VESILAITOKSEN LEHTI 2024 syksy Suomessa riittää puhdasta vettä! Lapsiperhe seurasi vedenkäyttöään yhden viikon ajan Ilmastonmuutos lisää sademääriä korkeilla leveysasteilla Meteorologi Markus Mäntykannas: Vesi on arvokas luonnonvara” vesi 2024 syksy Riihimäen 1

2 pääkirjoitus vesi 2024 syksy Puhdas vesi – yhteinen aarteemme julkaisija Riihimäen Vesi Eteläinen Asemakatu 4 11130 Riihimäki riihimaenvesi@riihimaki.fi www.riihimaenvesi.fi tuotanto TK mediatalo Oy www.tkmediatalo.fi Päätoimittaja Jenniina Nummela Toimittajat Marjaana Lehtinen Virpi Ekholm Ulkoasu Erika Nieminen Anna Back Kannen kuva Jani Laukkanen paino UPC, Vaasa Painos 16 500 kpl 4041 0948 Painotuote Maailman pinta-alasta noin 70 prosenttia on veden peitossa. Silti puhtaan veden saanti useimmissa maailman maissa ei ole itsestään selvää. Suomessa puhdasta ja raikasta juomavettä voi juoda suoraan hanasta, eikä veden käyttöä tarvitse säännöstellä. Meillä on onni asua maassa, jossa vettä riittää ja sen laatu on korkea. Veden riittävyys on kuitenkin globaali haaste ja se koskettaa myös meitä suomalaisia. Ilmastonmuutos ja ihmisen toiminta vaikuttavat vesivarojen jakautumiseen ja laatuun. Jokainen vesipisara on arvokas, ja meidän tehtävämme on suojella tätä kallisarvoista resurssiamme. Olemme oppineet Suomessa luottamaan talousvetemme puhtauteen ja turvallisuuteen. Luottamus on ansaittu vuosikymmenten työllä, joka pitää sisällään niin suunnittelua, rakentamista kuin huolenpitoakin. Tätä samaa työtä teemme edelleen vesilaitoksella päivittäin. Tavoitteemme on taata, että meillä on jatkossakin saatavilla laadukasta, puhdasta ja turvallista vettä vuoden jokaisena päivänä. Vesilaitokset ympäri Suomen panostavat jatkuvasti teknologian kehittämiseen ja vesihuollon parantamiseen. Investoimme uusimpiin puhdistusmenetelmiin ja vesihuollon infrastruktuuriin. Teemme tiivistä yhteistyötä eri sidosryhmien kanssa, jotka palvelevat sekä nykyisiä että tulevia sukupolvia. Tämän lehden sivuilta voit lukea enemmän veden ja vesihuollon mielenkiintoisesta maailmasta. Jarmo Rämö vesihuoltojohtaja P.S. Muistathan pakkaskaudella, ettet päästä vesimittaria jäätymään. Vesivahinkoja voi ehkäistä eristämällä mittarin ja putket sekä varmistamalla, että vesimittaritila on tarpeeksi lämmin.

sisältö 10 9 12 suomalaista vesiosaamista viedään vietnamiin. 13 kuvat jenniina nummela, riihimäen vesi ja istock 17 18 20 22 10 lapsiperhe seurasi vedenkäyttöään viikon ajan. mihin vettä kului? 14 23 4 ”vesihuolto on yhteiskunnan eri sektoreista edelläkävijä ilmastonmuutokseen sopeutumisessa.” Olli-Matti Verta, vesitalousjohtaja, maa- ja metsätalousministeriö Puhdas vesi ei lopu. Vesivaramme ovat väestöön nähden runsaat ja vesihuolto toimii Suomessa erinomaisesti. Ilmastonmuutoksen seurauksiin on silti varauduttava. Huippuluokan vesiosaamista. Suomessa tiedetään, miten tuottaa tekopohjavettä kestävästi ja turvallisesti. Tälle osaamiselle on kysyntää muun muassa Vietnamissa. Vesi pyörittää lapsiperheen arkea. Mäntynevan viisihenkinen perhe seurasi vedenkulutustaan viikon ajan. Vettä kului keskimäärin 340 litraa päivässä. Mutta mihin? Kiinteistö vastaa omista putkistaan. Kun vesijohto vuotaa tai viemäri tukkeutuu, kiinteistön omistaja hoitaa asian kuntoon ja maksaa laskun. Meteorologi Markus Mäntykannas on kiitollinen Suomen hyvin toimivasta vesihuollosta. Maailmalla ei ole itsestään selvää, että hanasta tulee puhdasta vettä. Sademäärät kasvavat Suomessa. On arvioitu, että sadanta kasvaa Suomessa noin 10–15 prosenttia vuodessa muun muassa rankka- ja talvisateiden myötä. Saneeraustyöt. Riihimäen Vesi pyrkii saneeraamaan putkia niin, että asukkaille, yrityksille ja liikenteelle koituu vähiten haittaa. Putket uusitaan kerran 70–100 vuodessa. Lyhyesti & Tiedätkö tämän vedestä. Vesihuoltolain uudistus: Vesi on meidän myös jatkossa | Veden olomuodot | Kinkkurasva ei kuulu viemäriin Riihimäen Vesi tiedottaa! Etäluettavien vesimittareiden määrä kasvaa. Mittarin etäluenta helpottaa vedenkulutuksen ajantasaista seurantaa. Ratkaise ristikko ja osallistu kilpailuun. Voit myös antaa palautetta lehdestä. 18 Riihimäen Vedelle on tärkeää pitää saneeraustyömaat turvallisina niin kaupunkilaisille kuin työntekijöillekin. vesi 2024 syksy 4–9 103

4 teksti virpi ekholm kuvat vastavalo / sampo kiviniemi & mikko suonio, jenniina nummela & istock vesi 2024 syksy Suomessa riittää puhdasta vettä Vaikka suuressa osassa maailmaa kärsitään pahenevasta vesipulasta, ­Suomessa raikasta juomavettä on tarjolla yllin kyllin. Suomen vesivarat ovat väestöön nähden runsaat, ja myös vesihuolto toimii erinomaisesti. Ilmastonmuutos tuo silti tulevaisuudessa haasteita myös Suomen vesihuollolle. T oisin kuin monissa muissa maissa, Suomessa puhdasta ja raikasta juomavettä voi ottaa suoraan hanasta. Vettä myös riittää kaikille, eikä sen käyttöä tarvitse säännöstellä. Onko Suomessa siis erityisen hyvät vesivarat vai erityisen hyvä vesihuolto? Vesitalousjohtaja Olli-Matti Verta maa- ja metsätalousministeriöstä toteaa, että vastaus on molempia. – Meillä on maailman mittakaavassa todella runsaat ja puhtaat vesivarat. Toisaalta Suomen vesihuolto on erittäin laadukasta ja toimivaa, mistä kuuluu kiitos kunnille ja vesihuoltolaitoksille.

5 vesi 2024 syksy – Suomessa on maailman mittakaavassa todella runsaat ja puhtaat vesivarat, kertoo vesitalousjohtaja Olli-Matti Verta. pinta- eli järvivesi on suomessa laadultaan pääasiassa erinomaista tai hyvää. Vesi on arvokas luonnonvara 6 Maapallon pinnasta 70 % on veden peitossa. 6 Vedestä 97 % on suolaista merivettä ja alle 3 % makeaa vettä. 6 Makeasta vedestä 69 % sijaitsee ­jäätiköissä, noin 30 % on pohjavettä ja 1 % pintavettä. 6 Vain 0,01 % saatavilla olevasta makeasta vedestä on niin puhdasta, että sitä on turvallista käyttää juomavetenä. Lähde: Vesi.fi Suomen maa-alasta noin 10 prosenttia on makeita pintavesiä. Lisäksi Suomessa on paljon hiekasta ja sorasta muodostuneita harjuja, jotka ovat otollisia pohjaveden muodostumiselle. Kuvassa Kyynäränharju Liesjärven kansallispuistossa.

6 vesi 2024 syksy Pohjavesi on Suomessa juomakelpoista lähes sellaisenaan. Suurin osa julkisten vesilaitosten jakamasta talousvedestä on Viileässä vettä haihtuu vain vähän pohjavettä, joka on juomakelpoista lähes sellaisenaan. Loput Mistä sitten johtuu, että juuri Suomessa vesivaroja on tarpeetalousvedestä tehdään pinta- eli järvivedestä, joka on Suomessa seen nähden niin runsaasti? laadultaan pääasiassa erinomaista tai hyvää. Kun vettä ei tarvitApulaisprofessori Miina Porkka Itä-Suomen yliopiston ymse käsitellä talousveden valmistuksessa kovin paljon, siinä säilyy päristö- ja biotieteiden laitokselta kertoo, että Suomessa sataa luonnollinen, raikas maku. melko paljon siihen nähden, paljonko vettä haihtuu. Olli-Matti Vertan mukaan suomalaisissa vesilaitoksissa – Sademäärät eivät ole poikkeuksellisen suuria, mutta viileästehdään ammattimaista työtä sen eteen, että puhdasta vettä sä ilmastossa vettä ei haihdu kovin paljon. Lisäksi väestö on riittää kaikille vuoden jokaisena päivänä. Myös riskejä hallitaan meillä suhteellisen pieni vesimäärään nähden, hän selittää. aktiivisesti, jotta juomavesi olisi varmasti turvallista. Suomen maa-alasta noin kymmenen prosenttia on makeiSuomen vesihuoltoverkosto on kansainvälisesti vertaillen ta pintavesiä. Lisäksi Suomessa on paljon hiekasta ja sorasta vielä nuorta, koska kaupungistuminen tapahtui meillä melko muodostuneita harjuja, jotka ovat otollisia pohjaveden muomyöhään. Seuraavina vuosikymmeninä entistä suurempi määrä dostumiselle. verkostoa tulee kuitenkin käyttöikänsä päähän. Uusiutuvista vesivaroista käytetään Suomessa vain noin kolVerta kehottaakin kuluttajia varautumaan siihen, että me prosenttia vuodessa, kun monissa muissa maissa osuus on ­vesimaksut nousevat jonkin verran tulekymmeniä prosentteja. World Water Councilin ja vina vuosina, koska vesi­laitokset tarvitBritannian Centre for Ecology and Hydrologyn sevat rahaa verkoston uudistamiseen ja kehittämän vesiköyhyysindeksin mukaan Suomi ­yllä­pitoon. onkin veden suhteen yksi maailman rikkaimsuomen vesihuollossa – Infran kunnossapitoa ja korjausta mista maista. Indeksin laskemisessa otetaan on jo varauduttu pitää tehdä vesilaitoksilla suunnitelmalhuomioon paitsi vesivarojen määrä, myös vesiilmastonmuutoksen lisesti ja pitkäjänteisesti, jotta kerralla ei huollon kattavuus sekä veden käytön tehokkuus mukanaan tuomiin tule liian suuria investointitarpeita. Nämä ja ekologinen kestävyys. haasteisiin. kustannukset katetaan meidän jokaisen Vaikka Suomessa riittää puhdasta vettä, maksamilla vesimaksuilla, hän muistuttaa. suuressa osassa maailmaa kärsitään pahenevasta

7 vesipulasta. Asiantuntijat arvioivat, että vuonna 2050 jopa puolet maailman väestöstä elää alueilla, joissa on pulaa vedestä. Porkan mukaan Suomessa ei pidä tuudittautua siihen, että maailman vesipula ei koske meitä. – Kun ostamme ulkomailla tuotettuja tai ulkomaisista raaka-aineista valmistettuja tuotteita, kulutamme vesivaroja muualla maailmassa. Ilmastonmuutos lisää kuivuutta ja tulvia Ilmastonmuutos vaikuttaa tulevina vuosina merkittävästi veden kiertoon ja puhtaan veden riittävyyteen maailmassa. Voimmeko Suomessa kuitenkin luottaa siihen, että puhdasta vettä riittää meillä jatkossakin? Miina Porkka arvioi, että Suomessa talousveden riittävyyteen ei kohdistu ainakaan lähitulevaisuudessa uhkia. Sen sijaan maatalous voi kärsiä pitkittyvistä kuivuusjaksoista. – Ilmastonmuutos vaikuttaa siten, että sään ääri-ilmiöt lisääntyvät. Rankkasateita ja kuivia kausia tulee enemmän kuin aiemmin, vaikka keskimääräisessä sademäärässä ei välttämättä olisi isoa muutosta. Sekä tulvat että kuivuus todennäköisesti lisääntyvät, hän kertoo. Olli-Matti Verta puolestaan varoittaa, että puhtaan veden riittävyys ei ole itsestäänselvyys Suomessakaan. Täälläkin yhteiskunnan on varauduttava siihen, että saatavilla oleva vesimäärä voi tulevaisuudessa vaihdella nykyistä enemmän. Apulaisprofessori Miina Porkka arvioi, ettei talousveden riittävyyteen kohdistu Suomessa uhkia ainakaan lähitulevaisuudessa. Sen sijaan sään ääri-ilmiöt lisääntyvät täälläkin. Vertan mukaan Suomen vesihuollossa on jo varauduttu ilmastonmuutoksen mukanaan tuomiin haasteisiin. – Vesihuoltosektori on yhteiskunnan eri sektoreista edelläkävijä ilmastonmuutokseen sopeutumisessa. Varavesilähteet ovat tiedossa ja vesilaitosten välillä on sovittu, miten ne voivat auttaa toisiaan tarvittaessa. Tätä varautumista tulee edelleen ylläpitää ja kehittää, hän summaa. vesi 2024 syksy suomessa sataa melko paljon siihen nähden, paljonko vettä haihtuu.

8 teksti riihimäen vesi kuva istock vesi 2024 syksy Raikasta pohjavettä, olkaa hyvä Riihimäkeläisten hanasta virtaa pohjavedestä tuotettua laadukasta talousvettä. R iihimäen Vedellä on käytössään kolme pohjavedenottamoa: Etelä-Riihimäellä, Hausjärvellä ja Lopella. Viimeksi mainittu on yhteinen Lopen kunnan kanssa. Etelä-Riihimäen ja Lopen pohjavedenottamoiden vesi käsitellään vesilaitoksilla paikan päällä. Hausjärven vedenottamon vesi johdetaan raakavesilinjaa pitkin Pohjois-Riihimäellä sijaitsevalle vesilaitokselle. Kaikilla laitoksilla vesi ilmastetaan ja suodatetaan kalkkikivimassan läpi veden syövyttävyyden pienentämiseksi. Lopuksi se desinfioidaan ultravioletti- valon avulla ennen pumppaamista vesijohtoverkostoon. Riihimäelle johdetaan myös jonkin verran vettä Hausjärvellä sijaitsevasta vedenottamosta, joka on Riihimäen, Hyvinkään ja Hausjärven yhteinen. Sen vesi käsitellään Hyvinkään Veden vedenkäsittelylaitoksella Hausjärvellä. Viime vuosina vesilaitos on pienentänyt vedentuotannon hiilijalanjälkeä. Esimerkiksi Herajoella biokaasu on korvannut öljyn lämmityksessä ja Haapahuhtaan on rakennettu maalämpöjärjestelmä. Lisäksi Riihimäen Veden käyttämä sähkö on uusiutuvaa energiaa. ”rekisteröidy häiriötekstiviestipalvelun käyttäjäksi osoitteessa www.riihimaenvesi.fi/ hairioviestinta/ Vesihuoltomaksuihin esitetään korotusta vuoden alusta RIIHIMÄEN Veden asiakkailta perimät maksut ovat valtakunnallisesti katsottuna erittäin kilpai­ lukykyisiä. Viime vuosina vesilaitos on panostanut maanalaisten vesihuoltoverkostojen kuntotut­ kimuksiin, joista on ilmennyt verkostojen oletet­ tua huonompi kunto. ”Meidän on investoitava verkostojen sanee­ raukseen tulevina vuosina aiempaa enemmän, jotta niiden saneerausvelka ei kasva nykyisestä. Tämä yhdessä vähenevän vedenkulutuksen kans­ sa lisää painetta taksojen nostamiseen”, sanoo vesihuoltojohtaja Jarmo Rämö. Johtokunta esittää vuoden 2025 alusta käyttö­ ja perusmaksutuloihin maltillista, keskimäärin noin kolmen prosentin korotusta. Lisäksi nousisi­ vat hulevesi­ ja sekaviemäröintimaksut sekä sako­ kaivolietteiden vastaanottomaksut. Käyttö­ ja perusmaksujen korotusten vaikutus kolmen hengen omakotitalossa asuvaan perhee­ seen olisi keskimäärin 2,8 euroa kuukaudessa. Asiakkaita tiedotetaan mahdollisista koro­ tuksista henkilökohtaisella kirjeellä hyvissä ajoin ennen niiden voimaantuloa.

teksti virpi ekholm kuva jaana jarva 9 vesi 2024 syksy Kuvassa valmistaudutaan ottamaan pohjavesinäytettä Phuong Main niemimaalla Vietnamissa. Näytteistä tutkittiin pohjaveden laatua ja sen mahdollisesti sisältämiä haitallisia yhdisteitä. Suomalaista vesiosaamista viedään Vietnamiin KAAKKOIS-AASIAN VIETNAMISSA on toteutettu Geologian tutkimus- Vietnam on yksi maista, joihin ilmastonmuutos vaikuttaa kaikkein keskuksen (GTK) koordinoimia vesialan hankkeita, joissa on selvitetty rajuimmin. Suomen kokoisen maan alueella asuu lähes 100 miljoonaa tekopohjaveden tuottamisen edellytyksiä paikallisilla vesilaitoksilla. ihmistä, ja väestömäärän ennustetaan vielä kasvavan. Sadekaudella Vietnamiin on viety suomalaista vesiosaamista, joka on huippuluokkaa maailmassa ja potentiaalinen vientituote. Vietnamissa sataa paljon, mutta ilmastonmuutoksen myötä kuiva kausi on entistä vähäsateisempi ja paikoin myös pidempi. – Suomalaisella vesiosaamisella on Vietnamissa valtavan hyvä maine. Meillä Suomessa on paljon osaamista ja tietämystä siitä, miten tuottaa – Tekopohjaveden avulla sadevesi saadaan talteen, jotta sitä on käytettävissä ympäri vuoden. Pohjavesi on myös turvassa ilmansaasteil- tekopohjavettä kestävästi ja turvallisesti, kertoo GTK:n ta paremmin kuin pintavesi, ja sen puhdistamisessa johtava asiantuntija Jaana Jarva. tarvitaan vähemmän kemikaaleja, Jarva kuvailee. Tekopohjavettä tuotetaan siten, että maahan imeytetään ­kerättyä sade- tai pintavettä. Maaperä suodattaa vedestä epäpuhtauksia, jolloin saadaan luontaisen pohjaveden kaltaista tekopohjavettä. Oikein toteutettuna tekopohjavesi on ympäristöystävällinen, varma ja kustannustehokas tapa turvata ympärivuotinen vesihuolto muuttuvissa ilmasto-olosuhteissa. Tekopohjavesiosaamista on viety Vietnamiin suomalainen vesiosaaminen on huippuluokkaa maailmassa. ­Geologian tutkimuskeskuksen Viet MAR ja ProMAR-hankkeissa, joita ovat rahoittaneet Suomen ulkoministeriö ja Business Finland. GTK:lla on käynnissä vesialan yhteistyöhankkeita myös Nepalissa, Kirgisiassa, Uzbekistanissa ja Keniassa.

10 teksti virpi ekholm kuvat jenniina nummela vesi 2024 syksy Vesi pyörittää lapsiperheen arkea Mihin lapsiperheen arjessa oikein kuluu vettä? Hämeenlinnassa ­ asuvat Jari ja Johanna Mäntyneva sekä p ­ erheen lapset Alina, Lauri ja Aili ottivat siitä selvää. P eseytymistä, pyykinpesua, vessa­ käyntejä ja tiskausta. Näihin arkisiin puuhiin lapsiperheessä kuluu vettä litra jos toinenkin. Hämeenlinnassa asuva Mäntynevan perhe piti viikon ajan kirjaa vedenkäytöstään. Kirjanpitoon osallistui koko perhe: vanhemmat Jari ja Johanna Mäntyneva sekä lapset Alina, 13, Lauri, 9, ja Aili, 7. Kodin kaikille vesipisteille vietiin lappuset, joihin vedenkäyttö merkittiin tukkimiehen kirjanpidolla. Ylös kirjattiin wc-käynnit, käsipesut, pyykki- ja astianpesukoneelliset sekä keittiön vedenkäyttö, johon sisältyivät esi­merkiksi ruoanlaitto, käsitiskit ja huuhtelut. Suihkujen pituus ja ulkohanan käyttö katsottiin minuutteina kellosta. Myös vesimittarin lukemat merkittiin päivittäin ylös, jotta voitiin seurata todellista vedenkulutusta. Viikon aikana Mäntynevojen kotona kului 2 393 litraa vettä (2,4 m³). Mihin se oikein kului? Lauantai Veden käyttö: 190 litraa 6 Wc-pytty 28 kpl, käsipesut 41 kpl, pyykki­kone 0 kpl, tiskikone 1 kpl, keittiön hana 8 kpl, juomavesi 6 kpl 6 Suihkut 0 minuuttia Kirjanpito aloitettiin lauantaina, jolloin naapurissa asuvat ystävät kutsuivat perheen kylään. Suihkussa ei käyty laisinkaan, eikä pyykkiäkään ehditty pestä. Leipominen tuotti t­ avallista enemmän tiskiä. Käsitiskit hoituivat Johanna-äidin ja Laurin yhteistyönä. Sunnuntai Veden käyttö: 480 litraa 6 Wc-pytty 31 kpl, käsipesut 32 kpl, pyykkikone 1 kpl, tiskikone 1 kpl, keittiön hana 5 kpl, juomavesi 6 kpl Useimmiten viisihenkisessä perheessä ainakin joku käy päivittäin suihkussa. Jos viiden minuutin suihku vie keskimäärin 60 litraa vettä, viisi viiden minuutin suihkua vie jo 300 litraa. 13-vuotias Alina käy Mäntynevan perheestä yleensä suihkussa useimmin. Yleisurheilua ja jalkapalloa aktiivisesti harrastavalla tytöllä on neljät tai viidet treenit viikossa, joiden jälkeen suihku on tarpeen. Nuorempia lapsia, 9-vuotiasta Lauria ja 7-vuotiasta Ailia, saa sen sijaan vanhempien mukaan patistaa pesulle. – Sitten kun pienet peseytyvät, he saattavat jäädä kaksistaan kylpyhuoneeseen leikkimään. Silloin hana voi unohtua päälle pitemmäksikin aikaa, Jari Mäntyneva naurahtaa. 6 Suihkut noin 30 minuuttia Sunnuntaina koko perhe kävi suihkussa, ja pyykki- ja tiskikonekin pyörivät. Pyykkiä Mäntynevat pesivät testiviikolla kolme koneellista, mikä on lapsiperheessä melko vähän. Yksi koneellinen kuluttaa vettä koneesta ja pesuohjelmasta riippuen noin 40–60 litraa. Tämä tarkoittaa, että pyykinpesu vei viikon aikana 120–180 litraa vettä. Mäntynevojen perheessä vaatteita ei pestä turhaan, jos ne eivät näytä likaisilta. Lakanoiden ja pyyhkeiden vaihtopäivänä kone voi toki pyöriä useastikin. – Yleensä pyykkäämme enemmän viikonloppuisin, Johanna Mäntyneva kertoo.

11 vesi 2024 syksy Kesällä vettä kuluu ulkopuuhiin, kuten pihakasvien kasteluun, auton ja terassin pesuun sekä lasten vesileikkeihin. Mäntynevan perhe: Johanna ja Jari sekä lapset Aili (vas.), Lauri ja Alina. Koko perhe seurasi vedenkäyttöään viikon ajan. Maanantai Veden käyttö: 235 litraa 6 Wc-pytty 28 kpl, käsipesut 31 kpl, pyykkikone 0 kpl, tiskikone 1 kpl, ­keittiön hana 4 kpl, juomavesi 5 kpl 6 Suihkut noin 5 minuuttia Testiviikolla Mäntynevan perhe vietti paljon aikaa kotona, koska lapset sairastelivat vuorotellen flunssaa. Esimerkiksi wc-pytyn vetoja kertyi ehkä tavallistakin enemmän. Vanhat wc-pytyt ovat varsinaisia vesisyöppöjä: yksi veto voi kuluttaa jopa 9 litraa vettä. Uudemmissa pytyissä on usein kaksoisnupit, joissa pieni huuhtelu vie 2 ja isompi huuhtelu 4 litraa vettä kerralla. Mäntynevoilla wc-pytyn vetoja kertyi keskimäärin 29 kappaletta päivässä. 9 litran huuhtelulla se olisi vienyt jopa 261 litraa päivittäin. Kodissa on kuitenkin uudemmat vessat, joten vettä kului niissä selvästi vähemmän, alle sata litraa päivässä. Aikamoinen säästö!

12 vesi 2024 syksy Tiistai Veden käyttö: 360 litraa 6 Wc-pytty 33 kpl, käsipesut 35 kpl, pyykkikone 0 kpl, tiskikone 1 kpl, keittiön hana 4 kpl, juomavesi 3 kpl 6 Suihkut noin 25 minuuttia Tiistaina vettä kului erityisesti suihkussa, jossa vesi lorisi yhteensä lähes puolen tunnin ajan. Mäntynevan perheen vedenkäyttö oli testiviikolla varsin maltillista, sillä vettä kului viisihenkisellä perheellä keskimäärin 341 litraa päivässä. Suomalaisilla kuluu keskimäärin hanavettä noin 120 litraa henkilöä kohti vuorokaudessa, mutta erot kotitalouksien välillä ovat suuria. Toiset pärjäävät alle 50 litralla, kun taas joillakin vettä kuluu vuorokauden mittaan lähemmäs 300 litraa tai ylikin. Keskiviikko Keskiviikkona lapset innostuivat leipomaan, ja tiskiä tuli sen vuoksi paljon. Tiskikone pyöri päivän aikana kolmesti ja käsitiskiäkin syntyi leivontapuuhissa. Ulkohanaa käytettiin noin viiden minuutin ajan, kun perheen isä pesi ulkoporeammetta. 700-litraisen ammeen vesi vaihdetaan noin neljästi kesän aikana, jonka jälkeen amme laitetaan talviteloille. Kesällä vettä kuluu muutenkin ulkona enemmän, kun pihalla kastellaan kukkia ja marjapuskia sekä pestään autoa ja terassia. – Myös vesipyssyjä ja vesi-ilmapalloja täytetään hellepäivinä ahkerasti, Johanna Mäntyneva kertoo hymyillen. Torstai Veden käyttö: 565 litraa 6 Wc-pytty 26 kpl, käsipesut 29 kpl, pyykkikone 2 kpl, tiskikone 1 kpl, keittiön hana 1 kpl, juomavesi 5 kpl 6 Suihkut noin 20 minuuttia Veden käyttö: 291 litraa 6 Wc-pytty 30 kpl, käsipesut 34 kpl, pyykkikone 0 kpl, tiskikone 3 kpl, keittiön hana 7 kpl, juomavesi 4 kpl 6 Suihkut noin 5 minuuttia 6 Ulkohana noin 5 minuuttia Mäntynevan ­viisihenkisellä perheellä kului testiviikon aikana vettä keskimäärin 340 litraa päivässä. Torstaina tiskikone pyöri kodissa kerran ja pyykkikonekin kahdesti. Perheen isä Jari Mäntyneva oli kotona kipeän kuopuksen kanssa ja aikaa jäi myös pyykkäämiseen. Tiskikone vie vettä keskimäärin noin 10 litraa pesukerralta. Testiviikolla tiskikone kävi Mäntynevojen kotona yhteensä 8 kertaa, mikä vei yhteensä noin 80 litraa vettä. Jos saman määrän yhtä likaista tiskiä pesisi käsin, se veisi todennäköisesti vettä selvästi enemmän. Perjantai Veden käyttö: 272 litraa 6 Wc-pytty 25 kpl, käsipesut 27 kpl, pyykkikone 0 kpl, tiskikone 0 kpl, keittiön hana 1 kpl, juomavesi 5 kpl 6 Suihkut 8 minuuttia Testiviikon lopussa Mäntynevat tuumaavat, että kirjanpito ei tuonut esiin suurempia yllätyksiä omasta vedenkäytöstä. Se kuitenkin kävi selväksi, että lapsiperheen arki ei pyörisi ilman vettä. – Koitamme kuitenkin käyttää vettä melko säästeliäästi, Johanna Mäntyneva sanoo. – Suihkussa ei seistä tarkoituksella lämmittelemässä! Jari Mäntyneva nauraa. Juttua varten on haastateltu myös Motivan johtavaa asiantuntijaa Jaakko Ketomäkeä.

teksti marjaana lehtinen kuvat istock Kiinteistön raja Liittämiskohta ohto esij Runkov Tonttisulku Etäluettavat vesimittarit ovat y­ leistymässä, mutta niidenkin kunnon ­seuraamisesta vastuu säilyy asiakkaalla, muistuttaa ­lakiasiainpäällikkö Joonas Jännäri . Kiinteistö vastaa omista putkistaan Kun kiinteistön vesijohto vuotaa tai viemäri tukkeutuu, omistaja hoitaa asian kuntoon ja maksaa laskun. V esihuoltolaitos huolehtii siitä, että vesihuoltoverkostoon liittynyt kiinteistö saa laatuvaatimukset täyttävää talousvettä ja että jätevedet kulkeutuvat viemäriä pitkin puhdistamolle. Jotta homma toimii 24/7, kiinteistön omistajalla on omat vastuunsa. – Moni olettaa, ettei kiinteistöllä ole juuri mitään vastuuta vesihuollosta. Jos vesiputki vuotaa tai jäätyy tai viemäri menee tukkoon, voidaan helposti ajatella, että vesihuoltolaitos vastaa tapahtuneesta ja maksaa kulut, toteaa lakiasiainpäällikkö Joonas Jännäri Suomen Vesilaitosyhdistys ry:stä. Vesihuollon liittymis- ja käyttösopimusten mukaan kiinteistön omistaja tai haltija vastaa kiinteistön vesijohdoista, laitteista ja viemäreistä vesihuoltolaitoksen osoittamaan liitoskohtaan saakka. Liitoskohta sijaitsee usein katualueella ja voi sijaita kauempanakin kiinteistön rajasta varsinkin haja-asutusalueilla. Uudisrakentajat ovat yleensä selvillä vastuistaan, koska liittymissopimus ja johtokartat ovat tuoreessa muistissa. Sen sijaan vanhoihin taloihin muuttaville vastuuasiat voivat olla vieraita. Jos liittymissopimus on tehty kauan aikaa sitten, siitä voi puuttua myöhemmin vastuunjakoon tulleita asioita. Silloin sovelletaan vesilaitoksen yleisiä toimitusehtoja, joissa määritellään vastuut ja vahingonkorvaukset. Tonttijohdot eivät kestä ikuisesti Vesi- ja viemäriputket ja liitoskohta runkolinjaan on uusittava aika ajoin – ja ne kuuluvat kiinteistön omistajan vastuulle. Tonttijohtojen käyttöikä on 30–50 vuotta materiaalista riippuen. – Jos kiinteistöllä tehdään salaojaremontti, kannattaa ­samalla harkita viemäri- ja vesijohtoremonttia runkojohtoon asti. Tai jos vesilaitos uusii runkojohtoa ja tonttijohdot ovat samaa ikäluokkaa tai vanhempia, kannattaa harkita niiden ja liitoskohdan uusimista samalla, Joonas Jännäri jatkaa. Vesimittari kuuluu vesilaitokselle Poikkeuksen kiinteistön vastuisiin tekee vesimittari, joka on vesilaitoksen omaisuutta. Kiinteistön omistajan on kuitenkin huolehdittava, että mittari sijaitsee lämpimässä tilassa, jonne on helppo päästä ja jossa on viemäripiste mahdollisten vuotojen varalta. – Moni vesilaitos on siirtynyt tai siirtymässä etäluettaviin mittareihin, jolloin asiakkaan ei enää tarvitse toimittaa lukematietoja vesilaitokselle. Vastuu mittarin kunnon seuraamisesta säilyy edelleen asiakkaalla. On tervettä vastuunkantoa käydä aina välillä katsomassa, että mittari toimii, Jännäri muistuttaa. vesi 2024 syksy Kiinteistön omistaja vastaa kiinteistön vesijohdosta ja viemäreistä vesilaitoksen ­runkovesijohdon ja runkoviemärin liitoskohtaan saakka. 13

14 teksti marjaana lehtinen kuvat jani laukkanen vesi 2024 syksy meillä vettä tulee hanasta ympäri vuorokauden, ja veden hyvään laatuun voi luottaa. Kun Markus Mäntykannas lähtee töihin tai harrastuksiinsa, hän nappaa reppuun teräsjuomapullon täytettynä raikkaalla hanavedellä. ”Ulkomailla ikävöin suomalaista hanavettä” S Paljon maailmaa kolunnut meteorologi Markus Mäntykannas on huomannut, ettei puhtaan veden saatavuus ole aina itsestään selvää. iis mitä? Viiden minuutin suihku kuluttaa keskimäärin 60 litraa vettä? Ja kuka lotraa suihkussa noin kauan? Näin hämmästeli meteorologi Markus Mäntykannas luettuaan taannoin artikkelin suomalaisten vedenkulutuksesta. – Siinä menee viemäriin kerralla jo yli kuukauden juomavedet, sillä aikuinen tarvitsee 1,5 litraa juomavettä päivässä. En pihistele veden käytössä, mutta pyrin säästämään vettä. Suihkussa kiinnitän huomiota siihen, etten käytä sitä enempää kuin tarve on. Vähemmälläkin käytöllä pärjää, mutta me ihmiset olemme mukavuudenhaluisia ja nautimme lämpimästä vedestä, hän sanoo. Sääpalveluyritys Forecassa työskentelevä Mäntykannas on tullut suomalaisille tutuksi MTV:n uutisten ja Huomenta Suomen säälähetyksistä, joissa hän on ennustanut tulevien päivien ilmoja vuodesta 2013 lähtien. TV-työ vie noin 7–10 päivää kuukaudesta. Muun ajan hän laatii sääennusteita sekä blogi- ja videosisältöjä Forecalle tai vuorottelee rallitalli Toyotan meteorologina kollegansa kanssa kilpailuissa ympäri maailmaa. – Tallia kiinnostaa, sataako vai paistaako kulloisellakin erikoiskokeella, koska sääolosuhteet vaikuttavat ajamiseen ja rengasvalintoihin. Meteorologi ennustaa säätä maantieteellisesti hyvin rajatulla alueella esimerkiksi kymmenen kilometrin tiepätkällä, joten työ pitää tehdä paikan päällä. Telkkarissa ei koskaan tehdä sääennustetta näin pienelle mittakaavalle. Talli tekee nopeita päätöksiä ennusteen pohjalta, Mäntykannas selvittää. Utelias maailmanmatkaaja Mäntykannasta ovat kiehtoneet niin luonnonilmiöt kuin vieraat kulttuurit, kielet ja maat teini-iästä lähtien. Hän luonnehtii itseään uteliaaksi ja seikkailuhaluiseksi tutkijatyypiksi, joka on tähän mennessä käynyt noin 90 maassa. Matkat tarjoavat mahdollisuuden irrottautua arjesta ja hektisestä työtahdista. – Hienoin paikka on ollut Costa Rica Keski-Amerikassa. Pienestä mutta monipuolisesta maasta löytyy useita ilmastovyöhykkeitä, tulivuoria, rehevä luonto sekä mielenkiintoinen historia ja kulttuuri. Siellä toimii paljon kahviplantaaseja, joissa tällainen kaltaiseni suuri kahvinystävä voi käydä maistelemassa eri laatuja. Mieleeni Costa Ricasta on erityisesti jäänyt viidakkovaellus upeassa luonnossa.

15 vesi 2024 syksy Markus Mäntykannas 6 s. 1988 Petroskoissa. 6 Meteorologi Forecalla, MTV:n uutisten ja Huomenta Suomen säälähetyksissä sekä Toyotan rallitiimissä. 6 Valmistunut filosofian maisteriksi ­(luonnontieteet) Helsingin yliopistosta v. 2020. 6 Harrastaa lenkkeilyä, ­kuntosalilla ­käymistä, matkailua, valokuvausta ja ­kirjojen lukemista. Vesi on arvokas luonnonvara, mikä on konkretisoitunut Markus Mäntykannakselle ulkomailla reissatessa.

16 vesi 2024 syksy elämme pohjoismaissa tietynlaisessa kuplassa, koska ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat toistaiseksi olleet hillitympiä kuin etelämpänä. Suomen syyssateissa voi unohtua, että etelämpänä Euroopassa on kärsitty äärimmäisestä kuivuudesta. – Jokainen meistä voi tehdä pieniä asioita ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, muistuttaa Markus Mäntykannas. Vuosien mittaan Mäntykannaksen vapaa-ajan matkailutottumukset ovat muuttuneet. Osasyynä on kasvanut tietoisuus lentomatkustamisen hiilijalanjäljestä, ilmastonmuutoksesta ja sen vaikutuksista ympäristöön. Enää loman ei tarvitse suuntautua toiselle puolelle maapalloa, vaan lähempikin kohde, kuten Lappi tai Norja, toimii loistavasti. – Yksittäinen ihminen ei pysty pelastamaan maailmaa, mutta merkitys on suuri, jos jokainen tekee jotain pientä. Kyse on pienistä valinnoista arjessa. Itse suosin kävelemistä tai pyöräilyä aina, kun se on mahdollista. Siitä kiittävät niin ympäristö kuin oma terveys. Lisäksi olen vähentänyt ja miltei lopettanut punaisen lihan syömisen. Suomen vesihuolto saa kiitosta Matkojen myötä Mäntykannakselle on kertynyt mieleenpainuvia – ja silmiä todellisuudelle avaavia – kokemuksia vesihuollosta eri puolilla maailmaa. – Joissain eksoottisissa kaukokohteissa hanavesi ei aina ole ollut kirkasta, vaan jopa liejumaista ja haisevaa. Sellaista vettä ei tietenkään voi juoda eikä käyttää hampaiden pesuun. Joskus vettä on tullut katkonaisesti tai ei ollenkaan. Tällaiset kokemukset palauttavat mieleen sen, kuinka kiitollinen saa olla Suomen hyvin toimivasta vesihuollosta. Meillä vettä tulee hanasta ympäri vuorokauden, ja sen hyvään laatuun voi luottaa, hän sanoo. Mäntykannas on nähnyt ilmastonmuutoksen isoja vaikutuksia vesihuoltoon niinkin lähellä kuin Etelä-Euroopassa. Viime keväänä hän poikkesi matkallaan itäisessä Espanjassa tekojärvellä, jonka vedestä valmistetaan talousvettä paikalliseen verkostoon. Edellissyksystä jatkuneen äärimmäisen kuivuuden vuoksi laitoksen tuotantokapasiteetti oli laskenut alle kolmannekseen normaalista. Veden vähyys heijastui monelle taholle. – Vedenjakelua jouduttiin säännöstelemään kiertävillä vesikatkoilla, jotta talousveden saatavuus voitiin varmistaa kriittisiin tarpeisiin. Kun vettä tuli, vedenpaine oli todella pieni. Kuivuudesta kärsivät maanviljelijät joutuivat ahtaalle ja esimerkiksi autopesulat sulkivat toimintansa, kun vedenjakelua karsittiin ei-välttämättömistä palveluista. Talousveden tarjonta kiilasi tällaisessa tilanteessa muiden tarpeiden ja käyttökohteiden edelle. Me Pohjoismaissa elämme tietynlaisessa kuplassa, koska ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat toistaiseksi olleet hillitympiä kuin etelämpänä.

teksti marjaana lehtinen kuva vastavalo / ari andersin vesi 2024 syksy Etelä-Suomessa terminen talvi jää yhä useammin lyhyeksi, kun vuorokauden keskilämpötilat eivät talvikuukausinakaan laske pysyvästi pakkasen puolelle. J Sadanta kasvaa 10–15 prosenttia vuodessa atkossa kuivat pitkät hellejaksot yleistyvät Suomessa, mutta toisaalta sademäärät kasvavat. Vesihuollon kannalta tärkeät pohjavesivarannot eivät pääse ehtymään. Tilastot kertovat selvästi ilmastonmuutoksen etenemisestä Suomessa. Ilmastomme on lämmennyt, ja suurin osa mittaushistorian lämpimimmistä vuosista ajoittuu 2000-luvulle. Tähän mennessä lämpimintä oli vuonna 2020, jolloin vuoden keskilämpötila oli 4,8 astetta. – Lämpeneminen huomataan etenkin talvissa. Ensimmäistä kertaa meteorologeilla on ollut ongelmana se, ettei enää aina pystytä kaikkialla Suomessa kunnolla määrittelemään termistä talvea. Vuonna 2020 se kesti joillain havaintoasemilla etelä- ja lounaisrannikolla vain viisi vuorokautta, kertoo Forecan meteorologi Markus Mäntykannas. Termisen talven määritelmä täyttyy, kun vuorokauden keskilämpötila laskee pysyvästi pakkasen puolelle. Toisena ääripäänä Mäntykannas nostaa esiin lisääntyneet ja pitkittyneet kuivuus- ja hellejaksot kuten kuluvan vuoden toukokuussa. Vettä sataa – ja rankasti Ilmastonmuutoksen myötä sateet suomalaisten niskaan ryöpsähtävät aiempaa rankempina. Mitä lämpimämpi ilmakehä on, sitä enemmän sinne varastoituu vesihöyryä, mikä puolestaan lisää 17 kerralla satavaa määrää. Sateisuuden on ennustettu kasvavan eniten korkeilla leveysasteilla, jonne Suomi kuuluu muiden Pohjoismaiden, Kanadan, Siperian sekä pohjois- ja etelänavan alueiden kanssa. – Meillä alkaa olla enemmän piirteitä Keski-­ Euroopan ilmastosta, jolle tyypillisiä ovat rankkasateet ja niiden aiheuttamat tulvat. Kesäsademäärät kasvavat ennen kaikkea siksi, että kerralla sataa enemmän kuin aikaisemmin. Sadepäivien määrä ei sinällään kasva. Jos koko kuukauden sademäärä rysähtää alas tunnissa tai parissa, tulee paljon vahinkoa, Mäntykannas jatkaa. Kaupungeissa rankkasateet aiheuttavat ongelmia täyttämällä viemärit, mikä saa kadut lainehtimaan. Mäntykannaksen mukaan Suomessa sadannan on arvioitu kasvavan noin 10–15 prosenttia vuodessa rankka- ja talvisateiden myötä. Talvitulvien on ennustettu lisääntyvän ja kevättulvien aikaistuvan. Muutos on suurin maan pohjoisosassa. – Pitkät kuivuus- ja hellejaksot keväisin ja kesäisin puolestaan lisäävät veden haihtumista. Se taas vaikuttaa pohjavesivarastoihin, jotka riippuvat sadannan ja haihdunnan tasapainosta. Talvisin varannot ovat aiempaa suurempia. Meillä Suomessa ei ole pelkoa siitä, että pohja­ vesivarannot hupenevat, koska kokonaissadanta on kasvussa.

18 18 teksti marjaana lehtinen kuvat riihimäen vesi vesi 2024 syksy syksy Putket sijaitsevat syvällä routarajan alla, ja kaivutöissä voi joskus tulla eteen odottamattomia yllätyksiä. Tässä putkitöitä Torikujalla ja Uramontiellä. Putket uusiksi kerran 70–100 vuodessa R Yksi viime kesän kuumista puheenaiheista ja harmituksen kohteista Riihimäellä liittyi kahteen isoon vesihuollon saneeraustyömaahan keskustassa. Eniten ihmetytti, miksi hankkeiden valmistuminen vei kuukausia. iihimäen vanhimmat vesijohdot ja viemärilinjat sijaitsevat keskustan alueella ja ovat peräisin 1950-luvulta. Niiden huono kunto on jo aiheuttanut vesijohto- ja viemärivuotoja maaperään. – Tavoitteemme on saneerata verkostoa hallitusti, ennen kuin ongelmia syntyy. Jos tiiviillä kaupunkialueella sattuu pahoja putkirikkoja, aineelliset vahingot asukkaille ja yrityksille ovat yleensä isoja. Pahimmillaan jätevedet ovat jonkun kiinteistön kellarissa, kertoo Riihimäen Veden verkostopäällikkö Heidi Salosaari. Toinen syy keskustan isoille saneerauksille oli hulevesiviemäreiden rakentaminen. Tähän asti sade- ja sulamisvedet ovat päätyneet jätevesien kanssa sekaviemäreihin ja kuormittaneet jätevedenpuhdistamoa turhaan. Uusia linjoja pitkin ne ohjautuvat lopuksi Vantaanjokeen. – Vaikka työmaista ja suljetuista kaduista on harmia kaikille keskustassa liikkujille ja yrityksille, on hyvä pitää mielessä, että kyse on vain suhteellisen lyhytaikaisesta haitasta. Seuraavan kerran vesilaitos tulee samalle kohdalle uusimaan verkostoa vasta noin 70–100 vuoden kuluttua; siihen asti putkien pitäisi laskennallisesti kestää. Maan alta esiin yllätyksiä Vesihuoltolaitos pyrkii saneeraamaan putkia niin, että asukkaille, yrityksille, liikenteelle ja puustolle koituu vähiten haittaa. Myös työmaat pidetään mahdollisimman turvallisina niin kaupunkilaisille kuin tekijöillekin. Joskus saneerausta tehdään ei-kaivamattomilla menetelmillä, mutta usein se ei ole teknisesti mahdollista. – Keskustan alueella viemäriputket ja -kaivot olivat jo niin huonokuntoisia, ettemme voineet edes ajatella ei-kaivamattomia saneerausmenetelmiä. Lisäksi alueelle rakennettiin uusi hulevesiviemäri muiden putkien kanssa samaan kaivantoon, verkostopäällikkö selvittää. Taannoisten urakoiden edetessä maan alta paljastui ikäviä yllätyksiä, jotka hidastivat töitä. – Kun kadut kaivettiin auki, sieltä löytyi muun muassa johtoja ja tonttiliittymiä, joita ei ollut johtokartassa ja joihin emme olleet varautuneet. Emme voineet täysin noudattaa tekemäämme suunnitelmaa vaan jouduimme kiertämään putkia tai laajentamaan kaivantoa. Esimerkiksi Sakonkadun alta löytyi valtava betonikouru, joka aiheutti työmaalla paljon haasteita, Salosaari jatkaa.

19 vesi 2024 syksy syksy Keskustan alueella viemäriputket ja -kaivot olivat niin huonokuntoisia, ettei voitu edes ajatella ei-kaivamattomia saneerausmenetelmiä. Kuvassa työt käynnissä Välittäjä-Hallikujan kohdalla. Kun kadun alla oleva vesihuoltoputkisto uudistetaan kattavasti, se tarkoittaa kadun sulkemista osittain tai kokonaan liikenteeltä joksikin aikaa. Työmailla tuli vastaan myös pilaantuneita maita, joiden tutkimukset hidastivat töiden etenemistä. Asvaltointi vasta painekokeiden jälkeen Kun uudet putket saatiin maahan ja kaivannot umpeen sekä liikenne ja kulku- yhteydet lähes normaaliksi, moni katu jäi sorapintaisena odottamaan asvaltointia useiksi kuukausiksi – tarkoituksella. Uuden tai saneeratun vesijohdon käyttöönotto vaatii aina painekokeet ja vesinäytteiden oton. Ne voidaan tehdä vasta, kun koko putkiosuus on rakennettu. Vesijohdon paineistus paljastaa mahdolliset vuotokohdat putkissa, saumoissa ja venttiileissä. Jos niitä ilmenee, ne on helppo korjata, kun päällä ei ole vielä asvalttia. Putkitöiden jälkeen on myös hyvä antaa maan hieman painua liikenteen myötä, jotta tuleva tien pinta pysyy jatkossa paremmassa kunnossa. Sorapinta edistää osaltaan myös työntekijöiden ja työkoneiden turvallisuutta liikenteen seassa. – Valitettavasti autoilijat eivät kunnioita työmaita vaan ajavat lujaa 30 kilometrin nopeusrajoitusalueella. Sorapintaisuus hieman hiljentää nopeuksia, Salosaari lisää ja toivoo kuskeilta jatkossa malttia ja kevyempää kaasujalkaa putkityökohteiden lähellä. Seuraavan kerran vasta 2120-luvulla? Vesilaitos päivittää saneerausohjelmaansa vuosittain kuntotutkimuksissa ilmenneiden investointitarpeiden mukaan. Riihimäen keskustassa riittää saneerattavia putkilinjoja vielä pitkäksi aikaa. Vuonna 2025 vesihuoltotyöt todennäköisesti kohdistuvat kaupungin muille alueille, ja hankkeet keskustassa jatkuvat vuonna 2026. – Riihimäellä on huolehdittu verkostojen uudistuksista todella hyvin verrattuna moneen muuhun kaupunkiin Suomessa. Vesihuolto on hyvissä kantimissa, ja teemme paljon hommia sen parantamiseksi entisestään, sanoo Salosaari.

20 lyhyesti kuvat istock vesi 2024 syksy Vesi on meidän myös jatkossa MEIDÄN VESI. Lakiuudistuksen tavoitteena on turvata vesihuollon toiminta, huoltovarmuus ja vesivarojen pysyminen kansallisissa käsissä. VESIHUOLTOLAIN MUUTOSESITYKSEN MUKAAN kunnat eivät saa luopua vesihuollon määräysvallasta. Uudistuksen tavoitteena on turvata vesihuollon toiminta, huoltovarmuus ja vesivarojen pysyminen kansallisissa käsissä. Vesihuoltolain muutosesitys on menossa eduskunnan käsittelyyn keväällä 2025. Lakiuudistus varmistaa kuntien määräysvallan vesihuoltolaitoksissa ja edellyttää kunnilta vesihuoltosuunnitelmien laatimista. Laitosten on laadittava omaisuudenhallintasuunnitelmat, ja niiden varautumissuunnitteluvelvoitteita tarkennetaan. Lisääntyvä suunnitelmallisuus turvaa vesihuollon toimintaedellytyksiä ja auttaa pitämään vesihuoltomaksut kohtuullisina ja tasapuolisina. Vesilaitosyhdistyksen arvion mukaan Suomen vesihuollon korjausvelka kasvaa ja kokonaisinvestointitarve lähes kaksinkertaistuu lähivuosina nykyisestä 400 miljoonan euron vuositasosta. Laadukkaiden ­vesihuoltopalveluiden varmistaminen ja korjausvelan kasvun hillitseminen ovat avainasemassa. Korjausvelan selättämiseen tarvitaan ­suunnitelmallisuutta. Kunnat määräävät vesihuollosta myös tulevaisuudessa Lakimuutosesitys edellyttää, että kunnat säilyttävät määräysvaltansa vesihuoltolaitoksiin ja omistuksensa vesihuolto-omaisuuteen. Kunnille säädettäisiin myös etuosto-oikeus nykyisin yksityisessä omistuksessa olevien vesihuoltolaitosten ja niiden omaisuuden mahdollisissa myyntitilanteissa. Osuuskuntamuotoinen vesihuoltotoiminta mahdollistetaan jatkossakin. Sääntelyratkaisu varmistaa julkisen määräysvallan säilymisen vesihuoltosektorilla, ja turvaa kunnille perustuslain mukaisen itsehallinnon vaatiman liikkumavaran vesihuoltopalvelujen järjestämisessä. Lakimuutosten on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2026. Lähde: Maa- ja metsätalousministeriö Vesihuoltolain uudistus 6 Keskitetyn vesihuollon järjestämisvastuu on lakimuutosten on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2026 alusta. aina kunnilla. Tämä on osa huoltovarmuutta. 6 Osuuskuntatoiminta on jatkossakin mahdollista. Muita yksityisiä vesihuoltolaitoksia ei voida enää perustaa. 6 Kunnilla on etuosto-oikeus olemassa olevien yksityisten vesihuoltolaitosten kaupoissa.

21 vesi 2024 syksy Tiedätkö tämän vedestä? 100̊c Molekyylien liike määrittää veden olomuodon 0̊c VEDELLÄ ON KOLME OLOMUOTOA: kiinteä, neste ja kaasu. Kiinteää vettä kutsutaan jääksi; siinä veden molekyylit ovat paikoillaan. Nesteenä vesi on vettä, jossa molekyylit pääsevät vapaammin liukumaan toistensa ohi. Kaasuna vesi on näkymätöntä vesihöyryä, jossa veden hiukkaset syöksyilevät vapaina hurjaa vauhtia. Jää sulaa 0 °C:ssä. Vastaavasti vesi alkaa jähmettyä, kun lämpötila painuu nollan alle. Vesi kiehuu 100 °C:ssa. Myös paine ja suolaisuus vaikuttavat veden olomuotoon. Esimerkiksi vesi kiehuu maailman korkeimmalla vuorella Mount Everestillä jo 70 °C:ssa, koska ilmanpaine on pieni. Suolainen vedellä on kolme olomuotoa: kiinteä, neste ja kaasu. merivesi puolestaan jähmettyy vasta –2 °C:ssa. Lähde: peda.net Jäätä on monenlaista RIITE, TERÄSJÄÄ, KOHVAJÄÄ, kiintojää, ajojää, ahtojää. Mikä on mitä? Kun järvi jäätyy pikkuhiljaa, kevyt riite alkaa peittää suojaisat lahdelmat. Sitten jää paksunee ja leviää yhä etäämmälle rannasta. Lopuksi koko järvi saa kunnollisen jääkannen. Salmissa ja virtapaikoissa jää voi silti olla ohutta ja haurasta läpi talven. Teräsjääksi kutsutaan kirkasta jäätä, joka syntyy suoraan vedestä. Se näyttää lasimaiselta ja kantaa viiden senttimetrin paksuisena yksin kulkevan ihmisen. Jos alkutalvi on leuto, lumikuorma voi painaa ohutta jäätä niin, että jään päälle nousee vettä. Syntyy sohjoa, joka pakkasen kiristyessä jäätyy kohvajääksi. Se on vaaleaa ja himmeää kuin jähmettynyttä maitoa. Kohvajään kantokyky on vain puolet teräsjään kantavuudesta. Meren rannikolla puhutaan kiintojäästä. Se on paikallaan pysyvää jäätä, joka on kiinnittynyt rantoihin ja kareihin. Ajojää taas liikkuu tuulten ja virtausten kuljettamana. Joskus ajojäätä pakkautuu isoiksi röykkiöiksi, ahtojääksi. Lähde: vesi.fi Kinkkurasva ei kuulu viemäriin JOULU KOHTA KOLKUTTELEE ovella, ja muutaman viikon päästä monen kodin täyttää uunissa paistuvan kinkun tuoksu. Muistathan, ettei kinkun paistorasvaa saa valuttaa viemäriin? Jos et käytä sitä herkul- lisen k ­ astikkeen tekoon, laita se bio- tai sekajätteeseen tai vie paistorasvan keräykseen, mikäli kaupassasi sellainen on. Viemäriin joutuessaan kinkku­ rasva voi tukkia putkiston, ja pahimmassa tapauksessa rasva­ tukos saattaa aiheuttaa vesi­ vahingon. Hyydytä paistorasva ja laita se biojätteeseen. Vaihtoehtoisesti vie se sekajätteeseen tiiviisti suljetussa astiassa, kuten kiinni teipatussa maitotölkissä.

22 riihimäen vesi tiedottaa teksti susanna huotari kuva istock vesi 2024 syksy syksy Etäluettavien vesimittareiden määrä kasvaa Mittarin etäluenta helpottaa vedenkulutuksen ajantasaista seurantaa. Etäluennan tärkein tavoite on parantaa vesihuollon asiakaspalvelua ja omaisuudenhallintaa. uuri osa Riihimäen Veden tuloista muodostuu veden ja jäteveden käyttömaksuista, jotka peritään kulutetusta talousvedestä ja puhdistetusta jätevedestä. Perinteisesti veden mittaukseen on käytetty mekaanisia vesimittareita, joiden lukeman asiakas tai vesilaitoshenkilökunta lukee kerran vuodessa, suurkuluttajien osalta useammin. Laskutus on perustunut vuosikulutusarvioon ja kerran vuodessa lähetettävään tasauslaskuun. Digitalisaatio ja akkutekniikan kehittyminen ovat mahdollistaneet vesimittareiden etäluennan, joten vesilaitokset pystyvät siirtymään tasauslaskutuksesta kulutukseen perustuvaan laskutukseen. Se tasaa vesilaitoksen tuloja ja mahdollistaa paremman käyttötalouden seurannan. Mittarilukemaa ei tarvitse S ilmoittaa erikseen Riihimäen Vesi aloitti etäluettavien vesimittareiden asennukset vuonna 2022. Niitä vaihdetaan perinteisten mittareiden määräaikaisvaihtojen yhteydessä sekä jäätyneiden ja rikkoutuneiden laitteiden tilalle. Uudisrakennuskohteisiin asennetaan aina etäluettavat mittarit. Asiakkaan on huolehdittava, että vesimittari ja sen laitteisto sijaitsevat viranomaisohjeiden mukaan rakennetussa, lämpimässä ja lattiakaivolla varustetussa tilassa. Koska asiakas on vastuussa kiinteistöllä kulutetusta vesimäärästä, kannattaa seurata vedenkulutusta, jotta välttyy ikäviltä yllätyksiltä. Kun kiinteistössä on etäluettava vesimittari, lukemia ei enää tarvitse ilmoittaa Riihimäen Vedelle erikseen. Mittari siirtää lukemat vesilaitokselle tietoverkon kautta. Mikäli mittarin tiedonsiirto ei ole toiminut suunnitellusti, asiakas voi saada vielä vanhaan tapaan luentakortin. Etäluettava mittari mahdollistaa todelliseen vedenkulutukseen perustuvan laskutuksen. Kuluttaja-asiakkaita ja pieniä yrityksiä laskutetaan edelleen kahden kuukauden jaksoissa, suurkuluttajia kuukauden välein. Suurkuluttajien kulutusraja on noin 3 000 m³/vuosi. Kulutustiedot näkyvät Vesitili-portaalissa Asiakkaat, joilla on etäluettava vesimittari, näkevät vedenkulutustietonsa kirjautumalla Vesitili-portaaliin Riihimäen Veden nettisivuilta (www.riihimaenvesi. fi) asiakas- ja käyttöpaikkanumeroilla tai Suomi.fi-tunnistautumisen kautta. Ensimmäisellä Suomi.fi-kirjautumisella tarvitaan asiakasnumero, käyttöpaikkanumero ja vesimittarin numero.

23 ristikko vesi 2024 syksy Ratkaise ristikko RISTIKON AVAINSANA m ­ uodostuu ­numeroituihin ruutuihin. Osallistu ­arvontaan ­osoitteessa vesilehti.fi. Kirjoita avain­sana sille varattuun tilaan. Voit antaa samalla p ­ alautetta lehdestä. Palauta vastauksesi 27.12.2024 men- Osallistu a r vo nt a a n ! w w w.vesilehti.f i nessä. Kaikki määräpäivään mennessä saapuneet vastaukset osallistuvat Apple A ­ irPods ­­­ (3. sukupolvi) -kuulokkeiden arvontaan. ­Voittajalle ilmoitetaan henkilökohtaisesti. Arvonta suoritetaan yhteisesti Vesi-lehden kaikilla jakelualueilla.

24 vesi 2024 syksy syksy kuva jenniina nummela julkinen tiedote jokaiseen kotiin. Asiakaspalvelu 019 758 4855 Päivystysnumero 040 330 4969 Päivystys työajan ulkopuolella ma–to 9.00–15.00 riihimaenvesi@riihimaki.fi Riihimäen Vesi | Eteläinen Asemakatu 4, 11130 Riihimäki www.riihimaenvesi.fi