1 VESILAITOKSEN LEHTI 2024 syksy Suomessa riittää puhdasta vettä! Lapsiperhe seurasi vedenkäyttöään yhden viikon ajan Ilmastonmuutos lisää sademääriä korkeilla leveysasteilla Meteorologi Markus Mäntykannas: Puhdas vesi on arvokasta vesi 2024 syksy Hämeenlinnan, Hattulan & Akaan

2 pääkirjoitus vesi 2024 syksy HS-Vesi kehittää ja katsoo eteenpäin julkaisija HS-Vesi Paroistentie 7 13600 Hämeenlinna hsvesi@hsvesi.fi hsvesi.fi Viime vuodet ovat haastaneet vesihuoltolaitosten taloutta ja turvallisuutta. Korona ja Ukrainan sota ovat nostaneet merkittävästi tarvike-, palvelu- ja energiakustannuksia. Samaan aikaan yhteiskunnan kriittinen infra joutuu toimimaan jatkuvasti kiristyvien vaatimusten kourissa. Asukkaiden ja teollisuuden vedenkäyttö on muuttunut nopeasti ja ennakoimattomasti. Yleinen talouden epävarmuus on pysäyttänyt talorakentamisen alueella lähes kokonaan. tuotanto TK mediatalo Oy www.tkmediatalo.fi Päätoimittaja Jenniina Nummela Toimittajat Marjaana Lehtinen Virpi Ekholm Ulkoasu Erika Nieminen Anna Back Kannen kuva Jani Laukkanen paino UPC, Vaasa Painos 56 000 kpl 4041 0948 Painotuote HS-Vesi on pitkäjänteisesti kehittänyt omaisuudenhallintaa, jotta pystymme mahdollisimman tehokkaasti kohdentamaan saneerauksia sinne, missä niitä eniten tarvitaan. Samalla pyrimme näkemään tulevaisuuden tarpeet mahdollisimman aikaisin. Suunnittelu- ja verkostoyksikkömme palkittiin keväällä tästä kehitystyöstä ensimmäistä kertaa jaetulla Pro Vesihuolto -palkinnolla valtakunnallisilla vesihuoltopäivillä Oulussa. Se myönnettiin koko alaa palvelevasta merkittävästä kehitystyöstä. Verkosto-omaisuuden hallintajärjestelmämme on omaa luokkaansa suomalaisessa vesihuollossa. Loimua Oy ja HS-Vesi solmivat kesällä yhteistyösopimuksen puhdistetun jäteveden hukkalämmön hyödyntämiseksi. Loimua rakentaa lämpöpumppulaitoksen, joka käyttää puhdistetussa jätevedessä olevaa lämpöenergiaa kaukolämmön tuotannossa. Yhtiön monivuotinen toimitusjohtaja Jukka Meriluoto siirtyi maaliskuun alusta Tampereen Seudun Keskuspuhdistamo Oy:n toimitusjohtajaksi. Hallitus valitsi allekirjoittaneen uudeksi toimitusjohtajaksi. Yhtiö on minulle tuttu, sillä siirryin tehtävään verkostopäällikön paikalta. Aiemmin olen toiminut laitoksen johtajana Janakkalan Vedessä ja Loimaan Vedessä. Ari Kaunisto Hämeenlinnan Seudun Vesi Oy:n toimitusjohtaja

sisältö 10 9 12 suomalaista vesiosaamista viedään vietnamiin. 13 kuvat jenniina nummela ja istock 14 17 18 20 22 10 lapsiperhe seurasi vedenkäyttöään viikon ajan. mihin vettä kului? 23 4 ”vesihuolto on yhteiskunnan eri sektoreista edelläkävijä ilmastonmuutokseen sopeutumisessa.” Olli-Matti Verta, vesitalousjohtaja, maa- ja metsätalousministeriö Puhdas vesi ei lopu. Vesivaramme ovat väestöön nähden runsaat ja vesihuolto toimii Suomessa erinomaisesti. Ilmastonmuutoksen seurauksiin on silti varauduttava. Huippuluokan vesiosaamista. Suomessa tiedetään, miten tuottaa tekopohjavettä kestävästi ja turvallisesti. Tälle osaamiselle on kysyntää muun muassa Vietnamissa. Vesi pyörittää lapsiperheen arkea. Mäntynevan viisihenkinen perhe seurasi vedenkulutustaan viikon ajan. Vettä kului keskimäärin 340 litraa päivässä. Mutta mihin? Kiinteistö vastaa omista putkistaan. Kun vesijohto vuotaa tai viemäri tukkeutuu, kiinteistön omistaja hoitaa asian kuntoon ja maksaa laskun. Meteorologi Markus Mäntykannas on kiitollinen Suomen hyvin toimivasta vesihuollosta. Maailmalla ei ole itsestään selvää, että hanasta tulee puhdasta vettä. Sademäärät kasvavat Suomessa. On arvioitu, että sadanta kasvaa Suomessa noin 10–15 prosenttia vuodessa muun muassa rankka- ja talvisateiden myötä. 24/7 toimiva vesihuolto. HS-Vesi rahoittaa koko toimintansa asiakasmaksuilla. Yhtiö ei tavoittele taloudellista hyötyä vaan tähtää alueen ja asukkaiden hyvinvointiin. Lyhyesti & Tiedätkö tämän vedestä. Vesihuoltolain uudistus: Vesi on meidän myös jatkossa | Veden olomuodot | Kinkkurasva ei kuulu viemäriin Vesihuolto tutuksi lapsille. HS-Vesi on julkaissut vesihuollon puuhakirjan, joka sopii erityisesti 7–8-vuotiaille. Kirjan tehtäviä voi hyödyntää myös kouluopetuksessa. Ratkaise ristikko ja osallistu kilpailuun. Voit myös antaa palautetta lehdestä. Tiesitkö, et tä HS-Vede n vesijoh tover kosto on suora ksi vedett yn ä p id em pi ku in Suome n kar tta ? 22 Oppia ja iloa! Lataa alakouluikäiselle HS-Veden puuhakirja. vesi 2024 syksy 4–9 43

4 teksti virpi ekholm kuvat vastavalo / sampo kiviniemi & mikko suonio, jenniina nummela & istock vesi 2024 syksy Suomessa riittää puhdasta vettä Vaikka suuressa osassa maailmaa kärsitään pahenevasta vesipulasta, ­Suomessa raikasta juomavettä on tarjolla yllin kyllin. Suomen vesivarat ovat väestöön nähden runsaat, ja myös vesihuolto toimii erinomaisesti. Ilmastonmuutos tuo silti tulevaisuudessa haasteita myös Suomen vesihuollolle. T oisin kuin monissa muissa maissa, Suomessa puhdasta ja raikasta juomavettä voi ottaa suoraan hanasta. Vettä myös riittää kaikille, eikä sen käyttöä tarvitse säännöstellä. Onko Suomessa siis erityisen hyvät vesivarat vai erityisen hyvä vesihuolto? Vesitalousjohtaja Olli-Matti Verta maa- ja metsätalousministeriöstä toteaa, että vastaus on molempia. – Meillä on maailman mittakaavassa todella runsaat ja puhtaat vesivarat. Toisaalta Suomen vesihuolto on erittäin laadukasta ja toimivaa, mistä kuuluu kiitos kunnille ja vesihuoltolaitoksille.

5 vesi 2024 syksy – Suomessa on maailman mittakaavassa todella runsaat ja puhtaat vesivarat, kertoo vesitalousjohtaja Olli-Matti Verta. pinta- eli järvivesi on suomessa laadultaan pääasiassa erinomaista tai hyvää. Vesi on arvokas luonnonvara 6 Maapallon pinnasta 70 % on veden peitossa. 6 Vedestä 97 % on suolaista merivettä ja alle 3 % makeaa vettä. 6 Makeasta vedestä 69 % sijaitsee ­jäätiköissä, noin 30 % on pohjavettä ja 1 % pintavettä. 6 Vain 0,01 % saatavilla olevasta makeasta vedestä on niin puhdasta, että sitä on turvallista käyttää juomavetenä. Lähde: Vesi.fi Suomen maa-alasta noin 10 prosenttia on makeita pintavesiä. Lisäksi Suomessa on paljon hiekasta ja sorasta muodostuneita harjuja, jotka ovat otollisia pohjaveden muodostumiselle. Kuvassa Kyynäränharju Liesjärven kansallispuistossa.

6 vesi 2024 syksy Pohjavesi on Suomessa juomakelpoista lähes sellaisenaan. Suurin osa julkisten vesilaitosten jakamasta talousvedestä on Viileässä vettä haihtuu vain vähän pohjavettä, joka on juomakelpoista lähes sellaisenaan. Loput Mistä sitten johtuu, että juuri Suomessa vesivaroja on tarpeetalousvedestä tehdään pinta- eli järvivedestä, joka on Suomessa seen nähden niin runsaasti? laadultaan pääasiassa erinomaista tai hyvää. Kun vettä ei tarvitApulaisprofessori Miina Porkka Itä-Suomen yliopiston ymse käsitellä talousveden valmistuksessa kovin paljon, siinä säilyy päristö- ja biotieteiden laitokselta kertoo, että Suomessa sataa luonnollinen, raikas maku. melko paljon siihen nähden, paljonko vettä haihtuu. Olli-Matti Vertan mukaan suomalaisissa vesilaitoksissa – Sademäärät eivät ole poikkeuksellisen suuria, mutta viileästehdään ammattimaista työtä sen eteen, että puhdasta vettä sä ilmastossa vettä ei haihdu kovin paljon. Lisäksi väestö on riittää kaikille vuoden jokaisena päivänä. Myös riskejä hallitaan meillä suhteellisen pieni vesimäärään nähden, hän selittää. aktiivisesti, jotta juomavesi olisi varmasti turvallista. Suomen maa-alasta noin kymmenen prosenttia on makeiSuomen vesihuoltoverkosto on kansainvälisesti vertaillen ta pintavesiä. Lisäksi Suomessa on paljon hiekasta ja sorasta vielä nuorta, koska kaupungistuminen tapahtui meillä melko muodostuneita harjuja, jotka ovat otollisia pohjaveden muomyöhään. Seuraavina vuosikymmeninä entistä suurempi määrä dostumiselle. verkostoa tulee kuitenkin käyttöikänsä päähän. Uusiutuvista vesivaroista käytetään Suomessa vain noin kolVerta kehottaakin kuluttajia varautumaan siihen, että me prosenttia vuodessa, kun monissa muissa maissa osuus on ­vesimaksut nousevat jonkin verran tulekymmeniä prosentteja. World Water Councilin ja vina vuosina, koska vesi­laitokset tarvitBritannian Centre for Ecology and Hydrologyn sevat rahaa verkoston uudistamiseen ja kehittämän vesiköyhyysindeksin mukaan Suomi ­yllä­pitoon. onkin veden suhteen yksi maailman rikkaimsuomen vesihuollossa – Infran kunnossapitoa ja korjausta mista maista. Indeksin laskemisessa otetaan on jo varauduttu pitää tehdä vesilaitoksilla suunnitelmalhuomioon paitsi vesivarojen määrä, myös vesiilmastonmuutoksen lisesti ja pitkäjänteisesti, jotta kerralla ei huollon kattavuus sekä veden käytön tehokkuus mukanaan tuomiin tule liian suuria investointitarpeita. Nämä ja ekologinen kestävyys. haasteisiin. kustannukset katetaan meidän jokaisen Vaikka Suomessa riittää puhdasta vettä, maksamilla vesimaksuilla, hän muistuttaa. suuressa osassa maailmaa kärsitään pahenevasta

7 vesipulasta. Asiantuntijat arvioivat, että vuonna 2050 jopa puolet maailman väestöstä elää alueilla, joissa on pulaa vedestä. Porkan mukaan Suomessa ei pidä tuudittautua siihen, että maailman vesipula ei koske meitä. – Kun ostamme ulkomailla tuotettuja tai ulkomaisista raaka-aineista valmistettuja tuotteita, kulutamme vesivaroja muualla maailmassa. Ilmastonmuutos lisää kuivuutta ja tulvia Ilmastonmuutos vaikuttaa tulevina vuosina merkittävästi veden kiertoon ja puhtaan veden riittävyyteen maailmassa. Voimmeko Suomessa kuitenkin luottaa siihen, että puhdasta vettä riittää meillä jatkossakin? Miina Porkka arvioi, että Suomessa talousveden riittävyyteen ei kohdistu ainakaan lähitulevaisuudessa uhkia. Sen sijaan maatalous voi kärsiä pitkittyvistä kuivuusjaksoista. – Ilmastonmuutos vaikuttaa siten, että sään ääri-ilmiöt lisääntyvät. Rankkasateita ja kuivia kausia tulee enemmän kuin aiemmin, vaikka keskimääräisessä sademäärässä ei välttämättä olisi isoa muutosta. Sekä tulvat että kuivuus todennäköisesti lisääntyvät, hän kertoo. Olli-Matti Verta puolestaan varoittaa, että puhtaan veden riittävyys ei ole itsestäänselvyys Suomessakaan. Täälläkin yhteiskunnan on varauduttava siihen, että saatavilla oleva vesimäärä voi tulevaisuudessa vaihdella nykyistä enemmän. Apulaisprofessori Miina Porkka arvioi, ettei talousveden riittävyyteen kohdistu Suomessa uhkia ainakaan lähitulevaisuudessa. Sen sijaan sään ääri-ilmiöt lisääntyvät täälläkin. Vertan mukaan Suomen vesihuollossa on jo varauduttu ilmastonmuutoksen mukanaan tuomiin haasteisiin. – Vesihuoltosektori on yhteiskunnan eri sektoreista edelläkävijä ilmastonmuutokseen sopeutumisessa. Varavesilähteet ovat tiedossa ja vesilaitosten välillä on sovittu, miten ne voivat auttaa toisiaan tarvittaessa. Tätä varautumista tulee edelleen ylläpitää ja kehittää, hän summaa. vesi 2024 syksy suomessa sataa melko paljon siihen nähden, paljonko vettä haihtuu.

8 teksti marjaana lehtinen kuva hs-vesi vesi 2024 syksy Meiltä laadukasta vettä, olkaa hyvä! HS-Veden asiakkaat juovat pohjavedestä ja tekopohjavedestä valmistettua laadukasta talousvettä. Hyvien vesivarantojen säilyttäminen raakavesilähteinä on kaikkien etu ja velvollisuus. HS -Vedellä on 12 erikokoista vedenkäsittelylaitosta laajalla toiminta-alueellaan. Isoimmat niistä, Kanta-Hämeenlinnan tekopohjavesilaitokset, vastaavat noin 75 prosenttia vedentuotannosta ja käyttävät raakavetenään Alajärvestä maaperään imeytettyä järvivettä. Muut laitokset käyttävät pohjavettä lukuun ottamatta Kalvolaa, joka käyttää tekopohjavettä. Hyvälaatuiset pohja- ja tekopohjavedet eivät tarvitse raskaita puhdistus- tai muita käsittelyjä ennen verkostoon pumppaamista. Suurimmalla osalla laitoksista riittää veden pH-arvon nosto alkaloinnilla; joissain se tehdään ilman kemikaaleja ilmastusmenetelmällä. Muutamalla laitoksella vedestä poistetaan rautaa ja mangaania. Kaikilla laitoksilla varmistetaan veden mikrobiologinen laatu ultraviolettivalodesinfioinnilla, joka on käytössä myös muutamissa vesitorneissa sekä ala- ja ylävesisäiliöissä. Riskit huomioidaan entistä tarkemmin Riittävätkö vesivarannot myös jatkossa vai tarvitaanko uusia raakavesilähteitä? – Veden kulutus ei lisäänny vaan näyttää laskevan, kun teollisuus ja asukkaat pyrkivät veden säästöön. Toisaalta meillä pitää olla varakapasiteettia, jos vesilähteille käy jotain. Ilmastonmuutoksen myötä kuivuus saattaa ehdyttää vesivarantoja tai yleistyvät rankkasateet voivat pilata niitä, jos pintavettä pääsee kaivoihin. Teemme jatkuvasti kehitystyötä kapasiteetin turvaamiseksi, vastaa HS- Veden käyttöinsinööri Sanna Heinonen. HS-Vesi kartoittaa pohjavesien suojeluun liittyviä riskejä vielä entistäkin tarkemmin. Siihen velvoittavat EU:n uusi juomavesidirektiivi ja sen tuomat lisäykset kansalliseen lainsäädäntöön. Pohjavesien suojelu muodostaa perustan vesihuoltolaitoksen vedenhankinnalle, ja Heinonen peräänkuuluttaa siihen kaikkien panosta. – Vesihuoltolaitoksen mahdollisuudet suojata raakavesilähteitä ovat yksistään varsin rajalliset. Esimerkiksi Hämeenlinnan vedenottoharjuilla on paljon asutusta ja teollisuutta, jotka voivat huolimattomalla tai ajattelemattomalla toiminnalla vaarantaa esiintymiä. Ympäristön ja pohjavesien hyvinvoinnin turvaaminen on meidän kaikkien asia. ympäristön ja pohjavesien hyvinvoinnin turvaaminen on meidän kaikkien asia. KÄY KATSOMASSA HS -VEDEN LAATUTIEDOT VESI.FI - PALVELUSTA. WWW.VESI.FI/ VESIHUOLTOLAITOSTEN TUNNUSLUVUT/

teksti virpi ekholm kuva jaana jarva 9 vesi 2024 syksy Kuvassa valmistaudutaan ottamaan pohjavesinäytettä Phuong Main niemimaalla Vietnamissa. Näytteistä tutkittiin pohjaveden laatua ja sen mahdollisesti sisältämiä haitallisia yhdisteitä. Suomalaista vesiosaamista viedään Vietnamiin KAAKKOIS-AASIAN VIETNAMISSA on toteutettu Geologian tutkimus- Vietnam on yksi maista, joihin ilmastonmuutos vaikuttaa kaikkein keskuksen (GTK) koordinoimia vesialan hankkeita, joissa on selvitetty rajuimmin. Suomen kokoisen maan alueella asuu lähes 100 miljoonaa tekopohjaveden tuottamisen edellytyksiä paikallisilla vesilaitoksilla. ihmistä, ja väestömäärän ennustetaan vielä kasvavan. Sadekaudella Vietnamiin on viety suomalaista vesiosaamista, joka on huippuluokkaa maailmassa ja potentiaalinen vientituote. Vietnamissa sataa paljon, mutta ilmastonmuutoksen myötä kuiva kausi on entistä vähäsateisempi ja paikoin myös pidempi. – Suomalaisella vesiosaamisella on Vietnamissa valtavan hyvä maine. Meillä Suomessa on paljon osaamista ja tietämystä siitä, miten tuottaa – Tekopohjaveden avulla sadevesi saadaan talteen, jotta sitä on käytettävissä ympäri vuoden. Pohjavesi on myös turvassa ilmansaasteil- tekopohjavettä kestävästi ja turvallisesti, kertoo GTK:n ta paremmin kuin pintavesi, ja sen puhdistamisessa johtava asiantuntija Jaana Jarva. tarvitaan vähemmän kemikaaleja, Jarva kuvailee. Tekopohjavettä tuotetaan siten, että maahan imeytetään ­kerättyä sade- tai pintavettä. Maaperä suodattaa vedestä epäpuhtauksia, jolloin saadaan luontaisen pohjaveden kaltaista tekopohjavettä. Oikein toteutettuna tekopohjavesi on ympäristöystävällinen, varma ja kustannustehokas tapa turvata ympärivuotinen vesihuolto muuttuvissa ilmasto-olosuhteissa. Tekopohjavesiosaamista on viety Vietnamiin suomalainen vesiosaaminen on huippuluokkaa maailmassa. ­Geologian tutkimuskeskuksen Viet MAR ja ProMAR-hankkeissa, joita ovat rahoittaneet Suomen ulkoministeriö ja Business Finland. GTK:lla on käynnissä vesialan yhteistyöhankkeita myös Nepalissa, Kirgisiassa, Uzbekistanissa ja Keniassa.

10 teksti virpi ekholm kuvat jenniina nummela vesi 2024 syksy Vesi pyörittää lapsiperheen arkea Mihin lapsiperheen arjessa oikein kuluu vettä? Hämeenlinnassa ­ asuvat Jari ja Johanna Mäntyneva sekä p ­ erheen lapset Alina, Lauri ja Aili ottivat siitä selvää. P eseytymistä, pyykinpesua, vessa­ käyntejä ja tiskausta. Näihin arkisiin puuhiin lapsiperheessä kuluu vettä litra jos toinenkin. Hämeenlinnassa asuva Mäntynevan perhe piti viikon ajan kirjaa vedenkäytöstään. Kirjanpitoon osallistui koko perhe: vanhemmat Jari ja Johanna Mäntyneva sekä lapset Alina, 13, Lauri, 9, ja Aili, 7. Kodin kaikille vesipisteille vietiin lappuset, joihin vedenkäyttö merkittiin tukkimiehen kirjanpidolla. Ylös kirjattiin wc-käynnit, käsipesut, pyykki- ja astianpesukoneelliset sekä keittiön vedenkäyttö, johon sisältyivät esi­merkiksi ruoanlaitto, käsitiskit ja huuhtelut. Suihkujen pituus ja ulkohanan käyttö katsottiin minuutteina kellosta. Myös vesimittarin lukemat merkittiin päivittäin ylös, jotta voitiin seurata todellista vedenkulutusta. Viikon aikana Mäntynevojen kotona kului 2 393 litraa vettä (2,4 m³). Mihin se oikein kului? Lauantai Veden käyttö: 190 litraa 6 Wc-pytty 28 kpl, käsipesut 41 kpl, pyykki­kone 0 kpl, tiskikone 1 kpl, keittiön hana 8 kpl, juomavesi 6 kpl 6 Suihkut 0 minuuttia Kirjanpito aloitettiin lauantaina, jolloin naapurissa asuvat ystävät kutsuivat perheen kylään. Suihkussa ei käyty laisinkaan, eikä pyykkiäkään ehditty pestä. Leipominen tuotti t­ avallista enemmän tiskiä. Käsitiskit hoituivat Johanna-äidin ja Laurin yhteistyönä. Sunnuntai Veden käyttö: 480 litraa 6 Wc-pytty 31 kpl, käsipesut 32 kpl, pyykkikone 1 kpl, tiskikone 1 kpl, keittiön hana 5 kpl, juomavesi 6 kpl Useimmiten viisihenkisessä perheessä ainakin joku käy päivittäin suihkussa. Jos viiden minuutin suihku vie keskimäärin 60 litraa vettä, viisi viiden minuutin suihkua vie jo 300 litraa. 13-vuotias Alina käy Mäntynevan perheestä yleensä suihkussa useimmin. Yleisurheilua ja jalkapalloa aktiivisesti harrastavalla tytöllä on neljät tai viidet treenit viikossa, joiden jälkeen suihku on tarpeen. Nuorempia lapsia, 9-vuotiasta Lauria ja 7-vuotiasta Ailia, saa sen sijaan vanhempien mukaan patistaa pesulle. – Sitten kun pienet peseytyvät, he saattavat jäädä kaksistaan kylpyhuoneeseen leikkimään. Silloin hana voi unohtua päälle pitemmäksikin aikaa, Jari Mäntyneva naurahtaa. 6 Suihkut noin 30 minuuttia Sunnuntaina koko perhe kävi suihkussa, ja pyykki- ja tiskikonekin pyörivät. Pyykkiä Mäntynevat pesivät testiviikolla kolme koneellista, mikä on lapsiperheessä melko vähän. Yksi koneellinen kuluttaa vettä koneesta ja pesuohjelmasta riippuen noin 40–60 litraa. Tämä tarkoittaa, että pyykinpesu vei viikon aikana 120–180 litraa vettä. Mäntynevojen perheessä vaatteita ei pestä turhaan, jos ne eivät näytä likaisilta. Lakanoiden ja pyyhkeiden vaihtopäivänä kone voi toki pyöriä useastikin. – Yleensä pyykkäämme enemmän viikonloppuisin, Johanna Mäntyneva kertoo.

11 vesi 2024 syksy Kesällä vettä kuluu ulkopuuhiin, kuten pihakasvien kasteluun, auton ja terassin pesuun sekä lasten vesileikkeihin. Mäntynevan perhe: Johanna ja Jari sekä lapset Aili (vas.), Lauri ja Alina. Koko perhe seurasi vedenkäyttöään viikon ajan. Maanantai Veden käyttö: 235 litraa 6 Wc-pytty 28 kpl, käsipesut 31 kpl, pyykkikone 0 kpl, tiskikone 1 kpl, ­keittiön hana 4 kpl, juomavesi 5 kpl 6 Suihkut noin 5 minuuttia Testiviikolla Mäntynevan perhe vietti paljon aikaa kotona, koska lapset sairastelivat vuorotellen flunssaa. Esimerkiksi wc-pytyn vetoja kertyi ehkä tavallistakin enemmän. Vanhat wc-pytyt ovat varsinaisia vesisyöppöjä: yksi veto voi kuluttaa jopa 9 litraa vettä. Uudemmissa pytyissä on usein kaksoisnupit, joissa pieni huuhtelu vie 2 ja isompi huuhtelu 4 litraa vettä kerralla. Mäntynevoilla wc-pytyn vetoja kertyi keskimäärin 29 kappaletta päivässä. 9 litran huuhtelulla se olisi vienyt jopa 261 litraa päivittäin. Kodissa on kuitenkin uudemmat vessat, joten vettä kului niissä selvästi vähemmän, alle sata litraa päivässä. Aikamoinen säästö!

12 vesi 2024 syksy Tiistai Veden käyttö: 360 litraa 6 Wc-pytty 33 kpl, käsipesut 35 kpl, pyykkikone 0 kpl, tiskikone 1 kpl, keittiön hana 4 kpl, juomavesi 3 kpl 6 Suihkut noin 25 minuuttia Tiistaina vettä kului erityisesti suihkussa, jossa vesi lorisi yhteensä lähes puolen tunnin ajan. Mäntynevan perheen vedenkäyttö oli testiviikolla varsin maltillista, sillä vettä kului viisihenkisellä perheellä keskimäärin 341 litraa päivässä. Suomalaisilla kuluu keskimäärin hanavettä noin 120 litraa henkilöä kohti vuorokaudessa, mutta erot kotitalouksien välillä ovat suuria. Toiset pärjäävät alle 50 litralla, kun taas joillakin vettä kuluu vuorokauden mittaan lähemmäs 300 litraa tai ylikin. Keskiviikko Keskiviikkona lapset innostuivat leipomaan, ja tiskiä tuli sen vuoksi paljon. Tiskikone pyöri päivän aikana kolmesti ja käsitiskiäkin syntyi leivontapuuhissa. Ulkohanaa käytettiin noin viiden minuutin ajan, kun perheen isä pesi ulkoporeammetta. 700-litraisen ammeen vesi vaihdetaan noin neljästi kesän aikana, jonka jälkeen amme laitetaan talviteloille. Kesällä vettä kuluu muutenkin ulkona enemmän, kun pihalla kastellaan kukkia ja marjapuskia sekä pestään autoa ja terassia. – Myös vesipyssyjä ja vesi-ilmapalloja täytetään hellepäivinä ahkerasti, Johanna Mäntyneva kertoo hymyillen. Torstai Veden käyttö: 565 litraa 6 Wc-pytty 26 kpl, käsipesut 29 kpl, pyykkikone 2 kpl, tiskikone 1 kpl, keittiön hana 1 kpl, juomavesi 5 kpl 6 Suihkut noin 20 minuuttia Veden käyttö: 291 litraa 6 Wc-pytty 30 kpl, käsipesut 34 kpl, pyykkikone 0 kpl, tiskikone 3 kpl, keittiön hana 7 kpl, juomavesi 4 kpl 6 Suihkut noin 5 minuuttia 6 Ulkohana noin 5 minuuttia Mäntynevan ­viisihenkisellä perheellä kului testiviikon aikana vettä keskimäärin 340 litraa päivässä. Torstaina tiskikone pyöri kodissa kerran ja pyykkikonekin kahdesti. Perheen isä Jari Mäntyneva oli kotona kipeän kuopuksen kanssa ja aikaa jäi myös pyykkäämiseen. Tiskikone vie vettä keskimäärin noin 10 litraa pesukerralta. Testiviikolla tiskikone kävi Mäntynevojen kotona yhteensä 8 kertaa, mikä vei yhteensä noin 80 litraa vettä. Jos saman määrän yhtä likaista tiskiä pesisi käsin, se veisi todennäköisesti vettä selvästi enemmän. Perjantai Veden käyttö: 272 litraa 6 Wc-pytty 25 kpl, käsipesut 27 kpl, pyykkikone 0 kpl, tiskikone 0 kpl, keittiön hana 1 kpl, juomavesi 5 kpl 6 Suihkut 8 minuuttia Testiviikon lopussa Mäntynevat tuumaavat, että kirjanpito ei tuonut esiin suurempia yllätyksiä omasta vedenkäytöstä. Se kuitenkin kävi selväksi, että lapsiperheen arki ei pyörisi ilman vettä. – Koitamme kuitenkin käyttää vettä melko säästeliäästi, Johanna Mäntyneva sanoo. – Suihkussa ei seistä tarkoituksella lämmittelemässä! Jari Mäntyneva nauraa. Juttua varten on haastateltu myös Motivan johtavaa asiantuntijaa Jaakko Ketomäkeä.

teksti marjaana lehtinen kuvat istock Kiinteistön raja Liittämiskohta ohto esij Runkov Tonttisulku Etäluettavat vesimittarit ovat y­ leistymässä, mutta niidenkin kunnon ­seuraamisesta vastuu säilyy asiakkaalla, muistuttaa ­lakiasiainpäällikkö Joonas Jännäri . Kiinteistö vastaa omista putkistaan Kun kiinteistön vesijohto vuotaa tai viemäri tukkeutuu, omistaja hoitaa asian kuntoon ja maksaa laskun. V esihuoltolaitos huolehtii siitä, että vesihuoltoverkostoon liittynyt kiinteistö saa laatuvaatimukset täyttävää talousvettä ja että jätevedet kulkeutuvat viemäriä pitkin puhdistamolle. Jotta homma toimii 24/7, kiinteistön omistajalla on omat vastuunsa. – Moni olettaa, ettei kiinteistöllä ole juuri mitään vastuuta vesihuollosta. Jos vesiputki vuotaa tai jäätyy tai viemäri menee tukkoon, voidaan helposti ajatella, että vesihuoltolaitos vastaa tapahtuneesta ja maksaa kulut, toteaa lakiasiainpäällikkö Joonas Jännäri Suomen Vesilaitosyhdistys ry:stä. Vesihuollon liittymis- ja käyttösopimusten mukaan kiinteistön omistaja tai haltija vastaa kiinteistön vesijohdoista, laitteista ja viemäreistä vesihuoltolaitoksen osoittamaan liitoskohtaan saakka. Liitoskohta sijaitsee usein katualueella ja voi sijaita kauempanakin kiinteistön rajasta varsinkin haja-asutusalueilla. Uudisrakentajat ovat yleensä selvillä vastuistaan, koska liittymissopimus ja johtokartat ovat tuoreessa muistissa. Sen sijaan vanhoihin taloihin muuttaville vastuuasiat voivat olla vieraita. Jos liittymissopimus on tehty kauan aikaa sitten, siitä voi puuttua myöhemmin vastuunjakoon tulleita asioita. Silloin sovelletaan vesilaitoksen yleisiä toimitusehtoja, joissa määritellään vastuut ja vahingonkorvaukset. Tonttijohdot eivät kestä ikuisesti Vesi- ja viemäriputket ja liitoskohta runkolinjaan on uusittava aika ajoin – ja ne kuuluvat kiinteistön omistajan vastuulle. Tonttijohtojen käyttöikä on 30–50 vuotta materiaalista riippuen. – Jos kiinteistöllä tehdään salaojaremontti, kannattaa ­samalla harkita viemäri- ja vesijohtoremonttia runkojohtoon asti. Tai jos vesilaitos uusii runkojohtoa ja tonttijohdot ovat samaa ikäluokkaa tai vanhempia, kannattaa harkita niiden ja liitoskohdan uusimista samalla, Joonas Jännäri jatkaa. Vesimittari kuuluu vesilaitokselle Poikkeuksen kiinteistön vastuisiin tekee vesimittari, joka on vesilaitoksen omaisuutta. Kiinteistön omistajan on kuitenkin huolehdittava, että mittari sijaitsee lämpimässä tilassa, jonne on helppo päästä ja jossa on viemäripiste mahdollisten vuotojen varalta. – Moni vesilaitos on siirtynyt tai siirtymässä etäluettaviin mittareihin, jolloin asiakkaan ei enää tarvitse toimittaa lukematietoja vesilaitokselle. Vastuu mittarin kunnon seuraamisesta säilyy edelleen asiakkaalla. On tervettä vastuunkantoa käydä aina välillä katsomassa, että mittari toimii, Jännäri muistuttaa. vesi 2024 syksy Kiinteistön omistaja vastaa kiinteistön vesijohdosta ja viemäreistä vesilaitoksen ­runkovesijohdon ja runkoviemärin liitoskohtaan saakka. 13

14 teksti marjaana lehtinen kuvat jani laukkanen vesi 2024 syksy meillä vettä tulee hanasta ympäri vuorokauden, ja veden hyvään laatuun voi luottaa. Kun Markus Mäntykannas lähtee töihin tai harrastuksiinsa, hän nappaa reppuun teräsjuomapullon täytettynä raikkaalla hanavedellä. ”Ulkomailla ikävöin suomalaista hanavettä” S Paljon maailmaa kolunnut meteorologi Markus Mäntykannas on huomannut, ettei puhtaan veden saatavuus ole aina itsestään selvää. iis mitä? Viiden minuutin suihku kuluttaa keskimäärin 60 litraa vettä? Ja kuka lotraa suihkussa noin kauan? Näin hämmästeli meteorologi Markus Mäntykannas luettuaan taannoin artikkelin suomalaisten vedenkulutuksesta. – Siinä menee viemäriin kerralla jo yli kuukauden juomavedet, sillä aikuinen tarvitsee 1,5 litraa juomavettä päivässä. En pihistele veden käytössä, mutta pyrin säästämään vettä. Suihkussa kiinnitän huomiota siihen, etten käytä sitä enempää kuin tarve on. Vähemmälläkin käytöllä pärjää, mutta me ihmiset olemme mukavuudenhaluisia ja nautimme lämpimästä vedestä, hän sanoo. Sääpalveluyritys Forecassa työskentelevä Mäntykannas on tullut suomalaisille tutuksi MTV:n uutisten ja Huomenta Suomen säälähetyksistä, joissa hän on ennustanut tulevien päivien ilmoja vuodesta 2013 lähtien. TV-työ vie noin 7–10 päivää kuukaudesta. Muun ajan hän laatii sääennusteita sekä blogi- ja videosisältöjä Forecalle tai vuorottelee rallitalli Toyotan meteorologina kollegansa kanssa kilpailuissa ympäri maailmaa. – Tallia kiinnostaa, sataako vai paistaako kulloisellakin erikoiskokeella, koska sääolosuhteet vaikuttavat ajamiseen ja rengasvalintoihin. Meteorologi ennustaa säätä maantieteellisesti hyvin rajatulla alueella esimerkiksi kymmenen kilometrin tiepätkällä, joten työ pitää tehdä paikan päällä. Telkkarissa ei koskaan tehdä sääennustetta näin pienelle mittakaavalle. Talli tekee nopeita päätöksiä ennusteen pohjalta, Mäntykannas selvittää. Utelias maailmanmatkaaja Mäntykannasta ovat kiehtoneet niin luonnonilmiöt kuin vieraat kulttuurit, kielet ja maat teini-iästä lähtien. Hän luonnehtii itseään uteliaaksi ja seikkailuhaluiseksi tutkijatyypiksi, joka on tähän mennessä käynyt noin 90 maassa. Matkat tarjoavat mahdollisuuden irrottautua arjesta ja hektisestä työtahdista. – Hienoin paikka on ollut Costa Rica Keski-Amerikassa. Pienestä mutta monipuolisesta maasta löytyy useita ilmastovyöhykkeitä, tulivuoria, rehevä luonto sekä mielenkiintoinen historia ja kulttuuri. Siellä toimii paljon kahviplantaaseja, joissa tällainen kaltaiseni suuri kahvinystävä voi käydä maistelemassa eri laatuja. Mieleeni Costa Ricasta on erityisesti jäänyt viidakkovaellus upeassa luonnossa.

15 vesi 2024 syksy Markus Mäntykannas 6 s. 1988 Petroskoissa. 6 Meteorologi Forecalla, MTV:n uutisten ja Huomenta Suomen säälähetyksissä sekä Toyotan rallitiimissä. 6 Valmistunut filosofian maisteriksi ­(luonnontieteet) Helsingin yliopistosta v. 2020. 6 Harrastaa lenkkeilyä, ­kuntosalilla ­käymistä, matkailua, valokuvausta ja ­kirjojen lukemista. Vesi on arvokas luonnonvara, mikä on konkretisoitunut Markus Mäntykannakselle ulkomailla reissatessa.

16 vesi 2024 syksy elämme pohjoismaissa tietynlaisessa kuplassa, koska ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat toistaiseksi olleet hillitympiä kuin etelämpänä. Suomen syyssateissa voi unohtua, että etelämpänä Euroopassa on kärsitty äärimmäisestä kuivuudesta. – Jokainen meistä voi tehdä pieniä asioita ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, muistuttaa Markus Mäntykannas. Vuosien mittaan Mäntykannaksen vapaa-ajan matkailutottumukset ovat muuttuneet. Osasyynä on kasvanut tietoisuus lentomatkustamisen hiilijalanjäljestä, ilmastonmuutoksesta ja sen vaikutuksista ympäristöön. Enää loman ei tarvitse suuntautua toiselle puolelle maapalloa, vaan lähempikin kohde, kuten Lappi tai Norja, toimii loistavasti. – Yksittäinen ihminen ei pysty pelastamaan maailmaa, mutta merkitys on suuri, jos jokainen tekee jotain pientä. Kyse on pienistä valinnoista arjessa. Itse suosin kävelemistä tai pyöräilyä aina, kun se on mahdollista. Siitä kiittävät niin ympäristö kuin oma terveys. Lisäksi olen vähentänyt ja miltei lopettanut punaisen lihan syömisen. Suomen vesihuolto saa kiitosta Matkojen myötä Mäntykannakselle on kertynyt mieleenpainuvia – ja silmiä todellisuudelle avaavia – kokemuksia vesihuollosta eri puolilla maailmaa. – Joissain eksoottisissa kaukokohteissa hanavesi ei aina ole ollut kirkasta, vaan jopa liejumaista ja haisevaa. Sellaista vettä ei tietenkään voi juoda eikä käyttää hampaiden pesuun. Joskus vettä on tullut katkonaisesti tai ei ollenkaan. Tällaiset kokemukset palauttavat mieleen sen, kuinka kiitollinen saa olla Suomen hyvin toimivasta vesihuollosta. Meillä vettä tulee hanasta ympäri vuorokauden, ja sen hyvään laatuun voi luottaa, hän sanoo. Mäntykannas on nähnyt ilmastonmuutoksen isoja vaikutuksia vesihuoltoon niinkin lähellä kuin Etelä-Euroopassa. Viime keväänä hän poikkesi matkallaan itäisessä Espanjassa tekojärvellä, jonka vedestä valmistetaan talousvettä paikalliseen verkostoon. Edellissyksystä jatkuneen äärimmäisen kuivuuden vuoksi laitoksen tuotantokapasiteetti oli laskenut alle kolmannekseen normaalista. Veden vähyys heijastui monelle taholle. – Vedenjakelua jouduttiin säännöstelemään kiertävillä vesikatkoilla, jotta talousveden saatavuus voitiin varmistaa kriittisiin tarpeisiin. Kun vettä tuli, vedenpaine oli todella pieni. Kuivuudesta kärsivät maanviljelijät joutuivat ahtaalle ja esimerkiksi autopesulat sulkivat toimintansa, kun vedenjakelua karsittiin ei-välttämättömistä palveluista. Talousveden tarjonta kiilasi tällaisessa tilanteessa muiden tarpeiden ja käyttökohteiden edelle. Me Pohjoismaissa elämme tietynlaisessa kuplassa, koska ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat toistaiseksi olleet hillitympiä kuin etelämpänä.

teksti marjaana lehtinen kuva vastavalo / ari andersin vesi 2024 syksy Etelä-Suomessa terminen talvi jää yhä useammin lyhyeksi, kun vuorokauden keskilämpötilat eivät talvikuukausinakaan laske pysyvästi pakkasen puolelle. J Sadanta kasvaa 10–15 prosenttia vuodessa atkossa kuivat pitkät hellejaksot yleistyvät Suomessa, mutta toisaalta sademäärät kasvavat. Vesihuollon kannalta tärkeät pohjavesivarannot eivät pääse ehtymään. Tilastot kertovat selvästi ilmastonmuutoksen etenemisestä Suomessa. Ilmastomme on lämmennyt, ja suurin osa mittaushistorian lämpimimmistä vuosista ajoittuu 2000-luvulle. Tähän mennessä lämpimintä oli vuonna 2020, jolloin vuoden keskilämpötila oli 4,8 astetta. – Lämpeneminen huomataan etenkin talvissa. Ensimmäistä kertaa meteorologeilla on ollut ongelmana se, ettei enää aina pystytä kaikkialla Suomessa kunnolla määrittelemään termistä talvea. Vuonna 2020 se kesti joillain havaintoasemilla etelä- ja lounaisrannikolla vain viisi vuorokautta, kertoo Forecan meteorologi Markus Mäntykannas. Termisen talven määritelmä täyttyy, kun vuorokauden keskilämpötila laskee pysyvästi pakkasen puolelle. Toisena ääripäänä Mäntykannas nostaa esiin lisääntyneet ja pitkittyneet kuivuus- ja hellejaksot kuten kuluvan vuoden toukokuussa. Vettä sataa – ja rankasti Ilmastonmuutoksen myötä sateet suomalaisten niskaan ryöpsähtävät aiempaa rankempina. Mitä lämpimämpi ilmakehä on, sitä enemmän sinne varastoituu vesihöyryä, mikä puolestaan lisää 17 kerralla satavaa määrää. Sateisuuden on ennustettu kasvavan eniten korkeilla leveysasteilla, jonne Suomi kuuluu muiden Pohjoismaiden, Kanadan, Siperian sekä pohjois- ja etelänavan alueiden kanssa. – Meillä alkaa olla enemmän piirteitä Keski-­ Euroopan ilmastosta, jolle tyypillisiä ovat rankkasateet ja niiden aiheuttamat tulvat. Kesäsademäärät kasvavat ennen kaikkea siksi, että kerralla sataa enemmän kuin aikaisemmin. Sadepäivien määrä ei sinällään kasva. Jos koko kuukauden sademäärä rysähtää alas tunnissa tai parissa, tulee paljon vahinkoa, Mäntykannas jatkaa. Kaupungeissa rankkasateet aiheuttavat ongelmia täyttämällä viemärit, mikä saa kadut lainehtimaan. Mäntykannaksen mukaan Suomessa sadannan on arvioitu kasvavan noin 10–15 prosenttia vuodessa rankka- ja talvisateiden myötä. Talvitulvien on ennustettu lisääntyvän ja kevättulvien aikaistuvan. Muutos on suurin maan pohjoisosassa. – Pitkät kuivuus- ja hellejaksot keväisin ja kesäisin puolestaan lisäävät veden haihtumista. Se taas vaikuttaa pohjavesivarastoihin, jotka riippuvat sadannan ja haihdunnan tasapainosta. Talvisin varannot ovat aiempaa suurempia. Meillä Suomessa ei ole pelkoa siitä, että pohja­ vesivarannot hupenevat, koska kokonaissadanta on kasvussa.

18 18 teksti sami kyrönlahti kuva istock vesi vesi 2024 2024syksy syksy 24/7 toimiva vesihuolto katetaan asiakasmaksuilla HS-Vesi rahoittaa koko toimintansa pelkästään asiakkailta kerätyillä maksuilla. Yhtiö ei tavoittele taloudellista hyötyä vaan tähtää ammattitaitoisesti toteutetulla vesihuollolla alueen ja asukkaiden hyvinvointiin. V esihuoltolakiin on kirjattu kustannusten kattamisen periaate. Vesihuoltoyhtiön asiakasmaksujen on oltava sellaiset, että pitkällä aikavälillä niillä voidaan kattaa vesihuoltolaitoksen uus- ja korjausinvestoinnit sekä muut kustannukset. Yleinen hintatason nousu – inflaatio – nostaa kaikkien vesihuollon osa-alueiden kustannuksia ja lisää lopulta myös vedenkäyttäjien kustannuksia. Toiminta vesihuoltoalalla on pääomavaltaista, eli verkosto- ja laiteomaisuuden ylläpito korjaustarpeineen muodos- taa merkittävän osan kulurakennetta. HS-Veden toiminta muodostuu yli 90-prosenttisesti kiinteistä kustannuksista. Toiminta-alueella on noin 2 500 kilometriä putkiverkostoa pumppaamoineen sekä useita vedenottamoita ja jätevedenpuhdistamoita. Niitä kaikkia on ylläpidettävä suunnitelluin huoltotoimenpitein ja korjauksin. – Jos säästäisimme kunnossapidosta, palvelumme eli puhtaan veden toimittamisen ja jäteveden poisjohtamisen ja -käsittelyn taso heikkenisi. Se tarkoittaisi lisääntyviä vedenjakelun katkoksia, laatuongelmia, tukoksia verkostossa ja jopa ympäristövaikutuksia. Kulurakenteen vuoksi säästöjä on mahdollista hakea vain ydintoiminnalle ei-kriittisistä paikoista, sanoo HS-Veden toimitusjohtaja Ari Kaunisto. Tavoitteena laadukkaat vesihuoltopalvelut toimintavarmasti ja ympäristöystävällisesti Katkoton vedenjakelu ja -puhdistus edellyttävät toimintavarmuutta, jota HS-Vesi varmistaa ennakoivalla kunnossapidolla ja kohdennetuilla oikea-aikaisilla saneerauksilla. Yhtiö on viime vuosina kehittänyt omaisuudenhallintaansa. Hyvä omaisuudenhallinta auttaa kohdentamaan kustannuksia oikea-aikaisesti pidemmälle aikavälille ja samalla pienentämään yllättävien kustannusten riskiä. Kauniston mukaan kustannukset eivät vähene edes kehitystyön tuloksena. Sen avulla pystytään ainoastaan pitämään kurissa kulujen kasvu ja jopa moninkertaistuminen. – Myös yleinen turvallisuustilanne aiheuttaa lisäkustannuksia, koska laitosten fyysistä turvallisuutta ja digimaailman kyberturvallisuutta on parannettava jatkuvasti, hän jatkaa. Ikääntyvä verkosto-omaisuus ja paljon puhuttu saneerausvelka ovat valtakunnallinen ilmiö aivan kuten koko vesihuoltoalan pääomavaltaisuus. Suomen Vesilaitosyhdistyksen vuosittaisessa vesihuoltolaitosten hintavertailussa HS-Vesi on pystynyt pitämään vesimaksujensa tason valtakunnallisen keskiarvon alapuolella. Menot kasvaneet, vedenkäyttö vähentynyt HS-Vesi nosti asiakasmaksuja 1.9.2024, koska menot ovat kasvaneet voimakkaasti samalla, kun myydyn veden ja puhdistettavan jäteveden määrä on las-

hs-vesi 19 vesi vesi 2024 2024syksy syksy kenut. Näiden yhteisvaikutuksena yhtiön talous on epätasapainossa. Vuoden 2023 tilinpäätös oli noin 1,5 miljoonaa euroa tappiollinen. Taksarakenteen vuoksi suurin osa yhtiön tuloista muodostuu käyttömaksuista. Pienenevä myynti ei silti juurikaan pienennä kustannuksia, vaan vaikuttaa ainoastaan käytettyjen kemikaalien määrään ja sähkön kulutukseen. – Hintojen korottaminen on laadukkaiden vesihuoltopalveluiden turvaamisen elinehto. Katse vesihuollon toimintavarmuuden ylläpitämisessä on myös pitkälle tulevaisuuteen, Kaunisto kiteyttää. VEDENKÄYTTÄJÄ JA VESIHUOLTOLAITOS SAMASSA VENEESSÄ TEETHÄN OMAN OSASI? HS-Vesi tarvitsee laadukkaiden vesihuoltopalveluiden tuottajana toimintavarmuutensa turvaamiseksi ja ympäristön hyvinvoinnin ylläpitämiseksi myös vedenkäyttäjän apua. 6 Jokainen meistä voi arjen valinnoillaan vaikuttaa vesihuollon toimintavarmuuteen. 6 Huolehdi esimerkiksi siitä, ettei viemäriin pääse mitään sinne kuulumattomia aineita. Viemäriin joutuneiden roskien aiheuttamat tukokset pumppaamoilla aiheuttavat jäteveden ylivuotoja – pahimmillaan jopa järviin asti. Kemikaalit puolestaan kuormittavat puhdistamoja, ja osa niistä voi päätyä purkuveden mukana vesistöön. 6 Kun noudatat viemärietikettiä, pystyt myös vaikuttamaan vesihuoltoon syntyvien kustannusten kurissapitämiseen. 6 Tutustu viemärietikettiin: www.pytty.fi.

20 lyhyesti kuvat istock vesi 2024 syksy Vesi on meidän myös jatkossa MEIDÄN VESI. Lakiuudistuksen tavoitteena on turvata vesihuollon toiminta, huoltovarmuus ja vesivarojen pysyminen kansallisissa käsissä. VESIHUOLTOLAIN MUUTOSESITYKSEN MUKAAN kunnat eivät saa luopua vesihuollon määräysvallasta. Uudistuksen tavoitteena on turvata vesihuollon toiminta, huoltovarmuus ja vesivarojen pysyminen kansallisissa käsissä. Vesihuoltolain muutosesitys on menossa eduskunnan käsittelyyn keväällä 2025. Lakiuudistus varmistaa kuntien määräysvallan vesihuoltolaitoksissa ja edellyttää kunnilta vesihuoltosuunnitelmien laatimista. Laitosten on laadittava omaisuudenhallintasuunnitelmat, ja niiden varautumissuunnitteluvelvoitteita tarkennetaan. Lisääntyvä suunnitelmallisuus turvaa vesihuollon toimintaedellytyksiä ja auttaa pitämään vesihuoltomaksut kohtuullisina ja tasapuolisina. Vesilaitosyhdistyksen arvion mukaan Suomen vesihuollon korjausvelka kasvaa ja kokonaisinvestointitarve lähes kaksinkertaistuu lähivuosina nykyisestä 400 miljoonan euron vuositasosta. Laadukkaiden ­vesihuoltopalveluiden varmistaminen ja korjausvelan kasvun hillitseminen ovat avainasemassa. Korjausvelan selättämiseen tarvitaan ­suunnitelmallisuutta. Kunnat määräävät vesihuollosta myös tulevaisuudessa Lakimuutosesitys edellyttää, että kunnat säilyttävät määräysvaltansa vesihuoltolaitoksiin ja omistuksensa vesihuolto-omaisuuteen. Kunnille säädettäisiin myös etuosto-oikeus nykyisin yksityisessä omistuksessa olevien vesihuoltolaitosten ja niiden omaisuuden mahdollisissa myyntitilanteissa. Osuuskuntamuotoinen vesihuoltotoiminta mahdollistetaan jatkossakin. Sääntelyratkaisu varmistaa julkisen määräysvallan säilymisen vesihuoltosektorilla, ja turvaa kunnille perustuslain mukaisen itsehallinnon vaatiman liikkumavaran vesihuoltopalvelujen järjestämisessä. Lakimuutosten on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2026. Lähde: Maa- ja metsätalousministeriö Vesihuoltolain uudistus 6 Keskitetyn vesihuollon järjestämisvastuu on lakimuutosten on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2026 alusta. aina kunnilla. Tämä on osa huoltovarmuutta. 6 Osuuskuntatoiminta on jatkossakin mahdollista. Muita yksityisiä vesihuoltolaitoksia ei voida enää perustaa. 6 Kunnilla on etuosto-oikeus olemassa olevien yksityisten vesihuoltolaitosten kaupoissa.

21 vesi 2024 syksy Tiedätkö tämän vedestä? 100̊c Molekyylien liike määrittää veden olomuodon 0̊c VEDELLÄ ON KOLME OLOMUOTOA: kiinteä, neste ja kaasu. Kiinteää vettä kutsutaan jääksi; siinä veden molekyylit ovat paikoillaan. Nesteenä vesi on vettä, jossa molekyylit pääsevät vapaammin liukumaan toistensa ohi. Kaasuna vesi on näkymätöntä vesihöyryä, jossa veden hiukkaset syöksyilevät vapaina hurjaa vauhtia. Jää sulaa 0 °C:ssä. Vastaavasti vesi alkaa jähmettyä, kun lämpötila painuu nollan alle. Vesi kiehuu 100 °C:ssa. Myös paine ja suolaisuus vaikuttavat veden olomuotoon. Esimerkiksi vesi kiehuu maailman korkeimmalla vuorella Mount Everestillä jo 70 °C:ssa, koska ilmanpaine on pieni. Suolainen vedellä on kolme olomuotoa: kiinteä, neste ja kaasu. merivesi puolestaan jähmettyy vasta –2 °C:ssa. Lähde: peda.net Jäätä on monenlaista RIITE, TERÄSJÄÄ, KOHVAJÄÄ, kiintojää, ajojää, ahtojää. Mikä on mitä? Kun järvi jäätyy pikkuhiljaa, kevyt riite alkaa peittää suojaisat lahdelmat. Sitten jää paksunee ja leviää yhä etäämmälle rannasta. Lopuksi koko järvi saa kunnollisen jääkannen. Salmissa ja virtapaikoissa jää voi silti olla ohutta ja haurasta läpi talven. Teräsjääksi kutsutaan kirkasta jäätä, joka syntyy suoraan vedestä. Se näyttää lasimaiselta ja kantaa viiden senttimetrin paksuisena yksin kulkevan ihmisen. Jos alkutalvi on leuto, lumikuorma voi painaa ohutta jäätä niin, että jään päälle nousee vettä. Syntyy sohjoa, joka pakkasen kiristyessä jäätyy kohvajääksi. Se on vaaleaa ja himmeää kuin jähmettynyttä maitoa. Kohvajään kantokyky on vain puolet teräsjään kantavuudesta. Meren rannikolla puhutaan kiintojäästä. Se on paikallaan pysyvää jäätä, joka on kiinnittynyt rantoihin ja kareihin. Ajojää taas liikkuu tuulten ja virtausten kuljettamana. Joskus ajojäätä pakkautuu isoiksi röykkiöiksi, ahtojääksi. Lähde: vesi.fi Kinkkurasva ei kuulu viemäriin JOULU KOHTA KOLKUTTELEE ovella, ja muutaman viikon päästä monen kodin täyttää uunissa paistuvan kinkun tuoksu. Muistathan, ettei kinkun paistorasvaa saa valuttaa viemäriin? Jos et käytä sitä herkul- lisen k ­ astikkeen tekoon, laita se bio- tai sekajätteeseen tai vie paistorasvan keräykseen, mikäli kaupassasi sellainen on. Viemäriin joutuessaan kinkku­ rasva voi tukkia putkiston, ja pahimmassa tapauksessa rasva­ tukos saattaa aiheuttaa vesi­ vahingon. Hyydytä paistorasva ja laita se biojätteeseen. Vaihtoehtoisesti vie se sekajätteeseen tiiviisti suljetussa astiassa, kuten kiinni teipatussa maitotölkissä.

22 22 hs-vesi tiedottaa vesi vesi 2024 2024syksy syksy Vesihuolto tutuksi lapsille HS -VESI on julkaissut vesihuollosta puuhakirjan, jonka kohderyhmänä ovat 7–8-vuotiaat lapset. Tehtävistä löytyy kivaa tekemistä myös muun ikäisille. Materiaali innostaa lapsia tutustumaan ja oppimaan vesihuollosta. Puuhakirjan valmiiksi suunniteltuja tehtäviä ja ideoita voi hyödyntää ja soveltaa myös kouluopetuksessa tai vesihuoltolaitosvierailuiden yhteydessä. Kirja on syntynyt Jenni Syreniuksen opinnäytetyönä Hämeen ammattikorkeakoulun kestävän kehityksen koulutusohjelmassa. Puuhakirja löytyy osoitteesta hsvesi.fi/hs-vesi/julkaisut Sokkelo A uta es i pi aaa kulk e maaa n Au ta vves p i sar s a ra ku l kema vves es ij ove rkoss to ssa i j o h tto verko ssa s ui uun u i hk h ku u n ast a s tii . Ties itk ö, ett ä H S- Ved en vesi joh to ver kos to o n su or aks i vedett ynä p i dempi kuin Su omen k art t a? V es i kulkee maan al l a pu tk iss a, jo ita k utsu taan vesij oh to ver ko st oks i. 25

23 ristikko vesi 2024 syksy Ratkaise ristikko RISTIKON AVAINSANA m ­ uodostuu ­numeroituihin ruutuihin. Osallistu ­arvontaan ­osoitteessa vesilehti.fi. Kirjoita avain­sana sille varattuun tilaan. Voit antaa samalla p ­ alautetta lehdestä. Palauta vastauksesi 27.12.2024 men- Osallistu a r vo nt a a n ! w w w.vesilehti.f i nessä. Kaikki määräpäivään mennessä saapuneet vastaukset osallistuvat Apple A ­ irPods ­­­ (3. sukupolvi) -kuulokkeiden arvontaan. ­Voittajalle ilmoitetaan henkilökohtaisesti. Arvonta suoritetaan yhteisesti Vesi-lehden kaikilla jakelualueilla.

24 24 vesi vesi 2024 2024 syksy syksy julkinen tiedote jokaiseen kotiin. Vikapäivystys 24 h Asiakaspalvelu 03 621 2279 HÄMEENLINNA JA HATTULA 03 621 3720 ( Viemäriviat ) 03 621 3717 ( Vesijohtoviat ) 03 621 2225 ( Veden laatuhäiriöt ) ( arkisin klo 8–11 ja 12–14 ) Laskutus (sisältöön liittyvät asiat)  03 621 3722 Laskun maksaminen (Ropo)  09 4246 1330 Uudet liittymissopimukset  hsvesi.fi AKAA Kiinteistöjen vesihuoltoasioiden tekninen 03 621 3330 ( Viemäriviat ) 03 621 3330 ( Vesijohtoviat ) 03 621 2225 ( Veden laatuhäiriöt ) neuvonta  03 621 2258 (arkisin klo 9–11) Mittarinvaihdot sekä tonttijohto- ja työtilaukset hsvesi.fi tai puhelimitse arkisin klo 12–14: 03 621 2226 (Hämeenlinna ja Hattula)  03 621 3148 (Akaa) HS-Vesi Toimipisteet: Paroistentie 7, 13600 Hämeenlinna | Puhdistamontie 9, 37800 Akaa hsvesi@hsvesi.fi | hsvesi.fi