LABYRINTTI Mielenterveysomaisten keskusliitto – FinFami 1/2024 Mielenterveysomainen ja sote-ammattilainen Alti Forth: On mullistava kokemus, että tulee vihdoinkin ymmärretyksi “Jos en olisi saanut apua, en olisi välttämättä tässä” Mielenterveysomaistyötä jo 40 vuotta “Kokemusasiantuntijoita pitää kuunnella”

LABYRINTTI 1/2024 KUVA: ESSI JÄÄLINNA Teema: Mielenterveysomaisten tuki – LÄHEISENÄ TOIPUMISESSA ANTOISINTA ON OLLUT, ETTÄ TIEDÄN, MITEN LÄHEISEN ROOLI VAIKUTTAA ELÄMÄÄN JA OSAAN KYSYÄ ASIASTA MUILTAKIN. 5 Pääkirjoitus: Sosiaali- ja terveysjärjestöjen tekemä työ pelastaa ihmishenkiä 6 “Vertaistoiminnan isoin ja kirkkain kärki on, että tajuaa, ettei ole yksin” 10 Kolumni: Mitä en ole osannut sanoa sinulle, vapaaehtoinen 12 16 ”Jos en olisi saanut apua, en olisi välttämättä tässä” 18 22 24 30 ”Kokemusasiantuntijoita pitää kuunnella” 31 Hae mielenterveysomaisille suunnatulle tuetulle lomalle 32 Yhteinen matka asiakas- ja potilasturvallisuuden mallimaaksi 34 Kolumni: Paha olo ei jonossa parane FinFamissa on tarjolla nuorille läheisille suunnattua toimintaa Mielenterveysomaistyötä jo 40 vuotta Presidenttiehdokkaiden blogikirjoitukset Puheenjohtaja: FinFami tarjoaa monenlaista tukea mielenterveysomaisille Labyrintti 2/2024 Teema: Työn ja läheistilanteen yhteensovittaminen Seuraavaan lehteen tarkoitetut aineistot ja juttuehdotukset voi lähettää osoitteeseen marika.finne@finfami.fi KANSIKUVA: ESSI JÄÄLINNA Labyrintti-lehti on ainoa mielenterveysomaisille ja -omaishoitajille suunnattu lehti Suomessa. Lehti ilmestyy kaksi kertaa vuodessa. ● Julkaisija Mielenterveysomaisten keskusliitto – FinFami ry. ● Päätoimittaja Marika Finne ● Toimituksen osoite Mariankatu 13 a A 4, 00170 Helsinki p. 050 464 2739, jaana.saarelainen@finfami.fi ● Ilmoitusmyynti Jaana Martiskainen, TJM-Systems Oy, p. 044 566 7195, jaana.martiskainen@tjm-systems.fi ● Ilmoitusaineistot TJM-Systems Oy, PL 75, 02921 Espoo, p. 044 566 7032, aineistot@tjm-systems.fi ● Taitto PunaMusta, Sisältö- ja suunnittelupalvelut ● Painopaikka PunaMusta ● Tilaukset ja osoitteenmuutokset Labyrintti on jäsenetu alueellisille omaisyhdistyksille ja heidän jäsenilleen. Lehti ei ole tilattavissa. Mikäli henkilö haluaa lehden, hänen tulee liittyä jäseneksi omaisyhdistykseen. Myös yhteisöt voivat liittyä yhdistysten jäseniksi. Osoitteenmuutokset voi toimittaa suoraan paikallisyhdistykseen. 1/2024 3

>ŋń¹Į‚ııûÍĮģŋ www.hyvattuulet.fi Kaikille avoin päihteetön mielenterveysyhdistys Vertaistukea ja vapaaehtoistoimintaa Ryhmiä, retkiä, juhlia ja asiantuntijaluentoja 7BOUBBO BWPJO SZINĪ NJFMFOUFSWFZTPNBJTJMMF LFWĪĪMMĪ  'JO'BNJ 6VTJNBBO LBOTTB P«ıå«Įııûè Leinikkitie 22 C, Vantaa 046 923 0882 VŋĐå¹Įııûè Lammaslammentie 17 A, Vantaa 046 920 3267 vantaanmielenterveys@hyvattuulet.fi Hyvät Tuulet ry @hyvattuulet Tuettua asumista, aktiviteetteja ja valmennusta helsinkiläisille mielenterveyden häiriöistä toipuville jo vuodesta 1983 lähtien QLHPLNRWL¿ ALAJÄRVEN APTEEKKI TAMMELAN KUNTA 4 1/2024

PÄÄKIRJOITUS Marika Finne, viestinnän asiantuntija ja päätoimittaja, FinFami ry Sosiaali- ja terveysjärjestöjen tekemä työ pelastaa ihmishenkiä L KUVA: SUVI-TUULI KANKAANPÄÄ uin liikuttuneena tämän lehden juttua, jossa Emmi avustusten maksatuksen viivästyminen heikensi niiden toiminkertoo kokemuksistaan psyykkisesti sairastuneen läheitaedellytyksiä. Järjestöjen taloudellinen epävarmuus jatkuu senä. Emmi on nuori aikuinen, jonka elämää on varjosedelleen, sillä sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuksiin on tanut vanhemman mielenterveys- ja päihdehaasteet. kaavailtu 100 miljoonan euron eli 25 prosentin rahoitusleikPitkäaikainen kuormittava tilanne on aiheuttanut hänelle kauksia. Tämä herättää suurta huolta ja vaikuttaa merkittämonenlaisia oireita, niin psyykkisiä kuin fyysisiäkin. Lopulta västi järjestöjen toimintaedellytyksiin. Vaarana on, että suomaEmmi ajautui tilanteeseen, jossa valoa ei laisten terveys ja hyvinvointi heikkenevät ollut enää näkyvissä. ja kuntien ja hyvinvointialueiden kustanEmmille FinFamin tarjoama apu tuli nukset kasvavat. juuri oikeaan aikaan. Jaksaminen oli aivan Suomessa arvioidaan olevan lähes lopussa, eikä hän uskalla kuvitella, mitä puoli miljoonaa mielenterveysomaista, olisi tapahtunut, jos tätä apua ei olisi joiden hyvinvointiin läheisen psyykkinen löytynyt. sairastuminen vaikuttaa. Jos järjestöihin Vaikka tiedän, miten valtavan merkitykkohdistuvia leikkauksia ei peruta, myös sellistä työtä FinFami-kentällä tehdään, moni sairastuneen läheinen jää ilman nämä aidot tarinat ja kokemukset liikuttukea. Järjestöjen rahoituksesta leikkaatavat ja muistuttavat siitä, miksi työ on minen taloudellisesti vaikeassa tilanteessa tärkeää. Suunnaton arvostukseni järjeson harkitsematonta, eikä tue tulevaisuustömme työntekijöitä ja vapaaehtoisia kestävää mielenterveyspolitiikkaa. kohtaan kasvaa entisestään. On pysäytKuten eduskunnan I varapuhemies tävää ymmärtää, että he tekevät työtä, joka Paula Risikko lehtemme kolumnissa pelastaa jopa ihmishenkiä. Esimerkiksi kirjoittaa, parhaiten avun järjestäminen Emmin tapauksessa FinFamin tarjoama onnistuu julkisen, yksityisen ja kolmannen keskustelutuki ja erilaiset harjoitteet ovat sektorin yhteistyöllä. Samalla hän kiittää auttaneet kääntämään omia ajatusmalleja FinFamia, josta moni saa tukea hyvissä itseä kannustaviksi ja antaneet ajoin ja ennalta ehkäisevästi. työkaluja itsetuhoisuuteen. FinFamin tuki on myös JÄRJESTÖISSÄ EI PUUHASTELLA, VAAN FinFamissa on ammattilaisten Emmin mielestä äärettömän PELASTETAAN JOPA IHMISHENKIÄ. MIKÄ tärkeää mielenterveysomaisten tarjoaman tuen lisäksi myös vertaistukea, joka tuo samanelämälle ja terveydelle. ”Tekisi VOIKAAN OLLA TÄRKEÄMPÄÄ! kaltaisessa tilanteessa olevat mieli huutaa koko maailmalle, yhteen. On lohdullista huomata, ettei ole vaikeiden kysymysten että apua on, hakekaa sitä!” hän sanoo Labyrintin haastatteäärellä yksin. Samaa korostaa myös lehteemme haastateltu lussa. Samaa ajattelen myös itse. Alti Forth. Hän on toiminut vertaisvapaaehtoisena monissa Toivon, että järjestöjen tekemä elintärkeä työ huomataan ja FinFamin tehtävissä, koska haluaa antaa järjestöltä saamaansa huomioidaan, myös rahoituspäätöksissä. On aika, että sosiaalitoivoa, vahvuuksia ja voimavaroja eteenpäin muille. ja terveysjärjestöt saavat niille kuuluvaa arvostusta tekemäsSosiaali- ja terveysjärjestöt tekevät erittäin arvokasta ennalta tään asiantuntevasta työstä vaikeassa elämäntilanteessa olevien ehkäisevää, korjaavaa ja tukevaa työtä. Alkuvuodesta osassa ihmisten auttamiseksi. Järjestöissä ei puuhastella, vaan pelastejärjestöistä koettiin haasteellisia hetkiä, kun avustuspäätösten ja taan jopa ihmishenkiä. Mikä voikaan olla tärkeämpää! 1/2024 5

“Vertaistoiminnan is on, että tajuaa, ette Alti Forth toimii vertaisena vapaaehtoisena monissa FinFamin tehtävissä: muun muassa ohjaa mielenterveysomaisten vertaisryhmiä, tekee hallitustyötä ja kehittää etänä tapahtuvaa vertaistoimintaa. Hän tietää itsekin, millaista on olla mielenterveyskuntoutuja ja lapsiomainen, jonka vanhempi on psyykkisesti sairastunut. – Haluan tehdä vapaaehtoistyötä, koska haluan antaa järjestöltä saamaani toivoa, vahvuuksia ja voimavaroja eteenpäin muillekin. 6 1/2024

oin ja kirkkain kärki ei ole yksin” V 1/2024 tuksissa, joissa on pyritty opettamaan sote-alan ammattilaisia tunnistamaan erityisesti lapsiomaisia. – Puhun tilaisuuksissa itse lapsiomaisen näkökulmasta eli siitä tilanteesta, miten vanhemman psyykkinen sairaus vaikuttaa elämään. FORTHIN MUKAAN edes sote-alalla ei vielä ymmärretä, miten kauaskantoiset seuraukset lapsuuden vaikeilla kokemuksilla voi olla. Lapsiomaisena oleminen voi vaikuttaa pitkälle aikuisuuteen, omaan psyykkiseen vointiin ja arjen jaksamiseen. – Esimerkiksi minulla oli nuorena aikuisena vaikeuksia opetella arjen hallinnan taitoja, koska oli niin paljon hankaluuksia jaksamisen kanssa. Myös tunteiden ilmaisemista ja ihmisten kanssa olemista on pitänyt opetella. ▲ ▲ ertaistuki ollut ihan ratkaiseva asia. Olen edistynyt mielenterveyskuntoutujana siihen pisteeseen, ettei minulla ole enää oireita. Näin sanoo turkulainen Alti Forth, 36. Hän päätyi mielenterveyden vaikeuksien vuoksi FinFamin vertaistukiryhmään noin kahdeksan vuotta sitten. Vertaistuki auttoi Forthia niin hyvin jaloilleen, että hän halusi itsekin ryhtyä vertaisvapaaehtoiseksi. Sittemmin Forth on toiminut FinFamissa monissa vapaaehtoistehtävissä vuosien ajan. Hän ohjaa Varsinais-Suomen FinFamin vertaisryhmiä ja tekee hallitustyötä paikallisyhdistyksen puheenjohtajana. Hän käy myös puhumassa kokemustoimijana erilaisissa tilaisuuksissa: muun muassa sote-alan ammattilaisten koulu- 7

– Se jäi lapsuudessa kokonaan opettelematta. Forthin äiti sairastui vakavaan masennukseen, kun Forthin isä kuoli syöpään. Forth oli tuolloin 3-vuotias. Äidillä ei riittänyt voimia kolmen lapsen hoitamiseen. Forth joutui jo pienenä keskittämään kaikki voimansa äidin ilahduttamiseen, perheen asioiden hoitamiseen ja omien murheidensa vähättelyyn. Koulunkäynti alkoi kärsiä. – Sekin havahdutti ja vei tilannettani eteenpäin. Päätin, että haluan kouluttautua ryhmänohjaajaksi. FORTH TEKEE vapaaehtoisena kehitystyötä myös Mielenterveysomaisten keskusliitto – FinFamissa. Hän on toiminut keskusliiton hallituksessa, jossa pohditaan järjestön mielenterveysomaisille suunnattuja palveluita ja kehitetään toimintaa. Hän on reissanut ulkomaita myöten vertaisvapaaehtoisuuden parissa kouluttautumassa. Forthin isoin oma kehitystyö FinFamissa liittyy eProspect-toimintaan. eProspect on vertaisryhmätoimintaa, joka tapahtuu kokonaan etänä videoyhteyden välityksellä. Suomen FinFamin eProspect-toiminnasta. Forth oli esittelemässä kehitystyön tuloksia mielenterveysomaisten parissa toimiville eurooppalaisille vapaaehtoiskollegoilleen koulutusmatkalla Madridissa keväällä 2023. YKSI FORTHIN vapaaehtoistoiminnan muoto on ollut omista kokemuksista kertominen julkisesti. Hän on puhunut lapsuuden kokemuksistaan esimerkiksi eri MASENNUSOIREET ja lohduttomat medioissa ja niistä on tehty lyhytdokuajatukset syvenivät peruskoulun jälkeisementti Varsinais-Suomen FinFamin Kysy nä välivuonna ja kärjistyivät ammattikounuorelta -hankkeessa. lun viimeisenä vuonna. Forth sai masen– On aika harvinaista, että mielennusdiagnoosin 20-vuotiaana, mutta silterveysläheisenä voi antaa haastatteloin hänelle ei vielä auennut, että taustalla luita, koska oma tarina voi koskea toisen oli lapsuuden trauma. henkilötietoja. Kun Forth tuli äidiksi Omaa tarinaa kertoYLLÄTTÄVÄN MONEN AIKUISEN 29-vuotiaana, hänet malla hän on halunnut MIELENTERVEYSOIREIDEN TAI ELÄMÄNHALLINNAN lisätä mielenterveysläohjattiin sairaalan akuuttipsykiatrian polikliniheisten näkyvyyttä. VAIKEUKSIEN TAUSTALLA VOI VAIKUTTAA MYÖS kalta Varsinais-Suomen – Olen saanut luvan KOKEMUS MIELENTERVEYSLÄHEISENÄ. mielenterveysomaiset – tarinani jakamiseen ja FinFamin palveluihin. pyrkinyt hyötymään siitä Yhdistyksessä oli käynnissä nuorille Forth ja toinen Prospect-ryhmänohniin, että tuon näkyvyyttä ja tietoisuutta aikuisille tarkoitettu MOIP-hanke, jossa jaaja Nelli Santala laittoivat etäversion näistä asioista. haluttiin luoda kokemukselliseen oppipystyyn lennosta koronakeväänä, kun miseen pohjautuva vertaistuellinen malli vertaisryhmiä piti perua koronan takia. PÄIVÄTYÖSSÄÄN FORTH toimii nuorille 16–29-vuotiaille mielenterveys– Ajattelimme, että ei peruta ryhmiä sote-alalla, nuorten aikuisten kuntouttaja päihdeomaisille. vaan vedetään ne etänä. van työtoiminnan tiimivastaavana. Hän Samaan aikaan, kun Forth osallistui Forth ja toinen ryhmänohjaaja kehiton työskennellyt myös ammatillisena vertaisryhmään, hän aloitti toistamitivät Zoom-alustalla tapahtuvan ryhmäkuntoutusohjaajana. seen kolmen vuoden psykoterapian, jota keskusteluiden mallin, jossa keskus– Minulla on mielenterveysasioihin oli käynyt aiemmin kolme vuotta ilman telujen rakennetta viedään eteenpäin tavallaan kolmikantainen näkemys, sillä mainittavaa edistystä. PowerPoint-diaesityksellä. Osallistujat olen mielenterveyskuntoutuja, mielenter– Vertaistuki ja psykoterapia yhdessä kokivat myös etänä tapahtuvat keskusveysläheinen ja sote-alan ammattilainen. oli vahva ja vaikuttava kombo. En ollut telut mielekkäiksi. Myös työssään Forth on käyttänyt aiemmin ymmärtänyt sitä, miksi oireilen kokemustaustaansa, sekä mielenterveysniin paljon psyykkisesti. Olin inttänyt EPOSPECT-ETÄTOIMINNAN kehitläheisenä että kuntoutujana. jopa terapeutille vastaan ja puolustellut täminen jatkuu. Forth on rakentanut – Läheisenä toipumisessa antoisinta äitiäni. Howspace-verkkoalustaa, jonne etäkeson ollut, että tiedän, miten läheisen rooli – Vasta kun olin oli vertaistuen kusteluita ollaan viemässä. vaikuttaa elämään ja osaan kysyä asiasta äärellä, myönsin, että oireilu johtuu tekiVerkkoalustan äärellä ryhmät voivat muiltakin. jöistä, joita minulla oli ollut lapsuudessa. työskennellä aiempaa paremmin ja Yllättävän monen aikuisen mielenterLuulen, että ilman vertaistukea minulla ryhmätoiminnasta tulee vielä vuorovaiveysoireiden tai elämänhallinnan vaikeolisi saattanut olla edessä osastojaksoja kutuksellisempaa. uksien taustalla voi vaikuttaa myös sairaalassa psyykkisen oireiluni vuoksi. Forth tuntee alustan aiemman työnsä kokemus mielenterveysläheisenä. Forth jäi mukaan Varsinais-Suomen perusteella, jossa on ollut vetämässä – Olen työyhteisöissä koettanut tuoda FinFamin toimintaan ja osallistui etäkeskusteluita. esille, että kaikkien pitäisi vähintään myös mielenterveysomaisille suunnat– Lähdin kehitystyöhön mukaan, kun kysyä asiasta. tuun Prospect-toimintaan, jolla tuetaan kuulin, että alusta on myös FinFamissa – Kysyminenkään ei aina auta, vaan omaisten hyvinvointia lisäämällä itseluot- käytössä. tarvitaan ammattilaisten apua ja vertaistamusta ja jaksamista sekä parantamalla Alustan toiminnallisuuden lisäksi hän tukea. heidän elämänlaatuaan. RQWHKQ\WVLLKHQJUDÀLNNDDRKMDDMDNDForth haluaakin tuoda FinFamin Ryhmän ohjaajina toimivat vertaisohverin avustuksella. tekemää työtä näkyväksi, jotta mielenterjaajat eli henkilöt, jotka ovat itse mielenMyös FinFamin eurooppalainen katto- veysomaiset ja -omaishoitajat löytäisivät terveysomaisia. järjestö Eufami on ollut kiinnostunut järjestön pariin. 8 1/2024

FORTH ON TEHNYT kaikkia FinFamin vapaaehtoistöitä ja rakentanut etäalustaa päivätyönsä ja perhe-elämänsä ohessa täysin vapaaehtoisesti, tunteja laskematta. Mitä hän saa vapaaehtoistyöstä itse? – Hyvän mielen, Forth sanoo, ja naurahtaa. – Se kuulostaa lattealta, mutta sillä tavoin hyötyä voi sanoittaa. Forth haluaa olla mukana nimenomaan FinFamin vapaaehtoistoiminnassa, koska on itsekin saanut siitä niin paljon. – Haluan antaa järjestöltä saamaani toivoa, vahvuuksia ja voimavaroja eteenpäin muillekin. Vapaaehtoistyössä muiden saaman avun näkee konkreettisesti. MIELENTERVEYSKUNTOUTUJANA ja -omaisena oma prosessi kulkee vapaaehtoisuuden rinnalla. – Omia asioitaan voi pureksia samalla kun tekee vertaistyötä. Tosin olisi hyvä, että sitä olisi pureksittu jo siinä vaiheessa, kun lähtee vapaaehtoiseksi. Forth sanoo, että mielenterveys- ja päihdeomaiselle tulee helposti hieman vääristynyt ajatusmaailma: kukaan muu ei koe tällaista. Se voi aiheuttaa häpeää, eristää ja kahlitsee omaa elämää. – Vertaistoiminnan isoin ja kirkkain kärki on, että tajuaa, ettei ole yksin. On vapauttavaa, kun sen ymmärryksen saa. On mullistava kokemus, että tulee vihdoinkin ymmärretyksi. – Se pätee kaikkeen vertaistukeen: tärkeintä on, että joku toinen ymmärtää ja näkee omaa kokemusmaailmaa. MIELENTERVEYSOMAISTEN ASIOIHIN on Forthin mielestä tärkeää vaikuttaa, sillä ryhmä jää helposti unholaan. Mielenterveys- ja päihdevaikeuksien vuoksi oireilevia keskitytään kuntouttamaan paljon, mutta usein heidän läheisensä eivät saa apua ennen kuin alkavat itse oireilla. ”VASTA KUN OLIN OLI VERTAISTUEN ÄÄRELLÄ, MYÖNSIN, ETTÄ OIREILU JOHTUU TEKIJÖISTÄ, JOITA MINULLA OLI OLLUT LAPSUUDESSA.” 1/2024 ”Omia asioitaan voi pureksia samalla kun tekee vertaistyötä. Tosin olisi hyvä, että sitä olisi pureksittu jo siinä vaiheessa, kun lähtee vapaaehtoiseksi”, sanoo FinFamin useissa vapaaehtoistehtävissä toiminut Alti Forth. – Yhteiskunta ajaa läheiset sellaiseen tilaan, että on pakko sairastua itse ennen kuin apua ja tukea saadaan. Myös yhteiskunnalle tulisi halvemmaksi, jos läheiset saisivat ennaltaehkäisevää tukea. – Olen halunnut nostaa järjestökenttää esille, jotta läheiset alkaisivat hakea apua ja tukea ennen omia oireita, ennen kuin ovat itsekin mielenterveyskuntoutujia. Forthin mukaan tällä hetkellä vertaiskeskusteluihin ja -ryhmiin tulevat ihmiset oireilevat itsekin vahvasti ja ovat psykiatrisen tuen tarpeessa. He eivät kuitenkaan välttämättä osaa tai pysty hakemaan apua, koska häpeävät tai luulevat, ettei itsellä ole oikeutta apuun. – Ajatus on, että enhän minä tarvitse mitään, vaan se on läheiseni, jota pitää auttaa. Moni sinnittelee aivan liian pitkään. Teksti: Elina Jäntti Kuvat: Essi Jäälinna 9

KOLUMNI Samuel Salovuori, tietokirjailija ja järjestötyöntekijä, FinFami Uusimaa ry Mitä en ole osannut sanoa sinulle, vapaaehtoinen U KUVA: JANI LAUKKANEN usi työntekijä tulee aina uusin silmin ja kaikkea leni tulee palkka. Kun koen itseni epävarmaksi, voin kätkeytyä katsotaan ensimmäistä kertaa. Ilahdutaan, ylläammattiroolin taakse. Voin alkaa puhua teorioista, tutkitusta tytään ja ihmetellään. Aloitin työt FinFamissa tiedosta ja esiintyä ”asiantuntijana”. Tarvittaessa voin olla hyvin lokakuussa 2023. Jo nyt voin sanoa, että parasta etäällä, ammatillisen suojakuoren sisällä. FinFamissa ovat olleet kohtaamiset. AmmattilaiToki tiedolla ja asiantuntemuksella on tärkeä paikkansa. Silti sellekin inhimillisyys on ehkä kaikkein suurin voimavara. järjestötyön ydin ei ole teorioissa tai asiantuntijuudessa, vaan Ei ole aina helppoa olla ihminen ihmisten välisessä kohtaamisessa ja toiselle, sillä omana itsenä läsnä paremman yhteiskunnan rakentamioleminen vaatii rohkeutta. Hetkissä, sessa meille kaikille. Yksinkertaisesti joissa olen epävarma tai hämilläni, kiteyttäen: toisissa ihmisissä. sorrun helposti itsekorostukseen tai Vaikka sitä hetkittäin harhautuu ammatilliseen pätemiseen. Kohtaaajattelemaan muuta, niin totuus mispintaa toiseen ihmiseen jää silloin on, että minä en ole tämän tarinan vähemmän. sankari. Oma roolini on rakentaa Iltaisilla kävelylenkeillä olen käynyt näyttämö ja valmistaa päätähdet mielessäni läpi työpäivien tilantätä esitystä varten. Ja se on hyvin teita. Useamman kerran olen samaan kiitollinen rooli: vapaaehtoisilta saa aikaan ihmetellyt ja tuntenut kiitollipaljon. En tarkoita tätä vain ammasuutta vapaaehtoisistamme. Heidän tillisesti tai tiedollisesti, niin että esimerkkinsä, suhtautumisensa vapaaehtoiset tekisivät minusta elämään ja rohkeutensa tuntuvat paremman työntekijän. Heidän tekeinspiroivilta. He eivät saarnaa misensä vaikuttaa minuun myös vastoinkäymisistään, joita he ja läheiihmisenä. Se saa pohtimaan sitä, sensä ovat kohdanneet, vaan laittavat miten katson itseäni, elämääni ja itsensä täysillä likoon vaativissakin suhdettani toisiin. paikoissa. Kun puhutaan vapaaehtoistyön Vertaistukikohtaamiset ja kokemerkityksestä, alan helposti luenmusasiantuntijana toimiminen noimaan post-traumaattisesta ison yleisön edessä ovat tästä kasvusta, haavoittuneen paranVAPAAEHTOISTEN ESIMERKKI, hyviä esimerkkejä. Niissä ollaan tajan -teemasta tai merkitykselROHKEUS JA SUHTAUTUMINEN intensiivisesti läsnä ja avoilisyyden rakentumisesta toisten ELÄMÄÄN INSPIROIVAT. messa vuorovaikutuksessa ihmiauttamisen kautta. Harvemmin siin. Asiat tapahtuvat oman saan kuitenkaan sanoitettua sitä persoonan ja tarinan kautta, jolloin inhimillisyys kääntyy voima- kiitollisuutta, jota vapaaehtoisten kanssa työskenteleminen varaksi itselle ja toisille. Tuntuu hyvältä ajatella, että he tekevät tuottaa. tämän auttamisen ja hyvän eteenpäin viemisen halusta. Vapaaehtoisille viestini on siis: kiitos. Olette antaneet minulle Työntekijänä olen hyvin erilaisessa asemassa. Koen olevani enemmän kuin arvaattekaan. Auttamisen halu ja hyvyys puhutsydämeltäni mielenterveystyöntekijä, mutta joka kuukausi tililtelevat, vaikka niitä katsoisi sivusta. 10 1/2024

Rahapelaajien läheisten huomiointi ja tukeminen Rahapelaaminen on monen ongelma -webinaari 15.5.2024 klo 13-15.30 amin oma ilmoitus_koottu.indd 1 1/2024 6.3.2024 15:03:16 11

”JOS EN OLISI saanut apua, en olisi välttämättä tässä” FinFamin omaistyöntekijän kanssa on ollut alusta asti helppo puhua. Ensimmäistä kertaa Emmi tapasi omaistyöntekijän videopuhelun välityksellä, ja sen jälkeen he tapasivat kasvokkain pari kertaa. Tapaamisia on jatkettu etänä noin kerran kuussa. 12 1/2024

Läheisen sairaus aiheutti Emmille monenlaisia fyysisiä ja psyykkisiä oireita. FinFamin keskustelutuesta eli omaisneuvonnasta hän sai sellaista apua, jota julkinen terveydenhuolto ei ollut tarjonnut. Keskustelutuki ja erilaiset harjoitteet ovat auttaneet muun muassa kääntämään omia ajatusmalleja itseä kannustaviksi ja antaneet työkaluja itsetuhoisuuteen. – Tekisi mieli huutaa koko maailmalle, että apua on, hakekaa sitä! Emmi sanoo. R 1/2024 pyytää apua tai toinen vaihtoehto, joka olisi ollut tosi huono, Emmi sanoo. Emmi laittoi viestin yhdistyksen puhelinnumeroon. Pian työntekijä otti häneen yhteyttä ja sovittiin tapaaminen. Jo ensimmäisen keskustelun jälkeen Emmistä tuntui, että siitä voisi seurata hyvää. – Luottamus syntyi heti, ja tuli sellainen olo, että hän auttaa minua. 26-VUOTIAS EMMI haki itselleen ensimmäisen kerran apua äidin sairauksien takia jo alaikäisenä. Avun hakeminen katkesi siihen, että kotoa tuli palautetta: meidän asioistamme ei puhuta ulkopuolisille. – Alkoholismi ja mielenterveysongelma ovat myös läheisten sairauksia. Meidän tapauksessamme tilanne on ollut todella vaikea vuosien ajan. Kotona tapahtui monenlaista pahaa, ja Emmi on joutunut sekä pelkäämään omasta puolestaan, kantamaan huolta äidin asioista että peittelemään tilannetta. – Myös se on ollut henkisesti todella raskasta, että joutuu vuosikaudet esittämään, että kaikki on hyvin, vaikka ei ole. Aikuisiällä Emmi on oireillut vaikeaa kotitilannetta monella tavalla: hänellä on ollut muun muassa unettomuutta, itsetuhoisuutta, paniikkikohtauksia, puristavaa kipua rinnassa ja holtittomia itkukoh▲ ▲ eilu vuosi sitten kuopiolainen Emmi etsi Googlesta tietoa siitä, mistä voisi saada apua, kun läheinen sairastaa psyykkisesti. Hakukoneosumissa vastaan tulivat Mielenterveysomaisten keskusliitto – FinFamin nettisivut, josta Emmi löysi paikallisyhdistys Savon mielenterveysomaiset – FinFamin sivuille. Siellä kerrottiin, että psyykkisesti oireilevien tai sairastuneiden omaisille ja läheisille on tarjolla maksutonta keskustelutukea omaistyöntekijän kanssa. Ehkä tätä voisi kokeilla, Emmi ajatteli. – Olin joutunut tunneliin, jonka päässä ei ollut valoa. Oli kaksi vaihtoehtoa, joko 13

”ALKOHOLISMI JA MIELENTERVEYSONGELMA OVAT MYÖS LÄHEISTEN SAIRAUKSIA.” tauksia ulkopuolisten edessä. Usein Emmistä on tuntunut, että kukaan ei ymmärrä, millaista tuskaa ja pahaa oloa psyykkisesti sairastuneen läheinen voi kokea. – Kun olen mennyt terveyskeskukseen sanomaan, että en jaksa, olen saanut vain pari päivää sairauslomaa. Se ei riitä, jos ongelma on alkanut jo lapsuudessa. ENNEN KUIN Emmi löysi FinFamin ja sen tarjoamat tukimuodot nettihaun perusteella, hän ei tiennyt ketään, kelle olisi voinut puhua tilanteestaan avoimesti. – Ajattelin myös, että asiat eivät parane puhumalla. FinFamin omaistyöntekijän kanssa on ollut alusta asti helppo puhua. Ensimmäistä kertaa Emmi tapasi omaistyöntekijän videopuhelun välityksellä, ja sen jälkeen he tapasivat kasvokkain pari kertaa. Tapaamisia on jatkettu etänä noin kerran kuussa. Keskustelujen kulku riippuu Emmin mukaan aina hänen omista voimavaroistaan. – Joskus voi olla, että purskahdan itkuun heti, kun videopuhelukamera aukeaa. Sitten käymme läpi sitä aihetta, miksi itkettää. Ammattilaisen kanssa puhuminen on auttanut Emmiä ymmärtämään omaa tilannettaan uudella tavalla. Kaikkea ei tarvitse kestää, edes omalta äidiltä. Henkinen ja fyysinen väkivalta ei ole oikein missään tapauksessa. – Se uppoa paremmin, kun ulkopuolinen sen sanoo. Emmillä on myös läheisiä, kavereita ja ystäviä, joille voi puhua omista tuntemuksistaan. Heille hän ei ole kuitenkaan halunnut kertoa koko totuutta. – Äiti-tytär-suhdetta on hankalaa käsitellä oman lähipiirin kanssa, koska kaikki ovat aina jonkun puolella. FinFamin ihmiselle taas voi puhua asioista oikeilla nimillä, ja hän ei tuomitse. On helpompaa, kun asioista puhuu oikeilla nimillä. Emmin mielestä etätapaaminen on hänelle juuri sopiva tukimuoto ja keskusteleminen on yhtä helppoa kuin livenä, 14 kun luottamus on jo saavutettu. – Olen tässä elämäntilanteessa tosi poikki, ja jos tapaamiset olisivat pitkän matkan päässä, ne voisivat uuvuttaa enemmän. KESKUSTELEMISEN LISÄKSI Emmi on tehnyt omaistyöntekijän kanssa erilaisia harjoitteita ja tehtäviä. Niiden avulla on koetettu lisätä voimavaroja ja saada valmiuksia eteen tuleviin haasteisiin ja vaikeisiin tilanteisiin. Yksi harjoite on ollut turvasuunnitelman tekeminen sitä varten, jos itsetuhoiset ajatukset alkavat vallata. – Olemme listanneet paperille asioita, mitä tehdä siinä tilanteessa, kun tulee se musta hetki. Listattuna on muun muassa toimintaohjeet ja läheisten puhelinnumeroita, oma numero ja hätänumero. Emmi suhtautui aluksi harjoitteisiin hieman epäilevästi. Niiden hyöty on kuitenkin tullut selvästi esille. – Paperille kirjoittaessa asiat konkretisoituvat. Kun vaikeita tunteita tai tilanteita on käyty läpi etukäteen, osaan valmistautua niihin tai selviän niistä paremmin. Esimerkiksi turvasuunnitelmasta on ollut jo konkreettista apua. Se on kerran jo ollut käytössä. – Säilytän paperia tietyssä paikassa ja tiedän, missä se on, jos jatkossa tarvitsen sitä. EMMIN SAAMA keskustelutuki on FinFamin tarjomaa omaisneuvontaa, jossa omaisella on mahdollista käydä läpi sen hetkistä elämäntilannettaan sairastuneen läheisenä. Keskustelutukea antavat FinFamin koulutetut omaistyöntekijät, jotka ovat sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia. Heille voi soittaa, kirjoittaa sähköpostia tai heitä voi tavata henkilökohtaisesti tai videovälitteisesti sopimalla ajan etukäteen. Omaisen kanssa tehdään tarvittaessa jatkosuunnitelma hänen hyvinvointinsa sekä palveluihin ohjautumisen tukemiseksi. Omaisneuvonnan tarkoituksena on myös varmistaa, että sairastuneen lähipiiriin mahdollisesti kuuluvat lapset saisivat tietoa tilanteeseen liittyvistä tekijöistä ikätasonsa mukaisesti. Keskustelun tavoitteena on tukea omaisen jaksamista. Emmi kokee, että se tavoite on hänellä toteutunut: hän on saanut keskusteluista isoa tukea ja apua itselleen. Iso merkitys on ollut sillä, ettei omaistyöntekijä tunnu etäiseltä ammattilaiselta vaan ihmiseltä, joka kuuntelee ja välittää oikeasti: kysyy asioista läheisten nimillä ja on muutenkin kartalla Emmin elämästä. – Olen yllättynyt ja otettu siitä, miten meillä klikkasi heti. En puhu asioistani, MRVHQNRHROHYDQLWXUYDVVDWDLWXOHHÀLOLV etten halua puhua. FinFamin ammattilaisella on myös täsmällistä ammattitaitoa juuri siihen, millaista tukea psyykkisesti sairastuneen omainen tarvitsee. – Kun joskus olen puhunut asiasta terveyskeskuslääkärille, on tuntunut, että puhun robotille. PARHAIMMILLAAN KESKUSTELUTUELLA voidaan pelastaa ihmishenkiä. Emmille apu tuli juuri oikeaan aikaan. Hän ei uskalla kuvitella, mitä olisi tapahtunut, jos hän ei olisi löytänyt FinFamia googlaamalla ja ottanut yhdistykseen yhteyttä. – Välttämättä en olisi tässä. Kuljin niin laidalla, Emmi sanoo. – Sinnittelin niin pitkään, että minusta oli jäljellä enää yksi prosentti. Nyt prosentteja on tullut pikkuhiljaa takaisin. NYT EMMI on tavannut omaistyöntekijää säännöllisesti noin vuoden ajan. Säännölliset keskustelut ovat auttaneet häntä toipumaan omaisena ja löytämään elämään uusia näköaloja. – Olen saanut lisää voimavaroja ja keinoja käsitellä vaikeita ajatuksia ja tunteita. Tuntuu, että on tullut lisää juuri sitä järjen ääntä, ettei läheisenä tarvitse kestää kaikkea. – Ajattelin ennen, että sairastavalla itsellään saa olla paha mieli, mutta ei läheisellä. Mutta monesti läheiset kärsivät jopa enemmän kuin sairastunut itse. Omat haitalliset ajatuskuviot ovat ”SINNITTELIN NIIN PITKÄÄN, ETTÄ MINUSTA OLI JÄLJELLÄ ENÄÄ YKSI PROSENTTI. NYT PROSENTTEJA ON TULLUT PIKKUHILJAA TAKAISIN.” 1/2024

hiljalleen muuttuneet. Emmi antaa esimerkin: Yleensä hän tsemppaa ja kannustaa muita ihmisiä ja on heidän virheilleen hyvin armollinen. Itseään hän on painanut alas ja aliarvioinut. – Olen herännyt siihen, että tosiaan, latistan itseäni. Jos huomaan, että teen sitä, yritän mieluummin kannustaa itseäni kuin hyvää ystävää. Vaikka keskusteluissa puhutaan hyvinkin rankoista aiheista, Emmi sanoo, että niillä on puhdistava vaikutus. Hän odottaa aina kuukausittaisia tapaamisia innolla. – Joku odottaa, että pääse joogaan, joku odottaa kampaaja-aikaa, mutta minä odotan, että pääsen purkamaan ajatuksiani Johannan kanssa. Tarpeen tullen Emmi voi aina laittaa viestiä omaistyöntekijälle, jos haluaa tavata häntä useamminkin kuin kerran kuussa. Välillä tapaamisia on pitänyt olla tiiviimmin. Emmi tietää myös, keneen voi tarvittaessa olla yhteydessä oman omaistyöntekijän loman aikana, jos keskustelun tarve yllättää. FINFAMIN JA MUIDEN sairastuneiden omaisten asioita ajavien järjestöjen tuki on Emmin mukaan äärettömän tärkeää mielenterveysomaisten elämälle ja terveydelle. Ilmaisen keskustelutuen lisäksi FinFamin paikallisyhdistyksissä on tarjolla muun muassa erilaisin teemoin kokoontuvia omaisten ryhmiä, joissa on mahdollista käsitellä läheisen sairauteen liittyviä kokemuksia ja tunteita yhdessä vertaisten kanssa. – Tekisi mieli huutaa koko maailmalle, että apua on, hakekaa sitä! Olisi hyvä, että sen tietäisivät kaikki, Emmi sanoo. Emmi toivoisi myös, että yhä useampi hakisi apua ajoissa. Jos omainen sinnittelee liian pitkään, kyse voi lopulta olla elämästä ja kuolemasta. – En haluaisi, että kukaan muu menisi siihen pisteeseen kuin minä, vaan osaisi hakea apua aikaisemmin. Keskustelutuen alkamisen jälkeen Emmi on päässyt juttelemaan säännöllisesti myös psyykkisen sairaanhoitajan kanssa julkisen terveydenhuollon puolelle. Hän on saanut diagnoosin vakavasta masennuksesta. – Minulle on ehdotettu myös Kelan tukemaa psykoterapiaa, mutta vielä se 1/2024 Säännölliset keskustelut FinFamin omaistyöntekijän kanssa ovat auttaneet toipumaan omaisena ja löytämään elämään uusia näköaloja. ei ole ollut mahdollista rahatilanteen vuoksi. Nyt koen riittäväksi nämä kaksi keskusteluyhteyttä. Äitinsä kanssa Emmi ei ole tällä hetkellä tekemisissä. TAPAAMISET FINFAMIN omaistyöntekijän kanssa jatkuvat edelleen. Niitä jatketaan niin kauan, kuin Emmillä on tarvetta. Keskustelutuen myötä Emmi on alkanut pohtia, voisiko hän itsekin auttaa joskus muita samassa tilanteessa olleita. Hän on työskennellyt aiemmin muun muassa päiväkodissa, mutta voisi kouluttautua myös mielenterveysalalle tai ryhtyä vertaisvapaaehtoiseksi. – Olen superkiitollinen saamastani avusta ja haluaisin, että muutkin kokevat VDPDQÀLOLNVHQ(KNlYRLVLQWXOHYDLVXXdessa olla se tyyppi, joka puhuu kuin ihminen ihmiselle. Emmi esiintyy jutussa vain etunimellään yksityisyyden suojelemiseksi. Haastateltavan henkilöllisyys on toimituksen tiedossa. Teksti: Elina Jäntti Kuvat: Unsplash 15

FinFamissa on tarjolla nuorille läheisille suunnattua toimintaa Suomessa jopa joka neljäs alaikäinen lapsi tai nuori elää perheessä, jossa ainakin toisella vanhemmalla on tai on ollut hoitoa vaativa mielenterveyden häiriö. Tutkimusten mukaan sairastuneen vanhemman lapsella on merkittävästi suurentunut riski sairastua myös itse. K un sairastuneen läheisenä on nuoria, heidän kanssaan on tärkeää keskustella arkeen vaikuttavista vaikeistakin asioista ja myös mielenterveyshäiriöstä tai päihteiden käytöstä. Nuoret tarvitsevat tukea, jotta he eivät syyllistä itseään tai kanna huolta asioista, jotka eivät ole heidän vastuullaan. On tärkeää kertoa, että heillä on oikeus voida hyvin. Nuoren kantaessa huolta sairastuneesta läheisestä, voi ottaa yhteyttä FinFamin nuorten toimintaan. Esimerkiksi Pirkanmaan FinFami tarjoaa noin 13–29-vuotiaille nuorille keskustelutukea, erilaisia vertaistukiryhmiä, vertaisiltoja, retkiä, mökkiviikonloppuja ja vaihtelevia aktiviteetteja. Toiminta tapahtuu pääasiassa arki-iltaisin tai viikonloppuisin. Tämän lisäksi jalkaudumme muun muassa oppilaitoksiin ja ohjaamoihin, joissa jaamme nuorille ja ammattilaisille tietoa yhdistyksestä. Nuoren ensimmäinen kontakti FinFamiin voi olla vaikkapa työntekijälle lähetetty WhatsApp-viesti tai sähköposti, jossa hän kertoo toiveestaan päästä mukaan yhdistyksen toimintaan. Toisinaan yhteydenottaja on vanhempi, joka kantaa huolta lapsestaan ja haluaa tulla juttelemaan yhdessä nuoren kanssa tai hän lähestyy työntekijää nuoren puolesta. 16 Nuoren kanssa käydään läpi perheen tilannetta sekä mietitään, minkälaiset asiat kuormittavat tai huolestuttavat häntä arjessa. Muutaman keskustelukerran jälkeen voi olla matalampi kynnys osallistua vertaistukiryhmään, jossa saa jakaa omia kokemuksiaan sekä pääsee kuulemaan muita nuoria. Ryhmässä pohditaan läheisen sairastumisen tai päihteiden ”KOIN TODELLA TÄRKEÄKSI, ETTÄ LÖYSIN TÄSSÄ TILANTEESSA TAHON, JOKA TARJOSI TILANTEESEENI SOPIVAA ENNALTAEHKÄISEVÄÄ KESKUSTELUAPUA, KATTAVAA TIETOA HELPOSTI LÄHESTYTTÄVÄSSÄ MUODOSSA SEKÄ YKSINKERTAISESTI HENGÄHDYSHETKIÄ ARKEEN.” käytön vaikutusta omaan elämään; miten vahvistaa omaa hyvinvointiaan sekä tunnistaa ja pitää kiinni omista rajoistaan. Retkillä on mahdollisuus päästä esimerkiksi patikoimaan, grillailemaan, avantouimaan tai viettämään aikaa eläinten parissa. 13–17-vuotiaiden nuorten mökkiviikonloppujen tarkoituksena on herätellä huomaamaan, että myös muita on samankaltaisissa tilanteissa. Nuorten kanssa puhutaan muun muassa siitä, miten läheisen sairaus vaikuttaa omaan jaksamiseen tai koko perheeseen sekä millaisia huolia ja tunteita nuori on huomannut läheisen sairauden aiheuttavan. Lisäksi ohjelmassa on rentoa oleskelua, hyvää ruokaa, saunomista ja vaikkapa poreilua paljussa. FINFAMIEN VALTAKUNNALLINEN HUOLENKANTAJAT - TOIMINTA on suunnattu 16–29-vuotiaille, jotka ovat huolissaan läheisensä mielenterveys- ja päihdehaasteista. Tukea tarjotaan niin yksilöllisesti kuin ryhmämuotoisesti, ja sitä voi saada myös nimettömästi eri verkkoalustoilta ammattilaiselta tai koulutetulta vertaiselta, jolla on samankaltaisia kokemuksia. Discord-viestintäsovelluksessa oleva Huolenkantajat-serveri toimii kohtaamis1/2024

KUVITUSKUVA: KAISU JOUPPI NUORET TARVITSEVAT TUKEA, JOTTA HE EIVÄT SYYLLISTÄ ITSEÄÄN TAI KANNA HUOLTA ASIOISTA, JOTKA EIVÄT OLE HEIDÄN VASTUULLAAN. ja keskustelupaikkana. Serverillä järjestetään ammattilaisten sekä vapaaehtoisten ohjaamaa toimintaa, asiantuntijavierailuja ja tapahtumia. Nuori voi osallistua rentoon jutusteluun tai vertaistuelliseen keskusteluun vuorokauden ympäri. Sekasin Gaming-verkkoyhteisössä 13–29-vuotiaat nuoret saavat uusia ystäviä ja vertaistukea toisiltaan. Serverillä vierailee säännöllisesti eri organisaatioiden ammattilaisia, joilta nuoret voivat saada matalalla kynnyksellä apua. FinFamien nuorten parissa työskenteleviä ammattilaisia voi tavata maanantaisin klo 18-19 mielenterveys- ja päihdeläheisiin liittyvissä teemoissa asiantuntijat-kanavalla. Nuoren läheisen kokemuksia ”Olen ollut Pirkanmaan FinFamin nuorten toiminnassa mukana jo viitisen vuotta vaihtelevissa rooleissa. Ystävästäni huolestuneena läheisenä ja vapaaehtoisena - mukaan lukien kokemusasiantuntijana ja hallituksen varajäsenenä. Toiminta on merkinnyt minulle monenlaisia asioita. Etenkin alkuvaiheessa ollessani kuormittunut minulla oli suuri tarve ymmärtää ystäväni tilannetta, pysähtyä tutkailemaan omia tunte1/2024 muksiani ja tulla kuulluksi. Koin todella tärkeäksi, että löysin tässä tilanteessa tahon, joka tarjosi tilanteeseeni sopivaa ennaltaehkäisevää keskusteluapua, kattavaa tietoa helposti lähestyttävässä muodossa sekä yksinkertaisesti hengähdyshetkiä arkeen. Tämän lisäksi olen löytänyt voimavaroja vertaistuesta sekä rentouttavista ja koulutuksellisista ryhmistä. Nykyisin vapaaehtoistoiminta itsessäänkin on minulle voimavara, joka merkitsee kohtaamisia hyvien tyyppien niin työntekijöiden, vertaisten kuin uusien tuttavuuksienkin kanssa. Yksi tärkeä mahdollistava tekijä sille, että vapaaehtoistoiminta antaa enemmän kuin ottaa, on mielestäni se, että FinFamilla ymmärretään hyvin, etteivät eri roolit ja niihin liittyvät voimavarat ole muuttumattomia tai toisistaan irrallaan. Tämä näkyy esimerkiksi siinä, että voin aidosti vaikuttaa siihen, millaista ja miten paljon vapaaehtoistyötä kulloinkin teen. Läheisenä kenties tärkein anti minulle on ollut se, että olen saanut toiminnasta mukaani erilaisia työkaluja, joilla voin paremmin ymmärtää itseäni, huolehtia omasta jaksamisestani ja sitä kautta tukea myös ystävääni paremmin. Näitä ovat omien rajojen pohtiminen, vuorovaikutus- ja tunnetaidot sekä rentoutustek- niikat: jooga, meditaatio, TRE. Toimintaan osallistuminen on mahdollistanut jopa kasvun ihmisenä ja yhä selkeämmin omien arvojen ja prioriteettien mukaisen elämän elämisen. Vapaaehtoisena toimiminen taas on mahdollistanut erilaisia konkreettisia tilaisuuksia osallistua upeisiin projekteihin. Olen ollut mukana työstämässä julisteita, haalarimerkkejä, videota, opasta sekä kehittämässä järjestön toimintaa myös laajemmin. Näistä on ollut ja on varmasti vastaisuudessakin hyötyä vaikkapa työnhaun yhteydessä. Nuorten toiminnassa erityisen ihanaa on ennakkoluulottomuus ja rohkeus kokeilla! Edellä mainitut ovat tuoneet mukanaan tietyn voimaantumisen tunteen. Mielenterveysongelmiin liittyy asioita, joihin ei voi vaikuttaa, vaikka kuinka haluaisi. Silloin on todella merkityksellistä, että omasta hyvinvoinnista huolehtimisen lisäksi voi kokea vaikuttavansa omalla toiminnallaan muiden samankaltaisessa tilanteessa olevien elämään ja laajemmin yhteiskuntaan.” Teksti: Matilda Nissinen Kirjoittaja toimii Pirkanmaan FinFamissa järjestötyöntekijänä ja tekee töitä pääasiassa nuorten ja nuorten aikuisten parissa. 17

THL:n Teija Strand vastaa muun muassa stigman purkamisen ja syrjinnän vastaisen työn ohjauksesta, tuesta ja kehittämisestä. 18 ”Kok 1/2024

emusasiantuntijoita pitää kuunnella” Mielenterveysongelmiin ja psyykkisiin sairauksiin liitetty stigma on haitallinen niin yksilölle kuin yhteiskunnallekin. THL:n kehittämispäällikön Teija Strandin mielestä stigman purku on meidän kaikkien vastuulla. R ehellisesti: mitä tulee mieleen sanaparista ”stigman purku”? Tuleeko ensimmäiseksi mieleen lehdessä, telkkarissa tai sosiaalisessa mediassa omista kokemuksistaan kertova henkilö tai sairastuneen omainen? Aika monelle tulee. Stigman purku ei kuitenkaan ole synonyymi yksilöiden avautumiselle tai asioiden julkiselle kertomiselle; se liittyy yhtä lailla julkisten palveluiden yhdenvertaisuuteen, mediaan, tutkittuun tietoon, työelämään, yhteiskunnan ja organisaatioiden arvoihin sekä monimuotoisuuteen. – Stigman purkua tapahtuu yhtä lailla rakenteissa, vaikka kansallisella tasolla olemmekin tosi alussa, sanoo THL:n Teija Strand. Sosiologitaustainen Strand vastaa THL:ssä muun muassa stigman purkamisen ja syrjinnän vastaisen työn ohjauksesta, tuesta ja kehittämisestä. Hän sanoo, että EU-tasolla ja kansallisella tasolla stigman purkamisessa tapahtuu tällä hetkellä monenlaista liikehdintää. – Paljon on erilaisia aiheeseen liittyviä keskusteluja, aloitteita ja kokeiluja menossa monella eri alalla. Stigman purkuahan tarvitaan myös muissa kuin sote-palveluissa. ▲ ▲ ”STIGMAN PURKU ON MEIDÄN KAIKKIEN TEHTÄVÄ – YKSILÖN, YHTEISKUNNAN JA JULKISTEN TOIMIJOIDEN. YHTEISKUNNALLINEN TASO ON AIVAN KESKEINEN.” 1/2024 19

MUTTA MIKÄ on stigma? Tai ehkä tarkemmin: mitä kaikkea se on? Sosiaali- ja terveysministeriö julkaisi viime vuonna suosituksia stigman purkuun. Strand on yksi julkaisun kirjoittajista. Julkaisussa Suosituksia mielenterveyteen, päihdeongelmiin ja riippuvuuteen liittyvän stigman ja syrjinnän tunnistamiseen ja vähentämiseen (STM, 2023) avataan aihepiirin kannalta keskeisiä käsitteitä. Stigma määritellään kielteiseksi mielikuvaksi, joka liitetään ihmiseen tämän taustan, olemuksen, toiminnan tai sairauden vuoksi. – Mielenterveysongelmien kohdalla se voi ilmetä esimerkiksi siten, että henkilö, jolla ei ole omakohtaisia kokemuksia mielenterveysongelmista, suhtautuu psyykkisiin sairauksiin ennakkoluuloisesti. Hänellä voi myös olla kielteisiä mielikuvia heistä, joilla mielenterveysongelmia on. Usein mielikuvat pohjautuvat erilaisiin negatiivisiin stereotypioihin. Jos oma kokemus aiheesta puuttuu, ihminen imee stereotypiat muun muassa mediasta, viihteestä ja julkisesta keskustelusta. Sekä tietenkin oman lähipiirinsä ihmisistä ja heidän asenteistaan. – Mielikuvat ja ennakkoluulot kuvastavat sitä, millaisissa yhteisöissä elämme. Strandin mukaan ennakkoluuloisuus on luontevaa toimintaa tilanteessa, joka ei ole itselle tuttu. – Olen mieltynyt tapaan ajatella, että arjen tasolla kyse on ennakkoluuloista ja luokitteluista. Jos jostakin asiasta ei tiedä Stigmat jaotellaan rakenteelliseen, sosiaaliseen, assosiatiiviseen ja sisäistettyyn stigmaan. Rakenteellinen stigma tarkoittaa sitä, kun olosuhteet ja normit rajoittavat stigmatisoidun mahdollisuuksia ja hyvinvointia. Sosiaalinen stigma liittyy julkisen keskustelun ja populaarikulttuurin tapoihin esittää tietty ryhmä stereotyyppisesti ja ylläpitää tätä mielikuvaa. Assosiatiivinen stigma siirtyy stigmatisoidusta henkilöstä myös hänen lähipiiriinsä. Näin tapahtuu usein mielenterveysomaisille. Sisäistetty stigma on henkilön käsitys itsestä, kun hänen omat kokemuksensa oikeuksistaan ja mahdollisuuksistaan aiheuttavat lähinnä osattomuutta tässä yhteiskunnassa. Yksilön kohdalla psyykkiseen sairauteen tai mielenterveysongelmiin liittyvä stigma saattaa olla haitallisempi kuin itse sairaus. Stigmat ilmenevät ennakkoluuloina ja syyllistämisenä. – Tästä hyvänä esimerkkinä on muun muassa nimby-ilmiö, not-in-my-backyard. Ihmiset saattavat periaatteessa suhtautua myönteisesti yhdenvertaisuuteen, mutta tiettyjä ryhmiä ei kuitenkaan haluta vaikkapa omaan naapuriin asumaan. STIGMAN PURKAMISEN Strand määrittelee toiminnaksi, jonka tavoite on ”lisätä tietoa ja osaamista, vahvistaa yhdenvertaisuutta ja tukea yhteiskunnan sosiaalista kestävyyttä”. Mielenterveysongelmista ja psyykkisistä sairauksista puhuttaessa MIELENTERVEYSONGELMISTA stigmaa puretaan muun JA PSYYKKISISTÄ SAIRAUKSISTA muassa tiedon jakamiPUHUTTAESSA STIGMAA PURETAAN sella. – Tehdään tiettäväksi, MUUN MUASSA TIEDON JAKAMISELLA. että kyseessä on sairaus siinä missä fyysinen tai se on itselle outo, siihen on luonsairaus ja olemme kaikki samanarvoisia. nollista suhtautua epäluuloisesti ja tarkTiedon jakaminen siitä, miksi joku ei kaillen. Meillä kaikilla on ennakkoluuloja, vaikkapa toimi kuten suurin osa ihmimutta eteenpäin pääsee, kun ne tunnistaa. sistä, auttaa stigman purkamisessa. Helppoa se ei aina ole, mutta mahdollista. Stigman purku ei ole vain sen Strand sanoo, että ensimmäinen askel kohteena olevan henkilön tai ryhmän voisi olla se, että miettii itselleen uuden tehtävä. asian kohdalla, onko ennakkoluulosta – Stigman purku on meidän kaikjotakin hyötyä ja mistä ennakkoluulot ja kien tehtävä – yksilön, yhteiskunnan ja oletukset ovat peräisin. julkisten toimijoiden. Yhteiskunnallinen taso on aivan keskeinen. Suurta puhe- ja STIGMOJA ON erilaisia ja ne myös ilvaikutusvaltaa on muun muassa medialla, menevät eri tavoilla. julkisilla organisaatioilla sekä erilaisilla 20 kansalaisjärjestöillä. Työnantajien toimilla ja viestinnällä on myös merkittävä painoarvo yleisen ilmapiirin muokkaamisessa. Tehokkain viesti tulee kuitenkin yksilöiltä. Strandin mukaan kokemusasiantuntijuus antaa uskottavan äänen stigmatisoidulle ryhmälle. – Ja heidän kokemustaan meidän pitää kuunnella. Kokemusasiantuntijoilla on kokemusta ja tietoa, joten heiltä pitää kysyä ja heidät pitää ottaa mukaan, kun mietitään, miten syrjintää ilmenee ja millaisia ratkaisuja tarvitaan. Se, että stigmaa ei pureta, ei sekään ole vain yksilön ongelma. Siitä aiheutuu haittaa myös muulle yhteiskunnalle. Jos osa ihmisistä kokee olevansa eriarvoisempia kuin toiset, se rapauttaa yhteiskuntarauhan lisäksi kansalaisten luottamusta eri instituutioihin, ja pitää osan työvoimasta työmarkkinoiden ulkopuolella. Strand sanoo, että meillä kaikilla pitäisi olla yhdenvertaiset oikeudet tässä yhteiskunnassa. – Jos vaikka työpaikoilla suhtauduttaisiin ennakkoluulottomammin psyykkisiä sairauksia sairastaviin ihmisiin, he pääsisivät aktiivisemmin osaksi yhteiskuntaa ja olisivat myös tuottavia kansalaisia. Tämä hyödyttää sekä heitä, heidän läheisiään että koko yhteiskuntaa. PSYYKKISIIN SAIRAUKSIIN ja mielenterveysongelmiin liittyvät stigmat ovat erilaisia. Ahdistukseen ja masennukseen liittyvät stigmat ovat Strandin mukaan selvästi hälvenneet ja niitä käsitteleviä juttuja näkyy mediassa eniten. Sama ei koske vakavampia mielenterveysongelmia, kuten psykoosisairauksia tai skitsofreniaa. – Haluaisin kuitenkin ajatella, että kaikki stigman purku hyödyttää kaikkia niitä, joilla on jokin mielenterveysongelma tai psyykkinen sairaus tai sairas omainen. Keskustelu monipuolistuu vähitellen. Strand on työnsä puolesta tekemisissä myös päihteiden käytön ja riippuvuuksien aiheuttamien stigmojen kanssa. – Päihdetematiikka tuo tähän mielenkiintoisen peilauspinnan. Päihderiippuvuuteen voi liittyä ajatus, että se on ihmisen omaa syytä ja parantuminen on kiinni vain itsestä. Vakavaan psyykkiseen sairauteen ei liity samaa yksilön syyllistämisen stigmaa. Psyykkisiin sairauksiin 1/2024

"Kokemusasiantuntijoilla on kokemusta ja tietoa, joten heiltä pitää kysyä ja heidät pitää ottaa mukaan, kun mietitään, miten syrjintää ilmenee ja millaisia ratkaisuja tarvitaan", sanoo Teija Strand. liittyy epätietoisuuden vuoksi kuitenkin paljon esimerkiksi pelkoihin liittyviä stigmoja. Jos aihe ei ole tuttu, aika moni on esimerkiksi elokuvien välittämien tarinoiden varassa. SITTEN ON vielä yksi yllättävä näkökulma, joka liittyy mielenterveysongelmiin ja psyykkisiin sairauksiin liittyvään stigmaan: julkiseen keskusteluun harvemmin nousevat hyvät hoitokokemukset. 1/2024 Strandin mielestä niillä olisi kuitenkin paikkansa. – Julkisuudessa kuulee lähinnä puhetta, että mielenterveyspalvelut ovat rikki. Keskusteluun eivät nouse hyvät kokemukset, ja yksi syy siihen on stigma. Mielenterveysongelmiin avun hakeminen on niin leimaavaa, että hyvästäkään hoidosta ei haluta kertoa. Tästä muodostuu eräänlainen huolipuheen kehä, ja näin myös palveluissa työsken- televät ammattilaiset voivat kohdata stigmaa – muun muassa palveluiden huonon maineen vuoksi. Teksti: Laura Koljonen Kuvat: Marika Finne Jutussa on käytetty lähteenä Stigman ja syrjinnän vastainen työ – suosituksia toimeenpanoon (THL, 2024) sekä Stigma ja kohtaaminen – Stigman ilmeneminen ja käytännön työn kehittäminen (THL, 2024) 21

KUVA: TUURE MINKKINEN Mielenterveysomaistyötä JO 40 VUOTTA Mielenterveysomaistyötä on tehty Suomessa jo neljä vuosikymmentä. Vuosien saatossa läheisten tarpeet eivät ole muuttuneet, vaikka yhteiskunta ja mielenterveyden hoito ovatkin ottaneet harppauksia eteenpäin. Henkilökohtainen kohtaaminen, vertaistuki ja vapaaehtoistoiminta ovat edelleen toiminnan kivijalat. E nsin oli suo, kuokka ja Jussi... tai tässä tapauksessa puutteelliset mielenterveyspalvelut, huolissaan olevat vanhemmat ja yhteinen tahto vaikuttaa asioihin. Halusta saada aikaan muutosta, tarpeesta jakaa kokemuksia ja tunteita sekä saada tietoa syntyi Suomen ensimmäinen mielenterveysomaisten yhdistys, Turun Seudun Mielenterveyden Tuki ry, joka rekisteröitiin 8.10.1984. Nyt 22 tuo yhdistys tunnetaan nimellä Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset – FinFami ry, mutta toiminnan tavoitteena on edelleen mielenterveys- ja päihdeomaisten hyvinvoinnin edistäminen. Maailma on muuttunut neljässä vuosikymmenessä, monessa suhteessa onneksi parempaan. Psykiatristen lääkkeiden kehitys on ollut nopeaa, terapia- ja hoitomuotoja on kehitetty, ymmärrys mielenterveydestä on lisääntynyt ja asenneil- mapiiri on muuttunut monin tavoin terveempään suuntaan. Alkuun yhdistyksen nimeen ei rohjettu laittaa omaissanaa, valokuvissa ei esiinnytty nimillä ja yhdistyksen jäsenille ei voinut lähettää edes yhdistyksen logolla varustettuja kirjeitä. Nyt mielenterveysomaisten valtakunnallista päivää eli Ilonan päivää juhlitaan avoimesti turuilla ja toreilla. Ihmiset uskaltavat puhua avoimemmin 1/2024

Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset – FinFamille on myönnetty useana vuonna Hyvän mielen työpaikka® -merkki. Työyhteisö on saanut kannustavaa palautetta inhimillisyydestä ja ihmisläheisyydestä, mikä näkyy myös tavassa tehdä omaistyötä. mielenterveyshaasteistaan, eikä läheisen sairastumiseen liity enää niin vahvaa stigmaa ja häpeää. Silti edelleen liian moni mielenterveysomainen kantaa huoltaan liian pitkään yksin. Vertaistuesta voimaa Mahdollisuus ajatusten ja kokemusten jakamiselle on ollut alusta saakka toiminnan ydin. Läheisten vertaisryhmät olivat tärkeä osa yhdistyksen toimintaa alusta asti. Heti ensimmäisenä vuonna kokoontui kolme läheisryhmää, viime vuonna ryhmiä ja kursseja oli VarsinaisSuomessa 34. Läheisten kokema helpotus, ”en ollut yksin”, huokuu ryhmistä samanlaisena edelleen. Uskoa tulevaan on valettu kymmeniin tuhansiin koteihin vuosien aikana. Talouttakin tarvitaan Vapaaehtoisuuden voimalla Varsinais-Suomen yhdistys pystyi kasvamaan kuitenkin vain tiettyihin rajoihin asti. 1990-luvun vaihteessa aktiivisista tekijöistä alkoi olla pulaa kasvavan työmäärän edessä. Ensimmäinen RAY:n (Raha-automaattiyhdistys) avustus saatiin kuitenkin vasta 1995. Tämä mahdollisti työntekijän palkkaamisen ja toimistotilojen vuokraamisen sekä toiminnan pysyvyyden. Vuosien saatossa toiminta laajeni erilaisten RAYavusteisten hankkeiden ja rahoituksen sekä alueen kuntien myöntämien tukien myötä. Taloudellisten resurssien niukkuus 90-luvulla johti mielenterveyspalveluiden alasajoon ja avopalveluiden kehittymättömyyteen. Psykiatria ei erikoisalana kiinnostanut ammattilaisia. Valitettavasti historia tuntuu toistavan itseään: säästöpaineissa mielenterveyspalveluiden kehittämiseen ei tahdo löytyä tarpeeksi resursseja ja ammattitaitoiset ammattilaiset väsyvät. Omaisten taakka kasvaa jälleen. Yhteiskunnan taloudellinen tilanne näkyy jo yhdistystoiminnan rahoituksessa, ja aluetyötä on aiempia vuosikymmeniä haastavampi toteuttaa. Yhteistyö ammattilaisten kanssa Ammattilaiset ovat olleet alusta saakka tärkein väylä läheistiedon levittämisessä. Toiminnan alkaessa yhteistyö Turun psykiatrisen klinikan kanssa oli erittäin tärkeää, vaikka samanaikaisesti liikkui myös huolia omaisista uhkana ja pelättiin esimerkiksi heidän liiallista hoitoon osallistumista. Yhteistyö yhdistyksen ja terveydenhuollon välillä on vuosien saatossa löytänyt omat uomansa, ja läheisten huomioiminen hoidossa toteutuu entistä paremmin. Mielenterveyden ammattilaiset näkevät omaistyön arvon osana kokonaisvaltaista hoitoa. Vuosien mittaan yhdistys on kouluttanut tuhansia sote-alan ammattilaisia läheisten huomioimiseen. Viime vuonna Varsinais-Suomessa koulutettiin ammattilaisia ja tulevia ammattilaisia omaisten tunnistamiseksi ja tukemiseksi yli 1200 henkilöä. Turkuun valmistuu uusi psykiatrinen Kompassisairaala syksyllä 2024, jonka seinien sisälle tulee myös keskustelutuen piste ja vertaisryhmätoimintaa läheisille. Mukana muutoksessa Yhdistyksen tulee pysyä maailman muutoksessa mukana. Digitalisaatio on ollut yhteiskunnassa suuri muutos, ja yhdistyskin otti pieniä askelia uuden teknologian hyödyntämiseen vuosien mittaan. Korona muutti kuitenkin pysy- MIELENTERVEYDEN AMMATTILAISET NÄKEVÄT OMAISTYÖN ARVON OSANA KOKONAISVALTAISTA HOITOA. 1/2024 västi toimintatapoja. Nyt jo 35 % keskustelutuen asiakkaista kohdataan etänä, ja ryhmiä toteutetaan verkossa. Vuonna 2022 Salon seudun mielenterveysomaiset ry liittyi osaksi Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset – FinFamin yhdistystä. Yhdistyminen vastasi hyvinvointialueen muutokseen ja alueellisen työn kehittämiseen. Etäyhteyksien avulla työtä tehdään toimipisteen sijainnista riippumatta eri paikkakunnilla. Yhdessä tulevaan Yhdistyksen luoma yhteisöllisyys on kuin tervehdyttävää pihkaa ihmisten välillä, kansalaisyhteiskunnan perusta. Yhdessä tehden syntyy luottamusta ja halua antaa saamaansa hyvää eteenpäin. Vapaaehtoiset ovat perustaneet yhdistyksen ja ovat edelleen sen kantava voima. Nykyisin Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset – FinFamilla on 132 koulutettua vapaaehtoista, jotka ohjaavat ryhmiä, toimivat tukihenkilöinä ja mahdollistavat monin tavoin aktiivisen toiminnan. Mielenterveysomaistyö on korvaamaton osa mielenterveyspalveluita. Läheisten ja perheiden saama yksilöllinen tuki ja aito välittäminen eivät ole korvattavissa tekoälyllä. Asenteiden muokkauksessa ja yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa yhdistystä tarvitaan myös tulevina vuosikymmeninä. Varsinais-Suomen FinFamissa aloitetaan nyt uusi kappale yhdistyksen historiassa, kun yhdistyksessä käynnistetään maahanmuuttajataustaisille mielenterveysläheisille suunnattua toimintaa. Maailma ei ole valmis, ja elämme taas huolestuttavia aikoja, sillä yhteiskunnassamme taloudelliset arvot ovat nyt pinnalla, ja monenlaiset ulkoiset uhat kuormittavat ihmisiä. Täytyy toivoa, että poliittisilla päättäjillä on ymmärrystä mielenterveystyön tärkeydestä ja ennaltaehkäisevien palveluiden välttämättömyydestä. Neljän vuosikymmenen aikana mielenterveysläheistyö on löytänyt paikkaansa mielenterveyspalveluissa, vaikka työ onkin vielä kesken. Läheistyön rooli ja merkitys yhteiskunnassa ovat kasvaneet pioneerit eivät tehneet työtään turhaan. Teksti: Milla Roos Kirjoittaja on Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset – FinFamin toiminnanjohtaja 23

Presidenttiehdokkaiden Avoin suhtautuminen mielenterveyden sairauksia kohtaan auttaa tunnistamaan avun tarpeen ja ohjaamaan tarvittavien palveluiden piiriin. Suomi on saanut 13. tasavallan presidenttinsä. Presidentti on arvojohtaja, jonka esiintuomat ajatukset voivat parhaimmillaan vähentää ennakkoluuloja, vahvistaa avointa keskustelukulttuuria ja näin madaltaa kynnystä hakeutua avun piiriin. Seuraavassa blogit kirjoittajien äänestysnumeron mukaisessa järjestyksessä. Li Andersson: ”Myös mielenterveysomaiset tarvitsevat tukea” Arvioiden mukaan noin 20-25 prosenttia suomalaisista sairastaa vuosittain jonkinlaista mielenterveyden häiriötä. Jokainen meistä tuntee todennäköisesti jonkun, joka on joskus sairastunut mieleltään. Avoin ja välittävä puhe mielenterveyden haasteista on tärkeää, jotta stigmaa sairauksien ympärillä voidaan hälventää. Mielenterveyden haasteet ovat sairauksia siinä missä muutkin sairaudet, eikä niitä pidä hävetä. Presidentti voi arvojohtajana nostaa esille myös heidän ääntään, joiden ääni kuuluu yhteiskunnassamme heikoimmin. Mielenterveyden kaltaiset suuret haasteet eivät ratkea päättäjien juhlapuheilla. Tarvitaan myös poliittisia päätöksiä. Tässä presidentti voi – ja mielestäni hänen myös pitää – toimia arvojohtajana ja nostaa esiin niin ongelmia kuin myös ratkaisuja. Mielenterveysongelmat kuormittavat usein myös perheenjäseniä ja muita läheisiä. Haluaisin toivottaa kaikille sairastuneiden läheisille valtavasti voimia ja jaksamista tilanteeseen. PRESIDENTTI VOI MYÖS NÄYTTÄÄ ESIMERKKIÄ JA PUHUA AVOIMESTI VAIKEISTAKIN ASIOISTA KUTEN MIELENTERVEYSONGELMISTA. 24 Lisäksi rohkaisisin hakemaan apua myös omaan jaksamiseen. Jos omasta jaksamisesta ja hyvinvoinnista ei pidä huolta, voi olla vaarassa sairastua myös itse. Tällä hetkellä mielenterveyspalvelut painottuvat erikoissairaanhoitoon, ja oikea-aikaista apua on vaikeaa ja hidasta saada. Perusterveydenhuollon mielenterveyspalveluita tulisi vahvistaa hoidon saavutettavuuden ja yhdenvertaisuuden parantamiseksi. Psykiatristen hoitopaikkojen riittävyys tulisi myös turvata koko maassa. Näin varmistettaisiin myös se, että hoito ei kasautuisi liikaa läheisten harteille. On tärkeää, että sairastuneiden mielenterveyspotilaiden kohdalla myös omaiset ja läheiset saavat tukea ja pääsevät palveluiden piiriin. Oma työni on aika ajoin hyvin kiireistä KUVA: ANTTI YRJÖNEN ja stressaavaakin. Pidän huolta omasta mielen hyvinvoinnistani käymällä talvisin avantouimassa aina kun ehdin. Meri on minulle tärkeä ja rauhoittava elementti, jonka äärellä rentoudun. Myös kulttuuri ja erityisesti lukeminen on minulle tärkeää ja tuo hyvinvointia kiireisen elämän keskellä. Samoin liikunta, esimerkiksi juokseminen ja kuntosaliharjoittelu auttavat jaksamaan. Kirjoittaja on Vasemmistoliiton puheenjohtaja, kansanedustaja ja presidenttiehdokas. 1/2024

BLOGIKIRJOITUKSIA FinFami pyysi presidentinvaalien kynnyksellä ehdokkailta blogikirjoitusta, jossa he jakavat ajatuksiaan mielenterveydestä ja psyykkisen oireilun vaikutuksista läheisiin. Blogikirjoitukset on julkaistu tammikuussa 2024 FinFamin verkkosivuilla. Mielenterveys ja siihen liittyvät teemat ovat ajankohtaisia vaalien jälkeenkin, joten julkaisemme kirjoitukset myös Labyrintti-lehdessä. Olli Rehn: ”Sydämen sivistyksellä ja toistemme hyvällä kohtelulla voimme luoda ympärillemme hyvää” Mielenterveys koskettaa meistä jokaista. Jokainen meistä voi varmasti nimetä elämästään kohtia, joissa henkistä jaksamistamme on koeteltu. Tällaisia elämänvaiheita saattaa tulla vastaan esimerkiksi läheisen menettämisen, sairastumisen, yksinäisyyden tai työkuormituksen myötä. Tällaista lähestymistapaa haluaisin myös presidenttinä tukea. Yhteiskuntamme pitää olla sellainen, jossa mielen sairaudet eivät lyö ihmiseen leimaa. Valitettavasti tämän päivän Suomessa lisääntyvät mielenterveyden ongelmat vievät ihmisiä sivuun työelämästä ja laajemminkin sosiaalisista suhteista. Tämä kasvattaa yhteiskuntamme eriarvoistumista ja johtaa yksilötasolla helposti arvottomuuden ja voimattomuuden tunteeseen. Psyykkinen sairaus ei kosketa vain sairastunutta. Läheisille mielen sairaudet voivat tarkoittaa huolta, turvattomuutta, menettämisen pelkoa ja venymistä toisen puolesta. Myös auttaja kaipaa apua ja tukea. Erityisesti on kiinnitettävä huomiota lasten hyvinvointiin vanhemman sairastuessa psyykkiseen sairauteen. ON TODELLA HIENOA, ETTÄ MIELEN HYVINVOINNISTA JA MIELENTERVEYDEN HAASTEISTA PUHUTAAN NYKYÄÄN AIEMPAA AVOIMEMMIN. Mielenterveyspalveluiden saatavuutta on parannettava. On tärkeä muistaa myös kansalaisjärjestöjen rooli mielenterveystyössä – olipa kyse sairastuneen tai läheisten tukemisesta. 1/2024 Esimerkiksi järjestöjen tarjoama vertaistuki on korvaamattoman arvokasta. Yhteiskunnan eheys on turvallisuutemme perusta. Pyrin presidentiksi, koska haluan rakentaa Suomea, johon kaikki suomalaiset voivat kokea kuuluvansa sen arvokkaina jäseninä, silloinkin kun elämä välillä koettelee tai asiat eivät mene sillä tavalla kuin olisi toivonut niiden menevän. Keskeinen hyvän elämän edellytys on se, että voimme kokea arvostusta ja kunnioitusta kanssaihmisiltä. Sydämen sivistyksellä ja toistemme hyvällä kohtelulla voimme luoda ympärillemme hyvää niin työpaikoilla, koulussa kuin sosiaalisessa mediassa, Eikä tämä maksa mitään. Hyvä ohjenuora tähän löytyy niin Raamatun kultaisesta säännöstä kuin monista muistakin uskonnoista: tee KUVA: ANTON SUCKSDORFF toiselle se, mitä toivot itsellesi tehtävän. Omasta mielenterveydestäni pidän huolta irtautumalla säännöllisesti työrutiineista esimerkiksi liikunnan tai lukemisen pariin. Kokemukseni mukaan tunnin-puolentoista futismatsi nollaa aivot ja palauttaa suhteellisuudentajun. Futis on minulle enemmän mielenterveyttä kuin ruumiinkuntoa, toki sitäkin. Mielenterveydessä on kyse ihmisen elämän kokonaisuudesta: riittävä lepo ja uni, arkiliikunta, tolkullinen ravitsemus, läheiset ja ystävät, erisorttiset harrastukset, kuten kulttuuri ja kirjat, rentoutuminen tekemättä mitään, sauna ja järvi, mökkielämä. Asiat ovat kohdallaan, kun elämästä löytyy sopivassa suhteessa lepoa ja haastetta sekä iloa ja merkitystä tuovia asioita. Kirjoittaja on Suomen Pankin pääjohtaja ja valitsijayhdistyksen presidenttiehdokas. 25

Harry Harkimo: ”Mielenterveyspalveluiden piiriin on päästävä matalalla kynnyksellä” Mielenterveysongelmien kanssa jää edelleen liian yksin. Apua tulisi saada nopeammin ja helpommin. Olen huolissani etenkin nuorten mielenterveydestä. Jos apua saa viiveellä, sillä voi olla nuoren elämään kauaskantoiset seuraukset. Uskon, että stigma ja puhumattomuus helpottuisivat, jos avun saanti olisi sujuvampaa. Jos jo valmiiksi on vaikeaa puhua asioista, on se vielä vaikeampaa, jos siitä ei koe olevan hyötyä. Mielenterveyspalveluiden pitäisi olla helpommin saavutettavissa. Esimerkiksi sairaanhoitajia voisi kouluttaa antamaan lyhytkestoista interventiota. Etenkin nuorten kohdalla on tärkeää, että apua saa heti kun siltä tuntuu. Se, että pääsee keskustelemaan luottamuksella turvallisen aikuisen kanssa, voi jo itsessään olla merkityksellistä. Mielenterveysongelmat kuormittavat myös läheisiä. Etenkin lasten ja nuorten kohdalla myös perheen jaksaminen tulee ottaa erityisesti huomioon. Huoli läheisestä voi olla valtava. PIDÄN TÄRKEÄNÄ, ETTÄ LÄHEISTÄ VOIDAAN TUKEA JA ETTÄ HÄN PÄÄSEE JAKAMAAN KOKEMUKSIAAN VERTAISTOIMINNASSA. Tämä toki edellyttää, että meillä on myös mielenterveyspalvelut, joista apua saa. Olen seurannut läheltä siskoni pojan kamppailua huumeiden kanssa. Läheisen päihderiippuvuus vaikuttaa koko perheeseen. Sen olen oppinut, että hoitoon tulisi päästä heti kun sitä tarvitseva itse osoittaa sille mielenkiintoa. Muuten ollaan jo auttamattomasti myöhässä. Tällä hetkellä ollaan kaukana siitä. Läheiset ovat usein huolissaan nimenomaan riittävän hoidon saamisesta. Siksi näen, että parhaiten autamme, kun mielenterveyspalveluiden piiriin pääsee matalalla kynnyksellä. Tällä hetkellä esimerkiksi psykoterapiaan pääseminen vie aikaa ja vaatii omaa aktiivisuutta. Tätä ei välttämättä löydy, jos voimavarat ovat vähissä. Ja tukea tarvitaan entisestään. Ei voi liiaksi korostaa mielenterveyspalveluiden parantamisen tärkeyttä. Tarvitaan lisää koulutettuja ammattilaisia ja eri tahojen yhteistyötä, jotta hoitoon pääsy ja hoitopolku olisivat mahdollisimman sujuvia. Viranomaisten varhaisempaa ja kiinteämpää yhteistyötä tulee parantaa. Puuttumisen tulee tapahtua jo ala-asteella, jolloin ensimmäiset merkit ongelmista alkavat näkyä. Meillä ei ole varaa odottaa. Kirjoittaja on Liike Nytin puheenjohtaja, kansanedustaja ja presidenttiehdokas. Jutta Urpilainen: ”Mielenterveyden ongelmista uhkaa tulla kansallinen kriisi – se on ratkaistava parlamentaarisesti” Olen joulu- ja tammikuun aikana kiertänyt kaikki mannerkyllä kertoo jotakin yhteiskunnastamme, että nuoremme oireiSuomen maakunnat ja vieraillut yli 50 paikkakunnalla. Vaikka levat tällä tavalla. Ei ole liioiteltua sanoa, että tässä on kansalihmiset haluavat usein kertoa presidenttiehdokkaalle paikallisen kriisin ainekset. lisista asioista, on yksi teema, joka on noussut esiin kaikkialla etelästä pohjoiseen ja lännestä itään. Se teema on huoli suomalaisten nuorten PRESIDENTTI ON ARVOJOHTAJA, JONKA TULISI PYRKIÄ hyvinvoinnista ja jaksamisesta. UIMAAN VASTAVIRTAAN. HÄN VOI LUONTEVASTI THL:n mukaan jopa neljännes nuorista kärsii TUODA YHTEISKUNNAN ERI TOIMIJOITA SAMAN mielenterveysongelmista. Mielenterveysongelmat eivät tietenkään rajoitu vain nuoriin, mutta ikävä PÖYDÄN ÄÄREEN. 26 1/2024

Mielenterveyden järkkyminen on inhimillinen tragedia, mutta tässä mittakaava kyse on myös yhteiskunnallisesta ja kansantaloudellisesta ongelmasta. Mielenterveyden ongelmat esimerkiksi ovat nuorilla selkeästi yleisin sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeelle jäämisen syy. Olen vaalikampanjassani ehdottanut, että solmua lähdettäisiin avaamaan parlamentaarisesti – että eduskuntapuolueet yli hallitus-oppositio-rajan miettisivät yhdessä toimenpiteitä, joita sitouduttaisiin toimeenpanemaan myös seuraavilla hallituskausilla. Mielenterveyspalveluiden resurssointi, terapiatakuu ja esimerkiksi yhteistyö oppilaitosten kanssa ovat asioita, joihin voidaan vaikuttaa poliittisilla päätöksillä. Tämä ei yksin riitä, vaan asenneilmapiiriä ja julkista keskustelua on syytä tarkastella kriittisesti. Mielestäni vastakkainasettelu ja kärjistäminen on lisääntynyt, ja samalla empatia on vähentynyt, mikä nakertaa yhteiskunnallista luottamusta ja on omiaan lisäämään kelpaamattomuuden kokemusta. Ajattelen, että presidentti on arvojohtaja, jonka tulisi pyrkiä uimaan vastavirtaan. Hän voi luontevasti tuoda yhteiskunnan eri toimijoita saman pöydän ääreen. Presidenttinä olisin valmis kutsumaan koolle mielenterveyssektorin toimijoita, joiden asiantuntemuksesta ja osaamisesta päättäjät voisivat ammentaa. Omaiset ja heitä edustava FinFami on ehdottomasti tällainen toimija. Presidentti voi pyrkiä viestittämään kaikille suomalaisille, että hyvinvointivaltion lupaus siitä, että ketään ei Suomessa jätetä, on yhä voimassa. Kaikkia tarvitaan, kaikki kelpaavat ja mielenterveyden ongelmiin, joihin yhä tänä päivänä ikävä kyllä liittyy ennakkoluuloja, voi saada apua. Myöskään omaisia ei jätetä yksin vaikeassa tilanteessa, jossa läheisen mieli järkkyy. Kirjoittaja on Euroopan unionin komissaari ja SDP:n presidenttiehdokas. Mika Aaltola: ”Puolustan empatiayhteiskuntaa, jossa vallitsee avoimuuden, parantavan puheen ja rohkeuden ilmapiiri” Suomen mielenterveyskriisi on yksi aikamme isoista haasteista. Haasteen ratkaiseminen vaati useita konkreettisia tekoja. Mielenterveysongelmat koskettavat kaikkia, ne eivät syrji. Muistan ensimmäisen kesätyöni psykologian opintojeni jälkeen vuonna 1990 Törnävän psykiatrisessa sairaalassa hyvin. Suljetulla osastolla oli ihmisiä kaikista eri sosioekonomisista taustoista. Mielenterveysongelmista kärsivän stigma on edelleen kova. Koetaan häpeää mielen järkkyessä, samalla kun jokin muu sairaus ja siitä selviäminen on sankaritarina. Mikä tahansa vakava sairaus on jo itsessään kriisin paikka sairastuneelle ja heidän läheisilleen. Sairauksista ei pitäisi joutua tuntemaan häpeää tai jäädä yksin niiden kanssa. Joka viides suomalainen kokee vuoden 1/2024 KUVA: AALTOLA2024.FI aikana mielenterveyden häiriöitä ja joka viides sairastuu elämänsä aikana masennukseen. Näin lähes jokainen meistä on vähintäänkin ollut mielenterveyden haasteista kärsivän läheinen, omainen tai ystävä. Mielenterveyden haasteet ja -sairaudet eivät eroa fyysisistä sairauksista, vaan usein ne kulkevat käsikädessä. Avoimuuden kulttuuria ja kokonaisvaltaista otetta tarvitaan asian ratkaisemiseksi niin yhteiskunnallisella- kuin yksilötasolla. Mielenterveyskriisin ratkaisun avaimet sijaitsevat arvoissamme ja yhteistyössä sekä siinä, että lähdemme tuumasta toimeen, käymme arvokeskustelua, mutta myös ohjaamme resursseja ja tukea riittävästi ja oikein. Tässä presidentillä on tärkeä tehtävä. Puolustan empatiayhteiskuntaa. Haluan 27

polvista. Samalla kun nuoret kamppailevat mielenterveyden haasteiden kanssa, ovat he myös muutoksentekijöitä. Nuorilla itsellään on myös ratkaisun avaimet. Mielenterveyden haasteiden lisääntyminen voi kuvastaa myös muutosta arvoissamme suuntaan, jossa mielen haasteista puhutaan ja niihin osataan hakea apua. Oleellista on, että yhteiskuntamme pystyy vastaamaan tähän muutokseen ja kasvaviin mielenterveyden hoitamisen ja tukemisen tarpeisiin. Olen esittänyt, että presidenttinä aloittaisin nuorten kanssa omat Kultaranta-keskustelut. Keskusteluissa haluaisin kuulla nuorilta, tarvitsisiko mielenterveyden kysymykset oman ”meetoonsa” tai ”pride- vapautusliikkeen”, jotta mielenterveyteen liittyvän stigman korvaisi empatia ja empatiayhteiskunta. Empatiayhteiskunta, jossa kuullaan ja kuunnellaan, ja avun pyytäminen sekä sen saaminen on tarjolla kaikille. Empatiayhteiskunta on yhtenäisen Suomen peruskallio. Meidän on yhdessä luotava Suomi, jossa kyräilyn, pelon ja lannistumisen sijaan vallitsee luottamuksen, avoimuuden ja rohkeuden ilmapiiri. Suomi, joka on menossa oikeaan suuntaan. Tässä työssä me tarvitsemme sekä järkeä että sydäntä. PRESIDENTIN TULEE ARVOJOHTAJANA TOIMIA KESKUSTELUA AVAAVANA JA YLLÄPITÄVÄNÄ, MIELENTERVEYSONGELMIIN LIITTYVÄ STIGMAA JA HÄPEÄÄ VÄHENTÄVÄNÄ, JA RATKAISUJA ETSIVÄNÄ ARVOKESKUSTELIJANA. omalla esimerkillä tuoda esiin avoimesti ongelmia ja haasteita, iloja ja suruja, sairauksia ja hyvinvointia. Näin olen tähänkin asti toiminut ja tulisin toimimaan – kertonut avoimesti myös omista haasteista ja sairauksistani. Avoimuus, tunnetaitojen opetteleminen, oma esimerkki ja parantava puhe on monen ratkaisun alku. Maailmassa on liikaa kovuutta. Maailman muuttuessa ja sotien palattua Eurooppaan arvomme ovat monin tavoin kovenemaan päin. Tällöin on erityisen tärkeää edistää avointa empatiayhteiskuntaa – sitä, että ketään ei jätetä, vaan kaikki otetaan mukaan. Nuorissa ratkaisun avaimet – Kultaranta kutsuu Arvoissamme ja asenteissa on ollut nähtävissä paljon myös positiivista muutosta. Yhteiskunnassamme on tapahtunut lyhyen ajan sisään paljon tabujen rikkoutumista sekä tasaarvon lisääntymistä. Nuorten asenteet ja suhtautuminen erityisesti mielenterveyden kysymyksiin eroavat iäkkäämmistä suku- Kirjoittaja on Ulkopoliittisen instituutin johtaja ja valitsijayhdistyksen presidenttiehdokas. Sari Essayah: ”Et ole yksin, et jää yksin – presidentti vaikeidenkin asioiden sanoittajana” Presidentti arvokeskustelijana nostaa esiin aiheita, jotka koskettavat kansalaisiamme ja sitä kautta yhteiskuntaamme monin eri tavoin. Parhaimmillaan syntyy kokemus, että minua koskettava asia on merkityksellinen ja tärkeä. Arkielämä haastaa meitä kuitenkin monin tavoin. Saatamme monesti ajatella, että vaikeista ja meille hävettävistä asioista puhuminen vain entisestään lisää häpeää. Elämä on kuitenkin näyttänyt, että häpeä päinvastoin hälvenee vaikeista asioista puhumalla. Yksi suurimmista mielenterveyteen ja päihderiippuvuussairauteen liittyvistä asioista lienee syvä yksinäisyyden, häpeän, ehkä avuttomuudenkin kokemus. Älä puhu, älä kysy, älä tunne, lienee monelle silloin tuttu. Presidentti voi arvokeskustelijana olla vähentämässä stigmaa ja 28 KUVA: SAKARI RÖYSKÖ häpeää sanoittamalla vaikeitakin asioita. Mielenterveys- tai päihderiippuvuussairaus tuntuu edelleen olevan aihe, jonka ympärillä puhumattomuuden kulttuuri on juurtunut syvään. Joka neljäs suomalainen lapsi elää perheessä, jossa vanhempi sairastaa mielenterveys- tai päihderiippuvuussairautta. Kun perheessä tai lähiyhteisössä on haasteita mielenterveyden tai päihderiippuvuuden kanssa, koko lähiyhteisö on silloin kovilla. Kun yksi sairastuu, monen maailma muuttuu. Voisikin sanoa, että koko perhe sairastaa tavallaan ja läheiset ottavat omia roolejaan selviytyäkseen arjesta. Jotta voi auttaa muita, on pidettävä omasta jaksamisesta huolta. Kansalaisten tulee voida luottaa siihen, että yhteiskunnan tuki on vahvimmillaan silloin, kun yksilö on 1/2024

heikoimmillaan. Olen iloinen, että julkisuudessa yhä useampi, nuorikin, on uskaltautunut jakamaan oman tarinansa. Esiin nostetut asiat voivat parhaimmillaan madaltaa kynnystä hakeutua mielenterveysavun piiriin. Meillä jokaisella on vastuu itsemme lisäksi myös toisistamme. Vastuu apua tarvitsevista yhteisön jäsenistä pohjautuu meille tuttuun ohjeeseen rakastaa lähimmäistä niin kuin itseään. Nykyinen elämänmalli on vieraannuttanut meitä lähimmäisistämme ja voimme yhteiskunnassa juuri niin hyvin kuin voimme perheissämme sekä lähiyhteisössämme. Yksilökeskeisyyden takia tarvitsemme enemmän yhteisöllisyyttä ja huolenpitoa. Lähimmäisyhteiskunnassa ihmisarvo perustuu ihmisen olemiseen, ei hänen tekemisiinsä tai kykyihinsä eikä sairaus tai vammaisuus vähennä kenenkään ihmisarvoa tai oikeutta elämään. VAIKEASSA ELÄMÄNTILANTEESSA TOSIELÄMÄN KERTOMUKSET VOIVAT TUODA VALON PIMEÄÄN. EN OLE YKSIN, EN JÄÄ YKSIN. Kirjoittaja on maa- ja metsätalousministeri, Kristillisdemokraattien puheenjohtaja ja presidenttiehdokas. Pekka Haavisto: ”Et ole yksin – mielenterveys on koko yhteiskunnan asia” Mielenterveyden heikkenemisen taustalla on monia syitä, mutta yksi niistä on varmasti se, että meillä on yhä vähemmän aikaa lähimmäistemme kohtaamiseen ja kuunteluun. Työkeskeinen ja kiireinen elämäntapamme vähentää kohtaamisia, joilla voisi olla suuri merkitys sekä ongelmien vähentämisessä että varhaisessa puuttumisessa. Erityisesti nuorten kohdalla näkyy selvästi, että korona-aika lisäsi monella tavalla yksinäisyyttä ja masentuneisuutta. Kun tähän liittää aikamme uhkaavat kuvastot – ilmastokriisin, luontokadon, VRGDWMDNRQÁLNWLW²HLROHLKPHHWWl nuorten masentuneisuus, ahdistuneisuus ja mielenterveysongelmat ovat olleet voimakkaassa kasvussa. Samaan aikaan koetaan, että mielenterveyspalvelut ovat heikentyneet ja jonojen pituus kasvanut. Myös taloudellinen on mielenterveysongelmia, myös läheisten taakka voi olla raskas. Huoli, byrokratian rattaissa toisen puolesta asioiminen ja unettomat yöt vetävät myös läheisen helposti ”mustaan kaivoon”. Tarvittaisiin ”mielenterveyskioskeja”, joihin voisi poiketa, joista saisi neuvoja ja pyytää apua vaikkapa läheisensä puolesta. Ammattilaisen avun ohella turvallinen läheinen tai lapsen ja nuoren kohdalla aikaansa käyttävä aikuinen voi olla elämän ratkaiseva muutostekijä. Omassa elämässäni lepo, läheiset ja luonnossa liikkuminen ovat tärkeitä henkisen hyvinvoinnin lähteitä. Tärkeää on myös, että ystäväpiirissä on monenlaista väkeä, ettei työ ja sen mukana tuomat huolet varjosta liikaa vapaa-aikaa. Itselleni myös hiihto ja musiikki ovat harrastuksia, jotka auttavat rentoutumaan. KUVA: MEERI KOUTANIEMI Nykyään puhutaan paljon tekoälystä. Kokeilin viime kesänä Chat-GPT:ta, ja ensimmäinen kysymykseni tekoälylle oli, TOIVOISIN, ETTÄ MIELENTERVEYSPALVELUJEN KYNNYS ”miten on sielusi laita”? Tekoäly vastasi vielä tuolloin: ”Olen kone, minulla ei ole OLISI AINA MAHDOLLISIMMAN MATALA NIIN sielua.” ASIAKKAALLE KUIN HÄNEN LÄHEISILLEENKIN. Sitten tein toisen kysymyksen – eli saman monikossa: ”Miten on sielumme laita?” DKGLQNRSHUKHLVVlRQNDVYDQXWLQÁDDWLRQMDNRUNRMHQQRXVXQ Tekoäly vastasikin nyt sujuvasti kertoen sielusta ja sielun käsitmyötä. WHHVWlHULXVNRQQRLVVDMDÀORVRÀRLVVD/RSSXODXVHROLµ-RV On tärkeää, että puhumme avoimesti ongelmistamme ja Sinulla kuitenkin on sielullisia ongelmia, käänny ammattiautkannustamme toisiamme hakemaan ammattilaisten apua. On tajan puoleen.” Ei yhtään huono ehdotus tekoälyltä. koko yhteiskunnan kannalta tärkeää, että mielenterveyteen kiinnitetään enemmän huomiota. Kirjoittaja on Vihreiden kansanedustaja ja valitsijayhdistyksen presiOma kokemukseni on, että kun läheisten tai ystävien piirissä denttiehdokas. 1/2024 29

PUHEENJOHTAJA Anita Ruutiainen FinFami tarjoaa monenlaista tukea mielenterveysomaisille M KUVA: SUVI-TUULI KANKAANPÄÄ ielenterveysomainen on altis itse sairastuFinFameissa ympäri Suomen on erilaisia vertaistukiryhmiä, maan, koska läheisen psyykkinen sairastujoissa keskustellaan joko vapaamuotoisesti tai sovituista aiheista. minen pistää omaisen arjen sekaisin. Usein Voit myös varata ajan maksuttomaan keskustelutukeen, jota sairaus tulee perheelle yllätyksenä, vaikka tarjoavat ammattilaisemme. Lisäksi järjestämme esimerkiksi sairastunut olisikin jo aiemmin oireillut ABC-koulutusta ja vertaiskouluttajien johdolla Prospect-koulujollain tavoin. Läheiset ovat voineet ajatella oireiden johtuvan tusta. Prospect on kansainvälinen koulutus, jota hallinnoi vain stressistä tai muusta mielen kuohunnasta ja joskus näin eurooppalainen omaisjärjestöjen liitto Eufami. Prospect-kouluvoi olla. Jos läheinen kuitenkin sairastuu psyykkisesti, omaisella tusta järjestetään useissa Euroopan maissa ja sitä kehitetään alkaa huoli siitä, mistä sairastuneelle löytyy apua. jatkuvasti, jotta se voi parhaiten palvella omaisten tarpeita. Kuten tiedämme, hyvinvointialueilla Useissa FinFami-yhdistyksissä on on rahavaikeuksia. Tuntuu, että usein myös aktiivista nuorisotoimintaa, joka säästöt otetaan mielenterveyspalveluista, muun muassa jalkautuu eri oppilaitokjotka ovat mielestäni jo loppuun säässiin kertomaan mielenterveyden sairauktetty. Sairaalapaikkoja on liian vähän ja sista ja siitä, miten voi suhtautua, kun avohoito tökkii. Myöskään nuorten teralähipiirissä on mielenterveyden haasteita. piatakuu ei ole vielä edennyt, vaikka se Järjestämme lisäksi somessa nuorisolle on kirjattu hallitusohjelmaan. suunnattua toimintaa ja erilaisia keskusMoni mielenterveysomainen pohtii, teluryhmiä. Myös aikuisille löytyy etäyhmistä saa ensiapua sairastuneelle. Joskus teysryhmiä. Pidämme myös luentoja eri omainen voi joutua jäämään joksikin sairauksista ja muista omaisia kiinnosaikaa pois työstä, kunnes sairastunut tavista asioista. Näitä järjestetään sekä saadaan sellaisen avun piiriin, että hän paikan päällä että etäyhteyksin. pärjää ilman omaisen apua. Paluu töihinTeemme yhteistyötä eri FinFamien kään ei aina ole yksiselitteistä, koska välillä sekä paikallisella tasolla oppiomaisella voi olla jatkuva huoli sairastulaitosten ja muiden aiheesta kiinnosneesta ja hänen pärjäämisestään. Tässä tuneiden tahojen kanssa. Meillä on vaikeassa elämäntilanteessa ei ole ihme, verkossa paljon tietoa mielenterveysjos omainen itse uupuu. asioista. Suosittelenkin tutusKoska terveydenhuollossa FINFAMI-YHDISTYKSISSÄ VOI KEVENTÄÄ tumaan niin keskusliiton kuin pääasiallisesti huolehditaan vain eri alueidenkin verkkosivuihin. MIELTÄÄN YMMÄRTÄVÄSSÄ JA sairastuneesta, jää omainen Sieltä voi löytyä sinua kiinnosLUOTTAMUKSELLISESSA ILMAPIIRISSÄ. monesti yksin pulmiensa kanssa. tavia asioita tai voit saada apua Olisi hyvä, jos hoitotaho kertoisi mieltä askarruttaviin asioihin. omaisille, että on olemassa FinFami-yhdistyksiä, joista omainen Huomaathan, että kaikki tarjoamamme apu on maksutonta. saa apua itselleen. Näin avun etsiminen ei jää oman aktiiviMaksua peritään ainoastaan, jos järjestämme virkistystoimintaa. suuden varaan. Samalla vähennettäisiin hyvinvointialueiden Virkistys onkin tarpeellista omaisille, jotka pyyteettömästi kuormitusta, eikä ylikuormittunutta terveydenhoitoakaan auttavat kuntoutujia selviytymään omasta arjestaan. tarvitsisi rasittaa. Olen iloinen ja kiitollinen, että STEA on myöntänyt meille Onneksi FinFamin toimipaikkoja on useita ympäri Suomea. toiminta-avustusta, koska vain siten pystymme järjestämään Ne ovat tukipaikkoja, jotka on suunnattu juuri mielenterveysnäin kattavat ja hyvät palvelut mielenterveysomaisille. Heille, omaisille. FinFami-yhdistyksissä voi keventää mieltään ymmärjotka eivät muulta taholta palveluja saa. Tekemämme työ on tävässä ja luottamuksellisessa ilmapiirissä. Se, mitä toimipaikois- maksutonta, ennaltaehkäisevää työtä. samme puhutaan, jää sinne. Sekä työntekijöillämme että vertaisVoimistunut omainen jaksaa paremmin huolehtia myös ohjaajillamme on sataprosenttinen vaitiolovelvollisuus. Sama sairastuneesta. Toivon, että kaikki tukea tarvitsevat löytävät koskee myös ryhmiin osallistuvia. järjestömme piiriin. 30 1/2024

Hae mielenterveysomaisille suunnatulle TUETULLE LOMALLE Tuetut lomat ovat täysihoitolomia, joita myönnetään pienituloisille eniten tuettua lomaa tarvitseville. T uetulla lomalla voit tavata toisia samankaltaisessa elämäntilanteessa olevia, jakaa kokemuksia sekä saada vertaistukea ja voimavaroja arjen tueksi. Mielenterveysomaisille suunnattuja tuettuja lomia on vuoden aikana neljä kappaletta, joista kahden hakuaika on vielä käynnissä. Mukana on lomat aikuisille, joiden läheisellä on mielenterveyden haasteita. Mielenterveysomaisten tuettuja lomia voit hakea sähköisesti. LOMA-AJANKOHDAT Mielenterveysomaisille suunnatut lomat ovat haettavissa seuraaviin kohteisiin: 22.9.2024-27.9.2024 Vertaisloma aikuisille (Rokua Health & Spa, Pohjois-Pohjanmaa). Hakuaika päättyy 22.6.2024. 6.10.2024- 11.10.2024 Vertaisloma aikuisille (Sport & Spa hotel Vesileppis, Leppävirta). Hakuaika päättyy 6.7.2024. LOMIEN HAKEMINEN Lomalle voi hakea mistä päin Suomea tahansa. Lomahakemus täytetään sähköisesti osoitteessa LOTU – LomaKDNX ORPDMDUMHVWRWÀ /LQNNLVlKN|LVHHQKDNHPXNVHHQO|\W\\ 07/+QYHUNNRVLYXLOWDRVRLWWHHVVDPWOKÀ3DSHULORPDNNHLWD voi tilata puhelimitse (p. 010 2193 460) arkisin klo 9-13 tai VlKN|SRVWLWVHRVRLWWHHVWDORPDW#PWOKÀ LOMAN HINTA JA MUUT TIEDOT Lomalle osallistuva maksaa omavastuun (125 € / lomalainen) ja matkakulut lomakohteeseen. Alle 17-vuotiaat lapset lomailevat maksutta. Tuetun loman voi saada maksimissaan kolmen (3) vuoden välein ja enintään kolme kertaa kymmenen vuoden aikana. Päivityksellä pyritään varmistamaan, että tuetuille lomille osallistuu mahdollisimman paljon lomalaisia, jotka eivät ole ennen olleet tuetulla lomalla. Tavoitteena on, että mahdollisimman moni tuettua lomaa tarvitseva pääsee lomalle vähintään kerran. Päätöksen muuttuneista myöntämisperusteista ovat tehneet STEA ja lomajärjestöt. Lomien hakuajat päättyvät kaikissa lomissa 3 kk ennen loman alkua. KUVA: MTLH RY /LVllWLHWRDVDDWDUNLVLQNORQXPHURVWDWDLVlKN|SRVWLWVHORPDW#PWOKÀ 1/2024 31

Yhteinen matka asiakas- ja potilasturvallisuuden mallimaaksi Asiakas- ja potilasturvallisuudella tarkoitetaan sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioiden ja ammattilaisten tapoja, joilla varmistetaan palveluiden ja hoidon turvallisuus sekä suojataan asiakkaita ja potilaita vahingoittumiselta. Läheisillä on tärkeä merkitys palveluiden ja hoidon turvallisessa toteutuksessa. A siakas- ja potilasturvallisuus on oikean palvelun, hoidon ja hoivan saamista oikeaan aikaan ja oikein annettuna niin, että siitä aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa. Sosiaali- ja terveysministeriön kansallinen asiakas- ja potilasturvallisuusstrategia ja toimeenpanosuunnitelma 2022– 2026 sitouttaa palvelujärjestelmän ja toimijat vahvistamaan asiakkaiden ja potilaiden osallisuutta. Asiakkaan, potilaan ja läheisten osallisuus ja heidän kokemuksensa hyödyntäminen kehittämisessä on nostettu yhdeksi keskeiseksi teemaksi. Läheisen osallisuus turvallisuuden varmistajana Mielenterveysomaisten määrä on Suomessa merkittävän suuri, lähes puoli miljoonaa. Tiedämme, että perheessä TURVALLISUUS ON TEKOJA. TURVALLINEN HOITO JA PALVELUT LUODAAN JA NIITÄ KEHITETÄÄN YHDESSÄ. 32 yhden sairastuessa, sillä on vaikutusta kaikkien hyvinvointiin ja arkeen. Osallisuuden edistäminen on sisäänrakennettu sosiaali- ja terveydenhuollon toimintakulttuuriin. Sekä läheisten että asiakkaiden ja potilaiden osallisuuden vahvistamisen tulisi olla osa jokaisen ammattilaisen arkipäivää. Läheisten osallisuus, tieto ja tuki ovat merkityksellisiä. Asiakkaat ja potilaat ovat usein oman tilanteensa asiantuntijoita ja kumppaneita omissa palveluissaan ja hoidossaan. Tiedon, ohjauksen ja neuvonnan antaminen riittävästi, ymmärrettävästi ja suullisen tiedon lisäksi tarvittaessa myös kirjallisesti on edellytys sille, että palvelunsaaja läheisineen voi osallistua ja olla tasavertainen toimija. Se edellyttää ammattilaiselta kannustusta ja rohkaisua kertomaan oireista, toiveista ja huolista, mieltä askarruttavista asioista tai huomatuista epäkohdista. Luottamuksellinen ja arvostava suhde ammattilaisen kanssa edistää osallisuutta itseä koskevaan päätöksentekoon ja lisää toimintakykyä sairauden kanssa. Hyvinvointialueita kannustetaan seuraamaan osallisuutta esimerkiksi sisällyttämällä sen toteutumisen seuranta osaksi johdon raportointia. Osallisuuden vahvistumista tuetaan muun muassa työnantajien järjestämällä täydennyskoulutuksella. Palveluiden käyttäjien ja läheisten kokemukset sekä palaute ovat tärkeitä Sosiaali- ja terveydenhuolto on olemassa asiakkaita ja potilaita varten. Järjestelmällä ei ole itseisarvoa. Toiminnan päämääränä on asiakkaiden ja potilaiden turvallinen ja laadukas palvelu ja hoito. JÄRJESTELMÄ EI OLE ITSEISARVO. JÄRJESTELMÄ ON OLEMASSA ASIAKKAITA, POTILAITA JA LÄHEISIÄ VARTEN. Turvallisuus syntyy yhteistyössä asiakkaiden, potilaiden ja läheisten kanssa. Läheisillä on palvelun saajien ohella usein ammattilaisia kokonaisvaltaisempi kuva eri palveluyksiköiden yhteistyöstä ja palvelujen yhteensovittamisen haasteista. Kokemukset heidän turvattomuuden tunteistaan tai epätietoisuuden tilanteis1/2024

Asiakas- ja potilasturvallisuusstrategian ja toimeenpanosuunnitelman rakennekuva, jossa kuvataan strategian neljä kärkeä. Visio: Suomi asiakas- ja potilasturvallisuuden mallimaa 2026 – vältämme vältettävissä olevan haitan Strateginen kärki 1 Yhdessä asiakkaiden ja potilaiden kanssa Strateginen kärki 2 Hyvinvoivat ja osaavat ammattilaiset Strateginen kärki 3 Turvallisuus ensin kaikissa organisaatioissa Strateginen kärki 4 Parannamme olemassa olevaa Tavoite 1.1 Lisäämme osallisuutta turvallisuuden parantamiseksi Tavoite 2.1 Varmistamme turvallisuusosaamisen ja sen lisääntymisen läpi työuran Tavoite 3.1 Avoin ja saatavilla oleva tieto ohjaa toimintaamme ja lisää turvallisuutta Tavoite 4.1 Lisäämme lääkehoidon turvallisuutta yhteisillä toimintatavoilla Tavoite 1.2 Edistämme asiakas- ja potilasturvallisuustyötä samaa tahtia Tavoite 2.2 Luomme turvallisuutta tukemalla työhyvinvointia Tavoite 3.2 Varmistamme kaikille turvalliset etä- ja digipalvelut Tavoite 4.2 Huolehdimme laitteiden ja tietojärjestelmien käytön turvallisuudesta Tavoite 1.3 Asiakkaiden, potilaiden ja läheisten kokemukset ohjaavat palveluidemme kehittämistä Tavoite 2.3 Parannamme turvallisuutta aktiivisella johtamisella Tavoite 3.3 Turvallisuuskulttuuri on toimintamme perusta Tavoite 4.3 Yhtenäistämme hyvät infektiotorjunnan käytännöt Vahvistamme ja luomme edellytykset kansalliselle ja alueelliselle turvallisuustyölle taan antavat ammattilaisille arvokasta tietoa kehittämiseen. Läheisten, asiakkaiden ja potilaiden tieto ja osallistuminen asiakas- ja potilasraadeissa sekä -paneeleissa on arvokasta. Potilaiden tekemät vaaratapahtumailmoitukset ja niissä esiin tuodut kehittämisehdotukset ovat tärkeitä tietolähteitä ja niiden hyödyntäminen on kehittämistyössä tärkeää. Systemaattinen, helppo sekä avoin palautteen ja kehittämisehdotusten kerääminen on keino, jolla läheiset, asiakkaat ja potilaat voidaan paremmin osallistaa laatu- ja turvallisuustyöhön. Osallisuus tunnistamiseen palveluissa Tunnistamisella tarkoitetaan keinoja, joilla varmistetaan, että oikea henkilö saa oikean hoidon, hoivan tai palvelun. Tunnistaminen on yksilöllisen, turvallisen ja hyvän palvelun ja hoidon perusta sekä olennainen osa asiakas- ja potilasturvallisuutta. Ammattilaisen tehtävänä on tunnistaa asiakas ja potilas. Ammattilaisen vastuulla on myös osallistaa palvelun saaja tunnistamiseen. Palvelun saajan on tärkeä aina osaltaan ja kykyjensä mukaan osallistua tunnista1/2024 LUOTTAMUKSELLINEN JA ARVOSTAVA SUHDE AMMATTILAISEN KANSSA EDISTÄÄ OSALLISUUTTA. miseen. Tunnistamisessa henkilötiedot varmistetaan kahdella tavalla, kertomalla aina itse oma nimi ja syntymäaika sekä näyttämällä henkilöllisyystodistus. Mikäli henkilö ei itse voi varmistaa henkilöllisyyttään, saattajana toimiva läheinen voi sen tehdä. Asiakas- ja potilasturvallisuuskeskus julkaisee pian verkkosivuillaan tunnistamisen tueksi muistilistan asiakkaille ja potilaille. Turvallisuus luodaan yhdessä Asiakas- ja potilasturvallisuustyötä tehdään arjessa strategian ohjaamana. Tukena on toimenpideohjelma sotejärjestäjille ja -tuottajille, mukaan lukien hyvinvointialueet. Ohjelmassa kuvataan konkreettisesti tehtävät, joilla päästään tavoitteeseen. Asiakas- ja potilasturvallisuusstrategia sisältää neljä kärkeä: - kehitämme ja teemme turvallisuustyötä yhdessä asiakkaiden, potilaiden ja läheisten kanssa - huomioimme ammattilaisten hyvinvoinnin ja turvallisuusosaamisen - etenemme turvallisuus edellä kaikissa organisaatiossa - parannamme olemassa olevia hyviä käytäntöjä. Tule mukaan, turvallisuus tehdään yhdessä. Jaa asiakkaille ja potilaille suunnattua videota: bit.ly/AsiakasPotilasTurvallisuus Jaa videota sosiaalisessa mediassa ja käytä aihetunnisteita #mallimaa2026, #asiakasturvallisuus, #potilasturvallisuus. Merkitse Asiakas- ja potilasturvallisuuskeskus mukaan @patkeskus, LinkedIn: Finnish Centre for Client and Patient Safety Lisätietoa: DVLDNDVMDSRWLODVWXUYDOOLVXXVNHVNXVÀ asiakas-ja-potilasturvallisuusstrategia/ VWPÀDVLDNDVMDSRWLODVWXUYDOOLVXXV Kirjoittajat: Tarja Pajunen, erityisasiantuntija, sh, tarja.pajunen(a)ovph.fi, 040 182 0904 Hanna Toiviainen, ohjelmapäällikkö, FT (kansanterveys), YTM Asiakas- ja potilasturvallisuuskeskus 33

KOLUMNI Paula Risikko, Eduskunnan I varapuhemies, Mielenterveyspoliittisen neuvottelukunnan puheenjohtaja, terveystieteiden tohtori Paha olo ei jonossa parane V KUVA: KALLE LAHTINEN uoden 2023 maailman mielenterveyspäivää vietetPetteri Orpon hallituksen ohjelmassa on päätetty tarttua tiin teemalla ”Mielenterveys on jokaisen oikeus”. monin eri keinoin sote-palvelujen saamiseen. HallitusohjelValittu teema muistuttaa meitä olennaisesta eli massa on muun muassa linjattu, että jos ihminen ei saa tarvitoikeudesta mielemme terveyteen. semaansa julkista palvelua hoitotakuuajan sisällä, on hänellä Mielenterveysongelmista kärsii moni ihminen oikeus saada palveluseteli tai maksusitoumus toisen palveluja kaiken ikäiset. Mielenterveyshäituottajan tarjoamaan palveluun. riöt aikaansaavat ihmiselle itselleen ja Tätä lainsäädäntöä tulee valmistella hänen läheisilleen paljon kärsimystä. ripeästi. Lisäksi niiden kustannukset ovat Hallitusohjelmaan sisältyy kirjaus valtavat. Mielenterveyden häiriöiden myös lasten ja nuorten terapiatakokonaiskustannukset ovat OECD:n kuusta. Terapiatakuu merkitsee mukaan noin 11 miljardia vuodessa. vaikuttavien mielenterveyspalveKustannukset aiheutuvat suurimluiden saamista jo perusterveydenmaksi osaksi työ- ja toimintakyvyn huollossa. heikkenemisestä. MielenterveysonTerapiatakuun tulee kattaa gelmat ovat suurin syyryhmä työkymahdollisimman laajasti kaikki vyttömyyseläkkeiden taustalla. nuoret ja nuoret aikuiset. TulevaiSote-uudistuksen yksi päätavoitsuudessa on tärkeää laajentaa terapiateista oli parantaa palvelujen saatatakuu kaiken ikäisille. vuutta. Nyt tavoitteen saavuttaminen Henkisen hyvinvoinnin vahvistuntuu olevan kaukana, sillä perustamiseksi pitää toki tehdä paljon terveydenhuollon ja erikoissairaanmuutakin, sillä silloin kun tarvitaan hoidon hoitojonot ovat pitkät, ja mielenterveyspalveluja, ollaan jo pääsy myös ikäihmisten palveluihin myöhässä. ja muihin sosiaalipalveluihin on Onneksi meillä on useita vaikeutunut. järjestöjä, joiden palveluista Pitkät odotusajat ovat kestämoni ihminen saa apua ja tukea PARHAITEN mättömiä erityisesti mielenterhyvissä ajoin ja ennalta ehkäiAVUN JÄRJESTÄMINEN ONNISTUU veysongelmissa. Tällä hetkellä sevästi. JULKISEN, YKSITYISEN JA moni mielenterveysongelmista Yksi tällainen merkittävä kärsivä joutuu odottamaan avun KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖLLÄ. järjestö mielestäni on FinFami. saantia jopa vuoden. Paha olo ei Teidän järjestönne toimii omaijonossa parane. sille ja läheisille tiedon tuotValitettavasti vain pieni osa mielenterveysongelmia kokevista tajana ja välittäjänä, etujen valvojana sekä vertaistuen, kouluihmisistä tai heidän läheisensä saa vaikuttavaa apua oikea-aikaitusten ja muiden palvelujen tuottajana. sesti. Näyttöön perustuvia, tehokkaita hoitoja masennus- ja Teitä todella tarvitaan myös muistuttamaan siitä, että kun ahdistustiloihin on olemassa huomattava määrä, ja niiden pitäisi yksi sairastuu, monen elämä muuttuu. Lämmin kiitos työsolla ensisijainen hoitomuoto jo perustason palveluissa. tänne! Parhaiten avun järjestäminen onnistuu julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin yhteistyöllä. 34 1/2024

Mielenterveysomaisten keskusliitto – FinFamin jäsenyhdistykset: Mariankatu 13 a A 4 00170 Helsinki puh. 050 464 27 39 www.finfami.fi info@finfami.fi Toiminnanjohtaja Tiina Puranen puh. 040 567 0078 tiina.puranen@finfami.fi Kehitysjohtaja Minna Vuorio p. 045 800 4903 minna.vuorio@finfami.fi Asiantuntija, viestintä Marika Finne puh. 045 844 0135 marika.finne@finfami.fi Asiantuntija, järjestö- ja henkilöstöasiat Jaana Saarelainen puh. 045 860 9343 jaana.saarelainen@finfami.fi Asiantuntija, järjestöhallinto Jan-Eerik Leppänen puh. 045 642 8510 jan-eerik.leppanen@finfami.fi Asiantuntija, vapaaehtoistyö Salla Ristolainen puh. 0400 274 624 salla.ristolainen@finfami.fi ICT-asiantuntija Magnus Erlingsson p. 040 127 9978 magnus.erlingsson@finfami.fi LAPPEENRANTA: www.finfami.fi/finfami-mielenterveysomaiset-etelakarjala-ry/ FinFami – Mielenterveysomaiset Etelä-Karjala ry p. 040 489 0993 finfamiek.tj@gmail.com PORVOO: www.ituspy.com Itä-Uudenmaan sosiaalipsykiatrinen yhdistys ry. Mannerheiminkatu 25 B, 06100 Porvoo puh. 050 307 4844 paivi.nousiainen@ituspy.com HELSINKI: www.finfamiuusimaa.fi FinFami – Uusimaa ry. Kumpulantie 5, 00520 Helsinki Käyntiosoite: Jämsänkatu 2, 4.krs, 00520 Helsinki puh. (09) 686 0260 info@finfamiuusimaa.fi ROVANIEMI: www.lappi.finfami.fi Lapin mielenterveysomaiset – FinFami ry puh. 040 611 6816 Vastaamme parittomien viikkojen ma klo 10-14 ja parillisten viikkojen ke klo 18-20. Info.lapinmielenterveysomaiset@gmail.com HÄMEENLINNA: www.finfamikantahame.fi FinFami – Kanta-Hämeen mielenterveysomaiset ry. Suomen Kasarmi, rak. 2, h. 117 13100 Hämeenlinna toimisto@finfamikantahame.fi SEINÄJOKI: www.finfamiep.fi FinFami Etelä-Pohjanmaa ry. Huhtalantie 2, 3. krs, 60220 Seinäjoki www.finfamiep.fi JOENSUU: www.tukitupa.fi Pohjois-Karjalan mielenterveysomaiset FinFami ry Karjalankatu 4 a 2, 80200 Joensuu puh. 050 534 6772 katja.pesonen@tukitupa.fi JYVÄSKYLÄ: www.finfamiks.fi Keski-Suomen mielenterveysomaiset – FinFami ry. Tapionkatu 4 A 5, 40100 Jyväskylä puh. 050 528 0030 toimisto@finfamiks.fi KERAVA: www.sopimuskoti.fi Keski-Uudenmaan Sopimuskoti Ry Klondyketalo, Kumitehtaankatu 5 C 04260 Kerava puh. 050 552 2637 hallinto@sopimuskoti.fi KUOPIO ja MIKKELI: www.finfamisavo.fi Savon mielenterveysomaiset - FinFami ry Kuopion toimipiste Asemakatu 16, 70100 Kuopio puh. 040 556 4292 toimisto@finfamisavo.fi Mikkelin toimipiste Otto Mannisen katu 4, 50100 Mikkeli (järjestötalo Estery) puh. 040 586 7359 toimisto.mikkeli@finfamisavo.fi LAHTI: www.finfamipaijathame.fi/ Päijät-Hämeen mielenterveysomaiset FinFami ry Rauhankatu 3, 15110 Lahti toimisto@finfamipaijathame.fi www.finfamipaijathame.fi p. 040 704 9913 PORI: www.finfamisatakunta.fi FinFami Satakunta ry Itsenäisyydenkatu 35 B 3.krs, 28130 Pori puh. 044 303 6282 suvi.tukkikoksi@finfamisatakunta.fi TAMPERE: www.finfamipirkanmaa.fi Mielenterveysomaiset Pirkanmaa – FinFami ry. Hämeenkatu 25 A 3. krs. ja 6. krs. 33200 Tampere puh. 040 722 4292 (neuvonta) puh. 040 582 5343 (toimisto) omaiset@finfamipirkanmaa.fi Mielen ry www.mielen.fi Åkerlundinkatu 2 A 4. krs, 33100 Tampere puh. 050 562 3403 toimisto@mielen.fi TURKU ja SALO: www.vsfinfami.fi Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset – FinFami ry/Turun toimipiste Itäinen Pitkäkatu 11 A, 20520 Turku puh. 044 793 0580 ark. 9-15 (neuvonta) www.vsfinfami.fi Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset – FinFami ry/Salon toimipiste Turuntie 8 as 13, 24100 Salo, puh. 044 793 0580, toimisto@vsfinfami.fi VAASA: www.finfamipohjanmaa.fi FinFami Pohjanmaa ry, FinFami Österbotten rf Kirkkopuistikko 31, liiketila, 65100 Vaasa puh. 044 033 4280 info@finfamipohjanmaa.fi FinFami Pohjanmaa ry, FinFami Österbotten rf Pitkänsillankatu 1-3 A, 3 krs. 67100 Kokkola puh. 044 763 4100 minna.pellinen@finfamipohjanmaa.fi Osoitteenmuutokset suoraan omaan paikallisyhdistykseen! Sieltä ne välittyvät myös Labyrintti-lehteen.