LABYRINTTI 2/2023 Mielenterveysomaisten keskusliitto – FinFami Kansanedustaja ja Terapeutti-Villenä somessa tunnettu Ville Merinen: Läheiset pitää kutsua mukaan hoitoon Vapaaehtoistoiminta hyödyttää sekä yksilöä että yhteiskuntaa LABYRINTTI223_kannet I ja IV_versio4.indd 1 “Ei ole mikään klisee vaan ihan totta, että antaessaan saa” FinFamin uudet vapaaehtoistoiminnan muodot 27.9.2023 9:46:01

LABYRINTTI223_002-003_sisältö.indd 2 27.9.2023 9:43:40

LABYRINTTI 2/2023 KUVA: MARIKA FINNE Teema: Vapaaehtoistoiminnan merkitys 5 Pääkirjoitus: Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa 6 10 11 ”Läheiset pitää kutsua mukaan hoitoon” Vapaaehtoisena olen saanut olla monessa mukana Hei mielenterveysomainen tai vapaaehtoinen, lähde mukaan Toivo-sovellukseen! 12 Vapaaehtoistoiminta hyödyttää sekä yksilöä että yhteiskuntaa 14 18 “Mama Prospect” saa voimaa vapaaehtoistyöstä 22 24 FinFamin uudet vapaaehtoistoiminnan muodot 28 29 Puheenjohtaja: Vapaaehtoistoiminta antaa paljon “Ei ole mikään klisee vaan ihan totta, että antaessaan saa” ”Ollaan aika rohkeasti kokeiltu kaikkea uutta ja erilaista” Katja Grönberg palkittiin työstään mielenterveys omaisten hyväksi 30 Finfamilaiset osallistuivat Prospect-ohjaaja koulutukseen Madridissa 32 34 – HYVÄ FINFAMI JA KAIKKI SEN TOIMINTAAN OSALLISTUVAT IHMISET! VAPAAEHTOISTYÖ ON HIENOIN MAHDOLLINEN ASIA. MEILLÄ ON VALTAVA VAIKUTUS TOISIIMME. Yhdessä luodaan toiveikkuutta arkeen Kolumni: Vapaaehtoistoiminnan merkitys Labyrintti 1/2024 Teema: Kun yksi toipuu, monen elämä helpottuu – miten edistää mielenterveysomaisten hyvinvointia Seuraavaan lehteen tarkoitetut aineistot ja juttuehdotukset voi lähettää osoitteeseen marika.finne@finfami.fi LABYRINTTI223_002-003_sisältö.indd 3 ISTÖME R I 2/2023 R PÄ KK Labyrintti-lehti on ainoa mielenterveysomaisille ja -omaishoitajille suunnattu lehti Suomessa. Lehti ilmestyy kaksi kertaa vuodessa. ● Julkaisija Mielenterveysomaisten keskusliitto – FinFami ry. ● Päätoimittaja Marika Finne ● Toimituksen osoite Mariankatu 13 a A 4, 00170 Helsinki p. 050 464 2739, jaana.saarelainen@finfami.fi ● Ilmoitusmyynti Jaana Martiskainen, TJM-Systems Oy, p. 044 566 7195, jaana.martiskainen@tjm-systems.fi ● Ilmoitusaineistot TJM-Systems Oy, PL 75, 02921 Espoo, p. 044 566 7032, aineistot@tjm-systems.fi ● Taitto PunaMusta, Sisältö- ja suunnittelupalvelut ● Painopaikka PunaMusta ● Tilaukset ja osoitteenmuutokset Labyrintti on jäsenetu alueellisille omaisyhdistyksille ja heidän jäsenilleen. Lehti ei ole tilattavissa. Mikäli henkilö haluaa lehden, hänen tulee liittyä jäseneksi omaisyhdistykseen. Myös yhteisöt voivat liittyä yhdistysten jäseniksi. Osoitteenmuutokset voi toimittaa suoraan paikallisyhdistykseen. YM KANSIKUVA: MARIKA FINNE M ILJ ÖMÄRK T Painotuotteet Painotuotteet 1234 5678 4041-0619 3 27.9.2023 9:44:57

Hyvät Tuulet ry www.hyvattuulet.fi Kaikille avoin päihteetön mielenterveysyhdistys Ryhmiä, retkiä, juhlia, asiantuntijaluentoja Vertaistukea, yhteisöllisyyttä, kohtaamisia Kohtaamispaikoissamme lounaskahviot Lauhatuuli Leinikkitie 22 C, Vantaa 046 923 0882 Myöhätuuli Lammaslammentie 17 A, Vantaa 046 920 3267 vantaanmielenterveys@hyvattuulet.fi Hyvät Tuulet ry @hyvattuulet 4 LABYRINTTI223_004-005_pääkirjoitus.indd 4 2/2023 27.9.2023 13:22:03

PÄÄKIRJOITUS Tiina Puranen, toiminnanjohtaja, Mielenterveysomaisten keskusliitto – FinFami Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa V KUVA: MARIKA FINNE apaaehtoisuus on alun sellaista kokemusta ja tietämystä, alkaen tullut itselleni jota työntekijöillämme ei välttätutuksi lasten harrasmättä ole. Yksi tärkeimmistä on, tusten kautta. Tuolloin miten mielenterveysomaista voi sitä ei ajatellut muuna huomioida kaikista parhaiten. kuin, että antaa oman panokTämä tieto on järjestön näkökulsensa tärkeän asian puolesta. Ei masta elintärkeää. tarvinnut opetella uusia taitoja, Järjestömme pitkän linjan vaan olemassa olevat leivontavapaaehtoiset Sirpa Pahalahti, taidot riittivät ja osallistuin silloin, Päivi Söderholm ja Marjakun aikatauluni antoivat periksi. Leena Virkki ovat olleet monessa Ja siitähän vapaaehtoisuudessa mukana ja kertovat näistä kokeon kyse. Vapaaehtoisuus ei riipu muksistaan lehdessämme. Antaiästä, osaamisesta tai asuinpaikasta malla aikaansa ja osaamistaan he vaan siitä, että haluaa tehdä hyvää ovat vaikuttaneet monen mielenja toimia itselleen merkityksellisen terveysomaisen elämään. Tämä asian puolesta. Tämä korostuu on ollut äärimmäisen arvokasta myös lehtemme kirjoituksissa. ja kiitän heitä tekemästään työstä. Tapoja auttaa on monia. Yksi Apunne on ollut korvaamatonta. niistä on viestintään osallisAuttaminen tuottaa iloa myös tuminen ja tietoisuuden lisäätekijälleen. Vapaaehtoisuus onkin minen. Näin ajattelee myös Labyvastavuoroista, kaikkia hyödyttävää rinttiin haastateltu kansanedustoimintaa. Sama nousee vahvasti taja ja somessa Terapeutti-Villenä esiin myös tässä numerossa. tunnettu Ville Merinen. Hän Omien kokemusten jakaminen tavoittaa suuria yleisöjä somekaon auttanut omassa toipumisessa naviensa kautta ja kokee niiden ja muiden olon helpottaminen päivittämisen vapaaehtoistyöksi on tuonut hyvää mieltä itselle. VAPAAEHTOISENA HALUAA mielenterveyden puolesta. Ja Toiminnassa mukana ollessaan TEHDÄ HYVÄÄ JA TOIMIA sitähän se onkin, sillä mielentervapaaehtoinen on oppinut uutta, ITSELLEEN MERKITYKSELLISEN veystietouden vahvistamisella on tutustunut ihmisiin sekä kokenut ASIAN PUOLESTA. suuri voima. iloa ja osallisuutta. On voimaanIhmisten toimintaympäristössä nuttaa huomata, että pystyy antaasiat tapahtuvat nopealla sykkeellä ja sitoutuminen ja pitkämaan jotakin ilman velvollisuutta; puhtaasta omasta halusta, niin jänteisyys eivät ole päivän kuumin asia. Osalla kiinnostuksen paljon kuin itse haluaa ja silloin kun on siihen valmis.   kohteet vaihtelevat nopeasti, mutta osa tietää, mitä haluaa. Vuosien saatossa olen tavannut useita vapaaehtoisia, jotka Tämä vaihtelevuus on tärkeää tunnistaa vapaaehtoistoiminovat tarjonneet omaa aikaansa, käsiparia ja osaamista. Mukana nassa, johon jokaisen tulee voida osallistua omien mahdollion ollut mielenterveysomaisia, jotka ovat aluksi itse käyneet suuksien mukaan ja kestosta riippumatta. Myös meillä FinFavertaisryhmissämme ja keskustelutuessamme, ja jossain missa on monia erilaisia vapaaehtoistehtäviä, joista jokainen on vaiheessa kysyvät, voivatko he antaa takaisin. Antaa takaisin merkityksellinen, eikä toistaan vähäisempi. sitä, että heidät on kohdattu, kuultu, kuunneltu ja saatettu Kansalaisjärjestönä vapaaehtoistoiminta on ydintämme. muiden vertaisten joukkoon. Omainen on aikanaan saanut niin Kuten FinFami Uusimaan pitkäaikainen toiminnanjohtaja Leif paljon hyvää, että haluaa antaa omalta osaltaan takaisin. Berg haastattelussaan toteaa, vapaaehtoistyö antaa järjestölFinFamin vapaaehtoisena pääset tekemään tärkeää työtä, lemme tärkeää tietoa siitä, mitä kentällä tapahtuu. Omakohja tuemme työtäsi kaikin tavoin. Yhdessä olemme paljon taista kokemusta omaavilla vapaaehtoisillamme on paljon enemmän. Sinua tarvitaan – tule mukaan! 2/2023 LABYRINTTI223_004-005_pääkirjoitus.indd 5 5 27.9.2023 13:22:06

”Läheiset pitää mukaan hoitoo Kansanedustaja, Terapeutti-Villenä somessa tunnettu Ville Merinen ajattelee, että nykyinen terapiamalli on liian yksilökeskeinen. Perhe pitäisi saada mukaan hoitoprosessiin. Hänen mielestään omaisten on tärkeää myös tajuta, ettei kaikkea tarvitse kestää. K un tuore kansanedustaja, psykoterapeutti Ville Merinen (sd) asteli kesäkuussa puhujapönttöön eduskunnan täysistunnossa, nähtiin jotain yllättävää. Ville antoi tunteidensa näkyä ja kertoi ääni särkyen, miten pahalta eduskunnan kärkäs puhekulttuuri hänestä tuntui. Ville oli valmistautunut tilanteeseen kirjoittamalla kolme erilaista puhetta, mutta hän päätti hylätä ne kaikki. – Ajattelin, että antaa mennä vain, mitä sitä turhaan himmailemaan. Voin keväällä välillä huonosti ja annoin sen näkyä. Se ei ollut helppoa, vaan vaati tosi paljon rohkeutta, Ville kertoo nyt. Rehellisyys kannatti. Villen puhe nousi otsikoihin ja siitä tuli ilmiö. Kannustajat innostuivat uudenlaisesta lähestymistavasta politiikkaan, kriittisesti suhtautuvat arvostelivat uutta kansanedustajaa heikoksi. Yhteydenottoja tuli valtavasti myös sosiaalisen median kautta, jossa Ville tunnetaan Terapeutti-Villenä. Hänellä on sekä Instagramissa että Tiktokissa yli 100 000 seuraajaa. Villen mukaan 99 prosenttia somepalautteesta on positiivista, mutta hän lukee myös negatiiviset kommentit – eikä hätkähdä niistä. – Kaikista rohkein ihminen on se, joka uskaltaa näyttää tunteensa ja sanoa, miltä hänestä oikeasti tuntuu. Minä haluan olla sellainen. KEVÄÄLLÄ VILLEN oloa vaikeutti eduskuntatyön äärimmäinen intensiivisyys. Ei niinkään se, mitä työstä näkyy ulospäin, vaan se, mikä muilta jää piiloon. Kansanedustajana Villeen kohdistuu hänen mukaansa satoja vaikutusyrityksiä päivässä. Työpäivien tunnit on optimoitu minuutilleen. Joka päivä Ville tapaa ▲ ▲ 6 LABYRINTTI223_006-009_pääjuttu_versio3.indd 6 2/2023 27.9.2023 9:56:31

ää kutsua oon” Kansanedustaja Ville Merinen kiittelee FinFamin ja mielenterveysomaisten toimintaa. ”Isot kehut kaikille. On todella tärkeä tekijä, että ympäristö ottaa vastaan kuntoutujan toipumisen.” 2/2023 LABYRINTTI223_006-009_pääjuttu_versio3.indd 7 7 27.9.2023 9:56:32

kymmeniä uusia ihmisiä ja on jatkuvasti tukenut läheinen huomaakin olevansa VILLE MUISTAA edelleen tarkasti sen keskellä hälyä. Ilmapiiri ympärillä on hirvittävän väsynyt. hetken, kun Helmi nosti kissan pöydälkoko ajan paineistettu. – Miksi pitää odottaa, että mielenterve- le. He olivat autossa matkalla urheiluta– Sähköpostiini tulee 30–300 uutta ysomainen sairastuu itse ja saa apua vasta pahtumaan. yhteistyöehdotusta päivästä. Onneksi pitkän ajan päästä? Tehokkaampaa olisi Tytär oli tuolloin noin 13-vuotias. avustajani Ville Kurtti auttaa niissä ja auttaa häntä jo paljon aiemmin. Yhtäkkiä hän sanoi, että tarvitseeko työssäni muutenkin. Villen mielestä länsimaisessa yhteissinun isä juoda matkalla, se tuntuu Ville kuvailee ottaneensa kansaneduskunnassa ylipäätään korostuu aivan pahalta. tajana alkuun liikaa asioita kannettavakliikaa vain oma, henkilökohtainen kasvu. – Iso kiitos tyttärelleni, että hän seen. uskalsi sanoa suoraan, – Ajattelin, että koko että juomiseni on hänestä eduskunnan ilmapiirin tosi hirveää. Se oli todella SOMEN TEKEMISESSÄ PARASTA ON VILLEN muokkaaminen on yksin pysäyttävä hetki. MIELESTÄ AUTTAMINEN. ”ON PALKITSEVAA minun tehtäväni. Olin Villen alkoholinkäyttö KUULLA, KUN JOKU SANOO, ETTÄ VIDEOSTANI jatkui säännöllisen epäsäänhieman kuin lapsi, joka seuraa vierestä vanhempinöllisesti vielä joitakin OLI HÄNELLE APUA.” ensa riitelyä. Nyt olen asian vuosia, mutta 3,5 vuotta kanssa enemmän sinut. sitten hän luopui siitä kokoPalautumisessa Villeä auttoi kesäloma. Todellisuudessa ihmisen tekevät tutkinaan. Samalla hän pyysi myös vaimoaan Silloin hän vietti aikaa perheensä kanssa, tusti onnelliseksi yhteisöllisyys ja perheElliä lopettamaan alkoholinkäytön, joka urheili päivittäin ja suuntasi huomionsa keskeisyys – ja vapaaehtoistyö. Sen tekimyös teki niin. 2-vuotiaan Olan kanssa touhuamiseen. jöitä Ville arvostaa valtavasti. Kun Ville ja Elli käyttivät alkoholia, he Syksyllä Ville palasi eduskuntaan – Hyvä FinFami ja kaikki sen toimineivät itse tajunneet ongelmansa laajuutta. entistä ehompana – vain järkyttyäkseen taan osallistuvat ihmiset! Vapaaehtoistyö Villehän oli töissä käyvä, urheilullinen siitä, miten vähän mielenterveyttä käsion hienoin mahdollinen asia. Meillä on perheenisä, joka suoriutui arjestaan. tellään hallituksen lainsäädäntösuunnitel- valtava vaikutus toisiimme. Vaikka hän jossain mielensä sopukoissa massa tälle vuodelle ja alustavassa suuntiedosti, että liika on liikaa, lopettamisnitelmassa ensi vuodelle. VILLE KOKEE omat somekanavanpäätöstä ei olisi välttämättä tullut ilman – Mielenterveys on mainittu vain sa ja niiden päivittämisen vapaaehtoisHelmiä. kerran ja sekin liittyen pakkohoitoon. työksi mielenterveyden puolesta. Vaikka – Tunnen ja ajattelen edelleen olleeni Muutosta tarvitaan. hän saa toisinaan sometöistä myös rahaa, sokea asialle. En halua, että tyttäreni suurin osa videoista syntyy halusta lisätä tarvitsee enää ikinä, missään tilanteessa VILLELLÄ ON selkeä näkemys siitä, mi- ihmisten tietoutta mielenterveydestä. piilotella asiaa. Siksi puhun siitä. tä mielenterveyden hoidossa pitäisi ta– Somevideoiden teko ei tunnu Vasta raitistuttuaan Ville on tajunnut, pahtua: kokonaisuudessa pitäisi huomiminulle työltä. Teen niitä esimerkiksi miten paljon alkoholia suomalaisessa oida läheiset. Hänen mielestään nykyiarki-iltaisin ollessani erossa perheesyhteiskunnassa on tarjolla. Hänen nen psykoterapiamalli on aivan liian yksi- täni. Kansanedustajan työni vuoksi asun mukaansa ei ole olemassa esimerkiksi lökeskeinen. viikot Helsingissä, he Pirkanmaalla. sellaista eduskunnan verkostoitumista– Perhe ei liity mielenterveyskuntouVille teki hiljattain uuden aluevalpahtumaa, jossa ei olisi sitä tarjolla. tujan hoitoon millään tavalla, vaikka se tauksen podcast-maailmaan, kun hän Ville vertaa tilannetta Matrix-elokuon tosi iso osa toipumista – ja joskus julkaisi kesällä 18-vuotiaan Helmi-tyttävaan, jossa päähenkilö Neo syö pillerin, myös syy ongelmiin. Koko mielentervey- rensä kanssa Isäni on Terapeutti-Ville joka näyttää maailmasta karun todellitemme muodostuu suhteessa perheeseen -podcastin. Sen sisältö on ytimekäs: tytär suuden. Villestä tuntuu nykyään samalta ja kasvuympäristöömme. ja Ville puhuvat hetkistä, jolloin Ville on alkoholin suhteen. Toipumisen pitäisi Villen mielestä epäonnistunut vanhempana. – Alkoholia on tarjolla aivan kaikkialla, tapahtua isossa kuvassa eikä yksilö– Podcastin tekeminen on ollut kaikenlaisissa tilaisuuksissa. Samaan kuplassa, sillä mielenterveyskuntouminulle tosi puhdistava kokemus. Jutteaikaan ihmiset selittävät itselleen, että tujan tilanne säteilee paljon suuremlemme siinä tyttäreni kanssa niin avoikyllä minäkin voin ottaa, kun muutkin malle alueelle kuin vain sairastuneeseen mesti. ottavat, Ville pohtii. itseensä. Podcastin idea oli alun perin Helmin. – Jos seurueessa on raitis ihminen, – Läheiset pitää kutsua mukaan Hän lähestyi isäänsä alkuvuodesta listan ympärillä olevat ihmiset alkavat herkästi hoitoon ja tarjota heillekin paikka, jossa kanssa, jossa oli parikymmentä ideaa puolustaa itseään ja alkoholinkäyttöään. asiaa käsitellään. Ympäristölle läheisen podcast-jaksoiksi. Nyt ensimmäinen Raitistuminen aiheuttaa muissa syyltoipuminen kun ei ole aina helppoa. Siitä tuotantokausi on purkissa ja kuunneltalisyyttä. Meidän pitää yhteiskuntana voi seurata uusia haasteita. vissa PodMe-palvelussa. havahtua tähän. Ville kuvailee mielenterveyskuntouPodcastin ensimmäisessä jaksossa tujan toipumista kiikkulauta-efektiksi. sukelletaan suoraan syvään päätyyn, sillä ALKOHOLISMINSA LISÄKSI Ville puKun kuntoutuja alkaa vihdoin voida Ville puhuu siinä tyttärensä kanssa alkohuu muistakin henkilökohtaisista asioisparemmin, käykin usein niin, että tätä holismistaan. taan julkisesti sekä haastatteluissa että so8 LABYRINTTI223_006-009_pääjuttu_versio3.indd 8 2/2023 27.9.2023 9:56:32

Ville tunnetaan sosiaalisessa mediassa Terapeutti-Villenä. Somevideoiden teko ei tunnu hänestä työltä. ”Haaste on, että pääni surraa ideoita myös viikonloppuisin. Yritän opetella siitä eroon.” messa. Pelottaako häntä koskaan yksityisyytensä avaaminen muille? – Ei. Olen ajatellut sen niin, että omista kokemuksista puhuminen on vähiten syyllistävä tapa käsitellä isompia kysymyksiä. On paljon tehokkaampaa sanoa ihmiselle, että minäkin olen ollut alkoholisti, kuin sanoa, että älä käytä alkoholia. Helpointa on lopulta puhua totta, Ville sanoo. – Vaikka joku sanoisi, että ai sinä oletkin noin paha ihminen, totean, että tällainen minä olen. Se voi saada jonkun ajattelemaan, että jos tuokin on tuollainen, ehkä itsekin olen inhimillinen. Inhimillisyys ei kuitenkaan tarkoita 2/2023 LABYRINTTI223_006-009_pääjuttu_versio3.indd 9 Villelle samaa asiaa kuin kiltteys. Hänen mielestään me suomalaiset olemme aivan liian kilttejä. Se pidättelee meitä etenemästä terapia-asioissa sekä yksilötasolla että yhteiskunnallisesti. – Mielenterveysasioita yhteiskunnassamme ajavat ihmiset ovat liian kilttejä. Meidän täytyy pitää asioista enemmän ääntä ja lopettaa liika ymmärtäminen. Eivät esimerkiksi SAK:n edustajat istu hiljaa ymmärtämässä toisia, vaan vaativat kovaan ääneen etuja omilleen. MYÖS YKSILÖIDEN pitäisi Villen mielestä oppia sisuuntumaan ja pitämään puolia arkielämässään. Moni suomalai- nen kärsii hänen mukaansa läheisriippuvuudesta, joka voi estää puolien pitämisen esimerkiksi mielenterveyskuntoutujan kanssa. – Läheisriippuvainen voi ajatella, että minä parannan tuon toisen ja minun pitää jaksaa. Se voi tuntua suorastaan jalolta ajatukselta. Mutta todellisuudessa läheisriippuvainen ei auta toista, jos hän ei opettele asettamaan rajoja ja hae itselleen apua. Ville muistuttaa, että jos ihminen ei pidä puoliaan, ei hänestä lopulta ole hyötyä sairastuneelle läheiselleenkään. Kuten lentokoneessakin neuvotaan: happinaamari pitää ensin laittaa omille kasvoille ja auttaa muita vasta sen jälkeen. – Sinusta ei ole mitään hyötyä kumppanillesi, jos itse masennut. Vaikka rajojen asettaminen voi kuulostaa rankalta, ei se itsessään ole kovin vaikeaa. Pitää sanoa toiselle ääneen, että minulta alkavat loppua voimat ja taidot, mene lääkäriin. Sairastuneiden omaisia Ville muistuttaa siitäkin, ettei kaikkea tarvitse kestää. Jos mikään muu ei auta, suhde pitää päättää. – Jos läheinen on esimerkiksi masentunut, kyseessä on lopulta vain hänen masennuksensa. Silloin voi käyttää mentalisaatiota apuna erottaakseen, mikä on hänen mielensä, mikä minun. Ja vaikka kumppani yrittäisi kieltää toista elämästä omaa elämäänsä, siitä tulee pitää entistä tiukemmin kiinni. 39-vuotias Ville uskoo, että hänen sukupolvensa on kasvatettu liian kiltiksi. Ikäluokan lapsia on kehuttu ja palkittu kiltteydestä, joten heistä on kasvanut vaatimattomia puurtajia. Seuraus kuitenkin on, etteivät kiltit ole oppineet pitämään puoliaan. Silloin muut tulevat ja jyräävät alleen. Yksinkertaisimmillaan rajojen asettamiseen tarvitaan Villen mielestä vain yksi sana: ei. Sen voi sanoa sellaisenaan, mitään perusteluja ei tarvitse antaa. – Jos ein sanominen tuntuu vaikealta, sitä voi harjoitella arkisissa kohtaamisissa tuntemattomien kanssa. Kun esimerkiksi kaupan kassalla tarjotaan lisätuotetta, voi vain sanoa ei. Muuta ei tarvita, Ville päättää. Teksti: Rosanna Marila Kuvat: Marika Finne 9 27.9.2023 9:56:35

KOLUMNI Nelli Santala, FinFamin vapaaehtoinen Vapaaehtoisena olen saanut olla monessa mukana L KUVA: NELLI SANTALA öysin FinFamin pariin vuonna 2016, kun osallistuin Kehittämistoiminta on tullut mukaan vähän kuin vahingossa, Moip! nuorten aikuisten vertaistukiryhmään. Ryhmän mutta hyvin luontevasti. Jo Moip! -ryhmän aikana kehitimme aikana teimme paljon kaikkea, mutta ryhmän yhtenä tätä nuorille suunnattua ryhmämallia, koska olimme hankkeen osana oli Prospect, joka itsellä kolahti erityisesti. Oman ensimmäinen ryhmä. Kehittämistoiminta tulee itsellä oikeastaan Prospect-ryhmämme aikana saimme kuulla, että uusia automaationa, sillä tykkään miettiä kaikessa, ”miten tämän voisi Prospect-ohjaajia koulutetaan ja minä tehdä paremmin” tai miten muovata sekä toinen ryhmästämme lähdimme ympäristöstä miellyttävämpi. kouluttautumaan ohjaajiksi. Kun korona alkoi, meillä oli Ohjaajaksi lähtemisen into Prospect-ryhmä kasassa. Olimme kumpusi suuresti siitä, että halunähneet ryhmäläisten kanssa jo simme tuleville nuorten aikuisten kerran ja halusimme löytää ryhmäryhmille nuoret Prospect-ohjaajat läisille mahdollisuuden jatkaa tapaaja luotimme, että meistä olisi siihen. misia, joten aloimme miettiä, voisimOman ryhmämme ohjaajat olivat meko toteuttaa ryhmän etäyhteytodella hyviä, mutta koimme nuorten dellä. Rohkeina ja digitaalisiin ympäavautuvan vielä helpommin, jos ristöihin tottuneina aloimme kehittää ohjaajat ovat lähempänä omaa moduuli kerrallaan sitä, miten kaiken ikäluokkaa. saisi toiminaan etänä. Omalla kohdallani vapaaehtoisAika pian ensimmäinen eProspect toiminta lähti ihan uudelle asteelle, olikin jo käynnissä ja huomasimme, kun olin mukana melkeinpä kaikessa, miten sujuvasti se onnistui Zoomin mitä vapaaehtoisena vain sai tehtyä. välityksellä. Jotkut tehtävät vaativat Toimin tukihenkilönä, ryhmänohvähän enemmän soveltamista, kun jaajana, mentorina, koululähettinä, taas esimerkiksi pienryhmiin jakauvertaisena keskusteluavussa. Järjestin tuminen sujui todella sulavasti myös teemallisia olkkari-iltoja, olin nappia painamalla. Ryhmäläisille festareilla jakamassa etäyhteys toi vapauden muiden FinFamin vapaaOMALLA KOHDALLANI VAPAAEHTOISTOIMINTA osallistua erilaisista ehtoisten kanssa ruusuja ja paikoista kuten työpaikan LÄHTI IHAN UUDELLE ASTEELLE, mitähän kaikkea. Tuolloin, takahuoneesta, kasviKUN OLIN MUKANA MELKEINPÄ KAIKESSA, kun esikoiseni oli vielä huoneesta tai liikkuvasti pieni, vapaaehtoistoiminta paikasta toiseen. Hyvän MITÄ VAPAAEHTOISENA VAIN SAI TEHTYÄ. antoi itselleni omaa-aikaa palautteen innoittamana ja aikuiskontakteja. Olen eProspectia on jatkettu, myös aina arvostanut vapaaehtoisena olemista ja harrastanut vaikka koronarajoitteet ovat onneksi jo taakse mennyttä aikaa. esimerkiksi vapaapalokuntaa ja sotilaskotisisarena olemista. Seuraavana kehityskohteena onkin kouluttaa eProspectiin FinFamin kautta merkitys omalle vapaaehtoistoiminnalle kasvoi uusia innokkaita ohjaajia, jotta saadaan tavoitettua ja autettua kuitenkin entisestään. vielä laajemmin päihde- ja mielenterveysomaisia ja -läheisiä. 10 LABYRINTTI223_010-011_Kolumni Nelli.indd 10 2/2023 27.9.2023 13:25:58

HEI MIELENTERVEYSOMAINEN TAI VAPAAEHTOINEN, LÄHDE MUKAAN TOIVO-SOVELLUKSEEN! FinFamissa on otettu käyttöön Toivo-sovellus, jonka avulla vapaaehtoinen voi vertaisena auttaa ja tukea muita mielenterveysomaisia. Sovellus on aikaan ja paikkaan sijoittumaton vertaistuen muoto. M aksuton Toivo-mobiilipalvelu tuo kymmenien järjestöjen vapaaehtoisena toimivat, koulutetut vertaistukijat tuen hakijoiden saataville. Palvelu toimii matalalla kynnyksellä ja välittömästi. Toivo-vertaistukisovellus on palvelu, joka tarjoaa vertaistukea ja tietoa sairastuneille, vammautuneille ja heidän läheisilleen. Sovelluksen vertaistukijat ovat luotettavia, koulutettuja ja sitoutuneita vaitioloon myös sen jälkeen, kun lopettavat vertaistukijoina. Palvelu perustuu kahdenkeskiseen vertaistukeen. Sovellusta voi käyttää puhelimella tai tietokoneella. Se on ladattavissa sovelluskaupoista tai sitä voi käyttää verkkoselaimella. Toivo-sovellus tarjoaa järjestöille uudenlaisen toimintaympäristön. Tarkoitus ei kuitenkaan ole korvata kasvokkain tapahtuvaa toimintaa, vaan sovellus täydentää olemassa olevia vertaistuen muotoja. Sovelluksessa vertaistuki tapahtuu viestein ja soitoin, tai pelkästään viestein. Vapaaehtoinen voi itse määrittää tämän sekä sen, kuinka usein on tavoitettavissa. Toivo-sovellus on riippumaton ajasta ja paikasta, joten sovelluksen kautta saatava vertaistuki mahdollistaa oikea-aikaisen tuen saamisen eri hoitopolun vaiheissa, osana toipumisen elinkaarta. MIKSI TOIVO-SOVELLUS? MITEN LÖYDÄT TOIVO-SOVELLUKSEN? Digitaalisen Toivo-vertaistukisovelluksen taustalla on sosiaali-, terveys- ja hyvinvointialan verkostojärjestö HyTe, jossa nähtiin tarve löytää uusia keinoja ja kanavia vertaistuen tarjoamiselle. Kanavia, jotka ovat helpommin saavutettavissa ja erityisesti ajasta ja paikasta riippumattomia. Sovellus on kehitetty kumppanuustoimintana yhdessä OLKAtoiminnan, HUSin (Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri) ja HyTen välillä. Idea vertaistukisovellukselle syntyi, kun havaittiin, että OLKA-toiminnan järjestämä vertaistuki erikoissairaanhoidossa ei tavoita kaikkia tukea kaipaavia. Lataa puhelimesi sovelluskaupasta ilmainen Toivo-sovellus ja laita hakutoimintoon esimerkiksi FinFami tai mielenterveysomainen. Tämän jälkeen näet listan saatavilla olevista Toivo-vertaistukijoista. Heidän esittelyteksteihinsä tutustumalla voit valita itsellesi mieleisen vertaistukijan ja ottaa häneen yhteyttä joko viestillä tai soittamalla. Osa vertaistukijoista on tavoitettavissa viestein, osa sekä soitoin että viestein. MITEN ALOITTAA TOIVO-SOVELLUKSESSA VAPAAEHTOISENA? Vapaaehtoisella tulee olla omaa kokemusta mielenterveysomaisena olemisesta. Vapaaehtoisen tulee olla vakaalla pohjalla oman tilanteensa kanssa ja hänellä tulee olla halua auttaa ja tukea toista omaista. Toivo-sovelluksessa toimiva vapaaehtoinen toimii oman FinFami-alueyhdistyksensä vapaaehtoisena ja on saanut myös oman yhdistyksen perehdytyksen ja koulutuksen vapaaehtoisuuteen. Jos olet kiinnostunut toimimaan Toivo-sovelluksessa, ota yhteyttä oman alueellisen FinFami-yhdistyksen vapaaehtoiskoordinaattoriin. Teksti Salla Ristolainen 2/2023 LABYRINTTI223_010-011_Kolumni Nelli.indd 11 11 27.9.2023 13:25:59

VAPAAEHTOISTOIM IN hyödyttää sekä yksilöä että yhteiskuntaa Miksi lähteä mukaan mielenterveysomaisten parissa tapahtuvaan vapaaehtoistyöhön? Jokaisella vapaaehtoisella on tähän kysymykseen oma vastauksensa. Joku on kenties itse saanut apua, toisen läheinen on tullut autetuksi. Joku kokee, että hänellä on annettavaa hyvinvointia lisäävään toimintaan, toinen haluaa omaan arkeensa merkityksellistä tekemistä ja kolmas tahtoo tutustua itseään kiinnostavaan ammattialaan. 12 LABYRINTTI223_012-013_Kansalaisareena.indd 12 M itä tutkitusti tiedämme vapaaehtoistoiminnan hyödyistä yksilölle ja yhteiskunnalle? Vapaaehtoistyö. fi-verkkopalvelu toteutti kesällä 2022 kyselyn vapaaehtoisille. Kyselyssä kartoitettiin vapaaehtoistoiminnan hyvinvointivaikutuksia sekä vapaaehtoisten omaa hyvinvointia. Kyselyyn vastasi 995 henkilöä, joista 96,4 % ilmoitti tekevänsä tai ainakin aiemmin tehneensä vapaaehtoistyötä. Säännöllistä, viikoittain tai vähintään kuukausittain tapahtuvaa vapaaehtoistyötä vastaajista teki 75,9 %. 2/2023 27.9.2023 13:27:30

Vapaaehtoistoiminta antaa mahdollisuuden auttaa muita ja kokea samalla itse merkityksellisyyttä. Vastaajista 82 % oli naisia ja 17 % miehiä. Kyselyyn vastanneista vapaaehtoisista 92,3 % kertoi, että vapaaehtoistoiminta on saanut heidät kokemaan merkityksellisyyden tunnetta. Vastaajista 85,3 % sanoi, että heidän vapaaehtoistyötään arvostetaan. Suuri enemmistö (92,5 %) vastaajista koki vapaaehtoistoiminnan vaikuttaneen myönteisesti heidän elämäänsä. Kyselyn vastaajista 88,9 % kertoi saaneensa uusia sosiaalisia kontakteja ja 60,7 % kertoi vapaaehtoistoiminnan vähentäneen heidän kokemaansa yksinäisyyttä. Luku on huomattavan korkea ja siitä voi myös päätellä, että ennen vapaaehtoistoimintaan osallistumista moni näistä ihmisistä on myös kokenut yksinäisyyttä. Vastentahtoinen yksinäisyys on terveydelle tutkimusten mukaan monella tavalla M INTA haitallista. Se näkyy korkeampana verenpaineena ja suurempana stressihormonien määränä. Ihmisellä on selvästi luontainen vuorovaikutuksen ja johonkin kuulumisen tarve ja vapaaehtoistoiminta usein vastaa tähän tarpeeseen. Vertaisena voit auttaa muita samassa tilanteessa olevia Läheisen mielenterveyden haasteet voivat aiheuttaa myös omaisissa vetäytymistä sosiaalisista tilanteista. Vapaaehtois- ja vertaistoiminta tarjoaa mahdollisuuden 2/2023 LABYRINTTI223_012-013_Kansalaisareena.indd 13 kohdata ihmisiä, joilla on omakohtaista toman työn merkityksen ihmisten hyvinkokemusta mielenterveysomaisena olosta voinnille ja kansantaloudelle. tai muuten ymmärrystä mielenterveyden Hoffrén kirjoittaa, että samalla, kun häiriöiden vaikutuksista läheisiin. vapaaehtoistoimintaan käytetty aika on Vertaistoiminnassa ei välttämättä viime vuosina hieman vähentynyt, niin tarvita edes sanoja. Toisen voi pienistä entistä tärkeämmäksi motiiviksi vapaaeleistä ymmärtää kokeneen saman ja ehtoistoiminnassa on noussut itsensä vertaisuus voi antaa toteuttaminen. Hän uskoa siihen, että muistutti laskelman VERTAISTOIMINNASSA EI hyvinkin raskaista julkistamisen yhteVÄLTTÄMÄTTÄ TARVITA EDES ydessä, että kokekokemuksista voi selvitä. Vapaaehmukset omasta SANOJA. toisen voi myös osaamisesta, olettaa kestävän kuulla ja kohdata asioita, tarpeellisuudesta ja minäkuvan ja idenjoita tuntuu jossain muussa seurassa titeetin tarpeellisuudesta lisäävät hyvinolevan liian raskasta jakaa. vointia. Mielenterveysomaisilla on korkea riski Nämä kaikki ovat myös mielentersairastua itse. Tukea tulisi saada sosiveyttä suojaavia tekijöitä. Mielenterveysaali- ja terveydenhuollon palvelujärjeskuntoutujien mahdollisuuksia osallistua telmästä, mutta vapaaehtois- ja vertaisitse vapaaehtoistyöhön tulisikin lisätä. toiminnan kautta saatu apu voi silti olla Kaikilla ihmisillä tulisi olla mahdollimerkittävää. suus vaikuttaa itselleen tärkeisiin asioihin Vapaaehtoistoiminta tuo ihmisiä ja merkityksellisyyden kokemus voi olla yhteen niin, että on mahdollista oppia kuntoutumiselle hyvin tärkeää. lisää erilaisista elämäntilanteista ja kasvaa Kansalaisareenan alla toimii Saavuihmisenä. On luonnollista, että tällaisessa tettavan vapaaehtoistoiminnan valiktoiminnassa syntyy myös yhteisöllisyyttä koryhmä, joka tavoitteena on kehittää ja yksinäisyyden kokemuksen vähentyvapaaehtoistoimintaa niin, että se on mistä. Vapaaehtoistoiminta voi myös mahdollista aivan kaikille. Ryhmä kokoaa lisätä ihmisten välistä empatiaa, koska se eri puolella Suomea toimivat vapaaehmahdollistaa sellaisten ihmisten kohtaatoistoiminnan koordinaattorit yhteen misen ja heidän elämäntarinoistaan oppi- tavoitteena eri ihmisryhmien osallimisen, joka ei välttämättä muuten olisi suuden edistäminen. mahdollista. Vapaaehtoistoiminnan kautta saatava Vapaaehtoistoiminnan kautta ihminen yhteisö voi olla hyvin olennainen voi ymmärtää, että kaikilla ihmisillä lähtö- varsinkin esimerkiksi työelämän ulkokohdat eivät ole samanlaiset, että on puolella oleville ihmisille. Sama yhteisö olemassa elämäntilanteita, jotka uuvutvoi olla alueellisesti tai paikallisesti taisivat ihan jokaisen, ja että syy kehittää merkittävä hyvinvoinnin tuottaja esimererilaisia sosiaali- ja terveyspalveluita kiksi vertaistukipalveluiden tai muun perustuu tarpeeseen. Vapaaehtoistoiminta yhdistystoiminnan muodossa. ehkäisee ihmisten ja yhteiskunnan jakauVapaaehtoistoiminta on merkityktumista omiin poteroihinsa, koska se tuo sellistä koko yhteiskunnan ja kansantahyvin erilaisista taustoista ja elämäntilanlouden kannalta. Se on hyvin kustannusteista lähtöisin olevat ihmiset yhteen. tehokasta sekä kohteensa että tekijänsä hyvinvointia edistävää toimintaa ja tämän toivoisi yhteiskunnan jatkossakin muisVapaaehtoistoiminnan tavan. Vapaaehtoistoimintaan sijoitetut taloudellinen arvo on eurot tulevat moninkertaisina takaisin. merkittävä Vapaaehtoistoiminta on kuitenkin Soveltavan tilastotieteen dosentti Jukka ensisijaisesti itseisarvoisesti tärkeää ja Hoffrén laski Kansalaisareenan pyynkansalaisoikeus. Mahdollisuus auttaa nöstä kuluvana vuonna vapaaehtoistoimuita ja kokea samalla itse merkitykselliminnan arvon kansantaloudelle. Hoffrénin syyttä on osa ihmisyyttä. laskelman mukaan vapaaehtoistoiminnan Teksti: Pinja Nieminen arvo on vuosittain lähes 3,2 miljardia Kuva: Nina Mönkkönen euroa eli 1,3% Suomen bruttokansantuotteesta. Tämä laskelma tekee näkyväksi Kirjoittaja työskentelee aluetoiminnan päällikmuiden ihmisten hyväksi tehdyn palkatkönä Kansalaisareena ry:ssa 13 27.9.2023 13:27:31

“MAMA PROSPECT” saa voimaa vapaaehtoistyöstä Marja-Leena Virkki on ohjannut omaisten vertaistukiryhmiä vapaaehtoisena ja kouluttanut uusia vapaaehtoisia jo yli 20 vuoden ajan. 2000-luvun alussa hän oli mukana tuomassa Euroopasta Suomeen Prospect-ryhmätoimintaa, jossa tuetaan mielenterveysomaisten hyvinvointia lisäämällä itseluottamusta ja jaksamista. – Vapaaehtoistoiminta on laajentanyt tietämystäni mielenterveysasioista ja tuonut minulle mielenrauhaa ja paljon uusia ystäviä. 14 LABYRINTTI223_014-017_Mama Prospect.indd 14 2/2023 27.9.2023 10:04:43

K un tamperelainen MarjaLeena Virkki, 73, kertoo työhistoriastaan FinFamin vapaaehtoisena, kuulijalta voi helposti unohtua, että Marja-Leena on todellakin tehnyt kaiken vapaaehtoispohjalta – palkkatyönsä ja omaishoitamisen ohella. Noin kahdenkymmenen vuoden aikana Marja-Leena on kouluttautunut vertaisohjaajaksi ulkomailla, tehnyt useita kymmeniä ryhmänohjauksia, käynyt ryhmänohjaajien työnohjauksessa, kouluttanut montakymmentä uutta vapaaehtoista ohjaajaa ja kiertänyt Eurooppaa mielenterveysomaisten ja vertaisohjaajien seminaareissa. – Jos kaikki vapaaehtoisena tekemäni työ laskettaisiin työtunneiksi, tulisi melkoinen summa rahaa, Marja-Leena naurahtaa. Marja-Leena ei kuitenkaan laske tunteja, sillä hän kokee saaneensa vapaaehtoistyöstä paljon. – Vapaaehtoistyö on laajentanut maailmankuvaani ja rauhoittanut omaa sielunelämääni mielenterveysomaisena. Tiedän, että apua voi hakea eri suunnista eikä ongelmien kanssa tarvitse painiskella yksinään. ”ON OLLUT ANTOISAA TAVATA UUSIA IHMISIÄ NIIN ULKOMAILTA KUIN SUOMESTA. TIETÄMYKSENI MIELENTERVEYSASIOISTA ON LAAJENTUNUT HURJASTI.” Marja-Leena Virkki kokee saaneensa vapaaehtoistyöstä paljon. – Vapaaehtoistyö on laajentanut maailmankuvaani ja rauhoittanut omaa sielunelämääni mielenterveysomaisena. 2/2023 LABYRINTTI223_014-017_Mama Prospect.indd 15 MARJA-LEENAN URA vapaaehtoisena alkoi vuonna 2002. Tuolloin hän huomasi mielenterveysomaisten yhdistyksessä ilmoituksen, jossa haettiin Suomesta omaisten edustajaa eurooppalaisten omaisjärjestöjen liitto Eufamin koulutusprojektiin. Hän haki ja pääsi mukaan projektiin. Projektissa koulutettiin ohjaajia Eufamissa kehitettyihin, mielenterveyskuntoutujien omaisten jaksamista tukeviin Prospect-vertaisryhmiin. – Projektin yhteiseurooppalainen näkökulma vaikutti mielenkiintoiselta. Olin asunut paljon ulkomailla, muun muassa Kanadassa ja Australiassa, ja olin itsekin mielenterveysomainen, jolla oli sairastunut läheinen toisessa maassa, Marja-Leena kertoo. Marja-Leenan tilanne omaisena oli ollut vaikea jo pitkään. Hänen Ruotsissa asuva pikkusiskonsa sairastui vakavasti 1980-luvulla. Marja-Leena oli jo lapsesta saakka ollut siskon kanssa hyvin läheinen. Sairastumisen myötä Marja-Leena koetti auttaa siskoa parhaansa mukaan: hän matkusti siskon luo Ruotsiin joka toinen viikko ja järjesteli hänen asioitaan jatkuvasti myös puhelimitse. – En ollut aiemmin tiennyt mitään henkisistä sairauksista ja hoidin siskon asioita toisesta maasta käsin, mikä oli todella raskasta. Olin huolissani ja peloissani siskon puolesta. Ruotsissa mielenterveyspotilaiden avohoito oli hirmu huonoa, eikä potilaiden omaisia otettu huomioon potilaan hoitopäätöksissä. – Taistelin, jotta siskoni saisi oikeanlaista hoitoa. Oma terveyteni oli vaakalaudalla. Vuonna 1988 Marja-Leena liittyi Tampereen Omaiset mielenterveystyön tukena -yhdistykseen (nykyinen Mielenterveysomaiset Pirkanmaa – FinFami), joka järjesti keskusteluryhmää psykiatristen potilaiden omaisille. – Vertaisten kanssa keskusteleminen helpotti oloa. Ryhmästä sain tukea ja apua, jota ei ollut mistään muualta mahdollista saada, Marja-Leena kertoo. MARJA-LEENA HALUSI kouluttautua vapaaehtoiseksi vertaisohjaajaksi, koska arveli, että se antaisi hyvän mahdollisuuden jakaa omia kokemuksia ja toisi lisää tukea omaan jaksamiseen. Hän matkusti ensimmäiseen Pros15 27.9.2023 10:04:44

pect-ohjelman koulutukseen Hollantiin vuonna 2003. Paikalla oli mielenterveyskuntoutujien omaisia kaikkiaan yhdestätoista Euroopan maasta sekä mielenterveysalan ammattilaisia ympäri Eurooppaa. Englanninkielisessä koulutuksessa osallistujat kävivät läpi Prospect-ryhmien eri moduuleita eli osioita, ja Marja-Leena pääsi myös harjoittelemaan ryhmänohjausta. Ryhmässä käydään tehtävien ja keskustelun avulla läpi kaikkiaan kymmenen osiota, joista jokaisessa on mielenterveysomaiseen keskittyvä teema. Omaiset pohtivat muun muassa, mitä he ovat oppineet psyykkisistä sairauksista, millainen on oma elämänkaari, kuinka tunnistaa ja käsitellä omia paineita ja stressiä, kuinka selvitä menetyksestä ja surutyöstä, ja millaisia selviytymistaitoja ja tukiverkostoja itsellä on. Ryhmiä ohjaa aina vertaisohjaaja eli henkilö, joka on itse mielenterveysomainen. – Itseäni Prospect-ohjelma auttoi hirvittävän paljon. Huomasin, etten ollut yksin. Kaikissa maissa ja kulttuureissa omaisilla oli ihan samankaltaisia ongelmia. Oli antoisaa tavata uusia ihmisiä, joista valtavan moni oli samassa tilanteessa. Perehdytyskoulutuksia Hollannissa oli kaikkiaan kolme. Marja-Leena käänsi ohjelman englanninkieliset ohjaus- ja koulutusmateriaalit suomeksi ja kävi esittelemässä toimintaa mielenterveysomaisten yhdistyksille ympäri Suomea. ENSIMMÄISEN PROSPECT -ryhmänsä Marja-Leena ohjasi vuonna 2004 Tampereella yhdessä sote-ammattilaisen kanssa. Sen jälkeen hän on ohjannut ryhmiä säännöllisesti, yhteensä kaikkiaan kuutisenkymmentä. – Varsinkin ensimmäiset vuodet ryhmien ohjaajana olivat hyvin kiivaita. Vaihdoimme aktiivisesti kuulumisia Prospect-perheeseen kuuluvien muiden eurooppalaisten vertaisohjaajien kanssa ja ystävystyin monen mielenterveysomaisen kanssa. Olen edelleen tekemisissä monien eurooppalaisten omaisjärjestöiden ja niissä toimivien ihmisten kanssa. Vuodesta 2007 Marja-Leena on kouluttanut Suomessa ryhmiin uusia ohjaajia. Hänen koulutuksessaan on käynyt kaikkiaan 36 vertaisohjaajaa. Vuosien varrella Marja-Leena on 16 LABYRINTTI223_014-017_Mama Prospect.indd 16 matkustellut paljon myös eri puolilla Eurooppaa lisäkouluttautumassa ja mielenterveysomaisten konferensseissa, jossa hän on tavannut paitsi omaisia myös psykologeja ja lääkäreitä. Marja-Leena on ollut Prospecttoiminnassa mukana sen verran kauan, että hänet tunnetaan eurooppalaisissa omaisyhdistyksissä lempinimellä “Mama Prospect”. Ruotsalainen kollega antoi hänelle lempinimen joitakin vuosia sitten. PROSPECT-RYHMISSÄ mielenterveysomaiset pääsevät ohjaajan opastuksel- söllinen. Siellä voidaan itkeä, mutta useimmiten siellä nauretaan, kun ihmiset vapautuvat ja ymmärtävät, että psyykkinen sairaus ei ole maailmanloppu. Vapaaehtoistoiminnan ansiosta oma henkinen kapasiteetti on parantunut hurjasti, Marja-Leena pohtii. – Vertaisohjaajana toimiminen on antanut minulle järjettömästi luontaista voimaa. Siskoni aina sanoo, että minä olen vahva, mutta en oikeasti ole niin vahva, olen vain harjoitellut paljon. – Omien kokemusten jakaminen poistaa pahaa fiilistä. Kun ohjaan ryhmiä tai koulutan toisia ohjaajia, viesti on, että ”TYÖNOHJAUSKERROILLA ON SAANUT OMAA TUKEA, JA ON TAVATTU TOISIA OHJAAJIA, NAURETTU JA SYÖTY. FINFAMI ON TARJONNUT NIIHIN HYVÄT MAHDOLLISUUDET.” la ja harjoitusten avulla pohtimaan yhdessä omaa hyvinvointiaan. Eri teemoja on kaikkiaan kymmenen. Marja-Leenan mielestä ohjelma on hyvin älykkäästi rakennettu. – Ryhmätapaamisissa ei juuri puhuta mielenterveyskuntoutujasta, vaan pelkästään omaisista. Teemojen ja tehtävien kautta vertaiset kertovat toisilleen omia tarinoitaan. Ohjaajan ei tarvitse hirveästi puhua, vaan ihmiset tekevät työn itse. Marja-Leenan mukaan Suomi on ollut Prospect-ryhmätoiminnassa edelläkävijä. – Jollain lailla tällainen sopii meille. Me suomalaiset emme juuri puhu tunteistamme, mutta puhuminen tulee hieman puun takaa teemojen myötä. Tunteita tulee käytyä läpi, kun pohditaan esimerkiksi menetystä ja surutyötä, joka liittyy läheisen psyykkisesti sairastumiseen. Tutkimukset Prospect-toiminnasta osoittavat, että ryhmään osallistuminen parantaa mielenterveysomaisen elämänlaatua, lisää selviytymisvalmiuksia ja elämänhallinnan taitoja. RYHMIÄ OHJATESSAAN Marja-Leena on todistanut saman ilmiön, jota hän on itsekin vertaisryhmän jäsenenä kokenut: keskustelu, pohdinta ja tiedon jakaminen toisten vertaisten kanssa helpottaa omaa oloa. – Moni osallistuja sanoo, että tällaisista asioista ei jutella kotona tai tuttujen kanssa. Ryhmä on turvallinen ja yhtei- ihmisen pitää vahvistaa omaa minäänsä. Siinä oppii itsekin. Vapaaehtoisten tekemän työn merkitys mielenterveysteemoissa on MarjaLeenan mielestä suunnattoman tärkeä. – Vapaaehtoiselle vertaiselle on helpompi avautua kuin esimerkiksi ammattilaiselle, jonka omaiset voivat kokea liian viralliseksi. NYKYÄÄN MARJA-LEENA on eläkkeellä. Kiivaimpina vapaaehtoistoiminnan vuosinaan hän työskenteli ravintola-alalla useammassa ravintolassa ja hoiti siskon lisäksi myös äitiään, joka asui toisella paikkakunnalla. Prospect-ryhmänohjaus oli MarjaLeenalle varsinkin alkuun melko sitovaa. Ryhmällä oli tapaaminen kerran viikossa kymmenen viikon ajan, ja jokaisen tapaamisen valmisteluun kului Marja-Leenalta pari tuntia. Nykyisin ohjelma käydään läpi hieman tiiviimmässä ajassa. Ryhmien lisäksi Marja-Leena on toiminut vapaaehtoisena FinFamin retkillä, matkoilla ja kahvilatoiminnassa sekä vertaistukihenkilönä FinFamin tukipuhelimessa. Koulutusmatkat ulkomaille hän on maksanut omasta pussistaan. Mistä hän on ammentanut aikaa ja jaksamista vapaaehtoistyölle? Sitä MarjaLeena ei oikein osaa sanoa. – Ihminen jaksaa aika paljon kaikenlaista. Toisaalta minulla ei ollut muuta perhe-elämää, sillä asuin yksin. Erityisesti 2/2023 27.9.2023 10:04:44

– Jokainen kerta vapaaehtoistoiminnassa ja ohjauksissa on aina erilainen, sillä ihmisten tarinat ja elämäntilanteet vaihtelevat. Uudet näkökulmat tuovat uskoa tulevaisuuteen, kertoo FinFamissa pitkään toiminut vapaaehtoinen Marja-Leena Virkki. Prospect-toiminnassa hirveän antoisaa on ollut tavata uusia ihmisiä niin ulkomailta kuin Suomesta. Tietämykseni mielenterveysasioista on laajentunut hurjasti, kun olen tavannut hyvin viisaita omaisia, psykologeja ja lääkäreitä. Prospect-ryhmänohjaajien ei tarvitse tehdä työtään yksin, vaan ryhmiä ohjaa aina kaksi koulutettua vapaaehtoista, jotka saavat myös työnohjausta. Myös vertaisohjaajien yhteiset tapaamiset ovat olleet Marja-Leenasta antoisia. – Työnohjauskerroilla on saanut omaa tukea, ja on tavattu toisia ohjaajia, naurettu ja syöty. FinFami on tarjonnut niihin hyvät mahdollisuudet. MARJA-LEENA SUOSITTELEE vapaaehtoistoimintaa kaikille mielenterveysomaisille, jotka haluavat löytää uutta näkökulmaa omaan tilanteeseensa. Esimerkiksi Prospect-ohjaajaksi voi kouluttautua ryhmän käytyään. – Jokainen kerta vapaaehtoistoiminnassa ja ohjauksissa on aina erilainen, sillä ihmisten tarinat ja elämäntilanteet vaihtelevat. Uudet näkökulmat tuovat uskoa tulevaisuuteen. Nykyisin Marja-Leena on mukana FinFamin Prospectin kehittämistyöstä vastaavassa ohjausryhmässä. Hän ei enää ohjaa koko kymmenosaista ohjelmaa, mutta toimii tarvittaessa toisena ohjaajana eri osioissa. Siskon tilanne aiheuttaa edelleen huolta, mutta pitkällä kokemuksella Marja-Leena osaa suhtautua siihen jo rauhallisesti. – Mielenterveyskuntoutujat voivat myös opettaa meitä omaisia. Heillä on hirveän paljon annettavaa, kun vain jaksamme kuunnella heitä. Teksti: Elina Jäntti Kuvat: Tomi Keiski 2/2023 LABYRINTTI223_014-017_Mama Prospect.indd 17 17 27.9.2023 10:04:47

“Ei ole mikään klisee vaan ihan totta, että antaessaan saa” Pitkän linjan vapaaehtoistoimijat Päivi Söderholm ja Sirpa Pahalahti haluavat vaikuttaa siihen, että mielenterveys- ja päihdehaasteista puhutaan yhteiskunnassa avoimemmin ja apua niihin olisi saatavilla helpommin. Vapaaehtoistyöhön on myös itsekäs syy: omien kokemusten jakaminen auttaa omassa toipumisessa ja muiden olon helpottaminen tuo hyvää mieltä itselle. V apaaehtoisena toimiminen mielenterveysomaisten järjestössä ei edellytä sitä, että itsellä olisi kokemusta läheisen sairastumisesta. Vantaalainen Päivi Söderholm ja turkulainen Sirpa Pahalahti tietävät kuitenkin omakohtaisesti, millainen huoli, hätä ja epätietoisuus omaisella on, kun läheisen mieli järkkyy. Päivi Söderholm otti yhteyttä FinFamiin vuonna 2010, kun sekä poika että tytär sairastuivat. – Parikymppisellä pojallani oli ollut psykooseja ja päihderiippuvuutta, ja myös tytär oireili. Lapsista oli koko ajan huoli, ja tunsin olevani umpikujassa monella tavalla, Päivi kertoo. Hän soitti FinFamiin, josta ehdotettiin saman tien sopivaa vertaisryhmää. Päivi kävi vertaisryhmissä ja osallistui perhetyön hankkeeseen, jossa työntekijät tapasivat myös hänen poikaansa. Muutaman vuoden jälkeen Päiviä pyydettiin kokemusasiantuntijaksi Helsingin kaupungin työryhmään, jossa suunniteltiin päihdekuntoutujien hoitopolkuja. Perheen asiat eivät olleet varsinaisesti 18 LABYRINTTI223_018-021.indd 18 ratkenneet, mutta FinFamin toiminnasta Päivi oli saanut voimaa ja vertaistukea. – Olin alkanut voida paremmin ja pääsin enemmän jaloilleni, enkä enää musertunut kaikista vastaan tulevista vaikeuksista. Ajattelin, että voisin hyödyntää kokemuksiani jotenkin, ettei kaikki tuska menisi hukkaan. Hän hakeutui kokemusasiantuntijakoulutukseen. nassa, jossa on ideoitu uusia palveluita mielenterveystoimintaan. Hän on toiminut myös FinFamin vertaisneuvojana tarjoten keskusteluapua kriisissä oleville omaisille kasvokkaisissa tapaamisissa ja puheluissa sekä osallistunut kokemusasiantuntijana vanhempien ryhmiin FinFamin työntekijän kanssa. – Olen käynyt puhumassa myös Surunauha-yhdistyksessä itsemurhan tehneiden omaisille. Poikani kuoli SITTEMMIN VAPAAEHTOISTYÖ on vuonna 2020, Päivi kertoo. vienyt Päivin tekemään monenlaista. Hyvänä pohjana kaikelle vapaaehHän on pitänyt kokemusasiantuntitoistyölle toimii kokemusasiantuntijan japuheenvuoroja muun muassa sotekoulutus. – Koulutuksen ansiosta voin itse arvioida koko ajan omaa toimintaani, FINFAMIN TOIMINNASSA enkä mene neuvomaan ja tyrkyttäON MUKANA PALJON ERI-IKÄISIÄ mään muille sellaisia neuvoja, jotka eivät heille sovi. Tärkeintä on jakaa JA ERI TAUSTOISTA TULEVIA omaa tarinaani ja kuunnella heitä, VAPAAEHTOISIA. joille sitä jaan, Päivi sanoo. henkilökunnan koulutuksissa ja psykiatrisen poliklinikan järjestämissä avoimissa tapahtumissa yhdessä sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten kanssa. ja ollut mukana erilaisissa kehittämistyöryhmissä, esimerkiksi LOV ME-hankkeen ja FinFami Uusimaa ry:n Aivoriihi-toimin- SIRPA PAHALAHTI HAKI FinFamista apua itselleen ja perheelleen hankalassa tilanteessa vuonna 2006. – Kokemukseni vertaistuen avusta oli hyvin voimakas ja syvä. Kun sain apua, ajattelin, että muutkin sitä voisivat tarvita. 2/2023 27.9.2023 13:28:25

KUVA: VILHO MALMI mahdollistaja, yksi ryhmäläisistä. Vertaisohjaajana saa itselle uusia oivalluksia ja ajatuksia jokainen kerta. Hän on käynyt pitämässä myös puolisonsa kanssa kokemuspuheenvuoroja FinFamin järjestämillä parisuhdeleireillä sekä lapsiperheille suunnatussa ryhmäkonseptissa, Vertti-ryhmässä. – Vapaaehtoistyö yhdessä puolison kanssa on kauhean kivaa, ja siinä näkee puolisosta uusia piirteitä, jotka eivät tulisi esille ilman tällaista toimintaa. Päivi Söderholm suosittelee vapaaehtoistoimintaa kaikille, jotka haluavat parantaa maailmaa auttamalla muita. Samalla se lisää myös omaa hyvinvointia. Sirpa kävi mielenterveysomaisille suunnatussa Prospect-ryhmässä, ihastui konseptiin ja ryhmän käytyään kouluttautui vertaisohjaajaksi. Nyt Sirpa on ohjannut Prospectryhmiä lähes kymmenen kertaa. Hän ohjaa myös puolisoryhmää yhdessä toisen mielenterveysomaisen kanssa. – Vertaistukiryhmässä en koe olevani ryhmän ohjaaja, vaan enemmän ryhmän VAPAAEHTOISTYÖTÄ TEKEMÄLLÄ voi yhä uudestaan saada saman kokemuksen, jonka itse aikoinaan vertaistuen voimasta sai, Sirpa sanoo. Siihen ei kyllästy. – Usein Prospect-ryhmissä, kun kokoontumiset alkavat, osallistujat ovat vakavia ja tapaamisissa itketään paljonkin. Kun on kokoonnuttu useampia kertoja, ihmisissä tapahtuu konkreettinen muutos: itkun sijaan he ”ON AINA IHANAA NÄHDÄ, MITEN VERTAISTUKI AUTTAA NÄKEMÄÄN ELÄMÄN VALOISUUDEN JA NÄKEE IHMISTEN OLON HELPOTTAVAN.” KUVA: MARIKA FINNE alkavat nauraa. On aina ihanaa nähdä, miten vertaistuki auttaa näkemään elämän valoisuuden ja näkee ihmisten olon helpottavan. – Vapaaehtoistyötä ei kannata tehdä siksi, että itsestä tulee parempi ihminen tai se näyttää hyvältä muiden silmissä. Sitä kannattaa tehdä, koska siitä tulee itselle hyvä mieli, sanoo Sirpa Pahalahti. 2/2023 LABYRINTTI223_018-021.indd 19 PÄIVILLE VAPAAEHTOISTYÖN tekeminen on ollut osa omaa toipumisen polkua. – Olen jakanut muille sitä, mitä olen itse oivaltanut vanhemmuudesta vertaistuen myötä, Päivi sanoo. – Olen oppinut luopumaan ajatuksesta, että lapsen sairastuminen olisi minun vikani. Se on auttanut minua olemaan ihmissuhteissa aidompi ja kohtaamaan lapseni niin, että näen heidän parhaat puolensa epäonnistumisten sijaan. Aloin katsoa sitä, mikä meidän elämässä on hyvää. Hän sanoo myös lopettaneensa vertailun muihin vanhempiin tai siihen, millainen itse oli nuorena. 19 27.9.2023 13:28:28

– Kaikkien polut eivät ole samanlaisia. SEKÄ PÄIVIN ETTÄ SIRPAN perheessä akuutein tilanne on helpottanut jo pidemmän aikaa sitten. Molemmat ovat kuitenkin halunneet jäädä FinFamiin tekemään vapaaehtoistoiminnan eri muotoja, koska kokevat sen tärkeänä tapana vaikuttaa. – Haluan vaikuttaa yhteiskunnalliseen edunvalvontaan, mutta myös yksittäisten ihmisten kokemuksiin. Haluaisin omalla avoimuudellani olla hälventämässä mielenterveysongelmien stigmaa ja poistaa häpeää niiden ympäriltä, Päivi pohtii. – Häpeä estää usein esimerkiksi avun hakemisen ja sen, että avun tarvetta ei nähdä. Toivoisin, että ihmiset uskaltaisivat puhua avoimemmin mielenterveysasioista ja yksinäisyyden sijaan hoitaa omaa hyvinvointiaan, hän lisää. Vapaaehtoistyössä tutustuu myös erilaisiin ihmisiin, mikä on Päivin mielestä opettavaista ja avartaa näkemystä elämästä. Sirpalle vapaaehtoistyö tuo edelleen konkreettisesti iloa. – Saan hyvää mieltä siitä, että ryhmiä ohjatessa ihmisille tulee parempi olo. Ei yhtä tärkeäksi vapaaehtoistoiminnan muodoksi, Sirpa sanoo. – Hallitustyössä annetaan resurssit sille, että yhdistyksessä on ryhmiä, vertaistukea ja yhdistyksen ammattilaisten antamaa tukea. On mielenkiintoista olla mukana miettimässä resurssien jakamista ja suunnittelemassa toimintaa konkreettisesti myös valtakunnallisesti. – Olen saanut avoimuudesta hyvää palautetta ja se on vaikuttanut omaan tapaani olla työyhteisössä ja muissakin ihmissuhteissa. Kerron nykyään aika monessa tilanteessa, että olen mielenterveysomainen, Päivi toteaa. Vapaaehtoistehtäviin saa FinFamista myös tukea, tietoa ja koulutusta. Tehtävästä riippuu, minkä verran FINFAMISSA TYÖSKENVAPAAEHTOISTEHTÄVIIN TELEE palkattuja ammattilaisia, mutta yhdistyksen toiSAA FINFAMISTA TUKEA, TIETOA minnassa on mukana paljon JA KOULUTUSTA. eri-ikäisiä ja eri taustoista tulevia vapaaehtoisia. Osalla vapaaehtoisista on itsellään kokemusta vapaaehtoistyö vie aikaa. Päiviä pyydesiitä, kun läheinen sairastaa psyykkisesti. tään esimerkiksi kokemusasiantuntiSirpan mielestä vapaaehtoistyön jaksi välillä useammin, välillä hieman merkitys on tärkeä juuri vertaustuellisen harvemmin. Luottamustoimissa kokopuolen vuoksi. Sellaista tukea ei muualta uksia on säännöllisesti. saa. – Hallitustyö ei paljoa rasita, lähinnä – Yhteiskunta jättää edelleen mielentäytyy käydä kokouksissa ja lukea esitysterveyskuntoutujan omaiset todella yksin listat. Paikallisyhdistyksen hallituksessa sekä huolensa kanssa että asioiden hoita- lähes kaikki ovat mielenterveysomaisia, misen suhteen. Mielenterveysomaisten joten kokoukset ovat hyvän tekemistä yhdistyksessä voi saada vertaisuuden yhdessä, Sirpa sanoo. kokemusta ja ymmärrystä, että tällaisia sairauksia on, ja niiden kanssa on opitVAPAAEHTOISTYÖ LISÄÄ onnellitava elämään, Sirpa sanoo. suutta, niin sanovat tutkimuksetkin. Sirpan mukaan se on hyvä syy, jonka vuoksi muidenkin kannattaisi ryhtyä vapaaeh”MITÄ ENEMMÄN MIELENTERVEYSASIOISTA toiseksi. – Vapaaehtoistyötä ei kannata tehdä PUHUTAAN JA MYÖS OMAISTEN ASIOITA siksi, että itsestä tulee parempi ihminen TUODAAN ESILLE, SITÄ PAREMMAKSI PSYYKKISESTI tai se näyttää hyvältä muiden silmissä. SAIRASTUNEEN JA OMAISTEN ASEMAA Sitä kannattaa tehdä, koska siitä tulee itselle hyvä mieli. Teen itsekin vapaaehVOIDAAN MUUTTAA.” toistyötä juuri siksi: se lisää omaa hyvinvointiani. ole mikään klisee vaan ihan totta, että – Vaikka vertaistuki ei ratkaise kenenPäivi suosittelee vapaaehtoistoimintaa antaessaan saa, Sirpa sanoo. kään ongelmaa, moni omainen sanoo, kaikille, jotka haluavat auttaa itseään että omaa tuskaa auttaa tieto siitä, että on ja myös parantaa maailmaa auttamalla SIRPA JA PÄIVI OVAT molemmat olemassa vertaisia, Päivi pohtii. muita. pitkän linjan tekijöitä myös hallitustoi– Mitä enemmän mielenterveysasimijoina. OMAKOHTAISIIN KOKEMUKSIIN oista puhutaan ja myös omaisten asioita Molemmat ovat olleet pitkään hallipohjautuva vapaaehtoistyö voi joskus ol- tuodaan esille, sitä paremmaksi psyyktuksen jäsenenä omissa FinFamin la rasite. Miten Sirpa ja Päivi jaksavat vakisesti sairastuneen ja omaisten asemaa paikallisyhdistyksissään: Sirpa Varsipaaehtoisina? voidaan muuttaa. nais-Suomen mielenterveysomaiset – – Omaa ajankäyttöä ja jaksamista Teksti: Elina Jäntti FinFamin hallituksessa ja Päivi FinFami täytyy ajatella. Ei voi ajatella, että koko Uusimaa – Omaiset mielenterveyden toiminta on minun varassani, vaan tukena hallituksessa. muitakin tekijöitä onneksi löytyy. Myös Sirpa vaikuttaa myös valtakunnallisessa se auttaa, että oma tilanne omaisena on Mielenterveysomaisten keskusliitto – jo helpompi, Sirpa sanoo. FinFamin hallituksessa. Päiviä auttavat jaksamaan onnistu– Vaikka hallitustyö ei ole samalla miset. Omien kokemusten jakaminen tavalla vertaistoimintaa kuin vaikkapa on opettanut avoimuutta, josta on ollut ryhmien ohjaaminen, koen sen silti hyötyä muussakin elämässä. 20 LABYRINTTI223_018-021.indd 20 2/2023 27.9.2023 13:28:28

2/2023 LABYRINTTI223_018-021.indd 21 21 27.9.2023 13:28:29

FinFamin uudet VAPAAEHTOISTOIMINN MUODOT Erilaisten vapaaehtoistehtävien kehittäminen on tärkeää, jotta yhä suurempi joukko vapaaehtoisia löytää mukaan toimintaan. Artikkelissa esitellään FinFamin uusia vapaaehtoistoiminnan muotoja, joista osan voi toteuttaa etänä oman aikataulun mukaisesti ja osan perinteisesti kasvokkain. N iin paljon kuin on vapaaehtoistoiminnasta kiinnostuneita ihmisiä, on myös erilaisia ajatuksia ja mielenkiinnon kohteita. Toiset vapaaehtoiset haluavat vaikuttaa ja toimia oman aikataulunsa mukaisesti etänä, toiset taas yhteisöllisesti ja lähikontaktissa muiden kanssa. Monipuoliset ja mielenkiintoiset vapaaehtoistoiminnan muodot lisäävät vapaaehtoistoiminnan houkuttelevuutta. Perinteisen kasvokkain ja pitkäaikaisesti tehtävän vapaaehtoistoiminnan rinnalle onkin tärkeää löytää ja kehittää myös uudenlaisia vapaaehtoistoiminnan tapoja ja malleja. Vaikuta ja tuo oma äänesi kuuluviin FinFamin vapaaehtoisilla on nyt mahdollisuus kertoa kokemuksiaan ja jakaa ajatuksiaan verkossa Howspace-alustalla. Uusi vapaaehtoistoiminnan muoto, Vaikuttamisen Väylä - Omaisen ääni kuuluviin, tarjoaa upean väylän vaikuttaa ja tuoda oma kokemusääni kuuluviin. Jos haluat osallistua tähän vapaaehtoistoimintaan, kerro aluksi kiinnostuksesi oman alueesi FinFami-yhdistyksen vapaaehtoiskoordinaattorille. Tämän jälkeen saat sähköpostiisi liittymiskutsun Howspace-alustalle. Alustalla näkyy ajankohtainen mielenterveysomaisten tilanteeseen liittyvä teema tai kysymys, mihin vapaaehtoinen kertoo oman kokemuksensa tai vastauksensa kirjallisesti. 22 LABYRINTTI223_022-023.indd 22 Yksittäiseen aiheeseen vastaaminen tapahtuu Howspace-alustan työtilassa, joka on auki noin kahden viikon ajan. Tämän jälkeen työtila sulkeutuu. Muut eivät näe toisten vapaaehtoisten kirjoituksia, eikä niihin laiteta henkilötietoja. Osallistumalla annat lisää tietoa FinFamin edunvalvontatyöhön ja edistät mielenterveysomaisten asian ja äänen esille tuomista. Työtilan sulkeuduttua vastaukset kerätään ja niitä käytetään esimerkiksi mielipidekirjoituksen kirjoittamiseen, omaistoiminnan suunnitteluun ja kehittämiseen, raportointiin ja artikkeleiden kirjoittamiseen. Kerro oma tarinasi Millainen on Sinun tarinasi psyykkisesti sairastuneen läheisenä? Voit kirjoittaa oman tarinasi ja kertoa kokemuksistasi esimerkiksi sairastuneen puolisona, vanhempana, lapsena, sisaruksena, isovanhempana, ystävänä tai muuna läheisenä. Tarinasi muodon, tyylin ja pituuden voit itse päättää. Voit käyttää apuna FinFamin verkkosivuilta löytyviä esimerkkikysymyksiä tai kertoa tarinasi juuri siitä näkökulmasta, joka on ollut sinulle merkityksellinen. Järjestö hyödyntää otteita tarinoista omais- ja mielenterveystyön kehittämisessä ja edunvalvonnassa. Niitä käytetään esimerkiksi sosiaalisen median kanavissa sekä päättäjille ja ammattilaisille suunnatuissa puheenvuoroissa. Minun tarinani -verkkosivu on tehty, jotta mahdollisimman moni voi kertoa tarinansa ja antaa näin oman kokemuksensa osaksi mielenterveysomaisten hyväksi tehtävää vaikuttamistyötä. Tavoitteena on lisätä päättäjien ja ammattilaisten ymmärrystä omaisten kokemuksista ja tuen tarpeesta silloin, kun läheinen sairastuu psyykkisesti. Minun tarinani -sivun löydät: finfami. fi/minuntarinani Sinustako Mahdollisuuksien markkinoija Mahdollisuuksien markkinoijat ovat vapaaehtoisia, jotka käyvät esimerkiksi oman alueensa mielenterveys- ja päihdetyön yksiköissä esittelemässä Mahdollisuuksia-verkkopalvelua sekä FinFamiyhdistyksen toimintaa.​Omakohtaista kokemusta omaistilanteesta ei tarvita. Halu lisätä tietoa mielenterveysomaisten tukimahdollisuuksista riittää. ​ Mahdollisuuksien markkinoija on jo aikaisemmin FinFamissa koulutuksen saanut vapaaehtoinen tai kokemustoimija, joka haluaa löytää itselleen uuden vapaaehtoistoiminnan muodon sekä saada lisäkoulutusta ja lisää esiintymisvalmiuksia. Mahdollisuuksien markkinoija käy läpi täydennyskoulutuksen, joka on suunniteltu FinFamin Recovery-hankkeessa yhteistyössä kokemustoimijoiden kanssa. Koulutuksen avulla vapaaehtoinen saa kattavan kuvan FinFamin verkkopalveluista ja Mahdollisuuksia -sivustosta, mitä voi hyödyntää myös muussa vapaaehtoistoiminnassa sekä oman hyvinvoinnin tukena. Koulutuksen läpikäytyään vapaaehtoinen saa valmiudet toteuttaa 2/2023 27.9.2023 13:30:55

NNAN FINFAMI TARJOAA MONIA MAHDOLLISUUKSIA MERKITYKSELLISEEN JA MIELEKKÄÄSEEN VAPAAEHTOISTOIMINTAAN. Vapaaehtoisena voit auttaa esimerkiksi viestinnässä ottamalla valokuvia tai toimimalla niissä mallina. Järjestössä on kehitetty myös monia uusia vapaaehtoistoiminnan muotoja. FinFamin verkkopalveluiden esittely- ja markkinointikäyntejä sekä valmiit materiaalit näille käynneille. Vapaaehtoisten esittelykäyntien avulla ​ saavutetaan ammattilaisia, joita somekampanjat eivät tavoita​. Samalla saadaan vietyä ammattilaisille tietoa ja ymmärrystä siitä, että FinFamin Mahdollisuuksia-palveluun ohjaaminen on helppo tapa huomioida mielenterveysomaisia kiireisessäkin tilanteessa tai jos ei tiedä, mitä tukea omaisille pitäisi tarjota​. Ensimmäinen Mahdollisuuksien markkinoija -koulutus järjestetään tiistaina 21.11.2023 etänä. Jos kiinnostuit, ota yhteyttä oman alueesi FinFami-yhdistyksen vapaaehtoistoiminnan koordinaattoriin.   Voit toimia vapaaehtoisena tuetulla lomalla FinFami järjestää yhdessä Maaseudun terveys- ja lomahuollon MTLH ry:n 2/2023 LABYRINTTI223_022-023.indd 23 kanssa vuosittain neljä tuettua lomaa. Tämä on uusi vapaaehtoistoiminnan muoto, jossa FinFamin vapaaehtoinen toimii lomaohjaajana. Tuetulla lomalla vapaaehtoisen tehtävänä on tukea lomalaisten ryhmäytymistä ja mahdollistaa vertaistuki sekä kannustaa lomalaisia osallistumaan ryhmän yhteiseen toimintaan. Vapaaehtoisen tulee huomioida ja hyväksyä erilaiset lomalaiset ja lomailutavat sekä kohdella kaikkia tasavertaisesti ja kunnioittavasti. Vapaaehtoinen noudattaa vaitiolovelvollisuutta loman aikana ja loman jälkeen. Seuraavat lomat toteutuvat vuonna 2024, mutta vapaaehtoistehtävään voi hakea jo tämän vuoden puolella. Haluatko kulttuurikaveriksi Kulttuurikaveri/kohtaava kaveri -toiminta on uusi kehitteillä oleva vapaaehtoistoiminnan muoto, jossa vapaaehtoinen tapaa mielenterveysomaista luonnossa liikkumisen, kahvittelun tai kulttuuritoimintaan osallistumisen muodoissa. Toiminnan tarkoituksena on edistää läheisen hyvinvointia kulttuurin ja luonnossa liikkumisen kautta. Toiminta mahdollistaa sosiaalisten kontaktien saamisen kodin ulkopuolelta ja vahvistaa kuulluksi ja kohdatuksi tulemisen kokemusta. Se vahvistaa voimavaroja vertaistuen, kokemusten jakamisen ja liikunnan keinoin. Aiheesta tiedotetaan lisää myöhemmin. Jos sinulla on kysyttävää FinFamin vapaaehtoistoiminnan muodoista tai haluat tietää, miten voit ilmoittautua kiinnostavaan vapaaehtoistehtävään, ole yhteydessä salla.ristolainen@finfami.fi Teksti:I Salla Ristolainen Kuva: Satu Kemppainen Kirjoittaja on Mielenterveysomaisten keskusliitto – FinFamin vapaaehtoistoiminnan asiantuntija. 23 27.9.2023 13:30:56

”Ollaan aika rohkeasti koke kaikkea UUTTA JA ERILA Vapaaehtoistoiminnalla on iso merkitys FinFamin kaltaiselle järjestölle. Vapaaehtoisten roolin toivotaan tulevaisuudessa myös kasvavan ja kehittyvän. 24 LABYRINTTI223_024-027.indd 24 2/2023 27.9.2023 9:46:32

okeiltu LAISTA” F inFami Uusimaa ry:llä on listoillaan noin 40 aktiivista vapaaehtoista. He saavat vapaasti valita, millaisiin asioihin panostavat. Yksi suosituimmista tehtävistä on kokemusasiantuntijan rooli. Siinä vapaaehtoiset ovat yhdistykselle korvaamattomia, ja se on myös osa-alue, johon yhdistyksessä panostetaan ja johon vapaaehtoisia koulutetaan. – Tällainen vapaaehtoistyö antaa meille myös tietoa siitä, mitä kentällä tapahtuu. Lisäksi helpottaa työtämme, kun vapaaehtoiset osallistuvat erilaisiin tapahtumiin tai ohjaavat omaisryhmiä, sanoo Leif Berg. Berg työskentelee FinFami Uusimaan toiminnanjohtajana. FinFami Uusimaahan yhteydessä olevat omaiset voivat tilata tuki- ja neuvontapalvelun lisäksi kokemusasiantuntijatapaamisen. Leifin mukaan useimmat omaiset valitsevat sentyyppisen vapaaehtoisen, jolla on kokemusta samankaltaisesta tilanteesta kuin heillä. – Kokemusasiantuntijatapaaminen on meille hyvin tärkeää toimintaa ja paljon käytetty palvelu. Ensimmäinen tapaaminen on aina FinFami Uusimaan tiloissa, mutta sen jälkeen vapaaehtoinen ja omainen voivat sopia aikataulut keskenään ja tavata, kun heille parhaiten sopii – joko yhdistyksen tiloissa tai muualla. Se, miten yhdistys Leifin mukaan haluaisi vapaaehtoisia hyödyntää, ovat tulevien hyvinvointialueiden edustajistot. FinFamin äänen olisi tärkeä kuulua niissä, mutta työntekijät eivät repeä kaikkiin työryhmiin. Siinä kaivattaisiin vapaaehtoisten apua. – Mietimme tälläkin hetkellä, miten saisimme omaisia edustajiksi eri työryhmiin. Työryhmiä on paljon, ja Uusimaa on suuri alue. Yhdistys voisi mielestäni tukea vapaaehtoisia tällaisiin työryhmiin, ja he edustaisivat yhdistystä näissä tapaamisissa. SIINÄ VAIHEESSA, KUN vertaistukitoiminta ei vielä ollut niin vakiintunutta, sairaalat ja avohoidon yksiköt kääntyivät FinFamin puoleen aina, kun heillä oli tarvetta omaisten tuelle ja vertaistuelle. – Kokemusasiantuntijatapaaminen on meille hyvin tärkeää toimintaa ja paljon käytetty palvelu, sanoo Leif Berg. 2/2023 LABYRINTTI223_024-027.indd 25 – Nykyään sairaaloilla ja avohoidon yksiköillä on usein omat omaiskokemusasiantuntijat, joihin he ovat suoraan yhteydessä. Omaisten vapaaehtoistoiminta alkoi kehittyä niihin aikoihin, kun omaisjärjestöt perustettiin. FinFami Uusimaa ry perustettiin vuonna 1988, mutta vanhin kaikista omaisten järjestöistä on Turun yhdistys, joka perustettiin neljä vuotta aiemmin. FinFami Uusimaa ry:ssä omaisten vapaaehtoistoimintaa on kokeiltu monella eri tavalla: omaiset ovat kertoneet kokemuksistaan terveydenhuollon ammattilaisille erilaisissa tilaisuuksissa, on järjestetty erilaisia vapaaehtoisten ohjaamia ryhmiä ja yhdistyksen alkuvaiheessa kokeiltiin jopa omaisten päivystävää puhelinta. – Ollaan aika rohkeasti kokeiltu kaikkea uutta ja erilaista, vaikka osa toiminnasta onkin lopahtanut matkan varrella. Mutta aina yhdistyksen toimintaan on kuulunut vapaaehtoistyö. Pari vuotta sitten otimme käyttöön tämän yksilötapaamisen, jossa omainen ja kokemusasiantuntija kohtaavat. FINFAMI UUSIMAA RY:SSÄ yhdellä työntekijällä on vastuualueena vapaaehtois- ja kokemusasiantuntijatoiminta, jota hän koordinoi. Vapaaehtoisille järjestetään myös omia tapaamisia sekä työnohjausta ja virkistystä. Leif kertoo, että omaisilta on tullut toiveita liittyen muun muassa edunvalvontaviestintään ja siihen, millä tavoin omaisia voisi auttaa kriisin keskellä. Toiveet muokkaavat vapaaehtoisten koulutusta ja sitä, miten heitä voidaan vapaaehtoistyössä tukea. – Aika usein kyselemme omaisilta, olisiko heillä kiinnostusta tehdä tämäntyyppistä työtä. Eli tilanne ei ole se, että vapaaehtoisia tulisi ovista ja ikkunoista. Lisäksi aluekohtaista vaihtelua on paljon. Joillekin paikkakunnille kerääntyy useampia innokkaita vapaaehtoisia, kun taas toisilla paikkakunnilla heitä voi olla vaikeampaa löytää. Leif muistuttaa, että vapaaehtoisia pitää myös ohjata ja kouluttaa, ja se on yhdistyksen vastuulla. – Esimerkiksi omaisten ryhmän ohjaaminen vaatii vapaaehtoiselta paljon. Vapaaehtoisilla on kuitenkin paljon sellaista kokemusta ja tietämystä, jota työntekijöillä ei ole; yksi tärkeimmistä 25 27.9.2023 9:46:33

Suomen psykiatrisissa sairaaloissa, ja on saanut valtakunnallisesti tutustua siihen, miten asiat hoituvat eri paikkakunnilla. – Lisäksi olen ollut mukana tekemässä kansainvälistä yhteistyötä. Yhteistyö VAPAAEHTOISILLA ON esimerkiksi PALJON SELLAISTA Ruotsin kanssa on ollut tiivistä. KOKEMUSTA JA Vaihdoimme TIETÄMYSTÄ, JOTA paljon ideoita TYÖNTEKIJÖILLÄ EI OLE; muiden maiden YKSI TÄRKEIMMISTÄ ON, kollegoiden kanssa. Siinä MITEN OMAISTA VOI pääsi näkemään HUOMIOIDA KAIKISTA aitiopaikalta, PARHAITEN. mitä psykiatrinen työ on Euroopassa. Leifin mukaan Pohjoismaissa mielenterveysongelmiin ja omaisten rooliin liittyvät ongelmat ovat pääsääntöisesti samankaltaisia. Kokemusasiantuntijuutta – Minulta kysyttiin 1990-luvun alussa, enkö voisi tulla tekehyödynnetään kaikissa Pohjoismaissa. mään hommia edes puoleksi vuodeksi – organisoimaan toi1990-luvulta asti FinFamin kautta mintaa, että se saataisiin käyntiin. Siitä puolesta vuodesta on kontaktoidut omaiset ovat kertoneet ja nyt 33 vuotta, kertoo FinFami Uusimaan toiminnanjohtaja Leif Berg. kuvailleet erilaisissa seminaareissa hoitohenkilökunnalle, mitä he olisivat tarvinneet ja miten heitä voisi hyödyntää on, miten omaista voi huomioida kaikista järjestöjen avustuskeskuksen, rahoitusta omaistensa hoidossa. parhaiten. juuri siitä syystä, että toiminnassa olevien Vapaaehtoisuus vaatii myös siinä omaisilla oli tietoa ja ymmärrystä hakea ALALLA ON OLLUT NÄHTÄVISSÄ mielessä paljon, että yleensä omaisena STEA:lta toiminta-avustusta. myös toisenlaista kehitystä: rahahanat oloon liittyvät kokemukset ovat vaikeita – Minulta kysyttiin 1990-luvun alussa, ovat tiukentuneet, byrokratian osuus on ja kuormittavia. enkö voisi tulla tekemään hommia edes kasvanut ja kaikkea pitää pystyä mittaa– Vapaaehtoisena toimiminen voi olla puoleksi vuodeksi – organisoimaan maan. hyvinkin raskasta. Se muistuttaa koko toimintaa, että se saataisiin käyntiin. Siitä – Veikkauksen rahapelimonopolin ajan siitä, missä tilanteessa henkilö on puolesta vuodesta on nyt 33 vuotta. purkaminen tulevina vuosina vaikuttaa itse ollut. Jossakin vaiheessa omaisrooAjat olivat silloin hyvin toisenlaiset, isosti FinFamin kaltaisten järjestöjen lista olisi hyvä luopua ja antaa itselleen Leif sanoo. STEA rahoitti ennakkoluuavustukseen. Siinä on paljon miettimistä, niin sanotusti oikeus elää omaa elämää. lottomasti myös uusia hankkeita, ja niitä miten avustukset tulevaisuudessa jaetaan. Vapaaehtoistoiminnassa voi olla se pohdittiin välillä myös yhdessä rahoitNykyään on myös paljon rajatumpaa, huono puoli, että me tavallaan koko ajan tajan kanssa mihin rahoja myönnetään. Se tulee muistutamme omaista tämän omaisroo– Silloin perustettiin erilaisia asumisvarmasti näkymään jatkossa, varsinkin lista. yksiköitä ja palvelukoteja. Muun muassa STEA:n yhdistyksille jaettavien projektihelsinkiläisille mielenterveyskuntoutujille avustusten myöntämisessä. LEIF BERG KERTOO PÄÄTYNEENSÄ tarkoitettuja asumispalveluita tarjoava Leif ei uusjakoa enää näe, sillä hän FinFami Uusimaahan töihin vähän vaNiemikotisäätiö, joka perustettiin siirtyy ensi vuonna eläkkeelle. hingossa. vuonna 1983, kehitteli tuolloin asumisEi hän silti katso tulevaisuutta pessi– Tein vielä lastensuojelutyötä, kun yksiköitä Helsingissä. STEAsta saatettiin mistisesti: parempaan on menty koko veljeni sairastui 1990-luvun alussa skitlaittaa viestiä, että tämän kaltaiselle palve- ajan. sofreniaan. Silloin kiinnostuin enemmän lulle olisi lisätarvetta, voisitteko miettiä – Perhetyö ja omaisten rooli on alettu näistä asioista. Toki myös toinen siihen ratkaisua. nähdä. Samoin hoitopolitiikka on muutvanhempani oli järjestöihminen, joten Leif kehuu FinFamia ”järjettömän tunut pikkuhiljaa, sillä nykyään pitää tunsin järjestömaailman sitä kautta. hienoksi työpaikaksi”, jossa hän on kuunnella asiakasta. Leif muistelee, että FinFami Uusimaa saanut nähdä, mihin mielenterveysTeksti: Laura Koljonen ry oli ensimmäinen omaisten järjestö, omaisten palvelut ovat kehittyneet. Hän Kuvat: Vilho Malmi joka sai STEA:n, eli Sosiaali- ja terveyskertoo vierailleensa suunnilleen kaikissa 26 LABYRINTTI223_024-027.indd 26 2/2023 27.9.2023 9:46:43

Hopeaharju | Hopeakoto | Hopeapuisto Sinulle omaa elämää Meillä Hopeissa asiakas on oman elämänsä päähenkilö Yksilöllistä ja itsenäistä arkea tukevaa hoivapalvelua ikäihmisille ja mielenterveyskuntoutujille Noormarkussa sekä Ulvilassa. p. 040 575 5095, mari.kurppa@hopeat.fi hopeaharju.fi, hopeakoto.fi, hopeapuisto.fi 4o Niemikotisäätiö – yhdessä 40 vuotta Tuettua asumista, aktiviteetteja ja valmennusta helsinkiläisille mielenterveyden häiriöistä toipuville jo vuodesta 1983 lähtien  niemikoti.fi 2/2023 LABYRINTTI223_024-027.indd 27 27 27.9.2023 9:46:43

PUHEENJOHTAJA Anita Ruutiainen Vapaaehtoistoiminta antaa paljon M KUVA: SUVI-TUULI KANKAANPÄÄ e pohjalaiset olemme aina tottuneet harrasta- yhdistystoiminnassa jo lapsuudessa. Sen jälkeen seurasi pitkä maan ”kökkätöitä” eli talkootöitä. Naapuria tauko vapaaehtoistoiminnasta, koska oman arjen pyörittäminen on autettu ja siten on muodostunut yhteivei paljon aikaa. Vasta tyttäreni vakava psyykkinen sairastusöllisyys. Nykyään naapuriapu on vähenminen sai minut etsimään apua omaan ahdistukseeni ja onneksi tynyt huomattavasti, mikä johtuu osin yhteis- tyttäreni terapeutti ohjasi minut nykyään FinFami Pohjanmaa kuntarakenteiden muutoksesta. Enää ei -nimellä tunnettuun yhdistykseen. tarvita kylästä väkeä perunamaan nostoYhdistys on ollut todella merkitykpuuhiin tai viljapellon puintiin, vaan tämä sellinen tukija mielenterveysomaisen tehdään koneiden avulla. Se on sikäli matkallani. Kun sairaus astui perheesurullista, sillä näin ei enää muodostu seemme, sain sieltä ensimmäisen avun samanlaisia kyläyhteisöjä kuin ennen. omaan tuskaani. Aluksi kävin omaisneuYhteisöjä, joissa huomiomme toisemme vojan luona keskustelemassa ja siitä siirja tarjoamme apua sitä tarvitsevalle. ryin vertaistukiryhmään. Ryhmässä sain Onneksi Suomi on yhdistysten ja todella hyvän ja lämpimän vastaanoton seurojen luvattu maa, jossa kukin voi sekä paljon tukea. Huomasin, että en ole harrastaa vapaaehtoistoimintaa halujensa yksin vaikeuksieni kanssa. ja voimiensa mukaan. Näin muodostuu Koska olin joutunut työttömäksi pian myös uusia yhteisöjä ja voimme tuntea tyttäreni sairastumisen jälkeen, minulla kuuluvamme yleishyödyllistä toimintaa oli runsaasti aikaa. Osallistuinkin innoktekevien joukkoon. kaasti yhdistyksessä järjestettyihin tapahMonet järjestöt, seurat ja yhdistykset tumiin. Minussa heräsi myös halu toimia hakevat vapaaehtoistoimijoita erilaisiin vapaaehtoisena. Niinpä hakeuduin Prostehtäviin. Tämä on tärkeää, koska vapaapect-koulutukseen ja myöhemmin myös ehtoiset voivat täydentää järjesProspect-ohjaajan koulutuktöjen toimintaa. Vapaaehtoistoiseen. Edelleen olen hyvin hurahKOKEMUKSESTA VOIN SANOA, minnan merkitystä yhdistysten tanut Prospectiin. Toivoisinkin, ETTÄ VAPAAEHTOISTOIMINTA ON toiminnassa ei voikaan vähäettä kaikki omaiset, jotka tuntevat TODELLA PALKITSEVAA. tellä. Monesti juuri vapaaehtoisilta ahdistusta hakeutuisivat kyseiseen saadaan ideoita toiminnan kehittäkoulutukseen. Se antaa uskoa tulemiseen. vaisuuteen ja voimia jatkaa eteenpäin. On erilaisia tehtäviä, joissa vapaaehtoistoimijat ovat vältMyöhemmin olen saanut toimia useita vuosia sekä valtatämättömiä. Näitä ovat esimerkiksi kokemustoimijatehtävät kunnallisen FinFamin että paikallisen FinFami Pohjanmaan sekä vertaisryhmissä ja -koulutuksissa toimiminen. Omakohpuheenjohtajana. Tämäkin on ollut minulle mieluisaa vapaataista kokemusta ei kuitenkaan aina tarvita. Järjestöt tarvitehtoistyötä, sillä siinä näkee aitiopaikalta, miten yhdistykset ja sevat vapaaehtoisia ja toivon, että mahdollisimman moni keskusliitto kehittyvät. löytäisi itselleen sopivan tavan auttaa. Kokemuksesta voin Arvostan paljon kaikkia vapaaehtoistoimijoita, jotka pyyteetsanoa, että vapaaehtoistoiminta on todella palkitsevaa. Monesti tömästi antavat omaa aikaansa jonkun asian hyväksi ja näin voimaantuu itsekin, kun jakaa omia kokemuksiaan toisille kehittävät omalla osaamisellaan toimintoja. Yhteiskunta saman kohtalon omaaville. muuttuu ja meidän on pysyttävä kehityksessä mukana, ja tässä Mutta miten minusta tuli vapaaehtoinen? Olen ollut mukana vapaaehtoiset voivat olla apuna. Kiitos kaikille vapaaehtoisille! 28 LABYRINTTI223_028-029_Puheenjohtaja.indd 28 2/2023 27.9.2023 13:32:56

Katja Grönberg palkittiin työstään mielenterveysomaisten hyväksi Kanta-Hämeen FinFamin omaistyöntekijä Katja Grönberg on tehnyt kymmenen vuoden ajan ansiokasta ja merkittävää työtä mielenterveysomaisten hyvinvoinnin edistämiseksi sekä omaisten ja heidän perheidensä tilanteiden tukemiseksi. Hänet palkittiin työstään FinFamin hopeisella ansiomerkillä. 2/2023 LABYRINTTI223_028-029_Puheenjohtaja.indd 29 KUVA: KIM GRÖNBERG F inFami Kanta-Hämeen mielenterveysomaiset juhlisti aiemmin tänä vuonna yhdistyksen pitkäaikaista omaistyöntekijää, Katja Grönbergiä. Grönberg on ansioitunut sekä omaisten yksilötuen ja omaisneuvonnan että vertaistukiryhmien ja omaisille suunnattujen koulutusten tuottamisessa. Hän on tuonut mielenterveysomaisten haastaviin ja usein kroonistuneisiin elämäntilanteisiin ammatillisesti orientoitunutta tukea sekä toivon näkökulmaa. – Aloittaessani vuosikymmen sitten työni Kanta-Hämeen FinFamissa en voi sanoa olleeni täysin ummikko, vaikka vaihdoinkin työni kaupalliselta alalta ja kouluttauduin täysin erilaisiin kuvioihin, kertoo Grönberg. – Jo lapsuudessani totuin ihmisten erilaisuuteen ja siihen, että meillä kaikilla on erilaisia haasteita elämässämme. Asuin kerrostalossa, jossa tuli esille ihmisten koko ongelmien kirjo ja niiden vaikutukset. Myöhemmin olen ymmärtänyt, että tämä on vaikuttanut minuun vahvasti. Grönbergin äiti työskenteli sen aikaisella tittelillä mielisairaanhoitajana ja antoi tyttärelleen yhden ohjeen. – Kun aloitin työelämässä, äitini sanoi: ’Muista Katja, että voit olla ainoa ihminen, jonka asiakas kohtaa päivän aikana, kohtele siis häntä hyvin’. Ja niin minä tein. – Äiti tiesi, mistä puhui, vahvistaa Grönberg. Grönberg on kohdannut vuosien aikana satoja eri-ikäisiä omaisia ja ollut mukana heidän elämässään välillä lyhyen, välillä pidemmän ajan. – Olen äärettömän otettu siitä luottamuksen määrästä, jota minua kohtaan on osoitettu. Olen kiitollinen siitä, että olen saanut tutustua niin moneen ihanaan ihmiseen surujen ja ilojen kanssa. – Olen kulkenut rinnalla, niin kauan kuin minua on tarvittu ja luokseni on saanut aina palata. Sylini on ollut auki ja tulee olemaan, hän jatkaa. Työssään Grönberg on halunnut kehittyä, jotta hän voi yhä paremmin auttaa kohtaamiaan mielenterveysomaisia. Silti hän korostaa armollisuutta itseä kohtaan. – Paljon olen oppinut ja kehittynyt ja vaikken tulisi koskaan valmiiksi, niin tiedän riittäväni, näin keskeneräisenäkin. – Kiitän saamastani ansiomerkistä ja toivotan kaikille hyvää elämää vaikeuksista huolimatta, hän päättää. Teksti: Katja Hakasaari 29 27.9.2023 13:32:57

FinFamilaiset osallistuivat PROSPECT-ohjaajakoulutukseen Madridissa Neljä finfamilaista osallistui EUFAMIn koulutukseen Madridissa. Vapaaehtoiset Prospect-ryhmänohjaajat Mauno ja Nelli sekä FinFamin vapaaehtoistoiminnan asiantuntija Salla Ristolainen kertovat kokemuksistaan ja siitä, millaisia ajatuksia koulutus herätti. Sallan terveiset: Prospect - upeaa eurooppalaista yhteistyötä Aloitin maaliskuun lopussa Mielenterveysomaisten keskusliitto – FinFamin vapaaehtoistoiminnan asiantuntijana. Ilokseni pääsin heti kuukauden päästä osallistumaan Euroopan Omaisjärjestöjen liitto EUFAMIn (European Federation of Associations of Families of people with Mental illness) Prospectohjaajakoulutukseen Madridiin. Meitä lähti matkaan neljä, minun lisäkseni upeat ja kokeneet Prospect-ohjaajat Alti, Nelli ja Mauno. Tapasimme toisemme lentokentällä ja ehdimme tutustua hieman ennen koneen lähtöä. Perille päästyämme meitä odotti tiiviit ja hyvin rakennetut päivät ohjaajakoulutuksessa ja Prospectin eri osioihin tutustumisessa.   Prospect on eurooppalaisena yhteistyönä kehitetty vertaistukea tarjoava ryhmämalli, joka tukee mielenterveysomaisten hyvinvointia. Se lisää itseluottamusta ja jaksamista sekä parantaa ryhmässä mukana olleiden elämänlaatua. Tutkimukset myös osoittavat, että ryhmään osallistuminen lisää selviytymisvalmiuksia ja elämänhallinnan taitoja. Ryhmän ohjaajana toimivat vertaisohjaajat eli henkilöt, joilla on omaa kokemusta siitä, kun läheinen sairastaa psyykkisesti. Ryhmänohjaajat ovat saaneet tehtäväänsä koulutuksen ja työnohjausta. Omakohtainen kokemus auttaa heitä ymmärtämään ryhmäläisiä myös tunnetasolla. Madridin Prospect-ohjaajakoulutukseen osallistui 58 osallistujaa 13 Euroopan maasta. Prospectin eri osioiden mukaisesti osallistujia oli kolmesta eri ryhmästä eli joukossa oli mielenterveysomaisia, mielenterveyskuntoutujia sekä sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia. Osa koulutuspäivistä oli koostettu niin, että työskentelimme yhtenä ryhmänä ja osa taas niin, että menimme omiin ryhmiimme. Itse olin Prospectin ammattilaisryhmässä. Viimeisenä päivänä kokoonnuimme yhteen Common groun- MADRIDIN PROSPECTOHJAAJAKOULUTUKSEEN OSALLISTUI 58 OSALLISTUJAA 13 EUROOPAN MAASTA. 30 LABYRINTTI223_030-031_Madrid.indd 30 2/2023 27.9.2023 13:34:11

Mauno esittelemässä FinFamissa kehitettyjä tunnekortteja. diin eli Yhteiseen pohjaan. Tämä on Prospectin osio, joka kokoaa kaikki kolme ryhmää keskustelemaan ”saman pöydän ympärille”.   Koin erittäin suurta ylpeyttä Maunon esitellessä sitä, mitä suomalaisen kehitystyön tuloksena Prospectissa oli saatu aikaan. Näistä esimerkkeinä tunnekortit sekä Altin ja Nellin luoma eProspect, joka toteutuu täysin verkossa, etäyhteyksin. EProspectia kehitetään edelleen ja kurssi aiotaan viedä Howspace-verkkoalustalle, jolloin se saadaan vielä toimivammaksi ja vuorovaikutteisemmaksi. Kiitollisin mielin ja Prospectista innostuneena. OLI HIENOA, ETTÄ PAIKAN PÄÄLLÄ OLI OSALLISTUJIA MONESTA ERI MAASTA JA SAIMME JAKAA KOKEMUKSIA JA KÄYTÄNTÖJÄ ERI TOIMIJOIDEN KANSSA. Maunon terveiset: Prospect elää ja voi hyvin! EUFAMI:n kolmipäiväinen Prospect-ohjelmien päivitys- ja koulutustapahtuma Madridissa antoi vahvan todistuksen siitä, että kaksikymmenvuotias Prospect-ohjelmakokonaisuus tosiaan ’ elää ja voi hyvin’. Sen todisti jo se, että melkein 60 edustajaa jokaisesta eri Prospect-ohjelman osa-alueelta kokoontui viimeisenä kokouspäivänä ’Yhteisen pohjan’ (Common Ground) ympärille. Prospect-perhe oli koolla! Oman, viidentoista vuoden Prospect-tuttavuuteni jälkeen se oli koskettavin hetki. Tähänhän omaisjärjestöjen työn tavoite on tähdännyt: Tulla kuulluksi ja nähdyksi, kaikki yhtä tärkeinä, kaikki toimimassa sairastuneen ja omaisen parhaaksi. Itse iloitsin erityisesti siitä, että meidän suomalaisten ryhmä edusti vahvasti uutta Prospect-sukupolvea. Keskusliitto on ollut tunnollisesti mukana ns. perus-Prospectin (Family and Friends) päivitystyössä tuoden mukaan innovatiivisia elementtejä. Itse totesinkin johdantopuheessani, miten turvallista on ’luovuttaa viestikapulani’ eteenpäin. Suomen osuutta kokouksessa täydensivät toisen Prospectohjelmien kehittäjän, Oulun Hyvän mielen talon edustajat. Oulu on keskittynyt kuntoutujien, ammattilaisten ja yhteisen pohjan uudistustyöhön. Yhdessä annoimme jälleen kerran vahvan näytteen suomalaisesta sisusta! 2/2023 LABYRINTTI223_030-031_Madrid.indd 31 Koulutuksessa oli mukana osallistujia Suomesta, FinFamista ja Oulun Hyvän mielen talolta. Nellin terveiset: Kohtaamisia ja uusia ideoita Prospect-matka Madridiin oli mielenkiintoinen kokemus. Oli hienoa, että paikan päällä oli osallistujia monesta eri maasta ja saimme jakaa kokemuksia ja käytäntöjä eri toimijoiden kanssa. Esimerkiksi yksi konkreettinen vinkki, jonka otin talteen Prospectin ohjaamiseen liittyen, oli eri värien käyttö elämänkaaren huippu- ja pohjahetkissä. Tämän avulla ymmärtää helpommin, ettei kaikki negatiiviset hetket ole sairastuneesta johtuvia, vaan jokaisella meistä on elämässään ylä- ja alamäkiä. Oli myös hienoa huomata, miten kiinnostuneita eri maat olivat eProspectista. Saimmekin Altin kanssa esitellä sitä pienen hetken viimeisenä seminaaripäivänä. Reissu oli hyvin intensiivinen ja aikataulutettu, mutta ehdimme onneksi myös käydä Madridin keskustan nähtävyyksillä metron kanssa seikkaillen. Kuvat: Gwen Crawford ja Alti Forth 31 27.9.2023 13:34:12

Yhdessä luodaan toiveikkuutta arkeen FinFamin omaisryhmien osallistujakokemuksista saatiin uutta tietoa, kun yhdentoista järjestön ja kahden oppilaitoksen muodostama Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelma (Mipa 2.0) toteutti osallistujille kyselytutkimuksen vuonna 2022. A rtikkelissa käsitellään 54 ryhmään osallistuneen henkilön kokemuksia osallistumisen vaikutuksista heidän hyvinvointiinsa. Kyselytutkimus toteutettiin ryhmien alussa ja lopussa, ja siihen vastasi FinFami Uusimaan ryhmiin vuonna 2022 osallistuneet mielenterveysomaiset. Kuudella vastaajalla kymmenestä ongelmista kärsivä läheinen oli oma lapsi, ja neljänneksellä puoliso tai kumppani. Ryhmistä etsitään voimia parempaan arkeen Alkukyselyssä osallistujilta kysyttiin monivalintakysymyksellä syitä ryhmään tulemiselle, minkä lisäksi he saivat kertoa omin sanoin, millaisiin asioihin he toivovat elämässään muutosta. Miltei seitsemän kymmenestä vastaajasta kertoi toivovansa vertaistukea ja puolet totesi tarvitsevansa tukea arjessa jaksamiseen. Melko tavallisia ryhmään tulemisen syitä olivat myös yksinäisyys sekä huoli omaan mielenterveyteen liittyvistä vaikeuksista. Tavallista oli, että osallistujat halusivat keventää jatkuvaa taakkaa, jonka ahdistus, masennus, huoli tai stressi heille aiheuttaa. Moni kertoi myös toiveekseen omien rajojen löytämisen, ja ettei elämään, mutta tavallista oli etsiä apua myös läheisen ongelmiin. Elämänlaatu ja mielen hyvinvointi kohenevat Ryhmien alku- ja loppukyselyjen vertailu paljastaa, että osallistuminen lisäsi hyvinvointia juuri niillä alueilla, joihin ryhmän toivottiin tuovan muutosta. Kun vastaajia ”OPPISIN ELÄMÄÄN OMAA ELÄMÄÄNI ENKÄ AINA HUOLEHTISI MUISTA JA JÄTTÄISI ITSEÄNI VÄHEMMÄLLE.” elämä pyörisi koko aikaa mielenterveyden haasteista kärsivän läheisen ympärillä. Ihmissuhteisiin ja toimivampaan vuorovaikutukseen toivottiin ideoita sekä arjen jaksamiseen ja rytmiin tukea. Iloa ja tulevaisuuden toivoa haettiin omaan pyydettiin arvioimaan elämänlaatua kouluarvosanoilla (4-10), oli arjen sujumisessa koettu merkittävin muutos: vastaajien keskiarvo oli noussut alkutilanteen 7,4:stä loppukyselyn 7,8:aan. Toinen selkeästi kohentunut osa-alue oli Positiivinen mielen hyvinvointi 4,5 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 Alussa Lopussa 0,5 0 32 Positiivisen mielen hyvinvoinnin yhteenlaskettu mittari oli FinFamin ryhmiin osallistuneilla (ryhmien alussa 24,1 ja lopussa 24,7) kiinnostavasti korkeampi kuin THL:n Terve Suomi ‐tutkimuksen mukaan 20–64 ‐2/2023 vuotiailla suomalaisilla yleisesti (23,3). Järjestöissä voikin olla hyvä miettiä sitä, tavoitetaanko toiminnan piiriin riittävän hyvin myös heikoimmin voivia henkilöitä. LABYRINTTI223_032-033_Janne Takala.indd 32 27.9.2023 9:52:08

kokemus perhesuhteiden laadusta. Positiivinen mielen hyvinvointi (mittarina Warwick-Edinburgh Mental Wellbeing Scale) tarkoittaa positiivisia tunteita, tyydyttäviä sosiaalisia suhteita sekä hyvää toimintakykyä. Myös näillä mittareilla katsottuna FinFamin ryhmään osallistuminen oli vastannut nimenomaan ryhmille esitettyihin toiveisiin, sillä toiveikkuus 4,5tulevaisuutta kohtaan oli vahvistunut merkittävällä tavalla. Samoin 4 arjen jaksamista kuvastava rentoutunei3,5 suuden kokemus oli kohonnut ja ryhmä 3 oli tuottanut kokemuksen asioiden 2,5 hyvästä käsittelemisestä. Positiivisen mielen hyvinvoinnin 2 yhteenlaskettu 1,5 mittari oli FinFamin ryhmiin osallistuneilla (ryhmien alussa 1 24,1 ja lopussa 24,7) kiinnostavasti 0,5 korkeampi kuin THL:n Terve Suomi 0 -tutkimuksen mukaan 20–64 -vuotiailla suomalaisilla yleisesti (23,3). Järjestöissä voikin olla hyvä miettiä sitä, tavoitetaanko toiminnan piiriin riittävän hyvin myös heikoimmin voivia henkilöitä. RYHMÄÄN OSALLISTUNEIDEN TOIVEIKKUUS TULEVAISUUTTA KOHTAAN VAHVISTUI MERKITTÄVÄLLÄ TAVALLA. kuvaa siis suurempia vaikeuksia. myönteistä muutosta ei välttämättä Ryhmään osallistuneiden kokemat tapahtunut. Esimerkiksi vastaajien resipsykososiaaliset vaikeudet vähenivät lienssissä (mitattuna sopeutumis- ja ryhmään osallistumisen myötä kaikilla palautumiskyky kokemuksilla) ei tapahPositiivinen mielen hyvinvointi mitatuilla osa-alueilla. Erityisen ilahduttunut positiivista muutosta, eikä ryhmätavaa voi pitää osallistujien huolestuneitoiminta useinkaan vaikuttanut konksuuden selkeää vähentymistä, sillä huolireettisiin asioihin kuten töiden tai opistaakan keventäminen mainittiin alkukykeluiden sujumiseen. Vakavien asioiden selyssä tavalliseksi ryhmään tulemisen käsitteleminen ryhmässä voi ainakin motiiviksi. hetkellisesti kuormittaa ihmisen arkea ja Huolien jakamisen sosiaaliseen ulottusaada hänet tiedostamaan ongelmakohtia vuuteen liittyvät kyselytulokset puoleselämässään. taan olivat ristiriitaisia. Kysyimme, ”Ihana, avoin ja kaikkia Alussa arvostava kuinka usein osallistujat kokevat itsensä ryhmä. Kaikki puheliaita, mutta myös toisia Lopussa yksinäiseksi tai yhdenvertaisiksi muiden huomiovia. Hyvä ja turvallinen ilmapiiri. Liian kanssa. Vaikka yksinäiseksi itsensä jatkulyhyet tapaamiset tälle ryhmälle. :)” vasti tai melko usein kokevien määrä Ryhmissä koettiin paljon myönteisiä väheni alku- ja loppukyselyiden välillä asioita, joista ihmiset muualla omassa kolmestatoista kymmeneen, väheni elinympäristössään jäävät liian usein vastaavasti itsensä yhdenvertaisiksi koke- paitsi. Avoimessa palautteessa moni kiitvien määrä neljällä hengellä (37 -> 34). teli aitoa vertaistukea ja toisten ihmisten Kenties jokin ryhmässä toimimisessa tai kunnioittavaa kohtaamista osallistujien toisten elämästä kuulemisessa saa oman ja ohjaajien kesken. Kritiikkiä sai lähinnä Psykososiaaliset vaikeudet Positiivisen mielen hyvinvoinnin yhteenlaskettu mittari oli FinFamin ryhmiin osallistuneilla (ryhmien alussa tilanteen vaikuttamaan eriarvoiselta. ryhmien tai tapaamisten keston lyhyys tai vähenevät 24,1 ja lopussa 24,7) kiinnostavasti korkeampi kuin THL:n Terve Suomi ‐tutkimuksen mukaan Muutokset ovat toki melko vähäisiä. tapaamismäärien vähyys. 20–64 Hyväksi‐ koettua vuotiailla suomalaisilla yleisesti (23,3). Järjestöissä voikin olla hyvä miettiä sitä, tavoitetaanko toiminnan Kyselytutkimuksessa selvitettiin myös toivottiin lisää! piiriintoimintakykyyn riittävän hyvinliitmyös heikoimmin voivia henkilöitä. psykososiaaliseen Kunnioittava kohtaaminen Teksti Janne Takala tyvien vaikeuksien muutosta ryhmän aikana. Vastaajia pyydettiin arvioimaan Ryhmätoimintaa on mielekästä tarkasPsykososiaaliset vaikeudet vähenevät viimeisen kuukauden aikana eri osatella erityisesti ryhmiin osallistuvien Kirjoittaja Janne Takala (VTM) toimii tutkialueilla kokemiaan vaikeuksia asteikolla henkilöiden toiveiden ja tavoitteiden jana Mipa 2.0vaikeuksien -järjestötutkimushankkeessa Kyselytutkimuksessa selvitettiin myös psykososiaaliseen toimintakykyyn liittyvien muutosta 1-5, jossa 1 tarkoittaa ”ei lainkaan vaikemukaan. Yllä on siksi kuvattu muutosta A-klinikkasäätiöllä. Kyselytutkimuksen ryhmän aikana. Vastaajia pyydettiin arvioimaan viimeisen kuukauden aikana eri osa‐alueilla kokemiaan ovat uksia” ja 5 ”erittäin suuriaasteikolla vaikeuksia1‐5, jossa erityisesti ryhmäläisille tärkeissä aiheissa. ja 5toteuttaneet Jurvansuu/jaen tutkivaikeuksia 1 tarkoittaa ”ei lainkaan vaikeuksia” ”erittäintutkija suuriaSari vaikeuksia / en selviydy”. Korkeampi pistemäärä Muissa mittaamissamme asioissa muspäällikkö Jouni Tourunen. selviydy”. Korkeampi pistemäärä kuvaa siis suurempia vaikeuksia. Psykososiaaliset vaikeudet (PARADISE24.fin) 2,5 2 1,5 1 0,5 0 Huoli Suru Kiinnostuneisuus Alussa 2/2023 LABYRINTTI223_032-033_Janne Takala.indd 33 Uni Väsymys Lopussa 33 27.9.2023 9:52:08

KOLUMNI Salla Ristolainen, Mielenterveysomaisten keskusliitto – FinFamin vapaaehtoistoiminnan asiantuntija Vapaaehtoistoiminnan merkitys O KUVA: MARIKA FINNE n hieman vaikeaa kuvailla vapaaehtoistoimyös oman kasvun ja kehittymisen suhteen, kun vapaaehtoinen minnan merkityksellisyyttä sen ollessa niin pääsee osallistumaan toimintaan ja tapaamaan erilaisia ihmisiä kokonaisvaltainen kokemus vapaaehtoistoiainutlaatuisine tarinoineen.   mintaa tekevälle. Myös merkitykset saattavat Vapaaehtoistoiminta tuo usein vapaaehtoiselle tärkeitä vaihdella jokaisen vapaaehtoisten välillä. Ylei- kontakteja muiden ihmisten kanssa ja sen avulla voi löytää sesti ajateltuna vapaaehtoistoiminta mahdollistaa siihen osallisjopa ystävyyssuhteita sekä yhteisön, johon kuulua. Tämän tuville mielekkään elämän ja merkityksellisyyden kokemuksen kautta vapaaehtoinen voi vahvistaa omaa hyvinvointiaan ja – se vahvistaa heidän toimijuuttaan, lisätä merkityksellisyyttä omaan lisää yhteenkuuluvuuden ja onniselämäänsä. tumisen kokemuksia sekä vähentää Vapaaehtoistoiminta tuo myös yksinäisyyttä. yhteisölle, FinFami-yhdistyksille, Vapaaehtoinen saa elämäänsä valtavaa lisäarvoa. Vapaaehtoismerkitystä, koska hän antaa aikaansa toiminnan avulla voidaan edistää ja kokemustaan asialle, jonka kokee mielenterveysomaisten elämänlaatua itselleen tärkeäksi tai johon hänellä ja hyvinvointia sekä vahvistaa heidän on jopa intohimoa. Halu auttaa on positiivisia kokemuksiaan. Yhteenyleensä yksi suurimpia syitä, miksi kuuluvuus ja yhdessä tekeminen vapaaehtoistoimintaan lähdetään luovat merkityksellisyyttä sekä yhdismukaan. tyksen toimintaan että vapaaehtoiMeillä FinFami-yhdistyksissä selle itselleen. Vapaaehtoistoiminta vapaaehtoinen pääsee auttamaan tarjoaa aktiivisen toimijan roolia, joka ja toteuttamaan toimintaa, jolla on on vapaaehtoisen oman voimaantuvaltava merkitys mielenterveysmispolun kannalta tärkeää. Vapaaehomaisille ja -läheisille. Toisten auttatoistoiminnan myötä voi myös oppia minen tuo hyvää mieltä ja tyytyuusia taitoja ja saada merkitystä väisyyden tunnetta myös omaan tuovia kokemuksia, joista on hyötyä elämään. Vapaaehtoistoiminta sekä vapaaehtoisille että yhdisVAPAAEHTOINEN SAA ELÄMÄÄNSÄ antaa tekijälleen tarkoituksen tykselle, jossa hän toimii. tunnetta, sitä että on osa itseään Kansalaisjärjestölähtöisyys MERKITYSTÄ, KOSKA HÄN isompaa ryhmää. Samalla se voi kuuluu FinFamin perustaviin ANTAA AIKAANSA JA KOKEMUSTAAN vahvistaa vapaaehtoisen itsearvoihin. Se tarkoittaa sitä, että ASIALLE, JONKA KOKEE ITSELLEEN tuntoa. järjestömme tarjoaa monipuoVapaaehtoistoimintaa voi lisia mahdollisuuksia osallistua, TÄRKEÄKSI TAI JOHON HÄNELLÄ ON tehdä monin eri tavoin. Myös tapoja tulla mukaan tekemään JOPA INTOHIMOA. FinFami-yhdistyksissä ympäri ja toteuttamaan yhdessä sekä Suomen löytyy paljon erilaisia vapaaehtoistoiminnan muotoja suunnittelemaan ja kehittämään toimintaamme. Omaisten oma ja tapoja, joista jokainen voi valita itselleen sopivimman. FinFa- toimijuus ja vapaaehtoistoiminta ovat toimintamme kivijalka ja meissa vapaaehtoinen voi monin tavoin kohdata ja tukea vertaistuki tärkein voimavaramme. Järjestömme on omaisten mielenterveysomaisia ja -läheisiä sekä kasvotusten että digikanava, jonka kautta voi tukea ja muuttaa paremmaksi omaa ja taalisessa muodossa. Tämän lisäksi on useita vapaaehtoistoivertaisten elämää sekä koko yhteiskuntaa. minnan muotoja, joissa vapaaehtoinen pääsee vaikuttamaan ja Vapaaehtoistoiminnan merkitys järjestöllemme on erittuomaan omaa ääntään, osaamistaan ja kokemustaan kuuluviin. täin arvokas. Suuret kiitokset juuri Sinulle vapaaehtoinen, olet FinFamissa vapaaehtoistoiminta antaa tekijälleen merkitystä tärkeä! 34 LABYRINTTI223_034-035_Kolumni ja jasenyhdistykset.indd 34 2/2023 27.9.2023 9:50:17

Mielenterveysomaisten keskusliitto – FinFamin jäsenyhdistykset: Mariankatu 13 a A 4 00170 Helsinki puh. 050 464 27 39 www.finfami.fi info@finfami.fi Toiminnanjohtaja Tiina Puranen puh. 040 567 0078 tiina.puranen@finfami.fi Kehitysjohtaja Minna Vuorio p. 045 800 4903 minna.vuorio@finfami.fi Asiantuntija, viestintä Marika Finne puh. 045 844 0135 marika.finne@finfami.fi Asiantuntija, järjestö- ja henkilöstöasiat Jaana Saarelainen puh. 050 464 27 39 jaana.saarelainen@finfami.fi Asiantuntija, järjestöhallinto Jan-Eerik Leppänen puh. 045 642 8510 jan-eerik.leppanen@finfami.fi Asiantuntija, vapaaehtoistyö Salla Ristolainen puh. 0400 274 624 salla.ristolainen@finfami.fi ICT-asiantuntija Magnus Erlingsson p. 040 127 9978 magnus.erlingsson@finfami.fi Asiantuntija, Vaikuttavat kumppanuudet -hanke Marianna Roine p. 040 515 6341 marianna.roine@finfami.fi LAPPEENRANTA: www.finfami.fi/finfami-mielenterveysomaiset-etelakarjala-ry/ FinFami – Mielenterveysomaiset Etelä-Karjala ry p. 040 489 0993 finfamiek.tj@gmail.com PORVOO: www.ituspy.com Itä-Uudenmaan sosiaalipsykiatrinen yhdistys ry. Mannerheiminkatu 25 B, 06100 Porvoo puh. 050 307 4844 paivi.nousiainen@ituspy.com HELSINKI: www.finfamiuusimaa.fi FinFami – Uusimaa ry. Kumpulantie 5, 00520 Helsinki Käyntiosoite: Jämsänkatu 2, 4.krs, 00520 Helsinki puh. (09) 686 0260 info@finfamiuusimaa.fi ROVANIEMI: www.lappi.finfami.fi Lapin mielenterveysomaiset – FinFami ry puh. 040 611 6816 Vastaamme parittomien viikkojen ma klo 10-14 ja parillisten viikkojen ke klo 18-20. Info.lapinmielenterveysomaiset@gmail.com HÄMEENLINNA: www.finfamikantahame.fi FinFami – Kanta-Hämeen mielenterveysomaiset ry. Suomen Kasarmi, rak. 2, h. 117 13100 Hämeenlinna toimisto@finfamikantahame.fi SEINÄJOKI: www.finfamiep.fi FinFami Etelä-Pohjanmaa ry. Huhtalantie 2, 3. krs, 60220 Seinäjoki www.finfamiep.fi JOENSUU: www.tukitupa.fi Pohjois-Karjalan mielenterveysomaiset FinFami ry Karjalankatu 4 a 2, 80200 Joensuu puh. 050 534 6772 katja.pesonen@tukitupa.fi JYVÄSKYLÄ: www.finfamiks.fi Keski-Suomen mielenterveysomaiset – FinFami ry. Tapionkatu 4 A 5, 40100 Jyväskylä puh. 050 528 0030 toimisto@finfamiks.fi KERAVA: www.sopimuskoti.fi Keski-Uudenmaan Sopimuskoti ry. Klondyketalo, Kumitehtaankatu 5 C, 04260 Kerava puh. 040 511 8543, faksi (09) 273 1455 sirkka.vaisto@sopimuskoti.fi KUOPIO ja MIKKELI: www.omary.fi Savon mielenterveysomaiset - FinFami ry Kuopion toimipiste Asemakatu 16, 70100 Kuopio puh. 040 556 4292 toimisto@omary.fi Mikkelin toimipiste Otto Mannisen katu 4, 50100 Mikkeli (järjestötalo Estery) puh. 040 586 7359 toimisto.mikkeli@omary.fi LAHTI: www.finfamipaijathame.fi/ Päijät-Hämeen mielenterveysomaiset FinFami ry Rauhankatu 3, 15110 Lahti toimisto@finfamipaijathame.fi www.finfamipaijathame.fi p. 040 704 9913 PORI: www.finfamisatakunta.fi FinFami Satakunta ry Itsenäisyydenkatu 35 B 3.krs, 28130 Pori puh. 044 303 6282 salla.ristolainen@finfamisatakunta.fi LABYRINTTI223_034-035_Kolumni ja jasenyhdistykset.indd 35 TAMPERE: www.finfamipirkanmaa.fi Mielenterveysomaiset Pirkanmaa – FinFami ry. Hämeenkatu 25 A 3. krs. ja 6. krs. 33200 Tampere puh. 040 722 4292 (neuvonta) puh. 040 582 5343 (toimisto) omaiset@finfamipirkanmaa.fi Mielen ry www.mielen.fi Åkerlundinkatu 2 A 4. krs, 33100 Tampere puh. 050 562 3403 toimisto@mielen.fi TURKU ja SALO: www.vsfinfami.fi Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset – FinFami ry/Turun toimipiste Itäinen Pitkäkatu 11 A, 20520 Turku puh. 044 793 0580 ark. 9-15 (neuvonta) www.vsfinfami.fi Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset – FinFami ry/Salon toimipiste Turuntie 8 as 13, 24100 Salo, puh. 044 793 0580, toimisto@vsfinfami.fi VAASA: www.finfamipohjanmaa.fi FinFami Pohjanmaa ry, FinFami Österbotten rf Kirkkopuistikko 31, liiketila, 65100 Vaasa puh. 044 033 4280 info@finfamipohjanmaa.fi FinFami Pohjanmaa ry, FinFami Österbotten rf Pitkänsillankatu 1-3 A, 3 krs. 67100 Kokkola puh. 044 763 4100 minna.pellinen@finfamipohjanmaa.fi Osoitteenmuutokset suoraan omaan paikallisyhdistykseen! Sieltä ne välittyvät myös Labyrintti-lehteen. 27.9.2023 9:49:51

LABYRINTTI223_kannet I ja IV_versio4.indd 36 27.9.2023 9:48:06