Hyvinkää 2/2023 | JULKINEN TIEDOTE Elinvoimainen elämyskaupunki kasvaa ja kehittyy

Hyvinkää-lehti ISSN 2814-435X (painettu) ISSN 2814-4368 (verkkojulkaisu) Päätoimittaja Mia Hyvärinen Uudet asukkaamme ovat saaneet meiltä oman tervetulokirjeensä. Siihen on koottu mukavia vinkkejä sekä kutsu erääseen erityiseen tapahtumaan – joten seuraa postiasi! Toimituspäällikkö Outi Ruso Kuvatoimittaja Janne-Antti Latvala Lämmin kiitos kaikille lehden tekemisessä mukana olleille ja haastateltaville! Kannen kuva Anni-Julia Tuomisto Taitto TK mediatalo Oy Painosmäärä 29 000 Kaupunki kehittyy – Hyvin Käy Hyvinkää Paino UPC, Vaasa Julkaisija Hyvinkään kaupunki > hyvinkaa.fi/hyvinkaalehti > hyvinkaa.fi/palaute @HyvinkaaCity Hyvinkään kaupunki hyvinkaankaupunki Hyvinkään kaupunki - City of Hyvinkää ? Missä Johanna viilettiltäaäJo?hanna vu Etsi lehden si spalkinto! ja voita ylläty lta 51 Lue lisää sivu 2 HYVINKÄ Ä H yvinkään asukasluku ylitti ensi kertaa historiassaan 47 000 rajapyykin. On ilo toivottaa uudet asukkaat Hyvinkäälle asumaan, työskentelemään, opiskelemaan ja elämään! Sujuvaa arkea tulee kehittää eri ikäisten asukkaittemme tarpeista käsin. Lapsiperheiden elämään vaikuttavat palvelut päiväkodeista ­kouluihin ja monipuolisiin harrastamisen mahdollisuuksiin. Nuoret arvostavat opiskelujen ohessa mielekästä ja sujuvaa vapaa-aikaa. Ikäihmisten näkökulmasta saavutettavat palvelut ja tarjonnan monipuolisuus ovat merkityksellisiä. Hyvinkään elinkeino on hyvässä vireessä. Viime aikojen globaaleista haasteista huolimatta yrityksissä on kasvua, luottamusta huomiseen ja hyvään tekemiseen. Hyvinkään sijoittuu työpaikkaomavaraisuudessa (95,1%) Helsingin, Vantaan ja Hangon jälkeen neljänneksi. Meiltä pendelöidään muihin kuntiin, mutta liikenne käy myös toiseen suuntaan. Olemme laajan alueen merkittävä työpaikkakeskittymä. Logistinen sijaintimme tukee yritystoiminnan kehittämistä. Hyvinkää on uskaltanut historiansa aikana tehdä ennakkoluulottomia ja rohkeita päätöksiä. Kaupunki nähdään kehittyvänä edelläkävijänä. Kun kilpailu asukkaista ja osaavasta työvoimasta kuntien välillä kiihtyy, on jatkossakin hyvä huolehtia kunnan positiivisesta erottautumiskyvystä ja peruspalveluiden sekä vapaa-ajan mahdollisuuksien monipuolisesta tarjonnasta. Ihmisten valintaan vaikuttavat sujuva arki ja elämisen laatu. On usein todettu, että ”Hyvin Käy Hyvinkää” ja siihen uskon jatkossakin. Ehkä s­ anontaa voidaan hieman jatkaa ja sanoa: ”Hyvin Käy Hyvinkää ja Hyvin Käy ­Hyvinkään tulevaisuudessakin.” Johanna Luukkonen Hyvinkään kaupunginjohtaja KUVA: EEVA ANUNDI PÄÄKIRJOITUS

Pelikirja ohjaa suuntaa Sisältö 2/2023 LYHYESTI KAUPUNKI KEHITTYY s. 40 Naiskuoro Solina täyttää ensi vuonna s. 12 Hangonsiltaan syntyy uutta, 40 vuotta Paavolassa rakentaminen hyödyttää koko s. 43 Mitä tapahtuu parhaillaan Hyvinkään yhteisöä pääkirjaston musiikkiosastolle? s. 24 Moottoritien varsi on yksi Hyvinkään s. 44 Uusia mahdollisuuksia vaikuttaa valttikorteista Keusoten päätöksentekoon s. 45 Hyvinkään Pelikirja antaa suunnan KASVATUS JA KOULUTUS Hyvinkää haluaa tuoda näkyväksi kaupunkistrategia Pelikirjan kaikille kaupunkilaisille. Niinpä näet tässä lehdessä symboleja, jotka kertovat siitä, että strategia toimii osana tekemistämme. Useassa artikkelissa on monta symbolia, sillä toimialat tekevät yhteistyötä eri hankkeissa. s. 16 Hyvinkään Opistoon tullaan monista IHMISET syistä s. 4 Anni-Julia Tuomisto: Elävää s. 20 Kaikki alkaa pienistä ihmisistä Demokratia ja osallisuus kaupunkikulttuuria luomassa s. 22 Eeva Rantatorikka: Hankkeiden sijaan LUONTO JA YMPÄRISTÖ tavallista kouluelämää s. 26 Talviruokinnassa säännöt ovat lintujen s. 23 Aarni Somerharju: Graffitit haltuun parhaaksi s. 32 Kiinnostus juniin toi Miska Nissisen s. 27 Hyvinkään kaupunkikuva on jokaisen tettiläiseksi Suomen Rautatiemuseoon asukkaan vastuulla s. 38 Koripalloa harrastava alttoviulisti Elina s. 28 Hyvinkään ulkoilumaastot hurmaavat Heikkinen luotsaa nyt Hyvinkään Orkesteria ympäri vuoden Demokratia, osallisuus Henkilöstö Henkilöstö Talous s. 42 Kymmenottelija ja sellisti Olavi Halonen: Urheilu ja musiikki täydentävät LOPUKSI toisiaan s. 46 Hyvinkään Vanhusneuvoston Kestävä kehitys kysymyksiä kaupunginjohtajalle TAIDE JA KULTTUURI s. 48 Tapahtumakalenteri s. 8 Julkisen taiteen kunnostusprojekti s. 50 Osallistu, vaikuta ja vaikutu! etenee hienosti Kestävä kehitys s. 10 Kuka sytytti valot? s. 34 Villa Artun kuulumisia Mikä tämä on? • Kun näytät puhelimellesi QR-koodin, pääset lukemaan aiheeseen liittyvää verkkosisältöä. • • • Avaa puhelimesi kamera. Osoita sillä QR-koodia. Klikkaa ruudulle ilmestyvää osoitetta ja pääset tiedon äärelle. ää Hyvink 2/2023 Seuraava Hyvinkää-lehti ilmestyy keväällä 2024 Tutustu aiempiin numeroihin: > hyvinkaa.fi/hyvinkaalehti ainen ki Elinvoim kaupun elämys ja kehittyy kasvaa Monimuotoinen asuminen ja elinvoimaiset kylät Monimuotoinen asuminen ja Aktiivinen elinvoimaiset elämyskaupunki kylät Aktiivinen elämyskaupunkiLaadukas koulutuspolku Kehittyvä kaupunkikeskusta TE EN TIEDO | JULKIN Meidän hyvinkää Meidän Hyvinkää Kehittyvä kaupunkikeskusta Business Hyvinkää HYVI NKÄ Ä 3

KUVAT: TEEMU HEIKKILÄ ESITTELYSSÄ KIVIJALKAYRITTÄJÄ Työssäni vallitsee hyvällä tapaa luova kaaos. Anni-Julia Tuomisto tekee monipuolisesti kuvituksia, taidetta ja suunnittelutyötä. 4 HYVINKÄ Ä

Anni-Julia Tuomisto on hyvinkääläinen suunnittelija ja ammattikuvittaja, jolla on monta rautaa tulessa ja taito muuntua kameleonttimaisesti uusiin projekteihin. Juuri nyt hän on monella tapaa uuden äärellä. KUVAT: MARIO VAN DEN HEUVEL Elävää kaupunki­ kulttuuria luomassa TEKSTI: MIA HYVÄRINEN A nni-Julia Tuomisto on tehnyt taidetta pienestä pitäen. Tampereen kuvataidekoulun rehtorina ja opettajana toimineen taidemaalariäidin ja musiikkitoimittajaisän luomat lapsuuden puitteet tarjosivat erinomaiset mahdollisuudet taidekipinän syttymiseen. Tie vei opiskelemaan Lahden muotoiluinstituuttiin, jossa Tuomisto opiskeli pakkausmuotoilua ja grafiikkaa. Oman yrityksensä Anni-Julia Tuomisto perusti vastavalmistuneena muotoilijana vuonna 2011. Hän on ehtinyt reilussa kymmenessä vuodessa tehdä valtavasti: tv-tuotantojen taustakuvitusta, yritysten brändikuvituksia, kampanjailmeitä, pelisuunnittelua, tuotekehitystä sekä laajalti yritysyhteistyötä eri toimijoiden, kuten vaikkapa Rovion ja Helsingin Sanomien kanssa. – Minä toteutan sen, mitä asiakkaani haluaa. Työni tarjoaa valtavasti mahdollisuuksia oppia uutta ja kurottaa koko ajan kohti uusia suuntia. Jotta asiakkaani olisi tyytyväinen, asiakaslupauksen tulee pitää. Yksinyrittäjän arki koostuu moninaisista ja osin päällekkäisistä projekteista, eri mittakaavan sisällöistä, tiukasta aikatauluttamisesta ja itsensä johtamisesta. Silloinkin kun näkyvää ja tuntilaskutettavaa työtä ei pintapuolisesti tapahdu, yrittäjä tekee tuotekehittelyä ja prosessoi jo vauhdilla seuraavia projekteja. – Koen, että työssäni vallitsee hyvällä tapaa luova kaaos, jonkinlainen tasapaino luovuuden ja järjestelmällisyyden välillä. Paitsi suunnittelijan ja kuvittajan työtä, Tuomisto tekee myös taidetta. Hän osallistui 2019 Hyvinkään Opiston akvarellikurs- Aktiivinen elämyskaupunki Aktiivinen Anni-Julia Tuomisto työsti kesäkuussa näyttävän muraalin Ruisrockiin. Käännä sivua, niin näet valmiin teoksen. sille, jolta hän sai kipinän omalle intohimo­ projektilleen, taiteen tekemiselle. Tästä sai alkunsa Anni-Julia Originals. Tuomisto myy taidetta sekä verkossa että jalkautumalla eri kaupunkeihin. Hyvinkääläisille Tuomiston teokset ovat tuttuja. Kirjastoaukion ja Kauppatorin omenankukka-aiheiset sähkökaapit, torin esiintymislavakontti sekä muuntamo Urheilukadulla ovat hänen käsialaansa. Yksi merkittävimpiä ja näyttävimpiä projekteja Tuomisto toteutti työskennellessään yhtenä Ruisrockin viidestä taiteilijasta kesällä 2023, jolloin hän maalasi muraali­ teoksia festarikävijöiden iloksi. Katutaiteesta puhuessamme Tuomisto silminnähden innostuu. – Ajattelen, että taide kuuluu kaikille. On ollut erityisen ihanaa, kun maalatessani muraalia tai graffittia ihmiset pysähtyvät seuraamaan tekemistäni ja juttelemaan. Kehittyvä kaupunkikeskusta Kehittyvä kaupunkikeskusta Business Hyvinkää Tämän lehden kannen kuvitus on ­Anni-Julia Tuomiston käsialaa. Hän on toteuttanut sen guassiväreillä, maalitusseilla ja värikynillä sekä ­viimeistellyt teoksen digitaalisesti. HYVI NKÄ Ä 5

Näissä erityislaatuisissa hetkissä on käyty keskustelua taiteesta ja sen kokemisen monimuotoisuudesta. Loppusyksyllä 2023 Tuomisto elää muutosten aikaa. Yrittäjä avaa uuden liikkeen vilkkaan päätien varrella, Uudenmaankatu 42:ssa kerrostalon kivijalassa. Uudessa toimipisteessä on tarkoitus tehdä taas jotakin aivan uutta: paitsi kuvituksia ja taidetta, toteuttaa myös kaikille avoimia matalan kynnyksen työpajoja. – Haluan olla osaltani edistämässä ja elävöittämässä hyvinkääläistä kaupunkikulttuuria. Tavoitteenani on osallistaa ja innostaa ihmisiä tekemään taidetta omista lähtökohdistaan käsin. Tuntuu siltä, että juuri nyt olen oikeassa paikassa oikeaan aikaan, ja että käsillä on jotakin jännittävää ja inspiroivaa. Palasia on hiottu tarkkaan ja nyt ne tuntuvat loksahtelevan paikoilleen, hän summaa. LUE LISÄÄ: Studio: www.anni-julia.com Taidekauppa: www.annijuliaoriginals.fi @annijulialtd Yllä Ruisrockin muraali valmiina. Anni-Julia Tuomiston näyttävät kukat ovat tuttuja myös Hyvinkään katukuvassa. Alla Hyvinkään Kauppatorilla hehkuvat unikot. Haluan olla osaltani edistämässä ja elävöittämässä hyvinkääläistä kaupunkikulttuuria. 6 HYVINKÄ Ä

KUVA: JANNE-ANTTI LATVALA Rockfest vetää vuosittain hyvin väkeä Hyvinkäälle. Hyvinkään kaupunkiyhdistys sai ensimmäisen vuosikymmenensä täyteen U TEKSTI: VESA KEINONEN KUVA: VESA KE INONEN seilla suomalaisilla kaupungeilla on oma kaupunkiyhdistys virkistämässä paikkakunnan elinkeinoelämää ja kulttuuria. Hyvinkään kaupunkiyhdistys ry täytti maaliskuussa kymmenen vuotta ja on vakiinnuttanut toimintansa. Yhdistyksen toiminnanjohtaja Suvi Viljanen mieltää sen liimaksi kaikkien muiden Hyvinkäätä kehittävien tahojen välissä. – Tarkoituksemme on koota eri tahoja yhteen ja kannustaa niitä toimimaan yhdessä yhteisten tavoitteiden eteen. Hyvinkään kaupunkiyhdistys saa kaupungilta avustusta vuosittain. Lisäksi yhdistys kerää tuloja jäsenmaksuista ja tapahtumien markkinapaikkatuotoista. Tutkimukset osoittavat, että tapahtumat keskustassa ovat yksi kaupunkien tärkeimmistä elinvoimatekijöistä. Tässä Hyvin- kääkin on viime vuosina kunnostautunut. – Kaupungissamme on vuosien mittaan panostettu yhä enemmän siihen, että täällä olisi monenlaisia tapahtumia ympäri vuoden. Tätä asiaa tulee pitää pinnalla jatkossakin. Toiminnanjohtaja on optimistinen sen suhteen, että Hyvinkään elinvoima lisääntyy entisestään. YHTEISHENKI HYVINKÄÄLLÄ KASVANUT Hyvinkään kaupunkiyhdistys ry:n hallituksen puheenjohtaja, yrittäjä Kari Rautanen on nähnyt kotikaupunkinsa monenlaisen virkistymisen. – Aikaisemmin oli tapana sanoa, että Hyvinkäällä ei koskaan tapahdu mitään. Nyt se ei enää todellakaan pidä paikkaansa, hän iloitsee. Kari Rautanen on erittäin tyytyväinen siitä, että Hyvinkäällä yhteishenki on viime vuosina huomattavasti lisääntynyt. – Hyvinkään kaupunki on ollut tässä se keskeinen tekijä. Rockfest ja muut suuret tapahtumat ovat tuoneet tänne aivan uudenlaista henkeä. Hyvinkäälle muuttaa koko ajan uutta väkeä muun muassa pääkaupunkiseudun Kaupungistamme löytyy me-henkeä. "Ei olla kilpailijoita, vaan puhalletaan samaan hiileen", iloitsevat Kari Rautanen ja Suvi Viljanen. ruuhkiin kyllästyneinä. – On tärkeää pohtia sitäkin, miten nuo ihmiset löytävät uuden kotikaupunkinsa hengen. KAUPUNKIYHDISTYKSILLÄ ON HYVIN ERILAISIA ROOLEJA Vuonna 1997 perustetun Elävät Kaupunkikeskustat ry:n toiminnanjohtaja Pokko Lemminkäinen kertoo, että maassamme on noin 30 erilaista kaupunkiyhdistystä. – Suurten kaupunkien lisäksi oma kaupunkiyhdistys toimii muun muassa Varkaudessa ja Pietarsaaressa. Toiminnanjohtajan mukaan jokaisella kaupunkiyhdistyksellä on aika omanlaisensa rooli. Jollakin voi olla vastuullaan torikauppa, joku toinen taas saattaa tehdä kaupungin brändiviestintää. – Paljon riippuu siitä, mitkä ovat kyseisen yhdistyksen toiminnanjohtajan vahvuudet ja mikä palvelee kaupunkia parhaiten. Lemminkäinen korostaa sitä, että luottamuksen rakentaminen keskustan kivijalkakauppoihin on kaupunkiyhdistyksen kannalta avainasia. – Tapahtumat ovat tärkeitä ja ne pitää toteuttaa hyvin. On huomattava sekin, että tapahtumat eivät koskaan synny itsestään vaan on panostettava esimerkiksi tekniikkaan, viestintään ja turvallisuuteen. Ilman riittävää rahoitusta idearikkaankin kaupunkiyhdistyksen on vaikea saada aikaan huomattavia tuloksia. HYVI NKÄ Ä 7

Julkisen taiteen kunnostusprojekti KUVA: JANNE-ANTTI LATVALA Yhteistyö eri toimijoiden välillä on sujuvaa ja hyvin suunniteltua. TEKSTI: ELISE SAARIKKO H yvinkäällä käynnistyi vuoden 2021 aikana mittava projekti julkisen taiteen kunnostamiseksi. Hanke lähti liikkeelle jo vuonna 2020 entisen kaupunginjohtaja Jyrki Mattilan toiveesta ja se on edennyt koronan jälkeen eri toimijoiden kesken sujuvasti ja suunnitellusti, kertoo museonjohtaja Tuomas Ravea museokeskus Taikasta. Taidemuseon lisäksi mukana projektissa ovat tekninen keskus, tilakeskus ja viestintä. – Isoimmat kohteet eli Jarl Eklundin ja Gerda Qvistin Villateollisuuden muistomerkki (Ossian Donnerin obeliski) ja Osmo Valtosen Papyrus-veistos terveysaseman pihassa on jo kunnostettu, samoin Antero Ruotsalaisen Mantelipuistossa sijaitseva Liikettä tilassa -teos. Teoksiin olennaisesti kuuluvat suihkulähdepumput on kunnostettu ja altaat puhdistettu ja korjattu. Myös Saukkosenkujalla sijaitsevan Terho Sakin veistoksen Saukonpesä suihkulähdepumppu on korjattu. Vesi siis solisee talvipakkasten jälkeen ensi keväänä kaupunkilaisten iloksi näissä julkisissa taideteoksissa. – Riippuu yöpakkasten alkamisesta, miten pitkään vesi teoksissa virtaa, sanoo kaupungin tekninen johtaja Miika Kantola. Työnjohtajat tarkkailevat tilannetta. Taideteosten lisäksi esimerkiksi matonpesupaikkojen vesipumput pistetään talveksi kiinni. Riskejä ei oteta, jotta vesijohtoputket pysyvät kunnossa. Taideteosten kunnosta tai mahdollisesta rikkoontumisesta tai ilkivallasta voi laittaa viestiä kaupungin palautesivuille verkossa. Kantolan mielestä se on toivottavaa, nyt kun hienot teokset on saatu kunnostettua. Museonjohtaja Ravea on huomannut, että taideteosten korjaaminen on innostanut kaupunkilaiset ottamaan kantaa teoksiin ja arvostamaan tulevaa kunnossapitoa. – Kaikkien nähtävillä olevat taideteokset herättävät tunteita ehkä eri lailla kuin museon kokoelmissa olevat taulut ja muut taide-esineet. Jatkuvasti esillä ja näkyvissä olevat teokset koetaan ehkä enemmän kaikkien kaupunkilaisten omaisuudeksi. Julkiset taideteokset ovat helposti lähestyttäviä, ja joihinkin saa myös koskea ja jopa kiipeillä. 8 Ylhäällä: Villateollisuuden muistomerkkinä kohoava Ossian Donnerin obeliski Donnerinpuistossa on yksi jo kunnostetuista teoksista. Oikealla: Liikettä tilassa -teos on kiehtonut lapsia vuosikymmenet, sillä palloilla kiipeily ja vesi­ leikit on sallittu. Kuvassa lapset pyöräilevät teoksen äärellä sen valmistumisvuonna 1974. Oikealla alhaalla: Puro solisee taas. Saukonpesänäkin tunnetun teoksen suihkulähdepumppu on korjattu. Nyt valmistuneet korjaukset on tehty teknisen keskuksen eri osastojen perusosaamisella. Papyrus-veistoksen akryyliosat olivat ihme kyllä hyvässä kunnossa, ja niille riitti oikeaoppinen pesu ja puhdistus. Komeimmillaan teos on iltavalaistuksessa. Ensi keväänä julkisen taiteen kunnostusprojekti jatkuu. Paavolan koulun pihalla seisova Anneli Sipiläisen betonista tekemä veistos Lieska-Liisa kaipaa kunnostusta, mutta työt etenevät Paavola-talon rakentamisen aikataulussa. Hangonsillan päiväkodin pihaa koristaa Timo Salmen teos Syli. Värikkäistä mosaiikkilaatoista tehty teos kaipaa myös korjaamista, ja sen paikkaa täytyy ehkä vaihtaa. Rautatienrakentajien muistomerkki on Wäinö Aaltosen suunnittelema. Mustasta gabrosta valmistettu patsas on kärsinyt junaradalta tulleesta tärinästä, ja sen paikkaa pitää ehkä lisäraiteen valmistumisen myötä siirtää kauemmas radasta. Aktiivinen elämyskaupunki HYVINKÄ Ä Aktiivinen Meidän Hyvinkää Meidän – Museomestarit käyvät säännöllisin välein tarkistamassa taideteosten kunnon, Ravea kertoo. Hänen mielestään julkinen taide on hyvä osoitus siitä, että taiteenlajeja on paljon, ja taiteelle osoitettujen määrärahojenkin pitää hajota laajemmalle kuin vain perinteisen kuvataiteen tukemiseen. – Viestintä kaupungin taidehankkeista, sekä menneistä että tulevista, on tärkeää. Olen itse kertonut museoon vierailulle tulleille koululaisille, että ”nää on kaikki teidän”. Tällaisella rennolla asenteella voi kynnys museoon tulemiselle ja taiteeseen tutustumiseen kaupungilla kulkiessa madaltua. Kaupungin omistamiin ja taidemuseon hallinnoimiin teoksiin voi tutustua myös netin Tarinakartan avulla osoitteesta: www.museokeskustaika.fi Kartat löydät Opi ja Koe -sivulta kohdasta Tutustu kotona. Kehittyvä kaupunkikeskusta Kehittyvä kaupunkikeskusta

ENNEN JA NYT KUVA: ELISE SAARIKKO HYVINKÄÄN KAUPUNGINMUSEON VALOKUVAKOKOELMA/ FINNA etenee hienosti Taideteos on osa kaupunkilaisten menneisyyttä, nykyisyyttä ja tulevaisuutta KUVA: ELLA TOMMILA – Tämä teos ei ole pelkästään taideobjekti, se on osa meidän kaupunkilaisten menneisyyttä, mutta se tulee olemaan myös osa uutta tulevaisuutta, totesi kaupunginjohtaja Johanna Luukkonen elokuun alussa Kirkkarin Mantelipuistossa Antero Ruotsalaisen Liikettä tilassa -teoksen uusissa vihkiäisissä. Sateisesta säästä huolimatta paikal- la oli kymmenittäin teoksen uudesta elämästä kiinnostuneita kaupunkilaisia. Kaupunginjohtaja avasi vesihanan, ja pian matalassa vesialtaassa porskutti jo saapasjalkaisia pikkukaupunkilaisia. – Teos on ollut lastemme aktiivisessa käytössä alusta asti eli vuodesta 1974. Teoksen vesielementit ja pallot ovat tarjonneet paitsi visuaalista iloa myös mahdollisuuden osallistua ja luoda omia kokemuksia. – Teos on yhdistänyt, koonnut yhteen eri sukupolvet ja alueen talojen asukkaat. Taiteilija taisi olla aikaansa edellä, kun pystyi toteuttamaan teoksen, joka saa aikaan oikeasti liikettä. Kaupunginjohtaja Johanna Luukkonen on itsekin kiipeillyt lapsena taideteoksen palloilla. Kuinka kaunis Hyvinkään keskusta voi olla? Hyvinkään keskustan alueelle laaditaan taideohjelma syksyn aikana osana kaupungin Kehittyvä kaupunkikeskusta -kärkihanketta. Kärki­ hankkeen tarkoituksena on luoda puitteet elävälle ja viihtyisälle kaupunkiympäristölle, ja taide on yksi tärkeä osa tätä kokonaisuutta. Ohjelmaa varten kaivataankin kaupunkilaisilta ehdotuksia ja toiveita taiteen paikoista ja tavoista: Mikä kulma on ankean harmaa, kaipaako se valon väriä, veistoksen viehkeyttä, vai puun pehmeyttä? Vastaa kyselyyn ja vinkkaa siitä tutuillesi, jotta saamme parhaat mahdolliset vinkit kaupungin viihtyvyyden lisäämiseksi! Taideohjelma esillä myös marraskuun kaavaillassa ti 7.11. klo 17 kaupungintalolla. Tervetuloa keskustelemaan! Linkin kyselyyn löydät osoitteesta: www.hyvinkaa.fi/taideohjelma HYVI NKÄ Ä 9

Yhteistä teoksille on tietynlainen hillittömyys. Vasemmalla kuvakaappaus Meri Ekolan teoksesta Kesyttämätön – Untamed. Oikealla Juan Kasarin teos Absence III. Kuka sytytti TEKSTIT: MUSEOKESKUS TAIKA Museokeskus Taikan loppusyksyn näyttely keskittyy valotaiteen nykytekijöihin. V alotaidetta on tehty läpi 1900-luvun, ja aikaisempiakin esimerkkejä löytyy. Erityisen nousun valotaide koki 1960-luvulla, ja nykyisin erilaiset valotaiteen näyttelyt ja tapahtumat ovat suosittuja. Nyt valotaide valtaa museokeskus Taikan ison näyttelysalin loppuvuoden ajaksi. Taikan Hillitön valo -näyttelyssä esitellään valotaiteen hillitöntä, leikkisää ja kokeilevaa puolta. Teokset heijastelevat 10 HYVINKÄ Ä maailmaa sekä aikamme ilmiöitä ja esittelevät valotaiteen tekijöiden monimuotoisuutta. Näyttelyssä valoteoksensa syystalven pimeyteen tuovat taiteilijat Janne Ahola, Meri Ekola, Fern Orchestra, Jukka Hautamäki, Kimmo Karjunen, Juan Kasari, Annikki Luukela, Ainu Palmu, Ilkka Paloniemi, Pasi Rauhala, Tomasz Sekular, Jere Suontausta ja Antti Tolvi. Näyttely on järjestetty yhteistyössä valotaiteen seura FLASHin kanssa. Osa näyttelyn teoksista on toteutettu nykyteknologian avulla, mutta osa hyödyntää ikivanhoja ilmiöitä. Yhteistä teoksille on tietynlainen hillittömyys. Näyttelyssä voi esimerkiksi kokea, miltä näyttää viherkasvin kontrolloima valoshow tai virtuaali- Aktiivinen elämyskaupunki Aktiivinen Meidän Hyvinkää Meidän nen valo. Se saa myös pohtimaan, voiko 1800-luvun merimaalauksen tai tähtienvälisen avaruusmatkan tunnelman tavoittaa valon avulla. Valotaiteen moninaisuus näyttäytyy sekä tekniikoissa, valon laadussa, että tekijöiden kirjossa. Vaikka osa teoksista käsittelee hillittömän syvällisiäkin aiheita, voi näyttelystä ja sen teoksista löytää myös iloa ja huumoria. Hillitön valo 2.11.2023–7.1.2024 Museokeskus Taika Hämeenkatu 3 D 05800 Hyvinkää

MUSEOT Tarinat kartalla Museokeskus Taikan monipuoliset tarinakartat paikantavat kaupungin historiaa ja julkisia taideteoksia. Hyvinkään kaupunginmuseo ja Hyvinkään taidemuseo ovat luoneet useita mielenkiintoisia tarinakarttoja hyvinkääläisten iloksi ja hyödyksi. Tarinakarttoihin voi tutustua selaimella ja puhelimella ArcGis-palvelussa. Esimerkiksi Taiteilijan kaupunki -tarinakartassa pääsee perehtymään 1900-luvun alun Hyvinkääseen Helene Schjerf­ beckin silmin. Hyvinkään julkiset taideteokset -tarinakartta tarjoaa tietoa kaupungin julkisesta taiteesta ja sijoittaa teokset kartalle löydettäviksi. Moottoripyöräkilpailut, 1960-luku. Kuva: Voitto Kivi / Hyvinkään kaupunginmuseo Unelmia, unohduksia ja urheilumuistoja M Kaikki Taikan tuottamat tarina­kartat löytyvät uudistetuilta museo­ keskuksen verkkosivuilta www.museokeskustaika.fi. uistatko curlingin olympiahopean Torinossa 2006, tai Kalevan kisat Hyvinkäällä vuonna 1973? Hyvinkääläisen urheilun menestyksen hetket ovat jääneet monelle mieleen. Osa on saanut olla niissä mukana kilpailemassa, toiset tukemassa, kolmannet kannustamassa, mutta kaikille kokemukset ovat olleet unohtumattomia. Museokeskus Taikassa avautuu helmikuussa 2024 Hurmos – Hyvinkääläistä urheiluhistoriaa -näyttely, joka herättelee kaupunkilaisia muistelemaan myös omia kokemuksiaan. Yhdessä näyttelyn kanssa avautuu muistitietokeräys ja kilpailu, jossa haussa on mm. kaikkien aikojen hyvinkääläinen urheilija, ikimuistoisin urheiluun liittyvä muisto ja ikonisin urheilupyhättö. Luonnollisesti parhaat kilpailijat palkitaan, joten lähtökuoppia kannattaa alkaa jo valmistella vuoden 2024 Hurmosta varten! Seuraa museokeskus Taikan somekanavia, jotta lähtölaukaus helmikuussa ei jää sivuun! Hurmos – Hyvinkääläistä urheiluhistoriaa -näyttely toteutetaan yhteistyössä Hyvinkään liikuntapalveluiden ja 22 urheiluseuran kanssa. Hurmos – Hyvinkääläistä urheiluhistoriaa 4.2.2024–12.1.2025 Museokeskus Taika Hämeenkatu 3 D 05800 Hyvinkää HYVI NKÄ Ä 11

ILMAKUVA: RÖNI-KUVA OY Hangonsiltaan syntyy uutta ja Paavola kehittyy Tasapainoisessa kaupunkirakenteessa huomioidaan monenlaiset asuinalueet. Hangonsiltaan rakentuu täysin uutta ja Paavolakin kehittyy isoin harppauksin. TEKSTI: VESA KEINONEN Laajentuvalle Hangonsillan alueelle nousee vuoteen 2026 mennessä muun muassa mittava koulu- ja päiväkotirakennus. 12 HYVINKÄ Ä

KAUPUNKI K EHITTYY Ameriikanraitille ja Hangonsillan uusimman asuinalueen kortteleihin pyritään saamaan mahdollisimman paljon vehreyttä. HYVI NKÄ Ä 13

KUVA: JUHA OJAJÄRVI L aajentuvalle Hangonsillan alueelle nousee vuoteen 2026 mennessä uudisrakennuksena mittava kouluja päiväkotirakennus. Rakennushankkeen tilaohjelman laajuus on huonealaltaan noin 8000 m² ja kustannusarvio noin 36 miljoonaa euroa. Suunnitelmien mukaan koulussa tulee olemaan oppilaita yli 400. Päiväkotiin on kaavailtu alustavasti paikkoja noin 200 lapselle. Hangonsillasta on kaiken kaikkiaan tulossa monipuolinen, korkeatasoinen ja urbaani alue Hyvinkään keskustaan. Uuden koulun ja päiväkodin rakentaminen edellyttää asemakaavan muuttamista, joka on edennyt rinnan rakennusten hankesuunnittelun kanssa. – Hangonsillan uuden koulun ja päivä­ kodin osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä kesän ajan. Asemakaavan luonnosvaihtoehdot on puolestaan tavoitteena laittaa nähtäville lokakuun aikana, toteaa kaavoituspäällikkö Anitta Ojanen. Kevyen liikenteen väylä Ameriikanraitti muodostaa valmiissa Hangonsillassa keskeisen julkisen kaupunkitilan sekä liikkumis- ja oleskelualueen. – Ameriikanraitille pyritään saamaan mahdollisimman paljon vehreyttä. Sama koskee myös Hangonsillan uusimman asuin­alueen kortteleita, joiden toteuttamisen valmistelu on käynnissä. Lähiluonto ja palvelut tekevät Paavolasta viihtyisän kaupunginosan. on saada aikaan parhaalla mahdollisella tavalla ihmisiä palveleva rakennus, Nikkanen sanoo. VIHREÄT ARVOT KESKEISESTI ESILLÄ Perusopetuksen johtaja Mika Heikura ­näkee Hangonsillan uuden koulun ja päiväkodin merkittävänä uudistuksena kaupungin palveluverkkoon. – Uudisrakennukseen tuleva koulu korvaa ikääntyneen Aseman koulun ja uusi päiväkoti Hangonsillassa jo aikaisemmin toimineen päiväkodin. Kokonaisuuteen tulee myös vuoropäivähoitoyksikkö. Sen sijainti on koko kaupungin kannalta logistisesti hyvä. Kiinteistöjohtaja Antti Nikkanen kertoo, että Hangonsiltaan nousevassa kouluja päiväkotirakennuksessa vihreät arvot tulevat olemaan keskeisesti esillä. – Se rakennetaan vähähiilisesti ja puuta hyödyntäen. Samalla pyritään energia- ja resurssiviisauteen ja rakennuksen pitkäikäisyyteen. Koulu-päiväkodin energiaratkaisu suunnitellaan yhdessä Hyvinkään Lämpövoiman kanssa. Rakennus liitetään kaukolämpöverkkoon hybridilämmönjakokeskuksella ja siihen tulee myös aurinkovoimala. – Kun suunnittelu etenee, otamme yhteistyöhön mukaan mahdollisimman paljon erilaisia tulevia käyttäjäryhmiä. Tarkoitus 14 HYVINKÄ Ä Kehittyvä kaupunkikeskusta Kehittyvä kaupunkikeskusta PAAVOLASSA RAKENTAMINEN HYÖDYTTÄÄ KOKO YHTEISÖÄ Vanhemmista Hyvinkään asuinalueista Paavola on hieman jäänyt kehittämisestä sivuun. Nyt tilanne on muuttumassa oleellisesti, kun alueen uuden päiväkodin, liikuntahallin ja kokoontumistilan suunnittelu on käynnissä. Kokonaisuudesta muodostuu nykyisen Paavolan koulun ja uusien rakennuksien yhdistelmä. Siitä käytetään työnimeä Paavolatalo. – Uudessa päiväkodissa on tilaa kuudelle päiväkotiryhmälle. Se tulee korvaamaan Jussilan ja Kapulan päiväkodit sekä Paavolan koululla toimivan esiopetusryhmän, kertoo suunnitelmista perusopetuksen johtaja Mika Heikura. Rakennukseen tulee myös kokoontumistila erilaisille aikuisryhmille. Samoin paavolalaisten iloksi nousee uusi liikuntahalli, joka korvaa entisen. Erillisenä hankkeena uusitaan myös Paavolan koulun vieressä oleva urheilukenttä. – Uudet liikuntatilat ovat iso juttu, koska nykyiset ovat jo aikansa eläneet. Samalla Monimuotoinen asuminen ja elinvoimaiset kylät Monimuotoinen asuminen ja Alueen kasvoja kohotetaan ja asukkaille syntyy mahdollisuuksia harrastaa koulun alueella monenlaisia asioita. uudistetaan myös koulun piha, joka on ­ollut hyvin virikeköyhä. Päiväkodin pihasuunnittelussa pyritään huomioimaan lasten toiveita. Näin koko tontti muuttuu aivan erilaiseksi, Heikura kuvailee. ASIOITA TARKASTELLAAN AINA LAAJEMMIN Kiinteistöjohtaja Antti Nikkanen näkee meneillään olevat rakennushankkeet ainutlaatuisena mahdollisuutena koko Paavolalle. – Alueen kasvoja kohotetaan ja asukkaille syntyy mahdollisuuksia harrastaa koulun alueella monenlaisia asioita. Nikkanen on tyytyväinen siitä, että Paavola on saanut tukea opetus- ja kulttuuriministeriöltä. Se on myöntänyt 94 400 Laadukas koulutuspolku Kestävä kehitys Kestävä kehitys Demokratia ja osallisuus Demokratia, osallisuus

KUVA: JANNE -ANTTI LATAVALA Paavolan Jussilankadun muraalit piristävät katukuvaa. Tarkkasilmäinen voi erottaa niistä Hyvinkään tunnettuja maamerkkejä. euroa valtion erityisavustusta koulusegregaation vähentämistä koskevaan hallinnonalojen väliseen yhteistyöhön ja kaupunkisuunnitteluun. Summa ei luonnollisestikaan kata investointikustannuksia, mutta se avaa mahdollisuuksia uudenlaisiin näkökulmiin. – Kun halutaan parantaa jonkin asuinalueen olosuhteita, niin homma ei toimi niin, että yhteen kadunkulmaan rakennetaan jotakin. Asioita pitää aina katsoa laajemmin, kiinteistöjohtaja sanoo. Kaavoituspäällikkö Anitta Ojasen mukaan tuoreita silmiä Paavolan kehittämiseen tuovat Metropolia-ammattikorkeakoulun maanmittausinsinööriopiskelijat. – He perehtyvät harjoitustyönään kaupunginosaan ja tutkivat mahdollisuuksia sen kehittämiseen. Opiskelijoille on annettu varsin vapaat kädet ideointiin. Joulukuussa he sitten esittelevät ideansa. Hyvinkään kaupunki on järjestänyt kyselyn Paavolan asukkaille kaupunginosan kehittämisestä. Kyselyyn on voinut vastata lokakuun ajan. – Metropolian opiskelijat voivat hyödyntää kyselyn tuloksia lopputöissään. HYVI NKÄ Ä 15

16 HYVINKÄ Ä HENKILÖKUVAT: TEEMU HEIKKILÄ Taru Kuparinen kokee, että Hyvinkään Opiston kurssit ovat tarjonneet hänelle omaa aikaa ja tukeneet erilaisissa elämän vaiheissa.

ELINIKÄISTÄ OPPIMISTA Hyvinkään Opistoon! www.hyvinkaa.fi/ hyvinkaanopisto Hyvinkään Opistoon tullaan monista syistä Terhi Puranen, Taru Kuparinen ja Eino Aallas kertovat, miksi he ovat innostuneet Hyvinkään Opiston kursseista. TEKSTI: VESA KEINONEN H yvinkään Opisto järjestää vuosittain noin 450 kurssia. Pitkien kurssien ja lyhytkurssien lisäksi pidetään myös kaikille avoimia yleisluentoja. Bioteknologia-alalla työskentelevä Terhi Puranen kaipasi pari vuotta sitten elämäänsä luovaa tekemistä. – Olin joskus nuorena kokeillut maalaamista ja päätin jatkaa sen parissa. En ole edes hyvä piirtäjä, mutta maalaamisessa myös muodot ja värit ovat tärkeitä. Ne kiehtovat minua paljon. Aika pian Puranen huomasi, että siveltimellä ei kylmiltään syntynytkään kankaalle sellaista jälkeä kuin hän halusi. Osaavalle ohjaukselle oli selvästi tarvetta. – Lähdin googlettamaan ja Hyvinkään Opistosta löytyikin minulle sopiva Maanantain iltamaalarit -ryhmä. Joukko koostuu vasta-alkajista sekä hyvinkin kokeneista maalaajista. Henki on kannustava ja positiivinen. – Maalaaminen on hyvin erilaista kuin se, mitä teen työkseni. Kaikkein parasta on se, että maalatessa en pysty ajattelemaan mitään muuta. ITSENSÄ HAASTAMINEN ON INSPIROIVAA Puranen ei ajattele tulevansa koskaan valmiiksi osaajaksi maalausharrastuksen parissa, vaikka se jatkuisi elämän loppuun saakka. – Maalaamalla pystyn ilmaisemaan jotakin, joka ei tule ulos sisältäni millään muulla tavalla. Tämä on erittäin hyvää vastapainoa työlleni. Puranen näkee maalaamisen toimintana, joka haastaa totuttua ajattelua. – Tässä pitää myös oppia hyväksymään keskeneräisyyttä ja myös osaamattomuutta. Hyvinkääläinen kannustaa kaikkia muitakin tarttumaan paikkakunnan oman opiston monipuoliseen tarjontaan. – Jos unelmoi jostakin, niin usein esteenä olet vain sinä itse. On inspiroivaa haastaa itseään ja lähteä rohkeasti tekemään sitä, mitä itse haluaa. Kiinnostuksesta voi syntyä vaikka intohimo. OMAAN ELÄMÄNTILANTEESEEN SOPIVIA KURSSEJA Taru Kupariselle Hyvinkään Opiston kurssit ovat tarjonneet muun muassa fyysistä Meidän Hyvinkää Meidän hyvinkää Terhi Puranen nauttii luovasta tekemisestä, jota Hyvinkään Opiston kurssit hänelle tarjoavat. Laadukas koulutuspolku HYVI NKÄ Ä 17

treeniä sekä erilaista mielen virkistystä. – Kursseille osallistuminen on minun omaa aikaani. Silloin voin tehdä juuri niitä arjesta poikkeavia asioita, jotka kiinnostavat minua. Perheenäiti miettii, että Hyvinkään Opiston kurssit ovat tavallaan tukeneet hänen kulloistakin elämäntilannettaan. Monenlaisiin vaiheisiin on löytynyt mielekästä tarjontaa. – Kun lapset olivat pieniä, niin kävimme vauva- ja taaperojumpissa. Myöhemmin osallistuttiin myös perhejumppaan. Puutarhakurssit taas vetivät puoleensa silloin kun rakensimme ja piti alkaa laittaa pihaa. Taru Kuparinen edellyttää erilaisten kurssien vetäjiltä laadukasta opetusta. Hänen mukaansa Hyvinkään Opistossa opettajat ovatkin asiansa osaavia. Esimerkiksi liikunnanohjaajan tulee olla positiivinen ja innostava. – Viidakkorumpu on tässä tärkeä. Jos se kertoo, että joku ohjaaja on hyvä, niin sitä kurssiahan pitää sitten lähteä testaamaan. Kuparinen pitää eri alojen lyhytkursseja hyvänä ideana. – Voin silloin lähteä tsekkaamaan ilman pitkää sitoutumista esimerkiksi uusia 18 HYVINKÄ Ä KUVA: TEEMU HEIKKILÄ Opiston kevään 2024 ilmoittautuminen alkaa 7.12.2023! liikunta- ja tanssilajeja. Kokeilemalla aika pian huomaa sen, voisiko tämä olla minun juttuni. Kuparinen näkee tärkeänä sen, että Hyvinkään Opisto seuraa aikaansa. Kurssi- Eino Allas on kokeillut erilaisia kursseja: kitaran soittoa, bändikurssia, valokuvausta ja venyttelyä.

KUVAT: TEEMU HEIKKILÄ Muista myös Hyvinkään Opiston suositut yleisluennot! Opistossa voi opiskella tosissaan, mutta samalla myös sopivan rennolla asenteella. tarjonnassa pitääkin pystyä haistelemaan ajan henkeä. – On hieno asia, että ohjelmistossa onkin esimerkiksi twerkkausta. OPISKELEMAAN JO LUKIOLAISENA Yksi Hyvinkään Opiston ”kanta-asiakkaista” on hyvinkääläinen Eino Aallas. Hänen opistopolkunsa alkoi jo lukioaikana. – Osallistuin ensin kitarakurssille ja sitten liityin mukaan bändikurssille. Opettaja oli todella hyvä, hän hallitsi kaikki bändisoittimet. Seuraava Aallaksen kurssi liittyi valoku- vaamiseen. Hieman ennen koronaa hän innostui nykyisen vaimonsa kanssa ilmoittautumaan valokuvauskurssille. – Myös tuon kurssin opetus oli korkeatasoista, koska opettaja oli ammattivalokuvaaja. Kurssin kautta saimme astetta aikaisempaa syvempää näkemystä ja osaamista valokuvaamiseen. Aallas kiittelee sitä, että kurssilla keskityttiin manuaaliseen valokuvaukseen. – Kurssin käytyäni olen kuvannut enemmän kuin aikaisemmin. Uskon että kuvien laatukin on parantunut. Osaan nyt kiinnittää huomiota sellaisiin asioihin, joista ennen ei ollut hajuakaan. PÄÄSEE POIMIMAAN RUSINAT PULLASTA Viimeisin Eino Aallaksen aluevaltaus Hyvinkään Opistossa on Äijävenyttely. – Bongasin kurssin opiston esitteestä, ja ajattelin että sekin voisi tehdä hyvää. Vaimokin kannusti osallistumaan. Aallasta ei haittaa lainkaan se, että suurin osa muista äijävenyttelijöistä on häntä vuosikymmeniä vanhempia. – Kyllä tällainen noin kolmekymppinen- Marraskuussa kuullaan luennot: Kotimaisen vaatteen tarinaa (2.11.) sekä Hyvinkään villatehtaan lakon (1928) paikalliset, kansalliset ja kansainväliset yhteydet (23.11.). Luennot 7€. kin siellä joukossa mukana hyvin menee. Kokonaisuudessaan Aallas on erittäin tyytyväinen käymiinsä Hyvinkään Opiston kursseihin. – Olen ammatiltani luokanopettaja, ja kaikki kurssien vetäjät ovat olleet pedagogisesti todella osaavia. Sekin on Aallaksesta hienoa, että Hyvinkään Opistossa voi opiskella tosissaan, mutta samalla myös sopivan rennolla asenteella. – Kyseessä ei ole mikään tutkinto-opiskelu, jossa pitää omaksua kaikki asiat ja valmistautua tenttiin. Pääsen siis tavallaan poimimaan rusinat pullasta. HYVI NKÄ Ä 19

100 VUOTTA VARHAISKASVATUSTA Yhdistyneet Villatehtaat Oy, lastentalo Koulukadun ja Kenttäkadun kulmassa kuvattuna vuonna 1930. KUVA: RASMUSSEN, HYVINKÄÄN KAUPUNGINMUSEON VALVILLAN TEHDASMUSEON VALOKUVAKOKOELMA Tervetuloa töihin! Varhaiskasvatustyössä pystyy vaikuttamaan tuleviin sukupolviin, ja vuorovaikutus lasten kanssa on rikkautta, kertoo Sari Kasper työnsä hyvistä puolista. – Sitä paitsi missä muussa työpaikassa nimeäsi huudetaan jo ovelta ja sinua tullaan halaamaan ja kehumaan korviksia, hän nauraa. Hyvinkään kaupungilla on 24 päivä­ kotia. Avoimia työpaikkoja voi katsoa kaupungin verkkosivuilta, Kunta­ rekrystä ja TE-palveluiden avoimet työpaikat -sivuilta. Sari Kasperilla on pitkät juuret Hyvinkäällä. Esikoulukuvassa 1960-luvulta hän on ylärivin lettipäinen tyttö. Kaikki alkaa pienistä ihmisistä Hyvinkääläinen varhaiskasvatus täyttää ensi vuonna komeat sata vuotta. Varhaiskasvatuksen opettajalla Sari Kasperilla ja hänen suvullaan on tuntumaa siihen jopa 80 vuoden ajalta. TEKSTI: MIIA MARIA LAHTI 20 HYVINKÄ Ä Laadukas koulutuspolku Henkilöstö Henkilöstö H yvinkäänkylän koulun piha kylpee syysauringossa. Sari Kasper istuu odottamassa minua vanhan puukoulun rappusilla. Lämminhenkisissä, vasta­remontoiduissa tiloissa toimii kolme ryhmää: Valkovuokot, Sinivuokot ja Metsä­ tähdet. Lapsia ryhmissä on 1-vuotiaista aina eskari-ikäisiin. – Olen tehnyt varhaiskasvatuksen saralla monenlaista ja työskennellyt paljon eskarilaisten kanssa. Nyt olen palannut juurilleni eli ihan pienten lasten pariin, Kasper hymyilee esitellessään valoisia huoneita. Yhtä pientä on juuri tultu hakemaan, ja hän kääntyy monta kertaa vilkuttamaan meille ilo kasvoillaan. Äidin puolelta seitsemännen polven hyvinkääläisellä Kasperilla on vahva tarttumapinta kaupungin varhaiskasvatukseen.

KUVA: SARI KASPERIN KOTIALBUMI maan taloon kirjattiin heti 250 lasta. Lastentalossa toimi lastenseimi, lastentarha, kerhoja, pyhäkoulu ja neuvontatoimisto. Isompien lasten puuhaa olivat muun muassa helmi- ja ompelutehtävät. Leikki kuului asiaan ja ”lapsille opetettiin kaikille laululeikki hauskasti”. Ulkoilua oli paljon. – Päivän toiminnot eivät siis paljon poikenneet nykyisistä, Kasper huomauttaa. Kunnallinen päivähoito alkoi Hyvinkäällä vanhassa lääkärin asunnossa Parantolan puistossa vuonna 1954. Päivähoito ja iltapäivähoito olivat monesti sattumanvaraisesti järjesteltyjä, ja naisten työssäkäynnin yleistyminen lisäsi hoitopaikkojen tarvetta entisestään. Vuonna 1973 valtio ja kunnat velvoitettiin lailla huolehtimaan lasten päivähoidosta. Vuosituhannen vaihteessa alle koulu­ ikäisten lasten hoito alettiin mieltää enemmän kasvatus- ja koulutoimen kuin sosiaalitoimen asiaksi. – Toivomme yhteiskunnassamme, että ihmiset kohtelisivat toisiaan paremmin. Kaikki alkaa näistä pienistä ihmisistä. Toive toteutuu, jos heille saadaan hyvät tunnetaidot ja vuorovaikutusvalmiudet, ja työtä jatketaan koulussa. – Meillä Hyvinkäällä tarjotaan erinomaista varhaiskasvatusta, Kasper muistuttaa. Hyvinkäällä tarjotaan erinomaista varhaiskasvatusta. – Isoäitini oli jo 1940-luvulla hyvin valveutunut ja laittoi lapsensa päivähoitoon, jotta he saisivat virikkeitä. Minä ja veljeni olimme seimessä 1960-luvulla, kun Hyvinkään vanha Lastentalo oli vielä pystyssä. Esikouluikäisenä pääsin vastavalmistuneeseen Kenttäkadun päiväkotiin. – Eskarista muistan eskarikirjan, paperi­ ompelut ja askartelut. Alakerran pommisuojassa oli sormivärit ja tapetteja, joihin sai maalata. Pikku keittiö oli myös, ja sinne pääsi aina pari lasta kerrallaan aikuisten kanssa tekemään ruokaa. Koululaisena Kasper työskenteli lomillaan muun muassa uinninvalvojana. Hän huomasi viihtyvänsä lasten kanssa – ja lapset hänen kanssaan – ja niin ammatinvalinta oli selvä. MLL:N LASTENTALOSTA SE ALKOI Hyvinkäällä oli suunniteltu lastenseimen perustamista jo vuoden 1918 sisällissodan aikana, ja pienimuotoista hoitoa olikin ollut myöhemmin Kutomokadulla. Virallisesti varhaiskasvatus alkoi, kun Mannerheimin Lastensuojeluliiton Hyvinkään osaston rakennuttama Lastentalo valmistui vuonna 1924. Arkkitehti Wivi Lönnin suunnittele- TARINAT TARTTUVAT LAPSIIN Sari Kasperista on tärkeää, että kaikki lapset ja perheet tuntevat olevansa kaupungissa kotonaan, olivat he sitten tulleet tänne mistä ja milloin vain. Tarinat ovat yksi tapa kotiutua. Kasper on tehnyt oppimisympäristöhankkeessa kaikkien kaupungin päiväkotien ympäristöistä tarinakartat, joihin hän on koonnut esimerkiksi kadunnimien historiaa, luonnon erityispiirteitä ja tietoa alueella eläneistä ihmisistä. – Mielestäni lasten oppimisympäristö on paljon muutakin kuin päiväkodin toiminta. Esimerkiksi kaikki lapsen ympärillä olevat ihmiset kuuluvat siihen. – Kerron myös lapsille tarinoita, kun käymme päiväkodista retkillä lähiympäristössä. Tarinat tarttuvat lapsiin, ja he kertovat niitä myös vanhemmilleen. Kasper arvostaa taidekasvatusta ja liikuntaa – kaikenlaista hyvää oloa lisäävää toimintaa. Palkitsevaa on lasten suora ja aito palaute. – Tärkeää on myös kehua jokaista perhettä joka päivä jostain, mitä he ovat tehneet lapsen kanssa. Ja lapsesta löytyy aina jotain hyvää kerrottavaa. Hyvinkään päivähoidon historiaa käsitelleessä osuudessa on lainattu Sari Kasperin kertoman lisäksi Anu Lahtisen teosta Hyvät, pahat ja hyvinkääläiset. HYVI NKÄ Ä 21

KUVA: TEEMU HEIKKILÄ TEKIJÄ TYÖSSÄÄN Eeva Rantatorikka näkee työssään oppilaitten kasvun kaaren ja iloitsee onnistumisista. Hankkeitten sijaan tavallista kouluelämää Pitkän linjan opetusalan ammattilainen Eeva Rantatorikka näkee työssään oppilaiden kasvun koko kaaren. O TEKSTI: ELISE SAARIKKO n aina hienoa nähdä, että erityistä tukea tarvitsevan oppilaan hyväksi vuosien varrella tehdyt toimenpiteet alkavat tuottaa tulosta, kertoo oppimisen tuen erityisasiantuntija Eeva Rantatorikka Hyvinkään opetustoimesta. Joskus hänelle tulee tunne, ettei keksi enää mitään oppilaan tukemiseksi. Kun sitten tulee viesti pienestäkin myönteisestä muutoksesta, ilo on valtava. Tällaisista myönteisistä merkeistä Rantatorikka jakaa ilon myös oppilaan vanhempien kanssa. Rantatorikka on työskennellyt Hyvinkäällä jo parikymmentä vuotta, ensin erityisopettajana, sitten päätyen nykyiseen tehtäväänsä eri nimikkeiden kautta. – Työpäiväni käsittävät koulunkäyntiin liittyvien haastavien tilanteiden ratkaisemista yhdessä vanhempien, opettajien ja yhteistyötahojen kanssa, paikkakunnalle muuttavien vanhempien perheiden toiveiden käsittelyä ja rehtoreiden tukemista ja perusopetuksen kehittämistä. 22 HYVINKÄ Ä Henkilöstö Henkilöstö Hyvinkäällä on keskitetysti erityisluokkia Martin, Hakalantalon ja Puolimatkan kouluissa. Kaikissa peruskouluissa on pien­ ryhmiä ja runsaasti erityisopetusta. – Hyvinkäälle on saatu hyvin erityisopettajia toisin kuin monissa muissa kunnissa. Laitamme yleensä yhteisilmoituksen, jossa haemme erityisopettajia kouluihin. Rehtorit sitten yhdessä pohtivat, millaiset valinnat ovat kokonaisuuden kannalta toimivia. Rantatorikan mielestä Hyvinkäällä on tehty tuloksekasta työtä erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden kanssa pitämättä siitä suurta hälyä. – Toivon, että paperityötä saataisiin vähennettyä. Siitä jäävä aika olisi työtä oppilaiden parissa ja heidän hyväkseen. Rantatorikka muistuttaa, että luokan­ opettajat ovat erittäin taitavia työssään. Erityisopettajilla ei ole salaisia taitoja, vaan kaikki opettajat tekevät parhaansa kaikkien oppilaitten hyvän oppimisympäristön hyväksi. Laadukas koulutuspolku Entinen luokanopettaja ja erityisopettaja muistaa etenkin syksyisin ja joulun alla koululuokkien tunnelman. Silloin tulee haikea olo. Alun perin varkautelainen Rantatorikka on asunut Hyvinkäällä parikymmentä vuotta. Kun hän mietti, miten saisi uusia ystäviä paikkakunnalta, hän liittyi tennisseuraan. Nyt hän on sen puheenjohtaja, ja omat lapset harmittelevat kauppareissulla, kun ”äiti aina tuntee kaikki ja jää juttelemaan”. – Toivoisin kouluihin ja erityisopetukseen tavallisia juttuja eikä ainaisia hankkeita. Toisaalta juuri hankkeet tarjoavat koululle lisää koulutuksia ja rahaa. Toisaalta ne teettävät ihan mahdottomasti työtä, johon mennyt aika on poissa oppilailta. Rantatorikka toivoo kouluihin pienempiä opetusryhmiä ja lisää kohtaamisia. Luokkakoko vaikuttaa hänen mielestään oppilaiden oppimiseen sekä oppilaiden ja opettajien hyvinvointiin. – Yhteisöllisyys on kouluissa tärkeä voimavara.

Somerharjun mukaan graffittien ohjattu tekeminen voi sopia nuorille, joita muut harrastukset eivät kiinnosta. Harrastuksen hintakaan ei nouse korkealle, sillä lajia voi ja pitääkin opetella piirtämällä. Graffitit haltuun Katumaalausharrastus pelasti päihteiltä ja väärille teille joutumiselta. Katutaiteen vastuullinen tekeminen vaatii kärsivällisyyttä ja halua kehittyä. H TEKSTI: ELISE SAARIKKO Aktiivinen elämyskaupunki Aktiivinen elämyskaupunki Meidän Hyvinkää Meidän hyvinkää nuorille on hänelle elämäntehtävä. – Korostan kerhoja vetäessäni nuorille katutaiteen tekemisen vastuullisuutta. Olen harrastanut katutaidetta noin 15 vuotta. Aikaisemmin, ennen luvallisia maalauspaikkoja, ennakkoluulot olivat paljon nykyistä isommat. Somerharju järjestää katutaidekerhoja kuudella eri paikkakunnilla ja pitää myös Funk on -taidekollektiivin puitteissa muutaman tunnin graffitikursseja yritysten teemapäiviin tai vaikkapa polttariporukoille. – Oma haaveeni on, että Hyvinkään moniin alikulkuihin tehdään hienoja, luvallisia graffitimaalauksia ilahduttamaan kulkijoita. Toivon myös lisää julkisia maalauksia esimerkiksi kouluihin ammattimaalareiden opastamana ja nuorten itsensä toteuttamina tai ideoimina. Somerharju iloitsee siitä, että Hyvinkäällä on entistä useampia luvallisia maalauspaikkoja. Syksyn aikana niitä tulee useita lisää. Somerharju uskoo, että katumaalausharrastus pelasti hänet päihteiltä ja väärille teille joutumiselta. Ennakkoluuloiset saattavat pelätä, että katutaiteen tekemisen oppiminen lisää laittomien graffittien määrää kaduilla. Somerharju torjuu pelon. – Jos nuori vaikka harrastaa nyrkkeilyä, ei hän mene kadulle ketään hakkaamaan. Ohjatussa harrastuksessa tekeminen on mielekästä ja muihin harrastajiin syntyy luottamuksellinen suhde. Aarni Somerharju toivoo Hyvinkäälle lisää julkisia maalauksia esimerkiksi kouluihin. KUVA: JOONAS FAGERHOLM yvinkääläislähtöinen Aarni ­Somerharju vetää entisessä kotikaupungissaan yläkouluille suunnattua katutaideprojektia. Projekti kestää koko kuluvan lukuvuoden ajan ja se toteutetaan yhteistyössä Villa Artun kanssa. Lisäksi hän on ohjannut syksyn aikana harrastekerhoja Paavolan ja Peiponpesän kouluissa. Kerhot on toteutettu osana Harrastamisen Suomen mallin toimintaa. Toimintaa koordinoi Hyvinkäällä Hanna-­ Mari Kujala. Kerhoissa opiskellaan katutaiteen eri lajeja alkeista asti. Ensin opetellaan oikeat tekniikat ja teoria paperille hahmottelemalla värikynillä ja maalitusseilla. Niistä siirrytään vaativampaan spray-maalitekniikkaan. Hyvinkäällä tehdään Somerharjun mielestä tällä hetkellä poikkeuksellisen hyvää työtä taideharrastuksien tarjoamisessa lapsille. Hänen omassa lapsuudessaan ei vastaavia harrastusmahdollisuuksia ollut, joten nyt on tosi antoisaa olla mukana hankkeissa. – Katutaiteen tekemisessä vaaditaan kärsivällisyyttä ja halua kehittyä, sanoo itse yläastevuosista asti graffiti-taidetta harrastanut Somerharju. Graffitien lisäksi katutaide tarkoittaa muraaleja tai vaikka esineiden päälle tehtyä tekstiilitaidetta – aihetta ei kannata rajata kuin omaan mielikuvitukseen. Somerharju on Funk on -taidekollektiivin toiminnanjohtaja ja pitkän linjan katutaiteilija. Hänen teoksensa on jo vuosia koristanut esimerkiksi Hyvinkään maauimalan seinää. Lastensuojeluun suuntautunut sosionomi on itse viettänyt muutamia vuosia lastenkodissa, ja siksi mielekkään harrastuksen tarjoaminen lastenkotilapsille ja kaikille muillekin www.funkon.fi www.harrastamisensuomenmalli.fi HYVI NKÄ Ä 23

Moottoritien varsi on yksi Hyvinkään valttikorteista Hyvinkään keskusta kehittyy ripeään tahtiin, mutta monelle mielikuva kaupungista syntyy Helsinki–Tampere -moottoritietä ohi ajaessa. TEKSTI: VESA KEINONEN K aupungin elinkeinopäällikkö Jyrki Käki muistuttaa, että myös moottoritien varren liikkeet ja alueella toimivat muut yritykset ovat Hyvinkään elinvoiman kannalta erittäin tärkeitä. Ne vetävät väkeä ja tarjoavat työpaikkoja yli maakuntarajojen. – Kyseessä ei ole kuitenkaan vain taloudellinen näkökulma, vaan imagollakin on merkitystä. Kaupunkimme elinvoiman näkyminen ohikulkijoille on tärkeää, Käki sanoo. Veikkarin pelloille moottoritien ja seututie 130:n itäpuolelle on viime vuosikymmenien aikana kehittynyt yritysalue, joka on profiloitunut erityisesti autokaupan monipuoliseksi keskittymäksi. Moottoritien länsipuoli on rakentunut osissa. ABC kauas näkyvine torneineen avattiin vuonna 2005 ja Hankkijan pääkonttori seuraavana vuonna. – Sveitsin Portaalin liikekeskuksesta Kytäjäntien pohjoispuolelta löytyy lukuisia eri alojen myymälöitä. Uusimpana niistä ruotsalaisketju Jula, jonka liikkeen avajaiset olivat syyskuussa. Kyseessä on Julan ensimmäinen liike Uudellamaalla ja kolmas koko maassa. TULEVAISUUS NÄYTTÄÄ VALOISALTA Suuri K-Raudan myymälä on yksi Sveitsin Portaaliin väkeä vetävistä liikkeistä. Tämän vuoden keväällä sen pohjoispuolelle avattiin autoliikkeiden ja autoalan toimijoiden keskittymä. – Viime vuoden lopulla vahvistuneella kaavamuutoksella mahdollistettiin tilaa vaativan kaupan toimintaedellytyksiä alueella. Sinne onkin tulossa lisää kaupallista toimintaa, vaikka juuri nyt ei olekaan paras aika rakentamiselle ja investoinneille. Liikerakentaminenkin alueella onkin vilkasta. Moottoritien ja vanhan kolmostien väliin nousi pari vuotta sitten suuri Motonet-myymälä ja sen viereen rakentuu uusi Biltema. 24 HYVINKÄ Ä Business Hyvinkää – Näiden tonttien eteläpuolella on parhaillaan menossa kaavoitusprosessi tilaa vaativan kaupan tarpeisiin. Alueen kaupallinen painoarvo tulee siis jatkossa vain kasvamaan. Logistiikkakeskuksiakin on syntynyt eri puolille Hyvinkäätä, myös moottoritien varteen Kallionopon alueelle. – Ne kertovat siitä, että Hyvinkään logistinen sijainti on erinomainen. Tälle alueelle investoidaan jatkuvasti ja sitä kautta tulevaisuus näyttääkin valoisalta, Käki iloitsee. AUTOKESKUS OY SIIRTYI MOOTTORITIEN VIEREEN Kauppakeskus Willassa muutaman vuoden toiminut Autokeskus Oy muutti toukokuussa uusiin tiloihin moottoritien varrelle lähelle K-Rautaa. – Olemme täällä uudessa paikassa täyden palvelun autotalo, jossa myydään uusien Toyota-autojen lisäksi vaihtoautoja. Meidän lisäksemme niitä tarjoavat KymppiPlus ja Vaihtokaara. Samalla tontilla sijaitsevat myös huolto- ja korjauspalvelut, kertoo myyntipäällikkö Petri Ahovalli. Hänen mukaansa liikepaikan vaihtamiseen päädyttiin, koska Willassa tulivat yksinkertaisesti vastaan kasvun rajat. – Myimme siellä pelkästään uusia autoja. Ja kuitenkin vaihtoautokauppakin on iso osa tätä bisnestä. Huoltokin toimi aikaisemmin eri paikassa. Ahovallin mukaan autokansa on löytänyt oikein mukavasti uuteen liikekeskittymään. Tämä näkyi jo avajaisviikonloppuna. – Ennakkoarviointiimme nähden väkeä tuli silloin paikalle huomattavasti enemmän. Avajaisten jälkeenkin väkeä on riittänyt ihan hyvin. Uusien autojen kysyntä on hiljentynyt korkotason johdosta, vaihtoautokauppa sen sijaan käy mainiosti. Petri Ahovallin mukaan autokauppa pyörii perinteisesti parhaiten elinvoimaisilla alueilla, joilla on muita autoliikkeitä ja muitakin myymälöitä.

KUVA: VESA KEINONEN ILMAKUVA: RÖNI-KUVA OY Myyntipäällikkö Petri Ahovallin mukaan asiakkailta tulee kiittävää palautetta Autokeskuksen uudesta sijainnista. Hyvinkään logistinen sijainti on erinomainen. Uusi työpaikkasivusto palvelee työnhakijoita ja yrittäjiä Hyvinkään kaupungin verkkosivuille avattiin syksyllä 2023 Töihin Hyvinkäälle -osio, jossa paikalliset yritykset voivat ilmoittaa työpaikoistaan. Sivuston tarkoitus on auttaa työnantajia ja työntekijöitä kohtaamaan. Palvelu on maksuton. Töihin Hyvinkäälle tarjoaa myös hyviä vinkkejä koulutukseen, yrittäjyyteen ja työntekemiseen. – Kaupunki haluaa uuden kanavan avulla tukea tärkeää elinvoimatyötä, jota yritykset Hyvinkäällä tekevät. Uudella sivustolla palvellaan sekä hyvinkääläisiä yrittäjiä ja työnhakijoita, sillä nyt kaupunki tarjoaa paikallisen kanavan, jossa yritykset pääsevät matalalla kynnyksellä, veloituksetta ja omilla sanoillaan kontaktoimaan työnhakijoita. Toisaalta työtä etsivät löytävät nyt yhdestä paikasta Hyvinkään avoimia työpaikkoja”, elinkeinopäällikkö Jyrki Käki kertoo. LUE LISÄÄ: www.hyvinkaa.fi/toihinhyvinkaalle KUVA: JANNE-ANTTI LATVALA – Keskustan liikepaikalla oli omat hyvät puolensa, mutta kyllä moni kaipaa edelleen sitä, että parkkipaikka löytyy aivan liikkeen edestä. Tässä meillä on muutenkin kaikki autonostajan tarvitsevat palvelut samassa kokonaisuudessa. Olemme saaneetkin uusista tiloistamme asiakkailta kiittävää palautetta. Myyntipäällikkö kertoo, että autokaupoille tullaan usein pitkänkin matkan päästä. Autokeskuksessakin asioi paljon pääkaupunkiseudulla asuvia. – Opastusten liikkeisiin moottoritieltä pitääkin olla kunnossa. Tässä ehkä onkin vielä hiukan kehitettävää, vaikka moni löytääkin perille navigaattorin avulla. Kaupungin elinkeinopäällikkö Jyrki Käki iloitsee siitä, että moottoritien varteen on rakentunut vetovoimainen yritysalue. HYVI NKÄ Ä 25

YMPÄRISTÖ Punatulkku on tuttu vieras talviruokinta­ paikoilla. Lintujen talviruokinnan voi aloittaa, kun maa jäätyy tai peittyy lumeen. Talviruokinnassa säännöt ovat lintujen parhaaksi Häkkilintujen omistajien on tärkeää rekisteröityä turvallisuuden takaamiseksi. TEKSTI: ELISE SAARIKKO S äiden kylmetessä monelle tulee sääli pikkulintuja, joille ei enää löydy syötävää. Lintujen talviruokinnan voi aloittaa, kun maa jäätyy tai peittyy lumeen. Niin kauan kuin luonnosta löytyy riittävästi syötävää, lintuja ei pidä ruokkia. Ruokkiminen houkuttelee luonnosta lintuja kaupunkiympäristöön, jolloin ne voivat aiheuttaa haittoja tai lisää siivoustarvetta kiinteistöille. – Lintujen ruokinnan kieltäminen sulan maan aikana on suositus, ei laki. Sulan maan aikana erilaiset tarttuvat taudit kuten lintuinfluenssa leviävät helpommin kuin pakkaskaudella, sanoo Hyvinkään valvontaeläinlääkäri Maria Hietala. Tautien tarttuvuus on suurimmillaan keväisin ja syksyisin muuttoaikaan, jolloin ruokintapaikoille voi kerääntyä suuriakin parvia. Isoja haittalintuja kuten variksia tai puluja ei pitäisi ruokkia koskaan. Jos lintuja kuitenkin haluaa ruokkia, pitää huolehtia ruokintapaikan siisteydestä. Kun ruokintapaikka siivotaan säännöllisesti, 26 estetään tarttuvien tautien, kuten salmonellan leviämistä ja ympäristön likaantumista. Epäsiisti ruokintapaikka voi houkutella paikalle rottia ja muita haittaeläimiä. Tärkeintä tautien ehkäisyn kannalta on, ettei ruoka pääse saastumaan lintujen jätöksistä. Ruoka ei saisi päästä putoamaan maahan. Ruokinta-automaatiksi kannattaa valita istumaorrella varustettu malli. Parasta ruokaa linnuille ovat auringonkukan siemenet, kauranjyvät, hirssi tai pähkinät. Leivät ovat linnuille liian suolaisia ja sisältävät niukasti energiaa. Harva lintujenruokkija ajattelee, että sinänsä ystävällinen teko voi aiheuttaa jopa vaaraa siivekkäille ystäville. Kesäaikana ruokinnat keräävät linnut tiiviille alueille, joissa taudit leviävät tehokkaasti erityisesti lämpimillä ilmoilla. Muuttolinnut voivat tuoda mukanaan uusia, haitallisia tauteja. Erityisen haitallista leipäruokinta on pesimäkauden alettua. Emot ruokkivat poikasiaan ruokinnasta löytyneillä leipäpalasilla, mikä heikentää poikasten kasvua ja aiheuttaa parantumattomia kehityshäiriöi- Kestävä kehitys HYVINKÄ Ä Kestävä kehitys Meidän Hyvinkää Meidän hyvinkää tä. Yksi tunnetuimmista ruokintaperäisistä kehityshäiriöistä on vesilinnuilla tavattava niin kutsuttu enkelinsiipi, joka aiheuttaa poikasille lentokyvyttömyyttä. Heinäkuussa Ruokavirasto ilmoitti lintuinfluenssan tartuntavyöhykkeen laajenneen myös Uudellemaalle. Tartuntavyöhykkeellä on kiellettyä pitää siipikarjaa ja lemmikkilintuja ulkona paitsi tiheän verkon alla aidattuna. Hyvinkään alueella on jonkin verran pienkanaloita, joille kaikille on lähetetty ohjeistukset lintuinfluenssasta. Tauti voi tarttua koiriin ja kissoihin, ehkä tuotantoeläimiinkin, mutta tauti on yleensä lievä hengitystieinfektio. Hietalan mielestä suomalainen elintarvikevalvonta on niin tehokas, että esimerkiksi kotimaista kanaa ja kananmunia voi edelleen huoletta syödä. – Jokainen siipikarjan pitäjä ja siipikarjan pitopaikka tulee lainsäädännön mukaan rekisteröidä Ruokaviraston eläintenpitäjä- ja pitopaikkarekisteriin. Ajantasaiset yhteystiedot auttavat viranomaisia mahdollisessa kriisitilanteessa.

Hyvinkään kaupunkikuva on jokaisen asukkaan vastuulla TEKSTI: ELISE SAARIKKO R Kytäjärvi kuntoon -hanke etenee! KUVAT: HYVINKÄÄN KAUPUNKI/ JANNE-ANTTI LATVALA & SHUTTERSTOCK Lue viimeisimpiä hankeuutisia ­verkkosivuiltamme: www.hyvinkaa.fi/kytajarvikuntoon akennusvalvonta toimii lain ja asetusten määräämänä, asukkaitten parhaaksi – Rakennusvalvonnan työ on hieman samankaltainen kuin poliisilla: me valvomme, että annettuja määräyksiä ja lakeja noudatetaan, sanoo Hyvinkään ja Järvenpään lupa- ja valvontapäällikkö Taija Karjalainen. Hänen mielestään omakotitaloasukkailla on meneillään sukupolvenvaihdos: ennen pihat olivat niukkoja ja parin omenapuun ja pensaan lisäksi pihaa koristi vain hyvin hoidettu nurmikko. Nyt pihoilla on kesäkeittiöitä, trampoliineja ja paljuja. Myös irrallisia työvälinevarastoja ja vastaavia on entistä useammilla pihoilla. Karjalaisen mielestä aktiviteetit saavat näkyä, mutta asemakaavan määräykset pitää silti ottaa huomioon. Laki sanoo, että rakennuksen ympäristöineen on oltava sellaisessa kunnossa, että se täyttää terveellisyyden, turvallisuuden ja käyttökelpoisuuden vaatimukset, eikä aiheuta ympäristöhaittaa tai rumenna ympäristöä. – Kunnan viranomaisten tehtävänä on valvoa, että pihat, liikenneväylät, kadut, aukiot ja puistot täyttävät hyvän kaupunkikuvan ja viihtyisyyden vaatimukset. Hyvinkäällä toteutettiin k ­ eväällä 2023 ilmakuvaus. Ilmakuvat ovat nähtävillä kaupungin karttapalvelussa. Kuvien perusteella tehdään nyt kortteli korttelilta valvonta, jossa katsotaan, ovatko rakennusluvat kunnossa ja toimitaan omalla tontilla. – Jos kattoja on enemmän kuin luvissa, lähetämme selvityspyynnön tontin omistajalle ja tarvittaessa käymme paikan päällä, Karjalainen tiivistää työn luonteen. Omakotialueilla usein käy niin, että naapurit sopivat keskenään, miten lähelle raja-aitaa voidaan rakentaa. Ongelmia voi tulla, kun naapuri vaihtuu, ja rakennustarpeet muuttuvat. Tällaisia tilanteita varten on olemassa ympäri vuorokauden toimiva nettipalvelu Lupapiste, jonne voi jättää kirjallisen kysymyksen pulmatilanteesta. – Tavoitteena on, että vastaamme kahden viikon kuluessa. Karjalainen muistuttaa, että ensi kesäksi omalle tontille lisärakentamisesta haaveilevien kannattaa olla liikkeellä ajoissa, mieluiten jo talvella. Jos tarvitaan lupia, käsittelyaika on usein pari kuukautta. Rakennusvalvontaan tulee myös usein kysymyksiä asunto-osakeyhtiöiden asioista. Aina ei ehkä muisteta, että nykyisin suosittu AirBnB-toiminta eli asuntojen lyhytaikainen vuokraaminen matkailijoille vaatii lupia. Taloyhtiöltä saadun luvan lisäksi tarvitaan voimassa oleva rakennuslupa, joka antaa mahdollisuuden majoitustoimintaan. Syksyn tullen myös hulevesistä voi koitua haittaa. Suurin osa vedestä ei enää imeydy maahan, vaan virtaa päällystettyjä pintoja pitkin. – Haluamme muistuttaa tässä yhteydessä myös kaivojen kansien puhdistamisesta lehdistä. Puhdistaminen kuuluu kaivon kohdalla olevalle kiinteistölle. Uusitussa hulevesiohjelmassa on annettu ohjeet pientaloille, taloyhtiöille ja liike- ja teollisuuskiinteistöille. Hyvinkää on pohjavesialuetta, ja hulevesien imeyttäminen oikealla tavalla on tärkeää. Lupapiste: www.lupapiste.fi HYVI NKÄ Ä 27

LUONTO Hyvinkää on tunnettu hyvistä ulkoilumaastoistaan ja mahdollisuuksistaan jo vuosikymmenten takaa. 28 HYVINKÄ Ä Aktiivinen elämyskaupunki Aktiivinen elämyskaupunki

KUVA: TEEMU HEIKKILÄ Hyvinkään ulkoilumaastot hurmaavat ympäri vuoden Sveitsin kulttuuri- ja luontopolkujen opasteet on juuri uusittu. Talvella keskustan välittömästä läheisyydestä löytyy hoidettuja latuja lähes 70 km. TEKSTI: ELISE SAARIKKO HYVI NKÄ Ä 29

KUVAT: TEEMU HEIKKILÄ JA SARI RICCIARDELLA Video Sveitsinpuistosta Sveitsinpuiston Kulttuuripolku Sveitsinpuiston kulttuuripolku johdattelee kulkijan historialeli supan ympäri. kohteiden kautta Sveitsin lukon alueita luonnonHyvinkäänlisten Sveitsiin on asennettu Sveitsi on Hyvinkään omaleimaisimpia ihistoriansa vuoksi. Alueen ympäristönsä lisäksi myös kulttuur juurensa 1880juontaa a kohteen - ja matkailu uudet opasteet sekä luontohistoria virkistys ksi Helsinkiä ja Pietaria myöten luvulle, jolloin alue tuli tunnetu terveellisen ilmastonsa vuoksi. isen, mantere ja etsiensä mäntym että kulttuuripoluille. Polkujen reitti: risteyskohtiin on olun pystytetty Kulttuurip Majan P-alueen ja Kulttuuripolun pääopasteelta Sveitsin Reitti alkaa opastetolpat, joista helposti näkee, atu 9. Reitin pituus on 1,1 km Härkävehmaank Seikkailu Sveitsin vierestä. Os: ulkuinen, mutta toisaalta helppok on Reitti ivään. vastapä ja kiertosuunta on kuusi opastushaastavuutta. Polun varrella on erot tuovat sille mihin suuntaan pitää lähteä. harjun korkeus än Lasten ja maastokohdassa on portaat. Hyvinkä taulua ja jyrkimmässä et Herra iden oppilaiden tekemät piirroks nuorten kuvataidekoulun 8-vuotia ! kulttuuripolulla. Historiallista matkaa Staudingerista ohjaavat kulkua O taan pitäisi lähteä. – Hotel Sveitsi markkinoi alueen ulkoilumahdollisuuksia ja sieltä saa respasta myös karttoja alueen reiteille. Sveitsinpuiston kulttuuripolku johdatteSveitsin kasvillisuudeltaan monimuotoisella luontopolku on toteutettu la kertoo. lee kulkijan historiallisen kohteiden kautta luonnonsuojelualueella. Sveitsin on tuotettu yhteistyössä mobiilisti ja tietoiskujen sisältö Tietoiskujen en kanssa. ja opettaji Reittien varrelle onteatterin tuotu myös lisää Sveitsinlukon eli supan ympäri. Reitti alkaa Willan nuoriso limen älypuhe t tarvitse joten sisällöt löytyvät QR-koodien takaa, ilukijan mukaan kierrokselle. penkkejä. Sveitsin Majan parkkipaikalta Seikkailu tai tabletin ja siihen ladatun QR-kood Sveitsin luontopolku valmistui 2015, Sveitsin vierestä. Reitin pituus on noin 1,1 topolun reitti: kulttuuripolku Luon joitakin vuosia myöhem-Majan P-alueenkilometriä, korkeuserot tuovat haastavuutta. Sveitsin steelta Reitti alkaa luontopolun pääopa . Reitin pituus on 2,4 km ja kiertomin. Nyt ne olivat selkeästi kohennuksen Reittiä ohjaavat Hyvinkään lasten ja u Sveitsin vierestä ja Seikkail rkinnät ovat keltaisia. suunta on myötäpäivään. Reittime tuilla ulkoiluväylillä ja on helppotarpeessa. nuorten kuvataidekoulun oppilaiden Reitti kulkee valtaosin rakenne uutta. haastav polulle erot tuovat kulkuinen. Harjumaaston korkeus ta Sekä kulttuuripolku ettäa onluontopolku tekemät riemastuttavat opasteet, joissa portaat sekä reitin varrella 10 luonnos Jyrkimmässä kohdass kertovaa tietoiskua. alkavat Sveitsin majan parkkipaikan tuntuseikkailee herra Staudinger. masta. Mattila toivoo, että poluille lähtevät Sveitsin luontopolku on hiukan kulttuukulkijat perehtyisivät aluksi informaatioripolkua pitempi, noin 2,4 kilometriä. Reittauluihin. Niistä näkee reittikokonaisuudet timerkinnät ovat keltaisia ja reitti kulkee kerralla eikä tarvitse miettiä, mihin suunvaltaosin rakennetuilla ulkoväylillä. Harju- 30 Sveitsin luontopolku HYVINKÄ Ä kuva: © Atlas Art Oy lemme halunneet tehdä mahdollisimman selkeät opasteet maastoon, jossa on paljon eriäviä polkuja, luontoalueialla ja esti arvokka den Matti Mattiluontopolku kiertää geologis Sveitsinsuunnittelija puiston Matti Mattila liikkuu luo nnossa mielellään my ös pyöräillen. Sveitsinpu luonnonsuojelualueella iston pyöräily on sallittua ain oastaan siihen merkityill väylillä. Metsäpoluilla ä ei saa ajaa. maaston korkeuserot toki tuovat tällekin reitille haastavuutta jyrkimmissä kohdissa. Jos luontopolusta halua saada irti mahdollisimman paljon iloa, kannattaa opetella käyttämään puhelimen kameran QR-lukijaa. Näin pääsee tutustumaan tietoiskujen sisältöön. Mattilan mukaan reiteillä ei ole talvikunnossapitoa, mutta pääväylät pysyvät melko hyvin kuljettavina suuren kävijämäärän vuoksi. Sveitsinpuistossa on helppo ulkoilla. Metsänhoidolliset toimenpiteet ovat olleet vuosien varrella tarpeen, jotta reitit pysyvät turvallisina ja näkymät avarina. Silti reiteillä ollaan metsässä lähes keskellä kaupunkia.

LUISTELUKENTÄT Hyvinkäällä on useita luistelukenttiä ympäri kaupunkia. Niitä löytyy koulujen läheisyydestä, liikunta- ja urheilupuistoista, sekä lähiliikuntapaikoilta. Talvisin merkki siitä, että kenttä on turvallisessa luistelukunnossa, on iltaisin kentällä palavat valot. Talven aikana voit seurata luistelukenttien kunnostusta: www.hyvinkaa.fi/ luistelukentat Kuvateksti HIIHTOLADUT Hyvinkää on tunnettu hyvistä ulkoilumaastoistaan ja mahdollisuuksistaan jo vuosikymmenien takaa. Talvella ulkoilureiteillä ja keskustan välittömässä läheisyydessä on hoidettuja latuja lähes 70 km. Nämä muodostavat yhtenäisen latuverkoston. Ajantasaisen tiedon laduista löydät osoitteesta: hyvinkaa.fluentprogress.fi/ outdoors USMIJÄRVEN TALVIUINTIPAIKKA Usminjärven uimarannalle on avautunut talviuintipaikka, jota ylläpidetään yhteistyössä Hyvinkään avantouimareiden yhdistyksen kanssa. Ranta sijaitsee 5 km päässä keskustasta. Rannalla on pukutilat. Talvi- ja avantouintipaikalla ei ole uinninvalvontaa. Liveseurantaa avantouinnin kävijämääristä Usmin uimaranta, avanto Tänään tunneittain: my. sensmax.eu/r/396805 HYVI NKÄ Ä 31

MUSEOT Tunnelmia Hanko–Hyvinkää -radan 150-vuotisjuhla-ajolta Kiinnostus juniin toi Miska Nissisen tettiläiseksi Suomen Rautatiemuseoon Vanhan ajan junakalusto kiinnostaa nuorta miestä. TEKSTI: ELISE SAARIKKO 32 Aktiivinen elämyskaupunki HYVINKÄ Ä Aktiivinen rautatiepäivän tapahtumissa. Museonjohtaja Tiina Lehtinen kertoo, että Suomen Rautatiemuseoon pyrkii vuosittain tettiläiseksi todella paljon nuoria. Kaikkia ei pystytä ottamaan, koska nuorten ohjaaminen vie museon henkilökunnan aikaa. – Vuosittain nuoria on kymmenkunta, aina kaksi kerrallaan. Tänä syksynä kaukaisin on Limingasta saakka. Hakemiseen vaikuttaa yleensä kiinnostus rautateihin. Nuoret pääsevät heti kokeilemaan valvotusti esimerkiksi kaluston entisöintiä eli maalin rapsutusta vaunujen seinistä. He pääsevät tutustumaan valokuvakokoelmiin ja skannaamaan vanhoja kuvia digiarkistoon. – Tettiläiset pääsevät mukaan myös ohjatuille opaskierroksille tai tapahtumissa museojunan kyytiin ja kaluston siirtoon. Museon kulissien takainen jatkuva työ tulee tettiläisille tutuksi koko laajuudessaan. Tettiläiset eivät joka paikassa saa yhtä monipuolista ohjausta. Tarinat pari viikkoa kaupan varastoa siivonneesta tettiläisestä ovat tuttuja. Monet pyrkijät kertovat kuulleensa kavereilta, miten hieno kokemus rautatiemuseon tet-jakso on ollut. – Rautatieharrastus on yleensäkin nousussa muiden muassa vihreän siirtymän ansiosta. Me jaamme kokoelmistamme tietoa yleisölle, toimittajille ja alan harrastajille. On mukavaa, kun meillä tettiläisinä olleet nuoret haluavat osallistua talkootyöhön esimerkiksi rautatiemuseopäivinä. Yhdeksäsluokkalaiset Miska Nissinen sekä Niilo Hautakangas olivat tet-jaksolla Suomen Rautatiemuseossa lokakuussa. SUOMEN RAUTATIEMUSEO on valtakunnallinen vastuumuseo, jonka tehtävänä on tallettaa ja esittää rautatiehistoriaa koko maan laajuisesti. Kuitenkin paikallinen tavoitettavuus on meille myös erityisen tärkeää. Siksi hyvinkääläisiä ja lähikuntalaisia ilahduttaaksemme, olemme laajentaneet aukioloaikojamme - talvikauden osalta jopa radikaalisti. Uudet aukioloajat talvikaudella: 1.9.–31.5. ti–su 10–18 (kesäkaudella 1.6.–31.8. joka päivä 10–18). Tervetuloa viihtymään! P.S. Museokauppa palvelee uusien aukioloaikojen mukaan. Talvikaudella pieni kahvila museon aulan yhteydessä, kesäisin pakarikahvila tunnelmallisella piha-alueella. Laadukas koulutuspolku KUVA: TEEMU HEIKKILÄ H yvinkääläinen Miska Nissinen on ollut junista ja rautateistä kiinnostunut niin kauan kuin muistaa. Suomen Rautatiemuseossa Hyvinkäällä hän on käynyt ”palosammuttimen kokoisesta” asti. Ei siis ihme, että hän otti hyvissä ajoin yhteyttä rautatiemuseoon ja pyrki työelämään tutustumisjaksolle eli tettiläiseksi. Tämän vuoden keväällä oli viikon tet-jakso ja lokakuussa kahden viikon. – Suvussani on rautatieläisiä ja minulla on paljon rautateitä koskevaa kirjallisuutta. Haaveilen veturinkuljettajan tai jostain muusta rautateihin liittyvästä ammatista, Nissinen kertoo. Hän on nyt Puolimatkan koulun yhdeksännellä luokalla ja opiskelee tosissaan päästäkseen jatko-opintoihin lukioon tai vaihtoehtoisesti ammattioppilaitoksen sähköpuolelle. Nissinen on kuulunut Hyvinkään vapaaehtoiseen palokuntaan jo viitisen vuotta. Hän osallistuu toimintaan lähes päivittäin. Nissinen on parhaillaan miehistöosastossa, jossa hän kouluttaa nuorisoa. Nuorison koulutusohjelmaan liittyy palokuntataitoja laidasta laitaan. Harjoituksia järjestetään paloaseman ympäristössä. Vapaa-aikanaan Nissinen käy usein kuvaamassa junia. – Pääsin tettiläisenä tutustumaan kalustohallin vetureihin ja vaunuihin sekä skannaamaan vanhoja valokuvia vetureista ja vaunuista museon digitaaliseen arkistoon. Olen aina ollut erityisen kiinnostunut autonomisen ajan junakalustosta. – Haluan jatkossa liittyä Rautatiemuseon ystävät -yhdistykseen, sillä haluan tietää aina vain enemmän junista ja rautateistä ylipäätään. Olen jo ollut vapaaehtoisena

Haaveilen veturinkuljettajan tai jostain muusta rautateihin liittyvästä ammatista. HYVI NKÄ Ä 33

LAPSET JA NUORET Villa Artun kuulumisia Lasten ja nuorten kulttuuritalo Villa Artussa tutkitaan ja havainnoidaan ilmiöitä, jotka saattavat piiloutua tai muuten jäädä vähälle huomiolle. Ympäristön ja hyvinvoinnin kannalta tärkeitä asioita tarkastellaan moninaisesti esimerkiksi eläinten näkökulmasta. TEKSTI: ELINA KATARA JA KAISU PAAVILAINEN TOIMINTAA JA TEKEMISTÄ LEIKKI-IKÄISILLE Villa Artun galleriassa avautuu 19.2.– 22.3.2024 erityisesti leikki-ikäisille suunnattu toiminnallinen tila Piilossa, jonne pienimmät kävijät voivat tulla oman aikuisen kanssa viettämään aikaa yhteisen leikin ja tutkimisen merkeissä. Toiminnallisessa tilassa käytetään aisteja monipuolisesti. Kävijä pääsee koskemaan ja tunnustelemaan, haistelemaan, kuuntelemaan, katselemaan, kurkistelemaan, etsimään ja liikkumaan eri tavoin. Tilassa on mm. tunnelmallinen maja, aisti- ja kurkistuslaatikoita, seikkailupolkuja ja -paikkoja sekä monenlaista muotoihin ja väreihin liittyvää käsillä tekemistä. Esillä on myös lasten tekemiä piirustuksia ja maa­lauksia katseltaviksi. Teokset ovat Kansainvälisestä lasten ja nuorten taiteen arkistosta. Toiminnallinen tila sopii erityisesti taaperoikäisille, mutta myös vanhemmille kävijöille. Tila on suunniteltu mahdollisimman turvalliseksi ja tilan elementit leikki-ikäisille sopiviksi. Piilosilla – koko perheen tapahtumapäivänä 2.3.2024 on tekemistä ja kokemista erityisesti lapsiperheille ja perheiden pienimmille. 34 HYVINKÄ Ä Laadukas koulutuspolku KASVU JATKUU ARTUN KUVIKSEN PIILOLAAKSOSSA Artun kuviksen kaupunkipuutarhan rakentaminen Donnerinkadun vanhaan leikkipuistoon alkoi viime kevään majapajoissa ja jatkui kuvataidekoulun kesäkursseilla. Kasvulaatikot ja rakennusmateriaalia saatiin lahjoituksena Hyvinkään kaupungin puistoyksiköltä sekä Hyriasta ja kierrätyskeskus Kerkästä, kiitos niistä! Puutarhaan, jonka lapset nimesivät Piilolaaksoksi, istutettiin monenmoista syötävää, katseltavaa, tunnusteltavaa ja haisteltavaa. Kasteluvesiongelmakin ratkesi Hyvinkään seurakunnan ja Hyvinkään VPK:n avulla, siitä suurkiitos! Auringonkukat, mustapavut, ruusupavut, tuoksuherneet, krassit, orvokit, maissi, porkkanat, persilja, basilika, mangoldi, maa-artisokka, kurpitsat ja perunat kasvoivat ja kukoistivat. Tämän syksyn tokaluokkalaiset, jotka viime keväänä kuokkivat perunamaan ja istuttivat perunat, saivat myös kunnian nostaa perunat. Tämä oli useimmille uusi, merkityksellinen kokemus! Piilolaakso on syksyn mittaan toiminut innostavana oppimisympäristönä ja toivottavasti saa sellaisena toimia tulevinakin vuosina. Aktiivinen elämyskaupunki Aktiivinen elämyskaupunki Meidän Hyvinkää Meidän hyvinkää

KUVAT: VALTTI KOIVUNEN JA XXXXXX Piilolaaksossa kasvaa muun muassa krasseja ja kurpitsaa. Kuva: Artun kuvis HYVI NKÄ Ä 35

Yhteistä puhuttua kieltä ei näissä kohtaamisissa aina ole, yhteys syntyy kuitenkin tekemisen kautta. OLIOITA JA ELIÖITÄ VILLA ARTUN GALLERIASSA Villa Artun galleria vilisee monenlaista ja monen lajista elämää kuvaavia teoksia Artun kuviksen syysnäyttelyssä 22.11.2023– 9.2.2024. Kuviskoulun kaikissa ryhmissä nelivuotiaista lukioikäisiin on pohdittu ihmisen suhdetta muihin eläinlajeihin ja keskusteltu muun muassa eläinten oikeuksista. Kasvi- ja eläinkuntaa on havainnoitu Piilolaakson kasvustoissa sekä luontoretkillä Hyvinkään Terveysmetsässä, jossa tutkittiin haapapuun ekologiaa, maapuita, sammaleita, jäkäliä ja kääpiä. Näiden tutkimusretkien inspiroimia teoksia on esillä Olioita ja eliöitä -näyttelyssä. Näyttelyohjelmaan kuuluu myös Teatteri Mansikkapaikan tuottama näytelmä Kettu, Jänis, Pöllö ja Piip, joka on dramatisoitu Sylvia Vanden Heeden palkitun lastenkirjan Kettu ja Jänis pohjalta. Lapset kaivavat perunamaata. Kuva: Artun kuvis TAIDEHARRASTUS – ART HOBBY Villa Artussa on tarjottu vuoden 2022 syksystä lähtien maksutonta taideharrastusta valmistavien luokkien 7–15 -vuotiaille oppilaille. Taideharrastuspajan toiminnan on mahdollistanut Suomen lasten kulttuurikeskusten liiton rahoitus. Pajassa työskennellään kuvataidekasvatuksen perinteisin menetelmin: piirretään, maalataan, muotoillaan savesta pienoisveistoksia tai käyttöesineitä. Mutta mikä ehkä tärkeintä tässä toiminnassa, pajassa opetellaan yhdessä oloa ja kommunikointia erilaisista oloista Suomeen saapuneiden lasten ja nuorten kesken. Yhteistä puhuttua kieltä ei näissä kohtaamisissa aina ole, yhteys syntyy kuitenkin tekemisen kautta. Ja samalla vähän vaivihkaa tulee opituksi niin kieltä kuin kulttuuriakin. Taideharrastuspaja on osoittanut tarpeellisuutensa, sillä kävijöitä riittää, ja osa lapsista käy pajassa jo toista vuotta. 36 HYVINKÄ Ä Villa Artussa tarjotaan taideopintoja valmistaville luokille. Kuva: Valtti Koivunen

Villa Artussa tapahtuu Eläköön piirros! 12.9.–10.11.2023 Toiminnallisessa näyttelyssä tarkastellaan katsomista, näkemistä, jäljen jättämistä ja ympäröivän maailman kuvaamista piirtämällä. Esillä on eri-ikäisten ja -maalaisten lasten ja nuorten tekemiä teoksia. Näyttelyssä on runsaasti toiminnallisuutta, ja kävijät pääsevät itse kokeilemaan piirtämistä monin eri tavoin. Olioita ja eliöitä 21.11.2023–9.2.2024 Galleria Artun kuviksen näyttelyssä on esillä kaikissa koulun opetusryhmissä syntyneitä teoksia. Näyttelyssä pohditaan ihmisen ja muiden eläinten suhdetta sekä maailmaa eläimen näkökulmasta. Villieläimiä, kotieläimiä ja lemmikkieläimiä 20.11.2023–28.3.2024 Käytävägalleria Eläinaiheisen näyttelyn teokset on koottu Kansainvälisestä lasten ja nuorten taiteen arkistosta. Teoksissa eläimet näyttäytyvät erilaisissa rooleissa, joita ihmiset ovat eläimille antaneet ja määritelleet. Pienten loruhetket Loruhetkissä luetaan loruja, runoja ja lyhyitä tarinoita, jotka liittyvät piirtämiseen. Loruhetket ovat toiminnallisia. Ne järjestetään Eläköön piirros! -näyttelyssä. Kohderyhmät: kaikenikäiset, max 20 lasta / loruhetki. Ajankohta: perjantaisin 3.11. ja 10.11. klo 9–9.30. Kesto: 30 min. Hinta: maksuton. Varaukset: p. 050 467 8308 Lapsen oikeuksien viikolla ohjelmaa 20.–24.11. Toiminnalliseen pisteeseen ovat kaikki tervetulleita taiteilemaan omatoimisesti hyvän mielen asioita YK:n teemaviikon pohjalta. Ei ennakkoilmoittautumista. Kohderyhmä: kaikenikäiset. Myös ryhmille. Ryhmiä pyydetään ilmoittautumaan ennakkoon: p. 050 467 8308 Ajankohta: Ma–to klo 9–19, pe klo 9–15 Hinta: maksuton Kettu, Jänis, Pöllö ja Piip -teatteriesityksiä 1.12.2023–16.1.2024 Kettu, Jänis, Pöllö ja Piip elävät kiireetöntä elämää metsän siimeksessä. Sylvia Vanden Heeden älykkään huumorin sävyttämä teos Kettu ja Jänis on voittanut useita palkintoja ja nyt teos nähdään Villa Artussa koko perheen teatteriesityksenä. Esityksen tuottaa Teatteri Mansikkapaikka. Näytännöt: To 7.12. klo 18, to 11.1. klo 18, la 13.1. ja su 14.1. klo 15 ja ti 16.1. klo 18. Kesto: n. 1 tunti. Hinta: 10 € / lippu. Lippuvaraukset: teatteri.mansikkapaikka@gmail.com Lisätietoja: p. 045 650 2651 / Pilvi Villan Joulu la 9.12. 2023 klo 10–14 Perinteinen joulutapahtuma tarjoaa yhdessäoloa ja työpajoja kaikenikäisille kävijöille. Toiminnallisessa tilassa käytetään aisteja monipuolisesti. Kävijä pääsee koskemaan ja tunnustelemaan, haistelemaan, kuuntelemaan, katselemaan, kurkistelemaan, etsimään ja liikkumaan eri tavoin. Piilosilla – koko perheen tapahtumapäivä 2.3.2024 Tekemistä ja kokemista erityisesti lapsiperheille ja perheiden pienimmille. Käsillä – taitoa – iloa – muotoa 3.–29.4.2024 Näyttely esittelee Taito käsityö- ja muotoilukoulu Etelä-Suomen Hyvinkään toimipisteessä lukuvuoden aikana syntyneitä töitä. Tarkemmat tiedot: www.villaarttu.fi Piilossa toiminnallisen tilan kurkistuslaatikoita. Kurkistuslaatikot: Emmi Heija. Kuva: Nella Vuorijoki. Piilossa 19.2.–22.3.2024 Erityisesti leikki-ikäisille suunnattu toiminnallinen tila, jonne pienimmät kävijät voivat tulla oman aikuisen kanssa viettämään aikaa yhteisen leikin ja tutkimisen merkeissä. HYVI NKÄ Ä 37

KUVA: SAKARI RÖYSKÖ 38 HYVINKÄ Ä Aktiivinen elämyskaupunki Aktiivinen elämyskaupunki

MUSIIKKI Hyvinkään Orkesteri • Hyvinkään Orkesteri ry perustettiin vuonna 1962 • taiteellinen johtaja Tuomas Pirilä (vuodesta 1988) • klassisten konserttien lisäksi ohjelmistossa eri musiikki­tyylejä, lastenkonsertteja, ilmaiskonsertteja ja tempauksia Hyvinkääsalin ulkopuolella • soittajisto pääosin Hyvinkään musiikkiopiston ja lähiseudun musiikkioppilaitosten opettajia sekä freelance-muusikoita Uusi intendentti toivoo, että mahdollisimman moni kaupunkilainen löytäisi orkesterin tarjonnasta omansa. Matematiikkaa opiskellut, koripalloa harrastava alttoviulisti luotsaa nyt Hyvinkään Orkesteria TEKSTI: MIIA MARIA LAHTI H yvinkään Orkesteri sai alkusyksystä uuden intendentin Elina Heikkisen. Hänen molemmat vanhempansa ovat olleet orkesterimuusikoita, ja niinpä pieni tyttö aikoinaan julisti, että hänestä tulee orkesterin intendentti. – En muista työpaikoista juuri tiennyt kuin orkesterista, Heikkinen nauraa. Olen itsekin soittanut pienestä asti, mutta muistan leikkineeni myös paljon toimistoleikkejä. Sittemmin olen soittamisen rinnalla tehnyt enenevissä määrin tuottajan töitä. Nautin siitä, että minulla on monta rautaa tulessa. Matematiikan, musiikkipedagogin ja musiikin maisterin tutkinnot suorittanut Heikkinen toimii Hyvinkää-työnsä lisäksi freelance-alttoviulistina sekä Kangasala Classic -festivaalin ja Kumpulan kamarikonsertit -sarjan tuotannollisena ja taiteellisena johtajana. – Klassisen musiikin kenttä on minulle rakas ja intendentin tehtävässä saan siihen yhä laajemman perspektiivin. Olen onnellinen saadessani osallistua Suomen kulttuurielämän rakentamiseen. – Hyvinkään Orkesteri on siitä erityinen organisaatio, että intendentti on hallinnon ainoa vakituinen työntekijä. Vastuullani on siis kaikki orkesterin toimintaan liittyvä, kuten tuotannolliset tehtävät, markkinointi, viestintä, esimiestehtävät ja nuotiston hoito. Lisäksi olen mukana musiikkilautakunnassa, joka päättää ohjelmistosta, Heikkinen kertoo. Tavoitteena on, että mahdollisimman moni kaupunkilainen pääsisi hyödyntämään orkesterin tarjontaa. Klassista musiikkia ei tarvitse ”ymmärtää” eikä siitä tarvitse tietää mitään voidakseen nauttia hetken arjen hälinän ulottumattomissa. – Klassista musiikkia ei tarvitse ”ymmärtää” eikä siitä tarvitse tietää mitään voidakseen nauttia hetken arjen hälinän ulottumattomissa. Musiikista saa parhaassa tapauksessa paljon voimaa – se voi herättää tunteita, joita ei tiennyt olevan olemassakaan. Hyvinkää oli Heikkiselle entuudestaan vieras kaupunki, mutta ensivaikutelma on erittäin myönteinen. Sen hän tiesi ennakkoon, että Susijengin Edon Maxhuni on täältä lähtöisin. Alttoviulisti hurahti koripalloon viime vuonna ja on seurannut Lauri Markkasen Utah Jazzin ja Susijengin pelejä silmä kovana. – Nyt minulle ovat tuttuja myös koripallopodcastit, ja tänä syksynä aloitin pelaamisen itsekin. Ihan vielä ei uppoa kolmoset – eikä oikein mikään muukaan heitto – mutta pikkuhiljaa opin! HYVI NKÄ Ä 39

YHDISTYKSET Naiskuoro Solina täyttää ensi vuonna 40 vuotta N TEKSTI: TERHI KORPELA KUVA: MARTTA KORPELA aiskuoro Solina on toiminut Hyvinkäällä neljäkymmentä vuotta. Aluesairaalan kuorona vuonna 1984 aloittanut kuoro vaihtoi nimensä 2000-luvun alussa Solinaksi. Nykyisin kuoron riveissä laulaa 40 eri ikäistä ja eri taustoista olevaa laulajaa. Solinan taiteellinen johtaja vuodesta 2009 alkaen on kannustava laulupedagogi MuM Nina Melasalmi. Kuoron ohjelmistosta löytyy ”kaikkea maan ja taivaan väliltä”. Kuoromusiikin perusteosten lisäksi Solina esittää isompia teoksia, myös erilaisten soitinyhtyeiden kanssa. Kuoro on musiikillisesti muuntautumiskykyinen ja Lue lisää: avoin kaikille tyylilajeille. Facebook.com/ Toisia kunnioittava yhteishenki, tavoitteellinen laulamiNaiskuoroSolina nen ja hersyvä huumori ovat ominta Solinaa. Laulajat kuorospungin kumppanuusyhdistys. sa suhtautuvat musiikkihaasteisiin Kuoro osallistuu Hyvinkäällä uteliain mielin. moniin kulttuuritapahtumiin: Kuorossa laulaminen on mitä yhteiYhden päivän juttu, joulukauden avasöllisin tapa kehittää musiikillisia taitoja. jaiset, hyväntekeväisyyskonsertit ja Kaukas Kesällä 2023 Solina menestyi Tampereen EloFolk ovat perinteisiä esiintymispaikkoja. Sävelen kuorokatselmuksessa saaden 3 Solinan joulukonserteista on tullut monille hopealeimaa. Ammattituomaristo antoi hyvinkääläisille joulunodotuksen tärkeä palautetta hyvästä vireestä, korkeiden sopperinne. raanojen kauniista soinnista ja positiivisesKuoro lähtee mielellään naiskuoromuta yleisvaikutelmasta. siikin sanan- ja sävelensaattajiksi myös koNaiskuoro Solina on Hyvinkään kautikaupungin ulkopuolelle. Ystävyyskuoroja Solinalla on pääkaupunkiseudulla, Ruokolahdella ja Pärnussa. Hyvinkään seurakunta on myös Solinan tärkeä yhteistyökumppani. Kuoro harjoittelee Martin seurakuntakeskuksessa, ja esiintyy seurakunnan tapahtumissa. Tuleva toimintakausi on työntäyteinen: 40-vuotiskonsertti on 5.10.2024. Keväällä luvassa on konserttimatka Pärnuun ystävyyskuoro Lindan luokse. Suunnitteilla on myös äänitteen teko. Luvassa on myös muita konsertteja sekä yllätysohjelmaa. Harrasta Hyvinkäällä! H yvinkäällä on runsaslukuinen, aktiivinen ja monipuolinen yhdistysten verkosto, joka edistää merkittävästi kuntalaisten hyvinvointia, terveyttä, turvallisuutta, osallisuutta ja yhteisöllisyyttä. Hyvinkäällä arvioidaan olevan noin 250 yhdistystä, joista noin puolella on aktiivista toimintaa. Kaupunki on koonnut tietoa yhdistyksille suunnatuista kaupungin palveluista omalle verkkosivulleen. Sivulta löytyy tietoa mm. yhdistyksille myönnettäviin avustuksiin, tilojen varaamiseen sekä 40 HYVINKÄ Ä yhdistysten merkkipäivien huomioimiseen liittyen. Tutustu yhdistyksille suunnattuihin palveluihin: QR-koodista pääset Harraste­hakemistoon: Meidän Hyvinkää Aktiivinen elämyskaupunki Aktiivinen Kaupungin harrastusmahdollisuuksiin puolestaan pääsee tutustumaan Harrastehakemiston kautta. Vaihtoehtoja löytyy aina amerikkalaisesta jalkapallosta ilmailuun ja avantouinnista perhokalastukseen. Hakemistoa voi selata aiheen mukaan aakkosittain. Meidän hyvinkää

HYVI NKÄ Ä 41

KUVA: ANTTI HALONEN & ISTOCK MUSIIKKI Urheilu ja musiikki täydentävät toisiaan Ilmoittautuminen musiikkiopistoon www.hymo.fi K TEKSTI: REIMA RAIJAS onserttisali ja urheilukenttä ovat harvassa kaupungissa vierekkäin, mutta musiikin ja urheilun aktiivisesta harrastamisesta löytyy paljon yhteistä. Soittaminen ja urheileminen ovat molemmat hyvää kehonhallintaa vaativia toimintoja. Niiden avulla ihminen voi ilman sanoja ilmaista voimakkaasti itseään ja herättää muissakin suuria tunteita. Sekä soittamisen että urheilun päämäärätietoinen harrastaminen edistää tarkkaavaisuuden ja toiminnanohjaustaitojen kehittymistä ja vaatii sinnikästä harjoittelua. Kehityksen myötä pääsee onnistumisen kokemuksiin, jotka motivoivat harjoittelun jatkamista. Hyvinkään musiikkiopistossa opiskelee useita nuoria, joille sekä musiikin että urheilun harrastaminen on tärkeää. Haastattelimme aiheesta Olavi Halosta, joka soittaa selloa Lassi Mäkeläisen oppilaana ja on yleis­urheilussa 17-vuotiaiden miesten kymmenottelun Suomen mestari. Saavutuksesi urheilussa on vaatinut vuosien määrä­ tietoista työskentelyä ja henkilökohtaista lahjakkuutta. Lukio-opintojen ja kymmenottelun rinnalla harrastat myös sellonsoittoa. Miten aikasi riittää kaikkeen? Koulun, urheilun ja musiikin yhdistäminen on ollut minulle arkea pienestä asti, joten niiden tasapainottaminen on ollut luonteva osa elämääni. Musiikin aloitin jo muskarissa ennen koulua, ja sellonsoiton aloitin ensimmäisellä luokalla. Yleisurheilu tuli mukaan kesällä ennen koulun aloitusta Hyvinkään seudun Urheilijoiden harrasteryhmän kautta. Nyt yleisurheilussa harjoitusmäärien kasvaessa aikataulujen sovittaminen on ollutkin haastavampaa. Keväällä, kun sain musiikin perusopinnot valmiiksi, sovittiin jatko-opintojen osalta orkesterin ja teoriatuntien välivuodesta. Lisäksi lukioon siirtyessäni oli alusta asti selvää, että haluan suorittaa lukion neljässä vuodessa, jotta aikaa riittää kaikkeen tekemiseen. Mitä urheilu ja musiikki sinulle merkitsevät? Sekä musiikki että urheilu ovat olleet osa elämääni hyvin nuoresta asti ja ne merkitsevät minulle paljon. Musiikki ja sellonsoitto tuovat keskittymiskykyä ja ovat myös keino ilmaista itseäni. Urheilu taas auttaa jaksamaan ja pitämään fyysistä kuntoa yllä. Toisaalta kummatkin vaativat hyvää rytmitajua ja näin ne myös sopivasti ­täydentävät toisiaan. 42 HYVINKÄ Ä Aktiivinen Aktiivinen elämyskaupunki elämyskaupunki Aktiivinen Aktiivinen elämyskaupunki elämyskaupunki Kymmenottelija ja sellisti Olavi Halonen. Olet yleisurheilussa ikäluokkasi huipulla ja tähtäät yhä korkeammalle. Mitä tavoittelet sellonsoitossa? Sellonsoiton osalta tavoitteenani oli suorittaa musiikin perusopinnot valmiiksi ja katsoa sen jälkeen mitä jatkossa teen. Saatuani viime keväänä nuo opinnot valmiiksi haluan pitää soittotaitoa yllä – se toimii hyvänä vasta­ painona urheilulle. En ole vielä miettinyt tarkemmin sellonsoiton tulevaisuuden tavoitteita.Tällä hetkellä haluan katsoa mihin rahkeet yleisurheilussa riittävät. On hienoa, ettei ole tarvinnut luopua kummastakaan, vaan harrastukset on saanut sovitettua yhteen. Mikä motivoi sinua urheilun tai sellon­soiton ­harjoitteluun? Kumpikin vaatii kovasti itsensä haastamista ja suoritukset äärimmäistä keskittymistä. Mutta onnistumiset ruokkivat tahtoa oppia ja o ­ nnistua uudelleen vielä paremmin. Sellonsoitossa pääpaino on itsensä voittamisessa, urheilussa myös onnistumisessa muita vastaan. Laadukas koulutuspolku Sekä urheilu että musiikki vaativat hyvää rytmitajua.

KUVA: TEEMU HEIKKILÄ Tältä musiikkiosastolla näytti aiemmin. Uudistuksen myötä musiikkiosastolle on tulossa kattavan nuotti- ja äänitekokoelman lisäksi entistä keskitetympi pelikokoelma sekä tilat konsolipelaamiselle. Hyvinkään pääkirjaston musiikkiosaston pinnat, hyllyt ja palvelut päivitetään. Pääkirjaston musiikkiosasto uudistuu! TEKSTI: MAIJA NAAKKA Millainen mahtaa olla musiikkiosaston uusi ilme? Marrakuussa se selviää. Hyvinkään pääkirjastolla viime aikoina vierailleet ovat saattaneet panna merkille, että musiikkiosasto on ollut asiakkailta suljettuna. Peitettyjen ikkunoiden takana remontoidaan ja järjestellään osaston uutta ilmettä – pinnat, hyllyt ja palvelut päivitetään. Avautuvan osaston keskiössä on tietenkin edelleen musiikki, mutta kokoelmaa ja palveluja on kehitetty vastaamaan säännöllisesti toistuviin asiakastoiveisiin. Kattava nuotti- ja äänitekokoelma saa seurakseen entistä keskitetymmän pelikokoelman ja aineistolle on mietitty uusi, selkeämpi sijoittelu. Lisäksi osastolle on hankittu äänieristetty työskentely­ kuutio, joka vastaisuudessa tarjoaa paljon kysytyt tilat konsoli­ pelaamiselle ja muuhun omaa rauhaa vaativaan asiakaskäyttöön, esimerkiksi pienille kokouksille. Uudet, liikuteltavissa olevat kalusteet puolestaan mahdollistavat entistä paremmin erilaisten tilaisuuksien ja konserttien järjestämisen. Tervetuloa loka–marraskuun vaihteessa tutustumaan, ja t­ otta kai viimeistään avajaiskonserttiin keskiviikkona 8.11. kello 18! ­Marraskuun, ja musiikkiosaston uudet pinnat, valaisee silloin ­hetkeksi kaupungin oma ukuleleorkesteri, Aloha Hyvinkää. Aktiivinen elämyskaupunki Aktiivinen elämyskaupunki HYVI NKÄ Ä 43

PÄÄTÖKSENTEKO Uusia mahdollisuuksia vaikuttaa Keusoten päätöksentekoon KUVA: IIRO RAUTIAINEN Keski-Uudenmaan hyvinvointialueella (Keusote) vahvistetaan asukkaiden osallistumismahdollisuuksia järjestämällä puntaroivia asukaspaneeleita. Ensimmäisessä paneelissa käsitellään lasten ja nuorten mielen hyvinvoinnin vahvistamista. TEKSTI: KATJA SANTALAHTI P untaroiva asukaspaneeli on kansalaisosallistumisen muoto, jota Keusotessa kokeillaan yhteistyössä Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitran kanssa. Tavoite on, että hyvinvointialueen päättäjät saavat asukaspaneeleiden lopputuloksena asukkailta harkitun ja jäsennellyn loppulausuman, jossa on suosituksia päätöksenteon tueksi. – Keusotessa on jo nyt ollut erilaisia mahdollisuuksia kehittää palveluja, esimerkiksi osallistumalla asukaskehittäjätoimintaan tai asukasraateihin. Puntaroivilla asukaspaneeleilla halutaan vielä lisätä asukkaiden vaikuttamismahdollisuuksia hyvinvointialueen päätöksentekoon, kertoo Keusoten johtava asiantuntija Tero Seitsonen. MUKAAN SATUNNAISOTANNALLA Osallistujat puntaroiviin asukaspaneeleihin valitaan satunnaisotannalla, jotta asukaspaneeleissa kuuluisi mahdollisimman kattavasti eri-ikäisten ja eri taustoista tulevien keskiuusimaalaisten ääni. – Kutsut lähetettiin Digi- ja väestötietovirastolta saadun satunnaisotoksen perusteella viidelle tuhannelle 15–80 -vuotiaalle asukkaalle. Lopulliset paneeleihin osallistujat valitaan ilmoittautuneiden joukosta 44 HYVINKÄ Ä Keusoten ensimmäisessä puntaroivassa asukaspaneelissa käsitellään lasten ja nuorten mielen hyvinvointia. niin, että he edustavat mahdollisimman kattavasti keskiuusimaalaisia, Seitsonen kuvailee. Ensimmäisessä asukaspaneelissa marraskuussa käsitellään lasten ja nuorten mielen hyvinvoinnin vahvistamista. – Lasten ja nuorten tilanne puhututtaa ja aiheuttaa huolta. Tilastojenkin perusteella lasten ja nuorten mielen hyvinvointiin liittyvät asiat ovat ajankohtaisia. Keusoten päättäjät olivat sitä mieltä, että tämä on juuri oikea aihe ensimmäiseen asukaspaneeliin, Seitsonen kertoo. Tutustu puntaroiviin asukaspaneeleihin Keusoten verkkosivuilla

KUVA: KUUSISTO / BOTH VISIO Elinvoimainen elämyskaupunki Laadukkaasti hoidetut lakisääteiset perustehtävät, rakenneuudistusten hallinta Demokratia, osallisuus Talous Henkilöstö Hyvinkään pelitapa Turvallisuus Kestävä kehitys Digitalisaatio Pelaamme yhdessä rohkeasti ja reilusti vastuullisesti asukkaan ja asiakkaan parhaaksi Strategisia kärkiä toteuttavat kärkihankkeet 2023 - 2027 Meidän Hyvinkää Monimuotoinen asuminen ja elinvoimaiset kylät Aktiivinen elämyskaupunki Laadukas koulutuspolku Kehittyvä kaupunkikeskusta Business Hyvinkää Hyvinkään Pelikirja antaa suunnan TEKSTI: MARKUS PEEVO K aupunki päättää monitoimihallista. Kaupunki päättää kunnallistekniikan rakentamisesta. Kaupunki päättää kaavasta, jonka mukaan rakennetaan uusi tie. Kaupunki pyytää kuntalaisilta ehdotuksia osallistuvan budjetoinnin hankkeiksi. Kaupunki järjestää yhteisöllisyyttä edistäviä tapahtumia ja tilaisuuksia. Kaupunki laatii suunnitelman kaupunkikeskustan kehittämiseksi. Kaupunki suunnittelee yhteneväisen koulutuspolun näkökulmasta yhteistyön toimintamallia uuteen päiväkoti-koulu -rakennukseen. Äkkiä katsottuna ja lehtijutuista lukien kaupungissa tehdään useita irrallisia päätöksiä. Nämä päätökset on kuitenkin nivottu palvelemaan pitkän aikavälin toiminnan ja talouden tavoitteita, jotka on määritelty kuntastrategiassa. Hyvinkäällä tätä kutsutaan Hyvinkään Pelikirjaksi. Se löytyy muun muassa kaupungin verkkosivuilta osoitteesta www.hyvinkaa.fi/Pelikirja Pelikirja on laadittu yhdessä kuntalaisten, yhdistysten, kaupungin päättäjien, henkilöstön ja muiden sidosryhmien kanssa. Pelikirjan taustalla on analyysi toimintaympäristöstä ja siitä, miten sen arvioidaan muuttuvan. Perimmäinen tarkoitus pitkän aikavälin tavoitteiden määrittelyssä on varmistaa, että Hyvinkää-yhteisö kykenee parhaiten edistämään hyvinkää- läisten hyvinvointia myös jatkossa. Kuka muu muka? Hyvinkään Pelikirjan mukaan kaupungin visio on olla Elinvoimainen elämyskaupunki. Pelikirjan sanoin: ”Elinvoimaisessa kaupungissamme kaupunki, asukkaat, yritykset ja yhdistykset toimivat yhteisten päämäärien hyväksi uutta luoden. Menestyminen edellyttää meiltä omien vahvuuksiemme löytämistä, hyödyntämistä ja vahvistamista sekä myönteisen Hyvinkää-identiteetin vahvistumista.” Hyvinkään Pelikirjan mukaan kaupunki pyrkii Elinvoimaiseksi elämyskaupungiksi seuraavien strategisten kärkien kautta: • • • Pelikirja on laadittu yhdessä kuntalaisten, yhdistysten, kaupungin päättäjien, henkilöstön ja muiden sidosryhmien kanssa. Minä, me ja Hyvinkää Houkutteleva Hyvinkää Yhteispelillä yritysten kanssa Jotta siis voimme olla Elinvoimainen elämyskaupunki, kaupungin tulee olla kuntalaistensa yhteisö, hyvinkääläisiä varten. Kaupungin tulee myös olla houkutteleva, sillä vain riittävä määrä asukkaita ja työpaikkoja turvaa palvelujen rahoituspohjan ja luo pohjan kaupungin kehittymiselle. Strategiat ovat kivoja papereita, joihin voi helposti kirjoitella erilaisia tavoitteita. Kirjoittaminen on aika paljon helpompaa kuin tavoitteiden toteuttaminen. Hyvinkäällä Elinvoimaista elämyskaupunkia tehdään vuosi kerrallaan, jokavuotuisen suunnitte- lun ja toteutuksen kehässä. Suunnittelun tuloksena on talousarvio, jonka avulla valtuusto varmistaa strategian toteutumisen vuosikohtaisilla tavoitteilla, suunnittelee vuosittaisen toiminnan ja yhdistää nämä käytettävissä olevaan rahoitukseen. Alussa mainitut irralliset päätökset eivät olekaan irrallisia, vaan kokonaisuus tavoitteita, joilla toteutetaan strategisia kärkiä ja tehdään Elinvoimaista elämyskaupunkia. Kaupunginvaltuusto käsittelee ensi vuoden strategisia tavoitteita, toimintaa ja niihin käytettäviä euroja 13.11.2023 kaupungintalolla. Tervetuloa seuraamaan, joko paikan päälle tai verkon välityksellä! HYVI NKÄ Ä 45

Hyvinkään kysymyksiä KUVA: TEEMU HEIKKILÄ Hyvinkään Vanhusneuvoston jäsenet esittivät kysymyksiä kaupunginjohtaja Johanna Luukkoselle. ? Minkä ikäisenä ihmisen olisi mielestäsi hyvä ruveta itse miettimään omaan ikääntymiseensä liittyviä kysymyksiä (mm. ikääntymisen ennakointi – asuminen, toimeentulo, sosiaaliset verkostot)? Omaan ikääntymiseen liittyviä asioita voi alkaa suunnitella ja pohtia jo työikäisenä. Riittävä ennakointi ja asiantuntijoiden kanssa keskusteleminen voivat auttaa hahmottamaan sitä, miten voisi itse toteuttaa omaa vanhenemistaan toivomallaan tavalla vaikkapa asumisen suhteen. Toimeentulon ja asumisen lisäksi iloa antavat läheisten ja ystävien kanssa toimiminen. Positiivinen elämän asenne auttaa ylläpitämään ystävyyssuhteita ja jalkautumaan erilaisiin tilaisuuksiin. Sosiaalinen aktiivisuus pitää mielen virkeänä ja auttaa siten kohtaamaan mahdollisia haasteita, joita voi ikääntymisen myötä syntyä. ? Miksi Hyvinkäällä on hyvä ikääntyä, mihin ikärikas on Hyvinkäällä tyytyväinen? Hyvinkäällä on kattava ja monipuolinen ikäihmisten vapaa-ajan tarjonta. Erilaisia kaupungin mahdollistamia hyvinvointia edistäviä palveluita - liikunnasta kulttuurin eri muotoihin – löytyy matalankynnyksen toimintoina, joko maksutta tai kohtuuhintaisesti. Myös Hyvinkään Opiston Hyvinkään Vanhusneuvosto – yllättävän ikärikas. Kuvassa Vanhusneuvoston jäseniä. 46 HYVINKÄ Ä Demokratia ja osallisuus Demokratia, Meidän Hyvinkää Meidän hyvinkää

Vanhusneuvoston kaupunginjohtajalle ja yhdistysten laaja tarjonta tukee ikääntyessä ja elämänvaiheen muutoksessa. Erityisen iloinen olen Hyvinkään luonnosta niin kaupunkialueellamme kuin kaupunkiamme ympäröivänä vyöhykkeenä. Se tarjoaa upeat olosuhteet reippailuun ja luonnossa liikkumiseen. Lähtemistä vaille valmis ympäristö! Kaupungin keskustassa sijaitseva Terveysmetsä kutsuu keskustassa asuvia nauttimaan monimuotoisesta kaupungistamme; upeaan ympäristöön on rakennettu esteetön reitti. Kaupungin kevyenliikenteen väylät mahdollistavat ikääntyessä turvallisen liikkumisen kaupungissa ja alueelta toiselle. ? Mikä on Hyvinkäällä ikärikkaiden näkökulmasta parasta? Ikääntyvien kannalta erinomaista ovat kaupungissa olevat julkiset ja yksityiset hyvinvointi- ja terveyspalvelut sekä monipuoliset vaihtoehdot omannäköisen vapaa-ajan viettämiseen. Nostetaanpa vaikka luonto, kirjasto, uimala ja muut liikuntaolosuhteet kuten latuverkosto, yhdistysten toiminta sekä Hyvinkään Opisto! Nämä ovat loistavia esimerkkejä siitä kaikesta tarjonnasta, josta kukin voi omien mieltymystensä mukaisesti valita. Kaupungin kaupalliset palvelut ovat myös laajat ja asukkaiden hyvin saavutettavissa. Kaikki nämä rakentavat hyvää elämää ja tukevat ikääntymisen tuomien haasteiden kanssa. ? Missä ikärikkaat miehet voivat Hyvinkäällä tavata toisiaan – saada uusia ystäviä ja viettää yhdessä edullisen tai maksuttoman kahvikupposen äärellä (päihteettömästi) aikaa? Hyvinkään Seurakunnalla on vireä miesten kohtaamisaika, jota kannattaa tiedustella seurakunnasta. Monissa eläkeyhdistyksissä on mukana aktiivisia miehiä, joiden kanssa kohtaaminen ja yhdessä tekeminen on toimeliasta. Liikuntaseuroista esimerkkinä voisin nostaa HyPS:n Concarit, jotka liikkuvat arjessa aktiivisesti ja tekevät hienoa hyväntekeväisyystyötä lapsiperheiden hyväksi. Yhteiskunnallisesti aktiivisia miehiä löytyy muun muassa Lions Clubeissa. Näkisin, että Hyvinkäällä on sekä naisille että miehille hyvin monipuolista tarjontaa vapaa-aikaan ja siten mahdollisuus ystävystyä ikääntyessä tai leskeksi jäädessä. Kannustan olemaan rohkea ja tiedustelemaan toimintaa eri yhdistyksistä, joiden teema itseä kiinnostaa. ? Mikä on mielestäsi Hyvinkään kaupunkiliikenteessä vaikeinta näkövammaiselle tai apuvälineellä liikkuvalle? Kun ihminen tarvitsee erilaisia apuvälineitä, usein niissä haastaa reitistössä olevat vauriot ja yllättävät esteet. Liikkumisen esteettömyyttä pyritään kaupungilla arvioimaan aika ajoin esteettömyys- ja turvallisuuskävelyillä. Näiden antina löytyykin kohteita, joita kehittämällä voidaan parantaa kaikkien ympäristössä liikkuvien kulkemista. Kaupunki saa myös tietoa ja ehdotuksia vanhus- ja vammaisneuvoston kautta liikkumiseen liittyen. ? MP sähköpotkulaudat – eli mikä on mielipiteesi sähköpotkulaudoista? Sähköpotkulaudat ovat tulleet katukuvaan liikkumisen vaihtoehdoiksi. Maailma muuttuu ja uskon, että tulevaisuudessa tulee myös uusia vaihtoehtoisia liikkumisen muotoja. Keskeistä on huomioida toinen toisemme ja erilaiset liikkujat. Sähköpotkulautojen liikennöinnistä, parkkeerauksesta ja toiminta-alueista kaupunki tekee yhteistyötä toimittajien kanssa. Potkulautojen liikkumisnopeudesta tietyillä alueilla tai pysäköintipaikoista keskustellaan niin ikään. Potkulautojen käyttäjiltä kaupunki toivoo, että ne jätetään liikkumisväylien reunaan tai pysäköintialueille siten, ettei niistä koidu vaaraa muille liikkujille. Erityistä huomiota on kiinnitettävä siihen, etteivät ne aiheuta lisähaasteita esimerkiksi näkövammaisten liikkumiseen. ? Miten näet Hyvinkään Vanhusneuvoston vaikuttavuuden ja merkityksen Hyvinkään kaupungin päätöksenteossa? Vanhusneuvosto tuo ja kokoaa hyvin arjen asioita tietoon päättäjille ja virkamiehille, joiden kanssa kehitämme ikääntymiseen liittyviä hyvinvointiasioita. Nyt kun kaupunki ei enää vastaa sosiaali- ja terveyspalveluista, on erittäin tärkeää, että meillä on Hyvinkään Vanhusneuvostosta edustaja myös Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen Keusoten vanhusneuvostossa. Näin Vanhusneuvoston edustaja voi viedä terveiset ikääntyvien sotepalveluista suoraan hyvinvointialueelle. ? Jos olisit taikavoimia omaava haltiatar ja saisit muuttaa yhden ikääntyneitä koskevan asian Hyvinkäällä, minkä asian muuttaisit? Ettei yksikään ikäihminen jäisi yksin. Yksinäisyys ja ihmisen hylätyksi tulemisen tunne ovat musertavia. Kannetaan huolta naapurista ja niistä ihmisistä, joita lähellämme on. Sillä jokainen on meistä merkityksellinen ja arvokas. ? Timanttivinkkisi ikääntymiseen. Pidä yhteyttä ihmisiin, ole itse aktiivinen ja positiivinen. Näin et jää yksin ja pysyt yhteisöllisessä arjessa vireänä, vaikka liikkuminen iän myötä hieman hidastuisi. Mielen virkeys tuo voimaa ikääntymiseen. HYVI NKÄ Ä 47

OHJELMAA JA TAPAHTUMIA LAPSEN OIKEUKSIEN VIIKOLLA HYVINKÄÄLLÄ Lapsen oikeuksien viikko on toiminnallinen teemaviikko, jonka tavoitteena on edistää YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen tunnettuutta erityisesti lasten ja nuorten parissa. Vuonna 2023 Lapsen oikeuksien viikkoa vietetään 20.–26.11. teemalla Lapsella on oikeus hyvinvointiin. Museokeskus Taika Hämeenkatu 3D Pe 17.11. klo 9–11.30 Pienten museotreffit yhteistyössä avoin päiväkoti Pikku-Veturin kanssa. Taikassa Lapsen oikeuksien viikkoa aloitellaan jo edellisenä perjantaina. Teemana on Hyvinkään parantola. Ohjelmassa teemanmukaista leikkiä, vapaata keskustelua ja opastus näyttelyyn. Tapahtumakalenteri Hyvinkään kaupungin tapahtumakalenteri ja matkailusivusto Visit Hyvinkää palvelevat sekä tapahtumakävijöitä että Löydä kaikki Hyvinkään matkailijoita. tapahtumat: Visit Hyvinkää kertoo kaupungista kuvin > visithyvinkaa.fi > tapahtumat. hyvinkaa.fi Löydä kaikki Hyvinkään tapahtumat > tapahtumat.hyvinkaa.fi Ilmoita omat tapahtumasi Voit syöttää oman tapahtumasi maksutta tapahtumakalenteriin. Palvelun käyttöönotto edellyttää rekisteröintiä. Lisätietoja tapahtumien lisäämisestä: Outi Ruso, outi.ruso@hyvinkaa.fi 48 HYVINKÄ Ä POIMINTOJA JOULUISISTA TAPAHTUMISTAMME Osmo Ikonen & Lenni-Kalle Taipale: Joulurieha – joulukiertue 2023 la 18.11. klo 19 Hyvinkääsali, Kauppatori 1 Loppuvuodesta 2022 konserttisaleja täyttänyt Joulurieha -kiertue tulee jälleen! Maamme merkittävimpiin muusikoihin lukeutuvat Osmo Ikonen ja Lenni-Kalle Taipale yhdistävät toista kertaa joulusesonkinsa ja suuntaavat Joulurieha -kiertueelle marras-joulukuussa 2023. Tässä musiikillisessa ilotulituksessa kuullaan säkenöivä paketti groovaavia, sekä hartaampia joululauluja niin Suomesta kuin ulkomailta. Mukaansatempaavassa konsertissa annetaan tilaa improvisaatiolle ja yhteissoiton ilolle! Jokainen konsertti on ainutlaatuinen ja mukana on aina ripaus arvaamattomuutta. Mitä vain voi tapahtua! Liput: 35,60 €, Lippu.fi. Kipinän Joulumyyjäiset la 25.11. klo 10–15 Kipinätalo, Kenkätehtaankatu 1 Tervetuloa nauttimaan jouluisesta tunnelmasta! Pöytätuotto Hyvinkään lukion stipendirahastoon. Tuliset Tenorit & Suloiset Sopraanot – Meidän joulu to 30.11. klo 19 Hyvinkääsali, Kauppatori 1 Johanna Försti, Maria Lund, Pentti Hietanen, Tomi Metsäketo sekä Jukka Nykäsen 10-henkinen orkesteri

Vapaa pääsy. Lapsen oikeuksien viikolla tiistaista sunnuntaihin kuvabongausta sekä TaideLabrassa tutustutaan taiteeseen ihmetellen, oivaltaen, hämmästyen ja itse tehden. Alle 18-vuotiaat aina maksutta! Museo avoinna: ti–pe klo 12–18, la–su klo 11–17 Lasten ja nuorten kulttuuritalo Villa Arttu Kankurinkatu 4–6, ovi B11 Villa Artun käytävägalleriassa on toiminnallinen piste, jonne kaikki ovat tervetulleita taiteilemaan omatoimisesti hyvän mielen asioita YK:n teemaviikon pohjalta. Osallistuminen on maksutonta. Ryhmiä pyydetään ilmoittautumaan ennakkoon: p. 050 467 8308. Ma–to klo 9–19, pe klo 9–15 Suomen Rautatiemuseo Hyvinkäänkatu 9 Suomen Rautatiemuseo tarjoaa lapsenoikeuksien viikolla ilmaisen sisäänpääsyn Rakastetut Tuliset tenorit ja Suloiset sopraanot lumoavat yleisönsä juhlakiertueella vuoden ihanimman juhlan sävelin. Anna maamme valovoimaisimpien artistien johdattaa sinut joulun juhlatunnelmaan ja unohtamaan hetkeksi arkiset murheet. Monipuolinen ohjelmisto ja suvereeni osaaminen yhdistyvät taitavaksi kokonaisuudeksi, joka hurmaa kuulijansa. Ohjelmistossa tutut joululaulut ja uudemmat suosikit muodostavat täydellisen ja harmonisen elämyksen. Liput: 53,60 €, Lippu.fi. Hyvinkään joulunavaus la 2.12. kello 10.30 Luvassa on jälleen monipuolinen joulukauden avaus lavaohjelman, kampanjatarjousten ja perinteisen markkinatunnelman merkeissä; suuret joulumarkkinat, joulu­ kulkue, musiikki-, tanssi- ja teatteriesityksiä, talutusratsastusta sekä tietysti joulupukki muoreineen. Joulunavaustapahtuma levittäytyy kauppatorilta kirjastoaukiolle, Willantorille ja sisälle kauppakeskukseen. Joulukulkue lähtee liikkeelle Aseman koululta noin kello 10.30 suunnaten kohti kauppatoria. Paras paikka kulkueen seuraamiseen on Kauppalankadun varrella ja Hämeenkadulla välillä Kauppalankatu–Hämeensilta. Joulunavaustapahtumaan on vapaa pääsy. alle 18-vuotiaille. Lisäksi museossa on koko viikon ajan omatoimiaskartelutehtäviä lapsille sekä suuri Brio-rata esillä innokkaille leikkijöille. Museo on avoinna talvikaudella ti–su klo 10–18. Solinan joulukonsertti ma 4.12. klo 19 Hyvinkään kirkko, Hämeenkatu 16 Perinteinen tunnelmallinen, joulumusiikin konsertti Hyvinkään kirkossa. Naiskuoro Solina esiintyy, johtajana Nina Melasalmi. Raskasta Joulua ma 4.12. klo 19 Villatehdas Areena, Kankurinkatu 4–6 Suomen suosituin ja suurin joulukiertue tulee taas! Jo perinteeksi muodostunut Suomen suurin areenakiertue Raskasta Joulua tulee luoksemme suurempana kuin koskaan. Vuosien saatossa kiertueella on nähty erikoisvieraita ja mukana ovat olleet Suomen metallimaailman kärkinimet. Tämäkään vuosi ei tee poikkeusta. Erikoisvieraat ja kiertueen paikkakuntakohtaiset laulajat sekä konsertin aikataulut julkaistaan myöhemmin. Liput: 39,90 € / 49,90 €, Lippu.fi. Hyvinkään Orkesteri – Lumiukko pe 8.12. klo 18 Hyvinkääsali, Kauppatori 1 Rakastettu brittiläinen Lumiukko-animaatioelokuva on monelle joulun ehdottomin perinne, eikä ihme – onhan elokuvaa pienestä pojasta ja eläväksi muuttuvasta Lumiukosta esitetty suomalaisessakin televisiossa joka jouluaatto yli 30 vuoden ajan. Vuonna 1982 ilmestyneen lämminhenkisen animaation kantavana voimana toimivat lumoava kuvitus sekä Howard Blaken valloittava musiikki. Hyvinkään Orkesterin Lumiukko-illassa elokuva nähdään livemusiikin säestyksellä. Lumiukon ja pojan Lue lisää: www.hyvinkaa.fi/ lapsenoikeuksien­viikko seikkailut huipentuvat iki-ihanaan Walking in the air -sävelmään. Väliajattoman elokuvakonsertin kesto on noin 30 minuuttia. Tilaisuus sopii hyvin koko perheelle. Kapellimestari Aliisa Neige Barrière Kuoro Aseman koulun 6C, kuoron valmennus Sari Toivonen Liput: 10 €, perhelippu 35 €, Lippu.fi. Kaukas EloFolkin joulukonsertissa Vilma Talvitie ja ALDA la 16.12. klo 18 Kaukasten juhlatalo, Jokipadontie 6 Perinteisessä Kaukas EloFolkin joulukonsertissa Juhlatalon saliin joulutunnelmaa luovat hyvinkääläislähtöinen Vilma Talvitie ja ALDA: Elias Frigård (saksofoni), Veera Kuisma (viulu), Timo Alakotila (piano). Vilma Talvitie on laulaja, säveltäjä-sanoittaja ja multi-instrumentalisti, joka luo siltoja popin, etno- ja kansanmusiikin välille. ALDA taas houkuttelee juurevalla pohjoismaisella energialla, kiehtovilla harmonioilla ja leikkisillä melodioilla. Nyt nelikko yhdistää taitonsa joulun tunnelmaan. Liput: 20 €, opiskelijat, työttömät ja varusmiehet 10 €. Lippuja ja ilmaisen kuljetuksen Jokelan rautatieasemalta voi varata etukäteen osoitteesta liput@ kaukaselofolk.fi. Lipunmyynti ja kyläkahvila avautuvat tuntia ennen konserttia klo 17. Katso lisää: tapahtumat. hyvinkaa.fi HYVI NKÄ Ä 49

Osallistu, vaikuta Kaupungin viestintäkanavat ovat sinua varten! Seuraa kaupungin verkko- ja somekanavia ja p ­ ysyt kartalla, mitä Hyvinkäällä on ­meneillään! www.hyvinkaa.fi www.visithyvinkaa.fi FACEBOOK-VIDEO: Meillä on komea kattaus somekanavia, joita päivittävät huippuasiantuntijat eri toimialoilla. Liikettä tilassa -avajaiset www.facebook.com/ reel/1019479755854970 Sukella syvemmälle eri yksiköiden tekemiseen! Seuraa ja ota käyttöön aihetunnisteemme: #elinvoimainen #elämyskaupunki #meidänhyvinkää #hyvästäylpeä Tervetuloa keskustelemaan! Kaavaillat Hyvinkään kaavoitus järjestää kaupungintalolla avoimia ja vapaamuotoisia kaava­iltoja, joissa keskustellaan ajankohtaisista kaavahankkeista ja muista maankäyttöön liittyvistä teemoista. Lisätietoja kaavailloista näet verkko­ sivuiltamme. Tervetuloa! Demokratia ja osallisuus Demokratia, osallisuus Henkilöstö Henkilöstö Kestävä kehitys Talous Kestävä kehitys Monimuotoinen asuminen ja elinvoimaiset kylät Monimuotoinen asuminen ja

ja vaikutu! Luontokohteet Tutustu luontokohteisiin www.hyvinkaa.fi/ luontokohteet Kurkkaa kaupungin työntekijöiden arkeen -blogisarja Hyvinkääläisiä yritystarinoita Tervetuloa kurkistamaan arkeemme! Tutustu Yritystarinoihin Business H ­ yvinkää -sivustolla: www.hyvinkaa.fi/yritystarinoita Kerro 30.11.2023 mennessä missä Johanna luuraa. Lähetä vastauksesi tämän linkin kautta www.hyvinkaa.fi/johanna ja voita yllätyspalkinto! Meidän hyvinkää Aktiivinen elämyskaupunki Aktiivinen elämyskaupunki Laadukas koulutuspolku Kehittyvä kaupunkikeskusta Kehittyvä kaupunkikeskusta Kuntalaiskahvit Järjestämme kaikille avoimia, teemoitettuja kuntalaiskahveja kaupungintalolla Kahvila Donnerissa (Kankurinkatu 4–6). Lue lisää kaupungin verkkosivuilta ja ­seuraa somekanaviamme! Anna palautetta tästä lehdestä ja voita lahjakortti Hyvinkää­ saliin! Osallistuneiden kesken arvomme kaksi 50 euron lahjakorttia. Voittajille ilmoitetaan henkilökohtaisesti. www.hyvinkaa.fi/lehtikysely Etsi Johanna -kilpailu Meidän Hyvinkää ! t • Kuntal hvi ai ka ? Kerro mielipiteesi Hyvinkää -lehdestä t • Kuntal hvi ais ka t • Kuntal hvi ais ka Juttusarja nostaa esille yrittäjyyden ja yrittäjätarinat. Monipuolisissa jutuissa kerrotaan, miksi yritys toimii Hyvinkäällä, millaisena yrittäjyysympäristönä kaupunki koetaan ja minkälaisia tulevaisuuden- ja kehittämisen suunnitelmia toimijoilla on. vit • Kuntala ah is sk Mitä kuuluu tietohallintopäällikön tehtäviin? Mitä tekee liikenneinsinööri? Entäpä millainen on hankinta-asiantuntijan työkenttä? Haluamme olla lähellä kaupunkilaisia omien tarinoidemme kautta. Tervetuloa! Business Hyvinkää

HYVINKÄÄ-LEHTI 2/2023 JULKINEN TIEDOTE VUODEN ODOTETUIN KONSERTTIKIERTUE ON TAAS TÄÄLLÄ LIPUT ALK. 49,90 €, PRIORITY 69,90 €, VIP 99,90 € - K18 gramopop.fi/tapahtumat Liput: