www.ampumaurheiluliitto.fi Suomen Ampumaurheiluliiton jäsenlehti 2/2024 Eetu Kallioinen ja Aleksi Leppä Suomen joukkueessa: J T KOHTI OLYMPIALAISIA! SSG voitti taas Pohjolan maljan → 26 Jarkko Myllylle viime hetken paralympiapaikka → 14 Mitä kuuluu Marskin pokaalin voittajille? UA_2_2024.indd 1 → 36–37 11.6.2024 18.21

vihtavuori.com VIHTAVUORI RUUDIT JÄLLEENLATAAJILLE! ® RELOAD Lataa Vihtavuori RELOAD -sovellus puhelimeesi ja nosta jälleenlataustaitosi uudelle tasolle! UA_2_2024.indd 2 Vihtavuori_Urheiluampuja_A4_2-24.indd 1 11.6.2024 18.21 28.5.2024 15.52.06

vihtavuori.com PERUSTETTU 1927 96. vuosikerta. Neljä numeroa/vuosi. ISSN 0789-516X JULKAISIJA Suomen Ampumaurheiluliitto ry Osuma­ rikasta kesää! PÄÄTOIMITTAJA Lassi Palo, puh. 050 339 0644 lassi.palo@ampumaurheiluliitto.fi OSOITTEENMUUTOKSET Olli Törni, puh. 0400 930 527 olli.torni@ampumaurheiluliitto.fi Tilaushinta 50 euroa/kalenterivuosi. MAINOSTILAN MYYNTI Juha Halminen, puh. 050 592 2722 juha.halminen@kolumbus.fi ULKOASU Rauno Hietanen, Sanatakomo Oy PAINOPAIKKA PunaMusta, Forssa ARTIKKELIVASTUU Jutut edustavat kirjoittajansa henkilö­ kohtaista mielipidettä lukuunottamatta SAL:n virallisia tiedotuksia. TEKSTIN LAINAAMINEN Sallittu julkaisijan luvalla, julkaisija mainiten. Teksti & kuva LASSI PALO U rheilua seuraavan maailman katseet kääntyvät pian Ranskaan ja sen pääkaupunkiin Pariisiin heinä-elokuussa, kun siellä järjestetään kesäolympialaiset. Pariisi toimii olympialaisten isäntäkaupunkina nyt kolmannen kerran, sillä siellä on järjestetty kesäolympialaiset vuosina 1900 ja 1924. Pariisin olympia-ammunta on ampumaurheilijoiden ”oma” kilpailutapahtumansa Chateauroux´ssa, joka sijaitsee noin 300 kilometrin päässä Pariisista Ranskan keskiosassa. Olympiakomitea nimesi viime joulukuussa Suomen joukkueeseen kaksi ampumaurheilijaa: Eetu Kallioisen miesten skeetiin ja Aleksi Lepän miesten kiväärilajeihin. Ampumaurheilun kisapäivät ovat 27.7.–5.8. Trap-ampuja Silja Nieminen hymyili iloisesti aurinkoisessa säässä järjestetyssä Polar GP:ssä. KULUVAN VUODEN merkittävien tapahtumien joukkoon lukeutuvat myös Ruutikankaalla elokuussa järjestettävät kivääripracticalin MM-kilpailut. Ampumapäivät ovat 4.–9. elokuuta, ja palkintojenjako järjestetään Oulu-hallissa lauantaina 10. elokuuta. Ruutikankaalle odotetaan lähes tuhatta ampumaurheilijaa, jotka edustavat 34 maata. Suomen väreissä nähdään ennätyksellinen määrä eli noin 130 ampumaurheilijaa. Urheiluampuja-lehden seuraava numero ilmestyy syyskuun loppupuolella. Lehti toivottaa nyt kaikille lukijoilleen aurinkoista, hyvää ja osumarikasta kesää! SUORAMARKKINOINTI Lehden osoitteistoa voidaan käyttää suoramarkkinointiin. SUOMEN AMPUMAURHEILULIITTO RY Osoite: Valimotie 10, 00380 Helsinki Puhelin: 0400 930 527 Faksi: (09) 147 764 Sähköposti: etunimi.sukunimi@ ampumaurheiluliitto.fi SAL:N HENKILÖKUNTA Toiminnanjohtaja Anne Laurila Taloussihteeri Sanna Hellgren Palvelusihteeri Olli Törni Viestintäpäällikkö Lassi Palo Nuoriso- ja koulutuspäällikkö Kustaa Ylitalo Valmennuksen johtaja Ville Häyrinen Ympäristö- ja olosuhdepäällikkö Lotta Laitinen Seurakehittäjä Marko Keskitalo K A N N E N K U VA : L A S S I PA LO SISÄLTÖ LEHDESSÄ 2/2024 4 Pääkirjoitus: Valtionavun väheneminen pakottaa muutokseen. 5 SAL hakee useita valmentajia i 6 kiperää: Kaarlo Hoppu. 6 Valmentajalisenssit vain ISSF:n akatemiasta. 10 Kumppanuuspäällikön ajatukset nyt. 12 Olympialaiset: Eetu Kallioinen ja Aleksi Leppä. 14 Paralympialaiset: Jarkko Mylly. 16 Ojansuun serkukset. 18 Ampumaurheilun hätäensiapukoulutus. 20 Kultahippufinaalien yhteenveto. 24 Raportti liittovaltuuston kokouksesta. 26 SSG voitti Pohjolan maljan. 27 Vehasen maljan voittaja: MA. 28 Asiaa Suomisportista. 29 Koukkin korneri. 30 Kehittämishanke päättyi – mitä seuraavaksi? 34 Vierailu dopingtestauslaboratoriossa. 36 Mitä nyt kuuluu, kultapo46 Sarjakuva i 10 napakkaalin voittajat? 38 Action airin uusi alalaji. kaa: Juho Autio. 40 Nuorisoaukeama i Radoil- 47 Finaali: Sami Ritsilä. ta kerättyä. 42 Tiedotuksia i Onnitteluja. 44 Svenska sidor. uku hakuammuntaa l PEFC-sertifioitu Tähän tuotteeseen käytetty puu on kestävästi hoidetuista metsistä PEFC/02-31-151 www.pefc.fi PARIISI TOIMII toimii olympialaisten isäntäkaupunkina jo kolmannen kerran, sillä siellä on järjestetty kesäolympialaiset vuosina 1900 ja 1924. i Sivut 12–14 12 3 2/2024 URHEILUAMPUJA 15.52.06 UA_2_2024.indd 3 3 12.6.2024 10.14

PÄÄKIRJOITUS • LEDARE • 20.6.2024 Valtionavun väheneminen pakottaa muutokseen Minskat statsunderstöd tvingar till förändring J S os oli pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallitusohjelmassa amputatsminister Petteri Orpos (Saml) regeringsprogram innehöll mycket som var positivt för sportskytte, till exempel målet på maurheilun kannalta paljon hyvää, muun muassa tuhannen amtusen skjutbanor, men nyheterna om en betydlig minskning pumaradan tavoite, on huolta kuitenkin aiheuttanut tieto urheilun av idrottsfinansieringen under regeringsperioden har väckt oro. rahoituksen merkittävästä pienenemisestä hallituskauden aikana. Efter statens ramförhandlingar i våras var stämningen ännu Valtion keväisen kehysriihen jälkeen mieli oli entistä synkeämpi: dystrare: besparingarna i undervisnings- och kulturministeriets opetus- ja kulttuuriministeriön valtionavustuksiin kohdistuvat säästöt kirisstatsunderstöd ökas och tidigareläggs. Föremålen tyvät ja aikaistuvat entisestään. Leikkauksia ei ole vielä för nedskärningarna har ännu inte fastslagits, men kohdennettu, mutta Olympiakomitean arvio liikunnalle Olympiska kommittén uppskattar att nedskärninja urheilulle kohdistuvista leikkauksista on vuonna 2025 14 % ja vuosina 2026–2027 28 % verrattuna vuoden garna inom motion och idrott år 2025 uppgår till 14 2023 liikuntabudjettiin (150 miljoonaa euroa). % och 2026–2027 till 28 % jämfört med idrottsbudKun valtionavustukset vähenevät, on kaksi vaihtogeten 2023 (150 miljoner euro). När statsunderstöden minskar återstår två alternaehtoa: leikata menoista tai lisätä tulorahoitusta muualta. Uskallan ennustaa, että molempia tarvitaan. tiv: minska utgifterna eller öka inkomstfinansieringen. Menoista leikkaaminen voi tarkoittaa käytännössä Jag vågar förutspå att båda kommer att behövas. toiminnan supistamista tai toiminnan kehittämistä selAtt minska utgifterna kan i praktiken innebära nedskärning av verksamheten eller utveckling av laiseen suuntaan, että saavutetaan haluttu lopputulos verksamheten i en sådan riktning att det önskade pienemmillä resursseilla. resultatet nås med mindre medel. I maj ställde vi i Kysyimme kaikille avoimessa sähköisessä kyselyssä ANNE LAURILA en digital enkät, som var öppen för alla, frågor som toukokuussa harrastajilta strategiatyön tueksi kysySAL:n toiminnanjohtaja / stöd för strategiarbetet. En av frågorna löd: ”Om Sportskytteförbundets myksiä, joista yksi oli: ”Jos liiton tulorahoitus vähenee förbundets inkomstfinansiering minskar betydligt, verksamhetsledare merkittävästi, mistä palvelusta tai tehtävästä leikkaisit på vilken service eller uppgift skulle du skära ned ensimmäisenä?” Vastaajat leikkaisivat ensimmäisenä först?” Respondenterna skulle först skära ned på Urheiluampuja-lehdestä, sitten aluetoiminnasta, hentidningen Urheiluampuja, sedan den regionala verksamheten, perkilöstöstä, seurakehityksestä ja lajijaostojen toiminnasta tässä järjestyksessä. Loppuja neljää kukaan ei olisi valinnut ensimmäiseksi leikkaussonalen, föreningsutvecklingen och grensektionernas verksamhet, i denna ordning. De fyra sista alternativen valde ingen som första kohteeksi: koulutustoiminta, kilpailutoiminta, huippu-urheilu ja kaikkein nedskärningsobjekt: utbildningsverksamhet, tävlingsverksamhet, viimeisimmäksi leikkauskohteeksi valittu junioritoiminta. elitidrott och den allra sist valda juniorverksamheten. Enkäten besvarades av endast 19 personer, så alltför långtgående VASTAUKSIA KYSELYYN tuli perin vähän, vain 19 vastaajaa vastasi slutsatser lönar det sig inte att dra av svaren. kyselyyn, joten liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä vastauksista ei I fråga om ökning av inkomstfinansieringen fattade förbundsfullkannata vetää. Tulorahoituksen lisäämisen osalta liittovaltuusto teki kevätkokoukmäktige vid sitt vårsammanträde beslutet att höja förbundets medsessaan päätöksen nostaa liiton jäsenmaksuja 2 eurolla vuodelle 2025. lemsavgifter med 2 euro år 2025. Höjningen av medlemsavgifterna kan Jäsenmaksujen nostaminen ei voi olla tulorahoituksen ainut muutos, inte vara den enda ändringen, och därför har man inlett ett försök för joten siksi on lähdetty kokeilemaan, kasvattaisiko merkittävä panostamiatt ta reda på om en betydande satsning på att hitta nya partnerskap också skulle öka intäkterna från företagsvärlden. Glädjande är att det nen kumppanuushankintaan myös yritysmaailmasta saatavia tulovirtopågår flera inspirerande partnerskapsförhandlingar om vilka vi förhopja. Ilahduttavaa on, että meneillään on innostavia kumppanuusneuvotteluja, joista toivottavasti kuulemme positiivisia uutisia lähiaikoina. pningsvis får höra goda nyheter inom en snar framtid. Olympiakomitean johdolla selvitetään parhaillaan myös vaihtoehtoja Också olika alternativ för att effektivera idrottsorganisationernas toimintaa tehostaviksi rakenteellisiksi muutoksiksi urheilujärjestökentäsverksamhet via strukturella förändringar utreds under ledning av Olympiska kommittén. Ordförande Jan Vapaavuori har konstaterat, i sä. Puheenjohtaja Jan Vapaavuori on todennut mielestäni aivan oikein, mitt tycke helt riktigt, att motionen och idrotten måste förändras och että liikunnan ja urheilun on tehtävä muutoksia, toimittava vielä nykyistä samarbeta ännu bättre och mer effektivt än nu, även om nedskärnintehokkaammin ja paremmin yhdessä, vaikka avustusleikkaukset eivät meitä olisi pakottamassa. gar av understöden inte skulle tvinga oss till det. Tämä pätee myös SAL:n toimintaan. Joissakin asioissa muutosten Det här gäller också SAL:s verksamhet. I vissa frågor tar det tid att toteuttaminen on hidasta, sillä ne vaativat myös kulttuurin muutosta, genomföra ändringar då de också kräver en förändring i kulturen, mutta yhdessä me voimme saada ne aikaan. men tillsammans kan vi lyckas. YHTEISTYÖSSÄ: 4 URHEILUAMPUJA 2/2024 UA_2_2024.indd 4 11.6.2024 18.21

AJANKOHTAISTA SAL hakee seitsemää valmentajaa Ampumaurheiluliitto hakee kaikkiaan seitsemää valmentajaa. Tehtävistä neljä on päävalmentajan tehtäviä. Teksti & kuva LASSI PALO S Suomen Ampumaurheiluliitto (SAL) on sopimuskauden päättyessä avannut haettavaksi valmentajien tehtäviä. Trapissa haetaan päävalmentaja, nuorten valmentajaa ja paravalmentajaa. Skeetissä avoinna ovat päävalmentajan ja nuorten valmentajan paikat. Pistoolissa ja liikkuvassa maalissa haetaan myös päävalmentajaa. Tehtäviä voidaan tarpeen mukaan yhdistellä. Kaikki valmentajat toimivat maajoukkueiden valmennustehtävien lisäksi SAL:n valmentajakoulutuksen suunnittelussa ja toteutuksessa. Lisäksi jokaisessa lajissa yhden valmentajan tehtäviin kuuluu myös nuorten tehoryhmän valmennuksen suunnittelu ja koordinointi yhdessä tehoryhmävalmentajien kanssa. Kiväärivalmentajien John Leighton-Dysonin, Joni Stenströmin, Timo Vaitiniemen ja Tapio Kajanin kanssa on jo sovittu jatkosta. Jatkosta on sovittu myös practicalin valmennuskoordinaattorin Saara Toivosen kanssa. Skeetin nykyisen päävalmentajan Pietro Gengan kanssa neuvotellaan jatkomahdollisuudesta. Ampumaurheiluliiton nuorten kiväärivalmentaja Joni Stenström (vas.) ja valmennuksen johtaja Ville Häyrinen kuvattuina Kisakalliossa. "Tehtävissä onnistuminen edellyttää erinomaisia vuoro­v aikutustaitoja ja yhteistyökykyä." SAL EDELLYTTÄÄ valittavilta erinomaista lajiosaamista, tehtävän tasosta riippuen riittävää valmentajakoulutusta, käytännössä osoitettua valmennusosaamista sekä kykyä toimia kansainvälisissä yhteyksissä englannin kielellä. Kaikissa tehtävissä onnistuminen edellyttää erinomaisia vuorovaikutustaitoja 6 kiperää  L A S S I PA LO Trapin Polar GP:n parhaan tuloksen tehnyt KAARLO HOPPU edustaa Pohjois-Hämeen Ampujia. Tulos 121 sivuaa Matias Koivun vuonna 2019 tekemää M20-sarjan Suomen ennätystä. ja yhteistyökykyä, riittäviä tietoteknisiä taitoja, paineensietokykyä ja halua kehittää omaa valmennusosaamistaan. Tehtävät ovat määräaikaisia ja alkavat 1.12.2024. Sopimukset ovat 2+2-vuotisia. Tehtävät ovat eri laajuisia osa-aikaisia tai oto-tehtäviä. Lisätietoa tehtävistä antaa valmennuksen johtaja Ville Häyrinen, 050 3023300 ville.hayrinen@ampumaurheiluliitto.fi Lähetä hakemuksesi ansioluetteloineen ja palkkatoiveineen 30. kesäkuuta mennessä osoitteeseen rekry@ampumaurheiluliitto.fi. Hakemuksessasi on hyvä myös kertoa, kuinka laajasta tehtävänkuvasta on kiinnostunut.  Miten kommentoit tulostasi, joka on uudella kymmenluvulla? Treeni kulki aiemmin viikolla, ja se tuotti tulosta. Oli hieno tunne onnistua kotimaan avauksessa.  Kuinka yllättynyt olit? Oman ennätyksen parantaminen ja SE:n sivuaminen tulivat puskista. Tiesin treenin kulkeneen ja varmuus oli hyvä, mutten olettanut rikkovani uutta kymmentä vielä tällä kaudella.  Mitä vielä tavoittelet kaudelta? Junnujen MC-kisassa tavoittelen finaalipaikkaa. Ammunnallisesti tahdon jatkaa hyvää virettä ja ampua mahdollisimman paljon määrää, kun PV:n Urheilukoulu sen mahdollistaa. Mitä muuta teet juuri nyt? Puolustusvoimien Urheilukoulu sitoo valtaosan ajastani urheilukomennukseen ja kasarmiarkeen. Inttiarjen ulkopuolella teen töitä ja urheilen. Kuvaile yhteistyötäsi äitisi ja valmentajasi Maija Hopun kanssa? Aiemmin valmentajan rooli on ollut suurempi. Nykyään teemme vain check uppeja tarvittaessa. Vanhempi ja valmentaja -suhde luo omat haasteensa, mutta lopulta se on hyvin palkitsevaa. Äidin kanssa pystyy jakamaan vaikeudet ja voitot!.  Mitkä ovat pidemmän ajan tavoitteesi ampumaurheilijana? Tällä kaudella otan intin mahdollisuuksista kaiken irti ja nautin ampumisesta. Tulevaisuudessa tahdon yhdistää ammunnan ja korkeakouluopinnot. LASSI PALO 2/2024 URHEILUAMPUJA UA_2_2024.indd 5 5 11.6.2024 18.21

Valmentajalisenssit vain ISSF: Kansainvälisen ampumaurheiluliiton avoin valmennusakatemia aloitti toimintaansa kevään aikana rakentamalla kansainväliset valmentajatiimit ja pilotoimalla D-tason valmentajakoulutukset verkossa. Teksti & kuva LASSI PALO K ansainvälinen ampumaurheiluliitto (ISSF) päätti uudistaa valmennusakatemiatoimintansa. Valmennusakatemiaa (ISSF Academy) valmisteltiin vuoden ajan. Valmennusakatemian ensimmäinen palvelukokonaisuus on valmentajavalmennus, jonka kaksi alinta kurssia (D- ja C-kurssit) toteutetaan verkossa. Toiminta on käynnistynyt toden teolla kevään ja alkukesän aikana. Pilottikursseja D-tasolla alettiin järjestää toukokuusta alkaen valituilla osallistujilla, ja syyskuun alusta kurssi avataan kansainväliselle osallistujajoukolle. C-kursseja aletaan tarjota ensi vuoden alussa. Kaikki pilottikurssit saatiin heti täyteen (20 osanottajaa), ja jonotuslistat olivat pitkät. Pilottikursseille saatiin paikat suomalaisista valmentajista Janne Vallioniemelle (skeet), Joni Stenströmille (kivääri) ja Joonas Kalliolle (pistooli). YKSITYISKOHDAT julkaistiin maaliskuussa 2024 ISSF:n pääsihteerin Alessandro Nicotra di San Giacomon ja akatemiaa johtavan Vesa Nissisen Münchenissä allekirjoittaman sopimuksen jälkeen. ISSF ei rahoita toimintaa, vaan akatemia toimii tulorahoituksellaan eli käytännössä kurssimaksuilla. – Haluamme madaltaa osallistumiskynnystä ja kustannuksia sekä siten tavoittaa huomattavasti enemmän ihmisiä ja kansallisuuksia kuin aiemmin. Tarjoamme kaikille laadukkaan oppimisalustan, jossa on 40 kielivaihtoehtoa ja sisäänrakennettu tekoäly tukemassa oppimista, Nissinen kertoi. Hän on Suomen Ampumaurheiluliiton puheenjohtaja. Akatemian kotisivut avautuivat huhtikuun 1. päivänä. Tämä on päätiedotuskanava. Akatemia tarjoaa D tason kivääri-, pistooli- ja haulikkokursseja valmentajille syyskuun alusta lähtien. Ilmoittautuminen alkoi 3. kesäkuuta. – ISSF:n valmennuskoulutuksen ai6 ISSF Akatemia ´ Vesa Nissinen, akatemian johtaja ´ John Leighton-Dyson, valmennuksen johtaja ´ Karoliina Nissinen, hallintopäällikkö ´ Kiväärin päävalmentaja: Anton Belak (Slovakia) ´ Pistoolin päävalmentaja: Agathi Kassoumi (Kreikka) ´ Haulikon päävalmentaja: Susan Nattrass (Kanada) ´ ´ Jokaisessa lajiryhmässä on lisäksi erinäinen määrä kouluttajia. Vesa Nissisen mukaan idea on se, että tiimi kasvaa koko ajan. Kaikkia ei tarvitse olla aktiivisia online-kursseilla. Osa on tutoreita, sparraamassa. ´ Lisäksi tarvitaan valmentajia, jotka lähtevät vetämään lähikursseja. Jokaisen tiimin jäsenen pitää tuntea koulutuksen sisältö. ´ Tiimiin kuuluu niin olympiavoittajia kuin maailmanmestareitakin. Pelkkä urheilullinen näyttö ei kuitenkaan riitä, vaan tarvitaan myös pedagogisia taitoja. ”Meillä on huippuporukka kasassa”, Nissinen sanoo. Vesa Nissinen ilma-aseiden SM-kilpailuissa Turussa. Valmentajan koulutusrakenne. Lähde: ISSF Academyn verkkosivut. emmassa rakenteessa oli haasteita muun muassa siksi, että osallistuneiden maiden lukumäärä oli pieni, vain noin kymmenen prosenttia ISSF:n jäsenmaista. Syitä olivat varmaan aika ja raha. – Siirtämällä perustiedon oppimisen verkkoon teemme ampumaurheilulle ison palveluksen. Olemme käyttäneet verkkotoiminnan suunnitteluun ja rakenteen luomiseen aikaa tasan vuoden. Keskustelut ISSF:n puheenjohtajan Luciano Rossin kanssa alkoivat viime vuoden helmikuussa, ja nyt olemme tässä vaiheessa, Nissinen sanoi aiemmin keväällä. URHEILUAMPUJA 2/2024 UA_2_2024.indd 6 11.6.2024 18.21

SSF:n valmennusakatemiasta siellä voi käydä keskusteluja, kommentoida ja laittaa palautetta. Erityisen hyvä siellä on kielimalli. Yhdellä napin painalluksella teksti kääntyy 40 eri kielelle eli jokainen voi kirjoittaa chattiin omalla äidinkielellään. ISSF AKATEMIA pyrkii aiemmasta Eurooppa-keskeisyydestään eroon eli se haluaa määrätietoisesti toimia globaalilla tasolla. – Nyt kun akatemiaa rakennetaan, niin tässä haravoidaan asiantuntijoita ympäri maailman. Aikaisemmassa mallissa, jota tehtiin vuosikymmenien ajan, kaikki toimijat olivat käytännössä Euroopasta ja keskitetty kurssitoiminta tapahtui Euroopassa – ja kaikki olivat miehiä. Nissisen mukaan inkluusion pitää nyt toteutua, se on osa akatemian arvopohjaa. (Inkluusio viittaa mukaan kuulumiseen ja osallisuuteen, eli siihen, kuinka paljon esimerkiksi johonkin toimintaan, palveluun tai organisaatioon sisällytetään ihmisiä, jotka saattaisivat muuten jäädä ulkopuolelle tai tulla marginalisoiduksi.) – Maailmassa on paljon hyviä asiantuntijoita ja osaamista sukupuolesta riippumatta. Myös para-ammunta saa omat sisältönsä jatkossa. Akatemian sivuille aletaan tulevaisuudessa kerätä myös ampumaurheiluun liittyvää tutkimustietoa ja samalla myös motivoimaan opiskelijoita tekemään opinnäytetöitään, Nissinen suunnittelee. Turussa. Valmistelutyöt oli aloitettu jo aiemmin, koska Nissinen oli muiden mukana varma siitä, että sopimus syntyy. – Uskalsin ottaa sen riskin, hän sanoi toukokuussa. NISSINEN PAINOTTAA sitä, että koulutusjärjestelmä on jatkossa kaikille avoin ja siten kaikkien valmentajien, urheilijoiden ja jäsenmaiden saatavilla. Ensimmäisen vuoden tavoitteena on kouluttaa ”satoja” ihmisiä. Koko ajan on pidetty tärkeänä sitä, että akatemia on hyvin vahvasti arvolähtöinen. – Tässä tehdään sellaista koulutus- ja kasvatustoimintaa, joka kaikin keinoin pyrkii edistämään inhimillisiä perusarvoja ja olympia-aatetta. Aion siitä pitää kiinni, Nissinen sanoo. Ampumaurheilua voi sanoa harrastettavan jo nyt maailmanlaajuisesti, mutta Nissisen mukaan tässäkin on varaa parantaa etenkin Afrikassa, jossa useat maat eivät ole Afrikan liiton toiminnassa mukana. – Kaikki maat eivät ole mukana ampumaurheiluperheessä, vaikka ihan hyvin voisivat olla. Akatemian valmennustoi- mintaan voi nyt tulla mukaan matalalla kynnyksellä ja jatkossa missä tahansa roolissa. D- ja C-kursseille on helppo tulla, ne ovat ”online”, ja ne voi sovittaa helposti omaan työhön ja tai muuhun opiskeluun. On myös toivottu lähikursseja, joita varten voimme lähettää kouluttajan kyseiseen maahan. KURSSIN TUNTIMÄÄRÄ tarkoittaa käytännössä noin viittä opiskelutuntia viikossa. Viikossa on yksi tai kaksi live-luentoa, jotka kaikki voi katsoa nauhoitettuna myös myöhemmin. Nissinen on halunnut, että yksi tehtävä joka viikko pitää tehdä ampumaradalla, jotta opiskelu ei olisi vain tietokoneen ääressä istumista. Tehtävä raportoidaan laittamalla kännykällä kuvattu video oppimisalustalle. – D-kurssi keskittyy ampumatekniikkaan, mutta en ole kieltänyt valmentajia puhumasta muistakin asioista, kuten esimerkiksi psyykkisestä tai fyysisestä puolesta. Mutta painopiste on ampumatekniikassa ja tekniikan opettamisessa valmentajan näkökulmasta. Nissinen kehuu oppimisalustaa ”tosi hyväksi”: – Sinne voi ”heittää” mitä tahansa, ja NYT TARJOTTAVAT kurssit kestävät kaksitoista viikkoa ja vaativat osallistujilta noin 60 tunnin työmäärää. Kurssi maksaa tänä vuonna 490 euroa. – Akatemia on itsenäinen ja ISSF:lle taloudellisesti riskitön. Yhteydenpitoa ja ohjausta varten on muodostettu johtoryhmä (Academy Board) joka kokoontuu ensimmäisen kerran kesäkuussa Italian Lonatossa ratkomaan vielä auki olevia asioita, kuten lisenssimaksuja. – Meillä on kouluttajina ampumaurheilun huippuammattilaisia organisoituna lajikohtaisiin tiimeihin, ja kaikille pitää maksaa korvaus tehdystä työstä. Oppimisalusta ja hallinnollinen työ vaativat myös osansa. Tästä huolimatta pystymme pitämään kurssimaksut järkevällä tasolla. ISSF Akatemialla ei ole vielä yhteistyökumppaneita, mutta Nissinen aikoo jatkossa keskittyä myös niiden hankkimiseen. – Akatemia vastaa myös voimassa olevien lisenssien uusimisesta. Eli tämä on se ainoa paikka, mistä viralliset valmentajalisenssit tulevat. Tämä on meidän sopimuksemme ydin. Alustavat ohjeet ja kirje kaikille jäsenmaille tästä prosessista on jo lähetetty, ja Academy Boardin päätöksistä tiedotetaan erikseen. Akatemian sähköpostiosoite: info@issf-academy.com 2/2024 URHEILUAMPUJA UA_2_2024.indd 7 7 11.6.2024 18.21

Practical avaa arvokisaaikakauden Ruutikankaalla Ruutikankaalla valmistaudutaan kuumeisesti ensimmäiseen suurtapahtumaan eli kivääripracticalin MMkilpailuihin, jotka järjestetään elokuun alussa. Teksti & kuvat ANNE LAURILA O ulun kupeessa Limingan ja Lumijoen kuntien alueella sijaitsevan Ruutikankaan ampumaurheilukeskuksen rakentaminen on vielä osin kesken, kun paikalle pelmahtaa noin tuhat kilpailijaa ja toimitsijaa. Tuleva kivääripracticalin MM-kilpailu on kautta aikojen ensimmäinen practicalin MM-kilpailu Suomessa, ja lisäksi se on suurin koskaan järjestetty MM-kilpailu kivääripuolella. Kilpailuun osallistuu yhteensä 720 kilpailijaa noin 35 maasta. Kilpailu levittäytyy lähestulkoon koko Ruutikankaan ampumaurheilukeskuksen alueelle, jonne rakennetaan 30 stagea eli osuudeksi kutsuttua toimintarataa. Kiväärillä ammuntaetäisyydet vaihtelevat karkeasti 3 metristä 340 metriin. OMAN HAASTEENSA tuo se, että vaikka Ruutikankaalla on paljon jo valmiina, mm. luotipuolen ratojen ammuntakatokset, puuttuu alueelta vielä perusinfraa. Niinpä osa kisoihin tarvittavista rakennuksista täytyy tilapäisrakentaa, ja kisojen ja Ruutikankaan rakentamisen aikataulut pitää sovitella yhteen. Kisojen avajaiset järjestetään Oulun keskustassa 3. elokuuta ja tapahtuman päättävä palkintogaala Oulu-hallissa 10. elokuuta. Kisojen lipunmyynti aukeaa kesäkuussa. PRACTICAL-AMMUNNASSA kilpailijan tulos määräytyy osumapisteiden ja suoritukseen käytetyn ajan osamääränä: tämä ns. osumakerroin (hit factor) ilmaisee, kuinka monta osumapistettä kilpailija keskimäärin ampui sekuntia kohti. Mitä paremmat osumat tai lyhyempi suoritukseen käytetty aika, sitä parempi osumakerroin ja sitä kautta parempi suoritus. Kilpailun kokonaistulos määräytyy laskemalla kilpailussa ammuttavien osuuksien tulokset yhteen. Osuudet vaihtelevat mm. tehtävän pituuden sekä tarvittavien ampumatekniikoiden osalta. 8 Ruutikankaalla järjestettiin viime vuonna practicalin PM-kilpailut. Kiväärit Ruutikankaalla. PRACTICALIN MM-KILPAILU ei ole ainut arvokisa Suomessa tulevana kesänä. Myös kasa-ammunnan EM-kilpailut järjestetään Suomessa lähes samaan aikaan practicalin kisojen kanssa Lohtajalla. Ensi vuonna Ruutikankaan ampumaurheilukeskuksessa järjestetään siluetin EM-kilpailut ja kasa-ammunnan pistelajien EM-kilpailut. Silloin Ruutikankaalla on vielä valmiimpaa. Radan valmius tarkistetaan ensi vuonna myös vuoden 2027 ISSF-lajien EM-kilpailua varten. Tuolloin kolmen vuoden päästä radalla kilpaillaan niin haulikkolajeissa, kiväärissä, pistoolissa kuin liikkuvassa maalissakin. MM-kisat, kivääripractical Kilpailijoita: 720 Toimitsijoita: noin 300 Avajaiset: 3.8. 2024 Pääkilpailu: 4.–9.8. Esikisa: 30.7. –2.8. Shoot-off ja palkintogaala: 10.8. Kisasivut: 2024rws.worldshoot.org/ ´ Facebook: facebook.com/groups/rws2024 ´ ´ ´ ´ ´ ´ ´ URHEILUAMPUJA 2/2024 UA_2_2024.indd 8 11.6.2024 18.21

1/2024 URHEILUAMPUJA UA_2_2024.indd 9 9 11.6.2024 18.21

Kimmo Koivisto aloitti työt Ampumaurheiluliiton kumppanuuspäällikkönä maaliskuussa. Kolme kuukautta on avannut hänen silmänsä: hänellä on myytävänään ”jalo tuote”. Teksti LASSI PALO A mpumaurheiluliiton kuluvan vuoden toimintasuunnitelmassa ja budjetissa oli varauduttu määräaikaiseen palkkaukseen liittyen yritysyhteistyön tehostamiseen. Hallitus päätti tammikuussa avata haun kumppanuuspäällikön tehtävään. Rekrytointiprosessi päättyi kevättalvella, ja kumppanuuspäällikön kanssa allekirjoitettiin maaliskuun alussa työsopimus. Kimmo Koivisto aloitti työt maaliskuun 18. päivänä. Työsopimuksessa on sovittu yhdeksän kuukauden mittaisesta määräaikaisesta työsuhteesta. – Koin tehtävän älyttömän mielenkiintoiseksi. Se, mikä tekee siitä mielenkiintoisen, on se, kun nimi alkaa sanalla ”Suomen”. Se vetää rinnan kaarelle ja on ylpeydenaihe – tuote, jota on kunnia edustaa, allekirjoituspäivänä kuntosalilta tavoitettu Koivisto sanoi. – On hienoa päästä kertomaan aktiivisen lajiliiton ilosanomaa muun muassa lapsista ja nuorista, joiden auttaminen on tosi syvällä sielussani. On myös hienoa päästä tekemään töitä hienon asian puolesta. KIMMO KOIVISTO, 49, asuu perheineen Kiimingissä, mistä käsin hän tekee töitä. Hän luonnehtii itseään ”kokeneeksi ja motivoituneeksi monen alan ammattilaiseksi”, jolla on kymmenien vuosien kokemus paitsi urheilusta myös eri liiketoiminnoista ja esihenkilönä toimimisesta eri vastuualueilla. Koivisto aloitti työuransa putkiasentajana, mutta ”ajautui” sittemmin myyntialalle. Koivisto toimi viimeksi Onnisen Pohjois-Pohjanmaan aluepäällikkönä ja paikallispäällikkönä. Hän on ollut myös Onninen Expressin johtoryhmän jäsen ja toiminut Onnisella myös teknisenä myyjänä. Koivisto toimii edelleen turvallisuuspäällikkönä Qstock-nimisessä yrityksessä. Hän on myös personal trainer, yrittäjä ja valmentaja. Koivisto on harrastanut useita urheilulajeja ja kilpaillut pesäpallossa, jalkapallossa, 10 E L N A S T I I N A K O I V I S TO Myytävänä jalo tuote jääkiekossa ja kickboxingissa. Koivisto on toiminut myös valmentajana muun muassa kamppailulajeissa ja yleisurheilussa. Hän perusti vuonna 1994 Oulun Potkunyrkkeilyseuran, ja Suomen Urheiluliitto on palkinnut hänet kultaisella ansiomitalilla. Koivisto luonnehtii itseään pian 50-vuotiaaksi ”pojan aluksi”, jolla on tekevän luonteensa vuoksi paljon kokemusta monelta alalta. – Minulla on ollut asiakkaita monilta aloilta, kuten yrityksistä, kunnista, kaupungeista ja kirkosta. Esiintyjinä ovat olleet muun muassa Haloo Helsinki, 69 Eyes, Sonata Arctica ja Amaranthe. Kun kaikki tapahtuu monta kertaa peräkkäin, tarkoittaa se sitä, että aina kaikkien asioiden on pitänyt mennä hyvin ja oikein, jotta luottamus säilyy ja asioita tapahtuu uudelleen. Koivistolla on myös turvallisuusalan yritys SESP Oy. Hän on kiertänyt puhumassa kouluissa kiusaamista vastaan. MILLAISTA ON ollut tehdä töitä Ampumaurheiluliitolle? Koivisto luuli, että hänen tietämyksensä ampumaurheilusta olisi ollut hyvä, mutta kun tämä maailma on lähtenyt avutumaan, hän nostaa kätensä pystyyn virheen merkiksi: – En ole tiennyt kuin pintaraapaisun tästä uskomattoman jalosta liitosta ja erilaisista ampumaurheilun lajeista! Ja myös kaikesta muusta, joka linkittyy ampumaurheilun toimintaan, kuten esimerkiksi vastuullisuusasiat, tasa-arvo, luonnon ja terveyden huomioiminen sekä lapset ja nuoret. – Olen yritysmaailmasta tulleena tottunut siihen, että varsinkin isot valtakunnalliset suomalaiset yritykset toteuttavat vastuullisuusasioita esimerkillisesti. Ampumaurheiluliitto ei ”häviä” tässäkään asiassa yhtään yrityksille. Se ehkä johtuu siitä, että SAL ei ole tottunut häviämään muutenkaan mitalikilpailussa, Koivisto naurahtaa. Koivisto kehuu, että ”tuote”, johon hän etsii kumppaneita, on todellakin sellainen, jonka takana voi seisoa rinta rottingilla ja olla ylpeä – niin liitosta kuin ampumaurheilustakin. – Olen yrittänyt miettiä, mikä muu tuote toisi vastaavan tunteen. En ole vielä löytänyt, vaikka loistavia tuotteita on vaikka kuinka paljon. ENTÄ MILLAISTA ON ”myydä” ampumaurheilua? Kuinka vaikeaa tai helppoa se on? Koiviston mukaan tuote on todella hyvä, mutta suuri haaste on se, että hänen mie- Kimmo Koivisto lempipaikassaan Koitelinkoskella koirans lestään Suomessa on ollut sotien jälkeen ja vuoksi ”jokin ihmeen häpeäkulttuuri” ampumaurheilun suhteen. Koivisto korostaa, että ampumaurheilu on laji, jonka avulla voi oppia keskittymään paremmin ja jossa eri sukupolvet voivat tasavertaisesti kilpailla yhtä aikaa – vaikkapa kolmessa polvessa, sisällä tai ulkona. Koivisto nostaa esiin myös para-ampujat. – Suomessa tiedetään kuitenkin ampumaurheilusta todella vähän tai ei ollenkaan. Jos haastan tuttavani ja pyydän häntä kertomaan, mitä mielikuvia ampumaurheilu tuo hänelle, vastaus on yleensä sellainen, joka kertoo yleisestä oletuksesta, jonka mukaan ampumaurheilu liittyisi jotenkin väkivaltaan ja sotiin. Mitä ihmettä? Mutta kun alan kertoa, mitä kaikkea ampumaurheilu oikeasti on, niin kyllä kaikki ovat todenneet kysymättä, että eihän tämä liity väkivaltaan tai sotiin yhtään sen enempää kuin lentoyhtiön lentäjä sotalentokoneeseen. On myös todettu, kuinka loistavasta liitosta ja lajista oikeasti on kyse. URHEILUAMPUJA 2/2024 UA_2_2024.indd 10 11.6.2024 18.21

koskella koiransa Viton kanssa. KOIVISTON MUKAAN virheellinen mielikuva ja ajattelutapa tuo haasteita kumppanuuksien suhteen. Monella yrityksellä on arvoissaan esimerkiksi se, että ne ”eivät tue asetuotantoa”, hän kertoo. – No, ampumaurheilu ei ole asetuotantoa. Toki työkaluna on ase, mutta onhan maanrakennusyrityksilläkin räjähteitä, mutta en ainakaan näe niiden mitenkään liittyvän asetuotantoon, sotiin tai väkivaltaan. Koiviston mukaan nyt tarvittaisiin ”todella paljon” viestintää ja markkinointia kaikille suomalaisille siitä, mitä ampumaurheilu on. Kun tietoisuus lisääntyy, niin kiinnostus kasvaa roimasti. Kun ihmisten kiinnostus kasvaa, niin tiedotusvälineet seuraavat mukana ja yritykset haluavat myös näkyä ampumaurheilun parissa, Koivisto visioi. – Katsojille kunnon paikkoja ja skriinejä ampumaradoille, jotta seuraaminen olisi helpompaa, ja reilusti lisää lajeista kertovaa markkinointia valtamedioihin ja someen! Ampumaurheilu on todella mielenkiintoi- nen urheilumuoto, mutta myös yhdistävä, opettava ja kuntoa kohentava. Koivisto on lajiin perehtyessään löytänyt faktoja, joiden mukaan erästä yksittäistä kansainvälisen kilpailun finaalia oli striimattu yli 320 miljoonaa tuntia. Kyse oli tunnin lähetyksestä. – Tuo esimerkiksi olisi sellaisen suomalaisen yrityksen hyvä tietää, joka haluaa tulla näkyviin maailmalla, Koivisto toteaa. MILLAINEN TUNTUMA Koivistolla on tulevista kuukausista? Varsinkin isompien kumppanuuksien sopiminen keskittyy pitkälti ensi vuoteen. – On selvää, että tullessani tähän tehtävään keväällä, yritysten budjetit oli ”naulattu” jo viime vuonna tai ainakin heti alkuvuodesta. Toki tästäkin vuodesta eteenpäin neuvotellaan eri yhteistyökumppaneiden kanssa. – Tämän hetken rakentaminen, joka on verrattavissa jopa vuoden 1994 lamaan, aiheuttaa haasteita tälle vuodelle. Ennus- te kuitenkin on, ettei matalasuhdanne ole pitkäaikainen, ja ensi vuodelle on luvassa jo selvästi nousevaa suhdannetta. Yritykset tietävät tämän, ja siksi on isojakin yrityksiä, jotka ovat jo lähestyneet minua tulevien vuosien yhteistyöstä. Tämän vuoden kumppanuudet haluavat Koiviston mukaan konkreettista hyötyä omaan työyhteisöön ja yhteistyökumppaneilleen. Esimerkiksi niiden tuominen ampumakoulutukseen päivän ajaksi on herättänyt kiinnostusta todella paljon. – Miksei olisi? Se yhdistää, ja ampumaradalla unohtuu hetkeksi kaikki muu, koska ihmiset haluavat kokea jotain uutta. Hallitusohjelmaan on kirjattu tavoite, jonka mukaan ampumaratojen määrä nousisi noin tuhanteen lähivuosien aikana. – Haluaisin, että tätä varten koottaisiin työryhmä, joka edesauttaisi tavoitteen toteuttamisessa. Näin tämä jalo urheilumuoto jatkuisi, kehittyisi ja toisi iloa ja toivoa yhä suuremmalle osalle suomalaisista perheistä. 2/2024 URHEILUAMPUJA UA_2_2024.indd 11 11 11.6.2024 18.21

Kohti olympialaisia! Eetu Kallioisen ja Aleksi Lepän tavoitteet Pariisin olympialaisissa ovat selkeät: ensin pitää päästä finaaliin ja sitten menestyä siellä. Teksti & kuvat LASSI PALO P ariisin olympialaisiin lähtevät ampumaurheilijat Eetu Kallioinen ja Aleksi Leppä olivat melkein kuin kotonaan, kun Ampumaurheiluliitto järjesti kesäkuun 10. päivänä mediapäivän Helsingin Santahaminassa sijaitsevassa Puolustusvoimien Urheilukoulussa. Paikka on heille erittäin tuttu, sillä he työskentelevät siellä liikunta-aliupseereina. Heitä tapaamassa oli joukko suomalaisia tiedotusvälineiden edustajia. Urheilijat vastasivat rennosti ja huumorintajuisesti kysymyksiin. Tilaisuuden avasi Ampumaurheiluliiton puheenjohtaja Vesa Nissinen, ja paikalla oli myös valmennuksen johtaja Ville Häyrinen. MITEN KAKSIKON matka Pariisiin sitten on edennyt? Viime vuoden elokuussa Azerbaidžanin Bakussa järjestetyissä MM-kilpailuissa oli jaossa mitalien lisäksi 48 maapaikkaa olympialaisiin. Jaossa oli neljä paikkaa kussakin henkilökohtaisessa olympialajissa, joita on kaikkiaan kaksitoista. Suomi ei ollut ennen Bakua vielä saavuttanut ampumaurheilussa maapaikkaa Pariisiin. Mutta Bakussa niitä sitten tulikin kaksi! Se oli ikimuistoinen elokuinen viikonloppu, sillä ensin Kallioinen sijoittui toiseksi miesten skeetissä ja sitten seuraavana päivänä Leppä sai maapaikan Pariisin, kun hän oli miesten 50m pienoiskiväärin asentokilpailussa (3x20 ls) kuudes. Kallioinen, 26, edusti Suomea Tokion olympialaisissa 2021, mutta syyskuussa 30 vuotta täyttävälle Lepälle saavutettu maapaikka oli ensimmäinen laatuaan. Edellinen suomalainen mieskivääriampuja olympialaisissa oli Henri Häkkinen Pekingissä 2008. Olympiakomitea nimesi Kallioisen ja Lepän Pariisin olympiajoukkueeseen joulukuussa. Millaisia ajatuksia teillä on nyt, kun olympialaisten alkuun on 46 päivää? Kallioinen: Aloitin kauden kuukautta normaalia myöhemmin. Minulla on ollut vain kolme kilpailua, mikä on ollut ihan tarkoituksenmukaista. Olen keskittynyt paljon 12 Eetu Kallioinen ja Aleksi Leppä aurinkoisena mediapäivänä työpaikallaan Santahami­­ nassa. Eetu Kallioinen Lehti­k uvan Markku Ulanderin kuvattavana. URHEILUAMPUJA 2/2024 UA_2_2024.indd 12 11.6.2024 18.21

26.7.–11.8. ´ Ampumaurheilu 27.7.–5.8. ´ Kisakaupunki: Chateauroux ´ AMMUNTA OLYMPIALAJIT: MIEHET: ´ Kivääri: 10m ilmakivääri, 50m pienoiskivääri 3×20 ls ´ Pistooli: 10m ilmapistooli, 25m olympiapistooli ´ Haulikko: skeet, trap NAISET: ´ Kivääri: 10m ilmakivääri, 50m pienoiskivääri 3×20 ls ´ Pistooli: 10m ilmapistooli, 25m urheilupistooli ´ Haulikko: skeet, trap PARIKILPAILUT ´ Kivääri: 10m ilmakiväärin parikilp. ´ Pistooli: 10m ilmapistoolin parikilp. ´ Haulikko: skeetin parikilp. ´ SUOMEN JOUKKUE: ´ Skeet, miehet: Eetu Kallioinen (Ala-Hämeen Ampujat) ´ Kivääri, miehet: Aleksi Leppä (Haminan Ampumaseura) ´ Ville Häyrinen, joukkueenjohtaja ´ John Leighton-Dyson, kiväärivalmentaja ´ Pietro Genga, skeetin valmentaja ´ Mikko Saarinen, hieroja ´ Lassi Palo, tiedottaja ´ MIESTEN 10M ILMAKIVÄÄRI: 28.7. peruskilpailu, 29.7. finaali ´ MIESTEN 50M PIENOISKIVÄÄRI, 3x20 ls: 31.7. peruskilpailu, 1.8. finaali. ´ MIESTEN SKEET 2.–3.8. harjoitteluun ja viettänyt paljon aikaa leireillä. Seuraavaksi on Lonaton maailmancup ja sitten on vielä yksi leiri Italiassa. Leppä: Minulla on ollut erittäin intensiivinen kevät. Viimeksi kuluneiden kahden kuukauden aikana olen hyppinyt kisasta kisaan – Riosta Bakuun ja edelleen Osijekiin ja Müncheniin. Talvella oli hyvä harjoitusjakso, ja nyt halusimme luoda tiiviin kilpailujakson, jonka aikana haettiin tuloskuntoa. Sen jälkeen palasin kotiin ja aloitin lepojakson, jonka aikana palaudun rasituksista. Sitten ehtii vielä treenata kuukauden ajan ennen kuin lähtee olympialaisiin. Millainen merkitys aikaisella valinnalla teille on ollut? Kallioinen: Oletus oli, että maapaikan saavuttamisen jälkeen olympialaisiin läh- detään. Sen mukaan alettiin sitten tehdä suunnitelmia. Pystyin aloittamaan kauden myöhemmin ja rakentamaan kaiken eri tavalla. Leppä: Minulla se ei vaikuttanut oikein mihinkään, koska kaikki valmistautumiset ja suunnitelmat oli jo tehty valintaa silmällä pitäen. Kun saavutin maapaikan, aloitimme suunnitelmien tekemisen. Valinta oli vain varmistus sille, että kisoihin lähdetään. Eli tavallaan vain mustaa valkoisella. Pariisin olympialaisten ampumaurheilu järjestetään noin kolmensadan kilometrin päässä Pariisista sijaitsevassa Chateauroux'ssa. Onko rata tuttu entuudestaan? Kallioinen: En ole siellä ikinä käynyt. Kuvia olen toki nähnyt, ja hyvältä se näyttää. Leppä: Kävin siellä vuosi sitten heinä- kuussa ampumassa kansainvälisellä leirillä. Aika hyvät puitteet kokonaisuudessaan! Millaiset tavoitteet te olette asettaneet olympialaisiin? Kallioinen: Minulla on ihan samat tavoitteet kuin Tokioonkin lähdettäessä: ensin pitää saada finaalipaikka ja sen jälkeen pärjätä finaalissa. Sinne lähdetään voittoa hakemaan. Leppä: Lähtökohtani on se, että pääsen finaaliin. Ja kun finaali lähtee käyntiin, kaikki lähtee nollilta ja sitten on mahdollisuus taistella mitalista. Kevään aikana on ollut aika erilaisia kilpailuja, joissa olosuhteet ovat vaihdelleet. Ammuntani on kulkenut, ja olen voinut luottaa tekemiseeni ja olen ollut hyvässä kunnossa ja pystynyt tekemään sitä omaa juttuani. 2/2024 URHEILUAMPUJA UA_2_2024.indd 13 13 11.6.2024 18.21

Paikka irtosi viime hetkellä ”On kova juttu saavuttaa paikka paralympialaisiin viimeisessä kisassa”, valmentaja Timo Vaitiniemi sanoi, kun Jarkko Mylly oli varmistanut paikan Pariisiin. Teksti LASSI PALO Kuva TIMO VAITINIEMI H aapajärven Ampumaseuraa edustava Jarkko Mylly näytti Espanjan Granadassa kesäkuun aluissa järjestetyissä para-ammunnan EM-kilpailuissa, että hän hallitsee äärimmäisen tiukat tilanteet. Hän nimittäin varmisti paikan Pariisin paralympialaisiin viimeisessä mahdollisessa kilpailussa! Mylly teki edellisenä päivänä R3-sarjan 10m ilmakiväärin makuun peruskilpailussa tuloksen 631,7, jolla hän sijoittui 16:nneksi. Kahdeksan parhaan finaaliin pääsi tuloksella 632,9 eli 1,2 pistettä Myllyä paremmalla tuloksella. Norjan Amanda Dybendahl (20:s) sai naispaikan ja kymmenenneksi sijoittunut Saksan Tjark Liestmann sai gender free -paikan. Paralympiapaikka jäi saavuttamatta alle pisteen erolla. – Se oli tosi kova pettymys ”Jakelle”, kun tiedettiin, että hän on kunnossa. Treenit ja kohdistukset menivät täysin nappiin, mutta tällaista tämä on. Taso oli kova, eikä ”Jake” jäänyt kauas finaalista, valmentaja Timo Vaitiniemi sanoi. MYLLY OLI JO kauan sitten ilmoittanut tavoitteekseen saavuttaa maapaikka Pariisin paralympialaisiin. Hän edusti Suomea vuonna 2021 Tokiossa järjestetyissä paralympialaisissa. Viime vuoden syyskuussa järjestettyjen para-ammunnan MM-kilpailujen viimeinen Pariisin paralympialaisten maapaikka meni R6-luokan pienoiskiväärin 50m makuukilpailussa Myllyn edellä olleelle Yhdysvaltain John Joss III:lle 0,2 pisteen erolla. Kuten tuolloin todettiin, Etelä-Korean maailmancupin tapaan ”maapaikkahipaisu” toistui jälleen. – Pariisia varten töitä tässä tehdään. Se on ollut liki, mutta ei ole vielä tarttunut, Mylly sanoi. Para-ammunnan Pariisin maapaikkoja jaettiin keväällä Intian maailmancupissa, johon Mylly ei osallistunut. Viimeiset paikat olivat jaossa Granadan EM-kilpailuissa. Ilmakiväärissä sitä ei Myllylle tullut, mutta sen saavuttamiseen oli seuraavana päivänä vielä mahdollisuus R6-sarjan 50m pienoiskiväärin makuukilpailussa. 14 Jarkko Mylly oli tyytyväinen saavutettuaan paikan Pariisin paralympialaisiin Espanjassa järjestetyissä EM-kilpailuissa. MYLLY KIRJASI ”piekkarin” peruskilpailussa tuloksekseen 618,1 pistettä, jolla hän sijoittui kahdeksanneksi. Se varmisti sen, että hän saavutti paikan paitsi finaaliin myös Pariisin paralympialaisiin. Myllyn pitkäaikainen tavoite siis toteutui. Kuten aiemmin jo kerrottiin, hän oli aiemmin jäänyt niukasti paralympiapaikasta – edellisenä päivänä 0,9 pistettä. Jos paikka oli ollut liki, mutta ei ollut vielä tarttunut, nyt se tarttui. Mylly sijoittui Granadan EM-finaalissa myös kahdeksanneksi. Kultamitali meni Britannian Matt Skelhonille. Peruskilpailun ykkönen, Saksan Natascha Hiltrop oli kuudes. – Eka sarja meni yliyrittämiseksi, ja viimeisessä sarjassa tuli hieman kiire, kun aikaa tuli käytettyä normaalia enemmän. Muuten perustekemistä, ja tulos oli tänään tämmöinen. Finaali edelleen menee jännityksen piikkiin, vaikka siinäkin on jo parempaa tekemistä aiempiin finaaleihin verrattuna, Mylly sanoi ikimuistoisen kilpailun jälkeen. – Tärkein eli Pariisin paikka saavutettiin, joten plussan puolella reissu on. Vähän jäi vielä hampaankoloon. Valmentaja Vaitiniemi puolestaan totesi, että kisa oli jännittävä, mutta hän tiesi urheilijan tason – että tämä pystyy hyvään suoritukseen. – On kova juttu saavuttaa paikka Pariisiin viimeisessä kisassa, Vaitiniemi sanoi osuvasti. Pariisin paralympialaiset järjestetään 28.8.–8.9. Ampumaurheilun mitalit ratkotaan Pariisista noin 300 kilometrin päässä sijaitsevassa Châteauroux'ssa. URHEILUAMPUJA 2/2024 UA_2_2024.indd 14 11.6.2024 18.21

Menestystä on tullut mukavasti ”Suomalaisten saavutukset ovat erittäin hyvät, sillä suomalaiset menivät melko vähäisellä ulkoharjoittelulla suoraan kisoihin, liiton valmennuksen johtaja Ville Häyrinen sanoo. Teksti LASSI PALO K ansainvälisen ampumaurheiluliiton (ISSF) ja Euroopan ampumaurheiluliiton (ESC) alkuvuoden kilpailukalenteri oli erittäin kiireinen. Ampumaurheilijoilla oli kevään aikana mahdollisuus saavuttaa lisää maapaikkoja olympialaisiin. Paikkoja jaettiin ilma-aseiden EM-kilpailuissa Unkarin Györissä helmi-maaliskuun vaihteessa. Siellä oli jaossa kaksi maapaikkaa kussakin henkilökohtaisessa olympialajissa eli miesten ja naisten ilmakiväärissä ja -pistoolissa. Kivääri- ja pistoolilajien viimeinen olympiakarsinta oli huhtikuussa Rio de Janeirossa. Haulikkolajien viimeinen olympiakarsinta oli Qatarin Dohassa huhtikuun lopussa. Kaikissa lajeissa jaettiin kaksi maapaikkaa Pariisiin eli kaikkiaan 24. Toukokuussa Italian Lonatossa järjestetyissä haulikkolajien EM-kilpailussa jaettiin kaikkiaan neljä maapaikkaa eli yksi kussakin henkilökohtaisessa olympialajissa (miesten ja naisten skeet ja trap). 25/50/300m kivääri- ja pistoolilajien EM-mitaleista kilpailtiin Kroatian Osijekissa touko-kesäkuussa. Siellä oli jaossa kaksi paikkaa kussakin olympialajissa eli yhteensä kahdeksan. SUOMEN OLYMPIAKOMITEA nimesi joulukuussa Suomen olympiajoukkueeseen Pariisiin kaksi ampumaurheilijaa: Eetu Kallioisen miesten skeetiin ja Aleksi Lepän miesten kiväärilajeihin. Kallioiselle nämä ovat jo toiset olympialaiset, Lepälle ensimmäiset. Vaikka Suomi ei saanut kevään aikana lisää paikkoja Pariisiin, on Ampumaurheiluliiton valmennuksen johtaja Ville Häyrinen tyytyväinen suomalaisten saavuttamien mitalien määrään: – Se on erinomainen, hän sanoo. – Arvokisoja järjestettiin olympiavuoden takia aikaisin. Siihenkin nähden suomalaisten saavutukset ovat erittäin hyvät, sillä suomalaiset menivät melko vähäisellä ulkoharjoittelulla suoraan kisoihin. Suomen naiset voittivat trapin EM-jouk- Aleksi Leppä, Suomen EYL-joukkue, trapin miesten ja naisten EM-joukkueet, Vesa Järvinen ja Suomen 300m kiväärijoukkue ovat tuoneet menestystä alkuvuoden aikana. (Kuvat: Marianne Palo, Joni Stenström, Pekka Maunula, Tapio Kajan) kuekultaa ja miehet joukkuepronssia. Naisten joukkueessa ampuivat Noora Antikainen, Satu Mäkelä-Nummela ja Mopsi Veromaa. Miesten mitalistit olivat Jukka Laakso, Juho Mäkelä ja Eemil Pirttisalo. Veromaa sijoittui naisten kilpailussa viidenneksi ja jäi äärimmäisen niukasti eli selkänumerolla olympiapaikasta. Laakso oli miesten kilpailussa seitsemäs. Suomi jäi ilman trapin olympiapaikkaa nyt ensimmäisen kerran sitten Atlantan vuoden 1996 olympialaisten, mutta toisaalta ilahduttavaa oli se, että Suomen miesten pronssimitali oli ensimmäinen sitten vuoden 2002. Myös skeetissä nähtiin ja koettiin värikkäitä suomalaispäiviä, sillä Lassi Kauppinen sijoittui kuudenneksi poikien skeetin finaalissa ja Marjut Heinonen jäi niukasti ulos naisten finaalista sijoittuen seitsemänneksi. LÄHES YHTÄ harvinainen arvokisamitali tuli Osijekissa, kun Suomi kohensi ”perinteistä” joukkuekilpailun neljättä sijaansa pykälällä ja saavutti hienosti EM-joukkuepronssia miesten 300m kiväärin asentokilpailussa. Suomen joukkueessa ampuivat Juho Autio, Riku Koskela ja Sebastian Långström. Leppä oli kevään ajan varmassa vireessä ja nostatti kovilla suorituksillaan olympiaodotuksia. Hän voitti Rio de Janeirossa huhtikuussa järjestetyssä olympiakarsinnassa 50m pienoiskiväärin asentokisan ja Bakun maailmancupissa tulivat viides ja kuudes sija. Lauri Syrjä sijoittui neljänneksi poikien 50m pienoiskiväärin makuun kilpailussa Osijekissa. Hänen tuloksensa 624,7 oli uusi M20-sarjan Suomen ennätys. Syrjä jäi pronssimitalista 0,4 pistettä. Tulevaisuuskin näyttää hyvältä, sillä Suomi sijoittui toiseksi nuorten Euroopan liigan (EYL) kilpailussa huhtikuussa. Eroa voittajajoukkueeseen Norjaan oli vain piste. Suomen joukkueessa ampuivat Sonja Nenonen, Nanna Uuttu, Santeri Kenola ja Kasper Kemppainen. HIENOJA SUOMALAISSUORITUKSIA nähtiin myös paratrapin MM-kilpailuissa Espanjan Granadassa kesäkuun alussa: Vesa Järvinen sai pronssia PT2-sarjassa, ja Juha Myllymäki sijoittui PT1-sarjassa neljänneksi. Järvisellä on nyt kaikenvärisiä arvokisamitaleja, sillä hän on aiemmin saavuttanut kaksi kultamitalia (2018 ja 2022) ja yhden hopean (2021). – Pariisin olympialaiset ja paralympialaiset ovat vuoden päätapahtumia, ja niitä kohti mennään nyt kovaa vauhtia. Elokuussa ovat kivääripracticalin MM-kilpailut Ruutikankaalla ja myöhemmin syksyllä junioreiden MM-kilpailut Perussa. Elokuussa ovat vuorossa myös liikkuvan maalin EM-kilpailut. Suomalaismenestystä tulee varmasti vuoden toisen puolikkaan aikana, Häyrinen uskoo. 2/2024 URHEILUAMPUJA UA_2_2024.indd 15 15 11.6.2024 18.21

Sportingin monipuolisuus kiehtovat Ojansuun serk u ”Jotkut kiekot voivat oikeasti olla tosi haastavia.” Teksti HEIDI LEHIKOINEN H yvinkään Metsästysampujien Oliver ja Roope Ojansuu viihtyvät Compak sportingin parissa ja kannustavat mielellään muitakin lajin pariin. Hyvinkääläiset serkukset voittivat äskettäin junioreiden EM-joukkuekultaa. Oliver Ojansuu seisoo Hyvinkään ampumaradalla ja palaa kysyttäessä varhaisimpiin ampumaurheilumuistoihinsa. Harrastus alkoi isän kanssa. – Ensimmäisiä kertoja, kun olin tuossa ampumassa, iskä piti piipusta kiinni. Silloin pystyin jo näkemään, että osuuko vai ei, hän muistelee. Oliver Ojansuu harrasti pienestä pitäen jääkiekkoa päälajinaan. – Silloin nuorempana tämä oli vain semmoinen sivuharrastus. Sitten noin 12-vuotiaana tuli selkärankaan rasitusmurtuma. Jääkiekko piti sitten kokonaan lopettaa. Siinä samalla rupesin ammunnassa voittamaan kisoja, joten tästä tuli päälaji. Ojansuu on kokeillut monipuolisesti kaikkia ampumaurheilulajeja. Hän kokee sportingin ”kombinaatioksi kaikista ja vähän lisää”. – Compakissa pystyy ampumaan skeetja trap-kiekkoja. Varsinkin sportingissa kun kiekot menee vielä pidemmälle, niin se lisää vielä haastavuutta. Ei ole samanlaisia kiekkoja kuin muissa lajeissa. Mistä eniten tykkäät sportingissa? – Varmaan just siitä vaihtelusta. Ja siitä, että jotkut kiekot voivat oikeasti olla tosi haastavia, kun ne laitetaan tosi pitkälle. Tykkään myös siitä, ettei ole melkein ikinä kahta samaa rataa millään radalla. TÄLLÄ HETKELLÄ armeijassa oleva Oliver Ojansuu on edelleen ampujana nuori, mutta hän on jo kokenut lajissa paljon. Ensimmäinen SM-kulta tuli 11-vuotiaana, ja sen jälkeen niitä on tullut kasa lisää. Hän on voittanut maailmancupin osakilpailuja, nuorissa on tullut myös henkilökohtainen MM-mitali ja -joukkuemitali sekä EM-joukkuekultaa junioreissa jo ennen tätäkin kevättä. Tänä keväänä tuli junioreissa Compak sportingin joukkuekullan lisäksi myös henkilökohtainen pronssi. Mikä tekee sinusta hyvän ampujan nimenomaan tähän lajiin? – Ehkä semmoinen itsekritiikki ja ymmärrys omaan tekemiseen. Pystyn itse val16 Roope Ojansuu (vas.) ja Oliver Ojansuu Hyvinkään ampumaradalla kevättalvella. ANCI SANDÅS Suomen junioreiden joukkue sai toukokuussa Compak sportingin EM-kultaa: Roope Ojansuu, Oliver Ojansuu ja Roope Hanni. URHEILUAMPUJA 2/2024 UA_2_2024.indd 16 11.6.2024 18.21

uus ja vaihtelu k uksia ANSSI MÄKINEN "Kannattaa kokeilla, mitäs siinä menettääkään. Saattaa tulla hauska harrastus tai mukavia kokemuksia." Oliver Ojansuu ampujat otetaan hyvin porukkaan mukaan. – Usein kaveriporukalla mennään ampumaan. Usein porukka pyytää toisiaan ampumaan. Ikinä ei ole ollut niin, ettei olisi mukaan päässyt jonkun toisen kanssa. Siksi hän kannustaakin kaikkia kokeilemaan: – Kannattaa kokeilla, mitäs siinä menettääkään. Saattaa tulla hauska harrastus tai mukavia kokemuksia, MM-menestystä seuraavaksi jahtaava nuorukainen sanoo. mentamaan itseäni samalla kuin ammun. Kriittisellä urheilijalla on myös selkeä käsitys omista kehityskohteistaan. Tekniikassa riittää tekemistä: – Voin parantaa ylipäätään sitä, että havaitsen kiekkoja ja lentoratoja paremmin. Sitä, että näen ennakot paremmin. Ylipäätään tärkeää on treenata vähän kaikkia kiekkoja. Mitään ei kuitenkaan voi tarpeeksi hyvin osata. Kun Ojansuu harjoittelee, hän käy radalla ensin kiekkoja läpi ja katselee mitä löytyy. – Kun löytyy vaikka jotain kivoja kombinaatiota, ammun niitä. Kokeilen vähän toisin päin ja koitan tehdä sen mahdollisimman haastavaksi, että tulisi välillä jopa vähän kiire tai että tulisi myös välillä ammuttua ohi. Peruskiekkojakin on hyvä aina treenata. KOTIMAISTA LAJIVÄKEÄ hän kuvaa mukavaksi ja kulttuuria sellaiseksi, että uudetkin NUORENA ammuntaharrastuksen aloitti myös nyt 15-vuotias Roope Ojansuu. Serkkunsa tavoin samalla Hyvinkään radalla setänsä kanssa. Hän muistelee olleensa kokeilukerrallaan 10-vuotias. – Se oli heti kivaa. Tuli halu päästä ampumaan lisää, hän muistelee. Hän on kokeillut ”aika lailla kaikkia” haulikkolajeja. Sportingista hän löysi itselleen parhaan ja luontevimman lajivalinnan. – Sitä on mukava ampua. Varmaan se monipuolisuus on hauskinta. Se, että kiekot vaihtelevat. Ei ole koskaan samanlaista rataa. Mikä on vahvuutesi ampujana? – Varmaan rauhallisuus ja se, että tiedän mitä on tehnyt väärin ja pystyn parantamaan siitä. Kehitettäviä asioita on paljon, mutta varmaan tärkeimpänä se, että muistaa olla rauhallinen ja ei hätiköi missään. Kiekonlukutaitohan on semmoinen mitä aina voi kehittää. Myös Roope Ojansuu harrasti jonkun aikaa jääkiekkoa, mutta on jo useamman vuoden panostanut erityisesti ampumaurheiluun. – Harjoittelen pyöreästi kymmenen tuntia viikossa radalla. Tänä kesänä olisi hienoa saada kisoissa omaa parasta tulosta parannettua ja tulevaisuudessa joku MM-mitali olisi kiva. Lajikulttuurin hänkin on kokenut kannustavana. – Ollaan tosi avoimia ja ystävällisiä toisille. Mikä lajissa on kaikista hauskinta ja mikä vaikeinta? – Monipuolisuus, ja se, että näkee tuloksen aika lailla heti. Jos on jotain mennyt väärin, sitten se on ohi. Vaikeinta on eri kiekkojen lukeminen: miten ne lentävät ja kuinka kaukana kiekot ovat. Että hahmottaa sen, hän sanoo. OJANSUUN SERKUSTEN menestyksen lisäksi Compak on vahva laji Hyvinkäällä monella tapaa. Paikkakunnalla oman seuran urheilijoiden onnistumisia arvostetaan ja pidetään tärkeinä. – Ainahan sillä seuralle on merkitystä, että juniorit varsinkin pärjäävät ja menestyvät. Toivotaan, että saadaan lisää nuoria tähän hommaan. Heitä on tärkeää tukea, sillä vanhempienkin varat ovat rajallisia, HyMan hallituksen jäsen Jarmo Ruuskanen miettii. Hyvinkäällä odotetaan kovasti jo tekeillä olevan sporting-radan valmistumista. Nyt käytössä olevan rata-alueen vallien taakse valmistuva alue on kooltaan sellainen, että sen monimuotoisuus ja muokattavuus antaa paljon mahdollisuuksia. Radan valmistumisen aikataulu riippuu vielä hyvin monesta asiasta, joten tarkempaa aikataulua on mahdotonta sitovasti antaa. – Maan ajoa on sporting-alueelle harrastettu varmaan kohta kymmenen vuotta, ja se on loppusuoralla. Sen jälkeen edessä on vielä viimeistely. Toivoisin, että 2026 kesällä päästäisiin siellä ampumaan, Ruuskanen sanoo arvioidusta aikataulusta kysyttäessä. Jo nykyisissä puitteissa Hyvinkäällä halutaan järjestää sportingin kilpailutoimintaa, mutta ennen kaikkea taloudellisen järkevyyden rajoissa. – Kilpailutoiminnassa olemme ajatelleet myös niin, että rakenne pitää saada toimimaan niin, että kilpailu vähintäänkin tuottaa itsensä. Minkälaisena näet Hyvinkään roolin Suomen sporting-kulttuurin kehittämisessä seuraavan vuosikymmenen aikajänteellä? – Varmasti iso rooli, jos taka-alue saadaan auki. Tällekin kesälle olemme saaneet yhden lisäradan Compakiin. Näemme sen yhtenä kasvunpaikkana ja pyrimme pitämään puitteet kunnossa, Ruuskanen miettii. 2/2024 URHEILUAMPUJA UA_2_2024.indd 17 17 11.6.2024 18.21

Ampumaurheiluun kohden hätäensiapukoulutus Harjoitus alkaa hurjalla skenaariolla. Voisiko näin tapahtua oikeasti? Teksti JOONA HAAVISTO Kuva OSKARI SIVULA ”H ätäkeskus.” ”Ampumaradan valvoja täältä ampumaurheilukeskuksesta. Meillä on ampumaharjoituksessa sattunut onnettomuus, ja kaksi urheilijaa on loukkaantunut. Toisella loukkaantuneista on ampumavamma rinnassa ja on tajuton, verta on joka puolella. Ammunnat on keskeytetty ja päävalvojaa tiedotettu.” ”Onnettomuus, kaksi loukkaantunutta, toisella ampumavamma ja tajuton, ammunnat keskeytetty. Joo, laitetaan apua tulemaan. Kertoisitko tarkemmin tilanteesta ja potilaiden tilasta?” NÄIN HURJALLA skenaariolla avattiin Tampereen Urheiluampujien järjestämä hätäensiapukoulutus, joka järjestettiin huhtikuussa seuran ilma-aseradalla. Kaikki seuran ampumavuoroilla toimivat valvojat ja hallituksen jäsenet osallistuivat koulutukseen. Salissa oli hiljaista. Voisiko näin tapahtua oikeasti? Kyllä voisi. Onneksi se on kuitenkin hyvin epätodennäköistä. Urheiluammunta on tarkan ja turvallisuutta korostavan kulttuurin takia varsin turvallinen urheilulaji, jossa tyypillisimmät vammat ovat sormiin tulleita puutikkuja tai nilkan nyrjähdyksiä. Kahdenkymmenen viime vuoden aikana Suomessa on ampumaurheilun parissa tapahtunut vain yksi ampumavammaan johtanut onnettomuus, eikä sekään tapahtunut Ampumaurheiluliiton alaisessa urheilulajissa. KUTEN KOULUTUKSEN nimi kertoo, sen sisältö keskittyi kuitenkin siihen kaikista pahimpaan skenaarioon, että ammunnoissa olisi tapahtunut ampumavammaan johtanut onnettomuus. – Suomen sairaaloissa hoidetaan vuosittain noin 200 ampumavammaa, joista puolet on vahinkoja, tapahtuman kouluttajana toiminut urheilulääkäri Aapo Haavisto kertoi. Tyypillisesti kahden minuutin kuluessa onnettomuudesta hätäkeskus on hälyttänyt tarvittavat yksiköt, jonka jälkeen hätäkeskus usein kysyy soittajalta lisää tietoja ja tarkentaa ohjeita. 18 Hätäensiapukoulutukseen osallistuivat Tampereen Urheiluampujien kaikkien ampumavuorojen "Kahdenkymmenen viime vuoden aikana Suomessa on ampumaurheilun parissa tapahtunut vain yksi ampumavammaan johtanut onnettomuus, eikä sekään tapahtunut Ampuma­ urheiluliiton alaisessa urheilulajissa." – Ihmisillä on usein epärealistisia kuvitelmia pelastuslaitoksen ja ammattiavun vasteajasta. Ei ole yksinkertaisesti mahdollista ehtiä paloasemalta kohteeseen potilaan luokse alle kymmenessä minuutissa hälytyksestä”, tapahtuman toinen kouluttaja, pelastajana työskentelevä Juuso Alho kertoi. – Hätäpuhelun sisältö ratkaisee hyvin paljon, millaista apua paikalle saadaan ja kuinka nopeasti. Jos puhelusta ei käy selväksi, että kyseessä on onnettomuus ja ammunta on keskeytetty, ensimmäinen ampumaradalle tuleva yksikkö on poliisi, joka varmistaa paikan turvallisuuden ja antaa sitten pelastushenkilöstölle luvan edetä kohteeseen. Siinä voi mennä aikaa hukkaan URHEILUAMPUJA 2/2024 UA_2_2024.indd 18 11.6.2024 18.21 valvoj

dennettu uorojen vat hätääntyneinä kulkea edestakaisin vailla päämäärää. Tyypillisen stressireaktion mukaan ihmisen muistista katoavat usein numerot ja toimintaohjeet. Tilannejohdon tulisi ottaa sellainen henkilö, jolla hyvä toimintakyky ja tilannekuva. Toiminnan keskeyttäminen ja lisävahinkojen estäminen on ensimmäinen toimenpide, jonka jälkeen aloitetaan välittömästi ensiaputoimet. Aseet tehdään turvallisiksi ja laitetaan kuljetuskoteloon. Myös muilla ampumapaikoilla ja saman ampumakeskuksen radoilla tapahtuva toiminta tulee keskeyttää välittömästi. Pelastushenkilöstölle tulee järjestää mahdollisimman hyvä opastus tapahtumapaikalle. valvojat sekä kaikki hallituksen jäsenet. puolikin tuntia, ja onnettomuuden uhrin selviämisen kannalta jokainen minuutti on kriittinen”, Alho jatkoi. Haavisto täydensi, että Suomen hätäkeskus on omaa luokkaansa maailman mittakaavassa. – Kun soittaja on kertonut tilannekuvan, hätäkeskukselle kannattaa kertoa minkälaista ensiapuvälineistöä paikalla on käytettävissä, niin hätäkeskus pystyy arvioimaan alustavaa diagnoosia ja neuvomaan hätäensiavun antamisessa melko kattavasti. TILANNE ONNETTOMUUSPAIKALLA on usein sekava, ja moni ihminen menee shokkiin. Osa ihmisistä lamaantuu, ja toiset alka- KAIKISTA TÄRKEIN ensiaputoimenpide on massiivisen verenvuodon tyrehdyttäminen, ettei potilas vuotaisi kuiviin ennen auttajien saapumista. Suuren valtimon rikkouduttua ihminen menettää toimintakykynsä hyvin nopeasti, ja ilman verenvuodon tyrehdyttämistä kuolema seuraa muutamassa minuutissa. Kun verenvuoto on saatu tyrehtymään, on enemmän aikaa miettiä seuraavia toimenpiteitä. – Trauma-alue on saatava esille, jotta ensiapua pystytään antamaan. Siinä ei voi jäädä arpomaan, kärsivätkö kalliit vaatteet, vaan täytyy ottaa traumasakset käteen ja saksia hoidettava alue näkyviin, Haavisto sanoi. Nykyiset ensiapuvälineet ovat Haaviston mukaan käytännössä kaikki sellaisia, että niitä käyttämällä maallikko ei voi tuottaa lisää vammoja autettavalle. – Tärkeintä on käyttää niitä rohkeasti. Jos potilas on tajuton, varmista hengitysteiden auki pysyminen asettamalla intubaatioputki nenään tai suuhun, kumpi tahansa onkaan saatavilla. Ja jos rinnassa on reikä, liimaa potilaan rintaan chest seal, Haavisto jatkoi. – TÄMÄ OLI kaivattu ja tervetullut koulutus. Osallistujat saivat varmasti varmuutta lähteä auttamaan, jos tilanne tulee. Päätimme tehdä kimppatilauksen ensiaputarvikkeista, jotta mahdollisimman monella valvojalla olisi myös oma ampumaurheiluun kohdennettu ensiapupakkaus, koulutukseen osallistunut Touko Berry kiteytti päivän antia. Faktalaatikko ´ Tampereen Urheiluampujien ruutiampumaratojen valvojien sekä yhdistyksen hallituksen jäsenten edellytetään osallistuvan seuran järjestämään hätäensiapu ampumaurheilussa -koulutukseen. ´ Koulutuksessa käydään läpi hätäensiapu sekä seuran käytössä olevien ampumaratojen ensiapuvälineistö ja niiden käyttö. Lisäksi jokaiselle ampuradalle on laadittu kirjallinen ohjeistus ensiapu- ja vaaratilanteisiin huomioiden ratojen erityispiirteet. ´ Ampumaradoilla on omia ensiapuvälineitä, mutta TaUn vuorovalvojille on hankittu omat ratakohtaiset ensiapupaketit. TaUn oma välineistö kulkee valvojien mukana, ja niitä säilytetään erikseen sovitun ohjeistuksen mukaisesti. Ensiapupaketeissa on ratakohtaiset toimintaohjeet kirjallisena. ´ Kaikista ensiapu- ja vaaratilanteista raportoidaan hallituksen puheenjohtajalle heti, kun käsillä oleva tilanne antaa siihen mahdollisuuden. Toimintaohjeet ´ Keskeytä toiminta ympärilläsi. ´ Selvitä tilannekuva; tilannejohto sille, kenellä on paras toimintakyky. ´ Aloita hätäensiapu. ´ Hälytä apua 112. ´ Kerro hätäkeskukselle mitä ensiapuvälineitä on käytettävissä. ´ Järjestä pelastajille mahdollisimman hyvä opastus kohteeseen. ´ Keskeytä toiminta myös mahdollisilla muilla ampumakeskuksen radoilla. ´ Tee muistiinpanoja tapahtumasta. ´ Mikäli onnettomuuteen liittyy ampuma-ase, tutkinnallisista syistä kyseiseen aseeseen ei saa koskea. "Tämä oli kaivattu ja tervetullut koulutus." 2/2024 URHEILUAMPUJA UA_2_2024.indd 19 19 11.6.2024 18.21

Joukkue­k isat huipensivat K Kisakalliossa järjestetyt ilma-aseiden Kultahippu­ finaalit päättyivät jälleen kerran jännittäviin ja riemukkaisiin joukkuekilpailuihin. 20 Teksti & kuvat LASSI PALO S uomalaisen ampumaurheilun tulevaisuus kilpaili viikonloppuna Lohjan Kisakalliossa järjestetyissä ilma-aseiden Kultahippufinaaleissa. Finaaleissa ammutaan ilmakiväärillä ja -pistoolilla. Lauantaina ammuttiin henki- lökohtaiset kilpailut, ja sunnuntaina olivat vuorossa jännittävät joukkuekilpailut. Ampumaurheiluliiton vuoden suurimmassa lasten ja nuorten tapahtumassa oli mukana 146 nuorta ampumaurheilijaa, jotka edustivat kaikkiaan 35 seuraa. Kultahippufinaalit järjestivät Kyrkslätt Skytteförening (KSF) ja Simpeleen Hahlo. URHEILUAMPUJA 2/2024 UA_2_2024.indd 20 11.6.2024 18.21

Urheilija–valmentaja-yhteistyötä. "Hyvän fiiliksen kuuli ja aisti heti, kun astuin Susi Centerin ovesta sisään. Olen nähnyt suuria tunteita." Anne Laurila Keski-Suomen Ampujien Akseli Törmänen (vas.), Luka Bogdanoff ja Aapeli Törmänen juhlivat ilmakiväärin 10IT-voittoa. at Kultahippu­finaalit Finaalitapahtuma järjestettiin Kisakalliossa myös viime vuonna. Tuolloin osanottajia oli 135 ja joukkueita 23. Viime vuoden tavoin ampumarata oli rakennettu koripalloilusta tuttuun Susi Training Centeriin, jossa ”esiintymisvuorossa” olivat nyt nuoret ampumaurheilijat. Samassa paikassa on järjestetty aiemmin muun muassa ilma-aseiden SM-kilpailut ja EM-näyttökilpailuja. Ampumaurheiluliiton toiminnanjohtaja Anne Laurila tervehti osanottajia ja kisayleisöä ja sanoi, että ”on hienoa katsoa huikeaa tunnelmaa”: – Hyvän fiiliksen kuuli ja aisti heti, kun astuin Susi Centerin ovesta sisään. Olen nähnyt suuria tunteita, Laurila sanoi. – Kultahippufinaaleihin kiteytyy koko seuratoiminta: ampumaurheilijat, valmentajat, ohjaajat ja vanhemmat toimivat kaikki yhdessä. Kaikki lähtevät yhdessä reissuun, ja lapset viihtyvät toistensa seurassa. Niin pitääkin olla. Pitäkää tämä hieno asenne harrastuksessa aina mujatkuu kana! Laurila kiitti myös kisa­ 2/2024 URHEILUAMPUJA UA_2_2024.indd 21 21 11.6.2024 18.21

Mikkelin Ampujien kannustusjoukot. Hienon näköistä kivääriammuntaa. järjestäjiä, jotka tekivät paljon töitä hienon tapahtuman hyväksi. – On ollut kova ponnistus luoda näin hienot olosuhteet. Ja erityiskiitos vanhemmille, jotka mahdollistavat lapsien harrastuksen. Olette korvaamattomia. Ampumaurheiluliiton nuorisopäällikkö Kustaa Ylitalo oli viikonloppuun tyytyväinen, koska finaaleissa oli hyvä tunnelma ja järjestelyt toimivat: – Juniorit ovat tällaisessa tapahtumassa tietysti parasta – heidän energiansa ja ilonsa. Pettymyksetkin toki kuuluvat kilpailuun. Ensi vuonna Kultahippufinaalit järjestetään Kauhajoella. Toivottavasti sinne tulee mukaan myös seuroja Pohjois-Suomesta. Nyt raja kulki Pohjanmaan lakeuksilla. Kultahippufinaalien tulokset löytyvät kisajärjestäjien verkkosivuilta. Kultahippufinaaleista lisää kuvia Ampumaurheiluliiton Facebookissa. Kultahippu­finaaleja jo vuodesta 1994 Hyvin menee! ´ Valtakunnallisia ilma-aseiden Kultahippufinaaleja on järjestetty vuodesta 1994 lähtien. ´ Kultahipputoiminnaksi kutsutaan ampumaurheilun alle 15-vuotiaiden seuratoimintaa. ´ Toiminnan tarkoituksena on luoda lapsille mahdollisuuksia olla mukana ampumaurheilun seura- ja kilpailutoiminnassa, ja sen sisältö, kilpailutoiminta ja ampumalajit on suunniteltu huomioiden lasten ja nuorten omat lähtökohdat, tarpeet ja valmiudet. ´ Kultahippufinaalien sarjat ovat (IT istumatuki, VT vastapainotuki, HT hihnatuki): ´ Ilmakivääri: 8 IT, 10 IT, 12 VT, 12 HT, 14 VT ja 14 HT ´ Ilmapistooli: 8 IT, 10 IT, 12 VT, 14 VT 22 KaA:n Niklas Uusihonko (vas.), Peetu Rantanen, Eeli Uusi-Rajasalo ja Milja Rantanen sekä Santeri Kenola (takana) Kisakallion Kultahippufinaaleissa. URHEILUAMPUJA 2/2024 UA_2_2024.indd 22 11.6.2024 18.21

KULTAKESKUS ON VAHVASTI MUKANA TUKEMASSA SUOMEN AMPUMAURHEILULIITON TOIMINTAA Kultakeskus Oy • Paroistentie 2 • 13600 Hämeenlinna • Puh (03) 65 711• tilaukset@kultakeskus.fi @kultakeskus • Kultakeskus Tutustu toimintaamme: www.kultakeskus.fi UA_2_2024.indd 23 11.6.2024 18.21

Liittovaltuusto linjasi uutta st Ampumaurheiluliiton liittovaltuusto linjasi huhtikuun kokouksessa liiton uutta strategiaa vuosille 2025–2028. Teksti LASSI PALO, ANNE LAURILA kuva JAAKKO HYVÄTTI S uomen Ampumaurheiluliiton liittovaltuuston kevätkokous pidettiin lauantaina 20. huhtikuuta. Kokouspaikka oli Turku, mutta kokoukseen voi osallistua myös etäyhteyksin. Kokoukselle toi tervehdyksen Turun pormestari Minna Arve. Liittohallitus on käsitellyt liiton pitemmän aikavälin suunnitelmia viime vuoden kesäkuussa alkaneen strategiatyön pohjalta ja esitti päälinjoja ja jatkotoimenpiteitä liittovaltuustolle hyväksyttäväksi. Ne hyväksyttiin esityksen mukaisesti. Ennen strategiakäsittelyn alkua Ampumaurheiluliiton uusi kumppanuuspäällikkö Kimmo Koivisto esittäytyi valtuustolle ja ympäristö- ja olosuhdepäällikkö Lotta Laitinen alusti ampumaratatilanteesta ja sen viimeisimmistä käänteistä. STRATEGIATYÖHÖN ON työryhmissä osallistunut liittovaltuuston jäseniä, liittohallitus ja toimiston työntekijöitä. Strategisia toimenpiteitä ovat toimintaedellytysten turvaaminen (kustannusrakenteen kestävyys turvattava ulkopuolisella lisärahoituksella, investointitarve huomioitava pidemmän aikavälin taloussuunnittelussa, seurojen tukeminen, ympäristöasiat, seurakehitys, nuorisotoiminta, kouluttaminen, rahoitus), edunvalvonta ja vaikuttaminen, myötätuulen hyödyntäminen ja sisäisen kumppanuuden tukeminen. Myötätuulen hyödyntämisellä tarkoitetaan sitä, että aktiivisella ja monitasoisella markkinoinnilla ja tiedottamisella hyödynnetään kiinnostus ampumaurheiluun siten, että jäsenmäärissä (seurat, seurojen jäsenet) tapahtuu myönteistä kehitystä ja seurat ja alueet kehittävät toimintaansa vastaamaan kiinnostusta. Lisäksi hankitaan, kehitetään ja syvennetään pitkäaikaisia toiminnallisia ja taloudellisia kumppanuuksia. Strategiasta päätetään myöhemmin lokakuun lopussa järjestettävässä liittokokouksessa. Valtuusto päätti myös muun muassa jäsenmaksujen korotuksesta ensi vuodelle. LIITTOVALTUUSTO hyväksyi kokouksessaan vuoden 2023 toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen sekä myönsi vastuuvapauden hallitukselle ja muille tilivelvollisille. 24 Turun pormestari Minna Arve toi Turun kaupungin tervehdyksen liittovaltuuston kokouksen alkuun. Ampumaurheiluliiton toiminnanjohtaja Anne Laurila nosti yhtenä viime vuoden keskeisimmistä asioista vaikuttamistyön merkittävät onnistumiset. Pääministeri Petteri Orpon (kok) hallitusohjelmaan saatiin merkittävät kirjaukset tuhannen ampumaradan tavoitteesta ja myös EU:n kaavaileman lyijyammuskiellon vastustamisesta. Lisäksi ympäristölupahankkeelle on budjettivaraus valtion budjetissa vuosille 2024–2026. – Olemme myös saavuttaneet ampumaratoihin liittyen asiantuntija-aseman eli meiltä kysytään, kun tarvitaan tietoa ampumaradoista ja niiden ympäristöasioista. Pidän tätä erittäin merkittävänä, Laurila mainitsi. HUIPPU-URHEILUSSA olympiavuotta edeltävä vuosi on tärkeä olympiapaikkojen kannalta. Tässä mielessä vuosi oli erinomainen: Eetu Kallioinen varmisti maapaikan Suomelle miesten skeetiin ja Aleksi Leppä miesten kivääriin. Heidät nimettiin joulukuussa Suomen joukkueeseen Pariisin olympialaisiin. Myös muuta menestystä tuli runsaasti. Arvokisamitaleita saavutettiin vuoden aikana 59, joista viisi tuli olympialajeista. Euroopan kisoissa saavutettiin kolme mitalia haulikkolajeista, kruununa miesten skeetin joukkuekilpailun voitto maailmanennätyksellä. Kauden lopussa Kallioinen oli miesten skeetin maailmanlistan kärjessä. VUODEN 2023 tilinpäätös oli alijäämäinen 82 609,57 euroa. Toiminnan kulut olivat yhteensä 2 840 418,01 euroa ja tulot yhteensä 2 757 808,44 euroa. Alijäämän suuruuteen vaikutti erityisesti Urheilun kansainväliseen vetoomustuomioistuimeen (CAS) viedyn tapauksen taloudelliset vaikutukset. Suomen Ampu- maurheiluliitto esitti kesällä Euroopan ampumaurheiluliiton (ESC) yleiskokouksen asialistalle johdon luottamusäänestystä yli puolen ESC:n jäsenjärjestöistä tukemana. ESC:n hallitus kuitenkin kieltäytyi ottamasta asiaa esityslistalle. SAL päätti viedä asian CAS:iin, jotta se määräisi pakkokeinoilla ESC:n ottamaan asian esityslistalle. CAS-käsittelyn ja siihen liittyvän sveitsiläisen juristin kulut tilinpäätöksessä ovat yhteensä 73 978,75 euroa. SAL odottaa saavansa kaikki nämä kulut myöhemmin tilikauden 2024 aikana takaisin, mutta varovaisuuden periaatteen mukaan saamista ei ole kirjattu vuoden 2023 tilinpäätökseen. Lisäksi viime helmikuussa samaan tapaukseen eli luottamusäänestyspyyntöön liittyen ESC:n puheenjohtaja, venäläistaustainen Alexander Ratner haastoi SAL:n ja samalla myös Kansainvälisen ampumaurheiluliiton (ISSF) puheenjohtajan Luciano Rossin ja Italian ampumaurheiluliiton oikeuteen Saksassa kunnianloukkaustyyppisin perustein. Ratner hakee korvaukseksi 100 000 euroa ja oikeudenkäyntikuluja. Prosessi oli tilinpäätöstä tehtäessä vasta alkuvaiheessa. Hallitus ei usko, että korvausvaateella on menestymismahdollisuuksia. SUOMEN AMPUMAURHEILULIITON koordinoima kuuden järjestön yhteinen ympäristölupahanke jatkui myös vuonna 2023. Hankkeen kokonaiskulut viime vuonna olivat 463 857,32 euroa ja tulot samansuuruiset. Ympäristölupahankkeen valtionavustus päättyi 30. kesäkuuta, jonka jälkeen hankkeen loppuvuosi rahoitettiin pääasiassa Maanpuolustuksen kannatussäätiön apurahalla. Valtuuston päätöksen mukaan vuoden URHEILUAMPUJA 2/2024 UA_2_2024.indd 24 11.6.2024 18.21

a strategiaa 2025 jäsenseuroilta kannettavan jäsenmaksun suuruus yli 20-vuotiasta jäsentä kohti on 28 euroa (2024: 26 euroa). Erillisten yhdistysten jäsenmaksu nousee 400 eurosta 450 euroon. Lisenssien hinnat pysyvät ennallaan. Aikuisten lisenssin hinta on myös ensi vuonna 45 euroa ja nuorten lisenssin 10 euroa. Harrastelisenssin hinta pysyy 30 eurossa. Yli 70-vuotiaiden lisenssi on myös ensi vuonna 25 euroa. Kaikista lisensseistä ohjataan lisenssiseuralle kolme euroa per lisenssi. Valtuusto päätti pitää ylituomarikortin hinnan 30 eurossa. I-luokan tuomarikortin hinta pysyy myös ennallaan (15 euroa). Muovikortilliset lisenssit maksavat ensi vuonna yhden euron enemmän kuin tänä vuonna eli 6 euroa. Kilpailulupien hinnat ovat seuraavat: kilpailulupa ennätyskelpoinen tai vastaava ei-ISSF-lajin kilpailu 100 e/ 1. päivä, lisäpäivät 20 e/päivä; hinnat, jos tuloksia ei julkaista Kitissä sääntöjen mukaan, ovat 200 e/1-päiväinen, 300 e/monipäiväinen. Maksut ovat samat kuin tänä vuonna. Avoimet alueelliset kilpailut tai vastaavat lajijaoston hyväksymät kilpailut alue- tai lajijaosto päättää. Kilpailulupamaksu saa edelleen olla enintään 25 e/päivä. Liittovaltuusto hyväksyi myös muutoksia kilpailutoiminnan yleissääntöihin ja ohjeisiin sekä kurinpitosääntöihin. LIITTOVALTUUSTON kokouksessa käsiteltiin kymmenen liittovaltuutetun allekirjoittama aloite, jossa he edellyttivät, että kevään 2023 nuorten MM-kilpailuiden osallistumiseen liittyvä dokumentaatio, kuten kirjalliset pyynnöt SUEKille ja kurinpitovaliokunnalle sekä saadut vastaukset, esitetään kokonaisuudessaan liittovaltuustolle kevätkokouksessa. Liittohallitus oli käsitellyt asian ja toi päätöksensä tiedoksi liittovaltuustolle: ”Kurinpitovaliokunta on hallituksesta ja muista SAL:n toimielimistä riippumaton elin, jonka toimintaan SAL:n hallitus ei voi puuttua ja joka ei anna tietoja keskeneräisistä asioista SAL:lle eikä muillekaan tahoille. Hallitus ei esittele keskeneräisiä kurinpitoasioita, sillä kurinpitoprosessit eivät ole julkisia eikä niistä julkaistavat tiedot ole kurinpitovaliokunnan päätöstenkään jälkeen hallituksen päätettävissä. Kurinpitosääntöjen mukaisesti kurinpitovaliokunta hankkii asian käsittelyssä tarvitsemansa selvitykset, raportit ja vastineet harkintansa mukaan ja ne on tarkoitettu ainoastaan asianosaisten tiedoksi. Kurinpitovaliokunta tekee päätöksen i) toimivallastaan ja ii) itse asiasta sekä päättää sen jälkeen tiedottamisesta.” Toiminnanjohtaja esitti liittovaltuustolle tarkentavan selvityksen päätöksenteosta ja toimenpiteistä ennen kuin asia päätyi kurinpitovaliokuntaan. UA_2_2024.indd 25 ENNÄTYSKELPOISTEN TAULUJEN VALMISTAJA – JANAKKALAN RESERVILÄISET RY – - 50 m pistoolin nauhataulu - 25 m pistoolin tarkkuusosa ja keskiö - 25 m pistoolin pikaosa ja keskiö (olympiataulu) - 25 m pistoolin tarkkuusosa, paksumpi laminoitu - 25 m pistoolin pikaosa, paksumpi laminoitu (olympiataulu) - 300 m kivääritaulu 130 x 115 cm, laminoitu - 300 m kivääritaulun keskiö - 150–300 m reserviläisten kivääritaulu 130 x 115 cm, laminoitu - 150-300 m reserviläisten kivääritaulun keskiö - 150 m reserviläisten kenttätaulu m-2018 ja keskiö Kari Sivonen puh. 0400 210 983 (iltaisin) kari.sivonen@pp3.inet.fi Ari JariTuomela Hirvimäki puh. 111 puh. 050 050 5750 434 9922 JANAKKALAN RESERVILÄISET RY Vapaaehtoisen maan­ puolustustyön hyväksi TERVETULOA MUKAAN VAIKKA KAVERIN KANSSA! AVOIMET OVET KESÄLLÄ AMPUMARADOILLA Maksuttomat tapahtumapaikat heinäelokuussa: Salo, Rovaniemi, Kouvola, Sipoo, Lappeenranta Tapahtumien tarkemmat lisätiedot liiton kotisivulta: Euroopan komissio ei vastaa julkaisun sisällöstä. Lisätietoa Erasmus+ 2/2024 ohjelmasta: www.oph.fi/erasmusplus URHEILUAMPUJA 25 11.6.2024 18.21

SSG Pohjolan maljan voittaja S Sibbo Skyttegille voitti vuoden 2023 Pohjolan malja -kilpailun. Se oli kilpailun ykkönen jo 16. kerran peräkkäin. Pohjolan malja luovutetaan Ampumaurheiluliiton seuralle, joka on kerännyt eniten pisteitä vuoden SM-kilpailuista. Sibbo Skyt- L A S S I PA LO tegille (SSG) keräsi 1079 pistettä. Edellisenä vuonna sen voittopisteet olivat 1208. Toiseksi eniten pisteitä (821) sai Kuopion Ampuma- ja Metsästysseura. Kolmanneksi sijoittui Raseborgs Skyttar 657 pisteellään. LASSI PALO POHJOLAN MALJA -PISTEET 2023 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 36 37 38 39 40 41 42 43 45 46 47 48 49 50 51 52 53 54 55 56 57 58 59 60 61 62 63 65 66 68 69 70 71 72 73 74 75 76 77 78 80 81 83 26 Sibbo Skyttegille Kuopion Ampuma- ja Metsästysseura Raseborgs Skyttar Etelä-Saimaan Ampujat Savonlinnan Metsästys- ja Ampumaseura Salon Seudun Ampujat Orimattilan Seudun Urheiluampujat Asikkalan Ampumaseura Kymppi 64 Heinolan Ampujat Nokian Seudun Ampujat Poliisien Ampumaseura Rauman Seudun Urheiluampujat Kuusankosken Ampujat Keski-Suomen Ampujat Turun Seudun Ampujat Vasa Skyttegille-Vaasan Ampujat Säkylän Seudun Ampujat Satakunnan Ampujat Oulun Metsästys- ja Ampumaseura Pohjois-Hämeen Ampujat Porkkalan Ampujat Isonkyrön Metsästys- ja Ampumaseura Lappeenrannan Siluettiampujat Kokkolan Metsästys- ja Ampumaseura Esbo Skytteförening Simpeleen Hahlo Myllykosken Ampujat Lempäälän Ampujat Hyvinkään Metsästysampujat Saarijärven Ampujat Mäntsälän Kennel- ja Metsästysseura Ruotsalon Metsästysyhdistys Kaustisen Pohjan-Veikot Kankaanpään Ampumaurheilijat Turku IPSC Hämeenlinnan Ampumaseura Haminan Ampumaseura Sysmän Sisu Mikkelin Ampujat Karttulan Ampujat Lahden Ampumaseura Jalasjärven Ampujat Lapin Ampujat Oriveden Ampujat Kuopion Urheiluampumaseura Ala-Hämeen Ampujat Vammalan Seudun Ampujat Jurvan Metsästysseura Pohjanmaa Practical Suomen Kasa-Ampujat Tampereen Silhuettiampujat Haapajärven Ampumaseura Hyvinkään Metsästys- ja Ampumaseura Ylistaron Metsästysseura Härmän Seudun Ampujat Riihimäen Ampumaseura Euran Seudun Ampujat Ålands Sportskytteförening Keiteleen Ampumaseura Kiikalan Haulikkoampujat Tampereen Seudun Haulikkoampujat Kotkan Ampumaseura Kaakkois-Suomen Haulikkoampujat Kyrkslätt Skytteförening Suomen Metsästysyhdistys Jakobstads Skytteförening Pieksämäen Seudun Ampujat Tikkakosken Ampujat Borgå Skyttar-Porvoon Ampujat Tampereen Urheiluampujat Porin Haulikko Club Orimattilan Jymy Viitasaaren Ampujat Kontiolahden Urheilijat Suonenjoen Urheilu ja Metsästysampujat Helsingin Varuskunnan Ampujat Virtain Ampujat Varkauden Ampujat Kuortaneen Kunto Kannuksen Ampujat Raahen Ampujat SSG:n Mopsi Veromaa oli lähellä napata olympiapaikan toukokuun EMkilpai­l uissa. Yhteensä 164 seuraa SSG KAMS RS ESA SMAS SaSA OSU AsAs K-64 HeiA NoSA PAS RSA KuusA KSA TSA VS-VA SäSA SA OMAS P-HA PorkkA IMAS LaSa KokMAS ESF Hahlo MyA LeA HyMa SaarA MKMS RMY KP-V KaA TIPSC HlAS HAS SySi MA KarttA LAS JjA LA OrivA KUAS A-HA VamSA JMS PoP SKA TaSA HaaAs HyMAS YMS HSA RASSI EuSA ÅSSF KeAms KHA TSHA KAS K-SHa KSF SMY JSF PiekSA TiA BS-PA TaU PHC OrJy ViitA KontU SUMA HVA VirtA VarkA KuKu KannA RaaA 1079 821 657 537 506 479 473 378 364 335 329 308 300 298 294 288 285 279 276 275 273 263 258 252 242 231 220 214 198 172 164 163 151 151 150 148 147 145 141 139 137 136 136 132 130 126 123 120 118 116 114 107 106 105 99 97 96 95 90 89 87 86 86 82 78 78 76 74 72 71 69 66 64 62 56 55 54 54 53 52 52 51 84 86 87 89 91 93 94 95 96 97 99 100 102 104 106 107 110 115 116 120 124 126 130 131 133 135 136 141 143 147 149 152 154 156 157 160 163 Vihdin Ampumaseura Lapuan Seudun Ampujat Keski-Uusimaan Ampumaseura Pohjois-Karjalan IPSC- ja Silhuett Suomussalmen Urheiluampujat Valkeakosken Rihla Kiuruveden Erä- ja Urheiluampujat Loimaan Laukojat Ylivieskan Kuula Isojoen Urheilijat Lohjan Ampujat Lahden Silhouette & Practical Kerho Juvan Ampujat Nivalan Urheilijat Jokelan Eränkävijät Ilomantsin Erämiehet Tornionseudun Ampujat Kajaanin Ampujat Nurmeksen Ampumaseura Lehtimäen Ampujat Mäntän Seudun Ampujat Raahen Haulikkoampujat Oulaisten Ampujat Keski-Suomen Haulikkoampujat Kainuun Practical Ampujat Range Masters Oulun Seudun Haulikkoampujat ATC-Shooters Kokkolan Urheiluampujat Keuruun Seudun Ampujat Pääkaupunkiseudun Practical-ampujat Haukilahden Urheiluampujat Peräseinäjoen Metsästysseura Kuusamon Ampujat Someron Ampumaseura Varpaisjärven Vire Ähtärin Seudun Ampujat Alavuden Ampujat Kouvolan Metsästys- ja Ampumaseura Parikkalan Seudun Ampujat Iisalmen Ampujat Mäntsälän Urheilijat Lounais-Hämeen Ampujat Joensuun Ampujat Muuramen Yritys Omega Team Ilomantsin Ampujat Kärkölän Kisa-Veikot Haminan Practical Ampujat Ivalon Urheiluampujat Juuan Ampujat Ilmajoen Metsästysseura Himangan Metsästysseura Längelmäen Seudun Ampujat Vetelin Urheilijat Honkajoen Seudun Ampujat Lappajärven Ampujat Outokummun Ampumaseura Kalajoen Metsästysyhdistys Pielaveden Ampuma- ja Metsästysseura Luumäen Ampujat Luhangan Ampujat Loviisan Ampumaseura Petalax Skytteförening Toijalan Urheiluampujat Rovaniemen Ampujat ja Metsäveikot Pargas Skyttar Kaakon Hahlo Pielisen Ampujat Hangon Ampujat Tyrnävän Riistansuojelijat Merikarvian Seudun Ampujat Lohtajan Metsästysseura Skatila Jakt-och Skytteförening Porvoon Metsästysyhdistys Kurikan Ampujat Vuolijoen Urheiluampujat Pihtiputaan Ampujat Ilmajoen Ampujat Kanteleen Metsästysyhdistys Kokemäen Kerhoampujat VihAs LSA K-UAS P-K IPSC SUA Rihla KEUA LL YK IU LoA LS&PK JuvA NU JEK IEM TorSA KajA NAS LehA MSA RaHa OulA KSHA KaPrA RM OSH ATCS KOUA KeuSA PkPA HAUR PMS KuuA SomAS VarVi ÄSA AlavA KouMAS PSA IA MU L-HA JA MuurY OmegaT IlomA KK-V HaPA IvUA JuuA IMS HiMS LäSA VetU HoSA LappjA OAS KalMY PAMS LuuA LuhA LovAS PSF TUA RAM PSPA KaHa PA HanA TyrRs MeSA LMS Skatila PMY KurA VUA PihtA IlmA KaMy-58 KK-A 50 50 48 47 47 42 42 39 39 38 35 34 33 31 31 28 27 27 26 26 25 25 24 23 23 23 22 22 22 22 22 21 20 20 20 20 19 19 19 19 18 18 17 17 17 17 16 15 15 14 14 13 12 12 12 12 12 10 10 9 9 9 9 8 8 7 7 7 6 6 5 5 4 3 3 3 2 2 2 1 1 URHEILUAMPUJA 2/2024 UA_2_2024.indd 26 11.6.2024 18.21

Mikkelin Ampujat voitti Vehasen maljan Mikkelin Ampujien nuorisovastaava hieman yllättyi palkinnosta, mutta totesi kuitenkin että on sen eteen tehty vuosia töitäkin. Teksti & kuvat LASSI PALO A mpumaurheiluliitto vietti satavuotisjuhlavuottaan vuonna 2019. Tuolloin perustetulle uudelle palkinnolle on antanut nimensä liiton kunniapuheenjohtaja Alpo Vehanen, joka toimi yhtenä juhlavuoden lahjoittajista liiton nuorisotyöhön. Palkinnon tavoitteena on motivoida seuroja panostamaan nuorisotoimintaan ja kehittämään sitä aktiivisesti. Kiertävän pokaalin lisäksi seura saa 1000 euron stipendin nuorisotyöhön. Palkinto myönnetään suurimman pistemäärän saavuttaneelle seuralle, kun tarkastellaan seuran koulutettujen valmentajien ja ohjaajien määrää, nuorten osallistumista kilpailuihin, alle 20-vuotiaiden jäsenten määrää ja sen kehitystä, järjestettyjen ampumaurheilukoulujen tai muiden vastaavien alkeiskurssien määrää ja tähtiseurastatusta. VUODEN 2023 voittaja eli Mikkelin Ampujat (MA) julkistettiin huhtikuun 6. päivänä Lohjalla sijaitsevassa Kisakallion urheiluopistossa järjestettyjen ilma-aseiden Kultahippufinaalien yhteydessä. Palkinnon luovutti Ampumaurheiluliiton nuoriso- ja koulutuspäällikkö Kustaa Ylitalo, ja sen otti vastaan MA:n nuorisovastaava Paavo Paukku. – Hieno huomionosoitus! Kyllä se vähän oli yllätys, vaikka olemme tehneet monta vuotta töitä, Paukku sanoi palkinnon saatuaan. MA:n voittopisteet olivat 126. Vuoden 2022 voittaja Asikkalan Ampumaseura sijoittui nyt toiseksi (113). MA ON PERUSTETTU vuonna 1886. Seurassa on noin 600 jäsentä, joista nelisenkymmentä on kultahippuikäisiä. Kisakalliossa on kilpailemassa seitsemäntoista lasta ja nuorta. Ruutiaseiden Kultahippufinaalit järjestetään Mikkelissä elokuussa. – MA:ssa on aina panostettu nuorisotyöhön, ja meillä pyritään pitämään lajin aloittamiskynnys matalana. Aseita ja varusteita hankitaan seuralle juniorien käyttöön, jottei ihan heti tarvitse kaikkea lähteä hankkimaan, Paukku kertoo. Komea tuuletus Mikkelin Ampujien voiton kunniaksi. Vehasen malja 2023 ´ TOP 10: 1) Mikkelin Ampujat 126 2) Asikkalan Ampumaseura 113 3) Kaustisen Pohjan-Veikot 103 4) Rauman Seudun Urheiluamp 102 5) Tornionseudun Ampujat 98 6) Salon Seudun Ampujat 93 7) Härmän Seudun Ampujat 86 8) Raseborgs Skyttar 79 9) Etelä-Saimaan Ampujat 75 10) Sibbo Skyttegille 75 – Nuorisoa tuetaan myös Kultahippufinaaleissa majoituksen ja kyydityksen osalta. Se on ollut meillä perinteinen ilma-asekauden päätös, että lähdetään porukalla reissuun. Viimeistään näillä kisareissuilla nuoret ystävystyvät paremmin. Kiva nähdä, että harjoituksissa kaverit juttelevat keskenään ja odottavat toisen näkemistä. Paukun mukaan on hienoa, että MA:n harrastajamäärät ovat kasvaneet viime aikoina. – Välillä tuntui siltä, että ampumaurheilu ei oikein vedä puoleensa. Tämä on tietysti nähtävissä yleisestikin harrastajamäärissä. On loistavaa, että olemme pystyneet lisäämään ohjaajiemme määrää ja laatua, koska mukana on entisiä ja nykyisiäkin kilpa-ampujia. Ja kaiken kaikkiaan vanhemmat on saatu osallistumaan seuran toimintaan varsin mukavasti. Mottona onkin, että koska lapsi harrastaa, niin vanhemmat harrastavat myös. VEHASEN MALJA jaettiin ensimmäisen kerran vuoden 2020 ansioista. Voittaja oli Isonkyrön Metsästys- ja Ampumaseura (IMAS). Vuoden 2021 palkinnon sai Tornionseudun Ampujat (TorSa). Asikkalan Ampumaseura (AsAs) sai palkinnon vuoden 2022 ansioistaan. Vehasen maljan pistelaskentaan otetaan mukaan seurat, jotka ovat päivittäneet seuratietonsa liiton nettisivujen seuroille-osioon ja jäsenensä Suomisportiin laskennan kohteena olevan vuoden loppuun 31.12. mennessä. Pistelaskennan tarkastelujaksona on kalenterivuosi. Palkintoa ei voida myöntää samalle seuralle peräkkäisinä vuosina. Mikäli pisteiden mukaan sama seura olisi toisena vuonna peräkkäin saavuttamassa palkinnon, myönnetään se seuraavana pistetaulukossa olevalle seuralle. Jos kaksi tai useampi seura saavuttaa tasapisteet, palkinnon saa juniorien jäsenmäärältään pienempi seura. MA:n nuorisovastaava Paavo Paukku. 2/2024 URHEILUAMPUJA UA_2_2024.indd 27 27 11.6.2024 18.21

tapohja (s. 1962) on tietokirjailija, joka on erikoistunut uraan. Hän on kirjoittanut muun muassa Paavo Nurmesta kkosesta. Virtapohja on toiminut aikaisemmin Turun Saheilutoimituksen päällikkönä ja Urheilutoimittajain Liiton tajana. KRITIIKKIÄ ON KUULUNUT myös maksupalvelun häiriöistä. Maksut eivät ole aina lähteneet maksajan tililtä, mutta kesken oleva prosessi on estänyt esimerkiksi lisenssimaksun maksamisen uudelleen. Pekka Toukola Kymppi 64:stä on harmissaan maksupalvelun vaikeuksista. Sekä lisenssi- että jäsenmaksuissa oli ollut seuran jäsenillä haasteita alkuvuodesta. Helmikuun lopun tilanteen perusteella Toukola laski vain 85 prosentin maksuista onnistuneen. ”Kun tammikuun puolivälissä kävin luomassa tämän vuoden jäsenmaksut Suo- misporttiin, niin järjestelmä lähetti viestin vain sovelluksen omaan viestilaatikkoon. Lähetin tiedotteen sähköpostiviestinä kaikille sekä päivitin sen myös seuran kotisivuille”, Toukola kertoo. Suomisportia voi käyttää joko Suomisport-sovelluksella tai selainversion kautta. ”Kauhulla taas odottelin jäsenmaksun eräpäivää. Suomisportti ei lähettele maksumuistutuksia, vaan muuttaa avoimena olleen laskun punaiseksi. Toki se lähettää eräpäivänä myös sähköpostilla muistutuksen erääntyvästä maksusta. Seurakäyttäjänä näen maksutapahtumat mutta järjestelmästä en voi ajaa listaa maksamattomista jäsenmaksuista”, Toukola harmittelee. Palvelua kehitetään jatkuvasti. AMPUMAURHEILUSEURAT ovat käyttäneet Suomisportia monenlaisiin tarkoituksiin. Tietysti puhtaasti jäsenrekisterinä, mutta myös mm. kurssien ja kilpailujen ilmoittautumisissa (tapahtumahallinnan työkalut). Mona Nordberg Rauman Seudun Urheiluampujista kertoi Olympiakomitean aiemmin keväällä julkaisemassa jutussa, että RSA käyttää Suomisportia jäsenrekisterinä, jäsenmaksujen hallinnoinnissa, ryhmien ylläpidossa, viestinnässä, tapahtumahallinnassa ja tapahtumien maksamisessa. ”Emme varmasti vielä käytä palvelua koko potentiaalin edestä, mutta Suomisport on jo nyt helpottanut maksuliikenteen hallinnointia, tapahtumiin ilmoittautumista ja niiden seurantaa. Osa seurasta on ottanut käyttöön ryhmätoimintoja ja läsnäolomerkinnät eri tapahtumiin Suomisportin kautta. Mutta tätäkin voisimme käyttää vielä laajemmin hyväksi”, Nordberg kertoo Olympiakomitean haastattelussa. Viimeisimpänä seura lähti mukaan Tähtiseura-ohjelmaan kehittämään RSA:n toimintaa. Tähtiseuratyökalut ovat kaikkien seurojen saatavilla Suomisportissa veloituksetta. SUOMISPORTISSA on noin 850 000 sporttitiliä, ja yli 150 urheilulajia käyttää sitä. Suomisportin avulla sekä seura ja liitto saavat toimintansa ja päätöstentekonsa tueksi tietoa, johon päätökset voi perustaa. Suomisportissa ei ole kuukausi-, vuositai käyttöönottomaksuja. Seurat saavat siis palvelun käyttöön veloituksetta. Palvelun maksutoimintoja hyödynnettäessä veloitetaan palvelumaksu per maksutapahtuma. Olympiakomitean kehittämällä Suomisportilla ei ole kaupallisia tavoitteita. Ampumaurheiluliitto on pyrkinyt keskittämään harrastajatietojen hallinnoinnin Suomisportiin, joka on rakennettu GDPR-vaatimukset silmällä pitäen koko urheiluyhteisön tarpeisiin. Liitolla ei olisi resursseja rakentaa omaa järjestelmää sekä valvoa ja testata riittävästi sen tietoturvaa. Viime aikoina julkisuudessa on ollut useita tietomurtoja, joissa henkilötietoja on päätynyt vääriin käsiin, joten tietoturvan tehokas valvonta ja säännöllinen testaaminen on ehdottoman tärkeää. Liiton muut palvelut keskustelevat Suomisportin kanssa tarvittavilta osin. Esimerkiksi kilpailu- ja tilastopalvelu Kitissä henkilöt yksilöidään Suomisportista saatavan Sportti-ID:n perusteella, ja Kitin kautta kilpailun järjestäjä voi hakea muun muassa tiedon voimassa olevista kilpailulisensseistä. Suomisportin tukemana toteutetaan myös aivan lähiaikoina uudella verkko-oppimisalustalla aukeavat tuomarikoulutusten 2-tason verkkokurssit. Suomisportin ja uuden Moodle-pohjaisen oppimisalustan avulla saadaan toteutettua automaatio sekä kursseille pääsemiseen että hyväksytysti suoritetusta kurssista saatavan tuomarikortin kirjaamiseen. Myös Urheiluampuja-lehden tilauslista on Suomisportissa, jossa tietoturvan lisäksi hyötyä tuovat Postin automaattiset osoitepäivitykset muuttotilanteissa. Tue nuoria ostamalla varainkeruutuotteita Ampumaurheilun historia Suomessa 96991-2-7 S uomisportin käyttö alkaa vähitellen yleistyä myös Ampumaurheiluliiton jäsenseuroissa. Palvelu kerää sekä kiitosta että kritiikkiä. Suomisport on liikunnan ja urheilun oma digipalvelu, jonka käyttäjiä ovat harrastajat, urheiluseurat ja lajiliitot. Olympiakomitean kehittämää ja ylläpitämää palvelua on käytetty Ampumaurheiluliitossa vuodesta 2018 alkaen. Se tuli aikanaan korvaamaan vanhan Sporttirekisterin. Suomisportia on ampumaurheiluseurojen taholta kritisoitu etenkin henkilötunnuksen vaatimuksesta ja hankalaksi koetusta siirtymisestä vanhasta jäsenrekisteristä Suomisportiin. Sinne ei nimittäin voi viedä vanhoja jäsenlistoja sellaisinaan massavientinä, koska palvelun käyttöperiaate liittyy siihen, että henkilö itse vastaa hänestä olevista tiedoista järjestelmässä. Sporttitilillä harrastaja hallinnoi itse omia tietojaan. Tili perustuu käyttäjän henkilötunnukseen, minkä ansiosta kukaan ei voi luoda palveluun useampaa tiliä ja käyttäjät voidaan varmuudella yksilöidä. Tämä periaate on tietosuojan mukainen ja varmistaa sen, että henkilöiden tietosuoja toteutuu ja Suomisportiin kertyvä tieto urheilusta on luotettavaa. Kalle Virtapohja Sata tarkkaa vuotta pumaurheilun historia Suomessa rheilu toimi nykyaikaisen kilpaurheilun tienraivaajana n Suomessa. Pohjoismaisilla yhteyksillä oli oma vaikutukSuomen Ampumaurheiluliiton edeltäjää Suomen Ampuerustettiin vuonna 1919. isen ampumaurheilun suuria juhlahetkiä ovat olleet vuoa 2002 maailmanmestaruuskilpailut sekä Helsingin olymonna 1952. Ampujien aateliin kuuluvat olympiavoittajat osvuo (1956 ja 1964), Väinö Markkanen (1964) ja Satu Mämela (2008). Teksti ANNE LAURILA Kalle Virtapohja a tarkkaa vuotta Suomisport hurmaa ja harmittaa 28 Ampumaurheilun historia Suomessa SUoMeN AMPUMAUrHeiLULiiTTo 1919–2019 Sata tarkkaa vuotta: Ampuma­u rheilun historia Suomessa 30,00 € Kalle Virtapohjan mukaansa tempaava historiateos. Liiton 105-vuotisjuhlan kunniaksi aloitamme nuorten ampumaurheilijoiden teho­r yhmäleirejä tukevan varainkeruukampanjan. Tuotteista saatava tuotto ohjataan koko vuoden ajan lyhentämättömänä tähän käyttöön. Kankainen kasvomaski 3,00 € Pestävä ja monikäyttöinen. Koot S ja M. S-koko sopii naisille ja lapsille, M miehille. URHEILUAMPUJA 2/2024 UA_2_2024.indd 28 11.6.2024 18.21

KOUKKIN KORNERI Kohti urheilun juhlaa T Kymppigolf pelataan 5.8. Espoossa AMPUMAURHEILIJOIDEN perinteinen jokakesäinen golfkilpailu, Kymppigolf, pelataan tänä vuonna Espoo Golfissa EGS-kentällä maanantaina 5. elokuuta. Kilpailuun ovat lämpimästi tervetulleita kaikki ne, joilla on sekä Ampumaurheiluliiton seuran jäsenyys että SGL:n golfseuran jäsenyys. Lisäksi mukaan kutsutaan SAL:n kutsuvieraita. Kilpailumuotona on pistebogey. Myös paras scratch-tulos palkitaan. Lisäksi on erikoiskilpailuja. Suurin kilpailussa huomioitava tasoitus on 36. Tarkemmat tiedot ja ilmoittautumisohjeet julkaistaan SAL:n nettisivuilla www.ampumaurheiluliitto.fi. Tule mukaan! Liittokokous 27.10. Lohjalla JOKA TOINEN VUOSI järjestettävä Suomen Ampumaurheiluliiton sääntömääräinen kokous järjestetään sunnuntaina 27.10. Kisakallion urheiluopistolla Lohjalla. Kokous on osa Grande Finale -viikonloppua, joten koko viikonloppu kannattaa jo varata kalenterista. SAL:n jäsenyhdistys on oikeutettu lähettämään kokoukseen yhden äänivaltaisen edustajan sekä enintään yhden lisäedustajan. Lisäedustajalla on kokouksessa vain puheoikeus. Edustajalla tulee olla jäsenyhdistyksen antama valtakirja ja hänen tulee olla edustamansa paikallisyhdistyksen jäsen. Kukin liittokokousedustaja saa edustaa yhtä jäsenyhdistystä. Varsinainen kokouskutsu lähetetään seuroille sähköpostitse ja julkaistaan viimeistään 4 viikkoa ennen kokousta. ämän lehden kilpaillessa. Harjoittelun ilmestyessä Pariisin tulee olla paitsi kehittävää, olympialaisiin on myös eteenpäin vievää ja aikaa reilu kuukausi. progressiivista. Siinä meillä Olympiavuosi on jokaisen kaikilla valmennuksessa urheilulajin juhlavuosi, ja toimivilla on iso vastuu. sitä se on etenkin amKehitämmekö toimintaa ja urheilijaa vai olemmeko pipumaurheilun kaltaisille pienemmille lajeille. kemminkin sen tulppana? Olemme kerran neljässä Nuoren urheilijan tulee vuodessa siinä valokeilassa, harjoitella monipuolisesti, VILLE HÄYRINEN joka on yleensä varattu pelkkä ampumaosaaminen Ampumaurheiluliiton vain muutamalle isommalei riitä. Jo se, että kestää valmennuksen johtaja harjoittelua riittävissä määle lajille. Kun normaalisti yleisurheilu, hiihto, jääkiekrin, vaatii fyysistä kuntoa ja myös voimaa, jota meillä ko, jalkapallo ja autourheilu ampumaurheilussa on täyttävät lehtien ja televijoskus jopa vierastettu. sion urheilutarjonnan, näkyy olympiavuonna Vain fyysisesti kyvykäs urheilija kykemyös pienempien ja hieman syrjässä olevien lajien edustus. nee harjoittelemaan niin, että huippusuoritukset ovat ylipäätään mahdollisia. Toistomäärät ovat kaikissa lajeissamme ALKUVUOSI ON olut huippu-urheilullemme suuria, ja ne rasittavat kehoa epätasaisesti. varsin hyvä, sillä finaalipaikkoja ja mitaleja on Liian moni ampumaurheilija kompastuu saavutettu useissa kansainvälisissä kilpailuisaikuisiän kynnyksellä puutteellisin voimatasa. Urheilijamme ovat kiertäneet kovimpia kisoja ja pärjänneet niissä. Tuloksena on ollut soihin tai joutuu panostamaan niihin siinä mitaleja ja olympiapaikkoja, mutta myös petkohtaa uraa, kun harjoittelun mahdollistavan pohjan pitäisi olla jo olemassa. tymyksiä, jotka nekin kuuluvat urheiluun. Tässä on iso haaste kentällä toimiville Monelle olympialajien urheilijallemme valmentajille. Miten ”myydä” urheilijalle ja kuluva kausi päättyy hyvin aikaisin. Kesämyös tämän taustoille – paitsi lajiharjoittelu kuun maailmancupit käytännössä päättävät myös riittävä ja kehittävä fyysisen kunnon ja kauden, mikäli olympialippua ei ole. Varmasti voiman harjoittaminen? tämä hengähdystauko on monelle myös tervetullut – hektisen alkukauden jälkeen. YHTÄ KAIKKI, omasta näkökulmastani vastaus kaikkeen on valmentajuus. TarvitsemVAIKKA ELÄMMEKIN vuoden 2024 olympiahuumaa, on katsetta käännettävä me seuravalmentajia ja seuroja rekrytoimaan myös kohti tulevaisuutta. Miten ja millaisella nuoria mukaan lajin pariin, nykyaikaisin ja strategialla etenemme kohti Los Angelesin kitähän aikaan sopivin keinoin ja sisällöin. Tarvitsemme valmentajia, jotka osaavat ja soja vuonna 2028? Miten ja mistä nostamme uskaltavat kertoa urheilijalle mitä huipulle uusia urheilijoita sille tasolle, että he voivat pääsy vaatii. realistisesti tavoitella pääsyä sinne? Urheilijan liika suojaaminen ei tee muuta Yhdessä huippu-urheilumme niukkenevan kuin estää mahdollisesti unelman toteutumitalousnäkymän kanssa tämä yhtälö on vaikea ja vaatii myös muutoksia tuttuun huippu-ursen. Valmentajalla tulee olla myös analyyttiheilurakenteeseemme. Miten voimme taata syyttä ja tiettyä kovuutta suhteessa urheinuorille riittävää ja mieluimmin parempaa lijaan. Jos urheilija ei tiedä tai on hukassa, valmennusta ja lisää harjoituskertoja sekä on valmentajan pidettävä langat käsissään leirivuorokausia jo aikaisemmassa vaiheessa? ja osattava kertoa mitä ja miten toimia. Jos Mikä on tehoryhmätoiminnan, yläkoululeiritavoite on olympialaisissa, täytyy myös toityksen, talenttiryhmän ja nuorten maajoukminnan vastata tavoitetta jo nuorisoiässä. Nautitaan kesästä ja kisoista! kueen rooli ja roolijako tässä paletissa? UUSIEN URHEILIJOIDEN saamisessa lajin pariin riittää miettimistä. Realistisesti katsoen se urheilijasyöte, joka lajiimme tulee, on liian pieni, ja kultajyviä osuu sekaan jo tilastollisesti ajatellen liian harvoin. Myös siinä on miettimistä, miten viemme urheilijoita parhaiten eteenpäin. Se vaatii laadukasta valmennusta, riittävää harjoittelua sekä kansainvälisen tason tunnistamista ja tunnustamista. Se, että ei ole rahaa tai on muutakin tekemistä, ei tarjoa tasoituspisteitä maailmalla "Olemme kerran neljässä vuodessa siinä valokeilassa, joka on yleensä varattu vain muutamalle isommalle lajille." Ville Häyrinen 2/2024 URHEILUAMPUJA UA_2_2024.indd 29 29 11.6.2024 18.21

”Toiminnan jatkuvuus pitää Jaana Joutsenkorpi aloitti kaksi vuotta sitten projektikoordinaattorin työt ohjaaja- ja valmentajakoulutuksen ja valmennuskulttuurin kehittämishankkeessa. Nyt on yhteenvedon aika. Teksti & kuvat LASSI PALO A mpumaurheiluliitto haki muutama vuosi sitten erityisavustusta hankkeeseen, jossa kehitetään uusia toimintatapoja ja ohjaaja- ja valmentajakoulutusta sekä kehitetään liiton seurojen ja sen alueiden käyttöön uusia tuotteita, joiden kautta aktivoidaan nykyisiä harrastajia ja saadaan uusia nuoria ampumaurheiluun mukaan. Hankkeessa aiottiin hyödyntää uutta teknologiaa ja uusia verkko-oppimisalustoja sekä kehittää lajituntemusta monilajisesti sekä uudistaa valmentajakulttuuria yhteisölliseen toimintamalliin. Hankkeen tavoitteet olivat tiivistettyinä: ampumaurheilukoulutuotteiden ohjaaja- ja kouluttajakoulutuksen kehittäminen, modernien opetusteknisten menetelmien (mm. Simway/Scatt) ja sähköisen oppimisverkkoympäristön hyödyntäminen koulutuksissa, ampumaurheilukoulutuotteiden kehittäminen (sisällöt, materiaalit ja yhteistyökumppanit), joita seurat/alueet voivat hyödyntää erityisesti lasten ja nuorten alkeiskurssi- ja harrastustoiminnassa sekä SAL Valmentajat -verkoston käynnistäminen levittämään ja syventämään valmennustietoutta kaikkien valmentajien kesken. OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ (OKM) myönsi hankkeelle 90 000 euron erityisavustuksen. Hankkeen omavastuuosuus budjetin mukaan oli 24 500 euroa ja lisäksi tavoiteltu yhteistyösopimusten kautta saatava rahoitus oli 15 000 euroa. Hankesuunnitelman mukaisesti projektityöntekijä aloitti työnsä. Tehtävään valittiin ja virallisesti vuoden 2022 syyskuun alussa aloittanut Jaana Joutsenkorpi oli innoissaan uudesta työstään: – Olen aivan liekeissä ja innoissani, hän huudahti käydessään tutustumassa Ampumaurheiluliiton toimistoon ja työntekijöihin. Joutsenkorpi tunnetaan ampumaurheilun parissa, sillä hän on toiminut aktiivisesti Satakunnan Ampujissa. Hän on kuulunut SA:n 30 pistoolijaostoon toimien muun muassa kouluttajana ja kilpailusihteerinä. HANKE ON NYT päättynyt, ja on Jaana Joutsenkorven yhteenvedon aika. Millainen kokemus kehittämishanke kaiken kaikkiaan oli? Tässä hankkeessa yhdistyivät jo työpaikkailmoituksessa monet minulle rakkaat elementit: seura- ja järjestötoiminta, ampumaurheilu, asioiden ja prosessien kehittäminen, laatunäkökulma, kouluttaminen… Lisäksi ajattelen olevani parhaimmillani hankkeissa ja kehitysprojekteissa, joissa on alku ja loppu, kuten tässäkin ajallisesti on, vaikka kehitystyö jatkuu. Tämä aika on opettanut minulle hanketyön lainalaisuuksia ja samalla paljon järjestötason työstä. Nyt näen eri tavalla, millaista on työ kattojärjestöissä, ja ajattelen eri tavoin siitä, mikä järjestö yleensäkin on. Sporttitalolla työskentelee vain liiton toimisto, mutta toiminta on ympäri Suomea ampumaurheiluseuroissa. Millaisessa hengessä sitä vietiin eteenpäin? Hanketta vei eteenpäin toimistoväen ohella suuri määrä vapaaehtoisia useista eri lajeista. Joka työhön kuuluu ajoin uskonpuutetta, mutta koska vastaanotto ja palaute hankesuunnitelmalle oli lähes kokonaan positiivista ja kannustavaa, oli aina helppo jatkaa hommia. Hetkittäisestä, välillä kroonisestakin, kiireestä huolimatta ilmapiiri työyhteisössä on ollut innostunut ja ote kehittävä ja eteenpäin suuntautunut. Kuinka akuutti tarve hankkeelle oli? Yllätyin itsekin, miten paljon seurakentältä löytyi väkeä, jonka mielestä hankkeen tavoitteet olivat tärkeitä. Olin varautunut suurempaan muutosvastarintaan. Seuratoiminnassa hankkeen laadullisia tavoitteita olivat muun muassa ampumaurheilun vetovoiman kasvattaminen tarjoamalla monipuolista ja laadukasta ampumaurheilukoulutoimintaa. Tällä tavoitellaan uusia pysyviä harrastajia. Halusimme luoda työkaluja jäsenhankintaan, jäsenistön aktivointiin ja vastuun jakamiseen. Koulutettuja toimijoita tarvitaan myös seuroissa lisää, siksi luotiin uusi, pedagogiseen laatuun tähtäävä ohjaajakoulutus. Kaikkia näitä osia jatkokehitetään yhä, ja kehittyminen tapahtuu seuroissa, niiden käyttäessä uusia työkaluja, koska seurojen tarpeisiin tässä hankkeessa on isoin osin pyritty vastaamaan. Meillä on pienehkö laji ja sen sisällä useita, toisistaan eriytyneitä pienempiä lajeja. Paikoin lajit saattavat olla keskenään jopa kilpailuasetelmissa ja riitaisia. Ampumaurheiluun kohdistuu uhkia ulkopuolelta mm. sääntelyihin liittyen, mutta ihan yhtä suuri uhka tulee Jaana Joutsenkorpi kuvattuna pari vuotta sitten, "Pitää muistaa, että jäsenet muodostavat ampumaurhe­ iluseuran ja seurat muodo­ stavat Ampumaurheiluliiton. Pahimmillaan seuroja alkaa pudota kelkasta, ellei toi­ mintaa uudisteta." Jaana Joutsenkorpi URHEILUAMPUJA 2/2024 UA_2_2024.indd 30 11.6.2024 18.21 kun hä

itää turvata ajoissa” sitten, kun hän tutustui Ampumaurheiluliiton toimistoon ja Sporttitaloon. ampumaurheilun sisältä, ellei lajien väliseen yhteistyöhön panosteta. Meidän pitää nähdä toisemme ampumaurheilijoina, jotka voivat myös seuroissa yhdistää voimiaan. Tätäkin. haluttiin edistää, kun otettiin monilajisuus osaksi sekä ampumaurheilukoulumallia että ohjaaja- ja valmentajakoulutuksia. Seuratoiminta on muuttunut viimevuosikymmeninä paljon. Vaikka nyt saattaa olla taloudellisesti heikompi vaihe, on tilanne silti se, että ihmisillä on enemmän vapaa-aikaa ja rahaa käytettäväksi siihen. Seuratoimintaan ei sitouduta entisellä tavalla eikä pelkkä yhteisöllisyys ole enää se arvo, joka jäsenistöä tuo ja pitää yhdessä. Seuroilla pitää olla jotain, jolla kilpailla uusilla jäsenistömarkkinoilla. Yksi avain on jatkuva laadukas ohjattu toiminta, joka täyttää pedagogisesti ja laadullisesti nykykriteerit. Jos ampumaurheilukoulu toteutuu neljän kerran sarjana viikon välein yhdellä asetyypillä tunnin ajan alkuohjeiden jälkeen pelkästään laukauksia ampuen, miten se kannustaa jäsenyyteen? Mitä on tarjolla seuraavaksi? Onko sitten valmis harjoittelemaan omillaan? Tarjotaanko seuran jäsenyyttä edes? AKTIIVISIA SEURATOIMIJOITA on koko ajan vähemmän. Se johtuu muun muassa ikääntymisestä ja toiminnan jakautuneisuudesta, mutta seurojen sisällä pitää opetella myös aktiivisesti ottamaan jäsenistöä toimintaan. Ampumaurheilukoululaisille tarjotaan seuran jäsenyyttä ja myös heidän kiinnostuneita vanhempiaan voi houkutella mukaan esimerkiksi ohjaajakoulutuksiin tutustumaan lapsen lajiin. Voi olla, että lapselta harrastus loppuu, mutta vanhempi saattaa jäädä, jos on löytänyt mieleisen harrastuspolun, jolla kehittyä. Kaikkiaan seurojen tulisi ennakkoluulot- tomasti alkaa tarkastella, mitä asioita voidaan tehdä uudella tavalla, jotta toiminnan jatkuvuus turvataan. Kaupallisuuskin on astunut kuvaan ihan pysyvästi. Toimijoita voi olla vaikeaa sitouttaa nykyään toimintaan täysin korvauksetta, mutta ei palkanmaksuunkaan välttämättä tarvitse oitis lähteä. Palvelun, esimerkiksi ampumaurheilukoulun, hinnoittelussa pitää huomioida myös vetäjän osuus. Monesti pelkästään matkakorvaukset kannustavat jatkamaan. Palkkio voi olla myös koulutusten maksamista tai vaikkapa vuoden taulumaksu. Nuoria pitää aktiivisesti vetää toiminnan pyörittämiseen mukaan sekä hallinnollisella tasolla että mm. ohjaajakoulutuksiin. YHTEISÖLLISTYMINEN ei tapahdu itsestään. Monissa seuroissa on suhteellisen vähän aktiivisia toimijoita, jatkuu 2/2024 URHEILUAMPUJA UA_2_2024.indd 31 31 11.6.2024 18.21

jotka usein vastaavat sekä hallinnosta että varinaisesta toiminnasta. Tästä toimijajoukosta muodostuu keskenään tuttu porukka, mutta suuri osa muusta jäsenistöstä on kasvottomia nimiä jäsenlistalla. Näitä ihmisiä ei talkoisiin saa huhuilemalla, koska kuka haluaa viettää vähäistä vapaa-aikaansa tekemällä työtä vieraiden ihmisten kanssa? Minä en ainakaan halua. Yhteisöllisyys syntyy, kun aletaan olla tuttuja, siksi salaseuramaiset ilmapiirit pitää nakata roskakoriin ja pohtia miten seuran jäsenistöä voi tutustuttaa. Seurat, jotka lähtevät ennakkoluulottomasti kehittämään toimintaansa ja kutomaan yhteistyöverkkoja sekä uskaltavat edes varovaisesti astua myös kaupallisen toiminnan puolelle ovat todennäköisesti niitä, jotka pärjäävät seurojen kestävyysjuoksukisassa jäsenistön koko ajan ikääntyessä. Yksinkertaisimmillaan tarvitaan hyvä, ajanmukainen tuote, kykyä markkinoida ja hinnoitella, tuotteen asiantuntijuutta ja yhteistyökykyä. Näillä on mahdollisuus päästä loistavaan alkuun. TÄSSÄ HANKKEESSA rakennettiin vastauksia asiantuntijuuteen ohjaajakoulutuksena ja SAL-Valmentajaverkoston toiminnan aktivointina. Tuotteeksi on luotu pilottiversio monilajisesta ampumaurheilukoulusta (MOAK), joka on seuroille maksuton helposti käyttöön otettava ampumaurheilukoulumalli. MOAK on helppo räätälöidä seuran tarpeita ja resursseja vastaavaksi, ja sen tarkoitus on mahdollistaa, ei pakottaa. On tiettyjä elementtejä, jotka MOAK:ssa toistuvat aina, kuten harjoituskerran rakenne ja pedagogisesti laadukas ohjaaminen. Näihin on laadittu tueksi ampumaurheilukoulu materiaalit ja uudistetut ohjaajakoulutukset, jotka toimivat nykyään ns. VOK 0 -tasona ja ovat siten pääsyvaatimuksena VOK 1 -koulutukseen. Kuinka suuri tarve olisi jatkaa? Nyt on saatu ajettua läpi MOAK:n pilottiversio, meillä on käsissämme vielä raakile. Materiaalit ovat pienehkön ryhmän näkemyksiä, ja niitä on tarkoitus jatkokehittää käyttökokemusten mukaan. Tähän kehittämistyöhän yksi hyvä kanava on hankkeen aikana henkiin herätetty SAL-Valmentajaverkosto, joka on avoin ohjaajille ja valmentajille ilman tasovaatimusta. Materiaalipankkiin voidaan koota myös erilaisia variaatioita esimerkiksi ampumaurheilukoulujen harjoituskertojen sisällöstä. Valitettavasti puolitoista vuotta on liian lyhyt aika näin monitahoisen hankkeen omilleen kasvattamiseen. Liikunnan- ja urheilun rahoitustilanne ei kuitenkaan anna aihetta juhlaan tällä hetkellä, ja siksi ehkä tärkein osa on vaarassa jäädä toteuttamatta, kuten hankkeissa tyypillisesti käy. Nyt olisi tärkeää lähteä koordinoidusti jalkauttamaan uutta toimintamallia kentälle. Mikään hankkeen aikaansaannoksista ei ole vielä täysin valmis. Osa vaatii pikkuviilauksia, jotka järjestyvät, mutta tähän laajempaan jalkauttamisvaiheeseen ei toimiston henkilös32 Ampumaurheiluseurojen edustajia oli koolla Tampereella keväällä järjestetyssä tilaisuudessa. tön resurssit välttämättä riitä. Siellä on vielä paljon elementtejä, jotka eivät ole myöskään vielä valmiita ainoastaan vapaaehtoisvoimin kehitettäviksi vaan koordinoitu kehittäminen takaisi paremman lopputuloksen ja sellaisen toimintamallin rakentamisen, joka ennen pitkää nousee siivilleen. Me yhdessä -hanke päättyi aikoinaan ja tarve kehitystyölle nousi pian uudestaan esiin. Pitäisikö tällaisen toiminnan olla jatkuvaa eikä vain hankkeita toinen toisensa perään? Ilman muuta pitää. Toistuva hankkeiden uudelleen aloittaminen on ajallisten, rahallisten ja osaamisresurssien hukkaamista. Ei missään nimessä pidä tuudittautua siihen, että tämäkään hanke etenisi vielä omillaan ilman palkatun henkilöstön suurta panosta. Onhan tässä meidän pilotissa ja uusissa toimintamalleissa varmasti korjattavia asioita, ja jos niitä ei korjata tai muuteta heti niiden ilmettyä, tulokset kytevät jonkin aikaa, mutta eivät sitten pääse syttymään täyteen roihuun. Jatkuvalla systemaattisella kehitystyöllä vuorovaikutuksessa seuratoimijoiden kanssa taataan se, että edetään ja kehitytään eikä pudota aina takaisin nollaan. Kun siitä nollasta kuluu muutama vuosi, ovat asiat muuttuneet usein niin, ettei jatkaminen edes onnistu vaan on aloitettava alusta. Pelkästään ajatusmallina tuollainen on turhauttavaa. Millaisessa tilanteessa Ampumaurheiluliitto juuri nyt on em. kysymyksiin viitaten? Ampumaurheiluliitto on muiden urheilujärjestöjen tavoin isojen taloudellisten kysymysten edessä tällä hetkellä. Hankkeen jatkokehitystyö pitäisi saada pyörimään toimiston vakituisen henkilöstön ohjauksessa. Olen nähnyt tässä ajassa läheltä, että yhdenkään henkilön pöydällä ei pilkota isommin vapaata tilaa uusille toimille, ja toisaalta vapaaehtoisvoimin kehitettäväksi ei olla ehkä vielä riittävän valmiita. En epäile ollenkaan vakituisen henkilöstön kykyä tehdä jatkokehitystyötä, mutta toistaiseksi en ole toimistolla törmännyt robotteihin enkä löytänyt aikakonetta. Ehkä jonkun vuoden budjettiin ne saadaan sopimaan, sittenhän tilanne muuttuu vallan hyväksi! Jos seuraväestön ikääntyessä jätetään uusien sukupolvien aktiivinen mukaan ottaminen tekemättä, on seuroja vaarassa tipahdella toiminnasta. Seuran sisällä, seurojen välillä ja kunnallisten tahojen kanssa kannattaa miettiä yhteistyökuvioita. Myös yritysyhteistyö voi antaa toimintaa ja taloutta virkistäviä ratkaisuja. Toiminnan jatkuvuus pitää turvata ajoissa. Entä millaisessa tilanteessa se on esimerkiksi viiden tai kymmenen vuoden kuluttua, jos mitään ei tehdä? Pitää muistaa, että jäsenet muodostavat ampumaurheiluseuran ja seurat muodostavat Ampumaurheiluliiton. Pahimmillaan seuroja alkaa pudota kelkasta, ellei toimintaa uudisteta. Tällöin kaventuvat myös toiminta- ja vaikuttamismahdollisuudet valtakunnallisesti muun muassa lainsäädännöllisiin asioihin. Mielestäni on tärkeää pitää seuratoiminnan kehittäminen yhtenä osana toiminnan ydintä, niin seuroissa kuin liitossakin. On todella tärkeää, että seurat ottaisivat tarjottuja siemeniä vastaan istutettaviksi, koska sillä tavalla saadaan ampumaurheilu kukoistamaan. Rikkaruohojakin pitää aina välillä kitkeä, kuuluu asiaan, mutta jatkuvaan kasvuun ja kehitykseen päästään yhteistyöllä. JOS SEUROISSA herää kiinnostus ottaa uusia työkaluja käyttöön tai saada niistä lisää informaatiota, kannattaa ottaa yhteys seurakehittäjä Marko Keskitaloon (040 848 4201) tai nuoriso- ja koulutuspäällikkö Kustaa Ylitaloon (040 839 0446). URHEILUAMPUJA 2/2024 UA_2_2024.indd 32 11.6.2024 18.21

Hae mukaan koulutukseen! Valmenna Urheilijaksi Seuraavat Valmenna urheilijaksi -koulutukset järjestetään Kisakalliossa syksyllä 2024 – tulossa koulutukset sekä lasten (5-12 vuotiaiden) että valintavaiheen (12-15 vuotiaiden) urheilijoiden valmentajille! Mikä Valmenna urheilijaksi? Koulutukset ovat syntyneet seuravalmentajien tarpeesta syventää erityisosaamistaan urheillijan polun eri ikä- ja kehitysvaiheissa. Koulutuksissa eri alojen asiantuntijat ja ammattivalmentajat tukevat valmentajien osaamisen kehittymistä valmentajan polulla käytännönläheisesti yksilölliseen palautteeseen, tiiviiseen vuorovaikutukseen ja mentorointiin perustuvassa prosessissa. Koulutus järjestetään yhteistyössä TAITOC-taitovalmennuskonseptin kanssa. Mihin koulutukset pohjautuvat? • Lasten koulutuksen sisällöt pohjautuvat Suomen Olympiakomitean lasten ja nuorten liikunnan laatulupauksiin ja niistä johdettuihin teemoihin sekä Kisakallion liikuntataitojen oppimisen ja kehittämisen erityistehtävään. • Valintavaiheen koulutuksen sisällöt pohjautuvat Olympiakomitean Kasva Urheilijaksi -sisältöihin, joita toteutetaan yläkoululeirityksissä sekä yläkoulujen urheiluluokkatoiminnassa. Kenelle koulutukset on tarkoitettu? • Täydennyskoulutus on suunnattu sekä lapsuusvaiheen että valintavaiheen valmentajille, ohjaajille ikäkausivastaaville. Koulutus soveltuu valmentaja- ja ohjaajakoulutuksia (VOK) käyneille valmentajille, joilla on tarve syventää osaamistaan urheilijan polun kokonaisvaltaisessa ammattitaitoisessa valmennuksessa. Koulutuksen hinta 680 €/hlö Sisältää 2 lähijaksoa (pela) täyshoidolla 2hh:ssa sekä kahdeksan etäopetuskertaa. Yhteensä 50 oppitunnin laajuiseen koulutuskokonaisuuteen sisältyy osana Taitoc-perustaitokoulutus ja Taitockäyttölisenssi. Ilmoittautuminen ja tarkemmat lisätiedot QR-koodin takana Kisakallion Urheiluopisto Kaarina Karin tie 4, 08360 LOHJA asiakaspalvelu@kisakallio.fi I www.kisakallio.fi UA_2_2024.indd 33 11.6.2024 18.21

Tutustumispäivän aikana ei käytetty kenenkään urheilijan näytteitä, vaan vapaaehtoisten avustajien. Suomen ainoa dopingtesta THL:n dopingtestaus­ laboratorio ja Suomen urheilun eettinen keskus SUEK järjestivät huhtikuussa avoimet ovet -tapahtuman lajiliittojen edustajille Suomen ainoassa dopingtestaus­ laboratoriossa. Teksti & kuvat LASSI PALO H elsingissä sijaitseva Maailman antidopingtoimisto WADAn akkreditoima laboratorio on ainoa paikka Suomessa, jossa dopingnäytteitä analysoidaan. Akkreditointi on saatu vuonna 1983 yleisurheilun MM-kilpailuihin. Aiempi toiminta oli yksityisessä laboratoriossa. Siirtyminen THL:ään tapahtui vuoden 2019 lopussa. Tilaisuudessa kerrottiin ajankohtaista tietoa niin dopingvalvonnasta, -aineista, -analytiikasta kuin rikkomuksenkäsittelyprosessistakin. Samalla näytettiin, miten 34 Verinäyte otettu. dopingtesti tehdään ja miten kuivaverinäyte otetaan. Testaajat kertoivat, että pisimmillään virtsanäytteenotto on kestänyt kaksitoista tuntia. Laboratorion laadun takaa tupla-akkreditointi eli WADAn lisäksi FINAS. Labo- ratorio on suljettu tila, jonne ei ole pääsyä ulkopuolisilla. THL:ssä kulkuoikeus on vain laboratorion henkilökunnalla. Lisäksi vierailijat saivat seurata dopingtestinäytteen matkaa laboratoriossa. Ampumaurheiluliitosta paikalla olivat URHEILUAMPUJA 2/2024 UA_2_2024.indd 34 11.6.2024 18.21

Testityypit ´ SUEKIN REKISTERÖITYYN TULOSTENKÄSITTELYN VAIHEET JA VASTUUTAHOT ´ VIRTSATESTIT ´ Analysoidaan kiellettyjen aineiden ´ Urheilijoita, joihin testaus erityisesti Ilmoittaminen urheilijalle luettelon mukaiset aineet. Saadaan steroidiprofiili pitkäaikaisseurantaan. Dopingrikkomus Epäilty lähettää selvityksen SUEKille ´ VERITESTIT ´ Dopingtesti kasvuhormonin ja veren Syytekirje epäillylle Jos tunnustaa, SUEK tekee päätöksen manipuloinnin liittyen menetelmien löytämiseksi. Pitkäaikaisseuranta urheilijan yksilölliseen profilointiin eli urheilijan biologinen passi. Kerätään useita verinäytteitä pitkällä aikavälillä. Ei ole itsessään dopingtesti, mutta profiilin avulla voidaan osoittaa dopingin käyttö. Ltk valmistelee aineiston käsittelyyn ja selvittää käsittelyaikataulun ´ KUIVAVERINÄYTE ´ DBS eli dry blood spot on uusi SUEK toimittaa koko aineiston ltk:lle Epäilty lähettää vastineen SUEKille Ltk järjestää suullisen tai kirjallisen käsittelyn Ltk päätös SUEKille SUEK toimittaa päätöksen osapuolelle ja liitolle Mahdollinen valitus UOL/CAS SUEK tiedottaa päätöksestä näytetyyppi, joka täydentää virtsa- ja veritestausta. ´ Kaikkia näytteitä voidaan säilyttää ainakin kymmenen vuoden ajan ja analysoida uudelleen. ´ DOPINGRIKKOMUKSET SUOMESSA AINERYHMITTÄIN 2013–2022 ´ 73 ainetta (42 % anaboliset aineet). 74 rikkomusta, joista 64 dopingaineista, 9 kieltäytymistä ym. ja 1 alkoholirikkomus. TESTAUSPOOLIIN (RTP) KUULUU kohdentuu. ´ Suurin osa biologisen passin hematologisen osion urheilijoista kuuluu testauspooliin. ´ Kansainvälisen tason urheilijoita. ´ Urheilijoita, jotka ovat huipulla tai pyrkivät huipulle. ´ Tukiurheilijoita. ´ Tietyn menestyksen saavuttaneita urheilijoita. ´ Kaikki olympiaurheilijat ovat testauspoolissa olympialaisten ajan. ´ 17 lajia, 124 urheilijaa ´ MILLOIN SAA LAIMINLYÖNTIMERKINNÄN? ´ Ilmoitusvelvollisuuden laiminlyönti tai urheilijaa ei tavoitettu testiin hänen ilmoittamansa 60 minuutin aikana. ´ Olinpaikkatietomääräysten laiminlyönti. ´ Mahdollinen säännöstön mukainen dopingrikkomus syntyy, jos rekisteröityyn testauspooliin kuuluvalla urheilijalla on yhteensä 3 olinpaikkatietomääräysten laiminlyöntiä 12 kuukauden aikana. estauslaboratorio WADA-akkreditoitu laboratorio ´ Näytteet laboratorioon koodattuina (Laboratoriossa ei tiedossa kenen näyte on). ´ Kaikki tulokset raportoidaan WADAn Adams-järjestelmään. Näytepullon sisältöön (näytteeseen) ei kosketa. ´ WADA on Maailman antidopigtoimisto. ´ FINAS on Suomen kansallinen akkreditointielin. Kansainvälisiin kilpailuihin tähtäävät urheilijat kuuluvat ryhmään, joilta vaaditaan Adams-järjestelmän olinpaikkalistojen täyttämistä ennen kilpailuja ja kilpailujen aikana. Näytteet pakataan kylmäkuljetuslaukkuun. Dopingtestauslaboratorion laitteita. nuoriso- ja koulutuspäällikkö Kustaa Ylitalo ja viestintäpäällikkö Lassi Palo. Suomen urheilun eettisen keskuksen eli SUEKin tehtävänä on edistää vastuullista urheilua yhdessä kumppaneidensa kanssa. SUEKille on määritelty erityisiä tehtäviä antidopingtoiminnassa, kilpailumanipulaation torjunnassa, katsomoturvallisuuden ja -viihtyisyyden edistämisessä sekä vakavien eettisten rikkomusten tutkinta ja kurinpitovaatimusten esittäminen urheilun keskitetyssä kurinpidossa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa THL:ssä toimiva Helsingin dopingtestauslaboratorio on akkreditoitu eli todettu päteväksi dopingtestaukseen. Antidopinganalyysejä tehdään Suomessa vuosittain noin 4 000. 2/2024 URHEILUAMPUJA UA_2_2024.indd 35 35 11.6.2024 18.21

MITÄ NYT KUULUU? Mannerheimin kultapo voittaneiden mietteet n Maineikas Mannerheimin kultapokaali oli keväällä nähtävillä Urheilun ja liikunnan kulttuurikeskus Tahdossa. Mitä pokaalin voittanut kolmikko sanoo pokaalista nyt? Teksti & kuvat LASSI PALO O npa se hieno! Se on ensimmäinen ajatus, joka tulee mieleen, kun katsoo Mannerheimin kultapokaalia. Se oli näytteillä Urheilumuseossa aina vuoteen 2015 asti, jolloin Helsingin Olympiastadionin remontti alkoi ja pokaali palautettiin Ampumaurheiluliitolle. Ampumaurheiluliitto kunnosti pokaalin, jota voi kevään ajan käydä ihailemassa Tahdossa eli entisessä Urheilumuseossa, joka sijaitsee Olympiastadionilla. Entä mikä on pokaalin historia? Se on Ampumaurheiluliiton omistuksessa, ja se on Sotamarsalkka, Vapaaherra Mannerheimin kultapokaali. Sen luovuttivat Mannerheimille 70-vuotislahjaksi 4.6.1937 vapaussodan päämaja, puolustusneuvosto, puolustuslaitos, rajavartiolaitos, suojeluskuntajärjestö, Lotta Svärd ja Helsingin suojeluskuntapiiri. Pokaali luovutettiin Suomen Ampumaurheiluliitolle kiertopalkinnoksi vuonna 1937 MM-kilpailuihin 50 vuoden ajaksi 300m sotilaskiväärin joukkuekilpailuun. Ensimmäisen kerran siitä kilpailtiin siis vuonna 1937 ja viimeisen kerran vuonna 1986, jolloin lajin nimenä oli 300m vakiokivääri 3x20 laukausta. Suomi voitti ainoan kerran kilpailun 1986, pokaalin viimeisessä kilpailussa. Pokaali palautui siis ”ampumalla” takaisin Suomeen. Joukkueeseen kuuluivat Kalle Leskinen, Mauri Röppänen ja Ralf Westerlund. Voittoon oikeuttava tulos 1729 kirjattiin tuolloin myös maailmanennätykseksi. Näin pokaali oli saanut arvoisensa paluulipun. Mannerheimin kultapokaali oli näytteillä Tahdossa. 36 Urheilumuseon Vesa Tikander otti vastaan ja Sanna-Leena Perunka kuvasi, kun Ralf Westerlund RALF WESTERLUND käveli huhtikuussa kohti Tahtoa Olympiastadion tornin vierestä. Hän oli tulossa katsomaan pokaalia ja kertomaan kokemuksistaan Ampumaurheiluliiton toimiston väelle ja Tahdon edustajille Vesa Tikanderille ja Sanna-Leena Perungalle. Karjaalla asuva Westerlund, 76, kertoi, millainen kisapäivä oli, ja luovutti museolle kisalaukun ja -huivin. Hänellä on erittäin hyvät muistot pokaalin voittamisesta: – Kyllä on, vaikka paremminkin olisi voinut mennä. Ammuimme kaikki alakanttiin, sillä olimme kaikki yli 580 pisteen kunnossa, mutta jäimme sen alle. Kivaa voittaminen kuitenkin oli! Joskus ihmettelimme sitä, että kukaan meistä ei saanut kutsua Linnan juhliin. Se oli sitä aikaa se. MYÖS RÖPPÄNEN, 78, muistelee lämmöllä vuosien takaista legendaarista voittoa: URHEILUAMPUJA 2/2024 UA_2_2024.indd 36 11.6.2024 18.21 luovut

”Urani kirkkain hetki” pokaalin et nyt terlund K alle Leskinen, 72, sanoo, että Mannerheimin kultapokaali ja sen voittaminen historiallisesti Suomeen on hänen mielessään vuosien kuluessa ”vain kultaantunut”. – Se on ehdottomasti ampujaurani kirkkain hetki, joka niinä koettuina hetkinä on edelleen kirkkaana mielessäni. Päällimmäisenä tulee mieleen koko se päivä: jännittävä kilpailu, unelman saavuttaminen huipentuen palkintojenjakoon, jossa saimme himoitun pokaalin käsiimme. Milloin olet pokaalin viimeksi nähnyt ”livenä”? – Urheilumuseossa joskus vuosia sitten. Kun Leskiseltä kysyy, kuinka kovia saavutuksia huikeat menestykset nykyvalossa ovat, hän vastaa napakasti: – Olihan ne kovia. 300 metrin lajeissa taso ja osallistuminen olivat siihen aikaan nykyistä paljon laajempia. Toki aseet, patruunat ja varusteet ovat niistä päivistä kehittyneet, mutta ei niillä tuloksilla tarvitsisi hävetä tänäkään päivänä. Leskinen on pitänyt enää harvoin yhteyttä kahteen joukkuetoveriinsa. ENTÄ SITTEN nykyhetki? Leskisen mukaan hänellä on ”aika hyvin” terveys ja kunto vielä tallella. – Liikunnallinen ja aktiivinen elämäntapa pitää mielenkin vireänä, Kontiolahdella asuva Leskinen sanoo. Hän toimii seurassaan Kontiolahden Urheilijoissa erilaisissa tehtävissä ammunnan ja ampumahiihdon parissa, kilpailujen järjestelyissä ja valmennuksessa jossain määrin. Entä oma ampumaharrastus? – Ammun ja kilpailen vielä pienessä määrin. Kesällä kiväärillä ja talvella ilmapistoolilla uutena lajina minulle. Enemmänkin tulisi ammuttua, mutta surkea ratatilanne hankaloittaa etenkin ruutiaseammuntaa. Sinänsä laji kiinnostaa edelleen, ja seuraan aktiivisesti sitä, kuten muutakin penkkiurheilua. Urheiluhulluus on ikuista. Urheilulehden lehtileike kertoo suomalaisten upeasta voitosta. luovutti muistojaan Urheilumuseolle. "Ammuimme kaikki alakanttiin, sillä olimme kaikki yli 580 pisteen kunnossa, mutta jäimme sen alle. Kivaa voittami­ nen kuitenkin oli! Joskus ihmettelimme sitä, että kukaan meistä ei saanut kutsua Linnan juhliin. Se oli sitä aikaa se." Ralf Westerlund – Se oli suuri yllätys ja ainutkertainen hetki – voitto ME-tuloksella ja palkintokorokkeella vierellämme amerikkalaiset ja venäläiset ampujat. Ei sellaista ollut tapahtunut meille koskaan aikaisemmin. Huipputulos kaiken kaikkiaan, sillä ennätys parani kahdeksalla pisteellä. Röppänen ei ole nähnyt kultapokaalia koskaan sen jälkeen – ainoastaan kuvissa. Hän asuu Kankaanpäässä ja käy metsästämässä ja marjastamassa Kittilässä. Westerlund sen sijaan muistaa, että pokaali kävi vierailulla Tammisaaressa. – Pokaali lähti kotimatkalle Pekka Röppäsen auton takakontissa, ja me jatkoimme kisareissua Saksan Suhliin, Röppänen ja Westerlund muistelevat. Tarinoita tästä kovasta ampujakolmikosta riittäisi vaikka kuinka. Nyt oli kultapokaalin vuoro. Mannerheimin kultapokaali ´ Mannerheimin kultapokaali on vuosina 1937–1986 ammunnan maailmanmestaruuskilpailujen sotilaskiväärin (vuodesta 1974 vakiokivääri) kiertopalkinto. ´ Pokaali on valmistettu Helsingissä vuonna 1937 Tillanderin kultasepänliikkeessä. Se oli aikansa vaativimpia kultasepäntöitä, mitä Suomessa oli koskaan tehty. ´ Pokaalin alkusuunnittelu on taiteilija Oskar Pihlin tekemä, ja lopulliset piirustukset ja mallin laati arkkitehti D. Frölander-Ulf. 2/2024 URHEILUAMPUJA UA_2_2024.indd 37 37 11.6.2024 18.21

Vaikuttaako purenta, hyödyttävätkö kiskot? Action Airin uusi alalaji sai a ketjureaktion Tampereella Radalla on treenattu säännöllisesti Action Air -pistoolin lisäksi myös muovikuula­ kivääreillä, ja kiväärit ovat olleet tervetulleita viikko­t reeneihin seuran practical-­t oiminnan alusta asti. Teksti ANTTI SYRJÄ Kuvat MIKKO SÄVILAHTI T oiminnallisen ammunnan vauhdikkain alalaji Action Air sai lisää monimuotoisuutta, kun practical-ammunnan kansainvälinen lajiliitto IPSC päätti vuoden 2023 yleiskokouk­sessaan, että Action Airissa aletaan kilpailla myös kiväärillä. Uuden lajin säännöt pohjautuvat pitkälti pienoiskiväärillä ammuttavan IPSC Mini Riflen sääntöihin sovellettuna ammuttavaksi kaasutoimisella 6mm muovikuulakiväärillä. Muun muassa ammuttavien maalien maksimietäisyys on Action Air kiväärillä 30 metriä, kun se pienoiskiväärillä on 120 metriä. SUOMEN ENSIMMÄINEN valtakunnallisen tason Action Air -kiväärikilpailu järjestettiin maaliskuussa Tampereella TaUn Action Air L2 -kevätkilpailun yhteydessä. Tampereen Urheiluampujat sai vuodenvaihteessa uuden ilma-aseradan, ja tämä oli ensimmäinen virallinen kilpailu uusissa tiloissa. Lajin ollessa näin uusi kilpailussa ammuttiin samat kuusi ampumaohjelmaa kuin pistoolikilpailussa. Osa kilpailijoista ampui molemmat kisat; lauantaina pistoolikilpailun ja sunnuntaina kiväärikilpailun. TAMPEREEN Urheiluampujat on toiminut Action Airin kiväärissä edelläkävijänä ja sanansaattajana järjestäen viime vuosina joitakin epävirallisia muovikuulakiväärillä ammuttuja kilpailuja, joihin on osallistunut jopa ruutipracticalin maailmanmestaruuskilpailuissa menestyneitä kivääriampujia. TaUn Action Air -radalla onkin treenattu säännöllisesti Action Air pistoolin lisäksi 38 Tampereen Urheiluampujia edustava IPSC-kiväärin maajoukkueampuja Lilian Telanne on käyttänyt harjoitteluun myös muovikuulakivääriä jo useamman vuoden ajan. PAS:n Jasmine Söderlund kokee Action Airin tukevan IPSC ja SRA harjoittelua hyvin. URHEILUAMPUJA 2/2024 UA_2_2024.indd 38 11.6.2024 18.21

ai aikaan la myös muovikuulakivääreillä, ja kiväärit ovat olleet tervetulleita viikkotreeneihin seuran practical-toiminnan alusta asti. ENSIMMÄISEEN VIRALLISEEN kilpailuun osallistui kaksitoista ampumaurheilijaa eri puolilta maata – jopa Oulusta ja Torniosta asti. Helsinkiläistä Poliisien Ampumaseuraa edustava Jasmine Söderlund kiitteli kilpailujärjestelyjen toimineen hyvin ja ampumaohjelmien olleen mielenkiintoisia. – Ampumaohjelmissa oli mukavasti tarjolla nopeuden ja tarkkuuden tasapainoa, joka on koko lajin idea, hän totesi. – Ammun enimmäkseen practicalin ruutilajeja sekä sovellettua reserviläisammuntaa. Action Air on antanut nopeutta ja varmuutta ruutiaseella ampumiseen ja aseenkäsittelyyn”, hän jatkoi. KILPAILU HERÄTTI mielenkiintoa myös seuran ruutiampujissa, jonka seurauksena useampi taulainen on hankkinut itselleen Action Airiin sopivan kiväärikaluston kevään aikana. TaU järjesti huhtikuussa myös yksipäiväisen Action Air -kiväärivalmennuksen, johon osallistui neljätoista ampujaa. Valmennuksen pääkouluttajana toimi IPSC ruutikivääriä maajoukkueessa ampuva Lilian Telanne. – Action Air on tehokas tapa harjoitella kiväärin käsittelyä ja erityisesti suhteellisen lähelle ammuttavien maalien tavoittamista nopeasti. Jos harjoittelee ruutia tosissaan, suosittelen hankkimaan samanlaisen Action Air -kaluston treenin tehostamiseen, hän sanoi. TAU:N UUSI ilma-aserata rakennettiin vastaamaan myös Action Air kiväärin kaipaamia pitempiä ampumamatkoja. Tavoitteena on järjestää jo lähitulevaisuudessa nimenomaan kivääreille suunnattu kilpailu, jossa kiväärin erityispiirteet on huomioitu asemasuunnittelussa. Pistoolilla matkat ovat yleensä lyhyehköjä, ja kivääri puolestaan on omimmillaan, kun ammutaan kauemmas. Siitä johtuen pistoolipracticalissa nopeuden merkitys usein korostuu, kun taas kivääripracticalissa tarkkuus on suuremmassa roolissa. – Saimme järjestettyä hyvätasoisen kilpailun. Tästä on hyvä jatkaa suunnittelemaan seuraavaa kilpailua, siihen on odotettavissa jo reilusti enemmän osallistuija, kilpailunjohtaja Mikko Sävilahti kiteytti tapahtuman antia. Lapuan luoti sähköisille maali­ tauluille Teksti PEKKA SUURONEN S ekä Lapualla että Sakolla on ollut luotimalli, jota on kutsuttu yleisesti "leikkuriksi" (Cutting Edge). Tarkoituksena on ollut tehdä paperitauluun tarkkareunainen ja helposti tulkattava reikä. Pahaksi onneksi luodin muoto haittaa jonkin verran lento-ominaisuuksia. Lapualla on nähty elektronisten maalitaulujen lisääntyminen maailmalla ja erityisesti Pohjoismaissa. Siksi yritys on kehittänyt G580-luodin erityisesti elektronisia tauluja varten. LUODIN KALIIPERI on .30. Sen paino on 6,5 g (100 graania) ja kärkimuoto on Open Tip eli kärjestä avoin. Kevyt luoti tarjoaa miedomman rekyylin. Kärkimuoto, lyijysydän ja sydämen sijoittelu ovat uutta suunnittelua. Lento-ominaisuudet ja tarkkuus ovat Lapuan mukaan parantuneet G477 "leikkuriluodista". Alkuun Lapua tarjoaa vain luotia, siis itselataajille. Luotia on luvattu saataville tänä kesänä. Epäilemättä valmiit patruunatkin seuraavat perässä, mutta niiden aikataulua ei ole vielä julkistettu. L A P UA Lapuan luoteja. Sisäministeriö turvaa ampuma­ ratojen toimintaa hankkeella H allitusohjelman tavoitteena on turvata Suomen ampumaratojen toiminta ja edistää uusien ampumaratojen perustamista. Sisäministeriö uutisoi kesäkuun 4. päivänä, että se on asettanut hankkeen, jossa tarkastellaan keinoja ampumaratojen toiminnan turvaamiseksi ja valmistellaan tarvittavat lainsäädäntömuutokset. Hallitusohjelman tavoitteena on, että Suomessa on noin tuhat ulkoampumarataa vuosikymmenen loppuun mennessä. Painopiste on kivääriratojen ja toiminnallisten ratojen riittävässä määrässä koko maassa. Hankkeen tehtävänä on arvioida ja toteuttaa lainsäädäntötarpeet, joilla ampumaratojen toiminta turvataan ja uusien ampumaratojen perustamista edistetään. Hallitusohjelman mukaisesti valmistelussa otetaan huomioon alueelliset tarpeet ja huomioidaan keskeiset käyttäjäryhmät. Valtaosa ampumaradoista on riistanhoitoyhdistysten, metsästysseurojen, yksityisten henkilöiden tai yritysten ylläpitämiä, ja niitä hyödyntävät myös viranomaiset sekä reserviläis- ja maanpuolustusjärjestöt. HANKKEEN TOIMIKAUSI on 1.6.2024– 30.9.2025. Ohjausryhmään ja työryhmään kutsutaan jäsenet sisäministeriön lisäksi ympäristöministeriöstä, maa- ja metsätalousministeriöstä sekä puolustusministeriöstä. Suomen ampumaratojen määrä uhkaa vähentyä merkittävästi ilman toimenpiteitä. Ampumaradat sijaitsevat eri puolilla Suomea ja jakaantuvat maantieteellisesti epätasaisesti. Hankkeessa tehdään hallitusohjelman mukaisesti ehdotukset, joilla ympäristölupaprosesseja voitaisiin sujuvoittaa. Lisäksi hankkeessa tehdään kansainvälinen vertailu siitä, millainen lainsäädäntö ja ympäristölupaprosessit Suomen verrokkimaissa EU:ssa on käytössä. Muiden kuin Puolustusvoimien hallinnoimia ampumaratoja on nykyisin käytössä noin 670. Ampumaratojen määrä Suomessa on vähentänyt selvästi viime vuosikymmeninä. Vielä 1990-luvulla Suomessa oli arviolta 2000–2500 ampumarataa. Lähde: Sisäministeriön tiedote 3.6. 2/2024 URHEILUAMPUJA UA_2_2024.indd 39 39 11.6.2024 18.21

NUORISO Kaikille avoin seuratoiminta ta mahdollisuuden osallistua ja k "Tärkeintä on, että liikkuja saa itse valita missä ja kenen kanssa haluaa harrastaa." Teksti NINA PELTONEN S uomen Paralympiakomitean koordinoimassa Avoimet ovet VOL2 -hankkeessa tuetaan urheiluseuroja lajiliittojen ja liikunnan aluejärjestöjen kanssa kaikille avoimen, inklusiivisen seuratoiminnan käynnistämisessä ja kehittämisessä. Toimintarajoitteisia henkilöitä on väestöstä noin neljäsosa. He liikkuvat keskimäärin vähemmän, liikuntasuositukset toteutuvat heillä harvemmin ja lisäksi osallistuminen urheiluseuratoimintaan on vähäisempää kuin muulla väestöllä. (Tuloskortti 2022, Saari 2021.) Yksi keskeisistä syistä liikunnan harrastamattomuudelle ja vähäisemmälle aktiivisuudelle on ollut soveltuvan liikuntatarjonnan puute. Yhdenvertaisuus seuratoiminnassa YHDENVERTAISUUSLAKI velvoittaa palvelujen tarjoajia syrjimättömään toimintaan (1325/2014). Lisäksi Suomi on ratifioinut YK:n yleissopimuksen vammaisten henkilöiden oikeuksista, joka ohjaa vammaisten henkilöiden kohtelua (30/2016). Sen perusteella kaikilla on oikeus harrastamiseen. Kaikille avointa liikuntakulttuuria luomalla lisätään urheiluseurojen vetovoimaa soveltavan liikunnan ja paraurheilun järjestäjinä. Toimintarajoitteisten henkilöiden yhdenvertaiset mahdollisuudet osallistua seuratoimintaan liikkujina ja toimijoina paranevat lisääntyneen palvelutarjonnan myötä. Kyse voi olla erillisistä kohdennetusta soveltavan liikunnan ryhmästä, yksittäisestä toimintarajoitteisista liikkujista ja toimijoista yleisissä ryhmissä tai molemmissa. Tärkeintä on, että liikkuja saa itse valita missä ja kenen kanssa haluaa harrastaa. Urheiluseurojen soveltavan liikunnan ja paraurheilun tilannetta selvitettiin syksyllä 2023. Samalla kysyttiin myös toimintarajoitteisilta henkilöiltä liikuntaa mahdollistavia ja vaikeuttavia tekijöitä. Kyselyyn vastanneista 234 urheiluseurasta 62 prosenttia raportoi järjestävänsä toimintaa, jossa on mukana toimintarajoitteisia liikkujia. Seurat 40 järjestävät toimintaa joko erillisinä kohdennettuina ryhminä tai liikkuja voi olla mukana kaikille avoimissa ryhmissä. Esteettömyys on seuratoiminnan tärkeä osa KAIKILLE AVOIMEN seuratoiminnan yksi tärkeä osa-alue on esteettömyys. Harjoituspaikoista on hyvä tehdä esteettömyyskuvailuja, jotta liikkuja voi itse arvioida onko tila esteetön juuri hänelle. Tämä tarkoittaa esimerkiksi liikkumisesteettömyyttä, näkö- ja kuulovammaisten tarpeiden huomioimista sekä selkeää ja ymmärrettävää viestintää. Esteettömyys lisää osallistumismahdollisuuksia ja tekee toiminnasta aidosti avointa kaikille. Yhteistyö ja verkostoituminen KAIKILLE AVOIN seuratoiminta hyötyy laajasta yhteistyöstä ja verkostoitumisesta. Ver- kostoituminen auttaa myös jakamaan parhaita käytäntöjä ja kehittämään toimintaa jatkuvasti. Liikunnan aluejärjestöt koordinoivat paikallisia Avoimet ovet -verkostoja, jotka kokoontuvat säännöllisesti ja edistävät toimintarajoitteisten liikkujien mukaan tuloa seuratoimintaan. Verkostoissa kohtaavat sekä paikalliset seurat, että kuntien liikuntapalveluiden ja lajiliittojen edustajat. Ampumaurheiluseurat ovat tervetulleita verkostotoimintaan. Ampumaurheiluliitto järjestää yhdessä Suomen Paralympiakomitean kanssa 17. syyskuuta Avoimet ovet -ratkaisuja yhteiseen toimintaan koulutuksen. Tervetuloa mukaan! Kirjoittaja on seurakehittäjä/Avoimet ovet -hankekoordinaattori Suomen Paralympiakomiteassa (ry). sähköposti: nina.peltonen@paralympia.fi LUE LISÄÄ ESTEETTÖMYYDESTÄ SUOMEN PARALYMPIAKOMITEAN VERKKOSIVUILTA: www.paralympia.fi/palvelut/esteettomyys URHEILUAMPUJA 2/2024 UA_2_2024.indd 40 11.6.2024 18.21

a tarjoaa ja kehittyä Vuosi 2023 RADOILTA KERÄTTYÄ 12 VUOTTA SITTEN... Seuraamme historiasarjassa Urheiluampujan vaiheita eri vuosikymmeniltä. LÄHTEET: Ala-Vähälä, T., Peltonen, N., Hanhijoki, R., Prinkey, V., Roitto, R. & Saari, A. 2024. Toimintarajoitteisille henkilöille suunnatun Liikkujakyselyn ja Seura – ja yhdistyskyselyn raportti. Teoksessa Prinkey, V. & Roitto, R. (toim) 2024. Liikuttaako 2023? Liikuntatieteellisen Seuran tutkimuksia ja selvityksiä 26. Jyväskylän ammattikorkeakoulu JAMK, Likes, 2022. Tuloskortti 2022. Lasten ja nuorten liikunta Suomessa. 2022. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 401. Saari A. & Ala-Vähälä, T. 2021. Liikkujakysely. Teoksessa Saari, A. (toim) 2021. Liikuttaako? Toimintarajoitteisille henkilöille suunnatun Liikkujakyselyn ja Seurakyselyn raportti. Suomen Paralympiakomitea, raportti 1/2021. Yhdenvertaisuuslaki 2014. 1325/30.12.2014 Yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista 2016. Artikla 30. U Urheiluampujan numerossa 3/2012 oli usean sivun verran juttua Lontoon olympialaisista, jotka silloin häämöttivät runsaan kuukauden päässä. Ampumaurheiluliiton silloisen valmennuksen johtajan Jari Karinkannan mukaan Lontoon olympialaisiin ei ollut asetettu selkeää mitalitavoitetta. Sinne lähdettiin hakemaan kauden parhaan tuloksen myötä ensin finaalipaikkaa ja sitten on ”kaikki auki”. Suomen Olympiakomitea oli nimennyt neljä ampumaurheilijaa Lontoon kisoihin. He olivat Kai Jahnsson (pistooli), Satu Mäkelä-Nummela (trap), Mira Suhonen (ilmapistooli) ja Marjo Yli-Kiikka (kivääri). – Lajissa kuin lajissa kärkiurheilijat ovat kovassa kunnossa. Huippunaiset ja -miehet ovat huippukunnossa, ja olympialaisten taso tulee olemaan jäätävä, Karinkanta sanoi. – Ennen olympialaisten alkua mitään ei ole kuitenkaan jaettu eli kaikki on omissa käsissämme. Kauden huipentumassa on haussa kauden paras tulos, ja niiden myötä olemme finaalipaikoissa kiinni. Treeniä on vain jatkettava ja hyviä jaksoja on saatava alle. Eli töitä on tehtävä. SUOMALAISET OLIVAT saavuttaneet kauden maailmancupeissa neljä finaalipaikkaa, joista kaksi nappasi olympialaisiin lähteneet Mäkelä-Nummela ja Jahnsson. Yli-Kiikka jäi Lontoon maailmancupin ilmakiväärissä pisteen päähän finaaliuusinnasta. Kauden viimeisessä maailmancupissa Saksan Münchenissä kolmikko Jahnsson, Suhonen ja Yli-Kiikka ei pystynyt aivan huipputuloksiin, mutta ampui kuitenkin kansainvälisen tason mukaisen tuloksen. – Viimeistelyn ja harjoitusten on oltava kohdallaan, ja niiden on mentävä hyvin. Kun tähän lisätään vielä vähän tuurintynkää, hyvä tästä tulee, Karinkanta sanoi. Lontooseen valitut Jahnsson, Mäkelä-Nummela, Suhonen ja Yli-Kiikka olivat kaikki mukana myös Pekingin olympialaisissa 2008. Yli-Kiikalle Lontoon olympialaiset olivat kolmannet, sillä hän edusti Suomea jo Ateenassa 2004. Suomalaisia ampumaurheilun olympiamitalisteja on yhteensä 25. Ensimmäiset neljä mitalia tulivat Tukholmassa vuonna 1912 järjestetyissä olympialaisissa. Pian nähdään palaako ampumaurheilu olympialaisten mitalikantaan 16 vuoden tauon jälkeen, kun kisat alkavat Pariisissa. LASSI PALO Pariisin olympialaisista ja para­ lympialaisista lisää sivuilla 12–14. 2/2024 URHEILUAMPUJA UA_2_2024.indd 41 41 11.6.2024 18.21

TIEDOTUKSIA, TAPAHTUMIA JA KILPAILUKUTSUJA Jäsenedut 2024 S uomen Ampumaurheiluliittoon (SAL) kuuluu noin 300 jäsenseuraa, joita varten liitto on olemassa. Seuroille tarjotaan kattavia jäsenpalveluita ja -etuja, joista osaa seura voi tarjota suoraan myös omille jäsenilleen etuna. Henkilöjäseniä liitolla ei ole. Tähän on koottu suosituimmat jäsenpalvelut ja -edut: YMPÄRISTÖLUPAPALVELU. Ampumaradan ympäristölupahakemus ammattilaistemme tekemänä voimakkaasti tuettuun jäsenhintaan. Ympäristöasiantuntijat tavoittaa sähköpostitse osoitteesta ymparistoluvat@ ampumaurheiluliitto.fi TUPLATURVA-VAKUUTUS. Ilmainen vakuutus, joka kattaa seuran vapaaehtoisten tapaturmavakuutuksen ja seuran vastuuvakuutuksen. KULTAHIPPUFINAALITUKI. SAL maksaa tukea kultahippufinaalien järjestäjille 1000 € (ilma-aseet) tai 500 € (ruutiaseet) ja maksaa lisäksi mitalit, diplomit ja teknisen asiantuntijan kulut. TEOSTO- JA GRAMEX-SOPIMUKSET. Ilmainen musiikin julkinen esittäminen: sopimukset antavat seuroille oikeuden käyttää musiikkia järjestämässään liikunta- ja urheilutoiminnassa (esimerkiksi kilpailuissa, harjoituksissa, kilpailu- ja harjoitusalueella sekä liikuntaja urheilutapahtumissa) sekä pienimuotoisissa oheistapahtumissa (esimerkiksi myyjäisissä, juhlissa ja illanvietoissa, näytöksissä sekä leiritilaisuuksissa) ALENNUKSET JA EDUT YHTEISTYÖKUMPPANEILTA. Liitolla on useita yhteistyökumppaneita, joilta seurat ja niiden jäsenet saavat rahanarvoisia etuja ja alennuksia: Corrosafe, Holiday Club, Polar, Avis, Viking Line, SimWay Hunt, Rantalainen. Katso yhteistyökumppaneiden edut osoitteesta www. ampumaurheiluliitto.fi/liitto/jasenpalvelut/edut-yhteistyokumppaneilta/ URHEILUAMPUJA-LEHTI. Ilmainen, tänä vuonna neljä kertaa ilmestyvä lehti kaikille seuran jäsenille (norm. 55 €/vuosikerta). APU RAHOITUKSEN HAKEMISEEN. Ampumaurheiluliitosta voi kysyä neuvoja rahoituksen etsimiseen, kuten esimerkiksi OKM:n seuratukeen ja Leader- ja muuhun EU-rahoitukseen. VALMENTAJAKOULUTUSTUET. Tukea valmentajakoulutuksen suorittamiseen, SAL subventoi: I-taso 100 €, II-taso 200 € ja III-taso 300 €. Alimman tason ohjaajakoulutus (MOAK) maksuton alle 30-vuotiaille SAL:n jäsenseurojen ohjaajille. MUITA PALVELUJA: o o o o PALVELUHAKEMISTO Vakio- ja irtovuoroja Pienoispistoolirata 25 m: ampumapaikkoja 5 kpl, maksimikaliperi 22 50 m rata: ampumapaikkoja 3 kpl, ampua voi 9 mm aseella, kohdistuspöytä Ampumaratoja voi käyttää vain, jos on oma ase ja siihen hallussapitolupa. Helsingin Urheilutalo Helsinginkatu 25, puh. 09 3488 6419 urheiluhallit.fi/kallio VIRKISTÄVÄN MUKAVA. Ilmoituksesi palvelu­ hakemistoon? Laita viestiä: lassi.palo@ ampumaurheiluliitto.fi www.ampumaurheiluliitto.fi Vuoden 2024 seuraava Urheiluampuja ilmestyy 25.9. o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o o 42 Tähtiseuratoiminta ja seurakehityksen tuki Tuki Suomisportin käyttöönottoon ja käyttöön Vaikuttamistyö,edunvalvonta, lausunnot, kehitystyö ja neuvonta ympäristö- ja rata-asioissa sekä lakiasioissa Lajin näkyvyyden edistäminen: lähes 200 mediatiedotetta vuodessa, some-sisällöt, nettisivujen uutiset, urheilijaprofiilit, mediaseuranta jne. Seuratoimijan opas Kilpailu- ja tilastopalvelu Kiti Messut ja lajiesittelyt Kouluvierailuohjeistukset ja -mallit Ampumaurheilukoulut ja kultahipputoiminta, mallit ja materiaalit Maajoukkuetoiminta Kansainvälinen kilpailutoiminta Alue- ja lajijaostotuet Yläkoululeiritykset Oppilaitos- ja urheiluopistoyhteistyö, urheiluakatemiat Materiaalit (mm. sääntökirjat, oppaat, esittelymateriaalit, ansiomerkit, viirit) Koulutukset (mm. tuomarikoulutus, ohjaaja- ja valmentajakoulutukset, seuratoiminnan koulutukset) Käytettyjen välineiden myyntipalvelu Kilpailukalenteri, mm. SM-kilpailut Suomen ennätykset, TA-toiminta Lisenssit ja lisenssivakuutukset Kokeilijavakuutus Urheilijoiden matkavakuutus Urheilijoiden yhteistyösopimukset (valmennusrahasto) Simulaattori-, Noptel- ja Mantis -lainaukset Tehoryhmä- ja Talenttiryhmätoiminta SAL-valmentajaverkoston toiminta Ilmainen jäsenrekisteri- ja tapahtumapalvelu (Suomisport) Seurojen tapahtumien markkinointiapu Uusien harrastajien tavoittaminen Harrastajille suunnattu ajankohtaisviestintä (mm. uutiskirjeet, netti, some) Henkilökohtainen asiakaspalvelu SAL Kauppa URHEILUAMPUJA 2/2024 UA_2_2024.indd 42 11.6.2024 18.21

TAVARAPÖRSSI MYYDÄÄN WALTHER LG30 ilmakivääri. Ostettu noin vuonna 2017 ja sillä on ammuttu noin 2500 laukausta. Mukana diopteritähtäimet, Banner 4-12 x 40 kiikari sekä jalkapumppu säiliön täyttämiseen. Hinta koko paketille 900 euroa. Ilmoittaja: Pasi Kirkkala, pasi.kirkkala@gmail.com, 0400252846 Ilmoitus jätetty: 03.06.2024 MYYDÄÄN STEYR LP50 COMPACT, tammikuussa 2024 ostettu ilmapistooli. Ammuttu vain muutama sata laukausta, eli täysin uutta vastaavassa kunnossa. Kaikki myyntipakkauksessa ollut + kaksi lisälipasta tulee mukaan. Oikeakätinen XL-kahva, pullot leimattu 2023/9 ja 2023/10. Hinta 2000€. Ilmoittaja: Kari, k.a@iki.fi, 0405565663 Ilmoitus jätetty: 12.05.2024 MYYDÄÄN LUNTTULUKKOINEN MUSTARUUTIASE Huippuase lajeihin Tanegashima & Hizadai. Merkki: Artax, cal .45 hollantilaismallinen, paksupiippuinen, snellari. Mukaan valmista lunttunarua & kuulamuotit. Hinta: 600 euroa. Ilmoittaja: Ari Lempiäinen, arimile@gmail.com, 0504913105 Ilmoitus jätetty: 09.04.2024 MYYDÄÄN WALTHER LG400 MONOTEC ilmakivääri, ostettu 12/21, oikea kätinen M-koon kahva, ammuttu noin 27000 laukausta, säiliössä leimaa 11/29 asti, kovamuovinen salkku, ohjekirjat ja työkalut. HP3100€. Lisähintaan toinen säiliö, testattuja luoteja noin 6000, tähtäimien korokepaloja ja säädettävä etu iiris. HP. näiden kanssa 3600€. Ilmoittaja: Aleksi Närhi, aleksinarhi1@gmail.com, 0442552888. Ilmoitus jätetty: 02.04.2024 MYYDÄÄN TARKKUUSPISTOOLI COLT KING COBRA MAGN 357 6\", vähäisessä harrastekäytössä ollut uudenveroinen tarkkuuspistooli. Kotelo mukana, kumikahva. Hintapyyntö 590€. Ilmoittaja: Raimo Kinnunen, raimo. kinnunen@kotinet.com, 0400-586442 Ilmoitus jätetty: 28.03.2024 MYYDÄÄN AMPUMAVARUSTEET Varustesetti jossa Kurt Thune takki, housut ja käsine. Asu on kokoa 48. Sauerin kengät n 41. Kuulonsuojaimet ja pari remmiä. Hinta 150 euroa. Ilmoittaja: Riku Suihko , info@aseteam.fi, 044 3881231 Ilmoitus jätetty: 16.03.2024 MYYDÄÄN KURT THUNE KOLMIASENTO AMPUMAPUKU Vuonna 2014 mittatilaustyönä teetetyt housut ja takki noin 180cm ja 65kg pojalle. Tarkat mitat tallessa millä puku teetetty. Kunto hyvä. Hintapyynti 450e Yhteydenotto mieluusti viestillä. Ilmoittaja: Jouni Vähä-Savo, jouni.vaha-savo@ dnainternet.net, 0400887890. Ilmoitus jätetty: 09.03.2024 Tavarapörssi on tarkoitettu yksityishenkilöille ja ampumaseuroille. Hinta 10 euroa. Voit täyttää sähköisen ilmoituspohjan osoitteessa: www.ampumaurheiluliitto.fi/myy-ja-osta/ilmoitukset/lisaa-ilmoitus Ilmoituksen voi lähettää myös sähköpostitse osoitteeseen urheiluampuja@ampumaurheiluliitto.fi tai postitse osoitteeseen Ampumaurheiluliitto, Lassi Palo, SAL, Valimotie 10, 00380 Helsinki. ONNITTELUT 90 VUOTTA Ilmo Laaksonen 80 VUOTTA Lauri Järnstedt 75 VUOTTA Lena Backman Raimo Valtonen Erkki Mäenpää 70 VUOTTA Sakari Mäkelä Esko Lempola Tapani Elo Timo-Heikki Varis TSA 20.9. TSA 16.7 TSA TSA TSA 31.7. 3.8. 10.8. LL 17.1. TaSA 22.4. TSA 13.6. KeAMS 25.6. Markku Kallajoki Timo Stormi 60 VUOTTA Reino Lujan Janne Yli-Puntari Jari Kuosmanen Pasi Toivonen Arto Salmi 50 VUOTTA Riina Merilehto Juha Kesseli Jukka Ämmälä Antti Poussa Ilkka Koenkytö TSA TSA 16.9. 17.9. LL LL LL TSA LL 18.4. 30.5. 23.6. 19.7. 28.8. LL LL TSA LL LL 15.2. 20.2. 3.9. 13.9. 13.9. Urheiluampuja-lehti julkaisee vain ne syntymäpäiväonnittelut, jotka seurat toimittavat Ampumaurheiluliittoon LEHDEN AINEISTOPÄIVÄÄN MENNESSÄ. Seurojen pitää varmistaa, että syntymäpäiväsankarit suostuvat merkkipäivätietojensa julkaisemiseen. Merkkipäivätiedot voi toimittaa sähköpostitse osoitteeseen urheiluampuja@ampumaurheiluliitto.fi tai postitse osoitteeseen Ampumaurheiluliitto, Lassi Palo, SAL, Valimotie 10, 00380 Helsinki. ”ALA-HÄMEEN AMPUJAT EI OLE kuitenkaan pelkkä Eetu Kallioinen. Taustalta on nousemassa useampi nimi kohti kansainvälistä kärkeä. Maajoukkueampujia seurasta löytyy tänä vuonna peräti kuusi. Se on kova lukema, kun ottaa huomioon, että seuran päivitetty jäsenmäärä on 106 urheilijaa. A-HA:n puheenjohtaja Eemeli Kurki pääsi kertomaan, minkälaisesta ´haulikkopoppoosta´ on kyse. – Olemme ehkä profiloituneet skeet-seurana. Suurin osa haulikkoampujista on meillä skeet-ampujia. Meillä on karkeasti arvioiden noin 70 haulikkoampujaa, joista sellaiset 50 ovat aktiivisia kisaajia, Kurki kertoo.” iAamuposti 2.6. lauottua ”ON KOVA JUTTU SAAVUTTAA paikka Pariisiin viimeisessä kisassa”, Timo Vaitiniemi sanoi, kun Jarkko Mylly oli varmistanut paikan elo-syyskuussa järjestettäviin paralympialaisiin Granadan EM-kilpailuissa. i sivu14 Urheiluampuja 2024 Ampumaurheiluliitto oli mukana Riihimäellä kesäkuun alussa järjestetyillä Erämessuilla. Kuvassa Kustaa Ylitalo (vas.), Sonja Myllys, Minea Terkola, Outi Rekola ja Piritta Laine. Urheiluampuja-lehti ilmestyy vuonna 2024 neljä kertaa. Kaikki numerot ilmestyvät printtinä ja sähköisessä muodossa. Ilmestymispäivät: 14. maaliskuuta, 20. kesäkuuta (tämä lehti), 25. syyskuuta sekä 18. joulukuuta. 2/2024 URHEILUAMPUJA UA_2_2024.indd 43 43 11.6.2024 18.21

SVENSKA SIDOR Långström och Rosenlew finska mästare i luftgevär F OTO : L A S S I PA LO T urun Seudun Ampujat (TSA) arrangerade FM för luftgevär och pistol 10 m i individuella grenar och lagtävling i Kuppis idrottshalls inomhusskjutbana på helgen 22.– 23.3.2024. Mästerskapstävlingarna började på fredagen, då 50-80-årsklasserna och paragrenarna sköts. På lördagen var det M- och N- klassen och på söndagen juniorklasserna (N16, M16, N18, M18, N20 och M20). Cirka 400 skyttar deltog i mästerskapstävlingarna. Tävlingarna öppnades av borgmästaren i Åbo stad, Minna Arve som är medlem i föreningen och tränar hagelgevärsskytte. Sebastian Långström vann 10 m luftgevär för herrar RIKU KOSKELA (Pohjois-Hämeen Ampujat) var etta i grundtävlingen före Aleksi Leppä (Haminan Ampumaseura). Duons poäng var 626,8–625,7. Sebastian Långström (KSF) var tredje med 625.4 poäng. Finalgränsen för de åtta bästa var 614,5. I finalen sköt Sebastian Långström (Kyrkslätt Skytteförening) säkert och vann före Riku Koskela. Det var den 25-årige skyttens andra finska mästerskap i luftgevär. Den förra kom också i Åbo – för åtta år sedan. Långström vann sitt första mästerskap samma dag som sin stora syster Katarina vann FM-guld för damer. – Bra! Det här var spännande och roligt och allt däremellan, skrattade Långström. – Jag förväntade mig inte att vinna, för jag har fokuserat träningen nu mer på miniatyrgevär. Jag gjorde dock en bra förberedande träning inför FM, sa Långström. Cristian Friman (Esbo Skytteförening) gjorde igen en bra final och steg från grundtävlingens sjunde plats till en femte plats. Äldre brodern Björn Friman (ESF) blev 25. med 606.6 poäng. Alexandra Rosenlew vann damklassen i luftgevär för tredje året i rad VIIVI KEMPPI (Etelä-Saimaan Ampujat) sköt det bästa resultatet i grundtävlingen, 44 Alexandra Rosenlew och Sebastian Långström lade beslag på de Finländska mästerskapen på luftgevär. 626,0 poäng. Förra årets FM-tvåa, Marianne Palo från Isonkyrön Metsästys- ja Ampumaseura, var tvåa med 623,0 poäng, trea var Henna Viljanen Kyrkslätt Skytteförening på 622,5 poäng. Fjolårets finska mästare Alexandra Rosenlew (Esbo Skytteförening) var fyra i grundtävlingen med 622.2, men vann finalen och finska mästerskapet – för tredje gången i rad. – Det här känns ganska skönt! Det känns bra, sa Rosenlew, 18, när han tog emot gratulationer från sina medtävlare. – Jag har aldrig varit så nervös som i finalen. Jag ville behålla min vinstsvit, även om det inte var lätt på grund av att jag satsat mycket på studentskrivningarna före tävlingarna. Henna Viljanen (KSF) slutade sjua i finalen. Emma Malinen KSF blev 21. 605,1. och 29. Indre Zlobaite från Raseborgs skyttar på 595 poäng. I lagtävlingen luftgevär i allmän klass blev det dubbelt SFS. Mästerskapet gick till Kyrkslätt Skytteförening med laget, Sebastian Långström, Henna Viljanen, Emma Malinen 1853.0 poäng. Esbo Skytteförening tog andra plats med laget Alexandra Rosenlew, Cristian Friman, Björn Friman 1846.1 poäng. På söndagen, tävlades det i juniorklasserna (D16, M16, D18, M18, D20 och M20) PÅ SÖNDAGEN VANN Alexandra även D18-klassen med ett nytt finländskt rekord på 625,4. Hon deltog även i D20 klassen. Trots en mycket tajt tidtabell med två tävlingar efter varandra, vann hon grundtävlingen på 623,4 poäng. Men i finalen i D20-klassen tog den tajta tidtabellen ut sin rätt, och Rosenlew slutade femma. Finska mästerskapet gick till Tuulevi Suomus (Vihdin Ampumaseura). Raseborgs Skyttar fick två mästerskap i luftpistol när Lasse Kurkela vann guld i M20-klassen och Lumi Saikkonen vann guld i D16-klassen. Lasse Kurkela var andra i grundtävlingen med 555 poäng, men vann finalen med 235.6 poäng. Lumi Saikkonen RS tävlade också i D20. Lumi var 2. efter grundtävlingen på 536 poäng, men den korta återhämtningen efter D18 gjorde att hon föll ner till 5. plats i finalen. TEXT: PER-OLE LINDELL URHEILUAMPUJA 2/2024 UA_2_2024.indd 44 11.6.2024 18.21

SFS-mästerskapen i rörliga mål ordnades som öppna rekord dugliga tävlingar i Ingå 9.3. A aro Vuorimaa sköt goda resultat i öppna SFS-mästerskapen och vann båda tävlingarna. Ida Heikkilä igen sköt en poäng från finska rekordet i damklassen. Lapuan Seudun Ampujat:s Aaro Vuorimaa var i toppform i SFS-tävlingarna som arrangerades av Raseborgs Skyttar. Vuorimaa vann herrklassen med 575 poäng på 10 m normallopp. Arrangörsklubbens Krister Holmberg och Niklas Hyvärinen var följande. Holmberg fick silver med 563 poäng och Hyvärinen fick brons med 559. I blandlopp fortsatte Vuorimaa att skjuta säkert, för att slutligen vinna med resultatet 384 poäng. Hyvärinen vann silver i blandlopp med tre poängs skillnad med 381 poäng. Holmberg i sin tur vann brons i omskjutningen mot Roni Tenhunen från Borgå Skyttar-Porvoon Ampujat med 373 poäng (18-15). SFS-tävlingarna fungerar som en av EM-uttagningstävlingarna i rörliga mål. Vuorimaa var nöjd med bevisen han gav. – Det kändes bra under hela tävlingen. Säsongens bästa resultat hittills och en stark prestation inför EM. Jag är nöjd med loppet som helhet, kommenterar Vuorimaa. Finlands två bästa i damklassen Ida Heikkilä (Kymppi 64) och Aino Vaittinen (Hämeenlinnan ampumaseura) delade toppplatserna. Vaittinen vann normallopp med resultatet 549. Heikkilä sköt 540 poäng och blev tvåa. Heikkilä kämpade sig till seger i sin tur i blandlopp, med ett hårt resultat på 379 poäng. Resultatet var bara en poäng från det finska rekordet som innehas av Heikkilä. Vaittinen vann silvret i blandlopp med 346 poäng. Kymppi 64-skytten Henri Karlsson gjorde en fin uppvisning i klassen M20, då han vann båda loppen. Karlsson sköt 560 poäng i normallopp och 370 poäng i blandlopp. William Wilkman var fyra i normallopp med 525 och tvåa i blandlopp med 364 och korades som FSS mästare i båda klasserna. I klassen M16 var Wilmer Wilkman RS andra i båda loppen och Emil Martikainen RS fjärde i båda loppen och vann SFSM guld och silver. Tom Sved Sibbo Skyttegille vann 2 S F S SFSM-guldmedaljer i M60 klassen då han vann i normallopp och blandlopp med resultat 308 respektive 305. Raseborgs Skyttarna Jouko Mutka och Anders Holmberg vann likaså guld och silver i M75 i båda tävlingarna. TEXT: PER-OLE LINDELL Veromaa Europeisk Mästare EUROPEISKA MÄSTERSKAPEN på både krutvapen och hagel har ordnats redan i maj. Detta i och med att i år är ett OS-år och EM-tävlingarna fungerade samtidigt som de sista kvaltävlingarna till OS. Sibbo Skyttegilles Mopsi Veromaa deltog i EM på hagel. Veromaa tävlade i damernas trap i tävlingarna som avgjordes i Lonato, Italien. Veromaa tog sig till final i den individuella tävlingen. I grundserien sköt hon 116 träffar utav 125 möjliga. Efter omskjutningar var hennes slutliga placering femte i grundserien. I finalen var hennes slutplacering den samma, femte. Fatima Galvez från Spanien korades till Europeisk mästare. I lagtävlingen lyckades det finländska laget bärga hem mästerskapet. I laget ingick förutom Veromaa, Satu Mäkelä-Nummela och Nora Antikainen. Italien kom tvåa i tävlingen, skillnaden mellan Finland och Italien var endast två träffar. Veromaa har haft en stark vår, men trots detta så lyckades hon inte knipa en OSkvotplats till Paris. Brons för Långström I TÄVLINGARNA på krutvapen som gick i Osijek, Kroatien. Deltog tre skyttar från SFS-föreningar. Sebastian Långström och Henna Viljanen från Kyrkslätt Skytteförening och Alexandra Rosenlew från Esbo Skytteförening. Långström och Viljanen tävlade på 50 och 300 meter i herr- och damklassen och Rosenlew i damjuniorklassen på 50 meter. Långström var med om att ta hem ett lagbrons i ställningstävlingen på herrarnas frigevärstävling på 300 meter. I laget ingick förutom Långström, Juho Autio och Riku Mopsi Veromaa var framgångsrik på EM. Koskela. Lagtävlingen vanns av Schweiz och Österrike var andra. I de andra grenarna kom det finländska laget in på fjärde platser. I ställningstävlingen sköt Långström 582 poäng och med det kom han in på en femte plats, för att ta en medalj skulle det ha krävts 585 poäng. På liggande sköt Långström 593 poäng, med det var han åttonde. Denna gång krävdes det 596 poäng till en medalj. På standardgevär, 3x20 skott sköt Långström 579 poäng, med det kom han in på en trettonde plats. I damernas 300 meterstävlingar tävlade alltså Henna Viljanen. På 3x20 skott med frigevär sköt hon 571 poäng, det berättigade henne till en 14:e plats. Till medalj krävdes det 588 poäng i denna högklassiga tävling. På liggande var Viljanen 16:e med 582 poäng, nu krävdes det 594 poäng för att ta en medalj. Rosenlew 21:a PÅ 50 METER tävlade Långström på 3x20 skott och liggande. På 3x20 skott sköt Långström 583 poäng, det berättigade honom till en 40:e plats. För att nå finalen krävdes 589 poäng. På liggande sköt Långström 620,1 poäng med det kom han in på en 32:a plats. Viljanen deltog endast i damernas 3x20 skott där sköt hon 580 poäng, det gav henne en 54:e plats. Alexandra Rosenlew tävlade alltså i damjuniorernas gevärstävlingar. På 3x20 skott sköt Rosenlew 569 poäng, med det kom hon in på en 44:e plats. För att nå finalen krävdes det 583 poäng. På liggande var Rosenlew 21:a med 615,7 poäng. För att ta sig upp på prispallen krävdes det 623,3 poäng. SVENSKA FINLANDS SPORTSKYTTEFÖRBUND.R.F (SFS) Per-Ole Lindell Verksamhetsledare per-ole.lindell@idrott.fi Joni Stenström, Svenska sidor skribent 050 405 5573 joni.stenstrom@gmail.com SFS:s hemsida www.sfs.idrott.fi 2/2024 URHEILUAMPUJA UA_2_2024.indd 45 45 11.6.2024 18.21

SARJAKUVA 10 napakkaa Juho Autio, 33, on Oulun Metsästys- ja Ampumaseuran kivääriampuja, joka edusti Suomea 300m kiväärin EM-kilpailuissa Kroatian Osijekissa. 46  EKA ENNAKOIVA: Suomi sai hienosti EM-pronssia 300m kiväärin 3×20 ls kilpailussa. Miltä tuntui? Totta kai tosi hienolta! Olimme olleet varmaan kymmenen kertaa neljänsiä.  TOKA TUNKEILEVA: Sanoit, että ”kerrankin näin päin”. Miksi näin? Vaikea sanoa. Se oli monen asian summa, koska mukaan lasketaan kolmen ampujan tulokset.  KOLMAS KOVISTELU: Muita tavoitteita tälle vuodelle ? Perheeseemme syntyy esikoinen heinäkuussa. Sitten pitää saada uudenlainen hieno arki rullaamaan..  NELJÄS NALLITUS: Entä pidemmällä tähtäimellä? Tavoitteena ovat samalla tavalla kansainväliset arvokisat. Minulta puuttuu vielä henkilökohtainen mitali.  VIIDES VARMISTAVA: Mitä muuta teet kuin harrastat ampumaurheilua? Työni Puolustusvoimissa ja perhe vievät kaiken muun ajan.  KUUDES KUJEILEVA: Onko isompia tavoitteita olympialajeissa? Jos harjoitusolosuhteet eivät täällä muutu, niin ei. Jos muuttuu, niin sitten kyllä. Lähin kotimainen 50m rata taitaa olla Jyväskylässä eli melkein 600 kilometrin päässä.  SEITSEMÄS SIHTAUS: Mikä on laukaisumääräsi tänä vuonna? Arvio tälle vuodelle on noin 15-20 000 laukausta, riippuu vähän kesästä. Suurin osa tulee ilmakiväärillä, loput 300 kiväärillä ja ”piekkarilla”.  KAHDEKSAS KULTAHIPPU: Pelaatko vielä pesäpalloa? Olen pelannut edellisen maakuntasarjan ottelun kolme vuotta sitten. Kaikki Kempeleen pelit tulee kuitenkin katsottua.  YHDEKSÄS YRITYS: Olet Lapin alueen kiväärin tehoryhmän valmentaja. Millaista se on? Se on antoisaa, ja tykkään valmentaa. Toivottavasti tulevaisuudessa olisi enemmän junioreita valmennettavana. Valmennan niin töissä kuin siviilissäkin.  NAPAKYMPPI: Tuliko tämän vuoden napakymppi jo EM-Osijekissa? Reunakymppi tuli Osijekissa, mutta napakymppi tulee heinäkuussa. LASSI PALO URHEILUAMPUJA 2/2024 UA_2_2024.indd 46 11.6.2024 18.21

”Ikävä tuplatrapin tuplahaasteita” FINAALI Teksti & kuva LASSI PALO S ami Ritsilä kuului vuosien ajan Ampumaurheiluliiton kaksoistrapin maajoukkueryhmään ja kiersi Simo Köylisen ja valmentaja Pekka Maunulan kanssa kansainvälisiä arvokilpailuja ja maailmancupeja. Viime vuosikymmenen puolivälissä alkoi kertyä synkkiä pilviä lajin ylle, ja niin ”tupla­ trap” poistettiin arvokilpailujen ohjelmasta vuoden 2017 jälkeen. Se romahdutti lajin harrastajamäärät, ja Ritsilä alkoi ampua trapia. Ritsilän mielestä ”tuplatrapin” lopettaminen tuntui tuolloin pahalta, mutta mitään ei ole jäänyt niin sanotusti hampaankoloon: – Totta kai se harmitti, koska pääsin niin lähelle maailman kärkeä. Ei se mikään maailmanloppu minulle kuitenkaan ollut. Jonkin asian loppu on kuitenkin aina jonkun uuden alku, Ritsilä sanoo nyt. Hänen parhaita saavutuksiaan ovat vuonna 2016 saavutetut maailmancupin 5. ja 6. sijat Bakussa ja San Marinossa. Hän teki ennätyksensä 139 /150 Bakussa vuonna 2015 järjestetyissä ensimmäisissä Euroopan kisoissa ja sijoittui yhdeksänneksi. Savonlinnassa asuva ja koneistajana työskentelevä Ritsilä on nyt 51-vuotias ja edustaa Orimattilan Seudun Urheiluampujia (OSU). Hän ampuu haulikkolajeja monipuolisesti. Viime vuonna hän kilpaili SM-tasolla niin kaksoistrapissa, kansallisessa trapissa, automaattitrapissa kuin trapissakin. kuten nyt minulle uusien ampumaurheilun lajien opettelemiseen. EN OLE MIETTINYT yhtään sitä, mitä päättäjät tuolloin pohtivat, kun he päättivät kaksoistrapin kohtalosta. KAKSOISTRAP ON LAJINA erittäin haastava, koska siinä on niin paljon muuttujia – kaksi kiekkoa, olosuhteet, radat, tuulet. Kun urheilija on löytävinään kompromissin yhteen kiekkoon, toinen kiekko sitten katoaakin. Kun toista kiekkoa pitää itsestäänselvyytenä, on vielä se toinen… Kyllä, minulla on ikävä tuplatrapin tuplahaasteita! On sekin sanottava, että kaikissa lajeissa on omat haasteensa. KISAREISSUT OLIVAT kohokohtia. Niissä aina mitattiin sen hetkinen kunto. ENSIMMÄISENÄ TULEE MIELEEN se, että kisareissut olivat haaste ja mahdollisuus. UUDEN LAJIN OPETTELEMINEN ON ollut haastavaa siksi, että olin niin syvällä ja niin pitkään mukana toisessa lajissa. Minun on ollut pakko unohtaa vanha tekniikka. Jokaisen lajin vaikeusaste kiehtoo minua. AMPUMAURHEILUSSA VIEHÄTTÄÄ eri lajien vaikeus ja sitä kautta itsensä haastaminen. Yritän välttää sanomasta samoja sanoja jokaisessa vastauksessani, mutta nämä asiat vain sivuavat samaa aihetta ja potkivat minua treenaamaan ja kilpailemaan. Haulikkolajeissa näkee lisäksi heti sen, onko suoritus ollut oikea vai väärä eli tuleeko osuma vai pummi. AMMUN VUODESSA NOIN neljäsosan siitä, mitä ammuin huippuvuosinani. Määrä on nykyään noin neljätuhatta kiekkoa vuodessa. TAVOITTEENANI ON kehittyä edelleen ampumaurheilijana. Jos tuloksia joskus tulee, on kiva nähdä, minkälaisia ne ovat.” ”KAKSOISTRAPIN POISTAMINEN kansainvälisistä kilpailuista jätti minulle paljon aikaa, koska määrätietoinen panostaminen lajiin loppui. Menestyksen tavoitteleminen ja huipulla ampuminen veivät erittäin paljon aikaa ja energiaa. Käytin vapautuneen ajan muun muassa itseni kehittämiseen työelämässä. PÄÄTÖKSESSÄ ei harmita erityisesti mikään eikä mitään jäänyt hampaankoloon. Kun joku asia loppuu, alan keskittyä johonkin muuhun, 2/2024 URHEILUAMPUJA UA_2_2024.indd 47 47 11.6.2024 18.21

UA_2_2024.indd 48 11.6.2024 18.21