MAINOSLIITE MAINOSLIITE CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU KESÄKUU / 2023 KEUSOTE kehittää sote-palveluiden vaikuttavuutta hyvinvointialueiden eturintamassa 12 SUOMEN TULEVAISUUTTA RAKENTAMASSA RESERVILÄISLIITTO 4 7 9 14 MAINOSLIITE OPERON GROUP Digitalisaatiolla voidaan saada merkittäviä hyötyjä vesihuoltoalalle LUOMU SILMUSALAATTEJA ESPOOSTA SUOMEN AKATEMIA FOOD-ohjelma luo tietopohjaa Suomen ruokastrategialle OLYMPIASTADION 85 VUOTTA: Suomen legendaarisin tapahtuma-areena tarjoaa suuria tunteita ja päivittäisiä aktiviteetteja 1

MAINOSLIITE CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU Äkkiä sitä hyytyy, jos ei ole oikeanlaista latausta. Plugit tarjoaa oikeanlaista latausta. Palvelumme kattavat sähköautojen latausratkaisut asumiseen, yrityksille ja kiinteistöjen sekä ammattiliikenteen käyttöön. Töpselit käteen-periaatteella. plugit.fi/oikeanlaista-latausta 2

MAINOSLIITE MAINOSLIITE CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU Invest in Veitsiluoto Kuva: Stora Enso Uutta liiketoimintaa valmiiseen tehdasympäristöön ”Veitsiluoto on vihreän siirtymän investointien aikana erittäin merkittävä ’brown field -kohde’.” V eitsiluodon saari sijaitsee keskellä Meri-Lapin teollista keskittymää. Alueella on satavuotinen teollisen toiminnan historia, erittäin hyvät logistiset yhteydet ja erinomaiset valmiudet uudelle teolliselle liiketoiminnalle. Tällä hetkellä Veitsiluodossa toimii Stora Enson saha, höyryn ja lämmön toimittaja Nevel ja teollisuuden tukipalveluyrityksiä (Eurofins, Securitas, Viafin Service ja Veljekset Toivanen). Infinited Fiber Company suunnittelee Veitsiluotoon tekstiilikuitutehdasta, jossa käytetyistä tekstiileistä valmistettaisiin uusiokuitua vaateteollisuuden raaka-aineeksi. Nevel rakentaa Veitsiluotoon uuden biokattilan ja lisäksi Kuusakoski rakentaa uuden teräksenkierrätyslaitoksen. Suunniteltujen investointien kokonaisarvo on noin 470 MEUR ja näiden toteutuessa työpaikkojen määrä saarella noin 400. Invest in Veitsiluoto on toimintaympäristön kehittämishanke, jonka tavoitteena on houkutella alueelle uutta teollista toimintaa ja tukea uusien toimijoiden sijoittumisjärjestelyissä. Hanketta rahoittaa ELY-keskuksen lisäksi Stora Enso ja hankkeen käytännön toteuttaja on Kemin Digipolis Oy. Invest in Veitsiluoto -hankkeen näkökulmasta tilanne on positiivisen lupaava. Projektipäällikkö Päivi Keisu summaa: ”Vihreän siirtymän investointien aikana Veitsiluodon saari on valmis, T-kem -kaavoitettu teollisuusalue erittäin hyvillä logistisilla yhteyksillä, joten myös Veitsiluodon uuden teollisen toiminnan näkymät ovat valoisat." w Veitsiluoto • Veitsiluoto on 190 hehtaarin suuruinen teollisuusalue Kemissä Perämeren rannalla. • Kohde soveltuu hyvin erityisesti energiaintensiiviseen toimintaan, joka vaatii mm. tuotanto-, varastoja toimistotiloja. • Veitsiluodossa on erinomainen liikenneinfrastruktuuri, mukaan lukien oma satama ja rautatieyhteys. • Kohteessa on useita vapaita teollisuusrakennuksia sekä lisärakentamismahdollisuuksia. • Veitsiluoto tarjoaa mahdollisuuden nopeaan tuotannon käynnistämiseen olemassa olevalla infrastruktuurilla ja T-KEM kaavalla. Päivi Keisu Projektipäällikkö puh. 046 920 2552 paivi.keisu@digipolis.fi www.digipolis.fi/investinveitsiluoto 3

MAINOSLIITE MAINOSLIITE CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU DIGITALISAATIOLLA voidaan saada merkittäviä hyötyjä vesihuoltoalalle Vedenkäsittelyn asiantuntija Operon Group näkee, että digitalisaatio tuo alalle uusia mahdollisuuksia hyödyntää tietoa. Samalla henkilöstön työskentely helpottuu ja oikea-aikaisen päätöksenteon edellytykset paranevat. 4 4 CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU

CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU MAINOSLIITE O peron Group on jätevedenkäsittelyn edelläkävijä, joka tarjoaa kunnille ja teollisuudelle operointi- ja kunnossapitopalveluita, lietteen käsittelyä ja kierrätystä sekä teknologia-, prosessi- ja laitetoimituksia vesilaitosten tarpeisiin. Yrityksessä nähdään, että alalla tarvitaan panostuksia digitalisaatioon. "Tällä hetkellä laitoksilla ollaan usein tilanteessa, jossa tietoa on valtavasti, mutta eri muodoissa, esimerkiksi paperiarkistoissa, automaatiojärjestelmissä tai Exceleissä. Tietoa ei pystytä hyödyntämään ohjaamaan toimintaa tai päätöksentekoa", aloittaa Operon Group Oy:n Liiketoiminnan kehityspäällikkö Jussi Mikkola. Nyt kun teknologiat ja digitaaliset työkalut muuttuvat edullisemmiksi voidaan luoda toimintaympäristö, jossa tietoa jaetaan tehokkaammin. "Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että laitoksen hoitaja saa etätukea mistä päin maailmaa tahansa. Tiedonkeruuta varten ei tarvita vierailua laitokseen", Mikkola esittää. "Teollisuudessa on ehkä ajateltu, että ammattiosaamisen takia tietoa osataan hyödyntää sellaisenaan. Laitoksessa voi kuitenkin olla satoja parametreja, joten esimerkiksi trendien seuraaminen on haastavaa ja aikaa vievää, vaikka kokemusta olisi paljonkin." Mikkola näkee, että toinen merkittävä digitalisaation tuoma edistysaskel on hallinnan paraneminen. "Mitä enemmän rajapintoja on, sitä vaikeampaa tiedon yhdistäminen on. Paremman tiedonhallinnan kautta tietoa voidaan käsitellä tehokkaammin yhdessä ja laskea käsittelyaikoja sekä työkalujen määrää." Käytännön työkaluja operatiiviselle henkilökunnalle Mikkolan mukaan digitalisaation tuomia mahdollisuuksia kannattaa hyödyntää operatiivisen henkilökunnan tukemiseen. Kun tieto on helposti jaeltavassa muodossa, sitä voidaan hyödyntää uusien työkalujen avulla. Operonilla on esimerkiksi Mikkelissä vedenpuhdistamon operoinnissa käytössään paikallisen automaatiotoimittajan Mipron tarjoama ratkaisu, jossa perinteisen valvomon lisäksi prosessia voi ohjata tabletilla kentältä.. Uutena, kiinnostavana elementtinä Mikkola näkee kypäräkamerat, joilla saadaan kuvaääniyhteys laitoksille. "Usein asiantuntija joutuu menemään paikan päälle laitokselle, koska tilanne ei selviä puhelimitse. Jos asiantuntija näkee reaaliaikaisesti, mitä operaattori näkee, voi hän ottaa siihen paremmin kantaa tai ratkaista tilanteen." Mahdollisuus ottaa kuvaääniyhteys useaan asiantuntijaan olisi merkittävä varmuutta lisäävä tekijä myös Operonin omien huoltomiesten ja laitosoperaattoreiden mukaan. Mikkolan mukaan alan digitalisaation eteneminen vaatii nyt toimijoita, joilla on kykyä, tahtoa ja resursseja ajaa sitä eteenpäin. "Alan organisaatioista monet ovat pieniä, eikä heillä ole omia resursseja asian edistämiseen. Suomalaisen vesihuollon kehittämisessä keskeistä on, että useat eri toimijat voivat tukea paremmin paikallisia organisaatioita", hän kiteyttää. w Tiedon visualisoinnilla useita hyötyjä Tiedon perusteella voidaan luoda myös pysyviä tukielementtejä. Operointiolosuhteille voidaan tiedon visualisoinnin avulla asettaa tietyt ohjearvot, joiden mukaan toimintaa ohjataan. Visuaalisten työkalujen hyödyntäminen auttaa myös uusien työntekijöiden perehdyttämisessä, mikä on työntekijäpulasta kärsivälle alalla tärkeää. Konkreettista esimerkkiä visuaalisista työkaluista voidaan hakea esimerkiksi kuluttajasovelluksista. Haluatko tietää enemmän, ota yhteyttä: Jussi Mikkola, Liiketoiminnan Kehityspäällikkö Operon Group Oy +358 40 559 1526 jussi.mikkola@operongroup.fi www.operongroup.fi 5

MAINOSLIITE CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU Validia kehitti työkalun, jonka odotetaan parantavan vaikeavammaisten saamaa hoitoa V Validia on ensimmäisenä maailmassa soveltanut RAI-toimintakykyarvioinnin vammaispalveluiden käyttöön. Arviointiväline auttaa palveluntarjoajia ja -tilaajia ymmärtämään hoidon tarvetta paremmin sekä yksilötasolla että koko maassa. ielä muutama vuosi sitten Suomen vammaispalveluista päättävät palveluntuottajat, valvovat viranomaiset ja hyvinvointialueet joutuivat tekemään päätöksiä vailla vertailukelpoista tietoa vammaispalveluiden asiakkaiden hoidon tarpeesta. Yhtenäistä mittaria hoidon tarpeen arviointiin ei yksinkertaisesti ollut. Toive paremmasta toimintakyvyn arviointivälineestä nousi alun perin Validian henkilöstöltä. Raisoftin kanssa kehitetty, maailman ensimmäinen vammaispalveluihin kehitetty RAItoimintakykyarviointi otetaan tänä vuonna käyttöön OLEMME MUKANA jokaisessa Validian asumisyksikössä. Oikeanlaista hoitoa Kiistattomia hyötyjä RAI:n käytöllä on suuri merkitys myös hoidon kustannusrakenteen kannalta, sillä toimintakykyarviot tuovat aivan uudenlaista tietoa hoidon johtamiseen. Arvioiden avulla voidaan tuoda hoitotyöhön entistä enemmän suunnitelmallisuutta ja tehokkuutta - hoitajien ammattitaitoa aiempaa paremmin hyödyntäen. “RAI on esimerkki innovaatiosta, joka on sekä eettinen että kustannustehokas. Tavoitteemme on tuoda läpinäkyvyyttä asumisyksiköiden kustannuksiin ja todelliseen palveluntarpeeseen, mikä puolestaan tarjoaa palvelun tilaajalle parempaa tietoa hoidon kustannusvaikuttavuudesta”, Haahtela kertoo. w Uusi toimintakykyarviointi otettiin positiivisesti vastaan vuonna 2022 tehdyn pilottikokeilun aikana. Positiivista palautetta tuli sekä hoitohenkilökunnalta että asukkailta. “Asukkailla on nyt entistä parempi mahdollisuus osallistua itse heidän hoitonsa suunnitteluun. RAI mahdollistaa Validian asumisyksiköiden asukkaille kokonaisvaltaisempaa ja henkilökohtaisempaa hoitoa”, Validian laatujohtaja Riikka Haahtela kuvailee. “Lähtökohtamme Validialla on tavoite tehdä Suomesta maailman paras maa vammaisille. Kehittämämme RAI-toimintakykyarviointi onkin jo herättänyt myös kansainvälistä kiinnostusta”, Haahtela kertoo. • Henkilöstöä 1800 • Yksiköitä 48 • Suomalaisessa omistuksessa • Osa Invalidiliitto-konsernia • Myönnetty Suomalaisen Työn Liiton Yhteiskunnallinen Yritysja Avainlippu-merkki. Lue lisää www.validia.fi tai ota suoraan yhteyttä laatu@validia.fi. Mikä on RAI? Tutustu lisää www.raisoft.com/rai-kansalliseksi. 6

MAINOSLIITE CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU Luomu Silmusalaatteja Espoosta H yvistä raaka-aineista salaatin tekeminen on helppoa ja nopeaa. Kotimaiset luomu Silmusalaatit ovat käyttövalmiita suoraa rasiasta otettuina – ei tarvetta pestä ja kuivata. Silmusalaattien eduksi voidaan myös laskea niiden ravintosisältö ja pitkä säilyvyysaika, jonka mahdollistaa kylmäsäilytys jääkaapissa ja se, ettei näissä versoissa ole leikkauspintoja, joista kasvikset alkavat yleensä nahistumaan. Eriväristen pakkausten eri tuotteiden maut tulevat eri kasvilajeista, eivät mausteista. Silmusalaatit viljellään Espoossa, Kehä-II:n sisäpuolella sijaitsevassa entisessä SOK:n logistiikkaterminaalissa. Alue tunnetaan nykyisin Keran Halleina. Yksi kiinnostavimmista alueen toimijoista on Snafu Oy, joka viljelee kymmenessä kerroksessa versoja ja ituja omalla Silmusalaatti-brändillään. Kiinnostava siksi, ettei viljelyssä käytetä minkäänlaista maa- pohjaa, eikä kasvuhuoneessa ole ainoatakaan ikkunaa. Silmusalaatit ovat löytäneet tiensä jo yli 800 S- ja K-kauppaan ympäri Suomea ja tuotteet ovat pyydettävissä mökkipaikkakunnankin lähikauppaan. Yrittäjä Samuli Laurikaisen palo tekemiseen on alun perin syntynyt halusta testata omien ideoiden toimivuutta käytännössä. Yrityksen idea on pelkistetyn yksinkertainen: luomusiemenistä kasvatetaan versoja, jotka pakataan kartonkipakkaukseen ja joita kaupat myyvät kuluttajille. Mutta hyvilläkään ideoilla ei ole arvoa, jos ne eivät toimi käytännössä. Toimivuudesta on nyt osoituksena yli 10 vuotta kannattavaa kasvua tulorahoituksella ja yli 3 miljoonaa myytyä tuotetta. “Kaiken ovat mahdollistaneet asiakkaamme ja kaikesta saamme heitä kiittää”, sanoo luomuviljelijä-yrittäjä Laurikainen ja jatkaa taustoittamalla: “Kiinnostuin insinööritieteitä lukiessani megatrendeistä kuten ilmastonmuutos, energiatehokkuus ja kasvipohjainen ruokavalio. Halusin vastata näihin haasteisiin, joista energiatehokkuus ja ruokaturva eivät ole 7 vähäisimpiä”. Itse kehitetty kartonkipakkaus, luomutuotanto, sijainti lähellä asiakkaita ja enegiatehokas tuotanto 10 kerroksessa ovat kaikki harkittuja yksityiskohtia. Tavoitteena on kehittää skaalautuvaa konseptia pitkäjänteisesti, yksi rasia kerrallaan. “Se mitä asiakkaillemme tarjoamme, on maistuva salaatti, jonka valmistus on helpoimmillaan suoraan rasiasta haarukalla lautaselle. Toki www-sivuiltamme löytyy yli 100 muutakin reseptiä”, Laurikainen valaisee. 7 www.silmusalaatti.fi

MAINOSLIITE CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU Juna tulevaisuuteen Turun Tunnin Juna -hankkeessa on saatu aikaan hämmästyttäviä tuloksia. Niiden avulla rakentamisesta johtuva ympäristötaakka pienentyisi jopa sadalla vuodella. K un ihmisiltä kysyy tulevaisuudensuunnitelmista, yksi sanoo harkitsevansa työpaikan vaihtoa, toinen odottavansa kesälomaa, kolmas viikonloppua. Kun samaa utelee Turun Tunnin Juna Oy:n toimitusjohtaja Pekka Ottavaiselta, hänen ajatuksensa ovat sadan vuoden päässä. Ottavaisen työnä on miettiä, miten raiteet vaikuttavat meidän kaikkien elämään, sillä liikkuminen on muuttumassa merkittävästi. ”Suomi kaupungistuu, yhdyskuntarakenne tiivistyy ja meistä tulee eurooppalaisempi valtio. Tampere, Helsinki ja Turku kasvavat kuin yhteen. Pienessä maassa voimavarojen yhdistäminen on tärkeää: tietyillä osa-aluilla meidän on oltava maailman parhaita. Volyymeilla emme menesty”, Ottavainen pohtii. Kaupungistuminen edellyttää nopeita junayhteyksiä, kuin tiiviisti asutussa Keski-Euroopassa. Kiskot tekevät alueesta houkuttelevamman asuin- ja työpaikan. Sitä paitsi junassa matkustaminen on muutenkin mukavaa: harva kaipaa rattiraivoa ruuhkassa tai istumista lentokoneessa kahden leveäharteisen matkustajan puristuksessa. Ympäristövelka väheni sadalla vuodella Vaikka sähkön voimalla eteenpäin suhiseva juna on ekologinen tapa matkustaa, rautateiden rakentaminen rasittaa luontoa. 8 ”Teimme laajan haitallisten ympäristövaikutusten vähentämiskeinojen arvioinnin. Sen mukaan rakentamisen aikaisten ympäristöhaittojen, erityisesti hiilidioksidipäästöjen, takaisinmaksuaikaa voitaisiin aiemmin arvioidusta noin 140 vuodesta tuoda merkittävästi alaspäin.” Ottavainen yhteistyökumppaneineen päätti selvittää, mitä voitaisiin tehdä paremmin. Tulokset hämmästyttävät. Ympäristöystävällisemmillä suunnitelmilla pystyttiin velkataakkaa pienentämään jopa sata vuotta. ”Ensimmäistä kertaa Suomessa tehtiin digitaalinen maastomalli työmaasta kuljetusten optimoimiseksi. Työmaalla voitaisiin käyttää esimerkiksi sähkökäyttöisiä työkoneita ja murskata ainakin osa kiviaineksesta ympäristön kannalta mielekkäämmin, sillä radan vuoksi sähkölinjat vedetään joka tapauksessa.” Lisäksi rakentamisessa käytettäisiin mahdollisimman vähäpäästöistä betonia ja terästä. Hieno on myös idea hyödyntää ratatyömaalta pois siirrettävät maamassat. Ne tarjoaisivat lähes sellaisenaan pohjan aurinkovoimaloille.w Päästövähennyspotentiaali vuonna 2030

MAINOSLIITE MAINOSLIITE CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU ”Meiltä on tähän asti puuttunut kokonaisvaltainen ruokastrategia, mikä on aika yllättävää. Ruokaturvan ylläpitäminen on keskeisiä politiikan tehtäviä”, ohjelmajohtaja Juha Helenius haastaa. FOOD-ohjelma luo tietopohjaa Suomen ruokastrategialle FOOD-ohjelma hakee ratkaisuja kohti kestävää ruokajärjestelmää. Tutkijat haluavat Suomelle ruokastrategian, jonka laatiminen tulee kirjata hallitusohjelmaan. S uomen Akatemian yhteydessä toimivan strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittama Kohti kestävää, terveellistä ja ilmastoneutraalia ruokajärjestelmää (FOOD) -ohjelma muodostuu kolmesta hankkeesta, joista jokaiseen osallistuu useita tutkimuslaitoksia ja yliopistoja. Tutkimuksen rinnalla tehdään aktiivista sidosryhmäyhteistyötä. Vuorovaikutuskumppaneiden joukossa on muun muassa maanviljelijöitä ja suuria elintarviketeollisuuden yrityksiä. Suomen ympäristökeskuksen johtama Just Food tutkii, miten ruokajärjestelmän kestävyysmuutos toteutetaan oikeudenmukaisesti kaikkia toimijoita kohtaan. Helsingin yliopiston johtama Leg4Life edistää siirtymistä ilmastokestävään ruokaketjuun palkokasvien käyttöä lisäämällä. Ilmatieteenlaitoksen johtama MULTA-hanke pureutuu ilmastoviisaaseen maatalouteen. Ruokajärjestelmä on herkkä globaaleille tapahtumille. FOODilla onkin vahva linkki omavaraisuuteen ja kriisivalmiuteen. ”Ohjelman kaikki tutkimus tukee näkemystä, että uuden hallituksen tulisi tehdä kestävän ruokajärjestelmän strategia.” Tutkimustieto käyttöön FOOD-OHJELMALLA ON VAHVA LINKKI OMAVARAISUUTEEN JA KRIISIVALMIUTEEN. Lisää huoltovarmuutta FOODin ohjelmajohtaja Juha Helenius kuvailee ruokajärjestelmän olevan usean eri hallinnonalan ylittävä kokonaisuus. Siksi tarvitaan strategia, joka vetää yhteen eri tahojen toimet. FOOD-ohjelman hankkeissa on luotu uusia tapoja saada tutkimustieto käyttöön. Valmisteilla on verkkotyökalu, jolla yritykset voivat saada kuvan toimintansa ja tulevien investointien oikeudenmukaisuudesta. Palkokasvitutkimus edistää strategisesti tärkeää typpi- ja valkuaisomavaraisuutta. Peltomaiden hiilensidonnan mittausta on kehitetty ilmastopolitiikan tueksi. ”Mittaus olisi välttämätöntä, jotta maanviljelijöillä olisi mahdollisuus päästä mukaan hiilikauppaan. Maksut perustuisivat todennettuihin tuloksiin eivätkä vain tehtyihin toimenpiteisiin”, Helenius sanoo. w 9

MAINOSLIITE CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU Teknologiaklusterista voimaa yritysten kehittymiseen ja menestymiseen Teknologiaklusterin kärkiyrityksinä ovat kymmenen loimaalaista yritystä: Charmia, Dinolift, Dometal, Invenir, LMCE Group, Nordic Traction, Pemamek, Robotmation, Vallox ja Wille Machines. Yhteistyössä on vahvasti mukana Loimaan kaupunki. K lusteri tarjoaa teknologiateollisuuden yrityksille toimintaympäristön, jossa klusteriin kuuluvilla yrityksillä on mahdollisuus kehittyä ja menestyä yhdessä kasvavien klusterin kärkiyritysten kanssa. Klusteri kasvaa vahvojen olemassa olevien sekä uusien kumppanuuksien myötä, ja on lisäksi haluttu kokonaisuus osaavan työvoiman sekä opiskelijoiden keskuudessa. Klusterin yrityksillä on tarve kymmenille uusille kumppaniyrityksille sekä useille eri asiantuntijoille tuotannosta hallintoon. Teknologiaklusterin johtaja Janne Rauhala ohjasi strategiatyötä ja kokosi kärkiyritysten sekä kaupungin edustajat suunnittelemaan klusteria helmikuussa 2023. Mukaan kutsuttiin myös Loimaan Yrityspuisto sekä Loimaan kauppakamariosasto. "Oli tärkeää, että kaikki toimijat yhteistyössä muodostavat klusterin tarkoituksen, tavoitteet ja arvot, joihin kaikki osapuolet voivat sitoutua", Rauhala kertoo. Pemamekin hallituksen puheenjohtaja Pekka Heikosen mukaan klusteri luo ainutlaatuista synergiaa yritysten välillä, joka tulee edistämään alueen teknologista kehitystä. "Klusterissa yritykset jakavat tietoa ja resursseja, jotta kyetään yhdessä ratkaisemaan alan haasteita sekä luomaan uusia innovaatioita. Tämä tulee edistämään niin alueellista, kuin kansallistakin kilpailukykyä globaaleilla markkinoilla", Heikonen sanoo. Nopeasti kasvavat Teknologiaklusterin yritykset vetävät puoleensa teknologiateollisuuden yrityksiä Loimaalta ja sen ulkopuolelta. Äskettäin Loimaalle sijoittuneen Robotmationin Rami Leijon kertoo, että kaupunki teki sijoittumisen helpoksi. Lisäksi klusterissa mukanaolo tarjoaa yritykselle uudenlaista ajattelua ja valtavan potentiaalin yrityksen kehittämiselle. Loimaan kaupungin kehittämisjohtaja Paavo Laaksosen mukaan klusteri kehittää alueen taloudellista kasvua. "Klusteri on kaupungille merkittävä työkalu loimaalaisten yritysten kehittämisen tukemiseen, yritysten sijoittumisen edistämiseen sekä osaavan työvoiman hankintaan", Laaksonen sanoo. w Teknologiaklusterin perustajaryhmä uskoo suunnitelmalliseen ja johdonmukaiseen yhteistyöhön. Kärkiyritykset lukuina L I I K E VA I H TO H E N K I L Ö ST Ö 2028 ARVIO 2023 300 600 milj. € yhteensä milj. € yhteensä 1200 1700 yhteensä K U M P PA N I T yhteensä 190 400 yritystä yhteensä yritystä yhteensä M A R K K I N A-A LU E 102 maata yhteensä Tutustu Teknologiaklusteriin ja hae kumppaniksi teknologiaklusteri.fi. Loimaan yrityskiinteistöjä kehitetään monipuolisesti. Kuvassa mm. useita tuoreita halli-investointeja sekä Loimaan Yrityspuistolle varattu tontti. 10

MAINOSLIITE CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU Lähiruoan matka tuottajalta kuluttajan pöytään L ähiruokaa tuotetaan pientuottajien toimesta haja-asutusalueilla. Ruoan matka kuluttajan pöytään alkaa usein tuottajan omassa autossa; matka lähimpään logistiseen keskukseen voi olla pitkäkin. Runkoreitistö on Suomessa kattava pääteillä, mutta niin sanottu ”ensimmäinen maili” tuotantotilalta runkoreitin varrelle on haasteellinen. Kun tuotantomäärät ovat pieniä, logistiikan suhteelliset kustannukset nousevat entisestään. Ratkaisu olisi toimijoiden välinen yhteistyö digitaalisella alustalla. Centria-AMK:n kehittämällä VASTE-alustalla tuodaan yhteen useiden logistiikkatoimijoiden ja paikallisten yrittäjien kuljetusreitit, ja yhdistellään erityisesti pieniä toimituseriä kustannusten ja päästöjen vähentämiseksi. Lähiruoan toimitusten yhdistelyssä auttaa yhteiset ruoan markkinapaikat verkossa. ”Yhden vaihtoehdon tarjoaa VASTE-alustan kanssa yhdessä toimiva Horizon2020 AURORAL -projektissa kehitettävä ja ympäri Eurooppaa pilotoitava markkinapaikka”, kertoo Oulun yliopiston projektipäällikkö Veikko Pekkala. Likiruoka on 12 kunnan yhteishanke, jota koordinoi Centria-AMK. Hanke on rahoitettu Lapin Liiton toimesta EAKR-varoin. Hankkeen tarkoituksena on sujuvoittaa lähiruokaliikennettä.w Ruokahävikkiratkaisuja kuluttajien avuksi Yli kolmasosa koko ruokaketjun ruokahävikistä muodostuu kotitalouksissa. Siksi juuri kuluttajien hävikin vähentämiseen kohdistuu paineita. Suomalaiset heittävät 590 miljoonan euron edestä ruokaa roskiin vuosittain. Kuluttajaliiton Hävikkifoorumi kokosi yhteen suositukset, joiden avulla ruokaketjun muut toimijat voivat tukea ja tuupata kuluttajia kohti pienempää hävikkiä. Ruokaketjun eri toimijoiden kannattaa kehittää erityisesti ratkaisuja, jotka tukevat kuluttajien hävikin vähentämistä tuoden samalla arkeen sujuvuutta sekä ajan ja rahan säästöä”, kannustaa Hävikkifoorumihankkeen koordinaattori Jenni Vainioranta. Hyvänä esimerkkinä toimii ruoan verkkokauppa, johon löydettiin monia ratkaisuja, joilla voisi entisestään tukea kuluttajien ruokasuunnittelua ja vähentää arjen hävikkiä. Ruokahävikki konkretisoituu kodin seinien sisällä, mutta sen määrään vaikuttavia päätöksiä tehdään jo ruokakaupassa. Kauppa ja teollisuus voivat osaltaan toimia kuluttajien hävikin vähentämiseksi keHÄVIKIN hittämällä elintarvikkeita, pakkauksia TAKLAAMISEKSI ja erilaisia digitaalisia hävikkiratkaiTARVITAAN suja, sekä muokkaamalla kaupan toiERILAISIA mintaympäristöä. ”Tuotevalikoimaa KULUTTAJARYHMIÄ ja tuotesijoittelua kaupassa voi kehitHUOMIOIVIA tää esimerkiksi sinkkutalouksia silRATKAISUJA. mällä pitäen”, Vainioranta vinkkaa. w Mikä Hävikkifoorumi? Likiruoka-hanke on tuonut lähiruokatoimijoita yhteen ympäri Lappia. • Kuluttajaliiton koordinoima kehittämishanke • Mukana liki 80 toimijaa • Uusia keinoja kuluttajien ruokahävikin vähentämiseksi • Rahoittajana maa- ja metsätalousministeriö • Hanke päättyy heinäkuussa 2023. Lue lisää: kuluttajaliitto.fi/havikkifoorumi 11

MAINOSLIITE MAINOSLIITE CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU KEUSOTE kehittää sote-palveluiden vaikuttavuutta hyvinvointialueiden eturintamassa Sote-palveluiden vaikuttavuudesta on puhuttu jo pitkään. Keski-Uudenmaan hyvinvointialue (Keusote) on ketteränä edelläkävijänä siirtynyt sanoista konkreettisiin tekoihin kehittämällä sote-palveluiden vaikuttavuutta hyvinvointialueiden eturintamassa. Me olemme jo vuodesta 2016 alkaen rakentaneet tietä kohti vaikuttavuuden ottamista arkeen ja päätöksenteon tueksi. Asiakkaiden ja potilaiden on voitava luottaa siihen, että se palvelu, mitä heille järjestetään ja toteutetaan, on mahdollisimman vaikuttavaa”, painottaa Keusoten johtajaylilääkäri, tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiojohtaja Pirjo Laitinen-Parkkonen. Vaikuttavuuden kehittämisellä on myös erittäin suuri taloudellinen merkitys Keusotelle, sillä kansallisestikin niukkenevat resurssit on välttämätöntä suunnata suurimman terveys- ja hyvinvointihyödyn saavuttamiseen. ”Tavoitteena on paitsi hyvinvoinnin ja terveyden parantaminen myös toiminnan ohjaaminen siten, että se on kestävää, jotta meillä olisi varaa toimia myös tulevina vuosikymmeninä”, jatkaa Laitinen-Parkkonen. 12 ”Olen erityisen ylpeä siitä, että vaikuttavuus on haluttu tuoda niin painokkaasti mukaan Keusoten strategiaan toimintaa ohjaamaan”, iloitsee Pirjo Laitinen-Parkkonen. Piloteista polttoainetta vaikuttavuuteen Keusote on valinnut pilottihankkeiksi vaikuttavuuden kehittämiseen palvelutarpeiden osalta merkittävät väestöryhmät: ikäihmiset, diabetespotilaat ja mielenterveys- ja päihdeasiakkaat. Näiden ryhmien osalta selvitetään, mitkä ovat heille kaikkein vaikuttavimmat palvelut sekä tehdään malli, jolla voidaan arvioida ja johtaa kokonaisuutta. ”Pilottien jälkeen toimintaa on tarkoitus soveltaa ja laajentaa muihin suuriin väestöryhmiin niin, että vaikuttavuus läpileikkaa lopulta koko Keusoten toiminnan. Pääasiallisena kulmakivenä tässä on viime kädessä asukkaiden hyvinvoinnin parantuminen”, korostaa Laitinen-Parkkonen. Ehyitä palvelukokonaisuuksia asiakkaan tarpeisiin Vaikuttavuuden kehittäminen on pitkäjänteistä työtä ja edellyttää myös tiivistä yhteistyötä muiden hyvinvointialueiden, HUS:n, kuntien ja kolmannen sektorin kanssa. ”Kumppanuuden kautta eri palvelut nivoutuvat entistä saumattomammin asiakkaan kokonaisvaltaiseksi palveluksi, jossa ei ole päällekkäistä työtä ja tekemisen suunta ja vaikuttavuus on oikea”, kiteyttää Laitinen-Parkkonen. w Pirjo Laitinen-Parkkosen vinkit sote-palveluiden vaikuttavuuden kehittämiseen: 1. Tuo vaikuttavuus strategiaan ja johdon agendalle, jotta koko organisaatio ja luottamushenkilöt sitoutuvat kehittämiseen. 2. Laadi tiekartta vaikuttavuuteen: suunnitelma tavoitteineen, mittareineen ja aikatauluineen. 3. Kirkasta yhteistä ymmärrystä ja tahtotilaa. 4. Ota tiedolla johtaminen osaksi ammattilaisten arkea ja varmista, että palvelu on mahdollisimman vaikuttavaa suhteessa siihen kustannukseen, mitä se aiheuttaa.

MAINOSLIITE CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU Kotimainen ruoka on yhteinen asiamme – Eväät tulevaisuuden kestävään ruoantuotantoon K MEILLÄ ONNISTUU! otimainen ruoka on hyvinvointimme ja omavaraisuutemme tukijalka. Uudistuva ruoantuotanto varmistaa, että saamme jatkossakin turvallista ja terveellistä suomalaista ruokaa. Luonnonvarakeskuksen Ruokavisiossa 2040 kestävä ruoantuotanto perustuu uudistumiskykyä kunnioittaviin tuotantomenetelmiin, moderniin teknologiaan ja dataan sekä yhteistyöhön. Ruokajärjestelmän murrokseen sopeutumiseen tarvitaan uusien ja olemassa olevien tuotantotapojen yhtäaikaista kehittämistä. Perinteistä tuotantoa voidaan tehostaa kestävästi esimerkiksi uudistavalla viljelyllä, joka edistää maan kasvukuntoa, hiilensidontaa ja luonnon monimuotoisuutta. Lisäksi tarvitaan uusia tuotantoteknologioita täydentämään perinteisiä tuotantomuotoja, kuten modernia kasvihuonetuotantoa ja kalojen kiertovesikasvatusta. Suomalaisen ruokaketjun vahvuus on turvallisuus. Läpi tuotantoketjun ulottuva datan hyödyntäminen tuo lisäarvoa: se luo kuluttajalle mahdollisuuden tehdä vastuullisia valintoja, tuottajille mahdollisuuden erikoistua ja käyttää kestäviä tuotantotapoja. Elintarvikeviennin kaivattu kasvu syntyy yhdistämällä tuote, data sekä monipuolinen markkinaosaaminen. w Lue lisää tutkimukseen pohjautuvista keinoista uudistaa kotimaista ruoantuotantoa kestävästi ja kannattavasti: Luke.fi/Ruokavisio2040 Logistiikkakeskus Kaupat ja palvelut Teollisuus Matkailu Luken Maaningan toimipaikka on nurmitalouteen suuntautuva tulevaisuuden maatilakonsepti. Kuvassa olevalla pyörrekovarianssimittauslaitteistolla voidaan selvittää peltomaan hiilitaseita. Kuvaaja: Kirsi Järvenranta/Luke #YHTEISÖLLINEN #YRITYSMYÖNTEINEN #TEKIJÖIDENSOMERO www.sijoitusomerolle.fi 13

MAINOSLIITE MAINOSLIITE CALCUS.COMOY:N OY:NTUOTTAMA TUOTTAMAASIANTUNTIJAJULKAISU ASIANTUNTIJAJULKAISU CALCUS.COM Olympiastadion 85 vuotta: Suomen legendaarisin tapahtuma-areena tarjoaa suuria tunteita ja päivittäisiä aktiviteetteja Suurtapahtumien lisäksi stadionilla järjestetään runsaasti päivittäistä toimintaa kokouspalveluista ja liikunnasta opastettuihin kierroksiin sekä terassikahveihin. H elsingin Olympiastadion vihittiin käyttöön 85 vuotta sitten. Se on toiminut olympialaisten keskipisteenä ja ajan saatossa rakentanut vahvan tunnesiteen suomalaisten sydämiin. On maailmanlaajuisesti ainutlaatuista, että historiallinen stadion elää ja hengittää täysissä voimissaan. ”Stadion yhdistää kansalaisia, on arkkitehtonisesti erityinen sekä toimii kotipesänä urheilulle, musiikille ja kulttuurille. Aluetaloudellinen vaikutus on suuri, tuotantovaikutus kerrannaisvaikutuksineen oli viime vuonna 194 miljoonaa euroa ja samalla ylitettiin miljoonan vierailijan rajapyykki”, pohtii Olympiastadionin johtaja Ari Kuokkanen. Stadion on myös yhteiskunnallisesti merkittävä rakennus: Se mahdollistaa niin arvokisojen ja UEFA Super Cupin järjestämisen kuin kansainvälisten artistien vierailut. Loistavassa kunnossa ollut rakennus päätettiin peruskorjata ja remontoida kymmenisen vuotta sitten. Se kohennettiin kiinteistöteknisesti energiatehokkaaksi, vuonna 2025 se on hiilineutraali. Kuokkasen mukaan remontti maksaa itsensä nopeasti takaisin: ”Purku ja uuden stadionin rakentaminen olisi ollut myös suurempi rasite luonnolle.” 14 Opastettuja kierroksia, jäätelölle terassille Olympiastadion on avoinna kaiken ikäisille vierailijoille päivittäin. Sen laajoissa tiloissa järjestetään opastettuja kierroksia, treenataan vakiovuoroilla, juostaan tunnelissa ja hiihdetään talvella. ”Vierailijoita suosittelen testaamaan Katolta maan alle -kierrosta, jossa käydään nimensä mukaisesti niin katsomon katolla kuin sukelletaan maan alaisiin uusiin tiloihin sekä tähtien käytävään”, vinkkaa markkinointi ja viestintäjohtaja Marju Paju. Stadionin tornissa voi ihastella niin aamuaurinkoa kuin auringonlaskua. Ravintolan lisäksi kenttäalueella, historiallisen 100 metrin kalkkiviivan kupeessa toimii kesäterassi. Jäätelön lomassa voi kuvitella, kuinka Paavo Nurmi aikanaan toi yleisön mylviessä olympiasoihdun porteista sisään. Kesällä stadionilla järjestetään luonnollisesti myös useita suurtapahtumia. ”Kesään kuuluu muun muassa Huuhkajien EM-karsintaottelut, kaikkien aikojen suurin Helsinki Cup sekä Kaija Koon ja JVG:n konsertit”, Paju listaa. Myös yritystapahtumille ja juhlille stadion on oiva areena: sieltä löytyy tilat 2–50 000 osallistujalle. w Stadion on myös yhteiskunnallisesti merkittävä rakennus: Se mahdollistaa esimerkiksi arvokisojen ja UEFA Super Cupin järjestämisen sekä kansainvälisten artistien vierailut.

MAINOSLIITE MAINOSLIITE CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU Toimivaan palveluketjuun tarvitaan monen ammattialan osaajia Hyvinvointialueuudistus on myllertänyt kuntasektoria. Muutoksessa tukipalveluiden merkitys korostuu, muistuttaa Ammattiliitto Jytyn puheenjohtaja Jonna Voima. T yövoimapula on vakava ongelma monilla toimialoilla. Samaan aikaan erilaisissa sihteerintehtävissä on työvoiman ylitarjontaa. Ammattiliitto Jytyn puheenjohtaja Jonna Voima näkee, että tilannetta voitaisiin helpottaa työnjakoa järkevöittämällä. ”Palkkaus ja työolot ovat tärkeitä rekrytointivaltteja, mutta toimiva työnjako on myös hyvä houkutin. Esimerkiksi kun sosiaali- ja terveydenhuollossa on hoitajista ja lääkäreistä pulaa, kannattaisi näiden ryhmien ja tukipalveluhenkilöstön kuten sihteerien väliseen työnjakoon kiinnittää aiempaa enemmän huomiota”, Voima kuvaa. Viime vuosikymmeninä työnjaon trendinä on ollut pikemminkin niin sanottu yhden luukun periaate eli sihteerien tehtäviä on valutettu muille ammattiryhmille. ”Lopputuloksena on, että esimerkiksi lääkärit tuskailevat Apotin kaltaisen järjestelmän kanssa ja varsinaiseen potilastyöhön käytettävä aika vähenee ja jonot kasvavat. Miksi ei kohdennettaisi tietojärjestelmätehtäviä ja muita vastaavia töitä näiden tehtävien ammattilaisille?” Voima kysyy. Voiman mielestä vuoden alusta toimintansa aloittaneet hyvinvointialueet ovat nyt rakentamassa tärkeitä periaatteita työnjaon ja resursoinnin suhteen. ”Kun tukipalveluihin, kuten sihteeri-, talous-, hallinto- ja ict-tehtäviin, varataan riittävät resurssit, voivat muut ammattilaiset keskittyä omaan työhönsä. On paitsi järkevää myös tehokkaampaa, että henkilöstö saa tehdä sitä työtä, johon heidät on koulutettu”, Voima sanoo. w Ammattiliitto Jyty Jyty on ammattiliitto, jonka jäsenet toimivat kunta-alalla, hyvinvointialueilla, yksityisellä sektorilla, järjestöissä ja seurakunnissa. Jäsenistön suurimpia ammattialoja ovat sihteeri-, hallinto-, asiantuntija- ja ict-työ, nuoriso- ja järjestötyö, sosiaali- ja terveysala, kirjastoala sekä kasvatus ja koulutus. Ammattiliitto Jyty on STTK:n jäsenliitto. PALKKAUS JA TYÖOLOT OVAT TÄRKEITÄ REKRYTOINTIVALTTEJA, MUTTA TOIMIVA TYÖNJAKO ON MYÖS HYVÄ HOUKUTIN. 15

MAINOSLIITE CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU SYÖMÄLLÄ KALAA HUOLEHDIT MYÖS TULEVAISUUDESTA Me Saimaan Tuoreella teemme työtämme, jotta kotimainen, tuore, terveellinen ja kestävästi tuotettu kala löytää tiensä suomalaisten ruokapöytiin. Samalla olemme miettineet koko kalankasvatusketjun mätimunasta lautaselle uusiksi – ympäristöä ja kalaa kunnioittaen. Ja jotta kalavedet pysyisivät jatkossakin puhtaana. saimaantuore.fi 16 saimaantuore.fi/reseptit