Vaatteet todellakin on aatteet - Neljä tyyliniekkaa avaa vaatekaappinsa Makasiiniravintolat toimivat aiemmin suolavarastoina Ruoan tuoksu nuotiolla on vastustamaton - Lue vinkit eräruokailuun Reppu selkään ja mars Sirppujoen vuolemille rannoille n gi un up ka den L a i t il a n j a U u Sa no m ie n o p a s ke s ä ä n 2 0 2 4 Pellolla syntynyt rakkaus kuljetti Markku Lehtolan maailmalle stadionin valoihin

2 Keskellä kesäparatiisia Sisällys Ihmisillä on tapana kysellä tutuilta, mitä he aikovat tehdä kesällä. Kysymys saattaa kuulostaa siltä, että pitäisi lähteä pyöräilemään Saariston rengastie, tehdä jokin lomamatka, pyöriä karavaanarina ympäri Suomen tai lähteä merelle purjehtimaan. Monen kesäloma kuluu kuitenkin tutuissa ympyröissä, kotona tai mökillä. Kesän kohokohta on, kun tapaa sukulaisia, pyöräilee torille, käy markkinoilla tai kesäteatterissa. Eikä kesä sen kummempaa vaadikaan. Miksi pitäisi lähteä muualle, kun asumme keskellä kesäparatiisia? Kesäjussi tarjoilee jälleen mehukkaita esimerkkejä siitä, kuinka hienoa on viettää kesä juuri täällä, omassa kesäparatiisissamme. Jazzkukko töräyttää megabileet Laitilan kirkkopuistossa heinäkuussa, kun festivaali täyttää 10 vuotta. Juhlafestivaalissa esiintyvät Mike Stern & Randy Brecker Band. Ei siis tarvitse lähteä New Yorkin jazzklubille asti kuullakseen kansainvälisiä huippuja. Crusell-viikolla saa nauttia harmonikkataiteesta, kuulla oopperaaarioita ja tähtiviulisti Ilya Gringoltsia. Miksi siis lähteä kauemmas etsimään kulttuurielämyksiä? Itse asiassa täältä ei tarvitse lähteä edes Iskelmä Festivaalille tai Ruisrockiin, kun Karjurock ja Laitila Festival tuovat huippuartistit tänne. Kesäteatterimme tarjoilevat huumoria ja koskettavia tarinoita. Lentävä lokki kertoo rehevän tarinan Reidar Särestöniemestä, Kaivolan kesäteatterissa saa taas nauraa vatsansa kipeäksi ja Santtion kesäteatterissa kokea nostalgiaa, kun Viulunsoittaja nousee katolle. Pyhämaan Suviteatterissa käydään Vuoroin vieraissa. Kesätapahtumia alueellamme on lukuisia. Aloitetaan kesä vaikka Merefesteillä ja Munamarkkinoilla. Vesillekin pääsee, vaikka ei omistaisi purjevenettä. Kaljaasi Olga vie Katanpäähän ja M/S Kerttu risteilee Isollekarille. Kesäkalenteriin kannattaa varata muutama päivä rantalomalle, että ehtii uimaan ja syömään eväitä rannalla. Auringonlaskua voi ihailla vaikka Pamprinniemessä tai Rihtniemessä. Sitten olisi vielä ne perinteiset nähtävyydet, eli kirkot ja museot. Elämme niin huikeassa kesäparatiisissa, että yksi kesä ei riitä. Tuttaville voi vastata, että eihän täältä kannata lähteä kesällä mihinkään! Teija Uitto päätoimittaja Laitilan Sanomat ja Uudenkaupungin Sanomat lämpiää kerran viikossa Täältä ei kannata lähteä mihinkään. KESÄJUSSI Päätoimittaja: Teija Uitto Taitto: Iida Kauppi, Risto-Matti Kärki Toimittajat: Maija Ala-Jääski, Hanna Hyttinen, Lilli Jokela, Katja Kaartinen, Iida Kauppi, RistoMatti Kärki, Solina Saarikoski, Eero Siivonen, Teija Uitto Ilmoitusmyynti: Jouni Kokkonen, Meri Nordberg, Elina Salminen, Ville Wehman Painopaikka: Lehtitehdas, Salo 2024 Painosmäärä: noin 30 000 4 Tarja, Granger, Julia ja Jani esittelevät kesätyylejään 8 Karparannan sauna 11 Meressä lepää ainutlaatuista historiaa 15 Kesällä tapahtuu 16 Jari maalaa taivaan 8 värejä 18 Annen viiniköynnökset kasvavat kanalassa 20 Rantamakasiinien historia ulottuu vuosisatojen päähän 24 Kerttu ja jalkapallo kulkevat Markun rinnalla 27 Elämää Sirppujoen varrella 33 Katukalastus on suosittua puuhaa 16 34 Laitilassa saatiin 15 metriä kalaa 36 Jussi ja Laura asuvat perheineen saaressa 42 Emma ammentaa taidetta itkusta ja surusta 36 44 Kesäteatteri yhdistää konkaria ja ensikertalaista 46 Kesähoroskooppi suosittelee syötävää ja juotavaa 48 Kesäjussin kesäbiisit 50 Wilma on huolellisesti ylläpidetty vanha rouva 52 Juoksu on aina läsnä Annemarin elämässä 54 Ruokailu kruunaa 54 4 retkeilyn Kannen kuvassa Matti Varjonen ja Aisla Jokinen Kannen kuvaaja: Risto-Matti Kärki Lehden logo: Graafinen suunnittelija Anne Jacksen Kesäjussi jaetaan myös Laitilan ja Uudenkaupungin kesäasukkaiden kotiosoitteisiin. Osoitelähteet: Uudenkaupungin ja Laitilan kaupungit

• TUOREITA VIHANNEKSIA • PAIKALLISTUOTTEITA • KAHVIO • KEITTOLOUNAS ARKISIN KENKÄSI OVAT TÄÄLLÄ! Laukkuja ja lompakoita Parhaan palvelun kenkäkauppa Kauppakatu 8, Laitila, puh. 853 666 Aukioloajat: ma–pe 9–17, la 9–14 Laadukkaat ja monipuoliset ihonhoidon palvelut Keskuskatu 27 A 19, Laitila 050 530 3877 | www.fiiniks.fi VIRTASEN 4 ÖLJYN MAALI Ulkomaali kaikille hirsi- ja puupinnoille Aimo Virtasen kehittämä 4 Öljyn Maali on oikea valinta niin moderneille hirsitaloille kuin perinteisille puurakenteille. Pellavaöljypohjainen maali sekä hengittää että suojelee puun ydintä. Luonnonöljy ei valu ja maalaaminen on todella helppoa. Aimon salainen resepti on jo vuodelta 1963 ja maalin kestävyys on testattu saariston tuulissa ja tuiskuissa. Vuosikymmenten kokemuksella uskallamme luvata, että Virtasen hengittävä Neljän luonnonöljyn maali toimii kaikkialla. KESÄAJAN TAPAHTUMIA: 8.6. Kasitorirock 11.6. Lastentapahtuma 25.6. Lauluilta 29.6. Rompetori ja kirppis 6.7. Terassitanssit 12.7. Jazzetkot 20.7. Rompetori ja kirppis 11.8. Mobiilisunnuntai 17.8. Rompetori ja kirppis Avoinna: ma-pe 9–20 • la 9–17 • su 12–20 Untamontie 51, 23800 Laitila • www.kasitori.fi LEGENDAARINEN HENGITTÄVÄ ÖLJYMAALI ULKOKÄYTTÖÖN Virtasen maalit , ta suoraan varastosn! aa um st tu tule tu Avoinna: MA-PE 8–17, LA 9–13 Meijerintie 6 P. 02 854 010 Pihalle, mökille, puutarhaan! • • • • • Mullat, turpeet, taimet, perennat, yrtit Kesäkukat Lämpö-/pikakompostorit Kompostikäymälät Ruohonleikkurit LAITILAN Keskuskatu 12, Laitila, P. (02) 857 6100 info@laitilankievari.fi www.laitilankievari.fi Kievarissa lounaat ja muut ruokailut, juhlat, seurustelut, kokoukset ja majoituspalvelut. Terassi palveluksessanne! Santilantie 2, Laitila MA-PE 8–18, LA 9–15 • 16.6. asti myös SU 10–15 Tervetuloa Laitilan helmeen!

4 Ä N I S n o i l y y t n ä s e k n a Ihan Kesäjussi kysyi vakkasuomalaisilta, mikä tekee kesätyylin. Selvisi, että se on paljon enemmän kuin vaatteet yllä. LILLI JOKELA Ompelen itse, tuunaan ja kierrätän Lilli Jokela ”Olen kässämimmi sormennäppejäni myöten. Ystäväni Elinan kanssa saatamme istua päiväkausia yhdessä ompelukoneen ja saumurin ääressä. Kesäisin vien ompelukoneen vanhan hirsitorppani puutarhaan. Kun vielä asuin täällä Sorvakossa, kannoin puutarhatuolin rantakalliolle ja virkkasin isoäidin neliöitä. En osta juuri mitään vaatteita vaan suosin kierrätettyä. Valmisvaatteet eivät ole mittasuhteiltaan minulle sopivia tai mieluisia, ja joudun yleensä muuttamaan hihojen, lahkeiden tai helmojen pituudet sekä olkalinjoja. Kesätyylini avainsanat ovat ompele itse, tuunaa vanhaa tai kierrätä. Vanhan tuunaamisessa kiehtoo se, että siinä voi käyttää luovuuttaan ja mielikuvitustaan. Ylläni olevan kesämekon olen ostanut vuosia sitten muutamalla eurolla. Mekon myi minulle Turun Paattisten kesäkirppiksellä nainen, joka oli muuttamassa pysyvästi Espanjaan ja luopui sen vuoksi irtaimistostaan ja osasta vaatteistaan. Mekon historia on minulle kovin kiehtova, koska itsekin olen jo vuosikymmenen haaveillut eläkkeellä olevani pimeimmän vuodenajan muualla. Kesä ja etelän patikointi- ja vaellusmaastot ovat ihaninta mitä tiedän. Ompeluharrastukseni on painottunut korjausompeluun. Ajattelen, että rakennan kestävämpää tulevaisuutta, kun olemassa oleva vaate muuttuu käsissäni uudelleen käyttövaatteeksi ja vaatteen käyttöikä pitenee. Kierrätysmateriaalien käyttö on minulle mieluisaa ja niistä ompeleminen palkitsevaa työtä.” Tarja Silokoski, 61 Laitila Vanhan tuunaamisessa kiehtoo se, että siinä voi käyttää luovuuttaan ja mielikuvitustaan.

5 itse Joskus tyhjennän koko vaatekaappini löytääkseni sopivan asun KATJA KAARTINEN Lilli Jokela ”Kutsun tyyliäni Urban Coutureksi. Siinä urbaani katumuoti yhdistyy näyttäviin ja usein absurdeihin ja epäkäytännöllisiin muotiluomuksiin. Tykkään muokata omia vaatteitani ja tehdä arkivaatteista huippumuotia. Työskentelin aiemmin Atlantic Recordsilla, jossa suunnittelin taiteilijoille asuja kuvausiin ja palkintotilaisuuksiin. Tyyli ja ulkonäkö ovat minulle äärimmäisen tärkeitä. Tyyli on kokonaisvaltaista, jossa jokainen yksityiskohta on tärkeä. Se ei ole pelkästään sitä, miten pukeudut vaan miten olet ja elehdit. Kaikki se heijastaa persoonaasi. Muutettuani Suomeen minun on ollut vaikea löytää tyyliini sopivia vaatteita. Eurooppalainen vaatemitoitus sopii hoikemmille ihmisille kuin minä, ja vaatteiden hintataso on paljon korkeampi kuin mihin olen tottunut Amerikassa. Voin käyttää napillista paitapuseroa, mutta siinä täytyy olla jotain ainutlaatuista, samoin farkuissa täytyy olla jotain mielenkiintoista tai erilaista. Ostan vaatteeni pääosin Amerikasta, mutta olen löytänyt kivoja paitoja ja mielenkiintoisia kenkiä myös paikallisista kivijalkaliikkeistä. Jos näet minut huonona päivänä, olen pukeutunut rennosti, parraton ja todennäköisesti yritän olla näkymätön. Tosin yleensä en lähde liikenteeseen ellen tunne oloani hyväksi katsoessani peiliin. Vaimoni nauraa, että joskus tyhjennän koko vaatekaappini löytääkseni yhden asun töihin tai ruokakauppaan. Olen hillinnyt tyyliäni huomattavasti muutettuani Suomeen. Aiemmin myös hiusteni ja silmieni väri mätsäsi vaatteisiini. Minulla oli värilliset piilolinssit joka asulle ja värjäsin hiuksiani varmistaakseni, että asiat sopivat yhteen. Yksi asia, mikä on edelleen yli muun, ovat kengät. Lempikenkäni ovat yli 13 vuotta vanhoja ja korjautan niitä, kunnes niille ei voi tehdä enää mitään.” Granger Simmos, 40 Uusikaupunki Olen hillinnyt tyyliäni huomattavasti muutettuani Suomeen.

6 KUVAT: LILLI JOKELA Tyylissäni näkyy maalaispojan identiteetti Lilli Jokela ”Olen maatalon poika, jolle on opetettu pienestä pitäen, että istutaan selkä suorassa, artikuloidaan selkeästi ja ollaan kohteliaita toisille. Itselleni tyyli on siis paljon enemmän kuin ulkoinen habitus; se on tapa olla ja käyttäytyä. Olen sosiaalinen ja ollut monessa mukana; politiikka oli työtäni pitkään ja sittemmin olen työskennellyt it-alalla ja kiertänyt maailmalla. Korona-aikana aloin kaivata kaupungista maalle ja löysin sattumalta Pyhärannan myynnissä olleen pappilan meren rannalta. Moni saattoi yllättyä, mutta sisareni eivät ollenkaan. Olen remontoinut 400-neliöistä taloa ja raivannut rämettynyttä tonttia. Työtä on valtavasti, mutta nautin tekemisestä. Kotikasvatus ja työelämä ovat muokanneet tyylistäni sellaisen kuin se on. Isäni ja isoisäni pukeutuivat aina kauluspaitaan ja villatakkiin tai liiviin, mutta niin ehdotonta tyyliä en ole halunnut jatkaa. Aiemmin pukeuduin suurimmaksi osin pukuun ja solmioita löytyy vaatekaapista varmaan sata kappaletta. Ne olivat tapa erottua. Nykyään voin pukeutua rennommin, ja mietin enemmänkin sitä, laitanko ylleni valkoisen vai tummansinisen paidan. Olen isokokoinen mies ja se pelottaa joitain ihmisiä. Ehkä he pelkäävät, että ylipaino tarttuu. Olen kärsinyt monista terveysongelmista ja henkeni on ollut vaarassa. Luulen, että vastoinkäymisillä on iso merkitys siihen, että olen aika leppoisa ja empaattinen mies. En oikein osaa sanoa mihinkään tai kenellekään ei. Tyylissäni näkyy Rauman maalaiskunnasta kotoisin olevan maalaispojan identiteetti, johon sekoittuu ripaus hovimestaria,mikä myös on osa työhistoriaani. Uppsalan opiskeluvuosina sain tarjoilla kuningatar Silvialle ja prinsessa Victorialle ja Veikkauksen pääkonttorilla lottomiljonääreille. Tykkään yhä, kun saan kattaa vieraille pöydän Pyhärannan pappilassa.” Tyyli on paljon enemmän kuin ulkoinen habitus; se on tapa olla ja käyttäytyä. Jani Seikkula, 49 Pyhäranta Perheenjäsenten vaatekaapit parhaita löytöihin Lilli Jokela ”Ostan vaatteita todella harvoin ja silloinkin lähinnä kierrätettyä ja ainoastaan tarpeeseen. Oma ja perheenjäsenten vaatekaapit ovat parhaita paikkoja tehdä löytöjä. On hauska keksiä vanhoille vaatteille uusia tapoja käyttää niitä. Äitini vanhat korkeavyötäröiset ruskeat housut olivat pitkään trademarkini, ja isältä löytyvät parhaat vanhat t-paidat. Kånkenin reppuni on myös äidin varastoista. Kaveripiirissäni tehdään todella paljon second hand -löytöjä. Turussa on loistava kirppisvalikoima, mutta kiinnostavimpia löytöjä voi sittenkin tehdä maaseutumaisilla kirppareilla, joissa kaikki eivät ole saman asian perässä. Yleensä myös hinnat ovat isoja kaupunkeja edullisemmat. Pohjois-Savossa sijaitsevalta Vesannolta olen varmasti ostanut elämäni edullisimman kauluspaidan kymmenillä senteillä. Ylläni oleva paita on poikaystävän vaatekaapista. Paidasta puuttuvat napit, mutta se toimii näinkin enkä ole edes ajatellut uusia nappeja. Farkut ovat melko uudet enkä edes muista, milloin olen näitä edeltävät ostanut. En ole kovinkaan tarkka tyylistäni vaan pukeudun siten kuin hyvältä ja kestävältä tuntuu. Vaikka itse suosin kierrättyä, en tyrkytä ajatuksiani enkä moiti pikamuotia käyttäviä. Jokainen tekee omat ratkaisunsa, ja minulle sopii miettiä tarvitsenko aidosti sitä, mitä olen hankkimassa.” Kiinnostavimpia löytöjä voi tehdä maaseutumaisilla kirppareilla. Julia Hauta-alus, 18 Uusikaupunki

I UUD T ERVET T E R VE T UULO LOA A UT N U T S täyden pal velun u r he il u l iik k ee se e n! t äy de n pa l ve lu n urheiluliik keeseen! T E RV E TU LOTAE R V E T U L O A tä yden pa lv elun urheiluliikkeeseen! tä y d en p al v e l un ur he il u l iik ke es ee n ! Kaikkea kaunista kesään... oa l u t e Terv ksille osto Avoinna: ma-pe 10-17 la 10-13.30 Myös ompelu- ja korjauspalvelu Alinenkatu 30, 23500 UUSIKAUPUNKI p. 050 550 7799 KARMIINISTA ASENNETTUNA LAADUKKAAT & Alinenkatu 19, 23500 UUSIKAUPUNKI 02 848 8000 - kesportuki@kesportuki.fi Avoinna: ma-pe 9.00-17.30, la 9.00-14.00 AVOINNA • MA-PE 10-17 • LA 10-13.30 Alinenkatu 30, U:ki p. 02 848 4801 Alinenkatu 19, 23500 UUSIKAUPUNKI Alinenkatu 19, 23500 UUSIKAUPUNKI 02 848 8000 - kesportuki@kesportuki.fi Avoinna: ma-pe la 9.00-14.00 02 848 9.00-17.30, 8000 - kesportuki@kesportuki.fi Avoinna: ma-pe 9.00-17.30, la 9.00-14.00 Kukkaloistoa Kalannissa Alinassa on hyviä kenkiä ja kiva asioida! KOTIMAISET Sälekaihtimet Rullaverhot Markiisit -MARKIISIT MYY JA ASENTAA: - Kesäkukkia pihalle - Laaja leikkokukka valikoima - Paljon viherkasveja ja kukkivia sisäkasveja - Lahjoja moneen makuun KUKKIEN KOTIIN­ TOIMITUKSET koko Uuden­ kaupungin alueelle sekä myös osittain Laitilaan ja Vehmaalle kultapiisku.ekukka.fi Avoinna ma­pe 9­17 050 569 7495 info@karmiini.fi www.karmiini.fi Alinenkatu 19, 23500 UUSIKAUPUNKI 02 848 8000 - kesportuki@kesportuki.fi Avoinna: ma-pe 9.00-17.30, la 9.00-14.00 Kesä-heinäkuun lauantait suljettu, avoinna sopimuksen mukaan. Poikkeuksena la 1.6. klo 8–13, MUISTA VALMISTUVIA! Pankkitie 2, Kalanti • Puh. 0400 173 748 Olemme mukana UKI OUTLETISSA! mme Katso kenkiä netistä www.alina.fi Kenkäkauppa Alina Alinenkatu 36, Uusikaupunki p. 02 844 3553 / p. 044 704 3553 www.alina.fi │ outi.nurmi@alina.fi n. 300 m² liike täynnä inspiraatiota! Kesän kankaita sisustukseen ja vaatetukseen, mattoja, neulelankoja, käsityötarvikkeita. Tervetuloa tutustumaan ! Verhojen ompelupalvelu, toimitus myös postitse ! Alinenkatu 19, Uki P. 044 2727 206 kodinkangastus@gmail.com ARK. 9.30–17.30, LA 9.30–14 Ryhmille myös muina aikoina.

8 Täällä saa leppeät löylyt Karparannan saunassa on säilynyt alkuperäinen Suomi-saunan tunnelma Teija Uitto Mitä tulee mieleen, kun puhutaan saunasta? Tumma saunarakennus, jossa on löylyhuone, pukuhuone ja terassi. Vettä saa hanasta tai kun kantaa kaivosta. Kun peset, käytät pesuvatia, sillä suihkua ei ole. Lauteilla viihtyy pitkään, sillä kiukaasta ei nouse ärjy löyly, vaan leppeä, hellivä lämpö. Sauna on tietenkin veden äärellä. – Tervetuloa saunomaan. Meillä täällä on alkuperäinen sauna, Pinipajun koulupiirin kyläyhdistyksen puheenjohtaja Sami Vuori esittelee Karparannan saunan. SAUNA on Ahmasveden rannalla Lokalahdella, ja se on samannäköinen kuin 1970-luvulla, kun Suomi-saunaa vietiin maailmalle. Alun perin Karparannan sauna oli kunnan omistuksessa. Kun kaupunki luopui julkisista saunoista, kyläyhdistys sai sen ”lainaan”. ”Lainassa” se on vieläkin. – Me huolehdimme saunasta ja kesäisin kerran viikossa lämmitämme saunan niin, että tänne voi tulla kuka tahansa saunomaan, Vuori kertoo. Lisäksi saunan voi vuokrata yksityiskäyttöön. Me tarkoittaa hänen lisäkseen Henna Vuorta sekä heidän lapsiaan. Vuoren perhe on hoitanut saunaa talkoilla vuosikausia. – Lapset ovat aikuistuneet, mutta heille on yhä iso juttu tulla joka kevät saunan rannassa ja ihaili kaunista maisemaa. Viime vuonna Karparannan saunassa kävi saunasankari Janne Orava poikansa kanssa testaamassa saunan. Saunasankari Orava on kiertänyt Suomen ja Viron yleisiä saunoja. Orava oli testannut jo 150 saunaa siihen mennessä, kun tuli Lokalahdelle. Karparannan sauna sai hyvät pisteet. Löyly oli pehmeää ja saunasankari kehui erityisesti lauteita, joissa oli hyvä pötkötellä. Uudemmissa saunoissa lauteet ovat usein liian kapeat. Saunamestari Janne Orava antoi pisteitä Karparannalle leveistä lauteista, joilla on hyvä pötkötellä ja nauttia lämmöstä. soutamaan laituri paikalleen. Minä annan ohjeita, ja lapset laittavat laiturin. KYLÄYHDISTYS on toiminut vuodesta 1999 alkaen, kun Pinipajun kyläkoulu lakkautettiin. Yhdistys sai kaupungilta koulurakennuksen käyttöönsä ja perässä tuli tämä sauna. Saunarakennus ei ole talvisin käytössä, mutta keväällä se pestään, ja sitten siellä saunotaan koko kesä. – Ranta on lapsille mukava, Henna Vuori kehuu. KYLÄYHDISTYKSESSÄ on muutaman hengen porukka, joka käy kesän mittaan aktiivisesti saunalla ja huolehtii siitä talkoilla. Porukka on kuitenkin pienentynyt koko ajan. – Aktiiviset vanhenevat, eivätkä nuoret oikein enää näistä talkoista innostu. On täällä pidetty juhannuksena yhteislauluiltojakin, mutta ei nyt enää vuosiin. Sami Vuori muistelee, miten Karparannan saunan rannasta on lähdetty myös pilkkikisoihin. – Se oli aikaa ennen älykännyköitä. Pilkkikisat olivat suosittuja. Kymmenet pilkkijät lähtivät jäälle ja osa tuli takaisin kymmenen kilon saaliin kanssa. Suurimmat ahvenet olivat kilon painoisia. – Talvet ovat muuttuneet. Eivät jäät aina kanna pilkkijöitä. ON KARPARANNAN saunassa käynyt yksi ulkomainenkin vieras. Saksalainen pyöräilijä yöpyi yhden yön HENNA Vuoren mielestä Karparannassa parasta on maisema ja tunnelma. Lauteilta näkee Ahmasvedelle, jossa nytkin uiskentelee kaksi joutsenta. Aurinko kultaa maiseman ja näkymä on kuin Suomi-filmistä. Juuri tällaisena Suomi-kuvaa on levitetty maailmalle vuosikymmenten ajan. Rikkumatonta rauhaa ja järvenrantaa. Löylyttelyn jälkeen sytytetään saunatuvassa takka ja paistetaan makkaraa. – Meillä on myös ulkovessa. Mökkikokemus sekin, Henna nauraa. ONHAN Karparannassa toki ylellisyyksiäkin. Vettä saunaan ei kanneta enää järvestä, vaan vettä saa hanasta. Saunalle on vedetty myös sähköt. – Vielä 90-luvun alussa täällä saunottiin loppukesästä kynttilän valossa, Sami Vuori muistelee. Oi niitä aikoja. Kesäsaunat avoinna Sami ja Henna Vuori lämmittävät saunan tiistaisin, kun saunalla on yleinen saunavuoro. ●●Eräinenkari, Eräistenkarintie 31, Lokalahti. Avoinna kesällä torstaisin klo 17–21. ●●Haimion vapaasauna. Haimiontie 351, Uusikaupunki. Vapaassa käytössä toukosyyskuussa. ●●Kaukjärvi, Kaukjärvenranta 8, Kalanti. Auki kesä– elokuussa joka päivä klo 18–21. ●●Karparanta, Karpankuja 27, Lokalahti. Kyläsauna avoinna juhannuksen jälkeen elokuun lopulle tiistaisin klo 18–21. ●●Mustajärven uimaranta, Padontie, Laitila. Avoinna 1.6.–31.8. välillä ti-pe klo 18–21, la klo 15–18 ja su klo 15–19. ●●Särkijärven uimaranta, Särkijärventie, Laitila. Avoinna 10.6.–2.8. välillä joka päivä klo 14–20.

RAVINTOLA PIRTTI LÄHIRUOKAA PARHAIMMILLAAN • Arkilounas tarjolla ma-pe • Lauantaisin perinneruokapäivä • Sunnuntaina suosittu kalaisa saaristolaispöytä • Pöytävaraukset soittamalla 050 5379 860 Pyhämaan Pirtti Pyhämaanraitti 35, 23930 Pyhämaa p. 050 537 9860 www.pyhamaanpirtti.fi s yö m as e. a m t k s u um ui M laad lvel a ap l h ju Tervetuloa lounaalle ravintola Golfiin Ravintola Golf Uudenkaupungin Golfklubi Golfintie 2, 23500 Uki golf@frescoravintolat.fi Lounasaika arkisin ma-pe klo 10:30-14. Palvelemme ympäri vuoden. www.frescoravintolat.fi/golf/ TÄNÄÄN POOKIIN Keidas keskellä kaupunkia ! • Tarjolla lähiruokaa kauden parhaista raaka-aineista • Saaristolaispöytä katettuna kesä-elokuu • Monipuoliset tilat sisällä ja ulkona • Niilon Pojan kievarissa voit viivähtää 1600 luvun tunnelmissa www.gasthauspooki.fi info@gasthauspooki.fi Ylinenkatu 21, Uki. p. 02 8477 100

Maukkaat ja laadukkaat lähituotteet löydät Puolimatkan puutarhan Puodista! JonnaHannasta floristin palvelut runsaalla leikkokukkavalikoimalla Taidetärppejä • Sisustus- ja lahjatavaraa • Vaatteita ja asusteita Pilppulantie 2 Laitila • P. 854160, 040-4804860 Tilaa nyt meiltä uutiskirje! Avoinna: ma-pe 10-17 la 9-14 • su 10-14 Vaimarontie 276, 23800 Laitila Puh. 050 4911590 Sami Hurme Käy tutustumassa meihin myös www.puolimatkanpuutarha.fi uutiskirje.laitilansanomat.fi Tervetuloa Laitilan Uuteen apteekkiin Aqualan L KESÄPAKKAUS 200 g Kevyt koko kehon kosteuttaja. Pehmentää ihoa ja lisää sen kimmoisuutta. Sop voide ii myös p ja meesuihin poist ikinoon. 7,90 200 g (norm. 11,20/200 g) Hauskaa kesää! Kauppakatu 3, p. (02) 851 333 www.laitilanuusiapteekki.fi Tarjous voimassa 1.–30.6. niin kauan kuin tuote-erää riittää. PALVELEMME MA-PE 9–18 LA 9–15 Kesällä avoinna ●●Taidetalo Pilvilinna, Hiuntie 212, Uusikaupunki ●●Bonk museo, Siltakatu 2, Uusikaupunki ●●Kulttuurikeskus Cruselli, Kullervontie 11A, Uusikaupunki ●●Galleria-Taidelainaamo Horisontti, Alinenkatu 24, Uusikaupunki ●●Runokulman Galleria, Ylinenkatu 38B, Uusikaupunki ●●Tupsula, Alinenkatu 24, Uusikaupunki ●●Pakkahuoneen kahvila, Pakkahuoneen tori 2, Uusikaupunki ●●Vehmaan kirjasto, Vinkkiläntie 17, Vehmaa ●●Taivassalon kirjasto, Ihattulantie 8, Taivassalo ●●Katriina Karikoski, Iniöntie 70, Kustavi ●●Katanpään linnakesaaren taidegalleria, Kustavi ●●Uudenkaupungin Merikeskus, Pakkahuoneentori 1, Uusikaupunki ●●Villa Aurelia, Sairaalantie 6, Laitila ●●Laitilan kirjasto, Kauppakatu 5, Laitila ●●Kustaa Hiekan lukutupa, Keskuskatu 8A, Laitila ma–pe 9–18 la 9–15

Ainutlaatuista merihistoriaa niin pinnalla kuin pohjassa Uudenkaupungin Sukelluskeskuksen yrittäjä Sauli Lallalla on hyvät näkymät kotilaituristaan Hiunpuhdissa makaavaan fregatti Osmon hylkyyn. Uudenkaupungin Sukelluskeskus järjestää lähialueille sukellus-, vene- ja hylkyretkiä ryhmille Eero Siivonen Uudenkaupungin merillä elettiin viime vuosikymmenen vaihteessa mielenkiintoisia aikoja. Kaupungin lähivesille, Putsaaren ympäristön merialueelle, suunniteltiin Suomen oloissa ainutlaatuista sukelluspuistoa. Tarkoituksena oli upottaa laivarunkoja noin 10–20 metrin syvyyteen ja edistää kotimaista sukellusmatkailua kuin myös tarjota palveluja niin ammatti- kuin harrastuskalastajille. Hankkeen takana oli uusikaupunkilainen sukellusharrastaja Sauli Lalla, joka tarvitsi yrityksen tulevan puiston taustalle. Näin 2009 syntyi Uudenkaupungin Sukelluskeskus. – Se oli monen vuoden projekti, joka alkoi jo hyvissä ajoin ennen vuotta 2009. Suurin piirtein kaikki julkisuus oli positiivista ja yhteydenottoja sateli Yhdysvalloista asti. Mutta erinäisistä syistä puistoa ei koskaan saatu pystytetyksi, Lalla muistelee. Vaikka sukelluspuistoa ei koskaan syntynyt, Sukelluskeskus ei voinut jäädä kuitenkaan toimettomaksi, vaan toimintaa piti keksiä. Ensimmäiseksi Lalla alkoi järjestellä laitesukelluskoulutuksia sekä sukellusretkiä lähivesille. Tästä päästäänkin yrityksen nykyiseen toimintatarkoitukseen, jossa ryhmille voitaisiin järjestää erilaisia retkiä saaristossa. – Heräsi kiinnostus järjestää pienille ryhmille erilaisia meriaiheisia retkiä esimerkiksi Putsaaren piilokirkkoon tai Isokariin, Lalla kertoo. UUDENKAUPUNGIN laaja merihistoria on arvokasta ja täynnä mielenkiintoisia asioita. Moni kaupunkilainen on saattanut huomata Santtiorannassa tai Hiulla uidessaan yhden vanhan hylyn makaamassa osittain pinnan päällä. Kaupungin lähivesissä onkin useita kymmeniä hylkyjä, joilla jokaisella on oma ainutlaatuinen historiansa. Veneen saa ajettua monessa paikassa ihan hylyn viereen. Siitä syystä Lalla on Sukelluskeskuksen toimesta järjestänyt mielenkiintoisia hylkyretkiä, jotka ovat kesäaikana hyvinkin suosittuja. Osa hylyistä on sen verran matalalla etteivät ne ole sukeltamiseen sopivia, mutta pelkästään hylyn näkeminen veneestä käsin ja historian kuuleminen herättää ihmisissä mielenkiintoa. Varsinaisia sukellusretkiä Lalla järjestää lähialueille pienille ryhmille, jossa pääsee tutkimaan esimerkiksi pohjaan jääneitä ankkureita ja syvemmällä olevia hylkyjä. – Tavallisille ihmisille vähän erilainen meriretki, jollaista ei tähän mennessä ole missään muualla Suomessa oikein järjestetty. Siinä mielessä Uudenkaupungin alue on uniikki, Lalla huomauttaa. HYLKYRETKILLE lähdetään yleensä Lallan omasta kotirannasta Hiulta tai sitten kaupungin rannasta. Matkoilla Lalla kertoo ensin jokaisen reitin varrella olevasta merihistoriasta monista näkökulmista. Jokaisella retkellä kierretään kolmesta neljään hylkyä ja matka-ajaksi tulee parisen tuntia. – Veneen saa ajettua monessa paikassa ihan hylyn viereen. Kohteissa näytän retkeilijöille viistokaikuluotaimen avulla hylyn pinnan alapuolista runkoa sekä kerron kyseisen hylyn historiasta ja näytän alkuperäisestä laivasta kuvia, Lalla luettelee.

UUDENKAUPUNGIN SUKELLUSKESKUS Hylkyretkien yksi mielenkiintoisimmista kohteista on Vähä-Haiduksen rannassa makaava Odine, joka oli aikanaan yksi maailman suurimmista puisista purjelaivoista. UUDENKAUPUNGIN SUKELLUSKESKUS Moni saattaa varmaan ajatella, että jos useita kymmeniä hylkyjä makaa Uudenkaupungin lähistöllä, niin silloin alue on historian saatossa ollut vaarallinen. Näin mustavalkoinen asia ei kuitenkaan ole, vaan laivoja on saatettu tuoda jonnekin rantaan tai satamaan riisuttavaksi. – Suurin osa täällä olevista hylyistä on tuotu tänne alkujaan haverin jälkeen ja purettu irtaimistoa myytäväksi, jonka jälkeen jätetty makaamaan, Lalla huomauttaa. YKSI tällainen laiva on ihan Lallan kotisataman läheisyydessä Hiunpuhdissa makaava fregatti Osmo, josta piti alkujaan tulla museolaiva Helsinkiin 1920-luvun alkupuolella. Hanke kuitenkin kariutui, kun Suomen Joutsen repi kiinnitysköysillään myrskyssä Osmon mastot nurin. Laiva tuotiin Uuteenkaupunkiin kunnostettavaksi. – Se oli Pähkinäisten laiturissa, kunnes myrskyssä sen ankkuriketjut katkesivat ja päätyi lopulta nykyiselle paikalleen. Sen jälkeen rungosta on sotavuosina otettu muun muassa polttopuuta, Lalla kertoo. Kenties tunnetuin hylky lähivesillä on VähäHaiduksen rannassa oleva Odine, sillä hylystä näkyy pinnan päällä paljon ja ennen kaikkea sen 75 metrin pituus on huomattava. – Sehän on ollut aikansa suurin puurakenteinen puulaiva omassa kokoluokassaan. Se on rakennettu Yhdysvaltain länsirannikolla, jota myös suomalaiset ovat rakentaneet siellä, Lalla mainitsee. NÄISTÄ hylyistä ja monista muista meriaiheisista asioista pääsee kuulemaan Sukelluskeskuksen retkillä. Vaikka Lalla on jo kymmeniä vuosia kiertänyt ja käynyt läpi samat hylyt ja tarinat, jaksavat ne vieläkin sytyttää intohimoisen meriharrastajan. – Historia on mielenkiintoista, ja kun ajattelee niiden hienoja rakenteita ja tarinaa, retkistä syntyy erilaisia seikkailuja. Vanhat purjelaivat ovat mielestäni tosi hienoja, Lalla tunnelmoi. Tänäkin kesänä Sukelluskeskuksen tukialus Snorkkeli ottaa vastaan ryhmiä mukaan mielenkiintoisille retkille, jotka sopivat kaikenikäisille. – Vene- ja hylkyretket sopivat niin nuorille kuin aikuisille. Lapsille se on vähän kuin seikkailu ja isovanhemmille mukava tapa viedä lapset ainutlaatuisille retkille, Lalla päättää. Sukellusretkillä voidaan päästä tutkimaan Isokarin majakan lähistöllä makaavaa Daphnen hylkyä.

Myllytonttu ja pulmapähkinät Seikkailukierrokset lapsille heinäkuussa ti ja to klo 11-12. Kokoontuminen Rauhankatu 10 sisäpiha, Uki. Liput 10e/hlö, perhelippu 35e, matkailutoimistosta, P. 050 4205 333. Klassista/urheiluhierontaa ja Dryneedling (kuivaneulaus) Koulutettu hieroja/ urheiluhieroja Toni Palo p. 044 287 4312 Nettiajanvaraus: hierojatonipalo.fi Kaakkuripolku 11 F 22, Uki Kirpputori Avoinna: MA-PE 11.00-17.00 LA 10.00-13.00 www.liisako.fi Koulukatu 7, Uki P. 040 509 5497 Kesällä joogataan Myllymäellä ja Santtiorannassa Katso aikataulut www.satyajooga.fi MEILTÄ KUKAT JOKA LÄHTÖÖN • Sisustustuotteet • Muumivaatteet • Kesäkahvila • Posti • Matkahuolto • Pesuerikan välityspiste www.korjauspaja.fi Nyt on aika ♦ Tilata piha­ laatoitukset ja pihakivimuurit ♦ Pestä terassit Kaikki pihasi työt NA AVOIN JOKA PÄIVÄ Ilmaristentie 2, 23200 Vinkkilä p. 050 304 0466 merililian@gmail.com Avoinna: ma–pe 9–17, la 9–15, su 10–15 Satu Kallonen 040 5568604 www.vakkasuomenpihatyo.fi

14 Sinisiä, keltaisia, valkeita kukkia lainehtivat niityt mielettöminä merinä, Ja tuoksua! Katri Vala On kaunonkukkia siellä koko niitty kirjavanaan; minä kukkia taitan, en tiedä, ne kelle ma annankaan. Kukkaisen myöt valkoisen mansicka punainen synty suvell mäkehen toimesta ihmisen. J.W. von Goethe, suom. Otto Manninen Tuntematon LEINMÄEN KESÄ 2024 Tilaa Ukarin uutiskirje! uutiskirje.uudenkaupunginsanomat.fi isölle. ä kisailua yle lmaa ja pient it, muurinpohjaplätit, je oh a ist ka nk Teeman mu . vastapaistetut mu su käy. Puffetissa mm, kananmunia. Korttimak a pääsy, grillimakkaraa Torille vapa ntipaikat! KESÄTORIT ilmaiset myy Leinmäen kylätalolla perjantaisin klo 18–20 28.6. Avajaiset Avaussanat kaup.hall. pj. Pekka Kuusisto. Tori-isäntä Mikko Litmanen Perennojen/kasvien vaihtoa, puutarhuri Maria Saarinen opastaa ja neuvoo 5.7. Kisailua kesätorilla 12.7. Rami Rafael esiintyy 19.7. Lasten tori. Taikuri Leevi esiintyy, poniratsastusta. 26.7. Luonto ja metsästys 2.8. Lähiruoka. Karaokea kaikille, vetäjinä oman kylän pojat Henkki ja Peetu ROMPETORI TE ETU RV Tilaa uutiskirje! La 10.8. klo 9–15 Paikkamaksu 10 €. Tiedustelut ja varaukset Tuula Saari, puh. 0440 850 150. LOA KAIKKIIN TAPAHTUMIIMME! Leinmäen kyläyhdistys ry LEINMÄENTIE 375, 23800 LAITILA Puh. 0440 850 150 www.leinmaki.info tai Facebook JOSEPH STEIN – JERRY BOCK – SHELDON HARNICK OHJAUS: LAURI KETONEN NEN ILO I MU S II K KI NÄYTEL M KANSANPUISTON KESÄTEATTERISSA teatterifake.fi Pyhärannan Santtion kesäteatterissa 14.7. - 4.8.2024 Ä Tauno & Ansa 10.6-15.8.2024 Laajoen Kesäteatteri esittää kesällä 2024 Kesällä 2024 Laajoen Kesäteatterin ohjelmistossa on ohjaajamme Valtteri Roihan käsikirjoittama ja ohjaama komedia kesäteatterin tekemisen ihanuudesta nimeltään: Kesäteatterin tekemisen sietämätön viehätys eli ”Tapaus Wideriver” Esityspäivät ovat: 19.00 16.6. klo 13.00 ja 17.00 19.00 19.6. klo 19.00 19.00 26.6. klo 19.00 19.00 28.6. klo 19.00 13.00 ja 17.00 2.7. klo 19.00 19.00 4.7. klo 19.00 5.7. klo 19.00 finaali Lippuvaraukset: laajoenkesateatteri@gmail.com tai puh. 050 5484897 (1.4. alkaen klo 17-20) Osoitteemme on Karjalantie 1614, 23100 MYNÄMÄKI 14.6. klo 18.6. klo 25.6. klo 27.6. klo 30.6. klo 3.7. klo Liput: 25 €, lapset (alle 12 v.) 10 €, ryhmät (yli 20 hlö) 23 €/hlö Lipun hintaan sisältyy kahvi/tee + pulla väliajalla (lapsille mehu+pulla). Ryhmille ruokailumahdollisuus Laajoen Urheilutalolla. (Varaukset ennakkoon Pitopalvelu Ristimäki puh. 050 5475563) Katettu katsomo ja hyvät paikoitustilat. TERVETULOA! ROOLEISSA: Tommi Soidinmäki, Eeva Kähärä, Merja Kuisma, Liisa Karhu, Juse Venäläinen. TANSSIJAT: Linnea Ahti ja Benjamin Ahti KÄSIKIRJOITUS JA OHJAUS: Juse Venäläinen. PARITANSSI KOREOGRAFIA: Mikko Ahti Kansanpuiston KESÄTEATTERI QR-koodilla pääset suoraan lippu.fi:n sivuille ostamaan lippuja. KANSANPUISTONTIE 76, TURKU · WWW.KANSANPUISTONKESATEATTERI.FI · WWW.POLARTUOTANTO.FI

Jazzkukolla komeat 10-vuotisjuhlat Jazzkukko-festivaali järjestettiin Laitilassa ensimmäisen kerran 10 vuotta sitten. Tätä juhlistetaan tänä kesänä kansainvälisestikin huippukattauksella. Kirkkopuiston piknik-konserttiin 27.7. saapuvat Mike Stern & Randy Brecker Band Yhdysvalloista (kuvassa). Fuusiojazzin huippunimet tarjoavat konsertin, joka voisi olla yhtä hyvin Pori Jazzin ohjelmistossa – Brecker Brothers on Pori Jazzissa esiintynytkin. Kun ilta hämärtyy, tunnelma kevenee ja yleisölle esiintyy Lontoosta saapuva Imaani. Puistossa esiintyy myös Jazzkukon kestosuosikki, televisiosta tuttu Sami Pitkämö yhtyeineen sekä viime vuoden kitarakilpailun voittaja Elis Krzywacki. Myös Jazzkukko-maestro itse, Kari Antila, nousee festivaaliestradille. Jazzkukko järjestää jälleen perinteisen musiikkileirin ja viikolla ohjelmassa on jälleen myös ilmaiskonsertteja muun muassa Laitilan torilla, Kaukolankodissa ja Tiihosen kahvilassa. Jazzkukko järjestetään 24.–28.7. Crusell-viikolla kuullaan kadonnut konsertto Uudenkaupungin musiikkijuhlat järjestetään jälleen keskellä kesää, 22.–28.7. Crusell-viikko näkyy ja kuuluu katukuvassa. Päivän puhallusten ja Lyhtyjen yön lisäksi festivaali tuo Uuteenkaupunkiin katusoittoja. Katusoittoja järjestetään eri puolilla keskustaa, liikkeitten edustoilla, pihoissa Crusell-viikon piknik-tapahtuma Lyhtyjen yö järjestetään jälleen torstaina 25.7. ja puistoissa. Crusell-viikko järjestää konsertteja ensimmäistä kertaa myös hoivakodeissa. Crusell-viikon kohokohtana on perjantaina 26.7. konsertti, jonka nimenä on Crusellin kadonnut aarre. Kyse on oikeasti kadonneesta aarteesta, B.H. Crusellin käyrätorvikonsertosta, joka saa ensiesityksensä 26.7. Se esitetään heti seuraavana päivänä Helsingin musiikkitalolla. Festarit maalla ja kaupungissa Kesän aikana kuullaan Suomen huippuartisteja. Paikaksi voi valita joko kaupungin tai maaseudun – mikä miellyttää. Laitila Festival tuo bileet keskelle Laitilan kaupunkia. Festivaalit järjestetään Munamarkkinoiden yhteydessä 14.–15.6. Lavalle nousevat muun muassa Sanni, Pete Parkkonen, Teflon Brothers, Roope Salminen & Koirat ja Hesaäijä. Karjurockissa juhlitaan Lokalahden maalaismaisemassa perjantaista lauantaihin 19.-20.7. Maaseudulle ääntä tuovat muun muassa Haloo Helsinki!, Tarja Turunen & Marko Hietanen, The 69 Eyes, Abreu ja Rust N´Rage. Kulttuuria ja iloista markkinameininkiä 8.6. Merefesti, Uudenkaupungin keskusta 14.–15.6. Valtatie 8 Romutori, Laitilan koulukeskus 15.–16.6. Munamarkkinat, Laitilan keskusta 29.6. Pyhäranta-päivä, Santtion ranta 30.6. Pyhämaa-päivä, Pyhämaan kirkonkylä 6.7. Silakrysäys, Taivassalon keskusta 6.–7.7. Luodolla tuulee, Pyhämaan Telakanranta 10.–14.7. Volter Kilpi Kustavissa -kirjallisuusviikko, Kustavin keskusta 10.8. Puupaatei Pakkahuoneel ja Möljä Miittinki, Uudenkaupungin vierasvenesatama ja SuuRISTO-MATTI KÄRKI Yleisurheilijoilla on vilkas kesä. RISTO-MATTI KÄRKI Kesä täynnä tapahtumia karintie 6 B 31.8. Hullun kukon toripäivä, Laitilan tori Hiki pintaan pitää saada 7.–9.6. Kansalliset padel-kilpailut, Uusikaupunki 8.6. Katukoris- ja katufutisturnaus, Crusellpuisto, Uusikaupunki 8.6. Frisbeegolf-parikisa, Sorvakko, Uusikaupunki 8.6. Suunnistuksen Avoin Varsinais-Suomen Am-keskimatka, Hiu, Uusikaupunki 9.6. Yleisurheilun heittokisat, Kalannin urheilukenttä 15.6. Kilpapurjehdus, Pietarinkari, Uusikaupunki 20.6. Kukkosuunnistus, Pato, Laitila 29.6. Langjärven soudut, Soukainen, Laitila 30.6. Yleisurheilun aluekilpailut, Seurala, Vehmaa 5.7. Silakrysäyshölkkä, Hakkenpää, Taivassalo 13.7. Yleisurheilun Laitilan nuorisokansalliset, Laitilan Keskusurheilukenttä 27.7. UPS Regatta, Pietarinkari, Uusikaupunki 3.8. Lohihölkkä, Ahdon portaat, Kustavi 7.8. Yleisurheilun Vakka-Suomen mestaruusottelut, Sorvakko, Uusikaupunki 10.8. UPS Valssi, Pietarinkari, Uusikaupunki 12.8. Yleisurheilun Seuracup II, Pohjoislohko, Laitilan Keskusurheilukenttä 14.8. Yleisurheilun Jokamiehen ja -naisen kaupunginmestaruuskilpailut, Laitilan Keskusurheilukenttä 24.–25.8. Yleisurheilun SM-moniottelut, Uusikaupunki ja Laitila 24.–25.8. XIX Seksmiilar, UPS, Pietarinkari, Uusikaupunki 25.8. Jokamiehen Kiekaus, Krouvinummi, Laitila 31.8. Hakkenpään triathlon, Hankkenpään ranta, Taivassalo JENNA WESTERLUND Vuodesta 1972 asti Laitilassa on viikkoa ennen juhannusta järjestetty Laitilan Munamarkkinat, joka on Laitilan suurin vuotuinen tapahtuma.

IIDA KAUPPI Jari Nordman yhdistää tauluissaan todellista ja keksittyä. Tässä lasitehtaan miljööseen maalatussa taulussa taivaassa on savua ja vihreän sävyjä. Taivaat tuhansissa sävyissä IIDA KAUPPI Iida Kauppi Taivas on harmaa, kun kaarran Jari Nordmanin talon pihalle. Pihatietä koristavat valtavat, veistokselliset siirtolohkareet. – Olen minä niitä tauluihinkin maalannut, laitilalainen Nordman sanoo. Hän teki 37-vuotisen uran lukion ja yläkoulun kuvaamataidon opettajan työssä ja jäi eläkkeelle muutama vuosi sitten. – Nyt olen saanut tehdä, mitä olen aina halunnut. Se tarkoittaa pääosin maalaamista, mahdollisesti myös grafiikkaa. Siirrymme Nordmanin ateljeehen, jonka taitelija on itse rakentanut talon yhteyteen. ATELJEEN ikkunat eroavat ulkomuodoltaan toisistaan, koska rakennusvaiheessa Nordman käytti vanhoja ikkunoita uudelleen. Ikkunoita on paljon, mutta osa niistä on peitetty. Valo tulee pohjoisesta. – Se ei häikäise ja tulee epäsuorasti. Yritän maalata luonnonvalossa. Kesät ovat Väri, rytmi, tila ja syvyys. Kaiken pitää toimia. hyviä. NORDMAN on luvannut kertoa taulujensa taivaan sävyistä. Taivas on todellisuuden toisentamiseen pyrkivillä maalareilla pakollinen lähes kaikissa maisemakuvissa. Ainakin kirjoittaja itse muistaa taiteellisesti aktiiviselta kaudeltaan eli lapsuudestaan, miten raskasta oli värittää iso alue paperista siniseksi. Käsi väsyi. Usein taivaan jätti valkoiseksi. Taivas, niin kuin koko elämä, on kuitenkin harvoin yksisävyinen. Mutta kyllä, joinakin päivinä on edelleen selkeää ja taivas puhtaan sininen. – En ole varsinainen taivaanrannan maalari, Nordman sanoo. Yötaivas on tumma, kun enkeli ja ruokarobotti kohtaavat. Hetkinen, pysähdytään tähän. Mitä taivaanrannan maalari tarkoittaa? Nykysuomen sanakirja vuodelta 1951 määrittelee taivaanrannan horisontiksi tai taivaankannen reuna-alueeksi. Samainen opus kertoo taivaanrannan maalarin viittaavan epämääräiseen kulkumieheen. Kielitoimiston sanakirja puolestaan kuvaa taivaanrannan maalaria haihattelijaksi, haaveilijaksi ja epärealistiseksi ihmiseksi. Määritteistä viimeinen osuu lähelle Nordmanin taidetta. Hänen oma tyylinsä on epärealistinen, jopa surrealistinen. – Haluan kertoa tarinoita. NÄKYVILLÄ olevissa tauluista yhdessä on vanha mies, joka puhuu senioripuhelimeen. Mallina on Nordmanin 97-vuotias isä, jota hän käy päivittäin auttamassa. Suurimman osan huomiosta vie kuitenkin isän vieressä oleva, lähes koko taulun täyttävä satelliitti yötaivaalla. – Mietin kenelle hän soittaa. Toisessa taulussa ilmassa lentelevät enkelit puhaltavat lasipalloja Nuutajärven Lasikylässä sijaitsevan rakennuksen edessä, kolmannessa Beatlesin jäsenet ylittävät Laitilan Keskuskadun pitkin suojatietä keltaisiin huomioliiveihin pukeutuneiden pikkulasten kanssa. Beatlesin jäsenten reippaat askeleet ovat bändin faneille tuttuja yhtyeen levynkannesta Abbey Road. Äh, palataanpa taivaan sävyihin. Ei anneta mopon karata käsistä, vaikka Nordmanilla sellainenkin taulu on. Se mukailee Jacques-Louis Davidin taulua Bonaparte ylittämässä isoa Sankt Bernhardia. Nordmanin taulussa hevosen sijaan Napoleon pitelee ohjaksissaan villiintynyttä pappamopoa. Taustalla näkyy mopoauto, jonka hän kuvasi Maskun parkkipaikalla. Tauluisssaan Jari Nordman siis yhdistelee olemassa olevaa ja kuviteltua. Sitten hän lisää kuvaan hippusen mie-

likuvitusta. – Tarinat eivät synny ykskaks yllättäen. Se vaatii omaa kypsyttelyä. Taivas on Jari Nordman tauluissa usein sininen, koska väri on valoisa ja kuvastaa rauhaa. – Iltataivaassa voi olla lilaa ja keltaista, mutta siitä tulee rauhaton tunnelma. Mitsubishi Electric ilmalämpöpumput Mitoitus-, suunnittelu- ja asennuspalvelut. Toimiva ja turvallinen takuupalvelu. Meiltä myös muut Mitsubishi-mallit ILMAINEN KARTOITUS, KYSY TARJOUS! 0400 150 102 www.helinix.fi Olemme auki läpi kesän MAALATESSAAN Nordman uppoutuu työhönsä. Sivellin kädessä hän pääsee flow-tilaan, jossa ulkomaailma katoaa. Jos taustalla soi musiikki, hän ei kuule sitä. – Maalaaminen on itselleni meditaatiota. Taivaan sävyt muuttuvat vuorokauden ja vuodenajan mukaan. – Kun aurinko laskee, värit pehmenevät ja sävyt niukkenevat. Se on rauhoittava hetki. Jari Nordmanin näyttely on 24.7-24.8 Runonkulman galleriassa Uudessakaupungissa. huoltopalveluaaltonen@pp.inet.fi • VESI–LÄMPÖ–SÄHKÖ • ÖLJYPOLTIN • VESI-ILMALÄMPÖPUMPUT ✂ TOISAALTA värit ovat aina suhteellisia. Ihmiset näkevät värit eri tavalla, vaikkeivat varsinaisesti olisi värisokeita. Nordman itsekin on käynyt silmäleikkauksessa. – Toisella silmällä näen muodot tarkkaan, toisella värit. Kaikki on siis hyvin. Jari Nordman maalaa pääosin öljyväreillä. Oli taustana sitten taivas tai vaikka sisätila, on taustalla merkitystä. – Väri, rytmi, tila ja syvyys. Kaiken pitää toimia. Oman sävynsä tauluun tuo pohjakangas, sen pinnan struktuuri. – Kankaan rakenne vaikuttaa aika paljon. USEIN Jari Nordmanille käy niin, että hän havahtuu maalaamisesta vasta, kun on jo hämärää. – Huomaamatta silmä tottuu ja alkaa sopeutua harmaan sävyihin. Niin, miten valtavasti sävyjä vaikkapa mustavalkoiseen valokuvaan voi mahtua. Kotimatkalla katson taivasta tarkemmin. Harmaassa taivaassa on itse asiassa häivähdys valkoista ja sinistä. Pilvet muodostavat kerroksia ja roikkuvat alhaalla. Pumpulimaiset pilvet täyttävät taivaan, mutta eivät kuitenkaan ole yhtä tasaista massaa. Mitsubishi Electric Lossnay ilmanvaihtolaite Raikasta ilmaa huonekohtaisella Huolto, asennus ja myynti ilmanvaihtolaitteella kotiin, toiHuoltopalvelu mistoon, autotalliin, kellaritiloihin tai vaikkapa työmaaparakkeihin. MältintieAALTONEN 3, Uki puh. 0400 221 871 a Avoinn sen uk sopim aan muk P. 041 3171 361 Aukioloajat Ma-Pe 10-17, La 10-14 KS-Autohuoltokorjaamo Peteksentie 348, Kalanti as. Puh. 040 3547098, Y-2306822-7 Autohuollot Katsastusremontit + katsastuspalvelu Öljynvaihdot Rengastyöt + renkaat kysy tarjous Määräaikaishuollot / korjaukset Pakokaasumittaukset / OBD-testi Avoinna ma-pe 8.30–12.00 ja 13.00–17.00 Meiltä • • • • • Ylinenkatu 26 B, Uusikaupunki Puh. 0400 244 390 www.euromaster.fi huollot renkaat vanteet pesut nestekaasut Huolto Rengas LAIHO Autotehtaankatu 9, U:ki, p. 842 4500 www.nesteuki.fi • Ark. 7–17, la 8–14

ikymut vuos n a t t a v . n kas rungon ynnös o Viinikö ikana vahvan a menen

19 Viiniköynnös viihtyy kanalassa Maija Ala-Jääski – Aina keväällä jännittää, miten tällä kertaa on käynyt, mutta jälleen se on selvinnyt yhdestä kovasta talvesta, huokaa Anne Kuusisto avatessaan vanhan kanalan ovia. Ja tosiaan, siellä se taas vihertää, rakennuksesta jo noin puolet vallannut viiniköynnös. Valtava köynnös kiipeilee pitkin katon rajaa, muodostaen rakennuksen sisälle suojaisan, vihreän katoksen. – Kun istut tässä alla ja kypsät viinirypäletertut roikkuvat pääsi päällä, niin tuntuu kuin olisit tavernassa, jossain lämpimässä etelässä, hymyilee Kuusisto. Tosin nyt ei olla etelässä, vaan Anne Kuusiston kotitilalla Uudenkaupungin Tammiossa. – Syy siihen, miksi aikoinaan istutin viiniköynnöksen sisälle kanalaan, oli kuitenkin juuri se tunnelma. Enhän minä niitä rypäleitä mihinkään tarvitse, Kuusisto nauraa. OTTAJIA rypäleille kuitenkin riittää. – Toki minä aina muutaman rypäleen syön, kun täällä käyn ja ystävänikin tulevat niitä hakemaan, mutta suurin osa sadosta menee oraville ja linnuille. Vanhaan rakennukseen on niiden helppo päästä sisään, Kuusisto kertoo. Syötävää eläimillä onkin, sillä köynnös kypsyttää rypäleitä ämpäreittäin. Anne Kuusisto tunnetaan idearikkaana käsityöihmisenä ja sama pursuileva asenne selittää sen, miksi tilan vanhassa hirsisessä kanalassa kasvaa nyt valtava viiniköynnös. – Kanoja kanalassa on ollut viimeksi joskus 1970-luvun puolivälissä. Samassa tilassa eleli ennen myös pari sikaa. Eläintenpidon jäljiltä kanalarakennus oli täynnä maatunutta turvetta ja seinissä oli siellä täällä lahoja kohtia. Halusin kuitenkin säilyttää rakennuksen ja tehdä siitä jotain muuta ja ehdottomasti jotain hauskaa hömppää. ENSITÖIKSEEN Anne Kuusisto kaivoi esiin rakennuksen maalattian, mikä on valtaosin kalliota. Rakennuksesta purettiin vanha tiilikatto ja tilalle asennettiin valokate. Näin tilaan saatiin kasvien tarvitsemaa valoa. Samalla korjattiin ulkoseinän lahovauriot. Rakennuksen sisäosat Kuusisto säilytti mahdollisuuksien mukaan, paikalla on esimerkiksi yhä toinen kanojen pesälaatikoista. Tosin niistä kurkistelee nyt liuta tekokanoja. Kallioista maalattiaa ei enää peitetty, vaan nyt tilassa noudatetaan maaperän muotoja. – Viiniköynnöksen istutin sikojen vanhaan karsinaan ja siinä se on nyt kasvaa rehottanut toistakymmentä vuotta. Sitä ei tarvitse edes kastella, vaan sadevesi virtaa kallioita pitkin köynnöksen juurille, Kuusisto kuvailee. Nykyään kanalan kesähuoneessa kasvaa viiniköynnöksen lisäksi myös tomaatteja. Ikkunan edessä olevalla pöydällä on hyvä koulia puutarhakasveja uusiin purkkeihin, mikäli sää ulkona estää harrastuksen. Sisustus on sekoitus tilan vanhoja tavaroita, itse tuunattuja ja ystäviltä saatuja esineitä. Anne Kuusisto ei kuitenkaan ole turhan tarkka, vaan asiat saavat rönsyillä ja rehottaa. – Viiniköynnöksen lisäksi odotan joka kevät innolla sitä, miten pihalla kasvava köynnöshortensia voi. Se on minun toinen ylpeyden aiheeni, kertoo Kuusisto. JARI LAURIKKO JA KUTEN kanalan vallannut viiniköynnös, on myös korkean rakennuksen koko päädyn täyttävä köynnöshortensia valtavan kokoinen. Kuusiston Puutarhanhoito on Anne Kuusistolle rakas harrastus, ensimmäiset kukat kukkivat pihalla jo toukokuussa. Vanha kanala toimii myös hallanarkojen kukkien suojana. Köynnös kypsyttää rypäleitä ämpäreittäin. Köynnöshortensia on vallannut ulkorakennuksen koko päädyn ja on kukkiessaan uskomaton näky. puutarhasta löytyy myös muitakin erikoisia ja iäkkäitä kasveja, kuten kultasade ja köynnösruusu Pohjantähti. – Ilmeisesti tässä on puutarhakasveille sopivan suojaisa ilmasto. Itse olen pyrkinyt siihen, että annan kasvien kasvaa rauhassa, enkä ole niitä koko ajan leikkaamassa tai nyppimässä, kuolleet lehdetkin saavat pääosin jäädä kasvin talvisuojaksi, selvittää Kuusisto. Anne Kuusiston puutarhaan pääsee tutustumaan heinäkuussa, kun Kuusiston pihapiirissä pidetään jälleen avoin kirpputoritapahtuma kahtena heinäkuun sunnuntaina, 7. ja 14. heinäkuuta.

Kaupunginlahden rantamakasiinien historia ulottuu vuosisatojen taakse Kaupunginlahden etelärannan makasiineja 1920-luvulla. Eero Siivonen Kaupunginlahden rannalla sijaitsevat punaiseksi maalatut makasiinirakennukset ovat sekä kaupunkilaisille että turisteille tulleet tutuksi viime vuosikymmenien ajan ravintoloina. Kesäaikana makasiinien terassit täyttyvät ruokaa ja juomaa nauttivista ihmisistä, mutta tuskin kovin moni heistä tulee ajatelleeksi, miksi ne on aikanaan rakennettu. Rantamakasiinien historia ulottuu tavallaan jo Uudenkaupungin perustamisaikoihin, vaikka nykyiset rakennukset eivät olekaan siltä ajalta. Suurin osa kaupunkilaisista oli 1600-luvulla porvareita, jotka harjoittivat elinkeinonaan kaupankäyntiä ja merenkulkua. – Kaupunginlahden ranta toimi 1600-luvulta aina 1800-luvun alkupuolelle saakka kaupungin satamana. Kaupungin kauppiaiden purjealukset ankkuroivat tähän lahden rannoille lastaamaan ja etenkin purkamaan lastejaan. Tätä varten rannoille rakennettiin paljon erilaisia varasto- eli makasiinirakennuksia, Uudenkaupungin museonjohtaja Mari Jalava kertoo. MAKASIINEJA on Kaupunginlahden molem- milla rannoilla ollut enimmillään 1700-luvun lopussa jopa yli sata. 1800-luvun alussa pohjoisrannan, eli kaupungin puoleisen rannan, makasiinit määrättiin purettaviksi tai siirrettäviksi Sorvakon puolelle. Määräystä ei toteltu, joten vuonna 1824 annettiin uusi määräys, jonka jälkeen rantamakasiineja oli enää etelärannalla. Silta Sorvakon puolelle valmistui vasta vuonna 1850. KAUPUNKIIN tuotiin laivoilla 1800-luvulla etenkin viljaa ja suolaa. Suolaa ei saatu Suomesta, joten se oli tuontitavarana tärkeää. Sitä käytettiin muun muassa lihan ja kalan säilömiseen. Uudenkaupungin kauppiaat toivat tavaraa laivoillaan ja varastoivat niitä rannan makasiineihin, joista kauppiaat myivät tavaraa taas eteenpäin. Jalavan mukaan nykyisistä Sorvakon rannan makasiineista suurin osa on todennäköisesti 1800-luvulta. Sillan vieressä oleva Ravintola Wikun punainen makasiini tosin on valmistunut vuonna 2000. – Vanhojen hirsirakennusten ikää on vaikea arvioida, sillä rakennuksia on voitu siirtää myös muualta. Vanhimmat valokuvat Sorvakon rannalta ovat 1800–1900-lukujen vaihteesta ja sil- loin nämä vanhat makasiinit ovat tässä jo olleet, Jalava toteaa. MAKASIINIT toimivat vuosikymmeniä kauppojen ja kauppiaiden tavaravarastoina, eikä niiden kunnosta aina pidetty huolta. 1950-luvulla Uudenkaupungin kaupunginhallitus päätti, että rakennukset on purettava, koska ne rumensivat kaupunkikuvaa, olivat huonokuntoisia ja ympäristö oli epäsiisti. Kaikkia ei kuitenkaan ehditty purkaa. – Makasiinien uusi aika alkoi 1980-luvun alusta alkaen, vähän samoihin aikoihin, kun kaupunki muutenkin tavallaan löysi Kaupunginlahden arvon uudelleen, Jalava muistelee. Tuolla vuosikymmenellä avautui muun muassa Pakkahuoneen vierasvenesatama kahviloineen ja rannan kaunistukseen alettiin kiinnittää huomiota. Käsityöläisyrittäjä Henrik Helpiö oli ensimmäinen, joka otti rantamakasiinin matkailukäyttöön. Hän avasi vuonna 1982 yhteen makasiiniin (nykyinen ravintola PikkuWiku) kesämyymälän ja korsumuseon. Vuonna 1988 avautuivat makasiinien ensimmäiset ravintolat, makasiinirivin päässä Captain’s Makasiini ja ravintola Sualaspuar (nykyinen Luode). UUDENKAUPUNGIN MUSEO Kesällä 1990 makasiineissa toimivat Henrikin Tuote, Suolaspuar ja Captain’s Makasiini. Sualaspuarin ja Captain’s Makasiinin välissä toimi myöhemmin Orren krouvi (nyk. Bistro Bayn makasiini). EERO SIIVONEN Tänä päivänä Kaupunginlahden rantamakasiinit muodostavat Uudenkaupungin ravintolarannan. UUDENKAUPUNGIN MUSEO Suolavarastoista kaupunkilaisten ja turistien keitaaksi

21 Laitilan kaupunki Keskuskatu 30, 23800 LAITILA Puhelinvaihde (02) 85 011 Avoinna ma-to 8–16 ja pe 8–15 Internet: www.laitila.fi e-mail: etunimi.sukunimi@laitila.fi Asiointipiste Avitus Avoinna arkisin klo 9–12 sekä ajanvarauksella asiointi.avitus@laitila.fi Puh. 050 518 0594 Kaupunginvirasto suljettuna 1.7.– 4.8.2024 Vakka-Suomen kansalaisopisto Ilmoittautuminen: www.vakkaopisto.fi/ilmoittautuminen tai puh. 040 535 6822 KÄDEN TAIDOT 1104105 Koululaisten kesäkässää 1 Ke 10–14, To 10–14, Pe 10–14 5.–7.6. Artenomi Heljä Saloma, kurssimaksu 30€ Ilm. päättyy 29.5. 1104106 Koululaisten kesäkässää 2 Ma 10–14, Ti 10–14, Ke 10–14 10.–12.6. Artenomi Heljä Saloma, kurssimaksu: 30€ Ilm. päättyy 3.6. Molemmilla kursseilla kokoontumispaikkana Varppeen lukiosiiven pohjakerros, L 33 opiston käden taidot. Kesäkässässä tehdään pieniä pelejä matkalle tai pihalle. Ommellaan, muovaillaan, kuvioidaan kangasta ja huovutetaan. Lisäksi ehkä vähän vasaroidaan ja sahataan. Ota mukaan omat eväät ja iloinen mieli. Tarvikemaksu sisältyy kurssimaksuun. Lyhytkurssi. 1104125 Ompelun viikonloppu Kappelimäen koulun tekstiilityöluokka alakoulu La 10–16, Su 10–16 8.–9.6. Mittatilausompelija, puvustaja Jaana Renvall Kurssimaksu: 24€ Ilm. päättyy 31.5. Tule mukaan ompelun viikonloppuun, jossa voit ommella keskeneräisiä töitä valmiiksi, saada ohjausta ompelupulmiin tai vaikka ommella jotakin uutta kesään. Lyhytkurssi. 1104187 Kesäinen kehruupäivä Opistotalo La 15.6. klo 10–16 Tiina Pusa, kurssimaksu: 12€ Ilm. päättyy 7.6. Tule tutustumaan kehräämiseen tai jos olet aiemmin kehrännyt, tule kertaamaan jo opittua. Kurssilla kehrätään värttinällä ja rukilla lankaa pellavasta tai villasta. Voit ottaa mukaan oman rukin tai värttinän ja kehrättävää materiaalia. Mikäli haluat lainata opiston rukkia, ota yhteys toimistoon p. 040 535 6822. Lyhytkurssi. KUVATAITEET 1103132 Koululaisten kesäkuvis 1 Ma 10–14, Ti 10–14, Ke 10–14 3.–5.6. Taidemaalari Sanna Halme, kurssimaksu: 30€ Ilm. päättyy 27.5. 1103133 Koululaisten kesäkuvis 2 Ma 10–14, Ti 10–14, Ke 10–14 10.–12.6. Taidemaalari Sanna Halme, kurssimaksu: 30€ Ilm. päättyy 3.6. Molemmilla kursseilla kokoontumispaikkana Varppeen lukiosiiven pohjakerros, L 31 opiston kuvataide. Koululaiset pääsevät kesän aluksi piirtämään, maalaamaan ja muovailemaan kesäisiä taideteoksia. Välillä syödään eväät ja käydään tuulettumassa puistossa. Omat eväät mukaan! Materiaalimaksu sisältyy hintaan. Lyhytkurssi. 1103134 Kesämanga Varppeen lukiosiiven pohjakerros, L 31 opiston kuvataide Pe 10–14, La 10–14 7.–8.6. Taidemaalari Sanna Halme, kurssimaksu: 20€ Ilm. päättyy 31.5. Kesämanga on kurssi mangasarjakuvan ystäville. Osittain jatkoa syksyn ja kevään mangapiirustuskursseille. Suunnittelemme oman kesäisen mangahahmon ja piirrämme pari käännettä tämän hahmon elämässä, sijoittuen yllätykselliseen kesäaikaan! Ikäsuositus: noin 9-14-vuotiaille. Lyhytkurssi. 1103145 Suomen kuvataiteen päivän maalauskurssi Koulutie 16 B, Laitila, autopaikoitus Kappelimäen koulun pihalla Ke 10.7. klo 11–18 Kuvataiteilija, FM Ulla Kivimäki, kurssimaksu: 14€ Ilm. päättyy 17.6. Helene Schjefbeckin syntymäpäivää vietetään maalaustapahtuman merkeissä keskiviikkona 10. heinäkuuta klo 11-18 Walon talolla ja sen kauniissa pihapiirissä. Päivän kestävän kurssin aikana saadaan ohjausta eri maalausmenetelmiin, tekniikoihin ja persoonallisiin ilmaisukeinoihin. Sopii kaiken tasoisille maalareille. Tarvittaessa värejä ja maalaustarvikkeita voi ostaa paikan päältä. Omat eväät mukaan. Kurssi toteutetaan yhteistyössä Laitilan Kulttuuriseura Walon kanssa. Lyhytkurssi.

22 Laitilan kesä 2024 MUSEOT Kauppilan umpipiha, Koukkelantie 240 Viime kesänä uudistunut, ainutlaatuinen talonpoikaismuseo alkuperäisellä paikallaan. Kauppila on vauras laitilalainen talonpoikaistalo kaikkine rakennuksineen. Museo sijaitsee kauniissa, vuosisatoja vanhassa kulttuurimaisemassa. Rakennukset ovat ryhmittyneet miespihan ja karjapihan ympärille ja näiden ulkopuolella on vielä sauna, tuulimylly, vilja-aitat, kellarit, riihi ja suuli. Kauppilan umpipiha on mainio virkistyskohde myös silloin, kun museo ei ole auki. Matkaa Laitilan keskustasta on ulkoilmamuseoon noin 6 kilometriä, joten Kauppila on myös oiva polkupyöräretkikohde. Avoinna: 2.6.-25.8. sunnuntaisin klo 12-17 25.6.-11.8. ti-pe ja su klo 12-17 ja la klo 12-16 Ryhmille sopimuksesta puh. 050 572 6654 Sarkin kotiseutumuseo, Untamontie 66 Kesäkuussa Avoimet kylät päivänä la 8.6. klo 10-14. Su 9.6. klo 12-18, la 15.6. klo 12-16 ja su 16.6. klo 12-18. Avoinna heinäkuussa ma-pe ja su klo 12-18, la klo 12-16. Kahvila Kesäkummun tapahtumat 2.7. Kahvilan avajaiset ja konsertti 6.7. Konsertti 11.7. Lasten konsertti 16.7. Yhteislaulutilaisuus 3.-4.8. Kesäjuhlat ja konsertti Lisäksi heinäkuussa torstaisin Lasten torstai vaihtuvin teemoin klo 17-19 LUKUTUVAN KESÄNÄYTTELY Kustaa Hiekan lukutuvan kesänäyttely tulee tänä kesänä Uudenkaupungin kuvataideseuralta. Näyttelyn nimi on Horisontista. Näyttelyn avajaiset munamarkkinalauantaina 15.6. klo 12-16, Näyttely avoinna 15.6.-26.7. Ti, ke ja pe klo 10-16, to klo 12-17.30 ja la klo 11-15 (lauantaisin taiteilija paikalla klo 12-14) lukutuvalla. osoitteessa, Keskuskatu 8 a. KESÄTEATTERI Kaivolan kesäteatteri, Jätöntie 11 Joku tässä mättää (kirj. Markku Hyvönen, ohj. Jani Slin) esitykset 28.6.-21.7. www.kaivolankesateatteri.fi, tiedustelut ja varaukset puh. 040 566 4199. LAITILAN MUNAMARKKINAT 15.-16.6. Vuodesta 1972 asti Laitilassa on viikkoa ennen juhannusta järjestetty Laitilan Munamarkkinat, joka on Laitilan suurin vuotuinen tapahtuma. Laajan markkinatorin lisäksi yleisö voi seurata monipuolista, maksutonta ohjelmaa. Ohjelma torin esiintymislavalla: Lauantai 15.6. 12.00 Radio Kieku 13.00 Avajaiset, avaajana piispa Mari Leppänen 14.00 Puhallinmusiikkia: Laitilan Soittokunta 15.00 Vuoden kukko kuoriutuu 15.30 Piispa Mari Leppänen haastateltavana 16.00 Soini Bros 17.00 Samba Carioca tuo Rion Laitilaan 17.30 Torilla: Anne Mattila 19.00 Samba Carioca Sunnuntai 16.6. 12.00 Taikashow: Kai Kuutamo 13.00 Axel Millam 14.00 Vuoden kukko 2024 haastateltavana 15.00 Tuula Amberla trio SUOMEN SVENGAAVIN FESTIVAALI JAZZKUKKO KESÄKAHVILA Kahvila Kesäkumpu, Ventola Untamala, Untamontie 79 Kesäkuussa avoinna keskiviikkoisin klo 11-19 ja Avoimet kylät päivänä la 8.6. klo 11-19. Heinäkuussa avoinna ti-la klo 11-19. ja su klo 1117. Elokuun aukiolo tarkentuu kesän myötä. Jazzkukko 10 vuotta – Juhlafestivaali 24.-28.7. Jazzkukko täyttää tänä vuonna 10 vuotta ja tulossa on kaikkien aikojen hienoin ohjelmakattaus juhlavuoden merkeissä. Liput myynnissä Ticketmasterin sivuilla. LUONTORETKIKOHTEITA Vähä-Tulejärven luontopolku, Krouvintie 133, lähtö uimarannalta. Reitin pituus noin 5 km. Linnavuoret: Hautvuori ja Kirkkelinna. Pronssikautiset linnavuoret Pirttikylän ja Kusnin välimaastossa. Hautvuorella on yksi Varsinais-Suomen hienoimmista luolastoista. Untamalan kulttuuripolku, lähtö KasiTorin edustalta, noin 2,3 km pitkä reitti. Polun varrella voi tutustua mm. kyläkirkkoon, muinaishautoihin ja kasvillisuuteen. MATKAILUINFO Kustaa Hiekan lukutupa, Keskuskatu 8 a Avoinna 15.6.-26.7. Ti, ke ja pe klo 10-16, to klo 12-17.30 ja la klo 11-15. Kylien kesä AVOIMET KYLÄT 8.6.2024 Vaimaro: Mantan torpan kahvila auki la 8.6. klo 10-14. Samalla mahdollisuus tutustua pihapiirissä olevaan vanhaan lainamakasiiniin. Untamala: klo 10-14 Pyhän Pietarin kirkko, Sarkin museo ja Wanha koulu ovat avoinna, joissa kaikissa opas paikalla. Ventolan kesäkahvila, KasiTori sekä Nyholmin kukkapuutarha ovat myös avoinna. Leinmäki: avoimet kylät tapahtuma Leinmäen kylätalolla Suokainen: klo 10-13 rantasaunalla, sauna lämpimänä ja kahvia tarjolla Vaimaron mantat: Kesäkahvila avoinna 4.6. – 27.8. tiistai-iltaisin klo 18-20 Mantan torpalla, Pihamäentie 22. Ohjelmassa mm: 4.6. Kesäkauden avajaiset! Kaupunginjohtaja paikalla, tule juttelemaan! 11.6. Bolero-kuoro esiintyy! 18.6. Juhannustorilla myyjiä. Lettuilta. 25.6. Lasten ilta ja lastentarvikekirppis. 2.7. Soitinyhtye Wakkarit esiintymässä! Hampurilaisilta. 9.7. Laitilan Pelimannit esiintymässä! Makkaraa grillissä. 16.7. Lettuilta 23.7. Suomen Karva-Kaverit rapsuteltavina. 30.7. Grilli-ilta 6.8. Bingo 13.8. Grilli-ilta 20.8. Lettuilta 27.8. Kesäkauden päättäjäiset! Leinmäen kyläyhdistys Teemalliset kesätorit Leinmäen kylätalolla perjantaisin 28.6. – 2.8.2024 klo 18-20. Lisätiedot www.leinmaki.info tai Facebook. Teemat 28.6. 5.7. 12.7. 19.7. 26.7. 2.8. Avajaiset. Isäntänä Mikko Litmanen Kisailua kesätorilla Kesätorin musiikki-ilta. Rami Rafael Lasten tori. Taikuri Leevi ja poniratsastusta Luonto ja metsästys Lähiruokaa ja karaokea Soukaisten kyläyhdistys 29.6. Lankjärven soudut, Kivirannantie 25, tarjolla monipuolista ohjelmaa koko perheelle.

23 Liikuntatoimi – aktiivisesti läpi kesän LAITILAN UIMARANNAT JA RANTASAUNAT Mustajärven rantasauna: Yleinen uimaranta jossa on rantasauna. Ranta syvenee hitaasti ja pohja on karkeaa hiekkaa. Laituri on lyhyt ja kaiteilla suojattu. Alueella on pukuhuoneet, ulkopöytä, pihagrilli sekä Suontaan kyläyhdistyksen lämmittämä rantasauna ja kioski. Särkijärven rantasauna: Yleinen uimaranta, jossa on rantasauna. Ranta on hiekkapohjainen ja syvenee hitaasti. Pitkät laiturin päästä on mahdollisuus hypätä. Rantasaunan lisäksi on tilavat pukuhuoneet. Lisäksi Laitilassa on viisi muuta yleistä uimarantaa, joissa neljässä (Hepojärvi, Kaurajärvi, Langjärvi ja Vallijärvi) on laituri. Vähä-Tulejärven rannalla ei ole laituria, mutta rannan välittömässä läheisyydessä on laavu. HAASTEPYÖRÄILY Tämä perinteinen LiikU Haastepyöräily -kampanja vapusta juhannukseen kannustaa kaiken ikäisiä ja kuntoisia pyöräilemään koulu- ja työmatkat sekä tietenkin pyöräilemään vapaa-ajalla! Lisäksi Laitilassa on kylien välinen kilpailu ja kampanjaa jatketaan aina elokuun loppuun saakka! Laitilassa on kahta erilaista tapaa kirjata kilometrejä: perinteiset Ohjelmalliset iltatorit 27.6.–8.8. Torstaisin klo 16-20 – ohjelmaa klo 18 ja 18.7. jo klo 17 alkaen Päivä 27.6. 4.7. 11.7. 18.7. Esiintyjät Laitilan Soittokunta Wakkarit (45-60 minuuttia) Laitilan ukrainalaiset klo 17 Laitilan pelimannit klo 18 Nuorten iltatori, esiintymässä Bloody Moon 25.7. Jazzkukon iltatori 1.8. Vakka-Suomen harmonikkakerho 8.8. Bolero-kuoron johdolla yhteislaulua vihko postilaatikoissa, sekä mobiilileimaus, joka toimii älypuhelimella sekä tietokoneen selaimella. TAPAHTUMAT 3.-28.6.2024 Kesäurheilukoulu Kesäurheilukoulu on tarkoitettu 4-13 -vuotiaille lapsille ja se järjestetään joka arkipäivä (psl. juhannusaatto). Tarkemmat aikataulut eri ikäryhmille (45v., 6-7v. ja 8-13v.) löytyy kaupungin kotisivuilta. 29.6.2024 Särkijärven rantatapahtuma Maksuton tapahtuma, jossa on monipuolista ohjelmaa rannalla ja vedessä. Tapahtuma on päihteetön. Lisätietoa tulossa myöhemmin kaupungin kotisivuille sekä somekanaville.

Ma tt pa parrasvaloihin n llo n a il lta jalk o l l e p a Markku Lehtolan rakkaus jalkapalloon syttyi jo poikavuosina Leinmäen kylällä. Kuvassa mukana tärkeät jalkapallot: nimmareilla varustetun punakuvioisen pallon hän sai Tampere Unitedilta sen ensimmäisen mestaruuden jälkeen ja toinen on Etelä-Afrikan MM-kisojen 2010 virallinen pelipallo. Markku Lehtola tykästyi kovasti nuorena sekä naapurissa asuneeseen Kerttulan Salmeen että jalkapalloon, jota hän kavereiden kanssa kotikylällä pelasi. Sekä Salme että jalkapalloharrastus ovat kulkeneet pian 70-vuotiaan miehen matkassa mieluisina kumppaneina, ja jalkapallo on avannut hänelle ovia uskomattomiin kokemuksiin. Solina Saarikoski Tie pihaan kaartuu ison männyn vehreiden oksien alta. Vankan puun ympärillä avautuu avara peltomaisema ja jotenkin jykevästä männystä tulee mieleen majakka – aivan kuin se opastaisi perille jo pihatietä lähestyvää. Männyn alta kurvataan Salme ja Markku Lehtolan pihaan. Laitilan Leinmäen kylässä sijaitseva talo on pariskunnalle tuttuakin tutumpi, ja vuosikymmenten tauon jälkeen he ovat viime vuodet viettäneet siellä paljon aikaa. – Tämä Kerttula on minun lapsuudenkotini, ja Markku taas on varttunut tuossa saman tien varrella sijaitsevassa punaisessa talossa, Salme kertoo nauraen ja osoittaa keittiön ikkunasta tielle päin, josta puolison synnyinkoti melkein pilkottaa. Naapureina lapsuusvuosina tutustunut kaksikko on pitänyt yhtä jo teini-iästä lähtien. Yhteistä matkaa he ovat kulkeneet jo pitkään, viitisenkymmentä vuotta. PARISKUNNALLA on ollut Leinmäen kylällä mökki, joka on ollut heille tärkeä henkireikä ja kiintopiste, johon he ovat tulleet lomilla ja viikonloppuisinkin nauttimaan rauhasta ja tapaamaan läheisiä. Muutama vuosi sitten Salme ja Markku kuitenkin tunsivat, miten lapsuuden maisemat alkoivat vetää heitä puoleensa entistä vahvemmin – vaikka oikeastaan lähentyminen kotikylään tapahtui luopumisen kautta. – Kun isäni kuoli vuonna 2018, niin tämä lapsuudenkoti tuli minun omistukseeni ja aloimme viettää täällä Leinmäellä paljon aiempaa enemmän aikaa, Salme kertoilee. Vaikka side synnyinmaisemiin ei koskaan ollut kokonaan katkennut, on muutos ollut iso ja myös ehdottomasti mieluinen. Aikoinaan vilkas kylänraitti jäi taakse, kun kouluvuosien jälkeen kumpikin lähti opiskelemaan. – Kyllä me sillä mielellä nuorina lähdettiin, että takaisin ei varmasti tulla, he nauravat nyt vuosikymmeniä myöhemmin. Salmea vanhempi Markku pakkasi tavaransa ensin ja lähti Turkuun opiskelemaan oikeustiedettä, hieman myöhemmin Salme muutti perässä opiskelemaan psykologiaa. LEINMÄEN kylä vaihtui Turun jälkeen Hämeenlinnaan ja sitten vuonna 1989 Tampereelle, jonne Lehtolat juurtuivat nopeasti. – Kotiuduimme sinne oikeastaan yhdessä yössä. Ostimme talon aivan ihanalta puutaloalueelta, jossa oli paljon lapsiperheitä ja samanhenkisiä ihmisiä. Asuimme samassa talossa yli 30 vuoden ajan, kunnes muutama vuosi sitten myimme sen ja muutimme kerrostaloon Tampereen keskustaan. Salme on jäänyt vapaaehtoiselle eläkkeelle noin vuosi sitten. Hän teki pitkän työuran lääninhallituksessa ja eläkkeelle hän jäi erityisopettajan työstä. Asianajajana työskennellyt Markku puolestaan tekee edelleen osa-aikaisesti töitä. Kummallekin oma työ on ollut tärkeää, samoin esimerkiksi kulttuuri- ja liikuntaharrastukset – sekä isosti elämään kuulunut jalkapallo. Sillä myönnettävähän se on, ettei Lehtoloista voisi kirjoittaa mainitsematta jalkapalloa. Markun harrastukseksi se tuli jo poikasena kotikylällä, ja jalkapallo on kuljettanut häntä suorastaan satumaisiin paikkoihin. – Kavereiden kanssa pelattiin joko tuossa Leinmäen koulun kentällä tai Mattilan pelolla. Jalkapallosta tuli ehdottomasti harrastus numero

25 SOLINA SAARIKOSKI Olen tavannut Diego Maradonan, David Beckhamin sekä muita huippupelaajia. Markku Lehtola yksi, Markku kertoo. Jalkapallo on omalta osaltaan auttanut Markkua kotiutumaan myös sekä opiskelupaikkakunnalle Turkuun että myöhemmin Hämeenlinnaan ja Tampereelle. – Olen aina etsinyt itselleni seuran ja porukan, jossa olen päässyt pelaamaan. MUTTA aivan uuden jalkapallomaailman ovet avautuivat Markulle sen jälkeen, kun Lehtoloiden esikoinen, Essi, halusi aloittaa jalkapallon pelaamisen ja hänet kiikutettiin treeneihin Tampereen Ilvekseen. Lajia tuntevana isänä Markun oli luonteva ryhtyä saman joukkueen huoltajaksi. Mutta sitten, vähän kuin varkain, tapahtuikin jotakin merkillistä: – FC Ilves ry tarvitsi puheenjohtajaa ja pomppasin siis liigaseuran puheenjohtajaksi lähes suoraan tyttären joukkueen huoltajan roolista, Markku kertaa. Se oli ensimmäinen askel lähes uskomattomalla polulla, joka on vienyt häntä maailman jalkapallopiireihin. Ja ensimmäistä askelta seurasi toinen, sitten kolmas ja... Lehtola valittiin emoseura Ilves ry:n varapuheenjohtajaksi ja sitten vuonna 1998 perustetun Tampere Unitedin hallitukseen. Muutaman portaan kautta hän nousi vuonna 2006 Palloliiton ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi. Ja kun eduskunnan puhemiehenä toiminut Sauli Niinistö valittiin Palloliiton puheenjohtajaksi vuonna 2009, Lehtola toimi hänen aisaparinaan liiton johdossa. KUN NIINISTÖSTÄ tuli vuonna 2012 tasavallan presidentti, tuli Lehtolasta sen myötä Palloliiton vt. puheenjohtaja. – Puheenjohtajuus vei kuitenkin niin paljon aikaa, että en sitä halunnut, hän muistelee. Hän hyppäsi kuitenkin vielä toistamiseen vt. puheenjohtajaksi vuonna 2016, tosin hieman pakon sanelemana, kun Palloliiton silloinen puheenjohtaja Pertti Alaja sairastui vakavasti ja menehtyi. Lehtolan jälkimmäinen vt. puheenjohtajuuskausi kesti reilun vuoden, aina tammikuuhun 2018 saakka. – Palloliitolle valittiin sekä uusi puheenjohtaja että varapuheenjohtaja, sillä päätin tuossa yhteydessä jättäytyä pois varapuheenjohta- Beatles on Markku Lehtolan suosikkiyhtye, ja Jari Nordmanin maalaama taulu bändin jäsenistä Laitilan keskustassa on rakas 60-vuotislahja perheeltä. jan paikalta. Se oli Palloliitolle hyvää uudistumista, ja itse halusin tehdä myös tilaa nuoremmalle polvelle. Markku Lehtola ehti toimia Suomen suurimman urheiluseuran, Ilves ry:n puheenjohtajana 7 vuotta ja varapuheenjohtajanakin 6 vuotta. Hänet on valittu seuran kunniapuheenjohtajaksi ja myös Palloliiton kunniajäseneksi. LEHTOLA kertoo roolin Palloliitossa vieneen häntä sekä Euroopan jalkapalloliitto UEFA:n, kansainvälisen jalkapalloliitto FIFA:n että Pohjoismaisten jalkapalloliittojen toimintaan. – Kaikki lähti rakkaudestani lajiin, ja aivan huikeita kokemuksia olen saanut, hän kuvaa ja myöntää havahtuneensa itsekin monesti siihen, miten upeisiin ja mielenkiintoisin paikkoihin jalkapallo on häntä kuljettanut. Moni tapahtuma on syöpynyt syvälle miehen mieleen: – Olen tavannut Diego Maradonan, David Beckhamin sekä muita huippupelaajia ja mielenkiintoisia ihmisiä. Ja nähnyt tietysti aivan huikeita jalkapallo-otteluita, esimerkiksi lukuisia jalkapallon arvokisafinaaleja. Edelleen Markku Lehtola toimii UEFA:n otteludelegaattina, jonka tehtävänä on valvoa, että peleissä kaikki varmasti menee, kuten pitääkin. – Tässä roolissa olen pääs- syt esimerkiksi matkustamaan jokaiseen Euroopan maahan. Otteludelegaattina Lehtola voi jatkaa vielä vuoden päivät, kunnes vastaan tulee merkkipaalu, 70-vuotissyntymäpäivä. – Onhan tämä kaikki oikeastaan aika uskomatonta, kun ajattelee, että se itu tähän kaikkeen istutettiin täällä Leinmäen kylässä, tuossa Mattilan pellolla kavereiden kanssa jalkapalloa pelatessa, hän hämmästelee. EIKÄ JALKAPALLO ole suinkaan ollut jotakin vain Markun maailmaan kuuluvaa, vaan siitä on tullut Lehtolan pariskunnan yhteinen juttu – alkujaan tosin enemmän sinnikkyydestä kuin intohimosta lajiin. – Markku joskus sanoi minulle, että muuten olet Salme täydellinen vaimo, mutta kun jalkapallosta et niin välitä. Minä sitten ihan kiusallanikin lähdin mukaan peleihin, opettelin jalkapallon säännöt ja pelaajat. Ja sitten vähän kuin vahingossa ihastuin lajiin, Salme kertoo nauraen. – Jalkapallo on niin kaunista, vähän kuin balettia, hän ihastelee. Nyt hän käy katsomassa pelejä ilman Markkuakin. – Sitä paitsi jalkapallomatkailu on sikälikin hienoa, että Suomessa stadionit sijaitsevat usein upeilla paikoilla. PELIKENTÄLLÄ Markku Lehtolaa ei enää nähdä, vaikka sydän lajille vahvasti sykkiikin. – Ei siitä mihinkään pääse, että ikuinen hinku olisi pelata. Mutta kun kymmenisen vuotta sitten katkesi akillesjänne ja sen paranemisessa oli isoja haasteita, niin pelaaminen jäi siihen. Vaikka hänen monet jalkapalloon liittyvät unelmansa ovat tulleet todeksi, on miehellä jalkapallohaaveita edelleen: – Minusta olisi hienoa, jos jalkapallo nousisi Laitilassa näkyvämpään asemaan, hän paljastaa yhden toiveen, jonka soisi toteutuvan. Eikä hän suinkaan ole tyytynyt sormet ristissä vain odottamaan asian ottavan tuulta alleen: – Soitin Laitilan Jyskeen jalkapallojaoston Mika Lintulalle viime vuonna ja kysyin, olisiko Laitilassa käyttöä vanhalle jalkapalloa rakastavalle miehelle, joka tietää lajista yhtä jos toista, hän naurahtaa. Laitila onkin kuin varkain haukannut pariskunnan arjesta isomman roolin. – Olemme mukana monenlaisessa toiminnassa, yhdistyksissä ja talkoissa. Ehkä se silloin lapsena juurtui meihin täällä Leinmäellä, että yhdessä tehdään ja touhutaan kaikenlaista. Se on varmaan se, mikä meissä on tätä kotikylää, he pohtivat. JO MUUTAMAN vuoden ajan Lehtolat ovat viettäneet osan viikostaan Tampereella ja osan Leinmäen kylällä Laitilassa. Tampereella aikaa vietetään esimerkiksi Lehtoloiden kolmen lapsen ja näiden perheiden kanssa. – Kolmas lapsenlapsi on pian syntymässä, vanhin heistä on parivuotias. Tämä on kyllä ihana elämänvaihe. Ja hyvää on sekin, että mahdumme hyvin tänne Leinmäen taloon lasten perheiden kanssa isommallakin porukalla, pariskunta sanoo hyvillään. Markku epäilee, että vanhemmiten hän oli heistä kahdesta se, joka ajatteli elämän Tampereella riittävän. – Mutta nyt kun olemme tehneet tällaisen ratkaisun, niin olemme kyllä molemmat hyvin tyytyväisiä, tästä paikasta on tullut todella tärkeä meille. Ehkä on niin, että ajan piti olla otollinen, jotta sen saattoi kuulla? Kotikylän kutsun.

Palvelumme ennallaan! Monipuolinen valikoima edullisia kesäkukkia, amppeleita sekä hyötykasvien taimia. MYÖS UUTUUKSIA! SALOSEN PUUTARHA Padontie 526, Laitila P. 040-546 9774 KANANMIJNA & VIHANNES Tervetuloo. W\��W\a(aaV\! Työt jatkuvat entiseen malliin ja kankaita puoleen hintaan. Soita, niin kerron lisää. Olemme avoinna itsepalveluna 24/7! Tuoreita kananmunia, perunaa, sipulia ja lanttua. - Koukkelantie 123, 23800 LAITILA Ompelimo Liisan Ommel (I @simulantila - p. 050 544 9958 Kaukolantie 41 as. 12, Laitila P. 040 595 7570 • • • Kelloja, koruja ja lahjatavaraa Korjauspalvelut Pariston vaihdot odottaessa myös autonavaimiin HEINONEN Ky Vihtorinkatu 1, Laitila, p. 040 558 4123 Fiksu kuluttaja kierrättää ! Yksityinen, siisti ja turvallinen koirametsä Meiltä teet löytöjä: MYNÄMÄEN TYÖTTÖMIEN KIRPPIS Häävuorentie 2 F MA-TI 10-14 • KE 12-18 TO-PE 10-14 Avoinna TI-TO klo 9 –17 Ristimäentie 172, Laitila Aukioloajat: MA suljettu TI 10-18 KE, TO, PE 10-17 LA 10-16 SU suljettu Tunnelitie 4, Kalanti Ti-Pe 11–18, La 11–15 Vihtorinkatu 22, Laitila www.kirppisilona.com Lataa Uudenkaupungin Sanomat puhelimeesi omasta sovelluskaupastasi Ja pian nousi taas aurinko vanhoja tikapuitaan, nousi entiseltä muistiltaan. Tuli samasta paikasta kuin ennenkin, vanha, kokenut suunnistaja. Veikko Huovinen ja seuraa paikallisia uutisia Varaa aikasi temmeltanner.com/ajanvaraus/

Seikkailu Sirppujoella Sirppujoki on ihastuttava, vaikuttava ja pelottava. Toimittaja seurasi Sirppujokea, jota myös Männäistenjoeksi on kutsuttu. Ilmakuva on otettu Pyhäkoskesta Laitilan suuntaan. Teksti ja kuvat: Iida Kauppi , ilmakuvat: Arto Kanerva N ansion yli 120-vuotias, komea kivisilta seisoo jykevänä paikoillaan. Silta on nähnyt monien tuulien kääntyvän, mutta virran suunta ei muutu koskaan. Se vie vettä Laitilasta kohti Kalantia, siitä Pyhärannan rajalle aina Uudenkaupungin makeanvedenaltaalle asti. Seison sillalla lenkkarit jalassa ja reppu selässä. Mukanani on toimittajan sekä retkeilijän perusvarusteet: kamera, paperia, kynä sekä vesipullo, eväitä ja aurinkorasvaa. Tarkoituksenani on seuraavan reilun neljän tunnin aikana seurata joen vartta niin pitkälle kuin pääsen. Kartan mukaan luvassa on pitkiä pätkiä pellonreunoja, mutta toivon tapaavani myös ihmisiä, joilta aion kysyä, mikä merkitys Sirppujoella heille on. ENSIMMÄISEKSI suuntaan askeleeni aivan Nansion sillan kupeessa olevaan taloon. Siellä asuu postilaatikon perusteella Honkasten perhe. Harmillisesti kotona ei ole kuin kissa. Pettymys muuttuu kuitenkin iloksi, kun isä-Mikko ja 6-vuotias Jimi Honkanen hurauttavat autolla kotiin. Mikko sanoo suoraan, että hänellä ei ole Sirppujokeen vahvaa sidettä. Hän on muuttanut taloon puolisonsa suvun tiluksille. Tänä vuonna Mikko Honkanen kertoo osallistuneensa ensimmäistä kertaa Sirppujokilaskuun, jossa melotaan tai soudetaan Nansion sillalta aina Kalannin ruukille asti. – Ensi vuonna menen uudestaan, jos mahdollista, Mikko Honkanen sanoo. Jimistä joki on vähän pelottava. Hänellä ei ole lupaa mennä yksin jokirantaan tai sillalle. Sirppujoen uoma ui syvällä. Sinne päästäksemme laskeudumme kivistä ja pusikkoista rinnettä alas. – Varo käärmeitä, Mikko Honkanen sanoo. Vesi on ruskeaa. Joki suorastaan kohisee, sillä Honkasten talon kohdalla on pato. – Tuolla näkyy kala, osoittaa Jimi. Täysi mahdottomuus se ei ole, vaikka varsinaisena kalajokena Sirppujokea ei tunneta. Padot estävät kalojen liikkumisen. Honkaset palaavat kotiinsa.

Elämää Sirppujoen varrella Sirppujoki on reilun 50 kilometrin mittainen, ja se virtaa Laitilan Kivijärvestä Uudenkaupungin makeanvedenaltaaseen. Ennen kuin Laitilan keskustassa sijainnut Valkojärvi kuivatettiin, järvi toimi Sirppujoen alkulähteenä. Näin laskettuna joen pituus oli vajaat 30 kilometriä. Sirppujoki virtaa ensin Pitkäojan ja Malvonjoen nimisenä soistuneiden metsä- ja peltomaiden läpi. Lopuksi se virtaa Laitilan ympärillä olevan suuren peltoaukean läpi ja Laitilan taajaman ohitettuaan jatkaa Sirppujoen nimisenä matkaansa. Sirppujoki on vaikuttanut ihmisten elämään monin eri tavoin sekä suoraan että välillisesti. Ei siis ihme, että Sirppujoki on ollut monenlaisten uutisten aihe jo useammalla vuosisadalla. Esimerkiksi 1.2.1899 Kyläkirjaston kuvalehdessä selvitetään, miksi Sirppujoen jokiuoma on niin oudon mallinen: ”se kun Laitilasta tullen kulkee suoraan etelään päin, mutta sitten pyörtääkin takaisin luoteeseen”. Syyksi esitetään Varsinais-Suomen harju- ja vuorijaksoja, joiden pääsuunta on kaakosta luoteeseen. Sirppujoki päättyy Uudenkaupungin makeanvedenaltaaseen, jonka pinta-alasta lähes 90 prosenttia kuuluu Sirppujoen valuma-alueeseen. Makeanvedenallas sijaitsee Uudenkaupungin edustalla ja Saaristomerestä sen erottaa pengertie. Makeanvedenaltaan keskellä puolestaan on saarijono, joka erottaa sen Velhoveteen ja Ruotsinveteen. Makeanvedenallas on Suomen toiseksi suurin merenlahdesta padottu järvi, ja sen vettä johdetaan Uudenkaupungin lisäksi Kustaviin, Taivassaloon ja Vehmaalle. Makeanvedenallas on myös tärkeä virkistyskäyttöalue. TUULI ON kolea, mutta aurinko paistaa kirkkaalta taivaalta. Laitan reppua kiinni, kun huomaan läheisen postilaatikkorykelmän kohdalla pysähdyksissä olevan auton. Raumalainen-lehteä jakava laitilalainen Tauno Rajamäki pitää tupakkataukoa. – Aika harvoin tässä ketään näkyy, vuosikymmeniä alueella lehteä jakanut Rajamäki sanoo. Hän kuitenkin kertoo kuulleensa, että joskus vuosia sitten Nansion sillan lähellä eleli mies teltassa. Henkoset tulee vedettyä ja itse kunkin on aika jatkaa matkaa. Rajamäen autosta jää vain jälkeen kuivasta soratiesta nouseva sankka pölypilvi. Pusikosta kuuluu lintujen sirputusta. Otan esille kännykkäni, johon olen ladannut sovelluksen Muuttolintujen kevät. Sen mukaan Nansion sillan liepeillä kuuluu peipon, vihervarpusen ja leppälinnun laulua. Vakka-Suomen Luonnonsuojeluyhdistys oli perustamassa 1980-luvulla Sirppujokisoutua. Laitilalainen Jari Kiveinen alkoi elvyttää keväistä perinnettä 2000-luvun kynnyksellä ja nimesi tapahtuman Sirppujokilaskuksi. Sirppujokilaskun perinteinen lähtöpaikka on Laitilan Kodjalan kylässä sijaitseva Nansion silta. Sirppujokilaskussa ideana on laskea joki lihasvoimalla kulkevalla vesikulkuneuvolla. Vuosien saatossa on nähty monenlaista kulkupeliä; niin jollaa, venettä ja kanoottia kuin esimerkiksi kelluva kesäterassi, johon oli piilotettu sähkömoottori. Korkeampia ääniä taustoittaa sepelkyyhkyn kujerrus. Totuuden nimissä luontoelämys ei kuitenkaan ole täydellinen, sillä taustalta kuuluu liikenteen kohinaa. Nansion sillalta on kantatielle matkaa vain jokunen sata metriä. Astelen sänkipellon piennarta ja ihastelen sinistä taivasta, jota täplittävät haituvaiset pilvenriekaleet. Eihän minulla kiire ole, mutta lähtötohinoissa on mennyt sen verran aikaa, että päätän ottaa kepulikonstit käyttöön. Sirppujoen mutka kantatien eteläpuolella saa jäädä tutkimatta. Nousen metallisten siltakaiteiden yli ja nostan peukun pystyyn. Haluan Kalantiin. OHI KIITÄÄ autoja. Maantien puolella on ikävä olla, joten siirryn kaiteen turvallisemmalle puolelle. Nä- kyvyys on molempiin suuntiin hyvä, joten auto voisi periaatteessa pysähtyä kaiteen jälkeen pientareelle. Mitään selvää pysähtymispaikkaa ei kuitenkaan ole. Kylmä tuuli puskee hupparin läpi. Varsinkin suurten ajoneuvojen jälkeinen ilmavirtaus on voimakas. Myöhemmin minulle selviää, että liftauspaikkani oli juuri se, jossa tapahtui muutama vuosi sitten koko seutua koskettanut nuoren pyöräilijän kuolema. Ehkä senkään takia kukaan ei halunnut siihen pysähtyä. Noin vartin peukku pystyssä odottelun jälkeen päätän lähteä astelemaan kantatietä Kalantiin päin, vaikka asfalttitien aurinkoa heijastava reunus ja ilmassa leijuva katupöly ei houkuttele yhtään. Lohdutan itseäni sillä, että onhan tie yksi Vakka-Suomen valtaväylistä. Historian saatossa liikenne on siirtynyt

Valkojärven kuivattaminen on Laitilan historian yksi merkittävimpiä tapahtumia ja se toteutettiin kolmessa vaiheessa vuosina 1899–1960. 700 hehtaarin kokoisen Valkojärven kuivatus oli valtava hanke, joka toi lähes 2 000 hehtaaria lisää viljelysmaata. Kuivatustyö toi pitäjään paljon väkeä muualta Suomesta. Työntekijät nähtiin sankareina, jotka ponnistelevat yhteisen vihollisen – arvaamattoman tulvan – kukistamiseksi. HEILÄ ARJA-LIISA Kivijärvi – Sirppujoen äiti Sirppujoen lähtöpaikka on Laitilan Kivijärvi. Järven pinta-ala on 62 hehtaaria ja se on 1,5 kilometriä pitkä ja 800 metriä leveä. Siihen laskee seitsemän pelto- tai metsäojaa. LILLI JOKELA Sirppujoen halkomille hedelmällisille pelloille on saatu joesta vettä niin kasteluun kuin suojaamaan hallalta. Laitilasta tuli jo varhain harvinaislaatuinen pitäjä erikoistuneen vihannesviljelyn ansiosta. Vuoden 1941 maatalouslaskennassa Laitilassa tilastoitiin kaksi kasvihuonetta ja ikkunalasilla katettuja matalia kasvilavoja oli pitäjässä peräti 432 kappaletta. Erikoistuminen vihannesviljelyyn teki Laitilaan paikoitellen omaleimaisen peltomaiseman: harvassa paikassa voi nähdä sellaista kasvihuonemerta kuin Laitilan Malvossa. Laitila ja Uusikaupunki ovat kumpikin esimerkiksi tärkeitä varhaisperunan tuottajia. Sirppujoen tulvat ovat olleet uutisaihe 100 vuoden ajan. Alueen lehdet, muun muassa Uudenkaupungin Sanomat, Länsi-Suomi ja Rauman Lehti kirjoittivat 1920-luvun alkuvuosina, miten 1899– 1905 aukaistu Sirppujoki olisi jälleen perkauksen tarpeessa tulvien vuoksi. Sirppujoen tulvat olivat pahimmillaan 1980-luvulla, jolloin niistä kirjoitettiin niin paikallisesti kuin valtakunnallisestikin. Esimerkiksi 1980luvun alussa Sirppujoen kevättulva nousi viranomaisten ja vapaaehtoisten ympärivuorokautisesta ponnistelusta huolimatta niin korkealle, että se katkaisi liikenteen Kasitiellä. Vesioikeus myönsi 1986 luvan joen perkaamiseen ja Sirppujoen viimeisin perkaus tapahtui vuosina 2013–2017. Sirppujoen perkaus on aiheuttanut myös kiistaa ja suurin syy on se, että Sirppujoki laskee Uudenkaupungin makeanvedenaltaaseen, josta esimerkiksi Uusikaupunki ottaa juomavetensä. Joen perkaamisen on pelätty heikentävän veden laatua makeanvedenaltaassa. KARTTA: PASI SALMINEN, LÄHDE: MAANMITTAUSLAITOKSEN SELKOKARTTA JA MAASTOTIETOKANTA 02/20 vesiväyliltä pitkälti kumipyörille. Otan muutaman askeleen, mutta aina kun auto lähestyy, pysähdyn ja nostan peukun pystyyn. Matka etenee hitaasti. Ojassa lojuu roskia. Suurin osa autoilijoista ei näytä kiinnittävän minuun erityistä huomiota, vaikka liftari maantien varrella on nykyään harvinainen näky. Yksi autoilijoista tsemppaa minua nostamalla itsekin peukun pystyyn. Kiitti, mutta ei se yhtään parempaa fiilistä tuo. Helppoa on sieltä lämpimästä autosta peukuttaa. Toisaalta en halua syyllistää. En itsekään ole koskaan ottanut liftaria kyytiini. SITTEN TAPAHTUU pieni ihme. Auto pysähtyy pientareelle noin sadan metrin päähän minusta. Juoksen autolle ja pääsen kyytiin. Minut on ottanut kyytiin Nikoleta Bleidele. Kerron, että teen juttua Sirppujoesta. Bleidele kertoo muuttaneensa viime vuonna Raumalta Uuteenkaupunkiin, eikä hän ei tunne Sirppujokea. – Mutta olen aina asunut veden lähellä. Suomessa Bleidele on asunut seitsemisen vuotta. – Olen Latviasta. Isäni koti on joen lähellä. Se on saunan jälkeen hyvä, hän sanoo. Kun kysyn, miten hän uskalsi minut ottaa kyytiin, on vastaus selkeä. – Kuka vain voi tarvita apua. Minäkin voin joskus tarvita. Noin kuuden kilometrin automatka hujahtaa nopeasti. Kiitän kyydistä ja jään pois bussipysäkillä Kalannin keskustassa hieman ennen kuin kantatie ylittää Sirppujoen. Voi miten avuliaita, ystävällisiä ja pyyteettömiä ihmisiä vielä löytyy. KÄVELEN PIENEN pätkän pyörätietä pitkin ja kiitän mielessäni tätä innovaatiota. Miten mukava onkaan kävellä kevyen liikenteen väylällä, turvallisesti poissa autotieltä. Oikaisen avonaisen kentän poikki ja huomaan talon, jossa kaksi ihmistä istuskelee etupihan terassilla kevätauringosta nauttien. He esittäytyvät Jaanaksi ja Pasiksi. Sirppujoki virtaa heidän talostaan noin 400 metrin päässä. Jaana kertoo käyvänsä koirien kanssa usein lenkillä Sirppujoen varrella. – Kun kesä tulee, niin onhan joki ihana näky, kaunis, Jaana sanoo. Jaana ja Pasi ovat kuitenkin harmissaan siitä, että jokeen viskotaan tavaroita. Sieltä on heidän

IIDA KAUPPI Jimi Honkanen asuu Nansion sillan kupeessa. Nikoleta Bleidele ottaa liftarin kyytiin. Uusikaupunkilainen on asunut aina veden äärellä. IIDA KAUPPI Männäisten ruukin seutu on kaunista aluetta. Sirppujoen varrella viihtyy runsas linnusto. Joutsenet lähtivät lipettiin, kun ihmisaskeleet lähestyivät. Timo Hämäläinen oli metsätöissä Sannaistentien varressa. mukaansa nostettu esimerkiksi polkupyöriä ja läppäreitä. He ihmettelevät, kuka haluaa heittää jokeen tavaroita ja ennen kaikkea miksi? Ryjää näkyy kaksikon mukaan Männäistenkoskessa, jossa pato paljastaa toisinaan myös pohjan. Jaana paljastaa, että hänen työkaverinsa mies veneilee Sirppujoella. Ihanko totta? Veneilee? – Onko sillä myös vesijetti? Ehkä molemmat, hän arvelee. SIRPPUJOKI levenee Kalannista meren suuntaan. Piennar on myös loivempi, joten joki näkyy keväisessä maisemassa hyvin, kun puut vasta avaavat silmujaan. Jaana ja Pasi ovat kertovat ihastelleensa joessa uivia joutsenia. Viime vuonna pesueessa oli kuulemma 5–6 poikasta. – Kyllä Sirppujoki on kaunis. Se täytyy säilyttää ja pitää yllä. Jaana ja Pasi neuvovat minut kulkemaan pyörätietä pitkin Männäisten ruukille. Lähden asfalttitietä pitkin eteenpäin, kun huomaan pellonreunassa ketun. Kun lähestyn sitä, se pinkaisee karkuun, Lehtolankujaa eteenpäin. Häntä ei voi ihan city-ketuksi nimetä, ehkäpä hän voisi olla taajamakettu. Ruukkialueella yhdyn Jaanan näkemykseen maiseman kauneudesta. Vesi, vanhat rakennukset ja sillat kertovat omaa tarinaansa. Puut taipuvat joen ylle. Vähemmän romanttisia ovat katkennut siltakaide ja sähkötolppa. Joku on varmaan törmännyt siltaan ja tolppaan autolla. JATKAN matkaa joen vartta pitkin kohti merta. Piennarta pitkin on hyvä kulkea. Mietin, miksi Sirppujoen varteen ei ole rakennettu asutusta tai jopa mökkejä vaan maa on jätetty maanviljelyksen käyttöön. Syy taitaa olla hyvinkin yksinkertainen. Sirppujoki on tunnettu tulvistaan, joten talot on haluttu rakentaa korkeammalle. Mietin myös sitä, miten ihanan kävelypolun Sirppujoen varteen saisi, koska pellon ja joen varteen jää melko tasainen piennar. Viehättävästi mutkitteleva Sannaistentie-Radansuuntie kulkee vähän kauempana jokea mukaillen. Kävelen reippain askelin eteenpäin. Ohitan peltoja, joista osa on kynnetty, kylvettykin, osa on ruskeana, osa keltaisena sänkipeltona. Joku pelloista jo vihertääkin. Muutaman kerran ylitän Sirppujokeen menevän letkun ja yhden pienen pumppaamon. Sirppujoki tuo alueelle hyvinvointia mahdollistamalla maanviljelijöille kastelun ja hallantorjunnan. Liikenteen äänet ovat hiljenneet ja nautin luonnon rauhasta. Puskista kuuluu muista eroava ääni. Siellä sirputtavat sinitiainen ja vihervarpunen. Lisäksi äänimaisemassa tviittailee rantasipi. Matka etenee kivasti. Yhtäkkiä huomaan joessa komean laiturin ja sitäkin komeamman moottoriveneen. Onkohan tässä Jaanan työkaverin miehen tukipiste? Käyn koskemassa laiturilta joen viileää vettä. Sen virtausta ei oikeastaan tässä kohtaa edes tunne. EN JÄÄ laiturille pidemmästi, sillä tiedän, että kohta työkaverini on tulossa minua hakemaan. Lähetän hänelle viestin sijainnistani, jotta hän tietää missä ja kummalla puolen jokea etenen. Joki yhdistää, mutta myös erottaa. Yli ei pääse kätevästi kuin siltojen kohtaa. Kartan mukaan edessä on neljä siltaa ennen makeanvedenallasta. Ensimmäinen niistä päättyy pellolle, ehkä se onkin läheisen maatilan käytössä. Mietin, onko silta vielä kesken vai onko se tarkoituksella jätetty itäpuoleltaan kivilohkareilla lähes kulkukelvottomaksi. Traktoreita olen nähnyt matkallani kaksi. Toinen levitti Sirppujoen länsipuolella kalkkia. Toinen äesti peltoa. Äkeen perässä lenteli satapäinen lokkiparvi, joka näkyi jo kaukaa. Kuitenkin päästyäni lähemmäs traktoria, oli se pysähtynyt muutaman sadan metrin päähän joesta. Ehkä kuskille oli tullut iltapäiväkahvin aika. SEURAAN töyhtöhyypän villiä lentonäytöstä märällä pellolla. Kuulen jopa siiveniskut, kun lintu heittää volttejaan. Se taitaa olla soidinlennolla. Tänne ei ole vielä päästy kylvämään, sillä pellolla on vettä. Edessä on pätkä vettyneempää ja metsittynyttä aluetta, jota ympäröivät isot ojat. Niistä pääsee yli isolla loikalla. Minun kävelyni Sirppujoen varrella on lopussa. Kalannin keskustasta olen taittanut matkaa noin kuutisen kilometriä. Jätän heipat Sirppujoelle, jonka seurassa olen saanut kaunista päivää viettää. Se jatkaa ikuista virtaansa eteenpäin. Suuntaan joelta Sannaistentien varteen, sillä kyytini on tulossa.Sannaistentiellä huomaan tiekyltin Riippusillanpolku. Minua kiinnostaa, onko siellä todella riippusilta, mutta se jäi nyt näkemättä. TIEN VARRESSA on metsuri sammuttaa moottorisahan, kun huomaa, että haluan jutella hänelle. Metsähommissa on Timo Hämäläinen. Hän kertoo asuvansa lähellä, Villilän kylässä. – Tämä on Kalannin viimeinen kylä ennen Pyhärantaa, hän kertoo. Mies kertoo Sirppujoen olleen lapsena mukava, varsinkin jäidenlähtöaikaan. – Silloin vesi saattoi mennä yli tien, jolloin jännitettiin, että pääseekö siitä vai ei. RIEMUITSEN mielessäni, sillä viime hetkellä löysin henkilön, joka osaa kertoa vastauksen matkalla mielessäni pyörineeseen kysymykseen. Sirppujokeen valuu vettä happamilta sulfaattimailta. Varsinkin tulva-aikaan veteen huuhtoutuu runsaasti ravinteita. Joki on joissain luokitteluissa todettu ekologiselta tilaltaan tyydyttäväksi, mutta voiko Sirppuojassa uida?

Kotimaiset Helkamasähköpyörät – Ainakin me on siinä lapsena uitu ja ongittu. Naapuri käy Sirppujoessa vieläkin uimassa, Hämäläinen kertoo. Ongelle Hämäläinen ei ole enää lähtenyt, mutta lapsena hän pinkaisi ongelle joka ilta erityisesti Sirppujokeen yhtyvällä myllyojalla. Saaliiksi saatiin ahventa ja särkeä. – Myllyoja laskee Lukujärvestä. Siinä on kirkas vesi. Nyt kun olen saanut paikallisen hyppysiini, haluan kysyä vielä, että onko lähistöllä tosiaan riippusilta? Saan myöntävän vastauksen. – Lapset pääsivät siitä oikaisemaan Suurikkalan kansakouluun. Tämä koulu lakkautettiin jo vuosia sitten, mutta silta on edelleen käyttökunnossa. – Sinne menee yleinen tie, kyllä sinne saa mennä, Hämäläinen sanoo. SIRPPUJOEN merkitys koko seudulle on valtava, kaupunkimme ovat syntyneet merkittävien vesiväylien äärelle – Onhan Sirppujoki ollut kauppareitti vielä 1700- ja 1800-luvuilla. Kalanti oli aikanaan satamakaupunki, Timo Hämäläinen kertoo. ARTO KANERVA CX RIDE 10V, valkoinen 3790,- XE12 RIDE MTB 29” 3690,- Kaikkiin polkupyöriin ensihuolto veloituksetta! E7 28”, valkoinen 2390,XE10L RIDE MTB 27,5” 3790,- TYÖSUHDEPYÖRÄT MEILTÄ! Toimittaja Iida Kauppi seurasi juttukeikallaan Sirppujokea kauniina kevätpäivänä. Onhan Sirppujoki ollut kauppareitti vielä 1700- ja 1800-luvuilla. Kalanti oli aikanaan satamakaupunki. Pilppulankuja 3, 23800 Pilppulantie 1,Laitila Myymälä: 02 856 765 23800 LAITILA Koneistamo: 02 856 766 P.Avoinna: 02 856 765 ma-pe 8-17, la 9-13 myynti@saleoy.fi myynti@koneks.fi www.saleoy.fi TYÖKALUT • VARAOSAT • HYDRAULIIKKA • MOOTTORIKONEISTAMO • PIENKONEKORJAAMO JA -HUOLTO • PIENKONEET Timo Hämäläinen Kesähiukset Laitilasta! hiussalihetki. p a r t u r i k a m p a a m o 044 244 3364 Nuolikuja 6, LAITILA PARTURILIIKE Johanna Jalonen Varppeentie 6, 23800 Laitila 02-851 825 Käymme työkaverin kanssa autolla katsomassa riippusiltaa, joka yllättää viehättävyydellään. ”Tästä olisi ihana lähteä suppailemaan”, huokailee työkaveri. Keskusk. 21 • 040-5606933 Ma-to 8–15 • Pe 8–12 (ilman ajanvarausta) Myös kotikäynnit (perjantaisin). PARTURI KAMPAAMO MARJA TUOMINEN Vihtorinkatu 14, Laitila P. 02-854 121 Vihtorinkatu 1, 23800 Laitila 044-3732287

32

Tunnelmia street fishing -kisasta Uudestakaupungista. Kuvat: Suomen Vapaa-ajankalastajien keskusjärjestö. Uudenkaupungin keskustasta voi saada ihan komean kokoista kalaa. Katukalastaa voi niin Pariisissa kuin Uudessakaupungissa Maija Ala-Jääski – Kalaan pitää mennä kauas korpeen. Tai mökille. Tai edes merelle. Näin ajattelee moni. Mutta todellisuudessa kalastaminen on usein mahdollista myös kaupungissa, keskellä urbaania, rakennettua miljöötä. Suomessa lähes jokaisella kaupungilla on oma meren, joen tai järven rantansa, missä voi kalastaa. – Lisäksi Suomessa vedet ovat niin puhtaat, että kalastaa voi lähes aina siellä, missä vain kalaa on, tiivistää kalatalousasiantuntija Janne Antila Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestöstä. Tästä kaupungin keskustassa tai sen tuntumassa harrastettavasta kalastuksesta käytetään maailmalla nimitystä street fishing, eli katukalastus. Katukalastajan voit löytää niin Pariisista Seinen rannalta kuin vaikkapa Amsterdamin kuhinasta. NIIN KAUAN kuin on ollut kaupunkeja, on varmasti ollut myös kaupunkikalastajia, mutta kokonaan uuden tulemisen laji koki 2000-luvulla. Villitys alkoi Ranskasta ja levisi nopeasti ympäri Euroopan. Tosin monessa maassa lajista tuli samalla myös kovan luokan kilpaurheilua. Suomessa lajia on markkinoitu rentona ja helppona tapana harrastaa. – Juuri helpompaa tapaa kalastaa ei ole. Kaupunkikeskustojen kalapaikat tavoittaa helposti vaikka jalan. Eikä tarvitse pelätä liukastumista liukkailla rantakivillä tai eksymistä veneellä, toteaa Janne Antila. Näin katukalastus sopii myös lapsille, ikääntyneille sekä vasta kalastusharrastusta aloittelevalle. Plussaa monelle on sekin, että kalastusreissu kaupungin keskustaan ei vie koko päivää. – Katukalastuksen harrastaja voi piipahtaa kalassa vaikka ruokatunnilla, tai istahtaa arkena hetkeksi ongelle ennen iltauutisia, kuvailee Antila. VARUSTEISSAKIN pääsee helpolla. Perus onki tai pilkki käy katukalastamiseen loistavasti. Virvelillä jigaten saa halutessaan haravoitua vähän suuremman vesialueen. – Paikoissa, missä vesi rajautuu suoraan seinämään, kuten vaikka Uudenkaupungin Kaupunginlahdessa, on pilkki varteenotettava kalastusväline. Kalat näet hakeutuvat usein seinämien vieriin hakemaan suojaa ja ravintoa, Antila neuvoo. – Esimerkiksi viime vuonna street fishing -kilpailun yhteydessä Turun Aurajoesta nousi pilkillä juuri jokiseinämän vierestä todella komean kokoinen kuha. Juuri helpompaa tapaa kalastaa ei ole. Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö otti street fishing -kilpailut mukaan kisaohjelmistoon vuonna 2017. Kilpailut ovat tavoittaneet osallistujia vuosi vuodelta enemmän. – Näin on saatu kiinnitettyä huomio kaupunkien laajoihin lähikalastusmahdollisuuksiin ja esiteltyä kalastusta harrastuksena myös heille, joilla ei ole aiempaa kokemusta kalastuksesta, kertoo Antila. UUDESSAKAUPUNGISSA street fishing -kisa on järjestetty jo neljästi. – Uudessakaupungissa on loistavat mahdollisuudet katukalastukseen. On merenlahti keskellä kaupunkia sekä Ruokolanjärvi ja Käätyjärvi. Ruokolanjärvellä kalastusta helpottaa vielä kaupungin rakennuttamat laiturit sekä kaikkien käytössä olevat soutuveneet, kehuu Antila. Se, mitä kalaa Uudenkaupungin Kaupunginlahdesta saa, riippuu paljon vuodenajasta. – Keväällä Kaupunginlahden vesi lämpenee nopeammin ja tämä houkuttelee paikalle erityisesti erilaisia särkikaloja ja ahvenia. Keväällä kannattaakin lähteä mato-ongelle. – Keskikesällä Kaupunginlahti on lähinnä kalanpoikasten ja pikkukalojen leikkipaikka, mutta lähempää merensuuta voi saada hyvinkin saalista. Syksyllä lahteen ui kalastajien iloksi esimerkiksi kuhaa, paljastaa Antila. Laitilan keskustassa katukalastusta pääsee kokeilemaan Sirppujoen rannoilta. Se, onko joessa saaliskalaa ja, minkä verran, on hyvin vaihtelevaa ja riippuu esimerkiksi veden happamuudesta. TÄNÄ KESÄNÄ Uudessakaupungissa ei järjestetä street fishing -kisaa, vaan lähimmät kilpailut löytyvät Turusta ja Porista. Lisäksi Turussa järjestetään kaikille avoin street fishing -kurssi, missä opetellaan katukalastuksen taitoja. – Erilaisiin katukalastuksessakin tarvittaviin kalastustekniikoihin on helppo tutustua esimerkiksi Suomen Vapaa-ajankalastajien tekemillä Youtube-videosarjoilla. Youtubessa hakusanaksi jigioppia, pilkkioppia, onkioppia tai perho-oppia, niin jo löytyy. Näiden lisäksi teemme alkukesän aikana oman videosarjan myös lajikalastuksesta, vinkkaa Janne Antila. Katukalastamiseen pilkillä, ongella tai merellä silakkalitkalla ei tarvita erityistä lupaa. Viehekalastus on myös maksutonta alle 18-vuotiaille ja 70 vuotta täyttäneille. Muiden on lunastettava kalastonhoitomaksu.

34 Onkimalla 15 metriä kalaa Maija Ala-Jääski Miltähän tuntuu, kun omalle mökille tupsahtaa yhtenä heinäkuisena päivänä puolensataa kalastajaa? Tosi kivalta, tiedetään Laitilasta kertoa. – Meillä Laitilan lounaiskulman osakaskunnalla on ollut jo vuosikausia tapana pitää kesän aikana yhdet yhteiset onkikisat. Kisa pidetään jonkun mökkiläisen mökkirannassa, yleensä Vallijärvellä, ja kisaan saavat osallistua kaikki osakaskunnan jäsenet perheineen. – Onkijoita on ollut paikalla reilusta neljästäkymmenestä lähes sataan vuodesta riippuen. Osakaskunta tarjoaa osallistujille makkarat ja limut sekä hankkii kisan palkinnot. Kisaisäntänä vuorollaan oleva mökkiläinen puolestaan keittää pullakahvit halukkaille, kertoo osakaskunnan puheenjohtaja Ilkka Vuorela. Voittajan määrää saaliiksi saatujen kalojen yhteispituus. Onkikisa tuo alueen mökkiläiset yhteen kerran kesässä. Voittaja ratkeaa saaliin yhteismitalla. Viime kesänä Vallijärvestä ongittiin kisan yhteydessä yhteensä 15 metriä kalaa. ONKIKISA on koettu mukavaksi tavaksi tavata alueen muita mökkiläisiä ja vaihtaa kesän kuulumisia. – Myös uusien mökkiläisten on ollut helppo tutustua muihin näin leikkimielisen kisan kautta. Ja toki tämä antaa mahdollisuuden keskustella osakaskunnan asioista vähän epävirallisemmin, lisää Vuorela. Onkikisassa on kolme sarjaa, naisten, miesten ja lasten, ja jokaisen sarjan kolme parasta palkitaan. Lasten sarjassa kaikki saavat palkinnon. Voittajan määrää saaliiksi saatujen kalojen yhteispituus. Kiertopalkinnon saa haltuunsa kalastajista hän, joka saa narrattua pisimmän yksittäisen kalan. – Kaikkien kisaan osallistuneiden yhteinen saalismäärä oli viime vuonna noin 15 metriä, joten saalistakin tulee yllättävän paljon, vaikka heinäkuu ei ole kalastuksen kannalta mikään ihanteellisin kuukausi, toteaa Vuorela. MUKAVAN yhteisen tapahtuman ohella onkikisalla onkin myös kalastuksenhoidollista merkitystä. Kun järvestä kalastetaan kerralla pois suurempi määrä pikkukaloja, niin jäljelle jääneillä on enemmän ravintoa ja näin suuremmat mahdollisuudet kasvaa kookkaammaksi. – Idea osakaskunnan yhteisistä onkikisoista on vapaasti kopioitavissa. Meidän porukassa on ainakin riittänyt innostusta vuodesta toiseen, kertoo Ilkka Vuorela.

35 Nopperlan Antiikkimarkkinat askondi.fi 13.-14.7.2024 klo 10-17 Perunat, vihannekset, marjat Perunat,vihannekset, vihannekset, marjat marjat jaPerunat, kesäkukat sesongin mukaan Perunat, vihannekset, marjat ja kesäkukat sesongin mukaan ja kesäkukat sesongin mukaan ja kesäkukat sesongin mukaan Kotiruokalounas Kotiruokalounas joka päivä klo 11-15 Kotiruokalounas joka päivä klo 11-15 7.8. asti päivittäin kesäsesongin 7.8. asti ajan 11.30-15.30 Kahvila, leivonnaisia, myös Kahvila, Kahvila,leivonnaisia, leivonnaisia, myös myös tilauksesta Kahvila, leivonnaisia, myös tilauksesta tilauksesta tilauksesta eläimiä ja Pihapiirissä Pihapiirissä leikkipaikka lapsille Pihapiirissäeläimiä eläimiä ja ja leikkipaikka lapsille Pihapiirissä eläimiä leikkipaikka lapsille ja Lähimetsässä koko perheen leikkipaikka lapsille Lähimetsässä koko perheen tarumetsäpolku Lähimetsässä koko perheen tarumetsäpolku Lähimetsässä koko perheen * ANTIIKKI & VINTAGE * KERÄILY & TAIDE * ROMPETORI * TYÖNÄYTÖKSIÄ * BUFFET JA PALJON MUUTA! Tervetuloa! liput 10e, 2 lippua 15e, alle 18v ilmaiseksi Uusikaupunki Vehmaa 044 746 3113 Alinenkatu 27 044 746 3111 Koivukuja 2 Leivonnaisten aatelia jo vuodesta 1957 tarumetsäpolku Friisiläntie 8, 23360 Kustavi tarumetsäpolku Friisiläntie 8, 23360 Kustavi www.friisilantila.fi www.friisilantila.fi Friisiläntie 8, 23360 Kustavi www.facebook.com/friisilantila Friisiläntie 8, 23360 Kustavi www.facebook.com/friisilantila www.friisilantila.fi www.friisilantila.fi www.facebook.com/friisilantila Mari Väisänen 040-7634444 www.facebook.com/friisilantila Mari Väisänen 040-7634444 Timo Siivonen 040-5487455 Timo MariSiivonen Väisänen040-5487455 040-7634444 SÄÄSTÖÄ LÄMMITYSKULUIHIN ANTIIKKIKLAARA.FI ANTIIKKITAIDEKLAARA NOPPERLANTIE 1, LOKALAHTI PUH. 040 5669 705 Yhdistämällä Nobøn lämmityslaitteisiin älykkään lämmönohjausjärjestelmän säästät sekä rahaa että ympäristöä. Lämmönohjauskeskus Nobø Hub liitetään langattomasti yhteensopivien sähkölämmittimien kanssa ja sen voit tehdä itse. Täysmustat paneelit Mari 040-7634444 TimoVäisänen Siivonen 040-5487455 Timo Siivonen 040-5487455 Nobø Hub KAIKKI KODIN KIINTOKALUSTEET MITTATILAUSTYÖNÄ VARAA AIKA MAKSUTTOMAAN SUUNNITTELUUN! 179 € Kotimainen kattokiinnitys­ Yhteensopivat lämmittimet järjestelmä löydät myös meiltä. Siimespolku 2, 23600 Kalanti P. 050 555 4723 P. 040 194 2414 (suunnittelu) Tule kysymään lisää sinulle sopivista ratkaisuista. Voit luoda viikko-ohjelman tai ohjata huonelämpötilaa etänä sovelluksen kautta. kalanninkaluste@kalanninkaluste.fi KAIKKI AURINKOSÄHKÖSTÄ UUSIKAUPUNKI LINJA-AUTOASEMA Tuotteet mökille ja veneeseen Teitä palvelevat paikalliset autoilijat, myös Kela-kyydeissä ja vammaispalvelukuljetuksissa Ahala Janne Hento Hannu Isotalo Tiina Kari Pasi Leivo Matti Lundelin Marjaana Veman Eero Invertterit Pricelist 2023 Q1 EX VAT C Euro 2022 Q2 044 235 9436 044 300 2715 040 776 2200 040 053 5630 040 053 5424 050 022 2777 040 545 4200 02 - 841 2100 Article number with suffix (R): also available in retail packaging Article number with suffix R: available in retail packaging only Energy. Anytime. Anywhere. Pricelist_front_back.indd 1 www.kalanninkaluste.fi TORI TAKSI Alan parhaat tuotteet kaikkiin aurinkosähköasennuksiin New products are marked with  24-1-2023 15:17:29

Vasikmaan kalastustilaa pyörittävät Jussi Päivärinta (vas)., Veeti ja Nuppu sekä Laura Flemming (oik.). Myös lammaspaimenkoira Dumble pysähtyi ihmettelemään kuvauksen ajaksi. Perheen nuorin lapsi Juuso ei muilta puuhiltaan ehtinyt mukaan kuvaan. Saaristolaisperhe meren syleilyssä Katja Kaartinen Jussi Päivärinta ja Laura Flemming ovat viettäneet lapsuutensa saaristossa, meren äärellä ja kalastuksen parissa. Niinpä oli luontevaa, että he vuonna 2019 ottivat vastuulleen Lauran isän kalastustilan pyörittämisen. Vasikmaan kalastustila sijaitsee parinkymmenen minuutin venematkan päässä Uudenkaupungin keskustasta, Vaakuan saaren vieressä. – On varminta puhua Vaakuan Vasikmaasta, koska näitä samannimisiä saaria on lähistöllä useampia, Jussi toteaa. JUSSIN ja Lauran viisihenkiseen perheeseen kuuluvat myös 15-vuotias Nuppu, 13-vuotias Veeti ja 12-vuotias Juuso. Lisäksi 3-vuotias Dumble-lammaspaimenkoira kirmailee ympäri saaren rantaa ja kanahäkistä kuuluu välillä kukkojen ja kanojen ääntelyä. Sisällä päätalossa majailee kolme kissaa, pihapiirissä elelee pupu ja talon takana alkavalla yhdeksän hehtaarin aidatulla alueella asustelee 30 lammasta. – Muutamme saareen heti, kun jäätilanne sen sallii. Tänä vuonna jäät lähtivät huhtikuun puolivälissä ja siitä lähtien olemme viettäneet täällä niin paljon aikaa kuin työmme ja lasten harrastukset sallivat, Laura kertoo. – Viihdymme saaressa hyvin, koska täällä on kavereita ja sukulaisia lähisaarissa. Käymme myös usein uimassa joko omasta rannasta tai veneellä hieman kauempana. Uintipaikan valinta riippuu sinilevätilanteesta, Nuppu kuvailee. PERHEELLÄ on talo myös mantereen puolella, mutta heidän virallinen ympärivuotinen osoitteensa on saaressa. Vasikmaan tilan keltaiseksi maalattu päärakennus on Lauran isovanhempien rakentama. Se on rakennettu vanhoista hirsistä, joiden alkuperää kukaan ei tiedä, mutta talo on noussut kallion laelle 1940-luvulla. Uintipaikan valinta riippuu sinilevätilanteesta. – Pihapiirissä on päärakennuksen lisäksi navetta, saunat, rantpuori, paathuone sekä kanala ja ulkokäymälät. Rantarakennuksen ylätilassa piti alun perin hoitaa ja selvitellä verkkoja, mutta muutimme sen juhlatilaksi, jota vuokraamme ulkopuolisten käyttöön, Laura luettelee. Pihassa on myös vanha lasinen puhelinkoppi, joka on kuulemma hieman vitsinä lähtenyt rakennelma, jota kutsutaan nykyään naisten näköala- vessaksi. Idean kehittelijä oli Lauran huumorintajuinen Jokke-isä. – Harva lasiseinäistä vessaa tosin on kehdannut käyttää, mutta siitä saa vierailijoiden kanssa jutunjuurta, Jussi nauraa. VANHOISSA kartoissa on merkintä samalla paikalla Wasikkamaan saaressa sijainneesta talosta jo 1800-luvulla, mutta siitä ei ole perheellä tarkempia tietoja. Saaressa on seitsemän taloa, joista Lauran ja Jussin paikka on ainoa ympärivuotisessa käytössä oleva. – Tai niin ympäri vuoden kuin säät tai jäätilanne sallivat. Viime talvena kävimme täällä jään yli mönkijöiden ja moottorikelkan kanssa, Jussi kertoo. Talvi on saaressa erilainen kuin mantereella. Jussi kuvailee talvea saaristossa niin hiljaiseksi, että muutaman päivän jälkeen yksinolo alkaa ahdistaa. – Talvi on arvaamaton, joten tarkkoja aikatauluja ei uskalla tehdä, hän lisää. TÄLLÄ hetkellä aurinko paistaa kirkkaalta taivaalta, merituuli puhaltelee lempeästi ja pihan kasvit ovat puhkeamassa kukkaan. Oman maan mansikat verryttelevät jo vihertävinä suojamuoveistaan, mutta perunoiden istutus on vielä edessä. Aina saaristossa eläminen ei ole auvoisaa. Jussi ja Laura muistelevat helmikuussa 2020 saaristossa riehunutta myrskyä, joka kaupungin keskustassa

nosti Kaupunginlahden veden ennätyskorkeuksiin. – Suunnitelmissa oli lähteä mantereelle, mutta tuuli koveni nopeasti ja merivesi nousi yli 1,5 metrin, Jussi muistelee. Myrskyn jälkeen rannassa vastaan kellunut jääkaappi sekä köysissä kyljelleen kääntynyt paatti toivat lisähaastetta tulvan jälkeisiin siivoustöihin. – Sähköt katkesivat pitkäksi ajaksi. Vesi tuhosi jonkin verran rannan rakennuksissa olleita kodinkoneita, joten niitä piti uusia, Jussi sanoo. ARKI on välillä saaressa rankkaa, mutta naapurit auttavat toisiaan esimerkiksi veneiden laskussa, puutöissä tai kananmunia lainaamalla. – Samalla saariston vanhemmilta asukkailta tai mökkeilijöiltä kuulee hauskoja ja kiinnostavia vanhoja tarinoita, Jussi lisää. Tällä hetkellä Vasikmaan kalastustilalla on käynnissä laituriremontti. Viime kesänä päärakennuksen vaalean vihreä väri korvattiin hehkuvan keltaisella. Myös kanalaa kunnostettiin. Uusi kalasavustamo valmistui rantaan kolmisen vuotta sitten. Korona-aikana perhe puolestaan remontoi päätalon keittiön rossipohjaa myöten. – Saaressa on itse tehtyä puutavaraa niin paljon, että materiaalia kyllä riittää tuleviinkin remontteihin, Jussi sanoo. Vasikmaan kalastustilan päätalo on rakennettu 1940-luvulla, mutta hirret ovat tätä vanhempia ja niiden alkuperää ei tarkkaan tiedetä. Nuppu Päivärinta kertoo, että Tuutikki-kukko on pelastettu juomakipon alta heikkokuntoisena ja tipuajan se on kasvanut perheen kylpyhuoneen suojissa. Tuutikki on pomo, koska se on kasvanut heiveröisestä ja puolikuntoisesta vahvaksi kakkoskukoksi. Sähköt katkesivat pitkäksi ajaksi. LAURA on ammatiltaan opettaja, joten hänellä on suurin osa kesä vapaata. Se sopii hänelle enemmän kuin hyvin, koska saarella on aina ”kaikenlaista puuhaa.” – Samanlainen arki se täällä saaressakin pyörii ruoanlaiton, pyykkäyksen ja nurmikon leikkaamisen kanssa. Saari on ympäristönä niin erilainen, että lomallahan täällä ollaan. Elo hidastuu ja ympärillä on vanhan ajan meininkiä, vaikka tämä paikka välillä aikamoinen työleiri onkin, Laura paljastaa. JUSSI on osa-aikainen ammattikalastaja. Hän on Vasikmaan kalastustilalla jo ainakin neljännen sukupolven edustaja, joka saa elantoaan merestä. Jussi työskentelee myös Vakka-Suomen voimalla suunnittelijana. Kalastussesonki alkaa huhtikuun puolivälissä ja jatkuu kiireisimpänä juhannukseen asti. Hän kalastaa pienimuotoisesti syksyyn asti. – Olen pienestä pitäen ollut kiinnostunut kalastuksesta ja suvussa on aina ollut sivutoimista kalastusta. Kausi alkoi norssin kalastuksella ja sitä nousi 2–3 viikkoa ihan hyvin pyydyksillä. Norssin kalastus on kaikkein raskainta aikaa kalastajalle, Jussi kertoo. NORSSI eli kuore on suomalaisille melko vieras kala, joten Jussin merestä nostama saalis lähti lajittelukeskuksen kautta ulkomaille. – Tällä hetkellä pääsaaliskalana on lahna, mutta samalla tulee myös ahventa, siikaa ja haukea. Silakkaa tulee jonkin verran, mutta ei sitä kannata maihin rahdata, koska sillä ei ole kysyntää. Savustamme silakkaa tutuille ja omaan käyttöön, Jussi lisää. Venehuoneen yläkertaan on tehty tila, jossa voi pitää vaikkapa juhlia. Kalastustilalla riittää töitä ympäri vuoden. Nyt tehtäviin töihin kuuluvat muun muassa laiturin kunnostus sekä puuveneen tervaaminen. Vasikmaan kalastustilan kyltit ovat valmistuneet Jussi Päivärinnan työkaverin osaavissa käsissä.

38 Jussi Päivärinta kalastaa silakoita, norssia, ahventa, kuhaa, siikaa ja haukea. Nämä silakat on kalastettu eilen ja savustettu viime yönä. Vanhoja kalastukseen ja saaristolaiselämään liittyviä esineitä on käytetty juhlatilan koristeina. Tilan nykyinen isäntä Jussi on osa-aikainen ammattikalastaja. Kanalan kyljessä olevat kyltit kertovat entisten ja nykyisten asukkaiden nimiä. Jussi sanoo oppineensa kalastuksen salat yrityksen ja erehdyksen kautta. Suurin oppi on tullut Lauran Jokke-isältä, mutta hän myöntää tehneensä paljon turhaa työtä. mutta parasta on se, että sitä saa monessa eri muodossa, Jussi tiivistää. keittoa ja hyvin tuntuu tuore kala vieraille maistuvan. Jussi hoitaa kalaruokien teon ja minä leivon kylkeen tai teen salaatit, Laura kuvailee. MYÖS perheen nuorin lapsi Juuso on kova kalamies ja Jussi-isä ennustaakin, että pojasta tulee kalastustilan jatkaja. – Juuso malttaa olla pisimpään merellä, Jussi kertoo. – Niin ja kyllä me muutkin syömme kesällä paljon kalaruokia ihan mielellämme, Veeti lisää. – Kyllä kala on hyvää ruokaa ympäri vuoden, KALARUOKIA perhe tarjoaa myös juhlatiloja vuokraaville vieraille. Paathuoneen yläkertaa vuokrataan sekä hääkäyttöön että esimerkiksi yritysten tyhy-päivien tai joogakurssien käyttöön. Tiloihin mahtuu noin 50 henkeä. Tiloja on sisustettu vanhoilla kalastukseen ja saaristoeloon liittyvillä esineillä, kuten verkkomerkeillä ja verkoilla. – Yleensä listalla on savustettua kalaa tai kala- VASIKMAAN kalastustilan kesäkauden yksittäinen suurin tapahtuma on paathuoneen yläkerrassa järjestettävät juhannustanssit. Silloin lippu liehuu salossa ja saari on kauneimmillaan. Tätä varten läheiselle luodolle on jo alettu kasata juhannuskokkotarpeita. – Viime kesänä kaikki laituripaikat olivat täynnä veneitä, kun tutut ja tutuntutut tulivat paikalle keskikesän juhlaa viettämään, Jussi paljastaa. JA TILA TKUVAN AJA N ET U CAMINO KALANTI -PYHIINVAELLUS su 9.6. klo 10 lähtö Kalannin kirkolta, vaellus n. 8 km, lounas. Tervetuloa mukaan! KESÄILLAN MESSUT/HARTAUDET Uudenkaupungin Vanhassa kirkossa joka toinen torstai klo 18 6.6., 20.6., 4.7., 18.7., 1.8., 15.8. Pyhämaan uhrikirkossa joka toinen keskiviikko klo 18 12.6., 26.6., 10.7., 24.7., 7.8. Maurumaan rukoushuoneella kuukauden yhtenä torstaina klo 18 13.6., 11.7., 8.8., 5.9. URKUVARTIT 15-30 minuuttia urkumusiikkia historiallisilla Marcussen & Sohn -uruilla (1865), vapaa pääsy. Uudenkaupungin Uudessa kirkossa torstaisin klo 12 13.6. János Gyülvészi 20.6. Kari Vuola 27.6. Virpi Vähäpassi 4.7. Lauri Hirvonen 11.7. Aada Wirberg 18.7. Ari Hirvonen Urkukonsertti tiistaina 13.8 klo 19.00 Soittaja Slawomir Kaminsky (Puola). Ohjelma 15 €. Uudenkaupungin seurakunnan kirkoista Uudenkaupungin Vanha kirkko, Kalanti, Pyhämaa ovat auki kesällä 5.6. -4.8.2024 ke-la 11-17 ja su 12-16 (Vanha kirkko ja Kalanti kiinni 21.-23.6.) Kalannin kirkon kesäkahvila Suvi on avoinna ke-la klo 11.15-16 ja su klo 12.15-16. Koko perheen JUHANNUSJUHLA Haukharjassa pe 21.6. klo 18 Tervetuloa mukaan! Bussikuljetus: Kalannin kirkkoUgin Uusi kirkko - Haukharja. www.uudenkaupunginseurakunta.fi Haluatko maksaa lehtitilauksesi erissä? Tee laskutusjakson muutos verkossa tilaajapalvelija.fi tai puhelimella (02) 770 2626 (ark. 8.15–15.45) Tilaa uutiskirje!

39 I S K A T TAKSI Vakka-Suomen viralliset satamat Kirkonranta, Pyhäranta Koordinaatit: 60°56,8’, 21°26,3’ Suojala, Pyhäranta Koordinaatit: 60°57,2’, 21°25,9’ Haanperänkari, Uusikaupunki Koordinaatit: 60°46,6’, 21°15,8’ Pakkahuone, vierasvenesatama, Uusikaupunki Koordinaatit: 60°47,9’, 21°24,3’ Suukari, Uusikaupunki Koordinaatit: 60°47,7’, 21°23,6’ Salmeri, Uusikaupunki Koordinaatit: 60°47,6’, 21°23,9’ Taksit kuljettavat Laitilan kesässä! Isokari, Kustavi Koordinaatit: 60°43,3’, 21°00,9’ Katanpää, Kustavi Koordinaatit: 60°36,9’, 21°10,8’ Heikinkari, Taivassalo Koordinaatit: 60°33,8’, 21°32,2’ Leikluoto, Taivassalo Koordinaatit: 60°31,5’, 21°34,4’ Hakkenpää, Taivassalo Koordinaatit: 60°30’, 21°36,9’ Parattula, Kustavi Koordinaatit: 60°29,7’, 21°26,4’ Lootholma, Kustavi Koordinaatit: 60°32’, 21°22,2’ Vuosnainen, Kustavi Koordinaatit: 60°30,5’, 21°14,9’ I S K A T I S K A T Taksi Kirsti Kivioja 1+6 0400 355 834 Taksi Hans Varjonen 1+6 040 550 5916 Taksi Heli Airasmäki 1+6 040 524 7278 Vuolan Invataksit Oy 1+6 ja 1+8 0400 834 094 • 045 125 8567 Arokoivun Invataksit Oy 1+8 (Pyörätuoli- ja paarivarustus) 040 844 1983 • 040 844 1980 Taksi M. Mattila Tilataksi 1+8 (Pyörätuolivarustus) 050 544 9977 KIRKKOPUISTON PIKNIK-JUHLAKONSERTTI LA 27.7. LAITILASSA Mike Stern & Randy Brecker Band (USA) feat. Dennis Chambers, Liity kannatusjäseneksi! 10 VUOTTA Leni Stern & Vuoden 2021 Kannatusjäsenmaksu on 28 e, jonka voit maksaa tilille: Chris PÄÄYHTEISTYÖKUMPPANIT IBAN: FI80 5211 0320 1088 Minh 18 BIC: Doky, OKOYFIHH, Jazzkukko ry Imaani (UK), Muista mainita viestissä emailisi ja puhelinnumerosi tai lähetä tiedot info@jazzkukko.fi. Kannatusjäsenmaksu oikeuttaa ilmaiseen sisäänpääsyyn Sami Pitkämö yhtyeineen, Kari Antila Quartet & Jennie Storbacka –konserttiin Laitilan kaupungintalolle pe 23.7. (norm. 25 e) Kari Antila Quintet feat. Eero Koivistoinen, Elis Kryzwacki yhtyeineen YHTEISTYÖKUMPPANIT PÄÄYHTEISTYÖKUMPPANIT LAITILAN 10 - SYNTTÄRIT! Lämmittelypäivä pe 12.7. Kasitori, Laitila/Untamala, Musiikkileiri 24.-25.7. Laitilan iltatori 25.7. Tiihosen kahvila 26.7. Rytmimusiikkimessu torilla 28.7. Lue festivaalin tarkempi ohjelma nettisivuilta ja ota some seurantaan fb, insta Lippujen ennakkomyyntipisteet: Laitilassa Kasitori ja Poukanville (myös VIP), Tiihosen kahvila sekä Ticketmasterin myyntipisteet: Liput 46€ (+ Ticketmasterin kulut) TUKIJAT YHTEISTYÖKUMPPANIT LAITILA YMPÄRISTÖSI ASIALLA VIERASMAJA • Hiekan Säätiö • Laitilan Säätiö A V O I N N A MA-PE 9-18 ja LA 9-15 LAITILAN KAUPAN LOGO Yksittäiset logot JPG- ja PDF-muodoissa saat lataamalla ZIP-pakatun tiedoston (taiton osat) Ensisijainen: jazzkukko.fi • Pidätämme oikeuden muutoksiin. MERLE CONSULTING LAITILA Versio 2, jos ensisijainen logo ei erotu taustasta LAITILA Tukijat: Laitilan kaupunki • Hiekan Säätiö • Laitilan Säätiö • www.jazzkukko.fi Printteri Oy Uusikaupunki

40 www.tiihosen.fi Hymysi on meille tärkeä TIIHOSEN LEIPOMO KAHVILA KAHVILA TAKE AWAY PISTE Keskuskatu 13 Syväraumankatu 12 Vakka-Suomenkatu 18 LAITILA RAUMA S-MARKET UUSIKAUPUNKI Meiltä saat kattavat hammashoitopalvelut ammattitaidolla ja ystävällisesti. Hoidamme mielellämme myös pelkopotilaita – kerro rohkeasti tilanteestasi ja tehdään käynnistäsi mahdollisimman mukava. Meillä voit maksaa myös Epassilla ja Smartumilla. Tervetuloa mukavan palvelun hammashoitoon Laitilan Hampaaseen! Kesätarjous! KATSASTUS A SS A VOIM -IN & E DRIV KSELLA U VARA 29 * Säästä 18€ (47€) * Katsastuksen hintaan lisätään viranomaismaksu 2,70€, katsastuksen kokonaishinta 31,70€ + päästömittaukset. Tarjous voimassa 27. - 31.5.2024 Laitilan asemalla, henkilö- ja pakettiautoille, maks. 3500kg. Katsastus Laitila Meijerin alueella, tutussa paikassa Pilppulankuja 4 | Avoinna: Arkisin 9.00 - 17.00 ajanvaraus: www.plus.fi ja 044 423 2360 VARAA AIKA Olemme auki myös kesällä! laitilanhammas.fi puh. 02 854 567 Vihtorinkatu 1, Laitila Puh. 02 854 567 laitilanhammas.fi PT_Laitilan_Hammas_128x170mm_20240311 .indd 1 Kiinteistövälityksen ammattilainen Asiantuntemuksella asuntojen, talojen, mökkien ja muiden kiinteistöjen välitys, kiinteistöarviot, kauppakirjat, kuntotarkastukset ja vuokrasopimukset. Kiinteistötoimisto ASKO VAINIO KY/lkv Vihtorinkatu 5, 23800 Laitila 02-851 600/ 0400-535 928 tai 045-7731 9560 info@askovainio.com, www.vainiolkv.fi Seuraa meitä! @laitilanhammas 12.3.2024 16.58 Valtuutettu merkkihuolto. Avoinna ma-pe 7:45-16:30 Huolto 02 857 6503 Varaosat 02 857 6502 Kaukolantie 18 23800 Laitila www.autoteam.fi

41 Avoinna: MA-PE klo 8 –18 • LA klo 9 –14 Yläneentie 183, HINNERJOKI • P. 044 786 3774, 044 786 3773 Valtavat määrät puutavaraa heti varastossa niin ulos kuin sisällekin. rakennuksia ym. ym... sto ra va ja, ke jon vil pa ja, no au as Pih suoraan tehtaanmyymälästä. ita ste alu ak pih a isi pu ja jä tte en Aitaelem www.tammistonpuu.com • www.aureskoski.fi • www.tammistocenter.fi

Elämän suolainen sade Kansanmuusikko Emmi Kuittinen ammentaa taiteeseensa vaikutteita itkuvirsistä ja surusta ajankohtainen, itkuihin on Eurooppaan levinnyt sota. Kuittinen oli kaksi vuotta sitten mukana järjestämässä surutapahtumaa Venäjän konsulaatilla Turussa. Tapahtuma kokosi yhteen peräti 200 ihmistä. – Ihmiset olivat niin ihania tilaisuuden jälkeen. He tulivat halaamaan ja sanoivat kiitos. Heidän mukaansa tälle oli ollut tarvetta. Ja on yhä, koska ihmiset ovat edelleen ahdistuneita sodasta. Hanna Hyttinen Parhaimmillaan itku puhdistaa ja helpottaa oloa, eikä kyynelten virtaa kannattaisi padota tai kätkeä. Silti, jos ihminen puhkeaa itkuun julkisella paikalla, hän usein pyytää anteeksi. – Itse olen ottanut tavoitteeksi, etten enää pyydä anteeksi kun itken. Välillä se tekee tiukkaa, kansanmuusikko, laulaja ja lauluntekijä Emmi Kuittinen kertoo. Surua, murhetta ja ahdistusta pidetään yksityisinä asioina. Pahimmillaan se johtaa siihen, että joku jää oman surunsa kanssa yksin. Menestyminen, onnistuminen ja onnellisuus ovat asioita, joita halutaan jakaa esimerkiksi sosiaalisessa mediassa, ja se on omiaan vääristämään ihmisten maailmankuvaa. – Kenenkään elämä ei ole pelkkää onnistumista vaan meillä kaikilla on surua ja murhetta. Kuittinen tutustui itkuvirsiin opiskellessaan Sibelius-Akatemiassa. Hänestä tuntui jo opiskelujen alkuvaiheessa, että kansanmusiikki ja karjalalainen perinne tuntuivat omilta. – Kun sitten avasin Inkerin itkuvirret -kirjan, tekstit koskettivat syvästi. Ne olivat niin kauniita. Tuli tunne, etteivät ihmisten tunteet ole välttämättä muuttuneet miksikään, vaikka yhteiskunta ympärillämme on toinen. Myös maisterityöni oli itkuvirsiaiheinen. ITKUVIRRET ovat myyttistä ja rituaalista ilmaisua, ja ne liittyvät usein erotilanteisiin. Itkuvirsiä tavataan ympäri maailmaa, mutta ne ovat saaneet erilaisia ilmenemismuotoja erilaisissa kulttuureissa. Suomalaisesta itkuvirsiperinteestä ei ole kuitenkaan todisteita. Itkuvirret ovat olleet läsnä elämän käännekohdissa kuten häissä ja hautajaisissa. Itkuvirsiä ei lauleta vaan karjalaisessa perinteessä puhutaan äänellä itkemisestä. – Karjalassa ja Inkerissä on myös omaelämäkerrallisia itkuja ihan jokapäiväisten huolien helpottamiseen tai vaikka armeijaan lähtöön. PERINTEISTEN aiheiden rinnalle nykyaika on tuonut uusiakin itkunaiheita. Yksi nykymaailman itkun aihe on ilmaston lämpeneminen ja siihen liittyvä ahdistus. Toinen syy, josta tuli jälleen järkyttävällä tavalla Perinteisesti äänellä itkeminen ollut naisten tehtävä, mutta Kuittiselle ei itkijän sukupuolella ole merkitystä. PERINTEISESTI itkuvirsillä on kommunikoitu paitsi omalle yhteisölle myös tuonilmaisiin, eli jo edesmenneille sukulaisille. – Tuonilmainen ei heti vastaa, vaikka siellä ollaankin kuulolla. Vastaukset tulevat unina tai enteinä. Sieltä voidaan myös tulla tervehtimään linnun tai perhosen muodossa. Kuittisen mukaan itkuvirsien perinne ei ole katkennut. Hän uskoo, että karjalaisissa perheissä on edelleen ihmisiä, jotka taitavat tämän taidon. Toisaalta perinne on saanut nykymaailmassa uusia muotoja. Itkuvirsikurssit, joita Kuittinenkin on ohjannut, vetävät paljon väkeä. – Toiset käyttävät niin sanottua hoitavaa itkua. Siinä itkulla hoidetaan omia murheita ja haetaan niihin helpotusta. Perinteisesti itkuvirret ovat olleet rituaali tai tapa olla yhteydessä esimerkiksi edeltä menneisiin sukulaisiin. Kuittinen ammentaa itkuvirsistä vaikutteita omaan taiteeseensa. Hän esittää sekä perinteisiä itkuvirsiä että etsii itkuvirsistä vaikutteita omaan musiikkinsa. – Vaikka taiteessani on paljon samoja elementtejä, koen senkin olevan eri asia kuin se, että itkuvirsiä esitetään oikeissa hautajaisissa. ITKUVIRSIEN esittäminen ei ole laulamista. Karjalaisessa perinteessä puhutaan äänellä itkemisestä. Toiset itkijät saattavat vuodattaa myös kyyneleitä itkuvirsiä esittäessään. – Mutta se riippuu sekä itkijästä, tilanteesta että siitä, kuinka voimakas se liikuttumisen aste on. Toiset kyynelehtivät enemmän ja toiset vähemmän. Omasta kokemuksesta voin kertoa, että joskus vuodatan kyyneleitä hyvinkin vuolaasti ja toisinaan en. Itkijän päätehtävä ei ole itkeä itse vaan saada kuulijansa itkemään. Kuittinen pitää sekä itsensä että kuulijan vuoksi kiinni omista rajoistaan eikä esitä itkuja liian henkilökohtaisista surunaiheistaan. Hän saattaa silti esittämisen hetkellä ajatella henkilökohtaisia asioita, jotka saavat tunteet pintaan. – Tämä antaa yleisölle mahdollisuuden surra omia surujaan, mutta olla kuitenkin yhdessä surun äärellä. ÄÄNELLÄ itkeminen on ollut naisten taito, jonka käytännössä jokainen karjalais- ja inkeriläisnainen on osannut. – Toiset ovat olleet niissä etevämpiä kuin toiset. Tästä ei ole tehty mitään tutkimusta, mutta maalaisjärjellä ajattelen, että se liittyy karismaan ja siihen, kuka on valmis ottamaan sen roolin. Äänellä itkijältä vaaditaan sopivassa suhteessa sekä herkkyyttä että vahvuutta. Herkkyyttä siksi, että pystyy eläytymään tunteeseen ja vahvuutta jotta itkijä ei luhistu vaan jaksaa kannatella tilannetta. Perinteisesti äänellä itkeminen ollut naisten tehtävä, mutta Kuittiselle ei itkijän sukupuolella ole merkitystä. – Ja vaikka naiset ovat menneinä aikoina olleet itkujen esittäjiä, äänellä itkeminen on ollut miehille yhtä tärkeää kuin naisille, koska miehet ovat olleet läsnä niissä tilanteissa, joissa itkuvirsiä on esitetty. ITKUILLA on oma kielensä, joka on täynnä kielikuvia ja omia sanoja. Esimerkiks äiti on kallis naine kandajane. – Itkuja ei itketä arkikielellä. Minulle on muodostunut myös omia tapoja ilmaista asioita. Jos minulle ole annettu mitään aikarajaa, en päätä etukäteen, millaiseksi itku muodostuu vaan se syntyy siinä hetkessä. Kun apeudun, sanat vain tulevat. Apeutumisella tarkoitetaan suruun vaipumista, ja itkijän päätehtävä on Kuittisen mukaan saada kuulija myös apeutumaan. Nykymaailmassa korostetaan onnellisuutta ja menestymistä, joten puhe apeutumisesta voi tuntua vieraalta. Surusta ja ahdistuksesta on tullut yksityistä. Toisaalta, tullut ja tullut. Jos nykypäivänä on välillä vaikea löytää tunteille sanoja, se on ollut mahdollisesti vielä vaikeampaa entisinä aikoina. – Kun ei ole ollut tunnepuhetta, itkuvirret ovat olleet sosiaalisesti hyväksytty tapa ilmaista tunteita. Niillä on luotu tila näyttää surua. KUITTINEN on esittänyt itkuvirsiä konserttien lisäksi muun muassa tai-

Kenenkään elämä ei ole pelkkää onnistumista vaan meillä kaikilla on surua ja murhetta. denäyttelyn avajaisissa, mielenosoituksessa, parissa hautajaisissa ja kavereidensa häissä. Häitä ja itkuvirsiä voi olla vaikea yhdistää, jos ei tunne perinteitä. Naimisiin meno on merkinnyt etenkin morsiamelle omasta perheestä ja kodista luopumista. Hääpäivän aamuna morsiamen eli antilaan äiti on herättänyt tyttärensä itkuvirrellä. – On sanonta, että jos ei itke omissa häissään, itkee loppuelämänsä. NYKYISIN häät eivät enää merkitse sen kummemmin morsiamelle kuin sulhasellekaan samanlaista eroa tai muutosta kuin ennen Tästä syystä Kuittisen esittämät itkutkin ovat olleet erilaisia kuin perinteiset hääitkut. – Olen ottanut tiettyjä vapauksia. Nykyisin naimisiin mennään rakkaudesta, joten olen esittänyt hääparille onnitteluitkuja.

44 Vuokraamme HENKILÖNOSTIMIA • hinattavat puomilavat • teleskooppilavat • hinattavat ja ajettavat saksilavat • kuukulkijat • nostolava-autot • pienkuormaaja Avant 528 Mitalift Kuivelantie 16, MYNÄMÄKI Puh. 040 765 3043 • www.mitalift.fi Linnakundi ja koira kohtasivat Kesäteattereiden lavoilla nähdään konkareita ja ensikertalaisia Rakennus Mika Varjonen Oy on rakentamisen ja remontoinnin moniosaaja Varsinais-Suomessa Tarjoamme monipuolista uudisrakentamis- ja remontointipalveluja • Uudisrakennukset • Betonityöt • Perustukset • Saneeraukset • Hirsirakennukset rakennusmikavarjonen @gmail.com www. rakennusmikavarjonen.fi RAKENNUS Mika Varjonen Oy 040 550 6607 Risto-Matti Kärki Kesäteatterit yhdistävät sukupolvia. Lavoilla nähdään vuosikymmeniä esiintyneitä näyttelijöitä ja toisaalta aivan ensiaskeleitaan teatterimaailmassa ottavia esiintyjiä. Uudessakaupungissa Lentävän Lokin lavalla nähdään tänä kesänä ensimmäistä kertaa kesällä 16 vuotta täyttävä Aisla Jokinen. – Pienestä pitäen olen ollut – joku sanoisi dramaattinen – mutta minä sanon teatraalinen, Aisla kuvailee itseään. Laitilassa kaikki Kaivolan kesäteatterissa viimeisen 54 vuoden aikana vierailleet ovat varmasti nähneet Matti Varjosen. Hän kävi ensimmäisen kerran tutustumassa Kaivolan kesäteatteriin vuonna 1967. – Kävin katsomassa minkälaista se mahtaa olla. Seuraavana vuonna tulin uudestaan ja vielä 1969. 1970 olin jo teatterissa mukana. Silloin tanhuttiin. Siitä se lähti menemään. Matti muistelee, että on ollut sen jälkeen pois näytelmistä neljästi, ja niistäkin vain pari kertaa vapaaehtoisesti. Kerran näytelmä jäi väliin armeijan ja kerran loukkaantumisen vuoksi. – Silloin aluksi näyteltiin nuorta paria tai kloppeja. Pikku hiljaa vastuu rupesi siirtymään minulle. 90-luvulla vanhat perustajajäsenet tulivat vanhoiksi ja jättivät homman. Hän löysi itsensä pari kertaa jopa ohjaajan tuolilta, mutta oli alusta lähtien sitä mieltä, että sille paikalle kuuluisi alan ammattilainen. Nyt Matin vastuulla on lähes kaikki, mitä Kaivolan kesäteatterissa tapahtuu. Silti aikaa on myös näyttelemiselle. AISLA JOKINEN saa ainakin toistaiseksi keskittyä vain omiin rooleihinsa, joita tosin on useampi Lentävän Lokin Reidar S. -näytelmässä. – Näyttelen tuota koiraa, Aisla naurahtaa osoittaen Lentävän Lokin seinämainosta. – Meillä on yli 60 roolia. Olen esimerkiksi koira, mutta ihmisroolejakin on monta, hän jatkaa. Kaivolan kesäteatterissa pyörii tänä suvena musiikillinen komedia Joku tässä mättää. – Olen vankilakundi. Lähes rehellinen linnakundi. Tiirikkamies, ei pahaluonteinen, Matti Varjonen kuvailee. Hänen partansa värjätään ja silmät meikataan. Ulkonäkö muuttuu siis melkoisesti. Matti ja Aisla eivät olleet tavanneet toisiaan ennen, mutta yllättäen yhteys löytyy toisesta parrakkaasta hahmosta. Siinä tuskin on mitään kummallista, että Matti on vetänyt joulupukin nutun monta kertaa ylleen, mutta Aislan kohdalla se on hieman erikoisempaa. – Olen esittänyt joulupukkia. Teimme sketsiä, jossa joulumuori ja joulupukki olivat ajautuneet riitoihin. Pilvilinnassa talven ja kevään harjoituksissa mentiin aluksi ilman rooliasuja, mutta koira-asukin on tullut jo Aislalle tutuksi. Kesäkuumalla puku voi olla kuuma, vaikka Lentävä lokki onkin piilossa auringonpaisteelta. Matti rauhoittelee, että hän on ehtinyt kokea nahka-asut ja toisaalta olla lähes alastikin lavalla. AISLA innostui teatterista jo ala-asteella perheen muutettua saaristosta Uuteenkaupunkiin. Hän osallistui teatterikerhoon, mutta hetkeksi suurin into ehti myös kadota. Yläasteella hän osallistui jälleen koulussa ilmaisutaidon tunneille ja kesätyö Taidetalo Pilvilinnassa herätti taas teatterikärpäsen. Raija ja Pentti Nokkalan huomassa puhe kääntyi usein viime vuoden näytelmään Liian paksu perhoseksi. – Rupesin kyselemään, että miten nuoria otetaan mukaan. Sen jälkeen loppu on historiaa. Taidemaalari Reidar Särestöniemen elämään perustuvan näytelmän harjoitukset alkoivat vuodenvaihteen tienoilla. – Treeneissä on ollut tosi mukavaa, Aisla hymyilee. Kokeneena näyttelijänä Matti huomaa heti, että Aisla on ulospäinsuuntautunut ja rohkea. Hän kannustaakin tätä pyrkimään eteenpäin urallaan. – Ajattelin, että olisin lähtenyt Turun klasariin (klassilliseen lukioon), mutta ei ole varaa muuttaa. Ainakin kun hallitus on mitä on, Aisla huokaa. Matti muistuttaa, että muitakin reittejä on, kunhan on omaa halua ja innostusta. Hän lisää, että alalla tulee aina hetkiä, kun asiat kiltisti sanottuna harmittavat, mutta teatteriyhteisö auttaa aina eteenpäin. Aislalta löytyykin pelkästään kehuja Lentävän lokin porukalle. Vajaan puolen vuoden aikana harjoitukset ovat olleet viikon kohokohtana.

45 TÄYDEN PALVELUN MAANRAKENNUSTA Kesäteattereita • Kaikki maanrakennustyöt ja louhinnat • Multa- ja mursketoimitukset ●●26.6.–7.7. Halkoholisti, Wanha-Vinkkilän kyläyhdistyksen kesäteatteri, Vehmaa ●●28.6.–21.7. Joku tässä mättää, Kaivolan kesäteatteri, Laitila ●●30.6.–11.8. Reidar S., Lentävä Lokki, Uusikaupunki ●●2.7.–21.7. Vuoroin vieraissa, Pyhämaan suviteatteri ●●14.7.–4.8. Viulunsoittaja katolla, Santtion kesäteatteri, Pyhäranta simo.jalonen@lailanet.fi • jalonen.sami.a@gmail.com • Kaapelin kaivuut • Piha- ja tonttityöt • Maanrakennustyöt • Purkutyöt • Täytemaat • Murskeet ja mullat • Louhinnat 040 551 2435 TOIMIMME MYÖS SAARISTOSSA! Matti Varjonen on kesäteatterikonkari. Aisla Jokinen puolestaan nähdään ensimmäisen kerran lavalla. – Viikon paras päivä on sunnuntai, kun on harjoitukset. MATTI ON ollut kesäteatterihommissa mukana 54 vuotta. Siitä huolimatta teatteri on aina ajatuksissa. – Eläkeläisellä on aikaa mietiskellä. Se on 24 tuntia mielessä. Hänellä tosin on monta rautaa tulessa, kun pitää miettiä asioita kahvila- ja lipunmyynnistä teatterin pihan hoitoon asti. 15-vuotiaalla Aislalla teatteri ei ole ihan koko ajan ajatuksissa. Hänellä ei ole vielä paljon kokemusta, mutta hän ei osaa ainakaan vielä jännittää näytöksiä. – Olen muistanut kaikki repliikit alusta asti, Aisla sanoo, mutta lisää perään, että hänen hahmoillaan ei ole niin paljon vuorosanoja. – Mun rooleissa on enemmän tekemistä lavalla kuin puhumista. Matti sanoo, että repliikkien ei tarvitse mennä joka ilta sanasta sanaan. Näytelmä kehittyy ja toiset näyttelijät ruokkivat toi- siaan. Hän on huomannut, että eri näyttelijöillä on omat tapansa jännittää. Toista ei saa häiritä lainkaan, toinen on kuin ei olisikaan. Hän on kuitenkin sitä mieltä, että kaikkia saa vähän jännittää. Se on vain tervettä. – Pitää käyttää vahvasti ääntä. Kun käyttää kuuluvasti ääntä, näytelmä lähtee hyvin käyntiin, Matti neuvoo. TUTUT KASVOT katsomossa saattavat lisätä jännitystä, mutta heidän kanssaan on sovittu, ettei Aislalle kerrota, mihin näytökseen perhettä tai ystäviä saapuu. Joka tapauksessa nuori näyttelijä vetää myös nuorta väkeä katsomoon. – Ensimmäistä kertaa yleisö on täynnä nuoria, Aisla lupaa naurahtaen. Myös Matti on huomannut vuosien varrella tämän ilmiön, että nuoret näyttelijät saavat myös nuorempaa väkeä liikkeelle. Ensimmäistä kertaa Aislan voi bongata lavalta 30.6. Matti pääsee tositoimiin Kaivolassa kaksi päivää aikaisemmin. P. 02 856 422, 050 592 2169, 040 053 5031 • Takojantie 2 www.laitilanrakennuspelti.fi YMPÄRISTÖSI ASIALLA JO YLI 40 VUOTTA! Eri jätelajien keräily ja tyhjennykset sopimuksen mukaan Siirtolavojen vuokraus Saostuskaivojen ja umpisäiliöiden tyhjennykset Verstastie 855 990 Verstastie4,4,Laitila, Laitila,02 010 320 3660

46 RIITTA SALMI Mansikka on yksi kesän herkullisista mauista. Herkullisen kesän horoskooppi Hyvässä marinadissa kaiken on osuttava kohdalleen just eikä melkein. Oikea resepti pitää sisällään pehmeyttä, hapokkuutta, suolaista ja makeaa. Kun tasapaino löytyy, järjestä grillibileet. Ole kuitenkin tarkkana. Yhdellä ystävälläsi saattaa olla mukanaan tulinen mauste, jota sinun kannattaa annostella varovasti. Kiireisen kesän jälkeen kaipaat viilennystä. Nauti kesästäsi kuin kermaisesta jäätelötötteröstä, nuolaisu kerrallaan. Muista kuitenkin varoa, ettei herkkusi tulisen rakkauden vuoksi sula käsiin ja lopu ennen aikojaan. Ja kuten Jäätelökesässä lauletaan, aina jano jää kieleen. Kutsu lettukesteillesi myös ihan uusia tuttavuuksia. Tirisevän pannun ääressä voit yllättyä siitä, millaisiin ihmisiin kesän myötä tutustut. Älä kuitenkaan innostu liikaa heitellessäsi lettuja ulkosalla. Jos lettu kuitenkin putoaa, ei kannata masentua. Aina voi yrittää uudelleen. Nyt on aika ottaa härkää sarvista! Olet jo pitkään kaivannut säpinää elämääsi, mutta et ole uskaltanut lähteä uusille vesille kalastelemaan. Nyt matoa koukkuun ja ongelle. Sinua odottaa mehevä saalis. Sitten vain kuumennat saaliin ja nautiskelette yhdessä. Edessä on pitkä, kuuma kesä. Täytä siis jääkaappisi ajoissa vilvoittavilla vesillä. Saat kesän aikana vieraan, jolle voit tarjota virvokkeita. Yhdessä kun siemailette juomia, voitte tutustua toisiinne rauhassa. Pitkä, yhteinen tarina on alkamassa. Elämä on monesti melkoista tasapainoilua ja harmonian hakemista. Eloisilla vaakaihmisillä on voimavaranaan kyky nähdä elämän pienetkin ilot ja nauttia niistä antaumuksella. Rakastat meheviä marjoja, erityisesti mansikkaa, joka on herkku sellaisenaan, kruunaa kakun ja tuo pakastettuna kesän talven keskelle. Joko festariliput on hankittu? Nyt on aika katsastaa vaatekaappi ja repiä parit farkut valmiiksi villiin menoon. Anna kesämusan viedä sinut rantasannalle bailaamaan. Pari palaa pitsaa ja juomaa, festarikesä on täällä! Ruokavalintasi ovat täynnä intohimoa ja paahtavaa tulisuutta – aivan kuten sinäkin. Rakastat intensiivisiä makuelämyksiä, ja kesä korostaa tarvetta nauttia ruoasta. Anna luovuutesi ohjata sinua, ja kutsu puutarhaan katettuun pöytääsi hänet, jonka kanssa vietetyistä hetkistä on kulunut liian kauan. Tämä kesä on vedenjakaja: löydä sisäinen leijonasi, älä enää mieti, voitko ja uskallatko, vaan tee asioita, joista nautit! Päätä, ettet välitä muiden mielipiteistä. Joku haluaa hampurilaiseensa suolakurkkuja, toinen ei voi niitä sietää, mitä sitten? Tee valintoja, joista itse pidät. Jousimiehen intohimo ja energia heijastuvat hehkuvan grillin äärellä, joten miksi et loihtisi päähäsi kukkaseppelettä ja virittäisi myrskylyhdyt. Valitse ruokalajeja, jotka herättävät aistit; mausteinen äyriäispannu ja intensiivinen suklaafondue hedelmillä ovat täydellisiä valintoja tuomaan leikkiä ja liekkiä iltaasi. Olet usein se, joka tarkkailee ympäristöä, tekee havaintoja ja on jopa pakonomaisesti kartalla. Päästä irti liiallisesta kontrollista; istahda terassille, nauti kesästä ja joutilaisuudesta. Siemaise lempijuomaasi, hengittele syvään ja koeta ajatella kauniita asioita. Moni asia on luultavasti hyvin, vaikkei kaikki olisikaan. Olet käytännöllinen ja järjestelmällinen, ja tämä pätee myös ruokavalintoihisi. Löydät iloa terveellisistä, kehoa ja mieltä tukevista aterioista. Aamiaishetket antavat päivään hyvän startin, joten valmista yhdessä perheen tai ystävien kanssa ravitsevia smoothieita, täysjyväpannukakkuja tai marjaisia jogurttikulhoja. Energiabuustista voi seurata yllättäviä pyörteitä.

47 JA TILA TKUVA AJA N N ET U Haluatko maksaa lehtitilauksesi erissä? TAKSI UUSIKAUPUNKI Taksiasema 0200 60120 Rauhankatu 10B, 23500 Uusikaupunki Paikallista palvelua jo vuodesta 1988 HENKILÖ- JA TILATAKSIT Tee laskutusjakson muutos verkossa tilaajapalvelija.fi tai puhelimella (02) 770 2626 (ark. 8.15–15.45) TAKSIKORTTIKYYDIT PYÖRÄTUOLI- JA PAARIKULJETUKSET LENTOKENTTÄKULJETUKSET YRITYS- JA SOPIMUSAJOT puh.02 8412111 Uudenkaupungin parturi-kampaamot palveluksessasi! Parturi Kampaamo Alinenkatu 27, Uusikaupunki p. 044 037 5202 PARTURI-KAMPAAMO P. 02 841 5968 Rantakatu 15, Uusikaupunki Erkontie 16, 23450 Lokalahti 040 725 5234 TIINAN HIUSPISTE Parturikampaamo MERJA Alinenkatu 17 B 19, 23500 Uusikaupunki P. 02 842 1382 Pietolankatu 12, Uusikaupunki P. 050 306 0760 P. 02 842 4036 RAUHANKATU 2, UUSIKAUPUNKI P. 02 230 1100 Koulukatu 5, Uki Alinenkatu 18 A 1, Uusikaupunki P. 02 841 8448 P. 02 842 3788 Liljalaaksonkatu 5, Uusikaupunki Tammitie 8, Uusikaupunki P. 02 842 1558 Linja-autoasema, katutaso Uusikaupunki P. 040 5758 100 Alinenkatu 30, Uusikaupunki P. 02 844 3093

Nämä laulut tekevät kesän Kesäjussin soittolista on kaikkien kuunneltavissa Risto-Matti Kärki Kesäjussin lukijan haluavat kuunnella kesäyössä tuttuja klassikoita, mutta myös hieman harvinaisempia lauluja. Kesäjussin kesäbiisit -soittolistalle on koottu Uudenkaupungin Sanomien ja Laitilan Sanomien lukijoiden toiveita. Tutut kesäklassikot, kuten Valvomon Mikä kesä ja Popedan Kuuma kesä ovat tietysti mukana. Samoin Tomas Ledinin Sommaren är kort ja Pariisin Kevään Kesäyö, ja osan kesällä välttelemä Mamban Vielä on kesää jäljelläkin. Kesäillan valssi oli suosituin laulu. Listalle valssi valittiin Oskari Merikannon ja Jorma Juseliuksen esittämänä, mutta toki muitakin versioita ikivihreästä löytyy. Juhannustansseja haluttiin niin Juha Watt Vainion kuin Remu Aaltosenkin esittämänä. Osalle oli tärkeää, että esittäjä on juuri se oikea. – M.A. Numminen, Kotiharjun päällä. Muut esittäjät eivät tämän kappaleen kohdalla kelpaa, eräskin totesi. OSA PERUSTELI toiveensa seikkaperäisesti. – Myös jazzballadi The Midnight Sun Will Never Set kuuluu juhannuksen tunnelmaan. Mielellään Arne Domneruksen alttosaksofonilla soittamana. Kaikkein pisin perustelu liittyi Juha Vainion kappaleeseen Naapurin sähköurut. – Perheelläni on mökki saaristossa. Joskus vuosia sitten juhannuksena vastarannalta alkoi hyvin myöhään illalla kuulua epävireistä, eikä niin taidokasta sähköurkujen soitantaa. Kuulas kesäyö, tyyntä, kallioisia rantoja... voitte vain kuvitella miten hyvin tuo soitanta kuului! Isävainaallani oli hyvin kantava ja vahva lauluääni ja vastaiskuna tähän kylttyyripläjäykseen hän kajautti laiturimme nokalta tämän kyseisen kappaleen, Juha Vainion Naapurin sähköurut. Rauha ja hiljaisuus hiveli korviamme hyvin pian tämän jälkeen. Laitilassa paikallisuus nosti myös päätään. Sauli Soinin Vähemmän on enemmän pääsi listalle ja samoin useammankin kerran toivottu Anteron kesävarpaat, jonka Jussi K.N. julkaisi pari vuotta sitten. Kesäjussin kesäbiisit -soittolistan löydät myös qr-koodin takaa. – Hauska ja iloinen video tehty Laitilan järvimaisemissa, josta tulee hyvälle mielelle. Hyvä porukka ilottelee ja laulu svengaa LUKIJOIDEN ikähaarukan voi päätellä suureksi, sillä samalla listalla soivat sujuvasti Anki, Georg Ots ja Kake Randelin sekä Litku Klemetti, Snoop Dogg ja Aino Venna. – Pyhimuksen Kynnet, kynnet on liplattelumusiikkia laiturilta. – Vesa-Matti Loirin Nocturne. Ihana Eino Leinon runo, jossa tuoksuu kesä. Eräälle Kalliolle kukkulalle tuo lapsuuden kesät mieleen, toisen Antti Tuiskun Baila por mi virittää juhlatuulelle. Toisaalta toivottiin pelkkää lintujen laulua ja vapauttavaa musiikkia, jolloin saa nauttia kesästä ja unohtaa työn paineet. Kesäjussin kesäbiisit -soittolista löytyy Spotifysta Uudenkaupungin Sanomien profiilista. Kuunneltavaa on lähes neljäksi tunniksi.

Lähilihaa suoraan tuottajalta Itsepalvelukioski, Häähänraitti 31, Kalanti Tyykilä Oy • 0400 922 662 Seuraa meitä :ssa KAIKKEA KALASTA ARKEEN JA JUHLAAN ♦ Savukalat ♦ Tuorekalat ♦ Graavit ja kylmäsavut ♦ Silakka- ja sillituotteet ♦ Mousset ym. uutuudet ♦ Sushit herkkusuille (pe-la) Kahvipisteestä kalaleivät, piirakat ym. Sushit pe ja la Palvelemme: ti-pe 9–17, myös kesämaanantait 17.6. alkaen 9–17, la 9–14 Pakkahuoneentori 1, Uusikaupunki, puh. 02 842 3004 OHJATUT MELONTARETKET pienryhmille 1-4 hlöä. Laitilan ja lähikuntien vesistöt. Soita 0440-854711/ Matti Becker PAIKALLINEN PAIKALLINEN PALOTURVALLISUUDEN PALOTURVALLISUUDEN ASIANTUNTIJA ASIANTUNTIJA www.turvanasi.fi MUISTA TURVALLISUUS! Meiltä luotettavat Gloria-sammuttimet sekä - sammutinhuollot - CO2-täytöt - muuttolaatikkoja peräkärryvuokraus kts. facebook Matin luontoretket. �\.,., "'t'P bdopuoa AVOINNA AVOINNA YMPÄRI LAUANTAISIN VUODEN AINA 11-15 LAUANTAISIN KLO 11–15 SALDNIEMEN JUUSTOLA Tervetuloa! Vakka-Suomen Sammutinhuolto Ky Sorvarintie 8, 23500 Uusikaupunki Puh. 0500 911 990. Avoinna ma-pe 9-16 www.vs-sammutinhuolto.fi Selorennant1e 166, La1t1la Salorannantie 166, 23800 23800 Laitila www.selon1emen1uustola.fi www.saloniemenjuustola.fi Paikallista välittämistä vuosien kokemuksella! Kun haluat vastuullista ja pysyvää pankkipalvelua, tule kotimaiseen osuuspankkiin. Vain osuuspankin omistaja- asiakkaana saat parhaat hyödyt. - Meillä hoituu kohteiden myynti, vuokraus ja arviot www.kiinteistovalityskaritoivonen.fi EDUKAS TV-ANTENNI Tutustu meihin ja etuihimme: op.fi/asiakkaaksi op.fi/lounaisrannikko Nyt on hyvä hetki tulla asiakkaaksi. FINNSAT UHF23 • 28-elementtinen • Vahvistus 15 dB • Tukeva rakenne • LTE-suodin 49, TV-Antennit alk. 22,Antennitarvikkeet ja kiinnikkeet MYYNTI l ASENNUS Myllykatu 1, UUSIKAUPUNKI Avoinna ark. 10-17, la 9-14 P. (02) 841 4747 LATAA LAITILAN SANOMIEN UUTISSOVELLUS OMASTA SOVELLUSKAUPASTASI! Laadukasta palvelua asunnon myyntiin - myös etänä Kun on aika myydä asunto, ota meidät avuksi. Laadimme sinulle suunnitelman ja aikataulun, joilla kodin vaihtaminen on sujuvaa. Asunnonvaihdon eri vaiheet, eli esittelyt ja asuntokaupat voidaan hoitaa myös etänä. UUSIKAUPUNKI | Rantakatu 27 | 010 253 9807 LAITILA| Keskuskatu 20 | 040 509 2579 TAIVASSALO | Ihattulantie 5 | 050 435 0816 MASKU | Keskuskaari 5 | 040 822 6670 Seuraa juhlavuotemme tapahtumia Facebookissa @OP Lounaisrannikko!

50 Wilmalla on salaisuus Katja Kaartinen Wilma on huolellisesti ylläpidetty vanha rouva, jonka ikää kukaan ei tarkasti tiedä. Uusikaupunkilainen Kari Haste on omistanut 6,2 metrin pituisen avopuuveneen runsaat kymmenen vuotta ja selvittelystä huolimatta Wilman historia on jäänyt sumuverhon taakse. Asiaan vihkiytyneet voivat katsomalla todeta, että Wilma on limilautainen mäntyfiskari. Se tiedetään, että Wilmaa on käytetty aikojen saatossa silakkapaattina, mutta tekijääkään ei tiedetä. Wilma on 6,2-metrinen avopuuvene, jota on aiemmin käytetty silakkapaattina. – Ostin veneen vanhalta herrasmieheltä paikalliselta sähkölaitokselta ja hän oli tosi tarkka siitä, kenelle veneensä myi, Haste kertoo. WILMA ei tosin ole vanhan rouvan ensimmäinen nimi, vaan Hasteen myötä veneelle vaihdettu nimi. Wilma-nimi oli alun perin Hasteen ensimmäisellä koiralla, joten oli luontevaa nimetä miehen ensimmäinen vene samalla nimellä. – Wilma-koira oli rodultaan spinone ja luonteeltaan se oli kiltti, miellyttämishaluinen ja rauhallinen. Ehkä vene-Wilmassa on jotakin samaa, hän pohtii. Haste on vaihtanut Wilman koneeksi 10 hevosvoiman 1-pyttyisen Yanmarinen, jonka huippunopeus on hyvällä säällä noin kuusi solmua. Konemalli on tyypillinen esimerkiksi purjeveneissä. – Wilman kanssa ei ole tarvetta tai halua hurjastelulle, vaan vene on tarkoitettu fiilistelyyn. Tämä on nautiskelijan vene. Parastahan on ajella hyvän juoman ja musiikin kanssa kesäisessä iltaruskossa ja laineiden liplatuksessa. Jos käy yksin ajelemassa, niin ei tarvitse ajatella arkea, vaan voi vain nautiskella, Haste maalailee. Wilman kanssa tehdään pari kalastusreissua vuodessa, siitä todisteena on esimerkiksi potkurin ympärille kietoutunut siimakasa. – Mutta eihän veneillessä se kalan saaminen ole ollenkaan pääasia. PUUVENEEN omistamisesta on Hasteen mukaan puolet merellä oloa ja puolet veneen laittelua. Yhtenä talvena hän teki marraskuisessa pakkasessa Wilman puuosien kunnostustöitä pihansa pressukatoksessa, mutta sitten kylmä keli vei innostuksen mennessään. – Rantapelkos en Tapsa haki veneen omaan halliinsa ja teki ammattilaisena veneen laipioiden työt loppuun, hän kertoo. Haste on ajellut Wilmalla pisimmillään Uudenkaupungin edustalle Putsaaren ja Laattiskerin läheisyyteen, mutta pidemmän matkan veneeksi Wilma ei rauhallisen luonteensa takia sovellu. – Laattiskerissä on kivat kalliot, joissa voi hyvässä porukassa paistatella päivää ja grillailla. Wilma on rekisteröity kahdeksalle, mutta kuusi henkeä kyydissä on sopiva määrä. Haste muistaa erään myrskyisämmän reissun, jossa hän ajoi Santtiosta meren puolelta sulkuporttien läpi makean veden altaalle. – Aallokko oli niin kova, että kipparintaitoni joutuivat koetukselle. Silloin ajattelin, että en ole tarpeeksi merikapteeni tähän hommaan, mutta onneksi veneeni oli tarpeeksi merikelpoinen, niin siitäkin selvittiin. Kipparintaitoni joutuivat koetukselle. WILMAN merikausi on toukokuulta syyskuulle. Ennen kauden aloitusta on veneen puupinnat hiottava, lakattava ja sisäosia maalattava. Tänä vuonna kylmän kevään takia kausi alkoi tavallista myöhemmin. – Viitisen vuotta sitten hioin Wilman kaikki puupinnat ja kyllästin ne. Laitoin myös yhden paikkapalan kylkeen. Veneen pinnat ovat pääosin oregoninmäntyä, mutta myös lehtikuusta ja tammea löytyy. Haste ei ole aina ollut varma, osaako tehdä veneen huoltoon liittyviä töitä, mutta internetistä etsimällä tai kokeneemmilta kysymällä tietoa löytyy aina. – Konkareita jututtamalla olen yrittänyt kysellä myös veneeni historiasta. Varsinkin, jos jollakin on ollut yhtään samannäköinen paatti, mutta silti johtolangat ovat vieneet umpikujaan. Sen Haste on oppinut, että jos veneen laitossa yhtenä keväänä laiskottaa, niin se kostautuu työmääränä seuraavana vuonna. – Syyshuollosta ei voi laistaa, silloin Wilma nostetaan Santtion laiturista ylös, pestään levät pois ja viedään halliin. Viimeisenä veneestä avataan kaikki luukut, jotta kosteus poistuu, Haste selittää. WILMAN merenkulkuun liittyvien varusteiden lisäksi reissuilla kulkee mukana irtokaiutin, koska Hasteen veneillessä on rokki soitava. Jossain vaiheessa hän suunnittelee asentavansa kiinteät kai-

51 KARI HASTE RISTO-MATTI KÄRKI Uimaan! Uusikaupunki: Hiu, Hiuntie 214 Santtionranta, Kalalokkikuja 14 Karhuluoto, Lepäistentie 271 Lautvesi, Paalamäentie 105 Haimio, Haimiontie 351 Kaukjärvi, Kaukjärvenranta 8, Kalanti Taipaleenjärvi, Saunapolku 8, Kalanti Eräinenkari, Eräistenkarintie 31, Lokalahti Raulio, Pyhämaantie 300, Pyhämaa Pyhämaa, Pyhämaanranta 37, Pyhämaa Vintri, Lyökintie 726, Pyhämaa Laitila: Särkijärvi, Särkijärventie 136 Mustajärvi, Padontie 822 Kaurajärvi, Kaariaistentie 210 Hepojärvi, Hepojärventie 143 Vähä-Tulejärvi, Krouvintie 133 uttimet veneen sisäkylkiin esimerkiksi kupariritilöiden taakse, koska ne sopisivat veneen tyyliin. – Kuuntelen musiikkia laidasta laitaan kasaridiskosta heavy-musiikkiin. Hiljaisten iltaveneilyjen tunnelmaan sopii esimerkiksi Topi Sorsakoski, hän vinkkaa. Wilman hallivarusteisiin kuuluu esimerkiksi ilmankostutin. Haste kertoo, että puuvene kuivuu talven aikana hallissa niin, että se saattaa vuotaa keväällä. – Ilmankostuttimen ja muovipeitteiden avulla venettä voi valmistella vesillelaskuun, mutta olen kerran myös mokannut valmistelun. Olin vähän aiemmin lakannut veneen pinnan ja muovitin venettä ilmankostuttimen ympäriltä. Kävi niin, ettei lakka ollut vielä tarpeeksi kuivaa ja kosteus meni lakan ja puun väliin. – Sinä keväänä homma meni uusiksi ihan alusta lähtien, mutta ainahan veneily on sellaista pientä laittelua, Haste huokaa. JA TILA TKUVA AJA N N ET U Haluatko maksaa lehtitilauksesi erissä? OUTLET Myymälä täynnä mullistavia löytöjä! PALVELEMME: MA–PE 9-17 9-14 LA (lauantait juhannukseen saakka) KARI HASTE Tee laskutusjakson muutos verkossa tilaajapalvelija.fi tai puhelimella (02) 770 2626 (ark. 8.15–15.45) Wilma vaatii huoltamista joka kevät ja syksy. Kari Haste on hionut ja lakannut puupintoja useamman kerran. Vallijärvi, Vallijärventie 171 Langjärvi, Langjärventie 244 Vehmaa: Rautila-Vikainen, Rantatie Hietajärvi, Hietajärventie Himoinen, Laituritie Pyhäranta: Lahdenvainio, Salinranta 25 Reila, Täpöntie 27 Suojala, Suojalantie 7 Taivassalo: Hakkenpää, Hakkenpääntie 806 Helsinginrannan sauna ja louhospolku, Praakintie 62 (Kyläyhdistyksen ylläpitämä) Kustavi: Klipunkari, Klipunkarintie 38 A Laukkari, Ruoninluodontie 100 D Kustavin Lootholma, Kuninkaantie 193 Lauttakyläntie 570, EURA

HANNA HYTTINEN Mailit Juoksu on ollut Annemari Sandellin elämässä läsnä aina Hanna Hyttinen Nuori suomalaisnainen on jättänyt kilpakumppaninsa kauas taakse. Kun hän lähestyy kahden toimitsijan pitelemää maalinauhaa, hän nostaa kädet ilmaan ja rakeisestakin videokuvasta saattaa nähdä riemun nuoren urheilijan kasvoilla hänen ylittäessään maaliviivan ensimmäisenä. Uusikaupunkilainen Annemari Sandell oli 18-vuotias, kun hän voitti jo silloin vahvasti afrikkalaisten dominoiman lajin eli maastojuoksun nuorten maailmanmestaruuden. Näissä kisoissa juostut neljä mailia hän nimeää 28 vuotta myöhemmin elämänsä makeimmiksi maileiksi. – Se oli äärimmäisen kova saavutus. Ja voi olla, että se on jäänyt mieleen siksikin, että tulos oli monelle silloin yllätys, Sandell muistelee. Saavutus sai jatkoa seuraavana vuonna, kun Sandell juoksi samoissa alle 19-vuotiaiden MM-kisoissa hopealle. Uusikaupunkilaisen Annemari Sandellin makeimmat mailit juostiin Durhamissa Englannissa, jossa hän osallistui maastojuoksun nuorten maailmanmestaruuskisoihin. MAASTOJUOKSUN lisäksi Sandellin lajeja ovat olleet erimittaiset juoksumatkat. – Nuorempana juoksin lyhyempiäkin matkoja eli 800 metristä ylöspäin. Myöhemmin olen kilpaillut eri matkoilla 3 000 metristä aina maratoniin asti. Heinäkuussa maailman parhaat kesälajien urheilijat kokoontuvat Pariisiin. Neljän vuoden välein järjestettävät olympialaiset ovat monelle urheilijalle uran tärkeä tavoite, mutta se mahdollisuus ei osu kaikkien kohdalle. Sandellille tämä tilaisuus koitti vuonna 1996, kun hän pääsi edustamaan Suomea Atlantan olympialaisissa. Sandell osallistui 10 000 metrin juoksuun ja sijoittui kahdenneksitoista. – Olihan se hieno kokemus. Ehkä sitä osaa vielä enemmän arvostaa näin jälkikäteen. Silloin nuorem-

53 makeimmat pana se tuntui yhdeltä arvokisalta muiden joukossa. Sandell aikoo seurata tämän kesän olympialaisia. Hän seuraa muutenkin urheilua, lähinnä hiihtoa ja yleisurheilua, mutta myös muita lajeja. – Esimerkiksi Korihaiden pelejä tuli seurattua nyt, kun joukkue nousi puolivälieriin asti. JUOKSU on ollut mukana Sandellin elämässä aina jollain tavalla. Toki lasten saaminen on vaikuttanut esimerkiksi siihen kuinka paljon aikaa treenaamiseen voi käyttää, mutta kokonaan hän ei ole juoksusta luopunut kuin väliaikaisesti loukkaantumisten vuoksi. – Ja vaikka on ollut paljon vammoja eikä ole päässyt juoksemaan niin liikunta on silti ollut aina mukana. Hän oli koulun ensimmäisillä luokilla, kun hän löysi lajin. – Aloitin koulun kisoista. Vanhempien sisarusten ja muiden lasten mukana pää- -50% dyin mukaan viestikisoihin. Totta kai tässä on ollut tärkeää vanhempien kannustus ja se, että he ovat vieneet minua kilpailuihin. Kun itsekin huomasi, että tähän on lahjoja niin siitä innostui enemmän. TÄNÄ kesänä juokseminen on kuitenkin tauolla joulukuussa tehdyn jalkaleikkauksen vuoksi. Huhtikuussa Sandell sai luvan alkaa taas harjoitella kävelyä ja vähintään kesän ajan täytyy juoksu- ja hyppyaskeleita välttää. Toipumisen aikanakin liikunta on ollut Sandellin elämässä läsnä. Jotain silti puuttuu. – Kyllä elimistökin kaipaa sellaista, jota on niin pitkään tehnyt. Sandell toimii muiden juoksijoiden valmentajana. Hänen valmennettavanaan on sekä kilpajuoksijoita että harrastajia. – Mutta aika monella juoksijalla on joku tavoite tai juoksutapahtuma, jota varten he harjoittelevat. Se on tietysti hyväkin. Kun juokseminen on kehon liikemuistissa, ajatukset voivat virrata vapaasti. Kesän parhaat palat yksissä kansissa Vietä kesä paikallisten juttujen parissa. Uudenkaupungin Sanomat ja Laitilan Sanomat tuovat uutiset, tarinat ja tapahtumat luoksesi. Mitä enemmän tilaat, sitä enemmän säästät Varmista sisältörikas kesä. Se on monien mukavien asioiden aikaa. Vietä kesä kanssamme ja poimi itsellesi parhaat palat. Nopeimmin saat tilauksen voimaan verkossa: tilaajapalvelija.fi/ukikesa tilaajapalvelija.fi/laitilankesa tai soita 02 770 2626 (ark. 8.15 - 16.00) Tällä qr-koodilla voi mennä Youtubeen katsomaan Annemari Sandellin maastojuoksuvoittoa vuonna 1995. Minna Määttänen/SSS SANDELLIN urheilijan uraa voi millä tahansa mittapuulla pitää merkittävänä, mutta jo pelkästään se, että hän on kilpaillut neljällä eri vuosikymmenellä kansainvälisellä tasolla on poikkeuksellinen. Viimeisin arvokisakokemus on vuoden 2022 Münchenin EM-maratonilta. Vaikka kilpaurheilu-ura on tullut päätökseen, juoksulla on erityinen paikka Sandellin elämässä. – Nyt juoksu on minulle sitä, että jaksan muussa elämässä paremmin kun käyn lenkillä. Kun Sandell juoksee juoksumatolla, hän saattaa kuunnella musiikkia. Ulos lähtiessään hän kuitenkin jättää kuulokkeet kotiin. – Pelästyn ihan hirveästi jos auto menee ohi, enkä minä kuule sitä. Kun juokseminen on kehon liikemuistissa, ajatukset voivat virrata vapaasti. – Kevyillä lenkeillä ajattelen paljon asioita. Kouluaikana muistelin usein sellaisia asioita, joita olin lukenut. Juostessa voi saada paljon ideoita, mutta tietysti kovempien treenien aikana täytyy kuitenkin keskittyä itse suoritukseen. Säästä jopa lähes

54 Ruoka on tärkeä osa retkeilyä Riikka Kutila suosittelee retkiruoiksi tuttuja makuja, sillä ne ovat joka tapauksessa luonnossa parempia Risto-Matti Kärki Riikka Kutila on monta kertaa saanut ihmettelyjä, että miten hän on jaksanut nähdä niin paljon vaivaa retkiruokailun eteen. Todellisuudessa taika piilee juuri siinä, että vaivaa ei tarvitse nähdä. – Nyt olen pakannut ainekset pieneen purkkeihin, mutta voisin vain käydä kaupan kautta, Riikka muistuttaa. Hiunjärven laavulla on nuotiopaikka, mutta metsäpalovaroituksen aikaan ei nuotiota sovi sytyttää. Erilaisia retkikeittimiä voi käyttää silloinkin ja hän on valinnut kaasukäyttöisen trangian, jolla valmistaa helposti kolmen ruokalajin retkiaterian. Muutama vuosi sitten erä- ja luonto-oppaaksi valmistunut Riikka Kutila palaa aina kesäksi kotikaupunkiinsa Uuteenkaupunkiin. Talvet hän on viettänyt pohjoisessa, jossa on päässyt opastamaan turisteja ja samalla itsekin hieman testaamaan erätaitojaan. Viime talven hän työskenteli inarilaisessa hotellissa, jossa oli paljon ulkomaalaisia kävijöitä. – Toissa talvena olin Pohjois-Norjassa. Halusin vähän valmentaa kielipäätä samalla. Opinnoissa yksi opinnäyte liittyi eräruokailuun, johon hän tutustui jo nuorena partiolaisena. – Ruoka on tärkeä osa retkeilyä, Riikka muistuttaa. RETKIRUOKAAN vaikuttaa paljon, mihin vuodenaikaa on liikkeellä. Kuivatut ruoat sopivat kuitenkin milloin vain ja kuivattaminen on helppoa kotonakin. – Itse voi kuivattaa sieniä ja marjoja. Ja tietysti heinäkuusta lähtien voi poimia marjoja luonnosta. – Suomen luonnossa kasvaa heinäkuusta lähtien mustikoita, puolukoita, karpaloita ja muita marjoja. Sienten suhteen pitää olla lajituntemusta, mutta myös varma tietoa siitä, että niitä löytyy, sillä ruokaa ei kannata rakentaa sienten ympärille, jos niitä ei olekaan. Riikka on esimerkiksi valmistanut luonnossa spagetti bolognesen kuivatuista aineksista. Siihen sienet sopivat mukaan, mutta eivät ole pääraaka-aine Jos suunnittelee pidempää reissua, kannattaa miettiä tarkasti, mitä pakkaa mukaan. – Kesällä kaikki voi pilaantua ja talvella jäätyä, Riikka naurahtaa. Liikaa ei voi kuitenkaan kantaa ruokaa mukanaan. Vettä tarvitaan aina, mutta sitäkään ei voi olla litratolkulla. – Usein suunnittelen retken niin, että vettä on Riikka Kutila valmistaa trangialla quesadillat, joihin tulee tortillalettujen lisäksi kanaa, maissia, juustoraastetta ja salsaa. Kesällä kaikki voi pilaantua ja talvella jäätyä. saatavilla luonnosta. Etelä-Suomessa se on vaikeampaa. Talvella vettä voi sulattaa lumesta ainakin keittämistä varten. Kuivatuista ruoista sekä pussiruoista saa kiehuvaa vettä lisäämällä syömävalmiita. Vaelluksille ne sopivat mukaan, koska eivät paina paljon, mutta eivät välttämättä ole suuria makuelämyksiä. Riikka suosittelee syömään retkilläkin sellaista ruokaa, mihin on tottunut. Vanhan sanonnan mukaan ruoka maistuu joka tapauksessa luonnossa paremmalta. HIUNJÄRVEN laavulla Riikka valmistaa quesadillan, joissa tortillalettujen väliin tulee salsaa, maissia, kanaa ja juustoraastetta. Ruokia ei tarvitse erikseen kypsentää, vaan tortillalätyt vain kuumennetaan molemmilta puolilta trangialla. – Näiden väliin voi laittaa, mitä haluaa. On helppo soveltaa oman mielen mukaan. Jos nuotion saa sytyttää, saman ruoan voi helposti valmistaa nuotiolla, jos on mukana ritilä tai halsteri.

Herkullinen jälkiruoka syntyy esimerkiksi kekseistä, vadelmista ja vaniljakastikkeesta, mutta makuja voi soveltaa oman mielen mukaan. Toiseksi ruokaisammaksi nuotioherkuksi hän on valinnut paahtoleivän, jonka välissä on pestoa, mozzarellaa ja tomaattia. – Pesto säilyy hyvin. Myös näitä voi soveltaa eri tavoilla. Ei tarvitse kuumentaa, vaan lämmittää sen verran, että on rapeaa. Ritilää tai halsteria voi käyttää myös leipien lämmittämiseen. – Voi käyttää mitä leipää vain. Tai voi tehdä burgerin, minkä väliin sopii myös kasvikset tai kana, Riikka vinkkaa. SOSIAALISESTA mediasta löytyy nykyisin paljon videoita, joissa valmistetaan luonnossa lähes mitä tahansa. Esimerkiksi toimittaja Tommi Manninen saa luonnossa kokkailun vaikuttamaan helpolta, mitä se voi ollakin. Riikka Kutilan mielestä on vain hyvä, jos näin yhä useampi hakeutuu luontoon. Luonnossa pitää kuitenkin muistaa vanha totuus, että minkä jaksat kantaa sinne, jaksat kantaa myös takaisin. Riikalla on usein muovipussi mukana repussa, johon saa roskat. Monilta laavuilta myös löytyy roskasäiliöt ja paperit voi polttaa nuotiossa, jos sen saa sytyttää. Korona-aika opetti, että aina eri tarvitse lähteä kauas. Uudenkaupungin Santtiossa asuva Riikka lähti puolisonsa kanssa telttailemaan Hiunjärven maastoon eli vain muutaman kilometrin päähän kotoa. Silti tuntui kuin olisi oikealla retkellä. UGISTA LÖYTYY Hiunjärven lisäksi Kasarminlahti, joka lienee monelle kaupunkilaiselle tuttu. Riikka suosittelee myös Pamprinniemen luontopolkua, vaikka siellä ei saakaan Natura-alueesta johtuen tehdä avotulta. Vain muutaman tunnin ajomatkan sisältä löytyy runsaasti kiehtovia kohteita. Useamman kunnan alueella sijaitseva Kurjenrahkan kansallispuisto on Varsinais-Suomen helmi, jossa on useita eri reittejä. – Opiskelin Forssan seudulla, josta löytyy Torronsuon ja Liesjärven kansallispuistot ja muitakin kohteita. Sinne on reilut pari tuntia matkaa. Retkillä aina puukkoa mukanaan kantava Riikka suunnittelee tarkasti etukäteen, mitä ulkona on mahdollista valmistaa. Suomalainen ottaa helposti vain makkarapaketin, mutta paljon muutakin voi syödä luonnossa. Suunnittelu pätee myös ruoan valmistamiseen, sillä joko polttonesteellä tai kaasulla toimivat trangiat ovat kevyitä ja ajavat asiansa, jos nuotiota ei saa sytyttää. Riikka itse suosii kaasukäyttöistä retkikeitintä. – Kaasu on helpompi ja nopeampi sekä siistimpi käyttää. 20 VUOTTA partiossa mukana olleella Riikalla on muitakin vinkkejä. Kylmälaukkua ei välttämättä jaksa raahata mukana, mutta kylmäkallen voi laittaa villasukan sisään viilentämään ruokia. Suodatinpussit taas ovat oivia taskuja leipien nauttimiseen. Muuten kylmien ruokien säilytykseen hän suosittelee termospulloja tai muita -astioita, joissa voi kuuman ohella säiliöä myös kylmää. – Olen testannut. Toimii. Myös retkiruokailun kruunaa jälkiruoka. Tällä kertaa jälkiruoaksi valmistuu eräänlainen Pappilan hätävara, joka muodostuu suklaapäällysteisistä kekseistä, vadelmista ja vaniljakastikkeesta. Kaikki nämä voi korvata jollakin toisella raakaaineella ja marjoja voi lisätä oman maun mukaan lisää. Jäätelökin sopii mukaan, jos sen vain saa pysymään kylmässä. – Partiossakin tätä tehtiin usein ja lapset tykkäävät, Riikka hymyilee. Laavuja ja luontopolkuja Uusikaupunki: ●●Oinassaaren laavu, Oinassaarentie 166 ●●Kasarmilahden laavu, Kasarminlahdentie 8 ●●Hiunjärven laavu, Santtiontie 17 ●●Pamprinniemen luontopolku, Hauintie 259 Laitila: ●●Vähä-Tulejärven luontopolku ja laavu, Hiihtomajantie Vehmaa: ●●Tummamäen luontopolku ja laavu, Tummamäentie 60 Pyhäranta: ●●Hierkonpolku, Täpöntie 27 Taivassalo: ●●Hakkenpään laavupolku, Hakkenpääntie 808 ●●Helsinginrannan uimaranta, Praakintie 62 Kustavi: ●●Kivimaan laavu, Vähämaankuja ●●Laukkarin laavu, Ruoninluodontie 100 D

Tervetuloa edullisille ostoksille kaupungin paikallisimpaan ruokakauppaan! Kesällä taas POMPPULINNA pihallamme! MEILTÄ NESTEKAASUT! LAITILASSA VAIN MEILTÄ! KUORITTU JA VIIPALOITU ANANAS MEILTÄ AITOA PEHMISTÄ! NYT MEILLÄ LASTEN OMA AJOKORTTI – NOUDA KASSALTA! SUURTEHOLATURI TUOREPURISTETTU VERIAPPELSIINIMEHU NYT VAIN MEILTÄ! LAAJAT VALIKOIMAMME RAKENTUVAT ASIAKKAIDEMME TOIVEIDEN POHJALTA Aasian kotiruokaa / wokit meiltä! MEILLÄ VOIT TUKEA PULLOKUITEILLA PAIKALLISTA TOIMINTAA! Vaihtoehdot: • Vakka-Suomen eläinsuojelu • Jyske Salibandy • Laitilan Partiolaiset • Jyske Jääkiekko • SPR Laitilan osasto MEILLÄ TEHTY AITO KÄSITYÖ-SUSHI Sushikeittiö auki aina ma-la aamusta iltaan! Laitilassa vain meiltä! Myös hyvä valikoima vegesushia! Kauppamme DIPLOMI on valittu VarsinaisSuomen parhaaksi K-Supermarketiksi! Varsinais-Suomen paras K-Supermarket 2023 K-Supermarket Laitila Helsingissä 12.1.2024 Anne Hujala Ketjujohtaja Harri Ojala Operatiivinen johtaja Vain meidän verkkokaupastamme: • NOUTOPALVELU JOKA PÄIVÄ ILTA KYMMENEEN SAAKKA, MYÖS SUNNUNTAISIN • MAKSUMAHDOLLISUUS MYÖS PANKKIKORTILLA • TILAAMINEN MYÖS PUHELIMELLA TILAA AAMULL ILMAN TIETOKONETTA A, OSTOKSET JOPA SAAT • KOTIINKULJETUS ARKISIN KOKO SAMANA PÄIVÄNÄ! LAITILAN ALUEELLE Tavallista parempi ruokakauppa LAITILA Kauppakatu 3, puh. 02-858 4617 • erno.selanne@k-supermarket.fi Palvelemme MA-LA 7-22 ja SU 9-22 Laitilan paikallisin ruokakauppa! Pakettipalvelu POSTI SMARTPOST -AUTOMAATTI ARNOLDSIN TUOREET, KÄSINTEHDYT DONITSIT NYT PÄIVITTÄIN MEILTÄ! Vain meiltä nyt myös ruoan pikakuljetukset! -LATAUSPISTE