PÄÄESIKUNNAN VALMIUSPÄÄLLIKKÖ, PRIKAATIKENRAALI AKI HEIKKINEN Suomen turvallisuus luodaan yhdessä 3 POLIISIYLIJOHTAJA ILKKA KOSKIMÄKI Poliisi kokonaisturvallisuuden tuottajana 3 PUOLUSTUSKIINTEISTÖT varmistaa maanpuolustuksen tilojen turvallisuuden ja toimintavalmiuden 4 MAANPUOLUSTUSKOULUTUS MPK Monenlaista maanpuolustusta 6 SUOMEN VARUSTAMOT Elintärkeä Itämeri 8 XO METAL Laitevalmistajan luottokumppani 9 SPEK Töissä tai kotona – väestönsuojassa pitää pärjätä itse 10 PROJEKTI ALPHA KELLUU Maailman tarkinta monikäyttöistä paikkatietoa ilmalaivaalustoista käsin 7 Uusia ratkaisuja viranomaisten tilannetietoisuuden tueksi 13 KOKONAISTURVALLISUUDEN KLUSTERI vahvistaa itäisen Suomen turvallisuutta 15 VERKOTAN Elektronisten laitteiden testaus on on osa kokonaisturvallisuuden varmistamista 21 GSD NORDICIN TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU 1

TARKKUUS. SIITÄ MEIDÄT TUNNETAAN. Tarkkuus on kaiken tekemisemme keskiössä. Yhdistämme perinteiset käsityötaidot sulavasti viimeisimpään huipputeknologiaan. Suunnittelemme ja valmistamme maailmankuuluja, ja vain korkeimman laatustandardin ylittäviä tuotteita. Yli sadan vuoden kokemuksemme ja intohimomme tarkkuuteen on tehnyt meistä sen, mitä olemme tänä päivänä – maailman tarkimman kivääri- ja patruunavalmistajan. WWW.SAKO.GLOBAL 2 SINCE 1921 GSD NORDICIN TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU

ASIANTUNTIJA ASIANTUNTIJA Suomen turvallisuus luodaan yhdessä Veteraanien ja muiden Suomen itsenäisyyden eteen taistelleiden perintö, maamme itsenäisyys, on paljon enemmän kuin historiallinen saavutus – se on perusta, jonka varaan me ja tulevat sukupolvet rakennamme tulevaisuutemme. Vastuu tästä kuuluu meille kaikille. S ota Euroopassa on muokannut turvallisuusympä- ristöämme, ja ympärillämme on paljon epävarmuutta. Suomeen ei tällä hetkellä kohdistu suoraa sotilaallista uhkaa. Turvallisuustilanne ei kuitenkaan näytä muuttuvan parempaan suuntaan, ja siksi kaikkien on syytä pysyä valppaina. Puolustusvoimilla on erittäin hyvä ymmärrys lähialueemme toiminnasta ja muodostamme jatkuvasti tilannekuvaa yhdessä liittolaistemme kanssa. Valvomme ja turvaamme Suomen alueellisen koskemattomuuden vuoden jokaisena päivänä. Tämä on osa jokapäiväistä työtämme suomalaisten turvallisuuden eteen. Yhteiskunnan turvallisuus ei kuitenkaan perustu pelkästään sotilaallisiin voimavaroihin. Vahvuutemme on kokonaisturvallisuuden malli, jossa Suomea puolustetaan kaikkia voimavaroja hyödyntäen. Yhteiskunnan tärkeistä toiminnoista huolehditaan viranomaisten, elinkeinoelämän, järjestöjen ja kansalaisten yhteistyöllä – meitä jokaista tarvitaan. Suomalaisten korkea maanpuolustustahto luo vankan pohjan turvallisuudelle, eikä sen merkitystä tule aliarvioida. Olemmekin saaneet todistaa, kuinka ukrainalaiset ovat osoittaneet kansan yhtenäisyyden ja maanpuolustustahdon tärkeyden kriisissä. Maanpuolustustahto ja yhtenäisyyden kokemus eivät synny vain kriiseissä, vaan vahvistuvat arjessa ja yhteisissä arvoissamme. Liittoumassakin periaate on, että kaveria ei jätetä. Nykyinen maailmantilanne saattaa huolestuttaa ja haastaa kriisinsietokykyä. On tärkeää varautua ja tarvittaessa reagoida, mutta ennen kaikkea pitää huolta toisistamme. Turvallinen ja itsenäinen Suomi rakennetaan yhdessä. Yhdessä olemme vahvoja. Toivotan kaikille arvokasta itsenäisyyspäivää! Pääesikunnan valmiuspäällikkö, prikaatikenraali Aki Heikkinen Poliisi kokonaisturvallisuuden tuottajana E lämme niin sisäisen kuin ulkoisen turvallisuuden osalta vahvaa murrosta. Muutoksilla on vaikutuksia myös poliisin tehtäväkentälle. Viranomaistoiminnan rajapintoja hyödyntävässä hybridivaikuttamisessa vihamieliset toimet saattavat ensivaiheessa ilmetä erilaisina rikoksina tai yleiseen järjestykseen ja turvallisuuteen liittyvinä häiriöinä, joihin liittyvän vasteen toimivaltaisena viranomaisena antaa poliisi. Samaan aikaan poliisin perinteinen tehtäväkenttä on jatkuvan muutoksen kohteena. Niin perinteinen kuin järjestäytynyt rikollisuus muuttaa jatkuvasti muotoaan teknologian kehittyessä ja yhteiskunnan muuttuessa. Nuorison väkivaltarikollisuus on kasvanut huolestuttavasti. Esim. kaupungistuminen ja maahanmuutto eri muodoissaan muokkaavat yhteiskuntaa ja tuovat mukanaan myös ei-toivottavia ilmiöitä, joihin viranomaisten tulee kyetä tehokkaasti puuttumaan. Suomalainen kokonaisturvallisuuden malli lähestymistapana perustuu ajatukseen, että yhdessä tuotettu turvallisuus on enemmän kuin osiensa summa. Poliisille yhteistyö on strateginen valinta. Yhteistyön avulla pystymme vastaamaan uusiin haasteisiin ja tukemaan muita viranomaisia. Esimerkiksi vuoden 2015 turvapaikkakriisin yhteydessä poliisi vastasi maahan saapuneiden rekisteröinnistä, jakoi tilannekuvaa ja huolehti rikollisuuden torjunnasta. Samoin poliisi on rekisteröinyt Ukrainasta saapuneita ja varautunut uhkiin. Edellä kuvatuissa tilanteissa keskeistä on ollut laaja-alainen yhteistyö kokonaisturvallisuuden hengessä. Sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden uhkakuvien sekoittuessa myös viranomaisten yhteistyöltä vaaditaan aiempaa enemmän. Suomalaisen kokonaisturvallisuuden yhteistoimintamallin keskiössä on varautuminen erilaisiin kriiseihin. Varautumalla poikkeuksellisiin tilanteisiin muun muassa suorituskykyä ja yhteistyötä kehittämällä, kehitämme samalla vastetta perustehtäväämme – arjen turvaamiseen. Ilkka Koskimäki Poliisiylijohtaja GSD NORDICIN TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU 3

Puolustuskiinteistöt varmistaa maanpuolustuksen tilojen turvallisuuden ja toimintavalmiuden Senaatti-konserniin kuuluva Puolustuskiinteistöt huolehtii puolustushallinnon kiinteistöjen valmiudesta ja varautumisesta erilaisiin turvallisuusoloihin. Toimitusjohtaja Matias Warstan mukaan Suomen varautumistaso on kansainvälistä huippuluokkaa. P uolustuskiinteistöt vastaa puolustushallinnon kiinteistöistä, niiden ylläpidosta ja palveluiden järjestämisestä. Tilojen turvallisuutta ja varautumista ongelmatilanteisiin hallitaan laaja-alaisesti, niin suorien sotilaallisten uhkien, kuin esimerkiksi hybridivaikuttamisen varalta. ”Varautumisen näkökulmasta Puolustusvoimien tilojen voidaan ajatella olevan karkeasti kahdenlaisia, syvällä kalliossa olevia sota-ajan tiloja, joiden tulee kestää suoraa sotilaallista vaikuttamista ja toisaalta kiinteistöjä, joiden osalta painopiste on häiriönsietokyvyssä ja kiinteistön käytön jatkuvuudessa”, Warsta toteaa. Merkittävässä roolissa on kriittisen infrastruktuuriin lisäksi useammalla ostopisteellä tai rengasmaisilla verkoilla ja lämmöntuotantoa siirrettävillä lämmöntuotantoyksiköillä sekä järjestelmillä, jotka toimivat kotimaisella hakkeella tai pelleteillä. Myös vedenotossa varmistetaan vaihtoehtoinen vesilähde. ”Huoltovarmuusajattelun mukaisesti meidän tulee myös huomioida varaosien saatavuus. Meillä on hyvät varmuusvarastot, olemme tunnistaneet kriittiset varaosat ja kehittäneet sisäistä logistiikkaa.” turvaaminen. Esimerkiksi sähkönsaantia varmistetaan varavoimalaitteiden poikkeusolojen tarpeita. Asiantuntijuutta pyritään jalkauttamaan myös kaikkiin valtion virastoihin, joista kukin huolehtii omasta varautumisestaan. ”Nyt kun olemme samaa konsernia Senaatti-kiinteistöjen kanssa, voimme toimia asiantuntijahubina ja tukea koko valtionhallintoa kiinteistövarautumiseen liittyen.” Myös kumppaniyrityksillä on tärkeä rooli. ”Kokonaisturvallisuuden mallia rakennetaan yhdessä kotimaisten ja länsimaisten kumppanien kanssa. Lisäksi on syytä mainita toimivien tukitoimintojen tärkeys. Pieneltä tuntuvat asiat voivat olla kokonaisuuden kannalta kriittisiä.” Kuvat: Anna Autio 4 GSD NORDICIN TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU Warstan mukaan Suomessa on yhteistyön lopputuloksena päästy kansainvälisesti erittäin hyvään tilanteeseen. ”Suomen geopoliittinen asema sanelee sen, että meidän täytyy panostaa varautumiseen. Monessa asiassa olemmekin tämän osalta nyt maailman huippua.” Henkilöstön osaaminen ja kumppanuudet avainasemassa Puolustuskiinteistöjen erityispiirre varautumisorganisaationa on oma palveluntuotanto sekä henkilöstö, jonka osaaminen vastaa Puolustuskiinteistöt ˗ ˗ ˗ ˗ ˗ perustettu vuonna 2021 valtion liikelaitos, joka kuuluu Senaatti-konserniin vastaa puolustushallinnon kiinteistöistä, niiden ylläpidosta ja palveluiden järjestämisestä kaikissa turvallisuustilanteissa ei kerää voittoa toiminnallaan vaan vuokraus on omakustannusperusteista valmius, varautuminen ja turvallisuus on kaiken toiminnan keskiössä. GSD NORDICIN TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU 4

ASIANTUNTIJA ASIANTUNTIJA Kriisinkestävyys korostuu Kohti iskunkestävää Suomea Nykyisessä turvallisuustilanteessa on välttämätöntä huolehtia, että yhteiskunnan kyky selvitä erityisesti vakavista kriisija häiriötilanteista vahvistuu. S uomen turvallisuusympäristö on muuttunut perustavanlaatuisella tavalla. Suomi on kansainvälisesti katsottuna hyvin varautunut ja toimintamallimme kiinnostaa muita maita. Olemme varautumisen edelläkävijöitä, mutta emme saa löysätä tahtia toiminnan kehittämisessä. Me Huoltovarmuuskeskuksessa (HVK) tavoittelemme iskunkestävää Suomea ja pyrimme toteuttamaan sitä yhdessä muiden viranomaisten ja yritysten kanssa. Suurin osa kriittisestä infrastruktuurista on yksityisten yritysten omistuksessa, siksi yhteistyö elinkeinoelämän ja julkisen sektorin välillä on elintärkeää. Tiedämme, ettei kaikkia häiriöitä ja kriisejä pystytä ennaltaehkäisemään, siksi on tärkeää olla varautunut erilaisiin tilanteisiin. Oleellisia ovat varajärjestelyt ja korjauskyky ja siten yhteiskunnan kriittisten toimintojen mahdollisimman nopea palauttaminen. Riskit ja uhat huoltovarmuudelle ovat konkreettisempia, vakavampia ja monialaisempia kuin ennen. On hyvä, että Suomessa on huolehdittu sotilaallisen puolustuskyvyn resursseista. Maanpuolustus ei kuitenkaan pärjää ilman siviiliyhteiskunnan toimintoja, kuten tietoliikenne-, logistiikka-, energia- ja ruokahuoltopalveluja. On siis välttämätöntä kehittää huoltovarmuutta ja sen resursseja siten, että yhteiskunnan kyky selvitä vakavista kriisi- ja häiriötilanteista vahvistuu. Y li tuhat päivää jatkunut Venäjän hyökkäys Ukrainaan sekä viime aikaiset tapahtumat lähiympäristössämme ovat nostaneet yhteiskunnan kriisinkestävyyden jatkuvaksi puheenaiheeksi. Onneksi meillä Suomessa asia ei ole mikään uusi. Pyrimme edistämään kriisivalmiutta myös eurooppalaisella tasolla. Presidentti Niinistön Euroopan Komissiolle luovuttaman raportin näkemykset upposivat otolliseen maaperään. Isännöimieni kansainvälisten vieraiden mielenkiinto kohdistuu usein huoltovarmuuden järjestelyihimme ja järjestökentän vakiintuneeseen rooliin osana varautumistamme. Koronapandemia ja erilaiset toimitusketjujen häiriöt ovat korostaneet huoltovarmuuden merkitystä. Huoltovarmuuden kenttä on viime vuosina monipuolistunut ja laajentunut vauhdilla. Sen keskeisenä roolina on sitoa elinkeinoelämä tiiviiksi osaksi yhteiskuntamme varautumista. Tästä yhteistyöstä hyötyvät kaikki osapuolet. Lisäksi tiivis yhteistyö parantaa kykyämme ennakoida tulevaa sillä elinkeinoelämä usein havainnoi hiljaiset signaalit jo ennen viranomaisia. Toinen keskeinen toimija tilanneymmärryksemme parantamisessa sekä varautumisen vaikuttavuuden varmistamisessa on järjestökenttä ja vapaaehtoistoiminta, jonka kautta saamme koko yhteiskunnan kytkettyä osaksi kokonaisturvallisuutta. Molempien merkitys ja rooli tulee laajenemaan yhä kansainvälisemmässä toimintaympäristössämme. Esa Pulkkinen, Turvallisuuskomitean puheenjohtaja, Puolustusministeriön kansliapäällikkö Janne Känkänen toimitusjohtaja Huoltovarmuuskeskus GSD NORDICIN TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU 5

Monenlaista maanpuolustusta Maanpuolustuskoulutus MPK on Suomen kattavin kokonaisturvallisuuden kouluttaja. Sen mahdollistaa tuhansien vapaaehtoisten kouluttajien ja yhteisöjen aktiivisuus sekä halu olla mukana turvallisuuden rakentamisessa. M PK:n toiminta jakautuu kahteen tärkeään osa-alueeseen: lain määrittelemiin maanpuolustus- varautumistaitojaan on kasvanut viime vuosina valtavasti. Meidän pitää yhteiskuntana pystyä vastaamaan tähän kysyntään ja pa- koulutukseen liittyviin julkisiin hallintotehtäviin sekä yhdistystoimintana toteutettavaan varautumis- ja turvallisuuskoulutukseen. Tätä kaikkea tehdään tiiviissä yhteistyössä MPK:n jäsenjärjestöjen, turvallisuusalan viranomaisten, kuntien, oppilaitosten ja muiden järjestöjen kanssa. Avainasemassa on noin 3 000 suomalaista, jotka ovat sitoutuneet MPK:n toimintaan vapaaehtoisina kouluttajina ja toimimalla muissa koulutuksen tukitoiminnoissa. ”Suomalaisten halu osallistua kursseille ja kasvattaa turvallisuusosaamistaan ja rantaa näin koko yhteiskunnan kriisinsietokykyä”, kertoo MPK:n toiminnanjohtaja Antti Lehtisalo. Tiivistä yhteistyötä Puolustusvoimien kanssa Puolustusvoimien operatiivisena kumppanina MPK kouluttaa sotilastaitoja vuosittain noin 23 000 reserviläiselle. Sotilaan ja eri aselajien perustaitojen taitojen lisäksi Puolustusvoimat määrittelee, minkälaista osaamista reserviläisiltä tarvitaan ja MPK:n Sotilaan talvitaidot naisille –kurssilla Parolassa harjoiteltiin ja ylläpidettiin yhtä sotilaan tärkeistä talvitaidoista - hiihtämistä. Puolustusvoimien kumisaappaaseen kiinnitettävät sukset vaativat totuttelua kokeneeltakin hiihtäjältä. Kuva: Saku Schildt / MPK. toteuttamaa koulutusta suunnitellaan yhdessä. Viime vuosina suosituimmiksi koulutuksiksi ampumataidon lisäksi ovat nousseet taistelu rakennetulla alueella ja sotilaspoliisi-kurssit. Kaikkiaan reserviläisille suunnattuun koulutusta järjestettiin vuonna 2023 noin 85 000 koulutuspäivää. Varautuminen luo kokonaisturvallisuutta Sotilaallisen osaamisen lisäksi MPK järjestää tutustumistoimintaa nuorille ja kouluttaa varatutumiseen ja turvallisuuteen liittyviä taitoja noin 32 000 koulutuspäivää vuosittain. Digitaalinen turvallisuus, sähköttä selviytyminen sekä maastotaidot kiinnostavat, ovat kaikille tärkeitä varatutumistaitoja ja samalla osa maanpuolustusta. Vuoden vaihteessa valmistuva vapaaehtoisen maanpuolustuksen selvitystyöryhmän raportti antaa MPK:n toiminnalle uusia suuntaviivoja siihen, voidaanko myös kokonaisturvallisuuskoulutusta järjestää jatkossa julkisena hallintotehtävänä. ”Koko yhteiskunnan varatutumisen ja maanpuolustuksen kannalta on tärkeää, että kaikkien kansalaisten halu osallistua pystytään hyödyntämään”, Lehtisalo painottaa. Teksti: Miia Iivari Maanpuolustuskoulutusyhdistys MPK ˗ ˗ ˗ ˗ ˗ ˗ ˗ julkisoikeudellinen yhdistys järjestää maanpuolustus- ja kokonaisturvallisuuskoulutusta toimii koko Suomen alueella Puolustusvoimien strateginen ja operatiivinen kumppani 14 lähellä maanpuolustusta ja kokonaisturvallisuutta toimivaa jäsenjärjestöä vuosittain MPK:n koulutuksissa on 70 000 osallistumiskertaa ja lähes 120 000 koulutuspäivää noin 3 000 sitoutunutta kouluttajaa. Lisätietoa mpk.fi 6 GSD NORDICIN TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU

Maailman tarkinta monikäyttöistä paikkatietoa ilmalaiva-alustoista käsin Kyky valvoa ja suojata kriittistä infrastruktuuria jatkuvasti ja kokonaisvaltaisesti on kansallisen turvallisuutemme kannalta keskeistä. Joensuulainen startup-yritys Kelluu on kehittänyt jatkuvaan aluevalvontaan uudenlaisen vetypolttokennoja hyödyntävän autonomisesti toimivan ilmalaivan, johon kytketyn teknologian avulla voidaan tuottaa monipuolista ja -alaista, maailman tarkinta paikkatietoa eri viranomaisten ja käyttäjien tarpeisiin. K elluun kehittämä ilma-alus sopii Vuonna 2018 perustettu Kelluu kehittää kuten maanpinnan kosteutta ja tarkkaa erinomaisesti erilaisiin pitkäaikaisen tai pysyvän aluevalvonnan siviili- ja puolustustarpeisiin. Alus toimii alustana mitä moninaisimmille sensoreille ja kameroille. Se kykenee lentämään ilmassa noin 12 tuntia useimmissa olosuhteissa. Seuraavan sukupolven prototyyppivaiheessa olevalla aluksella lentoaika ja -kyky vielä moninkertaistuu tästä. ”Olemme tehneet aluksen kehitys- ja testityötä läpi Itä-Suomen talvien. Se on vaikuttanut suunnitteluumme ja teknologiaamme, joka on jäätymistä ja jäätäviä olosuhteita sietävä. Täällä on myös ilmainen GNSShäirintä tarjolla rajan takaa, joten teknologiamme on todennetusti myös häirinnänkestävää”, Kelluu Oy:n toimitusjohtaja Janne Hietala naurahtaa. ja valmistaa ilmalaivansa itse. Ilma-alustan avulla kerättyä dataa yritys myy asiakkaille aina ajan tasalla oleva palveluna, jossa valtava tietomassa on jalostettu asiakkaalle käyttökelpoiseen muotoon, esimerkiksi digitaaliseksi kaksoseksi, eli digitaaliseksi kopioksi fyysisestä maailmasta. 3D-mallia. Tätä tietoa voidaan käyttää yhtä hyvin Ponssen harvestereissa kuin Patrian sotilasajoneuvoissa”, Hietala kuvailee. Digitaalinen aluekaksonen voitaisiin yhtä hyvin tehdä myös Naton käyttöön. Kelluu on jo ollut Naton ICDE 2024 -konferenssissa Vilnassa esittelemässä tekniikkaansa ja sen mahdollisuuksia sotilaskäytössä. Suomessa Kelluu on mukana Puolustusvoimien ja Patrian käynnistämässä Digital Defense Ecosystemissä. ”Kelluu pyrkii olemaan aktiivinen taho Natoonkin päin ja toivomme, että kaltaisiamme suomalaisia kaksoiskäyttöteknologiayrityksiä tuetaan myös kotimaassa, jotta uusi teknologia ei siirry ulkomaille pääomien ja parempien mahdollisuuksien perässä”, Kelluu Oy:n toimitusjohtaja Janne Hietala muistuttaa. Kaksikäyttöistä dataa siviili- ja puolustustarpeisiin samalla kertaa Aluksen kyky pysyä pitkään ilmassa ja operoida pilvien alapuolella tarjoaa mahdollisuuden kerätä valtavat määrät dataa, jota voidaan tekoälyn ja koneoppimisen avulla hyödyntää ajantasaisena ja päivittyvänä erilaisissa päätelaitteissa tilannekuvan pohjana. Kerätyn datan pohjalta Kelluu on esimerkiksi luonut Kolin kansallispuistosta digitaalisen kaksosen yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston ja Maanmittauslaitoksen kanssa. ”Tulvien ja myrskyjen vahinkokartoitukseen tämä on myös loistava teknologia. Käyttämämme algoritmi voi tunnistaa yksittäisen puun myös metsäteollisuudelle ja pystyy laskemaan puulle 3D-tiedostosta pituuden ja tyvipaksuuden sekä spektritiedostosta määrittelemään puun terveydentilan. Nämä samat alustaan kiinnitetyt sensorit kykenevät tuottamaan maastosta myös ajettavuustietoa, ”Täällä on myös ilmainen GNSS-häirintä tarjolla rajan takaa, joten teknologiamme on todennetusti myös häirinnänkestävää.” Tietoa yli valtionhallinnon siilojen ”Viranomaisten toiminnot ovat Suomessa siiloutuneita, mikä hankaloittaa vastaamista vihamieliseen hybridivaikuttamiseen, jota täällä tehdään. Esimerkiksi vastuu paikkatiedoista on Maanmittauslaitoksella, ja Traficom puolestaan vastaa radioverkosta sekä -häirinnästä. Yksityisen toimijan on vaikea tuottaa palveluja näiden siilojen yli. Tämä siiloutumisongelma kaipaisi korjaamista”, Hietala pohtii. Lisätietoja: kelluu.com GSD NORDICIN TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU 7

Suomen talviset jääolosuhteet vaativat osaamista ja paikallisten olosuhteiden tuntemusta, sekä jäävahvistetut ja jääluokitetut alukset. Elintärkeä Itämeri Logistiikan infrastruktuuri ja riittävä kuljetuskapasiteetti ovat kriittisen tärkeitä yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen ja yritysten toiminnan jatkuvuuden näkökulmasta. ”Meidän on vastedeskin pidettävä huoli siitä, että tämä elintärkeä väylä pysyy toiminnassa myös silloin kun tummat pilvet kasaantuvat taivaalle ja maailmalla myrskyää” Kuva ESL Shipping M aantieteellisestä sijainnistamme johtuen olemme täällä pussin perällä poikkeuksellisen riippuvaisia merikuljetuksista. Suomen ulkomaankaupasta 96 prosenttia kulkee meriteitse. Vaihtoehtoisia reittejä on oltava, mutta merikuljetuksia ei pystytä korvaamaan muilla kuljetusmuodoilla kuin pieniltä osin. Huoltovarmuuskeskuksen arvion mukaan Merikuljetusten on toimittava kaikissa oloissa noin 10 prosenttia Suomen ulkomaankaupasta on mahdollista siirtää muihin kuljetusmuotoihin. Kansainvälisen saavutettavuuden ja huoltovarmuuden näkökulmasta merikuljetusten toimintavarmuus ja jatkuvuus ovat siis avainasemassa. ”Pohjoiset olosuhteet tuovat meillä lisähaasteita merilogistiikan toimivuuteen. Itämeri on yksi maailman haastavampia merialueita. Navigointi matalissa ja karikkoisissa vesissä sekä talvella jäätilanne vaativat osaamista ja paikallisten olosuhteiden tuntemista” toteaa toimitusjohtaja Tiina Tuurnala Suomen Varustamoista. ”Suomeen voi turvallisesti liikennöidä talvisin vain jäävahvistetut ja jääluokitetut alukset”, Tuurnala jatkaa. markkinaehtoisesti. Mutta jos tilanne kehittyy niin, että nämä eivät toteudu, on huoltovarmuutemme poikkeusoloja varten tehtyjen erityisjärjestelyjen, sekä kotimaisen tonniston ja huoltovarmuuskuljetuksia hoitavien suomalaisten merenkulkijoiden varassa. Rahtialusten ohella matkustaja-autolauttojen ja ropax-alusten merkitys huoltovarmuuden turvaamisessa on merkittävä. Merkitys korostuu entisestään vakavissa poikkeusoloissa, koska ne soveltuvat erityyppisten lastien kuljettamiseen, sotatarvikekuljetuksiin sekä evakuointikuljetuksiin. Näillä aluksilla kulkee valtaosa Suomen kappaletavarasta, mukaan lukien elintarvikkeet, lääkkeet ja teollisuuden varaosat. 8 GSD NORDICIN TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU Huoltovarmuuden ja jatkuvuuden hallinta perustuu normaaliolojen toimintamalleihin ja toimiviin markkinoihin. Niin kauan kun väylät, satamat, meriliikenteenohjaus, luotsaus ja jäänmurto toimivat normaalisti ja vakuutuksia on saatavilla eikä turvallinen, kannattava liiketoiminta vaarannu, merikuljetukset hoituvat Suomen Varustamoiden toimitusjohtaja Tiina Tuurnala korostaa viranomaisten ja elinkeinoelämän yhteistyön sujuvuuden tärkeyttä varautumistyössä. ”Suomen vahvuus on pitkäjänteisyys ja yhteistyö. Huoltovarmuusorganisaatiossa on tehty varautumistyötä viranomaisten ja elinkeinoelämän yhteistyössä jo hyvän sään aikana. Meidän on vastedeskin pidettävä huoli siitä, että tämä elintärkeä väylä pysyy toiminnassa myös silloin kun tummat pilvet kasaantuvat taivaalle ja maailmalla myrskyää” kiteyttää Tuurnala. Suomen ulkomaankaupasta 96 % kulkee meritse. Tuonnista 96,9 % ja viennistä 94,4 % (Lähde: Tulli)

jonka avulla voidaan varustella erilaisia tilaratkaisuja ketterästi ja kustannustehokkaasti erilaisiin käyttötarkoituksiin, erityisesti puolustusteollisuuteen sekä energiateollisuuden erilaisiin energian varastointitarpeisiin. Hankkeeseen on saatu EU:n tuotekehitystukea ja työ on aloitettu, tavoitteena on saada tuote markkinoille vuoden 2025 aikana.” Jatkuvaa kehitystä Uusien toimitilojen myötä XO Metalin kasvun tieltä poistui suurin pullonkaula. Uudet toimitilat ja huippumoderni laitekanta avaavat uusia mahdollisuuksia, ja kehitystyötä ja investointeja jatketaan myös tulevaisuudessa. ”Meidän valttejamme ovat osaava henkilö- Laitevalmistajan luottokumppani XO Metal Oy on viime vuosina investoinut voimakkaasti toimitiloihin, koneisiin ja laitteisiin, henkilöstön osaamiseen sekä tuotannon ohjaamiseen ja digitalisoimiseen. Panostukset ovat vauhdittaneet yrityksen kasvua. G lobaalin taloustilanteen haasteista olemme kehittäneet erilaisia laitetilaratkai- huolimatta yhtiö on nyt tilanteessa, jossa on aika painaa kaasua, jatkaa vahvaa kasvua sekä vakuuttaa uudet asiakkaat ja toimialat yhtiön osaamisesta. suja muun muassa tuulivoimaan ja latausasemiin liittyen. Kaivos-, satama- ja energiateollisuudessa meillä on isoja, globaalisti toimivia asiakkaita”, kertoo yrityksen operatiivinen johtaja Marko Nilosaari. Sopimusvalmistajana XO Metal toimittaa asiakkailleen niin yksittäisiä komponentteja kuin laajoja tuotekokonaisuuksia alusta loppuun asti valmistettuina. Myös erilaiset metallirakenteiden projektitoimitukset eri tarpeisiin ovat yritykselle arkipäivää. Laitevalmistajan luottokumppani ”Kun pystymme tarjoamaan koko tuotantoprosessin kattavasti, voimme missiomme mukaisesti olla laitevalmistajan luottokumppani. Olemme mukana usein jo suunnitteluvaiheessa tuomalla etenkin materiaalioptimoinnin ja tuotannonsuunnittelun osaamistamme asiakkaiden tuotekehityshankkeisiin.” ”Esimerkiksi satamalaitepuolella meillä on ollut useita kehityshankkeita etenkin laitesuojien valmistuksessa niiden sähköistyessä yhä enemmän. Myös energiateollisuudelle Tuotekehityshanke XO Metal on myös aloittanut tuotekehityshankkeen erityisesti puolustusteollisuuden tarpeisiin. Hankkeen tavoitteena on kehittää CSCStandardin mukainen konttirunko-rakenne, kunta sekä uudet tilat ja laitteet. Olemme nyt tämän kokoluokan toimijoina alan kärjessä, ja yritämme siellä myös pysyä.” Tulevan viisivuotiskauden tavoitteena onkin kasvattaa liikevaihto 20 miljoonaan euroon. Se edellyttää lisähenkilöstön rekrytointia ja siirtymistä kahteen vuoroon. Vaikka kilpailu on kovaa, joustavuudella ja ketteryydellä Marko Nilosaari uskoo parkanolaisten pärjäävän myös jatkossa. XO Metal ˗ ˗ ˗ ˗ ˗ ˗ ˗ ˗ ˗ parkanolainen, vuonna 2011 perustettu metallialan yritys omistajina Petri Niinimäki ja Tero Pentti tekee kokonaisvaltaista teräsalihankintaa kaivosalasta offshore-yrityksiin liikevaihto vuonna 2023 noin 14,2 miljoonaa työllistää noin 50 henkilöä ja laajan alihankkijaverkoston kevään aikana valmistumassa noin 9000 neliön modernien toimitilojen remontti digitalisoitu tuotannonja varastonohjaus AQAP-2110 Sertifikaatti PIA Jäsenyritys GSD NORDICIN TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU 9

Jos sähköt ovat poikki, ilmanvaihtolaitetta pyöritetään käsivoimin. Töissä tai kotona – väestönsuojassa pitää pärjätä itse Oletko pohtinut väestönsuojaan suojautumista? Ehkä kannattaisi, sillä jos se tilanne tulisi eteen, kaikki apu on suojautujista itsestään kiinni – olet sitten kotona tai työpaikalla. K iinteistöyhtiöiden tehtävänä on pitää huolta väestönsuojista, jotta ne ovat käyttökunnossa tosipaikan tullen. Mutta eivät asukkaatkaan tai yrityksen työntekijät voi tuudittautua siihen, että väestönsuojaan vain mennään, jos kehotus tulee. Täytyy siellä jotain osata tehdäkin. Jos tilanne sallii, kehotus valmistella suojat käyttökuntoon annetaan ennakkoon 72 tuntia ennen suojautumista. ”Valmistelu voi tarkoittaa esimerkiksi verkkovarastojen tyhjentämistä ja purkamista. Aika harvassa kiinteistössä väestönsuoja seisoo ihan tyhjillään”, sanoo väestönsuojeluasiantuntija Jaakko Koivula Suomen Pelastusalan Keskusjärjestöstä. 10 GSD NORDICIN TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU Valmistelut tarkoittavat myös siivoamista, käymäläkoppien ja kerrossänkyjen kokoamista, veden varastoimista astioihin sekä hätäuloskäynnin kaivamista esiin. ”Fyysistä työtä riittää useille käsipareille.” ”Fyysistä työtä riittää useille käsipareille”, Koivula toteaa. Myös henkilökohtaisia valmisteluja tarvitaan. Suojaan tarvitaan mukaan sopivaa syötävää ja juotavaa, mahdolliset lääkkeet, lukemista tai tekemistä, jotain, minkä päällä istua. Käsikäyttöistä ilmanvaihtoa pitää pyörittää käsin Suojautumisen alkaessa tarvitaan ohjaajia. Suojaan päästettävät ihmiset pitää laskea, jotta tila ja happi riittävät kaikille. Tarvitaan myös henkilöitä, jotka osaavat käyttää väestönsuojan laitteistoa ja organisoida työtehtäviä. ”Lisäksi tarvitaan ihmisiä tuottamaan happea suojaan, sillä käsikäyttöistä ilmanvaihtoa pitää todella pyörittää käsin, jos sähköt ovat poikki. Se on fyysistä vuorotyötä”, Koivula selventää. Väestönsuojassa tarvitaan myös henkistä tukea, sillä suojautumistilanne voi aiheuttaa ahdistusta ja pelkotiloja. Etukäteen hankittu tieto ja osaaminen helpottavat kummasti ja antavat paremmat mahdollisuudet pärjätä suojautumistilanteessa. Kiinteistössä on hyvä olla ainakin yksi ja mieluummin useampi väestönsuojan hoitajan koulutuksen käynyt henkilö. Kurssia järjestetään sekä taloyhtiöille että yrityksille. Kursseja järjestävät esimerkiksi Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö ja pelastusliitot, kuten Uudenmaan Pelastusliitto, jonka artikkeli on myös tässä lehdessä. SPEKin kurssit löytyvät spek.fi-sivuilta verkkokaupasta.

” Korkeatasoinen äänenlaatu ratkaisee oikean tilannekuvan välittymisen kriittisessä langattomassa ryhmäviestinnässä Suomalainen Savox on langattoman tiimiviestinnän järjestelmien huippuluokan ratkaisutoimittaja, jonka tuotteiden kantavana peruspilarina on ainutlaatuinen äänenlaatu ja -selkeys, johon muut eivät pysty hektisessä ja kriittisessä ympäristössä tapahtuvassa toiminnassa. Liiketoimintamme liittyy usein kriiseihin tai niiden torjumiseen, mutta emme kuitenkaan ole rat- komassa niitä aseilla, vaan tuotteemme on tehty ihmisten suojaamiseen ja pelastamiseen, mistä olemme tosi ylpeitä, Savoxin toimitusjohtaja Jerry Kettunen toteaa painokkaasti. Savox on kansainvälisesti toimiva, yksityisomistuksessa oleva yritys. Noin 80 prosenttia yrityksen liikevaihdosta tulee Suomen rajojen ulkopuolelta ja tuotteita on myyty yli 70 maahan. Savoxin kokonaisturvallisuuden järjestelmien tarjonta jakautuu kolmeen osaan: ajoneuvo- ja venejärjestelmät, operoivien henkilöiden järjestelmät sekä henkilösuojaus ja sen kärkenä kuulonsuojaus. Kyseisiä tuotteita ja järjestelmiä käyttävät mm. eri maitten puolustus, turvallisuus ja pelastus yksiköt sekä raskas teollisuus. ”Ääniosaamisemme ja tuotteemme ovat laadultaan ainutlaatuisia.” ”Varustamme esimerkiksi rajavartioston nopeat partioveneet kommunikaatiojärjestelmillämme ja mahdollistamme käytännössä henkilöstön keskinäisen kommunikoinnin sekä kommunikoinnin ulos aluksesta radion välityksellä. Olemme myös tuoneet markkinoille langattomia järjestelmiä, jotka mahdollistavat operoivan tiimin keskinäisen kommunikaation maastossa omassa suojatussa kuplassaan, erittäin hyvällä äänenlaadulla”, Savoxin toimitusjohtaja Jerry Kettunen kertoo. Kentällä operoivien tukena joille tilannetietoisuuden muodostaminen on tosi haastavaa kriittisessä tilanteessa ja sel- ja tuottaa niilläkin tarkempaa tilannekuvaa. Tavoitteemme on jalostaa tätä tietoa eteen- Savoxin langattomat tiimiviestinnän ratkaisut eri sektoreille on suunniteltu kestämään, varmistamaan tiimiviestinnän selkeä viestintä, ylivoimainen ääni ja toimintatehokkuus vaativissa olosuhteissa. Lopputuloksen takaa yli 40 vuoden historia onnistuneista projekteista ja kumppanuuksista. ”Kohderyhmämme on loppukäyttäjät, joilla on haasteena tilannekuvan muodostaminen. Toimialamme ovat puolustus, palo- ja pelastustoimi, lain täytäntöönpanoviranomaiset eli poliisi-, raja- ja tulliviranomaiset sekä lisäksi raskas teollisuus. Teemme tuotteita käyttäjille, jotka aidosti operoivat kentällä ja laisissa ympäristöissä, joissa on hälyä, vettä, kuumuutta ja pakkasta”, Kettunen luonnehtii. Hän muistuttaa, että ihminen pystyy reagoimaan kaikkein parhaiten puhuttuun tietoon ja jakamaan tilannekuvaa nopeasti eteenpäin puhutun tiedon kautta. ”Ääniosaamisemme ja tuotteemme ovat laadultaan ainutlaatuisia. Ratkaisevaa tällöin on äänen selkeys. Tilannekuva vääristyy äkkiä, jos ei saa selvää mitä puhutaan”, Kettunen toteaa. ”Lähitulevaisuudessa asiakkaamme ovat ottamassa käyttöön laajakaistaisia verkkoja, ja jatkossa tilannekuvaa jaetaan myös videon kautta. Samoin sensoreita voidaan liittää mukaan entistä enemmän päin tekoälyn avulla”, Kettunen kertoo. Valmistus ja toimitusketju omissa käsissä ”Jotta pystymme reagoimaan asiakkaidemme erilaisiiin toivomuksiin ja vaatimuksiin nopeasti, pidämme tuotteidemme elinkaaren toimitusketjun suunnittelusta valmistukseen ja huoltoon vahvasti omissa käsissämme. Meillä on omaa tuotekehitystä ja omaa valmistusta Suomessa Jyväskylässä, Tampereella, Espoossa ja Savonlinnassa. Sen lisäksi meillä on valmistusta Aasiassa ja toimitusketjujen hallintaa. Nämä ovat ovat asioita, joka erottavat meidät muista toimijoista”, Kettunen sanoo. GSD NORDICIN TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU 11

Informaatiovaikuttaminen: Informaatioteknologian uhat, ja niiden torjunta Teknologian kehittyminen luo uusia uhkia yhteiskunnalliselle turvallisuudelle. Informaatiovaikuttamiseen tulee varautua niin kansallisesti kuin yksilötasollakin. T ermillä informaatiovaikuttaminen tarkoitetaan informaatioteknologian hyödyntämistä, pyrkimyksenä vaikuttaa ihmisten asenteisiin, arvoihin ja käyttäytymiseen. Maanpuolustuskorkeakoulun Johtamisen ja sotilaspedagogiikan laitoksen johtajan, eversti Aki-Mauri Huhtisen mukaan informaatiovaikuttamisen rooli on kansallisen turvallisuuden kannalta erittäin merkittävä. ”Suomen kaltaisessa valtiossa jätetään ilmaan todella paljon avointa dataa esimerkiksi paikkatietoina ja kulutustottumuksina, ja jokin toimija usein kerää näitä tietoja”, Huhtinen kertoo. Teknologisen kehityksen luomia riskitekijöitä ovat muun muassa erilaiset algoritmit ja tekoäly, joiden avulla käyttäjästä voidaan kerätä dataa nettisivustoilla, sovelluksissa tai sosiaalisen median ympäristössä. Tietojen perusteella voidaan luoda sosiaalisia profilointeja, joiden myötä ihmiset saattavat olla alttiimpia informaatiovaikuttamiselle. Esimerkkinä tällaisista alustoista Huhtinen nostaa TikTok-sovelluksen. Informaatioteknologia mahdollistaa myös virheellisen tiedon sujuvamman levittämisen, mitä vastaanottajan voi olla vaikea erottaa faktapohjaisesta informaatiosta. Informaatioympäristö myös saastuu ja altistaa sitä hyödyntävät informaatiosairauksille. Huhtinen korostaa, että Suomessa informaatiovaikuttamista pitäisi pyrkiä vastustamaan ja torjumaan sekä kansallisesti että yksilöllisesti. Esimerkiksi lainsäädännön kehittäminen, pelisääntöjen sopiminen ja arvokasvatus ovat kansallisia keinoja, joilla ongelma voitaisiin saada kuriin. Yksilön näkökulmasta varautuminen tulisi tehdä kolmella eri tasolla: Fyysisellä, virtuaalisella sekä kognitiivisella tasolla. 12 GSD NORDICIN TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU Fyysisen tason varautuminen käsittää esimerkiksi salasanojen ja salausalgoritmien turvallisuuden, varsinkin jos niiden takana on henkilö -tai terveystietoja. Myös verkon ja tukiaseman suojaamiseen tulee panostaa. Virtuaalisen tason varautuminen taas käsittelee sovellusten ja sivustojen käyttämistä. Yksilön tulisi välttää käyttämästä alustoja, joilla hän saattaa altistua tietojen urkkimiselle. Kognitiivisen tason näkökulmasta ihmisen tulisi pyrkiä kehittämään muun muassa medianlukutaitoaan ja faktantarkistuskykyään. Fyysinen Taso Varautuminen fyysisellä tasolla tarkoittaa sitä, että esimerkiksi yksilön salasanat ja salausalgoritmit tulisi olla kunnossa, varsinkin jos niiden takana on henkilö -tai terveystietoja. Taso käsittää myös esimerkiksi verkon ja tukiaseman suojaamisen tai salaamisen. Virtuaalinen Taso Varautuminen virtuaalisella tasolla käsittää esimerkiksi sovellusten ja sivustojen käyttämisen. Yksilön tulisi välttää käyttämästä alustoja, joilla hän saattaa altistua tietojen urkkimiselle. Kognitiivinen Taso Varautuminen kognitiivisella tasolla tarkoittaa, että esimerkiksi yksilön medianlukutaidon ja itsehillinnän tulisi olla kunnossa. Ihmisen tulisi pyrkiä faktantarkistukseen sekä hakemaan tietoa laaja-alaisesti eri lähteistä. Myös sosiaalisen median kohtuukäyttö tulisi ottaa huomioon.

Kuvassa Projekti Alphaa koordinoivan Centrian projektipäällikkö Saku Seppälä avaa viime kesänä järjestetyn demonstraatiotilaisuuden Kalajoen Hiekkasärkillä. Hankkeen demonstraatioissa kerättiin sensoridataa viranomaisten tilannekuvaa varten esimerkiksi ChemProX-kemikaali-ilmaisimesta ja etäohjattavasta veneestä (kuvat oikeassa reunassa). Kuvat: Anttoni Porri/Centria Uusia ratkaisuja viranomaisten tilannetietoisuuden tueksi Projekti Alphan konsortio on tutkinut ja kehittänyt teknologiaratkaisuja, joiden avulla voidaan tunnistaa hybridiuhkia entistä tehokkaammin ja parantaa viranomaisten reaaliaikaista tilannekuvaa. G lobaalit ja jatkuvasti muuttuvat ympäristöön ja yhteiskuntaan liittyvät uhat olivat sysäys Projekti Alpha -tutkimushankkeelle, jonka keskiössä on viranomaisten yhteistyön ja päätöksenteon tukeminen hybridiuhka- saavuttanut hyviä tuloksia uusien teknologioiden hyödyntämisessä - esimerkiksi rikastamalla käyttäjäkohtaista tilannetietoisuutta viranomaisten verkostoituneessa toiminnassa sekä parantamalla päätöksentekovalmiuksia kenttäoperaatioissa, valvontakeskuksissa tilanteissa. Turvallisuusviranomaisten pitää pystyä hyödyntämään tilannekuvaa varten kerättyä dataa paremmin, jotta hybridiuhkien tunnistaminen ja muutoksiin reagointi olisi nopeampaa. Kattavan tilannekuvan muodostaminen vaatii runsaasti dataa, jota voidaan kerätä ympäristöä monitoroimalla ja hyödyntämällä teknologiaa, kuten älykästä analytiikkaa, tekoälyä ja erilaisia datan prosessointimuotoja. Projekti Alpha -konsortio, johon kuuluu sekä yrityksiä että tutkimusorganisaatioita, on noin kahden vuoden ajan tutkinut ja kehittänyt teknologiaratkaisuja, joiden avulla voidaan tunnistaa hybridiuhkia entistä tehokkaammin ja siten parantaa viranomaisten reaaliaikaista tilannekuvaa. Hanke on ja eri organisaatiotasoilla. Konsortio on kehittänyt mm. virtuaalierillisverkkoa, visualisoinut tietoa virtuaalitodellisuusteknologioiden avulla, hyödyntänyt avoimia tietolähteitä, tiedon analysointityökaluja ja -menetelmiä, satelliittidatapalveluja, verkonhallintyökaluja sekä videonsiirtoa tilannekuvaa varten. Konsortio ja loppukäyttäjien edustajat sisäministeriöstä ja Erillisverkoilta loivat tutkimuksen taustalle kuvitteellisen hybridiuhkaskenaarion, joka ohjasi tutkimustyötä. Hankkeen viimeisessä vaiheessa Kalajoen Hiekkasärkillä järjestettiin demonstraatiotilaisuus saavutettujen tulosten testaamista varten. Mukana oleville yrityksille ja organisaatioille on muodostunut hankkeen aikana omat roolinsa, jotka kytkeytyivät päätösdemonstraatioissa yhdeksi kokonaisuudeksi. Tuloksia esiteltiin onnistuneesti yleisölle, ja loppukäyttäjien edustajat olivat tyytyväisiä siihen, miten loppuasiakkaiden toiveet oli huomioitu. Projektikonsortioon kuuluu hanketta koordinoivan Centria-ammattikorkeakoulun lisäksi VTT, Airbus Defence and Space, AirHUD, Bittium, EXFO, Erillisverkot, Fairspectrum, Goodmill Systems, Insta, Modirum Platforms, Nokia, Puolustusvoimien tutkimuslaitos PVTUTKL ja sisäministeriö. Hanketta rahoittaa Business Finland. Lisää Projekti Alphan yhteistyöstä: Teksti: Marika Hautala/Centria | Marjut Koskela/Centria GSD NORDICIN TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU 13

SPJL:n puheenjohtaja Jonne Rinne. Turvallinen Pohjola vaatii enemmän työtä ja tekijöitä Kokonaisturvallisuutta ei ole ilman sisäistä turvallisuutta, eikä sisäistä turvallisuutta ole ilman riittävää määrää osaavia, työssään hyvinvoivia ammattilaisia. P ohjoismaisten poliisiliittojen kattojärjestön, Nordiska Polisförbudet NPF:n puheenjohtajat julkaisivat marraskuussa yhteisen kannanoton. Siinä vaaditaan lisäämään poliisien määrää sekä tiiviimpää ja tehokkaampaa yhteistyötä eri maiden poliisiviranomaisten välillä niin, että myös poliisijärjestöt otetaan mukaan yhteistyöhön. Kannanotosta virinnyt julkinen keskustelu keskittyi pitkälti jengirikollisuuden torjuntaan. Poliisijärjestöjen puheenjohtajat kuitenkin muistuttavat, että poliisi pystyy tekemään paljon, mutta ei kaikkea eikä yksin. ”Kaikissa maissa on tehtävä entistä enemmän työtä, jotta rekrytointi rikollisverkostoihin saadaan pysäytettyä. Koulujen ja sosiaalipalveluiden riittävä rahoitus samoin kuin mahdollisuus työntekoon ja 14 GSD NORDICIN TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU kotoutumiseen ovat tavattoman tärkeitä tekijöitä. Useampien pitää tehdä enemmän, jotta Pohjolasta tulee turvallisempi paikka.” ”Useampien pitää tehdä enemmän, jotta Pohjolasta tulee turvallisempi paikka.” Yksi allekirjoittajista on Suomen Poliisijärjestöjen Liitto SPJL:n ja Euroopan poliisiliittojen kattojärjestön, EuroCOP:n, puheenjohtaja Jonne Rinne. ”Poliisien määrän lisääminen ja osaamisen vahvistaminen on tärkeää, jotta voimme pysyä kansainvälisten rikollisjärjestöjen edellä. Meidän, kuten koko Euroopan poliisivoimien, haaste on, että yhä pienenevistä ikäluokista on kyettävä houkuttelemaan alalle parhaiten sopivat. Meidän pitää myös huolehtia siitä, että he haluavat ja jaksavat jatkaa tässä kuluttavassa ammatissa eläkeikään asti”, Rinne sanoo. Tämä onnistuu, jos palkkaus, työolot ja työsuhteen ehdot ovat kohdillaan. Rinne toteaa, että jos poliittiset päättäjät eivät suhtaudu näihin asioihin riittävällä vakavuudella ja niitä ei huomioida esimerkiksi ves-neuvotteluissa, sisäisen turvallisuuden heikkenemistä ei kannata ihmetellä. ”Euroopassa puhutaan, että esimerkiksi Frontexiin pitää saada palkattua lisää huippuosaajia. Mistä niitä hankitaan, jos työnantajat ja poliittiset päättäjät eivät huolehdi sisäisen turvallisuuden ammattien veto- ja pitovoimasta”, Rinne kysyy. Teksti: Sari Wiid Kuva: Katja Almgren

Kuva: Jari Laukkanen Kokonaisturvallisuuden klusteri vahvistaa itäisen Suomen turvallisuutta ”Kokonaisturvallisuuden klusterin rakentamisella luodaan pohjaa laaja-alaiselle, verkostomaiselle yhteistyölle itäisessä Suomessa. Klusterin tavoitteena on kannustaa eri toimialojen kehitystä sellaisiin ratkaisuihin ja innovaatioihin, jotka tukevat sekä normaalin liiketoiminnan kehittämistä että ratkaisujen tarjoamista erilaisiin turvallisuuden haasteisiin nyt ja tulevaisuudessa”, toteaa projektipäällikkö Harriet Lonka Pohjois-Savon liitosta. K okonaisturvallisuus on kansallisen varautuminen edellyttävät samojen valmiuk- ja vahvistaa kokonaisturvallisuutta itäisessä varautumisen konsepti, jonka ytimessä on koko yhteiskunnan osallistuminen. Suomalaisen varautumisajattelun lähtökohta on, että normaaliolojen huolellisella hoitamisella varaudutaan kaikkiin tilanteisiin pienemmistä häiriöistä aina poikkeusoloihin asti. Järjestämällä normaalit toimintomme kestävällä tavalla varmistamme yhteiskunnan resilienssin häiriöidenkin varalta. Sodan uhka saa monesta syystä huomiomme, ja myös siihen varautuminen voi olla luonteva osa kaikkea normaaliolojen huolellista hoitamista. Sodan uhka ei kuitenkaan ole ainoa tulevaisuuden haasteemme. Valtiolliset intressit tulevat osaksi myös erilaista rikollista toimintaa, sen katalyytiksi ja rahoittajaksi. Kognitiivinen sodankäynti ja siihen sien kehittämistä yrityksiltä, hallinnolta ja kotitalouksilta kuin muutkin vihamielisten ja rikollisten toimijoiden aiheuttamat informaatio- ja kyberuhkat. Nämä rikolliset uhkat taas ammentavat siitä yhteiskunnallisesta epävarmuudesta, jota esimerkiksi ympäristömuutokset ja taloudellinen eriarvoistuminen aiheuttavat. Uudet teknologiat ja robotiikka ovat olennainen osa kaikkien toimialojen kehitystä. Kokonaisturvallisuuden klusterin työn lähtökohtana on, että uudet teknologiset ratkaisut arkisiin käyttöihin voivat tulevaisuudessa olla sovellettavia myös koviin turvallisuustarpeisiin. Siksi tarvitaan jatkuvaa yhteiskehittämistä, jossa myös puolustusteknologian osaajat ovat mukana. Yhteistyö luo potentiaalia yritystoiminnalle, elinvoimaa alueille Suomessa koko Suomen eduksi. Harriet Lonka, FT, projektipäällikkö, Pohjois-Savon kokonaisturvallisuuden klusteri -hanke, Pohjois-Savon liitto www.pohjois-savo.fi/kokonaisturvallisuus Pohjois-Savon kokonaisturvallisuuden klusteri on Euroopan unionin rakennerahasto-ohjelmasta rahoitettava hanke vuosille 2023–2026. Sen tavoitteena on klusterin toiminnan vakiinnuttaminen alueita parhaiten palvelevalla tavalla. GSD NORDICIN TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU 15

Turvallisuuskeskuksen kemikaalialueella harjoitellaan hätäsiirtoja, vuotojen tukkimista ja suojautumista vaarallisilta aineilta. Kriisivalmius alkaa harjoittelusta Suomen suurin turvallisuuden harjoituskeskus valmistelee viranomaisorganisaatioita ja yrityksiä kriittisiin tilanteisiin. P orissa sijaitseva Turvallisuuskeskus on noussut Suomen merkittävimmäksi alan koulutuskeskukseksi, joka palvelee yrityksiä, viranomaisia ja maanpuolustusorganisaatioita. “36 hehtaarin alueellamme on ainutlaatuiset puitteet turvallisuuden ja kriisinhallinnan harjoittelulle”, sanoo toimitusjohtaja Aleksi Vihtilä. Yrityksille räätälöidyt koulutukset tarjo- Erityisesti teollisuusyritykset muodostavat merkittävän osan keskuksen asiakaskunnasta. Alueen pohjavesisuojatut palo- ja kemikaalikentät mahdollistavat harjoittelun prosessiteollisuudessa käytetyillä aineilla ja materiaaleilla. ”Onnettomuustilanteessa on ratkaisevaa, osaako vuorossa oleva henkilökunta aloittaa ensitoimet nopeasti ja valita oikeat suojausja sammutustekniikat. Henkilökunnan reaktioaikaa voi nopeuttaa vain aktiivisella harjoitte- avat ratkaisuja niin teollisuuden riskienhallintaan kuin palveluyritysten turvallisuushaasteisiin. Harjoitukset sisältävät realistisia simulaatioita, kuten sammutusharjoituksia, hätäensiapua, kemikaaliharjoituksia, korkealla työskentelyä ja vaarallisen henkilön kohtaamisia, mikä antaa osallistujille käytännön valmiuksia tosielämän tilanteisiin. lulla”, Vihtilä korostaa. Turvallisuuskeskuksen koulutusalueella on ainutlaatuiset puitteet onnettomuuksien ja kriisitilanteiden harjoitteluun. Suomen ensimmäinen ballistinen koulutusrakennus Turvallisuuskeskus on aloittanut yli 800-neliöisen Luotitalon rakentamisen alueelleen. Investointi tarjoaa uuden mittaluokan koulutusmahdollisuuksia poliisille ja puolustusvoimille. Harjoitustilassa voidaan suorittaa kovapanosammuntoja virka-aseilla ja rynnäkkökivääreillä. Hankkeen arvioitu valmistumisaika on syksy 2025. ”Luotitalo on ratkaiseva lisäys Suomen turvallisuusharjoittelun kenttään. Se vastaa yhteiskunnan kasvaviin turvallisuushaasteisiin ja tukee suomalaisten kriisivalmiuden kehittämistä”, Aleksi Vihtilä kertoo. 16 GSD NORDICIN TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU Alueen palvelut ˗ ˗ ˗ ˗ ˗ ˗ ˗ ˗ ˗ ˗ kemikaalionnettomuuskenttä säiliövuotosimulaattorit ja kemikaaliterminaali alkusammutuskenttä palotalot (kuuma ja kylmä) hyökkäys- ja pistoliekkisimulaattorit korkean paikan työskentelyn simulaattorit liikenneonnettomuuskenttä ja -tie raideliikenteen ja -pelastamisen harjoitusympäristö kulissikaupunki koulutus- ja majoitustilat. Lue lisää: turvallisuuskeskus.fi

Arjen turvaajat kouluttaa Poliisiammattikorkeakoulu Yhdellä koulutuksella monenlaisia urapolkuja. Tärkeää työtä maamme sisäisen turvallisuuden eteen. On etuoikeus auttaa ihmisiä. Haluan nähdä työni jäljen. T ällaisia vastauksia poliisit antavat, kun heiltä kysyy syitä ammatinvalintaan. Poliisikoulutukseen hakee vuosittain tuhansia eri-ikäisiä ihmisiä toiveenaan merkityksellinen työ ja moni- Vilkkaimpina viikkoina pääkampuksella Hervannassa hyörii tuhansia poliiseja. Tilaa on niin luokkaopetukselle kuin käytännön koulutuksellekin: kampus levittäytyy noin 21 hehtaarin alalle, josta vain pieni osa näkyy Hervannan sekä kansallisissa että kansainvälisissä tutkimus- ja kehittämishankkeissa, muun muassa lukuisissa EU-rahoitteisissa turvallisuusalan projekteissa. Ajankohtaisia aiheita ovat esimerkiksi puoliset uramahdollisuudet. Kaikki Suomen poliisit valmistuvat Poliisiammattikorkeakoulusta (Polamk) Tampereelta. Poliisi (AMK) -tutkinnon suorittaminen vie noin kolme vuotta, ja siihen sisältyy noin vuoden mittainen palkallinen harjoittelu. Peruskoulutuksen lisäksi Polamk järjestää poliisin täydennys- ja jatkokoulutukset eri toimipisteissä: esimerkiksi poliisikoiranohjaajat opiskelevat Hämeenlinnassa ja moottoripyöräpoliisit Lopen Räyskälässä. kadunkulkijalle. Aitojen sisäpuolelta löytyy niin asuinrakennuksia, liikuntahalli, kirjasto kuin harjoituskaupunki liikennevaloineen. kyberrikosten torjunta, disinformaation keinoälypohjainen analysointi ja ennalta estävä poliisityö pelialustoilla. Vakituisissa tutkimushankkeissa analysoidaan muun muassa viharikollisuuden kehitystä ja poliisin toimintaympäristön muutoksia. Tutkimuksesta tietoa yhteiskunnan turvaamiseen Polamk on Suomen ainoa poliisitutkimukseen erikoistunut korkeakoulu. Soveltava tutkimus- ja kehitystyö palvelee paitsi poliisitoimintaa, myös laajasti kokonaisturvallisuuden kehittämistä. Polamk toimii Lisätietoa poliisikoulutuksesta ja -tutkimuksesta: polamk.fi GSD NORDICIN TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU 17

Kalliorakennusosaamista satojen projektien kokemuksella Vantaalainen JIITEE Työt Oy on isojen turvaluokiteltujen kalliorakennushankkeiden luotettava ja kokenut kumppani. Yritys tarjoaa omien suomalaisten ammattilaistensa voimin louhinta-​ ja lujitustöiden kattavat ratkaisut vaativiinkin kohteisiin valtakunnallisesti. N oin 25 miljoonan euron liikevaihtoa pyörittävä JIITEE konserniin kuuluva JIITEE Työt on ollut urakoimassa useita puolustusvoimien ja Senaatti- Senaatti-kiinteistöjen turvaluokitelluissa hankkeissa. ”Meillä on töissä paljon valmiiksi turvaselvitettyjä suomalaisia ammattilaisia, ja henkilöstön vaihtuvuus on hyvin pientä, joten kalliotunneleiden verhousrakenteet. kiinteistöjen turvaluokiteltuja kohteita eri puolilla Suomea. Esimerkiksi olemme olleet tekemässä erilaisia kallioihin rakennettuja tiloja ja väestönsuojia, niiden saneerauksia sekä laajennuksia. ”Olemmekin tuttu toimija näissä piireissä – vuonna 2011 perustetun yrityksemme alkuajoista lähtien. Rakennamme uutta ja saneeraamme vanhaa”, JIITEE Työn operatiivinen johtaja Lassi Levaste kertoo. osaamista turvaluokiteltuihin hankkeisiin löytyy kyllä”, Levaste kertoo. JIITEEn repertuaariin kuuluvat kaikki kalliorakennustyöt louhinnasta lujitukseen, kuten poraus, kalliopulttaus, ruiskubetonointi, kallioverkotus, injektointi ja JIITEE on tottunut toimimaan niin pääurakoitsijana kuin alihankkijana. Vuosien saatossa yritys onkin rakentanut luotettavat ja toimivat yhteistyöverkostot eri toimijoiden kanssa. ”Olemme joustava ja tilaajan tarpeisiin sopeutuva yritys. Voimme esimerkiksi tehdä jonkin isomman hankkeen kalliorakentamisosuuden louhintoineen ja lujituksineen”, JIITEE Työn työpäällikkö Henri Jokitalo kertoo. Pienemmissä hankkeissa JIITEE pystyy tarjoamaan kalliorakentamisen kokonaistoimituksen omin voiminkin – myös puolustusvoimien turvaluokiteltuihin hankkeisiin. ”Pääurakoitsijana pystymme hoitamaan työt kokonaisvaltaisesti, omalla kalustolla ja omalla työvoimalla”, Jokitalo kertoo. Osaamista turvaluokiteltuihin hankkeisiin Yritys hankki pari vuotta sitten Pohjolan Kalliotyö Oy:n, joka toimii nykyään nimellä JIITEE Louhinta. Yrityksellä on omaa historiaa yhteistyöstä puolustusvoimien ja 18 GSD NORDICIN TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU Pääurakoitsija tai alihankkija

Esiselvitys pelastustoimen valtiolle siirtymisestä käynnistettävä pikaisesti Suomen NATO-jäsenyys ja turvallisuusympäristön nopea muutos on tuonut uusia vaatimuksia yhteiskunnan kriisinkestävyydelle. Turvallisuusuhat ja -riskit ovat moninaistuneet ja niitä on haastavaa ennakoida. P elastustoimen asemaa ja strategiaa osana Suomen kokonaisturvallisuutta tulisi tarkastella uudelleen tässä muuttuneessa tilanteessa. Sen tulisi olla nykyistä kiinteämpi osa kansallista kokonaisturvallisuutta ja turvallisuusviranomaistoimintaa. Pelastustoimen laaja toimenkuva ulottuu päivittäisten pelastustehtävien lisäksi ennaltaehkäisevän varautumisen ja kriisivalmiuden ylläpitoon. Uhka- ja kriisitilanteissa nopea reagointi ja toiminnan yhteensovittaminen muiden turvallisuusviranomaisten, kuten poliisin, puolustusvoimien ja rajaviranomaisten rinnalla, on oltava saumatonta. Kansallisen kokonaisturvallisuuden varmistaminen ja vahvistaminen edellyttää yhtenäistä ja hyvin resursoitua pelastustoimea, joka pystyy varautumaan ja vastaamaan niin luonnonkatastrofeihin, suuronnettomuuksiin ja turvallisuuskriiseihin kuin suoriutumaan samanaikaisesti päivittäisistä, lakisääteististä pelastustehtävistään. Pelastustoimen resursseja ja palveluja tulisi johtaa ja kehittää yhtenäisen kansallisen turvallisuusstrategian ohjaamana. Pelastustoimen siirto nykyisiltä hyvinvointialueilta kokonaan valtiolliseen ohjaukseen ja kiinteäksi osaksi muuta turvallisuusviranomaiskokonaisuutta valjastaisi pelastustoimen resurssit palvelemaan nykyistä tehokkaammin kansallista kokonaisturvallisuutta. Suomen pelastusalan ammattilaiset SPAL esittää, että esiselvitys pelastustoimen valtiolle siirtymisestä käynnistetään jo kuluvalla hallituskaudella. Selvitys tarjoaisi pohjan pelastustoimen uudelleen asemoinnille ja organisoinnille osaksi yhtenäistä ja kestävää kansallista kriisinhallintaa. Kuva: SKM Photo Tunne oma väestönsuojasi Väestönsuojat ovat olennainen osa Suomen kriisivalmiutta. Väestönsuojia on rakennettu suojaamaan asukkaita räjähdysvaikutuksilta, sortumilta, paineaalloilta, myrkyllisiltä kaasuilta ja säteilyltä. S uomessa on eri ikäisiä väestönsuojia, joista osa on rakennettu vuosikymmeniä sitten. Vaikka vanhimmissa suojissamme ei ole omaa ilmanvaihtoa, suojat on rakennettu kestämään mm. sortuvan rakennuksen painon ja tarjoavan suojan räjähdys- ja sirpalevaikutuksilta. Vanhemmatkin suojat ovat siis täysin kelvollisia lyhytaikaiseen suojautumiseen, vaikka ilmanvaihtojärjestelmää ei ole tai se ei välttämättä enää toimi kuten aikaisemmin. Vaikka väestönsuojissa voi olla pieniä puutteita, kuten kuluneita tiivisteitä tai vanhoja varusteita, lähes kaikki suojat tarjoavat ainakin paine- ja sirpalesuojan. Suojien käyttöönotto tulee suunnitella, jotta oikeassa tilanteessa se sujuisi mahdollisimman organisoidusti ja lyhytaikaiseen suojautumiseen ne taas ovat valmiita hyvinkin nopeasti. Säännöllinen huolto takaa suojan käyttökunnon ja varmistaa, että väestönsuoja pysyy aina toimintakunnossa ja on valmis suojaamaan asukkaita tarvittaessa. Kaikkien suojien kohdalla on suositeltavaa päivittää se nykyaikaiseksi. Uudenmaan Pelastusliitto on tuottanut kaikille käyttöön videot, jotka tarjoavat selkeät ja käytännönläheiset ohjeet väestönsuojien käyttöön. Näiden videoiden avulla kuka tahansa voi tutustua suojan toimintaan ja käyttöön mahdollisessa poikkeustilanteessa. Lisätietoa väestönsuojan huollosta ja käytöstä saa myös järjestämiltämme väestönsuojanhoitajan kursseilta. Videot ovat löydettävissä Pelastusliiton nettisivuilta ja Youtube-kanavalta. Miia Savilampi Uudenmaan Pelastusliitto ry Turvallisuusasiantuntija GSD NORDICIN TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU 19

ELI kehittää logistiikkaa Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Xamkin uusi logistiikan osaamiskeskus yhdistää korkeakoulun erityisosaamisen, asiantuntijat, innovaatiot ja parhaat käytännöt. Näin luodaan ainutlaatuinen ympäristö tulevaisuuden logistiikkaratkaisujen kehittämiselle. European Logistics Institute -osaamiskeskuksen tavoitteena on edistää logistiikan kokonaisturvallisuutta sekä muokata alan tulevaisuutta. Osaamiskeskus aloittaa toimintansa tammikuussa 2025. E uropean Logistics Institute, ELI, on uusi yksikkö, jonka keskeisenä tavoitteena on kehittää yhteiskunnan huoltovarmuutta ja logistiikan kokonaisturval- lisuutta. ELI:llä on fyysinen sijainti ja pysyvää henkilöstöä, mutta sen todellinen vahvuus piilee laajassa ja monialaisessa yhteistyöverkostossa. Mukana ovat oppilaitokset, viranomaiset, yritykset sekä kolmannen sektorin toimijat, jotka yhdessä muodostavat ainutlaatuisen asiantuntija- ja osaamisverkoston. ELI:n kotipaikka on Kymenlaakso. Alueella on pitkä perinne logistiikan ja kokonaisturvallisuuden alalla ja maakunnassa on monia alan toimijoita. Kymenlaaksossa on myös vankka pohja logistiikan koulutukselle ja tutkimukselle. Lisäksi maakunnan viranomaiset ovat tiiviisti mukana jo nyt logistiikan kokonaisturvallisuuden kehittämisessä. ELI:n verkosto on jatkuvasti kehittyvä ja tavoitteena on, että tulevaisuudessa se kattaa koko Suomen. Osaamiskeskuksen perustamisen taustalla on vahva tarve kehittää logistiikan kokonaisturvallisuutta erityisesti globaalisti ja nopeasti muuttuvissa olosuhteissa. Maailmanlaajuiset Teksti: Vesa Vainio ja Petri Olli Kuvat: Xamk kriisit, kuten kyberuhat, ovat korostaneet kestävämpien ja joustavampien järjestelmien tärkeyttä – järjestelmien, jotka pystyvät vastaamaan sekä nykyisiin että tuleviin haasteisiin. Logistiikan rooli yhteiskunnan turvallisuudessa kasvaa tulevaisuudessa, ja kansainvälinen yhteistyö sekä riippuvuussuhteiden hallinta tuovat uusia haasteita. Uudet teknologiat tarjoavat sekä uhkia että mahdollisuuksia, joita on tärkeää tutkia ja testata. ELI:n tavoitteena on tutkia ja kehittää ratkaisuja, jotka tukevat kansallista huoltovarmuutta ja parantavat logistiikan toimivuutta kansallisella ja kansainvälisellä tasolla. Avainasemassa on eri toimijoiden tavoitteellinen yhteistyö, joka tuo tehokkuutta, vaikuttavuutta ja lisäarvoa. ELI järjestää koulutuksia ja monitoimijaharjoituksia, joissa testataan konsepteja, toimintamalleja ja skenaarioita, vahvistaen käytännön osaamista ja valmiuksia monimutkaisissa olosuhteissa. Tavoitteena on edistää logistiikan ja kyberturvallisuuden kehitystä sekä parantaa valmiuksia kriisitilanteisiin. www.xamk.fi/ELI 20 GSD NORDICIN TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU

Elektronisten laitteiden testaus on on osa kokonaisturvallisuuden varmistamista Verkotan on langattomien ja muiden elektronisten laitteiden testauksen pitkän kokemuksen asiantuntijayritys, jonka tavoitteena on tarjota asiakkailleen laadukkaita ja ennakoivia testauspalveluja. Turvallisuus- ja sotilassovelluksien osalta on tärkeää, että testauksella varmistetaan suoritus- ja häiriönsietokyvykkyydet. V erkotan tarjoaa asiakkailleen testauspalveluita, jotta heidän tuotteensa saadaan markkinoille vaatimus- luottaa siihen, että tulkitsemme vaatimuksia oikein ja heidän saamansa testitulokset ovat luotettavia”, Mäkikyrö jatkaa. ”Tällä hetkellä olemme mukana Euroopan Avaruusjärjestön rahoittamassa ja EBU:n vetämässä projektissa, jossa varmistetaan ten mukaisina. Sotilassovellusten osalta oleellista on erityisesti EMC-testaus, jonka emissio- ja immuniteettitestit testaavat elektronisten laitteiden sähkömagneettista yhteensopivuutta. Tämä on tärkeää, koska laitteita voidaan pyrkiä häiritsemään ja niitä paikannetaan emissioiden perusteella ”Emissiotestauksessa mitataan, että laite ei ylitä vaadittuja emissiorajoja ja että laite toimii vain sallituilla signalointitaajuuksilla. Immuniteettimittauksissa määritellään laitteen ulkoisten häiriöiden sietokykyä”, toteaa EMC laboratoriopäällikkö Pertti Mäkikyrö. Eri toimialoilla ja niiden sovelluksilla on omat testaus- ja sertifiointistandardinsa. ”Laitteet ovat monimutkaistuneet ja testispeksejä voi siviilipuolellekin olla kymmenittäin. Meidän tehtävämme on, että asiakas voi Luotettavuuteen ja laatuun satsaamalla luodaan pysyviä ja tyytyväisiä asiakkaita. ”Asiakkaamme arvostavat hyvää palvelua ja haluamme panostaa erityisesti erinomaiseen asiakaskokemukseen päivittäisessä työssämme”, kertoo Verkotanin laboratoriopäällikkö Miia Nurkkala. median jakelun maantieteellistä kattavuutta tavalliseen älypuhelimeen, tablettiin tai televisioon satelliittien avulla. Meillä on tähän tarpeeseen fokuksessa OTA (over-the-air)-testijärjestelmän tutkiminen ja pilotointi”, toimitusjohtaja Kari Komonen kertoo. Tärkeäksi yrityksessä nähdään myös oman henkilökunnan asiantuntijuuden, hyvän hengen ja motivaation ylläpitäminen. Lisäksi yrityksessä arvostetaan sitä, että alalle tulijoissa on teräviä nuoria, joilla on motivaatiota tutkia uusia asioita. ”Teollisuuden jatkuva kehitys tarkoittaa sitä, että meillä on aina edessämme maratoni. Siksi myös ihmisten jaksamisesta tulee huolehtia”, Komonen korostaa. Ennakoivuus korostuu tässä ajassa Teknologinen kehitys on ollut viime vuosina todella nopeaa ja esimerkiksi älysovellukset tuovat lisähaastetta testaukseen. Tämän takia yrityksessä nähdäänkin, että ajan hermolla oleminen on yhä kriittisempää. Yksi tapa rakentaa osaamista ja hyviä suhteita alan toimijoihin on osallistuminen erilaisiin tutkimushankkeisiin. GSD NORDICIN TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU 21

Suomen merenkulun ja huoltovarmuuden keskeinen turvaaja Vuoden 2023 tilastojen mukaan noin 96 prosenttia Suomen ulkomaankaupasta kulkee meriteitse, mikä tekee väylien ja satamien toimivuudesta elintärkeätä maamme taloudelle ja huoltovarmuudelle. Meriliikennettämme turvaa sadan vuoden historian omaava Alfons Håkans, joka on Pohjois-Itämeren suurin hinaus- ja meripelastustoimintaan erikoistunut yksityinen toimija, sekä keskeinen osa Suomen huoltovarmuusketjua. A lfons Håkans on sitoutunut turvaamaan energiakuljetusten, konttiliikenteen ja RORO- sekä ROPAX liikenteen tehokkaan ja turvallisen sujuvuuden jokaisena päivänä 24/7, ympäri vuoden, kaikissa sää- ja jääolosuhteissa. Alfons Håkans on kuudennen sukupolven perheomisteinen varustamo, sekä Suomen ja Baltian johtava hinaajayhtiö yli 60 aluksellaan. Yritys tarjoaa satamahinaus-, ”Olemme jakaneet Suomen rannikon osaalueisiin, joissa jokaisessa on oma päivystäjänsä ja lisäksi vielä meripelastuspäivystys näiden lisäksi. Hinaajamme ovat olleet hälytystilanteessa jopa ensimmäisinä paikalla ennen Suomen tai Viron viranomaisia ”, Alfons Håkans Oy:n toimitusjohtaja, Jussi Keveri kuvailee yrityksen hälytysvalmiutta. satamajäänmurto- ja väyläjäänmurtopalveluita Itämeren vaativissa olosuhteissa. Yrityksellä on toimintaa myös Itämeren ulkopuolella. perusmerenkulussa”, Alfons Håkans Oy:n toimitusjohtaja, merikapteeni Jussi Keveri kertoo. Vaativat ja muuttuvat meriolosuhteet Poikkeuksellista osaamista ja erityiskalustoa Alfons Håkans on yksi harvoista yhtiöistä maailmassa, jolla on Itämeren vaativiin jääolosuhteisiin soveltuva hinauskalusto sekä vuosikymmenien kokemus talvimerenkulun avustuksesta ja jäissä hinaamisesta. ”Ilman erikoisvahvistettua, jäävahvistettua kalustoamme ja todella osaavien ammattilaistemme joukkoa emme tehtävästämme selviytyisi. Meillä on todella kokenut henkilökunta – käytännössä meiltä poistutaan joko ” ilmavoimiin” tai eläkkeelle. Itse olen toiminut myös luotsina 13,5 vuotta ja näin tätä työtä, eli avustustoimintaa ja jäänmurron tärkeyttä myös toiselta puolelta. Nuorena kipparina Alfons Håkansilla totesin, että mistään muusta varustamosta ei olisi saanut niin moni- Ilmastonmuutos tuo muutoksia talviolosuhteisiin, eikä leuto talvi välttämättä tarkoita helppoja meriliikenneolosuhteita. Leutoina talvina tuulet liikuttavat ja ahtaavat jäämassaa ja sohjoa. Pakkautunut sohjovyö voi luoda erittäin haastavia ja vaikeita tilanteita kauppalaivoille. ”Marraskuussa Suomessa mitattiin ensimmäistä kertaa ikinä hirmumyskylukemat, ja olemme itsekin huomanneet, että tuulet ovat lisääntyneet ja jäistä on tullut hyvin ailahtelevaisia. Samalla laivojen koko on kasvanut paljon, mikä on lisännyt avustamisen tarvetta. Ennen laivat rakennettiin jäissä kulkeviksi aivan eri tavalla kuin nykyään. Lisäksi ulkomaisten laivojen miehistö vaihtuu tiheään, mikä heikentää miehistön osaamista. Tämä korostaa meidän ja laivoja ohjaavien luotsien yhteispelin merkitystä. Miehistömme puolista ja -alaista näkemystä ja kokemusta merenkululta kuin Alfonsilta. Skaala on tosi paljon laajempi kuin tavallisessa on hinaajissa paikalla 24/7 ja liikkeelle lähtö onnistuu parhaimmillaan muutamassa minuutissa”, Keveri toteaa. Alfons Håkans on yksi harvoista yhtiöistä maailmassa, jolla on Itämeren vaativiin jääolosuhteisiin soveltuva hinauskalusto sekä vuosikymmenien kokemus talvimerenkulun avustuksesta ja jäissä hinaamisesta. 22 GSD NORDICIN TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU ”Ilman erikoisvahvistettua, jäävahvistettua kalustoamme ja todella osaavien ammattilaistemme joukkoa emme tehtävästämme selviytyisi.”

Hyvinvointialue on valmiusorganisaatio Hyvinvointialueet vastaavat hyvinvointi- ja järjestämislakien nojalla merkittävästä osasta yhteiskunnan elintärkeitä toimintoja sekä niihin kohdistuviin uhkiin ja riskeihin varautumisesta. Reserviläisliitto on vuosittain mukana toteuttamassa nuorille suunnattua kokonaisturvallisuuden tietokilpailua Turpotietäjää. Kuva viime vuoden finaalista Helsingin Ostrobotnialta. Kokonaisturvallisuustaitojen opettelu on tärkeää reserviläisille Maanpuolustustaitojen opettelu on laajentunut kyberpuolelle. Monenlaisiin häiriötekijöihin on hyvä varautua tulevaisuudessa. R eserviläisliitto on Suomen suurin vapaaehtoisen maanpuolustuksen kansalaisjärjestö. Liiton alaisuudessa toimii 320 paikallisyhdistystä. Viime aikoina on yhä enemmän panostettu erilaisten turvallisuustaitojen opetteluun paikallisissa reserviläisyhdistyksissä. H yvinvointialueen kokonaisjohtamisella viitataan hyvinvointialueen kaikkien toimialojen muodostaman kokonaisuuden ohjaukseen, jossa keskeistä tehtäväkenttää ovat päätöksentekokyvyn varmistaminen, riskienhallinta, toimintaympäristön muutosten arviointi sekä ennakointitoiminta. Yksinkertaistettuna kyse on hyvinvointialueen kriittisten sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä pelastustoimen palvelujen turvaamisen tehtävästä. Turvallisuustyön tavoitetila on analoginen kokonaisturvallisuuden määritelmän kanssa; Uhkien ja riskien tulee olla hallittavissa. Lainsäädännön perusteiden lisäksi hyvinvointialueiden varautumista ohjaavat kansalliset strategiat sekä hallinnonalakohtaiset strategiset linjaukset. Hyvinvointialueen kokonaisjohtamisessa erityisen tärkeää on toiminnan vaatimustenmukaisuuden varmistaminen, ja sen kautta hyvinvointialueen järjestämisvastuulle kuuluvien palvelujen jatkuvuuden varmistaminen. Hyvinvointialueelle muodostuu toimialakohtaista näköalaa laajempi näkymä varautumisen kokonaisuuteen. Palvelukokonaisuuksia määrittämällä ja palveluja yhteensovittamalla saavutetaan tehokkuutta, kustannushyötyä sekä parempaa vaikuttavuutta myös riskienhallinnan, varautumisen ja turvallisuuden kysymyksissä. Vesa-Pekka Tervo Kehittämispäällikkö Hyvinvointialueyhtiö Hyvil Oy On tärkeää varautua muun muassa vesi- ja sähkökatkoihin sekä kansalaisiin kohdistuviin huijausviesteihin. Kotoa olisi hyvä löytyä ajantasainen kotivara, jolla kotona pärjää ainakin 72 tuntia poikkeustilanteissa. Tätä varautumisen toimintamallia presidentti Sauli Niinistö on pyrkinyt viemään jopa Euroopan laajuiselle tasolle. Kesällä jouduimme lukemaan lehdistä vesilaitoksiin kohdistuneista ilkivallanteoista ja syksyllä verkossa tapahtuneista palvelunestohyökkäyksistä. Jokaisen kansalaisen olisi tärkeää varmistaa oma kyberturvallisuus. Reserviläisliitto onkin pyrkinyt muistuttamaan, että esimerkiksi pankit, poliisi tai muut viranomaiset eivät pyydä laittamaan henkilökohtaisia tietoja heille tekstiviestillä tai kirjautumaan sivustoilleen eri linkeillä. Monenlaisia arjen taitoja pääsee harjoittamaan lähtemällä mukaan Reserviläisliiton paikallisyhdistysten toimintaan. Lisätietoa löytyy liiton verkkosivuilta. Teksti ja kuva: Reserviläisliitto GSD NORDICIN TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU 23

INNOVAATIOPALKINTOKILPAILU Jaossa 50 000 € Haku avoinna 31.3.2025 asti Innovaatiopalkinto jaetaan vuosittain • Kone, työmenetelmä tai toimintatapa • Tehostaa tulipalojen ehkäisyä Avustuksia vuodessa noin 12 miljoonaa Videoita voittajista www.psr.fi/innovaatiopalkinto • Parantaa pelastuslaitoksen tai palokunnan toimintaa • Kaikki voivat hakea Tutkimus- ja kehittämishankeavustukset: vuoden 2025 toinen haku päättyy 15.5.2025 www.psr.fi/avustukset Rakennus- ja kalustoavustukset Sopimuspalokuntien pienavustukset Luo turvallisuutta – valitse osaavin Luo turvallisuutta – valitse osaavin kumppani turvallisuuskoulutuksiinne kumppani turvallisuuskoulutuksiinne Räätälöimme turvallisuuskoulutukset toimintaympäristön ja kohderyhmän mukaan. Räätälöimme turvallisuuskoulutukset ja kohderyhmän mukaan. Käytämme koulutuksissa menetelmiätoimintaympäristön modernisti ja monipuolisesti. Käytämme koulutuksissa menetelmiä modernistiparhaat ja monipuolisesti. Tavoitat kauttamme sujuvasti pelastustoimen asiantuntijat ja Tavoitat kauttamme sujuvasti pelastustoimen parhaat asiantuntijat ja kouluttajat monipuolisesti turvallisuuden eri osa-alueilta. kouluttajat monipuolisesti turvallisuuden eri osa-alueilta. Palveluissamme mm. Palveluissamme mm. Pelastussuunnitelman laadinnan Pelastussuunnitelman laadinnan koulutukset koulutukset Pelastusharjoitukset, poistumisPelastusharjoitukset, poistumisharjoitukset ja sisälle sisällesuojautuminen suojautuminen harjoitukset ja Oppilaitosten turvallisuuskoulutukset Oppilaitosten turvallisuuskoulutukset Sosiaali- ja terveysalan Sosiaali- ja terveysalan turvallisuuskoulutukset turvallisuuskoulutukset Kriisijohtaminen Kriisijohtaminen Psyykkinen hyvinvointi Psyykkinen hyvinvointi työyhteisössä työyhteisössä Luoturvallisuutta turvallisuutta -turvallisuuskoulutukset -turvallisuuskoulutukset ovat ja ja yhteisöille suunnattua palvelua Luo ovatyrityksille yrityksille yhteisöille suunnattua palvelua osanaSuomen Suomen Palopäällystöliiton Palopäällystöliiton toimintaa. tuotoilla mahdollistetaan osana toimintaa.Palveluiden Palveluiden tuotoilla mahdollistetaan Palopäällystöliiton yleishyödyllistä yleishyödyllistä toimintaa turvallisuuden kehittämistä. Palopäällystöliiton toimintaajajayhteiskunnan yhteiskunnan turvallisuuden kehittämistä. 24 Tutustu lisää: Tutustu lisää: GSD NORDICIN TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU luoturvallisuutta.fi luoturvallisuutta.fi

Kaksisuuntainen ja tarkasti kohdennettu täsmäviestintäverkko parantaa turvallisuutta myös vapaaehtoistoiminnassa Turvallisuusalan korkean teknologian laitteiden palveluntuottaja Minesec tarjoaa Viranomaisverkko Virven toimintaa täydentämään CR-turvaviestintäjärjestelmänsä, joka on organisaatioiden oma turvaverkosto. CRviestijärjestelmä sopii hyvin myös vapaaehtoistoimijoiden toiminnan organisoimiseen ja turvaamiseen. C R-turvajärjestelmä on mobiilisovellus ja turvallisuusratkaisu, jonka Minesec kehitti vuonna 2022 yhteistyössä BookIT:n kanssa valtakunnal- lisesti toimivan KEHA-keskuksen turvallisuustarpeisiin. Järjestelmällä on jo 8600 käyttäjää Suomessa. KEHA-keskus on ELY-keskusten sekä TE-toimistojen kehittämis- ja hallintopalveluja tuottava virasto. Minesec laajentaa CR-turvajärjestelmänsä tarjontaa myös vapaaehtoistoiminnan, kuten VPK:n, Vapaaehtoisen pelastuspalvelun (Vapepa) tai Suomen kylien käyttöön valtakunnallisesti. ”Emme pyri olemaan Virven korvaaja, vaan esimerkiksi VPK:n, Vapepan tai muiden vapaaehtoisorganisaatioiden linkittäjä viranomaispuolelle. CR-turvajärjestelmällämme saadaan vapaaehtoistoimijoiden verkosto kiinni ja järjestäytymään nopeasti – kuitenkin ilman riskiä siitä, että muilla kuin viranomaisilla olisi pääsy itse viranomaisverkkoon”, Minesecin toimitusjohtaja Pasi Nurmela toteaa. Seniorteciin kuuluva Minesec on turvallisuusalan korkean teknologian laitteiden kehittäjä, integraattori ja palveluntoimittaja. Tuomalla teknologian ihmisen turvaksi Minesec rakentaa ihmiskeskeisiä ratkaisuja vaativiin toimintaympäristöihin. Nopea ja kohdennettu lyhytviestintä oikeille henkilöille ”Täsmennetty ja kohdennettu viestintä oikeille henkilöille, oikean tasoisesti ja lyhyesti on keskeinen turvallisuustekijä muuttuvissa olosuhteissa. Organisaatioiden liikkuvuus on tänä päivänä suurta ja tilanteeseen reagoiminen oikeilla resursseilla ja oikealla tiedotuksella on olennaista, kun tilanne ja reaaliaikainen tilannetieto muuttuvat koko ajan. Tämä pätee myös vapaaehtoistoimintaan”, Nurmela sanoo. ”CR-turvajärjestelmällämme saadaan vapaaehtoistoimijoiden verkosto kiinni ja järjestäytymään nopeasti.” ”CR-turvajärjestelmä on ollut kaksi vuotta käytössä valtakunnallisessa KEHA-keskuksessa, ja olemme laajentamassa sen tarjontaa vapaaehtoistoimijoiden lisäksi myös teollisuussektorin ratkaisuihin. Keskeiset toimijat tavoittava viestintä voidaan käynnistää helposti esimerkiksi jonkin laatupoikkeaman kohdalla. Tilanne voi muuttua milloin tahansa, ja viestintä voidaan joustavasti vaihtaa toiselle ryhmälle. Järjestelmä on monikanavainen ja kaksisuuntainen”, Minesecin toimitusjohtaja Pasi Nurmela kertoo. Vapaaehtoistoiminnassa CR-turvajärjestelmän avulla pystytään nopeasti selvittämään, minkä verran henkilöresursseja hälytystilanteessa on käytettävissä ja rakentamaan pikaisesti toimintasuunnitelma saatavilla oleville henkilöille. Järjestelmä toimii myös resurssien ohjauksessa. Hälytyksen tekijä pystyy valitsemaan, mille joukolle hälytys lähtee. Henkilö voi helposti perustaa esimerkiksi kymmenen hengen johtoryhmän käyttämällä puhelimen QR-koodia. Kaikki muu käynnistyy automaattisesti. Nopeus ja reaaliaikaisuus toteutuvat ”Tilanteessa ei yleensä ole aikaa kirjoitella pitkää vastausta, vaan henkilön pitää pystyä vastaamaan lyhyesti ja nopeasti tyyliin A, B tai C. Järjestelmään on luotu sitä varten valmiit kysymysvaihtoehdot ja vastausohje on viestivalinnoissa mukana sisäänrakennettuna”, Nurmela kertoo. Tarvittaessa voidaan ottaa viranomainen mukaan johtamaan ryhmää. Järjestelmässä on myös varmistus, että viime kädessä viesti lähtee tekstiviestillä, jos sovellusmaailmassa olisi jokin häiriö. Lisätietoja: minesec.fi GSD NORDICIN TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU 25

LUODINKESTÄVÄ NÄKYMÄTTÖMYYS IHMISTEN SUOJANA Kimmelux on kehittänyt kohta 30 vuoden ajan lasiratkaisuja kodeista taistelukentille. Joensuulainen yritys on lasialan edelläkävijä, jonka tuottesiin kuuluvat tärkeänä osana turva- ja luodinsuojalasit sekä muut erilaiset lasitukset. P ohjoiskarjalainen hallirakennus on täynnä eri kokoista lasia. Tietämätön ei välttämättä osaisi arvata, että tehtaalta lähtee myös maailman korkeimpia sertifikaatteja omaavaa turvalasia. Noita sertifikaatteja onkin kertynyt yhtiölle jo yli 15 kappaletta, joista uusimmat on saatu vuoden sisään. Erityisesti turvalasien osalta luodinsuojalaseissa tärkeimpiä ovat STANAG 4569 - ja BR6 -sertifioinnit, jotka ovat vaatimuksena alalla pärjäämiseen. ”Kaikki on kiinni perehtyneestä ja motivoituneesta henkilökunnastamme, joka haluaa olla joka päivä tekemässä yhä parempia lasituotteita” — Toimitusjohtaja Jarkko Tarnanen Sisällä hallissa hymyilee Kimmeluxin toimitusjohtaja Jarkko Tarnanen. “Me haluamme olla ja pysyä laadultamme maailmanlaajuisesti huipputasolla luodinsuoja- ja turvalasien kehityksessä ja valmistuksessa. Sen takia panostamme jatkuvaan tuotekehitykseen asiakkaidemme vaatimusten mukaisesti”, Tarnanen avaa yhtiön tavoitteita. Yhtiön pitkäaikaisin asiakas on puolustusteollisuusyhtiö Patria Oyj, jonka kanssa yhteistyö on kestänyt jo vuosikymmeniä. Kimmeluxin ensimmäiset lasitukset toimitettiin Patrialle jo vuonna 1997, ja nyt Kimmelux 26 GSD NORDICIN TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU Kimmeluxin toimitusjohtaja Jarkko Tarnainen (keskellä) jatkaa yhteistyötä Patrian kanssa modernisoi- vuoden aikana yrityksemme toimintastratemalla miehistönkuljetusajoeneuvojen gia on vahvistunut ja meille on selvää, että haluamme laajentua jatkossa aidoksi lasituksia. Luodinsuojalasien lisäksi Kimmelux kansainväliseksi turvalasien toimittajaksi tuottaa lasintuotannossa laajan valikoiman NATO-maissa”, Tarnanen kertoo. Kaikki ei kuitenkaan ole erilaisia turvalasituotteita, vain strategiaa. “Kyllähän esimerkkinä mainittakoon “Kimmelux katsoo nyt tämä lähtee päivän suurlähetystöjen asiakasvahvasti kansainvälisten palvelupisteet. Erona päätteeksi sydämellä markkinoiden suuntaan” Kimmeluxilla on perinteitekemisestä. Kaikki on seen lasinjalostusyritykkiinni perehtyneestä ja seen sen vahva keskittyminen yllä mainittui- motivoituneesta henkilökunnastamme, joka hin turvallisuustuotteisiin. Tästä johtuen haluaa olla joka päivä tekemässä yhä paremyritykseltä vaaditaan enemmän, sillä turvala- pia lasituotteita”, Tarnanen toteaa. “- Ja sin muodosta ja paksuudesta riippumatta voihan meiltä tilata turvalasien sijasta kotiin lasista täytyy nähdä esteettä läpi, mutta luoti vaikka saunalasit. Niitäkin on mukava tai räjähde eivät saa mennä lasin läpi. “Tämä asentaa”, hän virnistää loppuun. vaatii meiltä valmistajana paljon, ja ymmärrettävästi epäonnistuminen voisi pahimmilKimmelux laan aiheuttaa vakavia vammoja ja pahimmassa tapauksessa jopa kuoleman”, Tarna- Toiminta alkanut: 1995 Mitä tekee: Valmistaa kaikenlaisia lasituotteita nen kertoo. Kimmelux panostaa tällä hetkellä vahvasti kodeista taistelukentille. Tunnettu erityisesti kansainvälisyyteen. Vasta uusitut lasileikkuu- korkean laadun turva- ja luodinsuojalaseista. pöydät ja aktiivinen sertifiointi ovat osa Asiakkaita: Patria, Senaatti-kiinteistöt, ulkomaisen viennin valmiuksien kehittämis- Puolustuskiinteistöt, Millog, Merivoimat tä. Tänä vuonna Tarnasen on voinut myös Sertifioinnit: Yli 15 erilaista lasisertifikaattia. tavata kansainvälisiltä puolustusmessuilta Uusimmat PR6 ja STANAG II -sertifioinnit Puolasta. “Osallistuimme nyt ensimmäistä ovat vuosilta 2023 ja 2024. kertaa, enkä ollut täysin varma kuinka meidät otetaan vastaan, mutta olin positiivisesti kimmelux.fi yllättynyt saamastani palautteesta. Kuluneen

Mitä on kriittinen tieto? Kriittinen tieto on tietoa, jonka menettäminen, varastaminen, muuttaminen tai luvaton käyttö voi aiheuttaa merkittävää vahinkoa yksilölle, yritykselle tai jopa yhteiskunnalle. K riittisen tiedon turvaaminen on ja tulee olemaan yksi tärkeimmistä yritysten ja organisaatioiden tehtävistä. Toimivan tietoturvastrategian rakentaminen edellyttää monitasoista lähestymistapaa, joka kattaa tietojen luokittelun, salauksen, pääsynhallinnan, varmuuskopioinnin sekä jatkuvan valvonnan. Tämän kaiken tarkoituksena on varmistaa, että tiedot ovat turvassa ja että organisaatiot voivat jatkaa toimintaansa turvallisesti myös muuttuvassa ja haastavassa tietoturvaympäristössä. NIS2-direktiivin vaatimukset NIS2-direktiivi (Network and Information Security Directive) on uusi sääntelykehys, jonka tavoitteena on parantaa tietoturvaa ja varautumista kyberuhkiin erityisesti kriittisen infrastruktuurin ja keskeisten palveluntarjoajien osalta. Yritysten ja organisaatioiden ylimmän johdon vastuut kasvavat direktiivin asettamien vaatimusten täyttämisestä. NIS2-direktiivin vaatimukset ohjaavat uusiin IT-arkkitehtuureihin ja strategioihin, erityisesti hybridistrategioihin, joissa käytetään sekä pilvipalveluita että on-premise-ratkaisuja. NIS2-direktiivin vaatimukset voivat edellyttää, että kriittiset tiedot säilytetään tietyissä maantieteellisissä sijainneissa. Hybridistrategia tarkoittaa pilvi- ja on-premise-ratkaisujen yhdistämistä niin, että ne toimivat yhdessä yhtenäisenä ympäristönä. Se mahdollistaa joustavuuden, kustannustehokkuuden ja palveluiden skaalautuvuuden. Hybridijärjestelmien on oltava kestäviä ja niillä on oltava toimivat palautussuunnitelmat tietoturvapoikkeamien tai palvelukatkosten varalle. Jatkuvuuden hallinta on jatkuvaa harjoittelua vaativa prosessi ja järjestelmien palauttamisharjoitukset testaavat oman organisaation kriittisten osien yhteistoiminnan tason. Toiminnan jatkuvuuden turvaaminen Tulevaisuuden haasteet, kuten kyberhyökkäykset, luonnonkatastrofit ja muut toimintaympäristöön kohdistuvat vakavat uhkat edellyttävät, että organisaatiot kykenevät säilyttämään liiketoiminnan jatkuvuuden kaikissa olosuhteissa. Suomen Huoltovarmuusdata on sitoutunut tarjoamaan huoltovarmuuskriittisille asiakkaille kattavat ja korkealuokkaiset palvelinkeskusratkaisut, jotka vastaavat jatkuvasti muuttuvan maailman vaatimuksiin. Me ymmärrämme, että kriittisten organisaatioiden tietojärjestelmien ja datan suojaaminen on keskeistä, erityisesti poikkeusolojen ja kasvavien kyberuhkien aikana. Me tarjoamme palveluita, joiden avulla asiakkaamme voivat varmistaa, että heidän toimintansa ja tietojensa käsittely jatkuvat keskeytyksettä: 1. Kriittisen tiedon turvaaminen kotimaisissa, huipputurvallisissa konesaleissa. 2. High availability-, Disaster Recovery-, Cyber Recovery- ja korkean tason varautumispalvelut. 3. Väistötilojen tarjoaminen organisaatioiden jatkuvuuden hallinnan turvaamiseksi. 4. Poikkeusolojen harjoitustoimintaympäristöt vakavien häiriötilanteiden harjoitteluun. Lisätiedot ja tarjouspyynnöt Sähköposti: myynti@nesadata.fi Puhelin: +358 29 505 1900 Tommi Laitinen, toimitusjohtaja Puhelin: +358 29 505 1532 GSD NORDICIN TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU 27

Varautunut pärjää paremmin Miten hyvin olet varautunut tulvaan, pitkään sähkökatkoon, kyberhyökkäykseen tai muihin häiriötilanteisiin ja kriiseihin? Tutustu varautumisoppaaseen – ja osaat toimia. Suomi.fi/varautuminen AUTA VETERAANIA ARJESSA JA JUHLASSA. Veteraaniemme merkittävä elämänkokemus ja uhraukset Suomen hyväksi ansaitsevat syvää kunnioitustamme. Iäkkäille kunniakansalaisille terveys on keskeinen huolenaihe. Tärkeintä on tarjota tukea, joka auttaa heitä pysymään mahdollisimman hyväkuntoisina ja omatoimisina. Avullanne voimme tarjota helpotusta ja iloa viimeisten veteraanien sekä heidän leskiensä arkeen ja juhlaan. Auta ja osoita kunnioituksesi. Kiitos paljon. Saajan tilinumero Mottagarens kontonummer TILISIIRTO. GIRERING Saaja Mottagare Rintamaveteraani Mauno Tenhovirta (102 v) ja Niklas Tiusanen (12 v) IBAN BIC FI94 5541 2820 0083 09 OKOYFIHH SOTIEMME VETERAANIT I SOTIEMME NAISET 2024 Veteraanivastuu ry PL 600, 00521 HELSINKI HALUAN LAHJOITTAA: 50 €, lääkekuluihin Maksajan nimi ja osoite Betalarens nam och adress Allekirjoitus Underskrift Tililtä nro Från konto nr 28 GSD NORDICIN TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU 25 €, joulukassiin Muu summa ____________ € Viitenumero Ref. nr Eräpäivä Förfallodag 7689 Euro Maksu välitetään saajalle vain Suomessa Kotimaan maksujenvälityksen yleisten ehtojen mukaisesti ja vain maksajan ilmoittaman tilinumeron perusteella. Poliisihallituksen lupa RA/2021/1384. Lupa myönnetty 22.10.2021.