VUOSIKERTOMUS 2022

Käytetyt lyhenteet: MWh GWh KL MK LTO HHV LHV megawattitunti 1000 kilowattituntia (kWh) gigawattitunti = 1000 megawattituntia (MWh) = 1 000 000 kilowattituntia (kWh) Kaukolämpö Maakaasu Lämmön talteenotto Ylempi lämpöarvo (Higher Heating Value) Alempi lämpöarvo (Lower Heating Value)

VUOSIKERTOMUS 2022 SISÄLLYSLUETTELO Imatran Lämpö Oy............................................... 4 Tavoitteet 2022.................................................... 5 Toimitusjohtajan katsaus...................................6 Vuosi 2022 - Poimintoja vuoden varrelta..........8 Tavoitteet ja tunnusluvut.................................10 Operatiivinen toiminta..................................... 12 Lämmöntuotanto.............................................. 14 Kaukolämmön tuotannon päästö...................15 Biolämpökeskukset........................................... 16 Tutkimus- ja kehitystoiminta...........................17 Huoltovarmuus.................................................. 18 Hinnoittelu......................................................... 19 Tulevaisuuden näkymät...................................20 Riskit ja epävarmuustekijät.............................22 Talous.................................................................. 26 Asiakkaat............................................................ 28 Liiketoiminnan kehitykseen vaikuttavia tekijöitä............................................................... 30 Yhtiön hallinto................................................... 31 Henkilöstö........................................................... 32 Yhteystiedot....................................................... 33 Tilinpäätöslaskelmat......................................... 34 Avainlukuja 2022................................................ 46 Kuusirinne 30 55800 Imatra Y-tunnus: 2573333-1 Puh. 020 617 4801 www.imatranlampo.fi lampolaitos@imatra.fi Kuvat: Imatran Lämpö Oy imatra.kuvat.fi kuviasuomesta.fi Unsplash Shutterstock Pixabay Pexels Freepik @imatranlampo @imatranlampooy

Imatran Lämpö Oy vastaa asiakaslähtöisesti lämpötoiminnoista käyttämällä, ylläpitämällä, suunnittelemalla ja rakentamalla lämmön tuotantolaitoksia ja verkostoja. 24 h Kaukolämpöenergian Kaukolämmön ja maakaasun lämmityspalveluiden Kaukolämmön ja maakaasun Tuotannon ja jakelutoiminnan TUOTANTO MYYNTI JA KEHITYS JAKELU 24 H-PÄIVYSTYS

Tavoitteet vuodelle 2022 Yhtiön tavoitteet tukevat kaupungin pitkän aikavälin tavoitteita. Syksyllä 2021 yhtiö ehdotti omistajalleen Imatran kaupungille vuoden 2022 toiminnalliset tavoitteet, jotka kaupunginvaltuusto hyväksyi. Yhtiön tavoitteet ovat linjassa ja tukevat kaupungin strategian pitkän aikavälin tavoitteita, joita ovat mm. elinvoimaisuuden edistäminen, uusiutuva toimintatapa ja näiden alatavoitteet. Kilpailukyky ja kuluttajahinta Kaukolämmön kuluttajahinnat olivat tilikauden aikana alle Energiateollisuus ry:n julkaisemien valtakunnallisen lämpöyhtiöiden yhtiökohtaisten keskiarvohintojen kaikissa tilastojen tyyppitaloluokissa elokuun korotuksesta huolimatta. Maakaasun hinnasta ei ole saatavilla vastaavaa tilastoa. Kaasun pörssihinnan jyrkän nousun vuoksi maakaasun kuluttajahinta oli ennätyskorkea koko vuoden 2022, eikä ollut enää kilpailukykyinen muihin lämmitysmuotoihin nähden. Öljy- ja maakaasulämmitteisten rakennusten muuttaminen fossiilivapaaseen kaukolämpöön Omakotitaloja muutettiin kaukolämpöön 14 kpl ja muita rakennuksia 20 kpl. Kokonaan uudet asiakkaat 13 kpl. Tavoitteet ylitettiin. Tulostavoite ja omavaraisuusaste Tulostavoite, tilikauden tulos ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja, oli positiivinen. Vuoden 2022 lopun omavaraisuusaste oli 37,2 %, joka jäi 1,8 prosenttiyksikköä asetetusta tavoitteestaan (39,0 %). 5

TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS Vuosi 2022 kokonaisuudessaan oli lähes keskimääräinen ja vain hieman lämpimämpi. Talvi oli keskimääräistä hieman lämpimämpi. Venäjän Ukrainaan 24.2.2022 aloittaman hyökkäyksen myötä rajusti muuttuneen geopoliittisen tilanteen vaikutus Imatran ja koko Suomen energiahuoltoon on merkittävä. Toimintaympäristö on ollut ja on edelleen suuressa muutoksessa. Muuttuvaan tilanteeseen on varauduttu ja varaudutaan. Riskitasot ovat kasvaneet. Energia- ja lämpöyhtiöillä on aina vastuu oman järjestelmän toiminnasta ja huoltovarmuudesta sekä varmistaa yhdyskunnan lämpöhuolto perushyödykkeenä kaikissa olosuhteissa. Imatran Lämpö Oy:n strateginen tehtävä on kaupunkilaisten, yritysten ja yhteisöjen auttaminen energiamurroksessa pois fossiilisesta tuontienergiasta. Kaukolämmön peruskuorma biolämpökeskuksilla tuotettiin hakkeella ja metsäteollisuuden sivutuotteilla. Kaukolämmön vara- ja huippupolttoaineena oli maakaasu sekä biokaasu ja niiden varalla kevyt polttoöljy. Biolämpökeskukset ja kaukolämpöverkko ovat toimineet hyvin vuoden 2022 aikana. Tuotantolaitosten huoltoja, perusparannusinvestointeja sekä investointeja metsäenergiaterminaaleihin tehtiin suunnitellusti ennakoitua enemmin, jotta muuttuneessa toimintaympäristössä kaukolämmön toimitus varmistetaan. Geopoliittisen tilanteen muutos vaikutti metsäenergian saatavuuteen. Metsäenergian polttoainemarkkinoiden tilanne kiristyi ja kiristyy yhä edelleen. Koko hankintaketju ja toimintamallit muuttuivat ja hinta nousi. Polttoainehankintojen suunnittelu ja valmistelu on jatkuvasti käynnissä ja siinä on erittäin paljon haasteita. Teollisuuden hukkalämpöjen hyödyntämiseen tähtäävien projektien työstö on jatkunut potentiaalisen yhteistyökumppanin kanssa. Eri vaiheissa olevien hankkeiden rooli on tärkeä yhtiön tulevaisuudessa kaukolämmön tuotannon monipuolistajana. Fortumin Imatrankosken voimalaitoksen generaattoreiden jäähdytyksen hukkalämpöjä hyödyntävän lämpöpumppulaitoksen koekäyttö alkoi joulukuussa. Imatran Lämpö Oy:n kaukolämmön energialähteestä lasketut hiilidioksidin (CO2) ominaispäästöt olivat 0 g/kWh vuonna 2022, kuten myös jo vuosina 2020 ja 2021. Kaukolämmön tuotanto on saatu täysin fossiilivapaaksi vaihtamalla maakaasu biokaasuksi ostamalla biokaasusertifikaatteja. Omaan tuotantoon käytetty kaasu oli sataprosenttisesti biokaasua. Kaasun osuus kaukolämmön tuotannon lämmönlähteistä oli vain 0,7 %, kun ennen biolämpökeskusja siirtojohtoprojektin toteutusta kaukolämpö tuotettiin kokonaan maakaasulla. Metsäteollisuuden sivutuotteiden osuus oli 47,6 % ja metsänhoidon sivutuotteiden osuus oli vastaavasti 51,7 % tilivuonna 2022. Piikadun energiapuuvarastoon, Virasojan lämpökeskuksen puskurivarastoon sekä pihalle, Karjalantien uudelle terminaalikentälle sekä erillisille vuokraalueille on hallitusti varastoitu sekä tarvittaessa haketettu energiapuuta. Varastot, uudet ja vanhat, sekä toimintamalli ovat keskeinen ja tärkeä osa uutta ja suuresti muuttunutta biopolttoaineen hankintaprosessia ja logistiikkaa. Varastot tasaavat saatavan energiapuun keruun ja käytön ajallisia ja määrällisiä vaihteluita sekä lisäävät toimitus- ja huoltovarmuutta.

Kallis kaasu ja öljy sekä etenkin huoli maakaasun toimitus- ja huoltovarmuudesta loivat ennätyksellisen kysynnän kaukolämpöliittymille. Imatran Lämpö Oy:n kaukolämpöasiakkaiden määrä kasvoi vuoden 2022 aikana enemmän kuin kolmena edeltävänä vuonna yhteensä. Yksittäisten kaukolämpöliittymien lisäksi Imatran Lämpö rakensi vuoden 2022 aikana neljä uutta aluelämpöjärjestelmää. Pellettikäyttöiset aluelämpöjärjestelmät korvaavat maakaasukattiloita. Kaukolämpöverkkojen käyttö vuonna 2022 sujui normaalisti ilman merkittäviä häiriöitä tai käyttökatkoksia. Kaukolämmön toimitusvarmuus on edelleen huippuluokkaa. Maakaasun tuonti Venäjältä Imatran Räikkölään tulevan putken kautta loppui toukokuussa. Loppuvuodelle odotettiin vaikeuksia kaasun riittävyydessä. Toistaiseksi kaikki on toiminut kuitenkin normaalisti ja kaasua on riittänyt. Asiakkaita on tiedotettu ja tilannetta seurataan. Maakaasun jakelun toimitusvarmuus Imatran Lämmön kaasuverkossa oli erinomainen. Länsi-Eurooppa ja Suomi ajautuivat energiamarkkinoiden suhteen häiriötilanteeseen. Kiristynyt geopoliittinen tilanne lisää huolta ja kasvattaa riskejä. Pakotteet ja vastapakotteet realisoituivat. Kasvavat hybridiuhat kaikissa muodoissa on merkittävä riskitekijä – vain mielikuvitus on rajana. Häirintään ja väärennettyyn informaatioon on varauduttava. Viranomaisilta tulleisiin hybridiuhkiin ja niihin varautumiseen liittyvään tietopyyntöön on vastattu. Yhtiö on varautunut hallittuihin ja hallitsemattomiin sähkökatkoihin sekä tehostanut huoltovarmuuteen liittyvää asiakas- ja sidosryhmätiedottamistaan. Metsäenergian käsittelyn ja hankinnan työmäärä on lisääntynyt, kun suuri osa siitä tulee rankapuuna yhtiön terminaaleihin. Ei enää valmiina hakkeena siiloihin. Yhtiön tulee suunnitella, miten se organisoituu muutoksessa ja miten oma organisaatio toimii sekä mitä palveluita yhtiö ostaa ulkoa. Riskit, myös toimitus- ja huoltovarmuuteen liittyvät, ovat kasvaneet ja kustannusvaikutukset suuria. Tarve kaukolämmön hinnan nostoon oli suuri. Vuoden 2022 aikana kustannukset nousivat ja ovat nousussa edelleen, etenkin metsäenergia, kaasu, sähkö sekä käytännössä kaikki materiaalit. Kaukolämmön kuluttajahintaa nostettiin 12 % elokuun 2022 alusta kattaen sekä energiamaksut että peruseli tehomaksut. Kustannusten nousun takia kaukolämmön hintaa nostettiin vastaavasti 9,7 % 1.1.2023 alkaen. Korotukset ovat maltillisia verrattuna polttoaineiden ja sähkön hintojen viimeaikaiseen nousuun. Kilpailukykyinen hintataso on yhtiön tulevaisuuden strategian ja toiminnan kulmakivi. Yhtiöllä on edelleen suuri tarve ennustettavaan, vakaaseen ja kilpailukykykyiseen asiakashinnoitteluun. Kiitän asiakkaitamme, omistajaamme, yhtiön hallitusta, yhteistyökumppaneitamme ja sidosryhmiä sekä sitoutunutta ja ammattitaitoista henkilökuntaamme merkittävästä, menestyksekkäästä, haasteellisesta ja työntäyteisestä vuodesta 2022. Vesa-Pekka Vainikka toimitusjohtaja 7

Vuosi 2022 Poimintoja vuoden varrelta Metsäenergian hankinta ja käsittely muutoksessa Osana muuttunutta metsäenergian hankintaprosessia toimitus- ja huoltovarmuus huomioiden yhtiö rakensi ja hankki metsäenergiaterminaalitilaa tasaamaan metsäenergian saantia. Yhtiö hankki oman haketuslaitteiston ja kuljetusrekan, joita hyödynnettiin. Geopoliittinen tilanne vaikutti energiahuoltoon Venäjän Ukrainaan 24.2.2022 aloittaman hyökkäyksen myötä rajusti muuttuneen geopoliittisen tilanteen vaikutus Imatran ja koko Suomen energiahuoltoon on ollut merkittävä. Toimintaympäristö on suuressa muutoksessa. Riskien tasot, painotukset ja vaikuttavuudet ovat muuttuneet. Riskit ovat kasvaneet. Käytännössä Suomi, mukaan lukien Imatran Lämpö Oy, ajautui tilikauden 2022 aikana energiasektorin häiriötilanteeseen. Ennätysmäärä uusia kaukolämpöasiakkaita Imatran Lämpö Oy:n kaukolämpöasiakkaiden määrä kasvoi vuoden 2022 aikana enemmän kuin kolmena edeltävänä vuonna yhteensä. Yksittäisten kaukolämpöliittymien lisäksi Imatran Lämpö rakensi vuoden 2022 aikana neljä uutta pellettikäyttöistä aluelämpöjärjestelmää. 8

Fortumin hukkalämpö kaukolämpöverkkoon Fortumin Imatrankosken voimalaitoksen generaattoreiden jäähdytyksen hukkalämpöjä hyödyntävä lämpöpumppulaitos toteutettiin ja sen koekäyttö alkoi joulukuussa. Lämpöpumpulla tuotetaan kaukolämpöä Rajapatsaan kaukolämpöverkkoon. Rajapatsaan kaukolämpöverkon lämmöntarpeesta noin yksi kolmasosa voidaan tuottaa lämpöpumpulla tuotetulla kaukolämmöllä. Kesäaikana biokattila voidaan pysäyttää kokonaan ja tuottaa kaukolämpöverkon tarvitsema lämpö kokonaan Imatran vesivoimalaitoksella olevalla lämpöpumpulla. Kyseessä on ensimmäinen hanke Suomessa, jossa vesivoimageneraattorin hukkalämpöä hyödynnetään kaukolämpöverkossa. kuva: imatra.kuvat.fi Korotus kaukolämmön hintaan Vuoden 2022 aikana kustannukset nousivat, etenkin metsäenergia, kaasu, sähkö sekä käytännössä kaikki materiaalit. Tarve kaukolämmön hinnan nostoon oli suuri. Kaukolämmön kuluttajahintaa nostettiin 12 % elokuun 2022 alusta. Twinning-projekti ukrainalaisten kanssa sai jatkoa Imatran Lämpö Oy aloitti Twinning-projektin ukrainalaisen Vinnitsyamiskteploenergon kanssa marraskuussa 2021. Projektin tarkoituksena on kahden lämpöyhtiön välinen tiedonvaihto. Sodan vuoksi hanke oli muutaman kuukauden keskeytettynä, mutta jatkui taas syksyllä 2022. 9

Tavoitteet ja tunnusluvut Lukuisia rakennuksia muutettiin kaukolämpöön. Toiminnalliset tavoitteet Syksyllä 2021 yhtiö ehdotti omistajalleen Imatran kaupungille vuoden 2022 toiminnalliset tavoitteet, jotka kaupunginvaltuusto hyväksyi. Yhtiön tavoitteet ovat linjassa ja tukevat kaupungin strategian pitkän aikavälin tavoitteita, joita ovat mm. elinvoimaisuuden edistäminen ja uusiutuva toimintatapa ja näiden alatavoitteet. Hinta ja kilpailukyky Kaukolämmön kuluttajahinnat olivat tilikauden aikana alle Energiateollisuus ry:n julkaise- 10 mien valtakunnallisen lämpöyhtiöiden yhtiökohtaisten keskiarvohintojen kaikissa tilastojen tyyppitaloluokissa elokuun korotuksesta huolimatta. Maakaasun hinnasta ei ole saatavilla vastaavaa tilastoa. Kaasun pörssihinnan jyrkän nousun vuoksi maakaasun kuluttajahinta oli ennätyskorkea koko vuoden 2022, eikä ollut enää kilpailukykyinen muihin lämmitysmuotoihin nähden. ja muita rakennuksia 20 kpl (tavoite 2 kpl). Kokonaan uudet asiakkaat 13 kpl (tavoite 2 kpl). Tavoitteet ylitettiin. Tulos Tulostavoite, tilikauden tulos ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja, oli positiivinen. Vuoden 2022 lopun omavaraisuusaste oli 37.2 %, joka jäi 1,8 prosenttiyksikköä asetetusta tavoitteestaan (39,0 %). Rakennusten muuttaminen Yksittäinen suurin syy tavoitteesta jäämiseen on 3,8 miljookaukolämpöön nan euron investointilainan Omakotitaloja muutettiin kaukolämpöön 14 kpl (tavoite 6 kpl) nosto.

TUNNUSLUKUJA 2022 2021 2020 2019 2018 2017 2016 2015 2014 11 Henkilöstö hlöä Kaukolämmön myynti GWh 153,8 165,4 140,8 153,0 157,0 158,9 155,2 136,2 140,3 Maakaasun jakelu GWh 17,7 26,7 27,7 33,3 35,5 39,0 40,9 46,3 52,7 Maakaasun myynti GWh 16,7 25,3 27,0 33,3 35,5 39,0 40,9 46,3 52,7 Myynti (energia) yhteensä GWh 188,2 190,7 167,8 186,3 192,5 197,9 196,1 182,5 193,0 Lämmön osto Imatran Energia Oy:ltä GWh 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 62,6 78,0 Liikevaihto kaukolämpö, energia milj.€ 10,3 10,5 9,1 9,7 9,9 10,1 9,8 11,1 11,2 Liikevaihto maakaasu, energia+jakelu milj.€ 3,16 2,6 1,9 2,5 2,6 2,7 2,7 3,1 3,6 Liikevaihto yhteensä, energia milj.€ 13,46 13,1 11,0 12,8 13,0 12,8 12,6 14,2 14,8 63,4 64,5 63,6 63,1 63,2 63,4 81,7 79,8 Keskihinta, maakaasu e&j (alv 0 %) €/MWh 184,3 100,7 68,5 73,9 74,3 69,6 65,3 67,1 68,3 Keskihinta, kaukolämpö (alv 0 %) €/MWh 66,9 11 11 11 11 12 10 12 12 Asiakkaat, kaukolämpö kpl 788 749 735 724 713 684 678 675 670 Asiakkaat, maakaasu kpl 196 228 230 239 260 260 269 271 275 Lämmitetty rakennustilavuus kaukolämpö Lämmitetty rakennustilavuus maakaasu 1000m3 5113 4896 4895 4875 4757 4637 4594 4445 4181 1000m3 788 1248 1260 1273 1283 1290 1276 1276 1368 Kaukolämpöverkosto km 95,9 90,0 88,7 87,3 85,4 82,6 80,1 79,2 70,2 Maakaasuverkosto km 63,4 63,4 63,6 63,7 63,3 63,2 63,2 63,2 63,2 Verkostovauriot kaukolämpö/maakaasu kpl 3/1 4/0 4/0 3/0 3/0 3/0 2/0 2/0 2/0 Kaukoluenta, kaukolämpö kpl 788 749 735 724 713 684 678 675 659 Kaukoluenta, maakaasu kpl 196 228 230 239 260 260 190 70 47 % 6,6 8,3 7,2 7,4 6,8 6,5 4,3 2,7 1,8 931 350 13,8 6,5 2,4 1000 € 1810 2238 1923 2106 1939 1833 1071 704 248 Sijoitetun pääoman tuotto Liikevoitto Liikevoitto Tulos ennen tp. siirtoja ja veroja Tulos ennen tp. siirtoja ja veroja Nettotulos Nettotulos Tilikauden voitto (tappio) 1000 € 2350 2811 2518 2753 2646 2588 1730 % % 16,3 12,5 20,6 1,7 1000 € 1545 1868 1537 1686 1544 1473 857 704 248 11,5 6,8 4,9 1,7 1000 € 1053 1475 1537 1684 1544 1456 857 0 0 13,3 13,2 14,9 20,2 4,9 13,7 16,5 20,3 8,5 10,7 16,7 21,6 14,3 % 16,4 21,8 11,8 Oman pääoman tuotto % 9,2 12,2 10,6 11,5 11,1 11,9 7,7 6,7 2,5 Omavaraisuusaste % 37,2 38,1 35,1 33,6 31,7 28,2 24,6 22,2 28,3 11

Operatiivinen toiminta Toimintaympäristö on suuressa muutoksessa Lämmöntarve LÄMMITYSTARVELUVUT JA KESKILÄMPÖTILAT Keskiarvo (28 v.) Lämmöntarveluku Keskilämpötila v. 2022 Lämmöntarveluku v. 2021 Keskilämpötila Lämmöntarveluku Keskilämpötila Tammikuu 743 -6,6 °C 700 -5,6 709 -5,9°C Helmikuu 658 -6,8 °C 576 -3,6 764 -10,3 °C Maaliskuu 596 -2,5 °C 565 -1,2 606 -2,6 °C Huhtikuu 368 4,0 °C 446 2,1 397 3,8 °C Toukokuu 136 10,9 C 169 9,1 158 10,1 °C Kesäkuu 11 15,9 C 0 16,3 0 19,8 °C Heinäkuu 3 19,0 C 0 18,1 0 21,2 °C 18 16,2 C 7 18,6 20 14,9 °C Syyskuu 154 10,6 C 242 8,9 244 8,5 °C Lokakuu 365 5,1 °C 331 6,3 314 6,9 °C Marraskuu 523 -0,5 °C 495 0,5 492 0,6 °C Joulukuu 663 -3,7 °C 660 -4,3 816 -9,2 °C YHT. Ero 4238 Elokuu 4191 -47 -1,1% Taulukko: Vuoden 2022 keskilämpötilat (KLT) ja lämmöntarveluvut (LTL) sekä vertailuna Imatran Lämpö Oy:n käyttämät vastaavat vuoden 28 vuoden keskiarvot. 12 Vuosi 2022 kokonaisuudessaan oli lähes keskimääräinen ja vain hieman lämpimämpi. Lämmitystarveluku (LTL) oli 4191, joka on vain 1,1 % Imatran Lämpö Oy:n käyttämää 28 vuoden keskiarvoa pienempi. Talvi oli keskimääräistä hieman lämpimämpi. Huhtikuu ja toukokuu olivat kylmempiä sekä syyskuu hieman kylmempi. Marraskuu ja joulukuu olivat keskimääräisiä. Kesäkuu ja heinäkuu olivat lämpimiä. Kesä-, heinä- ja elokuussa lämmitystarvetta ei ollut ja vain lämmintä käyttövettä kulutettiin.

Venäjän Ukrainaan 24.2.2022 aloittaman hyökkäyksen myötä rajusti muuttuneen geopoliittisen tilanteen vaikutus Imatran ja koko Suomen energiahuoltoon on merkittävä. Toimintaympäristö on ollut ja on edelleen suuressa muutoksessa. Muuttuvaan tilanteeseen on varauduttu ja varaudutaan. Riskitasot ovat kasvaneet. Imatran Lämpö Oy:n hallitus korosti kevään aikana työstämässään strategiassa yhtiön roolia huoltovarmuuskriittisenä ja yhteiskuntavastuullisena toimijana. Energia- ja lämpöyhtiöillä on aina vastuu oman järjestelmän toiminnasta ja huoltovarmuudesta sekä varmistaa yhdyskunnan lämpöhuolto perushyödykkeenä kaikissa olosuhteissa. Imatran Lämpö Oy:n strateginen tehtävä on kaupunkilaisten, yritysten ja yhteisöjen auttaminen energiamurroksessa pois fossiilisesta tuontienergiasta (etenkin maakaasusta ja myös öljystä). Kaukolämmön peruskuorma biolämpökeskuksilla tuotettiin hakkeella ja metsäteollisuuden sivutuotteilla. Kaukolämmön varaja huippupolttoaineena oli maakaasu sekä biokaasu ja niiden varalla kevyt polttoöljy. Biolämpökeskukset ja kaukolämpöverkko ovat toimineet hyvin vuoden 2022 aikana. Tuotantolaitosten huoltoja, perusparannusinvestointeja sekä investointeja metsäenergiaterminaaleihin tehtiin suunnitellusti ennakoitua enemmin, jotta muuttuneessa toimintaympäristössä kaukolämmön toimitus varmistetaan. Geopoliittisen tilanteen muutos vaikutti metsäenergian saatavuuteen. Metsäenergian polttoainemarkkinoiden tilanne kiristyi ja kiristyy yhä edelleen. Koko hankintaketju ja toimintamallit muuttuivat ja hinta nousi. Polttoainehankintojen suunnittelu ja valmistelu on jatkuvasti käynnissä ja siinä on erittäin paljon haasteita. Toimitus- ja huoltovarmuuden merkitys on korostunut. Teollisuuden hukkalämpöjen hyödyntämiseen tähtäävien projektien työstö on jatkunut potentiaalisen yhteistyökumppanin kanssa. Eri vaiheissa olevien hankkeiden rooli on tärkeä yhtiön tulevaisuudessa kaukolämmön tuotannon monipuolistajana. Fortumin Imatrankosken voimalaitoksen generaattoreiden jäähdytyksen hukkalämpöjä hyödyntävän lämpöpumppulaitoksen koekäyttö alkoi joulukuussa. Omaan kaukolämmön tuotantoon käytetty kaasu oli sertifikaattien kautta sataprosenttisesti biokaasua. Kaasun osuus kaukolämmön tuotannon lämmönlähteistä oli ennätyksellisen pieni 0,7 %. Metsäteollisuuden sivutuotteiden osuus oli 47,6 % ja metsänhoidon sivutuotteiden osuus vastaavasti 51,7 %. Piikadun energiapuuvarastoon, Virasojan lämpökeskuksen puskurivarastoon sekä pihalle, Karjalantien uudelle terminaalikentälle sekä erillisille vuokraalueille on hallitusti varastoitu sekä tarvittaessa haketettu energiapuuta. Varastot, uudet ja vanhat, sekä toimintamalli ovat keskeinen ja tärkeä osa uutta ja suuresti muuttunutta biopolttoaineen hankintaprosessia ja logistiikkaa. Varastot tasaavat saatavan energiapuun keruun ja käytön ajallisia ja määrällisiä vaihteluita sekä lisäävät toimitus- ja huoltovarmuutta. Kallis kaasu ja öljy sekä etenkin huoli maakaasun toimitusja huoltovarmuudesta loivat ennätyksellisen kysynnän kaukolämpöliittymille. Verkostorakentamista, asiakkaiden liittämisiä, tarjouksia ja tarkasteluja kaukolämpöverkon laajentumisesta tehtiin paljon ja niitä on edelleen käynnissä. Imatran Lämpö Oy:n kaukolämpöasiakkaiden määrä kasvoi vuoden 2022 aikana enemmän kuin kolmena edeltävänä vuonna yhteensä. Osa vuosille 2019 - 2022 suunnitelluista KL-johtojen perusparannuksista siirtyy tulevaisuuteen, koska uusien talojohtojen rakentamista ja niihin liittyvien runkojohtojen tekoa oli edelleen paljon. Talojohtojen rakentamista ja KL-linjan perusparannuksen toteutusta ja aikataulutusta suunniteltaessa on huomioitu yhtiön ja urakoitsijoiden rajalliset resurssit. Uusien asiakkaiden liittäminen on priorisoitu. Imatran Lämpö Oy:n kaukolämpöverkon johtopituus 31.12.2022 oli 95,9 kanavakilometriä. Uutta KL-verkostoa rakennettiin vuoden 2022 aikana paljon, 5,9 kanavakilometriä. Vanhaa korvattiin tai poistettiin käytöstä 0,5 kanavakilometriä. Yksittäisten kaukolämpöliittymien lisäksi Imatran Lämpö rakensi vuoden 2022 aikana neljä uutta aluelämpöjärjestelmää. Pellettikäyttöiset aluelämpöjärjestelmät korvaavat maakaasukattiloita. Kaukolämpöverkkojen käyttö vuonna 2022 sujui normaalisti ilman merkittäviä häiriöitä tai käyttökatkoksia. Kaukolämmön toimitusvarmuus on edelleen huippuluokkaa. Maakaasun tuonti Venäjältä Imatran Räikkölään tulevan putken kautta loppui toukokuussa. Loppuvuodelle odotettiin vaikeuksia kaasun riittävyydessä. Toistaiseksi kaikki on toiminut kuitenkin normaalisti ja kaasua on riittänyt. Asiakkaita on tiedotettu ja tilannetta seurataan. Maakaasun jakelun toimitusvarmuus Imatran Lämmön kaasuverkossa oli erinomainen. 13

Lämmöntuotanto Kaukolämpö tuotetaan kiinteillä bioenergialähteillä Imatran Lämpö Oy tuottaa kaukolämmön kiinteillä bioenergialähteillä. Noin puolet energialähteestä on metsäteollisuuden sivutuotteita, kuten kuorta ja sahanpurua, ja loput lähialueilta saatavaa haketta. Ainoastaan kylmimpien pakkasjaksojen aikana lisänä käytetään biokaasua. Ympäristön näkökulmasta vuosi 2022 oli seitsemäs kokonainen vuosi Imatran Lämpö Oy:n uudella lämmöntuotantorakenteella. Imatran Lämpö Oy:n kaukolämmön energialähteestä lasketut hiilidioksidin (CO2) ominaispäästöt ovat olleet 0 g/kWh vuodesta 2020 lähtien. Vuosi oli keskimääräinen sääolosuhteiltaan. Kaasun käyttö lämmöntuotantoon oli ennätyksellisen vähäistä. Kaukolämmön tuotanto on saatu täysin fossiilivapaaksi vaihtamalla maakaasu biokaasuksi ostamalla biokaasusertifikaatteja. Kaukolämmön tuotannon energialähteet v. 2022 | Yhteensä 177 GWh 47,6% Metsäteollisuuden sivutuotteet 51,7% Metsäpolttoaineet 177 GWh 0,7% Biokaasu

Imatran Lämpö Oy:n kaukolämpö on täysin hiilivapaata. Imatran Lämpö Oy:n kaukolämmön energialähteestä lasketut hiilidioksidin (CO2) ominaispäästöt ovat olleet 0 g/kWh vuodesta 2020 lähtien. Kaukolämmön tuotanto on saatu täysin fossiilivapaaksi vaihtamalla maakaasu biokaasuksi. Kaukolämmön tuotannon päästö g CO2/kWh Imatran Lämpö Oy:n kaukolämmön CO2-ominaispäästöjen kehitys. 14

Biolämpökeskukset Biolämpökeskukset laitettiin huippukuntoon huoltoseisokeissa. Osa vaiheittain tehdyistä toimenpiteistä venyi syksyyn. Virasojan biolämpökeskuksella tehtiin perusparannusinvestointeja arinoihin, tankopurkaimiin, kuljettimiin, ekonomaisereihin sekä polttoainekenttien laitteisiin. Ekonomaiserien tuubiputkien ongelmien juurisyytä selvitettiin ja niihin haettiin lyhyen sekä pidemmän aikavälin ratkaisua. Vuonna 2022 biolämpökeskukset toimivat hyvin. Ympäristön kannalta laitokset toimivat moitteettomasti eikä ympäristöhaittoja aiheutunut. Tärkeimmän ja suurimman Virasojan lämpökeskuksen käytettävyys oli erinomainen. Suunnittelemattomien seisakkituntien määrä oli vähäinen eikä niitä käytännössä ollut. Virasojan biolämpökeskus Imatran Lämpö Oy aloitti neuvottelut ja kehittelyt hukkalämpöjen hyödyntämisestä paikallisen kumppanin kanssa ja hukkalämmöillä on tarkoitus korvata biolämpöä sekä huippu- ja varapolttoaineiden käyttöä. Fortumin Imatrankosken voimalaitoksen generaattoreiden jäähdytyksen hukkalämpöjä hyödyntävä lämpöpumppulaitos toteutettiin ja sen koekäyttö alkoi joulukuussa. Muut lämpökeskukset Vuoden 2022 aikana vanhat lämpökeskukset ovat toimineet vara- ja huippulämpökeskuksina. Näillä laitoksilla ei ole ollut tavanomaisesta poikkeavia ympäristövaikutuksia. Varaja huippulämpökeskuksien käyttö oli ennätyksellisen vähäistä. Tämän mahdollisti biolämpökeskuksien hyvin suunniteltu ja toteutettu huolto sekä erinomainen käytettävyys. Kevyttä polttoöljyä käytettiin vain koeluonteisesti toimivuuden varmistamiseksi hyvin pienillä määrillä, joilla ei ole polttoainetaseessa merkitystä. Murskauksesta aiheutui pientä melua paikallisesti. Murskauksista tehtiin meluilmoitukset Imatran seudun ympäristötoimelle. Syksyllä huippu- ja varalaitokset valmisteltiin kevyen polttoöljyn käyttöön varapolttoaineena, jos kaasun saantia mahdollisesti rajoitetaan ja/ tai kaasu säilyy huippu kalliina. Öljysäiliöiden tarkastus ja uuden hankinta Imatrankosken lämpökeskukselle toteutettiin. Rajapatsaan biolämpökeskus Immolan biolämpökeskus teho 35 MW (2x15 MW) teho 4,7 MW + LTO ja savukaasujen talteenotto (yhteensä n. 5 MW) + LTO polttoaine: polttoaine: polttoaine: aloitti toiminnan syksyllä 2015 aloitti toiminnan syksyllä 2015 - koivu- ja havukuori - metsätähdehakkeet aloitti toiminnan 12/2015 16 Metsäenergian hankinnan riskit ovat kasvaneet merkittävästi liittyen puupohjaisten polttoaineiden saatavuuteen ja hintaan. Biopolttoaineiden kysyntä on lisääntynyt koko Suomessa. Hankinta sitoo yhtiön henkilöstöresursseja, vaatii jatkuvaa työtä, toiminnan kehittämistä ja seurantaa. teho 1,5 MW savukaasupesuri 0,7 MW - hake - hake

Tutkimus- ja kehitystoiminta Yhtiö osallistuu mm. kotimaisia energialähteitä koskeviin selvityksiin Kuva: imatra.kuvat.fi Imatran Lämpö Oy on mukana Kaakkois-Suomen Metsäenergianeuvottelukunnassa ja osallistuu sitä kautta alueen kotimaisia energialähteitä koskeviin selvityksiin. Imatran Lämpö Oy jäsenenä kommentoi valtakunnallisten edunvalvontajärjestöjen, Energiateollisuus ry:n ja Suomen Kaasuyhdistys ry:n sekä Energiaviraston kaukolämpöön, maakaasuun ja yleisesti lämmitykseen liittyviä tutkimuksia, suosituksia, lausuntoja ja lausuntopyyntöjä. Imatran Lämpö Oy liittyi Energiateollisuus ry:n energiapalvelutoimialan energiatehokkuussopimukseen syyskuussa 2018. Sopimus luo puitteet yhtiön energiatehokkuuden seurannalle ja parantamiselle. Yhtiö on Greenreality Networkverkoston (GRN) jäsen. GRN on Etelä-Karjalassa toimiva energia- ja ympäristöalan yrityslähtöisesti toimiva verkosto, jonka missio on luoda kestävää kasvua ja elinvoimaa jäsenille ja alueelle. Vuoden 2022 GRNverkostossa Imatran Lämpö Oy on erityisesti osallistunut kaukolämmön tuotannon ja jakelun sekä kaasun jakelu toimitus- ja huoltovarmuuden kehittämiseen ja niistä tiedottamiseen. Imatran Lämpö Oy on mukana vuonna 2020 alkaneessa ja edelleen jatkuvassa LUT Yliopisto ja LAB Ammattikorkeakoulun toteuttamassa ja Business Finlandin rahoittamassa Ember- lämpöpumpun (korkeat lämpötilat) kaupallistamisen valmisteluun tähtäävässä hankkeessa. Hankkeen tehtävänä on tutkimukseen perustuen luoda uudenlainen laakeriton ja magnetismiin perustuva lämpöImatran Lämpö osallistui Imatran pumppu korkeisiin lämpötiloihin. ilmasto-ohjelman suunnitteluun ja toteutukseen, jonka keskeinen Imatran Lämpö Oy oli mukana osa on Hiilineutraalikuntahanke yhtenä energiayhtiönä VTT:n (HINKU). ja LUT-yliopiston syksyllä 2022 Lappeenrannan kaupungin Yhtiö on aloittanut useamman ja yhdentoista energiayhtiön oman selvityksen hukkalämpöjen toimeksiannosta tekemässä hyödyntämisestä niin omissa kuin selvityksessä ydinkaukolämmön teollisuuden kohteissa ja on myös mahdollisuuksista ja toteuttamimukana Suomen ympäristökes- sen esteistä. kuksen (SYKE) koordinoimassa Hukka- ja ympäristölämpötutkimus Canemure -hankkeessa. 17

Huoltovarmuus Kiristynyt geopoliittinen tilanne lisää huolta ja kasvattaa riskejä Länsi-Eurooppa ja Suomi ajautuivat energiamarkkinoiden suhteen häiriötilanteeseen. Kiristynyt geopoliittinen tilanne lisää huolta ja kasvattaa riskejä. Pakotteet ja vastapakotteet realisoituivat. Kasvavat hybridiuhat kaikissa muodoissa on merkittävä riskitekijä – vain mielikuvitus on rajana. Häirintään ja väärennettyyn informaatioon on varauduttava. Viranomaisilta tulleisiin hybridiuhkiin ja niihin varautumiseen liittyvään tietopyyntöön on vastattu. Yhtiö on varautunut hallittuihin ja hallitsemattomiin sähkökatkoihin sekä tehostanut huoltovarmuuteen liittyvää asiakas- ja sidosryhmätiedottamistaan. Koronaepidemian varautumistoimet purettiin 30.5.2022 alkaen. Sairaustapauksia oli viisi vuonna 2022. Näillä ei ollut vaikutusta lämmön tuotantoon ja jakeluun eikä kaasun jakeluun. Korona-epidemian jatkumisen tuomien riskien realisoituminen, terveys ja talous ovat edelleen huolenaiheena. Epidemiatilanne 18 Etelä-Karjalan alueella ei ole täysin normalisoitunut ja tartuntoja on edelleen paljon, tosin lieväoireisempina. Tilannetta seurataan edelleen. Yhtiön riskianalyysin sekä varautumis- ja valmiussuunnitelman päivitys jatkui. Marraskuun alussa Imatran Lämpö Oy:n henkilöstölle sekä keskeisille yhteistyökumppaneille tehtiin talveksi suunnattu konkreettinen ja tiivistetty varautumissuunnitelma sähkökatkojen ym. muiden häiriöiden varalle. Imatran Lämpö Oy osallistui kaupungin tehostettuun varautumistoimintaan ja harjoituksiin, mm. Kaakko 22-valmiusharjoitukseen, EK-turvan energiajaoksen toimintaan sekä HVO:n (Etelä-Suomen alueen aluetoimikuntaan) ja Lämpöpoolin toimintaan. Osana muuttunutta metsäenergian hankintaprosessia toimitusja huoltovarmuus huomioiden yhtiö rakensi ja hankki metsäenergiaterminaalitilaa tasaa- maan metsäenergian saantia. Yhtiö hankki varmuuden vuoksi oman haketuslaitteiston ja kuljetusrekan, joita hyödynnettiin. Biolämpökeskukset laitettiin ”huippukuntoon” huoltoseisokeissa. Huippu- ja varalaitokset valmisteltiin kevyen polttoöljyn käyttöön varapolttoaineena, jos kaasun saantia rajoitetaan ja/ tai kaasu säilyy huippukalliina. Öljysäiliöiden tarkastus ja uuden hankinta Imatrankosken lämpökeskukselle toteutettiin. Metsäenergian käsittelyn ja hankinnan työmäärä on lisääntynyt, kun suuri osa siitä tulee rankapuuna yhtiön terminaaleihin. Ei enää valmiina hakkeena siiloihin. Yhtiön tulee suunnitella, miten se organisoituu muutoksessa ja miten oma organisaatio toimii sekä mitä palveluita yhtiö ostaa ulkoa. Riskit, myös toimitus- ja huoltovarmuuteen liittyvät, ovat kasvaneet ja kustannusvaikutukset suuria.

Hinnoittelu Tarve kaukolämmön hinnan nostoon oli suuri Vuoden 2020 alusta alkaen Imatran Lämpö Oy:n maakaasun hankinnan ja myynnin energiahinnoittelu on sidottu eurooppalaisen kaasupörssin maakaasun hintaan. Kaasun pörssihinta on ollut voimakkaassa nousussa vuonna 2021-2022, mikä on nostanut myös myyntihintaa. Vuoden 2022 aikana Imatran Lämpö Oy:n kaasuenergian myynnin marginaalit pidettiin ennallaan aina marraskuun alkuun asti, jolloin poikkeukselliseen tilanteeseen vedoten maakaasun toimittaja ilmoitti nostavansa hintaa. Asiakkaita informoitiin tiedotteella. Edelleenkään kuukausittaista kiinteää tehomaksua (perusmaksua) ei ole ollut, eikä sitä toistaiseksi oteta käyttöön maakaasun hinnoittelussa. Vuoden 2021 alusta maakaasun jakelun siirtohinnoitteluun tuli lievä, nousseita kustannuksia kompensoiva korotus, mutta jakelun siirtohintaa ei korotettu vuodelle 2022. Siirron volyymin rajusta pudotuksesta huolimatta lähtökohtaisesti jakelun siirtohintaan ei suunnitella korotusta vuodelle 2023. kuukausittain vaihtuva hinta sidotaan 50 % painolla TTF_MA ja 50 % painolla THE_MA-indekseihin. (TTF=Title Transfer Facility, THE= Trading Hub Europe, MA= Month Ahead). Sovellettavina arvoina käytetään toimituskuukautta edeltävän viimeisen arkipäivän indeksien arvoja, jotka julkaisee ICIS Heren (ICIS = Independent Commodity Intelligence Services). Imatran Lämpö Oy laski kaukolämmön energiahintaa 24 prosentilla 1.1.2016. Perusmaksuhinnoittelu säilyi ennallaan. Energiamaksuun ja perusmaksuun ei ole tullut muutoksia sen jälkeen eli ei yli kuuteen ja puoleen vuoteen. Kaukolämmön kuluttajahinnat ovat olleet alle Energiateollisuus ry:n julkaisemien valtakunnallisen lämpöyhtiöiden yhtiökohtaisten keskiarvohintojen kaikissa tilastojen tyyppitaloluokissa sekä erittäin kilpailukykyisiä avoimilla lämmitysmarkkinoilla. Vuoden 2022 aikana kustannukset nousivat ja ovat nousussa edelleen, etenkin metsäenergia, kaasu, sähkö sekä käytännössä kaikki materiaalit. Tarve kaukolämmön hinnan nostoon oli suuri. Kaukolämmön kuluttajahintaa nostettiin 12 % elokuun 2022 alusta kattaen sekä energiamaksut että perus- eli tehomaksut. Kustannusten nousun takia kaukolämmön hintaa nostettiin vastaavasti 9,7 % 1.1.2023 alkaen. Korotukset ovat maltillisia verrattuna polttoaineiden ja sähkön hintojen viimeaikaiseen nousuun. Kilpailukykyinen hintataso on yhtiön tulevaisuuden strategian ja toiminnan kulmakivi. Yhtiöllä on edelleen suuri tarve ennustettavaan, vakaaseen ja kilpailukykykyiseen asiakashinnoitteluun. Resurssien puitteissa kaukolämmön hinnoittelumallin uudistamista ja selkeyttämisprosessia jatketaan. Hybridijärjestelmille (aluelämpöratkaisut) on luotu ja toteutettu oma hinnoittelu, jota päivitetään vuoden alussa kaikkien aluelämpökohteiden valmistuttua. Vuoden 2023 maakaasun verotus ja hankinnan hinnoittelu ovat toistaiseksi osittain avoinna. Mahdolliset muutokset viedään maakaasun siirtohintaan tai energian hintaan vaikutuksensa mukaisesti. Vuoden 2023 kaasuenergian hankinta saatiin valmiiksi marraskuussa. Tammikuun 2023 hinnasta ja pienistä muutoksista kuukausihinnan määräävässä indeksoinnissa on informoitu asiakkaita tiedotteella. Tammikuun alusta 2023 maakaasun 19

Tulevaisuuden näkymät Yhtiöllä on tärkeä rooli kaupungin elinvoiman ja kilpailukyvyn rakentajana Kaukolämmön kilpailukyky Imatran Lämpö Oy on merkittävässä roolissa Imatran kaupungin ja sen elinvoiman ja kilpailukyvyn rakentajana ja ylläpitäjänä. Lämpöyhtiöt, mukaan lukien Imatran Lämpö Oy, toteuttavat tärkeää yhteiskuntavastuullista palvelutehtävää. Taloudelliset, sosiaaliset ja ympäristövaikutukset huomioiden ne ovat tärkeä osa Suomen energiahuoltoa ja kiertotaloutta. Kaukolämpöalan kehittyvät liiketoiminnat ovat kasvualustoja uusille yrittäjä- ja liiketoimintaekosysteemeille. Yhtiön kaukolämpö- ja maakaasuverkot mahdollistavat keskitetyn ja hajautetun energiantuotannon tehokkaan synergian ja monimuotoisuuden nyt ja tulevaisuudessa. Kaukolämpöyhtiöt ovat olleet jo vuosia mahdollistamassa hiilineutraalin yhteiskunnan lämmitystä. 20 Kaukolämpöjärjestelmässä on kyky vaihtaa lämmönlähde toiseen tarpeen mukaan, mikä on pehmentänyt Venäjän hyökkäyssodan mukanaan tuoman ja kärjistämän energiakriisin vaikutusta Suomessa verrattuna Keski-Eurooppaan. Kaukolämpöjärjestelmä on keskeisen tärkeä osa suomalaisen energiajärjestelmän toimitus- ja huoltovarmuutta, mikä korostui vuoden 2022 aikana. Kaukolämmön merkittävimmät vahvuudet Imatran lämmitysmarkkinoilla ovat perinteisesti olleet edullinen hinta ja bioenergian jopa sataan prosenttiin yltävä osuus. Biopolttoaineen hankinta Helmikuussa 2022 Imatran Lämmön osalta biopolttoaineenhankinta muuttui lähes täysin Venäjän aloittaman sodan takia. Sodan aiheuttamista pakotteista johtuen puuraaka-aineen ja polttoaineen tuonti Venäjältä on keskeytynyt. Vakiintuneet hankintakanavat ja toimintatavat jouduttiin muuttamaan täysin, kun Venäjän tuonti loppui sekä metsä- että energiayhtiöillä. Kaikki puuraaka-aine hankitaan nyt Suomesta, jossa markkinat ovat kuumentuneet kovan kysynnän vuoksi. Metsäenergian hinta on noussut tänä vuonna noin 70–80 prosenttia. Imatran Lämmön laitokset käyttivät aiemmin noin 50 prosenttia teollisuuden sivutuotteita eli kuorta ja puruja. Tällä hetkellä metsäteollisuudesta ei ole saatavilla sivutuotteita, vaan iso osa käyttämästämme puusta on haketta, jonka alkuperä kilpailee osittain metsäteollisuuden käyttämien raaka-aineiden kanssa.

Muuttuvaa tilannetta peilaava jatkuva metsäenergian hankintojen suunnittelu ja valmistelu kuormittaa henkilöstöresurssia sekä sisältää paljon haasteita ja yhtiölle uusia riskejä. Muutkin kustannukset, kuten sähkö ja yleisesti kaikki materiaalit, ovat nousseet merkittävästi. Kaasualan tilanne vaikeutui tilikauden aikana, mutta Euroopan ja Suomen kaasutoimijoiden nopea reagointi ja onnistunut toiminta Venäjän putkikaasun korvaamiseksi palautti tulevaisuuden uskoa kaasuun. Tuotannon kehittäminen Kaukolämpöverkko on myös jakelualusta mahdollisille uusille lämmöntuotannon muodoille, kun niitä tulee järkevästi saataville. Kaukolämmön tuotantoa kehittämällä voidaan tehokkaasti vaikuttaa alueen kaikkien kaukolämpöasiakkaiden kustannuksiin ja päästöihin ilman asiakasrajapinnan muutoksia. Rajusti muuttuneen geopoliittisen tilanteen vuoksi Imatran Lämpö Oy on aktiivisesti etsinyt uusia tapoja tuottaa kaukolämpöä. Toimitus- ja huoltovarmuuden merkitys on korostunut viime aikoina. Tärkeää on kilpailukykyinen hintataso, joka on yhtiön strategian ja toiminnan kulmakivi nyt ja tulevaisuudessa. Yhtiöllä on strateginen suuri tarve ennustettavaan, vakaaseen ja kilpailukykykyiseen asiakashinnoitteluun. Hinnan, kaukolämmön kasvaneen kysynnän, toimitus- ja huoltovarmuuden vuoksi energiapalettia on jatkossa edelleen hajautettava. Nykyisen metsäenergiaan perustuvan kaukolämmön rinnalle yhtiö on selvittänyt ja edelleen selvittää muun muassa mahdollisuuksia hyödyntää teollisuudessa syntyvää hukkalämpöä kaukolämpönä. Vuonna 2022 Imatran Lämpö aloitti yhteistyön energiayhtiö Fortumin kanssa. Imatran vesivoimalaitoksen hukkalämpöä hyödynnetään Imatran kaukolämpöverkossa. Kyseessä on ensimmäinen kerta Suomessa, kun vesivoimageneraattorin hukkalämpöä käytetään kaupungin lämmittämiseen. Tämä on tärkeä päänavaus laajamittaisempiin teollisuuden hukkalämpöjä hyödyntäviin hankkeisiin. Yhtiölle on strategisesti tärkeää kasvattaa kaukolämmön myyntiä tai pitää se vähintäänkin ennallaan. Nykytilanteessa ja nykyoletuksilla myös tulevaisuudessa kaasun myynti vähenee edelleen ja ennakoitua nopeammin. Tilikaudella 2022 yhtiö rakensi kaukolämpöliittymiä ennätysmäärän. Toimintaympäristön muutos ja häiriötilanne sai etenkin maakaasun kuluttajat etsimään vaihtoehtoisia lämmönlähteitä maakaasulle. Yhtiö ei pystynyt resurssien rajallisuuden vuoksi täysin vastaamaan kaikkeen liittymien kysyntään. Imatran Lämpö Oy kartoittaa tarkkaan, miten, mihin ja milloin verkostoa voidaan ja kannattaa laajentaa. Nykyisistä asiakkaista pidetään kiinni sekä uusia asiakkaita hankitaan lisää kannattavasti ja markkinatilanteen normalisoitua myös tiukasti kilpailuilla markkinoilla. Laitosten käytettävyys Biolämpökeskusten käyttöja kunnossapitokäytännöistä ja kustannuksista saadaan koko ajan arvokasta tietoa. Kokemuksen perusteella kehitetään käyttöä, kunnossapitoa ja kustannusten arviointia sekä suunnitellaan ja tehdään myös laitosten käytettävyyttä, tehokkuutta ja käyttötaloutta parantavia investointeja. Suurin merkitys on Virasojan biolämpökeskuk- sen luotettavalla ja kustannustehokkaalla toiminnalla, mikä on korostunut entisestään kaasunhinnan ja öljyn noustessa. Kannattava toiminta Taloudellisesti kannattava toiminta takaa yhtiön vakavaraisuuden ja elinkelpoisuuden ja siten täyttää osaltaan omistajan odotuksia omistuksen arvon, Imatran alueen elinvoiman positiivisen kehittämisen ja kaupungin hiilidioksidipäästöjen pienentämisen suhteen. Jotta yhtiö voi ylläpitää ja kasvattaa myyntiä ja markkinaosuutta kilpailluilla lämmitysmarkkinoilla, kaukolämmön ja maakaasun kuluttajahinnat on pidettävä kilpailukykyisinä muihin lämmitysmuotoihin nähden. Omistajan kannalta kilpailukykyinen kaukolämmön hinta parantaa Venäjän kaupan ja matkailun leikkaantumisen myötä taantumaan ajautuneen alueen yritysten toimintaedellytyksiä sekä kansalaisten maksukykyä, mikä on tärkeä elinvoimatekijä. Osana strategiaprosessia yhtiö jatkoi liiketoimintojen ja toimintansa laajentamisen mahdollisuuksien kartoittamista, tavoitteena asiakaslähtöisesti kehittää toimintaa ja palveluita. Hyvä asiakaspalvelu ja asiakastyytyväisyys ovat keskeisiä päämääriä ja arvoja, jotka edesauttavat tavoitteiden saavuttamista. Imatran Lämpö Oy seuraa teknistä sekä toimintaympäristön kehitystä ja hakee jatkuvasti alueeltaan hyödynnettäviä hukkalämpöjä ja uusia energialähteitä. Imatran Lämmön kaukolämpöverkko on hyödynnettävissä myös kolmannen osapuolen tuotannolle, jos tämä on teknisesti järkevää ja taloudellisesti kannattavaa kaikille osapuolille, huomioiden käyttöja kunnossapito- ja ympäristötekijät. 21

Riskit ja epävarmuustekijät Riskien tasot, painotukset ja vaikuttavuudet ovat muuttuneet Menestys- ja riskitekijät Geopoliittinen tilanne Yhtiön pitkän tähtäimen kannattavuuden tunnistetut kriittiset menestystekijät ja riskitekijät ovat: Venäjän Ukrainaan 24.2.2022 aloittaman hyökkäyksen myötä rajusti muuttuneen geopoliittisen tilanteen vaikutus Imatran ja koko Suomen energiahuoltoon on ollut merkittävä. Toimintaympäristö on ollut ja on edelleen suuressa muutoksessa. Riskien tasot, painotukset ja vaikuttavuudet ovat muuttuneet. Riskit ovat kasvaneet. • • • • • • • • • • • 22 tuotteiden kilpailukyky positiivinen imago tehokas markkinointi tehokas, taloudellinen ja luotettava energianhankinta yhtiön taloudellinen tila ja investointikyky työturvallisuus kyberturvallisuusosaamisen varmistaminen ja kehittäminen ympäristön huomioiminen kaikessa toiminnassa poikkeustilanteisiin varautuminen talouden yleiset suhdanteet Imatran kaupungin elinkeinoelämän ja väestömäärän kehitys Käytännössä Suomi, mukaan lukien Imatran Lämpö Oy, ajautui tilikauden 2022 aikana energiasektorin häiriötilanteeseen. Oikealla strategisella ohjauksella, seurannalla ja ennakoivilla toimilla riskit ovat hallittavissa. Yhtiön liiketoimintaprosessien tehokas, joustava ja luotettava toiminta ovat perusta yhtiön markkinaosuuden turvaamiselle ja positiiviselle kehitykselle kilpailluilla lämmitysmarkkinoilla sekä tilikauden 2022 korostuneiden toimitus- ja huoltovarmuuden turvaamiseksi kaikissa olosuhteissa. Bioenergialähteet Yhtiön merkittävimmät riskit kaukolämmön tuotannossa ovat puupohjaisten polttoaineiden saatavuus, hinta, laatu ja yleinen hy väksy ttäv y ys energianlähteenä. Erityisesti yhtiön metsäenergian hankinnan riskit ovat kasvaneet merkittävästi liittyen puupohjaisten polttoaineiden saatavuuteen ja hintaan.Tällä hetkellä metsäteollisuudesta ei ole juurikaan saatavilla sivutuotteita vaan iso osa käytetystä puusta

on haketta, jonka alkuperä kilpailee osittain metsäteollisuuden käyttämien raaka-aineiden kanssa. Biopolttoaineiden kysyntä on lisääntynyt aina pääkaupunkiseutua myöten. Vaihtoehtoisia hankintalähteitä ja toimittajia sekä logistisia vaihtoehtoja selvitetään ja sovitaan pitkäjänteisesti saatavuus-, hinta- ja logistiikan riskien hallitsemiseksi. Hankinta sitoo yhtiön henkilöstöresursseja, vaatii jatkuvaa työtä, toiminnan kehittämistä ja seurantaa sekä kassavirran seurantaa. Yhtiö on käynnistänyt teollisuuden hukkalämpöjen hyödyntämiseen tähtäävät hankekehittelyt merkittävien Imatran alueen teollisten toimijoiden kanssa. Myös osana sektori-integraation hyödyntämistä muita lämmön lähteitä ja varastointimahdollisuuksia selvitetään. Lämpöpumppuratkaisuiden ja muiden sähköön perustuvien lämmön tuotantomuotojen riskitekijä ja mahdollisuus on sähkön hinta. Saatavuuden ongelmien lisäksi metsäenergian hinta on noussut rajusti. Liikennepolttoaineiden hintojen nousu vaikuttaa osaltaan myös biopolttoaineiden kustannuksiin. Käynnissä olevat ja tulevat mahdolliset työsopimusriidat voivat luoda ja kasvattaa työvoimaan sekä polttoaineisiin sekä materiaalisiin hyödykkeisiin (hinta & saatavuus) riskejä. Kustannusten nousu on nostanut kaukolämmön hintaa ja heikentäny t kilpailuk yk yä. Toisaalta kaikki muutkin kustannukset, kuten sähkö ja pienlämpöpumppuinvestoinnit ovat nousseet, mikä on vaikuttanut myös muiden lämmitysmuotojen kilpailukykyyn sitä heikentäen. Vaikka käytetty polttoaine ei lähtökohtaisesti ole runkopuuta, vaan pienpuuta ja puunjalostuksen sivutuotteita (kuori ja hake on joskus määritelty puujätteeksi), puun käytön hyväksyttävyyden kyseenalaistaminen voi vaikuttaa yleisesti metsäenergian käytön ja sen regulaation, lähialueen metsäteollisuuden toimintaan ja siten myös Imatran Lämpö Oy:n polttoaineiden saatavuuteen. Tulee myös muistaa, että puun teollisen käytön hyväksyttävyys on keskeinen kysymys Suomen viennin kannalta. Lisäksi metsäteollisuuden prosessien ylijäämälämpöjä kaupunkien lämmittämiseen ja yhdistettyä sähkön- ja lämmön tuotantoa on niin kauan kuin on teollisuutta. Varapolttoaineet suunnitelmallinen kunnossapito turvaavat luotettavan toiminnan ja minimoivat tekniset ja taloudelliset riskit. Henkilöstön osaaminen ja sen jatkuva kehittäminen sekä osaava alihankkijaverkosto ovat toiminnalle oleellisen tärkeitä. Metsäenergian käsittelyn työmäärä on lisääntynyt, kun suuri osa siitä tulee rankapuuna yhtiön terminaaleihin. Ei enää valmiina hakkeena siiloihin. Yhtiön tulee vuoden 2023 alkupuolella suunnitella, miten se organisoituu muutoksessa ja miten oma organisaatio toimii sekä mitä palveluita yhtiö ostaa ulkoa. Metsäenergian käsittelyn riskit ovat kasvaneet ja kustannusvaikutukset suuria. Varapolttoaineen, biokaasun ja maakaasun, saatavuus ja hinta olivat riskejä lämmityskaudelle 2022/2023, mutta Inkoon kaasuterminaalilaiva sekä Suomen ja koko Euroopan kaasualan toimijoiden nopea ja osin jo onnistunut reagointi ja toimet venäläisen putkikaasun korvaamiseksi ovat pienentäneet riskiä. Vahinko- ja huoltovarmuusriskeihin varaudutaan teknisesti varapolttoaineella (maakaasu ja kevyt polttoöljy) ja varavoimalla sekä taloudellisesti keskeytys- ja vauriovakuutuksin. Liiketalouden riskejä analysoidaan talousmallinnuksella. Tämä näkyy jo kaasun eurooppalaisessa pörssihinnassa tasoa alentavana tekijänä. Kaasun (LNG) tuontiin meritse Klaipedan ja Inkoon terminaaleihin sekä putken kautta tapahtuvaan siirtoon edelleen kulutuskohteisiin, mm. Imatralle kohdistuu fyysisen suojauksen riskejä. Yhtiö varmisti kaasun korvaaminen tarvittaessa kevyellä polttoöljyllä kesän ja syksyn aikana. Positiivisen imagon ylläpitäminen ja kehittäminen on yhä tärkeämpi osa energiayhtiön toimintaa. Energiateollisuus ry, jonka jäsen Imatran Lämpö Oy on, ylläpitää ja edistää edunvalvonnan keinoin energia- ja näin myös kaukolämpöalan yritysten toimintaedellytyksiä Suomessa. Suomen Kaasuyhdistys toimii kaasualan edunvalvojana yhdessä Energiateollisuus ry:n kanssa. Käytettävyys Kaukolämmön ja maakaasun jakeluverkkojen sekä biolämpökeskusten, etenkin päälaitoksen Virasojan, hyvä käytettävyys ja korkea hyötysuhde ovat Imatran Lämpö Oy:n keskeisiä menestystekijöitä. Laitteistojen ja verkkojen jatkuva seuranta ja tehokas, Imago Imatran Lämpö Oy on aktiivisena jäsenenä Palveleva Kaukolämpö FinDHC ry:ssä, jolla on valtakunnallinen rooli kaukolämmön imagon kehittämisessä ja markkina-aseman vahvistamisessa. 23

Covid-19 Koronaepidemian varautumistoimet purettiin 30.5.2022 alkaen. Sairaustapauksia oli viisi vuonna 2022. Näillä ei ollut vaikutusta lämmön tuotantoon ja jakeluun eikä kaasun jakeluun. Korona-epidemian jatkumisen tuomien riskien realisoituminen on edelleen mahdollista. Tosin tauti on esiintynyt lieväoireisempana ja sen tuomat riskit vaikuttavat olevan tällä hetkellä hallinnassa. Tilannetta seurataan. Yhtiön ja yhteistyökumppaneiden henkilökunnan suojaaminen terveysriskeiltä on toiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi ensiarvoisen tärkeää. Työturvallisuus Lämpökeskuksilla ja verkostotöissä sekä oman henkilökunnan että alihankkijoiden työturvallisuudesta huolehditaan. Läheltä piti - tilanteet ja tapaturmat raportoidaan ja vaaratilanteiden toistuminen pyritään ehkäisemään suunnittelemalla turvallisia toimintatapoja. Maakaasumarkkina Kaasumarkkinat vapautuivat vuoden 2020 alussa. Pienen kaasunjakeluyhtiön rooli energiakaupassa ja markkinoiden vapautumiseen liittyvät kasvavat kustannukset ovat riskejä tiukasti kilpailluilla energiamarkkinoilla. Maakaasuliiketoiminnan muita riskejä ovat maakaasun saatavuus erityisesti talvella, maakaasun ostohinta (sisältäen verotus ja päästömaksut) ja kilpailukyky lämmitysmarkkinoilla. Maakaasun houkuttelevuuteen vaikuttavat hinta ja imago fossiilisena polttoaineena. Kaasun hankinnassa ja myynnissä sekä hankintahinta että verot ovat ns. läpilaskutuseriä, mikä rajoittaa yhtiön taloudellista riskiä. Vuoden 2022 aikana kaasun myynnin ja jakelusiirron volyymit pienenevät voimakkaasti nousseen hinnan ja mahdollisten toimitushäiriöiden takia. Elinkeinoelämän kehitys Talouden yleiset suhdanteet sekä varsinkin Imatran kaupungin elinkeinoelämän ja väestömäärän kehitys vaikuttavat lämpökuorman ja liikevaihdon kehittymiseen ja sitä kautta kaukolämmön kilpailukykyyn ja yhtiön liiketoimintaan. Imatran erityispiirteenä on itärajan kaupan ja matkailun muutosten merkitys aluetalouteen ja edelleen lämmitysenergian kysyntään alueella. Syksystä 2021 alkaen yhtiö on joutunut analysoimaan mahdollisesti kaukolämpöön liitettävien alueiden sekä myös yksittäisten kiinteistöjen tulevaisuutta entistäkin tarkemmin. Vastausta on haettu kysymykseen, mitä alueen rakennuksille tai liikekiinteistöille tapahtuu, jos ja kun niissä asuvat tai toimivat asiakkaat poistuvat. Ei ole Imatran Lämpö Oy:n kannalta kannattavaa ja järkevää rakentaa investointi-intensiivistä kaukolämpöverkkoa tyhjeneville alueille ja kiinteistöille. Vuosina 2021-2022 markkinahintariski on toteutunut käyttäjille poikkeuksellisen ankarasti. Tosin vuoden 2023 alussa pörssihinta oli pitkästä aikaa laskussa. Koronan helpottaessa Venäjän Ukrainassa aloittama hyökkäyssota käytännössä lopetti vuoden 2022 aikana venäläisten Imatralle ja koko Etelä-Karjalaan suuntautuvan ostosmatkailun. Kaupunki ja maakunta ovat ajautumassa taantumaan. Nämä tekijät vaikuttavat myös yhtiöön ja kertautuvat kokonaiskassavirtaan. Kaasun hinnan kehityksen sekä vero- ja regulaatiotoimien vaikea ennustettavuus ovat itsessään riskitekijöitä. Yleisesti maksuajat ovat tilivuoden 2022 aikana pidentyneet ja maksuvaikeuksien määrät lisääntyneet. Imatran Lämpö 24 Oy on joutunut tiukentamaan laskujen maksujen seurantaa ja siten myös perinnän käytäntöjä mukaan lukien maksamattomista laskuista johtuvat valitettavat lämmöntoimitusten mahdolliset katkaisut. Tilanteen ennustetaan huonontuvan. Asiakkaiden energiansäästötoimet, uusien rakennusten energiatehokkuus ja ilmaston lämpeneminen pienentävät lämmitysenergian kulutusta, mutta absoluuttinen vaikutus nähdään vasta tulevaisuudessa. Syksyllä 2022 alkaneen energiansäästökampanjan vaikutukset näkyivät jo. Sote- ja maakuntauudistuksiin liittyvien muutosten vaikutus rakennuskantaan ja siten Imatran Lämpö Oy:n lämmön myyntiin ei ole täysin vielä selvillä. Kaukolämpöverkon laajentamisen kalleus rajoittaa yhtiön mahdollisuuksia kilpailla uusista potentiaalisista asiakkaista. Vuosi 2022 oli myös verkostorakentamisen ennätysvuosi. Verkkoa voidaan laajentaa jossain määrin tulorahoituksella edellyttäen, että omistaja turvaa yhtiön rahoitustilanteen lähivuosina tai rahoitus järjestyy muulla tavalla. Tilikautena 2022 yhtiö ottikin 3,8 miljoonan euron investointilainan. Vuosittainen säästä johtuva lämmöntarpeen vaihtelu voi olla hyvinkin suurta, mikä vaikeuttaa ennustamista ja budjetointia. Maksuvalmius Yhtiöittämisen ja merkittävän investoinnin myötä korkeahko velkaantumisaste ja korkokulut muodostavat lähivuosina rahoitus- ja maksuvalmiusriskin sekä rajoittavat yhtiön tuloksentekomahdollisuuksia ja taseen rakenteen vahvistamista. Korkotason nousuun on varauduttu ja varaudutaan konserniohjeistuksen mukaisin toimenpitein toteuttamalla korkosuojaukset.

Nopeiden toimintaympäristön muutosten, kustannusten nousun, vuoden 2022 intensiivisen investointiohjelman ja yleisen epävarmuuden vuoksi kassavirran hallinta on ensiarvoisen tärkeää. Yhtiö hankkii metsäenergiaa ennakolta ja varastoon, mikä lisää vaateita rahoituksen hallintaan. Rahoitus on muodostunut riskiksi, jota hallitaan kassavirtalaskelmilla sekä mahdollisilla lyhyt- ja/tai pitempiaikaisilla rahoitusinstrumenteilla. Kyberturvallisuus Yhtiö on tiedostanut merkittävästi kasvaneet hybridi- ja kyberturvallisuuteen liittyvät riskit ja uhat. Vuoden 2022 alussa käynnistettiin kyberturvallisuusselvitys ja päivitetyn kyberturvallisuustoimintaohjeen laadinta. Venäjän rajan, Pietarin suurkaupungin ja Leningradin alueen läheisyyden tuomat mahdolli- suudet taloudelliseen toimeliaisuuteen ja liiketoimintaan ovat muuttuneet riskeiksi niin Etelä-Karjalan maakunnalle, Imatran kaupungille kuin Imatran Lämpö Oy:lle. Tästä on jo merkkejä havaittavissa. Suomen ja Venäjän välillä ei ole välittömiä sotilaallisia jännitteitä, mutta Ukrainan sodan eskaloitumista jossain muodossa ei voida sulkea pois riskiasettelusta vakavin seurauksin. Kasvaneet hybridiuhat ja häirintä eri muodoissaan ovat merkittävä riskitekijä. Häirintään ja väärennettyyn informaatioon on varauduttu ja tilannetta seurataan. Viranomaisyhteistyötä on tehostettu. Sähkökatkot Sähköpulan mahdollisuus on nyt suurempi kuin aiemmin. Mahdollinen sähkökatko vaikuttaa myös kaukolämmön käyttöön. Imatran Lämpö Oy:n biolämpökeskuksilla on kiinteät varasähkölaitteet. Biolämpökeskukset jatkavat lämmön tuotantoa ja kaukolämmön pumppaamista myös sähkökatkon aikana. Asiakkaat vastaavat omasta varavoimastaan ja asiakkailla on käytössä hyvin vähän varavoimajärjestelmiä. Lyhyet sähkökatkot ovat hallittavissa normaalilla rutiinilla, mutta pidemmät sähkökatkot muuttavat merkittävästi lämmön tuotantoa ja jakelua, koska kuluttajat eivät lämpöä pysty kuluttamaan. Yhtiö on varautunut hallittuihin ja hallitsemattomiin sähkökatkoihin sekä tehostanut huoltovarmuuteen liittyvää asiakas- ja sidosryhmätiedottamistaan. 25

Talous Tilikauden tulos oli suunniteltua parempi Tulos, kassavirta ja tase Liikevaihto oli 21 % budjetoitua suurempi ennakoitua suuremman energiamyynnin, useiden myytyjen kaukolämpöja aluelämpöliittymien sekä myytyjen päästöoikeuksien vuoksi. Päästöoikeuksien myynnillä tosin kompensoitiin voimakkaasti kasvaneita energialähteiden hankintakuluja. Tilikauden taloudellinen tulos oli suunniteltua parempi, kun tilikauden ominaispiirre varastojen (metsäenergian ja öljyn) kasvattaminen huomioidaan. Metsäenergian varaston arvo kasvoi käytännössä nollasta 1,51 miljoonaan. Yhtiön liiketoiminnan tulos ennen veroja ja tilinpäätössiirtoja oli 1,81 miljoonaa euroa. Tilikauden tulos verojen sekä tilinpäätössiirtojen (poistoerokir- 26 jauksien) jälkeen oli 1,053 miljoonaa euroa ja budjetin mukainen. Metsäenergian yksikkökustannukset ovat nousseet merkittävästi edellisen 2,5 vuoden aikana ja erityisesti tilikauden 2022 aikana, jolloin nousu on ollut jopa yli 80 %. Tällä on keskeinen tulosta alentava merkitys. Kaasun pörssihinta on ollut selvästi ennakoitua kalliimpaa. Kaasun myynnissä hinnan nousu on hoidettu läpilaskutuksella. Omilla huippu- ja varalaitoksilla kaasulla tuotetun kaukolämmön määrä oli ennätyksellisen vähäistä, eikä sillä ollut tulosta heikentävää vaikutusta. Myös kaikki materiaalikustannukset kuten sähkön hintakin ovat nousseet, mikä heikensi tulosta. Ilmaispäästöoikeuksien myynti paransi tulosta. Yhtiön taseen loppusumma vuoden 2022 lopussa oli 46,18 miljoonaa euroa, josta oman pääoman osuus on 34,0 %. Vuoden 2022 lopun omavaraisuusaste oli 37,2 %, joka jäi 1,8 prosenttiyksikköä asetetusta tavoitteestaan (39,0 %). Yksittäinen suurin syy tavoitteesta jäämiseen on 3,8 miljoonan euron investointilainan nosto. Rahoitus ja osingonjako Investointilainan yhdestoista lyhennyserä maksettiin kesäkuussa ja kahdestoista joulukuussa. Yhtiön seitsemäntenä toimintavuotena itse operatiivinen kassavirta säilyi kohtuullisen vahvana. Intensiivisen investointiohjelman lisäksi etukäteen maksettava metsäenergian hankinta muutti, kuormitti ja tulee jatkossakin kuormittamaan kassavirran hallintaa.

Koska uusien kaukolämpöliittyjien (ml. aluelämpöratkaisut) määrä kasvoi merkittävästi ja muitakin toimintaympäristön muutoksen tuomia investointitarpeita ilmeni, tarvitsi yhtiö lisärahoitusta. Toteuttaakseen strategian mukaisiin hukkalämpöhankkeisiin, uusien kaukolämpöasiakkaiden liittämiseen ja metsäenergian hankinnan muutokseen tähtäävät hankkeet sekä biolämpökeskusten (etenkin Virasojan) laajennetut ennakoivat kunnossapitoinvestoinnit yhtiö kilpailutti ja nosti syksyllä 3,8 miljoonan euron lainan. Tilivuoden 2022 investointien toteuma ylitti budjetoidun selvästi, koska energiakentän ja toimintaympäristön muutoksen vaikutus yhtiön toimintaan oli suuri ja toimenpiteitä tarvittiin. Rästisaamisten summa on kasvanut ja oli tilikauden lopussa suurempi kuin tavallisesti. Katkaisulistalla on ollut ja on useita asiakkaita, joilla on maksuvaikeuksia. Lämmön toimituksen katkaisuja on myös tehty. Imatran Lämpö Oy jatkaa ponnisteluja rästisaamisten kotiuttamiseksi. Luottotappioita on jouduttu kirjaamaan suurin määrä yhtiön toimintahistorian aikana. Omistajalle vuosina 2019 ja 2020 maksetut kaksi kertaa 1,70 miljoonan euron osingot heikensivät kokonaiskassavirtaa sekä pienensivät kassavaroja ja omaa pääomaa, mikä edelleen vaikutti tilikauteen 2022. Joulukuussa 2022 yhtiö maksoi omistajalleen Imatran kaupungille 0,5 miljoonan euron osingot. Liiketoimintakatsaus Kaukolämmön ja aluelämmön kokonaismyynti vuonna 2022 oli 154 GWh (10,29 miljoonaa euroa, alv 0 %). Tästä aluelämmön osuus oli pieni, vain noin 0,3 %. Kaasun jakelun myynti oli 18 GWh,LHV (0,82 miljoonaa euroa, alv 0 %) ja kaasuenergian 17 GWh,LHV (2,35 miljoonaa euroa, alv 0 %). Kaukolämmön energiamäärä oli 0,5 % ja myynti euroissa 5,3 % budjetoitua suurempi. Kaukolämmön liikevaihto laski 1,9 % vuoteen 2021 verrattuna. Maakaasun jakelun energiamäärä ja rahallinen määrä olivat 24 % budjetoitua pienempiä. Vastaavasti maakaasuenergian myynti oli 20 % budjetoitu pienempi, mutta sen rahallinen määrä jopa 131 % budjetoitua suurempi. Joitakin rakennuksia purkamisen takia poistui, mutta kaukolämmön piiriin tuli ennätysmäärä kokonaan uusia asiakkaita ja myös entisiä maakaasuasiakkaita. Pellettiperusteinen aluekaukolämpö rakennettiin ja otetiin käyttöön neljälle entiselle maakaasuasiakkaalle. Tilikauden energian myynti, kaukolämpö ja kaasu, ylitti 1,59 miljoonaa euroa (14,3 %) suunnitellusta energianmyynnistä. Vuosi oli sääolosuhteiltaan käytännössä keskimääräinen. Kesäaikana hotellien, uimahallin, urheilutalon ja oppilaitosten lämpimän käyttöveden kulutus oli edelleen pientä leikaten kesäkuukausien kaukolämmön myyntiä, kun lämpimän kesän aikana lämmitystarvetta ei juurikaan ollut. Energiasektorin syvenevän häiriötilan myötä asiakkaiden energian säästötoimet alkoivat näkyä kulutuksessa syksyllä. huoltovarmuuteen kohdistuvien riskien kasvaessa. Tilikauden 2022 aikana yhtiö myi 4 000 tonnia päästöoikeuksia, keskihinnalla 77,81 eur/ päästöoikeustonni, mikä sisältää preemiot vuoden aikana tehdyistä optiokaupoista. Yhteisarvo myynneille ja preemiolle oli tilikauden aikana 311 250 euroa. Ilmaispäästöoikeuksien myyntiä ei sisällytetty energianmyynnin liikevaihtoon (kaukolämpö + kaasu). Yhtiön liikevaihto kokonaisuudessaan oli 14,43 miljoonaa euroa (alv 0 %), johon sisältyvät kaukolämmön, aluekaukolämmön ja kaasun myynti (yhteensä 13,46 miljoonaa euroa, alv 0 %), ilmaisten päästöoikeuksien myynnit (0,311 miljoonaa euro), liittymien myynnit, asiakkaiden lämmönjakokeskusten tuloutukset, my yntitulot pienimuotoisesta konsultoinnista, kirjanpidolliset liittymismaksujen tuloutukset sekä satunnaiset muut myyntitulot. Eurooppalaisen TTF-indeksiin sidottu energiakomponentin hinta nousi ja oli korkealla koko vuoden, mikä selittää kaasuenergian myynnin liikevaihdon kasvua. Maakaasuun liittyvien verojen ja huoltovarmuusmaksujen läpilaskutus siirtyi jo vuoden 2020 alussa maakaasun jakeluun. Kaasun energian kulutuksessa näkyy suuri pudotus, mikä ker too kuluttajien halusta korvata kaasulämmitys muilla ratkaisuilla. Tämä korostui kaasun energiahinnan noustessa ja toimitus- ja 27

Asiakkaat Kaukolämpöasiakkaiden määrä kasvoi enemmän kuin kolmena edeltävänä vuonna yhteensä Kuva: imatra.kuvat.fi Imatralaisista 50 % asuu kaukolämmitetyissä taloissa. Imatran Lämpö Oy:n kaasunjakelun piirissä on lähes 8 % väestöstä. Imatran Lämpö Oy:n asiakaskuntaan kuuluu siten 58 % Imatran väkiluvusta eli noin 15 000 kaupunkilaista. Julkisista ja liikekiinteistöistä yli 90 % on joko kaukolämmön tai maakaasun piirissä. Vuonna 2022 kaukolämmön uusia liittymismaksuja kertyi yhteensä noin 706 000 euroa kattaen palautuskelpoiset ja palautuskelvottomat (sis. verkostosaneerausmaksut) liittymismaksut kokonaisliittymismaksujen summan ollessa 5,27 miljoonaa euroa. Vanhoja ja purettuja rakennuksia poistui kaukolämmöstä. Maakaasukuluttajia siirtyi kaukolämpöön, joten maakaasun liittymismaksujen kokonaismäärä 28 laski ollen noin 380 500 euroa vuoden 2022 lopussa. Yhtiön markkina-asema vähittäismyynnissä säilyi lähes ennallaan hieman laskien. Vuoden 2022 aikana useita kaasuasiakkaita siirtyi kaukolämpöasiakkaiksi. Koko yhtiön markkinaosuus säilyy näissä tapauksissa, mutta kaasun myynnin ja jakeluverkon kustannukset kohdistuvat pienenevään kaasuvolyymiin. Maakaasun eurooppalainen markkinahinta nousi jyrkästi, mikä on heikentänyt kaasun kilpailukykyä entisestään ja radikaalisesti. Imatran Lämpö Oy:n kaukolämpöasiakkaiden määrä kasvoi vuoden 2022 aikana enemmän kuin kolmena edeltävänä vuonna yhteensä. Venäjän aloittama hyökkäyssota Ukrainassa on saanut niin yritykset kuin kuluttajatkin etsimään vaihtoehtoisia lämmönlähteitä maakaasulle sekä öljylle. Lämmitystapamuutosten myötä asiakkaiden ja kaupungin CO2-päästöt ovat merkittävästi pienentyneet. Vuoden 2022 aikana Imatran Lämmön kaukolämpöasiakkaiden määrä kasvoi 47 asiakkaalla. Niistä 34 on vanhoja asiakkaita, jotka vaihtoivat maakaasusta kaukolämpöön. Uusia asiakkaita kaukolämpöön liittyi 13. Lämmitystavan muutoksen tehneissä vanhoissa asiakkaissa omakotitaloja on kokonaismäärässä 14 ja muiden rakennusten 20. Yksittäisten kaukolämpöliittymien lisäksi Imatran Lämpö rakensi vuoden 2022 aikana neljä uutta aluelämpöjärjestelmää. Pellettikäyttöiset aluelämpöjärjestelmät korvaavat maakaasun käyttöä. Muutama kaukolämpöliittymä ja yksi aluelämpöjärjestelmä valmistuvat tammikuussa 2023.

Vuoden 2020-2022 aikana käytöstä poistuvien sekä purettujen tai myöhemmin purettavien koulujen, liikekiinteistöjen ja opiskelija-asuntoloiden kaukolämmitys lopetettiin. uudet kaukolämpöasiakkuudet ovat pääsääntöisesti korvanneet asiakaskunnasta poistuneiden purettujen rakennusten myyntiä. Kaukolämpöverkon laajentamisen kalleus rajoittaa yhtiön mahdollisuuksia kilpailla uusista potentiaalisista asiakkaista. Verkkoa voidaan laajentaa, mutta vaadittava rahoitus tulee järjestää sekä varmistaa, että kasvu suuntautuu riittävän elinvoimaisiin kiinteistöihin ja alueille. Vuoden 2022 kaukolämmön lämpötilakorjatussa kulutuksessa 155 GWh näkyy kulutuksen laskua, jonka osin oletetaan johtuvan energiasektorin häiriötilanteen mukanaan tuomista asiakkaiden tehostetuista energiansäätötoimista. Usean suuren kiinteistön poistuminen kaukolämmityksen piiristä vuosina 2018 2022 näkyi kaukolämpökuorman vähenemisenä. Kuitenkin uusien asiakkaiden liittyminen kaukolämpöön on vaikuttanut lämpökuormaan positiivisesti korvaten osaltaan kaukolämmityksestä poistuneiden kiinteistöjen lämmönmyyntiä. Vuoden 2022 aikana yhtiö edelleen kartoitti uusia kohteita, joihin kaukolämpöä kannattaa tarjota. Yhtiö suunnitteli ja kehitteli asiakkailleen tarjottavia uusia palveluita, joita toteutettiin mm. huoltopalvelu, KL-liittymän kokonaistoimitus, pellettilämmitykseen perustuvat aluelämpöjärjestelmät ja rahoitus sekä pienimuotoinen konsultointi. Kehitystyö jatkui osana strategiaprosessia vuoden 2022 aikana. ELY ja ARA myöntävät tukea kiinteistöjen energiaremontteihin ja lämmityksen muuttamiseen öljystä ja nyt myös maakaasusta mm. kaukolämpöön. Kun kaukolämmön myynnin lämmityksen osuus lämpötilakorjataan, havaitaan, että kaukolämmön lämpötilakorjattu vuosimyynti ajanjaksolla 2017 – 2022 on pysynyt lähes samana, noin 155 - 158 GWh tasolla. Tämä osoittaa, että Myös imatralaisia tukiin oikeutettuja kiinteistöjä siirtyi ja on siirtymässä kaukolämpöön, mikä tukee Imatran kaupungin tavoitetta pienentää asumisen hiilidioksidipäästöjä. Energiamyynnin %-jakauma kuluttajaryhmittäin v. 2022 Kaukolämpö 154 GWh Maakaasu 18 GWh Puutarhat 2 % Omakoti- ja pientalot 8% Omakoti- ja pientalot 4% Rivitalot 6 % Sairaalat 1 % Teollisuusrakennukset 4% Liikerakennukset 25 % Lämpöyhtiöt 5 % Teollisuusrakennukset 11 % Rivitalot 12 % Liikerakennukset 20 % Asuinkerrostalot 26 % Asuinkerrostalot 42 % Julkiset rakennukset 17 % Julkiset rakennukset 17% Asuinliikerakennukset 1% Asiakasmäärät 2014-2022 Kaukolämpöasiakkaat Maakaasuasiakkaat 800 300 780 760 250 740 720 200 700 150 680 660 100 640 50 620 600 0 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 29

Liiketoiminnan kehitykseen vaikuttavia tekijöitä Vaihtoehtoisten tuotantomuotojen kartoitusta on tehostetttu Yhtiön liiketoiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista keskeisimpiä ovat markkina-aseman säilyttäminen, vahvistaminen ja kaupungin sekä asiakaskunnan säilyminen elinvoimaisena. Lämmön ja kaasun jakeluverkot ovat kaupungin keskeisintä infrastruktuuria. Jakeluverkkojen suunnitelmallinen kehittäminen ja kulutusten ennustaminen on tärkeää ja vaatii alueen yksityisten ja kunnallisten toimijoiden tiivistä yhteistyötä suunnittelussa. Yhtiön tuotteiden käyttö hyödyttää myös omistajaa yhtiön markkina-arvon kasvuna. Suuri osa yhtiön energialähteiden, palveluiden ja muusta hankinnasta tapahtuu lähialueelta, mikä suoraan kasvattaa Imatran talousalueen elinvoimaa ja omistajan verotuloja. 30 Kaukolämmön menestystekijöitä ovat olleet edullinen hinta ja bioenergian jopa 100 %:iin yltävä osuus sekä varmatoimiset kuluttajalaitteet. Yhtiö toimii markkinaehtoisesti kilpailluilla lämmitysmarkkinoilla. Imatran Lämpö Oy seuraa tarkasti erilaisten kaukolämmön tuotantomenetelmien teknistä kehitystä ja kustannuskilpailukykyä. Kiristynyt kilpailu metsäenergiamarkkinoilla ja kohonnut hinta ovat tehostaneet ja motivoineet vaihtoehtoisten kaukolämmön tuotantomuotojen kartoitusta. Mikään ei sinänsä rajoita kaukolämmön tuotannon vaihtoehtoja nykyisessä suomalaisessa järjestelmässä, jossa etenkin rakennusten lämmönjakokeskuksella on oleellinen rooli ja merkitys. Imatran Lämpö Oy:llä on valmius hyödyntää uusia mahdollisia lämmönlähteitä, jos ne ovat teknistaloudellisesti kannattavia ja ympäristönäkökulmasta tarkasteltuna kestäviä. Energiainvestointien koko elinkaaren aikaiset kustannukset koostuvat investoinnista, energialähteestä sekä käyttö- ja kunnossapidosta. Tilikauden aikana kaukolämmön kuluttajahinnat olivat alle Energiateollisuus ry:n julkaisemien valtakunnallisen lämpöyhtiöiden yhtiökohtaisten keskiarvohintojen kaikissa tilastojen tyyppitaloluokissa. Maakaasun hinnasta ei ole saatavilla vastaavaa tilastoa. Kaasun pörssihinnan jyrkän nousun vuoksi maakaasun kuluttajahinta oli ennätyskorkea koko tilikauden vuoden lopun lievästä laskusta huolimatta, eikä ollut enää kilpailukykyinen muihin lämmitysmuotoihin nähden.

Yhtiön hallinto Yhtiön hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä huolehtii hallitus, johon kuuluu vähintään kolme (3) ja enintään seitsemän (7) varsinaista jäsentä. Hallituksen jäsenet ja varajäsenet valitaan toistaiseksi. Imatran Lämpö Oy:n hallitukseen ovat tilikauden aikana kuuluneet: Antero Lattu, puheenjohtaja; (7 hallituksen kokousta) Ari Seppänen, varapuheenjohtaja; (7 hallituksen kokousta) Sari Pöyhönen; (7 hallituksen kokousta) Tuula Putto; (7 hallituksen kokousta) Helena Roiha; (7 hallituksen kokousta) Kokouksia hallitus on pitänyt tilikauden aikana seitsemän (18.2., 18.3., 14.6, 30.8. ja 19.9.20.9. sähköpostikokous, 26.10. ja 20.12.) Hallituksen kokouksiin on osallistunut toimitusjohtaja Vesa-Pekka Vainikka, joka on toiminut sihteerinä kokouksissa. Kokouksiin on osallistunut konsernin edustajana säännöllisesti kutsuttuna kokouksesta 2/2021 alkaen Imatran kaupungin konsernitalouspäällikkö Marko Pollari. Efetta Oy:n Imatran Lämpö Oy:n kirjanpitäjä Marika Rautio osallistui yhtiön hallituksen kokoukseen 1/2022 kokouksen alkuun sekä tilinpäätösvalmisteluun liittyviin kohtiin. Yhtiökokous Imatran Lämpö Oy:n varsinainen yhtiökokous pidettiin 28.4.2022. Yhtiökokous vahvisti yhtiön tilikauden 1.1.2021–31.12.2021 tilinpäätöksen ja myönsi vastuuvapauden em. tilikaudesta hallitukselle ja toimitusjohtajalle. Yhtiökokous päätti yhtiön hallituksen esityksen (hallituksen kokous 1/2022) ja omistajaohjauksen mukaisesti, että osinkoa jaetaan 500.000,00 euroa. Yhtiön taloudellisessa asemassa ei tilikauden 2021 päättymisen jälkeen tapahtunut olennaisia muutoksia. Osinko maksettiin joulukuussa 2022 yhtiön maksuvalmiutta vaarantamatta. Tilintarkastajat Tilintarkastajana on toiminut BDO Oy, tilintarkastusyhteisö, päävastuullisena tilintarkastajana Ulla-Maija Tuomela KHT, JHTT. Imatran Lämpö Oy:n hallitus Antero Lattu hallituksen pj. Ari Seppänen hallituksen varapj. Tuula Putto hallituksen jäsen Sari Pöyhönen hallituksen jäsen Helena Roiha hallituksen jäsen 31

Henkilöstö Työtehtäviä suunnattiin osittain uusille painopistealueille Imatran Lämpö Oy:n palveluksessa työskenteli vakinaisessa työsuhteessa 31.12.2022 yksitoista henkilöä, henkilöstön keskiiän ollessa 42,46 vuotta. Huomioiden määräaikaiset työsuhteet yhtiössä työskenteli tilikauden aikana keskimäärin 12,75 henkilöä. Sähkötur vallisuusmääräysten vaatima Virasojan biolämpökeskuksen muuntamon sivutoiminen ja määräaikainen käytönjohtaja oli yhtiön palveluksessa edelleen 31.12.2022. 32 Lisäksi yhtiön palveluksessa 31.12.2022 oli määräaikainen harjoittelija sähkö- ja automaatioasentajana. Toiminnan tehostamiseksi, yleisen työkuorman tehokkaammin ja tasaisemmin jakamiseksi sekä toimitusvarmuuden ja huoltovarmuuden turvaamiseksi kaikissa olosuhteissa yhtiö suuntasi asentajien työsopimuksessa esitettyjä työtehtäviä osittain uusille painopistealueille. Yhtiö myös suunnitteli ja osin toteuttikin kone- ja laitehankintoja ja työn järjestelyjä sekä ulkopuolisen työvoiman käytön laajentamista. Näihin liittyen yhtiö käynnisti 30.11.2021 YT-lain luvun 6 vaatimat neuvottelut asentajille (ei yhtiön johtoryhmälle) ja päätti ne 11.4.2022.

Yhteystiedot Vesa-Pekka Vainikka Turo Valkama Pauli Akkila toimitusjohtaja käyttöpäällikkö kaukolämpöinsinööri 020 617 4800 020 617 4805 020 617 4812 vesa-pekka.vainikka@imatra.fi turo.valkama@imatra.fi pauli.akkila@imatra.fi Marjo Liukko Pentti Niemeläinen Pasi Komulainen palvelusihteeri projekti-insinööri kaukolämpöyliasentaja 020 617 4802 020 617 4808 020 617 4806 marjo.liukko@imatra.fi pentti.niemelainen@imatra.fi pasi.komulainen@imatra.fi Mikko Varjonen Janne Luostarinen Janne Hämäläinen kaukolämpöyliasentaja kaukolämpöyliasentaja kaukolämpöasentaja 020 617 4817 020 617 4818 020 617 7310 mikko.varjonen@imatra.fi janne.luostarinen@imatra.fi janne.hamalainen@imatra.fi Sami Nurmi Tuomas Litmanen Päivystäjä 24 H kaukolämpöasentaja alikonemestari 020 617 4811 020 617 4813 sami.nurmi@imatra.fi tuomas.litmanen@imatra.fi 0400 653 086 Imatran Lämpö Oy, Kuusirinne 30, 55800 Imatra, lampolaitos@imatra.fi, 020 617 4801, www.imatranlampo.fi 33

TILINPÄÄTÖSLASKELMAT Tase VASTAAVAA 31.12.2022 31.12.2021 4 895,03 6 117,65 10 719,59 12 523,09 15 614,62 18 640,74 Rakennukset ja rakennelmat 21 264 379,68 20 693 014,14 Koneet ja kalusto 14 914 943,64 15 025 123,24 163 190,65 121 560,03 1 841 409,88 382 073,02 38 183 923,85 36 221 770,43 173 760,00 173 760,00 173 760,00 173 760,00 38 373 298,47 36 414 171,17 2 385 255,57 547 268,60 185 964,35 0,00 2 385 255,57 547 268,60 Myyntisaamiset 35 879,46 26 240,21 Saamiset saman konsernin yrityksiltä 41 695,39 0,00 77 574,85 26 240,21 Myyntisaamiset 1 918 077,08 2 265 633,71 Saamiset saman konsernin yrityksiltä 3 089 491,50 3 291 877,64 Muut saamiset 325 608,11 121 121,28 Siirtosaamiset 10 299,85 8 953,14 5 343 476,54 5 687 585,77 217,47 194,28 Rahat ja pankkisaamiset yhteensä 217,47 194,28 VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ 7 806 524,43 6 261 288,86 46 179 822,90 42 675 460,03 PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Muut aineettomat hyödykkeet Aineettomat hyödykkeet yhteensä Aineelliset hyödykkeet Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Aineelliset hyödykkeet yhteensä Sijoitukset Muut saamiset Sijoitukset yhteensä PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet Ennakkomaksut Vaihto-omaisuus yhteensä Pitkäaikaiset saamiset Pitkäaikaiset saamiset yhteensä Lyhytaikaiset saamiset Lyhytaikaiset saamiset yhteensä Rahat ja pankkisaamiset Pankkisaamiset VASTAAVAA YHTEENSÄ 34

VASTATTAVAA 31.12.2022 31.12.2021 1 002 500,00 1 002 500,00 9 000 000,00 9 000 000,00 Muut rahastot (oy) yhteensä 9 000 000,00 9 000 000,00 Edellisten tilikausien voitto (tappio) 4 652 755,43 3 677 830,93 Tilikauden voitto (tappio) 1 053 238,43 1 474 924,50 OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ 15 708 493,86 15 155 255,43 1 851 876,00 1 359 876,00 1 851 876,00 1 359 876,00 10 910 000,00 9 480 000,00 Velat saman konsernin yrityksille 6 200 000,00 6 200 000,00 Muut velat 5 650 833,58 5 494 474,24 22 760 833,58 21 174 474,24 2 370 000,00 2 370 000,00 136 805,56 0,00 2 377 734,59 1 616 605,79 Velat saman konsernin yrityksille 282 349,40 282 551,37 Muut velat 316 358,29 458 705,60 Siirtovelat 375 371,62 257 991,60 5 858 619,46 4 985 854,36 VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ 28 619 453,04 26 160 328,60 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 46 179 822,90 42 675 460,03 OMA PÄÄOMA Osakepääoma Muut rahastot (oy) Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto (oy) TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ Poistoero TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ YHTEENSÄ VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen vieras pääoma Lainat rahoituslaitoksilta Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä Lyhytaikainen vieraspääoma Lainat rahoituslaitoksilta Saadut ennakot Ostovelat Lyhytaikainen vieraspääoma yhteensä 35

Tuloslaskelma 31.12.2022 31.12.2021 14 428 858,42 13 647 896,06 2 231,46 3 168,40 -8 829 403,85 -6 769 820,21 1 652 022,62 149 845,87 -1 038 357,16 -779 174,27 -8 215 738,39 -7 399 148,61 -896 363,24 -806 117,00 -183 143,04 -173 864,76 -33 653,83 -32 450,76 -1 113 160,11 -1 012 432,52 -1 947 778,56 -1 871 004,49 -1 947 778,56 -1 871 004,49 -804 176,00 -557 928,75 2 350 236,82 2 810 550,09 0 178,17 9 095,81 6 111,57 Saman konsernin yrityksille -249 366,67 -248 000,00 Muille -300 290,75 -331 332,75 Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä -540 561,61 -573 043,01 1 809 675,21 2 237 507,08 -492 000,00 -392 600,00 -264 436,78 -369 982,58 1 053 238,43 1 474 924,50 L I I K E VAIHTO Liiketoiminnan muut tuotot Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet, tavarat Ostot tilikauden aikana Varastojen lisäys (+) tai vähennys (-) Ulkopuoliset palvelut Materiaalit ja palvelut yhteensä Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Henkilöstökulut yhteensä Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Poistot ja arvonalentumiset Liiketoiminnan muut kulut LIIKEVOITTO (-TAPPIO) Rahoitustuotot ja -kulut Muut korko- ja rahoitustuotot Saman konsernin yrityksiltä Muilta Korkokulut ja muut rahoituskulut TULOS ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA Tilinpäätössiirrot Poistoeron lisäys (+) tai vähennys (-) Tuloverot Tilikauden ja aikaisempien tilikausien verot TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO) 36

Rahoituslaskelma EPÄSUORA RAHOITUSLASKELMA 31.12.2022 31.12.2021 1 809 675,21 2 237 507,08 1 947 778,56 1 871 004,49 540 561,61 573 042,89 4 298 015,38 4 681 554,46 292 774,59 -2 039 113,15 -1 837 986,97 -149 845,87 872 765,10 761 884,16 -672 447,28 -1 427 074,86 -549 657,42 -579 332,75 9 095,81 6 289,86 Rahavirta ennen satunnaisia eriä 3 085 006,49 2 681 436,71 Liiketoiminnan rahavirta 3 085 006,49 2 681 436,71 Investointimenojen lisäys - / vähennys + -3 906 905,86 -1 167 451,36 Investointien rahavirta -3 906 905,86 -1 167 451,36 1 586 359,34 -1 143 979,98 Maksetut välittömät verot -264 436,78 -369 982,58 Maksetut osingot -500 000,00 0,00 821 922,56 -1 513 962,56 23,19 22,79 Rahavarat 1.1.2022 194,28 171,49 Rahavarat 31.12.2022 217,47 194,28 Rahavarojen muutos 23,19 22,79 0,00 0,00 Voitto/tappio ennen satunnaisia eriä Oikaisut: Suunnitelman mukaiset poistot Rahoitustuotot ja -kulut Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta Käyttöpääoman muutos: Lyhytaikaisten korottomien liikesaamisten lisäys (-) / vähennys (+) Vaihto-omaisuuden lisäys (-) / vähennys (+) Lyhytaikaisten korottomien velkojen lisäys (+) / vähennys (-) Liiketoiminnan rahavirta ennen satunnaisia eriä Maksetut korot ja maksut muista liiketoiminnan rahoituskuluista Saadut korot liiketoiminnasta Investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta: Pitkäaikaisten lainojen lisäys + / vähennys - Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos lisäys (+)/ vähennys (-) Täsmäytys Ero 37

Tuloslaskelma Maakaasun myyntitoiminta 31.12.2022 31.12.2021 2 345 088,71 0,00 1 374 412,13 0,00 -2 126 758,49 -1 243 424,65 0,00 0,00 -16,99 -10,77 -2 126 775,48 -1 243 435,42 -17 404,24 -14 126,90 -7 065,06 -6 847,38 -654,62 -507,94 -25 123,92 -21 482,22 Suunnitelman mukaiset poistot -769,30 -1 696,56 Poistot ja arvonalentumiset -769,30 -1 696,56 -115 472,71 -10 922,91 76 947,30 96 875,02 0,00 -0,75 0,00 -0,75 76 947,30 96 874,27 73,19 0,00 -15 404,19 -19 374,85 61 616,30 77 499,42 LI I KE VAIHTO Liiketoiminnan muut tuotot Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana Varastojen lisäys (+) tai vähennys (-) Ulkopuoliset palvelut Materiaalit ja palvelut yhteensä Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Henkilöstökulut yhteensä Poistot ja arvonalentumiset Liiketoiminnan muut kulut LI I KE VOITTO (-TAP P I O) Rahoitustuotot ja -kulut Korkokulut ja muut rahoituskulut Muille Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä TULOS ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA Tilinpäätössiirrot Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) Tuloverot Tilikauden ja aikaisempien tilikausien verot TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO) 38

Tuloslaskelma Maakaasun verkkotoiminta 31.12.2022 834 027,85 31.12.2021 1 261 071,57 0,00 0,00 -431 147,58 -639 615,88 -15 891,54 -6 724,89 -447 039,12 -646 340,77 -197 808,85 -183 628,20 -37 452,55 -36 258,89 -7 443,56 -7 499,62 -242 704,96 -227 386,71 Suunnitelman mukaiset poistot -217 167,86 -218 595,28 Poistot ja arvonalentumiset -217 167,86 -218 595,28 Liiketoiminnan muut kulut 12 693,00 -62 827,47 L I I K E VOITTO (-TAP P I O) -60 191,09 105 921,34 Saman konsernin yrityksiltä 0,00 26,73 Muilta 0,00 0,00 -37 200,00 -37 200,00 -1 008,00 -1 011,04 Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä -38 208,00 -38 184,31 TULOS ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA -98 399,09 67 737,03 18 587,63 -28 895,36 15 961,48 -7 768,33 -63 849,98 31 073,34 L I I K E VAIHTO Liiketoiminnan muut tuotot Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet, tavarat Ostot tilikauden aikana Ulkopuoliset palvelut Materiaalit ja palvelut yhteensä Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Henkilöstökulut yhteensä Poistot ja arvonalentumiset Rahoitustuotot ja -kulut Muut korko- ja rahoitustuotot Korkokulut ja muut rahoituskulut Saman konsernin yrityksille Muille Tilinpäätössiirrot Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) Tuloverot Tilikauden ja aikaisempien tilikausien verot TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO) 39

Tuloslaskelma 31.12.2022 31.12.2021 Kaukolämpötoiminnot L I I K E VAIHTO 11 249 741,86 11 012 412,36 2 231,46 3 168,40 -6 271 497,78 1 652 022,62 -1 022 448,63 -5 641 923,79 -4 886 779,68 149 845,87 -772 438,61 -5 509 372,42 -681 150,15 -608 361,90 -138 625,43 -25 555,65 -130 758,49 -24 443,20 -845 331,23 -763 563,59 Suunnitelman mukaiset poistot -1 729 841,40 -1 650 712,65 Poistot ja arvonalentumiset -1 729 841,40 -1 650 712,65 Liiketoiminnan muut kulut -701 396,29 -484 178,37 L I I K E VOITTO ( -TAP P I O) 2 333 480,61 2 607 753,73 0 9 095,81 151,44 6 111,57 -212 166,67 -299 282,75 -502 353,61 -210 800,00 -330 320,96 -534 857,95 TULOS ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA Tilinpäätössiirrot Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) Tuloverot Tilikauden ja aikaisempien tilikausien verot 1 831 127,00 2 072 895,78 -510 660,82 -363 704,64 -264 994,07 -342 839,40 TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO) 1 055 472,11 1 366 351,74 Liiketoiminnan muut tuotot Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet, tavarat Ostot tilikauden aikana Varastojen lisäys (+) tai vähennys (-) Ulkopuoliset palvelut Materiaalit ja palvelut yhteensä Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Henkilöstökulut yhteensä Poistot ja arvonalentumiset Rahoitustuotot ja -kulut Muut rahoitustuotot Saman konsernin yrityksiltä Muilta Korkokulut ja muut rahoituskulut Saman konsernin yrityksille Muille Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä 40

Tase Maakaasun myyntitoiminta VASTAAVAA 31.12.2022 31.12.2021 2 335,84 2 919,80 2 335,84 2 919,80 0,00 185,34 0,00 185,34 2 335,84 3 105,14 973 435,96 1 167 651,05 201 933,61 316 804,12 770 920,92 850 840,14 PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Aineettomat hyödykkeet yhteensä Aineelliset hyödykkeet Koneet ja kalusto Aineelliset hyödykkeet yhteensä PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ VAIHTUVAT VASTAAVAT Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Saamiset saman konsernin yrityksiltä Muut saamiset Lyhytaikaiset saamiset yhteensä 581,43 6,79 973 435,96 1 167 651,05 VASTAAVAA YHTEENSÄ 975 771,80 1 170 756,19 611 568,23 598 249,83 61 616,30 77 499,42 673 184,53 675 749,25 -73,19 0,00 -73,19 0,00 260 964,96 455 475,65 Muut velat 5 655,27 10 418,83 Siirtovelat 36 040,23 29 112,46 Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä 302 660,46 495 006,94 VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ 302 660,46 495 006,94 975 771,80 1 170 756,19 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Edellisten tilikausien voitto (tappio) Tilikauden voitto (tappio) OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ Poistoero TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ YHTEENSÄ VIERAS PÄÄOMA Lyhytaikainen vieras pääoma Ostovelat VASTATTAVAA YHTEENSÄ 41

Tase Maakaasun verkkotoiminta VASTAAVAA 31.12.2022 31.12.2021 223,35 278,05 PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Muut aineettomat hyödykkeet Aineettomat hyödykkeet yhteensä Aineelliset hyödykkeet Rakennukset ja rakennelmat Koneet ja kalusto Keskeneräiset Aineelliset hyödykkeet yhteensä 2 331,51 2 554,86 2 721,09 2 999,14 1 775 616,88 208 495,14 535,00 1 984 647,02 1 959 479,36 241 356,24 535,00 2 201 370,60 PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ 1 987 201,88 2 204 369,74 8 000,00 8 000,00 8 000,00 8 000,00 110 810,81 11 499,92 89 011,04 0,00 10 299,85 110 810,81 118 810,81 2 106 012,69 263 379,31 190 774,02 63 548,17 121,32 8 935,80 263 379,31 271 379,31 2 475 749,05 151 250,00 151 250,00 1 350 000,00 1 350 000,00 -951 740,39 -63 849,98 1 350 000,00 1 350 000,00 -982 813,73 31 073,34 485 659,63 549 509,61 102 963,52 121 551,15 102 963,52 121 551,15 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen vieras pääoma Velat saman konsernin yrityksille Muut velat Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä 1 310 513,46 930 000,00 380 513,46 1 310 513,46 1 367 753,24 930 000,00 437 753,24 1 367 753,24 Lyhytaikainen vieraspääoma Ostovelat Velat saman konsernin yrityksille Muut velat Siirtovelat Lyhytaikainen vieraspääoma yhteensä 156 761,10 0,00 13 947,33 36 167,65 206 876,08 153 311,59 216 233,73 37 900,15 29 489,58 436 935,05 VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ 1 517 389,54 1 804 688,29 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 2 106 012,69 2 475 749,05 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet Vaihto-omaisuus yhteensä Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Saamiset saman konsernin yrityksiltä Muut saamiset Siirtosaamiset Lyhytaikaiset saamiset yhteensä VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ VASTAAVAA YHTEENSÄ VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Osakepääoma Muut rahastot (oy) Sijoitetun vapaan pääoman rahasto (oy) Muut rahastot (oy) yhteensä Edellisten tilikausien voitto (tappio) Tilikauden voitto (tappio) OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ Poistoero TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ YHTEENSÄ 42

Tase Kaukolämpötoiminnot VASTAAVAA 31.12.2022 31.12.2021 Aineettomat oikeudet 2 335,84 2 919,80 Muut aineettomat hyödykkeet 8 388,08 9 802,00 10 723,92 12 721,80 Rakennukset ja rakennelmat 6 456 645,80 6 613 111,53 Kiinteät rakenteet/verkostot 13 032 117,00 12 120 423,25 Koneet ja kalusto 14 706 448,50 14 783 581,66 163 190,65 121 560,03 1 840 874,88 381 538,02 36 199 276,83 34 020 214,49 173 760,00 173 760,00 173 760,00 173 760,00 36 383 760,75 34 206 696,29 2 191 291,22 539 268,60 185 964,35 0,00 2 377 255,57 539 268,60 Myyntisaamiset 35 879,46 26 240,21 Saamiset saman konsernin yrityksiltä 41 695,39 0,00 77 574,85 26 240,21 1 704 643,55 1 758 055,57 18 709 632,24 19 600 782,80 325 026,68 120 993,17 0,00 17,34 20 739 302,47 21 479 848,88 217,47 194,28 Rahat ja pankkisaamiset yhteensä 217,47 194,28 VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ 23 194 350,36 22 045 551,97 VASTAAVAA YHTEENSÄ 59 578 111,11 56 252 248,26 PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat hyödykkeet yhteensä Aineelliset hyödykkeet Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Aineelliset hyödykkeet yhteensä Sijoitukset Muut saamiset Sijoitukset yhteensä PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet Ennakkomaksut Vaihto-omaisuus yhteensä Pitkäaikaiset saamiset Pitkäaikaiset saamiset yhteensä Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Saamiset saman konsernin yrityksiltä Muut saamiset Siirtosaamiset Lyhytaikaiset saamiset yhteensä Rahat ja pankkisaamiset Pankkisaamiset 43

Tase Kaukolämpötoiminnot VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA 851 250,00 851 250,00 7 650 000,00 7 650 000,00 Muut rahastot (oy) yhteensä 7 650 000,00 7 650 000,00 Edellisten tilikausien voitto (tappio) 4 992 927,59 4 062 394,83 Tilikauden voitto (tappio) 1 055 472,11 1 366 351,74 14 549 649,70 13 929 996,57 1 748 985,67 1 238 324,85 1 748 985,67 1 238 324,85 10 910 000,00 9 480 000,00 Muut velat 5 270 320,12 5 056 721,00 Velat saman konsernin yrityksille 5 270 000,00 5 270 000,00 21 450 320,12 19 806 721,00 2 370 000,00 2 370 000,00 136 805,56 0,00 1 960 008,53 1 007 818,55 16 762 422,10 17 289 611,11 Muut velat 296 755,69 410 386,56 Siirtovelat 303 163,74 199 389,56 Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä 21 829 155,62 21 277 205,84 VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ 43 279 475,74 41 083 926,84 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 59 578 111,11 56 252 248,26 Osakepääoma Muut rahastot (oy) Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto (oy) OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ Poistoero TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ YHTEENSÄ VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen vieras pääoma Lainat rahoituslaitoksilta Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä Lyhytaikainen vieras pääoma Lainat rahoituslaitoksilta Saadut ennakot Ostovelat Velat saman konsernin yrityksille 44

45

Vuosi 2022 numeroina 58% 788 196 Imatralaisista kuuluu Imatran Lämpö Oy:n asiakaskuntaan Kaukolämpöasiakasta Maakaasuasiakasta 3 Biolämpölaitosta 154 GWh 10,3 M€ Kaukolämmön myynti 18 GWh 3,2 M€ Maakaasun myynti

90% Julkis- ja liikekiinteistöistä kaukolämmön tai maakaasun piirissä 100% Kaukolämmön tuotannosta on bioenergialähteistä 13,5 M€ Liikevaihto 95,9 km Kaukolämpöverkostoa 37,2% Omavaraisuusaste 63,4 km Maakaasuverkostoa

Kuusirinne 30, 55800 Imatra P. 020 617 4801 lampolaitos@imatra.fi www.imatranlampo.fi Kuusirinne 30, 55800 Imatra Puh. 020 617 4801 lampolaitos@imatra.fi www.imatranlampo.fi Asiakaspalvelumme on avoinna arkisin klo 9-11 ja 12-15