VUOSIKERTOMUS 2023

Imatran Lämpö Oy vastaa asiakaslähtöisesti lämpötoiminnoista käyttämällä, ylläpitämällä, suunnittelemalla ja rakentamalla lämmön tuotantolaitoksia ja verkostoja. 24 h Kaukolämpöenergian Kaukolämmön ja maakaasun lämmityspalveluiden Kaukolämmön ja maakaasun Tuotannon ja jakelutoiminnan TUOTANTO MYYNTI JA KEHITYS JAKELU 24 H-PÄIVYSTYS

VUOSIKERTOMUS 2023 SISÄLLYSLUETTELO Imatran Lämpö Oy............................................... 2 Toimitusjohtajan katsaus...................................4 Vuosi 2023 - Poimintoja vuoden varrelta..........6 Tavoitteet ja tunnusluvut...................................8 Operatiivinen toiminta..................................... 10 Lämmöntuotanto.............................................. 12 Kaukolämmön tuotannon päästö...................13 Tutkimus- ja kehitystoiminta...........................14 Henkilöstö........................................................... 15 Huoltovarmuus.................................................. 16 Hinnoittelu......................................................... 17 Tulevaisuuden näkymät...................................18 Riskienhallinnan periaatteet...........................20 Merkittävimmät riskit ja epävarmuustekijät...22 Talous.................................................................. 24 Asiakkaat ja liiketoiminnan kehitykseen vaikuttavia seikkoja ......................................... 26 Yhtiön hallinto ja tilintarkastajat....................28 Yhteystiedot....................................................... 29 Tilinpäätöslaskelmat......................................... 30 Avainlukuja 2023................................................ 42 Kuusirinne 30 55800 Imatra Y-tunnus: 2573333-1 Puh. 020 617 4801 (vaihde) Käytetyt lyhenteet: MWh GWh KL MK LTO HHV LHV megawattitunti 1000 kilowattituntia (kWh) gigawattitunti = 1000 megawattituntia (MWh) = 1 000 000 kilowattituntia (kWh) Kaukolämpö Maakaasu Lämmön talteenotto Ylempi lämpöarvo (Higher Heating Value) Alempi lämpöarvo (Lower Heating Value) www.imatranlampo.fi lampolaitos@imatra.fi @imatranlampo @imatranlampooy

TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS Vuosi 2023 kokonaisuudessaan oli lähes keskimääräinen ja hieman lämpimämpi. Lämmitystarveluku (LTL) oli 4120, joka on 2,8 % Imatran Lämpö Oy:n käyttämää 28 vuoden keskiarvoa pienempi. Alkutalvi, tammi- ja helmikuu olivat keskimääräistä lämpimämpiä. Syyskuu oli erittäin lämmin ja huhtikuu ja toukokuu hieman normaalia lämpimämpiä. Kesä-, heinä-, elo- ja syyskuussa lämmitystarvetta ei ollut ja vain lämmintä käyttövettä kulutettiin. Loka-, marras- ja joulukuu olivat keskivertoa kylmempiä sekä maaliskuu hieman kylmempi. Haasteellisista ennakko-odotuksista huolimatta yhtiö selvisi hyvin alkutalvesta. Kuten alkutalvena, myös keväällä, kesällä, syksyllä sekä erityisesti normaalia kylmempien marras- ja joulukuun aikana toimitusvarmuus on ollut erinomainen eikä tuotanto- tai jakelukeskeytyksiä ole ollut. Kaukolämmön peruskuorma biolämpökeskuksilla tuotettiin hakkeella ja metsäteollisuuden sivutuotteilla. Kaukolämmön vara- ja huippupolttoaineena oli maakaasu sekä biokaasu ja niiden varalla kevyt polttoöljy. Tulevaan lämmityskauteen varauduttiin kasvattamalla metsäenergiavarastoja ja toteuttamalla lämpökeskusten vuosihuollot kattavasti. Toiminnan keskiössä ovat olleet hukkalämpöhankkeiden valmistelu, käyttöönotto sekä sopimusneuvottelut ja hankintapäätökset. Fortumin Imatrankosken voimalaitoksen hukkalämpöjä hyödyntävän lämpöpumppulaitoksen luovutus toimittajalta Imatran Lämpö Oy:lle tapahtui maaliskuussa. Imatran Lämpö Oy:n hallitus päätti kokouksessaan 13.9.2023 toteuttaa hankkeen Stora Enso Imatran 4 Kaukopään tehtaan jätevesien hukkalämmön hyödyntämiseksi kaukolämpöverkossa. Työ- ja Elinkeinoministeriö (TEM) myönsi helmikuussa 2023 kolmen miljoonan euron investointituen lämmön talteenottolaitoksen rakentamiseksi ja kaukolämpöputken rakentamiseksi Kaukopäästä Imatran Lämpö Oy:n kaukolämpöverkkoon. Tavoite on, että laitos ja siirtojohto ovat käytössä vuoden 2025 alussa. Hanke monipuolistaa Imatran kaukolämmön tuotantoa ja tukee tuotannon vähäpäästöisyyttä sekä auttaa kustannusten hallitsemisessa taaten vakaamman kaukolämmön hinnan. Kaasun siirtojakelun sekä myynnin volyymi laski. Asiakkaat ovat edelleen vahvasti siirtyneet muihin lämmitysmuotoihin mukaan lukien kaukolämpö sekä myös säästäneet kaasun käytössä. Metsäenergian polttoainemarkkinoiden tilanne on kireä ja hinnat korkealla. Riskit, myös toimitusja huoltovarmuuteen liittyvät, ovat merkittäviä ja kustannusvaikutukset suuria. Metsäenergian käsittelyn ja hankinnan työmäärä on lisääntynyt, kun suuri osa siitä tulee rankapuuna yhtiön terminaaleihin. Vuosien 2023 ja 2024 ja jo 2025 metsäenergian hankintaa ja tarvittavan varaston arvon tarvitsemaa rahoitusta on suunniteltu ja toteutettu harkiten. Yhtiö on myös edelleen onnistuneesti kehittänyt metsäenergian hankinta- ja käsittelyprosessejaan oman toimintansa sekä ulkoa hankittavien palveluiden osalta. Tuleva lämpöpumppulaitos korvaa yli puolet Imatran Lämmön puun hankinnasta. Balticconnector, merenalainen maakaasuputki, on lokakuun 2023 alusta alkaen ollut toistaiseksi pois käytöstä. Korjaustyöt kestävät kevääseen 2024.

Huoltovarmuuskeskus nosti kaasun toimitusvarmuuden riskiarviota lokakuun lopussa. Suomen kaasujärjestelmän tilanne on vakaa ja kaasun saanti on turvattu Inkoon ja Haminan LNG-terminaaleista. Terminaaleilla on kapasiteettia ja kyky toimittaa Suomen tarvitsema maakaasu myös tulevana talvena. Maakaasun toimitukset Venäjältä keskeytyivät toukokuussa 2022. Kaasun energian kulutuksessa näkyy suuri pudotus, mikä kertoo kuluttajien halusta korvata kaasulämmitys muilla ratkaisuilla. Kaasun pörssihinta oli voimakkaassa nousussa vuonna 2021–2022, mutta nousu tasaantui vuoden 2023 aikana ja kääntyi laskuun. Pörssihintaan sidottu maakaasuenergian asiakasmyyntihinta oli ennustettua merkittävästi pienempi, millä on vaikutus kaasun myynnin ja koko energiamyynnin liikevaihtoon. Kaukolämmön piiriin tuli ennätysmäärä uusia asiakkaita etenkin vuoden 2022 lopussa ja myös entisiä maakaasuasiakkaita. Pellettiperusteinen aluekaukolämpö rakennettiin ja otettiin käyttöön viidelle entiselle maakaasuasiakkaalle vuoden 2022 lopussa ja 2023 alussa. Kaukolämmön myynti Lappeenrannan Energian Rauhan alueelle aloitettiin elokuun 2023 lopussa. Näillä oli kaukolämmön kulutusta kasvattava vaikutus. Tilikauden taloudellinen tulos oli suunniteltua parempi. Tilikauden ominaispiirre oli toimitus- ja huoltovarmuuden takaamiseksi toteutettu metsäenergiavarastojen kasvattaminen. Imatralaisista noin 60 % asuu kaukolämmitetyissä taloissa. Liikekiinteistöistä yli 90 % on kaukolämmön piirissä. Maakaasuun osuus on vähentynyt rajusti ja arviolta noin 4 % imatralaisista lämmittää maakaasulla. Maakaasun eurooppalainen markkinahinta ei noussut ennakoidusti ja kääntyi laskuun. Vaikka maakaasun kilpailukyky parani, sen mielikuva ja houkuttelevuus lämmitysmuotona eivät parantuneet. Venäjän aloittama hyökkäyssota Ukrainassa ja geopoliittisen tilanteen kiristyminen yhdessä hinnan kanssa ovat saaneet niin yritykset kuin kuluttajatkin etsimään vaihtoehtoisia lämmönlähteitä maakaasulle. Vuoden 2022 aikana kustannukset nousivat, etenkin metsäenergia, kaasu, sähkö sekä käytännössä kaikki materiaalit. Tarve kaukolämmön hinnan nostoon oli suuri. Kaukolämmön kuluttajahintaa nostettiin 12 % elokuun 2022 alusta kattaen sekä energiamaksut että perus- eli tehomaksut. Kustannusten nousun takia kaukolämmön hintaa nostettiin vastaavasti 9,7 % 1.1.2023 alkaen. Imatran Lämpö Oy:n kaukolämmön liittymäkohtaiset perusmaksut eli tehomaksut ovat valtakunnallisesti matalia. Tehomaksuun vaikuttavat kiinteät kulut ovat eritysesti nousseet mm. korot ja yleinen kustannustaso. Näin ollen perusmaksua korotetaan 10 % vuoden 2024 alusta. Korotukset ovat maltillisia verrattuna polttoaineiden (etenkin metsäenergian) ja osin edelleen myös sähkön hintojen nousuun. Kiitän asiakkaitamme, omistajaamme, yhtiön hallitusta, yhteistyökumppaneitamme ja sidosryhmiä sekä sitoutunutta ja ammattitaitoista henkilökuntaamme merkittävästä, menestyksekkäästä, haasteellisesta ja työntäyteisestä vuodesta 2023. Vesa-Pekka Vainikka toimitusjohtaja 5

Vuosi 2023 Poimintoja vuoden varrelta kuva: Stora Enso Oyj Hukkalämpö-projekti Stora Enson kanssa käynnistyi Imatran Lämpö Oy:n hallitus päätti kokouksessaan 13.9.2023 toteuttaa hankkeen Stora Enso Imatran Kaukopään tehtaan jätevesien hukkalämmön hyödyntämiseksi kaukolämpöverkossa. tointituen lämmön talteenottolaitoksen rakentamiseksi ja kaukolämpöputken rakentamiseksi Kaukopäästä Imatran Lämpö Oy:n kaukolämpöverkkoon. Työ- ja Elinkeinoministeriö (TEM) myönsi helmikuussa 2023 kolmen miljoonan euron inves- Tavoite on, että laitos ja siirtojohto ovat käytössä vuoden 2025 alussa. Hanke monipuo- listaa Imatran kaukolämmön tuotantoa ja tukee tuotannon vähäpäästöisyyttä sekä auttaa kustannusten hallitsemisessa taaten vakaamman kaukolämmön hinnan. Rauhan alue Imatran kaukolämpöverkkoon Imatran Lämpö Oy ja Lappeenrannan Energia Oy solmivat yhteistyösopimuksen Rauhan alueen lämmittämisestä tammikuussa. Rauhan alue liitettiin Imatran kaukolämpöverkkoon elokuun lopussa. kuva: Lappeenrannan Energia Oy 6

Fortumin hukkalämpö kaukolämpöverkkoon Fortumin Imatrankosken voimalaitoksen generaattoreiden jäähdytyksen hukkalämpöjä hyödyntävä lämpöpumppulaitos toteutettiin ja otettiin käyttöön maaliskuussa. Lämpöpumpulla tuotetaan kaukolämpöä Rajapatsaan kaukolämpöverkkoon. Rajapatsaan kaukolämpöverkon lämmöntarpeesta noin yksi kolmasosa voidaan tuottaa lämpöpumpulla tuotetulla kaukolämmöllä. Kyseessä on ensimmäinen kerta Suomessa, kun vesivoimageneraattorin hukkalämpöä käytetään kaupungin lämmittämiseen. Tämä on tärkeä päänavaus laajamittaisempiin teollisuuden hukkalämpöjä hyödyntäviin hankkeisiin. kuva: imatra.kuvat.fi Kaasualan tilanne vaikeutui Balticconnectorin merenalainen maakaasuputki vaurioitui lokakuussa 2023 ja on toistaiseksi pois käytöstä. kuva: gasgrid.fi HVK nosti kaasun toimitusvarmuuden riskiarviota lokakuun lopussa. Suomen kaasujärjestelmän tilanne on vakaa ja kaasun saanti on turvattu Inkoon ja Haminan LNG-terminaaleista. Metsäenergian hankinta ja käsittely muutoksessa Metsäenergian polttoainemarkkinoiden tilanne on kireä ja hinnat korkealla. Riskit, myös toimitusja huoltovarmuuteen liittyvät, ovat merkittäviä ja kustannusvaikutukset suuria. Metsäenergian käsittelyn ja hankinnan työmäärä on lisääntynyt, kun suuri osa siitä tulee rankapuuna yhtiön terminaaleihin. 7

Tavoitteet ja tunnusluvut Tavoitteina elinvoimaisuuden edistäminen ja uusiutuva toimintatapa Toiminnalliset tavoitteet Kilpailukyky ja hinta Tulos Syksyllä 2022 yhtiö ehdotti omistajalleen Imatran kaupungille vuoden 2023 toiminnalliset tavoitteet, jotka kaupunginvaltuusto hyväksyi. Kaukolämmön kuluttajahinnat olivat tilikauden aikana alle Energiateollisuus ry:n julkaisemien valtakunnallisen lämpöyhtiöiden yhtiökohtaisten keskiarvohintojen kaikissa tilastojen tyyppitaloluokissa elokuun 2022 ja tammikuun 2023 korotuksista huolimatta. Tulostavoite, tilikauden tulos ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja, oli positiivinen. Yhtiön tavoitteet ovat linjassa ja tukevat kaupungin strategian pitkän aikavälin tavoitteita, joita ovat mm. elinvoimaisuuden edistäminen ja uusiutuva toimintatapa ja näiden alatavoitteet. 8 Maakaasun hinnasta ei ole saatavilla vastaavaa tilastoa. Vuoden 2023 lopun omavaraisuusaste oli 34,5 %, joka jäi 4,8 prosenttiyksikköä asetetusta tavoitteestaan (39,0 %). Yksittäinen suurin syy tavoitteesta jäämiseen on 8 miljoonan euron investointilanan ensimmäisen erän nosto.

TUNNUSLUKUJA 2023 2022 2021 2020 2019 2018 2017 2016 2015 2014 11 11 Henkilöstö hlöä 11 11 11 11 12 10 12 12 Kaukolämmön myynti GWh Kaasun jakelu GWh 8,7 17,7 26,7 27,7 33,3 35,5 39,0 40,9 46,3 52,7 Kaasuenergian myynti GWh 7,9 16,7 25,3 27,0 33,3 35,5 39,0 40,9 46,3 52,7 Myynti (energia, KL+kaasu) yht. GWh 169,8 188,2 190,7 167,8 186,3 192,5 197,9 196,1 182,5 193,0 Lämmön osto GWh 0,00 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 62,6 78,0 Liikevaihto kaukolämpö, energia milj.€ 12,5 10,3 10,5 9,1 9,7 9,9 10,1 9,8 11,1 11,2 Liikevaihto kaasu, energia+jakelu milj.€ 1,1 3,16 2,6 1,9 2,5 2,6 2,7 2,7 3,1 3,6 Liikevaihto yhteensä, energia milj.€ 13,6 13,46 13,1 11,0 12,8 13,0 12,8 12,6 14,2 14,8 Keskihinta, kaukolämpö (ALV 0 %) €/MWh 77,2 66,9 63,4 64,5 63,6 63,1 63,2 63,4 81,7 79,8 Keskihinta, maakaasu e&j (ALV 0 %) €/MWh 135,8 184,3 100,7 68,5 73,9 74,3 69,6 65,3 67,1 68,3 161,9 153,8 165,4 140,8 153,0 157,0 158,9 155,2 136,2 140,3 Asiakkaat, kaukolämpö kpl 799 788 749 735 724 713 684 678 675 670 Asiakkaat, kaasun siirto kpl 166 196 228 230 239 260 260 269 271 275 Kaukolämpöverkosto km 100,1 95,9 90,0 88,7 87,3 85,4 82,6 80,1 79,2 70,2 Maakaasuverkosto km 61,5 63,4 63,4 63,6 63,7 63,3 63,2 63,2 63,2 63,2 Verkostovauriot kaukolämpö/maakaasu kpl 1/0 3/1 4/0 4/0 3/0 3/0 3/0 2/0 2/0 2/0 Kaukoluenta, kaukolämpö kpl 799 788 749 735 724 713 684 678 675 659 Kaukoluenta, maakaasu kpl 166 196 228 230 239 260 260 190 70 47 % 4,3 6,6 8,3 7,2 7,4 6,8 6,5 4,3 2,7 1,8 931 350 Sijoitetun pääoman tuotto Liikevoitto Liikevoitto 1000 € 1716 2350 2811 2518 2753 2646 2588 1730 % 11,1 16,3 13,8 6,5 2,4 Tulos ennen tp. siirtoja ja veroja 1000 € 979 1810 2238 1923 2106 1939 1833 1071 704 248 Tulos ennen tp. siirtoja ja veroja % 6,3 12,5 14,3 8,5 4,9 1,7 Nettotulos 1000 € 783 1545 1868 1537 1686 1544 1473 857 704 248 Nettotulos % 5,1 10,7 11,5 6,8 4,9 1,7 1000 € 783 1053 1475 1537 1684 1544 1456 857 0 0 Oman pääoman tuotto % 4,4 9,2 12,2 10,6 11,5 11,1 11,9 7,7 6,7 2,5 Omavaraisuusaste % 34,5 37,2 38,1 35,1 33,6 31,7 28,2 24,6 22,2 28,3 Tilikauden voitto (tappio) 20,6 16,4 13,7 21,8 16,7 13,3 21,6 16,5 13,2 20,3 14,9 11,8 20,2 *) Taulukossa kaikki energia-arvot ja -hinnat alemmassa lämpöarvossa (LHV) 9

Operatiivinen toiminta Hukkalämpöhankkeet toiminnan keskiössä Vuosi 2023 kokonaisuudessaan oli lähes keskimääräinen ja hieman lämpimämpi. Lämmitystarveluku (LTL) oli 4120, joka on 2,8 % Imatran Lämpö Oy:n käyttämää 28 vuoden keskiarvoa pienempi. Alkutalvi, tammi- ja helmikuu olivat keskimääräistä lämpimämpiä. Syyskuu oli erittäin lämmin ja huhtikuu ja toukokuu hieman normaalia lämpimämpiä. Kesä-, heinä-, elo- ja syyskuussa lämmitystarvetta ei ollut ja vain lämmintä käyttövettä kulutettiin. Loka-, marras- ja joulukuu olivat keskivertoa kylmempiä sekä maaliskuu hieman kylmempi. 10 Venäjän Ukrainaan helmikuussa 2022 aloittaman hyökkäyksen myötä rajusti muuttuneen geopoliittisen tilanteen vaikutus Imatran ja koko Suomen energiahuoltoon on merkittävä. Toimintaympäristö on muuttunut. Muuttuvaan tilanteeseen on varauduttu ja varaudutaan. Riskitasot ovat kasvaneet. Haasteellisista ennakko-odotuksista huolimatta alkutalvesta yhtiö selvisi hyvin. Kuten alkutalvena myös keväällä, kesällä, syksyllä sekä erityisesti normaalia kylmempien marras- ja joulukuun aikana toimitusvarmuus on ollut erinomainen eikä tuotantotai jakelukeskeytyksiä ole ollut. Kaukolämmön peruskuorma biolämpökeskuksilla tuotettiin hakkeella ja metsäteollisuuden sivutuotteilla. Kaukolämmön vara- ja huippupolttoaineena oli maakaasu sekä biokaasu ja niiden varalla kevyt polttoöljy. Tulevaan lämmityskauteen varauduttiin kasvattamalla metsäenergiavarastoja ja toteuttamalla lämpökeskusten vuosihuollot kattavasti. Toiminnan keskiössä ovat olleet hukkalämpöhankkeiden valmistelu, käyttöönotto sekä sopimusneuvottelut ja hankintapäätökset.

Kuva: Stora Enso Oyj Fortumin Imatrankosken voimalaitoksen hukkalämpöjä hyödyntävän lämpöpumppulaitoksen luovutus toimittajalta Imatran Lämpö Oy:lle tapahtui maaliskuussa. Imatran Lämpö Oy:n hallitus päätti kokouksessaan 13.9.2023 toteuttaa hankkeen Stora Enso Imatran Kaukopään tehtaan jätevesien hukkalämmön hyödyntämiseksi kaukolämpöverkossa. Työ- ja Elinkeinoministeriö (TEM) myönsi helmikuussa 2023 kolmen miljoonan euron investointituen lämmön talteenottolaitoksen rakentamiseksi ja kaukoläm- pöputken rakentamiseksi Kaukopäästä Imatran Lämpö Oy:n kaukolämpöverkkoon. Tavoite on, että laitos ja siirtojohto ovat käytössä vuoden 2025 alussa. Hanke monipuolistaa Imatran kaukolämmön tuotantoa ja tukee tuotannon vähäpäästöisyyttä sekä auttaa kustannusten hallitsemisessa taaten vakaamman kaukolämmön hinnan. Kaasun siirtojakelun sekä myynnin volyymi laski. Asiakkaat ovat edelleen vahvasti siirtyneet muihin lämmitysmuotoihin mukaan lukien kaukolämpö sekä myös säästäneet kaasun käytössä. 2023 LTL KLT Tammikuu 632 -3,4 Helmikuu 600 -4,4 Maaliskuu 619 -3,0 Huhtikuu 346 4,8 Toukokuu 122 10,8 Kesäkuu 29 16,1 Heinäkuu 0 16,6 Elokuu 0 17,4 Syyskuu 32 14,4 Lokakuu 431 3,1 Marraskuu 566 -1,9 743 4120 -7,0 Joulukuu YHT. Taulukko: Vuoden 2023 ja lämmöntarveluvut (LTL) ja keskilämpötilat (KLT). 11

Lämmöntuotanto Kaukolämpö tuotetaan kiinteillä bioenergialähteillä Vuoden kaukolämmön tuotannon energialähteiden kokonaismäärä oli 187 GWh. Omaan kaukolämmön tuotantoon pääverkkojen alueella käytetty kaasu oli sertifikaattien kautta sataprosenttisesti biokaasua. Aluelämpöjärjestelmien uusien pellettikattiloiden huippu- ja varakattiloiksi jääneissä muutamassa kaasukattilassa on käytetty pieni määrä maakaasua. Aluelämpöjärjestelmät huomioiden kaasun osuus kaukolämmön tuotannon lämmönlähteistä oli ennätyksellisen pieni 0,5 %. Vastaavasti metsäenergian (energiapuu, hake ja sivutuotteet) osuus oli erittäin suuri 98,6 % ja lämpöpumpun käyttämän sähkön vielä pieni 0,8 %, mutta jo kaasua suurempi. Turvetta käytettiin koeluonteisesti merkityksettömän vähän Virasojan biolaitoksella huoltovarmuussyistä turpeen käytön mahdollisuuden varmistamiseksi. Metsänenergiavarastoja on suunnitelmallisesti ja systemaattisesti kasvatettu marraskuulle asti. Piikadun energiapuuvarastoon, Virasojan lämpökeskuksen puskurivarastoon sekä pihalle, Karjalantien uudelle terminaalikentälle sekä erillisille vuokraalueille on hallitusti varastoitu sekä tarvittaessa haketettu energiapuuta. 12 Varastot, uudet ja vanhat, sekä toimintamalli ovat keskeinen ja tärkeä osa uutta ja suuresti muuttunutta biopolttoaineen hankintaprosessia ja logistiikkaa. Varastot tasaavat saatavan energiapuun keruun ja käytön ajallisia ja määrällisiä vaihteluita sekä lisäävät toimitus- ja huoltovarmuutta. Biolämpökeskukset henkilöstöresursseja, vaatii jatkuvaa työtä, toiminnan kehittämistä ja seurantaa. Murskauksesta aiheutui pientä melua paikallisesti. Murskauksista tehtiin meluilmoitukset Imatran seudun ympäristötoimelle. Virasojan ympäristöluvan päivitys aloitettiin. Painotus päivityksessä on haketuksessa ja sen määrän hetkittäisessä kasvussa. Biolämpökeskusten kunnossapitoon panostettiin huoltoseisokeissa. Osa vaiheittain tehdyistä toimenpiteistä venyi syksyyn. Muut lämpökeskukset Virasojan biolämpökeskuksella tehtiin perusparannusinvestointeja arinoihin, pumppuihin ja puhaltimiin, kuljettimiin, ekonomaisereihin sekä polttoainekenttien laitteisiin. Näillä laitoksilla ei ole ollut tavanomaisesta poikkeavia ympäristövaikutuksia. Vara- ja huippulämpökeskuksien käyttö oli ennätyksellisen vähäistä. Tämän mahdollisti biolämpökeskuksien hyvin suunniteltu ja toteutettu huolto sekä erinomainen käytettävyys. Kevyttä polttoöljyä käytettiin vain koeluonteisesti toimivuuden varmistamiseksi hyvin pienillä määrillä, joilla ei ole polttoainetaseessa merkitystä. Vuonna 2023 biolämpökeskukset toimivat hyvin. Ympäristön kannalta laitokset toimivat moitteettomasti eikä ympäristöhaittoja aiheutunut. Tärkeimmän ja suuriman Virasojan lämpökeskuksen käytettävyys oli erinomainen. Suunnittelemattomien seisakkituntien määrä oli vähäinen eikä niitä käytännössä ollut. Biopolttoaineiden kysyntä jatkoi kasvuaan koko Suomessa. Metsäenergian hankinta sitoo yhtiön Vuoden 2023 aikana vanhat lämpökeskukset ovat toimineet vara- ja huippulämpökeskuksina. Syksyllä huippu- ja varalaitokset valmisteltiin ja testattiin myös kevyen polttoöljyn käyttöön varapolttoaineena, jos kaasun saantia mahdollisesti rajoitetaan ja/tai kaasu on huippukallista.

Muut lämpökeskukset Imatran Lämpö Oy:n kaukolämpö on täysin hiilivapaata. Imatran Lämpö Oy:n kaukolämmön energialähteestä lasketut hiilidioksidin (CO2) ominaispäästöt ovat olleet lähes olemattomat vuodesta 2020 lähtien. Kaukolämmön tuotanto on saatu käytännössä täysin fossiilivapaaksi vaihtamalla maakaasu biokaasuksi ostamalla biokaasusertifikaatteja. Vuoden 2023 pieni nousu nollasta yhteen gCO2/kWh johtuu turpeen ja öljyn käytön laajemmasta testaamisesta toimitus- ja huoltovarmuuden varmistamiseksi. Kaukolämmön tuotannon päästö g CO2/kWh 250 210 209 200 150 100 50 35 0 2014 2015 2016 11 9 4 2017 2018 2019 0 0 0 1 2020 2021 2022 2023 Imatran Lämpö Oy:n kaukolämmön CO2-ominaispäästöjen kehitys. 14

Tutkimus- ja kehitystoiminta Yhtiö osallistuu alueen kotimaisia energialähteitä koskeviin selvityksiin Kuva: imatra.kuvat.fi Imatran Lämpö Oy on mukana Kaakkois-Suomen Metsäenergianeuvottelukunnassa ja osallistuu sitä kautta alueen kotimaisia energialähteitä koskeviin selvityksiin. Imatran Lämpö Oy jäsenenä kommentoi valtakunnallisten edunvalvontajärjestöjen, Energiateollisuus ry:n ja Suomen Kaasuyhdistys ry:n sekä Energiaviraston kaukolämpöön, maakaasuun ja yleisesti lämmitykseen liittyviä tutkimuksia, suosituksia, lausuntoja ja lausuntopyyntöjä. 14 Imatran Lämpö Oy liittyi Energiateollisuus ry:n energiapalvelutoimialan energiatehokkuussopimukseen syyskuussa 2018. Sopimus luo puitteet yhtiön energiatehokkuuden seurannalle ja parantamiselle. Vuoden 2023 GRN-verkostossa Imatran Lämpö Oy on erityisesti osallistunut kaukolämmön tuotannon ja jakelun sekä kaasun jakelun toimitus- ja huoltovarmuuden kehittämiseen ja niistä tiedottamiseen. Yhtiö on Greenreality Network-verkoston (GRN) jäsen. GRN on Etelä-Karjalassa toimiva energia- ja ympäristöalan yrityslähtöisesti toimiva verkosto, jonka missio on luoda kestävää kasvua ja elinvoimaa jäsenille ja alueelle. Imatran Lämpö osallistui Imatran ilmasto-ohjelman suunnitteluun ja toteutukseen, jonka keskeinen osa on Hiilineutraalikuntahanke (HINKU).

Henkilöstö Vuoden 2023 lopussa vakinaisessa työsuhteessa työskenteli 10 henkilöä Imatran Lämpö Oy:n palveluksessa työskenteli vakinaisessa työsuhteessa 31.12.2023 kymmenen henkilöä, henkilöstön keski-iän ollessa 40,54 vuotta. Huomioiden määräaikaiset työsuhteet yhtiössä työskenteli tilikauden aikana keskimäärin 13,08 henkilöä. Sähköturvallisuusmääräysten vaatima Virasojan biolämpökeskuksen muuntamon sivutoiminen ja määräaikainen käytönjohtaja oli yhtiön palveluksessa edelleen 31.12.2023. Lisäksi yhtiön palveluksessa 31.12.2023 oli määräaikainen harjoittelija sähkö- ja automaatioasentaja. Kaukolämpökoirat NASU ja RANE Imatran Lämpö Oy:n yhteistyökumppaneina ja tarvittaessa töihin kutsuttavina työntekijöinä toimivat kaukolämpökoirat saksanpaimenkoira Nasu ja labradorinnoutaja Rane, yhdessä ohjaajansa Sari Liukkosen kanssa. Kaukolämpökoiran tehtävänä on haistaa kaukolämpöverkostossa kiertävä vesi, jos se on päässyt vuotamaan putkiston ulkopuolelle. Koira ilmaisee vuodon ennen kuin se havaitaan maan pinnalla, ilman että putkia joudutaan ensin kaivamaan esiin. Kaukolämpökoiran avulla tehty vuototutkimus on nopea ja kustannustehokas tapa paikallistaa vuoto. 15

Huoltovarmuus Kaasun saanti on turvattu Inkoon ja Haminan LNG-terminaaleista Kuva: gasgrid.fi Länsi-Euroopan ja Suomen energiamarkkinoiden häiriötilanne on jatkunut. Geopoliittinen tilanne lisää huolta ja kasvattaa riskejä. Hybridiuhat kaikissa muodoissa on merkittävä riskitekijä – vain mielikuvitus on rajana. Häirintään ja väärennettyyn informaatioon on varauduttava. Viranomaisilta tulleisiin hybridiuhkiin ja niihin varautumiseen liittyviin tietopyyntöihin on vastattu. Yhtiö on varautunut hallittuihin ja hallitsemattomiin sähkökatkoihin sekä tehostanut huoltovarmuuteen liittyvää asiakas- ja sidosryhmätiedottamistaan. Yhtiön omaisuuteen kohdistuvan ilkivallan määrä kasvoi hetkellisesti lokakuussa, mutta tasaantui loppuvuotta kohden. Metsäenergian polttoainemarkkinoiden tilanne on kireä ja hinnat korkealla. Riskit, myös toimitusja huoltovarmuuteen liittyvät, ovat merkittäviä ja kustannusvai16 kutukset suuria. Metsäenergian käsittelyn ja hankinnan työmäärä on lisääntynyt, kun suuri osa siitä tulee rankapuuna yhtiön terminaaleihin. Vuosien 2023 ja 2024 ja jo 2025 metsäenergian hankintaa ja tarvittavan varaston arvon tarvitsemaa rahoitusta on suunniteltu ja toteutettu harkiten. Yhtiö on myös edelleen onnistuneesti kehittänyt metsäenergian hankinta- ja käsittelyprosessejaan oman toimintansa sekä ulkoa hankittavien palveluiden osalta. Tuleva lämpöpumppulaitos korvaa yli puolet Imatran Lämmön puun hankinnasta. Balticconnector, merenalainen maakaasuputki, on lokakuun 2023 alusta alkaen ollut toistaiseksi pois käytöstä. Korjaustyöt kestävät kevääseen 2024. Huoltovarmuuskeskus nosti kaasun toimitusvarmuuden riskiarviota lokakuun lopussa. Suomen kaasujärjestelmän tilanne on vakaa ja kaasun saanti on turvattu Inkoon ja Haminan LNG-terminaaleista. Terminaaleilla on kapasiteettia ja kyky toimittaa Suomen tarvitsema maakaasu myös tulevana talvena. Maakaasun toimitukset Venäjältä keskeytyivät toukokuussa 2022. Vuoden 2023 aikana Covidsairaustapauksia on todettu muutama. Ne ovat olleet lieväoireisia, eikä niillä ollut vaikutusta lämmön tuotantoon ja jakeluun eikä kaasun jakeluun. Covid - epidemian jatkumisen tai vastaavan uuden pandemian tai epidemian tuomat riskit ja niiden realisoituminen ovat edelleen mukana yhtiön riskiasettelussa sekä varautumissuunnittelussa. Imatran Lämpö Oy osallistui EK-turvan energiajaoksen toimintaan sekä HVO:n (Etelä-Suomen alueen aluetoimikuntaan) ja Lämpöpoolin toimintaan.

Hinnoittelu Kilpailukykyinen hintataso on yhtiön tulevaisuuden toiminnan kulmakivi Vuoden 2020 alusta alkaen Imatran Lämpö Oy:n maakaasun hankinnan ja myynnin energiahinnoittelu on sidottu eurooppalaisen kaasupörssin maakaasun hintaan. Kaasun pörssihinta oli voimakkaassa nousussa vuonna 2021–2022, mutta nousu tasaantui vuoden 2023 aikana ja kääntyi laskuun. Vuoden 2023 aikana Imatran Lämpö Oy:n kaasuenergian myynnin marginaalit pidettiin ennallaan. Edelleenkään kuukausittaista kiinteää tehomaksua (perusmaksua) ei ole ollut, eikä sitä toistaiseksi oteta käyttöön maakaasun hinnoittelussa. Jakelun siirtohintaa ei korotettu vuodelle 2023 eikä sen aikana. Siirron volyymin rajusta pudotuksesta huolimatta lähtökohtaisesti jakelun siirtohintaa korotetaan vuodelle 2024 vain 1,8 €/MWh (ALV 0 %, ylemmässä lämpöarvossa HHV). Mahdolliset muutokset viedään maakaasun siirtohintaan tai energian hintaan vaikutuksensa mukaisesti. Energiamaksuun ja perusmaksuun ei ole tullut muutoksia sen jälkeen eli ei yli kuuteen ja puoleen vuoteen. Kaukolämmön kuluttajahinnat ovat olleet alle Energiateollisuus ry:n julkaisemien valtakunnallisen lämpöyhtiöiden yhtiökohtaisten keskiarvohintojen kaikissa tilastojen tyyppitaloluokissa sekä erittäin kilpailukykyisiä avoimilla lämmitysmarkkinoilla. Vuoden 2022 aikana kustannukset nousivat, etenkin metsäenergia, kaasu, sähkö sekä käytännössä kaikki materiaalit. Tarve kaukolämmön hinnan nostoon oli suuri. Kaukolämmön kuluttajahintaa nostettiin 12 % elokuun 2022 alusta kattaen sekä energiamaksut että perus- eli tehomaksut. Kustannusten nousun takia kaukolämmön hintaa nostettiin vastaavasti 9,7 % 1.1.2023 alkaen. Energian ja sen tuottamiseksi tarvittavien raaka-aineiden sekä kunnossapito-, materiaali- ja hyödykekustannusten nousun seurauksena kaukolämmön hinnoittelua edelleen tarkastettiin. Kaukolämmön energiahintaa nostetaan 4,55 % (n. 3 €/MWh alv. 0 %) vuoden 2024 alusta. Imatran Lämpö Oy:n kaukolämmön liittymäkohtaiset perusmaksut eli tehomaksut ovat valtakunnallisesti matalia. Tehomaksuun vaikuttavat kiinteät kulut ovat eritysesti nousseet mm. korot ja yleinen kustannustaso. Näin ollen perusmaksua korotetaan 10 % vuoden 2024 alusta. Korotukset ovat maltillisia verrattuna polttoaineiden (etenkin metsäenergian) ja osin edelleen myös sähkön hintojen nousuun. Kilpailukykyinen hintataso on yhtiön tulevaisuuden strategian ja toiminnan kulmakivi. Yhtiöllä on edelleen suuri tarve ennustettavaan, vakaaseen ja kilpailukykyiseen asiakashinnoitteluun. Tuleva metsäteollisuuden ylijäämälämpöä hyödyntävä tuotantolaitos monipuolistaa lämmön tuotantomme rakennetta. Se auttaa kustannusten hallitsemisessa taaten vakaamman ja entistäkin kilpailukykyisemmän kaukolämmön hinnan tulevaisuudessa. Vuoden 2024 kaasuenergian hankinta saatiin valmiiksi joulukuussa. Imatran Lämpö Oy:n kaasuenergian myynnin marginaali pysyy vuoden 2024 alussa samana kuin vuonna 2023. Tammikuun 2024 hinnasta ja pienistä muutoksista kuukausihinnan määräävässä indeksoinnissa on informoitu asiakkaita tiedotteella. Imatran Lämpö Oy laski kaukolämmön energiahintaa 24 %:lla 1.1.2016. Perusmaksuhinnoittelu säilyi ennallaan. 17

Tulevaisuuden näkymät Yhtiö on etsinyt uusia tapoja tuottaa kaukolämpöä 18

Imatran Lämpö Oy on merkittävässä roolissa Imatran kaupungin ja sen elinvoiman ja kilpailukyvyn rakentajana ja ylläpitäjänä sekä muuttuneessa tilanteessa myös huolto- ja toimitusvarmuuden takaajana. Lämpöyhtiöt, mukaan lukien Imatran Lämpö Oy, toteuttavat tärkeää yhteiskuntavastuullista palvelutehtävää. Taloudelliset, sosiaaliset ja ympäristövaikutukset huomioiden ne ovat tärkeä osa Suomen energiahuoltoa ja kiertotaloutta. Kaukolämpöalan kehittyvät liiketoiminnat ovat kasvualustoja uusille yrittäjä- ja liiketoimintaekosysteemeille. Muuttuneen geopoliittisen tilanteen vuoksi Imatran Lämpö Oy on aktiivisesti etsinyt uusia tapoja tuottaa kaukolämpöä. Toimitus- ja huoltovarmuuden merkitys on korostunut viime aikoina. Tärkeää on kilpailukykyinen hintataso, joka on yhtiön strategian ja toiminnan kulmakivi nyt ja tulevaisuudessa. Yhtiön kaukolämpö- ja maakaasuverkot mahdollistavat keskitetyn ja hajautetun energiantuotannon tehokkaan synergian ja monimuotoisuuden nyt ja tulevaisuudessa. Kaukolämpöyhtiöt ovat olleet jo vuosia mahdollistamassa hiilineutraalin yhteiskunnan lämmitystä. Kyseessä on ensimmäinen kerta Suomessa, kun vesivoimageneraattorin hukkalämpöä käytetään kaupungin lämmittämiseen. Tämä on tärkeä päänavaus laajamittaisempiin teollisuuden hukkalämpöjä hyödyntäviin hankkeisiin. Kaukolämpöjärjestelmässä on kyky vaihtaa lämmönlähde toiseen tarpeen mukaan, mikä on pehmentänyt Venäjän hyökkäyssodan mukanaan tuoman ja kärjistämän energiakriisin vaikutusta Suomessa verrattuna Keski-Eurooppaan. Kaukolämpöjärjestelmä on keskeisen tärkeä osa suomalaisen energiajärjestelmän toimitus- ja huoltovarmuutta, mikä korostui vuosien 2022 ja 2023 aikana. Kaasualan tilanne vaikeutui tilikauden aikana, mutta Euroopan ja Suomen kaasutoimijoiden nopea reagointi ja onnistunut toiminta Venäjän putkikaasun korvaamiseksi palautti tulevaisuuden uskoa kaasuun Euroopassa, vaikka Balticconnector vaurioitukin lokakuussa 2023. Kaukolämpöverkko on myös jakelualusta mahdollisille uusille lämmöntuotannon muodoille, kun niitä tulee järkevästi saataville. Kaukolämmön tuotantoa kehittämällä voidaan tehokkaasti vaikuttaa alueen kaikkien kaukolämpöasiakkaiden kustannuksiin ja päästöihin ilman asiakasrajapinnan muutoksia. Vuoden 2022 lopussa Imatran Lämpö Oy aloitti yhteistyön energiayhtiö Fortumin kanssa hyödyntäen Imatran vesivoimalaitoksen hukkalämpöä Imatran kaukolämpöverkossa. Imatran Lämpö Oy:n hallitus päätti kokouksessaan 13.9.2023 toteuttaa hankkeen Stora Enso Imatran Kaukopään tehtaan jätevesien hukkalämmön hyödyntämiseksi kaukolämpöverkossa. Työ- ja Elinkeinoministeriö (TEM) myönsi helmikuussa 2023 kolmen miljoonan euron investointituen lämmön talteenottolaitoksen rakentamiseksi ja kaukolämpöputken rakentamiseksi Kaukopäästä Imatran Lämpö Oy:n kaukolämpöverkkoon. Tavoite on, että laitos ja siirtojohto ovat käytössä vuoden 2025 alussa. Hanke monipuolistaa Imatran kaukolämmön tuotantoa sekä auttaa kustannusten hallitsemisessa taaten vakaamman kaukolämmön hinnan tulevaisuuteen. Hanke tukee tuotannon vähäpäästöisyyttä sekä pienentää biopolttoaineiden ja fossiilisten polttoaineiden tarvetta ja helpottaa tehtaan jäteveden lämpötilan hallintaa ja siten auttaa pienentämään ympäristökuormitusta. Yhtiölle on strategisesti tärkeää kasvattaa kaukolämmön myyntiä tai pitää se vähintäänkin ennallaan. Nykytilanteessa ja nykyoletuksilla myös tulevaisuudessa kaasun myynti vähenee edelleen ja ennakoitua nopeammin. Imatran Lämpö Oy kartoittaa tarkkaan, miten, mihin ja milloin verkostoa voidaan ja kannattaa laajentaa. Nykyisistä asiakkaista pidetään kiinni sekä uusia asiakkaita hankitaan lisää kannattavasti myös tiukasti kilpailuilla markkinoilla. Taloudellisesti kannattava toiminta takaa yhtiön vakavaraisuuden ja elinkelpoisuuden ja siten täyttää osaltaan omistajan odotuksia omistuksen arvon, Imatran alueen elinvoiman positiivisen kehittämisen ja kaupungin hiilidioksidipäästöjen pienentämisen suhteen. Omistajan kannalta kilpailukykyinen kaukolämmön hinta parantaa Venäjän kaupan ja matkailun leikkaantumisen myötä taantumaan ajautuneen alueen yritysten toimintaedellytyksiä sekä kansalaisten maksukykyä, mikä on tärkeä elinvoimatekijä. Osana strategiaprosessia yhtiö jatkoi liiketoimintojen ja toimintansa laajentamisen mahdollisuuksien kartoittamista, tavoitteena asiakaslähtöisesti kehittää toimintaa ja palveluita. Hyvä asiakaspalvelu ja asiakastyytyväisyys ovat keskeisiä päämääriä ja arvoja, jotka edesauttavat tavoitteiden saavuttamista. Imatran Lämpö Oy seuraa teknistä sekä toimintaympäristön kehitystä ja hakee jatkuvasti alueeltaan hyödynnettäviä hukkalämpöjä ja uusia energialähteitä. Imatran Lämmön kaukolämpöverkko on hyödynnettävissä myös kolmannen osapuolen tuotannolle, jos tämä on teknisesti järkevää ja taloudellisesti kannattavaa kaikille osapuolille, huomioiden käyttö- ja kunnossapito- ja ympäristötekijät. 19

Riskienhallinnan periaatteet Riskianalyysien ja toimintaohjeiden päivitys on jatkuva prosessi Oikealla strategisella ohjauksella, seurannalla ja ennakoivilla toimilla riskit ovat hallittavissa. Yhtiön liiketoimintaprosessien tehokas, joustava ja luotettava toiminta ovat perusta yhtiön markkinaosuuden turvaamiselle ja kehitykselle kilpailluilla lämmitysmarkkinoilla sekä toimitus- ja huoltovarmuuden turvaamiseksi kaikissa olosuhteissa. Riskienhallinnan periaatteet on määritelty konserniohjeissa ja osakeyhtiölaissa. Kaukolämmön tuotannossa ja jakelussa sekä maakaasun jakelussa noudatetaan lakeja, asetuksia ja viranomaisten määräyksiä ja ohjeita sekä näistä johdettuja toimintaprosesseja riskien ennaltaehkäisemiseksi. Riskien tarkastelu tehdään vuosittain strategia- ja toiminnansuunnitteluprosessin yhteydessä. Ilmeneviin riskeihin reagoidaan tilanteen mukaan. Yhtiön hallitus käy kokouksissaan jatkuvaa strategiakeskustelua, jossa yhtenä keskeisenä elementtinä käsitellään riskien hallintaa. Toimitusjohtaja raportoi muutoksista ja riskien hallintaan liittyvistä tekijöistä yhtiön hallituksen kokousten yhteydessä. Yhtiön hallituksen kokousten lisäksi normaalina toimintana 20 toimitusjohtaja raportoi yhtiön hallituksen puheenjohtajalle ja varapuheenjohtajalle kerran kuukaudessa yhtiön tilanteesta ml. riskit, jos niissä on merkittävää raportoitavaa. Kaupunginjohtaja ja konsernitalouspäällikkö saavat kopion raportista ml. tuloslaskelma. Vahinko- ja huoltovarmuusriskeihin varaudutaan teknisesti varapolttoaineella (maakaasu ja kevyt polttoöljy) ja varavoimalla sekä taloudellisesti keskeytys- ja vauriovakuutuksin, jotka on päivitetty syksyllä 2022 sekä joitain tarkennuksia ja lisäyksiä on tehty vuoden 2023 aikana. Imatran Lämpö Oy toimittaa omistajalleen Imatran kaupungille hyväksyttäväksi tulevat tavoitteet ja niiden riskiarvion syksyllä osana talousarvioprosessia. Kaupungin tilinpäätös prosessin yhteydessä yhtiö raportoi omistajalleen tavoitteiden toteuman sekä riskiarvion omistajan antaman ohjeistuksen mukaisesti. Imatran kaupungin konsernilakimiestä tai muuta konsernin ulkopuolista asiayhteyteen sopivaa lakimiestä on konsultoitu ja konsultoidaan ennen merkittävien sopimusdokumenttien allekirjoitusta. Strategista ja taloudellista riskienhallintaa toteutetaan ym. periaatteiden mukaisesti. Yhtiöllä on käytössään ja yhtiö hyödyntää työkaluja, joilla strategisia ja taloudellisia riskejä ennustetaan, arvioidaan ja hallitaan. Yhtiö on käyttänyt ja käyttää tarvittaessa ulkopuolisten riskiasiantuntijoiden palveluksia. Yhtiön riskianalyysiä sekä varautumis- ja valmiussuunnitelmaa on päivitetty vuoden 2023 aikana. Sen riskianalyysien ja toimintaohjeiden päivitys on jatkuva prosessi. Kaikkien merkittävimpien sopimusten laadintaan käytetään tarvittaessa ulkopuolista asiantuntija-apua sekä ennen allekirjoitusta luonnokset tarkastetaan sopimusjuridiikan osalta Imatran kaupunkikonsernin konsernilakimiehen toimesta. Merkittävimmät sopimukset päättää yhtiön hallitus. Yhtiön hallituksen kokouksissa esittelijänä toimii toimitusjohtaja. Tarvittaessa ja konserniohjeistusta soveltaen konserniohjausta pyydetään kaupunginhallitukselta. Imatran Lämpö Oy:n riskienhallinnan järjestämisen voidaan katsoa olevan riittävällä ja tarkoituksen mukaisella tasolla.

21

Merkittävimmät riskit ja epävarmuustekijät Rajusti muuttunut geopoliittinen tilanne on vaikuttanut merkittävästi energiahuoltoon Geopoliittinen riski ja sen realisoituminen Venäjän Ukrainaan 24.2.2022 aloittaman hyökkäyksen myötä rajusti muuttuneen geopoliittisen tilanteen vaikutus Imatran ja koko Suomen energiahuoltoon on ollut merkittävä. Toimintaympäristö on ollut ja on edelleen muutoksessa. Riskien tasot, painotukset ja vaikuttavuudet ovat muuttuneet. Riskit ovat kasvaneet. Käytännössä Suomi mukaan lukien Imatran Lämpö Oy ajautui tilikauden 2022 aikana energiasektorin häiriötilanteeseen ja ovat siinä edelleen. Suomen ja Venäjän välillä ei ole välittömiä sotilaallisia jännitteitä, mutta Ukrainan sodan eskaloitumista jossain muodossa ei voida sulkea pois riskiasettelusta. Kasvaneet hybridiuhat ja häirintä 22 eri muodoissaan ovat merkittävä riskitekijä. Vain mielikuvitus on rajana. Häirintään ja väärennettyyn informaatioon on varauduttu ja tilannetta seurataan. Viranomaisyhteistyötä on tehostettu. Kameravalvontaa on parannettu. Yhtiö on varautunut hallittuihin ja hallitsemattomiin sähkökatkoihin sekä tehostanut huoltovarmuuteen liittyvää asiakas- ja sidosryhmätiedottamistaan. Sähköpulan mahdollisuus on nyt suurempi kuin aiemmin. Mahdollinen sähkökatko vaikuttaa myös kaukolämmön käyttöön. Maakaasun tuonti Venäjältä Imatran Räikkölään tulevan putken kautta loppui toukokuussa 2022. Kaasun saannissa Imatran Lämpö Oy:lle ei vuoden 2023 aikana ollut ongelmia. Venäjän kaasu on korvattu Balticconnector – putken sekä tammikuussa 2023 toimintansa aloittaneella Inkoon satamassa olevalla LNG-terminaalilaivan kautta saatavalla kaasulla. Kaasun (LNG) tuontiin meritse Klaipedan ja Inkoon terminaaleihin sekä putken kautta tapahtuvaan siirtoon edelleen kulutuskohteisiin, mm. Imatralle kohdistuu fyysisen suojauksen riskejä. Balticconnectorin merenalainen maakaasuputki vaurioitui lokakuussa 2023 ja on toistaiseksi pois käytöstä. Korjaustyöt kestävät kevääseen 2024. Huoltovarmuuskeskus nosti kaasun toimitusvarmuuden riskiarviota lokakuun lopussa. Suomen kaasujärjestelmän tilanne on vakaa ja kaasun saanti on turvattu Inkoon ja Haminan LNG-terminaaleista.

Liikevaihto Kaupungin kehityksen vaikutus asiakaskuntaan ja liikevaihtoon on suuri. Huoli ja epävarmuus ovat kasvaneet. Asiakkailla on maksuvaikeuksia. Pysyvätkö asiakkaat ja onko ja mihin on riittävän kannattavaa laajentaa verkostoja? Rahoituskyky Metsäenergian hankinnan muutoksen asettamien vaatimusten (ml. varastojen perustaminen), Virasojan ennakoitujen perusparannusinvestointien, uusien asiakkaiden liittämiseksi tarvittavien investointien, muiden ennakoimattomien kuluerien, kasvaneiden rästisaamiten, sekä vuosien 2019 ja 2020 suurten osinkojen vuoksi rahoituskyky on edelleen aiempia vuosia heikompi, vaikka vuonna 2022 yhtiö nosti 3,8 miljoonan euron investointilainan. Metsäenergialle vaihtoehtoisten energialähteiden ml. teollisuuden hukkalämmöt vaativat investointeja ja rahoitusta. Kaukopäähän tulevan metsäteollisuuden jätelämpöä hyödyntävän laitoksen ja kaukolämpösiirtojohdon toteuttamiseksi on otettu 12 miljoonan euron laina sekä saadaan aikanaan TEM:ilta n. 3 miljoonan euron EU:n RRF-tuki. Kassatilanne tulee olemaan haasteellinen vuoden 2024 loppupuolella ja vaatinee lisäjärjestelyjä. Toimintaympäristön muutos sekä yhtiön fyysinen sijainti saattaa vaikuttaa rahoitusmahdollisuuksiin niitä heikentäen. Kustannusten nousu Kaikki kustannukset ovat nousseet, etenkin metsäenergia, kaasu, öljy sekä materiaalit, mistä syntyy mahdollinen tarve hinnan nostoon, vaikka hintaa nostettiin elokuussa 2022, tammikuun alussa 2023 ja tammikuun alussa 2024. Korkealle nousseiden varapolttoaineiden, maakaasun ja öljyn, hinnat ovat loppuvuonna 2022 ja keskimäärin vuonna 2023 olleet laskussa, mutta voivat lähteä v. 2024 uuteen nousuun. Kustannusten nousu on nostanut kaukolämmön hintaa ja voi heikentää kilpailukykyä, sekä johtaa asiakkaiden menetykseen. Tosin toistaiseksi kaukolämmön hinnan nostot ovat olleet maltillisia useaan muuhun lämmitysmuotoon nähden pitäen kaukolämmön kilpailukyvyn hyvänä. Yhtiöllä on suuri tarve pitää vakaa ja kilpailukykyinen hinnoittelu. käyttöön ja hiilinieluihin liittyvät nykyiset ja tulevat päätökset sekä Suomen energia- ja ilmastopolitiikan toteutuksen arvaamattomuus luovat riskin ja aiheuttavat epävarmuutta. Käynnissä olevat ja tulevat mahdolliset valtakunnalliset työsopimusriidat voivat luoda ja kasvattaa työvoimaan, polttoaineisiin sekä materiaalisiin hyödykkeisiin (hinta & saatavuus) liittyviä riskejä. Puupohjaiset energialähteet Korona ja muut pandemiat Ainespuun ja puupohjaisten energialähteiden kysyntä on Suomessa edelleen nousussa, mikä tekee polttoainehankinnan entistä haasteellisemmaksi ja kustannuksia nostavaksi tekijäksi lähivuosina. Puupolttoaineiden saannin turvaamiseksi yhtiö on joutunut ottamaan sekä teknisesti että kaupallisesti merkittävästi aiempaa aktiivisemman roolin puun hankinnassa. Hankinta sitoo yhtiön henkilöstöresursseja, vaatii jatkuvaa työtä, seurantaa sekä kassavirran seurantaa. Metsäteollisuuden ylijäämälämpöä hyödyntävän laitoksen käyttöönotto pienentää metsäenergian hankintaa ja siihen liittyviä riskejä ja epävarmuuksia. Vakavan Covid -epidemian jatkumisen tai vastaavan uuden pandemian tai epidemian tuomat riskit ja niiden realisoituminen ovat edelleen mukana yhtiön riskiasettelussa sekä varautumissuunnittelussa. • Investointi Virasojan laitoksen kuljettimien ja muiden riskikomponenttien materiaalien kestävyys muodostaa riskin metsäenergiaa hyödynnettäessä. Virasojan biolämpökeskuksen luotettavalla ja kustannustehokkaalla toiminnalla on keskeinen merkitys, mikä on korostunut entisestään kaasun- ja öljyn hinnan noustessa. • Suunnittelun ja hankinnan haasteet Yhteiskunnalliset tekijät • Valtakunnallisesti puun käytön hyväksyttävyyttä niin teollisuudessa kuin energiantuotannossa on edelleen kyseenalaistettu median, tiettyjen järjestöjen, tutkijoiden ja poliittisten puolueiden toimesta. Euroopan Unionin puupolttoaineisiin, metsien • “Stora Enso hukkalämpö”hankkeen riskejä Hankkeen kannattavuus on analysoitu projektikohtaisilla riskiasettelun sisältävillä kannattavuustarkasteluilla sekä yhtiön tulevaisuuden talousmallinnuksilla. Hanke on kannattava, mutta sisältää riskejä: • • • • • • (kestäminen kustannusarviossa) (hyvät ja laadukkaat toimittajat) Toimitusajat Aikataulu (Onko tuotantokäytössä suunnitellusti v. 2025 alussa, jotta säästöt tuotantokustannuksissa alkavat realisoitua mahd. nopeasti) Energialähteiden hinnat tulevaisuudessa Rahoitus ml. korot & lyhennykset Keskeiset käyttö- ja kunnossapitokulut LP-laitoksen COP (hyötysuhde) LP-laitoksen käytettävyys ja tuotanto Myynti (volyymi, hintaskenaariot ja kilpailukyky) 23

Talous Tilikauden ominaispiirre oli metsäenergiavarastojen kasvattaminen Tulos, kassavirta ja tase Liikevaihto oli 3 % budjetoitua pienempi. Pörssihintaan sidottu maakaasuenergian asiakasmyyntihinta oli ennustettua merkittävästi pienempi, millä on vaikutus kaasun myynnin ja koko energiamyynnin liikevaihtoon. Maakaasun myynti sekä siirtojakelun volyymit olivat myös ennakoitua pienempiä. Ennakoitua parempi kaukolämmön myynti nosti liikevaihdon lähes budjetoituun. Tilikauden taloudellinen tulos oli suunniteltua parempi. Tilikauden ominaispiirre oli toimitus- ja huoltovarmuuden takaamiseksi toteutettu metsäenergiavarastojen kasvattaminen. Metsäenergian varastojen arvo kasvoi 3,90 miljoonaa euroa. Yhtiön liiketoiminnan tulos ennen veroja ja tilinpäätössiirtoja oli 0,98 miljoonaa euroa. Tilikauden tulos verojen sekä tilinpäätössiirtojen jälkeen oli 0,78 miljoonaa euroa eli 21 % ennakoitua parempi. Metsäenergian yksikkökustannukset ovat nousseet merkittävästi edellisen 3 vuoden aikana ja erityisesti tilikauden 2022 ja 2023 aikana, jolloin nousu on ollut jopa 80–90 % vuoden 2021 alun tasosta. Tällä on keskeinen tulosta alentava merkitys. Kaasun my ynnissä hinnan vaihtelut on hoidettu läpilaskutuksella. Omilla huippu- ja varalaitoksilla kaasulla tuotetun kaukolämmön määrä oli ennätyksellisen vähäistä, eikä sillä ollut tulosta heikentävää vaikutusta. 24

Myös kaikki materiaalikustannukset, kuten sähkön hintakin, ovat nousseet, mikä heikensi tulosta. Ilmaispäästöoikeuksien myynti paransi tulosta. ennustetaan kasvavan vuoden 2024 ensimmäisen vuosineljänneksen aikana. Yhtiön taseen loppusumma vuoden 2023 lopussa oli 52,07 miljoonaa euroa, josta oman pääoman osuus on 31,7 %. Vuoden 2023 lopun omavaraisuusaste oli 34,5 %, joka jäi 4,5 prosenttiyksikköä asetetusta tavoitteestaan (39,0 %). Yksittäinen suurin syy tavoitteesta jäämiseen on 8,0 miljoonan euron investointilainan ensimmäisen erän nosto metsäteollisuuden ylijäämälämpöä hyödyntävän investoinnin toteuttamiseksi. Kaukolämmön ja aluelämmön kokonaismyynti vuonna 2023 oli 162 GWh (12,50 miljoonaa euroa, alv 0 %). Tästä KL-energiasta aluelämmön osuus oli noin 2 %. Kaasun jakelun myynti oli 8,7 GWh, LHV (0,41 miljoonaa euroa, alv 0 %) ja kaasuenergian 7,9 GWh, LHV (0,70 miljoonaa euroa, alv 0 %). Metsäenergian hetkellisen saatavuuden parantumisen sekä säätilan kylmenemisen jälkeen metsänenergiaa ostettiin osin varastoon, osin käyttöön syyskuussa päivitettyä ennustetta enemmin. Toisaalta metsäteollisuuden ylijäämälämpöä hyödyntävän investoinnin toteuma oli hieman budjettiaan jäljessä. Vuoden lopun kassatilanteessa puuttuu syyskuun 2023 viivästynyt arvonlisäveron palautus sekä tammikuulle siirtynyt pumppamoinvestoinnin kompensointi. Ennakkoveroja oli maksettu isommalle tulolle, joten palautettavaa veroa Imatran Lämmölle on tulossa noin 174 000 euroa. Nämä huomioiden kassa oli lähes ennusteen mukainen. Vanhemman, vuoden 2014 investointilainan 13. lyhennyserä maksettiin suunnitellusti kesäkuussa ja 14. joulukuussa. Yhtiön kahdeksantena toimintavuotena itse operatiivinen kassavirta säilyi kohtuullisen vahvana. Intensiivisen investointiohjelman lisäksi etukäteen maksettava metsäenergian hankinta muutti, kuormitti ja tulee jatkossakin kuormittamaan kassavirran hallintaa. Rästisaamisten summa oli tilikauden lopussa tavallisella tasolla ja hallinnassa, mutta sen Liiketoimintakatsaus Vastaavat myyntiluvut vuonna 2022 olivat kaukolämmölle 154 GWh, LHV (10,29 miljoonaa euroa, alv 0 %), maakaasun jakelulle 18 GWh, LHV (0,82 miljoonaa euroa, alv 0 %) ja maakaasuenergian myynnille 17 GWh, LHV (2,35 miljoonaa euroa, alv 0 %). Kaukolämmön energiamäärä oli 3,7 % ja myynti euroissa 5,0 % budjetoitua suurempi. Kaukolämmön liikevaihto nousi 21 % vuoteen 2022 verrattuna. Maakaasun jakelun energiamäärä ja rahallinen määrä olivat 31 % budjetoitua pienempiä. Vastaavasti maakaasuenergian myynti oli 35 % budjetoitua pienempi, mutta sen rahallinen määrä jopa 75 % budjetoitua pienempi. Joitakin rakennuksia purkamisen tai muiden syiden takia poistui, mutta kaukolämmön piiriin tuli ennätysmäärä kokonaan uusia asiakkaita etenkin vuoden 2022 lopussa ja myös entisiä maakaasuasiakkaita. Pellettiperusteinen aluekaukolämpö rakennettiin ja otetiin käyttöön viidelle entiselle maakaasuasiakkaalle vuoden 2022 lopussa ja 2023 alussa. Kaukolämmön myynti Lappeenrannan energian Rauhan alueelle aloitettiin elokuun 2023 lopussa. Näillä oli kaukolämmön kulutusta kasvattava vaikutus. Kaukolämmön kuluttajahintaa nostettiin 12 % elokuun 2022 alusta ja 9,7 % tammikuun 2023 alusta. Kaasun energian kulutuksessa näkyy suuri pudotus, mikä kertoo kuluttajien halusta korvata kaasulämmitys muilla ratkaisuilla. Kaasun pörssihinta oli voimakkaassa nousussa vuonna 2021–2022, mutta nousu tasaantui vuoden 2023 aikana ja kääntyi laskuun. Pörssihintaan sidottu maakaasuenergian asiakasmyyntihinta oli ennustettua merkittävästi pienempi, millä on vaikutus kaasun myynnin ja koko energiamyynnin liikevaihtoon. Tilikauden energian myynti, (kaukolämpö ja kaasu), jäi 1,67 miljoonaa euroa (11,0 %) suunnitellusta energianmy ynnistä. Vuosi oli sääolosuhteiltaan käytännössä keskimääräinen, vain hieman keskimääräistä lämpimämpi. Energiasektorin häiriötilan myötä asiakkaiden energiansäästötoimet näkyvät kulutuksessa. Tilikauden 2023 aikana yhtiö myi 6 000 tonnia päästöoikeuksia, keskihinnalla 97,04 eur/ päästöoikeustonni, mikä sisältää preemiot vuoden aikana tehdyistä optiokaupoista. Yhteisarvo myynneille ja preemiolle oli tilikauden aikana 582 250 euroa. Ilmaispäästöoikeuksien myyntiä ei sisällytetty energianmyynnin liikevaihtoon (kaukolämpö + kaasu). Yhtiön liikevaihto kokonaisuudessaan oli 15,47 miljoonaa euroa (alv 0 %), johon sisältyvät kaukolämmön, aluekaukolämmön ja kaasun myynti (yhteensä 13,61 miljoonaa euroa, alv 0 %), ilmaisten päästöoikeuksien myynnit (0,58 miljoonaa euroa), liittymien myynnit, asiakkaiden lämmönjakokeskusten tuloutukset, my yntitulot pienimuotoisesta konsultoinnista, kirjanpidolliset liittymismaksujen tuloutukset sekä satunnaiset muut myyntitulot. 25

Asiakkaat ja liiketoiminnan kehitykseen vaikuttavia seikkoja Rauhan alue Lappeenrannassa liittyi Imatran kaukolämpöverkkoon Kuva: imatra.kuvat.fi Imatralaisista noin 60 % asuu kaukolämmitetyissä taloissa. Liikekiinteistöistä yli 90 % on kaukolämmön piirissä. Maakaasun osuus on vähentynyt rajusti ja arviolta noin 4 % imatralaisista lämmittää maakaasulla. Maakaasun eurooppalainen markkinahinta ei noussut ennakoidusti ja kääntyi laskuun. Vaikka maakaasun kilpailukyky parani, sen mielikuva ja houkuttelevuus lämmitysmuotona eivät parantuneet. Venäjän aloittama hyökkäyssota Ukrainassa ja geopoliittisen tilanteen kiristyminen yhdessä hinnan kanssa ovat saaneet niin yritykset kuin kuluttajatkin etsimään vaihtoehtoisia lämmönlähteitä maakaasulle. Maakaasun käyttäjiä siirtyi edelleen muihin lämmitysmuotoihin ml. kaukolämpöön. 26 Kaasun myynnin ja jakeluverkon kustannukset kohdistuvat pienenevään kaasuvolyymiin. Imatran Lämpö Oy:n asema kaasuenergian myynnissä säilyi tilikauden aikana ennallaan. Imatran Lämpö Oy:n kaukolämpöasiakkaiden määrä kasvoi vuoden 2023 aikana. Uusia asiakkaita kaukolämpöön liittyi 8 sekä Lappeenrannan Energian Rauhan kaukolämpöverkko kokonaisuudessan, mukaan lukien Rauhan kylpylä. Lämmitystavan muutoksen tehneissä vanhoissa asiakkaissa omakotitaloja on kokonaismäärässä yksi ja muita rakennuksia kolme. Kokonaan uusia rakennuksia liittyi kaksi. Vuoden 2022 aikana rakentamaan aloitetuista tai sovituista kaukolämpöliittymistä kaksi isoa liikekiinteistöä valmistuivat tammikuussa 2023 ja Kaukopäänmäen aluelämpö- järjestelmä (kaksi rakennusta) helmikuussa 2023. Lisäksi tammi- helmikuussa 2023 viidessä syksyllä 2022 lämmitystapamuutoksesta päättäneessä maakaasu- tai öljylämmitteisessä omakotitalossa otettiin käyttöön kaukolämpöliittymä. Vuoden 2020–2023 aikana käytöstä poistuvien sekä purettujen tai myöhemmin purettavien koulujen, liikekiinteistöjen ja opiskelijaasuntoloiden kaukolämmitys lopetettiin. Usean suuren kiinteistön poistuminen kaukolämmityksen piiristä vuosina 2018 - 2023 näkyi kaukolämpökuorman vähenemisenä. Kuitenkin uusien asiakkaiden liittyminen kaukolämpöön on vaikuttanut lämpökuormaan positiivisesti korvaten osaltaan poistuneiden kiinteistöjen lämmönmyyntiä.

Kun kaukolämmön myynnin lämmityksen osuus lämpötilakorjataan, havaitaan, että kaukolämmön lämpötilakorjattu vuosimyynti ajanjaksolla 2017–2022 on pysynyt lähes samana, noin 155–158 GWh tasolla. Tämä osoittaa, että uudet kaukolämpöasiakkuudet ovat pääsääntöisesti korvanneet asiakaskunnasta poistuneiden purettujen rakennusten myyntiä. Vuoden 2023 kaukolämmön lämpötilakorjatussa kulutuksessa 165 GWh näkyy myynnin kasvu, joka on seurausta vuoden 2022 ja 2023 uusista asiakkaista mukaan lukien aluelämpöasiakkaat sekä Lappeenrannan Energian Rauhan alue. tarjota. Yhtiö suunnitteli ja kehitteli asiakkailleen tarjottavia uusia palveluita. Yhtiön liiketoiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista keskeisimpiä ovat markkinaaseman säilyttäminen, vahvistaminen ja kaupungin sekä asiakaskunnan säilyminen elinvoimaisena. Lämmön ja kaasun jakeluverkot ovat kaupungin keskeisintä infrastruktuuria. Jakeluverkkojen suunnitelmallinen kehittäminen ja kulutusten ennustaminen on tärkeää ja vaatii alueen yksityisten ja kunnallisten toimijoiden tiivistä yhteistyötä suunnittelussa. ELY ja ARA myöntävät tukea kiinteistöjen energiaremontteihin ja lämmityksen muuttamiseen öljystä ja myös maakaasusta mm. kaukolämpöön. Myös imatralaisia tukiin oikeutettuja kiinteistöjä siirtyi kaukolämpöön, mikä tukee Imatran kaupungin tavoitetta pienentää asumisen hiilidioksidipäästöjä. Tilikauden aikana kaukolämmön kuluttajahinnat olivat alle Energiateollisuus ry:n julkaisemien valtakunnallisen lämpöyhtiöiden yhtiökohtaisten keskiarvohintojen kaikissa tilastojen tyyppitaloluokissa. Maakaasun hinnasta ei ole saatavilla vastaavaa tilastoa. Vuoden 2023 aikana yhtiö edelleen kartoitti uusia kohteita, joihin kaukolämpöä kannattaa Vuoden 2022 uusiin kaukolämpöliittymiin suunnattujen investointien yhteenlaskettu vuotuinen Ympäristö päästövähennys on noin 2000 tonnia hiilidioksidia, mikä keskimäärin vastaa Imatralla noin 350 maakaasu- ja öljylämmitteisen omakotitalon vuotuista hiilidioksidipäästöä. Kaikki nämä valmistuivat alkuvuonna 2023. Vuoden 2023 aikana lämmitystapamuutokseen tilatut ja tehdyt uudet liittymät hiilineutraaliin kaukolämpöön korvasivat pääosin fossiilista maakaasulämmitystä sekä pieneltä osin öljylämmitystä vähentäen hiilidioksidi-päästöjä noin 152 tonnia vuodessa. Lappeenrannan Rauhan alueen kaukolämmittäjien kodit ja kiinteistöt lämpenevät Imatran hiilineutraalilla kaukolämmöllä, mikä kokonaisuutena korvaa noin 10 GWh/vuosi maakaasupohjaista kaukolämpöä vähentäen hiilidioksidipäästöjä noin 2000 tonnia vuodessa. Vihreän siirtymän toteuttaminen alueelle oli nopeaa, helppoa ja vaivatonta etenkin kaukolämmön asiakkaan kannalta. Lämmitystapamuutokset ovat paitsi leikanneet asiakkaiden päästöjä, myös parantaneet niiden energiatehokkuutta. Energiamyynnin %-jakauma kuluttajaryhmittäin v. 2023 Kaukolämpö 162 GWh Sairaalat 1 % Maakaasu (jakelu) 8,7 GWh Lämpöyhtiöt 3 % Omakotitalot 4 % Teollisuusrakennukset 4% Rivitalot 7 % Liikerakennukset 24 % Asuinkerrostalot 40 % Julkiset rakennukset 16 % Asuinliikerakennukset 1% Puutarhat 3 % Omakotitalot 9 % Lämpöyhtiöt 5 % Teollisuusrakennukset 12 % Rivitalot 8 % Liikerakennukset 19 % Asuinkerrostalot 28 % Julkiset rakennukset 16% 27

Yhtiön hallinto ja tilintarkastajat Yhtiön hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä huolehtii hallitus, johon kuuluu vähintään kolme (3) ja enintään seitsemän (7) varsinaista jäsentä. Hallituksen jäsenet ja varajäsenet valitaan toistaiseksi. (15.2., 26.5., 4.7., 28.8., 13.9., 5.10. ja 30.11., joista sähköpostikokouksia oli kaksi kokousta) Lämpö Oy:n tilikauden 2023 voitto siirretään edellisten tilikausien voitto/tappio-tilille. Yhtiökokous Yhtiön hallitus esittää konserniohjauksen linjauksen mukaisesti, että osinkoa jaetaan 500.000,00 euroa. Imatran Lämpö Oy:n varsinainen yhtiökokous pidettiin 4.4.2023. Imatran Lämpö Oy:n hallitukseen Yhtiökokous vahvisti yhtiön ovat tilikauden aikana kuuluneet: tilikauden 1.1.2022–31.12.2022 Antero Lattu, puheenjohtaja; tilinpäätöksen ja myönsi vastuu(7 hallituksen kokousta ja vapauden em. tilikaudesta hallivarsinainen yhtiökokous) tukselle ja toimitusjohtajalle. Ari Seppänen, varapuheenjohtaja; (7 hallituksen kokousta) Yhtiökokous päätti yhtiön halliSari Pöyhönen; tuksen esityksen (hallituksen (5 hallituksen kokousta) kokous 1/2023), ettei osinkoa Tuula Putto; jaeta ja tilikauden 2022 voitto (6 hallituksen kokousta) siirretään edellisten tilikausien Helena Roiha; voitto/tappio- tilille. (7 hallituksen kokousta) Voittovarojen jakaminen Kokouksia hallitus on pitänyt tilikauden aikana seitsemän Tilinpäätöksen mukaan Imatran Yhtiön taloudellisessa asemassa ei tilikauden päättymisen jälkeen ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Osinkoa tullaan maksamaan yhtiön maksuvalmiutta vaarantamatta. Tilintarkastajat Tilintarkastajana on toiminut BDO Oy, tilintarkastusyhteisö, päävastuullisena tilintarkastajana Ulla-Maija Tuomela KHT, JHTT. Imatran Lämpö Oy:n hallitus Antero Lattu hallituksen pj. 28 Ari Seppänen hallituksen varapj. Tuula Putto hallituksen jäsen Sari Pöyhönen hallituksen jäsen Helena Roiha hallituksen jäsen

Yhteystiedot Vesa-Pekka Vainikka Turo Valkama Pauli Akkila toimitusjohtaja käyttöpäällikkö kaukolämpöinsinööri 020 617 4800 020 617 4805 020 617 4812 vesa-pekka.vainikka@imatra.fi turo.valkama@imatra.fi pauli.akkila@imatra.fi Marjo Liukko Pentti Niemeläinen Pasi Komulainen palvelusihteeri projekti-insinööri kaukolämpöyliasentaja 020 617 4802 020 617 4808 020 617 4806 marjo.liukko@imatra.fi pentti.niemelainen@imatra.fi pasi.komulainen@imatra.fi Mikko Varjonen Janne Luostarinen Sami Nurmi kaukolämpöyliasentaja kaukolämpöyliasentaja kaukolämpöasentaja 020 617 4817 020 617 4818 020 617 4811 mikko.varjonen@imatra.fi janne.luostarinen@imatra.fi sami.nurmi@imatra.fi Tuomas Litmanen Teemu Horsmanheimo käyttömestari lämpölaitoskäyttäjä 020 617 4813 tuomas.litmanen@imatra.fi teemu.horsmanheimo@imatra.fi Päivystäjä 24 H 0400 863 086 Imatran Lämpö Oy, Kuusirinne 30, 55800 Imatra, lampolaitos@imatra.fi, 020 617 4801, www.imatranlampo.fi 29

TILINPÄÄTÖSLASKELMAT Tase VASTAAVAA 31.12.2023 31.12.2022 Aineettomat oikeudet 3 672,41 4 895,03 Muut aineettomat hyödykkeet 8 916,07 10 719,59 12 588,48 15 614,62 Rakennukset ja rakennelmat 22 170 400,56 21 264 379,68 Koneet ja kalusto 14 388 477,39 14 914 943,64 147 213,12 163 190,65 1 879 005,01 1 841 409,88 38 585 096,08 38 183 923,85 173 760,00 173 760,00 173 760,00 173 760,00 38 771 444,56 38 373 298,47 6 098 328,02 2 385 255,57 10 000,00 185 964,35 6 108 328,02 2 385 255,57 9 180,27 35 879,46 138 595,43 41 695,39 147 775,70 77 574,85 Myyntisaamiset 2 537 053,60 1 918 077,08 Saamiset saman konsernin yrityksiltä 3 639 688,04 3 089 491,50 694 488,22 325 608,11 915,18 10 299,85 174 044,09 0,00 7 046 189,13 5 343 476,54 276,93 217,47 Rahat ja pankkisaamiset yhteensä 276,93 217,47 VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ 13 302 569,78 7 806 524,43 VASTAAVAA YHTEENSÄ 52 074 014,34 46 179 822,90 PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat hyödykkeet yhteensä Aineelliset hyödykkeet Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Aineelliset hyödykkeet yhteensä Sijoitukset Muut saamiset Sijoitukset yhteensä PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet Ennakkomaksut Vaihto-omaisuus yhteensä Pitkäaikaiset saamiset Myyntisaamiset Saamiset saman konsernin yrityksiltä Pitkäaikaiset saamiset yhteensä Lyhytaikaiset saamiset Muut saamiset Siirtosaamiset Laskennalliset verosaamiset Lyhytaikaiset saamiset yhteensä Rahat ja pankkisaamiset Pankkisaamiset 30

VASTATTAVAA 31.12.2023 31.12.2022 1 002 500,00 1 002 500,00 9 000 000,00 9 000 000,00 Muut rahastot (oy) yhteensä 9 000 000,00 9 000 000,00 Edellisten tilikausien voitto (tappio) 5 705 993,86 4 652 755,43 Tilikauden voitto (tappio) 783 044,90 1 053 238,43 OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ 16 491 538,76 15 708 493,86 1 851 876,01 1 851 876,00 1 851 876,01 1 851 876,00 16 540 000,00 10 910 000,00 0,00 6 200 000,00 5 652 545,69 5 650 833,58 22 192 545,69 22 760 833,58 2 370 000,00 2 370 000,00 0,00 136 805,56 Ostovelat 1 578 543,73 2 377 734,59 Velat saman konsernin yrityksille 6 454 156,58 282 349,40 Muut velat 614 072,76 316 358,29 Siirtovelat 521 280,81 375 371,62 Lyhytaikainen vieraspääoma yhteensä 11 538 053,88 5 858 619,46 VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ 33 730 599,57 28 619 453,04 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 52 074 014,34 46 179 822,90 OMA PÄÄOMA Osakepääoma Muut rahastot (oy) Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto (oy) TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ Poistoero TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ YHTEENSÄ VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen vieras pääoma Lainat rahoituslaitoksilta Velat saman konsernin yrityksille Muut velat Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä Lyhytaikainen vieraspääoma Lainat rahoituslaitoksilta Saadut ennakot 31

Tuloslaskelma 31.12.2023 31.12.2022 15 472 791,01 14 428 858,42 3 169,50 2 231,46 -12 779 620,63 -8 829 403,85 3 899 036,80 1 652 022,62 -868 063,89 -1 038 357,16 -9 748 647,72 -8 215 738,39 -942 493,24 -896 363,24 -159 390,89 -183 143,04 -35 288,09 -33 653,83 -1 137 172,22 -1 113 160,11 -2 093 803,17 -1 947 778,56 -2 093 803,17 -1 947 778,56 -780 036,04 -804 176,00 1 716 301,36 2 350 236,82 0,00 0,00 183 521,83 9 095,81 Saman konsernin yrityksille -272 500,00 -249 366,67 Muille -648 339,82 -300 290,75 Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä -737 317,99 -540 561,61 978 983,37 1 809 675,21 0,00 -492 000,00 -195 938,47 -264 436,78 783 044,90 1 053 238,43 L I I K E VAIHTO Liiketoiminnan muut tuotot Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet, tavarat Ostot tilikauden aikana Varastojen lisäys (+) tai vähennys (-) Ulkopuoliset palvelut Materiaalit ja palvelut yhteensä Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Henkilöstökulut yhteensä Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Poistot ja arvonalentumiset Liiketoiminnan muut kulut LIIKEVOITTO (-TAPPIO) Rahoitustuotot ja -kulut Muut korko- ja rahoitustuotot Saman konsernin yrityksiltä Muilta Korkokulut ja muut rahoituskulut TULOS ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA Tilinpäätössiirrot Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) Tuloverot Tilikauden ja aikaisempien tilikausien verot TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO) 32

Rahoituslaskelma Liiketoiminnan rahavirta 31.12.2023 31.12.2022 Voitto/tappio ennen satunnaisia eriä 978 983,38 1 809 675,21 2 093 803,17 1 947 778,56 737 317,99 540 561,61 3 810 104,54 4 298 015,38 -70 200,85 -51 334,64 lisäys (-) / vähennys (+) -1 702 712,59 344 109,23 Vaihto-omaisuuden lisäys (-) / vähennys (+) -3 723 072,45 -1 837 986,97 1 712,11 156 359,34 -520 565,58 872 765,10 -2 204 734,82 3 781 927,44 -920 839,82 -549 657,42 183 521,83 9 095,81 -195 938,47 -264 436,78 -3 137 991,28 -3 137 991,28 2 976 929,05 2 976 929,05 Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin -2 491 949,26 -3 906 905,86 Investointien rahavirta -2 491 949,26 -3 906 905,86 8 000 000,00 3 800 000,00 -2 370 000,00 -2 370 000,00 0,00 -500 000,00 5 630 000,00 930 000,00 59,46 23,19 Rahavarat tilikauden alussa 217,47 194,28 Rahavarat tilikauden lopussa 276,93 217,47 59,46 23,19 Oikaisut: Suunnitelman mukaiset poistot Rahoitustuotot ja -kulut Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta Käyttöpääoman muutos: Pitkäaikaisten korottomien liikesaamisten lisäys (-) / vähennys (+) Lyhytaikaisten korottomien liikesaamisten Pitkäaikaisten korottomien velkojen lisäys (+) / vähennys (-) Lyhytaikaisten korottomien velkojen lisäys (+) / vähennys (-) Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja Maksetut korot ja maksut muista liiketoiminnan rahoituskuluista Saadut korot liiketoiminnasta Maksetut välittömät verot Rahavirta ennen satunnaisia eriä Liiketoiminnan rahavirta Investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta: Pitkäaikaisten lainojen nostot Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut Maksetut osingot ja muut voitonjaot Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos lisäys (+)/ vähennys (-) Rahavarojen muutos 33

Tuloslaskelma Maakaasun myyntitoiminta 31.12.2023 31.12.2022 699 724,20 0,00 2 345 088,71 0,00 -586 946,45 -2 126 758,49 Varastojen lisäys (+) tai vähennys (-) 0,00 0,00 Ulkopuoliset palvelut 0,00 -16,99 -586 946,45 -2 126 775,48 -96 881,39 -17 404,24 -16 524,62 -7 065,06 -3 590,12 -654,62 -116 996,13 -25 123,92 Suunnitelman mukaiset poistot -583,96 -769,30 Poistot ja arvonalentumiset -583,96 -769,30 Liiketoiminnan muut kulut -16 574,93 -115 472,71 LI I KE VOITTO (-TAP P I O) -21 377,27 76 947,30 Saman konsernin yrityksiltä 0,00 0,00 Muilta 0,60 0,00 0,00 0,00 0,60 0,00 -21 376,67 76 947,30 -87,73 73,19 0,00 -15 404,19 -21 464,40 61 616,30 LI I KE VAIHTO Liiketoiminnan muut tuotot Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana Materiaalit ja palvelut yhteensä Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Henkilöstökulut yhteensä Poistot ja arvonalentumiset Rahoitustuotot ja -kulut Muut korko- ja rahoitustuotot Korkokulut ja muut rahoituskulut Muille Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä TULOS ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA Tilinpäätössiirrot Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) Tuloverot Tilikauden ja aikaisempien tilikausien verot TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO) 34

Tuloslaskelma Maakaasun verkkotoiminta 31.12.2023 460 156,69 31.12.2022 834 027,85 0,00 0,00 -199 885,76 -431 147,58 -6 095,01 -15 891,54 -205 980,77 -447 039,12 -99 138,23 -197 808,85 -16 800,92 -37 452,55 -3 798,40 -7 443,56 -119 737,55 -242 704,96 Suunnitelman mukaiset poistot -216 982,52 -217 167,86 Poistot ja arvonalentumiset -216 982,52 -217 167,86 Liiketoiminnan muut kulut -76 147,22 12 693,00 L I I K E VOITTO (-TAP P I O) -158 691,37 -60 191,09 Saman konsernin yrityksiltä 0,00 0,00 Muilta 0,00 0,00 -37 200,00 -37 200,00 -1 008,00 -1 008,00 -38 208,00 -38 208,00 -196 899,37 -98 399,09 21 510,25 18 587,63 0,00 15 961,48 -175 389,12 -63 849,98 L I I K E VAIHTO Liiketoiminnan muut tuotot Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet, tavarat Ostot tilikauden aikana Ulkopuoliset palvelut Materiaalit ja palvelut yhteensä Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Henkilöstökulut yhteensä Poistot ja arvonalentumiset Rahoitustuotot ja -kulut Muut korko- ja rahoitustuotot Korkokulut ja muut rahoituskulut Saman konsernin yrityksille Muille Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä TULOS ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA Tilinpäätössiirrot Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) Tuloverot Tilikauden ja aikaisempien tilikausien verot TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO) 35

Tuloslaskelma 31.12.2023 31.12.2022 14 312 910,12 11 249 741,86 3 169,50 2 231,46 -11 992 788,42 3 899 036,80 -861 968,88 -8 955 720,50 -6 271 497,78 1 652 022,62 -1 022 448,63 -5 641 923,79 -746 473,62 -681 150,15 -126 065,35 -27 899,57 -138 625,43 -25 555,65 -900 438,54 -845 331,23 -1 876 236,69 -1 729 841,40 -1 876 236,69 -1 729 841,40 Liiketoiminnan muut kulut -687 313,89 -701 396,29 L I I K E VOITTO ( -TAP P I O) 1 896 370,00 2 333 480,61 0,00 183 521,23 0,00 9 095,81 -235 300,00 -647 331,82 -699 110,59 -212 166,67 -299 282,75 -502 353,61 1 197 259,41 1 831 127,00 -21 422,52 -510 660,82 -195 938,47 -264 994,07 979 898,42 1 055 472,11 Kaukolämpötoiminnot L I I K E VAIHTO Liiketoiminnan muut tuotot Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet, tavarat Ostot tilikauden aikana Varastojen lisäys (+) tai vähennys (-) Ulkopuoliset palvelut Materiaalit ja palvelut yhteensä Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Henkilöstökulut yhteensä Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Poistot ja arvonalentumiset Rahoitustuotot ja -kulut Muut rahoitustuotot Saman konsernin yrityksiltä Muilta Korkokulut ja muut rahoituskulut Saman konsernin yrityksille Muille Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä TULOS ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA Tilinpäätössiirrot Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) Tuloverot Tilikauden ja aikaisempien tilikausien verot TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO) 36

Tase Maakaasun myyntitoiminta VASTAAVAA 31.12.2023 31.12.2022 Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet 1 751,88 2 335,84 Aineettomat hyödykkeet yhteensä 1 751,88 2 335,84 PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ 1 751,88 2 335,84 91 982,08 201 933,61 679 253,72 770 920,92 Lyhytaikaiset saamiset yhteensä 0,00 581,43 771 235,80 973 435,96 VAIHTUVAT VASTAAVAT 771 235,80 772 987,68 973 435,96 975 771,80 673 184,53 611 568,23 -21 464,40 61 616,30 651 720,13 673 184,53 14,54 -73,19 14,54 -73,19 Ostovelat 72 942,95 260 964,96 Muut velat 6 413,69 5 655,27 Siirtovelat 41 896,37 36 040,23 Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä 121 253,01 302 660,46 VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ 121 253,01 302 660,46 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 772 987,68 975 771,80 PYSYVÄT VASTAAVAT VAIHTUVAT VASTAAVAT Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Saamiset saman konsernin yrityksiltä Muut saamiset VASTAAVAA YHTEENSÄ VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Edellisten tilikausien voitto (tappio) Tilikauden voitto (tappio) OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ Poistoero TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ YHTEENSÄ VIERAS PÄÄOMA Lyhytaikainen vieras pääoma 37

Tase Maakaasun verkkotoiminta VASTAAVAA 31.12.2023 31.12.2022 168,65 223,35 PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Muut aineettomat hyödykkeet Aineettomat hyödykkeet yhteensä Aineelliset hyödykkeet Rakennukset ja rakennelmat Koneet ja kalusto Keskeneräiset Aineelliset hyödykkeet yhteensä 1 941,92 2 110,57 2 331,51 2 554,86 1 591 754,41 175 819,38 0,00 1 767 573,79 1 775 616,88 208 495,14 535,00 1 984 647,02 PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ 1 769 684,36 1 987 201,88 8 000,00 8 000,00 8 000,00 8 000,00 71 534,91 4 691,63 243,60 11 499,92 89 011,04 10 299,85 76 470,14 84 470,14 1 854 154,50 110 810,81 118 810,81 2 106 012,69 151 250,00 151 250,00 1 350 000,00 1 350 000,00 -1 015 590,37 -175 389,12 1 350 000,00 1 350 000,00 -951 740,39 -63 849,98 310 270,51 485 659,63 81 453,27 102 963,52 81 453,27 102 963,52 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen vieras pääoma Velat saman konsernin yrityksille Muut velat Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä 0,00 342 420,24 342 420,24 930 000,00 380 513,46 1 310 513,46 Lyhytaikainen vieraspääoma Ostovelat Velat saman konsernin yrityksille Muut velat Siirtovelat Lyhytaikainen vieraspääoma yhteensä 64 265,64 995 216,40 18 576,18 41 952,26 1 120 010,48 156 761,10 0,00 13 947,33 36 167,65 206 876,08 VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ 1 462 430,72 1 517 389,54 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 1 854 154,50 2 106 012,69 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet Vaihto-omaisuus yhteensä Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Saamiset saman konsernin yrityksiltä Siirtosaamiset Lyhytaikaiset saamiset yhteensä VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ VASTAAVAA YHTEENSÄ VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Osakepääoma Muut rahastot (oy) Sijoitetun vapaan pääoman rahasto (oy) Muut rahastot (oy) yhteensä Edellisten tilikausien voitto (tappio) Tilikauden voitto (tappio) OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ Poistoero TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ YHTEENSÄ 38

Tase Kaukolämpötoiminnot VASTAAVAA 31.12.2023 31.12.2022 Aineettomat oikeudet 1 751,88 2 335,84 Muut aineettomat hyödykkeet 6 974,15 8 388,08 8 726,03 10 723,92 Rakennukset ja rakennelmat 6 963 888,91 6 456 645,80 Kiinteät rakenteet/verkostot 13 614 757,24 13 032 117,00 Koneet ja kalusto 14 212 658,01 14 706 448,50 147 213,12 163 190,65 1 879 005,01 1 840 874,88 36 817 522,29 36 199 276,83 173 760,00 173 760,00 173 760,00 173 760,00 37 000 008,32 36 383 760,75 6 090 328,02 2 191 291,22 10 000,00 185 964,35 6 100 328,02 2 377 255,57 9 180,27 35 879,46 138 595,43 41 695,39 147 775,70 77 574,85 2 373 536,61 1 704 643,55 14 943 250,91 18 709 632,24 694 488,22 325 026,68 671,58 0,00 PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat hyödykkeet yhteensä Aineelliset hyödykkeet Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Aineelliset hyödykkeet yhteensä Sijoitukset Muut saamiset Sijoitukset yhteensä PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet Ennakkomaksut Vaihto-omaisuus yhteensä Pitkäaikaiset saamiset Myyntisaamiset Saamiset saman konsernin yrityksiltä Pitkäaikaiset saamiset yhteensä Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Saamiset saman konsernin yrityksiltä Muut saamiset Siirtosaamiset Laskennalliset verosaamiset Lyhytaikaiset saamiset yhteensä 174 044,09 18 185 991,41 20 739 302,47 276,93 217,47 Rahat ja pankkisaamiset yhteensä 276,93 217,47 VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ 24 434 372,06 23 194 350,36 VASTAAVAA YHTEENSÄ 61 434 380,38 59 578 111,11 Rahat ja pankkisaamiset Pankkisaamiset 39

Tase Kaukolämpötoiminnot VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA 851 250,00 851 250,00 7 650 000,00 7 650 000,00 Muut rahastot (oy) yhteensä 7 650 000,00 7 650 000,00 Edellisten tilikausien voitto (tappio) 6 048 399,70 4 992 927,59 979 898,42 1 055 472,11 15 529 548,12 14 549 649,70 1 770 408,20 1 748 985,67 1 770 408,20 1 748 985,67 16 540 000,00 5 310 125,45 0,00 10 910 000,00 21 850 125,45 21 450 320,12 2 370 000,00 2 370 000,00 0,00 136 805,56 1 441 335,14 1 960 008,53 17 446 448,40 16 762 422,10 Muut velat 589 082,89 296 755,69 Siirtovelat 437 432,18 303 163,74 Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä 22 284 298,61 21 829 155,62 VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ 44 134 424,06 43 279 475,74 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 61 434 380,38 59 578 111,11 Osakepääoma Muut rahastot (oy) Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto (oy) Tilikauden voitto (tappio) OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ Poistoero TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ YHTEENSÄ VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen vieras pääoma Lainat rahoituslaitoksilta Muut velat Velat saman konsernin yrityksille Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä 5 270 320,12 5 270 000,00 Lyhytaikainen vieras pääoma Lainat rahoituslaitoksilta Saadut ennakot Ostovelat Velat saman konsernin yrityksille 40

45

Vuosi 2023 numeroina 60% 799 166 Imatralaisista kuuluu Imatran Lämpö Oy:n asiakaskuntaan Kaukolämpöasiakasta Maakaasuasiakasta 3 Biolämpölaitosta Kaukolämmön myynti Maakaasun jakelu Kaukolämmön liikevaihto Maakaasun liikevaihto 162 GWh 12,5 M€ 8,7 GWh 1,1 M€

90% Julkis- ja liikekiinteistöistä kaukolämmön tai maakaasun piirissä 13,6 M€ Liikevaihto 100% 100,1 km Kaukolämmön tuotannosta on bioenergialähteistä Kaukolämpöverkostoa 34,5% Omavaraisuusaste 61,5 km Maakaasuverkostoa

Kuusirinne 30, 55800 Imatra P. 020 61730, 4801 (vaihde) Kuusirinne 55800 Imatra lampolaitos@imatra.fi Puh. 020 617 4801 www.imatranlampo.fi lampolaitos@imatra.fi www.imatranlampo.fi Asiakaspalvelumme on avoinna arkisin klo 9-11 ja 12-15