MAINOSLIITE MAINOSLIITE Liiketoimintaa ja kassavirtaa kiinteistöillä – uhka vai mahdollisuus? STORYWISEN TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU 1

MAINOSLIITE Olli Pirhonen Elina Harju Toimitusjohtaja, Ilkka Yrittäjä, HR Roihu Nina Ojaniemi Kari Niemelä Janne Haapamäki Tero Pukkila Talousjohtaja, Atria Toimitusjohtaja, Lähi-Tapiola Etelä-Pohjanmaa Toimitusjohtaja, VV-Kuivaus Toimitusjohtaja, Ferrum Steel Leena Perämäki Toimitusjohtaja, Into Seinäjoki Henrik Karvonen Toimitusjohtaja, Etelä-Pohjanmaan Osuuskauppa Miia Keski-Nikkola Petri Häli Toimitusjohtaja, Ideapark Seinäjoki SINÄ PYSTYT KEKSIMÄÄN VAIKKA PYÖRÄN UUDELLEEN Yrittäjä, Juurella- ja Äärellä-ravintolat Olli Tarkkanen Toimitusjohtaja, Etelä-Pohjanmaan Osuuspankki Marko Nurmela Yrittäjä, NurMetal Jaakko Kiiskilä Kaupunginjohtaja, Seinäjoen kaupunki Jarmo Mursula Jaana Hautamäki Toimitusjohtaja, Prima Power Suomi Yrittäjä, Fiini Fröökynä ja Ylistaron Halpa-Aitta Virpi Aronen Yrittäjä, Lilja Vuokravälitys Hannu Malmivaara Toimitusjohtaja, Pirjon Pakari Paul Fairchild Puheenjohtaja, Seinäjoen Yrittäjät MAAILMAN KANNUSTAVIN YRITYSKAUPUNKI Kysyimme Seinäjoen yrittäjiltä ja yrityspäättäjiltä, millainen kaupunki voisi olla maailman kannustavin. Katso, mitä seinäjokiset asiasta tuumasivat: intoseinajoki.fi/maailmankannustavin 2 STORYWISEN TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU

MAINOSLIITE MAINOSLIITE LIIKETOIMINTAA JA KASSAVIRTAA KIINTEISTÖILLÄ – uhka vai mahdollisuus? Suomalaisessa kiinteistökannassa on varaa uudelle liiketoiminnalle ja uusiokäytölle. Tyhjille ja vajaakäytössä oleville liike- ja toimistotiloille tuottoa saadaan digitaalisella e-Tilat kiinteistöhallintajärjestelmällä. Alustaan integroitavilla palveluilla luodaan jopa uutta liiketoimintaa. R ovaniemeläinen Minesec on tuonut markkinoille hoivapuolen turvajärjestelmistä tutun alustan, jolla ratkaistaan kiinteistöjen asiakaslähtöiset ja saavutettavat palvelut käyttäjälle. Perinteisen kiinteistöautomaation rinnalle yhdistettävä palvelu tuo lisäarvoa kiinteistön käyttäjälle, tuloja omistajille ja palveluita yhteisölle. KIINTEISTÖJEN UUSI AIKA Minesecin toimitusjohtaja Pasi Nurmela on pitkän linja turvallisuusalan ammattilaisena nähnyt teknologian moninaiset hyödyt. Osa kiinteistön rutiineista siirretään raportoivien antureiden, liiketunnistimien ja käyttöoikeuksien rajaukselle turvallisesti jaettavaksi kaikille kiinteistöstä tietoa tarvitseville analysoitavaksi. Turhaa työtä ei kannata tehdä, jos sen voi hyödyntää digiloikalla, kuten ajastamalla tilan käyttöoikeudet mobiilitunnisteelle. "Kiinteistön hallinnassa käyttäjäystävällisillä järjestelmillä tehdään tulosta, vaikkapa venepaikan vuokraajana. Veneilijä varaa palveluntarjoajan varausjärjestelmästä tarvittavat tunnit tai vuorokaudet veneelle. Maksaa järjestelmästä vuokran, joka menee suoraan vuokranantajan kassaa ja kirjanpitoon. Vuokraajan puhelimeen tulevalla tunnisteella, veneilijä avaa portin maksetulle ajalle", Pasi Nurmela kertoo. Varausprosessin teki vuokraaja. Kaikille helppo ja hallittu suoritus. Välistä jäivät pois avainten vienti ja tuonti, laskuttaminen ja muu säätäminen. Jokainen työvaihe, kun maksaa. Niiden siirtäminen käyttäjälle, tuo kustannustehokkuutta kiinteistön omistajalle. Läpinäkyvällä laskutuksella myös laskuttavat välikädet jäävät pois, kuten isännöinti ja huolto. Nurmelan mielestä kiinteistöjen käyttö- ja tuottomahdollisuuksia ei käytetä vielä riittävästi, seinät kun eivät välitä virka-ajoista. Kuntien kassaan alusta on tuonut lisää palveluita, jonka maksavat käyttäjät, ei kaikki kuntalaiset. "Kunnat hyötyvät digitalisoidun tilojen automatisoinnista kustannussäästöinä ja tilojen käyttöasteen kasvuna. Meillä on näistä hyviä esimerkkejä. Sodankylän kunnan kuntosalin käyttöaste nousi, koska salille pääsi silloin kun kuntoilijat halusivat kello 5 – 22 välillä. Varauksella salille pääsevät niin satunnaiset matkailijat, mökkiläiset kuin kuntalaiset", Nurmela paljastaa. hyppytuntien ajaksi. Tuloksena oli, että käyttöaste nousi, lukiolaisten liikkuminen lisääntyi ja koulumenestys parani", Nurmela iloitsee. Ennakoimalla tilojen käyttöä ja analysoimalla raportit, saadaan arvokasta tietoa tilojen jatkojalostamiseen sekä tilojen käytön muunneltavuuteen. Pyörätuolilla liikkuvalle hoituu opastus esteettömästi tilaan. Tarjoilujen tilaaminen sopimusravintolalta neuvotteluhuoneeseen tai turvallisuuden lisäämiseksi vaikkapa tapahtuman ajalle hälytysnapeilla. ENNAKOINTIA JA TIEDOLLA JOHTAMISTA VAATIVAT YMPÄRISTÖT NÄKYVIKSI e-Tilat-alusta raportista voidaan seurata käyttöastetta eri päivinä ja kellonaikoina tiloissa. Sillä voidaan myös ohjata muita prosesseja fiksusti. Tilat, joita ei ole käytetty tai niiden käyttöaste on vähäinen, voidaan siivouskerrat määritellä käytön mukaan. Pidemmällä seurantajaksolla arvioidaan yleiskuvaa. Halutaanko käyttöastetta nostaa vuokrauksen kausihinnoittelulla tai tilojen käytön ohjaamiselle muuhun yleishyödylliseen. Kilpailukyky on prosessien aukottomuudessa ja pienissäkin lisätuloissa. "Limingan kunta antoi vajaakäytöllä olevat liikuntatilat lukiolaisten käyttöön STORYWISEN TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU 3 e-Tilat-alustasta saatua tietoa analysoimalla saadaan pitkältä ajanjaksolta arvokasta tietoa tilojen käyttäjistä, kiinteistöautomaation tiedoista ja ympäristöstä. Harvakseltaan toistuvat asiat, kuten kiinteistön keväiset kosteusarvot voidaan analysoida, johtuvatko ne koko salaojien tukkeutumasta vai jäätymisestä kellarikerroksen putkistossa. Ympäristö ja ihmisten välistä turvallisuutta lisätään integroimalla alustaan CR-turvaviestintäjärjestelmä, joka on kaksisuuntaista ja monikanavainen viestintäjärjestelmä vaativiin poikkeusoloihin. Kaikki ovat saatavilla mobiiliratkaisuna, ja käyttäjä tarvitsee vain puhelimen.

Kalliorakennusosaamista satojen projektien kokemuksella MAINOSLIITE MAINOSLIITE Vantaalainen Jiitee Työt Oy on isojen turvaluokiteltujen kalliorakennushankkeiden luotettava ja kokenut alihankintakumppani sekä pienempien hankkeiden osaava pääurakoitsija. Yritys tarjoaa omien suomalaisten ammattilaistensa voimin louhinta- ja lujitustöiden kattavat ratkaisut vaativiinkin kohteisiin valtakunnallisesti. WWW.JIITEETYOT.FI Noin 20 miljoonan euron liikevaihtoa pyörittävä Jiitee Työt on ollut urakoimassa useita puolustusvoimien ja Senaatti kiinteistöjen turvaluokiteltuja kohteita eri puolilla Suomea. ”Olemmekin tuttu toimija näissä piireissä – vuonna 2011 perustetun yrityksemme alkuajoista lähtien. Rakennamme uutta ja saneeraamme vanhaa”, Jiitee Työt Oy:n operatiivinen johtaja Lassi Levaste kertoo. Isommissa hankkeissa Jiitee Työt toimii alihankkijana isojen rakennusyhtiöiden kanssa yhteistyössä. Vuosien saatossa yritys onkin rakentanut luotettavat ja toimivat yhteistyöverkostot eri toimijoiden kanssa. ”Olemme joustava ja tilaajan tarpeisiin sopeutuva yritys. Voimme esimerkiksi tehdä jonkin isomman hankkeen kalliorakentamisosuuden louhintoineen ja lujituksineen”, Jiitee Työt Oy:n työpäällikkö Henri Jokitalo kertoo. Pienemmät hankkeet omin voimin Pienemmissä hankkeissa Jiitee Työt pystyy tarjoamaan kalliorakentamisen kokonaistoimituksen omin voiminkin – myös puolustusvoimien turvaluokiteltuihin hankkeisiin. ”Pääurakoitsijana pystymme hoitamaan työt kokonaisvaltaisesti, omalla kalustolla ja omalla työvoimalla”, Jokitalo Lassi Levaste Operatiivinen johtaja Henri Jokitalo Työpäällikkö kertoo. Suomen uus iut uv tie ala 22. 10. KLO 11.1 5 ka Hyvää tuulta ja puhdasta paistetta kasvun ajureina lä ske e L Energiate oll isu r us y Ajankohtaisia asiantuntijapuheenvuoroja messualueen kolmella ohjelmalavalla, mm: TI Juk Tervetuloa Energiamessuille 22.–24.10.2024 Tampereelle y Heid i r at Pa Yritys hankki pari vuotta sitten omistukseensa Pohjolan Kalliotyö Oy:n, jolla silläkin on omaa historiaa yhteistyöstä puolustusvoimien ja Senaatti kiinteistöjen turvaluokitelluissa hankkeissa. ”Meillä on töissä paljon valmiiksi turvaselvitettyjä suomalaisia ammattilaisia, ja henkilöstön vaihtuvuus on hyvin pientä, joten osaamista turvaluokiteltuihin hankkeisiin löytyy kyllä”, Levaste kertoo. Jiitee Työt Oy:n repertuaariin kuuluvat kaikki kalliorakennustyöt louhinnasta lujitukseen, kuten poraus, kalliopulttaus, ruiskubetonointi, kallioverkotus, injektointi ja kalliotunneleiden verhousrakenteet. Isojen rakennusyritysten hovitoimittaja Yli 300 näytteilleasettajaa! Rekisteröidy maksutta messuille! energiamessut.fi › › › › › › KE MESSUT 22.–24.10. ENERGIAPÄIVÄ 22.10. ENERGIAKONGRESSI 23.10. SEMINAAREJA 21.–24.10. ASIANTUNTIJAPUHEENVUOROJA 22.–24.10. REKRY: TULEVAISUUDEN TYÖNANTAJAT ESITTÄYTYVÄT 24.10. #energiamessut 23. 10. KLO 13. 15 Suomi energiamurroksen Euroopan mestariksi – miksi ja miten se tehdään Upea kokonaisuus! Katso näytteilleasettajat ja ohjelma: energiamessut.fi 4 STORYWISEN TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU

MAINOSLIITE Metalli- ja muoviteollisuus kasvaa ja innovoi Joensuun seudulla Business Joensuu edistää yritysten kasvua ja kilpailukykyä. M etalli- ja muoviteollisuus porskuttaa Joensuun seudulla. Kansainvälisten veturiyritysten, kuten Abloyn, John Deere Forestryn, Mantsinen Groupin ja Keslan vanavedessä on kasvanut suuri joukko teollisuuden pk-yrityksiä, joissa on kehittämisyhtiö Business Joensuun tuella nähty viime vuosina vahvaa kasvua ja innovaatioita. Toimitusjohtaja Tomi Haringin mukaan Business Joensuun ja Joensuun kaupungin visiona on luoda Joensuusta Suomen yritysmyönteisin ja helpoin kaupunki yritysten perustamiseen, liiketoiminnan kehittämiseen sekä startupien kasvun vauhdittamiseen. Kehittämisyhtiö edistää monin tavoin seudun yritysten kasvua ja julkisen yritysrahoituksen hyödyntämistä. “Investoinneissa ovat korostuneet tehokkaat tuotantokoneet, automaatio, sekä digitaalisuuden kehittäminen.” Lisäksi Business Joensuun yrityspalvelut on tänä vuonna startannut teollisuuden pk-yrityksille suunnatun avainasiakaspilotin. Toimitusjohtaja Tomi Haring (vas.), yritysasiantuntija Antti Mononen (kesk.) ja toimitusjohtaja Petri Holopainen EFM Groupin tuotantotiloissa. "Ei ole suunnitelmissa lähteä minnekään." Petri Holopainen korostaa, kuinka tiivis yhteistyö yritysten, oppilaitosten ja elinkeinotoimijoiden kanssa tukee yritysten menestystä. STORYWISEN TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU 5 “Haluamme pysyä entistä paremmin asiakasyritystemme pulssilla. Yritysten oman avainasiakaspäällikön kautta hoituu kaikki tiedotus ja yhteydenpito”, yritysasiantuntija Antti Mononen kertoo. Yksi kahdestatoista avainasiakasyrityksistä on neljästä konepajayrityksestä muodostettu yhteenliittymä EFM Group Oy. Sen itsenäisiä tytäryhtiöitä ovat Joensuun CNC-Machining, KKR Steel, Rakennustempo ja Viimet. EFM Groupilla on 230 työntekijää ja sen liikevaihto on 39 miljoonaa euroa. Yhtiö tuottaa monipuolisesti osia ja järjestelmäkokonaisuuksia teollisuuden tarpeisiin. Merkittävä osa tuotteista menee vientiin. EFM Group on hyödyntänyt Business Joensuun palveluita perustamisvuodestaan 2021 alkaen erityisesti investointihankkeissa ja rahoitushauissa. Monosen mukaan EFM Group onkin erinomainen esimerkki seudun kärkialojen yrityksistä, jotka ovat rohkeasti lähteneet panostamaan automatisaatioon ja digitalisaatioon. “Yhteistyöllä onkin EFM Groupin tytäryhtiöiden kautta jo pitkä historia. On ilahduttavaa, miten matalalla kynnyksellä EFM Groupilta on aina oltu yhteydessä”, hän sanoo. Yhteenliittymän myötä EFM Group pystyy toimitusjohtaja Petri Holopaisen mukaan tuottamaan omien prosessiensa kautta täysin asennusvalmiita komponentteja asiakkailleen. Tämän on havaittu olevan myös asiakkaiden toive. “Saman sateenvarjon alta saa nyt koko tuotepaketin, ja samalla tuotteiden jalostusarvo on noussut. Meistä on kasvanut hyvin omavarainen toimija.” Holopaisen mukaan Joensuun seutu on oiva paikka yritystoiminnalle. Iso tekijä on, että osaavaa työvoimaa on hyvin saatavilla, mutta kotiseuturakkaalta mieheltä kiitosta saa myös puhdas luontoympäristö. “Ei ole suunnitelmissa lähteä minnekään. Päinvastoin aikomuksena on keskittää tänne lisää toimintaa”, hän sanoo. businessjoensuu.fi Tomi Haring, p. 0400 380 130, tomi.haring@businessjoensuu.fi Antti Mononen, p. 0400 490 420, antti.mononen@businessjoensuu.fi efmgroup.fi Petri Holopainen, p. 010 315 1800, petri.holopainen@efmgroup.fi

MAINOSLIITE MAINOSLIITE SUOMALAISILLE YRITYKSILLE UUSIA MAHDOLLISUUKSIA KEHITTYVILLÄ MARKKINOILLA Finnpartnership on Suomen virallisen kehitysyhteistyön instrumentti, joka on suunnattu suomalaisille yrityksille. Se auttaa yrityksiä hyödyntämään laajemmin EU:n rahoitusmahdollisuuksia ja verkostoitumaan paikallisesti globaalissa etelässä. 6 STORYWISEN TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU

MAINOSLIITE MAINOSLIITE F innpartnershipin tavoitteena on auttaa suomalaisia yrityksiä luomaan ihmisarvoisia työpaikkoja globaaliin etelään. "Tärkeää toiminnassa on, että sen tulee olla pitkäaikaista ja synnyttää pysyviä työpaikkoja. Toiminta voi olla myös esimerkiksi alihankintaa tai tuontia, jossa globaalin etelän maissa teetetään suomalaisen yrityksen tuotteita", aloittaa Finnpartnershipin ohjelmajohtaja Birgit Nevala. Yritysten kiinnostus hakea tukea Finnpartnershipin kautta on lisääntynyt viime vuosina merkittävästi. Jopa satakunta suomalaisyritystä hakee ohjelman rahoitusta vuosittain. Toiminnassa lähdetään ensisijaisesti yritysten omista tarpeista, joten esimerkiksi toimialarajoja hakemiseen ei ole asetettu. GLOBAL GATEWAY -ALOITE TUKEE YHTEISTYÖTÄ EU:N KANSSA EU:n Global Gateway -strategia pyrkii ohjaamaan eurooppalaisia investointeja kehittyville markkinoille ja luomaan paikallista lisäarvoa. Finnpartnershipin roolina on mahdollistaa suomalaisten yritysten menestyminen uusilla markkina-alueilla ja esimerkiksi etsiä rahoitusta EU:n piiristä. "Asetimme aluksi tavoitteeksi saada mukaan 15 suomalaista yritystä kahden vuoden aikana, ja jo nyt olemme saaneet mukaan 16 yritystä. Toimintamalli on hyvin ketterä ja edullinen ja koska tulokset ovat näin lupaavia, työtä on nyt päätetty jatkaa", Nevala mainitsee. Global Gateway -projektia Finnpartnershipillä johtava Julian Blom korostaa, että yritysten käytännön tukemisessa voidaan hyödyntää monia toimintamalleja. Merkittävä osa käytännön työstä on verkostoitumista ja sen kautta sopivien hankkeiden kartoittamista. "Pyrimme tunnistamaan eri maista sopivia hankkeita, joissa suomalaisilla yrityksillä on jo osaamista tai tarjoamaa, tai toisaalta identifioimaan suomalaisia yrityksiä, jotka voisivat sopia tietyn hankkeen osaksi." VIHREÄ ENERGIA NAMIBIAN FOKUKSESSA Yksi EU:n Global Gatewayn piirissä meneillään olevista hankkeista on Namibian ja EU:n strateginen kumppanuus STORYWISEN TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU 7 ”Inclusive Green Growth”, joka pyrkii kehittämään vihreän vedyn ja kriittisten raaka-aineiden kestäviä arvoketjuja. "Tässä keskeisenä toimijana ovat saksalaiset, joilla on Namibiassa meneillään monien miljardien vihreän energian hankkeita. Nyt mukana on myös suomalaisen AWEnergyn aaltoenergiapilottihanke, joka tukee hyvin laajempaa kokonaisuutta", Blom kuvailee. Blomin mukaan AW-Energyn hanketta pyritäänkin nyt tukemaan mahdollisimman hyvin, jotta se kasvaisi ja voitaisiin kytkeä laajempiin hankkeisiin tulevaisuudessa. "Pyrimme nostamaan hanketta EU:lle aktiivisesti ja tuomaan lisänäkyvyyttä, jotta myös lisäinvestoinnit yritykseen ovat jatkossa mahdollisia." AW-Energyllä sen aaltoenergian testilaitoshanke Namibiassa nähdään avauksena moniin mahdollisuuksiin. Yritykselle Namibian liiketoiminta- ja luonnonympäristössä toiminen on uutta mutta potentiaalia on paljon. "Aaltoenergialla on hyvät mahdollisuudet tukea maan vihreän energian tuotantoa, erityisesti rannikkoalueella, jossa aurinkoenergian tuotanto on merisumun takia vaihtelevampaa. Toivomme, että voimme osoittaa, että teknologiamme toimii näissä oloissa ja että olemme hyvä yhteistyökumppani paikallisille toimijoille", mainitsee yrityksen toimitusjohtaja Christopher Ridgewell. AW-Energyllä uskotaankin, että tulevaisuudessa yritys voi toimia laajemmin osana paikallisen energian arvoketjua, esimerkiksi fossiilivapaan metanolin tuotannossa. "Pyrimme nostamaan hanketta EU:lle aktiivisesti ja tuomaan lisänäkyvyyttä, jotta myös lisäinvestoinnit yritykseen ovat jatkossa mahdollisia." TUKI UUDEN MARKKINA-ALUEEN VALLOITTAMISEKSI KRIITTISTÄ Aaltoenergiaan keskittyvä yritys on Suomen sääolosuhteissa vielä erikoisuus, ja aaltoenergian parhaat markkinat ovatkin Suomen ulkopuolella. Sen takia AW-Energyn yhteistyötahoilta saatu apu kansainvälisen toiminnan tueksi on ollut kullanarvoista. "Finnpartnership on ollut meille tärkeä yhteistyökumppani, koska rahoitusta tämän kokoluokan pienempiin koehankkeisiin on usein haastavaa saada. Tämä takaakin meille mahdollisuuden ylittää kynnyksen ja tehdä toiminnastamme jatkoa varten tarpeeksi kannattavaa, joka voi mahdollistaa hankkeen skaalautumisen Global Gatewayn piirissä." Lisäksi yritys on saanut yhteistyökumppaneilta tärkeää tukea esimerkiksi paikallisten kumppanien etsimiseen ja jopa teknologian adaptoimiseen Namibian markkinaan sopivaksi. "Ilman näitä tukimuotoja meidän olisi ollut vaikeaa liikkua eteenpäin, varsinkin koska olemme pieni erikoistunut yritys ja vastassamme on valtava globaali energiamarkkina. Namibia on meille tärkeä ponnahduslauta", Ridgewell summaa.

MAINOSLIITE MAINOSLIITE Harri Airaksinen: ”Meillä on maailmanluokan yrityksiä ja tutkimusosaamista. Lähden markkinoimaan sitä kaikella innolla." TAMPEREELLE SIJOITTUVAT YRITYKSET HYÖTYVÄT ENTISTÄ VAHVEMMIN UUDESTA BRYSSELIN TOIMISTOSTA Tampereen kaupunkiseutu tarjoaa yrityksille entistä vahvemman perustan menestyä. Syyskuun 1. päivänä avautui Brysseliin uusi Tampereen ja Pirkanmaan EU-toimisto, joka auttaa yrityksiä, kuntia ja tutkimusyhteisöja, jotka haluavat hyödyntää EU-rahoitusta, tarvitsevat ”oman ihmisen Brysseliin” tai jotka haluavat kansainvälistyä. T ampereen ja Pirkanmaan EUtoimistoa johtaa kokenut yritysjohtaja Harri Airaksinen, joka on tullut tutuksi mm. Business Tampereen toimitusjohtajana. Airaksisella on sormi ajan pulssilla, kun yritykset ja elinkeinoelämä laajemmin kaipaavat tekoja toimintaedellytystensä parantamiseen. "Perinteisen edunvalvonnan sijaan nykyisin korostuvat oikeiden kumppaneiden hakeminen EU-rahoitteisiin projekteihin, seudun ja sen osaamisen markkinointi ja aktiivisuus verkostoissa. Tällaisia verkostoja ovat esimerkiksi suurten eurooppalaisten kaupunkien Eurocities, Euroopan alueiden tutkimus- ja innovaatioverkosto ERRIN ja älykaupunkien verkosto OASC. Meidän tulee pystyä vaikuttamaan tuleviin rahoitusohjelmiin ja lainsäädäntöön. Parhaiten se tapahtuu mainittujen verkostojen kautta", Harri Airaksinen sanoo. Airaksisen vahvat verkostot ovat nyt suoraan Tampereen ja Pirkanmaan yritysten käytettävissä EU-asioiden, kuten rahoitushakujen esittelyssä ja hakujen suunnittelussa. Jari Ahola on Business Tampereen EU-rahoituksen asiantuntija. Hän jatkaa auttamista lähellä Pirkanmaan yrityksiä Tampereella. HALUTTU KUMPPANI Tampereen seudun houkuttelevuutta lisää myös se, että alueen eteenpäin katsovat toimijat ovat jo nyt haluttu yhteistyökumppani eurooppalaisissa projekteissa. Esimerkki tästä on EU-rahoitusta saava Tampereen yliopiston sirupilottilinja, joka avaa seudulle merkittäviä liiketoimintamahdollisuuksia ja tuo potentiaalisesti taloudellista hyvinvointia. "Meillä on maailmanluokan yrityksiä ja tutkimusosaamista. Lähden markkinoimaan sitä kaikkea innolla", Airaksinen linjaa. Yhteys Brysseliin EU-päätöksentekoon ja tuki rahoitusohjelmiin tekevät Tampereen kaupunkiseudusta ihanteellisen paikan yrityksille, jotka haluavat kasvaa ja menestyä kansainvälisesti. Uuden EU-toimiston toiminnan mahdollistavat pirkanmaalaiskuntien ohella Tampereen kauppakamari, Tampereen yliopisto sekä vielä laajeneva ryhmä alueen toimijoita, joilla on yhteinen tahto koko Pirkanmaan asioiden aktiiviselle edistämiselle. Businesstampere.com tampere.eu Kuva: Petri Kangas, Business Tampere. 8 STORYWISEN TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU

MAINOSLIITE MAINOSLIITE HOLVI ON KASVANUT fintech-pioneerista yritysten luotetuksi kumppaniksi Vuonna 2011 perustettu Holvi on alusta asti pyrkinyt tekemään yrittäjien kirjanpidosta ja maksuliikenteestä helppoa. Viime vuonna suuren kasvuloikan tehnyt yritys näkee, että sen suurimpiin onnistumisiin kuuluukin yrittäjien osoittama luottamus. H olvin perustajatiimillä oli laajaa kokemusta ja ymmärrystä sekä yhdistys- että yrityspuolesta. Holvin alkuperäisen softan pohjana toimi omiin tarpeisiin, tapahtumatoiminnan yhdistykselle luodut palvelut. "Olimme kehittäneet erilaisia hyvin toimivia softatuotteita esimerkiksi lipunmyyntiin, sponsorointiin ja kirjapidon seurantaan. Olimme itse myös yrittäjiä ja mietimme, että samankaltaisia palveluja kaipaisivat myös monet muut yrittäjät, ja toisaalta perinteiset taloushallinnon ohjelmistot tai pankit eivät niitä tarjoa", aloittaa toimitusjohtaja Tuomas Toivonen. Vuoden 2011 maksupalveluihin liittyvät sääntelymuutokset antoivat yritykselle mahdollisuuden toimia maksulaitoksena ja Holvi-konsepti sai alkunsa. "Tavoitteenamme oli luoda pienille ja vähän suuremmillekin yrityksille sopiva palvelu, joka yhdistää taloushallinnon, maksu- ja pankkipalvelut kustannustehokkaasti ja helppokäyttöisesti." Alkuvuosien aikana fintech-pioneeri sai tehdä valistustyötä niin sijoittajien kuin asiakkaiden parissa. "Sijoittajapuolella termi fintechkin oli vielä uutta, ja toisaalta asiakkaista monien oli vaikeaa ymmärtää, että he eivät tarvitse Holvin lisäksi erikseen myös pankkia." KANSAINVÄLISTYMINEN LUONTEVANA ASKELEENA Holvin kasvua olivat alusta saakka tukemassa sijoittajat, tämän mahdollistamana yritys aloitti kansainvälistymisen STORYWISEN TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU 9 vuonna 2014. Nykyisin Holvin päämarkkinat ovat Suomi, Saksa ja Itävalta, joista viimeisimmässä tavoitteena on kasvattaa markkinaa ensi vuonna. Merkittävänä askeleena kansainvälisessä toiminnassa oli liittyminen espanjalaispankki BBVA:n osaksi vuonna 2016. "Liittyminen ison toimijan leiriin oli meille silloin oikea ratkaisu varmistaa riittävä resursointi, jotta voisimme itse edetä kansainvälisellä markkinalla." "Emopankin ideana oli, että voimme löytää heille tapoja avata uusia markkinoita täysin digitaalisesti. Liittyminen ison toimijan leiriin oli meille silloin oikea ratkaisu varmistaa riittävä resursointi, jotta voisimme itse edetä kansainvälisellä markkinalla." Hyvin toiminut yhteistyö pankin kanssa sai päätöksensä vuonna 2020 useiden muutosten myötä ja Holville avautui samalla mahdollisuus management buyoutiin. Tänä päivänä yritys on sataprosenttisesti sen oman tiimin omistama. Muutos on tarkoittanut ulkopuolisen rahoituksen loppumista ja satsauksia uusiin toimintamalleihin ja kannattavuuden lisäämiseen. "Jouduimme tekemään paljon muutoksia ja karsimaan kuluja. Meillä oli kuitenkin tietyt hypoteesit kannattavuuden kääntämisestä, ja lopputuloksemme on ollut jopa ennakoitua parempi", Toivonen toteaa. "Olemme nyt todella hyvässä tilanteessa, ja meillä on riittävät resurssit tuotteen ja palvelun kehittämiseen." PALVELUN JATKUVA KEHITTÄMINEN KRIITTISTÄ Viime vuodet Holvin liikevaihto on kasvanut reilusti ja vuonna 2023 yritys otti ison kasvuaskeleen, edellisvuoden 8 miljoonan liikevaihdosta 19 miljoonaan sekä 5 miljoonan tulokseen. Holvi valittiin elokuussa myös Vuoden Tivi-yritykseksi. "Olemme nyt todella hyvässä tilanteessa, ja meillä on riittävät resurssit tuotteen ja palvelun kehittämiseen", Toivonen kuvailee. Tulevien vuosien fokus on Suomen hyvän jalansijan säilyttämisessä, kansainvälisten markkinoiden kehittämisessä sekä palvelun rikastamisessa vastaamaan asiakkaiden tarpeisiin yhä paremmin. Holvi panostaa esimerkiksi kansainväliseen maksuliikenteeseen liittyviin parannuksiin sekä mahdollisuuksiin palvella kokoaan kasvattavia yrityksiä entistä tehokkaammin. Toivonen uskoo, että yrityksellä on tähän hyvät mahdollisuudet, erityisesti pitkän kokemuksen tuoman alan syväosaamisen kautta. "Olimme alussa ehkä vähän liiankin aikaisin liikkeellä ja jouduimme keksimään monia asioita nollasta, mutta tällä tavalla olemme toisaalta rakentaneet talon sisälle todella vahvaa alan tietotaitoa", hän summaa.

MAINOSLIITE Menestystä jalat maassa -asenteella Keski-Pohjanmaan sydämessä sijaitseva Kannus houkutteli paikkakunnalle merkittävän biokaasulaitosinvestoinnin. Kunnassa uskotaan, että tämä johtuu paitsi alueen elinvoimaisesta maataloudesta, myös hyvästä tekemisen meiningistä. K eskipohjalaiset ovat vaatimattomia, mutta tekeviä ihmisiä. Jukka Oravaisen, kehitysyhtiö YritysKannus Oy:n toimitusjohtajan, mukaan tämä näkyy vahvasti alueen yrittäjyydessä. ”Yrityksemme ovat käsittämättömän kovia painamaan töitä, Akilleen kantapäämme on ainoastaan se, että itsekehu on meille niin vaikeaa.” Pienet kehut olisivat kuitenkin paikallaan, koska vuonna 2021 konsulttiyhtiö Rambollin tekemä tutkimus totesi Kannuksen ykköseksi maaseutumaisten kuntien elävyydessä. Kunnassa myös perustetaan uusia yrityksiä tiiviillä tahdilla. Kunnan puolesta halutaan varmistaa yritysten menestys. Tärkeimmäksi avuksi nähdään henkilökohtainen palvelu. ”Mitään sirkustemppuja ei tarvita, tärkeintä on, että yrittäjä tietää kenelle soittaa. Se on nykyajan luksusta”, yrityskehittäjä Noora Pajala mainitsee. BIOKAASULAITOS VAUHDITTAA KANNUKSEN KASVUA Elinvoimalle lisäpiristystä tuo nyt Copenhagen Infrastructure Partnersin 100 miljoonan euron biokaasulaitoshanke, joka tulee sijoittumaan Poleenkankaan alueelle. Laitoksen tarkoituksena on hyödyntää alueen maatalouden jätevirtoja ja sen käsittelykapasiteetti on alustavien suunnitelmien mukaan noin 400 000 tonnia vuodessa. Biokaasun tuotantomäärä tulee olemaan noin 150 000 MWh vuodessa, mikä vastaa lähes 13 miljoonaa litraa dieseliä. ”Meillä on aiemminkin tehty viisaita päätöksiä, satsattu tuulivoimaan ja aurinkovoimaan. Nyt vielä biokaasulaitoksen myötä olemme askeleen edellä kilpailussa elinvoimasta”, toteaa kaupunginjohtaja Jussi Niinistö. Niinistö näkee, että myös jatkon menestykselle on hyvät eväät. Kunnan sijainti – erityisesti minuuteissa – monesta logistisesta keskuksesta on mainio. Neljässä tunnissa pääsee junalla Helsinkiin. Ouluun on reilun puolentoista tunnin matka ja puolen tunnin automatkan päässä ovat esimeriksi lentokenttä ja kaksi vientisatamaa. TERVETULOA MUKAAN KASVUUN! Biokaasulaitoksen yhteyteen kaupunki kaavailee uutta teollisuusaluetta, jonka kokonaislaajuus tulee olemaan 200 hehtaaria. Muilla yrityksillä on mahdollisuus hyödyntää esimerkiksi biokaasulaitoksen prosessikaasua. Kannuksessa visioidaan, että teollisuusalueella on tulevaisuudessa mahdollisuudet kehittyä kiinnostavaksi kierto- ja biotalouden keskittymäksi. ”Lähtökohta on kuitenkin, että teollisuusalueen valmistumista ei tarvitse odottaa. Jos yritys haluaa sijoittua meille, meidän päätyömme on saada tämä onnistumaan. Meillä on aina ihminen tavattavissa”, Oravainen toteaa. Ihminen tavattavissa: www.yrityskannus.fi Kuvassa suokuokka, Jussi ja lehmä. Kannuksen uuteen Eco-Industrial Parkiin sijoittuvan suuren biokaasulaitoksen polttoainetta tuottaa myös mallimme Mansikki (keskellä), jolla seuranaan kehitysyhtiö YritysKannuksen toimitusjohtaja Jukka Oravainen, Kannuksen kaupunginjohtaja Jussi Niinistö sekä yrityskehittäjä Noora Pajala. Kuva: Elisa Karhula 10 STORYWISEN TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU

MAINOSLIITE MAINOSLIITE ENSIAPUTAITOJEN MERKITYSTÄ ETÄTYÖSSÄ EI AINA YMMÄRRETÄ “Meillä on vuosikymmenien kokemus ensiapukoulutuksesta ja tiedämme, mitkä ovat esimerkiksi eri työnkuvia ajatellen oleellisimpia ensiaputaitoja.” “Koti on yksi vaarallisimmista paikoista” Työturvallisuuslaki velvoittaa työnantajan huolehtimaan turvallisista työolosuhteista. Silti etätyöläinen jää usein vaille ensiapukoulutusta toisin kuin esimerkiksi tehdasympäristössä työskentelevät. “ Työelämän lainsäädäntö velvoittaa työnantajan huolehtimaan turvallisista työskentelyolosuhteista. Tilastollisesti tarkasteltuna koti on ihmiselle se kaikista vaarallisin ympäristö, kuitenkin etätyöläisen ensiapukoulutus usein unohtuu”, sanoo ensiavun asiantuntija Maarit Kuja-Kanto Punainen Risti Ensiavulta. TURVAPAIKASTA TURMAPAIKAKSI Koti mielletään helposti turvapaikaksi, joka on kaukana kaikesta pahasta. “Todellisuudessa tapaturmat ovat Suomen neljänneksi yleisin kuolinsyy. 80 prosenttia niistä tapahtuu joko kotona tai vapaa-ajalla ja kaikista eniten ihmisiä loukkaantuu juuri kotitapaturmissa.” Kuja-Kanto on itsekin hybridityötä tekevä tietotyöläinen, joka on huomannut työpäivien kiireen lisäävän onnettomuusalttiutta STORYWISEN TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU 11 esimerkiksi ruokaa laittaessa. “Tietokoneen laturin johtoon on myös yllättävän helppo kompastua.” ENSIAPUTAITOJA ETÄNÄ OPISKELLEN Punaisen Ristin ensiavun koulutusohjelmien mukaisia ensiapukursseja suorittaa vuosittain noin 100 000 henkilöä. “Meillä on vuosikymmenien kokemus ensiapukoulutuksesta ja tiedämme, mitkä ovat esimerkiksi eri työnkuvia ajatellen oleellisimpia ensiaputaitoja”, KujaKanto mainitsee. Etätyöläiselle Kuja-Kanto suosittelee SPR Hätäensiapukurssia, joka varsinaisten ensiaputaitojen opettamisen lisäksi ohjaa kiinnittämään huomiota työympäristön turvallisuuteen ja tapaturmien ennaltaehkäisyyn. Kurssin voi suorittaa täysin etänä. LISÄÄ HYVINVOINTIA – TUOTTAVUUTTA UNOHTAMATTA Kuja-Kanto kannustaa sekä työnantajia että etätyöntekijöitä miettimään ensiapuun liittyviä asioita. “Oikeaoppinen ensiapu kotona työpäivän aikana sattuneessa tapaturmassa voi lyhentää sekä toipumisaikaa että vammasta johtuvan sairauspoissaolon kestoa”, hän muistuttaa. Ensiapu on elämäntaito, josta hyötyy lopulta koko ympäröivä yhteiskunta. Tutustu lisää osoitteessa www.ensiavunkouluttajat.fi Punainen Risti Ensiapu on yhteiskunnallinen yritys, jonka tuotot palautuvat Punaisen Ristin kotimaan toimintaan.

MAINOSLIITE MAINOSLIITE The natural choice Tutkitusti hyvä työpaikka teräs- ja metallialan ammattilaisille ja sellaisiksi haluaville. Todensimme tämän teettämällä kilpailukykytutkimuksen.* “TUTKIMUKSEN MUKAAN TIBNOR ON HENKILÖSTÖN SUOSITTELEMA JA TYÖNANTAJANA KILPAILUKYKYINEN” ”LUPAAMME OLLA YHTÄ HYVÄ TAI PAREMPI PAIKKA TEHDÄ TYÖTÄ MYÖS TULEVAISUUDESSA!” Lue meistä lisää verkkosivuiltamme tibnor.fi *KilpailukykyanalyysiTM, Ratkaisutoimisto Seedi 2024 12 STORYWISEN TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU