Riihimäen seurakunnan adventtilehti 2024 Lasten & jo u l u si v u ristikko s. 9 Turva ja toivo Musiikkiharrastus ei katso ikää. s. 4 Uskalsin jättää lapsihaaveeni ­Jumalalle.” s. 6 Hyväksytyksi ­tuleminen on ­ lapsen perustarve. s. 8

Veisitkö jouluna kynttilän haudalle? Toteuta ­lahjatoive! Villasukat ­tropiikkiin KYNTTILÖIDEN VIEMINEN hautaus- Toteuta vähävaraisen lapsen tai nuoren täsmätoive. ­Riihimäen Tukiverkoston ­Toivejoulukuusi on Prismalla to–pe 28.–29.11. klo 16–19 ja la 30.11. klo 12–16. s. 12–13 VILLASUKAT ovat ­ehdottomasti tarpeen tropiikissa ja kierrätys kaikkialla! Joulun lämpöisimmät lahjat löydät Joulupuodista. s. 14 maalle jouluaattona on Suomessa laajalle levinnyt perinne. Usein se liitetään hautausmailla ja kirkoissa järjestettäviin jouluhartauksissa käyntiin. Riihimäen hautausmaalla on myös muualle haudattujen muistomerkki. PÄÄKIRJOITUS JUURET Jouluna yhdessä Riihimäen seurakunnan kuva-arkisto Jouluaattona sankarihaudoilla on kunniavartio. Joulun kunniavartio sankarihaudoilla MONILLA PAIKKAKUNNILLA on kaunis tapa järjestää sankarihaudoilla jouluaattona kunniavartio, näin myös Riihimäellä. Riihimäellähän sankarihaudat sijoitettiin kauppalan keskustaan, kun varsinaisen hautausmaan ­koettiin olleen kaukana keskustasta. Riihimäellä sankaripatsaan hankinnassa oltiin ripeitä. Syksyllä 1948 paljastettiin kuvanveistäjä Kalervo Kallion vaikuttava sankaripatsas, joka oli taiteilijan ensimmäinen sankaripatsas. Ilmeisesti pian patsaan valmistumisen jälkeen alkoi kunniavartioperinne. Oletettavasti perinteeseen vaikutti monia asioita. Sodan jälkeen alettiin viedä haudoille muistokynttilöitä. Näin on varmaan tehty myös sankarihaudoilla. Sodan arvet olivat tuolloin vielä hyvin tuoreet. Jouluna kaatuneen muisto tuntui erityisen raskaalta. Tyhjä paikka kodissa tuntui raskaalta. Silloin muisteltiin läheistä, useimmiten nuorta miestä. Jouluaaton kunniavartiossa olivat pitkään aseveljet. Veteraanisukupolven rinnalle tuli vähitellen mukaan maanpuolustusjärjestöjen jäseniä ja varuskunnassa henkilökuntaa. Vuosikymmenten mittaan sodan kokenut ikäpolvi on väistymässä. Kunniavartion viesti on selvä: me kiitämme, me emme ole unohtaneet. Rauha ei ole itsestäänselvyys. TUTTU JOULUEVANKELIUMI KERTOO, että Jeesus syntyi Betlehemissä. Se ei kuitenkaan ollut hänen kotikaupunkinsa. Jeesuksen vanhemmat asuivat Nasaretissa, mutta veroluetteloon ­k irjautumista varten he joutuivat lähtemään Betlehemiin. Syynä oli se, että Joosef kuului Daavidin sukuun, jonka kaupunki Betlehem oli. Näin tiettyyn sukuun kuuluminen määräsi aikanaan Jumalan Pojan syntymäpaikan. Vuosisatojen aikana suvun merkitys ihmisten elämässä on saanut monenlaisia muotoja. Suku on sanellut jäsentensä valintoja aina koulutusta, ammattia ja naimakauppoja myöten. ­Suvun perinteitä on pitänyt kunnioittaa ja suvun vanhimpien tahtoon on moni joutunut alistumaan. Toisaalta suku on tuonut turvaa elämän arvaamattomissa käänteissä ja pitänyt huolta silloin, kun muita turvaverkkoja ei ole ollut. TÄNÄÄN MONI ELÄÄ varsin irrallaan omasta suvustaan. ­Suvun merkitys kuitenkin korostuu tai ainakin muistuu mieleen usein joulun aikana. Siihen voi sisältyä ihannekuva joulunvietosta, jossa ovat mummit ja kummit, serkut ja herkut – kaikki samassa pöydässä. Tunnelma on iloinen ja yhteys sukupolvien ja koko joukon välillä vahva ja voimaannuttava. Joidenkin kohdalla tämä ihannekuva on todellisuutta. Monien kohdalla ei. Sukua ja perhettä ei ehkä ole – ei enää, ei vielä tai ei kenties ole koskaan ollutkaan. Tai sitten jo ajatuskin yhteisestä joulunvietosta läheisten kanssa puistattaa. Oma lukunsa ovat he, jotka ovat joutuneet jättämään sukunsa ja omaisensa kauas taakse paetessaan sotaa tai muuta katastrofia. Suvun merkitys korostuu tai ainakin muistuu mieleen usein joulun aikana. JOS JOULUNVIETTO suvun tai muiden läheisten kanssa ei ole mahdollista tai kaipaat sen lisäksi jouluna seuraa, löydät seurakunnasta monta tilaisuutta liittyä yhteiseen iloon. Mainitsen tässä niistä erityisesti kaksi. Jouluaattona katetaan yhteinen jouluateria Kirkkopuiston seurakunta­kotiin. Sen aluksi kuultava joulurauhan julistus liittää mukanaolijat vuosisataiseen perinteeseen. Ja jos serkut eivät paikalla olekaan, niin ne herkut löytyvät kyllä emäntien kattamasta joulupöydästä. Toinen yhteiseen pöytään kokoava tilaisuus on tapaninpäivän päiväkahvikirkko Keskuskirkossa. Siellä on tarjolla jumalan­palveluksen ja jouluisen musiikin lisäksi kinkkuvoileipiä, joulukakkua ja tietenkin kahvia. Olet lämpimästi tervetullut – juuri sinua odotetaan! Sirpa Viherä kirkkoherra Kalervo Huttunen Riihimäen sankaripatsas on kuvan ­ veistäjä Kalervo Kallion käsialaa. KUSTANTAJA/JULKAISIJA Riihimäen seurakunta, Temppelikatu 9A, Riihimäki, puhelin 019 7481, sähköposti: etunimi.sukunimi@evl.fi, www.riihimaenseurakunta.fi PÄÄTOIMITTAJA Sirpa Viherä TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Johanna Heikkilä TOIMITUSKUNTA Eeva Liisa Hellsten, Minna Huistinoja, Eveliina Korpela, Riitta Takala KANNEN KUVA IStock TUOTANTO TK mediatalo Oy, Riihimäki, www.tkmediatalo.fi PAINO Botnia Print Oy, Kokkola, Painosmäärä 14 000 kpl. 2

Miksi joulua vietetään? KRISTITYT YMPÄRI MAAILMAA viettävät joulua Jeesuksen syntymän muistoksi. Historiallinen Jeesus syntyi nykytutkimuksen mukaan noin vuonna kolme tai kaksi ennen ajanlaskumme alkua. Jouluna Jumala ottaa ihmisen muodon: syntyy ihmiseksi ihmisten keskelle. Keskellä vuoden pimeintä aikaa nähdään juhla, jossa pimeyteen syttyy toivo. Jeesuslapsen myötä näemme toivoa maailmassa, itsessämme ja toisissamme. Pelastus ei riipu ihmisen omasta suorittamisesta, vaan Jumala suo meille lahjoista suurimman – oman poikansa. Tämän lahjan vastaanottamisen vaikeus järkiperäisesti on ollut ihmiselle aina tuttua. Kuinka voimme olla varmoja TÄSSÄ NUMEROSSA siitä, että Jeesus syntyi maailmaan, ja vieläpä juuri meidän tähtemme? Vain sydämellä näkee hyvin, sanotaan. Rukouksessa saamme pyytää, että lapsen mieli, joka näkee elämässä ihmeen, valaisisi synkkyyteemme ja rohkaisisi murtautumaan ulos mielemme pystyttämästä henkilökohtaisesta vankilasta. PUHEENVUORO Jenniina Nummela Tulkaa kaikki nyt laulamaan TÄMÄ JAAKKO LÖYTYN Ilosanoma-laulu Terapiakoira Miina on koulukuraattori Jenni Stenin uskollinen työtoveri. Kouluun tullessaan Miina moikkaa iloisesti kaikkia kohtaamiaan lapsia. Karvakaveri hyväksyy jokaisen ja tykkää ihmisistä. s. 8 Parhautta, että just sä olet täällä! Jenni Sten on entinen Riihimäen seurakunnan nuorisotyön­tekijä, joka työskentelee Riihimäellä koulukuraattorina terapiakoira Miinan kanssa. Joulun ydin on Jennin mielestä Jeesuksen syntymä, joka tuo mukanaan maailmaan armon ja rakkauden. Se tarkoittaa, että jokainen on hyväksytty s. 9 Ratkaise jouluinen ristikko. s. 11 Kiitollisin mielin Kiitosaiheiden miettiminen avaa huomaamaan Jumalan läsnäolon omassa elämässä. Olen nen... kiitolli IStock Lasten sivu ja kelpaa juuri sellaisena kuin on. Jumala näkee meistä jokaisen: jokainen on hänelle tärkeä. Lue Jennin vinkit riittävään vanhemmuuteen sekä ajatuksia siitä, miten terapiakoira tai oma ­lemmikki voi osaltaan auttaa ahdistunutta lasta tai nuorta. s­ opisi hyvin meidän Tulkaa kaikki -kirkko­ valtuustoryhmän tunnuslauluksi. Tulkaa kaikki -liikkeen mielestä kirkossa tasa-arvo ja yhdenvertaisuus, avoimuus ja rakentava keskustelu sekä evankeliumi kuuluvat kaikille. Pienehköstä, mutta valovoimaisesta ehdokasryhmästä kirkkovaltuustoon pääsi neljä valtuutettua. Tulos oli hyvä, sillä tällä nimekkeellä olimme ensimmäistä kertaa liikkeellä Riihimäellä. Yhä useampi seurakunta on avannut ovensa jokaiselle parille, joka tahtoo avioliittoon Jumalan kasvojen edessä. Kirkko kuuluu kaikille ja seurakunnasta pitäisi löytyä paikka jokaiselle sekä seurakuntalaisena että työntekijänä. Keskustelu asiasta jatkukoon. Tällä hetkellä ratkaisussa pitää ehkä tyytyä hyvään kompromissiin ja palata asiaan myöhemmin uudestaan. Paikalleen ei kirkkokaan voi jäädä tässä muuttuvassa maailmassa. Sama joululaulu sopii myös kuorojen ohjelmistoon näin adventin aikana. Joulukuu pursuaa erilaista musiikkia. On Kauneimpia joululauluja yhteislaulun ystäville ja monenlaisia konsertteja niille, jotka keskittyvät mieluummin kuuntelemaan. Myös Riihimäellä on useita kuoroja tai lauluryhmiä. Seurakunnassakin on tarjolla kuorolaulua lapsista senioreihin. Mutta yhä useampi kuoro kaipaa uusia laulajia riveihinsä. Tänä vuonna konserteissa tunnelmoidessasi mieti samalla, asuuko ­sinussakin pieni tai suurempi kuorolaulaja. Kuorolaulu pidentää ikää! Ps. Tämä teksti ei ole tekoälyn kirjoittama. Soili Juvonen kirkkovaltuutettu 3

Uusi kanttori: ”Musiikkiharrastuksen voi aloittaa milloin vain!” R iihimäen seurakunnan uusi kanttori Eevi Koskinen, 49, kertoo aloittaneensa harpunsoiton. – On ihanaa, että musiikkiopistossa voi aloittaa opinnot aikuisena! Musiikkiharrastuksen voikin aloittaa missä iässä vaan. Seurakunnassakin on kuoroja ja siellä voi soittaa, Koskinen vinkkaa. Koskisen oma ura muusikkona alkoi nuorena Oulussa gospelbändissä nimeltä Pyhä Paniikki. – Meillä oli vahva missio: kiersimme Pohjois-Suomen kouluja, ­Koskinen muistelee hymyillen. Kaikesta hyvin selviytynyt kympin tyttö sai jonkinasteisen kriisin, kun musiikkilukion jälkeen ovet Sibelius-Akatemiaan eivät heti saman tien auenneetkaan. – Aloin opiskella nuorisotyötä, sillä olin tykännyt olla mukana seurakuntanuorten toiminnassa. Ovet avautuivat lopulta myös Sibelius-Akatemian kirkkomusiikin linjalle. Sain maisterin paperit käteeni samana päivänä, kun tulin Riihimäelle työhaastatteluun! Jouluaaton hartaudessa käyn joka joulu. Pyhät tilat tärkeitä Lukion jälkeen Koskinen vietti välivuoden Ryttylässä Kansanlähetyksen nuorisotiimissä, jossa hän tapasi tulevan puolisonsa. Pariskunnan tie vei kymmeneksi vuodeksi Brysseliin. – Riihimäki tuntuu jotenkin kotoisalta. Silti pieni pala sydäntä jäi Brysseliin, jossa asuimme kun lapset KAUNEIMMAT JOULULAULUT & MUUT JOULUN KONSERTIT Riihimäen seurakunnan kanttori Mervi Koskinen tunnetaan nimellä Eevi. – Sitä nimeä minusta on käytetty lapsesta asti. Siitä tulee kotoinen ja mukava olo. Eveliina Korpela 5.12. Draamallinen joulukonsertti Varjo- 12.12. Grooveimmat joululaulut jen joulukuu klo 18 Keskuskirkko klo 19 Keskuskirkko 8.12. Kauneimmat joululaulut mukana 13.12. Kauneimmat joululaulut ­baari­k ierros 16.00–22.00 17.12. GoVocals! ja Kirkkokuoro joulu­ ­ isoluto-kuoro, johtaa Kari Heinonen R klo 14 Sipusaaren seurakuntakoti 26.11. Hannu Lehtonen ja Seppo Hovi, Työväenyhdistyksen Soittokunta, johtaa Tuomo Komonen klo 18 Keskuskirkko konsertti klo 19 Keskuskirkko 13.12. Grooveimmat joululaulut 18.12. Nuorten kauneimmat joululaulut + 8.12. Kauneimmat joululaulut mukana klo 19 Keskuskirkko joulupuuro klo 18 Keskuskirkko 14.12. Grooveimmat joululaulut 19.12. Grex Musicuksen joulukonsertti 1.12. Lasten Kauneimmat joululaulut ­ iihimäen Työväenyhdistyksen SoittoR kunta, johtaa Tuomo Komonen klo 15 Herajoen työväentalo, Vanha ­Kormuntie 32 klo 14 ja klo 19 Keskuskirkko klo 18 Keskuskirkko ­ ukana Lapsikuoro Singeli klo 17 Keskusm kirkko 8.12. Kauneimmat joululaulut 15.12. Kauneimmat joululaulut 21.12. Oi sä riemuisa -joululaulukonsertti, 3.12. Gaudeten joulu klo 18 Kappelikirkko mukana GoVocals! ja Kirkkokuoro klo 18 Kappelikirkko klo 14 Jukolan Alakoulu os. Palojoentie 2 Samuel Heikkinen, Satu Puolitaival, Matti Pohjoisaho klo 18 Keskuskirkko 4.12. Kauneimmat saksalaiset joulu­l aulut 10.12. Naiskuoro RiiNan joulukonsertti 15.12. Kauneimmat joululaulut mukana 25.12. Sydämen Sointi joulukonsertti klo 18 Keskuskirkko klo 18 Kappelikirkko Naiskuoro RiiNa, johtaa Kristina Bogataj klo 16 Keskuskirkko klo 18 Kappelikirkko 4.12. Riihimäen mieslaulajien joulu­ 12.12. Kauneimmat joululaulut konsertti klo 19 Kappelikirkko klo 14 Cafe Laurell j­ oulukonsertti. Tuotto hyväntekeväisyyteen. klo 18.30 Keskuskirkko 4 olivat pieniä. Merimieskirkolla toiminta oli upeaa, Koskinen muistelee. Kanttorin työtilat, kirkot, ovat Koskiselle tärkeitä. – Vaikka voimme rukoilla missä vaan, on todellinen aarre, että meillä on pyhiä tiloja, joihin voi mennä varta vasten rukoilemaan. Vanhoista joululauluista Koskiselle rakkain on ranskalainen Heinillä härkien kaukalon. Uusista joululauluista häntä puhuttelee eniten Taivas sylissäni. Molemmissa lauluissa on vahvasti Marian näkökulma. Ne tuovat esiin jokaisen äidin huolen omasta lapsesta. Joulu 2024 kuluu Koskisella töissä, mutta joistain jouluperinteistä hän pitää kiinni aina. – Jouluaaton hartaudessa käyn joka joulu. Lisäksi minulla on tapana katsoa jouluyönä televisiosta paavin toimittama pyhä messu Pietarinkirkosta Roomasta. 6.1.2025 Kauneimmat joululaulut-messu 15.12. Kauneimmat joululaulut: Riihimäen klo 14 Keskuskirkko

IStock "Kiitos J u mala lle käsit täm hänen ät t ö m ä s u u r e st a lahjas n taan! " 2 . Kor. 9:15 Lahja sinulle LÄMPIMÄN KESÄN JÄLKEEN olemme saaneet nauttia kauniista syksystä. Lämmin syksy ja luonnon väriloisto ovat kuin salaa johdatelleet meitä kohti pimeintä vuodenaikaa. Talvella riittää taas kylmää ja pimeää. Jos lumi sataa maahan ja pysyy maassa, heijastaa se valoa ympärillemme. Mutta jos talvi on lämmin ja sateinen, pysyy pimeys sitkeästi ympärillä. Valoisaa aikaa on vain jokunen tunti vuorokaudessa. Kaiken tuon keskelle meille kuitenkin koittaa lähestyvä ilon, valon ja juhlan aika. Aika, joka ei ole riippuvainen siitä, millainen keli tai sää ympärillämme on. Tuo aika on adventin aika, joka huipentuu jouluun. Joulu tuo monin tavoin valoa ihan konkreettisesti elinympäristöömme erilaisten valojen ja kynttilöiden kautta, mutta se voi tuoda valoa myös sisimpäämme. Miten? Mistä tässä maailmanajassa voi saada iloa ja valoa mieleen? Joulu poikkeaa kaikista maailman juhla-ajoista siten, että se muistuttaa meitä ainutkertaisesta tapahtumasta maailmanhistoriassa. Hetkestä, jolloin koko maailmankaikkeuden Luoja otti itse yhteyden ihmiskuntaan. Eikä vain ottanut yhteyttä, vaan tuli itse ihmiseksi elämään meidän keskellemme. Jeesuksessa Hän ihmisenä toi rakkauden ja siunauksen keskuuteemme. Hän tarjoaa rakkauttaan meille kuin kallisarvoista lahjaa. Kuin joululahjaa, joka on kaunis ja arvokas ja jossa lukee nimemme. Hän ojentaa lahjaa meille ja kysyy, otammeko sen vastaan? Mitä tuossa joululahjassa sitten on? Onko siunaus vain sananhelinää, epäkonkreettista ja kaunista puhetta? Ei. Siunaus on konkreettista rakkautta ja huolenpitoa. Jos otat lahjan vastaan, otat samalla vastaan Hänen kaikkivoivan rakkautensa ja läsnäolonsa elämässäsi. Sellaisen läsnäolon, jota kukaan ihminen ei voi sinulle antaa. Missä oletkin, mitä teetkin, millaisella mielellä oletkin, Hän on sinun kanssasi. Hän kuulee rukouksesi, huokauksesi, itkusi, naurusi, ilosi ja surusi. Ja kaikessa siinä Hän on kanssasi. Hän tuo apunsa elämääsi, monesti ihan konkreettisestikin. Tarvittaessa hän ottaa Hänen ojentamansa lahja on täynnä armoa ja rakkautta sinua kohtaan. sinut syliinsä ja kantaa sinua elämässäsi eteenpäin. ­Hänen ojentamansa lahja on yksinkertaisesti täynnä armoa ja rakkautta sinua kohtaan, sinulle. Jeesuksessa Pyhä Jumala lähestyy meitä. Jeesuksen tähden Hän näkee meissä rakkaan lapsensa ja on valmis meitä kaikessa rakastamaan ja auttamaan. Ota Hänet vastaan. Anna Hänen auttaa sinua ja rakastaa sinua. Siinä on joulun siunaus, joka kantaa sinua koko elämäsi ajan. Satu Suonperä IStock Tule yhteiseen pöytään! TERVETULOA MUKAAN vapaata seuruste- AATON JOULUBUFFET lua ja ohjelmaa sisältävään joulujuhlaan, joka sopii niin yksinasuville kuin perheellisille. ­Paikalla ovat pastori Juha Itäleino ja diakoni Irina Pasma. aikuiset 20 €/hlö, lapset alle 10 v. puoleen hintaan, alle 3-vuotiaat lapset maksutta ITSENÄISYYSPÄIVÄN TÄRPIT Vihersalaatti ja salaatinkastike Sienisalaatti Rosolli ja rosollinkastike Lasimestarinsilli Kylmäsavulohi, sinappi-tillikastike Keitetyt perunat Joulukinkku ja sinappi Peruna-, porkkana- ja lanttulaatikko Jouluhalko Joulutortut ja piparit Joulukahvi/tee Leipälajitelma ja levite Kotikalja/vesi Pe 6.12. klo 11 Itsenäisyyspäivän sanajumalanpalvelus Keskuskirkko. Sirpa Viherä, Erkki Hannonen. Joulun vietto alkaa joulurauhan julistuksella klo 12. (Osallistujia pyydetään olemaan paikalla jo klo 11.45). Tämän jälkeen nautitaan ­y hdessä emäntien valmistama aaton joulu­ buffet jouluhalkoineen päivineen. Varaa paikkasi etukäteen 16.12. mennessä Seurakuntatoimistosta ma–pe klo 9–13 tai ­riihimaenseurakunta.fi/ilmoittaudu. Pe 6.12. klo 12 Itsenäisyyspäivän seppeleenlasku Sankarihautausmaa. Pe 6.12. klo 12 Itsenäisyyspäivän juhla Kirkkopuiston seurakuntakoti. Tervetuloa juhlaan! Pe 6.12. klo 15 Partiokirkko Keskuskirkko. 5

Jenniina Nummela Siunattu lapsi Keskenmenojaan itkiessään Marika Mäkelä ajatteli usein Raamatun lapsettomia naisia. Heistäkin moni näki vain oman tyhjän sylinsä. Kesti kauan, ennen kuin Mäkelä pystyi sanomaan niin kuin Jeesuksen äiti Maria: ”Tapahtukoon minulle niin kuin sanot.” P itkä matka äidiksi on saanut Marika ­Mäkelän näkemään jokaisen ihmisen ­i hmeenä. – Edes huippulääketiede ei kykene luomaan elämää, sen lahjan voi antaa vain Jumala, hän sanoo. Riihimäeltä kotoisin oleva uskonnonopettaja on eteläpohjalaistunut ja viettää perheensä kanssa ­adventtia Alavudella. Arkeen kuuluu kolmevuotiaan Marielan hoitamisen lisäksi psykologian opiskelua tavoitteena aineenopettajan pätevyys uudesta aineesta. Ennen tyttären syntymää työ opettajana helpotti hiukan kaipausta pitää huolta ja kasvattaa. Silti hän oli vuosikaudet kuin Vanhan testamentin Hanna tai Raakel, jotka olivat pakahtua kipuunsa. – Olen kuullut Raamatun kertomuksia lapsesta asti. Saara, Raakel, Hanna ja Elisabet ovat olleet minulle peilipintoja omalla matkallani. Vaikeinta Marika Mäkelälle on ollut taipua Jeesuksen äidin Marian rinnalle ja ottaa vastaan Jumalan tahto, oli se mikä tahansa. Nuori Maria ei paljoa käsittänyt siitä, mitä Jumalalla oli mielessä, kun enkeli ilmoitti hänelle Jeesuksen syntymästä. Silti hän sanoi: ”Tapahtukoon minulle niin kuin sanoit.” 6 – Marialle tapahtui ihme, kun Jeesus sikisi hänen kohtuunsa. Myös minulle tapahtui ihme: pystyin antamaan lapsihaaveeni Jumalalle. Toiset onnistuivat, toiset eivät Jos lapsettomuushoidot eivät ota helposti onnistuakseen, niistä voi tulla melkoinen kuorma keholle, mielelle ja kukkarolle. Munasolujen löytyminen, niiden hedelmöittäminen ja alkion istuttaminen kohtuun ovat jatkuvaa jännitystä. On niin monta asiaa, joiden pitää osua pilkuntarkasti kohdalleen. – Monien hoidot tuottivat lapsen, mutta meidän kohdalla niin ei käynyt. Tutkimuksissa selvisi kylläkin kilpirauhasen vajaatoiminta, joka aiheuttaa sekä hedelmättömyyttä että keskenmenoja. Myöhemmin minulla diagnosoitiin myös keliakia, joka voi aiheuttaa hoitamattomana lapsettomuutta. Mäkelä tutustui täyttymättömien toiveiden maailmaan, joka oli paljon monimuotoisempi kuin hän oli kuvitellut. Jonkun puoliso ei halunnut lapsia. Joku oli saanut jälkeläisen, muttei saanut lisää. Joku oli käynyt hoidoissa ja sai vain yhden vauvan. Joku sai lapsia hoitojen avulla ja lisäksi kaikista pakasteessa säilytetyistä alkioista. Joku sai paljon keskenmenoja, osa ei ollenkaan tai yhden. Joku joutui kokemaan myös adoptiokeskenmenon. Joku ei tullut koskaan raskaaksi, Mäkelä luettelee. – Olin valmis kärsimään fyysisesti, maksamaan hoidoista suuria summia ja ajamaan Pohjanmaalta työpäivän jälkeen Helsinkiin useita kertoja viikossa huippulääkärin ultraäänitutkimuksiin. Halusin yrittää kaiken, ettei tarvitsisi myöhemmin katua. Biologinen kello tikitti Biologinen kello tikitti. Nelikymppisellä ei ollut enää paljoa aikaa. – Kun huippulääkäri sanoi, ettei hoitoja kannata jatkaa, maailmani romahti. Marika Mäkelä ei pystynyt mielessään katsomaan sellaista tulevaisuutta, jossa hänellä ei olisi sylissä lasta. Äiti hän kuitenkin koki jo olevansa, sillä hän uskoi tapaavansa keskenmenon kautta menetetyt lapsensa taivaassa. Ensimmäisen keskenmenonsa jälkeen Mäkelä meni sairaalapapin puheille ja yritti löytää sopivaa terapeuttia. – Sellaista ei kerta kaikkiaan löytynyt, mutta onneksi löysin Simpukan. Simpukka on lapsettomuutta kokeneiden järjestö,

"Jumala lle ei mikä ä n o le m a h d ot onta." L uuk . 1 :3 7 Keskenmenojen jälkeen Marika Mäkelä kyseli Jumalalta, miksi joku lapsi saa syntyä tänne ja toinen ei. – Tämä maailma on kuitenkin väliaikainen, Jumalan valtakunta on ikuinen. Syntymättömät lapseni ovat jo perillä. Pyhän Hengen avulla sain koko sydämestäni jättää lapsihaaveeni Taivaan Isän käsiin. Vasta tämän rukouksen jälkeen pystyin hyväksymään tilanteeni. Olin vapaa kivusta ja katkeruudesta. jonka vertaistukiryhmässä Mäkelä uskalsi antaa tunteiden tulla. Hän tunnusti itselleen senkin, ettei loppujen lopuksi tahtonut taipua Jumalan tahtoon, jos se merkitsi hänen unelmansa kuolemaa. Eräässä rukoushetkessä se sitten tapahtui. – Pyhän Hengen avulla sain koko sydämestäni jättää lapsihaaveeni Taivaan Isän käsiin. Vasta tämän rukouksen jälkeen pystyin hyväksymään tilanteeni. Olin vapaa kivusta ja katkeruudesta. Sain myös nähdä hengen silmin, että lapseni ovat taivaassa Jeesuksen hellässä huomassa. Kaksi paksua viivaa KIRKON PERHENEUVONTA viettää tänä vuonna 80-vuotisjuhlavuottaan. Kirkon perheneuvonta sai alkunsa 19.11.1944 Tampereelta, kun pastori Matti Joensuu laittoi ilmoituksen Aamulehteen ja kehotti eroaikeissa olevia pareja tulemaan keskustelemaan ennen avioeropäätöstä. Sodan epävarmuuden keskellä avioliittoja solmittiin nopeasti. Sodan jälkeen perhe-elämän arjessa ristiriidat kärjistyivät ja avioerojen määrä nousi sotaa edeltäneestä ajasta kolminkertaiseksi. Vähitellen neuvonnasta tuli osa Suomen evankelisluterilaisen kirkon sielunhoitotyötä. Kahdeksankymmentä vuotta sitten kysymykset erosta olivat suurin syy hakea seurakunnalta apua parisuhteen ongelmiin. Yleisimpiä syitä hakeutua perheneuvonnan asiakkaaksi ovat edelleen parisuhteen vuorovaikutusongelmat ja eroon liittyvät kysymykset. Perheneuvonnan asiakasmäärät ovat kasvussa, siispä työ jatkuu. Viime aikoina on puhuttu paljon lasten ja nuorten kännyköiden käytöstä. Olisi hyvä miettiä myös millaisia haasteita some- ja älylaitteet tuovat parisuhteiden ja perheiden arkeen. Some koukuttaa monella tapaa ja häiritsee aitoa läsnäoloa. Runsas kännykällä olo voi tuottaa myös paisuhteessa kokemuksen, että puoliso ei ole aidosti läsnä. Arkisen kiireen vastapainoksi tarvitaan yhteyttä ja läsnäoloa. Parisuhteessa pienetkin hetket ovat merkityksellisiä. Mitä hyvää alkaisi tapahtua, jos laittaisimme kännykät hetkeksi pois ja kertoisimme kuulumisia viiden minuutin hartiahieronnan lomassa? Tai jos joisimme päivittäin kahvin tai teen yhdessä, ilman kännykkää? Somesta löytyy toki paljon hyvää: esimerkiksi perheneuvonnan apua. Perheneuvonta tarjoaa netissä ilmaista Paritunnetta -verkkokurssipariterapiaa. Verkkoterapian tarkoitus on auttaa pariskuntia kehittämään tunneilmaisuaan ja vuorovaikutustaitoja. Kahdeksanosaisen kurssin voi siellä suorittaa omaan tahtiin. Apua kannattaa hakea aina matalalla kynnyksellä, ennen ongelmien kärjistymistä. Kannattaa myös muistaa, että vaikeissakin tilanteissa on mahdollista etsiä yhdessä toivon näköaloja. Tarja Ferrand & Hanna Rienoja Joulu saattaa myös surettaa LASTEN JA NUORTEN PUHELIN 116 111 JA CHAT päivystää vuoden jokaisena päivänä, myös jouluaattona. Puhelimeen voi soittaa ja kirjepalveluun sekä chattiin kirjoittaa joululoman aikana joka päivä kello 17–20. Vapaaehtoisten päivystäjien kanssa voi jutella luottamuksellisesti mistä tahansa asiasta. Palveleva puhelin on Suomen vanhin auttava puhelin. Kirkon anonyymi apunumero on toiminut yhtäjaksoisesti vuodesta 1964. Palvelevan puhelimen numerot ovat: z 0400 221 180 (suomeksi) z 0400 221 190 (på svenska) Kirkolla on myös palveleva chat eli reaaliaikainen tekstipohjainen keskustelukanava, palveleva netti eli verkkopohjainen viestipalvelu ja palveleva kirje eli perinteinen kirjepalvelu. Kaikki kanavat löydät Kirkon keskusteluavun sivustolta. MIELI RY:N KRIISIPUHELIMEN AUKIOLOAJAT: suomenkielinen linja aina auki numerossa 09 2525 0111, ruotsinkielinen linja 09 2525 0112. EHYT ry:n Päihdeneuvontapuhelin päivystää numerossa 0800 900 45 joka päivä, ympäri vuorokauden. Riihimäen seurakunnan päivystävä pappi on tavoitettavissa ­arkipäivinä (ma–pe) klo 10–13 ­numerossa 040 576 6023. IStock Pian tämän jälkeen Marika Mäkelä tuli luonnollisesti raskaaksi. – Kuulin rukoushetkessä Jumalan sanat: ”Nyt tämä lapsi tulee teille.” Tässä kohtaa tarinankerronnassa on oltava tarkkana. Voisi olla kiusaus ajatella, että raskaus oli palkinto Jumalan tahtoon taipumisesta. Mutta näin hän ei sano. Jännitys raskauden jatkumisesta oli valtava, eikä hän uskaltanut tehdä testiä joululoman alla, ettei pettymys pilaisi joululoman viettoa. Uudenvuoden päivänä hän sitten ihaili kahta punaista viivaa testi-ikkunassa. Jännitys ei kuitenkaan lauennut ennen kuin äiti oli kiireellisen sektion jälkeen saanut kuulla, että lapsella on kaikki hyvin. Oman prinsessan saaminen rinnalle oli valtava hetki. Marika Mäkelä iloitsee myös siitä, että vanhemmuus on avannut hänelle uusia puolia Jumalan Isän sydämestä. – En tiedä kuinka kauan saan olla Marielan elämässä, mutta jos hän oppii tuntemaan Jumalan rakkauden, olen antanut hänelle parhaan lahjan, minkä vanhempi voi antaa. Perheneuvonta täyttää 80 vuotta Danielle Miettinen 77

Kiva että sä oot täällä! Jenniina Nummela ”Kiva että sä oot täällä!” Jokainen lapsi ja nuori haluaisi kuulla tämän lauseen. Kun kuraattori Jenni Sten tulee kouluun paimenkoira Miinan kanssa, huomiota saavat ihan kaikki. Nuorte & klo 1 ian jou 8 –19 N luglögit u o r te n joulula ­kauneim ulut Ke mat skusk ir ­Tarjoll a ko s s a . glögiä ja hy vä V ink ka ä seura a nuor a! esi Nar t ai pe n iaan ny illoin k t lo 16 –2 2! K oulukuraattori Jenni Sten tulee lapsia ja nuoria kuunnellessaan joskus surulliseksi. Haikealta tuntuu varsinkin silloin, kun oppilas kertoo, ettei kukaan kaipaa häntä. Ei koulussa eikä kotona. ”Ihan sama oonko mä täällä”, sanoi yksi oppilas. Alakuloa karkottaakseen Jenni Sten ottaa toisinaan kouluun mukaan kasvatus- ja kuntoutuskoira Miinan. Adventtina kotoaan Riihimäeltä töihin Hämeenlinnaan ajellessaan kaksikolla saattaa olla autossa mukana australianpaimenkoiralle sopiva tonttulakki. Kulkusella tai ilman, Miinan ilmaantuminen ylä- ja alakoulun pihoille ja käytäville on aina suuri riemun aihe. Oppilaat tulevat oitis rapsuttamaan koiraa, jonka katse on avoin ja kuono iloisessa hymyssä. – Miina ottaa kaikki iloisesti vastaan, se tykkää ihmisistä, Jenni Sten kertoo. Kun kuraattori juttelee oppilaan kanssa kahden kesken ja koira on mukana, he istuvat usein lattialla. Oppilas saa samalla rapsuttaa Miinaa ja vaikeista asioista puhuminen voi tuntua helpommalta. Herkän asian voi uskaltaa kertoa itkunkin kanssa, kun pehmeä turkki tarjoaa piilopaikan. Kaikki tulevat nähdyiksi Koira tai muu terapeuttinen eläin voi auttaa lasta ja nuorta monella tavalla. Eläimelle on helppo osoittaa hellyyttä ja saada sillä tavalla yhteys herkkään puoleen itsessään. Jos lapsella on keskittymishaasteita, Jenni Sten voi pyytää lasta auttamaan koiraa keskittymään. – Me voidaan yhdessä auttaa koiraa ja lapsi oppii samalla. Lapsen taidot voivat tulla koiran kanssa näkyviksi, Sten kertoo. Oppimista tärkeämpää on hänen mielestään kuitenkin kokemus hyväksynnästä. Karvakaveri hyväksyy jokaisen. Yksinäiselle ja itsensä ulkopuoliseksi kokevalle oppilaalle tämä merkitsee paljon. – Kun vierailen luokissa, Miina moikkaa kaikkia. Kaikki lapset tulevat nähdyiksi. Kohtaamisten iloisuus on ihan superhienoa! Lasten ja nuorten pahoinvointia ei yhdellä paimenkoiralla korjata, Sten tietää sen. Toisaalta hän muistuttaa, että ahdistus on normaali tunne niin 8 n joulu KE 18.1 klo 13 – 2. 18 Nar n Kun koulukuraattorin juttusille tullut oppilas saa samalla rapsuttaa koiraa, voi vaikeista asioista puhuminen tuntua helpommalta. Kasvatus- ja kuntoutuskoira Miina on koulukuraattori Jenni Stenin työkaveri. kuin muutkin tunteet. Se kuuluu elämään. Itseään ja paikkaansa maailmassa etsivä nuori kokee sitä jonkin verran väistämättä. – Vanhemmille on hyvä sanoa, että nuoruuden kynnyksellä ahdistus on normaalia ja tavallista. Mutta jos se hallitsee liikaa ja estää tekemästä asioita, tukea on hyvä hakea. Herkällä korvalla Riittävän hyvän vanhemman tai muun turva-aikuisen ei tarvitse osata mitään ihmeellistä. Kuuntele, kuule ja ole läsnä. Välitä kokemus, että lapsi on rakas ja hyväksytty juuri sellaisena kuin on, Jenni Sten kertaa tuttuja ohjeita. Murrosikäisten aikuiset kokevat usein, että nuori ei halua puhua ja on mieluiten yksin. – Siinä on oltava herkällä korvalla, että huomaisi tilanteen, jossa nuori haluaa avautua. Silloin kannattaa pysähtyä. Joskus puhuminen on helpompaa viestien avulla. Sten hehkuttaa kotien perusarkea, joka tuntuu usein puuduttavalta rutiinilta perunankuorineen ja siivousvuoroineen. Paikka perheen päivällispöydässä on nuorelle tärkeä, vaikka hän ei siihen aina ajoissa tulisikaan. Ja kivojen yhteisten juttujen suunnitteleminen on arvokasta, vaikka murjotuksen läpi ei tuntuisi uppoavan mikään. Jenni Sten on nähnyt, että masennuslääkkeeksi voi joskus riittää lemmikki. Marsua hoitaessaan lapsi tai nuori asettuu elämän puolelle ja huolehtii samalla itsestään. Lapsen tai nuoren lähellä elävien aikuisten kannattaa ottaa selvää, onko hän piirtäjä, kirjoittaja, urheilija vai jotakin muuta. Jokaisella on oma tapa käsitellä ja viestiä tunteistaan. – Toisten määrittämissä jäljissä ei tarvitse kulkea. Auttamalla hyvä mieli Jenni Sten työskenteli pitkään Riihimäen seurakunnan nuorisotyön­ ohjaajana. Hän arvostaa edelleen seurakunnan tarjoamaa tilaa olla juuri sellainen kuin on. – Saa olla osa porukkaa ja kokea, että olen tärkeä. Yhteiset projektit ja muiden auttaminen luovat merkityksen tunnetta ja hyvää mieltä. Adventin aika tarjoaa monia mahdollisuuksia yhteiseen tekemiseen ja toisten auttamiseen. Syvimmillään joulun sanoma on Jenni Stenin mielestä siinä, että Jumala syntyi maailmaan kertoakseen jokaiselle, että on kiva, että just sä olet täällä. – Armo ja rakkaus tarkoittaa, että olen hyväksytty ja kelpaan tällaisena. Jumala näkee jokaisen, ja jokainen on hänelle tärkeä. Danielle Miettinen

Lasten sivu Valokuvat: Meeri Lämsä Joulun tarina Ristikko: Mari Laitinen Keisari Augustuksen määräyksestä Maria ja Joosef olivat lähdössä Betlehemiin verolle pantavaksi. Pitkä matka jännitti heitä, sillä heille oli lähiaikoina syntymässä vauva. Ristikko " H ä n ka paloi la psen ja pani h ä n et s e im koska h eille ei o een, l l ut tila majapa ikassa." a L uuk . 2 :7 VAAKASUORAAN 2. Jeesuksen äiti 5. kaupunki, jossa Jeesus syntyi 7. Marian kihlattu 8. Jumalan sanantuoja IStock PYSTYSUORAAN 1. Itämaan tietäjän lahja Jeesukselle 3. keisari, joka antoi käskyn verollepanosta 4. Jeesuksen kotikaupunki 6. pitää huolen lampaista 7. juhla, jota vietetään Jeesuksen syntymän muistoksi Perille päästyään he yrittivät löytää yösijaa, mutta majatalot olivat täynnä. Eräs isännistä tarjosi heille pääsyn eläinten talliin. Tallin hämärässä Jeesus-vauva syntyi ja hänet kapaloitiin seimeen. Tuoreet vanhemmat ja tallin eläimet olivat ihmeissään. Läheisellä niityllä paimenet vartioivat lampaitaan. Yhtäkkiä enkeli ilmestyi kertomaan heille ilosanoman: ”Vapahtaja on syntynyt, löydätte hänet tallista kapaloituna seimeen.” 9

Kuvat: Heidi Tohmola Sota ravisteli pyhän maan jouluperinteet Y llätyshyökkäys Israeliin syksyllä 23 muutti kaikki juhlaperinteet. Vaikka joulua juhlivat noissa Raamatun alkuperäismaisemissa vain kristityt, se vaikuttaa myös juutalaisten ja muslimien elämään. Jerusalemin vanhassa kaupungissa, Betlehemissä ja Nasaretissa joulu on aina kuulunut kaupungin elämään. Lokakuussa 2023 olin Israelissa juhlistamassa lehtimajanjuhlaa, kun sota yllätti. Jerusalemissa ajateltiin, etteivät muslimit pommittaisi itselleen tärkeää kaupunkia. Toisin kävi. Koko maan rauha järkkyi pommien ääniin ja uutisiin kidnapatuista. Sitä seurasivat Israelin puolustusvoimien vastaiskut. Tuhon ääniä kuului niiltäkin alueilta, joista ohjuksia Israeliin laukaistiin. Kuohunta ja koston kierre jatkuu yhä. Miten säilyttää oma mielenrauha, ja joulumielikin, mietin silloin. Riisuttu joulu Viime jouluna Nasaretin ja Betlehemin joulut olivat riisutut. Kaikki juhlivat Jeesuksen syntymää askeettisemmin kuin koskaan aiemmin. Se oli sääli, sillä joulu tuo valoa. Joulun avulla muun muassa moni arabiseurakunta sai levitettyä evankeliumia muille. Etenkin Betlehmissä kristittyjen määrä vähenee koko ajan, kun taas muslimien määrä kasvaa. Evankeliumia siis tarvittaisiin. Joku vuosi sitten olin seuraamassa Jerusalemissa joulunäytelmää, jossa 10 Lauloimme lauluja, joissa Jeesus on kaiken keskipiste, kielenämme heprea, arabia ja englanti. Tuossa hetkessä oli sitä alkuperäistä joulutunnelmaa, jota Betlehemissä jäin kaipaamaan: veljeskansat sovussa ja rukouksessa. Heidi Tohmola muistelee lämmöllä Jerusalemissa esitettyä joulunäytelmää, jossa joulupukki luki Luukkaan evankeliumia arabiaksi. joulupukki luki Luukkaan evankeliumia arabiaksi. Sali oli täynnä muslimeja. Lavalla esiintyi arabikristittyjä nuoria yhdessä messiaanisten, Jeesukseen uskovien nuorten kanssa. Suosio oli valtava. Nyt kaikki tälläiset näytökset peruttiin. Joulumieli löytyy sittenkin Löysin silti joulumielen Jerusalemin vanhan kaupungin yömessusta jouluaattona. Paikalla oli messiaanisia juutalaisia yhdessä kristittyjen kanssa. Messiaaniset juutalaiset ­eivät usko Jeesuksen syntyneen j­ oulukuussa, vaan lehtimajanjuhlan ­a ikaan. Olipa kirkossa myös jokunen ­a rabikristitty. Lauloimme lauluja, joissa Jeesus on kaiken keskipiste, kielenämme heprea, arabia ja englanti. Kivikirkon edessä oli tuoksuva, koristeltu sypressipuu. Joka puolella oli somisteena aitoja kynttilöitä, kanelitankoja ja omenia — aitoa tunnelmaa ja tuoksuja. Tuossa hetkessä oli sitä alkuperäistä joulutunnelmaa, jota Betlehemissä jäin kaipaamaan: veljeskansat sovussa ja rukouksessa. Silloin meillä oli yhteys ja lämpö, joka ei ollut sidoksissa politiikkaan. Silloin ajattelin, että kaikki päättyy vielä hyvin, vaikka kansat kärsivät juuri nyt. Rukousaiheeksi lukijoille jätän arabikristittyjen ja messiaanisten juutalaisten yhteyden. Näinä aikoina se ei voi olla puhuttelematta muuta maailmaa. Jeesus voi yhdistää sodankin keskellä. Heidi Tohmola Heidi Tohmola toimii graafisena ­suunnittelijana Israelissa.

IStock Kiitosaiheiden ­miettiminen avaa portin taivaaseen Minul omat su la on unnitel teitä va r te n , s a m a n i noo H e Minun a r ra . jatukse ni ovat r au h a n eivätkä tu ajatuks ia: minä hon an teille tu levaisuu nan de n toivon. Jer. 29: ja 11 Arkinen hetki voi muuttua portiksi, jonka läpi näkee vilahduksen ihmistä suuremmasta. R akastan suklaata, puolisoa ja omaa aikaa. Kiitän terveydestä, kyvystä liikkua ja ajatella. En luopuisi niistä millään. Ne ovat minulle pyhiä. Miksi käytän sanaa pyhä? Miksi en vain sano, että ne ovat tärkeitä? Koska uskontoon kytkeytyvä sana pyhä sisältää erään puhuttelevan vivahteen. Pyhäksi kutsutaan arjesta erotettuja asioita, joiden avulla avautuu yhteys ihmistä suurempaan eli Jumalaan. Esimerkiksi pyhä kirja kertoo Jumalasta ja pyhä päivä on hengellisiä asioita varten. Mikä tahansa tilanne tai paikka voi muuttua pyhäksi portiksi taivasmaailmaan. Hengellisessä kielessä puhutaan ohuista paikoista. Läpipääsemätön seinä tai verho erottaa Jumalan ja ihmisten todellisuudet toisistaan. Mutta siellä täällä tuo seinä muuttuu huokoiseksi, niin että sen läpi näkee utuisesti. Kun vaikkapa ristii kädet ja rukoilee, avautuu yhteys Jumalan ja ihmisen välille. Moni kokee kirkossa taivaan läsnäolon. Tuttu jouluvirsi kohottaa toiseen maailmaan. Myös arkinen onnen hetki voi tehdä saman ihmeen. Mietin kävelyretkellä omaa elämääni. Moni asia on niin ­ yvin. Minussa syntyy pakottava halu kiittää. Kiitän vanh hempiani, opettajiani, suomalaista yhteiskuntaa, ja niin edelleen. Kiitoslista pitenee. Silti tuntuu, ettei kiitokseni mene oikeaan osoitteeseen. Nuo hyväntekijäni ovat vain välikappaleita. Ihmistä suurempi on siunannut minua heidän kauttaan. Tajuan että minun tulee kiittää Jumalaa. Viimekädessä häneltä olen kaiken hyväni saanut. Näin kiitosaiheiden miettiminen vie minut ohuelle paikalle, jossa aavistan Jumalan läsnäolon elämässäni. Tätä apostoli Paavali tarkoitti sanoessaan, että Jumala vetää ­i hmisiä puoleensa hyvyydellään. On toinenkin tilanne, jossa moni kokee pyhän vilahduksen. Kun auttaa toista, mieluiten vielä ventovierasta. Se tuo tutkitusti hyvän mielen auttajalle. Mutta siinä tapahtuu enemmänkin. Mieli kohoaa hetkeksi arjen yläpuolelle. Tuntuu kuin enkelin siipi olisi hipaissut maata. Ja minä sain olla siinä mukana. On pyhää olla enkeli toiselle. Kari Kuula Valoa pimeyteen RIIHIMÄEN SEURAKUNNAN tiloissa on paljon upeaa taidetta, joka ansaitsee tulla laajemminkin nähdyksi. Yksi näistä on taiteilija Eija-Liisa Löyttyniemen maalaus Kymmenen neitsyttä, joka kuvaa Jeesuksen kuuluisaa vertausta Taivasten valtakunnasta. Vertauksessa Jeesus kertoo kymmenestä morsiusneidosta, jotka odottivat sulhasta saapuvaksi. Ylkä saapui pimeään aikaan ja vain viisi viisasta, jotka olivat varanneet lamppuihinsa öljyä, pääsivät häätaloon. He olivat valmistautuneet ottamaan vastaan saapuvan Herran, vaikkeivät tienneet milloin Hän tulee. (Matt. 25:1–13) Loimaalla vuonna 1939 syntynyt Eija-Liisa Löyttyniemi (s. Uotila) opiskeli Suomen Taideakatemian koulussa vuosina 1957–60. Hän on osallistunut öljymaalauksillaan lukuisiin Suomen taiteilijoiden yhteisnäyttelyihin kotimaassa ja ulkomailla. Hänen töitään on useissa kokoelmissa. Löyttyniemi on ollut tuottelias taidemaalari aina 2020-luvulle asti. Hänen elämäntyönäyttelynsä järjestettiin kesäkuussa 2024 Forssassa, joka on taiteilijan kotikaupunki. Eeva Liisa Hellsten Kymmenen neitsyttä -maalaus tilattiin Eija-Liisa Löyttyniemeltä vuonna 1966, kaksi vuotta Kirkkopuiston seurakuntakodin valmistumisen jälkeen. Taulu on edelleen alkuperäisellä paikallaan ison salin etuseinällä. 11

Riihimäen Tukiverkostolla joulukampanja jo kymmenettä kertaa Riitta Saarikallio (vas.) ja Marja Nurmi vaihtavat kuulumisia Hyvän mielen kerhossa, joka kokoontuu joka toinen viikko seurakunnan virastotalossa. Hyvä mieli muulloinkin kuin jouluna VIIME VUODET ovat olleet yhä useammalle riihimäkeläiselle taloudellisen ahdingon aikaa. Ruoan ja asumisen hinnat ovat nousseet noin 20 prosenttia. Tuleva joulu ahdistaakin monia perheenäitejä ja -isiä jo lokakuussa. He tietävät, etteivät pysty yksin täyttämään lastensa joulutoiveita. Riihimäen Tukiverkoston joulukampanjan avulla kuka tahansa voi toteuttaa vähävaraisen lapsen tai nuoren täsmätoiveen. Myös avoimet lahjakortit esimerkiksi S-ketjuun tai New Yorker -vaatekauppaan ovat monen toiveissa. Tukiverkoston Toivejoulukuusi on Prismalla to 28.11. ja pe 29.11. klo 16–19 sekä la 30.11. klo 12–16. Riihimäen Tukiverkoston Facebook-sivulla on lista ajantasaisista toiveista. Keräyspaikkoina 25.11. alkaen Seurakuntatoimisto (Temppelikatu 9A) ma– pe klo 9–13 ja Uusi Kirjakauppa (Hämeenkatu 38, aukioloajat netissä). LISÄTIEDOT diakoni Tiina Heiskaselta, 050 323 79 64 tai tiina.heiskanen@evl.fi. Täsmätoiveiden lisäksi Tukiverkoston joulukeräyksessä otetaan vastaan suklaata, säilyviä herkkuja ja lahjakortteja. TEMPPELIKADUN KOLMANNESSA KERROKSESSA kokoontuu diakoniatyön Hyvän mielen kerho. Kerhossa ymmärretään erilaisia elämäntilanteita ja kuunnellaan jokaisen kuulumiset. Luottamus ja läheisyys syntyvät ajan kanssa. Uusienkaan ihmisten ei ole ollut vaikea tulla mukaan, sillä sairaus, vamma tai rajoite ei ole este tavata muita. Hyvän mielen kerho oli alun perin Liisa Saarikallion ideoima Invalidiyhdistyksen opintokerho, joka siirtyi sittemmin seurakunnalle. Vetovastuu on nyt Liisan tyttärellä, Riitta Saarikalliolla. – Ohjelma on perinteinen: on hartaus, yhteistä tekemistä ja keskustelua, kertoo Riitta. Hartauden jälkeen juodaan kahvit tai teet. Vapaa­ ehtoinen maksu kerätään diakoniatyölle. Alle kymmenen hengen ryhmässä ei kukaan jää sivuun, sillä Riitan suunnittelemaan ohjelmaan on helppo osallistua. Keskustelussa saavat tunteet näkyä. Itkevää lohdutetaan ja hauskoille jutuille saa nauraa. Kerholaisilta voi saada vertaistukea ja vinkkejä käytännön asioiden hoitamiseen. Hyvän mielen kerhoon on tultu usein tuttavan mukana: naapuri houkutteli tai ystävä kutsui. Toinen kuulee kerhosta hoitojakson ohjaajalta, toinen pyydetään mukaan kahvinkeittäjäksi. – Ei ole hyvä jäädä yksin kotiin. Kannustamme kaikkia tulemaan tutustumaan toimintaan, kerholaiset kehottavat. Hyvän mielen kerho kokoontuu joka toinen viikko seurakunnan virastotalossa Temppelikatu 9 A, 3. krs. ­Lisätietoja Riitta Saarikallio, p. 040 518 46 21. Diakonian uudet tilat mahdollistavat uutta toimintaa, mutta myös monia vanhoja toimintoja jatketaan. Tilassa on toiminut aiemmin muun muassa kodinkoneliike Saavalainen, Danske Bank ja Siwa. Diakoniatyö muuttaa ­Hämeenkadulle uusiin tiloihin RIIHIMÄEN SEURAKUNNAN DIAKONIATYÖ muuttaa loppuvuoden 2024 aikana osoitteeseen Hämeenkatu 7. Liiketilaan on remontoitu diakoniatyön asiakasvastaanottotilat ja ryhmäja kahviotila diakoniatyön ryhmille. Ruokaavun tarpeisiin tulee asianmukaiset käsittelyja säilytystilat. Kellaritilassa aloitellaan pienimuotoisia työpajoja ja siellä on kädentaitojen säilytystilaa. Lahjoitus- ja avustustoimintaa ketteröitetään lukollisella lokerikolla, johon voi tuoda ja hakea sovittuja lahjoituksia. Uusissa tiloissa tapahtuva toiminta vaatii työntekijöiltä ja vapaaehtoisilta totutteluaikaa ja toiminnan käynnistäminen toteutuu alkuvuoden 2025 aikana. Diakoniatiimin terveiset: Olemme innoissamme uusista tiloista ja kiitollisia seurakuntamme päättäjille siitä, että riihimäkeläisten heikompiosaisten auttamista on haluttu tukea vahvasti. Eeva Liisa Hellsten Diakoniatyön jouluateria vähävaraisille Hyvän mielen kerhoon on tultu usein tuttavan mukana: naapuri houkutteli tai ystävä kutsui. 12 Diakoniatyön jouluateria vähävaraisille on ti 10.12.2024 klo 12.00 Kirkkopuiston seurakuntakodissa. Ilmoittautuminen 2.12. mennessä seurakuntatoimistoon puh. 019 7481 (klo 9–13). Paikkoja on rajattu määrä. Tervetuloa!

13

Joulupuodista kestävää hyvää K Iloinen puheensorina tulvahtaa vastaan Kirkkopuiston seurakuntakodin sivuovesta sisään astuessa. Toistakymmentä ahkeraa rouvaa istuu pöydän ympärillä neulomassa sukkia, täyttämässä pehmopupuja ja askartelemassa kortteja. Viereisessä huoneessa painetaan käsin tyynyliinoja. Painosapluunan äärellä työskentelevät Eila Aalto ja Riitta Halt. Joulupuoti Hämeenkatu 14 Avoinna: la 23.11. – to 19.12.2024 (pe 6.12. suljettu) eskiviikko lähetykselle -käsityöpajassa valmistetaan tuotteita Joulupuotiin. Joulupuodissa myydään vuoden mittaan valmistettuja tuotteita lähetystyön ja Yhteisvastuukeräyksen hyväksi. Lähetyksen työala on seurakunnassa kierrätyksen edelläkävijä. Sen lisäksi, että tuotteisiin käytettävät kankaat ovat pääosin lahjoitettuja tai seurakunnan omasta käytöstä poistettuja, uusia joulukortteja askarrellaan käytetyistä korteista ja osa tarvikkeista on löydetty kirpputoreilta ja kierrätyskeskuksesta. On vapaaehtoisten lahjaa ja virtuositeettia, miten upeita luomuksia puodissa on vuosi toisensa jälkeen myynnissä. Käsityöpajan lisäksi myyjäistuotteita valmistavat diakoniatyön Puikkopiiri sekä osa vapaaehtoisista kotonaan. Lähetystyössä kierrätys on arvossaan muinakin vuodenaikoina. Esimerkiksi vappuna myydään simaa, joka on pullotettu tyhjiin, desinfioituihin ehtoollisviinipulloihin. Pyhäinpäiväksi taas saadaan kirkosta kynttilänpätkiä, joista valetaan kynttilälyhtyjä käytettyihin, pestyihin lasikkoihin. Seurakunnan Joulupuoti tunnetaan kuitenkin ennen kaikkea villasukista. Sukat ovat myös perinteinen lahja seurakunnan nimikkoläheteille heidän lähtiessään maailmalle. Harva meistä tulee ajatelleeksi, kuinka tarpeellisia ne ovat ns. lämpimissä maissa, joissa taloja ei lämmitetä talvellakaan. Puodin tuotoilla autetaan konkreettisesti ihmisiä, joiden elämään ilmastonmuutos vaikuttaa. Esimerkiksi Etiopiassa rakennetaan kastelukanavia ja opetetaan viljelemään kuivuutta kestäviä lajikkeita. Glögiä ja pipareita tarjolla. Tuot to lähetyst yölle ja ­Y hteisvastuukeräy kselle Ilahduta yksinäisiä ja vähävaraisia riihimäkeläisiä! Voit tuoda Joulu. puotiin kahv ipaketteja ja sukl aata tetyön onia diak Seurakunnan kijät jakavat ne eteenpäin joulun alla. Tuo lahjoituksesi 18.12. ­mennessä. Kuvat: Hanna Malinen Tänä vuonna Joulupuoti sijaitsee ­osoitteessa Hämeenkatu 14 ja on auki to 19.12.2024 saakka. Myyjinä toimivat lähetystyön ja Yhteisvastuun vapaa­ ehtoiset – tervetuloa! ma– pe klo 10–16 to klo 9–17 la klo 11–15 t k a t ova V illasu in d o joulupu . te hit tituo Ota yhteyttä SEURAKUNTATOIMISTO Seurakunnan virastotalo Temppelikatu 9 A 11100 Riihimäki 14 PAPIT SEURAKUNTATOIMISTO PERHENEUVONTA DIAKONIATYÖ Sirpa Viherä kirkkoherra ma–pe klo 9–13, torstaisin auki myös klo 14–18 ajanvarauksella: soita 019 7481 (viim. ma klo 14) Hanna Rienoja perheneuvoja Eira Latvala johtava diakonissa Ajanvaraus: soitto tai tekstiviesti ma klo 12-14 & to klo 9-11 p. 040 181 3128 p. 050 323 7962 Diakoniatyön ajanvaraus ma ja ke 12–13, p. 0800-170707 (maksuton). Ajanvarausnumeron joulutauko 19.12.2024–12.1.2025. Ajanvaraus jatkuu ma 13.1.2025. p. 050 524 1739 Teemu Saarinen johtava kappalainen p. 040 359 2541 Päivystävä pappi KANTTORIT ma–pe klo 10–13 p. 040 576 6023 Erkki Hannonen p. 041 461 7914 Mervi Koskinen p. 040 576 6045 LÄHETYSTYÖ Hanna Malinen lähetys- ja ­ ikuistyön ohjaaja p. 050 524 a 1735

­ rooveimmat G ­joululaulut ­Keskuskirkossa ADVENTTI- JA JOULUKIRKOT Su 1.12. klo 10 Ensimmäisen adventin messu ­ eskuskirkko. Satu Suonperä, Kari Kauppinen, K Erkki Hannonen. G rooveimmat joululaulut on hyväntekeväisyyskonserttisarja Kirkon Ulkomaanavun katastrofirahastolle. Grooveimmat joululaulut kajahtaa tämän vuoden jouluna jo 20. kertaa. Kuulemme jälleen eri musiikkityyleihin sovitettuja tuttuja joululauluja ja vähän vieraampia sävellyksiä kahdenkymmenen soittajan orkesterin voimin. Tämä joulu on merkittävä myös siksi, että Grooveimmat joululaulut vol. 2 -levy julkaistaan konserteissa. Groove-iloa on siten mahdollisesti tulossa myös pukinkonttiin kotiin kannettavaksi! Grooveimmat joululaulut on hyväntekeväisyyskonserttisarja, joissa kerätään kolehti Kirkon Ulkomaanavun katastrofirahastolle. – Tehtävämme on tukea niitä joiden hätä on suurin, elävätpä he missä päin tahansa, kertoo Grooveimpia joululauluja organisoiva diakoni Petja Heiskanen. – Kirkon Ulkomaanapu on luotettava yhteistyökumppani viemään avun perille. Ulkomaille kohdistuvan avun lisäksi Grooveimmissa kerätään elintarvikekolehti eli niin sanotut Groove-pussit, jotka Riihimäen seurakunnan diakoniatyö jakaa vähävaraisille ennen joulua. Meillä Suomessa monella asiat ovat todella hyvin, mutta moni kärsii vähävaraisuudesta vuodesta toiseen. Tuki onkin tärkeää monelle yksinäiselle ja perheelle, sanoo Heiskanen. Konserteissa myydään uutuuslevyä hintaan 30€/kpl. Tuotto menee lyhentämättömänä kansainväliseen diakoniaan Kirkon Ulkomaanavun kautta. Levyllä kuullaan muun muassa kappaleet Joulun kellot, Oi Betlehem sä pienoinen ja Mary Did You Know? Grooveimmat joululaulut tunnetaan laadukkaan musiikin lisäksi teemoista, joiden sisällä tarinaa kuljetetaan eteenpäin. Lavalla on nähty vuosien aikana niin hippejä, oppilaita, supersankareita, ”Blues Brothers”, urheilijoita kuin enkeleitä. Olemme nähneet tunnelmia niin 20- kuin 60-luvulta. Tänä vuonna Groove Family pukeutuu kuitenkin kultaan juhlatunnelmissa Riihimäen Keskuskirkolla. Groove Family haluaa lähettää vielä sellaiset kiitokset kaikille tukijoille, kannatusjoukoille, yhteistyökumppaneille ja grooven ystäville, että viekää sanaa. Su 1.12. klo 13 Adventin ehtoolliskirkko Kappelikirkko. Päivi Hakkari, Erkki Hannonen. Erityisesti kutsumme mukaan omaishoitajia ja heidän läheisiään laulamaan yhdessä Hoosiannaa ja nauttimaan messun jälkeen kirkkokahvit lämpiössä. Su 1.12. klo 14 Adventin raidemessu Keskuskirkko Avaran hengellisyyden messu, jota vapaaehtoiset suunnittelevat ja toteuttavat. Su 8.12. klo 10 Toisen adventin messu ­Keskuskirkko. Merja Olin, Teemu Saarinen. Su 15.12. klo 10 Kolmannen adventin messu Keskuskirkko. Elyn kirkkopyhä. Merja Olin, ­V iron lähetti Pia Ruotsala. Ke 18.12. klo 17 Varhaiskasvatuksen joulu- Grooveimmat joululaulut Riihimäen Keskuskirkossa kirkko, Kappelikirkko. Varhaiskasvatuksen ­kerhoissa ja muskareissa kävijöille tarkoitettu avoin joulukirkko. To 12.12. Klo 19 Pe 13.12. Klo 19 La 14.12 klo 14 ja klo 19 Su 22.12. klo 10 Neljännen adventin messu Konsertit striimaa HAMK. Striimin löydät osoitteesta www.riihimaenseurakunta.fi/groovelive Ma 23.12. klo 22 Aatonaaton yömessu Keskuskirkko. Kari Kauppinen, Sirpa Viherä, Erkki Hannonen. GROOVEPUSSEJA otetaan vastaan kirkonmäellä ­ lkaen tuntia ennen konsertteja. a z kahvia/teetä z suklaata/makeisia/keksejä z säilykkeitä z leivonta-aineita z halutessasi pieni jouluinen yllätys (ei tuoksukynttilöitä) Adventin ehtoolliskirkko elintarvikkeet joko yhtä tai useampaa pussia varten. Keräykseen voi osallistua ostamalla listassa mainitut Pakkaa tai kassiin, ja tuo ne Keskuskir1.12.tuotteet klo 13pussiin Kappelikirkko kolle ennen Grooveimpien joululaulujen alkua. Lämmin kiitos lahjan saajan puolesta! ­Keskuskirkko. Sirpa Viherä, Ilkka Esselström. Ti 24.12. klo 16 Jouluaaton hartaus, Keskuskirkko. Juha Itäleino, Mervi Koskinen. Ti 24.12. klo 22 Jouluyön messu Keskuskirkko. Merja Olin, Kari Kauppinen, Mervi Koskinen. Ke 25.12. klo 7 Joulukirkko Keskuskirkko. Sirpa Viherä. Kirkkokahvit. Ke 25.12. klo 10 Joulukirkko Keskuskirkko. Juha Itäleino. To 26.12. klo 14 Tapaninpäivän päiväkahvikirkko Keskuskirkko. Kari Kauppinen, Merja Olin. Su 29.12. klo 10 Messu Keskuskirkko. Satu Kaikille avoin ehtoolliskirkko. Erityisesti kutsumme mukaan omaishoitajia ja heidän läheisiään laulamaan yhdessä Hoosiannaa ja nauttimaan messun jälkeen kirkkokahvit lämpiössä. Adventin ehtoolliskirkko 1.12. klo 13 Kappelikirkko Kaikille avoin ehtoolliskirkko. Erityisesti kutsumme mukaan omaishoitajia ja heidän läheisiään laulamaan yhdessä NUORISOTYÖ HAUTAUSMAA Hoosiannaa ja nauttimaan messun jälkeen Toni Vehmassalo johtava Hanna Lehtonen vt. ylipuutarhuri kirkkokahvit lämpiössä. nuorisotyönohjaaja Koivukatu 21, toimisto avoinna p. 050 366 9485 klo 9.30–11.00, p. 040 576 6036 Ehtoollinen on mahdollista saada myös eturiviin. LAPSI- JA PERHETYÖ KIINTEISTÖT & KEITTIÖ Kirsi Väliheikki johtava Petra Saraste Lämpimästi varhaiskasvatuksen ohjaaja tervetuloa! ylivahtimestari p. 044 736 9174 p. 050 375 3335 ehtoollinen Keskuskirkko, Juha Itäleino, Mervi Koskinen. perä, Päivi Hakkari. Ma 6.1. klo 14 Loppiainen. Kauneimmat joulu- Lämpimästi tervetuloa! pääemäntä 050 591 7093 Ke 1.1. klo 18 Uudenvuodenpäivän ilta­ Su 5.1. klo 10 Messu Keskuskirkko. Satu Suon- Ehtoollinen on mahdollista saada myös eturiviin. Tuuli Lähteenmäki Suonperä, Juha Itäleino, Mervi Koskinen. laulut -messu, Keskuskirkko. Hanna Riikonen, Satu Suonperä, Mervi Koskinen. #MUKANA365 /riksunsrk Satu Rantamäki emäntä p. 040 576 6052 15

Suomessa kasvatetaan vuosittain noin 1,4 miljoonaa joulukuusta. Minna Huistinoja PAPPILOIDEN ja kartanoi- Ei taida vielä olla tämän kuusen vuoro, toteavat vt. ylipuutarhuri Hanna Lehtonen ja puistopuutarhuri Riku Pitkälahti hautausmaalla kasvavasta kuusesta. Joulupuu on rakennettu hoivalla ja taidolla J oulun lähestyessä Riihimäen seurakunnan kirkkoihin ja seurakuntakoteihin ilmestyy toinen toistaan hienompia joulupuita. Näiden lisäksi vuoden pimeimpään aikaan valoa tuovat hautausmaalla ja kirkon pihalla useat valaistut ulkona olevat puut. Hautausmaan työntekijöille työ joulukuusien parissa alkaa jo marraskuussa. – Pari viikkoa ennen ensimmäistä adventtia lähdemme valikoimaan kuusia kasvattajalta. Kuusia seurakunnan sisätiloihin tulee neljästä viiteen, ulos puolestaan tarvitaan kolme kuusta. Käymme itse kaatamassa ennalta valitsemamme kuuset ja kuljetamme ne perille pystytettäväksi ja koristeltavaksi, kertoo vt. ylipuutarhuri Hanna Lehtonen. Kuusen valinta on tarkkaa puuhaa Kirkon joulukuuseksi ei pääse ihan mikä tahansa kuusi. Seurakunnan isot joulukuuset ovat yleensä serbiankuusia. – Keskuskirkossa on aina serbian­ kuusi, koska se kestää paremmin kuin metsäkuusi. Keskuskirkossa se on esillä ensimmäisestä adventista loppiaiseen. Muissa tiloissa olevat kuuset ovat esillä lyhemmän aikaa. Kappelikirkossa kuusilaji vaihtelee, kertoo puistopuutarhuri Riku Pitkälahti. – Joskus sopivaa kuusta etsitään pitkäänkin, koska kuusi ei saa olla liian leveä. Sen tulee olla myös korkea: neljästä viiteen metriin. Keskuskirkon kuusen pystytykseen ja koristeluun kuluu kolmella työntekijällä kolmisen tuntia. – Kuusen pystyttäminen on tarkkaa hommaa. Pitää katsoa, että kuusi tulee suoraan ja on tukevasti jalassaan kiinni. Kovien pakkasten aikaan kuusia kuljetettaessa on myös varottava niiden oksia, etteivät ne napsahda poikki. Kookas kuusi on myös painava, toteaa Lehtonen. – Kuusenjalat meiltä löytyy omasta takaa. Olemme kehitelleet niihin oman kastelujärjestelmän ämpäristä ja vesiletkusta. den ­salien kautta Suomeen Keski-Euroopasta kulkeutunut joulukuusiperinne vakiintui osaksi kansan joulunviettoa noin sata vuotta sitten. Suomessa kasvatetaan vuosittain noin 1,4 miljoonaa joulukuusta. Suomalainen joulukuusi on aito lähituote, jolla on pieni hiilijalanjälki. Se on tuotu läheltä ja sen kasvattamiseen on käytetty erittäin vähän lannoitteita ja torjunta-aineita. Kotimaiset kuuset myös kaadetaan lähellä joulua, mikä takaa niiden tuoreuden. Lähde: Joulupuuseura Kun joulun pyhät ovat ohi, edessä on kuusien purku. – Kirkkojen isot kuuset karsitaan ja havut otetaan talteen Kappelikirkon ruusutarhan ruusujen talvihavutusta varten. Havutus tehdään heti kun maa on jäätynyt. Rungot käytetään polttopuina. Pienemmät kuuset menevät hakkeeksi hautausmaan haketettavan oksajätteen mukana, kertoo Lehtonen. Riku Pitkälahdelle ja Hanna Lehtoselle kuusien kasvatus on tuttua jo lapsuudesta, sillä molempien isät kasvattivat niitä. He kertovat, että kuusen tie joulukuuseksi on pitkä ja kuusi vaatii säännöllistä huoltoa. – Kirkkoon tulevan ison kuusen kasvuaika on noin 20 vuotta, kotikuusen 10–12 vuotta. Tulevaa joulukuusta täytyy myös hoitaa. Sitä pitää esimerkiksi pari kertaa vuodessa leikata, jotta sen oksat tukevoituvat, sanoo Pitkälahti. Minna Huistinoja Jouluevankeliumi SIIHEN AIKAAN antoi keisari Augustus käskyn, että koko valtakunnassa oli toimitettava verollepano. Tämä verollepano oli ensimmäinen ja tapahtui Quiriniuksen ollessa Syyrian käskynhaltijana. Kaikki menivät kirjoittautumaan veroluetteloon, kukin omaan kaupunkiinsa. Niin myös Joosef lähti Galileasta, Nasaretin kaupungista ja meni verollepanoa varten Juudeaan, Daavidin kaupunkiin Betlehemiin, sillä hän kuului Daavidin sukuun. Hän lähti sinne yhdessä kihlattunsa Marian kanssa, joka odotti lasta. Heidän siellä ollessaan tuli Marian synnyttämisen aika, ja hän synnytti pojan, ­esikoisensa. Hän kapaloi lapsen ja pani hänet seimeen, koska heille ei ollut tilaa majapaikassa. Sillä seudulla oli paimenia yöllä ulkona vartioimassa laumaansa. Yhtäkkiä heidän edessään seisoi Herran enkeli, ja Herran kirkkaus ympäröi heidät. Pelko valtasi paimenet, mutta enkeli sanoi heille: "Älkää pelätkö! Minä ilmoitan teille ilosanoman, suuren ilon koko kansalle. Tänään on teille Daavidin kaupungissa syntynyt Vapahtaja. Hän on Kristus, Herra. Tämä on merkkinä teille: te löydätte lapsen, joka makaa kapaloituna seimessä." Ja samalla hetkellä oli enkelin ympärillä suuri taivaallinen sotajoukko, joka ylisti Jumalaa sanoen: - Jumalan on kunnia korkeuksissa, maan päällä rauha ihmisillä, joita hän rakastaa. Kun enkelit olivat menneet takaisin taivaaseen, paimenet sanoivat toisilleen: "Nyt Betlehemiin! Siellä me näemme sen, mitä on tapahtunut, sen, minkä Herra meille ilmoitti." He lähtivät kiireesti ja löysivät Marian ja Joosefin ja lapsen, joka makasi seimessä. Tämän nähdessään he kertoivat, mitä heille oli lapsesta sanottu. Kaikki, jotka kuulivat paimenten sanat, olivat ihmeissään. Mutta Maria kätki sydämeensä kaiken, mitä oli tapahtunut, ja tutkisteli sitä. Paimenet palasivat kiittäen ja ylistäen Jumalaa siitä, mitä olivat kuulleet ja nähneet. Kaikki oli juuri niin kuin heille oli sanottu." (Luukas 2:1-20)