerus 2024 Atte Virolainen ja Margareeta Häkkinen Otava 2024 Tämä Atte Virolaisen kirja on koskettava ja opettavainen tietokirjamainen omaelämäkerta. Teos rakentuu kolmeen osaan: ensimmäinen taustoittaa, toinen kannustaa opettavassa sävyssä ja kolmas tarjoaa tietoa eri päihteistä ja niiden vaikutuksista. Aten matka nuoresta häiriköstä lääkäriksi muistuttaa, että elämä voi kääntyä ympäri huonoistakin lähtökohdista. Kirja korostaa nuorten elämäntilanteiden ymmärtämisen tärkeyttä ja sitä, kuinka oikea-aikainen positiivinen palaute voi muuttaa elämän suunnan. Aten neuvo "usko itseesi" on keskeinen sanoma, joka voi antaa nuorille toivoa ja rohkaisua vaikealtakin tuntuvissa tilanteissa. Teos on arvokas opas nuorten ja aikuisten tukemiseksi sekä informoimiseksi päihteiden ja rikollisuuden haitallisista vaikutuksista ja rikollisuuden kierteen katkaisemisesta, mutta myös kertomus periksiantamattomuudesta ja sitkeydestä. Tekstin lukuisat viittaukset useisiin tutkimuksiin lisäävät teoksen luotettavuutta. Ei pelkkä henkilökohtainen kokemus, vaan rohkea kannanotto terveydenhuollon tilasta ja epäkohdista. Aten kerronnallinen kirjoitustyyli koskettaa ja pitää yllä mielenkiintoa. Olisin toivonut enemmän tietoa vanhemmuuden tukemisesta eri vaiheissa. Negatiivinen ja vähättelevä kirjoittamisen sävy muista hoitotyön ammattilaisista oli hämmentävää. Lopun kysymysmuotoon aseteltuun tietopakettiin olisin kaivannut lähdeluetteloa. Sairaanhoitaja 1.2025 KOONNUT LAURA PUIKKO 39

Töissä. Sairaanhoitaja 1.2025 Sairaanhoitajat kertovat tällä palstalla, mitä työelämässä tapahtuu. 40

Mielen päällä. Sairaanhoitaja Maria Keinonen (vas.) ja osastonhoitaja Marjut Vastamäki käyvät lävitse työviikon tapahtumia. Johda tunnetaidoilla HUS Psykiatrian Hyvinkään ja Porvoon linjan esihenkilöitä on koulutettu hyödyntämään työssään dialektisen käyttäytymisterapian taitoja. Niistä on hyötyä varsinkin vuorovaikutustilanteissa. Sairaanhoitaja 1.2025 TEKSTI MARJUT VASTAMÄKI, OSASTONHOITAJA, HUS HYVINKÄÄN PSYKIATRIAN LINJA, (MARJUT.VASTAMAKI@HUS.FI); ANNIKA THOMSON, LINJAJOHTAJA, HUS HYVINKÄÄN PSYKIATRIAN LINJA; EEVA LYYRA, OSASTONHOITAJA, HUS PORVOON PSYKIATRIAN LINJA; SAIJA SYVÄNEN, YLIHOITAJA, HUS HYVINKÄÄN JA PORVOON PSYKIATRIAN LINJA; ELINA MANNER, PSYKOLOGI, KOULUTTAJA, HUS HYVINKÄÄN PSYKIATRIAN LINJA; MIIKKA HÄKKINEN, OSASTONYLILÄÄKÄRI, KOULUTTAJA, HUS PSYKIATRIA MIELIALAHÄIRIÖLINJAN JOHTO; KUVAT LEENA KOSKELA 41

Avoimet ovet. Esihenkilöt ovat aina saatavilla, jolloin kohtaamiset tapahtuvat luonnostaan ja tarpeen mukaisesti. J ohtaminen vaatii tulevaisuudessa yhä enemmän valmentavaa otetta, läsnäoloa ja yhteistyötaitoja. Johtajien rooli henkilöstön innostajana ja luovuuden tukijana on jäänyt liian vähälle huomiolle, ja näitä taitoja kannattaa kehittää. Työelämän nykyiset haasteet, kuten työn pirstaloituminen ja etätyöskentelyn lisääntyminen, edellyttävät selkeää, kohtaavaa ja tukea antavaa johtamista. Organisaatioissa kerätään usein paljon tietoa työntekijöiden kokemuksista, mutta keinoja vaikuttaa esihenkilön omaan toimintaan ei aina ole helposti löydettävissä. Tunnetaidot johtamisen tukena ovat keskeinen voimavara. Ne helpottavat stressinhallintaa ja parantavat vuorovaikutusta. Kirjallisuus korostaa tunnetaidoista saatavia hyötyjä, mutta konkreettiset työkalut jäävät usein uupumaan. Sairaanhoitaja 1.2025 Dialektista käyttäytymisterapiaa (DKT) on hyödynnetty HUS Psykiatrian yksiköissä jo pitkään potilaiden tunnesäätelyvaikeuksien hoidossa. DKT:ssa ongelmalliset käyttäytymiset nähdään epäonnistuneina yrityksinä selvitä vaikeiden tunteiden kanssa. DKT:n keskeisenä tavoitteena on opettaa ongelmakäyttäytymisen tilalle uusia taitoja, kuten tietoisuus-, ahdingonsieto-, tunnesäätely- ja vuorovaikutustaitoja. Terapia koostuu vahvoista muutosstrategioista (käyttäytymisterapia) ja hyväksymisstrategioista (mindfulness ja validaatio). Olennaista on sekä muutoksen että hyväksynnän tasapaino ja yhdistäminen. 42 DKT:n keskeisenä tavoitteena on opettaa ongelmakäyttäytymisen tilalle uusia taitoja. DKT:ta toteutetaan ympäri maailman ja laajasti myös Suomessa. Terapiamuoto tarjoaa vaikeasti oireileville potilaille mahdollisuuden saada näyttöön perustuvaa hoitoa ja hoitaville työntekijöille puolestaan tukea osaamiseen, motivoitumiseen ja jaksamiseen. Kiinnostus DKT:n soveltamiseen johtamisessa heräsi, kun esihenkilöt näkivät työntekijöidensä hyötyvän DKT:sta. Tämän pohjalta päätettiin pilotoida DKT-koulutusta hoitotyön esihenkilöille. Koulutuksen tavoitteena oli selvittää, voisivatko DKT:n periaatteet ja menetelmät helpottaa esihenkilöiden vuorovaikutustilanteita ja parantaa heidän jaksamistaan. Pilotin suunnitteluun osallistui esihenkilöitä sekä kouluttajia. Koulutukseen osallistui yhdeksän hoitotyön ja kaksi lääkäreiden esihenkilöä. Pilottikoulutus koostui neljästä lähi­

Eri elämäntilanteisiin. Psykiatrisen erikoissairaanhoidon tukena on lukuisia vertaistuki- ja järjestötoimintoja. Käden ulottuvilla. Kohtaamiset ja niissä syntyvät tunteet vaativat työvälineiltä monia muotoja, pehmeistä nenäliinoista koviin stressipalloihin. Henkilö. DKT-taidot käyttöön ­esihenkilötyössä • Dialektinen käyttäytymisterapia (DKT) on periaatepohjainen ja psykoterapeuttinen vaikeiden tunnesäätelyvaikeuksien hoitomalli. • DKT:n on kehittänyt professori Marsha Linehan kollegoineen, ja vahvan tutkimusnäytön pohjalta sen sovellutusten kehittämistyö on jatkuvaa. • HUS Psykiatrian Hyvinkään ja Porvoon linjan esihenkilöitä on koulutettu hyödyntämään työssään dialektisen käyttäytymisterapian taitoja. • Hyvinkään ja Porvoon psykiatrian linjalla on henkilöstöä yhteensä 285. Osastonhoitajalla on hoitotyöntekijöitä alaisinaan keskimäärin 40. • Hoitotyön johtaminen pohjautuu valmentavaan johtamismalliin sekä Lean-johtamisoppeihin. Työssä korostuu henkilöstö- ja resurssijohtaminen. Työkykyä tukevalla johtamisella on suuri merkitys. Kaiken keskellä on kyettävä hyvään oman työn organisointiin ja toiminnan kehittämiseen. Sairaanhoitaja 1.2025 opetuspäivästä sekä lähipäivien välillä tehtävistä harjoituksista. Koulutus sisälsi orientoitumista DKT:n perusperiaatteisiin, dialektiikan hyödyntämistä, hyväksymisstrategioita, esihenkilön omaa tunnesäätelyä, muutosstrategioita, vuorovaikutustaitoja vaikeisiin vuorovaikutustilanteisiin niin yksilö- kuin ryhmätilanteissa sekä DKT:n mukaisia keskinäisen tuen periaatteita. Harjoituksissa painotettiin validaation ja itsevalidaation taitoja, jotka auttavat rakentamaan yhteyttä ja luottamusta vuorovaikutustilanteissa. Validaatio tarkoittaa toisen tunteiden ja tarpeiden osoittamista ymmärrettäviksi ja perustelluiksi. Tämä rauhoittaa vuorovaikutussuhteita ja auttaa ratkaisemaan ristiriitoja. Tuomitsemattomuuden ja myötätuntoisen uteliaisuuden harjoittaminen olivat kaksi tärkeää teemaa, jotka kulkivat läpi koulutuksen. > 43

Keskinäistä tukea. Moniammatillinen esihenkilötiimi koetaan yhdenvertaiseksi. Tämänkertaisessa kokouksessa läsnä pöydän äärellä osastonhoitaja Marjut Vastamäki (oik.), linjajohtaja Annika Thomson ja osastonhoitaja Sanna Puro sekä Teamsin kautta osastonhoitaja Saija Arokoski (ylh. kesk.), kouluttaja Miikka Häkkinen, osastonhoitajat Eeva Lyyra ja Marko Rantanen, ylihoitaja Saija Syvänen, kouluttaja Elina Manner ja osastonhoitaja Elina Elo. Sairaanhoitaja 1.2025 Plussat & miinukset 44 + Uusi väline johtamistyöhön. + Vuorovaikutustilanteisiin taitoja, jotka auttavat jaksamaan työssä. + Itsevalidaatio tukee vaikeissa tilanteissa selviämistä. + Työväline, jonka avulla työntekijät tulevat kuulluiksi. – Tutkittua tietoa tunnetaidoista johtamistyössä on vähän. – Koulutuksen vaikuttavuus näkyy vasta pidemmällä aikavälillä. – Edellyttää pitkäjänteistä sitoutumista työskentelyotteen oppimiseen. – DKT:n taustaolettamusten ja käsitteiden omaksuminen ei sovi kaikille. Koulutuksen vaikutuksia arvioidaan kyselyllä, joka kartoittaa osallistujien kokemuksia tunnesäätelystä, vaikeiden asioiden käsittelystä ja esihenkilötyön mielekkyydestä. Sama kysely toistetaan ennen koulutusta sekä kaksi viikkoa ja kuusi kuukautta koulutuksen jälkeen. Ensimmäisissä palautteissa näkyy, että koulutus on herättänyt runsaasti ajatuksia ja ideoita DKT:n hyödyntämisestä esihenkilötyössä. Esihenkilöt alkoivat havainnoida omaa käyttäytymistään ja sen vaikutuksia vuorovaikutustilanteissa. Keskinäisessä vuorovaikutuksessa on enemmän kiinnitetty huomiota kykyyn kuunnella ja validoida kollegaa. Itsevalidaatio on lisääntynyt ja auttanut jaksamaan vaikeissa tilanteissa. Iloa arkeen. Huumorille ja heittäytymiselle on töiden tueksi tilaa ja tarvetta. Koulutuksen jälkeen esihenkilöt perustivat keskinäisen tuen tiimin, jossa kollegoiden välinen avun pyytäminen ja antaminen on keskiössä. Moni saattaa ajatella, että avun pyytäminen hankaliin tilanteisiin kuormittaa Johtamistyötä tehdään pitkälti yksin, jolloin herkkyys työssä kuormittumiselle voi olla suuri.

kollegoita. Kuitenkin jo koulutuksen aikana osallistujat huomasivat olevansa samanlaisten haasteiden edessä ja yhteisen pohdiskelun auttavan. Tiimitapaamisissa jatketaan avun pyytämisen harjoittelua ja saatujen oppien soveltamista kunkin omaan esihenkilötyöhön. Johtamistyötä tehdään suuresta organisaatiosta huolimatta pitkälti yksin, jolloin herkkyys työssä kuormittumiselle voi olla suuri. Kokemusten validointi ja toimintavaihtoehtojen ideointi helpottaa haastavia tilanteita ja vähentää kuormittumista. Jo ensimmäisten kokoontumisten perusteella vaikuttaa siltä, että DKT-periaatteiden mukainen säännöllinen kollegoiden tapaaminen toimii työhyvinvointia ja jaksamista tukevana rakenteena. Tunnetaitojen merkitys johtamisessa korostuu erityisesti kuormittavissa tilanteissa. Mitä haastavampaa vuorovaikutus on, sitä tärkeämpää on johtajan kyky tunnistaa ja säädellä omia tunteitaan sekä ottaa vastaan työntekijöiden tunnetiloja. Tunnetaitoinen johtaja luo työyhteisöön inhimillistä ilmapiiriä ja rakentaa vahvempaa pohjaa yhteiselle onnistumiselle. ● Tunnetaidoilla kohti tavoitetta. Vuorovaikutustaan voi tasapainottaa viisaasti, kun tietää, mikä kussakin vuorovaikutustilanteessa on tärkeää. Jokaisella lapsella on oikeus kasvaa perheessä – rakastettuna ja turvassa. Perhe voit olla sinä. Lue lisää: sos-lapsikyla.fi SOS-Lapsikylä on voittoa tavoittelematon lastensuojelujärjestö. Sairaanhoitaja 1.2025 Tukiperheenä annat aikaasi lapselle viikonlopun verran kuukaudessa, sijaisperheenä annat kodin. 45

Kerro meille yhdestä työpäivästäsi. kuvaohjeet: Katso kirjoitus- ja ajankohtaista/ .fi/ jat sairaanhoita ti sairaanhoitajaleh Haavanhoito on valmista ud tavin suojav arustein ja in utaan tarvitstrumentein . Sidesakset, kyretti, silmäsakset ja anatomiset atulat ovat valmiina käyttöön. a tietojen n vuoross telmään. o n e e lk Käynnin jä potilastietojärjes en kirjaamin Plastiikkakirurgisten potilaiden hoitoa ja tukea aamulla, ja vein koiran kävelylle ennen bussille menoa. Työvuoroni alkoi kello 7.30. Vaikka aamulla on juuri nyt pimeää, yritän nauttia Espoon kauniista tähdistä. 46 Työpäiväni. Sairaanhoitaja 1.2025 Työlistallani oli tänään uusi haavalääkärin ja haavahoitajan yhdistetty vastaanottokäynti. Sitä on suunniteltu pitkään, ja se on nyt kokeilussa. Toivon, että yhteisvastaanotto alkaa sujua hyvin ja helpottaa työskentelyä. Tämän jälkeen minulla oli tavallisia potilaita, jotka tulevat eri plastiikkakirurgisten toimenpiteiden jälkitarkastuksiin. Kohtasin tänään potilaita, joista osalla oli painehaava ja joista osalle oli tehty radikaaleja syöpäpoistoja, sekä yhden rintasyövän rekonstruktiopotilaan. Rintasyöpäpotilaat ovat suosikkipotilasryhmäni. He ovat yleensä huolissaan ja ahdistuneita rekonstruktiosta, ja rinta voi näyttää todella hurjalta ensimmäisinä viikkoina leikkauksen jälkeen. Osa työtäni on auttaa heitä tämän ajan yli ja muistuttaa heitä siitä, että lopputulos tulee näkyviin vasta puolen vuoden tai vuoden päästä. Onnistuin aiemmin vakuuttamaan nuoren miehen siitä, että hän lopettaisi nikotiinipussien käytön, jotta hänen vaikeasti paraneva haavansa paranisi nopeammin. Nyt kaksi viikkoa myöhemmin hänen haavansa oli täysin parantunut, kun hän oli ollut ilman nikotiinipusseja. Olin tästä todella iloinen. Nikotiini aiheuttaa verisuonten supistumista ja haavapinnan kudoskuolemaa sekä viivästyttää paranemisprosessia. Jäin miettimään, ettei kaikki aina mene suun- nitelmien mukaan, ja eteen voi tulla haastaviakin tilanteita. Kollegoilta saa kuitenkin aina apua ja tukea. Tunnelmani töistä lähtiessä oli, että päivä oli rankka mutta palkitseva. Hyvät fiilikset jäivät kaikin puolin. Tänään minut yllätti puhelu mahdollisesti tulehtuneesta ihonsiirtohaavasta. Saamani kuvat olivat kaksi päivää vanhoja, ja niissä haava näytti todella pahalta. Pyysin vielä uudet kuvat, ja tilanne olikin nyt paljon parempi! Ehdin jo valmistautua henkisesti, miten hoidan suurta infektiota, mutta haava olikin jo melkein parantunut. Olen silti iloinen, että potilas jäi hoitoon osastolle, jotta siellä voidaan seurata tilannetta. Darryn Quirk sairaanhoitaja, Plastiikkakirurgian ja Huulija suulakikeskuksen (HUSUKE) poliklinikka, Puistosairaala, HUS, Espoo KUVAT SHUTTERSTOCK, DARRYN QUIRK Menin työvuoroon bussilla. Heräsin viideltä

Ilmoittaudu kevään webinaareihin Maksuttomissa etäkoulutuksissa päivität osaamistasi tehokkaasti! Ajankohtaisissa hoitajaAkatemia-webinaareissa kuulet diabeteksen hoidosta ja hoidonohjauksesta alan huippuasiantuntijoilta. Ilmoittaudu osoitteessa: pro.novonordisk.fi Kevään 2025 webinaarit keskiviikkoisin klo 14.30–15.10 19.2. Tyypin 2 diabeetikon elintapahoito – Mitä uutta ravitsemussuosituksessa? Katja Keinänen, hoitajakouluttaja, Novo Nordisk Farma Oy 2.4. Mitä hoitajan tulee huomioida tyypin 2 diabetespotilaan kardiovaskulaaririskistä? Ilkka Vauhkonen, endokrinologian erikoislääkäri, asiantuntijalääkäri, Novo Nordisk Farma Oy 9.4. Raskausdiabetes Sanna Kaye, sisätautien ja endokrinologian erikoislääkäri, Naistenklinikka ja vatsakeskus, HUS 7.5. Diabetespotilas ja raskaus Heidi Immonen, endokrinologian erikoislääkäri, TYKS Lisää laadukasta koulutussisältöä! Hyödynnä myös ammattilaissivujemme luentotallenteet ja hoidonohjausvideot. Opit uutta diabeteksen ja lihavuuden hoidosta sekä lääkevalmisteiden oikeasta käytöstä. FI24DI00192-12-2024 Diabeteksen & lihavuuden parhaan hoidon tukena Pidätämme oikeuden muutoksiin.

Osaamista ja innostusta, ole hyvä! Opiskele avoimia yliopisto-opintoja joustavasti, sinulle sopivassa rytmissä. / Henkilöstötyö ja johtaminen sote-alalla / Liikunta- ja hyvinvointiosaaminen / Sosiaalityö / Terveystieteet / Uutta: Liikuntabiologia Maksuttomissa opinnoissa mm. kuntoutusalan kurssit Liikunnallinen sydänkuntoutus & Mielenterveys ja liikunta Sairaanhoitaja 1.2025 Koulutukset ja työpaikat JYU.FI/AVOIN 48 Muistathan, että voit lukea Sairaanhoitajalehteä myös diginä! Osoitteesta shlehti.sairaanhoitajat.fi löydät tuoreimman numeron ja aiemmat lehdet aina vuoteen 2010 asti. Hyviä lukuhetkiä printin ja digin äärellä!

Kolahtaahan sinulle Suomen Sairaanhoitajien uutiskirje sähköpostiisi? Jos ei, tarkista, onko uutiskirje voinut mennä sähköpostisi roskapostikansioon. Tarkista myös, että sähköpostiosoitteesi on ajan tasalla. Voit päivittää sähköpostiosoitteesi ja muut jäsentietosi: oma.sairaanhoitajat.fi MUKANA MAAILMAN MUUTOKSESSA 14.—15.5.2025 HELSINGIN KULTTUURITALO Suomen suurin päihdeaiheinen koulutustapahtuma sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille. Ennakkoliput edullisemmin nyt! Osta omasi ennen 1.3. osoitteesta päihdepäivät.fi Elintapaohjauksen verkkokoulutukset Elintapaohjauksen perusteet 11.2.–25.3.2025 Tietoa ja välineitä ravitsemusohjaukseen 19.3.–14.5.2025 Sairaiden ja toimintarajoitteisten liikuntaneuvonta 20.3.–27.4.2025 Lue lisää ja ilmoittaudu! ukkinstituutti.fi/koulutus Kehitä osaamistasi YAMK-tutkinnolla! Tarjolla useita sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille sopivia jatkotutkintoja. Tutustu haussa oleviin YAMK-tutkintoihin www.lapinamk.fi/masterschool Yhteishaku 11.–25.3. Sairaanhoitaja 1.2025 Koulutukset ja työpaikat Syvennä osaamistasi Varmuutta elintapaohjauksen asiakaskohtaamisiin 19.2.–26.3.2025 49

Tilanne päällä. Asiantuntijat vastaavat palstalla lukijoiden toivomiin etiikkaan, lääkehoitoon ja työyhteisön ongelmiin liittyviin kysymyksiin tai väitteisiin. Ongelmia töissä? Etsimme ratk aisun. asi: Lähetä ongelm hti.fi iraanhoitajale sa s@ itu im to Teksti Mari Schildt Kuva Shutterstock Sairaanhoitaja (yamk) Johanna Roivas työskentelee tietosuojavastaavana PohjoisKarjalan hyvinvointialueella. Tietosuoja on osa hoitotyön etiikkaa Potilas- ja asiakastietojen käsittely perustuu samalle luottamukselle, jolle sairaanhoitajan muukin toiminta pohjaa. Asiakkaan tietoja saa ­katsoa vain silloin, kun hoitotyö sitä vaatii. S Sairaanhoitaja 1.2025 airaalan päivystyksessä työskentelevää sairaanhoitaja Elinaa on jäänyt vaivaamaan, miten hänen potilaansa hoitopolku on toteutunut sen jälkeen, kun potilas siirtyi häneltä eteenpäin. Elina miettii, voisiko katsoa kirjauksia potilastietojärjestelmästä, vaikka ei enää itse hoida potilasta. 50 Voiko sairaanhoitaja katsoa potilaan tietoja hoitosuhteen jälkeen, tietosuojavastaava, sairaanhoitaja (yamk) Johanna Roivas Pohjois-Karjalan hyvinvointialueelta? – On ymmärrettävää, että päättyneestä hoitosuhteesta voi jäädä sairaanhoitajalle huoli, joka herättää tarpeen saada tietää, kuinka asiakkaan jatkohoito on edennyt. Vaikka tiedontarpeen taustalla olisikin välittäminen, se ei ole oikeutus asiakastietojen käsittelylle, Roivas vastaa. Asiakastietolaki määrittelee, että kun asiakkuus hoitajan toimintayksikköön on päättynyt, hoitajalla ei ole oikeutta käsitellä asiakkaan tietoja potilastietojärjestelmässä, ellei ole osoittaa muuta laillista, asianmukaista käsittelyperus- tetta. Terveydenhoitoalan ammattihenkilö saa käsitellä vain sellaisia asiakastietoja, jotka ovat välttämättömiä asiakkaan hoidon tai palvelun järjestämiseksi ja toteuttamiseksi. Roivas korostaa, että sairaanhoitajan tulisi aina käyttää omaa harkintaa. – Esimerkiksi sellainen tilanne on tullut vastaan, jossa hoitosuhde ja asiakkuus on päättynyt, mutta asiakas soittaa yksikköön ja kysyy, miten hänen lääkityksensä menikään. Mikä oli se haavanhoidon ohje? Tässä tilanteessa kyse on palvelun tarjoamisesta, vaikka hoitosuhde onkin päättynyt. On peruste ja velvoitekin ohjata asiakasta, ja tehdä siitä myös kirjaus, Roivas sanoo. Luottamus sosiaali- ja terveydenhuoltoon on Roivaksen mukaan ensiarvoisen tärkeää. – Asiakkaalle on asiakastietolaissa säädetty tiedonsaantioikeus tietojenkäsittelyssä muodostuneisiin lokitietoihin. Hänellä on oikeus tietää, kuka on käsitellyt ja milloin on käsitellyt hänen tietojaan. Tietojen käsittely ilman perustetta voi horjuttaa asiakkaan luottamusta koko palvelujärjestelmää kohtaan, hän sanoo.

Tietosuojaa pidetään usein niin perus­ asiana, että juuri sellainen asenne saattaa tehdä siitä haavoittuvan. – Organisaatioiden tulisi muistaa kertoa ja kouluttaa myös perusasioista, eikä ottaa niitä itsestäänselvyyksinä. Työsuhteen alussa tulisi käydä uuden työntekijän kanssa läpi, mihin hän sitoutuu työssään, Roivas sanoo. Lopulta kyse on hänen mukaansa jokaisen perustuslaillisesta oikeudesta yksityisyydensuojaan. Sen päälle on rakentunut tietosuojalainsäädäntö sekä sosiaali- ja terveydenhuollon erityislait. Kyse on myös pitkälti etiikasta, työpaikan kulttuurista, johtamisesta ja koulutuksesta. – On hienoa, että meillä valmistuu sairaanhoitajia, joilla on hyvät kliiniset taidot, mutta opiskelijoita tulisi kasvattaa jo varhaisessa vaiheessa huomioimaan myös tietosuoja ja sen merkitys, Roivas sanoo. "Vaikka tiedontarpeen taustalla olisikin välittäminen, se ei ole oikeutus asiakastietojen käsittelylle.” Sairaanhoitaja 1.2025 Yksittäisen sairaanhoitajan näkökulmasta potilas- ja asiakastietojen urkinta voi pahimmillaan johtaa työsuhteen purkuun, oikeudellisiin seuraamuksiin ja vahingonkorvauksiin. – Tietosuojaloukkaukset myös heikentävät organisaation mainetta, Roivas sanoo. 51

Menossa. Suomen Sairaanhoitajien alue­yhdistysten, asiantuntija­jaostojen ja henkilöjäsenten ilmoituksia. KESKI-SUOMI • Jäsen, tervetuloa Suomen Sairaanhoitajien 100-vuotisjuhlavuoden Kesäkirja Jämsässä Juhlavuoden sairaanhoitaja maksuttomaan seminaariin, jonka aiheena on: Sairaanhoitaja ihmis13.2.2025 kello 18–20, Kinotar JämEhdotukset 15.3.2025 mennessä ten tukena – kriisistä arkeen. sä, Pääskyläntie 25, 42100 Jämsä • Alueyhdistykset valitsevat vuosit• Tule kuulemaan, miten sairaan• Keski-Suomen sairaanhoitajat tain vuoden alueellisen sairaanhoihoitaja pärjää kansainvälisissä järjestää ystävänpäiväetkoina tajan. Ehdota Satakunnan sairaankriiseissä (Kati Partanen), miten Kesäkirja-leffaillan (oma näytös). hoitajien nettisivuilla, kuka olisi huolehtia omasta hyvinvoinnista • Tapahtuma on avoin kaikille SuoSatakunnan vuoden sairaanhoitaja. arjen ja kriisin keskellä, mikä on men sairaanhoitajien jäsenille. Jäsen yhteisöllisyyden ja vertaistuen rooli voi pyytää mukaansa kollegan, joka SATAKUNTA ammatillisessa jaksamisessa sekä ei vielä ole jäsen. millaisia työkaluja on stressin halSATAKUNTA • Jokainen osallistuja maksaa oma100-vuotisjuhla lintaan ja emotionaalisen kuorman vastuun ja ilmoittautuu verkkosivu- Seniorisairaanhoitajat käsittelyyn (Jan Holmberg). Satakunnassa jen lomakkeella. • Samalla juhlistamme Keski-Suomen • Omavastuuhinta: 5 € / hlö, sisältää Jäsenkokoontuminen 19.3.2025 klo 18–21, DiakonJuhlan sairaanhoitajien 80-vuotista taivalta. leffaeväät (juoma ja popcornit). Kerran kuukaudessa, kuukauden Pihlajasali, Metsämiehenkatu 2 J, Pori • Seminaarissa musiikkiesitys (Mari Ohjeet omavastuun maksamiseen viimeinen maanantai klo 13, Seura- • Ohjelmassa hyvää ruokaa ja juoPaananen, huilu) ja kahvitarjoilu. saat ilmoittautumisen jälkeen säh- kuntien palvelukeskus, Pori maa, musiikkia, menneiden muiste- • Ilmoittaudu viimeistään 14.3. verkkoköpostiisi. Omavastuita ei palaute• Aiheena yhteiseen ammattiimme luita sekä mukavaa yhdessäoloa. sivujen lomakkeella. Mukaan mahtuu ta, jos osallistuminen estyy. liittyvät asiat. Tiedustelut: Seija • Sitovat ilmoittautumiset 10.3. men100 ensimmäiseksi ilmoittautunutta. • Mukaan mahtuu enintään 50 henHalmela, shalmela75@gmail.com. nessä Satakunnan sairaanhoitajien keä ilmoittautumisjärjestyksessä. nettisivujen kautta. Peruuttamatta KESKI-SUOMI Tule ja vinkkaa kollegallesi! jättämisestä veloitamme 50 euroa. UUSIMAA • Tiedustelut ja peruutukset tekstiJuhlavuoden gaala Seniorit POHJOIS-POHJANMAA viestillä: Soili Aavanen, 0405962391. Jyväskylässä • Tilaisuuteen ei järjestetä kuljetuksia. Pidä huolta itsestäsi Kärpät-HIFK 21.3.2025 klo 18, Café & Restaurant 4.3.2025 klo 16.00, Kampin palveluVesilinna, Ihantolantie 5, Jyväskylä 15.2.2025 klo 17–20, Oulun Energia keskuksen ruokasali, Salomonkatu UUSIMAA Areena, Teuvo Pakkalankatu 11, Oulu 21 B, 00100 Helsinki • Jäsen, tervetuloa juhlistamaan sekä Seniorit Suomen Sairaanhoitajien 100-vuo• Tänä vuonna juhlimme ystävänpäi- • Luennon pitää psykologi Pirkko Lahti. Teatteri: Jenny Hill tisjuhlavuotta että Keski-Suomen vää urheilun merkeissä. Ota kaveri • Tarjolla kahvia. Kahvimaksu 5 €. sairaanhoitajien 80-vuotista taivalta. mukaan ja tule kannustamaan 20.3.2025 klo 18.30, Helsingin kau• Ohjelmassa Keski-Suomen saiKärpät voittoon HIFK:sta. punginteatterin pieni näyttämö KAINUU raanhoitajien puheenjohtajan Tuija • Ilmoittaudu www.ppsairaanhoita• Ilmoittaudu 16.–19.2. tekstiviestillä Paasosen alkusanat, Suomen Saijat.fi-verkkosivujen lomakkeella. 0407344309 tai leena.kakkinen@ Vuosikokous raanhoitajien puheenjohtaja Heljä Ilmoittautuminen sisältää liput hotmail.com. Maksu 40 € 19.2. men10.3.2025 klo 17.30, Sokos Hotelli Lundgrén-Laineen puhe, kansansinulle ja ystävällesi (2 lippua). nessä Suomen Sairaanhoitajat ry:n Valjus Kajaani, Kauppakatu 20 edustaja ja sairaanhoitaja Piritta Lippujen omavastuu vaivaiset 20 tilille FI17 5541 2820 0305 50, viestikRantasen puhe, Kipinät-kuoro, ISOn euroa (maksuohjeet lähetetään • Sääntömääräiset asiat. si: Seniorihenkilöjäsenten teatteri. Tanhuujat, huomionosoituksia, ilmoittautumisen jälkeen). • Luottamushenkilöiden valinta. juhlaillallinen ja yllätysnumero. • Paikkoja rajoitetusti (enintään 100). • Hoitotyön johtaja Marjo HuovinenKESKI-SUOMI • Tilaisuus on avoin kaikille Suomen Tervon alustus aiheesta Hoitotyön Sairaanhoitajien jäsenille. Lippu POHJOIS-HÄME suunta ja kehitys Kainuussa. Juhlavuoden seminaari maksaa 30 euroa. Mukaan mahtuu • Tarjoilun vuoksi pyydämme ilmoitSeniorijaosto enintään 120 henkeä. tautumisia 24.2. mennessä: kainuun- Jyväskylässä Sata­vuotisjuhla senioreille sairaanhoitajat@gmail.com. Kerro • Ilmoittaudu Suomen Sairaanhoi21.3.2025 klo 12–15.30, Sairaala tajien verkko­sivujen lomakkeella 20.2.2025 klo 13, yhdistyksen huoneismyös allergiasi. Pitkänmatkalaisille Novan luentosali, Hoitajantie 3, viimeistään 6.3. Ilmoittauduttuasi to, Hatanpään valtatie 6 B 18, Tampere korvataan matkat. Tervetuloa! Jyväskylä saat maksuohjeet. • Juhlavuonna 2025 Suomen Sairaan­hoitajien yhdistystoiminta täyttää 100 vuotta. • Tampereen paikallisyhdistys on toiseksi Suomessa perustettu Suomen Sairaanhoitajatarliiton paikallisyhdistys. • Tervetuloa! Ei tarvitse ilmoittautua ennakkoon. Tarvittaessa yhteys: Kirsi-Marja Enqvist, 0400466760, tai Anja Parikka, 0505526050. SATAKUNTA Amazing Nurse Savonian kampuksella 52 Ihka ensimmäinen Savonia-ammattikorkeakoulun Amazing Nurse -kilpailu järjestettiin marraskuun lopulla. Kilpailemassa oli yli 200 hoitotyön opiskelijaa, jotka pieninä joukkueina kiersivät liki 30 rastia. Tv-formaatin tavoin jokaisella rastilla oli haaste, jonka oikein suoritettuaan joukkue pääsi etenemään seuraavalle. Savon sairaanhoitajien rasti oli nimeltään Kollegiaalisuuskaraoke. Kilpailijoiden tuli riimitellä lyhyt esitys kollegiaalisuudesta apunaan Suomen Sairaanhoitajien kollegiaalisuusohjeet. Kollegiaalisuusohjeista tuli poimia ainakin sana – tai kaksi. Myös esiintymisrekvisiittaa oli käytettävissä runsaasti. Joukkueilta nähtiin mahtavaa heittäytymistä ja upeita musiikkiesityksiä rapista rockiin. Kuten sairaanhoitajan ammatissa, myös tässä kilpailussa vaadittiin ongelmanratkaisutaitoja ja kekseliäisyyttä mutta ennen kaikkea tiimityötä. Oli hienoa nähdä, miten suuri joukko tulevia terveydenhuollon ammattilaisia pelasi niin hyvin yhteen. Nämä tiimipelaajat valmistuvat aikanaan tärkeään ja arvokkaaseen, yhteiskunnan keskiössä olevaan ammattiin. ”On sairaanhoitajalle tärkeä kolleega, voi hänestä nimittäin olla polleena.” Muun muassa näin riimiteltiin Savon sairaanhoitajien karaokerastilla. KUVA SAVON SAIRAANHOITAJAT Sairaanhoitaja 1.2025 TEKSTI RIINA KOLJONEN

Kesäkirja Helsingissä 25.3.2025 klo 16.30, Riviera Kallio, Harjukatu 2, Helsinki Ka t s o ajanta saiset tiedot : sair hoitaja aant tapaht .fi/ umat • Maksu kahdelta päivältä: 410 € / osallistuja. Ohjelma ja lisätietoja: https://syopasairaanhoitajat.fi. • Ilmoittautuminen: https://www. lyyti.in/ssshry-opintopaivat2025 • Ilmoittautuminen päättyy 17.3. Lisätietoja: ssshry@taloevents.fi ja leena.koponen@savonia.fi. ETELÄ-HÄME KUVA SUOMEN FILMIKAMARI • Leffailta Suomen Sairaanhoitajien jäsenille. Omavastuu 10 € sisältää myös leffaeväät. Mukaan mahtuu 50 jäsentä ilmoittautumisjärjestyksessä. • Sitova ilmoittautuminen verkkosivuilla olevan linkin kautta viimeistään SATAKUNTA 10.3. Ilmoittautumisen jälkeen saat ohjeet omavastuun maksamiseen. Näyttely 11.4.–8.6.2025, Satakunnan museo, Hallituskatu 11, Pori Vuosikokous • Juhlavuoden kunniaksi Satakunnan sairaanhoitajat järjestää näyttelyn. 29.3.2025 klo 12, yhdistyksen huoAvajaisten ajankohta tarkentuu Tove Janssonin Kesäkirja-teokseen perustuvaa elokuvaa kokoonnuneisto "Siiri", Kasarmikatu 1 B 26, myöhemmin. Näyttelyssä esitellään taan katsomaan kollegoiden kanssa niin Jämsässä kuin Helsingissä. Hämeenlinna (soita ovisummeria) Satakunnan sairaanhoitajien historiaa ja toimintaa menneiltä ajoilta • Sääntömääräiset asiat. tähän päivään. Esillä myös hoito• Luottamushenkilöiden valinta: 12.5.2025 klo 18–20.30, Ravintola työhön liittyvää esineistöä. alueyhdistyksen puheenjohtajan ja Lukupiiri Liisanpuisto, Liisankatu 20, Pori hallituksen valinta seuraavalle kau26.5.2025 klo 17–18, Teams delle, alueyhdistyksen ehdokkaiden UUSIMAA • Sääntömääräiset asiat. • Suomen Sairaanhoitajien lukupiirissä valinta Suomen Sairaanhoitajien • Luottamushenkilöiden valinta. Seniorit Kristin Hannah: Sodan sisaret. Voit valtuustoon ja hallitukseen. • Vuoden satakuntalaisen sairaanosallistua, vaikka et olisi lukenut kirjaa. • Ilmoittaudu 26.3. mennessä pj. Kai- Teatteri: Sudenmorsian hoitajan julkistaminen. su Heliölälle: kaisu.heliola@gmail. 11.4.2025 klo 14, Hämeenlinnan Teatteri • Ilmoittautuminen Satakunnan com. Kerrothan samalla mahdollisairaanhoitajien verkkosivuilla Verenluovutushaaste • Ilmoittautumiset ja maksut ED:lle, sen erityisruokavalion tai kiinnoslähempänä ajankohtaa. joka koordinoi retken ja informoi tuksen luottamustoimea kohtaan. 31.5.2025 saakka, SPR:n Veripalvesiitä erikseen. lun toimipisteet LAPPI 31.3.2025 klo 17–18, Teams • Suomen Sairaanhoitajien lukupiirissä kirjana Patricia Bertényi: Rikoksista pahin. Voit osallistua, vaikka et olisi lukenut kirjaa. Bertényi myös linjoilla. KESKI-SUOMI Kevään apurahat Haettavissa 31.3.2025 asti POHJOIS-POHJANMAA Vuosikokous 12.4.2025 klo 15, paikka ilmoitetaan myöhemmin: ppsairaanhoitajat.fi • Esillä sääntömääräiset asiat, uuden hallituksen valinta, valtuutettujen valinta sekä mahdolliset sääntömuutokset. • Ilmoittautuminen myöhemmin lomakkeella: ppsairaanhoitajat.fi. • Keski-Suomen sairaanhoitajat myönPOHJOIS-HÄME tää apurahoja jäsenilleen hoitotyön koulutukseen ja kehittämiseen. Vuosikokous Katso tarkemmat säännöt ja hae: 24.4.2025 klo 18, yhdistyksen huoneissairaanhoitajat.fi/etu/keski-suoto, Hatanpään valtatie 6 B 22, Tampere men-sairaanhoitajat-ryn-apurahat • Sääntömääräiset asiat. • Valtuuston (Suomen SairaanhoiUUSIMAA tajat ry) jäsenten valinta kaudelle Seniorit 2025–2028. • Ehdokkaan valinta Suomen SaiLuento opiskelija­ raanhoitajat ry:n hallituksen jäseohjauksesta neksi kaudelle 2025–2028. 1.4.2025 klo 16, Kampin palvelukeskus, • Muut asiat. ruokasali, Salomonkatu 21 B, Helsinki • Kahvitarjoilu klo 17.30 alkaen. Ilmoittautumisia ei tarvita. Tervetuloa! • Puhujana sairaanhoitajaopinto-ohjaaja Teemu Sillman Siltasairaalasta. • Tarjolla kahvia. Kahvimaksu 5 €. Diabeteshoitajat ry Suomen Syöpäsairaanhoitajat ry Valtakunnalliset opintopäivät 3.–4.4.2025, Helsinki, Hotelli Grand Central • Teemana syöpäsairaanhoitajien osaamisen tukeminen muutosten keskellä. Opintopäivien tarkoituksena on koota yhteen syövän hoidon ja hoitotyön osaamisen kehittäjiä monialaisesti sekä panostaa syöpäsairaanhoitajan hyvinvoinnin lisäämiseen. Luennot ovat inspiroivia ja tietoa antavia. Diabeteshoitajapäivät 24.–25.4.2025, Jyväskylän Paviljonki Juhlavuoden iltatilaisuus 12.5.2025 klo 18, Santamus-ravintola, Joulumaantie 8, 96930 Rovaniemi • Tervetuloa kaikki Suomen Sairaanhoitajien jäsenet juhlistamaan kanssamme sekä Suomen Sairaanhoitajien 100-vuotisjuhlavuotta että Lapin sairaanhoitajien 80-vuotista taivalta. • Ohjelmassa mukavaa yhdessäoloa, live-musiikkia, illallinen ja kullanhuuhdontaa. Tilaisuus on maksuton. • Ilmoittautuminen aukeaa 24.3. verkkosivujen lomakkeella. UUSIMAA Seniorit Kirjailijaluento 13.5.2025 klo 16, Kampin palvelukeskus, ruokasali, Salomonkatu 21 B, Helsinki • Kirjailija tarkentuu myöhemmin. • Tarjolla kahvia. Kahvimaksu 5 €. LAPPI Vuosikokous 17.5.2025 klo 13, Rovaniemi (tarkka paikka ilmoitetaan myöhemmin) • Sääntömääräiset asiat. • Uuden hallituksen valinta seuraavalle toimintakaudelle. • Ilmoittautumiseen ohjeet ja kokouspaikka tulevat myöhemmin jäsenkirjeessä sähköpostiin. • Kyselyt voi osoittaa sähköpostitse: lapinsairaanhoitajat@gmail.com • 40-vuotisjuhlavuoden koulutuspäivät järjestetään Jyväskylässä. • Teemana diabeteshoitotyön moninaisuus. Tule tapaamaan kollegoitasi ja päivittämään osaamistasi. • Ilmoittaudu 6.4. mennessä: diabeteshoitajat.fi. Kaksi päivää: 300 € UUSIMAA / jäsen, 350 € / ei jäsen. Huomioithan, että ilmoittautuminen on sitova. Seniorit Retki Porkkalaan SATAKUNTA 19.5.2025 tai 20.5.2025 Vuosikokous • Retki Mari Anthonin opastuksella. Tapahtumasta tietoja myöhemmin. • Katso tarkemmat tiedot: sairaanhoitajat.fi/verenluovutushaaste Ooppera: Turandot 25.7.2025, Savonlinnan Oopperajuhlat • Jäsen, lämpimästi tervetuloa juhlistamaan Suomen Sairaanhoitajien satavuotistaivalta. Nautimme Giacomo Puccinin säveltämästä niin ikään sadan vuoden ikäisestä oopperasta. • Klo 13 päiväkahvit ja oopperan esittely Spahotel Casinon Salonkikabinetissa, Kylpylaitoksentie 7. Klo 16 ruokailu hotellin Est. 1969 -ravintolassa. Klo 17.30 kävely Olavinlinnaan, jossa ooppera alkaa klo 19. • Katso Suomen Sairaanhoitajien verkkosivuilta tarkemmat tiedot ja hinnat ilman majoitusta sekä majoituksen kanssa. Ilmoittautuminen on sitova ja paikkoja rajallisesti. Maksu 23.2. mennessä Suomen Sairaanhoitajat ry:n tilille FI17 5541 2820 0305 50. 100-vuotismatka Tallinnaan 13.–14.9.2025, Tallinna • Jäsen, lähde juhlistamaan Suomen Sairaanhoitajien juhlavuotta Tallinnaan. Teema: Sairaanhoitaja muuttuvissa tilanteissa nyt ja tulevaisuudessa. • Ohjelmassa mukavaa yhdessäoloa, mielenkiintoisia luentoja, tutustumiskäyntejä terveydenhuollon toimipisteisiin, nähtävyyksiä ja omaa aikaa. • Lähtö Helsingin Länsiterminaalista 13.9. klo 9. Paluu Helsinkiin 14.9. klo 12 tai klo 18.30 lähdöllä Tallinnasta. Yöpyminen Park Inn by Radisson Meriton Conference & Spa -hotellissa. • Katso Suomen Sairaanhoitajien verkkosivuilta tarkemmat tiedot ja hinnat ja ilmoittaudu mukaan. Sairaanhoitaja 1.2025 Lukupiiri 53

Urapolkuni. Sairaanhoitaja 1.2025 Potilas- ja asiakastyötä tekevä sairaanhoitaja kertoo uransa tärkeimmistä etapeista. 54 Luovaa työtä. Sairaanhoitaja Leni Pasanen löysi psykiatriasta uransa punaisen langan. ”Psykiatrinen työ vaatii paljon luovuutta. Vuorovaikutus on usein haastavaa, ja potilaiden oireiden juurisyyn löytäminen edellyttää kokonaisvaltaista perehtymistä sekä usein paljon aikaa”, Pasanen pohtii. Töiden ohessa hän on opiskellut muun muassa gerontologian ja psykologian perusteet avoimessa yliopistossa sekä lähiesihenkilötyön ammattitutkinnon. Parhaillaan hän suorittaa kognitiivista lyhytterapiakoulutusta.

Onko sinulla ­kiinnostava ura hoitotyös Haluaisitko sä? ke siitä kollego rtoa ille? Yhdistävä tekijä Ota yhteyttä: toimitus@sa ira Asiantuntijasairaanhoitaja Leni Pasanen hyödyntää nykyisessä työssään monipuolista työkokemustaan ja ohjaa psykiatrian potilaat heille parhaiten sopiviin palveluihin. KOONNUT KATRI SIMOLA KUVAT LEENA KOSKELA JA SHUTTERSTOCK 2003–2005 Lammin vanhainkoti, sairaanhoitaja, ­osastonhoitajan sijainen ”Olin pääosin pienellä osastolla, joka hoiti omaishoidon lomituksia. Tein myös lääkehoitoa ja hoitotoimenpiteitä koko talossa. Minua pyydettiin esihenkilöksi, vaikka minulla ei ollut siihen koulutusta tai kokemusta. Työpanokseni meni pitkälti työvuorosuunnitteluun ja sijaisten hankintaan. Tykkäsin työstä, vaikka usein oli olo, että en osaa. Kokonaisuus oli hallinnassa, mutta esihenkilötyönä se ei ehkä ollut ihan sitä, mitä pitäisi olla.” 1999–2002 Päijät-Hämeen keskussairaala, eri osastoja, sairaanhoitaja ”Tein sijaisuuksia sisätaudeilla, päivystyspoliklinikalla, neurologian ja kirurgian osastoilla sekä tarkkailussa. Varsinkin sydänsairauksien hoito kiinnosti. Äitiyslomani jälkeen olin neurologialla ALS-potilaiden hoitoringissä. Keikkalistan kautta päädyin psykogeriatrian osastolle, ja jatkossa napsin sijaisuudet vain sinne. Psykiatriassa veti puoleensa monipuolisuus ja ihmisen mielen kuviot, mitä kaikkea sitä on.” anhoitajaleht i.fi 1996–1999 Lahden ammattikorkeakoulu, sairaanhoitajaopiskelija ”Mieleeni on jäänyt erityisesti Toronton työharjoittelu, jossa sain kipinän vanhustyöhön. Kanadansuomalaisille tarkoitetussa vanhainkodissa oli 40 paikkaa. Tein kahden suomalaisen kanssa harjoittelun vuodeosastolla, jossa somatiikka ja perushoito tulivat tutuiksi. Osa asukkaista sairasti muistisairautta, ja meidän suomen kielen taitomme oli kullanarvoista.” 2005–2022 Päijät-Hämeen keskussairaala, useita osastoja, sairaanhoitaja, apulaisosastonhoitaja, tiimivastaava ”Sain psykogeriatrian osastolta vakituisen sairaanhoitajan toimen. Syvensin osaamistani monilla koulutuksilla. Mieleeni on jäänyt monia potilaita. Vanhuksia, jotka tekivät itsemurhan niin, ettei kukaan sitä osannut ennakoida. Mutta myös pitkään masennusta sairastaneita, jotka toipuivat ja löysivät jälleen elämänilon. 2009 aloitin apulaisosastonhoitajana. 2015 alkoi organisaatiomuutosten vyöry. Vuodeosasto lakkautettiin ja tilalle perustettiin vanhuspsykiatrian poliklinikka ja ECT-poliklinikka. Kehitin niitä osastonhoitajan ja ylilääkärin kanssa. Olin tiimivastaava vanhuspsykiatriassa, jossa teimme paljon kotikäyntejä. Potilaan koti ja kotipersoona paljastavat enemmän kuin käynti sairaalassa. Toimin apulaisosastonhoitajana myös muilla psykiatrian poliklinikoilla ja olin työkierrossa geriatrian poliklinikalla muistikoordinaattorina.” ”Opin paljon uutta sosiaalipalveluista. Esimerkiksi sosiaalihuoltoja mielenterveyslaki poikkeavat paljon toisistaan etenkin itsemääräämisoikeuden suhteen. Vastaavana sairaanhoitajana tuin neljän ryhmäkodin tiiminvetäjiä sekä sijaistin palveluesihenkilöä ja toimin hänen työparinaan. Tykkäsin työpaikasta, ja ehdin jo sanoa, että täältä varmaan jään eläkkeelle. Mutta taas tuli organisaatiouudistus, ja toimeni lopetettiin yllättäen. Sain siirron toiseen palvelutaloon eri paikkakunnalle. Laitoin psykiatrian kollegoilleni viestiä, olisiko siellä töitä.” 2023– Päijät-Hämeen hyvinvointialue, Mielialahäiriöpoliklinikka, asiantuntijasairaanhoitaja ”Hoidamme mielialahäiriöistä kärsiviä 18–64-vuotiaita aikuisia. Työajastani 30 prosenttia on potilastyötä ja 70 prosenttia lähetetyötä. Käsittelen lähes kaikki Päijät-Soten psykiatrian avohoitoon tulevat lähetteet, ulkoiset yhdessä lähetelääkärin kanssa ja sisäiset itsenäisesti. Työnkuvani on uusi, aiemmin lähetteet käsitteli lääkäri yksin. Ohjaan potilaita viidelle eri poliklinikalle. On todella mielenkiintoista miettiä, mikä hoitomuoto voisi auttaa. Siitä on paljon hyötyä, että olen aiemmin työskennellyt kaikissa muissa yksiköissä paitsi psykoosi- ja päihdepsykiatrian poliklinikalla. Jokainen työpaikka on opettanut paljon. Kokonaisuutena annan psykiatrialle ison kiitoksen omasta työurastani. Nykyisessä työssäni voin myös tehdä etätyötä, mikä auttaa paljon jaksamisessa.” Sairaanhoitaja 1.2025 2022–2023 Palveluasumisyksikkö Onnenkoto, vastaava ­sairaanhoitaja 55

Lähetä meille Tätä en unohda -tarinasi. Miia Merikallio syöpäsairaanhoitaja, palliatiivisen hoidon asiantuntija (yamk), ­toiminnanjohtaja, Teijo Joku sietää kanssani tätä pimeää O man lapseni yllättävästä kuolemasta tuli viime vuonna kuluneeksi 30 vuotta. Samana vuonna menetin 45-vuotiaan isäni. Luulin ensin isäni oireilevan surua lapsenlapsensa kuolemasta. Ehkä sitäkin, mutta diagnoosiksi varmistui laajalle levinnyt munuaissyöpä, johon hän kuoli muutamassa kuukaudessa. Suru muutti minuun ja muutti minuutta. Suru- ja menetyskokemukset elävät meissä läheisemme menettäneissä läpi elämän. Muuttaen toki muotoaan lohduttomasta pimeydestä kohti toivon näköaloja ja elämää. Koin suruni äärellä yksinäisyyttä. Suru parisuhteessa voi lähentää tai loitontaa. Meillä ei ex-puolisoni kanssa ollut taitoa sanoittaa suruamme, mikä olisi lisännyt yhteistä ymmärrystä. Hyvin pian hautajaisten jälkeen läheiset odottivat meidän palaavan takaisin elämään sellaisena kuin se oli ollut ennen lapsen kuolemaa. Sitä elämää ei kuitenkaan enää ollut. Elämä oli muuttunut väistämättä ja pysyvästi. Kärsimyskin on osa elämää. Ja kuolema, kuten syntymäkin on. Omasta kärsimyksestäni versoi ajatus, miten tavallinen ihminen voi tukea toista ihmistä lapsen tai nuoren palliatiivisessa hoidossa ja saattohoidossa. Perustin Lupa Lapsuuteen ry:n. Mukana yhdistyksen toiminnassa kulkevat tuhansien kohtaamisten jättämät tunnejäljet syöpäsairaanhoitajan työstäni. Koulutamme perhetukihenkilöitä kulkemaan perheiden rinnalla lapsen parantumattoman sairauden, kuoleman ja surukokemuksen äärellä. Välitämme myös kokemustoimijoita sotealan ammattilaisten ja opiskelijoiden kohtaamisiin lasten palliatiivisesta hoidosta. Tarjoamme aiheesta luotettavaa ja tutkittua tietoa sekä mahdollisuuksia vertaistuellisiin ja kollegiaalisiin kohtaamisiin. Vapaaehtoistoiminnasta hyötyvät niin perheet, organisaatiot kuin vapaaehtoiset itse. Yhdistys toimii, jotta kuoleman varjo ei veisi elämän iloa yhteisistä päivistä. Lähellä lapsenkin kuolemaa tulee olla lupa puhua, lupa tuntea ja lupa luottaa – lupa lapsuuteen ja koko sen tunnekirjoon. Lupa merkitykselliseen ja hyvään elämään. Lähellä oman lapsensa kuolemaa elänyt äiti sanoitti, mikä merkitys perhetukihenkilöllä on: “Joku sietää kanssani tätä pimeää ilman kiirettä, ihmisenä ihmiselle”. Kärsimyskin on osa elämää. Ja kuolema, kuten syntymäkin on. KUVA SHUTTERSTOCK 56 Tätä en unohda. Sairaanhoitaja 1.2025 Kirjoitusohjeet: ajankohtaista/ sairaanhoitajat.fi/ ti eh jal ita ho sairaan

MAINOKSEN MAKSAA JOHANNA VÄRMÄLÄ JOKAISESTA ON HUOLEHDITTAVA! JOHANNA VÄRMÄLÄ Testaa tietosi. Kokeile, kuinka hyvin sinulla on hoitotyö hallussa. www.varmala.fi KUVA SHUTTERSTOCK sairaanhoitaja (YAMK), hallintotieteiden maisteri, aluevaltuutettu, ah 1. vpj LÄNSI-UUSIMAA Viisi kysymystä MET-toiminnasta 2 3 oma.sairaanhoitajat.fi voit katsoa live-webinaareja ja tallenteita, lukea Sairaanhoitaja- ja Tutkiva Hoitotyö -lehtiä sekä uutiskirjeitä, tutustua jäsenetuihisi, ladata jäsenkorttisi, päivittää yhteystietojasi sekä ottaa meihin yhteyttä jäsenasioissa. a) Most Effective Team b) Medieval Exorcist Team c) Medical Emergency Team Mikä on MET-toiminnan tarkoitus? a) Helpottaa potilaan pääsyä teho-osastolle. b) Ennaltaehkäistä odottamattomia sairaalaelottomuuksia ja muita hätätilanteita. c) Estää sairaalainfektioiden leviämistä. Onnistuneen MET-hälytyksen edellytys on a) MET-ryhmän laaja varustevalikoima. b) potilaan peruselintoimintojen häiriöiden tunnistaminen hoitavassa yksikössä. c) MET-ryhmän saapuminen paikalle mahdollisimman nopeasti. 4 Mikä on hyvä syy soittaa MET-ryhmälle? 5 Mikäli potilaalla on hoidonrajauksia, a) Potilas tarvitsee kuljetuksen kuvantamiseen. b) Potilaasta tulee ottaa verikokeet, eikä kanylointi onnistu. c) Potilaan NEWS-pisteet ovat 7 tai enemmän. a) MET-hälytystä ei saa tehdä. b) hoidonrajaukset vaikuttavat potilaalle annettavaan hoitoon MET-käynnillä ja sen jälkeen. c) MET-hälytyksellä voidaan ohittaa hoidonrajaukset. Kysymykset ja vastaukset laativat MET Alliance of Finland ry:n Eetu Honkanen ja Elina Asamäki. Oikeat vastaukset: 1C, 2B, 3B, 4C, 5B. Suomen Sairaanhoitajien asiointipalvelussa Mistä englannin kielen sanoista nimi MET muodostuu? Sairaanhoitaja 1.2025 1 57

JÄSENMAKSUT JA YHTEYSTIEDOT Suomen Sairaanhoitajien jäseniä voivat olla sairaanhoitajat, terveydenhoitajat, ­ kätilöt ja ensihoitajat (AMK) sekä näihin ammatteihin opiskelevat tai näistä ammateista eläkkeelle jääneet. Suomen Sairaanhoitajiin voi kuulua henkilöjäsenenä tai alueyhdistyksen jäsenenä. Jäsenmaksut Suomen Sairaanhoitajien jäsenyys ja jäsenedut säilyvät äitiysloman, vanhempain- ja hoitovapaan, jatko-opiskelun, työttömyyden ja sairausloman ajan. Osavuosimaksuja ei ole käytössä. Jäsenmaksu on verovähennyskelpoinen. SAIRAANHOITAJAJÄSEN 50 euroa / vuosi Sairaanhoitajajäseniä ovat myös sairaanhoitajatutkinnon suorittaneet jatko-opiskelijat sekä yrittäjät. OPISKELIJAJÄSEN 15 euroa / vuosi Kun opiskelija valmistuu, 50 euron jäsenmaksua aletaan periä vasta seuraavan vuoden alusta. Jos valmistuminen ­aikaistuu tai viivästyy, ilmoita siitä välittömästi sähköpostitse:­ ­­info@sairaanhoitajat.fi ELÄKELÄISJÄSEN 35 euroa / vuosi Alennettu jäsenmaksu. TYÖTTÖMÄT, KUNTOUTUSTUELLA OLEVAT JA PERHEVAPAALLA OLEVAT 35 euroa / vuosi Alennettu jäsenmaksu. Koskee myös varusmiespalvelusta suorittavia. Päivitä itse jäsentietojasi tai ilmoita muutoksista asiointipalvelussamme oma.sairaanhoitajat.fi SAIJA AARNI Savo Sairaanhoitaja 1.2025 Henkilökohtainen varajäsen Tuija Halko-Liukkonen Saimaa 58 Suomen Sairaanhoitajat ry POHJOIS-HÄME sairaanhoitajat.fi/pohjois-hame pj. Heli Vesaranta, heli@vesaranta.fi POHJOIS-KARJALA sairaanhoitajat.fi/pohjois-karjala pj. Marja-Leena Nuutinen, marja-leena.nuutinen@siunsote.fi POHJOIS-POHJANMAA sairaanhoitajat.fi/pohjoispohjanmaa pj. Erik Indola, erik@indola.fi www.sairaanhoitajat.fi Asemamiehenkatu 2 (Kellosilta 5, kävelytasanne) 00520 Helsinki etunimi.sukunimi@sairaanhoitajat.fi JÄSENPALVELU JA JÄSENMAKSUASIAT info@sairaanhoitajat.fi Puhelinpalvelu 010 321 3320 auki ma klo 9–11 ja to klo 13–15 ANNE KAISANLAHTI Lappi ANNE LINDGREN Etelä-Häme Henkilökohtainen varajäsen Katri Lilja Keski-Suomi Henkilökohtainen varajäsen Tuula-Anneli Sirén Päijät-Häme Henkilökohtainen varajäsen Heli Vesaranta Pohjois-Häme NINA HYNNINEN Pohjois-Pohjanmaa JONNA LAINE Varsinais-Suomi KAMILLA RAUTIO Uusimaa Henkilökohtainen varajäsen Anitta Juntunen Kainuu Henkilökohtainen varajäsen Elise Inberg Satakunta Henkilökohtainen varajäsen Suvi Lemström Kymenlaakso Toiminnanjohtaja Anne Pauna puh. 010 321 3328 Asiantuntija | Tutkimustoiminta ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen Liisa Karhe puh. 010 321 3336 Asiantuntija | Verkkopalvelut, ICT ja tietoturvallisuus Camilla Zewi-Kalliomaa puh. 010 321 3327 ASIAKASPALVELU Asiantuntija | Jäsenyys­asiat ja jäsenpalvelut Anne Pienimaa puh. 010 321 3337 Asiantuntija | Jäsenpalvelu, opiskelija- ja alueyhdistystoiminta Anne Jämsén puh. 010 321 3332 KAINUU sairaanhoitajat.fi/kainuu pj. Vuokko Matero vuokko.matero@kajaani.net LAPPI sairaanhoitajat.fi/lappi pj. Irma Mustonen, irma.mustonen@pp.inet.fi RIITTA ALANKO Etelä-Pohjanmaa Talousjohtaja Armi Murto puh. 010 321 3326 ETELÄ-POHJANMAA sairaanhoitajat.fi/etela-pohjanmaa pj. Leena Quick, leena.qvick@outlook.com KYMENLAAKSO sairaanhoitajat.fi/kymenlaakso pj. Hanni Kangasmäki, kymenlaakso@sairaanhoitajat.fi Suomen Sairaanhoitajat ry:n hallitus 2023–2025 TERHI REUNAMA Varapuheenjohtaja terhi.reunama@sairaanhoitajat.fi ETELÄ-HÄME sairaanhoitajat.fi/etela-hame pj. Kaisu Heliölä, kaisu.heliola@gmail.com KESKI-SUOMI sairaanhoitajat.fi/keski-suomi pj. Tuija Paasonen, paasonentuija@gmail.com Lisätietoa jäsenmaksuista löydät: ­­ sairaanhoitajat.fi/jasenyys Ota tarvittaessa yhteyttä: info@sairaanhoitajat.fi HELJÄ LUNDGRÉN-LAINE Puheenjohtaja helja.lundgren-laine@sairaanhoitajat.fi Alueyhdistykset Juhlavuoden jäsenpalvelukoordinaattori Jessica Makkonen puh. 010 321 3323 VIESTINTÄ, MARKKINOINTI JA MYYNTI Viestintäpäällikkö, Sairaanhoitaja-lehden päätoimittaja | Viestinnän suunnittelu ja mediayhteydet Eva Agge puh. 044 529 0042 Asiantuntija | Sisällöntuotanto, myynti ja markkinointi Niina Pekkarinen puh. 010 321 3322 Tuottaja | Sairaanhoitaja-lehti Katri Simola puh. 044 529 0028 PÄIJÄT-HÄME sairaanhoitajat.fi/paijat-hame pj. Tuula-Anneli Sirén, tuulaannelisiren@gmail.com SAIMAA sairaanhoitajat.fi/saimaa pj. Anu Koskela, saimaa@sairaanhoitajat.fi SATAKUNTA sairaanhoitajat.fi/satakunta pj. Elina Haapala, elinankotiposti@gmail.com SAVO sairaanhoitajat.fi/savo pj. Saija Aarni, aarnis@hotmail.com VARSINAIS-SUOMI sairaanhoitajat.fi/varsinais-suomi pj. Riitta Karjalainen, riitta.karjalainen@turku.fi

  Ilmestyy 23.5.2025 Testaa tietosi lastensuojelusta Tiedätkö esimerkiksi, kuka laatii yksikön lääkehoitosuunnitelman? Opiskelu onnistuu myös pienillä paikkakunnilla Kajaanin ammattikorkeakoulu järjestää sairaanhoitajien satelliittikoulutuksia. Sairaanhoitajalehden 2–3/2025 digiversio ilmestyy jo keskiviikkona 21.5.2025! Suojassa säteilyltä Merja Jutila työskentelee Vaasan keskussairaalan leikkausosastolla instrumentoivana sairaanhoitajana ja hybridihoitajana. Työssään hän muun muassa käyttää kuvantamiseen tarkoitettua angiorobottia sekä huolehtii leikkaussalin säteilyturvallisuudesta. Sairaanhoitaja 1.2025 TULOSSA KUVA CHRISTOFFER BJÖRKLUND Numerossa 2–3.2025 59

24–26 September 2025, Helsinki, Finland EPUAP 2025 Chair: Maarit Ahtiala; Turku University Hospital Conference Venue: Finlandia Hall www.epuap2025.org Abstract submission deadline 10 April 2025 Review notificiation deadline 31 May 2025 Early registration deadline 15 July 2025