Parkanon Yrittäjien puheenjohtajan tervehdys Ei tainnut Korpelan Paavo aikoinaan aavistaa, että hänen aloitteestaan perustettu Parkanon Yksityisyrittäjät toimisi vielä 90 vuotta myöhemmin aktiivisesti nimellä Parkanon Yrittäjät. Korpela ja hänen kokoon kutsumansa kauppiaat olivat etujoukoissa valtakunnallisestikin, sillä yrittäjäyhdistystä ei ollut vielä vuonna 1934 kaikilla isommillakaan paikkakunnilla. Vaikka maailma on muuttunut melkoisesti viimeisten 90 vuoden aikana, yrittäjäyhdistysten toiminta-ajatus on yhä yritysten toimintaedellytysten parantaminen. Emojärjestömme Suomen Yrittäjät ajaa asioita valtakunnan tasolla ja Parkanon Yrittäjät kuntatasolla. Toiminnan painopiste on vaihdellut vuosikymmenten saatossa. Ajoittain on järjestetty enemmän kaikille avoimia yleisötapahtumia tai yrittäjille suunnattuja tapahtumia, ja toisinaan on keskitytty enemmän jäsenistön koulutukseen tai edunvalvontaan. Juhlavuoden toimintaa kuvastavat uudestaan aloitetut säännölliset tapaamiset kaupungin kanssa sekä yhteistyön herätteleminen naapurikuntien yrittäjäjärjestöjen kanssa. Myös yksi avoin yleisötapahtuma, Käsityömarkkinat, järjestetään joulukuun alussa. Tapaamiset kaupungin kanssa ovat lähteneet liikkeelle hyvässä hengessä. Niiden tavoitteena on keskustella ajankohtaisista asioista yleisellä tasolla ja yhdessä kehittää kaupunkiamme hyväksi paikaksi yrittäjille ja yrityksille. Verkostoituminen naapurikuntien yrittäjien suuntaan avattiin keväisellä risteilyllä, mikä onnistui erinomaisesti ja jatkoa on tulossa ensimmäisellä kvartaalilla ensi vuonna. Käenkoskella pidettäviin 90-vuotisjuhliin kutsumme mukaan yhteistyön merkeissä myös naapurikuntien yrittäjät. ”Yrittäjäyhdistysten toiminta-ajatus on yhä yritysten toimintaedellytysten parantaminen.” Yhdistyksellämme on takana pitkä historia, jota nyt juhlavuonna muistellaan, mutta juhlien jälkeen haluamme katsoa jälleen eteenpäin. Olemme yhä yrittäjän asialla ja aiomme pitää esillä yhteistyön teemaa jatkossakin. Vaikka talous tällä hetkellä kangerteleekin, ensi vuodesta on ennusteiden mukaan tulossa jo parempi. Kaupallista loppuvuotta kaikille yrittäjille! Janne Holma puheenjohtaja Parkanon Yrittäjät ry Juhlavuoden kunniaksi kutsumme kaikki lähiseudun yrittäjät sekä yhteistyökumppanit juhlimaan yhdessä kanssamme mahtavaa 90 vuotta kestänyttä taivaltamme. Juhlapuhujana tilaisuudessa on Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Petri Salminen. Illan kohokohtana palkitsemme Parkanon Vuoden Yrityksen ja Vuoden Nuoren Yrittäjän 2024 sekä jaamme yrittäjäristejä ansioituneille yrittäjille. Juhlaillallisen jälkeen illan viihteestä vastaavat bilebändi Von Karman ja DJ Sami Niemelä sekä karaoke.
Parkanon yrittäjäyhdistys on yksi koko Suomen vanhimmista Työtä yrittämisen ja paikkakunnan elinvoimaisuuden puolesta vuosikymmenestä toiseen Parkanon Yrittäjillä on valtakunnallisestikin katsoen poikkeuksellisen pitkä historia. Yrittäjäyhdistyksen perustamiseen johtanut kehitys alkoi 1800-luvun puolella. Vuonna 1879 annettu keisarillinen asetus elinkeinovapaudesta tarkoitti käytännössä vapaan yritystoiminnan alkua Suomessa. Asetuksen myötä Suomen kansalainen sai harjoittaa vapaasti sitä tai niitä elinkeinoja, jotka hän hyväksi näkee. Käytännössä vuoden 1879 asetus salli esimerkiksi jokaisen täysi-ikäisen ja hyvämaineisen henkilön perustaa kauppapuodin ainoastaan jättämällä ilmoitus viranomaisille. Tämä synnytti Parkanoonkin uusia kauppaliikkeitä 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa. Perustamistahti oli alkuvaiheessa nopeaa, ja useimmat uudet kauppiaat alalla täysin kokemattomia. Niinpä kauppoja tuli ja meni vilkkaaseen tahtiin, monet kauppaliikkeet toimivat vain muutaman vuoden. Nopeaa kehitystä kaupan alalla Vuonna 1914 Parkanosta löytyi 13 rekisterissä olevaa yksityiskauppiasta, joista neljä sijaitsi nykyisen Kihniön alueella. 1900-luvun ensimmäisinä vuosikymmeninä kaupan kehitys oli kuitenkin hyvin nopeaa, ja varsinkin parantuneet liikenneyhteydet vilkastuttivat alaa. Niinpä Parkanoon alkoi vähitellen vakiintua jo vahvojakin kaupan alan yrityksiä, kuten Kiviniemen ja Korpelan kauppaliikkeet. Yritystoiminnan kehittyessä niin Parkanossa kuin koko Suomessa alkoi kasvaa myös tarve yritysmaailman järjestäytymiseen. Vuonna 1933 perustettiinkin valtakunnallinen Yksityisyrittäjien Liitto, joka on sittemmin vaihtanut nimeään useasti; nykyään järjestö toimii nimellä Suomen Yrittäjät ry. Alusta lähtien uusi keskusjärjestö pyrki edistämään yrityselämän toimintamahdollisuuksia vaikuttamalla niin päättäjiin kuin yleiseen mielipiteeseen. Toiminta käynnistyy Parkanossa Parkanossa yrittäjien järjestäytyminen tapahtui hämmästyttävän varhaisessa vaiheessa. Siinä missä valtakunnallinen jäsenjärjestö perustettiin siis vuonna 1933, lähdettiin Parkanossa liikkeelle perustamalla paikallinen yrittäjäyhdistys jo seuraavana vuonna. Sama trendi näkyi koko lähialueella, kun Ikaalinen ja Kankaanpää saivat oman yhdistyksensä samaan aikaan Parkanon kanssa. Virallisesti Parkanon Yksityisyrittäjät ry. perustettiin 11.6.1934. Yhdistyksen perustajajäseniä olivat kauppiaat Paavo Korpela, V.F. Väinölä, M. Kuoppasalmi, L. Mettomäki, Toivo Päljänoja, ––––O.A. Laine ja K. Nieminen, sahanomistaja Anselmi Ylijärvi ja liikemies E. Roiha. Kokouksen oli kutsunut koolle Korpela, joka valittiin myös ensimmäisen hallituksen puheenjohtajaksi. Sihteeriksi valittiin Väinölä. Yhdistyksen tarkoitukseksi määriteltiin yksityisyritteliäisyyttä haittaavien epäkohtien poistaminen, toimiminen hyödyllisten uudistusten aikaansaamiseksi yrittäjyyden alalla, yksityisyrittäjien etujen valvominen ja yksityisyrittäjien välisen toverihengen ja ymmärtämyksen kasvattaminen. Käytännön toiminnassa ”toverihengen kasvattaminen” tapahtui muun muassa keskinäisten tapaamisten ja yhteisten retkien avulla. Sodasta rauhaan Viisi vuotta perustamisen jälkeen alkanut sota-aika heijastui myös yrittäjäyhdistyksen toiminnassa. Niinpä jatkosodan vuosina 1941–1943 valtakunnallisen yrittäjäviikon tunnuksena oli ajan henkeen sopiva ”Yksityisyritteliäisyys on tämän maan voima” ja viimeisenä, vaikeana vuonna 1944 ”Nyt jos koskaan on yritettävä”. Sodan jälkeen parkanolaiset yrittäjät puolestaan toivoivat Ylä-Satakunnassa säännöstelyn purkamista ja markkinoiden vapautumista. Heti sodan jälkeen pulaa oli yhä monista hyödykkeistä, mikä vaikeutti yrittäjien toimintaa, mutta 1950-luvulla tilanne parani, mikä näkyi myös yritysyhdistyksen toiminnassa. Tuolloin yhdistys alkoi panostaa voimakkaasti yleisöjuhliin ja pienempiinkin tempauksiin, kuten kahvitarjoiluihin asiakkaille yksityisyrittäjien viikon aikana. Vuonna 1953 yrittäjien johtoon asettui Erkki Syrjänen, joka on yhdistyksen pitkäaikaisin puheenjohtaja, toimien nuijan varressa peräti 12 vuotta. Naiset astuvat esiin Tärkeänä teemana 1950-luvulla yhdistykselle oli kaupan vapauttaminen sota-ajalta peräisin olleesta valtion holhouksesta. Myös viimeisistä säännöstelyistä haluttiin eroon. Koulutus ja opintoretket olivat tärkeä osa käytännön yhdistystoimintaa, kun kaupankäynti vilkastui ja loi uusia haasteita ja mahdollisuuksia yksityisyrittäjille. Samalla vuosikymmenellä myös naiset nostivat profiiliaan, kun helmikuussa 1955 perustettiin Parkanon Yrittäjänaiset ry. Puheenjohtajaksi valittiin Sisko Maria Laine, sihteeriksi Elma Tiensuu ja muiksi jäseniksi Kerttu Ruhala, Vappu Tuomi, Laina Kiviniemi, Tyyne Aarnio, Eeva Hyttinen, Helmi Kantola, Elli Peltomaa ja Sanelma Syrjänen. Naisyhdistys oli muutaman vuoden ajan hyvin aktiivinen, järjestäen tilaisuuksia niin yleisölle kuin jäsenilleen. Melko pian toiminta kuitenkin käytännössä sulautui Parkanon Yksityisyrittäjien toimintaan, vaikka virallisesti naisyhdistys jatkoikin olemassaoloaan. Yleinen ilmapiiri heikkenee Seuraavalla vuosikymmenellä elinkeinon rakennemuutos vaikutti voimakkaasti myös Parkanossa, muun muassa kaupankäynnin ja kauppaliikkeiden määrän lisääntymisenä. Paikkakunnalla aloitti toimintansa entistä suurempia yrityksiä. Samalla muuttui kuitenkin yhteiskunnallinen ilmapiiri, ja yrittämisen kannalta huonompaan suuntaan. Poliittisesti latautuneella 1960-luvulla ja vielä seuraavan vuosikymmenen alussa yrittäjyyteen asennoiduttiin julkisessa keskustelussa väheksyen, jopa kielteisesti. – Yrittäjyyteen suhtauduttiin todella nurjasti, yrittäjä oli oikeastaan kirosana. Ilmapiiri oli sellainen vielä 70-luvun alkupuolellakin, muistelee jo 50 vuotta yhdistyksen jäsenenä vaikuttanut, ja 1980- ja 90-lukujen vaihteessa puheenjohtajanakin toiminut Heikki Saarela. Hankalassa ilmapiirissä yrittäjäyhdistyksenkin toimintakin hiljeni Parkanossa 1960-luvulla, rajoittuen lähinnä harvoihin kokouksiin. Ajan hengestä kertoo esimerkiksi vuoden 1966 yrittäjäviikon teema Vapaan kilpailun puolesta valtiollistamista vastaan. Uusi aktivoituminen Tilanne alkoi kuitenkin vähitellen parantua 1970-luvun kuluessa. Parkanon yrittäjäyhdistyksen johdossa aloitti 1974 Anneli Humala, joka oli paitsi ensimmäinen naispuolinen puheenjohtaja, myös yksi pitkäaikaisimmista (1974–1985). Yhdistyksen toiminnalle määriteltiin kolme osa-aluetta: yhteiskunnallinen vaikuttaminen, koulutustoiminta ja jäsenten yhteinen toiminta. Yleisötapahtumien järjestäjänä yhdistys aktivoitui jälleen voimakkaasti, osallistuen muun muassa Parkanon markkinoiden ja messujen järjestämiseen. Iso merkitys oli myös omille jäsenille suunnatuilla tilaisuuksilla. – Järjestettiin esimerkiksi huutokauppoja, johon jäsenet lahjoittivat huudettavat tuotteet. Sillä saatiin yhdistykselle varoja, kun jäsenmaksuja tuli tuolloin aika niukasti, kertoo Saarela. Varainhankinnan keinot olivat monet. Usein oltiin aika kekseliäitäkin. – Yksi hauska tapa kerätä rahaa yhdistyksen tilaisuuksissa oli se, että sidottiin vodkapullo siimasta roikkumaan. Siihen sitten yritettiin osua tikkanuolilla, joita sai viidellä markalla viisi. Se, joka osui, voitti pullon omakseen, Saarela naurahtaa. Innokasta toimintaa ja hyvää henkeä Parantunut yleinen ilmapiiri näkyi siinäkin, että 1980-luvulla kaupunki alkoi jakamaan yhdistyksen aloitteesta vuosittaista yrittäjäpalkintoa. Ensimmäiseksi vuoden yrittäjäksi Parkanossa valittiin vuonna 1982 Pentti Kiviniemi Ky. Vuosikymmenen lopulla yhdistys vaihtoi myös aluejärjestöä, Satakunnasta Pirkanmaahan. Parkanon Yrittäjät ry:n hallitus Janne Holma Tarja Kiviholma Esa Koskela Päivi Koskinen Jarno Kuronen
Minna Lautamäki Yrittäjien suosituimmat neuvontapalvelut Yksinyrittäjäneuvonta Valtakunnallinen yksinyrittäjäjäsenien lakineuvonta 09 2292 2400 (arkisin 8-18). Lakineuvonta jäsenille Kysy esimerkiksi työlainsäädännöstä, verotuksesta, reklamaatioista, harhaanjohtavasta markkinoinnista, tietosuojasta tai muusta yritystoimintaasi liittyvästä 09 229 222 (arkisin 8–18). Yrittäjän talousapu Yrittäjä Heikki Saarela on kuulunut yrittäjäyhdistykseen jo 50 vuotta. Hän toimi yhdistyksen puheenjohtajana 1980- ja 90-lukujen vaihteessa. Valokuva Saarelasta työssään on vuodelta 2018. ”Järjestettiin esimerkiksi huutokauppoja, johon jäsenet lahjoittivat huudettavat tuotteet. Sillä saatiin yhdistykselle varoja, kun jäsenmaksuja tuli tuolloin aika niukasti.” Heikki Saarelan mukaan yrittäjäyhdistyksen henki oli erittäin hyvä. Uusi vuosituhat, vanhat haasteet – Toiminta oli innostunutta. Esimerkiksi kun lähdettiin yrittäjäpoliittisiin tilaisuuksiin Tampereelle, oli bussi aina täynnä. Omalta puheenjohtajakaudelta voi mainita vaikkapa yrittäjätreffit, joihin kutsuttiin niin isompia kuin pienempiä yrityksiä mukaan. Aktiivista aikaa se oli, muistelee Saarela. Taloudellisen tilanteen vaihtelujen heijastuminen yhdistystoimintaan ei ole uutta. Sama trendi on jatkunut näihin päiviin saakka; heikentyvä talous näkyy yhteisössä jokaisella osa-alueella, myös yrittäjäyhdistyksen toiminnassa. Parkanon Yrittäjät on kuitenkin jatkanut myös uudella vuosituhannella sitkeästi toimintaansa paikkakunnan hyväksi, niin Parkanon elinvoiman kuin elävyyden vahvistajana. Taloudellinen lama 1990-luvulla vaikutti jälleen yhdistyksen toimintaan, niin vähenevänä jäsenmääränä kuin hiljentyneinä yleisötilaisuuksina. Siitä huolimatta toimintaa jatkettiin sitkeästi. Jäsenille tarjottiin voimavarojen mukaan edunvalvontaa, koulutustilaisuuksia ja muuta hyödyllistä. Paikkakuntalaisille tämä on näkynyt etenkin yleisötilaisuuksina, kuten erilaisina markkinoina ja isompinakin tapahtumapäivinä, paikallisille yrityksille neuvontana, verkostoitumisen edistämisenä, tiedon jakamisena ja vuoropuheluna kaupungin suuntaan. Kuten yhdistyksen nykyinen Joni Kuronen Juha Lehdonmäki Jarkko Piilola Matalan kynnyksen luottamuksellista ja asiantuntevaa neuvontaa yrityksen talous- ja maksuvaikeuksissa 0295 024 880. Omistajanvaihdosneuvonta Neuvontaa omistajanvaihdosasioissa. Valtakunnallinen neuvontapuhelin 010 2864 000 (arkisin 9-16). Pirkanmaan Yrittäjät: Järjestöpäällikkö Sari Järvelin 050 531 1131, sari. jarvelin@yrittajat.fi. puheenjohtaja Janne Holma totesi paikallislehden haastattelussa pian valintansa jälkeen, paikkakunta menestyy, kun yritykset menestyvät. Yrittäjäyhdistyksen toiminnalla on tässä yhtälössä tärkeä rooli tänäkin päivänä. Jussi Rantala filosofian tohtori, Tampereen yliopiston historian dosentti Lähteet: Anneli Humala: Parkanon Yrittäjät ry 1934–1994; Timo Mikkilä: Työn tekijät. Suomen Yrittäjät ja sen edeltäjät 1898–2016; Heikki Rantatupa (toim.): Parkanon ja Kihniön Kirja; Ylä-Satakunta 10.3.2024; Heikki Saarelan haastattelu. Mira Sälkänmäki Juhana Yli-Knuuttila
Parkanolla on hyvä maine yrittäjäystävällisenä ja elinvoimaisena kaupunkina ”Yrittäjien ja heitä edustavan yrittäjäyhdistyksen rooli Parkanon elinvoiman kehittäjänä ja ylläpitäjänä on ollut ja pysyy merkittävänä.” Parkanon Yrittäjien 90 vuoden taipaleelle on mahtunut monenlaisia aikoja ja suuri määrä itsensä likoon laittaneita ihmisiä. Uskon, että yhdistävä tekijä vuosien ja yrittäjäyhdistysaktiivien välillä on aina ollut toimia oman kaupungin ja sen elinvoimaisuuden hyväksi antamatta periksi huonoille ajoille ja toisaalta hyödyntäen hyvien aikojen kasvumahdollisuuksia. Parkanolla onkin oikein hyvä maine yrittäjäystävällisenä ja elinvoimaisena kaupunkina, jossa yhteistyö kunnan ja yrittäjien välillä toimii. Toimiva yhteistyö tuottaa hyvinvointia koko alueelle ei pelkästään yrityksille. Erinomainen esimerkki ja vahvistus pitkäjänteisestä työstä on Parkanon kaupungin 2021 voittama yrittäjyys- ja elinvoimapalkinto, jonka yhtenä perusteena oli vahva ja näkyvä yhteistyö paikallisten yrittäjien kanssa. Yrittäjien ja heitä edustavan yrittäjäyhdistyksen rooli Parkanon elinvoiman kehittäjänä ja ylläpitäjänä on ollut ja pysyy merkittävänä. Elinvoimapalkinnon lisäksi Parkano on erottunut positiivisesti muun muassa työllistämisen ja koulutuksen ”Parkanon mallilla”, jossa yrityksillä on ollut iso rooli työvoiman saatavuuden parantamisessa. Ilolla olen myös seurannut hyvää yhteistyön henkeä kaupunkia edustava Kehitys-Parkin ja yrittäjien välillä. Parkanolaiset ovat onnellisessa asemassa, kun alueella toimii aktiivinen ja yhteistyötä haluava yrittäjäyhdistys, joka tänä vuonna juhlii jo 90:ttä toimintavuottaan. Hieno historia velvoittaa yrittäjäyhdistykseltä jatkossakin vireää ja eteenpäin katsovaa toimintaa, jotta tulevaisuudessakin Parkano tunnetaan elinvoimaisena yrittäjyyskaupunkina, jossa on hyvä elää ja yrittää. Pirkanmaan Yrittäjien puolesta haluan lämpimästi onnitella 90-vuotiasta Parkanon Yrittäjät ry:tä ja toivottaa menestystä myös tuleville vuosille. Haluan myös kiittää jokaista parkanolaista yrittäjäaktiivia, joka on näiden 90 vuoden aikana toiminut tai edelleen toimii Parkanon Yrittäjissä. Teidän työllänne on suuri merkitys siihen, millainen Parkano ja Pirkanmaa nyt ja tulevaisuudessa on. Jari Haapaniemi puheenjohtaja Pirkanmaan Yrittäjät ry Onnittelut 90-vuotiaalle Parkanon Yrittäjät ry:lle Läsnä paikallisesti, vaikuttava valtakunnallisesti. Parkanon Yrittäjät kertoo kotisivuillaan tärkeimmäksi tehtäväkseen ”järjestää kohtaamisia kotikaupunkimme yrittäjille - yhdessä kiritämme toisiamme niin ylä- kuin alamäissä”. Yrittäminen on kovaa ja yksinäistä puuhaa. Yrittäjä ei juuri vastuutaan voi jakaa, samasta organisaatiosta ei samassa asemassa olevia kollegoita enemmälti löydy. Ymmärrän hyvin yrittäjien kohtaamisten merkityksen, kyse voi olla ajatusten, ideoiden, mutta ehkä myös liiketoimintamahdollisuuksien jakamisesta ja kehittelystä. Luulenpa, että kyse on joskus myös vertaistuesta. Ota tueksi Suomen suurin yrittäjäyhteisö ja sen edut. + maksuton lakineuvonta + koulutukset + asiakirjapankki + jäsenetuhinnat ja -tarjoukset + ja yllättävän paljon kaikkea muuta yllättävän vähällä rahalla Vuoden 2023 alussa toteutettu sote-uudistus muutti kuntien tehtäviä merkittävästi. Kunnat ovat nyt entistä enemmän elinvoima-, kasvatus- ja sivistyskuntia. Teknistä infrastruktuuria ja vapaa-aikapalveluita ei voi missään nimessä unohtaa. Kunnat voivat onnistuessaan luoda edellytyksiä alueen elinvoiman kasvamiselle, mutta oikeasti elinvoimaa luovat vain menestyvät yritykset. Parkanossa työpaikkaomavaraisuus on korkealla tasolla, selvästi yli 100 prosenttia. Parkanossa ei kuitenkaan, ei juurikaan, ole valtion, kuntayhtymien, entisten sairaanhoitopiirien, ely-keskusten, aluehallintovirastojen, yliopistojen, verottajan, poliisin, maahanmuuttoviraston tai muidenkaan verorahoilla ylläpidettävien laitosten työpaikkoja. Parkanossa on etupäässä yrittäjien luomia yritysten työpaikkoja. Nämä työpaikat ovat syntyneet yritteliäisyyden, hyvien ideoiden, riskinottokyvyn ja kovan työnteon avulla. Verorahoituksella ylläpidettyjen työpaikkojen vähyys harmittaa kuntajohtajaa, mutta sitäkin ylpeämpi olen siitä, miten paljon Parkanossa on yrittäjien ja yritysten luomia työpaikkoja. Kiitän kaupungin puolesta Parkanon Yrittäjät ry:n toimijoita kumppanuudesta paikkakuntamme kehittämisessä. Olemme juuri avanneet keskustelun yrittäjäyhdistyksen ja kaupungin nykyistä tiiviimmistä yhteistyömuodoista. Haluamme lisätä vuoropuhelua, jotta yrittämisen edellytyksiä voidaan parantaa alati muuttuvassa ajassa. Teemme kaikkemme, jotta arkesi sujuisi ja äänesi kuuluisi yhteiskunnassa. Liittymällä jäseneksi saat käyttöösi Yrittäjien valtakunnalliset ja paikalliset edut. Tule omiesi pariin. Parkanon kaupunki onnittelee virkeää 90-vuotiasta yhdistystä ja toivottaa sen jäsenille mitä parhainta menestystä yritystoiminnassa ja elämässä muutoinkin. Aki Viitasaari Parkanon kaupunginjohtaja yrittajat.fi/liity