Kuopion Veden asiakaslehti 2 / 2023 Tuomo Kosonen Talvella rinteeseen ! s. 14 Miten häiriötilanteita Vesialalla tarvitaan hoidetaan? monenlaista osaajaa Kuopiossa tutkitaan mikromuoveja

Hyvä asiakkaamme, Kuopion Veden tehtävänä on ylläpitää toimivat ja turvalliset vesihuoltopalvelut. Nämä palvelut katetaan asiakkailta perittävillä maksuilla. Suurin osa yhtiön kustannuksista on kiinteitä kustannuksia, jotka eivät ole riippuvaisia asiakkaiden vedenkulutuksesta. Vuonna 2022 Kuopion Veden vedenmyynti väheni noin 3 % edellisvuoteen verrattuna. Tämä trendi on jatkunut edelleen vuonna 2023. Ihmiset ovat alkaneet tarkkailla energiankäyttöään ja tämä heijastuu myös heidän vedenkäyttöönsä. Vuoden 2024 alusta Kuopion Vesi korottaa perusmaksujaan 10 % ja käyttömaksujaan 4 %. Korotusten jälkeenkin Kuopion Veden vesihuollon maksut ovat Suomen keskiarvotasoa. Kohtuullisella hinnoittelulla turvataan vesihuollon palvelut kaikissa tilanteissa etenkin ajankohtana, jolloin varautumisella on keskeinen merkitys vesihuollon toiminnalle. Kuopion Vesi on päivittänyt strategiaansa vuonna 2023. Yhtiön strategiassa korostuvat vesihuollon toiminnan turvaaminen, varautuminen, digitalisaatio sekä toimivat asiakaspalvelut. Lähitulevaisuuden suurimpia investointeja ovat Jänneniemen vedenottamon laajennus sekä asteittainen siirtyminen veden etäluentaan. Samoin vesihuoltoverkostojen suunnitelmallinen saneeraus jatkuu edelleen. Euroopan komissio haluaa tehostaa yhdyskuntajätevesien puhdistamista ja uusi yhdyskuntajätevesidirektiivi tullaan julkistamaan lähiaikoina. Direktiivissä tehostetaan ravinteiden puhdistamista jätevesistä erityisesti rehevöitymiselle herkillä alueilla ja pienissä asutustaajamissa. Lisäksi direktiiviin tulee uusia vaatimuksia mikroepäpuhtauksien poistosta, jätevedenpuhdistamoiden energianeutraalisuudesta ja ravinteiden kierrätyksestä. Nämä uudet vaatimukset tulevat aiheuttamaan merkittäviä lisäkustannuksia vesihuoltolaitoksille. Toivotan kaikille oikein hyvää loppuvuotta ja joulunaikaa! Kirsi Laamanen Kuopion Vesi Oy, toimitusjohtaja Kuopion Vesi Oy:n asiakaslehti 2 / 2023 ISSN 2342-1894 painettu ISSN 2342-1908 verkkojulkaisu kustantaja/julkaisija Kuopion Vesi Oy päätoimittaja Kirsi Laamanen toimituskunta Eila Pylkkänen Heli Martikainen Risto Pitkänen Jani Liukkonen Mirja Tolvanen tuotanto TK mediatalo Oy tuottaja Jenniina Nummela toimittajat Janne Laitinen Marjaana Lehtinen Marjaana Tunturi kuvaaja Matias Honkamaa paino UPC, Vaasa painosmäärä 81 000 kpl. Kuva: Matias Honkamaa

Sisältö 2 | 2023 4 10 12 14 16 18 20 23 Kuva: Matias Honkamaa 24 Häiriötilanteisiin varautuminen. Likolahdessa elokuussa tapahtunut runkovesiputken vuoto on hyvä esimerkki siitä, miten häiriöihin varautuminen toimii. Vuoto paikallistettiin ja saatiin eristettyä nopeasti eikä kriittistä häiriötä ehtinyt syntyä. Vesialalle työllistyminen. Vesilaitoksella tarvitaan monenlaisia osaajia. Neljä Kuopion Veden työntekijää kertoo, miten ovat päätyneet töihin vesialalle ja mitä he työssään tekevät. Mikromuovit. Mikromuoveja löytyy lähes kaikkialta ympäristöstämme, mutta Suomessa tilanne on erittäin hyvä. Harrastukseni. Laitosasentaja Tuomo Kosonen suuntaa rinteeseen heti lumen tultua. Alppihiihtoharrastaja löysi nuoruutensa lajin uudelleen lastensa kautta. Verkostotarkastajat. Vesi- ja viemäriverkoston kuntoa tarkastetaan ympäri Kuopiota ja Siilinjärveä. Uusi verkostotarkastajien ryhmä tutkii, missä putkien kunto vaatii investointeja. Pinnalla. Ympäristöasiantuntija Auri Koivuhuhta nauttii työstään ja Kuopion luonnosta. Hän arvioi työssään muun muassa vedentuotannon riskitekijöitä. Lyhyesti! Lasten kysymyksiä vedestä / Mistä löytyy tietoa veden laadusta ja hinnasta? / Kesävesiautomaatit / Asiakastyytyväisyystutkimus / E-lasku / Viestipalvelu Ratkaise ristikko. Selvittämällä ristikon avainsanat voit osallistua langattomien kuulokkeiden arvontaan. Voit ­antaa ­samalla palautetta lehdestä. Historian havinaa. 1980-luvulla Kuopion Veden käyttöpäivystäjänä työskennellyt Timo Hämäläinen muistelee työntäyteisiä vuosiaan. Suomalaisessa talousvedessä esiintyy vain vähän muovihiukkasia. Mikromuoveja tutkitaan Itä-Suomen yliopistossa. Lue koko juttu mikromuovitutkimuksesta sivuilta 12–13.

4

Likolahden 19. elokuuta tapahtunut vuoto syntyi, kun vuoden 1967 valurautaisesta runkoputkesta irtosi noin 80 cm pitkä ja 20 cm leveä kappale. Annika Rautanen ja Janne Paldanius vuotopaikalla. Häiriötilanteisiin varaudutaan joka päivä Häiriötilanteisiin varautuminen on vesihuollossa lainsäädännön mukainen velvollisuus. Huoltovarmuuskriittistä, yhteiskunnan kannalta merkittävää työtä tekevänä vesilaitoksena Kuopion Vedellä varaudutaan poikkeustilanteisiin osana jokapäiväistä toimintaa. Teksti: Marjaana Tunturi Kuvat: Matias Honkamaa 5

4:54 Lauantaina 19.7. klo 4.54 Itkonniemen prosessinhoitaja soittaa varallaolojohtajana toimineelle Annika Rautaselle, että maastossa on havaittu iso vuoto ja kaksi runkovesiputkea on tyhjenemässä. Vaikka ongelmatilanteisiin varaudutaan, on kaikkia häiriöitä mahdotonta estää. Kuopion Veden vesihuoltoinsinööri Tiia Karjalaisen mukaan häiriötilanteet eivät onneksi yleensä aiheuta laajoja vaikutuksia vesilaitoksen asiakkaille. – Isompien ja yllättävien häiriöiden kohdalla seuraukset pyritään aina minimoimaan. Se onnistuu, kun on olemassa valmiit toimintatavat häiriötilanteisiin ja kun näitä suunniteltuja toimia harjoitellaan säännöllisesti, Karjalainen sanoo. Häiriötilanteita voivat aiheuttaa esimerkiksi erilaiset tekniset häiriöt, putkirikot, sähkökatkot tai vaikkapa viemäritukokset. Kuopion Vedellä on valmius toimia häiriötilanteiden ehkäisemiseksi ja korjaamiseksi vuorokauden ympäri. Varallaolorinkejä johtaa kuusi varallaolojohtajaa, joista kukin päivystää viikon vuorollaan perjantaista perjantaihin. Normaalin työajan ulkopuolella vastuu häiriö6 tilanteista on varallaolojohtajana toimivalla työnjohtajalla. Hän vastaa sekä tilannejohtamisesta että tiedottamisesta. Varallaolorinkiin kuuluvien on oltava varallaoloaikana tavoitettavissa matkapuhelimesta. Hälytyksen saatuaan varallaolija on velvollinen ryhtymään välittömästi toimenpiteisiin. Yksi varallaolojohtajista on Kuopion Veden verkostoinsinööri Janne Paldanius. Hän kertoo, että varallaolojohtajan puhelimeen tulee puheluita päivittäin. Erilaisia häiriötilanteita, joihin tulee reagoida, on viikoittain. – Yleensä vesijohtovuodot tai viemäritukokset saadaan hoidettua nopeasti kuntoon tai häiriöt ovat rajattavissa siten, että korjaustyöt voivat odottaa arkea. Laajempia häiriötilanteita on harvemmin, ja esimerkiksi edellinen Likolahden vesijohtovuodon suuruusluokkaa vastaava häiriötilanne oli vuonna 2016, Paldanius sanoo. Myös tiedottamiseen varaudutaan Valmiit ja ennalta suunnitellut toimintamallit ovat olennaisia häiriöitilanteissa toimimisessa, mutta myös häiriöistä tiedottamiseen on tärkeä varautua. Tieto vesihuoltoon liittyvistä häiriöistä on saatava mahdollisimman nopeasti kaikille häiriötilanteen vaikutusalueella oleville vedenkäyttäjille. Tiia Karjalainen kertoo, että etukäteen tiedossa olevista häiriöistä tai muista poikkeuksellisista tilanteista, kuten ver- Isompien ja yllättävien häiriöiden kohdalla seuraukset pyritään aina minimoimaan.

4:57 Klo 4.57 Annika Rautanen ilmoittaa tilanteesta verkostoasentajalle ja etsintä käynnistetään. 5:41 Klo 5.41 vuoto löydetään Männistön alueelta. Klo 5. 50 vuotokohdan eristäminen aloitetaan. Janne Paldanius Likolahden vuotopaikalla. koston kunnossapitoon tai verkostotöihin liittyvistä mahdollisista vedenlaatuhäiriöistä tai vesikatkoksista, pyritään tiedottamaan aina ajoissa niin, että asukkaat ja alueen muut toimijat, esimerkiksi sairaalat tai koulut, voivat varautua tulevaan tilanteeseen jo ennakolta omissa toiminnoissaan. – Yllättävät tilanteet ovat sitten oma lukunsa. Niistä tiedotamme aina erillisin häiriötiedottein. Nopein tapa saada tieto yllättävistä tilanteista on tekstiviestipalvelu, jonka käyttäjäksi kannattaa rekisteröityä. Tiedotamme häiriöistä myös verkkosivuillamme ja Facebookissa sekä sähköpostitse kohdennetusti tietyille erityiskäyttäjäryhmille. Tiedotteet toimitetaan myös paikallisille tiedotusvälineille tiedonkulun turvaamiseksi. Arkena häiriöviestinnästä vastaavat vastuualuepäälliköt Kuopion Veden tiedottajan tuella. Iltaisin ja viikonloppuisin vastuu ! Kuopion Vesi tiedottaa verkkosivuillaan, somessa ja tekstiviestillä häiriötilanteista tiedottamisesta on varallaolojohtajalla. – He siis huolehtivat sekä häiriön teknisestä korjaamisesta että asiasta tiedottamisesta. Jos kyseessä on erityisen laaja häiriötilanne tai sen uhka, on varallaolojohtajan ensisijainen ja akuutein tehtävä turvata ihmiset ja ympäristö sekä vedenjakelu. Kohdennetulla tiedottamisella välitetään tietoa tapahtumasta ja sen vaikutuksista asiakkaille mahdollisimman pian, Karjalainen kertoo. Kuopion Vesi tekee myös systemaattista verkoston kuntotutkimusta, jolla pyritään ennaltaehkäisemään häiriötilanteita. Yllättäviä putkirikkoja ja viemäreiden tukkeutumisia tulee silti aika ajoin. Niiden selviäminen on toisinaan sattumaa, ja usein maastossa liikkuvien kuntalaisten ansiota. Karjalainen ja Paldanius toivovat, että mahdollisista häiriöistä ilmoitettaisiin aina pikaisesti vesilaitokselle.  Kuopion Vesi tiedottaa vedenjakelun häiriöistä aina häiriötiedottein verkkosivuillaan ja Facebookissa. Tiedottamista hoitaa ensisijaisesti työaikoina Kuopion Veden tiedottaja, muina aikoina siitä huolehtii varallaolojohtaja. Kuopion Vedellä on käytössä myös tekstiviestipalvelu, jonka kautta asiakas voi tilata puhelimeensa tekstiviestitse tulevan häiriötiedotteen. Tekstiviestipalvelu on yleensä nopein tapa saada tietoa häiriötilanteista. Häiriötilanteissa tekstiviesti lähtee vesilaitoksen asiakkaille tarvittaessa nopeasti myös ilta- ja yöaikaan. Varallaoloringin päivystävät työntekijät huolehtivat ensisijaisesti häiriön aiheuttamien vahinkojen minimoinnista ja veden toimittamisen turvaamisesta. Tiedottamisesta huolehditaan resurssien puitteissa niin pian kuin se tilanteen akuuttien toimien kannalta on mahdollista. Varallaolojohtaja laatii sekä asiakkaille lähtevän tekstiviestin että tiedotteen Kuopion Veden verkkosivuille. Tietyille erityiskäyttäjäryhmille Kuopion Vesi tiedottaa häiriötilanteista myös sähköpostitse. Ennalta tiedossa olevista häiriöistä, kuten verkoston kunnossapitoon tai verkostotöihin liittyvistä mahdollisista vedenlaatuhäiriöistä tai vesikatkoksista, tiedotetaan aina kaikkia häiriön piirissä olevia asiakkaita. 7

Tilaa ilmainen häiriöviesti Kuopion Veden verkkosivuilta Rekisteröitymällä viestipalveluumme saat tiedot vedenjakelun häiriöistä ja suunnitelluista huoltokatkoksista maksutta suoraan matkapuhelimeesi. Tekstiviesti on nopein tapa saada ajantasainen tieto sinua koskevista mahdollisista vesijohtojen tai viemäreiden häiriötilanteista. Vettä kulkeutui maastoon voimakkaalla virtauksella ja se olisi saattanut vaurioittaa läheisen junaradan perustuksia ilman verkoston varallaolon nopeaa toimintaa. Vuotopaikka saatiin kuitenkin nopeasti eristettyä. Koiran ulkoiluttajan nopea toiminta auttoi häiriö Lauantaina 19.8. oli verkostoinsinööri Annika Rautasen vuoro päivystää varallaolojohtajana. Klo 4.54 Itkonniemen prosessinhoitaja soitti ja ilmoitti, että jossakin kaupungin alueella on iso vuoto ja että kaksi runkoputkea on tyhjenemässä. Klo 4.57 varallaolojohtaja ilmoittaa tilanteesta varallaoloringin verkostoasentajalle ja vuodon etsintä käynnistetään. Klo 5.01 vuotoalue rajautuu Männistön alueelle. Klo 5.11 urakoitsijalle välitetään tieto vuodosta ja pyydetään varautumaan korjaustöihin. Klo 5.41 vuotopaikka löydetään. Koiranulkoiluttaja on ilmoittanut asiasta pelastuslaitokselle, ja pelastuslaitoksen päivystäjä ilmoittaa vuotokohdan sijainnin varallaolojohtajalle. Klo 5.50 aloitetaan vuotokohdan eristäminen 8 muusta verkostosta sulkemalla venttiilit. Klo 7.10 toinen verkostoasentaja saapuu avuksi venttiilien sulkemiseen. Klo 7.30 vuoto on saatu hallintaan ja verkosto alkaa taas täyttyä. Likolahden vuoto syntyi, kun vuoden 1967 valurautaisesta runkoputkesta irtosi noin 80 cm pitkä ja 20 cm leveä kappale. Häiriötilanteen takia noin 8 800 asukkaan vedenjakelu katkesi 2,5 tunnin ajaksi. Lisäk-

Kun huomaat maastossa vesijohtovuodon tai epäilet viemäritukosta: z Reagoi heti. Älä mieti, onko joku muu jo soittanut vesilaitokselle. Turhia soittoja ei ole. z Soita joko vesilaitoksen varalolojohtajalle numeroon 0500 203 023 tai tarvittaessa hätäkeskukseen numeroon 112. la- z Jos vedentulo lakkaa kerrostai rivitalokodissa tai hanasta tulee vain kylmää vettä, soita ensin kiinteistöhuoltoon. Verkostoinsinööri Janne Paldanius pitää käsissään Likolahden putkivuodon rikkoutunutta putken palaa. ötilanteessa Likolahden yön aikana sattunut putkivuoto saatiin hallintaan parin tunnin aikana. si noin 9500 asukkaan vesijohtovedessä oli laatuhäiriöitä vuodon aiheuttamien virtaussuunnan muutosten ja painevaihteluiden takia. Vettä kulkeutui maastoon niin voimakkaalla virtauksella, että se olisi saattanut vaurioittaa esimerkiksi vuotokohdan lähellä kulkevan junaradan perustuksia ilman verkoston varallaolon nopeaa reagointia. Mikäli koiranulkoiluttaja ei olisi sattunut paikalle ja vuotopaikan paikantamisessa olisi kestänyt pidempään, olisi vuodosta voinut aiheutua vaikutuksiltaan vieläkin laajempi ja pidempikestoisempi häiriötilanne. Kun vuotokohta oli saatu eristettyä muusta vesijohtoverkostosta ja vedenjakelu palautettua asiakkaille, vuotokohdan korjaus- työ pystyttiin aloittamaan huolellisen suunnittelun jälkeen myöhemmin. Ma 21.8. ennen kaivuutöitä ELY-keskuksen katselmus läheisen junaradan takia. Ti 22.8. puuston raivaus ja kaivuutyöt aloitettiin. To 24.8. rikkoontunut putkiosuus katkaistiin ja poistettiin rikkoontunut putken osa. Pe 25.8. putki pestiin sinne kulkeutuneen maa-aineksen poistamiseksi ja putki korjattiin asentamalla vuotokohtaan uutta putkea jatkoliittimin. Ma 28.8. vesijohtoon rakennettiin huuhteluyhde linjan huuhtelua ja desinfiointia varten. z Jos omakotitalon viemäri ei vedä, tarkasta kiinteistön tarkastuskaivo. Jos kaivo on tyhjä, tukos on talon viemäristössä, jolloin sinun tulee huolehtia viemärin aukaisemisesta itse. Jos kaivo on täynnä, syy on viemäriverkostossa ja tukoksen aukaiseminen on vesilaitoksen tehtävä. z Soitto on häiriötilanteissa aina paras yhteydenottotapa, sillä varallaolojohtajalla ei usein ole aikaa vastata tekstiviesteihin. Jos varallaolojohtaja ei ehdi vastata puheluun, kääntyy puhelu Itkonniemen vesilaitoksen prosessinhoitajalle. z Sähköposteihin ja Facebookin viesteihin vastataan vain arkena. Saman viikon aikana, vko 35, putki täy- z Varallaoloajan tehtäviin kuuluvat ainoastaan kiireellisesti hoidettavat häiriötilanteet. tettiin, kloorattiin, huuhdeltiin ja otettiin vesinäytteet. Putkiosuus otettiin käyttöön viikolla 37 avaamalla vuodon yhteydessä suljetut venttiilit. z Teetä kotisi putkityöt aina arkisin, jotta mahdollinen yllättävä avuntarve ei kuormita vesilaitoksen varallaoloa. 9

Monta tietä vesialalle Kuopion Vedellä työskentelee ammattilaisia useissa erilaisissa työtehtävissä. Neljä heistä kertoo työstään vesihuollossa. Teksti: Janne Laitinen Kuva: Matias Honkamaa ja Kuopion Vesi Vesihuolto on toimiala, jonka moniin keskeisiin tehtäviin ei ole yhtä vesihuoltoalalle räätälöityä tutkintoa. Niinpä alalle hakeudutaan töihin monenlaisista koulutustaustoista. Kuopion Vesi työllistää yli 90 työntekijää. – Yhtiössä on sitoutunut henkilöstö, joka tekee merkityksellistä työtä, henkilöstöpäällikkö Ulla Liukkonen sanoo. Millaisiin ammatteihin vesialalla voi työllistyä, ja miten alalle kouluttaudutaan? Suurimpia ammattiryhmiä Kuopion Vedellä ovat asentajat ja insinöörit. Useimmilla asentajan tehtävissä työskentelevillä on joko talotekniikan, prosessiteollisuuden, sähköja automaatioalan tai kone- ja tuotantotekniikan ammattitutkinto. Usealla yhtiössä työskentelevällä insinöörillä on ympäristötekniikan insinöörin tutkinto. Kaikkia edellä mainittuja tutkintoja voi opiskella Kuopiossa Savoniaammattikorkeakoulussa tai Savon ammattiopistossa. Hallinnon assistentti, taloushallinnon asiantuntija, asiakasneuvoja, laborantti, suunnitteluassistentti, tiedottaja ja ICTasiantuntija ovat kaikki esimerkkejä Kuopion Veden työntekijöiden ammattinimikkeistä. Ne kertovat, että koulutustaustojen kirjo on laaja. Liukkonen vinkkaa, että yhtiön Yhtiön rekrytointikanavana toimii Kuntarekry, jossa on tällä hetkellä mahdollista jättää avoin hakemus. 10 – Kuopion Veden työntekijät kokevat tekevänsä merkityksellistä työtä, henkilöstöpäällikkö Ulla Liukkonen kertoo. rekrytointikanavana toimii Kuntarekry, jossa on tällä hetkellä mahdollista jättää avoin hakemus. Yhtiössä seurataan aktiivisesti saapuneita hakemuksia. – Avoin hakemus kannattaa lähettää. Mikäli yhtiössä tarvitaan määräaikaista tai projektiluontoista työtä, tarkastamme aina ensin avoimet hakemukset. Perehdyttämiseen panostetaan Huolellinen perehdyttäminen ja työssä oppiminen ovat oleellinen osa ammattitaidon kartuttamista. Työhön perehdyttäminen on työnantajan vastuulla, ja Kuopion Vedessä se toteutetaan suunnitelmallisesti. Toteutuksesta vastaa lähiesihenkilö, ja tarvittaessa uudelle työntekijälle tarjotaan koulutusta. – Hyvin hoidettu perehdytys luo vahvan perustan onnistuneelle työsuhteelle, Ulla Liukkonen sanoo. Maailma muuttuu ja sen mukana organisaation tarpeet. Muutokset voivat avata työntekijälle uusia urapolkuja joko kouluttautumisen kautta tai sisäisillä siirroilla. Kuopion Vedellä on toteutettu urapolkuja molempien mallien kautta. 

Kun vastaa kymmenientuhansien ihmisten vedensaannista, kokee tekevänsä tärkeää työtä. Miia Saarenheimo, hallinnon assistentti Venla Tuomikoski, suunnitteluinsinööri Mitä teen: Huolehdin yrityksemme hal- Mitä teen: Työtehtäviini kuuluu vesihuol- linnon päivittäisten asioiden sujumisesta. Tehtäviini kuuluu sisäinen viestintä ja asiakirjahallinto. Vastaan myös mm. erilaisten koulutus- ja kokoustilaisuuksien sekä työmatkojen järjestelyistä. Lisäksi avustan työhakemusten käsittelyssä ja sijaistan häiriötiedottamisessa. toverkostojen yleissuunnittelua. Suunnittelukohteita voivat olla joko verkoston saneerauskohteet tai uudisrakentamisen kohteet. Vesihuollon suunnittelija on mukana myös kaavahankkeissa, joissa on tarpeen suunnitella uutta vesihuoltoverkostoa. Taustani: Aiempi työurani oli taloushallinnon asiantuntijatehtävissä. Edellisen työni ohessa suoritin tradenomin ylemmän amktutkinnon. Aloitin Kuopion Vedellä keväällä 2023, kun entinen työkaverini vinkkasi avoimesta paikasta. Parasta työssäni: Olen sosiaalinen, ja tässä työssä saan olla tekemisissä ihmisten kanssa. Minulle on tärkeää, että työt sujuvat hyvin sekä itsellä että muilla. Taustani: Aloitin melko suoraan lukion jälkeen opinnot Savonialla, josta valmistuin keväällä 2023 ympäristötekniikan insinööriksi. Heti valmistumisen jälkeen pääsin töihin Kuopion Vedelle. Opintojen aikana suoritin työharjoittelut sekä tein opinnäytetyöni Kuopion Vedelle. Parasta työssäni: Erilaiset ja monipuoliset kohteet, joiden suunnittelussa pääsee haastamaan itseä sekä kehittämään ammatillista osaamista. Jenni Heikkinen, kehitysinsinööri Jukka Ruuskanen, prosessinhoitaja Mitä teen: Työtehtäviini kuuluu jäteveden- Mitä teen: Valvon juomaveden tuotantoa Itkonniemen vesilaitoksella. Enimmäkseen olen valvomossa, josta ohjataan vedentuotantoa, vedenottamoita ja vesijohtoverkostoja. Työhöni kuuluu myös näytteiden ottoa ja analysointia sekä vesilaitoksen laitteiston kunnonvalvontaa ja kunnossapitoa. puhdistamoiden, vesilaitosten, pumppaamojen ja paineenkorottamoiden saneeraus- ja kehityshankkeet. Taustani: Työskentelin aiemmin kirjapainoalalla, mutta halusin tehdä muuta, ja ympäristöasiat kiinnostivat. Valmistuin ympäristötekniikan insinööriksi 2018. Epäröin ensin kouluttautumista uudelle alalle, mutta kaikki on mahdollista, jos on valmis tekemään töitä tavoitteidensa eteen. Parasta työssäni: Monipuolisuus ja ongelmanratkaisu. Toimistotyön vastapainoksi liikun paljon kentällä. Työhöni kuuluu työmaa- ja laitoskäyntejä ja erilaisia työryhmien palavereja. Taustani: Vaihdoin palvelualalta prosessiteollisuuteen 2020. Valmistuttuani ammattiopistosta olin pari vuotta vaneritehtaalla Keski-Suomessa, kunnes huomasin, että Kuopion Vedellä oli paikka auki. Aloitin toukokuussa 2023. Parasta työssäni: Työni on itsenäistä ja vastuullista. Kun vastaa kymmenientuhan­sien ihmisten vedensaannista, kokee tekevänsä tärkeää työtä. 11

Kuopiossa tutkitaan mikromuoveja laajasti ja poikkitieteellisesti Itä-Suomen yliopiston tutkijoiden mukaan suomalaisessa talousvedessä esiintyy hyvin vähän muovihiukkasia. Kiitos siitä kuuluu hyvin toimivalle jätehuollolle ja jätevedenpuhdistukselle. Teksti: Marjaana Lehtinen Kuvat: Matias Honkamaa Lähes kaikkialta ympäristöstämme löytyy mikromuoveja. Yhdestä mikrometristä viiteen millimetriin kooltaan olevat muovipartikkelit ovat lähtöisin muun muassa ympäristöön päätyneestä muovijätteestä, autonrengaspölystä ja keinokuituisten vaatteiden pesusta. – Arvioiden mukaan yhden vaatekappaleen pesusta irtoaa pari tuhatta mikromuovihiukkasta. Kuuden kilon pyykistä saattaa kulkeutua viemäriin jopa noin miljoona hiukkasta. Helppo ohje on välttää turhaa pyykinpesua, sanoo tutkijatohtori Kaisa Raninen. Vaikka jätevedenpuhdistusprosesseissa mikromuoveista poistuu yli 95 prosenttia, loput pääsevät läpi suodatuksista ja sitä kautta vesistöön. Luontoon päätynyt muoviroska hajoaa mikromuoviksi auringon ultraviolettisäteilyn tai mekaanisen rasituksen vuoksi, kun vaikkapa aallokko hakkaa sitä rantakiviä vasten. ”Arvioiden mukaan yhden vaatekappaleen pesusta irtoaa pari tuhatta mikromuovihiukkasta.” Kaisa Raninen tutkijatohtori 12 Näytteenotto ja analytiikka kehittyvät jatkuvasti Mikromuovien tutkimus on Suomessa keskittynyt Kuopioon Itä-Suomen yliopistoon, jossa kehitetään mikromuovianalytiikkaa, tutkitaan ympäristön ja elintarvikkeiden mikromuoveja sekä niiden terveysvaikutuksia. Mukana on fyysikoita, kemistejä, toksikologeja sekä ympäristö- ja ravitsemustieteilijöitä. Raninen on ravitsemuksen asiantuntijana tutkinut mikromuoveja elintarvikkeissa, elintarviketeollisuuden prosesseissa ja pakkauksissa. Mikromuoveja on tutkittu pääasiassa vesinäytteistä, koska niitä on helpompi analysoida kuin kiinteitä näytteitä, joiden analysoimiseksi tarvitaan vielä menetelmäkehitystä. Näytteitä on otettu muun muassa luonnonvesistä, hulevesistä, jääpeitteestä, vesilaitosten prosesseista, jätevedestä ja hanavedestä. – Esimerkiksi järvivedessä on paljon humusta ja jonkin verran epäorgaanista ainesta, kuten hiekkaa. Näytteen muu materiaali pitää ensin hajottaa tai erotella suodattamalla, jotta vain muovia sisältävä kiintoaines jää jäljelle, selvittää väitöskirjatutkija Tuomo Soininen. Terveysvaikutusten tutkimus aluillaan Altistumme mikromuoveille ravinnon, hengityksen ja mahdollisesti myös ihon kautta. Ne päätyvät elimistöömme, kun syömme vaikkapa kalaa, joka on napannut suuhunsa pienemmän kalan, joka on syönyt mikromuovia ravinnoksi käyttäneitä pohjaeliöitä. Altistumisen määrää ei vielä tunneta kovin hyvin. Mikromuovit voivat vaikuttaa terveyteen, mutta terveysvaikutusten tutkimus on vasta aluillaan. – Solu- ja eläinkokeissa on nähty, että mikromuovit voivat lisätä solujen oksidatiivista stressiä ja tulehdusta. Ne voivat vaikuttaa terveyteen myös suolistomikrobiston välityksellä, kertoo Raninen. Mikromuoveihin liittyvä sääntely todennäköisesti lisääntyy. Jo nyt muun muassa kosmetiikassa, esimerkiksi kuorinta-aineissa, on kielletty mikromuovihiukkasten käyttö. Ranisen mukaan tarvitaan lisätutkimusta, jotta osataan säädellä oikeita asioita. – Muovi on kätevä materiaali monessa tarkoituksessa. Olennaista on estää muovijätteen kulkeutuminen ympäristöön ja vesistöihin. 

Mikromuovitutkimus kiinnostaa Kuopion Vettä Kuopion Vesi on ollut mukana Itä-Suomen yliopiston mikromuovitutkimushankkeissa ja tarjonnut mahdollisuuden näytteiden ottoon laitoksillaan. – EU:n uudessa juomavesidirektiivissä on maininta mikromuoveista. Ne saatetaan lisätä tarkkailtavien aineiden luetteloon, kun niille saadaan yhdenmukaiset määritysmenetelmät. Haluamme ennakoida ja saada ensikäden tietoa mikromuoveista ja niiden analytiikasta suoraan tutkimuksen huipulta, kertoo Kuopion Veden tuotantopäällikkö Markku Lehtola. Kuopion Vesi oli mukana Itä-Suomen yliopiston toteuttamassa Mikromuovien analyysi- ja poistomenetelmien kehittäminen -hankkeessa (2022–2023), jossa kehitettiin mikromuovianalytiikkaa erityisesti teollisuuden näkökulmasta. Hankkeen päärahoituksen myönsi Pohjois-Savon liitto Euroopan aluekehitysrahastosta. Itä-Suomen yliopistossa on kehitetty pitkälle mikromuovien näytteenotto-, käsittely- ja analyysimenetelmiä. Väitöskirjatutkija Tuomo Soininen käsittelee vesinäytettä laboratoriossa. Tutkijatohtori Kaisa Raninen analysoi mikromuoveja FTIRspektroskopialla, jolla niistä tunnistetaan muovilaatu, hiukkasten koko ja määrä. 13

Alppihiihto vetää rinteeseen vuodesta toiseen Kun Kuopion Veden laitosasentaja Tuomo Kosonen sujahtaa suksilla rinnettä alas, kyse on rennon sunnuntailaskettelun sijaan vauhdikkaasta ratalaskusta. Teksti: Marjaana Lehtinen Kuvat: Matias Honkamaa Seitsemän paria eripituisia alppihiihtosuksia, kolmet monot ja lukematon määrä sauvoja odottavat rinnekauden alkua huollettuina ja tarkassa järjestyksessä siilinjärveläisen autotallin kaapissa. Viime vuonna alueen rinteet olivat laskukunnossa jo marraskuun lopulla, mutta myöhimmillään radalle on päässyt vasta tammikuussa. – Olen huomannut selvästi, että talvet ovat lämpimämpiä kuin ennen. Joskus olemme keväällä laskeneet kisoja vesisateessa. En tiedä, kauanko Suomessa voi vielä harrastaa alppihiihtoa ilmastonmuutoksen vuoksi, sanoo Tuomo Kosonen, joka löysi tiensä alppihiihdon pariin ensimmäisen kerran teinivuosinaan 1970-luvulla. Hiipunut innostus syttyi uudelleen reilut parikymmentä vuotta myöhemmin, kun hänen vanhempi poikansa halusi alkaa harrastaa alppihiihtoa kodin lähistöllä sijaitsevassa Kasurilan hiihtokeskuksessa. Siellä paikallinen aikuisryhmä houkutteli isä-Tuomon takaisin suksille. Hän jäi nopeasti koukkuun – ja osallistui jo heti ensimmäisellä kaudella ratalaskukisoihin. Sittemmin Kosonen on kolunnut kotimaan Finnish Alpine Masters -sarjan kisoja melkein joka vuosi ja saavuttanut niissä menestystä. Suomenmestaruuksia on kertynyt kymmenkunta, viimeisin kolme vuotta sitten. Pujottelun ja suurpujottelun lisäksi miehen suosikkeihin kuuluu supersuurpujottelu, lyhyesti Super-G:ksi kutsuttu laji, jossa vauhdit nousevat lähelle syöksylaskua. Pujottelussa vauhti kiihtyy 14 noin 50 kilometriin tunnissa, suurpujottelussa 50–80 kilometriin ja Super-G:ssä jopa 110 kilometriin. – Super-G:ssä kepit ovat harvassa, mutta pujottelussa ne tulevat vastaan noin sekunnin välein, jolloin pitää vaihtaa suuntaa. 30 kepin radan laskemiseen menee puolisen minuuttia, ja pulssi nousee maksimiin, Kosonen kuvailee. Omien poikien kautta junnuvalmentajaksi Kun myös Kososen nuorempi poika alkoi harrastaa alppihiihtoa, isä ryhtyi vapaaehtoisena valmentamaan 10–15-vuotiaiden junioriryhmää. – Valmensin heitä kuusi seitsemän vuotta, mutta sitten en enää jaksanut, kun lapsilla oli jopa neljät harjoitukset viikossa ja itsellä kolmet. Lähes joka päivä olin rinteessä, joten viikko oli täynnä ohjelmaa, hän muistelee takavuosien vauhdikasta menoa. Sittemmin seuran varttuneempi väki perusti oman Kasurila Ski Team ry:n, joka lupsakkana savolaisena seurana tarjoaa matalan kynnyksen astua alppihiihdon maailmaan. Hiihtokoulussa opetetaan myös ratalaskua, ja Kosonen opastaa aloittelijoita omien laskujensa ohessa. Pitää pois sohvan pohjalta Harrastuksen parista löytynyt mukava kaveripiiri on Kososen mukaan yksi tärkeimmistä syistä, miksi hän viihtyy talvisin rinteessä. – Lisäksi saan siinä liikuntaa. Jos en kävisi laskemassa rataa, makaisin sohvan pohjalla. Olisi hyvä käydä myös kuntosalilla, mutta ei sinne enää jaksa mennä, kun on kolme kertaa viikossa laskuharjoitukset, hän naurahtaa. Ratalasku on Kososen mukaan siitäkin oiva harrastus, että se piti aikoinaan omat pojat kaidalla tiellä. – Heidän harrastukseensa on mennyt paljon rahaa, mutta nyt näkee, että heistä on kasvanut kunnon miehiä. Syöksyrinne Italiassa otti koville Kasurilan rinteet sijaitsevat Siilinjärvellä vain kymmenen minuutin ajomatkan päässä kotiovelta; isompiin Tahkon rinteisiin ajaa puolisen tuntia. Tahkolla ja Levillä pystyy laskemaan vauhtilaji Super-G:tä. Muutama vuosi sitten Kosonen kokeili Keski-Euroopan maailmanluokan rinteitä Italian Bormion hiihtokeskuksessa. Reissu jäi mieleen huimista maisemista ja siitä, että alueelta pääsi pois aivan viime tingassa ennen kuin korona sulki rajat ja koko maailman. – Kävimme viidellä eri alueella viikon aikana. Pidemmät rinteet kävivät kunnon päälle, ja piti hengähtää välillä, kun laskettelin samalla leikkaavalla tyylillä kuin täällä. Tulin alas Bormion syöksyrinteen, jota lasketaan maailmancupin kisoissa. Yhdellä vedolla en jaksanut sitä laskea, eikä kaikkia sen osia ollut lumetettu silloin. Nyt voin katsoa talvisin alppihiihtokisoja telkasta ja muistella omaa laskuani. Levillä järjestetään tammikuussa 2024 masters-luokan maailmancupin kisat, joihin osallistuminen kutkuttaa Kososta. – Siellä olisi hieno mahdollisuus käydä kokeilemassa omia taitoja isossa seurassa. Kyllä koukuttaisi käydä katsomassa, mikä on kansainvälinen taso. 

Tuomo Kosonen suosittelee alppihiihtoa kaikille talviurheilusta pitäville. Kunto kasvaa taitojen karttuessa. Itse hän aikoo jatkaa niin kauan kuin terveys kestää. Tuomo Kosonen Baltic Open -kisoissa vuonna 2004. Kuva Tuomo Kososen arkisto. 15

Kuntotarkastuksella investoinnit järkeviksi Uusi verkostotarkastajien tutkimusryhmä lähti tekemään työtään Kuopion Vedellä syyskuun alussa. Tarkastajat selvittävät sekä vesi- että viemäriverkoston runkolinjojen kuntoa, jotta investoinnit voidaan kohdistaa oikein. Teksti: Marjaana Tunturi Kuvat: Matias Honkamaa Verkostoasentajan työstä tarkastajaksi vaihtanut Jussi Ryhänen ja mittariasentajana aiemmin toiminut Juha Niemilä ovat innoissaan uudesta työstään. Samalla, kun he käyvät systemaattisesti läpi vesijohto- ja viemäriverkoston kuntoa tulevia korjaustarpeita varten, 16 on mahdollista löytää jo olemassa olevia häiriöitä. Kuopion Vedellä kesällä 2023 kesätöissä ollessaan ympäristötekniikan opiskelija Jonne Antikainen teki opinnäytetyönään suunnitelman vesihuoltoverkostojen tarkastuksen etenemisestä Kuopion Veden toiminta-alueella. Nyt suunnitelmaa on lähdetty viemään käytäntöön. Lyhyessä ajassa Ryhänen ja Niemilä ovat löytäneet muun muassa vesijohtovuodon, rikkinäisiä venttiileitä sekä venttiileitä, joissa vettä vuotaa venttiilin ja karan juuresta. Kuopion Veden verkostoasentajilla on riittänyt työtä erilaisten korjaushommien kanssa jo ennen systemaattista verkoston tarkastustyötä. Kehitysinsinööri Ossi Kansala pitää uutta tarkastajien työnkuvaa erittäin tärkeänä. – Kun putkia tarkastetaan, eikä suinkaan korjata kaikkea vaikkapa iän perusteella, voidaan kohdentaa paremmin investoin-

Vesijohtoputkien korrelointia tehdään välillä yöaikaan. Etenkin vilkkaasti liikennöidyillä alueilla liikenteen melu häiritsee kohinaäänien kuuntelua. Jussi Ryhänen ja Juha Niemilä työssään. kaisemalla. Kun opitaan tulkitsemaan näitä desibelimuutoksia, saadaan tehtyä urakkaa jatkossa tehokkaammin, Ryhänen kertoo. tirahoja. Ikääntyvät putket tarkastetaan ensin. Saattaa olla, että putki onkin niin hyväkuntoinen, ettei sille tarvitse tehdä vielä mitään, Kansala sanoo. – Vastaavasti voi olla, että suht nuori putki onkin huonossa kunnossa. Putkien materiaali voi olla koetuksella esimerkiksi valtateiden lähettyvillä tärinän ja suolauksen takia. Pyrimme löytämään tällaisista paikoista vikoja silloin, kun ne ovat vielä pieniä ja korjattavissa helposti, Ryhänen jatkaa. Vuotojen korrelointi on lumen tuloon asti tärkeä osa verkostotarkastajien työtehtäviä, mutta tarkastajien päiviin kuuluu muutakin. Aamun ensimmäinen homma on Neuroflux-järjestelmän tutkiminen. – Neurofluxin seuraaminen on meidän vastuullamme. Jos havaitsemme ongelmia jossakin päin verkostoa, välitämme tiedon kunnossapidolle, joka hoitaa häiriön, Niemilä kertoo. Järjestelmä lukee esimerkiksi viemäriverkostoon asetettujen pintamittausanturien tietoja. Viemäriverkostojen siirrettävät anturit antavat reaaliaikaista tietoa veden pinnan korkeudesta ja virtaamasta. Kun nämä tiedot yhdistyvät Neurofluxissa satelliittien sadetietoihin, voidaan päätellä, onko kaikki kunnossa vai onko viemärissä mahdollisesti tukos. Kuopion Vedelle ollaan hankkimassa zoom-kameraa, jolla voidaan tehdä nopeasti viemäreiden kuntotarkastuksia laskemalla kamera kaivon pohjalle. Kamera on tarkka ja siinä on kirkas valo, joten se saa kuvattua putkea pitkältä matkalta molempiin suuntiin. – Jos näissä kuvissa huomataan jotakin poikkeavaa, teetetään urakoitsijalla putken kuvaus läpiajettavalla kameralla. Sen perusteella nähdään putken kunto ja voidaan arvioida korjaustarpeet, Ossi Kansala sanoo. Verkoston ikääntyessä niin vesijohtokuin viemäriputkien kunnon tarkastus on merkittävä säästökeino. Systemaattinen tarkastustyö on ennaltaehkäisevää työtä ja moni pian isommaksi äityvä pulma saadaan ratkaistua, kun se on vielä pieni. Lisäksi tarkastustyö tuo merkittäviä säästöjä, kun vanhaa ei korjata pelkästään iän vuoksi vaan ainoastaan, jos korjattavaa löydetään. Uusi työnkuva on ollut Ryhäselle ja Niemilälle mieleinen. Sen ansiosta he pääsevät myös Helsinkiin HSY:lle tutustumaan vuototutkimuksiin. – Vaikka onkin mukava tutkia ja testailla uusia asioita itse, on hienoa päästä tutustumaan, miten Helsingissä toimitaan. Siellä on tehty jo pidempään tällaista systemaattista verkoston tarkastustyötä, Ryhänen ja Niemilä kertovat.  Kohina kertoo vuodosta Koska putket kulkevat pääosin maan alla, veden virtaamaa ja mahdollisia vuotokohtia etsitään vuotokorrelaattorilla. Laitteen ”Kun putkia tarkastetaan, eikä suinkaan korjata kaikkea vaikkapa iän perusteella, voidaan kohdentaa paremmin investointirahoja.” Ossi Kansala kehitysinsinööri avulla kuullaan veden virtaaman poikkeamat ja paikallistetaan vesijohtoputken vuotokohta. Veden virtausnopeuden voi päätellä perinteisesti korvakuulolla kohinasta, mutta nykylaitteilla desibelit näkyvät myös graafisena esityksenä laitteen näytöllä. Korrelaattorin käyttö on Ryhäselle tuttua jo aiemmasta työnkuvasta. Silti hän kokee olleensa perillä siitä vasta pintaraapaisun verran. – Nyt on tullut syvennettyä osaamista. Esimerkiksi putkimateriaalit tuovat omat haasteensa tarkastustyöhön. Ryhänen viittaa esimerkiksi muoviputkiin, jotka eivät johda vuotoääntä samalla tavalla kuin valurautaputki. Ryhänen ja Niemilä ovat tehneet kokeita ja pyrkineet selvittämään, millaisesta äänestä muun kuin valurautaputken vuodon voisi tunnistaa. – Ollaan testailtu, miten ääni kuuluu, kun muutetaan virtausta paloposteja au- Kamera löytää viemäriviat Verkostotarkastaja Juha Niemilä, kehitysinsinööri Ossi Kansala ja verkostotarkastaja Jussi Ryhänen. Mahdollisia vuotoja etsitään vuotokorre­ laattorilla, jolla kuullaan veden virtaaman poikkeamat. Alakuvassa Jussi Ryhänen. 17

Unelmatyö lähellä kotia Kun Kuopion Vesi Oy:n ympäristöasiantuntijan tehtävä tuli hakuun keväällä 2023, Auri Koivuhuhta ajatteli, että nyt on haussa upea mahdollisuus. Koivuhuhta tuli valituksi ja aloitti toukokuussa työntäyteiset ja innostavat päivänsä uudessa tehtävässään. Teksti: Marjaana Tunturi Kuvat: Matias Honkamaa Auri Koivuhuhta on tehnyt urallaan paljon etätöitä ja asunut usein viikot työpaikkakunnalla erillään perheestään. Uutta ympäristöasiantuntijan työtään hän saa tehdä lähellä kotiaan. Geologiksi opiskellut Koivuhuhta on kasvattanut työuransa aikana monipuolisen osaamisen ympäristökentän eri puolilta. Hän on työskennellyt valtiolla, yksityisellä ja omassa yrityksessään, konsulttina, kouluttajana ja viranomaisena. – Pystyn hyödyntämään monia aiempia kokemuksiani uudessa työssäni. Ympäristölainsäädännön ja viranomaistyön tuntemus on olennaista, Koivuhuhta kertoo. Aiemmin ympäristöasiantuntijan tehtäviä hoiti Kuopion Vesi Oy:ssä useampi työntekijä. Kun uuteen työnkuvaan haettiin tekijää, hakuilmoituksessa lueteltiin työtehtäviksi muun muassa vesilaitostoimintaan liittyvien laatu-, lupa- ja ympäristöprosessien valmistelu ja toteutus sekä yhteistyö lupaviranomaisten kanssa. Ympäristöasiantuntija tulisi myös vastaamaan laitosten toimintaan liittyvästä seurannasta ja raporteista, ylläpitämään riskinarviojärjestelmiä ja vastaamaan käyttölaboratorioiden toiminnasta sekä toimimaan asiantuntijana laitosten toimintaan liittyvissä energiatehokkuus-, hiilijalanjälki- ja vastuullisuusasioissa. Koivuhuhdan mukaan kuvaus vastaa hyvin sitä, mitä hän on käytännössä puolen vuoden ajan tehnyt. 18 – Työnkuvani on laaja ja päiväni ovat vaihtelevia. Monipuolinen perehtyminen vesilaitosalaan on ollut kiinnostavaa. Olen todella innoissani uudesta työstäni. Avointa viestintää Koivuhuhta toimii tällä hetkellä muun muassa projektikoordinaattorina Siilinjärven vedentuotannon riskien hallintasuunnitelman päivittämistyössä. Työtä tehdään verkkopohjaisella WSP-työkalulla (Water Safety Plan) yhdessä viranomaisten kanssa. Työssä arvioidaan vedentuotannon vaaratekijöitä, riskien suuruutta ja riskien hallintakeinoja. Vaaratekijä voi olla esimerkiksi tulva, jonka seurauksena pohjaveden laatu heikkenisi. Pahin mahdollinen seuraus tästä olisi vesiepidemia. Epidemian yhtenä hallintakeinona voitaisiin käyttää raakaveden desinfiointia. – Yhteistyö projektissa on erinomaista ja palkitsevaa. Kuopion Vedellä on laaja asiantuntemus ja pitkä kokemus riskienarviointityössä. Projektikoordinaattorina Koivuhuhta huolehtii työn kokonaisuudesta ja eri tahojen yhteistyön sujumisesta. Ympäristöasiantuntijan työhön sisältyy paljon vuorovaikutusta. Koivuhuhdalle se sopii. Hän on luonteeltaan viestijä ja hänestä on mukavaa, että asiat ovat selkeitä ja että kaikesta voi keskustella. Koivuhuhdan mielestä asioista pitää viestiä matalalla kynnyksellä ja avoimesti yhtä lailla sisäisesti kuin ulospäin ja viranomaisten kanssa. – Työtäni tarvitaan erityisesti vuorovai- kutukseen. On tärkeää tuoda esille ympäristöasioiden näkökulma vesilaitosalalla. Minun tehtäväni on huolehtia ympäristöasioiden eteenpäin viemisestä ja esimerkiksi ympäristölainsäädännön velvoitteiden hoitamisesta. Hyvä pöhinä Kuopion Vesi ei ollut Koivuhuhdalle täysin vieras työpaikka keväällä 2023. Hän on ollut Kuopion Vedellä lyhyessä projektiluonteisessa työsuhteessa vuonna 2017. Koivuhuhta pani jo silloin merkille, että Kuopion Vesi on mukava työpaikka. – Täällä on hyvä pöhinä. Esihenkilöni Markku Lehtola on hyvin avoin ja ennakkoluuloton uusille asioille. Sillä on iso vaikutus. Olen kokenut olevani erittäin tervetullut tähän työyhteisöön. Koivuhuhta kuvailee työilmapiiriä avoi-

”On tärkeää tuoda esille ympäristöasioiden näkökulma vesilaitosalalla.” Auri Koivuhuhta muutti Oulusta Kuopioon 18 vuotta sitten. Hän on viihtynyt luonnonkauniissa Kuopiossa hyvin. Auri Koivuhuhta ympäristöasiantuntija men lisäksi kuuntelevaksi ja osallistavaksi. Hänellä on työntekijänä sellainen olo, että kaikesta voi puhua ja uusia ideoita esittää. Keskustelukulttuuri on Koivuhuhdan mukaan neutraali. Uudessa työssään Koivuhuhta on huomannut, että työpaikalla huolehditaan työntekijöiden hyvinvoinnista. Koivuhuhta pitää työn tekemisestä, nopeatempoisuudesta ja haasteista. Aiemmissa työpaikoissa työn tempo on ollut erilainen kuin nyt. – Olen tainnut vain olla kova tekemään töitä, eikä sitä ole erikseen kielletty. Täällä työt tehdään työaikana ja luotetaan siihen, että jokainen tekee parhaansa. Joskus kun olen yrittänyt venyttää päivää, minulle on sanottu, että Auri, oliskos aika mennä kotiin, Koivuhuhta kertoo nauraen. Kun työmatkoihin käytetty aika on vähentynyt ja työt tehdään työajalla, vapaa-ai- kaa on paljon. Uusi työ sisältää kuitenkin paljon uuden omaksumista, joten vapaaehtoisesta opiskelusta pitävä Koivuhuhta ei ole aloittanut opintoja työn ohessa. – Vapaa-aikani kuluu nyt todellakin vapaalla, hauskoja TikTok-videoita katsellen ja kevyttä kirjallisuutta lukien.  19

Lasten kysymyksiä vedestä ? Miksi vesi maistuu erilaiselta eri kunnissa? Suomessa on turvallista juoda hanavettä missä tahansa kunnassa. Vesi puhdistetaan vesilaitoksella niin että siitä poistetaan kaikki epäpuhtaudet ja virukset ja bakteerit. Vesi voi kuitenkin maistua eri kunnissa ja kaupungeissa hieman erilaiselta. Veden makuun voi vaikuttaa esimerkiksi se onko se valmistettu pohjavedestä vai järvivedestä. Järvivettä joudutaan käsittelemään tehokkaammin erilaisilla kemikaaleilla kuin pohjavettä. Vesi desinfioidaan yleensä myös kloorilla. Nämä kaikki voivat aiheuttaa sen, että tarkka maistaja voi havaita lieviä makueroja eri kuntien vesissä. Yleensä vesi on parhaimmillaan kylmänä, joten vettä kannattaa juoksuttaa hieman hanasta niin että se kylmenee ennen veden juomista. ? IStock Tekstit ja kuvat: Kuopion Vesi Mistä löydät tietoa veden laadusta ja hinnasta? Veden hinnasta ja laskutuksesta löydät tietoa kotisivuiltamme kuopionvesi.fi/asiakkaalle/hinnat-ja-laskutus/. Kuopion Veden asiakkaat saavat tietoa myös vesi- ja jätevesilaskulta sekä Vesitili -palvelun kautta. Veden laatutietoa löydät kotisivuiltamme kuopionvesi.fi/tietoa-vedesta/ veden-laatu/. Lisäksi vesi.fi:n työkalusta ”Vesihuoltolaitosten tunnusluvut” löydät ajantasaiset tiedot eri alueiden veden laadusta. Palvelusta näkyy, onko vedenjakelualueella saavutettu talousveden terveysperusteiset laatuvaatimukset. Veden laatutietoja pääset katsomaan, kun avaat valitun kunnan vesihuoltoorganisaation ja valitset sen jälkeen välilehden ”Vedenjakelualueiden tunnusluvut”. Jos omassa hanavedessä tuntuu olevan vaikkapa raudan makua, voit tarkistaa ”Vesihuoltolaitosten tunnusluvuista”, mikä on veden rautapitoisuus vedenjakelualueella. Mikäli tuotetun veden rautapitoisuus on normaali eikä vedenjakelualueella ole muita häiriöitä, vikaa voi lähteä jäljittämään kodin tonttivesijohdosta ja muusta vesilaitteistosta. Minne vessanpönttövesi menee? Raikasta vesijohtovettä kesävesiautomaateista Vessanpöntön vesi menee viemäriin, 110-vuotisjuhlavuotensa kunniaksi jotka kulkevat maan alla ja joiden kautta likainen vesi johdetaan lopulta jätevedenpuhdistamolle. Jätevedenpuhdistamolla likaisesta vedestä poistetaan kiintoaines ja siinä olevat ravinteet. Puhdistettu vesi johdetaan järveen. Jotta viemärit ja jätevedenpuhdistamo toimisivat kunnolla, on tärkeää, että vessanpönttöön ei heitetä mitään sinne kuulumatonta kuten roskia, ruokaa tai muita jätteitä. Kuopion Vesi perusti yleiseen käyttöön neljä kesävesiautomaattia, joista jokainen voi täyttää vesipullonsa raikkaalla vesijohtovedellä ilmaiseksi. Vesiautomaatit sijaitsevat Kuopiossa Valkeisen puistossa, satamassa, Väinölänniemellä ja Siilinjärvellä torin laidalla ja ne ovat auki kesäkauden ajan. Vesiautomaatit avataan keväällä ja suljetaan syksyllä ilmojen kylmetessä. 20

Vuoden 2023 asiakastyytyväisyystutkimuksesta hyvä tulos Asiakkaiden tyytyväisyyttä Kuopion Veden palveluihin vuonna 2023 selvitettiin Taloustutkimus Oy:n WACSI 2023 –vesilaitosten asiakastyytyväisyystutkimuksella. Tutkimukseen osallistui yhteensä yhdeksän vesilaitosta. Tutkimus tehtiin 30.5.–7.8.2023 välisenä aikana. Tutkimuksen kohderyhmän muodostivat satunnaispoiminnalla vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella asuvat 25–74-vuotiaat. Tutkimuksen kokonaisotanta yhtiön toiminta-alueella oli noin 2985 haastattelua. Yhtiön asiakastyytyväisyys oli kokonaisuudessa noussut hieman edellisvuodesta ollen lähellä valtakunnallista keskiarvoa. Tuloksia valtakunnallisesti vertailtaessa tulee muistaa, että laitokset eroavat toisistaan raakavesilähteen, toiminnan, kokoluokan ja yritysmuodon osalta. Lämmin kiitos kaikille asiakastyytyväisyystutkimukseen osallistuneille.  Ota käyttöön e-lasku Suosittelemme asiakkaitamme ottamaan käyttöön e-laskun. Saat vesi- ja jätevesilaskun nopeasti ja vaivattomasti suoraan omaan verkkopankkiisi. Miksi kannattaa valita e-lasku? z Maksaminen on turvallista, sillä se saapuu nopeasti suoraan verkkopankkiisi eikä voi vahingossa hävitä. z E-lasku on ympäristöystävällinen, sillä sen valitsemalla voit vähentää paperijätettä ja laskun jakeluprosessin ympäristökuormitusta. z Voit vastaanottaa ja maksaa e-laskun verkkopankissasi missä ja milloin vain. z E-laskulla maksutiedot ovat valmiina, joten näppäilyvirheitä ei pääse syntymään. z Kun olet tarkistanut laskun, sinun tarvitsee vain hyväksyä se. z Voit asettaa laskun automaattisesti maksuun, jolloin sinun ei tarvitse huolehtia eräpäivästä. z E-laskut arkistoituvat verkkopankkiisi ja pysyvät tallessa. Näin otat e-laskun käyttöösi: 1 2 3 Tee sopimus e-laskun käyttöön- otosta omassa verkkopankissasi. Valitse laskun lähettäjäksi Kuopion Vesi Oy ja laskutusaiheeksi vesi- ja jätevesilasku sekä syötä edellisen laskun viitenumero. Tieto e-laskun käyttöönotosta tulee meille automaattisesti ja saat seuraavan laskusi suoraan verkkopankkiisi. Tilaamalla e-laskun 15.11.2023 – 15.2.2024 aikana osallistut automaattisesti iPad 10th gen -tabletin arvontaan. tai ska nna a! Liity Kuopion Veden viestipalveluun Rekisteröitymällä maksuttomaan viestipalveluumme kotisivuillamme www.kuopionvesi.fi saat tiedot vesihuollon häiriötilanteista ja ennakoiduista käyttö- ja huoltokatkoksista maksutta suoraan matkapuhelimeesi ja/tai sähköpostiisi. Viestipalvelulla lähetetään rajallisen merkkimäärän vuoksi vain ydintieto. Lisätietoja esimerkiksi häiriöistä saat Kuopion Veden verkko- ja Facebook-sivuilta tai asiakaspalvelusta (iltaisin ja viikonloppuisin päivystysnumeroista). Palveluun voivat liittyä kaikki veden käyttäjät Kuopion Veden toiminta-alueella. Siihen on mahdollista rekisteröityä myös omaisen tai muun huoltajan puhelinnumerolla/sähköpostiosoitteella esimerkiksi ikäihmisen puolesta hänen osoitteeseensa. Viestipalvelun saat käyttöösi rekisteröitymällä käyttäjäksi Kuopion Veden verkkosivuilla kuopionvesi.fi/asiakkaalle/hairioviestien-tilaaminen/. Yhteystietojasi käytetään vain vesihuollon tiedottamiseen. Palvelun peruutuksen voit myös tehdä yllä mainitulla verkkosivulla. Jos lomake ei tunnista osoitettasi tai tarvitset apua rekisteröitymisessä, ota yhteys asiakaspalveluumme asiakaspalvelu@kuopionvesi.fi. Mainitse sähköpostissa osoitteen lisäksi muut lomakkeella kysytyt tiedot, niin teemme rekisteröinnin puolestasi. 21

Ristikon avainsana Mikä oli lehden mielenkiintoisin juttu? VASTAANOTTAJA MAKSAA POSTIMAKSUN Anna lehdestä kouluarvosana (4-10) Mistä aiheista haluaisit lukea lehden seuraavista numeroista? Muuta palautetta lehdestä? Kysymys vedestä kysymyspalstalle Nimi, osoite ja puhelinnumero Tunnus 5004560 00003 Vastauslähetys Henkilötietoja käytetään ainoastaan arvonnan suorittamiseen. Henkilötiedot tuhotaan arvonnan jälkeen eikä niitä talleteta mihinkään. 22 Ratkaise ristikko Kirjoita ristikon avain­sana kuponkiin ja pudota kuponki postilaatikkoon. Avainsanat muodostuvat ristikon värillisiin ruutuihin. Vastaa samalla myös lehteämme koskeviin kysymyksiin. Voit ilmoittaa ristikon ratkaisun ja antaa palautetta myös palautelomakkeella osoitteessa pisaroita.com. Palauta vastauksesi 29.12. mennessä. Kaikki määrä­päivään mennessä saapuneet vastauk­ set osallistuvat langattomien kuulokkeiden ­arvontaan. Voittajalle ilmoitetaan henkilökohtaisesti.

Historian havinaa Timo Hämäläinen muistelee lämmöllä opiskeluvuosiensa kesätyötä Itkonniemen vesilaitoksella. Teksti: Janne Laitinen Kuvat: Matias Honkamaa, Timo Hämäläisen arkisto Timo Hämäläinen selaa vanhaa lokikirjaa, kun silmään sattuu tutulla käsialalla tehty merkintä. Hämäläistä hymyilyttää. Huuhteluvesipumpun hypon syöttölaite KS450 ei toimi. Perässä on kunnossapidon jättämä kommentti: Jos ei toimi, tärräätä kevyesti kovalla esineellä. Ruutuvihkoon tehdyt merkinnät ovat heinäkuulta 1987, ja niistä ensimmäisen kirjasi ylös Kuopion vesilaitoksen käyttöpäivystäjä Timo Hämäläinen. Lokikirja löytyy Itkonniemen vesilaitoksen vanhasta valvomosta, joka toimii nykyään museohuoneena. Hämäläinen vieraili entisellä työpaikallaan ja muisteli Pisaroita-lehdelle, millaista oli työ vesilaitoksen päivystäjänä 1980-luvun lopun Kuopiossa. Hän on nykyään hankintayhtiö Sansian liiketoimintajohtaja. Arvokasta työkokemusta Hämäläinen työskenteli vesilaitoksen käyttöpäivystäjänä vuosina 1987 ja 1988. Tuolloin parikymppinen Hämäläinen oli diplomi-insinööriopintojensa loppusuoralla. Hän valmistui Lappeenrannan teknillisestä korkeakoulusta 1989. Opintoihin kuului pakollinen työharjoittelujakso, ja lisäksi nuorta opiskelijaa kiinnostivat lisätienestit. Kumpikin tarve täyttyi käyttöpäivystäjän lomansijaisena kotikaupungin Kuopion vesilaitoksella. Käyttöpäivystäjä tarkkailee keskusvalvo- mosta, että vesilaitokset ja vesihuoltoverkosto toimivat häiriöttömästi. Iltaisin ja öisin päivystäjä oli yleensä ainoa työntekijä talossa. – Alussa vastuu ison laitoksen valvomisesta pelotti. Mutta sain hyvän perehdytyksen ja tykkäsin työstä kovasti. Entisajan teknologiaa Ensimmäisenä vuotenaan Hämäläinen työskenteli vanhassa valvomossa, jonka laitteisto on nyt museotavaraa. Käytössä oli yksi saksalaisvalmisteinen keskustietokone, ja takaseinällä analogiset piirturit raksuttivat paperille tietoa veden kulutuksesta. – Piirtureista näki kuopiolaisten elämänrytmin. Vedenkulutus nousi viiden jälkeen aamulla, ja suurimmat piikit olivat 7–8 aikoihin. Päivystäjän työhön kuului paljon käsipelillä säätämistä, jonka on nykyään korvannut automatiikka. Vaativin työtehtävä oli laitoksen alas- ja ylösajo, joka piti tehdä kerran viikossa. – Siinä ei todellakaan painettu vain offnappulaa. Se oli monivaiheinen homma, jossa piti kiertää eri puolilla laitosta käsittelemässä nappuloita ja säätimiä. Työtä ei helpottanut, että siihen ei ollut kunnollisia kirjallisia ohjeita. Niinpä Hämäläinen naputteli sellaiset itse kirjoituskoneella, jotta kaikkea ei tarvinnut muistaa ulkoa. Ohjeita käyttivät kollegatkin. Vedenpaisumus vesilaitoksella Hämäläisen työvuoroille ei sattunut isompia vedenjakeluhäiriöitä. Vesilaitoksella sattui sen sijaan kerran vahinko, josta päivystäjäkään ei selvinnyt kuivin jaloin. Huoltomiehet olivat tyhjentämässä vesiallasta laitoksen yläkerrassa kesällä 1987, kun Timo Hämäläinen vuosikymmeniä myöhemmin tutussa paikassa, museoidussa päivystystilassa, jossa hänkin työskenteli 1980-luvulla. vedet karkasivat altaasta. – Olin silloin päivävuorossa valvomossa. Ihmettelin veden kohinaa, ja kohta vettä syöksyi portaikossa valvomon takana. Sitä tuli järkyttävät määrät. Tilanne oli huolestuttava, sillä vesi pääsi kellariin, jossa oli tuolloin laitoksen sähkökeskus. – Valvomossa oli yhtäkkiä puolenkymmentä äijää ryntäilemässä. Mietittiin, että lähdetäänkö karkuun vai saadaanko tilanne pelastettua. Pahimmalta vältyttiin, kun joku huoltomiehistä keksi pumpata enimmät vedet kellarista uppopumpulla. Vanha valvomo poistui käytöstä Hämäläisen työaikana. Toisena kesänään hän päivysti uudisrakennukseen valmistuneessa valvomossa, jossa oli uudet tietokoneet ja digitaaliset piirturit. Vanhasta valvomosta Hämäläisellä on muistona valokuvia. Hän harrasti valokuvausta, ja töissä kulki mukana joskus järjestelmäkamera. Kuviin on tallentunut omakuva sinitakkisesta nuorukaisesta näyttöpäätteen ääressä. Ja vesilaitoksen rannassa yövuoron päätteeksi ikuistettu kaunis auringonnousu.  23

JULKINEN TIEDOTE JOKAISEEN KOTIIN PUHTAAN VEDEN PUOLESTA Asiakaspalvelu Päivystysnumerot 24 h Laskutukseen liittyvät asiat 044 718 5357 Vedenlaatuhäiriöilmoitukset 044 718 5362 Laskun maksuun liittyvät asiat ropo-online.fi palvelee 24/7 09 4246 1314 kuopionvesi@ropocapital.fi Vesi- ja jätevesiverkoston vikailmoitukset sekä jätevedenpuhdistamoiden ja -pumppaamoiden vika- ja häiriöilmoitukset 0500 203 023 Omistajanvaihdokset 044 718 5354 Liittymisasiat 044 718 5353 Tonttijohtojen rakennuttaminen ja vesimittarin asennukset 044 718 5367 mittarointi@kuopionvesi.fi Tilaa tekstiviesti vedenjakelun häiriöistä Saat tiedot vedenjakelun häiriöistä ja suunnitelluista huoltokatkoksista maksutta suoraan matkapuhelimeesi ja/tai sähköpostiisi. Rekisteröidy viestipalveluun: www.kuopionvesi.fi Haapaniementie 30, 70100 Kuopio | www.kuopionvesi.fi | www.facebook.com/kuopionvesi Puhelinvaihde 017 185 555 | asiakaspalvelu@kuopionvesi.fi