TÄYNNÄ KOTIMAANMATKAILUA! matkailulehti KESÄ 2025 9,90 € VANHA RAUMA on yksi Suomen seitsemästä ihmeestä IHANAT RUOKAVINKIT Herkuttelua historian havinassa Aikuiset naiset KARHUNKIERROKSELLA Tove Janssonin juhlavuosi PARAS LÖYTYY LÄHELTÄ. ROHKEUS, RAKKAUS, VAPAUS! ELOKUVAN TAIKAA keskiyön auringon alla

12 järven melontareitti, kursseja ja ohjattuja melontaretkiä! lle e k t e r s y Eläm ! n u u p m u Outok SÄRKISELÄN ALUE Särkiselän uimaranta, Kaunisniemen kahvila, Kolmikannan leirintäalue ja leirikeskus sekä tilaussauna. UUTTA KESÄLLÄ 2025 Keikkoja ja tapahtumia! Seikkailuja Särkiselällä - multiaktiviteettipaketti (kysy tarjous ryhmille) VANHA KAIVOS Kaivosmuseo ja museotunneli, kesänäyttelyitä ja opastetut kierrokset. ERÄ- JA LUONTOKESKUS Laavuja ja tulipaikkoja, polkuja harjumaisemissa, esteetön lasten kalakeidas. LASTEN KAIVOS Itä-Suomen suurin leikkipuisto! OutoJazz 16.–18.5. OKUfest 18-väyläinen frisbeegolfrata kaivosmiljöössä. Keretin golf-kentällä on yhdeksän väylää. n a m m u k e l Kuu ! u s t u k n u kumm visitoutokumpu.fi | vanhakaivos.com | sarkiselka.fi kaupunkifestivaali 13.–15.6.

TÄLLÄ MATKALLA MATKAEVÄITÄ 12 Suomen seitsemän ihmettä 22 Mikko Peltola viihtyy lähiluonnossa ”Tärkeintä on ilo ja yhdessäolo” 24 Aallon harjalla kohti kahdeksatta ihmettä 28 LUKIJOIDEN PARHAAT Seikkailu-urheilun huumaa Himoksen hienoissa maisemissa 30 Cajsan Helmestä Isä Camilloon Herkuttelua historian havinassa 36 Elokuvan juhlaa Keskiyön auringon alla 40 Saariston rengasteiden kausi venyy entistä pitemmäksi Uutuutena Kihdin kierros 42 Rohkeus, rakkaus, vapaus! Muumit seikkailevat juhlavuotenaan eri puolilla Suomea 46 Unelmakoteja Savonlinnan siivekkäille 48 LUKIJOIDEN PARHAAT ”Rotkoni rauhaan kuin peto kuoleva hiivin” Aikuiset naiset Karhunkierroksella 52 Kaikki retkeilykohteet samaan palveluun Klikkaa vain Luontoon.fi 53 Matkailuliikkeen edistymistä vuodesta 1912 54 LUKIJOIDEN PARHAAT Kotimaan rengasmatkalla voi törmätä vaikka Nestori Miikkulaiseen 56 Käkisalmi-museo kertoo Muistoja Karjalan kunnailta 58 Ivalon emäntäkoulusta sukeutui komeaa nimeä kantava hostelli Pikku-Syötteen huipulla odottaa uniikki lasi-iglu 60 LUKIJOIDEN PARHAAT Eurolla pääsee pitkälle – vaikka Popedan keikkalavalle 61 Krapin Pajalla musiikki sykkii ja vieras viihtyy 62 Raikasta meri-ilmaa ja Maailman parasta omenamehua 66 P.S. KÄVITKÖ JO TÄÄLLÄ? Tyrannosaurus Mäntässä 6 64 Krista Järvelä 6 Viulu soi ja jalka nousee! Pohjoismaiden suurin kansanmusiikin ja -tanssin festivaali käynnistyy Kaustisella 7. heinäkuuta. 30 Tee- ja kahvihuone Helmi oy/Leo Kallio PÄÄTOIMITTAJALTA Kun avaat oven, olet jo matkalla Helsinkiläisessä Cajsan Helmessä pääsee nauttimaan kahvinsa samoissa huoneissa kuin aikoinaan esimerkiksi Mannerheim, Runeberg ja Sibelius. Heidi Mäenpää 5 42 Kuumailmapallo nostaa matkaajat kohti korkeuksia Tampereen Muumimuseossa. Tove Janssonia ja Muumeja juhlitaan tänä vuonna eri puolilla maata. 3

MAINOS Kesä Saimaalla – lähiloma parhaimmillaan Lappeenrannan ja Imatran seutu tarjoaa ainutlaatuisen yhdistelmän luonnonkauneutta, kulttuuria ja monipuolisia aktiviteetteja. Upeat järvimaisemat, vilkkaat kulttuuritapahtumat, kesäteatterit ja -konsertit luovat tunnelman, jossa jokaisen päivän sisään kätkeytyy uusia unohtumattomia kokemuksia. Etsitpä sitten aktiivista lomaa tai rauhallisia hetkiä Saimaan rannoilla ja aalloilla, Lappeenrannan ja Imatran seutu tarjoaa molempia. Saimaan kristallinkirkkaat vedet houkuttelevat melomaan ja uimaan, laajat pyöräilyreitit johdattavat kauniiden maisemien halki, ja alueen vaelluspolut vievät sinut sykähdyttävien näkymien äärelle. Saimaan lumo ei rajoitu vain luontoon. Alueen kulttuuritarjonta on kesäisin vertaansa vailla, kesäkonsertit, teatteriesitykset, saaristoristeilyt ja urheilutapahtumat tarjoavat viihdettä jokaiseen makuun. Historiasta kiinnostuneille Lappeenrannan linnoitus vie aikamatkalle 1700-luvulle, kun taas Imatrankosken kuohut ovat lumonneet matkailijoita jo vuosisatojen ajan. Kosken mahtava voima ja jylhä kauneus tekevät vaikutuksen joka kerta. Paikalliset kahvilat ja ravintolat hemmottelevat parhailla karjalaisilla mauilla, ja kiireetön tunnelma antaa mahdollisuuden pysähtyä nauttimaan hetkestä. Vauhdikkaiden lomahetkien jälkeen Saimaan rannalla odottaa ansaittu rentoutuminen. Kylpylät ja hotellit tarjoavat hemmotteluhoitoja ja herkullisia illallisia rentouttavan loman kruunaamiseksi. Perinteisen mökkiloman tunnelma kutsuu luonnon äärelle, tarjoten mahdollisuuden nauttia Saimaan hiljaisuudesta ja auringonlaskuista laiturilla. Uniikit majoituskohteet, kuten kartanot ja tunnelmalliset boutiquehotellit, tuovat ripauksen maalaisromantiikkaa ja persoonallisuutta lomaasi. Kesä täynnä elämyksiä ja rentoutumista – koe Saimaan taika. www.gosaimaa.com

PÄÄTOIMITTAJALTA Kun avaat oven, olet jo matkalla K atse hakeutuu ikkunan takana heräävään luontoon ja kutkuttaa miettiä, minne suunnata tulevalla lomalla. Minkä kotimaanhelmen löydän tällä kertaa? Matkailulehden kesänumero esittelee oman maan parhaat mansikkapaikat ja reissuvinkit. Kulje kanssamme halki Suomen Espoosta Enontekiöön ja Kemiönsaarelta Kuusamoon. Kun avaat oven, olet jo matkalla. Vaellamme luonnossa, heittäydymme seikkailuihin, herkuttelemme historian havinassa ja kurkistamme museoiden, näyttelyiden ja tapahtumien tarjontaan. Polkemalla pääsee perille rytmillä, jossa mieli ehtii matkaan mukaan. Raiteet vievät pohjoiseen, jossa keskiyön aurinko kruunaa Sodankylän maineikkaan elokuvafestivaalin. Paras paikka voi löytyä läheltä, muistuttaa toimittaja Mikko Peltola, joka valloitti tv-yleisön yhdessä poikansa kanssa Peltsi ja Osmo -sarjallaan. ”Retkeksi riittää, että syödään lasten kanssa rusinoita lähimetsässä. Tärkeintä on ilo jaetusta kokemuksesta.” Tiesitkö, kuinka monta Unescon maailmanperintökohdetta Suomessa on? Käymme läpi kaikki seitsemän monille tutuista Suomenlinnasta ja Vanhasta Raumasta harvemmin bongattuihin Sammallahdenmäen hautaröykkiöihin ja Struven ketjun mittauspisteisiin. Viimeksi mainitut ovat komea kunnianosoitus 1800-luvun tutkijoille, joita saamme kiittää meille nykymatkaajille tuiki tärkeistä navigaattoreista. Suomen seuraavaksi maailmanperintökohteeksi on nousemassa arkkitehti Alvar Aallon kolmetoista ikonista työtä. Aalto-fanien matkasuunnittelua helpottaa opassivusto, josta voi bongata reitit ja majoituspaketit. Toisen suomalaisen legendan Tove Janssonin elämäntyötä pääsee ihailemaan eri puolilla maata, sillä iki-ihanat Muumit täyttävät 80 vuotta. Sotavuosien keskellä luotujen hahmojen viisaat ajatukset rohkaisevat myös aikuista aikana, jolloin maailman myrskyt uhkaavat painaa mieltä. Leena Joutsen Paras paikka voi löytyä läheltä. Markku Joutsen Mikähän tässä mahtaa olla? Sekin selviää tästä lehdestä, kun kurkistat sivulle 66. Jäikö reissunnälkä? Löydät lisää huikeita juttuja osoitteesta parastasuomessa.fi, josta voit tilata itsellesi uutiskirjeen. Arvomme uusien tilaajien kesken hemmotteluvuorokauden kahdelle Ruissalon kylpylässä. TOIMITUS Kotimaanmatkailun erikoislehti Matkailulehti verkossa: parastasuomessa.fi ISSN 0789-1393 (painettu) ISSN 2341-6041 (verkkojulkaisu) KANNESSA Vanha Rauma on Pohjoismaiden laajin yhtenäisenä säilynyt puukaupunkialue. Kuva: Rauman kaupunki. Päätoimittaja Leena Joutsen leena.joutsen@kempulssi.fi p. 040 577 8850 Toimituspäällikkö Päivi Ikonen paivi.ikonen@matkailulehti.fi p. 0400 139 948 KIITOS KIRJOITTAJILLE Vappu Ikonen, Kirsi Jussila, Seija Kivelä, Meri Nykänen, Laura Pörsti, Irma Rissanen, Elina Saarinen, Kirsi Väisänen, Ansa Yli-Hemminki TAITTO MAINOKSET K-Systems Contacts Oy Päivi Kaikkonen myynti@k-systems.fi p. 040 733 3485 mainokset@matkailulehti.fi MEDIAMYYNTI KUSTANTAJA Raija Kivinen / Markkinointituuli Tmi raija.kivinen@matkailulehti.fi p. 040 824 3820 Seija Kuoksa / Kempulssi Oy seija.kuoksa@matkailulehti.fi p. 040 827 9778 JUTTUVINKIT IRTONUMEROMYYNTI toimitus@matkailulehti.fi Kempulssi Oy toimitusjohtaja Leena Joutsen leena.joutsen@kempulssi.fi p. 040 577 8850 PunaMusta Oy Forssa 2025 | ISO 9002 5

MATKAEVÄÄT Kooste: Matkailulehden toimitus Susanna Salokannel Nuorna vitsa väännettävä. Taitavat nuoret viulistit kulkevat mestaripelimanni Konsta Jylhän viitoittamaa polkua. Monen sukupolven kansanjuhla Kansanmusiikki ja -tanssitko pölyttynyttä perinnettä? Ehei, sen todistaa Kaustisen koko perheen festivaalihumu. Vuodesta 1968 järjestetyn tapahtuman juuret johtavat toki syvälle keskipohjalaiseen pelimannikulttuuriin, mutta nykyään Kaustisella soivat sulassa sovussa myös nykyfolkin ja maailmanmusiikin sävelet. Kylän raitit täyttyvät iloisesta festivaaliväestä ja -tunnelmasta seuraavan kerran 7.–13. heinäkuuta 2025. Niin esiintyjien kuin yleisön ikäjakauma ulottuu hädin tuskin viuluaan korkeammista taaperoista senioreihin, joiden instrumentti on taipunut hyppysissä ja jalka noussut tanhuun jo vuosikymmeniä. Estradille nousee itseoikeutetusti Vuoden 2025 kansanmusiikkiyhtye Loimolan voima, jonka muodostavat Lieksassa varttuneet, juuriltaan suistamolaiset veljekset Mika ”Miša” Saatsi ja Niko ”Miikkula” Saatsi. Moneen otteeseen palkittu yhtye yhdistää jännittävällä tavalla akustiset ja elektroniset elementit, folkrockin ja Suomessa enää vähän puhutun karjalan kielen (jota ei pidä sekoittaa etelä- ja pohjoiskarjalaisiin itämurteisiin). P.S. Tiesitkö, että kaustislainen viulunsoittotraditio on valittu mukaan myös Unescon ihmiskunnan aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon? kaustinen.net Vuoden matkailualue Vuoden ulkoilukohde Suomessa on Enontekiö. Maan korkeimmista tuntureista tunnettu käsivarren kunta kiilasi niukasti ykköseksi ohi Helsingin ja Vantaan. Valinnan tekivät kotimaanmatkailun ammattilaiset. Pohjoismaissa on Ruka-Kuusamo. Koillismaalainen luonto-, liikunta- ja retkeilykeskittymä palkittiin arvokkaalla tittelillä Saksassa maailman suurimmassa matkailualan tapahtumassa ITB:ssä. 6 Matkailulehti 2025

Hannu Keränen Eukko selkään tai eukon selkään Maailmanmestaruus edellyttää muun muassa onnistunutta vesiesteen ylitystä. Suomen Sonkajärvellä kisataan eukonkannon maailmanmestaruudesta tänä vuonna 28. kerran. Säännöt lienevätkin jo kaikille tutut: eukko – oma tai toisen – harteille, syliin tai muilla keinoin haltuun ja menoksi. Joka nopeimmin selvittää noin 250-metrisen esteradan niin, että eukkokin pysyy kyydissä maaliin asti, kruunataan mestariksi. Viikonloppuna 4.–5. heinäkuuta käytävä kilpailu tuo mukanaan mullistuksen: siinä missä eukot ovat tähän saakka joutuneet pysymään kannettavan roolissa, he pääsevät nyt hoitamaan myös kantajan virkaa. Eukkoa kantavien eukkojen sarjassa säännöt ovat muuten samat kuin perussarjassakin. Voittajapari kuittaa palkinnoksi kannettavan eukon painon verran eukonkantojuomaa. www.hukteatteri.fi kesäteatteri info@hukteatteri.fi Hämeenlinnan kaupunginpuisto | Tampereentie 100 | 13600 Hämeenlinna | 0400 409914 eukonkanto.fi Villamammutteja Vantaalla Otetaan aikakone ja matkustetaan sillä 14 000 vuotta taaksepäin. Kun kulkupelin ovi avautuu, mitä näkyy? Villamammutteja ja villasarvikuonoja, noin esimerkiksi. Kulman takaa saattaa kömpiä esiin vaikkapa jättiläislaiskiainen tai sähisevä sapelihammaskissa, jolla ei juuri ole yhteistä nykyisten kotikissojen kanssa. Jääkauden loppupuolen vaikuttavia vastaantulijoita ja luontoa esittelee syksyyn 2026 jatkuvassa näyttelyssään vantaalainen Tiedekeskus Heureka. Aidonkokoiset, liikkuvat eläinrobotit tarjoavat oivallisen tuntuman siihen, millaisessa ympäristössä ja rinnakkaiselossa muiden lajien kanssa esivanhempamme Suomessa, muualla Euroopassa, Aasiassa ja Amerikoissa aikoinaan elivät. Karjalaisuuden rikkaita perinteitä Heinolan sydämessä! Käkisalmi-museossa tutustut Käkisalmen ja karjalaisten elämään kuvin, sanoin, videoesitysten ja kosketusnäyttöjen avulla aikojen alusta vuoteen 1944 asti. Perusnäyttelyn lisäksi esillä on poimintoja Käkisalmesta ja Heinolasta talvisodan päiviltä. Museon yhteydessä on pieni Käkipuoti sekä Kahvila Käki suussasulavin herkuin. Lauri Veijalainen heureka.fi Villasarvikuono ja villamammutti kuolivat sukupuuttoon noin 10 000 vuotta sitten. Mammutteja eli myös nykyisen Suomen alueella. Museo avoinna: ma–la klo 10–16 Kahvila Käki avoinna: ma–pe 9–18, la 9–16 Kesällä 1.5. alkaen avoinna myös sunnuntaisin. Liput 6 € • Eläkeläistet 5 € • alle 18-v. ilmaiseksi Käkisalmi-museo on nyt myös museokorttikohde! Kauppakatu 9, Heinola www.kakisalmimuseo.fi • saatio@kakisalmi.fi 7

MATKAEVÄÄT 80 Ookko nää Euroopan kulttuuripääkaupungista? prosenttia suomalaisista harrastaa pyörämatkailua. Heistä 97 prosenttia lähiretkeilee kotiseudullaan ja 43 prosenttia tekee pyöräretkiä myös lomakohteessaan. O ulusta tulee Euroopan kulttuuripääkaupunki vuonna 2026, mutta etkoja vietetään voimallisesti jo tänä vuonna. Koska kulttuuripääkaupungin alue kattaa hövelisti peräti 40 pohjoispohjalaista, kainuulaista ja Lapin kuntaa, ohjelmaa piisaa. Vuonna 2025 elämyksiä tarjoilevat muun muassa Kalajoen Satamarock, Ranuan Haukimarkkinat, Kajaanin Pesismusikaali, Kuhmon kamarimusiikki, Raahen Pimiät ja Tornion Neulefestarit. Pääpaikan Oulun huippuhetkiin kuuluvat kesäkuun Rotuaari Piknik -viinijuhla ja heinäkuinen Suomipop-festivaali. Heinäkuussa starttaavat myös Asuntomessut, ja loppukesästä vanhassa tervakaupungissa ratkotaan ilmakitaransoiton maailmanmestaruus. Varsinainen juhlavuosi starttaa päivän etuajassa 31. joulukuuta, jolloin Ylen perinteinen uudenvuodenaaton lähetys tulee Oulusta. Visit Oulu JOKA POJALLA Kuopion kaupunginteatteri Ilmakitaran mestareilta on luvassa näyttäviä otteita ja repäiseviä riffejä 20.–22. elokuuta. oulu2026.eu, airguitarworldchampionships.com OLETKO SUUNNITTELEMASSA KEVÄT- TAI KESÄRETKEÄ? ZACHARIAS TOPELIUKSEN KUDDNAS,UUSIKAARLEPYY a Kesäkahvil ié Emil Avoinna päivittäin 18.5.-31.8. (suljettu 20.-21.6.) Toukokuu klo 12-16, kesä-heinäkuu klo 10-17, elokuu klo 12-17 WWW.NYKARLEBY.FI/KUDDNAS / 06 785 6482 8 Matkailulehti 2025 ei ole heilaa helluntaina eikä joka automuseolla omaa jäätelötehdasta, vaan Vehoniemen automuseolla on. Vanhoista maanteiden ässistä, suussasulavista jätskeistä ja muista herkuista pääsee nauttimaan Kangasalla. automuseo.com Leipuri lavalle! Oikean Hanna Partasen leipomo toimii Kuopiossa edelleen. Kalakukkojen kuningatar Kuopio täyttää 250 vuotta 17. marraskuuta 2025, eikä merkkipäivää päästetä ohitse huomaamatta. Kallaveden kaupungin juhlavuosi käsittää huimat 200 tapahtumaa. Niistä pomppaa ensimmäisenä silmiin Kuopion kaupunginteatterin syksyn uutuusmusikaali Täydellinen resepti, joka nostaa valokeilaan legendaarisen kalakukkoleipurin Hanna Partasen (1891–1969). Perinneosaajan tarina vertautuu lavalla kuvitteelliseen modernin ajan Sun Bakeryyn, joka yrittää saada elämänsä diilin fiktiivisen amerikkalaisen miljardöörin avaruusmatkailun muonittajana. Siinä missä Hanna tekee ruokaa rakkaudella, nykyleipomolle tärkeintä on raha ja maine. Kuinka käyneekään lopulta kalakukon? kuopionkaupunginteatteri.fi

MAINOS Lohja on viime vuosina herännyt Porvoon ohella yhdeksi Etelä-Suomen trendikkäimmistä kohteista. Kaupunki tarjoilee poikkeuksellisen paljon persoonallisia kahviloita kauniissa järvenrantamaisemissa sekä ihania pikkupuoteja, jotka ovat täynnä käsityöaarteita. Vierailijoita hemmotellaan aidoilla kokemuksilla Järvi-Suomelle tunnuksenomaisissa idyllisissä maisemissa. Tutustutaan muutamaan aitoon ja persoonalliseen kohteeseen, joihin ihastut varmasti. Tytyri Elämyskaivos – Seikkailu 100 metriä maan alla Maan alla, itse asiassa myös Uudenmaan suurimman järven, Lohjanjärven, alla, avautuu maaginen maailma, jollaista ei koe missään muualla. Kaivosmuseon lisäksi maan alta löytyy upea taidegalleria, ravintola sekä koko perheen jännittävä Peikkoluola hahmoineen. Alitalon viinitila Uskomattoman luonnon keskellä Lohjansaaressa sijaitsee 1500-luvulta peräisin oleva omenatila, joka on myös yksi Suomen merkittävimpiä viinitiloja. Nykyään yleisölle avoimen viinitilan arkea vilkastuttavat viinimaisteluiden lisäksi lukuisat kotieläintilan rapsuteltavat eläimet, jotka nauttivat tilan ravintolapalveluista ja monipuolisesta tekemisestä. Hyrsylän Mutka – Aira Samulinin kotimuseo Miniatyyri Järvi-Suomesta – täynnä aitoutta Nauti kanelipullista ja kauniista ruusukupeista, aivan kuten Aira Samulin ne tarjosi aiemmin. Airan pojantytär Kiti kertoo kahvittelun lomassa isoäidistään ja Hyrsylän Mutkan historiasta. Tutustu myös hurmaavaan lelumuseoon, Disney-kokoelmaan ja vaikkapa Barbie-näyttelyyn. Lohja on Etelä-Suomen nouseva jalokivi, joka tarjoaa samaa taikaa kuin Järvi-Suomi, mutta ilman pitkää matkustamista. Lukuisat järvet, kauniit harjut ja historialliset kylät yhdistyvät modernin keskustan palveluihin, ja hygge-kulttuuri antaa aitoutta etsivälle matkailijalle erinomaisen vastineen odotuksille. VISITLOHJA.FI

MATKAEVÄÄT Pessimistisesti Puolangalla matkaa tehtiin VR:n kaukojunaliikenteessä vuonna 2024. Juna valikoituu kulkuvälineeksi yhä useammin sekä ympäristösyistä että matkustusmukavuuden vuoksi. Wikimedia Commons 15,3 miljoonaa Karvanopat killumaan, vaikka kulkupeli varmaan matkalla hajoaakin. O nko lomien suunnittelu etukäteen sinulle hankalaa? Kiinnostavatko tapahtumat mutta harrastaisit mieluiten spontaaneja äkkilähtöjä? Tai päädytkö matkaan aina hitusen myöhässä? Siinä tapauksessa varma kohde on Puolangan pessimismipäivät. Niitä vietetään 1. tammikuuta – 31. joulukuuta, joka vuosi. Suuntaat kainuulaiskylään milloin tahansa, osut paikalle h-hetkellä. Jos kuitenkin haluat nauttia kesän 2025 erikoisohjelmasta, aikaa on rajallisemmin. Pessimismipäivien uuden Karvanoppamusikaalin esityskausi kestää vain kuukauden verran eli 3.7.–2.8. Sontikka mukaan, sillä näytösten aikana todennäköisesti sataa. Paradox Museum www.puolanganpessimistit.fi Tuvan täydeltä optisia illuusioita Paradoksien museossa ei välttämättä kannata uskoa omia silmiään. OUTOA JAZZIA IDÄSSÄ Hyviä uutisia jazzin ystäville: tänä vuonna ei tarvitse odottaa Poriin ja heinäkuuhun asti. Loistavaa musiikkia on tarjolla jo keväällä, kun ottaa suunnaksi idän. Ensimmäistä kertaa vuonna 2024 esittäytynyt OutoJazz saa jatkoa 16.– 18. toukokuuta. Historiallisessa kaivosmiljöössä sykkivän pohjoiskarjalaisen festivaalin ohjelmatarjonta on rikas kuin aikoinaan Outokummun kuparimalmio, järjestäjät kehuvat. Improvisaationnälkäistä yleisöä viihdyttävät Jauhimossa, Rinnerikastamossa, Teatteri Kiisussa ja kolossaalisessa Kiisuhallissa muun muassa Jukka Haavisto yhtyeineen, PEELA ja Kalmari Quartet ja Vanhassa Pajassa kylän oma 112-vuotias puhallinorkesteri Big Band. outojazz.fi O miin aisteihin ei aina ole luottamista eikä todellisuus sitä, miltä näyttää. Se selviää Helsingin keskustassa avautuneessa paradoksimuseossa. Optisilla illuusioilla leikittelevä, niin tiedettä kuin taidetta esittelevä museo sekä naurattaa ja viihdyttää että haastaa aivot tosissaan. Paradox Museum on maailmanlaajuinen ketju, jolla on museot muun muassa Tukholmassa, Lontoossa, Pariisissa, Miamissa, Mumbaissa ja Shanghaissa. Jokainen kohde on räätälöity erikseen, ja Helsinkiinkin on koottu erityisesti suomalaisia kiinnostavia aiheita. Venla Helenius paradoxmuseumhelsinki.com 10 Matkailulehti 2025 Outokummun jazzjuhlien kirkkaimpiin tähtiin kuuluu 19-henkinen Sointi Jazz Orchestra. 700 vuotta Komea pyöreä luku tulee täyteen Kemiölle, joka mainittiin historiallisissa asiakirjoissa ensimmäisen kerran vuonna 1325. Kemiönsaaren juhlavuoden huipentaa kesäkuun Fest700-tapahtuma. visitkemionsaari.fi

Tule kokemaan juhannuskaupungin taika! visitvirrat.fi virrat_210x138.indd 1 11.3.2025 13.28

Suomen ihmettä Vanha Rauma on Pohjoismaiden laajin yhtenäisenä säilynyt puukaupunkialue, joka on säästynyt niin tulipaloilta kuin puskutraktoreilta. Eloisa kylä on koti noin 800 raumalaiselle ja viehättävä matkailunähtävyys muualta tuleville. 12 Matkailulehti 2025

seitsemän Seitsemän suomalaista nähtävyyttä on yltänyt Unescon maailmanperintölistalle. Jokainen kohde on vierailun väärti. PÄIVI IKONEN JA VAPPU IKONEN Rauman kaupunki 13

T iedätkö, mikä ja missä on Suomen kapein katu? Oikea vastaus on parilla metrillään kainostelematta leveilevä Kitukränn. Kitukasvuinen nähtävyys löytyy länsirannikolta Vanhasta Raumasta, jota pidetään poikkeuksellisen hienona esimerkkinä pohjoismaisesta puukaupungista. Satakunnan helmen ansiot on tunnustanut myös YK:n tiede- ja kulttuurijärjestö Unesco, joka liitti sen maailmanperintöluetteloonsa vuonna 1991. Siinä missä moni muu pohjolan puukaupunki on historian saatossa palanut poroksi, päätynyt puskutraktorien uhriksi tai parhaassa tapauksessa pelastettu museoksi, Vanha Rauma on yhä elävä kylä, jonka ympärille modernimpi kaupunki on vähitellen kasvanut. Vanhaa Raumaa asuttaa tätä nykyä noin 800 onnekasta kaupunkilaista toinen toistaan koristeellisemmissa 1600–1800-lukujen puutaloissa, joiden tontteja rajaavat perinteiset lauta-aidat komeine portteineen. Liki 30-hehtaarisen alueen mutkitte- 14 Matkailulehti 2025 levien kujien ja katujen varrelle mahtuu asuintalojen lisäksi myös satakunta pientä kauppapuotia, kahvilaa ja ruokapaikkaa sekä muutama museo. Eloisimmillaan Vanha Rauma on jokakesäisen Pitsiviikon aikana, kun koko kylä täyttyy musiikista ja muusta ohjelmasta ja jolloin kulkija pääsee kurkistamaan myös talojen pihapiireihin. vanharauma.fi KALMISTO VUOSITUHANSIEN TAKAA Kesäaikaan Raumalla vierailevan kannattaa samalla reissulla katsastaa myös mystisin suomalainen maailmanperintökohde eli Sammallahdenmäen hautaröykkiöt. Mykistävä muistomerkki pronssikaudelta (1 500–500 eaa.) sijaitsee entisen Lapin kunnan alueella parinkymmenen kilometrin päässä Rauman keskustasta. Muinaiset esi-isämme ovat koonneet korkealle mäntyjen ja kuusien koristamalle harjulle noin kilometrin matkalle Visit Rauma Vaeltajat muuntuivat pronssikaudella viljelijöiksi, ja samalla muuttui hautauskulttuuri. Sammallahdenmäelle polttohaudattujen vainajien määrää ei tiedetä. yhteensä 36 kivirykelmää: tiiviitä, pyöreitä pikkuröykkiöitä, suurempia kehäröykkiöitä sekä mahtavia kekomaisia hiidenkiukaita. Kivisen kalmiston muinaisjäännöksistä tunnetuimmat ovat saaneet omat nimet. Vallimainen Huilun pitkä raunio venyy peräti 24-metriseksi. Leveyttä sillä on kahdeksisen metriä. Tasaisen, nelikulmaisen Kirkonlaattian päälle taas voisi hyvinkin kuvitella rakennettavan kokonaisen temppelin. Latomus on Suomessa ainoa laatuaan ja koko Skandinaviassakin muodoltaan uniikki. Jos sattuu Sammallahdenmäelle suviaamun hetkenä, kun siellä ei ole muita kävijöitä, pääsee käyskentelemään ikiaikaiselta tuntuvassa metsässä unenomaisessa hiljaisuudessa, jonka rikkoo vain lintujen laulu. Silloin voi jopa aistia oudon pakanallisen pyhyyden, joka vaimentaa myös matkakumppanin kanssa käytävän keskustelun. sammallahdenmaki.fi

petajavedenvanhakirkko.fi Uudelleen käyttöön otetussa Petäjäveden vanhassa kirkossa pidetään kesäisin niin jumalanpalveluksia kuin konsertteja. Anne Kalliola Petäjäveden vanhaan puukirkkoon astuva tekee huiman aikahypyn pakanuuden ajoista vakaaseen suomalaiseen luterilaisuuteen. Vuosina 1763–1765 keskisuomalaispitäjään pystytetty omaperäinen pyhäkkö pääsi Unescon maailmanperintöluetteloon vuonna 1994 esimerkkinä pohjoismaisesta puukirkkoarkkitehtuurista. Vanha herranhuone jäi uuden kirkon rakentamisen myötä pois käytöstä jo 1800-luvulla ja on siksi säilynyt pitkälti alkuperäisessä asussaan. Rakennusta on kyllä 1900-luvulta alkaen kunnostettu useaankin otteeseen mutta pieteetillä. Italian taannoinen pääministeri Silvio Berlusconi valitteli aikoinaan joutuneensa Suomessa vierailemaan kaatumaisillaan olleessa puukirkossa, joka olisi saapasmaassa kuulemma pantu heti nurin. Lausunto ei viitannut Petäjäveteen mutta olisi voinut. Sen verran vaatimaton rakennus on verrattuna italialaisiin marmorilla kuorrutettuihin katedraaleihin – mutta niin paljon aidompi! Yksinkertainen, tunnelmallisen pimeä ja pakahduttavasti suomalaista sielua koskettava. Hirsirakentamisen yksityiskohdat ja perinteinen paanukatto sykähdyttävät. Yksi kohokohta on kömpelösti veistetty vaivaisukko, joka tarkemmalla katsannolla lähenee modernia taidetta. Aidattu hautausmaa ja järvimaisema täydentävät kokonaisuuden, joka jää mieleen pitkäksi aikaa. Jussi Jäppinen PUUPYHÄTTÖ PETÄJÄVEDELLÄ 15

”Jälkimaailma, seiso täällä omalla pohjallasi äläkä luota vieraaseen apuun.” Niin lukee Suomenlinnan Kuninkaanportin viereen ripustetussa kivitaulussa. Sanat ovat Helsingin edustan jykevän merilinnoituksen perustajan, sotamarsalkka Augustin Ehrensvärdin (1710– 1772), joka on haudattu luomuksensa kunniapaikalle. Aiemmin Viaporina tunnettu Suomenlinna nimettiin maailmanperintöluetteloon ainutlaatuisena esimerkkinä 1600–1700-lukujen sotilasarkkitehtuurista. Tätä nykyä Suomenlinna on yksi pääkaupungin tärkeimmistä nähtävyyksistä, jossa vierailee vuosittain yli miljoona turistia ja jonne hurauttaa Kauppatorilta lähtevällä lautalla varttitunnissa. Saarten kiinnostavimmat paikat löytyvät niin kutsutun Sinisen reitin varrelta. Niitä ovat Kuninkaanportin lisäksi muun muassa Suuri linnanpiha, Telakka, Rantakasarmi ja Bastioni Zander. Vanha saarilinnoitus on viihdyttävä kohde lapsillekin, mutta heitä ei pidä päästää seikkailemaan korkeille valleille ilman valvovaa vanhempaa ja turvaohjeistuksia. Lisäksi kävijän on syytä pitää mielessä, että Suomenlinna on myös 800 asuk16 Matkailulehti 2025 kaan kotikaupunginosa, eikä yksityisten talojen pihoja ole tarkoitettu yleisiksi piknikpaikoiksi. suomenlinna.fi METSÄ JALOSTUI VERLASSA Nykyään Kouvolaan kuuluva Verlan kylä on nimenomaan kotimaanmatkailijalle täsmäkohde. Kylä kertoo pähkinänkuoressa tarinan maasta, joka on elänyt ja elää yhä metsästä. verla.fi UPM Verlan tehdasmuseo SUOMEN LUKKO Dorit Salutskij Suomenlinnan hoitokunta Suomenlinnan tunnusmerkki on Kuninkaanportti, joka rakennettiin linnoituksen edustussisäänkäynniksi vuosina 1753–1754. Tiiviin yhteisön asukkaista valtaosa sai leipänsä oman kylän tehtaasta, ja sinne kehittyi aivan oma kulttuurinsa. Kun vuonna 1872 aloittaneiden tehtaiden taru 1960-luvulla tuli päätökseensä, käynnistyi Verlan uusi elämä. Ruukkikylän upea arkkitehtuuri, komeat koneet ja liki sadan vuoden muistot haluttiin varjella myös tuleville sukupolville. Suomen ensimmäisen tehdasmuseon vihkiäisiä vietettiin keväällä 1972, ja vuonna 1996 Verlan puuhiomo ja pahvitehdas pääsivät maailmanperintöluetteloon esimerkkinä hyvin säilytetystä maaseudun teollisuusasutuksesta. Verlassa tekevät vaikutuksen niin viehättävä miljöö kokonaisuutena kuin sen kauniit rakennukset. Palan kurkkuun nostavat syvälle tehtaan lattiaan painuneet jalansijat, jotka jätti jälkeensä ikänsä samaa virkaa uutterasti hoitanut työläisnainen. Käyntikohde sopii myös lapsiperheille, sillä alueella on tilaa juoksennella ja paljon tekemistä. Kesäisin palvelevat ravintola ja kahvila, ja yöpymistä varten on tarjolla mökkejä. Verlan-vierailun voi myös yhdistää vaikkapa retkeilyyn läheisessä Repoveden kansallispuistossa. Puuhiomo ja pahvitehdas, Verlankoski ja voimalat ja niitä ympäröivä asuinalue muodostavat hienon, eheän kokonaisuuden.

Ann-Britt Paja/Visit Vaasa Pohjanlahden tuolla puolen kajastaa Ruotsi, joka Merenkurkun kuroutumisen myötä tulee yhä lähemmäs. Suomalaisista maailmanperintökohteista ainoa luontokohde on Merenkurkun saaristo Vaasan edustalla. Lumoavan kaunis moreenisaaristo nousi luetteloon kiehtovan ilmiön eli maankohoamisen ansiosta. Kilometrien korkuinen mannerjää painoi aikoinaan maankuoren lommolle koko Pohjois-Euroopassa. Kun jäätikkö 10 000 vuotta sitten väistyi, maa alkoi hitaasti kömpiä takaisin sijoilleen. Erityisen voimakasta nousu on Merenkurkun tienoilla. Vajaa sentti vuodessa ei kuulosta paljolta, mutta kehityksen voi nähdä omin silmin. Muutos on iso jo yhden sukupolven aikana. Vesi pakenee, väylät mataloituvat, merestä ilmestyy uusia saaria ja vanhat liittyvät osaksi mannermaata. Ennen pitkää Suomesta voi kävellä Ruotsiin kuivin jaloin. Merenkurkun saariston alue on laaja, ja kunnon tutustuminen siihen vaatii sekä omaa autoa että venettä tai muuta Jyrki Puupponen MAA NOUSEE, MERI PAKENEE Mustaviiri on Itäisen Suomenlahden kansallispuiston läntisin retkeilysaari. Saaren pieni näkötorni palvelee Struven ketjun eteläisimpänä mittauspisteenä Suomessa. vesikulkupeliä. Saarten vaellusreitit on kyllä varustettu hyvin: on niin tulentekopaikkoja, laavuja kuin käymälöitäkin. Osa reiteistä on esteettömiä. Vaivattomampiin elämyksiin tyytyvä voi onneksi nauttia luonnosta ja maisemista rantakallioiltakin. merenkurkku.fi MAAPALLON MITTANAUHA Pärjäisitkö elämässäsi ilman kännykkää tai navigaattoria? Niinpä. Kätevien laitteiden toimivuudesta on kiittäminen Struven kolmiomittausketjun rakentajia. 1800-luvun tutkijat laski17

struvenketju.fi Stuorrahanoavi on matkailijan kannalta pisteistä hankalin. Pääsy sinne vaatii parin päivän patikoinnin joko Enontekiön ja Kautokeinon väliseltä tieltä tai Kilpisjärventieltä Karesuvannosta. 18 Matkailulehti 2025 Jyrki Puupponen Ulla Mikkanen Ulla Mikkanen Aavasaksan piste mitattiin vuonna 1845 vaaran korkeimmalle kohdalle. Vuonna 1969 paikalle nousi näkötorni, josta tähystelee maisemaa Maanmittauslaitoksen maailmanperintökoordinaattori Ulla Mikkanen. Alatorniossa ei tarvittu uudisrakentamista, sillä kirkontorni tarjosi tutkijoille valmiin paikan mittauksille. Markus.Sirkka@sirkkaimage.com vat Mustaltamereltä Pohjoiselle jäämerelle ulottuvan ketjun avulla maapallon tarkan muodon ja koon. Noin 2 800 kilometriä pitkän ketjun lähes 300 mittauspistettä sijoittuvat kymmenen nykyisen valtion alueelle. Pohjoisin piste on Norjassa ja eteläisin Ukrainassa. Suojeltaviksi maailmanperintökohteiksi on valittu 34 mittauspistettä, joista kuusi sijaitsee Suomessa. Ketjun vaalimisesta vastaa meillä Maanmittauslaitos, joka on listannut maan kaikki toistasataa Struve-pistettä. Ketjun eteläisin lenkki Suomessa löytyy Mustaviirin saaresta Loviisan edustalta. Maailmanperintökohteita ovat myös Porlammin piste Uudenmaan Lapinjärvellä ja Oravinvuori Keski-Suomen Korpilahdella. Pohjoisessa mittauspisteenä palveli poikkeuksellisesti rakennus eli Alatornion kirkko Torniossa. Sieltä ylöspäin mentäessä seuraava suojeltu piste on Ylitornion Aavasaksa. Ylimpänä keikkuu Stuorrahanoaivin tunturin huippu Enontekiöllä lähellä Norjan rajaa. Maanmittauslaitos ja Geodeettinen laitos ovat rakennuttaneet Korpilahden Oravivuorelle kopion alkuperäisestä kolmiomittaustornista. Ulla Mikkanen Tornikallion piste Lapinjärven Porlammilla mitattiin vuonna 1833, jolloin se merkittiin kallioon poranreiällä.

Katso kesän parhaat vinkit uudistuneilta verkkosivuiltamme! Ajankohtaiset ja tulevat tapahtumat löytyvät kätevästi tapahtumakalenteristamme. Tutustu runsaaseen tarjontaan osoitteessa tapahtumat.palkane.fi Pälkäneen kesä on täynnä lähiruokamakuja, näyttelyitä, musiikkielämyksiä ja unohtumattomia tapahtumia! visitpälkäne.fi Krapi on monipuolinen Aitoja kohtaamisia Krapin kesässä! matkailuja kulttuurikohde SUURENMOISTA! Hersyvän hauska musiikkikomedia Kohota Suurenmoinen kesäteatterikokemus arjen irtiottoon Keski-Uudenmaan Teatteri tuo ensi kesänä Krapin Kesäteatteriin maailman huonoimman sopraanon! Esityskausi 4.6.-30.8. Keski-Uudenmaan Teatteri on viihdyttänyt Krapin kesäteatterivieraita jo yli 20 vuoden ajan! Suuri kiitos uskollisille asiakkaillemme! Katse ja suunta siis kohti tulevaa kesää! Lisätietoa esityksestä KUT.FI Krapi on ihanteellinen kohde matkailijoille, jotka arvostavat perinteitä, luontoa, kulttuuria sekä hyvää ruokaa – modernilla twistillä. Yövy vanhan navetan suojissa, nauti malja väliajalla ja herkuttele Krapihovin pitopöydässä tai ravintola Mankelissa. Tervetuloa vieraaksemme, aito tarina jatkuu… Krapi kuten aina. Varmista paikkasi, poikkea lippukauppaan: KAUPPA.KUT.FI Majoituksen hinta 2 hlöä alk. 102,00 €/vrk Ryhmävaraukset: Keski-Uudenmaan Teatteri Kultasepänkatu 4, Kerava Väliajalla kahvi ja marjapiiras 10,30 € 050 466 6455 • INFO@KUT.FI • KUT.FI Kaikki hinnat majoituksesta ryhmien väliaikatarjoiluihin WWW.KRAPI.FI Tuusulassa, lähellä Helsinkiä. 19

Koe kesäteatterin taika TARINOITA, NAURUA JA UNOHTUMATTOMIA ELÄMYKSIÄ HUOMASITKO MYÖS NÄMÄ? Hämeenlinnan Uusi Kesäteatteri s. 7 Suomen Kesäteatteri s. 11 Krapin Kesäteatteri s. 19 20 Matkailulehti 2025 Kuvituskuva on tehty tekoälyn avulla. Sukella kesäteatterin lumoavaan maailmaan. Upeat musikaalit, riemukkaat komediat ja koskettavat tarinat vievät sinut tunteiden vuoristoradalle – naura, liikutu ja koe kesäillan taika suvi-Suomen ihanilla näyttämöillä!

KAUPALLINEN YHTEISTYÖ Teatteri Tuikkeen Ihmemaa Oz lumoaa Helsinkiläisen Teatteri Tuikkeen kesäteatterissa herää henkiin klassikkotarina Ihmemaa Oz! Seikkailu vie Dorothyn ja hänen ystävänsä Smaragdikaupunkiin, jossa he kohtaavat taikuutta, rohkeutta ja ystävyyden voiman. Vauhdikas, musiikillinen ja visuaalisesti rikas esitys tempaa mukaansa niin lapset kuin aikuisetkin. Luvassa on musiikkia, huumoria ja unohtumaton matka sadunhohtoiseen maailmaan! Oronmyllyn kesäteatteri esittää Esitykset: Teatteri Tuike, Ormuspellontie 1, 7.6.–24.8.2025. Lisätiedot: www.teatterituike.fi. Lippuvaraukset: toimisto@oronmylly.fi. Lisätiedot: www.oronmylly.fi. Parikkalan Oronmyllyllä vietetään kesäistä teatteriviikonloppua 1.–3.8.2025. Ohjelmassa ovat muun muassa monologinäytelmät Miehen tie ja Naemin näky, Hiekassa kesien muistot -konsertti, Suomalainen messu, Runorukki, Nukketeatteri lapsille ja Karjalan kunnailla -yhteislaulukonsertti. Päivien koko ohjelma, majoitus ja ruokailuvaihtoehdot löytyvät nettisivuilta. Muuramessa soi kesällä Hectorin musiikki! Taivaan tulet – Hallanvaara on rikoksia, rakkautta ja rakkauden kaipuuta, oman polun etsintää ja pelkoa siitä, ettei riitä sellaisena kun on. Kiireisen arjen tuskaa, jossa rakkaimpien toiveet, pelot ja haaveet jäävät kuulematta ja ihmiset kohtaamatta. Vaarana on, että omaan sydämeen hiipii halla. Teatteri Eurooppa Neljän raikas ja musiikkipitoinen kesäkomedia tarjoillaan upeissa Riihivuoren maisemissa! Yhtenä iltana kertoo lähihoitaja Lauran ja hänen naapureidensa tarinan siitä, kuinka omituisuuksistaan huolimatta, lopulta ”kaikki tahtoo rakastaa”. Musiikkina kuullaan Hectorin rakastetuimpia lauluja. Näytelmän käsikirjoittaa ja ohjaa Tiina Iisala, yksi Putous-sketsisarjan käsikirjoittajista. Tervetuloa viihtymään! Esitykset: Miinan montussa Hausjärvellä 7.6.–24.8.2025. Lisätiedot: www.netticket.fi/taivaan-tulet-hallanvaara Esitykset: Teatteri Eurooppa neljässä 17.6.–2.8.2025. Lisätiedot: www.teatterieurooppanelja.fi/yhtenailtana Taivaan tulet Miinan montussa Prinsessa Pikkiriikki valloittaa maailman Prinsessa Pikkiriikki valloittaa maailman on Hannele Lampelan ihastuttaviin lastenkirjoihin pohjautuva, koko perheen valloittava näytelmä täynnä prinsessaenergiaa ja ystävyyden riemua. Näytelmän uuden kantaesityksen Järvenpään teatterille dramatisoi ja ohjaa Janne Jämsä. Esityksen kesto on noin 70 min, oikeuksia valvoo Agency North. Esitykset: Järvenpään Kesäteatterissa 7.6.–14.8.2025. Lisätiedot: www.jarvenpaanteatteri.fi/ohjelmisto. Vuolijoella metsästetään lottokuponkia Muistatko aikaa, kun lottokuponki oli ainoa todiste voitosta? Vuolijoen kesäteatterissa etsitään vimmaisesti Mummon kuponkia, ja siitähän seuraa tietenkin hervoton sekaannusten vyyhti. Jenni Kontio ohjaa Mike Yeamanin kirjoittaman ja Tuomas Timosen suomentaman Onnennumerot. Esitykset: Vuolijoen kesäteatterissa 27.6.–13.7.2025. Lisätiedot: www.kesateatterivuolijoki.fi. 21

Mikko Peltola viihtyy lähiluonnossa ”TÄRKEINTÄ ON ILO JA YHDESSÄOLO” Onni voi löytyä läheltä. Mikko ”Peltsi” Peltola nauttii kotimaan kansallispuistoista ja Lapin luonnosta, mutta parasta ovat perheretket Länsi-Helsingin kaupunkimetsissä. LAURA PÖRSTI ”Moi Peltsi”, huutaa teinijoukko Helsingin Keskuspuistossa, Pirkkolan uimahallin kupeessa. Mikko ”Peltsi” Peltola poseeraa puskassa tämän jutun kuvia varten. Huomio ei miestä häiritse. Hän on tottunut siihen, että hänet tunnistetaan, ja moikkailee takaisin rennosti. Televisiotöitä on takana kohta 30 vuotta. Peltola, 51, aloitti uransa nuortenohjelmissa mutta siirtyi viisitoista vuotta sitten luonto-ohjelmien tekemiseen. Luonnon tarkkailun sijaan niissä kalastetaan, pyöräillään, lasketellaan ja vaelletaan. Joulukuussa 2024 julkaistussa sarjassa hän seikkailee kansallispuistoissa 12-vuotiaan poikansa kanssa. Peltsi ja Osmo palkittiin alkuvuodesta Kultaisella Venlalla vuoden parhaana tv-ohjelmana, ja poika voitti isänsä kilvassa vuoden parhaasta tv-esiintyjästä. Metsässä on lapsen parhaat seikkailut Mikko Peltola on asunut Keskuspuiston laidalla aina. Hänen perheensä omakotitalo on rakennettu vaarin rintamamiestontille, jonka perällä oli aikanaan riistanruokintapöytä. Siinä kohtaa piha muuttui oikeaksi metsäksi. Keskuspuiston kaikki reitit on moneen kertaan kuljettu: jalan, erilaisilla pyörillä, suksilla ja joskus lumikengilläkin. 22 Matkailulehti 2025 Peltola on ihminen, jolle on luontevaa polkea töihin Pasilaan metsän läpi 25 asteen pakkasessa. Kun hän oli lapsi, kukaan ei raahannut häntä metsään. Siellä vain oli parhaat seikkailut. Kavereiden kanssa hän kaiveli Keskuspuiston uumenista pyöränromuja, jotka sitten vietiin löytötavaratoimistoon. Jos pyörää ei puoleen vuoteen kukaan lunastanut, löytäjä sai hakea sen pois. ”Naapurilla oli hitsausvälineet, joilla teimme pyöristä omia virityksiä”, muistaa Peltola, joka sai ensimmäisen polkupyöränsä neljävuotiaana, oppi ajamaan heti ja on polkenut maastoreittejä siitä asti. Pyöräilyyn liittyy myös hänen isoin harmituksensa lähimetsässä. Pirkkolan uimahallin viereen rakennettiin pari vuotta sitten harrastushalli, jonka sijaintia Peltola vastusti kiivaasti ja vei metsään poliitikkojakin. Harmaa kuutio nousi silti. ”Siinä menivät Suomen parhaat maastopyöräilykalliot.” "Olen luonnossa, koska en malta olla poissa" Kun Peltolalta tenttaa, mikä häntä luonnossa oikein kiehtoo, hän huokaa. Samaa on tiukannut jonkin ohjelman käsikirjoittajakin. ”Hänelle ei millään riittänyt se, että tämä vain on kivaa tekemistä.” Mutta se on hänen perusteensa. Luonnossa ruumis liikkuu väistämättä – ja liikunta on Peltolalle tärkeää. Lisäksi hienosta maisemasta saa mielenrauhaa. Peltola on kyllä haudannut kasvonsa sammaleeseen hyvien mikrobien toivossa ja halannut puita Marttojen johdolla, mutta ne ovat hänelle vain hauskoja juttuja, eivät käänteentekeviä kokemuksia. Hän viettää aikaa luonnossa, koska ei malta olla poissa. Vaikka hän on kolunnut Lapin ja kansallispuistot, hänen lempiluontokohteensa on tässä ympärillä: Länsi-Helsingin kaupunkimetsät. On tärkeää, että ihminen pääsee metsään arjessa, vaikka eläisi yli 650 000 ihmisen asuttamassa kaupungissa. Se virkistää ajatuksia. Peltola huomaa sen lapsistaan. ”Metsässä he kertovat, mitä koulussa on tapahtunut, vaikka kotona vastaavat kysymyksiini vain ”emmä tiedä”. Se on jännä ilmiö.” Hetkessä elämistä se on. Jonkinlaista vapautta, ehkä. MIKKO ”PELTSI” PELTOLA Toimittaja, juontaja ja kalastusopas. Aloitti televisiouransa Jyrkiohjelmassa vuonna 1997. Juonsi monta vuotta suosittua aamuohjelmaa Radiomafialla ja YleX:llä. Asuu Helsingin Maununnevalla puolison, 15- ja 13-vuotiaiden lasten ja koiran kanssa. Tekee tänä vuonna uutta kautta Peltsin toinen luonto -sarjaan. Osmo vierailee sen yhdessä tai kahdessa jaksossa. Osmo on kulkenut mukana pienestä pitäen Peltsi ja Osmo -sarjassa isä ja poika kulkevat välillä käsi kädessä. Repove-

Retkeksi riittää Mikko Peltolan mielestä se, että syödään lähimetsässä rusinoita. "Kävelyä voi olla vaikka sata metriä, ei väliä. Luonto on siinä kuitenkin." Susanna Kekkonen den kansallispuiston kävelyreitti on parikymmentä kilometriä osin vaikeaa maastoa, mutta 12-vuotias seuraa isäänsä hymyssä suin. Vitsiäkin heitetään. Mikko Peltolalle retki on jäänyt mieleen yhtenä hienoimmista Osmon kanssa tehdyistä. ”Osmo käveli reippaasti rinkka selässä pitkän matkan ja selvästi nautti luonnossa olemisesta. Ajattelin, että jossain on onnistuttu.” Poika on kulkenut mukana retkillä pienestä saakka ja paljastunut isänsä tavoin liikunnalliseksi. Etenkin pyöräily ja hiihto ovat kiinnostaneet. ”Minulla on ollut itsekäs motivaatio opettaa: haluan itse päästä liikkumaan”, Peltola sanoo ja huomauttaa, että ei kaikkien lasten tietenkään tarvitse oppia hiihtämään. Hänelle hiihto on kuitenkin niin rakasta, että hän sivakoi lumettomanakin talvena Paloheinän lumetetulla ladulla. Eräänä vuonna hän hiihti puolentoista kilometrin lenkkiä sata kilometriä. Aikaa meni reilut seitsemän tuntia. Lasten kanssa suoritustavoitteita ei ole. Jos lapsi väsyy, käännytään takaisin. Retkeksi riittää Peltolan mielestä se, että syödään lähimetsässä rusinoita. Luonto on siinä kuitenkin. ”Kävelyä voi olla vaikka sata metriä, ei sillä ole väliä. Olennaista on, että kaikki saavat iloa siitä kokemuksesta.” Kun Maisa pienenä halusi hiihtää päiväkotiin hiekoitettua kävelytietä, isä osti hänelle sitä varten vitosella käytetyt sukset. Kun lapset ovat halunneet kiivetä kivelle tai hypätä vesilätäkköön, isä on sanonut: ole hyvä vaan. ”Vanhemmat kieltävät ihan liikaa sellaisia asioita, joilla ei ole mitään väliä.” Jos Osmon hartiat lysähtävät eikä hän usko jaksavansa enää mitään, Peltola on oppinut kannustamaan sopivasti siloitellen. Sarjassakin näkyy, että hän ei höpötä liikaa – ohjeet ovat lyhyitä ja ytimekkäitä. Välillä tarvitaan jäätelöä tai munkkia houkuttimeksi. ”Olen sanonut Osmolle, että hän voi luottaa minuun: kannustan menemään vain sellaisista paikoista, joista tiedän hänen selviävän.” 23

Aallon harjalla kohti kahdeksatta ihmettä Alvar Aallon piirtämät rakennukset havittelevat Suomen seuraavaksi maailmanperintökohteeksi. Mestariarkkitehdin luomuksia pääsee bongaamaan uusilla matkailureiteillä. 24 Matkailulehti 2025 Yksi Unesco-ehdokkaiden helmistä on Finlandia-talo, jonka pääaula imaisee tulijan heti ”Aalto-tunnelmaan”. Māris Grunskis Kuka on maailman tunnetuin suomalainen? Riippuu tietysti siitä, keneltä kysytään, mutta rakennustaiteen ystävien keskuudessa vastaus on selvä: Alvar Aalto (1898–1976). Aallon – oikeammin Aaltojen, sillä suunnitteluun osallistuivat myös puolisot Aino Aalto (1894–1949) ja Elissa Aalto (1922–1994) – töistä 13 on nousemassa Suomen kahdeksanneksi maailmanperintökohteeksi. Unescon päätöstä odotetaan ensi vuonna. Aaltojen kädenjälki Suomessa on näkynyt parissasadassa rakennuksessa ja asuinalueessa. Vaikka osa on purettu tai jäänyt rajan taa, kuten Viipurin kaupunginkirjasto ja Rouhialan voimalanjohtajan asunto, hienoja kohteita riittää Unesco-ehdokkaiden lisäksi muitakin. Suomen Ateenan titteliä kantavaa Jyväskylää pidetään myös maamme Aalto-pääkaupunkina. Kaupungissa ja sen lähialueilla on peräti 29 Aalto-kohdetta, merkittävimpänä Säynätsalon kunnantalo, jota tullaan ihailemaan kaikkialta maailmasta. Myös keskellä kylää kohoava Seminaarinmäki, yksi Jyväskylän yliopiston kampuksista, on upea esimerkki Alvar Aallon punatiilikaudesta. Samantapainen kokonaisuus on entisen Teknillisen korkeakoulun, nykyisen Aalto-yliopiston Otaniemen kampus Espoossa. Myös Seinäjoelta löytyy komea Aalto-rakennusten rypäs, jonka maamerkkinä toimii Lakeuden risti -kirkon korkea torni. Rovaniemellä Aalto ei tyytynyt pelkkään yksittäisten talojen tai rakennusryhmien piirtämiseen vaan loi kaupungille kokonaisen poronsarvia muistuttavan asemakaavan. Tuomas Uusheimo PÄIVI IKONEN Jyväskylän teatterin peruskorjaus valmistuu ensi vuonna, jolloin Alvar Aallon kuolemasta tulee 50 vuotta. Hän ehti luonnostella talon, ja työn vei loppuun arkkitehti Elissa Aalto.

Kannonkoski – Siellä missä kiire loppuu, tarina alkaa Olemme osa Sydänsuomea! Kuule Kannonkosken kutsu. Astu poluille, joilla askeleet kevenevät, ja hengitä syvään metsän tuoksua. Täällä jokainen maisema, kohtaaminen ja hetki kertoo tarinaa, ja aika hidastuu omalle rauhalliselle rytmilleen. Järvenselät kimmeltävät auringossa, ja hiljaisuus kuiskii vanhoja tarinoita niille, jotka pysähtyvät kuuntelemaan. Täällä luonnon rauha ja ihmisten kertomukset sulautuvat yhteen. Voit kulkea metsän siimeksessä, tuntea pehmeän sammalen jalkojesi alla ja katsella, kuinka auringonvalo siivilöityy puiden lomasta. Metsäpolkujen varrella odottavat hetket, jotka jäävät mieleen, yksinkertaiset, mutta taianomaiset. Kun saavut saunan lämpöön, tunnet sen kietovan sinut rauhaan. Löylyn noustessa kiire haihtuu, ja kun astut vilvoittavaan veteen, keho ja mieli löytävät tasapainon. Nuotion äärellä tarinat heräävät eloon, ja saatat kuulla vanhan kertomuksen järvestä, jonka syvyyksissä ahven on kasvanut kaatuneen puun varjoa suuremmaksi. Kannonkoski kutsuu sinut kokemaan, tuntemaan ja löytämään. Tänne on helppo tulla, ja vielä helpompi jäädä hetkeksi pidempään. Kuvat: Anne Kalliola Lue lisää ja suunnittele matkasi: visitkannonkoski.fi Kannonkoski kutsuu sinut kokemaan, tuntemaan ja löytämään. kannonkoski_210x138.indd 1 11.3.2025 15.35 Koe Saimaa kesän upeilla bussi- ja laivaretkillä Tervetuloa Mikkeliin, elämysten ja tarinoiden päämajaan! Päämajasi Saimaalla Mikkelistä viikoittain Astuvansalmen kalliomaalauksille, Puumalan saaristoon sekä Juvan ja Mäntyharjun kulttuurikohteisiin. Mikkeli on päämaja sodan ja rauhan historialle, kartanoille, kulttuurille ja liikunnalle, luontoelämyksille sekä aidoille kokemuksille. Tervetuloa löytöretkelle! Saimaa Hop On Hop Off -retkiä kehitetään osana Saavu Saimaalle! -hanketta. Hanke on Euroopan Unionin osarahoittama ja rahoituksen on myöntänyt Etelä-Savon maakuntaliitto. Euroopan unionin osarahoittama visitmikkeli.fi Kuva: Ville Hautakangas Osta liput: Päämaja – Mikkelin matkailun kehittämishanke 25

Kymmenistä vaihtoehdoista esimerkiksi Aallon arkkitehtuurin helmet -reitti kiertää mestarin parhaat työt Helsingissä, Jyväskylässä ja Seinäjoella. Kulttuurimatka Länsi-Suomessa puolestaan vie Euran Kauttuan ruukinpuistosta noormarkkulaisen Villa Mairean kautta Paimion parantolaan. Kymenlaaksossa kuljetaan arkkitehdin luomukselta toiselle ekologisesti pyörän selässä, kun taas Aallon harjalla Saimaalla on Varkaudessa tehtävä päiväretki. visit.alvaraalto.fi > matkailuvinkit Rovaniemen teatteri Teemapaketit tarjoavat helpon vaihtoehdon Aalto-kohteiden etsimistä ja valintaa helpottaa verkkoon rakennettu opassivusto. Sieltä löytyy kiinnostavia reittejä, joita pitkin voi kulkea omin päin mutta myös tilata valmispaketin opastuksineen, ruokailuineen ja majoituksineen. Rovaniemen teatteri- ja kongressikeskuksen Lappia-talon muotoa inspiroi tunturimaisema. Wikimedia Commons Alvar Aallon Top 13 Veistoksellinen Kolmen ristin kirkko sijaitsee Imatran Vuoksenniskalla. Helsinki: Alvar Aallon kotitalo (1936) ja ateljee (1955), Kelan päätoimitalo (1956), Kulttuuritalo (1958), Finlandia-talo (1971) Kotka: Sunilan asuinalue (1938) Imatra: Kolmen ristin kirkko (1958) Jyväskylä: Säynätsalon kunnantalo (1952), Muuratsalon koetalo (1954), Jyväskylän yliopiston Seminaarinmäen kampus (1952–1971) Paimio: Paimion parantola (1933) Noormarkku: Villa Mairea (1939) Seinäjoki: Aalto-keskus (1960–1987) alvaraalto.fi LÄHDETÄÄN RISTEILEMÄÄN! Risteily kaupungin ympäri m/s IEVA Savonlinna eteläinen saaristo m/s ELVIIRA Katso lisää ja osta liput: www.savonlinnaristeilyt.fi +358 50 5173 040 26 Matkailulehti 2025 Katso lisää: www.saimaanlaivamatkat.fi info@saimaanlaivamatkat.fi +358 15 250 250

Onni löytyy läheltä Parhaat mansikkapaikat saaristosta Lappiin. Esillä kestävän matkailun, hyvinvoinnin ja lähiruuan teemat. Kotimaan Matkailumessut juontaa Mikko "Peltsi" Peltola ja lavalle nousee mm. Tommi Manninen, joka jakaa vanlife-kokemuksiaan. Hyvinvointi 4.–6.4.2025 Hyvinvoinnin teema-alueen ohjelman juontaa Sanna Laitinen. Ohjelmassa esimerkiksi Varpu Hintsasen puheenvuoro minävastuusta. Lähiruoka Liput: ticketmaster.fi Tieteen, taiteen ja tähtitaivaan ihmeitä Helsingin yliopiston Tiedemuseo Liekissä Oletko jo tutustunut uuteen Tiedemuseo Liekkiin? Museon kiehtovat vierailukohteet tarjoavat nähtävää ja koettavaa ympäri vuoden. Tiedemuseo Liekin näyttelykeskus sijaitsee Senaatintorin lähellä Helsingin yliopiston päärakennuksessa. Esillä on kaksi näyttelyä. Pysyvä Tieteen palo kertoo yliopiston merkityksestä. Lokakuuhun 2025 asti avoinna on myös värikäs ja toiminnallinen Ruokaa kaikille, joka valottaa tiedettä ruokamme takana. Vajaan kilometrin päässä sukelletaan puolestaan avaruuden ihmeisiin historiallisessa Observatoriossa! Tiedemuseo Liekki palvelee sekä yksittäisiä kävijöitä että ryhmiä. Museo järjestää ryhmäopastuksia ennakkovarauksesta, ja sinne käy Museokortti. Osoite: Fabianinkatu 33, Helsinki Ruokaa kaikille -näyttelyn kuvitus Sanna Mander, taitto DogDesign Oy. WWW.HELSINKI.FI/FI/TIEDEMUSEO-LIEKKI 27

LUKIJOIDEN PARHAAT Seikkailu-urheilun huumaa HIMOKSEN HIENOISSA MAISEMISSA Keski-Suomen Jämsässä järjestetään joka kevät mahtava seikkailutapahtuma, jossa pääsee monipuolisen liikunnan lisäksi suorittamaan yllätystehtäviä, vaikkapa ratkaisemaan visaisen sudokun tai selviytymään sokkolabyrintista. Olimme pyörineet Jämsän metsissä jo hetken aikaa rastia etsien ja hikeä pyyhkien, kunnes saimme kokea löytämisen riemua erään kallion juurella. Painoimme emit-kortin rastin tunnuslaattaa vasten rekisteröidäksemme käyntimme. Sitten vain tossua nopeasti toisen eteen ja seuraavalle rastille sammalmättäiden reunustamaa polkua. Ehkä juuri tämä polku oli se, jonka olimme bonganneet kartalta Himos-Jämsä Adventuren lähtöalueella reittiä suunnitellessamme. Tai sitten olimme harhautuneet; ihan varma ei tällä suunnistuskokemuksella voinut olla. Pienen polkujuoksupätkän jälkeen päädyimme onnellisesti seuraavalle rastille. Se oli quest-tyyppinen, eli luvassa olisi jokin seikkailuhenkinen tehtävä. Tulimme rantaan, jossa ystävällinen toimitsija opasti meidät rastin saloihin: Etappi taittuisi sup-laudalla auringonkultaamilla laineilla. Ihana yllätys! ta odottaa tuplapitkä, noin kahdeksan tunnin haaste. Osallistuminen on tehty helpoksi, sillä kanootit, melat ja kelluntaliivit löytyvät kaikki valmiina rannasta, samoin quest-rastien erikoisvarusteet. Jopa pyörän tai sähköpyörän voi saada vuokrattua järjestäjän yhteistyökumppaneilta, vaikka suurimmalla osalla kisaajista pyörä löytyykin omasta takaa. Pyörän uskaltaa jättää rauhallisin mielin polkujuoksu- ja melontaosuuksien valvottuihin pyöräparkkeihin. Reitin varrelle on sijoitettu myös huoltopisteitä, joilla pääsee tankkaamaan vettä tai urheilujuomaa ja nostamaan energiatasoja suolakurkulla, suklaalla ja banaanilla. Iloiset huoltojoukot kannustavat, henki on hyvä ja mieli – hikisen urakan takia tai siitä huolimatta – uteliaan hilpeä. Reitit kiertävät Himoksen ja Jämsän upeita luontomaisemia. Usein quest-rasteilla on kaikenlaista muutakin kivaa, esimerkiksi sudoku-tehtäviä, kiipeilyä tai sokkolabyrintti. Sauna kruunaa koitoksen Olen osallistunut kisaan vuodesta 2022 lähtien. Toukokuisesta tapahtumasta on tullut vuoden ehdoton kohokohta. Kirjaudumme mukaan heti, kun ilmoittautuminen joulukuussa avautuu. Kevättalvella arvuuttelemme, millaisia reittejä ja rastitehtäviä järjestäjät keksivät tänä vuonna ja missähän kisan suosittu melontareitti tällä kertaa kulkee. Varsinaiset reitit pysyvät nimittäin salaisuutena ja paljastuvat kisaajille vasta Himos Areenan tapahtumakeskuksessa muutamaa hetkeä ennen lähtölaukausta. Juosten, polkien, meloen Jämsän Himoksen ympäristössä on järjestetty jo useana vuonna rento ja reipas seikkailu-urheilutapahtuma, joka kerää suuren joukon iloisia ja innokkaita osanottajia leikkimieliseen kisaan. Himos-Jämsä Adventuressa jokainen kisaaja pääsee sekä polkujuoksemaan, pyöräilemään että melomaan. Jokainen kahden hengen joukkue voi osallistua kuntonsa ja kunnianhimonsa pohjalta valitsemaansa sarjaan. Helpoimman reitin kiertää arviolta neljässä tunnissa, kun taas extreme-seikkailijoi28 Matkailulehti 2025 Vesiesteet ylittyvät vauhdikkaasti köysiradassa kiikkuen.

Kuvat: Touho Häkkinen Maali häämöttää ja hymyt levenevät. Juoksuosuudella kirmataan kallioisessa maastossa kohti seuraavaa rastia ja uusia, jännittäviä tehtäviä. Sitten pamahtaa, ja joukkueet kiitävät matkaan. Vaikka pingotaan menemään ja kello käy ajanoton merkiksi, hampaat irvessä tuskin kukaan repii. Letkeästä meiningistä kertovat joukkueiden nimetkin: on Notkeaa Oravaa, Siskoja Suossa ja Todennäköisimpiä Eksyjiä. Kisan jälkeen odottaa paras palkinto: hyvä ruoka ja parempi mieli. Himos-Jämsä Adventuren ehdottomiin vetonauloihin kuuluvat kisalipun hintaan sisältyvä herkkuateria sekä osanottajia varten lämmitetty saunapiha. Savusaunasta on suloista pulahtaa kilpailun jälkeen viileään Säyrylänsalmeen! Vuoden 2024 tapahtumassa kisaajia viihdytti Himoksella myös artisti Benjamin. Vuoden 2025 Himos-Jämsä Adventure järjestetään lauantaina 17. toukokuuta. Ilmoittautuminen on avoinna osoitteessa www.himosjamsaadventure.fi, ja kannattaa olla nopea: osa sarjoista myydään jo hyvissä ajoin loppuun. Vaihtopisteessä ripeästi pyörän selkään ja maantietä nielemään. ELINA SAARINEN 29

Cajsan Helmen leivonnaistiskillä uhkaa iskeä ruokamatkailijan Firenzen tauti. Tee- ja Kahvihuone Helmi Oy/Leo Kallio Cajsan Helmestä Isä Camilloon Monessa suomalaisessa kahvilassa ja ravintolassa voi pöydän antimien lisäksi nauttia paikan historiallisesta tunnelmasta. VAPPU IKONEN JA PÄIVI IKONEN Kaisaniemen puistossa toimiva helsinkiläiskahvila Cajsan Helmi lähes salpaa hengen sekä historian että tuoreiden leivonnaisten ystävältä. Harvassa ovat paikat, joissa voi nautiskella kahvinsa samoissa huoneissa kuin taannoiset suurmiehet Runeberg, Topelius, Snellman, Leino, Sibelius ja Mannerheim – puhumatta30 Matkailulehti 2025 Tee- ja Kahvihuone Helmi Oy/Leo Kallio Herkuttelua historian havinassa kaan kymmenistä opiskelijasukupolvista, jotka ovat juhlineet elämää ja nuoruutta Kaisaniemessä vuodesta 1839. Yhdessä maan vanhimmista ravintolarakennuksista aloitti tuolloin yrittäjänä Catharina ”Cajsa” Wahllund (1771–1843), joka oli pe- Ravintola Kaisaniemenä pitkään tunnettu rakennus koki perusteellisen restauroinnin ennen uuden kahvilan avautumista.

M aista tätä: Kello viiden tee leivonnaistarjottimineen vie kielen mennessään. teehelmi.fi/cajsan-helmi Ravintolan pöydästä ei ole herkkuja puuttunut koskaan. ”Tuoreita ostereita tarjoillaan joka päivä Kaisaniemessä”, kertoo Helsingfors Tidningarissa joulun alla 1840 julkaistu reklaami. Cajsa Wahllundin jälkeen toimintaa jatkoi tämän kasvattitytär Emilia Myhrman, jonka aikoina tarjolla oli täyttävää svartsoppaa eli verestä ja sisäelimistä valmistettua keittoa ja harmonimusiikkia. 1900-luvun alussa Kaisaniemeä mainostettiin erityisesti vapun ja uudenvuodenaaton juhlapaikkana. Sittemmin siellä vietettiin niin Savon Seuran kalakukkoillallisia kuin Teiniliiton hurjia bailuja. Pizzaa Pinellan talossa Turussa Italialaisjuurinen kulttuuripersoona Nils Henrik Pinello (1802–1879) käynnisti ravintoloitsijan uransa vähän Cajsa Wahllundia myöhemmin. Toimittajana, ruukinpatruunana ja valtiopäiväedustajanakin puuhannut monitoimimies perusti vuonna 1848 turkulaiseen puistoon kahvilan, joka myöhemmin siirtyi Aurajoen rantaan 1830-luvulla pystytetyn komean pylväikön suojiin. Pylväiden taa rakennettu kahvipaviljonki laajeni sittemmin suosituksi ravintola Pinellaksi, jossa sielläkin ehtivät iltojaan istumaan niin Runeberg ja Topelius kuin myös esimerkiksi Elias Lönnrot. Kieltolaki kuritti suomalaisia ravintoloita mutta ei Pinellaa, jonka sokkeloihin kätkeytyi vaivatta kunnon pirtuvarasto. Myöhempinä vuosikymmeninä talossa on harjoitettu moninaista toimintaa, mutta pääasiassa se on palvellut alkuperäisessä käytössään. Viimeinen Pinella-nimeä kantanut ravintola sulki ovensa vuonna 2021. Restauroidussa arvorakennuksessa toimii nykyään Via Tribunali, jonka napolilaiset pizzat syntyvät 200 vuoden takaisella reseptillä. M aista tätä: Pizzerian tason mittaa tunnetusti Margherita. viatribunali.fi Perinteisessä turkulaisrakennuksessa paistuvat tätä nykyä aitoitalialaiset pizzat. Via Tribunali Ostereita ja svartsoppaa Via Tribunali rustanut ensimmäisen ravitsemusliikkeensä, virvokekioskin, Suomen uuteen pääkaupunkiin jo vuonna 1827. Nyt ravintola Kaisaniemen pitkää historiaa jatkaa rakennuksen peruskorjauksen jälkeen vuonna 2024 avautunut Cajsan Helmi. Ravintolan sydän, puoliympyrän muotoinen pääsali on sisustettu upeasti. Mannerheim-kabinetin seinällä riippuu kuva marsalkan seurueesta. Vieressä erottuu salaovi, joka lienee palvellut häveliäiden asiakkaiden pakoreittinä kieltolain (1919–1932) aikana. Vanhan aitan antimia Porvoossa Porvoossa sukelletaan yhä syvemmälle menneisyyteen. Ravintola Salt palvelee asiakkaitaan aitassa, jonka rakennutti tontilleen vuonna 1790 laamanni Anders Orraeus. Tontille vuonna 1780 pystytetty päärakennus varmisti paikkansa historian31

M aista tätä: Silakkacrostini on ainakin yhden Porvoonreissun arvoinen. Vappu Ikonen restaurantsalt.fi Rouheasti panimoravintolassa Tamperelainen Pyynikin Käsityöläispanimo löysi aikoinaan ravintolalleen kodin aivan kaupungin sydämestä Tammerkosken rannasta. Vuonna 1896 valmistunut punatiilirakennus palveli pitkään tekstiiliteollisuudestaan tunnetun kaupungin verkatehtaan konttorina. Konttori ja sen viereinen värjäämö vuodelta 1858 – nykyinen käsi- ja taideteollisuuskeskus Verkaranta – jäivät keskustan ainoiksi muistoiksi veran kutomisesta sen jälkeen, kun nykyisen Tamfeltin toiminta 1960-luvulla siirtyi syrjemmälle ja muut tehdasrakennukset 1970-luvulla purettiin. Sittemmin konttori muuntui Matkailutaloksi, jossa turisteja palvelivat vuosikymmeniä Tampereen matkailutoimisto ja muun muassa laivayhtiö Hopealinjojen myyntipiste. Kun kaupunki reilut kymmenen vuotta sitten luopui Museoviraston suojelemasta rakennuksesta, koitti ravintoloiden aika. Vuodesta 2020 tiloissa toiminut Pyynikin Brewhouse on äänestetty Tampereen parhaaksi olutravintolaksi jo muutaman kerran. Paavo Korhonen/Museokeskus Vapriikin kuvakokoelmat kirjoissa, kun talonpoikaissääty kokoontui siinä Porvoon vuoden 1809 valtiopäivien ajan. Valtiopäivistä tuli merkkipaalu, joka sinetöi Ruotsin 600 vuoden valtakauden päättymisen ja Suomen siirtymisen osaksi Venäjän keisarikuntaa. Historian havinaa kerrakseen! Tontti ja kiinteistöt vaihtoivat sittemmin omistajaa useita kertoja. 1900-luvun alusta lähtien rakennukset on omistanut Berglöf-Hornamon suku, jonka kivenhakkaamo toimi tiloissa aina vuoteen 1972. Sen jälkeen tontilla aloitti maineikas ravintola Vanha Laamanni. Nyt porvoolaista fine dining -perinnettä jatkaa kunniakkaasti Salt. Pelekääkkö nää Toripolliisia? Merikapteeni ja kauppias Jacob Wilhelm Callmeijer rakennutti Oulun Kauppurinkadulle komean puutalon vuonna 1828 ja laajensi sitä Rantakadun puolelle parikymmentä vuotta myöhemmin. Talo kasvoi entisestään vuonna 1900, kun sen uusi omistaja, rakennusmestari F. K. Jurvelius korotti kellarikerrosta niin, että sinne saatiin liiketilaa. Pian Jurveliuksen talo sai myös sähkövalon yhtenä Oulun ensimmäisistä asuinrakennuksista. Kulmatalossa on nähty iso joukko yrityksiä lyhyttavaraliikkeestä ja valjaskaupasta huutokauppakamariin. Ensimmäinen kahvila rakennuksessa aloitti vuonna 1927. Sodanjälkeisinä vuosina talossa toimi hieman pahamaineinen alamaailman suosima kapakka, mistä tarttui rakennuksen pysyvä lempinimi Matala. Vuodesta 2013 ravintolatoimintaa Matalassa on harjoittanut kunniallinen Toripolliisi, jonne voi astua pelekäämättä nauttimaan reilua pohjoisen ruokaa. M aista tätä: Mureat Ratinan ripsit maistuvat ilman herraskaisia konsonantteja. pyynikinbrewhouse.fi Ravintola Salt taitaa silakkacrostinin. Toripolliisi Toripolliisin talon voi bongata Ilkka Mäki-Laturin elokuvasta Kotia päin (1989), jossa rakennus esitti hämäräperäistä kapakkaa. 32 Matkailulehti 2025 Verkatehtaan entisen konttorin tiloissa voi tätä nykyä maistella monenlaisia oluita. M aista tätä: Koskenlaskijalla höystetty tuhti kylmäsavuporokeitto taltuttaa nälän nopiasti. toripolliisi.fi

Kuopiolainen Isä Camillo toimii vuodelta 1912 peräisin olevassa jyhkeässä talossa, joka rakennettiin Suomen Pankin haarakonttoriksi ja jonne keskuspankin kultavarat siirrettiin turvaan syksyn 1917 kuumassa poliittisessa tilanteessa. Kun sisällissota tammikuussa 1918 syttyi, punaiset valtasivat sekä Suomen Pankin helsinkiläisen pääpaikan että Vuonna 1912 valmistunut rakennus Kuopion Kauppakadulla toimi alun perin Suomen Pankin haarakonttorina. M aista tätä: Myös palkitussa kalakeitossa hyödynnettävä Kallaveden kuha on lähiruokaa parhaimmillaan. Museovirasto Kuumaa kalasoppaa isacamillo.net osan haarakonttoreista. Helmikuussa myös Kuopion konttoriin ilmestyi punakaartin edustaja, joka kertoi saaneensa käskyn ottaa rakennus kulta-aarteineen haltuunsa. Konttorinjohtaja A. O. Wallenius tempaisi esiin pistoolinsa ja vastasi: ”Ei ennen kuin tulee ainakin kaksi ruumista.” Haltuunottoyritys ei onnistunut. Komeassa ravintolasalissa synkkä Siinä se on, Isä Camillon kuuluisa bouillabaisse. historia ei enää näy, ja kuumaa on vain bouillabaisse, joka muutama vuosi sitten toi Isä Camillolle Suomen parhaan kalakeittopaikan tittelin. Lue lisää näistä ja muista historiallisesti kiinnostavista ravintoloista osoitteessa parastasuomessa.fi. Jutut löytyvät tunnuksella Herkuttelua historian havinassa. HAUDANHAUSKA MUSIKAALI THE ADDAMS FAMILY ENSI-ILTA 5.9. LIPUT 30-68 € 02 262 0030 tkteatteri.fi 33

NÄE, KOE NOKIA

Tuntitolkulla teatteriesityksiä Vihnusjärven rannalla ilostuttavan Nokian Kesäteatterin, Siuron Koski-Teatterin ja Tehdassaaren kesäteatterin kesänäytelmät kutsuvat jälleen. Kesäteatterit sekä Nokian Työväen Teatteri ja Etunäyttämö tarjoavat tuntikausiksi virkistäviä pakohetkiä draaman, komedian ja musiikkiesitysten maailmaan. Tuuleta mieltä ja kroppaa Nokian luontopolut ja retkeilyreitit johdattavat niin metsäjärvelle, harjumaisemiin kuin keskelle erämaista luonnonrauhaa. Joko esimerkiksi Ruutanan luonnonsuojelualue, Maatialanharju tai Luodon saari ovat tuttuja? Tusinoittain tapahtumia Saisiko olla tapahtumia, elämyksiä ja viihdettä? Nokialla pääset keskelle maailmanluokan urheilujuhlaa, musiikkimaailman parhaimmistoa ja paikallisia makuelämyksiä. Koko perheen toritohinaa, messupöhinää ja vesipärskeitä unohtamatta. Kulttuuria kulmasta kulmaan Vanhassa tehdaskaupungissa ei kulttuuria tarvitse etsiä kaukaa. Yhden nurkan takana ihastuttaa nykytaide, toisen 1900-luvun taitteen tehdasmiljöö ja kolmas kadunkulma johdattaa 1800-luvun talonpoikaiskulttuuriin. Katsastatko ensin Kirjasto- ja Kulttuuritalo Virran näyttelyt, Tehdassaaren tiilitalot tai Hinttalan kotiseutumuseon vai suuntaatko Siuron kylänraitille? visitnokia.fi

Elokuvan juhlaa Keskiyön auringon alla Sodankylän elokuvajuhlat houkuttelevat elokuvan ystäviä ja kansainvälisiä vieraita nauttimaan festareista ilman punaisia mattoja. Viiden päivän ajan koko kylä sykkii elokuvaa, kiinnostavia keskusteluja ja unohtumattomia kesäöitä.    TEKSTI: MERI NYKÄNEN 36 36 Matkailulehti Matkailulehti 2025 2025

L Jacky Law opputekstit rullaavat valkokankaalla, kun elokuvateatteri Lapinsuun ulko-ovet aukeavat. Sisään siilautuvat auringonsäteet häikäisevät, vaikka kello on jo kymmenen illalla. Oikeastaan aika on jo menettänyt merkityksensä, sillä valoa on tarjolla vuorokauden ympäri. Tämä on Sodankylän elokuvajuhlien ihme: valon ja pimeän leikkiä, jossa yö ei eroa päivästä. Tämä on myös se hetki, kun kiittää itseään siitä, että on jälleen kerran matkustanut 15 tuntia nähdäkseen elokuvia juuri täällä. Siitä on jo yli 20 vuotta, kun sain idean lähteä ottamaan selvää, mistä maailman pohjoisimmissa elokuvafestareissa on kyse. Siinä, että elokuvaväki kokoontuu pieneen pohjoiseen kylään vuodesta toiseen, oli jotain niin älytöntä, että se oli nähtävä omin silmin. Houkuttelin siskoni mukaan, pakkasimme hyttyskarkotteet ja pipot kassiin, ja nousimme yöjunaan Helsingistä Rovaniemelle. Sodankylän elokuvajuhlat täyttävät tulevana kesänä jo 40 vuotta. Juhlien perustajia ovat kunnan lisäksi suomalaiset elokuvantekijät Anssi Mänttäri, Aki Kaurismäki ja Mika Kaurismäki. Vuoteen 2014 asti festivaalijohtajana toimi Peter von Bagh. Ideana oli tuoda elokuva-alan huiput ja elokuvan ystävät yhteen keskelle Lappia, kauas suurkaupunkien hälystä. Katsomot eivät edelleenkään vedä vertoja isojen kaupunkien jättisaleille ja nojatuoleille. Neil Brand Meri Nykänen Ei punaisia mattoja Sodankylässä elokuvia esitetään neljässä eri paikassa: sympaattisessa elokuvateatteri Lapinsuussa, koulun juhlasalissa, isossa vanhassa sirkusteltassa sekä pienessä teltassa. Jos ei ole hyvissä ajoin jonottamassa, ainoa vapaa istumapaikka saattaa löytyä teltan puupenkiltä pylvään takaa. Tunnelmaa ja elämyksiä ei kuitenkaan voita mikään eikä niitä voi kopioida muualle. Yksi juhlien kohokohdista on perinteinen ison teltan mykkäelokuvanäytös, jonka elävä orkesteri säestää. Näytöksessä esitellään festivaalivieraat, jotka nousevat yksi kerrallaan seisomaan, ja täpötäysi teltta antaa hurmoksellisia aplodeja. Vuosien varrella paikalla on nähty sellaisia suuruuksia kuin Francis Ford Coppola, Jim Jarmusch, Wim Wenders ja Agnès Varda. Listaan mahtuu sekä tunnettuja että tuntemattomampia ulkomaalaisia ja kotimaisia alansa huippuja. Sodiksessa ei nähdä glamouria ja punaisia mattoja. Vieraat pukeutuvat farkkuihin ja villapaitoihin, ja he pääsevät kokemaan muun muassa suomalaisen savusaunan ja lavatanssit metsän keskellä. Yleisön ja tähtien välit pysyvät mutkattomina, kun puitteet ovat kaikille samat. Iso värikäs sirkusteltta koulun pihalla on elokuvajuhlien sydän. Siellä esitetään myös suositut säestetyt mykkäelokuvat. Jonottaessa ehtii hakea ruokateltalta evästä ja käydä läpi edellisen elokuvan tunnelmat. 37

TIESITKÖ? SODANKYLÄN ELOKUVAJUHLAT Sijainti: Sodankylä sijaitsee Lapissa, noin 130 kilometriä Rovaniemeltä pohjoiseen. Aikataulu: Vuoden 2025 elokuvajuhlat järjestetään 11.–15. kesäkuuta. Festivaali kestää viisi päivää, ja ohjelmisto sisältää kymmeniä elokuvanäytöksiä ja tapahtumia. Matkustus: Rovaniemeltä pääsee Sodankylään bussilla tai vaikka vuokra-autolla. Matka kestää noin kaksi tuntia, ja festivaalin aikaan alueella liikennöi myös lisävuoroja. elämyksiä Majoitus: Tarjolla on hotelli, majataloja, koulumajoitusta, kotimajoitusta ja leirintäalue. Hotelli on usein kokonaan varattu festivaalivieraiden käyttöön. Erikoisuus: Keskiyön aurinko, joka luo elokuvajuhlien ainutlaatuisen tunnelman. KAIKILLE AISTEILLE Ohjelmisto: Klassikkoelokuvia, uutuuksia ja harvinaisuuksia eri aikakausilta. Erikoisuuksina säestetyt mykkäelokuvat ja karaokenäytökset. Varaukset: Monet majoituspaikat täyttyvät kuukausia etukäteen, ja suosituimpiin näytöksiin kannattaa ostaa liput etukäteen. Lue lisää: www.msfilmfestival.fi VIL L I L U O N TO . OMI N TAKE I N E N K U LTTU U R I . PAI KAL L I SE T H E R K U T. Wild Taiga Tampereen 25 kotimaanmessuilla 4.–6.4.20 e Osallistu arvontaan osastollamm a.fi aig ldt wi a A316 tai osoitteess Axa Sorjanen Wild Taigan yli 50 matkailuyritystä tarjoavat sinulle ainutlaatuisia ja aitoja elämyksiä. Tule ja koe Taigan lumo, kaikilla aisteilla. Sami Sorasalo wildtaiga.fi | @visitwildtaiga 38 Matkailulehti 2025 Keskiyön aurinko luo pohjoisen elokuvajuhlille oman maagisen tunnelmansa.

Pari kesää sitten ranskalainen näyttelijä Mathieu Amalric vaelteli koko vierailunsa ajan festarikansan parissa hymy kasvoillaan ja halusi kokea kaiken, minkä yleisökin. Varmasti erilainen kokemus kuin Cannesin elokuvajuhlat! Jacky Law Meri Nykänen Sodankylän elokuvajuhlat täyttävät kesällä 2025 jo 40 vuotta. Yleisöä on vuosi vuodelta enemmän, ja myös lippukojuille kertyy jonoja. Rauhaa kaipaava voi käydä välillä huilaamassa Kitisen rannassa. on siis pakattava joustavaa ja rentoa mieltä. Pohjoisesta ei onneksi lopu tila, ja hengähdystaukoa kaipaava voi istahtaa vaikka hetkeksi Kitisen rantaan ihailemaan auringon valoa ja kylän läpi virtaavaa jokea. Taianomainen tunnelma Huomio olennaiseen Kun Rovaniemen bussi kesäkuun puolivälissä lipuu jälleen Sodankylän Jäämerentielle, sydämessä läikähtää. Miten ihanaa olla taas täällä! Niin sanottua sodisfiilistä ei tarvitse houkutella esiin, se imaisee sisäänsä saman tien. Ensimmäisen vierailumme jälkeen vain lähipiirissä tapahtuneet syntymät ja kuolemat ovat pitäneet meidät poissa Sodankylästä. Festareista on tullut perinteinen kesänavausreissu, joka merkataan kalenteriin heti alkuvuodesta. Rutiinit ovat muotoutuneet vuosien kokemuksen jälkeen sellaisiksi, ettei niistä siskon tutussa seurassa tarvitse juuri keskustella. Tärkeimmät leffalipuista ostetaan etukäteen heti, kun ne tulevat toukokuun lopussa myyntiin. Yöpaikaksi kelpaa vuodesta toiseen koulun lattiamajoitus – siellähän käy- Meri Nykänen Rakkaus elokuvaan, yötön yö ja syrjäinen sijainti luovat Sodankylän elokuvajuhlien ainutlaatuisen ilmapiirin. Pohjoisesta kylästä tulee viiden päivän ajaksi pienoismaailma, jossa arki ja elokuvan ulkopuolinen maailma lakkaavat olemasta. Taianomainen tunnelma kutsuu vuosi toisensa jälkeen sekä vakikävijöitä että uusia elokuvan ystäviä paikalle. Vuonna 2023 festivaaleilla tehtiin yleisöennätys, yli 35 000 kävijää ja 64 loppuunmyytyä näytöstä. Historian toiseksi suurin yleisömäärä kerättiin viime vuonna, ja odotuksena on, että juhlavuoden 2025 festari vetää vähintään saman määrä yleisöä. Ihmismassat tuovat mukanaan myös jonotusta sekä kilpailua suosituimpien näytösten lipuista ja majoituspaikoista. Elokuvajuhlilla viihtyäkseen reppuun Jutun kirjoittaja Meri (oik.) siskonsa Saran kanssa isossa teltassa ennen elokuvan alkamista. Kalenterimerkintä seuraavan kesän elokuvajuhlista tehdään heti, kun edelliset festarit loppuvat. dään vain nukkumassa ja suihkussa. Festariteltalla syödään ainakin kerran lettu lakkahillolla. Sitten voikin antautua ihmeen matkaan ja unohtaa arkiset kiireet sekä huolet. Täällä ihmisten kanssa keskustellaan vain oleellisista asioista: Mistä elokuvasta olet tulossa? Mihin menossa? Oliko hyvä? Missä välissä syödään? 39

Saariston rengasteiden kausi venyy entistä pitemmäksi Uusi Kihdin kierros sopii etenkin pyöräilyn ja kävelyn ystäville. Saariston rengastie ja Pieni rengastie ilahduttavat kotimaanmatkailijoita pidentämällä aukiolokauttaan. Vuonna 2025 reitit ovat kauttaaltaan kierrettävissä 9. toukokuuta–14. syyskuuta. S aariston rengastie ja Pieni rengastie ovat viime vuosina kasvattaneet suosiotaan jatkuvasti, joten pidempi kausi on toivotettu tervetulleeksi. Vuoden 2025 uutuus on Kihdin kierros, joka vie matkaajan Kustavin, Brändön ja Paraisten saaristoon. Reittiä suositellaan erityisesti niille, jotka haluavat tutustua saaristoon pyöräillen tai kävellen. Noin 120 kilometrin kierros sisältää neljä pidempää lauttamatkaa. Maantieosuudelle kertyy mittaa 60 kilometriä. Yhteysalusten aikataulujen takia reitti edellyttää yöpymistä tai ainakin huolellista etukäteissuunnittelua. Reitin varren keskiaikaisissa kivikirkoissa ja kirkkomailla pääsee sukeltamaan alueen historiaan. Kannattaa poiketa myös viehättävissä paikallis- 40 Matkailulehti 2025 Juho Kuva Uutuutena Kihdin kierros museoissa, kuten Saaristolaismuseossa Kustavissa tai Viiasten kartanomuseossa Taivassalossa. ”Saaristo on aina auki” Muun muassa Paraisilla on huomattu, että kiinnostus alueeseen myös talvikuukausina lisääntyy. ”Saaristo on auki 365 päivää vuodessa”, muistuttaa saaristokaupungin matkailupäällikkö Benjamin Donner. ”Yhä useampi ymmärtää, kuinka ainutlaatuinen elämys esimerkiksi viikonloppu Suomen eteläisimmässä, ympäri vuoden asutussa Utön majakkasaaren kaltaisessa kohteessa voi olla, kun jää peittää meren ja mieli lepää saariston rauhallisuudessa.” Nähtävää löytyy myös Paraisten naapurista Kaarinasta Pienen rengastien varrelta. Kaupungissa voi nauttia niin kauniista merellisestä luonnosta kuin elävästä kulttuuritarjonnasta. Pohjolan Portofino Pienen rengastien varrelle sijoittuvaa Naantalia kehutaan usein ”Pohjolan Portofinoksi”. Suomen lomapääkaupungissa viettä- vät tunnetusti kesiään presidentitkin. Kultarannan puutarha avautuu remontin jälkeen taas myös yleisölle kesällä 2025. Monelle ovat tulleet jo tutuiksi vanhakaupunki kahviloineen ja ravintoloineen, iki-ihana Muumimaailma ja Naantalin kylpylän vesi-ilottelu ja hemmotteluhoidot. Täydellistä luonnonrauhaa kaipaavat pääsevät helposti yhteysalusten kyydillä kauemmas saaristoon. Portti Ahvenanmaalle Brändö tarjoaa saaristonkiertäjälle pienen palan Ahvenanmaata vain kahden tunnin päässä Turusta. Yli tuhannesta saaresta muodostuvassa kunnassa riittää huikeita maisemia toisensa jälkeen. Jo saarten läpi mutkittelevalla tiellä matkaaminen on elämys. Matkan varrella voi poiketa vaikkapa Åvan kyläsatamaan, Torsholman näkötornille, Lappon saaristolaismuseoon tai frisbeegolfradalle. Myös uusi Kihdin kierros kulkee Brändön halki. Saaristokierroksista saa tietoa osoitteesta www.rengastie.fi. PÄIVI IKONEN

Neljä vinkkiä Juvan kesään MAINOS Antiikkia, musiikkia ja näyttelyitä, kulttuuria sekä paljon muuta! Koostimme parhaat palat Juvan monipuolisesta kesäkattauksesta, merkitse nämä kalenteriin! Monipuoliset kesänäyttelyt Juvan Antiikkipäivät Juvan kesän tapahtumakattaukseen sukellat helposti monipuolisten kesänäyttelyiden avulla. Juvan museolla pääsee tutustumaan Olavinlinnan 550-vuotisjuhlanäyttelyyn ja oopperalaulaja Martti Talvelasta kertovaan näyttelyyn. Lisäksi Partalan museoalueella on laadukasta valokuvataidetta, upeita maalauksia sekä karjalaisten historiaa. Nyt neljättä kertaa järjestettävä supersuosittu Juvan Antiikkipäivät tuo esiin menneisyyden aarteita. Mikäli vanhat aarteet ja keräilyesineet vuosikymmenien takaa kiinnostavat, tule paikalle tekemään todellisia löytöjä. Partalan museoalue, Huttulantie 1, Juva 12.–13.7.2025 Partalan museoalue, Huttulantie 1, Juva 10.6.–23.8.2025 Kesäistä markkinatunnelmaa Juvan kesämarkkinat tuo Etelä-Savoon markkinakauppiaita eri puolilta Suomea. Monipuolinen ohjelma, vanhat ja uudet tuttavuudet sekä autenttinen pitäjäpäivätunnelma houkuttelevat paikalle kävijöitä sekä läheltä että kaukaa. Laavukylä, Hiihtäjäntie 3, Juva 28.6.2025 klo 10–15 Jorma Laitinen Musiikkia ja vestivaaleja Juvan kesämarkkinoilla 2024 oli ohjelmassa muun muassa kevyt taukojumppa. Heinäkuu startataan Savon pienimillä vestivaaleilla. Neljättä kertaa järjestettävät vestivaalit kokoavat yhteen musiikin, ihmiset, kylmät juomat ja festaritunnelman. Joroisten Musiikkipäivien avajaiskonsertti järjestetään perinteiseen tapaan Juvan kirkossa. Ohjelmassa yhdistyy kolmen vuonna Riku Munnukka Riku Munnukka Partalan museoalueen pihapiiri, keltainen päärakennus on Juvan museo. Savon pienimmät Vestivaalit kokoaa yhteen musiikin, kesän ja hyvän meiningin sekä runsaasti ihmisiä. 1935 syntyneen taiteilijan musiikki: Aulis Sallisen vaikuttava sävelkieli, Martti Talvelan perintö laulajana ja Arvo Pärtin mystinen minimalismi. Esiintymään saapuvat muun muassa baritoni Ville Rusanen ja basso Timo Riihonen. Vestivaalit Laavukylässä, Hiihtäjäntie 3, Juva (4.–5.7.2025) Avajaiskonsertti Juvan kirkossa, Juvantie 17, Juva (18.7.2025) Katso kaikki juvalaiset tapahtumat osoitteessa www.juvantapahtumat.fi

Rohkeus, rakkaus, vapaus! Muumit seikkailevat at juhlavuotenaan eri puolilla Suomea Kotkalaisen Suomen merimuseon näyttely esittelee kirjailija ja kuvataiteilija Tove Janssonin tärkeimpiä arvoja Muumilaaksosta tuttujen hahmojen kautta. VAPPU IKONEN Reino Loppinen/Lehtikuva ”Näyttely on toki tarkoitettukin kosketeltavaksi ja kiipeiltäväksi, ja tarvittaessa rakenteita korjataan”, naurahtaa kuraattori Erik Tirkkonen. Näyttelyyn kuljetaan hiukan jännittävää pimeää käytävää pitkin. Lasten korkeudelle on aseteltu pieniä vitriinejä, joista tunnistaa tuttuja hahmoja. Aikuiset voivat lukea seiniltä Muumien historiasta kertovia tekstejä ja sitaatteja Tove Janssonin (1914–2001) Muumi-kirjoista. Huumoriakaan ei teksteistä puutu. ”Minä ajattelen. Minä ajattelen miten turhaa kaikki onkaan.” – Piisamirotta Taikurin hattuun ja teatterin lavalle Pimeä käytävä aukeaa valoisaan saliin, jossa pääsee oitis ryömimään Taikurin hattuun, kiipeämään Muumitaloon ja etsimään muita Muumilaakson tuttuja kulmia. Seuraava sali on omistettu ensimmäiTampereen Muumimuseon näyttely piirtää kokonaiskuvan Tove Janssonin urasta ja elämästä. 42 Matkailulehti 2025 Aikuisenkin tekee mieli heittää pitkälleen Suomen merimuseon ihanassa näyttelyssä. Krista Ylinen /Suomen kansallismuseo A ikoina, jolloin päivän lehden avaaminen pelottaa, tekee todella hyvää vierailla Suomen merimuseon Rohkeus, rakkaus, vapaus! -näyttelyssä Kotkan Merikeskus Vellamossa. Metrin mittaisia asiakkaita vilisee silmissä ja jaloissa. Kohderyhmä on Muumien seikkailuista kertovasta näyttelystä ilmiselvästi innoissaan. Henkilökunnan ainoa huoli on, kestävätkö rakenteet asiakkaiden rynnistyksen. Toistaiseksi huoli on ollut turha. selle Muumi-kirjalle Muumit ja tuhotulva, jonka Tove Jansson kirjoitti talvisodan aikana ja joka julkaistiin vuonna 1945, tasan 80 vuotta sitten. Ujommatkin kävijät innostuvat esiintymään teatterin lavalla, kun rekvisiitaksi löytyy helmiä ja hassuja hattuja. Halukkaat voivat istua veneissä kannustamassa esiintyjiä. ”En tiedä parempaa ilonlähdettä kuin mahdollisuus leikkiä työssä ja tehdä työtä leikkien”. – Tove Jansson

Muumilaakson tunnelmaa Maailman ainoa yksinomaan Muumeille omistettu museo pitää majaansa Tampereella. Tampere-taloon sijoitetun tunnelmallisen museon perustana toimivat Tove Janssonin piirtämät ja museolle lahjoittamat Muumi-kirjojen alkuperäiset kuvitukset. Museossa 18. toukokuuta 2025 asti avoinna oleva erikoisnäyttely Taiteilijaelämää esittelee Tove Janssonin uraa ei ainoastaan Muumien luojana vaan etenkin taidemaalarina, kuvittajana ja kirjailijana. Tutuksi tulee myös hänen koko elämänkaarensa. Lapsille museon parasta antia ovat siellä pysyvästi esillä olevat kolmiulotteiset muumikuvaelmat, varsinkin taivaalle kohoava kuumailma- pallo ja ihana sininen Muumitalo. Vuoden 2025 kesänäyttely Tervetuloa Muumitaloon! kertoo liki kolme metriä korkean talon rakentamishistoriasta. Jättiurakasta vastasivat Tove Janssonin ja hänen elämänkumppaninsa, graafikko Tuulikki Pietilän lisäksi parin ystävä, lääkäri Pentti Eistola. Loppusilauksen luomukselle antoivat Pietilän maailmankuulu arkkitehtiveli Reima Pietilä ja tämän puoliso Raili Pietilä. Kesänäyttelyn kuvat paljastavat talosta sopukoita, joita ei normaalisti pääse näkemään, esimerkiksi taloon kätkeytyvän saunan. Merihuoneessa on tilaisuus kiipeillä kallioilla ja ihailla kolmelle seinälle heijastettua lainehtivaa merimaisemaa. Jokainen pääsee testaamaan rohkeuttaan keskellä ukkosmyrskyä ja tuijottamalla samalla hirmuista Mörköä. Leikki-ikäisten kannattaa Muuminäyttelyn jälkeen suunnistaa samassa kerroksessa olevaan Mikä mikä -kaupunkiin, jossa voi ilakoida esimerkiksi laskemalla liukua valtavassa keltaisessa vessanpöntössä. www.muumimuseo.fi 43

Muumien juhlavuoden kunniaksi Merimuseoon koottu näyttely esittelee myös Tove Janssonin tärkeimpiä arvoja, ystävyyttä, rakkautta, vapautta, suvaitsevaisuutta, luontoa ja merta. Muumilaaksossa eletään sulassa sovussa. Hahmogalleriaan ja tarinoihin on piilotettu viestejä niin mielenterveyden haasteista, erilaisista arvomaailmoista, monenlaisista perhemalleista kuin seksuaalisesta suuntautuneisuudesta. ”On niin paljon väkeä, joka ei sovi kesään eikä kevääseen eikä syksyyn. Kaikki hieman arat ja kummalliset.” – Tuutikki Sekä Janssonin kirjoissa että näyttelyssä sukelletaan katastrofin hurmaan: entä jos tuhotulva pyyhkäisee yli maan, myrsky upottaa veneen tai pyrstötähti tuhoaa koko planeetan? 44 Matkailulehti 2025 Siistiä menoa Naantalissa Kesää Muumit viettävät siellä missä tasavallan presidenttikin eli Naantalissa. Kailon saaressa toimiva Muumimaailma avaa porttinsa seuraavan kerran 10. kesäkuuta 2025, ja sen asukkaat ovat tavattavissa 17. elokuuta saakka. Suomen parhaaksi perhelomakohteeksi taannoin valittu Muumimaailma houkutteli sattuneesta syystä jo viime vuonna erityisesti kodinhoidosta kiinnostuneita, mutta Vilijonkka kutsui auliisti kaikki muutkin uuden talonsa siivoustalkoisiin. Tekemistä riittää edelleen ikkunoiden pesusta mattojen tamppaamiseen ja tiskaamisesta hopealusikoiden kiillottamiseen, puhtauden ja järjestyksen suuri ystävä Vilijonkka lupaa. Muumimaailmassa kannattaa vierailla myös esimerkiksi Nipsun ja Noidan taloissa, Niiskuneidin kauneussalongissa ja mysteeristen Hattivattien luolassa. www.muumimaailma.fi Muumimaailma Muumilaaksossa eletään sovussa Muumimaailma Naantalissa pääsee tekemään tuttavuutta ihka elävien muumihahmojen kanssa. Olisiko tarvetta kaunistautumiselle? Uhkien kautta päästään käsittelemään erilaisia pelkoja. Ongelmat ratkaistaan lempeydellä ja avarakatseisuudella lapsille sopivalla tavalla. Kuten yhdessä tekstissä todetaan: ”Muumimaailman myrskyissä on läsnä tietoisuus turvasta, joka pysyy.” Pe-

Leppävirran Muumit seilaavat ulapalle jäästä rakennetussa veneessä. www.icecave.fi lottava Mörkökin on ehkä vain yksinäinen? Krista Ylinen/Suomen kansallismuseo Jos muumit kiinnostavat ja kaipaa kesähelteillä vilvoittelupaikkaa, kannattaa suunnata Pohjois-Savon Leppävirralle. Kylpylähotelli Vesileppiksen alle kätkeytyy nimittäin luola, jonne Mörkö on luonut ikuisen talven. Hiihtotunneliin yli 30 metrin syvyyteen rakennettu luola toimii jäisten Muumi-veistosten ympärivuotisena kotina. Myös Jääluolan teemaksi on juhlavuonna valittu Tove Janssonin ensimmäinen Muumi-kirja Muumit ja suuri tuhotulva. Jalkapallokentän kokoiseen taidegalleriaan toteutettu klassikkotarina korostaa kävijöille niin suvaitsevuuden kuin yhteisöllisyyden merkitystä. Luolassa pääsee kokemaan kyytiä vanhanajan napakelkassa ja vielä kovemman vauhdin hurmaa Euroopan pisimmässä jääliukumäessä. Lämpötila luolassa pidetään maltillisessa kolmessa pakkasasteessa, joten paleltumisvaaraa ei ole. Sulan veden ystäviä voi houkutella myös Vesileppiksen tarjonta altaineen, saunoineen ja liukumäkineen. Moomin Ice Cave Jääluolan kylmäveriset muumit Jokainen tarvitsee ystäviä, Merimuseon näyttely muistuttaa. Tanssimisen aika on nyt Rohkeus, rakkaus, vapaus! Muumiseikkailu Suomen merimuseossa 14.2.2025–7.3.2027. www.merikeskusvellamo.fi Tampereen Muumimuseon muumitalo hurmaa pikkutarkoilla yksityiskohdillaan. Laura Vanzo/Visit Tampere Vaikka näyttely on tarkoitettu ensisijaisesti lapsille, epäilen, että aikuiskävijä saa siitä vielä enemmän irti katsellessaan pikkuväen riemua ja muistellessaan omia ensikohtaamisiaan Muumien kanssa. Keskellä synkkiä aikoja pidetään mielessä Niiskuneidin viisaus: ”Mutta jos ylipäätään aiomme tanssia, niin se on tehtävä nyt. Maailmanloppuhan tulee vasta kahden päivän päästä!” 45

Unelmakoteja Savonlinnan siivekkäille Marko Ruuskasen taidokkaat luomukset ovat tehneet vaikutuksen niin savonlinnalaisiin kuin kaupungin siivekkäisiin. Jälkimmäiset ottivat asumukset oitis omakseen. Minihuviloista on pesimäaikaan asutettuja 90 prosenttia, kertoo pönttöjään säännöllisesti huoltava mestarinikkari. Yksi Ruuskasen työn ihailijoista on Savonlinnan museon johtaja Nikke Kaartinen. ”Yksittäisten ihmisten intohimoisella tekemisellä on suuri ja näkyvä vaikutus yhteisölle, ja se luo toivoa”, Kaartinen sanoo. Myös Suomen luonnonsuojeluliiton Etelä-Savon piirin toiminnanjohtaja Heikki Härkönen kiittelee Ruuskasen ainutlaatuista projektia. ”Lintuhuvilat ovat kuin piste iin päälle Kuvat: Kimmo Heikkilä Haudankaivaja Marko Ruuskanen on päivätyönsä lomassa nikkaroinut Savonlinnan vanhojen rakennusten näköislinnunpönttöjä. Lintukodot on ripustettu paikoille, joista alkuperäiset talot ovat jo kadonneet. Niin linnut kuin ihmiset ovat ottaneet omakseen Marko Ruuskasen rakentaman Päiväkummun ja muut suloiset lintukodot. maailman norppapääkaupunki Savonlinnalle ja tarjoavat mahdollisuuden kulttuurihistorian ohella tarkkailla lintujen elämää. Savonlinnan kaupunkiluontoon kohdistuu monenlaisia paineita, ja lintuhuvilat pitävät puiden puolia.” Kirjoihin ja kansiin Upeat taideteokset on kerätty myös kansien väliin. Lintuhuviloita Savonlinnasta haudankaivaja Ruuskasen tapaan -kirja esittelee sekä lintuvillat että niiden esikuvina palvelleet rakennukset. Viehättävä Metsäpirtti-huvila sijaitsi aikoinaan Savonlinnan Sulosaaressa. 46 Matkailulehti 2025 Ville Vilénin tekstistä ja Kimmo Heikkilän kuvista koottu teos syntyi yhteistyössä Marko Ruuskasen kanssa. Työhön osallistui myös museonjohtaja Kaartinen. Opus pokkasi ansaitusti Vuoden museojulkaisu 2024 -palkinnon. Iittalan taidekirjakilpailusta saaliina oli kunniamaininta. Kätevä kirja käy myös reittioppaasta, jonka kartan avulla voi suunnistaa jokaiselle huvilalle. Äänikirjanakin ilmestynyttä teosta saa muun muassa Savonlinnan museon museokaupasta. PÄIVI IKONEN Lintuhuvilaversio kauppias Salosen vuonna 1904 rakennuttamasta talosta. Olavintorilla seissyt talo tuhoutui talvisodan pommituksissa helmikuussa 1940.

MAINOS Tervetuloa kansallispuistojemme luontoon Kauhanevalle kuljet tai pyöräilet kuninkaiden jalanjäljissä keskiaikaista valtaväylää, Kyrönkankaantietä pitkin. Kauhanevan-Pohjankankaan kansallispuistossa suosituimpia kohteita luontoretkille ovat Kauhalammi ja Katikankanjoni. Niissä voit kokea suon mystisen tunnelman kulkemalla pitkospuilla keskellä suoallikoita, pulahtamalla uimaan puhdasvetiseen suolampeen tai kiipeämällä näkötorniin kuuntelemaan kurkia. Koe Kauhajoen upeat pyöräilyreitit. Katikankanjonissa voit laskeutua kuuntelemaan luonnontilaisen puron pauhua, valloittaa kolmentuulenlakin ja nauttia hyvät eväät upealla tulipaikalla. Tule kokemaan Kauhajoki, jossa on sopivasti kaikkea ja vähän enemmän! www.kauhajoki.fi/matkailu Kari Leo Kauhajoella kohtaavat pohjalainen lakeusmaisema, pikkukaupungin välitön tunnelma, salomaiden luonto sekä omintakeinen ITE-taide. Kruununjalokiviämme ovat eduskuntamuseo, kaksi kansallispuistoa, ITE-taidekohteet Alpon Savanni sekä Ruuhinevan Kammikylä. Tapahtumaperinteeseemme kuuluvat muun muassa hevimusiikin ystävien rakastama festivaali Nummirock ja lähiruokatuotteiden makujen äärelle kokoonnutaan Ruokamessuille. Ruokamessut järjestetään vuosittain elonkorjuuaikaan Hämes-Havusen ainutlaatuisessa pohjalaisrakennusten pihapiirissä. Meillä on monipuolisten kaupallisten palvelujen valikoima, laadukkaat kahvilat sekä palveluja vapaa-aikaan aina golfista lentokenttään! IKH Areenalla tunteet nousevat kattoon niin korisliigan matseissa kuin pop-konserteissakin. Tarinakuva, Mirja Koivisto Kyrönkangasta pitkin Pohjanmaan lakeuksille Koe suon mystinen hiljaisuus LauhanvuoriHämeen UNESCO Global Geoparkissa. kauhajoki_210x138.indd 1 Museo sekä näyttely Kalliokosken kylä ja lasitehdas avautuvat 22.5.2025 12.3.2025 9.17 Säästöpirtintie 70, Miehikkälä Puh. 044 383 5091 salpamuseo@miehikkala.fi Vaalimaantie 1318, Virolahti Puh. 040 7107 339 bunkkerimuseo@virolahti.fi Salpalinjamuseo Virolahden Bunkkerimuseo www.salpalinjamuseo.fi www.bunkkerimuseo.fi Tutustu historiaan myös lähimetsässä: TUNTEMATTOMAN POLKU 4,5 KM ERÄMAANPOLKU 4,3 KM Museot soveltuvat mainiosti myös kokous- ja juhlapaikoiksi! TERVETULOA VIIHTYMÄÄN ITÄRAJAN LUONNON JA HISTORIAN ÄÄRELLE! Visit Miehikkälä visit_miehikkala Visit Virolahti visitvirolahti

LUKIJOIDEN PARHAAT ”Rotkoni rauhaan kuin peto kuoleva hiivin” AIKUISET NAISET KARHUNKIERROKSELLA Eino Leinoakaan ei säästetä, kun kaksi aikuista naista kuulee Kuusamon kutsun ja päättää lähteä vaeltamaan. TEKSTI: SEIJA KIVELÄ • KUVAT: SEIJA KIVELÄN ALBUMI U usi kesä, uusi road trip ystäväni Vuokon kanssa. Tällä kertaa suuntaisimme keulan kohti Kuusamoa vakaana tavoitteenamme vaeltaminen luonnossa. Kuusamossa on mistä valita, 600 metrin köpöttelystä 82 kilometrin isoon Karhunkierrokseen. Eiköhän siltä väliltä löytyisi jotain meillekin. Brutalismista kulinarismiin Koska peruskuntokausi oli mennyt vähän pieleen, haimme mentaalista voimaa kaikesta mahdollisesta matkan varrelle osuneesta. Kouvolassa katsastimme Suomen rumimmaksi mainitun kirkon – joka on omalla tavallaan kaunis aikansa presentaatio – ja betonibrutalismin klassikot. Lappeenrannassa ihailimme isoa hiekkakasaa ja pahvi-Sorjosta (joka oli Vuokon mielestä komea mutta vähän kaksiulotteinen), Imatralla alkukantaisena pauhaavaa koskea. Lounaan nautimme äveriäästi Punkaharjun valtionhotellilla, jossa Saimi-emäntä hyöri vielä menossa mukana. Oi niitä aikoja. Valamossa hiljennyimme oikein tosissamme pääkirkossa, jonne ennätimme varttia ennen sulkemisaikaa. Navigaattori ehdotteli nopeampia reittejä, jotka osoittautuivat hiekkateiksi. Itseäni se ei haitannut, kun olen vanhemmiten vähän villiintynyt ratissa, mutta Vuokkoa alkoi hieman heikottaa. Siitäkin selvittiin, auto pysyi siistinä. Tai ainakin samassa kunnossa kuin lähtiessä. Kuopiossa asetuimme mukavaan air48 Matkailulehti 2025 Pieni Karhunkierros, suuret korkeuserot.

bnb-asuntoon ja kiiruhdimme ravintola Isä Camillon kuuluisalle kalasopalle. Aamuvirkut Kuopiossa Aamuihmisinä heräsimme viiden pintaan valppaina suunnittelemaan päivän ohjelmaa. Tein inventaarion varusteisiini. Matkalaukusta löytyi luottoasuni, fuksianpunainen tuulipuku, muttei yhtään urheilu- tai edes teepaitaa. Vain liehuvahelmaisia tunikoita ja mekkosia – ei kovin uskottava vaelluslook. Olisiko aihetta vaateostoksille? Hylkäsimme ajatuksen ja ajelimme Rönön saareen töllistelemään hienoja taloja ja kalliita tontteja. Saimme pian peräämme lain ja järjestyksen. Oliko joku soittanut poliisille nähtyään alueella vanhan japanilaismerkkisen auton? Jatkoimme Puijon tornille, jossa maisemia katsotaan tavallisesti ylhäältä alas. Me tuijotimme niskat kenossa ylös, sillä torni avattaisiin vasta kymmeneltä. Siilinjärven–Kuopion ulosmenotiellä hämmästelimme valkoisia pienois-Alppeja. Myöhemmin saimme selville, että vuoret olivat fosfaattikaivoksen louhintajätettä, kalkkikiveä. Vaaroja ja vauhdikkaita ideoita Nurmeksen ja Pielisen vyöryminen näkökenttään oli sykähdyttävää. Samoin kaikkien vaarojen, niiden maastomuodostelmien siis. Vaaroja ja soita, koko päivä vaaroja ja soita. Ja kukkivia tupasvilloja. Ideoimme vauhdissa firman, joka tekisi tupasvillasta superekologista kangasta. Koska kukkimisaika oli nyt ja poimimissesonki kuumimmillaan, palkkaisimme kaikki Nurmeksen, Kuhmon, Suomussalmen ja Kuusamon koululaiset kesätöihin poimimaan villaa. Lopputuote olisi harvinainen, käsityönä tehty suomalainen design-tuote, jota joutuu jonottamaan ja jonka jälleenmyyntiarvo on korkeampi kuin ostoarvo, vähän niin kuin Ferrarin. Sissimarkkinointia someen. Kulutta- jat joutuisivat näkemään vaivaa selvittääkseen, mistä tuotetta saa. Yrittäjyydestä äkillisesti syttyneinä virkanaisina kehittelimme toisenkin ekologisen ja vegaanisen tuotteen, avokadonkuorista tehdyt kengät. Avokadonkuori on kestävää ja sitkeää ainetta. Jos kalannahasta tehdään kenkiä ja laukkuja, niin miksei avokadosta. Tiedämme, että avokadon viljelemiseen käytetään paljon vettä. Mutta kun se on kerran tuotettu, kuljetettu toiselle puolelle maapalloa ja sen sisus on syöty, niin olisihan se hyvä, jos koko hedelmä käytettäisiin loppuun. Eikö vaan? Hetkittäin tuntui, että maailman kaikki innovatiivisuus oli keskittynyt pieneen tilaan Mazdani etuovien väliin. Facebook-kaverini valisti sittemmin, että tupasvillakuidusta tosiaankin tehdään tekstiilejä. Kuitua ei kuitenkaan saada valkoisista haivenista vaan tupasvillan juurista, jotka ovat muhineet suossa muutaman tuhatta vuotta. Tupasvilla viritti virkanaisiin yrittäjän liekin. Vaateapua Suomussalmelta Poikkesimme Kuhmoon lounastamaan ja aistimaan kamarimusiikkitunnelmaa. Koska festivaalit avautuisivat vasta heinäkuussa, aloimme muistella menneitä. Taannoin Tampere Filharmonian kamarimusiikkikonsertissa hämmennyin, Punkaharjun valtionhotellin ateriasta jäi herkullinen makumuisto. Puijon näkötorni. Niin lähellä mutta silti niin kaukana aamuvirkuille. 49

LUKIJOIDEN PARHAAT kun vastassa oli torvikvartetti. Olin elänyt vanhaksi ymmärtämättä, että kamarimusiikkia voi soittaa muullakin kuin viululla, alttoviululla, sellolla ja cembalolla. Suomussalmella astelimme esi-isäin tietä, ihan kirjaimellisesti. Isänisäni oli Raatteentiellä silloin, kun siellä oli kuumat paikat. Tai oikeastaan kylmät, Talvisodan pahimpina päivinä yli 40 asteen pakkaset. Vihollinen kuitenkin torjuttiin, ja nykyisin paikalla pitää jonkinlaista elämyskeskusta pohjanmaalaisen lääkintäaliupseerin poika. Juttelin hänen kanssaan asioista, joista en paljon tiennyt. Sen kuitenkin, että myös isoisäni oli aikoinaan lääkintäjoukoissa. Vuokko osti museosta Raatteen tie -paidan ja suunnitteli pukevansa sen ylleen tulevalle vaellukselle. Hän arveli tekstin kirvoittavan kyyneleen niiden Kainuun prikaatin sotilaiden silmäkulmaan, jotka saapuisivat pelastamaan meitä. Itse ostin teepaidan seuraavalta pysäkiltä Hiljaisen kansan kahvilasta. Vasta jälkeenpäin hoksasin, että olisin voinut Hei, haluaisiko joku teistä vaihtaa teepaidan mekkoon? vaihtaa oman hamoseni jonkun Hiljaisen kansan lähes tuhatpäisen edustajan teepaitaan. Kuusamon Tropiikissa tulimme puolivahingossa tilanneeksi aamiaisen neljäksi. Koska henkilökunta hövelisti suostui ja sääennustekaan ei lupaillut esteitä, meiltä loppuivat tekosyyt. Starttaisimme aamutuimaan. Tuoksut vanamon ja varjot veen Riippusillat yli vetten toimivat vaihteluna kapuamiselle. 50 Matkailulehti 2025 Kuusamo kutsuu, kolmannen päivän ilta. Oikeasti ei ole ilta, mutta minun puolestani se saisi tulla pian. Näin tilitin Facebookiini seuraavana päivänä. Pieni karhunkierros on vaativa reitti. Näin kerrottiin jokaisessa oppaassa ja julkaisussa. Kuuntelimmeko me? Välitimmekö me? Emme. Ajattelimme olevamme sitkeitä sissejä. Todellisuudessa olemme ylipainoisia vanhoja naisia. Muistan juosseeni yläasteella Cooperin testissä yli 3 000 metriä. Se oli silloin, nyt on nyt. Kaksitoista, kolmetoista kilometriä ei ole matkana paha. Sääkin oli mainio, 12–16 astetta, kosteutta ilmassa muttei sadetta. Hengittäminen oli helppoa. Urakka on kuitenkin kova, kun lähes koko ajan kiivetään ylös tai alas ja lihakset ovat koronakotoilun veltostuttamat. Emme tunnustaneet epäilyjämme toisillemme niin kauan kuin tepsutimme eteenpäin. Leikimme olevamme Game of Thronesin Arya ja Sansa Stark Westerosin metsässä. Kun bongasimme polun varrelta vanamoita, aloin lausua Eino Leinoa. ”Tuoksut vanamon ja varjot veen, niistä sydämeni laulun teen. Sulle laulan, neiti kesäheinä, sydämeni suuri hiljaisuus, uskontoni soipa säveleinä, tammenlehväseppel vehryt uus”, ylevöitin tunnelmaa. ”Juuri nyt ei tule mieleen muuta kuin se rotkoni rauhaan kuin peto kuoleva hiivin”, vaelluskumppani kuittasi runotunnin päättyneeksi. Siinä vaiheessa, kun istuimme autossa, tuli hysteerinen nauru. Aikamme hotellihuoneessa pötköteltyämme lähdimme kylpylän puolelle rentouttamaan kovia kokeneita lihaksia. Jaloissa ei ollut paljon tuntoa, mutta vesi voiteli elvyttävästi. Juttuhalutkin palautuivat vähitellen. Maisemat olivat niin upeat, että jo huomenna annamme itsellemme anteeksi ylimitoitetut luulot kyvyistämme. Samat korkeuserot, jotka söivät reisiä, polvia ja selkää, hivelivät silmiä ja sielua. Oli koskia, soita, lampia, kallioita, useampi riippusilta ja onneksi myös penkkejä ja lepopaikkoja. Majesteetilliset korkeuserot taisinkin jo mainita.

Eskolan kesäteatteri esittää kantaesityksen Arto Ojakankaan näytelmästä Pakettiratkaisu. Ensi-ilta 1.7. Kannuksen vanhassakaupungissa, Mäkiraonmäellä, toimii museokahvila, ja historiallisessa miljöössä järjestetään kesän ajan pihasoittoja sekä toritapahtumia. Suomen elävin maaseutukaupunki tarjoaa mm. 24.5. 6.6. 7.6. 13.–14.6. 26.7. KEPPIHEVOSPOOLON MM-KISAT TAITEIDEN YÖ SAUNASUUNNISTUS MONARIFEST YLI-KANNUKSEN WANHANAJANMARKKINAT 16.8. PAPPILAN PUISTOBLUES 22.8. KAUPUNKIFESTARI KILJU! 22.–23.8. OLLIKKALA-MESSUT Kaikki tapahtumat löydät: visitkannus.fi www.visitkannus.fi 51

Kaikki retkeilykohteet samaan palveluun KLIKKAA VAIN LUONTOON.FI Uudistunut Luontoon.fi-palvelu täyttää monen toiveen kokoamalla kaikki Suomen retki- ja ulkoilukohteet samaan paikkaan. Luontoon.fi-sivusto kattaa noin 3 000 retkeilyyn ja ulkoiluun tarkoitettua reittiä ja useita tuhansia muita reittejä, jotka on suunnattu niin apostolinkyydillä kulkeville kuin esimerkiksi maastopyöräilijöille ja hiihtäjille. Uudella sivustolla ovat mukana sekä valtion, kuntien että yhdistysten ylläpitämät retkeilypalvelut. Luontoon-palvelun rakentamisesta, kehittämisestä ja ylläpidosta vastaa Metsähallituksen Luontopalvelut. ”Käyttäjä löytää kiinnostavat reitit sillä perusteella, miten itse haluaa luonnossa liikkua: patikoiden, pyöräillen, meloen vai esimerkiksi kalastaen”, kuvailee Joel Heino Metsähallituksen Luontopalveluista. ”Kaikki retkikohteet ovat helposti hahmotettavissa kartalla. Palvelusta löytyy myös ajankohtaista tietoa retkeilyreiteiltä, samoin kuin nostoja joidenkin retkeilyreittien lähellä olevista palveluista.” KANSALLINEN ULKOILUTIETOPALVELU Luontoon-palvelu kokoaa kaikki Suomen retkikohteet samaan paikkaan osoitteessa luontoon.fi. Tiedot palveluun tulevat kahdesta järjestelmästä, Metsähallituksen paikkatietojärjestelmästä ja valtakunnallisesta liikunnan paikkatietojärjestelmästä Lippaasta, johon kunnat ja muut toimijat vievät tietoa retkeilymahdollisuuksista. Keskeisiä ominaisuuksia uudessa palvelussa ovat karttapohjaisuus, luonnossa liikkumisen lähestyminen erilaisten aktiviteettien kautta ja ajankohtainen tieto retkikohteista. Palvelu täydentyy vuoden 2025 aikana muun muassa mobiilisovelluksella. Reitit löytyvät sivuston kartalta jo nyt. Reittien ja kohteiden tarkempia esittelyjä on luvassa lisää tulevina kuukausina. Retkeilijöiden toiveiden mukaan Luontoon.fi on ollut suosittu verkkopalvelu jo pari vuosikymmentä. Sivustolla vierailee nykyään noin miljoona henkeä vuodessa. Ennen uudistusta Luontoon.fi-sivuilta sai tietoa Metsähallituksen Luontopalvelujen ylläpitämistä luontokohteista, kuten kansallispuistoista, erämaista, retkeilyalueista ja muista valtion mailla sijaitsevista retkikohteista. Palvelun laajentaminen on ollut Metsähallituksen suunnitelmissa pitkään. ”Uuden palvelun suunnittelutyössä on kuunneltu koko ajan retkeilijöiden toiveita ja tarpeita”, Heino kertoo. PÄIVI IKONEN Katri Lehtola/Metsähallituksen Luontopalvelut Monissa luontokohteissa on myös helppoja, esteettömiä reittejä. Esimerkiksi Kurjenrahkan kansallispuistoon voi lähteä nauttimaan ulkoilusta taaperoidenkin kanssa. 52 Matkailulehti 2025

Matkailuliikkeen edistymistä vuodesta 1912 ”Tämän lehden tarkoitus olisi siis avata kaikille, jotka harrastavat matkailuliikkeemme edistymistä, mukavan tilaisuuden tehdä ehdotuksia, herättää keskustelukysymyksiä ja kertoella matkakertomuksissa havaintojaan omasta ja vieraista maista.” N äin perustelee olemassaoloaan historian ensimmäinen, vuonna 1912 ilmestynyt Matkailulehti, jota ryhtyi ”julaisemaan” Suomen Matkailijayhdistys. Vaikka lausunnossa mainitaan myös vieraat maat, lehti on aina keskittynyt kotimaahan, olihan yhdistys vuonna 1887 perustettu nimenomaan ”herättämään maan omissa asukkaissa ja ulkomaalaisissa mieltymystä matkustuksiin tässä maassa”. Vuonna 1915 lehdestä ilmestyi neljä numeroa. Heti ensimmäisestä löytyy hätkähdyttävästi otsikoitu juttu: ”Matkailu siveystekijänä”. Tarkemmin lukiessa selviää, että kyse on matkailun sivistystä lisäävästä vaikutuksesta, jota lehti arvostaa. Toki myönnetään, että jotkin tahot ajattelevat turismia lähinnä talouden kannalta. Ikävä kyllä tunnetaan myös sivistyksestä piittaamaton turistityyppi, ”matkasuunnitelmansa orja, joka suurissa ryhmissä nuuskii matkakohteensa kaikki muka nähtävyydet, joita aikataulujen kulkuvuorolistojen mukaan kuletetaan kuin lampaat katraassa”. Huhtikuun 1915 lehden juttu ”Matkalla Jaappaniin” kertoo värikkäästi ihmeellisen idän eksotiikasta, mutta muu sisältö on omistettu kotimaisille ihmeille. Ylistetyiksi tulevat niin Lapin porourheilu kuin Viipurin ja Kuopion pulkkamäet. ”Ei niin karua saloa” Elokuun 1915 numero on suorastaan kotimaanmatkailun greatest hits. Lehden kantta koristaa Koli, ja kansallismaiseman lisäksi vieraillaan muun muassa Punkaharjulla, Olavinlinnassa ja Ahvenanmaalla. Komeasti kuvitettu joulukuun lehti vie lukijansa Laatokalle, Karjalankannakselle ja muualle Itä-Suomeen. Parissa vuoden 1915 numerossa viitataan käynnissä olleeseen suursotaan (vuosien 1914–1918 maailmanpaloa ei vielä tiedetty nimittää ensimmäiseksi) ja valitellaan sen vaikeuttavan matkustamista. Vaikeinakin aikoina kuitenkin reissataan, joko välttämättömyydestä tai ”siveyssyistä”. Vaikka sanaa "reppureissaaja" ei käytetty vielä sata vuotta sitten, helmikuun 1915 lehti kirjoittaa juuri heistä: "On niitä, jotka matkaillessaankin näyttävät erikoisluonnettaan, jotka eivät noudata ryhmävaistoja eivätkä seuraa yleisiä reittejä käsikirjojen nojalla, vaan itsenäisesti hakevat vähemmän kuuluisia seutuja, jotka useinkin tarjoavat yhtä suuren houkutuksen.” Sillä onhan niin, että ”oikealle turistille, jota maleksijan ja tutkijan vietti joh- Matkailulehden vuoden 1915 reklaamit mainostavat muun muassa automobiililla liikkuvien turistien tarvitsemaa bentsiiniä. Jokaisessa huoneessa on telefoni, lupaa hotelli Kämp. taa tutustumaan eri osiin maatamme, ei löydy niin karua saloa jolla ei olisi viehätyksensä. Pääasiana hänelle on maan ja kansan oppiminen”. VAPPU IKONEN e l l e s i ä s Ke Juppi-laiturille! Juppi-laiturilla viihtyvät kaikki! Sorvaajanpolku 5, 80400 Ylämylly I 013 851 888 www.juppi-laituri.fi I info@juppi-laituri.fi

LUKIJOIDEN PARHAAT Kotimaan rengasmatkalla voi törmätä vaikka NESTORI MIIKKULAISEEN Lähdimme varhain aamulla Espoosta rengasmatkalle kohti itäistä Suomea. TEKSTI JA KUVAT: KIRSI JUSSILA E nsimmäinen pysähdys oli aamukahvin aikaan Porvoossa, joka houkutteli samalla pieneen kävelyyn idyllisillä kujilla. Tarttuipa mukaan aitoa porvoolaista suklaatakin. Sitten Kouvolan ohi Mikkeliin, jossa nautimme lounaan Tertin kartanossa. Kiertelimme myös viehättävässä Kenkäveron pappilassa. Anttolassa pysähdyimme viinitilan myymälään, joka sijaitsee sopivasti tien varressa. Illaksi saavuimme Puumalaan, josta löysimme majoituksen saaristotien päästä läheltä ”Nestori Miikkulaista”, jota siellä esitti Saimaassa kellivä norppapatsas. Aamun sarastaessa matka jatkui. Piipahdimme Sulkavalla ja Puumalan keskustassa, jossa pääsi maisemahissillä nousemaan korkeuksiin valtavalle sillalle ihailemaan alla kulkevia laivoja. Seuraava yöpymispaikka Savonlinna tarjosi monenlaista nähtävää. Kävimme Saimaan risteilyllä, Olavinlinnassa ja luontokävelyllä. Illalla nautimme tunnelmasta keskustan rantaravintolassa. Savumuikkuja ja kosken kuohuja Aamulla jatkoimme Kerimäelle, jossa maailman suurin puukirkko mykisti. Ostimme lähikaupasta lounaaksi kuuluisia Puruveden savumuikkuja ja karjalanpiirakoita. Sitten Punkaharjun kansallismaisemiin. Vesistö ympäröi pitkää kannasta usean kilometrin matkalla. Parikkalan ite-taidepuisto piti vielä käydä ihmettelemässä ennen Imatraa, jonne ehdimme sopivasti illan koskinäytöstä seuraamaan. Juha Vainion Vanhojapoikia viiksekkäitä -laulussa esiintyvän Nestori Miikkulaisen esikuva oli puumalalainen seppä ja pelimanni Nestori Reponen (1912−1982). Reposen ja saimaannorpan ikuisti pronssipatsaiksi kuvanveistäjä Adil Alijev. Ite-taiteilija Veijo Rönkkösen (1944–2010) luomisinto tuotti reilussa 50 vuodessa noin 560 veistosta, joita pääsee ihmettelemään Parikkalan patsaspuistossa. 54 Matkailulehti 2025 Oli mahtava tunne, kun padot avattiin ja vesi alkoi syöksyä syvään uomaan. Illalla oli ihana rentoutua kylpylän poreissa ja nauttia Saimaan maisemista. Aamulla matka jatkui Lappeenrantaan, jossa ihmettelimme hiekkalinnaa, joka oli enemmän kuin hiekkalinna: kokonainen hiekkamaailma. Nautimme lounaaksi ”vedyt” sataman kioskista. Oli aika suunnata auton keula takaisin kohti Espoota. Illalla kotisohvalla mutustelimme Lappeenrannan torilta ostamaamme viipurinrinkeliä.

TERVETULOA VIHTIIN NAUTTIMAAN LANDELUKSUKSESTA! Landeluksus on paluuta lapsuuden kesiin, se on pienten kylien viehätystä ja elävä pala maaseutua lähellä pääkaupunkiseutua. Vihdin landeluksus syntyy aidoista elämyksistä, innovatiivisten yrittäjien verkostosta ja rehellisestä uusimaalaisesta miljööstä, jossa perinteet ovat muovautuneet laadukkaiksi palveluiksi. VISITVIHTI.FI MAINOS Lähde seikkailemaan Saimaalle Saimaa UNESCO Global Geopark sijaitsee yhdeksän kunnan alueella ja tarjoaa monta mielenkiintoista kohdetta kaikenikäisille vierailijoille, erityisesti luonnosta ja kulttuurista kiinnostuneille. Oletko kuullut Geoparkeista? Saimaa UNESCO Global Geopark on itäisen Suomen aarre, joka tunnetaan puhtaasta järviluonnostaan. Eteläisen Saimaan alue on osa Unescon geopark-verkostoa, johon kuuluu yli 213 geoparkia 44 eri maasta. Luonnon aarreaitta Upeat harjumaisemat ja laajat järvet tarjoavat oikean luonnon aarreaitan. Luonnossa liikkuessaan pääsee nauttimaan Saimaan tarjoamista herkuista, kuten marjoista, sienistä ja kalasta. Alueen ravintolat hyödyntävät näitä aineksia luodakseen makuelämyksiä, jotka korostavat seudun ruokaperinteitä ja kestävää kehitystä. Kapina Oy Ainutlaatuinen ruokakulttuuri Saimaan alueelle myönnettiin European Region of Gastronomy 2024 -status tunnustuksena alueen ainutlaatuisesta ruokakulttuurista. Saimaa Geoparkin ja LAB-ammattikorkeakoulun GEOfood-hanke käynnistyi ERG-juhlavuoden aikana. Hankkeen tavoitteena on luoda alueellinen lähiruokabrändi, joka tukee paikallista ruokakulttuuria. Kapina Oy Kapina Oy Veera Hakkarainen Uniikkeja elämyksiä Lähde seikkailemaan Saimaalle. Saimaan alue tarjoaa loistavat mahdollisuudet vaellukseen, pyöräilyyn tai kajakilla liikkumiseen. Puumalan pyöräilyreitit tarjoavat monipuolisia ruokaelämyksiä, kun taas Savitaipaleen vaellusreitillä tutustutaan jääkauden jäänteisiin. Lieviskänjoen melontareitti tarjoaa jännittäviä melontakokemuksia Puumalan, Ruokolahden ja Sulkavan rajalla. Tutustu lisää: saimaageopark.fi

Käkisalmi-museo kertoo Muistoja Karjalan kunnailta Heinolassa avautunut Käkisalmimuseo johdattaa kävijänsä mahtavan Laatokan tyttären elämään ja kulttuuriin ennen viime sotia, joiden seurauksena kaupunki menetettiin silloiselle Neuvostoliitolle. Käkisalmi-museon ensimmäinen perusnäyttely keskittyy Laatokan rantakaupungin historian esittelyyn vuoteen 1939 saakka. Museossa pääsee näkemään harvinaisuuksiakin, kuten Ampialan kartanosta kootun 1800-luvun salinnurkkauksen, jonka keskipisteenä on säveltäjä Erkki Melartinin (1875–1937) käyttämä piano. Lisäksi näyttely kertoo Karjalankannaksen ja Vuoksen synnystä vuosituhansia sitten. Samalla muistetaan yhtä Suomen suurimmista ympäristörikkomuksista. Vuonna 1857 tehty epäonnistunut yritys muuttaa Vuoksen virtauksia puolitti virtausmäärän Käkisalmessa ja aiheutti katastrofaaliset seuraukset. Avajaisnäyttelyn pienimuotoinen erikoisosio kunnioittaa Heinolassa joulukuussa 2024 vietettyä Keljan taistelun ”Karjala voi olla viety, mutta karjalaisuus ei katoa.” muistojuhlaa. Talvisodan taistelu käytiin Sakkolan pitäjän Keljan kylässä Karjalankannaksella 25.–27. joulukuuta 1939. Maineikas Erillinen pataljoona 6 pakotti tuolloin huomattavasti suuremman vihollisjoukon peräytymään Vuoksen taa. Keljassa kunnostautui muun muassa valkjärveläissyntyinen sotamies Viljam Pylkäs, kirjailija Väinö Linnan 56 Matkailulehti 2025 Kari Kaikkonen PÄIVI IKONEN Ampialan kartanon kalusteiden lisäksi museon seinälle on saatu muun muassa kartanon ensimmäisen isännän Juho Ampialan muotokuvan kopio, jonka hän maalasi itse taiteilija Kalle Kuultolan alkuperäistyöstä. Tuntemattoman sotilaan Antti Rokan esikuva. ”Karjalaisuus ei katoa” Uuden museon perusti Käkisalmi-säätiö, joka onnistui toteuttamaan vuosikymmeniä haaveillun hankkeen. Paikaksi valikoitui Heinola, koska juuri sinne käkisalmelaisevakoita sotien jälkeen ohjattiin. ”Karjala voi olla viety meiltä lopullisesti, mutta karjalaisuus ei katoa”, sanoo säätiön hallituksen puheenjohtaja Kari Kaikkonen. ”Haluamme kertoa nykysuomalaisille ja erityisesti evakkojen perillisille, mitä kaikkea karjalaisuus oli ennen ja mitä se on nyt.” Apua museon rakentamiseen saatiin alan ammattilaisilta. Erityisen tärkeä hahmo ja neuvonantaja oli valtakunnallisesti tunnettu museo-osaaja, kamarineuvos Kari-Paavo Kokki, joka painot- taa historiallisten esineiden merkitystä museovieraille. ”Valokuvilla, plansseilla ja digiviestinnällä on museoissa oma roolinsa, mutta aitoja esineitä esittämällä voidaan tarjota konkreettinen ajankuva”, Kokki sanoo. Arvokasta kannustusta hankkeelle tuli Etelä-Karjalan museolta, joka on Karjalan eteläisten luovutettujen alueiden vastuumuseo. ”Lisäksi saimme tukea mikkeliläiseltä Sodan ja rauhan keskukselta Muistilta, Lahden museoilta sekä Heinolan kaupunginmuseon johtajalta Riitta Koskiselta”, Kaikkonen kertoo. Taloudellista tukea hankkeelle myönsi Marjatta ja Eino Kollin säätiö. Käkisalmelainen tehdaspatruuna Eino Kolli esitti ajatuksen museon perustamisesta jo 1980-luvulla. Museo löysi oivallisen paikan Heinolan torin kulmalta vastapäätä kaupunginkirjastoa. Kivenheiton päässä

Muista myös nämä: Menetetyt saaret Neuvostoliitolle luovutettujen Suursaaren, Lavansaaren, Tytärsaaren ja Seiskarin elämää ennen sotia kotkalaisessa Merikeskus Vellamossa 20.4.2025 asti. www.merikeskusvellamo.fi. Kotiin – Karjalan kaikuja ja kuvia Karjalaisevakkojen muistoja ja tarinoita Lahden historiallisessa museossa 10.8.2025 saakka. www.lahdenhistoriallinen.fi. Käkisalmen maalaiskunnan puolella sijainnut Ampialan kartano tunnettiin monien suomalaisten eturivin taiteilijoiden ”kesäkotina”. sekä esineistöä sotia edeltäneestä Viipurista ja muualta Karjalankannakselta Etelä-Karjalan museon pysyvässä näyttelyssä. visitlappeenranta.fi/fi/nae-ja-koe/nahtavyydet-ja-historia/. Käkisalmi-säätiön arkisto Museo esittelee Käkisalmen seudun historiaa ja tarinoita vuosilta 1294–1939. kakisalmimuseo.fi. Viipurin pienoismalli Antrea – Vuoksen rannalta Riihimäelle Riihimäen Riemu-museoiden näyttely esittelee eteläiseen Hämeeseen evakuoitujen antrealaisten historiaa. www.riemumuseot.fi. Evakkomuseo Vihdissä kertoo Heinjoelta Vihtiin päätyneiden evakkojen entisestä elämästä ja elinkeinoista kannakselaispitäjässä. museo-opas.fi/evakkomuseo. Kirvun pitäjämuseo sijaitsee Mäntsälässä ja kuuluu Suomen Maatalousmuseo Sarkan museoraittiverkostoon. kirvu.fi/pitajamuseo. Kurkijoki-museo Kari Kaikkonen Loimaalla toimiva museo tutustuttaa vieraansa laatokankarjalaisen Kurkijoen pitkään historiaan. www.museotnyt.fi/kurkijoki-museo. Metsäpirtti-huone on kaupunginmuseo, ja torin toisella laidalla seisovat taidemuseo ja Heinolan kesäteatteri. Presidentti juurillaan Käkisalmi mainitaan historiankirjoissa ensimmäisen kerran 1200-luvulla. Seuraavalla vuosisadalla paikalle kohosi kivilinna, joka yhä kuuluu kaupungin tärkeimpiin nähtävyyksiin. Suomalaisajan Käkisalmi muistetaan muun muassa suurmarkkinoistaan. Ennen teollistumistaan Käkisalmi tunnettiin erityisesti koulu- ja varuskuntakaupunkina. Suuri työllistäjä oli vuonna 1931 aloittanut Waldhofin sellutehdas. Talvisodan (1939–1940) kynnyksellä Käkisalmen asukasluku oli reilut 5 000 henkeä, kaupunkia ympäröineen Käkisalmen maalaiskunnan saman verran. Joukkoon kuului sittemmin jääkiekkovaikuttajaksi noussut Göran Stubb, joka syntyi Käkisalmessa vuonna 1935. Käkisalmelaisia on myös Ilmavoimien entinen komentaja Rauno Meriö (s. 1933). Molemmat kertovat muistojaan vuoden 2008 dokumenttiohjelmassa Käkisalmi, omenankukkain kaupunki. Yle Areenasta löytyvä ohjelma seuraa myös Göran Stubbin ja hänen poikansa Alexander Stubbin vierailua isän entisille kotikonnuille. Mynämäen kirjastossa sijaitsevaan huoneeseen on talletettu Laatokan rantapitäjään liittyvää kirjallisuutta ja esineistöä. www.mynamaki.fi/vapaa-aika-ja-kulttuuri/kirjasto/kirjaston-palvelut/digitointipiste. Muolaan muistoja Forssassa Forssan museon Muolaa-kokoelma esittelee entisen suurpitäjän valokuvien ja muiden arkistomateriaalien kautta. www.forssanmuseo.fi/ kokoelmat/muolaa-aineistot. Räisälä-museo Köyliön Räisälä-keskuksen tiloissa sijaitseva museo valottaa rajapitäjän historiaa ja kulttuuria. www.raisala.fi. Sakkola-museo Lempäälässä toimiva museo kertoo luovutetulle alueelle jääneen karjalaispitäjän perinteistä. www.sakkola.fi. 57

”Täällä majoittui Kekkonenkin” Ivalon emäntäkoulusta sukeutui komeaa nimeä kantava hostelli Uusi Grand Hostel Ivalo tarjoaa edullisen yöpymisvaihtoehdon Inarissa matkaileville. H uoneiden kalustus on vähintäänkin pelkistetty: sänky, pöytä ja tuoli. Tilaa on kuitenkin hulppeasti. Yhden ja kahden hengen huoneidenkin koko on 16 neliötä, ja perhehuoneeseen mahtuu helposti kuusikin henkeä. Majoittujien käytössä on suuri olohuone, pieni yhteiskeittiö ja hostellin isännän Erkki Voitilan sanoin ”vaatimaton mutta lämmin” sauna. Hintaan kuuluvat myös aamiaispuuro, kahvi ja tee. ”Puuron kylkeen voi tuoda omat leivät, jogurtit ynnä muut”, Voitila opastaa. Vuonna 1960 avatun emäntäkoulun rakentaminen oli aikoinaan merkkitapaus. Töiden edistymiseen kävi tutustumassa itse presidentti Urho Kekkonen. ”Myöhemmin Kekkonen majoittui koulun asuintiloissa useamman kerran pohjoisen matkoillaan.” ”Poroja aivan ilman” Jos yöpyminen on edullista, eivät patikointi, revontulien ihailu, hiihtäminen tai luistelu jäähallin viereisillä jäillä ”pahasti lomalompakkoa vaivaa” nekään. Majoituksessa säästyneet eurot voi toki törsätä hieman arvokkaampiinkin aktiviteetteihin. ”Hostellilla toimiva yrittäjä järjestää moottorikelkkasafareja. Husky-yrittäjiä Inarissa on monia. Poroja saattaa näkyä aivan ilman.” Grand Hostel Ival PÄIVI IKONEN Entisestä emäntäkoulusta, nykyisestä hostellista, on Ivalon keskustaan noin 800 metriä. Ranualainen rakennusyrittäjä Ilmo Karttunen on ideoinut uniikin majoitustilan Pudasjärvelle Suomen eteläisimmän tunturin Pikku-Syötteen huipulle. ”Iglumme on Syötteen alueen ainoa revontulien bongaukseen suunniteltu majoituspaikka”, Karttunen kertoo ja korostaa tilan sopivan ympärivuotiseen käyttöön. ”Majoittujat pääsevät seuraamaan läheltä kaikkia vuodenaikoja. Talvisaikaan sähkölämmitteiset lasit estävät huurtumisen, ja kesällä koneellinen jäähdytys pitää tilan viileänä.” Suunnittelun lähtökohtia olivat Karttusen mukaan ekologisuus ja majoittu58 Matkailulehti 2025 misen mukavuus. ”Liimapuurunkoisessa tilassa on sängyt kahdelle aikuiselle ja kahdelle lapselle, kylpyhuone, keittiö ja ruoanvalmistusvälineet.” Majoitukseen kuuluvasta aamiaistarjoilusta vastaa muutaman minuutin kävelyn päässä hotelli Pikku-Syöte. Kysymykseen kesästä ja mäkäräisistä Karttunen vastaa rauhoittavasti. ”Tunturin huipulla on kesäisin kuivaa ja tuulista. Hyvin vähän siellä on mäkäräisiä.” Tilavaraukset voi tehdä sivustolla www.syoteigloos.fi. LEENA JOUTSEN Julia Kivelä Pikku-Syötteen huipulla odottaa uniikki lasi-iglu Suomalaista luontoa upeimmillaan metsän suojassa tunturin huipulla.

Avoinna 2.6-6.8.2025 puuhapuistoveijari.fi Saarijärvi saarijarvi.fi/ tapahtumakalenteri/ @visitsaarijarvi Tervetuloa koko perheen seikkailulle Nurmijärvelle! Aleksis Kiven koti, Tehdas-ja alkoholimuseo Rajamäen Ryyppi, Tykkitornit, Taaborinvuoren kesäteatteri, Sääksin uimaranta, Nukarin koulumuseo! Olitpa sitten luontoretkeilijä, kulttuurin ystävä tai perhelomailija, Nurmijärvi tarjoaa elämyksiä vuoden ympäri – ja vain kivenheiton päässä Helsingistä. visitnurmijarvi.fi

LUKIJOIDEN PARHAAT Eurolla pääsee pitkälle – vaikka Popedan keikkalavalle ”Köyhäilevä” kotimaanmatkailija pääsee kohteesta toiseen hyvinkin edullisesti, kun ottaa kaiken irti tarjouksista. Jenni Nurminen/Kansallisgalleria Tällä kertaa ei riittänyt aikaa tutustua Vapriikin muihin näyttelyihin, kun piti 60 Matkailulehti 2025 Pate Mustajärven tähdittämän Popedan reaalimaailman viimeinen keikka nähtiin Ratinan stadionilla syyskuussa 2023. jo kiirehtiä taas bussiin. Seuraava euron väli oli Tampereelta Helsinkiin, jossa odotti Ateneumin ihastuttava Järnefelt-näyttely. Sitten satamasta Viking Linen laivaan tarjousristeilylle. Laivalla köyhäilijän hupina oli katsella hytissä Viron ja Ruotsin tv-kanavia, joita ei kotona näe. Kiinnostavaa oli myös istua Flightradar-sovelluksen kanssa katsomassa, minne yliajavat len- tokoneet olivat matkalla. Seuraavana päivänä ennätin vielä haahuilla kaupungilla ja käydä kirpparilla ja itämaisessa kaupassa ennen kuin taas uusi euron bussi suuntasi kohti Jyväskylää, jossa oli edessä autonvaihto. Loppumatka Jyväskylästä kotiin Kuopioon maksoi kokonaisen kympin, mutta ei paha hinta, kun parilla kympillä tuli sentään reissattua pari päivää. IRMA RISSANEN Poko Rekords Helsingissä odotti Järnefelt Saarni Säilynoja/Museokeskus Vapriikki K otimaanlomalla on mukava hyödyntää euron Onnibusseja. Itse lähdin liikkeelle Kuopiosta ja ajelin euron tarjoushintaan nelisen tuntia Tampereelle. Perillä oli muutama tunti aikaa paneutua museokeskus Vapriikin suureen Manserock-näyttelyyn, joka oli erittäin mielenkiintoinen. Näyttelyssä parasta oli virtuaalilasit, jotka päässä tuntui siltä kuin olisi ollut itse lavalla Popedan keikalla. Kun kääntyi katsomaan taakseen, näki alhaalla kameramiehet ja koko yleisön. Manserokin tunnetuimpia nimiä ovat Juice Leskinen, Alwari Tuohitorvi, Kaseva ja Tabula Rasa, jotka 1970-luvulla aloittivat koko ilmiön. 1980-luvulla tulivat sitten Popeda ja Eppu Normaali. Naisbändeistä tunnetuin on Ilona. Manserock-näyttely on avoinna vuoden 2026 loppuun. Manserock-näyttelyssä voi tutustua nuoreen Eppu Normaaliin ja monen muunkin tamperelaisbändin historiaan. Ateneumissa avautui keväällä 2025 naistaiteilijoita esittelevä uusi näyttely. Fanny Churbergin maalaus Tyttöjä rannalla on vuodelta 1869.

Timo Happonen Krapin Pajan klubilla kesällä 2022 esiintynyt Olavi Uusivirta nähdään seuraavan kerran Krapin puistokonsertissa kesällä 2025. S atavuotiaan perheyrityksen pihapiirissä Tuusulassa järjestetään erilaisia tapahtumia ympäri vuoden. Konserttivieras saa Krapilla erityisen lämpimän vastaanoton. Olen innokas keikoilla kävijä. Tosin nykyisin jaksan enää harvoin lähteä kovin kauas nauttimaan musiikista. Eikä tarvitsekaan, kun muutaman kilometrin päässä kotoa on mitä mahtavin keikkapaikka, Krapin Paja. Tuusulanjärven kulttuurikaramelliksikin tituleerattu paikka houkuttelee kuulijoita jopa kolme kertaa viikossa. Krapin Paja on puurakennus, jonka tekniikka ja akustiikka on rakennettu erityisesti palvelemaan live-musiikkia. Kesäaikaan tapahtumat siirtyvät sen pihapiiriin isolle nurmikentälle. Puistokonserttikausi alkaa kesäkuun lopulla ja jatkuu elokuulle. Valtakunnallisesti Krapin Paja on tullut tutuksi musiikkiaiheisen Vain elämää -tv-sarjan loppuvuoden kuvauspaikkana. Pajan ympäristö onkin erityisen tunnelmallinen pimeänä aikana, elokuun lopun iltavalaistuksessa ja talviaikana kausivaloin koristettuna. Ylellinen palvelu Ensimmäisen kerran nautin Krapin vieraanvaraisuudesta puistokonsertissa koronakesänä 2020. Portille tullessa meiltä kysyttiin nimi ja meidät toivotettiin tervetulleeksi. Henkilökunnan jäsen saatteli meidät paikoillemme nurmialueelle, jonne tuolit ja pöytinä toimivat puupöllit oli sijoiteltu turvaetäisyyksin. Sama käytäntö on jatkunut koronan jälkeenkin. Tuntuu ylelliseltä, että jokainen konserttivieras toivotetaan tervetulleeksi ilman, että tarvitsee edes kaivaa esiin pääsylippuja. Riittää, kun ilmoittaa sukunimen ja lippujen määrän, ja sitten viedään omalle paikalle. Keikkapaikka ei ole suurensuuri. Seuraan Krapin Pajaa somessa ja tsekkaan muutenkin ohjelmatarjonnan aika ajoin, jotta saan varmasti liput haluamalleni keikalle. Olen käsittänyt, että vieras pääsee sitä lähemmäs esiintymislavaa, mitä aiemmin on hankkinut liput. Krapin Pajalla pöytäpaikkojen lisäksi tilaa on toisessa kerroksessa tuolipaikoilla. Molemmissa kerroksissa on oma baaritiski. Alhaalta saa juomia hanasta ja pullosta, yläkerran baari tarjoilee myös juomasekoituksia. Alkoholittomatkin osataan. Lisäksi Krapi tarjoaa pitsantyyppisiä liekkileipiä ja tapaksia. Juomia ja purtavaa voi tilata etukäteen verkkokaupasta, ja ne kiidätetään asiakkaan saapuessa pöytään. Ei pelkkää valtavirtaa Käyn Krapin konserteissa useita kertoja vuodessa. Ohjelmatarjonta on moni- Jarmo Lapiolahti KRAPIN PAJALLA musiikki sykkii ja vieras viihtyy Myös Samuli Edelmann palaa kesällä 2025 puistokonsertin lavalle. puolista, ei pelkkää valtavirtaa, mikä on hyvä asia. Intiimi tunnelma syntyy sekä paikan koosta että vastaanotosta. Toki kesän puistokonsertit ovat isoja tapahtumia, ja kesällä 2024 Krapin Puutarhajuhlat houkutteli paikalle peräti 6 600 juhlijaa. Elokuun puolivälissä järjestettävä kolmipäiväinen kesäfestivaali on ainutlaatuinen tapahtuma useine esiintyjineen, ruokatarjoiluineen ja oheisohjelmineen. Olen huomannut, että myös artistit pitävät paikasta. Kesällä 2022 kovaksi saunojaksi tunnustautunut Olavi Uusivirta kehui lavalla järjestäjiä, että esiintyjät pääsevät nauttimaan Tuusulanjärven rantasaunasta. Siellä Uusivirta ja bändi olisivat viihtyneet kuulemma pidempäänkin. KIRSI VÄISÄNEN 61

LUKIJOIDEN PARHAAT Raikasta meri-ilmaa ja MAAILMAN PARASTA OMENAMEHUA Vierailimme kesällä 2024 Kemiönsaaressa, jossa on kaikkialla ympärillä meri ja kaunis luonto. K asvisto oli kitukasvuista korkealla ja rehevää matalalla, laaksot täynnä omenapuita, joista paikka on itse asiassa kuuluisa ja pakko sanoa, että hyvästä syystä. Paikallinen omenamehu maistui siltä kuin olisi ottanut omenan maun ja siirtänyt sen nestemäiseen muotoon. Mehussa oli kaikki maut, kuten se pieni kirpeys ja raikkaus, jonka maistaa, kun puraisee omenaa. Pihat ja talot olivat nättejä ja alue oli todella viihtyisä ja ihana. Söderlångvikin kartanon pihapiiriin oli kätketty taidettakin. taa jahdista jäljennöksen, mutta kenelläkään ei ollut mittoja tai piirustuksia, joten mitat sukellettiin hakemaan uponneesta laivasta. Uusi Eugenia rakennettiin yhteistyöllä Kemiönsaaren puista ja se valmistui vuonna 2000. Alkuperäisessä laivassa ei ollut moottoria, vaikka sitä itsepäiselle kipparille yritettiin tarjota, mutta uuteen Eugeniaan lisättiin moottori käytännöllisyyssyistä. Muuten laiva on melkein täydellinen jäljennös alkuperäisestä. Miehistö toivotti meidät tervetulleeksi, kun nousimme laivaan pienestä satamasta. Vaikka aluksi tuntui, että kannella oli vähän tilaa, laiva oli hieno ja siinä riitti ihmeteltävää koko purjehduksen ajan. Alussa käytettiin moottoria, jotta päästiin aavemmalle ulapalle. Oli mukava seurata ohi lipuvia saaria. Kun ne oli ohitettu, miehistö alkoi valmistautua avaamaan purjeet. Itse pysyttelin vain poissa tieltä. Oli aika hurjaa, kun tuuli oli niin kova Ulapalle 1800-luvun tyyliin Sopivat tuulet pullistavat Eugenian purjeet. 62 Matkailulehti 2025 Ansa Yli-Hemminki Pro Kimitoö Skutan r.f. Emme jääneet vain maalle, vaan lähdimme katselemaan saaristoa Eugenia-jahdilla. Alkuperäinen Eugenia valmistui vuonna 1879 ja toimi rahtilaivana, joka kuljetti materiaaleja, kuten puuta, lasia ja kiveä. Eugenia purjehti vuoteen 1951 asti, jolloin se upposi ankkurissa ollessaan rantaan. Paikalliset asukkaat halusivat raken- Eugenian masto kohoaa alhaalta katsottuna huimiin korkeuksiin. Ansa Yli-Hemminki Merikotka liiteli taivaalla Södervikin kartanon omenatarhoja ja omenataidetta. ja purjeet paukkuivat mastoa vasten, kun ne eivät olleet vielä kiinni. Miehistö oli koko ajan valppaana sitomaan tai kiskomaan mitäkin köyttä. Kun purjeet olivat ylhäällä, alkoi keksi- ja mehutarjoilu. Samalla kuuntelimme yhden miehistön jäsenen mielenkiintoista kertomusta alkuperäisen Eugenian historiasta. Näimme myös merikotkan, joka liiteli mustana pilkkuna taivaalla. Paluumatkalla miehistö pyysi muutamaa matkustajaa mukaan kiskomaan köysistä, jotta saatiin masto takaisin pakettiin ennen kuin saavuttaisiin takaisin rantaan. Kaksi tuntia oli mennyt todella nopeasti ja yhtäkkiä tuttu satama jo häämötti. ANSA YLI-HEMMINKI Kirjoittaja on 15-vuotias koululainen.

POHJOISEN NELJÄ VUODENAIKAA Koe Suomen eteläisimmällä tunturilla pohjoisen neljä vuodenaikaa kaikessa komeudessaan. Näe kevään aurinko ja hanget, hämmästele kesän yötöntä yötä, vaikutu syksyn ruskan värikirjosta ja ihaile talven revontulia sekä hämärää, sinistä kaamosaikaa. Pikku-Syötteen ja Iso-Syötteen rinteet sijaitsevat aivan vieressä, joten voit yhdistää lomaasi helposti myös laskettelua. Tervetuloa nauttimaan elämyksistä metsän keskellä ja ravintolapalveluista vain parin minuutin kävelymatkan päässä! SYÖTE IGLOOS syoteigloos.fi Syötekeskuksentie 1, 93280 Syöte 0400 893 791 info@syoteigloos.fi

TILAA MATKAILULEHDEN MAKSUTON UUTISKIRJE Osallistut kylpylävuorokauden arvontaan! Matkailulehden uutiskirje tuo sähköpostiisi ihania vinkkejä kotimaanmatkailun helmistä. Arvomme uusien tilaajien kesken hemmotteluvuorokauden kahdelle Ruissalon kylpylässä! Tee tilaus osoitteessa parastasuomessa.fi > tilaa uutiskirje. Saat uutiskirjeen noin 14 kertaa vuodessa ja silloin tällöin matkailun erikoistarjouksia kumppaneiltamme. Arvonta suoritetaan 31.5.2025. Ilmoitamme voittajalle henkilökohtaisesti. P.S. Jos et ehtinyt kylpyläarvonnan aikatauluun, osallistut tilaamalla seuraavaan arvontaamme. ML_220x138.indd 1 20.3.2025 8.54 NUPPINEULAVISA Montako paikkakuntaa löydät? Sivun 3 karttaan on merkitty nuppineuloin kaikki suomalaiset paikkakunnat, jotka mainitaan tässä Matkailulehden numerossa. Kun luet lehden tarkasti läpi – juttujen lisäksi myös mainokset – saat lukumäärän selville. Jos taas mieluummin lasket neulat sivun 3 kuvasta tai arvioit intuitiolla, sekin sopii. Tyyli on vapaa! Kun olet suorittanut laskutoimituksesi, lähetä vastauksesi osoitteeseen toimitus@matkailulehti.fi. Kirjoita aihekentän tunnukseksi Nuppineulavisa. Palkintoina on kaksi upeaa Retkipaikka-kirjaa, jotka houkuttelevat seikkailuun Suomen mahtaviin kohteisiin. Toisen arvomme oikein vastanneiden ja toisen kaikkien osallistujien kesken. Retkipaikka-sarjan teoksiin voi tutustua osoitteessa https://kauppa.retkipaikka.fi. Arvonta suoritetaan 30.6.2025. Ilmoitamme voittajille henkilökohtaisesti ja kerromme oikean vastauksen heinäkuun uutiskirjeessä. EERO JÄRNEFELT: Kaski, 1893. Kansallisgalleria / Ateneumin taidemuseo, Antellin kokoelma. Kuva: Kansallisgalleria / Yehia Eweis. Suosittu Eero Järnefelt -näyttely Vaasassa 25.5.2025 saakka. Näyttelyn on tuottanut Ateneumin taidemuseo. 64 Matkailulehti 2025 vaasanmuseot.fi

Matkailualan toimija, valitse sähäkkä sähköinen näkyvyys! ”SUORAPOSTITUKSEN TEHO YLITTI ODOTUKSET.” ”ARVOSTAN ASIANTUNTEVAA, AMMATTITAITOISTA JA YSTÄVÄLLISTÄ TIIMIÄNNE.” Matkailulehden lukijat ovat aktiivisia kotimaanmatkailun harrastajia ja ammattilaisia, matkailuyhdistysten jäseniä, kotimaisten matkailukohteiden ja -toimistojen asiakkaita, kestävän matkailun kannattajia ja ryhmämatkojen järjestäjiä. Tarjoamme käyttöönne suositut verkkosivut osoitteessa parastasuomessa.fi, ajankohtaiset uutiskirjeet ja yksin teille räätälöidyt suorapostit. Lue lisää osoitteesta parastasuomessa.fi/mediatiedot ja ota yhteyttä. Palvelemme teitä ilomielin! Raija Kivinen / Markkinointituuli Tmi raija.kivinen@matkailulehti.fi p. 040 824 3820 Adobe Stock Tärkein matkailutieto löytyy aikakauslehdistä Toimitetut aikakauslehdet ovat suomalaisille ylivoimaisesti tärkein matkailutiedon lähde. Taloustutkimuksen toteuttamassa kyselyssä peräti 65 % vastaajista kertoo hakevansa matkustamiseen liittyvää tietoa aikakauslehtien printti- ja digisisällöistä. Tervetuloa Kuusamoon kokemaan Ajakan Taika! Meiltä löydät tunnelmallisen majoituksen, Wild Food -ravintolan ja elämyksiä joka vuodenajalle. Kokeile kalastusta, melontaa, saunomista ja herkuttelua tai osallistu maatilakierrokselle. Tarjoamme myös ohjelmapalvelut sekä juhlien ja tapahtumien järjestämisen! Tutustu tarjontaamme: www.ajakantaika.fi • p. 0400 324 841 65

PS. Kävitkö jo täällä? TYRANNOSAURUS MÄNTÄSSÄ Timo Nieminen/Mänttä-Vilppulan kaupunki Satunnainen kävijä hieraisee silmiään Mäntän kaupungintalon edessä: onko siinä aito fossiili? Dinosauruksen tai kanan jalkaa esittävä T-Rex viittaa ikivanhoihin, sammuneisiin geeneihin, jotka odottavat uutta tulemistaan. ”Peto meissä ei koskaan kuole, ja lopulta se herää taas”, taiteilija Koen Vanmechelen on sanonut. B elgialaisen taiteilijan Koen Vanmechelenin (s. 1965) komea kananjalka nimeltä T-Rex nähtiin ensimmäisen kerran Serlachius-museo Göstan, nykyisen Kartanon vuoden 2018 kesänäyttelyssä. Nelimetrinen veistos teki katsojaan lähtemättömän vaikutuksen, ja moni ehti surra, että se katoaisi näyttelyn päättymisen myötä maailmalle. Mänttä-Vilppulan kaupunki ja Gösta Serlachiuksen taidesäätiö onneksi hankkivat pronssikoiven omakseen ja vieläpä löysivät sille paraatipaikan kaupungintalon edessä. Muutakin ihmeteltävää riittää. Kauniissa historiallisessa ympäristössä toimiva Serlachius Kartano esittelee kesän 2025 näyttelyssään muun muassa Rembrandtin tuntemattoman ai- 66 Matkailulehti 2025 kalaisen. Mystinen hollantilaismestari signeerasi työnsä pelkällä monogrammilla I.S. Parin kilometrin päässä Serlachius Pääkonttorissa maaliskuussa avautunut näyttely esittelee ensi kertaa Suomessa italialaisen Giorgio de Chiricon (1888–1978) jännittävän metafyysisen maailman. Museossa voi taiteen lisäksi tutustua teollisuushistoriaan. Näin pääset perille Etelän suunnasta Mänttään pääsee junalla Tampereelta. Vilppulan asemalta on Kartanolle viitisen kilometriä ja Pääkonttorille seitsemän, ei ihan kävelymatka. Pari kertaa viikossa on kuitenkin tarjolla Serlachiuksen jär- jestämä, etukäteen tilattava kimppataksikyyti asemalta – hieno palvelu autottomille. Museoista voi lainata pyöriä, joilla pääsee Mäntän muihin kohteisiin ja tapahtumiin, esimerkiksi tutustumaan kesän kuvataideviikkojen tarjontaan. Autolla saapuville on varattu tilavat parkkipaikat ja useita latauspisteitä. Kun sielu on ravittu, kannattaa kokea huippuateria Kartanon ravintolassa Göstassa. Seka- ja kasvissyöjille sekä vegaaneille on oma suositusmenyynsä. Pöytävaraus on kesäaikaan välttämätön. serlachius.fi VAPPU IKONEN

Kotona Saimaalla! KESÄ 2025 Sister Amanda Tilausristeilyt touko–syyskuu MS Saimaa Margareta Tilausristeilyt touko–syyskuu Norpparisteilyt toukokuu Ilkonsaariristeilyt heinäkuu Kanavaristeilyt heinä–elokuu Saaristoristeilyt heinä–elokuu SAIMAAN RISTEILYT RISTEILYT OY Lappeenranta Huom! Kuvassa Norppapatsas!

Hallittua runsautta mäellä Tule Pieksämäelle nauttimaan luonnosta, kulttuurista ja tapahtumista! Omia polkujaan taiteilijana kulkevan kuvataiteilija, professori ja taiteen tohtori Riitta Nelimarkan teoksia nähdään tänä kesänä ensimmäistä kertaa Kulttuurikeskus Poleenissa. Hallittua runsautta -näyttely on esillä 25.5-9.8.2025. Teoksissaan Nelimarkka hyödyntää laajaa tuntemustaan kulttuurien eri lajeista sekä yhdistää fantasian elementtejä todelliseen elämään. www.poleeni.fi Fantasiaa on kirjallisessa muodossa tarjolla 26.-27.7.2025 pidettävillä kolmansilla Pieksämäen Dekkarit-festivaaleilla, joka kokoaa Häkkilän Tilalle rikoskirjallisuuden ystäviä keskustelemaan dekkareista sekä tapaamaan kirjailijoita. Häkkilän Tilalla pidetään myös Antiikkia ja löytöjä -tapahtuma 19.-20.7.2025, jossa on mahdollisuus tehdä hankintoja eri puolilta maata saapuvilta antiikkikauppiailta. Paikalla molemmissa tapahtumissa on tv:stä tuttu Pehtoori. Amerikanrautoja ja muita harrasteajoneuvoja on mahdollista nähdä 23. kertaa järjestettävässä perinteisessä Big Wheels-harrasteajoneuvotapahtumassa 19.7.2025. Päivän aikana voi nähdä Poleenin puistossa kerralla jopa 1500 erilaista harrasteajoneuvoa. www.bigwheels.fi www.visitpieksamaki.fi VedenjakajaReitistöltä löytyy useita opastettuja reittejä patikointiin, polkujuoksuun ja maastopyöräilyyn. Koe jylhä Partaharjun harjumaisema, kolua Nikkarilan kangasmaaston luontopolut ja samoa lappimaisessa suomaisemassa Tahinsuolla vaikka saman päivän aikana. www.vedenjakajareitisto.fi Lapsiperheiden ehdoton pysähdyspaikka on merirosvokapteeni Joonas Auringon huvila Nukkekoti. Siellä voi heittäytyä hurjaksi satuvintillä, leikkiä omia leikkejä pihapiirissä sekä huristaa polkuautolla liikennepuistossa. Huvilasta löytyy myös Kuminan kesäkahvila. Rautapyöräisiä kulkuneuvoja sekä paikallista rautatiehistoriaa esittelee puolestaan Savon radan museo. 1800 -luvun lopun asemarakennuksessa sijaitsevassa museossa on esillä runsaasti esineistöä sekä vanhojen asemien sisustusta. Samalla kannattaa tutustua uudistettuun Pieksämäen asema-alueeseen, Suomen kenties pisimpään asematunneliin ja uudistettuihin Veturitalleihin. Nälän yllättäessä Pöyhölän Pappilan perinteinen pitopöytä ei jätä kenenkään mahaa tyhjäksi. Jos taas haluaa syödä aitoon Amerikan tyyliin, tarjoaa Jäppilän Kievarin hampurilaiset ja grilliherkut makumatkan Yhdysvaltojen eteläisiin osavaltioihin.