VESILAITOKSEN LEHTI 2023 syksy Teemajuttu: Verkostojen saneeraustarve on akuutti Tunnista viemärin pahikset Mihin tarvitaan vesitorneja? Noora Shingler: Haluan suojella lempiallastani Itämerta” vesi 2023 syksy Riihimäen 1

2 pääkirjoitus syksy vesi 2023 syksy Pidetään huolta yhteisestä omaisuudesta julkaisija Riihimäen Vesi Eteläinen Asemakatu 4 11130 Riihimäki riihimaenvesi@riihimaki.fi www.riihimaenvesi.fi Suomen vesihuolto toimii hyvin. Hanasta tulee puhdasta, turvallista ja tutkittua vettä. Käytetty vesi johdetaan pois kodeista jätevesiviemäreitä pitkin puhdistettavaksi jätevedenpuhdistamolle. Järjestelmä on luotettava, vain harvoin joudumme kokemaan katkoksia veden tuotannossa tai käsittelyssä. Vesihuoltolaitokset ovat varautuneet hyvin turvaamaan palvelunsa myös erityistilanteissa. Onhan vesihuolto yhteiskunnan toiminnan kannalta kriittinen palvelu, jonka on aina toimittava. tuotanto TK mediatalo Oy www.tkmediatalo.fi Vastaava tuottaja Jenniina Nummela Toimittaja Marjaana Lehtinen Ulkoasu Erika Nieminen Kannen kuva Jani Laukkanen paino UPC, Vaasa Painos 16 500 kpl Vesihuoltoverkostot ovat keskeinen osa vesilaitoksen palvelua. Suomessa on noin 107 000 kilometriä vesijohtoverkostoa ja noin 50 000 kilometriä jätevesi- ja hulevesiviemäriverkostoa. Lukuihin eivät sisälly kiinteistöjen tonttijohdot. Meillä on mittava omaisuus katujemme alla. Tästä omaisuudesta on pidettävä huolta ja siihen on panostettava. Vesijohtoverkoston rappeutuminen laskee vesilaitoksen palvelutasoa ja voi aiheuttaa vesikatkoja ja veden laatuhäiriöitä. Viemäriverkoston huono kunto saattaa aiheuttaa vuotoja ja jätevesipäästöjä vesistöön. Vaikka vesihuollon tila on hyvällä tasolla, vesihuoltoverkostomme alkaa olla monin paikoin käyttöikänsä loppupäässä. Siksi Riihimäen Vesi ja vesihuoltolaitokset ympäri Suomen panostavat pitkäjänteiseen verkoston saneeraamiseen ja uusimiseen. Näin turvaamme jatkossakin toimivan ja turvallisen vesihuollon. Tässä lehdessä kerromme tarkemmin vesihuoltoverkoston saneerauksesta ja sen eri menetelmistä. On hyvä muistaa, että kaikki vesihuoltolaitoksen toiminta, myös saneeraukset, rahoitetaan asiakasmaksulla, ei verovaroin. Saneerauksiin varaudumme pitkäjänteisesti ja suunnitelmallisesti. Mukavia lukuhetkiä Veden äärellä! 4041 0948 Painotuote Jarmo Rämö vesihuoltojohtaja P.S. Muistathan pakkaskaudella, ettet päästä vesimittaria jäätymään. Vesivahinkoja voi ehkäistä eristämällä mittarin ja putket sekä varmistamalla, että vesimittaritila on tarpeeksi lämmin.

sisältö tunnista viemärin pahikset. 10 12 13 kuvat jani laukkanen, jenniina nummela ja istock 17 18 20 22 13 siivotessa kannattaa välttää vahvoja kemikaaleja. 14 23 4 Teemajuttu: Saneeraus. Maan alla piilee yhteinen miljoonaomaisuus – yli 100 000 kilometriä vesijohto- ja jätevesiverkostoa, jonka kunnosta on huolehdittava. Vesitorni – vesihuoltoverkoston näkyvin osa. Kaupunkien tunnistettavat maamerkit ovat usein korkeita ja korkealla riittävän vesipaineen aikaansaamiseksi. Viemärin hyvikset ja pahikset. Viemärin kannalta hyviksiä ovat tiski- ja pesuvesi, vessapaperi ja ihmisen jätökset. Rasvat, roskat ja kemikaalit eivät kuulu viemäriin. Vähennä kemikaalikuormitustasi. Pyykinpesun ympäristökuormaa voi vähentää muun muassa miedoilla ja ympäristömerkityillä puhdistus- ja pesuaineilla. Noora Shingler rakastaa uintia ja haluaa suojella Itämerta. Sinne on päästävä pulahtamaan myös sydäntalvella vaikka sitten jäätä vasaralla rikkomalla. Kylmä vesi vanhin voitehista. Talviuinnin suosio kasvaa, eikä ihme, sillä sen tuomat hyödyt ovat moninaiset. Lue, miksi kylmäuinti tai avantoon pulahdus kannattaa. Vesilasku tutuksi. Vesi- ja jätevesilaskut muodostuvat kiinteistä ja kulutukseen perustuvista maksuista. Miniopas esittelee vesilaskun osatekijät havainnollisesti. Lyhyesti & Kysy vedestä. Vesijalanjälki kuvaa vedenkäytön kokonaisuutta | Miten varaudun vesikatkoon? | Miten estän putkia jäätymästä kovalla pakkasella? Riihimäen Vesi tiedottaa! Haapahuhdan vesilaitoksen saneeraus etenee | Korotuksia vesimaksuihin vuodelle 2024 Ratkaise ristikko ja osallistu kilpailuun. Voit myös antaa palautetta lehdestä. 10 ”vesihuollon painopiste on siirtynyt rakentamisesta saneerausvaiheeseen.” Riku Vahala, VVY:n toimitusjohtaja Riihimäen vesilinna on kaupungin näkyvä maamerkki. Lue jutusta, mihin vesitorneja tarvitaan. vesi 2023 2023 syksy syksy vesi 12 4–9 37

4 teksti marjaana lehtinen kuvat jani laukkanen ja jenniina nummela vesi 2023 syksy VVY:n toimitusjohtaja Riku Vahala toivoo, että kuntapoliitikot ymmärtävät nostaa vesihuoltomaksut tasolle, jolla sanee­ rauksista pystytään huolehtimaan. Maan alla piilee yhteinen Vesihuoltopalvelut toimivat 24/7 vain, jos ­verkostoja uusitaan niiden kunnon heikentyessä. A uki kaivetut kadut ja liikennehaitat harmittavat. Taatusti ketuttaa vielä enemmän, jos hanasta ei tule vettä eikä viemäri johda likavesiä ja vessatuotoksia jätevedenpuhdistamolle. Katseilta piilossa routakerroksen alapuolella noin kahden metrin syvyydessä sijaitsee suurin osa jokaisen vesihuoltolaitoksen omaisuudesta: vesijohto- ja viemäriverkosto. Kansallisesti vesihuollon verkosto-omaisuuden arvoksi on arvioitu 6,5 miljardia euroa. – Kuntatasolla puhutaan miljoonien eurojen arvoisesta verkosto-omaisuudesta. Sen omistavat kuntalaiset eli vedenkäyttäjät ja vesiosuuskunnissa niiden jäsenet, valottaa Suomen Vesilaitosyhdistys ry:n (VVY) toimitusjohtaja Riku Vahala. Vahala työskenteli aiemmin Aalto-yliopiston vesihuoltotekniikan professorina ja on toiminut asiantuntijana muun muassa monissa kansallisissa vesihuoltoon liittyvissä selvityksissä. Asentaja Vilho Mänty hoitaa pakkosujutuslaitetta työmaakuopassa. Kaivantotuki ympärillä suojaa sortumilta.

5 vesi 2023 syksy l Asentaja Kalle Lehtikangas tarkastelee pakko­ sujutusta ­työmaakuopan reunalta Lohjalla. miljoonaomaisuus vesihuollon painopiste on siirtynyt rakentamisesta saneerausvaiheeseen.

6 vesi 2023 syksy – Jos verkostoa ei saneerata, vesihuoltolaitoksen palvelutaso laskee. Yllättävien vesikatkojen määrä kasvaa, eikä vettä aina tule kuluttajan hanasta. Sen sijaan vesi saattaa tulvia kaduille. Hajonneet viemäriputket voivat pahimmillaan pilata pohjavesiesiintymiä tai tulvia pintavesiin ja aiheuttaa tautiepidemioita. Runsaiden vuotovesien vuoksi menee hukkaan energiaa, raakavettä ja kemikaaleja, kun vettä puhdistetaan ja pumpataan verkostoon turhaan. Suomen ympäristökeskuksen mukaan tuotetusta vedestä 17–18 prosenttia jää laskuttamatta. Osa hävikistä selittyy muun muassa katujen pesulla, mutta pääosa muodostuu verkoston vuodoista. Jos raakavesivarannot ovat niukat, vuodot voivat myös aiheuttaa ongelmia talousveden riittävyyden kannalta. Monta syytä putkirikkoihin Suomessa on noin 107 000 kilometriä vesijohtoverkostoa ja noin 50 000 kilometriä jätevesi- ja hulevesiviemäriverkostoa. Lukuihin eivät sisälly kiinteistöjen tonttijohdot. Arviolta kuusi prosenttia vesijohtoverkosto-omaisuudesta ja jopa 12 prosenttia viemäriverkosto-omaisuudesta on luokiteltu erittäin huonokuntoiseksi. Vesihuoltoverkoston isoin rakennusbuumi ajoittui 1960–70-luvuille. Suuri osa tuolloin rakennetuista linjoista on saavuttanut saneerausiän, sillä putkien teknisenä käyttöikänä pidetään yleensä 50–70 vuotta. Jotkut sitä nuoremmat putket saattavat olla heikossa kunnossa, kun taas jossain jopa satavuotiaat putket toimivat moitteettomasti. – Vesihuollon painopiste on siirtynyt rakentamisesta saneerausvaiheeseen. Vielä kymmenen vuotta sitten asiasta vasta puhuttiin, mutta nyt laitokset ovat heränneet saneeraustarpeeseen ja ryhtyneet toimeen, Vahala kertoo. Vesihuoltoputkia rapistuttavat ulkoiset ja sisäiset tekijät. Taajamissa liikenne ja mahdolliset lähellä tehtävät kaivutyöt liikuttavat niitä. Maaperän laatu voi syövyttää putkia hiljalleen. Ilmastonmuutoksen myötä lisääntyvät rankkasateet saattavat liikuttaa maamassoja ennakoimattomasti ja aiheuttaa putkivaurioita. Lisäksi putkien kestävyys riippuu rakentamisen laadusta. Viemäriputkien sisällä kulkeva jätevesi rapisuttaa putkea mekaanisesti ja joskus myös syövyttää kemiallisesti. Vesijohtoputkissa kulkeva talousvesi kuluttaa putkimateriaalia pikkuhiljaa. Itse putkien lisäksi niiden saumat, tiivisteet tai venttiilit saattavat ajan mittaan rikkoutua. – Putkien tarkka eliniän arviointi on lähestulkoon mahdotonta. Laitoksilla on paljon kokemusperäistä tietoa siitä, kuinka pitkään tietyntyyppiset putket kestävät tietynlaisissa olosuhteissa. Ideaalitilantees- Vanha tonttiventtiili on jo syöpynyt läpi. sa putket uusitaan juuri edellisenä päivänä, kun ne olisivat seuraavana päivänä hajoamassa. Jos ne ehtivät hajota, ollaan myöhässä. Saneeraaminen kovin paljon etukäteen on puolestaan rahan tuhlaamista, Vahala jatkaa. Saneeraus maksetaan vesimaksuilla Arviot vesihuoltoverkostojen saneerausvelan määrästä vaihtelevat. Kaikki laitokset eivät pysty sitä määrittämään verkostojen puutteellisten ikä- ja kuntotietojen vuoksi. Lisäksi verkostot on rakennettu eri aikoihin, joten saneeraustarve ajoittuu eri tavoin eri laitoksilla. – Tilanne ei ole tällä hetkellä katastrofaalinen tai hälyttävä, mutta saneeraustarpeet patoutuvat jatkossa pahasti, jos niihin ei vastata nopeasti. Karkeasti arvioiden saneerausten määrää pitäisi kolminkertaistaa valtakunnan tasolla, jotta pystytään vastaamaan saneeraustarpeisiin, Vahala sanoo. Saneeraukset maksavat. Kenen kukkarosta rahat investointeihin kaivetaan? Vahala muistuttaa, että kaikki vesihuoltolaitoksen toiminta – myös saneeraukset – rahoitetaan asiakasmaksuilla, ei verovaroin. Asiakkailta perittävän vesimaksun suuruus vaikuttaa siihen, kuinka paljon kukin vesihuoltolaitos voi saneerata verkostoaan ja sitä kautta varmistaa 24/7 toimivat vesihuoltopalvelut. – Vesihuoltomaksuja pitää korottaa aika rajusti lähivuosina, jotta vesihuoltolaitokset pystyvät vastaamaan saneeraustarpeeseen. Jos kunnassa on paljon verkostoa ja vähän asiakkaita, paine vesimaksun nostamiseen on huomattavasti suurempi kuin tiiviisti rakennetussa kunnassa. Toivon, että kuntapoliitikot tiedostavat tilanteet ja ymmärtävät nostaa vesihuoltomaksut tasolle, jolla saneerauksista pystytään huolehtimaan. Lähde: Vesihuollon investointitarpeet vuoteen 2040 –julkaisu, VVY

7 Asentaja Kalle Lehtikangas asettaa vetopäätä uuteen putkeen Lohjan työmaalla. Työpäällikkö Petteri Niemi seuraa vierestä. ”kaikki vesihuoltolaitoksen toiminta – myös saneeraukset – rahoitetaan asiakasmaksuilla, ei verovaroin.” vesi 2023 syksy ­Kaivantotukea ­nostetaan paikoilleen, jotta pakko­sujutus kaivantojen välillä voidaan aloittaa.

8 teksti marjaana lehtinen kuva jarno salminen vesi 2023 2023 syksy syksy Riihimäen Vesi kuroo kiinni saneerausvelkaa V Vesihuoltoverkoston vanhimmat osat Riihimäellä ovat peräisin 1950-luvun alkupuolelta, kun kaupungin keskustaan rakennettiin vesihuoltoverkosto. Sittemmin verkosto on laajentunut kaupungin kasvun myötä. esilaitos on viime vuosina aiempaa enemmän tutkinut viemäriputkien kuntoa kamerakuvauksilla. Tarkoituksena on kuvata lähes koko verkosto muutaman vuoden kuluessa. – Kuvauksissa on käynyt ilmi, että viemäriputkien kunto on huonompi kuin olimme olettaneet. Panostamme siksi tulevina vuosina selvästi aiempaa enemmän verkostojen saneeraukseen. Tavoitteena on pysäyttää saneerausvelan kasvu ja pienentää olemassa olevaa saneerausvelkaa pikkuhiljaa, kertoo vesihuoltojohtaja Jarmo Rämö. Vesijohtoputkien sisusta ei pystytä kameralla kuvaamaan, joten putkien kuntoa arvioidaan lähinnä iän ja materiaalin perusteella. Verkostoa on uusittu etenkin alueilla, joilla sattuu eniten putkirikkoja. Jatkossa on tarkoitus saneerauksissa priorisoida alueita viemäreiden kunnon perusteella. Riihimäen vanhimmista osista löytyy vielä niin kutsuttuja sekaviemärialueita, joilla sade- ja sulamisvedet ohjautuvat jätevesiviemäreihin ja kuormittavat turhaan jätevedenpuhdistamoa. Hulevesiviemäreitä alettiin rakentaa vasta 1970-luvulla. Rämön mukaan puuttuvat hulevesiviemärit rakennetaan samalla, kun alueiden muun vesihuoltoverkoston saneeraus tulee ajankohtaiseksi. Vesilaitos on tehnyt aluesaneerauksista 10-vuotisohjelman, jota se vuosittain päivittää kuntotutkimuksissa esiin tulleiden investointitarpeiden mukaan. Paineita taksojen korotukseen – Kaikkia tekemiämme saneerauksia ohjaa vesi- ja viemäriputkien kun- RIIHIMÄEN VESI 6 236 km vesijohtoverkostoa 6 217 km jätevesiviemäriverkostoa 6 152 km hulevesiverkostoa non lisäksi laitoksen talous. Saneeraukset aiheuttavat paineita taksojen korotukseen, mutta pyrimme pitämään korotukset ennakoitavina ja kohtuullisina, Rämö sanoo. Myös uuden vesihuoltoverkoston rakentamista on tiedossa, sillä alustavan sopimuksen mukaan Riihimäellä järjestetään asuntomessut kesällä 2027. Uutta infraa tarvitaan Jokikylän alueelle Riihimäen rautatieaseman tuntumaan ja Kokonmäkeen kaupungin koillisosaan noin kolmen kilometrin päähän rautatieasemalta. Riihimäen Veden vesihuoltotöitä keskustassa Uudenmaankadulla heinäkuussa 2023.

teksti marjaana lehtinen kuva jenniina nummela Verkostoja saneerataan joko kaivamalla katu auki tai kaiva­ mattomilla menetelmillä. VESIJOHTOJEN JA VIEMÄREIDEN s­ aneerausmenetelmän valinta vaatii huolellista suunnittelua. Paras ratkaisu huomioi putken kunnon, kustannukset, maaperän, ympäristöhaitat ja muut mahdolliset samanaikaiset infratyöt. Perinteisellä tavalla katu kaivetaan auki kaivukoneella, vanha putki poistetaan ja sen tilalle asennetaan uusi. – Auki kaivaminen sopii kohteeseen, jossa uusitaan myös muuta kadun alla olevaa kunnallistekniikkaa tai lisätään katuvalaistusta tai hulevesiviemäreitä, selvittää verkostosaneerauksia tekevän Sujutek Oy:n toimitusjohtaja Petteri Niemi. Jos katurakenteelle ei tarvitse tehdä mitään, käytetään usein kaivamattomia tekniikoita eli sukitusta tai sujutusta. Viemäritöissä käytetyssä sukituksessa vanha putki jää paikoilleen. Sen sisään vedetään kaivosta toiseen lasikuitumattoa, joka kovetetaan ultraviolettivalolla kiinni vanhan putken sisäpintaan. Putken läpimitta säilyy ennallaan. Putken kokoa hieman pienentäviä sujutusmenetelmiä on useita. Niistä yleisin ja kustannustehokkain on pätkäsujutus, jossa viemärikaivosta toiseen sujutetaan vanhan putken sisään puolimetrisiä putkenpätkiä, jotka lukittuvat toisiinsa. Pitkäsujutus puolestaan sopii vesijohto- ja viemäriputkille. Siinä kaivoon työnnetään vanhan putken sisään pitkä putki vinssillä ja vaijerilla. Asennus vaatii jonkin verran kaivutöitä. Vesijohtojen saneerauksessa käytetään myös pakkosujutusta, jossa vanha putki rikotaan tai vedetään pois. Uusi putki on samankokoinen tai vähän alkuperäistä isompi. Jokainen liitoskohta kaivetaan esiin ja samalla yleensä uusitaan venttiilit ja muut vesijohtolaitteet. Huima ero nopeudessa ja hinnassa – Kaivaen päästään 10–12 metriin päivässä, mutta kaivamattomilla tekniikoilla Uutta putkea voidaan asentaa paikoilleen kerrallaan noin 100 metriä, käytännössä kahden tonttiliittymän väliselle alueelle. voidaan edetä toistasataa metriä samassa ajassa. Ne ovat myös kustannustehokkaampia, sillä niillä saadaan samalla rahalla vähintään kaksi kertaa enemmän putkea maahan kuin perinteisellä menetelmällä. Lisäksi niistä on huomattavasti vähemmän liikennehaittaa, Niemi kertoo. Kaivamattomat menetelmät ovat kaivutöitä ympäristöystävällisempiä. Kaivukoneet sekä maa-ainesten poiskuljetus ja käsittely aiheuttavat noin nelinkertaisen hiilipäästön verrattuna kaivamattomiin tekniikoihin. Kun mukaan lasketaan liikennehaitat, nousevat hiilipäästöt tästäkin. vesi 2023 syksy Kaivu, sukitus vai sujutus? 9

10 teksti marjaana lehtinen kuvat jenniina nummela, tk mediatalo ja istock vesi 2023 syksy – vesihuoltoverkoston näkyvin osa V Mikä erottuu maiseman siluetissa ensimmäisenä, kun lähestyy kaupunkia maitse tai vesitse? Paikallinen vesitorni. esihuoltoverkosto kuuluu yhteiskunnan kriittiseen infraan, ja sen näkyvimmän osan muodostavat vesitornit. Vedenkäsittely- ja jätevedenpuhdistuslaitokset sijaitsevat yleensä hieman syrjemmällä, ja putkista koostuva verkosto puolestaan kätkeytyy syvälle maan alle. Vesitornien merkitys korostuu etenkin sähkö- ja muiden jakelukatkosten aikana. Vesitorneja on isoissa kaupungeissa useampia, ja niillä on monta tehtävää. Ne varastoivat vettä jakeluhäiriöiden varalta, varmistavat riittävän verkostopaineen, tasaavat paineen vaihteluita ja takaavat veden riittävyyden käyttäjille huippu­ kulutuksen aikana, kuten aamuisin. Osa vedenkäsittelylaitoksilla tuotetusta talousvedestä johdetaan suoraan verkostoon ja osa vesitorneihin, jotka toimivat ylävesisäiliöinä. Suomessa vesitornien vesivarastojen tilavuusmäärä vaihtelee 10 ja 60 prosentin välillä keskimääräisestä vuorokausikulutuksesta. Vettä riittää vähintään muutamaksi tunniksi, jotta esimerkiksi häiriötä jossain verkoston osassa aiheuttanut putkirikko saadaan korjattua. Korkeus pitää yllä painetta Vesitornit rakennetaan usein kaupungin korkeimmalle kohdalle, jolloin itse tornin ei tarvitse olla niin korkea riittävän 1. vesipaineen aikaansaamiseksi. Korkeutta tarvitaan ylläpitämään ns. hydrostaattista painetta, joka saa veden virtaamaan putkistossa kotitalouksiin maan vetovoiman vaikutuksesta. Asiakkaalle tuleva vesijohto ja vesitornin säiliö ovat periaatteessa samaa allasta. Koska vesi virtaa ylemmästä altaasta alempaan, vesitornin säiliön vedenpinnan täytyy olla korkeammalla kuin korkeimmalla olevan hanan. Itse asiassa sen täytyy olla vielä korkeammalla, koska hanasta on saatava vettä riittävällä paineella ulos. Vielä taannoin edullisen yösähkön aikaan vesihuoltolaitokset pumppasivat vesitornit täyteen yöllä. Nyt kun energian hinnat muuttuvat ympäri v­ uorokauden, laitokset pyrkivät optimoimaan pumppauksiin kuluvan energian käyttöä ­nykyaikaisen it-teknologian keinoin muun muassa algoritmien avulla. Hankoon ensimmäinen vesitorni Vesitorneja löytyy ympäri maata. Tuorein tieto nykyisin käytössä olevien ylävesi­ säiliöiden ja vesitornien määrästä on peräisin 2000-luvun alusta, jolloin niitä arvioitiin olevan noin 400. Suomen ensimmäinen jalan varassa oleva vesitorni rakennettiin Hankoon vuonna 1910. Se tuhoutui jatkosodan syttyessä vuonna 1941 neuvostoliittolais- ten räjäyttäessä sen lähtiessään Hangosta. Tilalle rakennettiin pian uusi, nykyisin graniitinpunaisena maisemaa hallitseva kaupungin maamerkki. Vuosisadan alusta 1930-luvulle saakka vesitornit rakennettiin kaupunkien monumentaalisiksi arvorakennuksiksi ja niiden yhteyteen suunniteltiin usein myös muita tiloja, kuten näkötorneja tai kahviloita. Vesitornien rakentamisen huippukausi ajoittui 1950-ja 60-luvuille. Niistä käytiin lukuisia arkkitehtuurikilpailuja, joiden perusteella rakennettiin nimekkäiden arkkitehtien suunnittelemia vesitorneja. Upeiden suunnitelmien haittapuolena oli usein suuri hintalappu. Myöhemmin rakennetuissa vesitorneissa käytännöllisyys ja kustannustehokkuus ovat ajaneet ulkonäön ohi. Monta muotoa ja oheiskäyttöä Vesitornit on useimmiten rakennettu betonista, mikä osittain selittyy Suomen vahvalla betoniteollisuudella ja -tietämyksellä. Niiden päätyyppejä ovat jalattomat, lieriömäiset tornit ja jalalliset, kartiomaiset tornit. Jälkimmäisiä kuvaillaan joskus sienityyppisiksi. Tavanomaisten tornimaisten vesisäiliöiden lisäksi meiltä löytyy niin sanottuja vesilinnoja eli rakennuksia, joissa vesisäiliön lisäksi on yleensä myös muita toimintoja. Näistä ehkä tunnetuin

11 vesi 2023 syksy 1. 2. 3. 4. on Riihimäen vuonna 1952 valmistunut vesilinna. Tornit voivat myös viestittää jotain omasta ympäristöstään. Esimerkiksi Rovaniemen vesitorni muistuttaa lappalaiskotaa. Monella vesitornilla on myös oheiskäyttöä. Siinä voi olla vesisäiliön lisäksi näkötorni, observatorio tai se voi osittain tai kokonaan korvata erillisen tietoliikennemaston. Vesitorni voi olla kiinteä osa toista rakennelmaa, kuten Kemin kaupungintalo tai Varkauden vesitorni, joka on osa kerrostaloa. Muutaman viime vuosikymmenen aikana vesitorneja on uudistettu, ja jotain uusia ­rakennettu. Käytöstä poistettujen vesi­ tornien ehkä mielenkiintoisin uusiokäyttö löytyy Nilsiästä, jossa siitä tehtiin yksityiskoti. Omistajilla on riittänyt kavuttavaa rappusissa, sillä hissin lisääminen olisi tullut hyvin kalliiksi. Juttuun on haastateltu dosentti, tekniikan tohtori, tietokirjailija Tapio S. Katkoa. Muina lähteinä Arkki­ tehtuurimuseo, Wikipedia ja Vesihuollon myytit 2. 1. Espoon Haukilahden vesitorni edustaa 1960-luvun utopia-arkkitehtuuria ja muistut­ taa lentävää lautasta. 2. Riihimäen vesilinnassa sijaitsee ylävesi­ säiliön lisäksi kaupungin toimitiloja ja kesäterassi. 3. Järvenpään vesitorni tukeutuu kahden eripaksuisen jalan varaan ja poikkeaa muista suomalaisista vesitorneista. 4. Hangon vesitorni on jo 80-vuotias. -kirja (kirj. Tapio Katko, Petri Juuti ja Riikka Juuti). Miten vesitorni toimii? 1. Vesi pumpataan vedenottamolta. 2. Vesitornin ylävesisäiliöt ylläpitävät verkoston tasaista painetta. 3. Paineen avulla vesi saadaan myös kerrostalojen ylimpiin kerroksiin. 3.

12 teksti marjaana lehtinen kuvat istock vesi 2023 syksy Tunnista viemärin pahikset HUOM. Jokainen kunt a lajittelee jätteensä hiem an eri tavalla riippuen hyöt ykäyttöastee sta, joten tutustu oman jätehu olto­ laitoksesi lajit teluohjeisiin. PALAUTA vanhentuneet ja käyttä­ mättä jääneet lääkkeet apteekkiin, Viemärin kannalta hyviksiä ovat tiski- ja pesuvesi, vessapaperi ja ihmisen jätökset. Rasvat, roskat ja kemikaalit ovat pahiksia, joita viemäri ei hävitä vaan siirtää ongelmaksi muualle. K otona näkyvin haitta pahiksista on viemärin tai pytyn tukkeutuminen, mutta niiden vaikutus ulottuu paljon pidemmälle. Kiinteiden roskien poisto vaatii jätevedenpuhdistamolla paljon ylimääräistä työtä, josta aiheutuvat kustannukset josta ne toimitetaan eteenpäin asianmukaisesti hävitettäväksi. heijastuvat jätevesimaksuihin. Osa kemikaaleista jatkaa puhdistamolta matkaansa lähes muuttumattomina vesistöön, sillä prosessit on suunniteltu poistamaan fosforia, typpeä ja eloperäistä ainesta, ei muuta. Suosi siis hyviksiä, älä laita viemäriin mitään sinne kuulumatonta. JOULU LÄHESTYY, ja monissa kodeissa paistuu kinkku. Laita neste­ mäinen rasva suljetussa purkissa sekajätteeseen tai jähmetä se ja laita biojätteeseen. Jo useana vuonna K-marketeissa on kerätty jouluruokien LEMMIKKIEN hiekat VIE MAALIT, tärpätit, paistinrasvoja ja toimitettu jalostettavaksi uusiutuvaksi dieseliksi. Esi­ ja kuivikkeet kuuluvat öljyt, bensat, lakat, myrkyt ja sekajätteeseen. raskasmetallit vaarallisten merkiksi yhden keskikokoisen kinkun rasvasta valmistettavalla dieselillä ajaa jopa kolme kilometriä. Nestemäiset elintarvikkeet, kuten keitot, jätteiden keräyspaikkaan. juomat, kiisselit ja vellit, voit kaataa viemäriin ilman “sattumia”. SIJOITA VESSAAN roska-astia, jonne laitat hiukset, tamponit, terveyssiteet, pikkuhousun­ suojat, vaipat, pumpulipuikot, käsipyyhe­paperit, pumpulin, meikinpoistoliinat ja kondomit. Tyhjennä astia sekajätteeseen. Lähde: pytty.fi

teksti marjaana lehtinen kuvat istock 13 vesi 2023 syksy martat vinkkaavat käyttämään ekosiivoukseen ruokasoodaa, sokeria, sitruunaa ja etikkaa isoäitien tapaan. Näin vähennät omaa kemikaali­kuormitustasi Omilla valinnoilla voi ­pienentää viemärien kautta vesistöön ­päätyviä kemikaaleja. huuhteluaineen pyykkietikkaan, joka on biohajoava luonnontuote. Viemäri tukossa? ERÄSTÄ PUHDISTUSAINETTA mainostettiin aikoinaan niin tehokkaana, että se räjäyttää lian pois. Nykyisin kehotetaan välttämään liian tehokkaita antibakteerisia aineita, kloorattuja desinfiointiaineita ja liuottimia, sillä ne ovat haitallisia paitsi terveydelle myös ympäristölle. Siivouksessa on hyvä käyttää mahdollisimman vähän kemikaaleja, puhdistaa paikkoja ensin miedolla puhdistusaineella ja siirtyä vahvempaan vain kaikkein sitkeimmän lian kohdalla. Desinfioivia aineita voi käyttää wc-tiloissa, mutta keittiössä ne eivät ole aina tarpeen. Ympäristömerkki siivous-, pyykinpesuja astianpesuaineissa takaa muun muassa sen, että tuotteiden valmistuksessa ei ole käytetty vaarallisimpia kemikaaleja, kuten klooriyhdisteitä. Pyykinpesutottumuksilla on väliä Noin kaksi kolmasosaa tekstiileistä aiheutuvasta ympäristökuormituksesta syntyy niiden pesun ja huollon yhteydessä. Loppukolmannes syntyy kuitujen, tekstiilien ja vaatteiden tuotantoprosesseissa. Pienennä pyykinpesun ympäristökuormaa pesemällä vaatteita vasta, kun ne ovat oikeasti likaisia. Käytä ympäristömerkittyjä tuotteita ja noudata annosteluohjeita. Moni on jo vaihtanut Viemärinavausaineet yleensä tehoavat tukoksiin, mutta sisältävät syövyttäviä kemiallisia aineita. Vaihtoehtoina on käyttää avaamiseen ruokasoodaa ja etikkaa. Huuhtele viemäriä pari minuuttia mahdollisimman kuumalla vedellä. Kaada viemäriin desi ruokasoodaa ja heti perään kaksi desiä väkiviinietikkaa. Anna seoksen vaikuttaa kymmenisen minuuttia ja huuhtele lämpimällä vedellä. Perinteinen viemäripumppu toimii ilman mitään aineita. Huomioi millä peset autoasi Auton pesemisessä käytetään usein liuottimia sisältäviä pesuaineita, jotka eivät hajoa luonnossa. Kotipihassa menopelin voi pestä vain aineilla, jotka hajoavat ympäristössä. Jos autoa ei saa puhtaaksi ilman liuottimia sisältäviä pesuaineita, vie se autopesulaan. Auton pesupaikkaa säätelevät kunnan ympäristömääräykset; pesuvesiä ei saa johtaa puhdistamattomina vesistöön tai pohjavesialueella maaperään. Tätä on vaikea välttää, sillä hulevedet ohjataan katujen viemäreiden kautta lähes poikkeuksetta puhdistamatta luontoon. Lähteet: ympäristönyt.fi, Kodin kemikaaliopas

14 teksti marjaana lehtinen kuvat jani laukkanen vesi 2023 syksy Intohimoina uinti & Itämeren suojelu I Vastuullisuusvaikuttaja Noora Shingler rakastaa uintia ja haluaa omalla panoksellaan suojella ­lempiallastaan Itämerta. Sinne on päästävä myös sydäntalvella vaikka jäätä vasaralla rikkomalla. lma huokuu loppusyksyn viileyttä. Meriveden lämpötila Helsingin edustalla Lauttasaaressa huitelee viiden asteen tienoilla. Muita uimareita ei näy, kun Noora Shingler astuu reippaasti hyiseen veteen. Hän ei tarvitse saunaa tai lämmintä suihkua ennen pulahdustaan. – Mitä pienempi lämpötilaero on veden ja ihon välillä, sitä helpompaa on veteen mennä. Minkäänlainen huono sää tai kova pakkanen ei estä minua menemästä uimaan, hän paljastaa. Shingler tunnetaan etenkin kulutuskriittisestä Kemikaali­ cocktail-blogistaan, jonka hän perusti vuonna 2008 työskennellessään Ylen Kuningaskuluttaja-ohjelman toimittaja-juontajana. Kemikaaliaiheet veivät mennessään ja ovat sittemmin laajentuneet muihin ympäristöteemoihin. Hänen viikoittaisesta maailmanparannukseen keskittyvästä Shinglerin lista -podcastistaan löytyy kaksi kautta PodMe-palvelussa. Shinglerin sosiaalisen median kanavia seuraa noin 100 000 suomalaista. Vedestä ideoita, euforiaa ja terveyttä Täydellinen hurahtaminen uintiin ihmetyttää jopa naista itseään, sillä kouluajoilta oli jäänyt ikävä trauma ja pitkäaikainen inho uimahalleja kohtaan. Nilkan loukkaantuminen onnettomuudessa joitain vuosia sitten pakotti luopumaan juoksusta kuukausiksi, ja tilalle piti keksiä muuta tehokasta liikuntaa. Nykyisin Shingler ui lähes joka päivä, vähintään viisi kertaa viikossa vuoden ympäri. Usein aamu alkaa pulahtamalla mereen kotinurkilla Merihaan edustalla tai kauhomalla kilometrin uima­hallissa. Suosikkipaikkoihin lukeutuvat myös Kulttuuri­sauna, Allas Sea Pool ja Sompasauna. Järvistä hän nostaa erityisesti esiin Nuuksion kansallispuiston järvet Espoossa. – Uiminen ja vedessä oleminen ovat elementtejä, jotka vaikuttavat minuun eheyttävästi. Akut latautuvat, ja keksin usein vedessä ratkaisuja erilaisiin ongelmiin. Jos menen jonkun työpulman kanssa altaaseen, olen ratkaissut sen, kun nousen ylös

15 vesi 2023 syksy suurimpana kannustimena pulahtamiseen kylmään veteen toimii mahtava hyvänolontunne, euforia, joka siitä seuraa. Noora Shingler 6 s. 1981 Salossa. 6 Toimittaja, tuottaja, vastuullisuus­ vaikuttaja. 6 Perustanut kulutuskriittisen Kemikaali­ cocktail-median vuonna 2008. T ­ oimittaa ­Shinglerin lista -podcastia. ­Työskentelee osan aikaa John Nurmisen Säätiön ­viestintätiimissä. Toimittanut aiemmin mm. Ylen Kuningaskuluttaja- ja Silmin­ näkijä-ohjelmia. Työskennellyt myös Ylen ensimmäisenä ympäristökoordinaatto­ rina. 6 Koulutukseltaan mediatuottaja. 6 Julkaissut vuonna 2011 teoksen M ­ arjoja & maskaraa – kuinka hylkäsin turhat ­ruoka- ja kosmetiikkakemikaalit.

16 vesi 2023 syksy kaikki kotona käyttämäni pesuaineet ovat ympäristöystävällisiä, ja suosin iholla luonnonkosmetiikkaa, jottei puhdistetun jäteveden mukana luontoon kulkeudu kemikaalijäämiä. Kylmä vesi lataa Shinglerin akkuja ja synnyttää ratkaisuja päässä pyöriviin ongelmiin. puolen tunnin päästä. On suorastaan maagista, miten paljon oivalluksia saan vedessä. Suurimpana kannustimena pulahtamiseen kylmään veteen toimii mahtava hyvänolontunne, euforia, joka siitä seuraa. – En usko, että mikään muu asia voi tuoda niin nopeasti niin suurta autuutta. Jos ei ole aikaa tunnin joogaan, muutama minuutti avannossa tekee ihmeitä. Mitä kylmempi sää, sitä jännittävämpää uinti on. Kun aloitin kylmäuinnin onnettomuuteni jälkeen, nilkkani oli hyvin arka mutta tuntui kylmässä vedessä normaalilta. Ymmärsin silloin konkreettisesti sen, miksi kipua tuntevat ihmiset nauttivat kylmästä vedestä. Siinä tuntee olevansa terve. Kampelat ja näkyvyys pohjaan katosivat Veden suomat nautinnot liittyvät vahvasti toiseen Shinglerille rakkaaseen asiaan eli Itämereen ja sen suojeluun. Jos meren herkkä luonto kuormittuu entisestään, siinä uimisesta voi tulevaisuudessa vain haaveilla. Oman perhetaustansa kautta vastuullisuusvaikuttajalla on läheinen suhde huonosti voivaan Itämereen. – Sukuni on kotoisin Korppoosta Lomin saarelta Turunmaan saaristosta, ja vietän kesäisin siellä sijaitsevalla mökillä paljon aikaa. Viime vuosien aikana minulle on konkretisoitunut, kuinka tärkeitä ne maisemat ja paikat itselleni ovat. Olen myös huomannut, että Itämeren kunto on mennyt heikompaan suuntaan, hän kertoo. Ensimmäinen merkki meren huonovointisuudesta Korppoossa oli kampeloiden katoaminen. Toiseksi vesi on nykyisin paikoi- tellen sameampaa kuin Shinglerin ollessa lapsi. Hänen äitinsä muistaa oman lapsuutensa kesät, kun pohja vielä näkyi täysin selvästi. Surkuttelun sijaan aikaansaava nainen pitää Itämeri-teemaa esillä omissa somekanavissaan. Hän myös työskentelee yhden päivän viikosta John Nurmisen Säätiössä, jonka tavoite on pelastaa Itämeri ja sen perintö tuleville sukupolville. Säätiön hankkeissa parannetaan meren tilaa vähentämällä siihen kohdistuvaa kuormitusta ja ympäristöongelmia, kuten rehevöitymistä ja luontokatoa. – Teen säätiössä vaikuttajaviestintää ja luon vaikuttaja­ verkostoa, jonka kautta tuomme suojeluun liittyviä hankkeita ja uutisia suuren yleisön tietoon. Nämä Itämeren lähettiläiksi kutsutut vaikuttajat ovat esimerkiksi tunnettuja näyttelijöitä, muusikoita tai toimittajia, jotka omissa kanavissaan levittävät kunkin profiiliin sopivaa viestiä seuraajilleen. Vastuullisuus näkyy valintoina Omassa arjessaan Shingler pienentää vesistöön päätyvää kemikaalikuormaa mahdollisimman paljon – eikä tietenkään peseydy meressä pulahduksillaan. – Kaikki kotona käyttämäni pesuaineet ovat ympäristöystävällisiä, ja suosin iholla luonnonkosmetiikkaa, jottei puhdistetun jäteveden mukana luontoon kulkeudu kemikaalijäämiä. Pyrin kaikissa kemikaaleissa valitsemaan mahdollisimman luonnolliset aineet ja kertomaan kanavissani ihmisille paremmista vaihtoehdoista. Vesiensuojelu lähtee jokaisen omista elintavoista ja vastuullisista elämäntavoista.

teksti marjaana lehtinen kuvat jani laukkanen 17 vesi 2023 syksy Avantokuva on ­alkukeväältä. Shinglerin työtä ­Itämeren puo­ lesta voi seurata ­Instagramissa: @noorashingler. Kylmä vesi vanhin voitehista? Talviuinnin suosio kasvaa ­kohisten. Ei ihme, sillä sen tuomat hyödyt ovat vertaansa vailla. A vantouinti tarkoittaa yleensä 30–60 sekunnin pituista pulahdusta tai uiskentelua jäähän sahatulla avovesialueella. Talvi- tai kylmäuinnista puhutaan, kun jäättömässä vesistössä uidaan alle kymmenasteisessa vedessä. Talviuintikausi alkaa Suomessa yleensä lokakuussa ja päättyy toukokuussa. Suosittua matalan kynnyksen terveysliikuntaa voi harrastaa sille erityisesti varatussa uimapaikassa tai tutussa turvallisessa rannassa luonnonvesissä. Se on helppo aloittaa, ei maksa maltaita eikä vaadi paljon aikaa. Uimassa voi käydä milloin tahansa. Talviuinti on myös sosiaalinen ja luonnonläheinen harrastus, joka saa veren kiertämään, hormonit liikkeelle ja terveyden kukoistamaan. Laji tarjoaa sekä turvallista extremeä että rentouttavaa mindfulnessia. Varusteiksi riittävät uima-asu, talviuintijalkineet ja -hansikkaat, lämmin päähine ja lämmintä juotavaa uinnin jälkeen. Jo muinaiset kreikkalaiset ja roomalaiset hoitivat kylmällä vedellä sairauksiaan. Kylmässä vedessä talviuimarin verenpaine kohoaa aluksi, mutta perusverenpaineen on havaittu laskevan säännöllisen talviuinnin avulla. Myönteisten terveysvaikutusten säilyminen edellyttää säännöllistä harrastamista kaksi kolme kertaa viikossa. Suomen Ladun 2021 syksyllä toteutetun talviuintikyselyn tulosten mukaan 66 prosenttia vastaajista koki mielenvirkeytensä parantuneen ja stressin vähentyneen. 50 prosenttia koki flunssien vähentyneen. Miksi kylmään kylpyyn? 6 Nuoret ja työikäiset  lisää voimaa arkeen 6 Vaihdevuosi-ikäinen  helpottaa kuumien aaltojen tuntemuksia 6 Reumaattisesti sairas  vähentää kipuja 6 Alavireinen, masentunut  kohentaa mielialaa 6 Urheilija  helpottaa palautumista rankan suorituksen jälkeen Lähteet: Liikuntatieteellinen Seura, Suomen Latu Noora Shinglerin ­vakiovarusteet kylmäuinneilla ovat talviuintijalkineet, -hansikkaat ja ­päähine. Kuvaus­ hetkellä mukana oli myös takki ja l­­ämmintä juotavaa.

riihimäen vesi vesi 2023 syksy syksy Sivu 1 / 2 LASKU laitos 1 e Viitteemm Viitteenne Maksuehto .3.2023 , arvopv 15 14 pv netto to n yhteystie Laskuttaja S MAILIS MALLIKA S MAINIO A IK LL MA 72 IE T N E VED IMÄKI 11130 RIIH 1. mero Laskun nu 75100001 ero Asiakasnum 1000001 iväys Laskun pä 15.3.2023 äpäivä Laskun er 14.4.2023 liike Vesihuolto Riihimäen PL 125 IMÄKI 11101 RIIH ero Tilausnum rko Viivästysko mukaan Korkolain mero Sopimusnu s Myyntitilau o: 1951 I an numer RIIHIMÄK Käyttöpaik 72 11130 tie en ed V Osoite: 01 00 mero: 20 Mittarin nu 8 tusarvio: 16 01 , Vuosikulu 0000 758 4855 40 o: er m lu, p. 019 Asiakasnu äivään iakaspalve äp as i er n es V U ää K m iihimäen VESILAS etään teke Oy. dustelut R an tukset pyyd men Kuntaperintä skevat tie i. Huomau nä uusimm uo S i.f a Laskua ko ak ita m hi ho ytä viittee n t)rii kä nä i(a i, rin es es V pe nv n ki ee un lk up jä riihimae ka än n Eräpäiv Riihimäe mennessä. us laskunaiheella: Veroton im à-hinta E-laskusop meroa. rä ää M nu 230,16 laskun viite 3 1.3.20 1.3.2022 - 3 tevesi / m Tasaus jä 1.3.2022 - 941 1 vesi / m3 : 773 3 Lukemat - 28.2.202 s ltoliikelaito Vesihuo Riihimäen PL 125 IMÄKI IH RI 1 10 11 -164,00 IBAN la OP-Pohjo Saaja n Mottagare -53,92 24,00 285,40 345,81 -278,60 IC: FIHH ys IBAN/B Pankkiyhte 20 0053 43 / OKOY 02 FI43 5396 - 937 5634 o: FI0152 Alv-numer 52563-4 01 Y-tunnus: H OKOYFIH BIC Saajan tilinumero ns Mottagare er kontonumm 66,93 24,00 -224,68 1,37 Yhteensä 55,24 24,00 278,88 1,66 168,00 : 773 - 94 Lukemat 28.2.2023 Hyvitetään G 3. mat: 773 023 Luke 22 - 28.2.2 FI43 5396 0220 0053 43 s liikelaito Vesihuolto Riihimäen 5 PL 12 IMÄKI 11101 RIIH Maksajan oite nimi ja os s Betalaren namn och ss re ad . GIRERIN 22. si / m3 Tasaus ve Alv määrä Alv % 1,37 168,00 lvelu Tuote/pa TILISIIRTO 18 18 S MAILIS MALLIKA S MAINIO MALLIKA E 72 VEDENTI IMÄKI 11130 RIIH LASKU - Sivu 2/2 s Allekirjoitu Underskrift Tililtä nro nr Från konto 3 4 5 6 3. 4. 5. 6. 0019 ro Viitenume Ref. nr Tuote/p alvelu 19 575100 3.2023 - 30.4.2 .2023 Lu Arvioitu kemat: 94 jätevesi / 1 - 969 m3 1. 1.3.2023 - 30.4.2 .2023 Lu Perusm kemat: 94 aksu 20 jä 1 - 969 tevesi / 1.3.2023 e - 30.4.2 02 3 Perusm aksu 20 vesi / e 1.3.2023 - 30.4.2 023 Hulevesim aksu en ksen ehtoj ksujenvälity tilinumeron ajalle ma litetään sa ksajan ilmoittaman Maksu vä Lask in ma vaun ja pä för sti iv ise äy ren s muka ligt villko ttagaren en kontonummer .3.2s0till perusteella. 15me det 2h3mo Laskun för dla endast till talningen à-hin Beta oc numero g dlin förme BANKEN 7 betalnings nV eroit.ton PANKKI 5100001 are angiv som betal Määrä Hyvitetä än jäteve si / m3 1.3.2022 - 28.2.202 3 Lukemat Arvioitu : 773 - 93 vesi / m 7 3 1.3. Alv % -164,0 0 28,00 28,00 2,00 2,00 2,00 174,59 Euro 14.4.2023 Eräpäivä g Förfalloda 1,66 1,37 1,66 11,96 7,63 2,33 Alv-erittel y LASKU YHTEE NSÄ: -272,24 38,36 46,48 23,92 15,26 4,66 140,80 24,00 24,00 24,00 24,00 24,00 24,00 24,00 1 Alv mää rä -65,34 9,21 11,15 5,74 3,66 1,12 33,79 174,59 euroa Yhteen sä -337,58 47,57 57,64 29,66 18,92 5,78

19 Vesi- ja jätevesilaskut muodostuvat kiinteistä ja kulutukseen perustuvista maksuista. Miniopas kertoo, mitä erilaiset maksut ovat ja millä perusteella ne asiakkaalle muodostuvat. Esimerkkilaskulla esiintyvät tuoreet riksulaiset, pariskunta Mailis ja Mainio Mallikas. 1. Asiakkaan/kiinteistön tiedot • Käyttöpaikan numero, jossa voi olla 1–6 numeroa • Käyttöpaikan osoite • Mittarin numero • Vuosikulutusarvio • Asiakasnumero (huom. laskulta löytyy kirjanpidollisista syistä oikeasta ylälaidasta myös toinen asiakasnumero, jota asiakkaat eivät tarvitse) 2. Tasausmaksut eli tasaus vesi/jätevesi Laskutetaan todellisen kulutuksen mukaan eli asiakkaan ilmoittamaan lukemaan asti. Esimerkkilaskulla asiakas on ilmoittanut 28.2.2023 lukeman 941 m³, joten häneltä on laskutettu todellinen kulutus 168 m3 ajalta 1.3.2022–28.2.2023 (lukemaväli 773 m³–941 m³). 3. Hyvitettävät kuutiot eli hyvitetään vesi/jätevesi Tasauslaskun yhteydessä hyvitetään mahdolliset edellisen vesimittarilukeman jälkeen arviolla laskutetut vesija jätevesikuutiot. Esimerkkilaskulla hyvitetään arviolla laskutetut kuutiot 164 m³ ajalta 1.3.2022–28.2.2023. 4. Arviomaksut eli arvioitu vesi/jätevesi Laskutetaan laskutuskauden loppuun asti, yleensä kahden kuukauden jaksoissa. Arviolaskutus perustuu kulloinkin voimassa olevaan vuosikulutusarvioon (esimerkkilaskulla 168 m³). Vuosikulutusarvio puolestaan perustuu viimeisimpiin vesimittarilukemiin. Esimerkkilaskulla on laskutettu arviomaksut vedestä ja jätevedestä 28 m³ ajalta 1.3.–30.4.2023. Arviolaskutus on jäänyt pois kiinteistöiltä, joihin on asennettu etäluettava vesimittari. Vinkki! Mikäli Mainio haluaa tarkistaa, onko laskun vuosikulutusarvio kohdillaan, hän voi lukea 30.4.2023 vesimittarinsa ja katsoa, ovatko laskulla oleva arviolukema 969 m³ ja todellinen vesimittarilukema likipitäen samoja. Mikäli lukemat etenevät eri tahtia, Mainion kannattaa ilmoittaa uusi lukema joko Vesitilin kautta tai ottamalla yhteyttä asiakaspalveluumme. Uuden lukeman perusteella järjestelmä laskee kiinteistölle uuden vuosikulutusarvion. 5. Perusmaksut Perusmaksut 20 vesi ja 20 jätevesi ovat kiinteitä maksuja, jotka perustuvat asiakkaan vesimittarin kokoon. Esimerkkilaskussa vesimittarikoko on 20 mm, kuten yleensä omakoti- ja paritaloissa. Perusmaksu määräytyy kulutuspaikan suurimman vesimittarin koon tai samankokoisten mittarien kapasiteettivastaavuuden perusteella. Jos kulutuspaikassa ei ole vesimittaria tai jos jostain muusta erityisestä syystä on tarpeen, perusmaksut määräytyvät kulutusarvion perusteella. 6. Hulevesimaksu/sekaviemäröintimaksu/korotettu sekaviemäröintimaksu Hulevesimaksu laskutetaan kiinteistöiltä, joiden hulevedet on johdettu hulevesiviemäriin. Mailis ja Mainio johtavat kiinteistönsä hulevedet hulevesiviemäriin, joten heiltä on laskutettu hulevesimaksu kahdelta kuukaudelta ajalta 1.3.–30.4.2023. Sekaviemäröintimaksu laskutetaan kiinteistöiltä, joiden hulevedet on johdettu jätevesiviemäriin. Korotettu sekaviemäröintimaksu laskutetaan kiinteistöiltä, joilla olisi mahdollisuus liittyä hulevesiviemäriin, mutta joiden hulevedet on johdettu jätevesiviemäriin. Hulevesi-, sekaviemäröinti- ja korotettu sekaviemäröintimaksu ovat kiinteitä maksuja. Muilla kuin omakoti- ja paritaloilla maksu määräytyy tontin pinta-alan ja kiinteistötyypin mukaan. vesi 2023 syksy syksy Katso minioppaasta, miten luet vesilaskua

20 lyhyesti kuvat istock ja vesi.fi vesi 2023 syksy Vesijalanjälki kuvaa vedenkäytön kokonaisuutta VESIJALANJÄLKI HAVAINNOLLISTAA sitä, kuinka vesivaltaista elämämme on. Mitä suurempi vesi­jalanjälki, sitä enemmän vettä käytetään. Vesijalanjälkeen lasketaan kaikki veden ­käyttö: suoraan hanasta laskettu vesi ja piilovesi. ­Jälkimmäinen tarkoittaa vettä, joka käytetään hyödykkeiden valmistuksessa. Siihen sisältyy muun muassa raaka-aineiden, välituotteiden, energian ja palveluiden tuottamiseen käytetty vesi. Suomalaisen kuluttajan keskimääräisestä vesi­ jalanjäljestä alle viisi prosenttia on suoraa vedenkulutusta. Loppu muodostuu ostettujen, kotimaassa tai ulkomailla valmistettujen tuotteiden ja palveluiden sisältämästä piilovedestä. 130 litraa päivässä Käytetyn vesimäärän lisäksi olennaista on, ­ illaista vettä käytetään – rajallisia pohja- ja pinta­ m vesivaroja, merivettä vai ehkä sadevettä – ja mikä on veden käyttötarkoitus. Tähän liittyy vedenkäytön kääntöpuoli eli se, kuinka paljon käytössä syntynyt jätevesi kuormittaa ympäristöä. Eniten vettä kuluu jäähdyttämiseen, etenkin energiantuotannossa ja teollisuudessa. Jäähdytys­veteen ei liukene käytön aikana ravinteita tai ­haitta-aineita toisin kuin saniteetti-, pesu- tai p ­ rosessivetenä käytettyyn veteen. Vesijalanjälkeen sisältyvät myös nämä jätevesiin liittyvät näkökohdat. Lähde: vesi.fi 1970-LUVUN ALKUVUOSINA suomalainen kulutti vähintään 250 litraa vettä vuorokaudessa. Nykyisin vettä kuluu noin 130 litraa vettä päivässä. Käyttö saattaa yhä vähetä, sillä säästämistä suositaan. Ymmärrämme, että vedenkulutus kuor­ mittaa sekä vesivaroja että ilmastoa. Myös tekniikka kehittyy edelleen: uudet vesihanat, WC-kalusteet ja pesukoneet ovat entistäkin säästeliäämpiä. Lähde: vesi.fi Laske oma vesijalanjälkesi verkossa osoitteessa www.vesi.fi/ vesijalanjalkilaskuri

21 vesi 2023 syksy Kysy vedestä! MITEN VARAUDUN VESIKATKOON? Vedenjakelu voi olla katkaistu suunnitellusti ja talokohtaisesti. Lisä­ tietoja saat omalta huoltoyhtiöltä. Kaikissa alueellisissa vedenjakelun häiriötilanteissa, tarkasta pai­ kallisen vesilaitoksen verkkosivut. Sieltä saat tietoa voimassa olevista vedenjakelunhäiriöistä. Yli vuorokauden mittaisissa vesihuollon häiriötilanteissa järjes­ tetään usein varavedenjakelu, muuta olisi hyvä, jos kotoa löytyisi varmuuden vuoksi muutama litra kaupasta ostettua pullovettä. vesijalanjälkeen lasketaan kaikki veden käyttö: suoraan hanasta laskettu vesi ja piilovesi. jälkimmäinen tarkoittaa vettä, joka käytetään hyödykkeiden valmistuksessa. Ihminen tarvitsee päivittäin noin kaksi litraa puhdasta juomavettä. Lisäksi vettä tarvitaan ruoanlaittoon ja hygieniaan. Kokonaisvedentar­ ve on yksi kaksi ämpärillistä henkeä kohti vuorokaudessa. Varaudu pidempään vesikatkoon kannellisilla astioilla tai kaniste­ reilla, joilla voi noutaa vettä esimerkiksi vedenjakelupisteistä. Kysy, tarvitseeko joku apua naapurissasi tai lähipiirissäsi veden kuljet­ tamisessa. Muista, että WC:n voi vetää vain kerran. Pönttöön voi asentaa roskapussin, johon tehdään tarpeet. Käytetty pussi lajitellaan sekajätteeseen. Lähde: 72tuntia.fi MITEN ESTÄN PUTKIA JÄÄTYMÄSTÄ KOVILLA PAKKASILLA? Ennaltaehkäisy on paras keino estää putkien jäätyminen. Kytke viimeistään pakkasten alkaessa jäätymistä ehkäisevät sähköiset lämmityslaitteet päälle. Tällaisia ovat muun muassa termostaatilla ­varustettu lämpöpuhallin tai sähköpatteri sekä putken päälle kierret­ tävä sulanapitokaapeli. Myös vesiputken sisään voi asennuttaa sähkölämmityskaapelin. Suojaa maassa olevat putket etenkin, jos ne ovat jäätyneet aikai­ sempina vuosina. Lumi on hyvä eriste, mutta tarvittaessa suojaksi voi lumen lisäksi laittaa muutakin eristemateriaalia. Eristä huolellisesti myös kohta, jossa on putken läpivienti raken­ nukseen ja ainakin ne vesiputken osat, jotka sijaitsevat kylmissä tai pakkasilmalle alttiissa tiloissa. Tarkista vesimittaritilan lämpötila laitteen vierestä. Esimerkiksi ­kellarissa seinän vieressä lämpötila voi laskea pakkasellekin. Pieni­ tehoinen pakkasvahti auttaa pitämään lämpötilan plussalla ja on edullinen varokeino. Vaihtoehtoisesti voit käyttää lämmityskaapelia tai muuta erillistä sähkölämmitintä. Varmista, että varastoissa tai esimerkiksi vapaa-ajan asunnolla on riittävä peruslämpö, mikäli niissä on vesikalusteita tai vesikiertoinen lämmitysjärjestelmä. Lähde: motiva.fi

22 riihimäen vesi tiedottaa teksti marjaana lehtinen kuva istock vesi 2023 syksy syksy Haapahuhdan vesilaitoksen saneeraus etenee H elmikuussa 2023 käynnistynyt Haapahuhdan vesilaitoksen saneeraus on edennyt jo pitkälle. Parhaillaan ovat käynnissä julkisivujen ja sisärakenteiden viimeistely sekä sisätiloissa LVI-, sähkö- ja automaatiotyöt. Hieman alle 3,5 miljoonaa euroa maksava hanke valmistuu urakka-aikataulun mukaan maaliskuun lopussa 2024. 1970-luvulla rakennettu Haapahuhdan vesilaitos käsittelee pohjavettä, joka johdetaan sinne Hausjärvellä sijaitsevalta vedenottamolta. Hanke sisältää uuden rakennuksen, neljä uutta vedenkäsittelyallasta ja uudenlaisen alkalointiprosessin. – Investointi liittyy riskienhallintaan. Tähän asti verkostoon on syötetty lipeää nostamaan veden pH-arvoa eli happamuutta korroosion vähentämiseksi. Nyt siirrymme kalkkikivialkalointiin, jossa vedenottokaivolta tuleva vesi suodatetaan kalkkikivimassan läpi ilman mitään kemikaalia. Verkostoon lähtevä vesi on jatkossa tasalaatuisempaa pH:n suhteen. Samalla vältämme mahdolliset lipeän ylisyöttöriskit, vaikka syöttö on hyvin varmennettua ja automaattista, selvittää Riihimäen Veden käyttöpäällikkö Tiina Oksanen. saatamme joutua katkaisemaan veden syötön verkostoon hetkittäin, mikä voi vaikuttaa veden paineeseen. Uusi kalkkikivikäsittely ei vaikuta veden makuun. Asiakkaiden vesikalusteisiin saattaa kerääntyä kalkkia jonkin verran, mutta se ei ole vaarallista. Haapahuhdan vesilaitos toimii saneerauksen ajan lähes normaalisti. – Saatamme joutua katkaisemaan veden syötön verkostoon hetkittäin, mikä voi vaikuttaa veden paineeseen tai aiheuttaa veden laadussa samentumia. Pyrimme ilmoittamaan asiakkaille vesikatkoista etukäteen, Oksanen sanoo. Korotuksia vesihuollon maksuihin vuodelle 2024 Riihimäen Veden asiakkailtaan perimät maksut ovat valtakunnallisesti katsottuna erittäin kilpailukykyisiä. Viimeisen vuoden aikana inflaatio eli yleinen kustannustason nousu on pysynyt korkeana noin 6,5 prosentissa. Viime vuosina Riihimäen Vesi on panostanut merkittävästi maanalaisten vesihuoltoverkostojen kunnon tutkimukseen. Tutkimuksissa on ilmennyt verkostojen oletettuakin huonompi kunto, minkä seurauksena verkostojen saneeraukseen on tulevina vuosina panostettava aikaisempaa enemmän, jotta verkosto- jen saneerausvelka ei kasvaisi nykyisestä. Tämä myös osaltaan lisää painetta vesilaitoksen tulojen kasvattamiseen. Tämän vuoksi Riihimäen Vesi korottaa käyttö- ja perusmaksuja yhteensä keskimäärin noin 8 prosentilla. Lisäksi tehdään tarkistuksia hulevesi-, sekaviemäröinti- ja palvelumaksuihin. Käyttö-, perus- ja hulevesimaksujen korotusten vaikutus kolmihenkiseen perheeseen, joka asuu omakotitalossa, on keskimäärin noin 7 euroa kuukaudessa. Korotuksista tiedotetaan asiakkaita henkilökohtaisella kirjeellä hyvissä ajoin ennen niiden voimaantuloa. riihimäen veden asiakkailtaan perimät maksut ovat valta­ kunnallisesti katsottuna erittäin kilpailukykyisiä.

23 ristikko vesi 2023 syksy Ratkaise ristikko RISTIKON AVAINSANAT m ­ uodostuvat vaaleansinisiin ruutuihin. Osallistu a ­ rvontaan ­osoitteessa vesilehti.fi. Kirjoita avain­sanat niille varattuun tilaan. Voit antaa samalla ­palautetta lehdestä. Palauta vastauksesi 31.12.2023 Osallistu a r vo nt a a n ! w w w.vesilehti.f i ­mennessä. Kaikki määräpäivään mennessä saapuneet vastaukset osallistuvat Apple Air­ Pods ­­­(3. sukupolvi) -kuulokkeiden arvontaan. ­Voittajalle ilmoitetaan henkilökohtaisesti. Arvonta suoritetaan yhteisesti Vesi-lehden kaikilla jakelualueilla.

24 vesi 2023 syksy syksy kuva jenniina nummela julkinen tiedote jokaiseen kotiin. Asiakaspalvelu (019) 758 4855 ma–to 9.00–15.00 Päivystysnumero 040 330 4969 Päivystys työajan ulkopuolella pe ja aattopäivinä 9.00–14.30 riihimaenvesi@riihimaki.fi Riihimäen Vesi | Eteläinen Asemakatu 4, 11130 Riihimäki Asiakaspalvelu: Virastokeskus Veturi (A-porras, 2. krs) | www.riihimaenvesi.fi Puhelinvaihde: (019) 758 4855 | riihimaenvesi@riihimaki.fi