www.ampumaurheiluliitto.fi Suomen Ampumaurheiluliiton jäsenlehti 5/2023 Yhteenveto Grande Finalesta: MENESTYKSEKÄS AMPUMA­ URHEILUVUOSI! ”Pekka Toveri ja Riku Kalinen liittohallitukseen” → 20–21 Suosittu Toijalan NaisVoimaa-ryhmä → 32–33 Urheilija arjessa: Sari Posio → 26–27

LAPUA® PIENOISKIVÄÄRINPATRUUNAT KAIKKEEN URHEILUAMMUNTAAN! Testaa aseeseesi parhaiten sopiva patruunaerä testikeskuksissamme! PIENOISKIVÄÄRIN TESTAUSPALVELUT SUOMESSA 2 LAPUA KONNEVESI Tmi: Olli Punkari Vanhan Paukun tie 1 62100 LAPUA 040 737 4955 info@lapuatestcenter.fi Best-Tester Oy / Veijo Sivula Voipiovuorentie 50 44300 KONNEVESI 045 677 0599 vsivula@gmail.com URHEILUAMPUJA 5/2023 .22 LR patruunavalikoimaamme osoitteessa lapua.com Tutustu koko

PERUSTETTU 1927 95. vuosikerta. Viisi numeroa/vuosi. ISSN 0789-516X JULKAISIJA Suomen Ampumaurheiluliitto ry PÄÄTOIMITTAJA Lassi Palo, puh. 050 339 0644 lassi.palo@ampumaurheiluliitto.fi OSOITTEENMUUTOKSET Olli Törni, puh. 0400 930 527 olli.torni@ampumaurheiluliitto.fi Tilaushinta 50 euroa/kalenterivuosi. MAINOSTILAN MYYNTI Juha Halminen, puh. 050 592 2722 juha.halminen@kolumbus.fi ULKOASU Rauno Hietanen, Sanatakomo Oy PAINOPAIKKA PunaMusta, Forssa ARTIKKELIVASTUU Jutut edustavat kirjoittajansa henkilö­ kohtaista mielipidettä lukuunottamatta SAL:n virallisia tiedotuksia. TEKSTIN LAINAAMINEN Sallittu julkaisijan luvalla, julkaisija mainiten. Kohti uutta vuotta ja uusia kilpailuja Teksti LASSI PALO Kuva JUHA SAARINEN S uomalaiset ampumaurheilijat saavuttivat pian päättyvän vuoden aikana kaikkiaan 59 MM- tai EM-mitalia tai Euroopan kisojen mitalia. ”Menestys on ollut loistava”, Ampumaurheiluliiton puheenjohtaja Vesa Nissinen totesikin Grande Finalen tervehdyspuheessaan. (Thaimaassa järjestettävien practicalin MM-kilpailujen tulokset eivät ehtineet tähän yhteenvetoon.) Pian alkaa vuosi 2024, jolloin järjestetään muun muassa Pariisin olympialaiset. Suomi on saavuttanut kisoihin toistaiseksi kaksi maapaikkaa (Eetu Kallioinen ja Aleksi Leppä). Lisää paikkoja on mahdollista saavuttaa ensi kevään kilpailuissa. Ensi vuoden lukuisista kilpailuista mainittakoon myös kivääripracticalin MM-kilpailut, jotka järjestetään Ruutikankaalla elokuussa. Ampumaurheilun kotimainen ja kansainvälinen kilpailukalenteri on tutun täynnä tapahtumia. Hyvää menestystä on taas odotettavissa! Ampumaurheiluliiton vuoden 2023 palkittuja: Aaro Vuorimaa (vas.), Anastasia Mustonen, Eetu Kallioinen ja Pietro Genga. TÄMÄ Urheiluampuja-lehti ilmestyy poikkeuksellisesti vain sähköisessä muodossa. Ensi vuonna Urheiluampuja ilmestyy neljä kertaa viiden numeron sijaan. Kaikki neljä numeroa ilmestyvät printtinä ja sähköisenä. Urheiluampuja-lehti toivottaa kaikille lukijoilleen rauhallista joulua ja hyviä osumia vuodelle 2024! SUORAMARKKINOINTI Lehden osoitteistoa voidaan käyttää suoramarkkinointiin. SUOMEN AMPUMAURHEILULIITTO RY Osoite: Valimotie 10, 00380 Helsinki Puhelin: 0400 930 527 Faksi: (09) 147 764 Sähköposti: etunimi.sukunimi@ ampumaurheiluliitto.fi SAL:N HENKILÖKUNTA Toiminnanjohtaja Anne Laurila Taloussihteeri Sanna Hellgren Palvelusihteeri Olli Törni Viestintäpäällikkö Lassi Palo Nuoriso- ja koulutuspäällikkö Kustaa Ylitalo Valmennuksen johtaja Ville Häyrinen Ympäristö- ja olosuhdepäällikkö Lotta Laitinen Seurakehittäjä Marko Keskitalo K A N N E N K U VA : J U H A S A A R I N E N . E E T U K A L L I O I N E N VA L I T T I I N V U O D E N A M P U M AU R H E I L I J A K S I J A P I E T R O G E N G A V U O D E N VA L M E N TA J A K S I . SISÄLTÖ LEHDESSÄ 5/2023 4 Pääkirjoitus: Yhteishenkeä rakentaen eikä nakertaen. 5 ESC:n uudistukset puhuttavat i 6 kiperää: Juhani Öhman. 6 Raportti ESC:n yleis­ kokouksesta. 8 Grande Finalen yhteenveto ja kaikki palkitut. 16 Mehiläisen valmentaja­ kyselyn tulokset. 18 SAL:n valmentajanimitykset ensi vuodelle. 20 Yhteenveto SAL:n liitto­ valtuuston kokouksesta. 22 Uudistuksia lisensseihin. 23 Aino Vaittinen Urheilu­ koulussa. 24 Jukka Laakso ja Juho Mäkelä. 26 Urheilija arjessa: Sari Posio. 28 Urheiluampuja vieraili Turun Akatemiassa. 30 Tiesitkö että...: Janne Terkola. 32 TUA:n NaisVoimaa-ryhmä. 34 Kirjaesittelyjä i Koukkin korneri. 36 Mitä nyt kuuluu, Rainer Hirvonen? Satunurkka. 38 In memoriam: Lauri Siltavirta. 40 Tiedotuksia ja tapahtumia. 42 Svenska sidor. uku hakuammuntaa l TOIJALAN Urheiluampujat yllättyi, kun uuteen NaisVoimaa-ryhmään ilmoittautui niin paljon naisia, että heidät piti jakaa kahteen ryhmään. i Sivut 32–33 4041 0428 PEFC/02-31-162 44 44 Sarjakuva i 10 napakkaa: Teemu Lahti. 45 Finaali: Mikael Ekberg. 15 5/2023 URHEILUAMPUJA 3

PÄÄKIRJOITUS • LEDARE • 15.12.2023 Yhteishenkeä rakentaen eikä nakertaen Fram med vi-andan A S mpumaurheiluliiton valmennuksen johtaja Ville Häyrinen sanoo portskytteförbundets träningschef Ville Häyrinen säger i tässä Urheiluampuja-lehdessä, että ”oma ilmiönsä on urheilu- ja det här numret av Urheiluampuja att ”ett fenomen för sig är järjestömaailman kovuus ja epäkiitollisuus”. Puhutteleva komidrotts- och organisationsvärldens hårdhet och otacksamhet”. Den intressanta kommentaren gällde en enkät som läkar- och hälsotmentti liittyi lääkäri- ja terveyspalveluja tarjoavan Mehiläisen teettämään kyselytutkimukseen valmentajille. jänstföretaget Mehiläinen låtit utföra bland tränare. Tutkimuksen mukaan urheiluvalmentajien hyvinvoinnissa on paljon Enligt enkäten finns det mycket som är bra i välmåendet hos hyvää, mutta myös haasteita erityisesti jaksamisen ja idrottstränare, men också utmaningar särskilt i fråga riittämättömyyden tunteiden osalta. om orken och känslor av otillräcklighet. Kaikki tietävät, että valmentajat saavat palautetta Alla vet att tränarna får feedback av idrottarurheilijoiden taustahenkilöiltä, seuroilta ja laji-ihmisiltä, nas bakgrundsfigurer, föreningar och aktiva, men mutta harvoin kiittävää – on laji mikä tahansa. Epäsällan är den positiv, oberoende av idrottsgren. Missförhållanden lyfts däremot ibland väldigt ivrigt kohtia sen sijaan nostetaan joskus hyvinkin kärkkäästi fram. Häyrinen menar att här finns något viktigt esiin, ja Häyrisen mukaan tässä olisi ison oppimisen som vi måste lära oss: vi kan inte anta att det finns paikka: ei voi olettaa, että meillä riittää ihmisiä vasmänniskor som vill åta sig ansvarsfulla och krävande tuullisiin ja vaativiin valmennustehtäviin, mikäli niistä träningsuppgifter om det ger dem lön men bara gör palkan lisäksi saa vain pahan mielen. dem ledsna. Ampumaurheiluliiton toiminnanjohtajalla Anne Sportskytteförbundets verksamhetsledare Anne Laurilalla on huoli paitsi valmentajien myös muiden Laurila är orolig för hur såväl tränare som andra työntekijöiden jaksamisesta, sillä heitä kohdellaan LASSI PALO anställda ska orka då de i värsta fall behandlas som pahimmillaan kuin sylkykuppeina. Sama huoli koskee SAL:n viestintäpäällikkö / spottkoppar. Samma oro riktas mot föreningarnas myös seurojen vapaaehtoisia, jotka saavat tätä SAL:s kommunikationschef frivilliga, som får tärande feedback. "nakertavaa" palautetta. Kyse ei siis ole siitä, etteikö Det är inte det att feedback inte skulle vara önspalautetta voisi antaa – kriittistäkin. Ilmaan on heitetty vain kaino toive siitä, että mietittäisiin edes minuutin kvärt – även kritisk feedback. Det har bara uttalats ajan ennen kuin tyly viesti lähetetään tai tartutaan puhelimeen. Kritiikin en blygsam önskan att man skulle tänka efter i en minut innan man rinnalle voisi myös tarjota vaihtoehtoisia ratkaisuja. skickar det arga meddelandet eller grabbar tag i telefonen. Samtidigt Kyselytutkimus tukee Häyrisen näkemystä, sillä vain hieman yli med kritiken kan man också föreslå alternativa lösningar. puolet vastaajista pitää urheiluyhteisöä tasa-arvoisena ja arvostavana Enkäten stöder Häyrinens syn på saken då endast lite över hälften valmentajia kohtaan. Eräs ampumaurheiluvalmentaja puhuu henkisestä av respondenterna anser att idrottsgemenskapen är jämlik och uppspahoinvoinnista ja sanoo, että ”sitä itteään” tulee niin verbaalisesti kuin kattar tränarna. erilaisina viesteinäkin. Kaikki kuitenkin tekevät virheitä, ja palautteen voiEn skyttetränare talar om psykisk ohälsa och säger att man får ta emot vad som helst såväl muntligt som via olika slags meddelanden. si antaa asiallisestikin, hän muistuttaa. Eräs toinen sanoo asian suoremAlla begår vi misstag och feedback kan också ges på ett sakligt sätt, min: ihmisten pitäisi oppia käyttäytymään. påpekar hen. En annan säger rakt ut att folk borde lära sig hur man ”Kuka se oli”, vaimoni kysyi silmät pyöreinä, kun katkaisin puhelun uppför sig. kesken kaiken iltayhdeksän aikaan. Soittajan ääni kuului puhelimen läpi ”Vem var det?” frågade min fru häpet när jag avbröt ett samtal en keittiöstä olohuoneeseen asti, kun hän antoi kovaäänisen palautteensa kväll vid niotiden. Det hade hörts från köket ända in i vardagsrummet eräästä kisauutisesta. när personen som ringt gav högljudd respons på en tävlingsnyhet. Onneksi kaikki palaute ei ole esimerkkien kaltaista. Harmillista on Lyckligtvis är inte all feedback likadan. se, että koska myönteistä palautetta sanotaan ääneen harvoin, saadun Tyvärr är det sällan som positiv feedback uttalas, och därmed kan palautteen voi luokitella usein joko tylyksi tai vähintäänkin ikävän en stor del av den feedback som fås klassas som tvär eller åtminstone naljailevaksi. som otrevligt tjat. Me kaikki reagoimme asioihin omista lähtökohdistamme. Vahvat Vi reagerar på saker utifrån våra egna utgångspunkter. Starka tunteet eivät silti oikeuta asiattomaan kielenkäyttöön tai huutopalautkänslor ger oss ändå ingen rätt att använda osakligt språk eller ge teeseen urheilussakaan. Ne eivät myöskään kuulu kenenkään työnkufeedback i form av gormande, inte heller inom idrotten. Sådant hör vaan, eikä kukaan meistä sellaisen kohteeksi halua joutua. inte heller till någons arbete, och ingen av oss vill bli föremål för det. Lopuksi oiva muistutus meille kaikille näin joulunajan kynnyksellä: Till slut vill jag påminna oss alla så här inför juletiden: en god anda hyvä henki ja positiivinen asenne auttavat jaksamaan ja menestymään och en positiv attityd ger bättre ork och mer framgång! paremmin! YHTEISTYÖSSÄ: 4 URHEILUAMPUJA 5/2023

AJANKOHTAISTA ”Ristiriitaisia ajatuksia uudesta ESC Challenge -kilpailusta” ESC Euroopan ampuma­ urheiluliitto julkisti marraskuussa uuden kilpailutapahtumansa. Ampumaurheiluliiton valmennuksen johtaja Ville Häyrinen on ottanut uudistuksen ristiriitaisin miettein vastaan. ESC:n lippu liehui Tallinnassa junioreiden EM-kisojen aikaan vuonna 2016. E uroopan ampumaurheiluliitto (ESC) julkaisi marraskuun 17. päivänä yksityiskohtia uudesta kilpailustaan, joka on nimetty ESC Challengeksi. ESC:n mukaan kilpailusäännöistä riippuen tämä tapahtuma voidaan sisällyttää Euroopan mestaruuskilpailujen ohjelmaan yksilö-, sekajoukkue- tai joukkuekilpailuna tai avoimena kilpailuna. Sitä voidaan käyttää kivääri-, pistooli-, haulikko- ja jopa Target Sprint -lajeissa. ESC:n mukaan Challenge-kilpailu ei ole mitään täysin uutta, eikä EM-kilpailujen ohjelmaa tarvitse muuttaa. ”Esimerkiksi joukkuekilpailuihin lisätään vain yksi mitalisarja. Näin saadaan useampia voittajia”, ESC perustelee. CHALLENGEN kilpailumuodot ovat henkilökohtainen kilpailu, parikilpailu, trio, quartet ja viesti. Challenge-kilpailu luo ESC:n mukaan pohjaa ampumaurheilun kehitykselle. Vuoden 2024 EM-kilpailuissa osallistuminen ESC Challenge -kilpailuihin on jäsenliitoille ilmaista. ESC maksaa järjestäjien osallistumismaksut. ESC:n mukaan lisäksi maksetaan palkintorahaa. AMPUMAURHEILULIITON valmennuksen johtaja Ville Häyrinen sanoo, että saatujen tietojen perusteella kilpailu herättää enemmän kysymyksiä kuin antaa vastauksia. – Iso ja ikävä asia on se, että Kansainvälinen ampumaurheiluliitto (ISSF) ja ESC vetävät nyt eri suuntiin. ISSF on päättänyt, että joukkuekilpailun mitalit lasketaan 6 kiperää  L A S S I PA LO peruskilpailun perusteella, kuten joitakin vuosia sitten tehtiin. ESC sen sijaan kehittää uusia kilpailuja. Häyrinen kysyy, miten esimerkiksi Challengen parikilpailut eroavat nykyisistä kilpailuista. – Joukkuekilpailu sen sijaan ei muuta suuresti kaavaa. Jotta tämä ei olisi pelkkää kritiikkiä, hyvää on se, että suomalaiset saavat yhdellä lisäpäivällä yhden kovan kilpailun lisää EM-kilpailuissa. Toki sen lisäkisan saaminen vaatii, että saamme joukkueita matkaan eri lajeissa. Varsinkin naisten ja tyttöjen kiväärissä uskon meillä olevan siihen hyvät mahdollisuudet.  Mitä kaikkea olet tehnyt ja teet ampumaurheilun parissa? Olen ollut ampumaurheilun parissa vuodesta 1996. Nyt ei ole muita luottamustehtäviä kuin Ampu­ maurheiluliiton liittovaltuuston varajäsen. Muita hallintotehtäviä en halua.  Millaisena koet liittovaltuuston JUHANI ÖHMAN kuuluu Tikkakosken Ampujiin. Hän on toiminut aiemmin sen puheenjohtajana ja sihteerinä, mutta on nyt ”työmiehen roolissa” eli ohjaajana. jäsenen tai varajäsenen aseman? Se on mielenkiintoista, koska siinä pysyy ajantasalla liiton asioista ja saa tuotua ajatuksia esiin. Kokoukset ovat sopuisia, koska asiat ovat yleensä hyvin valmisteltuja.  Mitkä ovat Ampumaurheiluliiton suurimmat vahvuudet? Sen organisaatio toimii varsin hyvin. Arvostan. LASSI PALO Entä mitä pitäisi erityisesti kehittää? Ykkösasia on se, että nuoria pitäisi saada lisää mukaan. Näin on ollut parinkymmenen vuoden ajan. Millainen on ajankäyttösi ampumaurheilun parissa? Aiemmin syksyllä käytin huomattavan paljon aikaa rata-asioiden takia, mutta normaalisti olen mukana kolmissa harjoituksissa viikossa. Mitä ampumaurheiluun liittyvää toivot uudelta vuodelta 2024? Kisajärjestelyihin lisää väkeä. LASSI PALO 5/2023 URHEILUAMPUJA 5

ESC:n yleiskokous pysyi as EM-kisat 2027 Suomeen Kokouksesta odotettiin etukäteen myrskyisää, koska moni jäsenistä on ollut vaatimassa esityslistalle luottamusänestystä. Teksti & kuvat ANNE LAURILA E uroopan ampumaurheiluliiton yleiskokous pidettiin lokakuussa Azerbaidžanin Bakussa. Kokouksesta odotettiin etukäteen myrskyisää, sillä Suomi on enemmistön jäsenistä tukemana ollut vaatimassa kokouksen esityslistalle kohtaa puheenjohtajan ja hallituksen luottamusäänestykselle. Euroopan ampumaurheiluliiton (ESC) puheenjohtaja Alexander Ratner vei kokousta vauhdilla eteenpäin ja muistutti jo avauspuheenvuorossaan, että luottamusäänestystä ei ole asialistalla. Suomi kuitenkin päätti esittää hallituksen raportin hyväksymiskohdassa, että raporttia ei hyväksytä. Kokous kuitenkin päätti äänin 54–22 hyväksyä raportin. Kokoukseen osallistui 47 jäsenliittoa 57:stä, ja käytössä oli 84 ääntä. Muun muassa Israelin edustaja ei päässyt paikalle, sillä viisumin saaminen olisi edellyttänyt ESC:n puoltokirjettä, jota Israel ei kuitenkaan saanut. Suomen Ampumaurheiluliittoa (SAL) kokouksessa edustivat puheenjohtaja Vesa Nissinen ja toiminnanjohtaja Anne Laurila. KOKOUKSEN ASIALISTALLA ollut kohta liittyen keskusteluun jäsenliittojen esityksistä ja ”ESC:n hallinnon parantamisesta” käytiin erittäin tiiviisti läpi, ja puheenjohtaja Ratner viittasi omassa puheenvuorossaan lähinnä sääntöihin, joita voitaisiin kenties jossakin työryhmässä tarvittaessa muuttaa, ja siihen, että riitely oikeudessa on kallista. Päivää ennen yleiskokousta Ratner kuitenkin lähetti jäsenliitoille kirjeen, jossa hän muun muassa totesi, että ”on ilmeistä, että minua ja koko hallitusta vastaan esitetyistä syytteistä puuttuvat meriitit ja substanssi”, ja että ”vastaiskuna henkilökohtaisesti minuun suunnatuille hyökkäyksille olen aloittanut ja aion jatkaa tarvittavien askelten ottamista puolustaakseni kunniaani ja mainettani.” Ratner on aiemmin lakimiehensä välityksellä uhannut haastaa SAL:n oikeuteen seurauksena SAL:n ESC:n yleiskokouksen 6 URHEILUAMPUJA 5/2023 ESC:n kokous käynnissä Bakussa. asialistalle ehdottamasta johdon luottamusäänestyksestä. Vesa Nissinen ja Anne Laurila edustivat Suomen Ampumaurheiluliittoa kokouksessa. ENEMMÄN KESKUSTELUA syntyi hallituksen yleissääntöihin esittämistä muutoksista, joista puhutti erityisesti kohta 5.3, jossa hallitus esitti itselleen mahdollisuutta päättää EM-kisojen formaateista vapaasti – Kansainvälisen ampumaurheiluliiton (ISSF) säännöistä piittaamatta – silloin kun kyseessä on tapahtuma, jossa ei jaeta olympiapaikkoja. Tätä kohtaa sääntömuutosehdotuksissa ei hyväksytty, vaan kohdan käsittely päätettiin lykätä seuraavaan yleiskokoukseen. Muilta osin esitetyt muutokset hyväksyttiin. Juniorien ikärajaa koskeva kohta

sialistallaan, Ampumaurheilu vahvasti mukana myös Los Angelesin olympialaisissa 2028 Teksti LASSI PALO K ansainvälinen ampumaurheiluliitto (ISSF) oli erittäin tyytyväinen, kun se sai virallisen vahvistuksen Los Angelesin olympialaisten lajiohjelmasta vuonna 2028. Ampumaurheilu jatkaa näin historiallisen pitkää taivaltaan olympialaisissa: se on ollut mukana kaikissa kesäolympialaisissa modernin aikakauden alusta eli Ateenasta ja vuodesta 1896 lähtien. Kansainvälinen olympiakomitea (KOK) vahvisti Los Angelesin olympialaisten lajiohjelman lokakuussa Intian Mumbaissa pitämässään kokouksessa. ISSF:n puheenjohtaja Luciano Rossi sarjassa eli ei voi lisäksi ampua juniorien kisassa. sanoi, että kun hän aloitti puheenjohtajana viime vuoden joulukuussa, oli todellinen vaara, että ampumaurheilu putoaa olympialaisten lajiohjelmasta tai että se on mukana vain rajoitetulla ohjelmalla. – ISSF:n, sen jäsenliittojen, maanosien edustajien ja teknisten komiteoiden erinomaisen tiimityön ansiosta olemme pystyneet säilyttämään nykyisen olympiaohjelmamme, Rossi sanoi ISSF:n tiedotteessa. Rossin mukaan ISSF aloittaa nyt tiiviin yhteistyön KOK:n ja Los Angelesin olympialaisten järjestelytoimikunnan (LA2028) kanssa vähentääkseen kustannuksia ja yksinkertaistaakseen urheiluohjelmaa. päivitettiin vastaamaan Kansainvälisen ampumaurheiluliiton (ISSF) vastaavaa määritelmää siitä, että henkilö pysyy juniorina sen kalenterivuoden loppuun asti, jolloin hän täyttää 21 vuotta. YLEISKOKOUS päätti myöntää vuoden 2027 kiväärin, pistoolin, liikkuvan maalin ja haulikon EM-kilpailut Suomeen. Päätös on sikäli ehdollinen, että kisojen pitopaikaksi esitetyn Ruutikankaan ampumaurheilukeskuksen edellytetään olevan valmiina vuonna 2025. Keskuksen pitäisi kuitenkin valmistua jo vuonna 2024, jolloin siellä järjestetään kivääripracticalin MM-kilpailut. Muista arvokisoista haulikon EM-kilpailut 2026 myönnettiin Kreikkaan ja vuoden 2027 ilma-aseiden EM-kisat Viroon. Vuoden 2026 ilma-aseiden EM-kisoista ei päätetty kokouksessa, sillä Latvia veti oman hakemuksensa pois hieman ennen kokousta. nön hylkäämisestä. Syynä oli käytännössä se, että asiaa ratkaisseen CAS:n paneelin enemmistö katsoi, ettei pyynnön hylkäämisestä olisi seurannut SAL:lle sellaista haittaa, jota ei voisi myöhemmin korjata. Vaikka äänestystä ei saataisi yleiskokouksen asialistalle, voisi SAL myöhemmin pyytää ylimääräisen kokouksen järjestämistä, jos riittävä määrä jäsenistä tukee pyyntöä. CAS huomautti, että riittävä määrä jäsenistä on Sveitsin pakottavan lainsäädännön mukaan 20 prosenttia, joten todellisuudessa viidenneksen kannatus riittää pakottamaan ylimääräisen kokouksen järjestämisen. ESC:n omat säännöt ovat siis ristiriidassa Sveitsin lakiin nähden, kun ESC:n sääntöihin on kirjattu 50 prosentin vaatimus. Sveitsin laki velvoittaa Sveitsiin rekisteröityä ESC:tä. MERKITTÄVÄMPI junioreihin liittyvä muutos oli se, että jatkossa juniorit voivat osallistua aikuisten joukkuekilpailuihin niissä kilpailuissa, joissa on sekä juniorien että aikuisten joukkuekilpailut, kunhan he eivät samassa kilpailussa osallistu myös juniorien joukkuekilpailuihin. Yksilökilpailussa ja parikilpailussa juniorin on niin ikään mahdollista kilpailla aikuisten sarjassa, mutta tällöin hän ei voi kilpailla samoissa kisoissa kuin yhdessä SAL YRITTI aiemmin ennen yleiskokousta saada urheilun kansainvälisen vetoomustuomioistuimen (CAS) määräämään ESC:n johdon ottamaan äänestys asialistalle, sillä sitä oli kannattanut yli puolet ESC:n jäsenistä, mutta hieman ennen kokousta tuli CAS:n päätös, jonka mukaan tällaisia tilapäisiä määräyksiä ei määrätä, eli ns. provisional measures -pyyntö hylättiin. Marraskuun lopussa SAL sai CASilta perustelut aiempaan päätökseensä pyyn- AMPUMAURHEILULIITON hallitus päätti perustelut saatuaan keskeyttää vetoomusprosessin CASissa, sillä hallitus ei katso prosessin myöhemmällä lopputuloksella olevan enää merkitystä suhteessa alkuperäiseen toiveeseen saada aikaan ESC:n johdon luottamusäänestys. SAL aikoo kuitenkin selvittää mahdollisuuksia ylimääräisen kokouksen järjestämiseen ja luottamusäänestyksen menestymiseen siellä. 5/2023 URHEILUAMPUJA 7

VUODEN PARHAAT 2023 Kallioinen toistamiseen Vuoden ampuma­ urheilijaksi 25-vuotias Kallioinen nousi ranking-listalla skeetin ykköseksi. Valinta Vuoden ampujaurheilijaksi julkistettiin lokakuun lopussa järjestetyssä liiton vuoden parhaiden palkitsemistilaisuudessa Grande Finalessa. Teksti LASSI PALO Kuva JUHA SAARINEN S uomen Ampumaurheiluliiton vuoden parhaiden palkitsemistilaisuus Grande Finale järjestettiin lokakuun lopussa Lohjalla sijaitsevassa Kisakallion urheiluopistossa. Toni Flinkin juontamaan gaalaan osallistui noin sata juhlavierasta, ja päivän aikana järjestettyihin lajien kokouksiin osallistui runsaat sata ampumaurheilun harrastajia. Suomalaiset ampumaurheilijat saavuttivat vuoden aikana kaikkiaan 59 MM- tai EM-mitalia tai Euroopan kisojen mitalia. Menestys on ollut loistava, Ampumaurheiluliiton puheenjohtaja Vesa Nissinen totesikin tervehdyspuheessaan. Illan musiikkiesityksestä vastasi Jänis, joka on entinen huippuampuja Jani Suoranta. JUHLAILTA HUIPENTUI Eetu Kallioisen valintaan Vuoden ampumaurheilijaksi. Hän on 25-vuotias Lopella asuva skeet-ampuja, joka edustaa Ala-Hämeen Ampujia (A-HA). Kallioisen kauden saldo on komea: MM-kakkonen, Euroopan kisojen kolmas, maailmancupin hopea- ja pronssimita8 URHEILUAMPUJA 5/2023 li, maailmancupin finaalin neljäs sija sekä maapaikka ensi vuonna järjestettäviin Pariisin olympialaisiin. Kallioinen nousi Bakussa saavutetun MM-hopeamitalin jälkeen Kansainvälisen ampumaurheiluliiton (ISSF) rankinglistalla skeetin ykköseksi. – Vuoden parhaan palkinto on iso kunnia. Olympialaiset ovat kilpailu, jossa pitää menestyä. Ihan sama mitä peruskilpailussa ampuu, kunhan se riittää finaaliin ja siellä pärjää, Kallioinen sanoi komean palkintonsa kanssa Flinkin haastattelussa. Lisäksi Kallioinen kuului Suomen joukkueeseen, joka voitti Euroopan kisojen joukkuekilpailun ME-tuloksella. Kallioinen valittiin Ampumaurheiluliiton Vuoden yllättäjäksi vuonna 2015 ja Vuoden ampumaurheilijaksi 2021, jolloin hän sijoittui neljänneksi Tokion olympialaisissa ja sai EM-pronssia. KALLIOINEN vastasi puhelimeensa marraskuun viimeisellä viikolla. Hän oli palannut edellisenä perjantaina ISSF.n maailmancupin finaalista, joka järjestettiin Qatarin Dohassa. Pitkä kausi päättyi hyvään peruskilpailun tulokseen 123 ja finaalin neljänteen sijaan. Kausi oli sen jälkeen vihdoin ”paketissa” eikä Kallioinen jäänyt enää ampumaan skeetin Superfinaalia. Se olisi pidentänyt kisamatkaa Dohassa kahdella päivällä. – Kausi oli onnistunut ja parhaani ikinä, sillä ammuin viidessä kansainvälisen kilpailun finaalissa ja sain neljä mitalia. Se on hyvä saldo. Ainoastaan voitto puuttui. Kauden huonoin tulos oli 119, mikä kertoo paitsi tasaisuudesta myös siitä, että harjoittelu ja kilpailuihin valmistautumiset onnistuivat. Epäonnistuneita kisoja ei ollut. – Minkäänlaisia romahduksia ei siis ollut, ja tekeminen oli koko ajan tasaista. Vuoden ampum­a­u rheilija nyt toisen kerran: Eetu Kallioinen.

Vuoden ampuma­ urheilijat 2000´ ´ ´ ´ ´ ´ ´ ´ ´ ´ ´ ´ ´ ´ ´ ´ ´ ´ 2000 Juha Hirvi 2001 Marko Kemppainen 2002 Helena Juppala 2003 Krister Holmberg 2004 Marko Kemppainen 2005 Juha Hirvi 2006 Petri Savinainen 2007 Mira Nevansuu 2008 Satu Mäkelä-Nummela 2009 Satu Mäkelä-Nummela 2010 Marko Nikko 2011 Marjo Yli-Kiikka 2012 Satu Mäkelä-Nummela 2013 Minna Leinonen 2014 Minna Leinonen 2015 Tomi Korpi 2016 Liikkuvan maalin MM-kultamitalijoukkue (Tomi-Pekka Heikkilä, Krister Holmberg, Heikki Lähdekorpi) ´ 2017 Teemu Rintala ´ 2018 Aleksi Leppä ´ 2019 Satu Mäkelä-Nummela ´ 2020 Marika Salmi ´ 2021 Eetu Kallioinen ´ 2022 Alexandra Rosenlew ´ 2023 Eetu Kallioinen KALLIOINEN SANOI maailmancupin finaalin jälkeen, että ”Beretta menee nyt tauolle”. Ase saa huilata tammikuun 17. päivään asti, mutta mies ei suinkaan jätä treenaamista. Kallioisella on joulukuussa muun muassa Puolustusvoimien valmennusleiri ja omat peruskuntoa kohentavat treeninsä. Kallioinen ei halua tehdä tarkkoja harjoitussuunnitelmia eikä noudattaa sellaisia ohjelmia, joissa tiettynä päivänä pitäisi ampua tietynlainen treeni. – Suunnitelmat ovat pohja muutoksille, Kallioinen aloitti ja jatkoi: – Vihkoon kirjatut suunnitelmat eivät sovi minulle. Pitää elää hetkessä, ja haluan aistia sen hetken – miltä itsestäni juuri sillä hetkellä tuntuu. Lopultahan ratkaisevaa on, mitä tulokset näyttävät. TULOKSET NÄYTTÄVÄT hyviltä, kuten edeltä on käynyt ilmi. Kallioista pidetäänkin yhtenä Pariisin olympialaisten suomalaisista mitalisuosikeista, mutta se ei häntä hetkauta: – Työ jatkuu, kuten ennenkin. Se on selvä, että jokaista kilpailua lähdetään voittamaan. Ei se sen isompi asia ole. Median yhteydenotot ja haastattelut kuuluvat huippu-urheiluun, ja ne on vain hoidettava. 5/2023 URHEILUAMPUJA 9

VUODEN PARHAAT 2023 Toinen ulkomainen Vuoden valmentaja Teksti LASSI PALO Kuva JUHA SAARINEN A mpumaurheiluliiton skeetin päävalmentaja Pietro Genga valittiin Vuoden valmentajaksi. Hän on toiminut päävalmentajana vuoden 2021 alusta lähtien. Valintaperusteluissa mainitaan Gengan pitkäjänteinen työ skeetin ykkösryhmän kanssa, lajin toimintakulttuurin uudistaminen ja joukkueen tason nostaminen. – Ei pelkästään Eetu Kallioisen menestys, vaan koko joukkueen, Ampumaurheiluliiton hallitus perusteli italialaisen valintaa. Gengan valintaperusteluissa todettiin myös Marjut Heinosen uusi tuleminen, Timi Vallioniemen tuominen maailman kärkeen, huippu-urheilun vaatimusten uudistaminen ja päivittäminen Suomessa – ”esimerkkinä koko maajoukkuetoiminnallemme”. – Kiitos koko skeetin joukkueelle! Työ jatkuu, Genga sanoi palkinnon saatuaan. Ampumaurheiluliitto on valinnut Vuoden valmentajan vuodesta 1998 lähtien. Genga on toinen ulkomainen valmentaja, joka on saanut tämän palkinnon. Ensimmäinen oli saksalainen pistoolivalmentaja Mattias Hahn vuonna 2011. Kallioinen on kehunut Gengaa koko ajan ja pitää tätä ”erittäin pätevänä koutsina”. – Pietro huolehtii kaikista asioista ihan viimeisen päälle. Hän on myös hauskaa seuraa esimerkiksi illallisilla. GENGA KIITTI myöhemminkin koko skeetin maajoukkuetta, jota hän pitää erittäin hyvänä. – Siksi minä valmentajapalkinnon sainkin. Genga vieraili nyt ensimmäisen kerran Kisakallion urheiluopistossa, missä vuoden palkitsemistilaisuus Grande Finale järjestettiin. Hän piti vierailua ja suomalaisen ampumaurheiluväen tapaamista hyvänä. Genga pitää päättynyttä kautta myös erittäin hyvänä, mutta ei ainoastaan Kallioisen huikean menestyksen takia: – Eetu oli toki pääosassa, mutta muutakin menestystä tuli: Suomen miehet voittivat Euroopan kisojen joukkuekilpailun uudella maailmanennätystuloksella, Genga sanoi ja mainitsi jo aiemmin mainittujen ampumaurheilijoiden lisäksi myös Tommi Takasen ja Lari Pesosen. 10 URHEILUAMPUJA 5/2023 Italialainen Pietro Genga on Vuoden valmentaja. PARIISIN OLYMPIALAISET järjestetään ensi vuoden heinä-elokuussa. Kallioinen on saavuttanut Suomelle maapaikan miesten skeetissä. Ensi keväänä on vielä mahdollisuudet saavuttaa lisää paikkoja. Edellisissä, vuonna 2021 Tokiossa järjestetyissä olympialaisissa Suomella oli kaksi skeet-ampujaa – Kallioinen ja Pesonen. Kallioinen, Takanen, Pesonen, Vallioniemi ja Heinonen kuuluvat Ampumaurheiluliiton huippuryhmään eli Team 2024:ään. Team 2028:n Oskari Lehtimäki, Ukko-Pekka Mäkinen ja Eino Peltomäki nousevat ensi vuonna miesten sarjaan. Genga aikoo laittaa kolmikon heti kilpailemaan maailmancupissa. Vuoden ensimmäiseen maailmancupiin Kairoon lähtevät Takanen, Vallioniemi ja Mäkinen. Vuoden toiseen maailmancupiin Marokon Rabatissa osallistuvat Lehtimäki, Pesonen ja Peltomäki, Genga kertoi. – En halua hukata yhtään aikaa, joten he pääsevät heti ampumaan isoissa kilpailuissa. HAULIKON olympiakarsinnat järjestetään huhtikuussa Qatarin Dohassa, ja jo toukokuussa ovat EM-kilpailut Italian Lonatossa. – Olemme valmistautuneet hyvin, ja harjoitukset ovat sujuneet koko ajan hyvin. Nähtäväksi sitten jää, miten onnistumme kilpailuissa. Kevään päätyttyä etenemme Pariisin olympialaisia silmällä pitäen ja keskitymme niihin kisoihin. Vietän paljon aikaa Eetun ja mahdollisten muiden maapaikan saavuttaneiden kanssa. Sitten katsomme mitä tapahtuu.

Vuoden yllättäjän kotiinpaluu viivästyi luvatusta Teksti LASSI PALO Kuva JUHA SAARINEN V uoden yllättäjäksi valittiin helsinkiläinen Anastasia Mustonen, 20. Porkkalan Ampujia edustavan Mustosen valintaa perusteltiin nuoren urheilijan ensimmäisellä arvokisamitalilla. Mustosen saavuttama mitali Kreikassa järjestetyissä pistoolipracticalin EM-kilpailuissa oli pronssinen. – En olisi uskonut, että nousen neljä kertaa täällä lavalle ottamaan erilaisia palkintoja vastaan. Iso kiitos iskälleni Denikselle, joka toi minut lajin pariin. Olen saanut kilpailla mukavien ihmisten kanssa, Mustonen sanoi liikuttuneena saatuaan yllättäjäpalkinnon. Mustonen sanoi jälkeenpäin, että hän odotti nousevansa Grande Finalen lavalle enintään kaksi kertaa. Kolmas kerta oli jo yllätys, ja sen jälkeen hän lähetti viestin isälleen, että hän lähtee ajamaan kotiin ja palauttaa auton. Ei kuitenkaan ihan vielä, sillä Mustosen nimi nousi esiin vielä kerran. – Yllättäjäpalkinto oli täydellinen yllätys, ja sitten liikutuinkin, Mustonen kertasi myöhemmin Granden fiiliksiään. Nuoren naisen illan saldo oli muhkea: urheilijan hopeinen ansiomerkki, stipendi, erikoismaininta ja Vuoden yllättäjä sekä Corrotechin iso asekaappi. – Iso kiitos myös valmentajalleni Raine Peltokoskelle sekä yhteistyökumppaneilleni (Vihtavuori, Viranomainen.fi, DED Custom, Carl Walther, Lapua, Osuva Range ja Sn Shooting Range), Mustonen kiitti. Mustonen kilpaili ensimmäisen kerran 13-vuotiaana, ja Ampumaurheiluliiton practical-jaosto palkitsi hänet vuoden 2021 Grande Finalessa vuoden PCC-practical-ampujana. Anastasia Mustonen kävi Grande Finalen palkintolavalla peräti neljä kertaa. PÄÄTTYNYT KAUSI onnistui Mustoselta erinomaisesti, ja katse on nyt suunnattu ensi vuoteen. Fiilikset ovat hyvät ja suunnitelmat lähes valmiit. Päätavoitteeksi on asetettu elokuussa Ruutikankaalla järjestettävät kivääripracticalin MM-kilpailut. Kotikisat ovat varmasti hieno kokemus, ja niitä varten Mustonen haluaa valmistautua huolellisesti. – Nyt on pakko laittaa pistooli hetkeksi sivuun ja keskityttävä kivääriin. Minun on totuttava kiväärin painoon. Ammun ensi vuonna ehkä pari pistoolikisaa yhteistyökumppaniani varten. Mustonen käy nyt kuntosalilla ja harjoittelee kotonaan Helsingin Haagassa. – Lihaskuntoa, liikkuvuutta, tekniikkaa, hän luetteli. MUSTONEN opiskelee Helsingissä tradenomiksi. Hänen tavoitteenaan on valmistua keväällä 2025, mutta hän haluaa jatkaa sen jälkeen vielä maisteriksi. – Opiskeleminen on ollut kivaa! Olen oppinut paljon uusia asioita, tehnyt muun muassa analytiikkaa ja omat verkkosivut. Mustonen äidinkieliä ovat venäjä ja ruotsi. Koulu on ruotsinkielinen, mutta opiskelukieli on tämän syksyn ajan ollut englanti. Kun tähän lisätään vielä suomen kieli, käyttää Mustonen päivittäin neljää kieltä. – Viime lukuvuonna kurssit olivat puoliksi ruotsiksi ja puoliksi englanniksi, mutta nyt siis vain englanniksi. Alussa se oli aika rankkaa, mutta nyt olen tottunut siihen. Mustosen suomen kieli on kohentunut parissa vuodessa todella paljon. – Joo, puhun suomea ampumaurheilun parissa ja practicalin Lady-teamissa. Siellä sitä oppii parhaiten. Kun kalenteriin lisätään vielä parikymmentä työtuntia viikossa Espoon Suomenojan XXL:ssä, ei vapaa-aikaa juurikaan jää. Mustonen tekee töitä ulkoilu- ja metsästysosastolla. – Aika monelle asiakkaalle on yllätys, että nuori nainen tietää aseista ja osaa käsitellä niitä, hän naurahti. Niinpä: vuoden yllättäjä! 5/2023 URHEILUAMPUJA 11

VUODEN PARHAAT 2023 Kolmas ja viimeinen kerta Teksti LASSI PALO Kuva JUHA SAARINEN V uoden nuori ampumaurheilija on liikkuvan maalin ampuja Aaro Vuorimaa, 21. Lapuan Seudun Ampujia edustava Vuorimaa valittiin vuoden nuoreksi ampujaksi jo kolmannen kerran. Edelliset kerrat olivat vuosina 2020 ja 2022. Vuorimaa saavutti hopeaa ja pronssia nuorten MM-kisoissa sekä kuului Suomen miesten MM-joukkueeseen, joka sai myös hopeaa ja pronssia. Hän sijoittui ensimmäisissä miesten arvokisoissa henkilökohtaisessa kilpailussa viidenneksi. – Muistot tältä vuodelta ovat järkyttävän hyviä! Reissut liikkuvan maalin porukalla ovat aivan mahtavia, Vuorimaa sanoi Kisakalliossa ja kiitti tämän vuoden ajan henkisenä valmentajanaan toiminutta Jani Suorantaa – gaalaillan musiikista vastannutta Jänistä. Vuorimaata ei voi enää palkita Vuoden nuorena ampujana, koska hän kilpailee ensi vuonna miesten sarjassa. – Oli aikamoinen yllätys, että minä voitin palkinnon taas. Jotenkin ajattelin, että nyt olisi jonkun muun vuoro. En kuitenkaan ole pettynyt, että voitin, hän naurahti marraskuun viimeisellä viikolla. Ampumaurheiluliiton kilpailujen lisäksi Vuorimaa voitti kaksi miesten SM-kultaa Metsästäjäliiton lajeissa. – Kausi oli pitkä, ja kilpailuja oli paljon. En suoraan sanottuna osaa sanoa, minkä kauden saavutuksistani nostan ykköseksi. Arvostan kaikki korkealle – niin nuorten MM-mitalit, Bakun MM-saavutukset, Ampumaurheiluliiton Suomen mestaruudet kuin Metsästäjäliitonkin voitot. Kaikki ovat kovia juttuja, ja niistä on hienoja muistoja. VUORIMAA PALKITTIIN Grande Finalessa myös Huippuampujien cup-kilpailun voitosta. Kilpailuun lasketaan pisteet yleisen ja nuorten sarjojen Kansainvälisen ampumaurheiluliiton (ISSF) lajien henkilökohtaisten kilpailujen perusteella. Tämän palkinnon Vuorimaa pokkasi nimiinsä jo neljännen kerran. Aiemmat kerrat ovat vuosina 2019, 2020 ja 2022. Vuonna 2021 palkinto ojennettiin skeet-ampuja Eetu Kallioiselle, joka sijoittui neljänneksi Tokion olympialaisissa ja sai EM-pronssia. Huippuampujien cup-kilpailun pokaali on jaettu vuodesta 2007 lähtien. Ensimmäisen kerran sen vei nimiinsä kivääriampuja Henri Häkkinen. Häkkinen ja Krister Holmberg jakoivat palkinnon vuonna 2010. Holmbergille palkinto ojennettiin myös 12 URHEILUAMPUJA 5/2023 Vuoden nuori ampuja jo kolmannen kerran: Aaro Vuorimaa. vuosina 2008, 2009 ja 2012. Vuorimaa on siis ainoa ampumaurheilija, joka on vienyt cup-kilpailun yksin neljä kertaa. – Komealtahan nuo nimilaatat tuossa näyttävät, Vuorimaa myhäili kotonaan Tampereella, kun hän otti pokaalin käsiinsä. Urheiluampuja-lehden puhelinhaastattelu keskeytti – toki sovitusti – Vuorimaan opiskelupäivän marraskuisena maanantaina. Hän opiskelee toista vuotta konetekniikan insinööriksi. Opiskeluja on jäljellä vielä kaksi ja puoli vuotta. Haastatteluhetkellä oli aistittavissa väsymystä eikä ihme, sillä takana oli intensiivinen viikonloppu, kun Ampumaurheiluliiton liikkuvan maalin lajivalmentaja Mika Kinisjärvi ja tehoryhmän valmentajana toimiva Vuorimaa käärivät hihansa ja järjestivät liikkuvan maalin ampujille avoimen leirin Tampereella. Kinisjärvi hehkutti onnistunutta leiriä, jonka osallistujista kolme neljäsosaa oli lajiin tulleita uusia harrastajia. VUORIMAAN KAIKKI palkinnot ovat palkintokaapissa hyvässä järjestyksessä hänen vanhempiensa kotona Lapualla. Palkintoja on kertynyt vuosien varrella lukuisia, sillä pelkästään henkilökohtaisia SM-kultamitaleja on kolmisenkymmentä ja arvokisamitaleja vähintään yksi jokaisesta kilpailusta ja jokaista väriä. – Rehellisesti sanottuna en ole palkintojeni määrää laskenut pitkään aikaan. Vien täältä Tampereelta palkintoja kotiini aina, kun siellä käyn. Pian pitää ostaa lisää lasivitriinejä, jotta kaikki palkinnot saataisiin mahtumaan. Bakun MM-joukkuemitalit eivät nykyisiin enää mahdu. Kommenttisi perusteella voi siis päätellä, ettei ampumaurheilijan urasi ole ihan heti päättymässä? – Urani jatkuu eikä lopettaminen ole edes käynyt mielessä! Se jatkuu tästä eteenpäin entistäkin nälkäisempänä, sillä haluan voittaa ensi vuonna ensimmäisen henkilökohtaisen miesten arvokisamitalin.

Suomen Ampumaurheiluliiton palkinnot 2023 VUODEN AMPUMAURHEILIJA: Eetu Kallioinen (Ala-Hämeen Ampujat) VUODEN NUORI AMPUJA: Aaro Vuorimaa (Lapuan Seudun Ampujat) VUODEN VALMENTAJA: Pietro Genga, skeetin päävalmentaja VUODEN YLLÄTTÄJÄ: Anastasia Mustonen (Porkkalan Ampujat) HUIPPUAMPUJIEN CUP-KILPAILUN VOITTAJA: Aaro Vuorimaa (Lapuan Seudun Ampujat) siluetin joukkue FP (Hanna Lempola, Esko Lempola, Rauno Ärväs), siluetin joukkue BBR ja SBR (Niklas Lindberg, Marko Nikko, Unto Järvinen), siluetin joukkue SBROS (Niklas Lindberg, Marko Nikko, Rauno Ärväs), kasa-ammunnan joukkue (Jens Lågas, Tomi Korpi, Jyrki Muotio), Aaro Vuorimaa), Krister Holmberg, William Wilkman, Marko Nikko, Rauno Ärväs), Niklas Lindberg, Timo Näätänen Lihavainen, Juha Myllymäki, Jaska Pätsi, Emil Filla, Annu Vapanen. KIVÄÄRI NUORISOVALIOKUNNAN PALKITTAVAT URHEILIJOIDEN ANSIOMERKIT Vuoden pistooliampuja: Marko Talvitie (Lehtimäen Ampujat) Vuoden pistoolinuori: Lumi Saikkonen (Raseborgs Skyttar) Vuoden työn sankari: Hannes Frigård (Satakunnan Ampujat) Kultahippuampuja: Tytti Vaismaa (Isonkyrön Metsästys- ja Ampumaseura) Vuoden kultahippuohjaaja: Santeri Kenola (Kankaanpään Ampumaurheilijat) Kultahippuseura: Kaustisen Pohjan-Veikot STIPENDIT Haulikko: Eetu Kallioinen, Satu Mäkelä-Nummela, Vesa Järvinen (2022) Kivääri: Aleksi Leppä, Marianne Palo Kasa-ammunta: Marko Tanskanen, Ulla Murisoja, Jyrki Muotio, Jens Lågas Practical: Anastasia Mustonen, Raine Peltokoski KOKKOVUORI-SÄÄTIÖN STIPENDI Saajat: skeetin nuorten EM-joukkuehopeamitalistit Eino Peltomäki, Ukko-Pekka Mäkinen ja Lassi Kauppinen ERIKOISMAININNAT Mika Tikkanen, Kimmo Yli-Jaskari, skeetin miesten joukkue (Eetu Kallioinen, Tommi Takanen, Timi Vallioniemi), trapin naisten joukkue (Noora Antikainen, Satu Mäkelä-Nummela, Mopsi Veromaa), skeetin poikien joukkue (Lasse Kauppinen, Ukko-Pekka Mäkinen, Eino Peltomäki), liikkuvan maalin miesten joukkue (Krister Holmberg, Niklas Hyvärinen, Aaro Vuorimaa), liikkuvan maalin poikien joukkue (Toni Annala, Aaro Vuorimaa, William Wilkman), Compak sportingin poikien joukkue (Roope Ojansuu, Oliver Ojansuu, Erno Heiska), pistoolipracticalin naisten joukkue (Anastasia Mustonen, Kaisa Koski, Annu Vapanen, Emily Blom), siluetin joukkue SBP ja Standing (Hanna Lempola, Jussi Airas, Rauno Ärväs), siluetin joukkue BBP (Sami Mäkelä, Jussi Airas, Rauno Ärväs), Urheilijan kultainen ansiomerkki jalokivellä: Vesa Järvinen (2022), Raine Peltokoski Urheilijan kultainen ansiomerkki: Eetu Kallioinen, Marianne Palo, Marko Tanskanen, Jens Lågas Urheilijan hopeinen ansiomerkki: Ukko-Pekka Mäkinen, Aleksi Kasi, Roope Ojansuu, Rasmus Kumpuvaara, Anastasia Mustonen, Jani Kössi VUODEN AMPUMAURHEILUMEDIA Kymen Sanomien urheilutoimitus, erityisesti urheilutoimittaja Lassi Kalin. Lajijaostojen palkinnot HAULIKKO Ranking-voittajat 2023 SKEET Miehet: Timo Laitinen (Sibbo Skyttegille) Naiset: Marja Mäkelä (Ala-Hämeen Ampujat) Juniorit: Artturi Ervasti (Oulun Seudun Haulikkoampujat) Seniorit: Tero Kallioinen (Ala-Hämeen Ampujat) TRAP Yleinen sarja: Jukka Laakso (Orimattilan Seudun Urheiluampujat) Naiset: Noora Antikainen (Orimattilan Seudun Urheiluampujat) Juniorit: Samuel Ruusunen (Orimattilan Seudun Urheiluampujat) Seniorit: Jari Rämö (Porin Haulikko Club) Kiväärimies: Aleksi Leppä (Haminan Ampumaseura) Kiväärinainen: Marianne Palo (Isonkyrön Metsästys- ja Ampumaseura) Kivääripoika: Aleksi Kasi (Isonkyrön Metsästys- ja Ampumaseura) Kiväärityttö: Essi Heiskanen (Pieksämäen Seudun Ampujat) PISTOOLI LIIKKUVA MAALI Vuoden ampuja: Krister Holmberg (Raseborgs Skyttar) Vuoden veteraani: Veikko Hakala (Saarijärven Ampujat) Vuoden juniori: Aaro Vuorimaa (Lapuan Seudun Ampujat) Vuoden yllättäjä: William Wilkman (Raseborgs Skyttar) SILUETTI Vuoden ampuja: Marko Nikko (Sibbo Skyttegille) PRACTICAL Vuoden kivääripracticalampuja: Anssi Vääriskoski (ATC-Shooters) Vuoden pistoolipracticalampuja: Hannu Uronen (Karkkilan Ampujat) Region Directorin malja: Reetta Paavola (Kokkolan Urheiluampujat) Jaoston malja: Omega Team MUSTARUUTI Vuoden mustaruutiaktiivi: Pasi Anias (Nokian Seudun Ampujat) Vuoden mustaruutiampuja: Jari Janhunen (Vammalan Seudun Ampujat) KASA-AMMUNTA Vuoden kasa-ampuja: Jari Laulumaa (Suomen Kasa-ampujat) Vuoden pistelajien kasa-ampuja: Anssi Nousiainen (Karttulan Ampujat) 5/2023 URHEILUAMPUJA 13

VUODEN PARHAAT 2023 Historian nuorin Ampumaurheiluliiton nuorisovaliokunta valitsi Vuoden kultahippu­ ampujaksi Tytti Vaismaan, joka edustaa Ison­ kyrön Metsästys- ja Ampumaseuraa. Vuoden kultahippuohjaaja on joulukuussa 17 vuotta täyttävä Santeri Kenola (Kankaanpään Ampumaurheilijat), ja Vuoden kultahippuseura Kaustisen Pohjan-Veikot. Tekstit LASSI PALO Kuvat JUHA SAARINEN K ankaanpään Ampumaurheilijoiden (KaA) Santeri Kenola on historian nuorin Vuoden kultahippuohjaajaksi valittu. Hän täyttää 17 vuotta Lucian päivänä eli joulukuun 13. päivänä. – Kyllä valintani ihan ”yllärinä” tuli. En olisi uskonut, että näin nuorta kaveria voitaisiin edes valita, Kenola sanoi. Kultahippuohjaajan valintaperustelut olivat kuitenkin varsin kattavat: ”Santeri edustaa nuoren polven ohjaajakaartia ja on nuoresta iästään huolimatta oman kilpauransa ohella valmentanut jo usean vuoden ajan seuransa ampumakoululaisia ja valmistanut heitä kultahippukilpailijoiksi.” Ja edelleen: ”Lisäksi Santeri on seuran johtokunnan varajäsen ja ahkera seura-aktiivi. Hänen valmentamansa nuoret saavuttivat vuoden Kultahippufinaaleissa pistoolissa yhden henkilökohtaisen kullan, yhden hopean ja yhden joukkuekullan ja kiväärissä kaksi henkilökohtaista kultaa, yhden hopean, sekä joukkueena kaksi kultaa ja yhden pronssin. Santeri osallistuu aktiivisesti seuran kilpailu-, valmennus-, ja talkootoimintaan ja on muun muassa rekrytoinut uusia ampumakoululaisia alueen alakoululaisista sekä markkinoinut seuran kultahippu- ja ampumakoulutoimintaa Kankaanpään medioissa hyvällä menestyksellä.” Sanavalmis Kenola vastaan näin perusteluihin vastaa: – Ne kuulostavat aikalailla siltä, mitä 14 URHEILUAMPUJA 5/2023 Historian nuorin Vuoden kultahippuohjaaja Santeri Kenola. tämä homma on. Monenlaista on tullut touhuttua oman ampumauran ohella, ja nyt on kiva viedä eteenpäin sitä tietoa, mitä minä olen saanut. KENOLAN MUKAAN Grande Finale oli mukava tapahtuma, ja palkitseminen tuntui hyvältä. Kenola on monipuolinen nuorukainen. Hän ampuu myös itse. Ilmakiväärissä ennätys on 619,8, ja uusi kymmenluku on vakaana tavoitteena. – Kisa ja pala kerrallaan mennään eteenpäin ja katsotaan, mihin päästään. Edellisellä kerralla ennätykseni koheni 0,2 pisteellä. Tasaisen vauhdin taulukolla tavoitteen pitäisi toteutua, Jorma Långin valmennettava sanoi. Kymmenen vuotta sitten ampumaharrastuksen aloittaneen Kenolan tavoitteena on päästä edustamaan Suomea kansainvälisiin arvokisoihin. Mutta vasta sitten joskus, hän totesi. Kenola on edustanut Suomea kaksi kertaa Euroopan nuorten liigan kilpailussa (EYL) ja käynyt kilpailemassa Sävsjön Swedish cupissa edellisen kerran pian viisi vuotta sitten. Seuraava kerta häämöttää heti ensi vuoden alussa. KAIKEN MUUN lisäksi Kenola käy ammattikoulun toista luokkaa. Opiskelut ovat puolivälissä, ja hän valmistuu sähkö- ja automaatioasentajaksi puolentoista vuoden kuluttua. Kenola asuu vain parin kilometrin päässä ilma-aseradasta, joten matkoihin ei kulu paljon aikaa. Hän viettääkin paljon aikaa radalla. Joskus hän on ollut siellä kymmenenä päivänä peräkkäin ”tekemässä jotain” eli ampumassa itse, ohjaamassa lapsia ja nuoria tai vain keskustelemassa ihmisten kanssa. – Vaikka tekemistä on paljon, kaikki hommat on tullut tehtyä. Ei tämä kauhean rasittavalta tunnu.

Ahkera harjoittelu on tuottanut tulosta I sonkyrön Metsästys- ja Ampumaseuraa edustava Tytti Vaismaa valittiin Vuoden kultahippuampujaksi. Hän käy Isonkyrön keskustan koulun kuudetta luokkaa. Vaismaan valintaa perusteltiin näin: ”Tytti on aloittanut ampumaharrastuksen vuonna 2019, ja hän harjoittelee monipuolisesti ja säännöllisesti sekä pistoolilla että kiväärillä ja kilpailee molemmilla aseilla ympäri vuoden. Tytti harjoittelee talvisin Isonkyrön kunnantalon kellarissa sisäampumaradalta ja kesällä Lapinmäessä pienoiskivääri- ja pistooliradalla. Ahkera harjoittelu, hyvät hermot, nöyrä mutta innostunut asenne ovat tuoneet menestystä myös kisoissa. Tytti voitti tämän vuoden valtakunnallisissa Kultahippufinaaleissa kultaa kiväärillä ja pistoolilla sekä ilma- että ruutiaseilla. Tytti on aina iloinen, positiivinen ja innokas lähtemään treeneihin.” Millainen fiilis oli, kun kuulit palkinnosta? – Olihan se iloinen yllätys. Tuli tosi hyvä fiilis, kun kuulin, että minut oli valittu palkinnon saajaksi. Mikä merkitys sillä on sinulle? – Suuri merkitys. Minusta tuntuu, että kova harjoittelu on tuottanut tulosta, ja se on myös huomattu. Olin yllättynyt, vaikkakin hieman kyllä odotin hyvin sujuneen kauden jälkeen. Tämä on sellainen palkinto, jonka saa Vuoden kultahippuampuja Tytti Vaismaa. kuitenkin vain aika harva kultahippu, joten olihan se yllätys, että juuri minut valittiin. Entä millaista oli mennä lavalle vastaanottamaan palkintoa? – Olihan se hienoa osallistua tällaiseen juhlaan! Tilaisuuden alussa ei vielä jännittänyt ollenkaan, mutta sitten kun oli oma vuoro mennä lavalle, niin jännitti kyllä, vaikka samalla se oli myös kivaa. Fanfaarit, yleisön raikuvat aplodit ja haastattelu lavalla tulivat vähän yllätyksenä. Ikimuistoinen tilaisuus. Millaista palautetta olet saanut palkinnostasi? – Lähipiiriltä olen saanut paljon onnitteluita ja kannustusta. Millaisia tulevaisuudensuunnitelmia sinulla on ampumaurheilun parissa? – Jatkan harjoittelemista ja kisailua sekä kiväärillä että pistoolilla, koska tykkään ampua kummallakin. Aion osallistua ilmakiväärin SM-kisoihin keväällä toistamiseen N16-sarjan makuun kilpailuun. Entä miten sitä luonnehdit seuraasi? – IMAS on kiva seura. Meillä on hyvät tilat harjoitella, ja harjoittelemaan pääsee melkein koska vain kun itselle sopii. Vanhemmilta ampujilta ja ohjaajilta saa aina apua ja hyviä vinkkejä. Onko sinulla muita harrastuksia? – Tykkään leipoa, tehdä käsitöitä ja puuhailla oman mäyräkoiran kanssa. Talvella tykkään hiihtää. Entä perheesi – onko muita ampumaurheilun harrastajia? – Koko perhe on mukana harrastuksessa. Isäni toimii huoltajana, ja pikkuveli käy seuran pitämässä koulun ampumakerhossa ja jonkin verran kisoissa. ”KP-V:ssä laadukasta ampumaurheilutoimintaa” A mpumaurheiluliiton nuorisovaliokunta nimesi Kaustisen Pohjan-Veikot Vuoden kultahippuseuraksi. KP-V on yleisseura, jossa harrastetaan useita lajeja – ampumaurheilun lisäksi muun muassa hiihtoa, yleisurheilua, jalkapalloa ja voimistelua. Valintaperusteluissa todettiin, että KP-V on ”Pohjanmaalla toimiva pieni yleisseura, jonka ampumajaostosta on tullut jo useana vuonna menestyviä kultahippuampujia”. – Seuran nuoria on siirtynyt kultahipuista Ampumaurheiluliiton tehoryhmiin. Seuralla on ampuja myös trapin nuorten maajoukkueessa ja paramaajoukkueessa. Lisäksi se on ollut aktiivisesti mukana kehittämässä ja järjestämässä Ampumaurheiluliiton ohjaajakoulutuksia. Valintaperustelujen mukaan KP-V on hyvä esimerkki siitä, kuinka asiantunteva ja suunnitelmallinen ohjaus tuottaa laadukasta ampumaurheilutoimintaa niin lapsille, nuorille kuin vanhemmillekin harrastajille. – Tätä kautta syntyy myös urheilullisesti hyvää tulosta. GRANDE FINALESSA Vuoden kultahippuseura -palkinnon ottivat vastaan isä ja poika KP-V:n Peetu Puumala (vas.) ja Pekka Puumala ottivat Vuoden kultahippuseura -palkinnon vastaan. eli Pekka ja Peetu Puumala. Pekka toimii KP-V:ssä valmentajana ja Peetu kuuluu Ampumaurheiluliiton pistoolin tehoryhmään. Perheen tytär Minka-Maria Puumala nimettiin vuosi sitten Vuoden kultahippuampujaksi. – Seurapalkinto otettiin todella positiivisin mielin vastaan. Se oli iso asia paitsi koko seurallamme myös sen ammuntajaostolle. Mitä me keksisimme ensi vuodeksi, jotta palkintoputki ei katkeaisi, Pekka Puumala nauroi. 5/2023 URHEILUAMPUJA 15

Ville Häyrinen: ”Ison oppi Mehiläisen teettämän kyselytutkimuksen mukaan suomalaisten urheiluvalmentajien hyvinvoinnissa on paljon hyvää, mutta myös haasteita erityisesti jaksamisen ja riittämättömyyden tunteiden osalta. Väsymystä valmennustyöstä johtuen kokee jopa 40 ja riittämättömyyttä 34 prosenttia vastaajista. Ampuma­ urheilu­l iiton valmennuksen johtaja Ville Häyrinen tunnistaa ongelman. Teksti & kuva LASSI PALO T erveys- ja sosiaalisektorin palveluja tarjoavan Mehiläisen kyselytutkimuksen tulosten mukaan urheiluvalmentajien hyvinvointi ja jaksaminen ovat pääosin hyvällä tasolla, mutta huolestuttavia signaaleja on nähtävissä: aikapaine ja riittämättömyys ovat yleisiä tunteita vastaajien keskuudessa. Vaikka 79 prosenttia vastaajista kokee valmennustyön palkitsevaksi, kokee moni vastaaja erilaisia työssä jaksamisen haasteita. Vastaajista 23 prosenttia oli viimeksi kuluneen vuoden aikana kokenut uupumusta ja 16 prosenttia ahdistuneisuutta. Mehiläisen urheilupsykologi Tuomas Grönmania jaksamisen haasteet eivät yllättäneet. – Sama ilmiö on nähtävissä kaikkialla työelämässä. Valmentajien hyvinvointiin on tärkeä panostaa. Uupumuksesta ja ahdistuksesta kärsiviä on ehdottomasti liikaa. Jos esimerkiksi 50 joukkuelajien valmentajaa kertoo kokevansa uupumusta, voimme vain arvioida sen kerrannaisvaikutuksia ympäristöön. Jo yhdellä valmentajalla voi olla 80 valmennettavaa, jolloin vaikutuksen merkitys voi olla hyvin suuri, Grönman arvioi Mehiläisen tiedotteessa. Mitä jokainen valmentaja voi tehdä oman hyvinvointinsa varmistamiseksi ´ URHEILU­P SYKOLOGIN VINKIT: ´ Selvitä omat voimavara- ja kuormitustekijät. Pidä huoli, että voimavaratekijöitä on arjessa riittävästi. ´ Varmista palautuminen ja priorisoi myös vapaa-aikaa. ´ Pidä huoli kohtuullisista elämäntavoista; unesta, ravinnosta ja levosta. ´ Pyydä itsellesi palaute tehdystä työstä. Jokainen tarvitsee rakentavaa palautetta. ´ Hae tukea kollegalta. Älä jää yksin. ´ Pyydä työnohjausta. ´ Sovi pelisäännöt seuran kanssa haastaviin tilanteisiin. Ville Häyrinen on toiminut Ampumaurheiluliiton AMPUMAURHEILULIITON valmennuksen johtaja Ville Häyrinen tunnistaa kyselyn esiin nostamat asiat. Hänen mukaansa kyse on paljolti myös kaiken muun ihmisten parissa tehtävän työn ja varsinkin esimiestyön piirteistä. Töitä tehdään tunteella, itselle tärkeällä alalla, ja onnistumiset koetaan vahvasti ja niin myös epäonnistumiset, hän sanoo. – Valmentaja kantaa helposti oman työnsä lisäksi usean muun ihmisen taakkaa. Juha Hirvi jopa kuvasi valmentamista muiden ihmisten elämän elämiseksi, mikä on aika hyvin sanottu, koska valmentaja tukee heidän tavoitteitaan, elää heidän rytmillään kiertäen kilpailuja. Häyrinen sanoo, että oma ilmiönsä on urheilu- ja järjestömaailman kovuus ja epäkiitollisuus. – Valmentaja saa monesti palautetta ur16 URHEILUAMPUJA 5/2023 heilijoiden taustahenkilöiltä, seuroilta tai laji-ihmisiltä, mutta harvoin kiittävää. Epäkohtia sen sijaan nostetaan joskus hyvinkin kärkkäästi esiin. Tässä meillä olisi iso oppimisen paikka, sillä emme voi olettaa, että meillä riittää ihmisiä vastuullisiin ja vaativiin valmennustehtäviin, mikäli niistä palkan lisäksi saa vain pahan mielen. MEHILÄISEN tutkimuksessa esiin nousseista hyvinvoinnin haasteista huolimatta yli puolet (57 %) vastaajista kokee oman hyvinvoinnin tason hyvänä. Onnistumisen ilo ja lasten ja nuorten kannustaminen liikkumaan korostuivat syinä valmennustyön taustalla. Runsas viidennes (22 %) tutkimukseen vastanneista valmentajista kokee, ettei pysty huolehtimaan omasta hyvinvoinnistaan ja jaksamisestaan valmennustyön vuoksi. Väsymys, stressi ja kiire vaivaavat reilua kolmasosaa. Useimmilla valmentajilla työaika asettuu iltoihin ja viikonloppuihin, mikä johtaa usein yhteentörmäyksiin esimerkiksi henkilökohtaisen elämän kanssa. Vain 17 prosenttia vastaajista on sitä mieltä, että heillä on tarpeeksi aikaa valmennustyöhön. Erityisesti ajanpuute korostuu 35–44-vuotiailla, joista vain kuusi prosenttia kokee valmennustyöhön annettavan ajan riittävänä. Grönman varoitti tiedotteessa vaarallisesta noidankehästä, joka syntyy helposti, kun uupunut alkaa nipistää omasta ajankäytöstään. – Kun kuormitusta on paljon, voi huo-

imisen paikka” valmennuksen johtajana vuoden 2022 syyskuusta lähtien. Kuvassa hän on Puolan Wroclawissa kesällä järjestetyissä Euroopan kisoissa. maamatta luopua itselleen tärkeistä voimavaratekijöistä, jotka juuri siinä tilanteessa olisivat tärkeitä jaksamiselle. Lopulta jäljelle jääkin vain kuormittavia tekijöitä, jotka vievät syvemmälle uupumiseen. Väsynyt valmentaja ei ole parhaimmillaan itselleen, eikä myöskään urheilijoilleen. Ihmisen tunnesäätely ei toimi väsyneenä, mutta esimerkiksi väsymyksestä mahdollisesti purkautuvat tunnetilat eivät kuulu urheiluvalmennukseen, Grönman muistuttaa. VAIN HIEMAN yli puolet vastaajista (57 %) pitää urheiluyhteisöä tasa-arvoisena ja arvostavana valmentajia kohtaan. Koettu arvostuksen puute valmennustyötä kohtaan vähentää hyvinvointia ja voi johtaa vakavampiin ongelmiin. Grönman kertoo ar- vostuksen tunteeseen vaikuttavasta universaalista motivaatioteoriasta, jossa ihminen motivoituu, jos hänen toimintansa täyttää yhteenkuuluvuuden tunne, kyvykkyyden tunne sekä autonomian tunne. – Näiden tunteiden täyttyminen parantaa tutkitusti hyvinvointia. Varsinkin kilpaurheilussa valmentajat ovat usein kovin yksin, eivätkä välttämättä koe yhteenkuuluvuuden tunnetta, sillä he eivät voi roolinsa vuoksi samaistua urheilijoihin tai seuran johtoon. Myöskään sarjataulukko tai tuloslista eivät voi olla ainoa valmentajan saama palaute, vaan jokainen tarvitsee rakentavaa palautetta, jotta voi kasvattaa omaa kyvykkyyden tunnettaan. Ihmisellä on perustarve tulla nähdyksi. Grönman toivookin, että seurat voisivat tulevaisuudessa entistä paremmin mahdollistaa työnohjauksen, jossa valmentajat saisivat mahdollisuuden käydä puhumassa omasta jaksamisestaan. Kyselytutkimus toteutettiin sähköisenä kyselynä 28.9.-27.10.2023. Vapaaehtoinen kyselytutkimus lähetettiin Urheilu Mehiläisen yhteistyöseuroihin sekä Suomen Valmentajat ry:n jäsenille. Vastaajia tutkimuksessa oli yhteensä 213. Vastaajista 59 % oli naisia ja 39 % miehiä, 52 % alle 34-vuotiaita ja 48 % 35-vuotiaita tai sitä vanhempia. Vastaajista 73 % toimi valmentajana joukkuelajissa, 21 % yksilölajissa ja 6 % molemmissa. 5/2023 URHEILUAMPUJA 17

Janne Vallioniemi uusi nimi valmentajatiimissä Ampumaurheiluliitto nimesi marraskuussa valmentajia ensi vuoden ajaksi. Teksti & kuvat LASSI PALO A mpumaurheiluliitto avasi sopimuskausien päättyessä haettaviksi Ampumaurheiluliiton kuusi valmentajan tehtävää. Liiton hallitus nimesi marraskuun kokouksessaan viisi valmentajaa, joiden sopimukset kattavat ensi vuoden. Pistoolin lajivalmentajan hakuaikaa päätettiin jatkaa, ja hallitus päättänee valmentajan nimen joulukuun kokouksessaan. Trapin päävalmentajana jatkaa Pekka Maunula, joka vastaa myös paravalmentajan tehtävistä. Hän on toiminut liiton valmentajatehtävissä yhtäjaksoisesti jo 23 vuoden ajan. – Vuosi kerrallaan, hän sanoi. Trapin lajivalmentajana jatkaa Maija Hoppu, joka vastaa myös nuorten valmennuksesta. Alkuvuosi on trapissa ja skeetissä erittäin kiireinen, sillä ensimmäinen maailmancup alkaa jo 24. tammikuuta Egyptin Kairossa. Haulikkolajien viimeiset paikat Pariisin olympialaisiin jaetaan Qatarin Dohassa huhtikuussa, ja haulikon EM-kilpailut ovat toukokuussa Italian Lonatossa. – Alkuvuoden suunnitelmat on tehty, Maunula sanoi. Liikkuvan maalin lajivalmentajana jatkaa Mika Kinisjärvi. Timo Vaitiniemi palaa vuoden tauon jälkeen kiväärin paravalmentajaksi. Erkki Matilainen hoiti tehtävää tämän vuoden ajan. UUSI NIMI Ampumaurheiluliiton valmentajatiimissä on Janne Vallioniemi, joka aloittaa tammikuussa skeetin lajivalmentajan ja nuorten valmentajan työt. Hän seuraa tehtävässään Jorma Korhosta. Vallioniemi, 28, on Ala-Hämeen Ampujia (A-HA) edustava skeet-ampuja. Hän on valmentanut useiden vuosien ajan pikkusiskoaan Neaa, joka kuuluu Suomen nuorten skeetin maajoukkueeseen. Vallioniemen perheen keskimmäinen on Timi, joka taasen kuuluu Ampumaurheiluliiton skeetin Team 2024 -huippuryhmään. JANNE VALLIONIEMI on ollut lajin parissa viidentoista vuoden ajan. Hänen ennätyksensä on 121/125, jonka hän teki vuonna 18 URHEILUAMPUJA 5/2023 Janne Vallioniemi on nimetty Ampumaurheiluliiton skeetin lajivalmentajaksi ja nuorten valmentajaksi. Pekka Maunula on Ampumaurheiluliiton pitkäaikainen trapin valmentaja. 2019. Hän on kilpaillut viime vuosina melko harvakseltaan, muutaman kerran kauden aikana. Vallioniemi toimi skeetin joukkueenjohtajana viime kesäkuussa järjestetyssä Suhlin nuorten maailmancupissa. – Siellä näki, millaista tämä homma on. Valmentaminen kiinnostaa minua, Vallioniemi sanoi. – Nyt pitää alkaa miettiä ensi vuoden kilpailu- ja leirikalenteria ja tehdä suunnitelmat valmiiksi. Aikataulu on tiukka, sillä EM-kilpailut ovat jo toukokuussa. Kausi on muutenkin mielenkiintoinen, sillä nuorten MM-kilpailut ovat vasta marraskuussa. AMPUMAURHEILULIITON muiden valmentajien sopimukset ovat katkolla ensi vuonna järjestettävien Pariisin olympialaisten jälkeen. Kivääri- ja pistoolilajien päävalmentajana toimii John Leighton-Dyson ja Joni Stenström kiväärin lajivalmentajana ja nuorten valmentajana. 300m kiväärin lajivalmentaja on Tapio Kajan. Skeetin päävalmentajana toimii Pietro Genga.

uusi hotelli AVATAAN joulukuussa us o j r a t s Avajai Yöpyvä kokous 195/hlö/vrk Majoitus uudessa hotelli omenatarhassa (1 hh), Ravintolapalvelut sis. aamiainen/aamukahvi, aamusauna, kevyt lounas ja iltapäiväkahvit sekä kokoustila järvinäkymällä uudessa hotellissa. 49 tasokasta hotellihuonnetta 3 tilavaa kokoustilaa Kisakallion urheiluopisto Kaarina Karin tie 4, 08360 LOHJA asiakaspalvelu@kisakallio.fi I www.kisakallio.fi

Hyvätti varapuheenjohta Toveri ja Kalinen hallituks Ampumaurheiluliiton liittovaltuusto valitsi liiton hallitukseen kaksi uutta jäsentä: Pekka Toverin ja Riku Kalisen. Jaakko Hyvätti valittiin toiseksi varapuheenjohtajaksi. Valtuusto hyväksyi ensi vuoden toiminta- ja taloussuunnitelman. Teksti & kuva LASSI PALO S uomen Ampumaurheiluliiton liittovaltuuston syyskokous pidettiin lauantaina 25. marraskuuta Helsingissä. Kokoukseen voi osallistua myös etäyhteydellä. Liittovaltuusto valitsi Jaakko Hyvätin liittohallituksen toiseksi varapuheenjohtajaksi kahden vuoden toimikaudeksi. Jukka Salonen valittiin jatkamaan hallituksen jäsenenä. Uusia hallituksen jäseniä ovat Pekka Toveri ja Riku Kalinen. Tuusulalainen Pekka Toveri (kok) on ensimmäisen kauden kansanedustaja. Hän on toiminut aiemmin muun muassa Puolustusvoimien tiedustelupäällikkönä ja puolustusasiamiehenä Yhdysvalloissa ja Kanadassa. Kalinen on Ampumaurheiluliiton liittovaltuuston jäsen ja helsinkiläisen Poliisien Ampumaseuran (PAS) puheenjohtaja. VUOSI 2024 ON Ampumaurheiluliiton 105. toimintavuosi. Liittovaltuusto hyväksyi kokouksessaan ensi vuoden toimintasuunnitelman ja talousarvion. Liiton strategiassa keskeisimmät ensi vuoden painopisteet ovat elinvoimainen ja kasvava seura sekä mahdollistavat olosuhteet. Tavoitteena on, että seuratoiminnan laatu paranee, toimintaan on helppo tulla mukaan ja seura toimii uudistumiskykyisesti ja tavoitteellisesti. Ensi vuonna keskitytään erityisesti seurojen toimintojen käyttöönottoon ja niiden markkinointiin sekä nuorten aktivointiin toiminnan pariin kaikilla tasoilla erillisen hankkeen kautta. Tavoitteena on myös se, että seuroilla on käytössään riittävät ja ympäristövastuulliset rataolosuhteet, joilla harrastajat viihtyvät. Ampumaurheilun arvostuksen harrastuksena ja huippu-urheiluna halutaan kasvavan, ja monipuoliset harrastamisen tavat ja mahdollisuudet innostavat kasvamaan ja kehittymään. 20 URHEILUAMPUJA 5/2023 Uusi varapuheenjohtaja Jaakko Hyvätti kuvattuna valtuuston kokouksen jälkeen Sporttitalossa. R AU N O H I E TA N E N Pekka Toveri eduskunnassa kesäkuussa 2023.

ajaksi, seen Lisensseissä uudistuksia ensi vuodelle Uusi lisenssikausi alkaa tammikuun 1.päivänä 2024, ja se tuo lisensseihin useita muutoksia. M erkittävimpänä muutoksena ensi vuodelle tulee se, että jatkossa harrastajan lisenssiseuralle menee kaikista kilpailu- ja harrastelisensseistä kolme euroa per lisenssi. Toiveena on, että tämä ohjaisi seuroja kannustaman kaikkia jäseniään hankkimaan vähintään harrastelisenssin, jotta kaikki harrastajat olisivat vakuutuksen piirissä. Lisensseissä on hyvin kattava tapaturma- ja vastuuvakuutus. Hintoihin muutoksia LIITTOVALTUUSTO päätti kevätkokouksessaan nostaa aikuisten ja seniorien kilpailulisenssin sekä harrastelisenssin hintaa viidellä eurolla ja laskea nuorten kilpailulisenssin hintaa kolmella eurolla. Vuoden 2024 hinnat ovat siis seuraavat: Kilpailulisenssi, aikuiset 45 € Kilpailulisenssi, nuoret (enint. 20v) 10 € Kilpailulisenssi, seniorit (väh. 70v) 25 € Harrastelisenssi 30 € Mahdollistaviin olosuhteisiin liittyy myös erityisesti lyijyn ammuskäyttöön ja ampumaratoihin sekä ammuntaan liittyvä lainsäädäntöön ja oppaisiin kohdistuva vaikuttamistyö, joka on avainasemassa pyrittäessä turvaamaan ampumaurheilun jatkuminen myös tulevaisuudessa siten, että ympäristönsuojelun nimissä tehtäviltä perusteettomilta ylilyönneiltä vältytään. VUODEN 2024 aikana ympäristövastuullisten rataolosuhteiden turvaamiseksi tehdään työtä erityisesti ympäristölupahankkeen jatkohankkeen kanssa, ja tavoitteena on vuoden aikana käsitellä 60 ampumaradan ympäristölupia. Aikaisempiin vuosiin liittyen ampumaratojen ympäristölupahankkeen toimintaan vaikuttanevat niin sisäjatkuu kuin puolustusministeriöiden aktivoituminen myös siviiliratojen toiminnan turvaa- Lisenssi on sähköinen eli sen voi esittää kilpailun järjestäjälle Suomisport-sovelluksen tai nettiselaimen kautta. Kilpailulisenssiin saa edelleen halutessaan muovisen lisenssikortin 5 euron lisähintaan. Kaikista kilpailu- ja harrastelisensseistä ohjataan siis harrastajan lisenssiseuralle ensi vuonna 3 euroa per lisenssi. Lisenssit myyntiin vasta 1.1.2024 ENSI VUODEN LISENSSIT tulevat myyntiin aiemmasta poiketen vasta 1.1.2024. Syy tähän on Olympiakomitean tekemä muutos, jonka myötä lisenssejä ei enää voi ostaa Suomisportista ennen kyseisen lisenssikauden alkamista. Olympiakomitea perusteli muutosta sillä, että aiempi käytäntö aiheutti sekaannuksia sen suhteen, mille lisenssikaudelle henkilö yritti ja tuli ostaneeksi lisenssin. Uusi lisenssi kannattaa ostaa heti tammikuussa, vaikka ensimmäinen kilpailu olisikin vasta kesällä, sillä näin vakuutusturvan saa heti voimaan. Lisenssit ostetaan tuttuun tapaan Suomisportista www.suomisport.fi Kultahippupassi sähköistyy, opas eriytyy KILPAILU- JA HARRASTELISENSSIEN lisäksi tarjolla ovat tuttuun tapaan myös kultahippupassi ja aikuisten ampumakouluvakuutus, joiden vakuutuskausi on 1.10.2023–30.9.2024 sekä yksittäisen, päivän mittaisen tapahtuman kattava tapahtumavakuutus, jota voi hyödyntää esimerkiksi lajiesittelyissä ja kokeilutapahtumissa. Huomioitavaa kuitenkin on, että jatkossa kultahippupassi ja paperinen kultahippuampujan opas eriytyvät. Muutoksen taustalla on kultahippuikäisille ampujille keväällä tehty kysely sekä kultahippuohjaajien kevään tapaaminen, jossa paperisen passin tarpeellisuutta selvitettiin. Entinen Kultahippupassi kulkee jatkossa nimellä Kultahippuampujan opas. Seurat voivat tilata oppaita liiton toimistolta maksutta haluamansa määrän jaettavaksi ampumaurheilukoululaisille. Opas ei liity enää vakuutustuotteeseen tai kilpailulupaan. Kultahippupassilla tarkoitetaan jatkossa Suomisportin kautta ostettavaa vakuutustuotetta ja kultahippusarjoihin oikeuttavaa kilpailulupaa. Kilpailuoikeutta ei voi siis enää todistaa Kultahippuampujan opas -vihkosella, vaan ainoastaan näyttämällä kultahippupassi Suomisportista. Kun kultahippupassi ostetaan Suomisportista, nuorelle saadaan samalla kilpailuissa tarvittava Sportti-ID-numero. Pelkän kultahippuvakuutuksen ilman kilpailuoikeutta seura voi tilata osoitteesta olli.torni@ampumaurheiluliitto.fi samalla tavoin kuin aiemmin, lähettämällä listan harrastajien nimistä, osoitteista ja syntymäajoista. Tämä tapa on kuitenkin kalliimpi kuin Suomisportin kautta ostaminen. Suomisportissa kultahippupassin hinta on 5 euroa, kun kultahippuvakuutus osoitteesta olli.torni@ampumaurheiluliitto.fi tilattaessa on 7 euroa eikä mukana tule kilpailuoikeutta. Yli 16-vuotiaille suunnattu aikuisten ampumakouluvakuutus sopii kultahippuvakuutuksen tavoin ampumaurheilukoulujen ja muiden alkeistason kurssien osallistujille, jotka eivät välttämättä ole vielä seuran jäseniä. Kilpailuoikeutta siinä ei ole. Tarkempia tietoja mm. vakuutusehdoista voi lukea liiton nettisivulta www.ampumaurheiluliitto.fi/lisenssit-ja-vakuutukset/ 5/2023 URHEILUAMPUJA 21

miseksi sekä hallitusohjelmaan viime kesänä kirjattu tavoite saada maahan runsaat 300 uutta rataa nykyisten lisäksi. Onnistuminen näissä painopisteissä edellyttää tiivistä vaikuttamista poliitikkoihin ja päätöksentekijöihin niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin, vuorovaikutusta ja yhteistyötä liiton ja seurojen välillä, menestyvää huippu-urheilua, tehokasta ja monipuolista viestintää sekä nykyteknologian ja digitalisaation hyödyntämistä. Varainhankintaa tukemaan alkaa määräaikainen yritysyhteistyöprojekti, jolla toiminnanjohtaja Anne Laurilan mukaan voitaisiin viedä liiton yritysyhteistyöasiat uudelle tasolle. – Ampumaurheilu on erilaisessa valokeilassa kuin aiempina vuosina, ja suhtautuminen siihen on positiivisempaa. Liiton muun rahoituksen suunta on laskeva, koska valtionavut todennäköisesti pienenevät. Tämä uusi projekti liittyy tulevien vuosien liiton talouden tasapainoon. Hallitus näkee, että nyt on oikea hetki tuoda tämä projekti ensi vuoden suunnitelmaan, Laurila avasi tilannetta kokousväelle. ENSI VUODEN talousarvio perustuu liittovaltuuston kevätkokouksessa vahvistamiin jäsen-, lisenssi- ja kilpailulupamaksuihin: seuran jäsenmaksu liitolle on 26 e/aikuisjäsen, aikuisten lisenssi 45 e, nuorten lisenssi 10 e, harrastelisenssi 30 e, yli 70-vuotiaiden lisenssi 25 e. Kaikista lisensseistä ohjataan lisenssiseuralle 3 euroa per lisenssi. Ennätyskelpoisen tai vastaavan ei-ISSF-lajin kilpailulupamaksu on 100 e/ ensimmäinen päivä ja lisäpäivät 20 e/päivä. Jos tuloksia ei julkaista Kitissä sääntöjen mukaan, hinnat ovat 200 e/yksipäiväinen ja 300 e/monipäiväinen. Urheiluampuja-lehti ilmestyy aiemman viiden numeron sijaan neljä kertaa. Kaikki numerot julkaistaan sekä painettuna että sähköisenä. Talousarvion loppusumma on 3 016 482,55 euroa ja se päätyy 63,45 euron ylijäämään. Huomioitavaa on, että kulu- ja tulorakenteeseen vaikuttavat Ampumaurheiluliiton hallinnoima ympäristölupahanke kuuden järjestön yhteistyönä. Hankkeen menot ja toisaalta myös tulot ovat 525 193 euroa, joten varsinaista talousvaikutusta sillä ei ole liiton budjetin ylijäämään. Toinen merkittävä, talouden kokonaisuutta nostava projekti ovat kivääripracticalin MM-kilpailut, jotka järjestetään Ruutikankaalla heinä-elokuussa. Kivääripracticalin MM-kilpailut aloittavat Suomessa järjestettävien arvokisojen putken, joka jatkuu ainakin vuoteen 2027 asti. Ampumaurheiluliiton kurinpitovaliokunnassa jatkavat Curt Sjöblom, Jukka-Pekka Alanen ja Antti Aine. Kokouksessa hyväksyttiin myös muutoksia kilpailutoiminnan yleissääntöihin. Kokouksessa keskusteltiin myös Ampumaurheiluliiton Venäjä-linjauksesta. Halli- tuksen lokakuun kokouksessa todettiin, että Kansainvälinen paralympiakomitea (IPC) on päättänyt sallia venäläisten ja valkovenäläisten osallistumisen Pariisin paralympialaisiin 2024 tunnuksettomina urheilijoina. Tilanne vaikuttaa jo karsintakisoihin. Sama saattaa olla edessä Kansainvälisen olympiakomitean (KOK) ja Pariisin olympialaisten osalta, mutta tästä ei vielä ole tehty päätöksiä. Olympiakomitea (OK) ja Paralympiakomitea ovat olleet huolissaan Ampumaurheiluliiton linjauksesta, joka on OK:n linjauksen vastainen. OK tuomitsee jyrkästi Venäjän hyökkäyksen Ukrainaan eikä aika venäläisten paluulle ole oikea. – Suomalaisten urheilijoiden valmistautuminen ja osallistuminen kansainvälisiin arvokisoihin sekä Pariisin 2024 olympialaisten karsintoihin tulee turvata. Tämä koskee urheilijoiden lisäksi myös valmentajia, tuomareita ja muita toimihenkilöitä tai asiantuntijoita. Jos vastassa on venäläisiä tai valkovenäläisiä urheilijoita neutraaleina urheilijoina, tulee suomalaisilla urheilijoilla olla mahdollisuus kilpailla tästä huolimatta. Päätösvalta osallistumisesta tai kilpailuihin lähettämisestä on kansallisilla lajiliitoilla. Olympialiikkeen kilpailuihin osallistumisesta päätösvalta on Suomen Olympiakomitealla, OK linjaa. Ampumaurheiluliiton liittovaltuuston kokouksessa todettiin, että valtuusto tukee liittohallituksen linjaa. Sporttimestari, fysioterapeutti Veli-Matti Talonen Kutsu Sporttimestari paikalle! Maksutonta koulutusta urheiluvammojen ehkäisystä lasten ja nuorten valmentajille. sporttimestari@pohjola.fi 22 URHEILUAMPUJA 5/2023

Aino Vaittinen löytänyt taas ilon urheiluun Liikkuvan maalin ampuja Aino Vaittinen on löytänyt taas ilon urheiluun ja nauttii silminnähden varusmiespalveluksestaan Puolustusvoimien Urheilukoulussa. Teksti & kuva LASSI PALO H elsingin Santahaminassa sijaitsevaan Puolustusvoimien Urheilukouluun valittiin 86 kesälajien urheilijaa lokakuun saapumiserään. Urheilijoita on seitsemästätoista lajiryhmästä. Urheilukouluun valitut urheilijat aloittivat palveluksensa Kaartin jääkärirykmentissä vajaa kaksi kuukautta sitten. Yksi heistä oli liikkuvan maalin ampuja Aino Vaittinen (Hämeenlinnan Ampumaseura). Hän myönsi jännittäneensä palveluksensa alkua. Hän oli tarkistanut, että hänen lisäkseen Urheilukoulussa aloitti samaan aikaan kolme muutakin naista, yleisurheilijoita molemmat. – Olen innoissani, mutta totta kai kaikki uusi jännittää, Vaittinen hymyili ennen kuin astui Santahaminan portista sisään. – Syke ei ole enää yhtä korkealla kuin eilen illalla, kun pakkasin tavaroitani. Oli pikku paniikki päällä, hän nauroi. Entä sitten se kuuluisa ensimmäinen aamu armeijassa? – En tykkää aikaisista aamuista, mutta olisi ihan kiva, jos niihin oppisi. Kyllä siitä selviää, kaikki on asenteesta kiinni. Ensimmäisen aamun ”painajaiset” eivät kuitenkaan toteutuneet, sillä se oli Vaittisen mukaan lempeä: – Ovi avattiin, valot laitettiin päälle ja sanottiin huomenta. Varsin ystävällistä, kun alokkaita ei alettu heti pelotella, hän nauroi kahvikupin ääressä marraskuun lopussa. – Kolmannella viikolla meidät vietiin ”syvään päätyyn” eli viideksi päiväksi metsään. Se ei ollut kovin leppoisaa, sillä kahtena päivänä satoi. Jälkeenpäin oli kuitenkin hyvä mieli, että sekin tuli nyt tehtyä. VAITTINEN, 19, on asettanut tulevalle vuodelle paitsi urheilullisia myös maanpuolustuksellisia tavoitteita: hän haluaa saada hyvän ja ehjän harjoitusvuoden lisäksi johtajakoulutuksen. – En kuitenkaan aio jäädä Puolustusvoimien palvelukseen. Minulla on opiskelu- Aino Vaittinen marraskuuusa Santahaminan lähellä Helsingin Laajasalossa. Fakta ´ Kaartin jääkäri­r ykmentissä IV/23 palvelevat ampumaurheilijat: ´ Roope Hanni, sporting (Oulun Metsästys- ja Ampumaseura) ´ Kaarlo Hoppu, trap (Pohjois-Hämeen Ampujat) ´ Oliver Ojansuu, sporting (Hyvinkään Metsästysampujat) ´ Aino Vaittinen, liikkuva maali (Hämeenlinnan Ampumaseura) paikka. Alan opiskella ensihoitajaksi Kuopiossa, kun palvelukseni päättyy. Vaittinen sijoittui heinäkuussa Etelä-Korean Changwonissa järjestetyissä nuorten MM-kilpailuissa 10m ilmakiväärin normaalijuoksuissa seitsemänneksi ja sekajuoksuissa kahdeksanneksi. Elokuussa Azerbaidžanin Bakussa järjestetyissä MM-kilpailuissa hän oli naisten 10m liikkuvan maalin ”sekareissa” ja normaalijuoksuissa kymmenes. 50m pienoiskiväärissä tulivat 13. ja 15. sijat. Vaittisen ennätykset ovat: 10m normaalijuoksut 563 ja sekajuoksut 364, 50m nj 573 ja sj 389. Kaikissa on parantamisen varaa, hän sanoo. Ensi vuoden päätavoitteekseen Vaittinen on asettanut EM-kilpailut. – Viime kaudella ammuin noin 24 000 laukausta. Olen pohtinut niin, että jos määrä nousisi tulevan vuoden aikana lähemmäs 30 000 laukausta. Laukaisumäärät eivät tie- tenkään kerro kaikkea, monipuolisista liikuntaharrastuksistaan tunnettu Vaittinen totesi. ESIMERKKINÄ kerrottakoon, että hän teki pari vuotta sitten maajoukkueen testileirillä 120 vatsalihasliikettä. Vaittinen tunnetaan myös innokkaana juoksijana, mutta kaksi vuotta sitten tuli seinä vastaan: hänellä diagnosoitiin krooninen ylikunto, joka vei innon urheilusta. Kun Vaittinen juoksi juhannusyönä 30 kilometriä, se tuntui ”elämän parhaan lenkiltä”. Kaksi kuukautta myöhemmin hän ei enää pystynyt juoksemaan pitkiä lenkkejä, ja lääkärit määräsivät hänet lepäämään. Juoksutauko kesti seuraavan vuoden toukokuuhun. – Pahin vaihe oli pari vuotta sitten. Kun seisoin paikoillani, sykkeeni oli yli sata. Nyt olen saanut saman innon takaisin, mutta urheilen nyt maltillisemmin, ja osaan nauttia siitä. VAITTINEN EI tuntenut ennen varusmiespalveluksensa alkua Helsinkiä kovinkaan hyvin – ”mitä nyt läpikulkumatkoja laivalle”. – En ole koskaan matkustanut Helsingin metrossa enkä ratikassa, Vaittinen sanoi ja myönsi olevansa ”maalaistyttö”. – Kotimme sijaitsee kaksitoista kilometriä Toijalasta metsään päin, hän kuvaili. Vaittinen oli marraskuun tapaamista edeltävänä päivänä matkustanut ensimmäisen kerran metrolla, kun hän meni käymään Kalasatamassa. Kaksi pysäkinväliä, mutta siitä huolimatta Vaittinen olisi kuulemma eksynyt, jos kavereita ei olisi ollut mukana. 5/2023 URHEILUAMPUJA 23

”Enemmän kiekkoja rikki Trap-ampujat Jukka Laakso ja Juho Mäkelä viettivät syksyllä hyväntuulisen iltapäivän kotiradallaan. Ensi kauden tavoite on harvinaisen selkeä: enemmän kiekkoja rikki! Teksti & kuvat LASSI PALO U rheiluampuja-lehti tapasi Orimattilan Seudun Urheiluampujia (OSU) edustavat trap-ampujat Jukka Laakson, 45, ja Juho Mäkelän, 22, lokakuussa heidän kotiradallaan. Sää oli niin viileä, että sormet alkoivat jäätyä. Kaksikon huumoria syksyisen viileä sää ei kuitenkaan hyydyttänyt, ja hymy oli herkässä. Laakso ja Mäkelä nimettiin lokakuussa Ampumaurheiluliiton trapin huippuryhmään, jonka nimi on Team 2024. Siihen kuuluvat Olympiakomitean tukiurheilijat ja maajoukkueurheilijat, jotka ovat kansainvälisellä huipulla ja tähtäävät ensi vuonna Pariisissa järjestettäviin olympialaisiin. – Se on se tavoite, viimeinen maali. Haluan myös saavuttaa mitalin isoista kisoista eli kansainvälisistä arvokilpailuista. Olympialaisten maapaikkoja on jaossa vielä ensi keväänä, ja tilanne selviää viimeistään toukokuussa Italian Lonatossa järjestettävissä EM-kilpailuissa, Laakso sanoi. LAAKSO AIKOO jatkaa huippuampujan uraansa ”niin kauan kuin hän kehittyy ampujana”. Ehtona on tietysti se, ettei mikään muu asia tule esteeksi. – Tämä vuosi antoi todellakin osviittaa siitä, että tässäkin iässä voi vielä kehittyä. Perustasoni alkoi olla nyt 12-alkuinen, sillä kilpailin kauden aikana kymmenen kertaa ja tein viidessä kilpailuissa 12-alkuisen tuloksen. Kolme viimeistä kisaa oli samaa tasoa eli SM-, EM- ja MM-kilpailut. Nälkää siis jäi! – Tämä oli siis hyvä vuosi, ja miksei ensi vuosikin voisi olla samanlainen? Esteitä ei sille ole. Kaikki nämä ovat antaneet minulle uskoa. Laakso nostaa kauden parhaaksi suorituksekseen EM-kisojen joukkuekilpailun, jossa Suomi pääsi pronssiotteluun Italiaa vastaan. Laakso rikkoi karsinnassa 74/75 kiekkoa. Hän oli erinomaisessa vireessä myös pronssiottelussa, missä hän rikkoi kaikki kiekkonsa. – Takki on tyhjä, hän huokaisi, – Ammuin tänään sadasta kiekosta 99 rikki. Se ei nyt riittänyt… Vähän on sanat vähissä eikä oikein irtoa enempää. – En ole vielä valmis ampujana, sillä edellinen arvokisojen finaalikokemukseni on vuodelta 2018. 24 URHEILUAMPUJA 5/2023 Kohti uutta kilpailuvuotta 2024: Juho Mäkelä (vas.) ja Jukka Laakso. Laakson ennätys on 123, jonka hän teki vuonna 2015. MIKÄ SITTEN Laakson tämän kauden ”salaisuus” on? Vastaus on yksinkertainen: positiivisuus. Laakson mukaan Ampumaurheiluliiton trapin päävalmentajana käytännössä vuoden 2022 ajan toiminut Leslie Goddard opetti suhtautumaan asioihin myönteisesti. – On harmi, että hänen kautensa jäi vain noin vuoden pituiseksi. Sain häneltä paljon hyviä juttuja, ja teimme myös pieniä teknisiä muutoksia. Aiemmin ampumiseni oli jäykkää, mutta nyt se on rennompaa. Ylimääräinen puristus loppui. Voi kai sanoa, että mielen rentouden ansiosta ammuntani on teknisesti rennompaa. Leslie oli hyvä valmentaja. Laakso valmistautuu pian alkavaan uuteen vuoteen muun muassa joulukuisella harjoitusleirillä Espanjassa. Keväällä on sitten toisen leirin vuoro. – Ammuin tänä vuonna vähiten kiekkoja pitkään aikaan. Olen tehnyt asioita fiiliksen mukaan ja Leslien oppien mukaisesti. ENTÄ SITTEN Juho Mäkelä, joka saavutti erinomaista menestystä juniorivuosinaan. Hän sai muun muassa kaksi MM-pronssia vuonna 2022 – henkilökohtaisen ja parikil-

ensi vuonna!” Juho Mäkelä. Jukka Laakso. pailusta Sara Nummelan kanssa. Mäkelä kuului myös Suomen joukkueeseen, joka voitti EM-kultaa 2019 Lonatossa. Muut ampujat olivat Teemu Ruutana ja Matias Koivu. Mäkelä säväytti viime vuonna, kun hän nappasi miesten maailmancupin kuudennen sijan Bakussa. Mäkelä valittiinkin Ampumaurheiluliiton Vuoden yllättäjäksi 2022. Viime kesänä Mäkelä ampui Suomen miesten joukkueessa, joka sijoittui neljänneksi EM-Osijekissa. Joukkueen muut ampujat olivat Laakso ja Eemil Pirttisalo. Parikilpailussa tuli 14. sija Mopsi Veromaan kanssa. Paras maailmancupin sijoitus oli 18:s Italian Lonatossa. MÄKELÄ ON vaihtanut äskettäin aseensa Beretasta Perazziin. Siihen teetettiin lokakuussa uusi perä, joten ase vaatii totuttelua ja tuhansia laukauksia ennen kuin se tuntuu omalta, Mäkelä sanoi. Uusi painaa 350 grammaa enemmän kuin entinen. – Alku on tuntunut aika ”passelilta”, Mäkelä hymyili. Hän oli tyytyväinen kauden loppupuoliskoon, jonka aikana löytyi vihdoin ”oma taso”. – Alkuvuosi oli vaikea. Miksi, en osaa sen tarkemmin sanoa. Oikea tekeminen ei vain löytynyt. Viime vuonna se oli toisinpäin: keväällä tulivat hyvät tulokset, ja sitten ne laskivat. Miltä sitten ensi vuosi tässä valossa näyttää? – Enemmän kiekkoja pitäisi saada rikki ja harjoittelumäärää pitäisi lisätä. Muuten mennään melko samalla kaavalla kuin ennenkin. Vuoden alku on heti kiireinen, koska ensimmäinen maailmancup on jo tammikuussa. Mäkelän tavoitteena on myös päästä edustamaan Suomea toukokuussa järjestettävissä EM-kilpailuissa. – Tiukka alkukausi tulee, hän totesikin. – Pariisin olympiapaikkaa voi jahdata niin kauan kuin kisoja on. 5/2023 URHEILUAMPUJA 25

URHEILIJA ARJESSA Numero­ihmisellä kaikki kisal Numerot ovat Sari Posiolle tärkeitä niin työssä kuin vapaa-ajallakin. Teksti & kuvat LASSI PALO S ari Posio ottaa vieraansa vastaan työpaikallaan Lihastautiliiton toimistossa, joka sijaitsee Turussa. Hän on ollut saman työnantajan palveluksessa neljännesvuosisadan ajan. Eikä toimiston osoitekaan ole muuttunut vuosikymmenien aikana. – Kyllä, tämä on eka työpaikkani. Olen viihtynyt hyvin enkä ole halunnut lähteä muualle töihin. Kaikki asiat ovat hyvin: työni on monipuolista, työkaverit ovat mukavia ja joustoa löytyy urheiluni takia, hän hymyili työpöytänsä ääressä. – Työurani saman työnantajan palveluksessa on nykyaikana poikkeuksellisen pitkä. Vammaisuus kuitenkin jarruttaa uuden työn hakemista. Silloin pitää miettiä monia asioita, kuten esimerkiksi sitä, miten työpaikalle pääsee. Minulla ei ole kuitenkaan ollut tarvetta hakeutua muualle töihin. Posio aloitti Lihastautiliiton taloushallintosihteerinä, mutta nimettiin talouspäälliköksi kahdeksan vuotta sitten. Hän on koulutukseltaan yo-merkonomi ja oikeustradenomi. LIHASTAUTILIITTO on valtakunnallinen vammaisjärjestö, jonka päämääränä on tukea lihassairaiden ihmisten oikeutta yhdenvertaiseen, monimuotoiseen ja hyvään elämään. Liitolla on kaksitoista jäsenyhdistystä, joihin kuuluu yhteensä 3000 jäsentä. Posion mukaan liitto painii samojen ongelmien kanssa kuin monet muutkin järjestöt: ikärakenne on ”vanhemmasta päästä” ja yhdistystoimintaa pitäisi kehittää nykyistä houkuttelevammaksi. Porras-niminen jäsenlehti ilmestyy viisi kertaa vuodessa, mutta sen lisäksi someviestintään pitäisi panostaa nykyistä enemmän ja monipuolisemmin. – Toimintaa pitäisi pystyä uudistamaan, koska nuoria eivät välttämättä kiinnosta samat asiat kuin varttuneempia ihmisiä. Nuoria pitäisi saada mukaan nykyistä enemmän, Posio sanoi. Koronan jälkimainingeissa Posio on tehnyt töitä niin kotona kuin toimistossakin. Hän alkaa pian tehdä kolmipäiväistä työviikkoa. LIETOLAINEN POSIO on harrastanut ampumaurheilua nyt noin viiden vuoden ajan. Ampumaurheilun aloittaminen oli ”sattuman kauppaa”. Urheiluampuja-lehdessä kerrottiin puolitoista vuotta sitten Posion fysioterapeutin vinkanneen, että Turun 26 URHEILUAMPUJA 5/2023 Sari Posio toimii Lihastautiliiton talouspäällikkönä. Lietolainen on saanut työkaveriltaan lahjaks ilma-aseradalla kaivataan uusia para-ampujia. Posio kokeili ensin pistoolia, mutta vaihtoi nopeasti kivääriin, koska hänellä on niin kova kilpailuvietti. Hän viittasi paralympialaisiin, joissa kivääri on lajina. Korona-aika kuitenkin hidasti Posion kansainvälisen kilpailu-uran aloittamista. Hän hyödynsi sen ajan harjoittelemalla tiiviisti ja sitkeästi. Se tuntui välillä puuduttavalta, koska ”maalia” ei ollut, hän on luonnehtinut. Posio pääsi vihdoin kansainvälisiin kisoihin Norjan Hamarissa vuoden 2022 maaliskuussa järjestetyissä para-ammunnan EM-kilpailuissa, missä hänen vammaluokituksensa vasta varmistui. Alku oli upea, sillä Posio teki sarjan R5 peruskilpailussa 633,3 pistettä, jolla hän sijoittui kuudenneksi ja eteni kahdeksan parhaan ampujan finaaliin. Tuolloin uutisoitiin, että kovatasoisessa finaalissa Posion yksi laukaus hieman epäonnistui, ja tuloksena oli kahdeksas sija (124,9). ”Se oli kuitenkin arvokisojen ensikertalaiselta hieno suoritus”, Posion edustaman seuran eli Turun Seudun Ampujien verkkosivuilla todettiin. POSIO KILPAILI tänä vuonna kolme kertaa ulkomailla. Kisamatkat suuntautuivat Etelä-Koreaan, Peruun ja Hollantiin. Pitkiä reissuja, Posio huokaisi. Leirit ja kisamatkat kestivät yhteensä kaksi kuukautta. – Omasta pussista menee paljon, koska lomat eivät riitä kaikkiin ampumaurheiluun liittyviin menoihin. Maailman cupin osakilpailut ovat omakustanteisia. Avustajan kulut sen sijaan korvataan lain mukaan vammaispalvelun kautta. Avustajana toimiva Riitta Saastamoinen on kulkenut Posion kanssa kaksikon yhteisen ampumaurheilupolun alusta lähtien: – Kummallakaan ei ollut aiempaa lajiko-

laukaukset kirjattuina Kaikki kisalaukaukset on kirjattu exceliin. si Lieto-nimisen kuohuviinin. kemusta. Me emme tienneet mihin polku vie, Posio nauroi. Posio harjoittelee Turun Kupittaan ampumaradalla kaksi tai kolme kertaa viikossa, mutta haluaisi ampua useamminkin. Paraurheilijan arki ei kuitenkaan ole aina kovin vaivatonta, sillä esimerkiksi avustajan sairastuessa sijaisen saaminen on vaikeaa. – Työpäiväni päättyy normaalisti kello 14.15. Menen kotiin, jonne avustajani saapuu treenipäivänä kolmelta. Tarvitsen hänen apuaan paitsi ampumavarusteiden kantamiseen myös aseen lataamisessa. Päivät ovat pitkiä, sillä olen kotona kahdeksan aikaan illalla. Yhteistyö Riitan kanssa toimii saumattomasti, ja kommunikointi on helppoa. Posion kalenteri on täynnä, sillä hän käy fysioterapeutilla kerran tai kaksi viikossa ja perjantai-iltaisin kansalaisopiston yhteislaulutunnilla. Allasterapiaa on kaksikymmentä kertaa vuodessa. Hän tykkää bongata lin- Sari Posio Espoon ilma-aseiden SM-kilpailuissa. tuja ja seurata televisiosta luonto-ohjelmia. Penkkiurheilukin kiinnostaa – tv-urheilusta mieluimmin hiihtoa ja ampumahiihtoa. – Jääkiekosta katson vain MM-kilpailut. Olin nuorena innokas TPS-fani. Jonotin peleihin lippuja, ja minulla oli jopa Mikko Mäkelän pelipaita. Tapasin ”Miksan” eräässä fanitapaamisessa, Posio innostui muistelemaan. POSIO SANOI vuoden 2022 huhtikuussa, että ”tavoitteiden pitää olla korkealla”. Näkemykselle antoi pontta se, että kuukautta aiemmin hän kilpaili hienosti para-ammunnan EM-kilpailuissa ja voitti sitten aprillipäivänä Turussa kotiradallaan toisen Suomen mestaruutensa. Tavoite on edelleen ensi vuonna Pariisissa järjestettävissä paralympialaisissa. Uusi kilpailuvuosi alkaa Swedish cupissa ja jatkuu maaliskuussa Intiassa järjestettävässä maailmancupissa, jossa on jaossa maapaikkoja Pariisiin. EM-kilpailut ovat vuorossa toukokuussa. Loppuvuosi on vielä hämärän peitossa, hän sanoi. – Minua kiinnostaisi kokeilla myös pienoiskivääriä. Se toisi vaihtelua, tukisi ilmakivääriä ja toisi lisää kilpailuja. Posio myöntää olevansa kunnianhimoinen, kilpailuhenkinen ja ankara itselleen. Hän on myös tarkka, sillä hän on kirjannut kaikki kisalaukauksensa exceliin. – Numerot kiehtovat, ja taulukoista näkee kehityksen. Posio tähtäsi Turun Lokakuun kisoissa kilpailuennätyksensä 634,7 pistettä. Viimeinen sarja oli 107,0 pistettä. – Treeneissä olen ampunut melkein 637 pistettä. Miten sen saa ulos kisoissa, on se juttu. Olen kuitenkin vasta ampumaurheilijanurani alussa, eikä huipulle loikata kerralla. Jos ei Pariisi, niin sitten Los Angelesin paralympialaiset 2028, hän sanoi päättäväisesti. 5/2023 URHEILUAMPUJA 27

Peetu Puumala nauttii uu ”Tämä on just oikea askel urallani.” Peetu Puumala on vasta kolmas pistooliampuja Turun Seudun Urheilu­ akatemiassa, mutta sekä Puumala että valmentaja Juhani Forsman näkisivät mielellään monen muunkin valitsevan saman suunnan. Teksti HEIDI LEHIKOINEN Kuvat ANSSI MÄKINEN P eetu Puumala seisoo Turun Kupittaan ilma-aseradalla ja kertaa kaikkea sitä, mitä noin kuuden vuoden ampumaurheilu-uralla on tapahtunut. Puumala on kotoisin Kaustiselta, joten Kaustisen urheilutalolla hän sai myös ensikosketuksensa ampumaurheiluun noin kymmenvuotiaana. Vuosi oli 2017, ja seuraavana vuonna Puumala oli jo Kultahippufinaaleissa Salossa. – Muistan, että heti kun sain ilmapistoolin käteen ja rupesin suorittamaan, se oli hauskaa. Muilla aseilla en ole ikinä koittanut ampunutkaan. Kivääriä kokeilin varmaan ensimmäisen kerran yläkoululeirityksessä kaverin aseella, Puumala muistelee hymyillen. Hänen on tarkoitus kokeilla lähitulevaisuudessa myös nopeampia ruutilajeja ja katsoa, kiinnostavatko ne. Into pysyi yllä myös kehityksen myötä. Tulokset paranivat alussa nopeastikin, yhä edelleen suoritus kehittyy ja urheilija myös. Se motivoi. – Tekniikkapuolelta löytyy aina jotain parannettavaa. Suurin ongelma on pään sisällä, kisajännitys on vähän vaivannut. Olen ottanut paineita sellaisesta mistä ei pitäisi ottaa. Olemme alkaneet tehdä enemmän mielikuvaharjoittelua, ja sen lisäksi voisin itsekin lisätä erilaisia mentaaliharjoituksia. Että aina löytäisin ammunnasta sen asian, josta sillä hetkellä nautin ja keskittyisin siihen. Puumala ei ole innostunut puhumaan ennätyksistä, sillä hänellä on itselleen oleellisempia mittareita urheilijana kehittymiseen, mutta nämä voi laittaa: 20 laukausta 182, 30 laukausta 277, 40 laukausta 347 ja 60 laukausta 522. KAUSTISELTA ON Turkuun jonkin verran matkaa, mutta Puumalalle siirtyminen kotipaikkakunnalla käydyn yläkoulun jälkeen urheilulukioon Turkuun oli luonteva. – Päädyin Turkuun ammunnan kautta. Täällä on loistavat olosuhteet. Alun perin kaikki taisi lähteä siitä, kun Juhani (Forsman) mainitsi tästä äidilleni puolitoista 28 URHEILUAMPUJA 5/2023 Peetu Puumalan laukaus­m äärät ovat olleet viime vuosina maltillisesti noin 8 000–10 000, mutta ne tulevat jo tälle vuodelle nousemaan merkittävästi. Juhani Forsman ja Peetu Puumala tutussa paikassa: Kupittaan ampumaradalla.

udesta arjestaan Turussa tulija tai lukion jälkeisiin opintoihin paikkaa miettivä. – Olisi suotavaa, että pistooliampujat löytäisivät tiensä tänne. Kun ajatellaan opiskelupaikkaa, mietittäisiin Turkua vaihtoehtona. Toki sanana Turku on jo monelle sellainen, että se aiheuttaa tietynlaisia mielikuvia, syntyperäinen turkulainen Forsman sanoo ja nauraa. vuotta sitten. Paljon käytiin keskusteluja, ja nyt ollaan tässä. Tuntui, että tämä on just oikea askel urallani, Puumala sanoo. Lukion rytmiin sopeutuminen tuntui aluksi Puumalastakin rankalta, mutta hän tottui ja arki alkoi sujua muutenkin. Urheilun osalta alku Turussa on ollut onnistunut. – Olen pystynyt kasvattamaan ammunnan määrää peruskouluaikaan verrattuna merkittävästi. Tuntuu, että tätä tehdään nyt ammattimaisemmin. Puumala suosittelee jo lyhyenkin kokemuksensa pohjalta Turkua vaihtoehtona kaikille. – Täällä on laadukas lukio ja urheiluakatemia taustalla, Kerttulin lukion urheilulinjalla opiskeleva ampuja sanoo. PUUMALA ON motivoitunut ja valmis tekemään työtä lajin parissa, ja tavoitteet pohjaavat suorien tulostavoitteiden sijaan kehityksen portaisiin: – Tykkään ajatella tavoitteet pienissä stepeissä. Tämän kauden tavoitteena on kehittää psyykkistä puolta ja onnistua kilpailuissa sillä tasolla kuin koen olevani. Viiden vuoden päästä olen toivottavasti edelleen motivoitunut ja hyvinvoiva urheilija. Vaikka pistooliampujia ei Turun Seudun Urheiluakatemiassa ole ollut kuin Puumalan myötä kolme, pistooliammunta Turussa seuratasolla voi hyvin. – Se on kivääriin verrattuna poikkeuksellisen vahvaa. Meillä on hyvä naisten joukkue, miehissä on enemmän ikämiehiä. Nuoria saisi olla enemmän, mutta toimintaa on ihan kiitettävää. Olemme saaneet myös uusia harrastajia, jotka lähtevät myös kilpailemaan, Forsman sanoo. Hän on luonnollisesti hyvin iloinen, että Puumalan ampumaurheilijanpolku toi nuorukaisen Kaustiselta Turkuun. Vastaavia liikkeitä hän toivoisi muidenkin tekevän, oli kyseessä sitten toisen asteen opintoihin FAKTA KUITENKIN on, että opiskelupaikkaa hakeva ampumaurheilijakin löytää kaupungista laajan skaalan vaihtoehtoja. – Turku on opiskelukaupunkina todella hyvä. Ne, jotka tänne tulevat, pitävät täällä olosta ja viihtyvät ihan hyvin. Rohkeutta kaivattaisiin siihen, että uskallettaisiin hakea Turkuun, Forsman sanoo. Forsmanilla on hyvä tuntuma suomalaisesta pistooliammunnasta myös tehoryhmän vetäjän roolissa. Hän on tyytyväinen siihen, että ryhmäläiset käyvät aktiivisesti leireillä, kuuntelevat ja pyrkivät tekemään sen mitä heille neuvotaan. – Meillä on ollut jo useamman vuoden todella hyvä porukka, valmentaja kehuu. Tehoryhmässä ampujien ikähaarukka on laaja, sillä vanhimmat voivat olla 23–24-vuotiaita ja nuorimmat välillä jopa 13-vuotiaita. Ikä ja kehitysvaihe on luonnollisesti otettava harjoittelussa huomioon, mutta yhden yleisen huomion Forsman sanoo: – Suurimman osan harjoittelumäärä voisi olla vähän parempi. Ryhmässä on kuitenkin kaiken kaikkiaan hyvä henki, ja leireille on aina kiva mennä. Hän sanoo, että ammunnassa on kyse perusasioista, joita esimerkiksi tehoryhmän leireillä tarvittaessa korjataan tai annetaan korjausehdotuksia. Sen lisäksi leireillä pyritään antamaan ”samoille asioille erilaisia harjoittelumalleja”, joista jokainen voi löytää omansa ja modifioida harjoituksia edelleen. – Aika paljon leirit menevät niin, että annamme ajateltavaa, miten voisi harjoitella. Teemme myös finaaliharjoituksia, jotain lyhyempiä paineistusharjoituksia ja sellaisia teemme. MILLAINEN ON suomalaisen pistooliampujan polku kilpailupuolella? Pistoolissa harrastajia on Suomessa sen verran vähän, että nuorten sarjoissa saattaa olla kaksi ampujaa kisasta toiseen. Siinä käy hyvin nopeasti niin, että tilanne tulee liian tutuksi. Silloin painetilanteissa suorittamisen kehittäminen on hankalaa. – Siinä mielessä olisi kehitettävää. Voisi olla, että yli 16-vuotiaiden nuorten sarjoissa laitettaisiin kaikki samaan, jolloin saataisiin enemmän ampujia viivalle yhtä aikaa, hän miettii ampujia kehittävää kilpailutoimintaa. Lisää Turun Seudun Urheiluakatemiasta ja sen tarjoamista mahdollisuuksista: www.urheiluakatemia.fi 5/2023 URHEILUAMPUJA 29

TIESITKO, ETTÄ... Urheilijan taustajoukkoje merkitys kehittymisessä L A S S I PA LO Salon Seudun Ampujien (SaSA) kiväärivalmentaja Janne Terkola pohtii oheisessa kirjoituksessaan urheilijan taustajoukkojen merkitystä kehittymisessä. Osa 1/2. J os urheilijan tavoitteena ovat oman lajinsa arvokisat, on urheilijan panostettava urheilu-uraansa vähintään puoliammattimaisesti ja tehtävä joka päivä töitä tavoitteensa eteen. Se ei kaikissa tapauksissa tarkoita harjoittelemista, vaan myös lepoa, jotta keho jaksaa suuret harjoitusmäärät. Tällöin vältytään vammoilta ja harjoittelu pysyy mielekkäänä. Työntekoa tavoitteiden eteen on myös kieltäytyminen yhteiskunnan alati kasvavasta ja huomion vievästä ajanvietteestä. Urheilijan pitää olla valmis pistämään omat tavoitteensa omien halujensa edelle ja katsoa tulevaisuuteen. Nuorelle urheilijalle tällaisen ajattelumaailman ja ylipäätään tavoitteisiin pääsyn vaatimusten pitää tulla ulkopuolelta, koska vain todella harva nuori voi oikeasti käsittää minkälaisia uhrauksia huipulle pääseminen merkitsee: pitää olla valmis tekemään vaikeita päätöksiä esimerkiksi merkkipäivien, perhejuhlien ja kavereiden suhteen. JOS URHEILIJA harjoittelee tavoitteellisesti 30 tuntia viikossa (olympialaiset 40–60 tuntia) ympäri vuoden, tarkoittaa se käytännössä sitä, että sosiaalisia menoja jää väliin ja urheilijan pitää kyetä tekemään ne päätökset, vaikka ne vaikeilta tuntuvatkin. Mistä nuori urheilija tämän voi oppia? Omilta vanhemmiltaan, seuratoiminnasta, harjoituskavereiltaan, henkilökohtaiselta valmentajaltaan ja ylipäätään kaikilta, jotka ovat osa nuoren urheilijanpolkua. Yhtä helposti tai jopa helpomminkin nuori urheilija ottaa vaikutteita, jotka ohjaavat liian pieniin harjoitusmääriin ja tavoitteiden kannalta vääriin ajanvietteisiin. Oman lajin ja urheilun esikuvilla on suuri vaikutus siihen, kuinka hyvin nuoret näkevät huipulle vaadittavan panostuksen. Usein puhutaan vain pelkästä rahallisesta panostuksesta eikä siitä, kuinka paljon aikaa harjoitteluun on käytetty tai siitä mitä 30 URHEILUAMPUJA 5/2023 Jos tavoitteena on arvokisat urheilijan on tehtävä joka päivä töitä tavoitteensa eteen, sanoo Janne Terkola. "Nuoren ja erittäin motivoituneen harjoittelijan pitäisi saada enemmän tukea kuin lahjakkaan mutta ei kovin motivoituneen." asioita on jätetty tekemättä, jotta tavoite on saavutettu. AJATUS SIITÄ, että treenit voi jättää väliin, koska haluaa mieluummin mennä kavereiden kanssa shoppailemaan, on tavoitteiden kannalta vaarallinen. Jos sama valinta tapahtuu muutaman kerran ja lopputuloksena ovat väliin jääneet

en treenit, on ”pysyvä” toimintamalli valmis. Liian helposti ollaan tilanteessa, jossa valintaa ei enää edes ajatella valintana ja harjoituksiin mennään, kun siltä tuntuu. Tämän jälkeen onkin helppo miettiä miksi tulostaso ei kehity ja tavoitteet tuntuvat aina vain karkaavan kauemmas. KESKITYMMEKÖ riittävästi harjoittelumotivaatioon ja liian paljon lahjakkuuteen? Kumpi on lopputuloksen kannalta tärkeämpi asia? On olemassa sanonta, joka antaa mielestäni hyvän kuvan siitä, minkä arvoisia molemmat asiat ovat lopputuloksen kannalta: ”Hard work beats talent every time.” On olemassa poikkeuksia, mutta kyllä kovalla työnteolla on mahdollista saavuttaa enemmän kuin lahjakkuudella ja keskinkertaisella harjoittelulla. Optimitilanne on tietysti silloin, kun äärimmäisen lahjakas yksilö omaa myös todella kovan työmoraalin. Näin ei ikävä kyllä useinkaan ole. Olenkin sitä mieltä, että Suomessa, jossa monet lajit kärsivät vähäisistä resursseista, pitäisi keskittyä antamaan myös erittäin motivoituneille nuorille ja nuorille aikuisille enemmän tukea niin seura- kuin liittotasollakin. Uskallan jopa sanoa, että nuoren ja erittäin motivoituneen harjoittelijan pitäisi saada enemmän tukea kuin lahjakkaan mutta ei kovin motivoituneen. OLEN OMASSA lajissani tehnyt huomioita useista nuorista ja heidän lahjakkuudestaan, harjoittelustaan ja tavoitteistaan. Erittäin lahjakas nuori harjoittelee usein vähemmän motivoituneesti, ja tavoitteet ovat vähintään epäselviä, ja usein ne eivät ole edes ”oikeita” tavoitteita. Harjoitusmotivaatioon vaikuttaa todella paljon se, miten kilpailuissa onnistutaan. Tämä johtaa tilanteeseen, jossa lahjakas urheilija etenee ”pelkillä” lahjoillaan nuorten sarjoissa hyvää tulosta tehden, mutta aikuisten sarjoissa tuleekin tipahdus, koska taso on niin paljon kovempi eikä riittävää lajiharjoittelupohjaa ole tehty ajoissa. Kun menestystä ei enää tulekaan helpoimmalla mahdollisella tavalla, niin kiinnostus harrastusta kohtaan hiipuu, koska voittaminen on kivaa ja työnteko raskasta. JANNE TERKOLA Kirjoituksen toinen osa julkaistaan Urheiluampujan numerossa 1/2024. RADOILTA KERÄTTYÄ Tämä tapahtui siis vajaat kahdeksantoista vuotta sitten. Ampumaurheiluliiton verkkosivut päivitetään seuraavan kerran ensi vuoden aikana. 17 VUOTTA SITTEN... VIITANEN kertoi saaneensa internetistä hyviä kokemuksia esimerkiksi aiemmin samana vuonna Zagrebissa järjestetyissä MM-kilpailuissa: ”Reaaliaikainen seuranta oli todella suosittua ja on yhä suositumpaa, kun finaaleista on tarjolla myös kuvaa ja ääntä.” Viitasen mukaan suomalaisenkin ampumaurheilun on pyrittävä kohti reaaliaikaista tulospalvelua. Ensimmäinen askel on sähköisten taululaitteiden ja tulospalvelujärjestelmien hankkiminen radoille, joilla on olympialajien SM-kilpailuja. Viitanen totesi, että samalla ratojen vetovoima kasvaa harrastajienkin keskuudessa. – Näin on käynyt esimerkiksi keilailussa. Automaattinen pistelasku ja hohtokeilailu ovat tehneet lajista jopa hyvää liiketoimintaa. Miksi se ei onnistuisi meilläkin, Viitanen kysyi ampumaurheiluväeltä pääkirjoituksensa lopuksi. Näin siis vuonna 2006. LASSI PALO Seuraamme historiasarjassa Urheiluampujan vaiheita eri vuosikymmeniltä. U Urheiluampujan numerossa 3/2006 oli Ampumaurheiluliiton silloisen viestintäpäällikön ja Urheiluampuja-lehden päätoimittajan Matti Viitasen pääkirjoitus, jossa hän käsitteli ampumaurheilun sähköistä tulevaisuutta. Viitanen uskoi lajin sähköiseen tulevaisuuteen ”monin tavoin” – puolen vuoden tutustumisen jälkeen. Hän kirjoitti, että internetissä on ampumaurheilun tiedonvälityksen tulevaisuus, ”koska se mahdollistaa välineenä tiedon nopea ja erittäin halvan välittämisen”. Ampumaurheiluliitto kunnosti saman syksyn aikana liiton verkkosivut ja perusti alueiden omat sivut. Omia sivustojaan ylläpitivät tuolloin Lounais-Suomen ja Kaakkois-Suomen alueet. 5/2023 URHEILUAMPUJA 31

Vain naisille perustetun ryh Toijalan Urheiluampujien naisille tarkoitettu ammuntaryhmä piti jakaa kahteen ryhmään, että kaikki pääsivät ampumaan. Iso yllätys oli myös se, että mainos perinteisessä printtimediassa tehosi niin hyvin. Teksti & kuvat LASSI PALO T oijalan Urheiluampujat (TUA) perusti loppukesästä vain naisille tarkoitetun ammuntaryhmän, jonka nimi on NaisVoimaa. Sen suosio on ollut kaikille yllätys – niin vetäjille, seuralle, osanottajille kuin Akaan kaupungillekin. Viisitoista ilmoittautunutta naista piti jakaa kahteen ryhmään, koska TUA:n ilma-aseradalla Toijalan pirtissä on kymmenen ampumapaikkaa. Y ksi vuoro ei siis riittänyt, ja naiset kävivät syksyn ajan ampumassa torstaisin ja perjantaisin. – Ryhmille on varattu aikaa tunti, mutta usein olemme täällä pidempään, koska meillä on niin hauskaa, Elina Vaittinen kertoi marraskuisena torstai-iltana ennen kuin pirtin ovi alkoi käydä tiuhaan, kun innokkaat harrastajat tulivat ampumaan. Ulkona sää oli harmaa, mutta sisällä oli iloinen ja reipas tunnelma. Vaittinen on monessa mukana, sillä hän on yksi ryhmän vetäjistä sekä TUA:n sihteeri ja rahastonhoitaja. Hänen tyttärensä Aino kuuluu Suomen liikkuvan maalin ampujien parhaimmistoon ja Juha-miehensä on TUA:n puheenjohtaja. Naisten ryhmän muut vetäjät ovat Rainer Hirvonen, Hannu Lötjönen ja Satu Uimi, joka vastaa pistooliammunnasta. – Mietimme, mikä olisi se juttu, jolla saisimme uusia harrastajia seuraamme. Ampumaurheilu on perinteisesti ollut melko miesvaltainen laji, joten Rainer heitti ilmaan ajatuksen vain naisille ja yli 14-vuotiaidelle tytöille tarkoitetusta ryhmästä, Vaittinen kertoi. TUA:n ilmoituksessa kysyttiin: ”Haluaisitko itsellesi uuden, innostavan ja edullisen harrastuksen?” Siinä myös todettiin, että ”riittää, kun tulet paikalle”. Se tarkoitti käytännössä sitä, että ryhmä voi käyttää TUA:n aseita. TUA on perustettu vuonna 1965, ja siihen kuuluu noin 95 jäsentä. Vaittisen mukaan aktiivisia naisharrastajia ei kovin montaa ollut ennen naisten ryhmän perustamista. Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) 32 URHEILUAMPUJA 5/2023 Hauskaa on! Rainer Hirvonen (vas.), Niina Tapojärvi, Selma Renko, Sari Renko ja Elina Vaittinen. Ampumapaikat ovat täynnä TUA:n radalla, kun NaisVoimaa-ryhmän tunti alkaa.

hmän suosio yllätti kaikki Mirkka Kreus seuraa tyttärensä Pinjan, 15, ammuntaa. "Osanottajien iät vaihtelevat teini-ikäisestä eläkeläisiin. Suuri osa heistä koski täällä ensimmäisen kerran aseeseen. Se selvästi jännitti." Elina Vaittinen, Toijalan Urheiluampujat myönsi NaisVoimaa-hankkeelle 1800 euroa seuratukea. TUA MAINOSTI naisten ryhmää paikallislehti Akaan Seudun printtiversiossa. Sen huomasi yllättävän moni, vaikka eletään sosiaalisen median aikaa. Sen lisäksi puskaradio toimi, Vaittinen totesi. – Ryhmän jäsenet tulevat Akaan kunnan alueelta – Toijalasta, Viialasta ja Kylmäkoskelta sekä lähikunnista. Osanottajien iät vaihtelevat teini-ikäisestä eläkeläisiin. Suuri osa heistä koski täällä ensimmäisen kerran aseeseen. Se selvästi jännitti. Yksi ryhmän jäsenistä on toijalalainen Niina Tapojärvi, 43, joka halusi oppia ampumaan sen jälkeen, kun peri isänsä metsästysaseet. Hänen perheessään ja suvussaan on ”aina harrastettu ammuntaa”. – Liityin ensin metsästysseuraan ja suoritin metsästäjätutkinnon. Olin aina halunnut oppia ampumaan, ja kun näin TUA:n lehti-ilmoituksen, päätin, että nyt lähden! Nyt olen tässä, hän hymyili. – Tämä on ollut aivan mahtavaa. Kivääri on minun lajini. Hirvonen kertoi, että TUA:n radalle tulee ensi vuoden syksynä kymmenen elektronista taululaitetta. Tapojärveä ei kuitenkaan haittaa ampua pahvitauluihin. Perustelu on – voisiko jopa sanoa – ihana: – Pahvitaulut ovat niin konkreettiset. Olen kerännyt ne kaikki talteen ja laittanut nippuun aikajärjestyksessä. Tapojärvi ei vielä osaa sanoa, aikooko hän joskus kilpaillakin ampumaurheilussa. Aika näyttää, hän sanoi. NAISVOIMAA-RYHMÄN yksi äiti–tytär-pareista on Sari ja Selma Renko. Kummallakaan heistä ei ollut aiempaa kokemusta ampumaurheilusta, mutta aseet olivat sen sijaan tulleet tutuiksi metsästystä harrastavien tuttujen ansiosta. He olivat puhuneet pitkään, että ammuntaa olisi kiva kokeilla, ja niin Akaan Seudusta ”bongattu” lehti-ilmoitus herätti mielenkiinnon lähteä toimintaan mukaan: – Tämä on ollut kivaa, ja olemme tykänneet tosi paljon. Nyt sitä oikein odottaa torstai-iltaa, että pääsee ampumaan. Se on aina hyvä merkki, Sari-äiti sanoi. Selman, 17, mukaan ampumaurheilussa huomaa kehittymisen helposti, mikä lisää Elina Vaittinen on paitsi TUA:n sihteeri ja rahastonhoitaja myös yksi NaisVoimaa-ryhmän vetäjistä. mielenkiintoa ja motivaatiota. Huono laukaus ärsyttää molempia. – Täällä on tosi kiva fiilis ja kivat ohjaajat. He osaavat neuvoa mukavalla tavalla ja rennolla meiningillä. Rengot totesivat myös sen, että vain naisille tarkoitettu ryhmä madalsi kynnystä tulla toimintaan mukaan. 5/2023 URHEILUAMPUJA 33

KIRJAT Petri Federleyltä esikoisteos tunteiden valjastamisen taidosta Entinen huippu­p istooli­ ampuja Petri Federley luonnehtii kirjaansa populaaritieteelliseksi esikoisteoksekseen. Teksti LASSI PALO P etri Federley on entinen pistooliampuja, joka edusti Suomea useissa PM-, EMja MM-kilpailuissa vuosina 1994–2005. Erityisesti olympiapistoolissa, mutta myös vakiopistoolissa, hän luonnehtii. – Olen edelleen urheilun parissa aktiivisesti. Olen toiminut muun muassa Kouvolan Pallonlyöjien Superpesis-joukkueen psyykkisenä valmentajana vuodesta 2015 lähtien. Vaikken itse nykyisin ammu, olen edelleen Kuusankosken Ampujien jäsen. Federley toimii yrittäjänä ja sosiaalipsykologina. Hänen esikoisteoksensa ilmestyi aiemmin syksyllä. Sen nimi on Tunteiden valjastamisen taito, joka ilmestyi Basam Books -kustantamolta. FEDERLEYN kirjaprojekti alkoi, kun hänen ystävänsä kysyi kirjasuosituksia. – Olin haltioissani. Bloom, Haidt, Damasio, Ariely, Diamond, Holiday, von Hippel ja monet muut nimet nousivat kieleni päälle. Hän jatkoi: “Suomeksi.” – Tämä oli ongelma. Suurta osaa kirjoista, joita halusin suositella, ei ollut käännetty suomeksi. Tämä oli erinomainen syy kirjoittaa kirja omalla punaisella langallani. Teos, jonka lähteet kanavoisivat sitä kirjallisuutta ihmisyydestä, jota olisin halunnut suositella. Federley kertoo kirjansa ”punaiseksi langaksi” sen, että hän halusi kirjoittaessaan ensinnäkin kartoittaa, mitkä tekijät ovat hänen – ja sinun – käytöksessä vaistomaisia evoluutiopsykologisia impulsseja, joista on ollut kehityshistoriassamme hyötyä. Miksi maine ja omaisuus koetaan tärkeinä? Mikä prosessi on yhteiskuntamme rakentumisen takana? Minkälainen kehityskulku on tehnyt meistä sosiaalisen olennon? Mitä tunnekokemuksia siihen liittyy? Mitä moraaliset tunteet ovat ja miten niihin vedotaan? Ja mitä stoalaisella ajattelulla on tästä kaikesta sanottavaa? FEDERLEYN MUKAAN lähteet ovat valikoituneet monialaisesti, koska hän halusi tutkia samaa aihetta eri näkökulmista. Skaala on laaja: evoluutiobiologiasta ja geneettisestä tutkimuksesta yhteiskunnan tarkasteluun, neurologiaan, kulutuskäyttäytymiseen, keskittymistaitoihin ja elämänkatsomukseen. Vähempi ei mielestäni riitä, hän sanoo kirjassaan. 34 URHEILUAMPUJA 5/2023 Federleyn mukaan hänen hahmottelemansa kuva ihmisen tunnemaailman taustoista ja kokemuksista näyttää suovan meille myös tiettyjä vapauksia sanottakoon vaikka “biologisen elämäntarkoituksen” ohella. – Jokin itseä suurempi tarkoitus vaikuttaa tekevän meille hyvää. On mahdollista harjaantua valitsemaan tunnekokemus koettavaksi sen sijaan, että etsii ulkoisista tekijöistä jotakin sellaista, joka antaisi luvan kokea olo hyväksi tai onnelliseksi. Komppi on mahdollista kääntää ja tuntea hyvää oloa ulkoisista olosuhteista ainakin jossain määrin erillisenä ilmiönä. Tunteiden valjastamisen taito Petri Federley & Basam Books, 2023 Kansi: Petri Federley Kustannustoimitus ja taitto: Juha Kuvajainen Painettu EU:ssa ISBN 978-952-379-266-1 Kl: 17.3 Basam Books Oy www.tunteidenvaljastamisentaito.fi www.basambooks.fi

KOUKKIN KORNERI Urheilijoiden voittoja ja tappioita Teksti LASSI PALO A rto Terosen ja Jouko Vuolteen kirjasarjan Kiveen hakatut yhdeksäs osa Urheilijoiden voittoja ja tappioita (Kirjapaja) on ilmestynyt. Kiveen hakattujen nimien takana on elämän suloisia ja katkeria makuja. Kirjassa tutustutaan kahdenkymmenen edesmenneen urheilijan elämään. Yksi heistä on ampumaurheilija Väinö Markkanen, joka kirjan mukaan hämmästeli itsekin, kuinka orvosta huutolaispojasta tuli lopulta Tokion vuoden 1964 olympialaisten vapaapistoolin kultamitalisti. Kirjan esittelyssä todetaan, että kukaan suurista nimistä ei ollut syntynyt kultamitali kaulassa – eikä menestys tuonut kaikille onnea myöhemminkään, sillä elämä tarjosi sekä voittoja että tappioita. Edesmenneiden omaisten ja ystävien haastattelujen ja muistelmien ansiosta kiveen hakatut nimet heräävät eloon ja tekevät kirjasta viihdyttävän. Siksi kirja antaakin paljon sekä vannoutuneelle penkkiurheilijalle, elämäntarinoiden ystävälle että historian harrastajalle. Jokaisesta urheilijasta esitellään pienissä faktalaatikoissa keskeiset saavutukset. Faktojen ja niiden takana olevien elämäntarinoiden kautta lukija saa annoksen urheilullista yleissivistystä ja samalla kiehtovan katsauksen 1900-luvun arjen historiaan. Urheilijoiden voittoja ja tappioita. Kiveen hakatut Arto Teronen ja Jouko Vuolle, Kirjapaja 2023. 295 s. Kansi Mika Tuominen. ISBN 978-952-354-824-4. Kl 79.1./99.1. Tulosvuosi H ampumakoulujen ja ylipääaluamme tai emme, ampumaurtään lajin pr-työn. Kansainvälisen heilussa, kuten menestyksen siivellä useissa muissakin lajeissa, myös meidän kenttätakorostuu olympialaisten ja olympiavuoden merkitys. son toiminnallamme on Julkisuus, odotukset ja lajin ikkuna auki vähintään näkyvyys ovat aivan jotain paikallistason uutisoinmuuta kuin mihin olemme tiin. Kansallisesti näkyvän tottuneet. menestyslajin paikalliset Se, otammeko tämän harrastajat kiinnostavat VILLE HÄYRINEN voimavarana ja positiivisealueellisia lehtiä ja mediaa. Ampumaurheiluliiton Se on tulevan vuoden na ilmiönä vai painolastina, valmennuksen johtaja mahdollisuutemme, jota riippuu pitkälti katsontatoivottavasti onnistumme kulmasta. Olympiavuosi on myös käyttämään. myös paljon muuta, sillä se paljolti määrittää sen, missä ampumaurheilumme makaa, miten se MITÄ VOIMME tämän lisänäkyvyyden kautnähdään, resursoidaan ja julkituodaan. ta saavuttaa? Niistä asioista voisikin tehdä Pessimisti voisi sanoa, että yhden vuoden valmennuksen johtajan joululahjatoivelistan. ajan neljästä olemme osa suomalaista urheiToivon, että lajin saama lisänäkyvyys tuo uuluperhettä. Tämä ei ole vain ampumaurheilun sia lapsia mukaan lajin pariin, esimerkiksi amtodellisuus, vaan sama tilanne on monissa pumakouluihin. Toivon, että koronan aikana muissakin olympialajeissa, kun potentiaalisia hieman nuupahtaneiden seurojen toiminta olympiaurheilijoita tai -mitalisteja aletaan aktivoituu uudelleen. Toivon, että saamme tiedotusvälineissäkin kammata. Vai kuka oli Kultahipputoimintaan mukaan aivan uusia kuullut Lizzie Armandosta ennen Tokiota seuroja. Toivon, että nykyiset aktiivit jaksavat (2021) tai Benedict Olahista ennen Rio de jatkaa arvokasta työtään ja saavat innostettua Janeiroa (2016)? Tuleva vuosi on kuitenkin se myös muita mukaan. Toivon, että kaikkien meidän ikkunamme suurempaa näkyvyyteen. ampumalajien harrastajat osaavat puhaltaa yhteisen hiileen ja katsoa koko harrastuksen etua. Toivon rakentavaa ja lajia eteenpäin TULOSVUOSI ON myös vuosi, jota moni vievää keskustelua. urheilija odottaa. Se voi olla lapsuuden haave ja olympialaisiin valituille se varmasti on yksi uran päätavoitteita. Samalla pitää muistaa, URHEILIJOIDEMME some-päivitykset saaettä se on hieno ja erityinen kisa, johon jo vat myös varmasti näkyvyyttä vuoden aikana. pelkkä mukaanpääsy on etuoikeus. Itse olympialaisissa tuota ilmaisunvapautta Olympiakomitean syksyn infossa kerrottiin on julkaisupaikkojen ja esiin nostettavien Suomessa olevan enemmän Loton päävoityhteystyötahojen osalta paljolti rajoitettu. Olympialaisissa ja niiden yhteydessä Kansaintajia kuin olympiaurheilijoita. Moni urheilee maailman huipulla vuosikausia pääsemättä välinen olympiakomitea (KOK) haluaa vain koskaan mukaan olympialaisiin. omien sponsoriensa näkyvän. Joissain lajeissa jo pelkkä karsintajärjesTulevan vuoden aikana toivon näkeväni urheilijoilta runsaasti julkaisuja ja päivityksiä, telmä on äärimmäisen vaativa ja raju, ilman jotka tuovat esiin ampumaurheilun iloa ja oman maajoukkueen kovaa tasoa yksittäinen positiivisuutta. Soisin niissä vilahtavan myös huippu voi jäädä ilman paikkaa. Mutta kaikki Ampumaurheiluliiton ja pääsponsorimme tämä kuuluu siihen maailmaan, jota kutsumLapuan nimet. me huippu-urheiluksi: pettymyksiä ja ilon Nautitaan tuleva olympiavuosi huokyyneleitä, voittoja ja tappioita, mutta ennen kaikkea se on suuria tunteita ja arjen tekoja. miosta, odotuksista ja näkyvyydestä. Ollaan tosissaan, muttei totisia. Hyvää joulun odotusta! LISÄÄNTYNYT NÄKYVYYS tuo myös vastuuta meille. Millaisen julkisuuskuvan annamme eteenpäin, millaisena haluamme näyttää harrastuksemme ja muistammeko kiittää niitä, joille kiitos kuuluu? Jokainen "Lisääntynyt pystyy halutessaan tuomaan lajin positiivisia näkyvyys tuo myös puolia esille, pystyy kertomaan siitä talkootyöstä, mitä seuroissa tehdään, mitä ponnisvastuuta meille." tuksia yhden ihmisen urheilu-ura vaatii myös Ville Häyrinen ympäristöltä. Tätä näkyvyyttä on osattava myös hyödyntää, ei pelkästään urheilijan vaan myös paikallistason toimijoiden, kuten seurojen, 5/2023 URHEILUAMPUJA 35

MITÄ NYT KUULUU? ”Me yhdessä -hankkeen vaikutukset kantavat edelleen” Teksti & kuva LASSI PALO "M e yhdessä -hankkeeseen tehdyt panostukset ja uhraukset eivät menneet hukkaan, vaan ne kantavat edelleen. Ilman niitä ampumaurheilu olisi nyt huomattavasti suuremmissa vaikeuksissa esimerkiksi harrastajamäärien kanssa.” Näin sanoo Ampumaurheiluliitossa seurakehittäjänä viime vuosikymmenellä toiminut Rainer Hirvonen, joka käytännössä vastasi Me yhdessä -hankkeesta yhdessä silloisen Ampumaurheiluliiton nuoriso- ja koulutuspäällikkö Timo Raution kanssa. Hirvonen–Rautio-kaksikko tuli seuraväelle laajalti tutuksi niiden viiden vuoden aikana, jolloin MY-hanke eli ja voi hyvin. Ajokilometrejä kertyi tuhansia, ja useat viikonloput kuluivat Suomen Urheiluopiston kokoustiloissa Vierumäellä. Hanke lopetettiin vuonna 2016. RAINER HIRVONEN on nyt 76-vuotias ja asuu Akaassa, vain noin kilometrin päässä Toijalan Urheiluampujien (TUA) ilma-aseradasta, joka on Toijalan pirtin alakerrassa. Hirvonen ohjaa siellä lapsia ja nuoria sekä on yksi uuden NaisVoimaa-ryhmän vetäjistä. Hän on radalla vähintään kaksi kertaa viikossa eli torstaisin ja perjantaisin. Hirvonen on ollut seuransa toiminnassa mukana aktiivisesti vuodesta 2006 lähtien, jolloin hän jäi eläkkeelle Postin henkilöstöjohdon tehtävistä. Hän oli muuttanut Toijalaan kolme vuotta aiemmin ja hakeutunut heti seuran jäseneksi. Hirvonen kuuluu edelleen TUA:n hallitukseen ja on mukana ilma-aseradan kehittämisessä. Sinne ollaan hankkimassa ensi vuoden aikana elektronisia taululaitteita, ja sen väliseinä aiotaan purkaa, jotta radasta saataisiin esteettömämpi. Hirvosen ampumaharrastus on kuitenkin alkanut jo paljon aikaisemmin eli 1970-luvun lopussa isänsä innoittamana. Hänen päälajinsa on aina ollut liikkuva maali. Kilpaileminen loppui koronavuosiin, eikä se enää onnistuisikaan reumasairauden takia. Olkapääni ei kestä, hän sanoi. AMPUMAURHEILULIITTO käynnisti siis mittavan Me yhdessä -hankkeen 2010-luvun alussa. Silloinen puheenjohtaja Mikko Nordquist ja toiminnanjohtaja Risto Aarrekivi ottivat Hirvoseen yhteyttä erään tulevaisuusseminaarin jälkeen ja pyysivät hänet 36 URHEILUAMPUJA 5/2023 Rainer Hirvonen tutulla kotiradallaan Toijalan pirtissä. uuden hankkeen vetäjäksi. – Olin yhteydenotosta yllättynyt, mutta olihan minulla vankka lajitausta ja kokemusta ihmisten johtamisesta siviilityöni ansiosta sekä aikaa, koska olin jo eläkkeellä. Olen ollut koko ikäni urheilun ystävä, ja nyt pääsin tekemään töitä liittotasolla ja valtakunnan tasolla. Nordquist sanoi, ettei minun tarvitse olla kaikkien kaveri, vaan voin lähteä johtamaan hanketta miten parhaaksi koen. Kun johonkin ryhdyn, teen kaiken täysillä. Palkkani ei ollut missään suhteessa tekemääni työmäärään, mutta se ei minua haitannut. Oli tärkeämpää olla ihmisten kanssa tekemisissä. – Etenkin hankkeen ekat vuodet olivat hienoa aikaa! Se otettiin seuroissa avoimesti vastaan, ja yhteistyö niiden kanssa sujui hyvin. Vähitellen yksittäisiä soraääniä alkoi kuitenkin kuulua. En ole varma, miten ne oikeasti vaikuttivat, mutta hanke jäi lopulta tavallaan vähän kesken. Tästä huolimatta Hirvonen on vahvasti sitä mieltä, että viidessäkin vuodessa saatiin paljon aikaiseksi. Vierumäellä kokoonnuttiin koulutukseen perjantaisin ja lähdettiin kotiin sunnuntaisin. – Kiinnostus oli kova, ja rakensimme Vierumäen kanssa isoja koulutuskokonaisuuksia. Se oli aika kokonaisvaltaista sitoutumista. Lopulta Timoa ja minua alettiin kutsua eri puolille Suomea sen sijaan, että kaikki kokoontuivat Vierumäelle. Hirvonen kiittää Raution lisäksi Aarrekiveä ja Nordquistia saamastaan tuesta. – Risto oli myös usein reissussa hankkeen tiimoilta. Hirvonen kävi usein myös Ampumaurheiluliiton toimistossa ja osallistui sääntömääräisiin kokouksiin. Hänen työnsä

SATU NURKKA ” Kahvi ennen ammuntaa: hyödyksi vai haitaksi? Satu Luoto on ammuntaa harrastava fysiatrian erikoislääkäri ja lääketieteen tohtori, joka on perehtynyt ihmiskehon liikkeiden säätelyyn liittyvään tutkimukseen 1990-luvun alkupuolelta lähtien. Teksti SATU LUOTO Kuva LASSI PALO K ofeiini on urheilijoiden suosiossa, koska sen on todettu muun muassa lisäävän valppautta, helpottavan huomion kohdistamista, parantavan kognitiivista suorituskykyä, lyhentävän reaktioaikoja, ja kohentavan kestävyysominaisuuksia. Kuulostaa ampujan korvaan hyvältä. Toisaalta kofeiinin on myös todettu nostavan verenpainetta, nopeuttavan sykettä, aiheuttavan lihaksiin värinää ja lisäävän kehon huojuntaa, mikä ei ampujan korvaan kuulostakaan enää hyvältä. Kofeiinin pitoisuus verenkierrossa alkaa nousta viidessätoista minuutissa sen nauttimisen jälkeen, ja huippupitoisuus saavutetaan yhden tunnin kuluessa. Kofeiinin poistumiseen elimistöstä menee viisi tuntia. Sotilailla kofeiinin nauttimisen on todettu parantavan ammunnan tarkkuutta olosuhteissa, joissa he olivat valvoneet 72 tuntia. Taisteluolosuhteita simuloivassa ammunnassa kofeiini nopeutti maalien havaitsemista, mutta ammunnan tarkkuuteen sillä ei ollut vaikutusta. avainsanat olivat paremmin, tehokkaammin ja houkuttelevammin. HIRVONEN MUISTELEE SAL-vuosiaan lämmöllä. Työelämä ei jäänyt kerralla taakse, vaan hän jatkoi sitä ampumaurheilun parissa. Hän nautti työstään urheiluyhteisössä, ja tuolta ajalta saadut ystävyyssuhteet ovat edelleen vahvoja. Todellista me yhdessä -henkeä siis. – Me yhdessä -hankkeen idea oli aika voimaannuttava ja saimme paljon aikaiseksi seura- ja aluetason toiminnassa. Iso kiitos niille, jotka idean kehittivät! Työn vaikutukset kantavat edelleen. En todellakaan näe, että panostukset ja uhraukset olisivat menneet hukkaan, vaan näen niin, että ilman tätä hanketta ampumaurheilu olisi esimerkiksi harrastajamääriensä kanssa nykyistä suuremmissa vaikeuksissa. URHEILUAMPUJILLAKIN ON joitakin tutkimuksia tehty. Kokeneille pienoiskivääriampujille annettiin tunti ennen ammunnan alkamista 300 mg kofeiinitabletti, joka vastaa kolmesta kahvikupillisesta saatavaa kofeiinimäärää. Se ei vaikuttanut suuntaan eikä toiseen heidän makuuammuntaansa, mutta heikensi merkittävästi heidän pystyammuntatulostaan. Kofeiinin todettiin heikentävän tulosta myös seisten suoritetussa ilmakivääri- ja pistooliammunnassa, kun ampujat olivat tuntia ennen suoritusta nauttineet 5 mg/kg kofeiinia; pienemmällä 3 mg/kg annoksella ei negatiivista vaikutusta havaittu. Haulikkoampujilla (trap) tehdyssä tutkimuksessa todettiin, ettei ainakaan vielä 2 mg/kg tai 4 mg/kg kofeiiniannoksilla ollut vaikutusta sen enempää kiekon havaitsemisaikaan (reaktioaikaan), seuraamisaikaan kuin osumatarkkuuteenkaan. VAIKUTTAA SILTÄ, että jos kahvin juomisella urheiluammuntaa edeltävästi on ylipäätään mitään vaikutusta, siitä on enemmän haittaa kuin hyötyä. Yksittäisellä kahvikupillisella Fysiatrian erikoislääkäri Satu Luoto. tuskin vielä kisaansa pilaa, mutta pannullista ei kannata ryhtyä kittaamaan. Todettakoon vielä pienenä sivujuonteena, että ampujan kannattaa ammuntaa edeltävästi pidättäytyä myös niin kutsutuista energiajuomista, jotka sisältävät kofeiinin lisäksi muitakin aktiivisia ainesosia. Poliiseilla tehdyssä tutkimuksessa todettiin 30 minuuttia ennen suoritusta nautitun energiajuoman selvästi heikentävän pidon vakautta tähtäyksen aikana. L Ä H T E E T: 1 . E B R A H I M I M , P O R D A N J A N I A F, A H M A D A B A D I F. T H E E F F E C T O F D I F F E R E N T D O S E S O F C A F F E I N E O N C A R D I O VA S C U L A R VA R I A B L E S A N D S H O OT I N G P E R F O R M A N C E . B I O M E D H U M K I N E T 2 0 1 5 ; 7 ( 1 ) :4 1 - 4 5 . 2 . M O N A G H A N T P, J A CO B S O N B H , S E L L E R S J H , ESTRADA CA. EFFEC TS OF ENERGY BEVERAGE CO N S U M P T I O N O N P I S TO L A I M I N G S T E A D I N E S S I N L AW E N F O R C E M E N T O F F I C E R S . J S T R E N G T H CO N D RES 2017; 31 3 . N YG A A R D H , R I K S A A S E N S , H J E L M E V O L L L M , WOLD E. EFFEC T OF CAFFEINE INGESTION ON CO M P E T I T I V E R I F L E S H O OT I N G P E R F O R M A N C E . P LO S O N E 2 0 1 9 4 . S H A R E B, S A N D E R S N , K E M P J. C A F F E I N E A N D P E R F O R M A N C E I N C L AY TA R G E T S H O OT I N G . J S P O R T S S C I 2 0 0 9 ; 2 7 ( 6 ) :6 6 1 - 6 6 6 . "Taisteluolosuhteita simuloivassa ammunnassa kofeiini nopeutti maalien havaitsemista, mutta ammunnan tarkkuuteen sillä ei ollut vaikutusta." 5/2023 URHEILUAMPUJA 37

IN MEMORIAM LAURI SILTAVIRTA 19.2.1951 – 22.10.2023 A rvostettu ja menestynyt skeet-valmentaja Lauri Siltavirta kuoli pitkän sairauden murtamana 22. lokakuuta Kempeleessä. Hän oli syntynyt 19.2.1951. Siltavirta muistetaan erityisesti olympiahopeaa saavuttaneen Marko Kemppaisen henkilökohtaisena valmentajana. – Olimme aktiiviurani ajan erittäin läheisiä. ”Lassi” oli minulle maailman tärkein ihminen – kuin toinen isä, sanoi Kemppainen, joka sijoittui toiseksi Ateenassa vuonna 2004 järjestetyissä olympialaisissa. Siltavirta toimi valmentajana 1990-luvun puolivälistä lähtien. Hän kilpaili viimeisen kerran MM-kilpailussa 1995. ”Sama reissu oli Markolle ensimmäisiä, ja hän tuntui tarvitsevan opastajaa”, Siltavirta muisteli yhteistyön alkua vuonna 2006 julkaistussa Ampumaurheiluliiton haastattelussa. Sitä ennen Siltavirta oli tehnyt töitä Oulun alueen junioreiden kanssa. Hän pohti, ”oliko se nyt 2000 vai 2001, kun liitosta soittivat ja pyysivät valmentajaksi”. Siltavirta toimi Ampumaurheiluliiton skeetin päävalmentajana vuosina 2002–2009 yhteistyössä Jorma Korhosen kanssa. Siltavirta oli myös Maarit Lepomäen valmentaja. OULUN SEUDUN Haulikkoampujia edustanut Siltavirta ampui urallaan kolme kertaa maailmancupin palkintosijoille ja MM-kilpailussa sijalle 16. Hänen aikanaan skeetissä ammuttiin 200 kiekon kilpailuja. Uran viimeisinä vuosina kiekkomäärä väheni 125:een. ”Voitot jäivät ottamatta ja olympialaiset käymättä. Ennätykseni on 197 kiekkoa”, hän muisteli vuonna 2006. f Siltavirran ja Korhosen aikana tuli menestystä, sillä skeet-ampujat ottivat esimerkiksi vuoden 2006 aikana kolme arvokilpailumitalia, kun Lepomäki ja Kemppainen ampuivat EM-pronssit Sloveniassa ja Jesse Louhelainen laukoi poikien MM-pronssia Kroatiassa. Edellisenä vuonna pojat ampuivat MM-joukkuepronssia. Siltavirta valittiin Ampumaurheiluliiton Vuoden valmentajaksi kaksi kertaa – vuosina 2004 ja 2006. KEMPPAINEN muisteli entistä valmentajaansa lämmöllä: – ”Lassi” oli erittäin hyvä valmentaja, joka pystyi tekemään tekniikkaani muutoksia tarvittaessa nopeastikin. Hän tiesi mistä naruista KORHOSEN MUKAAN Siltavirran lajitietämys ja valmennusosaaminen olivat ”jäätävän kovia”. Siltavirta ei kuitenkaan koskaan tehnyt itsestään numeroa, Korhonen sanoi. – ”Late” oli aika hiljainen eikä mikään verbaalikko, mutta kun hän puhui, häntä kannatti kuunnella. Kokemusta oli paljon, ja hän tiesi mitä menestyminen edellyttää. Kemppaisen kanssa hänellä oli omalaatuinen huumori: koskaan ei tiennyt, ovatko he tosissaan vai eivät. Vakavalla naamalla heitetty huumori oli usein aika lennokasta. – ”Laten” poismeno oli iso menetys. Kutsuisin häntä skeetin grand old maniksi, Korhonen sanoi. Lauri Siltavirtaa jäivät kaipaamaan vaimo Ritva sekä suuri joukko ystäviä ja lajikavereita. LASSI PALO Hyvää joulun f f aikaa lukijoillemme f f f f f Ja onnellista uutta vuotta 2024! f f f 38 Lauri Siltavirta valittiin toisen kerran Ampumaurheiluliiton Vuoden valmentajaksi 2006. pitää vetää. Emme riidelleet, ja kaikki asiat aina järjestyivät. Ajatuksenjuoksumme ja huumorimme olivat samanlaisia. Kannustimme toisiamme välillä rankankin kuittailun kautta. Tiesimme, mitä toiselle kehtaa sanoa. Pöljyytemme oli samalla tasolla, Kemppainen sanoi ja kertoi pitkään värikkäitä tarinoita kaksikon kisamatkoilta ja leireiltä. Useimmiten Kemppainen aloitti uuden tarinan nauramalla, että ”älä nyt tätä siihen muistokirjoitukseen laita, mutta…” Kerrotaan kuitenkin yksi: – ”Lassi” ei osannut puhua englantia kuin muutaman sanan. Hän kuitenkin pärjäsi maailmalla vekslaamalla. Minua aina nauratti, kun hän meni hoitamaan jotain asiaa. Puheenporinaa ei kuulunut, mutta koskaan hän ei jäänyt mitään paitsi. Kaikki hänet tunteneet muistavat varmasti pilkkeen ”Lassin” silmäkulmassa ja hymyn. Hän oli mukava ja ystävällinen kaveri. URHEILUAMPUJA 5/2023 f f f f f

5/2023 URHEILUAMPUJA 39

TIEDOTUKSIA, TAPAHTUMIA JA KILPAILUKUTSUJA Jäsenpalvelut VALMENTAJAKOULUTUSTUET. Tukea valmentajakoulutuksen suorittamiseen, SAL subventoi: I-taso 100€, II-taso 200€ ja III-taso 300€ S KULTAHIPPUFINAALITUKI.SAL maksaa tukea kultahippufinaalien järjestäjille 1000€ (ilma-aseet) tai 500 € (ruutiaseet) ja kustantaa lisäksi palkinnot, diplomit ja teknisen asiantuntijan kulut uomen Ampumaurheiluliittoon kuuluu noin 300 jäsenseuraa, joita varten liitto on olemassa. Seuroille tarjotaan kattavia jäsenpalveluita ja -etuja, joista osaa seura voi tarjota suoraan myös omille jäsenilleen etuna. Henkilöjäseniä liitolla ei ole. Tähän on koottu suosituimmat jäsenpalvelut ja -edut: YMPÄRISTÖLUPAPALVELU. Ampumaradan ympäristölupahakemus ammattilaistemme tekemänä voimakkaasti tuettuun jäsenhintaan. ASELUPANEUVONTA. Aselupaneuvonta on Ampumaurheiluliiton jäsenseuroille ja niiden jäsenille suunnattu palvelu, jota tarjottiin jäsenetuna ilman veloitusta määräajan aselain muuttumisen aikaan. Jäsenet saattoivat soittaa palveluneuvojalle puhelinaikoina ja tiedustella aselain muutosten vaikutusta omiin nykyisiin aselupiin sekä pyytää neuvoa aselupien hakemiseen liittyen. Aselupaneuvonta palveluna on päättynyt, mutta olemme koonneet vastaukset yleisimpiin kysymyksiin. TUPLATURVA-VAKUUTUS. Ilmainen vakuutus, joka kattaa seuran vapaaehtoisten tapaturmavakuutuksen ja seuran vastuuvakuutuksen. URHEILUAMPUJA-LEHTI. Ilmainen, viisi kertaa vuodessa ilmestyvä lehti kaikille seuran jäsenille (norm. 50 €/vuosikerta) KEHITTÄMISAPURAHAT. Jäsenseura voi hakea liitolta apurahaa kehitysprojektin mahdollistamiseksi. Hakuaika alkaa vuosittain toukokuussa ja päättyy elokuussa. PALVELUHAKEMISTO Vakio- ja irtovuoroja Pienoispistoolirata 25 m: ampumapaikkoja 5 kpl, maksimikaliperi 22 50 m rata: ampumapaikkoja 3 kpl, ampua voi 9 mm aseella, kohdistuspöytä Ampumaratoja voi käyttää vain, jos on oma ase ja siihen hallussapitolupa. Helsingin Urheilutalo Helsinginkatu 25, puh. 09 3488 6419 urheiluhallit.fi/kallio VIRKISTÄVÄN MUKAVA. Ilmoituksesi palvelu­ hakemistoon? Laita viestiä: lassi.palo@ ampumaurheiluliitto.fi 40 URHEILUAMPUJA 5/2023 www.ampumaurheiluliitto.fi Vuoden 2023 kolmas Urheiluampuja ilmestyy 14.7. TEOSTO- JA GRAMEX-SOPIMUKSET. Ilmainen musiikin julkinen esittäminen: sopimukset antavat seuroille oikeuden käyttää musiikkia järjestämässään liikunta- ja urheilutoiminnassa (esimerkiksi kilpailuissa, harjoituksissa, kilpailu- ja harjoitusalueella sekä liikuntaja urheilutapahtumissa) sekä pienimuotoisissa oheistapahtumissa (esimerkiksi myyjäisissä, juhlissa ja illanvietoissa, näytöksissä sekä leiritilaisuuksissa) ALENNUKSET JA EDUT YHTEISTYÖKUMPPANEILTA. Liitolla on useita yhteistyökumppaneita, joilta seurat ja niiden jäsenet saavat rahanarvoisia etuja ja alennuksia: Corrosafe, Holiday Club, Polar, Avis, Viking Line, SimWay Hunt, Rantalainen. Katso yhteistyökumppaneiden edut osoitteesta www. ampumaurheiluliitto.fi/liitto/jasenpalvelut/edut-yhteistyokumppaneilta/ MUITA LIITON NYKYISIÄ PALVELUITA o Tähtiseuratoiminta ja seurakehityksen tuki o Jäsenrekisteripalvelu seurakäyttöön o Tapahtumahallintapalvelu seurakäyttöön o Edunvalvonta, lausunnot, kehitystyö ja neuvonta ympäristö- ja rata-asioissa sekä lakiasioissa o Lajin näkyvyyden edistäminen o Viestintä: yli 180 mediatiedotetta/vuosi o Kilpailu- ja tilastopalvelu Kiti o SAL netti: uutiset, ennätykset, kilpailukalenteri, kilpailutiedottaminen, urheilijaprofiilit, mediaseuranta, ostetaan/myydään… o Facebook, Instagram, YouTube o Uutiskirjeet o Messut: SAL:n osastot mm. Erämessut, GoExpo o Simulaattori- ja Noptel-lainaukset o Kouluvierailuohjeistukset ja mallit o Ampumaurheilukoulut ja kultahipputoiminta, mallit ja materiaalit o Kultahippupäälliköt 9 kpl o Maajoukkuetoiminta o Kansainvälinen kilpailutoiminta o Tehoryhmätoiminta o Alue- ja jaostotuet o Yläkoululeiritykset o Oppilaitos- ja urheiluopistoyhteistyö, urheiluakatemiat o Tutkimustoiminta KIHU o Materiaalit (mm. sääntökirjat, oppaat, esittelymateriaalit, ansiomerkit, viirit) o Koulutukset (mm. tuomarikoulutus, ohjaaja- ja valmentajakoulutukset, seuratoiminnan koulutukset) o Käytettyjen välineiden myyntipalvelu o Kilpailukalenteri, mm. SM-kilpailut o SE:t, TA-toiminta o Lisenssit ja lisenssivakuutukset o Kokeilijavakuutus o Urheilijoiden matkavakuutus o Urheilijoiden yhteistyösopimukset (Valmennusrahasto)

TAVARAPÖRSSI MYYDÄÄN IMAKIVÄÄRI FEINWERKBAU JA NICKEL KIIKARI. Ilmakivääri Feinwerkbau 601 ja liikkuvan maalin kiikari Nickel 4 - 16 x 56. Tarjousten perusteella. Ilmoittaja: Jarkko Pohjanen, jarkko.pohjanen@elisanet.fi, 0405253102. Ilmoitus jätetty: 25.10.2023 MYYDÄÄN TRAP-HAULIKKO Perazzi MX8 Hp. 2500€. Ilmoittaja: Markku Pimiä , markku.pimia@gmail.com, 045 2029808. Ilmoitus jätetty: 24.8.2023 MYYDÄÄN FEINWERKBAU MODEL 2 CO2 Hiilidioksidikäyttöinen ONNITTELUT 75 VUOTTA Esko Haaga Markku Merisaari Reima Ketola 70 VUOTTA Seppo Granstedt Juha Alho Ari Savolainen TSA TSA TSA 24.12. 20.1. 10.3. BSPA 14.1. HVA 7.12. TSA 4.3. 50 VUOTTA Perttu Laihonen Timo Eskola Lars Neovius Panu Siukonen Esa Aronoja 40 VUOTTA Jani Helkiö SäSA LL TSA HVA LL 13.12. 17.12. 19.12. 20.12. 31.12. SäSA 26.12. laadukas ilmapistooli. Toiselta omistajalta. Ensimmäinen ollut aktiivinen kilpailija ja menestynyt kisoissa. Oma harrastus jäi vähälaukauksiseksi. Ase salkussa, missä kiikari jalkoineen, paikka toisellakin pistoolille. Kuusikiloisen hiilidioksidipullon saa mukaan. Kaksi aseeseen kiinnitettävää säiliötä on valmistettu 2017, eli niillä on vielä 4 vuotta kisa-aikaa jäljellä. Kysy ihmeessä lisätietoja. Ilmoittaja: Janne Isoaho, janneisoaho@hotmail.com, 0445494674. Ilmoitus jätetty: 18.08.2023 60 VUOTTA MYYDÄÄN SAKO ASEITA. Käyttämättömiä keräilijöille, mm 7*33, 461 7*33 kokotukki (kaiverrettu) P 72 AH tukilla ja Loukosen tukilla, pikku TRG (P94), 458 mag, 338 mag, jne. Ilmoittaja: Veli Matti Kuisma, velimatti. kuisma@gmail.com, 0405905773. Ilmoitus jätetty: 17.08.2023 Merkkipäivätiedot voi toimittaa sähköpostitse osoitteeseen urheiluampuja@ampumaurheiluliitto.fi tai postitse osoitteeseen Ampumaurheiluliitto, Lassi Palo, SAL, Valimotie 10, 00380 Helsinki. Timo Tynkkynen LL 2.12. Urheiluampuja-lehti julkaisee vain ne syntymäpäiväonnittelut, jotka seurat toimittavat Ampumaurheiluliittoon LEHDEN AINEISTOPÄIVÄÄN MENNESSÄ. Seurojen pitää varmistaa, että syntymäpäiväsankarit suostuvat merkkipäivätietojensa julkaisemiseen. MYYDÄÄN PISTOOLI Browning Buck Mark 22lr on siisti ja vähän ammuttu, myös äänenvaimennin ja lisätähtäin mukaan, voi myös myydä ilman lisätähtäintä, hinta 500€/tarjous. Ilmoittaja: Jouni Haikonen , jounihaikonen@gmail.com, O400377870. Ilmoitus jätetty: 01.08.2023 OSTETAAN MORINI -ILMAPISTOOLI. Hyvä kuntoinen Morini ilmapistooli hakusessa, jos sinulla olisi sellainen myytävänä ota yhteyttä. Ilmoittaja: Jarmo Salo, jarmo.salo@poliisi.fi, +35503278765 Ilmoitus jätetty: 16.10.2023 OSTETAAN AMPUMAHIHTOKIVÄÄRI Anschutz Fortner ampumahihtokivääri tai muu vastaava. Tarjoa. Ilmoittaja: Tarja Frantsi, tarja.frantsi@phnet. fi, 0404814728. Ilmoitus jätetty: 03.09.2023 OSTETAAN KAHVA PARDINI SP22 PISTOOLIIN. S - koon kahva, oikea. Ilmoittaja: Antti Meurasalo, antti@meurasalo.fi, 040-5102000. Ilmoitus jätetty: 05.08.2023 OSTETAAN VASENKÄTINEN ILMAKIVÄÄRI LIIKKUVAN MAALIN HARJOITTELUUN Ostetaan vasenkätinen ilmakivääri liikkuvan maalin harjoittelua varten. Ilmoittaja: Matti Permi, mpermi@hotmail.com, 0407464151 Ilmoitus jätetty: 29.07.2023 OSTETAAN ANSCHUTZ 1827 FORTNER. Hyvillä varusteilla ja vähintään 4 lipasta.Laukku tai pussi myös mahdollisesti. Ilmoittaja: Tapani Vahlroos, tapajo63@hotmail.com, 0505927401. Ilmoitus jätetty: 28.07.2023 OSTETAAN HÄMMERLI SP 20 KAHVA. Ostetaan Hämmerli SP 20 vasen L / M kahva. Vaihdossa tarvittaessa muokkaamaton oikean käden L. Yhteydenotot sähköpostilla tai WhatsAppilla. Ilmoittaja: Markku Ylinampa, markku.ylinampa@pp.inet.fi, 0400781533. Ilmoitus jätetty: 03.07.2023 Onnittelut 4/2023 Tavarapörssi on tarkoitettu yksityishenkilöille ja ampumaseuroille. Hinta 10 euroa. Voit täyttää sähköisen ilmoituspohjan osoitteessa: www.ampumaurheiluliitto.fi/myy-ja-osta/ilmoitukset/lisaa-ilmoitus Ilmoituksen voi lähettää myös sähköpostitse osoitteeseen urheiluampuja@ampumaurheiluliitto.fi tai postitse osoitteeseen Ampumaurheiluliitto, Lassi Palo, SAL, Valimotie 10, 00380 Helsinki. ”YLÄMAAN RIISTANHOITOYHDISTYKSEN nuoriso-ohjaaja Teemu Ihalainen kertoo, että paikallinen riistanhoitoyhdistys halusi mahdollistaa lapsille ja muille kyläläisille ampumaharrastuksen aloittamisen ja treenaamisen. Siksi riistanhoitoyhdistys osti simulaattorin koululle. Noin puolet koululaisten vanhemmista harrastaa metsästystä. – Varsinkin täällä haja-asutusalueella metsästys kuuluu elämänmenoon oleellisesti, kertoo Ihalainen. Luokassa on aina valvoja paikalla, kun siellä harjoitellaan ampumista. – Täällä ei tarvitse kurinpitopuheita pitää. Lapset ovat tosi keskittyneitä, kun heidän kanssa harjoitellaan, Ihalainen kertoo.” i Yle 22.11. lauottua ”TREENEISSÄ OLEN AMPUNUT melkein 637 pistettä. Miten sen saa ulos kisoissa, on se juttu. Olen kuitenkin vasta ampumaurheilijanurani alussa, eikä huipulle loikata kerralla. Jos ei Pariisi, niin sitten Los Angelesin paralympialaiset 2028.”.” i Sari Posio, sivut 26–27 Urheiluampuja 2024 Urheiluampuja-lehti ilmestyy vuonna 2024 neljä kertaa viiden numeron sijaan. Kaikki numerot ilmestyvät printtinä ja sähköisessä muodossa. Ilmestymispäivät päivitetään Ampumaurheiluliiton verkkosivuille joulukuun aikana. 5/2023 URHEILUAMPUJA 41

SVENSKA SIDOR VM och EM medaljer till SFS I K U VAT: L A S S I PA LO detta nummer har vi en granskning över vad SFS-idrottarna har åstadkommit ute på världen under sommaren. Framgång har det kommit i form av både VM och EM medaljer och också andra bra prestationer. Till detta nummer hann inte premieringarna av SFS skyttarna med, men man kan läsa om dem på SFS:s hemsida: sfs.idrott.fi. SFS önskar också alla läsare en riktigt God jul och ett Gott nytt år! Lagguld för Veromaa i EM MOPSI VEROMAA var med om att ta ett lagguld och individuellt kom hon in på en sjätte plats i Europamästerskapen på hagel i damernas trap. Tävlingarna ordandes i september i Osijek, Kroatien. Förutom dessa fina framgångar har hon hunnit delta i en hel del andra tävlingar. Veromaa tävlade i lagtävlingen tillsammans med Satu Mäkelä-Nummela och Noora Antikainen. Laget var suveränt i grundserien var man träffade 211 av 225 lerduvor. Mäkelä-Nummela träffade 74, Antikainen 70 och Veromaa 67 av 75 möjliga. I finalen mötte det finländska laget Slovakien och man hade inga större problem med att besegra dem. I den individuella tävlingen sköt Veromaa i grundserien 117 träffar av 125. Med det resultatet var hon femte i grundserien. Hon gick alltså in till finalen bland en av sex finalister. Veromaa hade en dålig start på finalen och hon träffade endast fem av de första tio lerduvorna, efter det började det löpa bättre, hon kunde inte ändå jobba sig högre upp i resultatlistan efter den svaga inledningen. Till Europamästare korades Maria Ines Coelho De Barros från Portugal, hon var också bäst i grundserien med 118 träffar. I partävlingen tävlade hon med Juho Mäkelä, där kom de in på en 14:e plats. Mäkelä sköt 73 av 75 träffar och Veromaa 66 av 75 träffar. Till medaljmatcherna skulle det ha krävts tre träffar till. Två fjärdeplatser VEROMAA HAR OCKSÅ HUNNIT delta i en hel del andra tävlingar ute på världen under sommaren. I VM i Baku i slutet av augusti kom Veromaa in på en 18:e plats. I de tävlingarna sköt Veromaa 116 träffar, till finalen krävdes 119 träffar. Till världsmästare korades Chun Lin Yi från Taiwan. I lagtävlingen var den fin42 URHEILUAMPUJA 5/2023 Mopsi Veromaa ländska trion fjärde, endast tre träffar från bronsplatsen. I världscupen i Lonato, Italien kom Veromaa in på en 22:a plats. Veromaa sköt 115 träffar, till omskjutning för att nå finalen krävdes 117 träffar. Tävlingen vanns av Laetisha Scanlan från Australien. Veromaa deltog i juni i Europaspelen. Tävlingarna som motsvarar OS för Europa. Spelen ordnades i Polen i Krakow, skytte arrangerades i Wroclaw. Veromaa var en del av det finländska damlaget i damernas trap. Laget hade samma uppställning som i EM och VM och nu kom man in på en fjärde plats efter en förlust mot Tyskland i bronsmatchen. I grundserien var det finska laget tredje med 202 av 225 möjliga träffar. Veromaa hade 70, Antikainen 67 och Mäkelä-Nummela 65 träffar. Italien vann tävlingen. VM-silver för Wilkman WILLIAM WILKMAN från Raseborgs Skyttar och Alexandra Rosenlew från Esbo Skytteförening deltog i somras i VM för juniorer i Changwon i Sydkorea. Båda hade lyckade tävlingar. William Wilkman deltog för första gången i värdetävlingar. Wilkman gjorde en utmärkt debut när han i herrjuniorernas blandlopp på 10 meter tog ett VM-silver. Wilkman sköt 373 poäng i tävlingen, med det förlorade han fem poäng till se- graren, Denys Martynenko från Ukraina segrade. WIlkmans tävling var stabil och han höll en jämn nivå genom alla 40 skott. Trea var Aaro Vuorimaa, också finländare med 372 poäng. Det är inte många idrottare som har lyckats med konststycket att ta en medalj direkt i sin första värdetävling. På normalloppet på samma avstånd kom Wilkman in på en tionde plats med 493 poäng, för att nå medaljmatcherna krävdes det 558 poäng. Roman Chadai från Ukraina korades till världsmästare. Förutom den individuella medaljen så var Wilkman med om att ta två lagmedaljer. I blandloppet tog det finländska laget bestående av Wilkman, Aaro Vuorimaa och Toni Annala ett lagsilver de förlorade guldet med endast en poäng till Ukraina. Samma trio tog ett brons på normalloppet efter Ukraina och Kazakstan. Rosenlew gjorde säsongens bästa resultat under tävlingarna och det berättigade henne till framskjutna placeringar i ett mycket starkt startfält. På 3x20 skott på 50 meter sköt Rosenlew 584 poäng det berättigade henne till en 14:e plats. Med det var hon endast en poäng från en finalplats i en mycket jämn tävling. Vivien Jäggi från Schweiz gick ut som segrare från finalen. På liggande med samma vapen kom Rosenlew in på en sjunde plats. Rosenlews resultat löd 622,6 poäng i denna tävling, med det var hon endast 1,6 poäng

S-skyttar Krister Holmberg William Wilkman från medaljplats. Segern i tävlingen gick till Xiaoxue Li från Kina. På luftgevär sköt Rosenlew 627,7 poäng och det berättigade henne till en 25:e plats. För att nå finalen krävdes det 630,6 poäng. Finalen vanns sedan av Synnöve Berg från Norge. VM-brons för Krister Holmberg KRISTER HOLMBERG och Niklas Hyvärinen från Raseborgs Skyttar och Henna Viljanen från Kyrkslätt Skytteförening deltog i VM för herrar och damer i augusti i Baku i Azerbajdzjan. Holmberg lyckades knipa en individuell medalj under tävlingarna. Holmberg tog sitt brons i blandloppet på 50 meter var man tävlade i öppen klass. Holmberg hade samma resultat som fyran, Lukasz Czapla från Polen. I omskjutningen visade Holmberg att gammal är äldst och han sköt båda omskjutningsskotten i tian, medan Czapla hade S F S en nia och en tia. Hyvärinen var 12:a i denna tävling med 379 poäng. Segern gick till Jesper Nyberg från Sverige som sköt 393 poäng. I lagtävlingen var Finland tredje, i laget ingick förutom Hyvärinen och Holmberg, Aaro Vuorimaa. På normalloppet på 50 meter kom Holmberg in på en nionde plats och Hyvärinen på en tionde plats. Holmberg sköt 575 poäng och Hyvärinen 574 poäng. För att nå prispallen krävdes 582 poäng, segrade gjorde Polens Czapla med 586 poäng. Igen tog den finländska trion ett lagbrons. På normalloppet på 10 meter kom Hyvärinen in på en sjunde plats med 567 poäng. Holmberg var femtonde i samma tävling med 552 poäng. För att nå medaljmatcherna krävdes det 569 poäng. Ihor Kizyma från Ukraina segrade efter medaljmatcherna. I lagtävlingen tog den finländska trion igen ett lagbrons. På blandloppet på 10 meter tog Holmberg en sjunde plats efter att han skjutit 376 poäng. I samma tävling var Hyvärinen femtonde med 369 poäng, alltså omvända rol- ler för RS duon, denna gång. Etta var Denys Babliuk. Denna gång lyckades den finländska trion ta ett lagsilver efter Ukraina. Henna Viljanen tävlade på 50 och 300 meter i damklassen i Baku. På 300 meter kom Viljanen in på en tolfte plats i damernas tre ställningstävling med frigevär. I tävlingen sköt Viljanen 572 poäng, till medalj krävdes det 579 poäng, segrade gjorde Norges Katrine Lund med 581 poäng. På liggande sköt Viljanen 578 poäng och med det var hon 21:a, till medalj krävdes det 592 poäng, Karolina Romanczyk från Polen segra med 593 poäng. På 50 meter kom Viljanen in på en 38:e plats på liggande med 614,9 poäng. Anja Senti från Schweiz segrade med 627,7 poäng, Marianne Palo var tvåa med 626,1 poäng och tredje var Jolyn Beer från Tyskland med 625,4 poäng. På 3x20 klarade inte Viljanen av att gå vidare från kvalet till själva grundserien. Viljanen sköt 571 poäng för att komma vidare skulle hon ha behövt åtta poäng mera. SVENSKA FINLANDS SPORTSKYTTEFÖRBUND.R.F (SFS) Per-Ole Lindell Verksamhetsledare per-ole.lindell@idrott.fi Joni Stenström, Svenska sidor skribent 050 405 5573 joni.stenstrom@gmail.com SFS:s hemsida www.sfs.idrott.fi 5/2023 URHEILUAMPUJA 43

SARJAKUVA 10 napakkaa Teemu Lahti, 47, on ampumaurheilussa monessa mukana. Hän kuuluu iso- ja vakiopistoolin maajoukkueeseen, on liittovaltuuston jäsen, Keski-Suomen aluejaoston jäsen ja pistoolijaoston varapuheenjohtaja. Saarijärvellä asuva Lahti edustaa Suomussalmen Urheiluampujia. 44 URHEILUAMPUJA 5/2023  EKA ENNAKOIVA: Millainen vuosi on ollut ampumaurheilun parissa? Paljon mentiin ja käytiin… Innokkaasti on harrastettu hienon lajin parissa!  TOKA TUNKEILEVA: Mitkä asiat nostat erityisesti esille? Nyt on vaikea sanoa…  KOLMAS KOVISTELU: Mikä oli parasta? Se, kun ylsin jokaisessa henkilökohtaisessa ruutilajissa SM-mitaleille.  NELJÄS NALLITUS: Entä mikä olisi voinut mennä paremmin? Jos olisin saanut muutaman pisteen lisää näyttökisoissa, tilanne olisi voinut olla eri arvokisojen suhteen.  VIIDES VARMISTAVA: Millaista on toimia liittovaltuuston jäsenenä? Se on hyvinkin mielenkiintoista seurata ja nähdä miten asiat toimivat esimerkiksi rahojen suhteen.  KUUDES KUJEILEVA: Miten Ampumaurheiluliiton toimintaa voisi kehittää kokonaisuudessaan? Jatkuvuuden turvaaminen eli lisää nuoria mukaan. Liitto tarvitsee lisää rahaa, joten yritysyhteistyön kehittäminen on erittäin tärkeää.  SEITSEMÄS SIHTAUS: Millaisessa tilanteessa Ampumaurheiluliitto on juuri nyt? Kulukuuri on varmasti edessä, ja säästöjä on varmasti mietitty.  KAHDEKSAS KULTAHIPPU: Kerro joku hauska kommellus tältä vuodelta? Kaikkea voi sattua, mutta julkisesti en tämän enempää kommentoi!  YHDEKSÄS YRITYS: Mitä toivot joulupukilta? Runsaasti lisää ampumatarvikkeita.  NAPAKYMPPI: Mikä voisi olla ensi vuoden napakymppi? Uudet henkilökohtaiset ennätykset edustamissani pistoolilajeissa. LASSI PALO

”Rakkaudesta practicaliin!” Teksti & kuva LASSI PALO K irkkonummelalainen Mikael Ekberg, 58, on erittäin aktiivinen ampumaurheilun harrastaja. Hän on paitsi innokas ampuja myös Ampumaurheiluliiton liittovaltuuston jäsen ja practical-jaoston puheenjohtaja. Esimerkkinä innokkuudesta kerrottakoon, että Ekberg osallistui marraskuussa pidettyyn liittovaltuuston syyskokoukseen Helsingissä sijaitsevassa Sporttitalossa ja matkusti seuraavana päivänä lajinsa MM-kilpailuihin Thaimaahan. Ekberg on ollut ampumaurheilussa mukana 2000-luvun alusta lähtien. Mistä virtaa riittää kaikkeen tähän? – No, se on rakkaus lajiin ja kotijoukot, Ekberg hymyili. – Olen ampunut tämän vuoden aikana noin 10 000 laukausta – kaikki yhteenlaskettuna. Kilpailin tänä vuonna kymmenen kertaa. Viime vuonna minulla oli pelkkiä Level 3:n kilpailuja kaikkiaan viisitoista. FINAALI Ekberg edustaa Porkkalan Ampujia (PorkkA), ja hänen työnantajansa on Helsingin kaupunki. AMPUMAURHEILUVUOSI ON OLLUT rauhallisempi kuin edellinen, koska minulla on ollut kisoja vähemmän ja siten myös matkustamista. OMAT KILPAILUNI ovat menneet ihan hyvin – eli ne, joissa olen itse kilpaillut, ja ne, joita olen ollut järjestämässä. PRACTICAL-AMMUNTA ON LAJINA haastava, mielenkiintoinen ja hauska. MINUA KIEHTOVAT PRACTICALISSA nuo edellä mainitut asiat. LAJIN SUOSIO on nousussa niin kotimaassa kuin kansainvälisestikin, koska lajin toiminnallisuus kiehtoo. Yksi syy voi olla myös tämän hetken maailmantilanne. Valitettavasti perinteisten lajien suosio on laskemassa. LAJIA VOISI KEHITTÄÄ SITEN, ETTÄ valmennusta ja varsinkin nuorten valmennusta kehitetään erityisesti. Nuoria pitäisi saada lisää toimintaan mukaan. Säännöissä ei niinkään ole mitään merkittävää kehittämistä. Mutta jos kysyt samaa asiaa eräältä kansainväliseltä vaikuttajalta, hän selittäisi iltayhdeksään asti kuinka paljon sääntöjä pitäisi muuttaa. Minä en ole samalla linjalla. RATAOLOSUHTEET SUOMESSA voisivat olla paremmat. Jos meillä olisi hyvät rataolosuhteet, niin ampujien määrän kaksinkertaistaminen olisi aika helppoa. Siitä myös SAL hyötyisi. Pääkaupunkiseudulla, missä on paljon asukkaita, tarvittaisiin Ruutikankaan kaltainen rata. JAOSTON PUHEENJOHTAJANA HALUAN, että hommat jatkuisivat vanhaan malliin. Sen lisäksi haluan, että saisimme toimintaan enemmän mukaan niin nuoria kuin toimitsijoitakin. LIITTOVALTUUSTON JÄSENENÄ KEHITTÄISIN ERITYISESTI taloudellista tasapuolisuutta SAL:n sisällä eri lajien suhteen. ENSI VUODEN NAPAKYMPPI olisi Suomen joukkueen täydellinen menestyminen Ruutikankaalla järjestettävissä kivääripracticalin MM-kilpailuissa. 5/2023 URHEILUAMPUJA 45

46 URHEILUAMPUJA 5/2023