www.ampumaurheiluliitto.fi Suomen Ampumaurheiluliiton jäsenlehti 4/2024 J T Videosarja tuo urheilu­ ampujat esille: ILOISIN ILMEIN KOHTI UUTTA VUOTTA! Yhteenvedot syksyn kokouksista → 6–15 Vuoden parhaiden palkitsemiset → 16–23 Useat seurat täyttivät pyöreitä vuosia → 32–34 UA_4_2024.indd 1 5.12.2024 11.43

vihtavuori.com HUIPPULUOKAN lapua.com SAVUTTOMAT RUUDIT JÄLLEENLATAAJILLE Parhaat luodit metsästykseen ja urheiluammuntaan. Lapua_Vihtavuori_Urheiluampuja_A4.indd 1 UA_4_2024.indd 2 2.12.2024 15.14.58 5.12.2024 11.43

vihtavuori.com M AT S E N G B LO M PERUSTETTU 1927 96. vuosikerta. Neljä numeroa/vuosi. ISSN 0789-516X JULKAISIJA Suomen Ampumaurheiluliitto ry PÄÄTOIMITTAJA Lassi Palo, puh. 050 339 0644 lassi.palo@ampumaurheiluliitto.fi OSOITTEENMUUTOKSET Olli Törni, puh. 0400 930 527 olli.torni@ampumaurheiluliitto.fi Tilaushinta 50 euroa/kalenterivuosi. Uusi olympiadi on alkanut Teksti LASSI PALO ILMOITUSMYYNTI Kimmo Koivisto, puh. 040 593 9163 kimmo.koivisto@ampumaurheiluliitto.fi ULKOASU Rauno Hietanen, Sanatakomo Oy PAINOPAIKKA PunaMusta, Forssa ARTIKKELIVASTUU Jutut edustavat kirjoittajansa henkilö­ kohtaista mielipidettä lukuunottamatta SAL:n virallisia tiedotuksia. TEKSTIN LAINAAMINEN Sallittu julkaisijan luvalla, julkaisija mainiten. ESF:n puheen­ johtaja Mikael Fri­ man ojensi Alexandra Rosenlewille harjoitus­ stipendin seuran 120-vuotis­ juhlassa. U seat Ampumaurheiluliiton jäsenseurat ovat täyttäneet pian päättyvän vuoden aikana pyöreitä vuosia. Tässä vuoden viimeisessä Urheiluampuja-lehdessä on kuullaan kuuden juhlavuottaan viettäneen seuran kuulumiset. Niistä vanhin on Esbo Skytteförening (ESF), joka vietti 120-vuotisjuhliaan marraskuun lopussa. ESF on Suomen toiseksi vanhin ampumaseura. Se on perustettu vuonna 1904, ja sen puheenjohtajana toimii Mikael Friman. Juhlajuttujen lisäksi lehdessä on yhteenvedot Ampumaurheiluliiton syksyn kokouksista eli liittokokouksesta ja liittovaltuuston kokouksesta. Viidennelle kaudelleen valittu puheenjohtaja Vesa Nis­ sinen käy läpi ajankohtaisia asioita laajassa, neljän sivun haastattelussa. Urheiluampujan sivuilla on myös muuta juhlatunnelmaa, sillä kauden päätösjuhla Grande Finale järjestettiin jo kymmenennen kerran Lohjalla sijaitsevassa Kisakallion urheiluopistossa. Ampumaurheiluliiton palkitsemat kertovat tuoreet kuulumisensa. Nissinen puhuu muun muassa Pariisin olympialaisista ja kääntää katsettaan kohti seuraavia kesäolympialaisia eli Los Angelesia 2028 ja Brisbanea 2032. Uusi olympiadi ja matka niitä kohti on alkanut. SUORAMARKKINOINTI Lehden osoitteistoa voidaan käyttää suoramarkkinointiin. lapua.com SUOMEN AMPUMAURHEILULIITTO RY Osoite: Valimotie 10, 00380 Helsinki Puhelin: 0400 930 527 Faksi: (09) 147 764 Sähköposti: etunimi.sukunimi@ ampumaurheiluliitto.fi SAL:N HENKILÖKUNTA Toiminnanjohtaja Anne Laurila Taloussihteeri Sanna Hellgren Palvelusihteeri Olli Törni Viestintäpäällikkö Lassi Palo Nuoriso- ja koulutuspäällikkö Kustaa Ylitalo Valmennuksen johtaja Ville Häyrinen Ympäristö- ja olosuhdepäällikkö Lotta Laitinen Seurakehittäjä Marko Keskitalo K A N N E N K U VA : A L E X A N D R A R O S E N L E W ( VA S . ) , E S S I H E I S K A N E N , M A R I A N N E PA LO J A H E N N A V I L J A N E N . K U VA A J A A N S S I M Ä K I N E N . SISÄLTÖ LEHDESSÄ 4/2024 4 Pääkirjoitus: Viidennelle puheenjohtajakaudelle. 5 Joulupukin tervehdys. Kuka parran takana luuraa? 6 Yhteenveto SAL:n liittokokouksesta. 10 Puheenjohtaja Vesa Nissisen laaja haastattelu. 14 Yhteenveto SAL:n liittovaltuuston kokouksesta. 16 Grande Finalessa palkitut 24 Urheilijahaastattelut: Sampo Voutilainen ja Heikki Tikkanen. 26 Liiton valmentajatilanne. 28 Lotta Laitinen siirtyy uusiin tehtäviin. 30 Urheiluampuja tutustui yläkoululeiritykseen. 32 Ampumaurheiluseurojen vuosipäiviä. 36 Koukkin korneri i Radoilta kerättyä. 38 Seurakehittäjän katsaus menneisiin vuosiin. 40 Viestintä on yhteispeliä. 42 Tiedotuksia i Onnittelut. 44 Svenska sidor. 46 10 napakkaa: Juhani Forsman i Sarjakuva. 47 Finaali: Johanna Huotari, OMAS. uku hakuammuntaa l PEFC-sertifioitu Tähän tuotteeseen käytetty puu on kestävästi hoidetuista metsistä PEFC/02-31-151 www.pefc.fi "YLEENSÄ SE [viikon harjoitustunnit] rajoittuu ehkä 15 tuntiin, mutta pyrin siihen, että 20 tuntia tulisi harjoiteltua. Joonas Kallio on henkilökohtaisena valmentajanani hyvä ystävä, todella tsemppaava, positiivinen ja ratkaisukeskeinen.” i Pistooliampuja Sampo Voutilainen, sivu 24 25 20 4/2024 URHEILUAMPUJA 15.14.58 UA_4_2024.indd 3 3 5.12.2024 11.43

PÄÄKIRJOITUS • LEDARE • 18.12. 2024 Viidennelle kaudelle En femte period A E iemman palvelusurani keskeinen pedagoginen oppi oli: ”Huon central pedagogisk lärdom i min tidigare tjänst var ”Dåliga presnot suoritukset uusitaan.” Toivon hartaasti, että ampumaurtationer tas om.” Jag hoppas innerligt att den fortsättningsperiod jag fått av sportskyttefolket inte bottnar i denna idé. heiluväeltä saamani jatkotehtävä ei kumpua tästä lähteestä. För idrottsdemokratin är situationen inte optimal – det bör finnas Urheiludemokratian kannalta tilanne ei ole paras mahdollinen sund konkurrens och omsättning. Eller är problemet det att när man en – tervettä kilpailua ja vaihtuvuutta tulisi olla. Vai onko tässä lajimme gång hittat en lämplig frivillig så håller man fast vid hen? Hur som helst yksi helmasynti: kun kerran löydetään sopiva vapaaehtoinen, ei så är jag genuint tacksam och tagen av att få fortsätta med grenen jag vaihtoa näy eikä kuulu. Olen joka tapauksessa aidosti kiitollinen ja älskar. Tack för ert förtroende! otettu siitä, että voin vielä jatkaa rakastamani lajin parissa. Kiitos luotHöstens förbundsmöte beslutade klart att avsluta tamuksestanne! de regionala sektionerna. Röstningsresultatet kom inte Syksyn liittokokous päätti selkein äänin lakkauttaa som någon överraskning, men var i någon mån ändå aluejaostot. Kokonaisuutena arvioiden äänestystulos överraskande. Jag tolkar resultatet så att största delen av ei ollut yllättävä, mutta jonkinlaisena yllätyksenä se våra föreningar upplever att de inte fått vad de behövt kuitenkin tuli. Tulkitsen tulosta niin, että suurin osa från det regionala planet. Det nuvarande systemet har seuroistamme ei koe saaneensa aluetasolta tarpeeninte kunnat svara på önskemålen i tillräcklig mån. sa mukaisia asioita. Nykyinen järjestelmä ei kyennyt Det måste finnas verksamhet på det regionala toiveisiin riittävästi vastaamaan. planet, men efter noga planering kommer den att Aluetason toimintaa on oltava, mutta huolellisen produceras med en annorlunda ledning än hittills. suunnittelun jälkeen se tuotetaan eri tavoin johdettuVolontärarbetet kommer att vara den drivande kraften na kuin tähän saakka. Vapaaehtoistyö tulee olemaan och grundförutsättningen också i den nya modellen. uudenkin mallin kantava voima ja perusedellytys. Den dåliga prestationen i OS i Paris födde en frän Historiallisen huono menestys Pariisin olympiaVESA NISSINEN men säkert hälsosam diskussion om var den finska SAL:n puheenjohtaja / laisissa kirvoitti kirpeän mutta varmasti terveellisen elitidrotten befinner sig och vilken som är Olympiska Sportskytteförbundets keskustelun suomalaisen huippu-urheilun tilasta kommitténs roll. Diskussionen pågår än i dag och ordförande ja Olympiakomitean roolista. Se jatkuu edelleen, ja Olympiska kommitténs nya styrelse väntas vidta snabOlympiakomitean uudelta hallitukselta odotetaan nopeita ja selkeitä toimia suunnan muuttamiseksi. ba och tydliga åtgärder för att ändra riktningen. Tosiasiassa päätyö huippu-urheilussakin tehdään lajiliitoissa. Se mistä Faktum är att det huvudsakliga arbetet sker i grenförbunden också keskustellaan, on menestyksen vaatima taloudellinen ja osaamispohjaiinom elitidrotten. Det som diskuteras är den ekonomiska och kompenen resursointi. SAL on tehnyt oikeita asioita tähänkin saakka, mutta ei tensmässiga resursering som framgången kräver. SAL har gjort rätt saker, riittävän määrätietoisesti ja keskittyneesti. Parantamisen varaa on. men inte tillräckligt målmedvetet och fokuserat. Det finns utrymme för Yhteistyö ja ammattimaisuus nousevat työkalupakista ensimmäiförbättring. Samarbete och professionalism är våra viktigaste verktyg. Samarbete senä esiin. Yhteistyötä seurojen välillä ja yli lajirajojen, ennakkoluumellan föreningar och över grengränserna, fördomsfritt och experilottomasti kokeillen. Osaamisia yhdistäen, toisiaan auttaen ja tukien. Ihmisiä ja heidän motivaatiotaan johtaen. menterande. Vi kombinerar våra kompetenser och hjälper och stöder Toisaalta on hyväksyttävä vapaaehtoistyön rajoitukset ja mietitvarandra. Vi leder människor och deras motivation. Det gäller ändå att acceptera volontärarbetets begränsningar och tävä vaikuttavampia vaihtoehtoja ydintoiminnan organisoimiseksi. tänka ut mer effektiva alternativ för att organisera kärnverksamheten. Kun ihminen saa palkkaa, hänelle voidaan asettaa konkreettisia ja När en människa får lön kan man ställa upp konkreta och mätbara mitattavia tavoitteita. Seurojen toimintavolyymin näkökulmasta mål för hen. Med tanke på föreningarnas verksamhetsvolym kunde en yksikin päätoiminen voisi palvella ohjaus- ja valmennustoiminnassa heltidsanställd i instruktörs- och träningsverksamheten samtidigt tjäna useampaa seuraa samanaikaisesti. Lajimme kiinnostaa ja tulijoita flera föreningar. Vår gren intresserar folk och många vill delta, men har vi radalle on, mutta onko vastaavia palveluita riittävästi? tjänster att erbjuda dem? On hienoa, että olemme Suomessa onnistuneet pitämään Det är fint att vi i Finland har lyckats hålla vår grenfamilj samman och lajiperheemme yhdessä ja vieläpä kasvamaankin. Tätä perintöä on till och med få den att växa. Den här traditionen ska vi värna om. Varenda arvokasta vaalia. Jokainen ammunnan harrastaja tuo yhden äänen skytt innebär en röst till i den nationella och internationella jämförelsen. lisää kansallisessa ja kansainvälisessä vertailussa. Yhdessä olemme Tillsammans är vi starka. Fysisk och psykologisk säkerhet är i kärnan av vahvoja. Fyysinen ja psykologinen turvallisuus on lajimme ytimessä, vår verksamhet, inga kompromisser där. kompromissit eivät ole näissä asioissa mahdollisia. På samma sätt styrs ledningsarbetet i förbundet av transparens och Samalla tavoin ohjaavat läpinäkyvyys ja avoimuus liiton johtaöppenhet. Förtroende för oss och för varandra finns så länge som vi låter mistyötä. Luottamus meihin ja toisiimme kestää niin kauan kuin dessa värden styra vår verksamhet. annamme näiden arvojen ohjata toimiamme. YHTEISTYÖSSÄ: 4 URHEILUAMPUJA 4/2024 UA_4_2024.indd 4 5.12.2024 11.43

Hyvää ja rauhallista joulua! Arvaatko kuka? Joulupukin parran takana on erittäin monelle ampumaurheilusta tuttu henkilö, mutta ken hän mahtaa olla? Tutki kuvaa ja mieti hetki ennen kuin käännät sivulle 34, jossa on oikea vastaus. Kuva JUHA SAARINEN 4/2024 URHEILUAMPUJA UA_4_2024.indd 5 5 5.12.2024 11.43

Vesa Nissinen jatkaa puheenj aluetoiminnassa siirrytään ke Vesa Nissinen jatkaa Ampumaurheiluliiton puheenjohtajana. Asiasta päätti SAL:n liittokokous lokakuussa Lohjalla pitämässään kokouksessa. Aluetoiminnassa päätettiin siirtyä keskitettyyn malliin. Teksti & kuvat LASSI PALO S uomen Ampumaurheiluliiton liittokokous pidettiin 27. lokakuuta Lohjalla Kisakallion urheiluopistolla. Kokouksen puheenjohtajana toimi Outi Wuorenheimo. Äänioikeutettuja osallistujia oli 22. Kokous valitsi helsinkiläisen Vesa Nissisen, 61, jatkamaan liiton puheenjohtajana. Hän aloitti tehtävässään vuonna 2017 eli tuleva kaksivuotiskausi (2025–2026) on järjestyksessään viides. Nissinen jatkaa puheenjohtajana, vaikka hän kaksi vuotta sitten sanoi, että tämä on hänen viimeinen kaksivuotiskautensa. – Kiitos luottamuksestanne! Halusin jatkaa tehtävässä, koska olen aloittanut niin monta asiaa, jotka ovat minun vastuullani. Asiat on nyt vietävä loppuun. Tuntuu hyvältä jatkaa työntekoa teidän kanssanne, Nissinen kiitti kokousväkeä. KOKOUKSESSA käsiteltiin liittohallituksen selostus SAL:n toiminnasta ja taloudenhoidosta kahdelta edelliseltä kalenterivuodelta (2022–2023) sekä keskusteltiin ja päätettiin toiminnan ja talouden suuntaviivoista seuraavaksi kaksivuotiskaudeksi. – Vuosi 2022 oli uuden strategian toinen vuosi. Päätoiminen seurakehittäjä aloitti kyseisen vuoden alussa, ja valmentaja- ja ohjaajakoulutuksen ja valmennuskulttuurin kehittämishanke alkoi syyskuussa. Koronan suhteen tilanne normalisoitui ja kansainvälinen kilpailu- ja leiritoiminta palautui ennalleen. Venäjän hyökkäys Ukrainaan nosti kustannuksia, toiminnanjohtaja Anne Laurila listasi. Laurilan mukaan vuoden 2023 aikana vaikuttamistyö kantoi hedelmää. Hän mainitsi muun muassa merkittävät kirjaukset hallitusohjelmaan – esimerkkinä tuhannen ampumaradan tavoite. – Se oli myös hieno huippu-urheiluvuo6 Puheenjohtaja Vesa Nissinen ja toiminnanjohtaja Anne Laurila liittokokouksen tunnel­ missa. Kokousväkeä Kisakallion urheiluopistossa. "Laurilan mukaan vuoden 2023 aikana vaikuttamistyö kantoi hedelmää. Hän mainitsi muun muassa merkittävät kirjaukset hallitusohjelmaan – esimerkkinä tuhannen ampumaradan tavoite." URHEILUAMPUJA 4/2024 UA_4_2024.indd 6 5.12.2024 11.43

eenjohtajana, n keskitettyyn malliin si. Ympäristölupahanke jatkui kahdeksan työntekijän voimin, ja EU-rahoitteinen ActYoung-hanke alkoi. Vuoden aikana oli taloushaasteita, tase oli kuitenkin hyvässä kunnossa. Kansainvälinen matkustaminen kallistui entisestään. Suomi toimi aktiivisesti venäläisten pitämiseksi poissa urheilutoiminasta ja kamppaili Euroopan ampumaurheiluliiton (ESC) johdon vaihtamiseksi, Laurila totesi yhteenvedossaan. Suomalaiset ampumaurheilijat saavuttivat 62 arvokisamitalia vuonna 2022 ja 59 arvokisamitalia viime vuonna. Tänä vuonna määrä oli 68. LIITTOVALTUUSTON puheenjohtaja Markus Ahtiainen esitteli liiton strategian vuosille 2025–2028. Sen valmistelu aloitettiin kesäkuussa 2023. Ahtiainen luonnehti sitä liittohallituksen ja -valtuuston sekä toimiston väestä koostuneeksi työryhmätyöskentelyksi. – Nykytilaa ja tulevaisuuden tavoitteita arvioitiin neljässä itsenäisessä työryhmässä. Ryhmien lähestymisteemat olivat muuttuva toimintaympäristö, battle must win, swot-analyysi ja out of box. Ryhmien työt koottiin yhteen, jonka jälkeen muodostettiin tietopohja tilannekuvan muodostamiseksi. Tämän jälkeen tehtiin avoin kysely netissä ja esiteltiin strategialuonnosta useissa tilaisuuksissa. Ahtiaisen mukaan tilannekuva seuraavalle strategiakaudelle hahmottuu seuraavien teemakokonaisuuksien ympärille: ampumaradat, ampumaharrastukseen kohdistuva regulaatio ja sisäinen kumppanuus. Lisäksi on haluttu huomioida kuluvan strategiakauden jatkumo ja muuttuva toimintaympäristö. Visioon, missioon ja arvoihin ei tehty muutoksia. – Kuten aiemmassakin strategiassa, myös uudessa on huomioitu seurakyselyn vastauksia ja Olympiakomitean strategia, jonka visio on ”kansainvälisesti menestyvä urheilumaa, jossa yhä useampi liikkuu enemmän”. Seurojen kolme yleisintä omaa kehitystavoitetta olivat vastausten perusteella: rataolosuhteiden kehittäminen (75 %), seuran jäsenmäärän kasvattaminen (50 %) ja ohjatun toiminnan määrän lisääminen nykyisestä (45 %). AHTIAISEN ESITTELEMÄ Ampumaurheiluliiton strategia hyväksyttiin kokouksessa. Sen painopistealueet ovat seuratoiminnan elinvoiman kasvattaminen ja olosuhteisiin vaikuttaminen. Kolmas on huippu-urheilumenestyksen tuottaminen. Vesa Nissinen valittiin viidennelle puheenjohtajakaudelle. Seuratoiminnan elinvoiman kasvattamisen avainsanat ovat sisäinen kumppanuus. Avainresurssit kehittyvät myönteisesti: ihmiset, jotka toiminnan mahdollistavat, seurat ja niiden taloudelliset mahdollisuudet. Lisäksi vahvistetaan toimijoiden osaamista, tuetaan kehittymistä ja jaksamista sekä varmistetaan toimijoiden riittävyys. Seuroja tuetaan erityisesti ympäristöasioissa, seurakehityksessä, nuorisotoiminnassa ja talouden kehittämisessä. Ampumaurheilussa on positiivinen asenneilmapiiri ja kaikkia arvostetaan. Yhteistyö ampumaharrastuksessa mukana olevien toimijoiden kesken on vahvaa (mm. reserviläiset, metsästäjät). Strategiassa todetaan: ”Toimimme paikallisella ja valtakunnallisella tasolla toisiamme tukien. Vaikutamme yhdessä ampumaharrastuksen edellytyksiin.” Olosuhteisiin vaikutetaan siten, että Suomessa on tujatkuu hat ampumarataa vuoteen 2030 mennessä, kuten hal4/2024 URHEILUAMPUJA UA_4_2024.indd 7 7 5.12.2024 11.43

LOT TA L A I T I N E N / A R K I S TO K U VA Liiton strategian mukaan ampumaradoista halutaan entistä helpommin saavutettavia. litusohjelmaan on kirjattu. Lisäksi ampumaharrastajien ja kumppanuuksien määrä kasvaa tällä hallituskaudella, ja saavutetut muutokset ja kehityksen suunta vakiinnutetaan: ”Jatkamme yhteiskunnallista vaikuttamista ampumarata-asioissa, jotta lainsäädäntö ja tulevat hallitusohjelmat tukevat jatkossakin ampumaratojen myönteistä kehitystä ja ampumarataverkoston kehittämiseen ja ylläpitoon on mahdollista saada taloudellista tukea.” STRATEGIAN MUKAAN ampumaratojen halutaan olevan aiempaa helpommin saavutettavissa eli Ampumaurheiluliitto vaikuttaa ampumarataverkoston rakentumiseen lähelle harrastajia, erityisesti kasvukeskuksissa ja isoissa kaupungeissa. Ampumaratatoimijat ovat jatkossa aidommin osallisia ampumarata-asioissa ja pääsevät ampumaharrastusta koskeviin päätöksentekoprosesseihin yhä aikaisemmassa vaiheessa: ”Pyrimme käynnistämään haluamamme muutokset yhteiskunnallisella tasolla ja vaikuttamaan päätöksenteon sisältöihin paljon ennen lausuntovaihetta.” Ampumarata-asioiden lupakäsittelyn halutaan yksinkertaistuvan ja siirtyvän sisäministeriön alaisuuteen. – Kannustamme siirtymistä niin sanottuun Ruotsin malliin, jossa ympäristöasiat ovat osana ampumaratalupaa, ja vaikutamme ministeriövaihdoksen syntyyn. Asiantuntijamme ovat mukana rakentamassa 8 uutta tehokkaampaa ja yksinkertaisempaa mallia Suomeen yhteistyössä virkamiesten ja poliitikkojen kanssa, Ahtiainen jatkoi ja lisäsi, että harrastuksen aloituskynnys alenee. Huippu-urheilumenestyksen turvaamisessa ammattimaisuus kasvaa. Ampumaurheilijoiden halutaan menestyvän tärkeimmissä arvokilpailuissa eli he saavuttavat olympiapaikkoja ja finaalipaikkoja ISSF:n olympialajien kilpailuissa. Suomen halutaan olevan johtavia maita ei-olympialajien arvokilpailuissa. Esikuvat tuovat uusia harrastajia ja huippu-urheilijoita. Onnistumisen edellytyksiä ovat muutoskyky, vahva viestintä ja digikehitys. EDELLINEN, VUONNA 2022 järjestetty liittokokous käsitteli aluejärjestelmän tulevaisuutta. Tuolloin aluejärjestelmää tarkasteltiin kolmen vaihtoehtoisen mallin pohjalta: alueet lakkautetaan nykymuodossaan, niiden määrää vähennetään tai niiden määrä pysyy nykyisellään (9). Liittokokous päätti, että aluetoiminnan tulevaisuuden selvitystä jatketaan ja selvitetään vaihtoehtojen kustannusvaikutukset. Liittohallitus oli nyt koonnut materiaalin asian käsittelyä varten. Tavoitteena on tehdä nykyisestä toiminnasta entistä parempaa joka puolella Suomea, toiminnan virtaviivaistaminen, turhan byrokratian ja hallinnon karsiminen ja resurssien siirtäminen tehokkaammin ruohonjuuritason toimintaan sekä päivittää ja selvittää, millaista toimintaa SAL haluaa alueellisesti toteuttaa, miten ja millä resursseilla sitä toteutetaan. Lisäksi halutaan löytää toimivin malli liiton jäsenseurojen valmennus- ja harrastustoiminnan tukemiseksi eri puolella Suomea ja edistää seurojen keskinäistä yhteistyötä ja SAL:n toimiston ja seurojen välistä yhteistyötä ja vuoropuhelua. LIITTOKOKOUS ÄÄNESTI ensin kahdesta vaihtoehdosta: päätetään tässä kokouksessa organisoitumisen mallista, jolla edetään, tai jatketaan asian selvittämistä. Ensimmäinen vaihtoehto voitti äänin 58–24. Alueorganisaation tarkastelussa pyydettiin liittokokouksen linjausta siitä, jatketaanko alueorganisaatiomallilla vai siirrytäänkö keskitettyyn malliin. Äänestyksen perusteella kokous päätti siirtyä keskitettyyn malliin (61–21), mikä tarkoittaa nykyisten aluejaostojen lakkauttamista. Kolmannessa äänestyksessä päätettiin aikataulusta, koska keskitetty malli vaatii muutoksia muun muassa liiton toimintasääntöihin: halutaanko muutokset tehdä seuraavassa liittokokouksessa vuonna 2026 vai jo aiemmin ylimääräisessä liittokokouksessa, jolloin uusimuotoinen toiminta voisi käynnistyä jo aiemmin. Jälkimmäinen vaihtoehto voitti äänin 71–11. URHEILUAMPUJA 4/2024 UA_4_2024.indd 8 5.12.2024 11.43

UA_4_2024.indd 9 5.12.2024 11.43

Taas kohti viimeistä kautta Vesa Nissinen panee itsensä todella likoon, kun hänen viides puheenjohtajakautensa alkaa tammikuussa. Teksti LASSI PALO Kuvat VESA NISSISEN KOTIALBUMI, LASSI PALO H elsinkiläinen Vesa Nissinen, 61, valittiin Suomen Ampumaurheiluliiton puheenjohtajaksi lokakuussa pidetyssä liittokokouksessa. Hän aloitti tehtävässään vuonna 2017. Tammikuun 1. päivänä alkava kaksivuotiskausi (2025–2026) on järjestyksessään viides. Nissinen jatkaa puheenjohtajana, vaikka hän kaksi vuotta sitten sanoi, että tämä on hänen viimeinen kaksivuotiskautensa. – Halusin jatkaa tehtävässä, koska olen aloittanut niin monta kesken olevaa asiaa, jotka ovat minun vastuullani. Ne on nyt vietävä loppuun. Tuntuu myös hyvältä jatkaa työntekoa teidän kanssanne, Nissinen kertoi kokousväelle. KAKSI VIIKKOA myöhemmin Nissinen oli lounaalla helsinkiläisessä ravintolassa. Oli aika täsmentää, mitä edellä mainitut asiat ovat. Ne ovat isoja, ja niiden loppuun vieminen vie runsaasti aikaa. Siihen Nissinen on valmis jopa niin, että hän tekee vähemmän siviilitöitään. Nissinen teki kuitenkin ensin yhteenvedon pian päättyvästä olympiavuodesta. Suomella oli kolme ampumaurheilijaa Pariisin olympialaisissa, ja kaikkiaan suomalaiset ampumaurheilijat saavuttivat 68 arvokisamitalia. – Summaisin näin, että yhtä vuotta ei voi tarkastella ymmärtämättä sitä kokonaisuutta, mitä kaikkea on tapahtunut. Jos lähdetään olympialaisista, niin se, että saimme sin- 10 ne ensin kaksi paikkaa (Eetu Kallioinen ja Aleksi Leppä), oli ikään kuin minimitavoite. Toivoimme kuitenkin ehkä hieman useampaa paikkaa. Se oli sitten yllätys, että saatiin vielä se kolmas paikka Noora Antikaiselle. – Se ei tietenkään ole salaisuus, että totta kai toivoimme hieman parempaa menestystä olympialaisissa. Aleksille tapahtui kauheita, mutta hän ampui kuitenkin omalla tasollaan. Kun äskettäin seurasin hänen suorituksiaan maailmancupin finaalissa Intiassa, niin Aleksin kuntohuippu oli tänä vuonna ehkä vähän etupainotteinen, Nissinen pohti. – Jos tällaisesta voi edes puhua, kun puhutaan ihan muutamasta pisteestä, mutta kun se finaaliraja on aina muutaman pisteen päässä. Aleksi on niin hyvä, että hän on aina potentiaalinen finalisti, pienoiskiväärillä varsinkin. Muutaman laukauksen on vain oltava 9,9 pisteen sijaan 10,0. Nissinen arvioi, että Antikaisen valmistautumisaika jäi lopulta liian lyhyeksi, ja sitten hän ”teki sen jotenkin”. Naisten trapissa myös finaaliraja nousi niin korkeaksi, että finaaliin pääsy olisi vaatinut ylisuorittamista koko pitkän kilpailun ajan. – Olen ymmärtänyt, että Eetun valittu valmistautuminen oli ”ei kilpailla”. Hän antoi näin kevään mittaan mahdollisuuden useam­ malle ampujalle tavoitella miesten skeetin olympiapaikkaa. En tiedä, oliko se valmennusjohdolta oikea valinta. Nämä kaikki asiat täytyy nyt käydä läpi, ja totta kai kysymys on myös urheilijan omasta ajattelusta ja tavasta URHEILUAMPUJA 4/2024 UA_4_2024.indd 10 5.12.2024 11.43

Vesa Nissinen voitti SM-pronssia Salossa vuon­ na 2013. 4/2024 URHEILUAMPUJA UA_4_2024.indd 11 11 5.12.2024 11.43

lisen olympiakomitean (KOK) suomalaisjäsen Sari Essayah ja KOK:n urheilijakomission puheenjohtaja Emma Terho. toimia. Yksi tarvitsee enemmän kilpailuja alle kuin toinen. NISSINEN antaa ”hyvät paperit” Lepälle. Mutta kehitettävää on: – Valmennusjärjestelmämme kyllä haastaa sen, mitä Eetulle ja Nooralle tapahtui. Miten voi käydä niin, että kokenut kilpailija löytää itsensä tilanteesta, jota ei pysty lainkaan käsittelemään? Se haastaa koko meidän systeemimme. Meidän täytyy tehdä jotakin toisin jatkossa, jotta tuollaista ei pääse enää tapahtumaan. Nissinen nosti esiin valmennusosaamisen kehittämisen hankkeen, jota Ampumaurheiluliiton hallituksen jäsen ja kiväärivalmentaja Jukka Salonen on vetänyt. – Hallitus päätti itse näistä projekteista ja otti vetovastuun. Olemme varmasti valmennusosaamisen juuripäähän saaneet jotakin aikaan, mutta kun nyt puhutaan huippu-urheilusta ja kilpailusuoriutumisesta, niin kyllä meillä siellä on vielä tekemistä. Meidän täytyy pystyä puhumaan asiasta avoimesti ja miettimään, mitä kaikkea voidaan tehdä. Nissinen ei suostu menemään sen taakse, että olympialaisissa ampumista pystyy harjoittelemaan vain olympialaisissa, kuten Juha Hirvi on todennut. – Ei voi olla niin, että jokainen joutuu olympialaisissa ikään kuin epäonnistumaan ennen kuin menestyy. Se ei voi olla lähtökohta. Näissäkin olympialaisissa oli ammunnassa ensikertalaisia, jotka voittivat kultaa. Syväymmärrys ammunnasta täysin mentaalisena lajina ja sen tosiasian vaatima lähestymistapa kaikkeen harjoitteluun on oikea vastaus. Keskusteluja on Nissisen mukaan tässä vaiheessa – eli uuden olympiadin alkaessa – syytä käydä: mitä me tällä sektorilla pystymme ja voimme tehdä paremmin. Hän oli jo keskustellut asioista avainhenkilöiden kanssa, koska ne ovat lähellä hänen sydäntään ja koska hänellä on niistä paljon henkilökohtaista kokemusta. NISSINEN MYÖS muistuttaa, että maailmassa on satoja ampuja, jotka pystyvät tekemään tarvittavan tuloksen harjoittelupäivänä, mutta vain muutama heistä on lopulta finaalissa, koska he ovat henkisesti muita valmiimpia. – Se on lajimme luonne kaikilla sen osa-alueilla. Eli meidän on kyettävä nyt oppimaan tästä vuodesta. Ampumaurheilu on sellainen laji, jossa urheilijan oma kyky tehdä analyysejä on ihan ratkaisevaa, kun valmentaja ei toisen pään sisälle pääse. Ampujan pitää itse osata analysoida suorituksiaan kriittisesti. – On myös oltava rehellinen ja tunnustettava, mitä on tapahtunut, ja sitten on mietittävä tavat, joilla ne korjataan. Haasteena on tietysti se, että kaikki ovat niin erilaisia yksilöitä. Mutta kikkoja ei ole: kovan harjoittelun tuoma itseluottamus omaan tekemiseen yhdistettynä kykyyn hallita omaa ajattelua ja mahdollista stressiä on varma resepti palkintopallille. Puheenjohtaja on sitä mieltä, että suo12 Puheenjohtajan puheenvuoro liittoko­ kouksessa. malaisessa ampumaurheilussa on juuri nyt ”paljon potentiaalia”. Jos resurssit olisivat riittävät, Nissinen voisi ”helposti luvata” 5–6 olympiapaikkaa seuraaviin kesäolympialaisiin, jotka järjestetään Yhdysvalloissa Los Angelesissa vuonna 2028. – Mutta se, saadaanko niitä paikkoja, riippuu siitä, miten pystymme rahoittamaan ja järjestämään harjoitteluympäristön sellaiseksi, että kukin näistä potentiaalisista urheilijoista pystyisi saavuttamaan täyden potentiaalinsa kolmessa tai neljässä vuodessa niin, että saa sen olympiapaikan. SUOMEN OLYMPIAKOMITEA valitsi syyskokouksessaan 30. marraskuuta uuden puheenjohtajan ja hallituksen. Ampumaurheiluliitto esitti pitkäaikaista puheenjohtajaansa Olympiakomitean varapuheenjohtajaksi ja hallituksen jäseneksi. Nissistä ei valittu OK:n hallitukseen, vaikka hänellä on vuosikymmenien kokemus liikunnasta ja urheilusta. Hän aloitti Mikkelissä seuratoiminnan vaihtamalla tauluja pienoiskivääriradalla 7-vuotiaana. Matkan varrella plakkariin on kertynyt kokemusta kovasta harjoittelusta, ampumaurheilun seuratoiminnasta, monen tasoisista valmennustehtävistä sekä Suomen mestaruuksia kivääriammunnassa ja satojatuhansia laukauksia eri aseilla. Nissinen on kasvatustieteiden tohtori ja eversti (evp). Esimiesvalmennuksen dosentuuri on Lapin Yliopistossa. Hän toimii johtamisvalmennukseen erikoistuneen Deep Lead -yrityksen valmentajana ja hallituksen puheenjohtajana. Lisäksi hän johtaa Kansainvälisen ampumaurheiluliiton (ISSF) valmennusakatemiaa, joka aloitti toimintansa tänä vuonna. Nissiselle myönnettiin opetusneuvoksen arvonimi vuonna 2023. Syyskokouksen puheenjohtajavaalissa Petteri Kilpinen valittiin OK:n puheenjohtajaksi 96 äänellä. Vastaehdokkaana ollut Tapio Korjus sai 38 ääntä. Varapuheenjohtajiksi valittiin Mira Keränen (1. vpj) ja Lauri Inna (2. vpj). Hallitusvaalissa Olympiakomitean hallitukseen valittiin seuraavaksi nelivuotiskaudeksi Laura Lepistö, Henrik Dettmann, Erkka Westerlund ja Esa-Pekka Mattila (urheilijaedustaja), ja seuraavaksi kaksivuotiskaudeksi Hanna-Mari Aula, Henrika Backlund, Martti Uusitalo ja Katarina Naumanen (urheilijaedustaja). Lisäksi hallitukseen kuuluvat Kansainvä- NISSINEN KYTKI Urheiluampujan haastattelussa edellä kerrotut Chateauroux'n olympiatapahtumat isompaan ”kuvaan”. Se kuva houkutteli häntä yrittämään OK:n toimintaan mukaan – eikä vain oma laji, vaan kaikki lajit ”totta kai”. OK:n vaalipaneelissa Nissinen totesikin, että hänen fokuksensa Olympiakomitean hallituksessa olisi ”ammattimaisuus pienten lajien näkökulmasta”. – Sillä on suora yhteys mitalien määrään. Valmennusosaamisessa fokukseni olisi erityisesti psyykkisessä valmennuksessa ja voittamisen kulttuurissa, hän jatkoi. Yksi Nissistä askarruttava asia on, miten ampumaurheilun olympiastatuksen käy Australian Brisbanessa vuonna 2032 järjestettävissä kesäkisoissa. Status oli vaakalaudalla jo Pariisin kisoihin, mutta ampumaurheilu pysyi kovan taustatyön ansiosta kisaohjelmassa. Nissinen pitää tilannetta Brisbanen suhteen ”vakavana”, eivätkä kaikki sitä ymmärrä, hän arvioi. Nissinen tietää, että Kansainvälisen ampumaurheiluliiton (ISSF) italialainen puheenjohtaja Luciano Rossi tekee ”valtavasti” töitä, jotta ampumaurheilu olisi nykylajeilla mukana myös Brisbanen kisoissa. – Kaikki nämä asiat liittyvät omaan tekemiseeni niin, että ne lisäävät motivaatiotani verkostoitua ja tehdä yhteistyötä kansallisen ja Kansainvälisen olympiakomitean (KOK) kanssa. Meillä tulee olemaan hyvä yhteys KOK:hon esimerkiksi Olympic Solidarity -ohjelman kautta. Ohjelmalla tuetaan koulutushankkeita eri lajeissa. Solidarity-ohjelman ja tänä vuonna toimintansa aloittaneen ISSF Akatemian avulla ampumaurheilu osoittaa, että se tekee hyvää ja arvopohjaista koulutusta ja kasvatusta. Vesa Nissinen johtaa ISSF Akatemiaa, ja Karoliina Nissinen on ISSF:n virallinen edustaja Olympic Solidarity -ohjelmassa. Maailma on Vesa Nissisen mukaan sellainen, että asiat tapahtuvat verkostoissa ihmisten välillä. – Ei ole selkeitä prosesseja, vaan keskustellaan ja näin vaikutetaan. Keskusteluihin pitää olla valmis osallistumaan, hän painotti. YKSI NISSISEN alussa mainitsemista keskeneräisistä asioista on oikeudenkäynti Euroopan ampumaurheiluliiton (ESC) puheenjohtajan kanteen vuoksi. Venäläissyntyinen ja Saksan kaksoiskansalaisuuden omaava Alexander Ratner haastoi aiemmin tänä vuonna Italian ja Suomen Ampumaurheiluliiton oikeuteen kunnianloukkaustyyppisillä perusteilla sen jälkeen, kun SAL oli toimittanut pyynnön luottamusäänestyksen lisäämisestä ESC:n yleiskokouksen asialistalle. Kokous pidettiin viime vuoden lokakuussa. Ratner hakee 100 000 euron vahingonkorvauksia. Nissinen kävi syyskuun lopussa Saksan Frankfurtissa oikeuden kuultavana. Kuul- URHEILUAMPUJA 4/2024 UA_4_2024.indd 12 5.12.2024 11.43

tavana oli myös Rossi. Oikeuden käsittely keskittyi käytännössä siihen, mikä oli juuri Rossin rooli kesän 2023 prosessissa ja kuka oli käytännössä kirjoittanut nimettömästi levitetyn taustakirjeen. Päivän aikana kuultiin myös kahta todistajaa asiassa: Moldovan Ampumaurheiluliiton puheenjohtajaa Anatoli Scacodupia ja ISSF:n entistä pääsihteeriä Willi Grilliä. Suomen roolista prosessissa osana Pohjoismaista ampumayhteisöä ei käsittelyn perusteella olisi pitänyt jäädä epäselvyyttä. Grill puolestaan todisti voimakkaasti Rossia vastaan. Ratkaisua asiassa odotetaan parhaillaan. – Tästä kaikesta ei kovin kaunista sanottavaa ole, Nissinen sanoi napakasti. ENTÄ MITKÄ ovat Nissisen ajatukset viidennestä puheenjohtajakaudestaan? Ampumaurheiluliitto on jo alkanut varautua siihen, että lajiliittojen saama valtionrahoitus vähenee – niiden joukossa myös Ampumaurheiluliiton. – Minulla on sellainen johtamisperiaate, että jos joku asia on näkyvissä, niin sitä pitää alkaa suunnitella ja ennakoida ja siihen pitää alkaa varautua heti, Nissinen sanoi. Liiton hallitus on asettanut sisältään talousryhmän, joka on jo ensimmäisen raporttinsa jättänyt. – Se on kartoittanut, millaisia vaihtoehtoja meillä on, jos valtionapumme oikeasti pienenee. Jos emme saa yksityistä rahaa mukaan liittotasolla, niin vaihtoehto on, että meidän täytyy brändätä meidän urheilijamme ja yrittää saada sellainen tilanne, että osa huippu-urheilun rahoituksesta tulee suoraan urheilijoille, suoraan tukijoilta. Tuleen ei jäädä makaamaan. Nissisen mukaan tämä voisi olla tapa, jolla rahaa saataisiin lisää, koska jos urheilijat saisivat suoraan tukea liikemaailmasta, se ehkä säästäisi huippu-urheiluun käytettäviä rahoja johonkin muuhun. – Tuntuu, että liikemaailmassa on enemmän valmiutta tällaiseen tukeen. Nissinen mainitsi yhtenä vaihtoehtona myös säätiöt, joilta saadulla rahoituksella voisi rahoittaa erilaisia hankkeita. – Eli muutetaan vähän työskentely- ja ajatustapoja: tehdään ikään kuin samoja asioita, mutta pieni osa siitä työstä vähän eri tavalla. Se on ihan potentiaalinen vaihtoehto, hän tiivisti. NISSINEN NOSTI esiin myös seuroissa tehtävän vapaaehtoistyön merkityksen ja seurojen välisen yhteistyön: jos perinteisen vapaaehtoistyön kautta seurat eivät pääse eteenpäin eivätkä kehity, mikä on vaihtoehto? – Vaihtoehto on se, että on esimerkiksi yksi ammattilainen tai palkallinen ihminen tekemässä töitä. Jos seuralla ei ole yksin siihen varaa, niin otetaanko sitten neljän seuran resurssit käyttöön, Nissinen pohti. Yksi SAL hallituksen sisäisistä hankkeista on ollut johtamisjärjestelmän kehittäminen. Osana tätä työtä jo vuonna 2022 järjestetty liittokokous käsitteli Ampumaurheiluliiton aluejärjestelmän tulevaisuutta. Tuolloin aluejärjestelmää tarkasteltiin kolmen vaihtoehtoisen mallin pohjalta: alueet lakkautetaan nykymuodossaan, niiden määrää vähennetään tai niiden määrä pysyy nykyisellään (9). Liittokokous päätti tuolloin, että aluetoiminnan tulevaisuuden selvitystä jatketaan ja selvitetään vaihtoehtojen kustannusvaikutukset. Lokakuun liittokokouksessa päätettiin enemmistön äänin siirtyä keskitettyyn malliin, mikä tarkoittaa nykyisten aluejaostojen lakkauttamista. Nissinen piti selkeää äänestystulosta jopa hieman yllättävänä: – Meillä on nyt valtava mahdollisuus itse vaikuttaa siihen, mitä ja miten tapahtuu kentällä seurojen ja liiton välillä – miten tarpeet organisoidaan. Keskeinen tarkastelukulma on ollut ajatus urheilijan polusta ja sen tukemisesta. Tämän mahdollisuuden käyttämiseen ja suunnitelman tekemiseen pitää panostaa paljon, jotta voidaan rakentaa jotain sellaista, joka oikeasti auttaa urheilijoita ja seuroja. Se on varmasti yksi vuoden 2025 pääasioista. Ampumaurheiluliiton seurakehittäjä Marko Keskitalo alkaa johtaa uudistusta valmistelevaa työryhmää. NISSINEN PALASI vielä suomalaisten ampumaurheilijoiden kansainväliseen menestykseen, jota tuli siis tänäkin vuonna: kaikkiaan 68 arvokisamitalia. Nissinen pitää saavutusta ”huikeana”: – Mutta ei se suinkaan ole ensimmäinen kerta, kun mitaleja tulee näin paljon. Se on enemmän sääntö kuin poikkeus, että me menestymme näin hyvin. Se on upeaa ja rohkaisee jatkamaan sillä tavalla, että taistelemme kaikki menestyksen eteen ja pidämme porukan yhdessä. Saamme sitten nauttia menestyksestä yhdessä ja voimme hankkia ja vaatia resursseja ja olosuhteita. NISSINEN painottaa verkostoitumisen merkitystä, ja samaa viestiä lähettää Olympiakomitea, joka kannustaa suomalaisia urheilujohtajia kouluttautumaan eurooppalaisen urheilumallin mukaisiin vaatimuksiin. Malli perustuu vapaaehtoisten, seurojen, lajiliittojen ja kansainvälisten kattojärjestöjen dialogille, ja se on OK:n mukaan ollut uhattuna ”maksimaalista voittoa tavoittelevien tahojen toimesta”. Nissinen on tarttunut mahdollisuuteen ja pyrkii osallistumaan ensi vuoden aikana pohjoismaiseen urheilujohtamisen lähijaksoina toteutettavaan koulutukseen, mikäli läpäisee karsintavaiheen tammikuussa. Urheilu ja liikunta on perimmäiseltä luonteeltaan kansainvälistä sen rakenteen, sääntöjen ja näkyvyyden kautta. OK:n verkkosivuilla todetaan, että kansainvälinen tiedonvaihto ja yhteistyö hyödyttävät kaikkia toimijoita aina ruohonjuuritasolta päätöksentekijöihin: vaikutamme siellä missä päätöksiä tehdään – vastuullisuus edellä. Kaiken edellä mainitun lisäksi Nissisen kalenteria täyttävät ISSF Akatemian johta- miseen liittyvät asiat, mukaan lukien C-tason valmentajakurssien valmistelu ja johtaminen ensi tammikuusta alkaen. Miten aikasi riittää kaikkeen tähän? – Käytännössä tämä tarkoittaa tietysti sitä, että teen nykyisen varsinaisen leipätyöni eli johtamisvalmennuksen pienemmissä raameissa, mutta vaikuttavammin. Perheen yhteisestä ajasta ei tingitä, päinvastoin. On aika katsoa, motivoituvatko nuorimmat kaksoset ampumaan. Kaikki tämä tarkoittaa myös sitä, ettei Nissinen ole itse ehtinyt juurikaan ampumaan viimeksi kuluneiden vuosien aikana. Se tietysti harmittaa, kun taannoin tuli jo veteraanikisoissa pohjoismainenkin mestaruus pienoiskiväärillä. Kun pitkään työlistaan lisätään vielä vaikuttamistyö (mm. lainsäädäntö ja ympäristöasiat), alkavat pääkohdat olla selvillä. Pian haastattelun jälkeen Nissinen tapasi poliisiylijohtaja Ilkka Koskimäen. Nissinen halusi korostaa hänelle sitä, että Ampumaurheiluliitto haluaa vaikuttaa lainsäädäntöön heti sen alkuvaiheessa ja päästä lainsäädännön osalta nyt lähemmäksi lähtökohtia. – Miksi emme voisi keskustella asioista valmiiksi jo etukäteen eikä vain olla viimeinen lausunnonantaja? Rakennettaisiin sellainen aito vuoropuhelu, koska tavoitteet ovat kuitenkin samat. Ampumaurheilu on kaikilta osin samalla puolella poliisin kanssa. Me kaikki haluamme vain ja ainoastaan turvallista aseenkäsittelyä ja nollatoleranssin tapahtumille, jotka vahingoittavat lajimme harrastamista. VAIKUTTAMISTYÖTÄ peräänkuulutettiin myös syksyllä järjestetyissä liittovaltuuston kokouksessa ja liittokokouksessa. – Olemme tehneet sitä kovasti. Luulisin, että paremmin kuin koskaan aikaisemmin ainakin minun aikanani, koska nyt on sellainen hallitus ja sattumalta paljon ihmisiä, joilla on vaikuttajiin suora puheyhteys. Sitä kautta voidaan suoraan viedä asioita eteenpäin. Se on meidän tehtävämme, eikä kaikista keskusteluista ja tapaamisista raportoida julkisesti mitään. Se ei ole tarpeen. Nissinen kertoo käyneensä eduskunnassa keskustelemassa tämän vuoden aikana kolme kertaa. Myös nykyisen puolustusvoimain komentajan kanssa on keskusteltu. Esimerkkinä mainittakoon sekin, että ensi huhtikuuksi on jo sovittu ampumatapahtuma pääkaupunkiseudun urheilutoimittajien kanssa. Aiempina vuosina Ampumaurheiluliitto on järjestänyt ampumaradoilla tapaamisia useiden ministerien ja virkamiesten kanssa. – Nyt ainakin näyttäisi siltä, että työllä on ollut vaikutusta. Hallituksemme tukee meitä suhteessa Euroopan Unionin lyijyrajoitusprosessiin. Ympäristöluvan siirtäminen sisäministeriöön osaksi ampumaratalupaprosessia on lähellä toteutua. Aselain tarkistushankkeessa meitä on jo kuultu ja myös kuunneltu. Nämä asiat vaikuttavat jokaiseen aseen omistajaan ja käyttäjään Suomessa. 4/2024 URHEILUAMPUJA UA_4_2024.indd 13 13 5.12.2024 11.43

Antti Hannula jatkaa liitto varapuheenjohtajana Hallitukseen kolme uutta jäsentä. Ampuma­ urheiluliiton liittovaltuusto valitsi marraskuussa Antti Hannulan jatkamaan liiton toisena varapuheenjohtajana. Teksti & kuvat LASSI PALO S uomen Ampumaurheiluliiton (SAL) liittovaltuuston syyskokous pidettiin marraskuun 9. päivänä Helsingissä. Kokoukseen saattoi osallistua myös etäyhteydellä. Vuosi 2025 on Ampumaurheiluliiton 106. toimintavuosi. Liittovaltuusto hyväksyi kokouksessaan ensi vuoden toimintasuunnitelman ja talousarvion. Talousarvion loppusumma on 2 900 225,38 euroa, ja se päätyy 109,62 euron ylijäämään. Huomioitavaa on, että kulu- ja tulorakenteeseen vaikuttaa SAL:n hallinnoima ympäristölupahanke kuuden järjestön yhteistyönä. Hankkeen menot ja toisaalta myös tulot ovat 525574 euroa, joten varsinaista talousvaikutusta niillä ei ole liiton budjetin ylijäämään. Toinen merkittävä talouden kokonaisuutta nostava projekti on siluetin ja kasa-ammunnan EM-kilpailut, jotka järjestetään Ruutikankaalla elokuussa. Liitto hakee opetus- ja kulttuuriministeriöltä erityisavustusta EM-kisaprojektiin ja lisäksi myös 703000 euron suuruista yleisavustusta. Ympäristölupahankkeeseen haetaan maa- ja metsätalousministeriöltä 380000 euron suuruista valtionavustusta. Hanke jatkuu näillä näkymin ainakin vuoden 2026 loppuun. Uutena on varauduttu nuorten sometiimin toiminnan käynnistämiseen. Muut suurimmat tulolähteet liitolle muodostavat jäsenmaksutuotot 700000 e, lisenssituotot 250 000 e, yhteistyösopimukset 209200 e ja Olympiakomitean avustukset, jotka budjetin laatimishetkellä arvioitiin 232000 euroksi. VALTUUSTOLLE esiteltiin myös lokakuussa pidetyssä liittokokouksessa hyväksytyn liiton strategian (2025–2028) pääkohdat. Sen painopistealueet ovat seuratoiminnan elinvoiman kasvattaminen ja olosuhteisiin vaikuttaminen. Kolmas perustehtävä liitolla on huippu-urheilumenestyksen tuottaminen. Niille on valittu painopisteet, joihin pyritään erityisesti panostamaan uuden strate14 Liittovaltuuston kokouksen ääntenlaskijat Juhani Öhman (vas.) ja Teemu Lahti työssään. Anne Laurila Jarmo Engblom oli koonnut itselleen ”budjettilakanan”. Liittovaltuuston puheenjohtaja Markus Ahtiainen. giakauden aikana. Niitä ovat muun muassa rahoitusympäristön muutoksiin valmistautuminen, nuorten sometiimi ja digikehityksen jatkuminen. Toiminnanjohtaja Anne Laurila totesi, ettei strategian visiota ole muutettu. – Se on edelleen se, että ampumaurheilu on jatkossakin kehittyvä ja menestyvä urheilulaji. LIITTOVALTUUSTO valitsi Antti Hannulan jatkokaudelle liittohallituksen toisena varapuheenjohtajana. Liittohallituksen jäsenistä Satu Luoto, Johanna Björkroth ja Timo URHEILUAMPUJA 4/2024 UA_4_2024.indd 14 5.12.2024 11.43

ttohallituksen Fakta ´ TALOUSARVIO PERUSTUU liittovaltuuston kevätkokouksessa vahvistamiin jäsen-, lisenssi- ja kilpailulupamaksuihin: ´ Seuran jäsenmaksu liitolle on 28e/aikuisjäsen ´ kilpailulisenssi 45e, ´ harrastelisenssi 30e, ´ seniorilisenssi (yli 70-vuotiaat) 25e ja ´ nuorisolisenssi 10 e. ´ Muovikortillisten lisenssien lisämaksu on 6 e. ´ Kaikista lisensseistä ohjataan ampumaurheilijan lisenssiseuralle 3 euroa per lisenssi. ´ Kilpailulupa ennätyskelpoisessa tai vastaavassa ei-ISSF-lajin kilpailussa on 100 e/1. päivä, lisäpäivät 20 e/päivä. ´ Kilpailulupien hinnat, jos tuloksia ei julkaista Kitissä sääntöjen mukaan, ovat 200 e/1-päiväinen ja 300 e/monipäiväinen. ´ Ylituomarikortin hinta pysyy ennallaan (30 e), kuten myös I-luokan tuomarikortin (15 e). n. Anne Laurila seuraa tilannetta vieressä. Haataja olivat jo aiemmin ilmoittaneet, että he eivät ole enää käytettävissä tehtävään. Kokoukseen osallistui 24 äänioikeutettua. Uusiksi hallituksen jäseniksi oli ehdolla seitsemän henkilöä. Heistä kolme valittiin: Katja Antrela, Tero Rantonen ja Ritva Karri. Antrela on Kontiolahden Urheilijoiden varapuheenjohtaja, joka omaa monipuolista kokemusta muustakin yhdistystoiminnasta. Hän painotti esittelypuheenvuorossaan hyvien olosuhteiden ja rata-asioiden merkitystä: – Viedään lajia eteenpäin järkevästi, jotta olisi tulevaisuutta. Talous- ja rata-asioiden kanssa joudutaan painimaan joka puolella. Otetaan resurssit tehokkaaseen käyttöön, hän sanoi. Rantonen on Oulun Metsästys- ja Ampumaseuran rahastonhoitaja ja Oulun Seudun Haulikkoampujien jäsen. Lisäksi hän on mukana aluejaostossa sekä rahastonhoitajana Ruutikankaan Ampumaurheilukeskus -hankkeen taustalla olevassa Oulun Seudun Ampumaurheilukeskus ry:ssä. Ruutikankaan työryhmissä hän on ollut mukana lä- hes hankkeen alusta lähtien. Rantonen sanoi eläneensä ja hengittäneensä ampumaurheilua vuosikymmenien ajan. – Olen kuitenkin kohtuullisen tuntematon kokousväelle. Timo Haataja otti yhteyttä ja kysyi minulta valmiutta asettua ehdokkaaksi. Hänen mukaansa olen perillä Ruutikankaasta ja tunnen talousasioita. Olen kuullut usein sanottavan, ettei liitto tee sitä tai tätä. Viesti ei ole mennyt selkokielellä kentälle. Veisin nyt eteenpäin viestiä, että mistä liiton tulot ja menot oikein muodostuvat. Karri on toiminut Kokkolan Metsästysja Ampumaseuran puheenjohtajana. Hän on entinen maajoukkueampuja pistoolilajeissa. – Olen toiminut pitkään yhdistystoiminnassa ja kilpaurheilussa. Minun kokemuksiani voitaisiin hyödyntää hallitustyöskentelyssä. Liitossa tehdään tosi paljon asioita, mutta ne eivät näy seuratasolla. Haluaisin saada kaiken näkyväksi ja seurojen hyödyntävän kaikkea tehtyä, Karri sanoi. Kurinpitovaliokunnassa jatkavat Curt Sjöblom, Jukka-Pekka Alanen ja Antti Aine. SAL:n liittovaltuusto 2025–2026 ´ Lokakuun 27. päivänä järjestetyssä liittokokouksessa valittiin kahdeksi seuraavaksi kalenterivuodeksi (2025–2026) liittovaltuuston jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet sääntöjen mukaisesti: ´ ETELÄ-SUOMI: Markus Ahtiainen (Jarmo Pöndelin), Jere Hakanen (Tero Tuoriniemi), Mikael Ekberg (Marko Reinikainen), Tea Holm (Mikael Kaislaranta), Timo Konttinen (Sami Nikki) ´ Häme: Sami Haume (Philippe De Swart), Ville Leskinen (Jarmo Syvänne), Jarmo Pyyhtiä (Timo Hänninen), Elina Selin (Aada Heikkilä), Lars-Christian Schaumann (Petri Eteläniemi) ´ ITÄ-SUOMI: Lauri Nousiainen (Antti Seppänen), Risto Kilpeläinen (Katja Antrela) ´ Kaakkois-Suomi: Pekka Heiskanen (Jussi Suoknuuti), Pekka Hulkkonen (Jorma Kuivanen), Mikko Mattila (Jouni Alenius), Merja Sikanen (Janne Kovanen) ´ KESKI-SUOMI: Teemu Lahti (Kari Laitinen), Jari Lehtinen (Juhani Öhman) ´ LAPPI: ei esitetty edustajaa ´ LOUNAIS-SUOMI: Jarmo Engblom (Harri Pekola), Matti Viljakainen (Pentti Männistö), Janne Huttunen (Jorma Lång), Jorma Röppänen (Pekka Nummelin), Heikki Pietinalho (Ilkka Ratamo) ´ POHJANMAA: Jussi Ahomäki (Jarkko Rannisto), Marko Mäkelä (Marjo Yli-Kiikka), Juha Savolainen (Jani Lepistö) ´ POHJOIS-POHJANMAA: Veikko Huotari (Vesa Äikäs), Keijo Spring (Joni Luoto) ´ RESERVIUPSEERILIITTO: Petri Ranta (Timo Niiranen) ´ RESERVILÄISLIITTO: Teppo Nikkanen (Henri-Pekka Tuominen) ´ UPSEERIEN AMPUMAYHDISTYS: Henri Häkkinen (Matti Laitinen) ´ SFS: Anders Holmberg (Rolf Nilsson) ´ LISÄJÄSENET: Sari Posio, Esa Savola 4/2024 URHEILUAMPUJA UA_4_2024.indd 15 15 5.12.2024 11.43

VUODEN PARHAAT 2024 ”Ensireaktio oli hämmenny Grande Finale -juhlailta huipentui Sami Hautamäen valintaan Vuoden ampumaurheilijaksi. Palkinto yllätti hänet täysin. Teksti LASSI PALO Kuvat JUHA SAARINEN, LASSI PALO S ami Hautamäki voitti Standard-luokan maailmanmestaruuden Ruutikankaalla elokuussa järjestetyissä kivääripracticalin MM-kilpailuissa. Hän edustaa Pohjanmaa Practicalia (PoP). Alajärveläinen Hautamäki, 51, on kilpaillut parinkymmenen vuoden ajan. Hän sijoittui Moskovassa vuonna 2017 järjestetyissä kivääripracticalin MM-kilpailuissa toiseksi. Nyt on tullut kaksi kultamitalia peräkkäin. Ensimmäinen tuli Ruotsissa 2019. – MM-kulta oli totta kai vuoden paras juttu. Minulla on kiitollinen olo. Kovaa työtä se vaati, Hautamäki sanoi Valosaaren haastattelussa. – Tehkää kovasti töitä, menestys ei tule ilmaiseksi, Hautamäki kertoi nuorille vinkin. Practical-ampuja valittiin edellisen kerran vuoden parhaaksi vuonna 2017, kun komean pokaalin sai Teemu Rintala. HAUTAMÄKI SIJOITTUI Moskovassa vuonna 2017 järjestetyissä kivääripracticalin MM-kilpailuissa toiseksi. Nyt on tullut kaksi kultamitalia peräkkäin. Ensimmäinen tuli Ruotsissa 2019. – Kisaviikko oli hektinen. Maanantaista lähtien tämä on ollut yhtä ampumista, aseen huoltoa ja puhdistusta ja valmistautumista seuraavaan päivään. Nyt on pidettävä pieni breikki ja käytävä vähän metsästämässä ja rauhoittumassa. Sitten pitäisikin alkaa treenata MM-Tšekkiä varten. Minua kiinnostaa ampua pienoiskivääriä rautatähtäinluokassa. Hautamäelle menestyminen Ruutikankaan MM-kotikisoissa oli ”toiveiden täyttymys”: – Olen tehnyt paljon töitä, ei tämä ilmaiseksi tullut. Se vaati paljon aikaa ja rahallista panostusta. Ratapäiviä tulee vuodessa noin 140. Niiden lisäksi tulevat vielä kaikki muut asiat, kuten muu fyysinen harjoittelu sekä patruunoiden lataaminen talvisin ja kalustohuolto, Hautamäki sanoi heti MM-Ruutikankaan päätyttyä. 16 Vuoden ampumaurheilija: Sami Hautamäki. URHEILUAMPUJA-LEHTI tavoitti Hautamäen uudestaan marraskuun loppupuolella. Yllättikö Vuoden ampumaurheilijan palkinto? – Kyllä, se tuli niin sanotusti puskista. En ollut varautunut yhtään siihen, että minut valittaisiin Vuoden ampumaurheilijaksi. Millaisin ajatuksin otit sen vastaan? – Ensireaktio oli hämmennys ja epäusko. Palkintoa vastaanottaessani olivat fiilikset lievästi sanottuna sekavat. Entä nyt fiilikset sen suhteen, kun aikaa on kulunut muutama viikko? – Nyt kun asiaa on ehtinyt miettimään vähän tarkemmin, niin kiitollisuus kaikkia tukijoitani kohtaan on noussut päällimmäiseksi. En olisi pystynyt saavuttamaan tätä ilman heitä. Millaista palautetta olet saanut? URHEILUAMPUJA 4/2024 UA_4_2024.indd 16 5.12.2024 11.43

nnys ja epäusko” Sami Hautamäki Ruutikankaan MM-kilpailujen shoot offissa. – Erittäin hyvää. Aivan tuntemattomia ihmisiä tullut "kylillä" vastaan onnitellen menestyksestä. Missä palkinto nyt on? – Se on löytänyt paikkansa palkintokaapin ylimmältä hyllyltä, josta sille raivattiin tilaa. Miten syksy on mennyt? – Alkusyksy meni täysin muissa harrastuksissa moottorisahan ollessa käytetyin harrastusväline. Metsälläkin tuli käytyä jonkin verran. Nyt on sitten jo palattu normaaleihin talviajan treenikäytäntöihin. Mitkä ovat treenimääräsi nyt ja tulevina kuukausina? – Talvella treenaan lähinnä viikonloppuisin ulkoradalla, koska valoisaan aikaan en viikolla ehdi. Keväällä, kun valoisa aika lisääntyy, kasvaa treenimääräkin. Jos kylmyys estää ulkoradalle menon, niin sitten täytyy käyttää sisäratoja enemmän. Viikolla iltaisin kevyttä punttisalia tai juoksumatolla hölkkäilyä. Meillä on myös valmennusryhmän yhteiset treenit kerran kuukaudessa ATC Training Centerissä Jyväskylässä. Ovatko tavoitteesi samat kuin olet aiemmin kertonut? Vuoden ampuma­urheilijat 2000–2024 ´ ´ ´ ´ ´ ´ ´ ´ ´ ´ ´ ´ ´ ´ 2000 Juha Hirvi 2001 Marko Kemppainen 2002 Helena Juppala 2003 Krister Holmberg 2004 Marko Kemppainen 2005 Juha Hirvi 2006 Petri Savinainen 2007 Mira Nevansuu 2008 Satu Mäkelä-Nummela 2009 Satu Mäkelä-Nummela 2010 Marko Nikko 2011 Marjo Yli-Kiikka 2012 Satu Mäkelä-Nummela 2013 Minna Leinonen – Kyllä, ensi kauden pääkilpailu on pienoiskiväärin MM-kilpailut Tshekissä. Se on jo toukokuussa, joten sulan maan treeniaika jää tällä kertaa lyhyemmäksi. Treenien kohdistaminen oikeisiin asioihin onkin nyt tärkeää. ´ 2014 Minna Leinonen ´ 2015 Tomi Korpi ´ 2016 Liikkuvan maalin MM-kultamitalijoukkue (Tomi-Pekka Heikkilä, ´ Krister Holmberg, Heikki Lähdekorpi) ´ 2017 Teemu Rintala ´ 2018 Aleksi Leppä ´ 2019 Satu Mäkelä-Nummela ´ 2020 Marika Salmi ´ 2021 Eetu Kallioinen ´ 2022 Alexandra Rosenlew ´ 2023 Eetu Kallioinen ´ 2024 Sami Hautamäki Milloin kautesi alkaa ja missä? – Tällä hetkellä on vielä päättämättä missä kausi avataan. Tarkoitus on kuitenkin osallistua pariin pienempään kilpailuun ennen MM-kisaa. 4/2024 URHEILUAMPUJA UA_4_2024.indd 17 17 5.12.2024 11.43

VUODEN PARHAAT 2024 Vuoden valmentajan lumipalloefekti Vuoden valmentajaksi valittiin Mika Kinisjärvi liikkuvan maalin ”supervuoden” ansiosta. Teksti LASSI PALO Kuva JUHA SAARINEN A mpumaurheiluliitto perusteli Mika Kinisjärven valintaa Vuoden valmentajaksi myös lajin laajalla tasonnostolla viimeksi kuluneiden kahden vuoden aikana, uuden urheilijapolven nostamisella ja lajin näkyvyyden lisäämisellä. Perusteluissa mainitaan lisäksi tehoryhmä- ja maajoukkuetoiminnan yhteisen linjan rakentaminen ja menestyneen urheiluampujan Aaro Vuorimaan valmentaminen. Kinisjärvi valittiin Vuoden nuoreksi ampujaksi vuonna 2015, mutta hän lopetti uransa seuraavana vuonna. ”Kinis” palasi lajin pariin valmentajaksi kaksi vuotta sitten. Hän on nyt luopunut päävalmentajan tehtävistä, koska hän aloitti lokakuussa opiskelut Poliisiammattikorkeakoulussa Tampereella. – Hyvin on mennyt. Jätkät ovat treenanneet hyvin, ja tulosta on tullut, Kinisjärvi sanoi heti valintansa jälkeen gaalan juontajan Mari Valosaaren haastattelussa. KINISJÄRVI VETI valmentajavuotensa napakasti yhteen Facebookissa: ”Kaksi vuotta sitten, kun aloitin koutsina, niin en uskonut tämmöiseen. Ensiksikin olen todella nuori valmentajana ja toiseksi liikkuva maali lajina oli kaikkien maailman tilanteiden jälkeen todella vaikeassa tilanteessa.” Kinisjärvi täyttää maaliskuussa 30 vuotta. Valosaari kysyi Kinisjärveltä, mikä tämän salaisuus on valmentajana. Kinisjärvi kertoi jääneensä pohtimaan kysymystä, koska ”se oli hirveän vaikea kysymys ihmiselle, joka on vain oma itsensä ja kulkee avoimin mielin”. – Meidän joukkueemme leireille jokainen saa tulla mukaan, me jaamme avoimesti tietoa kaikille, joita ampumaurheilu kiinnostaa, ja meillä on kivaa. Ei meidän porukassamme ole salaisuuksia. Enkä ole havainnut, että missään muuallakaan olisi! 18 Mika Kinisjärvi palkittiin Vuoden valmentajana. – Olen hakenut tietoa, kysellyt eri maiden ja lajien edustajilta ihan kaikenlaista ja miettinyt, voisiko joku asian toimia myös meidän lajissamme. Ei se sen kummallisempaa ole. Joskus toimii ja joskus ei, näistä olen kuitenkin kaikista eniten oppinut valmentajana. Pointtina tässä on, että jokaisen valmentajan tulisikin poistua kuplastansa ja olla avoimesti kiinnostunut yli lajirajojen. KINISJÄRVI SANOI myös sen, että ampumaurheilu on todella vanha laji, eikä pyörää tarvitse keksiä uudelleen. – Aloittaessani koutsina mietin mikä on se asia, miten erotun joukosta ja mitä voisin tehdä eri tavalla. Lyhyesti sanottuna tulin siihen tulokseen, että teen kaiken eri tavalla kuin muut – paitsi itse ammuntaa. Lähdin tuottamaan somea, muuttamaan asenteita, lisäämään harjoittelun määrää rajusti ja panostamaan enemmän siihen, että pyhän kolminaisuuden kaikki osat ovat urheilijalla kunnossa. Lumipalloefekti lähti muodostumaan, ja loppu on historiaa. Kinisjärvi painottaa sitä, että urheilijalähtöisen valmennuksen pitäisi olla muutakin kuin täytesana juhlapuheissa. – Jos urheilija majoittuu huonossa hotellissa, niin valmentaja majoittuu myös huonossa hotellissa. Jos leiripäivä alkaa aa- mukuudelta ja päättyy iltakuudelta, niin se koskee myös valmentajaa. KINISJÄRVI TIETÄÄ tehneensä oikean päätöksen luopuessaan liikkuvan maalin päävalmentajan tehtävistä, kun opiskelut alkoivat: tehtävää riittää joka päivälle. – Päivät ovat täynnä, kun pitää itsekin treenata (voimanostoa). Valmistun poliisiksi kolmen vuoden kuluttua. – Oli tosi hyvä fiilis ottaa valmentajapalkinto vastaan. En sitä odottanut, sillä se tuli aika nopeasti. Totta kai töitä on tehty eli palkinto ei ilmaiseksi tullut. Asettamani tavoitteet täyttyivät, kun urheilijat ja laji menivät eteenpäin. Oli hienoa huomata myös muutos asenneilmapiirissä. Kinisjärvellä on kaksi henkilökohtaista valmennettavaa: Vuoden yllättäjäksi valittu Henri Karlsson (Kymppi 64) ja Matias Pasanen (Kuopion Ampuma- ja Metsästysseura ). ENTÄ AIKOOKO Kinisjärvi palata joskus liikkuvan maalin päävalmentajaksi? Hän alkaa nauraa. – Tuota noin… Enköhän taas joskus! Vaihtoehtoja ei kovin monta ole, jos on uskominen Niklas Hyväristä, joka sanoi Kinisjärvelle kesällä: ”Ei näistä hommista koskaan pääse eroon.” URHEILUAMPUJA 4/2024 UA_4_2024.indd 18 5.12.2024 11.43

Liikkuvan maalin maailmanennätyspoika ”Kausi meni juuri niin kuin suunniteltiin. Se oli ’nappilaaki’”, sanoo Vuoden yllättäjä Henri Karlsson. Teksti LASSI PALO Kuva JUHA SAARINEN A mpumaurheiluliiton Vuoden yllättäjä on Henri Karlsson (Kymppi 64, Kangasala), Hän voitti TŠekin Pilsenissä elokuussa järjestetyissä liikkuvan maalin EM-kilpailuissa kaksi kultaa ja kaksi muuta henkilökohtaista mitalia sekä neljä joukkuekultaa. Lisäksi Karlsson kirjasi Pilsenissä nimiinsä poikien 50m normaalijuoksujen maailmanennätyksen, joka on sama kuin Y-sarjan ME eli 589 pistettä. Tämä kaikki 19-vuotiaana tehoryhmäurheilijana. – Hyvältä tuntuu! Kisat menivät paremmin kuin piti. Jos joku päivä voittaisi MM-kultaa, hän kertoi gaalaillassa tavoitteekseen. Karlsson palkittiin myös huippuampujien cup-kilpailun voitosta. Kilpailuun lasketaan pisteet yleisen ja nuorten sarjojen Kansainvälisen ampumaurheiluliiton (ISSF) lajien henkilökohtaisten kilpailujen perusteella. HELSINGIN Santahaminassa sijaitsevaan Puolustusvoimien Urheilukouluun valittiin aiemmin tänä vuonna 91 urheilijaa 20 eri lajiryhmästä. Heidän joukossaan oli kuusi ampumaurheilijaa. Urheilukouluun valitut urheilijat aloittivat palveluksensa Kaartin jääkärirykmentissä lokakuun puolivälissä, ja heidät koulutetaan tiedustelijoiksi. Karlsson on yksi kuudesta Urheilukoulussa palvelustaan suorittavasta ampumaurheilijasta. Hän oli viikonloppuvapaalla, kun Urheiluampuja-lehti tavoitti hänet kotoaan Kangasalalta. – Varusmiespalveluksen alku on ollut aika raskas ainakin näin ei niin fyysisesti hyväkuntoiselle kaverille. Kaikki on ollut uutta, ja olemme oppineet lyhyessä ajassa erittäin paljon asioita, Karlsson kertoi marraskuun viimeisenä viikonloppuna. Hän oli Henri Karlsson on Vuoden yllättäjä. edellisenä päivänä vannonut sotilasvalansa. – Kyllä tämä tästä varmasti helpottuu, ja harjoittelukin pääsee kunnolla vauhtiin. Urheilukoulussa on hyvät mahdollisuudet treenata. KARLSSONIN ENSI kauden päätavoite on asetettu Ranskan Chateauroux'ssa heinä-elokuussa järjestettäviin EM-kilpailuihin. Hän ampuu vielä ensi vuoden ajan poikien sarjassa. – Pian päättyvä vuosi oli ”nappilaaki”. Kaikki meni juuri niin kuin oli suunniteltu. Halusin nostaa tulostasoani, ja sain vielä vireen kuntoon tuollaiseen paikkaan. Huippukausi, Karlsson myhäili. – Uskon kehittyväni vielä lisää tulevan vuoden aikana, ja tulostavoitteet asetetaan korkeammalle. Tämän vuoden EM-tason pitäisi olla ensi vuonna perustasoa. Karlsson on ollut ampumaharrastuksen parissa jo useiden vuosien ajan, sillä hän aloitti sen 8-vuotiaana, kun hän huomasi ilmoituksen ampumaurheilukoulun alkamisesta. Hän pyysi isäänsä viemään hänet kokeilemaan lajia, ja sillä tiellä hän on edelleen. – Kaikki alkoi siis omasta tahdostani. Aloitin kivääriammunnalla, jonka vaihdoin 16-vuotiaana liikkuvaan maaliin. Olin miettinyt liikkuvaa maalia pitkään, koska tulostasoni kiväärissä ei enää noussut eikä silloin järkevän matkan sisällä ollut enää valmennusta tarjolla. En ole katunut hetkeäkään lajinvaihtoa. Karlsson osallistui useita kertoja Kultahippufinaaleihin ja muistaa sijoittuneensa melkein joka kerta kahdeksan parhaan joukkoon. – Liikkuva maali on mielenkiintoinen laji, joka pitää jalat tiukasti maassa. Tässä lajissa ei pääse ”leijumaan”. Karlsson on harrastanut aiemmin muutaman vuoden ajan suunnistusta, mutta juuri nyt hänellä ei ole muita urheilulajeja ohjelmassa. Tulevaisuudensuunnitelmat armeijan jälkeen ovat vielä auki. Karlsson on valmistunut sähköasentajaksi, mutta hän miettii jatko-opintoja ammattikorkeakoulussa tai sitten työntekoa. – On tässä vielä vajaa vuosi aikaa miettiä, hän sanoi rauhallisesti. KARLSSON ON Vuoden valmentajana palkitun Mika Kinisjärven valmentama 188-senttinen ampumaurheilija, jolle liikkuva maali sopii hänen oman arvionsa mukaan paremmin kuin kivääriammunta. – Olen aika pitkä kivääriammuntaan, vaikka toki on ihan maailman tasollakin pitkiäkin ampujia, jotka osuvat tauluun. Joku on sanonut minulle, että pitkät heiluvat ja lyhyt pysyy paremmin paikallansa. Minua ei ole auttanut edes se, että kengännumeroni on 47, Karlsson nauroi. – Minulla on liikkuvaan maalin parempi tasapaino. Ampuja liikkuu, ja maalikin liikkuu. Sekin voi auttaa, että ase on liikkuvassa maalissa painavampi. Minulla on ihan riittävästi voimaa aseen pitämiseen. Tuloksetkin sen kertovat. "Joku on sanonut minulle, että pitkät heiluvat ja lyhyt pysyy paremmin paikallansa. Minua ei ole auttanut edes se, että kengännumeroni on 47." 4/2024 URHEILUAMPUJA UA_4_2024.indd 19 19 5.12.2024 11.43

VUODEN PARHAAT 2024 MM-juniorisarjan kultapoika Teksti LASSI PALO Kuva JUHA SAARINEN V uoden nuori ampumaurheilija on Oliver Ojansuu, joka edustaa Hyvinkään Metsästysampujia. Hän voitti Unkarissa elokuussa järjestetyissä Compak Sportingin MM-kilpailuissa juniorisarjassa kultaa. Hän juhli myös joukkuekultaa. Mestarikolmikossa olivat hänen lisäkseen Roope Ojansuu ja Roope Hanni. Ojansuu voitti myös Junior Beretta World Cupin, jossa huomioidaan MM-kilpailun, yhden GP-kisan ja maanosan kisan (tässä tilanteessa EM-kilpailut) tulokset. Ojansuu oli kolmas EM-kilpailuissa ja voitti GP-kisan Latviassa. Ojansuun MM-kisojen voittotulos oli 197/200. Se oli yksi vähemmän kuin Open-sarjan voittajan tulos ja korkein tulos, jonka kukaan suomalainen ampuja on tehnyt tällaisessa kisassa. Se oli myös ensimmäinen kerta, kun suomalainen sporting-ampuja voittaa kultamitalin MM-kisoissa. – Mikäs tässä… Aina on kiva voittaa, ja hienot palkinnot vielä päälle – hyvä fiilis, Ojansuu summasi. Ojansuu valittiin Vuoden yllättäjäksi vuonna 2021. KUN OJANSUU otti palkinnon Grande Finalessa vastaan, se tuntui hyvältä: – Palkinto on hieno osoitus siitä, että MM-voittoa arvostetaan ja myös Compak Sportingia lajina, hän sanoi. Ojansuu sanoi osanneensa aavistaa, että hän saa palkintoja saavuttamastaan MM-kultamitalista, mutta: – En ehkä odottanut Vuoden nuori ampumaurheilija -palkintoa. Se on hieno kunnia. Komea palkinto on nyt hänen kotonaan Hyvinkäällä samassa paikassa kuin muutkin palkinnot. – Jokainen palkinto, jonka olen saanut, on yhtä tärkeä, koska ne ovat kaikki olleet askelia matkalla ja polulla mestaruuteen. Millainen fiilis päättyneestä kaudesta nyt on? – Tuntuu kyllä todella hienolta, että kausi onnistui ja päättyi näin hyvin. Puolustusvoimien Urheilukoulussa pääsin harjoittelemaan hyvissä olosuhteissa enemmän kuin aikaisemmin ja muun muassa se tuotti tulosta. Ojansuu luonnehtiikin kauttaan onnistu20 Vuoden nuori ampumaurheilija: Oliver Ojansuu. neeksi. Jäikö missään parantamisen varaa? – Kolme kiekkoa täysistä pisteistä jäi parannettavaksi. Se puuttuva piste Open-sarjan voittajasta ei niinkään harmittanut, kun en ampunut kenenkään muun kuin itseni kanssa kilpaa. OJANSUU SIIRTYY ensi vuonna Open-sarjaan. Hänen tavoitteenaan on ylläpitää nykyinen taso kansainvälisissä kilpailuissa ja pitää se maailman kärjessä. Entä sitten pidemmällä tähtäimellä? Onko ajatuksia tai suunnitelmia? – Kyllä pidemmälläkin tähtäimellä tavoite on ylläpitää nykyistä tasoa ja jopa parantaa sitä. Tavoitteenani on pysyä maailman kärjessä. Ojansuu aloittaa uuden kauden vuoden alussa. Hän on yleensä ollut helmikuussa talvilomalla Kyproksella ampumaleirillä. – Ensi kaudella joudun hieman joustamaan ja tottumaan hieman erilaiseen harjoitteluun opiskelujeni ohella. Kevään leiri tarkentuu, kun opiskelujen aikataulut varmistuvat. Ojansuu on juuri aloittanut insinööriopiskelut ammattikorkeakoulussa Vaasassa, joten suuri osa hänen ajastaan menee opiskellessa. – Sen lisäksi käyn säännöllisesti salilla ja pidän kuntoa yllä. Joulu on pian jo ovella. Mitä toivot joulupukilta ja uudelta vuodelta? – Onnea ja menestystä urheilussa sekä muussa elämässä. Ensi vuoden napakymppi olisi mitali EM- tai MM-kisoissa. URHEILUAMPUJA 4/2024 UA_4_2024.indd 20 5.12.2024 11.43

Suomen Ampumaurheiluliiton palkinnot 2024 VUODEN AMPUMAURHEILIJA: Sami Hautamäki (Pohjanmaa Practical) VUODEN NUORI AMPUJA: Oliver Ojansuu (Hyvinkään Metsästysampujat) VUODEN VALMENTAJA: Mika Kinisjärvi, liikkuvan maalin päävalmentaja VUODEN YLLÄTTÄJÄ: Henri Karlsson (Kymppi 64, Kangasala) HUIPPUAMPUJIEN CUP-KILPAILUN VOITTAJA: Henri Karlsson (Kymppi 64, Kangasala) NUORISOVALIOKUNNAN PALKITTAVAT KULTAHIPPUAMPUJA: Milja Rantanen (Kankaanpään Ampumaurheilijat) VUODEN KULTAHIPPUOHJAAJA: Sanna Tuomainen (Asikkalan Ampumaseura) KULTAHIPPUSEURA: Rauman Seudun Urheiluampujat Kiertopalkintojen lisäksi kultahippupalkitut saavat myös Kultakeskus Oy:n lahjoittamat kunniapalkinnot. Vuorimaa, Ida Heikkilä Sporting poikien MM- ja EM-kultajoukkue: Roope Hanni, Oliver Ojansuu, Roope Ojansuu Kivääripracticalin naisten MM-kultajoukkue: Marika Koskinen, Salla Pihlajaniemi, Lilian Telanne, Saara Toivonen Kivääripracticalin naisten MM-hopeajoukkue: Jenny Koskimäki, Anastasia Mustonen, Anne Hautamäki, Reetta Paavola Kivääripracticalin poikien MM-kultajoukkue: Aleksi Iso-Tuisku, Ukko Nikki, Leo Sievänen, Esko Vanhala Kivääripracticalin miesten MM-kultajoukkue: Tommi Elg, Sami Hautamäki, Veli Rantanen, Heikki Tikkanen Kivääripracticalin MM-pronssijoukkue: Kim Leppänen, Hannu Uronen, Anssi Vääriskoski. Mustaruudin halikon EM-hopeajoukkue: Antero Mustamäki, Reijo Näätänen, Timo Näätänen Lihavainen Kasa-ammunnan MM-pronssijoukkue: Jens Lågas, Tomi Korpi, Jyrki Muotio Juniorit: Roope Hanni (Oulun Metsästys- ja Ampumaseura) Seniorit: Pauli Moilanen (Oulun Metsästys- ja Ampumaseura) KIVÄÄRI Kiväärimies: Aleksi Leppä (Haminan Ampumaseura) Kiväärinainen: Marianne Palo (Isonkyrön Metsästys- ja Ampumaseura) Kivääripoika: Lauri Syrjä (Asikkalan Ampumaseura) Kiväärityttö: Alexandra Rosenlew (Esbo Skytteförening) PISTOOLI Vuoden pistooliampuja: Marko Talvitie (Lehtimäen Ampujat) Vuoden pistoolinuori: Vilja-Alina Ahokangas (Kokkolan Metsästys- ja Ampumaseura) Vuoden työn sankarit: Juhani Öhman (Tikkakosken Ampujat), Hannu Räisänen (Keski-Suomen Ampujat) URHEILIJOIDEN ANSIOMERKIT STIPENDIT Haulikko: Vesa Järvinen, Oliver Ojansuu Kivääri: Aleksi Leppä, Alexandra Rosenlew Mustaruuti: Timo Näätänen Lihavainen Practical: Raine Peltokoski, Sami Hautamäki, Reetta Paavola, Heikki Tikkanen KOKKOVUORI-SÄÄTIÖN STIPENDI Saajat: Compak sporting nuorten MM- ja EM-mitalistit Oliver Ojansuu, Roope Ojansuu, Erno Heiska ERIKOISMAININNAT Toni Peltoniemi: Kaustisten uuden olympiatrap-radan ja seuran vahvan tulemisen taustavoima. Krister Holmberg: mies Inkoon ampumaradan takana, kahden vuosikymmen työ Aktia-ilma-asehallin, ulkoampumaradan ja seuran eteen, kaikki oman huippu-uran ohella. Anti Järvelaid: sportingissa vuosien määrätietoinen ja menestyksekäs juniorivalmennus. Timo Haataja: mies Ruutikankaan ampumaurheilukeskuksen takana. Ida Heikkilä, Henri Karlsson, Matias Pasanen, Aino Vaittinen, Aaro Vuorimaa, Sami Mäkelä, Veikko Huotari, Pekka Törmänen, Janne Juntunen, Bo Lindström, Jari Laulumaa, Ukko Nikki, Lilian Telanne, Elina Karhunen, Sami Hautamäki, Ilkka Siitonen, Raine Peltokoski, Jarkko Laukia. Trapin naisten EM-kultajoukkue: Noora Antikainen, Satu Mäkelä-Nummela, Mopsi Veromaa Trapin miesten EM-pronssijoukkue: Jukka Laakso, Juho Mäkelä, Eemil Pirttisalo 300m kiväärin EM-pronssijoukkue (3x20 lk): Juho Autio, Riku Koskela, Sebastian Långström Liikkuvan maalin poikien EM-kultajoukkue: Henri Karlsson, Frans Laukka, Matias Pasanen Liikkuvan maalin EM-hopeajoukkue: Aaro Urheilijan kultainen ansiomerkki jalokivellä: Oliver Ojansuu Urheilijan kultainen ansiomerkki: Reetta Paavola, Heikki Tikkanen Urheilijan hopeinen ansiomerkki: Anssi Vääriskoski, Antti Seppänen, Pasi Oikarinen, Jenny Koskimäki, Jussi Salovaara, Veli Rantanen, Tommi Elg, Antti Piri, Jarkko Mylly, Lassi Kauppinen VUODEN TSEMPPARI Ampumaurheiluliitto ja Sako palkitsivat ensimmäisen kerran Vuoden tsempparin: Saara Toivonen. VUODEN AMPUMAURHEILUMEDIA Lapin Kansan urheilutoimitus, erityisesti urheilutoimittaja Jaarli Pirkkiö. LAJIJAOSTOJEN PALKINNOT HAULIKKO Ranking-voittajat Miehet: Janne Vallioniemi (Ala-Hämeen Ampujat) Naiset: Marja Mäkelä (Ala-Hämeen Ampujat) Juniorit: Aapo Ylimäki (Ylistaron Metsästysseura) Seniorit: Tero Kallioinen (Ala-Hämeen Ampujat) Trap Yleinen sarja: Jukka Laakso (Orimattilan Seudun Urheiluampujat) Naiset: Mopsi Veromaa (Sibbo Skyttegille) Juniorit: Kaarlo Hoppu (Pohjois-Hämeen Ampujat) Seniorit: Matti Nummela (Orimattilan Jymy) Sporting Yleinen sarja: Juhani Moilanen (Oulun Metsästys- ja Ampumaseura) Naiset: Johanna Huotari (Oulun Metsästys- ja Ampumaseura) LIIKKUVA MAALI Vuoden ampuja: Aaro Vuorimaa (Lapuan Seudun Ampujat) Vuoden veteraani: Kari-Matti Reijola (Etelä-Saimaan Ampujat) Vuoden nuori ampuja: Ida Heikkilä (Kymppi 64), Henri Karlsson (Kymppi 64) SILUETTI Vuoden ampuja: Veikko Huotari (Raahen Ampujat) Vuoden yllättäjä: Veikko Huotari (Raahen Ampujat) PRACTICAL Vuoden kivääripracticalampuja: Ukko Nikki (Poliisien Ampumaseura) Vuoden pistoolipracticalampuja: Arttu Mäkelä (Viialan Luoti) Vuoden haulikkopracticalampuja: Jani Kössi (Turku IPSC) Region Directorin malja: Lauri Annala (Vasa Skyttegille) Jaoston malja: Vaasa Skyttegille-Vaasan Ampujat MUSTARUUTI Vuoden mustaruutiaktiivi: Jenni Hautakangas (Oriveden Ampujat) Vuoden mustaruutiampuja: Timo Näätänen Lihavainen (Sibbo Skyttegille) KASA-AMMUNTA Vuoden kasa-ampuja: jaosto palkitsee myöhemmin Vuoden pistelajien kasa-ampuja: jaosto palkitsee myöhemmin PRS-AMMUNTA Palkittava yhdistys: PRS Shooting Club Finland Palkittavat henkilöt: Timo Haataja, Oscar Järvi 4/2024 URHEILUAMPUJA UA_4_2024.indd 21 21 5.12.2024 11.43

VUODEN PARHAAT 2024 Palkinnoistaan yllättyneet kultahippu­ palkitut ”En osannut odottaa palkintoa. Todella yllättynyt.” Näin voi tiivistää Kultahippu­ palkittujen fiilikset. Teksti LASSI PALO Kuva JUHA SAARINEN A mpumaurheiluliiton nuorisovaliokunta valitsi Vuoden kultahippuampujaksi Milja Rantasen, joka täytti kesäkuussa 15 vuotta. Hän edustaa Kankaanpään Ampumaurheilijoita. Rantanen aloitti ilmakivääriammunnan vuoden 2021 syksyllä, kun hän tuli ilma-aseradalle seuraamaan veljensä harjoituksia ja päätti kokeilla itsekin. Rantanen saavutti seuraavana keväänä hopeaa Kultahippufinaalissa sarjassa VT14 ja vuoden 2023 finaaleissa saman sarjan kultaa. Rantanen saavutti samana keväänä vielä ilmakiväärin Y16-sarjan SM-joukkuekultaa. ”Rantanen osallistuu aktiivisesti seuransa kilpailu-, valmennus- ja talkootoimintaan ja osallistuu SAL:n järjestämiin kilpailuihin sekä ruuti- että ilma-aseilla hyvällä menestyksellä. Hänen positiivinen ja kannustava asenteensa loi ympärilleen hyvää ilmapiiriä myös viime kevään Kultahippufinaaleissa Kisakalliossa”, valintaperusteluissa todetaan. – Ampumaurheilussa parasta on kaverit. Haluaisin päästä ulkomaille kisoihin, Rantanen sanoi Valosaaren haastattelussa. RANTANEN KERTOI myöhemmin, että hän otti palkinnon vastaan ”iloisin fiiliksin” ja sai siitä lisää motivaatiota. Palkinto motivoi jatkamaan lajia ja harjoittelemaan lisää, hän sanoi. Kuinka yllättynyt olit? – Todella yllättynyt. En tiennyt, että minua oli edes ajateltu palkinnon saajaksi. 22 Mitä sanot palkinnon perusteluista? – Ne kuulostivat minulta. Rantanen on yllättynyt myönteisesti siitä, että palkinto on huomattu muuallakin kuin ampumaurheilijoiden keskuudessa. Kankaanpäähän on mennyt viimeksi kuluneiden vuosien aikana muitakin nuorisopalkintoja. ”Salaisuus” on valmentajana toimiva Santeri Kenola, joka on Rantasen mukaan hyvä ja kannustava esimerkki. – Meillä on myös hyvä porukka nuoria, joiden kanssa on ollut kivaa treenata ja kisata. Millaisin fiiliksin menet kerta toisensa jälkeen ampumaurheilun pariin? – Hyvin fiiliksin, välillä vähän väsyneimmin fiiliksin. Rantanen harrastaa ampumaurheilun lisäksi teatteria ja omatoimista liikuntaa ja urheilua. Hän käy Lavian yhtenäiskoulun 9. luokkaa. Millaisia ajatuksia sinulla on tulevaisuudestasi ampumaurheilun parissa? – Toiveissani on monipuolisempaa harjoittelua, jotta motivaatio pysyisi ja kehitys jatkuisi. VUODEN KULTAHIPPUOHJAAJAKSI valittiin Sanna Tuomainen (Asikkalan Ampumaseura). Vuosi sitten AsAs:n uusien ampujien ampumakouluun ilmoittautui melkein 40 junioria. ”Tuomainen on toiminut vuosien ajan yhtenä kouluttajista pyyteettömästi kannustaen ja ohjaten nuoria ja vanhempiakin ampujia. Hän osaa rauhallisuudellaan ja rennolla asenteellaan kannustaa nuoria, ja hänellä on kyky saada aloitteleva ampujan hoksaamaan, miten kiva harrastus on kyseessä. Tuomaisen vastuullinen, reilu ja kannustava ohjaustyyli on näkynyt hyvin myös Kultahippufinaaleissa”, valintaperusteluissa sanotaan. – Ollaan läsnä ja tehdään yhdessä asioita, Tuomainen vastasi kysymykseen hänen ”salaisuudestaan”. Tuomainen on suorittanut ampumakouluohjaajan tutkinnon Lammilla vuonna Vuoden kultahippupalkitut ovat Sanna Tuomainen (vas.) j 2019. Hänen tyttärensä aloitti ampumaharrastuksen vuonna 2012 ilmakiväärillä. – Olin hänen mukanaan treeneissä ja kisoissa. Kaksi vuotta myöhemmin nuorten ampumaurheilukoulussa ja ammunnan parissa Asikkalan Ampumaseuran aktiivina toiminut, edesmennyt Tuomo Lindeberg ehdotti, että äidit lähtisivät kokeilemaan ilmapistooliammuntaa. Siitä lähtien olen ollut enemmän ja vähemmän mukana ampumaurheilun parissa. Kiitos Tuomolle ideasta ja rohkaisusta lajin pariin! MUUTAMA VIIKKO Grande Finalen jälkeen Tuomainen sanoo olleensa palkinnosta ”iloisesti yllättynyt”: – En todellakaan osannut ajatella, että voisin sen saada. Palkinnon perusteluista tunnistan kyllä itseni. Yhdessä asioita tekemällä, kannustamalla ja kuuntelemalla päästään parhaiten eteenpäin. Palkinnolla on suuri merkitys Tuomaiselle, sillä hän tarkisti pokaalin kaiverruksista, että hän on kolmas nainen, joka palkinnon on saanut. Tuomainen pitää sitä kunnia-asiana. Palautekin on ollut myönteistä: URHEILUAMPUJA 4/2024 UA_4_2024.indd 22 5.12.2024 11.43

muistakin asioista. Tavoitteena on, että he tulisivat kaikki ohjaajille tutuiksi ja ohjaajat tulisivat heille tutuiksi. Itselleni parasta palautetta yhdessä tekemisestä on ampujan kysymys, ammuttaisiinko yhdessä laukaus kerrallaan kilpaa. Tuomaisen fiilikset ampumaurheilun parissa ovat erittäin hyvät, sillä radalla käydessä kaikki arjen muut asiat unohtuvat. – Pyrin käymään ampumassa ilma-aseradalla kerran tai kaksi viikossa. Usein mukana on myös oma nuori. Olen mukana ampumaurheilukoulussa pari kertaa viikossa. – Tiedän, että minulla on vielä paljon opittavaa sekä ammuntaan että aseisiin liittyvissä asioissa. Onneksi ei tarvitse itse kaikkea osata, vaan tässäkin kohdassa yhteistyö on todella tärkeää. mainen (vas.) ja Milja Rantanen sekä RSA ja Herman Hammarberg. – Olen saanut hyvää palautetta niin junnuilta, heidän vanhemmiltaan kuin muiltakin seuran toimijoilta. Tuomainen on muuttanut Asikkalaan 25 vuotta sitten. Hän on töissä Koulutuskeskus Salpauksessa eli toisen asteen oppilaitoksessa, Lahdessa ja Asikkalassa. Hän työskentelee palveluohjaajan nimikkeellä. Tuomaisen mukaan työhön sisältyy monipuolisesti opiskelijoiden hyvinvoinnin ja jaksamisen tukemista, moniammatillisesti monien eri toimijoiden kanssa niin yksilötyönä kuin ryhmienkin kanssa. – Kalenterini on kovassa käytössä, jotta kaikki viikon asiat pysyvät järjestyksessä. Ilman sitä en tulisi toimeen. Omien lasten harrastukset pitivät monta vuotta viikot todella hektisinä, mutta nyt kun enää perheen nuorimmaisen harrastukset kalanteroidaan, tuntuu arki paljon helpommalta. Työhön ja ampumaurheiluun liittyvien asioiden lisäksi Tuomainen on aktiivisena aikuisena mukana jalkapallon parissa FC Asikkalan T12-13 joukkueenjohtajana. – Kalastus on minulle tärkeä harrastus niin kesällä kuin talvellakin. Hirvieläinten metsästykseenkin aikaa on syksyistä löytynyt muutaman vuoden ajan. Olen siis monessa mukana, eikä paikoillaan oleminen todellakaan ole minun juttuni. ASIKKALA ON saanut nuorisopalkintoja vii- meksi kuluneiden vuosien aikana. Tuomaisen mukaan tätä on seurassa pohdittu useita kertoja. – Asiaan todennäköisesti vaikuttaa se, että olemme saaneet nyt useamman vuoden ajan paljon lapsia ja nuoria mukaan ampumaurheiluun. He pysyvät toiminnassa mukana tietenkin sillä, että ammunta on heille samanlainen harrastus kuin mikä muu laji tahansa. Aloitamme syksyllä ilma-asekauden ja jatkamme harjoittelua viikoittain Kultahippufinaaleihin saakka – joululomaa lukuun ottamatta. – Jokainen vanhempi kokeilee myös ammuntaa saadakseen käsityksen siitä, mistä lajissa on kysymys. Nuoria kannustetaan myös muiden harrastusten pariin eikä ampumaurheilusta tehdä pakollista lajia. Nuorten ampujien kanssa vaihdetaan usein kuulumisia muutenkin ja keskustellaan VUODEN KULTAHIPPUSEURA on Rauman Seudun Urheiluampujat (RSA), joka on valintaperustelujen mukaan tehnyt ”erinomaista työtä” nuorten parissa action air -ampumakoulujen järjestämisessä, nuorten kasvattamisessa ja kilpailujen järjestämisessä: ”Kouluja pidetään RSA:ssa säännöllisesti, ja uusia nuoria harrastajia saadaan myös kisoihin. Hyviä esimerkkejä ovat useat kilpailijat vuoden 2022 SM-kisoissa Salossa ja syksyllä 2023 pidetyt kansallisen tason kisat ja pikatilanteena järjestetyt SM-kisat ja niihin osallistuneiden nuorten määrä.” Valintaperusteluissa todetaan myös RSA:n Herman Hammarbergin, Mona Nordbergin, Jari Sieväsen ja monen muun tekevän seurassa pitkäjänteistä ja pyyteetöntä työtä action airin ja nuorisotyön edistämiseksi. – Yhdessä tehdään asioita nuorten hyväksi. Parasta Raumalla on pieni, mutta omistautunut ja aktiivinen porukka, Hammarberg sanoi. HAMMARBERG kertoi myöhemmin, että palkinto otettiin RSA:ssa vastaan ”yllättyneenä ja ristiriitaisin fiiliksin”. Ristiriitaisin siksi, että aiemmin palkinto on mennyt niin sanottujen perinteisten lajien seuroille eli niille, joissa ammutaan ilmakivääriä ja -pistoolia. – Olemme tehneet pitkäjänteisesti töitä practicalin ampumaurheilukoulujen kanssa, ja hienoa on nyt se, että toimintamme on huomioitu. Se oli tärkeää paitsi seuratoimijoillemme myös tukijoillemme. RSA:lle ei ole tullut palkintoja pitkään aikaan, mutta nyt meillä on tohina päällä ja ajatus nostaa ampumaurheilu alueellamme taas ”kartalle” kaikissa lajeissa, Hammarberg sanoi. – Yritämme jatkossa pienentää ampumaurheilukoulujen drop outia. Olisi tärkeää saada aina muutama enemmän jäämään harrastuksen pariin. Haasteita siis on, mutta yritämme taklata niitä yksi kerrallaan. Yksikin harrastaja, joka jää ampumaurheilun pariin lajista riippumatta, on voitto. 4/2024 URHEILUAMPUJA UA_4_2024.indd 23 23 5.12.2024 11.43

Sampo Voutilainen teki Unkarissa mar­ raskuussa uuden ennätyksensä ilma­ pistoolissa: 575 pistettä. ”Tavoitteet kansain­ välisessä urheilussa" Sampo Voutilainen on kehittynyt pistooli­ ampujana nopeasti. ampo Voutilaisen, 27, nimi tuli lajiväen tietoisuuteen viimeistään elokuun alussa, kun Kajaanin Varuskunnan Ampujien mies nappasi SM-kilpailuista kaksi kultaa ja kaksi hopeaa. Ne olivat Voutilaisen ensimmäiset pistoolin SM-kilpailut. Moni saattoi tulokkaan viikonlopun saldosta yllättyäkin, mutta hän itse ei tuloksistaan yllättynyt. – Ne olivat sitä tasoa mitä olin harjoitellut, kokonaisuutena hyviä suorituksia. Ammuin ihan omalle tasolleni, Voutilainen sanoo. aloitin tavoitteellisen harjoittelun, Voutilainen kertoo. Hän asuu Kajaanissa, mutta on kotoisin Siilinjärveltä. Lapsuudessa ja nuoruudessa ”laskettelu oli kova sana”, mutta liikuntaa tuli muutenkin. – Varsinaista urheilutaustaa minulla ei ole. Innokkaasti edelleen metsästävän isänsä mukana hän oli myös aloittanut ammunnan jo yläkouluikäisenä. Se oli 13–20-vuotiaana mukava harrastus, mutta tavoitteellisesti hän ei urheilua harrastanut ennen armeijaa. – Joukko-osastovalmennuksessa treenasin ensimmäistä kertaa tavoitteellisesti. Silloin se ajatus tavoitteellisesta harjoittelusta lähti. Puolustusvoimille tulin töihin oltuani vuoden reservissä. Sitten joukko-osastovalmennus jatkui. Nyt tosin tavoitteet ovat kääntyneet vähän muualle kuin sotilaiden SM-kilpailuihin, hän sanoo ja kiittelee harjoitusmahdollisuuksiaan. KEHITYKSESTÄ ON kiittäminen lajiväelle paljon tutumpaa miestä, Joonas Kalliota. – Joonas opetti minulle lajin perusteet 2020 tai 2021. Korona-aikana harjoittelu jäi vähemmälle, mutta viime vuoden syksynä VOUTILAISEN ARKI on pitkälti työntekoa Kainuun Prikaatissa. Siihen oheen hän tähtää viikoittain 20 harjoitustuntiin. – Yleensä se rajoittuu ehkä 15 tuntiin, mutta pyrin siihen, että 20 tuntia tulisi Teksti HEIDI LEHIKOINEN Kuva ANSSI MÄKINEN S 24 harjoiteltua. Joonas on henkilökohtaisena valmentajanani hyvä ystävä, todella tsemppaava, positiivinen ja ratkaisukeskeinen. Jos ja kun on haasteita, häneltä tulee aina ratkaisukeskeisiä juttuja, Voutilainen sanoo. PISTOOLIAMMUNNASSA kiehtoo haastavuus. Vaikka Voutilainen nousi hyvälle kansalliselle tasolle nopeasti, hän tietää, että työtä kansainväliselle tasolle on edessä vielä paljon. – Omia vahvuuksia on paha sanoa, mutta varmasti se, että olen äärimmäisen motivoitunut ja tunnollinen harjoittelija. Kilpailukokemus on sellainen asia, mitä pitää kartuttaa. Finaaleista varsinkin, kun niitä on vielä aika vähän ollut. Olen valmis tekemään asioita kehittymiseni eteen. Voutilainen tekee töitä nöyrästi ja pitkäjänteisesti. Tulevan vuoden tavoitteet ovat kirkkaana mielessä: – Tavoitteena on saada kilpailukokemusta ulkomailta. Tuloksellisesti ei ole tavoitteita, aika vähän tulee ajateltua tuloksen kautta asioita. Tavoitteet ovat kuitenkin kansainvälisessä urheilussa, kovasti teen töitä sen eteen. Motivaatiota on, hän sanoo seuraavasta askeleestaan. URHEILUAMPUJA 4/2024 UA_4_2024.indd 24 5.12.2024 11.43

”Urheilullisesta taustasta on ollut suuri hyöty” Heikki Tikkasen seuraava iso tähtäin on miniriflen MM-kilpailuissa. Tikkasen ja hänen isoveljensä elämään practicalammunta tuli sovelletun reserviläisammunnan kautta. Teksti HEIDI LEHIKOINEN Kuva ANSSI MÄKINEN K uopion Urheiluampumaseura (KUAS) edustava Heikki Tikkanen nousi practicalin Standard-luokan MM-hopealle määrätietoisella harjoittelulla, johon lapsuuden ja nuoruuden monipuolinen harrastaminen on antanut hyvän pohjan. Tikkasen, 28, seuraava isompi tähtäin on jo pitkään ollut ensi kevään miniriflen MM-kilpailuissa. Tikkasen ja hänen isoveljensä elämään practical-ammunta tuli sovelletun reserviläisammunnan kautta. Sitä Tikkaset alkoivat harrastaa vuoden 2018 loppupuolella. – Sitten törmäsimme practical-ammuntaan ja ajauduinkin turvallisen ampujan kurssille. Sain sen hyväksytysti läpi. Siitä eteenpäin onkin ollut kasvavassa määrin vapaa-ajan vievä laji minulle. Ennen sovellettuun reserviläisampujaan päätymistään Tikkanen ehti harrastaa monenlaista. Lapsena harrastusvalikoimassa olivat yleisurheilu, lentopallo, jääkiekko ja jalkapallo. – Yläkouluikäisenä siirryin sitten keilailuun. Keilasin kilpaa ja menestyinkin SM-tasolla nuorissa. Opiskeluaikoina keilailu jäi vähemmälle ja siirryin pikkuhiljaa ampumaurheiluun. Urheilullisesta taustasta on ollut suuri hyöty. Liikkuvuus, motoriikka, tarkkojen liikkeiden sovittaminen toisiinsa ja oman kehon hallinta ovat tuoneet tosi paljon apua. KUN TIKKANEN muistelee ensimmäisiä kertojaan practicalin parissa, hän muistaa monipuolisuuden kiehtoneen heti. – Siinä lajissa tulee niin paljon muuttuvia tilanteita. Ne haastavat ampujan aina uudella tavalla. Syke on korkealla, mutta silti pitäisi pystyä tekemään rauhallisia ja hallittuja osumia mahdollisimman nopeasti. Mahdollisuus parantaa omaa suoritusta houkuttaa ja vetoaa minuun. Tikkanen sanoo vahvuudekseen nopeuden. Hän on nopea ampuja ja nopea myös liikkeissään. Heikki Tikkasen tavoitteena on seistä toukokuussa Tshekissä järjestettävissä miniri­ flen MM-kilpailuissa korkeimmalla korokkeella. – Toinen vahvuus on semmoinen kilpaurheilun mukanaan tuoma kilpailukokemus. En turhia jännitä, vaan pystyn tekemään tilanteessa aina parhaani. Kehittämiskohteita ehdottomasti on, että oikeasti osuisin maaliin riittävän hyvin. Pelkkä nopeus ei tässä lajissa riitä. RUUTIKANKAAN hulppeassa ampumaurheilukeskuksessa järjestetyt MM-kilpailut olivat suomalaisampujille ilo. Tikkanenkin panosti kotikisoihin tuntuvasti. – MM-kilpailut olivat itselleni jo pidemmän aikaa sellainen välitavoite (urallani). Harjoittelin niihin todella pitkäjänteisesti. Lähtien fysiikkaharjoittelusta, eli pyrin pitämään itseni mahdollisimman hyvässä kunnossa. Lajiharjoittelu koostuu kuivaharjoittelusta ja ampumaharjoittelusta, jota kisaa kohden tehtiin yhä enemmän ja enemmän. Fyysinen harjoittelu tarkoittaa Tikkaselle lenkkeilyä ja kuntosaliharjoittelua sekä monenlaista vapaa-ajan pelailua kuten sulka- "Tikkanen työskentelee erityisluokanopettajana Hamulan koulussa. Kevään arvokilpailuihin valmistautuminen töihin yhdistettynä tuo omat haasteensa." palloa, padelia ja tennistä. – Keskeisenä osana ovat lihashuolto ja kehonhuolto, että erinäisiin haastaviin asentoihin pääsee mahdollisimman nopeasti ja sieltä pois. RUUTIKANKAAN MM-kilpailuissa Tikkanen otti Standard-luokassa hopeaa. Hän kuvaa uransa ensimmäisiä MM-kilpailuja ”ihan älyttömän hyväksi” kokemukseksi. – Sain sieltä paljon oppia tuleviin arvokilpailuihin ja muihinkin kilpailuihin. Seuraava tavoitteeni on toukokuussa Tshekissä järjestettävät miniriflen MM-kilpailut. Siellä on tavoitteena pyrkiä seisomaan korkeimmalla pallilla. Siilinjärvellä asuva Tikkanen työskentelee erityisluokanopettajana Hamulan koulussa. Kevään arvokilpailuihin valmistautuminen töihin yhdistettynä tuo omat haasteensa. – Harjoittelua täytyy jaksottaa, että pystyy keskittymään oikeisiin asioihin oikeaan. Töitä on tehty jo pitkään. Aikaa menee niin paljon kuin on valmis laittamaan. Kehitettävää on vielä paljon. Practical on houkutellut viime vuosina paljon uusia harrastajia. Tikkanenkin kannustaa kaikkia vähänkin toiminnallisesta ammunnasta kiinnostuneita kokeilemaan lajia ja myös kilpailemaan. – Alussa fokus menee siihen, että kaikki suorituksessa sujuu turvallisesti ja sääntöjen mukaan. Kun siitä pääsee eteenpäin, alkaa löytyä lajiteknisiä haasteita mistä pystytään viilaamaan aikaa pois ja mitä pitää tehdä, että pystyy ampumaan laukaukset mahdollisimman tarkasti. 4/2024 URHEILUAMPUJA UA_4_2024.indd 25 25 5.12.2024 11.43

Młodzianowski trapin päävalm Puolalainen Robert Młodzianowski on nimitetty Ampumaurheiluliiton trapin uudeksi päävalmentajaksi. Teksti LASSI PALO Kuvat ROBERT MŁODZIANOWSKIN KOTIALBUMI A mpumaurheiluliitto on nimennyt puolalaisen Robert Młodzianowskin trapin uudeksi päävalmentajaksi. Hän sanoo olevansa innoissaan uudesta valmennushaasteestaan: – Olen myös tietoinen minuun kohdistuvista odotuksista. Suomalaiset trap-ampujat kuuluvat maailman ja Euroopan huippuampujien joukkoon. Naisten tiimi on hallitseva Euroopan mestari ja miesten joukkue on Euroopan kolmonen. Młodzianowski viittaakin kovaan työntekoon. – Paljon on kiinni siitä, mitkä ampujien aikamahdollisuudet ja yksittäisten ampu­jien budjetit ovat tulevalle. Minun on myös opittava tuntemaan ampujat paremmin, heidän harjoitusprosessinsa ja tekniikoiden yksityiskohdat. Mutta katson positiivisesti tulevaisuuteen ja tiedän, että pystymme kehittämään sopivan järjestelmän ja saavuttamaan odotetut tulokset. Młodzianowski, 47, asuu suomalaisillekin ampumaurheilijoille tutussa kaupungissa, Wrocławissa. MŁODZIANOWSKI ALOITTI sopimuksen mukaan työt joulukuun 1. päivänä, mutta ensimmäinen tapaaminen suomalaisampujien kanssa on Espanjan Malagassa tammikuun lopussa. – Olen ollut yhteydessä Ampumaurheiluliittoon ja urheilijoihin viimeksi kuluneiden kuukausien aikana. Työskentelemme juuri nyt erityisesti aikataulujen ja harjoitussuunnitelmien kanssa. Młodzianowski vastaa ensisijaisesti miesten ja naisten maajoukkueista, ja hän tekee yhteistyötä valmentaja Pekka Maunulan kanssa. Lisäksi hän teen yhteistyötä junioriryhmien ja paratrapin valmentajien kanssa. Hänen sopimuksensa on mallia 2+2 vuotta. Młodzianowski ei vielä osaa sanoa, milloin hän vierailee Suomessa ensimmäisen kerran nykyisessä roolissaan. Hän kuitenkin tuntee suomalaiset trap-ampujat jo melko hyvin, sillä hän on kiertänyt kilpailuja toimiessaan kahdentoista vuoden ajan Puolan ja Qatarin maajoukkueiden valmentajana. Hän toimi Puolan valmentajana vuosina 2011–2017 ja Qatarin 2018–2023. – Päätavoitteeni on tietysti olympiakulta, 26 Robert Młodzianowski toimi Qatarin valmentajana vuosina 2018–2023. Terkola pistoolilajeihin A mpumaurheiluliiton hallitus nimesi marraskuussa Janne Terkolan pistoolilajien (ISSF) päävalmentajaksi. Somerolainen Terkola, 41, on suorittanut valmentajan ammattitutkinnon (VAT). Hän valmistui viime toukokuussa. Terkola toimii Ampumaurheiluliiton kiväärin talenttiryhmän valmentajana ja yhtenä kiväärin tehoryhmän valmentajista. Hänellä on seitsemän henkilökohtaista valmennettavaa, joista yksi on hänen tyttärensä Minea. Urheilijoista viisi on kivääri- ja kaksi pistooliampujia. – Ampumaurheilu täyttää nyt elämäni. Teen parhaani niillä resursseilla, jotka mi- kuten useimmilla valmentajilla on. Tiedän, että suomalaiset ampumaurheilijat ovat taitavia, ja he pystyvät siihen. Tietenkin tämä on urheilua, ja katsotaan kuinka käy. Mutta myös minulle on tärkeää, riippumatta siitä, voitimmeko mitalin vai emme, että teemme kaikkemme ja olemme tyytyväisiä tehtyyn työhön. nulle on nyt päävalmentajana annettu. Terkola tietää, että hänet tunnetaan kiväärivalmentajana, mutta: – Kun aloitin ampumaurheilun, aloitin pistoolilla. Minulla on pistoolilajeista noin 30 vuoden kokemus. Lainalaisuudet ovat kummassakin lajissa samat eli pito, tähtäys ja liipaisu. Minun tehtäväni päävalmentajana eivät ole niinkään tekniikan hiomisessa viimeisen päälle, vaan haasteet ovat ehkä jossain muualla, Terkola sanoi, mutta ei vielä halunnut täsmentää mitä hän tarkoittaa. Liikkuvan maaliin ei ole nimetty valmentajaa, koska hakijoita ei ollut. – Kokemukseni ansiosta meillä on mahdollisuus kehittää työtapoja. Se myös helpottaa oikeanlaista reagointia erilaisiin tilanteisiin ja auttaa myös rakentamaan hyvät suhteet valmentajan ja urheilijan sekä valmentajan ja joukkueen välille. MŁODZIANOWSKI ON voittanut yhteensä URHEILUAMPUJA 4/2024 UA_4_2024.indd 26 5.12.2024 11.43

valmentaja ”Matka kohti Los Angelesia ei helpotu yhtään” Ampumaurheiluliiton kiväärilajien päävalmentaja, brittiläinen John Leighton-Dyson teki yhteenvedon pian päättyvästä olympiavuodesta sekä suuntasi katseensa ensi vuoteen ja uudelle olympiadille kohti vuonna 2028 järjestettäviä Los Angelesin olympialaisia. T ämä oli läpimurtovuosi kivääriampuja Aleksi Lepälle, joka voitti miesten 50m pienoiskiväärin asentokilpailun Rio de Janeiron olympiakarsinnassa ja pääsi säännöllisesti finaaliin, myös maailmancupin finaalissa Delhissä. Leppä on nyt maailman Top10-urheilija ja yksi lupaavimmista suomalaisista mitaliehdokkaista vuoden 2028 olympialaisissa. Valitettavasti Aleksin isä Marko Leppä kuoli juuri ennen Pariisin olympialaisten ensimmäistä starttia. Dramaattisista tapahtumista huolimatta Aleksi ei kuitenkaan ollut kaukana olympiafinaalista kummassakaan kiväärilajissa. Alexandra Rosenlew ampui hyvin Perun Limassa järjestetyissä nuorten MM-kilpailuissa. Lauri Syrjä ampui myös hyvin viimeisenä juniorivuotenaan ja kehittyy nyt Yhdysvalloissa West Virginia Universityssä. Kaiken kaikkiaan kiväärimaajoukkueen urheilijoissa on rohkaisevia merkkejä paremmasta. Tiimi tekee yhä tiiviimpää yhteistyötä Turun Urheiluakatemian kanssa, ja meillä on nyt useita Turun lähellä asuvia ja päivittäin harjoittelevia urheilijoita. Tämä on myönteistä kehitystä ja tuottaa jo lupaavia tuloksia. Kiitokset kuuluvat valmentaja Joni Stenströmille, joka on tärkeä linkki akatemiaan. Hän tekee erinomaista valmennus- ja koordinaatiotyötä joukkueen kanssa ja sen puolesta. Robert Młodzianowski on erittäin kokenut ja kouluttautunut valmentaja. 32 mitalia Puolan mestaruuskisoista. Niistä neljätoista on kultaisia. Hän aloitti valmentamisen vuonna 2005. Młodzianowski on suorittanut Puolassa valmentajatutkintoja, ja hänellä on ISSF:n B-valmentajalisenssi. Hän on valmistunut Krakovan ja Wroclawin liikunta-akatemiasta. UUDEN OLYMPIADIN ensimmäinen vuosi (2025) on useiden syiden takia tärkeämpi kuin usein tunnustetaan. Olympialaisten jälkeisiä arvioita on tehty, ja Suomen Olympiakomiteassa tapahtuvat muutokset tarjoavat toivoa painotuksen ja tuen muutoksesta huippu-urheilulle. Nähtäväksi jää, tuleeko uuden puheenjohtajan ja hallituksen jäsenten myötä hyödyllisiä muutoksia vai ei, mutta ne ovat tarpeen. Ensi vuodesta tulee erittäin pitkä vuosi, koska MM-kilpailut järjestetään Kairossa marraskuun puolivälissä. Se on merkittävä historiallinen muutos, joka aiheuttaa meille ja monille muillekin maille haasteita. Lisäksi ISSF:n maailmancupeja järjestetään Etelä-Amerikassa ja Kiinassa. Vuosi 2025 on urheilijoiden kehityksen kannalta tärkeä vuosi kaikilla tasoilla. Heillä on mahdollisuus kilpailla paljon ja kehittyä sekä lisätä harjoitusintensiteettiä. Tosiasia on, että ampumaurheilu on yhä ammattimaisempaa. Myös meidän on tultava ammattimaisemmiksi ja treenattava kovemmin ja älykkäämmin kuin aikaisemmin. Rahoituksen epävarmuus tosin huolestuttaa, koska kansainvälisiin kilpailuihin osallistumisesta aiheutuvat kulut kasvavat, mikä tarkoittaa sitä, että joudumme tekemään vaikeita päätöksiä jatkossa. Tarvitsemmekin kiireellisesti sponsorointiohjelman urheilijoillemme osana strategiaamme, jos haluamme, että heillä on realistinen mahdollisuus pysyä kilpailukykyisinä korkeimmalla tasolla. Meidän on markkinoitava ja myytävä urheilijoitamme tehokkaammin. He tarvitsevat ammatillista ohjausta saadakseen lisää yhteistyökumppaneita. Tämän pitäisi olla yksi SAL:n prioriteeteista. MATKA KOHTI Los Angelesissa vuonna 2028 järjestettäviä seuraavia kesäolympialaisia kohti ei ole yhtään helpompi kuin edellisiinkään kisoihin. Todellisuudessa se on vaikeampi, koska kansainväliset tulokset paranevat koko ajan. Los Angelesin kisojen karsintaprosessi on vielä auki, ja se liittyy Kansainvälisen ampumaurheiluliiton (ISSF) todennäköisesti vuonna 2025 tehtäviin sääntömuutoksiin. Se tarkoittanee sitä, että olympialaisten valintaprosessi vain tiukkenee. Aleksi Leppä ja Eetu Kallioinen (skeet) ovat Suomen kaksi vahvinta mitaliehdokasta Los Angelesissa vuonna 2028. Muiden suomalaisten nostettava tasoaan ja oltava jopa onnekkaita päästäkseen olympialaisiin ja ollakseen kilpailukykyisiä olympiatasolla. Meidän tehtävämme on tukea heidän tavoitteitaan parhaan kykymme ja resurssiemme mukaan. Samalla pyrimme kehittämään seuraavan sukupolven urheilijoita Australian Brisbanessa vuonna 2032 järjestettäviin olympialaisiin. Kilpailukykyisen maajoukkueen rakentaminen on meidän tärkeä tavoitteemme tällä ajanjaksolla. JOHN LEIGHTON-DYSON päävalmentaja, ISSF:n kiväärilajit Suomen Ampumaurheiluliitto 4/2024 URHEILUAMPUJA UA_4_2024.indd 27 27 5.12.2024 11.43

Vaikuttamista nyt eduskunnassa Ampumaurheiluliiton ympäristö- ja olosuhdepäällikkö Lotta Laitinen on siirtynyt uusiin tehtäviin. Teksti LASSI PALO Kuva LOTTA LAITINEN K eväällä 2022 alkanut kehityskulku, jonka seurauksena saatiin pääministeri Petteri Orpon (kok) hallitusohjelmaan kirjaus ampumaratojen määrän lisäämisestä sekä luvituksen sujuvoittamisesta ja käyntiin kaksi lakimuutoshanketta, on tuonut esille tarpeen tehdä merkittäviä muutoksia vaikuttamistyöhön ampumaharrastuskentässä. Kuluvan vuoden aikana saatiin käyntiin kaksi lakimuutoshanketta, joiden tavoitteena on ampumaratojen lupamenettelyn sujuvoittaminen. Muutokset eivät kuitenkaan tapahdu itsestään, vaan kestävien lainsäädäntömuutosten aikaansaaminen tarkoittaa suurta työmäärää ja toisaalta syvällistä ymmärrystä siitä, mitkä tekijät vaikuttavat esimerkiksi lainsäädäntöprosesseihin. Näistä syistä ympäristö- ja olosuhdepäällikkö Lotta Laitinen on työvapaalla Ampumaurheiluliiton tehtävästään ja työskentelee Orpon hallituskauden loppuun luonnonva- Lotta Laitinen otti kuvan itsestään Eduskuntatalon edessä. ra-asiantuntijana perussuomalaisten eduskuntaryhmässä. – Ensimmäisten viikkojen kokemusten perusteella sanoisin, että ymmärrys siitä miten ampumaharrastuskentän edunvalvonnassa on muutettava toimintatapaa, on lisääntynyt valtavasti, Lotta Laitinen sanoo. – Ampumaradat ovat tavalla tai toisel- la esillä – jos ei päivittäin, niin useamman kerran viikossa. – Tilanne ympäristölupien kanssa on tällä hetkellä monessa paikassa vaikea, ja paine lakimuutosten saamiseksi aikaan on valtava. Mikäli näissä ei onnistuta, näyttää ampumaratojen tilanne synkältä. Tällä hetkellä ympäristölupahankkeessa viedään eteenpäin välttämättömiä lupa-asioita. ISSF:n yleiskokous pidettiin Roomassa Teksti ANNE LAURILA K ansainvälisen ampumaurheiluliiton ISSF:n yleiskokous pidettiin marraskuun viimeisenä päivänä Italian Roomassa. Kokous hyväksyi muutoksia toimintasääntöihin. Yleiskokouksen alkuun kuultiin puheenvuoro Italian olympiakomitean puheenjohtajalta Giovanni Malagòlta, joka on myös Kansainvälisen olympiakomitean (KOK) jäsen, sekä videotervehdykset KOK:n puheenjohtajalta Thomas Bachilta ja urheilujohtajalta Kit McConnellilta sekä Los Angelesin olympialaisten 2028 urheilujohtajalta Niccolò Camprianilta. Kokoukseen osallistui 151 jäsenjärjestöä. Varsinaisia päätösasioita kokouksessa oli 28 lähinnä muutokset toimintasääntöihin. Ehdotetut sääntömuutokset olivat suhteellisen vähäisiä. EHKÄ KESKEISIMPINÄ sääntöihin lisättiin uutena komiteana e-urheilun, e-kisojen ja teknologisten innovaatioiden komitea ja lisätiin olemassa olevan kestävän kehityksen komitean tehtävät sekä lisättiin eräänlainen kurinpitoyksikkö (integrity, ethics and safeguarding unit) suojaamaan ampumaurheilun integriteettiä ja tutkimaan mahdollisia eettisiä ja integriteettirikkomuksia. Lisäksi sääntöihin lisättiin mahdollisuus pitää tarvittaessa ISSF:n hallituksen ja valtuuston kokoukset etänä. Sen sijaan esitys ISSF:n yleiskokouksen, joka ei ole vaalikokous, pitämisestä poikkeussyistä etänä ei mennyt läpi. ESITETYISSÄ SÄÄNNÖISSÄ seikkaili alun perin esitys luottamustoimien ikärajan nostamisesta 75 vuodesta 79 vuoteen, mutta se vedettiin pois jo ennen käsittelyn alkamista, eli ikärajaa ei kokouksessa muutettu tai edes äänestetty siitä. Aiempien kahden vuoden tilinpäätöksiä ei kokouksessa lopulta ehdotettu hyväksyttäväksi, sillä vuoden 2023 tilinpäätös saatiin vasta päivää ennen kokousta. LISÄKSI KOKOUKSESSA kuultiin raportit puheenjohtajalta, toiminnanjohtajalta, markkinointiyksiköltä, viestintäyksiköltä ja ISSF Akatemialta. Suomen edustajina marraskuiseen kokoukseen osallistuivat puheenjohtaja Vesa Nissinen sekä allekirjoittanut, toiminnanjohtaja Anne Laurila. URHEILUAMPUJA 4/2024 UA_4_2024.indd 28 5.12.2024 11.43

KULTAKESKUS ON VAHVASTI MUKANA TUKEMASSA SUOMEN AMPUMAURHEILULIITON TOIMINTAA Kultakeskus Oy • Paroistentie 2 • 13600 Hämeenlinna • Puh (03) 65 711• tilaukset@kultakeskus.fi @kultakeskus • Kultakeskus Tutustu toimintaamme: www.kultakeskus.fi UA_4_2024.indd 29 5.12.2024 11.43

Heta Launiainen (vas.) ja Anni Saarelainen Kisakallion yläkoululeirillä. Yläkoululeiri opettaa elämää u Kaikkien ”pilareiden” on oltava kunnossa ja tasa­ painossa, jotta urheilijan polkua voi edetä kohti huippua. Teksti & kuvat LASSI PALO L ukuvuoden 2024–2025 ensimmäinen yläkoululeiri järjestettiin Lohjalla sijaitsevassa Kisakallion urheiluopistossa lokakuun alussa. Toinen leiri pidettiin marraskuussa, ja kolmas on tammikuussa. Ensimmäisellä leirillä oli yhdeksän nuorta ampumaurheilijaa – kahdeksan kivääriampujaa ja yksi pistooliampuja. Toiselle leirille osallistui kaksitoista ampumaurheilijaa. Kaikkiaan yläkoululeiritykseen on nimetty kuusitoista urheilijaa. Yläkoululeirin uudet valmentajat ovat Mari Backman-Hyrkäs ja Janne Terkola. Terkola toimii vastuuvalmentajana ja myös 30 Ampumaurheiluliiton Talent-ryhmän valmentajana. Hänet nimettiin äskettäin liiton pistoolilajien päävalmentajaksi. Backman-Hyrkäs edustaa Simpeleen Hahloa ja toimii kiväärin tehoryhmävalmentajana. Ampumaurheiluliiton yläkoululeiritys on osa Suomen Olympiakomitean urheiluakatemiaohjelmaa. Yläkoululeirit järjestetään Ampumaurheiluliiton, Kisakallion Urheiluopiston ja Pääkaupunkiseudun Urheiluakatemian (URHEA) yhteistyönä. Yläkoululeiritys on tarkoitettu yläkoulun 7.–9.-luokkalaisille ja lukioissa ja ammattioppilaitoksissa opiskeleville nuorille ampumaurheilijoille. YLÄKOULULEIRITYKSET ovat tärkeä osa urheilijan polkua ampumaurheilussa, ja leiritykset kulkevat käsi kädessä tehoryhmätoiminnan kanssa. Kisakallion leireillä urheilijoilla on mahdollisuus ampua ilma-aseradalla pistoolilla, kiväärillä ja liikkuvaa maalia. Terkolan mukaan nuorten leireillä saama tietomäärä on suuri, mutta kaikki sulautuu päivärytmiin. – Se opettaa tulevaisuutta varten. Valmista polkua huipulle ei ole, vaan se tulee olemaan rikkonainen, koska nuorten on pidettävä tasapainossa niin harjoittelu, lepo, ravinto, uni kuin opiskelukin. Kaikki mukana olevat tahot joustavat tarvittaessa, ja asiat menevät sykleissä esimerkiksi koeviikkojen takia, Terkola sanoo. – Eikä tämä ole vain nuorten asia, vaan myös heidän vanhempiensa. Heillä on suuri vastuu siitä, että kaikki asiat toteutuvat. BACKMAN-HYRKÄS on Terkolan tavoin innostunut yläkoululeirityksen kokonaisuudesta, koska se on niin monipuolinen. Huomion saavat harjoittelun lisäksi muun muassa fyysinen harjoittelu ja ravinto. Kotitehtävätkin on tehtävä. – Ainoa huolenaiheeni liittyy nuorten nukkumiseen. Yläkoululeireillä on useita muitakin lajeja kuin ampumaurheilu. Kaikki nuoret eivät malta nukkua kunnolla, vaan leireillä on turhaa levottomuutta, joka sitten näkyy seu- URHEILUAMPUJA 4/2024 UA_4_2024.indd 30 5.12.2024 11.43

Mari Backman-Hyrkäs neuvoo Anni Saa­ relaista. Mikä leiri? ´ Yläkoululeirillä yhdistetään koulunkäynti ja harjoittelu toimivaksi kokonaisuudeksi leiriolosuhteissa. Nuoret urheilijat saavat eväitä parempaan arjen hallintaan myös leirien välisinä aikoina ja tukea urheilijaksi kasvamiseen. ´ Yläkoululeiri on tehokas treeniviikko arkiharjoittelun keskellä. Se voi olla esimerkiksi osa nuoren maajoukkueleiritystä. Leiri on erityisen hyödyllinen nuorille, joiden laji vaatii erityisolosuhteita, tai oppilaille, joiden koulut eivät ole muka- Janne Terkola seuraa ampumaharjoitusta. na urheiluakatemiaverkostossa. ´ Lajeissa, joissa toisen asteen valmennus on keskitetty valmennuskeskukseen, yläkoululeiritys tarjoaa mahdollisuuden tutustua ja tottua mahdolliseen tulevaan opiskelu- ja valmentautumisympäristöön. ´ Olympiakomitean koordinoimassa yläkoulutyössä toimintaa ohjaavat asiantuntijoiden yhteistyöllä laaditut urheilijaksi kasvamisen sisältösuositukset. ´ Toimintaa toteutetaan kolmen kokonaisuuden kautta: 1) monipuoliset motoriset taidot ja fyysiset ominaisuudet, 2) psyykkiset taidot ja elämäntaidot, 3) lajivalmentautuminen ´ Kolmen vuoden leirityskokonaisuus sisältää 3–6 leiriä vuodessa sekä leirien välisen ajan. ´ Leirivuorokausia on 4–6 päivää/leiri. ´ Leirien aikana koulunkäynnille ja läksyille on varattu vähintään 3x45 min/ päivä. ´ Nuoren urheilijan kaksoisuraa tuetaan erilaisilla tietoiskuilla. Leiritykseen kuuluu mm. infokooste toisen asteen urheiluoppilaitoksista- ja järjestelmästä. Lähde: Olympiakomitean verkkosivut ä urheilijana raavan päivän tekemisessä ja keskittymisessä. – Toivon, että nuoret ymmärtäisivät unen merkityksen. Ymmärrän toki, että he ovat sosiaalisia ja innoissaan siitä, että ovat poissa kotoa ja heillä on ikäistään ja samanhenkistä urheilullista seuraa. Petrattavaa on kuitenkin sääntöjen, hiljaisuuden ja muiden kunnioittamisessa, Backman-Hyrkäs toteaa. – Nuorten on myös ymmärrettävä se, että läksyt ovat heitä ja heidän tulevaisuuttaan varten. Leirien aikana on hyvä tehdä kotitehtävät, koska niille on varattu runsaasti aikaa. Joskus ne on kuitenkin tehtävä. Yhteistyötä koulujen kanssa on myös kehitettävä. Terkolan mukaan nuorten ”säätäminen” kuuluu ikään: – Sääntöjä on toki kunnioitettava, mutta aina se on ollut tuollaista, kun nuoret saavat vähän löysää ja saavat niin sanotusti tilaa. Välillä se menee sitten vähän yli. ”Säätäminen” ei ole kuitenkaan koske vain meidän lajiamme, sillä leireillä on paljon eri lajien nuoria ja asia koskee suurinta osaa. Korostan vielä, että leirillä on paljon hyviä juttuja. Lukuvuodelle 2024–2025 nimetyt urheilijat ´ Ampumaurheilijoiden yläkoululeiritykseen lukuvuodelle 2024–2025 nimetyt urheilijat: ´ Jade Ala-Marttila (Lahden Ampumaseura) ´ Niklas Anttila (Kokemäen Kerhoampujat, Säkylän Seudun Ampujat) ´ Lauri Järvelä (Kaustisen Pohjan-Veikot) ´ Frans Järvelä (Kaustisen Pohjan-Veikot) ´ Siiri Kaukonen (Mikkelin Ampujat) ´ Nelli Kinnunen (Mikkelin Ampujat) ´ Linda Koskelainen (Simpeleen Hahlo) ´ Heta Launiainen (Turun Seudun Ampujat) ´ Noel Nissinen (Keski-Suomen Ampujat) ´ Helmi Pietinalho (Salon Seudun Ampujat) ´ Joose Puumala (Kaustisen Pohjan-Veikot) ´ Minka-Maria Puumala (Kaustisen Pohjan-Veikot) ´ Anni Saarelainen (Ilomantsin Ampujat) ´ Lauri Salminen (Vihdin Ampumaseura) ´ Santeri Tuomaala (Keski-Suomen Ampujat) ´ Peetu Turpeinen (Keski-Suomen Ampujat) 4/2024 URHEILUAMPUJA UA_4_2024.indd 31 31 5.12.2024 11.43

SEURAESITTELY Virkeät kuusi­kymppiset a Asikkalan Ampumaseura, Oriveden Ampujat, Kymppi 64 ja Viitasaaren Ampujat täyttivät upeat 60 vuotta. Teksti ASSI SIPOLA Kuvat AMPUMAURHEILUSEURAT V aikka takana olevia vuosia on jo kertynyt, ei seurojen toiminta ole hidastunut – päinvastoin! Asikkalan Ampumaseura (AsAs) perustettiin neljän perustajajäsenen toimesta 19.2.1964. Paikkakunnalle haluttiin oma ampumaseura, koska lähin oli 25 kilometrin päässä Lahdessa. Seurassa harrastetaan pistooli-, kiväärija riistamaalilajeja. Perustamisvuoden lopussa jäseniä seurassa oli yhteensä 21, joista nuoria oli kolme. Tällä hetkellä jäseniä on yhteensä 270, joista nuoria on 87 – eli yli kolmasosa. Luvuissa on nähtävissä seuran antaumuksellinen panostus nuorisotyöhön. Seuran puheenjohtaja Vilho Laakso kertoo, että seuran ampumaurheilukoulut pyörivät ympäri vuoden: syyskuusta huhtikuuhun ilma-aseilla ja kesäkuusta elokuuhun pienoiskiväärillä. Ampumaurheilukoulun kestoa ei ole Laakson mukaan määritelty, vaan jokainen nuori saa olla mukana ”niin kauan kuin viihtyy”. Tavoitteena onkin saada nuorista pitkäaikaisia harrastajia. Ampumaurheilukoulun lisäksi AsAs on panostanut lasten ja nuorten harrastamiseen olemalla mukana Kultahippukisoissa niiden alkuajoista asti. Alussa osanottajia ei seurasta tosin ollut kuin yksi tai kaksi, kun taas viime vuosina seura on ollut Laakson mukaan osanottajamäärältään jopa runsaslukuisimpien seurojen joukossa. SEURAN HAASTEET vuosien varrella ovat liittyneet lähinnä ratojen uudelleenrakentamiseen. Pistooli- ja pienoiskivääriradat on jouduttu rakentamaan uudestaan kahteen kertaan: ensin Vääksyyn ja sitten Vesivehmaalle, kun Vääksyn rata olikin liian lähellä asutusta ja kuntoratoja. Ilma-aserata on vaihdellut paikkaa useamman kerran, mutta viimein vuonna 2022 seura sai ilokseen Asikkalan kunnalta uudet tilat käyttöönsä. AsAs:n tunnetuimpia kasvoja on Lauri Syrjä, joka asuu ja opiskelee tällä hetkellä Yhdysvalloissa. Hän on edustanut Suomea niin EM- kuin MM-kisoissakin. Yksi Syrjän tähtihetkistä oli, kun hän voitti kultaa EM-kisoissa Puolan Wroclawissa. 32 Kymppi 64:n juhlissa pääsi tutustumaan ja kokeilemaan eri lajeja. Tällä hetkellä ampumaseuralla menee hyvin, vaikkakin nuorille vetäjille ja toimijoille olisi kysyntää: – Mennään vähän tällaisella pappaenergialla, Laakso naurahtaa, mutta lopuksi kuitenkin toteaa: – Minulla on uskoa tulevaan. Toivon, että nuorisopuolelle saadaan jatkossakin vetäjiä ja toiminta jatkuu. Oriveden Ampujat ORIVEDEN AMPUJAT täytti myös tänä vuonna pyöreät 60 vuotta. Jäseniä seurassa on 197. Seurassa harrastetaan mustaruuti-, pistooli-, kivääri-, ilma-ase-, riistamaali- ja siluettiammuntaa sekä haulikkolajeja. Näistä esiin nousee mustaruutiammunta. Oriveden ratatoimikunnan puheenjohtaja Veli-Pekka Karvinen toteaa, että Orivesi on mustaruutiammunnan mekka Suomessa. Mustaruutiammunta on Karvisen mukaan seuraa ylläpitävä voima, ja seurasta käykin vuosittain mustaruudin harrastajia kansainvälisissä kisoissa. OrivA on tehnyt myös itse merkittävää työtä mustaruutiaseiden kilpai- lu- ja harrastustoiminnan edistämiseksi. Noin viisi vuotta sitten Oriveden skeetradalle saatiin automaattilaitteet, mikä on helpottanut lajin harrastamista. Aikaisemmin ampujan lisäksi radalla täytyi olla kolme ihmistä: kaksi torneissa ja yksi ampujan takana viestimässä torneihin. Automaattilaitteiden asentamisen jälkeen skeetin harrastus lisääntyi Orivedellä merkittävästi, mikä onkin Karvisen mukaan yksi hienoimpia juttuja viime vuosilta. Haasteitakin näkökentässä kuitenkin on: aselupia on yhä vaikeampi saada, mikä hankaloittaa uusien harrastajien saamista. Myös ampumalajien karsiminen olympialaisista kuluttaa tulevaa harrastajapohjaa, Karvinen pohtii. Lopuksi Karvinen kuitenkin toteaa: – Practical-ammunta, jossa on samoja elementtejä perinteisen tarkkuusammunnan kanssa, kasvattaa koko ajan suosiotaan – ja se on hyvä asia! SEURASTA LÖYTYY myös menestyksekkäitä ampujia, kuten Helena Janhunen sekä Jenni ja Päivi Hautakangas. URHEILUAMPUJA 4/2024 UA_4_2024.indd 32 5.12.2024 11.43

et ampumaseurat VIRPI RANNIKKO Oriveden Ampujat muisti jäseniään palkitsemisilla. – Meillä on näitä voimanaisia seurassa, sanoo Karvinen iloisena. Janhunen on voittanut EM- ja MM-kisoissa mustaruutilajeissa useita mitaleita, ja hän tuokin Karvisen mukaan edelleen lähes joka vuosi mitaleita kansainvälisistä kisoista. Jenni Hautakangas on puolestaan aktiivinen harrastaja, joka on menestynyt niin SM- kuin PM-kisoissakin. Päivi Hautakangas loisti aikanaan myös juuri mustaruutilajeissa. ”Voimanaisten” lisäksi Karvinen mainitsee Jari Janhusen, joka on myös tuonut seuralle mustaruudin EM- ja MM-mitaleita. Pyöreitänsä seura juhlisti iltajuhlan merkeissä. Tapahtumassa syötiin hyvin, ja syömisen lomassa jaettiin Ampumaurheiluliiton myöntämiä hopeisia ja kultaisia ansiomerkkejä. Viitasaaren Ampujat VIITASAAREN AMPUJILLE tuli 60 vuotta täyteen 6. marraskuuta. Jäseniä seurassa on tällä hetkellä 125. Seurassa on kivääri-, pistooli-, haulikko- ja riistamaalijaostot. Vii- tasaaren ampumarata sijaitsee Ilmolahdella, missä seura järjestää harrastustoiminnan lisäksi myös kilpailutoimintaa. Viitasaaren ampujien Raimo Turtinen kertoo, että lähivuosien merkittävin kehitysaskel on ollut 300m ratahanke, joka valmistui 2018. Lisäksi haulikkoratoja on kehitetty, mikä on mahdollistanut trap- ja skeetammunnan lisäksi myös compak sportingin harrastamisen. Viitasaaren Ampujat on tehnyt pitkäjänteistä työtä ampumarata-alueen kaavoituksen kanssa. Viitasaaren kaupunki lisäsi viimein menneenä keväänä ampumarata-alueen kaupungin kaavaan, mikä turvaa entistä paremmin ampumaratatoiminnan jatkuvuuden myös tulevaisuudessa. – Todellisena haasteena seuramme kokee ammunnan harrastajien määrän säilymisen sekä ampujien määrän kasvattamisen. Riskinä ovat muun muassa aseiden ja patruunoiden hintojen nousu, Turtinen sanoo. Seura tarjoaa vuosittain toukokuun ja syyskuun välisenä aikana kaikille vapaita yleisövuoroja eri radoilla, millä seura pyrkii mahdollistamaan harrastuksesta kiinnostuneille pääsyn tutustumaan seuran toimintaan. Seuran menestynein ampuja on Aimo Varis, joka voitti vuonna 2024 SM-kultaa automaatti-, olympia-, kaksois- ja kansallisessa trapissa. Hänellä on myös hallussaan useita näiden lajien Suomen ennätyksiä. Variksen lisäksi Turtinen mainitsee menestyneistä haulikkoampujista Reijo Argillanderin, Juhani Sahlströmin, Tuukka Lupsakon ja Jari Saastamoisen. Kiväärilajeissa menestyneitä seuran jäseniä ovat Mika Ka- rala, Antti Liimatainen ja Rauno Stranius. Viitasaaren Ampujat juhlisti 60 vuoden ajan jatkunutta toimintaansa 3. elokuuta. Seuran puheenjohtaja Tommi Lupsakko korosti juhlan avauspuheessa, että seuran tarjoamat ampumaurheilun harrastusmahdollisuudet toteutetaan hienolla talkoohengellä. Pyöreitä juhlittiin seuralle luonnolliseen tapaan toiminnan täyteisesti: tapahtumassa oli erilaisia rasteja, joissa niin jäsenet kuin kutsuvieraatkin pääsivät kokeilemaan ammuntaa eri radoilla ja aseilla. – Päivän aikana jäsenet pääsivät kilpailemaan moniottelukilpailussa seuran ”mestariampujan” tittelistä, Turtinen kertoo juhlista ja lisää vielä: – Kuului ohjelmaan myös ruokailu, syntymäpäiväkakkukahveja unohtamatta! Kymppi 64 KYMPPI 64 perustettiin 19.4.1964 Kangasalla. Perustavaan kokoukseen oli saapunut paikalle 26 kiinnostunutta. Ampumarataa oli kaivattu Kangasalle jo pitkään, sillä hirvimiehet joutuivat harjoittelemaan ampumista Tampereella asti. Seuran perustamisen jälkeen ampumaradan rakentaminen onnistui takuulainojen sekä raha- ja materiaalilahjoitusten avulla. Radan avajaiskilpailut käytiin vuonna 1967, ja paikalla oli yhdentoista kutsuvieraan lisäksi 30 kilpailijaa. Nykyään radalla käykin hieman kovempi räiske, nimittäin seurassa on tällä hetkellä 303 jäsentä. jatkuu Kympin toiminta on seuran puheenjohtajan Juha 4/2024 URHEILUAMPUJA UA_4_2024.indd 33 33 5.12.2024 11.43

Gyllingin mukaan nuorekasta, ja sen säilyttäminen sellaisena on seuralle tärkeää. Nuorissa on Gyllingin mukaan tulevaisuus: – Nuorten kautta luodaan jatkuvuutta toiminnalle. VAIKKA TULEVAISUUTEEN on uskoa, on seuralla edessään myös haasteita: Kymppi joutuu luopumaan ilma-aseradastaan, kun rakennus puretaan ensi vuonna. Gylling sanoo osuvasti, että ilma-aserata on monelle seuralle, kuten myös heille, elinehto. Gyllingin mukaan monet harrastajat aloittavat lupavapaista ilma-aseista ja siirtyvät niistä ruutipuolelle. Myös ampumaurheilukoulujen järjestäminen on huomattavasti helpompaa ja turvallisempaa ilma-aseradalla. Tällä hetkellä seura pyrkiikin löytämään ratkaisuja ilma-aseharrastamisen jatkumiselle. Seuran tunnetaan myös sen huippuampujista: tunnetuimpien nimien joukossa ovat veljekset Sami, Tomi-Pekka ja Mika Heikkilä sekä Henri Karlsson ja Ida Heikkilä. Heikkilän veljekset ovat tehneet seuraa tunnetuksi Suomen lisäksi myös Euroopassa. Karlsson on tuonut seuralle useamman EM-kullan, ja Ida Heikkilä on puolestaan ampunut MM-hopealle jopa kaksi kertaa. Kangasalan ampumaurheiluseura Kymppi 64 juhli 60-vuotispäiviään kesäkuussa kahvitellen ja ulkoradalla yhdessä ampuen. Juhliin oli kutsuttu seuran jäsenet, mutta myös heidän perheensä olivat tervetulleita juhlistamaan seuran 60-vuotista taivalta. Ampumaradalla pääsi tutustumaan ja kokeilemaan eri lajeja, ja se olikin päivän hitti: – Tutustumisammunnasta on tullut pelkästään hyvää palautetta, Gylling kertoo. Perheenjäsenet tulivat mukaan kahvittelemaan, mutta päätyivätkin samalla kokeilemaan myös ampumista. Kokeilun seurauksena Kymppi sai myös uusia jäseniä. Gyllingin mukaan myös perheen pienimmät nauttivat juhlatunnelmasta. RAIMO TURTINEN Riihimäen Ampumaseuran ainaisjäsenyys numero 11 annettiin yli 50 vuoden työstä niin seuran kuin ampumaurheilunkin hyväksi Aarno Sivoselle (oik.). Sen ojensivat puheenjohtaja Eija-Riitta Häyhä (vas.) ja varapuheenjohtaja Sakari Aalto. Satavuotias Rassi Teksti LASSI PALO Kuva EERIKA HÄYHÄ R iihimäen Ampumaseura eli Rassi vietti 100-vuotisjuhlaansa lokakuun alussa Riihimäellä Teatterihotellissa. Rassi on perustettu 4.4.1924. Sen verkkosivuilla kerrotaan, että se on ”aktiivisesti toimiva ampumaseura, jonka jäsenistöstä on vuosien varrella noussut useita niin kansainvälisen kuin kansallisenkin tason huippuampujia”. Tällä hetkellä seurassa on 300 jäsentä. – Ampumaurheilu on hieno laji, sillä jokainen harrastaja löytää varmasti oman lajinsa. Seuran tehtävänä on tarjota mahdollisuudet harrastamiselle. Valitettavasti seura ei voi kaikkea antaa taloudellisten resurssien tulleeksi esteeksi. Seuran on harjoitettava pitkäjänteistä suunnittelua niin taloudenhoidossa kuin seuran kehittämisessäkin, sanoo Eija-Riittä Häyhä, joka on toiminut Rassin puheenjohtajana vuodesta 2008 lähtien. Häyhän mukaan seuran hallitus onkin tekemässä alustavaa suunnitelmaa seuran strategian aikaansaamiseksi. Siihen liittyvät seuran arvot ja visio eli se, missä Rassi on viiden tai kymmenen vuoden kuluttua. – Teemme jäsenistölle kyselyn seuran strategiasta. Menneisyyteen voi katsoa eli mistä on tultu, mutta suunta tulee olla tulevaisuudessa, Häyhä sanoi juhlapuheessaan ja myös puhelimessa juhlien jälkeen. sa, kuten pistooli-, kivääri-, riistamaali, practical- ja PRS-ammunnassa. Sillä on käytössään 17-paikkainen ilma-aserata ja .22 kaliberisilla aseilla viisipaikkainen 25 metrin sisärata. Häyhä on ollut ampumaurheilussa ja Rassissa koko ikänsä. Hän sanoo kasvaneensa ruudintuoksussa ja ”viettäneensä aikaa hylsykasassa muksusta lähtien”. Häyhän isä Heikki Olkkonen toimii Rassin taloudenhoitajana – 87-vuotiaana, ja Häyhän veli Jari Olkkonen muistetaan menestyneenä pistooliampujana. Häyhä on ampunut itsekin – ja paljon. Hän löysi remonttia tehdessään vanhoja harjoituspäiväkirjojaan, ja niistä kävi ilmi, että hän ampui eri pistooleilla parhaimmillaan jopa 60 000 laukausta vuodessa. HÄYHÄN MUKAAN seura, sen toiminta ja tulevaisuus ovat jäsenten tekemää. Klassinen lausahdus ”seura ei tee mitään”, kuvastaa hänen mukaansa valitettavan usein tämän päivän yhteiskunnan henkeä: itse ei tarvitse tehdä mitään. Eli odotetaan valmista. Valitettavan usein seuratyössä muutamat harvat aktiivit tekevät kaiken, ja sitten kun he uupuvat, ei jatkajia löydykään, kun työmäärä selviää, Häyhä sanoo. – Helppoa olisi tulla paikalle, valmiiseen pöytään. Kaikkien ei tarvitse kilpailla, vaan harrastaakin voi. Lajien kesken tulee tehdä yhteistyötä eikä poteroitua laput silmillä vain omaan harrastamaansa lajiin. Arvostetaan jokaista ja jokaisen lajia. RASSILLA ON toimintaa useassa lajis- Ja joulupukki on... Viitasaaren Ampujat on tehnyt pitkäjän­ teistä työtä ampumarata-alueen kaavoi­ tuksen kanssa. 34 KYLLÄ, JOULUPUKIN PARRAN takana on Ampumaurheiluliiton valmennuksen johtaja Ville Häyrinen – todellakin monille erittäin tuttu henkilö. URHEILUAMPUJA 4/2024 UA_4_2024.indd 34 5.12.2024 11.43

UA_4_2024.indd 35 5.12.2024 11.43

Vaikuttaako purenta, hyödyttävätkö kiskot? KOUKKIN KORNERI Maailma muuttuu, ampumaurheilun näkyvyys – mitä me voimme tehdä? M olisi muutamien perusitä me itse voimme tehdä oman lajin asioiden oltava kunnossa. näkyvyyden paUrheilijat ja tiedottajat nostivat esiin muun muasrantamiseksi Ampumaurheiluliiton kanavissa? Tästä sa nämä asiat: aiheesta puhui allekirjoittaKahviopalvelut ja ruoneen lisäksi viestintäpäälkailumahdollisuus radalla. Urheilijoiden vaatteenlikkö Lassi Palo lokakuun ja varusteenvaihtopaikat. Grande Finalessa. Esitys Palkintojenjakotausta ja herätti hyvää keskustelua. palkintokoroke ja SAL-viireOmasta näkökulmastani on oleellista muistaa, että jä, -bannereita ja. surffilipVILLE HÄYRINEN me itse olemme se taho, puja, joita saa liitosta. Ampumaurheiluliiton joka sen sisäisen näkyvyyTilaa yleisölle ja mahvalmennuksen johtaja den luo. Ei tiedottaja, Amdollisuus seurata kilpailun ja tulosten kehitystä. pumaurheiluliiton toimisto Finaalien selostus, tai kukaan henkilö yksin. urheilijaesittelyt ja kisakuvaaja. Vaan me yhdessä. Kisatiedotus päivittäin, ei pelkkä tulosPariisin olympialaisten jälkeen sain urheilijoilta listan asioista, joilla voisimme auttaa koonti nettisivuilla tai pahimmillaan vasta heitä näkyvyyden ja tätä kautta sponsorihanmaanantaina. Toimitsijoilla yhtenäinen asu. kinnan lisäämisessä. Se vaatii oman totutun toimintarutiinimme muuttamista esimerkiksi NÄMÄ SINÄLLÄÄN pienet asiat eivät kilpailujärjestämisen kannalta. välttämättä vaadi rahaa, mutta uudentyypMeidän on kyettävä päivittämään paitsi toimintaamme myös tapahtumiamme. Urpistä ajattelua ja asioiden huomioimista kyllä. Uskon kuitenkin, että lajimme näkyvyyden heilijoiden palautteessa laadukkaiden kuvien ja pr-arvon ja urheilullisen uskottavuuden tuottaminen nousi selkeästi ykkösasiaksi. kannalta niillä voi olla iso merkitys. Hyviä kuvia lajista on ilo jakaa, ihan jokaisen. Elämme tällä hetkellä mullistuvassa harLisäksi jos urheilija haluaa tuottaa itse kuvamateriaalia kilpailuista, puhurastuskentässä. Vanhemmat ja perheet ovat valmiita käyttämään enemmän mattakaan että mahdollinen turahaa niin omiin kuin lastenkin harkija tulee kilpailua seuraamaan, Otteita SAL:n rastuksiin. Mutta kolikon toinen puoli on se, että tämä nähdään myös investointina, jolle halutaan tuottoa. Moni muu laji tarjoaa ampumaurheilua paremman mahdollisuuden leikkiä, kilpailla ja viettää aikaa yhdessä ikätovereiden kanssa, mikä tekee niistä houkuttelevampia. Vaikka ampumaurheilu voi olla edullisempi aloittaa, se ei välttämättä tarjoa perheille samaa arvoa kuin esimerkiksi jääkiekon tai voimistelun organisoitu ja aktiivinen toiminta. Vanhemmat ovat valmiimpia maksamaan korkeita maksuja lajeista, joissa näkevät lapsensa saavan paljon harjoituksia, kilpailuja ja valmennusta vastineeksi. Lajeissa, joissa on aktiivinen kilpailukulttuuri, on usein laadukkaat fasiliteetit ja osin ammattivalmentajat. TÄMÄ KAIKKI luo mielikuvan, jonka mukaan investointi tuo lapselle parempia mahdollisuuksia kehittyä lajissa. Meidän kilpailukulttuurimme on jäänyt ajasta jälkeen, huipuille on tarvittava määrä kilpailuja, mutta entä sen alapuolella oleva taso? Entä lapset ja muut vasta-alkajat? Ei ole lajin etu, jos jo ensimmäiseen kilpailuun täytyy ajaa yli 200 kilometriä yhteen suuntaan, kuten oman lapseni kohdalla huomasin. Lajit, joiden imago ja näkyvyys ovat hyviä, ja jotka tarjoavat selvän menestys- ja näkyvyyspolun huippu-urheilijaksi, ovat tässä vahvoilla. Ääriesimerkit tästä ovat jääkiekko näkyvyydestä muissa viesti­ missä. 36 URHEILUAMPUJA 4/2024 UA_4_2024.indd 36 5.12.2024 11.43

tai jalkapallo. Ampumaurheilun yleinen näkyvyys ja tunnettuus ovat usein vähäisempiä verrattuna näihin lajeihin, jotka ovat mediassa jatkuvasti esillä. Ampumaurheilu saatetaan nähdä myös yksilö- tai “erikoislajina”, mikä vähentää sen vetovoimaa laajemmassa mittakaavassa. Joukkueurheilulajit hyötyvät yhteisöllisyydestä ja suuresta fanikunnasta, joka houkuttelee perheitä ja kasvattaa lasten intoa aloittaa harrastus. Lajin imu synnyttää sitä lisää ja luo positiivisen kierteen. MITEN VOISIMME saada moisen imun luotua myös oman lajimme ympärille? Tällä hetkellä ampumaurheilusta ei ole syntynyt samanlaista vahvaa yhteisöllistä kulttuuria kuin aivan paikoitellen. Potentiaalia meillä kyllä olisi. Nämä kaikki ovat asioita, jotka meidän harrastajien on pakko ratkaista, sillä kukaan muu ei sitä meidän puolestamme tee. Lasten ja nuorten harrastaminen ammattimaistuu, yhä harvempi laji pysyy ”pinnalla” ja moni vanha laji uppoaa uusien tieltä. Varmistetaan siis yhdessä, että ampumaurheilu ei ole se uppoava asia. Se vaatii meiltä kaikilta paitsi menemistä oman mukavuusalueen ulkopuolelle myös aktiivisia tekoja, muutoksia ja lajin sisäisten ristiriitojen hautaamista. Nähdään talven kisoissa ja tapahtumissa! Aiheesta lisää sivuilla 40–41 RADOILTA KERÄTTYÄ NOIN 16 VUOTTA SITTEN... Seuraamme historiasarjassa Urheiluampujan vaiheita eri vuosikymmeniltä. U rheiluampuja-lehden numeron 1/2008 pääkirjoituksessa käsiteltiin – yllättäen Urheiluampuja-lehteä. Silloinen päätoimittaja Matti Viitanen nosti esiin liiton lehden merkityksen vuosikymmenten ajalta. Vuosi 2008 oli Urheiluampujan 80. vuosikerta. Suomen Ampumaurheiluliiton äänenkannattajan ensimmäinen numero ilmestyi ”Ampujain Lehti”-nimellä joulukuussa 1926, mutta ensimmäinen vuosikerta julkaistiin seuraavan vuoden aikana. Sen jälkeen lehti on ilmestynyt vuosittain. Poikkeuksena ovat vain vuodet 1942 ja 1946. LEHTI MUUTETTIIN jäsenlehdeksi vuoden 1987 alusta. Urheiluampujan juhlanumero ilmestyi joulukuussa 2008, ja se kertoi lehden ”kunnioitettavan pitkästä taipaleesta ja tekijöistä”. ”Suomen Ampujainliitto on tehnyt ratkaisevan päätöksen, jolla varmaankin tulee olemaan suuri merkitys ampumataidon kehittymiselle maassamme: se on päättänyt ryhtyä julkaisemaan omaa äänenkannattajaa, ja tämän päätöksen seurauksena ’Ampujain Lehden’ ensimmäinen numero nyt pyytää sulkeutua tuhatlukuisten ampumaurheilijain ja -harrastajain huomioon.” Viitanen totesi, että näin alkoi vuoden 1927 ensimmäisen numeron pääsivun kirjoitus, jonka tekijäksi oli merkitty toimitus. Lehden toimituksen muodostivat päätoimittaja Veli Nieminen ja toimittaja Arvi A. Karisto. Toimituksen ennustus on osoittautunut oikeaksi, Viitanen kirjoitti ja jatkoi: ”Urheiluampujalla on ollut ja on edelleen merkittävä rooli suomalaisessa ampumaurheilussa - - ”Emmehän juuri mitään ole tienneet kilpailusaavutuksista, joihin eri tahoilla on päästy, jotta olisimme voineet tahi saaneet kehoituksen kohottaa oman paikkakuntamme tasoa. Emmehän tunne emmekä juuri mitään pääse tietämään oman keskusjärjestömme töistä ja toimenpiteistä, kun tilaisuutta niiden julkaisemiseen ei ole ollut. Kaiken tämän puutteen oma äänenkannattajamme koettaa poistaa.” Perustettaessa Ampujain Lehti oli lajin ainoa tiedotuskanava. Nyt käytössä on useita välineitä ja tietoa on tarjolla runsaasti ja nopeasti. Viitanen totesi – siis vuonna 2008 – että ”viime vuosina sähköisten medioiden määrä ja merkitys on kasvanut ja kasvaa edelleen. Siitä huolimatta lehti, printtimedia, puolustaa paikkaansa. Kun lehti on käsissä, ei lopu akku, ei pimene näyttö, ei lopu kuuluvuus eikä petä operaattori”. Kaikki tämä pätee edelleen, vuoden 2025 kynnyksellä. LASSI PALO 4/2024 URHEILUAMPUJA UA_4_2024.indd 37 37 5.12.2024 11.43

NUORISO Seura­ kehittäjänä kolme vuotta Teksti AMPUMAURHEILULIITTO M arko Keskitalo on toiminut Suomen Ampumaurheiluliiton seurakehittäjänä kolmen vuoden ajan. Hänen työnsä pääpainopisteenä on ollut seurojen kehittämisessä ja tukemisessa. Marko Keskitalon työnkuva on ollut erittäin laaja ja monipuolinen, joten myös paljon muuta on kolmeen vuoteen mahtunut. Hänen työssään on korostunut yhteistyö niin seurojen kuin muidenkin sidosryhmien kanssa, ja hän on ollut aktiivisesti mukana kehittämässä uusia toimintatapoja ja työkaluja. Keskeiset työtehtävät ja kohokohdat KESKITALON työtehtäviin on kuulunut muun muassa seuratoimijoiden osaamisen kehittäminen monenlaisten koulutusten ja kohtaamisien kautta. Hän on myös ollut S e u ra ke h M ar ko Ke sk ita lo al oi tt aa se ur ak eh itt äj än ä. ittäjän p 40-VUOTIA S KESK estiin ITALO ON taan liikun koulutuksel tatieteiden - KESK yliopistost ITALO SA a. Hänen pä maisteri Jyväskylä NOO, n vansa äaineensa nus- ja tes toimintaken että hän kokee tun oli valmentausoppi. Tä teopiskellut tän, toimijat ja yliopistoss män lisäksi hän on arko Ke seurakehittä monipuolisesti sen a muun mu tafysiologia skitalo alo työkalut eri ass a, a liikunensi vuod ittaa ka urheilupsyk ttäin hyvin misessä käytettävät en nii . – Kaikista maurheiluli alussa Ampu- my kkaa. Hän on opisk ologiaa ja biomeellut töide itossa seu ös tuotek jen kehittä tärkeintä seuratyössä ehitystyön rake- kin n ohella hittäjän työ misessä on ja seuroeri taaminen, no t. Hänet kuitenkin valit- on n, ja tuon tutkinno koisammattituttiin tehtäv joten olen aina kohKokoaikais ään lok n inn ma toiminut my val een ös startup-y oittamana hän ov an sinne missä seurat mis myös liikkutuli yhdeksä ja määräaikaiseen akuussa. Keskitalo rittäjänä. at, tekniika ja seurojen tehtävään n hyvätaso on valmistunu n mahdoll ihmiset räaika pä opettaja unoh ist t ättyy strate ista hakemusta. Mä ä- tojen ksi Oulun AMK:sta ammatilliseksi luo tamatta. Aion siis amia etäyhteyksiä giakauden 31.12.2024 sa aikan ja opett na ja tav vierailla seu lopussa eli . rojen – Olo on Olympiako a on muun muass ajaopin- äärettöm ata alueiden ihm isiä. Arvo mitealle val nyt onnellin a laatinut än paljon kihelmöiv stan ensimmäise me seuroissa en ja mu ja tiedän ä, tehtäv n koulutus ntajien ja ohjaajien kavan mi tehtävän ed kun on uuden ja tason verkk palkallinen tä se on – niin talko ää työtä, jännittävän essä. Hoida ok urs kin. otyö kuin sin. tehtäväni, KESKITA ja pari ku n loppuun nykyise LO ON työske ukau t eli Ou hujauksessa nnellyt iso KESKITA lun Py , hän sanoi tta menee yhdessä n keen. pian valint jonka jälke rinnön toiminnan seuran ”erittäin LO NÄKEE ampu ansa jälmaurheiluss en hän on johtajana, paljo Asiat eteniv aluejärjestö a toiminut auttamassa n potentiaalia” ja ätk n liik haluaa oll in Po un myös its vau hjo na lo osallistui n sen toi hdilla, sill s-Pohjanma kehittäjän a ä mijoita saa elleen tärkeää laj an seuraparhaiden Ampumaurheiluliito Keskita- esimerki ä auttaen ja keh ia ja vuttamaan tavoitteitaa ittäen seu palkitsemi n vuoden ksi kehity tul evaisuuden n. roja Finaleen lok stilaisuutee sprosessien on oll ut – Va n laa siin ihmisii akuun lopussa ja tut Grande auditoin timassa nykyisiä avulla. Hän nulla rsinaista ampumaurh Tähtiseuroj ustui usein. tiprosesseja ei en metsä ole, mutta olen ha eilutaustaa miyh – Oli hie liikunnan rrastanut stystä, ja aluejärjestö teistyössä muiden pitkään ja liiton työ noa tutustua seuraminulla Olympiako jen, lajilii haulikko. aktiiveihin ntekijöihin. mi tto Olen käyny on pari kivääriä tea jen työn aloitta ja kanss Se helpotta Työkokem n kanssa. mista, kun a a piekkarirad t 11-vuotiaan tyttär ja yh usta löytyy teis- ton on. Palkinto jo tietää ku eni all a. my pa Ke ris ös skitalo asu gaala oli my ta, ka painonnoskunnia oll u perheine ös hieno nä kukin päättyneid sillä hän toimi lok on kil a en ak marraskuun siellä mukana, Keski hdä. Oli sihteerin en nuorten EM-ki uun alussa den paillut maantiepyörä Oulussa. Hän lpailujen pä maailmanc talo sanoi ä. ilyssä jun puoliväliss up ior ää. issa, mu eiKeskitalo lu-ura päätt yi loukkaan tta huippu-urheivaniemell toimii nyt tuntiope tio-ongel tumisii ä Lapin AM ttajana Ro - pyörä miin. Nykyään hän n ja motivaaK:ssa. lenkeillä ja pitää lih käy 1–2 tunnin pa UA_5_2021 ino askuntoaan nnostolla. .indd 9 yllä Teksti & ku va LASSI M PALO mukana seurojen kehitysprosesseissa ja seuravalmennuksissa sekä tukenut vapaaehtoisten työtä uusien toimintamallien ideoinnilla ja sparrauksella. Jo alusta alkaen Keskitalo havaitsi, että uusien toimijoiden mukaan saaminen seurojen toimintaan on erittäin oleellista ampumaurheilun jatkuvuuden kannalta. Tämän vuoksi on luotu muun muassa Seuratoimijan opas, jolla halutaan madaltaa seuratoimintaan mukaan lähtemistä ja helpottaa uusien toimijoiden perehdytystä. Myös lajimarkkinoinnin kehittäminen, tähtiseurojen auditoinnit ja seuraviestintä ovat olleet keskeisiä osa-alueita hänen työssään. Kohokohdiksi Keskitalo nostaa OKM:n tukeman valmennuskulttuurin kehityshankkeen ja EU:n Erasmus+ tukeman nuorten osallisuushankkeen sekä sen, kun SAL:n seurat ovat saaneet OKM:n seuratukea. Rahaa kun ei ole liikaa ampumaurheilun parissa liikkunut toiminnan kehittämiseen. Kolmen vuoden aikana pidettyjä seurakoulutuksia on katsottu jo yli 450 kertaa, ja ne löytyvät edelleen liiton sivuilta. Aino Vaittinen (vas.), Henna Viljanen, Ella Hakala ja Marko Keskitalo ActYoung-hank­ keen parissa. 38 Ma rko Ke sk ita lo tut us tui am urh eil uv pu ma äk ee n lok ak uu n lop Kis ak all us sa ion urh eil uo pis tol jär jes tet la ys sä Gr an de Fin ale ss a. Haasteet ja tulevaisuuden näkymät TYÖNSÄ AIKANA Keskitalo on kohdannut myös haasteita, kuten uusien seurojen lähteminen mukaan Tähtiseura-polulle, seurojen työllistäminen ja kehittämishankkeiden rahoitukset. Hän on kuitenkin onnistunut löytämään näihin toimivia ratkaisuja ja ollut kehittämässä uusia useita toimintamalleja, kuten monilajista ampumaurheilukoulua, SAL-valmentajaverkostoa ja ensi vuonna käynnistyvää 10-seurat -toimintamallia. Keskitalo korostaa, että tulevaisuudessa tarvitaan edelleen henkilöä seurojen kehittämisen tukemiseen ja aluetoiminnan koordinointiin. Hän näkee tärkeänä myös TKI-toiminnan (tutkimus, kehitys ja innovaatiot) lisäämisen ampumaurheilussa ja yleisen tietoisuuden nostamisen ampumaurheilusta erittäin hyvänä harrastuksena. Keskitalo onkin siis erittäin onnellinen, kun hänen työsuhdettaan jatkettiin, jotta aloitettu työ ei pysähdy. Keskitalon tekemä työ osoittaa, että seurakehittäjän työ on monipuolista ja vaativaa, mutta samalla erittäin palkitsevaa. Hänen toivoo työnsä tuloksien näkyvän erityisesti seurojen toiminnan laadun parantumisena ja harrastajamäärien kasvuna. 5/2021 URH EILUAMPUJ A 9 3.12.202 1 7.19 Ampumaurheilun edustajat Tähtiseu­ ra-tapahtumassa. URHEILUAMPUJA 4/2024 UA_4_2024.indd 38 5.12.2024 11.43

Porkkalan Ampujat toteutti sarjan onnistuneita uudistuksia Seura on ottanut käyttöön MobilePayn, jolla sisäradan vuorot saadaan helposti maksettua ja tiliöityä oikein. "Tämä on osa riskien minimointia ja palveluiden tuotteistamista", sanoo seuran puheenjohtaja Kimmo Korpijaakko. Teksti MARKO KESKITALO S uomen Ampumaurheiluliiton liittokokouksessa Kisakalliossa lokakuussa sekä sen yhteydessä pidetyssä ”Ampumaharrastuksen ja seuratoiminnan napakymppi” -koulutuksissa nousivat selkeästi esiin ampumaseurojen kohtaamat haasteet. – Esiin nousi myös liiton vahva tahtotila uudistaa ja kehittää toimintatapojaan ja tukea seurojen toimintaa, Porkkalan Ampujien puheenjohtaja Kimmo Korpijaakko sanoo. – Tunnistan nämä kehityskohteet ja niiden tarpeet paitsi omasta seurastani Porkkalan Ampujat ry:stä myös muista yhdistyksistä, joissa olen jäsenenä ja toimihenkilönä. SAL:n teettämän seurakyselyn vastauksista kävi ilmi, että seurat haluavat muun muassa kehittää talouttaan, parantaa viestintää, kasvattaa jäsenmääriään ja lisätä seuratoimijoiden osaamista. KORPIJAAKKO onkin nähnyt monenlaisia toimintamalleja uransa aikana. Hän korostaa, että yhdessä toimimalla saadaan enemmän resursseja käyttöön ja toiminta tehostuu. Korpijaakko on ollut mukana uudistamassa seuransa hallitustyöskentelyä, joka aiemmin kärsi motivaation ja selkeiden roolien puutteesta. Kirjanpidon uudistukset ja taloudenhallinta AIEMMIN SEURA hoiti itse kirjanpidon ja toimitti aineiston tilitoimistoon, jossa tilinpäätös koostettiin. Tämä käytäntö on nyt muutettu siten, että tilitoimisto hoitaa myös kirjanpidon. Myös muita vanhoja käytänteitä, joissa jäsenet eivät olleet täysin yhdenvertaisessa asemassa, on muutettu tasa-arvoisempaan suuntaan. Hallitukselle hankittiin myös vastuuvakuutus. Kaikkien näiden uudistuksien uskotaan lisäävän talouden hallintaa ja läpinäkyvyyttä sekä houkuttelevuutta hallitustyöskentelyyn. Sähköiset työkalut ja toiminnan tehostaminen SEURATOIMINNAN suuri haaste – olipa ky- seessä jäsenet tai toimihenkilöt – on kilpailu ajankäytöstä. Ruuhkavuodet tarkoittavat monille sitä, että vapaa-aika on rajallista. Lisäksi perhe-elämässä lasten harrastusten tukeminen menee ensimmäiselle sijalle, ja vanhempien harrastukset vievät oman aikansa. Tämä johtaa suuntaukseen, jossa monet jäsenet tuntuvat nykyisin suhtautuvan yhdistystoimintaan enemmän asiakas- kuin jäsennäkökulmasta. Tämän vuoksi seurat voisivat tarjota kiireisille jäsenilleen mahdollisuuden osallistua tapahtumiin ja toimintaa pienellä erillisellä maksulla, jolla voisi osaltaan kompensoida talkootöitä ja säilyttää hyvän omantunnon maksun kautta. Maksut on helppo kerätä nykyaikaisilla maksupäätteillä tai muilla online-järjestelmillä ilman jälkitöitä. PorkkA onkin ottanut käyttöön MobilePayn, jolla sisäradan vuorot saadaan helposti maksettua ja tiliöityä oikein. – Tämä on osa riskien minimointia ja palveluiden tuotteistamista. Korpijaakko korostaa, että toiminnan yksinkertaistaminen ja aikatehokkuus ovat avainasemassa nykypäivän yhdistystoiminnassa. Manuaaliset toiminnot, kuten vaikea taloushallinto ja hankalat harjoitusvuorojen ylläpidot, eivät houkuttele uusia jäseniä. Hallinnon asiakirjojen sähköinen käsittely, etäkokoukset ja asiakirjojen allekirjoittaminen digitaalisesti säästävät aikaa. Jäsenrekisterin ja jäsenmaksujen laskutuksen ajanmukaistaminen on niin ikään seurojen toivelistalla, ja niiden toteutus on mahdollista modernin teknologian avulla. – On tärkeää varmistaa, että kehityshankkeet viedään toiminnan tasolle niin, etteivät ne jää vain suunnittelun tasolle. Seuratoiminnassa yksi vuosi voi helposti vastata yhtä viikkoa yritystoiminnassa, ja siksi eteneminen käytännön tasolla on ratkaisevaa, muistuttaa Korpijaakko. Yhteistyön voima ja tulevaisuuden näkymät YHDISTYSTOIMINNAN hallinnon kehittäminen on tärkeää. Pyörää ei tarvitse keksiä uudelleen. Monet yksinkertaiset ja yritysmaailmassa jo vakiintuneet käytänteet voidaan ottaa käyttöön myös seuratoiminnassa. Tämän kehitystyön etuina olisivat muun muassa hallinnon keventäminen, vastuiden ulkoistaminen ammattilaisille (kuten tilitoimistoille) ja riman madaltaminen hallitustyöskentelyyn mukaan tulemiselle. Esimerkiksi ammattimainen talousohjelmisto, joka on käytettävissä 24/7 ja josta kustannuspaikat ovat selkeästi näkyvissä, lisää talouden läpinäkyvyyttä. Myös talkookorvausten ja muiden maksujen asianmukainen hoito lisää oikeudenmukaisuutta ja kannustaa hallitustyöskentelyyn. Tilitoimisto voi toimia jäsenrekisterin ja taloudenhoitajana, hallitus hyväksyy laskut ja seuraa tilitapahtumia. Korpijaakko uskoo, että yhdessä toimimalla seura voi saavuttaa enemmän ja houkutella uusia jäseniä mukaan toimintaan. Hän näkee, että nykyaikaiset ja tehokkaat toimintamallit ovat avainasemassa seuran tulevaisuuden menestyksessä. – Yhdistystoiminnassa kilpaillaan monesti aikaa vastaan, ja siksi toimintojen tulee olla aikatehokkaita ja helppoja, hän toteaa. PorkkA:n uudistukset ovat tuoneet mukanaan selkeyttä ja tehokkuutta, ja Korpijaakko on optimistinen seuran tulevaisuuden suhteen. Hän uskoo, että nämä muutokset tekevät seurasta entistä houkuttelevamman ja toimivamman yhteisön kaikille jäsenille. Yhtenä ratkaisuna seurojen kehittymiselle Korpijaakko näkee kehityspajatoiminnan, jossa samantyyppisiä kehitystoimia tavoittelevat yhdistykset kokoontuvat yhteen. Yhdistyksen hallitus (tai tarvittaessa jäsenkokous) voi valtuuttaa yhdistyksen edustajan osallistumaan viikonlopun työpajaan, jossa konkreettisesti käsitellään ja valmistellaan kehitystoimet yhdessä työskennellen. Työpajoissa voidaan esimerkiksi luoda pilvipalvelun hakemistorakenne, perustaa seuran kirjanpidon kustannuspaikat ja tehdä sähköiset kokouspöytäkirjat. Tarvittaessa saman ryhmän yhdistykset tapaavat uudestaan ”benchmarkkausta” varten. Näin seuratoiminta saa konkreettisia, käyttöön valmiita työkaluja ja tapoja, jotka on jo testattu toimiviksi muissa yhdistyksissä. 4/2024 URHEILUAMPUJA UA_4_2024.indd 39 39 5.12.2024 11.43

”Viestintä on yhteinen ponni Ampumaurheiluliiton viestintä on yhteistyötä, jonka päämäärä on lajin entistä suurempi näkyvyys. Teksti LASSI PALO Kuva ADOBESTOCK S aman asian voi ilmaista eri tavoin. Kaksi vuotta sitten Lohjalla sijaitsevassa Kisakallion urheiluopistossa järjestetyn Grande Finale -viikonlopun aikana todettiin Ampumaurheiluliiton toiminnanjohtajan Anne Laurilan suulla, että lajiviestintä on kaikkien yhteinen asia. Viime lokakuussa asia ilmaistiin näin: viestintä on yhteinen ponnistus. Summa summarum: Ampumaurheiluliitonkin viestinnässä yhteistyö yhteisten asioiden hyväksi tuo paremman lopputuloksen. Laurila kävi vuoden 2022 Grande Finale -viikonlopun avauspuheenvuorossaan läpi liiton strategiaa ja sen painopistealueita. Hän totesi: ”Jotta koko homma voisi onnistua, strategiassa on neljä onnistumisen edellytystä. Ne ovat tiivis vuorovaikutus ja yhteistyö liiton ja seurojen välillä, menestyvä huippu-urheilu, tehokas ja monipuolinen viestintä sekä nykyteknologian ja digitalisaation hyödyntäminen.” Laurila korosti puheenvuorossaan myös yhteistyön merkitystä – niin SM-kisojen viestinnässä kuin seurojen ja lajien välisessä yhteistyössäkin: ”Me kaikki olemme liitto, ja vain yhteistyöllä voimme onnistua. Jokainen meistä, jokainen yksittäinen harrastaja on liitto. Yhteistyö on korvaamattoman tärkeää, jotta saamme vietyä tavoitteita eteenpäin entistä positiivisemmassa hengessä.” AMPUMAURHEILULIITON viestintään palattiin Laurilan avauspuheenvuoroa laajemminkin lokakuun Grande Finale -viikonlopun aikana, kun valmennuksen johtaja Ville Häyrinen halusi nostaa asian esille saamansa palautteen perusteella. Hän haastoi kuulijat kysymällä, mitä me itse voimme tehdä oman lajin näkyvyyden parantamiseksi liiton kanavissa. Ampumaurheiluliitolla käytössään useita eri kanavia, kuten esimerkiksi verkkosivut, Facebook ja Instagram. Lajitiedottaja saa halutessaan tunnukset käyttöönsä ja käyttöopastuksen, ja hänelle maksetaan 50 euron korvaus tiedotteesta ja somepäivityksistä. Häyrinen kertoi liikkuvan maalin lajitiedottajana toimivan Sami Heikkilän toimintatavat: halua ja motivaatiota ampumaurheilun näkyvyyden parantamiseen, valmiutta tehdä tiedotukset mahdollisimman pian kilpailujen päättymisen jälkeen (lähes aina lauantai- ja sunnuntai-iltaisin), koska kilpailuista tiedottaminen on osa kilpailujen järjestämiseen kuuluvaa pakettia: – Tulokset Kitiin ja kuvat kilpailuista. Vain näin saamme jaettua ajankohtaisia kisauutisia. Hyvälaatuiset kuvat ovat olennainen osa onnistunutta tiedottamista. Lajitiedottajalle saavat lähettää kuvia niin kisajärjestäjät kuin urheilijatkin. Lajitiedottajan ja kilpailun järjestäjän yhteistyö on siis tärkeässä roolissa, Heikkilä korostaa. – Tiedottajan ja lajivalmentajan yhteistyö on todella tärkeä kansainvälisissä kisoissa. Valmentaja pystyy hoitamaan kuvat ja tuloslistojen lähetykset sekä kehottamaan urheilijoita lähettämään suorituksistaan kommentit päivän jälkeen. Aktiivinen somen päivittäminen on myös todella tärkeää. Paikallislehdet kirjoittavat aktiivisesti juttuja, jos niille vinkkaa oman alueensa urheilijan menestyksestä. Kun lähettää liiton mediatiedotteen ja hyvät kuvat, niin jutun saa usein lehteen. Liiton viestintäpäällikkö vetää kaikkeen raamit, mutta pelätäkään ei saa. Virheitä tulee, ja niistä on myös tärkeää infota. HÄYRINEN SELVENSI, mitä tämä kaikki vaatii lajiväeltä. Muistettavia ja tehtäviä asioita ovat tiedottajan nimeäminen, työnjaosta sopiminen etukäteen, materiaalin ja kuvien toimittaminen, käytettävästä kanavasta sopiminen, sosiaalisen median tapojen huomioiminen ja mediatiedotteen lähettäminen – sekä palautteen antaminen lajitiedottajalle. Tiedotetta varten tarvitaan kuvia kisapaikalta ja kuvissa olevien nimet, mistä kisasta on kyse, tulokset ja suomalaistulokset sekä urheilijoiden tai joukkueenjohtajan kommentit. Kilpailunjärjestäjän pitäisi Häyrisen mukaan nimetä tiedottaja – asia, joka ”tällä hetkellä sakkaa monesti ja liikaa”. Tiedottamista ja näyttävyyttä voi lisätä ilman euroja muun muassa palkintojenjako- Hyvä viestintä vaatii tiivistä vuorovaikutusta liiton ja seurojen välillä. 40 URHEILUAMPUJA 4/2024 UA_4_2024.indd 40 5.12.2024 11.43

onnistus” Alexandra Rosenlew (vas.), Essi Heiskanen, Marianne Palo ja Henna Viljanen. taustalla sekä SAL:n viireillä, bannereilla ja surffilipuilla. AMPUMAURHEILULIITON vakituinen avustaja, toimittaja Heidi Lehikoinen on samaa mieltä Laurilan ja Heikkilän kanssa. Lehikoinen on todennut, että lajin viestintä ja lajimielikuva eivät ole pelkästään Ampumaurheiluliiton asia, vaan ”se on jokaisen lajin parissa toimivan asia”, koska yhteispeliä tarvitaan eri toimijoiden kesken viestinnän nykymaailmassa entistä enemmän, ”jotta pärjäämme kanavien aallokossa”. Viestintä on siis paljon muutakin kuin tiedotteet, jutut, kuvat, lehti, somet ja muu liiton tekemä. Lehikoisen mukaan ei pidä ajatella niin, että ”kyllä liiton pitäisi”. Eikä pidä aina kysyä, miksei liitto tee mitään. Ammattitiedottajat tietävät, että viestintä on alue, jossa eri puolelta tuleva toiveiden tynnyri on pohjaton, viestijät superihmisiä ja liitto kovin usein se joku, joka tuntuu hoitavan viestinnässäkin paljon tai jonka ainakin pitäisi hoitaa. Lehikoisen vinkki on se, että jos lajitoimijalla tulee mieleen, että miksi ei siitä tai tästä ole juttua liiton kanavissa tai mediassa, on hyvä miettiä ensin, voisiko itse tehdä jotain asian edistämiseksi. – Viestinnässäkin yhteistyö yhteisten asioiden hyväksi tuo paremman lopputuloksen. Ampumaurheiluliitossa on laadittu vuosille 2025–2028 markkinointi- ja viestintästrategiat, jotka ovat menossa hallituksen käsiteltäviksi lähiaikoina. Videosarja nostaa urheilijoita ja taustatoimijoita esiin ”Kuvaukset ovat olleet myös vähän mediakoulutusta.” Teksti HEIDI LEHIKOINEN Kuva ANSSI MÄKINEN T arinoita ampumaurheilusta -videosarja nostaa esiin ampumaurheilun nuoria ja kokeneempia ampujia, valmentajia ja muita taustatoimijoita. Sarja jatkuu 15. tammikuuta. Sarjassa on vuoden aikana julkaistu uusi jakso 1–4 viikon välein. Haastatteluja on tehty eri paikkakunnilla: muun muassa kivääriampujia Turussa, pistooliampuja Sampo Voutilainen Kajaanissa, practical-ampuja Heikki Tikkanen Nilsiässä, trap-ampujia SM-kisojen yhteydessä Kokkovuoressa, para-ampuja Jaana Feldt Kotkassa, kasa-ampuja Marko Palonen Kangasalla ja ESF:n seuraväkeä Espoossa. Videosarjaa on tehty erittäin kustannustehokkaasti ja joustavasti, mikä ei olisi onnistunut ilman sujuvaa yhteistyötä eri lajitoimijoiden kanssa. Kuvausten yhteydessä olemme myös pystyneet päivittämään kuvapankkiamme. Usein on tehty myös jotain somepäivitystä tuoreeltaan. VIDEOSARJAA ON julkaistu Ampumaurheiluliiton kanavalla YouTubessa, minkä lisäksi siitä on tehty nostoja Ampumaurheiluliiton sosiaalisen median kanaviin. Jaksoja on myös linkitetty Ampumaurheiluliiton sivuilla oleviin urheilijaprofiileihin. – Meille on alusta asti ollut tärkeää nostaa ampujiemme ja lajiemme tunnettuutta ja näkyvyyttä. Monikanavainen videoiden jako on yksi osa tätä kokonaisuutta, kun taas video urheilijaprofiilisivulla kertoo ihmisestä enemmän kuin pelkkä numerodata. Videosarja on täydentänyt sisältöjä Ampumaurheiluliiton kanavissa, mutta se ei ole ainoa tavoiteltu hyöty. Monelle haastattelu- tilanteet kameran edessä ovat olleet uusia jännittäviä kokemuksia: On ruokittu rohkeutta kohdata uusia jännittäviä tilanteita, joita urheilu ja elämä muutenkin tarjoavat. Kuten viime aikoinakin on puhuttu, ampumaurheilun viestintä ja markkinointi on kaikkien laji-ihmisten asia. Videosarjan avulla haluamme edistää myös tätä. KIVÄÄRIVALMENTAJA Joni Stenström ja trap-valmentaja Pekka Maunula ovat kokeneet videosarjan monin tavoin hyödyllisenä erityisesti nuorille: – Nämä kuvaukset ovat olleet samalla myös vähän mediakoulutusta. Kun nuoret ovat tehneet tällaisen jutun niin sanotusti turvallisessa tilassa, heidän on ehkä helpompaa silloin kun lyödään tv-kamera naaman eteen ja aletaan kysyä kysymyksiä, Stenström sanoo. Samaa miettii Maunula: – He oppivat esiintymään kameran edessä, saavat itseluottamusta. Tämä auttaa myös suorituksiin. Helpottaa jännitystä, vaikka joutuu suorituksissaan yleisön ja median keskipisteeksi. Julkisuus auttaa sponsoreiden saannissa, ja ehkä saamme uusia nuoria kokeilemaan lajia, kun ovat katsoneet näitä haastatteluja. Nämä videojutut tuovat lajiamme esiin positiivisessa mielessä, Maunula sanoo. Nuorten ampujien esiin nostaminen on ollut ja tulee olemaan yksi teema, mutta kärkiampujistamme esimerkiksi Aleksi Leppää ja Eetu Kallioista jututettiin myös. – Tulevalla kaudella haluamme nostaa aiempaa enemmän esiin huippujen arkea, harjoittelua ja ajatuksia, joista toivottavasti on ideoita ja inspiraatiota nuoremmille ampujille. Tähän on jo suunnitteilla erilaisia sisältöjä alkuvuonna tehtäviksi, Lehikoinen sanoo. Tulevan vuoden jaksoihin on jo kuvattu materiaalia Kokkolassa, Kaustisella, Tampereella, Turussa ja Raisiossa. Heidi Lehikoinen tuottaa videosarjaa Ampumaurheiluliitolle. 4/2024 URHEILUAMPUJA UA_4_2024.indd 41 41 5.12.2024 11.43

TIEDOTUKSIA, TAPAHTUMIA JA KILPAILUKUTSUJA Jäsenedut 2024 S uomen Ampumaurheiluliittoon (SAL) kuuluu noin 300 jäsenseuraa, joita varten liitto on olemassa. Seuroille tarjotaan kattavia jäsenpalveluita ja -etuja, joista osaa seura voi tarjota suoraan myös omille jäsenilleen etuna. Henkilöjäseniä liitolla ei ole. Tähän on koottu suosituimmat jäsenpalvelut ja -edut: YMPÄRISTÖLUPAPALVELU. Ampumaradan ympäristölupahakemus ammattilaistemme tekemänä voimakkaasti tuettuun jäsenhintaan. Ympäristöasiantuntijat tavoittaa sähköpostitse osoitteesta ymparistoluvat@ ampumaurheiluliitto.fi TUPLATURVA-VAKUUTUS. Ilmainen vakuutus, joka kattaa seuran vapaaehtoisten tapaturmavakuutuksen ja seuran vastuuvakuutuksen. KULTAHIPPUFINAALITUKI. SAL maksaa tukea kultahippufinaalien järjestäjille 1000 € (ilma-aseet) tai 500 € (ruutiaseet) ja maksaa lisäksi mitalit, diplomit ja teknisen asiantuntijan kulut. TEOSTO- JA GRAMEX-SOPIMUKSET. Ilmainen musiikin julkinen esittäminen: sopimukset antavat seuroille oikeuden käyttää musiikkia järjestämässään liikunta- ja urheilutoiminnassa (esimerkiksi kilpailuissa, harjoituksissa, kilpailu- ja harjoitusalueella sekä liikuntaja urheilutapahtumissa) sekä pienimuotoisissa oheistapahtumissa (esimerkiksi myyjäisissä, juhlissa ja illanvietoissa, näytöksissä sekä leiritilaisuuksissa) ALENNUKSET JA EDUT YHTEISTYÖKUMPPANEILTA. Liitolla on useita yhteistyökumppaneita, joilta seurat ja niiden jäsenet saavat rahanarvoisia etuja ja alennuksia: Corrosafe, Holiday Club, Polar, Avis, Viking Line, SimWay Hunt, Rantalainen. Katso yhteistyökumppaneiden edut osoitteesta www. ampumaurheiluliitto.fi/liitto/jasenpalvelut/edut-yhteistyokumppaneilta/ URHEILUAMPUJA-LEHTI. Ilmainen, tänä vuonna neljä kertaa ilmestyvä lehti kaikille seuran jäsenille (norm. 55 €/vuosikerta). APU RAHOITUKSEN HAKEMISEEN. Ampumaurheiluliitosta voi kysyä neuvoja rahoituksen etsimiseen, kuten esimerkiksi OKM:n seuratukeen ja Leader- ja muuhun EU-rahoitukseen. VALMENTAJAKOULUTUSTUET. Tukea valmentajakoulutuksen suorittamiseen, SAL subventoi: I-taso 100 €, II-taso 200 € ja III-taso 300 €. Alimman tason ohjaajakoulutus (MOAK) maksuton alle 30-vuotiaille SAL:n jäsenseurojen ohjaajille. MUITA PALVELUJA: o o o o PALVELUHAKEMISTO Vakio- ja irtovuoroja Pienoispistoolirata 25 m: ampumapaikkoja 5 kpl, maksimikaliperi 22 50 m rata: ampumapaikkoja 3 kpl, ampua voi 9 mm aseella, kohdistuspöytä Ampumaratoja voi käyttää vain, jos on oma ase ja siihen hallussapitolupa. Helsingin Urheilutalo Helsinginkatu 25, puh. 09 3488 6419 urheiluhallit.fi/kallio VIRKISTÄVÄN MUKAVA. Ilmoituksesi palvelu­ hakemistoon? Laita viestiä: lassi.palo@ ampumaurheiluliitto.fi www.ampumaurheiluliitto.fi Vuoden 2025 ensimmäinen Urheiluampuja ilmestyy 3/25. o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o 42 Tähtiseuratoiminta ja seurakehityksen tuki Tuki Suomisportin käyttöönottoon ja käyttöön Vaikuttamistyö,edunvalvonta, lausunnot, kehitystyö ja neuvonta ympäristö- ja rata-asioissa sekä lakiasioissa Lajin näkyvyyden edistäminen: lähes 200 mediatiedotetta vuodessa, some-sisällöt, nettisivujen uutiset, urheilijaprofiilit, mediaseuranta jne. Seuratoimijan opas Kilpailu- ja tilastopalvelu Kiti Messut ja lajiesittelyt Kouluvierailuohjeistukset ja -mallit Ampumaurheilukoulut ja kultahipputoiminta, mallit ja materiaalit Maajoukkuetoiminta Kansainvälinen kilpailutoiminta Alue- ja lajijaostotuet Yläkoululeiritykset Oppilaitos- ja urheiluopistoyhteistyö, urheiluakatemiat Materiaalit (mm. sääntökirjat, oppaat, esittelymateriaalit, ansiomerkit, viirit) Koulutukset (mm. tuomarikoulutus, ohjaaja- ja valmentajakoulutukset, seuratoiminnan koulutukset) Käytettyjen välineiden myyntipalvelu Kilpailukalenteri, mm. SM-kilpailut Suomen ennätykset, TA-toiminta Lisenssit ja lisenssivakuutukset Kokeilijavakuutus Urheilijoiden matkavakuutus Urheilijoiden yhteistyösopimukset (valmennusrahasto) Simulaattori-, Noptel- ja Mantis -lainaukset Tehoryhmä- ja Talenttiryhmätoiminta SAL-valmentajaverkoston toiminta Ilmainen jäsenrekisteri- ja tapahtumapalvelu (Suomisport) Seurojen tapahtumien markkinointiapu Uusien harrastajien tavoittaminen Harrastajille suunnattu ajankohtaisviestintä (mm. uutiskirjeet, netti, some) Henkilökohtainen asiakaspalvelu SAL Kauppa URHEILUAMPUJA 4/2024 UA_4_2024.indd 42 5.12.2024 11.43

TAVARAPÖRSSI MYYDÄÄN ANSCHUTZ PIENOISKIVÄÄRI Harrastus loppunut joten jäänyt tarpeettomaksi. Tähtäimet puuttuu. 700€ Yhteydenotot mielellään viestillä. Ilmoittaja: Janika Miettinen , janika.miettinen@hotmail.fi, 0452225191. Ilmoitus jätetty: 28.11.2024 MYYDÄÄN FEINWERKBAU 800. Myydään tarpeettomana. Vähän käytetty. Hinta. 1990e. Ilmoittaja: Mika Niemi, mika.niemi@luukku.com, 0505429181. Ilmoitus jätetty: 25.11.2024 MYYDÄÄN KIVÄÄRIAMPUJAN VARUSTESETTI. Myydään kivääriampujan varusteita. Erittäin vähän ammuttu Anschultz 9015 one ilmakivääri ja tarvikkeet. Anschultz 1918 pienoiskivääri alumiinitukilla ja tarvikkeet. Vähäisessä käytössä ollut Kurt Thune ampujanpuku iCanvas koko 38-40, noin 165cm pituiselle. Sekä muita tarvikkeita: polvityyny, makuualusta, hihna, hanska M, kaukoputki, Kurt Thune ampujankengät koko 41 ja Champion Olympic ampujanlasien kehys. Myydään erikseen tai settinä. Kysy lisätietoja, yhteydenotot viestitse/whatsapp/sähköposti. Ilmoittaja: Saana Tattari, ssaann-@hotmail.com, 0400920294 Ilmoitus jätetty: 22.11.2024 MYYDÄÄN ILMAKIVÄÄRI VEINWERKBAU 700. Tarkkakäyntinen alu-tukilla oleva ase, painesäiliön käyttö vuoteen 2029 asti.Mukana kuljetuslaukku alkuperäinen, avaimia, täyttöadapteri sekä 1000 kpl luoteja.Ase ollut hyvässä käytössä ja säilytetty sisätiloissa.Hinta 1000 €. Ilmoittaja: Tapani Meriläinen, tapani.merilainen@gmail.com, +358500175114. Ilmoitus jätetty: 22.11.2024 MYYDÄÄN WALTHER KK300. Edelleen myynnissä 22.Lr Walther. Ase pidetty sisätiloissa aina ja on tarkka. Myydään vakio vermeillä.1800e/tarjous. Vasenkätinen ja koon koko on se M. Ilmoittaja: Timo keskisimonen, keskisimonen@hotmail.com, 044-0102655. Ilmoitus jätetty: 05.11.2024 ONNITTELUT 2024 80 VUOTTA Pertti Laakso 80 VUOTTA Kalle Rehn Seppo Tiensuu 60 VUOTTA Pertti Ritolehto Sam Antonen 50 VUOTTA Joni Maunu TSA HVA 22.12. 27.12. TSA LL 20.12. 23.12. LL 25.12. TSA 22.1. TSA 28.2. Harri Pietikäinen TSA Jussi Tanhuanpää TSA Ari Murtoniemi TSA Timo Kyynäräinen TSA Erica Lauraeus-Käkelä 11.3. 6.1. 10.1. 13.2. 16.2. TSA 75 VUOTTA Jerry Metsola 60 VUOTTA 50 VUOTTA 2025 Mikko Kivelä 85 VUOTTA Matti Arvela Eino Pihkakoski TSA TSA TSA 29.1. 22.1. 16.2. Urheiluampuja-lehti julkaisee vain ne syntymäpäiväonnittelut, jotka seurat toimittavat Ampumaurheiluliittoon LEHDEN AINEISTOPÄIVÄÄN MENNESSÄ. Seurojen pitää varmistaa, että syntymäpäiväsankarit suostuvat merkkipäivätietojensa julkaisemiseen. Merkkipäivätiedot voi toimittaa sähköpostitse osoitteeseen urheiluampuja@ampumaurheiluliitto.fi tai postitse osoitteeseen Ampumaurheiluliitto, Lassi Palo, SAL, Valimotie 10, 00380 Helsinki. MYYDÄÄN ANSCHUTZ LP. Lähes uutena ostettu ja vähiin on minunkin ampumiset jäänyt. Kahvaa kasvatettu kitillä. Koko M. 2 säiliötä mutta molemmat Vanhat. Harjoittelussa kyllä välttävät. Sama säiliö kun Steyr. issä ja käsitääkseni kahvakin jos uuden haluaa. Hp.750€. Ilmoittaja: Kristian Järnström, j.k.jarnstrom@gmail.com, 0442019166. Ilmoitus jätetty: 23.10.2024 MYYDÄÄN MPR BIATHLON 4,5MM ILMAKIVÄÄRI. Myydään tarpeettomaksi jäänyt Air Arms S400 MPR Biathlon Ambipolar 4,5mm on ampumahiihdon harjoitteluun soveltuva ilmakivääri. Aseessa on laadukas säädettävä tukki sekä laukaisukoneisto. Tukki soveltuu sekä oikeakätisille että vasenkätisille Sen mukana tulee neljä viiden laukauksen lipasta, joille on paikka etutukissa. Aseessa on Lothar Walther -tarkkuuspiippu sekä laadukas diopteritähtäin. Aseella pystyy ampumaan noin 120 laukausta per säiliö. Ilmakiväärillä ammuttu n.2500kert. Ase kuin uusi. HP.1100€ Ilmoittaja: Vesa Heikkilä, vesahei75@gmail.com, 0405507198 Ilmoitus jätetty: 10.9.2024 OSTETAAN AMPUJANTAKKI. Ostetaan kivääriampujan kolmeasentotakki. Pitkälle ja hoikalle ampujalle, 183 cm 60 kg. Ilmoittaja: Marko Vesala, markovesala2018@gmail.com, 0405877410. Ilmoitus jätetty: 04.11.2024 Laukaisukoneisto OSTETAAN BERETTA DT 10 laukaisukoneisto. Ilmoittaja: Olli-Ilari Kielo, olli-ilari.kielo@pp.inet.fi, 040-5033401. Ilmoitus jätetty: 11.10.2024 OSTETAAN ILMAPISTOOLI Laadukas kilpa ilmapistooli , oikea kätinen, kuvat sähköpostiin ase, pullot ,säiliöt yms. Ilmoittaja: Veli Lusminki, veli. lusminki@gmail.com, 0405282343. Ilmoitus jätetty: 11.8.2024 Tavarapörssi on tarkoitettu yksityishenkilöille ja ampumaseuroille. Hinta 10 euroa. Voit täyttää sähköisen ilmoituspohjan osoitteessa: www.ampumaurheiluliitto.fi/myy-ja-osta/ilmoitukset/lisaa-ilmoitus Ilmoituksen voi lähettää myös sähköpostitse osoitteeseen urheiluampuja@ampumaurheiluliitto.fi tai postitse osoitteeseen Ampumaurheiluliitto, Lassi Palo, SAL, Valimotie 10, 00380 Helsinki. ”LAJIA TUNTEMATTOMAT SAATTAVAT Tauno Lindströmin mukaan suhtautua ampumaurheiluun joskus ennakkoluuloisesti. Pitkään lajin parissa toiminut Lindström sanoo, että ampumaurheilu on turvallinen laji. – Meillä on tiukat säännöt ja määräykset. Esimerkiksi militaripuolta ei saa kisoissa näkyä, pukujen maastokuviotkin on kielletty. Säännöt ja käyttäytyminen opetetaan harrastamaan tuleville alusta asti. – Ei meillä ole ollut koskaan lasten kanssa ongelmaa sääntöjen kanssa. Kun heille selitetään ja perustellaan ne, he eivät kyseenalaista asioita. Olemme saaneet jopa opettajilta hyvää palautetta, että harrastamaan tulleet lapset ovat rauhoittuneet ja pystyvät keskittymään koulussakin paremmin, Lindström kertoo.” i Etelä-Suomen Sanomat 17.10. 2024 lauottua ”PRACTICALISSA TULEE niin paljon muuttuvia tilanteita. Ne haastavat ampujan aina uudella tavalla. Syke on korkealla, mutta silti pitäisi pystyä tekemään rauhallisia ja hallittuja osumia mahdollisimman nopeasti. Mahdollisuus parantaa omaa suoritusta houkuttaa ja vetoaa minuun.” i Heikki Tikkanen, sivu25 4/2024 URHEILUAMPUJA UA_4_2024.indd 43 43 5.12.2024 11.43

SVENSKA SIDOR PER-OLE LINDELL SFS premierade årets skyttar samt valde styrelse och ny ordförande på höstmötet HÖSTMÖTET INLEDDES med premiering av årets skyttar i ISSF grenar: ÅRETS SKYTT: Alexandra Rosenlew, Esbo Skytteförening ÅRETS DAMJUNIOR: Lumi Saikkonen, Raseborgs Skyttar ÅRETS HERRJUNIOR: William Wilkman, Raseborgs Skyttar HÖSTMÖTET hölls 7 november 2024 kl.18.00 i Sportens hus på FSI:s kansli, Gjuterivägen 10 i Helsingfors. Den nya styrelsen valdes enligt valberedningsutskottets förslag. Höstmötet valde Claes Björkstén bosatt i Grankulla till ny ordförande. Följande styrelsemedlemmar jämte personliga suppleanter var i tur att avgå. Christer Lassus (Joni Stenström), Julia Sundkvist (Jim Åkerholm) och Jan Liljeberg (Wendy Jansson). Ny viceordförande väljer styrelsen på nästa styrelsemöte. FÖRBUNDET TACKADE avgående ordförande Anders Holmberg samt långvariga styrelsemedlemmen Christer Lassus med blommor och köpkort. Båda lovade fortsättningsvis ställa upp i verksamheten om deras hjälp behövs. Året 2025 är Svenska Finlands Sportskytteförbundets 104 verksamhetsår. Mötet godkände förbundets verksamhetsplan och budget. Mötet diskuterade ekonomin för de följande åren. Skyttestiftelsens stöd av verksamheten är av avgörande betydelse för att hålla verksamheten på en bra nivå. Förbundets viktigaste mål för det kommande året är att få nya aktiva skyttar med S 44 F S Ordförande Anders Holmberg gratulerar årets herrjunior William Wilkman, Rase­ borgs Skyttar i träningsverksamheten samt att utbilda nya ledare, tränare och domare i föreningarna. Deltagarantalet i guldkornsfinalen är en bra mätare på hur förbundet lyckats rekrytera nya skyttar med i verksamheten. SFS stöder RS; KSF och ESF:s gemensamma ansökan om föreningsstöd. Sportskytte för skolelever, skytteskolor och korta läger under sommaren hör till programmet. TEXT: PER-OLE LINDELL "Förbundets viktigaste mål för det kommande året är att få nya aktiva skyttar med i träningsverksamheten samt att utbilda nya ledare, tränare och domare i föreningarna." Den nya styrelsen 2025–2026: Claes Björkstén ordförande (ny) Rolf Nilsson, suppleant Hans-Erik Kilponen Tom Sved suppleant Kristian Torsell Jan Malmberg suppleant Tomas Mörn Julia Sundkvist suppleant Wendy Jansson Jan Liljeberg suppleant Jim Åkerholm Joni Stenström suppleant Magnus Ekholm (ny) SVENSKA FINLANDS SPORTSKYTTEFÖRBUND.R.F (SFS) Per-Ole Lindell Verksamhetsledare per-ole.lindell@idrott.fi Joni Stenström, Svenska sidor skribent 050 405 5573 joni.stenstrom@gmail.com SFS:s hemsida www.sfs.idrott.fi URHEILUAMPUJA 4/2024 UA_4_2024.indd 44 5.12.2024 11.43

Rosenlew VM-silver­ medaljör A lexandra Rosenlew deltog i september-oktober månadsskiftet i juniorernas världsmästerskapstävlingar på gevär, pistol och hagel. Esbo Skytteförenings Rosenlew tävlade i damjuniorernas gevärstävlingar och i partävlingen på luftgevär tillsammans med Lauri Syrjä. Första tävlingen i ordning var partävlingen. I den tävlingen kom det finländska laget in på en 31: a plats med 616 poäng. I den individuella tävlingen på 10 meter sköt Rosenlew ett av sina bättre resultat för säsongen, 625,6 poäng. Med det resultatet kom hon in på en 25:e plats, för att nå en finalplats krävdes det 629,9 poäng. Till världsmästare korades Zifei Wang från Kina. Fina prestationer på 50 meter PÅ 50 METER sköt man först ställningstävlingen. I kvalomgången sköt Rosenlew stabila 584 poäng efter en mycket stark prestation i knästående och liggande, 197 respektive 199 poäng. Med det var hon 15:e, 28 bästa gick vidare från Rosenlews kvalheat till grundtävlingen. I själva grundtävlingen var förhållandena mera utmanande. Där sköt Rosenlew 582 poäng, med det var hon endast tre poäng från en finalplats. Synnöve Berg från Norge vann ställningstävlingen. På liggande kom tävlingarnas fullträff för Rosenlew. Med resultatet, 625,8 poäng kom Rosenlew in på en andra plats bakom Caroline Finnestad Lund från Norge. Skillnaden mellan Finnestad Lund och Rosenlew var endast 0,5 poäng. Kampen om världsmästerskapet var alltså jämn enda in i det sista. Rosenlews resultat var samtidigt nytt finländskt rekord. Medaljen var Rosenlews andra VM-silvermedalj, första knep hon i VM i Kairo 2022, på 3x20 skott. Claes Björksten valdes till ny ordförande för Svenska Finlands Sportskytteförbund S FS höstmöte valde Claes Björkstén från Grankulla enhälligt till ny ordförande för förbundet. Han efterträder Anders Holmberg som undanbett omval som ordförande. Claes Björkstén, som var valberedningens förslag, har ett brett kontaktnät i sportskytte i Finland och internationellt. ”Sportskytte har länge varit en central del av mitt liv, och jag är en aktiv medlem i både Sibbo Skyttegille och Flyktskytteklubben. Jag skjuter framför allt hagelskytte men även med gevär och pistol. Utöver sportskyttet ägnar jag mycket av min fritid åt jakt, både i Finland och utomlands, vilket har gett mig en bred erfarenhet av vapenhantering och en djup förståelse för jakt- och sportskyttekulturen. Att få verka som ordförande för SFS ser jag som en värdefull möjlighet att stärka den finlandssvenska idrotten och bidra till en positiv utveckling av våra skytteföreningar. Jag är övertygad om att sportskytte kan spela en viktig roll i att öka sammanhållningen inom den finlandssvenska gemenskapen och skapa fler möjligheter till idrottsutövande och engagemang. Genom att vårda och utveckla våra traditioner inom sportskyttet kan vi inspirera kommande generationer och skapa en starkare grund för idrott på svenska i Finland.” Min professionella bakgrund innefattar många år i vapenindustrin, framför allt genom arbete på SAKO/Beretta, där jag har förvärvat djupgående kunskap inom vapentillverkning, säkerhetskrav och innovation inom branschen. Under min yrkeskarriär har jag även haft möjligheten att bygga upp ett brett kontaktnät inom vapenindustrin och sportskyttevärlden, något jag ser som en betydande resurs för SFS och dess framtida arbete. Jag har också styrelseerfarenhet från näringslivet samt förtroendeuppdrag i Finska Vapenföretagares Förbund r.f, där jag har arbetat med strategisk utveckling och hållbara lösningar. ”Som person är jag social och energisk, och jag trivs med att samarbeta med människor och skapa nätverk som PER-OLE LINDELL SFS tackade avgående ordförande, Anders Holmberg och långvari­ ga styrelsemedlemmen, Christer Lassus kan bidra till förbundets tillväxt. Mitt starka engagemang för att främja idrotten inom den finlandssvenska gemenskapen motiverar mig att vidareutveckla SFS för alla medlemmar, från juniorer till elitutövare. Min ambition är att som ordförande fortsätta arbetet enligt SFS verksamhetsplan och fokusera på de områden styrelsen har identifierat som viktiga för sportskyttets framtida starka och positiva utveckling.” PER-OLE LINDELL "Som person är jag social och energisk, och jag trivs med att samarbeta med människor och skapa nätverk som kan bidra till förbundets tillväxt." 4/2024 URHEILUAMPUJA UA_4_2024.indd 45 45 5.12.2024 11.43

SARJAKUVA JUHA SAARINEN 10 napakkaa Turkulainen pistoolivalmentaja Juhani Forsman soittaa alttoviulua Turun Filharmonisessa orkesterissa. Forsman esiintyi Noin 6,8% -yhtyeensä kanssa Grande Finalessa. 46  EKA ENNAKOIVA: Millaista oli esiintyä ampumaurheiluväelle Grande Finalessa? Se oli mukavaa ja hauskaa! Ihmiset näkivät minut ihan eri roolissa kuin normaalisti eli näkivät mitä teen ”oikeasti”.  TOKA TUNKEILEVA: Jännittikö eri tavalla kuin normaalisti? Totta kai. Minua jännittää hieman enemmän, jos yleisössä on paljon tuttuja.  KOLMAS KOVISTELU: Kuinka moni yllättyi esiintymisestäsi? Jaa-a, luulen, että aika moni, vaikkei sitä suoraan sanottukaan. Kiitoksia kuulin paljon.  NELJÄS NALLITUS: Miksi pistooli ja miksi alttoviulu? Pistooli tuli mukaan ”jostain”, ja se on aina kiehtonut. Aloitin viululla, mutta kun pituutta tuli lisää, opettajani suositteli kokeilemaan alttoviulua.  VIIDES VARMISTAVA: Millainen kaksikko on alttoviulu ja pistooli? Minulle ehkä ammatillinen ”pelastus”, koska minulle ei ole pistooliammunnan ansiosta tullut tämän ikäiselle soittajalle tyypillisiä niska- ja hartiaseudun vaivoja.  KUUDES KYSYMYS: Molemmat ovat kuuluneet elämääsi jo vuo­ sikymmeniä? Kyllä. Musiikki tuli jo nuorena, ampumaurheilu aikuisiällä. Olen 60-vuotias.  SEITSEMÄS SIHTAUS: Kumpi on vaikeampaa? Olen päässyt pidemmälle soittamalla! Ajatusmaailma on niissä samanlainen eli ne ovat taitolajeja, mutta muuten niitä on aika vaikea vertailla.  KAHDEKSAS KULTAHIPPU: Olet ammattimuusikko. Haaveilitko kos­ kaan urheilusta ammattina? Nuorempana kyllä ehkä eniten isoveljeni takia, mutta fyysiset ominaisuuteni eivät siihen riittäneet.  YHDEKSÄS YRITYS: Mitä toivot joulupukilta ja vuodelta 2025? Kyselet vaikeita! En ole vielä kirjoittanut pukille.  NAPAKYMPPI: Mikä olisi ensi vuoden napakymppi? Jos saisimme autettua jonkun nuoren selkeästi eteenpäin. Meillä on todella lupaavia pistoolinuoria, mutta he nyt ”jumittavat” ja me yritämme löytää keinoja auttaa heitä. LASSI PALO URHEILUAMPUJA 4/2024 UA_4_2024.indd 46 5.12.2024 11.43

OMAS:n aktiivinen puheenjohtaja FINAALI SAL ON LIITTONA Suomen vanhimpia urheiluliittoja. Alueellisesti Ruutikankaalla on suuri merkitys ampumaurheilun lisäksi myös matkailun nosteessa. Suurieleisesti sanottuna merkittävä pohjoisin ampumaurheilun mekka. Teksti & kuva LASSI PALO J ohanna Huotarilla alkaa tammikuussa kolmas vuosi Oulun Metsästys- ja Ampumaseuran (OMAS) puheenjohtajana. Kun häneltä kysyy, mitä kaikkea hän on tehnyt ja tekee lajin parissa, vastaus on napakka: – Kilpailen, koulutan ja valmennan. Kaikenlaista, en ole niin ajatellut. Huotari suorittaa parhaillaan valmentajaja ohjaajakoulutuksen (VOK) tasoa 3. Miten ja milloin tulit ampumaurheilun pariin? – Heh, ”äidinmaidosta”. Äitini on entinen kilpa-ampuja. Olen asunut lapsuuteni ampumaradoilla ja kisapaikoilla. Äidillä oli oma harjoittelurata navetan takana. Siellä sitä ammuskeltiin isän valvonnassa kylän kakaroiden kanssa, milloin milläkin aseella. – Yleisesti perheen kautta, erityisesti veljen mukana toiminnallisiin lajeihin (practical, SRA). Parin työkaverin myötä haksahdin haulikkoon. Sillä tiellä ollaan. Toki terapioin edelleen toiminnan parissa. Nivalasta kotoisin oleva Huotari, 48, asuu Oulussa ja työskentelee hankepäällikkönä. AMPUMAURHEILUN VAHVUUKSIA ovat: se kehittää urheilijan kognitiivisia, mielen- ja kehonhallinnan taitoja. Lajeja voi harrastaa laajalla ikäkirjolla, ”nuoresta vaariin”. Se luo yhteisöllisyyttä. SAL:N PITÄISI sujuvoittaa päätöstentekoa ja parantaa toiminnan läpinäkyvyyttä. Sen pitäisi pyrkiä karsimaan turha järjestömäinen kankeus pois sääntömuutoksilla tms. RUUTIKANKAAN MERKITYS on suuri. Se tarjoaa monipuolisen ja laadukkaan alustan kansallisille ja kansainvälisille kilpailuille sekä paikallistoiminnalle. IKIMUISTOISIN HETKENI LAJISSA ON SE, kun olen saanut vierestä seurata seuran junnujen ampujan polkuja maailman kärkeen ja kun olen ylittänyt itseni hyvin vaikealla hetkellä kilpailussa. TOIVON JOULUPUKILTA JA UUDELTA VUODELTA… Helppo: joulupukkihan on taruolento, joten hyviä sponsoreita ja paljon patruunoita! Uudelta vuodelta toivon terveyttä ja menestystä.” . ”AMPUMAURHEILUSSA KIEHTOVINTA ON sen omat haasteensa ja se, että se pitää nöyränä. KÄYTÄN AIKAANI LAJIN PARISSA paljon. Se on elämäntapa. Että sen verran. OLEN PUHEENJOHTAJANA oikeudenmukainen ja rento, ja jaan vastuuta. Pyrin pitämään yhteyksiä yllä sekä luomaan uusia, sisäisesti ja ulkoisesti. Pyrin myös kehittämään seuraa omien resurssien puitteissa myös kannustaen porukkaa yhteistyöhön. Arvostan seuran osaajia ja heidän kokemustaan. AMPUMAURHEILIJANA OLEN liian ankara itselleni. Olen muita kilpailijoita kunnioittava. OMAS ON SEURANA vanha, kehittyvä, kirjava ja menestyvä seura! Osa seuran toiminta-alueista on erittäin aktiivista ja osa taas rullaa omalla painollaan. Joka jaostossa on omat luottotyypit, joita ilman hommasta ei tulisi yhtään mitään. 3/2024 URHEILUAMPUJA UA_4_2024.indd 47 47 5.12.2024 11.43

UA_4_2024.indd 48 5.12.2024 11.43