KESKIVIIKKONA 20. SYYSKUUTA 2023 www.ylasatakunta.fi Teollisuustie 20 Parkano Ma-pe 8-17 03 448 2149 Myös raskaan kaluston palvelut 0400 620 422 NUMERO 38 / 91. VUOSIKERTA Parkanon, Karvian ja Kihniön asialla vuodesta 1933 RAKENNUSPELTITYÖT • sadevesikourut • kattoturvatuotteet • pellitykset • kattoremontit 040 532 0789 sata-pirkanrakennuspalvelu.fi SILMÄLÄÄKÄRIN JA OPTIKON PALVELUT irtonumero 2,80 E sis. alv BISTRO CAFE     viestituli ajanvarauksella SILMÄTAUTIEN ERIKOISLÄÄKÄRIT Petteri Paassilta, Jukka Kuittinen PARKANO 03 448 1411 IKAALINEN 03 458 6520                         Tee kotiseututeko ja tilaa paikallislehti! Tilauksen teet kätevimmin verkossa Ylasatakunta.fi. Kestotilaushinnat alk. 6,90 e/kk. TERVETULOA JUHLISTAMAAN 90-VUOTIASTA - kahvitarjoilu Ylä-Satakunnan konttori Parkanontie 45 torstaina 28.9. klo 13-16 K-Market Lastula, Karvia perjantaina 6.10. klo 11-14 K-Market Maurintori, Kihniö perjantaina 13.10. klo 11-14 K-Supermarket Parkano perjantaina 20.10. klo 11-14 Terveisiä Ylä-Satakunnasta – Ylä-Satakunta 90 vuotta -juhlalehti Tilaisuuksissa saat opastusta Ylasatakunta.fi -verkkopalvelun käyttämiseksi sekä digitunnukset. Mikäli et ole tilaaja, voit tehdä tilaisuuksissa 1 kk:n veloituksettoman tutustumistilauksen. Uuden kestotilauksen tekijöille yllätyslahja mukaan! Tilaajien lisäksi tämä lehti jaetaan levikkialueelta 1-15 vuoden aikana pois muuttaneille ja 1-5 vuoden aikana sisään muuttaneille.

2 Keskiviikkona 20. syyskuuta 2023 Rakkaamme Rakkaamme Simo Raimo Johannes MÄNNIKKÖ * 12.12.1960 Jämsä † 8.9.2023 Parkano Nyt olet vapaa ja mukana tuulen, saat kulkea mailla ajattomuuden. Olet kimallus tähden, olet pilven lento, olet kasteessa aamun pisara hento. Et ole poissa, vaan luoksemme saavut, mukana jokaisen nousevan aamun. Ja jokaisen tummuvan illan myötä toivotat rakkaillesi hyvää yötä. Rakkaudella kaivaten, Jaana Ville ja Anna perheineen Anniina ja Jussi-Petteri perheineen äiti ja Martti sisar ja veljet perheineen sukulaiset ja ystävät Sinun muistosi pappa kultainen, me kätkemme pohjaan sydänten. Elon polkuja kulkiessamme, sinua kiitollisina muistamme ja rakastamme. Roope, Aliina ja Olivia Siunaus toimitetaan Harjun kappelissa 30.9.2023 klo 15.30. Muistotilaisuus pidetään läheisten kesken. Simo Raimo Johannes MÄNNIKKÖ * 12.12.1960 Jämsä † 8.9.2023 Parkano Pitkäaikaisen, pidetyn työkaverin ja luottamusmiehen muistoa kunnioittaen työkaverit ja PAU:n Pirkanmaan ammattiosasto Sami Juhani LÄHTEENMÄKI 24.12.1973 Parkano 10.8.2023 Parkano Samia syvästi kaivaten äiti veli puolisoineen eno muut sukulaiset ystävät Lähdit niin hiljaa, että aamu vain kuuli. Sylissään matkalle sinut kantoi tuuli. Mutt sydämiimme läpi elämän jätit muistosi lämpimän Aki Sirkesalo Siunattu omaisten ja ystävien läsnä ollessa. Lämmin kiitos osanotosta. KIHNIÖN SEURAKUNTA¤ Kastettu: Emma Lea Marjaana Kivioja. Messu su 24.9. klo 10, kirkkokuoro. Sadonkorjuun kiitosjuhla su 24.9. alkaen messulla klo 10. Messun jälkeen kahvit seurakuntatalolla. Kirkkokuoro ke 20.9. klo 18 seurakuntatalolla. Hartaus Iltaruskossa to 21.9. klo 13.30. Messuavustajakoulutus to 21.9. klo 16.30 kirkossa. Tervetuloa avoimeen koulutukseen kaikille halukkaille messun palvelutehtäviin! Jos ajattelisit voivasi palvella esimerkiksi ehtoollisen jaossa tai tekstin luvussa, tule kuulolle. Iltakirkko to 21.9. klo 18. Syntymäpäivät lähetyksen merkeissä Terttu Simosella su 24.9. klo 14. Lahja tilaisuudessa kerättävään lähetyskolehtiin. Ikäihmisten kerho ti 26.9. klo 12 seurakuntatalolla. Iltaperhekerho maanantaisin klo 17 seurakuntatalolla. Tervetuloa alle kouluikäiset lapset ja vanhemmat! Raamattupiiri maanantaisin klo 18 seurakuntatalolla. Perhekerho keskiviikkoisin klo 10 seurakuntatalolla. Partio poikkeuksellisesti la 23.9. klo 11-13 Linnankylän asemalla. Ulkovaatetus. Tulossa: Laulupiiri to 28.9. klo 13. Kylien yhteinen lähetyspiiri to 28.9. klo 18. Rakkaamme Salli Amalia SUURINIEMI o.s. Hautamäki * 5.11.1923 Kihniö † 20.8.2023 Parkano Herra on minun paimeneni, ei minulta mitään puutu. Hän vie minut vihreille niityille, Hän johtaa minut vetten ääreen, siellä saan levätä. Kiittäen Pertti perheineen Turkka perheineen sukulaiset ja ystävät Siunaus toimitettu. Lämmin kiitos osanotosta. Kiitos Parkanon kotihoidon työntekijät vuosien hyvästä hoidosta. Lämmin kiitos teille kaikille, jotka kunnioititte Sakari Särkikosken muistoa ja otitte osaa suruumme. Sukulaiset ja ystävät PARKANON SEURAKUNTA¤ Rakas äitini Esteri Marjatta KOIVUNEN o.s. Kalliomäki * 5.11.1930 Karvia † 7.9.2023 Parkano Kun aamu saapui, niin matka päättyi ja uneen vaivutti väsyneen. Ei tunnu tuska, ei vaivaa mainen, on rauha sydämessä nukkuneen. Rakkaudella kaivaten Kaija poisnukkuneiden sisarusten lapset perheineen muut läheiset ja ystävät Ystävällisenä kutsuna ilmoitan, että äitini siunataan lauantaina 30.9.2023 klo 14 Harjun kappelissa. Hautauksen jälkeen muistotilaisuus seurakuntatalolla. Vihityt: Marko Jaakko Mänty ja Anja Maria Kuirinlahti, Tuomas Henry Yli-Kärkelä ja Aino-Alisa Petrintytär Ohraluoma. Kuolleet: Salli Amalia Suuriniemi 99v, Sakari Samuel Särkikoski 87v. Kuolleiden lasten muistopäivän hartaus la 23.9. klo 17 kirkossa ja kynttiläkulkue muistomerkille. Messu su 24.9. klo 10 kirkossa. Maataloustuottajat avustavat ja tarjoavat srk-talolla puuron ja kahvin. Rukouskävely pe 22.9. lähtö klo 9 Wanhasta Pappilasta. Brunssi ma 25.9. klo 10-11.30 srk-talolla. Virrestä viis veisataan-konsertti ma 25.9. klo 18 kirkossa. Laukkarinen trio, vapaa pääsy. Art Festivo etkot. Keskiviikkoruokailu 27.9. klo 10.45 srk-talolla h. 5€. Seurakuntatoimisto avoinna ma-ke klo 9-13. Ryhmien ja piirien kokoontumiset parkanonseurakunta.fi ja facebookissa. hengellisiä tilaisuuksia Kihniön vapaaseurakunta www.kihnionvapaaseurakunta.net 20.9 KE 18 Rukouksen il­ ta, Jyrki Oksanen. 22.9 PE 13 Base aukeaa, Base Kids­kerho 16­17. Base lapset klo 13­18. Base Nuoret klo 18­ 22. 24.9 SU 15 Kuoroharjoi­ tukset 24.9 SU 16 Näin sen koin­ilta, Harri Kanka­ re, Maija Koivistoinen, Ka­ ri ja Sirpa Salin. Musiikki: Seurakuntakuoro. Pyhä­ koulu. Tervetuloa ! KANKAANPÄÄN SEURAKUNTA Karvia ¤ Ke 20.9. klo 17 Iltaperhekerho pappilassa. To 21.9. klo 13 Taidepaja-varkkarikerho kunnan Olohuoneen nuorisotilalla. To 21.9. klo 18 Kirkkokuoro, kerhohuoneella. Pe 22.9. klo 9 Lähetyspöytä Lastulan edessä, ohraryynipuuroa, omenalimppua, kinkkukiusausta, makoisia ja suolaisia piirakoita, arvontaa ym. Pe 22.9. klo 13 Digituki srk-sali. Su 24.9. klo 10 messu, Rainerma, Salomaa. Su 24.9. klo 14 "Jerusalemista maailman ääriin" Mukana Maarit Kattilakoski. Karvian seurakuntatalolla. Kahvitus klo 13.30 alkaen. Ke 27.9. klo 13 Iltaruskon hartaus, Myyryläinen. Ke 27.9. klo 14 Annakodin hartaus, Myyryläinen, Salomaa. Hävikkiruoanjako keittiön ovelta tiistaisin klo 10. To 21.9. klo 18 Sanan ja rukouksen ilta. Pe 22.9. klo 18 TV7­ilta. Mukana ev.lut srk,Vapaa srk. Puheita ja musiik­ kia.TV­7 esittelee toimin­ taansa. Su 24.9. Huom, klo 16 Jumalan kohtaamisen il­ ta. Seppo Huhdanpää, Leena ja Lasse Rustari ja Arja Laine. TERVETULOA. Su 24.9 klo 16.00 seurat ry:llä Ke 27.9 klo 13.00 päivä­ seurat ry:lläTervetuloa! Kihniön helluntai­ seurakunta To 21.9. klo 18.30 Ru­ kousilta, Juha Ketola. La 23.9. klo 8­20 Ru­ kouspäivä Saalemilla. Su 24.9. klo 17.00 Juma­ lanpalvelus, Jesse Koivu­ koski. Ti 26.9. klo 17.00 MIX­ kerho.

3 Keskiviikkona 20. syyskuuta 2023 SUNNUNTAIKSI IKAALISTEN HINAUSPALVELU 0400 355 235 Kiitos Suomalainen sanonta ”kissa kiitoksella elää” kuvastaa sitä, kuinka kiitollisuus tulisi osoittaa vastapalveluksella tai ainakin valmiudella toimia vastavuoroisesti ihmistä kohtaan, joka on auttanut tai muuten palvellut itseä. Sananlasku on siinä mielessä veikeä, että kissa ei välttämättä ole paras kiitollisuuden osoittaja. Itselläni on kaksi kissaa, jotka osoittavat monin tavoin rakkauttaan minua kohtaan, mutta näyttävät myös sen, kuinka kiitollisuus ei kestä kovinkaan pitkään. Etenkään, kun on kyse ruoka-ajoista. Saatan Kuljettaja loukkaantui lievästi Jokiharjun peltikolarissa MARI KALLIO PARKANO Parkanossa sattui tiistaina iltapäivällä kahden auton peltikolari Jokiharjussa Tehtaantien ja Uusivatusentien risteyksessä. Ensihoito kuljetti toisen auton kuljettajan tarkastettavaksi terveyskeskukseen. Palomies Mika Tunturi kertoo, että kuljettaja selvisi törmäyksestä kuitenkin lievin vammoin. Kummassakaan autossa ei ollut matkustajia. havahtua aamulla kovaan meteliin ja naukumiseen, päälle hyppimiseen ja vauhdikkaaseen vaatimukseen aamupalan saamisesta, jos kissojen mielestä on mennyt jo liiankin myöhäiseksi. Saatuaan ruokansa, ne menevät nukkumaan, ja pian alkaa uusi näytelmä ruuan saamiseksi. Kiitollisuuden näyttäminen jää siis varsin lyhytaikaiseksi, mutta silti ne saavat ruokansa. Jumalan huolenpitokaan ei riipu meidän kiitoksistamme. Monet Jeesuksen parantamista ihmisistä eivät palanneet kiittämään häntä. Siitä huolimatta hän kohtasi heidät ja paransi monia heidän sairauksistaan. Jumalan huolenpito on kaikin tavoin itsestään poispäin suuntautuvaa ja toiselle uhrautuvaa rakkautta. Sellaista tulisi olla meidänkin keskinäinen rakkautemme. Huolenpitoa, joka ei etsi omaa etuaan, ei kunniaa, eikä kiitosta, vaan jota osoitamme siksi, että haluamme toisillemme hyvää ja haluamme toteuttaa Kristuksen käskyä. Kissani myös huolehtivat toisistaan pesemällä toinen toistaan. Tällöin toisen ei tarvitse tehdä mitään, vaan voi olla vain vastavuoroi- sesti hoidettavana. Tästä Jeesuskin mainitsee sanoessaan Martalle: ”Martta, Martta, sinä huolehdit ja hätäilet niin monista asioista. Vain yksi on tarpeen.” Kun elämässä on paljon huolehdittavaa, vauhtia ja kiirettä, on rauhoittavaa tietää, että voimme jäädä Jumalan hoidettaviksi. Ja että taivastiellä vain yksi on tarpeen: Hänen armonsa Kristuksessa Jeesuksessa. Aamen. Samu Turunen Kihniön ev.lut. seurakunta salaatti. Ke: Tonnikalapastavuoka, salaatti. To: Kananugetit, perunamuusi, salaatti. Pe: Nakkikeitto, pehmeä leipä, juusto. Parkano: Ma: Tonnikalapastavuoka, lämmin kasvis, porkkanaraaste. Ti: Lihakeitto, leipä. Ke: Kasvisruokapäivä, muusi, vihersalaatti, raejuusto. To: Makkarakeitto, hedelmä. Pe: Kana-nuudelivuoka, lämmin kasvis, hedelmäinen vihersalaatti. SYYSTARJOUKSIA Tarjoukset voimassa 29.9.2023 asti Peite Huoma 150x200cm 20,- Kirjekuorilakanat -20% Koristetyynyt 2kpl 80x200cm/90x200cm 28,- (35,-) 120x200cm/140x200cm 31,20 (39,-) 160x200cm/180x200cm 36,- (45,-) 15,- 50x50cm val/beige/musta yksittäin 10,-/kpl Tehtaanmyymälä: Teollisuustie 4, Jämijärvi, p. 020 7580 403 auki: ma-pe 10–17 @univisiotehtaanmyymala KOULURUOKA 25.–29.9. Karvia: Ma: Broilerpastavuoka, lämmin kasvislisäke, salaatti. Ti: Nakkikastike, perunat, lämmin kasvislisäke, salaatti. Ke: Kalavuoka, perunat, lämmin kasvislisäke, salaatti. To: Hernekeitto, ruisleipä, leikkele, pannukakku ja hillo. Pe: Lindströminpihvit, perunasose, lämmin kasvislisäke, salaatti. Kihniö: Ma: Makaronilaatikko, salaatti. Ti: Lihapullat, ruskeakastike, perunat, TEHTAANMYYMÄLÄN Niina Kivioja VIRRESTÄ VIIS VEISATAAN! Ma 25.9. klo 18 Parkanon kirkossa LAUKKARINEN TRIO Leevi Helo Pekka Laukkarinen Matti Laitinen Mahtavia virsisovituksia! Tule laulamaan tai kuuntelemaan. VAPAA PÄÄSY. Kolehti musiikkityölle. Art Festivo -etkot PARKANON SEURAKUNTA SILMÄLASIT -40% Karvia haluaa mieluummin sähköyhtiön osakkeita kuin rahaa optikkosyrjanen.fi MARI KALLIO KARVIA Karvian kunnanhallitus käsitteli Posan omaisuuden jakoa koskevan lisäpykälän, joka liittyi Vatajankosken Sähkön osakkeiden palautumiseen. Jäsenkunnilta on tiedusteltu, haluavatko kunnat osuutensa rahana vai osakkeina. Karvian kunnanhallitus päätti osuuden ottamisesta osakkeina. Posan omistuksessa on 750 sähköyhtiön osaketta, joista Karvian osuus on 11,7 prosenttia. Kun yhden osakkeen arvoksi on määritelty 350 euroa, on Karvian osakeosuuden arvo yhteensä yli 30 000 euroa. Kun pankkiasiat mietityttävät, me olemme apunasi. Satavarmasti. Saman katon alta löytyvät myös OP Kodin ja Pohjola Vakuutuksen asiantuntijat ja palvelut. op.fi/satapirkka Parkano p. 03 448 1411 Ikaalinen p. 03 458 6520 Silmälääkärin vastaanotot Parkanossa 12.10. & 25.10. Optikkopalvelut päivittäin. Tarj. voimassa 31.10. asti, ostaessasi kehykset & linssit. Ylasatakunta.fi

Keskiviikko 20. syyskuut PÄÄKIRJOITUS UUTISET Paikallista journalismia Huumeidenkäyttäjille oma Parkanossa, Karviassa ja Kihniössä on voitu nauttia 90 vuotta omasta paikallislehdestä. Vaikka toimiala on ollut viime vuodet haasteiden pyörteissä, voi lukijoille antaa huoletta lupauksen, ettei näköpiirissä ole mitään sellaista, mikä uhkaisi paikallislehden olemassaoloa. Päinvastoin YläSatakuntaa kustantava Ylä-Satakunnan Sanomalehti Oy on panostanut viime ajat voimakkaasti niin lehden kuin liiketoiminnan kehittämiseen. Kaikki ratkaisut eivät suinkaan ole olleet helppoja, mutta yhtiö on pyrkinyt katsomaan tulevaisuuteen. Ylä-Satakuntaa tehdään nyt verkko edellä, eli uutiset kerrotaan ensin verkossa. Analytiikka kertoo mitä juttuja luetaan ja mitä ei. Analytiikka helpottaa toimitusta tuottamaan sisältöjä, jotka kiinnostavat lukijoita. Yllättävää kyllä, niin sanottu hybridikäyttö näyttää pitävän pintansa, eli painettua lehteä ja verkkoa luetaan rinnakkain. Verkko on silti tulevaisuuden jakelukanava ja kehittämisen painopiste. Painetun lehden osalta jakelun kustannuskehitys on suurin uhka. Sosiaalista mediaa ja verkon muita palveluita on pidetty paikallislehdistön uhkana. Ne toki ovat vieneet pienen osan mainoseuroista, mutta lehti on ehkä kääntymässä. Sosiaalisen median palveluiden disruptio, eli hajaannus, sekä sisältöjen epäluotettavuus ja muut epämiellyttävät lieveilmiöt mietityttävät yhä useampia. Ylä-Satakunta tuottaa sisältöjä, joita kukaan muu ei tuota – siis paikallista journalismia. Ylä-Satakunnan medianäkyvyyden palveluiden tavoittavuus levikkialueella on puolestaan tasolla, jonne yksikään sosiaalisen median kanava ei yllä – lähellekään. Yllättävä suuntaus on, että kuntien oma viestintä on kasvavien panoksien myötä nousemassa paikoin kilpailijaksi paikallislehdille. Ilmiö on maanlaajuinen. Paikallinen pieni mediamarkkina häiriintyy äkkiä. Tämä suuntaus ei ole ollenkaan terve, sillä juuri kunnallinen demokratia tarvitsee rinnalleen vahvaa ja riippumatonta journalismia. ” Yhtiö on pyrkinyt katsomaan tulevaisuuteen.” Jukka Huikko Neulanvaihtopalvelu on merkittävä myös tartuntatautien ehkäisyssä. MARI KALLIO PARKANO Parkanossa terveyskeskukseen on avattu huumeidenkäyttäjiä palveleva terveysneuvonta- ja neulanvaihtopiste. Palvelu on ilmainen, eikä avunsaantia ole sidottu vaatimukseen raitistua. Kolmostien Terveyden avaamassa pisteessä palvelevat psykiatrinen sairaanhoitaja Toni Mäki-Turja ja päihdehoitaja Päivi Kauraharju. Palvelu toimii psykiatrian poliklinikan alaisuudessa. Mäki-Turjan mielestä on erityisen tärkeää, että pisteellä on mahdollisuus asioida anonyymisti, mutta siitä huolimatta saa halutessaan terveysneuvontaa. Terveysneuvonnan lisäksi tarjolla on muutenkin tukea omasta hyvinvoinnista huolehtimiseen. Mahdollisuus on myös saada lähete laboratoriotesteihin ja haavojen hoitamiseen. Kolmostien Terveyden palveluvastaava Johanna Kujansuu toteaa, että palvelu on merkittävä myös tartuntatautien ehkäisyssä. – Neuloja on saanut aiemminkin. Palvelu haluttiin keskittää nyt omaan pisteeseen, jossa palvelevat päihde- ja mielenterveystyön ammattilaiset. Avoinna joka toinen viikko Mäki-Turja ja Kauraharju auttavat myös hoitoon hakeutumisessa ja tarvittaessa myös muiden asioiden hoi- ” Neuloja on saanut aiemminkin. Palvelu haluttiin keskittää nyt omaan pisteeseen, jossa palvelevat päihde- ja mielenterveystyön ammattilaiset. ” tamisessa. Neulanvaihtopisteestä voi vaihtaa käytetyt pistovälineet puhtaisiin kertakäyttövälineisiin. Päivi Kauraharjun mielestä on tärkeää, että huumeidenkäyttäjille on saatavilla puhtaita välineitä, etteivät hepatiitti ja muut veriteitse tarttuvat taudit leviä. Mäki-Turjan mielestä on hyvä, jos neulat myös palautuvat, eivätkä käytetyt jää pyörimään mihinkään. Röntgenin vieressä palveleva piste on avoinna tunnin ajan joka toinen keskiviikko. Ensimmäisillä kerroilla asiakkaita on ollut muutamia. Vastaava sairaanhoitaja Johanna Leppänen toteaa, että palvelu on vastikään aloittanut, eikä varmasti- Päivi Kauraharju ja Toni Mäki-Turja ovat työparina Parkanon kaan ole vielä tuttu kaikille sitä tarvitseville. – Varmasti kaikki huumeidenkäyttäjät eivät tällaista palvelua halua edes käyttää. Päihdekokeiluja yhä nuoremmilla Toni Mäki-Turja katselee päihdemaailmaa nuorisonäkökulmasta. Hän työskentelee Parkanossa kol- Kumma kannustin Ylä-Satakunnan verkkosivun kyselyssä 48 prosenttia vastaajista kertoo lajittelevansa lasi-, metalli-, kartonki- ja biojätteet. Vain 14 prosenttia ilmoitti, ettei lajittele lainkaan, vaan kaikki menee sekajätteisiin. Otos ei ole tieteellisen tarkka, mutta antanee osviittaa, kun vastaajia oli tavallista enemmän eli 143. Muovin lajittelusta ei erikseen kysytty, mutta keräyspisteistä päätellen sekin on hyvin suosittua. Jokainen, joka on kokeillut pakkausmuovien lajittelua erikseen, on huomannut, että sekajätteen määrä vähenee silloin radikaalisti. Tätä taustaa vasten on mielenkiintoista, että Pirkanmaan Jätehuolto kertoo laajentavansa sekajätteen keräysaluetta. Se tarkoittaa, että keräysauto kävisi hakemassa sekajätteet nykyistä useamman asukkaan kotipihasta. Parkanossa laajennus koskisi 550 kiinteistöä. Lajitellut jätteet pitäisi kuitenkin kiikuttaa edelleen aluejätepisteisiin. Kun tyhjennyskäynti kuitenkin maksaa, niin saattaa syntyä kannustin kipata ne sittenkin sekajätteisiin. Heikki Pettinen Kemera-tukien haku on loppusuoralla Metsätalouden uusi kannustejärjestelmä otetaan käyttöön vaiheittain ensi vuonna. JUKKA HUIKKO YLÄ-SATAKUNTA Kestävän metsätalouden tukijärjestelmä Kemera päättyy ensi vuoden vaihteessa. Käytännössä viimeiset tukihakemukset on mahdollista jättää Metsäkeskukseen 1. lokakuuta mennessä. Kemera sai alkunsa vuonna 2015 ja se oli alkuaankin määräaikainen. Rahoituksen tarkoituksena on ollut kannustaa yksityisiä metsänomistajia sellaisiin toimenpiteisiin, jotka edistävät metsien kasvua ja käyttöä pitkällä aikavälillä. Tukea metsänhoitotöihin on tälle vuodelle valtakunnallisesti jäljellä noin 30 miljoonaa euroa. – Metsänhoitotyöt kan- nattaa tehdä oikeaan aikaan ja hyödyntää valtion tuki töihin, kannustaa hankehallinnon asiantuntija Yrjö Niskanen Suomen metsäkeskuksen tiedotteessa. Kemeran korvaa ensi vuonna uusi metsätalouden kannustejärjestelmä. Uusi tukijärjestelmä vaatii muutoksia tietojärjestelmään, joten tukihakemuksien käsittely tältä osin alkaa vasta vaiheittain vuoden 2024 aikana. Uudessa järjestelmässä taimikon ja nuoren metsän hoidon tuki ovat jälkirahoitteisia, eli tuki haetaan vasta kun työt on tehty. Työt voi kuitenkin aloittaa heti, kun uusi metka-laki on voimassa. Taimikon ja nuoren metsän hoidon tuki on uudessa kannustejärjestelmässä jälkirahoitteinen, eli tuki haettaisiin vasta sen jälkeen kun työ on toteutettu. Työt voi kuitenkin aloittaa heti, kun metka-laki on voimassa. – Tietojärjestelmän viivästyminen ei estä taimikon ja nuoren metsän hoitotöiden käynnistämistä heti vuoden alussa. Muissa työlajeissa työt voi aloittaa vasta Metsäkeskuksen tekemän rahoituspäätöksen jälkeen, kertoo rahoituksen ja tarkastuksen palvelupäällikkö Aki Hostikka Metsäkeskuksen tiedotteessa.

ta 2023 Viikon plussa Jos ei ihan unelmatehdas, niin nouseva filmikaupunki näyttää Parkanosta tulleen ihan vaivihkaa. Tämän hetken katsotummassa elokuvassa Lapua 1976 on sekä parkanolaista musiikkia että täällä kuvattuja kohtauksia. piste terveyskeskukseen + Nuohooja hälytti palokunnan tarkastamaan nokipaloa MARI KALLIO PARKANO Nuohooja soitti hätäkeskukseen ja pyysi pelastuslaitosta varmistamaan piipussa palanutta nokipaloa lauantaina Lapinnevalla Parkanossa. Palomestari Juha Seppälän mukaan kyseessä oli kuitenkin tarkastustehtävä, eikä pelastuslaitoksella ollut tilanteessa tehtävää ja nuohooja hoiti tilanteen loppuun. Seppälä kertoo, että yleensä pelastuslaitos kutsuu nokipalotilanteeseen nuohoojan, joka saa hallitusti palon poltettua pois ja jolla on siihen tarvittavat välineet. – Tässä asia meni toisinpäin. Seppälä arvelee, että asukas kutsui todennäköisesti itse nuohoojan paikalle huomattuaan nokipalon. Hirvikolari nyt Porintiellä MARI KALLIO PARKANO Pakettiauto törmäsi hirveen Parkanossa Porintiellä lähellä Kirjasojantien risteystä torstaina ennen puoltayötä. Palomestari Sakari Braggen mukaan kuljettaja selvisi törmäyksestä vähin vammoin, eikä autossa ollut matkustajia. Hirvi jatkoi matkaansa kolarin jälkeen. Pirkanmaan pelastuslaitoksella ei ole tietoa, jäljitettiinkö eläintä mahdollisen loukkaantumisen selvittämiseksi. Pyöräkone roihusi käyttökelvottomaksi Aureskoskella MARI KALLIO PARKANO terveyskeskukseen avatussa huumeidenkäyttäjien terveysneuvonta- ja neulanvaihtopisteellä. matta vuotta ja kuuluu myös paikkakunnan nuorisotiimiin. Psykiatrisen sairaanhoitajan työstä hänellä on yli 10 vuoden työkokemus. Hän toteaa mielenterveys- ja päihdepalveluiden linkittyvän toisiinsa. Parkano ei hänen näkemyksensä perusteella eroa muista pikkukaupungeista huumei- den yleisyyden perusteella. Toni Mäki-Turja pitää huolestuttavana, miten sähkötupakan ja alkoholin käyttö yleistyy koko ajan yhä nuoremmilla. – Vape on nyt pinnalla. Uudet päihdekokeilut ovat aina huolestuttavia, hän toteaa. Niina Kivioja Aureskosken Jalostetehtaan lämpölaitoksella paloi maanantaina iltapäivällä pyöräkone. Päivystävä palomestari Juha Seppälä kertoo, että työntekijä oli ajanut pyöräkoneen ajon jälkeen parkkiin, kun palo huomattiin. Seppälän mukaan palon syynä oli todennäköisesti tekninen vika. Pelastuslaitoksen ehdittyä paikalle pyöräkone oli jo ilmiliekeissä ja ehti palaa käyttökelvottomaksi. Palomestarin mukaan tilanteessa ei kuitenkaan ollut leviämisvaaraa. Pelastuslaitos sai tehtävästä hälytyksen keskisuurena liikennevälinepalona. Karvia sitoutuu rahoittamaan LH Geoparkia toistaiseksi MARI KALLIO KARVIA Karvian kunta jatkaa yhteistyötä Lauhanvuori-Hämeenkangas Geopark ry:n kanssa. Kunnanhallitus päätti, että kunta sitoutuu toistaiseksi rahoittamaan yhdistystä 10 500 euron vuosimaksulla. Karvia edellyttää, että myös muut alueen kunnat osallistuvat esitetysti perusrahoitukseen ja yhteistyöstä laaditaan ehdotuksen mukainen nelivuotinen rahoitussopimus. Parkanon osuus ry:n rahoituksesta on 16 000 ja Kihniön 8 500 euroa. Yhteensä alueen kunnat maksavat vuosittain 119 000 euroa. OIKAISU Kemera-tukia ehtii jättää vielä 1. lokakuuta saakka. Kemera-tuki korvataan uudelle tuella ensi vuonna. Arkistokuva metsänistutuksesta. Karvian yhtenäiskoulu Opinpolun uudesta rehtorista Mervi Rannasta kertovassa jutussa oli virhe (YS 6.9.2023). Yhtenäiskoulussa on 24 eikä 44 opettajaa, kuten jutussa väitettiin.

6 Keskiviikkona 20. syyskuuta 2023 Huijausyritykset OP Satapirkan asiakkaita kohtaan lisääntyneet Maarit Lehto-Alatalo MAARIT LEHTO-ALATALO YLÄ-SATAKUNTA Muista verkkopankissa: Verkkorikolliset havittelevat yhä enenevässä määrin ihmisten verkkopalvelutunnuksia sähköposteilla ja tekstiviesteillä. OP Satapirkan asiakkaita kohtaan on kesän aikana suunnattu selkeästi aikaisempaa enemmän huijausyrityksiä. Pankinjohtaja Harri Vehkalahti OP Satapirkasta toteaa, että huijausyrityksen kohteeksi voi joutua kuka tahansa. Verkkopankkiasiointi tuleekin tehdä ajatuksen kanssa ja ilman kiirettä. Linkkiä tai hakukonetta, kuten Googlea, ei asioinnissa käytetä. – Osoite kirjoitetaan itse selaimen osoiteriville niin verkkopankkiin, Omakantaan kuin Omaveroonkin mennessä. Osoite on tarkistettava huolellisesti, Harri Vehkalahti korostaa. Kirjoita osoite itse selaimen osoiteriville. Älä mene verkkopankkiin saamasi linkin tai hakukoneen kautta. Tarkista osoite. Älä syötä tunnuksiasi sivustolle, jonka aitoudesta et voi varmistua. Pidä tunnukset omana tietonasi. Pankki ei koskaan pyydä luovuttamaan tunnuksiasi tekstiviestillä, puhelimitse tai sähköpostitse. Älä avaa pankin nimissä lähetettyjä sähköpostien tai tekstiviestien liitteitä. Varmista liitteiden aitous oman pankkisi asiakaspalvelusta. Älä vahvista tapahtumia, joita et tiedä itse tekeväsi. Kysy epäselvissä tilanteissa. Kalastelulinkki muistuttanut pankin verkko-osoitetta Kesän aikana asiakkaat ovat saaneet OP:n nimissä lähetettyjä tekstiviestejä, joissa on kerrottu esimerkiksi pankkisiirron yrityksestä tai kortilla suoritetusta maksusta, ja pyydetty tarkistamaan asia tai kortti jäädytetään. Viestien lukeminen vaatii tarkkuutta, sillä huijareiden laatimia viestejä on ollut samassa viestijonossa OP:n omien viestien kanssa. Viesteissä on myös kerrottu soittoyrityksistä tai pyydetty tarkistamaan online-käyttö ja palauttamaan käyttöoikeus. Uhrille on voitu soittaa viestin lähettämisen jälkeen, ja pankkitililtä on voitu kehottaa siirtämään varat turvatilille. Kyseessä on huijausyritys, jonka avulla varat päätyvät rikollisille. Viesteissä on ollut mukana kalastelulinkki, joka on muistuttanut OP:n omaa verkko-osoitetta. Kirjoitusasu kuitenkin poikkeaa OP:n verkko-osoitteesta. Linkki on johtanut OP:n verkkopankkia muistuttavalle sivulle, jolla pyritään saamaan haltuun asiakkaan pankkitunnuksia ja korttitietoja. Huijausviesti voi näyttää tältä. Kuva on OP:n oikeiden nettisivujen huijausvaroitustiedotteesta. ” Pankki ei koskaan lähetä asiakkaille viestejä, joissa on linkki verkkopankin kirjautumissivulle.” – Pankki ei koskaan lähetä asiakkaille viestejä, joissa on linkki verkkopankin kirjautumissivulle. Pankki ei myöskään ikinä kysy tunnusten tai korttien tietoja viesteillä tai puheluilla, Vehkalahti sanoo. Vehkalahti korostaa, ettei pankki pyydä asiakasta kirjautumaan linkin kautta tai kertomaan pankkitunnuksia edes siinä tapauksessa, että kyse on maksun vastaanot- tamisesta tai peruutuksesta. – Jos asiakas saa viestin, jossa ohjataan verkkopankkiin linkin kautta, se on huijaus. Vehkalahti huomauttaa, että verkkorikolliset muuttavat huijausviestien ulkomuotoa usein, ja muunlaisiakin huijausviestejä voi olla liikkeellä. Huijausviestejä on ollut liikkeellä monien yritysten nimissä. Pankinjohtaja muistuttaa, että pitkälle pääsee muistamalla vanhan viisauden: Jos jokin näyttää liian hyvältä ollakseen totta, se ei ole totta. Sulkupalvelu avoinna ympäri vuorokauden Asiakkaan tulee soittaa heti sulkupalvelunumeroon, jos epäilee tunnustensa joutuneen vääriin käsiin. Sulkupalvelu on avoinna ympäri vuorokauden. – Sulkupalvelun numero kannattaa tallentaa puhelimeen, jotta se on tarpeen tullen heti käytettävissä, Vehkalahti neuvoo. Kunnanjohtajan Facebooktilistä luotiin valeprofiili MAARIT LEHTO-ALATALO KARVIA Karvian kunnanjohtaja Tarja Hosiasluoma sanoo, ettei juurikaan ole päivää, jolloin sähköpostiin tai Facebookiin ei tule huijausyritystä. Tarkkana on oltava, eikä verkossa saa toimia kiireessä. Viime viikolla hänen Facebook-tilistään luotiin valeprofiili. Hosiasluomalla on kaksivaiheinen todennus FB-tililleen, eikä hän hätkähtänyt tilannetta. – Vaihdoin salasanani. Sain sähköpostiini viestin ”FB-tiimiltä”, että tiliäni tarkkaillaan. Lähettäjän tiedoista näki heti, ettei viesti ollut Facebookilta, Tarja Hosiasluoma toteaa. Valeprofiilin ilmiantoi hänen FB-kaverinsa. Samana päivänä valeprofiili oli poistettu. Tilanne on Hosiasluomalle tuttu, sillä aikaisemmin myös Karvia-Päivien FB-tilistä tehtiin valeprofiili. Tuolloin valeprofiilia käytettiin väärän informaation levittämiseen. Hiljattain kaapattiin karvialaisen Ulla Arkon Facebook-tili. Arkko sai tiedon FB-kaveriltaan, että tämä oli saanut häneltä uuden kaveripyynnön. Muutama muu- kin ilmiantoi saman tilanteen. Jotkut olivat saaneet hänen nimissään kyselyn, jossa kysyttiin vastaanottajan puhelinnumeroa. – Tiettävästi kukaan ei antanut puhelinnumeroaan eikä kenellekään aiheutunut vahinkoa, Ulla Arkko sanoo. Arkon Facebook-tili toimii normaalisti, eikä hänellekään aiheutunut sen kummempaa harmia. Kaupunginhallitus hyväksyi Takakangas– Pihlajaharjun tuulivoimakaavaehdotuksen Pyhäniemen rannassa havaittiin vähän sinilevää Hallitus käytti otto-oikeuttaan sen jälkeen, kun tekninen lautakunta ei kelpuuttanut ehdotusta. HEIKKI PETTINEN KIHNIÖ HEIKKI PETTINEN PARKANO Parkanon kaupunginhallitus hyväksyi Takakangas–Pihlajaharjun tuulivoimayleiskaavaehdotuksen ja asetti sen julkisesti nähtäville. Päätös oli yksimielinen. Kaupunginhallitus käsitteli asiaa poikkeuksellisesti otto-oikeudella. Hallitus otti kaavaehdotuksen käsiteltäväkseen sen jälkeen, kun tekninen lautakunta oli edellyttänyt siihen muutoksia. Takakangas–Pihlajaharjun tuulivoimakaavan ehdotus oli teknisen lautakunnan käsittelyssä 23. elokuuta. Lautakunta ei ollut siihen tyytyväinen, vaan kokouksessa esitettiin jopa kaavaesityksen hylkäämistä. Se ei saanut kannatusta, toisin kuin Manta Liesjärven (kesk) esitys, että voimaloiden pitäisi olla vähintään 3 kilometrin päässä lähimmästä vakituisesta tai lomaasutuksesta. Äänin 1–5 tämä tuli myös lautakunnan päätökseksi. Kaupunginhallituksen nyt hyväksymässä kaavaehdotuksessa voimalat nousevat lähimmillään 1,5 kilometrin päähän loma-asutuksesta. Kaavaehdotus on nähtävillä 30 päivän ajan. Lämmin syyskuu toi vielä sinilevähavainnon Kankarinjärveltä. Pyhäniemen rannassa havaittiin hieman sinilevää toissa viikon lopulla. Levähavainnot lisääntyivät muuallakin Pirkanmaalla edellisviikkoisesta. Pyhäniemen havainto on kirjattu vesi.fi-palveluun eli se ei ole viranomaisen tekemä. Valtakunnallisen sinileväseurannan vakituisilla tarkkailupaikoilla OP-perhepuiston rannassa Sulkuejärvellä, Yliskylän uimarannalla Parkanonjärvellä eikä Terveystalon rannassa Kirkkojärvellä näkynyt leväkukintoja tälläkään kertaa. Sulkuen havainto on viime viikon keskiviikolta, Parkanon puolen havainnot saman viikon tiistailta.

7 Keskiviikkona 20. syyskuuta 2023 MITEN ON? SITÄ VAAJ JA LEIPÄRESSUA Työhön saapuminen on joskus työlästä Ylä-Satakunnan aamupalavereissa sivusimme tämän tästä muitakin aiheita kuin seuraavaan lehteen tulevia juttuja. Joskus ideoimme sitäkin, millainen voisi olla paikallislehdestä kertova kesäteatterinäytelmä. Arkinen työ tuotti usein hupaisia tai vakavia sattumuksia muun muassa siitä, miten eri tavalla lehden toimitus ja muu maailma näkevät sen, mitä ja miten lehteen pitäisi lukijoiden iloksi tuottaa. Koska sen käsitteleminen saattaisi vain luoda uutta tuskaa, tyydyn tässä kertomaan omista kommelluksistani Ylä-Satakunnassa. ppp Ruokapalvelun työntekijät Irene Kallio ja Henna Kortesoja esittelevät päivän ruokailusta ylijäänyttä mussakaa. Kolme 10 litran vuokaa tarjoillaan seuraavan päivän ruokailussa. Voisiko Kaarnasta ostaa hävikkiruokaa? MARI KALLIO PARKANO Näpyt-palstalla tiedusteltiin (YS 6.9.2023), milloin Parkanon koulusta aletaan myydä eläkeläisille, työttömille ja lapsiperheille ylimääräistä kouluruokaa. Ruokapalveluesimies Sanna-Liisa Törmä kertoo, että Kaarnan keittiössä on kehitetty toimintaa siten, ettei hävikkiä synny. Jos ruokaa kuitenkin jää pieniä määriä, voidaan täydet astiat jäähdyttää jäähdytyskaapissa ja tarjoilla myöhemmin. Kaikki tarjolla olleet kylmät ja lämpimät ruoat kuitenkin hävitetään biojätteenä. – Sitä ruokaa ei saa jatkojalostaa, koska se ei täytä elintarvikesäädöksiä eikä hygieniavaatimuksia. Liiketoiminta ei kuulu kaupungin tehtäviin Törmän mukaan tarjolla ollutta ruokaa ei myöskään voi myydä ulkopuolisille. – Toimimme oppilasruokalana ja tehtävänämme on tuottaa ruokaa ainoastaan koulussa oleville henkilöille. Kouluruoan myyminen ulkopuolisille olisi verollista liiketoimintaa, eikä se ei kuulu kaupungin tehtäviin. Koulun keittiöllä ei olisi myöskään resursseja ruoan myyntiin, vaikka se olisi mahdollista. Törmän mukaan myös raaka-ainetilaukset on laskettu niin tarkasti, ettei niistäkään synny hävikkiä. Ruokapalveluntyöntekijät Henna Kortesoja ja Irene Kallio kippasivat kouluruoalla kertyneet kompostit biojäteastiaan. Biojätettä niukasti Sanna-Liisa Törmä on tyytyväinen siihen, miten vähän noin 700 oppilaan koulussa päätyy ruokaa biojätteeseen. Haastattelupäivänä koulun keittiöllä valmistettiin 17 kymmenen litran vuokaa moussakaa. Sitä jäi 30 litraa tarjoiltavaksi seuraavana päivänä. – Ainahan ruokaa hieman jää, koska se ei saa loppua ruokailijoilta kesken. Kyseisenä päivänä tarjoiltiin lisäruokana aiemmin ylijäänyttä jauhelihaperunasoselaatikkoa. Biojätettä kertyi tuona päivänä lounaalla oppilaiden lautasilta yhteensä noin 15 litraa. Määrässä on mukana myös lautasliinat, mutta ei linjastosta ylijäänyttä ruokaa, joka hävitettiin keittiössä syntyneen biojätteen mukana. – Erikoisruokavaliot valmistetaan jokaiselle henkilölle heidän ruokavalionsa mukaan yksittäisinä annoksina, eikä niistä jää sen vuoksi juuri mitään ylitse. Kaarnan kouluruokalista kiertää kuuden viikon jaksoissa. Sanna-Liisa Törmän mukaan lista on päivitetty täksi syksyksi aiempien kokemusten perusteella. ” Jo tarjolla ollutta ruokaa ei saa jatkojalostaa, koska se ei täytä elintarvikesäädöksiä eikä hygieniavaatimuksia. – Ruokalistaa on kehitetty sen mukaan, että ruoat maistuvat oppilaille hyvin. Autot ovat olleet minulle aina tärkeitä. Työpaikkahaastatteluun keväällä vuonna 2006 saavuin 700 eurolla ostamallani Saab 900:lla. Hieman ennen Parkanoa sen pakoputki alkoi äänellään ilmoittaa tulevista ongelmista. Melu oli kuitenkin vielä siedettävä, kun parkkeerasin valkoisen komistuksen Parkanontien varteen parikymmentä metriä toimitalon julkisivusta etäämmälle hautausmaan kiviaidan viereen. Haastattelu sujui mielestäni mukavissa merkeissä, joten olin 12-jäsenisen hallituksen luota maistuvilta viinerikahveilta poistuessani entistä varmempi siitä, että tänne haluaisin tulla töihin. Starttasin Saabin ja… Pakoputki oli irtipoikki, kun kaasutin tieheni. Ääni kuului taatusti kokoushuoneeseen asti. Edustavasta ajoneuvostani huolimatta sain hieman myöhemmin tiedon, että olin tullut valituksi. Silloisen toimitalon takapihalle pääsemiseksi vaadittiin suhteellisen jyrkkä nousu hautausmaan kiviaidan ja toimitalon päädyn välistä. Työt aloittaessani minulla oli jo hieman edustavampi Saab 9000. Merkkihän on tunnettu hyvästä etenemiskyvystä myös lumessa. Ensimmäisenä talvena Ylä-Satakunnassa päätin kerran varhain lauantaiaamuna uhmata sekä aurausvallia että mäkeen kertynyttä kunnioitettavaa lumikerrosta. Otin Parkanontieltä tuntuvan vauhdin, humautin vallin yli ja etenin renkaat sutien. Lähes ylös asti. Sitten alkoi kiihtyvä ja hallitsematon luisu takaperin. Välillä uskoin osuvani kiviaitaan, välillä taas talon seinään. Äänimerkkiä ehdin jalankulkijoita varoittaakseni painaa ennen kuin ylitin aurausvallin ja jalkakäytävän. Kaikki meni lopulta hyvin. Myöhemmin kuulin helpottavan tiedon siitä, että edeltäjäni olivat olleet mäessä vielä minua hikisemmissäkin tilanteissa. ” Välillä uskoin osuvani kiviaitaan, välillä taas talon seinään.” ppp Volkswageneillakaan en selvinnyt kuhmuitta. Toki ne olivat vain henkistä laatua nekin. Passatin sähköinen käsijarru on auton vanhetessa ja kilometrien kertyessä altis jäätymään kiinni, jos sen suotuisissa olosuhteissa kytkee päälle. En siis aina uskaltanut käyttää sitä. Talvisin parkkeerasin autoni toimitalon takapihalle keula kohti rakennuksen seinää. Lievästi viettävän pihan vuoksi en jättänyt asiaa pelkästään vaihteen varaan, vaan tuuppasin myös sopivankokoisen kivenmurikan toisen eturenkaan eteen pönkäksi. Toimitussihteeri Heikki totesikin kerran tilanteen havaittuaan, että näyttää taas olevan talvi tulossa. Toimittajan työ on usein totista puurtamista vaikeidenkin asioiden parissa. Runsaat 13 vuotta Ylä-Satakunnassa olivat kuitenkin vähän väliä hyväntahtoisen naurun täyttämiä. Kerron ehkä joskus toisessa yhteydessä siitä, millaisia ilonpilkahduksia tarjosin mukaville työkavereilleni terveysasioihin liittyvällä aprikoinnilla. Paljon onnea laadukkaan, itsenäisen ja pirteän paikallislehden lukijoille, tekijöille ja ystäville! Veli-Matti Heinisuo

8 Keskiviikkona 20. syyskuuta 2023 Auttaminen yhdistää verenluovutuksen ja VPK:n LAURA JOKISALO KARVIA, PARKANO Josko sitä tulevaisuudessa lähtisi Liikkuvan Veripalvelun tilaisuuteen miehistöautolla? Ilmaiseen kyytiin mahtuisi mukaan ensimmäiset kahdeksan halukasta, pohtii Teppo Koivisto. Koivisto vetää muutama vuosi sitten perustettua Karvian VPK:n luovuttajaryhmää. Kimmoke tuli Koiviston hoitoalalla työskentelevältä puolisolta, joka kertoi Veripalvelussa olevan kyseisenlaista toimintaa. – Mietin, että ilman muuta me VPK:ssa perustamme tällaisen ryhmän. Kuten vapaapalokuntalaisuus, verenluovutus on hyvin konkreettinen tapa auttaa. Koiviston mukaan Karvian VPK:ssa on ollut toistakymmentä aktiivista luovuttajaa. Luovuttajaryhmän aloittaessa toimintansa Karviassa oli vielä Liikkuvan Veripalvelun tilaisuuksia. Viimeksi urheilutalolla luovutettiin vuonna 2021, mutta tällä hetkellä tilaisuudet ovat jäissä kävijäpulan takia. Varsinaisten luovutusten määrä jäi Karviassa alle 50:een. Ihannetulos olisi paikasta riippuen noin 60– 80 luovutusta per Liikkuvan Veripalvelun tilaisuus. Outi Liikala ja Teppo Koivisto Karvian VPK:n luovuttajaryhmästä ojensivat kätensä Parkanon Liikkuvan Veripalvelun tilaisuudessa. Ryhmä sai luovuttamaan Teppo Koivisto kävikin luovuttamassa verta Parkanossa elokuun lopussa olleessa tilaisuudessa. Mukana Karvian VPK:sta oli Outi Liikala. – En ole pitkäaikainen luovuttaja. Aloin itse asiassa luovuttaa verta, kun VPK:n ryhmä perustettiin, Liikala kertoo. Liikalan veli on verenluovuttaja, ja Liikala harkitsikin luovuttamista monta vuotta ennen ensimmäistä kertaa. Kynnys käydä tilaisuudessa hävisi VPK:n ryhmän myötä. Parkanon tilaisuus oli Liikalan 7. luovutuskerta. Koska veri erotellaan kolmeen osaan, punasoluihin, verihiutaleisiin ja plasmaan, voikin sanoa hänen periaatteessa auttaneen jo 21 ihmistä. Koivistolle Parkanonreissun luovutus oli 31:nen. Hän on luovuttanut ensimmäisen kerran noin 15–20 vuotta sitten, ja taustalta löytyy aktiivisesti verta luovuttanut isä, jonka Koivisto arvelee toimineen mallina. Sekä Liikalan että Koiviston veriryhmä on harvinaisempaa laatua. Liikalan veriryhmä on AB+, joka on 7 prosentilla suomalaisista, ja Koiviston veriryhmä on O–, joka on 5 prosentilla suomalaisista. Veren vastaanottajina nämä ryhmät ovat toistensa vastakohdat. Liikala voisi vastaanottaa verta keneltä tahansa. Koiviston hätävereksikin kutsuttua verta voi siirtää kaikille, mutta hänelle sopii vain oma veriryhmä. Outi Liikalan 7. luovutuskerta täydessä vauhdissa. – Luovutan siksikin, että jos joskus itse tarvitsen verta, niin olisi sitä O–:ta tarjolla, kun muu ei käy, Koivisto kertoo. Toiveissa lisää miehiä Suomessa vain noin 3,5 prosenttia luovutusikäisistä luovuttaa verta. Veripalvelun vastaavan hoitajan Anna Pohlsin mukaan monen luovuttajan taustalta löytyy aktiivisesti verta luovuttanut perheenjäsen. Jotkut ovat lapsena olleet äitinsä tai isänsä mukana verenluovutuksessa. Toisaalta verenluovuttamisen tärkeyteen saatetaan havahtua siinä vaiheessa, kun oma lähimmäinen saa verivalmisteita sairauden tai onnettomuuden takia. Verivalmisteita tarvitaan myös keskoslasten hoitoon. Meneillään on Veripalvelun 75-vuotisjuhlavuosi, ja sen aikana on yritetty houkutella etenkin miehiä luovuttamaan. Verenluovuttajista miehiä on noin 40 prosenttia. – Miehiä olisi hyvä saada lisää, koska he voivat luovuttaa verta naisia useammin, Pohls sanoo. Miehet ovat usein kooltaan naisia suurempia, joten heidän verivolyyminsa on suurempi kuin naisten, ja miehillä on huomattavasti naisia suurempi rautavarasto, joka kestää paremmin luovutuksen. Lisäksi miehille tulee vähemmän elämäntilanteista johtuvia taukoja. Naisille pitkiä taukoja saattavat aiheuttaa esimerkiksi raskaudet, synnytykset ja imetykset. Parkanon elokuinen Liikkuvan Veripalvelun tilaisuus veti hyvin miehiä. Ylipäätään tupa vaikutti olleen täynnä. Anna Pohls kertoo, että 72 luovuttajaa oli varannut ajan ennakkoon. Luovutukseen voi tulla ilman ajanvaraustakin. – Yksi syy saattaa olla se, että olemme päässeet käymään Parkanossa tänä vuonna hieman harvemmin kuin aiemmin. Yleensä tilaisuus on ollut noin kahden kuukauden välein, mutta nyt väliä on ollut kolme kuukautta. Pohlsin mukaan kyse on kuluvan vuoden aikataulullisista syistä. Liikkuva Veripalvelu saapuu jatkossakin Parkanoon säännöllisesti. Ohi on Teppo Koiviston 31. verenluovutus. Veripussi täyttyy noin 5–10 minuutissa. Luovuttajaryhmä? Tunnetaan myös nimellä VeriRyhmä. Voi perustaa esim. työ-, oppilaitos-, ystävä- tai harrastusporukalle. Kerää pisteitä yhteiseen pottiin mainitsemalla ryhmän nimen verenluovutuksessa. Verenluovuttaja voi kuulua vain yhteen ryhmään kerrallaan. Vuoden 2022 aktiivisin ryhmä oli TUTO Hockey 521 käynnillä. Suomessa on tuhansia luovuttajaryhmiä. Lähde: Veripalvelu

9 Keskiviikkona 20. syyskuuta 2023 Suomijärven atlasruudusta vasta satunnaishavaintoja lintujen pesinnöistä MARI KALLIO YLÄ-SATAKUNTA jossa eri lajeja on havaittu pesimäpuuhissa 77. Suomen 4. lintuatlaskartoituksen toinen kesä on ohi. Pääosin vapaaehtoisvoimin tehtävässä kartoituksessa selvitetään lintulajien pesimäaikaista levinneisyyttä ja pesimäalueita Suomessa vuosina 2022–2025. Tarkasteluruudut ovat 10 kertaa 10 kilometrin suuruisia atlasruutuja. Ylä-Satakunnan alueella Karvian Suomijärven ruudun selvitysaste on muita alueita heikompi. Näin kertoo lintuatlaksen tulospalvelu, joka on osoitteessa tulokset.lintuatlas.fi. Suomijärven pesimävarmuussumma on 81, mikä tarkoittaa, että ruudulta on tehty vasta satunnaisia havaintoja. Sieltä on kirjattu havaintoja 50 lajin mahdollisesta pesinnästä. Naapuriruuduissa Karvian Kanttissa ja Mustakoskella sekä Parkanon Kovesjärvellä selvitysaste on välttävä. Samalla tasolla ovat myös Pääjärven, keskustan, Kankarinjärven ja Mäkikylän ruudut Kihniössä. Välttävällä tasolla olevien ruutujen pesimävarmuussumma vaihtelee Karvian Mustakosken 96:sta Parkanon Kovesjärven 155:een, Parkanon keskusta parhaimmistoa Selvitysasteeltaan parhaimmat alueet ovat Parkanon keskustan ja Lapinnevan ruudut. Keskustassa on tehty havaintoja 105 ja Lapinnevalla 104 lajista. Kumpikin ruutu on hyvin lähellä erinomaista selvitysastetta. Pesimävarmuussumma on kummassakin tällä hetkellä 254, kun erinomaisen alaraja on 263. Tyydyttävään selvitystasoon yltävät nyt Parkanosta Aurejärven, Laholuoman, Hanhinevan, Sompanevan sekä Linnanjärven ja Karviasta Ämmälän sekä Saran ja Kihniöstä Päretnevan ruudut. Lähimpänä hyvää tasoa näistä on Linnanjärven ruutu, jonka pesimävarmuussumma on 210. Siellä havaintoja on tehty 93 eri lajin mahdollisesta pesinnästä. Lintuharrastaja Eira-Maija Savonen kertoi Ylä-Satakunnan Kesälehdessä lintuatlaskartoituksesta. Kuvassa oli Savosen kanssa Aila Rajala, joka myös harrastaa lintuja. Sekajätteen keräysalue laajentumassa Parkanossa Heikki Pettinen JUSSI RANTALA PARKANO Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n toimialueen kattava alueellinen jätehuoltolautakunta valmistelee sekajätteiden kiinteistökohtaisten keräysalueiden päivittämistä. Lautakunnan esityksen mukaan sekajätteen kiinteistökohtaisia keräysalueita laajennettaisiin. Tämä tarkoittaisi käytännössä sitä, että jäteauto kävisi tyhjentämässä jäteastiat suoraan yhä useamman kiinteistön luota, ja entistä harvemman täytyisi viedä sekajätteet itse aluejätepisteeseen. – Parkanossa tämän on arvioitu koskevan noin 550 kiinteistöä. Koko alueella laajentaminen koskee noin 14 000 kiinteistöä, joista noin 40 prosenttia on vakituisia ja 60 prosenttia vapaa-ajan asuntoja, kertoo lautakunnan jätehuoltosuunnittelija Jani Suoniemi. Päivitysehdotuksessa esimerkiksi Parkanon sekajätteen keräys kiinteistöiltä laajenee pääosin niin, että jätteet kerätään jäteauton ajettavaksi soveltuvien teiden varsilta. – Esitys koskee lähinnä kohtuullisen paljon käytössä olevia, päällystettyjä tie- Parkano hakee informaatikkoa ja ruokapalveluesimiestä HEIKKI PETTINEN PARKANO Parkanossa entistä harvempi joutuu tulevaisuudessa viemään sekajätteensä aluejätepisteeseen, kun jäteauto pysähtyy yhä useamman kiinteistön pihassa. väyliä. Parkanon tapauksessa muun muassa Kurun, Karvian tai Jämijärven suuntien maanteitä, Suoniemi jatkaa. Parkanossa voimaan vasta 2028 Käytännössä keräysalueeseen liitettäisiin taajamien ja kylien ulkopuolella sijaitsevien hyväkuntoisten teiden varsilla olevat kiinteistöt, jotka sijaitsevat enintään 300 metrin etäisyydellä jäteauton kulkureitistä. Jätteenkeräysalueen ulkopuolelle jäisivät sellaiset alueet, joilla keräys- ja kuljetusolot ovat tavallista hankalammat tai joilla asutus on harvaa. Näillä alueilla asukkaat veisivät sekajätteet aluejätepisteeseen, kuten tähänkin saakka. Uudet keräysalueet on suunniteltu saatettavan voimaan alueella porrastetusti, Parkanossa vuoden 2028 loppuun mennessä. Esityksestä otetaan vastaan kommentteja lokakuun 12. päivään saakka. Esitys on nähtävillä kuntien virallisilla ilmoitustauluilla ja jätehuoltolautakunnan verkkosivuilla kyseiseen päivämäärään asti. Parkanon kaupungin ruokapalveluesimies Marjo Simonen irtisanoutui elokuun alusta ja kirjaston informaatikko Marjo Kylmänen on irtisanoutunut lokakuun alusta lukien. Kaupunginhallitus antoi täyttöluvan molempiin tehtäviin, ja ne ovat parhaillaan haettavina. Sen sijaan sivistystoimen toivoman rekrytointisihteerin tehtävään ei täyttölupaa vielä tullut. Rekrytointisihteeri on nyt palkattu kaupunginjohtajan päätöksellä määräaikaisesti elokuun alusta vuoden loppuun. Hänen pitkään tehtävälistaansa kuuluu muun muassa koulun, varhaiskasvatuksen ja kirjaston työvuorosuunnittelu, työsopimusten ja virkamääräysten valmistelu, perusopetuksen ja lukiokoulutuksen rekrytointien toimeenpano, Monetra-yhteyshenkilönä toimiminen, koulunkäynninohjaajien esihenkilötyö sekä sivistyspalveluiden työntekijöiden tietojen ylläpito työterveyshuollon portaalissa ja Epassi-palvelussa. Kaupunginhallitus ilmoittaa palaavansa tehtävän täyttöön sitten, kun kaupunginhallituksen päätöksentekoon tuodaan sivistystoimen hallinnon ja koulujen johtamisjärjestelmän kokonaisuus. Lisää tehtäviä ja alaisia Ruokapalveluesimiehen tehtävät ja alaiset lisääntyivät, kun sivistyspuolen toimintaa järjesteltiin uudelleen. Aiemmin hän toimi Kaarnan rehtorin alaisuudessa, mutta nyt esihenkilö on sivistysjohtaja. Samalla vastuulle tuli myös varhaiskasvatuksen eli Kuttikallion ja Lystinmäen päiväkotien ruokahuolto ja sen henkilöstö. Kirjaston henkilöstömitoitus on Parkanon väkilukuun suhteutettuna ”minitasoa” sekä valtakunnallisesti että maakunnallisesti. Kirjaston ainoa informaatikko on vastannut kirjaston tieto- ja mediapalveluista. Tehtävässä ovat painottuneet lasten- ja nuortenkirjastotyö.

10 Keskiviikkona 20. syyskuuta 2023 Oxford Down -pikkupässit tulevat laitumellaan mielellään Kirsti Pirttimäen rapsuteltaviksi. Lypsykarja vaihtui lampaisiin ja emolehmiin MAARIT LEHTO-ALATALO KARVIA Suomijärvellä näkyy tien vierellä laiduntamassa veikeän näköisiä lampaita. Kyseessä on Kirsti ja Kimmo Pirttimäen noin 140-päinen katras brittiläistä Oxford Down -rotua. Pirttimäet kasvattavat lampaita villan ja lihan tuotantoon. Oxford Down on isokokoinen ja nopeakasvuinen. – Rotu on luonteeltaan arka ja itsepäinen. Lampaat ovat kuitenkin helppoja kesyyntymään ja kovin hellyydenkipeitä. 120-kiloinen Roope-pässimmekin haluaisi mielellään tulla syliin, Kirsti Pirttimäki kertoo. Uuhet painavat 80–100 kiloa ja pässit 100–160 kiloa. Rotu on sarveton, ja sen erikoisominaisuutena on pitkä häntä. Brittilampaat tulivat Suomijärvelle Tohmajärveltä maaliskuussa 2020. Tuolloin saapuivat ensimmäiset 10 astutettua uuhta. Tällä hetkellä Pirttimäellä uuhia on noin 65 ja astutuspässejä neljä. Tilalla suoramyyntiä läpi vuoden Pihvikaritsat ovat teuraskypsiä noin 4–6 kuukauden ikäisinä, kun painoa on 50 kiloa tai enemmän. Liha on maultaan mieto. Pirttimäkien Isokujalan tilalla on lampaan- ja naudanlihaa saatavilla suoramyyntinä. Tilamyymälä on avoinna ympäri vuoden. Asiakkaan kannattaa olla yhteydessä ennen tilamyymälään Kirsti ja Kimmo Pirttimäen tilalla on noin 140 brittiläisen rodun edustajaa. saapumista. – Lihaa on siis saatavilla muulloinkin kuin heti teurastuksen jälkeen. Asiakas voi myös ostaa vaikka yhden jauheliha- tai makkarapaketin. Isojakin eriä voi toki tilata ja tarkoillakin leikkausohjeilla, Kirsti Pirttimäki sanoo. Eläimet teurastetaan Vuo- ” Rotu on luonteeltaan arka ja itsepäinen. Lampaat ovat kuitenkin helppoja kesyyntymään.” renmaan tilateurastamolla Ulvilassa. Osa lihoista savustetaan Vuorenmaan perinteisessä savusaunassa. Makkarat tekee Sataliha Ulvilassa. Moni asiakas haluaa pääsiäispöytään tuoretta karitsaa, joten osa alle yhden vuoden ikäisistä teurastetaan vasta keväällä. Tilamyymälässä on tarjolla myös muita tuotteita, kuten taljoja. Oxford Down -lampaiden taljat ovat joko vitivalkoisia tai hyvin vaaleita. Yli 40 vuotta maitotilana tuli päätökseen Maidontuotantoa tilalla oli yli 40 vuoden ajan aina vuoden 2020 elokuuhun asti, jolloin Pirttimäet luopuivat lypsylehmistä vuosien harkinnan jälkeen. Lypsylehmien määrän lisääminen ei Isokujalan tilan tavoitteena lihakarjassa on keskittyä ranskalaiseen Limousin-nautarotuun. Ranskassa rotu tunnetaan nimellä Limousine. tuntunut mielekkäältä, eikä 26 lehmän maidontuotos ollut kannattava. Kirsti Pirttimäki sanoo, että helpotus oli suuri, kun viimeisetkin lypsylehmät lähtivät tilalta. Tätä ennen Pirttimäet kokivat rankan kevään. Tilalla oli lypsylehmiä, lampaita ja emolehmiä. Lampaat poikivat, ja niin tekivät myös lypsylehmät ja emolehmät. – Se oli sellainen ajanjakso, jota en toista kertaa halua kokea, Kirsti Pirttimäki sanoo. Naudanlihatuotannossa olevat vanhemmat emolehmät ovat lypsy- ja lihakarjan risteytyksiä. Nuoremmat yksilöt ovat tilan oman rotusonnin astuttamaa ranskalaista Limousin-rotua. Reilun vuoden kuluttua tilal- le hankitaan toinen astutussonni. Emolehmiä on noin 30. Myyntiin tulevat eläimet teurastetaan yksi kerrallaan. Yhdestä eläimestä saa lihaa noin 200 kiloa. Lähiruokapäivä herätti kiinnostusta Pirttimäellä vietettiin viime lauantaina valtakunnallista Lähiruokapäivää. Kirsti Pirttimäen mukaan väkeä oli kiitettävästi. – Tulevia tapahtumia ajatellen pitää muutama lammas totuttaa ihmisiin niin hyvin, että niitä voi tuoda pihapiiriin lasten rapsuteltaviksi, Kirsti Pirttimäki sanoo. Lähiruokapäivänä tilalla oli myytävänä myös muiden tuottajien satoa ja esittelypisteitä. Kirsti Pirttimäki esittelee oman tilan lampaiden taljoja. Brittirotu näyttää kaksiväriseltä, mutta taljat ovat joko vitivalkoisia tai vaaleita.

11 Keskiviikkona 20. syyskuuta 2023 Joonatan Ylilammille kakkostilat rallicrossin RallyX- ja SM-sarjoissa RPF Media Jari Nurminen. Karvialainen Joonatan Ylilammi päätti rallicrosskautensa Xtream Junior -luokan suomenmestaruushopeaan. Sama oli Ylilammin sijoitus pohjoismaisessa RallyX-sarjassa. Kummassakin mestaruuden vei Mikael Uitto ja Ylilammi oli yhtä selvä kakkonen. Sama järjestys oli myös SM-sarjan päättäneessä Joensuun osa-kilpailussa. Ylilammi ajoi kahdessa eri luokassa, tutun Xtream Junior -luokan lisäksi hän ajoi Xtream-luokassa. Karvialainen säväytti tuossa ”isojen poikien” Xtream-luokassa ajamalla toiseksi. vä toinen finaalissa, niin sarjamestaruuden kannalta takaiskuja tuli alkuerissä. – Moottorin kanssa oli ongelmia. Jouduimme vaihtamaan siihen suuttimet. Joonatanin ajossa ei ole sanomista, mutta auto vaan ei kulkenut kaikkea muutamassa alkuerässä, Joonatanin isä Jarkko Ylilammi kertoi. Järjestelyt Norjassa ja Ruotsissa sujuivat hyvin, mutta ajaminen oli myös raakaa. Sarjan mestaruus meni seitsemän pisteen erolla Mikael Uitolle. Vahvaa suomalaisosaamista täydensi Lauri Halonen ajaen kolmanneksi kahdeksan pistettä Ylilammelle jääneenä. Mestaruus ratkesi vasta Joensuussa Mukana Supercar Lites testissä Xtream Junior -luokassa kaiken onnistuessa olisi ollut vielä mahdollisuus mestaruuteen, mutta koko kautta hallinnut Mikael Uitto oli Joensuussakin vauhdissa ja vei mestaruuden 18 pisteen turvin Ylilammiin. Toinen kova kisakumppani Lauri Halonen jäi Ylilammista seitsemän pistettä. Joonatanin sisko Joanna Ylilammi kilpaili Joensuussa 85-kuutioisten luokassa. Hän ajoi parhaansa kolmannessa alkuerässä, jossa hän oli lähdössään kolmas. SM-sarjan viimeistä edelliseen kisaan Nokialle Ylilammin crosskart-autoon oli laitettu toinen moottori edellisen kilpailun ongelmien jälkeen. – Moottoriongelmat olivat poissa ja pääsimme testaamaankin Nokian radalle, Joonatan Ylilammi kertoi. Uitto hallitsi luokkaa Nokiallakin. Kaikki perustuu lähtöön, ja siinä Ylilammi jää Uitolle ratkaisevat metrit. Rallicrossia tehdään Ruotsissa liiketoimintaperiaattella. Olsberg MSE-tiiminä on jo vuosia tarjonnut mahdollisuutta erityisesti nuorille kuljettajille. Norjan osakilpailun jälkeen noin 20 crosskart-kuljettajaa sai ja osallistui mahdollisuuteen ajaa nelivetoista Supercar Lites -luokan autoa. Autoissa on 2,4-litrainen Ford Duratec -moottori, jossa on tehoa 320 hevosvoimaa ja vääntöä 300 newtonmetriä. Joonatan Ylilammi oli yksi autoa ajaneista. KARVIA RallyX-sarjasta hopeaa SM-kilpailujen välissä ajet- Karvialainen Joonatan Ylilammi ajoi sekä RallyX- että SM-sarjassa hopealle crosskart Xtrem Junior -luokassa. RPF Media Jari Nurminen Pohjoismaisen RallyX-sarjan Xtream Junior -luokan kärkikolmikko oli täsmälleen sama kuin SM-sarjassa. tiin kaksi RallyX-sarjan osakilpailua, joissa ratkesi sarjan kärkisijat. Norjassa Grenland Motorsport Centerissä Ylilammi oli alkuerissä sijoituksilla kolmas, kahdesti kuudes ja toinen. Semifinaalin toinen tila vei finaaliin. Finaalissa edessä oli tuttu kaveri sinisellä autollaan eli Mikael Uitto. Ylilammi piti toisella tilallaan kiinni mestaruustavoitteesta. – Alkuerissä oli auton kääntymisen ja moottorin kanssa ongelmia. Saimme molempia asioita paremmaksi finaaliin, Ylilammi kertoi Norjan kilpailustaan. Viikkoa myöhemmin kisattiin rallicrossin pyhätössä Ruotsin Höljesissä. Vaikka Ylilammin sijoitus oli hy- Vesa Rauhala ” Joonatanin ajossa ei ole sanomista, mutta auto vaan ei kulkenut kaikkea muutamassa alkuerässä.” IN MEMORIAM Rauha Partala Mummun poismenon tuoma suru ja kaipaus ryöpsähti vahvasti tunteisiini, kun veimme poikaamme (8 v) traktorien mäkivetokisoihin. Oli vajaa viikko siitä, kun mummu oli muuttanut taivaankotiin. Kyyditys kisapaikalle tapahtui avotraktorin peräkärryn kyydissä. Traktorin tuoksu ja kärryjen kyydissä istuminen antoivat läpileikkauksen lapsuusajan muistoihin Karvian Kanttin kylässä ja siihen, miten aikaa vietin mummun kanssa. Silloin tajusin todella, että elämässä alkaa aikakausi ilman mummua. Minä poljen, sinä ohjaat, niin kuin tanssi matka käy. Mummolaan kun pyöräilemme, pilvenhattaraa ei näy. Laulun sanat ovat ensimmäisiä muistikuvia varhaislapsuudesta. Mummu lauloi kyseistä laulua, kun hän kuljetti minua pyöräntarakalla. Mummulla oli punainen pyörä ja minulla kirkuvan keltaisen oranssi lastenistuin. Toinen vahva mielikuva varhaislapsuudesta on se, kuinka mummu opetti pienestä pitäen iltarukouksen Levolle laske Luojani, joka rukoiltiin joka ilta. Mummu oli persoonana jalat maassa -tyyppi, jo- ka ei pienistä hötkyillyt. Hän ei eloa ja oloa valittanut ja omasi hyvän huumorintajun. Mummu kesti myös itseensä kohdistuvaa leikinlaskua ja monesti tuli mummua kiusoiteltua. Mummu harvoin hermostui minulle. Ei edes silloin, kun tuli possut ja vasikatkin päästettyä vapauteen. Tuntui hienommalta, kun ne juoksivat vapaana pitkin pihaa. Mummu käytti paljon sanontoja. Yksi niistä oli, ”päivä kerrallaan, kun ei yli hyppimälläkään pääse”. Tätä hän noudatti myös omassa elämänasenteessaan melkein 92 vuotta. Mummun kanssa istuttiin monet aamut ja illat navetassa töitä tehden, sekä samalla jutustellen, nauraen ja joskus itkien puolin ja toisin. Saunassa istuimme monet tovit, mutta taisimme olla saunojina samasta puusta veistettyjä, sillä kumpikaan ei välittänyt kuumista löylyistä. Vihtomisesta pidimme molemmat ja mummu kyllä vihtoi mennen, tullen ja vielä palatessakin itsensä ja minut. Lämpimästi muistelen niitä kesäiltoja, kun pyöräilimme kyläilemään navetta askareiden jälkeen yhdessä mummun sukulaisten ja ystävien luo. Marjanpoimintareissuja tehtiin joka kesä, mutta lakan ja karpalon poiminnassa oli tiukat säännöt. Mummu meni edellä, ja kokeili kepillä, ettei ole suonsilmiä ja minun piti pitää kiinni hänen takissaan olevasta vyöstä. Mummu oli reipasotteinen pohjalaisnainen, joka rauhoitti vielä yli 80-vuotiaana pihasta kyykäärmeen. Lienee pohjalaisuuteen liittyvää myös yllytyshulluus, jota mummu omasi. Siitä on hyvä esimerkki, kun hän lasketteli hyppyrimäestä vielä yli kuusikymppisenä. Mummu otti lämmöllä ja ilolla vastaan, kun hänen luokseen meni vierailulle. Aina hänen mielestään lähdettiin liian varhain pois. Juha Tapion laulun sanoin: niin kaikki ohikiitävää, ikävä ja riemu joka hetken värähtää, mitä toivot, että jää, kun pihan poikki kuljet ja jäljet häviää. Mummulle hyvää matkaa taivaankotiin. Siellä tapaamme uudelleen, kun aika on. Sanna Matintupa (o.s. Partala)

B-osa MUISTILEHTIÖN REUNASTA Ke 20.9. Varpu, Vaula To 21.9. Mervi Pe 22.9. Mauri La 23.9. Syyspäiväntasaus Minja, Miisa, Mielikki  Maarit Lehto-Alatalo Tuhansien tarinoiden talo ”Ylärin talon” eli Ylä-Satakunnan entisen toimitalon tapahtumista olisi kerrottavissa lukuisa määrä tarinoita. Meno oli vaikkapa 1990-luvulla varsin säpäkkää, kun eri osastoilla työskenteli parikymmentä henkeä. Osa henkilöstöstä oli ollut talossa vuosikymmeniä. Ja jälkensä jättivät hekin, jotka lähtivät. Talossa tunnettiin aina uusiin tiloihin muuttoon saakka henkilön nimellä kone, joka oli lähtenyt talosta jo vuosia aiemmin. Uudetkin työntekijät siirtyivät totutusti ”Karin koneelle” vielä 20 vuotta myöhemmin. ppp Ylä-Satakunta oli 1990-luvulla jo pitkään painettu oman talon ulkopuolella. Sivut kuvattiin ja lähetettiin pakattuna matkaan linja-autolla kohti kirjapainoa. Onnikka lähti ajallaan ja aikataulu oli tiukka. Monta kertaa oli Ylärin farmariauto käännetty nokka kohti menosuuntaa ja käynnistettykin valmiiksi. Kerran viejä oli nostanut filmilaatikon auton katolle, kun avasi auton ovea. Katollehan kyseinen laatikko jäi ja putosi Parkanontielle. Muistelen, että tuolloin filmit ehtivät silti kuljetukseen. Pari kertaa joku työntekijöistä kuitenkin joutui ajelemaan Kangasalle, taksillakin lähetystä vietiin. Myöhemmin kävi niinkin, että joku tai jotkut kutsuttiin yötyöhön, kun filmit olivat kuljetuksessa kadonneet. Homma hoitui, ja lehti ilmestyi oikeana päivänä. Kadonnut lähetyskin löytyi myöhemmin toiselta suunnalta. ” Tetriksen palikoita en enää uskaltaisikaan kokeilla, oli se sen sortin intohimon kohde.” ppp Taisi olla tasan vuonna 1990, kun pääasiassa toimitusta yhdisti koukuttava vapaa-ajan harrastus: tetris. Kyseessä oli neuvostoliittolainen tietokonepeli, jossa neljää palikkaa pudoteltiin sopiviin kohtiin tietokoneruudulla. Pelissä kertyi pisteitä aina palikoiden osuessa oikeanlaiseen kohtaan. Rivit piti yrittää saada täyteen ilman aukkoja. Pelin tulokset näkyivät muille pelaajille, joten kilpailuhenkisimmät taistelivat ykköspaikasta. Toimituksen nuorin taisi tosin olla aika ylivertainen. Uskomattominta oli innostus tietokonepeliin. Peliä taottiin silmät soikeina iltamyöhälle. Itse asiassa viikonloppuisinkin. Tämän totesin, kun olin lähdössä sunnuntaina juttukeikalle ja hain kameran toimituksesta. Ulko-ovelle saakka kuului, kuinka pelissä palikat putoilivat kohdalleen, sillä onnistumisesta kuului tietty ääni. Paikalta löytyi kolme pelaajaa. Yhdellä oli ollut niin kiire, että takki, pipo ja muut vermeet olivat yhdessä mytyssä keskellä lattiaa. Katsettaan ei kukaan nostanut ruudulta, potissa oli kovat pistesaldot. ppp Sitä en muista, jäinkö itsekin juttukeikan jälkeen pelaamaan. Näin jälkikäteen ajatellen harrastus tuntuu merkilliseltä, kun tietokonepelit eivät meikäläistä kiinnosta. Tetriksen palikoita en enää uskaltaisikaan kokeilla, oli se sen sortin intohimon kohde. Maarit Lehto-Alatalo Mika Harju Parkanon VPK:sta etsi ja löysi tiimille sopivia kuvauspaikkoja. Puusepänliike Pajusen oviaukosta ajetaan elokuvassa tehdaspaloautolla, kun patruunatehtaan lataamossa on tapahtunut räjähdys. Lapua 1976 -elokuvaa kuvattiin Parkanossa Saku Rouvali MAARIT LEHTO-ALATALO PARKANO Syksyn kotimaisen menestyselokuvan kuvauksia tehtiin myös Parkanossa. Lapua 1976 -elokuvan tiimistä oltiin yhteydessä Parkanon VPK:n jäsenistöön niin kaluston kuin kuvauspaikkojen tiimoilta. Mika Harju Parkanon VPK:sta kiersi yhden päivän kuvaamassa seutuja ja teollisuusalueiden rakennuksia. Elokuvan ohjaaja Toni Kurkimäki piti sopivana puusepänliikkeenä toiminutta Pajusen hallia. Ajankuvaan liittyvän paloauton tiimi löysi Jokivarren VPK:n Saku Rouvalin ansiosta Parkanosta. Tämä Jukka Kohtakankaan omistama International eli natikka on elokuvassa näkyvästi tehdaspalokunnan autona. Pajusen halli näkyy taustalla muun muassa kohtauksessa, jossa patruunatehdas on räjähtänyt ja miehet savun keskellä kyykistyvät rakennuksen edessä. Pääosanesittäjä Konsta Laakso huutaa Rauno-nimiselle työntekijälle, että tämä menee soittamaan apua paikalle. Tehdaspaloauto starttaa, palasia lentelee savun keskellä. Mika Harju, Jaakko Kärkölä, Ville Rajala, Saku Rouvali ja Mikko Rytkönen tekivät lavasteita kaksi päivää Parkanon Listatehtaalla. – Pajusen hallin seinälle Puusepänliikkeen seinä lavastettiin harmaaksi ja lisättiin yksi ikkuna. tehtiin ylimääräinen ”ikkuna”, yksi ovi nostettiin paikaltaan ja tilalle asennettiin styroksiovi, Mika Harju kertoo. Mikko Rytkönen ajoi paloauton pahvi-styroksioven läpi kuvauksissa kolme kertaa savun keskellä ennen kuin ovi hajosi. Mika Harjun esittelemistä maisemista ohjaaja valitsi Riihihalmeentien kohtaukseen, jossa Matti eli Konsta Laakso kävelee talvimaisemassa. Kohtauksen jatkona näkyvä jokimaisema on Lapualta. Kuvausryhmä työskenteli Parkanossa tiiviillä aika- taululla. Kohtaukset tehtiin noin seitsemän tunnin aikana maaliskuisena iltapäivänä. Aidon näköiset tulipalot Mika Harju kehuu elokuvassa kuvattuja tulipaloja. Hän toteaa, että oikeat tulipalot ovat juuri sellaisia kuin miten ne on tehty elokuvassa. – Heti alussakin nähtävä tulipalo on näyttelijäsuorituksineen hyvin uskottava, Mika Harju sanoo. Harjun mukaan kotimaisissa tuotannoissa tulipalot yleensäkin kuvataan oikeanlaisina. Toisin kuin amerikkalaisissa elokuvissa, joissa on näyttävästi tulta ilman savua. Patruunatehtaan räjähdyskohtauksessa oli elokuvan tekijöiden savukoneiden lisänä Parkanon VPK:n savukone. Mika Harju ja muut avustajat olivat läsnä Lapualla Kulttuurikeskus Vanhassa Paukussa elokuvan kutsuvierastilaisuudessa. Paikalla oli myös palomiehiä, jotka olivat sammutustöissä patruunatehtaan lataamon onnettomuuspaikalla vuonna 1976. Elokuvan lopputeksteissä kiitetään yhteistyössä olleet parkanolaiset yritykset ja avustajat.

Su 24.9. Alvar, Auno Ma 25.9. Kullervo Ti 26.9. Kuisma VIHOVIIMEISET UUTISET MENOT Loputkin historian vääryydet on korjattava Kuten olemme lehdestä lukeneet, sijaitsee keskellä Parkanoa, kuvankauniilla Rukonevalla, peräti 2 neliökilometrin suuruinen Ikaalisille kuuluva alue. Kun Parkano nyt hakee tämän niin sanotun Rukonevan enklaavin liittämistä itseensä, voidaan vain kiittäen todeta, että prosessin onnistuessa saadaan historiallinen vääryys viimeinkin korjattua. Se, mikä vuoden 1867 itsenäistymisessä laitettiin alkuun, viedään nyt loppuun. Vaikka me kaikki toivomme että hanke sujuu kivuttomasti, hankaluudet eivät yllättäisi. Lähihistoria osoittaa, että Ikaalinen pystyy tarvittaessa röyhkeisiinkin temppuihin. Monet lukijakunnasta varmasti esimerkiksi muistavat, kuinka Ikaalisten maalaiskunta vuonna 1972 sulaut- ti häikäilemättömästi itseensä Ikaalisten kauppalan, tuon Suomen vanhimman, pienimmän ja kauneimman. Ikaalisten kaupunki yrittää nettisivuillaan vielä tänäkin päivänä oikeuttaa tuota härskiä temppua: Wanha Kauppala kuuluu vahvasti Ikaalisten identiteettiin ja se on lujana kulmakivenä Ikaalisten tulevassa kehittämisessä. Teksti on hyytävää. Kuin Putinin retoriikkaa Kiovasta. Vaikka Parkanon länsialueiden kysymys saataisiin nyt ratkaistua, on muitakin vääryyksiä yhä korjattavana. Siksi katse olisikin kohdistettava itään, entiseen Pohjois-Kurun alueeseen, jonne meillä on syvä kulttuurinen ja historiallinen yhteys. Eli olisiko viimein tullut aika selvittää myös Aureen kysymys ja vetää raja kaikin tavoin oikeudenmukaisemmin – esimerkiksi suoralla viivalla Aurejärven pohjoisosasta etelään, Seitsemisen kansallispuistoon? Vaikka tämäkin vaihtoehto toistaiseksi jättäisi Itä-Aureen ylöjärveläisten hallintaan, toimituksen identiteettipolitiikan erikoistoimittaja katsoo, että se olisi ainakin iso askel oikeaan suuntaan paitsi Parkanon historiallisen eheyden palauttamisen, pitkällä tähtäimellä myös lähikuntien ja -kaupunkien välisten suhteiden lopullisen normalisoimisen tiellä. ” Jussi Rantala Se, mikä vuoden 1867 itsenäistymisessä laitettiin alkuun, viedään nyt loppuun.” Parkano 20.9. Iltarukoushetkinen sanoin, sävelin ja hiljaisuudessa kirkossa klo 19. 22.9. Rukouskävely lähtö Wanhasta pappilasta klo 9. 22.9. TV7-ilta Hyvä uutinen kaikille helluntaiseurakunnassa klo 18. 23.9. Jääkiekkoa jäähallissa U10 pelitällit klo 10-14.30, U13 PK 83 vs. RuoSkA/KPK klo 15.15. 24.9. Jääkiekkoa jäähallissa U14 PK 83 vs. KOOVEE Yellow klo 13. 25.9. Virrestä viis veisataan -konsertti kirkossa klo 18. Karvia 20.9. Iltaperhekerho pappilassa klo 17. 21.9. Taidepaja-varkkarikerho Olohuoneen nuorisotilalla klo 13. 21.9. Kunnanvaltuuston kokous valtuustosalissa klo 19. 22.9. Lähetyspöytä Lastulan edessä klo 9. 22.9. Digituki seurakuntasalissa klo 13. 23.9. Kirin kuntoilujaoston haaste Leijonametsän laavulle klo 10–13. 24.9. Jerusalemista maailman ääriin -tilaisuus seurakuntatalolla klo 14. 27.9. Karvian liikuntatoimen haaste kakkukahville Karviatalolle klo 17–19. Kihniö 21.9. Pikipäivän kahvitarjoilu kirjastossa klo 13–19. 21.9. Messuavustajakoulutus kirkossa klo 16.30. 21.9. Iltakirkko klo 18. 25.9. Kunnanvaltuuston kokous Puumilassa klo 18. Elokuvat Elokuvateatteri Sirius, Parkano: Muumipeikko ja pyrstötähti 21.9. klo 18. Kuolleet lehdet 23.9., 24.9. ja 26.9. klo 19. Y-S 20.9.1973 Omakotilaina-anomuksia ennätysmäisesti KISSAT KAIKKIALLA YRITTÄVÄT TARJOTA APUA KISSALLE JOKA ON JUMISSA VERHOISSA. ELVIS, ELVIS, SEURAA MINUA TAKAISIN ALAS. ELVIS, ON IHAN OK OTTAA APUA VASTAAN. KANNUSTINTA MATKAN VARRELLE? MINUSTA TÄÄLLÄ YLHÄÄLLÄ ON KIVAA! PÄÄSEN KYLLÄ IHAN ITSE. 80 PYSY KAUKANA MINUSTA! Omakotilainahakemusten vastaanottoaika ensi vuoden rakentamista varten on kunnissamme päättynyt. Asuntotuotantolainaa anotaan enemmän kuin millekään muulle vuodelle tähän mennessä. Tämä merkitsee sitä, että kuntiemme keskuksissa tullaan ennätysmäisesti myös rakentamaan. Parkanossahan taajamarakentaminen on ollut vilkasta jo vuosia, mutta nyt on ”tauti tarttunut” Karviaan ja Kihniöönkin. Kihniössä jätettiin omakotilainahakemuksia 12. Näistä on yhdeksän suunniteltu rakennuskaava-alueelle ja kolme haja-asutusalueelle. Edellisvuosina on lainahakemusten määrä pyörinyt viiden vaiheilla. Kun Kihniössä suunnitellaan myös kahden rivitalon ja yhden kerrostalon rakentamista, saa asuntohallitus käsiteltäväkseen 50 huoneiston rakentamisen rahoitusanomukset ensi vuotta varten. Karviassa saivat kunnan viranomaiset vastaanottaa yhteensä 16 omakotilainahakemusta. Näistä kohdistuu taajama-alueelle kolmetoista ja kolme haja-asutusalueelle ja niistä kaksi Alkkiaan syntyvän teollisuuslaitoksen liepeille. Viime vuonna vastaavasti jätettiin laina-anomuksia seitsemän, joista kahteen asuntohallitus ei hyväksynyt lainaa haja-alueella sijainnin vuoksi. Alustavassa käsittelyssä tämänsyksyiset hakemukset on kaikki todettu lainoituskelpoisiksi. Parkanossa on omakotilainahakemusten määrä pyörinyt viime vuosina kolmenkymmenen vaiheilla. Nyt hakemuksia jätettiin määräaikaan mennessä yhteensä 42.

14 Keskiviikkona 20. syyskuuta 2023 Lukijalta Osoite: Mielipidesivu, Ylä-Satakunta, Parkanontie 45 39700 Parkano Sähköposti: toimittajat@ylasatakunta.fi Näpyt: 044 7044 600 (vain tekstiviestit, WhatsApp, Signal ja Telegram) Puhelinvaihde: 029 1706 680 Toimitussihteeri: 029 1706 690 Mielipidekirjoitukset julkaistaan kirjoittajan nimellä. Nimimerkillä voi esiintyä vain erityisen painavista syistä ja toimituksen harkinnan mukaan. Palkansaajien usko tulevaisuuteen koetuksella Otsikon jatkoksi voi kuitenkin vielä laittaa: Älä kuitenkaan unohda vaikuttaa tai olla vaikuttamatta siihen. Kaikesta huolimatta haluamme uskoa työntekijöiden tasaarvoiseen kohteluun ja tulevaisuuteen. Nyt on vaikuttamisen aika ja paikka. Luomme tulevaa pohjaa myös meidän nuorillemme sekä lapsillemme siihen, millaisessa työehtojen sanelemassa työelämässä ja työympäristössä heidän tulevaisuutensa tu- lee olemaan. Työelämän ja työehtojen heikennyksiä on ilmeisesti jo valmisteltu taustalla pitkään. Nyt ne halutaan viedä maaliin hyvin nopealla aikataululla. Näihin työelämän heikennyksiin voi käydä perehtymässä SAK:n kotisivuilla tai sosiaalisessa mediassa. Pääseekö hallitus näillä heikennysesityksillä asettamiinsa tavoitteisiin? Ja mitkä ovat vaikutukset kuntatalouteen? Moni viisas ja kokenut Rantamaisemat ITE-taidetta! Parkano on paljon jäljessä naapurikunnistaan vuosittaisten matkailijavierailujen osalta. Miltä meidän ulkoiset näkymät näyttävät matkailijan silmään? Kaupungin keskeinen kuva välittyy Kirkkojärvestä ja siihen liittyvästä Pappilansalmesta! Pahasti ruohottuneet rannat ja osittain umpeenkasvanut salmi eivät silmiä hivele. Valtuustoryhmämme teki jokin aika sitten aloitteen Pappilansalmen ja osittain Kirkkojärven ruoppauksesta. Tällä ei ole ollut ainakaan vielä näkyvää vaikutusta. Edelleen näemme noiden toimenpiteiden tarpeellisuuden työmarkkinajohtaja sekä laajemminkin Suomen kokonaistaloudesta huolissaan olevat tahot ovat patistaneet nykyistä hallitusta neuvottelupöytään järjestöjen kanssa. Tiedossa on, että nykyiset hallitusohjelman kolmikantaneuvottelut ovat olleet teatteria. Tulevista työelämän heikennyksistä on jo sovittu hallituksessa etukäteen. Palkansaajakentän keskusjärjestöiltä on tulossa toimia, jotka toteutuessaan vai- kuttavat koko kansantalouteen. Näitä toimenpiteitä ei mikään taho tai järjestö pidä itsetarkoituksena, mutta nyt hallituksen tahtotila heikentää palkansaajien jopa kansainvälisiä ihmisoikeuksia ja perusoikeuksia niin syvältä ja kovaa, että tämä tilanne ei hyvää huokaa. Heikennykset koskevat erittäin suurta osaa palkansaajista. Tässä kohtaa taustalla on myös kysymys Suomen kansan yhtenäisyydestä. Miten tämän kokee ihminen ja hä- nen perheensä, joihin nämä toimenpiteet kohdistuvat? Jos nimittäin ison osan kansaa oikeuksia ja inhimillistä elämää näinkin rajusti heikennetään, ja samalla pienen ja hyvätuloisen kansanosan tuloja kasvatetaan veropoliittisin ratkaisuin, koetaan tilanne epäoikeudenmukaisena. Nyt on kuultu virallisilta tahoilta, jopa kansanedustajilta/ministereiltä, että nämä toimet ja lakimuutokset eivät vaikuta nykyiseen työ- LUKIJAN KUVA Reijo Ojennus Parkanon KD:n valtuustoryhmä Suomen ammattiliitojen keskusjärjestön Parkanon seudun paikallisjärjestön hallitus NÄPYT Soili Jalava tärkeäksi maisemakuvan ja myöskin alueen asukkaiden, sekä leirintäalueen kannalta. Sen lisäksi, että ruohottumista tulee estää ruoppauksella, tulee tehdä tarvittavia toimenpiteitä Kirkkojärven vedenpinnan nostamiseksi. Mielestämme kaupungin tulisi panostaa kaupunki kuvan ulkoisiinkin näkymiin, jos aiomme saada kolmostien kulkijoita pysähtymään Parkanossa. ITE-taidetta voi nähdä myöskin kauniissa rantamaisemissa! elämän pelisääntöihin mitään. Vasta-argumenttina kysytäänkin: Miksi näitä lakimuutoksia nykyinen hallitus sitten ajaa kuin käärmettä piippuun, jos ei mikään tulisi muuttumaan työehdoissa ja suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan luomissa turvaverkoissa? Olipa komeat revontulet maanantaina Parkanon Pahkalassa. VERKKOSIVUN KYSYMYS n Kuinka sotesotkun lopulta käy, peritäänkö ne huimat palkkamenot takaisin kun mikään ei pelasta kassakriisiä vai annetaanko kenkää työntekijöille. Johtajia lisää, valtion kassa auki, näinhän se menee! n 2 tai 3 kojua ei ole mikään Supermessu! n Kenen päätökseen perustui se, että tänä vuonna Parkanosta Kuntamarkkinoille päässeiden joukko rajattiin vain valtuuston ja hallituksen puheenjohtajistoon? Lukumäärän rajaus sinällään on perusteltua, mutta tuolla päätöksellä rajattiin pois kahden valtuustopuolueen edustus ja sallittiin tuplaedustus ”valtaa pitäville” ryhmittymille. Tarkoitushakuisuuttako? Kysyy ”Epätietoinen Ypäjältä”. Lajitteletko jätteesi? en lajittele lajittelen lasin ja metallin lasin, metallin ja kartongin tai biojätteet lasin, metallin, kartongin ja biojätteet 143 vastausta 0 10 20 30 40 50 % Nyt kysymme: Oletko joskus kirjoittanut Ylä-Satakuntaan? C M Y CM MY CY CMY K Perustettu 1933. Ilmestyy keskiviikkoisin, verkossa ylasatakunta.fi 24/7. Uutismedian Liiton jäsen. Kokonaistavoittavuus 11.000 (KMT 2022). Paino: Sanoma Manu Oy, Tampere Kustantaja: Ylä-Satakunnan Sanomalehti Oy Toimitusjohtaja-päätoimittaja: Jukka Huikko ASIAKASPALVELU Puhelin- ja sähköpostipalvelu 029 1706 680 (0,0835 €/puh + 0,1488 €/min) asiakaspalvelu@ylasatakunta.fi Avoinna ma-ke 9-15, to-pe 9-12. Asiointipiste Parkanontie 45, 39700 Parkano: avoinna ma-ke 9-12 ja 13-15, muina aikoina sop. mukaan. Laskujen maksamisen asiat Verkossa: ropo-online.fi. Mikäli laskussa on virhe, yhteys Ylä-Satakunnan asiakaspalveluun. Asioi verkossa Useimmat asiat (tilaukset, osoitteenmuutokset, omatoimi-ilmoitukset sekä myynnin yhteydenottopyynnöt) voit hoitaa verkkopalvelussa Ylasatakunta.fi -> Asioi verkossa. MEDIAMYYNTI JA ILMOITUKSET Painetun lehden ilmoitusvaraukset ja omatoimikanavan ilmoitukset ma klo 12 mennessä. Vedostettavat ilmoitukset pe klo 12 mennessä. Ilmoitusvaraukset, mediamyynti Riitta Alamettälä 029 1706 682 asiakaspalvelu@ylasatakunta.fi Asiakkuuspäällikkö-tuottaja Marko Huhta 029 1706 683 marko.huhta@ylasatakunta.fi JAKELUPÄIVYSTYS Mikäli jakelussa on häiriöitä tai lehti puuttuu, ota ensisijaisesti yhteyttä jakeluyhtiöön (Posti). Osoitteellinen jakelu Ma-pe 8-16 puh. 0100 5445 (pvm/mpm) tai Postin lomakkeilla verkossa posti.fi. Mikäli lehti ei tule perille levikkialueella perjantaihin ja muualla maanantaihin mennessä, pyydä tai nouda lehti Ylä-Satakunnan asiakaspalvelusta. Varhaisjakelu Ma-pe 6-16 ja la-su 6-12 puh. 0204 515 523 (pvm/mpm) tai OmaPosti-sovellus. Parkanon, Karvian ja Kihniön taajamat. Puuttuvan lehden saat seuraavan päivän jakelussa, jos ilmoitus tehty klo 16 mennessä. TOIMITUS Sähköposti: toimittajat@ylasatakunta.fi Verkossa: Ylasatakunta.fi -> Asioi verkossa Päätoimittaja Jukka Huikko 029 1706 681 Toimitussihteeri Heikki Pettinen 029 1706 690 Toimittajat Niina Kivioja 029 1706 691 Mari Kallio 029 1706 692 Maarit Lehto-Alatalo 029 1706 693 Näpyt ja WhatsApp 044 7044 600 etunimi.sukunimi@ylasatakunta.fi YS DIGI -KÄYTTÖEHDOT Ylä-Satakunta julkaisee uutisia 24/7 verkkopalvelussaan Ylasatakunta.fi. Uusin näköislehti on luettavissa ilmestymispäivästä alkaen. Kuluttajatilaajat: YS Kotiin + Digi -tilauksiin sisältyy painettu lehti ja verkkopalvelu. YS Digi -tilaukseen pelkkä verkkopalvelu. Tilaajatunnus on käytettävissä samassa taloudessa asuvien perheenjäsenten kesken. Älä luovuta tunnusta ulkopuolisille. Yhteisötilaajat: YS Yhteisö -tilaukseen sisältyy painettu lehti jaettuna haluttuun osoitteeseen. YS Yhteisö Digi -tilauksiin sisältyy verkkopalvelun käyttöoikeus nimetylle tilaajalle. Tilaajatunnukset: Jos olet jo tilaaja, voit tiedustella tilaajatunnukset asiakaspalvelustamme. Tehdessäsi uuden tilauksen verkossa saat tunnukset suoraan sähköpostiisi. Käyttöehtojen vastainen toiminta voi johtaa tilaajatunnuksen toiminnan rajoittamiseen tai sulkemiseen. www.ylasatakunta.fi KIHNIÖ KARVIA PARKANO IRTONUMEROMYYNTI Parkano: K-Supermarket, R-Kioski, Exesso ja S-Market. Kihniö: K-Market Maurintori. Karvia: K-Market Lastula, Sale ja ST1. 1 pv lukuoikeus verkossa: 2,80 e TILAA YLÄ-SATAKUNTA Kestotilaus YS Kotiin + Digi 9,90 e/kk tai YS Digi 6,60 e/kk. Kestotilaukset saat myös 1, 2 tai 4 erässä. Tilaukset Ylasatakunta.fi. Osoitelähde: Väestötietojärjestelmä/ Digi- ja Väestötietovirasto Tietoja ei ole luovutettu kirjeen lähettäjän haltuun. Tietojen tekninen toimitus: Posti Oy PL 7, 00011 Posti

15 Keskiviikkona 20. syyskuuta 2023 Ylä-Satakunnan arkisto Nuutti Mansukoski nosti MM-pronssille CLUJ-NAPOCA Parkanon Puntin Nuutti Mansukoski venyi syyskuun alussa nuorten MM-kilpailuissa mitalin arvoiseen suoritukseen. Mitaliin oikeuttavan tuloksen saaminen ei ollut itsestään selvyys, sillä valmistautuminen ei sujunut suunnitelmien mukaan. Viikko ennen syyskuun alun kilpailua Mansukoski loukkasi harjoituksissa reitensä. Vauriot olivat kuitenkin niin pienet, että nostaminen oli mahdollista ja matkalle Romanian Cluj-Napocaan kannatti lähteä. Kilpailun kova taso oli etukäteen tiedossa ja kilpakumppanit tuttuja jo aiemmilta vuosilta. Georgialainen Temur Samkharadze on hopealle kiilasi sveitsiläinen Sean Koch 945 kilon yhteistuloksella. Huolellinen kuntouttaminen ja valmistautuminen kohti seuraavia kilpailuja on alkanut. toistaiseksi ollut voittamaton vastus. Hän nosti nytkin kisan voittoon 1 008 kilon yhteistuloksella. Nuutti Mansukoski nosti reittä varoen jalkakyykyssä 335 kiloa ja penkkipunnerruksessa 205 kiloa. Maastavedossa lastattiin tankoon niin ikään 335 kiloa, joten yhteistulosta kertyi 875 kiloa. Se riitti pronssille. Väliin Miiro Kuusikko Reisivammasta toipuva Nuutti Mansukoski otti MMpronssin Romaniassa. SÄÄ Keskiviikko Torstai +14 Perjantai +18 +21 +18 +14 +14 Lauantai +16 +21 +17 7 Puh. 040 822 8237 Parkanontie 2 www.mantypirtti.fi Ruokaa saa myös take away -annoksina TORSTAI Lasagne L Karjalanpaisti L,G PERJANTAI Porsaan filettä & Pippurikastike L,G kanapata L,G R I S T I S A N AT E H TÄVÄ Maanantai +14 +16 +21 5 Sunnuntai +15 +14 +16 6 LAUANTAI Hinta KLO 11–15 14,90 € Kassler & sinappi- lapset 1 €/ kermakastike L, G ikävuosi Kanaa & aurakastike L, G Nakki & lihapullat L, G Tiistai +15 +15 +14 3 SUNNUNTAI Hinta KLO 12–15 14,90 € Uunilohi L, G lapset 1 €/ ikävuosi Porsaan filettä L, G Snack +15 +15 +15 5 MAANANTAI Pippuri possupata L, G Koskenlaskijamureke L, G TIISTAI Pariloitua possua & pippurituorejuusto Kastike L, G, Burgerit L, G 5 KESKIVIIKKO Paneroitua possua & choronkastike L, G Makkarasroganoff L, G Makkaraperunat & juoma 10 € voim. 20.–24.9. 5 AUKIOLOT ma–la 8–20 su 12–20 Tervetuloa! V O I T TA J AT Ristikon 34 oikein ratkaisseiden kesken arvotut palkinnot voittivat Leena Lehmussaari Helsingistä, Anneli Viitakoski Ikaalisista ja Raija Alkava Parkanosta. R30 RISTIKKO 38 Palauta ristikko 10.10.2023 mennessä osoitteeseen: Ylä-Satakunta, Parkanontie 45, 39700 PARKANO. Yhteystiedot mukaan. Arvomme palkintoja. NIMI: OSOITE: PUHELIN:

16 Keskiviikkona 20. syyskuuta 2023 TULOSPÖRSSI Karvian Kirin maastojuoksukisat 18.9. 300 m T5: 1. Miida Mustajärvi 1.53,54. P5: 1. Oliver Halmela 1.51,83, 2. Mino Mustajärvi 03,29,76. P6: 1. Viljami Hautala 1.36,77. T7: 1. Milja Salo 1.26,87, 2. Seela Nevala 1.32,43. P7: 1. Hugo Laaksonen 1.37,39. Noin 1 000 m T8: 1. Linda Giers 6.44,60. P9: 1. Valtteri Koivisto 4.39,61. T10: 1. Elsi Kontiainen 4.50,00, 2. Mari Mustakoski 5.58,47. P10: 1. Luka Laaksonen 4.53,62. Noin 2 000 m T11: 1. Minttu Aittokallio 12.25,26, 2. Matilda Koivuniemi 13.02,07. T13: 1. Miisa Salo 10.49,49. Karvian Kirin maastojuoksujen kokonaistulokset 2023 T5: 1. Miida Mustajärvi 30 pistettä, 2. Aada Risulahti 27, 3. Adelaide Halmela 26. P5: 1. Oliver Halmela 30, 2. Onni Laitinen 27, 3. Mino Mustajärvi 23. T6: 1. Saimi Kontiainen 30. P6: 1. Jeremi Sjögren 30, 2. Viljami Hautala 29. T7: 1. Milja Salo 30, 2. Seela Nevala 29. P7: 1. Hugo Laaksonen 30. P8: 1. Platon Shalyapov 30, 2. Viljami Risulahti 27 P9: 1. Leo Räty 30, 2. Valtteri Koivisto 28. T10: 1. Elsi Kontiainen 30, 2. Mari Mustakoski 28, 3. Nella Raitaluoma 23, 4. Oo- na Risulahti 21, 5. Veera Koivisto 18. P10: 1. Luka Laaksonen 30. T11: 1. Minttu Aittokallio 30, 2. Matilda Koivuniemi 29. T12: 1. Ella-Maria Risulahti 30. T13: 1. Miisa Salo 30. Parkanon Urheilijoiden syysmaastot 12.9. 400 m T5: 1. Venla Koski 2.07. • KONEURAKOINTI - kaivinkonetyöt - jätevesijärjestelmät • LEMMIKKIHOITOLA www.kujalantila.com Esko Yli-Kujala 040 544 4720 Minna Yli-Kujala 040 526 5328 Kohutuimmat uutiset ja ajankohtaiset ilmiöt on koottu Juhani Ahon käsikirjoittamana ja ohjaamana ja NE Hirvikyläästen esittämänä ajantasalle! Maailman menoa Valmistamme pyöröhirsirakennuksia omasta mallistostamme tai asiakkaan oman mallin mukaan. MUSIIKKIREVYY VOL 2 Esitykset: Varaukset Perjantai 22.9. klo 19 klo 12.00 -19.00 Sunnuntai 24.9. klo 13 ja 16 puh. 041-3175 701 Perjantai 29.9. klo 19 Lipun hinta 15,00 € Sunnuntai 1.10. klo 13 ja klo 16 (sis. väliaikakahvit) Perjantai 6.10. klo 19 Sunnuntai 8.10. klo 13 ja 16 alle 12 v. ilman Hirvijärven Raittiustalo, Raittiustalontie 80, Jalasjärvi Tutustu ja varaa omasi MIELLYTTÄVIIN MÖKKI-ILTOIHIN! OSTETAAN AUTOJA vanhemmat vähän ajetut * myös loppuvelan lunastus * MYYTÄVÄT AUTOT P5: 1. Elias Ylirautalahti 2.08. 1 000 m T8: 1. Anni Lielahti 4.24. P8: 1. Mikael Ylirautalahti 4.51. T9: 1. Ella Koski 4.43, 2. Moona Rasku 6.31. P9: 1. Toivo Lielahti 4.04. 3 000 m N: 1. Päivi Silomäki 13:14. M: 1. Kimmo Kyösti 13.50. 0500 591 424 HIRSI RAKENTAJAT e tätä tehd ään ulle m Sin www.rinta-jouppi.com Jouni Sampakoski 040 922 5943 www.karvianhirsirakentajat.fi TIEDOTE Uutisia 24/7 Ylasatakunta.fi Liikennekatkos Pentintie suljetaan kaikelta liikenteeltä osoitekohdasta 111 ma 25.9. klo 8.00 – ke 27.9.2023 klo 16.00 väliseksi ajaksi rakennustöiden vuoksi. Ke­ vyenliikenteenväylä ko. on normaalisti liikenteellä. Lisä­ tietoja työhön liittyvissä asioissa antaa Parkanon kaupunki / kunnossapitomestari Mika Toropainen säh­ köpostitse mika.toropainen@parkano.fi tai puhelimitse 044 7865 633. Pahoittelemme rakennustyöstä mahdol­ lisesti aiheutuvaa haittaa. 19.9.2023 Tekninen toimi KIHNIÖN HINAUSPALVELU 0400 366 936 KUULUTUS TAKAKANGAS­PIHLAJAHARJU TUULIVOIMAPUIS­ TON OSAYLEISKAAVA Maankäyttö­ ja rakennuslain 65 :n mukainen tiedotta­ minen Takakangas­Pihlajaharjun tuulivoimaosayleis­ kaavan ehdotuksesta. Tällä kuulutuksella saatetaan otsikossa mainittu tuulivoimapuiston osayleiskaava­ai­ neisto osallisten tiedoksi.Parkanon kaupunginhallitus päätti 15.3.2021 10 Parkanon Tuuli oy:n esityksestä käynnistääoikeusvaikutteisen tuulivoimaosayleiskaavan laatimisen Parkanon kaupungin luoteisosalle, Vatajan kylän ja Pirttijärven väliselle alueelle. Parkanon keskus­ ta sijaitsee noin 15 kilometriä suunnittelualueesta kaakkoon. Kaavoitettava alue kattaa n. 2270 ha laajui­ sen alueen. Kaavaluonnos on ollut julkisesti nähtävillä 1. ­ 30.11.2022. Osayleiskaavan tarkoituksena on mahdollistaa tuulivoi­ mapuiston rakentaminen. Tuulivoimapuistoon kuuluu tuulivoimaloiden lisäksi myös sisäinen tieverkosto, maakaapelit ja sähköasema. Tavoitteena on mahdollis­ taa 12 kokonaiskorkeudeltaan enintään 295 metriä ole­ van tuulivoimalan rakentaminen. Yksittäisen voimalan teho on enintään 10 MW ja tuulivoimahankkeen koko­ naisteho on enintään 120 MW. Osayleiskaava laaditaan siten, että sitä voidaan käyt­ tää rakennusluvan myöntämisen perusteenaMRL:n 77a :n mukaisesti. Osayleiskaava laaditaan oikeusvai­ kutteisena.Suunnittelun tavoitteena on mahdollistaa tuulivoimapuiston rakentaminen alueen luonto­olosuh­ teiden erityispiirteet huomioiden sekä vähentää raken­ tamisen mahdollisia kielteisiä ympäristövaikutuksia. Takakangas­Pihlajaharjun tuulivoimaosayleiskaa­ van ehdotus sekä kaavamääräykset ja kaavaselos­ tus liitteineen pidetään julkisesti nähtävillä 20.9.­ 26.10.2023 välisen ajan julkisten kuulutusten ilmoi­ tustaululla, Parkanon kaupungintalon ilmoitustau­ lulla, kaupungintalon 3. kerros, sekä Parkanon kaupungin verkkosivuilla https://www.parkano.fi/ category/uutiset/. Parkanon kaupungintalon osoite: Parkanontie 37. Kaava­aineistoa koskevat mielipiteet tulee jättää 26.10.2023 klo 15 mennessä sähköisesti osoitteeseen kaupunki@parkano.fi. Kirjalliset mielipi­ teet toimitetaan osoitteeseen; Parkanontie 37, 39700 PARKANO. Tuulivoimaosayleiskaavan ehdotusaineis­ ton nähtävillä olon yhteydessä järjestetään kaikille avoin yleisötilaisuus torstaina 12.10.2023 kello 17:00 Parkanon kaupungin valtuustosalissa. Tilaisuus järjestetään hybridimuotoisena, joten siihen voi osallis­ tua paikan päällä tai etäyhteydellä. Osallistumislinkki tulee saataville kunnan verkkosivuille. Lisätietoja antavat kaupungin ja kaavaa laativan kon­ sultin yhteyshenkilöt.Yhteystiedot; Hanketoimija, pro­ jektipäällikkö Jukka Rönnlund, puh. 040 577 7568, jukka.ronnlund@ethawind.com Osoite: Etha Wind, Vaasanpuistikko 14 B11, 65100 VAASA, www.parka­ nontuulipuisto.fi Kaavakonsultti, DI Timo Huhtinen, puh. 040 542 5291, timo.huhtinen@sitowise.fi Osoite: Si­ towise Oy, Linnoitustie 6, 02600 ESPOO, www.sitowi­ se.com Tekninen johtaja Kari Santikko, puh. 044 7865 601, kari.santikko@parkano.fi Maankäyttö­ ja kaavoi­ tuspäällikkö Erkki Salomäki, puh. 044 7865 610, erk­ ki.salomaki@parkano.fi Osoite: Parkanon kaupunki, Parkanontie 37, 39700 PARKANO, kaupunki@parka­ no.fi Kaupunginhallitus Nyt tilattavissa kuukausiveloituksella YS Digi 6,60 e/kk YS Kotiin + Digi 9,90 e/kk KIHNIÖ KARVIA Kätevimmin teet tilauksen Ylasatakunta.fi-verkkopalvelussa PARKANO YLÄ-SATAKUNTA on Parkanon, Karvian ja Kihniön paikallislehti. Seuraamme ja uutisoimme tiiviisti levikkialueellamme niin yrityselämää, kunnallispolitiikkaa, tapahtumia kuin tavallisten ihmisten arkea ja ajankohtaisia ilmiöitä. Yrityksille, julkishallinnolle ja yhdistyksille lehti on merkittävä medianäkyvyyden kanava. Kauttamme tavoittaa 11.000 lukijaa viikossa ja kuukaudessa 94% alueen väestöstä. Vastaavaan tavoittavuuteen ei yllä millään muulla tavoin. OLETKO JO TILAAJA? Voit muuttaa kestotilauksesi laskutustapaa tilauskauden vaihtuessa – ota yhteys asiakaspalveluun. Muista myös siirtyä kätevään e-laskuun, näin vältät laskutuslisän. E-lasku tilataan omassa verkkopankissa. Kestotilaukset myös 12, 6 ja 4 kk:n laskutusvälillä. Tilaa: 029 1706 680 tai asiakaspalvelu@ylasatakunta.fi

17 Keskiviikkona 20. syyskuuta 2023 TURKKILAINEN PARTURI ILMAN AJANVARAUSTA Hiustenleikkaus 20 € Parranajo 20 € PELIPÄIVÄ P. 045 316 2904 Keskuskatu 5, Parkano Avoinna ma–pe 9–19, la 9–16 Myydään keskeisellä si­ jainnilla, rauhallisesta ­90 luvulla rakennetusta ker­ rostalosta yksiö, Sata­ kunnankatu 10, Parkano. 35,5 m2, sauna, lasitettu parveke, hissi. Hp. 40 000 € / tarjous. Suvi Mantila / 044­3570110. Lauantaina 23.9. klo 10.00 - 14.30 U10 Pelitällit klo 15.15 U13 PK 83 - RuoSkA/KPK Sunnuntaina 24.9. klo 13.00 U14 PK 83 - KOOVEE Yellow Leppäkoski-Areena l Parkano Pohjoismaisiin olosuhteisiin • • • • TAKSI- JA RENGASPALVELUT Taksi Solja Malm Solja 040 540 1415 (K1103) Mika 040 542 8198 (K1066) Meillä myös rengasmyynti ja asennukset. Avoinna sopimuksen mukaan. Ympäristöystävällinen, kaunis ja kestävä Ei homehdu, hilseile tai halkeile Ei tarvitse maalata, UV-suojattu Takuu 50 vuotta 010 3388 979 • vinyyliverhous.fi Maahantuonti, myynti ja asennus 0400 744 797 jytkyt.fi ULKOVERHOUKSET • VESIKATOT • VESIKOURUT IKKUNAT JA OVET • PELTITYÖT • KATTOTURVA alk. 290 € + allelaitto 60 €. Muut merkit 2–3 päivän tilausajalla. Maksutavat pankkikortti tai käteinen. Soittele ja varaa aikaa Mika 040 544 3041 MSSM Urakointi Oy • Kiveläntie 20, Parkano PIKIPÄIVÄNÄ 21.9.2023 kirjastossa kahvitarjoilu klo 13­19. Kävijöiden kesken arvonta, jossa päävoittona lahjakortti kuntosalille. Esit­ telyssä uusi PIKI­ilme... Lämpimästi tervetuloa! haastaa esteettömän Leijonametsän laavulle (Sampo­ lantie 12) lauantaina 23.9.2023 klo 10­13. Mehu­ ja kahvitarjoilu, myynnissä makkaraa ja arpoja. KARVIAN LIIKUNTATOIMI haastaa pyöräilijät kakkukahville Karviatalolle 27.9.2023 klo 17­19.00. Kiitokseksi aktiivisesta osallis­ tumisesta jaetaan pyöräilyyn liittyvä yllätys. Palauta passi liikuntatoimistoon 7.10.2023 mennessä Karvian kunnanvaltuuston kokous Aika: Torstai, 21.9.2023 klo 19.00 Paikka: Karvian kunnantalo, Valtuustosali Käsiteltävät asiat: Kihniön kunnanvaltuuston kokous pidetään Puumilassa 25.9.2023 klo 18. Kokouksen asialista julkaistaan 20.9.2023 kunnan verkkosivulla, kohdassa päätöksenteko. Juha­Matti Markkola kunnanvaltuuston puheenjohtaja Toimistosihteerin toimi avoinna Kihniön kunnan hallinto­osastolle on avoinna toimisto­ sihteerin toimi, jonka päävastuualueena on palkanlas­ kenta. Täytetään vakinaisesti. Tarkempi ilmoitus www.kihnio.fi > Ilmoitustaulu Kristiina Mäkelä talous­ ja hallintojohtaja 30.9.2023 klo 18.00 | Konsertissa on väliaika Kankaanpään palloiluhalli, Jämintie 10 KIRIN KUNTOILUJAOSTO Kokousta seuraamaan haluavilla on oikeus pyytää sähköpostilinkki kokoukseen. Pyynnöt voi esittää minna­mari.risulahti@karvia.fi, 21.9.2023 klo 12.00 mennessä. Kunnanvaltuuston kokous Iloa ja valoa elämään ARJA KORISEVA & FORTUNA Nouda ilmainen pääsylippusi konserttiin OmaSp:n Kankaanpään, Parkanon, Kauhajoen tai Jalasjärven konttorista aukioloaikana 9.30–16.30. Ei puhelin- tai sähköpostivarauksia. Varastosta uudet GT-radial TALVIRENKAAT Parkanon Säästöpankkisäätiö tarjoaa 10-vuotisjuhlakonsertin 28 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 29 Pöytäkirjan tarkastajien valitseminen 30 Tarkastuslautakunnan arviointikertomus 2022 31 Vatajankosken sähkön kuntayhtymän perussopimuksen muuttaminen 32 Lisämääräraha, musiikkitaiteen perusopetukseen 33 Satakunnan työllisyysalueen perustaminen ja sopimus yhteisestä toimielimestä sekä työvoimapalveluiden järjestämissuunnitelma 34 Takausanomus Karvian ratayhdistys Ry 35 Ilmoitusasiat Valtuuston pöytäkirja siihen liitettyine valitus­ osoituksineen pidetään tarkastamisen jälkeen nähtävänä kunnan verkkosivuilla siten kuin kuntalain 140 :ssä säädetään. Pöytäkirja on nähtävillä myös kunnanvirastossa viraston aukioloaikana. Voitto Raita­aho kunnanvaltuuston puheenjohtaja Pohjanmaan PERUNAA TORSTAINA Karvian tori klo 9.00–10.00 Parkanon tori klo 10.30–11.30 Kihniön tori klo 12.00–13.00 Annabel, Marabel, Siikli ym. Puolukkaa ym. Puh. 050 553 9129 Vaatekauppias paikalla Kihniön K­market Maurin­ torin pihassa perjantaina 22.9 klo 10­14. Tervetuloa kaupoille. Jonas Ranta­ nen puh. 040 8210 134. HUOM. säävaraus. Karvian Pohjoispään vesiosuuskunnan VUOSIKOKOUS Karviankylässä Tervatuvalla 4.10. klo 19 Käsitellään vuosikokouksella kuuluvat sääntömääräiset asiat. Tervetuloa! Parkanon torilla s Sään allie PERJANTAINA ssa. HERNEKEITTOA ja OHRANKRYYNIVELLIÄ seuratoimintaa EL Parkano. HUOM! Ulkoilupäi­ vä siirtyy 2 vk., eli se on to. 5.10 klo 12 alkaen Käenkosken sau­ nalla! KAAMOSRISTEILYL­ LE ilmoittautuneet, maksakaa osuutenne tilille (FI78 4473 1020 0865 40) viim. ke. 27.9! Jos et tiedä/ muista summaa, niin kysy Jussilta (040­5055485). Parkanon metalli­ työväen ao220 jär­ jestää ylimääräisen jäsenkokouksen sunnuntaina 15.10.2023 klo 18 Sakkilassa, koskien uusia liiton ja ammattiosaston sääntöjä. Kahvitarjoilu. Jäse­ net tervetuloa! Kihniön Martat ry. Satoa talteen ­ilta Yhtenäiskoulun koti­ talousluokassa ti 26.9.2023 klo 18. Keitellään hilloja kotiinviemisiksi. Omat purkit mukaan! Tervetuloa! TERVETULOA SAK:n Parkanon alueen paikallisjär­ jestön #painava syy info tilaisuuteen Sakkilaan keskuskatu 6 Parkano (ala­ kertaan)Parkano la.23.9.2023 klo 14.00­15.30Keskustellaan kahvittelun lomassa mitä työ­ elämän/työehtojen heiken­ nyksiä nykyisen hallituksen toimesta on esitetty.SAK:n Parkanon alueen paikallisjär­ jestö ry

18 Keskiviikkona 20. syyskuuta 2023 Ammattilaiset palveluksessasi! ‣Autot ja huollot ‣Lakiasiat AUTOKORJAAMO T. Lepistö ASIANAJOTOIMISTO LÖYTÖKORPI OY Heinosentie 39, Parkano puh. 045 359 3010 ‣Sekalaiset Pitopalvelu Sami Jokinen Puh. 050 562 5500 www.makujenlaguuni.fi Keskuskatu 46 B, Kankaanpää AA Janne Löytökorpi, 0400 848 686 AA Sanna Löytökorpi, 0500 848 686 PARKANON VARAOSAKESKUS PIRKANMAAN OIKEUSAPUTOIMISTO Heinosentie 39, Parkano puh. 03 448 3380 ark 8–17, la 9–13 Oikeusavustajan vastaanotto Parkanossa ja Ikaalisissa Ajanvaraus 029 566 0760 Merkillisen hyvät osat! HELPPOA PUUKAUPPAA JA METSÄNHOITOA! Ota yhteyttä asiantuntijoihimme ja kartoitetaan metsiesi hoito- ja hakkuutarpeet Katso kaikki palvelumme www.metsaparooni.fi ‣Sähköliikkeet Teollisuustie 20 Parkano 0400 620 422 Luotettava huoltoliike Parkanossa        HAUTAUSPALVELU Parkano • 0400 420 005 www.ikikukka.fi OJALAINEN ‣Terveydenhoito Hiustupa FYSIOTERAPIA - HIERONTA Parkano, AJANVARAUKSELLA 050 441 0694 Hiustupa.fi Parkanontie 45 p. 040 668 1619 Keskuskatu 7 Parkano Parturi-Kampaamo Kirkkokatu 5, Parkano Timo 044 261 4006 Hanna 050Kukka 401 9778ja Parkanon Hautaustoimisto Parkanontie 70, Parkano • Hautaustoimisto palvelut Parkano ja Kihniö • Hautakivimyynti • Kukkakauppa Parkanontie 60 045 152 0854 / 040 751 9280 Parkanonkukka.com Taksi J. Harju  Parkanontie 84 050 592 7595, 040 540 8582 Myös raskaan kaluston palvelut HAUTAUSPALVELU OJALAINEN ‣Parturi-kampaamot Parkano, Parkanontie 45 AJANVARAUKSELLA TI-LA p. 044 241 2776 Tiina Sahinoja-Härkönen • p. 040 140 2383 Parkanontie 45, Parkano • www.luxx.fi TILA VA TILAVA TAKSI • TAKSI •       TAKSIPALVELU www.tilavataksi.fi tilavataksi@gmail.comERKKI KALLIO www.tilavataksi.fi FYSIOTERAPEUTIT Kari Autiosalo 040 831 9933 Sanna Impponen 040 516 2088 Koulutettu HIEROJA URHO MANNER Vanhantalontie 314, Parkano puh. 040 848 4418 045 1234 265 Parkanontie 70 39700 Parkano PARKANON RAKENNUSSÄHKÖ OY A-ryhmän sähköasennukset ja suunnitelmat Ma-pe 8-17 03 448 2149 ‣Sekalaiset  HYVÄN OLON KESKUS Puh. 040 729 8243 03 448 3035 Parkano, Kirkkokatu 5 luontaistuotteet ja –hoidot Koulutettu hieroja, luontaisneuvoja Merja Pihlajamäki www.hyvanolonkeskus.net        •KARVIA• KARVIA ‣Kiinteistönvälitys 688 55 90 040040 688 5590 tilavataksi@gmail.com  050 521 9334, Parkanontie 72, Parkano  Insinööri- ja kiinteistötoimisto • • • • • Lounaskahvila Pitopalvelu, muistotilaisuudet Lounaskuljetus yksityisille sekä yrityksille • Leivonnaiset, kakut & leivät HAVANKA OY Keskuskatu 5, Parkano 0400 234 349 Avoinna arkisin 7–14 Lounas 10–13.30 PITO- JA LOUNASRAPPU Teollisuustie 31, Parkano 040 847 8201 www.pitojalounasrappu.fi        
      
       ­ viestituli                              Lihas- nivel- ja nikamakäsittelyt. Koulutettu Osteopaatti Petri Leppänen 040 5038 300 Parkanontie 64, Parkano ~ Beauty since 2000 ~ KEHON JA MIELEN HOITOPISTE KH, Hieroja Matti Perälä p. 0400 700 804 Urheiluhieroja Ilona Mustasaari p. 040 685 7423 Hieroja Janika Kiho Kalevalainen jäsenkorjaus p. 050 404 4977 Koko kylän hyvän olon keidas Parkanontie 41 ma, ilman ajanvarausta 9–16 ☎ 044 278 2966    Koulutettu hieroja Nina Leppihalme Rantakatu 8, Parkano (Viinikka) 040 525 9464 www.wireex.fi  Heikki Havanka LKV 040 833 9275            040 480 1589 ‣Kauneudenhoito erkki.kallio61@gmail.com • Kiinteistönvälitys, kiinteistöarviot • Perukirjat, ositukset • Rakennus- ja rakennepiirustukset • Ranta-asemakaavat • Vastaavan työnjohtajan tehtävät      Myös Kela-ajot p. 0500 625 500 Keskuskatu 5, Parkano www.hunajainen.fi Seuraa meitä somessa       IKAALINEN Rahkolankuja 18 A 1 39500 Ikaalinen ☎ 010 322 9656 nettiajanvaraus www.tempodent.fi Suuhygienisti Janna-Mari Friman Satakunnankatu 2 A, Parkano Palveluhakemistosta parhaat puh. 06 456 1534 C M Y CM MY CY paikalliset palvelut VANHA ASIAKAS Ammattilaiset palveluksessa -palstan ilmoitus on muutettavissa nyt ilman lisäveloitusta 4-väri-ilmoitukseksi. Ota yhteyttä ja päivitetään mainos, tiedot ja sopimus. CMY K Hammaslääkärit ja suuhygienistit: Mäntylammintie 3 A, Jalasjärvi myös lauantai- ja ilta-aikoja Särkyajanvaraus ark. klo 8-9 UUSI ASIAKAS Ota yhteyttä ja pyydä tarjous näkyvyydestä Ammattilaiset palveluksessa -palstalla. Vuosisopimukseen voit yhdistää myös lisänäkyvyyttä. VIESTITULI Markkinointipalvelu Viestitulen palvelut ja näkyvyys ovat yhdistettävissä Ylä-Satakunnan näkyvyyteen ja sopimuksiin. Tehosta näkyvyyttäsi aidolla monikanavaisuudella. YLASATAKUNTA.FI Verkkosivustomme tarjoaa paljon mahdollisuuksia pysyvään näkyvyyteen ja kampanjointiin. Kysy myös printin ja digin yhdistelmistä sekä natiivimainonnasta! Ylasatakunta.fi – ylivoimainen paikallinen Myynti Puhelin: vaihde 029 1706 680 Sähköposti: asiakaspalvelu@ylasatakunta.fi Nettiajanvaraus: sinunpaikka.fi myös ilta-aikoja C M Y CM MY CY CMY K Hammaslääkäriasema KANKAANPÄÄ Alpinkatu 12, 38700 Kankaanpää p. 050 368 8448 Nettiajanvaraus: www.hammashoiva.fi Ilta- ja lauantaiaikoja!

19 Keskiviikkona 20. syyskuuta 2023 at... Hamsteri järrrsii hinnakin Tervetuloa kauempa at!!! ja säästää kotiin pinn Eurohamsterin järsityt hinnat 30 VUOTTA! T Yritykset ja yhteisöt! LASKUTUSASIAKKAAKSI EUROHAMSTERIIN! Keskittämällä paikalliseen saat parhaat edut... ja hinnat käy! Eurohamsterin TASARAHAMARKKINAT jylläävät... Tilinavaus-kaavakkeen saat kotisivuilta www.eurohamsteri.fi tai liikkeiden kassalta. TASU R ASUR I! Komeita! CALLUNA EXTRA Rotex HIIRENMYRKKY I! • 2 x 15 g syöttirasia TA SURI ! Aikuisten suositut CANADAN TAKIT TA SURI ! Huippu erä! ALPAKKAHUIVIT TASU R Kempten INVERTTERI MMA 140 A 120,- • paljon värejä • paljon kuoseja 5 kpl 10,- 5,- 20,- 10,Max 2/talous R SUPEta! hin R SUPEta! hin TASU R 10-OSAINEN TAITEILIJAN SIVELLINSARJA 5,PERÄVAUNULUKKO R SUPEta! hin TASU R TASU R Airam CAMP UP LEDLYHTY 3x2w I! I! R SUPEta! hin I! ASENNUSKAAPELI 50 m TASU R I! • MMJ 3 x 1,5 S Kunnon HALKOPINON SUOJAPEITE 1,5 x 6 m R SUPEta! hin TASU R Valvoline ALL CLIMATE 10 W 40 I! I! 10,- PERÄVAUNUN KULAKYTKIN R SUPEta! hin TASU R I! • pyöreälle aisalle • 60 mm • 750 kg • osasynteettinen moottoriöljy 4 l 5,- 49,- 20,- 15,R SUPEta! hin R SUPEta! hin TASU R Carlake VANNEPESU 500 mm I! TASU R POLKUPYÖRÄNPAIKKASARJA 8-OS. I! R SUPEta! hin R SUPEta! hin (5,-) TAS U R I! Ladattava LED-LUKU-/ MONITOIMIVALO Cob Led OTSAVALO 3 W TASU R I! • 100 lum uote! t Hyvä 15,- 5,- 2,- 10,- 3,TASU R Tunnelmaa syysiltoihin... TASU R PUUNRUNGONSUOJA 3 KPL/PKT I! TULIKORI I! R SUPEta! hin R SUPEta! hin TASU R AURINKOKENNO PIHAVALAISIN RUSKO 2-OS. I! PERÄKÄRRYN PISTORASIATULKKI 13/7 nap. TASU R I! I! TASU R RGBW I! LED-NAUHA 5 m • kaukosäädin • värivaihtoehdot • himmennin • pistotulppa • muuntaja KISSANHIEKKA, laventeli 10 l KELLOKYTKIN SISÄ-/ULKOKÄYTTÖÖN TASU R I! R SUPEta! hin Tarjoukset voimassa Parkanon myymälässä 20.–26.9.2023 TASU R HAAROITIN PISTOTULPPA IP 44 I! 5,- 5,Puhelinkeskus 02 572 3575 PARKANO Ma–pe 8–20, la 9–18, su 10–18 KANKAANPÄÄ Ma–pe 8–20, la 9–18, su 10–18 TASU R I! R SUPEta! hin TASU R I! LEHDENKERÄÄJÄ PRO 42” • avoleikkuriin tai puutarhatraktoriin • roiskevesitiivis R SUPEta! hin R SUPEta! hin • paakkuuntuva R SUPEta! hin • IP44 ! R SUPEta! hin TASU R R SUPEta! hin Hieno 20,- 5,- ISO MYRSKYLYHTY 28 CM R SUPEta! hin 5,- 20,- 5,- 50,- 5,• valoteho n. 10 m • kunnon akut R SUPEta! hin R SUPEta! hin R SUPEta! hin R SUPEta! hin 200,- R SUPEta! hin JÄRSITTYJÄ TARJOUKSIA RAJOITETUT MUTTA ISOT ERÄT! www.eurohamsteri.fi

20 Keskiviikkona 20. syyskuuta 2023 Kaikki hyvä on lähellä. musiikki- ja kulttuuritapahtuma | Parkano | 2023 | www.artfestivo.fi 28.9.-1.10. Tarjoukset voimassa to-su 8.-11.9.2016 ellei toisin mainita. OMAN KYLÄN KAUPPA LOPPUVIIKON EDULLISET TARJOUKSET Kaikki hyvä on lähellä. SHOW MUST GO ON HK Tarjoukset voimassa to-su 8.-11.9.2016 ellei toisin mainita. Hinnat voimassa to–su 21.–24.9. ellei toisin mainita Tuore kokonainen Sika-nauta kirjolohi jauheliha 14 Suomen Musiikkiteatterin musikaali 21.–23.9. ERÄ! LOPPUVIIKON EDULLISET TARJOUKSET HYVÄ APAJA Voimassa Suomi tai Ruotsi,to–la Rajoitus 2 kalaa/talous ERÄ 1 kg 6 99 6 3 99 3 Tuore kokonainen kirjolohi 99 99 Kirsikkatomaatti KG ERÄ (3,99/kg) Punainen paprikaPlussa-etu Puola -24 % 0 99 Pingviini isot tuutit 106 g, Ingman laktoosittomat tuutit 62-64 g, Kingikset 53-54 g ja Pirkka isot tuutit 100-113 g. Rajoitus 10 kpl/talous ERÄ 00 Jäätelöitä Magnumit 73-90 g, Daim tuutit 99 g, Pingviini isot tuutit 106 g, Ingman KPL KINGIS laktoosittomat tuutit 62-64 g, Kingikset (8,85-18,87/kg) 53-54 g ja Pirkka isot tuutit 100-113 g. Rajoitus 10 kpl/talous -28-59% KPL 52–61 g ja 88-puikko 5 61 g (20,49–24,04/kg) Plussa-etu -30 % (8,85-18,87/kg) Ilman Plussa- Ilman K-Plussa-korttia -28-59% korttia 1,79 kpl Etu K-Plussa-kortilla 1,39-2,54/kpl (14,07-28,11/kg) (29,34–34,47/kg) 99 Puola Jäätelöpuikot Ilman K-Plussa-korttia 1,39-2,54/kpl (14,07-28,11/kg) 0 099 Ilman Plussa-korttia Punainen 1,99 kpl (4,98–5,69 kg) paprika RS 00 KG ELÄMÄNI BIISI 300-400 g (3,75–4,29/kg) 28.9. 00 Koulu- ja kulttuurikampus Kaarna Klo 19 | 10 € 2 KPL 2 PALVELEMME 00 Koulu- ja kulttuurikampus Kaarna Klo 19 | 10 € 4 KPL Parkanon kirjasto puh. 044 786 5560 kirjasto@parkano.fi meidät löydät myös facebookista www.facebook.com Lisätietoja: Elisa Vahosalmi | Art Festivo -työryhmän pj. | 044 786 5516 | elisa.vahosalmi@parkano.fi Meillä tehty 12 0 95 KG PKT KILON RASIA Snellman KANANPOJAN VILJAPORSAAN FILEEPIHVIT FILEEPIHVIT 1 kg MAATIAISPOSSUN PALAPAISTI, KINKKUTAI LIHASUIKALEET 600-640 g (12,48-13,32/kg) RS Ilman Plussa-korttia 11,30 rs Ilman Plussa-korttia 8,99 rs (14,05-14,98/kg) 300-400 g (8,73-11,63/kg) Plussa-etu -12 % 3 49 PLUSSA-KORTILLA RS Ei Reilu kauppa, PERUNAMUUSI ei premium blendit eikä maakahvit (Brazil, Colombia tai Guatemala) TUORE SUOMALAINEN PERATTU MUIKKU 50 PS -38% Ilman Plussa-korttia 3,99 rs (9,98-13,30/kg) 49 Plussa-etu -13 % PKT 4 Rajoitus 1 erä/talous Norja 280 g (8,04/kg) 4 50 PLUSSA-KORTILLA Ilman Plussa-korttia 3,29 pkt (6,58/kg) TUORE SUOMALAINEN KUHAFILEE K-Ruokamestarin 2 PKT -24% Ilman Plussa-korttia 2,59 pkt (9,25/kg) PORSAAN WIENINLEIKE KG -37% PLUSSA-KORTILLA TUORE Ilman Plussa-korttia 3,99 pkt (7,98-9,98/kg) LOHIMEDALJONKI HERKKUTORILTA SUOMI Snellman VOI NORMAALISUOLAINEN KUNNON 500 g (4,98/kg) KUORETTOMAT NAKIT Rajoitus 2 pkt/talous KG PKT Valio 2 KG Ruokamestarin 400-500 g (5,00-6,25/kg) Voimassa TO-LA 21.–23.9. Kariniemen LUE KPL TARJOUSLEHTEMME MYÖS DIGINÄ k-supermarket.fi/tarjoukset KUUMA IS-testin 2. sija MUSTAMAKKARA COSTA RICA JAUHETUT KAHVIT 100 g (5,00/kg) Suomi NAUDAN PAISTIJAUHELIHA 99 RS KUUMA GRILLATTU BROILERI PALVELUSTA JÄÄSALAATTI KILON PAKETTI Rajoitus 2 pkt/talous 9999 6 99 7 90 8 99 10.- 7 95 1995 99 Ruokamestarin Tarjoustuotteita rajoitettu määrä NAUDAN 76 Voimassa TO-LA 21.–23.9. TARJOUKSET VOIMASSA TO–SU 10.–13.2. ELLEI TOISIN MAINITA TUORE JAUHELIHA 17 % KOKONAINEN LOHI1 kg -11 % PALVELUSTA LUE LEHTEMME MYÖS DIGINÄ k-supermarket.fi Tapolan Atria Plussa-etu Yritys- ja ryhmäliput: vapaa-aikatoimi@parkano.fi 044 786 5516 Raakapaino n. 1 kg RESEPTI K-RUOKA.FI/RESEPTIT TAI K-RUOKA-SOVELLUS HK Käenkoskikeskus Klo 15 | Vapaa pääsy 1.10. Kihniöntie 12, 39820 Kihniö Puh. 03 448 4232 KALAPYÖRYKKÄPELTI KG 1.10. SUNNUNTAI ARKEEN 7 6 SUNNUNTAI Koulu- ja kulttuurikampus Kaarna Klo 20 | 20 € feat. Arto Anttila & Dark Reindeer -monitaideperformanssi Tavallista helpmpaan 99 30.9. Ylä-Satakunnan musiikkiopiston 50-vuotisjuhlakonsertti Ilman Plussa-korttia 0,69 kpl (27,60/kg) MA–PE klo 8–21 LA klo 8–20 SU klo 10–20 1–2 kg, Norja LAUANTAI Elisa Laiho 25 g (20,00/kg) -23 % ONNI KIVIPELTO TORSTAI Minimunkit 4 KPL MAURINTORI The Voice of Finland -voittaja 2023 Kunnon arki laatikot 3 29.9. Parkanon tapaan DNWBH Plussa-etu KG PERJANTAI ATRIA RS 250 g (3,96/kg) Jäätelöitä Suomi Magnumit 73-90 g, Daim tuutit 99 g, Etu K-Plussa-kortilla KG 1 kg C-leikattu, vakuumipakattu RS Kasvatettu (3,99/kg) Suomi Rajoitus 2 fileetä/talous Suomi tai Ruotsi, KG Rajoitus 2 kalaa/talous 1 100 95 Tuore HK ruodoton Sika-nauta kirjolohifilee jauheliha Koulu- ja kulttuurikampus Kaarna Klo 19 | 40 € Liput myös Ticketmasterista Ohjelmistomuutokset mahdollisia. ERÄ KG 24 895 79 KG ANNABELLE PERUNA 1kg, Suomi 0 KG PS PERJANTAINA JÄMIN RAHTIPALVIN YLIKYPSÄÄ KUUMAA KASSLERIA HINNAT VOIMASSA TO–SU 21.–24.9.2023. ELLEI TOISIN MAINITA. Tuotteita rajoitettu määrä. PARKANO PARKANO Tavallista parempi ruokakauppa Tavallista parempi ruokakauppa Keskuskatu 9, 39700 Parkano, puh. 03 441 100 Keskuskatu 9, 39700 Parkano, jari.kuusijoensuu@k-supermarket.fi Palvelemme MA-PEpuh. 8-21,03 LA441 8-21100 ja SU 10-21 jari.kuusijoensuu@k-supermarket.fi Palvelemme MA-PE 8–21, LA 8-21 ja SU 10-21

Ylä-Satakunta 90 1 Aimo Alapaholuoma tilaa useita paikallislehtiä. Ylä-Satakunta on hänelle tuttu jo lapsuudesta. Aimo Alapaholuoma on aivan erityinen paikallislehtien ystävä MARI KALLIO YLÄ-SATAKUNTA Liki 40 vuotta postia jakanut Aimo Alapaholuoma eläköityy samana päivänä, kun maamme saa uuden postilain 1. lokakuuta. Lakimuutoksesta Alapaholuoman ei tarvitse enää murehtia. – Aamukahvin jälkeen voin mennä vielä oikoseksi ja odottaa, että postilaatikko kolahtaa. Leveää pohjalaista puhuvalla Alapaholuomalla riittää odotettavaa, sillä erityisesti paikallislehdistä pitävä mies tilaa Ylä-Satakunnan lisäksi lukuisten muidenkin seutujen lehtiä. Osaa hän tilaa kestona ja osaa lyhyemmissä jaksoissa. – Paikallislehdissä on kivoja pikkujuttuja. Esimerkiksi Sotkamo-lehteen hän tutustui lomaillessaan Vuokatissa. Tilattavien listalla on myös Savon Sanomat. – Lehdessä on mielenkiintoisia uutisia Itä-Suomesta. Olimme lomalla Punkaharjulla ja tykästyimme aviisiin siellä. Tuttu lehti lapsuudesta Ylä-Satakunta on Aimo Alapaholuomalle tuttu jo lapsuudesta. Lehteä tilasi hänen Parkanosta kotoisin oleva äitinsä. Koti oli Kankaanpään puolel- ” Jos on sattunut haaveri eikä lehteä tule, pannaan hälytys päälle ja selvitetään, minne se on kadonnut.” la Aunesluomantien varressa Karvianjoen rannalla, mutta perhe asioi yleensä Karviassa. – Lehti tuli lapsuuskotiin, ja minä jatkan perinnettä. Ylä-Satakunnassa on paljon tuttua asiaa. Tunnen väkeä, ja sukuakin on alueilla jonkin verran. Alapaholuoma lukee aivan erityisellä tarkkuudella Ylä-Satakunnasta henkilöhaastattelut, paikalliset uutiset, paikallishistoriasta kertovat jutut, mielipidepalstan ja kuolinilmoitukset. Hän haluaa lukea lehtensä paperisina ja toivoo, että kaikki jutut julkaistaan myös paperiversiossa. Yksi muukin toive hänellä on. – Sivuja voisi lisätä, kun lehti ilmestyy vain kerran viikossa. Alapaholuoman sukujuuret ulottuvat myös Karviaan. Hänen isoäitinsä oli kotoisin Suomijärven rannalta Itä- halmeesta. – Leikkisästi sanottua koko Karvia ja puoli Parkanoa on minulle sukua. Lapsuudenkoti palvelee nykyään Aimoa ja hänen vaimoaan Sirkka Alapaholuomaa vapaa-ajanasuntona. Asiointisuunta on sieltä edelleen Karvia, vaikka pariskunnan vakituinen asunto on päinvastaisessa suunnassa Lauhalassa Isojoella. Karvian lajittelusta kylmäasemaksi Aimo Alapaholuoma aloitti lomatuuraajana Postissa vuonna 1985. Vuonna 2006 Honkajoelta loppui postinlajittelu, ja kaikki työntekijät siirtyivät Karvian lajitteluun, josta Alapaholuoma sai pian siirron kotikuntaansa. Alapaholuoman uralle on osunut lukuisia muutoksia. Hän ei edes muista, miten monia yt-neuvotteluita on Postissa jännittänyt. Uusi postilaki luo hänen mielestään uhkakuvia töiden vähentymisestä. Postinjakajana hän on oppinut, että paikallislehdet ovat muillekin aivan erityisen tärkeitä. – Jos on sattunut haaveri eikä lehteä tule, pannaan hälytys päälle ja selvitetään, minne se on kadonnut. Lehden tai muun postin katoaminen on hänen mukaansa kuitenkin melko harvinaista. Todennäköisin syy lehden kohdalla on, että koko nippu on eksynyt väärään paikkaan. Lajittelu on muuttunut vuosikymmenien aikana useaan kertaan. – Nykyään hirmukoneet tekevät nippuja yötä päivää, ja autot tuovat laatikot niin sanotuille kylmäasemille. Aiemmin jakajat lajittelivat ja jakoivat postit oman piirinsä asiakkaille. Alapaholuoman mielestä Postia ei olisi saanut muuttaa osakeyhtiöksi, vaan se olisi pitänyt säilyttää valtion palveluyrityksenä. Aimo Alapaholuoma on kiitollinen siitä, miten ystävällisesti ihmiset suhtautuvat postityöntekijöihin. – Jakajat vievät postit perille, kunhan laatikot toimitetaan jakelukeskuksista. Aimo Alapaholuoma jää pian eläkkeelle Postista 38,5 vuoden jälkeen.

90 2 Paikalliskirjeet välittivät tietoa ennen paikallislehtiä LAURA JOKISALO YLÄ-SATAKUNTA Suomalaisilla sanomalehdillä oli pähkinä purtavana 1800-luvun puolivälissä. Ne olivat uutisoineet Euroopan hullun vuoden 1848 levottomuuksista ja vallankumouksellisesta toiminnasta, mitä keisarivalta ei katsonut hyvällä. Lehtiä kiellettiinkin julkaisemasta ulkomaan uutisia. Tilalle piti keksiä jotain muuta, jotta palstat saatiin täytettyä. Suomettaressa keksittiin pyytää ympäri maata asuvia fennomaaneja kirjoittamaan paikalliskirjeitä oman alueen tapahtumista. – Kävikin niin, että Suomettaren toimitukseen alkoi tulvia kirjeitä myös sellaisilta ihmisiltä, jotka eivät kuuluneet fennomaanien verkostoon, kertoo yliopistotutkija Heikki Kokko Tampereen yliopistosta. Lehden levikki lähti räjähdysmäiseen kasvuun, koska ihmiset halusivat lukea paikalliskirjeitä. Muut suomenkieliset lehdet seurasivat esimerkkiä. Kokon mukaan paikalliskirjekulttuurin teki mahdolliseksi suomalaisen lehdistön päinvastainen kehityssuunta. Muualla lehdet perustettiin kaupunkeihin, josta ne levisivät ympäristöseudulle. Suomenkieliset lehdet taas olivat alun perin nimenomaan valtakunnallisia. Maakunnallisia lehtiä alkoi ilmestyä 1870- ja 1880-luvuilla, ja paikallislehdet olivat vasta kehityksen lopputulos. Voisikin sanoa, että paikalliskirjeet olivat tavallaan paikallislehtien esiaste. Kansan ääni kuuluville Heikki Kokko törmäsi paikalliskirjeisiin väitöskirjaa tehdessään. – Huomasin, että paikalliskirjeet muodostivat ilmiön. Ne oli kyllä havaittu aikaisemminkin, mutta paikalliskirjeitä ei ollut tutkittu syvemmin. Yksi syy sivuuttamiseen on, ettei paikalliskirjeiden merkitystä ymmärretty edes omana aikana. Fennomaaneille kirjeet olivat pitkälti palstantäytettä – kirjaimellisesti. Ainoastaan D. E. D. Europaeus näki paikalliskirjeiden ainutlaatuisuuden, ja hän kannusti ihmisiä lähettämään niitä Suomettareen. Kokon mukaan suhtautumiseen vaikutti se, että kansalliset eliitit käänsivät katseensa korkeakulttuuriin 1800-luvun jälkipuoliskolla. Kansan ääni ei siis ollut arvossa. Kansalaisia paikalliskirjeet kuitenkin kiinnostivat. – Oppineiden ja muiden kansalaisten välillä oli tuolloin niin iso juopa, etteivät oppineet osanneet kirjoittaa sellaista tekstiä, jota kansalaiset halusivat lukea. Talonpoikien, torppareiden, renkien, piikojen ja työläisten kirjoittamana tieto oli mieluisassa ja omaksuttavassa muodossa. Kokon teesi on, että paikalliskirjekulttuuri edustaa varhaista kansalaisyhteiskunnan nousua. Hänen mielestään Aleksis Kivi kuvasi tätä kulttuuria Seitsemän veljeksen lopussa, jossa Eerolle avautui ”kotomaamme koko kuva” sanomalehtiä lukiessaan ja kirjeitä niihin lähettäessään. Yliopistotutkija Heikki Kokon mukaan paikalliskirjeet kiinnostivat kansalaisia, koska talonpoikien, torppareiden, renkien, piikojen ja työläisten kirjoittamana tieto oli mieluisassa ja omaksuttavassa muodossa. Kirjeet rakensivat paikallisidentiteettiä Paikalliskirjeiden yleisimpiä aiheita olivat esimerkiksi sadot ja eläintaudit sekä eritoten suuret muutokset ja yhteiskunnalliset uudistukset, kuten kansakouluasetus, maalaiskuntien synty kunnallisasetuksen myötä ja vaivaishoitoasetus, joka oli ensimmäisiä askelia kohti hyvinvointivaltiota. Suuret nälkävuodet (1866–1868) olivat merkittävä aihe paikalliskirjeissä. – Ajattelen, että paikalliskirjekulttuurin kautta nälkävuosista tuli ensimmäinen jaettu yhteiskun- nallinen kokemus, Heikki Kokko sanoo. Ero 1890-luvulla muodostuneiden yleisönosastojen kirjoituksiin on se, että paikalliskirjeet kirjoitettiin oman yhteisön nimissä ja edustajana. Kirjeet rakensivatkin paikallisidentiteettiä. Ja kynäsotia syttyi, jos jonkun nähtiin antaneen väärän kuvan paikkakunnasta. 72 000 kirjettä tietokannassa Kansalliskirjaston digitaalisiin aineistoihin avattiin helmikuussa avoin Translocalis-tietokanta, jossa on mahdollista lukea paikallis- kirjeitä. Heikki Kokon vetämässä hankkeessa tietokantaan kerättiin 72 000 kirjettä Alfred Kordelinin säätiön apurahan avulla Translocaliksessa on Parkanosta, Karviasta ja Kihniöstä kustakin useita vanhoja paikalliskirjeitä. Tällä hetkellä kokoelma ulottuu vuoden 1885 loppuun. Paikalliskirjeilmiö jatkui kuitenkin 1920-luvulle asti. Kokko kertoo suunnitelmissa olevan lisärahoituksen haku, jotta loputkin kirjeet saataisiin tietokantaan. Vuosisadan vaihteeseen kun mahtuu monta avainkokemusta: sortovuodet, eduskuntauudistus, itsenäistyminen ja sisällissota. Paikalliskirjeitä Parkano: Waimot Parkanolla owat lempiämpiä kuin Kihniöllä, ehkei sillä niinkään alttiita riettauteen kuin Kihniöllä - - mutta se käy minulle sääliksi etten woi kiittää heitä puhtaudesta ja hywästä siiwosta, niinkuin Kihniön waimoja. (Sanomia Turusta, 21.2.1862) Karvia: Kowa nälkä täälläki ahdistaa kansaa, halla ja kylmä sadet wei elon. Olis nöyrä rukouksen pyyntö että tännekin hätäapua saataisiin. Ei täällä eletä herkullisesti. Eläinten ruualla täällä jatketaan leipää; rukiin tähkiä, kauran olkia, männyn ja koiwun kuorta, muikiaisia wehkoja käytetään myllyssä, pannaan leipään; ei tämä ole herkkua. (Suomen Julkisia Sanomia, 18.12.1862) Suomen Julkisia Sanomia 18.12.1862 ” Ajattelen, että paikalliskirjekulttuurin kautta nälkävuosista tuli ensimmäinen jaettu yhteiskunnallinen kokemus.” Kihniö: Ensimmäinen ja ilahuttawin asia on kunnallemme se, että häwittiwät wiinan-myynnin eli kapakan kunnastamme, joka on ollut suuri häwäistys, että senkaltainen pahennuksen juuri, samankaltainen kun salawiinan polttokin. (Satakunta, 7.3.1874) Parkano: Mitä siwistykseen yleensä kuuluu, on se tosin alhaisella kannalla meillä, mutta kuitenkin tyydyttäwä, sillä ei se woi wielä parempi olla, ja hauskaa peräti että ne wirkamiehet, joilla on kansan kanssa enämmin tekemistä, owat oikeita kansan ystäwiä; mutta löytyyhän niitäkin, joista ei woi sitä sanoa. (Uusi Suometar, 11.12.1878) Lähde: Translocalis, digi.kansalliskirjasto.fi

90 3 Yhdysvalloista Lapinnevalle esivanhempien maisemiin ” JUSSI RANTALA PARKANO Koillis-Yhdysvalloissa, Mainessa asuva Joanne Nelson toteutti tänä syksynä pitkäaikaisen haaveensa ja matkusti Suomeen vierailemaan esivanhempiensa mailla. Nelsonin juuret ovat Parkanossa Lapinnevalla, ja hän innostui lähtemään matkalle, kun oli saanut asiasta valaistusta kaukaiselta sukulaiseltaan, paikallis- ja sukuhistoriaa harrastavalta Alex Anttilalta. – Alex oikeastaan löysi meidät, hänen avullaan sain tietooni paljon puuttuvaa informaatiota sukuni vaiheista tällä seudulla. Siksi oli lopulta päästävä katsomaan paikan päälle, kertoo Nelson. Joanne Nelsonin juuret Parkanoon juontuvat neljän sukupolven taakse, kun hänen esivanhempansa Iisak ja Roosa Mäkelä muuttivat perheineen Mäkelän torpasta Lapinnevalta Yhdysvaltoihin 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa. Iisak oli alun perin syntyjään samoilta seuduilta eli Niininevan kylästä, Anttilan torpasta. Roosa puolestaan oli lähtöisin Vahojärveltä, Lehtikosken tilalta. – Olen tutkinut sukuani tässä vaiheessa juuri viime vuosisadan alkupuolelle saakka. Paljon tietoa olen saanut esimerkiksi isoäitini kertomuksista. Niin kauan kuin muistan, hän kertoi minulle tarinoita ja opetti jopa hieman suomen kieltä, Nelson jatkaa. Nelson kertoo, että kiinnostus suomalaisia juuria kohtaan on voimistunut etenkin hänen isoäitinsä kuoleman jälkeen ja hän olisikin halunnut tehdä matkan isoäidin kanssa. Suomalainen perintö kiinnostaa perheessä Yhdysvalloissa Nelsonin esivanhemmat ottivat nimekseen Isaac ja Rosa Anderson. Muuttohetkellä perheeseen kuului jo useita lapsia, kuten poika Vilhelm (William), Isäni on myös hyvin kiinnostunut asiasta. Matkani Suomeen taitaa olla hänelle yhtä iso juttu kuin minulle.” amerikansuomalaista kulttuuria. Muun toimintansa ohella seura pitää yllä suomalaiseen kulttuuriperintöön liittyvää kirjastoa ja on jäsenenä koko maan kattavassa Finlandia Foundation National -kattojärjestössä. Viimeksi mainittu tekee paljon ja monipuolista työtä suomalaisen kulttuuriperinnön puolesta. Maisemat kauniita ja tutun oloisia Maine sijaitsee Yhdysvaltain koillisosissa. Yhteensä Nelson ja puolisonsa Daren viettivät Suomessa tällä erää reilun viikon. Aluksi pariskunta tutustui Helsinkiin, ja Parkanosta he jatkoivat junalla Rovaniemelle tutustumaan Lapin maisemiin. – Ensimmäinen mielikuva Suomesta on ollut, että kaikkialla on hyvin kaunista. Itse asiassa luonto on hyvin samankaltaista kuin Mainessa. Voi aistia, että ehkä juuri siksi suomalaiset aikanaan valitsivat Mainen asuinpaikakseen. Pakollinen mutta miellyttävä kokemus on ollut myös ensimmäinen aito suomalainen puusauna. Suomalaisten ystävällisyys saa niin ikään kiitosta, vaikka Nelson itse ei tunnusta juurikaan suomea puhuvansa. – Tunnistan sanoja, mutta kunnollinen oppiminen on hankalaa, kun arjessa ei voi keskustella suomeksi. Joidenkin applikaatioiden kautta olen opetellut suomen kielen perusasioita, sanoo Nelson. selvyytenä, mutta maailman väestöstä valtaosa elää autoritaarisessa maassa. Läheinen esimerkki toisen ääripään valtiosta on Venäjä. Kun demokratiaa on eri puolilla maailmaa ryhdytty lakkauttamaan, ensimmäisenä toimena rajoitetaan vapaan median toimintaa ja kansalaisten sananvapautta. Sen jälkeen muut päätökset on helpompi tehdä ilman julkista kritiikkiä. myöskään hypetetty tekoäly. Disinformaatiota ei pystytä internetistä juurikaan poistamaan. Siksi on varmistettava, että tarjolla on riittävästi oikeaa tietoa ja että valistuneet kansalaiset erottavat journalismin kaikesta muusta verkon viestinnästä. Tässä työssä paikallislehdillä on omilla alueillaan suuri rooli. Lämpimät onnittelut 90-vuotiaalle Ylä-Satakunnalle! Amerikkalainen Joanne Nelson vieraili esivanhempiensa vanhalla asuinpaikalla Lapinnevalla yhdessä puolisonsa Darenin (oik.) kanssa. Oppaana toimi hänen kaukainen sukulaisensa Alex Anttila. Kuvan aitta lienee alkuperäinen, Nelsonin esivanhempien aikainen rakennus. Nelsonin isoisoisoisä. Perhe sijoittui aluksi Massachusettsin Quincyyn, mutta asettui pian South Thomastoniin, Maineen. Muu perhe jäi Yhdysvaltoihin, mutta Iisak palasi vaimonsa kuoltua vielä Suomeen, jossa asui viimeiset elinvuotensa. Hänet on haudattu Tampereelle, Kalevankankaan hautausmaalle. – Jälkeenpäin on sanottava, että olisin halunnut tietää isoäidiltäni vielä enemmän perheeni suomalaisista juurista. Isäni on myös hyvin kiinnostunut asiasta. Matkani Suomeen taitaa olla hänelle yhtä iso juttu kuin minulle, Nelson nauraa. Nelson kuuluu myös paikalliseen Finnish Heritage House -yhdistykseen, joka osaltaan ylläpitää NÄKÖKULMA Maria Miklas Jukka Holmberg. Luotettavaa tietoa paikallisesti Luotettavan tiedon merkitys on korostunut viime vuosien poikkeustilanteissa ja kriiseissä. Oikea tieto ja siihen perustuva todellisuutta vastaava tilannekuva on menestymisen edellytys sekä yksilöille, yhteisöille että koko kansakunnalle. Ilman sitä suunnistetaan sumussa tai eletään harhakuvissa. Journalismi tarjoaa luotettavaa ajankohtaistietoa. Paikallisesti sitä kustantaa paikallislehti, kuten Ylä-Satakunta ja sen edeltäjät ovat ansiokkaasti tehneet jo 90 vuoden ajan. Luotettavan tiedon tuottamiseen ja vastaanottamiseen tarvitaan avoin demokraattinen yhteiskunta, jossa vallitsee sananvapaus ja toimii elinvoimainen ja moniääninen vapaa media. Suomessa tätä on totuttu pitämään itsestään- ppp Suomi on monessa asiassa maailman huippua: esimerkiksi lehdistönvapaus, luottamus uutisiin, medialukutaito, korruption vähäisyys ja jopa onnellisuus. Resilienssiemme eli sietokykymme vastustaa ulkoista painostusta on vahva. Tämän vuoksi olemme pärjänneet kriiseissä hyvin: valtaosa suomalaisista uskoi, että korona on olemassa, että rokote voi auttaa ja että Venäjä hyökkäsi Ukrainaan eikä toisin päin. Toisenlaisiakin tarinoita meille syötetään. Pyrkimys on horjuttaa yhteistä todellisuutta ja sitä kautta luottamusta instituutioihin, kuten poliittisiin päättäjiin, viranomaisiin, oikeuslaitokseen, poliisiin, koulutukseen ja tieteeseen. Lehdistö on yksi demokraattisen yhteiskunnan instituutio. Se luo luottamusta muihin instituutioihin, kun se valvoo ja nostaa, joskus pieniltäkin tuntuvat, epäeettisyydet esille. Mahdollisuus julkituloon suojaa tehokkaasti väärinkäytökseltä. ppp Paikallislehdet kattavat toistaiseksi hyvin koko Suomen, vaikka lehtien taloudelliset toimintaedellytykset ovat monesta syystä vaikeutuneet. Ilman paikallista päätöksentekoa seuraavaa uutismediaa ei syntyisi paikallista tilannekuvaa ja yhteisöllisyyttä. Monessa maassa on jo uutiserämaita eli paikkakuntia, joiden päätöksenteosta ei raportoi yksikään uutismedia. Se rapauttaa demokratiaa ja heikentää tiedon huoltovarmuutta. Kansainväliset alustajätit, kuten sosiaalisen median palvelut ja Google, eivät tuota paikallista, faktatarkastettua tietoa. Sitä ei tee Jukka Holmberg toimitusjohtaja Medialiitto ” Kansainväliset alustajätit, kuten sosiaalisen median palvelut ja Google, eivät tuota paikallista, faktatarkastettua tietoa.”

90 4 ” Minna Lautamäki Akseli Vanhala Jutun tein, vaikka en saanut vastauksista mitään selkoa.” Maarit Lehto-Alatalo Ira Blomberg-Kantsila putkan luukulla kesällä 2001. Kesätoimittaja sai idean sisustaa Parkanon poliisiaseman putka, kun paikkakunnalla oli pulaa yksiöistä. Teemu Kuusijoensuun työ Ilta-Sanomien uutispäällikkönä on hektistä tänäkin syksynä. Anne Lius-Liimatainen / Keskisuomalainen Teemu Kuusijoensuu oli kesätoimittajana vuosina 2011-16. Ylärin kesäauton nokalla hän istuskeli jututtamassa ihmisiä markkinatapahtumassa 2014. Arja Andersson kuvattuna Kaleva-lehdessä kesällä 1975. Seuraavana suvena hänen kesätyöpaikkansa oli Ylä-Satakunnassa. Ira Blomberg-Kantsilan keittiössä viihtyvät myös Ässä ja Tarmo. Hyppäsin syvään päätyyn ja selvisin MAARIT LEHTO-ALATALO YLÄ-SATAKUNTA Ylä-Satakunta on houkutellut kesätoimittajia aviisiin monista syistä. Kannustimia ovat olleet uudet työtehtävät, tutustuminen toimittajan työhön ja seudulla asuvat sukulaiset. Keskisuomalaisen toimittajaa Ira Blomberg-Kantsilaa kiinnostavat ihmiset ja ilmiöt. Ylä-Satakunnasta kesältä 2001 hän muistaa parhaiten työyhteisön. Kesä oli hänelle merkittävä niin ammatillisesti kuin yksityiselämässäkin. Jyväskylän yliopistossa journalistiikkaa opiskellut äänekoskelainen oli työskennellyt toimittajana Hämeen Sanomissa, Iisalmen Sanomissa ja Sisä-Suomen Lehdessä. Parkanosta, Kihniöstä ja Karviasta hän ei tiennyt mitään. – Hain kesätyöpaikkaa, koska siihen sisältyi toimitussihteerin tehtävät, joita en ollut aikaisemmin tehnyt. Koulutukseni kesti yhtenä per- jantaina puoli tuntia eli hyppäsin todella syvään päätyyn – ja selvisin. Minulle jäi kesätyöstä hyvät fiilikset, Ira Blomberg-Kantsila sanoo. Hän muistaa romuttaneensa lehden käytännön juttujen kuvituksesta kahden palstan pysty- ja kolmen palstan vaakakuvina. Hyvät valokuvat saivat reilusti tilaa. Otsikoihin hän haki lukijoita koukuttavaa lennokkuutta. Mies samalla reissulla Samana suvena kesätoimittaja päätti vaihtaa sinkkuelämänsä parisuhteeseen. Deittinettiin laadittu tarkkarajainen ilmoitus poiki hyvän tuloksen. Treffeillä kohdannut kaksikko viettää pian 20-vuotishääpäiväänsä. – Heti ensimmäisellä tapaamisella mies oli mukanani Parkanossa juttukeikalla melontaretkellä. Hän näki 3,5 tunnin reissulla kaikki luonteenpiirteeni vahingoniloa myöten. Kesätoimittaja halusi piristää myös lehtitalon väkeä ja maalata valoa tylsään kahvihuoneeseen. Viikonlopun hommasta tuli kahdelle hengelle monen lauantain ja sunnuntain urakka, kun kangastapetti imi maalia litratolkulla. Ira Blomberg-Kantsila oli Aamulehdessä toimittajana kesästä 2002 talveen 2004. Työt siirtyivät keskisuomalaisiin julkaisuihin freelancerina, aluetoimittajana, tuottajana ja toimittajana, kun hän muutti synnyinkaupunkiinsa Äänekoskelle. – Elän onnellista keskiluokkaista elämää, johon kuuluu kaksi lasta, omakotitalo ja kaksi koiraa. Tuulivoimahankkeiden uutisointi kiinnostaa Ylen Journalismin akatemian tuottaja Tiina Hirsimäki seuraa YläSatakunnasta erityisesti tuulivoimahankkeisiin liittyvää uutisointia. Tuulivoimapuistojen suunnitelmilla on merkitystä, sillä Hirsi- mäen suvulla on vapaa-ajanasunto Pohjois-Parkanossa. Verkosta uutisointia seuraava Hirsimäki lukee Ylä-Satakunnan printtilehden käydessään vanhempiensa luona Jalasjärvellä. Hän oli kesätoimittajana aviisissa vuonna 2005. Kyseessä oli Jyväskylän yliopistossa suomen kieltä opiskelleen Hirsimäen ensimmäinen mediatyöpaikka, joka hänen mukaansa määritteli myös uravalinnan. – Alan ensimmäinen työpaikka on tärkein, sillä sen myötä tietää, haluaako ja soveltuuko toimittajaksi. Muistan hyvin, miten lämpimästi minut otettiin vastaan työyhteisöön ja osaksi ryhmää, Tiina Hirsimäki sanoo. Paikallislehden tekemisessä Hirsimäkeen teki vaikutuksen, kuinka ihmiset toivottivat ulkopuolisen tervetulleeksi omiin koteihinsa. Työuransa Hirsimäki on tehnyt uutistoimituksessa. Ennen siirtymistään Ylelle vuonna 2010 hän työskenteli Aamulehdessä, Helsin- gin Sanomissa ja STT:llä. Espanjan kieltä puhuva Hirsimäki opiskeli valtio-oppia Madridin yliopistossa vuonna 2007. Yliopistolla hän tutustui saksalaiseen opiskelijaan, josta sittemmin tuli hänen puolisonsa. Nykyistä työtään tuottajana Ylen sisäisessä koulutusyksikössä Hirsimäki pitää äärimmäisen mielenkiintoisena. Hän etsii luennoitsijoita ja kouluttajia journalistien koulutustarpeisiin alati muuttuvassa yhteiskunnassa. Nato-jäsenyyden uutisoinnissa työvoitto Ilta-Sanomien uutispäällikkö Teemu Kuusijoensuu toteaa, etteivät uutisaiheet lopu tänäkään syksynä. Kuusijoensuu on työskennellyt iltapäivälehdessä historiallisten tapahtumien aikakautena, joka sisältää niin korona-ajan kuin Ukrainan sodan. Uutispäälliköksi hänen nimitettiin kaksi vuotta sitten. – Yhden käden sormin voi täl-

90 Maarit Lehto-Alatalo 5 Riitta Jäälinoja ” Alan ensimmäinen työpaikka on tärkein” Saana Pöyhtäri Tiina Hirsimäki ajeli Ylärin autolla kesällä 2005. Hän pitää ensimmäistä mediatyöpaikkaansa kivijalkana urallaan toimittajana ja tuottajana. Heikki Pettinen Ulla-Maija Lähteenmäki Arja Anderssonista tuli Ilta-Sanomien toimittaja ja kirjailija. Tiina Hirsimäki työskentelee Ylen Journalismin akatemian tuottajana. Roosa Pöyhtäri jännitti ennakkoon kesätyötään vuonna 2017. Jännittäminen oli turhaa, ja journalistiikan opiskelija sai kesän aikana varmistuksen olevansa oikealla alalla. Roosa Pöyhtäri sai vastikään vakituisen työpaikan iltalehdestä. Minua kosiskeltiin myös tvsarjaan Tykkimies Kauppalan viimeiset vaiheet, mutta en ottanut sitä ihan tosissani, ja olin jo lupautunut Ylä-Satakuntaan.” Mieleen on jäänyt myös reppari Dannyn keikasta Karvia-Päivillä.” ” ” – kesätoimittajat muistelevat tä ajalta laskea tylsät uutispäivät. Maailma on seonnut. Sanomalehdissä kilpailu on kovaa. Kuusijoensuu sanoo uutisvoittoja ja -häviöitä tulevan ja menevän. Mieleen on kuitenkin jäänyt merkittävä voitto. – Suomen Nato-jäsenyyden virallisen julkistamisen aamuna päätimme, että tämän uutisen kerromme ensimmäisenä. Uutishälytykset lähtivät heti, kun Pekka Haavisto ojensi paperinivaskan Jens Stoltenbergille, Kuusijoensuu sanoo. Toimittajan työtä Kuusijoensuu pääsi kokeilemaan paikallislehteen kesällä 2011 suoritettuaan lukion ensimmäisen lukuvuoden. Karviaan vasta toisena kesänä – Ajelin juttukeikoille mopoautolla. Työskentelin Parkanossa ja kerran kävin Kihniössä. Karviassa en käynyt juttukeikoilla ensimmäisenä kesänä lainkaan. Työ tuntui Kuusijoensuusta omalta. Hän työskenteli Ylärissä kaikkiaan kuusi kesää vuosina 2011–16. Juttuja kertyi paljon, mutta mieleen nousee ensimmäinen julkkishaastattelu. Kuusijoensuun piti tehdä ennakkojuttu Frederikin esiintymisestä Karvia-Päivillä. – Laulaja vastaili ajaessaan moottoripyörällä. Jutun tein, vaikka en saanut vastauksista mitään selkoa. Lukion jälkeinen opiskelu jatkui vuonna 2013 journalistiikan parissa Jyväskylän yliopistossa. Opiskelukaveri ja mummo johdattivat kesätöihin Ylä-Satakunta oli Iltalehden toimittajan Roosa Pöyhtärin ensimmäinen kesätyöpaikka vuonna 2017. Jyväskylän yliopistossa journalistiikkaa opiskellut Pöyhtäri haki paikkaa, kun samalla vuosikurssilla opiskellut Teemu Kuusijoensuu tähän kannusti ja kertoi itse edellisinä kesinä viihtyneensä Ylärissä. Paikallislehden sijainnillakin oli merkitystä, sillä Pöyhtäri pääsi asumaan kesäksi mummonsa luo Kankaanpäähän. Pöyhtäri muistaa, että kesä painottui juttukeikoille laajalla alueella. – Ensimmäisenä työpäivänä tein juttua uudesta frisbeegolfradasta. Mieleen on jäänyt myös reppari Dannyn keikasta KarviaPäivillä. Varsinaisia kommelluksia Pöyhtäri ei muista sattuneen, mitä nyt auton kanssa jotain pientä. Muutaman kerran hän myös huomasi suuntavaistonsa pettäneen. Kaikkineen kesätyöstä jäi hyvät kokemukset. Seuraavat kesät 2018 ja 2019 Pöyhtäri työskenteli Heinolassa Itä-Hämeessä ennen kuin siirtyi Iltalehteen, josta sai määräaikaisten työsopimusten jälkeen vastikään vakituisen työpaikan. Pöyhtäri keskittyy jatkossa kirjoittamaan artikkeleita asumisesta ja hyvästä olosta. Hiekkatie pöllyten Tauno Äijälän perässä Helsinkiläinen Arja Andersson nauraa hersyvästi muistellessaan kesätoimittajan pestiä Ylä-Satakunnassa vuonna 1976. Andersson asui Tampereella, ja hänelle tuli kiire suorittaa työpaikan vaatima ajokortti. Ajokoe meni hyväksytysti läpi toisella yrittämällä. Autoa hänellä ei ollut, mutta toimittaja Lea Luodetlahti lainasi hänelle Fiatiaan. Eikä ollut edes vihainen, vaikka kesätoimittaja pukkasi heti etuosaan lommon. Andersson ratkaisi autoilun näppärästi. – Paikkakunnalla oli Satakunnan Kansalla aluetoimittaja ja valokuvaaja. Pääsin juttukeikoille heidän kyydissään. Vain kerran jouduin ajamaan heidän perässään hiekkatie pöllyten, kun Maikkarin Tauno Äijälä oli tullut etsimään televisiosarjaan kuvauspaikkoja, Arja Andersson muistaa. Andersson oli suunnitellut käyvänsä Tampereelta töissä junalla Parkanossa. Aseman sijainti esti tämän. Niinpä kesätoimittaja nukkui viikot työpaikan kahvihuoneen puusohvalla. Hän heräsi hyvissä ajoin ennen kuin kirjapainon työntekijät tulivat töihin kello 6. Andersson sanoo, että ilman Ylä-Satakuntaa hän ei ehkä olisi päässyt seuraavaan ja sitä seuraavaan työpaikkaan. – Toki minua kosiskeltiin myös tv-sarjaan Tykkimies Kauppalan viimeiset vaiheet, mutta en ottanut sitä ihan tosissani, ja olin jo lupautunut Ylä-Satakuntaan. Andersson aloitti vuonna 1979 vakituisena toimittajana Ilta-Sanomissa. Vuodet vierähtivät, ja hän jäi samaisesta lehdestä varhaiseläkkeelle vuonna 2014. Hän on myös julkaissut useita kirjoja. Ylä-Satakunnan alueella Andersson ei ole kesän 1976 jälkeen käynyt. Lähin kosketus on ollut vierailu Seitsemisen kansallispuistossa ja junamatkat välillä Helsinki–Rovaniemi.

90 6 Hevosella, polkupyörällä ja jalkapa 90 vuotta sitten posti alkoi kulkea päivittäin. 1891. Karvian konttorin 100-vuotishistoriikin mukaan sanomalehdet löytyivät postiaseman tuvan pöydältä, kirjeet pantiin seinällä olevaan lasikaappiin. Maalaiskirjeenkantajat jakoivat postia LAURA JOKISALO YLÄ-SATAKUNTA Kun Ylä-Satakunta alkoi ilmestyä ensin Parkanon Sanomat -nimisenä vuonna 1933, kulki posti alueella tiuhaan. Itse asiassa tasan samana vuonna postiauto alkoi ajaa Kihniöön asti, joten postia saatiin joka päivä. Muutamassa vuosikymmenessä oli tapahtunut suuri muutos. Ennen harvalukuiset lähetykset kulkivat kievarinkyydillä tai kihlakunnan- ja lukkarinpostina, kunnes Parkano sai oman postitoimiston 1. heinäkuuta 1884. Parkanon postikonttorin 100-vuotishistoriikissa kerrotaan, että alkuaikoina posti tuli hevoskuljetuksella Ikaalisista kerran viikossa, aina keskiviikkoisin. Historiikin mukaan postinjakelu suoritettiin toimistossa välittömästi, sillä suuri joukko ihmisiä oli saapunut odottamaan kirjeitään ja sanomalehtiään: Paikalle oli kerääntynyt sellaisiakin odottajia, jotka eivät olleet tilanneet sanomalehteä eikä kirjettäkään ollut odotettavissa – oli tultu tapaamaan tuttuja ja kuulemaan uutisia. Tampereen Vapriikista löytyvän Postimuseon näyttelypäällikkö Suvi Jalli ja maalaiskirjeenkantaja. Maalaiskirjeenkantajalla ei ollut virkapukua, ainoastaan keltainen nauha hatussa tai hihassa ja postilaukku. Odottajien joukossa saattoi oli kihniöläisiäkin, joiden piti noutaa postinsa Parkanosta. Useimmiten he hakivat kirjeensä ja sanomalehtensä – joita oli joskus kolmen viikon edestä – sunnuntaisilla kirkko- matkoillaan. Postimuseon näyttelypäällikkö Suvi Jalli kertoo, että lukkari vei maaseudulla vanhan tavan mukaan vastaanottamattoman postin sakastiin odottamaan. – Noin 1850-luvulta lähtien postia voitiin jättää konttoreiden lasikaappeihin. Näin oli asian laita Karviassa, joka sai Kankaanpään postitoimiston alaisen postiaseman tammikuussa Karvian uudelle postiasemalle kirjeet ja sanomalehdet tuotiin Honkajoelta kaksi kertaa viikossa ”edes ja takaisin”. Vuotta aiemmin, 1890, Parkanonkin viikkovuorojen määrä oli lisääntynyt kahteen, ja vuonna 1895 posti saatiin jo kolme kertaa viikossa. Postin piti alkaa kulkea aiempaa taajemmin ennen kaikkea siksi, että elinkeinoelämän kehittyessä postimäärät kasvoivat. Lisäksi sanomalehtitilaukset ja tällä seudulla muun muassa Amerikkaan lähteneiden siirtolaisten kirjeet kotipuoleen lisäsivät postin määrää. Yksi iso muutos postin kulussa tapahtui vuonna 1890, kun ensimmäiset maalaiskirjeenkantajat alkoivat kulkea reiteillään yleensä 2–3 kertaa viikossa. Suvi Jallin mukaan heidän tehtävänään oli viedä posti perille, ottaa lähetyksiä vastaan ja myydä postimerkkejä. – Varusteisiin kuului pieni vaakakin, jolla maalaiskirjeenkantajat punnitsivat lähteviä lähetyksiä. Karvian ensimmäinen oma postinkantaja oli Hermanni Pikkumäki (myöh. Airola), jonka Karvianjärven kiertävän postilenkin pituus oli reilut 40 kilometriä. Matka taittui hevosella sekä joskus jaloin Parkanon Seutua voi lukea verkossa, 1940-luvun Ylä-Satakuntia ei vielä ” HEIKKI PETTINEN YLÄ-SATAKUNTA Ylä-Satakunnan historia alkaa vuodesta 1933 ja Parkanon Sanomista. Vuonna 1935 nimi muuttui Parkanon Seuduksi ja vuonna 1942 Ylä-Satakunnaksi. Hieman noloa on, ettei lehden omassa arkistossa ole Parkanon Sanomista kuin ensimmäinen numero ja Parkanon Seudunkin numeroita niukasti. Mutta Kansalliskirjaston hyllystä löytyy jokainen lehti. Sen ansiosta Parkanon Seutu on jokaisen vapaasti luettavissa verkossa. Tarkkaan ottaen luettavissa ovat vuosikerrat 1935–39, sillä sitä tuoreempia suomenkielisiä sanomalehtiä ei vielä ole avattu kaikelle kansalle. Ruotsinkieliset lehdet ovat palvelussa saatavilla vuosikertaan 1949 saakka. – Tekijänoikeudet rajaavat verkkokäytössä olevan aineiston määrää. Ruotsinkieliset sanomalehdet ovat Kopioston ja Kansalliskirjaston sopimuksella verkkokäytössä avoimia tällä hetkellä vuoden 1949 loppuun asti, suunnittelupäällikkö Minna Kaukonen Kansalliskirjastosta kertoo. Hän ei osaa sanoa, milloin 1940-luvun Ylä-Satakunnat ja muut suomenkieliset sanomalehdet vapautuvat kokonaan palveluun. Suomenkielisten lehtien digitointikin on vielä kesken. – Ruotsinkielisille lehdille on ollut erillinen, usean ruotsinkielisen Toivon, että voimme laajentaa avoimesti saatavaa aineistoa ajallisesti pitemmälle jossain vaiheessa.” Kansalliskirjaston digipalvelussa Historiallisessa sanomalehtikirjastossa voi lukea Parkanon Seudun numeroita vuosilta 1935-39. Artikkeleita voi etsiä sanahaulla: esimerkiksi haku nimellä Wrede tuotti osuman 12 sivulle. säätiön rahoittama monen vuoden digitointiprojekti. Projekti jatkuu tämän vuoden loppuun. Jatkamme 1940-luvun suomenkielisten lehtien digitointia edelleen. Toivon, että voimme laajentaa avoimesti saatavaa aineistoa ajallisesti pitemmälle jossain vaiheessa. Eteneminen riippuu siis myös siitä, kuinka nopeasti Kansalliskirjasto pääsee tekijänoikeusjärjestö Kopioston kanssa sopimukseen aineistojen avaamisesta. Pieni osa suomenkielisistä leh- distä on jo kokonaan vapaasti luettavissa: luovutetun Karjalan lehdet ovat saatavissa niin pitkälle kuin niitä julkaistiin. Kun Kansalliskirjaston sivulla tekee hakuja, voi saada tulokseksi myös Ylä-Satakunnan sivuja ja muita vuoden 1939 jälkeen ilmestyneitä lehtiä. Ne on siis digitoitu, mutta ohjelma ilmoittaa, etteivät ne ole tekijänoikeussyistä vielä saatavilla. Minna Kaukonen kertoo, että tämä aineisto on tutkimuskäytössä erillisen sopimuksen tehneissä yliopis- toissa ja korkeakouluissa. – Jos on kirjoilla jossain näistä oppilaitoksista ja tekee tutkimusta, on oikeus käyttää lehtiaineistoja HAKA-kirjautumisella. Ihan jokaisella on mahdollisuus päästä lukemaan jo digitoituja 1940-luvun lehtiä, mutta se vaatii vähän vaivannäköä. Aineistoa nimittäin voi selailla niin sanotuissa vapaakappalekirjastoissa, joita Suomessa on 6 kappaletta. Lähimmät ovat Turun yliopiston ja Åbo Akademin kirjastot sekä toisessa suunnassa Jyväskylän yliopiston Avoimen tiedon keskus. Mutta missä on Parkanon Sanomat? Parkanon Seutu löytyy Kansalliskirjaston digipalvelusta vuoteen 1939 saakka, mutta missä on Parkanon Sanomat? Sitä ei sivustolta löydy. Helsingin yliopiston kirjastolla, nyttemmin Kansalliskirjastolla, on ollut vuodesta 1829 lähtien oi- keus saada vapaakappale kaikista Suomessa painetuista sanoma- ja aikakauslehdistä. Onko mahdollista, että paino ei ole noudattanut velvoitetta lähettää lehden numerot sinne? Ei sentään. Parkanon Sanomien numerot löytyvät Kansalliskirjaston kokoelmista paperille painettuina, mutta jostain syystä niitä ei ole vielä digitoitu. Minna Kaukonen lupaa selvittää asiaa. Kansalliskirjaston digitaalisessa aineistossa on luettavissa muutakin kuin sanoma- ja aikakauslehtiä: kirjoja, käsikirjoituksia, pienpainanteita, jopa nuotteja. Sanomalehtiä haetaan kuitenkin eniten. Viime vuonna suosituin lehtinimike oli Hufvudstadsbladet. – Sukututkijat ja tieteellisen tai muun tutkimuksen tekijät ovat tärkeitä käyttäjäryhmiä, samoin historiikkien tekijät, harrastehistorioitsijat, opiskelijat ja niin edelleen. Enimmillään palveluun tehdään vuosittain yli 20 miljoonaa sivulatausta, Minna Kaukonen kertoo. Vanhat sanomalehdet verkossa Historiallinen sanomalehtikirjasto löytyy osoitteesta digi.kansalliskirjasto.fi

90 HINAUSPALVELU VUODESTA 1969 P. SYVÄNEN HINAUSPARKANOPALVELU Postimuseo P. SYVÄNEN 45v (03) 448 2726 40v PARKANO 0400 232 2702726 03 448 VUODESTA 1969 0400 232 270 Heittolan Monitoimi Oy PÄIVYSTYS 24 h tikassa – ja tietenkin karvialaisittain polkupyörällä. Kihniöön maalaiskirjeenkanto ulottui virallisesti vuonna 1896, ja se suoritettiin aluksi kaksi kertaa viikossa. Yksityisesti postinkanto oli alkanut jo vuotta aiemmin, sillä Kihniön kansakoulun opettaja Juho Torvelainen oli palkannut eläkkeellä olleen Markus Vehkapurun noutamaan postin Parkanosta kaksi kertaa viikossa. Kertapalkka oli 2 markkaa ja matkaa jalkapatikassa yli 50 kilometriä. Torvelainen oli kansanopisto- ja sanomalehtimies, eikä voinut sietää sattumanvaraista postinkulkua. Vuonna 1899 Kihniöön tuli postia maalaiskirjeenkannolla jo kolme kertaa viikossa. Saman vuoden marraskuussa Parkanon kunnalliskokouksessa käsiteltiin postinjakelua, sillä pitkin kuntaa asuvien parkanolaisten piti yhä hakea postinsa kirkonkylältä. Historiikissa todetaan näin: Kokouksessa korostettiin, että olisi erittäin tärkeätä saada maalaiskirjeenkantajia kaikille soveliaille kulmakunnille. Maalaiskirjeenkanto ulottui viimein Parkanoonkin 1900-luvun alussa, aluksi 2–3 viikkovuoroisena. Toisenlaiset hevosvoimat Ylä-Satakunnan alueella posti otti isoja harppauksia 1900-luvun ensimmäisinä vuosikymmeninä. Kihniöläisille iso uudistus oli maaliskuussa 1907 perustettu Parkanon 7 PÄIVYSTYS 24 h Parkanon vuosien 1895–1948 postitoimisto eli Stenhagenin talo, josta posti siirtyi 4.2.1948 postin rakennuttamaan omaan taloon. postitoimiston alainen postiasema, jonne kirjeet ja sanomalehdet saapuivat niin ikään hevoskuljetuksella. Pian edessä oli kuitenkin siirtyminen toisenlaisiin hevosvoimiin. Esimerkiksi vuonna 1925 ensimmäinen postiauto aloitti liikennöinnin Karviaan. Linja kulki alun perin Porin kautta, mutta myöhemmin posti tuotiin Tampereen-linjalla. Suvi Jalli kertoo rautateiden olleen tärkeitä valtasuonia postin kulun kannalta ennen maantieliiken- Heittolan Monitoimi Oy Onnea virkeälle 90-vuotiaalle paikallislehdelle! teen jyräämistä. Kun Pori–Haapamäki-rata valmistui vuonna 1938, alettiin postia kuljettaa tänne rautateitse. Tosin postinvaihtoon junan ja postitoimiston välillä tarvittiin tuolloin ihan perinteistä hevosta. Jutun arkistoaineiston on koonnut Postimuseon tietopalvelupäällikkö Maria Pietilä. Lisäksi jutussa on käytetty tietoja Parkanon ja Kihniön kirjasta (1971). toivottaa T E RV E T U LOA TA K A I S I N PA R KA N O O N ! Hei Parkanosta pois muuttaneet, onko teillä lämpimiä muistoja entisestä kotipaikkakunnastanne? Mietittekö kenties muuttoa takaisin juurillenne? Parkanon kaupunki on lähettänyt tällä viikolla postitse tervehdyksen muualle muuttaneille. Tarkkailkaa siis postianne. Sinustako parkanolainen? -kortissa on linkki kyselyyn, jossa tiedustellaan esimerkiksi sitä, millaisena nyky-Parkano näyttäytyy täällä aiemmin asuneille ja mikä voisi saada heidät palaamaan takaisin Parkanoon. Kyselyyn vastaamalla osallistuu sähköpotkulaudan arvontaan. Kortissa vinkataan myös tutustumaan vireään ja elinvoimaiseen Parkanoon sivustolla parkanoon.fi sekä ottamaan seurantaan kaupungin aktiiviset somekanavat. Ty y t y v ä i s i ä p a l u u m u u t t a j i a @parkanon_kaupunki Parkano on houkutellut paljon esimerkiksi lapsiperheitä ja nuoria aikuisia muuttamaan takaisin kotiseudulleen. Muun muassa näin he ovat perustelleet paluutaan: myös ajatus, että haluamme kasvattaa lapset turvallisessa ympäristössä, pienen kylän piireissä. Asuminen ja eläminen on täällä halvempaa kuin isommalla paikkakunnalla, ja palvelu- ja hintasuhde on kunnossa.” – Matti Hirviniemi ”Oma rauha on se, josta usein puhumme, kun mietimme nykyistä elämäämme verrattuna entiseen. Parkanossa on positiivinen ilmapiiri ja tilaa asua. Ei ole mitään syytä lähteä takaisin kaupunkiin.” – Mikko Leppänen ”Minulla on Parkanossa kaikki, mitä voin haluta ympärilleni. Ei puutu mitään, mitä tarvitsisin. Minusta on aina tuntunut lämpöiseltä ajatukselta, että olen voinut palata kotiin Parkanoon, turvalliseen ja rauhalliseen elämään vailla paineita.” – Iina Vainionpää ”Mietimme vaihtoehtoja, ja tuntui luontevalta tulla takaisin tuttuun ympäristöön. Kaveripiiristäkin suuri osa oli vielä Parkanossa. Vahvana meillä on Katso miltä Parkano näyttää tänään - parkanoon.fi

90 8 Luonto toi Koskiset Karviaan OSKARI RINNE KARVIA Pirttipöydän ääreen istuva Oskari Koskinen kehuu toimittajan visakoivuisia puhelimen suojakuoria. Visakoivua maailmalla markkinoivan BellusWood Oy:n toimitusjohtajana materiaali on hänelle erityisen tuttu. – Visakoivua on tuonne maahan istutettu vaikka kuinka paljon. Markkinointityötä pitäisi tehdä, jotta sen kaiken saisi myytyä. Puuta tulee olemaan niin paljon, ettei suomalainen kulutus siihen riitä, Koskinen kertoo. Tämän jutun aihe ei kuitenkaan ole visakoivu, vaikka siitäkin Koskisella varmasti riittäisi kerrottavaa. Nyt keskustellaan siitä, mikä sai Oskari Koskisen ja hänen tuoreen vaimonsa Pian muuttamaan opiskelujen päätyttyä Karviaan. Oskarille kyseessä oli paluumuutto, eikä alunperin ikaalislainen Piakaan päätynyt kauas kotiseuduista. Koti läheltä perheitä Koskiset muuttivat nykyiseen kotiinsa Karvian Suomijärvelle vuonna 2018. Omakotitalo valmistui Oskarin, tämän veljen sekä heidän isänsä yhteisprojektina, kun perheelle syntyi tarve toiselle asunnolle samaan pihapiiriin. – Minä sitten päätin tähän muuttaa, Oskari kertoo. Ennen muuttoaan Karviaan Koskiset opiskelivat kumpikin Hämeenlinnan Evolla metsätalousinsinööreiksi. Muutto yhteiseen kotiin varmistui, kun Pia Koskinen sai työpaikan Parkanosta Metsähallitus Metsätalous Oy:n metsäasiantuntijana. Kodin sijainti on perhekeskeiselle pariskunnalle ihanteellinen. Oskari Koskisen vanhemmat asuvat kirjaimellisesti kiven heiton päässä, ja Pia Koskisen lapsuudenkotiin Ikaalisiin on vain 25 minuutin ajomatka. Pariskunta tosin myöntää, että he voisivat asua vieläkin syrjemmässä. – Niin, ettemme näkisi mitään muita taloja. Tämäkin on vähän liian keskeisellä paikalla, Pia Koskinen naurahtaa. ”Miksi asua missään muualla?” Ennen paluutaan Karviaan Oskari Koskinen ehti asua myös Tampereella. Siellä aktiviteetteja olisi ollut, mutta nuori mies ei kertomansa mukaan oikein osannut tarttua niihin. Kysymyksen siitä, miksi Karvia veti miehen takaisin, hän palauttaa eri muodossa. – Miksi asua missään muualla? Täällä on kaltaiselleni ihmiselle hyvä olla. Olemme keskellä metsää ja koirien kanssa voi mennä kävellen tuonne, ja metsästysmaat alkavat saman tien, Oskari Koskinen sanoo ja viittaa kädellään metsää kohti. Pia Koskinen sen sijaan ei ole oppilaitoksen asuntolan ja lapsuudenkotinsa, lisäksi asunut muualla. – En tiedä, millaista edes on asua kaupungissa. Ja tällä hetkellä ei ole ehkä tarvettakaan tietää, hän sanoo. Oskari Koskisen mukaan Karvia vie Tampereesta voiton etenkin elämisen vapauden osalta. Suomijärvellä ei tarvitse miettiä esimerkiksi sitä, häiriintyvätkö naapurit, jos vaikkapa illanvietto venyy pitkäksi. Vielä tätäkin tärkeämmäksi tekijäksi kodin sijainnin suhteen nou- Pia ja Oskari Koskinen sekä Saaga-koira ovat nauttineet olostaan Karvian Suomijärvellä. Suunnitelmissa on pysyä Kar see kuitenkin luonnon läheisyys. Koskiset harrastavat monipuolisesti luonnossa liikkumista ja välillä luonnossa kuluukin enemmän aikaa kuin kotona. – Metsästysmaat alkavat heti tuosta rannasta, Pia Koskinen kehuu viitaten sorsien metsästykseen. – Ja tuolta tien toiselta puolelta alkavat puolestaan hirvi- ja kanalintualueet, Oskari Koskinen jatkaa. Karviassa hyvä yhteishenki Karvian palveluita Koskiset kehuvat vilpittömästi. Helposti saavutettavan luonnon lisäksi kiitosta saavat esimerkiksi edullinen kuntosali sekä Neva-Lylyn tynnyrisauna ja nuotiopaikka. – Kesäisin olemme käyneet siellä saunomassa ja grillaamassa. Sinne pääsee matalalla kynnyksellä rauhoittumaan, Oskari Koskinen toteaa. Myös Neva-Lylyn karu maisema on pariskunnan mieleen. Jos jossakin muualla pitäisi asua, valitsisivat he todennäköisesti asuinpaikakseen Lapin. – Mutta siellä ei paljon tuttuja näkyisi, Oskari Koskinen huomauttaa. Haluun muuttaa takaisin kotiseudulle vaikuttikin hänen mukaansa karvialaisten hyvä yhteishenki, josta esimerkkinä ovat mo- Kampaajamestari palasi Parkanoon juurilleen NIINA KIVIOJA PARKANO Parkano sai syyskuun alussa takaisin parturi-kampaaja, kampaajamestari Mervi Räihän, joka ehti ennen paluumuuttoaan asua Kanta-Hämeessä 25 vuotta. Räihä toimi Parkanossa yrittäjänä liikkeessään Parturi-kampaamo Rosa vuosina 1991–1998. Sitten hän muutti perheineen ensin Hausjärvelle ja ehti vuosien mittaan asua usealla muullakin Kanta-Hämeen paikkakunnalla. Räihä piti muuton jälkeen välivuoden yrittäjyydestä ja kävi vuoden mittaisen raamattukurssin Ryttylän Kansanlähetysopistossa. Uuden parturi-kampaamon hän perusti Riihimäelle vuonna 1999. Parkanoon paluun jälkeen liikettä jäi jatkamaan Mervi Räihän tytär Rosa toisen kampaajan kanssa. Parkanossa Räihä sai töitä Hiuspajasta, jossa hän aloitti työntekijänä tämän kuun alussa. Yrittäjä Mariina Rintamäki otti mielellään töihin kokeneen ammattilaisen. Jos oman alan töitä ei olisi löytynyt, Räihälle olisi ollut tarjolla työpaikka myös kaupan alalta. Hän sanookin, ettei olisi mielellään muuttanutkaan uudelle paikkakunnalle ilman töitä. Nyt oli jopa vaihtoehtoja, ja Räihä toteaakin, ettei kokenut töitä hakiessaan ikärasismia. Hiustyyliä ei määrittele ikä Hiuspajassa Mervi Räihä tekee kaikkia kampaajan ja parturin töitä, ja erityiseksi omaksi tavaramerkikseen hän mainitsee yltiörohkean värien käytön. – Väripaletissa on kaikki värit käytössä. Asiakkaani ovat aina erottuneet siitä, että he ovat aika värikkäitä. Toki kuitenkin lähdetään aina asiakkaan tarpeista ja toiveista. Räihä on myös sitä mieltä, että hiusten laitossa ei ole ikärajaa. – Ikä ei määrittele, vaan ratkaiseva on asiakkaan oma tyyli, rohkeus ja mieltymykset. Mervi Räihä on syntynyt Kankaanpäässä. Hän muutti Parkanoon 12-vuotiaana vuonna 1976, jolloin hänen vanhempansa perustivat Kirjaskylään Narkomaanikodin. Hän luonnehtii, että paluu Parkanoon on paluu juurille. – Siinä oli sellainen ajatus, että kuuluu johonkin yhteisöön vahvasti. Ehkä minusta ei tullut sielultani koskaan kantahämäläistä, vaan luonteenlaatu on aika lailla satakuntalainen, Mervi Räihä pohtii. Vaikka muutto Riihimäeltä pie- nelle paikkakunnalle vaatiikin sopeutumista, Parkano tuntui hänestä silti heti kotoisalta. Pariskuntaa yhdistää parkanolaisuus Samalla tavalla juurilleen palasi myös puoliso Pekka Räihä, joka on hänkin kasvanut Parkanossa aikuiseksi. Mervi Räihä luonnehtii, että heitä pariskuntana yhdistääkin parkanolaisuus. Samalla alueella varttuneilla on hänen mukaansa esimerkiksi samanlaisia puhetapoja ja alueelle tyypillistä sanastoa. Mervi ja Pekka Räihällä on Parkanossa vielä paljon tuttavia kouluajoilta alkaen. Paikkakunta on pysynyt tuttuna, sillä Räihät ovat käyneet Parkanossa vuosittain. Nyt he ovat hankkineet asunnon Pahkalasta, ja kesämökkikin heillä on Poikkeusjärven rannassa jo neljättä vuotta. Parturi-kampaaja, kampaajamestari Me kampaamon työharjoittelija Annu Veste

90 9 Parkano RAKENNUSTYÖT JA REMONTIT • Teollisuus- ja maatalousrakennukset sekä kotitaloudet • Myös pienet kaivuutyöt ja piharakentaminen RAKENNUSPELTITYÖT • sadevesikourut • kattoturvatuotteet • pellitykset • kattoremontit NOSTOTYÖT • asennusnostot • henkilökori • pihapuiden kaato • kuljetukset nosturiautolla TALOMYYNTI • Talo- ja hallimyynti ja asennukset • Myös avaimet käteen -toimitukset 040 532 0789 sata-pirkanrakennuspalvelu.fi rviassa, jossa mahdollisuudet pariskunnan eräharrastuksiin ovat monipuoliset. net kuntalaisten talkoovoimin toteuttamat projektit. Oskari Koskinen näkee, että kunnan tiivis yhteisö on positiivinen asia. – Täällä on vähän sellainen koko kylä kasvattaa meininki ollut aina, mikä on yleisesti ottaen ihan hyvä asia. Ei täällä mukulatkaan viitsi hirveästi törppöillä, kun kaikki tuntevat toisensa. Sellaisesta tulee äkkiä niin paljon mainehaittaa. ” Ei täällä mukulatkaan viitsi hirveästi törppöillä, kun kaikki tuntevat toisensa.” ervi Räihä työskentelee nykyään Parkanossa Hiuspajassa. Tuolissa asiakkaana erberg. Metsäparooni Oy Helppoa puukauppaa ja metsänhoitoa! Kaikki metsäasiat samasta osoitteesta: - puukauppa metsänhoitotyöt metsäarviot puutavaran välitys hiilipäästökauppa kiinteistökauppa lahjakirjat, perunkirjat, kaupanvahvistukset Toimisto avoinna ma 14-17 pe 9-12 muina aikoina sopimuksen mukaan Jarkko Piilola 045 1234265 jarkko@metsaparooni.fi Mika Autio 045 2070377 mika@metsaparooni.fi Saku Oksala Kari Jeskanen 045 3162185 0500 335526 saku@metsaparooni.fi kari.jeskanen@ostametsaa.fi www.metsaparooni.fi Parkanontie 70, 39700 Parkano

90 10 MINUN PAIKALLISLEHTI Ylä-Satakunnan kolumnistit kirjoittivat ajatelmia paikallislehdestä lukijoille. Uusi kausi elämässä on uusi sivu paikallislehdessä Minun paikallislehteni on kuin elämänkaari. Nimeni painettiin siihen jo ennen kuin tiesin, mitä kirjaimet edes olivat. Kasvoni ovat välähtäneet sivuilla useasti läpi joulutervehdysten, koulutaipaleen, kiinnostavien elämänvaiheiden, kirjoittamisen arvoisten onnistumisien. Aina uusi kausi elämässä on uusi sivu lehdessä. Nyt vuosia jälkeenpäin saan olla itse osana sitä kaikkea; olla mukana kertomassa minun elämästäni jotain, joka saa muut ajattelemaan omiansa. Kaaren toisessa päässä nimeni saa luultavasti koristaa Muistoja elämän varrelta Tuuli Tarukannel On kaksi asiaa, jotka kiinnostavat vuodesta toiseen. Ajasta ikuisuuteen siirtyneet ja aikaamme saapuneet ihmiset. Voisi ajatella, että paikallislehti on yhteisömme elämänkaari. Kaareva silta, joka yhdistää nämä kaksi ääripäätä. Silta, johon ikuistamme rakkauslukot. Silta, jolta kuvaamme auringonlaskun. Silta, missä toisen onnesta iloitaan. Rakenteita yhdessä korjataan. Markkinapaikkana mainostetaan. Astutaan yhdessä koiran kakkaan. Uudet ihmiset tervetulleeksi toivotetaan. Istutaan sillan penkillä toisiimme nojaten, paikallislehteä lukien. Jos sillalla olisi minulle viesti, se minulle onnellisuuden rikkaudesta kertoisi. Miten kaikki menee juuri niin kuin pitääkin. Siellä se historia on Minun paikallislehteni on valtavan paljon. Olihan se työnikin yli 35 vuotta. Erityisesti ihailen paikallislehtiä historian tallentajina. Siksi en voi heittää pois Luoteis-Satakuntia, Kokemäen Sanomia, Merikarvialehtiä, Ulvilan Seutuja tai Ylä-Satakuntia. Kuka teki milloin ja mitä. Minkälainen se ja tuo oli vaikkapa 40 vuotta sitten. Mitä suunniteltiin ja mikä toteutui tai jäi toteutumatta. Mitä MINÄ tein ja missä olin mukana. Kaikki tämä kiinnostaa minua aina vain enemmän iän karttuessa. Paikallislehtien sivuilta löytyy tolkuton määrä meitä jokaista koskevaa ja useimpia kiinnostavaa tietoa, jota ei löydy mistään muualta. Tietäjät tietävät ja muistavat, mutta he eivät ole ikuisia. Yksittäisinä lehtinä, vuosikirjoina, mikrofilmeinä ja digitaalisina tallenteina paikallislehti on ikuinen. Ja pysyköön se sellaisena vastakin! Veli-Matti Heinisuo Lapsuudenkodin paperipinoista Ylä-Satakunta on aina kuulunut osaksi lapsuudenkodin paperipinoja. Lehti on tullut selailtua jo pienestä pitäen, kun teatteri- tai soittohommissa usein myös päätyi lehden sisältöön. Kulmalan Karoliinan kolumnit tuli luettua, kun niistä kuitenkin keskusteltiin kotona. Nykyisin sitä huomaa keski-ikäistyneensä, kun kuolinilmoitusten kohdalle pitää pysähtyä pidemmäksi aikaa. Ylä-Satakunta on alueellisesti mielenkiintoinen paikallislehti, kun se toimii kahden nykyisen maakunnan alueella. Jaakko Viitala Melina Hirviniemi Yhteisömme elämänkaari StudioTorkkeli Minun paikallislehteni on täynnä muistoja ja ihmisiä kaikista paikoista elämäni varrelta. Olen asunut eri puolilla Suomea ja yhä minä luen eri paikkakuntien paikallislehtiä. On mahtavaa tietää, että niillä samoilla kaduilla, niissä puistoissa ja niillä uimarannoilla eletään yhä sitä samaa elämää kuin silloin ennenkin. On mahtavaa tietää, että edelleen Yrttisuon perhepuistossa harrastetaan, Aurinkomäellä tapahtuu ja Rantakyläkin on vähän siistiytynyt. Tikanrannassa on ehtinyt olla monta sukupolvea uimareita minun jälkeeni. Mutta siellä se on paikallaan, ja uudet ihmiset kertovat lempijäätelöstään. On hienoa nähdä, että kunnallispolitiikka on ja pysyy. Siellä päätetään, sovitaan ja riidellään aivan kuten ennenkin. Minun paikallislehteni kertoo siitä elämästä, jota meillä Suomessa eletään ja joka tekee meistä maailman onnellisimman kansan. Pienet arkiset asiat ja tapahtumat luovat pysyvyyttä ja onnea elämään. Paikallislehti on edelleen mukana. kansien välissä vielä viimeisen kerran, toivottavasti silloinkin rakkaudella muistaen. Vartuin tämän paperin tuoksussa, postilaatikolle juostessa, kuvia ja lauseita tuijotellessa. Aina siihen päivään asti, kun pääsin itse antamaan ääneni kuuluviin – kertomaan, minkälaisia ihmisiä oleskelee rivien välissä tai elää näiden lukemiensa sanojen takana. Henna Lahtinen Paikallislehti ja kolme vaihetta Kun katson historiaani, löydän suhteestani Ylä-Satakuntaan kolme vaihetta. Näistä ensimmäinen alkaa 1977 muuttaessamme Parkanoon. Kiinnostuin lehdestä heti. Toinen vaihe alkaa 1980-luvun lopulta lähtiessäni opiskelemaan, ensin Lapin ja sitten Oulun yliopistoon. Ylä-Satakunta seurasi mukana ja sen ilmestymistä aina odotti. Pysyäkseni perillä Parkanon tapahtumista luin lehden aina hyvin tarkkaan. Eri puolella Suomea asuessani olin mielestäni varsinainen Parkano-tietäjä Ylä-Satakunnan ansiosta. Kolmannen vaiheen katson alkaneen 2015. Tuolloin kirjoitin lehteen ensimmäisen kolumnini. Kolumneissani, Parkanoa etäämmältä katsoen, olen pyrkinyt nostamaan Parkanon hyviä puolia esiin, jopa romantisoiden. Nyt kun asun taas Parkanossa, nähtäväksi jää, muuttuuko kirjoitusteni sävy toiseksi. Onnittelut 90-vuotiaalle Ylä-Satakunnalle. Sen täytyy olla hyvä ja mielenkiintoinen lehti, sillä se tulee myös tyttärelleni Saaralle Muurameen, vaikka hän ei ole asunut päivääkään Parkanossa. Pekka Räihä Entä sinä? Millaisia ajatuksia paikallislehti sinussa herättää? Kirjoita aiheesta yleisönosastolle (os. toimittajat@ylasatakunta.fi).

90 11 
          Š        •      
        ­†€†ƒ    Œ  
          ­ƒ€‚              „                
        ­­€‚ƒ     ‡ 
ˆ‰Š      Š    ‹Œ Ž   
    ­†ƒ†   –  „    Ž     
          ­­†­ƒ€ƒ  
        ‘’‘ Š   “ ” ‹ ‘’‘
                           

90 12 Created with Datawrapper Pohjoispiste Kihniössä on metsätien kupeessa. Ympäriltä löytyy niin metsää kuin soisempaa aluetta. Ylä-Satakunnan levikkialueen rajaseudun pohjoisin ja itäisin piste löytyvät Kihniöstä, eteläisin Parkanosta ja läntisin Karviasta. Käymättömistä korpimaista vihoviimeiset? Itäisinkin kolkka löytyy Kihniöstä, karun kauniilta Pahkanevalta. Matka Ylä-Satakunnan levikkialueen neljään ääripisteeseen. JUSSI RANTALA YLÄ-SATAKUNTA tyypillistä metsätaivalta ilman sen kummempia kiintopisteitä. Ylä-Satakunnan levikkialueeseen kuuluu kaupunki ja kaksi kuntaa, joiden pinta-ala on yhteensä noin 1 820 neliökilometriä. Isokokoinen seutu, jonka sisälle mahtuu vaikka mitä. Mutta miltä mahtaa näyttää alueen pohjoisimmassa, itäisimmässä, eteläisimmässä ja läntisimmässä kolkassa? Kävimme tutustumassa paikkoihin ja pystyttämässä lipun levikkialueen neljään äärimmäiseen pisteeseen. Itäpiste – kaunista suomaisemaa Pahkanevalla Pohjoispiste – kosteaa metsikköä Jokikylässä Kierros aloitettiin suuntaamalla alueen pohjoisrajalle, joka sijaitsee Kihniön Jokikylän alueella. Varsinaiselle pohjoispisteelle päästäkseen on tosin koukattava Virtain kautta. Tie on hyväkuntoista metsätietä loppuun asti, joskin viimeinen osuus menee kävelyksi. Rajalinja sijaitsee keskellä polkua, sen päätepisteessä. Alueen maasto on kosteapohjaista, välillä soistakin metsikköä. Aivan pohjoispisteen tuntumassa on pieni ja korkeampi, metsäinen ja kuivempi maastonkohta. Kartassa tämä mainitaan Rajasaarena loogista kyllä, sillä se sijaitsee niin ikään täsmälleen Kihniön ja Virtain rajalla. Yleisesti alue on hyvin Matka jatkui alueen itäisimmälle pisteelle, joka löytyy niin ikään Kihniöstä. Sijainti on Pahkanevalla, noin 400 hehtaarin kokoisella suolla, joka tosin sijoittuu lähes kokonaan Virtain puolelle. Tarkasti ottaen alueen itäisin kohta asettuu suolla olevan Pahkalähteen länsireunalle, tosin tällä kertaa lippu jouduttiin pystyttämään vajaan sadan metrin päähän kohteesta reitin muututtua turhan haastavaksi. Kaikista alueen ääripisteistä Pahkaneva on luonnon puolesta ehdottomasti kiinnostavin. Se on karua, kaunista suomaisemaa, josta löytyy lampi, metsää ja runsaasti lintujakin. Alue on muun muassa nimetty Suomen luonnonsuojeluliiton 100 luontohelmeä -kohteiden joukkoon. Pahkanevalle pääsy edellyttää loppuvaiheessa noin kilometrin kävelyä metsäistä polkua pitkin. Polku on osin puskittunut mutta hyvin havaittavissa. Ainoa miinus tutkimusmatkalla tuli hirvikärpäsistä, joita polkua kulkiessa hyökkäsi kimppuun kokonainen legioona. Eteläpiste – metsätie Vahojärvellä kaukana kaikesta Eteläiseen pisteeseen matkatessa Kihniö jäi taakse, ja suunnaksi otettiin Parkano, Vahojärven lounaiskolkka. Paikka on hyvin tyypillistä, mäntyvoittoista, hieman kosteaa metsää. Luonnon puolesta alue on ajoittain lähes toisinto pohjoisrajalta. Suhteellisen lähellä sijaitsee isohko Teerineva, mutta alueen eteläpisteessä suoalue ei vielä näy. Eteläkolkkaan pääsee koko matkan teitä pitkin, mutta asutusta alueelta ei löydy. Maisemien puolesta etelä on kauniin Pahkanevan jälkeen antikliimaksi; lippu on pystytettävä keskelle tylsähköä metsätietä. Eteläisin piste Parkanon Vahojärvellä on metsätiellä kaukana asutuksesta. Länsipiste – polku Saunakylän metsässä Retki päättyi Karviaan, Saunakylän luoteisosaan. Matka sinnekin on vaivaton; maantietä kohti Kankaanpäätä, heti rajan jälkeen käännös kohti pohjoista. Hetki ajoa Pukarantiellä ja loppumatka kävellen muutama sata metriä metsätietä, joka noudattaa tarkasti Karvian ja Kankaanpään rajaa. Luonto ei taaskaan tarjoa yllätyksiä. Ympärillä näkyy kosteahkoa metsämaisemaa. Hirvikärpäsetkin kiusaavat, tosin ei niin pahasti kuin Pahkanevalla. Asutusta on melko lähellä, joten länsipisteessä ei ole varsinaisen korpimaan fiilistä. Varsinaisia erikseen erottuvia kiintopisteitä ei täälläkään ole tarjolla, vaan tiheää metsikköä tien molemmin puolin. Läntinen kolkka Karviassa toistaa tuttua kaavaa: tieura keskellä metsikköä. Yksi helmi joukossa, ei muita yllätyksiä Matka Ylä-Satakunnan äärirajoille ei tarjonnut suuria yllätyksiä. Paikoissa näkyivät metsä ja suo, joita molempia alueella tunnetusti muutenkin riittää. Pohjois-, etelä- ja länsipisteet noudattivatkin keskenään samaa kaavaa: tie metsässä. Matkan ehdoton kohokohta oli idässä sijaitseva Pahkaneva, joka kaikessa karuudessaan oli vaikuttava ilmestys. Muiden rajapisteiden suhteen taas voitaneen todeta lyhyesti, että enemmän Parkanosta, Karviasta ja Kihniöstä saa irti, kun keskittyy etsimään elämyksiä rajojen sisälle jäävältä alueelta.

90 13 ”Ylärin talossa” on nykyään monipuolinen kattaus palveluita MAARIT LEHTO-ALATALO PARKANO Kiinteistö osoitteessa Parkanontie 63 tunnetaan yhä Ylä-Satakunnan tai Ylärin talona. Paikalla toimii monia yrityksiä, mutta paikallislehti muutti sieltä pois alkukesällä 2022. Ylä-Satakunta oli tiloissa muutaman vuoden vuokralla sen jälkeen, kun Dallas Kiinteistöt Oy osti toimitalon kesällä 2016. Dallas Kiinteistöjen Janne Holma ja Juha Mustajärvi perustivat kiinteistöä hallitsemaan Kiinteistö Oy Parkanon Faktorin. Nimellä kunnioitetaan pitkään talossa toiminutta lehtitaloa kirjapainoineen. Kiinteistö on rakennettu vuonna 1965. Painon puoli valmistui vuonna 1983. Juha Mustajärvi sanoo tiloille olevan yllättävän suurta kysyntää. 900 neliöstä on vapaana 130 neliötä. Gallant muutti yläkertaan Kaksikerroksisen talon yläkerrassa entisessä painosalissa on Sata-Pirkan Rakennuspalvelun toimintoja, kuten peltisepänverstas. Korkeassa hallissa on tilaa noin 400 neliömetriä. Yläkerrassa vapaana oleva osuus on tällä hetkellä varastokäytössä. Sata-Pirkan Rakennuspalvelulla on noin 15 työntekijää, joille tila toimii tukikohtana. – Vapaana olevat neliöt ovat vähän vaiheessa. Tarvittaessa tilat voi jakaa pienempiin osiin, Mustajärvi sanoo. Vanhan osan yläkerroksessa toisena toimijana on taloushallinnon asiantuntijapalveluita tarjoava Gallant Oy. Aikaisemmin samoilla sijoilla oli paikallislehden toimitus ja kahvihuone. Toimisto muutti taloon viime marraskuussa. Edelliset 20 vuotta Gallant toimi OP:n talossa Keskuskadulla. – Parkanon toimiston piirissä työskentelee 13 henkilöä. Heistä viisi on säännöllisesti toimistolla, loput ovat pääsääntöisesti etätöissä, kertoo Tuula Peijariniemi Gallantilta. Työpisteitä on kahdeksan. Lisäksi liikehuoneistossa on neuvotteluhuone ja taukotila. Valtakunnallisesti toimivalla Gallantilla on Suomessa 10 toimipistettä, joissa on noin 190 työntekijää. Kiinteistö on rakennettu vuonna 1965. Sisäpihan puolella sijaitseva painon puoli valmistui vuonna 1983. Juha Mustajärvi sanoo tiloille olevan yllättävän suurta kysyntää. 900 neliöstä on vapaana 130 neliötä, joka tällä hetkellä toimii taukotilana ja varastona. Hiusmuotoilija Anni Lehtinen jää äitiyslomalle, mutta jatkaa myöhemmin yritystään samassa liikehuoneistossa. SKY-kosmetologi Satu Ahokas ja työharjoittelija Emmi Niemi palvelevat asiakkaita Kauneushoitola Hopeasiivessä. Tuomo Väliahon teknisen suunnittelun toimisto löytyy kiinteistön ensimmäisestä kerroksesta. Vanhan osan yläkerrokseen muutti marraskuussa taloushallinnon asiantuntijapalveluita tarjoava Gallant Oy. Toimistossa on kahdeksan työpistettä, joista yksi kuuluu Tuula Peijariniemelle. loissa vuokralaisena, vaikka hän jää lähiaikoina äitiyslomalle. 30-neliöiseen tilaan piti rakentaa vain vesipiste kauneushoitolalle. – Asiakkaat tykkäävät siitä, että paikka on aikaisempaa rauhallisempi. Viihdyn itsekin uudessa tilassa paremmin ja vuokrakin on edullisempi, Satu Ahokas sanoo. Ensimmäisessä kerroksessa on myös asunto. Yksiö on palvellut Ylä-Satakunnan aikoina vuosikymmeniä sitten toimitusjohtajan huoneena ja myöhemmin kahvihuoneena. Vielä varhaisemmassa vaiheessa tila oli talonmiehen asuntona. Sopivan etäällä, muttei liian kaukana Alakerrassa aloitti kesäkuussa 2019 Studio Mintti. Hiusmuotoilija Anni Lehtinen on tyytyväinen yrityksen tiloihin ja sijaintiin. – Tämä on sopivan etäällä, muttei liian kaukana keskustasta. Asiakkaat tykkäävät, kun saavat henkilökohtaista palvelua ilman muiden läsnäoloa, Anni Lehtinen sanoo. Anni Lehtinen mainostaa studionsa sijaitsevan Ylärin talossa. – Kaikki tietävät Ylärin talon samalla tavalla kuin monet muutkin kiinteistöt tunnetaan niiden edesmenneillä nimillä. Minua on opastettu jopa Centrumin talolle. Siinä kohtaa jouduin kysymään, että missä semmoinen on. Selvisi, että Centrum on toiminut paikalla, jossa jo pitkään on ollut kirjasto. Anni Lehtinen aikoo jatkaa ti- Työkuviot ja kotiolot piti erottaa Teknistä suunnittelua tarjoaa Tuomo Väliahon yritys Hiiri ja -matto. Väliaho teki suunnittelutyötä vuosien ajan kotonaan, kunnes päätti eriyttää työn ja vapaa-ajan. Väliaho on nyt muutaman vuoden ajan lähtenyt työmaalle Ylärin talon alakertaan. – Asiakkaani ovat ympäri Suomea, mutta pääosin paikallisia ko- nepajoja. Jonkin verran teen suunnittelua myös rakennusyrityksille sekä yksityisille henkilöille lähinnä rakennuslupapiirustuksia, Tuomo Väliaho kertoo. Parhaillaan Väliaholla on työn alla Ikaalisten vesitornin remonttiin liittyvää suunnittelua. Alakerrassa Väliahon ja Lehtisen yritysten välissä toimii kauneushoitola Hopeasiipi. SKY-kosmetologi ja yrittäjä Satu Ahokas muutti toukokuun lopussa keskustasta lehtitalon entiseen kokoushuoneeseen. Parkanontie 63 Tilitoimisto Gallant Parturi-kampaamo Studio Mintti Suunnittelutoimisto Hiiri ja -matto Kauneushoitola Hopeasiipi Sata-Pirkan Rakennuspalvelu

90 14 Ylä-Satakunta tehdään ensin verkkoon Jukka Huikko JUKKA HUIKKO YLÄ-SATAKUNTA Paikallislehti Ylä-Satakunnan tekeminen on kokenut ison mullistuksen 2020-luvulla. Nyt lehti, erityisesti sen journalistinen sisältö, tehdään ensin verkkoon, minkä jälkeen kootaan paperilehti. Suurista sanomalehdistä käytännössä kaikki toimivat vastaavalla periaatteella. Paikallislehdistössä murros on parhaillaan käynnissä. Suunnittelua ja varautumista Lehteä suunnitellaan nykyisin pidemmälle kuin aikaisemmin. Teemalehtien suunnittelu alkaa usein jo useita kuukausia aikaisemmin. Myös normaalilehtiä ja niiden sisältöjä pyritään suunnittelemaan aikaisempaa varhaisemmin niin, että erityyppiset aiheeet ja levikkialueen paikkakunnat tulisivat huomioitua viikoittain. Lehden avustajilta tilataan puolestaan juttuja niin sanottuun ajattomien juttujen varastoon, millä varaudutaan lehden koon suurentamiseen tai esimerkiksi äkillisiin sairauspoissaoloihin. ”Työviikko” alkaa keskiviikkona Ylä-Satakunnan henkilökunta maanantain toimituspalaverissa. Kuvassa vasemmalta Maarit Lehto-Alatalo, Riitta Alamettälä, Mari Kallio, Niina Kivioja, Heikki Pettinen ja Marko Huhta. kanssa. Valmistettavien ilmoitusten määrä vaihtelee suuresti. Hiljaisimmilla viikolla valmistustyötä tarvitaan vain muutama tunti, vilkkaimmilla viikoilla jopa yli 40 tuntia. Uutisviikko, eräällä tapaa siis ”työviikko”, käynnistyy aina keskiviikkoisin, jolloin toimitus kokoontuu viikon pitkään toimituspalaveriin. Ensimmäiseksi toimitus lukee ilmestyneen lehden. Jo tässä yhteydessä toimitus käy keskustelua esimerkiksi jatkojuttujen tai muun seurannan tarpeesta sekä huomioi vaikkapa tulevan viikon tapahtumat. Toimituspalaverissa sovitaan ja ajoitetaan kullekin päivälle yleensä kuvallinen pääjuttu sekä kaksi–kolme muuta lisäjuttua. Viikonlopuilla saattaa olla useampikin pidempi juttu tarjolla. Taitto alkuviikosta Painetun lehden taittaminen tapahtuu siten, että ensin sivuille sijoitetaan myydyt ilmoitukset ja niitä koskeva varaustieto. Tämän jälkeen alkaa varsinainen taitto, joka tapahtuu toimitussihteeri Heikki Pettisen johdolla. Toisena taittajana toimii Niina Kivioja, jatkossa myös Mari Kallio. Sinänsä itse taitto on varsin nopea toimenpide. Taitto aloitellaan yleensä maanantaina iltapäivästä, ja valmista on tiistaina kello 15 mennessä. Joskus lehteä taitetaan valmiiksi artikkelisivujen osalta jo loppuviikosta. Koko aikaa taittavat toimittajat eivät suinkaan taita, vaan tekevät välissä myös juttujakin. Mikä on uutinen? Pääsääntöisesti uutisista ja aiheista ei suinkaan ole pulaa, vaan toimitus joutuu viikoittain karsimaan käsiteltäviä aiheita. Joihinkin aiheisiin palataan myöhemmin. Tämä on osa normaalia journalistista harkintaa. Toimitus siis keskustelee siitä, mikä aihe ylittää uutiskynnyksen ja mikä ei. Ratkaisuvalta viime kädessä on luonnollisesti lehden päätoimittajalla. Samalla käydään keskustelua myös tarpeellisista näkökulmista sekä vaikkapa jutun kuvituksesta ja muusta sisällöstä. Tässä työssä lehti pyrkii palvelemaan nimenomaan lukijoita ja heidän tiedontarvetta. Loppuviikot juttukeikoilla Toimituksen loppuviikot täyttyvät juttukeikoista ja juttujen kirjoittamisesta. Osa tekee töitä etänä. Viikot tuskin koskaan toteutuvat aivan niin, kuten on suunniteltu. Toimituksessa on varauduttava myös äkillisiin uutistilanteisiin ja reagointiin. Äkilliset uutiset ovat usein varsin luettuja, esimerkkinä alkuvuoden tulipalot. Joskus myös suunnitellut haastattelut saattavat peruuntua tai tulee muita mutkia eteen. Silloin toimittaja keksii yleensä uuden aiheen. 80 prosenttia Ylasatakunta.fi:n käyttäjistä käyttää sivustoa mobiililaitteilla. Sivuston käyttäjämäärä lisääntyy tasaisesti. Sosiaalisen median merkitys liikennettä Ylasatakunta.fi-sivustolle ohjaavana kanavana on puolestaan vähentynyt. Tätä selittää se, että suurin osa käyttäjistä tulee sivustolle suoraan esimerkiksi omalle päätelaitteelle asennetun sivuston tai selaimen linkkien kautta. Painetaan Tampereella Maanantaina taas palaveri Maanantaina kello 13 toimitus, asiakaspalvelu, mediamyynti sekä Hämeenkyrössä sijaitseva ilmoitusvalmistus kokoontuvat viikon toiseen toimituspalaveriin. Tässä palaverissa käydään läpi mediamyynnin ja ilmoitusvalmistuksen tilanne. Sen jälkeen lyödään lukkoon painetun lehden koko, joka nykyisin lähtökohtaisesti on 20 sivua. Lehden kokoa suurennetaan tarpeen mukaan. Kolmena viime vuotena lehden keskimääräinen koko on kuitenkin ollut noin 24 sivua. Toimitus käy vielä läpi edellisviikolla suunnitellun uutisrytmin. Mitä on toteutunut ja mikä muuttunut? Tiistaina ja keskiviikkona verkossa julkaistavat jutut ovat pääsääntöisesti valmiina maanantaina OivaMainos on vastannut Ylä-Satakunnan ilmoitusvalmistuksesta vuoden 2022 helmikuusta alkaen. Kuvassa vasemmalta Hanna Mäkelä (mediamyyjä, hoitaa OivaMainoksen markkinoinnin), Sini Kulmala (graafikko), Natasha Hjelm (asiakkuuspäälikkö), Aino Hakala (graafikko) ja Opri Keskinen (graafikko). puolilta päivin, ellei sitten kyse ole vaikkapa maanantai-illan kunnanvaltuustosta. Ilmoitukset Hämeenkyrössä Tänä päivänä merkittävä osa ilmoituksista tulee suoraan lehden itsepalvelukanavasta tai asiakkaiden käyttämiltä mainostoimistoilta. Helmikuussa 2022 Ylä-Satakunta lopetti oman ilmoitusvalmistuksen, minkä jälkeen siitä on vastannut OivaMainos Hämeenkyrössä. Käytännössä tämä muutos ei juuri näy asiakkaalle. Asiakas asioi aina Ylä-Satakunnan asiakaspalvelun tai mediamyynnin kanssa. Mahdollisen vedosliikenteen asiakas käy suoraan valmistuksen Maanantain toimituspalaverin jälkeen paino saa infon kuluvan viikon osoitteista sekä lehden koosta. Pian tämän jälkeen valmiita sivuja on mahdollista siirtää painoon odottamaan. Ylä-Satakunta on painettu vuoden 2020 alusta Sanoma Manun painossa Tampereella. Käytössä on yksi Suomen moderneimmista painokoneista. Lehden sivut pyritään oikolukemaan ja saamaan valmiiksi tiistaisin kello 15 mennessä. Tämän jälkeen päätoimittaja tekee vielä viimeisen tarkastuksen sivuihin kello 16 mennessä. Painopaperista noin puolet on suomalaista. Loput tulee Norjasta tai Ruotsista. Lehti painettaisiin mielellään yksinomaan suomalaiselle paperille, mutta sitä ei ole riittävästi saatavilla. Levikkialueella keskiviikkoisin Painosta lehdet etenevät Postin jakelukeskuksiin. Levikkialueella

90 15 ja kootaan sitten paperilehdeksi Ylä-Satakunnan organisaatio Ylä-Satakunta on painettu Tampereella Sanoma Manulla vuoden 2020 alusta lukien. Sanoma Manun myyntijohtaja Antti Linnakylä ja palveluasiantuntija Reija Pahkakangas tekevät tiiviisti yhteistyötä Ylä-Satakunnan suuntaan. Oikealla kuvassa Sanoma Manun Jussi Lätti. Ylä-Satakunta-lehden päätoimittajana ja lehteä kustantavan Ylä-Satakunnan Sanomalehti Oy:n toimitusjohtajana toimii Jukka Huikko, joka aloitti tehtävässä kesäkuussa 2019. Toimituksen muodostavat toimitussihteeri Heikki Pettinen, tuottaja-toimittaja Niina Kivioja sekä toimittajat Mari Kallio ja Maarit Lehto-Alatalo. Toimituksen avustajina toimivat Arto Papunen, Laura Jokisalo, Jussi Rantala ja Aulis Alatalo. Asiakkuuspäällikkö-tuottajana työskentelee Marko Huhta, joka vastaa mediamyynnistä, asiakaspalvelusta sekä Markkinointipalvelu Viestitulen liiketoiminnasta. Asiakaspalvelun ja mediamyynnin työntekijänä työskentelee Riitta Alamettälä. OivaMainoksen ilmoitusvalmistuksessa Ylä-Satakunnan asiakkaita palvelevat asiakkuuspäällikkö Natasha Hjelm sekä graafiset suunnittelijat Sini Kulmala, Aino Hakala ja Opri Keskinen. Taloushallinnosta vastaa Suomen Lakitilitoimisto Oy ja laskutuksesta Ropo. Ylä-Satakunnan henkilökunta Ylä-Satakunnan Sanomalehti Oy Jukka Huikko Sanoma Manun Tampereella sijaitseva paino on yksi Suomen moderneimmista. Parkanossa, Karviassa ja Kihniössä lehti jaetaan ilmestymispäivänä eli keskiviikkona. Kuntien keskuksissa lehti on varhaisjakelussa, joten se on jo aamukuudeksi postilaatikossa. Levikkialueen ulkopuolella lehti tulee jatkossa vuorojakelussa joko torstaisin tai perjantaisin. Eräillä varhaisjakelualueilla lehti saattaa tulla osoitteellisena varhaisjakelun mukana siten, että se kannataan tilaajille torstaisin. Kuluvan eli vuoden 2023 aikana Postilla on käytössä rinnalla vielä alueittain muita vanhoja jakelutapoja. Niiden parissa oleville lehden pitäisi tulla toistaiseki torstaisin, kunnes alue siirtyy uusiin jakelumuotoihin. Näköislehti syntyy itsestään Painetusta lehdestä syntyy taittoprosessin jälkeen itsestää niin sanottu näköislehti. Se on luettavissa heti keskiviikkona kello 00.00 alkaen. Näköislehti vastaa ulkoasultaan ja sisällöltään painettua lehteä. Lisäksi sitä voidaan rikastaa tietyillä ominaisuuksilla. Tällä hetkellä on käytössä muun muassa mahdollisuus kuunnella joko koko lehti tai haluttu juttu. Ylä-Satakunnan tarkoituksena on laajentaa jossakin vaiheessa nykyistä näköislehtiarkistoa taaksepäin. Joutsasta Parkanoon muuttanut Jukka on työskennellyt nyt 4,5 vuotta lehden toimitusjohtaja-päätoimittajana. Niina Kivioja Toimittaja-tuottaja viimeiset kolme vuotta. Tätä ennen 2000-luvun ajan tehnyt toimittajan töitä määräaikaisissa sijaisuuksissa ja avustajana. Maarit Lehto-Alatalo Toimittaja, Ylä-Satakunnassa vuodesta 1989. Heikki Pettinen Mari Kallio Toimitussihteerinä 25 vuotta. Toimittajana Ylä-Satakunnassa vuodesta 2006. Marko Huhta Marko on työskennellyt nyt reilun vuoden yhtiön palveluksessa. Hän toimii asiakkuuspäällikkö-tuottajana sekä vastaa Markkinointipalvelu Viestitulesta. Riitta Alamettälä Asiakaspalvelussa vuodesta 2007, mutta aiemmin myös 1986–1988. Mari Kallio Verkkosivuilla uutisia 24/7 Ylasatakunta.fi:n uutisvirtaan päivitetään uusia uutisia siis päivittäin. Vuoden 2020 alussa avattua sivustoa on uudistettu matkan varrella. Verkkosivujen kävijävirta on kasvanut tasaisesti, kun yhä useampi lehden tilaaja on siirtynyt niin sanotuksi hybridikäyttäjäksi: heille tulee painettu lehti, mutta verkkopalvelu on aktiivisesti käytössä rinnalla. Uusista tilaajista merkittävä osa on pelkkiä digitilaajia. Liikenne verkkosivustolla on yllättävän tasaista. Liikenne vilkastuu aamuseitsemältä jatkuen iltakymmeneen. Kovat uutiset muodostavat luonnollisesti suuriakin kävijäpiikkejä. Mielenkiintoinen – ja lehden kannalta tervetullut – ilmiö on, että sosiaalisen median merkitys liikenteen tuojana sivustolle on vähentynyt jatkuvasti. Suurin osa käyttäjistä tulee sivustolle suoraan selaimen linkityksen tai päätelaitteelle asennetun PWA-sivuston kautta. Keskiviikkoaamun pitkässä toimituspalaverissa ovat mukana myös kahvimukit. Legotoimituksen rakensivat Aukusti, Aatos ja Ilmari Kallio.

90 16 Ylä-Satakunnan alueen paikallislehdistön historia on yli sata vuotta pitkä täjä oli ollut ”vieraiden yrittäjien” perustama ja siksi lyhytikäinen, oltiin nyt aitojen paikkakuntalaisten voimin liikkeellä. Kankaanpään Sanomat oli edeltäjiinsä verrattuna huomattavasti pitkäikäisempi. Se pysyi pystyssä vuosikymmeniä, kunnes alkoi vähitellen jäädä tasoltaan jälkeen yleisestä paikallislehtien kehityksestä. Vuonna 1968 paikkakunnalle perustettiinkin Satakunnan Kirjateollisuus Oy:n toimesta kilpaileva lehti Kankaanpään Seutu, ja vuonna 1975 Sanomien taru oli lopussa. Lehti tosin koitti uutta tulemista vielä vuosina 1980–83, mutta ilman menestystä. Kankaanpään Seutu siirtyi sittemmin Alma Media -konserniin, ja vuodesta 2020 lähtien sen on omistanut Sanoma Oyj. JUSSI RANTALA YLÄ-SATAKUNTA Parkanon, Karvian ja Kihniön alueella on viimeisen sadan vuoden ajan ilmestynyt useita paikallislehtiä, joista Ylä-Satakunta-lehden tarina 90 vuotta sitten alkoi nimellä Parkanon Sanomat. Lehden 3.6.1933 julkaistussa ensimmäisessä numerossa kerrotaan sen olleen Parkanon ja Kihniön kunnallinen ja seurakunnallinen uutis- ja ilmoituslehti. Tamperelaisen toimittaja Kustaa Valde Kuljun perustama ja Parkanon kunnankirjuri Albin Kaukon päätoimittama lehti mainitsee ensimmäisen numeron kirjoituksessaan, että lehti olisi saatava sellaiseksi, että jokainen sen tuntee omakseen mutta myöskin yhdeksi jokapäiväisen elämän välttämättömäksi tarvekappaleeksi, yhteisiä asioita seuratessa. Lehden uutissisällössä käsiteltiin etenkin kunnan päätöksiä ja paikallista yhdistystoimintaa, mutta myös niin sanottuja yleisiä uutisia levikkialueen ulkopuolelta: valtakunnallisia teemoja, rikosuutisia, pakinoita ja niin edelleen. Varsinaisia pääkirjoituksia ei alkuvuosina ollut, mutta lehden sisältöä voi kuvata kristillis-siveelliseksi. Myös raittius- ja nuorisoseuratyö saivat paljon palstatilaa lehdessä. Uusi nimi alueen laajentuessa Nimi Parkanon Sanomat jäi lyhytikäiseksi, kun Kihniö ja Karvia haluttiin tiukemmin lehden piiriin. Siten lehden nimeksi vaihtui jo vuonna 1935 tilanteeseen paremmin sopinut Parkanon Seutu. Kun vuoden 1942 alusta lehden kustantamista varten perustettiin osakeyhtiö Parkanon Seutu Oy, määriteltiin samalla lehden levikkialueeksi virallisestikin Parkano, Karvia ja Kihniö. Jälkimmäiset vaativat kuitenkin lehdelle nimeä, joka vieläkin paremmin vastaisi aluetta kokonaisuudessaan. Siten jo keväällä 1942 muutettiin lehden nimeksi Ylä-Satakunta ja osakeyhtiöksi Ylä-Satakunnan Sanomalehti Oy. Paikallista kilpailua Parkanossa Loppuvuodesta 1941 perustettiin levikkialueelle toinenkin lehti, Parkanon Sanoma. Lehden vastaavana toimittajana toimi Eino Yliruusi ja se painettiin Viinikan liiketalossa, Yliruusin itsensä omistamassa Parkanon Kirjapaino Oy:ssä. Yliruusi oli värikäs, valtakunnallisestikin tunnettu poliitikko. Hänen lehtensä oli Ylä-Satakunnan suora alueellinen kilpailija: puolueeton Parkanon, Karvian ja Kihniön uutis- ja ilmoituslehti. Lehtien välinen kamppailu oli ankaraa. Molempien sivuilla kirjoitettiin kilpailijasta sävyyn, joka ei nyky- Kolmosväylällä koko levikkialue päivänä tulisi kuuloonkaan. Mainittakoon vaikkapa Seutua/Ylä-Satakuntaa edustaneen nimimerkki Sepeteuksen luonnehdinta kilpailevan lehden vastaavasta toimittajasta (9.1.1942): Sota riehui rajoillamme ja jokaisen miehisen miehen olisi ollut oltava maata puolustamassa. Mutta Yliruusi ei sitä tehnyt. Ties sitten millä keinolla hän pääsi vapaaksi, mutta vapautettu on ja huhkii tehdä töitä kuin täyskuntoinen vaikka onkin ”kruunun kraakki”. Vastineessaan Yliruusi torjui syytökset korostaen lehtensä isänmaallisuutta ja hyökkäsi Ylä-Satakuntaa vastaan toteamalla, että lehti oli ”oriveteläisten” aikaansaannos eikä mikään aidosti parkanolainen lehti, toisin kuin hänen oma aviisinsa. Kiista ”alkuperäisyydestä” hallitsikin jatkuvasti lehtien kirjoituksia toisistaan. Lehtisota päättyi kuitenkin nopeasti Parkanon Sanoman tappioon. Se joutui lopettamaan toimintansa taloudellisista syistä jo lokakuussa 1942, jolloin lehti myytiin ja yhdistettiin kirjapainoineen Ylä-Satakuntaan. Ikaalisista UutisOivaan Merkittävä ja pitkään vaikuttanut paikallislehti on ollut vuonna 1913 perustettu Ikaalinen, joka kertoi ensimmäisissä numeroissaan toimittavansa kuulumisia Ikaalisista ja sen ympäristöstä, mutta jo kaksi vuotta myöhemmin ilmoitti olevansa Ikaalisten ja Parkanon kunnallinen ilmoituslehti. Lehden alkuaikojen ominaispiirre olivat kirjallisuuskatsaukset, jotka tuohon aikaan olivat paikallislehdissä varsin harvinaisia. Pian lehden johtokunta tosin määräsi ne koskemaan vain hyödyllistä talouskirjallisuutta sekä uskonnollista lukemista. Jatkossa levikkialue laajeni niin, että 1930-luvulla siihen kuuluivat Ikaalinen, Parkano, Kihniö, Jämijärvi ja Viljakkala. Raja oli tosin häilyvä – uutisia julkaistiin ajoittain muualtakin, kuten Ylöjärveltä ja Kurusta. Lehti oli Parkanon Sanomien tapaan tyypillinen tuon ajan paikallislehti, jonka muutaman sivun sisällöstä suurin osa koostui kunnallisista ilmoituksista ja mainoksista, hieman ulkomaan uutisistakin. Vuonna 1934 lehti muutti nimensä Pohjois-Satakunnaksi. Vaikka se vielä 30-luvun lopulla ilmoitti olevansa Pohjois-Satakunnan kuntain uutisja ilmoituslehti, alkoi sisältö jo keskittyä Ikaalisten ja Jämijärven alueelle. Lopulta se ilmestyikin Ikaalisten ja Jämijärven paikallislehtenä, kunnes yhdistyi Hämeenkyrön Sanomien kanssa ja on vuodesta 2016 lähtien toiminut nimellä Seutulehti UutisOiva. Kilpailua Kankaanpäässäkin Karvian alueen on historian saatossa kattanut useampikin kankaanpääläinen paikallislehti. Alkusykäys tuli kuitenkin Tampereelta, jossa Kristillisen Työväen Kirjapaino alkoi 1930-luvun alkupuolella kiinnostua paikallislehtien kustantamisesta. Vuonna 1937 sen kustantamana alkoikin ilmestyä Kankaanpäässä lehti nimeltä Pohjois-Satakunnan Sanoma. Levikkialue kattoi Kankaanpään, Honkajoen ja Karvian, joskin se uutisoi ajoittain muualtakin lähialueilta. Lehti jäi varsin lyhytikäiseksi, sen viimeinen numero ilmestyi 1938. Jo vuonna 1939 alkoi kuitenkin ilmestyä asemamies Taito Laitisen kustantama Kankaanpää, joka muutti samana syksynä nimekseen Kankaanpään Sanomat. Ensimmäisessä numerossa korostettiin – aivan kuin Parkanossa aikanaan – lehden ”aitoutta”. Siinä missä edel- Vuonna 1942 oman osuutensa Ylä-Satakunnasta myynyt Kustaa Valde Kulju julkaisi myöhemmin vielä hyvin lyhen ajan, vuodet 1949– 50, ilmestynyttä lehteä Parkanon Seudut, mutta sen jälkeen niin Parkanon, Karvian kuin Kihniönkin kattaneen paikallislehden löytämiseksi – Ylä-Satakunnan lisäksi – on tultava ajassa huomattavasti eteenpäin. Keväällä 2006 toimintansa aloittanut Kolmosväylä oli Ylöjärvellä päämajaansa pitänyt lehti, joka ilmestyi, nimensä mukaisesti, Kolmostien kupeessa sijainneissa kunnissa Ylöjärveltä Jalasjärvelle saakka. Levikkialueeseen kuului kuitenkin myös muita lähikuntia, kuten Karvia ja Kihniö. Lehden perustivat Ylä-Satakunnan entinen päätoimittaja Tarja Lappalainen ja Hämeenkyrön Sanomien entinen toimitusjohtaja Jorma Tuominen. Vaikka Kolmosväylä oli ilmaisjakelulehti, se oli sisällöltään täysverinen paikallislehti, joka uutisoi kattavasti alueen kuntien tapahtumista, päätöksistä ja muista ajankohtaisista teemoista. Kolmosväylän tarina jäi kuitenkin lyhyeksi. Sen viimeinen numero ilmestyi vuoden 2007 alkupuolella. Lähteitä: Ala-Karvia, Rauli Sakari: Joka tuvan tuttu. Ylä-Satakunta 50 vuotta; Tommila, Päiviö et al. (toim.): Suomen lehdistön historia (osat 4-7); Kansallisarkiston digitaaliset kokoelmat. viestituli