LABYRINTTI 2/2024 Mielenterveysomaisten keskusliitto – FinFami Kaartin jääkärirykmentin sosiaalikuraattori Jarmo Österlund: Kun tilanne ei ole eskaloitunut liikaa, asioihin pystytään vaikuttamaan vielä paljonkin ”Parempi, että olen töissä kuin saikulla” LABYRINTTI224_kannet I ja IV.indd 1 Miten sovittaa yhteen työ ja läheisen mielenterveyden tukeminen? Stigmojen vähentämistä tarvitaan myös työelämässä 29.10.2024 12:55:29

LABYRINTTI224_002-003_sisältö.indd 2 26.9.2024 13:26:21

LABYRINTTI 2/2024 KUVA: MARIKA FINNE Teema: Työn ja läheistilanteen yhteensovittaminen 5 Pääkirjoitus: Työ auttaa irrottautumaan yksityiselämän murheista 6 ”Puolustusvoimissakin on alettu ymmärtää, että työntekijät ovat ihmisiä, eivät koneita” 10 Kolumni: Stigmojen vähentämistä tarvitaan myös työelämässä 12 16 ”Parempi, että olen töissä kuin saikulla” Miten sovittaa yhteen työ ja läheisen mielenterveyden tukeminen? 18 Kolumni: Työn ja kuormittavan läheistilanteen yhteensovittaminen vaatii tasapainottelua 19 20 Toipumisorientaatio omaistyössä -opas julkaistu 22 26 28 ”Päätavoitteena nuorten omaisten tukeminen” 30 32 33 ”Parisuhde ei ole hoitosuhde” Huppu-hankkeessa kohdataan ja tuetaan nuoria mielenterveysomaisia Haluatko tulla terveeksi? Kolumni: Itsetuhoisessa kriisissä tarvitaan tukea myös suhteille Mielenterveysjärjestöjen rahoituksesta ei saa leikata Puheenjohtaja: Sote-järjestöjen rahoitusleikkaukset vaarantavat mielenterveysomaisten tuen saannin SOSIAALIKURAATTORI JARMO ÖSTERLUNDIN TYÖN PALKINTO ON ONGELMIEN RATKEAMINEN. – SE, KUN TYÖNTEKIJÄ TAI VARUSMIES PÄÄSEE ELÄMÄSSÄÄN ETEENPÄIN. 34 FinFami on julkaissut oppaan järjestön turvallisen tilan periaatteista ja toimintatavoista Labyrintti 1/2025 Teema: Mielenterveysomaisten tuki hyvinvointialueilla Seuraavaan lehteen tarkoitetut aineistot ja juttuehdotukset voi lähettää osoitteeseen marika.finne@finfami.fi KANSIKUVA: MARIKA FINNE Labyrintti-lehti on ainoa mielenterveysomaisille ja -omaishoitajille suunnattu lehti Suomessa. Lehti ilmestyy kaksi kertaa vuodessa. ● Julkaisija Mielenterveysomaisten keskusliitto – FinFami ry. ● Päätoimittaja Marika Finne ● Toimituksen osoite Mariankatu 13 a A 4, 00170 Helsinki p. 045 860 9343, jaana.saarelainen@finfami.fi ● Ilmoitusmyynti Jaana Martiskainen, TJM-Systems Oy, p. 044 566 7195, jaana.martiskainen@tjm-systems.fi ● Ilmoitusaineistot TJM-Systems Oy, PL 75, 02921 Espoo, p. 044 566 7032, aineistot@tjm-systems.fi ● Taitto PunaMusta, Sisältö- ja suunnittelupalvelut ● Painopaikka PunaMusta ● Tilaukset ja osoitteenmuutokset Labyrintti on jäsenetu alueellisille omaisyhdistyksille ja heidän jäsenilleen. Lehti ei ole tilattavissa. Mikäli henkilö haluaa lehden, hänen tulee liittyä jäseneksi omaisyhdistykseen. Myös yhteisöt voivat liittyä yhdistysten jäseniksi. Osoitteenmuutokset voi toimittaa suoraan paikallisyhdistykseen. 2/2024 LABYRINTTI224_002-003_sisältö.indd 3 3 26.9.2024 13:26:49

4 LABYRINTTI224_004-005_pääkirjoitus.indd 4 2/2024 26.9.2024 13:31:15

PÄÄKIRJOITUS Marika Finne, viestinnän asiantuntija ja päätoimittaja, FinFami ry Työ auttaa irrottautumaan yksityiselämän murheista M KUVA: SUVI-TUULI KANKAANPÄÄ uistan hyvin kevään, jolloin yksityiselämäsvaietaan. Yksityiselämän tilanne saatetaan salata, koska pelätään säni oli vaikea ajanjakso. Nyt kun tuohon muiden asenteita, syrjintää, erilliskohtelun kohteeksi joutumista vuosientakaiseen tapahtumaan on jo saanut ja leimautumista. Jotkut voivat myös pelätä, mitä omalle työtehetäisyyttä, sitä voi tarkastella uudella tavalla. tävälle tapahtuu, jos asia paljastuu. Tähän on tärkeää saada Silloinen elämänvaihe oli stressaavaa aikaa, muutos, sillä salailu nostaa huolitaakkaa entisestään. jota helpotti työ, harrastus ja läheiset. Työssä ja harrastuksessa Omaismyönteinen työkulttuuri, työkyvyn vahvistaminen ja sai mahdollisuuden olla ajattelematta asiaa arvostava keskusteluilmapiiri on saavuja läheisten kanssa pystyi purkamaan tilantettavissa oleva tavoite kaikilla työpainetta puhumalla. Näin jälkikäteen ajatellen koilla. Nykyinen asenneilmapiiri kaipaa voin olla hyvin tyytyväinen siitä, että kuitenkin vielä muutosta kuten kansanitselläni oli nuo kaikki kolme tukipilaria edustaja Kim Berg kirjoittaa kolumniselämässäni. saan. Kulttuurinmuutoksesta puhuu myös Kuka tahansa voi joutua tilanteeseen, lehteemme haastateltu Kaartin jääkärirykjoka kuormittaa ja vaikuttaa työssä jaksamentin sosiaalikuraattori Jarmo Östermiseen. Inhimillisten vaikutusten rinnalla lund, joka toimii varusmiesten ja kantaon pysäyttäviä tilastoja: Kelan mukaan henkilökunnan tukena kuormittavissa mielenterveyden häiriöstä johtuvat sairaelämäntilanteissa. Vaikka paljon on menty uspoissaolot ovat yleistyneet jo usean eteenpäin, tehtävää vielä riittää. vuoden ajan ja viime vuonna sairauspäiväEsihenkilöllä on suuri merkitys rahaa mielenterveyssyistä saaneiden lukutyöpaikan luottamuksellisen asenneilmamäärä kasvoi jo ennätyslukemiin. Onkin piirin luomisessa ja tietoisuuden lisäämikaikkien etu, että työpaikoilla on olemassa sessä. Samaa korostaa lehteemme haastatoimivat käytännöt puheeksi ottamiseen, teltu mielenterveysomainen Ville, jota on eteenpäin ohjaamiseen ja työnantajan tukiauttanut vaikeuksissa erityisesti empaattoimiin. tisten esimiesten tuki. ”Hyvä pomo on Tässä lehdessä pureudutaan avaintekijä, jolla työelämä ja työn ja kuormittavan läheistiperheemme haasteet on saatu MYÖTÄTUNTOINEN KOHTAAMINEN lanteen yhteensovittamiseen. sopimaan yhteen”, painottaa Psyykkisesti sairastuneen ympäVille. ON TÄRKEÄÄ. KOKEMUS SIITÄ, ETTÄ rillä on aina myös läheisiä, joista Työ on monelle mielenterMINUA KUULLAAN JA YMMÄRRETÄÄN, suuri osa on työelämässä. Moni veysomaiselle tärkeä osa omaa MERKITSEE PALJON. heistä pitää huolta sairastuneesta elämää ja jopa henkireikä, joka ilman tukea, ansiotyön ohessa. antaa mahdollisuuden keskittyä Kuten lehden jutuista käy ilmi, tämä vaatii tasapainottelua, muuhun kuin läheisen sairastumiseen. Työhön ja omaan uraan ymmärrystä ja joskus myös työjoustoja tai poissaoloa työstä. halutaan myös panostaa omien voimavarojen mukaan ja siksi Työhyvinvointia ja jaksamista tukevista keinoista voit lukea halu huomioida kuormittavan elämäntilanteen vaikutukset tulee lehtemme sivuilta. Tukea tarvitseva voi myös ottaa yhteyttä olla aidosti osa työpaikan toimintakulttuuria. ympäri Suomen toimiviin FinFami-yhdistyksiin, joista löytyy Myös jokainen meistä voi toimia paremman työelämän ja apua kuormittavan läheistilanteen käsittelyyn. myönteisen asenneilmapiirin puolesta. Jokainen meistä voi Vaikka vaativa läheistilanne heikentää jaksamista, siitä usein välittää ja vaikuttaa asenteisiin ja ennakkoluuloihin. 2/2024 LABYRINTTI224_004-005_pääkirjoitus.indd 5 5 26.9.2024 13:31:16

”Puolustusvoimissakin ymmärtää, että työnt ihmisiä, eivät koneita” Kaartin jääkärirykmentissä Santahaminassa sosiaalikuraattorina työskentelevä Jarmo Österlund on varusmiesten ja kantahenkilökunnan tukena kuormittavissa elämäntilanteissa. -P 6 LABYRINTTI224_006-009_pääjuttu.indd 6 alokaserät saapuvat kasarmille tammi- ja heinäkuussa. – Eli vuosittain meillä kahdella kuraattorilla on kontollaan puolitoista tuhatta varusmiestä ja nelisensataa henkilöstön jäsentä. Silloin kun alokkaat tulevat, meillä on eniten hommaa. Kun saamme ensimmäisen kuukauden varusmiesten kanssa pakettiin, minä siirryn tekemään enemmän henkilöstötyötä. Ensimmäinen kuukausi on kiireisin siksi, että sen aikana varusmiehet opettelevat armeijan rytmiin. Kaikille se ei sovi, ja suurin osa keskeytyksistä tapahtuukin kuukauden sisällä palveluksen aloittamisesta. – Kaikki, jotka keskeyttävät, käyvät keskustelemassa asiasta. Haluamme kuulla, mitä suunnitelmia nuorella on. Tarvittaessa ohjaamme palveluksen keskeyttäjän esimerkiksi nuorten etsivään työhön. ▲ ▲ aljon on menty eteenpäin, mutta kulttuurinmuutos ei tapahdu hetkessä, sanoo Jarmo Österlund. Österlundin työmaa sijaitsee Santahaminassa, Kaartin jääkärirykmentissä, jossa hän toimii sosiaalikuraattorina. Österlund tulee Santahaminan kantahenkilökunnan lisäksi tutuksi varusmiespalvelustaan suorittaville alokkaille. – Olemme toisen sosiaalikuraattorin kanssa mukana alokasoppitunneilla, joiden aikana markkinoimme alokkaille papin ja kuraattorin palveluita. Kerromme, että meihin voi ja pitää olla yhteydessä matalalla kynnyksellä. Liikumme muutenkin mukana alokkaiden koulutuksissa – etenkin alussa. Santahaminassa aloittaa puolen vuoden välein 750 uutta alokasta. Uudet 2/2024 26.9.2024 13:29:36

kin on alettu öntekijät ovat ita” Asiat ja ongelmat, joista sosiaalikuraattori Jarmo Österlundin kanssa puhutaan, ovat niitä tavallisia, joita on jokaisella työpaikalla: stressi, ihmissuhdeongelmat, päihteidenkäyttö, huoli läheisistä. ▲ ▲ 2/2024 LABYRINTTI224_006-009_pääjuttu.indd 7 7 26.9.2024 13:29:36

”MONELLE ALOKKAALLE ON KOVA KOLAUS KESKEYTTÄÄ PALVELUS.” – Minun työssäni painottuu enemmän se työyhteisön varjoisampi puoli, muistuttaa sosiaalikuraattori Jarmo Österlund. Emme halua, että kun nuori lähtee armeijan portista, kukaan ei tiedä, mitä hänelle tapahtuu. SOSIAALIKURAATTOREIDEN historia Suomen Puolustusvoimissa on lyhyt. Ammattinimike alkoi kehittyä 1970-luvulla, kun Uudenmaan prikaati halusi 8 LABYRINTTI224_006-009_pääjuttu.indd 8 palvelukseen sosiaalialan henkilön. Kaartin rykmentin palvelukseen ensimmäinen sosiaalikuraattori tuli 1990luvulla, ja tämä keskittyi sosiaalistaloudellisiin asioihin. – Käytännössä lyötiin siis Kelan kansiot käteen ja sanottiin, että tutustu näihin. Nykyisen muotonsa työ otti vuonna 2003, kun Kaartin rykmentti sai sosiaalija terveysministeriöltä hankerahan, jonka avulla sosiaalikuraattori teki enemmän yhteistyötä muiden instanssien, kuten Kelan, etsivän nuorisotyön ja sosiaalipuolen kanssa. Huomattiin, että tällaisesta työstä oli varusmiehille enemmän apua. – Vuonna 2004 toimintatapa vakiintui, ja nyt meitä sosiaalikuraattoreita on valtakunnallisesti jo 23. Teemme laaja-alaisesti töitä eri yhteistyökumppaneiden kanssa. Österlund aloitti työt Santahaminassa samoihin aikoihin uuden mallin kanssa. Hän sanoo olleensa armeijan sosiaalityössä aivan ummikko, vaikka hänen molemmat vanhempansa työskentelivät puolustusvoimissa. Österlund on koulutukseltaan sosionomi ja työskennellyt muun muassa turvakodissa perheväkivallan puolella. Mutta mitä sosiaalikuraattori tekee? – Sosiaalikuraattori on varusmiesten tukena. Jos varusmiehelle tulee palveluksen aikana ongelmia joko palveluksessa tai siviilielämässään, sosiaalikuraattori on luottamuksellinen henkilö, jonka kanssa hän voi käydä juttelemassa ja joka auttaa asioissa eteenpäin. Keskusteluissa sosiaalikuraattorin kanssa voi nousta esiin muun muassa mielenterveysongelmat. Tilastojen mukaan joka viidennellä nuorella on mielenterveysongelmia, joka haittaavat arkea. Sen lisäksi Suomessa on arviolta noin puoli miljoonaa mielenterveysomaista, eli henkilöitä, joiden lähipiirissä sairastetaan. Puolustusvoimat ei tietenkään ole irrallaan muusta yhteiskunnasta, joten mielenterveyssyyt ovat yksi asia, joiden vuoksi varusmiehet tulevat Österlundin juttusille. – Joko ongelmia on itsellä tai jollakin läheisellä, esimerkiksi kumppanilla siviilissä. Jos kyse on läheisen ongelmista, Österlund pyrkii yhdessä varusmiehen kanssa selvittämään ja aktivoimaan läheisen muuta turvaverkkoa. – Joissakin seurustelusuhteissa nuoret saattavat elää hyvinkin symbioottisesti, ja tietenkin huoli kotona olevasta on silloin valtava. Niissä tapauksissa etsitään apua, jota kotona oleva voisi hakea. Jos oireileva puolestaan on varusmies, Österlund saattaa olla yhteydessä tämän vanhempiin ja kertoa tilanteesta, jos 2/2024 26.9.2024 13:29:38

varusmies antaa siihen suostumuksensa ja se on tilanteen kannalta järkevää. – Hämmästyttävän moni vanhempi on aika tietämätön nuorensa tilanteesta. Nuoret ovat hyviä peittämään huonon olonsa. Armeija on ympäristönä kuitenkin sen verran vaativa, ettei peittäminen enää onnistu. Jos tilanne on erityisen haastava, varusmiehelle voidaan myöntää esimerkiksi palvelusjoustoja. vähän niin kuin luottohenkilöitä – osa kalustoa. Mutta kyllä sotilaat enemmän puhuvat keskenään kuin silloin, kun aloitin. Käytös on vähän muuttunut, mutta asenteet ovat tiukassa. Asiat ja ongelmat, joista Österlundin kanssa puhutaan, ovat niitä tavallisia, joita on jokaisella työpaikalla: stressi, ihmissuhdeongelmat, päihteidenkäyttö, huoli läheisistä. – Kun tilanne ei ole eskaloitunut liikaa, asioihin pystytään vaikuttamaan vielä paljonkin. Työntekijöiden tukena on sosiaalikuraattoreiden lisäksi pappi, työterveyshuolto sekä työ- ja palvelusturvallisuuspäällikkö. Tiimi tekee tarvittaessa yhteistyötä siviiliviranomaisten kanssa ja kouluttaa myös esimiehiä olevaan aktiivisia. – Toki työnantaja toivoo aina tehokkuutta, mutta jos työntekijä on vaikkapa hyvin uupunut, olemme tukena ja vies- – Yksi selkeä muutos näkyy päihdeongelmien kohdalla. 2000-luvulla päihdeongelmat liittyivät alkoholiin, nykyään huumeisiin ja lääkeaineisiin. Myös psyykkinen oireilu on syventynyt. – Masennus ja ahdistus ovat yleisimpiä mielenterveysongelmia, ja ne oireilevat vakavammin kuin aiemmin. Samoin osalla varusmiehistä vuorovaikutustaidot ovat heikot. Armeija on hierarkkinen järjestelmä ja vaatii tiettyä sanallista vuorovaikuttamista. Silti Österlund sanoo, että suunta on oikea: asioihin pyritään puuttumaan matalalla kynnyksellä, ja aina pyritään tarjoamaan taho, joka voisi auttaa. VARUSMIEHET EIVÄT kuitenkaan ole ainoita, jotka tarvitsevat tukea. Santahaminassa on varusmiesten lisäksi kantahenkilökuntaa, noin 400 työntekijää. Siitä syystä Österlund kouluttautui vuonna 2006 myös henkilöstöasioihin, esimies- ja vuorovaikutusvalmentajaksi, työnohjaajaksi ja työyhteisösovittelijaksi. MUTTA MIHIN SUUNTAAN sosiaalikuHän on myös mukana kriisinhallintaraattori haluaisi työtään kehittää? joukkojen kotiuttamiskoulutuksissa. – Kutsuntatarkastuksia voisi viilata – Sen jälkeen työmaa kasvoi hillittötarkemmiksi niin, että terveystarkasmästi. Armeijassakin alettiin huomata, tuksen lisäksi testattaisiin alokkaalta millainen potentiaali meidän myös muita edellytyksiä pärjätä kaltaisilla sosiaalipuolen ammatarmeijassa. Monelle alokkaalle on "ASIOIHIN PYRITÄÄN PUUTTUMAAN tilaisilla on. Nyt työ on vakiinkova kolaus keskeyttää palvelus. tunut, ja tällä hetkellä meitä on Toki on myös niitä, jotka suhtauMATALALLA KYNNYKSELLÄ, JA AINA Santahaminassa kaksi sosiaalikutuvat siten, että nyt on parempi PYRITÄÄN TARJOAMAAN TAHO, raattoria. keskeyttää ja yrittää myöhemmin JOKA VOISI AUTTAA." Sosiaalikuraattorien paneuuudestaan. tuminen henkilöstöasioihin on Kaartin jääkärirykmentissä madaltanut työntekijöiden kynnystä olla timme työnantajan suuntaan, että nyt on keskeytysprosentti on 15–20 prosenttia. yhteydessä siinä vaiheessa, kun tilanne on pakko höllentää. Kyllä he meitä kuunÖsterlundin mielestä se on ”aika iso” vielä ratkaistavissa suhteellisen kevyillä televat. Puolustusvoimissakin on alettu luku. toimilla. ymmärtää, että työntekijät ovat ihmisiä, – Keskeytystä ei kuitenkaan koskaan – Sitä ennen ongelmissa oli auttanut eivät koneita. tehdä kevyin perustein. Käymme siitä työterveyshuolto, mutta se polku oli aika Useimmiten asioita päästäänkin käsitaina keskustelun varusmiehen kanssa ja kankea. Ja mikäli kyseessä ei ollut todella telemään ajoissa. varmistan, että hänellä on suunta, johon vakava ongelma, työntekijä saattoi yrittää – Se on ehdottomasti paras palkinto jatkaa sen jälkeen. ratkoa ongelmaa yksin. Pahimmassa tässä työssä: kun ongelmat on ratkaistu, 2000-luvun alussa, kun Österlund tapauksessa ongelma paisui todella isoksi ja työntekijä tai varusmies pääsee elämäs- aloitti Santahaminassa, keskeyttäneiden ennen kuin kukaan sai tietää. sään eteenpäin. kohtalosta ei tuntunut olevan tietoa Österlund sanoo, että sosiaalikukellään viranomaisella. raattorin kohdalla ongelman kokoa ei YLI 20 VUODESSA työn muutos ei ole Nykyään tiedetään, että keskeyttätarvitse pähkäillä. ainoa muutos, jota Österlund on todista- neillä on korkeampi riski syrjäytyä, ja – Meille voi aina tulla juttelemaan, nut. Yhteiskunnalliset liikehdinnät näkysiksi yhteistyö eri tahojen kanssa on niin ja yhdessä ratkaistaan asia ja katsotaan vät myös varusmiehissä ja -naisissa. tiivistä. seuraavat stepit. Esimerkiksi Kaartin jääkärirykmentissä Varhainen ongelmien ratkaisu on kaikSantahaminassa monikulttuurisuus on kien etu – sekä organisaation näkökulÖSTERLUND SANOO, että yksi häollut arkipäivää jo vuosia. masta että työntekijöiden ja alokkaiden nen ammattinsa eduista on se, että hän – Helsinki on sulatusuuni ja moninäkökulmasta. on siviili. kulttuurisuus näkyy totta kai koulutuk– Yksilö saa tukea, kun on vaarassa – Sotilasorganisaatiossa se on selvä sessamme. Varusmiehistä kymmenen keskeyttää tai syrjäytyä, ja organisaatio etu. Siviilille on helpompi puhua, prosenttia on palveluksessa puoli vuotta, pitää parempaa huolta nuorista ja työntekoska meidän välillä ei ole hierarkkista muut pidempään. Tämä tarkoittaa sitä, kijöistään, jolloin he jaksavat paremmin. asetelmaa. Olen huomannut, että sotiettä meillä on jatkuvasti 1200–1500 Teksti: Laura Koljonen laat eivät niinkään halua puhua asioista varusmiestä. Kuvat: Marika Finne keskenään, vaikka siihenkin kannusYhteiskunnan muuttuessa myös tetaan. Me sosiaalikuraattorit olemme ongelmat ovat muuttuneet. 2/2024 LABYRINTTI224_006-009_pääjuttu.indd 9 9 26.9.2024 13:29:38

KOLUMNI Kim Berg, kansanedustaja, SDP Stigmojen vähentämistä tarvitaan myös työelämässä M KUVA: JUKKA-PEKKA FLANDER/SDP ielenterveyden häiriöt ovat olleet hurjassa liittyville käynneille pääsisi tarvittaessa mukaan. Myös sosiaalikasvussa jo useiden vuosien ajan. Vuonna ja terveyspalveluissa pitäisi pystyä toteuttamaan perhelähtöistä 2023 sairauspäivärahaa mielenterveyslähestymistapaa, jotta läheisillekin voitaisiin saada tukea tilansyistä sai ennätysmäärä ihmisiä – yli 100 000 teeseen. henkilöä. Saajien määrä oli kasvanut edeltäPsyykkisiin sairauksiin liittyvä stigma on kuitenkin edelvästä vuodesta peräti kolme prosenttia. leen suurta ja se vaikuttaa itse sairastuneen lisäksi hänen läheiMyös muut mittarit kertovat siinsä. Todellisuudessa työelämässä siitä, että suunta on ollut huonomvoi olla vaikea nostaa esille läheipaan. Vuoden 2023 koulutersensä psyykkistä oireilua tai omaa veyskyselyssä perusopetuksen 8.kasvanutta henkistä kuormaa. Se, ja 9.-luokkalaisista tytöistä lähes että työelämässä voitaisiin ottaa 54 prosenttia oli ollut huolisparemmin huomioon myös yksityissaan mielialastaan viimeisen 12 elämän tapahtumia, auttaisi vähenkuukauden aikana, joka oli noussut tämään kuormitusta ja tukisi jaksavuoden 2019 kyselystä melkein 10 mista. Tämä kuitenkin vaatii myös prosenttiyksikköä. Myös Turun asenneilmapiiriin muutosta. lastenpsykiatrian tutkimuskeskukLisäksi tarvitsemme laajaa yhteissessa on huomattu nuorten, erityikunnallista muutosta siihen, että sesti tyttöjen, psyykkisen oireilun suorituskeskeisyyttä ja kuormitusta lisääntyneen. lisääviä tekijöitä pystytään vähentäMielenterveyden haasteiden mään. Työelämässä pitää olla tilaa kasvu on tarkoittanut sitä, että itse inhimillisyydelle ja ihmisyydelle. oireilevien lisäksi myös mielenTämä on tärkeää myös siitä näköterveysomaisten määrä lisääntyy. kulmasta, että työelämä itsessäänkin Yhteiskunnassamme entistä kuormittaa ja moni uupuu juuri useampi on mielenterveysomainen. työn takia. Omaisten roolia ja läheisen psyykLopuksi haluan vielä nostaa esille kisen oireilun aiheuttamaa kuormitmielenterveysjärjestöjen tekemän tuneisuutta ei kuitenkaan tunnisteta työn arvokkuuden. Ilman sitä ”TYÖELÄMÄSSÄ PITÄÄ tarpeeksi hyvin järjestelmässämme. ei pärjätä. Järjestöt pitävät esillä OLLA TILAA INHIMILLISYYDELLE Oireilevan läheisen tilanne vaikuttaa epäkohtia ja nostavat esille paranJA IHMISYYDELLE.” kuitenkin myös omaisiin ja heidän nusehdotuksia sekä järjestävät elämänsä osa-alueisiin. toimintaa, johon on helppo tulla Läheisen sairastuminen voi näkyä omaisen työpaikalla ja mukaan myös hyvin matalalla kynnyksellä. Vertaistuesta voi keskittyminen töihin voi herpaantua tai olla mahdotonta. saada paljon tietoa ja tukea ja oman ja läheisten tilanne voi Tällaisissa tilanteissa olisi tärkeää, että työpaikalla pystyttäisiin tuntua edes vähän kevyemmältä kantaa. joustamaan ja esimerkiksi helpottamaan työtaakkaa tarvittaKiitos siis myös teille FinFamin työntekijät ja vapaaehtoiset, vaksi ajaksi tai joustavoittamaan työaikaa, jotta läheisen hoitoon että teette työtä mielenterveysomaisten hyvinvoinnin puolesta! 10 LABYRINTTI224_010-011_Kolumni.indd 10 2/2024 26.9.2024 13:32:36

Hyvät Tuulet ry www.hyvattuulet.fi Kaikille avoin päihteetön mielenterveysyhdistys Narsismin uhrien tuki ry Vertaistukea narsismia kohdanneille Puhelin: 040 520 5085 yhdistys@narsisminuhrientuki.fi www.narsisminuhrientuki.fi Vertaistukea ja vapaaehtoistoimintaa Ryhmiä, retkiä, juhlia ja asiantuntijaluentoja Lauhatuuli Leinikkitie 22 C, Vantaa 046 923 0882 Myöhätuuli Lammaslammentie 17, Vantaa 046 920 3267 vantaanmielenterveys@hyvattuulet.fi Hyvät Tuulet ry @hyvattuulet Tuettua asumista, aktiviteetteja ja valmennusta helsinkiläisille mielenterveyden häiriöistä toipuville jo vuodesta 1983 lähtien  niemikoti.fi 2/2024 LABYRINTTI224_010-011_Kolumni.indd 11 11 26.9.2024 13:32:36

”Parempi, että olen töissä kuin saikulla” Villen perheessä on käyty läpi lapsivuodemasennus, vanhempien yhtäaikainen psykiatrinen akuuttihoito ja neljän lapsen kiireellinen huostaanotto. Vaikeuksissa Villeä ovat auttaneet muun muassa empaattisten esimiesten tuki. ”Hyvä pomo on avaintekijä, jolla työelämä ja perheemme haasteet on saatu sopimaan yhteen.” K 12 LABYRINTTI224_012-015_Villen haastattelu.indd 12 helvettiin. Nykyään ajattelen, että sellaisessa uskossa on ihmisyys täysin hukassa. Ei voi samaan aikaan vedota Raamatun oppeihin rakkaudesta, mutta tuomita esimerkiksi sateenkaari-ihmisiä ja aborttikysymyksiä. Kun Ville alkoi varhaisaikuisuudessaan kyseenalaistaa oppimaansa maailman- lemmille vanhemmille, eikä Ville muista tuosta ajasta paljoakaan. Maija joutui välillä psykiatriseen sairaalaan ja muun muassa sähköhoitoihin. Tilanteen vuoksi perhe pääsi kuitenkin sosiaalityön piiriin ja sai näin apua käytännön arkeensa. Maijalla on ollut myös itsemurhaalttiutta. Ville on päättänyt, että silloin mennään suoraan lääkäriin, ”OLEN ULKOISTANUT VAIMONI eikä hän yritä ratkoa tilannetta itse enempää. HOIDON AMMATTILAISILLE, SILLÄ – Olen lyönyt lääkärissä nyrkkiä MINÄ EN VOI OLLA HÄNEN pöytään, että joko vaimolle järjestyy PSYKIATRINSA.” hoitopaikka, tai sitten allekirjoitatte todistuksen, jossa otatte täyden kuvaa, hänen oli luotava itsensä uudesvastuun hänen kuolemastaan. Tässä taan. Se ei sujunut ilman kipuilua. Ville olen ollut hyvin jyrkkä. Olen ulkoistanut päätyi perustavanlaatuisten kysymysten vaimoni hoidon ammattilaisille, sillä äärelle: kuka minä oikeasti olen, miksi minä en voi olla hänen psykiatrinsa. olen täällä ja mistä olen tullut. Ville on alusta asti suhtautunut Maijan – Lopulta löysin ihmisyyden. Se on mielenterveysongelmiin normaalina jotain, joka pysyy meissä aina. Se oli uusi osana elämää. Mutkaton suhtautuminen pohja, jonka päälle rakensin nykyisen juontaa juurensa Villen lapsuuteen, sillä elämäni. hänen enonsa vietti paljon aikaa potiVaikeudet eivät kuitenkaan loppuneet laana psykiatrisessa sairaalassa. Ville kävi siihen. katsomassa häntä siellä ensimmäistä kertaa kuusivuotiaana. NYKYÄÄN 45-VUOTIAALLA Villel– Muistan ison salin, jossa potilaat oli lä ja Maijalla on neljä lasta, jotka ovat erotettu toisistaan sermeillä. Siellä oli 8–16-vuotiaita. Maijan mielenterveysongelmat alkoivat ensimmäisen lapsen syntymän jälkeen, sillä hänellä todettiin lapsivuodemasennus. Tilanne oli raskas mo- ▲ ▲ un Ville oli parikymppisenä ensimmäistä kertaa treffeillä tulevan vaimonsa Maijan kanssa, hän aavisti nopeasti, että tällä oli traumaattinen menneisyys. Ville päätti kysyä asiasta Maijalta suoraan. Maija paljasti, että häntä oli aikanaan hyväksikäytetty. Hän kertoi myös, ettei ollut koskaan aiemmin puhunut siitä kellekään. Villen ja Maijan nimet on muutettu perheenjäsenten terveystietojen salaamiseksi. – Ymmärsin heti, että vaimoni hyväksikäyttötaustan vuoksi löydän melko varmasti itseni tulevaisuudessa mielenterveysasioiden parista. Sillä hetkellä tein päätöksen, että hyväksyn sen. Kun vastoinkäymisiä on sitten tullut, olen palannut mielessäni tuohon hetkeen. Koska tein valintani tietoisesti, minun on ollut helppo elää päätökseni kanssa, Ville sanoo. Myös Villellä itsellään on traumaattinen menneisyys. Hän kasvoi Pohjanmaalla vahvasti uskonnollisessa perheessä ja yhteisössä. Vapaita suuntia edustavassa kristillisessä liikkeessä oli tiukat raamit, joiden mukaan yhteisöön kuuluvien oli elettävä. – Minulle opetettiin miten pitää elää, että pääsee taivaaseen. Niiden, jotka elivät toisin, sanottiin joutuvan suoraan 2/2024 26.9.2024 13:34:19

KUVITUSKUVA: DC STUDIO/ FREEPIK 2/2024 LABYRINTTI224_012-015_Villen haastattelu.indd 13 ”Pysyn itse paremmassa kunnossa, kun saan töissä muuta mietittävää”, kertoo Ville. 13 26.9.2024 13:34:19

aina tietynlainen häly, jollaista en ollut SITTEMMIN VILLE on päätynyt psykiat- Villelle aikaavievemmäksi kuin varsimissään muualla kuullut. risen sairaalan potilaaksi itsekin, kun hänainen työnteko. Toisen lapsensa syntymän jälkeen Ville nen oma mielenterveytensä petti vuonna Kotona Ville muuttui harhaiseksi. ja Maija saivat avukseen tukiperheen, 2019. Hän oli silloin hyvin hektisessä ja Hänen terveydenhoitoalalla työskentejonka luona lapset ovat käyneet välillä paineisessa elämänvaiheessa. levä siskonsa tunnisti tilanteen, jonka enemmän, välillä vähemmän. Kaikki Perheellä oli tuolloin kaksi isoa asunto- myötä Ville päätyi psykiatriseen päivysneljä lasta käyvät siellä edelleen pari lainaa, sillä he asuivat toisessa asunnossa tykseen. kertaa kuussa. Tilanne oli liikaa myös Maijalle. Ville kuvailee tukiperhettä Hänkin joutui akuuttihoitoon – "EMPAATTISEN POMON mummolaksi, joka heiltä muuten samalle osastolle Villen kanssa. puuttuisi. Lapset viihtyvät siellä Parin neljä lasta otettiin kiireellisesti TUNNISTAA SIITÄ, ETTÄ TÄMÄN erinomaisesti. huostaan. KANSSA VOI MENNÄ KAHVILLE.” – Tukiverkkoja meillä ei vaimoni Huostaanotto sujui lasten kanssa ole kovin paljoa, sillä kannalta hyvin, sillä he pääsivät kummankaan vanhemmat eivät osalja remontoivat toista. Suuren omakotitaasumaan jo valmiiksi tuttuun tukiperheelistu arkeemme. Syitä siihen on monia: loremontin jo alettua heille selvisi, ettei seensä. He viettivät siellä kesän, kunnes yksi niistä on se, että haluamme suojella tontilla välttämättä riittäisikään rakennus- pystyivät palailemaan pikkuhiljaa kotiin. lapsiamme heiltä. Onneksi minulla on oikeutta jo suunnitelluille laajennuksille. Ensin viikonlopuiksi, sitten hieman lähellä asuvia siskoja, jotka ovat välillä Lopulta kamelin selän katkaisi Villen pidemmäksi aikaa. ottaneet lapsia hoitoon. Myös naapurin töissä käyttöön otettu uusi tietojärjesSyksyllä huostaanotto pystyttiin purkaovikelloa saa soittaa. telmä, jonka päivittäminen osoittautui maan. 14 LABYRINTTI224_012-015_Villen haastattelu.indd 14 2/2024 26.9.2024 13:34:22

KUVITUSKUVA: ANNIE SPRATT/ UNSPLASH Ville uskoo, että avoimuus lisää avoimuutta. Ne kollegat, joille hän on kertonut tilanteestaan, ovat itsekin rohkaistuneet kertomaan hänelle omista asioistaan. Se on vahvistanut luottamuksen ilmapiiriä töissä ja parantanut kaikkien osapuolten jaksamista. – Tajusimme vaimon kanssa, että mitä enemmän teemme yhteistyötä sosiaalitoimen kanssa, sitä paremmin kaikki menee. Sosiaalitoimi on kuin kaveri, jolle pitää olla avoin, vain niin he pystyvät aidosti auttamaan. Vaikka tilanne oli koko perheelle raskas, Ville näkee siinä myös hyvää. Hän on ollut aina perheen elättäjä, mutta roolista oli pakko päästää hetkeksi irti. – Sairauslomalla minun ei tarvinnutkaan olla vahva, vaan sain antautua hetkeksi yhteiskunnan käsivarsien varaan. TÖISSÄ VILLE on ollut kotioloistaan avoin. Hän on pyrkinyt pitämään esimiehensä kartalla elämäntilanteestaan myös työkykyisenä. Ville kiittelee, että esimiehet ovat aina ymmärtäneet ja ottaneet hänen tilanteensa tosissaan. Hän työskentelee 2/2024 LABYRINTTI224_012-015_Villen haastattelu.indd 15 IT-alalla ja kokee, että pomot ja alaiset hän on tehnyt 60-prosenttista työaikaa, nähdään siellä tasavertaisina. nykyään 80-prosenttista. Perjantait Ville Ville arvelee, että aloilla, jolla hierarkia on pitänyt vapaina jo viimeiset seitsemän on jyrkempi, voi avoimuus olla haastavuotta, minkä hän kokee lisänneen mervampaa. kittävästi työhyvinvointiaan. – Empaattisen pomon tunnistaa siitä, – Enää en vaihtaisi nelipäiväistä että tämän kanssa voi mennä kahville. työviikkoa pois. Se auttaa minua pitäJos pystyy vaihtamaan pomon kanssa kuulumisia kahvipöy”NELIPÄIVÄINEN TYÖVIIKKO dässä, voi todennäköisesti ottaa puheeksi vaikeampiakin asioita. AUTTAA MINUA PITÄMÄÄN MIELENI KUNNOSSA.” Tilanne olisi hankalampi, jos esimies olisi todella etäinen, eikä koskaan kysyisi mitä kuuluu. mään mieleni kunnossa. Väitän tekeKun Maijalla on ollut kotioloissa niin väni neljässä päivässä viiden päivän sanotusti tilanne päällä, työnantaja on työt, koska kunnolla palautuneena rohkaissut Villeä pitämään sairauslomaa. olen tehokkaampi. Samalla asiakas saa Yleensä Ville on kuitenkin itse todennut minulta neljän työpäivän hinnalla viiden haluavansa tulla töihin. työpäivän panoksen, jolloin kaikki voit– On parempi, että olen töissä tavat. kuin saikulla. Pysyn itse paremmassa Ville onkin löytänyt työelämästä kunnossa, kun saan töissä muuta mietitoman, itselleen sopivan työnteon mallin. tävää. Sen on mahdollistanut avoimuus Hän työskentelee nykyään konsulttina ja luottamus inhimillisten esimiesten IT-firmassa, joka yhdistää freelancerikanssa. Hyvä pomo on ollut avaintekijä, yden ja palkkatyön. Se tarkoittaa, että jolla työelämä ja perheemme haasteet on Ville maksaa freelancer-töistään provisaatu sopimaan yhteen. siota firmalle ja saa sieltä vastineeksi Ville on kokenut hyödylliseksi pitää kuukausittaisen peruspalkan. lähiesimiehensä tietoisena tilanteestaan Asetelma mahdollistaa sekä tienaamyös siksi, että jos töistä pitäisi olla yllät- misen hyvinä aikoina että palkkaturvan täen poissa, ei selityksiä tarvittaisi. hiljaisempina kausina. Se helpottaa Ville on osallistunut myös useisiin perheen rahatilannetta, sillä Maija on työterveysneuvotteluihin, joissa hänen sairaseläkkeellä. Hän kuitenkin pitää lisäkseen ovat olleet mukana pomo, Villen mukaan perheen arjen kasassa ja hr-edustaja ja lääkäri. Ne ovat Villen on päävastuussa kotitöistä. kokemuksen mukaan menneet aina – Vaimo pitää meillä rutiinit kunnossa hyvin, ja tarvittavat sopeutukset hänen ja katsoo, että lapset menevät vaiktyönkuvaansa on onnistuttu löytämään. kapa oikeaan aikaan nukkumaan. Yritän Ville on tosin tietoinen myös toisenlai- auttaa kotiarjessa aina silloin, kun jaksan sista työpaikoista. Hän on kuullut karuja ja pystyn. Välillä koen syyllisyyttä siitä, kokemuksia toisilta miehiltä, joiden etten osallistu tarpeeksi, mutta toisaalta työpaikalta ei ole löytynyt ymmärrystä eri rutiineista tuntuu olevan apua myös elämäntilanteille, eikä tajuttu hyvinvoivan vaimolle. Ne pitävät hänetkin paremmin työntekijän arvoa. elämässä kiinni. – Pahimmillaan tällainen esimies Ville kokee, että perheen tilanne on sairastuttaa koko työilmapiirin. Jos pomo ollut pitkään melko tasainen. Toki arki tai työterveyslääkäri ei usko tilannetta, sisältää aina sekä hyviä että huonoja pitää mennä vielä isomman pomon hetkiä. Välillä se pyörii omalla painollaan, puheille. Ja etsiä toinen lääkäri. välillä Maijalle tulee masennusjaksoja. Toisaalta Ville uskoo, että avoimuus Niiden aikana otetaan päivä kerrallaan. lisää avoimuutta. Ne kollegat, joille hän – Jos töissä menee hyvin, mutta on kertonut tilanteestaan, ovat itsekin kotona on hankalaa, sen kanssa pärjää. rohkaistuneet kertomaan hänelle omista Ja jos kotona menee hyvin, mutta töissä asioistaan. Se on vahvistanut luottaon vaikeaa, pärjää edelleen. Jos kuitenkin muksen ilmapiiriä töissä ja parantanut sekä töissä että kotona on hankalaa, kaikkien osapuolten jaksamista. jaksaminen pettää. Silloin pitää hakea apua. VILLE ON turvautunut töissään myös Teksti: Rosanna Marila työelämän tarjoamiin joustoihin. Joskus 15 26.9.2024 13:34:23

Työaikoihin liittyvät joustot ovat usein tarpeen työn ja kuormittavan läheistilanteen yhteen sovittamiseksi. KUVA: FREEPIK Miten sovittaa yhteen työ ja läheisen mielenterveyden tukeminen? Läheisen tukeminen mielenterveyden ongelmissa voi kuormittaa ja vaatia paljon aikaa sekä aktiivisuutta. Silloin työn ja henkilökohtaisen elämän tasapainottaminen voi olla haaste, joka vaikuttaa jaksamiseen ja työkykyyn. Työpaikoilla on tärkeä löytää keinoja, jotka mahdollistavat joustavan työnteon. Tarvitaan inhimillistä työkulttuuria, joka tukee vaikeammissakin elämäntilanteissa. 16 LABYRINTTI224_016-017_Miten sovittaa.indd 16 Välineitä inhimillisen työkulttuurin rakentamiseen löytyy Mielenterveyden työkalupakista osoitteesta hyvatyo.ttl.fi 2/2024 26.9.2024 13:35:41

L äheisen tukeminen mielenterveyden ongelmissa voi merkitä joskus lievää ja lyhytaikaisista tukea ja toivon ylläpitämistä, mutta myös pitkittynyttä epävarmuutta vakavan sairauden kanssa tai kamppailua hoidon saamiseksi akuutissa tilanteessa. Mielenterveysavun saaminen läheiselle edellyttää usein paljon aikaa ja aktiivisuutta. Se voi vaatia jopa tarvittavan hoidon puolesta taistelua, mihin sairastuneella itsellään ei välttämättä ole voimia, motivaatiota tai ymmärrystä. Omaiselle lankeaa paljon vastuuta. Miten tällaisessa kuormituksessa pystyy hoitamaan työnsä? Ja miten omalle psyykkiselle hyvinvoinnille käy? Usein ensimmäisenä häiriintyy uni. Pelkästään se jo herättää huolen siitä, miten voimat riittävät töissä käymiseen. Monien ihmisten kokemusten mukaan työ sisältää hyvinvointia ja toipumista edistäviä tekijöitä ja voi siten olla merkittävä voimavara, joka pitää arjen raiteillaan, tuo onnistumisen kokemuksia ja auttaa siirtämään ajatukset pois läheistä koskevista huolista. Ihmisen jaksamiseen vaikuttaa kuitenkin kokonaiskuormitus elämässä. Jos on liikaa samanaikaista painetta sekä läheisen tilanteesta että töistä, jostain täytyy etsiä helpotusta. Työaikoihin liittyvät joustot ovat usein tarpeen työn ja kuormittavan läheistilanteen yhteen sovittamiseksi. Läheisen asioiden hoitaminen saattaa vaatia aikaa arkipäivisin, jolloin mahdollisuus tehdä lyhennettyä työaikaa tai etätyötä voivat auttaa työn ja henkilökohtaisen elämän yhteen sovittamisessa. Hyvin itsenäisessä asiantuntijatyössä myös itsetehdyt pienet muutokset voivat auttaa jaksamaan paremmin. Aikaan, paikkaan ja toisten työpanokseen tiiviimmin sidoksissa olevat työt puolestaan edellyttävät työprosessien suunnittelua niin, että ne ovat koko työyhteisöä ajatellen toteutettavissa olevia, reiluja ja työyhteisössä ymmärrettäviä. TYÖNANTAJAN KANSSA VOI MYÖS NEUVOTELLA palkattomasta vapaasta. Elannon ansaitsemisen velvoitteet ovat kuitenkin usein realiteetti, jonka vuoksi monet pyrkivät jatkamaan töissä paineisesta elämäntilanteestaan huolimatta. Työpaikoilla voidaan työn luonteen mukaan käyttää erilaisia työn muokka2/2024 LABYRINTTI224_016-017_Miten sovittaa.indd 17 uksen keinoja, jolloin työtehtävät sopeutetaan tai kevennetään vastaamaan sen hetkistä työkykyä. Työterveyshuolto voi olla tässä tukena. Joskus kuitenkin myös mielenterveysomaisen työkyky heikkenee niin että sairauspoissaolo on välttämätön. Sairaus- ERILAISTEN ELÄMÄNTILANTEIDEN MUKAAN JOUSTAVA TYÖ ON SEKÄ YKSILÖN, TYÖPAIKKOJEN ETTÄ YHTEISKUNNAN ETU. poissaolon jälkeen työterveyshuolto voi olla tarvittaessa työhön paluun tukena ja auttaa yhdessä työnantajan kanssa suunnitelmaan töiden järjestelyä kestävällä tavalla. Toimivien rakenteiden lisäksi töissä jaksamiseen vaikuttaa myös työpaikan ilmapiiri. Se, kuinka helpoksi tai vaikeaksi omista jaksamisen haasteista kertominen läheisen mielenterveyskysymyksissä koetaan, riippuu usein työpaikan asenneilmapiiristä. Mielenterveysongelmiin liitetty stigma on yleisesti ottaen vähentynyt, mutta erilaisissa työympäristöissä tilanne voi olla hyvin erilainen. On työyhteisöjä, jossa työkyky psyykkisesti raskaassa tilanteessa on normaali käsiteltävä asia muiden joukossa, mutta tilanne voi myös tuntua leimaavalta. Nuorempi sukupolvi ja erityisesti naiset kokevat usein luontevammaksi puhua mielenterveysongelmista ja siksi naisten voi olla helpompaa kertoa jaksamisen haasteista töissä. Naissukupuoleen liitetään myös helposti toisista huolehtijan rooli, jolloin esimerkiksi se, että nainen tekee lyhyempää työaikaa läheisestä huolehtiessaan, koetaan normaalimmaksi. Maskuliinisuuteen meidän kulttuurissamme perinteisesti liitetty yksin pärjääminen ja kova työnteko voivat vaikeuttaa avun hakemista miesten kohdalla silloinkin, kun se olisi tarpeen ja auttaisi tasaamaan liian suureksi kertyvää henkistä taakkaa. MITEN SITTEN TYÖPAIKALLA PITÄISI HAKEA TUKEA JA KENELTÄ? Kriisissä olevalla ihmisellä voi olla suuri tar- ve kertoa asioistaan hyvinkin yksityiskohtaisesti. On kuitenkin hyvä harkita, mitä ja kenelle tilanteesta olisi viisasta kertoa oman ja läheisen yksityisyyden suojaamiseksi. Esihenkilön kanssa kannattaa sopia, mitä työtovereille kerrotaan kasvaneesta kuormituksesta ja tarpeesta räätälöidä työtä, jotta työyhteisö olisi riittävästi kartalla ymmärtääkseen työtoverin muuttunutta ja joustamista vaativaa tilannetta. Toisaalta myös työyhteisön toimivuuden kannalta selkeät rajat ovat tärkeät, jotta jokainen voi keskityttyä työpaikalla työasioihin eikä tunnetaakka leviä liikaa työn arkeen. Usein mielenterveysomainen itsekin haluaa puhua asioiden tarkemmista yksityiskohdista omalle lähipiirilleen tai täysin ulkopuolisille tahoille kuten työterveyshuollon ammattilaiselle. Työpaikaltaan hän odottaa ennen kaikkea inhimillistä työkulttuuria, jossa voi antaa oman työpanoksensa silloinkin, kun voimat eivät ole kaikista parhaimmat. Erilaisten elämäntilanteiden mukaan joustava työ on sekä yksilön, työpaikkojen että yhteiskunnan etu. Tärkeää ovat toimivat käytännöt, joihin kuuluu muutakin kuin sairasloman ehdottaminen. Merkittävä voimavara on myös työpaikan tukeva ilmapiiri ja ihmissuhteet, jolloin arkea kannatteleva työnteko TYÖ SISÄLTÄÄ HYVINVOINTIA JA TOIPUMISTA EDISTÄVIÄ TEKIJÖITÄ JA VOI SITEN OLLA MERKITTÄVÄ VOIMAVARA. voi jatkua ja tukea psyykkistä toimintakykyä. On normaalia, että ihmisen työkyky vaihtelee ja ajatus 100 % työkykyisestä ihmisestä on illuusio. On myös hyvä muistaa ajatus siitä, että kaikkein yksityisimmäksi luultu kokemus voi olla hyvinkin yleinen asia – et luultavasti ole työpaikallasi ainoa, joka kantaa läheisensä mielenterveyden taakkaa. Teksti: Kristiina Lehmuskoski Kirjoittaja toimii tutkijana Työterveyslaitoksella. 17 26.9.2024 13:35:41

KOLUMNI Esa Anttiroiko, järjestöassistentti, FinFami Pohjanmaa ry Työn ja kuormittavan läheistilanteen yhteensovittaminen vaatii tasapainottelua L KUVA: LOVISA TILL ähes jokaisella meistä voi tulla Esihenkilön tuki on keskeisin elämässään vastaan käänne, tekijä joustotoimien laatimisessa jossa joudumme tasapaija toteuttamisessa. Esihenkilön on nottelemaan työ- ja yksitärkeää huomioida yksilöllisesti tyiselämämme välillä. Yksi jokainen työntekijä ja työntekijän tasapainoa horjuttava käänne voi elämäntilanne. Yksilöllistä huomiolla läheisen psyykkinen sairastuointia voi olla esimerkiksi palkatminen. Läheinen saattaa sairastutoman vapaan myöntäminen, kun misen seurauksena vetäytyä ja erisläheistilanne sitä vaatii. Lisäksi täytyä, jolloin mielenterveysomaisen esihenkilö voi tuoda toiminnallaan merkitys sairastuneelle kasvaa.   yleisesti esille mielenterveyden häiriMielenterveysomaisilla on huoli öihin liittyviä asioita sekä mielenterpsyykkisesti sairastuneesta läheisesveysomaisen roolia. tään, mikä kuormittaa heidän voimaTyöterveyspalvelut ovat toinen varojaan niin työssä kuin sen ulkotärkeä tukitoimi joustotoimien puolellakin. Haastavan läheistilanlisäksi. Työterveyspalvelujen kautta teen vuoksi omainen voi myös joutua mielenterveysomaisen on mahdololemaan välillä pidempiäkin aikoja lista saada mm. luottamuksellista pois työpaikalta. keskustelutukea ja tietoa psyykkiMielenterveyden häiriöistä puhuseen hyvinvointiin liittyvistä asioista. taan tänä päivänä entistä Työterveyspalvelut voivat olla enemmän. Silti haastava läheismyös mukana työolosuhteiden ja TYÖN JOUSTOTOIMET TUKEVAT tilanne salataan usein työpaiJAKSAMISEN LISÄKSI MYÖS TYÖHÖN henkilöstön kehittämistoimissa. kalla, koska mielenterveyden Kaikki jousto- ja tukitoimet SITOUTUMISTA. häiriöihin liittyvät asiat ovat tulee tiedostaa selkeästi. Riitarkoja ja vaikeita. Salaamiseen tävä ja oikea-aikainen tuki auttaa vaikuttaa myös epävarmuus muiden työntekijöiden suhtautumi- jaksamaan työelämässä ja sitä kautta yhteensovittaa elämistä sesta. Lisäksi voi olla häpeän tunnetta erilaisuudesta tai pelkoa haastavassa läheistilanteessa.   työpaikan menettämisestä.   Monesti unohdamme, että psyykkisesti sairastuneen ihmisen Omaisen työssä jaksamista voidaan tukea erilaisilla jousympärille on omaisia, jotka tarvitsevat samalla tavalla tukea kuin totoimilla, esimerkiksi lyhyemmillä tuntimäärillä, joustavilla sairastunutkin. Otetaan siis omaisetkin huomioon. työajoilla ja etätyömahdollisuuksilla. Joustotoimet tukevat Me FinFami-järjestökentällä tarjoamme tietoa ja tukea psyyktyössä jaksamisen lisäksi myös työhön sitoutumista.   kisesti sairastuneen ihmisen omaisille. Omainen, et jää yksin! 18 LABYRINTTI224_018-019_Kolumni ja Toipumisorientaatio.indd 18 2/2024 26.9.2024 13:36:09

Toipumisorientaatio omaistyössä -opas julkaistu Toipumisorientaatio on viime vuosina noussut mielenterveystyössä keskeiseksi viitekehykseksi. Se on tärkeässä asemassa myös FinFamin toiminnassa ja omaisjärjestötyön strategiassa. P erinteisessä ammattilaislähtöisessä mielenterveystyössä toipuminen on nähty kliinisenä toipumisena, jossa on pidetty tärkeänä oireiden vähenemistä tai niistä kokonaan eroon pääsemistä, paluuta ”normaaliin”. Toipumisorientaation näkökulmasta kyse on kuitenkin henkilökohtaisesta toipumisprosessista ja itselle uuden merkityksellisen elämän luomisesta, ei paluusta aikaan ennen sairastumista.   Henkilökohtainen toipuminen pohjautuu psyykkisesti sairastuneen omaan asiantuntijuuteen toipumisestaan. Toipuminen ei tapahdu tyhjiössä, vaan jokaisella toipujalla ja omaisella on ympärillään hänelle merkityksellisiä ja toipumista tukevia ihmissuhteita.   Mielenterveysomaisilla on usein suuri huoli ja vastuu sairastuneista läheisistänsä. Myös omaiset tarvitsevat oman toipumisprosessinsa, jossa näyttäytyy samankaltaisia tekijöitä kuin sairastuneilla. Mielenterveysomaisten riski uupua tai sairastua itse psyykkisesti on huomattava ja mielenterveysomaistyö onkin paljolti ennaltaehkäisevää mielenterveystyötä.   Keskittymällä voimavaroihin sekä tärkeisiin ja toivoa ylläpitäviin ihmissuhteisiin, voidaan 2/2024 LABYRINTTI224_018-019_Kolumni ja Toipumisorientaatio.indd 19 TOIPUMINEN EI TARKOITA PALUUTA AIKAAN ENNEN LÄHEISEN SAIRASTUMISTA, VAAN UUDEN LÖYTÄMISTÄ. saavuttaa uupumiselta suojaavaa hyvinvointia ja positiivista mielenterveyttä.   Toipumisen näkökulma ja prosessien soveltaminen mielenterveysomaisille on käytännön omaistyössä jo hyvässä vauhdissa, mutta käytännön omaistyöstä on puuttunut teoria- ja kokemustiedon yhdistävä yhteinen malli toipumisorientaatiosta. Nyt julkaistu opas kokoaa toipumisorientaatiota omaistyössä koskevan tiedon yhteen ja johdattaa mielenterveysomaisia kohtaavan toimijan toipumisajattelun pariin. Toipumisorientaatio-oppaan aineisto kerättiin tutkimuskirjallisuutta ja teoriapohjaa hyödyntäen työpajamenetelmällä. Työpajoihin osallistui eri FinFami-yhdistysten kokemustoimijoita sekä ammattilaisia ympäri Suomen.   Opas on tarkoitettu kaikkien omaistyötä tekevien ammattilaisten sekä kokemus- ja vapaaehtoistoimijoiden käyttöön. Oppaan on tarkoitus herättää kiinnostusta ja uteliaisuutta toipumisajattelua kohtaan, sekä tarjota keinoja sen viemiseksi osaksi omaa ajattelua ja työotetta.   Oppaan ovat tehneet Salla Ristolainen ja Juho Soukka, ja se löytyy FinFamin verkkosivuilta. Teksti: Salla Ristolainen 19 26.9.2024 13:36:12

Huppu-hankkeessa kohdataan ja tuetaan nuoria mielenterveysomaisia ”Huppu suojaa tuulelta ja sateelta. Huppu on lämmin ja pehmeä. Kun vedän hupun päähäni, asetan omat rajani minun ja muun maailman välille.” F inFami Pirkanmaalla on alkanut uusi Huppu huolehtivat nuoret -hanke. Heti hankkeen alussa nimi-ideoita pohtiessamme kysyimme eräältä nuorelta, mitä hänelle tulee mieleen huppu-sanasta. Nuori nosti esiin samoja asioita, joita toivomme hankkeen välittävän; turvallisia omia rajoja, suojaa ja lämpöä. Hankkeessa kohdataan ja tuetaan tamperelaisia 13–20-vuotiaita nuoria, joiden läheisellä on mielenterveys- tai päihteiden käytön haasteita. Läheisen ongelmat kuormittavat nuorta ja lisäävät riskiä nuoren omaan sairastumiseen. Hupun tarkoituksena on toimia ennaltaehkäisevästi. Hankkeessa kehitetään nuorille oikeaaikaista tukea, jotta kuormitus ei aiheuttaisi isoja negatiivisia vaikutuksia nuoren elämään. Keskeistä on huolen kantamisen tunnistaminen varhaisessa vaiheessa. Läheinen voi olla esimerkiksi nuoren perheenjäsen, kaveri tai seurustelukumppani. Olennaista hankkeessa on se, että me ammattilaiset emme määrittele ylhäältä käsin nuorille järjestettävää toimintaa vaan nuoret otetaan mukaan suunnitteluun. Huppu myös liikkuu sinne, missä nuoret viettävät aikaansa; nuorisokeskuksiin, kouluihin, tapahtumiin ja alueille. Näin työntekijät sekä itse asia tulevat nuorille tutuiksi ja kynnys toimintaan osallistumiseen madaltuu. 20 LABYRINTTI224_020-021_Huippunuoret.indd 20 Hankkeessa tehdään yhteistyötä huonosti oman avuntarpeensa ja saatTampereen kaupungin nuorisopaltavat ottaa huolehtijan roolin asioissa, veluiden kanssa. Lisäksi Tampejoihin he eivät voi kovin paljon itse reen kaupungin kaupunginosaohjelma vaikuttaa. Perhepiirissä olevat mielenteron keskeinen yhteistyötaho ja hanke veysongelmat tai päihteiden ongelmaalkaakin aluksi kaupunginosaohjelman käyttö saattavat aiheuttaa nuoressa myös mukaisesti Tampereen Kaukajärven ja häpeän tunteita. Toisaalta nuori myös voi Annalan alueilla. Annalan nuorisokeskus ajatella, että tilanne kotona on normaali. ja sen nuoriso-ohjaajat ovat keskeinen Viimeisin kouluterveyskysely vuodelta linkki nuorten ja hankkeen työnteki2023 antoi synkkiä lukuja peruskoulun 8. jöiden välillä. ja 9. luokkien sekä lukioiden ja ammatNuorten tuen ja tunnistamisen välitioppilaitosten ensimmäisen ja toisen neiden lisäksi hankkeessa kehitetään vuosikurssien opiskelijoiden koetusta ammattilaisille tunnistamisen mallia, joka jää NUORET TUNNISTAVAT USEIN elämään myös kolmevuoHUONOSTI OMAN AVUNTARPEENSA tisen hankkeen päättymisen jälkeen. Mallin avulla JA SAATTAVAT OTTAA HUOLEHTIJAN ammattilaiset pystyvät ROOLIN ASIOISSA, JOIHIN HE EIVÄT paremmin tunnistamaan VOI KOVIN PALJON ITSE VAIKUTTAA. huolenkantajanuoria ja ohjaamaan heitä oikeanlaisen avun ja vertaistuen piiriin. mielenterveydestä. Tytöistä 31–34%:lla ja pojista 7–8%:lla oli kohtalaista tai vaikeaa ahdistusta. Vähintään kaksi viikkoa Nuorten mielenterveys kestänyttä masennusoireilua oli tytöillä on kriisissä 31–36%:lla ja pojista 12–14%:lla. Luvut Nuorille kaverit ovat erittäin tärkeitä. On ovat pysäyttäviä, mutta toivoa on. selvää, että mikäli yksi oireilee, niin sillä Mielenterveydestä ja siihen liittyvistä on vaikutusta koko kaveriporukkaan. ongelmista puhutaan entistä enemmän ja Nuoruuteen kuuluu se, että itsenäisavoimemmin. Kuitenkin fokus on aina tymisvaiheessa irrottaudutaan vanhemenemmän sairastuneessa ja lähipiiri ja mista, jolloin omia asioita jaetaan erityisesti nuoret jäävät helposti näkymieluummin kavereille kuin vanhemmättömiksi. mille. Nuoret kuitenkin usein tunnistavat Huppu-hankkeessa pyritään lisäämään 2/2024 26.9.2024 13:36:41

KUVA EMMI TALLILA kuuluvat nuoret saavat somesta myös vertaistukea. Koska sisältöä voi tehdä kuka tahansa, on selvää, että haittojakin ilmenee. Siksi myös ammattilaisten on tärkeää näkyä somessa ja luoda yhdessä turvallista digiympäristöä. Nuoret voivat ottaa Huppuun yhteyttä Instagramin kautta. Yhteyden saa myös WhatsAppin ja Snapchatin kautta, jotka ovat pikaviestisovelluksina edelleen suosituimpia nuorten keskuudessa. Yhteydenpito ammattilaisiin tapahtuu näin matalalla kynnyksellä ja kynnystä madaltaa entisestään se, että esimer- HUPPU-HANKKEESSA KEHITETTÄVÄN MALLIN AVULLA AMMATTILAISET PYSTYVÄT PAREMMIN TUNNISTAMAAN HUOLENKANTAJANUORIA SEKÄ OHJAAMAAN HEITÄ OIKEANLAISEN AVUN JA VERTAISTUEN PIIRIIN. ”Me ammattilaiset emme määrittele ylhäältä käsin nuorille järjestettävää toimintaa, vaan nuoret otetaan mukaan suunnitteluun”, kertovat hankevastaava Jenni Tenkula ja hanketyöntekijä Jyri Blomqvist Mielenterveysomaiset Pirkanmaa – FinFamista. tietoa tästä ilmiöstä, jotta ammattilaiset pystyvät varhaisemmassa vaiheessa antamaan tukea nuorille. Nuoret pystyvät myös paremmin tunnistamaan omat auttamisen rajansa ja pitämään omasta hyvinvoinnistaan huolta vaikka vetämällä oikean tai symbolisen hupun päähänsä. Hyvä paha some Sosiaalisen median negatiiviset vaikutukset nuorten mielenterveyteen ovat puhuttaneet viime aikoina eri medioissa. Nuoret viettävät paljon aikaa sosiaalisen median eri alustoilla ja sen vaikutuksia uneen, koulumenestykseen ja sosiaalisiin suhteisiin on ruodittu eri asiantuntijoiden toimesta. Vaikka negatiiviset vaikutukset ovat tutkimustenkin kautta todettuja, ei asia ole täysin yksioikoinen. 2/2024 LABYRINTTI224_020-021_Huippunuoret.indd 21 Mielenterveysomaiset Pirkanmaa – FinFami kuuluu Pirkanmaan sairaanhoitopiirin hoito- ja hoivaeettiseen neuvottelukuntaan. Keväällä neuvottelukunnan kokouksessa nuorisopsykiatrian professori Riittakerttu Kaltiala nosti esiin somen kielteiset vaikutukset nuorten mielen hyvinvoinnille. Kokouksessa oli mukana myös Tampereen nuorisovaltuuston jäseniä, jotka puolestaan painottivat voimakkaasti saaneensa somen kautta vertaistukea ja ystäviä, jotka olivat auttaneet vaikeiden aikojen yli. Vaikka tutkimusnäyttöä ei voida ohittaa, on tärkeää kuulla myös nuoria. Nuoret pitävät sosiaalisen median pikaviestisovellusten kautta yhteyttä toisiinsa. Somesta saa myös tietoa ja se voi olla yksi identiteetin rakentamisen väline. Erityisesti eri vähemmistöryhmiin kiksi Snapchatissa tai Instagramissa voi ottaa yhteyttä myös anonyymisti nimimerkin takaa. Instagramin kautta nuoret saavat lisäksi aiheeseen liittyvää tietoa ja pystyvät tunnistamaan itsensä ja pyytämään tarvittaessa apua. Yhteisöllisyyden lisääminen somen ulkopuolelle on Hupulle sydämen asia. Tiedetään, että vertaistuki on todella tärkeä voimavara silloin, kun itsellä on huoli. Vertaistuen voima tulee kokemuksesta, ettei ole yksin tilanteen kanssa. Vertainen pystyy myös kaikista parhaiten ymmärtämään, miltä toisesta todella tuntuu. Lisäksi nuoret samastuvat parhaiten toisiin nuoriin, jolloin vertaistoiminta on vaikuttavinta ikätovereiden keskuudessa. Huppu toimii STEA-avustuksella vuosina 2024–2026. Emme malta odottaa, että pääsemme hankkeen kanssa kunnolla vauhtiin ja toden teolla kehittämään toimintaa yhdessä nuorten kanssa. Meidät löytää osoitteesta finfamipirkanmaa.fi/huppu ja hankkeen matkaa voi seurata Instagramista tunnisteella @huppunuoret. Tervetuloa Hupun mukaan! Teksti: Jenni Tenkula 21 26.9.2024 13:36:41

”Päätavoitteena nuorten omaisten tukeminen” – On todella tärkeää, että nuoren omaisen jaksaminen otetaan huomioon hyvissä ajoin ja että tarvittaessa hänelle tarjotaan oikeanlaista tukea. FinFami Pohjanmaan nuorisotoiminta on keskittynyt nimenomaan nuorten omaisten tavoittamiseen ja tukemiseen, kertovat nuorisokoordinaattori Lovisa Till ja projektityöntekijä Timmy Enberg. 22 LABYRINTTI224_022-025_Päätavoitteena nuorten.indd 22 2/2024 26.9.2024 13:37:14

Nuori omainen on nuori, jonka läheinen on sairastunut psyykkisesti. Sairastuminen tuo huolta myös nuoren omaisen elämään ja hänelle saattaa syntyä sairastunutta kannattelevan rooli, joka vaikuttaa nuoren omaisen jaksamiseen arkisissa asioissa. 2/2024 LABYRINTTI224_022-025_Päätavoitteena nuorten.indd 23 23 26.9.2024 13:37:15

F inFami Pohjanmaan kaksikielinen nuorisotoiminta aloitti projektina noin kahdeksan vuotta sitten. Sen monipuolisesta sekä laaja-alaisesta työstä kertovat nuorisokoordinaattori Lovisa Till ja projektityöntekijä Timmy Enberg.   Nuorisotoiminnan kohderyhmänä ovat 12–29-vuotiaat nuoret omaiset. Toimintaan sisältyy keskustelu- ja vertaistuen tarjoamista, vierailuja oppilaitoksiin sekä tapahtumien järjestämistä. Päivät voivat olla välillä hyvin hektisiä, välillä taas rauhallisia toimistopäiviä. – Jos meillä on tavallinen toimistopäivä, käytämme sen yleensä valmistautumalla tuleviin ohjelmiin, luomalla materiaalia sosiaalista mediaa varten sekä muihin toimistotöihin. Jos tulossa on koulukäynti ohjelmineen, esimerkiksi työpaja, kuluu yleensä koko työpäivä käynnin valmisteluun, Till kertoo.   – Lyhyesti sanoen kaikki päivät ovat hyvin erilaisia, hän lisää. Nuorisotoiminta tarjoaa nuorille omaisille mahdollisuuden keskustella vaikeistakin asioista turvallisesti ja luottamuksellisesti. Vaihtoehtoja keskustelutukeen ovat tapaaminen toimistolla, puhelinkeskustelu tai viestittely sosiaalisessa mediassa. Viimeksi mainittu on yleisin yhteydenpitomuoto.   – Nuorelle voi olla matalampi kynnys ottaa yhteyttä ja keskustella sosiaalisen median kautta, Till arvioi. – Tärkeintä on kuitenkin se, että nuori voi itse valita mitä kautta haluaa ottaa yhteyttä, hän jatkaa. Nuorisotoiminta järjestää myös kerran viikossa Kuule mua- ja Hör mig -tukichatit, jotka ovat avoinna ilta-aikaan. Tukichateissa keskustelutuesta vastaavat usein FinFamille tärkeät vapaaehtoiset. Keskustelutuessa nuorisotoiminnalla on käytössään sama viiden keskustelukerran malli, kuin muillakin FinFamin omaisneuvojilla. Lyhyt keskustelu, esimerkiksi yksittäinen neuvon kysyminen, ei sisälly viiden keskustelukerran malliin. 24 LABYRINTTI224_022-025_Päätavoitteena nuorten.indd 24 – Keväällä eräs nuori otti yhteyttä, kertoi tilanteensa ja kysyi neuvoa. Annoin vastauksen ja kiitin yhteydenotosta. Hän kiitti vastauksestani ja sen jälkeen meillä ei ole keskustelua ollut, havainnollistaa Till. ”NUORELLE VOI OLLA MATALAMPI KYNNYS OTTAA YHTEYTTÄ JA KESKUSTELLA SOSIAALISEN MEDIAN KAUTTA” Nuorisotoiminta tarjoaa vertaistukea puolestaan Discord-sovelluksessa, jossa voi esiintyä kokonaan anonyyminä. Tämä voi osaltaan helpottaa nuorta tulemaan vertaistuen piiriin. FinFami Pohjanmaan nuorisotoiminta tuli viime syksynä mukaan FinFamin yhteiselle Huolenkantajat-palvelimelle, jossa Till ja Enberg ovat pitäneet ruot- myös selkeyttää sitä, että toimimme sekä suomeksi että ruotsiksi. Lisäksi Till mainitsee, että VarsinaisSuomen mielenterveysomaiset – FinFami kehittää englanninkielisille oman palvelimen, joten FinFami voi tarjota nuorille vertaistukea Discordin kautta kolmella kielellä.                                           Till ja Enberg kertovat vielä, että Huolenkantajat-palvelin on saanut paljon kiitosta järjestämistään teemailloista, joissa nuorten omaisten on mahdollista keskustella toisesta organisaatioista tulevan asiantuntijan kanssa. Nuorisotoiminta tekee Discordissa yhteistyötä valtakunnallisesti toimivien Sekasin- ja Folkhälsan-chattien kanssa tarkoituksenaan tuoda omaa toimintaansa näkyvämmäksi eri puolilla suomea asuville nuorille ja tavoittaakseen näin uusia omaisia.                                                                                         Yhteistyö onkin tuottanut tulosta, josta Enberg tuo esille hyvän esimerkin. – Eräs nuori oli huolissaan siitä, että vertaistukichatit sulkeutuvat pääosin kesäksi. Kerroimme hänelle Huolenkantajat-chatista, joka oli auki koko kesän ja tämä tieto oli hänelle helpotus. ”KERROIMME HUOLENKANTAJAT-CHATISTA, JOKA OLI AUKI KOKO KESÄN JA TÄMÄ TIETO OLI HÄNELLE HELPOTUS” sinkielistä vertaistuki-kanavaa ja jotain uuttakin tapahtui syksyllä. – Syyskuussa saimme ruotsinkielisille käyttöön oman palvelimen nimeltä Orosbärare, Till kertoo.   Erillinen palvelin tuo kaksikielisen toiminnan selkeämmäksi, mitä Till ja Enberg haluavat korostaa. – On erittäin tärkeää, että kaksikielisyys tulee selkeästi esille, jotta ruotsinkielisetkin löytävät meidät helpommin Discordissa. – Olemme myös suunnitelleet uudelle palvelimelle pientä visuaalista eroa, joka Keskustelu- ja vertaistuen lisäksi nuorisotoiminta vierailee ja toteuttaa ohjelmia Pohjanmaan alueen kaksikielisissä yläkouluissa, toisen asteen oppilaitoksissa ja korkeakouluissa. Lukuvuoden aikana yhteistyötä tehdään noin 12–16 koulun kanssa. Nuorisotoiminnalla on tarjota viisi erilaista koulupakettia, jotka ovat: 1. Yleiset työpajat, jotka sisältävät useita teemoja kuten tunteet ja itsetunto. 2. Luennot. 3. Elokuvatyöpajat. 4. Draamatyöpajat ja 5. Mielenterveyspolku. Paketit ovat maksuttomia, ja koulut 2/2024 26.9.2024 13:37:15

voivat varata niitä lukuvuoden ajalle kaksi kerrallaan, esimerkiksi Yleiset työpajat -kokonaisuuden yhdelle luokalle ja Mielenterveyspolku-kokonaisuuden toiselle. Paketeissa käytetään FinFamin omia materiaaleja, mutta tarpeen tullen nuorisotoiminta tekee materiaalit itse.                                                           – Yleisissä työpajoissa meillä on jokaista teemaa varten valmis malli, jota voimme tarvittaessa muokata ja soveltaa kohderyhmämme mukaiseksi, Enberg selostaa viitaten kohderyhmän jäsenten väliseen isoon ikäeroon.   Till puolestaan selventää työpajan kulkua käyttäen esimerkkinä Elokuvatyöpajaa.   – Elokuvassa pääsemme seuraamaan nuoren pojan elämää omaisena, kun poika saa tietää, että hänen äidillään on psyykkinen sairaus ja päihderiippuvuus. Elokuvan jälkeen pohdimme näkemäämme muutaman havainnollistavan tehtävän avulla. Koulupakettien lisäksi nuoristoiminta kertoo vierailuillaan FinFamista ja antaa tietoa nuorena omaisena olemisesta.   – Nostamme aina esiin viestin: ’Mikä on omainen ja mitä tarkoittaa olla omainen’, Till ja Enberg painottavat. Vierailut sekä ohjelmien järjestäminen on koettu hyödyllisiksi. – Lähes aina saamme uusia seuraajia sosiaalisen median tileillemme, kun käymme kouluissa, Till kertoo. ”NOSTAMME AINA ESIIN VIESTIN: MIKÄ ON OMAINEN JA MITÄ TARKOITTAA OLLA OMAINEN” Nuoristoiminta on mukana järjestämässä joka kevät nuorille omaisille suunnattua, viikonlopun mittaista kurssia yhteistyössä Psykosociala Förbundetin ja USM rf:n kanssa. Tavoitteena on tarjota 2/2024 LABYRINTTI224_022-025_Päätavoitteena nuorten.indd 25 Nuorisotoiminta sosiaalisessa medissa: SNAPCHAT: Huolenkantajat Joka torstai klo 18–20 Kuule mua-chat Joka tiistai klo 18–20 Hör mig-chat (ruotsi) DISCORD: Huolenkantajat Orosbärare (ruotsi) Worry bearer (englanti) TIKTOK: Huolenkantajat (FinFamin yhteinen tili) INSTAGRAM: Finfami_nuorisotoiminta Lisätietoa antaa nuorisokoordinaattori Lovisa Till. Puh. 044 9777 335 tai lovisa.till@finfamipohjanmaa.fi finfamipohjanmaa.fi/tietoa-nuorille nuorille mahdollisuus saada vertaistukea kasvotusten.   – Nuoresta voi tuntua, että on yksin maailmassa, mutta kun kohtaa muita samanlaisessa tilanteessa olevia, voi tulla ’kovakin’ fiilis ettei olekaan yksin, Till kuvailee. – Monille nuorille on syntynyt myös ystävyyssuhteita kurssin kautta, hän jatkaa. Nuoristoiminta järjestää kurssin lisäksi kaikille nuorille avoimia tapahtumia yhteistyötahojen kanssa. Viimeisin oli kesällä järjestetty Pride-tapahtuma. Vielä pari kysymystä: Mitä tavoitteita nuorisotoiminnalla on tulevaisuudelle? – Tavoittaa yhä enemmän nuoria omaisia ja tarjota heille tietoa sekä tukea, Till tiivistää. Entä mitkä ovat nuorisotoiminnalle tärkeitä arvoja? – Arvomme seuraavat FinFamin ”MONILLE NUORILLE ' ON SYNTYNYT MYÖS YSTÄVYYSSUHTEITA KURSSIN KAUTTA” arvoja, eli kunnioitus, luottamus, lämpö ja uskallus. Arvomme heijastuvat kaikessa toiminnassamme riippumatta siitä, onko kyseessä nuorten omaisten tapaaminen, ohjelman toteuttaminen koulussa tai materiaalien luonti sosiaaliseen mediaan, Till lopettaa. Teksti ja kuva: Esa Anttiroiko 25 26.9.2024 13:37:15

Haluatko tulla terveeksi? Itä-Suomen yliopiston dosentti Olavi Louheranta pohtii kirjoituksessaan mielenterveyspotilaiden ja heidän läheistensä oikeuksia ja velvollisuuksia. A loitin työurani terveydenhuollon rakenteissa neljännesvuosisata sitten. Ensimmäiset vuoteni toimin sairaalapappina – en tuputtamassa uskontoa kenellekään huonossa hapessa olevalle – lähinnä kuuntelemassa mitä potilailla, omaisilla ja heitä hoitavilla ammattilaisilla oli sydämellään. Ihmiset tulivat vähitellen tutuksi työssä ja sairaudessa. Ensimmäisen työvuoden loppupuolella sain kutsun läksiäisjuhliin: silloisen Kuopion yliopistollisen sairaalan fysiatrian klinikan ylilääkäri lähti ansaituille eläkevuosilleen. Klinikan väki pyysi ex tempore puhetta eläköityvälle ja arvostetulle esimiehelleen. Mietin hätäpäin, minkä asian nostan esille lähtöpuheessa. Päätin puhua sekä lähtijälle, paikalla oleville potilaille ja klinikan väellä parantamisen ja parantumisen ihmeestä. Jeesus kohtaa evankeliumiteksteissä SAIRASTUMINEN ON VAKAVA KRIISI, JOSSA ELÄMÄN TUKIRAKENTEET MUUTTUVAT DRAMAATTISESTI. 26 LABYRINTTI224_026-027_Haluatko tulla terveeksi.indd 26 paljon sairaita ja raihnaisia. Ennen kuin Jeesus parantaa ketään, hän kysyy jokaiselta parannettavalta: ”Haluatko tulla terveeksi?” Taisin todeta, että tämän kysymyksen edessä olemme lopulta kaikki: potilas, hoitaja, lääkäri, omainen – sinä ja minä kukin vuorollamme. Eläköityvä päivänsankari kävi kiittämässä puheesta jälkeenpäin ja totesi, että hän oli työuransa varrella huomannut, että kaikkea tukea voidaan potilaille ja omaisille antaa, mutta tärkein tekijä – oma halu ja tahto kuntoutua – tulee ihmiseltä itseltään. Myöhemmät työvuodet veivät erilaisiin tehtäviin psykiatrian, psykoterapian ja tutkimuksen parissa. Ihmisten elämäntarinat ovat matkan aikana tulleet tutuiksi ja omaa elämänkokemustakin on ehtinyt karttua. Ymmärrän, että kaikki haavat eivät parane ja että elämä päättyy toisinaan avusta, yrityksestä ja elämänhalusta huolimatta. Ihmissuhteetkaan eivät ole ikuisia, vaikka niin toivoisimme. Sairastumme, sairastamme, mutta usein myös toivumme. Hyvä hoito, niin lääkehoito kuin vuorovaikutuksellinen hoitosuhde ja omaisten tuki, auttavat usein. Unohtamatta tärkeitä kolmannen sektorin toimijoita, joiden panos toipumiselle nousee yleensä vertaistuen järjestämisestä ja yhteisöstä, joka tekee eläväksi uudenlaista sosiaalista verkostoa. Olavi Louheranta LÄHEISET MUODOSTAVAT PAITSI TURVAVERKON, MYÖS MERKITYKSEN OMALLE ELÄMÄLLE. VIIMEISEN 15 VUODEN AJAN TYÖNI TAVOITTEENA on ollut vähentää psykiatrisiin potilaisiin kohdistuvia pakkotoimia tahdonvastaisen hoidon aikana. Potilaan oikeudet ja hyvä hoito eivät mene pois muodista milloinkaan, onhan sairaala-sanan takana ajatus voimiinsa tulemisesta, lahjan saamisesta, vieraanvaraisuudesta, kohteliaisuuden taidosta tai käytännöstä. Tätä latinan sana hospes tarkoittaa ja hospitaalin ts. sairaalan tulisi olla paikka, jossa hoitoa ja vieraanvaraisuutta on runsaasti tarjolla. 2/2024 26.9.2024 13:38:04

SAIRASTUMME, SAIRASTAMME, MUTTA USEIN MYÖS TOIVUMME. En työvuosista huolimatta ole päässyt kovin pitkälle ajatuksissani tuosta eläkejuhlan puheenaiheesta. Potilaan oikeuksien ja kehittämistyön rinnalla on vuosien ajan kulkenut kysymys: Mikä on potilaan ja hänen omaistensa tehtävä ja velvollisuus paranemis- ja parantamisprosessissa? Asia vaivasi siinä määrin, että ryhdyimme vuonna 2020 selvittämään, mitä ovat potilaan velvollisuudet ja tehtävät? Yllätyin, että erityisesti psykiatrian puolella aiheesta ei juuri ollut tutkimuksia, saati sitten lakiin tai eettisiin ohjeisiin pohjautuvaa määritelmää. Samana vuonna käynnistimme tutkimushankkeen, jonka tarkoituksena on selvittää oikeuspsykiatrisessa hoidossa olevien potilaiden ja heidän hoitajiensa käsityksiä potilaiden velvollisuuksista tahdonvastaisen hoidon aikana. Haastattelimme sekä potilaita että hoitajia. Kerätty aineisto on jo työstetty, mutta tulosten lopullinen analysointi ja raportointi kesken. Vaikka keskeneräisestä työstä ei juuri kannattaisi puhua, oli tulosten joukossa muutama huomionarvoinen asia. Oletimme, että psyykkinen sairaus ja tahdonvastainen hoito voivat viedä ihmisen halun ja voimavarat pitää huolta omista velvollisuuksistaan. Näin ei kuitenkaan näytä tapahtuvan, kunhan psyykkinen vointi edes auttavasti korjaantuu ja ihminen pystyy hallitsemaan ajatuksiaan ja toimiaan jossain määrin. Meillä näyttääkin olevan sisäänkirjoitettu tarve olla hyödyksi itsellemme ja muille ihmisille. Sairastuminen on vakava kriisi, jossa elämän tukirakenteet muuttuvat dramaattisesti. Halu huolehtia omasta ja läheisten hyvinvoinnista kannattelee tuolloin elämän merkityksen rakennetta. Tämä antaa syyn ja tahdon toimia uudella tavalla ja uusissa olosuhteissa. Ihmisen autonomia pitää siis sisällään oikeudet, mutta erityisesti velvollisuudet. Keskittymällä vain oikeuksiin ja jättämällä velvollisuudet pois sairastuneen elämästä saatamme tehdä karhunpalveluksen paitsi sairastuneelle, myös pitkällä juoksulla koko terveydenhuoltoja yhteiskuntajärjestelmälle. Apua selviä2/2024 LABYRINTTI224_026-027_Haluatko tulla terveeksi.indd 27 miseen tulisi saada siten, että pärjäämme oman ponnistelun ja avun pohjalta. NYKYISET TERVEYDENHUOLLON ONGELMAT OVAT MONINAISET. Keskustelu potilaan, omaisten ja yhteiskunnan avun kohdentamisesta on yksi osa tätä ongelmavyyhtiä. Lähes kaikki haastattelemamme potilaat toivoivat, että ihmiselämään kuuluvista vastuista ja velvollisuuksista tulisi puhua jo kotona, koulussa sekä myöhemmissä yhteyksissä aiempaa enemmän. Karkeasti yleistäen, meidän tulisi tiedostaa, että emme elä vain oikeusjärjestelmässä, vaan oikeus- ja velvollisuusjärjestelmässä. Haastattelujen jälkeen huomasin miettiväni, pitäisikö peruskoulun oppisisältöihin lisätä velvollisuuksiin liittyvä oppiaine? Toinen huomioni kohdistuu sairastuneen ihmisen ja hänen läheistensä ja lähiyhteisön suhteeseen. Se palautti muutama vuosi sitten käydyn keskustelun mieleeni. IHMISEN AUTONOMIA PITÄÄ SIIS SISÄLLÄÄN OIKEUDET, MUTTA ERITYISESTI VELVOLLISUUDET. Amerikkalainen ystäväni, joka oli asunut Kiinassa sekä täällä Suomessa vuosia, luonnehti näitä kolmea tuntemaansa kansakuntaa seuraavasti: Kiinassa tärkeysjärjestys yhteiskunnassa on se, että ensin tulee yhteiskunta, sitten yhteisö ja viimeisenä yksilö. Yhdysvalloissa järjestys on ensin yhteisö, sitten yksilö ja viimeisenä yhteiskunta. Suomessa hän arvioi järjestyksen olevan ensin yksilö, sitten yhteiskunta ja viimeisenä yhteisö. Lähes jokainen haastattelemani ihminen kertoi omaisten, läheisten ihmisten ja oman yhteisön kaipuusta. Siitä, miten läheiset muodostavat paitsi turvaverkon, myös merkityksen omalle elämälle. Suomessa tietoturvasta pidetään tarkkaa huolta ja olemmekin Euroopan unionin kärkimaita yksityisyyden suojan alalla. Asialla on myös kääntöpuolensa. Viranomaisten, potilaiden ja omaisten ja kolmannen sektorin yhteistyö pidetään tarkasti erossa toisistaan. Samalla tuhlaamme toipumista ja mielenterveyttä ylläpitäviä resursseja. Pahimmillaan lähipiirin huolenilmaukset niin mielenterveyden kuin sosiaalityön alueelta jäävät kuulematta. Kukaan ei halua kontolleen syytettä yksityisyyden suojan rikkomisesta. Yksilön suoja kääntyy nopeasti myös yksilön tappioksi. Viimeiseksi haluan nostaa esille joitain kuulemiani velvollisuuksia, jotka tutkimushankkeeseen osallistuneet ihmiset nostivat itselleen merkityksellisiksi. Velvollisuus edistää ja pitää huolta omasta terveydestään nousi korkealle listalla, jossa ihmiset arvioivat velvollisuuksiensa luonnetta. Tämä pitää sisällään itsensä ja muiden suojaamisen, joka viime vuosina on herättänyt keskustelua muun muassa rokotevastaisuuden kasvaessa. Tärkeäksi koettiin myös toisten potilaiden, omaisten ja terveydenhuollon ammattihenkilön asiallinen kohtelu. Jäin pohtimaan, milloin ja miksi Suomessa alettiin hiljaisesti hyväksyä auttamis- ja kasvatustyötä tekevien ihmisten uhkailu, maalittaminen ja väkivalta heitä kohtaan? Nostan esille myös velvollisuuden totuudellisuuteen. Suomalaisia pidetään maailman rehellisempänä kansana ja olemme tästä velvollisuudesta pitäneet hyvää huolta. Auttaminen ja avun saaminen ovat helpompaa, kun kaikista asioita voidaan puhua pelkäämättä häpeää, rangaistusta tai kasvojen menettämistä. Haluan päättää kirjoitukseni pitkäaikaisen terapia-asiakkaani toteamukseen, kun hän tuli kysymään apua vaikeuksiinsa. Vastaanottoni oli tuolloin tupaten täynnä, mutta tuo sitkeä henkilö kysyi toistumatta, että eikö jo voitaisi aloittaa sitä psykoterapiaa? Kysyin häneltä, mitä hän olisi valmis tekemään kuntoutuaksensa? Tuolloin hän vastasi silmiään räpäyttämättä: ”Vaikka syömään paskaa!” Halu, velvollisuudet ja apu kohtasivat. Teksti: Olavi Louheranta FT, TM, dosentti, psykoterapeutti ja työnohjaaja PAHIMMILLAAN LÄHIPIIRIN HUOLENILMAUKSET NIIN MIELENTERVEYDEN KUIN SOSIAALITYÖN ALUEELTA JÄÄVÄT KUULEMATTA. 27 26.9.2024 13:38:04

KOLUMNI Selma Gaily-Luoma, psykologi, PsT, yksilö-, pari- ja perhepsykoterapeutti Itsetuhoisessa kriisissä tarvitaan tukea myös suhteille K KUVA: KIRSI NURMI un kirjoitan itsetuhoisuuden hoidosta, saan usein Miten te jaksatte? Mihin toivoisitte apua? Mikä välilkoskettavia viestejä ihmisiltä, jotka haluavat jakaa länne on hyvää ja suojelemisen arvoista? Mikä tahtoo mennä jotain omasta kokemuksestaan itsetuhoisuudesta solmuun, tulla väliinne tai imeä niin kiinni toiseen, ettei jää tilaa kärsivän läheisenä. Viesteissä tulee näkyväksi, miten hengittää? Miten siitä voitaisiin turvallisesti yhdessä puhua? syvästi itsetuhoinen kriisi ravistaa myös ympärillä Kun itsemurhan pelko on suhteessa läsnä, sitä seuraavat olevia – ja miten suuri on heidänkin helpotuksensa, kun sopiva usein monimutkaiset vallan, vastuun, syyllisyyksien ja rajojen apu löytyy. kysymykset. Ne kysymykset johtavat Syyskuussa tarkastettuun väitöshelposti vuorovaikutuskuvioihin, kirjaani haastattelin itsemurhaa yritjotka sitovat, uuvuttavat ja tuottavat täneitä aikuisia. Tutkimukseen osallisää kärsimystä. Joskus nuo kuviot listuneet kantoivat huolta itsemurhaovat myös vaarallisia, yhdelle tai yrityksensä vaikutuksista läheisiinsä useammalle suhteen osapuolelle. ja toivoivat heille tukea. Moni kertoi Suuri hätä sumentaa näköalan yrityksistään suojella läheisiään vältja kaventaa liikkumatilan. Kriisissä tämällä vaikeiden asioiden puheeksi kärsimystä syventävien vuorovaikuottamista. Yhtä aikaa osallistujat tuskehien hahmottaminen ja muuttoivoivat mahdollisuutta avoimemtaminen on siksi vaikeaa. Tarvipaan vuorovaikutukseen itselleen taan auttajia, jotka huomaavat myös tärkeiden ihmisten kanssa. suhteet ja ottavat ne puheeksi. Terveys- ja kriisipalveluista osallisHyvä uutinen on, että suhteitujat toivoivat enemmän apua merkisiin kohdennetun avun asiantuntityksellisten keskustelujen käymiseen joita on Suomessa paljon. Juuri nyt läheistensä kanssa. Noihin keskusyksilökeskeinen palvelujärjestelmä teluihin uskaltaminen tuntui heistä hyödyntää heikosti järjestelmästä samaan aikaan kovin tärkeältä ja löytyvää perhe- ja pariterapeuttista kovin vaikealta. Kun siihen ei tarjottu osaamista. Apua olisi, jos sen äärelle tukea, se tahtoi jäädä tekemättä. osattaisiin ohjata. Palveluista etsitään siis apua sekä Kun hallituksen leikkauspäätökset itsetuhoisuudesta kärsivälle itselosuvat sote-järjestöjen toimintaan, TARVITAAN AUTTAJIA, leen ja hänen läheisilleen että heidän terveydenhuollolta vaaditaan entistä JOTKA HUOMAAVAT välisilleen suhteille. Nyt terveydenenemmän valmiutta nähdä vain apua MYÖS SUHTEET huolto näkee lähinnä hänet, joka hakevan yksilön sijaan myös hänelle JA OTTAVAT NE PUHEEKSI. on määritelty potilaaksi. Läheisten tärkeiden ihmisten ja suhteiden tuesta vastaavat pääosin sote-järjestöt. kokonaisuus. Suhteet jäävät auttamisen eri luukkujen väliin. Se edellyttää ajattelutavan muutosta ja monelle ammattilaiJos itsetuhoinen kriisi nähtäisiin terveydenhuollossa selle uudenlaisiin toimintatapoihin uskaltamista. enemmän lähipiirin yhteisenä kriisinä – niin kuin itsetuhoisuuOnneksi reservissä on myös alikäytettyä osaamista. desta kärsivät ja heidän läheisensä usein näkevät – tuntuisi ehkä luontevammalta avata yhteinen keskustelu. 28 LABYRINTTI224_028-029_Kolumni.indd 28 2/2024 26.9.2024 13:38:59

Oppaita lasten ja nuorten vanhemmille Opas masentuneen nuoren vanhemmille sisältää tietoa ja tarjoaa tukea vanhemmille masentuneen nuoren kanssa toimimiseen. Vanhemman on tärkeää huolehtia omasta jaksamisestaan selviytyäkseen arjesta nuoren kanssa ja voidakseen olla nuoren tukena. Opas on ladattavissa (PDF) maksutta Pirkanmaan FinFamin sivuilta ja sitä voi myös tilata painettuna. Lastenkirjaa “Isi, piirretäänkö kirahveja?” ei tällä hetkellä ole saatavilla sähköisenä versiona. Kirjan painettua versiota voi tiedustella sähköpostitse: omaiset@finfamipirkanmaa.fi Tutustu myös muihin oppaisiin: www.finfamipirkanmaa.fi/oppaat-ja-materiaalit/ Isi, piirretäänkö kirahveja? -lastenkirjan avulla voi käsitellä ja puhua lasten kanssa mielenterveyteen liittyvistä haasteista. Lorem ipsum 2/2024 LABYRINTTI224_028-029_Kolumni.indd 29 29 26.9.2024 13:39:00

– Sairastuneen omainen on tärkeä rinnalla kulkija, mutta ei terapeutti. Hänenkin tarpeensa ja jaksamisensa pitää huomioida, muistuttaa KeskiPohjanmaan perheasiain neuvottelukeskuksen johtaja ja perheneuvoja Seppo Viljamaa. ”Parisuhde ei ole hoitosuhde” Masennus on sairaus, joka vaikuttaa toimintakykyyn, tunne-elämään, läsnäoloon ja parisuhteen vuorovaikutukseen. Tilanteessa terve kumppani joutuu usein ottamaan paljon vastuuta itselleen. V oiko olla ihanampaa kuin löytää ihminen, jota rakastaa? Voiko olla onnellisempaa kuin saada jakaa elämänsä toisen kanssa? Hyvään ja onnelliseen yhteiseloon voi kuitenkin tulla koko suhdetta koetteleva tekijä, 30 LABYRINTTI224_030-031_Parisuhde.indd 30 ”LUOTTAMUS ON AVAIN MAHDOLLISUUTEEN.” kumppanin sairastuminen masennukseen. Psyykkinen sairastuminen tuo tullessaan kuormitusta, huolta ja pelkoa niin sairastuneelle, kuin myös muille perheenjäsenille. Vaikka hoitoprosessissa huomio on keskittynyt sairastuneeseen, myös 2/2024 26.9.2024 13:39:31

läheisiä ja heidän jaksamistaan tulee tukea. Julkiset palvelut ovat ruuhkautuneet, eikä niissä ole usein resursseja läheisten tukemiseen. Ennalta ehkäisevästi ja matalalla kynnyksellä toimivat järjestöt kuten FinFami ovatkin monelle läheiselle ensimmäinen paikka, jossa he saavat tietoa ja vahvistusta omaan hyvinvoin- ”OMAISEN ON HYVÄ MUISTAA, ETTEI OLE AINOA SAMASSA TILANTEESSA OLEVA.” minen muuttaa näitä tekijöitä ja tuo niihin uusia haasteita. – Masennus vaikuttaa vuorovaikutukseen ja sen seurauksena koko perheen yhteiseen toimimiseen. Usein vastuu jakaantuu epätasaisesti luoden kuormitusta terveelle osapuolelle. Viljamaan mukaan masennus voi olla vieras asia sekä sairastuneelle että omaiselle. – Omaisen on tärkeää ottaa selvää masennuksesta ja sen dynamiikasta, koska se auttaa omaista hahmottamaan, miten masennus ilmenee sairastuneessa. Sairastuneen omainen on tärkeä rinnalla kulkija, mutta ei terapeutti. Hänenkin tarpeensa ja jaksamisensa pitää huomioida. – Parisuhde ei ole hoitosuhde. Luonnollinen kiinnostus asioista on normaalia, mutta muuttuminen sairastuneen kannattelijaksi ei. Sairastunut voi joskus takertua omaiseen, eikä ole kykenevä huomaamaan omaisen jaksamista ja tarpeita. – Näiden lisäksi syntyy myös haluttomuutta. Tällöin omainen kokee torjutuksi tulemisen tunteen, joka herättää turhautumista, ärtymystä ja suuttumusta. Vaikka sairastunut olisi hoidon piirissä tai työssä, masennus muuttaa silti elämää. Masennus vaikuttaa parisuhteen vuorovaikutukseen ja läsnäoloon. Vaikka masentuneena hyviä asioita ei ole enää yhtä helppo nähdä, elämään olisi hyvä jäädä pieniä yhteisiä asioita kuten huumori. – Masennus-diagnoosi voi olla omaiselle sekä sairastuneelle yhtä suuri ’mörkö’. Masennus tuo heikkouden tiinsa. Myös kirkon perheneuvonta auttaa vaikeassa tilanteessa olevia perheitä ja pareja. Kirkon perheneuvonnan tavoitteena on vahvistaa ihmisen kokonaisvaltaista hyvinvointia oikea-aikaisella ja laadukkaalla avulla. Painopisteinä ovat erityisesti parisuhde- ja perhe-elämän kysymykset. – Työskennellään keiden tahansa ihmisten kanssa, joilla on solmuja ja vaikeuksia parisuhteessa tai perheelämässä. Yksi solmukohta voi olla masennus. Meille voi tulla pariskuntana, yksilönä tai perheenä, kertoo KeskiPohjanmaan perheasiain neuvottelukeskuksen johtaja ja perheneuvoja Seppo Viljamaa. – Kirkon perheneuvonta ei vaadi seurakunnan jäsenyyttä, on maksutonta ja tarjoaa mahdollisuuden keskustella hengellisistäkin kysymyksistä, jos asiakas niin toivoo. Yhteydenottovaiheessa kysy”SAIRASTUNEEN VOI OLLA tään taustatietoja haastatteluloJOSKUS VAIKEA LUOTTAA SIIHEN, makkeen avulla. Tämän jälkeen ETTEI SAIRAUTTA KÄYTETÄ kokonaistilannetta kartoitetaan vapaamuotoisilla kysymyksillä. HÄNTÄ VASTAAN.” – Pidetään yllä toivon, merkityksellisyyden ja kiinnostuksen ilmapiiriä. ja epäonnistumisen tunteen. Näistä Keskustelua on helpottanut tieto, ettei rakentuu syyllisyys ja häpeä, joiden tehdä asiakaskirjauksia. Kaikki perustuu seurauksena perhe saattaa vetäytyä luottamukseen, joka on avain mahdolliulkopuolisesta maailmasta. Tilanne suuteen. muodostuu kohtalokkaaksi, jos asioista puhumisen kynnyksestä ei pääse yli. PARISUHDE ON AIKUISIÄN MERViljamaan mielestä omaiselle on myös KITTÄVIN TUNNESUHDE, vanhempitärkeää kertoa, että masennus ei ole lapsisuhteen lisäksi. Parisuhteelle odo”langetettu rangaistus” jostain tekemituksellisia ja merkityksellisiä tekijöitä ovat sestä tai tekemättä jättämisestä. useimmin kumppanuus, hellyys, seksi se– Omaisen on hyvä muistaa, ettei ole kä yhdessä tekeminen. Puolison sairastu- ainoa samassa tilanteessa oleva. Masen2/2024 LABYRINTTI224_030-031_Parisuhde.indd 31 nuksella voidaan reagoida yllättäviin ja vaikeisiin elämäntilanteisiin kuten erilaisiin menetyksiin. PARISUHTEESSA MUUTOSTA VOIVAT HALUTA OMAINEN, SAIRASTUNUT TAI MOLEMMAT. Sana ”muutos” rakentuu yleensä suuremmaksi ja vaikeammaksi käsitteeksi kuin mitä se oikeasti on. Suureksi ja vaikeaksi kasvaessaan sen toteuttaminen taas hidastuu. – Aina haetaan muutoksia, mitä voisi muuttaa tai tehdä toisin. Sairastuneelle muutos saattaa olla suurempi tai helpompikin haaste. – Kaikki lähtee kuitenkin molempien halusta ja motivaatiosta saavuttaa muutos. Muutoksen käsitettä on hyvä purkaa ja havainnollistaa, että tilanteen muuttuminen voi tapahtua ihan pienilläkin asioilla. Muutosta voidaan haluta ja lähteä toteuttamaan. Perheasiain neuvottelu- ”MUUTOS VOI TAPAHTUA IHAN PIENISTÄ ASIOISTA.” keskus on yksi paikka, missä sitä kohti voidaan lähteä toimimaan. – Kuullaan omaista ja sairastunutta erikseen ja muodostetaan kuva molempien kertoman perusteella. Havainnollistetaan 50 % -kaavaa, eli mitä kumpikin tuo omalta osaltaan suhteeseen 50 prosentin verran, sanoo Viljamaa. – Edetään pienin ja kevyin askelin, eikä tehdä kauaskantoisia suunnitelmia. Emme tee myöskään pitkiä terapioita mielenterveyden näkökulmasta, mutta parisuhteen parantamisen kulmasta kyllä. Viljamaan mielestä hoitoprosessiin pitäisi myös sisältyä muun perheen tapaaminen sekä heidän ajatuksiensa ja kantojensa huomioon ottaminen. Mutta miten keskusteluapu voidaan sitten saada näkyvämmäksi? – Tuomalla matalan kynnyksen toiminta enemmän näkyväksi. Neuvomalla tunnistamaan ’vaaran merkit’ sekä tiedostamalla ja perustelemalla ennaltaehkäisevän avun hyödyt. – Ennaltaehkäisevästä työstä puhutaan paljon, mutta vastuu jää usein valitettavasti kolmannen sektorin hoidettavaksi, päättää Viljamaa. Teksti ja kuva: Esa Anttiroiko 31 26.9.2024 13:39:31

Mielenterveysjärjestöjen rahoituksesta EI SAA LEIKATA ”Mikään taho ei yksin pysty vastaamaan lisääntyneeseen avun ja tuen tarpeeseen. Tähän tarvitaan laajaa yhteistyötä ja järjestöjen tarjoamia palveluita”, kirjoittaa FinFamin toiminnanjohtaja Tiina Puranen mielipidekirjoituksessaan. SUOMESSA on valtava joukko ihmisiä, joista moni elää jaksamisensa äärirajoilla. Jos sosiaali- ja terveysjärjestöihin kohdistuvat rajut leikkaukset toteutuvat, näiden ihmisten avun saanti heikentyy. Esimerkiksi mielenterveysjärjestöt auttavat ja tekevät ennaltaehkäisevää ja arjessa tukevaa mielenterveystyötä ympäri Suomen. Ne tarjoavat maksutonta ja helposti lähestyttävää tukea, jossa ihmiset tulevat kohdatuksi omana itsenään vailla kiirettä. Ammattilaisilta saadun avun lisäksi järjestöistä saatava vertaistuki vahvistaa merkittävästi hyvinvointia ja toimintakykyä arjessa. Moni kertoo, ettei olisi jaksanut ilman mielenterveysjärjestöistä saatua tukea, ohjausta ja neuvontaa. Mielenterveyspalveluiden heikko saatavuus, henkilöstöpula ja hoidon jatkuvuuden haasteet ovat arkipäivää. Tämä ajaa monet sietämättömään tilanteeseen. Kun apua ei saa, mielenterveyden ongelmat syvenevät ja läheiset joutuvat 32 LABYRINTTI224_032-033_Puheenjohtaja.indd 32 ottamaan heille kuulumatonta vastuuta sairastuneesta. Tämä johtaa siihen, että tilanteet perheissä ja läheisissä ihmissuhteissa kriisiytyvät. Ilman tukea sairastuneita voi olla yhden sijasta useampi. Mikään taho ei yksin pysty vastaamaan lisääntyneeseen avun ja tuen tarpee- vaikeassa tilanteessa on erittäin lyhytnäköistä. Se on katastrofaalinen heikennys, joka vaikuttaa kielteisesti monien sukupolvien terveyteen ja hyvinvointiin. Finfamissa on erityinen huoli vaikeissa tilanteissa elävistä ihmisistä kuten mielenterveysomaisista, jotka jäävät usein MIELENTERVEYSJÄRJESTÖT KUTEN FINFAMI AUTTAVAT JA TEKEVÄT ENNALTAEHKÄISEVÄÄ JA ARJESSA TUKEVAA MIELENTERVEYSTYÖTÄ YMPÄRI SUOMEN. seen. Tähän tarvitaan laajaa yhteistyötä ja järjestöjen tarjoamia palveluita. Sosiaalija terveysjärjestöissä on vahva kokemus, ymmärrys ja näkemys siitä, millaista apua eri kohderyhmät tarvitsevat Mielenterveysjärjestöjen tekemällä työllä on valtava merkitys niin taloudellisesti, kansanterveydellisesti kuin yksilönkin näkökulmasta. Siksi niiden rahoituksesta leikkaaminen taloudellisesti näkymättömiin. Jos suunnitellut järjestöleikkaukset toteutetaan, herää oikeutetusti kysymys, mikä taho auttaa ja ottaa vastuun tästä suuresta avun tarvitsijoiden joukosta? Kuka pitää huolta, että myös heitä kuullaan? Mielipidekirjoitus on julkaistu Helsingin Sanomissa 6.7.2024. 2/2024 26.9.2024 13:40:39

PUHEENJOHTAJA Anita Ruutiainen Sote-järjestöjen rahoitusleikkaukset vaarantavat mielenterveysomaisten tuen saannin H KUVA: SUVI-TUULI KANKAANPÄÄ yvät lukijat, kirjoitan seuraavassa muutamia aiheuttivat kiistoja, tilanne ratkaistiin asetuksella vuonna 1933, ajatuksiani tulevista sosiaali- ja terveysalan järjes- jolloin eri hyväntekeväisyysjärjestöt saivat rahoituksen. Voittovatöjen rahoitusleikkauksista. Samalla kerron rojen jako aiheutti kuitenkin edelleen kiistoja yhdistysten välillä hiukan rahapelien historiasta. ja vuonna 1937 annettiin uusi asetus. Samalla perustettiin valtion Hallituksen budjettiesitykseen sisältyy 80 omistama Raha-automaattiyhdistys, joka alkoi hallinnoimaan ja miljoonan leikkaukset sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuksiin jakamaan saatuja pelituottoja hyväntekeväisyysjärjestöille. vuodelle 2025. Lähivuosina leikkaukset kasvavat 130 miljooNyt tietenkin mietin, miten nykyinen epävarma rahoitus naan. Luvut ovat niin suuria, että meistä harva on tekemisissä kohdentuu ja miten me FinFami-yhdistyksissä saamme järjesnäin mittavan rahamäärän kanssa. Valtion budjetissa luku ei tettyä mielenterveysomaisten tarvitseman tuen. Viime lehdessä kuitenkaan ole kovin suuri. jo kerroin, miten paljon annamme monipuolista apua mielenTiedämme, että STEA ei tule enää terveysomaisille ympäri Suomen. Olisi juurikaan rahoittamaan uusia projekensiarvoisen tärkeää, että emme joutuisi teja. Vaikuttaa myös siltä, että rahoilopettamaan hyviksi havaittuja toimintotusta leikataan enemmän niiltä, jotka jamme ja näin heikentämään mielenterovat saaneet STEA-rahoitusta enemmän. veysomaisten hyvinvointia. Ilmeisesti kuitenkin jonkin verran käyteNykyään monet omaiset uupuvat, kun tään myös ”juustohöylämenetelmää”. sairastuneiden on vaikea saada tarpeenOn myös järjestöjä, joihin kohdismukaista hoitoa oikea-aikaisesti. Useat tuvat suuret leikkaukset. Tällaisia ovat vaikean diagnoosin omaavat henkilöt esimerkiksi järjestöt, jotka ovat saaneet eivät esimerkiksi pääse sairaalaan osashuonon arvion vaikuttavuusselvityksissä. tohoitoon, koska paikat ovat vähissä. Millainen on järjestöjen tulevaisuus, se Tilanne on hyvin samankaltainen kaikilla jää nähtäväksi. hyvinvointialueilla. Ja sitten hiukan rahapelien historiasta. Kun mielenterveyspalveluja ei saa, Vuonna 2017 Fintoton, entisen Veikhoito ja huolenpito siirtyvät läheisten kauksen ja Raha-automaattiyhdistyksen vastuulle. Juuri siksi se tuki ja neuvonta, (RAY) rahapelitoiminnot yhdistyivät mitä FinFami-yhdistykset antavat mielenuuteen rahapeliyhtiöön, jonka nimeksi terveysomaisille, on ensiarvoisen tärkeää. tuli Veikkaus. Tämän jälkeen Koska kuormitus sairastuneen vuonna 2019 eduskuntapuolueet hoitovastuusta ja huolenpidosta on LEIKKAUKSET JÄRJESTÖJEN TYÖSTÄ sopivat, että Veikkauksen voittosuuri, vaarana on, että ilman tukea KUORMITTAVAT JULKISTA SEKTORIA. varat tuloutetaan valtion budjettiin myös omaiset sairastuvat vakavasti ilman korvamerkintää käyttökohjoko fyysisesti tai psyykkisesti. teesta. Samana vuonna Veikkaus tilitti valtiolle 1 009 miljoonaa Tiedämme, että hyvinvointialueiden taloudelliset resurssit euroa, minkä lisäksi se maksoi 203 miljoonaa euroa arpajaisovat niukat, eivätkä ne voi tarjota tarvittavia palveluja edes veroa. Koronavuosina pelituotot jäivät kuitenkin huomattavan sairastuneille. Siksi en usko, että hyvinvointialueiden rahoitus pieniksi, ja sen aikana edunsaajien kuten sosiaali- ja terveysalan riittäisi turvaamaan palveluja mielenterveysomaisille. Ei ainajärjestöjen rahoitusta jouduttiin paikkaamaan erikseen. kaan ennen kuin myös heidän sairastumisensa on tosiasia. Myös RAY:n historia on mielenkiintoinen. Kun arkkiatri Arvo Näin kuormitetaan jo ennestään vaikeuksissa olevaa terveydenYlppö ja liikemies Erik Mandelin toivat 1920-luvulla pajatsot huoltoa. Saksasta Suomeen, sovittiin, että pelituotot käytetään hyvänteHaluan silti uskoa, että saamme jatkossakin riittävän rahoituksen, jotta me FinFami-järjestökentällä voimme edelleen keväisyyteen. Aluksi avustusta sai Mannerheimin Lastensuojelutarjota hyvää tukea ja toimintaa mielenterveysomaisille. liitto (MLL) ja myöhemmin varoja jaettiin myös muihin hyvänVoimia päiviinne. tekeväisyysjärjestöihin. Koska rahapelivoittojen jakoperusteet 2/2024 LABYRINTTI224_032-033_Puheenjohtaja.indd 33 33 26.9.2024 13:40:39

FinFami on julkaissut oppaan järjestön turvallisen tilan periaatteista ja toimintatavoista FinFami edistää toiminnallaan mielen hyvinvointia. Järjestössä noudatetaan yhdenvertaisuuden, tasa-arvon ja turvallisen tilan periaatteita, jotka vahvistavat myönteistä ilmapiiriä ja turvallisuuden tunnetta. J okaisen organisaation tulee kohdella toimintaan osallistuvia ja henkilöstöä yhdenvertaisesti ja kitkeä syrjintää pois organisaatiokulttuurista. FinFamin toiminnassa kaikkien etu on, että turvallisista toimintaolosuhteista huolehditaan mahdollisimman hyvin. Siksi jokaisella on velvollisuus noudattaa järjestön turvallisuusohjeita. Järjestön toiminnassa on nollatoleranssi syrjinnälle, vihapuheelle ja epäasialliselle käytökselle. Jokaisella on oikeus tuntea olonsa turvalliseksi ja osallistua FinFami-järjestön tapahtumiin ilman pelkoa ulkonäköön, syntyperään, kieleen, uskontoon tai vakaumukseen, yhteiskunnalliseen asemaan, poliittiseen mielipiteeseen tai muuhun tekijään perustuvasta syrjinnästä. Syrjinnän kieltoon sisältyy myös sukupuoli-identiteetin ja sukupuolen ilmaisuun perustuva syrjintä. FinFami on nyt koonnut yhteen järjestön turvallisen tilan periaatteet ja toimintatavat, joita jokaisen tulee noudattaa omassa käyttäytymisessään. Turvallisen tilan periaatteet koskettavat kaikkia FinFami-järjestökentän toimijoita: henkilöstöä, luottamushenkilöitä, vapaaehtoisia, mielenterveysomaisia ja opiskelijoita.   Turvallisen tilan periaatteilla ja toimintatavoilla pyritään luomaan tila, jossa kaikki rakentavat omalla toiminnallaan yhdenvertaista, kunnioittavaa ja avointa ilmapiiriä ja keskustelua.   FinFami-järjestön turvallisen tilan periaatteet ja toimintatavat -opas löytyy finfami.fi-verkkosivuilta. FinFamin toiminnan keskeiset pelisäännöt: 1. Ole luotettava. Ole läsnä ja kunnioita toisia sekä luottamuksen ilmapiiriä. 2. Kunnioita toisen henkilökohtaista fyysistä ja psyykkistä tilaa. Kunni- oita itsemääräämisoikeutta. Älä koske toista kysymättä lupaa. Muista, ettet voi tietää toisen rajoja kysymättä niitä. Pyydä tarvittaessa tilaa myös itsellesi. 3. Älä pilkkaa, ivaa, halvenna, sysää syrjään tai nolaa ketään puheillasi, käytökselläsi tai teoillasi. Pitäydy ulkonäön arvostelusta, juoruilusta ja stereotypioiden ylläpitämisestä. 4. Älä tee oletuksia ulkonäköön tai toimintaan perustuen. Älä tee oletuksia kenenkään seksuaalisuudesta, sukupuolesta, kansallisuudesta, etnisyydestä, uskonnosta, arvoista, sosioekonomisesta taustasta, terveydestä tai toimintakyvystä. 5. Anna tilaa. Pyri huolehtimaan siitä, että kaikilla on mahdollisuus osallistua keskusteluun. Älä jyrää muiden mielipiteitä ja anna puheenvuoro. Kunnioita myös toisten yksityisyyttä ja käsittele arkoja aiheita kunnioittavasti. 6. Kuuntele ja opi. Ota vastaan uudet aiheet, henkilöt ja näkökulmat ennakkoluulottomasti. Suhtaudu jokaiseen vastaantulevaan asiaan ja tilanteeseen mahdollisuutena oppia uutta ja kehittyä. 7. Pyydä anteeksi, jos olet loukannut tahallisesti tai tahattomasti muita. Lähde: Suomen YK-liiton turvallisen tilan periaatteet. Teksti: Marika Finne 34 LABYRINTTI224_034-035_Turvallinen tila ja jasenyhdistykset.indd 34 2/2024 26.9.2024 13:42:09

Mielenterveysomaisten keskusliitto – FinFamin jäsenyhdistykset: Mariankatu 13 a A 4 00170 Helsinki puh. 050 464 27 39 www.finfami.fi info@finfami.fi Toiminnanjohtaja Tiina Puranen puh. 040 567 0078 tiina.puranen@finfami.fi Asiantuntija, viestintä Marika Finne puh. 045 844 0135 marika.finne@finfami.fi Asiantuntija, järjestö- ja henkilöstöasiat Jaana Saarelainen puh. 045 860 9343 jaana.saarelainen@finfami.fi Asiantuntija, järjestöhallinto Jan-Eerik Leppänen puh. 045 642 8510 jan-eerik.leppanen@finfami.fi Asiantuntija, vapaaehtoistyö Salla Ristolainen puh. 0400 274 624 salla.ristolainen@finfami.fi ICT-asiantuntija Magnus Erlingsson p. 040 127 9978 magnus.erlingsson@finfami.fi LAPPEENRANTA: www.finfami.fi/finfami-mielenterveysomaiset-etelakarjala-ry/ FinFami – Mielenterveysomaiset Etelä-Karjala ry p. 040 489 0993 tuula.tick@finfamiek.fi PORVOO: www.ituspy.com Itä-Uudenmaan sosiaalipsykiatrinen yhdistys ry. Mannerheiminkatu 25 B, 06100 Porvoo puh. 050 307 4844 paivi.nousiainen@ituspy.com HELSINKI: www.finfamiuusimaa.fi FinFami – Uusimaa ry. Kumpulantie 5, 00520 Helsinki Käyntiosoite: Jämsänkatu 2, 4.krs, 00520 Helsinki puh. (09) 686 0260 info@finfamiuusimaa.fi ROVANIEMI: www.lappi.finfami.fi Lapin mielenterveysomaiset – FinFami ry puh. 040 611 6816 Vastaamme parittomien viikkojen ma klo 10-14 ja parillisten viikkojen ke klo 18-20. Info.lapinmielenterveysomaiset@gmail.com HÄMEENLINNA: www.finfamikantahame.fi FinFami – Kanta-Hämeen mielenterveysomaiset ry. Suomen Kasarmi, rak. 2, h. 117 13100 Hämeenlinna toimisto@finfamikantahame.fi SEINÄJOKI: www.finfamiep.fi FinFami Etelä-Pohjanmaa ry. Huhtalantie 2, 3. krs, 60220 Seinäjoki www.finfamiep.fi JOENSUU: www.tukitupa.fi Pohjois-Karjalan mielenterveysomaiset FinFami ry Karjalankatu 4 a 2, 80200 Joensuu puh. 050 534 6772 katja.pesonen@tukitupa.fi JYVÄSKYLÄ: www.finfamiks.fi Keski-Suomen mielenterveysomaiset – FinFami ry. Vapaudenkatu 57 as. 14, 40100 Jyväskylä puh. 050 528 0030 toimisto@finfamiks.fi KERAVA: www.sopimuskoti.fi Keski-Uudenmaan Sopimuskoti Ry Klondyketalo, Kumitehtaankatu 5 C 04260 Kerava puh. 050 552 2637 hallinto@sopimuskoti.fi KUOPIO ja MIKKELI: www.finfamisavo.fi Savon mielenterveysomaiset - FinFami ry Kuopion toimipiste Asemakatu 16, 70100 Kuopio puh. 040 556 4292 toimisto@finfamisavo.fi Mikkelin toimipiste Otto Mannisen katu 4, 50100 Mikkeli (järjestötalo Estery) puh. 040 586 7359 toimisto.mikkeli@finfamisavo.fi LAHTI: www.finfamipaijathame.fi/ Päijät-Hämeen mielenterveysomaiset FinFami ry Kumppanuustalo Fellmannia, Kirkkokatu 27 (5.krs), 15140 Lahti toimisto@finfamipaijathame.fi www.finfamipaijathame.fi p. 040 704 9913 PORI: www.finfamisatakunta.fi FinFami Satakunta ry Itsenäisyydenkatu 35 B 3.krs, 28130 Pori puh. 044 303 6282 suvi.tukkikoksi@finfamisatakunta.fi LABYRINTTI224_034-035_Turvallinen tila ja jasenyhdistykset.indd 35 TAMPERE: www.finfamipirkanmaa.fi Mielenterveysomaiset Pirkanmaa – FinFami ry. Hämeenkatu 25 A 3. krs. ja 6. krs. 33200 Tampere puh. 040 722 4292 (neuvonta) puh. 040 582 5343 (toimisto) omaiset@finfamipirkanmaa.fi Mielen ry www.mielen.fi Åkerlundinkatu 2 A 4. krs, 33100 Tampere puh. 050 562 3403 toimisto@mielen.fi TURKU ja SALO: www.vsfinfami.fi Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset – FinFami ry/Turun toimipiste Itäinen Pitkäkatu 11 A, 20520 Turku puh. 044 793 0580 ark. 9-15 (neuvonta) www.vsfinfami.fi Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset – FinFami ry/Salon toimipiste Turuntie 8 as 13, 24100 Salo, puh. 044 793 0580, toimisto@vsfinfami.fi VAASA: www.finfamipohjanmaa.fi FinFami Pohjanmaa ry, FinFami Österbotten rf Kirkkopuistikko 31, liiketila, 65100 Vaasa puh. 044 033 4280 info@finfamipohjanmaa.fi FinFami Pohjanmaa ry, FinFami Österbotten rf Pitkänsillankatu 1-3 A, 3 krs. 67100 Kokkola puh. 044 763 4100 minna.pellinen@finfamipohjanmaa.fi Osoitteenmuutokset suoraan omaan paikallisyhdistykseen! Sieltä ne välittyvät myös Labyrintti-lehteen. 26.9.2024 13:42:35

LABYRINTTI224_kannet I ja IV.indd 36 26.9.2024 13:22:16