1 VESILAITOKSEN LEHTI 2023 syksy Teemajuttu: Verkostojen saneeraustarve on akuutti Tunnista viemärin pahikset Mihin tarvitaan vesitorneja? Noora Shingler: Haluan suojella lempiallastani Itämerta” vesi 2023 syksy Hämeenlinnan, Hattulan & Akaan

2 pääkirjoitus 2023 syksy syksy vesi 2023 Vesi-lehti kertoo ajankohtaista vesihuollon maailmasta julkaisija HS-Vesi Paroistentie 7 13600 Hämeenlinna hsvesi@hsvesi.fi hsvesi.fi tuotanto TK mediatalo Oy www.tkmediatalo.fi Vastaava tuottaja Jenniina Nummela Toimittaja HS-Vesi pyrkii aktiivisesti tehostamaan ja kohdentamaan asiakasviestintäänsä. Käsissäsi on siitä tuorein esimerkki. Asiakaslehtemme on perinpohjaisesti uudistunut, ja sen nimi samalla vaihtunut lyhyeksi ja ytimekkääksi Vesi-lehdeksi. Lehti on tuotettu yhteistyössä yli kymmenen muun suomalaisen vesihuoltolaitoksen kanssa. Osa jutuista on kaikille yhteisiä ja sisältää ajankohtaisia vesihuoltotoimintaan yleisesti liittyviä asioita. Niihin on haastateltu alan asiantuntijoita maassamme. Osa jutuista on räätälöity kunkin vesihuoltolaitoksen omiin informointitarpeisiin. Uudistuksen myötä asiakaslehti on ulkoasultaan houkuttelevampi ja asiasisällöltään kattavampi – niin ainakin uskomme. Kuulemme mielellämme sinun näkemyksesi asiasta esimerkiksi verkkosivuiltamme löytyvän sähköisen asiointi- ja palautepalvelun kautta. Marjaana Lehtinen Ulkoasu Erika Nieminen Kannen kuva Jani Laukkanen paino UPC, Vaasa Painos 56 500 kpl 4041 0948 Painotuote HS-Vesi on liittynyt vapaaehtoiseen yhdyskuntajäteveden puhdistuksen green deal -sopimukseen. Sitoudumme muun muassa poistamaan ravinteita lupaehtoja tehokkaammin ja vähentämään päästöjä hankkeilla, jotka liittyvät verkostojen hallintaan, saneeraukseen, vuotovesiin ja ylivuotoihin. Lisäämme myös tietoisuutta haitallisten aineiden käytöstä viemäröintialueella esimerkiksi tiedotuskampanjoilla. Tämän asiakaslehden keskiaukeamalla on rautaisannos tietoa siitä, mitä viemäreihin saa laittaa ja mitä ei. Viemäri ei ole roskis! Vuosi on kääntymässä lopuilleen, ja laadimme kuumeisesti toimintasuunnitelmia vuodelle 2024. Maailman tilan haastavuudesta huolimatta perustehtävämme pysyy selvänä: turvaamme korkealaatuista vesihuoltopalvelua vuoden jokaisena päivänä ja tuntina. Jukka Meriluoto Hämeenlinnan Seudun Vesi Oy:n toimitusjohtaja

sisältö tunnista viemärin pahikset. 10 12 13 kuvat siiri järvinen, jani laukkanen ja istock 14 17 18 20 22 13 siivotessa kannattaa välttää vahvoja kemikaaleja. 23 4 ”vesihuollon painopiste on siirtynyt rakentamisesta saneerausvaiheeseen.” Riku Vahala, VVY:n toimitusjohtaja Teemajuttu: Saneeraus. Maan alla piilee yhteinen miljoonaomaisuus – yli 100 000 kilometriä vesijohto- ja jätevesiverkostoa, jonka kunnosta on huolehdittava. Vesitorni – vesihuoltoverkoston näkyvin osa. Kaupunkien tunnistettavat maamerkit ovat usein korkeita ja korkealla riittävän vesipaineen aikaansaamiseksi. Viemärin hyvikset ja pahikset. Viemärin kannalta hyviksiä ovat tiski- ja pesuvesi, vessapaperi ja ihmisen jätökset. Rasvat, roskat ja kemikaalit eivät kuulu viemäriin. Vähennä kemikaalikuormitustasi. Pyykinpesun ympäristökuormaa voi vähentää muun muassa miedoilla ja ympäristömerkityillä puhdistus- ja pesuaineilla. Noora Shingler rakastaa uintia ja haluaa suojella Itämerta. Sinne on päästävä pulahtamaan myös sydäntalvella vaikka sitten jäätä vasaralla rikkomalla. Kylmä vesi vanhin voitehista. Talviuinnin suosio kasvaa, eikä ihme, sillä sen tuomat hyödyt ovat moninaiset. Lue, miksi kylmäuinti tai avantoon pulahdus kannattaa. Tärkeää työtä. Jutta Vikman-Kautiainen ja Jenni Syrenius työskentelivät kesäharjoittelijoina HS-Veden Hämeenlinnan toimipisteessä. Lue kokemukset kesätyöstä. Lyhyesti & Kysy vedestä. Vesijalanjälki kuvaa vedenkäytön kokonaisuutta | Miten varaudun vesikatkoon? | Miten estän putkia jäätymästä kovalla pakkasella? HS-Vesi tiedottaa! Korotuksia HS-Veden perus- ja käyttömaksuihin | Tilaa häiriötiedotteet web-lomakkeella Ratkaise ristikko ja osallistu kilpailuun. Voit myös antaa palautetta lehdestä. 18 Jutta ja Jenni kertovat kesäpestistään HS-Vedellä. vesi 2023 syksy 12 4–9 35

4 teksti marjaana lehtinen kuvat jani laukkanen ja jenniina nummela vesi 2023 syksy VVY:n toimitusjohtaja Riku Vahala toivoo, että kuntapoliitikot ymmärtävät nostaa vesihuoltomaksut tasolle, jolla sanee­ rauksista pystytään huolehtimaan. Maan alla piilee yhteinen Vesihuoltopalvelut toimivat 24/7 vain, jos ­verkostoja uusitaan niiden kunnon heikentyessä. A uki kaivetut kadut ja liikennehaitat harmittavat. Taatusti ketuttaa vielä enemmän, jos hanasta ei tule vettä eikä viemäri johda likavesiä ja vessatuotoksia jätevedenpuhdistamolle. Katseilta piilossa routakerroksen alapuolella noin kahden metrin syvyydessä sijaitsee suurin osa jokaisen vesihuoltolaitoksen omaisuudesta: vesijohto- ja viemäriverkosto. Kansallisesti vesihuollon verkosto-omaisuuden arvoksi on arvioitu 6,5 miljardia euroa. – Kuntatasolla puhutaan miljoonien eurojen arvoisesta verkosto-omaisuudesta. Sen omistavat kuntalaiset eli vedenkäyttäjät ja vesiosuuskunnissa niiden jäsenet, valottaa Suomen Vesilaitosyhdistys ry:n (VVY) toimitusjohtaja Riku Vahala. Vahala työskenteli aiemmin Aalto-yliopiston vesihuoltotekniikan professorina ja on toiminut asiantuntijana muun muassa monissa kansallisissa vesihuoltoon liittyvissä selvityksissä. Asentaja Vilho Mänty hoitaa pakkosujutuslaitetta työmaakuopassa. Kaivantotuki ympärillä suojaa sortumilta.

5 vesi 2023 syksy l Asentaja Kalle Lehtikangas tarkastelee pakko­ sujutusta ­työmaakuopan reunalta Lohjalla. miljoonaomaisuus vesihuollon painopiste on siirtynyt rakentamisesta saneerausvaiheeseen.

6 vesi 2023 syksy – Jos verkostoa ei saneerata, vesihuoltolaitoksen palvelutaso laskee. Yllättävien vesikatkojen määrä kasvaa, eikä vettä aina tule kuluttajan hanasta. Sen sijaan vesi saattaa tulvia kaduille. Hajonneet viemäriputket voivat pahimmillaan pilata pohjavesiesiintymiä tai tulvia pintavesiin ja aiheuttaa tautiepidemioita. Runsaiden vuotovesien vuoksi menee hukkaan energiaa, raakavettä ja kemikaaleja, kun vettä puhdistetaan ja pumpataan verkostoon turhaan. Suomen ympäristökeskuksen mukaan tuotetusta vedestä 17–18 prosenttia jää laskuttamatta. Osa hävikistä selittyy muun muassa katujen pesulla, mutta pääosa muodostuu verkoston vuodoista. Jos raakavesivarannot ovat niukat, vuodot voivat myös aiheuttaa ongelmia talousveden riittävyyden kannalta. Monta syytä putkirikkoihin Suomessa on noin 107 000 kilometriä vesijohtoverkostoa ja noin 50 000 kilometriä jätevesi- ja hulevesiviemäriverkostoa. Lukuihin eivät sisälly kiinteistöjen tonttijohdot. Arviolta kuusi prosenttia vesijohtoverkosto-omaisuudesta ja jopa 12 prosenttia viemäriverkosto-omaisuudesta on luokiteltu erittäin huonokuntoiseksi. Vesihuoltoverkoston isoin rakennusbuumi ajoittui 1960–70-luvuille. Suuri osa tuolloin rakennetuista linjoista on saavuttanut saneerausiän, sillä putkien teknisenä käyttöikänä pidetään yleensä 50–70 vuotta. Jotkut sitä nuoremmat putket saattavat olla heikossa kunnossa, kun taas jossain jopa satavuotiaat putket toimivat moitteettomasti. – Vesihuollon painopiste on siirtynyt rakentamisesta saneerausvaiheeseen. Vielä kymmenen vuotta sitten asiasta vasta puhuttiin, mutta nyt laitokset ovat heränneet saneeraustarpeeseen ja ryhtyneet toimeen, Vahala kertoo. Vesihuoltoputkia rapistuttavat ulkoiset ja sisäiset tekijät. Taajamissa liikenne ja mahdolliset lähellä tehtävät kaivutyöt liikuttavat niitä. Maaperän laatu voi syövyttää putkia hiljalleen. Ilmastonmuutoksen myötä lisääntyvät rankkasateet saattavat liikuttaa maamassoja ennakoimattomasti ja aiheuttaa putkivaurioita. Lisäksi putkien kestävyys riippuu rakentamisen laadusta. Viemäriputkien sisällä kulkeva jätevesi rapisuttaa putkea mekaanisesti ja joskus myös syövyttää kemiallisesti. Vesijohtoputkissa kulkeva talousvesi kuluttaa putkimateriaalia pikkuhiljaa. Itse putkien lisäksi niiden saumat, tiivisteet tai venttiilit saattavat ajan mittaan rikkoutua. – Putkien tarkka eliniän arviointi on lähestulkoon mahdotonta. Laitoksilla on paljon kokemusperäistä tietoa siitä, kuinka pitkään tietyntyyppiset putket kestävät tietynlaisissa olosuhteissa. Ideaalitilantees- Vanha tonttiventtiili on jo syöpynyt läpi. sa putket uusitaan juuri edellisenä päivänä, kun ne olisivat seuraavana päivänä hajoamassa. Jos ne ehtivät hajota, ollaan myöhässä. Saneeraaminen kovin paljon etukäteen on puolestaan rahan tuhlaamista, Vahala jatkaa. Saneeraus maksetaan vesimaksuilla Arviot vesihuoltoverkostojen saneerausvelan määrästä vaihtelevat. Kaikki laitokset eivät pysty sitä määrittämään verkostojen puutteellisten ikä- ja kuntotietojen vuoksi. Lisäksi verkostot on rakennettu eri aikoihin, joten saneeraustarve ajoittuu eri tavoin eri laitoksilla. – Tilanne ei ole tällä hetkellä katastrofaalinen tai hälyttävä, mutta saneeraustarpeet patoutuvat jatkossa pahasti, jos niihin ei vastata nopeasti. Karkeasti arvioiden saneerausten määrää pitäisi kolminkertaistaa valtakunnan tasolla, jotta pystytään vastaamaan saneeraustarpeisiin, Vahala sanoo. Saneeraukset maksavat. Kenen kukkarosta rahat investointeihin kaivetaan? Vahala muistuttaa, että kaikki vesihuoltolaitoksen toiminta – myös saneeraukset – rahoitetaan asiakasmaksuilla, ei verovaroin. Asiakkailta perittävän vesimaksun suuruus vaikuttaa siihen, kuinka paljon kukin vesihuoltolaitos voi saneerata verkostoaan ja sitä kautta varmistaa 24/7 toimivat vesihuoltopalvelut. – Vesihuoltomaksuja pitää korottaa aika rajusti lähivuosina, jotta vesihuoltolaitokset pystyvät vastaamaan saneeraustarpeeseen. Jos kunnassa on paljon verkostoa ja vähän asiakkaita, paine vesimaksun nostamiseen on huomattavasti suurempi kuin tiiviisti rakennetussa kunnassa. Toivon, että kuntapoliitikot tiedostavat tilanteet ja ymmärtävät nostaa vesihuoltomaksut tasolle, jolla saneerauksista pystytään huolehtimaan. Lähde: Vesihuollon investointitarpeet vuoteen 2040 –julkaisu, VVY

7 Asentaja Kalle Lehtikangas asettaa vetopäätä uuteen putkeen Lohjan työmaalla. Työpäällikkö Petteri Niemi seuraa vierestä. ”kaikki vesihuoltolaitoksen toiminta – myös saneeraukset – rahoitetaan asiakasmaksuilla, ei verovaroin.” vesi 2023 syksy ­Kaivantotukea ­nostetaan paikoilleen, jotta pakko­sujutus kaivantojen välillä voidaan aloittaa.

8 teksti marjaana lehtinen kuva sisältöstudio miia salminen vesi 2023 syksy syksy Paroisten puhdistamo käsittelee jätevedet entistä tehokkaammin V HS-Veden historian suurin ympäristöinvestointi – Paroisten puhdistamon saneeraus- ja tehostamishanke – valmistui kesällä. uonna 1966 käyttöönotettua ja sittemmin useasti laajennettua puhdistamoa oli uudistettava, koska sen ympäristölupavelvoitteet kiristyivät. Kokonaistypenpoistoa piti tehostaa ja hygienisointia parantaa. Ensimmäisessä urakassa rakennettiin uusi 2 500 kuution ilmastusallas, joka mahdollisti biologisen prosessin kapasiteetin kasvattamisen neljänneksellä ja typenpoiston tehostamisen. Toisessa urakassa toteutettiin vaadittavat koneisto-, putkisto- ja laitteistoasennukset sekä Skannaa QR-koodi ja katso YouTubesta video Paroisten puhdistamon prosessikuvauksesta saneeraus- ja tehostamishankkeen jälkeen. rakennettiin UV-yksikkö desinfioimaan puhdistettua jätevettä ennen johtamista Vanajaveteen. Saneerauksessa myös uusittiin sähköistys, automaatio, lvi-järjestelmät ja valvomo. Investointi maksoi yhteensä noin 20 miljoonaa euroa ja sisälsi urakoiden lisäksi suunnittelun, rakennuttamisen ja valvonnan. – Puhdistamo toimi normaalisti koko hankkeen ajan, mikä vaati erityisjärjestelyitä. Myös korona toi omat haasteensa, kertoo laitospäällikkö Juha Sipponen. Paroisten puhdistamolle tulee jätevettä käsiteltäväksi Hämeenlinnasta, Hattulasta ja yksi kolmasosa Iittalan jätevesistä. Hankkeen myötä puhdistamo on päässyt vaadittaviin puhdistustuloksiin ja jopa ylittänyt ne typenpoiston osalta. Toukokuun alusta lokakuun loppuun käytössä oleva UV-desinfiointi poistaa puhdistetusta jätevedestä bakteerit ja mikrobit 99,99-prosenttisesti. – Vesi on uimavesikelpoista uimakaudella. Sen ulkopuolella hygieeninen kuormitus häviää itsekseen pikkuhiljaa luonnollisten prosessien kautta, selvittää käyttöinsinööri Marja Leimu. Mitoitus riittää pitkälle tulevaisuuteen Toimitusjohtaja Jukka Meriluodon mukaan puhdistamo pystyy toimimaan uudella mitoituksella vuoteen 2035 tai jopa vuoteen 2040 asti, elleivät puhdistusvaatimukset sitä ennen kiristy. – EU:ssa on valmisteilla yhdyskuntajätevesidirektiivin päivitys, johon on kaavailtu tarkempaa lääkeaineiden ja kemikaalien poistoa vedestä. Vielä ei tiedetä, minkä kokoluokan laitoksia ne koskevat ja milloin. Auki on myös, maksavatko sen kuluttajat vai tuotteiden valmistajat. Päivitys valmistuu aikaisintaan ensi vuoden kesällä. Video löytyy myös HS-Veden verkkosivuilta. Paroisten puhdistamon uusi UV-yksikkö etualalla ja uusi ilmastusallas etummaisena oikealla.

teksti marjaana lehtinen kuva jenniina nummela Verkostoja saneerataan joko kaivamalla katu auki tai kaiva­ mattomilla menetelmillä. VESIJOHTOJEN JA VIEMÄREIDEN s­ aneerausmenetelmän valinta vaatii huolellista suunnittelua. Paras ratkaisu huomioi putken kunnon, kustannukset, maaperän, ympäristöhaitat ja muut mahdolliset samanaikaiset infratyöt. Perinteisellä tavalla katu kaivetaan auki kaivukoneella, vanha putki poistetaan ja sen tilalle asennetaan uusi. – Auki kaivaminen sopii kohteeseen, jossa uusitaan myös muuta kadun alla olevaa kunnallistekniikkaa tai lisätään katuvalaistusta tai hulevesiviemäreitä, selvittää verkostosaneerauksia tekevän Sujutek Oy:n toimitusjohtaja Petteri Niemi. Jos katurakenteelle ei tarvitse tehdä mitään, käytetään usein kaivamattomia tekniikoita eli sukitusta tai sujutusta. Viemäritöissä käytetyssä sukituksessa vanha putki jää paikoilleen. Sen sisään vedetään kaivosta toiseen lasikuitumattoa, joka kovetetaan ultraviolettivalolla kiinni vanhan putken sisäpintaan. Putken läpimitta säilyy ennallaan. Putken kokoa hieman pienentäviä sujutusmenetelmiä on useita. Niistä yleisin ja kustannustehokkain on pätkäsujutus, jossa viemärikaivosta toiseen sujutetaan vanhan putken sisään puolimetrisiä putkenpätkiä, jotka lukittuvat toisiinsa. Pitkäsujutus puolestaan sopii vesijohto- ja viemäriputkille. Siinä kaivoon työnnetään vanhan putken sisään pitkä putki vinssillä ja vaijerilla. Asennus vaatii jonkin verran kaivutöitä. Vesijohtojen saneerauksessa käytetään myös pakkosujutusta, jossa vanha putki rikotaan tai vedetään pois. Uusi putki on samankokoinen tai vähän alkuperäistä isompi. Jokainen liitoskohta kaivetaan esiin ja samalla yleensä uusitaan venttiilit ja muut vesijohtolaitteet. Huima ero nopeudessa ja hinnassa – Kaivaen päästään 10–12 metriin päivässä, mutta kaivamattomilla tekniikoilla Uutta putkea voidaan asentaa paikoilleen kerrallaan noin 100 metriä, käytännössä kahden tonttiliittymän väliselle alueelle. voidaan edetä toistasataa metriä samassa ajassa. Ne ovat myös kustannustehokkaampia, sillä niillä saadaan samalla rahalla vähintään kaksi kertaa enemmän putkea maahan kuin perinteisellä menetelmällä. Lisäksi niistä on huomattavasti vähemmän liikennehaittaa, Niemi kertoo. Kaivamattomat menetelmät ovat kaivutöitä ympäristöystävällisempiä. Kaivukoneet sekä maa-ainesten poiskuljetus ja käsittely aiheuttavat noin nelinkertaisen hiilipäästön verrattuna kaivamattomiin tekniikoihin. Kun mukaan lasketaan liikennehaitat, nousevat hiilipäästöt tästäkin. vesi 2023 syksy Kaivu, sukitus vai sujutus? 9

10 teksti marjaana lehtinen kuvat jenniina nummela, tk mediatalo ja istock vesi 2023 syksy – vesihuoltoverkoston näkyvin osa V Mikä erottuu maiseman siluetissa ensimmäisenä, kun lähestyy kaupunkia maitse tai vesitse? Paikallinen vesitorni. esihuoltoverkosto kuuluu yhteiskunnan kriittiseen infraan, ja sen näkyvimmän osan muodostavat vesitornit. Vedenkäsittely- ja jätevedenpuhdistuslaitokset sijaitsevat yleensä hieman syrjemmällä, ja putkista koostuva verkosto puolestaan kätkeytyy syvälle maan alle. Vesitornien merkitys korostuu etenkin sähkö- ja muiden jakelukatkosten aikana. Vesitorneja on isoissa kaupungeissa useampia, ja niillä on monta tehtävää. Ne varastoivat vettä jakeluhäiriöiden varalta, varmistavat riittävän verkostopaineen, tasaavat paineen vaihteluita ja takaavat veden riittävyyden käyttäjille huippu­ kulutuksen aikana, kuten aamuisin. Osa vedenkäsittelylaitoksilla tuotetusta talousvedestä johdetaan suoraan verkostoon ja osa vesitorneihin, jotka toimivat ylävesisäiliöinä. Suomessa vesitornien vesivarastojen tilavuusmäärä vaihtelee 10 ja 60 prosentin välillä keskimääräisestä vuorokausikulutuksesta. Vettä riittää vähintään muutamaksi tunniksi, jotta esimerkiksi häiriötä jossain verkoston osassa aiheuttanut putkirikko saadaan korjattua. Korkeus pitää yllä painetta Vesitornit rakennetaan usein kaupungin korkeimmalle kohdalle, jolloin itse tornin ei tarvitse olla niin korkea riittävän 1. vesipaineen aikaansaamiseksi. Korkeutta tarvitaan ylläpitämään ns. hydrostaattista painetta, joka saa veden virtaamaan putkistossa kotitalouksiin maan vetovoiman vaikutuksesta. Asiakkaalle tuleva vesijohto ja vesitornin säiliö ovat periaatteessa samaa allasta. Koska vesi virtaa ylemmästä altaasta alempaan, vesitornin säiliön vedenpinnan täytyy olla korkeammalla kuin korkeimmalla olevan hanan. Itse asiassa sen täytyy olla vielä korkeammalla, koska hanasta on saatava vettä riittävällä paineella ulos. Vielä taannoin edullisen yösähkön aikaan vesihuoltolaitokset pumppasivat vesitornit täyteen yöllä. Nyt kun energian hinnat muuttuvat ympäri v­ uorokauden, laitokset pyrkivät optimoimaan pumppauksiin kuluvan energian käyttöä ­nykyaikaisen it-teknologian keinoin muun muassa algoritmien avulla. Hankoon ensimmäinen vesitorni Vesitorneja löytyy ympäri maata. Tuorein tieto nykyisin käytössä olevien ylävesi­ säiliöiden ja vesitornien määrästä on peräisin 2000-luvun alusta, jolloin niitä arvioitiin olevan noin 400. Suomen ensimmäinen jalan varassa oleva vesitorni rakennettiin Hankoon vuonna 1910. Se tuhoutui jatkosodan syttyessä vuonna 1941 neuvostoliittolais- ten räjäyttäessä sen lähtiessään Hangosta. Tilalle rakennettiin pian uusi, nykyisin graniitinpunaisena maisemaa hallitseva kaupungin maamerkki. Vuosisadan alusta 1930-luvulle saakka vesitornit rakennettiin kaupunkien monumentaalisiksi arvorakennuksiksi ja niiden yhteyteen suunniteltiin usein myös muita tiloja, kuten näkötorneja tai kahviloita. Vesitornien rakentamisen huippukausi ajoittui 1950-ja 60-luvuille. Niistä käytiin lukuisia arkkitehtuurikilpailuja, joiden perusteella rakennettiin nimekkäiden arkkitehtien suunnittelemia vesitorneja. Upeiden suunnitelmien haittapuolena oli usein suuri hintalappu. Myöhemmin rakennetuissa vesitorneissa käytännöllisyys ja kustannustehokkuus ovat ajaneet ulkonäön ohi. Monta muotoa ja oheiskäyttöä Vesitornit on useimmiten rakennettu betonista, mikä osittain selittyy Suomen vahvalla betoniteollisuudella ja -tietämyksellä. Niiden päätyyppejä ovat jalattomat, lieriömäiset tornit ja jalalliset, kartiomaiset tornit. Jälkimmäisiä kuvaillaan joskus sienityyppisiksi. Tavanomaisten tornimaisten vesisäiliöiden lisäksi meiltä löytyy niin sanottuja vesilinnoja eli rakennuksia, joissa vesisäiliön lisäksi on yleensä myös muita toimintoja. Näistä ehkä tunnetuin

11 vesi 2023 syksy 1. 2. 3. 4. on Riihimäen vuonna 1952 valmistunut vesilinna. Tornit voivat myös viestittää jotain omasta ympäristöstään. Esimerkiksi Rovaniemen vesitorni muistuttaa lappalaiskotaa. Monella vesitornilla on myös oheiskäyttöä. Siinä voi olla vesisäiliön lisäksi näkötorni, observatorio tai se voi osittain tai kokonaan korvata erillisen tietoliikennemaston. Vesitorni voi olla kiinteä osa toista rakennelmaa, kuten Kemin kaupungintalo tai Varkauden vesitorni, joka on osa kerrostaloa. Muutaman viime vuosikymmenen aikana vesitorneja on uudistettu, ja jotain uusia ­rakennettu. Käytöstä poistettujen vesi­ tornien ehkä mielenkiintoisin uusiokäyttö löytyy Nilsiästä, jossa siitä tehtiin yksityiskoti. Omistajilla on riittänyt kavuttavaa rappusissa, sillä hissin lisääminen olisi tullut hyvin kalliiksi. Juttuun on haastateltu dosentti, tekniikan tohtori, tietokirjailija Tapio S. Katkoa. Muina lähteinä Arkki­ tehtuurimuseo, Wikipedia ja Vesihuollon myytit 2. 1. Espoon Haukilahden vesitorni edustaa 1960-luvun utopia-arkkitehtuuria ja muistut­ taa lentävää lautasta. 2. Riihimäen vesilinnassa sijaitsee ylävesi­ säiliön lisäksi kaupungin toimitiloja ja kesäterassi. 3. Järvenpään vesitorni tukeutuu kahden eripaksuisen jalan varaan ja poikkeaa muista suomalaisista vesitorneista. 4. Hangon vesitorni on jo 80-vuotias. -kirja (kirj. Tapio Katko, Petri Juuti ja Riikka Juuti). Miten vesitorni toimii? 1. Vesi pumpataan vedenottamolta. 2. Vesitornin ylävesisäiliöt ylläpitävät verkoston tasaista painetta. 3. Paineen avulla vesi saadaan myös kerrostalojen ylimpiin kerroksiin. 3.

12 teksti marjaana lehtinen kuvat istock vesi 2023 syksy Tunnista viemärin pahikset HUOM. Jokainen kunt a lajittelee jätteensä hiem an eri tavalla riippuen hyöt ykäyttöastee sta, joten tutustu oman jätehu olto­ laitoksesi lajit teluohjeisiin. PALAUTA vanhentuneet ja käyttä­ mättä jääneet lääkkeet apteekkiin, Viemärin kannalta hyviksiä ovat tiski- ja pesuvesi, vessapaperi ja ihmisen jätökset. Rasvat, roskat ja kemikaalit ovat pahiksia, joita viemäri ei hävitä vaan siirtää ongelmaksi muualle. K otona näkyvin haitta pahiksista on viemärin tai pytyn tukkeutuminen, mutta niiden vaikutus ulottuu paljon pidemmälle. Kiinteiden roskien poisto vaatii jätevedenpuhdistamolla paljon ylimääräistä työtä, josta aiheutuvat kustannukset josta ne toimitetaan eteenpäin asianmukaisesti hävitettäväksi. heijastuvat jätevesimaksuihin. Osa kemikaaleista jatkaa puhdistamolta matkaansa lähes muuttumattomina vesistöön, sillä prosessit on suunniteltu poistamaan fosforia, typpeä ja eloperäistä ainesta, ei muuta. Suosi siis hyviksiä, älä laita viemäriin mitään sinne kuulumatonta. JOULU LÄHESTYY, ja monissa kodeissa paistuu kinkku. Laita neste­ mäinen rasva suljetussa purkissa sekajätteeseen tai jähmetä se ja laita biojätteeseen. Jo useana vuonna K-marketeissa on kerätty jouluruokien LEMMIKKIEN hiekat VIE MAALIT, tärpätit, paistinrasvoja ja toimitettu jalostettavaksi uusiutuvaksi dieseliksi. Esi­ ja kuivikkeet kuuluvat öljyt, bensat, lakat, myrkyt ja sekajätteeseen. raskasmetallit vaarallisten merkiksi yhden keskikokoisen kinkun rasvasta valmistettavalla dieselillä ajaa jopa kolme kilometriä. Nestemäiset elintarvikkeet, kuten keitot, jätteiden keräyspaikkaan. juomat, kiisselit ja vellit, voit kaataa viemäriin ilman “sattumia”. SIJOITA VESSAAN roska-astia, jonne laitat hiukset, tamponit, terveyssiteet, pikkuhousun­ suojat, vaipat, pumpulipuikot, käsipyyhe­paperit, pumpulin, meikinpoistoliinat ja kondomit. Tyhjennä astia sekajätteeseen. Lähde: pytty.fi

teksti marjaana lehtinen kuvat istock 13 vesi 2023 syksy martat vinkkaavat käyttämään ekosiivoukseen ruokasoodaa, sokeria, sitruunaa ja etikkaa isoäitien tapaan. Näin vähennät omaa kemikaali­kuormitustasi Omilla valinnoilla voi ­pienentää viemärien kautta vesistöön ­päätyviä kemikaaleja. huuhteluaineen pyykkietikkaan, joka on biohajoava luonnontuote. Viemäri tukossa? ERÄSTÄ PUHDISTUSAINETTA mainostettiin aikoinaan niin tehokkaana, että se räjäyttää lian pois. Nykyisin kehotetaan välttämään liian tehokkaita antibakteerisia aineita, kloorattuja desinfiointiaineita ja liuottimia, sillä ne ovat haitallisia paitsi terveydelle myös ympäristölle. Siivouksessa on hyvä käyttää mahdollisimman vähän kemikaaleja, puhdistaa paikkoja ensin miedolla puhdistusaineella ja siirtyä vahvempaan vain kaikkein sitkeimmän lian kohdalla. Desinfioivia aineita voi käyttää wc-tiloissa, mutta keittiössä ne eivät ole aina tarpeen. Ympäristömerkki siivous-, pyykinpesuja astianpesuaineissa takaa muun muassa sen, että tuotteiden valmistuksessa ei ole käytetty vaarallisimpia kemikaaleja, kuten klooriyhdisteitä. Pyykinpesutottumuksilla on väliä Noin kaksi kolmasosaa tekstiileistä aiheutuvasta ympäristökuormituksesta syntyy niiden pesun ja huollon yhteydessä. Loppukolmannes syntyy kuitujen, tekstiilien ja vaatteiden tuotantoprosesseissa. Pienennä pyykinpesun ympäristökuormaa pesemällä vaatteita vasta, kun ne ovat oikeasti likaisia. Käytä ympäristömerkittyjä tuotteita ja noudata annosteluohjeita. Moni on jo vaihtanut Viemärinavausaineet yleensä tehoavat tukoksiin, mutta sisältävät syövyttäviä kemiallisia aineita. Vaihtoehtoina on käyttää avaamiseen ruokasoodaa ja etikkaa. Huuhtele viemäriä pari minuuttia mahdollisimman kuumalla vedellä. Kaada viemäriin desi ruokasoodaa ja heti perään kaksi desiä väkiviinietikkaa. Anna seoksen vaikuttaa kymmenisen minuuttia ja huuhtele lämpimällä vedellä. Perinteinen viemäripumppu toimii ilman mitään aineita. Huomioi millä peset autoasi Auton pesemisessä käytetään usein liuottimia sisältäviä pesuaineita, jotka eivät hajoa luonnossa. Kotipihassa menopelin voi pestä vain aineilla, jotka hajoavat ympäristössä. Jos autoa ei saa puhtaaksi ilman liuottimia sisältäviä pesuaineita, vie se autopesulaan. Auton pesupaikkaa säätelevät kunnan ympäristömääräykset; pesuvesiä ei saa johtaa puhdistamattomina vesistöön tai pohjavesialueella maaperään. Tätä on vaikea välttää, sillä hulevedet ohjataan katujen viemäreiden kautta lähes poikkeuksetta puhdistamatta luontoon. Lähteet: ympäristönyt.fi, Kodin kemikaaliopas

14 teksti marjaana lehtinen kuvat jani laukkanen vesi 2023 syksy Intohimoina uinti & Itämeren suojelu I Vastuullisuusvaikuttaja Noora Shingler rakastaa uintia ja haluaa omalla panoksellaan suojella ­lempiallastaan Itämerta. Sinne on päästävä myös sydäntalvella vaikka jäätä vasaralla rikkomalla. lma huokuu loppusyksyn viileyttä. Meriveden lämpötila Helsingin edustalla Lauttasaaressa huitelee viiden asteen tienoilla. Muita uimareita ei näy, kun Noora Shingler astuu reippaasti hyiseen veteen. Hän ei tarvitse saunaa tai lämmintä suihkua ennen pulahdustaan. – Mitä pienempi lämpötilaero on veden ja ihon välillä, sitä helpompaa on veteen mennä. Minkäänlainen huono sää tai kova pakkanen ei estä minua menemästä uimaan, hän paljastaa. Shingler tunnetaan etenkin kulutuskriittisestä Kemikaali­ cocktail-blogistaan, jonka hän perusti vuonna 2008 työskennellessään Ylen Kuningaskuluttaja-ohjelman toimittaja-juontajana. Kemikaaliaiheet veivät mennessään ja ovat sittemmin laajentuneet muihin ympäristöteemoihin. Hänen viikoittaisesta maailmanparannukseen keskittyvästä Shinglerin lista -podcastistaan löytyy kaksi kautta PodMe-palvelussa. Shinglerin sosiaalisen median kanavia seuraa noin 100 000 suomalaista. Vedestä ideoita, euforiaa ja terveyttä Täydellinen hurahtaminen uintiin ihmetyttää jopa naista itseään, sillä kouluajoilta oli jäänyt ikävä trauma ja pitkäaikainen inho uimahalleja kohtaan. Nilkan loukkaantuminen onnettomuudessa joitain vuosia sitten pakotti luopumaan juoksusta kuukausiksi, ja tilalle piti keksiä muuta tehokasta liikuntaa. Nykyisin Shingler ui lähes joka päivä, vähintään viisi kertaa viikossa vuoden ympäri. Usein aamu alkaa pulahtamalla mereen kotinurkilla Merihaan edustalla tai kauhomalla kilometrin uima­hallissa. Suosikkipaikkoihin lukeutuvat myös Kulttuuri­sauna, Allas Sea Pool ja Sompasauna. Järvistä hän nostaa erityisesti esiin Nuuksion kansallispuiston järvet Espoossa. – Uiminen ja vedessä oleminen ovat elementtejä, jotka vaikuttavat minuun eheyttävästi. Akut latautuvat, ja keksin usein vedessä ratkaisuja erilaisiin ongelmiin. Jos menen jonkun työpulman kanssa altaaseen, olen ratkaissut sen, kun nousen ylös

15 vesi 2023 syksy suurimpana kannustimena pulahtamiseen kylmään veteen toimii mahtava hyvänolontunne, euforia, joka siitä seuraa. Noora Shingler 6 s. 1981 Salossa. 6 Toimittaja, tuottaja, vastuullisuus­ vaikuttaja. 6 Perustanut kulutuskriittisen Kemikaali­ cocktail-median vuonna 2008. T ­ oimittaa ­Shinglerin lista -podcastia. ­Työskentelee osan aikaa John Nurmisen Säätiön ­viestintätiimissä. Toimittanut aiemmin mm. Ylen Kuningaskuluttaja- ja Silmin­ näkijä-ohjelmia. Työskennellyt myös Ylen ensimmäisenä ympäristökoordinaatto­ rina. 6 Koulutukseltaan mediatuottaja. 6 Julkaissut vuonna 2011 teoksen M ­ arjoja & maskaraa – kuinka hylkäsin turhat ­ruoka- ja kosmetiikkakemikaalit.

16 vesi 2023 syksy kaikki kotona käyttämäni pesuaineet ovat ympäristöystävällisiä, ja suosin iholla luonnonkosmetiikkaa, jottei puhdistetun jäteveden mukana luontoon kulkeudu kemikaalijäämiä. Kylmä vesi lataa Shinglerin akkuja ja synnyttää ratkaisuja päässä pyöriviin ongelmiin. puolen tunnin päästä. On suorastaan maagista, miten paljon oivalluksia saan vedessä. Suurimpana kannustimena pulahtamiseen kylmään veteen toimii mahtava hyvänolontunne, euforia, joka siitä seuraa. – En usko, että mikään muu asia voi tuoda niin nopeasti niin suurta autuutta. Jos ei ole aikaa tunnin joogaan, muutama minuutti avannossa tekee ihmeitä. Mitä kylmempi sää, sitä jännittävämpää uinti on. Kun aloitin kylmäuinnin onnettomuuteni jälkeen, nilkkani oli hyvin arka mutta tuntui kylmässä vedessä normaalilta. Ymmärsin silloin konkreettisesti sen, miksi kipua tuntevat ihmiset nauttivat kylmästä vedestä. Siinä tuntee olevansa terve. Kampelat ja näkyvyys pohjaan katosivat Veden suomat nautinnot liittyvät vahvasti toiseen Shinglerille rakkaaseen asiaan eli Itämereen ja sen suojeluun. Jos meren herkkä luonto kuormittuu entisestään, siinä uimisesta voi tulevaisuudessa vain haaveilla. Oman perhetaustansa kautta vastuullisuusvaikuttajalla on läheinen suhde huonosti voivaan Itämereen. – Sukuni on kotoisin Korppoosta Lomin saarelta Turunmaan saaristosta, ja vietän kesäisin siellä sijaitsevalla mökillä paljon aikaa. Viime vuosien aikana minulle on konkretisoitunut, kuinka tärkeitä ne maisemat ja paikat itselleni ovat. Olen myös huomannut, että Itämeren kunto on mennyt heikompaan suuntaan, hän kertoo. Ensimmäinen merkki meren huonovointisuudesta Korppoossa oli kampeloiden katoaminen. Toiseksi vesi on nykyisin paikoi- tellen sameampaa kuin Shinglerin ollessa lapsi. Hänen äitinsä muistaa oman lapsuutensa kesät, kun pohja vielä näkyi täysin selvästi. Surkuttelun sijaan aikaansaava nainen pitää Itämeri-teemaa esillä omissa somekanavissaan. Hän myös työskentelee yhden päivän viikosta John Nurmisen Säätiössä, jonka tavoite on pelastaa Itämeri ja sen perintö tuleville sukupolville. Säätiön hankkeissa parannetaan meren tilaa vähentämällä siihen kohdistuvaa kuormitusta ja ympäristöongelmia, kuten rehevöitymistä ja luontokatoa. – Teen säätiössä vaikuttajaviestintää ja luon vaikuttaja­ verkostoa, jonka kautta tuomme suojeluun liittyviä hankkeita ja uutisia suuren yleisön tietoon. Nämä Itämeren lähettiläiksi kutsutut vaikuttajat ovat esimerkiksi tunnettuja näyttelijöitä, muusikoita tai toimittajia, jotka omissa kanavissaan levittävät kunkin profiiliin sopivaa viestiä seuraajilleen. Vastuullisuus näkyy valintoina Omassa arjessaan Shingler pienentää vesistöön päätyvää kemikaalikuormaa mahdollisimman paljon – eikä tietenkään peseydy meressä pulahduksillaan. – Kaikki kotona käyttämäni pesuaineet ovat ympäristöystävällisiä, ja suosin iholla luonnonkosmetiikkaa, jottei puhdistetun jäteveden mukana luontoon kulkeudu kemikaalijäämiä. Pyrin kaikissa kemikaaleissa valitsemaan mahdollisimman luonnolliset aineet ja kertomaan kanavissani ihmisille paremmista vaihtoehdoista. Vesiensuojelu lähtee jokaisen omista elintavoista ja vastuullisista elämäntavoista.

teksti marjaana lehtinen kuvat jani laukkanen 17 vesi 2023 syksy Avantokuva on ­alkukeväältä. Shinglerin työtä ­Itämeren puo­ lesta voi seurata ­Instagramissa: @noorashingler. Kylmä vesi vanhin voitehista? Talviuinnin suosio kasvaa ­kohisten. Ei ihme, sillä sen tuomat hyödyt ovat vertaansa vailla. A vantouinti tarkoittaa yleensä 30–60 sekunnin pituista pulahdusta tai uiskentelua jäähän sahatulla avovesialueella. Talvi- tai kylmäuinnista puhutaan, kun jäättömässä vesistössä uidaan alle kymmenasteisessa vedessä. Talviuintikausi alkaa Suomessa yleensä lokakuussa ja päättyy toukokuussa. Suosittua matalan kynnyksen terveysliikuntaa voi harrastaa sille erityisesti varatussa uimapaikassa tai tutussa turvallisessa rannassa luonnonvesissä. Se on helppo aloittaa, ei maksa maltaita eikä vaadi paljon aikaa. Uimassa voi käydä milloin tahansa. Talviuinti on myös sosiaalinen ja luonnonläheinen harrastus, joka saa veren kiertämään, hormonit liikkeelle ja terveyden kukoistamaan. Laji tarjoaa sekä turvallista extremeä että rentouttavaa mindfulnessia. Varusteiksi riittävät uima-asu, talviuintijalkineet ja -hansikkaat, lämmin päähine ja lämmintä juotavaa uinnin jälkeen. Jo muinaiset kreikkalaiset ja roomalaiset hoitivat kylmällä vedellä sairauksiaan. Kylmässä vedessä talviuimarin verenpaine kohoaa aluksi, mutta perusverenpaineen on havaittu laskevan säännöllisen talviuinnin avulla. Myönteisten terveysvaikutusten säilyminen edellyttää säännöllistä harrastamista kaksi kolme kertaa viikossa. Suomen Ladun 2021 syksyllä toteutetun talviuintikyselyn tulosten mukaan 66 prosenttia vastaajista koki mielenvirkeytensä parantuneen ja stressin vähentyneen. 50 prosenttia koki flunssien vähentyneen. Miksi kylmään kylpyyn? 6 Nuoret ja työikäiset  lisää voimaa arkeen 6 Vaihdevuosi-ikäinen  helpottaa kuumien aaltojen tuntemuksia 6 Reumaattisesti sairas  vähentää kipuja 6 Alavireinen, masentunut  kohentaa mielialaa 6 Urheilija  helpottaa palautumista rankan suorituksen jälkeen Lähteet: Liikuntatieteellinen Seura, Suomen Latu Noora Shinglerin ­vakiovarusteet kylmäuinneilla ovat talviuintijalkineet, -hansikkaat ja ­päähine. Kuvaus­ hetkellä mukana oli myös takki ja l­­ämmintä juotavaa.

18 18 teksti sami kyrönlahti kuvat siiri järvinen vesi 2023 syksy syksy Teemme työtä, jolla on HS-Veden kesäharjoittelijat Jutta ja Jenni ovat molemmat vaihtamassa alaa. Vesihuolto kiinnostaa mahdollisena uutena työpaikkana. HS-Veden kesäharjoittelija Jutta Vikman-Kautiainen oli kesällä Hämeenlinnan Eteläkadulla työnjohtajan roolissa vuodon etsinnästä putken korjaamiseen. H ämeen ammattikorkeakoulun (HAMK) opiskelijat Jutta Vikman-Kautiainen ja Jenni Syrenius työskentelivät viime kesänä harjoittelijoina HS-Veden Hämeenlinnan toimipisteessä. Jutta opiskelee rakennus- ja yhdyskuntatekniikan insinööriksi ja Jenni ympäristösuunnittelijaksi. Opiskelut sivuavat vesihuoltoa, ja kesäharjoittelu tuki oppimiskokonaisuutta. – Tein parturin töitä 11 vuotta, mutta rakennusala on aina kiinnostanut minua. En tiennyt vesihuoltoalasta mitään ja tunsin yhtiön vain asiakkaan näkökulmasta. Minulla ei ollut minkäänlaista ennakkokäsitystä tästä työstä. Tavallisen ihmisen on vaikea ymmärtää verkoston kunnossapitoon liittyviä asioita; ne selviävät vain verkostotöitä tekemällä, Jutta kertoo. Jutta tuurasi HS-Veden Hämeenlinnan ja Hattulan verkostoista vakituisesti vastaavia putkimestareita, ensin vesijohtoverkostojen ja myöhemmin viemäreiden osalta. Samalla hän harjoitteli työnjohtamista eli toimi asentajien esimiehenä. Kesäpesti sisälsi verkoston kunnossapitoon liittyviä tehtäviä, vesijohtovuotojen etsimistä ja korjaamista sekä asiakaskohtaamisia. Jutta pääsi tekemään MVR-mittauksia (maa- ja vesirakennustyömaiden turvallisuustason arviointimenetelmä) työmailla, jotka tutustuttivat meneillään oleviin urakoihin. Hän oli mukana Hämeenlinnan Eteläkadulla etsimässä vesijohtovuotoa, jonka yhteydessä oppi paljon siihen käytettävistä laitteistoista. Aika isoihin saappaisiin Jutta siis astui, mutta työstä suoriutuminen ei jännittänyt. – Tässä työssä pitää olla ulospäinsuuntautunut eikä saa pelätä tarttua paljon itsenäisyyttä vaativiin tehtäviin. Työkavereilta sai aina apua ja tukea tarvittaessa, hän painottaa.

hs-vesi Töitä maastossa ja toimistolla Jenni puolestaan tiesi vesihuoltoalasta joitain yleisiä asioita, kuten vedenkäsittelyn perusperiaatteet, jotka oli käyty ympäristönsuunnittelijan opinnoissa läpi. Hän on aiemmin opiskellut fysioterapiaa ja toiminut kolme vuotta henkilökohtaisena avustajana. HS-Vesi oli jonkin verran tuttu ennestään. – Ennen tätä kesätyötä olin osallistunut koulun kautta HS-Veden kanssa yhteistyöprojektiin, joka tähtäsi resurssitehokkaampaan pohjaveden tarkkailuun ja eri toimijoiden yhteistarkkailun kehittämiseen Ahveniston ja Hattelmalan harjun pohjavesialueilla, Jenni valottaa. Jennin töihin sisältyi kesän aikana monenlaista: tonttijohtokartoituksia, asukastiedottamista, mittauksia asukkaiden tontilla, viemärien korkeusmittauksia ja padotuskorkeuksien laskemista. – Pääsin myös tekemään tarkemittauksia kartoittajien kanssa ja viemään tietoja verkkotietojärjestelmään. Johtokartoitusten jälkeen sain tehdä suunnitteluyksikön perustyötä eli hankesuunnittelua. Työssä opin paljon uutta sekä maastossa että toimistolla, hän listaa. Kiinnostus vesihuoltoalaan kasvoi Molempien mielestä vesihuoltoala näyttäytyi harjoittelun aikana monipuolisena, tärkeänä ja silmiä avaavana. Kävi selväksi, miten kaikki puhaltavat yhteen hiileen ja kaikilla on sama tavoite. Monelle muulle alalle tyypillistä kilpailua ei ole, mikä on positiivinen asia. – Työkaverit, joiden kanssa teimme töitä, olivat mukavia. Saimme olla monessa mukana ja oppia uutta. Jutan ja Jennin kiinnostus vesihuoltoalaan vahvistui kesäharjoittelun myötä. – Kyllä tänne mielellään palaisi! Ympäristöarvojen vahvistaminen yhteiskunnassa on tärkeää, ja haluamme tehdä työtä, jolla on merkitystä, Jenni sanoo. Jenni Syrenius piti kesätyössään HS-Vedellä työn monipuolisuudesta. Töitä sai tehdä sekä maastossa että toimistolla. vesi 2023 syksy syksy merkitystä 19

20 lyhyesti kuvat istock ja vesi.fi vesi 2023 syksy Vesijalanjälki kuvaa vedenkäytön kokonaisuutta VESIJALANJÄLKI HAVAINNOLLISTAA sitä, kuinka vesivaltaista elämämme on. Mitä suurempi vesi­jalanjälki, sitä enemmän vettä käytetään. Vesijalanjälkeen lasketaan kaikki veden ­käyttö: suoraan hanasta laskettu vesi ja piilovesi. ­Jälkimmäinen tarkoittaa vettä, joka käytetään hyödykkeiden valmistuksessa. Siihen sisältyy muun muassa raaka-aineiden, välituotteiden, energian ja palveluiden tuottamiseen käytetty vesi. Suomalaisen kuluttajan keskimääräisestä vesi­ jalanjäljestä alle viisi prosenttia on suoraa vedenkulutusta. Loppu muodostuu ostettujen, kotimaassa tai ulkomailla valmistettujen tuotteiden ja palveluiden sisältämästä piilovedestä. 130 litraa päivässä Käytetyn vesimäärän lisäksi olennaista on, ­ illaista vettä käytetään – rajallisia pohja- ja pinta­ m vesivaroja, merivettä vai ehkä sadevettä – ja mikä on veden käyttötarkoitus. Tähän liittyy vedenkäytön kääntöpuoli eli se, kuinka paljon käytössä syntynyt jätevesi kuormittaa ympäristöä. Eniten vettä kuluu jäähdyttämiseen, etenkin energiantuotannossa ja teollisuudessa. Jäähdytys­veteen ei liukene käytön aikana ravinteita tai ­haitta-aineita toisin kuin saniteetti-, pesu- tai p ­ rosessivetenä käytettyyn veteen. Vesijalanjälkeen sisältyvät myös nämä jätevesiin liittyvät näkökohdat. Lähde: vesi.fi 1970-LUVUN ALKUVUOSINA suomalainen kulutti vähintään 250 litraa vettä vuorokaudessa. Nykyisin vettä kuluu noin 130 litraa vettä päivässä. Käyttö saattaa yhä vähetä, sillä säästämistä suositaan. Ymmärrämme, että vedenkulutus kuor­ mittaa sekä vesivaroja että ilmastoa. Myös tekniikka kehittyy edelleen: uudet vesihanat, WC-kalusteet ja pesukoneet ovat entistäkin säästeliäämpiä. Lähde: vesi.fi Laske oma vesijalanjälkesi verkossa osoitteessa www.vesi.fi/ vesijalanjalkilaskuri

21 vesi 2023 syksy Kysy vedestä! MITEN VARAUDUN VESIKATKOON? Vedenjakelu voi olla katkaistu suunnitellusti ja talokohtaisesti. Lisä­ tietoja saat omalta huoltoyhtiöltä. Kaikissa alueellisissa vedenjakelun häiriötilanteissa, tarkasta pai­ kallisen vesilaitoksen verkkosivut. Sieltä saat tietoa voimassa olevista vedenjakelunhäiriöistä. Yli vuorokauden mittaisissa vesihuollon häiriötilanteissa järjes­ tetään usein varavedenjakelu, muuta olisi hyvä, jos kotoa löytyisi varmuuden vuoksi muutama litra kaupasta ostettua pullovettä. vesijalanjälkeen lasketaan kaikki veden käyttö: suoraan hanasta laskettu vesi ja piilovesi. jälkimmäinen tarkoittaa vettä, joka käytetään hyödykkeiden valmistuksessa. Ihminen tarvitsee päivittäin noin kaksi litraa puhdasta juomavettä. Lisäksi vettä tarvitaan ruoanlaittoon ja hygieniaan. Kokonaisvedentar­ ve on yksi kaksi ämpärillistä henkeä kohti vuorokaudessa. Varaudu pidempään vesikatkoon kannellisilla astioilla tai kaniste­ reilla, joilla voi noutaa vettä esimerkiksi vedenjakelupisteistä. Kysy, tarvitseeko joku apua naapurissasi tai lähipiirissäsi veden kuljet­ tamisessa. Muista, että WC:n voi vetää vain kerran. Pönttöön voi asentaa roskapussin, johon tehdään tarpeet. Käytetty pussi lajitellaan sekajätteeseen. Lähde: 72tuntia.fi MITEN ESTÄN PUTKIA JÄÄTYMÄSTÄ KOVILLA PAKKASILLA? Ennaltaehkäisy on paras keino estää putkien jäätyminen. Kytke viimeistään pakkasten alkaessa jäätymistä ehkäisevät sähköiset lämmityslaitteet päälle. Tällaisia ovat muun muassa termostaatilla ­varustettu lämpöpuhallin tai sähköpatteri sekä putken päälle kierret­ tävä sulanapitokaapeli. Myös vesiputken sisään voi asennuttaa sähkölämmityskaapelin. Suojaa maassa olevat putket etenkin, jos ne ovat jäätyneet aikai­ sempina vuosina. Lumi on hyvä eriste, mutta tarvittaessa suojaksi voi lumen lisäksi laittaa muutakin eristemateriaalia. Eristä huolellisesti myös kohta, jossa on putken läpivienti raken­ nukseen ja ainakin ne vesiputken osat, jotka sijaitsevat kylmissä tai pakkasilmalle alttiissa tiloissa. Tarkista vesimittaritilan lämpötila laitteen vierestä. Esimerkiksi ­kellarissa seinän vieressä lämpötila voi laskea pakkasellekin. Pieni­ tehoinen pakkasvahti auttaa pitämään lämpötilan plussalla ja on edullinen varokeino. Vaihtoehtoisesti voit käyttää lämmityskaapelia tai muuta erillistä sähkölämmitintä. Varmista, että varastoissa tai esimerkiksi vapaa-ajan asunnolla on riittävä peruslämpö, mikäli niissä on vesikalusteita tai vesikiertoinen lämmitysjärjestelmä. Lähde: motiva.fi

22 hs-vesi tiedottaa syksy vesi 2023 syksy Häiriötilanteiden ja työkohteidemme tarkat sijainnit päivitetään myös hsvesi.fi-sivustoltamme löytyvään häiriökarttaan. Kuvassa tilanne 12.10.2023. Tilaa häiriötiedotteet web-lomakkeella Korotuksia HS-Veden perus- ja käyttömaksuihin HÄIRIÖTIEDOTTEIDEN TILAAMINEN ja matkapuhelinnumeron ilmoittaminen HS-Veden häiriöviestien (vesikatkot, laatuhäiriöt ym.) saamiseksi tekstiviestitse on nyt helppoa uudella web-lomakkeella. Löydät rekisteröintilomakkeen ohjeineen verkkosivuiltamme kohdasta Henkilöasiakkaat/Häiriötiedotteet tekstiviestillä. Pääset rekisteröintisivulle myös skannaamalla oheisen QR-koodin. Huom. Asukkaan on itse huolehdittava, että yhteystiedot ovat häiriöviestinnän osalta ajan tasalla esimerkiksi muuton jälkeen. HS -VESI KOROTTI perus- ja käyttömaksujaan poikkeuksellisesti jo 1.11.2023 alkaen. Maksujen nostopainetta aiheuttivat budjetoitua selvästi pienempi liittymismaksukertymä sekä materiaalien, tarvikkeiden ja palveluiden arvioitua suurempi inflaatio, kohonnut palkkataso ja pääomakustannusten kasvaminen. Perus- ja käyttömaksujen korotusten myötä tyyppiomakotitalon (kulutus 180 m³/vuosi) vuotuiset kustannukset kasvavat 6,38 % ja tyyppikerrostalon (kulutus 5 000 m³ /vuosi, 30 asuntoa) noin 6,54 %. Omakotitalon osalta korotus on vuodessa noin 61,02 € (sis. alv 24 %) ja tyyppikerrostalon osalta 1 450,21 € (sis. alv 24 %). Korotukset kuukautta kohden ovat omakotitalossa 5,09 €/kk (sis. alv) ja kerrostalossa 120,85 €/kk (sis. alv). Hinnat koskevat asemakaava-aluetta ja sen välitöntä läheisyyttä. HS-Veden hinnat säilyvät keskitasoa pienempinä Vesilaitosyhdistyksen (VVY) valtakunnallisessa hintavertailussa myös korotusten jälkeen. Lisätietoja: hsvesi.fi Skannaa oheinen QR-koodi, niin pääset tilaamaan häiriötiedotteet. Lue lisää: hsvesi.fi

23 ristikko vesi 2023 syksy Ratkaise ristikko RISTIKON AVAINSANAT m ­ uodostuvat vaaleansinisiin ruutuihin. Osallistu a ­ rvontaan ­osoitteessa vesilehti.fi. Kirjoita avain­sanat niille varattuun tilaan. Voit antaa samalla ­palautetta lehdestä. Palauta vastauksesi 31.12.2023 Osallistu a r vo nt a a n ! w w w.vesilehti.f i ­mennessä. Kaikki määräpäivään mennessä saapuneet vastaukset osallistuvat Apple Air­ Pods ­­­(3. sukupolvi) -kuulokkeiden arvontaan. ­Voittajalle ilmoitetaan henkilökohtaisesti. Arvonta suoritetaan yhteisesti Vesi-lehden kaikilla jakelualueilla.

24 24 vesi vesi2023 2023 syksy syksy julkinen tiedote jokaiseen kotiin. Vikapäivystys 24 h Asiakaspalvelu 03 621 2279 HÄMEENLINNA JA HATTULA 03 621 3720 ( Viemäriviat ) 03 621 3717 ( Vesijohtoviat ) 03 621 2225 ( Veden laatuhäiriöt ) ( arkisin klo 8–11 ja 12–15 ) Laskutus ja omistajavaihdokset  03 621 3722 Laskun maksaminen  09 4246 1330 Uudet liittymissopimukset  hsvesi.fi AKAA Kiinteistöjen vesihuoltoasioiden tekninen 03 621 3330 neuvonta  03 621 2258 (arkisin klo 9–11) Mittarinvaihdot sekä tonttijohto- ja työtilaukset hsvesi.fi tai puhelimitse arkisin klo 12–14: 03 621 2226 (Hämeenlinna ja Hattula)  03 621 3148 (Akaa) HS-Vesi Toimipisteet: Paroistentie 7, 13600 Hämeenlinna | Puhdistamontie 9, 37800 Akaa hsvesi@hsvesi.fi | hsvesi.fi