MAINOSLIITE MAINOSLIITE TULEVAISUUDEN 9 WESTERMO tukee energia-alaa sen uusissa haasteissa 20 KASVAVA VANTAA luo aktiivisesti mahdollisuuksia elinkeinoelämälle 24 BUSINESS TAMPERE 21 Lennot Tampereelta Manner-Eurooppaan ovat sujuvaa työarkea LIIKENNETURVA Onko työpaikallasi varaa työmatkatapaturmiin? 23 SENIORTEK Kiinteistöt klusterimaisesti yhteistyössä – hyvinvointialueet toteuttajana FM MATTSSON GROUPIN menestystekijöinä ovat luotettavuus, huipputasoinen asiakaspalvelu sekä kokonaisvaltainen tuoteportfolio 34 HANGON SATAMA tarjoaa ensimmäisten joukossa uusia mahdollisuuksia 40 SUOMALAINEN TECOIL antaa öljylle 2 uuden elämän MAINOSLIITE1 STORYWISEN TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU

MAINOSLIITE FM Mattsson Groupin menestystekijöinä ovat luotettavuus, huipputasoinen asiakaspalvelu sekä kokonaisvaltainen tuoteportfolio ”Olemme nyt kokonaisvaltainen palvelutuottaja ja haluamme, että asiakkaamme saavat kaiken tarvitsemansa yhdestä ovesta.” 2 STORYWISEN TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU

MAINOSLIITE FM Mattsson on jo vuodesta 1865 asti toiminut vesihanojen asiantuntijana. Tänä päivänä yhtiö on laajan tuoteportfolion palveluyritys, jonka tavoitteena on tuoda elämyksellisyyttä kylpyhuoneiden sisustamiseen. F M Mattsson Finlandin toimitusjohtaja Aki Helminen korostaa, että yritys on siirtynyt uuteen aikakauteen viimeisten vuosien aikana. Tuoteportfolio on kasvanut hanoista ja suihkuista laajaan kattaukseen kylpyhuoneen kalusteita, peilejä ja tarvikkeita. ”Olemme nyt kokonaisvaltainen palvelutuottaja ja haluamme, että asiakkaamme saavat kaiken tarvitsemansa yhdestä ovesta.” Isoimman sysäyksen tuotevalikoiman laajenemiselle antoi Tukholman pörssiin listautuminen vuonna 2017. ”Ajatuksena on ollut, että meidän kannattaa hyödyntää tietotaitomme, laajat asiakaspintamme sekä pitkäaikaiset luottamussuhteet asiakkaisiimme. Paras tapa tähän on lisätä tuoteryhmiä ja tehdä palvelustamme kattavampaa”, Helminen kuvailee. Työntekijät avainasemassa Peilit, altaat ja ammeet ovat osa Mora X Collectionia. Hanat ja suihkut ovat Damixan tanskalaista huippumuotoilua ja Moran laadukkaita ruotsalaistuotteita. Yrityksessä nähdään, että asiakkaiden luottamus on tärkein lähtökohta menestymiseen. Helmisen mukaan periaatteena on, että asiakkaille tehdyt lupaukset pidetään ja asiakaspalvelua hoidetaan kunnianhimolla. ”Voin aidosti sanoa, että meillä on alan paras asiakaspalvelu ja jälkimarkkinointi. Siitä saamme jatkuvasti kiitosta.” Helmisen mukaan palveluliiketoimintaan siirtyminen ei olisi onnistunut ilman että jokainen työntekijä hoitaa omaa rooliaan. ”Asiakastyytyväisyyden tekemiseen vaaditaan meistä jokaista ja mikään työtehtävä ei ole toista arvokkaampi. Teemme töitä ennen kaikkea yhdessä”, hän kuvailee. Suuntana elämyksellisyys, ekologisuus ja digitaalisuus Kylpyhuonerakentamisessa on nähty viime vuosina suuri muutos, kun käytännöllisistä ratkaisuista on siirrytty elämykselliseen ja värikkääseen sisustamiseen. FM Mattsson Group vastaa trendiin muun muassa lanseeraamalla jatkuvasti uusia tuotevaihtoehtoja. Esimerkiksi tämän ja ensi vuoden aikana markkinoille on tulossa useita uusia Moran ja Damixan hanaja suihkumallistoja. ”Kuluttajat ovat alkaneet nähdä kylpyhuonetuotteet sisustuselementteinä, joilta vaaditaan harkittua muotokieltä. Myös värit ovat tulleet jäädäkseen. Värivalikoima onkin asia, johon panostamme paljon”, Helminen kertoo. Damixan ja Moran hanoista onkin nyt tarjolla yhteensä yhdeksän eri värivaihtoehtoa, joista kiinnostusta asiakkaissa herättävät esimerkiksi mattamusta ja täysin uusi grafiitinharmaa. Altaisiin ja ammeisiin tilattavana on jopa yli 2000 erilaista värivaihtoehtoa, joista mieleistä voi etsiä yrityksen kotisivujen konfiguraattorilla. Megatrendeistä ekologisuus ja digitaalisuus nousevat myös rakennusalalla ja kylpyhuoneen sisustuksessa. Tuotteissa ratkotaan yhä enemmän esimerkiksi energian- ja vedensäästöön liittyviä tekijöitä. ”Digitaalisilla ratkaisuilla voidaan vaikkapa seurata hanan vedenkulutusta ja ongelmatilanteita”, Helminen kuvailee. Alan tulevaisuuteen Helminen suhtautuu kiinnostuneena, mutta uskoo, että yrityksen perustehtävä ja sielu säilyvät ennallaan. ”Haluamme olla sama luotettava kumppani, on asiakkaana sitten unelmien omakotitaloa rakentava perhe tai 700 huoneen hotellihanke. Toivon, että pysymme jatkossakin asiakkaiden ykkösvalintana”, hän kiteyttää. w STORYWISEN TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU 3

MAINOSLIITE Havainnekuva Kuusamo satsaa tulevaisuuden biotalouteen – Kuubiossa kiertää materiaalin lisäksi energia sekä tietotaito Revontulien ja metsien keskeltä löytyy pitäjä, jossa ollaan ottamassa isoa harppausta kohti tulevaisuuden bio- ja kiertotaloutta. Kuubiosta rakennetaan uudenlaista hiiliviisasta teollisuusaluetta bio- ja kiertotalousalan yrityksille ja tutkijoille. Onnistuessaan se nostaa paikkakunnan biopohjaisten tuotteiden jalostusastetta, lisää omavaraisuutta ja tekee Kuusamosta jätteettömän kaupungin. V altatie 20 varrelle, vain kolmen kilometrin päähän Kuusamon keskustasta rakennetaan kovaa vauhtia tiestöä sekä puutavaraterminaalia. Perusinfraa rakennetaan valmiiksi yritysten Kuusamon bioteolli- 4 STORYWISEN TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU suusalueelle eli Kuubioon asettumista varten, mutta yrityskohtaiset tarpeet huomioidaan bioteollisuusalueen tonttikohtaisissa ratkaisuissa ja sijoittelussa. Infran lisäksi alueelle kehitetään jo hiiliviisasta biotalouden innovaatioekosysteemiä Koillis- Suomen kehittämisyhtiö Naturpolis Oy:n sekä Kuusamon ja Taivalkosken kuntien toimesta. Projektipäällikkö Ville Happonen selventää, mitä se tarkoittaa. ”Yrityksistä, tutkimuslaitoksista sekä koulutusorganisaatioista muodostuu ekosysteemi,

MAINOSLIITE jossa yhdistyvät kaikki tarvittavat tahot uusien innovaatioiden kehittämiseen, tutkimiseen, tuotteistamiseen sekä markkinoille saattamiseen. Toimiva innovaatioekosysteemi mahdollistaa yritysten toimimisen Kuubiossa synergiassa, jossa tietoa jaetaan ja jossa toisen yrityksen jäte tai sivuvirta on toisen yrityksen raaka-ainetta. Niin materiaaleista kuin niistä syntyvistä sivuvirroista sekä energiasta ja tietotaidosta saadaan kaikki irti”. Kuusamon kaupunki panostaa Kuubion kehittämiseen vahvasti. Kaupungin lisäksi kehittämistoimenpiteitä rahoittavat EU:n rakennerahastot ja Pohjois-Pohjanmaan liitto. ”Jos onnistumme, tulokset ovat teknistaloudellisesti monistettavissa ympäri maailmaa. Kyllä 15 000 ihmisen pitäjä voi tuottaa maailmanluokan tuotteita ja olla samalla hiilineutraali”, kaupunginjohtaja Jouko Manninen sanoo. Yrityksille Kuubio merkitsee ainutlaatuista tilaisuutta luoda uutta. Se on tärkeää, sillä esimerkiksi metsäteollisuudessa jalostusaste on laskenut koko 2000-luvun. Puun poltto ei sitä paranna. Kuubiossa olet raaka-aineen äärellä Kuubio olisi hyvä sijoittumiskohde esimerkiksi modernille sahalle, jonka ympärille voi rakentua sahan sivuvirtoihin pohjautuvaa, korkean jalostusasteen teollisuutta. Pitkälle jalostettujen puutuotteiden lisäksi sivuvirroista voitaisiin valmistaa vaikka öljyjä, kankaita tai jopa lääkkeitä. ”Hiiliviisaan biotalouden innovaatioekosysteemi -hankkeessa on toteutettu pilottitutkimuksia muun muassa männynkuoren kuumavesiuutosta ja pyrolyysistä. Uutto- ja pyrolyysinesteissä on alustavien tulosten mukaan paljon potentiaalia eri tuotteisiin, kuten lannoitteisiin, kasvitautien torjuntaan sekä lahonestoaineisiin”, Happonen pohtii. Kuubiota rakennetaan yhteistyö ja verkosto edellä, joiden kehittämisessä innovaatioekosysteemi on aktiivisena toimijana tuomassa yhteen oikeita tahoja, jotta Kuubioon voi rakentua oma sisäinen energiaverkko sekä tehokas materiaalikierto. Kun sopivat toimijat saadaan yhteen, ”Yritysmaailmassa on oltu hyvin kiinnostuneita Kuubiosta. Käymme parhaillaan neuvotteluja heidän edustajiensa kanssa.” voi toisen roska olla toisen aarre. ”Yritysmaailmassa on oltu hyvin kiinnostuneita Kuubiosta. Käymme parhaillaan neuvotteluja heidän edustajiensa kanssa”, Manninen paljastaa. Alueella toimii jo energia- ja vesiosuuskunta EVOn uusi jätevedenpuhdistamo, joka tarjoaa biotalouden toimijoille synergiamahdollisuuksia: puhdistettu jätevesi sopii esimerkiksi muovijätteen puhdistukseen, ja liete on huonosti hyödynnetty raaka-aine energiatuotannossa. Nyt selvitetään, sopisiko yhdyskuntaliete jalostettuna metsän lannoitukseen. Kuusamon jätteet kuljetetaan tällä hetkellä käsiteltäväksi ja poltettavaksi Ouluun, mutta jatkossa ne kierrätetään Kuubiossa. Kiertotalousyhtiö on varannut tontin alueelta. ”Toivomme laajasti eri yrityksiä mukaan. Mitä aikaisemmin on yhteydessä, sitä paremmin pystyy vaikuttamaan alueen kehittymiseen sekä omaan sijoittumiseen Kuubion alueella sekä ekosysteemissä”, Happonen sanoo. w STORYWISEN TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU 5

MAINOSLIITE Yhteistyöhenki ja innovaatioiden tukeminen tekevät Joensuusta tulevaisuuden alueen Joensuun seutu menestyy tällä hetkellä erityisesti vahvojen metsäteollisuuden ja fotoniikan alojen siivittämänä. Alueella halutaan tukea uusia innovaatioita ja mahdollistaa yritysten verkostoituminen niin kotimaassa kuin kansainvälisesti. B usiness Joensuu Oy:n investointien ja sijoittumispalvelujen palvelujohtaja Pauliina Pikkujämsä aloittaa toteamalla, että vahvat ekosysteemiverkostot metsäbiosektorilla sekä fotoniikassa tekevät alueesta mielenkiintoisen. ”Tämä näkyy myös uusien toimijoiden kiinnostuksessa sijoittua alueelle ja investorien rahoitushalukkuudessa. Näemme, että vahva TKI-yhteistyö ja tutkimuksellinen edelläkävijyys toimivat kasvun moottoreina.” Metsäalan toimijoiden yhteenliittymä, Forest Joensuu, kokoaa Business Joensuun koordinoimana yhteen joukon alan merkittäviä, globaaleja toimijoita. Lisäksi Innovaatioverkostoon kuu- 6 STORYWISEN TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU luvat esimerkiksi Itä-Suomen yliopisto, Karelia ammattikorkeakoulu, Luonnonvarakeskus, Suomen ympäristökeskus sekä Euroopan metsäinstituutin pääkonttori. ”Tämä kokonaisuus muodostaa vahvan innovaatioekosysteemin. Mittakaavasta kertoo se, että alueella on 600 alan yritystä ja 6000 työpaikkaa, ja klusterin liikevaihto on 2 miljardia euroa”, Pikkujämsä kuvaa. Hänen mukaansa uniikkia alueelle on myös se, että metsäteollisuuden osalta halutaan tukea ja hyödyntää koko arvoketjua, raaka-aineen korjuusta uusiin jatkojalostus- ja sivuvirtojen hyödyntämismahdollisuuksiin. ”Metsäteollisuus nähdään perinteisenä ala- na, mutta nyt tarkastelussa on, miten raakaainetta voidaan hyödyntää monimuotoisesti, tehdä puunkorjuuta vastuullisesti ja toimia suunnannäyttäjänä. Joensuu on myös digitaalisen metsätalouden edelläkävijä ja maailman suurimman John Deeren metsäkonetehtaan kotipaikka.” Johtavaa fotoniikkaosaamista Toinen Joensuun aluetta siivittävä painopisteala on nopeasti kasvava fotoniikka, jonka osalta ItäSuomen yliopistolla on yli 50 vuotta tutkimusosaamista, erityisesti mikro- ja nano-optiikasta sekä hyperspektrikuvantamisesta. Joensuu on

MAINOSLIITE Suomen johtava fotoniikan kouluttaja. ”Joensuussa toimii sekä Suomen fotoniikkaverkoston Photonics Finlandin päämaja, että Euroopan optiikan seuran pääkonttori. Teemme tiivistä yhteistyötä eri verkostoissa Suomessa ja kansainvälisesti, sekä tutkimustyön osalta että elinkeinoelämän kanssa”, Pikkujämsä mainitsee. Hänen mukaansa alueelle sijoittuville yrityksille on tärkeää luvata, että heitä autetaan pääsemään nopeammin kansainvälisille markkinoille. Osaaminen, yhteistyö ja ketterät toimintatavat luovat fotoniikkakeskittymän, joka mahdollistaa uudenlaisia ratkaisuja tukien yritysten tuotekehitysprosesseja, laitetarpeita ja innovaatioaihioita. ”Fotoniikka on vahvasti vientivetoista ja meillä on vahva asema sekä verkostojen, osaajien, koulutuksen, toimitilojen sekä tutkimus- ja laiteinfrastuktuurin osalta.” Uusia innovaatioita kisaamalla Alueen innovaatiohenkeä ja elinvoimaa tuetaan myös liikeideakilpailu Start Me Upilla, joka on Suomen pisimpään yhtäjaksoisesti järjestetty vastaava kilpailu. Tänä vuonna oli kilpailun huippuvuosi, ja pääpalkinto 130 tuhannen eu- ron arvoinen. Kilpailuun saatiin ennätykselliset 275 ehdotusta ja joka vuosi ideoita on saatu vähintään 150. ”Haemme kilpailulla erityisesti voimakkaaseen kasvuun ja skaalautumiseen sopivia ideoita, mutta haluamme antaa näkyvyyttä myös maltilliseen kasvuun tähtääville ideoille”, mainitsee Business Joensuun yritysvalmentaja Kirsi Svärd. ”Kilpailukriteereinä arvioimme ideoiden uutuusarvoa, markkinapotentiaalia, toteutettavuutta, uskottavuutta sekä tulevaisuuden visioita. Haluamme nähdä idean mahdollisen kehityskaaren.” Tämän vuoden voittaja täytti kriteerit kirkkaasti. Voittajaksi valikoitui WoodSense -tuote, jonka takana on kosmeettisten raaka-aineiden valmistaja Mielikki Nordic Rääkkylästä. Täysin luontoperäinen raakaaine on tulehduksia alentava jauhemainen uute, jossa yhdistyvät sekä sieni- että puuuutteiden funktionaaliset yhdisteet. ”Joensuu on Euroopan metsäkaupunki ja kosmetiikkateollisuuden raaka-aine puusta ja sienestä tuo alalle aivan uudenlaista lisäarvoa. Kokonaisvaltaisempi tapa hyödyntää metsää liiketoiminnassa oli juuri se, mistä toivoimme ideoita”, Svärd summaa. w Paikallisille yrityksille tärkeää saada tukea liiketoimintaan Hiilinegatiivista betoniteknologiaa kehittävä Carbonaide on kokenut, että paikallisten yritysten välinen synergiaetu on selkeä. “Meillä on muodostunut alueelle jo lukuisia kumppanuuksia. Myös alueen työvoimapotentiaali on kansainvälistyvälle ja asiantuntijatietoon pohjautuvalle, syväteknologiaa kehittävälle yritykselle erinomainen”, kertoo Jonne Hirvonen, Carbonaiden COO. Myös älylaseja kehittävässä Dispelixissä nähdään, että Joensuussa tehtävä teknologia- ja tuotekehitys ei olisi mahdollista ilman alueellista fotoniikan yhteistyöverkostoa. “Joensuu on kansainvälisesti tunnettu fotoniikan koulutuksestaan, jota ItäSuomen yliopisto tarjoaa. Strateginen sijoittuminen on kannattanut, olemme saaneet merkittävän osan fotoniikan osaajistamme juuri täältä”, Petri Stenberg, VP Manufacturing & Site Manage mainitsee. Lisäksi yrityksille tärkeää on ollut saada tukea kaupungilta, jotta liiketoimintaa on voitu kiihdyttää varsinkin alkuvaiheessa. Ilmalaivoja valmistava Kelluu on yksi Joensuun yrityshautomon yrityksistä ja hyödyntänyt sen palveluja kolme ensimmäistä vuotta. “Palvelut auttoivat liiketoiminnan kirkastamisessa, markkinan kartoittamisessa ja resurssien koon miettimisessä. Lisäksi saimme rahoitusta kahdelta paikalliselta taholta. Tällä kokonaisuudella on ollut merkittävä vaikutus liiketoimintaan”, yksi yrityksen perustajista ja COO Jiri Jormakka toteaa. STORYWISEN TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU 7

MAINOSLIITE Älykäs lämmönohjaus auttaa säästämään lämmityskustannuksissa Tämän päivän teknologian avulla kiinteistön lämmönsäätö on ennakoivaa ja oikea-aikaista. Älykkäällä lämmönohjauksella voi säästää keskimäärin 15 % vesikiertolämmitetyn kiinteistön lämmitysenergian kulutuksesta lämmityskauden aikana. L ämmityskulut muodostavat merkittävän osan taloyhtiön kustannuksista – fiksu talonyhtiö tiputtaa matkasta turhia kuluja. Perinteinen lämmitysteknologia reagoi olosuhdemuutoksiin viiveellä ja säätää lämpöä hitaasti. Älykäs lämmönohjaus taas ennakoi olosuhdemuutoksia, ottaa huomioon sääennusteen ja oppii, kuinka rakennus reagoi erilaisiin ulko-olosuhteisiin. toimii tarpeen mukaan ja oikea-aikaisesti. Jos sisäilma on pakkaspäivänä kuivaa asukkaiden ollessa töissä, kuivaa ilmaa ei kannata suotta vaihtaa uuteen yhtä kuivaan pakkasilmaan”, Rossi selittää. Optimointi vähentää päästöjä Jalmari Rossi kannustaa pohtimaan kiinteistön lämmityskustannuksia ja sitä, kuinka turhaa energiankäyttöä voidaan karsia. Asiakkaan kannalta Energiakumppanuus-palvelu on vaivaton: investoinnit hoidetaan asiakkaan puolesta ja päälle annetaan vielä säästötakuu. Viime lämmityskaudella älykästä lämmönohjausta hyödyntämällä Energiakumppanuus-asiakkaat saavuttivat keskimäärin 15 prosentin säästöt kiinteistöjen lämmityskustannuksissa. Rossi antaa esimerkin: ”Asiakkaamme Asunto Oy Porin Karhunvartija säästi energiaa 24,4 prosenttia eli 420 megawattituntia vuosina 2020–2023. Se on melkoinen määrä ylimääräistä lämpöä ja rahaa, joka ilman optimointia haihtuisi taivaan tuuliin.” w ”Tänä päivänä ei enää voida vain haikailla edullista energian hintaa, vaan lähtökohtana tulee olla, kuinka energiankulutus voidaan minimoida.” ”Jatkuvasti päivittyvä lämmityksen ohjaustieto lasketaan oppivan tekoälyn avulla. Tuloksena on pienempi kulutus, lämpölasku ja paremmat sisäolosuhteet”, tiivistää Vatajankoski Lämpöpalveluiden toimitusjohtaja Jalmari Rossi. Yritys tarjoaa erilaisille kiinteistöille palveluita aina lämmityksen ja ilmanvaihdon optimoinnista kokonaisvaltaisiin energiaremontteihin: ”Tänä päivänä ei enää voida vain haikailla edullista energian hintaa, vaan lähtökohtana tulee olla, kuinka energiankulutus voidaan minimoida.” Vatajankoski Lämpöpalvelut on harvoja toimijoita, joka pystyy ohjaamaan samalla anturidatalla ja tekoälyllä lämmityksen lisäksi ilmanvaihtoa. Parhaat hyödyt saavutetaan, kun sama tekoäly ohjaa kumpaakin. ”Kerätty data kertoo lämpötilan lisäksi huoneiston ilmankosteuden ja ilmanvaihto 8 STORYWISEN TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU ENERGIAKUMPPANUUS PÄHKINÄNKUORESSA Energiakumppanuus on kuukausimaksullinen palvelu kiinteistöjen, kuten taloyhtiöiden energiatehokkuuden ja omavaraisuuden parantamiseen. Kiinteistön kustannukset pienenevät ja sisäolosuhteet paranevat. Vatajankoski Lämpöpalvelut tekee asiakkaan puolesta investoinnit sekä antaa säästötakuun. Palvelumaksu on aina pienempi kuin säästetty energiakustannus. Lisää tietoa: www.vatajankoski.fi/energiakumppanuus Energiakumppanuus sopii uusiin sekä vanhoihin rakennuksiin sekä niin asuintaloihin kuin liiketilakiinteistöihinkin.

MAINOSLIITE Westermo tukee energiaalaa sen uusissa haasteissa Westermo tarjoaa teollisuustietoliikenneratkaisuja vaativille sovelluksille kuten liikenne-, vesi- ja energiamarkkinoille. Yrityksessä nähdään, että tärkeintä menestyksessä on asiakkaiden haasteiden ratkaiseminen ennakoivasti ja luotettuna kumppanina. ” Olemme erikoistuneet kriittiseen tiedonsiirtoon vuodesta 1975 lähtien ja pystymme tukemaan energiasektoria sekä kestävän kehityksen että kyberturvallisuuden kehityksessä”, aloittaa Westermo Network Technologiesin toimitusjohtaja Jenny Sjödahl. Westermon CISO Niklas Mörth mukaan Westermon ydintehtävänä on taata turvallinen ja toimintavarma ympäristö ihmisten arkea varten. ”Sen takia panostamme siihen, että voimme tarjota robusteja, luotettavia tietoliikenneratkaisuja.” Energiasektorista vastaava markkinointijohtaja David Åkerman näkee, että yritykselle tärkeä kilpailuetu on se, että sen ratkaisut rakennetaan juuri kyseiseen, haastavaan ympäristöön. Tällä hetkellä tämä korostuu energia-alalla, jossa on meneillään suuria muutoksia. ”Aiemmin suljetuissa ympäristöissä muodostetaan nyt yhä enemmän tietoliikenneyhteyksiä, myös tuotantolaitoksien ulkopuolelle. Samaan aikaan haasteeksi muodostuu se, että energia-alalla laitosjärjestelmien elinkaaret ovat todella pitkiä, jopa 50 vuotta, joten myös tietoliikenneratkaisujen tulee muokkautua tuon ajanjakson vaatimuksiin.” Lisääntyvät yhteydet tarkoittavat myös suurempia turvallisuusriskejä. Tämän takia Westermon fokuksessa onkin tällä hetkellä vahvasti turvallisuustoiminnot, jotka taklaavat kyberuhkia. Turvalliset toimitusketjut ja uhkien torjunta etusijalla Mörthin mukaan Westermosta tekee energiaalalle hyvän palveluntuottajan sen luotettava toimitusketju, jossa sekä tutkimus että valmistus ovat pitkälti omissa käsissä. ”Meidät tunnetaan myös siitä, että uhkien havaitseminen ja torjunta on meillä hyvällä tasolla. Pyrimme lisäksi siihen, että mietimme, miten mahdollisista uhista on kannattavinta kommunikoida ja miten saada asiakkaat reagoimaan oikea-aikaisesti.” Kyberturvallisuusalalla puhuttaa tällä hetkellä myös EU:n kiristyvä regulaatio. Westermon asiantuntijoiden mukaan he ovat jo etupainotteisesti hyvässä tilanteessa, jossa myös asiakkaat voivat luottaa palveluiden regulaation mukaisuuteen. Åkerman haluaa lisäksi muistuttaa, että teknologisten ratkaisujen laadun ohella jatkuvasti yhä tärkeämmiksi kilpailutekijöiksi muodostuvat yrityksen ihmisläheisemmät arvot, saavutettavuus, yhteydenpito ja kumppanuus. ”Kuka tahansa voi oppia tekemään erinomaisen tuotteen, mutta erinomaiseksi kumppaniksi tuleminen on paljon vaikeampaa ja tärkeämpää. Energia-alan tulevaisuuden haasteiden hallinta edellyttää luotettavaa ja helposti lähestyttävää kumppania, jolla on asiantuntemusta koko toimitusketjusta”, Åkerman sanoo.w www.westermo.fi STORYWISEN TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU 9

MAINOSLIITE Helsingin Satama uskoo, että merkittävänä toimijana pysyminen vaatii yhteistyötä Helsingin Satama on palveluyritys, joka huolehtii valtavista matkustaja- ja rahtivolyymeista. Yrityksen toimintaa kehitetään pitkäjänteisesti ja loppukäyttäjälähtöisesti osallistaen laajasti eri sidosryhmiä ja asiakkaita. H elsingin Sataman toiminta on jaettu kahteen loppukäyttäjälähtöiseen liiketoimintayksikköön, joista matkustajaliikenteestä vastaa Kaj Takolander ja rahtiliikenteestä Vesa Marttinen. ”Molempien liiketoimintojen osalta olemme fasilitoija ja väylä sujuvaan liikkumiseen maasta sisään ja ulos”, Takolander aloittaa. Sataman toimivuus onkin tärkeää, koska kyseessä on Euroopan vilkkain ulkomaan liikenteen matkustajasatama, joka hoitaa 80 prosenttia Suomen laivamatkustajaliikenteestä ja rahtia 10 STORYWISEN TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU kulkee 50 miljardin euron arvosta, puolet ulkomaankaupan kappaletavaraliikenteestä. Tämä asettaa suuria vaatimuksia paitsi meriliikenteelle ja satamaoperoinnille, myös sille, että satamat toimivat hyvin muun liikenteen, pysäköinnin ja kuljetuspalvelujen osalta. Keskeisenä hyötynä Helsingin Satamassa nähdään nopeat kääntöajat, mikä tekee alusten käynneistä asiakkaille kustannustehokkaita ja ympäristöystävällisiä. Satamassa säästetty aika voidaan hyödyntää hitaampina merimatkoina, jolloin polttoainetta kuluu vähemmän. Laajempaa yhteisöä hyödyttävää kehitystä Marttisen ja Takolanderin mukaan kaikki Sataman kehitystoiminta tähtää parempaan palveluun niin suorille asiakkaille, loppukäyttäjille kuin laajemmille sidosryhmille. ”Asiakkaat ovat elämänlankamme, mutta sidosryhmiin kuuluvat myös esimerkiksi kaupunkilaiset, yritykset ja viranomaiset. Logistisesti Vuosaaren satama on jatke kehä 3:lle, suomen logistiselle sydämelle, joiden väliä kulkee tuhat rekkaa päivässä. Logistiikan sidosryhmätoimijoita onkin kymmeniä”, Marttinen kuvailee.

MAINOSLIITE Tärkeänä sidosryhmänä nähdään kaupunkilaiset, joiden lähiympäristöön satamien toiminta vaikuttaa suoraan. Kaupunkilaisille Helsingin Satama toivookin voivansa tarjota yhä relevantimpia palveluja. Hyvin merkittävä esimerkki tästä on Jätkäsaaressa sataman kehityshanke, jota on tehty tiiviissä yhteistyössä asukkaiden kanssa. Tallinnan liikenne keskitetään jatkossa täysin sinne ja samalla Länsiväylältä satamaan on suunnitteilla tunneli keventämään katuliikennekuormaa. ”Kehittämisohjelman toisen osan aikana vanha Terminaali 1 on tarkoitus purkaa ja sen tilalle tulee elämyskeskus, toimistoja, ravintoloita, terasseja merinäköalalla ja kesäsesongin ulkopuolella tapahtumien käyttöön tulevaa tilaa”, Takolander kertoo. Ympäristötehokkuus tulevaisuuden suuntana Regulaation ja yritysten omien ympäristötavoitteiden tiukentuessa myös satamatoimijalta odotetaan toimia, joilla voidaan tukea vastuullisuutta. Rahtipuolella nähdään, että rahdinomistajat hakevat nyt hiilineutraalia kuljetusketjua. ”Tähän liittyen kehitämme Helsingin satamassa intermodaalikuljetuksia, joissa laivoista yksikkölasti siirtyy raiteille ja niitä pitkin pohjoiseen”, Marttinen kertoo. Läntisen Keski-Euroopan tieliikenteen kustannusten kasvaessa Via ja Rail Baltican merkitys korostuu. Helsingin satamassa tähän valmistaudutaan laajentamalla Vuosaaren sataman eteläosaa. Tavoitteena on, että satama voi jatkossa mahdollistaa synteettisten ja biopolttoaineiden käytön, sekä sähkökäyttöisten yksikkölastialusten operointi nopealla kääntöajalla. Myös rekoille tarvitaan vety- ja sähkölatausmahdollisuuksia. ”Näemme, että markkina ohjaa monimuotoisuuteen esimerkiksi polttoainevalinnoissa”, Marttinen toteaa. Hän näkee kiinnostavana kehityssuuntana myös sen, että kuluttajatuotteiden ja investointihyödykkeiden valmistaminen poliittisin perustein valituissa maissa, eli ns. friendshoring tulee yleistymään ja aiheuttamaan uudelleenjärjestelyä logistiikassa. ”Liikenneyhteydet lähimerenkulussa tulevat korostumaan entisestään. Meillä tulee olla valmiudet ottaa vastaan tämä kasvu”, hän summaa.w Helsingin Sataman rahtiliikenteestä vastaava Vesa Marttinen. Helsingin Sataman matkustajaliikenteestä vastaava Kaj Takolander. STORYWISEN TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU 11

MAINOSLIITE Sitoutumisemme eettisiin arvoihin ilmenee... Vastuuta ja yhteistyötä kestävälle tulevaisuudelle – Teollisuusautomaatiotuotteiden valmistaja SMC panostaa kestävään kehitykseen. Globaalisti toimiva teollisuusautomaation ja pneumatiikan jättiläinen SMC haluaa nostaa kestävän kehityksen keskiöön. SMC pyrkii olemaan luotettava kumppani kaikille sidosryhmilleen. Tuotteet ja palvelut syntyvät monikansallisessa työyhteisössä ja palvelevat monimuotoista asiakaskuntaa. Siksi tasa-arvon, monimuotoisuuden ja inklusiivisuuden tukeminen on keskeistä SMC:n eettisessä toiminnassa. EETTISYYS & YRITYSPERIAATTEEMME LAIT & OHJEET VIESTINTÄ ASIANMUKAINEN KÄSITTELY 12 STORYWISEN TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU Välitämme insinöörialan tulevaisuudesta Uskomme ja investoimme tulevaisuuden insinööreihin. Välitämme ihmisistä ja planeetasta. Mitä muuta kuuluu lupauksiimme? HYVÄT IHMISSUHTEET LUOTTAMUS Välitämme paikallisista yhteisöistä Olemme osa yhteiskunnan kehitystä ja tuomme panoksemme yhteiskunnan edistämiseen. ENNAKOIVASTI EETTINEN TUKI & YMMÄRRYS KUNNIOITUS Välitämme työntekijöistämme Panostamme tiimimme jäsenten turvallisuuteen, hyvinvointiin ja kasvuun. YMPÄRISTÖ Lue lisää: smc.eu/fi-fi/company/csr-commitments

MAINOSLIITE Ihminen aina tavattavissa Keskipohjalaisia on vaikea saada kehumaan itseään. Se pätee etenkin Kannuksessa, Suomen elävimmässä maaseutukaupungissa. Täällä on asiat hyvin, varsinkin muiden mielestä. E uroissa mitattuna ja asukaslukuun suhteutettuna Keski-Pohjanmaa on Suomen eniten vientituloja tuottava maakunta. Aikansa nyhdettyään täällä saa vastauksen kysymykseen, mistä se voi johtua. ”Onhan tämä muitten mielestä ihan kiva paikka”, arvelee Jukka Oravainen, kehitysyhtiö YritysKannus Oy:n toimitusjohtaja. ”Keskipohjalaisuus on sellaista vahvaa nöyryyttä, johon liittyy kova työnteko. Täällä tehdään kunnolla, eikä pidetä ittestään isoa meteliä. ” Vai onko sittenkin kysymys minuuteista? Kannuksesta on neljän tunnin junamatka Helsinkiin. Ouluun menee tunti ja neljäkymmentä. Puolen tunnin automatkan säteellä ovat kansainvälinen lentokenttä, kaksi vientisatamaa, Ylivieska, Kalajoki ja Kokkola. Kaupunginjohtaja Jussi Niinistö valittelee työnantajansa vaatimattomia saavutuksia. Vuonna 2021 Kannus nimettiin konsulttiyhtiö Rambollin elävyysvertailussa Suomen elävimmäksi maaseutumaiseksi kunnaksi. Ansionsa asiassa saattoi olla Kitinkankaan monipuolisella virkistysalueella. Viime vuonna Kannuksen uimahalli KitinVapari palkittiin Suomen vuoden vesiliikuntapaikkana. Omaa häntää ei nosteta silläkään, että Suomen Kennelliitto palkitsi Kannuksen Suomen koiraystävällisin kunta -kisassa. Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä Kpedun Kannuksen kampuksella sijaitsee yksi maan moderneimmista oppimisympäristöistä. Täällä sitä sanotaan ihmenavetaksi. Paikallisessa lukiossa voi opiskella muun muassa eläinlääketieteellisellä linjalla. Kpedun tiloihin on tulossa koiraurheiluhalli, ja Suomen suurin koirapuisto valmistuu keväällä. On tänne sentään rakenteilla uusi teollisuuskylä. Uusi alakoulukin otetaan käyttöön ensi syksynä. Milläköhän rahalla kannuslaiset sen kaiken maksavat, kun ei velkaakaan ole takavuosina liiemmälti otettu? ”Onhan meillä se Suomen suurin tuulipuisto”, Jussi Niinistö sanoo varovasti. ”Tai oikeastaan, niitä puistoja on kolme. Aurinkovoimaakin rakennetaan ja biotuotetehdasta suunnitellaan. Lääniä riit- tää vielä muillekin, vaikka puhdas siirtymä tuo koko seudulle seuraavina vuosina rapiat 6 000 uutta työpaikkaa. Meille saa soittaa.” w ”Vuonna 2021 Kannus nimettiin Suomen elävimmäksi maaseutumaiseksi kunnaksi.” Kaupunginjohtaja Niinistö toivoo Kannukseen pieniä ja keskisuuria yrityksiä. Niitä kun ehtii palvella ketterästi yhdeltä luukulta, ihmiseltä ihmiselle. Kuvassa suokuokka ja Jussi. Taustalla koiraystävällisen kehitysyhtiö YritysKannuksen toimitusjohtaja Jukka Oravainen, yrityskehittäjä Noora Pajala ja Riesa. Kuva: Jorma Ronkainen STORYWISEN TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU 13

MAINOSLIITE Seinäjoella yrittämistä siivittävät kasvu, sijainti ja yrittäjyyskulttuuri Seinäjoki on poikkeuksellinen suomalainen kaupunki, joka on kasvanut yhtäjaksoisesti 70 vuoden ajan. Kaupungin vetovoimaisuus näkyy myös yritysten sitä kohtaan osoittamassa kiinnostuksessa ja investointihalukkuudessa. I nto Seinäjoki on kaupungin kehitysyhtiö, joka tukee alueen yrityksiä. Inton toimitusjohtaja Leena Perämäki näkee, että kaupungilla on vahva tahtotila tehdä yrittämisestä alueella mahdollisimman sujuvaa. ”Alueen kehitys vaatii jatkuvaa panostamista ja rohkeitakin ratkaisuja. Kaupungille Teknologiayritys Epecin uusi tehdas on tuoreimpia isoja yritysinvestointeja Seinäjoella. 14 STORYWISEN TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU yrittäjäystävällinen kulttuuri on geeneissä ja olemme kokeilleet monia yrittäjyyttä tukevia prosesseja, kuten osallistuvaa budjetointia yrityksille, ensimmäisinä”, hän toteaa. Kaupungissa pyritään siihen, että yrittäjien tarpeita ratkaistaan tehokkaasti. Lisäksi yrittäjiin pidetään aktiivisesti yhteyttä ja heidän kuulumisiaan kartoitetaan säännöllisesti.

MAINOSLIITE Monipuolinen yrityskenttä ja sijainti luovat hyvää virettä Tärkeimmäksi yritysten vetovoimatekijäksi Perämäki mainitsee alueen voimakkaan muuttovoittoisuuden. Kasvu tekee alueesta uskottavan ja luo tulevaisuuden uskoa. Tämä näkyy myös investoinneissa. ”Viimeisen viiden vuoden aikana investointeja on tehty puolentoista miljardin edestä. Ja menestys ruokkii itseään, investoinnit houkuttelevat muitakin investoimaan”, Perämäki toteaa. Seinäjoen alueen yrityskenttä on tyypillisesti pk-yritysvetoinen ja toimialoista korostuvat erityisesti elintarviketeollisuus - aina alkutuotannosta, pakkaustuotantoon ja logistiikkaan -, teknologiateollisuus sekä kauppa ja palvelut. ”Yritysrakenteemme on joustava, emme ole yhden suuren työnantajan varassa. Se varmasti vaikuttaa myös pitkiin perinteisiimme vahvan yrityskulttuurin kaupunkina. Toisaalta merkittävänkin kokoisillakin yrityksillä on Seinäjoella toimintaa, esimerkiksi elintarvikepuolelta Atrialla ja Valiolla.” Yrittäjyysilmapiiri onkin alueella ainutlaatuista. Kaupunki on ottanut 14 kertaa ykkössijan useassa eri yrittäjyysilmapiiriä mittaavassa tutkimuksessa. Vetovoimaisuutta takaa myös toimiva sijainti, Helsingin ja Oulun puolivälissä ja sekä hyvien rata- että tieyhteyksien varrella. Esimerkiksi logistiikkatoimijoille sijainti on optimaalinen. Työvoiman saatavuus puhuttaa Kuten koko Suomessa myös Seinäjoella työvoiman saatavuus kaikilla aloilla ja tasoilla on eniten yrittäjiä askarruttava asia. Alueen työvoimaan vaikuttavat niin oppilaitokset kuin esimerkiksi maahan muuttavien työntekijöiden kotouttaminen. ”Meillä on paljon opiskelijaperusteista maahanmuuttoa, mikä tuo hyviä tulevaisuuden mahdollisuuksia koko alueelle.” Seinäjoella on myös satsattu paljon sekä korkeakoulutukseen että yliopistojen täydennyskoulutusohjelmiin. Lisäksi kaupungin toimivuutta ja elinvoimaisuutta kehittämällä alueelle houkutellaan myös jo valmistuneita työntekijöitä muualta Suomesta. ”Näemme myös, että tärkeää on panostaa kaupungin yleiseen viihtyvyyteen ja ihmisten helppoon sijoittumiseen”, Perämäki kiteyttää.w STORYWISEN TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU 15

MAINOSLIITE ”Kumppanuus CIP:n kanssa antaa meille selkänojaa edistää hankkeita suunnitellusti ja näin luoda Suomelle kilpailukykyä uusiutuvan energian avulla.” 16 STORYWISEN TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU

MAINOSLIITE Tuulibuumi tuo maakuntiin vaurautta Tuulivoimainvestoinnit vaativat suurta pääomaa. Myrsky Energia Oy solmi jo viime keväänä Suomen suurimman maatuulivoimaan kohdistuvan kumppanuuden tanskalaisen yhtiön kanssa. Vaikutukset näkyvät Suomessa myös paikallisella tasolla. M yrsky Energia Oy:n operatiivinen johtaja Heidi Laurila kokee, että hyvä esimerkki onnistuneesta paikallisesta vuoropuhelusta on tuulivoimahanke Pyhäjärvelle. ”Pyhäjärven kunnassa oltiin tuulivoimahankkeen suhteen hyvin vastaanottavaisia. Lisäksi kunnan omasta aloitteesta edistämme nyt myös aurinkovoimalahanketta samalle alueelle”, hän kertoo. Laurila näkeekin tuulivoimalla suurta alueellista hyötyä, koska myös kunnat ja paikalliset yritykset saavat työtä ja tuloja tuulivoimapuistoista. ”Suomalaisen verojärjestelmän ansioista kunta hyötyy suoraan kiinteistöverosta. Lisäksi maanvuokratulot voivat tuoda merkittäviä tulon- ja ostovoimanlisäyksiä paikallisille maanomistajille.” Tavoitteena vahva kasvu Laurilalla itsellään on pitkä kokemus energia-alalta, jo kesätyöajoista alkaen. Ennen Myrskylle siirtymistä hän työskenteli vajaa kymmenen vuotta ST1:llä ja pääsi mukaan laajasti erilaisiin uusiutuvan energian sekä hiilisidonnan hankkeisiin. ”Myrskyyn siirtymistä motivoi omistajan visio olla merkittävä toimija, ja luoda yhteiskunnallista vaikutusta. Nyt olen todella ylpeä siitä, että meillä on yli 30 hanketta eri puolilla Suomea ja yli 40 työntekijää.” Jatkossa kasvua siivittää Suomen mittakaavassa merkittävä strateginen kumppanuus tanskalaisen rahastoyhtiön Copenhagen Infrastructure Partnersin kanssa. Yhteistyössä CIP ja Myrsky tulevat tekemään yli 2 miljardin investoinnit tuuli- ja aurinkovoimahankkeisiin Suomessa, mikä tarkoittaa noin 1800 megawatin sähköntuotantoa. ”Tämä antaa meille selkänojan, jonka avulla edistää hankkeita suunnitellusti ja näin luoda Suomelle kilpailukykyä uusiutuvan energian avulla.” Suomesta energiamaa alalla toimivia. Hänen mukaansa Myrsky näkee tuulivoimassa valtavan mahdollisuuden koko Suomelle. Se vahvistaa omavaraisuuttamme ja tekee meistä houkuttelevan sijainnin teollisuuden investoinneille. ”Meillä on siihen edellytykset, kun olemme rohkeita. Tavoitteeni on, että pystymme edesauttamaan myös sähkön jatkojalostusta esimerkiksi vedyn osalta.” w MIKÄ: Myrsky Energia Oy TEKEE: Suomalainen tuuli- ja aurinkoenergiaan keskittyvä kasvuyhtiö HENKILÖSTÖ: n.40 TOIMISTOT: Helsinki, Oulu, Kemi Laurilan mukaan sähköntuotannon tulevaisuus mietityttää tällä hetkellä monia STORYWISEN TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU 17

MAINOSLIITE Kuntien ja kaupunkien ruokapalveluiden järjestäminen vaatii uusia vaihtoehtoja tulevaisuudessa Kouluruokailu on tärkeä ja arvostettu lisä suomalaiseen koulutusjärjestelmään. Ruokapalvelualan työvoimapulan pahentuessa, talouden tiukentuessa ja vastuullisuusvaatimusten noustessa keskuskeittiövetoinen kouluruokailu ei kuitenkaan ole enää ainoa oikea ratkaisu. R uoka-alan merkittäviin toimijoihin kuuluvan Feelia Oy:n toimitusjohtaja Jukka Ojala on seurannut tarkasti kuntien ruokapalveluiden nykytilannetta. ”Taloudellisesti monilla kunnilla ja kaupungeilla on meneillään haastavat ajat. Samaan aikaan esimerkiksi koulutuksesta tai infrastruktuurista ei voida leikata, joten säästökohteita tulee etsiä muualta”, Ojala aloittaa. Erityisesti ruokapalveluissa tilannetta vaikeuttaa myös työvoiman saatavuus. Eläköitymisten ja vähäisemmän ruoka-alalle hakeutumisen myötä henkilökunnan löytäminen on tulevaisuudessa yhä vaikeampaa. Ojalan mukaan vahvasti henkilöstövetoisen ja runsaaseen, kustannuksiltaan korkeaan, logistiikkaan perustuvan keskuskeittiöjärjestelmän oheen tarvitaankin nyt vaihtoehtoja. ”Oma ratkaisumme on yksi tai kaksi kertaa viikossa kylmänä toimitettavat ateriat, jotka lämmitetään tarjoilupaikassa.” Oleellista Ojalan mukaan on hyvä ymmärtää, että samalla vältetään ulkoistukset ja omasta henkilökunnasta voidaan pitää kiinni. Irtisanomisiin ei jouduta, koska ruokapalveluiden eläköitymistahti aiheuttaa luontaista henkilöstömäärän pienentymistä. ”Tämä on myös säästökohteena sellainen, joka ei johda laadusta tinkimiseen tai palvelun heikkenemiseen”, hän toteaa. Vastuullisuus tärkeänä veturina Muutostarvetta kouluruokajärjestelmään tukee myös tiukemmat vastuullisuustavoitteet. Luonnonvarakeskuksen mukaan tällä hetkellä ruokalinjastoilla syntyy 78 miljoonaa kiloa hävikkiä vuosittain. ”Me kehotammekin aina asiakkaitamme arvioimaan ruoan tarpeen 10–20 prosenttia oppilasmäärää alemmas. Jos ruoka loppuu kesken, on sitä helppoa lämmittää lisää, eikä hävikkiä synny. Keskuskeittiöstä ruokalinjastoihin toimitettu ruoka taas menee automaattisesti hävikkiin päivän päätteeksi”, Ojala mainitsee. Kylmiöstä löytyy myös aina vararuokaa, jos jotain odottamatonta tapahtuu. Hävikin syntymistä estämällä ei ainoastaan saavuteta ekologisia tavoitteita, se on myös luonnollinen säästökohde. ”Käymme mielellämme keskusteluja kuntapäättäjien kanssa siitä, mikä on jatkossa kustannustehokkain ratkaisu tarjota korkealaatuisia aterioita ja varmistaa työvoiman järkevä resursointi”, hän summaa.w Jos haluat tietää lisää Feelian ratkaisusta, ota meihin yhteyttä: Jukka Ojala, toimitusjohtaja 0400 600 104 jukka.ojala@feelia.fi Jani Jokinen, Myyntijohtaja 050 471 4122 jani.jokinen@feelia.fi 18 STORYWISEN TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU

MAINOSLIITE Ekologista lumensulatusta “Laite pystyy keräämään vedestä roskia jopa 50 kuutiota tunnissa.” ROSKAT POIS merestä ja lumesta Clewat Oy:n ainutlaatuinen puhdistuslaite kerää vesistöistä tehokkaasti roskia ja rehevöittäviä kasveja. Vihreää teknologiaa parhaimmillaan on myös yrityksen toinen keksintö eli ekologinen lumensulatuslaite. V esistöjen saastuminen, roskaantuminen ja rehevöityminen on globaali ongelma. Meriin päätyy vuosittain kymmenen miljoonaa tonnia muovijätettä jo olemassa olevan yli 150 miljoonan tonnin lisäksi. Suomalainen Clewat Oy on kehittänyt tähän tarpeeseen ainutlaatuisen, skaalautuvan puhdistuslaitteen, joka pystyy keräämään vedestä roskia jopa 50 kuutiota tunnissa. Teknologia perustuu veden virtauksen luomiseen ja hyödyntämiseen. Etuina ovat monikäyttöisyys, ympäristöystävällisyys ja tehokkuus. Esimerkiksi Cebun kaupungissa Filippiineillä Clewatin alus on kerännyt muoviroskaa vuoden aikana kaksi miljoonaa kiloa. ”Operoimme paikallisten toimijoiden kanssa. Hankkeissa voivat olla yhteistyökumppaneina esimerkiksi isot alueelliset kehitysyhtiöt, Alus laiturialueella Filippiinien Cebulla muoviroskan keräystä aloittamassa. YK:n toimijat ja pankit”, Clewatin toimitusjohtaja Jukka Tammi kertoo. Liiketoimintamallina on tarjota laitteistoja leasing-palveluna, johon sisältyvät tutkimustyö sekä haittakasvien- ja muoviroskanpoisto vesistöistä ja loppukäsittely. Clewat neuvottelee parhaillaan alusten valmistuksen siirtämisestä Hollantiin. Alukset tehtäisiin tulevaisuudessa muovista ja aluksiin asennetaan Clewatin toimittama roskankeräyslaite. Myös mereen kaadettavan lumen mukana päätyy talven aikana merkittävä määrä roskaa ja mikromuovipartikkeleita. Clewatin lumenpuhdistus ja -sulatusjärjestelmällä lumesta saadaan kustannustehokkaasti eroteltua merkittävä osa haitallisista aineista ja tarvittaessa johdettua loput vedenpuhdistamoon viemäriverkoston kautta tai suoraan mereen. Sulatuksessa käytetään virtaavan veden voimaa ja meriveden lämpötilaa hyödyksi sekä uusiutuvaa energiaa. Lumi ja vesi suodatetaan ja jätteet kerätään talteen. Koko prosessi tapahtuu lumen paikalle kuljetusta lukuun ottamatta ilman fossiilisten polttoaineiden käyttöä. ”Viime talvena sulatimme protolaitteistollamme Helsingissä kolme miljoonaa kiloa lunta erittäin energiatehokkaasti ja saimme lisää kokemusta laitteen edelleen kehittämiseksi. Neuvottelut laitteesta myös Oslon ja Trondheimin kaupunkien kanssa jatkuvat”, Tammi kuvailee. Clewatin toiminnassa on mukana suomalaisia sijoittajia. Yhtiön osakeanti on parhaillaan käynnissä ja se jatkuu 14.12.2023 saakka. w Lisätietoja: www.clewat.com Tiedustelut osakeannista: info@clewat.com Lumensulatuslaitteisto viime talvena Saukonlaiturissa Helsingin Jätkäsaaressa. STORYWISEN TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU 19

MAINOSLIITE Kasvava Vantaa luo aktiivisesti mahdollisuuksia elinkeinoelämälle Vantaalla on yllättävän monia kilpailuetuja tarjottavanaan alueelle sijoittuville yrityksille. Loistavat liikenneyhteydet ja tilaa rakentaa, kansainvälinen lentoasema, kasvava kansainvälinen väestö, rakennettava Tikkurilan Osaamiskampus ja Suomen nopeimmin kasvava työpaikkakeskittymä Aviapoliksen lentokenttäkaupunginosassa. V antaan vasta valittu elinvoimajohtaja Tommo Koivusalo on positiivisella mielellä uudesta työmaastaan. ”Vantaahan näyttää kaupungilta, jossa on aivan valtavasti potentiaalia. Olen aivan varma, että Vantaa tulee kasvamaan, kehittymään ja menestymään. Yrityksen näkökulmasta kannattaa sijaita siellä missä on hieno tulevaisuus, eikä siellä missä on menneisyys”, Koivusalo muotoilee. Ylivoimainen sijainti ja toimiva liikenne ”On vaikea kuvitella liikenteelliseltä sijainniltaan parempaa paikkaa Suomessa yrityksen näkökulmasta. Olemme osa Suomen ainoata metropolialuetta ja Vantaalla sijaitsee Suomen ainoa oikeasti kansainvälinen lentokenttä. Kehä III menee Vantaan läpi, samoin muualle Suomeen vieviä pääteitä, kuten Nelostie ja Kolmostie. Lisäksi on päärata ja Tikkurilan 20 STORYWISEN TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU asema, jossa lähes kaikki junat pysähtyvät sekä pääkaupunkiseudun Kehärata. Vuosaaren satama on myös lähellä ja käytännössä Vantaan iso logistiikkakeskittymä on Vuosaaren sataman jatko”, Koivusalo luettelee. Uutena valttina on vielä tulossa Vantaan ratikka, joka yhdistää Vantaan kaupunki- ja liikekeskuksia lentoasemalta aina Mellunkylän metroasemalle. ”On vaikea kuvitella liikenteelliseltä sijainniltaan parempaa paikkaa Suomessa yrityksen näkökulmasta”, Vantaan elinvoimajohtaja Tommo Koivusalo. ”Esimerkiksi Aviapoliksen kaupunginosassa on vielä paljon rakentamatonta aluetta lentokentän eteläpuolella. Tavoittelemme sinne hyvin modernia lentokenttäkaupunginosaa, jossa sekoittuvat yritystoiminta, asuminen, liike-elämän ja asukkaiden palvelut sekä loistavat liikenneyhteydet. Aviapolis on ehdottomasti Suomen houkuttelevimpia alueita yritysten näkökulmasta, Vantaan elinvoimajohtaja Tommo Koivusalo toteaa. Kansainvälinen, kasvava väestö ja tilaa kasvaa Vantaalla on suhteellisesti eniten vieraskielisiä asukkaita ja suomalaisittain melko nuorekas väestö. Sen myötä Vantaalla on tulevaisuuden monipuolista työvoimaa tarjolla yrityksille. Viimeisten viiden vuoden aikana Vantaan väestö on kasvanut keskimäärin noin 4 000 asukkaan vuosivauhtia ja tilaa kasvulle riittää, vaikka asukkaita onkin jo neljännesmiljoona. Tikkurilaan suunnitteilla oleva kahdeksan korttelin kokoinen Tikkurilan Osaamiskampus on Koivusalon mukaan myös merkittävä hanke elinkeinotoiminnan kannalta. ”Ajatuksena on, että kampusalue pystyy tulevaisuudessa tuottamaan sen koulutuksen, osaamisen ja työvoiman, mitä yritykset Vantaalla tarvitsevat”, Koivusalo kertoo. w Lisätietoa: business.vantaa.fi

MAINOSLIITE Onko työpaikallasi varaa työmatkatapaturmiin? Työpäivä alkaa ja päättyy työmatkaan. Se on monille päivän riskialttein hetki, kulkipa sen autolla, kävellen tai pyöräillen. Palkansaajille tapahtuu vuosittain noin 20 000 työmatkatapaturmaa, joista suurin osa on arkisin, huonolla säällä tapahtuvia liukastumis- ja kaatumistapaturmia. T yöturvallisuuden nolla-ajattelu on osa vastuullisen työpaikan toimintaa. Se tarkoittaa pitkäjänteistä sitoutumista ja kokonaisvaltaista otetta kehittämiseen. Työmatkaliikenteen turvallisuuden edistäminen ei ole vain työsuojeluorganisaation tehtävä − se koskee koko henkilöstöä. Nolla työmatkatapaturmaa voidaan saavuttaa, kun koko henkilöstö on tietoinen tavoitteista ja sitoutuu yhteisesti sovittuihin pelisääntöihin. Viestintä ja yhdessä tehtävä kehitystyö ovat ensisijaisen tärkeää. Vastuullinen työnantaja panostaa työmatkaturvallisuuteen Työ- tai työasiamatkoilla sattunut tapaturma voi pahimmillaan aiheuttaa työntekijän pitkän sairausloman lisäksi suuria rahallisia menetyksiä, inhimillisistä kustannuksista puhumattakaan. Vastuullinen työnantaja varmistaa, että kaikessa toiminnassa työterveys ja -turvallisuus ovat etusijalla. Tämä tarkoittaa, että jokainen työntekijä pääsee työpaikalle ja työstä kotiin turvallisesti. Työmatkaturvallisuus on sisällytettävä osaksi työpaikan toimintatapaa ja työsuojelua. Pilviin nousseet kustannukset – ja inhimilliset seuraukset 1000 muutakin tapaturmaa. Olisiko liukastuminen ollut estettävissä? Aloita työ kohti vastuullisempaa työmatkaa. Tänä vuonna yhteistyötä turvallisempien työmatkojen puolesta on tehty jo mm. Are Oy:n, ABB Drivesin ja Luonnonvarakeskus LUKEn kanssa. Liikenneturva.fi/ työmatkaliikenne LähiTapiolan aito laskelma kertoo erään liukastumistapaturman loppulaskuksi 148 000 euroa. Tapaturma sattui liukkaana helmikuisena arkipäivänä, jolloin tapahtui yli STORYWISEN TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU 21

MAINOSLIITE Electrobike pyöräetu on helppo tapa tukea ympäristövastuuta ja henkilöstön hyvinvointia E Electrobike on tarjonnut automatisoitua pyöräetupalvelua ensimmäisenä Suomessa. Tänä päivänä helppokäyttöistä ja kulutonta palvelua hyödyntävät monet maan merkittävimmistä työnantajista. lectrobike on Yhteiskunnallisen Yrityksen merkin ansainnut, kotimainen, yhden miehen ideasta alkunsa saanut perheyritys. Perustaja Jani Jokinen aloitti sähköavusteisten polkupyörien maahantuonnin vuonna 2009. Jokisen mukaan pitkä kokemus alalta ja yrityksen vakaus ovat asiakkaille merkittävä etu. ”Kun puhutaan työsuhdepyöristä, sopimukset ovat monivuotisia. Siksi kannattaa luottaa vahvoihin toimijoihin, jotka ovat ja pysyvät alalla.” Electrobike erottuu myös pyöräetupalvelunsa toimintamallilla, joka on työnantajalle aidosti kuluton. Työntekijät voivat sen avulla valita 22 STORYWISEN TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU itselleen pyörän kattavasta mallistosta. Lisäksi Electrobiken työsuhdepyöräpalveluun sisältyy täysarvovakuutus. Myös huollot ja varaosapalvelu tuovat lisäarvoa pyöräetuun. Ympäristöpanostukset näkyviksi hallinnointijärjestelmällä Työnantajat pääsevät hyödyntämään kuluttomasti myös hallinnointijärjestelmää, joka kerää tietoa pyörillä kuljetuista matkoista. EU:n vastuullisuusraportointidirektiivin myötä työnantajia kiinnostaa erityisesti se, että datan avulla voidaan tehdä näkyviksi yrityksen ympäristöpanostukset. ”Varsinkin suuremmissa yrityksissä on tärkeää, että työmatkakilometrejä saadaan muutettua vihreämmiksi. Samalla tuetaan positiivista ilmastoimagoa”, Jokinen toteaa. Yhtä merkittäväksi tekijäksi pyöräetua harkitessa Jokinen nostaa työhyvinvoinnin ja sairaspoissaolojen minimoinnin. ”On hyvä ymmärtää, että pyöräetu on erityisesti työnantajan työkalu, jolla luodaan virkeämpiä, hyväntuulisempia työntekijöitä. Meille on myös tärkeää, että edun sisältö voidaan aina neuvotella sellaiseksi, että siitä on yritykselle mahdollisimman paljon hyötyä”, Jokinen summaa. w

MAINOSLIITE Kiinteistöt klusterimaisesti yhteistyössä – hyvinvointialueet toteuttajana Tulevaisuuden kiinteistönjohtamisessa eri toimijat ja palveluntarjoajat ovat yhteisessä toimintaverkossa. Klusterimainen verkostoituminen kiinteistöissä hyödyntää koko hyvinvointialueen toimintaa ja sen yhteisöä. Hyvinvointialueiden kilpailutuksessa on kova paine ja se voi vaikuttaa laatuun Hyvinvointialueen haaste on uuden teknologian hyödyntäminen palveluiden ja hoidon järjestämisessä sekä päätöksenteossa. Valtakunnalliset tarjouskilpailut eivät huomioi alueellisen elinvoiman kasvua teknologiaan ja palveluihin integroimalla. ”Kilpailutuksissa pitäisi tukea klusterimaisten toimijaverkostojen syntymistä. Alueellisesti pienet toimijat jäävät nyt kilpailutuksen ulkopuolelle. Yhteistyöllä saadaan synergiaetua kaikille alueellisille palveluntarjoajille ja järjestelmätoimittajille. Tämä vaatii vain alustan, johon eri teknologiaratkaisut ja palvelut ovat integroitavissa”, toimitusjohtaja Pasi Nurmela Seniortek Oy:stä arvioi. Kilpailuttajien paikallistuntemus on vaatimaton. Suomessa välimatkat ovat pitkät ja toiminnassa etäisyydet on huomioitava. Välimatkoissa potilaan etäseuranta ja ohjeistukset ovat avain- asemassa hyvälle hoidolle. Nurmelan mukaan hyvinvointialueilla on kaikki edellytykset rakentaa Terveys-HUBit alueilleen. Keskitetty kokonaisturvallisuus Kokonaisturvallisuus on keskitettävä yhteen paikkaan, jotta kriisitilanteissakin tiedetään missä mennään. Yhteistyökumppaneiden kanssa kehitetty viestintä- ja turvaviestintä -app liittää yhteen laajat toimintaympäristöt. Näyttö toimivasta systeemistä on olemassa. KEHAkeskuksen 7 500 käyttäjää ovat jo järjestelmän piirissä. Turvaverkossa ovat niin ihmiset kuin laitteet. Hyvinvointialueet ovat toiminnallisia yksiköitä, joihin eri järjestelmät integroidaan vuorovaikutteisesti digitaaliseen alustaan. Näin se palvelee tehokkaimmin kokonaisuutta: vähentää työntekijöiden tuhraa työtä, poistaa rutiinityötä ja vapauttavat aikaa oikealle työlle. Työn mielekkyys lisääntyy ja työhyvinvointi paranee. Ajan tasaiselle tiedottamisella järjestelmän välityksellä saadaan viesti vaikkapa tilojen vapautumisesta. Esimerkiksi keikkatyöntekijöille tieto muunneltavasta tilasta yöpymiseen tai vastaanottoon on tervetullut. Tilojen monikäyttöisyydelle on tilausta. Lopetetaan säästäminen – kehitetään yhteystyötä Nurmelan mukaan säästämisen tie on päätepysäkillä. Kriisissä on hieno hetki hakea uusia tapoja toimia ja luoda toimintamalleja kustannustehokkaasti yhteiseen hyvään. Eniten se vaatii kilpailutuksen järkiperäistämistä ja oikeiden ongelmien ratkaisua. Kun useat tahot kehittävät yhteistyötään, saavutetaan yhdessä suuruuden ekonomian etuja, ilman sen tuomaa raskautta. Alusta ja malli on jo olemassa – mitä jos kehitetään jo olemassa olevaa infraa, ja otetaan se hyötykäyttöön? Säästämisen sijaan kehitetään. w STORYWISEN TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU 23

MAINOSLIITE Lennot Tampereelta MannerEurooppaan ovat sujuvaa työarkea – Pääsy Euroopan kaupunkeihin on helpottunut merkittävästi Usein työnsä vuoksi lentävä Harri Ojala on ottanut ilolla vastaan TamperePirkkalan parantuneet lentoyhteydet. Tampere-Pirkkala on monelle suomalaiselle lähikenttä, jonka saavutettavuus on ylivoimainen miljoonille suomalaisille. Tampere-Pirkkalan kentältä pääsee 11 kohteeseen. 24 STORYWISEN STORYWISEN TUOTTAMA TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU ASIANTUNTIJAJULKAISU

MAINOSLIITE H arri Ojala on investointien ja kansainvälisten toimintojen johtaja Business Tampereessa. Asiakkaat ja yhteistyökumppanit ovat eurooppalaisten teollisuusyritysten johtoa. Harrille vaivattomat lennot Tampereelta Eurooppaan ovat merkittävä etu. ”Kun aamulla lähtee, ehtii vielä illalla ainakin nukuttamaan perheen pienimpiä. Se on minulle aikamoinen etu kymmeninä työpäivinä vuodessa”, Harri miettii. ”Kun aamulla lähtee, ehtii vielä illalla ainakin nukuttamaan perheen pienimpiä.” Riiasta minne vaan AirBaltic lentää Tampereelta päivittäin Riikaan, josta on nopeat yhteydet kaikkialle Eurooppaan. Kööpenhaminaan Tampereelta pääsee kahdesti viikossa, maanantaisin sekä perjantaisin ja Amsterdamiin joka päivä. Uusi yhteys on myös päivittäinen Tampere–Tallinna. Tampereelta Eurooppaan matkustava voi yllättyä kentän nopeisiin check in -rutiineihin. Vaivattomaan liikkumiseen kuuluu myös pysäköintialue aivan kentän edessä. Parhaimmillaan terminaalin etuovelle on autosta 50 metrin matka. Liikematkustajille olennaista on lentokentillä vietetyn odotusajan minimointi. Riian lentokenttä on toki Tampereeseen nähden isompi, mutta silti lennolta toiselle siirtyminen on nopeampaa kuin Euroopan perinteisillä pomppukentillä. Riiasta pääsee päivittäin kymmeniin kohteisiin. Espanjaan menijöitä riittää – joulukuussa kahdesti viikossa Kittilään Lomailijoiden suosikkeja talvella ovat airBalticin suorat lennot Teneriffalle, Las Palmasiin ja Malagaan. Joulukuusta lähtien pääsee Tampereelta kahdesti viikossa suoraan Kittilään. Matka vaikkapa Seinäjoelta, Jyväskylästä tai Porista Leville on ripeä, kun jättää pääkaupunkiseudun vierailut muihin yhteyksiin ja ajaa Tampere-Pirkkalan kentälle. Koneet ovat uusia AirBaltic on vahvasti kasvava yhtiö, joka otti Tampereen pohjoiseksi kotikentäkseen. Yhtiö on panostanut uusiin lentokoneisiin: Airbus A220-koneen matkustusmukavuutta nostavat mm. normaalia isommat ikkunat sekä tilavat käsimatkatavaroiden säilöt. Paljon muun muassa Riian reittiä käyttävä Harri Ojala kertoo, ettei tilojen puolesta ole juurikaan eroa matkustaako business- vai perinteisessä turistiluokassa. w Katso reitit ja aikataulut Tampereelta: lentoontampereelta.fi Suorat yhteydet Tampereelta: Riika, Tallinna, Amsterdam, Kööpenhamina, Malaga, Las Palmas, Teneriffa, Rodos, Palma de Mallorca, Kittilä, Tukholma (Lygg). Kotimaan suosikki on Kittilä ja suora Levin talveen. Business Tampere on seutukunnan kahdeksan kunnan yhteinen elinkeinoyhtiö, joka vauhdittaa seudun yritysten kehittymismahdollisuuksia, kansainvälistymistä sekä alueelle sijoittumista. STORYWISEN TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU 25

MAINOSLIITE YKSINKERTAISESTI Paras viesti on selkeä ja yksinkertainen. Tämä pätee erityisesti monimutkaisen B2B-maailman markkinoinnissa. Kysy lisää asiantuntijoilta. brandkind.fi ”Tavoitellessa kasvua, kansainvälistymistä ja brändin korkeampaa tunnettuutta, on Brandkind ollut minulle oikea partneri jo monen vuoden ajan. Tai voihan se toki olla, että kaikki saavutetut huipputulokset johtuvatkin vain minusta.” JONI LAMPINEN General Manager, USA iLOQ 26 STORYWISEN TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU

MAINOSLIITE Huolettomasti lennolle Flyparkin kautta Flypark-pysäköinti on suunniteltu helpottamaan asiakkaan lentomatkustamista, kun matka alkaa autoillen Helsinki-Vantaan lentokentälle. Pyrimme tekemään pysäköinnistä stressitöntä, jotta matkalle on mukava lähteä. purissa, alle kolmen kilometrin päässä terminaalista. Auton löytymistäkään ei tarvitse jännittää, koska henkilökuntamme tietää ja opastaa mihin auto on pysäköity. Henkilökohtainen palvelu erottaakin meidät muista. V Sujuva pysäköintiprosessi araus kannattaa tehdä verkkosivullamme www.flypark.fi heti lentovarauksen jälkeen. Näin varmistat haluamasi pysäköintipaketin, joita Flyparkissa on neljä; Basic, Basic Plus, Comfort ja LUX pysäköinti. Isoille autoille on lisäksi XXL-pysäköintipaketti sekä matkailu- ja pakettiautoille tarkoitettu alue. Lentomatkailun kiihtyessä myös autopaikkojen kysyntä on kasvanut, joten ajan varaaminen ajoissa kannattaa! Flypark sijaitsee aivan lentokentän naa- Flypark-pysäköintiprosessi lähtee verkkovarauksesta, jolloin saat sähköpostiisi ohjeen, miten parkkeeraus sujuu, muistutukset varauksesta sekä ajo-ohjeen ja Googlemapslinkin, jolla voit navigoida suoraan paikalle. Pysäköintiin saapuessasi ajat infoalueelle ja ilmoittaudut suoraan henkilökunnallemme tai tabletin avulla ja tilaat kuljetukseen. Henkilökuntamme opastaa sinua valitsemassasi pysäköintipaketissa, hoitaa kuljetuksen ja kertoo sen aikana, miten paluukuljetus tilataan. Kuljetukset sujuvat Tervetuloa, toivottaa Flyparkin koko henkilökunta! nonstoppina 24/7, ja pyrimme siihen, että turhia odotusaikoja ulkotiloissa ei synny. Sähköautoilu on hieno vihreä trendi ja Flypark tukee sitä latauspalvelulla. Varaamalla Flyparkista Basic Plus, Comfort tai LUX pysäköintipaketin, voit ostaa siihen latauspalvelun ja varmistat joustavan kotimatkan lennolta palatessasi. Yrityspysäköinnillä työmatkat kevyiksi ja kustannustehokkaiksi Jos yrityksesi henkilöstö käyttää paljon pysäköintipalveluita lentomatkojen aikana, oikea osoite on Flypark. Helpota matkalaskujen operointia ja säästä aikaa sekä rahaa. Ottamalla meihin yhteyttä osoitteeseen myynti@flypark.fi voimme tehdä teille pysäköintitilin, ja saatte kaikki lentoparkit jatkossa yhdelle kuukausittaiselle laskulle. Lisäksi autojen pesut ja huolenpito hoituvat matkojen aikana säästäen henkilökunnan kallista aikaa. w PYSÄKÖINTIPAKETTEJA JOKAISELLE Flyparkin pysäköintipaketeista löytyy sopiva eri tarpeisiin, itsepalveluna toimivasta Basicista, kätevään Basic Plus:n, lisämukavuutta tuovaan Comfortiin ja erityisturvalliseen Luxiin. Comfort ja LUX -parkkipaketteihin voit ostaa myös auton puhdistus- ja huoltopalveluita. Meiltä löytyy pikkurahalla pieniä ehostuspaketteja, aina auton keraamiseen pinnoitukseen ja tuulilasin kiveniskun korjaamiseen. Vahva suositus: valitse Comfort parkki ja pidä autostasi huolta itseäsi ja aikaa säästäen pysäköinnin aikana. STORYWISEN TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU 27

MAINOSLIITE Kokous- ja Tapahtumatilat Metron varrella jopa 600 henkilön tilaisuudet Pikkujoulut  Gaalat  Juhlat  Seminaarit  Kongressit Kaikki palvelut keskitetysti RUOHOLAHTI 28 Soita: 010 5011 501 STORYWISEN TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU Yli 100 erilaista valoisaa tilaa KAMPPI helsinki@meetingpark.fi 85.000+ tilaisuuden kokemuksella KLUUVI . www.meetingpark.fi

MAINOSLIITE Tulevaisuuden yrittäjä ei pelkää mitään (tai tarvitse kirjanpitäjää) J os matkustat ajassa kymmenen vuotta taaksepäin, pääset tarkastelemaan varsin perinteistä työelämää. Ilmassa tuntui vain pieniä muutoksen merkkejä: kevytyrittäjyys oli syntynyt ja UKKO.fi varmisti, että kuka vain pystyi laskuttamaan tekemistään töistä ilman omaa yritystä. Mahdollisuus oli monelle vielä tuntematon ja yrittäjyys pysyi harvinaisena valintana – useimmat tavoittelivat lähinnä hyvää työpaikkaa. Vuosikymmenen aikana yrittäjyyden suosio on kasvanut vauhdilla. Vuonna 2023 yritysten määrä on lähes tuplaantunut aiemmasta, mikä näkyy myös UKKO.fin ennätyksellisissä käyttäjämäärissä. Palveluun luottavat pienyrittäjät edustavat laidasta laitaan eri toimialoja, ikäryhmiä ja elämäntilanteita. Heitä kaikkia yhdistää kuitenkin yksi asia: rohkeus tarttua omiin unelmiinsa. Se ei tarkoita sitä, että kaikki pelot täytyisi kohdata yksin, vaan sitä, että hyvien työka- lujen avulla ne voi ohittaa ja aloittaa omannäköisen työelämän rakentamisen. Nykyään UKKO.fi tarjoaa räätälöidyn kirjanpito-, laskutus- ja muun taloushallintopalvelun myös toiminimi- ja osakeyhtiöyrittäjille. Sen avulla pienyrittäjän urakka kevenee, rahaliikenne nopeutuu ja kirjanpito hoituu lähes itsestään. Niin yrittäjyydestä häviää ne ylimääräiset pelot ja yrittäjä voi keskittyä täysillä siihen, mitä rakastaa. Palvelu toimii edistyksellisen ohjelmiston ja yksinyrittäjän arjen tuntevan tiimin saumattomalla yhteistyöllä. Moni perinteinen taloustyö on jo automatisoitu, ja palvelussa voi esimerkiksi hyödyntää laskujen maksunseurantaa tai napata kuiteista kuvan, jonka alusta lukee puolestasi ja merkitsee kirjanpitoosi. Voitot taas siirtyvät sukkelasti UKKO Yritystilillesi, jonka korttia käyttämällä saat kaikki kulut suoraan kirjanpitoon. Me UKKO.fillä haluamme, että sinäkin uskot unelmiisi rohkeasti. Sen vuoksi me teemme joka päivä töitä helpomman yrittäjyyden puolesta. Kun sinä voit luottaa siihen, että taloushallintosi on osaavissa käsissä kellon ympäri, vapaudut peloista, etkä tarvitse enää erillistä kirjanpitäjää. w Tutustu lisää osoitteessa UKKO.fi • Nykyään Suomessa on 666 696 yritystä, joista 248 118 on yksityisiä elinkeinonharjoittajia (PRH 2.1.2023). • Vuonna 2013 Suomessa toimi 354 081 yritystä, joista toiminimiä oli 165 078. (Tilastokeskus 18.12.2014) • UKKO.fihin luottaa jo yli 160 000 kevytyrittäjää sekä yli 10 000 toiminimi- ja osakeyhtiöyrittäjää. • Moni palvelun käyttäjä aloittaa kevytyrittäjänä ja perustaa myöhemmin toiminimen tai osakeyhtiön; vuonna 2022 teetetyn kevytyrittäjyyskyselyn mukaan 81 % palvelun käyttäjistä koki kevytyrittäjyyden helpottavan muihin yritysmuotoihin siirtymistä. • Yli 25% toiminimistä Suomessa perustetaan UKKO.fin kautta. STORYWISEN TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU STORYWISEN TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU 29 29

MAINOSLIITE Ovatko organisaatiosi mobiililaitteet tikittävä tietoturvauhka? Samalla kun työnteon kaikki osa-alueet siirtyvät puhelimiin, suhtautuminen niiden tietoturvaan ja kokonaishallintaan on jäänyt viime vuosisadalle. P ienentyneiden marginaalien ja kaiken läpäisevän digitalisaation myötä organisaatiot kiinnittävät koko ajan enemmän huomiota tietoturvaan. Harva kansainvälinen organisaatio päästää ketään toimitiloihinsa ilman henkilöllisyystodistusta, digitaaliset dokumentit tallennetaan turvaan monivaiheisen tunnistautumisen taakse ja luottamukselliset tulosteet suljetaan tietoturvajäteastioihin. Kuka perii työpuhelimesi pelikoneekseen? Samaan aikaan käytöstä poistetut puhelimet löytävät edelleen tiensä talousjohtajalta hänen lapselleen, kehitysjohtaja käyttää ulkomaan työmatkallaan salasanojaan kirjautuneena turvattomaan WiFi-yhteyteen ja lähes kaikilla 30 STORYWISEN TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU meillä on puhelimella valokuvia tai viestejä, joiden ajautuminen vääriin käsiin voisi vaarantaa maineemme ja uramme. Mobiililaitteiden tietoturva ja hallinta eivät ole yhtä kuin laitteen päivittämistä satunnaisesti, organisaation puhelinten lukumäärän merkitsemistä kirjanpitoon ja sitä, että käytön jälkeen laite muistetaan klikata tehdasasetuksille. Mobiililaitteiden tietoturvan rima tulee asettaa korkeammalle, koska myös riskit ovat koko ajan todellisempia. Tehdasasetuksille palauttaminen ei poista kaikkia uhkia Yritysten kyberturvallisuuteen erikoistuneen WithSecuren johtava tietoturvakonsultti Antti Laatikainen haastaa yhden mobiililaitteiden käyttöön pinttyneen tietoturvauskomuksen: “Yleinen ajatus on, että tehdasasetuksiin palauttaminen käytöstä poiston tai käyttäjän vaihdoksen yhteydessä ei yksin poista mobiilailtteen kyberuhkia, koska haittaohjelmia voi edelleen jäädä puhelimeen käyttöjärjestelmään.” Tämä riski koetaan relevantiksi erityisesti Android-laitteita käyttäville organisaatioissa. “Yleisellä tasolla puhelimemme ovat turvallisempia käyttää kuin monet muut teknologisista työlaitteistamme, kuten kannettavat tietokoneet. Tämä ei tarkoita etteikö mobiililaitteillakin ole silti omat riskinsä”, jatkaa Antti. Satunnaisista toimenpiteistä kohden kokonaishallintaan 3stepIT on suomalainen, yhdessätoista Euroopan maassa yritysasiakkaitaan palveleva mobiililaitteiden elinkaaren kokonaishallinnan asiantuntija.

MAINOSLIITE Yrityksen tarjoaman elinkaarimallin avulla tiedät aina, missä organisaatiosi puhelimet, tabletit ja läppärit ovat sekä kuka niitä käyttää. Varmistat lisäksi laitteillesi tietoturvan sekä turvallisen ja vastuullisen käytöstä poiston. 3stepIT:lla on käytössään jatkuvasti päivittyvät ja useaan kertaan varmistetut prosessit vastaamaan tämän ajan mobiililaitetyön tietoturva- ja elinkaarihaasteisiin. “Elämme edelleen vauhdikasta työn mobiilisiirtymää, mistä johtuen moni organisaatio ei ole havahtunut mobiililaitteisiinsa kohdistuviin uhkiin asian ansaitsemalla vakavuudella. Laitekannan uusinta, käyttöönotto, hallinta, huoltaminen ja vastuullinen käytöstä poistaminen on olennaista, sillä huonokuntoiset laitteet lisäävät riskejä entisestään”, kertoo 3stepIT:n myyntijohtaja Harri Malinen. Turvaton WiFi vuotaa organisaatiosi salasanat eteenpäin Mobiililaitekannan teknologiaan keskittyvän riskien hallinnan lisäksi myös niiden käytön tulee olla tiedostettua, ohjeistettua ja hallinnoitua. Turvattomien WiFi-yhteyksien käyttö on edelleen huomioon ottamisen arvoinen tietoturvauhka. Verkkoliikenteen salakuuntelu hyödyntäen WiFi-yhteyksiä on yleisempi tietoturvaloukkaus kuin laitteiden teknologisten haavoittuvuuksien etsiminen. “Turvattomien yhteyksien avulla on pahimmillaan mahdollista yrityksen sisäänkirjautumistietojen päätyminen ulkopuolisten haltuun. Näillä tiedoilla osaavat hyökkääjät voivat sitten päästä käsiksi yrityksen muihin resursseihin esimerkiksi pilvessä”, kertoo Antti Laatikainen. Puhelimet ovat organisaation tietoturvan solmukohta Puhelin muodostaa kriittisen solmukohdan myös tunnistautumisen näkökulmasta. Mobiililaite on lähes aina osa monivaiheista tunnistautumista. Se muodostaa osan “avaimesta” joko puhelimeen lähetetyn tekstiviestin kautta, tai laitteessa on tunnistautumiseen liittyvä oma sovellus, joka luo kertakäyttöisiä tunnuksia. “Mobiililaitteiden tietoturvan näkökulmasta laite itsessään on usein jopa toissijainen, kunhan sen perusturva on kunnossa päivitysten hallinnan ja esimerkiksi suojakoodien käyttöönoton kautta. Tietoturvan kannalta on oikeastaan olennaisempaa keskittyä siihen, mihin kaikkeen mobiililaitteen kautta voi päästä käsiksi, ja miten mobiililaitteen kanssa käytännössä tehdään töitä”, sanoo Antti Laatikainen. Uhkien ennakointi ja niihin varautuminen on kustannustehokkain tapa reagoida niihin. Antti Laatikainen, johtava tietoturvakonsultti, WithSecure sit, jotka on ohjeistettu henkilöstölle ja otettu yrityksessä laajamittaisesti käyttöön. Mobiililaitteiden elinkaaripalvelua hyödyntävissä yrityksissä puhelimet eivät jää lojumaan laatikoihin ilman tyhjennystä. Eivätkä laitteet päädy lasten leikkeihin sisältäen arkaluontoista materiaalia. Vaikka vahinko on yleisempi tietoturvaloukkausten aiheuttaja kuin mikään muu, senkin vaikutukset voivat ulottua syvälle yrityksen strategiaan ja tulla aivan yhtä kalliiksi taloudellisesti. On aika ottaa mobiililaitteiden tietoturva vakavasti ja muuntaa epätietoisuus ennakoinniksi ja lopulta kilpailueduksi. w Mobiililaitteiden elinkaaripalvelu tekee uhasta kilpailuedun Työn mobiilisiirtymän tahti kiihtyy edelleen. Tästä johtuen ratkaisut siirtymän lisäämiin tietoturvauhkiin ovat ennakointi ja etukäteen suunnitellut turvalliset toimintatavat ja proses- STORYWISEN TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU 31

MAINOSLIITE ja valinnaisesti riskin, ja palvelu hinnoitellaan riskin mukaan”, kertoo yrityksen suurasiakkaista vastaava Rasmus Wahlberg. Laskurahoituspalvelun avulla yritykset saavat vapautettua käyttöpääomaa. Lisäksi se on tapa keventää tasetta ja lisätä rahaa kassaan ennen tilinpäätöstä. Lisäksi Norra Finans on nyt aloittamassa perinnän tarjoamista omana palvelunaan. Kaikenkokoisten yritysten tilanne hallussa Norra Finans tukee asiakkaidensa kasvua joustavilla rahoituspalveluilla Norra Finans tarjoaa asiakkailleen laskurahoitus-, laskujen osto- ja perintäpalveluja joustavalla ja asiakaskokemukseen panostavalla otteella. Toimintatapa on osoittautunut menestyksekkääksi, koska yritys on ollut vahvalla kasvupolulla alusta saakka. N orra Finans sai alkunsa vuonna 2015 Ruotsin Haaparannassa, kun sen perustaja Magnus Lehto halusi tuoda pienille ja keskisuurille yrityksille joustavia rahoituspalveluja. Toimintavuosien aikana yritys on 32 STORYWISEN TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU kasvanut kuudesta hengestä kuuteenkymmeneen ja sama kehitys näkyy myös tuloksessa. ”Päätuotteemme ovat laskurahoitus ja laskujen osto. Ne ovat muuten sama tuote, mutta niitä erottaa se kenellä on luottotappioriski. Laskujen ostopalvelussa ostamme koko laskun Norra Finansin merkittävin kilpailukykytekijä on se, että asiakas voi itse valita mitkä laskut haluaa myydä. Lisäksi yritys saa kiitosta joustavuudesta sekä sujuvasta ja helposti lähestyttävästä asiakaspalvelusta. ”Asiakkainamme on kaikenkokoisia yrityksiä eri segmenteistä ja pyrimme näkemään jokaisen yrityksen ainutlaatuisen aseman”, mainitsee markkinointipäällikkö Johanna Salmi. Pienten yritysten haasteet esimerkiksi ITinfrastruktuurin suhteen tunnetaan hyvin. Norra Finansissa nähdäänkin, että on tärkeää tarjota asiakkaille toimivia järjestelmiä ja infrastruktuuria. Korkeat odotukset tulevaisuudelle Wahlbergin mukaan Norra Finansin tulevaisuudennäkymät ovat kirkkaat. ”Perustajamme toive on, että olemme Pohjoismaiden suurin yksityinen laskurahoittaja. Meillä onkin valtava halu myydä yhä enemmän ja tehokkaammin, tämä tulee selkärangastamme.” Myynnin tulokset ovat myös nähtävissä. Tällä hetkellä yritys rahoittaa laskuja sadalla miljoonalla eurolla kuukaudessa. ”Samalla autamme myös asiakkaitamme kasvamaan, koska mekin kasvamme vain yhdessä heidän kanssaan”, Salmi summaa.w

MAINOSLIITE Löydä yksilöiden lahjakkuudet ja kehitä tehokkuutta Y ksilöiden ja tiimien kehittyminen alkaa itsensä ja tiimin jäsenten tuntemisesta. Henkilöstöalan konsulttiyritys HR Plus Oy on käyttänyt 1,5 vuoden ajan asiakkaidensa parissa maailmalla suosittua Working Genius -tiimiprofilointityökalua. Yksilöiden vahvuuksia ja työskentelytyylejä valottavan mallin on kehittänyt amerikkalainen Patrick Lencioni, joka oli pääpuhujana Nordic Business Forumissa. ”Malli on syvällinen ja monipuolinen, mutta erittäin nopeasti omaksuttava. Se toimii erilaisissa liiketoimintaympäristöissä, organisaatioissa, johtoryhmissä, projektitiimeissä ja yksilöcoachingissa”, kertoo toimitusjohtaja Markus Taina. Myös partner Sari Mononen hehkuttaa mallin toimineen aina ja arviointien osuneen nappiin. Työtyytyväisyys ja tuottavuus kasvavat, kun työssä saa hyödyntää omia luontaisia lahjakkuuksiaan. Jokainen työ – esimerkiksi projekti – jaetaan kuuteen osa-alueeseen, joista jonkun tekeminen on jollekin tiimiläiselle erityisen luontaista ja energisoivaa. Kun työstä saa energiaa, sitä tekee tehokkaammin ja tuottavammin. Lisäksi yksilö voi paremmin ja elämänlaatu kohenee. Malli auttaa ymmärtämään, miten työtä voi jakaa omia lahjakkuuksia hyödyntäen. Aluksi jokainen työntekijä vastaa sähköiseen kyselyyn, jonka pohjalta HR Plus tekee yksilöarvioinnin luontaisista lahjakkuuksista ja toimintatavoista. Tulokset puretaan ryhmän yhteisessä workshopissa. ”Käymme läpi tiimiläisten profiileja, ja mietimme, puuttuuko tiimistä jotain osaamista tai jääkö jotain potentiaalia käyttämättä. Workshopissa syntyy kehitysideoita, joita tiimi vie eteenpäin. Työkalu lisää ymmärrystä itsestä ja toisista. Se lisää joustavuutta, antaa raamit palaverikäytännöille sekä luo yhteisen kielen, joka auttaa keskustelemaan ja hyväksymään jokaisen sellaisena kuin tämä on. Olemme saaneet mallista innostunutta palautetta”, Mononen lisää. w HR Plus Oy auttaa organisaatioita kokonaisvaltaisesti henkilöstöjohtamisen osa-alueilla. Sen erityisosaamista on strateginen henkilöstöjohtaminen, muutokset organisaatioissa ja henkilöstötoimintojen ja -prosessien kehittäminen. Asiantuntijoilla on yhteensä yli 160 vuoden kokemus henkilöstöjohtamisesta kotimaassa ja kansainvälisesti. hrplus.fi STORYWISEN TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU 33

MAINOSLIITE Hangon Satama tarjoaa ensimmäisten joukossa uusia mahdollisuuksia Satamien on oltava mukana muutoksessa, mielellään etunojassa miettimässä uusia rakenteita. Näin on tehty Hangon Satamassa hyvin pitkään, sillä se täyttää nyt 150 vuotta. E nsi vuonna Hangon Satama Oy voi tulla Suomen ensimmäiseksi hiilineutraaliksi satamaksi omassa toiminnassaan. Itse asiassa satamilla yhteistyökumppaneineen on merkittävä rooli koko yhteiskunnan vihreän siirtymän luomisessa. Suurin osa ekologisemmasta infrasta kulkee niiden kautta. ”Nyt on vasta otettu ensimmäisiä askelia. Infran rakentaminen ja ylläpito vaativat jatkossa isoa logistiikkaa”, Hangon Sataman toimitusjohtaja Anders Ahlvik kertoo. Esimerkiksi tuulivoimaloiden jättiläisenkokoisten siipien ja runkojen liikuttamiseen tarvitaan valtavasti tilaa. Tätä todellakin löytyy Hangosta. ”Meillä on Koverharin satama ja yli 600 hehtaaria tilaa”, Ahlvik toteaa. Pitkäjänteistä kehitystyötä Hangon satamaa on pitkäjänteisesti kehitetty vastaamaan tulevia tarpeita. ”Satamien on oltava mukana muutoksessa, 34 STORYWISEN TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU mielellään etunojassa miettimässä uusia rakenteita. Hangossa on koko ajan viety digitalisaatiota eteenpäin. Satamaa ja sataman osia kehitetään jatkuvasti ja uusia infrahankkeita on monta, kuten kaksi laiturihanketta, joiden suunnittelu on pitkällä.” Laivojen koot kasvavat yhä, mutta autonomisten alusten pikarynnäkköön pitkillä merimatkoilla Ahlvik ei usko. ”Niitä hypetettiin joku vuosi sitten. Aluksilla kuitenkin suurimmat kulut tulevat energiasta ja pääomasta, työvoima on suhteellisen pieni osuus. Lisäksi miehittämättömissä aluksissa on turvallisuusriskejä ja vastuita, jotka pitää selvittää.” Hanko on lähimpänä Vuoden 2024 alussa voimaan astuu Fit for 55 -ilmastopaketin alusten päästökauppa, joka nostaa rahtihintoja. Suomea se koskee erityisesti, sillä merimatka Pohjolaan on pitkä. Hanko on kuitenkin lähimpänä Suomen vientimarkkinoita. Näin on ennenkin ollut, mutta jatkossa sillä on yhä suurempi merkitys. ”Säästääkseen polttoainetta alukset pudottavat nopeutta, mikä lisää matka-aikaa.”

MAINOSLIITE ”Säästääkseen polttoainetta alukset pudottavat nopeutta, mikä lisää matka-aikaa. Lisäksi Hangossa ei ole ongelmia talvien kanssa, kuten Pohjan- ja Suomenlahdella.” Potentiaali kasvaa Ahlvik ja markkinointipäällikkö Nina Häggroth ovat nostaneet Hangon Sataman näkyvyyttä. Se on laajasti mukana alan verkostoissa, ta- pahtumissa ja tarjoaa uusia mahdollisuuksia kumppaneilleen. Satamissa näkee upean merimaiseman lisäksi tavaravirtojen muutokset. Ahlvik pelkää tulevan talven tuovan uusia haasteita taantuman myötä. Hangon Satama on 150-vuotisen historiansa aikana kuitenkin selvinnyt pahemmistakin myrskyistä. Se on Suomen toiseksi suurin kumipyöräliikenteen satama, autojen maahantuon- nin ykkönen sekä Suomen merkittävimpiä metsä- ja terästeollisuussatamia. ”Hangossa on potentiaalia. Suomen talous on niin pieni, että olemme riippuvaisia viennistä ja tuonnista. Tavaravirrat voivat muuttua, mutta Sataman tulevaisuus on taattu”, kohta 40 vuotta logistiikka-alalla ollut Ahlvik tietää. w STORYWISEN TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU 35

MAINOSLIITE MAINOSLIITE Kuvassa CTO Mikael Krogius, ESG/CSR koordinaattori Sanni Siilin sekä toimitusjohtaja Sampo Brisk. Positiivinen asiakaskokemus on kasvumme perusta 36 STORYWISEN TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU E nsimmäiseen kohtaamiseen asiakkaan kanssa on ladattu usein paljon odotuksia yhtiön mainonnan ja brandi-imagon luomisen kautta. Usein odotuksia ei kuitenkaan täytetä, vaan asiakas pettyy, jos heikko yhteishenki tai jokin aikaisemmin koettu pettymys lyö läpi ensikontaktissa. Asiakas näkee paljon vaivaa sen eteen, että hän jalkautuu myymälään ja on erittäin suuri riski, että hän pettyy, jos myymälä on epäsiisti, jonotusjärjestelmä vanha tai asiakkaan tiloissa on muuten epäsiisti tunnelma. Näin käy erityisesti, jos premium -merkki tai

MAINOSLIITE MAINOSLIITE brandi ei lunasta odotuksia myymäläviestinnässään. Me EWQ:ssa olemme asiakkaan kanssa yhdessä tekemässä laadun tunnetta konkretiaksi, kun asiakas astuu myymälään sisään. Kaiken taustalla on vastuullinen ote kaikkeen toimintaan ja päämääränä on aina positiivinen asiakaskokemus. ESL, DS ja QMS -palvelumme auttavat asiakkaitamme huomioimaan omat asiakaskontaktit niin, että aikaa jää myös hymyilemiseen ja asiakkaan kanssa juttelemiseen. Kaikesta jää mieleen positiivinen asiakaskokemus ja sen voima on suuri. EWQ Zone yhdistää vuoropalvelun (QMS), elektroniset hintanäytöt (ESL) sekä infonäytöt (DS) yhdeksi palvelukokonaisuudeksi EWQ on gigitaaliseen myymäläviestintään ja asiakasvirtojen hallintaan erikoistunut moderni kasvuyhtiö. Kehitystyön tavoitteena on hyödyntää yli 25 vuoden kokemustamme retail markkinasta ja hyödyntää yhtiömme laajaa yli 3400 asiakkaan kantaa, joka sisältää kaikki suurimmat pohjoismaiset retail ketjut ja suurimmat brandit. Arvoketjussamme ja innovaatioissamme korostuvat vastuullisuus ja suomalaisuus. https://ewq.zone EWQ Zonen toteuttamia ratkaisuja asiakkaiden asiakaskokemuksen parantamiseen ovat vuoropalvelu (QMS), elektroniset hintanäytöt (ESL) ja infonäytöt (DS). EWQ Zone yhdistää kaikki edellä mainitut palvelut samassa mikroarkkitehtuuriin perustuvassa pilvipalvelussaan. ”Kaikki palvelumme tähtäävät samaan päämäärään, positiiviseen asiakaskokemukseen. Myymälään vaivautunut asiakas ei ole tyytyväinen, jos jonotus ei ole hallinnassa tyylikkäästi joko etänä tai paikan päällä. Asiakas vastaavasti kokee palvelun positiivisena, mikäli hänet jollakin tavalla ehditään ottaa myymälässä positiivisella otteella huomioon. ESL, eli elektroniset hintalaput tuovat mukanaan sen, että aikaa jää loputtomalta hyllyttämiseltä asiakkaille ja tieto hintalapuilla on aina ajan tasalla, mikä mahdollistaa dynaamisen hinnoittelun ja merkittävät kustannussäästöt. Investoinnit palveluihimme maksaa itsensä takaisin erittäin nopeasti ja meidän tuotteidemme ROI liikkuu 30-50 prosentissa riippuen palvelukokonaisuudesta”, EWQ Zone Oy:n toimitusjohtaja Sampo Brisk toteaa. Hänen mukaansa markkina on erittäin kovassa kasvussa sekä Suomessa että EWQ Zonen kotimarkkinassa Pohjoismaissa. ”Olemme kasvaneet viimeiset kolme vuotta 30-50 prosentin vuositahdilla ja sama vauhti on pysymässä myös jatkossa”, Brisk jatkaa. AI tulee olemaan meille uusi tuotekehityksemme tukijalka EWQ Zonen CTO Mikael Krogius joukkoineen on kehittämässä uusia AI pohjaisia palveluita, jotka tehostavat ja auttavat asiakkaidemme jokapäiväistä työtä saaden samalla irti täysin uusia ominaisuuksia palveluihimme. ”Olemme mm. luomassa tulevaisuuden vuoropalvelu- ja hintapalveluita, jotka vahvasti hyödyntävät AI:ta jo lähitulevaisuudessa”, Krogius toteaa. Vastuullinen kasvuyhtiö ja skaalautuvuus kaikessa kehitystyössä ovat strategiamme perusta EWQ Zone Oy:n myynti on ylittämässä jälleen kuluvan vuoden aikana 10 miljoonaa euroa. ”Yrityksellämme on selkeät kasvutavoitteet, jotka pohjautuvat vahvasti vastuulliseen liiketoimintaan ja auttaa asiakkaitamme osaltaan samassa vastuullisuustyössä. Olemme tässä suhteessa täysin samassa veneessä asiakkaidemme kanssa. Koko tuotantoketjun on oltava vastuullisuusperiaatteidemme mukaiset. Liiketoimintamme fokus on vahvasti skaalautuvissa palveluissa, sillä ne takaavat meille jatkuvan, hyvän kassavirran. Asiakkaamme arvostavat palvelumalliamme, ja sen ansiosta olemme saaneet hyvän jalansijan myös Ruotsissa. Tavoitteemme on yltää kannattavasti 30 miljoonan euron liikevaihtoon vuoteen 2027 mennessä ja sitä kohti olemme vahvasti menossa kotimaisella omistuspohjalla”, Brisk toteaa. w STORYWISEN TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU 37

MAINOSLIITE MAINOSLIITE Palkitse työntekijöitäsi ryhmäeläkevakuutuksella Motivoituneet työntekijät ovat yrityksen menestyksen elinehto. Ryhmäeläkevakuutuksen avulla houkuttelet ja sitoutat alan parhaat osaajat sekä tuet heidän taloudellista hyvinvointiaan myös työelämän jälkeen. fennia.fi/palkitsemisenaika 38 STORYWISEN TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU

MAINOSLIITE Vihreä siirtymällä on iso vaikutus ulkomaankauppaan. Matti Urmas pitää hyvänä, että alalle saadaan vihdoin ISO 14083:2023 -standardi, joka standardoi kuljetusalan päästömittaukset ja helpottaa eri kuljetusyhtiöiden vertailua. Asiakaspalvelu kilpailutekijänä vei FREJAn kasvuun Kansainvälisiin kuljetuksiin erikoistunut FREJA Transport & Logistics on panostanut asiakaspalveluun enemmän kuin kilpailijansa ja noussut sen ansiosta yhdeksi Suomen suurimmista kuljetusja huolintayhtiöistä. Yrityksen liikevaihto on yli 160 miljoonaa. K un Matti Urmas osti vuonna 2003 yhdessä FREJA Tanskan perustaja Jørgen Hansenin kanssa Maa ja Meri Oy:n, heidän tavoitteensa oli luoda yritys, joka tarjoaa kuljetusalan parasta asiakaspalvelua. Yrityksen liikevaihto oli vain kaksi miljoonaa ja se työllisti neljä ihmistä, joten kauppa ei ylittänyt edes uutiskynnystä. FREJA on kasvanut 20 vuodessa yhdeksi Suomen suurimmista kuljetus- ja huolintayh- tiöistä, ja se tarjoaa ulkomaankauppaa harjoittaville yritykselle koko kuljetuskirjon. Tavara liikkuu maalla, merellä ja ilmassa ympäri maailmaa. FREJA tekee myös erittäin vaativia projekti-, erikois- ja lämpösäädeltyjä kuljetuksia. Kansainvälisen asiakastyytyväisyyskyselyn (Net Promoter Score) mukaan FREJAlla on alansa korkein suositteluluku, 74. ”Me valitsimme mallin, jossa panostetaan henkilökohtaiseen asiakaspalveluun ja joustavuuteen, jota tuetaan digitalisaatiolla. NPS on meille tärkein mittari, ja se että valtaosa asiakkaistamme suosittelisi meitä kansainväliseksi kuljetuskumppaniksi, kertoo onnistumisesta”, Urmas toteaa. on onnistunut toisia paremmin. Elokuussa FREJA liittyi ensimmäisenä kuljetusalan toimijana Kaukokiidon BIO-palvelun käyttäjäksi. Kaukokiito on laskenut, että palvelun käyttö vähentää kuljetusten hiilijalanjälkeä jopa 90 prosenttia. Urmas uskoo, että vihreä siirtymä kuljetusalalla syntyy yhdistelemällä erilaisia polttoaineratkaisuja sekä kehittämässä toimintaa vastuullisemmaksi yhdessä asiakkaiden kanssa. ”Yhteistyö vaatii kuljetusalan toimijoilta uudenlaista asiantuntemusta sekä asiakkailta valmiutta muuttaa toimintatapoja. Jo pelkästään tilaamalla toimitukset aikaisemmin voidaan paremmin optimoida kuljetusreittejä ja tapoja”, muistuttaa Urmas.w Kansainvälisten kuljetusten tulevaisuus on vastuullisempi FREJA on rohkeasti lähtenyt mukaan erilaisiin vihreän siirtymän kokeiluihin, joista osa STORYWISEN TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU 39

MAINOSLIITE Suomalainen Tecoil antaa öljylle uuden elämän STR Tecoil Oy on suomalainen, Haminassa toimiva korkean ympäristöteknologian yritys, joka pystyy regeneroimaan käytetyn voiteluöljyn takaisin perusöljyksi lukemattomia kertoja. Yrityksen kantavana ajatuksena on, että rajalliset luonnonresurssit saadaan kestämään rajattomasti. V isiomme on muuttaa voiteluöljy loputtomasti regeneroitavaksi laatutuotteeksi. Meillä on Haminassa, Skandinavian ainoa voiteluöljyn regeneroitiin erikoistunut laitos, jossa tuotamme Euroopan korkealaatuisinta, API Group II+ perusöljyä. Vuositasolla käsittelemme noin 63 000 tonnia käytettyä voiteluöljyä. Laitoksellamme käsitellystä raaka-aineesta jopa 60 % tuodaan maahan muualta Euroopasta. Toimintaa on nyt takana reilu kymmenisen vuotta ja Tecoil tekee liiketoiminnallisesti kovaa kasvua. Tecoil on kehittynyt vuosien aikana merkittävästi, eikä pelkästään tekniikan puolesta. Nykyinen tuotantomalli tuottaa vähän päästöjä, käyttää vähän energiaa ja toimii pienillä kuluilla, mutta tuottaa tehokkaasti korkealuokkaisia tuotteita. Tecoilille Suomi on öljyntuottaja valtio Avainasemassa öljyn uusiokäytössä on voiteluöljyn sujuva, maksuton keräyspalvelu, joka toteutetaan yhteistyössä kotimaisten kuljetusyritysten kanssa. 40 STORYWISEN TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU

MAINOSLIITE Tecoilin kotimaan keräilyn toimintaketjussa tärkeää roolia näyttelevät teollisuuden lisäksi muun muassa auto- ja konehuollot sekä muut vastaavat toimipisteet, jotka keräävät käytettyä voiteluöljyä talteen. Tecoil noutaa öljynvaihdon yhteydessä kerätyn öljyn säiliöautollaan, kuljettaa sen tehtaalleen, regeneroi ja toimittaa sen voiteluainevalmistajalle, josta öljy palautuu lopulta takaisin kauppojen hyllyille. Kaupan hyllyltä öljyn kierto alkaa uudelleen. Meidän öljylähteemme siis sijaitsevat asiakkaidemme huoltohalleissa ja korjaamoissa. Niin kauan, kuin kuluttajat muistavat valita öljynvaihtajakseen huollon, joka toimittaa öljynsä meille käsiteltäväksi, ovat nämä lähteet ehtymättömiä. Ja onhan autonsa öljyjen vaihdattaminen tällaisessa huollossa yksinkertaisin ja konkreettisin ilmastoteko. Tecoil kannustaa kaikkia öljyn uusiokäyttöön, ja noutaa kaikki vähintään 800 litran voiteluöljyjätteet veloituksetta. Energiakriisi on lisännyt laittomien keräilijöidenmäärää markkinoilla sekä lisännyt öljyn laitonta polttamista. Tässä tulee huomata, että käytetty voiteluöljy luokitellaan vaaralliseksi jätteeksi, jonka kerääminen ja käsittely on luvan varaista toimintaa. Vastuu vaarallisen jätteen toimittamisesta on aina jätteen luovuttajalla. Ei siis ole yhdentekevää, kenelle öljynsä antaa. Polttamisen sijaan regeneroimalla tonnin öljyä tuotetaan 3,3 t pienemmät CO2-päästöt. Vuonna 2022 yritys sai kotimaisen avainlippumerkin. Kotimaisuuden lisäksi nykyinen tehokas tuotantomalli on vähäpäästöinen, vähäenerginen sekä pienikuluinen. mistaja. Laitoksen muun tarvittavan energian otamme omista sivuvirroistamme, ja suunnitteilla on aurinkovoimalan rakentaminen. Jäteöljystä puhdasta perusöljyä jalostavan STR Tecoilin markkinat kasvavat voimakkaasti, kun muun muassa autoteollisuus nyt huutaa ekologisten voiteluöljyjen perään. Prosessimme hioutuvat koko ajan ja tavoitteemme on olla hiilineutraali vuonna 2025. w Vihreä vety tuotetaan omassa vetyvoimalassa STR Tecoil Oy:n kehittämä prosessi jäteöljyn regeneroimiseen perustuu jalostamon itse tuottamaan vihreään vetyyn. STR Tecoil on Suomen ensimmäinen vihreän vedyn val- STORYWISEN TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU 41

MAINOSLIITE Vastuullisuus on kaiken perusta – UPM:n Suomessa valmistetut puutuotteet tukevat Suomen hiilineutraaliustavoitetta UPM:lle kokonaisvaltainen vastuullisuus nähdään edellytyksenä markkinassa menestymiselle. UPM Plywoodin Pelloksen vaneritehtailla Mikkelissä valmistetut kotimaisesta raaka-aineesta valmistetut, pitkäikäiset WISA®-kuusivanerituotteet ovat hyvä esimerkki laajan vastuullisuusajattelun toteutumisesta käytännössä. ” Vastuullisuus on DNA:ssamme, se on luontainen osa toimintaamme ja sitä, miten toimimme markkinalla”, aloittaa aluemyyntijohtaja Jari Kosonen. Yrityksessä uskotaan, että kotimaisilla puutuotteilla on tärkeä rooli hiilineutraaliustavoitteita kohti edetessä. UPM:n Pelloksen vaneritehtailla Mikkelissä valmistetaan kotimaisesta raaka-aineesta rakentamisessa käytettyjä pitkäikäisiä kuusivanerituotteita, jotka toimivat hiilivarastoina koko elinikänsä ajan. ”Paikallisuus on olennainen vastuullisuutta lisäävä tekijä. Käyttämämme puu tulee keskimäärin 150 kilometrin säteeltä. Lisäksi puun hyödyntämisessä korostuu yrityksemme suuruus ja monimuotoisuus; käytämme kaiken hankkimamme raaka-aineen jossain muodossa”, mainitsee vastuullisuuspäällikkö Jaakko Paloheimo. Paikallisuudella on myös suuria positiivisia 42 STORYWISEN TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU taloudellisia ja sosiaalisia vaikutuksia. ”Pelloksen tehtaat ovat paikallisesti merkittävä kokonaisuus, jolla on suuri vaikutus työllisyyteen, verotuloihin sekä alueen puunkorjausinfrastruktuuriin”, Kosonen kertoo. Myös tuotteen laatu vaikuttaa sen vastuullisuuteen. Kososen mukaan tuotteiden laatuun panostetaankin erityisesti, ei ainoastaan teknisen suorituskyvyn osalta, vaan jopa tuotteen ulkonäön ja tunnun osalta. ”Laadukkaalla tuotteella voidaan vaikuttaa myös esimerkiksi rakennuksen elinkaareen”, täydentää Paloheimo. Jatkuva kehittäminen toimintamallina Pelloksessa valmistettavasta kuusivanerista kiinnostavan tekee myös siinä käytetty WISA® Biobond -liimausteknologia, jolla omaan innovaatioon pohjautuen korvataan yli puolet liimahartsin fossiilisesta fenolista puun omalla ligniinillä. Vanerin ympäristövaikutuksista suuri osa muodostuu liiman valmistuksesta, joten muutos on tärkeä. ”Haluamme kehittyä jatkuvasti yhä paremmiksi ja etsimme tähän uusia mahdollisuuksia. Biobond on hyvä esimerkki. Pyrimme aina kehittämään valmistusprosessia ja raaka-aineita vastuullisemmiksi myös ympäristöä ajatellen.” Kosonen ja Paloheimo näkevät, että UPM:lle on myös jatkossa tärkeä toimia vastuullisuuden osalta etujoukoissa ja varmistaa esimerkiksi regulaation tuomien muutosten toteutuminen jo ennen kuin niistä tulee pakollisia. ”Tarkemmassa tarkastelussa ovat kasvavissa määrin muun muassa raaka-ainetoimittajien ja logistiikan tuottamat hiilidioksidipäästöt sekä se, miten voimme varmistaa vastuullisuuden toteutumisen myös EU:n ulkopuolella, jossa toimintaympäristö on erilainen”, Paloheimo summaa.w

Luiatalo MAINOSLIITE MAINOSLIITE Kestcivien kaupunkien rakentaia Kun etsit... • • • • Lujatalo Oy Sokerilinnantie 11 B, Espoo Rautatienkatu 21 C, Tampere Rakentaiaa Uudisasuntoa Siioituskohteita =��===---Kehittaiakumppania Tutustu tasta ! Lujatalo.fi Ajattele isosti. Hanhijärvellä on tilaa toimia ja kasvaa. Tuo yrityksesi Hanhijärven teollisuusalueelle Tampereen kylkeen! Tarjolla on laajoja teolliseen tuotantoon tai logistiikkaan sopivia yritystontteja, joita voit jakaa tai yhdistellä tarpeidesi mukaan. • Logistinen loistosijainti valtatie 3:n varrella. • Yritystontti vain 4–6 €/m2 tai useampi pakettihintaan. • Menestystäsi tukevat Hämeenkyrön joustavat yrityspalvelut. Ota pian yhteyttä, räätälöidään sinulle toiveidesi tontti! Seinäjoki 140 km Vaasa 200 km H Ä MEENKY RÖ Pori 90 km Tampere 30 km PIRKA NMA A Turku 155 km Helsinki 220 km Marko Kosonen Elinkeinojohtaja 050 310 0331 marko.kosonen@hameenkyro.fi www.hameenkyro.fi Valtatie 3 20 min Tampereelta 75 hehtaaria 25 tonttia STORYWISEN TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU 43

MAINOSLIITE 44 STORYWISEN TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU