2/2024 | JULKINEN TIEDOTE Neulo up e Hyvinkää a ylle! Ota neule ohjeet talteen. Hyvinkää on saanut oman nimikkoneuleen Ota helppo ohje talteen! s. 25–28

Hyvinkää-lehti ISSN 2814-435X (painettu) ISSN 2814-4368 (verkkojulkaisu) Päätoimittaja Mia Hyvärinen Toimituspäällikkö Outi Ruso Kuvatoimittaja Janne-Antti Latvala Kiitos kaikille haastateltaville, lehden tekijöille ja Hyvinkään kaupungin organisaatiolle. Hyvä kasvaa, kun huomaamme toisemme. Kannen kuva Teemu Heikkilä Anna aikaa lapselle Taitto TK mediatalo L Painosmäärä 31 255 Paino UPC, Vaasa Julkaisija Hyvinkään kaupunki > hyvinkaa.fi/hyvinkaalehti > hyvinkaa.fi/palaute Hyvinkään kaupunki hyvinkaankaupunki @HyvinkaaCity Hyvinkään kaupunki - City of Hyvinkää ? Missä Johanna viilettäaäJo?hanna vuilt Etsi lehden si spalkinto! ja voita ylläty lta 51. Lue lisää sivu 2 HYVINKÄ Ä apsen kasvua ja elämänpolkua kannattelevat hänen lähipiirinsä sekä tiiviisti lapsen elämässä kulkevat muut aikuiset. Merkityksellisiä kohtaamisia tarjotaan perheen ohella niin varhaiskasvatuksessa, koulussa kuin harrastuksissa. Lapsuuden vaihtuessa nuoruuteen saavat tärkeät ystävät entistä merkittävämmän roolin. Aidon läsnäolon merkitystä ei voi olla korostamatta liikaa. Kasvussa on kyse kohtaamisesta, vuorovaikutuksesta sekä hyväksytyksi tulemisesta. Tärkeiden ihmissuhteiden ohella kasvuympäristö tukee lapsen kehittymistä. Tähän kaupungin palveluilla ja infralla voidaan tarjota arjen ja vapaa-ajan mahdollisuuksia. Hyvinkäällä on viime vuosina panostettu investointeihin. Ne voivat olla suoraan joko koulu- tai päiväkotihankkeita tai toisaalta vapaa-ajan harrastamisen puitteita. Olemme rakentaneet uusia päiväkoteja, ja kouluja on peruskorjattu ja laajennettu. Parhaillaan käynnissä on muiden muassa Paavolan koulun uuden liikuntahallin, päiväkodin sekä ulkoiluun houkuttelevan piha-alueen rakentuminen. Käynnissä on myös Hangonsillan alueen uuden koulun ja päiväkodin tarjouspyyntöjen valmistelu; rakentaminen käynnistyy pian. Vuoden 2024 alusta opetuksessa ja varhaiskasvatuksessa on panostettu sijaisjärjestelyihin sekä vahvistettu rehtoreiden ja varhaiskasvatuksen johtamista. Maailman muuttuessa myös lapset ja oppimisympäristö muuttuvat. Pohdittavaksi tuleekin, minkä hyvän pidämme matkassa nykyisyydestä ja mitkä ovat asioita, jotka huomioidaan tulevaisuudessa. En kuitenkaan voi olla korostamassa lasten kohdalla sitä, kuinka merkityksellistä on lapsen aito kohtaaminen. Aikuisen aika lapselle on investointi, jota ei voi ostaa myöhemmin. Tämä investointi kasvaa korkoa ja antaa tuoton vasta tulevaisuudessa. Pelkkä ympäristö ei korvaa läsnäoloa, vaan tarvitaan aikuisen tukea, luottamusta, aikaa ja kosketusta. Puhumme paljon arjessa rahasta ja sen puutteesta. Puhutaan jatkossa enemmän lasten huomioimisesta ja ajasta, jota me heille aikuisina annamme. Johanna Luukkonen kaupunginjohtaja KUVA: EEVA ANUNDI PÄÄKIRJOITUS

Pelikirja ohjaa suuntaa Hyvinkää haluaa tuoda näkyväksi kaupunkistrategia Pelikirjan kaikille kaupunkilaisille. Niinpä näet tässä lehdessä symboleja, jotka kertovat siitä, että strategia toimii osana tekemistämme. Useassa artikkelissa on monta symbolia, sillä hankkeita toteutetaan monen toimialan yhteistyönä. Sisältö 2/2024 Ihmiset 8 Rauli Niininen ui avannossa monta kertaa viikossa 16 Kuntalaiset mukaan verovaroja koskevaan keskusteluun 20 Fotomanissa tietotaito siirtyy isältä pojalle 22 Eetu Lehtinen taitaa teknisen työn 26 Yhteinen neulontaharrastus synnytti hyvinkääläisten oman villapaidan Kaupunki kehittyy 04 Hyvinkää Areena käyttöön vuonna 2027 9 Sveitsin hiihtokeskus vahvassa nosteessa 10 Hyvinkäällä tehdään ympäristötyötä 14 Hyvinkää panostaa Paavolaan 15 Kaukolämpö hiilineutraaliksi 18 Uusia opasteita pyöräreiteille 19 Metsäkaltevan mahdollisuudet 24 Keskusta on Hyvinkään käyntikortti Arjen asioita 12 Pidä rotat kurissa 13 Käsittele haravointijätteet ja hulevedet oikein 13 Hyvinkää sopeutuu ilmastonmuutokseen 29 Puistoluistelu tulevana talvena Kasvatus ja koulutus 33 Lapsen oikeudet musiikkiopistossa 44 Kansainvälisyyskasvatusta Hyvinkään kouluissa 48 Varhaiskasvatus 100 vuotta 49 Palveluseteli tuo varhaiskasvatukseen valinnan vapautta 37 Villan lumoissa Museokeskus Taikassa 38 Rautatiemuseon aulan uusi ilme 39 Rautatiekalustoon pääsee nyt sisälle Kulttuuria ja taidetta 30 Villa Artun syksy 34 Ompeluryhmä tekee hyväntekeväisyyttä 37 Pienten museotreffit 41 Valtakunnallinen E-kirjasto 42 Hyvinkääsali on kulttuurikeskus keskellä kaupunkia 43 Hyvinkään Orkesterin johtaja vastaa Demokratia ja osallisuus Demokratia, osallisuus Tapahtumat 32 Villa Artun tapahtumat 37 Museokeskus Taika – näyttelyt 40 Tapahtumakalenteri 40 Hyvinkääni 46 Keväällä tuplavaalit Henkilöstö Talous Lyhyesti 5 Hyvinkää Areena5 8 Usmijärven talviuintipaikka 23 Työllistymiseen tukea 23 Sijaiseksi Hyvinkään kaupungille 39 Historiaharrastus 39 Rautatienomenapuu 47 Talouden tasapainonhallintaa 49 Hyvinkään terveysasema muuttaa 50 Osallistu, vaikutu ja vaikuta! Kestävä kehitys Kestävä kehitys Meidän hyvinkää 25 Seuraava Hyvinkää-lehti ilmestyy keväällä 2025 on saanut Hyvinkää n ikkoneulee oman nime talteen! ohj Ota helppo Tutustu aiempiin numeroihin: > hyvinkaa.fi/hyvinkaalehti KUVA: TEEMU HEIKKILÄ E EN TIEDOT 2/2024 | JULKIN Meidän Hyvinkää Monimuotoinen asuminen ja elinvoimaiset kylät Monimuotoinen asuminen ja Aktiivinen elinvoimaiset elämyskaupunki kylät Museot 36 Uusia hyvinkääläisiä taiteilijoita kevään yhteisnäyttelyssä Hyvinkää sai oman! neuleen Henkilöstö Aktiivinen elämyskaupunkiLaadukas koulutuspolku Kehittyvä kaupunkikeskusta Kehittyvä kaupunkikeskusta Business Hyvinkää s. 25–28 HYVI NKÄ Ä 3

ELINVOIMAA JA ELÄMYKSIÄ Arjen, harrastusten ja elämysten keskipiste Hyvinkään keskustaa laajentavan Hangonsillan alueen kaavoitus ja rakentuminen etenevät. Hyvinkää Areena ja uusi koulu-päiväkotirakennus ovat käytössä vuonna 2027. TEKSTI: VESA KEINONEN  HAVAINNEKUVA: RAAMI ARKKITEHDIT OY & ARKKITEHDIT KONTUKOSKI OY 4 Aktiivinen elämyskaupunki HYVINKÄ Ä Aktiivinen Kehittyvä kaupunkikeskusta Kehittyvä kaupunkikeskusta Meidän Hyvinkää Meidän Laadukas koulutuspolku Kestävä kehitys Kestävä

(työnimi) y Esteettömät ja muuntojoustavat tilat aivan kaupungin ytimessä y Laadukasta liikunta- ja urheilutilaa hyvinkääläisten tarpeisiin y Puitteet 1500–3000 henkilön huippuluokan tapahtumille y Paikka kansainvälisen- ja liigatason urheilulle, musiikkitapahtumille, näyttämötaiteelle, messuille ja konferensseille y Modernit tilat Laurea-ammattikorkea­ koululle, ravintolalle ja oheisharjoittelulle y Saavutettava sijainti autolla ja junalla. Lue lisää verkko­ sivuiltamme: hyvinkaa.fi Monimuotoinen asuminen ja elinvoimaiset kylät Monimuotoinen HYVI NKÄ Ä 5

J o valmistunutta Hangonsillan asuin­ aluetta täydentävän toisen asuin­ alueen asema­kaava tuli voimaan keväällä 2023. – Ensimmäinen kerrostalohanke kaupungin esirakentamalle tontille alueen Hangonradan puoleiseen osaan käynnistyi nyt kesällä, kertoo Hyvinkään kaupungin kaavoituspäällikkö Anitta Ojanen. Koulu- ja päiväkotirakennusta sekä Hyvinkää Areenaa ja sen viereistä kaksikerroksista pysäköinti­rakennusta varten laadittu asemakaavan muutos tuli voimaan syksyn alussa. – Kaavaa laadittiin yhtäaikaisesti rakennusten hankesuunnittelun kanssa ja rakennusten toteuttamisen suunnittelu on käynnissä. AREENAN RAKENNUSTYÖ ALKAA ENSI HUHTIKUUSSA Hangonsillan alueen rakennushankkeista mittavin on Hyvinkää Areena, josta aikaisemmin on puhuttu monitoimihallin nimellä. Areenan yhteyteen tulee myös Laurea-ammattikorkeakoulun uusi kampus. Hankkeen valmistelutyö on edennyt suunnitelmien mukaan. Osallistumishakemuksensa rakennusurakkaan lähetti kaikkiaan kymmenen yritystä. Lopulliseen tarjousvaiheeseen etenivät SRV Rakennus Oy, Skanska Talonrakennus Oy ja Fira Rakennus Oy. – Elo- ja syyskuussa järjestettiin näiden tarjoajaehdokkaiden kanssa kaksi työpajaa. Niissä keskityttiin muun muassa areenan käyttötilanteisiin, käyttäjähankintoihin sekä käyttäjien integrointiin suunnittelussa ja toteutuksessa, kertoo Hyvinkään kaupungin rakennuttajapäällikkö Arto Suuniitty. Urakoitsijavalinta on tehty syyskuussa 2024. Lokakuussa 2024 alkavassa kehitysvaiheessa kaupunki vie hanketta eteenpäin yhdessä valitun urakoitsijan kanssa. Suuniityn mukaan Hyvinkää Areenan rakentaminen alkaa ensi huhtikuussa, ja areena on valmis vuoden 2026 loppuun mennessä. – Varsinainen rakentaminen päättyy joskus syksyllä 2026 ja sen jälkeen on vielä koekäyttöä, toimintakokeita ja varustelua. Toiminta pääsee areenassa käynnistymään heti vuoden 2027 alusta. MERKITTÄVÄ ASIA KOKO HYVINKÄÄLLE Samaan aikaan rakennussuunnittelun kanssa on pohdittu aktiivisesti Hyvinkää Areenan varsinaista käyttöä. Siihen on osallistettu muun Hyvinkään kaupungin henkilöstöä sekä erilaisia areenan tulevia käyttäjäryhmiä. 6 HYVINKÄ Ä Hyvinkää Areenan rakentaminen alkaa ensi huhtikuussa, ja rakennus on valmis vuoden 2026 loppuun mennessä. Hyvinkää Areena tarjoaa ensisijaisesti tilat Laurea-ammattikorkeakoululle sekä liikuntatilat Kipinän opiskelijoille ja perusopetuksen yksiköiden lapsille. Liikuntatilat palvelevat myös seuroja ja yhdistyksiä. – Lisäksi Hyvinkää Areena luo puitteet huippuluokan tapahtumille. Se mahdollistaa esimerkiksi kansainvälisen ja liigatason urheilun, musiikkitapahtumat ja näyttämötaiteen, messut ja konferenssit, toteaa Hyvinkään kaupungin kulttuuri- ja tapahtumapäällikkö Outi Ruso. Hyvinkää Areenan käyttäjäkokemus pyritään samaan mahdollisimman sujuvaksi sekä tavallisten kävijöiden että tapahtumia järjestävien tahojen kannalta. – Areenan valmistelutyössä on ollut mukana esimerkiksi tapahtuma-alan ammattilaisia sekä liikuntapaikkarakentamisen asiantuntijoita. Ruso arvioi Hyvinkää Areenan tuovan kaupunkiin myös huomattavia elinvoimavaikutuksia. – Kun urheilutilaisuuksiin tai konsertteihin saapuu jopa tuhansia ihmisiä, he tarvitsevat monenlaisia palveluita. Outi Ruso uskoo, että uudesta areenasta tulee paikka, joka vetää kaupunkilaisia puoleensa arjen harrastuksiin ja juhlavampiinkin tilaisuuksiin. – Hyvinkää Areena merkitsee yhteisöllemme paljon. Uskon siitä kehittyvän kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin areenan ja koko kaupunkimme ylpeyden. LAUREALLE MERKITTÄVÄ ASKEL Myös Laurea-ammattikorkeakoulu saa uutta potkua Hyvinkää Areenan myötä. Aikaisemmin Uudenmaankadulla toiminut Laurean Hyvinkään kampus muuttaa areenan yhteyteen. – Olemme olleet tiiviisti Hyvinkää Areenan suunnittelutyössä mukana. Kyseessähän on Hyvinkään kaupungin ja Laurea amk:n yhteishankinta, toteaa Laurean kampuskehityksestä vastaava johtaja Elina Flemming. Siirtyminen Hyvinkäällä uusiin tiloihin on Laurealle merkittävä askel. Se pohjautuu huolelliseen kartoitukseen siitä, millaiset ovat oppilaitoksen toiminnan tarpeet nyt ja tulevaisuudessa. – Kun Hyvinkää Areena tuli vastaan yhtenä mahdollisuutena, innostuimme siitä kovasti. Sen sijaintihan on erinomainen. Osana areenaa olemme lähempänä hyvinkääläisiä ja voimme olla vielä nykyistäkin paremmin osa yhteisöä. Flemming toivoo, että uudesta kampuksesta tulee ikään kuin osa hyvinkääläisten "olohuonetta". Se tarjoaa mahdollisuuksia opiskeluun, yhteisiin opiskelijaprojekteihin ja tapahtumiin. – Uutta kampusta suunnitellaan tilojen osalta joustavaksi, sillä myös Laurean tiloja on mahdollista hyödyntää Areenan tapahtumien yhteydessä, järjestettäessä tilaisuuksia tai kokouspaikkana. KOULU JA PÄIVÄKOTI VALMIINA KESÄÄN 2027 MENNESSÄ Hyvinkää Areenan ohella toinen merkittävä uudisrakennushanke Hangonsillan alueella on koulun ja päiväkodin yhdistelmä. Koulutusjohtaja Mika Heikura kertoo, että rakennuksen suunnittelu etenee hyvin. Tavoitetila on, että se olisi täysin valmis kesään 2027 mennessä. – Odotamme innolla, että saamme terveelliset ja turvalliset tilat sekä oppilaille että henkilöstölle. Alkuperäisessä suunnitelmassa koulu-­ päiväkotirakennukseen oli tulossa kaksilohkoinen liikuntasali. Kesäkuussa kaupunginhallitus kuitenkin päätti, että liikuntasalista tulee kolmelohkoinen. – Tämä saattaa pienentää ­piha-aluetta suunnitellusta, mitä en kannata. Se voidaan välttää, mikäli rakennuksen sisällä vodaan siirtää neliöitä liikuntasalin käyttöön. Tehtävässään elokuussa aloittanut sivistystoimenjohtaja Mika Mäkelä odottaa kovasti uuden koulu-päiväkotirakennuksen valmistumista Kipinän ja Hyvinkää Areenan lähituntumaan. – Eri puolilla maata on toki käynnissä monia koulu- ja päiväkotihankkeita. Hangonsillan hankkeesta tekee erityisen hienon se, että meillä uusi koulu ja päiväkoti tulevat osaksi upeaa kokonaisuutta. Mäkelä huomauttaa, että uusissa tiloissa seinät ovat tärkeitä, mutta ratkaisevaa on myös se, kuinka hyvin toiminnot saadaan käynnistymään uudessa ympäristössä. – Lapsia ei voida jättää digitaalisen hyötykäytön ulkopuolelle. Se on ratkaisevassa roolissa jatko-opintojen ja työelämän takia. Mutta uudessa koulussa ei toimita vain digitaalisuuden näkökulmassa, vaan muitakin tietoja ja taitoja pitää tietysti oppia.

HAVAINNEKUVA: HYVINKÄÄN KAUPUNKI Hyvinkää Areena luo puitteet huippuluokan tapahtumille. INVESTOINTIEN LAATU TURVATAAN, SÄÄSTÖJÄ HAETAAN MUUALTA Tekniikan ja ympäristön toimialajohtaja ­Marko Hytönen korostaa sitä, että Hyvinkään kaupungin talouden tasapainottaminen ei tule vaikuttamaan Hyvinkää Areenaan eikä koulu-päiväkotihankkeeseen. – Säästökohteet etsitään muualta kuin rakennushankkeista. Toki tarkoitus on täyttää annetut tavoitteet mahdollisimman kustannustehokkaasti. Rakentamisesta emme halua maksaa yhtään ylimääräistä. Hytönen huomauttaa, että Hangonsillan alueelle ei voi rakentaa mitään, mikä heikentäisi alueen laatua tai imagoa. – Myös Hyvinkää Areena ja koulu-päiväkotirakennus nousevat hyvin näkyvälle paikalle, ja ne tulevat olemaan siellä pitkään. HYVI NKÄ Ä 7

Usmijärven talviuintipaikka y Sijaitsee viiden kilometrin päässä kaupungin keskustasta. y Kaupunki ylläpitää paikkaa 2021 perustetun Hyvinkään Talviuimarit ry:n kanssa. y Talviuintikausi alkaa 1.10. y Rannalla on pukutilat, joiden ovet ovat auki joka päivä kello 6–21. Talviuimariseuran jäsenet saavat koodin, jolla pääsee kopin lämmitettyyn osaan. y Jäsenille tiedotetaan HyvinTalviUiRy Facebook-ryhmässä ja WhatsAppryhmässä Hyvinkään Talviuimarit. y Lisätietoa osoitteesta: www.hyvinkaantalviuimarit. yhdistysavain.fi Voiko työpäivää enää paremmin aloittaa. Rauli Niininen pulahtaa monta kertaa viikossa Usmin avantoon H TEKSTI: ELISE SAARIKKO  KUVA: TEEMU HEIKKILÄ yvinkääläinen Rauli Niininen on käynyt avantouimassa Hyvinkään Usmissa viime syksystä alkaen. Crossfittiä ja pyöräilyä harrastava Niininen innostui lajista kaverinsa kanssa – sittemmin lajiin lähti mukaan myös Niinisen vaimo. – Lapset eivät ole suostuneet avantoon pulahtamaan, Koneella työskentelevä Niininen naurahtaa. Ajatus avantouinnista lähti tarpeesta palautua crossfit-treenien jälkeen. Viime talvena Niininen kävi Usmissa kolme–neljä kertaa viikossa, välillä aamuisin ennen työhönmenoa, välillä iltaisin. – Ensimmäistä kertaa kävin syyskuussa, kun vesi oli 15-asteista. Siitä se sitten kylmeni, mutta olo tuntui joka kerta veteen pulahtamisen jälkeen hyvältä. 8 Aktiivinen elämyskaupunki HYVINKÄ Ä Aktiivinen Aamu-uinti on Niinisen mielestä paras mahdollinen tapa käynnistää työpäivä. Kylmä vesi virkistää ja antaa energiaa. – En ole huomannut varsinaisia terveysvaikutuksia, mutta toisaalta – ei minulla flunssiakaan ole ollut. Avannosta noustessa on aina tosi hyvä mieli, kai sekin on jonkinlainen terveysvaikutus. Niininen liittyi pian avantouintiharrastuksen aloitettuaan Hyvinkään Talviuimareihin. Koska vedessä ollaan vain lyhyen aikaa, uusia tuttavuuksia ei ole vielä paljonkaan syntynyt; toki veteen polskahtaessa aina muutama sana vaihdetaan. – Aamuisin porukkaa on aika vähän. Saunapäivinä käy enemmän lajin harrastajia. Itselleni ei ole paljonkaan eroa siinä, menenkö avantoon saunasta vai ei. Niinisen mielestä hyiseen veteen laskeutuminen ei vaadi ihmeempää itsekuria. Joskus oikein kovilla pakkasilla matka Monimuotoinen asuminen ja elinvoimaiset kylät Monimuotoinen pukukopilta veteen on vaativampaa kuin itse uiminen. – Talviuinti on halpa harrastus: tarvitaan vain uikkarit, neopreenikengät tai vastaavat, hanskat ja pipo. Veteen kävely on mukavampaa, kun ei varpaita palella. Niinistä miellyttää avantouintiharrastuksen vapaus. Kylmään veteen ei ole pakko mennä, jos ei huvita. – Viivyn yleensä avannossa noin viisi minuuttia. Kerran kokeiltiin kaverin kanssa kymmentä minuuttia, mutta siitä seurasi kylmä olo pitkäksi aikaa. Niininen ei ole vielä testannut Hyvinkään uimalan ulkokentällä olevaa talvi­ uintipaikkaa tai muitakaan lähialueiden avantoja. Hän on ollut erittäin tyytyväinen Usmin tarjoamiin olosuhteisiin: lämmin pukukoppi, pumpulla auki pidetty avanto, valaistus ja hyvät parkkipaikat. – Todella hieno harrastuspaikka.

Sveitsin hiihtokeskus kehittyy edelleen kunnianhimoisesti Hyvinkään matkailun kannalta tärkeä Sveitsin hiihtokeskus on vahvassa nosteessa. TEKSTI: VESA KEINONEN  KUVA: TEEMU HEIKKILÄ S veitsin hiihtokeskus on neljän viime kauden aikana peräti viisinkertaistanut kävijämääränsä. Tunnustustakin on tullut. Suomen Hiihtokeskusyhdistys ry valitsi 26.4.2024 Sveitsin hiihtokeskuksen vuoden lähikeskukseksi. Sveitsin nousukiitoa ovat vauhdittaneet hyvien talvien lisäksi mittavat investoinnit. Hiihtokeskuksen rinteisiin ja muuhun infraan on viime vuosina panostettu paljon. Myös sijainti on mainio. Sveitsiin pääsee esimerkiksi pääkaupunkiseudulta alle tunnissa. Hiihtokeskuksen toimitusjohtajana neljä vuotta toiminut Matias Petäistö kiittelee viime talvea erityisesti alkupuolen osalta. – Talvi alkoi jo marraskuussa ja vuodenvaihteeseen saakka oli oikein hyvät kelit. Loppukautena ne huononivat, mikä näkyi kävijämäärissämme. Erityisesti viikonloput ovat meille tärkeitä. UUTTA RAVINTOLARAKENNUSTA VIELÄ ODOTELLAAN Petäistön johdolla Sveitsi on satsannut rinteisiinsä oikein kunnolla. Lähes joka vuosi on päästy avaamaan uusi rinne. Nyt niitä on kaikkiaan yhdeksän. – Viime kaudelle saimme auki niin sanotun Banaanirinteen. Se on koko perheelle sopiva pitkä ja erittäin loiva rinne. Nyt sompahissit eivät kuormitu viikonloppuisin enää niin paljon kuin aikaisemmin. Tulevaksi kaudeksi ei uusia rinteitä avata, mutta monenlaisia muita uudistuksia on luvassa laskettelijoiden iloksi. – Rinteiden lumetusta on parannettu edelleen, kuten joka talvi tehdään. Olemme myös siirtyneet energiatehokkaaseen led-valaistukseen. Asiakkaille mahdollisimman hyvin toimiva rinneravintola on tärkeä asia. Sveitsi teki ravintolaansa laajennuksen pari vuotta sitten ja sai näin lähes tuplattua asiakaspaikkojen määrän. Nykytilaan ei kuitenkaan aiota tyytyä. Sveitsin hiihtokeskus on jo pitempään neuvotellut Hyvinkään kaupungin kanssa Aktiivinen elämyskaupunki Business Hyvinkää Aktiivinen täysin uuden ravintolarakennuksen rakentamisesta. – Vielä sopimuksia ei ole saatu valmiiksi, joten työ tämän hankkeen osalta jatkuu. ALAN KEHITYSTÄ SEURATTAVA KOKO AJAN Matias Petäistö huomauttaa, että kilpailu ihmisten vapaa-ajasta on kovaa. Sveitsin hiihtokeskuksenkin on koko ajan seurattava tarkasti sitä, mitä alalla tapahtuu. – Parkkilaskeminen eli temppuilu on ollut selkeästi nouseva trendi. Tämän osaalueen pitää olla kunnossa, mikäli hiihtokeskus ylipäätään haluaa menestyä. Kesäkauteen Sveitsi ei ole halunnut panostaa, vaikka esimerkiksi alamäkipyöräily on hiihtokeskuksissa jonkinlaisessa nosteessa. – Talvikaudessa valmisteluineen riittää ainakin toistaiseksi yllin kyllin työtä. Petäistö vakuuttaa, että Sveitsin hiihtokeskuksen kehittäminen ei pysähdy jatkossakaan. Alueella voisi tulevaisuudessa olla tilaa jopa neljälle uudelle rinteelle. – Takarinteitä varten tehdään jo maanparannustöitä. Se pitää kuitenkin muistaa, että kyseessä on useiden vuosien projekti. Uusien rinteiden hissi-investoinnitkin ovat hyvin merkittäviä. HYVI NKÄ Ä 9

YMPÄRISTÖ Kaltevan jäteveden­puhdistamolla veden laatua valvotaan tarkasti, kertoo käyttöinsinööri Jari Hynönen. 10 Kestävä kehitys HYVINKÄ Ä Kestävä kehitys Monimuotoinen asuminen ja elinvoimaiset kylät Monimuotoinen

Hyvinkään ympäristöä parannetaan jatkuvasti Kaltevan jätevedenpuhdistamo on Suomen huippuluokkaa. TEKSTI: ELISE SAARIKKO  KUVAT: TEEMU HEIKKILÄ & NIKO HYTÖNEN H yvinkään Kaltevan jätevedenpuhdistamo on toiminut jo 40 vuotta. Kun sen toiminta käynnistyi, sinne johdettiin Kittelän ja Martin puhdistamoiden vedet. Hyyppärän puhdistamon vedet käännettiin Kaltevaan 1991. Vuonna 2012 valmistui siirtoviemäri Ridasjärveltä ja vuonna 2016 Kaukasten kylältä. Pienet puhdistamot suljettiin ja vedet johdettiin Kaltevaan. Kaltevan puhdistamon ensimmäinen vaihe käynnistyi 1984 ja toinen vaihe 1991. Tänä vuonna valmistui uusi jälkikäsittelylaitos, jonka avulla jätevesien puhdistustulokset paranevat entisestään. – UV-hygienisointi on yleistymässä; kangassuodatus on ollut käytössä jo pitempään, kertoo käyttöinsinööri Jari Hynönen. Hynösen mukaan uusi menetelmä vähentää kiintoaineen ja fosforin määrää merkittävästi, jopa 75 prosenttia aikaisempaan verrattuna. Puhdistamolla on käytössä jatkuva automaattinen vedenlaadun tarkkailu ja lisäksi kaksi kertaa kuukaudessa tekevät ulkopuoliset tahot lakisääteiset mittaukset. – Tavoitteena meillä on, että uimavesikaudella meiltä lähtee uimavesidirektiivien mukaisia vesiä Vantaanjokeen, Hynönen sanoo. Puhdistamon kaksi suurta ilmastus­ allasta on tarkoitus saneerata lähivuosina. Toinen on alkuperäinen, vuodelta 1984, toinen hiukan uudempi, vuodelta 1991. – Betoniset altaat ovat kestäneet aikaa, mutta on niihin tullut sään aiheuttamia vaurioita. Niitä ei voi yhtä aikaa saneerata, sillä putkia ei voi pistää kiinni. Jätevesilaitoksen saneeraus on sillä tavalla haasteellista, käyttöinsinööri toteaa. NOPOSSA JATKETAAN MAAPERÄN PUHDISTAMISTA Hyvinkään kaupunki ja Pirkanmaan ELY-keskus ovat jatkaneet kesän aikana Nopon entisen pesulan alueen maaperän puhdistamista. Hapetonta alusvettä pumpataan golfkentän lampiin ja hapettumisen jälkeen takaisin Kytäjärveen. – Ensimmäisessä vaiheessa maata vaihdettiin noin kolmen metrin syvyyteen. Nyt jatketaan seitsemän ja jopa kymmenen metrin syvyyteen biologista puhdistamista injektointimenetelmällä, jossa kairataan reikiä maaperään ja ruiskutetaan sinne kemikaaleja. Niillä luodaan sopivat olosuhteet maaperän omien bakteerien puhdistustyölle, kertoo maaperä- ja pohjavesiasiantuntija Virve Ståhl. – Puhdistuksen tehoa seurataan pohjaja pintavesinäyttein. Koska kyseessä on niin sanottu isännätön kohde, siihen on saatu rahaa valtion jätehuoltosopimuksen perusteella. Kunta on tietysti ollut myös maksajana. Hyvinkään Vanhanmyllyn siirtolapuutarhassa löydettiin 2019 alueella sijainneen Ahjon puutarhan jätteitä, muun muassa metalleja ja torjunta-aineita. Selvät roskat ja jätteet on siivottu pois heti havainnon jälkeen. Varsinaiset pilaantumistutkimukset on tehty vuonna 2022 ja kunnostustoimenpiteisiin ryhdytään tänä syksynä. KYTÄJÄRVEN KUNNOSTUS ETENI KESÄLLÄ SUUNNITELLUSTI Kytäjärvelle laskevan Mustajoen ulkoista kuormitusta vähennettiin kesän aikana ferrosulfaatin saostusaltaalla ja kosteikon rakentamisella. Mustajoen kosteikkoon laskettiin 30 kahden kuution puupinoa lisäämään eliöstön monimuotoisuutta ja Puuvaluvesi on melko uusi menetelmä lisätä järvenpohjan eläinplanktonia ja lisätä hiiltä. pidättämään ravinteita. Puuvaluvesi on melko uusi systeemi, jolla lisätään järvenpohjan eläinplanktonia ja sidotaan hiiltä. Eläinplanktoni on tarpeen esimerkiksi kalanpoikasten ravinnoksi. Hankevastaava Niko Hytönen kertoo, että ferrosulfaatin saostus vaatii hoitoa; säätöjen pitää olla kohdallaan. Kytäjärven kunnostuksessa tullaan edelleen hyödyntämään golfkentän valmista infrastruktuuria. Järven hapetonta alusvettä pumpataan kentän lampiin, joissa se hapettuu, fostori sitoutuu rautaan ja laskeutuu lammen pohjaan. Kun järvestä on pumpattu ravinnerikasta alusvettä ja puhdistettu vesi palautettu järveen, voidaan odottaa sisäisen kuormituksen vähenemistä ja jopa loppumista. – Jos kaikki suunnitellut toimenpiteet saadaan toteutettua ja jos rahoituspuoli saadaan kuntoon, merkittäviä muutoksia järven tilassa voi tapahtua jo viiden vuoden kuluessa. HYVI NKÄ Ä 11

YMPÄRISTÖ Ennaltaehkäisy pitää rottien määrän kurissa K TEKSTI: JANNE-ANTTI LATVALA  KUVA: JANNE-ANTTI LATVALA  KUVITUKSET: ISTOCK esyrotta on ihana lemmikki, mutta ulkona juoksenteleva villi rotta on toista maata. Se saastuttaa elintarvikkeita, levittää tauteja ja vahingoittaa talojen rakenteita. Siksi rottien leviämisen ennaltaehkäisy on tärkeää. Rottien torjunnassa kannattaa ensimmäisenä kiinnittää huomiota roskakatoksen siisteyteen. – Kiinteistön jätehuollon ei pitäisi roskata ympäristöä. Kannattaa myös huolehtia siitä, etteivät haittaeläimet pääse jäteastiaan, vinkkaa terveystarkastaja Renata Bagge. Myös muut rottien mahdolliset ruoka­paikat on järkevää käydä läpi. Jos kompostoriin menee muutakin kuin puutarhajätettä, sen on oltava haittaeläinsuojattu, suljettu ja hyvin ilmastoitu. Taajama-alueella kompostorin tulee olla myös lämpöeristetty. Moni laittaa vanhasta tottumuksesta ruokajätteet wc-pönttöön tai viemäriin. Se houkuttelee paikalle rottia. Pahimmassa tapauksessa ne tekevät reikiä kiinteistön viemäriputkiin hankkiessaan ravintoa. 12 Kestävä kehitys HYVINKÄ Ä Kestävä kehitys Pikkulintujen ruokinta on kohta ajankohtaista. Ruokintapaikkaan kannattaa hankkia ruokinta-automaatti ja pitää sen ympäristö siistinä. Maahan heitetyt siemenet altistavat linnut taudeille ja maassa lojuva ruoka houkuttelee paikalle rottia. – Lintujen ruokinta kannattaa lopettaa, jos alueella on rottia, Bagge neuvoo. ÄLÄ ANNA ROTAN KOTIUTUA Rotta tarvitsee pesäpaikkoja. Siksi kiinteistön piha-alue kannattaa pitää siistinä ja mahdolliset lauta-, romu- ja lehtikasat on siivottava pois. On myös tärkeää tarkastaa säännöllisesti maan päällä olevien patioiden ja terassien aluset mahdollisten rottapoikueiden osalta. TORJUNTA OMISTAJAN VASTUULLA Jos rottia kuitenkin alkaa vilistää tontilla, terveydensuojelulain mukaan vastuu niiden hävittämisestä on kiinteistön omistajalla tai haltijalla. – Omistajan tai haltijan on tarvittaessa myös estettävä rottien pesiytyminen ja ravinnon saanti, Bagge sanoo. Rottia voidaan tarvittaessa hävittää loukuttamalla. Myrkytyksiä saavat suorittaa vain tuholaistorjunnan ammattilaiset. Syöttilaatikoihin sijoitettavissa myrkkysyöteissä on oltava varoituslappu. Mikäli rottia havaitaan taloyhtiössä, asiasta tulee ilmoittaa isännöitsijälle. Omakotialueella ongelmasta kannattaa keskustella naapurien kanssa ja ryhtyä torjuntatoimiin yhtä aikaa. HYVINKÄÄN VESI TORJUU ROTTIA Rakennus- ja saneeraustyömaat ajavat rotat etsimään uusia pesäpaikkoja. Hyvinkään Vedellä rottien torjuntaan ryhdytään yleensä jo ennen kuin työt alkavat. Torjuntaa jatketaan myös töiden valmistuttua. Vesihuoltolaitos torjuu rottia jätevesiverkostossa koko taajama-alueella havaintojen perusteella. Torjuntatyössä tehdään yhteistyötä terveys- ja ympäristöviranomaisten kanssa. Jos havaitset kaupungissa rottia, ilmoita havainnosta myös terveys- ja ympäristö­viranomaisille ­palautekanavan kautta www.ehyvinkaa.fi tai puhelimitse 019 459 11 (vaihde).

Syksyn ulkotöitä HUOLEHDI HARAVOINTIJÄTTEET jätteidenkäsittelyyn ja varmista hulevesien oikeaoppinen käsittely. Kunnossapitolain mukaisesti kiinteistöjen kuuluu pitää puhtaana katualueella kiinteistön edustalla sijaitsevien hulevesikaivojen ritiläkannet. Voit ehkäistä ongelmien syntyä hoitamalla oman osuutesi, jolloin vesi ei tulvi kiinteistöllesi, vaan johtuu suunnitellusti eteenpäin. On hyvä muistaa, että haravointijätteet, risut ja oksat eivät kuulu ojiin tai kaupungin puistoalueille. Haravointijäte, jota ei voida kompostoida kiinteistöllä, tulee viedä Kiertokapulan jätteidenkäsittelyalueelle. Huomioithan myös vieraslajit Kiertokapulan ohjeiden mukaisesti. Lisätietoa haravointijätteisiin liittyen löydät Kiertokapulan verkko­sivuilta: www.kiertokapula.fi/jatelajit/ haravointijate HULEVESI on rakennetuilla alueilla maan pinnalle tai muille vastaaville pinnoille muodostuva sade- ja sulamisvesistä käytetty yhteinen nimitys. Aiemmin on puhuttu lähinnä sadevesistä, mutta nykyisellään hulevesillä viitataan kaikkiin kuivatukseen liittyviin luonnossa muodostuviin vesiin rakennetuilla alueilla. Tonteille, erityisesti uusille, on suunniteltu painanteet huleveden viivyttämistä ja maahan imeyttämistä varten. Vesi muodostaa näin lammikoita pihassa ennen imeytymistään maahan tai haihtumistaan ilmaan. Painanteita ei saa täyttää tai tasata, sillä ne on suunniteltu edistämään muiden muassa uuden pohjaveden muodostumista ja vähentämään tarvetta kastella pihan kasvillisuutta. Vesiä ei saa myöskään ohjata kulkeutumaan toisen kiinteistölle tai muutoin muuttaa suunniteltua vesien kulkua kiinteistöllä. Hulevesistä ja niiden käsittelystä löydät tietoa verkkosivuiltamme: www.hyvinkaa.fi/ hulevesiohjelma TESTAA, hallitsetko hulevesisanaston! Ilmastonmuutokseen sopeudutaan myös Hyvinkäällä Ilmastonmuutos on edennyt sellaista tahtia, että nyt puhutaan siihen sopeutumisesta. Hyvinkään kaupunki on parhaillaan tekemässä omaa selvitystyötään asiaan liittyen. I TEKSTI: VESA KEINONEN lmastotyössä on luonnollisesti tärkeintä hillitä ilmastopäästöjä. Sen lisäksi täytyy sopeutua ja varautua eri tavoin väistämättömään ilmasto- ja ympäristöolosuhteiden muuttumiseen. Tässä toiminnassa maamme suurimmat kaupungit etenevät kärjessä, Hyvinkää aivan näiden tuntumassa. Ympäristötoimenjohtaja Mika Lavia kertoo, että Hyvinkään kaupunki aloitti ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevan suunnittelutyön vuoden 2024 alussa. – Suunnitteluun on budjetoitu 20 000 euroa. Aluksi on tehty asiantuntijakyselyitä ja haastatteluja. Olemme myös hankkineet erilaista tausta-aineistoa, Lavia sanoo. Tällä hetkellä suunnitelmaa edistää hankintatyönä FCG Finnish Consulting Group Oy. – Se suorittaa ilmastoskenaarioihin liittyviä mallinnuksia, tutkii pohjatietoaineistoja ja tekee aineiston pohjalta sopeutumiskeinojen kriittisyysarviointia. ERITYISESTI PITKÄN AJAN KEHITYS HUOMIOITAVA Mika Lavia toteaa, että ilmastonmuutos näkyy Suomessakin hyvin monella tavalla. Niitä ovat muun muassa lämpötilan nousu, hellejaksot, sateisuuden kasvu, myrsky- ja tuulituhot sekä uusien vieraslajien lisääntyminen. – Puhutaan sään äärevöitymisestä. Se merkitsee sitä, että erilaiset sääilmiöt ovat voimakkaampia kuin aikaisemmin. Lavian mukaan sääolosuhteiden vaikutus on huomioitu Hyvinkään kaupungin erilaisissa riskianalyyseissä jo aikaisemminkin. – Uutta on sen sijaan valmistautu- minen pitkän ajan kehitykseen, jossa riskeinä ovat esimerkiksi kosteuden lisääntyminen, vieraslajit tai hyönteistuhot. Nyt pitää pohtia sitä, millaisia keinoja meillä on tällaisten asioiden hillitsemiseen. Hyvinkää ei ympäristötoimenjohtajan mukaan ole välttynyt konkreettisilta ongelmilta, jotka voidaan johtaa ilmaston- ja säätilan muutoksiin. – Esimerkiksi viime vuoden syksyllä rankkasateiden aiheuttamat tulvat romahduttivat paikoin hulevesiverkostomme. Sadevesiviemäri sortui, ja siitä syntyi suuria kustannuksia. LÄMPÖSAAREKKEITA PYRITÄÄN EHKÄISEMÄÄN Lavian mukaan sopeutumisen yhtenä tavoitteena on se, että esimerkiksi lämpötilojen nousua kaupunkiympäristössä saataisiin hillittyä. – Pyritään estämään sitä, että muodostuisi lämpösaarekkeita, joissa lämpötila on korkeampi kuin muualla. Tässä keinoina ovat muun muassa kaavoitus, infran rakentaminen ja rakennustekniikka. Riskiryhmässä kuumuuden suhteen ovat erityisesti vanhukset, sairaat ja lapset. – Myös sisätilojen jäähdyttämiseen pitää jatkossa kiinnittää lisää huomiota. Tämän vuoden loppuun mennessä valmistuvan suunnitteluvaiheen jälkeen työ ei ole ohi, vaan jatkuu muun muassa työpajoissa. – Koitamme saada jatkotyöhön mukaan myös päättäjiä. Ilmastonmuutokseen sopeutumisen suunnittelu liittyy osaltaan muihin kaupungin varautumishankkeisiin. – Nyt tehty työ sopii hyvin tausta-aineistoksi ekologisen kestävyyden tiekarttaan. Tulemme päivittämään sitä ensi vuoden aikana, Mika Lavia sanoo. HYVI NKÄ Ä 13

Paavolaan rakentuu uusi päiväkoti, liikuntahalli ja kokoontumistila. Paavola-hanke etenee yhteistyössä asukkaiden kanssa Paavolatalo sai monta hyvää nimiehdotusta. Nimi julkaistaan syksyn aikana. Kiitos kaikille ehdotuksia antaneille ja äänestäneille! Hyvinkään kaupunki panostaa Paavolan alueen kehittämiseen vahvasti tulevina vuosina. Eri ikäisiä paavolalaisia on kuultu matkan varrella. P TEKSTI: SAMI HUSU  HAVAINNEUVA: KUUBIS OÜ aavola on omaleimainen asuin­ alue, jossa hyvät palvelut ja lähiluonto mahdollistavat hyvän elämän. Hyvinkään kaupunki haluaa yhdessä alueen asukkaiden kanssa tehdä siitä vielä mukavamman paikan asua. Paavola-hankkeessa erilaisia vaihtoehtoja pohditaan asukkaiden ja asiantuntijoiden kanssa. Yhteissuunnittelun tuloksena syntyy suunnitelma Paavolan kaupunkiympäristön kehittämiseksi. Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt Paavolan alueen kehittämishankkeeseen 94 400 € valtion erityisavustusta. Avustus on kohdistettu eri hallinnonalojen väliseen yhteistyöhön ja kaupunkisuunnitteluun. Hanke on laaja, ja sen tavoitteena on suunnitella kaupunkia yhdessä asukkaiden kanssa. UUSI PÄIVÄKOTI, LIIKUNTAHALLI JA KOKOONTUMISTILA Paavolan uuden päiväkodin, liikuntahallin ja kokoontumistilan rakentaminen on käynnissä. Kokonaisuudesta muodostuu Paavolan koulun ja uusien rakennuksien 14 HYVINKÄ Ä Kehittyvä kaupunkikeskusta Kehittyvä kaupunkikeskusta yhdistelmä. Rakentaminen käynnistyi heinäkuussa 2024, ja valmistumisajankohta on heinä–elokuussa 2025. Paavolatalo tulee muodostamaan viihtyisän, käytännöllisen ja useita eri tahoja palvelevan kokonaisuuden Paavolan sydämeen. Se on suunniteltu käyttäjiä varten yhteistyössä heidän kanssaan. Paavolataloon tulee päiväkoti, jossa toimii kuusi ryhmää. Hanke korvaa Jussilankadun ja Kapulan päiväkodit sekä Paavolan koululla toimivan esiopetusryhmän. Sinne on suunniteltu myös kokoontumistila aikuisryhmille sekä liikuntahalli, joka korvaa Paavolan koulun vanhan liikuntasalin. Erillisenä hankkeena uusitaan myös Paavolan koulun vieressä oleva urheilukenttä. Jyväkadun päässä olevan puiston nimiehdotuksista voiton vei Jyväpuisto. ASUKKAIDEN TOIVEITA KUUNNELLEN Paavolan alueen päiväkodeilta kerättiin ideoita unelmien päiväkotiin. Työpajoissa lapset ja varhaiskasvattajat pohtivat yhdessä sitä, mikä on päiväkodissa parasta ja millainen olisi unelmien päiväkoti. Lasten toiveissa ja ajatuksissa korostui- Monimuotoinen asuminen ja elinvoimaiset kylät Monimuotoinen vat leikki, liikunta ja ulkoilu, mutta myös arkiset asiat päiväkodissa. Paavolan koulun oppilaat tekivät myös omia ehdotuksia uudesta piha-alueesta. Osana Paavola-hanketta Metropolia ammattikorkeakoulun opiskelijat keräsivät tietoa alueella asuvien ajatuksista ja toiveista Paavolan kehittämiseen. Metropolia ammattikorkeakoulun maanmittaustekniikan opiskelijat puolestaan tutkivat syksyn 2023 aikana harjoitustyönään Paavolan aluetta ja ideoivat alueen maankäyttöä. KYSYMYKSIÄ ASUKKAILTA Kaupunki on kerännyt asukkailta kysymyksiä vuodenvaihteessa 2022–2023. Kiitämme kaikkia kysymyksistä ja ehdotuksista, joita kerättiin myös ensimmäisessä asukastilaisuudessa. Voit lukea vastauksia kysymyksiin: Kysymyksiä ja vastauksia -sivulta. Seuraa Paavolan ­kehittymistä: hyvinkaa. fi/asuinymparisto-jarakentaminen/ paavola-kehittyy

Hyvinkään Lämpövoima suuntaa kohti hiilineutraaliutta Hyvinkääläisille kaukolämpöä tuottava Hyvinkään Lämpövoima Oy perustettiin lokakuussa 1974. Tänä vuonna Hyvinkään kaupungin kokonaan omistama yritys viettääkin 50-vuotisjuhliaan. J TEKSTI: VESA KEINONEN  KUVA: TEEMU HEIKKILÄ KULOMÄEN LÄMPÖVARASTO TUO MONIA HYÖTYJÄ Energia-ala muuttuu nopeasti, ja Hyvinkään Lämpövoimakin kehittää jatkuvasti uusia ratkaisuja. Yksi merkittävämpiä on Kulomäkeen suunniteltu lämpövarasto. Kyseessä on 360 000 kuutiometrin katettu allas, joka täytetään puhtaalla vedellä. – Tulemme hyödyntämään käytöstä poistetun vanhan sorakuopan lämpö­ varastona. Vastaavanlaisia on muun muassa Tanskassa, mutta Suomessa tämä on ensimmäinen, joka on toteutettu kyseisellä teknologialla, Kytömäki sanoo. Hankkeen kustannusarvio on 26 miljoonaa euroa. Työ- ja elinkeinoministeriöltä on saatu siihen 7,7 miljoonan euron investointituki. Lämpövarastohankkeelle on haettu vesilain mukaista lupaa tämän vuoden alussa. Päätöstä hankkeesta odotetaan loppusyksyn aikana. – Jos aikataulu pitää, rakennustyöt Kulomäessä alkavat vielä tämän vuoden puolella. Lämpövaraston arvioitu käyttöönotto olisi sitten loppukesällä 2026. 50-vuotiaan Hyvinkään Lämpövoiman henkilöstö yhteiskuvassa. TAVOITTEENA HIILINEUTRAALIUS Kytömäen mukaan Hyvinkään Lämpövoima valmistelee tulevaisuuden lämmöntuotanto­ strategiaa. Tällä hetkellä hyvinkääläisten kaukolämmöstä noin 85 prosenttia tuotetaan jätteiden käsittelyssä syntyvällä hukkalämmöllä. – Sen käyttämiseen kaukolämpöverkossa liittyy EU:n uuden energiatehokkuusdirektiivin myötä merkittäviä haasteita ja riskejä. Onkin todennäköistä, että päälämmönlähteemme tulee vaihtumaan viiden vuoden sisällä. Lämpövaraston ja juuri käyttöön otetun uuden sähkökattilan ansiosta saadaan fossiilisten polttoaineiden käyttö Hyvinkään kaukolämmön hankinnassa vähenemään vuoteen 2026 mennessä käytännössä nollaan. – Tämä vähentää päästöjä ja hukkalämpöä saadaan enemmän hyötykäyttöön. Lämmönhankinnan kustannuksetkin pienenevät. Perustehtävänsä ohella Hyvinkään Lämpövoima on edelläkävijänä kehittämässä HAVAINNEKUVA: RAMBOLL uhlavuosi aloitettiin heinäkuussa järjestetyllä koko perheen kesä­ tapahtumalla Sveitsin uimalassa. – Tarjolla oli muun muassa musiikkia ja pellehyppyshow. Paikalle tuli mukavasti väkeä, kertoo Hyvinkään Lämpövoiman toimitusjohtaja Sanna Kytömäki. Lisää tapahtumia on luvassa syksyn aikana. Yrityksen 50-vuotisjuhlahistoriateos valmistuu lokakuussa. – Historiateoksen tekstin ja kuvien pohjalta koottiin lokakuun alussa myös näyttely Willan galleriaan. Juhlavuoden kunniaksi Hyvinkään Lämpövoima myös kunnostaa ensi keväänä varsin näkyvällä paikalla Suokadulla sijaitsevan vanhan lämpökeskuksen julkisivun. – SAV Taidekollektiivi on suunnitellut lämpökeskuksen ulkoseiniin maalaukset ja metallisia taideteoksia. Ne myös valaistaan. Haluamme näyttää kaupunkilaisille, että teolliset rakennuksetkin voivat olla kauniita. Kulomäen vanhalle sorakuopalle kaavailtu lämpövarasto olisi merkittävä askel hiilineutraaliuteen. energialiiketoimintaa koko Suomessa. Sanna Kytömäki kiittää Hyvinkään kaupunkikonsernin sisällä tehtyä yhteistyötä, joka on edesauttanut monia uusia asioita. – Esimerkiksi kehittämämme WIRE-­ valvomopalvelun avulla on kaupunkikonsernin energiankulutuksessa saavutettu miljoonaluokan säästöt. Kestävä kehitys Kestävä HYVI NKÄ Ä 15

Ridasjärvellä asuvat sisarukset Marjut ja Ilkka Toivanen kannustavat aktiivisuuteen oman kylän kehittämiseksi. Osallistuva budjetointi: kuntalaisten O TEKSTI: ELISE SAARIKKO  KUVAT: TEEMU HEIKKILÄ sallistuva budjetointi on Hyvinkään ­strategiapäällikkö Taru Härkösen mukaan toimintatapa, jossa asukkaat otetaan mukaan yhteisiä verovaroja koskevaan keskusteluun, suunnitteluun ja päätöksentekoon. Sen toteuttamiseen ei ole olemassa yhtä ainoaa menetelmää, vaan sitä toteutetaan Hyvinkäällä monin eri tavoin. Kuntalaiskahveille osallistuminen on kaupunkilaisille konkreettinen tapa osallistua keskusteluun kaupungin kehittämisestä. Tilaisuuksissa on vaihtuvat 16 HYVINKÄ Ä Monimuotoinen asuminen ja elinvoimaiset kylät Monimuotoinen keskusteluteemat kaupunkilaisten toiveiden mukaisesti ja tarjolla on kahvia, teetä ja mehua. – Seuraavan kerran kuntalaiskahvit ovat 20.11. klo 18 alkaen ja teemana on Leikkijän ja liikkujan Hyvinkää. Silloin asukkailla on mahdollisuus esittää toiveita siitä, miltä meidän leikkipuistomme ja liikuntapaikkamme voisivat näyttää tulevaisuudessa. Usein Hyvinkään asukkaita pyydetään vastaamaan johonkin kyselyyn tai osallistumaan työpajatilaisuuksiin. Ne liittyvät valmistelussa oleviin asioihin ja suunnitelmiin. Viime vuosien aikana asukkaat ovat päässeet kyselyjen kautta vaikuttamaan muiden muassa Usmin alueen uimarannan Meidän Hyvinkää Demokratia ja osallisuus Demokratia, Meidän ja reitistöjen kehittämiseen. Tällä hetkellä valmistelussa on viheralueohjelma, johon osallistetaan kuntalaisia syksyn ja talven aikana. – Ensi keväänä kaupunki tekee kuntalaiskyselyn, jonka tuloksia hyödynnämme kaupunkistrategia Pelikirjan päivitystyössä, hyvinvointisuunnitelman valmistelussa ja kulttuuri- ja hyvinvointipalveluiden kehittämisessä. Hyvinkään kaupunki on myös jo useiden vuosien ajan järjestänyt noin kerran vuodessa osallistuvan budjetoinnin kampanjoita, joissa asukkaat ovat itse saaneet ehdottaa, mitä kunakin vuonna päätetyllä rahapotilla voisi tehdä. Vuosittain on ollut

Talkoorahalla olemme toteuttaneet meidän kylälle paljon mukavia juttuja. ääni kuuluviin erilaisia teemoja tai kohderyhmiä, jotka hieman kohdentavat varojen käyttöä. Rahojen käytöstä ovat päättäneet joko kaikki kuntalaiset yhdessä tai joinakin vuosina päättäjinä ovat olleet esimerkiksi koululaiset ja opiskelijat tai Hyvinkään kylissä asuvat asukkaat. lineiden hankintaan. Kylien talkoorahan ideana on, että tarvittavat tarvikkeet hankitaan talkoorahalla ja kyläläiset yhdessä toteuttavat talkootöinä projektin loppuun. Kylien talkoorahan keskeisenä tavoitteena on aktiivisuuden ja yhteisöllisyyden edistäminen. KYLIEN TALKOORAHA KYLIEN KEHITTÄMISTYÖSSÄ RIDASJÄRVELLÄ ILOITAAN UUDESTA GRILLIKATOKSESTA Hyvinkään kaupungin jakama kylien talkooraha on mahdollistanut kylissä monenlaisia kehittämisprojekteja. Vuosien varrella rahaa on käytetty esimerkiksi luontopolkujen rakentamiseen, kenttien parantamiseen sekä kylätalojen varusteiden ja liikuntavä- – Saimme hankittua grillikatoksen elementit kylien talkoorahalla, kertoo kyläasiain neuvottelukunnassa Ridasjärven koulun vanhempainyhdistystä edustava Marjut Toivanen. Grillikatos pystytettiin talkoilla, ja nyt siellä on mukava viritellä tulta ja samalla nauttia järven suuntaan avautuvasta maisemasta. Ridasjärvi on aiemmin saanut kylien talkoorahaa uimarannan pukukoppiin ja urheilukentän kunnostamiseen. – Talkooväkeä saatiin mukaan koulun vanhempainyhdistyksestä ja nuorisoseurasta. Paikallinen yrittäjä on tuonut lahjoituksena hiekkaa uimarannalle ja grillikodan alustaksi. Marjutin veli Ilkka Toivanen on ollut hankkeissa mukana kylän nuorisoseuran edustajana. Hän sanoo, että avustusten hakeminen on puolet hankkeiden eteenpäin viemisessä, talkooväen löytäminen toinen puoli. Onneksi grillikatosta pystyttämään saatiin hyvin porukkaa. Molempien kyläaktiivien mielestä talkooraha lisää kyläläisten yhteisöllisyyttä ja aktiivisuutta. Kunnostettu uimaranta ja urheilukenttä ovat kylän koululaisten ja tietysti kaikenikäisten ridasjärveläisten käytössä. Viime talvena kenttä jäädytettiin talkoovoimin; luistelijoita ja lätkän pelaajia oli paljon. Grillikatos voi toimia tervetulleena pienimuotoisena kohtaamispaikkana, jollaisia kylät tarvitsevat pysyäkseen elävinä ja aktiivisina. – Puut pitää tuoda itse mukanaan, Marjut Toivanen muistuttaa. Samalla rannalla oleva lintutorni siirretään jossain vaiheessa toiseen kohtaan rannalle, parempien pysäköintitilojen yhteyteen. Grillikatokselle vievän tien varressa toimii kalastuskunnan verkkokaupan nouto- ja palautuspiste. – Aiomme jatkossakin anoa talkoorahaa, joka on tuonut meidän kylälle näin mukavia juttuja, Marjut Toivanen sanoo. Kyläasiain neuvottelukunnan kokouksissa jaettavista rahasummista on päätetty sulassa sovussa. Joskus jollain kylällä on ollut tarvetta isompiin hankkeisiin, mutta yleensä jo pienilläkin avustuksilla ja talkootyön virittämisellä päästään hienoihin lopputuloksiin. HYVI NKÄ Ä 17

Hyvinkään pyöräilymahdollisuudet ovat uskomattomat. Mika Lindbergin (oik.) mukaan matkan teon pyöräilyreiteillä pitää olla sujuvaa ja opasteiden niin hyvin esillä, että kolmessa sekunnissa pystyy hahmottamaan, mihin suuntaan pitää mennä. Pyöräilijöiden paratiisi Kolme gravel- ja maasto­ pyöräilyyn sopivaa reittiä sai opastekyltit Hyvinkäällä. TEKSTI: MIA LAGSTRÖM  KUVA: EERO HEIMLANDER K osteat männynneulaset ja sammalmatto tuoksuvat. Sivussa lehahtaa muhevia maan, sienien ja maatuvien lehtien vivahteita. Vaikka aamuisin on aistittavissa syksyn viileää kirpeyttä, riittää vielä tarpeeksi lämpimiä päiviä kiitää pyörällä pitkin metsäteitä ja pieniä polkuja sydämensä kyllyydestä. Hyvinkääläisen Mika Lindbergin mukaan maastopyöräilyssä parasta on luonnossa oleminen. Voi haastaa itseään tai mennä rennosti maisemia ihaillen. Pyöräily on myös mitä parhainta kuntoilua. – Riittää, että hankkii pyörän. Edullisellakin pääsee alkuun, mutta jos oikein pyöräilykärpänen puraisee ja haluaa harrastaa tavoitteellisemmin, suosittelen panostamaan kalustoon. Hyvällä pyörällä 18 Aktiivinen elämyskaupunki HYVINKÄ Ä Aktiivinen matka taittuu mukavammin. Lindberg on harrastanut pyöräilyä teini-iästä lähtien – ja kaikkia pyöräilyn lajeja. – Kyllä sitä tulee ainakin muutaman kerran viikossa käytyä pyörälenkillä. Kuljen aika usein myös työmatkat pyörällä. Hän on ollut mukana Hyvinkään kaupungin Aktiivinen elämyskaupunki -kärkihankkeessa, jonka puitteissa on nyt merkattu maastopyöräreittejä. Toiveena on, että reitit olisivat näin helpommin saavutettavissa. Pyöräilijät tuntevat olonsa turvalliseksi ja tietävät pääsevänsä takaisin samaan pisteeseen, josta ovat lähteneet. Maastopyöräreittejä Hyvinkäälle Lind­ berg päätyi suunnittelemaan tehdessään insinöörin opintojen opinnäytetyötä pari vuotta sitten. – Juttelimme Hyvinkään vs. kulttuuri- ja vapaa-aikajohtaja Simo Varjosen kanssa Usmin kehittämisestä Usmin uimarannan laiturilla. Siitä se lähti. Nyt merkityt reitit ovat erinomaisia gravel-pyöräilyreittejä, jotka soveltuvat myös mainiosti maastopyöräilyyn. Maastopyöräilyä varten reitit ovat haastavuudel- Monimuotoinen asuminen ja elinvoimaiset kylät Monimuotoinen taan helppoja ja sopivat suurimmilta osin koko perheen ajettaviksi. Etenkin Karhujen pyörähdys on erinomainen perhereitti. – Harrastajat ovat toivoneet, että merkitsisimme opaskyltein myös haastavampia ja teknisempiä reittejä. Toivon mukaan tämäkin toteutuu jossain vaiheessa. Usmi-Kytäjän-alue on ainutlaatuinen maastopyöräilijän sekä hiekkateitä ja metsäteitä kulkevan gravel-pyöräilijän silmin. – Itse asiassa koko Hyvinkää, Nurmijärvi ja Rajamäki ovat helmipaikkoja kaikkiin pyöräilylajeihin, kuten retkipyöräilyyn, gravel-pyöräilyyn, maastopyöräilyyn ja maantiepyöräilyyn. Merkatuille maastopyöräreiteille pääsee Usmin uimarannan parkkipaikalta tai Hotel Sveitsin pihalta. Hotellin pihaan on tulossa tämän vuoden aikana myös opaskartat kaikista reiteistä. Kytäjän pyörähdyksen tunnistaa punaisista opasmerkeistä, joissa on vaahteranlehden kuva. 24 kilometrin mittainen reitti ulottuu Suolijärveltä Hyyppärään ja sieltä Kytäjälle. Reitin varrella on hienoja ikimetsiä ja peltomaisemia. Pituudesta

huolimatta se on helppo ajettava. Jonkin verran mukana on teknisempää maastoa, kuten juurakkoa ja vetistä maapohjaa. Kaksi lyhyempää maastopyöräreittiä ovat osa Kytäjän pyörähdystä. 11 kilometrin mittainen Karhujen pyörähdys on merkattu tummansinisillä merkeillä, joissa on karhun kuva. Reitti kulkee Hyyppärän maastossa tietä pitkin ja pellon viertä. Se soveltuu perheille ja reitin voi ajaa vaikka tavallisella pyörällä. Matkan varrella on pari tiukempaa nousua, mutta halutessaan ne voi ylittää pyörää taluttamalla. Kytömetsän pyörähdys on merkattu vaaleansinisillä opaskylteillä, joissa on koivunlehti. Reitti kulkee Suolijärven puolella Usmissa kumpuilevassa maastossa, jossa on paljon korkeuseroja. Metsän siimeksessä kulkeva reitti vaatii hieman parempaa kuntoa pyöräilijältä. Jokaisella reitillä on taukopaikkoja ja tulentekopaikkoja, joista löytyy puita. Omia ei näin ollen tarvitse kuljettaa mukana. – Kytäjän pyörähdyksen varrella sijaitseva Kiiskilammen laavu on todella suositeltava paikka. Kallion päällä sijaitseva taukopaikka on todella hieno. Karhujen pyörähdyksen varrella on puolestaan Kaksoislammet, jotka ovat niin ikään näkemisen arvoinen paikka, Lindberg vinkkaa. Hänen mukaansa Hyvinkää tarjoaa hyvät olosuhteet kaikille pyöräilylajeille jo olemassa olevan reittiverkoston ja taukoinfran puolesta. – Aktiivinen elämyskaupunki -hankkeessa olemme keskittyneet maastopyöräilyyn, mutta Hyvinkää on tunnetusti noteerattu hyvänä harrastepyöräilykaupunkina kaikille pyöräilylajeille. Kytäjä-Usmissa on todella teknisiä paikkoja myös heille, ketkä hakevat haastetta maastopyöräilyyn. Lentokentän ja Erkylän alue on puolestaan mukavaa kangasmetsää ja neulaspolkuja. Sonninmäki ja Sveitsi kulkevat harjumaisemissa, joista löytyy kangasmetsää ja kivikkoa. Hyvinkäältä löytyy maastoa jokaiseen makuun. – Pyöräilymahdollisuudet täällä ovat aivan uskomattomat. Toivoisin, että useampi uskaltaisi lähteä kokeilemaan näitä hienoja reittejä. Kytäjän pyörähdys on pisin Hyvinkään opastetuista pyöräreiteistä. Kaikkiaan 24 kilometrin pituisen reitin tunnistaa punaisista opastemerkeistä. Metsäkaltevassa monipuolisia asumisen mahdollisuuksia Uusiksi asumisen vaihtoehdoiksi on kaavoitettu pientalotontteja. M TEKSTI: SARA KAARTTI, MIKA ALASTALO JA KIMMO SULONEN  KUVA: SARA KAARTTI JA JANNE-ANTTI LATVALA etsäkalteva sijaitsee noin 3,5 kilometriä Hyvinkään keskustasta etelään. Vuoden 2013 asuntomessualueesta syntynyt kaupunginosa on kasvanut ripeästi. Alueella asuu jo noin 1600 henkilöä ja se on alusta asti ollut lapsiperheiden suosikki. Tällä hetkellä Metsäkalteva on omakotivaltainen, sillä alueella on noin 300 pientaloa ja yhdeksän kerrostaloa. Nyt alueen tarjonta monipuolistuu, kun tarjolle tulee lisää myös pienemmille perheille sopivia tontteja. Kaupunki haluaa panostaa alueen kehittämiseen monipuolisesti kehittämällä esimerkiksi alueen liikuntaolosuhteita. Metsäkaltevan koulun naapuriin on noussut uuden sukupolven tekonurmikenttä, joka jäädytetään talveksi luistelukäyttöön. Lisäksi kentän laidalla sijaitsevat ulkokuntosalilaitteet. Metsäkaltevan tonttitarjonnan monipuolistamiseksi alueelle on kaavoitettu noin 500–800 m² omakotitalotontteja aiempien noin 1000 m² tonttien lisäksi. Länsituulenkujalle kaavoitetut n. 500–600 m²:n tontit (10 kpl) on kaikki joko myyty tai vuokrattu. Monimuotoinen asuminen ja elinvoimaiset kylät Monimuotoinen Pienemmille tonteille on ollut monin paikoin kysyntää varsinkin muualla Keski-Uudellamaalla. Metsäkaltevaan Kravunlaaksonkadun alkupäähän valmistui tänä syksynä asemakaavan muutos 14 pientalotontille. Alueen tonteille voi rakentaa yhden asunnon. Asuinkorttelit sijoittuvat Kravunlaaksonkadun eteläosaan, jonne asemakaavan muutoksessa muodostui uusi katu, Hippukoinkuja, mikä jatkaa alueen nimistön perhosteemaa. Vantaanjoen vartta reunustava metsä säilyy lähivirkistysalueena. Alueelle on jo rakennettu ulkoilureitti, josta on tulevaisuudessa yhteys talvisin myös latuverkostoon. Uusien tonttien hausta ja hinnoittelusta päätetään myöhemmin erikseen. Uutena palvelumallikokeiluna näille uusille pienille tonteille on osoitettu oma jätteiden lähikeräyspiste, joka korvaa yksittäiset kiinteistökohtaiset jäteastiat. Jätehuollon keskittäminen pientalovaltaisilla alueilla mahdollistaa myös paremmat jätteen kierrätysmahdollisuudet ja vähentää keräilyautojen liikennettä tonttikaduilla ja tuo joustavuutta pienten tonttien pihajärjestelyihin. HYVI NKÄ Ä 19

ESITTELYSSÄ KIVIJALKAYRITTÄJÄ Ville Friman on kasvanut valokuvaalan yrittäjäksi isänsä Kari Frimanin jalanjäljissä. 20 HYVINKÄ Ä

Fotoman on palvellut asiakkaita Hyvinkäällä jo yli 55 vuotta Tietotaito on siirtynyt isältä pojalle mutkattomasti. TEKSTI: ELISE SAARIKKO  KUVAT: TEEMU HEIKKILÄ S ain kipinän oman valokuvausliikkeen perustamiseen, kun olin töissä alan liikkeessä Järvenpäässä. Sain kirjanpitäjältäni hyviä vinkkejä, miten yritys pysyy pystyssä, muistelee Kari Friman, hyvinkääläisen Fotoman-liikkeen perustaja. Ensimmäinen Fotoman perustettiin jo vuonna 1969 osoitteeseen Hämeenkatu 22. Nykyiseen osoitteeseen, Uudenmaankatu 5–9, muutettiin 1971. Keskellä kaupunkia oleva liiketila, entisen autoliikkeen tiloissa, osoittautui hyväksi. Nykyinen omistaja, Karin poika Ville Friman, kasvoi valokuva-alan yrittäjäksi ja valokuvaajaksi jo pienestä pitäen. Kun vanhemmat, Kari ja vaimonsa Riitta tekivät pitkää päivää, Ville oli mukana ja imi valokuvauksen ja yrittäjyyden kulttuurin. Yrityksen alkuvuosina merkittävä tulonlähde olivat passikuvat, joita tarvittiin kaikenlaisiin todistuksiin. Niitä Kari Friman kehitti välillä yölläkin kotitoimistossa. Ville Friman kävi kauppaopistossa markkinointilinjan, joka loi pohjan päätökselle lähteä jatkajaksi vanhempien perustamaan yritykseen. Kertaakaan hän ei ole päätöstään katunut. – Tämä on elämäntapa, hän toteaa. Elämäntapaan on kuulunut välillä sekin, ettei vapaa-aikaa ole. Liikkeessä vietettyjen tuntien lisäksi ovat tulleet kuvauskeikat viikonloppuisin ja iltaisin. Nyt työkuormaa on hiukan yritetty tasata erikoistumisella omistajan ja liikkeen työntekijöiden kesken; kaikkien ei enää tarvitse tehdä kaikkea. Sukupolvenvaihdoksessa kaikki vastuu siirtyi Villelle. Joskus hän kuitenkin soittaa isälleen ja kysyy vinkkejä vaikkapa jonkun vanhan laitteen säädöistä. Molemmista ammattilaisista on hienoa, että tietotaito on siirtynyt luontevasti isältä pojalle. – Kovin monia valokuvausalan yrityksiä on jouduttu lopettamaan, kun jatkajaa ei ole löytynyt, Frimanit harmittelevat. Valokuvausalalla on ollut Fotomanin olemassaoloaikana jatkuvia muutoksia. ­Digikameroiden tulo ja tietotekniikan Digitalisaatio ja digikamerat ovat muuttaneet vauhdilla valokuvausalaa, mutta yhä löytyy myös asiakkaita, jotka haluavat kuvata filmille. – Heitäkin autamme mielellämme, lupaa Ville Friman. Tämä on elämäntapa. ryntäys ovat mullistaneet perinteisen filmikuvauksen. Uusia kameramalleja on tullut kovalla vauhdilla markkinoille, ja alan yrittäjän on pitänyt tehdä lujasti töitä osatakseen opastaa asiakkaita oikeiden laitteiden valinnassa. – Meiltä on mahdollista vuokrata kameroita ja objektiiveja koekäyttöön, joten valintaa ei tarvitse tehdä umpimähkään, Ville Friman kertoo. Laitteita voi testata myös liiketilan alakerran studiossa, jota vuokrataan esimerkiksi seurojen kuvauksia varten. Fotomanissa on tarjolla asiakkaille myös kunnostettuja, käytettyjä kameroita. Varsinkin nuoret ovat nyt innostuneet filmille kuvaamisesta ja kaipaavat vinkkejä ainutlaatuisten otostensa onnistumiseen. Fotomanissa tehdään valokuvista paitoja, mukeja ja muita tuotteita, jotka ovat suosittuja lahjoja. Liikkeen henkilökunta antaa videokuvaamisesta ja multimediajulkaisuista kiinnostuneille asiakkaille vinkkejä onnistuneiden otoksien vangitsemiseksi. – Verkkokauppa on koko ajan kasvamassa, sen osuus on merkittävä. Pitkän linjan yrityksen salaisuus on Frimanien mielestä kokonaisvaltainen asiakaspalvelu. Kun siinä on onnistuttu, on luonnollista, että asiakkaita riittää nyt ja tulevaisuudessa. Business Hyvinkää HYVI NKÄ Ä 21

TEKIJÄ TYÖSSÄÄN Eetu Keinäsen vahvuus opettajana on rauhallisuus ja pitkä pinna. – Koen ymmärtäväni nuoria. Jos heillä on ollut huono viikko eikä opiskelu ole oikein sujunut, tuovat käsityötunnit positiivisuutta ja iloa viikkoon. ” Tekniset työt ovat juttuni, mutta osaan myös korjata vaatteeni” Eetu Keinäsen mielestä parasta teknisen työn lehtorin ammatissa ovat nuoret. H TEKSTI: MIA LAGSTRÖM  KUVA: TEEMU HEIKKILÄ yvinkään Tapainlinnan k ­ oulun teknisen työn luokasta löytyy oppilaiden rakentamat mikroauto ja suihkumoottori. Teknisen työn lehtori Eetu Keinänen, 27, kertoo, että valinnaisen teknisen tunneilla oppilaat pääsevät toteuttamaan omia suunnitelmiaan aika vapaasti, kunhan suunnittelu hoidetaan tarpeeksi huolellisesti ja kattavasti. Kaikki tekeminen kartuttaa kädentaitoja ja osaamista. Oppii käyttämään työkaluja ja ymmärtää, miten eri materiaalit käyttäytyvät ja toimivat. Nuorena poikana Keinänen ei ollut suuremmin innostunut lukemisesta ja opiskelusta. Koulun käsityötunnit olivat sen sijaan mieluisia. Jo peruskoulussa hänen opettajansa alkoi kannustaa käsistään taitavaa poikaa teknisen työn opettajan ammattiin. Keinänen aloitti opinnot Rauman yliopistossa käsityöopettajan linjalla. Sittemmin kiinnostusta lisäsi halu tehdä töitä nuorten parissa. – On kiva nähdä lasten innostuvan ja oppivan uusia asioita. 22 HYVINKÄ Ä Henkilöstö Henkilöstö Merkityksellisintä oppimisen kannalta on hyvä asenne. Monella nuorella käsityöt ovat tärkeä vapaa-ajan harraste. Korjaillaan ja rakennellaan pyöriä, mopoja ja joskus jopa autoja. – On hienoa kannustaa ja rohkaista nuoria kokeilemaan asioita, joita he eivät ehkä muuten tekisi. Saa onnistumisen kokemuksia – ja samalla oppii huomaamattaan uutta. Teknisten taitojen osaaminen antaa hyvän pohjan arjessa pärjäämiselle. Tärkeintä on, että saa positiivisen asenteen yrittää. Keinäsellä on pätevyys myös tekstiilityön opettajan ammattiin. – Opiskeluaikana tein farkut, paidan, villasukat ja muita käsitöitä. Tekniset työt ovat juttuni, mutta osaan myös korjata vaatteeni. Hyvinkäälle hän päätyi avoimen työpaikan perässä. Teknisen työn opettajan paikkoja ei ole paljon tarjolla. – Toisaalta jo opiskeluvuosina ajattelin, että haluan Etelä-Suomeen.Täällä on elämää ja kesä – ainakin Tornioon verrattuna. Laadukas koulutuspolku Hyvinkäällä Keinänen viihtyy hyvin. Hänellä on kavereita Hyvinkään ja Nurmijärven lisäksi Tampereella ja Helsingissä. – Olen Torniosta, jossa oli 21 000 asukasta. Siirryin Raumalle, jossa oli 38 000 asukasta. Nyt asun Hyvinkäällä, jossa on 47 000 asukasta. Suunta on siis ylöspäin. Perhettä nuorella miehellä ei vielä ole, ja toistaiseksi hän on sinkkumies. Vapaa-ajallaan hän harrastaa moottoripyöräilyä ja pyöräilyä. Pyörällä hurahtaa pitkiäkin lenkkejä. – Viime kesänä ajoin yhden päivän aikana 250 kilometriä. Ajatuksenani oli ajaa Raumalta Tornioon, mutta reitin valinta ja suunnittelu menivät pieleen, ja matka jäi kesken – ehkä myöhemmin uusiksi. Puhelias Keinänen viihtyy ystäviensä seurassa. Opiskeluaikana tavoitteena oli saada työpaikka omalta alalta ja muuttaa Etelä-Suomeen. Nyt ne tavoitteet ovat toteutuneet. – Ehkä sitä keksii vähän ajan päästä uusia tavoitteita. Nyt olen kuitenkin tyytyväinen elämääni tässä ja nyt.

Muutos tuo työllisyyden palvelut lähemmäs hyvinkääläisiä K Hyvinkääläiset saavat ensi vuoden alusta tukea työllistymiseen entistä lähempää, kun työ- ja elinkeinopalvelut siirtyvät kuntien vastuulle ja valtion TE-toimistot lakkautetaan. eski-Uudenmaan kuusi kuntaa Hyvinkää, Järvenpää, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen ja Tuusula kuuluvat 1.1.2025 alkaen samaan työllisyysalueeseen, ja ne järjestävät kuntalaisilleen työkkärin palvelut yhdessä. Palvelut tarjoavat työnhakijoille neuvontaa työnhakuun ja työnantajille apua työntekijöiden rekrytointiin sekä osaamisen kehittämiseen. Paikallista elinvoimaa tukevat palvelut, kuten ammatillinen koulutus ja yritysten kehittämispalvelut löytyvät siis jatkossa saman katon alta TE-palvelujen kanssa. – Kunnissa tiedetään parhaiten, millaisia tarpeita työnantajilla siellä on. Työnhakijoille voidaan tarjota yhdessä oppilaitosten kanssa koulutuksia, jotka auttavat heitä työllistymään paremmin. Samalla yritykset saavat osaavaa työvoimaa, ja työ ja tekijät kohtaavat paremmin, Keski-Uudenmaan työllisyysaluejohtaja Annukka Jamisto sanoo. Jokaiseen Keski-Uudenmaan työllisyys- Seuraa kaupungin verkkosivuja: Keski-Uudenmaan työllisyysalueen ­valmistelu – Hyvinkään kaupunki hyvinkaa.fi Työllisyysalueen sivut: Keski-Uudenmaan työllisyyspalvelut keskiuudenmaantepalvelut.fi alueen kuntaan tulee TE-palveluiden toimipaikkoja tai -pisteitä, joista saa työvoimatoimiston palvelua. Hyvinkään Palvelutoritoiminnan valmistelussa ovat olleet mukana Hyvinkään kaupungin työllisyys- kotouttamis- ja elinkeinopalvelut, KELA, Hyria, tuleva työllisyysalue ja muita tärkeitä kumppaneita. Palvelutorilla on tarjolla laajasti palveluja myös yrityksille: neuvontaa yrityksen perustamisessa ja yrityksen kehittämisessä sen elinkaaren eri vaiheissa. YritysVoimala Oy:n toiminnan lakatessa vuoden vaihteessa ja yritysneuvonnan siirtyessä kaupungin toiminnaksi, tulee yritysneuvonta kiinteäksi osaksi palvelutorikokonaisuutta. – Tiedotamme toiminnasta ja aukioloajoista lisää vuoden lopussa, Jamisto kertoo. Jos olet jo TE-palvelujen asiakas, sinun ei tarvitse tehdä ensi vuoden vaihteessa mitään erityistä, vaikka palvelujen tarjoaja vaihtuu. Voit kirjautua jatkossakin töitä tai työntekijöitä hakiessasi Työmarkkinatorille eli töiden ja tekijöiden kohtaamispaikkaan. Tule sijaiseksi Hyvinkään kaupungille! HYVINKÄÄN KAUPUNKI ETSII SIJAISIA. Kauttamme sijaisuuksiin työllistyvät lähihoitajat, lastenhoitajat, varhaiskasvatuksen opettajat, laitoshuoltajat, ateriapalvelutyöntekijät, opettajat ja koulunkäynnin­ ohjaajat. Hyvinkää tarjoaa y Joustavat työajat. Voit sovittaa työpäiväsi / -jaksosi sinulle parhaiten sopivaan ajankohtaan y Perehdyttämisen työtehtäviisi y Vaihtelevia ja monipuolisia työtehtäviä y Kilpailukykyisen palkan y Luotettavan työnantajan. Sijaisuuksien kautta sinulla on myös ­mahdollisuus työllistyä vakinaisesti. Ateria- ja puhtauspalvelut Ateriapalvelut tuottavat päivän ateriat päiväkodeissa ja kouluissa. Puhtauspalvelut vastaa kaupungin eri yksiköiden toimitilojen siivouksesta. Kohteita ovat mm. koulut, päiväkodit, liikuntatilat ja toimistot. Ateriaja puhtauspalveluiden sijaisilta edellytetään 18 vuoden ikää sekä soveltuvuutta alalle. Eduksi katsotaan aikaisempi alan työkokemus sekä alan koulutus ja ateriapalvelussa hygieniapassi. tajan sekä koulunkäynninohjaajan sijaiseksi hakevilta edellytämme 18 vuoden ikää ja soveltuvuutta opetusalan tehtävissä työskentelyyn. Eduksi katsotaan aikaiHae meille sempi alan työkokemus sekä soveltuva alan töihin! koulutus. Varhaiskasvatus Hyvinkään varhaiskasvatuspalvelut tarjoavat 0−6 -vuotiaille lapsille hoitoa, kasvatusta ja opetusta. Varhaiskasvatuksen sijaisilta edellytetään 18 vuoden ikää sekä soveltuvuutta alalle. Eduksi katsotaan aikaisempi työkokemus lasten ja nuorten parissa sekä alan koulutus. Opetusala Hyvinkään koulujen tehtävänä on antaa kaikille oppilaille hyvät perustiedot ja -taidot jatko-opiskelua ja elämää varten. Opet- Lisätietoja y Varhaiskasvatus, perusopetus p. 040 1949 727 y Ateria- ja puhtauspalvelut p. 040 4805 506 y S-posti: sijaiset@hyvinkaa.fi HYVI NKÄ Ä 23

Weaving urban fabrics – kaupunkikudelmia. Lue lisää Europan 15:sta Keskusta käyntikorttina Hyvinkään keskustan kehittämisen tavoitteena on, että keskustamme on Hyvinkään käyntikortti ja tärkeä vetovoimatekijä. Kaupunkiympäristön toimivuus, laatu ja saavutettavuus vaikuttavat muun muassa muuttoliikkeeseen ja yritysten sijoittumispäätöksiin. H TEKSTI: MIKA AHONEN  KUVA: JANNE-ANTTI LATVALA yvinkään keskustan kehittymistä edistetään erityisesti Hyvinkään Pelikirjan kärkihankkeessa Kehittyvä kaupunkikeskusta. Siinä pyritään luomaan edellytyksiä elävälle ja viihtyisälle kaupunkiympäristölle, monipuoliselle työ- ja asumistarjonnalle, sujuvalle ja turvalliselle liikkumiselle ja houkuttelevien investointikohteiden syntymiselle. KESKUSTAN KEHITTÄMISSUUNNITELMA Kaupunginvaltuusto hyväksyi vuoden 2022 lopulla Keskustan kehittämissuunnitelman. Se on pitkän tähtäimen kaavoituksen ja toimintojen kehittämistä ohjaava ohjelma ja visio tulevaisuudesta, jonka pohjalta edistetään vaiheittain keskustan asemakaavoitusta sekä liikenne- ja katusuunnittelua. Liikenneverkon osalta kehittämissuunnitelma mahdollistaa mm. uuden Urheilu­ kadun sillan rakentamisen rautatien yli. 24 HYVINKÄ Ä Kehittyvä kaupunkikeskusta Kehittyvä VIITESUUNNITELMA Parhaillaan laaditaan päätöksentekoon kehittämissuunnitelmaa tarkentavaa viitesuunnitelmaa, joka ei vielä tähtää toteutukseen vaan keskustan rakentamisen ja katuverkon ja yhteyksien tärkeimpien kehittämishankkeiden valmistelun priorisointiin. Tavoitteena on havainnollistaa niin päättäjille, kuntalaisille kuin sidosryhmillekin yksi mahdollinen vaihtoehto siitä, miten Hyvinkään keskusta voisi kehittyä seuraavan 15–20 vuoden aikana. Viitesuunnitelma-aineistolla halutaan luoda myös yhteistä pohjaa keskustelulle Hyvinkään keskustan rakentamisen ja julkisen kaupunkitilan kehittämisen suunnasta. Tuotettavat havainneaineistot viedään Hyvinkään 3d-kaupunkimalliin kaikkien arvioitaviksi. Keskusteluissa esiin tulevat näkemykset vaikuttavat aikanaan, kun rakentamisen ja katuympäristön kehittämiskohteiden toteuttamista ryhdytään edistämään kaavoituksella ja katusuunnitelmilla. Viitesuunnitelman avulla arvioidaan muun muassa pääradan länsipuolisen Monimuotoinen asuminen ja elinvoimaiset kylät Monimuotoinen Koritsoonin alueen maankäytön kokonaisuutta ja liittymistä tulevaan Urheilukadun siltaan sekä radan itäpuoliseen keskustaan ja katuverkkoon. Keskustan tärkeimmistä kehittämiskohteista ja vaiheistuksesta laaditaan hankekortit, joita havainnollistetaan alustavilla ideoilla rakentamisesta ja katuympäristöstä. Samalla arvioidaan korkealle rakentamiselle sopivia paikkoja keskustassa sekä uuden linja-autoterminaalin sijoitusta. MUITA KESKUSTAN SUUNNITELMIA Osana kärkihanketta kaupunginvaltuusto on hyväksynyt myös Hyvinkään pysäköinnin linjaukset, jotka määrittävät pysäköinnin järjestämisen periaatteet ja kehittämistoimet tulevaisuudessa. Tämän pohjalta arvioidaan keskitetyn pysäköinnin mahdollisuuksia täydennysrakentamisen tarpeisiin. Aseman koulun alueelle valmistellaan laatu- ja ideakilpailua toteuttamiskelpoisen suunnitelman löytämiseksi alueen asemakaavoituksen pohjaksi.

SISÄLTÄÄ HYVINKÄÄ-NEULEEN OHJEET Neulo upea Hyvinkää on saanut oman nimikkoneuleen. Nappaa talteen helppo ohje! HYVI NKÄ Ä 25

Neuleen kuviot mukailevat Hyvinkään parantolan ornamentteja. Yhteinen rakas harrastus synnytti Hyvinkää-neulepaidan Hyvinkää-neuleessa käsityötaito yhdistyy kaupungin historiaan ja nykypäivään. Neule on suunniteltu siten, että sen tekemiseen uskaltaa tarttua kuka vain puikkoja kilistellyt neuloja. H TEKSTI: MIIA MARIA LAHTI  KUVAT: TEEMU HEIKKILÄ aastatteluhetkellä aistii käsin kosketeltavaa innostusta. Neljä naista kaivaa laukuistaan esiin neulepaidat. Ne ovat kaikki samanlaisia: vaalea pääväri ja hihansuissa sekä helmassa kaunein värein neulotut koristeet. 26 HYVINKÄ Ä Demokratia ja osallisuus Demokratia, osallisuus Marja Heinimäki, Minna Hyytiäinen, Johanna Jokinen ja Terhi Korpela ovat käyttäneet kuluneen vuoden aikana lukemattomia tunteja kaupungin nimikkoneuleen suunnitteluun ja tekemiseen. – Olimme Terhin kanssa kumpikin tahoillamme pohtineet, että olisi kiva saada myös Hyvinkäälle oma neulepaita. Eräässä keskustelussa tämä tuli ilmi, ja mietimme, Aktiivinen elämyskaupunki Aktiivinen elämyskaupunki että kukahan sen voisi suunnitella, Minna muistelee. Pian syntyi idea koota mukaan neulomisesta innostuneita. Kaupunginvaltuustossa tavanneet naiset esittivät muillekin valtuutetuille avoimen kutsun osallistua paidan suunnitteluun. Löytyi neljän naisen porukka, jolla on ollut lukemattomia mukavia hetkiä yhteisen salaisuuden äärellä.

Meillä on ollut valtavan kiva vuosi yhdessä, kertovat Hyvinkää-neuleen suunnitelleet Johanna Jokinen, Minna Hyytiäinen, Marja Heinimäki ja Terhi Korpela. Keskellä kuvassa kirjastossa työskentelevä testineuloja Kukka Salin. PARANTOLAN ORNAMENTIT TALLENTUIVAT NEULEESEEN Suunnittelun lähtökohtana oli, että paita olisi mahdollisimman helppo neuloa. Lisäksi mallin tuli olla sopiva sekä miehille että naisille. Neuleen kuviot mukailevat kuuluisan Hyvinkään Sanatorion eli parantolan ornamentteja. – Vuosi sitten syksyllä parantolassa oli tapahtuma, jossa pääsi kiertämään rakennuksen sisällä. Kiinnitin huomiota siihen, kuinka hienosti seinillä olevat ornamentit sopisivat neuleeseen, Terhi kertoo. Siitä se sitten lähti. Ensin suunnittelijat valitsivat värikartan. Värit ovat suurin piirtein samoja kuin parantolassa. Hyvinkään kaupunginmuseolta saadut kuvat auttoivat suunnitteluprosessissa. – Värit valikoituivat poissulkevalla menetelmällä. Jokaisella oli omat mieltymyksensä, joiden kautta päädyimme kompromissiin. Seuraavaksi tilasimme Novitalta kymmentä väriä lankaa ja sovittelimme värit lopullisesti kuvioihin, joissa niissäkin olimme tehneet valintoja ja kompromisseja, Marja kertaa. Matkan varrella syntyikin lukuisia exceleitä kuvio- ja värisuunnitelmista sekä harjoitus- ja suunnittelutilkkuja. Ornamenttien muotoja on hieman yksinkertaistettu, sillä neuleessa ei pysty toistamaan yhtä pyöreitä muotoja. Suunnitelmassa pidettiin myös kiinni siitä, ettei lankojen juoksutus nostaisi neulomiskynnystä liian korkeaksi. – Vaikka kuvio näyttää monimutkaiselta, sen tekeminen ei ole vaikeaa, koska kerrallaan juoksutetaan aina vain kahta väriä lankaa, naiset vakuuttavat. Valmiin neuleen kuvioissa voi nähdä monenlaista Hyvinkääseen liittyvää symboliikkaa, kukin omista mielleyhtymistään käsin. TOIVEISSA HYVINKÄÄLÄISTEN OMAT VÄRIVERSIOT Marja, Minna, Johanna ja Terhi ovat yhtä mieltä siitä, että vaikka neuleen syntyminen on vienyt aikaa kymmeniä ja taas kymmeniä tunteja, heillä on ollut valtavan mukavaa yhdessä. Viestejä on lennellyt iltamyöhäiseen asti. – On ollut arvokasta tutustua muutenkin kuin valtuutettuina. Yhdessä tekeminen tuottaa uusia ideoita, Johanna pohtii. Muutoinkin Hyvinkää-neuleen suunnittelijat kokevat korona-aikana alkaneen neulontabuumin lisäävän uudenlaista yhteisöllisyyttä. – Toivomme, että hyvinkääläiset ottavat nimikkoneuleen omakseen ja alkavat myös varioida siitä omia väriversioitaan – ja lisäksi vaikkapa pipoja, sukkia, lapasia. Hyvinkää-neule Koot XS(S)M(L)XL(XXL) Valmiin neuleen mitat vartalon ympärys 96(104)112(120)128(136) cm neuleen pituus keskellä takana 58(60)62(64)66(67) cm hihan sisäpituus 49(50)51(52)52(52) cm Lanka: Novita 7 veljestä (100 g = 200 m, 18 s / 10 cm) Langanmenekki (010) luonnonvalkoinen: koot XS, S, M 5 kerää, koot L, XL, XXL 6 kerää (185) lumous (turkoosi): koot XS, S, M 1 kerä, koot L, XL, XXL 2 kerää (330) artisokka (vaaleanvihreä): 1 kerä (273) hapero (poltettu oranssi): 1 kerä (305) kaaliperhonen (vaaleansinivihreä): 1 kerä Langanmenekkiin vaikuttaa neulojan käsiala. Pyöröpuikot (80 cm ja 40 cm) ja sukkapuikot 3½ ja 4–4½ tai käsialan mukaan Mallineuleet Joustinneule suljettuna neuleena: neulo *2 o, 2 n*, toista *–*. Sileä neule suljettuna neuleena: neulo kaikki kerrokset oikein. Tiheys 18 s ja 25 krs sileää neuletta = 10 cm Pusero neulotaan alhaalta ylöspäin suljettuna neuleena, lopuksi ommellaan kainaloista lyhyet saumat. VARTALON ETU- JA TAKAKAPPALE y Luo ohuemmalle pyöröpuikolle (80 cm) turkoosin värisellä langalla 176(192)208(224)240(256) s ja neulo suljettuna neuleena 3 krs oikein ja sen jälkeen 10 krs joustinneuletta. y Vaihda työhön paksummat pyöröpuikot ja neulo vielä 1 krs oikeaa turkoosin värisellä langalla. y Aloita kuvioneule ja neulo helman kaavio (kaavio 1) kokonaan. y Jatka luonnonvalkoisella langalla sileää neuletta, kunnes kappaleen korkeus on 42(43)44(45)47(48) cm tai haluamasi kainalokorkeus. y Neulo kerroksen alusta takakappaletta 84(92)96(98)104(108) s, päätä kädentietä varten seuraavat 4(4)8(14)16(20) s, neulo etukappaleen 84(92)96(98)104(108) s, päätä toista kädentietä varten vielä 4(4)8(14)16(20) s. y Etu- ja takakappaleella on 84(92)96(98)104(108) s. Jätä s:t odottamaan. HIHAT y Luo ohuemmille sukkapuikoille turkoosin värisellä langalla 48(48)48(52)56(56) s ja neulo suljettuna neuleena 3 krs oikein ja sen jälkeen 10 krs joustinneuletta. y Vaihda työhön paksummat sukkapuikot ja neulo vielä 1 krs oikeaa turkoosin värisellä. y Aloita kuvioneule ja neulo helmakaaviosta (kaavio 1) kerrokset 1-12. Viimeiset kerrokset hihansuussa ovat siis kaksi vaaleanvihreää kerrosta. y Neulo kuvion jälkeen 1 krs luonnonvalkoisella ja aloita lisäykset seuraavasti: y Lisää kerroksenvaihtumiskohdan molemmin puolin 1 s: neulo kerroksen alusta 1 s, lisää 1 s (= nosta silmukoiden välinen lanka ja neulo se kiertäen eli takareunasta oikein) ja kun kerroksella on jäljellä 1 s, lisää 1 s ja neulo kerroksen viimeinen 1 s. y Toista lisäykset 3(3)3(2,5)2,5(2,5) cm:n välein vielä 11(12)14(13)14(16) kertaa = 72(74)78(80)86(90) s. y Kun kappaleen korkeus on 49(50)51(52)52(52) cm, sovita hiha itsellesi sopivan pituiseksi ja jatka neulomista ilman lisäyksiä, kunnes hiha on sopivan pituinen. y Päätä kerroksen alusta ja lopusta 2(3)4(5)6(8) s ja jätä loput 68(68)70(70)74(74) s odottamaan esimerkiksi langalle. y Neulo toinen hiha samoin. KAARROKE y Ota paksummalle pyöröpuikolle takakappaleen 84(92)96(98)104(108) s, hihan 68(68)70(70)74(74)s, etukappaleen HYVI NKÄ Ä 27

PÄÄNTIE KAAVIO y 84(92)96(98)104(108) s ja toisen hihan 68(68)70(70)74(74) s = 304(320)332(336)356(364) s. y Merkitse kappaleiden vaihtumiskohdat esim. erivärisellä langalla tai silmukkamerkeillä. y Neulo sileää neuletta suljettuna neuleena ja aloita raglankavennukset seuraavasti: y neulo takakappaleella 2 s oikein, 2 o yhteen, neulo kunnes seuraavaa merkkiä edeltää 4 s, tee ylivetokavennus (= nosta 1 s oikein neulomatta, neulo 1 o ja vedä nostettu s neulotun yli), neulo 3 o, neulo 2 s oikein yhteen, neulo kunnes seuraavaa merkkiä edeltää 3 s, tee ylivetokavennus ja neulo 3 o. Neulo etukappaleella 2 s oikein yhteen, neulo kunnes seuraavaa merkkiä edeltää 4 s, tee ylivetokavennus, neulo toisessa hihassa 3 o, neulo 2 s oikein yhteen, neulo kunnes seuraavaa merkkiä edeltää 3 s, tee ylivetokavennus ja neulo 1 o. y Raglansaumassa on siis kavennusten välissä 1 silmukka hihan puolella ja 2 silmukkaa miehustan (etu- tai takakappaleen) puolella. y Kerroksella kaventui 8 s ja työssä on 296(312)324(328)348(356) s. y Kun olet tehnyt kavennukset kuten edellä joka 2. krs vielä 21(23)24(25)27(28) kertaa (viimeisenä kavennuskerros), työssä on 128(128)132(128)132(132) s, taka- ja etukappaleella on 40(42)46(46)46(48) s ja hihoissa 24(22)20(18)20(18) s. Hyvinkää-neuleen ohjekaaviot HELMAN KAAVIO KAAVIO 1 Helma PÄÄNTIE y Neulo pääntien kaavion (kaavio 2) mukaan kerrokset 1 ja 2 ohjeen mukaan. Tee 3. kerroksella (turkoosi) raglankavennus. Työstä kaventuu 8 silmukkaa. y Neulo kuviokerroksen jälkeen kolme krs valkoisella, ja tee jokaisella kerroksella raglankavennukset. Työstä kaventuu vielä 24 silmukkaa. y Neulo yksi kerros turkoosilla. y Pääntiellä on nyt: 96(96)100(96)100(100) silmukkaa. y Neulo lopuksi turkoosilla 5 krs joustinneuletta, 3 krs oikeaa ja päättele silmukat. Viimeistely Aseta kappale alustalle mittoihinsa nurja puoli päällepäin, ­kostuta sumuttamalla ja anna kuivua. Ompele kainalosaumat. EO KUVA: VOITTO KIVI / HYVINKÄÄN KAUPUNGINMUS 16 15 14 13 12 11 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 43 42 42 41 40 39 38 37 36 35 34 33 32 31 30 29 28 27 26 25 24 23 22 21 20 19 18 17 16 15 14 13 12 11 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 KAAVIO 2 Pääntie 4 3 2 1 3 2 1 Parantola toi Hyvinkäälle ­kansainvälisiä tuulia HYVINKÄÄN SANATORIO, sittemmin parantola perustettiin vuonna 1896 sairastelusta toipuvien tai hermolepoa kaipaavien kaupunkilaisten lepopaikaksi. Harjumaisema, puhdas ilmanlaatu ja hyvät 28 HYVINKÄ Ä rautatieyhteydet houkuttelivat Hyvinkäälle vieraita niin Suomesta kuin ulkomailta. Vieraskirjassa vilisi aikansa kuuluisia nimiä, kuten Anna Ahmatova, Mika Waltari, Hugo Simberg, Aino Sibelius ja Saima Harmaja. Kotimaisista vieraista moni oli virkamiehiä tai kulttuuriväkeä, ulkomaisten vieraiden joukosta löytyy esimerkiksi paronittaria, senaattoreita, kenraaleita ja amiraaleja. He toivat kansainvälisen tuulahduksen pienen teollisuuspaikkakunnan seuraelämään. Kasvavan asiakasmäärän tarpeisiin parantolan uudeksi päärakennukseksi valmistui vuonna 1906 arkkitehti Lars Sonckin piirtämä kivinen jugendlinna. Arkkitehtuuri noudatteli yleisiä parantolarakentamisen ratkaisuja, joihin kuuluivat esimerkiksi mäntymetsäsijainti, avautuminen etelään ja aurinkoon sekä puhtautta korostava väritys. Jugendlinnan sisätiloissa olevat upeat ornamenttikoristeet – jotka innoittivat Hyvinkää-neuleen suunnittelijoita – entisöitiin vuonna 1984. Parantolan vaikutus näkyy edelleen rakennusten lisäksi muun muassa kaupunginosan ja sen katujen nimissä. Lähteet: Hyvinkään kaupunginmuseon ja ­kaupungin verkkosivut sekä Anu Lahtisen teos Hyvät, pahat ja hyvinkääläiset

Kaupunkilaisten toive puistoluistelusta toteutuu jälleen Talvikaudella 2023 avattu puistoluistelureitti jäädytetään myös tulevana talvena. S TEKSTI: MIA HYVÄRINEN  KUVAT: TEEMU HEIKKILÄ uosituksi retkeilykohteeksi muodostunut puistoluistelureitti lähtee Suokatu-Ahdenkallio-Tanssikallio -liikenneympyrän kohdalta. Ympyrän vieressä on parkkialue, johon voi jättää auton luistelun ajaksi. Sieltä luistelureitti kulkee ulkoilureittiä pitkin Värimestarin puiston lampien vieressä kulkevalle kevyenliikenteen väylälle päättyen lähelle Suokatua. – Saimme toissa vuonna kaupunkilaisilta toiveita puistoluistelureitistä, joten päätimme kokeilla sitä viime talvena. Palautteiden ja kävijämäärien perusteella kokeilumme oli erittäin onnistunut, liikuntapäällikkö Jarmo Vakkila iloitsee. Reitti rakentuu jälleen syyskaudella 2024 olemassa olevan hiekkaväylän päälle, joka kesäkaudella on kävelijöiden käytössä. Luistelureitti ei vaikuta muihin kävelyreitteihin, joita alueella risteilee. Puistoluistelureitti on tarkoitettu vain matkaluisteluun, joten jäällä pelaaminen ja ­käveleminen on kiellettyä. Tällä tavoin jää pysyy hyvänä ja luistelurata kunnossa. Puistoluistelureitillä kävi runsaasti vierailijoita myös ulkopaikkakunnilta. – Oli ilo huomata, että myös matkailijat löysivät tiensä aktiiviseen elämyskaupunkiimme Tervetuloa jälleen reippailemaan niin hyvinkääläiset kuin vierailijat, Vakkila toivottaa. Pelaamaan ja luistelemaan pääset tulevalla kaudella jälleen kaupungin lukuisilla luistelu­ kentillä. Ajantasaiset tiedot kannattaa tarkistaa verkkosivuiltamme: www.hyvinkaa.fi/ luistelukentat. Aktiivinen elämyskaupunki Aktiivinen HYVI NKÄ Ä 29

LAPSET JA NUORET Syksyn satoa Artun kuviksessa A TEKSTI: TIINA VALKEAPÄÄ  KUVA: TERO MAKKONEN rtun kuviksen syksyn toiminta käynnistyi jo elokuun puolella Luonnon luentaa -hankkeen leirikoulussa Mustarinda-talossa, Hyrynsalmella. Luonnon luentaa on viimeisin Artun kuviksen lukuisista taiteen perusopetuksen kehittämishankkeista. Näiden hankkeiden tuottamiseen kuvataidekoulu hakee noin kahden vuoden välein erillisrahoitusta Opetushallitukselta, ja menneiden hankkeiden onnistunut toteutus on varmistanut ja varmistaa tulevien rahoituksen. Nämä kehittämishankkeet tarjoavat monimuotoisten oppimisympäristöjen ja -tilanteiden kautta oppilaille uusia näkökulmia elämän ilmiöihin, taiteeseen ja niiden risteämiseen. Kevättalvella 2024 tutustuttiin Tuulispään eläinsuojelukeskukseen, jota voisi kutsua eläinten vanhainkodiksi tai turvataloksi. Rengossa, takatalven lumisateessa retkeiltiin hakkuuaukealla ja Luonnonperintösäätiön suojelemassa metsässä. Oppaan johdolla aistittiin eroja muun muassa metsien äänimaailmassa. Uusia oppimistilanteita tarjoutui Mustarindassa, Paljakan luonnonpuiston laidalla, jonne joukko kuviskoulujen oppilaita ja opettajia matkasi Hyvinkäältä, Hämeenlinnasta ja Rovaniemeltä. Mustarindan työpajoissa oppilaat vaelsivat vanhassa metsässä ja tutustuivat muun muassa suon biotooppiin. Oppilaat tutustuivat ympäristöön ja käsittelivät havaintojaan ja elämyksiään tanssi- ja kuvataiteen keinoin, ilmaisivat itseään liikkeen ja kuvan kielillä. Luonnon luentaa on harjoitettu myös kuvataidekoulun perusopetuksessa kaikenikäisten oppilaiden kanssa. Ulkona on työskennelty aina sään salliessa, oppitunteja on pidetty Piilolaaksossa, on retkeilty niin Terveysmetsässä kuin Villatehtaan pihapiirissä. Hankkeen tuloksia esitellään Juttu jatkuu seuraavalla aukeamalla 30 HYVINKÄ Ä Vaikuttavaa kulttuuri SYYSKUUSSA 2024 JULKAISTU Kulttuuriharrastamisen koetut vaikutukset – selvitys tekee näkyväksi kulttuuriharrastamisen merkitystä, arvoa ja vaikutuksia. Se vahvistaa, että kulttuurin harrastamisella on merkittäviä myönteisiä vaikutuksia harrastajien elämään monilla eri elämän alueilla – ja sitä kautta yhteisöihin ja koko yhteiskuntaan. Selvityksen tulokset osoittavat, että kulttuuriharrastamisella on merkittäviä sosiaalisia ja oppimiseen liittyviä vaikutuksia. Sosiaalisten vaikutusten kohdalla esiin nousee erityisesti yksinäisyyden u Aktiivinen elämyskaupunki Aktiivinen elämyskaupunki Työskentelyä Paljakanvaaran ikimetsässä. Laadukas koulutuspolku väheneminen; kulttuuriharrastuksen kautta löydetään itselle merkityksellisiä ihmissuhteita ja yhteisöjä. Kyselyn mukaan kulttuuriharrastus on lisännyt vastaajien itsetuntemusta, osallisuuden ja pystyvyyden tunnetta, luovuuden ja mielikuvituksen käyttöä sekä identiteetin kehittymistä. Tämä lisää hyvinvointia, turvallisuuden tunnetta ja innostaa oppimaan uusia taitoja. Selvityksessä todetaan, että on tärkeää tunnistaa kulttuuriharrastamisen merkitys myös demokratialle. Kulttuuriharrastaminen vahvistaa yhteisöllisyyttä

iharrastamista ja tuo ihmisiä yhteen. Toiminnassa opitaan vuorovaikutus-, neuvottelu- ja konfliktiratkaisutaitoja sekä muita kansalaistaitoja, mikä mahdollistaa osallistumisen yhteiskunnalliseen toimintaan. Onkin tärkeää mahdollistaa yhä enemmän yhteisöjä, joihin lapset ja nuoret voivat liittyä matalalla kynnyksellä niin henkisesti kuin taloudellisesti. Selvityksessä todetaan, että matalan kynnyksen kulttuuriharrastustoiminta täytyy turvata kaikkialla Suomessa. Toiminnan kustannukset eivät ole yhteiskunnalle suuret, mutta vaikutukset ovat merkittäviä. Kulttuurin harrastamisella on merkittäviä myönteisiä vaikutuksia harrastajien elämään. LAPSET JA NUORET ITSE tunnistavat hyvin, että oppimista tapahtuu kaikkialla. Lastensuojelun Keskusliiton toteuttaman kyselyn (2024) perusteella 10–17-vuotiaat suomalaiset kokevat oppivansa eniten kavereiltaan (81 %), perheeltään ja muilta läheisiltään (78 %) sekä internetistä (73 %). 70 % pitää myös koulua ja harrastuksia keskeisimpinä oppimisen ympäristöinään. Valtiolla ja kunnilla on velvollisuus huolehtia, että jokaisen lapsen oikeus oppimiseen toteutuu muodollisissa oppimisympäristöissä, kuten koulussa ja varhaiskasvatuksessa. Lisäksi laissa kuntien kulttuuritoiminnasta säädetään, että kunnan tulee muun muassa edistää kulttuurin ja taiteen yhdenvertaista saatavuutta ja monipuolista käyttöä, edistää kulttuurin ja taiteen harrastamista ja niihin liittyvää kansalaistoimintaa sekä tarjota mahdollisuuksia kulttuurin ja taiteen eri muotojen ja alojen tavoitteelliseen taide- ja kulttuurikasvatukseen. HYVI NKÄ Ä MUUT TEKSTIT: NINA LAAKSONEN, NINA SALOMAA JA LIINA KAHELIN, LASTEN JA NUORTEN TAIDEKESKUKSEN SÄÄTIÖ Lapset oppivat kaikkialla ja mielellään 31

KUVAT: TEEMU HEIKKILÄ Kulttuuritalo Villa Artussa tapahtuu Näyttelyt Satumaista-näyttely 2.9.–29.11.24 Luonnon luentaa-näyttely 10.12.24– 21.3.25 Vapaa pääsy ma–to klo 12–19, pe klo 12–15. Ryhmille myös aamupäivisin ­varauksella p. 050 4678308. Suljettu 6.12.24 ja 15.12.24–6.1.25. Lapsen oikeuksien viikko Teema 2024: jokaisen lapsen oikeus oppimiseen sekä uuden oppimisen ilo – tule tutustumaan opetukseen ja seuraamaan oppitunteja! Avoimet ovet ma–to 18.11.–21.11. Kuvataidekoulun ja käsityö- ja muotoilukoulun opetusryhmissä, lukujärjestyksen mukaan. Tenavien taideaamu pe 22.11. klo 8.45–12. Perheen pienimmille oman aikuisen kanssa. Villa Artussa voi viettää aikaa ja tutustua Satumaista-näyttelyyn. Vapaa pääsy. lo Kulttuurita tarjoaa Villa Arttu läpi vuoden ­toimintaa u ja osallistu ksien eu ik o n Lapse ä rjestämäll viikolle jä lmaa. je h o ta is erila Lasikengän tarina -tapahtumapäivä La 23.11. klo 10–14. Lasikengän tarina on kengänkokoinen seikkailu, joka opettaa erilaisuuden voimasta, esitykset klo 11 ja 13. Satumaista-näyttely avoinna. Työpajassa tehdään kruunuja ja taikasauvoja klo 10–13. Vapaa pääsy. Keppihevostyöpaja Su 24.11. klo 10–13. Aikuinen ja lapsi tekevät yhdessä keppihevosen. Yli 6-v aikuisen seurassa. Kesto 3 h, sis. näyttelyopastuksen 30 min. Hinta 60 €/ aik. + lapsi, 100 €/aik. + 2 lasta, max 20 hlöä. Ilm. nina.salomaa@artcentre.fi Villan joulu La 14.12. klo 10–14. Tapahtumassa on jouluista tunnelmaa ja työpajoja. Lisäinfoa: www.villaarttu.fi 32 HYVINKÄ Ä Aktiivinen elämyskaupunki Aktiivinen elämyskaupunki Lohikäärme sukeltelee Satumaista-näyttelyssä 29.11. saakka. joulukuussa avautuvassa näyttelyssä Villa Artun galleriassa. Esillä on kaikkien ryhmien teoksia –grafiikkaa, installaatioita, keramiikkaa, piirroksia, valokuvia ja videoita. Tervetuloa tutustumaan teoksiin! SATUMAISIA KUVITUKSIA VILLA ARTUSSA Lasten ja nuorten taidekeskuksen kansainvälinen arkisto on ehtymätön kokoelma erilaisia aiheita ja teemoja nostettavaksi esille näyttelyihin. – Etsiessämme arkistosta eri kansallisuuksien, maanosien ja kulttuurien satuja ja tarinoita teosten joukosta, huomasimme, että samat satujen klassikot esiintyivät teoksissa kerta toisensa jälkeen. Satuklassikot herättivät kysymään, mistä johtuu, että tunnetut kertomukset edelleenkin pitävät pintansa, kertoo tuottaja Nina Laaksonen. Lukemisen rinnalle ovat tulleet monet uudet mediasisällöt ja myös kaupallinen tarjonta satuihin liittyvine tavaroineen. Tuttujen tarinoiden ydin on silti yhteinen. Sadut koskettavat monen ikäisiä ihmisiä eri puolilla maailmaa. Monien tunnettujen satujen alkuperäiset käsikirjoitukset ovat peräisin satojen vuosien takaa. Hyvinkään kaupunginkirjaston tuottamat tietotekstit satujen alku­ perästä sekä tunnetuimmista versioista ovat esillä näyttelyssä. Tampereella sijaitseva Lastenkirjainstituutti on lainannut Satumaista-näyttelyyn Laadukas koulutuspolku Tuo satukirjasi osaksi näyttelyä! Ohjeet villaarttu.fi/ohjeet-osallistumiseen varhaisimpia versioita tunnetuista satukirjoista. Lisäksi esillä on näkövammaisille suunnattuja kankaisia koskettelukirjoja saavutettavuuskirjasto Celiasta. Tarinallisiin kaariin ja satujen dramaattisiin käännekohtiin syvennytään näyttelyyn liittyvissä työpajoissa. Silloin kun jokin muuttuu, lasikenkä tippuu tai taikapeili kertoo vääjäämättömiä totuuksia, ollaan keskellä satujen taikaa. Draama-, tarina- ja pa-la-kirja -työpajoja ohjaavat taidealan ammattilaiset ja ne on suunnattu varhaiskasvatuksen ja peruskoulun ryhmille. Näyttely on esillä Villa Artun galleriassa ja käytävägalleriassa 29.11. saakka.

ELINIKÄISTÄ OPPIMISTA KUVA: HANNA TARKIAINEN Soittamisen riemua Hymossa. JOKAISELLA ON OIKEUS: Marraskuussa opiskellaan musiikkia leikkimielellä A TEKSTI: REIMA RAIJAS JA SANNA RATIA ntoine de Saint Exupéryn Pikku prinssi sen totesi: “Kaikki aikuiset ovat olleet joskus itse lapsia, mutta vain harvat muistavat sen.” Lapsen oikeuksien viikolla marraskuussa Hyvinkään musiikkiopistossa opetetaan tosissaan leikkimielellä: kyseessä on toiminnallinen pajaviikko, jonka aikana opiston oppilaat saavat tilaisuuden oppia soittoa ja laulua hauskoin, arkirutiineista poikkeavin menetelmin. Samalla opettajia kannustetaan syventämään ymmärrystään oppimiseen ja haastamaan omaa musiikkipedagogista heittäytymiskykyään – näkemään sydämellään lapsen maailmaan. Pajaviikolla soitetaan esimerkiksi tuttuja lauluja hullunkurisella tavalla, sävelletään äänimaailmaa kummitustarinaan, tutustutaan musiikkiteknologiaan ja yhdistetään menneiden vuosisatojen musiikkia nykyhyvinkääläiseen twistiin. Uudella tavalla oppimisen palkkiona on annos hyvää mieltä. Mielihyvä lisää motivaatiota ja halua oppia taas lisää. Suomessa on aina pidetty tavoiteltavina asioina korkeatasoista musiikinopetusta ja Laadukas koulutuspolku Lapsen oikeuksien viikon teema 2024 on oikeus oppimiseen. omaleimaista musiikkikulttuuria. Musiikista on ammennettu voimaa kasvatukseen ja luonnetta kansalliselle identiteetille. Aivan viime vuosina tieteellinen tutkimus on nostanut esiin musiikkiharrastuksen hämmästyttävän suuren merkityksen erityisesti lasten hyvinvoinnille. Musiikki toimii lasten kokonaisvaltaisen kasvun ja kognitiivisen kehityksen tukena, sosiaalisen osallisuuden rakentajana sekä mielenterveysongelmien ennaltaehkäisijänä. Musiikin harrastamisella on osoitettu olevan myönteisiä vaikutuksia oppimiseen, hormoni- ja immuunijärjestelmän toimintaan sekä tunne- ja vuorovaikutustaitojen kehitykseen. Aktiivinen elämyskaupunki Aktiivinen elämyskaupunki y Ilmaista itseään vapaas ti musiikin keinoin. y Oppia musiikin ilmaisua ja taitoja. y Osallistua, kuunnella, luod a ja saada tietoa musiikista. Maailman talousfoorumin (WEF) mukaan keskeisimpiä tulevaisuuden taitoja ovat muiden muassa luovuus, sosiaaliset taidot, yhteistyötaidot, päätöksentekokyky ja kognitiivinen joustavuus. Musiikinopiskelussa näitä taitoja harjoitellaan säännöllisesti ja pitkäjänteisesti. Lapsen oikeuksien viikon teema 2024 on oikeus oppimiseen. Unescon alaisen Kansainvälisen musiikkineuvoston (IMC) julistamissa musiikillisissa oikeuksissa korostuu oikeus oppimiseen. Lue lisää taiteen perusopetuksesta verkkolehdestämme hyvinkaalehti.fi/2024-2/taideopetuksesta-iloa-ja-osaamista HYVI NKÄ Ä 33

HYVINKÄÄN OPISTO ILMOITTAUTUMINEN kevään kursseille alkaa 15.11.2024 klo 10.00. Hyvinkään Opiston Joulukonsertti 4.12.2024 klo 17.30–19 Kipinässä, tervetuloa! Käsitöillä pääsee tekemään hyvää itselle ja muille Hyvinkään Kipinän käsityöluokka on torstaiaamuna pullollaan innokkaita käsitöiden ystäviä. Alkamassa on jokaviikkoinen Hyvinkään Opiston Hyväntekeväisyyskäsitöiden kurssi. 34 HYVINKÄ Ä Aktiivinen elämyskaupunki Aktiivinen elämyskaupunki Laadukas koulutuspolku

Minähän saan tästä enemmän kuin valmiin käsityön saaja! Marja Lehto (vas.) ja Asta Aronen uskovat käsityökurssilla yhteistyön voimaan. Pipojen tekeminen syöpäsairaille tuottaa molemmille iloa. TEKSTI: VESA KEINONEN  KUVAT: TEEMU HEIKKILÄ U uden oppimisen lisäksi kurssilla tehdään ja lahjoitetaan valmiita töitä paitsi omaan käyttöön, myös valituille hyväntekeväisyyskohteille. Osallistujat neulovat, askartelevat, sekä ompelevat trikoopipoja syöpäosastoille sekä tekevät yksinkertaisia lastenvaatteita SPR:n kaavoilla. Käsitöitä on mennyt myös sotaan käyvään Ukrainaan. Kurssilla käytetään osallistujien omien materiaalien lisäksi mahdollisimman paljon lahjoitusmateriaaleja. – Hyväntekeväisyyden lisäksi voi samalla oppia ja valmistaa töitä myös omaan käyttöön. Kaikkien ei tarvitse tehdä kaikkea, vaan jokainen tekee täysin oman valintansa mukaisia töitä, kertoo kurssin opettaja Heljä Reponen. OMPELURYHMÄLLE LÖYTYI UUSI NÄKÖKULMA Reposen mukaan ryhmällä on takanaan pitkä historia. Aluksi se toimi Ompeluseuran nimellä. Silloin tehtiin käsitöitä lähinnä omaan käyttöön. – Jossakin vaiheessa osallistujat alkoivat miettiä, että ikää alkaa vähitellen kertyä, eikä lähipiirissä ole enää oikein ketään, joille näitä käsitöitä tekisi. Kuitenkin on edelleen kova vimma käsitöihin. Reponen päätti ehdottaa ryhmän fokuksen muuttamista. Edelleenkin voisi tehdä asioita myös itselle, mutta löytyi myös uusi näkökulma. Voisiko osan valmiista käsitöistä lahjoittaa erilaisiin hyväntekeväisyystarkoituksiin? – Kurssilaiset innostuivat asiasta. Jokainen saa hyvää mieltä nyt entistäkin enemmän, kun omilla käsitöillä pääsee tuottamaan muillekin hyvää. Hyvinkään Opisto tukee kurssia opintosetelirahalla, jolloin kurssimaksu on hieman normaalia alhaisempi. HYVÄNTEKEVÄISYYS, SOSIAALISUUS JA EKOLOGISUUS YHDISTYVÄT Irene Engström aloitti syyskuussa kolmannen vuoden hyväntekeväisyyskäsitöiden parissa. Hän on asunut Hyvinkäällä vuodesta 2017. – Kun muutin Espoosta uudelle paikkakunnalle, halusin tutustua uusiin ihmisiin. Näissä käsityöryhmissä se onnistuu. Kahvittelukavereita on löytynyt. Eläkkeellä oleva Engström kertoo olevansa käsitöihin innostunutta sukua. Työelämässä hän toimi kuitenkin henkilöstösuunnittelijana aivan erilaisten asioiden parissa. – Käsitöissä minua kiehtoo se, että niiden tekemisessä on monta vaihetta. Ensin suunnittelet, ja sitten toteutat asian. Lopuksi annat valmiin käsityön jollekin, ja saat myös itsellesi iloa. Hyväntekeväisyys on Irene Engströmille yksi syy osallistua juuri tähän torstai­ aamupäivän ryhmään. – Itselläni on jo niin paljon kaikkea, että aivan hyvin voin ommella muille. En kuitenkaan mikään pyhimys kuvittele olevani. Minähän saan tästä enemmän kuin valmiin käsityön saaja, hän naurahtaa. Irene tekee käsitöitä jonkin verran myös lapsenlapsilleen. Siinä hän huomioi itselleen tärkeän ekologisen näkökulman. – Yksi lapsenlapsistani muutti juuri omilleen ja minulla on parhaillaan tekeillä hänelle kauppakassi. Näin hänen ei tarvitse käyttää kauppareissuillaan muovikasseja. TULEE ONNISTUMISEN ELÄMYKSIÄ Anita Hiltunen on aloittanut hyväntekeväisyyskäsitöiden parissa tänä syksynä. Hänellä on yhteistyössä toisen kurssilaisen kanssa alkanut tilkkupeiton tekeminen. Jokainen niistä on uniikki riippuen täysin tekijöiden mielikuvituksesta. Valmiit peitot menevät lastensairaalaan tai vastasyntyneiden osastolle. Myös Hiltusen on vetänyt kurssille tieto siitä, että saa tehdä asioita, jotka tuottavat toisille hyvää. Häntä puhuttelevat erityiset sairaat ja eläimet. – Olen tehnyt elämässäni lähinnä taloushallinnon töitä, ja niistä ei jää samalla tavalla konkreettista käteen kuin käsitöistä. Tältäkin kurssilta saa mahtavia onnistumisen elämyksiä. Anita Hiltunen uskoo, että periaatteessa jokainen osaa tehdä käsillään asioita. Tavoitetaso täytyy vain asettaa itselleen sopivaksi. – Mitään ei ainakaan saa aikaan, jos ei uskalla kokeilla. Täällä ryhmässä saa myös helposti apua muilta, jos ei muista sitä, miten joku asia tehdään. KAHDESTAAN ON HAUSKEMPAA Pöydän ääressä työskentelee tehokkaan oloinen parivaljakko, jonka vuorovaikutus luistaa hyvin. Ystävykset Asta Aronen ja Marja Lehto leikkaavat valmiiden kaavojen mukaan eri kokoisia trikoopipoja. Ne ovat sairaalan syöpäosastolla tarpeen, kun hiukset lähtevät. – Kahdestaan on kivempaa työskennellä, ja se myös helpottaa asioita. Toinen aina huomaa, jos meinaa tulla virheitä, Aronen sanoo. Lehto jatkaa, että hän on ryhmässä uusi, mutta käsitöiden tekeminen on sinällään tuttua puuhaa. – Pipojen tekeminen syöpää sairastaville tuottaa minullekin iloa. Toivottavasti se antaa sitä myös saajalle. HYVI NKÄ Ä 35

MUSEOT Niko E. Saari, Jukka Saranpää, Aino Rytkönen, Rosalia Silfer ja Maija Helasvuo tarjoavat yhteisnäyttelyssään monipuolisen kattauksen uutta hyvinkääläistaidetta. Taiteilijoista Anja Korkiakangas puuttuu kuvasta. Tulossa Hyvinkääläisten taiteentekijöiden uusi sukupolvi M TEKSTI: AURA DUFVA  KUVA: TEEMU HEIKKILÄ useokeskus Taikassa nähdään ensi keväänä näyttely, jossa esitellään viiden uransa alkupuolella olevan hyvinkääläiskuvataiteilijan teoksia. Näyttelyn on kuratoinut Hyvinkäällä pitkään asunut ja työskennellyt kuvanveistäjä Maija Helasvuo. – Huomasin muutama vuosi sitten, että Hyvinkäälle oli muuttanut vastavalmistuneita ammattitaiteilijoita. Minun aikanani menimme valmistuttuamme mukaan paikallisten taiteilijaseurojen toimintaan ja siinä tutustuimme vanhempiin kollegoihin. Nykyisenä sosiaalisen median aikakautena olen huolissani, etteivät nuoret pääse samalla tavalla mukaan toimintaan kuin 30 vuotta sitten, kun itse valmistuin, kertoo Helasvuo näyttelyn taustoista. Helasvuo kävi vierailulla tuntemiensa nuorten työhuoneilla ja kuuli heiltä samalla muista kiinnostavista tekijöistä. Tapaamisten jälkeen hän otti yhteyttä museokeskus 36 HYVINKÄ Ä Aktiivinen elämyskaupunki Aktiivinen Taikaan, jossa innostuttiin ajatuksesta kannustaa nuorempia paikallisia taiteentekijöitä eteenpäin urallaan ja esitellä heidän teoksiaan yhteisnäyttelyssä. – Kierrettyäni työhuoneilla minulle oli selvää, että vaikka tapaamani kuvataiteilijat olivat ammattiuransa alussa, olivat kaikki heistä tekijöitä, joiden rinnalla olisin valmis seisomaan, Helasvuo kuvaa mukaan näyttelyyn päätyneitä Anja Korkiakangasta, Aino Rytköstä, Niko E. Saarta, Rosalia Silferiä ja Musta Sappi -nimellä taidetta tekevää Jukka Saranpäätä. – Mielestäni on tärkeää, että nuoret pääsevät näyttelyn kautta mukaan toimintaan ja saavat positiivisen kierteen työhönsä, eikä omien töiden postaaminen sosiaaliseen mediaan jäisi ainoaksi tavaksi saada teoksia esille juuri valmistuneena kuvataiteilijana, Helasvuo toteaa. Taikan näyttely nostaakin nuorten taiteilijoiden lisäksi esille taiteen tukemisen tärkeyttä. Hyvinkäällä on pitkät perinteet taidekaupunkina. Perinteistä pitää kuitenkin huolehtia, jotta tulevaisuudenkin Laadukas koulutuspolku taiteilijat löytävät kaupungin, tai jäävät sinne. Hyvinkäällä on muiden kaupunkien tavoin tärkeää tukea paikallista taidetta, investoida siihen sekä tarjota taiteilijoille kohtuuhintaisia työskentelytiloja ja näyttelymahdollisuuksia. Taikan näyttelyn kautta museovieraat saavat nähtävilleen monipuolisen kattauksen uutta hyvinkääläistaidetta. Korkiakangas, Rytkönen, Saari, Silfer ja Saranpää työskentelevät eri tekniikoiden ja materiaalien kanssa. Tulevassa näyttelyssä museokeskus Taikan suuressa näyttelysalissa tullaan näkemään niin maalauksia, veistoksia ja grafiikkaa, kuin tekstiilitaidetta ja performanssejakin. Kuten Maija Helasvuo ehdottaa, ”Kannattaa tulla alkuvuodesta Taikaan katsomaan uutta hyvinkääläistä taidetta, sehän voi vaik kolahtaa!” Nuoret – Hyvinkää 9.2.–4.5.2025 Museokeskus Taika

Pienten museotreffit R TEKSTIT: MUSEOKESKUS TAIKA yömitään tunnelissa, kiljahdellaan ja askarrellaan perhosia. Kaikkea tätä ja paljon muuta tapahtuu aamuisin museossa, kun perheen pienimmät kohtaavat Pienten museotreffeillä. Vuonna 2023 aloitettu toiminta museokeskus Taikan ja avoin päiväkoti Pikku-Veturin yhteistyönä on mahdollistanut kotona hoidettaville lapsille ja heidän perheilleen uudenlaista tekemistä arkeen. Monelle vanhemmalle vierailu Taikassa on ollut ensimmäinen koskaan, tai ensimmäinen sitten kouluvuosien. Muistoissa museo on tylsä paikka, jossa mihinkään ei saa koskea. Museot ovat kuitenkin muuttuneet vuosien aikana ja tarjoavat nykyisin elämyksiä ja monenlaista tekemistä eri-ikäisille. Palaute museotreffien kävijöiltä on ollut positiivista, ja useat palaavat treffeille kerta toisensa jälkeen. ”Museossa on ollut mukavia ja vaihtelevia leikkejä. On myös kiva päästä tutustumaan eri näyttelyihin ja kuulla niistä opastus. Ihania aamupäiviä piristämään arkea”, toteavat museotreffeille osallistuneet vanhemmat. Pienten museotreffit järjestetään aamupäivisin kerran kuukaudessa museokeskus Museokeskus Taika On mahtavaa, että museo ja avoin varhaiskasvatus järjestävät yhteisiä retkiä, ja vielä ilmaiseksi. Taikan tiloissa. Teema vaihtuu kulloinkin esillä olevan näyttelyn mukaan. Ohjelmassa on teemanmukaista leikkiä, vapaata keskustelua ja lyhyt opastus näyttelyyn. Osallistuminen on maksutonta. Vuoden viimeinen Pienten museotreffit järjestetään ke 13.11. klo 9–11.30. Teemana on Hurmos – Hyvinkääläistä urheiluhistoriaa, joten treffeillä tehdään liikunnallisia juttuja. Mukaan voivat tulla kaikki kotona olevat alle kouluikäiset lapset perheensä kanssa. Jatkoa on luvassa jälleen helmikuussa 2025, kun museokeskus Taika avaa uudet näyttelyt. Villan ja muodin lumoissa – Tarinoita ja tuotteita Hyvinkään villatehtaalta MUISTATKO LAPPONICA-matkahuovat, Rondo-langat, Colorel-kankaat ja Manestra-kokolattiamatot? Hyvinkään villatehtaan juuret ulottuvat vuoteen 1892, jolloin Ossian Donner (1866–1957) perusti tähän pieneen asemanvarsikylään ensimmäisen villakutomon. Alun vaikeuksien jälkeen tehtaasta kasvoi Hyvinkään suurin työnantaja ja ajan saatossa Pohjoismaiden suurin villatehdas. Kuluttajalle villatehtaan tarina näkyy ennen kaikkea tuotteiden ja niissä ajan myötä muuttuvien tunnusten kautta. Villan ja muodin lumoissa -näyttely kertoo villatehtaan toisen maailmansodan jälkeisistä vuosista, ja siitä kuinka suomalaiset villatuotteet valloittivat kuluttajien sydämiä maailmalla muotitalojen mallistoissa siinä missä kaupungistuvan kotimaan kodeissa. Samalla se on tarina murroksesta, jossa kotimainen villateollisuus siirtyi Esillä olevat näyttelyt HURMOS – Hyvinkääläistä urheiluhistoriaa 12.1.2025 asti Näyttely sukeltaa Hyvinkään maineikkaaseen urheilu- ja liikuntahistoriaan. Esille pääsevät niin seurat, olympiamitalistit, harrastajat kuin taustalla tärkeää työtä tekevät puurtajat. ÄÄRI. Petri Eskelinen, Antti Laitinen, Juhana Moisander ja Taneli Rautiainen 12.1.2025 asti Neljän nykytaiteilijan yhteisnäyttelyssä tutkaillaan luontoa ja sen ääri-ilmiöitä. Voimakastunnelmaisen näyttelyn teokset liittyvät pitkälti hetkiin tai kokemuksin, joiden aikana luonto muuttuu tutusta ja turvallisesta uhkaavaksi tai jopa pelottavaksi. TAIDELABRA esillä toistaiseksi Taidelabra tutustuttaa taidemuseon kokoelmateoksiin eri teemojen kautta. Siellä pääsee tekemään ja kokeilemaan, taiteen äärellä hiljentymistä ja syventymistä unohtamatta. Mainoskuva Aune Gummeruksen suunnittelemasta hartiahuivista, Hyvilla Oy, 1960–1969. Kuva: Hyvinkään kaupunginmuseo suurtyönantajasta asteittain ulkomaiseen tuotantoon. Villan ja muodin lumoissa – Tarinoita ja tuotteita Hyvinkään villatehtaalta 9.2.2025-11.1.2026 Museokeskus Taika Tsekkaa Taikan tapahtumat! tapahtumat.hyvinkaa.fi HYVI NKÄ Ä 37

MUSEOT Suomen Rautatiemuseon remontissa uusittiin muun muassa lattiapinnat. Museossa vierailee vuosittain jopa yli 30 000 asiakasta. Matkailija viihtyy Rautatiemuseon uudessa aulassa TEKSTI: RAISA TAVI  KUVA: TEEMU HEIKKILÄ S uomen Rautatiemuseon aulatilat saivat uutta ilmettä keväällä 2024. Remontissa uusittiin aulatilojen lattiapinnat, yleisö-wc:t sekä lipunmyynnin tiski. Uudistuksen myötä aulaan saatiin lukunurkkaus, jonka yhtey­ teen on tulossa lähiaikoina pieni käsikirjasto. Käsikirjaston kirjoihin museovieraat voivat tutustua mukavissa nojatuoleissa. Kahvionurkkauksen seinää ja pöytäpintoja koristaa historiallinen Etelä-Suomen matkailukartta vuodelta 1877. Aulassa paikkansa säilytti museoalueen pienoismalli sekä tietenkin perheen pienimpien suosikki, junaleikkialue. Museokauppamme palvelee asiakkaitaan tarjoten monenlaisia tuotteita aina museon kokoelmista vaikutteita ammentavista lahjatavaroista rautatieaiheiseen kirjallisuuteen ja leluihin. Museokaupasta löytyy nyt myös paljon kysyttyjä Hyvinkää-aiheisia tuotteita, esimerkiksi vaneriviilusta tehtyjä karttakortteja. Suomen Rautatiemuseon uudistetun 38 HYVINKÄ Ä Aktiivinen elämyskaupunki Aktiivinen elämyskaupunki Kuluneen vuoden aikana kansainvälisiä vierailijoita saapui museoon 36 eri maasta. aulan läpi kulkee vuosittain jopa yli 30 000 asiakasta, mikä asettaa vaatimuksia käytetyille materiaaleille. Esimerkiksi aulan lattialaatta valikoitui muiden perusteiden lisäksi siten, että se kestää nastakenkiä, joiden käyttö on viime vuosien aikana laajalti yleistynyt. Kaikki uudet materiaalit on valittu toiminnallisuutta ja kestävyyttä silmällä pitäen. Lipunmyynnin tiskin uudistuksessa huomioitiin ulkoasun ohella erityisesti työntekijöiden mukavuus ja ergonomia. Museoon tullaan etenkin kesäaikaan kaikkialta Suomesta, usein koko perheen voimin osana perheen yhteistä lomamatkaa. Monet hyvinkääläiset tuovat muualta tulleita vieraitaan tutustumaan museoon esitellessään paikkakunnan erikoisuuksia. Museo houkuttelee laajalti myös kansainvälisiä vieraita: kuluneen vuoden aikana kansainvälisiä vierailijoita saapui museoon 36 eri maasta, kaukaisimmat vieraat aina Hongkongia ja Yhdysvaltojen länsirannikkoa myöten. Asiakkaistamme n. 15 % tulee museoon Suomen ulkopuolelta. Esimerkiksi Interrail-lipulla museoon pääsee maksutta. Asiakkaamme kaipaavat usein tietoa myös kaupungin muista palveluista ja lipunmyynnissä jaetaankin päivittäin myös keskustan karttoja ja vinkkejä niin kulttuuri- ja luontokohteista, ruokapaikoista kuin majoituspaikoistakin. Museovieraat käyttävät vierailunsa aikana useita alueen palveluita ja moni on todennut Hyvinkään mielenkiintoiseksi matkailukohteeksi, jonne halutaan tulla uudestaan.

Rautatienomenapuu – Hyvinkään nimikkokasvi TEKSTI JA KUVA: MARINA BERGSTRÖM TÄNÄ VUONNA, kun vietetään VR:n puutarhatoimen 150-vuotis­ juhlaa, on päätetty viettää myös Rautatienomenapuun 120-vuotis­ juhlaa. Vaikka omenapuun varsinaista löytövuotta ei tunneta, on se ensimmäisen kerran mainittu vuonna 1904 Puutarha-lehdessä ja puu on tutkimusten mukaan löydetty Hyvinkäällä rautateiden keskustaimistolla riippuvaoksaisen omenapuun siemenkylvöksestä. Omenapuu, tieteelliseltä nimeltään ”Malus Hyvingiensis”, valittiin Hyvinkään kaupungin nimikkokasviksi vuonna 1996. Jo 60-luvulla sen suomenkieliseksi nimeksi oli ehdotettu ”Rautatien puuta”. Juhlavuoden kunniaksi Rautatienomenapuita on istutettu eri puolelle Suomea, yleensä rautatieasemien yhteyteen. Sekä uusia että vanhoja puita on varustettu opaskyltein, joiden QR-koodi ohjaa puun historiasta kertovalle nettisivulle. Hyvinkäällä Rautatiemuseon aseman viereen on istutettu uusi ’Hyvingiensis’ ja sekä Hyvinkään asemapuiston että torin Rautatienomenapuut ovat saaneet opaskyltit. Tutustu rautatiekalustoon – nyt pääsee sisälle TEKSTI JA KUVA: MARINA BERGSTRÖM YLEISIN TOIVE, joka museolle tulee näyttelyistä, on sisäänpääsy vetureihin ja vaunuihin. Haasteena on aina sekä kokoelmien että vierailijoiden turvallisuus. Vanhimmissa vaunuissa ovat materiaalit jo heikentyneet hyvinkin paljon, eikä tietyissä yksiköissä käy kuin harvoin konservaattori tarkistamassa tilanteen. Myös täyttä rautaa olevat veturit kuluvat, hitaasti mutta varmasti. Käyttöaikana ne huollettiin säännöllisesti, jolloin kuluneet osat vaihdettiin uusiin. Tätä museovetureille ei voi tehdä. Vaunuihin ja vetureihin ei museonäyttelyssä myöskään ole suunniteltu vierailijoille turvallista kulkua, eikä kulku koskaan ole esteetön. Museo on jo pidempään etsinyt turvallisia ratkaisuja mahdollistaakseen onnistuneet vierailut joihinkin kalustoyksiköihin. Muutamissa tapahtumissa onkin ollut mahdollista tutustua kolmannen luokan puupenkkivaunuun, höyryveturiin tai vaikka Valtteri-junan vaunuihin. Nyt ohjelmaan on päätetty lisätä muutaman kerran vuodessa kalustoiltoja, joissa on mahdollista päästä tutustumaan opastetusti joihinkin avattaviin vaunuihin tai vetureihin, aina muutamaan kerrallaan. Kaluston esittelyillat Ensimmäinen ilta järjestetään torstaina 21.11. klo 15–19 ja silloin on suunnitelmissa tutustua Valtteri-junan salonkivaunuun, postivaunuun ja 1800-luvun veturiin. Seuraavaa esittelyiltaa on suunniteltu keväälle. Harrastuksena historia TEKSTI JA KUVA: SANNA NIKANDER HYVINKÄÄLÄISILLE 4.–6.-luokkalaisille suunnattu maksuton historiaharrastus alkoi syyskuussa. Harrastus tuotetaan osana Harrastamisen Suomen mallin hanketta. Museokeskus Taikan ja Suomen Rautatiemuseon yhdessä järjestämä Historiakerho on ensimmäinen laatuaan Hyvinkäällä. Historiakerhossa on vielä tilaa muutamalle. Kerhossa hengataan historian äärellä joka torstai klo 14.30–16. Tapaamisten aikana tutustutaan vanhoihin tapoihin ja perinteisiin sekä kulissien takana tehtävään museotyöhön. Luvassa on myös kurkistus oman kotikaupungin menneisyyteen. Tapaamisiin voi tulla mukaan milloin vain, kerhossa on tilaa vielä muutamalle. Ilmoittautumislomake ja lisätietoja löytyy Hyvinkään kaupungin tapahtumakalenterista: tapahtumat.hyvinkaa.fi. HYVI NKÄ Ä 39

Hyvinkää ­lopettaa ­hissuttelun Tapahtumakalenteri Hyvinkään kaupungin tapahtumakalenteri ja matkailusivusto Visit Hyvinkää palvelevat sekä tapahtumakävijöitä että matkailijoita. Visit Hyvinkää kertoo kaupungista kuvin > visithyvinkaa.fi Löydä kaikki Hyvinkään tapahtumat > tapahtumat.hyvinkaa.fi Löydä kaikki Hyvinkään tapahtumat: > tapahtumat. hyvinkaa.fi Ajankohtaista tietoa Hyvinkään matkailusta ja tapahtumista > facebook.com/visithyvinkaa Ilmoita omat tapahtumasi Voit syöttää oman tapahtumasi maksutta tapahtumakalenteriin. Palvelun käyttöönotto edellyttää rekisteröintiä. 40 Aktiivinen elämyskaupunki HYVINKÄ Ä Aktiivinen Uudessa asumisen kampanjassa kajahtaa kaupungin oma ääni, Hyvinkääni. ONKO KAUPUNKI OLEMASSA, jos kukaan ei kuule sitä? Hyvinkään uusi kampanja on osallistanut syksyn mittaan kaupunkilaisia, ja kertoo uudella tavalla sen vahvuuksista ja vetovoimatekijöistä. – Hyvinkää tarjoaa erinomaiset puitteet ja monipuolisesti vaihtoehtoja asukkailleen eri elämänvaiheissa, mutta meiltä on puuttunut oma ääni. Nyt on meidän aikamme tulla kuulluksi, kaupungin viestintäpäällikkö Mia Hyvärinen taustoittaa. Hyvinkääni-kampanjassa on haettu yhteistä säveltä sekä hyvinkääläistä äänimaailmaa, joka kuvastaa paikkakunnan vahvuuksia ja kotoisuutta. Alkusyksyn 2024 aikana kaupunkilaiset saivat lähettää oman hyvinkääläisen elämänsä ääniä. Loppuhuipennuksena syntyy Hyvinkään oma tunnuskappale. Kappaleen julkistamisesta viestitään kaupungin kanavissa alkuvuodesta 2025. Seuraa kaupungin viestintää ja kuulet ensimmäisten joukossa, miltä Hyvinkääni kuulostaa! Lue lisää kampanjasivustolta: Hyvinkääni (hyvinkaani.fi)

Hyvinkääläiset pääsevät käyttämään ­valtakunnallista e-kirjastoa TEKSTI: KATJA PETTERSSON  KUVA: ISTOCK HYVINKÄÄ ON YKSI NIISTÄ KUNNISTA, jotka ovat ottaneet valtakunnallisen e-kirjaston käyttöön. E-kirjasto on valtakunnallinen palvelu, josta kunnat maksavat ja se on asukkaille ilmainen. E-kirjastoa ylläpitää Kansalliskirjasto. Valtakunnallinen e-kirjasto tulee korvamaan kokonaan Hyvinkäälläkin käytetyn Ellibs-palvelun, johon aineistot valittiin ja hankittiin Ratamo-kirjastokimpan kirjastoissa. Valtakunnallisen e-kirjaston aineistot valitaan yleisten kirjastojen kirjastoammattilaisten muodostamassa kokoelmatyöryhmässä. Aineisto koostuu e-kirjoista, ä ­ änikirjoista ja digilehdistä. Kokoelmassa on suomenkielisen aineiston lisäksi muiden muassa ruotsin- ja englanninkielistä aineistoa. Kirjoja voi etsiä nimellä tai selata sovelluksessa genreittäin. Kirjoja, jotka ovat lainassa voi varata, mutta digilehtiä pääsee lukemaan heti. Lehtikokoelmassa on muiden muassa Suomen Kuvalehti, Kauppalehti E-kirjasto sekä aiheeltaan kevyempiä lehtiä kuten Anna ja matkailulehti Mondo. Palvelussa voi lukea kokoelman tänä vuonna ilmestyneet lehdet. E-kirjaston lehdet ovat suomenkielisiä. Muun kielisiä digilehtiä voi lukea PressReader-palvelussa, joka on etäkäytettävä. Sovellus löytyy sovelluskaupoista nimellä e-kirjasto. Käyttäjäksi rekisteröidytään pankkitunnuksin, mutta jatkossa niitä ei tarvitse käyttää e-kirjastoon kirjauduttaessa. Tarvittaessa voit kysyä neuvoja käyttöönottoon liittyen kirjastosta ja antaa palautetta sovelluksen kautta. Jos et ole vielä kokeillut e-kirjastoa, kannattaa ainakin kokeilla e-lehtiä. Myös äänikirjat ovat käteviä vaikkapa kotitöitä tehdessä. Tulossa syyskaudella vielä: To 30.11.2024 klo 19 ja pe 29.11. klo 19 Hyvinkääsali Samuli Edelmann: Vaiheet Pe 13.12.2024 klo 18 ja 19.30 Hyvinkääsali Lumiukko Ti 31.12.2024 klo 18 Hyvinkääsali UV! - Carmen Lue lisää: www.hyvinkaanorkesteri.fi HYVI NKÄ Ä 41

Hyvinkääsali Vuonna 1987 valmistunut Hyvinkään oma kulttuuri- ja konserttikeskus Keskeisellä sijainnilla Hyvinkään ydinkeskustassa, 300 m rautatieasemalta 435 istumapaikkaa ja nouseva katsomo, korkealaatuinen äänentoisto, esteetön kulkuympäristö Klassisen ja kevyen musiikin konserttien lisäksi salissa nähdään teatteria, balettia ja tanssia, stand up -komiikkaa ja sirkusta. Talossa järjestetään myös erilaisia luentoja ja koulutustilaisuuksia. 42 HYVINKÄ Ä Aktiivinen elämyskaupunki Aktiivinen elämyskaupunki Kulttuurikeskus keskellä H yvinkääsali on kuin hyvinkääläisten olohuone; viihtyisä, kodikas ja toivottaa vieraat tervetulleeksi. Kulttuurikeskus sijaitsee keskellä kaupunkia, Hyvinkään rautatieaseman välittömässä läheisyydessä, joten se on helposti saavutettavissa niin paikallisesti kuin muualtakin Suomesta. Esiintyjät ovat kehuneet salin sopivaa kokoa, sen toimivuutta ja muuntautumiskykyä sekä henkilökunnan palvelualttiutta. Kehut osoittavat, että jotain on tehty oikein. – Bändimme on aina vastaanotettu Hyvinkääsaliin ystävällisesti, mikä saa olon tuntumaan tervetulleelta. Myös ääniteknikkomme ovat aina tyytyväisiä, sali toimii soundiltaan hyvin. Lyhyt matka pääkaupunkiseudulta helpottaa esimerkiksi perheen ottamista mukaan keikoille, viimeksi tyttäreni oli mukana ja ihmetteli, miten helposti kulkeminen onnistui junalla. Salin mittakaava on juuri sopivan kokoinen, pukuhuoneet ja esiintyjien taukotilat ovat ihan salin vieressä. Olemme olleet Hyvinkääsalissa vähintään kerran vuodessa, viimeksi eilen, Haapaniemi kertoo. CLUB FOR FIVE -yhtyeen Tuukka Haapaniemi pitää Hyvinkääsalia yhtenä kotisaleistaan. MIMMIT on yksi Suomen tunnetuimmista lastenmusiikkiyhtyeistä, joka palkittiin vuonna 2022 vuoden lastenmusiikin TEKSTI: LASSE WIKMAN  KUVA: HYVINKÄÄSALI Kehittyvä kaupunkikeskusta Kehittyvä kaupunkikeskusta

HYVINKÄÄN ORKESTERI Tuomas Pirilä on tuttu kasvo Hyvinkään Orkesterin edessä. Vuodesta 1988 orkesterin taiteellisena johtajana toiminut Pirilä on tärkeä osa orkesterin huimaa kehitystä. Taiteellinen johtaja vastaa TEKSTI: ELINA HEIKKINEN  KUVA: VILLE HAUTAKANGAS MIKÄ SAI SINUT AIKOINAAN TARTTUMAAN HYVINKÄÄN ORKESTERIN PUIKKOIHIN? kaupunkia Muusikot kehuvat Hyvinkääsalin akustiikkaa ja äänentoistoa. tekijänä. Yhtyeen jäsen Pauliina Lerche tavoitettiin Berliinistä kesken bändin kiertueen. – Hyvinkääsalissa on tosi hyvä äänentoisto! Olen joskus miettinyt, että se sopisi hyvin vaikka livetallenteen tekemiseen. Sali on iso, mutta samalla intiimi. Siellä on hyvä henki ja yleisö oli konsertissamme mahtavasti mukana tanssien ja laulaen. Paikalle tuli porukkaa niin läheltä kuin kaukaa ja liikenneyhteyksiä kehuttiin, Lerche kuvailee. Helmikuussa 1987 Hyvinkään, Keravan ja Riihimäen orkesterit järjestivät yhteisproduktion Suomi 75 -juhlavuoden kunniaksi. Toimin silloin Riihimäen kaupunginorkesterin kapellimestarina. Hyvinkään silloinen kapellimestari Pentti Sistonen johti jälkipuoliskot. Myöhemmin samana vuonna Hyvinkään Orkesteri otti minuun yhteyttä tarjotakseen eläkkeelle siirtyvältä Sistoselta vapautuvaa paikkaa orkesterin kapellimestarina. Hyvinkääläiset soittajat olivat jo niissä alkuvuoden juhlakonserteissa tuntuneet yhteisorkesterin vahvimmalta osalta ja uudet komeat puitteet edellisenä syksynä käyttöön otetussa Hyvinkääsalissa myös houkuttelivat. MITEN KOET ORKESTERIN KEHITTYNEEN VUOSIEN VARRELLA? Kun aloitin, soittajisto oli sekoitus musiikkiopiston opettajia, edistyneitä oppilaita ja harrastajia. Uutuutena salin ja minun lisäkseni esiteltiin orkesterin kyvykkäimmistä soittajista koostuva kamariorkesteri. Osan kauden konserteista soitti näin ollen periodeittain harjoitteleva kamariorkesteri ja osan vakioiltana viikoittain harjoitteleva sinfoniaorkesteri. Pikkuhiljaa koko orkesterin harjoitustoiminta muuttui periodimaisemmaksi ja harrastajasoittajien määrä väheni. Mukaan tuli yhä enemmän muusikon ammattiopintoja opiskelevia soittajia, joista monet jäivät valmistuttuaankin edelleen soittamaan orkesteriimme. Näin soittajisto vähitellen ammattilaistui. MITEN VALMISTAUDUT JOHTAMALLESI PERIODILLE? Tongin tietoja teosten ja säveltäjien taustoista ja kuuntelen mahdollisuuksien mukaan eri tallenteita teoksista. Noin kuukautta ennen periodia aloitan intensiivisemmän partituurien lukemisen. Niihin aikoihin myös neuvottelen konserttimestarin kanssa jousituksista ja muista nuotteihin ennakkoon lisättävistä merkinnöistä. Suunnittelen myös harjoitusajan jakamisen eri teoksille. Toisinaan olen ennakkoon yhteydessä vierailevaan solistiin, mutta toisinaan tapaamme vasta ensimmäisessä harjoituksessa. MILLAISENA NÄET ORKESTERIN TULEVAISUUDEN? Monet soittajistamme soittavat paljon myös muissa orkestereissa. Heidän näin ylläpitämänsä ammattitaito on myös Hyvinkään Orkesterin ja sen kuulijoiden ilona. Orkesterin piirissä on erittäin positiivinen ryhmähenki. Tätä on moni uusikin soittaja kiitellyt. Koska kaikki taiteilijat palkataan periodikohtaisesti, olemme kokoonpanollisesti joustava soittajisto ja sen vuoksi voimme toteuttaa hyvin vaihtelevaa ohjelmistoa. Välillä on hyvä käydä esiintymässä myös Hyvinkään ulkopuolella, siis kaikelle kansalle, vaikka kyllähän nytkin jo tullaan muualta kuuntelemaan meitä. Kun on halu kehittyä, rajana on vain – ei taivas vaan talous. Lue haastattelu kokonaisuudessaan orkesterin nettisivuilta: www.hyvinkaanorkesteri.fi/ taiteellinen-johtaja HYVI NKÄ Ä 43

KOULUT Kansainvälisyyskasvatus on Hyvinkään kouluissa hyvällä mallilla Suuntaviivat kansainvälisyyskasvatukseen tulevat valtakunnallisesta perusopetuksen opetussuunnitelmasta, jota eri kuntien koulut soveltavat mahdollisuuksiensa mukaan. –M TEKSTI: ELISE SAARIKKO  KUVAT: TEEMU HEIKKILÄ ielestäni kansainvälisyyskasvatus ei saa olla irrallista muusta elämästä, vaan 44 HYVINKÄ Ä sen pitää sisältyä luontevasti eri oppiaineisiin, sanoo Hyvinkään Puolimatkan koulun vs. virkapulaisrehtori, kieltenopettaja Veera Toivonen. Meillä Puolimatkassa, kuten muissakin Hyvinkään perusasteen kouluissa on paljon maahanmuuttajia, joten kansainvälisyyttä ja siihen tutustumista voisi hyödyntää paljon enemmänkin koulun arjessa tavallisilla oppitunneilla. Peruskoulun alakoulussa voi olla esimerkiksi valinnaisaine, jonka tunneilla tutustutaan kulttuureihin pelien, etäyhteyksien, uutisten ja kuvien avulla. Tällaiseen kansainvälisyysopetukseen voi osallistua myös ilman erityistä vieraan kielen taitoa. Laadukas koulutuspolku Henkilöstö Henkilöstö – Osa STK-eli suomi toisena kielenä oppilaista on maahanmuuttajia, osa perheistä, joissa on tultu työn takia Hyvinkäälle. Osalla toinen vanhempi on alun perin muualta, toinen Suomesta, Toivonen kertoo. YLÄKOULUN PUOLELLA voi Puolimatkan koulussa valita valinnaisaineeksi kansainvälisyyden. Sen sisältönä on muun muassa kehitysyhteistyö, suvaitsevaisuus ja ohjaus ulkomaille matkaan, opintoihin tai vaikkapa kesätyöhön. – Meillä käy koululla melko usein ulkomaalaisia vieraita. Jos kyse on vain parin tunnin vierailusta, kansainvälisyyskasva-

Nuorille on tärkeää päästä tutustumaan eri kulttuureihin. Vierailut voivat jopa vaikuttaa ammatinvalintaan. Puolimatkan Erasmus-opettajia: Veera Toivonen, Noora Vuorenmaa, Nina Sumi-Iivonen ja Meri-Tuulia Isotalo. Vasemmalla Hyvinkään lukion opiskelijoita. tukseen osallistuneet oppilaat opastavat vieraita koulun tiloihin ja suomalaisiin käytänteisiin. Meillä käy usein kiinalaisia rehtori- tai oppilasryhmiä, nyttemmin myös korealaisia opettajia ja amerikkalaisia opettajaryhmiä, jotka haluavat tutustua Suomen kouluihin. Lyhyiden vierailujen lisäksi Hyvinkään kouluihin pääsevät tutustumaan myös EU-rahoitteisen Erasmus-projektin oppilaat ja opettajat. Puolimatkan lisäksi myös monilla muilla hyvinkääläiskouluilla on projekteja menossa tänä vuonna. Erasmus-projektien rahoitus tulee kokonaan Euroopan unionista. – Erasmus-projekti kestää muutaman vuoden ja kumppanikoulujen kanssa työstetään samaa kattoteemaa. Esimerkiksi nyt on meneillään ympäristö- ja yrittäjyysteema. Tapaamme eri maissa, ja mukana on vaihteleva määrä oppilaita ja 1–2 opettajaa tai sovimme etätapaamisista. Matkalle lähtevät oppilaat asuvat perheissä ja sitoutuvat aikanaan majoittamaan Hyvinkäälle tulijat omiin perheisiinsä. Kaikki perustuu vastavuoroisuuteen ja toiseen kulttuuriin tutustumiseen tavallisessa kouluarjessa. KANSAINVÄLISTÄ TOIMINTAA ovat myös esimerkiksi kielten opiskelijoiden tekemät matkat. Niitä tehdään silloin tällöin, yleisimmin yhdeksännellä luokalla. Rahojen kerääminen on oppilaiden ja heidän huoltajiensa vastuulla. – Mukaan lupautuneiden opettajien vastuu on kuitenkin jakamaton, Veera Toivonen sanoo ja jatkaa, että oman koululuokan ulkopuolella matkoilla oppilaista usein paljastuu yllättävän hienoja sosiaalisia taitoja. Pohjoispuiston koulussa kansainvälisyyskasvatuksen nimi muuttui äskettäin monikulttuuriopetukseksi. Ysiluokkalaiset voivat valita kurssin tai osallistua viikoittain aihetta käsittelevään kerhoon. – Erasmus-hankkeitten lisäksi meillä on Kiina-yhteistyötä, kertoo lehtori Katja Venäläinen. – Vaikka monikulttuuriopetus tuo opettajille paljon lisätyötä, se on koululle rikkaus, josta on tullut paljon myönteistä palautetta oppilailta. Osa oppilaista harkitsee jopa suuntautumista kansainvälisiin tehtäviin. TAPAINLINNAN KOULUSSA kasiluokkalaisilla on mahdollisuus valita kansainvälinen työpaja, joka sisältää muun muassa kieliopintoja ystävyyskouluissa Virossa ja Saksassa, tutustumista kulttuureihin ja opintoretkiä. Vehkojan koulun erikoisuus on jo lähes 50 vuotta jatkunut yhteistyö USA:n koillisosassa sijaitsevan Cardigan mountain schoolin kanssa. Se on urheilupainotteinen poikakoulu, ja yhteistoiminta onkin sujunut jääkiekkojoukkueiden vastavuoroisilla vierailuilla sekä vuoden kestävillä urheilu­ stipendeillä. Rehtori Janne Peräsalmen mukaan ainutlaatuisen pitkä yhteistyö on muun muassa tuonut mukanaan satoja solmittuja ystävyyssuhteita, kielitaidon kehittymistä, tutustumista erilaiseen kulttuuriin ja uskallusta itsensä voittamiseen. HYVINKÄÄN LUKIOSSA on lähdetty innolla uusiin kansainvälisyyshankkeisiin ja muiden hyvinkääläiskoulujen kanssa viritellään entistä tiiviimpää yhteistyötä. – Korona-pandemia katkaisi ikävästi monia hyviä hankkeita, mutta nyt nuoret esimerkiksi uskaltautuvat taas ulkomailla perhemajoituksiin, kertoo lukion kieltenopettaja Tuula Voutilainen. Kansainvälisyys lyö läpi kaikissa oppiaineissa; joka joulukuu järjestetään erityisviikko, johon osallistuvat myös Kipinän aikuisopiskelijat eri kulttuureista. Erasmus-projektissa on meneillään liikkuvuushanke, jossa opettajat tutustuvat kollegojen työhön eri maissa ja osallistuvat täydennyskoulutuskursseille. Kipinän opiskelijaryhmä menee vastavierailulle marraskuussa Espanjaan ja työskentelyn aiheena on nuorten hyvinvointi. Job shadowing -hankkeen puitteissa opettajavieraita muiden muassa Saksasta, Ranskasta ja Espanjasta on käynyt tutustumassa Kipinän toimintaan. Vaihto-oppilaita on parhaillaan Italiasta, Yhdysvalloista, Chilestä ja Argentiinasta. Lyhyitä, muutaman viikon oppilasvaihtoja yhteistyökoulujen kanssa toteutetaan jatkuvasti. Myös vierailut eri maissa olevien ystävyyskoulujen kanssa tuovat uusia näköaloja. – Nuorille on tärkeää päästä tutustumaan eri kulttuureihin. Vierailut voivat jopa vaikuttaa ammatinvalintaan, kun ohjelmassa on ollut kansainvälisiin yrityksiin tutustumista. Lukiossa toimii Euroopan parlamentin Ambassador School -ohjelma, jossa opiskelijat toimivat EU-koululähettiläinä tiedottaen unionin toiminnasta. Vuosittain vieraillaan Brysselissä tutustuen EU-instituutioihin. Kaikilla lukion opiskelijoilla on mahdollisuus osallistua tähän toimintaan. HYVI NKÄ Ä 45

Tarkkana kevään tuplavaaleissa! Vuoden 2025 keväällä järjestetään ensimmäistä kertaa yhtäaikaiset kuntaja aluevaalit. Kuntavaaleissa Hyvinkään kaupungille valitaan uusi kaupunginvaltuusto ja aluevaaleissa Keski-Uudenmaan hyvinvointialueelle uusi aluevaltuusto. TEKSTI: MERJA TAPALINEN  KUVA: ISTOCK T uplavaalit ovat kunnille iso rutistus, koska kunnat hoitavat vaalijärjestelyt suurelta osin myös hyvinvointialueiden puolesta. Keskustelua herättää tässä ­uudessa tilanteessa käytännön järjestelyt, kun käsiteltäviä ääniä tullee olemaan tuplamäärä aiempiin vaaleihin verrattuna. Äänestäjät ovat niin ikään uuden tilanteen edessä. Kevään vaaleissa äänestäjällä on käytössään kaksi äänestyslippua. – Äänestäjien on syytä olla tarkkana äänestys­ lippua täyttäessään ja varmistaa, että kunta- ja aluevaalien ehdokasnumerot tulevat kirjatuksi oikealle äänestys­lipulle. Virheriskiä lisää erityisesti se, että sama henkilö voi olla ehdolla molemmissa vaaleissa. Vaaleja koordinoiva oikeusministeriö pyrkii ehkäisemään virheitä ja selkeyttämään äänestystilannetta siten, että kuntavaalien äänestysliput ja muiden muassa äänestyskoppiin kiinnitettävät ehdokaslistat ovat valkoisia ja aluevaalien osalta violetteja. Lisäksi oikeusministeriöllä on tarkoituksena eriyttää ehdokkaiden numerot. Kuntavaaleissa ehdokasnumerot alkavat numerosta 2 kuten ennenkin, ja aluevaaleissa numerointi alkaa todennäköisesti numerosta 2002. Tällä pyritään estämään äänestäjän virhe, jossa ehdokasnumerot sekoittuisivat vaalien välillä. Mikäli ääntenlaskennassa huomataan, että ehdokasnumero kuuluu toisiin vaaleihin, ääni joudutaan hylkäämään. Hyvinkäällä ennakkoäänestyspaikat ja varsinaisen vaalipäivän äänestyspaikat on tarkoitus pitää ennallaan. 46 HYVINKÄ Ä Demokratia ja osallisuus Demokratia, Kevään vaaleissa äänestäjällä on käytössään kaksi äänestyslippua. Yhtaikaiset kuntaja aluevaalit Ennakkoäänestys alkaa 2.4.2025 ja varsinainen vaalipäivä on sunnuntai 13.4.2025. Äänioikeus kunta- ja alue­ vaaleissa on Suomessa asuvalla Suomen kansalaisella ja maassa vakituisesti asuvalla ulkomaalaisella, joka on täyttänyt 18 vuotta viimeistään vaalipäivänä.

Talouden tasapainon­ hallintaa Seuraa ­ ajantasaista tää talousviestin mme! ­verkko­sivuilta fi/ a. ka hyvin TALOUS talous Kuntatalous on yleisesti ottaen heikentynyt ja heikkenee edelleen. Suuri osa kunnista laatii tänä syksynä talouden tasapainotusohjelmia ja käy yhteistoimintaneuvotteluja. Myös Hyvinkää joutuu arvioimaan, miten pysyväisluonteiset tulot ja menot saadaan tasapainoon. K TEKSTI: MARKUS PEEVO, TALOUSJOHTAJA  KUVA: ISTOCK untien taloushaasteiden taustalla on erityisesti se, hyvinvointialuelainsäädännön myötä kuntien verorahoitus sopeutuu viipeellä uudelle, pysyvästi alemmalle tasolleen. Samaan aikaan kunnilta poistuu tuloja, kun hyvinvointialueet karsivat palveluverkkoaan ja irtisanovat vuokrasopimuksiaan kuntien omistamista kiinteistöistä. Talouskasvun hidastuminen on myös hidastanut kuntien verotulokasvua. Palkkojen sekä palvelujen ja tavaroiden hintojen kasvu on ollut tulokasvua suurempaa. Myös Hyvinkää joutuu edellä mainituista syistä arvioimaan, miten jokavuotiset pysyväisluonteiset tulot ja menot saadaan tasapainoon. Talouden tasapainonhallinta on Hyvinkäällä siinä mielessä haastavaa, että kaupungin edellinen talouden tasapainotusohjelma oli laadittu vuosille 2020–2024 eli talousvyötäröä on jo valmiiksi kavennettu. Nyt on siis päätettävänä talouden tasapainonhallinnan kertauskurssi. Painelaskelman mukaan tasapainotustarve on 8,5 miljoonaa euroa. Tämän verran kaupungin vuosittaisen tuloksen tulisi olla joka vuosi parempi kuin mitä se olisi ilman korjaavia toimenpiteitä. Samaan aikaan kun palvelujen määrää ja laatua mitoitetaan uudelleen on myös investoitava tulevaisuuteen. Investoimalla viisaasti tulevaisuuteen valitsemme tuleville vuosikymmenille ratkaisun, joka perustuu enemmän tulojen kasvuun kuin menojen – ja lopulta palveluiden – karsimiseen. Viranhaltijat ovat valmistelleet syksyllä talouden tasapainottamiseksi erilaisia toimenpiteitä. Ensimmäisessä vaiheessa viranhaltijat laativat ehdotuksensa harkittavista toimenpiteistä, mikä toimi keskustelualoituksena. Henkilöstö ja kuntalaiset sekä yhteisöt saivat syyskuun aikana ehdottaa myös uusia toimenpiteitä. Samoin asianosaiset saivat antaa lausuntonsa ja kommenttinsa talouden tasapainottamiseen. KIITOS KUNTALAISILLE AKTIIVISUUDESTA Vastauksia ja ehdotuksia tuli runsaasti. Kaikki vastaukset, ehdotukset ja lausunnot ovat valtuutettujen käytettävissä päätöksentekovaiheessa. Kuntalaisten ja yhteisöjen antamista vastauksista tehdään myös koonti, joka sisältää viranhaltijoiden laatimat vastineet ehdotuksiin. Koonti vastineineen julkaistaan kaupungin verkkosivuilla. Kuntalaisten ja yhteisöjen näkemyksiä on aidosti kuultu. TIEDONKERUUSTA PÄÄTÖKSENTEKOON Tämän jutun kirjoitushetkellä talousarvio ja talouden tasapainottaminen on siirtynyt tiedonkeruun ja muun valmistelun kautta varsinaiseen päätöksenteko­vaiheeseen. Hyvinkääläisiä edustavat kaupunginvaltuutetut eli viimesijaiset päätöksentekijät ovat aloittaneet materiaaliin perehtymisen sekä valtuustoryhmien sisäiset ja niiden Talous väliset neuvottelut talousarviosta ja siihen sisällytettävistä toimenpiteistä. Viranhaltijat tukevat päätöksentekoa sitä mukaa kun tietotarpeita ilmenee. Kaupunginvaltuusto päättää talousarviosta ja veroprosenteista vuodelle 2025 kokouksessaan 11.11.2024. Tilaa e-lasku vuoden alusta Vuoden 2025 alusta Hyvinkään kaupunki ottaa käyttöön uuden talousjärjestelmäkokonaisuuden, koska nykyisen järjestelmän tuki on päättynyt. Järjestelmien päivittäminen nykyaikaisiksi, robotiikan ja tekoälyn hyödyntämisen mahdollistaviksi on edellytyksenä taloushallintoon liittyvien rutiiniprosessien tehostamiselle. Kuntalaiselle muutos näkyy siten, että 1.1.2025 jälkeen päivätty lasku lähetetään paperilaskuna postilaatikkoon tai sähköisesti Omapostiin tai Kivraan. Tee tämän jälkeen uusi suoramaksu- tai e-laskusopimus, jotta saat jatkossa laskut kätevästi suoraan verkkopankkiisi. Demokratia ja osallisuus Demokratia, HYVI NKÄ Ä 47

KUVA: HYVINKÄÄN KAUPUNGINMUSEO JUHLAVUODEN OHJELMAA ja tapahtumia päivitetään varhaiskasvatuksen juhlavuoden sivustolle: www.hyvinkaa.fi/vaka100 ja varhaiskasvatuksen Facebookja Instagram -sivuille. Lastentalon pihalla 1940–1950luvulla. Muistojen havinaa ja uusia palvelun muotoja H Hyvinkään lastentalo valmistui sata vuotta sitten. yvinkäällä varhaiskasvatusta on toteutettu jo sata vuotta. Hyvinkään ensimmäinen Mannerheimin Lastensuojeluliiton Hyvinkään osaston rakennuttama Lastentalo valmistui vuonna 1924. Virallisesti Lastentalon toiminta alkoi, kun arkkitehti Wivi Lönnin suunnittelemaan taloon kirjattiin 250 lasta. Rakennus suunniteltiin siten, että sijaa varattiin pikkulasten huoltolalle, lasten seimelle, lastentarhalle ja poika- ja tyttökerhoille. Alun perin tavoitteena oli, että talo kokoaisi kaikenikäiset huollon tarpeessa olevat lapset yhteen. Näin ajateltiin, että se palvelisi parhaiten ”vähäväkisiä koteja ja usein ansiotyön raskauttamia äitejä”. Arvokkaita muistoja matkan varrelta VARHAISKASVATUSPALVELUIDEN tärkeät aikuiset ovat juhlavuoden kunniaksi muistelleet työtaivaltaan. Muistoja varhaiskasvatustaipaleeltaan ovat kirjailleet aluetiimiläiset, varhaiskasvatuksen johtajat ja päiväkotien työntekijät. ”Mikä hauskinta, tänä päivänä Sirkka-Liisan tytär työskentelee Hyvinkään varhaiskasvatuksessa, on kulkenut samoista ovista ja ihaillut samoja puita kuin äitinsä vastavalmistuneena. Hyvinkään varhaiskasvatus täyttää 100 vuotta, ja näihin sataan vuoteen mahtuu monta tarinaa.” ”Varhaiskasvatuksen kulmakivenä on lapsi ja hänen laadukas ja turvallinen arkensa ja hyvä kasvuympäristö. Edellytyk- 48 HYVINKÄ Ä Laadukas koulutuspolku senä on välittävä ja kuunteleva varhaiskasvatushenkilöstö. Vanhemmilla on oikeus osallistua ja vaikuttaa lapsen arkeen. Kiinteän yhteyden tulee olla molemmin suuntaista. Jokainen lapsi on ainutkertainen ja luova yksilö ja arvokas omana itsenään”, muistelee Hilkka Toiviainen, joka toimi varhaiskasvatuksen johtajana 1996–2015. Lisää mainioita muisteloita voit lukea ­varhaiskasvatuksen juhlavuoden sivulta hyvinkaa.fi/hyvinkaanvaka/historia Hyvinkään varhais­ kasvatuspalvelut juhlistaa 100-vuotistaivaltaan koko toimintavuoden ajan erilaisilla tapahtumilla ympäri Hyvinkäätä.

Palveluseteli lisää varhais­kasvatuksen asiakkaiden valinnanvapautta VARHAISKASVATUKSEN palveluseteli otettiin käyttöön Hyvinkäällä yksityisessä varhaiskasvatuksessa elokuun alussa 2024. Palveluseteli voidaan myöntää hyvinkääläiselle lapselle, joka olisi muutoinkin oikeutettu varhaiskasvatuspalveluun kunnallisessa varhaiskasvatuksessa. Palveluseteliä tulee hakea neljä kuukautta ennen varhaiskasvatuksen tarvetta. Palvelusetelin myöntää Hyvinkään kaupunki. Lapsen huoltaja hakee palveluseteliä sähköisen varhaiskasvatuksen asiakastietojärjestelmän Daisyn kautta. Ennen palvelusetelihakemuksen tekemistä huoltaja ottaa yhteyttä haluamaansa yksityiseen päiväkotiin. Päiväkodin tulee olla Hyvinkään kaupungin hyväksymä palvelusetelipäiväkoti. Päiväkodin kanssa huoltaja tekee palvelusopimuksen. Setelin käyttöönoton toivotaan lisäävän asiakkaiden valinnanvapautta ja osallisuutta. Lisäksi palvelusetelin avulla voidaan toivottavasti vastata kasvavaan ja muuntuvaan palvelutarpeeseen tehokkaammin. Palvelusetelin tavoitteena on myös kunnallisen ja yksityisen puolen asiakkaiden tasa-arvoisuuden lisääminen. Perheen omavastuuosuus on yksityisessä päiväkodissa palvelusetelillä sama kuin kunnallisen varhaiskasvatuksen asiakasmaksu. Palveluseteli on yksi tapa järjestää kunnan lakisääteisiä varhaiskasvatuspalveluja. Hyvinkäällä on käytössä toistaiseksi yksityisissä päiväkodeissa myös ostopalvelu ja yksityisen hoidon tuki. Yksityisten päiväkotien osalta palveluseteliin siirrytään joustavasti vuosien 2024–2026 aikana. Perheiden on mahdollista siirtyä palvelusetelin käyttöön jo nyt. Palvelusetelipäiväkodit noudattavat samoja lakeja, asetuksia ja määräyksiä kuin kunnan oma varhaiskasvatustoiminta. Kaupunki valvoo palvelusetelipäiväkotien toimintaa. Tällä hetkellä Hyvinkäällä toimii viisi yksityistä päiväkotia, joihin on mahdollista saada palveluseteli: Folkhälsans daghem, Norlandia Otava, Pilke Taikahattu, Pilke Ihmekone ja Pilke Kids’ Valley. Lisätietoa palvelusetelistä ja sen hakemisesta löydät: www.hyvinkaa.fi/­ kasvatus-ja-koulutus/varhaiskasvatus/ palveluseteli Hyvinkään terveys­­­asema muuttaa Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen (Keusote) Hyvinkään terveysaseman vastaanottopalvelut muuttavat Sandelininkadulta Hyvinkään sairaalanmäelle H-sairaalaan 30.10.2024. TEKSTI: KEUSOTE K KUVA: KEUSOTE / IIRO RAUTIAINEN eusoten lääkäreiden ja hoitajien vastaanotot ovat jatkossa Hyvinkäällä osoitteessa Sairaalankatu 1, 05850 Hyvinkää. Sisäänkäynti tiloihin on H-sairaalan ovesta H1. Tässä vaiheessa toimimme H-sairaalan toisessa ja kolmannessa kerroksessa klo 8–16. Terveysaseman palveluiden muutto on osa Keusoten palvelujen verkoston kehittämistä. Sen tavoitteena on varmistaa palveluiden saatavuus, saavutettavuus ja oikea-aikaisuus myös muuttuvassa maa- ilmantilanteessa. Jatkossa terveysaseman vastaanottopalvelut löytyvät samasta osoitteesta Hyvinkään sairaalan kanssa. Hyvinvointialueen verkkosivuilla kerrotaan muuton etenemisestä ja tarkemmasta aikataulusta: www.keusote.fi MUISTA MYÖS LÄHINEUVONTAPISTE Keusoten lähineuvontapiste jatkaa toimintaansa Hyvinkään perhekeskuksessa (Rentto) osoitteessa Suutarinkatu 2 (toisen kerroksen aulatila). Lähineuvontapisteeltä saat ajanvarauksetonta apua ja ohjausta sosiaali- ja terveyspalveluissa ti–to klo 9–15 ja pe klo 9–14. www.keusote.fi/lahineuvontapiste Keusoten lääkärin tai hoitajan vastaanotto Digiasiointi: OmaKeusote.fi y Voit esimerkiksi tehdä oirearvion ja tarvittaessa jättää yhteydenottopyynnön, tarkistaa ja perua ajanvarauksiasi sekä uusia useimpia reseptejä. Puhelinasiointi y Arkisin klo 8–16 soita hoitovastaavallesi. Jos sinulla ei ole hoitovastaavaa, soita vastaanottopalveluiden puhelinasiointiin p. 019 226 0505. y Muina aikoina soita kiireellisen hoidon tarpeessa Päivystysapuun p. 116 117 Ajanvaraukseton vastaanotto y Saavu paikan päälle ilman ajanvarausta vain, jos hoitosi ei voi odottaa seuraavaan päivään ja et ole saanut muuten yhteyttä. y Arkisin klo 8–16: Hyrylän, Hyvinkään, Järvenpään, Klaukkalan, Mäntsälän ja Nurmijärven kirkonkylän terveysasemilla. y Muina aikoina: Keusoten Akuutti Järvenpään JUSTissa (ma–pe 15–20, la–su/arkipyhinä 8–20) ja Hyvinkään sairaalan yhteispäivystys (aina auki). HYVI NKÄ Ä 49

Osallistu, vaikuta Kaupungin viestintäkanavat ovat sinua varten! Seuraa kaupungin verkko- ja somekanavia ja ­pysyt kartalla, mitä Hyvinkäällä on m ­ eneillään! www.hyvinkaa.fi www.visithyvinkaa.fi Meillä on komea kattaus somekanavia, joita päivittävät huippuasiantuntijat eri toimialoilla. Sukella syvemmälle eri yksiköiden tekemiseen! Selittävä kuvateksti näille kuville. Osallistuva budjetointi KAUPUNKILAISET VOIVAT VAIKUTTAA kaupungin kehittämiseen. Vuonna 2024 osallistuvaan budjetointiin on varattu 35 000 euroa, josta 10 000 ohjataan kouluille yhteisöllisyyden ja liikkumisen edistämiseen. Tälle vuodelle on varattu lisäksi 15 000 € talkoorahaa kylien elinvoimaisuuden ja yhteisöllisyyden tukemiseksi. Voit seurata osallistuvan budjetoinnin etenemistä verkko­sivuiltamme. Tervetuloa keskustelemaan KULTTUURIFOORUMI on Hyvinkään kaupungin ja sen kulttuuritoimijoiden yhteistyöelin, joka kokoontuu kaksi kertaa vuodessa keskustelemaan kulttuurista ja sen ajankohtaisista asioista sekä suunnittelemaan tulevaa. Lisätietoja: kulttuuri- ja tapahtumapäällikkö Outi Ruso, outi.ruso@hyvinkaa.fi. Katso tästä linkistä kaikki ­somekanavat, joissa kaupungin yksiköt ovat mukana. Seuraa ja ota käyttöön aihetunnisteemme: #Elinvoimainen #Elämyskaupunki #Meidänhyvinkää #Hyvästäylpeä LIIKUNTASEURAFOORUMI on liikuntayhdistysten yhteistyöverkosto, joka kokoontuu kaksi kertaa v ­ uodessa. Lisätietoja: liikuntasihteeri Minna Kalmari minna.kalmari@hyvinkaa.fi ja liikuntapäällikkö Jarmo ­Vakkila jarmo.vakkila@hyvinkaa.fi. YMPÄRISTÖFOORUMIN tavoitteena on hyvinkääläisten ympäristötietoisuuden lisääminen, Hyvinkään lähiluonnon esiintuominen sekä kestävän kehityksen teemojen edistäminen. Ympäristöfoorumi tukee ja vahvistaa viestinnän ja kansalaiskeskustelun keinoin kaupunkiorganisaation, kaupunkilaisten ja yritysmaailman tietoisuutta omien valintojensa vaikutuksista elinpiiriimme. Lisätietoja: ymparistofoorumi@hyvinkaa.fi www.facebook.com/HyvinkaanYmparistofoorumi sekä www.hyvinkaa.fi/ymparistofoorumi Tervetuloa keskustelemaan! 50 HYVINKÄ Ä Demokratia ja osallisuus Demokratia, osallisuus Kestävä kehitys Henkilöstö Henkilöstö Kestävä kehitys

ja vaikutu! Kurkista kaupungin työntekijöiden arkeen blogisarjassamme! t • Kuntal hvi ais ka t • Kuntal hvi ai ka t • Kuntal hvi ais ka Kaupungilla töissä vit • Kuntala ah is sk BLOGISARJASSAMME ääneen pääsevät kaupungin työntekijät. Mitä kaikkea kuuluu maanmittausinsinöörin tehtäviin? Millainen on ateria- ja puhtauspalvelutyöntekijän työpäivä? Millaisia asioita tietohallintopäällikkö kohtaa työssään? Haluamme olla lähellä kaupunkilaisia omien tarinoidemme kautta. Tervetuloa kurkistamaan arkeemme! Kuntalaiskahvit Hyvinkääläisiä yritystarinoita Järjestämme kaikille avoimia, kaupunkilaisten toiveiden mukaan teemoitettuja kuntalaiskahveja kaupungintalolla Kahvila Donnerissa (Kankurinkatu 4–6). Lue lisää kaupungin verkkosivuilta ja seuraa some­kanaviamme! Lämpimästi tervetuloa! JUTTUSARJA nostaa esille yrittäjyyden ja yrittäjätarinat. Monipuolisissa jutuissa kerrotaan, miksi yritys toimii Hyvinkäällä, millaisena yrittäjyysympäristönä kaupunki koetaan ja minkälaisia tulevaisuuden- ja kehittämisen suunnitelmia toimijoilla on. Kaavaillat Hyvinkään kaavoitus järjestää kaupungintalolla kaikille avoimia vapaamuotoisia kaavailtoja, joissa keskustellaan ajankohtaisista kaavahankkeista ja muista maankäyttöön liittyvistä teemoista. Lisätietoja noin kerran kuussa järjestettävistä kaavailloista löydät verkkosivuiltamme. Tervetuloa! ? Kerro mielipiteesi Hyvinkää -lehdestä Etsi Johanna -kilpailu Kerro 15.12.2024 mennessä, missä Johanna luuraa, ja voit voittaa Hyvinkää-aiheisen ­tuotepalkinnon. www.hyvinkaa.fi/johanna Meidän Hyvinkää Meidän hyvinkää Aktiivinen elämyskaupunki Aktiivinen elämyskaupunki ! Anna palautetta tästä lehdestä ja voita lahjakortti Hyvinkää­ saliin! Mistä jutusta pidit? Mistä aiheista haluaisit lukea lisää? Osallistuneiden kesken arvomme kaksi 50 euron lahjakorttia. Voittajille ilmoitetaan henkilökohtaisesti. www.hyvinkaa.fi/lehtikysely Laadukas koulutuspolku Kehittyvä kaupunkikeskusta Kehittyvä kaupunkikeskusta Tutustu Yritystarinoihin Business H ­ yvinkää -sivustolla: www.hyvinkaa.fi/yritystarinoita Vaikuta sähköisiin palveluihimme TIESITKÖ MIKÄ ON eHyvinkää? Kuinka voit hyödyntää kaupungin sähköisen asioinnin palveluita? Tervetuloa sähköisen asioinnin alustalle, eHyvinkää-sivustolle! Voit antaa sivustolla palautetta kaupungin palveluista, tarjota kehitysideoita ja asioida verkossa. Kehitämme palveluamme. Kysymmekin nyt, millaisia sähköisiä palveluja juuri sinä kaipaat? Osallistujien kesken arvomme Hyvinkää-­ aiheisen tuotepalkinnon 15.12.2024. Vastaa kyselyymme! Business Hyvinkää Talous Monimuotoinen asuminen ja elinvoimaiset kylät Monimuotoinen asuminen ja elinvoimaiset

HYVINKÄÄ-LEHTI 2/2024 JULKINEN TIEDOTE 19-02 VIP 17-02 19:30 STIG 21:00 KAIJA KOO 22:30 DINGO LISÄESIINTYJÄ! 00:00 ERIKA VIKMAN T LIPU KAEN 49,90 € 1.11. AL PE 22.11. HYVINKÄÄ VILLATEHDAS AREENA VAUHTIKIIHTYYFESTIVAALI.FI STIG OSTA LIPUT!