Kuopion Veden asiakaslehti 2 / 2024 Ympäristöasiantuntija Leena Kumpulainen: Vesilaitoksella tehdään työtä ympäristön hyväksi s. 18 Lehtoniemen jäteveden- Kuopion Vesi tekee puhdistamo 50 vuotta oppilaitosyhteistyötä Vesimittarit vaihdetaan etäluettaviin
Elintärkeä vesihuolto Usein kun puhutaan vesihuollosta ja vesilaitoksista, muistetaan vain juomavesi ja sen laatu ja turvallisuus. Tärkeitä aiheita ne tietysti ovatkin. Jätevedet katoavat jonnekin viemärin uumeniin, eikä niitä jäädä sen kummemmin murehtimaan. Jäteveden puhdistuksella on kuitenkin erittäin suuri merkitys ympäristön ja vesien suojelussa, sekä tartuntatautien leviämisen ehkäisyssä. Aikaisemmin ajateltiin vesistöjen hoitavan jätevesien pois kuljetuksen, mutta sillä saatiin monin paikoin pilattua järvivesiemme laatua. Lehtoniemen jätevedenpuhdistamo otettiin käyttöön vuonna 1974, tasan 50 vuotta sitten. Se on yllättävän lyhyt aika verrattuna siihen, että vesilaitos perustettiin Itkonniemelle jo vuonna 1913, eli 111 vuotta sitten. Lehtoniemen puhdistamoa on laajennettu ja kehitetty moneen otteeseen vuosikymmenten aikana. Myös viemäriverkosto on laajentunut merkittävästi. Kallaveden laatu on selkeästi parantunut puhdistamon ansiosta. Vaikka prosessit ja automaatiojärjestelmät kehittyvät, on tärkein voimavara kuitenkin työhönsä sitoutuneet työntekijät. Siinä olemme onnistuneet. Olemme myös saaneet hyviä hakemuksia avoinna oleviin tehtäviin. Niistä on ollut helppoa valita parhaat. Työssä viihtymisestä kertoo osaltaan se, että meillä tehdään usein pitkiä, jopa yli 40 vuoden työuria. Tästä lehdessä voit lukea kuinka Jouni ja Leena kertovat työuristaan Kuopion Vedellä. Kiristyvä lainsäädäntö tuo lähivuosina nipun uusia tiukkoja vaatimuksia ja tarpeita jätevedenpuhdistamon prosessien kehittämiselle. Meidän on kiinnitettävä jatkossa entistäkin enemmän huomiota muun muassa ravinteiden ja haitta-aineiden poistoon, raportointiin ja energiankulutukseen, joten työtä riittää jatkossakin. Kuopion Vesi Oy:n asiakaslehti 2 / 2024 ISSN 2342-1894 painettu ISSN 2342-1908 verkkojulkaisu kustantaja/julkaisija Kuopion Vesi Oy päätoimittaja Markku Lehtola toimituskunta Eila Pylkkänen Heli Martikainen Ilkka Tirkkonen Jani Liukkonen Mirja Tolvanen tuotanto TK mediatalo Oy tuottaja Jenniina Nummela toimittaja Janne Laitinen kuvaaja Matias Honkamaa paino UPC, Vaasa painosmäärä 80 500 kpl. Toimivan vesihuollon arvostus on noussut näinä epävarmoina aikoina. Ihmiset ymmärtävät tämän työn merkityksen ja tärkeyden. Meidän tehtävämme on olla tämän luottamuksen arvoisia ja huolehtia toimivasta vesihuollosta myös jatkossa. Kiitämme asiakkaitamme tästä vuodesta ja toivotamme kaikille hyvää joulunaikaa! Markku Lehtola Kuopion Vesi Oy, va. toimitusjohtaja, tuotantojohtaja Kuva: Matias Honkamaa
Sisältö 2 | 2024 4 11 14 15 16 18 20 22 Kuva: Matias Honkamaa 23 Lehtoniemen jätevedenpuhdistamo 50 vuotta. Keskuspuhdistamo täyttää pyöreitä. Jäteveden puhdistus on kehittynyt ja tehostunut vuosien saatossa. Puhdistamo poistaa tehokkaasti jätevedestä orgaanisen aineen. Valotaideteos Savilahdessa. Aaltojen alla -niminen valotaideteos julkistettiin syyskuussa. Kuopion Veden tilauksesta tehtyä teosta voi käydä ihailemassa Savilahden jätevedenpumppaamon seinäpinnalta. Kesäharjoittelijat pääsivät tositoimiin. Yliopisto-opiskelija Viivi Immonen ja Savon ammattiopistossa prosessiteollisuutta opiskeleva Niilo Viiliäinen työskentelivät viime kesänä Kuopion Vedellä. Kuopion Vesi mukana Yrityskylässä. Yrityskylä on oppimisympäristö, missä kuudesluokkalaiset pääsevät harjoittelemaan työelämätaitoja. Etäluettavat vesimittarit tulevat. Kuopion Vesi asentaa 20 000:een kotitalouteen uudet, etäluettavat vesimittarit. Etäluvun myötä laskutuksen viiveet ja virheet vähenevät, eikä lukemia tarvitse enää postittaa. Pinnalla. Ympäristöasiantuntija Leena Kumpulainen toimii asiantuntijana muun muassa energiatehokkuus-, hiilijalanjälki- ja vastuullisuusasioissa. Lyhyesti! Vesivastuullisuus / Sähköinen asiakastiedottaminen / Työyhteisövalmennus / Sopimusehdot ja hinnat muuttuvat / Tiedottamisvelvollisuus Ratkaise ristikko. Selvittämällä ristikon avainsanat voit osallistua kahden termosmukin arvontaan. Voit antaa samalla palautetta lehdestä. Kysy vedestä. Missä kunnossa vesihuoltoverkosto on ja voiko asiakas vaikuttaa siihen omalla toiminnallaan? Se oli kuin Liisa ihmemaassa, mahdottoman iso ja outo laitos. Jouni Rissanen muistelee Lehtoniemen jätevedenpuhdistamon alkuvuosikymmeniä.
4
Puhtaamman Kallaveden puolesta puoli vuosisataa Lehtoniemen keskuspuhdistamo täyttää 50 vuotta. Arvostus jätevedenpuhdistusta kohtaan on noussut alkuajoista, sanoo 40 vuotta puhdistamolla työskennellyt Jouni Rissanen. Teksti: Janne Laitinen Kuvat: Matias Honkamaa ja Kuopion Veden arkisto Lehtoniemen jätevedenpuhdistamo vuonna 1993. 5
Tehokkaan jätevedenpuhdistuksen ansiosta Kallaveden pintavettä voidaan hyödyntää raakavetenä, Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistyksen toiminnanjohtaja Jukka Koski-Vähälä kertoo. ”Lehtoniemen lätryylaetoksessa uvvat kaapuntilaesten aekaansuannokset o toenen toestaan tasavertasempia, itekunnii tarjoukset suap siellä yhellaesen iliveen.” Näin sanailee tuntemattomaksi jäänyt viäräleuka Kuopion kaupungin vanhassa esitteessä, jossa kerrotaan Lehtoniemen vasta valmistuneen jäteveden- Lehtoniemen keskuspuhdistamon perustamisesta tulee kuluneeksi tänä vuonna 50 vuotta. 6 puhdistamon toiminnasta. Lehtoniemen keskuspuhdistamon perustamisesta tulee kuluneeksi tänä vuonna 50 vuotta. Puhdistamo oli valmistuessaan käänteentekevä hanke vesistövaikutuksiltaan, sillä siihen asti suuri osa kuopiolaisten jätevesistä johdettiin Kallaveteen sellaisenaan. Tai kuten esitteessä savolaisittain ilmaistaan: ”Kaapunnin ympäristö alako hienokseltaan likavessiin läkähtyä”, ja ”kaapuntilaeset kylläätyvät sitä liärinkiä älämistelemään”. Kallavettä tutkittu pitkään Lehtoniemen ”lätryylaetoksen” vaikutus Kallaveden tilaan oli ja on edelleen merkittävä. Joku saattaa ajatella, että jäteveden- puhdistamo laskee järveen likavesiä, mutta käsitys on auttamatta vanhentunut. – Jätevettä puhdistetaan tehokkaasti, ja prosessi on tehostunut. Se mahdollistaa kestävän kierron, kun Kallaveden pintavettä voidaan hyödyntää raakavetenä, sanoo Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistyksen toiminnanjohtaja Jukka KoskiVähälä. Yhdistys on tarkkaillut keskuspuhdistamon vesistövaikutuksia laitoksen perustamisesta lähtien vuoteen 2003 saakka, jonka jälkeen tarkkailua on toteuttanut Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy. Tarkkailu perustuu puhdistamon ympäristölupaan ja on osa Kallaveden yhteistarkkailua, jossa on tehty myös erillisselvityksiä esimerkiksi jätevesien leviämisestä
Entistä puhtaampaa vettä Jätevesien käsittely on tiukasti säännelty ala, ja tulevaisuudessa sääntely tiukkenee entisestään. EU:n valmistelema yhdyskuntajätevesidirektiivi tuo jätevedenpuhdistukseen uusia vaatimuksia, jotka todennäköisesti edellyttävät myös Kuopion Vedeltä muun muassa investointeja uuteen teknologiaan sekä entistäkin parempaa seurantaa ja raportointia. Kuopion Veden tuotantojohtaja Markku Lehtola nostaa esille kolme todennäköistä uudistusta: Typen ja fosforin poistovaatimukset tiukkenevat. Uutena asiana puhdistamoa voidaan velvoittaa seuraamaan ja poistamaan jätevedestä erilaisia haitallisia kemikaaleja, kuten torjuntaaineita ja lääkejäämiä. Kolmanneksi puhdistamoiden energiatehokkuutta on parannettava edelleen. On puhuttu jopa energiapositiivisista puhdistamoista, jotka tuottavat enemmän energiaa kuin käyttävät. – Meidän on tehtävä entistäkin puhtaampaa vettä ja oltava entistä vastuullisempi toimija, Lehtola summaa. Käyttöinsinööri Ilkka Tirkkonen ja tuotantojohtaja Markku Lehtola Lehtoniemen jätevedenpuhdistamolla. Kallavedessä. Kallaveden tilaa on siis seurattu säännöllisesti ja pitkäjänteisesti puhdistamon perustamisesta lähtien. Kun puhdistamo aloitti toimintansa 1974, Kallaveden tila oli paikoitellen heikko. – Lähivesien hygieeninen tila oli niin huono, että ne olivat monin paikoin käyttökiellossa. Silloisen viemäröinnin takia järven lahtiin kertyi kuormitusta. Esimerkiksi Väinölänniemi oli uimakiellossa, Koski-Vähälä kertoo. Päästöt romahtaneet Kallaveden kannalta merkittävintä on ollut Koski-Vähälän mukaan se, että puhdistamo poistaa tehokkaasti orgaanisen eli eloperäisen aineksen jätevedestä. Puh- distamo on vähentänyt myös Kallaveden ravinnekuormitusta eli fosforin ja typen määrää. – Orgaanisen aineksen kuormitus on nykyään niin pieni, että siitä on tullut itsestäänselvyys. Orgaanisen aineksen poistaminen jätevedestä on kuitenkin vesistön tilan kannalta kaikkein oleellisinta. Eloperäinen aines hajoaa vesistössä ja kuluttaa paljon happea. Jos happipitoisuus laskee järven pohjassa, se aiheuttaa sisäistä kuormitusta. Kallavedessä on runsaasti syvänteitä, jotka ovat erityisen alttiita hapettomuudelle. Päästötöntä jätevedenpuhdistus ei edelleenkään ole, mutta Lehtoniemen puhdistamon vesistöpäästöt ovat vuosikymmenten aikana merkittävästi pienentyneet. 7
Vasemmalla prosessinhoitaja Teijo Äijänen Lehtoniemen jätevedenpuhdistamolla. Oikealla jätevedenpuhdistamon prosessirakennus. Viemäriin ei pidä laittaa mitään sinne kuulumatonta. Puhdistusprosessi on suunniteltu poistamaan jätevedestä ensisijaisesti ravinteita. Koski-Vähälä kertoo vertailutietoja 1980-luvun lopulta tähän päivään: orgaanisen aineksen päästöt ovat pudonneet noin kymmenesosaan, fosforipäästöt noin seitsemäsosaan. Koski-Vähälän mukaan puhdistustulos on parantunut vähitellen. Esimerkiksi ammoniumtypen ja fosforin poistoa jätevedestä tehostettiin vuosikymmen sitten valmistuneessa saneerauksessa. Lehtoniemen aktiivilieteprosessi taas poistaa tehokkaasti orgaanista ainesta jätevedestä. – Oleellista on, että puhdistamoa osataan käyttää oikein. Laitokselle tulevan jäteveden laatu vaihtelee jatkuvasti, joten prosessin säätäminen vaatii ammattitaitoa ja osaamista. Se on tärkeää työtä. Moni ei ehkä tiedä, että Kuopion Vesi kompensoi puhdistamon vesistövaikutuksia kalojen istutuksilla. Kallaveteen istutetaan vuosittain kuhaa, siikaa ja järvitaimenta. Kalatalousmaksu ja istutusvelvoite perustuvat puhdistamon ympäristölupaan. pudonnut alle puoleen alkuajoista, yli 40 miljoonasta litrasta noin 20 miljoonaan litraan vuorokaudessa – huolimatta siitä, että kaupunki on kasvanut. Vesitehokkaammat kodinkoneet ja wclaitteet sekä ympäristö- ja hintatietoisuus ovat pienentäneet keskivertokuntalaisen vedenkulutusta, pohtii Kuopion Veden tuotantojohtaja Markku Lehtola. Veden käyttäjät – niin asukkaat kuin yrityksetkin – voivat edelleen omalla toiminnallaan vaikuttaa jätevedenpuhdistukseen ja sitä kautta Kallaveden tilaan, Lehtola huomauttaa. Vastuu on yhteinen. – Viemäriin ei pidä laittaa mitään sinne kuulumatonta. Puhdistusprosessi on suunniteltu poistamaan jätevedestä ensisijaisesti ravinteita. Siksi esimerkiksi iso määrä kemikaalia jätevedessä voi Lehtolan mukaan vaarantaa prosessin toimintaa ja aiheuttaa jopa työturvariskin. – Onneksi vastuullinen toiminta yrityksissä on parantunut. Perustaso on nykyään hyvä. Tarvittaessa meiltä voi kysyä lisää poikkeavien jätevesien viemäröintikelpoisuudesta. ”Kuin Liisa ihmemaassa” Yllätyksenä voi tulla sekin, että Lehtoniemessä käsiteltävien jätevesien määrä on Entä millaista on ollut työ keskuspuhdistamolla? Sitä sopii kysyä mieheltä, joka on Lehtoniemen puhdistamon pitkäaikaisin talossa oleva työntekijä. Jouni Rissasen varhaisimmat muistot puhdistamosta ulottuvat aina sen valmistumisvuoteen 1974 asti. Hän oli kymmenvuotias päästessään tutustumaan uuteen laitokseen, sillä hänen isänsä sai sieltä töi- 1974 1988 Vastuu on yhteinen Jätevedenpuhdistamo valmistuu Lehtoniemeen, ja Kuopion jätevedet aletaan puhdistaa biologis-kemiallisesti. Taustalla on 1962 voimaan tullut vesilaki, joka kielsi vesistön pilaamisen. Puhdistamon ja verkoston rakentaminen maksoi 30 miljoonaa markkaa. Kapasiteetti on 44 miljoonaa litraa jätevettä vuorokaudessa. 8 Ensimmäinen peruskorjaus. Puhdistamolle rakennetaan muun muassa mädättämöt, ja lietteenkäsittelyjärjestelmää uudistetaan. Laitos alkaa tuottaa biokaasua omiin tarpeisiinsa ensimmäisten vesilaitosten joukossa. Jätevedestä löytyy monenlaista sinne kuulumatonta. 2005-2017 Kuntaliitokset Vehmersalmen, Karttulan, Nilsiän, Maaningan ja Juankosken kanssa kasvattavat Kuopion Veden jätevedenpuhdistamojen ja henkilöstön määrää ja laajentavat toiminta-aluetta. Liitokset edellyttävät muun muassa järjestelmien yhtenäistämistä ja automaation saneerausta.
Lietteen keskuspumppaamo. 2014 Toinen, mittava peruskorjaus valmistuu. Puhdistamon biologista käsittelyprosessia laajennetaan ja käyttöön otetaan uusi jälkikäsittely-yksikkö. Muutokset tehostavat etenkin ammoniumtypen ja fosforin poistoa jätevedestä. Puhdistamon energia- ja kustannustehokkuus paranee. 2020 Kuopion ja Siilinjärven yhteinen vesiyhtiö aloittaa toimintansa. Fuusiolla on vaikutusta muun muassa keskuspuhdistamon henkilöstömäärään ja vastuualueisiin sekä etävalvottavien kohteiden määrään. Laitos käsittelee noin 20 miljoonaa litraa jätevettä vuorokaudessa. 9
Jouni Rissanen on Lehtoniemen pitkäaikaisin työntekijä. tä koneenhoitajana. – Se oli kuin Liisa ihmemaassa, mahdottoman iso ja outo laitos. Rymyttiin siellä alueella kavereiden kanssa, Rissanen muistelee. Poika seurasi isänsä jalanjäljissä. Vuosikymmentä myöhemmin, vuonna 1984, Rissanen aloitti oman työuransa puhdistamon palveluksessa. Ensimmäinen pesti oli käyttöpäivystyksen kesätuuraajana. Millaista oli olla samassa työpaikassa oman isän kanssa? – En suosittele kenellekään. Välillä hiekkalaatikko pölisee, kun eri sukupolven ihmiset ovat samassa laitoksessa. Mutta asioilla on tapana järjestyä, Rissanen nauraa. Sille tielle Rissanen jäi. Tänä vuonna työuraa tuli täyteen 40 vuotta. Valtaosan siitä Rissanen on työskennellyt käyttöpäivystäjänä. Rissasen mukaan hyvät edut ja itsenäinen työ ovat saaneet pysymään talossa. Eikä pidä unohtaa hyviä työkavereita. Rissasen puheista piirtyy kuva tiiviistä työyhteisöstä, jossa tehtiin porukassa paljon muutakin kuin töitä: urheiltiin, pidettiin pilkkikisoja, pelattiin korttia, vietettiin saunailtoja. – Mädättämöjen edessä pelattiin talvella jalkapalloa ja kesällä tennistä. Alueella oli sisä- ja ulkokentät sulkapallolle. Kaukalopallossa meillä oli puulaakijoukkue, ja niistä peleistä ei tunnetta puuttunut. Työajalla ei urheiltu, vaan pelit pantiin pystyyn yleensä ruokatauoilla. Ne tosin saattoivat joskus venähtää. Puhdistamon työntekijät perustivat myös yhdistyksen, jonka palveluihin kuuluivat muun muassa Mädättämöjen edessä pelattiin talvella jalkapalloa ja kesällä tennistä. Alueella oli sisä- ja ulkokentät sulkapallolle. 10 lumenpudotus ja vedenottamon altaiden sakkojen tyhjentäminen. Tuotot käytettiin yhteiseen hyvään. Alan arvostus noussut Työ puhdistamolla on muuttunut 40 vuodessa paljon. Automaatio on korvannut fyysistä työtä, ja samalla jätevedenpuhdistuksen vaatimustaso on noussut. – Insinöörejä on tullut taloon ratkaisemaan vaativampia ongelmia, ja suorittava porras on saanut keskittyä perustehtäviin. Paljon on tapahtunut myös puhdistamon ympäristössä. Valmistuessaan laitos sijaitsi syrjässä kaupungista, pitkän hiekkatien päässä. Puhdistamon ”portit olivat avoinna” lähimökkiläisille ja muille vierailijoille. Nyt kaupunki on kasvanut lähes laitoksen kylkeen kiinni, ja portit on visusti suljettu ulkopuolisilta turvallisuussyistä. Työtahti ja työn luonne ovat muuttuneet niin, että työntekijöiden yhteiset harrastukset ovat päässeet Rissasen mukaan hiipumaan. Toisaalta työstä on tullut siistimpää ja turvallisempaa. Hajuhaittojakaan ei ole niin paljon kuin ennen, kun lietteen kompostoinnista on luovuttu. – Asioilla on aina kaksi puolta. Esimerkiksi seurantalaitteet autoissa ja rakennuksissa luovat turvalliset työskentely olosuhteet. Tietää, että työnjohto voi reagoida, jos jotain poikkeuksellista tapahtuu. Rissanen on huomannut, että jätevedenpuhdistuksen arvostus on vuosien saatossa noussut. – Eivät jäteasiat, ja ympäristöasiat yleensäkään, juuri kiinnostaneet ihmisiä vielä 80-luvulla. Hyvähän se on, että yritetään tehdä koko ajan puhtaampaa. Viime vuodet Rissasen asemapaikka oli Karttulan puhdistamolla, kunnes tänä syksynä tuli siirto takaisin Lehtoniemeen. Rissasen nykyinen titteli on prosessinhoitaja. Työuraa on jäljellä vielä nelisen vuotta. – Lehtoniemeen on tullut uusia ihmisiä näkemyksineen, ja he tuovat taloon hyvää poretta. Tulevaisuus näyttää, mihin tie vie. Juna jyskyttää eteenpäin.
Valotaideteos julkistettiin Savilahdessa Savilahden jätevedenpumppaamon seinäpinnalla on syksystä lähtien välkehtinyt veden heijastuksia muistuttava valokuvio. Pumppaamon julkisivuun toteutettu, näyttävä Aaltojen alla -valotaideteos julkistettiin syyskuussa. Teos on tehty Kuopion Veden tilauksesta. Se on osa Savilahden valaistus-, kulttuuri-, muotoilu- ja taideohjelma Valon kaavaa. Teos juhlistaa sopivasti myös Lehtoniemen keskuspuhdistamon 50-vuotisjuhlavuotta. – Savilahden alue on laajentunut paljon, ja pumppaamo on keskeisellä ja näkyvällä paikalla. Halusimme osallistua omalta osaltamme taiteen tekemiseen, taustoittaa Kuopion Veden kehitysinsinööri Jenni Heikkinen. Taidetta on nähty samalla paikalla aiemminkin. Pumppaamon vieressä oli ennen skeittipuisto, jonka innoittamana vesilaitos tilasi aikoinaan graffititaideteoksen pumppaamon julkisivuihin. Savilahden Valon kaavan taide- ja valaistuskohteita esiteltiin yleisölle syyskuussa Valoilmiö-tapahtumassa, johon kuului maksuton ja opastettu kävelykierros. Aaltojen alla -teoksen toteuttivat taiteilija Kirsti Taiviola ja valaistussuunnittelija Riku Pirtilä. Puhdistamolietteestä biokaasua Kuopion Veden lietekumppani Gasum tuottaa puhdistamolietteestä biokaasua, jota käytetään tällä hetkellä Kuopion E nergian lämpökattiloissa. Biokaasua käytetään myös liikennepolttoaineena. Raskaan liikenteen biokaasua käyttävää kalustoa on jo paljon tarjolla. Myös Kuopion Veden lietteet kuljetetaan tästä vuodesta alkaen biokaasulla. Teknisesti rekan moottori on normaalia polttomoottoritekniikkaa, ja se toimii samalla tavalla kuin perinteiset dieselillä käyvät rekat. Toiminnassa mikään ei muutu, mutta päästöt tippuvat jopa 90 prosenttia. Ei ole monta muuta tapaa tehdä ilmastotekoja, jossa selvitään ilman mitään toimintaan vaikuttavaa muutosta. Kun näette liikenteessä auton, jossa on vihreät lavat ja kyljessä lukee Viita, niin morjenstakaa. Siinä kulkee raakaainetta, josta tehdään lämpöä ja liikennepolttoainetta. 11
Yhteistyö Kuopion Veden kanssa on todella arvokasta, Savon ammattiopiston opettajat Antti Pasanen ja Ville-Matti Asikainen kertovat. Keskellä Kuopion Veden käyttöinsinööri Ilkka Tirkkonen. Kun näemme nuoria koulussa, voimme arvioida, kuka voisi soveltua mihinkin tehtävään ja suositella harjoittelijaa yritykselle. ”Elämäni paras työpaikka” Työ vesihuollossa yllätti monipuolisuudellaan, kertovat Kuopion Veden kesäharjoittelijat Niilo Viiliäinen ja Viivi Immonen. Kesäpesti voi poikia nuorelle työpaikan vesialalta. Teksti: Janne Laitinen Kuvat: Matias Honkamaa Kiva työporukka ja erittäin positiivinen kokemus, Niilo Viiliäinen, 20, tiivistää tuntemuksensa kesätyöstä Kuopion Vedellä. Viiliäinen työskenteli Lehtoniemen jätevedenpuhdistamolla kesäharjoittelijana huhti–elokuussa 2024. Hän suorittaa prosessiteollisuuden perustutkintoa Savon ammattiopistossa (Sakky). – Vesihuolto on ison luokan ympäristöteko. Ala on kiehtonut minua siitä asti, kun kuulin, että tällainen mahdollisuus 12 on tarjolla, Viiliäinen kertoo. – Niilo osoitti aktiivisuutta jo hakuvaiheessa, mikä on hyvä piirre nuoressa miehessä. Työkin on sellainen, että oma-aloitteisuutta vaaditaan, sanoo Kuopion Veden käyttöinsinööri Ilkka Tirkkonen. Työ ja tekijä kohtasivat Kuopion Veden ja Savon ammattiopiston yhteistyön ansiosta. Siihen kuuluu oppilaitosvierailuja ja tiivistä yhteydenpitoa opettajien kanssa. Kuopion Vesi rekrytoi vuosittain harjoittelijoita laboratorioon, puhdistamon käyttötyöhön ja mekaaniseen kunnossapitoon. – Meille on tärkeää varmistaa työntekijäresurssin jatkuvuus. Harjoittelijat ovat usein meidän tulevaisuuden osaajiamme. Opiskelijat taas pääsevät kurkistamaan, mitä vesihuollossa tehdään, Tirkkonen sanoo. Arvokasta yhteistyötä Sakkyn prosessiteollisuuden koulutusalalle Kuopion Vesi on tärkeä yhteistyökumppani, kertovat opettajat Antti Pasanen ja Ville Asikainen. – Yhteistyö Kuopion Veden kanssa on meille tosi arvokasta. Mitä enemmän harjoittelupaikkoja tarjotaan, sen parempi meille. Työharjoittelu on paras tapa oppia ammattiin, Pasanen sanoo.
Työkaverit olivat ihan huippuja, ja kesä meni vauhdilla. – Suuntaus ammatillisessa koulutuksessa on, että osaaminen osoitettaisiin pääsääntöisesti näytössä eli käytännön työtehtävissä. Opiskelijat ovat siis entistä enemmän yrityksissä oppimassa, Asikainen jatkaa. Työharjoittelussa ollaan usein ensin palkattomalla koulutussopimuksella. Moni opiskelija jatkaa samassa yrityksessä oppisopimuksella, jolloin työharjoittelusta maksetaan palkkaa. – Kun näemme nuoria koulussa, voimme arvioida, kuka voisi soveltua mihinkin tehtävään ja suositella harjoittelijaa yritykselle. Prosessiteollisuus on laaja ala, jossa työpaikka voi olla esimerkiksi kaivoksessa, voimalaitoksessa, lääketehtaassa tai vesihuollossa, Pasanen sanoo. Tirkkonen korostaa sitä, että suoraan vesialan töihin valmistavia tutkintoja ei ole, joten alan pitäminen esillä opiskelijoiden keskuudessa on työnantajalle tärkeä juttu. Tieto liikkuu Teamsissa Kuopion Vedellä on perehdytysohjelma, jolla taataan harjoittelijoiden turvallinen työskentely ja toisaalta prosessien toiminta. Kaikilla harjoittelijoilla on vastuuhenkilö, joka vastaa heidän perehdyttämisestään talon tapoihin ja työtehtäviin, kertoo Ilkka Tirkkonen. – Varmistetaan osaaminen ja toisaalta se, että harjoittelijoille ei myönnetä oikeuksia esimerkiksi jätevedenpuhdistuksen prosessin operointiin. Niilo Viiliäinen sai Kuopion Vedeltä palkallisen oppisopimuspaikan. Hän kuuli pestistä prosessiteollisuuden opiskelijoiden yhteiseltä Teams-kanavalta, jossa vinkataan avoimista harjoittelupaikoista. Viiliäisen työhön kuului puhdistamon käyttötyön perustehtäviä, kuten jätevesi- Yliopisto-opiskelija Viivi Immonen oli tänä vuonna toista kesää laboratorioharjoittelijana Lehtoniemen puhdistamolla. 13
Vesihuolto on ison luokan ympäristöteko. näytteiden toimituksia ja kunnossapitotöitä. Opinnotkin etenivät, sillä palkan lisäksi harjoittelusta jäi käteen kaksi suoritettua näyttöä käynnissäpidosta ja vesienkäsittelystä. Viiliäisen tavoitteena on saada paperit vuoden 2025 lopulla. Sitä ennen toiveissa on lisää työkokemusta. – Mielelläni tulisin Kuopion Vedelle taas ensi kesänä. Perehdytykseen panostettiin Kuopion Vedellä on harjoittelupaikkoja myös korkeakouluopiskelijoille. Yliopisto-opiskelija Viivi Immonen, 23, oli tänä vuonna toista kesää laboratorioharjoittelijana Lehtoniemen puhdistamolla. Immonen opiskelee ympäristötieteitä Itä-Suomen yliopistossa. Harjoittelupaikka löytyi alun perin sattumalta. – Ajan talvisin jäätietä, joka menee Itkonniemen vesilaitoksen vierestä. Siitä tuli ajatus, olisiko vesihuollossa minun alani töitä tarjolla. Tarkemmin Immonen tutustui aiheeseen ainejärjestön järjestämässä tapahtumassa, jossa oli Kuopion Veden esittelypiste. Hän haki avoinna olevaa kesätyöpaikkaa ja tuli valituksi. – Vesihuolto on tärkeä ja monipuolinen ala. Jokainen tarvitsee puhdasta vettä päivittäin. Minua alkoi kiinnostaa, mistä vesi tulee ja mitä prosesseja sen käsittelyyn kuuluu. Immonen kiittelee työnantajaa hyvästä perehdytyksestä työhön. Hän kokee, että ongelmatilanteissa työyhteisöstä saa apua matalalla kynnyksellä. – Perehdytykseen panostetaan paljon. Minä sain sen kokeneelta laborantilta, jonka lomansijaiseksi minut valittiin. Laboran- Prosessiteollisuuden perustutkintoa Savon ammattiopistossa suorittava Niilo Viiliäinen työskenteli Lehtoniemen jätevedenpuhdistamolla kesäharjoittelijana viime kesänä. 14 14
tin työtä voi tehdä pitkälti ohjeita seuraamalla, mutta minusta on kiva rakentaa koko seinä eikä ajatella vain yhtä tiiltä. Työkokemuksesta on apua Immosen työnkuva kahdessa kesäpestissä on ollut monipuolinen. Hänen päätehtävänsä on työskennellä puhdistamon käyttölaboratoriossa, joka tekee sisäistä laadunvalvontaa tutkimalla jätevesinäytteitä. Niitä tuodaan päivittäin Lehtoniemen lisäksi vesiyhtiön pieniltä puhdistamoilta Kuopion seudulta. – Kuopion Veden laboratoriotyö on mielenkiintoista, koska erilaisia työtehtäviä on paljon. Viranomaislaboratoriossa keskitytään yleensä vain yhteen asiaan kerrallaan. Laboratoriotyön lisäksi Immonen pääsi tutustumaan Kuopion Veden hallinnon tehtäviin, kuten viestintään ja arkistointiin. Työharjoittelu vesiyhtiön palveluksessa on ollut hyödyllistä myös Immosen opintojen kannalta. Hän suorittaa parhaillaan maisterivaiheen syventäviä opintoja ympäristöterveydessä ja -teknologiassa, ja vesihuoltoalan työharjoitteluista saa opintopisteitä. – Käytännön kokemuksesta on ollut myös hyötyä vesihuollon prosesseihin ja vedenpuhdistukseen liittyvillä kursseilla. ”Huiput työkaverit” Immonen kertoo, että harjoittelupestien myötä vesiala on yllättänyt monipuolisuudellaan. Hänen mukaansa Kuopion Vedestä työnantajana jäi hänelle hyvä mielikuva. – Tähänastisen elämäni paras työpaikka. Työkaverit olivat ihan huippuja, ja kesä meni vauhdilla. Koin, että jos halusin päästä kokeilemaan minulle uutta työtehtävää, sain tukea ja ohjausta. Yhteishenki oli hyvä. Immonen opiskelee nyt neljättä vuottaan. Tulevaisuus on vielä auki. – Haluaisin ehkä tehdä jotain kestävään kehitykseen liittyvää työtä. Otin maisteriopintoihini myös vesihuoltoon liittyviä opintoja, ala kiinnostaa. Olen avoin kaikelle. Kuopion Veden avoimia työpaikkoja ja kesätyöpaikkoja voi seurata Kuntarekrypalvelussa. Kesätöitä on yleensä tarjolla vedentuotannon ja jätevedenpuhdistuksen vastuualueilla sekä asiakaspalvelussa. Kesätyöhön voi hakea Kuntarekryn kautta avoimella hakemuksella. Kuopion Veden työt kiinnostavat ja innostavat nuoria, Yrityskylän asiantuntija Ella Putkonen kertoo. Tulen teille töihin, sanoi kuudesluokkalainen Teksti: Janne Laitinen Kuva: Matias Honkamaa Tiimipalavereita, vesisopimusten tekoa, näytteenottoa ja asiakasneuvontaa. NYT Yrityskylä Itä-Suomen pienoiskaupungissa on esillä melkein koko kirjo Kuopion Veden ammateista, verkostoasentajasta toimitusjohtajaan. Kuopion Leväsellä toimiva Yrityskylä on oppimisympäristö, jossa koululaiset pääsevät harjoittelemaan työelämätaitoja ja tutustumaan siihen, miten yhteiskunta toimii. Toimiva vesihuolto on yhteiskunnan peruspilareita, joten on vain luontevaa, että vesiyhtiön toimintaa tehdään koululaisille tutuksi. Kuopion Vesi on mukana Yrityskylän kuudesluokkalaisille suunnatulla puolella. Ensin oppilaat tutustuvat Yrityskylää varten tuotettuun oppimateriaaliin omien opettajiensa johdolla. Sen jälkeen he tulevat vierailulle pienoiskaupunkiin ja käyvät hommiin. Lopuksi opittuja taitoja käydään läpi oppitunnilla. – Pääpaino vierailussa on oppilaiden aktiivisessa toimijuudessa ja keskinäisessä vuorovaikutuksessa, kertoo Yrityskylä Itä-Suomen asiantuntija Ella Putkonen. – Oppilaat valitaan ammatteihin oppitunneilla, ja he tulevat tänne päivän ajaksi ammattinsa edustajina. Kuudesluokkalaiset ovat Putkosen mukaan viihtyneet erinomaisesti vesialan ”töissä”, kuten oppilailta kerätyistä palautteista käy ilmi: ”Parasta oli hankkia oma pankkikortti ja työskennellä vesihuoltoinsinöörinä.” ”Tulen viiden vuoden päästä teille töihin.” NYT Yrityskylä Itä-Suomen Alakoulussa vierailee vuosittain noin 4 000 kuudesluokkalaista Savosta, PohjoisKarjalasta ja Kainuusta. Yrityskylän taustalla on voittoa tavoittelematon järjestö Nuorten yrittäjyys ja talous NYT. Toimiva vesihuolto on yhteiskunnan peruspilareita, joten on vain luontevaa, että vesiyhtiön toimintaa tehdään koululaisille tutuksi. 15
Kaikki asiakkaat saavat Kuopion Veden kaikille asiakkaille asennetaan etäluettava vesimittari. Vaihdettavia mittareita on noin 20 000. Teksti: Janne Laitinen Kuvat: Matias Honkamaa Kuopion Vesi aloittaa etäluettavien vesimittareiden asennukset kaikkien asiakkaidensa kiinteistöihin. Kyseessä on mittava urakka, sillä asennettavia mittareita on kaikkiaan noin 20 000 kappaletta. Asennukset tehdään vaiheittain noin kahdeksan vuoden aikana. Kaikkien vesiyhtiön asiakkaiden vanhat mekaaniset mittarit vaihdetaan etäluettaviin mittareihin, jotka lähettävät vedenkulutustietoa tietoverkon kautta. Uudet mittarit mahdollistavat sen, että asiakas voi jatkossa itse seurata kulutustaan ajantasaisesti Kuopion Veden Vesitili-verkkopalvelussa. Vaihdot eivät koske kiinteistö- ja taloyhtiöiden huoneistokohtaisia mittareita, sillä ne eivät kuulu Kuopion Veden vastuulle. – Kiinteistö- ja taloyhtiöihin vaihdetaan etäluettava päävesimittari, mutta ei huoneistokohtaisia alamittareita, kertoo Kuopion Veden tekninen johtaja Jani Koski. Vaihto asiakkaalle maksuton Vesimittarin vaihto ei maksa asiakkaalle mitään. Vesimittari on Kuopion Veden omaisuutta, mutta kiinteistön muut vesi- ja viemärilaitteet omistaa kiinteistön omistaja. Asiakkaan vastuulla on pitää vesihuoltolaitteet siinä kunnossa, että mittari päästään vaihtamaan. 16 – Kiinteistössä voi olla esimerkiksi huonokuntoinen sulkuventtiili tai putkisto, johon ei uskalleta koskea, verkostoinsinööri Annika Rautanen havainnollistaa. Kuopion Veden sopimusehtojen mukaan asiakkaan on huolehdittava, että vesimittarin huoltoon tai vaihtamiseen liittyvät toimenpiteet voidaan tehdä esteettömästi. Vaihtotyön yhteydessä voidaan antaa korjauskehotus ennen kuin mittari vaihdetaan. Rautasen mukaan vaihtotyöstä pyritään tiedottamaan asiakkaita kiinteistökohtaisesti. Lisäksi Kuopion Veden verkkosivuilla kerrotaan vaihtotöiden etenemisestä. Asiakkaan ei tarvitse huolehtia etäluettavan vesimittarin tarvitsemasta tietoverkkoyhteydestä. Vaihdon jälkeen asiakkaan kannattaa tarkkailla mittaria ja siihen liittyvää putkistoa vesivahinkoriskin välttämiseksi. Lukemien postitukselle loppu Etäluettavan vesimittarin ansiosta asiakkaan ei tarvitse enää itse ilmoittaa mittarilukemia, vaan mittaustiedot välittyvät automaattisesti vesilaitokselle. Tämä sujuvoittaa laskutusprosessia ja vähentää virheiden riskiä. Jatkossa jokainen lasku perustuu täsmällisiin kulutustietoihin arviolaskutuksen jäädessä pois. – Etäluettavuus auttaa asiakkaita optimoimaan omaa kulutustaan ja pääsemään kiinni poikkeavaan kulutukseen. Se tuo säästöjä ja lisää vastuullista vedenkäyttöä, Koski sanoo. Kuopion Veden kannalta etäluettavuus tarkoittaa, että laskutuksen viiveet ja virheet vähenevät, Annika Rautanen kertoo. Muutos parantaa myös asiakaspalvelun laatua. Etäluettavia mittareita on pilotoitu Nilsiässä ja Tahkon alueilla. Kosken mukaan tiedonsiirto on toiminut
uuden vesimittarin ”Etäluettavuus tarkoittaa, että laskutuksen viiveet ja virheet vähenevät.” Annika Rautanen Verkostoinsinööri hyvin. Tahkolla etäluettavuus on helpottanut kulutustietojen keruuta, sillä alueella on paljon loma-asuntoja. – Laskutus on selkeytynyt ja asiakkaat ovat olleet tyytyväisiä, Koski kertoo. Vuosittain 1700–2600 mittaria Vesimittarien vaihdot aloitetaan Siilinjärven pohjoisosasta, ja vaihdoissa edetään pääasiassa alue tai kaupunginosa kerrallaan. Vuosittain vaihdetaan 1700–2600 mittaria. Koski arvioi, että pelkästään noin 20 000:n etäluettavan mittarin hinta on noin kolme miljoonaa euroa. Kustannukset mittareiden vaihdoista jakautuvat kahdeksalle vuodelle. Verkostoinsinööri Annika Rautasella on käsissään vanha ja uusi mittari. 17 17
Työtä kestävän kehityksen puolesta Vesihuolto vaatii entistä enemmän asiantuntijatyötä. Kuopion Veden ympäristöasiantuntijana aloittanut Leena Kumpulainen tekee tiivistä yhteistyötä viranomaisten kanssa ja seuraa laitosten energiatehokkuutta. Teksti: Janne Laitinen Kuvat: Matias Honkamaa Vesihuollon sääntely lisääntyy jatkuvasti, mikä tarkoittaa, että myös asiantuntijatyön tarve alalla kasvaa. Kuopion Vesi vahvisti ympäristöosaamistaan perustamalla uuden ympäristöasiantuntijan tehtävän. – Erilaisia selvityksiä tehdään koko ajan enemmän esimerkiksi teollisuuden jätevesisopimuksiin liittyen. Minun tehtäväni on olla linkkinä viranomaisten suuntaan, kertoo ympäristöasiantuntijana keväällä 2024 aloittanut Leena Kumpulainen. Toimenkuva on laaja: siihen kuuluvat niin vedentuotannon kuin jätevedenpuhdistuksenkin laatu-, lupa- ja ympäristöprosessien valmistelu ja raportointi sekä tiivis yhteistyö lupaviranomaisten kanssa. Lisäksi ympäristöasiantuntija toimii asiantuntijana vesiyhtiön laitosten energiatehokkuus-, hiilijalanjälki- ja vastuullisuusasioissa ja vastaa laboratorioiden toiminnasta niiden työntekijöiden esihenkilönä. Vaikka pääpaino on viranomaisyhteistyössä, tarvittaessa Kumpulainen auttaa myös vesiyhtiön asiakaspalvelijoita vastaamaan asiakkailta tulleisiin yhteydenottoihin. Tyypilliset kysymykset liittyvät Kumpulaisen mukaan juomaveden laatuun, kuten esimerkiksi outoon makuun tai hajuun. – Veden juoksutus usein auttaa, koska veden seisominen ja lämpeneminen kiinteistön putkissa voi heikentää veden laatua. 18 Riskienhallinta ajankohtaista Ajankohtaista Kumpulaisen työssä on tällä hetkellä Kuopion Veden vedenjakelualueiden riskienhallintasuunnitelmien tekeminen ja valvontatutkimusohjelmien päivitys. Vesilaitoksiin kohdistuvat uhat ovat viime aikoina konkretisoituneet eri puolilla maata tapahtuneina murtoina, mutta Kuopion Vedellä suunnitelmien päivittämiseen ei liity dramatiikkaa. Taustalla on vesihuollon riskienhallintaa koskeva lakimuutos, jonka myötä vesiyhtiö toimittaa viranomaisille muun muassa päivitetyt tiedot vesihuollon kriittisistä kohteista. Esitetään Kumpulaiselle se pakollinen kysymys: Mikä työssäsi on parasta? – Työ on monipuolista ja päivät ovat vaihtelevia. Välillä on rauhallista tekemistä, mutta aina voi tulla yllättäviä tilanteita, joihin on reagoitava nopeasti. Vaihtelevuutta työhön tuo myös Kuopion Veden laaja toiminta-alue, joka kattaa Kuopion kaupunkialueen lisäksi taajamia ja maaseutualueita Kuopion ja Siilinjärven ympäristössä. Valvovien viranomaisten tekemät laitostarkastukset vievät Kumpulaista välillä kentälle ja tuovat vastapainoa toimistotyölle. Kriittisen infran asiantuntija Kumpulainen siirtyi Kuopion Vedelle Jätekukolta, jonka palveluksessa hän työskenteli ympäristö- ja laatuvastaavana. Hän siirtyi siis yhdestä kuntaomisteisesta organisaatiosta toiseen. Tehtävissä on jotain samaa, mutta myös paljon eroavaisuuksia. ”Toimivasta vesihuollosta huolehtiminen on yhteiskunnallisesti merkittävää työtä.” Leena Kumpulainen ympäristoasiantuntija – Nykyisessä tehtävässäni asiasisältö on laajempi. Vedentuotanto ja siihen liittyvä sääntely olivat itselleni uusia asioita, joten opeteltavaa on ollut paljon. Meillä on onneksi hyvät toimintamallit ja tiimit, joihin tukeutua. Yhteistä toimialoille on, että niin jätekuin vesihuoltokin ovat tarkkaan säädeltyjä toimialoja, joissa lupa-asioihin liittyvä byrokratia on saman tyyppistä. Nykyisessä tehtävässään Kumpulainen tuntee olevansa yhteiskunnan kriittisten järjestelmien ytimessä. – Toimivasta vesihuollosta huolehtiminen on yhteiskunnallisesti merkittävää työtä, Kumpulainen kiteyttää.
Ympäristöala veti puoleensa Retkeilemällä irti arjesta Kumpulainen on koulutukseltaan ympäristötekniikan insinööri. Ympäristöalan opintoihin hänet veti kiinnostus kestävän kehityksen periaatteita kohtaan, joka heräsi jo kouluvuosina. Lappeenrantalainen Kumpulainen löysi oman alansa Kuopiosta Savonia-ammattikorkeakoulusta, jossa hän suoritti ympäristöteknologian insinööriopinnot. Hän kokee saavansa tehdä työtä kestävän kehityksen eteen. – Jätehuolto ja vesihuolto ovat molemmat työtä ympäristön hyväksi. Molemmat ovat myös aloja, joilla kehitys on ollut huimaa, ja se jatkuu edelleen. Entä millaisen työkaverin Kuopion Veden henkilöstö sai Kumpulaisesta? – Helposti lähestyttävän ja uteliaan uusia asioita kohtaan. Mielestäni olen myös hyvä tiimityöskentelijä ja positiivinen tyyppi, Kumpulainen pohtii. Vapaa-ajallaan Kumpulainen harrastaa ”monipuolisesti kuntoliikuntaa”. Lista on kieltämättä pitkä: pyöräily, tennis, lenkkeily, hiihto, suunnistus ja kuntonyrkkeily. Päälle vielä retkeily ja vaellus. – Metsässä mieli lepää, ja varsinkin useamman päivän reissuilla pääsee irtautumaan arjesta. Silloin ollaan perusasioiden äärellä. Se on meditatiivinen kokemus. Leena Kumpulainen on aktiivinen liikunnan ja ulkoilun harrastaja, jonka löytää luonnosta muun muassa pyöräilemässä, hiihtämässä ja suunnistamassa. 19
Tekstit: Kuopion Vesi, kuvat Kuopion Vesi, Matias Honkamaa ja IStock Kiinteistön omistaja – tiedäthän vesivastuusi? Kuopion Vesi vastaa vesijohdon ja jätevesiviemärin rakentamisesta ja kunnossapidosta liittämiskohtaan saakka ja liittyjä liittämiskohdasta kiinteistölle päin. Liittämiskohdat ovat pääsääntöisesti joko kiinteistön rajan läheisyydessä tai runkojohdossa. Liittämiskohta määrittää vastuurajat ja ne määritetään sopimusvaiheessa. Liittyjän tulee huolehtia tontin vesijohtojen ja viemäreiden ja -viemäreiden kunnosta ja varauduttava uusimaan tonttijohdot, mikäli tarvetta ilmenee. Kiinteistöllä syntyvät rakennusten perustusten kuivatusvedet ja sadevedet ovat hu- Sähköinen asiakas tiedottaminen – vastuullinen valinta 20 levesiä, joita ei saa johtaa jätevesiviemäriin. Hulevesiasioita hallinnoi Kuopiossa Kuopion kaupunkiympäristön palvelualue ja Siilinjärvellä kuntatekniikan suunnittelu. Jos kiinteistössä ei ole etäluettavaa vesimittaria, tulee vesimittarin lukema ilmoittaa Kuopion Vedelle vähintään kerran vuodessa. Vesimittarilukeman ilmoittaminen käy helpoiten Vesitili-verkkopalvelun kautta. Lukeman voi ilmoittaa tiheämminkin, esimerkiksi kerran kuukaudessa, jolloin kulutuksen seuraaminen on helpompaa. Tällöin myös mahdolliset piilovuodot tulevat esiin aiemmin, kun vesimittaria tarkkailee säännöllisesti. Toimiva vesihuolto on osa kiinteistön vastuullista ylläpitoa, joten kiinteistön vesihuolto kannattaa selvittää jo rakennusvaiheessa ja kiinteistökauppojen yhteydessä. Huoltoja korjaustyöt, kuten esimerkiksi vuotavan tonttijohdon tai vesikalusteiden korjaus, tulee teettää ajoissa. Mittaritilan suojaaminen kylmältä on myös tärkeä toimenpide. Viallisista laitteista tai jäätymisestä johtuvat vesivahingot voivat tulla kalliiksi kiinteistön omistajalle. Kuopion Vesi on sitoutunut vastuul- na on, että mahdollisimman moni asiakas hyödyntää tätä palvelua, sillä se auttaa vähentämään ympäristökuormitusta, pienentämään tiedottamisen kustannuksia sekä parantamaan tiedonkulkua. Sähköistä tiedottamista hyödynnettiin ensimmäisen kerran hinnaston sekä sopimusehtojen ja yleisten toimitusehtojen tiedottamisessa. lisuuteen ja haluaa tarjota asiakkaillensa entistä kestävämpiä vaihtoehtoja. Jatkossa Kuopion Veden sopimusasiakkailla on mahdollisuus vastaanottaa asiakastiedotteet sähköpostitse paperisten tiedotteiden sijaan. Sähköisen tiedottamistavan voi valita helposti Vesitili-verkkopalvelussa. Toivee-
Sopimusehdot ja hinnat muuttuvat Sopimusehdot ja yleiset toimitusehdot Työyhteisövalmennusta henkilöstölle Kuopion Veden henkilöstölle järjestettiin vuoden 2024 aikana työyhteisövalmennusta. Kumppanina valmennusten toteuttamisessa oli Talentree Oy. Työyhteisövalmennusten keskeisinä tavoitteina oli lisätä yhteisöllisyyttä, korostaa tiimityön merkitystä sekä tukea työntekijöiden hyvin- vointia kokonaisuudessaan. Valmennusohjelman aiheet liittyivät työyhteisötaitoihin, muutoskyvykkyyteen, sekä viestintä- ja digitaitoihin. Valmennuskokonaisuuden viimeinen osio pidettiin marraskuussa ja sen aiheena oli yhtiön strategia. muuttuvat 1.3.2025 alkaen. Keskeisimmät muutokset koskevat vesimittarien etäluentaa sekä liittymismaksujen muuttamista siirtokelpoisiksi ja arvonlisäverollisiksi. Lisäksi muutoksilla on pyritty selkeyttämään Kuopion Veden ja liittyjien välisiä vastuita sekä velvoitteita. Uusi hinnasto tulee voimaan 1.1.2025. Jatkossa vesikuutio maksaa 2,36 euroa ja jätevesikuutio 3,24 euroa. Näiden maksujen korotus on 4 %. Perusmaksujen hinnat nousevat 10 % ja palvelumaksujen 4 %. Pyytämättä tiedottaminen – tiedottamisvelvollisuuden täyttäminen Kuopion Vedellä Vesihuoltolaitoksen tulee tiedottaa riittävästi laitoksen toimittaman talousveden laadusta ja jäteveden puhdistuksen tasosta sekä siitä, miten vesihuollosta perittävät maksut muodostuvat. Vesihuoltolaitoksen on tiedotettava myös talousveden laadun poikkeamasta, sen syistä, sisällöstä ja suunnitelluista korjaustoimenpiteistä. Kuopion Vesi lähettää asiakkailleen vähintään kerran vuodessa laskun yhteydessä tai muutoin helposti saatavissa olevassa muodossa tiedot laitoksen toimittaman talousveden laadusta, hinnasta ja kulutuksesta. Vesihuoltolaitoksen asiakkaan (esim. isännöitsijän) tulee välittää tiedot talousveden loppukäyttäjälle. Edellä mainituista asioista löytyy tietoa myös verkkosivuiltamme kuopionvesi.fi, Vesitili-verkkopalvelusta ja vesi- ja jätevesilaskulta: z Veden hinta ja laskutus: kuopionvesi.fi/ asiakkaalle/hinnat-ja-laskutus/ z Kuopion Veden asiakkaat saavat tietoa vesi- ja jätevesilaskulta sekä Vesitili-verkkopalvelun kautta. z Veden hinnan muodostuminen: kuopionvesi.fi/tietoa-vedesta/usein-kysyttya/ yleiset-kysymykset/ z Veden laatutiedot: kuopionvesi.fi/ tietoa-vedesta/veden-laatu/ z Jätevedenpuhdistamoiden puhdistus tulokset: kuopionvesi.fi/tietoa-vedesta/ jatevedenpuhdistus/ z Häiriötiedotteet: kuopionvesi.fi/hairiot/ Lisäksi vesi.fityökalusta ”Vesi huoltolaitosten tunnusluvut” löytyy ajantasaiset tiedot eri alueiden veden laadusta. Palvelusta näkyy, onko vedenjakelualueella saavutettu talousveden terveysperusteiset laatuvaatimukset. Veden laatutietoja pääsee katsomaan, kun avaa valitun kunnan vesihuolto-organisaation ja valitsee sen jälkeen välilehden ”Tietoja talousveden laadusta ja käsittelystä”. 21
Ristikon avainsana Mikä oli lehden mielenkiintoisin juttu? VASTAANOTTAJA MAKSAA POSTIMAKSUN Anna lehdestä kouluarvosana (4-10) Mistä aiheista haluaisit lukea lehden seuraavista numeroista? Muuta palautetta lehdestä? Kysymys vedestä kysymyspalstalle Nimi, osoite ja puhelinnumero Tunnus 5004560 00003 Vastauslähetys Henkilötietoja käytetään ainoastaan arvonnan suorittamiseen. Henkilötiedot tuhotaan arvonnan jälkeen eikä niitä talleteta mihinkään. 22 Ratkaise ristikko Kirjoita ristikon avainsana kuponkiin ja pudota kuponki postilaatikkoon. Avainsana muodostuu ristikon numeroituihin ruutuihin. Vastaa samalla myös lehteämme koskeviin kysymyksiin. Voit ilmoittaa ristikon ratkaisun ja antaa palautetta myös palautelomakkeella osoitteessa pisaroita.com. Palauta vastauksesi 31.12.2024 mennessä. Kaikki määräpäivään mennessä saapuneet vastaukset osallistuvat kahden termosmukin arvontaan. Voittajalle ilmoitetaan henkilökohtaisesti.
Kuinka paljon verkostoa korjataan? Vesimaksuilla katetaan muun muassa vesihuoltoverkoston saneerauksesta syntyviä kustannuksia. Teksti: Janne Laitinen Kuva: Jenniina Nummela Kuopion Veden omistuksessa on lähes 1 200 kilometriä vesijohtoverkostoa ja 900 kilometriä jätevesiviemäriverkostoa. Yhtiö vastaa vesihuoltopalvelujen tuottamisesta kaikkiaan noin 120 000 asukkaalle Kuopiossa ja Siilinjärvellä. Merkittävä osa yhtiön vuosittaisista investoinneista suunnataan verkoston saneerauksiin. ? Missä kunnossa vesihuoltoverkosto on? Kohtuullisen hyvässä kunnossa. Saneerausten tarvetta ja saneerausvelkaa seurataan reaaliaikaisesti. Vuosittaisten saneerausinvestointien taso on mitoitettu niin, että vesihuoltoverkoston saneerausvelka ei kasva. Saneeraustarpeet on ennakoitu usean vuosikymmenen aikajänteellä. Viime vuonna Kuopion Vesi investoi vesihuoltoverkostoon noin kuusi miljoonaa euroa, josta puolet käytettiin saneerauksiin. vedestä ja jätevedestä. Lain mukaan vesihuollon maksujen on pitkällä aikavälillä katettava vesihuoltolaitoksen uus- ja korjausinvestoinnit ja kustannukset. Vesimaksuilla rahoitetaan siis viime kädessä myös saneeraushankkeita. reissä, viemäriverkostossa ja pumppaamoilla sekä lisääntynyttä puhdistustarvetta jätevedenpuhdistamoilla. ? ? Kyllä voi. Vesiyhtiön kannalta asiakkaan ilmoitukset ovat edelleen tärkeässä roolissa. Kaikista vesihuoltoon liittyvistä poikkeamista kannattaa ilmoittaa Kuopion Vedelle matalalla kynnyksellä. Moni vesihuollon häiriötilanne saadaan selville asiakkaiden tekemien ilmoitusten perusteella. Niiden avulla voidaan välttyä suuremmilta vahingoilta. Kaikki asiakkaiden ilmoitukset käydään läpi. Viemäriverkosto laitteineen toimii hyvin, kun sitä käytetään oikein. Viemärin kautta puhdistamolle menee tällöin vain tiski- ja pesuvesi, vessapaperi ja vessahädän lopputuote. Viemäriä ei ole tarkoitettu roskakoriksi. Viemäriin sopimattomat aineet, kuten jätteet, nesteet, rasva ja lääkkeet aiheuttavat ikäviä ja kalliita ongelmia kiinteistön omissa viemä- Kiireettömissä tapauksissa kannattaa ilmoittaa asiakaspalvelun sähköpostiin asiakaspalvelu@kuopionvesi.fi. Kiireellisissä tapauksissa yhteydenotto häiriö- ja vikailmoitusnumeroihin, jotka palvelevat kellon ympäri. Mihin vesimaksu käytetään? Asiakkailta kerättävillä vesimaksuilla katetaan vesihuoltopalvelujen tuottamisesta sekä uus- ja saneerausinvestoinneista aiheutuvat kustannukset. Kustannusten kattaminen on välttämätöntä laitoksen toimintaedellytysten varmistamiseksi. Perusmaksuilla katetaan vesihuoltoverkostojen ja -järjestelmien ylläpidosta ja huollosta, sekä jatkuvasta toimintavarmuudesta koituvia kiinteitä kustannuksia. Käyttömaksuilla katetaan vedentuotannosta ja toimittamisesta, sekä jäteveden johtamisesta ja käsittelystä aiheutuvia kustannuksia. Perus- ja käyttömaksua peritään erikseen Voiko asiakas vaikuttaa omalla toiminnallaan verkoston kunnossapitotarpeeseen? ? Miten havainnoista kannattaa ilmoittaa? z Vesi- ja jätevesiverkoston sekä jätevedenpuhdistamoiden ja –pumppaamoiden vika- ja häiriöilmoitukset P. 0500 203 023 z Vedenlaatuhäiriöilmoitukset P. 044 718 5362 Ennen yhteydenottoa kannattaa kuitenkin tarkistaa Kuopion Veden verkkosivuilta ajankohtaiset tiedot vedenjakelun häiriöistä ja huoltokatkoksista. Lähteet: Tekninen johtaja Jani Koski, verkostoinsinööri Annika Rautanen, Kuopion Veden tilinpäätökset ja toimintakertomukset. 23
JULKINEN TIEDOTE JOKAISEEN KOTIIN PUHTAAN VEDEN PUOLESTA Asiakaspalvelu Laskutus, vesimittarilukemat ja omistajanvaihdokset 044 718 5357 Laskun maksuun liittyvät asiat MyRopo palvelee 24/7 09 4246 1314 kuopionvesi@ropo.com Liittymisasiat 044 718 5353 Vesimittarin asennukset ja vaihdot 044 718 5367 mittarointi@kuopionvesi.fi Päivystysnumerot 24 h Vedenlaatuhäiriöilmoitukset 044 718 5362 Kuopion Vesi Oy kiittää asiakkaitaan kuluneesta vuodesta ja toivottaa kaikille rauhallista joulua ja hyvää uutta vuotta 2025! Vesi- ja jätevesiverkoston vikailmoitukset sekä jätevedenpuhdistamoiden ja -pumppaamoiden vika- ja häiriöilmoitukset 0500 203 023 Haapaniementie 30, 70100 Kuopio | www.kuopionvesi.fi | www.facebook.com/kuopionvesi Puhelinvaihde 017 185 555 | asiakaspalvelu@kuopionvesi.fi