KESKIVIIKKONA 17. TOUKOKUUTA 2023 Parkanon, Karvian ja Kihniön asialla vuodesta 1933 www.ylasatakunta.fi Teollisuustie 20 Parkano • sadevesikourut • kattoturvatuotteet • pellitykset • kattoremontit 03 448 2149 sata-pirkanrakennuspalvelu.fi    ajanvarauksella SILMÄTAUTIEN ERIKOISLÄÄKÄRIT Petteri Paassilta, Jukka Kuittinen 040 532 0789 Myös raskaan kaluston palvelut irtonumero 2,80 E sis. alv SILMÄLÄÄKÄRIN JA OPTIKON PALVELUT RAKENNUSPELTITYÖT Ma-pe 8-17 La 9-13 0400 620 422 NUMERO 20 / 91. VUOSIKERTA PARKANO 03 448 1411 IKAALINEN 03 458 6520    viestituli                    Palkittujen äitien ennätysvuosi Hiipuuko Karvian kökkähenki? Sivu 8 Tuli tuhosi rivitalon ja tehdaskiinteistön. Sivut 6 ja 7 Tänään mukana Tasavallan presidentti Sauli Niinistö luovutti parkanolaiselle Maija Konttiselle sunnuntaina kunniamerkin arvokkaasta lasten ja perheiden hyväksi tehdystä työstä. Ylä-Satakunnan alueelta palkittiin tänä vuonna peräti kolme äitiä. Säätytalolla tunnustuksen vastaanottivat myös kihniöläiset Kaija Kajuutti ja Marjut Rahkola. Sivut 10 ja 11 3 2 0 ä 2 nta keYlsä-Sataku Käsissäsi oleva Ylä-Satakunta on postitettu tilaajien lisäksi myös Parkanon, Karvian ja Kihniön vapaa-ajanasukkaiden kotiosoitteisiin Tilaa paikallislehti! Osallistu kesän tilausarvontaan! Lue lisää Kesälehti s. 20 YS Digi 6,60 e/kk YS Kotiin + Digi 9,90 e/kk Kesän tilauskampanjan arvonnassa pääpalkintona grilli! Lisätiedot ja ohjeet s. B20, kampanja-aika 17.5.-31.7.2023. Kestotilaukset saatavilla myös 3, 6 ja 12 kk:n laskutusjaksoilla. Tee tilaus Ylasatakunta.fi Asiakaspalvelu puh. 029 1706 680 (ma-ke 9-15, to-pe 9-12) tai 24/7 asiakaspalvelu@ylasatakunta.fi. Kätevimmin tilaat Ylasatakunta.fi Haluatko kokeilla? Tee Ylä-Satakunnan 1 viikon pituinen veloitukseton YS Digi -kokeilutilaus 31.5.2023 mennessä Ylasatakunta.fi:ssä. Oletko jo tilaaja? Joko käytössäsi on Ylä-Satakunnan Ylasatakunta.fi-verkkopalvelu? 3 hyvää syytä ottaa käyttöön heti: 1 Uutisia joka päivä! 2 Käytettävissä 24/7 3 Näköislehti ja -arkisto Pyydä tunnukset asiakaspalvelusta

2 Keskiviikkona 17. toukokuuta 2023 KOULURUOKA 22.–26.5. Bertta Sofia LAINE s. 3.12.1926 Parkano k. 2.4.2023 Parkano Riitta perheineen Tarja perheineen Osmo perheineen KIHNIÖN SEURAKUNTA¤ Perhejumalanpalvelus helatorstaina 18.5. klo 16 (Tuomi). Kouluun 1. luokalle menevien lasten siunaaminen, lauluesitys. (Aamulla ei ole jumalanpalvelusta.) Jumalanpalvelus su 21.5. klo 10 (Tuomi). Jumalanpalveluksen jälkeen Kaatuneitten muistopäivän seppeleenlasku sankarihautausmaalla. Iltaperhekerho ma 22.5. klo 17 seurakuntatalolla (kevään viimeinen). Perhekerho keskiviikkoisin klo 10 seurakuntatalolla (24.5. kevään viimeinen). Partio: Kevätretki la 20.5. klo 11 alkaen Neva-Lylylle Karviaan omin kyydein. Tervetuloa! Tulossa: Messu su 28.5. klo 10, Jukka Taskisen ja Marja Tuomen läksiäiset, kahvitilaisuus messun jälkeen seurakuntatalolla. Seurakuntien yhteinen TV7-ilta to 25.5. klo 18 helluntaiseurakunnassa. Leikkikenttätreffit perheille to 25.5. klo 16-19 seurakunnan leikkikentällä. Hautojen hoitosopimuksia kesälle 2023 tehdään 26.5. saakka, ei enää sen jälkeen. Tiedustelut Mirja Kivioja p. 040 804 9272. Karvia: Ma: Lihapyörykät tai -mureke, perunasose, salaatti. Ti: Nakkikastike, perunat, lämmin kasvislisäke, salaatti. Ke: Kalalaatikko, salaatti. To: Jauhelihakeitto, pehmeä leipä, juusto, tuorepala. Pe: Broilerpasta tai broileri-riisivuoka, salaatti. Kihniö: Ma: Lasagne, salaatti. Ti: Lihakastike, perunat, salaatti. Ke: Jauhelihakebakot, perunamuusi, salaatti. To: Broilerigratiini, salaatti. Pe: Kalakeitto, pehmeä leipä, juusto. Parkano: Ma: Kiusausruoka, lämmin lisäke, salaatti. Ti: Sitä sun tätä päivä. Ke: Nakkikeitto, lisuke. To: Kanakastike, riisi, lämmin lisäke, hedelmäinen salaatti. Pe: Sitä sun tätä päivä. muut sukulaiset ja ystävät Näin huomassa Jeesuksen, en‐ kelien, ja Jumalan lapsien rakkauden, se perille avattu autuuden tie, maan korvesta lapsosen taivaaseen vie. APUNA JA TUKENA HAUTAUSJÄRJESTELYISSÄ Siunaus toimitettu läheisten läsnä ollessa. Lämmin kiitos osanotosta. Meiltä myös Lämmin kiitos kaikille Teille, jotka otitte osaa rakkaamme Paavo Yli-Kortteen poismenon johdosta. Omaiset Rakkaamme Viljo Heikki Matias KULLAANVIITA 05.07.1949 Karvia 27.04.2023 TAYS Järven rantoja laineet huuhtelee, puut hiljaa kuiskii ja kuuntelee. Ei saavu soutaja venheelleen, ei lähde järvelle verkoilleen. Me katsomme jälkiä kättesi töiden, kiittäen, kaivaten, ikävöiden. Rakkaudella kaivaten Hilkka Virpi, Jouni, Iita ja Otso Juha ja Pirjoriitta sisko ja veli perheineen muut sukulaiset ja ystävät Ystävällisenä kutsuna ilmoitamme, että rakkaamme siunataan Karvian kirkossa perjantaina 26.5.2023 klo 13. Muistotilaisuus läheisten ja kutsuttujen kesken. - HAUTAKIVET, KAIVERRUKSET, KUNNOSTUKSET JA OIKAISUT - HAUDANHOITOSOPIMUKSET - KUKKASIDONTA Ikikukka Hautauspalvelu Ojalainen Parkanontie 70, Parkano | 040 042 0005 hautauspalvelu@ikikukka.fi | www.ikikukka.fi KANKAANPÄÄN SEURAKUNTA (Karvia) ¤ Kuollut: Paavo Yli-Korte 93v. Ke 17.5. 10.30 Perhekerho, Kerhohuone. To 18.5. klo 10 Helatorstain sanajumalanpalvelus, Tuomo Talja, R.Raikaslehto. To 18.5. klo 13 Kylvöjen siunaus, kirkonkylän pellon laidassa. Pe 19.5. Hartaudet klo 13 Iltarusko, klo 14 Annakoti. Heini Toivonen. Su 21.5. klo 10 Konfirmaatiomessu MOPO-Ripari, Kyytinen, Erkkilä, R.Raikaslehto. Su 21.5. klo 15 Uushenkisyyden ilmiöt, Marjut Hovi. srksali. Ma 22.5. klo 16 Uskon ABC-ilta. srksali. To 25.5. klo 18 Kirkkokuoro, kerhohuone. Hävikkiruuanjako keittiön ovelta Tiistaisin klo 8.50. hengellisiä tilaisuuksia Kihniön vapaaseurakunta www.kihnionvapaaseurakunta.net Rakkaamme Tapio Johannes MÄKINEN * 25.11.1936 Parkano † 3.5.2023 Parkano Koskaan ei tiedä onko aikaa paljon vai vähän. Yhtäkkiä vain huomaa se päättyi tähän. Kun sammuu sydän läheisen, on aika surun hiljaisen. Kiittäen ja rakkaudella muistaen Kyllikki Pekka Eila ja Esko muut sukulaiset ja ystävät 17.5. KE 18 Rukouksen il­ ta. Harri Kankare, Antti Oksanen. Rukouksen täh­ täimessä: kesäjuhlat ja ju­ hannusjuhlat, lastenleiri. 17.5. KE 19.30 Leiripala­ veri. Kaikki mukaan! 19.5. PE 20 Nuortenilta Basella. Anna & Dorothy ym. 21.5. SU 14 Kuoroharjoi­ tukset Vapaakirkon kesä­ juhlia varten rukoushuoneella. 21.5. SU 16 Hyvän sano­ man iltapäivä. Sami Wes­ terholm. SRK­kuoro. Pyhäkoulu. Tervetuloa ! Rakkaamme siunataan 26.5.2023 klo 15.30 Parkanon kirkossa. Muistotilaisuus seurakuntatalolla, jonka täten kutsuna ilmoitamme. To 18.5. klo 18 Sanan ja rukouksen ilta,musiikissa nuoret. Su 21.5. klo 11 Juma­ lanpalvelu. Useita pu­ heenvuoroja, musiikissa nuoret. Ti 23.5. klo 18 Kaupun­ kirukous. TERVETULOA. PARKANON VAPAASEURAKUNTA www.parkano.svk.fi Su 21.5. klo 14. Sanan äärellä Matt.5:8 Hannu Hietaniemi. Kihniön helluntai­ seurakunta To 18.5. klo 13.30 seurat ry:llä. Su 21.5. klo 16.00 seurat ry:llä. Tervetuloa! To 18.5. klo 18.30 Raa­ mattu­ ja rukousilta. Su 21.5. klo 11.00 Juma­ lanpalvelus, Leevi Mänty­ nen. Ti 23.5. klo 17.00 MIX­ kerho. PARKANON SEURAKUNTA¤ Kuolleet: Hanna Helena Jaskari 88v, Annikki Maria Marttila 89v, Kaino Maire Perämaa 90v Helatorstain sanajp to 18.5. klo 10 kirkossa. Messu su 21.5. klo 10 kirkossa. Kaatuneitten muistopäivä. Kaupungin ja seurakunnan yhteinen seppele ja sotaorpojen havuristi lasketaan sankarivainajien muistomerkille. Kirkkokahvit. Kevätlaulajaiset ke 17.5. klo 18 kirkossa, Koskuen ja Parkanon kirkkokuorot. Kristillisen kirjallisuuden lukupiiri ma 22.5. klo 17 Parkanon kirjastossa. Naisten raamattupiiri to 25.5. klo 15 Wanhassa Pappilassa. Seurakunnan yhteystiedot: Liisa Myyryläinen 040 804 9651. Seurakuntatoimisto avoinna ma-ke klo 9-13. KESÄN TAPAHTUMIA (leikkaa talteen) Kesäseuroja (oma viltti tai istuin mukaan, kolehti diakoniatyölle): ma 12.6. klo 18 Kirkkopuistossa, Erkki Hirvi. ti 13.6. klo 18 Juhlapuistossa, Riina Taavitsainen. ke 14.6. klo 18 Pappilassa, Marianne Kyrönviita. la 15.7. Retki Seinäjoelle Herättäjäjuhlille. Lähtö klo 7.15 srk-talolta, paluu n. klo 19. Hinta 10 e/henk. käteisellä tasaraha. Ohjelma www.herattajajuhlat.fi . Ilm. 7.7. menn. p. 0408049655. pe 23.6. klo 16-18 Juhannus Poikkeusharjussa. Bussikuljetus lähtee klo 15:30 srk-talon edestä ja kulkee Rauhalan sekä Rantakodon kautta, takaisin klo 18. su 23.7. klo 10 Toivevirsikirkko toriteltassa Parkano-päivillä. su 30.7. klo 13 Röhönrannan kesäseurat,40. kerta. Diakonian leiripäivät Poikkeusharjussa: 22.8. Eläkeikäisten leiripäivä, 23.8. Mielenterveyskuntoutujien ja läheisten leiripäivä, 24.8. Kehitysvammaisten ja läheisten leiripäivä, 25.-26.8. Lähetystyö: Ma 26.6. klo 18 srk-talolla Lähetystilaisuus, mukana Esa Luukkalan perhe Kursin seurakunnasta. Nuoret aikuiset: Su 11.6. ja su 2.7. klo 17 Piknik Kirkkopuistossa. Oma viltti ja nyyttärievästä mukaan. Su 6.8. klo 16 Retki Seitsemiseen. Lapset ja perheet: Perhepäivät klo 10-13 srk-talon pihamaalla.Ma 29.5., ke 31.5., pe 2.6., ma 19.6., ma 10.7., pe 21.7., ma 24.7. Perhemuskari klo 10 sään salliessa srk-talon pihamaalla (tai srk-talon sali) pe 30.6., ma 3.7. Kesäkerhot: ma 5.6.-to 8.6. srk-talon pihamaalla. Säänmukainen varustus, eväät mukaan, ei ennakkoilm. 2-vuotiaille klo 9.30-11, 3-6-vuotiaille klo 13-15. sekä ma 12.6.-pe 16.6. 3-6-vuotiaille klo 9.30-11.30. Lastenhoitohetki ma 12.6.-pe 16.6. srk-talolle klo 13-15, Varaukset 5.6. alk. viestillä 0408049664. Lasten päiväleiri ”Pihapuuhat” 2016-2020 syntyneille ti 1.8. ja ke 2.8. klo 10-16 Poikkeusharjussa. Katse tulevaan-leiri ke 2.8 klo 18 -to 3.8. klo 13 Poikkarissa. Leiri on isosina, ohjaajina, apuohjaajina, vapaaehtoisena toimineille ja toiminnasta kiinnostuneille noin 12v -> Ilm. Eleonoralle 0408049659 viim. 28.7. Taapero- ja nappulayöleiri Poikkeusharjun leirikeskuksessa to 3.8. klo 17 alkaen yhteisesti ruokailulla, portit aukeavat klo 15. Leiri päättyy pe 4.8. klo 12. Leirimaksu 10€/aikuinen, lapset 1/ikävuosi, enint. 5€. Lisätietoja kotisivuilla parkanonseurakunta.fi/tapahtumat

3 Keskiviikkona 17. toukokuuta 2023 SUNNUNTAIKSI Jeesus rukoilee omiensa puolesta Helatorstai on Jeesuksen taivaaseen astumisen päivä. Kun Jeesus kuoli ja hänet haudattiin, näyttäytyi hän 40 päivän aikana usein ja puhui opetuslapsilleen Jumalan valtakunnasta. Jo siinä vaiheessa hänen olemuksensa oli muuttunut. Häntä eivät sitoneet enää ruumiillisuuden, tilan tai ajan lait. Hän pystyi kulkemaan lukittujen ovien läpi ja siirtymään hetkessä paikasta toiseen. 40 päivän jälkeen Jeesuksen oli aika astua taivaaseen. Sitä kuvataan kertomalla, että Jeesus otettiin ylös ja pilvi vei hänet opetuslasten näkyvistä. Kun Jeesus katosi pilven mukana, tuli kaksi valkopukuista enkeliä kertomaan Jeesuksen seuraajille, että hän tulee kerran takai- sin samalla tavalla kuin hän lähti (Ap.t. 1:1–11). Astuessaan taivaaseen, Jeesus ei jättänyt omiaan yksin. Hän ei kadonnut seuraajiensa elämästä, vaan on läsnä uudella tavalla, sanassa ja sakramenteissa. Hän myös lupasi omilleen Puolustajan, Pyhän Hengen. Tätä opetuslapset jäivät odottamaan, kun Jeesus lähti heidän luotaan. Jeesus myös rukoili ja rukoilee omiensa puolesta. Hänen omiaan ovat kaikki, jotka uskovat häneen. Opetuslapset, jotka olivat seuranneet Jeesusta noin kolmen vuoden ajan, uskoivat häneen. He uskoivat, että hän on tullut Isän Jumalan luota, on hänen lähettämänsä ja että hän on Jumalan Poika, Herra. Ajankohdan evankeliumi (Joh. 17:24–26) on katkelma Jeesuksen rukousta Isälle Jumalalle. Jeesus ei hylkää omiaan, vaan pyytää Jumalalta, että he olisivat hänen kanssaan vielä siellä missä hän on, siis taivaan kodissa. Hän pyytää, että he pääsisivät kerran kirkkauteen, sinne minne hän itse on siirtymässä. Kirkkauden valtakunta, taivaan koti, on paikka, jossa usko vaihtuu näkemiseen. Täällä elämämme vielä uskon varassa, siellä näemme. Loppuun asti Jeesus ajatteli omiaan ja rukoili heidän puolestaan. Usko Kolmiyhteiseen Jumalaan tekee meidätkin Jeesuksen seuraajiksi ja hänen omikseen. Kun olemme hänen omiaan, ajattelee hän myös meitä ja rukoilee puolestamme. Me kaikki olemme heikkoja ja vajavaisia, joilla ei ole muuta ylpeiltävää kuin Jeesuksen pelastustyö, hänen kirkkautensa. Jumala on tarkoittanut pelastuksen koko maailmalle, jokaiselle, joka haluaa ottaa sen vastaan. Kun Jeesus rukoilee puolestamme, olemme turvassa ja elämämme saa oikeanlaisen suunnan ja tarkoituksen jo tässä ajassa. Laitosmiehiä tarvitaan joskus myös äkillisiin tehtäviin. Kihniö selvittää tältä osin palveluntuotannon vaihtoehtoja. Kuva vuoden 2022 tammikuussa sattuneesta vesivuodosta ja sen korjaustoimista. asunto-osakeyhtiölle. Myös Kihniön vanhustentaloyhdistys ry ostaa laitosmiespalvelut kunnalta. Vuoden 2022 tilinpäätök- sessä on edellytetty, että palveluiden ulkoistamisen ja osaulkoistamisen mahdollisuus kustannusvaikutuksineen tutkittaisiin ennen uu- Tilaisuteen voi osallistua myös verkossa. Lue lisää ja lähetä kysymyksiä ja kommentteja etukäteen: pirha.fi/asukastilaisuudet Marja Tuomi VERENLUOVUTTAJIA TARVITAAN Parkano tiistaina 23.5. klo 14–18 seurakuntakeskus Kirkkopolku 3 Laura Jokisalo Tekninen toimi on aloittamassa Kihniössä selvitystyöt, jotka koskevat niin sanottujen tukipalveluiden palvelutuotantoa, tulevaisuutta ja vaihtoehtoja. Selvitystyössä on tarkoitus käydä läpi vaihtoehtoina ainakin palvelutuotannon jatko kokonaan omana työnä, alueellisen yhteistyön mahdollisuudet, osittaiseen ostopalveluun siirtyminen sekä kokonaan ostopalveluun siirtyminen. Tukipalveluiden organisaatioon kuuluu tällä hetkellä kolme laitosmiestä ja kaksi osa-aikaista siivoojaa. Viisikosta yksi on jäämässä eläkkeelle kuluvan vuoden aikana. Teknisen toimen hallinnon muodostavat tekninen johtaja ja toimistoinsinööri. Laitosmiespalveluita tarvitaan eri hallintokunnissa, joiden kustannuspaikoille kulut sitten vyörytetään. Lisäksi laitosmiespalveluita myydään kunnan omille yhtiöille, eli Kihniön Vesi ja Lämpö Oy:lle ja kolmelle Osoite: Tays Sastamala, Itsenäisyydentie 2C Pursi-Rakennus, liikuntasali vt. kirkkoherra Kihniön ev.lut. seurakunta Kihniö selvittää tukipalveluiden palvelutuotannon vaihtoehdot JUKKA HUIKKO KIHNIÖ Tervetuloa asukastilaisuuteemme tiistaina 23.5. klo 17-18 Sastamalaan den henkilöstön rekrytointia. – Teknisten tukipalveluiden haasteena on ollut henkilökunnan kriittisen vähäinen määrä tilanteessa, jossa osa palveluista tulee tuottaa 24/7/365. Riskien hallinnan kannalta on noussut esiin muun muassa varallaolo- ja varahenkilöjärjestelmä, jotta vähintään kriittiset toiminnot saadaan matalan tason riskin piiriin, kirjoitetaan 3. toukokuuta kokoontuneen teknisen lautakunnan pöytäkirjassa. Myös kulujen vyörytyksessä on todettu ongelmia. Kustannuspaikoille kohdistuva kustannus ei aina vastaa toteumaa. Pöytäkirjassa on myös maininta, että tarkastelua ulotettaisiin siihen, pitäisikö kunnan suoraan omistamat vuokratalot eriyttää omaksi yhtiöksi. Selvitystyö on tarkoitus tehdä pääosin viranhaltijatyötä, mutta myös konsulttiapua tarvitaan. Tekninen lautakunta tarvitsee tätä varten 10 000 euron lisämäärärahan, minkä myöntämisestä päättää aikanaan valtuusto. Varaa aika tai tule kysymään vapaita aikoja. Täytä terveyskysely etukäteen: veripalvelu.fi OJENNA KÄTESI. Ota ajokortti tai virallinen henkilötodistus mukaan. Info 0800 0 5801 LINSSIT -50% -50% LINSSIT LINSSIT -50% POIMITTUA PARKANO PARKANO Parkanontie 51, puh. 03 448 1411 PARKANO Parkanontie 51, puh. puh.03 03448 448 1411 IKAALINEN Vanha Tampereentie 10, puh.1411 03 458 6520 Parkanontie 51, Kuntauutisoinnissa rajat hämärtyvät Kuntalehti (26.4.2023) käsittelee kuntien itse tuottamaa ”kuntauutisointia”, jossa viestintä ja journalismin tyyppinen sisältö sekoittuvat. Edes ammattilainen ei välttämättä aina erota, onko kyse markkinoinnista vai journalismista. – Pitäisi tehdä entistä selvemmäksi, tehdäänkö journalismia ja onko sitouduttu journalistin eettisiin ohjeisiin vai onko kyse kaupun- gin tai kunnan strategisesta viestinnästä tai markkinointiviestinnästä. Monta kertaa kaupunkien viestiä puetaan henkilöhaastattelujen muotoon ja silloin on vaikea lukijan päätellä, mistä oikein on kyse, Helsingin yliopiston journalistiikan professori Jaana Hujanen toteaa Kuntalehden haastattelussa. Hujanen on vetänyt ”Journalismin notkuvat rajat” -nimistä työryhmää, joka on tutkinut miten uudet paikalliset viestintä- ja mediatoimijat hyödyntävät journalistisia keinoja. Journalismin eettisiä periaatteita noudatetaan kuitenkin valikoiden. – Näytetään siltä, että on journalistista sisältöä, mutta se on tosiasiassa kaupunkien strategista viestintää tai markkinointiviestintää. Asioita käsitellään tyypillisesti ei-kriittisestä näkökulmas- ta hallinnon virkamiesten ja kunnan päättäjien näkökulmasta, Hujanen kertoo. Hujasen mukaan kaupunkien ja kuntien omien medioiden roolia tulisi selkeyttää. Käytännössä tämä tarkoittaa, että yleisön olisi selkeästi erotettava onko kyse viestinnästä vai journalismista. Jukka Huikko IKAALINEN IKAALINEN Vanha Tampereentie 10, puh. 03 458 6520 Tarjous voimassa ostaessasi kehykset ja linssit. OPTIKKOJA SILMÄTAUTIEN PALVELUT Vanha TampereentieERIKOISLÄÄKÄRIN 10, puh. 03 458 6520 OPTIKKO- JA JA SILMÄTAUTIEN SILMÄTAUTIENERIKOISLÄÄKÄRIN ERIKOISLÄÄKÄRINPALVELUT PALVELUT OPTIKKOTarjous voimassa voimassa ostaessasi ostaessasikehykset kehyksetjajalinssit. linssit. Tarjous Ylasatakunta.fi

Keskiviikko 17. toukokuu PÄÄKIRJOITUS UUTISET Yltäkylläinen tapahtumakesä Kesä 2023 on tapahtumien osalta suorastaan yltäkylläinen. Ylä-Satakunnan levikkialueen kärkitapahtuma on eittämättä Parkanossa kesäkuun alussa järjestettävä Pirkanmaan Erämessut. Edelliskerrasta on koronan ja päällekkäisyyksien välttämiseksi vierähtänyt jo neljä vuotta. Erämessujen sisältö rakentuu metsästyksen, kalastuksen ja eränkäynnin ympärille. Ne ovat läsnä monen alueen asukkaan arjessa. Messuille on siis suopea maaperä. Tapahtumamuodon houkuttelevuus on huomattu muuallakin. Uusia erämessuja on syntynyt kilpailemaan kauempaa tulevien kävijävirrasta. Parkanolaiset messujärjestäjät eivät kilpailusta hätkähdä, vaan erottuvat erityisteemojen avulla. Niitä ovat tänä vuonna naismetsästäjät ja -eräilijät sekä erä- ja riistaruuat. Karviassa tapahtumien runko rakentuu kunnallisen Willi Karvia Oy:n ja Skantzin ympärille. Tapahtumia on totuttuun tapaan paljon keväästä alkusyksyyn saakka. Kihniöstä varsinaiset suurtapahtumat puuttuvat, mutta pienempiä tapahtumia on taas runsaasti. Liekkiyö Parkanossa huipentaa kesän. Alueen vakituisten asukkaiden määrä vähenee ja keski-ikä nousee, mikä väistämättä vaikuttaa pitkällä aikavälillä tapahtumien luonteeseen, laajuuteen ja määriin. Esimerkiksi Art Festivo vaikuttaa hiipuneen. Käenkosken tanssien kulta-aika on kaukana takana. Mutta onneksi tapahtumissa on uusiakin tulokkaita. Vapaa-ajanasukkaiden määrä on runsas Parkanossa ja Kihniössä. He ovat merkittävä lisä tapahtumien kävijäkunnassa. Aivan erityinen merkitys mökkiläisillä on alueen yritysten palveluiden käyttäjinä. Kesä tuo siis kaivattua lisävireyttä ja elinvoimaa moneen pieneen pitäjään. Parhaillaan käynnissä oleviin hallitusneuvotteluihin voisi lähettää terveisiä hyvin arkisista asioista. Esimerkiksi anniskelun byrokratian helpottaminen mahdollistaisi uuden tulovirran pienempiinkin tapahtumiin. Se myös säästäisi vapaaehtoisia paljolta turhalta vaivalta. ” Kesä tuo siis kaivattua lisävireyttä ja elinvoimaa moneen pieneen pitäjään.” Jukka Huikko Viimeistään talkootansseihin Pitääkö tässä ruveta kyseenalaistamaan Karvian kuuluisa kökkähenki? Karvian Yrittäjät osti Kirin tanssilavan ja päätti kunnostaa sen talkoovoimin. Talkoisiin on kuitenkin ehtinyt vain 1–3 ihmistä kerrallaan, joten tavoite saada paikka tanssikuntoon Karvia-Päiville näyttää karkaavan. Lavan kunnostus on iso kulttuuriteko, joten aikataulu ei ole kaikki kaikessa. Olisiko niinkin, ettei tanssilavalle ole näköpiirissä mitään välttämätöntä tarvetta, joten yrittäjien kiireellisemmät työt ajavat nyt tämän ohi. Valmista kuitenkin tulee, siitä pitävät Leader-tuen ja säästöpankkisäätiön avustuksen ehdot huolen. Mutta kyllä kai kökkään voivat osallistua muutkin kuin yrittäjäyhdistyksen jäsenet? No, viimeistään talkootansseihin väkeä tulee varmasti. Heikki Pettinen Ville Paldanius Parkanon Valtuutetut eivät käyttäneet kokouksessa maanan Paldanius vei lippuäänestyksen kolmen äänen JUKKA HUIKKO PARKANO Ville Paldanius on uusi Parkanon sivistysjohtaja. Valinnasta päätti maanantaina koolla ollut kaupunginvaltuusto. Hakemuksia Parkano sai virkaan kaikkiaan 15 kappaletta, joskin yksi hakija vetäytyi pois jo ennen hakuajan päättymistä. Haastatteluryhmän ja valtuuston tentattaviksi etenivät valitun lisäksi Ilkka Peltoniemi, Jenni Annala, Tuomo Tenhunen sekä Ville Vihla. – Tietynlaisesta hakijoiden tasaisuudesta kertoo se, että haastatteluryhmä ei päässyt viittä pienempään ryhmään, arvioi kaupunginjohtaja Aki Viitasaari omassa alustuspuheenvuorossaan. Valintapäätös syntyi suljetulla lippuäänestyksellä ilman, että yksikään valtuutettu olisi käyttänyt puheenvuoroa. Ville Paldanius sai vaalissa 16 ääntä ja Ville Vihla 13 ääntä. Jenni Annala ja Ilkka Peltoniemi saivat kumpikin yhden äänen. Näin ollen Paldanius tuli valituksi. Tuttu kaupunki Parkano on kankaanpääläiselle filosofian maisteri Ville Paldaniukselle tuttu, sillä hän on työskennellyt aikaisemmin lukion historian ja yhteiskuntaopin lehtorina sekä apulaisrehtorina. Parhaillaan hän toimii Pomarkussa vs. sivistysjohtajana. – Tässä vaiheessa halu- Maanantaina koolla olleen kaupunginvaltuuston esityslistan painavin ja ainut varsinainen päätös valinta. an kiittää Parkanon valtuutettuja luottamuksesta. Paikasta kilpailleet hakijat olivat tasokkaita. Otan paikan vastaan. Odotan innolla, että pääsen tutustumaan uusiin työkavereihin ja tekemään töitä osana kaupungin tiimiä. On hyvä palata tuttuun ja mukavaan kaupunkiin, kommentoi Ylä-Satakunnan maanantai-iltana valintapäätöksen jälkeen tavoittama Paldanius. Vihla varalle Paldaniuksen kieltäytymisen varalle valituksi tuli Ville Vihla. Myös tästä käytiin suljettu lippuäänestys. Vihlan potiksi kertyi 17 ääntä. Jenni Annala sai tällä kier- roksella kahdeksan ääntä, Ilkka Peltoniemi neljä ääntä ja Tuomo Tenhunen kaksi ääntä. Sivistysjohtajan valinta oli valtuuston ainut varsinainen pykälä. Kokous oli ohi alle tunnissa. Seuraavan kerran valtuusto kokoontuu 9. kesäkuuta. Vääristävätkö inhouse-yhtiöt hankintap TUUKKA OLLI TAMPERE Paikalliset toimijat ja pk-yritykset nousivat keskustelun ytimeen, kun Pirkanmaan hyvinvointialueen (Pirha) aluevaltuusto päätti hankintaohjelmasta. Käytännössä hyväksyttävänä oli asiakirja, joka antaa periaatteet sille, miten Pirha tulevien vuosien aikana toteuttaa hankintansa ja kilpailutuksensa vuosina 2023–2025. Summa on 1,3 miljardia euroa. Keskustan valtuustoryhmä esitti kahteen kohtaan lisäystä, joissa mainitaan paikallisten toimijoiden ja pkyritysten huomioiminen kil- pailutuksissa. – Näitä asioita ei ohjelmassa ole mainittu, vaikka toisin on sanottukin, totesi esityksen lukenut Petra Schulze-Steinen (kesk). Lisäksi keskusta esitti hankintaohjelmaan mainintaa, jonka mukaan myöhemmin harkittaisiin, ovatko Pirhan osittain omistamat inhouse-yhtiöt paras tapa toteuttaa hankintoja. – Aloitusvaiheessa inhouse-yhtiöt ovat ymmärrettävä tapa toimia, mutta jatkossa niihin tulee suhtautua kriittisesti, Schulze-Steinen jatkoi. Kritiikkiä esityksille Kari-Matti Hiltunen (kok) koki, etteivät esitykset tuo mitään uutta. – Hankintaohjelmassa on jo mainittu erilaiset ja eri kokoiset toimijat. Tämä pitää sisällään paikalliset toimijat ja pk-yritykset. Kilpailulain mukaan me emme voi suosia paikallisia toimijoita, vaikka haluaisimme. – Inhouse-yhtiöiden olemassaolo ei tarkoita sitä, että hankinnat tehtäisiin automaattisesti niistä. En siis kannata keskustan muutosesityksiä. Schulze-Steinen vastasi, että tarjouspyynnöt voi lain puitteissa laatia siten, että paikalliset toimijat tulevat korostetuiksi. – Inhouse-yhtiöissä esityksemme pointti on, että niihin suhtaudutaan kriittisesti. Emme me niitä lopettamassa ole. Tukea tuli, mutta ei riittävästi Riitta Ollila (sd) kannatti muutosesityksiä. Hän kritisoi inhouse-yhtiöitä, sillä nykylain mukaan jo hyvin pieni omistusosuus yhtiöstä antaa mahdollisuuden tehdä suorahankinnan ilman kilpailutusta. – Se vääristää hankintaprosessia. Kalervo Kummola (kok) puolusti inhouse-yhtiöitä. – Esimerkiksi Fimlab on

uta 2023 Viikon plussa Rauni Virtasen kotikirjaston pelastaminen kokonaisena jälkipolville on vahva ehdokas, kun Karviassa jaetaan Vuoden kulttuuriteko -palkintoa. n sivistysjohtajaksi + Traktori syttyi palamaan kesken ajon Karviassa MARI KALLIO KARVIA taina ainuttakaan puheenvuoroa. etumatkan turvin. Ville Paldaniuksen kotialbumi Karviassa syttyi traktori palamaan kesken ajon maanantaina iltapäivällä. Kuljettaja oli hoitanut alkusammutuksen niin mallikkaasti, että paikalle hälytetyn yksikön tehtävänkuvana oli lopulta varmistaa, että palo on sammunut. Päivystävä palomestari Toni-Pekka Kuusniemi kertoo, että kuljettaja sammutti palon jauhesammuttimella. Tapahtumapaikka oli noin kuusi kilometriä kirkonkylältä Sarvelan suuntaan. Kuljettaja ajoi traktorilla tapahtumahetkellä piha-alueella, mikä oli Kuusniemen mukaan onni. – Pihamaalla ei ollut tulen leviämisvaaraa. Palokunta sai tehtävän keskisuuresta liikennevälinepalosta. Palon syttymissyytä voidaan Kuusniemen mukaan vain arvailla. – Se voi olla pieni polttoainevuoto tai sähkövika. Auto päätyi katolleen ojaan Järvisuomentiellä MARI KALLIO PARKANO Järvisuomentiellä Parkanon puolella rajaa sattui perjantaina iltapäivällä hurjannäköinen onnettomuus. Henkilöauto ajautui katolleen ojaan vastaantulijoiden puolelle mutkissa Linnanjärven kohdalla. Pirkanmaan pelastuslaitoksen johtokeskuksen päivystävä palomestari Tomi-Pekka Olkkonen kertoo, että autossa oli kaksi henkilöä, joista toinen vietiin jatkohoitoon lievästi loukkaantuneena. Rengas irtosi ja lensi päin vastaantulijaa pykälä oli uuden sivistysjohtajan MARI KALLIO PARKANO ” On hyvä palata tuttuun ja mukavaan kaupunkiin.” Parkanon sivistysjohtajaksi valittu Ville Paldanius sai 16 ääntä valtuuston lippuäänestyksessä. Kevään uusia ylioppilaita rosessia? viisi kertaa halvempi kuin yksityinen laboratorio. Lisäksi yhtiömme Tuomi Logistiikka, Coxa ja Sydänsairaala pärjäävät kilpailutuksissa kelle vain. Katariina Pylsy (kesk) painotti, että hänkin pitää inhouse-yhtiöitä hyvinä, mutta silti niihin tulee suhtautua kriittisesti, etteivät ne saa monopoliasemaa. Lopulta keskustan esitykset paikallisten toimijoiden ja pk-yritysten huomioimisesta kilpailutuksissa kaatuivat äänin 29–49, tyhjiä yksi ja 30–49. Esitys kriittisestä suhtautumisesta inhouse-yhtiöihin kaatui äänin 16–62, tyhjiä yksi. Vaasantiellä Parkanossa tapahtui sunnuntai-iltana onnettomuus, jossa autosta irronnut rengas lensi päin vastaantulevaa autoa. Auto romuttui törmäyksessä ajokelvottomaksi. Henkilövahingoilta kuitenkin säästyttiin. Tapaus sattui Karviantien risteyksen pohjoispuolella noin kello 18.30. Pirkanmaan pelastuslaitoksen johtokeskuksen päivystävän palomestari Tomi-Pekka Olkkosen mukaan todennäköinen syy renkaan irtoamiselle on, ettei jälkikiristystä ole tehty renkaanvaihdon jälkeen. – Usein se on näissä syynä, että kannattaa hoitaa se. YLÄ-SATAKUNTA Aloitusvaiheessa inhouse-yhtiöt ovat ymmärrettävä tapa toimia, mutta jatkossa niihin tulee suhtautua kriittisesti, sanoi valtuutettu Petra Schulze-Steinen (kesk) aluevaltuuston viime kokouksessa. Parkanon lukio: Friman Aada-Kaisa, Hakala Joonas, Heinimäki Tiltu, Heinonen Laura, Herrala Samuli, Hirviniemi Minka, Joensuu Jasmin, Kauppila Laura, Kelkkasalo Matias, Kortesluoma Jesse, Kulovesi Konsta, Lepistö Ronja, Lähteenmäki Teemu, Mantila Verneri, Mustakoski Senni, Niemenmaa Veera, Paavilainen Sara, Pyylöniemi Ada, Ranta-Knuuttila Meea-Maria, Rantala Jenni, Reko Nella, Roosimägi Toomas, Sanchez Eaton, Sillanpää Markus, Soininen Joona, Törmä Iida, UusiLuomalahti Samuel, Vahosalmi Aaron, Viitasaari Jessica, Westerholm Vili, Yli-Lankoski Miko. Kankaanpään yhteislyseo: Hietikko Viivi, Karvia, Järvinen Emma Karvia, Kiviniemi Peppi-Amanda, Parkano (kaksoistutkinto), Lastula Venla, Karvia, Majanmaa Mari, Karvia. Honkajoen lukio: Järvenpää Jasper, Karvia Pirkanmaan aikuislukio: Hakala Krista, Tampere, Hokkanen Aatu, Keuruu, Kallio Jesse, Hämeenkyrö, MacGilleon Aki, Tampere, Painilainen Juho, Hämeenkyrö, Sippari Elias, Mänttä-Vilppula, Suomilammi Eetu, Parkano, Tuovinen Joonas, Mänttä-Vilppula, Uunonen Severi, Juupajoki, Valli Juuli, Parkano, Viita-aho Pihla, Jämsä, Vitikainen Maria, Mänttä-Vilppula.

6 Keskiviikkona 17. toukokuuta 2023 Kaviokujan rivitalo tuhoutui tulipalossa Otkesin tutkija suosittelee rivitalojen ullakoiden osastointia. Marko Huhta JUKKA HUIKKO PARKANO Rivitalo ja kaikki sen kahdeksan asuntoa tuhoutuivat nopeasti levinneessä tulipalossa Parkanon Kaviokujalla viime viikon torstaina. Pirkanmaan pelastuslaitos sai hälytyksen kello 13.43 aikaan. Rivitalo oli kauttaaltaan ilmiliekeissä palokunnan saapuessa paikalle. Vaarana oli myös palon leviäminen naapuritaloihin. Palo saatiin rajattua reilussa tunnissa, mutta sammutustyöt jatkuivat paikalla pitkälle iltaan. Asuntojen lisäksi yksi pihassa ollut henkilöauto tuhoutui palossa. Henkilövahinkoja tulipalo ei vaatinut. Paikalla oli enimmillään jopa 30 pelastuslaitoksen yksikköä, joista osa oli Satakunnan puolelta. Pelastuslaitoksen lisäksi paikalla oli ensihoidon yksiköitä ja sosiaalitoimi. Poliisi ja pelastusviranomainen tutkivat yhdessä palon syttymissyytä. Palo levisi ullakolla Kyseinen rivitalo on rakennettu 1980-luvulla. Tyypillisesti niiden ullakoita ei ole osastoitu. Jos tuli pääsee ullakolle, leviää se nopeasti, kuten tässä tapauksessa todennäköisesti kävi. Osastoimalla voisi siis parantaa paloturvallisuutta. – Takautuvasti rakennusviranomainen ei osastointia määrää, mutta jos tekee luvan vaativaa remonttia, voi vaatimus tulla. Suositeltavaa se on, vaikka samalla kun parantaa eristystä ja uusii katteen, kommentoi nykyisin paloturvallisuuskonsulttina toimiva, maanpuolustuskorkeakoulun tohtorikoulutettava Taneli Rasmus. Rasmus on toiminut aiemmin Länsi-Suomen lääninhallituksen valmiusjohtajana ja perään Länsi- ja SisäSuomen aluehallintoviraston pelastaminen ja varautu- Kaviokujalla palava rivitalo ilmakuvassa. Heikki Pettinen minen -vastuujohtajana. Rasmus on toiminut pitkään myös Onnettomuustutkintakeskuksen (Otkes) tutkijana. Hän johti muun mu- assa Raahessa vuonna 2016 kahden lapsen kuolemaan johtaneen rivitalopalon tutkintaa. Palavan talon ympäristöä kasteltiin palon leviämisen estämiseksi. Tieto rivitalopalosta tuli nopeasti, apua on tarjolla LAURA JOKISALO PARKANO SPR:n Parkano–Ukraina-talon tilat vanhalla lukiolla avasivat ovensa Kaviokujan rivitalopalossa kotinsa menettäneille heti palopäivänä eli viime torstaina. Paikalle perustettiin evakuointikeskus, jossa huolehdittiin apua tarvitsevien perustarpeista ja ensihuollosta. Tulipalossa tuhoutuivat kaikki rivitalon kahdeksan asuntoa, mutta henkilövahingoilta vältyttiin. Pirkanmaan pelastuslaitoksen mukaan palon syttyessä asunnoissa oli paikalla kaksi ihmistä. Kaikki asukkaat saatiin tavoitettua saman päi- vän aikana. Yksi asukkaista kertoo Ylä-Satakunnalle tiedon tulipalosta tulleen nopeasti. Soittoja tuli eri tahoilta, ja palvelu on pelannut. Pirkanmaan hyvinvointialueen sosiaalityön päällikön Reetta Peltosen mukaan Parkanon valmiuspäällikkö, SPR ja sosiaalitoimen päivystävät työntekijät kartoittivat varsinaisena palopäivänä asukkaiden akuuttitilannetta ja avun tarvetta. Koska koti on mennyt alta, on tarvetta ollut esimerkiksi vaateavulle. Selvitystä vaativat myös tilapäismajoitusjärjestelyt. Hotelli Pestissä on ollut mahdollisuus majoittua, jos ei ole ollut läheisten verkostoja käytettävänä. Perjantaina oli edessä pidemmän selvitystyön aloittaminen esimerkiksi uusien asuntojen suhteen. Rivitalon asukkaille on ollut tarjolla SPR:n kriisiapua. Peltosen mukaan Kolmostien Terveydellä on oma kriisityöryhmä, joka aktivoidaan tarvittaessa. – Eli jos asiakas kokee tarvitsevansa kriisiapua. Tavaralahjoituksista tarvekartoitus Punaisen Ristin Kihniö-Parkanon osasto järjesti tilaisuuden tulipalossa kotinsa menettäneille Parkano–Ukraina-talolla perjantai-iltana. Osaston ensiapu- ja valmiusryhmän johtaja sekä kotimaan avun yhteyshenkilö Jenni Kuuhimo kertoo, että tilaisuudessa oli mahdollisuus keskustella henkisen tuen, kotimaan avun yhteyshenkilön ja Parkanon seurakunnan edustajan kanssa. – Sosiaalitoimen toimesta SPR Kihniö-Parkanon henkisen tuen ryhmän yhteystiedot on jaettu tarvitsijoille. SPR Kihniö-Parkanon tiedotuksen mukaan mahdollisten tavaralahjoitusten suhteen on odotettava tarvekartoitusta. Ensin on siis selvitettävä, mitä tarvitsijat kaipaavat. – Tavaralahjoitusten osalta tiedotetaan, kun se on ajankohtaista. Kaviokujalla palaneen rivitalon kaikki kahdeksan asuntoa tuhoutuivat tulipalossa. Mukana meni asukkaiden omaisuus.

7 Keskiviikkona 17. toukokuuta 2023 Maarit Lehto-Alatalo KARAMELLU Möröt, jotka ovat piilossa Lauantaiaamuna syttyneessä tulipalossa tuhoutui Siparilan 2500 neliömetrin tuotantohalli Parkanon Karttiperällä. Siparilan tehdasrakennus paloi Karttiperällä lauantaina Toinen tuotantorakennus pelastui. Tuotannon on tarkoitus jatkua kuluvalla viikolla. JUKKA HUIKKO PARKANO Tulipalo tuhosi yhden tuotantorakennuksen Siparilan tehtaalla Parkanon Karttiperällä lauantaiaamuna. Henkilövahinkoja ei syntynyt. Pelastuslaitos sai hälytyksen Karttiperälle vartijan ilmoituksen perusteella hieman aamukuuden jälkeen. Palokunnan saapuessa paikalle iso osa rakennuksen katosta oli tulessa. 2500 neliömetriä laajan rakennuksen katto oli myös osin romahtanut. Pelastuslaitos pyrki rajaamaan tulen leviämisen maastoon ja tehdasalueen muihin rakennuksiin sekä pelastamaan sen, mitä pelastettavissa oli. Tehdasrakennuksen sisällä sammutustöitä ei voitu tehdä romahdusvaaran vuoksi. Tuotantohalli tuhoutui lopulta täysin. Sammutustyöt jatkuivat paikalla iltaan saakka. Palon syttymissyy ei ole vielä tiedossa. Paikalla oli enimmillään jopa 25 pelastustoimen yksikköä. Sammutusoperaatioon osallistui Pirkanmaan pelastuslaitoksen lisäksi myös yksiköitä Satakunnasta ja Puolustusvoimilta. Uusia koneita ja uusi halli? Sisustuspaneeleja valmistava Siparila on toiminut Parkanossa vuodesta 2010 alkaen. Yksikkö on työllistänyt noin 20 henkeä. Töitä on tehty kahdessa vuorossa. Siparilan toinen tuotantohalli säästyi. Yhtiö pyrkii saamaan tuotannon käyntiin vielä kuluvan viikon aikana, mahdollisesti jo alkuviikosta. Yhtiön toimitusjohtaja Juha Sojakka sanoo, että vahinkojen suuruutta on vaikea arvioida, mutta vähintään parin miljoonan euron luokkaa ne ovat. Parkanon tehtaalla olleesta kolmesta Parkanon ympäristötarkastajan virkaa hakee 13 henkilöä. Joukossa on ympäristöalan koulutusta hankkineita, mutta kellään ei ole varsinaista kokemusta kunnallisen ympäristövalvonnan viranhaltijatehtävistä. Hakijat ovat liikunnanohjaaja Erkka Ikonen Tampereelta, filosofian maisteri Ismo Glad Savonlinnasta, Master of Forest Science and Business Jani Männikkö Helsingistä, insinööri (amk) Janne Lagerroos, filosofian maisteri Jari Vilen Janakka- ” Elämä kehoni sisällä on yhtä sirkusta.” ppp Parkanossa toimivassa Siparilan tuotantoyksikössä on valmistettu sisustuspaneeleita. ” Poikkeusajan tuotannon suunnittelu aloitettiin jo heti lauantaina aamulla.” höylästä tuhoutui kaksi. – Poikkeusajan tuotannon suunnittelu aloitettiin jo heti lauantaina aamulla, ja näillä näkymin tuotanto saadaan käyntiin pelastuneessa hallissa nopeastikin, sanoo Juha Sojakka. Henkilöstölle tulipalolla voi olla hetkellisiä vaiku- tuksia. Parkanon säästyneellä höylällä saatetaan siirtyä tilapäisesti jopa kolmivuorotyöhön. Vastaavasti osalle henkilöstöstä saatetaan tarjota tilapäisesti töitä yhtiön muilta tehtailta. – Uutta konekantaa ja uusi halli tarvitaan, Sojakka sanoo. 13 hakee ympäristötarkastajan virkaa HEIKKI PETTINEN PARKANO KIHNIÖ On helppoa olettaa toisen elämästä kaikenlaista, vaikka todellisuudessa emme voi tietää, minkälaisten mörköjen kanssa kukin painiskelee päivittäin. Sairauksia on maailmassa lukemattomia ja kaikilla on erilaisia kokemuksia niistä. Vaikka psyykkiset sairaudet voitaisiin hyvin luetella sellaisiin, joita ei näe ulospäin, aion tällä kertaa kertoa kokemuksiani omista fyysisistä sairauksistani, jotka ovat myös usein näkymättömiä muille. Tästä aiheesta tuli minulle ajankohtainen vuonna 2019, kun sairastuin refluksiin. Se oli odottamatonta, yhtäkkistä ja uutta. Jännitin ihan kamalasti, miten onnistun elämään sen kanssa. En ollut koskaan kuullut yhdenkään minun ikäiseni nuoren sairastavan samaa, vaikka muutamilla oli ollut närästykseen tai takaisinvirtaukseen liittyviä oireita. Suurin oireeni oli jo silloin jatkuva huonovointisuus – ei väliä mitä söin tai join, olinko syömättä tai juomatta, pidinkö liian pitkän ruokavälin, söinkö tiettyjä ruoka-aineita, liikuinko liian raskaasti ja niin edespäin. lasta, filosofian maisteri Jenni Niemi Tampereelta, insinööri Mari Katariina Joutsenlahti Tampereelta, energia- ja ympäristötekniikan insinööri (amk) Marika Marjut Kunnaspuro Kankaanpäästä, diplomi-insinööri Olga Valtokari Tampereelta, puutarhuri Sari Kainulainen Mikkelistä (valmistumassa ympäristöteknologian insinööriksi toukokuussa 2023), filosofian maisteri Susanna Pakula Tampereelta, hallintotieteen maisteri Tapio Järvensivu Parkanosta ja filosofian kandidaatti Timo Tuomisto Parkanosta. Muistan, että ennen vatsahappolääkkeitäni elämä tuntui todella epävarmalta. Kun opin vuosien varrella elämään refluksi-mörön kanssa, ajattelin, että kyllä tästä selvitään. Oppiessani “kesyttämään” sen sain rohkeutta hyväksyä tämän sairauden osaksi minua. Kun sairastuin ärtyvän suolen oireyhtymään eli IBS:ään viime syksynä, jo turvallisesta ja kesytetystä refluksista tuli minulle melkein kuin paras ystävä uuteen, vielä pelottavampaan mörköön verrattuna. Koko elämäni meni uusiksi. En uskaltanut enää liikkua ulos talosta; lähteä reissuille, nähdä kavereita tai mennä kouluun. Jopa mummulaan päivälliselle meneminen saattoi tuntua ahdistavalta, koska en voinut tietää, mitä oireita minulle siellä saattaisi tulla. Mikään lääke ei maagisesti auttanut samalla tavalla kuin vatsahappolääkkeet refluksin kanssa, ja aina tuntui olevan huono IBS-päivä. Kaikki yritykset valuivat sormien läpi kuin hiekka ja olin varma, että tämä sairaus oli pilannut elämäni totaalisesti. IBS tuntui möröltä, jota ei vain yksinkertaisesti pystynyt kesyttämään. Näin vähän yli puoli vuotta nyt kahden sairauden kanssa eläneenä voin todeta, että elämä kehoni sisällä on yhtä sirkusta. Joudun tänä päivänä kantamaan lääkepussia aina mukanani kaikkialle sekä tarkistamaan, löytyykö lähistöltä tarvittavat asiat, jos oireita ilmenee. Oireitani ja ylipäätään sairauksiani on vähätelty, sillä ne eivät näy vaikuttavan elämääni ulospäin katsottuna millään tavalla. Siksi haluankin muistuttaa, että vaikka sitä ei näkisi, se ei tarkoita sitä, ettei sitä olisi. ppp Syy avoimuuteeni asiasta liittyy siihen, että toivoisin sairauksien “tabumaisuuden” vähenevän, jotta muillakin olisi mahdollisuus puhua niistä pelkäämättä ja pakottamatta sekä löytää vertaistukea. Sairaudet ovat henkilökohtaisia ja kaikki suhtautuvat omiinsa eri tavalla. Olen yrittänyt opetella näkemään omani enemmän uusina ominaisuuksina itsessäni kuin riesana, mutta opettelemista hyväksymisen suhteen on vielä tehtävä. Sillä aikaa, kun minä harjoittelen sitä, toivon muiden opettelevan tämän yksinkertaisen asian: kunnioitetaan kaikkia terveinä ja sairaina, mutta ei myöskään leimata toisiamme tietyn sairauden perusteella. Melina Hirviniemi

8 Keskiviikkona 17. toukokuuta 2023 Kirin lavalla ei tanssita vielä Karvia-Päivillä MAARIT LEHTO-ALATALO KARVIA Karvian Yrittäjät kunnostaa Kirin perinteikästä lavaa talkoovoimin. Vajonnut ja kallistunut rakennus on nyt nostettu ja suoristettu. Rakennus on tällä hetkellä tilapäistukien varassa. Projektia yrittäjäyhdistyksessä vetävä Jori Nivus sanoo, että osa rakennusta kannattelevista tolpista uusitaan. Ulkoverhouksen laudoitusta uusitaan osittain. Lavan yksi seinä on ollut auki, kun siitä aikanaan järjestettiin kulku Karvia-Päivien ajaksi pystytettyyn telttaan. Enää vastaavaa telttaa ei ole tulossa. Hulevedet on johdettu pois rakennuksen läheisyydestä, putket ja salaojat on vedetty ja rännejä rakennetaan. Pihamaa kunnostetaan tasaiseksi. – Ikkunoita kunnostetaan siten, että alkuperäiset säilytetään, mutta korjataan vauriot, Jori Nivus kertoo. Keittiötä remontoidaan osittain, ja käyttöikänsä päähän tulleita koneita uusitaan. Tavoitteena on nykyaikaistaa vanha lava vanhaa kunnioittaen ja ajan henki säilyttäen. Lavan rakennusvuosi ei ole tiedossa, mutta tilasta löytyi 1960-luvun alusta juliste lavan tansseista. Tuohon aikaan väki on pistänyt jalalla koreasti useita kertoja viikossa. Kirin lava on nostettu ja suoristettu. Karvian Yrittäjien puheenjohtaja Niina Rautiainen tarkastelee lavan väliaikaista tukirakennelmaa. Matti Sairiala talkoili kaksi päivää Kirin lavalla, sillä tekemättä ei työ edisty. Kaveriksi kahvion lattian rakentamiseen ehti Anssi Kyttä (taustalla). Kökkähenki on hiipumassa Alunperin yrittäjäyhdistyksessä eli ajatus saada kunnostus valmiiksi elokuun ensimmäiselle viikonlopulle eli Karvia-Päiville. Jori Nivus toteaa, että yrittäjillä on niin paljon aikatauluongelmia osallistua talkoisiin, ettei tavoite todennäköisesti onnistu. Samaa mieltä on Matti Sairiala, joka torstaina iltapäivällä teki toista päivää talkootyötä yksin. Iltapäivällä hän sai kaverikseen Anssi Kytän, ja vakiporukassa on kolmaskin talkoolainen ollut kökässä. Sairialaa harmittaa, ettei talkoohenkeä enää tunnu löytyvän. – Talkoohenki hiipuu koko ajan, ei porukkaa meinaa saada hommiin. Minullakin olisi omia töitä, mutta eihän tämä homma etene, jos ei sitä kukaan tee, Matti Sairiala toteaa. Sairiala ja Kyttä työsken- telivät sisätiloissa uusimassa kahvion lattiaa. Tanssilattian hyvä koivulattia säilytetään ja entrataan hiomalla. – Melkoinen loppukiri pitää talkoissa tapahtua, että Karvia-Päivillä täällä tanssittaisiin. Jonkinlaisessa muussa käytössä paikka voi tuolloin olla osin valmiina. Yhdeksäsluokkalaiset talkoo-opissa Talkoohenki voi olla paussil- ” la ja uusi sukupolvi innostua kökästä. Ainakin Karvian yhtenäiskoulun yhdeksäsluokkalaiset yrittäjyyskasvatuksen oppilaat osallistuivat porukalla lavan seinälautojen maalaustalkoisiin. – Oppilaat olivat kovin innoissaan ja lupasivat tulla tarvittaessa toisenkin kerran, Karvian Yrittäjien puheenjohtaja Niina Rautiainen kertoo. Kirin lavan kunnostaminen toteutuu Manner-Suo-                                                
   
 ­€­‚ƒ 
       „         €      ††‡   ‚
   ƒ   men kehittämisohjelman tuella. Rahoittajana toimii Leader Pohjois-Satakunta. Remontin kustannusarvio on 65 000 euroa. Leaderrahoituksen osuus on 50 prosenttia toteutuneista kuluista, kuitenkin enintään 32 500 euroa. Lisäksi Parkanon Säästöpankkisäätiö myönsi hankkeelle avustusta 12 prosenttia toteutuneista kustannuksista, kuitenkin enintään 8 000 euroa. A i d o s t i va a te asiantuenlua! palv        Talkoohenki hiipuu koko ajan, ei porukkaa meinaa saada hommiin.”    
   
   



   
 
     

          

9 Keskiviikkona 17. toukokuuta 2023 Kampanjapäällikkyys ja monen vuoden puurtaminen avasivat tien Arkadianmäelle Parkanolainen Pasi Viitasalo aloitti toukokuun alussa työt kansanedustaja Arto Satosen eduskunta-avustajana. JUKKA HUIKKO HELSINKI, PARKANO Ylä-Satakunnan levikkialueelta ei ole ollut omaa kansanedustajaa sitten Lea Mäkipään päivien. Eikä kevään eduskuntavaalit tätä asetelmaa kovasta yrityksestä huolimatta muuksi muuttanut. Mutta toisella tapaa Arkadianmäellä on edustus todennäköisesti koko tulevan nelivuotiskauden ajan. Parkanolainen Pasi Viitasalo on näet nyt myös virallisesti nimetty kansanedustaja Arto Satosen (kok) eduskuntaavustajaksi. Tätä haastattelua tehtäessä Viitasalolla on takanaan vasta ensimmäinen työpäivä. Varsinaisesti miehen työnantaja on kokoomuksen eduskuntaryhmä. Oletettavaa on, että Satosen avustamisen lisäksi tulossa on muitakin vastuita ja tehtäviä, kunhan vaalikausi vaan saadaan kunnolla käyntiin. – Eduskunta on vielä vähän lepotilassa, taustoittaa Viitasalo. Satosen luottomies Satosen avustajan paikka tuli avoimeksi, kun tehtävää hoitanut ikaalislainen Noora Kalli siirtyi eduskuntaan palaavan Anna-Kaisa Ikosen esikuntaan. Viitasalo oli luonteva vaihtoehto seuraajaksi, sillä olihan hän Satosen kampanjapäällikkö kevään vaaleissa. Viitasalo (kok) on mukana paikallispolitiikassa nyt kolmatta kautta. Sittemmin miehelle on siunaantunut myös maakunnallisia tehtäviä. Kansanedustaja Arto Satosen Viitasalo kertoo tulleen tutuksi heti poliittisen uransa alkumetreillä. Viitasalosta on kouliintunut maakuntaa ahkerasti kiertävän Satosen luottomies. – Vuosien saatossa on oltu aina vaan enempi tekemisissä, kuvailee Viitasalo ja muistelee, että ensimmäiset keskustelut nykyiseen pestiin lopulta johtaneesta kampanjapäällikkyydestä käytiin ehkä jo puolisen toista vuotta sitten. Myös perhetilanne mahdollisti Helsingissä läsnäoloa vaativan työn, sillä Viitasalojen lapset ovat aikuisia. Pasi Viitasalo jäi samalla pois perheyrityksestä, jonka toimintaa puoliso Pirjo Viitasalo jatkaa normaalisti. – Itselle tämä on tietyllä tapaa nyt kolmas työura. Ensin rakennesuunnittelija, sitten talosuunnittelijana yrittäjänä ja nyt siten ihan kokonaan toisenlaista työtä, miettii Pasi Viitasalo. Parkanon ja muiden vastuullaan olevien maakun- Kuka? Pasi Viitasalo Paljasjalkainen parkanolainen. Ikää 52 vuotta. Töitten perässä asunut Virroilla ja Tampereella. Koulutukseltaan rakennusinsinööri. Kolmannen kauden kaupunginvaltuutettu Parkanossa. Valtuuston toinen varapuheenjohtaja. Pirkanmaan hyvinvointialueen asiakkuus- ja laatujaoston jäsen. Muita luottamustehtäviä muun muassa PPH-ratatyöryhmän puheenjohtaja, Parkanon Vuokrakodit Oy:n hallituksen puheenjohtaja ja Lupinet Oy:n hallituksen jäsen. Perheeseen kuuluvat vaimo Pirjo ja kaksi aikuista lasta. Pasi Viitasalo uskoo, että nyt hallitusneuvotteluita käyvä nelikko löytää vielä sovun. Viimeistään sen jälkeen myös eduskuntatyö pääsee täyteen vauhtiin. ” Kabineteista tuttuja nallisten luottamustehtävien hoitoon uusi työ ei vaikuta. Viitasalo aikoo hoitaa niitä entiseen tapaan. Tiina Rytilä toimi aikanaan maa- ja metsätalousministeri Petteri Orpon (kok) erityisavustaja. Reijo Ojennus toimi Lea Mäkipään (ps) avustajana vaalikaudella 2011–2015. Timo Pesonen toimi aikanaan pääministeri Paavo Lipposen (sd) erityisneuvonantajana. Olen aina ollut enemmän kiinnostunut edunvalvonnasta kuin politiikasta.” Arkisia asioita Valtiovallan avustajakaartit ovat saaneet myös kyseenalaista julkisuutta. Tässä yhteydessä on syytä tarkentaa, että kansanedustajilla on vain yksi avustaja, jolla voi olla avustettavana toinenkin kansanedustaja tai vastaavasti muita lisätehtäviä. Ministerit ovat sitten asia erikseen. Heillä on ympärillään monenkirjava, edellisvaalikaudella ennätyskokoon paisunut esikunta. Mutta mitä kansanedustajien avustajat tarkalleen ottaen sitten tekevät? Sen Pasi Viitasalo tietää, että työnkuva tulee pitämään sisällään paljon arkisia asioita. Avustaja esimerkiksi selvittää kansanedustajalle erilaisia asioita ja tekee siis niin sanottua taustatyötä. Avustaja sopii tapaamisia ja sovittelee kalenteria, joka alkaa taas täyttyä hyvin nopeasti. Arto Satonen on jo kuudennen kauden kansanedustaja. Pasi Viitasalo toimi Satosen kampanjapäällikkönä eduskuntavaaleissa. Arkistokuva. – Aika paljon työtä, mitä kukaan ei näe, summaa Viitasalo. Työnkuvaan tulee vaikuttamaan vielä oleellisesti, mitä tehtäviä Satonen aikanaan saa. On selvää, että kansalta kuudennen kerran valtakirjan saanut Satonen ei ole pelkkä rivikansanedustaja tai rivijäsen valiokunnissa. Nelikko löytää sovun Kevään eduskuntavaalien tuloksessa oli Pasi Viitasalon mukaan sekä odotettuja että yllättäneitä elementtejä. Selvänä – ja vaalituloksen mukaisena – hän pitää sitä, että kokoomus on hallituspuolue kaikissa vaihtoehdoissa. – Kolme suurta oli kärjes- sä ja tasaisia, kuten ounasteltiin. Sitten on keskikasti, jonka tappio ja tappion voimakkuus yllätti ainakin tietyiltä osin. Pienpuolueiden osalta merkittäviä muutoksia ei nähty, analysoi eduskuntaavustaja Viitasalo. Hallitusneuvottelut ovat käynnissä parhaillaan. Niille on varattu aikaa ainakin toukokuu. Aika näyttää, syntyykö nyt koolla olevan nelikon pohjilta maahan hallitus vai ei. – Perussuomalaisten osalta jännitti aikaisemmin, ottavatko vastuuta vai ei. Nyt näyttää hyvin selvältä, että tämä neuvotteleva porukka saa sovun aikaiseksi, ennustaa Viitasalo. Suomella töissä Parkanon kunnallispolitiikassa Pasi Viitasalo tunnetaan asiapoliitikkona, joka ei ole mukana vänkäyksissä. Työjärjestyspuheenvuorot tai muut harkitut jyrähdykset ovat miehen tavaramerkki valtuustossa, jonka toisena varapuheenjohtajana hän toimii. – Olen aina ollut enemmän kiinnostunut edunvalvonnasta kuin politiikasta. Haluan ajaa yhteisiä asioita eteenpäin, kiteyttää Viitasalo. Juuri tämä kiehtoo Viitasaloa myös eduskunta-avustajan työssä. Hän uskoo, että Arkadianmäki tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden verkottua. Julkisuudesta – erityisesti sosiaalisesta mediasta – saa kuvan, että poliitikot ja taustavoimat ovat napit vastakkain ja huutelevat toisilleen syvälle kaivetuista blokkipoteroista. Arkadianmäen työarkea tämä ei kuitenkaan vastaa. – Työyhteisö se on. Porukkaa on tietysti laidasta laitaan, mutta kaikkien kanssa toimitaan. Suomelle siellä kaikki töissä ollaan. Vaikka joku kuinka lujaa somessa tai lehdissä huutaisi, niin ei siellä kukaan silti yksin niitä asioita hoida, alleviivaa Viitasalo.

10 Keskiviikkona 17. toukokuuta 2023 Ennätysmäärä äitejä Ylä-Satakunnan alue Marjut Rahkolalle ansiomerkkiä hakivat hänen MARI KALLIO YLÄ-SATAKUNTA Lamminkoskella asuva Maija Konttinen viihtyy puutarhatöissä. Ne ovat myös Maija ja Ilpo Konttisen yhteinen harrastus. Karvian, Kihniön ja Parkanon alueelta ei ole yli 30 vuoteen palkittu kunniamerkillä samana äitienpäivänä edes kahta äitiä. Tänä vuonna merkin arvokkaasta työstään lasten ja perheiden hyväksi sai peräti kolme. Kunniamerkin saavat parkanolainen Maija Konttinen sekä kihniöläiset Kaija Kajuutti ja Marjut Rahkola. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö luovutti kunniamerkit äitienpäivänä. Sisä- ja LänsiSuomen alueelta palkittavia oli yhteensä 8 ja koko Suomesta 39. Kihniöläiselle tunnustus myönnettiin viimeksi vuonna 1995. Marjut Rahkola toteaa, että Kihniössä olisi kyllä ollut äitejä, jotka sen olisivat ansainneet. Rahkolalle ansiomerkkiä hakivat hänen lapsensa. Tieto sai kyyneleet äidin silmiin. – Kysyin, että minäkö tämän olen ansainnut. Marjut ja Keijo Rahkolan perheen kuopus syntyi vuonna 1995. Marjut Rahkola kertoo sen olleen yllätys sisarusten ikäeron vuoksi. Vanhimmalla ja nuorimmalla lapsella on ikäeroa 17 vuotta. Toinen yllätys oli, että tulija oli poika. Perheessä oli entuudestaan 4 tyttöä. Rahkolat asuvat Linnankylässä Keijo Rahkolan sukutilalla. Yksi tyttäristä asuu perheineen samalla kylällä, ja isovanhemmat tapaavat lapsenlapsiaan päivittäin. Yhteensä lastenlapsia on 6. – Hartain toive on ollut, että lapset pärjäävät maailmalla. Marjut Rahkola on innokas jääkiekkofani. Vuodesta 1995 hänen kihniöläiselle äidille myönnettiin silloin viimeksi äitienpäivämital Äitienpäiväpidot siirtyivät Marjut Rahkola kertoo pyörittäneensä kotia, mutta kävi kodin ulkopuolella töissä muun muassa laitoshuoltajana, koulun keittiöllä ja vaate- tehtaalla. Hän toteaa lasten olleen heidän perheessään etusijalla. Erityisen hienoja hetkiä ovat Rahkolan mielestä olleet lasten syntymien lisäksi äitienpäivät ja kaikki muutkin Juhlaa surun keskellä Mitä sitä ei tekisi lapsensa MARI KALLIO PARKANO Lamminkoskelaisen Maija Konttisen äitienpäiväonnea varjostaa suru. Toukokuu vie ajatukset väistämättä vuoden takaisiin tapahtumiin. Maija ja Ilpo Konttisen naapurissa asuvan pojan Alvar-poika menehtyi silloin traagisesti. Mummu hoiti pojanpoikaansa pienestä pitäen tämän äidin ollessa navetalla. Poika kävi tervehtimässä isovanhempiaan vain tunti ennen kuolemaansa. – Alvar kävi meitä kuin hyvästelemässä. Hän on nyt tallessa taivaassa. Maija Konttinen toteaa tapahtuneen koetelleen. – Onneksi surua ei tarvitse yksin kantaa, vaan sen saa jakaa läheisten kanssa. Pullantuoksuinen maalaisäiti Maija Konttinen tuli Ylivieskasta emännäksi maatilalle Lamminkoskelle avioiduttuaan Ilpo Konttisen kanssa vuonna 1981. Pariskunnalla on 11 lasta ja 32 lastenlasta. Konttisten kuopus asuu vielä kotona. Suurin osa lapsista on muuttanut Parkanosta pois. Maatilalla on tehty sukupolvenvaihdos. Tilaa jatkaa yksi lapsista puolisonsa kanssa. Maija Konttinen kuvailee olevansa tavallinen pullantuoksuinen maalaisäiti. Avoimuutta ja asioista puhumista on pidetty perheessä erityisesti arvossaan. – Meillä on kaikkien lasten ja heidän perheiden kanssa todella lämpöiset välit. Maija Konttinen teki työuransa karjataloudessa. Lasten ollessa pieniä kaupungin kodinhoitajista oli suuri apu maatilan töiden ja lapsiperheen arjen yhteen sovittamisessa. – Kaupungin kodinhoitajat oikein soittivat, että saa- vatko tulla auttamaan. Tällaista apua pitäisi tarjota perheille vielä nykyäänkin, vaikka nyt tietysti on päiväkodit. Parasta äitinä on hänen mielestään ollut seurata lasten iloa. Herkimmät hetket ovat olleet, kun lapset ovat muuttaneet pois kotoa. Äitienpäivämitalia Maija Konttiselle ehdotti Lamminkosken kyläseura, joka keräsi perusteluja hakemukseen perheen lapsilta. – Lapset ovat laittaneet viestejä, että olet ansainnut mitalin. Kyllä tämän jokainen äiti ansaitsisi. ” Kyllä tämän jokainen äiti ansaitsisi.” MARI KALLIO KIHNIÖ Ratikyläläinen Kaija Kajuutti palkittiin erityisesti kehitysvammaisten lasten ja heidän perheidensä eteen tehdystä työstä. Kun Kaija ja Jorma Kajuutin toinen lapsi syntyi, vaistosi äiti, ettei kaikki ole kunnossa. – Vauvalla oli ongelmia syömisessä. Hän oli myös liian rauhallinen ja veltto. Lasta tutkittiin paljon, mutta meni pitkään ennen kuin selvisi, että lapsi sairastaa Prader-Willin syndroomaa, joka on hyvin harvinainen oireyhtymä. – Elämä oli kaaosta. Oli helpotus, kun syy oireisiin löytyi. Kaija Kajuutin mukaan oireyhtymää sairastavan käyttäytyminen on hyvin haastavaa. Ihminen on henkisesti lapsen tasolla. Aivojen rakenteellisen muutoksen vuoksi esimerkiksi kylläisyyden tunnetta ei synny lainkaan. – Moni voi painaa yli 200 kiloa. Hoitona on liikunta ja ruokavalio. Taisteleminen uuvuttaa Kaija Kajuutti kertoo perheen elämän pyörineen sairauden ympärillä. Äiti oli usein osastolla sairaalassa toisen lapsen kanssa, ja isä huolehti kotona toisesta lapsesta. Kajuutin mielestä erityisen uuvuttavaa oli, että asioiden vuoksi piti taistella. – Haluan, että tyttäremme saa samat asiat ja että hänet hyväksytään kuin muutkin. Raskainta oli ymmärtämättömyys ja tietämättömyys vammaisuudesta. Kajuutti luettelee useita epäkohtia, joita vammaiset ja heidän perheensä kohtaavat. Hänen kokemuksensa mukaan voidaan esimerkiksi olettaa vanhemman jäävän pois työstään hoitaakseen lastaan kesäajan. Kaija Kajuutti oli sunnuntaina vanhimman tyttärensä kanssa Helsingissä Säätytalolla äitienpäiväjuhlassa. Kajuutti kertoo, että tyttärellään on kaksi tytärtä, jotka ovat tuoneet hänen elämäänsä iloa ja valoa. Tällä hetkellä tytär asuu tuetusti Lehtimäen Opistolla. Kajuutin mielestä kaikilla ihmisillä on oikeus muuttaa omilleen ja elää omaa elämäänsä. Hän toteaa tyttären nauttivan monipuolisesta ohjelmasta, jota ei kotona olisi tarjolla. Kajuutti on ollut vuosikymmenet järjestämässä Alajärvellä Lehtimäen Opistolla kursseja kehitysvammaisille ja heidän perheilleen. Hän on ollut vaikuttamassa myös muun muassa Pirkanmaan sairaanhoitopiirin erityishuoltoneuvostossa ja Ikaalisten-Parkanon Kehitysvammaisten Tuki ry:n johtokun-

11 Keskiviikkona 17. toukokuuta 2023 ä palkittiin eella VR myy Parkanon rautatieaseman n lapsensa. HEIKKI PETTINEN PARKANO VR ei halua omistaa asemakiinteistöjä enää tulevaisuudessa. Yhtiö on päättänyt myydä kaikki omistamansa 25 matkustaja-asemaa lähivuosien aikana. Myyntilistalla on myös Parkanon rautatieasema. VR perustelee päätöstään asemarakennusten roolin muuttumisella, kun junaliput myydään verkossa. Odotustiloille ei ole entisenlaista tarvetta, kun oman junan saapumista voi seurata digitaalisista kanavista kännykällä. Ja matkustajaliikennettä avautuessa kilpailulle on luonnollista, ettei yksi operaattori omista asemia. Nytkin VR omistaa vain osan Suomen 64:stä matkustajaliikennettä palvelevasta asemarakennuksesta. Muita omistajia ovat Väylävirasto, Senaatti-kiinteistöt, yksityiset yritykset ja kunnat. VR kertoo neuvottelevansa 25 asemansa tulevaisuudesta ensisijaisesti kuntien kanssa. – Kaupungeilla ja kunnilla on monenlaisia tarpeita ja toiveita asema-alueiden palvelujen ja maankäytön ke- hittämiselle. Asemiemme siirtyminen niiden omistukseen helpottaisi liikkumisen palveluiden, matkaketjujen sekä yleisemminkin kaupunkirakenteen kehittämistä paikalliset tarpeet huomioiden, toteaa VR:n kiinteistöyksiköstä vastaava talousjohtaja Erkka Repo. Parkano ei ole kauhean kiinnostunut Kaupunginjohtaja Aki Viitasaari sanoo, ettei Parkanon kaupunki ole kauhean kiinnostunut asemakiinteistön ostamisesta. – Kaupungilla on kiinteistöjä ja niiden hoitokuluja jo nyt aivan riittävästi. Asema liittyy kuitenkin olennaisesti VR:n liiketoimintaan. Tietysti se on keskeinen tekijä myös asemanseudun kehittämisessä. Valtionyhtiön myyntiha- lut eivät tulleet yllätyksenä Viitasaarelle, sillä asia oli esillä VR:n kiinteistöyksikön johdon vierailulla Parkanossa pari viikkoa sitten. Hän katsoo, että VR:lle kysymys on kulujen karsimisesta. – Katsotaan nyt, minkälainen myyntitarjous sieltä aikanaan tulee. Täytyy olla hereillä tämän asian kanssa, Aki Viitasaari sanoo. Asemakiinteistöistä luopuminen ei muuta VR:n taloudellista asemaa, koska osinkopolitiikan mukaan kiinteistöjen nettomyyntituotot jaetaan valtio-omistajalle. Tarkempaa myyntiaikataulua ei vielä ole, mutta Helsingin ja Tampereen asemat eivät ole lähivuosina luovutettavien asemien joukossa. VR:n omistamat rautatieasemat Toijala, Helsinki, Hyvinkää, Hämeenlinna, Joensuu, Järvenpää, Kajaani, Kerava, Kolari, Kotka, Kouvola, Vartius, Kuopio, Kemijärvi, Lahti, Vainikkala, Mikkeli, Oulainen, Parkano, Pieksämäki, Riihimäki, Siilinjärvi, Tampere, Turku, Kupittaa, Tuusula Jokela, Varkaus ja Niirala. mieleensä tulee kuopuksen syntymän lisäksi Suomen maailmanmestaruus. Hän ei arvannut, että li. juhlat. – Nautin elämästäni. Toivottavasti voimme asua tässä pitkään, ja muisti pelaa. Työt kodin ulkopuolella ja työkaverit olivat Marjut Rahkolalle henkireikä. Nykyään hän toimii aktiivisesti lukuisissa yhdistyksissä, joista kysyttiin myös perusteluja hakemukseen. Marjut Rahkola viihtyy hellan ääressä, ja usein Rahkolat kutsuvat lapset perhei- neen syömään. Tänä vuonna Marjut ja Keijo Rahkola olivat äitienpäivänä Helsingissä, mutta suunnitelmissa on järjestää äitienpäiväpidot lasten perheille myöhemmin. a eteen? Parkanon rautatieasemakiinteistö koostuu asemarakennuksesta ja sen ympärillä olevasta noin 1 hehtaarin maa-alueesta, joka sisältää liityntäpysäköintialueet pääosin. Laituri- ja rataalue sekä alikulku eivät kuulu VR:lle. Karvia tarvitsee lisää lastenhoitajia MARI KALLIO KARVIA Karvian kunta palkkaa lisää lastenhoitajia. Kunnanhallitus antoi täyttöluvan kolmeen varhaiskasvatuksen lastenhoitajan tehtävään elokuusta alkaen. Varhaiskasvatuksen tar- ve on kasvanut yhtäjaksoisesti Karviassa viimeiset viisi vuotta. Erityisesti on kasvanut alle 3-vuotiaiden määrä, mikä on osaltaan lisännyt lisähoitajien tarvetta. Alle 3-vuotiaita lapsia saa varhaiskasvatuslain mukaan olla ryhmässä puolet vä- hemmän kuin sitä vanhempia. Karvia päätti tänä keväänä, että varhaiskasvatus on jatkossa perheille kokonaan maksutonta, mikä voi osaltaan tulevaisuudessa lisätä lasten määrää varhaiskasvatuksessa. Uusi maakuntajohtaja vierailee Karviassa nassa. Parkanon Lapinnevalta kotoisin olevalle Kaija Kajuutille tunnustusta anoivat hänen vanhin tyttärensä Elina Kortesmaa ja puoliso Jorma Kajuutti. – Olin yllättynyt. Ajattelin, että olenkohan ihan oikea ihminen saamaan palkintoa. En ajatellut, että tästä voisi palkita. Tämähän on meidän elämää. MARI KALLIO KARVIA Satakunnan uusi maakuntajohtaja Kristiina Salonen on tulossa vierailulle Karviaan. Käynti on sovittu järjestettäväksi 7. elokuuta. Kristiina Salonen aloitti vs. maakuntajohtajana huh- tikuun alussa. Maakuntajohtaja Asko Aro-Heinilä jää virasta eläkkeelle heinäkuun lopussa.

12 Keskiviikkona 17. toukokuuta 2023 JTF-tukea ei ole korvamerkitty turveyrityksille Arto Papunen HEIKKI PETTINEN YLÄ-SATAKUNTA Turvetuotannon alasajosta johtuvia liiketoiminnan ja työpaikkojen menetyksiä pyritään lievittämään niin sanotulla JTF-rahoituksella (Just Transition Fund). Suomeksi puhutaan oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta. Tukien ensimmäinen haku avautui huhtikuun lopulla. Se jatkuu Pirkanmaalla toukokuun loppuun ja Satakunnassa 9. kesäkuuta saakka. Rahaa on jaossa neljän vuoden aikana Satakunnassa 7 miljoonaa ja Pirkanmaalla 4 miljoonaa euroa. Pirkanmaalla JTF-rahoituksen piirissä on vain 4 kuntaa: Parkano, Kihniö, Virrat ja Punkalaidun. Satakunnassa mukana on koko maakunta, mutta turvetuotannon painopiste on raskaasti Karviassa ja Kankaanpäässä. Rahan kohdentaminen on nostanut arvostelua jo ennen kuin euroakaan on jaettu. Karvian kunnanvaltuustossa Tomi Ylilammi moitti tuen sääntöjä, joiden vuoksi vain murto-osa rahasta on menossa niille, jotka turpeen alasajosta kärsivät eli turveyrittäjille. – Suurin osa rahoista menee yhteisöille ja opetukseen, Ylilammi tulkitsi. Yleistä alue- ja rakennetukea Yritysasiantuntija Jani Virolainen Keski-Suomen elykeskuksesta toteaa, että JTF on alue- ja rakennepolitiikan rahasto, jonka tavoitteena on helpottaa ja hallita aluetaloudellisia ja sosiaalisia vaikutuksia, joita päästövähennysten toteuttaminen aiheuttaa. Kun tarkoitus on lieventää esimerkiksi työpaikkojen menetyksien seurauksia, ei kaikkien avustettavien hankkeiden ei tarvitse liittyä suoraan turvetuotannosta luopumiseen. – Rahoituksella voidaan tukea myös muita kuin turvealan yrityksiä. Rahoituk- Turvetta kerättiin Latosuolla heinäkuussa 2019. sen tarkoituksena on tukea aluetalouden uusiutumista ja monipuolistumista, Virolainen kertoo. Oikeudenmukaista siirtymää tuetaan pk-yritystoimintaa uudistamalla, tukemalla uusien yritysten perustamista sekä tukemalla elinkeinolähtöistä innovaatiotoimintaa. Avustusta voi saada sekä yrityksen kehittämiseen että investointeihin. – Kehittämisavustusta voidaan myöntää pk-yrityksille, joilla on kannattavan toiminnan edellytykset ja riittävästi omia resursseja kilpailukykyä parantaviin kehittämistoimiin. Kansainvälistymistä, kasvua ja sopeutumista Avustusta voi saada hankkeisiin, joilla arvioidaan olevan merkittävä vaikutus yrityksen kasvuun tai kansainvälistymiseen, innovaatiotoimintaan ja osaamisen vahvistamiseen tai digitalisaation edistämiseen. Myöntämisperusteita ovat myös tuottavuuden parantaminen, yrityksen hiilineutraalisuuden edistämiseen tai energia- tai materiaalitehokkuuden parantamiseen, mutta myös ilmastonmuutokseen sopeutumiseen. Oikeudenmukaista siirtymää tuetaan pk-yritystoimintaa uudistamalla, tuke- malla uusien yritysten perustamista sekä tukemalla elinkeinolähtöistä innovaatiotoimintaa elinkeinomahdollisuuksien ja uusien työpaikkojen sekä työllisyysmahdollisuuksien lisäämiseksi. Kehittämisavustusta voidaan myöntää pk-yrityksille, joilla on kannattavan toiminnan edellytykset ja riittävästi myös omia resursseja kilpailukykynsä parantamiseen. Rahoitettavien hankkeiden tulee toteuttaa maakunnan siirtymäsuunnitelmaa. Pirkanmaan suunnitelmaan on kirjattu muun muassa, että merkittävin päästövähennys saadaan tukemalla siirtymää turpeesta muihin elinkeinoihin ja uusiutuviin energialähteisiin. Turvesoiden ennallistaminen taas vaikuttaa päästötaseeseen vain vähän. Turve sinänsä ei kokonaan ole pois laskuista, sillä suunnitelman mukaan turpeen uusia, korkeamman jalostusasteen käyttömuotoja voidaan kehittää, kunhan tämä ei hidasta päästötavoitteiden saavuttamista. Turpeesta luopumista edistää uusien kuivike- ja kasvualustamateriaalien kehitys. Turpeesta 15 miljoonan liikevaihto Pirkanmaan oikeudenmukaisen siirtymän suunnitel- man mukaan Luoteis-Pirkanmaalla kaikista työllisistä 2 prosenttia työskentelee turvealalla. Se on suurin seutukuntakohtainen luku koko maassa. On myös laskettu, että Parkanossa ja Kihniössä Neovalle ja muille alan toimijoille työtä tekevien yritysten liikevaihto pelkästään turpeen osalta on ollut noin 15 miljoonaa euroa vuodessa. Rahaa arvioidaan jääneen lähialueelle 8 euroa jokaisesta tuotetusta turvekuutiosta, kun kaikki maanvuokrista infraan ja korjaamopalveluihin lasketaan mukaan. Poikamiesklubi sai osan pitkospuu-urakasta Pyhäniemen, Aitonevan ja Käskyvuoren välinen maastoliikuntareitti rakennetaan tänä kesänä. JUKKA HUIKKO KIHNIÖ Aitonevan ja Käskyvuoren välille rakennettavan maastoliikuntareitin pitkospuuosuuksien rakentaminen jaetaan kahden eri toimijan välillä. Tähän ratkaisuun päätyi Kihniön tekninen lautakunta, kun se 3. toukokuuta jakoi kyseiset urakat. Urakat pitävät sisällään pitkospuiden asennustyöt, ja ne tehdään kesän 2023 aikana. Kihniön Poikamiesklubi ry rakentaa Valkiaisnevalle noin 950 metrin pitkokset. Hintaa kertyy 13,60 euroa juoksumetrille. Kotipaikaltaan Noormarkkuun merkattu West Nature Oy vastaa kahdesta muusta osuudesta. Iso Keisarijärvelle tarvitaan pitkoksia noin 700 juoksumetrille ja Myllynkivisaloon 500 juoksumetrille. Hinnaksi tulee 30,00 euroa juoksumetriä kohden. Viimeksi mainittu yritys tarjosi kaikkia kolmea kohdetta tarjouskilpailussa. Poikamiesklubi tarjosi vain Valkiaisnevan osuutta. Muita osallistujia tarjouskilvassa ei ollut. Kaikkiaan hankkeeseen on varattu 54 600 euroa. Reitti kulkee Pyhäniemestä Aitonevan kautta Käskyvuoreen ja sieltä takaisin Pyhäniemeen. Uusi, nyt rakennettava Pyhäniemen, Aitonevan ja Käskyvuoren väli toteutetaan pääosin jo olemassa oleville moottorikelkkareiteille. Pitkospuuosuudet rakennetaan reitin pahimpiin kohtiin. Talvella reitillä saa liikkua vain moottorikelkalla, muulloin pääasiallisia liikkumistapoja ovat pyöräily ja kävely. Kihniön uudelle maastoliikuntareitille rakennetaan pitkospuuosuuksia kaikkiaan kolmelle eri osuudelle. Kuva pitkospolusta Seitsemisessä. Jussi Rantala

13 Keskiviikkona 17. toukokuuta 2023 VIIKON LUONTOÄÄNI TULOSPÖRSSI Peltojen suruisa sirkku sukupuuton partaalla Peltosirkku on lähes sukupuuton partaalle taantunut eteläinen varpuslintulaji, jonka reviiri löytyy hennon ja vähän surumielisen laulun, sävelkorkeudeltaan laskevan laulun perusteella. Laulavat koiraat esiintyvät usein löyhissä ryhmissä, mutta mikään puhdasverinen yhdyskuntalintu peltosirkku ei ole. Viime keväänä käynnistynyt neljäs lintuatlastutkimus ja sen edeltäjät antavat tietoja peltosirkun kohtaloista. Viime vuosina peltosirkun reviireitä ei ole ollut Ylä-Satakunnassa, mutta Karviassa laji on laulanut parissa paikassa vielä 2010–2020. Peltosirkku on paahteisen viljely-ympäristön lin- Keskiviikko tu. Se vaatii asuinpaikaltaan pelto-aukean avaruutta ja kevätkauden mullospeltoja, joiden keskeltä löytyy kesantoja, puu- ja kiviryhmiä sekä ojanvarsia. Nykyaikainen tuotantotapa salaojineen ja tehoviljeltyine peltoineen on yhtenä syynä peltosirkkujen katoamiseen. Peltosirkku on lisääntymiskaudellaan hyönteissyöjä, joten torjunta-aineet aiheuttavat puutetta ravinnosta. Maatalousympäristön köyhtyminen ei ole peltosirkun romahduksen ainoa syy, mutta Suomessa ensisijainen. Muuttomatkoillaan Afrikkaan peltosirkku altistuu monenlaisille vaaroille. Peltosirkkuja pidetään edelleen Ranskassa suurena herkku- Torstai +12 Aino Uski Peltosirkku viihtyy tasaisella pellolla, mutta tarvitsee laulupaikakseen kiven, ladonharjan ja puunlatvan. na, ja yhä jatkuva metsästys on esimerkki EU-lainsäädännön tehottomuudesta. Metsästys on liian helppo selitys peltosirkun katoon. Lajin elinolosuhteet ovat heikentyneet Suomes- Perjantai +8 +8 +11 +12 +7 7 Ruokaa saa myös take away -annoksina +17 5 PERJANTAI Pizza-perjantai l, g Kassler & bbq-kastike l, g R I S T I S A N AT E H TÄVÄ Sunnuntai Maanantai +21 +20 TORSTAI Annoksia listalta Avoinna klo 12–20 Puh. 040 822 8237 Parkanontie 2 www.mantypirtti.fi Markku Paakkinen +20 +17 1 300 m T9: 1. Julia Laakso 6.04, 2. Moona Rasku 7.39, 3. Aleksandra Sirviö 7.47, 4. Ella Koski 7.48. P9: 1. Toivo Lielahti 5.45. 1 550 m P11: 1. Vilperi Koskela 8.24. 2 200 m N: 1. Päivi Silomäki 9.16. 3 100 m M45: 1. Kimmo Kyösti 15.02. sa, mutta myös talvehtimisalueilla, joilla kuivuus koettelee muuttolintuja. Lauantai +17 Parkanon Urheilijoiden katujuoksut 9.5. 650 m T5: 1. Venla Koski 4.45 P5: 1. Elias Ylirautalahti 4.22, 2. Aatos Mäntylä 6.20, 3. Emil Mäntylä 6.24. P6: 1. Jersperi Koskela 3.27. T7: 1. Linnea Yli-Kärkelä 3.12, 2. Elviira Mäntylä 3.33. T8: 1. Anni Lielahti 2.49. P8: 1. Frans Kuusijoensuu 2.43, 2. Juho Laakso 2.56, 3. Mikael Ylirautalahti 3.15, 4. Leo Mäntylä 3.38. +23 +21 +19 2 LAUANTAI Naudan ulkofilee & maustevoi l, g Sei & smetanakastike l, g Silakkapihvit & kermaviilikastiketta l, g Mummon marjapiirakka l, g Tiistai +23 +24 +21 2 +23 +23 +23 2 3 SUNNUNTAI Annoksia listalta Avoinna klo 12–20 TIISTAI Pariloitua possua & choron kastike l, g Roskaruoka-buffet l MAANANTAI Kaalilaatikko l, g Bbq-kanaa l, g KESKIVIIKKO Paneroitua possua & pippurikastike l, g Kanaa & bearnaisekastike l, g 4 AUKIOLOT ma–la 8–20 su 12–20 Tervetuloa! V O I T TA J AT Ristikon 16 oikein ratkaisseiden kesken arvotut palkinnot voittivat Tarja Pentti Jämijärveltä, Anne-Maria Ahola Kyröskoskelta ja Pirjo Karmakka Hämeenkyröstä. R16 RISTIKKO 20 Palauta ristikko 6.6.2023 mennessä osoitteeseen: Ylä-Satakunta, Parkanontie 45, 39700 PARKANO. Yhteystiedot mukaan. Arvomme palkintoja. NIMI: OSOITE: PUHELIN:

B-osa MUISTILEHTIÖN REUNASTA Ke 17.5. Maila, Maisa, Mailis Rebekka, Mailis To 18.5. Helatorstai Erkki, Eero, Eerika, Eerik, Erkka, Eerikki Pe 19.5. Emma, Emilia, Milla, Emmi, Milja, Mila, Milka, Amalia La 20.5. Lilja, Karoliina, Lilli, Lila  Yletön elämä olisi kurjaa Olisiko liioiteltua sanoa, etten voi kuvitella elämää ilman Yleisradiota? Ainakaan en ole sitä koskaan kokeillut. Voi siis johtua yli 60 vuoden mittaisesta aivopesusta, että huolestun, kun puhutaan Ylen sisältöjen rajoittamisesta ja rahoituksen leikkaamisesta. Minäkään en tykkää kaikista ohjelmista, minkä vuoksi television katselu on jäänyt viime vuosina vähiin. Esimerkiksi Suomi Love ylitti imelyydellään sietokykyni, mutta ymmärtääkseni se oli monille hyvinkin tärkeä. Urheilua saatan satunnaisesti jäädä katsomaan, mutta harvaa ohjelmaa asetun varta vasten katsomaan. MOT:n saatan etsiä jopa Areenasta, mutta siinäkin tulee välillä täysosumia, välillä huteja. Enemmän olen riippuvainen radiosta. Aamu alkaa Aamuhartaudella. Ei siksi, että olisin mitenkään uskonnollinen, vaan siksi, että se tulee Yle ykköseltä, kun avaan radion. Välillä on tosi hyviä puhujia. En varsinkaan aamusta jaksa mitään väkisin hauskaa läpändeerosta. Sen sijaan Jari Ehrnroothin Ykköskolumni saa adrenaliinin virtaamaan. Sama kanava on auki yleensä siihen asti, kun Jari Rantschukoff esittelee Yöklassisen musiikkivalinnat kello 22.15. Poikkeuksen muodostaa talviurheilukaudella Yle Puheen Jääkiekkokierros, joka sopii hyvin ruuanlaiton taustalle. Keskiviikkoisin yritän muistaa poiketa Radio Suomen puolelle Pyöreän pöydän keskustelun äärelle, mutta läheskään aina en muista. Ärsyttävää tuollainen ohjelmien ripottelu eri kanaville. ” Jääkiekkokierros sopii hyvin ruuanlaiton taustalle.” ppp Vaikka laskisi mukaan Areenan ja Ylen netin, niin minulle oikein riittävät Yle-palvelut saisi paljon halvemmalla kuin sillä 557 miljoonalla eurolla, jonka Yle viime vuonna sai ja kulutti. Mutta kun Yle ei ole vain minua varten, vaan myös niitä 600 000:tta, jotka ovat kuunnelleet ne paljon puhutut Pillupäiväkirjat. Aika usein muuten korkeita kierroksia ottava ”mediakritiikki” on sitä, että jotakin ohjelmaa ei olisi pitänyt tehdä ja julkaista. Harvoin valitetaan, että juttu tai ohjelma on tehty huonosti tai kyseenalaisesta näkökulmasta. Itse asiassa parasta julkista palvelua ovat sellaiset ohjelmat, joita ei osaa odottaa ja jotka yllättävät. Sellaiset, joita ei voinut kuvitellakaan ennen kuin ne näkee ja kuulee. Jos Yleisradio toteuttaisi vain minun toiveitani, niin tylsäksihän se kävisi. Miksi kuuntelisin Lauantain toivotut levyt aina Ehtookellojen perään, jos kaikki levyt olisivat itse toivomiani. ppp Itse koen saavani 163 euron Yle-verolle täyden vastineen ja paljon enemmänkin. Mutta kuten Riikka Purra totesi, kulttuuri on luksusta ja kuuluu siksi ensisijaisesti maksukykyisille. Ylen budjettia leikataan, jos parlamentaarisesti niin päätetään. Toivottavasti uutis- ja ajankohtaistoimitukset saavat kuitenkin jatkaa, sillä niitä ei parane jättää yksin markkinoiden varaan. Radion sinfoniaorkesteri olisi liipaisimella, samoin kallis draamatuotanto. Mutta onhan hyllyssä Metsoloita, Karppeja, Ivaloa ja Sorjosia uusittavaksi. Euroviisuista ei ehkä parane jäädä pois, mutta edustajan valinnan voisi hoitaa ilman UMK-ruljanssia. Saavutetuista eduista pitää joskus luopua. Heikki Pettinen Irja Leppänen ja Marja Ala-Rämi kokosivat kirjanurkkauksen Rauni Virtasen kotikirjastosta. Teokset ovat esillä teemoittain. Osa kirjoista on vielä laatikoissa. Iso osa Rauni Virtasen kotikirjastoa tallessa mummujen tuvalla Rauni Virtasen kotikirjaston aineiston oheen Marja AlaRämi kokosi tauluksi otteita hänen elämästään. Talletettuna on muun muassa Virtasen 16-vuotiaana kirjoittama teksti aiheesta ”Nuoriso ja aikuiset”. MAARIT LEHTO-ALATALO KARVIA Marja ”Marra” Ala-Rämi on pienestä pitäen rakastanut kirjoja. Hänen sydämensä hypähti ylimääräisen lyönnin, kun hän Karvian kierrätyskeskuksessa tajusi, että hänen selailemansa teokset ovat peräisin kulttuuripersoona Rauni Virtasen kirjahyllyistä. – Tutkin kirjoja ja totesin, etteivät ne ole peräisin ihan tavallisesta kodista. Tajusin, että kyseiset kirjat ovat osa Rauni Virtasen kotikirjastoa, ja halusin, että teokset on saatava yhteen paikkaan, Marra Ala-Rämi kertoo. Ala-Rämi tiesi, että Virtanen oli joutunut luopumaan kotikirjastostaan, kun ei enää pystynyt asumaan kotonaan. Omaan kotiinsa Ala-Rämi ei voinut teoksia ottaa, sillä siellä on kirjoja ylenmäärin. Hän pirautti ystävälleen Irja Leppäselle, josko he tekisivät yhteisen investoinnin. Sijoituspaikkana olisi Leppäsen pihapiirin tilava monitoimirakennus Ämmälänkylässä. – Irja oli heti samaa mieltä, että kokoamme oman ”kirjaston” ja kunnioitamme tällä tavoin Rauni Virtasen elämäntyötä. Soitin myös Rauni Virtaselle ja kerroin, että aiomme koota tällaisen kirjanurkkauksen, Marra Ala- Rämi kertoo. Kirjakokoelmassa on satoja niteitä. Kyseessä ei ole Virtasen kotikirjasto kokonaisuudessaan, sillä joukosta puuttuu esimerkiksi hänen itse kirjoittamansa kirjat. Kierrätyskeskuksesta löytyneiden kirjojen joukossa oli vain Virtasen historiikki Ylä-Satakunta 80 vuotta – tekijöidensä näköinen. Osa kirjoista on vielä laatikoissa Kotikirjaston siirtämisessä uudelle paikalle oli varsin iso työsarka. Osa kirjoista on vielä laatikoissa. Ala-Rämi ja Leppänen tekivät investoinnin yhdessä ”mummujen tupaan”, joka on pari kertaa vuodessa avoinna muutaman päivän kerrallaan. Mummun tuvalla on kirppis sekä kaksikon tekemiä kädentaitojen tuotoksia lukemattomista eri materiaaleista. Myös Virtasen kotikirjastosta peräisin olevat kirjat ovat myynnissä. – Tosin yhtään ei haittaa, vaikka kirjat pysyisivät meillä. Harrastamme kumpikin lukemista. Lisäksi kirjat ovat kauniita katsella ja niitä on mukava koskea. Joukossa on harvinaisuuksia, ja vanhin aineisto on 1800-luvulta. Kotikirjasto on esillä teemoittain; runot, klassikot, kotiseutukirjat, omaelämäkerrat, vieraat kielet, näytelmät, historia, musiikki, maantiede sekä ruotsin- ja vironkieliset teokset. Muun muassa, sillä teemoja on runsaasti. Joukossa on myös kirjasarjoja. Ala-Rämi kokosi kirjanurkkaukseen muutamia valokuvia Rauni Virtasesta menneiltä vuosikymmeniltä sekä hänen 16-vuotiaana kirjoittamansa tekstin Nuoriso ja aikuiset. Rauni Virtasen kirjanurkkaus ja mummujen tupa on avoinna 18.–21. toukokuuta.

Su 21.5. Kaatuneitten muistopäivä Konsta, Kosti, Konstantin Ma 22.5. Hemmo, Hemminki Ti 23.5. Lyyli, Lyydia VIHOVIIMEISET UUTISET MENOT Aluevaltuustolle istuntopäiviä periferiaan Parkano Anne Salminen Kuten me kaikki Euroopan Unionin nöyrät hallintoalamaiset tiedämme, niin Euroopan parlamentti pitää Ranskan Strasbourgissa vuosittain 12 istuntoviikkoa. Tämä tarkoittaa, että niin parlamentaarikot kuin merkittävä osa heitä palvelevasta rälssistä ynnä muusta hallintoväestä matkaa tuolloin Ranskaan Belgian Brysselistä. Mitä isommat edellä, sitä pienemmät perässä! Myös uudella hyvinvointialueella tulisi harkita vakavasti aluevaltuuston istuntoviikkojen hajasijoittamista Tampereelta periferiaan, siis sinne minne Nyssellä tai ratikalla ei pääse. Politiikan toimituksemme esittää, että joka toinen valtuuston kokous voitaisiin järjestää muualla kuin Tampereella. Istuntoviikkoa pitäisi muokata siten, että samaan Parkanolainen aluevaltuutettu Klaus ”Klasu” Myllymäki (kesk) voisi esitellä Parkanon kaunista luontoa kollegoille, mikäli aluevaltuusto hajauttaisi istuntopäiviään. yhteyteen ympättäisiin joukko iltakouluja, hallitusta ja jaostoja. Lisäksi isäntäkuntien karvalakkilähetystöt sekä pakolliset yrityskierrokset ynnä muut ainutlaatuista luontoa esittelevät turneet voisivat kuulua ohjelmaan. Jokaiselle päivälle siis ohjelmaa yllin kyllin! Järjestely olisi tietysti täyttä hulluutta, byrokraattista sekä rahan ja ajan tuhlausta. Näillä samoilla sanoilla on kritisoitu myös EU:n järjestelyä kahden kokouspaikkakunnan välillä. Järjestely saattaisi kuitenkin avata Tampereelle painottuvan päättäjäkunnan näkemystä siitä, että Pirkanmaata on muuallakin kuin Tampereen ympäristössä. Ehkä se kertoisi myös siitä, millaista on matkustaa palveluiden perässä periferiasta Tampereelle. Jukka Huikko 17.5. Kevätlaulajaiset kirkossa klo 18. 17.5. Hakkuutyönäytös Rännärin terminaalilla Järvisuomentie 90 klo 12–18. 18.5. Helatorstain sanajumalanpalvelus kirkossa klo 10. 23.5. Verenluovutus seurakuntakeskuksessa klo 14–18. 24.5. Kuntakumppanuuspyöräily Parkano– Kihniö. Yhteislähtö jäähallilta klo 16.45, kirjausaika Harjulan lavalla klo 17–19. Karvia 18.5. Helatorstain sanajumalanpalvelus kirkossa klo 10. 18.5. Maa- ja kotitalousnaisten pyöräilyhaaste Teemu Kuuselan ja Suvi Vähäniemen pihaan Urhonperäntie 368 klo 10–14. 18.5. Kylvöjen siunaus kirkonkylän pellon laidassa klo 13. 18.–21.5. Mummujen toukotupa Ämmäläntie 450 klo 11–18. 21.5. Uushenkisyyden ilmiöt seurakuntasalissa klo 15. 24.5. Juhlatalo Kahvimyllyn pyöräilyhaaste Saran entiselle koululle klo 18–20. Kihniö 18.5. Perhejumalanpalvelus ja kouluun 1. luokalle lähtevien siunaus klo 16. 24.5. Kuntakumppanuuspyöräily Kihniö– Parkano Harjulan lavalle, kirjausaika klo 17–19. Elokuvat Elokuvateatteri Sirius, Parkano: Fast & Furious X 17.5.–18.5. klo 19, 20.–21.5. klo 19, 23.5. klo 19. VIIKON LISTA Kesätapahtumia muualla Suomessa Joutsan Joutopäivät 1.–2.7.2023 Pettilä Grand Prix, polkuformula-ajojen SMkisa, Savitaipale 15.7.2023 Sanan Suvipäivät Jyväskylä 16.–18.6.2023 Sodankylän 38. elokuvajuhlat 14.–18.6.2023 Y-S 17.5.1973 Musiikkiopistoa perustamaan IHMISET LUOTTAVAT SÄHKÖÖN KAIKESSA! KUN TULEE SÄHKÖKATKO, NIIN HE OVAT HUKASSA. MINÄ EN TARVITSE MITÄÄN MUUTA OLLAKSENI TYYTYVÄINEN KUIN LÄMPÖPEITTONI! EEEEIIIIII 62 Parkanossa suunnitellaan musiikkiopiston perustamista. Asiaa on viemässä eteenpäin kansansivistyslautakunnan asettama musiikkijaosto. Kauppalanhallitus suosittaa, että perustettaisiin Parkanon Musiikkiopiston Kannatusyhdistys ry., johon kauppala liittyisi jäseneksi. Toivotaan seurakunnan mukaantuloa. Musiikkiopiston perustamisen kannalta on ensiarvoisen tärkeätä saada luetteloitua ne henkilöt, jotka haluaisivat opiskella musiikkiopistossa. Musiikkiopiston perustamista valmisteleva toimikunta pyytää tulevia opiskelijoita suorittamaan ennakkoilmoittautumisen toisaalla lehdessä julkaistua kaavaketta käyttäen. Tämän lisäksi kerätään ennakkoilmoittautumisia koululaisten välityksellä jaettavien kaavakkeiden välityksellä. Kun ennakkoilmoittautumiskaavakkeet on koottu, nähdään odotettavissa oleva oppilasmäärä opetusaloineen.

16 Keskiviikkona 17. toukokuuta 2023 Lukijalta Osoite: Mielipidesivu, Ylä-Satakunta, Parkanontie 45 39700 Parkano Sähköposti: toimittajat@ylasatakunta.fi Näpyt: 044 7044 600 (vain tekstiviestit, WhatsApp, Signal ja Telegram) Puhelinvaihde: 029 1706 680 Toimitussihteeri: 029 1706 690 Sosiaalinen media ja markkinointi: Tehokas työkalu kaupungin tiedottamisessa ja brändissä Sosiaalinen media on vallannut maailman myrskyn lailla viime vuosina, ja sen vaikutusvalta kasvaa päivä päivältä. Yhä useammat kaupungit ovat alkaneet hyödyntää sosiaalisen median voimaa tiedottaessaan asukkailleen ja vierailijoilleen tapahtumista, uutisista ja palveluista. Sosiaalinen media on osoittautunut erinomaiseksi markkinointikanavaksi, jolla kaupungit voivat saavuttaa laajan yleisön ja luoda positiivista brändi-imagoa. Perinteiset tiedotusvälineet ovat edelleen tärkeitä tiedotuskanavia, mutta niiden vaikutus on vähentynyt merkittävästi sosiaalisen median rinnalla, ainakin isommilla paikkakunnilla. Sosiaalisessa mediassa kaupungilla on mahdollisuus tavoittaa suuri määrä ihmisiä nopeasti ja tehokkaasti. Yksi sosiaalisen median suurimmista eduista kaupungin tiedottamisessa on sen reaaliaikaisuus. Parkanon kaupunki voi välittää tärkeää tietoa välittömästi ja päivittää sitä tarpeen mukaan. Tämä on erityisen tär- keää hätätilanteissa, kuten luonnonkatastrofien tai muiden kiireellisten tapahtumien sattuessa. Sosiaalisen median avulla kaupunki voi tarjota asukkailleen nopeasti ohjeita ja turvallisuustietoa, mikä voi auttaa vähentämään paniikkia ja edistämään tehokasta toimintaa. Parkanon kaupunki on myös muillakin tavoin varautunut ja huolehtinut informaatiosta hädän sattuessa, muun muassa massatekstiviestien lähettämiseen tarkoitetulla palvelulla. Lisäksi sosiaalinen media tarjoaa kaupungille mahdollisuuden kohdistaa viestintä tarkasti halutulle yleisölle. Erilaisten algoritmien ja mainoskampanjoiden avulla kaupunki voi varmistaa, että tieto tavoittaa ne, jotka todennäköisimmin hyötyvät siitä. Esimerkiksi kaupungin tapahtumista kiinnostuneet saavat tietoa tapahtumistaan suoraan uutisvirtaansa. Tämä tekee tiedottamisesta tehokasta ja vähentää hukkakulutusta mainontaan. Sosiaalinen media tarjoaa myös kaupungille mahdol- lisuuden rakentaa vahvaa brändiä ja positiivista imagoa kaupunkinsa ympärille. Kaupungin brändi on tärkeä kilpailutekijä matkailun, yritysten sijoittumisen ja asukkaiden houkuttelemisen kannalta. Sosiaalinen media antaa kaupungille mahdollisuuden jakaa kauniita kuvia, kiinnostavia tarinoita ja positiivisia kokemuksia, jotka herättävät mielenkiintoa ja houkuttelevat ihmisiä tutustumaan kaupunkiin. Parkanon kaupunki uudistaa parhaillaan brändiänsä ja sen seurauksena vanhentuneet kotisivut tulevat saamaan uuden ilmeen. Sosiaalisen median avulla kaupunki voi myös saada reaaliaikaista palautetta ja vuorovaikutusta asukkailtaan. Tämä antaa kaupungille arvokasta tietoa siitä, mitä ihmiset ajattelevat kaupungin palveluista, tapahtumista ja päätöksistä. Asukkaiden mielipiteiden kuunteleminen ja niihin reagoiminen vahvistavat asukkaiden luottamusta kaupungin toimintaan ja osoittavat, että Parkano välittää heidän tar- Mielipidekirjoitukset julkaistaan kirjoittajan nimellä. Nimimerkillä voi esiintyä vain erityisen painavista syistä ja toimituksen harkinnan mukaan. LUKIJAN KUVAT Tarja Mäkinen peistaan. On tärkeää määrittää selkeät tavoitteet ja kohderyhmät sekä valita oikeat kanavat ja viestintätavat. Lisäksi kaupungin on huomioitava sosiaalisen median käytön eettiset ja tietosuojaan liittyvät näkökohdat. Parkanon kaupunki on jo tovin luottanut ja kilpailuttanut tämän asian ammattilaiselle. Kaiken kaikkiaan sosiaalinen media tarjoaa kaupungeille tehokkaan ja kustannustehokkaan tavan tiedottaa asukkailleen ja markkinoida kaupunkiaan laajemmalle yleisölle. Sosiaalisen median käyttö kaupungin tiedottamisessa ja markkinoinnissa ei kuitenkaan korvaa perinteisiä tiedotusvälineitä, vaan täydentää niitä. On tärkeää käyttää monikanavaista lähestymistapaa ja hyödyntää eri viestintäkanavia parhaan mahdollisen tuloksen saavuttamiseksi. Joutsenet Aitonevalla. Terttu Lautamäki Klaus Myllymäki Parkanon kaupunginhallituksen puheenjohtaja Laulurastas laulaa kuuluvasti aamu- ja iltahämärissä korkealla puun latvassa. VERKKOSIVUN KYSYMYS NÄPYT Voisitko työskennellä eläkkeellä? n Aikoinaan Sipilä lupasi 200 000 biotyöpaikkaa, Orpo lupaa nyt 100 000 uutta työpaikkaa. On sentään lupaukset puolittuneet. Kyllä, voimieni mukaan Jos verotus olisi keveämpi En päivääkään Kun olisikin töitä 0 10 20 30 40 50 Vastauksia 138 Nyt kysymme: Voittaako Leijonat MM-kultaa ilman Toni Rajalaa? C M Y CM MY CY CMY K Perustettu 1933. Ilmestyy keskiviikkoisin, verkossa ylasatakunta.fi 24/7. Uutismedian Liiton jäsen. Kokonaistavoittavuus 11.000 (KMT 2022). Paino: Sanoma Manu Oy, Tampere Kustantaja: Ylä-Satakunnan Sanomalehti Oy Toimitusjohtaja-päätoimittaja: Jukka Huikko ASIAKASPALVELU Puhelin- ja sähköpostipalvelu 029 1706 680 (0,0835 €/puh + 0,1488 €/min) asiakaspalvelu@ylasatakunta.fi Avoinna ma-ke 9-15, to-pe 9-12. Asiointipiste Parkanontie 45, 39700 Parkano: avoinna ma-ke 9-12 ja 13-15, muina aikoina sop. mukaan. Laskujen maksamisen asiat Verkossa: ropo-online.fi. Mikäli laskussa on virhe, yhteys Ylä-Satakunnan asiakaspalveluun. Asioi verkossa Useimmat asiat (tilaukset, osoitteenmuutokset, omatoimi-ilmoitukset sekä myynnin yhteydenottopyynnöt) voit hoitaa verkkopalvelussa Ylasatakunta.fi -> Asioi verkossa. MEDIAMYYNTI JA ILMOITUKSET Painetun lehden ilmoitusvaraukset ja omatoimikanavan ilmoitukset ma klo 12 mennessä. Vedostettavat ilmoitukset pe klo 12 mennessä. Ilmoitusvaraukset, mediamyynti Riitta Alamettälä 029 1706 682 asiakaspalvelu@ylasatakunta.fi Asiakkuuspäällikkö-tuottaja Marko Huhta 029 1706 683 marko.huhta@ylasatakunta.fi JAKELUPÄIVYSTYS Mikäli jakelussa on häiriöitä tai lehti puuttuu, ota ensisijaisesti yhteyttä jakeluyhtiöön (Posti). Osoitteellinen jakelu Ma-pe 8-16 puh. 0100 5445 (pvm/mpm) tai Postin lomakkeilla verkossa posti.fi. Mikäli lehti ei tule perille levikkialueella perjantaihin ja muualla maanantaihin mennessä, pyydä tai nouda lehti Ylä-Satakunnan asiakaspalvelusta. Varhaisjakelu Ma-pe 6-16 ja la-su 6-12 puh. 0204 515 523 (pvm/mpm) tai OmaPosti-sovellus. Parkanon, Karvian ja Kihniön taajamat. Puuttuvan lehden saat seuraavan päivän jakelussa, jos ilmoitus tehty klo 16 mennessä. TOIMITUS Sähköposti: toimittajat@ylasatakunta.fi Verkossa: Ylasatakunta.fi -> Asioi verkossa Päätoimittaja Jukka Huikko 029 1706 681 Toimitussihteeri Heikki Pettinen 029 1706 690 Toimittajat Niina Kivioja 029 1706 691 Mari Kallio 029 1706 692 Maarit Lehto-Alatalo 029 1706 693 Näpyt ja WhatsApp 044 7044 600 etunimi.sukunimi@ylasatakunta.fi YS DIGI -KÄYTTÖEHDOT Ylä-Satakunta julkaisee uutisia 24/7 verkkopalvelussaan Ylasatakunta.fi. Uusin näköislehti on luettavissa ilmestymispäivästä alkaen. Kuluttajatilaajat: YS Kotiin + Digi -tilauksiin sisältyy painettu lehti ja verkkopalvelu. YS Digi -tilaukseen pelkkä verkkopalvelu. Tilaajatunnus on käytettävissä samassa taloudessa asuvien perheenjäsenten kesken. Älä luovuta tunnusta ulkopuolisille. Yhteisötilaajat: YS Yhteisö -tilaukseen sisältyy painettu lehti jaettuna haluttuun osoitteeseen. YS Yhteisö Digi -tilauksiin sisältyy verkkopalvelun käyttöoikeus nimetylle tilaajalle. Tilaajatunnukset: Jos olet jo tilaaja, voit tiedustella tilaajatunnukset asiakaspalvelustamme. Tehdessäsi uuden tilauksen verkossa saat tunnukset suoraan sähköpostiisi. Käyttöehtojen vastainen toiminta voi johtaa tilaajatunnuksen toiminnan rajoittamiseen tai sulkemiseen. www.ylasatakunta.fi KIHNIÖ KARVIA PARKANO IRTONUMEROMYYNTI Parkano: K-Supermarket, R-Kioski, Exesso ja S-Market. Kihniö: K-Market Maurintori. Karvia: K-Market Lastula, Sale ja ST1. 1 pv lukuoikeus verkossa: 2,80 e TILAA YLÄ-SATAKUNTA Kestotilaus YS Kotiin + Digi 9,90 e/kk tai YS Digi 6,60 e/kk. Kestotilaukset saat myös 1, 2 tai 4 erässä. Tilaukset Ylasatakunta.fi. Osoitelähde: Väestötietojärjestelmä/ Digi- ja Väestötietovirasto Tietoja ei ole luovutettu kirjeen lähettäjän haltuun. Tietojen tekninen toimitus: Posti Oy PL 7, 00011 Posti

17 Keskiviikkona 17. toukokuuta 2023 Ammattilaiset palveluksessasi! ‣Autot ja huollot ‣Lakiasiat AUTOKORJAAMO T. Lepistö ASIANAJOTOIMISTO LÖYTÖKORPI OY Heinosentie 39, Parkano puh. 045 359 3010 ‣Sekalaiset Pitopalvelu Sami Jokinen Puh. 050 562 5500 www.makujenlaguuni.fi Keskuskatu 46 B, Kankaanpää AA Janne Löytökorpi, 0400 848 686 AA Sanna Löytökorpi, 0500 848 686 PARKANON VARAOSAKESKUS PIRKANMAAN OIKEUSAPUTOIMISTO Heinosentie 39, Parkano puh. 03 448 3380 ark 8–17, la 9–13 Oikeusavustajan vastaanotto Parkanossa ja Ikaalisissa Ajanvaraus 029 566 0760 Merkillisen hyvät osat! PARKANON RAKENNUSSÄHKÖ OY A-ryhmän sähköasennukset ja suunnitelmat 0400 620 422 Luotettava huoltoliike Parkanossa        ‣Kiinteistönvälitys TILA VA TILAVA TAKSI • TAKSI • •KARVIA• KARVIA 688 55 90 040040 688 5590 www.tilavataksi.fi Parturi-Kampaamo FYSIOTERAPIA - HIERONTA Kirkkokatu 5, Parkano Parkano, AJANVARAUKSELLA 050 441 0694 Hiustupa.fi Parkanontie 45 p. 040 668 1619 Parkanontie 60 045 152 0854 / 040 751 9280 Parkanonkukka.com Parkano, Parkanontie 45 AJANVARAUKSELLA TI-LA p. 044 241 2776 TAKSIPALVELU ERKKI KALLIO Tiina Sahinoja-Härkönen • p. 040 140 2383 Parkanontie 45, Parkano • www.luxx.fi       040 480 1589         ‣Kauneudenhoito erkki.kallio61@gmail.com         
      
       ­ Insinööri- ja kiinteistötoimisto • • • • • Lounaskahvila Pitopalvelu, muistotilaisuudet Lounaskuljetus yksityisille sekä yrityksille • Leivonnaiset, kakut & leivät HAVANKA OY Keskuskatu 5, Parkano 0400 234 349 ma, ilman ajanvarausta 9–16 ☎ 044 278 2966                  Avoinna arkisin 7–14 Lounas 10–13.30 PITO- JA LOUNASRAPPU       Teollisuustie 31, Parkano 040 847 8201 www.pitojalounasrappu.fi 050 521 9334, Parkanontie 72, Parkano viestituli             FYSIOTERAPEUTIT Kari Autiosalo 040 831 9933 Sanna Impponen 040 516 2088 Koulutettu HIEROJA URHO MANNER HYVÄN OLON KESKUS Puh. 040 729 8243 03 448 3035 Parkano, Kirkkokatu 5 luontaistuotteet ja –hoidot Koulutettu hieroja, luontaisneuvoja Merja Pihlajamäki www.hyvanolonkeskus.net Koulutettu hieroja Nina Leppihalme Rantakatu 8, Parkano (Viinikka) 040 525 9464 www.wireex.fi    Keskuskatu 7 Parkano Vanhantalontie 314, Parkano puh. 040 848 4418  Heikki Havanka LKV 040 833 9275            • Hautaustoimisto palvelut Parkano ja Kihniö • Hautakivimyynti • Kukkakauppa tilavataksi@gmail.com www.tilavataksi.fi tilavataksi@gmail.com • Kiinteistönvälitys, kiinteistöarviot • Perukirjat, ositukset • Rakennus- ja rakennepiirustukset • Ranta-asemakaavat • Vastaavan työnjohtajan tehtävät      ‣Terveydenhoito Timo 044 261 4006 Hanna 050Kukka 401 9778ja Parkanon Hautaustoimisto Parkanontie 70, Parkano Myös Kela-ajot Parkanontie 84 050 592 7595, 040 540 8582 Myös raskaan kaluston palvelut ‣Parturi-kampaamot 045 1234 265 Parkanontie 70 39700 Parkano Teollisuustie 20 Parkano 03 448 2149 HAUTAUSPALVELU Parkano • 0400 420 005 www.ikikukka.fi OJALAINEN Ota yhteyttä asiantuntijoihimme ja kartoitetaan metsiesi hoito- ja hakkuutarpeet www.metsaparooni.fi Ma-pe 8-17 La 9-13 HAUTAUSPALVELU OJALAINEN HELPPOA PUUKAUPPAA JA METSÄNHOITOA! Katso kaikki palvelumme ‣Sähköliikkeet ‣Sekalaiset • kauneudenhoitopalvelut • volyymiripset • mikroblading Sanna-Mari Pentti Karoliina Vehmaskangas Annika Käenmäki Bea-Eveliina Iivonen Isabel Pentti p. 0500 625 500 Keskuskatu 5, Parkano www.hunajainen.fi Lihas- nivel- ja nikamakäsittelyt. Koulutettu Osteopaatti Petri Leppänen 040 5038 300 Parkanontie 64, Parkano KEHON JA MIELEN HOITOPISTE KH, Hieroja Matti Perälä p. 0400 700 804 Urheiluhieroja Ilona Mustasaari p. 040 685 7423 Hieroja Janika Kiho Kalevalainen jäsenkorjaus p. 050 404 4977 Lyhytterapeuttiopiskelija Tiina Silomäki p. 050 364 4833 Parkanontie 41 IKAALINEN Rahkolankuja 18 A 1 39500 Ikaalinen ☎ 010 322 9656 nettiajanvaraus www.tempodent.fi Palveluhakemistosta parhaat Suuhygienisti Janna-Mari Friman Satakunnankatu 2 A, Parkano C M Y CM MY CY paikalliset palvelut CMY K puh. 06 456 1534 Nettiajanvaraus: sinunpaikka.fi myös ilta-aikoja Hammaslääkärit ja suuhygienistit: Mäntylammintie 3 A, Jalasjärvi myös lauantai- ja ilta-aikoja VANHA ASIAKAS Ammattilaiset palveluksessa -palstan ilmoitus on muutettavissa nyt ilman lisäveloitusta 4-väri-ilmoitukseksi. Ota yhteyttä ja päivitetään mainos, tiedot ja sopimus. UUSI ASIAKAS Ota yhteyttä ja pyydä tarjous näkyvyydestä Ammattilaiset palveluksessa -palstalla. Vuosisopimukseen voit yhdistää myös lisänäkyvyyttä. VIESTITULI Markkinointipalvelu Viestitulen palvelut ja näkyvyys ovat yhdistettävissä Ylä-Satakunnan näkyvyyteen ja sopimuksiin. Tehosta näkyvyyttäsi aidolla monikanavaisuudella. YLASATAKUNTA.FI Verkkosivustomme tarjoaa paljon mahdollisuuksia pysyvään näkyvyyteen ja kampanjointiin. Kysy myös printin ja digin yhdistelmistä sekä natiivimainonnasta! Ylasatakunta.fi – ylivoimainen paikallinen Myynti Puhelin: vaihde 029 1706 680 Sähköposti: asiakaspalvelu@ylasatakunta.fi C M Y CM MY CY CMY K Särkyajanvaraus ark. klo 8-9 Hammaslääkäriasema KANKAANPÄÄ Alpinkatu 12, 38700 Kankaanpää p. 050 368 8448 Nettiajanvaraus: www.hammashoiva.fi Ilta- ja lauantaiaikoja!

18 Keskiviikkona 17. toukokuuta 2023 Yritykset ja yhteisöt! LASKUTUSASIAKKAAKSI EUROHAMSTERIIN Keskittämällä paikalliseen saat parhaat edut... ja hinnat käy! Tilinavauskaavakkeen saat kotisivuilta www.eurohamsteri.fi tai liikkeiden kassalta. at... Hamsteri järrrsii hinnakin Tervetuloa kauempa at!!! ja säästää kotiin pinn Toukokuun kuuumaaaa HINTAKARNEVAALIA...!!! Eurohamsterin järsityt hinnat 30 VUOTTA! T O U KO KOTIMAINEN T YRKKYMANSIKAN TAIMI Polka 10 pakk KOTIMAINEN KOOKAS MANSIKKAAMPPELI Koko kevään HURRRJJIA HINTATASUREITA! T O U KO T YRKKY T O U KO KOTIMAINEN T YRKKYJÄTTIPETUNIAAMPPELI • 27 cm ruukussa • Duo Ria/Polka samassa ruukussa 8 99 R SUPEta! hin T O U KO T YRKKY KOTIMAINEN KASVIHUONEJA AVOMAANKURKUN TAIMET 2 99 R SUPEta! hin T O U KO T YRKKY VERENPISARAAMPPELI 12 90 R SUPEta! hin KOTIMAISET MARKETAT TOUKOT YRKKY 9 95 KOTIMAINEN PELARGONIA 2 ä! Iso er 99 KOOKKAAT KOTIMAISET KESÄKUKKAAMPPELIT 13 9 13 T O U KO T YRKKY 3 R SUPEta! hin T O U KO T YRKKY T O U KO T YRKKY 95 ILMASTOINTILAITE ECO PRO 7000 SUP -LAUTASETTI Aqua Marina 2,85 m R SUPEta! hin 99 • Orvokki • Petunia • Ahkeraliisa • Annansilmä • Samettikukka • Lobelia • Hopealehti 5 6 kpl 00 JALOKÄRHÖT 9 3 R SUPEta! hin 99 R SUPEta! hin /tuote Suosittu malli BESTWAY UIMA-ALLAS FASTSET 366x76 cm • sis. pumpun ja suodattimen • 5377 l 95 90 Tarjoukset voimassa Parkanon myymälässä 17.–27.5.2023 T O U KO T YRKKY R SUPEta! hin T O U KO T YRKKY KOTIMAINEN MURATTI, HOPEAPUTOUS, MAAHUMALA TAI LANKAKÖYNNÖS 2 99 /tuote BESTWAY UIMA-ALLAS PROMAX 366x76 cm R SUPEta! hin T O U KO T YRKKY 15 90 R SUPEta! hin TO U K KOTIMAINEN T YRKKOYRUUSUBEGONIA 4 99 RST SOLARVALO MAAPIIKILLÄ R SUPEta! hin T O U KO T YRKKY • Hämärätunnistin rä! Raj. e 4 kpl 19 95 R SUPEta! hin BESTWAY UIMA- TTYORUKKKOYALLAS STEEL PRO 400x211x81 cm • Teräsrunko • sis. pumpun ja suodattimen R SUPEta! hin T O U KO - 99 T O U KO T YRKKY KOTIMAINEN TOMAATTIAMPPELI 149 199 KYLMÄLAUKKU 7 LT YRKKY + kylmäkalle 259 249 7 R SUPEta! hin R SUPEta! hin • teräsrunko • sis. pumpun • 6473 l 89 T O U KO T YRKKY R SUPEta! hin T O U KO T YRKKY TO U K T O U KO T YRKKY R SUPEta! hin R SUPEta! hin KOTIMAINEN T YRKKOYMILJOONAKELLO, DAALIA TAI LUMIHIUTALE 90 95 • Energial. A • Silent mode • Kylmäaine R 290 • Kaukosäädin R SUPEta! hin KOTIMAISET KOOKKAAT TOMAATIN TAIMET SUOSITUT ECO APAJA KALAVERKOT 1,8x30 cm R SUPEta! hin 90 T O U KO T YRKKY • 35, 40, 45, 55 ja 60 mm 3 kpl 17 R SUPEta! hin T O U KO T YRKKY KOTIMAISET KESÄKUKAT R SUPEta! hin R SUPEta! hin S SUPERTAR JOU a! n ! vain helatorstai BIOLAN PUUTARHAN MUSTA MULTA 45 L 4+1 säkki kaupanpäälle (yht. 5 säkkiä) lan isa Bio u l u u K ! valli!! multa 9 95 (0,04) Max. 2 erää/tal R HYPEta! hin Palvelemme Helatorstaina klo 10–18 TUOTTEITA RAJOITETUT Puhelinkeskus 02 572 3575 MUTTA ISOT ERÄT JA HINNAT KÄY! PARKANO Ma–pe 8–20, la 9–18, su 10–18 KANKAANPÄÄ Ma–pe 8–20, la 9–18, su 10–18 www.eurohamsteri.fi

19 Keskiviikkona 17. toukokuuta 2023 Etsitään hoitajaa vanhuk­ selle viikonlopuille sekä mahdollisesti myös arki­ iltoihin. Kankaanpää. puh. 040­2453098 Kuntakumppanuuspyöräily Parkano­Kihniö Kuntakumppanuuspyöräily Kihniö­Parkano pyöräillään ke 24.5., yhteislähtö Parkanon jäähallilta klo 16.45 Harjulan lavalle, jossa kirjausaika on klo 17­ 19 välisenä aikana. Matkaan voit lähteä myös täysin omalla aikataululla. Perillä mehu­ ja makkaratarjoilu se­ kä arvonta pyöräilijöille. Kihniö­Parkano­kuntakumppanuuspyöräily keskiviikko­ na 24.5. Harjulan lavalle. Kirjausaika klo 17­19. Lavalla mehu­ ja makkaratarjoilu. Osallistujien kesken arvon­ taa. Yhteislähtö kuntosalin pihalta klo 16.30, muutoin omatoimisesti. Lähdetään yhdessä nauttimaan pyöräi­ lystä! Kihniön vapaa­aikapalvelut Kesäjumpat 2023 tiistaisin klo 17.30, jumpan kesto 45­60 min (sateella ei jumppia), ohjaajana liikuntaneuvoja Sanna Perälä. ti 30.5. Pappilansalmen ulkokuntosali ti 6.6. Puistojumppa Viinikan pallokentällä ti 13.6. Pappilansalmen ulkokuntosali ti 20.6. Puistojumppa Viinikan pallokentällä ti 27.6. Pappilansalmen ulkokuntosali Liikuntapalvelut LÄHITORI KIHNIÖSSÄ 25.5.2023 Kivinevantie 11-13, Kihniö. Päivätoiminnan tilat. Hassinen sekä paikallisen Kuuloyhdistyksen edustajia. Klo 11–12 KUULOLÄHIPALVELUA Rantakodonkatu 6, alin kerros, Parkano. Klo 10–12 Kuulolla koko iän, kuulotietoa kaikille. Kuuloliitosta mukana asiantuntija Margit Klo 11–12.30 KUULOLÄHIPALVELUA Pirkanmaan hyvinvointialue Ylä-Satakunnan Kuuloyhdistys ry Pirkanmaan hyvinvointialue Ylä-Satakunnan Kuuloyhdistys ry vanhemmat vähän ajetut * myös loppuvelan lunastus * MYYTÄVÄT AUTOT www.rinta-jouppi.com Jouni Sampakoski 040 922 5943 Kihniön Nerkoon Vesiosuuskunnan VUOSIKOKOUS 26.5.2023 klo 17.00 Aitonevantie 358, 39820 Kihniö turvemuseon neuvottelutila. Käsitellään vuosikokoukselle kuuluvat asiat. Jokikylän kyläyhdistyksen VUOSIKOKOUS 26.5.2023 klo 18 Kihniön apteekin kokoustila Tervetuloa Hallitus KIHNIÖN YRITTÄ­ JÄT RY. Kevätko­ kous TÄNÄÄN 17.5. klo 17.30 Tiian Tu­ valla. Tervetuloa! MLL Parkanon pai­ kallisyhdistyksen kokous, jossa tilin­ päätöksen hyväksy­ minen ja vastuuvapauden myöntäminen, 23.5.2023 klo 18:00 Perheiden Talolla (Par­ kanontie 48 , Parkano). Ter­ vetuloa! ki Kaik ät keng Mummujen TÄmmäläntie oukoTupa 450 Karvia 18.–21.5. klo 11–18 • Uutta kevätpihalle • Rauni Virtasen satojen kirjojen KIRJANURKKA Tervetuloa! KENKÄVAUNU Pe 19.5 Parkanon tori ja la 20.5 Vain perjantaina ja lauantaina Kihniön Kalamarkkinoilla. VARASTOMYYMÄLÄ KENKÄMATTI KEVÄTTARJOUS –25–50% Kävelykenkiä, kesäkenkiä, lenkkareita,juhlakenkiä ja leveälestisiä kenkiä Hallitus Perälän Kaivin Oy     
        Ilmoitus ympäristövaikutusten arviointiohjelman kuulutuksesta Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) ilmoittaa ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain (252/2017) mukaisesti Ilmatar Virrat Oy:n Pirkanmaan maakunnassa Virroille suunniteltavasta Tuuramäen tuuli- ja aurinkovoimahankeen ympäristövaikutusten arviointiohjelman (YVA-ohjelma) vireilläolosta hankkeen vaikutusalueella. Kuulutus julkaistaan Pirkanmaan ELY-keskuksen verkkosivuilla www.ely-keskus.fi/kuulutukset/pirkanmaa. Ilmoitus kuulutuksesta julkaistaan hankkeen tode nnäköisen vaikutusalueen kuntien sähköisillä ilmoitustauluilla. seuratoimintaa Keskustan Parka­ non kunnallisjär­ jestön vuosikokous su 21.05.2023 klo 17.30 kaupungintalolla. Aiheena sääntömääräiset asiat. Ruokailu ennen ko­ kousta klo 16.00, Mirables­ sa.Tervetuloa Tilava ja valoisa, 58,5m2, ylin kerros, hissi, ilmoitus myös etuovi.com Hp: 54 000, 043 217 5555 Riekeräint keng –25 % KUTSU Tervetuloa OSTETAAN AUTOJA Myydään 2h+k Satakunnank.15 hoitohuoneessa. Huom! ottakaa mukaan käyttöohjekirja Kuulolähipalveluun. Hassinen sekä paikallisen Kuuloyhdistyksen edustajia. hoitohuoneessa. Huom! ottakaa mukaan käyttöohjekirja Kuulolähipalveluun. LAUANTAINA Karvian tori klo 9.00–10.00 Parkanon tori klo 10.30–11.30 Kihniön tori klo 12.00–13.00 Annabel, Marabel, Siikli ym. Siemensipulia ym. Puh. 050 553 9129 Klo 10–12 Kuulolla koko iän, kuulotietoa kaikille. Kuuloliitosta mukana asiantuntija Margit LÄHITORI PARKANOSSA 26.5.2023 Pohjanmaan PERUNAA EL­Karvia Kerho ma 22.5.2023 klo 12.00 Valtuustosali Kunnanjohtaja vierailee Kahvitus Arvontaa Tervetuloa! SAK:n Parkanon alueen Paikallisjärjestön kevätkarkelot perjan­ taina 19.5. Sakkila alkaen klo 18.00 rentoa yhdessä oloa ja pientä purtavaa yhdistyksen hengessä. Tervetuloa SAK:n alaisten liit­ tojen jäsenet. Hallitus. Karvian MLL:n pai­ kallisyhdistyksen kevätkokous to 25.5.23 klo 18.00 al­ kaen kevätkokous Olohuo­ neella. Käsitellään yhdistyksen sääntömääräiset asiat. Tervetuloa! Karvian MLL:n hallitus Kuulutus ja arviointiohjelma ovat nähtävillä 15.5.2023 –30.6.2023 Pirkanmaan ELY-keskuksen verkkosivuilla (verkko-osoite edellä) ja ympäristöhallinnon verkkosivuilla www.ymparisto.fi/TuuramaentuulijaaurinkovoimahankeYVA. Pohjoismaisiin olosuhteisiin • • • • Ympäristöystävällinen, kaunis ja kestävä Ei homehdu, hilseile tai halkeile Ei tarvitse maalata, UV-suojattu Takuu 50 vuotta Arviointiohjelmasta on painettu versio toimipaikoissa aukioloaikojen mukaan: • Pirkanmaan ELY-keskus, Yliopistonkatu 38 (Attila), Tampere • Virtain kaupungintalo, Virtaintie 26, Virrat • Seinäjoen kaupungintalo, Kirkkokatu 6, Seinäjoki • Alavuden kaupunginvirasto, Torikatu 4, Alavus • Parkanon kaupungintalo, Parkanontie 37, Parkano • Kurikan kaupungintalo, Laurintie 21, Kurikka • Kihniön kunnanvirasto, Kihniöntie 46, Kihniö Hanke ja arvioitavat vaihtoehdot 010 3388 979 • vinyyliverhous.fi Maahantuonti, myynti ja asennus 0400 744 797 jytkyt.fi ULKOVERHOUKSET • VESIKATOT • VESIKOURUT IKKUNAT JA OVET • PELTITYÖT • KATTOTURVA Tuuramäen tuuli- ja aurinkovoimahankkeen kokonaispinta-ala on noin 2 850 hehtaaria. Hankealueelle suunnitellaan enintään 18 tuulivoimalan rakentamista. Suunniteltujen voimaloiden kokonaiskorkeus on enintään 320 metriä. Vaihtoehdossa 0 hanketta ei toteuteta. Vaihtoehdossa 1 hankealueelle rakennetaan enintään 18 tuulivoimalaa ja kaksi yhteensä 150 ha aurinkovoima-aluetta. Vaihtoehdossa 2 rakennetaan enintään 14 tuulivoimalaa ja yksi 84 ha aurinkovoima-alue. Arviointiohjelmasta järjestetään kaikille avoin yleisötilaisuus torstaina 15.6. klo 17–19 Kurjenkylän kylätalolla osoitteessa Kurjenkyläntie 232, 34770 Kurjenkylä, Virrat. Uutisia 24/7 Ylasatakunta.fi Pirkanmaan ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue toimii hankkeen YVA-menettelyn yhteysviranomaisena. YVA-ohjelmasta voi esittää kirjallisia mielipiteitä 30.6.2023 mennessä osoitteella kirjaamo.pirkanmaa@ely-keskus.fi tai Pirkanmaan ELY-keskus, PL 297, 33101 Tampere. Tampereella 15.5.2023 Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

20 Keskiviikkona 17. toukokuuta 2023 Vaatekauppias paikalla Parkanon S­Marketin pi­ hassa perjantaina 19.5 klo 10­14. Tervetuloa kau­ poille. Jonas Rantanen puh. 040 8210 134. HUOM! Säävaraus. KOKOUSKUTSU Ikaalisten-Parkanon Puhelin Oy:n osakkeenomistajat kutsutaan varsinaiseen yhtiökokoukseen, joka pidetään Ikaalinen Spa & Resortissa, osoitteessa Huvilatie 2, 39500 Ikaalinen, tiistaina 30.5.2023 klo 09:00. Yhtiökokouksessa käsitellään Yhtiöjärjestyksen 15 §:n mukaan varsinaiselle yhtiökokoukselle kuuluvat asiat. MAA­ JA KOTITALOUSNAISTEN PYÖRÄILYHAASTE Teemu Kuuselan ja Suvi Vähäniemen pihapiiriin (Ur­ honperäntie 368) helatorstaina 18.5.2023 klo 10­14. Mehu­ ja kahvitarjoilu pullan kera. Myynnissä suolapa­ laa, arpoja. JUHLATALO KAHVIMYLLY haastaa kuntalaiset pyöräillen tutustumaan entisen koulun (Sarapohjantie 15) uuteen ilmeeseen 24.5.2023 klo 18­20 kahvi­ ja mehutarjoilun merkeissä. Omakotitalo Parkano. Valoisa ja laadukas omakotitalo palvelujen ja uimarannan ääressä. Lisäksi talousrakennus, jossa autotalli ja varastotilaa. Hp. 247.000 euroa. Informaatio Tilinpäätösasiakirjat ja hallituksen päätösehdotukset ovat viikon ajan ennen kokousta osakkeenomistajien nähtävänä Ikaalisissa osoitteessa Kauppakatu 1, ja osakkeenomistajat saavat pyynnöstä jäljennöksiä sanotuista asiakirjoista. Karvian liikuntapalvelut Vapaa-ajanviettopaikka Yliskylässä 2,3 ha. Metsätila ja hirsimökki maaseudun rauhassa. Vuonna 1992 rakennetussa mökissä tupakeittiö, makuuparvi ja sauna. Tie perille ja sähköliittymä. Hp. 34.000 euroa. Osallistumisoikeus Osakkeenomistajien on, saadakseen osallistua yhtiökokoukseen, ilmoittauduttava yhtiölle viimeistään torstaina 25.5.2022 kello 16.00 joko kirjeellä osoitteella: Ikaalisten-Parkanon Puhelin Oy, Kauppakatu 1, 39500 Ikaalinen, tai puhelimella asiakaspalvelun numeroon (03) 450 5610 toimistoaikana kello 08.00–16.00 tai sähköpostilla asiakaspalvelu@ipp.fi. Yhtiökokouksessa mahdollisesti käytettävät yksilöidyt valtakirjat pyydetään jättämään ennakkotarkastusta varten yhtiölle yllä mainittuun osoitteeseen viimeistään maanantaina 29.5.2022 klo 16.00. TIEDOTE KIHNIÖN HOITOTARVIKEJAKELUSTA KESÄLLÄ 2023 Hoitotarviketilaukset tulee tehdä viimeistään 31.5.2023. Tuotteet saapuvat 19.6, nouto viimeistään torstaina 22.6. Hoitotarviketilauksia voi tilata seuraavan kerran 31.7. lukien. Huomioitahan toimitusajat. Metsätila 17,9 ha Pirttijärvellä. Taimikkovaltaiset hoidetut metsät ja erinomainen sijainti tiestön puolesta. Tarj. 1.6. klo 15 Metsämääräala 41 ha Kuivasjärvellä. Hoidetut metsät hyvässä kasvussa. Puusto 3386 m³. Tarj. 5.6. klo 15. Parkanontie 48, 39700 PARKANO • www.kolmostienterveys.fi Sauli Kallio 044 7393 110 Ikaalisissa 28.4.2023 Katso lisää kohteita verkosta! www.metsätilat.fi Hallitus Ylasatakunta.fi Länsi-Suomen Metsätilat LKV Keskuskatu 5, 39700 Parkano PALVELUSTA Tavallista paremmat Voimassa MA-LA 15.-20.5. HERKUT MÖKILLE LOIMULOHIFILEE Norja Irto tai pakattu kaupan valikoiman mukaan ERÄ RUODOTON 29 95 LUE TARJOUSLEHTEMME KG MYÖS DIGINÄ k-supermarket.fi/tarjoukset IS-testin 2. sija TUORE COSTA RICA JAUHETUT KAHVIT SUOMALAINEN KUHAFILEE TARJOUKSET VOIMASSA TO–SU 10.–13.2. ELLEI TOISIN MAINITA Atria 62 1 kg PALVELUSTA JÄÄSALAATTI KILON PAKETTI NAUDAN JAUHELIHA 17 % 09 100 g (5,00/kg) 99 99 50 95 GRILLIPIHVIT PORSAAN KASSLERISTAPS Kariniemen KANANPOJAN SIIVET 700 g (4,27/kg) PKT Atria Kariniemen HK WILHELM KANANPOJAN GRILLIMAKKARAT tai FILEEPIHVIT VILJAPORSAAN FILEEPIHVIT 1 kg 600-640 g (12,49-13,32 kg) 7 PS 99 RS MAKKARAPIHVIT 62 9989 320-400 g (7,23-9,03/kg) RS PKT Ilman Plussa-korttia 11,30 rs SUOMI KG SUOMI Voimassa MA-LA 15.–20.5. Kivikylän KILON RASIA Valio LIHAPYÖRYKÄT VOI NORMAALISUOLAINENJÄÄSALAATTI 300-350 g (9,11-10,63/kg) 500 g (4,98/kg) 3 2 49 079 19 Rajoitus 2 pkt/talous 100 g (7,90/kg) Suomi RS PLUSSA-KORTILLA -38% PKT PS PLUSSA-KORTILLA Ilman Plussa-korttia 3,29 pkt (6,58/kg) 34 10. 95 8 SUOMI Suomi Ruokamestarin Rajoitus 2 pkt/talous 400-500 g (5,00-6,25/kg) Ei Reilu kauppa, ei premium blendit eikä ERÄ maakahvit (Brazil, Colombia tai Guatemala) Suomi, säävaraus Tarjoustuotteita rajoitettu määrä -24% PERUNAMUUSI 95 4 PKT KG Rajoitus 1 erä/talous PLUSSA-KORTILLA Ilman Plussa-korttia 3,99 pkt (7,98-9,98/kg) -37% SUOMI KG HERKKUTORILTA 24 895 95 TUORE Pepsi Max, Hartwall Jaffa sokeriton, SUOMALAINEN Hartwall Vichy tai Novelle Fresh KUHAFILEE VIRVOITUSJUOMATKG ja KIVENNÄISVEDET K-Ruokamestarin 0,33 l/tlk x 6 (1,23/l) sis. pantit 2,70 PORSAANRajoitus 2 erää/talous WIENINLEIKE Hartwall Jaffa KG mansikka-sitruuna -35-55 % sokeriton vain PERJANTAINA K-kaupoista JÄMIN RAHTIPALVIN Plussa-etu 3x 10.- 6-PACK Ilman Plussa-korttia 4,65-6,35/6-pack (1,98-2,75/l) sis. pantit 0,90 YLIKYPSÄÄ KUUMAA KASSLERIA HINNAT VOIMASSA MA–SU 15.–21.5.2023. ELLEI TOISIN MAINITA. Tuotteita rajoitettu määrä. PARKANO PARKANO Tavallistaparempi parempi ruokakauppa Tavallista ruokakauppa Keskuskatu 9, 39700 Parkano, puh. 03 441 100 Keskuskatu 9, 39700 Parkano, puh. 03 441 100 jari.kuusijoensuu@k-supermarket.fi Palvelemme MA-PE 8-21, LA 8-21 ja SU 10-21 jari.kuusijoensuu@k-supermarket.fi Palvelemme MA-PE 8-21, LA 8-21 ja SU 10-21

kesä 2023 1 kesäYlä-Satakunta 2023 Sarvipäät eivät moiti Suomen kesää s. 2-3 l Näkyisikö virtavästäräkkiä? s. 4-5 l Tango vie miestä ja naista s. 6-7 l Kuha lihoo, muikku kituu s. 8-9 l Geoparkin sen seitsemän ihmettä s. 1011 l Lentävät laudat s. 12-13 l Mustasukkaisuutta, sairautta, simmarit ja turkki s. 14-15 l Kesäoluen siemailun keveys s. 16 l Näin tehtiin tiemme s. 18 l Mitä kuuluu Vesipääsky? s. 20-21

2 kesä 2023 Mitä vanhempi eläin, sen pitemmät sarvet. Lehmillä sarvet kääntyvät ylöspäin kuten tälläkin yksilöllä, sonneilla taas sivulle ja eteen. Pörröiset sarvipäät viihtyvät ulkona Ylämaankarjan laidunkausi kestää ympäri vuoden. la sijaitsevalle tilalle toukokuussa 2015, kun Ikaalisissa toiminut maatila lopetti. Joni ja hänen puolisonsa Katja Rintala kertovat, että alun perin oli tarkoitus ostaa vain viisi nautaa. – Ostimme sitten kuitenkin koko karjan eli 33 eläintä, Rintalat kertovat. Tätä ennen Peltomaa oli viljatila, jossa ei ollut eläinsuojia. Ylämaankarja oli sen vuoksi sopiva valinta, sillä se ei tarvitse navettaa eikä edes viihdy sisätiloissa. Peltomaalla eläimet asuvat pelto- ja metsälaitumella. Huonojen säiden varalle tarjolla on kuitenkin katoksia. NIINA KIVIOJA PARKANO Menneinä vuosikymmeninä lehmät laskettiin aina kevään koittaessa laitumelle, mutta Peltomaan tilan karjalla laidunkausi on ympärivuotinen. Maanviljelijä Joni Rintalan hoivissa on 65 ylämaankarjan nautaa, joita ei sää häiritse. Ei varsinkaan kylmä sää, sillä pörröiset eläimet oikein nauttivat koleasta ja viimasta. Sadekaan ei haittaa, sillä moninkertaisen turkin pitkä karkea peitinkarva ei päästä vettä läpi. Ylämaankarja tuli Lapinneval- Terveitä ja hyviä poikimaan Jokaisella tilan eläimellä on nimi. Katja Rintala toteaa kuitenkin, että 65-päisestä karjasta ei aivan jokaista yksilöä heti vilkaisemalla tunnista. Eniten ihmisseuraan hakeutuvat jäävät parhaiten mieleen. Skotlannista kotoisin oleva ylämaankarja, englanniksi Highland Cattle, on suhteellisen alkukantainen ja vähän jalostettu lihakarjarotu. Kasvatuksen tavoitteina on muun muassa hyvä terveys ja ongelmattomat poikimiset, ja näistä Rintalatkin antavat tunnustusta kasvateilleen kahdeksan vuoden kokemuksella. – Lehmät ovat tarvinneet apua poikimisessa vain kymmenisen kertaa koko aikana, Joni Rintala laskeskelee. Moniin muihin nautarotuihin verrattuna ylämaalaiset ovat pienehköjä tai keskikokoisia. Ne myös kasvavat hitaasti. Sonni on teuraskokoinen ehkä vasta noin kolmivuotiaana. Useimmat muut liharodut ovat teurasiässä jo 1,5–2-vuotiaina. Muitakin rotutyypillisiä eroja on. – Ylämaankarjan liha on lyhytsyistä ja muistuttaa riistaa, Joni Rintala kertoo. Lihan ominaisuuksiin vaikuttaa hitaan kasvun lisäksi muun muassa luonnonmukainen ravinto. Peltomaan tilan karja syö pääasiassa

kesä 2023 3 Aqualan L 200g ide Perusvo n iho ukseen kosteut TARJOUSHINTA 8€ norm. 10,54 € 40 €/l | 52,70 €/l Tarjous voimassa 31.7.2023 saakka. KARVIAN APTEEKKI Kylä-Karviantie 34, 39930 Karvia puh. 02 544 1040 | Ma–pe klo 9–17, la klo 9–13 KIHNIÖN APTEEKKI Kihniöntie 16, 39820 Kihniö Puh. 03 448 4214 | Ma–pe klo 9–17 SÄHKÖ-HEINIS OY -Monipuolista palvelua- •Sähköja LVI-asennukset ti ta o set luukus k o K - e s tä yhd •Tarvikkeet •Sähkö- ja LVI-suunnitelmat •Lämpöpumppujen myynti ja asennus •Myös paljon muuta... sahkoheinis@gmail.com www.sahkoheinis.fi 040 525 9455 / Jari Heinimäki Parkano Ter vetu l kirjasto oa on! KIHNIÖN KIRJASTO Kihniöntie 44, p. 044 754 1247 Katja ja Joni Rintala kertovat, että jokainen ylämaalainen on luonteeltaan omanlaisensa. Asiakaspalvelu avoinna kesällä: • ma 13–19 • ti-ke 10–15 • to 13–19 • pe 10–15 poikkeukset: to 22.6. klo 10–15, pe 23.6. suljettu omatoimisesti: su–to 7–21, pe–la 7–18 Tapahtumat: Satujumppa ulkona ti 20.6., lähtö kirjastolta klo 9. Poistokirjamyynti 3.–21.7. TAKSI KANTOLA OY 0400 833 604 K1337 Parin viikon ikäinen vasikka painaa vain muutaman kymmenen kiloa ja on oikealla olevaan aikuiseen sonniin verrattuna pikkuruinen. joka säällä korsirehua. Lisäksi annetaan kivennäisiä, mutta ei väkirehuja. Luonteissa on suuria eroja Monia miellyttää ylämaalaisissa eläinten pitkä turkki ja komeat sarvet. Pikkuvasikat taas ovat hellyttäviä kuin lelunallet. Katja Rintala kertoo, että myös luonne on mukava. Eläimet ovat hyvin uteliaita ja seurallisia. Yksilöllisiä eroja on kuitenkin paljon. Osa tulee hanakasti pyytämään rapsutuksia siinä, missä jotkut eivät juuri hakeudu ihmisseuraan. – Joihinkin kiintyy sen vuoksi enemmän kuin toisiin, Katja Rintala toteaa. Naudat ovat lisäksi puuhakkaita ja kekseliäitä. – Kun luulee, että on kaikki niiden konstit jo nähnyt, tulee taas jokin yllätys, Joni Rintala tuumaa. Ihmisiä kohtaan ystävällisillä eläimillä on kuitenkin kova laumahierarkia. Pitkillä sarvilla saatetaan antaa vauhtia liian lähelle tunkevalle kaverille, jos naama sattuu harmittamaan. Eikä laitumelle pidä vieraan ihmisenkään mennä ilman isäntäväkeä. Tuttujen seurassa leppoisat ylämaalaiset voivat suhtautua ulkopuolisiin epäluuloisesti, ja varsinkin vasikoita saatetaan ryhtyä puolustamaan porukalla. ” Kun luulee, että on kaikki niiden konstit jo nähnyt, tulee taas jokin yllätys.” LINNANKYLÄN PVY JÄRJESTÄÄ Ylämaankarja eli Highland Cattle Skotlannista kotoisin oleva lihakarjarotu, jonka alkumuoto tunnetaan vähintään 500 vuoden takaa aikuisen lehmän paino 500– 600 kiloa ja sonnin 700–900 kiloa väriltään musta, keltainen, punainen, valkoinen, juovikas eli brindle, harmahtava tai värillinen valkolaikkuinen pitkät sarvet, joita ei kuulu poistaa hyödyntää hyvin niukkaakin ravintoa esimerkiksi metsä- ja joutomailta, toimii myös maiseman- ja ympäristönhoitajana ensimmäiset ylämaalaiset Suomeen vuonna 1993 ja määrä maassa nykyään noin 16 000 yksilöä Lähde www.highlandcattle.fi Hyvinvointia Harjulasta LAUANTAINA 8.7.2023 KLO 10-16 HYVINVOINNIN NÄYTEHOITOJA MM. INTIALAINEN PÄÄHIERONTA AROMAHIERONTA JALKAHIERONTA VYÖHYKETERAPIA PAIKALLISIA KÄSITÖITÄ LAPSILLE KEPPIHEPPAILURATA LUONTOTAIDEPAJA PVYN KAHVIO Tervetuloa SIELUNMUOTOKUVAMAALAUKSIA LIISA RASINKANGAS KOKO PERHEEN KESÄTAPAHTUMAAN PARKANON LINNANKYLÄÄN HARJULAN LAVA,ISOKANKAANTIE24, LINNANKYLÄ hyvinvointiaharjulasta@gmail.com

kesä 2023 4 Eira-Maija Savonen viihtyy Rytilän sillalla muuttolintuaikaan. Kaukoputkellaan hän seurasi myös sillan pielessä pesivää nokikanaparia. Viinikanjoen nokikanapari pääsi mukaan lintuatlakseen Havaintojen ilmoittaminen auttaa selvittämään Suomen linnuston muutoksia. MARI KALLIO PARKANO Eira-Maija Savonen seuraa kaukoputkellaan nokikanapariskunnan pesimäpuuhia. Parkanolainen lintuharrastaja ei ole vielä saanut varmuutta, aikooko Rytilän sillan kupeessa pesiä tänä kesänä toinenkin samaa lajia edustava pariskunta. Eira-Maija Savonen on mukana tekemässä Suomen neljättä lintuatlaskartoitusta, johon selvitetään eri lintulajien pesimäaikainen levinneisyys ja pesimäalueet. Työ käynnistyi viime vuonna. Edellinen vastaava kartoitus tehtiin vuosina 2006–2010. Silloin havaintoja Parkanosta kirjasivat pääasiassa tamperelaiset lintumiehet. Huomio sai Savosen tarttumaan toimeen. – Miksi en merkitsisi näitä, kun minäkin harrastan lintuja? Liian laaja yhdelle polkupyöräilijälle Suomi on jaettu tasakokoisiin ruutuihin, jotka ovat kanttiinsa 10 kilometriä. Eira-Maija Savosen tavoitteena on seurata pesintöjä niin laajalla alueella kuin hän jaksaa polkupyöräillä. Viime kesänä Savonen polki lä- helle Häädetjärveä, koska hän tiesi, että mustakurkku-uikku on pesinyt siellä aiemmin. Parkanossa on muitakin aktiivisia lintuatlaskartoittajia, mutta Lapinnevan ja keskustan atlasruutujen merkinnät ovat pääosin Eira-Maija Savosen käsialaa. Savonen on yrittänyt innostaa puuhaan muitakin lintuharrastajia. Vapaaehtoistyöhön tarvitaan kipeästi lisää tekijöitä. Työhön voi ryhtyä kuka tahansa, joka tunnistaa linnut. Aloittaa voi kartoittamalla omassa pihapiirissään pesivät lajit. Parkanon keskustan atlasruutu on nyt tyydyttävällä tasolla ja täyttää alueelle asetetun tavoitteen. Ruutuun on merkitty havaintoja yli 90 lajin varmasta tai todennäköisestä pesinnästä. Suurin osa merkinnöistä on viime kesältä. Tilannetta voi seurata osoitteesta: tulokset.lintuatlas.fi Lintuharrastajien kohtaamispaikka Rytilän silta kuuluu Parkanon keskustan atlasruutuun. Kevättulva pelloilla tekee siitä erinomaisen levähdyspaikan muuttajille, ja missä on lintuja, siellä tapaavat myös lintuharrastajat. Haastatteluhetkellä sattumalta paikalle saapuu parkanolainen Aila Rajala. Lintuharrastajien keskustelussa liitelevät ainakin lapasorsa, jouhisorsa, rantasipi, valkoviklo, suokukko, kurki, ruskosuohaukka ja lumihanhi. Lumihanhi on Suomessa harvinainen näky. Eira-Maija Savonen on ollut bongaamassa sitä edellisiltana Karviassa. Hän epäilee sen olevan tarhakarkuri. Korppikin aikoo rakennuspuuhiin Tämän nokikanaparin naapurustossa voi asua toinenkin samaa lajia edustava. ” Kulkiessani en niinkään katsele vaan kuuntelen.” Keskustelun jatkuessa Rajalan kiikareihin tarkentuu pesämateriaaleja kuljettava korppi. Kaarne saa Eira-Maija Savosen innostumaan ja selaamaan lintuatlakseen liittyviä papereitaan. – Pesimävarmuusindeksi on 62, jos havaitaan lintu kuljettamassa pesämateriaalia. Koodi merkitään havainnon perusteella, ja 62 on jo kohtuullisen varma. Koodia 74 käytetään, kun havaitaan emo kantamassa ruokaa. Se merkitsee varmaa pesintää. Savonen muistuttaa, ettei pesintää saa kuitenkaan kartoitusta tehdessäänkään häiritä. Aila Rajala ei ole merkinnyt lintuhavainnoistaan pesimävarmuusindeksejä, vaikka ilmoittaakin havaintonsa muuten BirdLife Suomen Tiira-tietokantaan. EiraMaija Savonen ehdotus saa Aila Rajalan kuitenkin harkitsemaan asiaa. Savonen suosittelee käyttämään tarkoitukseen TiiraNomadi-sovellusta, joka näyttää havaintopaikan sijainnin automaattisesti. Savonen kirjaa sovellukseen myös hetki sitten nähdyn korpin. Kuka on onnellinen pesäkolon omistaja? Lähdemme Eira-Maija Savosen kanssa Parkanonjärven rantaan katsomaan, onko hänen havaitsemansa reviirikiistan voittaja pikkutikka vai käpytikka. Savonen tietää pesäkolojen olevan haluttuja. Kuulemansa kimityksen perusteella Savonen arvelee, että kolopuussa poikasiaan hoivaa tänä kesänä pikkutikka. – Kulkiessani en niinkään katsele vaan kuuntelen. Tuolla esimer-

kesä 2023 Eira-Maija Savonen muistelee, että ensimmäinen lintu, jonka hän lapsena tunnisti lintukirjan perusteella, oli keltasirkku. Nykyään kirjalle on harvoin tarvetta. Myös Raija Suonurmi on lähtenyt Renna-koiransa kanssa katsomaan lintuja toukokuisena aamuna. Eira-Maija Savonen innostaa Aila Rajalaa osallistumaan lintuatlaskartoitukseen. kiksi on nimeään toisteleva tiltaltti ja tuolla taas hernekerttu, jonka laulu kuulostaa kuin pudoteltaisiin herneitä pöydälle. Seuraavaksi tapaamaan virtavästäräkkiä Lintuatlasruudut pitää selvittää tarpeeksi hyvin, että niitä voidaan verrata edellisten atlasten tietoihin. Savonen on katsonut aiempia selvityksiä sillä mielellä, että mitä lajeja vielä puuttuu. Osa lajeista on tyystin kadonnut. Eira-Maija Savonen ottaa esimerkiksi mielilintunsa kuhankeittäjän, jota hän lapsuuden kotikulmillaan kuuli joka kesä, mutta ei enää. Moni muu laji on kokenut saman kohtalon. – Edes tavallista varpusta ei tahdo nykyään löytyä. Lintuatlaksessa esiin tuleviin muutoksiin voidaan yrittää vaikuttaa. Yksi esimerkki toimineesta suojelusta on Savosen mukaan merikotka. Laji oli jo sukupuuton partaalla. Eira-Maija Savonen toivoo, että Parkanonkin ruudut saadaan Ikaalisten tapaan erinomaiselle selvitystasolle. Seuraavaksi hän aikoo pyöräillä Pappilankosken sillalle katsomaan, näkyisikö siellä virtavästäräkkiä. 4. lintuatlas havainnot tehdään vuosina 2022–2025 selvitetään lintulajien pesimäaikainen levinneisyys ja pesimäalueet vapaaehtoisten lintuharrastajien havainnot keskeisessä roolissa Suomi jaettu 10 x 10 kilometrin atlasruutuihin tutkitaan muutoksia aiemmin kerättyyn lintutietoon aiemmat lintuatlakset 1974– 1979, 1986–1989 ja 2006–2010 lähde: lintuatlas.fi ” Edes tavallista varpusta ei tahdo nykyään löytyä.” Eira-Maija Savonen ei näe kiikareillaan pikkutikkaa, mutta tunnistaa sen äänestä. 5

kesä 2023 6 Vanhan tangon ystävä Erkki Niemenmaa (selin) ja Arja Grönfors (oik.) olivat niitä harvoja parkanolaisia Käenkosken tanssikurssilla. Tulisen tangon tikkaajat Käenkoski jää kesäksi juhlapaikaksi, mutta tanssijat ajavat satoja kilometrejä musiikin vietäväksi. AULIS ALATALO PARKANO Tanssinopettajat Tytti Arima ja Juhani Tahvanainen kieppuvat keveästi näyttöaskeleita Käenkosken komealla parketilla. Ja puhuvat koko ajan. Monikymmenpäinen tanssijoiden joukko tuijottaa kiinteästi opettajien jalkoja ja asentoa. Puhaltavia huokaisuja kuuluu sieltä täältä. Tuskin kukaan tanssikurssilaisista on mennyt aiemmin näin, vaikka joukossa on selvästi kokeneita tanssijoita. Että mitenkä... Toukokuun ensimmäisen viikonlopun aiheena oli argentiinalainen tango. Lyhyesti sanottuna siinä ei ole mitään samaa kuin suomalaisen tangon intohimoisessa hinkkaamisessa. Argentiinalaisessa pariin ei edes kosketa kuin käsillä ja katseella silmiin. Viejän, siis miehen, on osattava vaihtaa painoaan jalalta toiselle, vaihtaa askeleen vuoroa ja suuntaa, laskea tahtia ja antaa tilaa naiselle kieppua oikealla hetkellä. Ole siinä sitten tumma ja tulinen, hehkuva ja herkkä, vaatimaton ja jokseenkin vastustamaton. Kun pää savuaa ja napakin on aina puoli kierrosta jäljessä. Molem- pien kun pitäisi argentiinalaisessa osoittaa koko ajan tanssikumppania. Ja sitten viejän pitää vielä osata väistää terävästi askeltavia, muita pareja. Melankoliaa tyylikkäällä parketilla Alan ymmärtää argentiinalaisten miesten melankoliaa musiikissaan. Kaikesta huolimatta tuo sinivalkoisille etäisen surullinen tango sopii nyt Käenkoskelle. Siellä nimittäin tänä suvena ei ole varsinaisia tansseja tiedossa enää ainuitakaan. Viimeiset pidettiin äitienpäivän aattona Elbe Allanin trion tahdissa. Vaikka Parkanon Urheilijoilla olisi tarjota kolmen maakunnan tyylikkäin tanssipaikka ravintoloineen. Missä sitten rytmiset varpaat liikkuvat? Kankaanpääläinen Ritva Alhonmäki tokaisee, että hän kiertää 2–3 naisen kanssa noin 120 kilometrin säteellä tanssipaikkoja. – Onhan niitä yhä: Kauhajoen Aronkeidas, Kurikan Lusan halli ja Teuvan Kaarihovi Pohjanmaalla sekä Hiekkaranta Virroilla, esimerkiksi. Lähempänä kun ei ole yhtään toimivaa, miettii senioritanssejakin Kankaanpäässä vetävä Alhonmäki. Hän ei laske kavereineen kilo- Jukka Mansikka ja Ulla Ylijoki tapasivat toisensa tanssikurssilla. He perustivat nettiin Tanssijengi-sivuston, jossa on yli 1 300 osallistujaa. metrejä hyvän mielen harrastuksensa takia. – Eihän tanssipaikan tungoksessa voi, eikä tarvitse osata askeltaa ”oikein”. Riittää, että parketilla on mukavaa. Jos oppii sopivat askeleet, on se hyvää aivojumppaa, parkanolainen Erkki Niemenmaa muistuttaa. Tanssijengi pitää ajan tasalla Tanssikurssien harrastajat ovat toinen ryhmä. Esimerkiksi Ulla Ylijoki ja Jukka Mansikka Ikaalisten Leppäsjärveltä kiertävät tanssikursseja harrastuksena. He jopa tapasivat ensi kertaa tanssikurssilla Tampereella vuonna 2008, kun Mansikka aloitti lajin nollasta. Tanssimisesta on tullut Ylijoelle ja Mansikalle mielen ja kehon kuntoilua, parisuhteen hyvää hoitoa kursseilla Parkanossa, Hämeenkyrössä, Sastamalassa, Tampereella. – Kun koottua tietoa tanssikursseista ja tanssitilaisuuksista ei ollut, aloin tehdä niistä nelisen vuotta sitten Facebookiin sivuja nimellä Tanssijengi. Joka alkuviikko siellä on tieto, mitä tapahtuu – tanssinjärjestäjätkin päivittävät sitä itse. Nyt Pirkanmaan jengissä on yli 1 300 jäsentä, Mansikka myhäilee. Tanssikansa arvostaa jatkuvuutta Järjestäjäketjuihin kuulumattomana Käenkoski tarvitsisi liki tuhannen kävijää joka tanssilauantaiksi kyetäkseen maksamaan suosikkiorkesterit paikalle. Pitäisi olla myös jatkuvuutta, sillä vetävimmät ryhmät naulaavat kalenterinsa parikin vuotta eteenpäin. Ja julkkisorkesterithan rahastavat lavoja, kun netin syömästä levybisneksestä ei kerry enää kuin rippeitä. Jo aiemmille järjestäjille tuli seinä vastaan vuosia sitten, kun asuntovaunuilla huippuorkestereita seuraava tanssiporukka osti vain pääsylipun ja tuli mehupulloineen vetämään tuttuja kuvioitaan parketille. Ravintola menetti asiakkaat muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta – tai sitten joku Popeda tukehdutti koko juomatarjoilun. Nyt, koronan kaikottua, saattaisi olla uuden alku.

kesä 2023 7 KUN URHEILIN Virolainen pallomeri Näkyisi korvessa ilman lämpökameraa. Näin kuvailisin Kihniön Urheilijoiden (KihU) edustusverkkapukua, jollainen minulla oli 1990-luvulla. Asu mahtiresoreineen hohti kunnanvaakunan sinisenä ja keltaisena. Tai no, heraldisesti kultaisena. Jos verkkarit olivat tarpeeksi kuluneet, katsoi kaukaa ja oikein siristi silmiään, saattoi niissä havaita häivähdyksen Michael Johnsonin Atlantan olympialaisten kultapiikkareista. Tänä vuonna yhdeksänkymppisiään viettävän KihU:n sarjahiihdot ja yleisurheilun sarjakisat rytmittivät lapsuuteni ja varhaisnuoruuteni kesät ja talvet. Sain kokeilla eri lajeja asiaan kuuluvalla tavalla eli kylmiltään – lukuun ottamatta seiväshyppyä, joka on yhä kokematta. Kuntaotteluissa vierailtiin niin Parkanossa kuin Honkajoella. Perinteisen Kihniö–Kuru–Viljakkalan syntyhistoria ja tausta eivät minulle koskaan selvinneet, mutta tulipahan nekin reissut tehtyä. KihU:n kautta pääsin ensimmäiselle ulkomaanmatkalle. Urheilukisat kutsuivat Kihniön ystävyyskuntaan Pajusiin, joka katosi sittem- Niina Kivioja i • Ca tCat PASI JA ANSSI • C ATCAT • N O T S O R O LA 5 .8 . CK MATTI JA TEPPO • W A L D O ’S P E O P L U L K O IL M A T A P A E H T U M A K -1 8 L IP U T E N N A K P E 4 .8 . • Not SoRoc k KO KO VI IK ON LO PP U TÄ YN NÄ TE KE M IS TÄ JA TA PA HT UM IA , ES IM . AU TO KU LK UE , W IL LI T LÖ YL YT SU NN UN TA IN PE RI , NT EI SE T M AR KK IN AT JA TO RI TA PA HT UM A JN E JN E! min kartalta Viron kuntauudistuksessa. Suomenlahden ylityksestä jäi mieleen laivan kyltti pallomerestä eli viroksi pallimerestä. Suhtauduin kyseiseen termiin varhaismurros- T A P A HT UM A N P Ä Ä Y H T E IST Y ÖK UM P P A NIN A : ikäisen kypsyydellä ja tyyneydellä. Ja tietenkin itse kisoissa yksi lajeista oli sitten pallonheitto. Laura Jokisalo PASI J Helppoa puukauppaa ja metsänhoitoa! Kaikki metsäasiat samasta osoitteesta: T A PA HT U MA A A VU S T A MA S S A : Yrittäjät KARVIA  Metsäparooni OyA ANSS - • VORTEX KOON L U E L IS Ä Ä W W W : W W W .L IV E T O .F I .K A R V IA P A IV A T .F I  I • CAT CAT • puukauppa metsänhoitotyöt metsäarviot puutavaran välitys hiilipäästökauppa kiinteistökauppa NOTSO ROCK lahjakirjat, perunkirjat, kaupanvahvistukset Toimisto avoinna ma 14-17 pe 9-12 muina aikoina sopimuksen mukaan 30 % enemmän OP-bonuksia vuonna 2023 Palkitsemme osuuspankkien omistaja-asiakkaita ylimääräisillä OP-bonuksilla vuonna 2023. Ylimääräiset bonukset vähentävät asiointisi kuluja ja tuovat helpotusta arjen raha-asioihin. Omistaja-asiakkaana saat myös lukuisia muita etuja ja alennuksia pankki- ja vakuutuspalveluista. Lue lisää op.fi/bonus Jarkko Piilola 045 1234265 jarkko@metsaparooni.fi Mika Autio 045 2070377 mika@metsaparooni.fi Saku Oksala Kari Jeskanen 045 3162185 0500 335526 saku@metsaparooni.fi kari.jeskanen@ostametsaa.fi www.metsaparooni.fi Parkanontie 70, 39700 Parkano Osuuspankin omistaja-asiakkuus – elämääsi varten

kesä 2023 8 Muikku lisääntyy Aurejärvessä, muttei HEIKKI PETTINEN AUREJÄRVI Seppo Äijälä on kalastanut Aurejärvellä koko ikänsä. Alta kymmenvuotiaana hän oli jo isän mukana nuottaa vetämässä. Nuottakuntia oli silloin puolenkymmentä. – Nuotanveto loppui, kun nylonverkot tulivat 1970-luvulla. Nyt verkkokalastajia ei ole minun ja velipojan lisäksi enää kovin monta. Nuoremmat vetävät uistinta ja jigiä, Äijälä miettii. Äijälän verkot ovat järvessä ympäri vuoden, lukuun ottamatta syksyn ja kevään niitä viikkoja, jolloin veneellä ei pääse eikä jää kanna. Etenkin kuhaa ja ahventa tulee sen verran, että kalaa riittää ainakin pakastimessa niinä päivinä, kun verkoissa ei ole mitään kotiin tuotavaa. – Siikaakin tulee, kun olemme istuttaneet sitä joka toinen vuosi. Siika ei kuitenkaan lisäänny Aurejärvessä. Vielä 1990-luvun alkuvuosina tuli muikkuakin mukavasti etenkin Pöykän syvänteestä, jossa vettä on jopa 39 metriä. – Muikut menevät syvälle, kun vesi lämpenee, mutta syvänteissä vaivana on happikato. Näin ovat Jyväskylän yliopiston tutkijat raportoineet, Seppo Äijälä kertoo. Kantaa seurataan koenuottauksilla Tutkijat Timo J. Marjomäki ja Markku Raatikainen ovat tutkineet muikun koenuottauksia Aurejärvellä ja Nerkoonjärvellä useana vuonna, viimeksi viime syksynä. Tulosten perusteella muikku lisääntyy molemmissa järvissä, mutta sitä on vähän. Aurejärvessä muikku kasvaa hitaasti, Nerkoonjärvessä nopeammin. Aiemmissa muikkututkimuksissa hidasta kasvua on ollut järvissä, joissa muikkukanta on tiheä. Tätä epäiltiin Aurejärvelläkin, mutta viime syksyn nuottauksen laiha saalis ei tukenut tätä tulkintaa. Nuottaan jäi 97 muikkua, joista lähes puolet oli ensimmäisen kasvukauden kaloja eli alle vuoden ikäisiä. Kolmasosa kaloista oli 1–2-vuotiaita. Loput 16 muikkua olivat yli 2-vuotiaita ja keskimäärin 10-senttisiä. Samaan aikaan Nerkoonjärvestä pyydetyt 2-vuotiaat olivat jo noin 16-senttisiä. Tosin Nerkoonjärvestä saatiin vain 24 näytekalaa, joista 16 oli alle vuoden ikäisiä. Muikku ei tykkää lämpimästä vedestä Muikkukannan pienuuden syy on edelleen arvoitus. Kihniön–Parkanon kalatalousalueen toiminnanjohtajan Marko Paloniemen mukaan veden laatu ei käy selitykseksi, koska esimerkiksi vielä 1990-luvulla vaivannutta happamuutta on saatu vähennettyä. Todennäköisin syy on veden lämpeneminen. – Muikku tykkää viileästä vedestä, siksi se pyrkii kesällä syvälle. Mutta syvällä on hapesta pulaa, koska järven rehevöityminen aiheuttaa biologista hapenkulutusta orgaanisen aineen hajotessa. Toisaalta kuha ja ahven viihtyvät lämpimässä, joten niiden kannat voivat hyvin tämän alueen järvissä. ” Muikku tykkää viileästä vedestä, siksi se pyrkii kesällä syvälle. Mutta syvällä on hapesta pulaa.” Jättikalojen saalistajat AULIS ALATALO YLÄ-SATAKUNTA Nuoret miehet työntävät komeat veneensä trailereilta Kaidoillevesille, virittävät jättikumikalansa vapaparven siimoihin ja jyräyttävät järeät moottorit käyntiin. On sunnuntai ja jälleen suuntana Linnanjärvi. Juuri nyt isot hauet ja kuhat ovat kuteneet ja liikkuvat nälkäisinä. Kaikuluotaimet naputtavat herkkinä syviä vesiä, mutta missä nuo järven suurimmat rohmut ovat nyt? Nuorukaiset tuijottavat näyttöjä herkeämättä, jännitys tiivistyy käsin kosketeltavaksi. Tuolla! Ottaako? Pysyykö, jos nappaa? Alle 95-senttisiä ei lasketa Parkanossa toimiva kahdeksan nuoren miehen ryhmä (kaksi tamperelaista, yksi Ylöjärveltä, muut Parkanosta) veneineen on jo tuttu näky kala-apajilla. Nimikin ryhmällä on kuvaava, Predator Anglers. Vapaasti suomennettuna se on Petojen Pyydystäjät. He hakevat täsmäkalastuksella nimenomaan järvien jättiläi- siä, eikä se ole tavallisen onkimiehen puuhaa. Sekin on tavallisista pyytäjistä poikkeavaa, että nämä vapakalastajat harjoittelevat lähes kaiken vapaa-aikansa pärjätäkseen kalastuskisoissa. Seuraava kilpailu on HK Open, johon osallistuu noin 1 500 venekuntaa eri puolilla Suomea. Siihen Predator Anglersin joukkueiden on saatava mitattavaksi vähintään 95 senttiä pitkiä haukia. Silloin on kaikki mahdollinen pelissä. Ja, kisoja riittää. Kesäkuulla kovimmat suuntaavat viehekalastuksen SM-kisaan Hartolan Jääsjärvelle: kahden päivän kisassa saaliskalat ovat hauki ja ahven. Elokuulla edessä on Northern Fishing Games eli Pohjoismaiden mestaruuskisat Saimaan Haukivedellä. – Viime vuonna pääsimme Vanajavedellä 50 venekunnan kahden päivän karsinnasta 12 parhaan finaalikisaan. Pääpalkinto NFG:ssä olisi ollut 20 000 euroa. Haukia tuli, mutta ahvenista yksi mittakala jäi saamatta ja kuhamme olivat liian pieniä voittajiin verrattuna. No, sija 10 jäi käteen, parkanolainen Joni Mäkipää kertoo. Jere Turunen näyttää ison kalan viehettä. Hän sai äskettäin ylös Hämeenkyrössä peräti kaksi metristä haukea.

kesä 2023 selviä pyyntikokoiseksi Seppo Äijälä 9 Kihniön Asemanseudun Kyläyhdistys ry järjestää Kierrätys- ja tapahtumaKIRPPISSUUNNISTUKSEN 29.7.2023 klo 11–16. Tapahtuman pääpaikkana on Kihniön vanha rautatieasema, Asematie 84, 39880 Kihniö as. Osallistua voivat yksityiset, yhdistykset, yhteisöt ja yritykset. Asemalta voit varata kirppispöydän ulkokatoksesta tai paikan peräkärryllesi 19.7. mennessä tai voit ilmoittaa 9.7. mennessä annikki.aro@icloud.com tai p. 040 505 5124 oman kirppiksesi/tapahtumasi paikan. Painatamme omista kirppiksistä/tapahtumista kartan, jota jaetaan asemalta ja Ihantolasta tapahtumapäivänä. Ilmoittautumismaksun maksaminen varaa paikan. Kaikki lämpimästi tervetulleita kierrättämään ja viettämään yhteisöllistä päivää! nöynkeknönen ie s la o k t k u y A Autolasien t
5VVMJMBTJFO
BTFOOVLTFU
KB
LPSKBVLTFU t
1FJMJU
KB
QFJMJMJVLVPWFU t
5FSBTTJ
KB
QBSWFLFMBTJUVLTFU t
5ZÚLPOFJEFO
MBTJU Jos muikulla on vaikeaa Aurejärvessä, niin kuha ja ahven viihtyvät hyvin. 84-senttinen kuha ja 43- ja 48-senttiset ahvenet ovat Seppo Äijälän tämän kevään ensimmäinen saalis jäitten lähdön jälkeen. Vakuutusyhtiöiden sopimuskumppani Vaasankatu 4, Parkano P. 03 448 1111 tai 041 434 4297 www.parkanonlasipalvelu.fi Avoinna: ma–pe 7.30–17.00 Vakuutusyhtiöiden sopimuskumppani Wanhat koneet Vahojärvellä     Tällä kertaa Seppo Äijälän verkoissa oli vain yksi alamittainen kuha, joka palasi Aurejärveen kasvamaan.                         KIHNIÖN KALA MARKKINAT LAUANTAINA Tästä se lähtee, Linnanjärven petojen saalistus. Kun jättihauet ovat kudun jälkeen liikkeellä, niillä on nälkä. Järvissä lymyää isoja petoja Välillä ”pojilla” on muukin tavoite kuin catch and release eli pyydystä ja päästä. He koettavat saada pari ruokakalaa mieheen eli välikokoisia 45– 50 sentin kuhia pannulle. Mutta se oikea tavoite oli ja on löytää järven suurimmat naaraspedot, joita Parkanon ja Ikaalisten seudun järvissä todella lymyää. Miehet vain mittaavat, kuvaavat ja punnitsevat saadut vonkaleet ja päästävät ne takaisin järveen. Suuret naaraathan ovat kalakannan lisääntymiselle keskeisiä. Viime kesänä tamperelaiset Mika ja Jere Turunen tappelivat tosissaan Parkanonjärvellä, Korpelan saaren kupeessa. He saivat lopulta mitattavaksi upeasti kalakuvilla koristet- tuun veneeseen 14,2 kiloa painavan ja 99-senttisen kuhan, siis todella harvinaisen körmyn. Kymppikiloiset hauet ovat näille kalastajille jopa tavallisia, mutta yli 12 kilon suurleukoja kenellekään vielä ei ole sattunut mitattavaksi. Niitä kyllä on. Jokunen vuosi sitten Parkanonjärvestä nousi 13,6 kilon hirmu Jallu Niemisen verkolla. Kyrösjärvestä Kari Immasen iskukoukkuun tärähti peräti 149 senttiä pitkä, yli 15 kilon peto. Jälkimmäinen hyvin syöneenä kesäkunnossa olisi painanut arviolta 18 kiloa. Ennätyskalarekisterissä on Iin Oijärvestä vuonna 2008 verkolla saatu 18,8 kilon hauki. Niklas Mäkisellä, Teemu Salomäellä, Niko Vartolla, Jiri Pentillä ja Joonas Jaakkolalla on siis tavoitetta Mäkipään ja Turusten kera. 20.5.2023 KLO 11-15 TORILLA (KIHNIÖNTIE 55) MARKKINAOHJELMAA, KALAA JA RUOKAKOJUJA VAPAA PÄÄSY TERVETULOA! JÄRJESTÄJÄNÄ KIHNIÖ-SULKUE RY

kesä 2023 10 Näkymä Lauhanvuoren kivijatalla vetää hiljaiseksi. LH Geoparkissa on hienoja kohteita Alueen mainoksia ei silti teiden varsilla näy. MAARIT LEHTO-ALATALO SATAKUNTA, ETELÄ-POHJANMAA Lauhanvuori-Hämeenkangas Geoparkin Parkanon, Karvian ja Kihniön geologiset kohteet ovat tuttuja, mutta muista alueen kunnista löytyy useita paikkoja, joissa en ole käynyt. Huhtikuisena perjantaina onkin aika lähteä Geopark-kierrokselle. Siis tutustumaan yhtenäiseen maantieteelliseen alueeseen, joka sisältää kansainvälisesti merkittäviä geologisia kohteita. Kierroksella kiinnostaa myös, miten hyvin Geoparkin mainonta näkyy eri kuntien alueella. Siikaisissa hyvää infoa Ensimmäisenä kohteena on Katsel- Lauhanvuoren kivijata 600 miljoonaa vuotta vanhaa kivettynyttä merenrannan hiekkaa yli miljoona kiveä pinnassa rantavalleja, matalat harjanteet syntyneet noin 9000 vuotta sitten Ancylusjärven aaltojen työstäminä lähde: lauhanvuoriregion.fi mankallion luontotorni ja laavu Siikaisissa. Komeaa männikköä, puiden siimeksestä pilkahtavia vesistöjä, mutta ei datayhteyttä. Vaihto toiseen matkapuhelimeen, jonka operaattori pelittää alueella. Navigaattori neuvoo kääntymään Formuntielle. Kapea hiekkatie epäilyttää, mutta kaarramme taipaleelle. Reilun 4 kilometrin päässä tie johtaa omakotitalon pihaan. Matkaa voi jatkaa vasemmalle kaartavalle metsätielle. Epäilys kasvaa, josko väylä on pahasti routiva. Siikaisten kunnan info ei vastaa puheluun, mutta heti sieltä soitetaan takaisin. Puhelu pätkii, mutta sen saan selkoa, että parasta on palata Siikaistentielle ja kääntyä Honkajoentielle. Tämä on tietenkin varma vaihtoehto, mutta päätämme jatkaa eteenpäin. Metsätie osoittautuu hyväkuntoiseksi hiekkatieksi. Seuraavassa tienhaarassa selviää, että olemme ajaneet Tallikankaantietä. Katselmantielle kääntyvässä tienhaarassa on LH Geopark-kyltti. Opaste on ensimmäinen, sillä Parkanosta Kankaanpään kautta ajaessa ei näkynyt yhtään Geopark-alueesta kertovaa taulua. Parkkialueelta on hyvä polku. Perillä Katselmankalliolla on siisti ja hyväkuntoinen nuotiopaikka, laavu makuualustoineen, mökki ja sänky sekä näköalatorni. Paikassa voisi vallan hyvin yöpyä. LH Geoparkista kerrotaan monin opastein. Mökin seinälle on kiinnitetty kyltti selfie-paikasta. Otamme selfien, nautimme termospullokahvit ja jatkamme kohti seuraavaa etappia. Susiluola on kiinnostanut aina Matkaa Kristiinankaupungin Karijoelle kertyy reitin 661 ja 664 kautta noin 70 kilometriä. Lähdimme Parkanosta kello 10.30. Karijoelle saapuessamme kello on jo 15. Lounastamme paikallisessa ravintola Susiluolassa, jonka nimi viittaa paikkakunnan nähtävyyteen. Ravintoloitsija Marja Strid kertoo susiluolan vetävän paikkakunnalle turisteja. – Sitä en osaa sanoa, tuleeko turisteja Geoparkin takia. Susiluola on kiinnostanut ihmisiä aina, Strid sanoo. Karijoen susiluolaan suuntaamme mekin. Parkkipaikalla on yksi auto ja perillä vieraskirjassa on samalta päivältä kaksi nimikirjoitus- ta. Vierailijoita ei näy, ovat kaiketi patikoimassa. Susiluolan kerrotaan olevan Suomen kuuluisin luola. Mikäli luolassa on asuttu jääkausien välillä, asukkaina on voinut olla Neanderthalin ihmisiä. Muinaisrantakivikko on huikea näky Jatkamme Isojoelle ja Lauhanvuorelle. Muinaisrantakivikko on huikea. Aurinkoisena perjantai-iltapäivänä yllättää, ettei paikalla ole muita. Ketään ei pirunpellolle tule, vaikka vietämme siellä hyvän tovin. Katselmankallio laakea ja karu graniittinen kallio Haapakeitaan laidalla Haapakeitaan soidensuojelualue, Etelä-Suomen suurin yhtenäinen suoalue, avautuu luontotornista koilliseen lähde: infotaulut Katselmankalliolla Näkymä luontotornista koilliseen. Poikkeamme myös näkötornin kupeessa, mutta ylös emme kapua. Alkaa olla jo alkuilta. Paluumatka taittuu Honkajoen ja Karvian kautta. Geopuiston opasteita ei Siikaisten jälkeen ole tienvarsilla näkynyt, eikä näy loppumatkallakaan. Päivän aikana tekemämme kierros oli pituudeltaan hiukan yli 300 kilometriä. Kohteissa olisi voinut viettää pitemmänkin aikaa. Kaikkien LH Geoparkin kuntien kohteiden kiertäminen vaatii jo yöpymistä. Erityyppisiä majoitusvaihtoehtoja onneksi löytyy laavusta alkaen.

kesä 2023 11 Susiluola löytynyt jälkiä ihmisen oleskelusta ennen viime jääkautta löytöihin kuuluu kivityökaluja ja nuotiopaikan pohja jääkauden aikana Susivuori oli 3 kilometrin paksuisen jääkerroksen peitossa lähde: lauhanvuorireegion.fi Opastaulu kertoo, että mikäli luolassa on asuttu, se on tapahtunut ennen viime jääkauden huippuvaihetta. Susiluola olisi silloin ainoa paikka maailmassa, mistä ihmisasutuksen jälkiä on löydetty mannerjäätikön myöhemmin alleen peittämästä paikasta. Honkajoen puukirkko vihittiin käyttöön 1810. Kirkko sai nimen Aleksander, sillä Venäjän keisarina oli tuolloin vallassa Aleksanteri II. Isojoki. Geoparkin keskeinen tavoite on vahvistaa paikallisidentiteettiä ja edistää kestävän kehityksen mukaista elinkeinotoimintaa. Etelä-Pohjanmaalla. Siikaisissa Katselmantielle käännyttäessä on selkeä LH Geoparkista kertova opaste. Kyltin on laittanut Siikaisten kunta. LH Geoparkin näkyvyyttä lisätään MAARIT LEHTO-ALATALO YLÄ-SATAKUNTA Siikaisten Katselmankalliolla on selfie-paikka, jossa otetaan tietenkin yhteispotretti. Kolmensadan kilometrin kierroksella Aulis Alatalo, tennispallokoira Rudolf ja Maarit Lehto-Alatalo. LH Geoparkin toiminnanjohtaja Terttu Hermansson kertoo, että geopuiston alueen mainonta saadaan kuntoon tämän vuoden aikana. Kaikkien alueen kuntien sisääntuloon tulee näyttävät geopark-taulut. Taulut ovat osa Metsähallituksen hallinnoimaa hanketta. Noin 200 000 euron hanke sisältää LH Geoparkin verkkosivuston kehittä- mistä, digitaalista sisältöä, opastustauluja, näyttelyitä sekä geobikepyöränhuoltopisteet alueen kaikkiin kuntiin. Statuksen uudelleen arviointi kesällä Lauhanvuori-Hämeenkangas hyväksyttiin Unescon kansainväliseen Geopark-verkostoon kesällä 2020. Statuksesta käydään uudelleen arviointi neljän vuoden välein. – Arvioijat ovat tulossa kesällä, todennäköisesti kesäkuun lopulla, Terttu Hermansson sanoo.

kesä 2023 12 – Nikke kypärä päähän, huutaa äiti Annika Aittoniemi. Hän myöhästyy. Niklas Aittoniemi on jo vauhdissa. Hän lainasi veljensä scoottia näyttääkseen, miten Waveparkissa onnistuvat temput. Ei vielä aivan pro MARI KALLIO KIHNIÖ 13-vuotiaan Aittoniemen lisäksi vain muutama hänen kaverinsa. Kihniöläinen Niklas Aittoniemi lentää ilmassa pikkuveljensä scootilla. Pyörähdyksen jälkeen hän laskeutuu potkulaudalla takaisin Waveparkin kamaralle. Wavepark valmistui Kihniön keskustaan viime vuonna. Se on pumptrack-radan ja skeittiparkin yhdistelmä. Pumptrackrata koostuu kummuista, kaarteista ja hypyt mahdollistavista kumpuyhdistelmistä. Kihniössä hetki sitten nähty ilmalento on nimeltään vippi. – Tempussa tanko pysyy paikoillaan, mutta dekki eli lauta pyörähtää 360 astetta. Niklas Aittoniemen mukaan paikkakuntalaisista vain harvat osaavat tehdä oikeita temppuja; Parasta on reilaaminen Harrastuksen parasta antia on Niklas Aittoniemen mielestä onnistuneiden temppujen lisäksi yhdessäolo kavereiden kanssa. Parkissa vierähtää helposti tunteja temppuja yrittäessä. – Eniten tykkään reilaamisesta eli reunan päällä liukumisesta. Reilaaminen onnistuu Kihniössä huonosti, koska Waveparkista puuttuu Aittoniemen mielestä kunnon reili. Aittoniemi nimittää itseään rehevästi ammattilaiseksi, mutta myöntää, että temppuja on vielä opittavana lukematon määrä. – Onhan niitä. En ole mikään pro. Hän antaa kotikunnan radalle arvosanaksi on 3/5. – Lyödään faktat tiskiin. Ei ole ramppia, reiliä, ei vessaa eikä vettä. Niklas Aittoniemi harrastaa myös skeittausta eli rullalautailua. Scoottaus on hänen mielestään kuitenkin helpompaa, sillä potkulaudassa on tanko, josta pitää kiinni. Asvalttipintainen rata sopii myös polkupyöräilijöille ja rullaluistelijoille. Onnistunut ländäys hymyilyttää Waveparkin laidalla odottava pikkuveli saa scoottinsa takaisin. On 9-vuotiaan Luukas Aittoniemen ja hänen ystävänsä 11-vuotiaan Noel Lepistön vuoro. Hymynkareen kaverusten suupieliin tuo onnistunut ländäys, mikä tarkoittaa, että saa nousun jäl- ” Lyödään faktat tiskiin. Ei ole ramppia, reiliä, ei vessaa eikä vettä.” keen jalat takaisin dekille ja pääsee jatkamaan matkaansa. Pumptrack-radalla liikkuminen vaatii ponnistusvoimaa, sillä vauhti syntyy kumpuja ja kaarteita hyödyntäen ja kehon avulla pumppaamalla. Radalla tulee hiki ja välillä hengästyykin. – Täällä kunto kohoaa ja tulee hyvä olo, sanoo Luukas Aittoniemi. Wavepark saa kaveruksilta arvosanan 3,5. Vessan puuttuminen on heidänkin mielestään ongelma. Vettä sen sijaan saa kesän tullen urheilukentältä, mutta hana on käytettävissä vain osan kaudesta. Keskustelua kypärästä Kihniön Waveparkissa kolisee aika ajoin, mutta kaverusten mielestä sääntöjä noudatetaan pääosin kuitenkin hyvin. Kerran Luukas Aittoniemeä päin ajoi pyörällä isompi lapsi. Silloin sattui. Noel Lepistö ja Luukas Aittoniemi ovat selvinneet tapahtuneista haavereista laastareilla. He tietävät, että pahastikin voi käydä. Sääntönä on, että parkkiin ei lähdetä ilman kypärää. Siihen kaveruksilla on hyvä perustelu. – Että pysyy pää ehjänä.

kesä 2023 13 Noel Lepistölle ja Luukas Aittoniemelle onnistumisen tunteen tuo, jos pääsee montusta ylös scootilla ja jatkamaan matkaansa sujuvasti. Luukas Aittoniemi toteaa, että parkissa kunto kasvaa. Noel Lepistö ja Luukas Aittoniemi ovat olleet kavereita pienestä pitäen. He harrastavat yhdessä myös salibandyä. Lepistö harrastaa lisäksi rumpujen soittoa ja Aittoniemi laskettelua. Pumptrack-rata kostuu kummuista ja kaarteista. Kihniössä on elementtejä myös skeittiparkista.

kesä 2023 14 KESÄTEATTERISSA Mustasukkaisuus paranee kovin keinoin NIINA KIVIOJA KARVIA Onko peiton alla oma vaimo vaiko ei? Alli (Sinikka Myllyviita), Jussi (Tapio Keskitalo) ja Reetta (Arja Ruinu) mustasukkaisuuden pyörityksessä. Kulttuurikeskus Skantzissa saa kesäkuussa kantaesityksensä Markku Hyvösen parisuhdekomedia Kaapista ulos. Ensi-ilta on 7. kesäkuuta, ja kaikkiaan näytöksiä on 13. Esityksen ohjaa Leena Koivula. Lavalle astuvat jo aiemmilta vuosilta tutut näyttelijät Tapio Keskitalo, Lauri Viitala Arja Ruinu ja Pentti Pentinmäki sekä kotikunnan kesäteatterissa debyyttinsä tekevä Sinikka Myllyviita. Juonessa mukana on kaksi pariskuntaa, joista Jussia ja Allia esittävät Keskitalo ja Myllyviita. Allin siskona Reettana nähdään Ruinu ja hänen miehenään hautausurakoitsija Ukina Pentti Pentimäki. Mukana menossa on myös ulosottomies K. Koiranen eli Viitala. Esityksen tuottavat Poikkitaiteilijat ry ja Karvian Teatteriyhdistys ry. Ohjaaja Leena Koivula määrittelee, että luvassa on takuuvarmasti komediaa, rakkautta, tunteita, parisuhteita – ja juonen punaisena lankana syvää mustasukkaisuutta, joka parannetaan esityksen aikana. – Mutta parannuskeinoja Ulosottomies K. Koirasella (Lauri Viitala) on aina suunmukaiset voiteluaineet mukana. emme missään tapauksessa suosittele kokeilemaan kotona. Juonesta Koivula ei suostu paljon pukahtamaan, jotta yllätykset eivät paljastuisi. Vähän silti voi kertoa. – Ulosottomies, joka tulee virkatehtävissä suorittamaan ulosmittausta, osoittautuukin Jussin armeijakaveriksi. Ulosmittaaminen päättyy saunomiseen, Koivula toteaa. Teksti meni ohjaajan top vitoseen Kaapista ulos on koko per- heen näytelmä, vaikka muutama ruma sana pääseekin ilmoille. – Kiroillaan tyylikkäästi ja tarkkaan harkiten, Koivula muotoilee. Ja vaikka vähän alkoholiakin nautitaan, tällä ei ohjaajan mukaan provosoida eikä läträtä. Hyvösen käsikirjoitusta Koivula kehuu yhdeksi parhaista tähän asti ohjaamistaan. – Erittäin hyvä kesäteatterinäytelmä. Ei ole tarvinnut edes tekstiä rukata kauheasti. Sanoisin, että menee top vitoseen. Musiikista vastaa lauluryhmä Retropojat, jotka kokonaisuudessaan siis myös nähdään lavalla. Yleensä Keskitalo, Viitala ja Pentinmäki esiintyvät Lauri Kuuselan harmonikan säestyksellä, mutta tässä tapauksessa taustanauhojen kanssa. ” Kiroillaan tyylikkäästi ja tarkkaan harkiten.” Ystävyyttä sairauksien kanssa NIINA KIVIOJA PARKANO Parkka-Teatterin tämän kesän näytelmä Alatisairas tuo lavalle eläköityneen näyttelijädiivan Tellervo Arganin (Elisa Niemi), oikeammin Arkimaan, ja hänen elämänmittaisen pukijansa Toini Kuivasen (Anne Suurimaa). Käenkosken kesäteatterissa nähtävän komedian juoni käsittelee kaksikon keskinäistä ystävyyssuhdetta moninaisine koukeroineen. Varsinkin Tellervon monet vaivat tuovat haasteita. – On taipuvaisuutta sairaalloiseen olemiseen, ja hieman saattaa olla huomiohakuisuuttakin, kuvailee näytelmän ohjaaja ja käsikirjoittaja Paula Sillman. Hän kertoo saaneensa inspiraatiota 1600-lukulaisen ranskalaisen näytelmäkirjailijan Molièren Luulosairaasta, mutta teksti on toki aivan uusi ja varta vasten Parkka-Teatterille kirjoitettu. Sairastelu ja huomiontarve ovat Sillmanin mukaan universaaleja ja tunnistettavia teemoja. Lavalla kuullaan omia lauluja Lavalla nähdään 9 näyttelijää. Tellervon veljentytärtä Annikaa esittää Jenna Oksanen, pitsakuski Nikoa Lauri Mäkipää, vaihtoehtohoitoguru Marika Nokkosta Julia Ylitörmä ja tämän veljeä Matias Nokkosta Joona Soininen. Mukana menossa ovat myös fysioterapeutti Noora eli Salla Könönen ja hänen tytärpuolensa Elli eli Katariina Strandman sekä hautausurakoitsija Teijo Tulikoura eli Ville Kuusisto, joka toimii myös juorutoimittajan äänenä. Komedia sopii koko perheelle, eikä lavalla nähdä tuhmuuksia eikä kuulla rumia puheita. Näytelmän ennakkonäytös pidetään 29.6. ja ensi-ilta 30.6. Varsinaisia näytöksiä on 12 kappaletta. Mukana on yleisön toiveesta myös laulua. Näytelmää varten on tehty viisi uutta kappaletta, joiden sanat on laatinut Paula Sillman ja sävelet Klaus Myllymäki. Fysioterapeutti Noora (Salla Könönen) ja pukija Toini (Anne Suurimaa) auttavat näyttelijädiiva Tellervoa (Elisa Niemi) jumppapallolla tasapainottelussa. Taustalla Nooran tytärpuoli Elli (Katariina Strandman).

kesä 2023 15 Keihäsen turkiksissa kuuden vuoden tauon jälkeen KIRJASTON KESÄN AUKIOLOAJAT HYVINVOINTIKANAVA 1.6.–31.8. ma klo 10–19, ti–pe klo 10–17. VIRTAPARKKI Lehtisali auki ma–pe klo 8–10 ja la klo 8–12. NIINA KIVIOJA KIHNIÖ Kalenteriin pääset osoitteessa www.parkano.fi klikkaa­ malla sivulla näkyvää vihreää palkkia ”VIRTAPARKKI­ MARTTOJEN KAHVILA HYVINVOINTIKANAVA”. Tämän jälkeen klikkaamalla Kihniön esinemuseolla lauantaisin kalenterista haluttua tapahtumaa, löytyy Tervetuloa! linkki varsinai­ 1.7.–29.7.2023 klo 12–17. seen ohjelmaan. Ohjelma alkaa ilmoitettuna ajankohta­ na klikkaamalla linkkiä. MUISTATHAN myös vuokrattavat astiat juhliisi, p. 040 512 3440. Kalenterissa on monipuolisesti jumppaa, asiantuntijoi­ Hyvää kesää! T.luentoja, Kihniön Martat ry den (mm.erikoislääkäreiden) museokierroksia ja toimintaa eri ikäisille. Ikäihmisille VirtaParkissa on tarjolla päivätoimintaa, askarteluvartteja, tuolijumppaa yms. Rantakodolla aiemmin pidetty Ikätori jatkaa toi­ mintaansa VirtaParkin kautta EtäIkätorina. Pyhäniemen kesäteatterissa päästään tänä vuonna legendaarisen matkailukeisarin mukaan, kun lavan valtaa uudistettu Keihäsmatkat. Ensi-ilta on sunnuntaina 16. heinäkuuta, ja kaikkiaan näytöksiä on 9. Ensimmäisen ja tähän mennessä ainoan kerran näytelmää esitettiin vuonna 2017. Taukoa tuli muun muassa koronan vuoksi kuutisen vuotta, ja tällä välillä Suvi Rahkolan laatimaa alkuperäistä käsikirjoitusta on muokattu useaan kertaan. Muokkauksia tekstiin ovat tehneet Henna Nurmela, Margit Hellgren, Sami Niemelä ja Jari Järventausta, joista viimeksi mainittu toimii myös tämän vuoden näytelmän ohjaajana. Lavalla nähdään 9 näyttelijää, joista osalla on useita rooleja. Sami Niemelä esittää sekä vakituista asiakasta, Roberto Carlosta että lentokapteenia. Jari Järventaustalla on myös kolme roolia: toinen Carlos, pontikankeittäjä ja muusikko Junnu Vainio. Nimihahmona Kalevi Keihäsenä nähdään Teemu Ojala. Matkaopas Sirkkana esiintyy Noora Törmä, pariskunta Marttana ja Anterona Aila Pekkala ja Pekka Mäkelä, toimittajana Iida Törmä, perämies Harrina Arto Vehkapuru ja baarinpitäjänä Jari Rinneheimo. Aila Pekkala on lisäksi nainen paluulennolla. Näytelmässä on mukana runsaasti elävää musiikkia. Alkuun ja loppuun lisättiin uutta Jari Järventausta ja Sami Niemelä kertovat, että käsikirjoituksessa kokonaan uutta on alkuun ja loppuun lisätyt kohtaukset, jotka sijoittuvat nykyaikaan. Alussa pariskunta muistelee Pyhäniemessä ollessaan vuosikymmeniä sitten tekemiään keihäsmatkoja. Väliin sijoittuvat muistelut matkoilta, ja lopussa tarina jatkuu taas Parkanon kaupungin ja Kolmostien Terveyden yhteinen hyvinvointikanava VirtaParkki on avattu kaupungin net­ Juhannus: 22.6. klo 10–15, 23.–24.6. suljettu. tisivuille www.parkano.fi. VirtaParkin kalenteriin on koottu vapaa­aikaan, hyvinvointiin ja terveyteen liitty­ vää verkossa tapahtuvaa toimintaa. • KONEURAKOINTI Kalenterin viikkonäkymässä on omat värikoodit eri ikä­ - kaivinkonetyöt - jätevesijärjestelmät ryhmille. • LEMMIKKIHOITOLA Esimerkkejä tulevasta ohjelmasta: Maanantaisin klo 17 Liikkuva aikuinen­ jumppa Tiistaisin jawww.kujalantila.com torstaisin klo 18 nuorille NuoLi Live Stream Keskiviikkoisin klo 13 FysioVartti Keskiviikkoisin klo 12 Lasten kokkikerho Esko 040 544 4720 Keskiviikkoisin kloYli-Kujala 15 Ajankohtainen 3olmonen. 29.4. vieraana Tuuli Suuriniemi Minna Yli-Kujala 040 526 5328 Torstaisin klo 11.30 Tasapainojumppa Perjantaisin klo 10 EtäIkätori. 8.5. muistipoliklinikan ge­ riatri Jussi Ripsaluoma kertoo muistiterveydestä. 30.4. (poikkeuksellisesti torstai) vappuohjelmaa, bingo ja tietovisa Perjantaisin klo 15 Kirjavinkkaus Päivittäin klo 9.30­10 Touhukkaat ryhmä alle kouluikäi­ sille Suurin osa materiaalista löytyy myös varsinaisen esity­ sajan jälkeen Parkanon kaupungin Youtube­kanavalta. Lisäksi kalenterissa on paljon muuta viikoittain vaihtu­ vaa ohjelmaa ja voit ehdottaa myös lisää mitä haluaisit nähdä kanavalla. • Teollisuuden, Lisätietoja: Elisa Vahosalmi kiinteistöjen p. 044­7865516 tai virta.parkki@edu.parkano.fi ja omakotitalojen sähkö-, automaatio- ja hälytysjärjestelmien suunnittelu, asennus ja huollot sekä lämpökamerakuvaukset. • Ilmalämpöpumppujen myynti, asennus ja huolto. YK Sähkö ja Tekniikka Oy Teollisuustie 14 B 3, Parkano www.yksahko.fi Keihäsmatkoilla lennetään taas Pyhäniemen kesäteatterissa. Mukana menossa ovat lentokapteeni (Sami Niemelä), Kalevi Keihänen (Teemu Ojala), perämies Harri (Arto Vehkapuru) ja Carlos (Jari Järventausta). nykyisyydessä. Kalevi Keihäsellä on näytelmässä yllään turkki, kuten liikemiehellä oikeastikin 1970-luvulla oli. Kyseessä ei ole kuitenkaan tuon ajan mainoskuvista tuttu täyspitkä vaate, vaan lyhyt malli. – Pitkää vaaleaa turkkia ei löytynyt, vaikka sitä etsittiin urakalla, Sami Niemelä toteaa. Tämä saattaa toki olla näyttelijä Teemu Ojalan kannalta hyväkin asia, jos heinäkuusta tulee helteinen. Niemelä kertoo kuitenkin kuulleensa, että Keihäsen aito Mika Yli-Knuuttila, 040 197 0530 mika.yli-knuuttila@yksahko.fi turkki ei olisikaan ollut mitään talvimallia. – Alkuperäinen chinchillaturkki oli kevyt, siitä meni tuuli läpi ja oli aukkoja, joista melkein iho näkyi. Tämä selittää sen, että Kalevi pystyi pitämään turkkia lämpimässä. KUN URHEILIN Niina Kivioja Kisat itse tehdyllä areenalla Taisi olla televisiosta nähdyt kansainväliset yleisurheilukilpailut, joiden innostamana ystäväni kanssa rakensimme kisa-areenan hänen kotipihaansa aitan taakse. Ikää oli ehkä 12 vuotta ja nikkarointitaidot sitä sun tätä. Sitä en muista, saimmeko apua korkeushyppytelineen rakentamisessa. Todennäköisesti kokosimme sen päiksemme, kun telineen hataraa ulkomuotoa muistelen. Vinossa telinees- sä olleet isot rautanaulat pitivät paikoillaan paksuhkoa puurimaa. Urheilukisojemme lajeihin lukeutui myös aitajuoksu eli hyppely yli sahapukkien. Keihästä heitimme jonkinmoisella kepillä. Kuulantyönnössä taisi olla ihan aito urheiluväline. Ihan varma en tästä ole, sillä saattoi kuulan korvata myös kivenmöhkäle. Voittajia en enää muista, mutta ainakin yritys oli + DJ JOONA SORILA SUOMIJÄRVEN LAVA Ylä-Satakunnantie 485, Karvia 20 € K-18 LIPUT ennakkoon: WWW.LIVEVETO.FI kova. Meillä kummallakin oli nirhamia pitkin kinttuja. Osumaa taisi tulla sekä kaatuneesta korkeushyppyte- lineestä että sahapukkeihin törmäämisistä. Maarit Lehto-Alatalo OVET AUKI KLO 18 TIMO KOTIPELTO & MATIAS KUPIAINEN Tapahtumaa tukemassa:

kesä 2023 16 Jussi Rantala Testatut kesäoluet ryhmäkuvassa. Kesäoluissa maistuu keveys ja raikkaus Maarit Lehto-Alatalo JUSSI RANTALA YLÄ-SATAKUNTA Siinä missä talvikaudella maistuu esimerkiksi paahteinen, täyteläinen porter, on kesä kevyempien ja raikkaampien oluiden aikaa. Niinpä lienee kesän kunniaksi syytä tutustua kuuteen tämän kauden kesäolueeseen – täysin subjektiivisen, yhden miehen raadin maistelemana ja arvioimana (arvosanoilla 1–5). LaBrassBanda Love Beer (4,9 %) Saksalaisen Schneiderin panimon hefeweizen-tyyppisen vehnäoluen kaatuessa lasiin näyttää kaikki lupaavalta. Väri on kauniin kultainen ja samea kuten kuuluukin. Tuoksukin on hyvä. Banaania, vehnämallasta, hivenen sitruunaa ja mausteisuutta. Maku on tuoksuun nähden yllättävänkin sitruunainen, joka samalla tuo mukanaan hieman happamuutta ja mukava katkeruutta. Ihan loppuun saakka maku ei kuitenkaan kanna, vaan happamuus tavallaan katkeaa kesken. Kyseessä on kelpo vehnäolut, mutta vaikka oluen nimi enteilee rakkauden kesää, ei se elämän rakkaus löytynyt ainakaan vielä. Arvio: 3 Karhu Summer Ale (4,8 %) – raikkaampi nalle Koko kansan Karhu on kesän kunniaksi saanut rinnalleen american pale ale-tyyppisen kausioluen. Väri on kauniin kullankeltainen, ja enteilee juurikin raikasta kesäolutta. Tuoksussa sitrusta, ehkäpä myös perus-Karhulle tyypillistä maltaisuutta. Maku noudattelee tuoksua tarkasti: sitruunaa, maltaisutta ja pientä tuttua, karhumaista katkeruutta. Se on perusversiotaan raikkaampi, josta plussaa. Ikävä kyllä mukana on myös sitä samaa teollista aromia, joka Karhussa on aina itseäni häirinnyt, joskaan ei yhtä vahvana. Puutteineenkin silti ihan hyvä vaihtoehto, jos etsii helppoa ja kevyttä kesäolutta ilman sen kummempia vaatimuksia. Perus-nallen ystävälle matalan kynnyksen olut, jos haluaa kokeilla jotain hieman erilaista. Arvio: 2 Früli Strawberry Beer (4,1 %) – jotain aivan muuta Olut on todellakin maailman monimuotoisin juoma. Joka tätä epäilee, maistakoon belgialaisen Hyughenin panemaa Früli-mansikkaolutta. Lasiin kaataessa nenään tunkeutuu mansikka ja... mansikka. Tuoksu on itsessään hyvä, mutta toisaalta oikein mitään muuta kuin mansikkaa siitä ei irtoa. Väri on tietysti punainen, hieman samea. Maku on, tietenkin, makean mansikkainen. Kuin joisi terästettyä mansikkamehua. Oikein tarkasti maistellen taustalta saa irti myös vehnän aromeja. Makeudestaan huolimatta olut on yllättävän raikasta, makeus pysyy aisoissa eikä tunnu esanssiselta vaan aika luonnolliselta. Früli ei varmasti maistu kaikil- persoonaa. Sitruksen ja muidenkin hedelmien sävyjä, kevyttä mausteisuutta, jopa hento metsän tuoksu. Myös maku on melko raikas ja hedelmäinen, hieman makea ja kohtuullisesti humaloitu. Tuoksu on kuitenkin makua persoonallisempi. Viime kädessä Olvi on maultaan aika perusjuomaa, vaikka vehnä antaa hieman syvyyttä. Schneiderin hellesin jälkeen ei draaman kaari saanut aivan täyttymystään. Ihan raikas ja harmiton kesäjuoma kuitenkin. Arvio: 3 le, mutta kokeilunhaluisille ja makeasta pitäville se voi toimiakin. Arvio: 3 San Miguel Fresca (4,4 %) – pohjakosketus Jos ei ole mitään hyvää sanottavaa, pitäisi pysyä hiljaa. Mutta sanottakoon nyt silti. Espanjalainen San Miguel Fresca on vastenmielisimpiä oluita joita on tullut vastaan vähään aikaan. Väri on vaalealle lagerille tyypillisen kultainen. Loppu on alamäkeä. Tuoksu on tunkkainen ja epämiellyttävän imelä. Ei houkuta maistamaan. Vaikka vaaleat lagerit ovat usein mauttomia, niin tavallisesti ainakin raikkaita. Fresca ei valitettavasti ole edes sitä. Maku on imelän maltainen ja oudolla tavalla teollinen. Jos humalaa olisi enemmän, voisi se pelastaa hieman tilannetta. Mutta kun ei ole. Epäilemättä tästäkin joku pitää, mutta minä en. Arvio: 1 Schneider’s Bayrisch Hell (4,9 %) – ylösnousemus San Miguelin jälkeen Schneiderin Bayrisch Hell pelastaa päivän. Olut on vaalea, kirkas ja kullankeltainen, tuoksultaan puhdas, viljainen ja aavistuksen makea. Eli aika lailla sitä mitä helles-tyyppisen herkun pitääkin olla. Maku on miellyttävällä tavalla maltainen ja puhdas. Humala maistuu, mutta varsin maltillisesti. Mukavaa juotavaa jossa vieno makeus tuntuu myös. Tosin kokonaisuus kaipaisi aavistuksen lisää potkua. Jälkisanat Jussi Rantala on paitsi Ylä-Satakunnan avustaja myös paikkakunnalla tunnettu olutharrastaja. Rantala testasi kesälehteen muutamia kesäoluita. Ehkä hieman liiankin helppo, mutta toisaalta raikas ja tarpeeksi aromikas, jotta toimii hyvin kesäoluena. Arvio: 4 Olvi Summer Ale (5 %) – raikas ja harmiton Olvin Summer Ale on vehnäale, väriltään kullankeltainen, mutta toiseen testin kotimaiseen verrattuna etenkin tuoksussa on enemmän Testin oluita yhdistää raikkaus ja keveys, kuten kesäolueen kuuluu. Isoja erojakin löytyi, mutta muistettakoon, että maku on aina subjektiivinen asia – mukavan kesäisen olutpäivän voi luoda vaikka San Miguelin avulla, jos siltä tuntuu. Silti en malta olla lisäämättä henkilökohtaista suosikkireseptiäni listojen ulkopuolelta: saunan jälkeen lasiin tsekkiläinen Pilsner Urquell, ja sitten fiilistelyolueksi Hiisipanimon Itse-hapanolut. Ja kesä saa tulla. ” Isoja erojakin löytyi, mutta muistettakoon, että maku on aina subjektiivinen asia.”

kesä 2023 KUN URHEILIN LEIKKAA TALTEEN! Willejä elämyksiä kesällä 2023! Turnauksessa tumput suorina Opiskelin vähän yli parikymppisenä ammattikoulussa, jossa oli siihen aikaan hyvä naisten lentopallojoukkue. Joukkue pärjäsi koulujen välisissä kisoissa ja oli eräänkin kerran menossa valtakunnallisen sarjan karsintoihin. Ennen reissua tuli ongelma. Pelaajia oli juuri ja juuri kentällinen eikä yhtään varapelaajaa. Kun sitten yksi sairastui, joukkue olikin vajaa. Sellaisella porukalla ei ollut asiaa kisoihin. 17 Kiireessä kuka vain kelpasi sijaiseksi. Joten suostuin, kun kaverit kovasti anoivat. Kerroin kyllä, etten osaa lentopalloa. Hyvä, jos ylipäätään osun palloon. Minulle vakuutettiin, ettei tämä haittaa. Ja oikeassa olivat. Kaikki sujui loistavasti, sillä tehtäväni oli seistä kentällä häiritsemättä peliä. Väistin, kun pallo tuli kohti, että muut saivat hoitaa homman. Syöttövuoroa minulle ei annettu lainkaan. Yleisö saattoi vähän ihmetellä, miksi kentällä on tumput suorassa palloa väistelevä tyyppi. Vielä kotimatkalla pahoittelin taitojeni puutetta. Muut tytöt kuitenkin totesivat minun olleen joukkueen tärkein henkilö; ilman täydennystä ei olisi ollut asiaa koko turnaukseen. Joukkueemme pääsi jatkoon. Onneksi se oikea pelaaja toipui ennen jatkopelejä. Niina Kivioja KULTTUURIKESKUS SKANTZ Karviantie 720, Kantti 7.–11.6. ja 14.–21.6. Kaapista ulos -parisuhdekomedia 28.6. Jukka Puotila 30.6. Leevi and the Leavings tribuutti 1.7. Olavi Virta -konsertti 2.–16.7. Nykyajan Metrotytöt 2.0 -musiikkikomedia 12.7. Hevisaurus 20.–23.7. ja 10.–13.8. Vannomatta paras -musiikkikomedia Kahden hengen jano Juicea 22.7., 3.8. ja 6.8. 26.7. Diandra 27.7. Jacke Björklund – Satoi tai paistoi -stand up show 28.–30.7. Poing Poing Poing ja Paranoid -musiikkinäytelmä 12.8. Jarkko Ahola 18.8. Rehupiikles 25.8 Suvi Teräsniska 25.–26.8 Suo Soikoon! Katso tarkemmat tapahtumatiedot: willikarvia.fi MUISTA 10.6. Karvia Drinker’sin bileet Suomijärven lavalla Kotipelto Acoustic Duo, Chorale, DJ Joona Sorila MYÖS! 4.–6.8. Karvia-Päivät (4.–5.8. järjestäjänä Karvian yrittäjät, 6.8. järjestäjänä Willi Karvia) pe 4.8. Pasi ja Anssi, CatCat, Not So Rock la 5.8. Matti ja Teppo, Waldo’s People, Vortex Annen Taidekahvilan kesän tapahtumat willikarvia.fi Vinkki Lähetä toimitukselle kuva, video tai muu juttuvinkki WhatsApppalvelussa! (Ei puheluita) 044 704 4600 Niina Kivioja Ylä-Satakunnan perinteinen kesäkuvakilpailu N AA T I LK PA AT A H PAR Kaapista ulos 7.–11.6. ja 14.–21.6. Jukka Puotila 28.6. Nykyajan metrotytöt 2.0 28.6. Vannomatta paras 20.–23.7. ja 10.–13.8. Kaikki tapahtumat ja liput: willikarvia.fi/tapahtumat KIHNIÖN HINAUSPALVELU 0400 366 936 HINAUSPALVELU VUODESTA 1969 P. SYVÄNEN HINAUSMyydään HUIPPUpaikalla PARKANOPALVELU 3-tien liittymässä vuokrattuna koko kiinteistö 1600 m2 P. SYVÄNEN ja tontit + iso lisärakennus45v (03) 448 2726 40v oikeus 2150 m2; ST1 vieresPARKANO sä, Toivolankatu 4. N. 7000 2702726 autoa vuorokaudessa.0400 232 03 448 VUODESTA 1969 Myydään HYVÄ 0400 232 270 toimistorakennus PÄIVYSTYS 24 h Heittolan Monitoimi Oy kokonaan vuokrattuna 600 + 600 m2. Keskustassa, Parkanontie 33. PÄIVYSTYS 24 h Heittolan Monitoimi Oy Maisematoimistot ja asunto 100m2. Keskuskatu 7. Myydään vuokratut liike- ja toimistotilat Keskuskatu 5 ja Kirkkokatu 5. Toimisto 68 m2 2 h+k+wc+suihku. OP:n talo, Keskuskatu 8. Nyt hintaan 27 000 €! Varasto-, työ-, harrastetiloja Parkanontie 33, pohjakerros. Tasokas tiiliparitalo 190 m2 Kirkkokatu 7, ydinkeskusta, katso www.etuovi.com. OK-talotontit Viinikka Puutarhakatu 15, Kausenkatu 20, museokadun kulma. Kesäkuvakilpailun teemana Rivitalotontti Koulukadun ja Parkanontien kulma. on tuuli – ideoi ja osallistu! Kerrostalotontti Satakunnankatu 24. Lähetä ottamasi valokuva tai useampia 31.8.2023 mennessä Ylä-Satakunnan toimitukselle toimittajat@ylasatakunta.fi tai Ylasatakunta.fi:n yhteystiedot-sivun lomakkeella. Osallistumalla kisaan luovutat kuvan julkaisu- ja käyttöoikeuden. Katso muut kohteet WWW.VOY.FI VIITASALO-YHTIÖ OY Puh. 0400 634 778 Uutisia 24/7 Ylasatakunta.fi

kesä 2023 18 Kyrönkankaalta Kolmostielle Ylä-Satakunnan maantieverkosto luotiin 1800-luvulla. Heikki Pettinen seka melska, toiset vaati, toiset vastusti ja jätettiin sen tähden asian enempi käsittely sillä kerralla sikseen. Kunnolla vauhtiin hanke pääsi vuonna 1901. Projektin alkaessa vain Karvian Kirkonkylältä Tuulenjoelle oli valmiiksi olemassa pieni tientapainen, siitä eteenpäin koko linjalta oli raivattava puut, kivet ja kannot sekä kaivettava tieojat. Tienteko oli kovaa työtä. Ojista saatava maa oli levitettävä tielle, ja niiden varsilta oli poistettava puut ja pensaat. Myöhemmin koko tieosuus sannoitettiin. Reitille rakennettiin myös yksi Karvian kivisilloista, Tuulenkylän silta, vuonna 1906. Kaksi muuta tärkeää tieprojektia 1900-luvun alkupuolella Karviassa olivat Ämmälän tie Kauhajoelle sekä tie Niinisaloon, joista jälkimmäinen valmistui vasta 1950-luvulla. JUSSI RANTALA YLÄ-SATAKUNTA Ennen laajemman tieverkoston kehittymistä oli Ylä-Satakunnan alueen ainoa varsinainen maantie Ruotsin vallan aikana etelästä Kyröskosken, Hämeenkankaan, Pohjankankaan ja Karvian Kantin kautta Pohjanmaalle kulkenut Kyrönkankaantie. Talviaikaan käytössä puolestaan oli suorempi reitti, niin sanottu talvitie, joka käytti hyväkseen jäätyneitä järviä, kuten Kyrösjärveä, Parkanonjärveä ja Kuivasjärveä, kulkiessaan kohti Pohjanmaata. Maantieverkosto alkoikin varsinaisesti hahmottua vasta 1800-luvun autonomiakaudella. Vaikka paikallisia kyläteitä oli tietysti paljon, voidaan Ylä-Satakunnasta erottaa neljä erityisen tärkeää 1800-luvulla rakennettua maantielinjaa, jotka vaikuttivat ratkaisevasti alueen kehitykseen. Riesana ylläpito ja teiden heikko kunto Pori vetää puoleensa Tärkeä sykäys kehitykselle oli Porin taloudellisen merkityksen kasvu 1800-luvun alusta lähtien. Kaupankäynnin vilkastumisen myötä myös liikenneyhteyksiä haluttiin parantaa. Niinpä Ikaalisten pitäjäkokouksessa vuonna 1821 – Parkano, Karvia ja Kihniö, samoin kuin Kankaanpää, kuuluivat tuolloin yhä Ikaalisten pitäjään – käsiteltiinkin tieosuuden rakentamista Noormarkusta Kankaanpäähän. Kankaanpääläisiä lukuun ottamatta muut vastustivat hanketta. Rakentaminenhan olisi tiennyt kustannuksia koko Ikaalisten pitäjälle. Kaikesta huolimatta 3,5 metriä leveää maantietä alettiin rakentaa vuonna 1824, ja se valmistui kolme vuotta myöhemmin. Sen taloudellinen merkitys Kankaanpäälle oli huomattava. Niinpä myös parkanolaiset, kapteeni Gustaf Grönhagenin johdolla, toivoivat sen jatkamista paikkakunnalleen. Näin tapahtuikin vuonna 1833, jolloin tie rakennettiin samalla Kuruun saakka. Uusi tie Pohjanmaalle Vanha Kyrönkankaan talvitie korvattiin 1850-luvun lopulla rakennetulla maantiellä Parkanosta Jalasjärvelle, ja muutama vuosi myöhemmin siitä johdettiin tie Kihniön kautta Virroille. Aluksi Kihniöntien status oli kylätie, mutta 1889 määräsi senaatti tien kunnostamisesta maantieksi, paikallisesta vastustuksesta huolimatta – muutosprojekti kun piti toteuttaa omin varoin. Tuore Jalasjärventie saatiin tehokkaaseen käyttöön kuitenkin vasta 1870-luvulla, kun se varustettiin tarvittavilla kestikievareilla. Kestikievarijärjestelmä olikin vielä 1800-luvulla ehdoton edellytys maanteiden käyttäjille. Arvioiden mukaan hyväkuntoisillakin teillä hevoskärryillä pystyi matkustamaan vain noin 100–120 kilometriä päivässä. Yösijan ja ateriointipaikan löytäminen matkan varrelta oli siis usein välttämättömyys. Lain mukaan kestikievareita – eli käytännössä maalaistaloja, joille oli osoitettu matkalaisten kestitysvaatimus – tulikin löytyä 20 kilometrin välein. Tältä näytti valtatie 3 Alaskylän kohdalla 1960-luvun alkuvuosiin saakka. Kun kolmostie oikaistiin, vanhasta tielinjasta tuli Alaskyläntie. Markku Kuusikon vuoden 1939 Opel Kapitänille nämä mäet ovat tuttuja jo 1950-luvulta. ” Vuoden 1918 tielaki määräsi maantiet valtion omistukseen ja ylläpitoon, mikä helpotti kuntien asemaa.” Nopea Tampereen reitti toiveissa Vähitellen myös Tampereen yhteys alkoi tulla etenkin Parkanolle yhä tärkeämmäksi. Sitä silmällä pitäen aloitettiin 1800-luvun puolivälissä uuden maantien rakentaminen Parkanosta Tevaniemen ja Luhalahden kautta Viljakkalaan. Kyrösjärven itäpuolta kulkenutta reittiä kaavailtiin Jalasjärventien rakentamisen innoittamana osaksi laajempaa ja nopeampaa yhteyttä Vaasan ja Tampereen välille. Nykyään suurimmalta osaltaan Luhalahdentienä tunnettu maantie yhdistyi alun perin Pori–Parkanotielle Lapinnevan kylän kohdalla, mutta jo 1860-luvulla reittiä tarkastettiin Parkanon päässä siten, että se vedettiin Parkanonjärven länsirantaa pitkin (nykyinen Alaskyläntie) suoraan kirkolle. Uusi maantie tunnettiin nimellä Seläntaustantie. Lopulta se ei kuitenkaan täyttänyt visiota nopeasta Vaasa–Tampereeyhteydestä, vaan kyseisen kunnian sai noin sata vuotta myöhemmin rakennettu, paljon suoraviivaisemmin linjattu Tampere–Vaasa-tieosuus, eli käytännössä Valtatie 3. Raivaten Karviasta Parkanoon Tieyhteyttä Parkanoon käsiteltiin Karvian kuntakokouksessa ensimmäisen kerran vuonna 1882, mutta viivästyksiä riitti – valtiolta pyydettiin rahoitusta kuusi vuotta myöhemmin, mutta ilmeisesti tuloksetta. Parkanossakin Karvian tiestä keskusteltiin, välillä kiivaasti, kuten osoittaa ote vuoden 1887 kuntakokouksen pöytäkirjasta: Asiasta syntyi kiivas sanan vaihto ja Maanteiden huolto ja kunnostus olivat pitkään täysin pitäjien velvollisuutena. Koska kaikki talot oli velvoitettu ylläpitokustannuksiin, olivat kauempana asuvat ja vähemmän tietä käyttävät epäoikeudenmukaisessa asemassa. Tästä keskusteltiin pitäjäkokouksissa pitkin 1800-lukua, ja parannusta asiaan saatiin vuosisadan lopulla, kun tierasitus laajennettiin koskemaan myös verollepantuja torppia, tehtaita, sahoja ja myllyjä. Vuoden 1918 tielaki määräsi maantiet valtion omistukseen ja ylläpitoon, mikä helpotti kuntien asemaa. Teiden kunto oli vielä 1800-luvulla vaatimaton. Vaikka venäläiset viranomaiset kehuivat EteläSuomen teitä, oli tilanne todennäköisesti erilainen Ylä-Satakunnan kaltaisilla syrjäseuduilla. Teiden kuntoa valvoi nimismies tekemällä tarkastusmatkoja, mutta kun tarkastuksista ilmoitettiin ennakkoon, kunnostettiin tiet usein vain tarkastuksia varten ja ne pysyivät heikossa kunnossa. Esimerkiksi Zacharias Topelius kertoi kärrymatkan vaivoista 1800-luvun maanteillä: Jokainen ajokalun hytkähdys tuntuu sinun jaloissas ja selässäs, aivan kuin istuisit kiireesti kulkevan ruuvilaivan koneen päällä. Jokainen pikku kivi kostaa siinä kun häntä häiritset, jokainen kuoppa antaa tyrkkäyksen tyrkkäystä vastaan, jokainen siltakapula sinulle tuntuvasti osoittaa vihastustansa. Talvisin matkustaminen reessä vällyjen alla oli varmasti huomattavasti miellyttävämpää. Ensimmäiset autot saapuivat Suomeen 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa, mutta suurten kaupunkien ulkopuolella niiden määrä pysyi pitkään olemattomana. Matkailulehden vuonna 1914 tekemän kartoituksen mukaan esimerkiksi Ylä-Satakunnassa ei ollut lainkaan autoille kelvollisia teitä. Autojen vähitellen yleistyessä alkoi muutos näkyä kuitenkin myös alueen teiden kunnossa. Erityisesti 1950-luku oli ratkaiseva murroskausi, jolloin rakennettiin nykyisen, valtateihin perustuvan tieverkoston perusta. Lähteet: Ikaalisten entisen emäpitäjän historia II–III; Parkanon ja Kihniön kirja; Suomen teiden historia I-II; Uusi Koto-Karvian kirja I.

6 3 KG RS (3,99/kg) kesä 2023 19 Punainen paprika ERÄ Jäätelöitä Magnumit 73-90 g, Daim tuutit 99 g, Pingviini isot tuutit 106 g, Ingman laktoosittomat tuutit 62-64 g, Kingikset 53-54 g ja Pirkka isot tuutit 100-113 g. Rajoitus 10 kpl/talous KUN URHEILIN 1 0 00 Tuomarien silmätikku Keväällä 1999 osallistuimme kaveriporukan kanssa Jämsässä käytyyn salibandyturnaukseen. Allekirjoittanut teki silloin äänentoistohommia, ja kun olin turnausta edeltäneen lauantain vastaisen yön sopivasti hommissa, oli niin sanottu kuskinakki selvä. Kotiin aamuneljältä ja seitsemältä jälleen ratin taakse. Raittiusseuran muita pelaajia kerättiin yön jäljiltä sieltä ja täältä – ja varusteet vielä perässä. Ensimmäinen peli alkoi jo aamukymmeneltä. Avauserä sujui mainiosti, mutta erätauolla väsy alkoi painaa. Tuumasin kavereille, että nyt on pakko ottaa hetki lepoa. Nokoset venähtivät koko toisen erän mittaisiksi. Kun sitten päätöserä alkoi, olin jälleen rivissä. Tällä kertaa peliin puuttui tuomari. Puola Niina Kivioja 99 KPL (8,85-18,87/kg) -28-59% Etu K-Plussa-kortilla KG Ilman K-Plussa-korttia 1,39-2,54/kpl (14,07-28,11/kg) Kihniöntie 12, 39820 Kihniö Puh. 03 448 4232 PALVELEMME MA–PE klo 8–21 LA klo 8–20 SU klo 10–20 MAURINTORI meidät löydät myös facebookista www.facebook.com Kuukauden Kuukauden – Oletkohan sinä edellisillan jäljiltä pelikunnossa? Olisiko parempi pysytellä ainakin tämä erä vaihtoaitioissa, tuomari sanaili ja nuuhki ikään kuin etsien lähdettä vanhan viinan hajulle, jollainen kieltämättä vaihtopenkin likellä leijui. Muu joukkueemme hö- rähti nauruun. Olinhan porukasta suunnilleen ainut, joka ei ollut edellisiltana ottanut edes yhtä keskiolutta. Peli ja turnaus tulivat kyllä pelattua loppuun. Seuraavana yönä uni sitten maittoikin. Jukka Huikko Latauslaite CEE-T2 Fixus lasinpesu • Pituus 5 m Alumiininen ja t-urallinen taakkateline käytännöllisellä ja •• Latauslaitekaapeli samassa nopealla suoraan kiinnityssysteemillä • Liitetään voimavirtapistokkeeseen Sopii useisiin automalleihin, •• Latausteho 5,5-11 kW, virrat joissa 8-16 Aon integroidut kattokaiteet • Takuu 24 kk • Saatavana kahdella eri tankopituudella • Mukana säilytyslaukku • Maksimikuorma 75 kg 930-ELOAD • Teline on lukittavissa • TÜV-hyväksytty 00 • Tehokas puhdistusaine kaikille lasipinnoille FLEX • 500 ml • Suunniteltu asennettavaksi moottoritilaan DEFA-läm118-F846 mitysjärjestelmän yhteyteen 00 huolen siitä, että akku on aina täyteen • Laturi pitää ladattu Reelinkiteline LeopardUUTUUS! 449 120 cm 910-88700 135 cm 910-88600 16900 Fixus vaahtopesu Termini II Sisätilalämmitin •1000 Foameriin tai painepesuriin W •D430072 3l 118-F850-3 11 49 90 50 Fixut! Fixut! Fixus vahapesu Akkulaturi Multicharger 1205 5 A •CRC LOCK DE-ICER + PTFE Pesee tehokkaasti jatkaen -lukkoöljy merkittävästi vahauksen kestoa 3 D450016 6,00 € / l 175 350 • Poistaa tehokkaasti lian ja jarrupölyn • 500 ml Mikrokuituliina Premium 87,50 €/l 118-F845 7 • Mikrokuitukangas poistaa pinnoilta lian tehokkaasti 50 923-3845 • 390 l / 225 x 81 x 31 cm, maksimi sisämitta 210 cm Pesuharja Softpuolin • Aukeaa molemmin 490 Mattamusta •• Varustettu vesiliitännällä ja on/off- kytkimellä •910-M22 Erittäin pehmeä harjas • 48 cm 923-6020 38 x 45 cm 4,90 Akkulaturi 4cmA 6/12 50 x 80 8,90 V 923-5080 Kattokotelo M22 15,00 € / l 00 5 vuoden takuu! 9 90 Fixus.fi Fixus.fi 2 119-33042 5,00 € / l 00 Fixus vannepesu 3,83 € / l 40 ml • 500 ml • Sulattaa jäätyneen lukon, ja estää sen uudelleen 118-F844 jäätymistä 50helpottava voitelu • Avaamista • Ei kuivata lukkoa 4 • 4 A akkulaturi mikroprosessorilla ja LCD-näytöllä, joka 90 näyttää akun jännitteen sekä latauksen etenemisen • Huolto- ja talvilataustoiminto • Soveltuu 6/12 V akuille Alkaen 945-K2 3490 PARKANON VARAOSAKESKUS Tarjoukset voimassa verkkokaupassa ja myymälöissä 30.6.2023 saakka tai niin kauan kuin erää Tarjoukset voimassa verkkokaupassa ja myymälöissä 28.2.2023 saakka tai niin kauan kuin erää riittää. Tuotevalikoima saattaa vaihdella myymälöittäin. Osa tuotteista vain toimitusmyyntinä. riittää. Tuotevalikoima saattaa vaihdella myymälöittäin. Osa tuotteista vain toimitusmyyntinä. Heinosentie 39, Parkano, puh. 03 448 3380 avoinna ma–pe 8–17, la 9–13 Niina Kivioja Kameralaukun kanssa Ehkä näytin väsähtäneeltä juttukeikalla Käenkosken kuntoradalla, kun Parkanon silloinen vapaa-aikatoimen johtaja Reino Rauhala vuonna 2005 tarjoutui kantamaan kameralaukkuani. Kieltäydyin kummastuneena – tuskin laukku painoi kiloakaan. Viisi vuotta myöhemmin kantoapu olisi juttukeikalla kernaasti kelvannut. Kameralaukku oli silloinkin matkassa, mutta kanootin kyydissä. Lähdimme aamulla Kihniön kirkonkylästä Sulkuejärven rannalta melomaan kohti Parkanoa. Matka tyssäsi Kihniön Taimenkoskille. Ähersimme kollega Minna Lautamäen kanssa kanootin ylös Koskenkyläntielle. Kannettavan omaisuuden yhteispaino taisi hätyytellä 50 kiloa. Etenimme hyvin pienin etapein kohti Linnanjärveä. Aurinko helli, ja hiekkatie pöllysi. Onneksemme paikalle osui pakettiautollaan linnankyläläinen Paavo Kortesaari. Pääsimme kyydissä Linnanjärvelle, jonne olisi ollut matkaa vielä 2 kilometriä. Loppumatka Käenkoskelle meloen tuntui kanootin kantamiseen verrattuna hyvin leppoisalta. Mari Kallio KUNNANVIRASTO AVOINNA Kaukalohankkeen takuumies Joukkueurheilussa voi vaikuttaa pienessäkin roolissa, sitä todistaa oma ”urani” jääkiekkoilijana. Muistutus tästä tuli taannoin muinaisten savitaipalelaisten Facebook-ryhmässä, jonne joku oli pannut kuvan Savitaipaleen Urheilijoiden (StU) jääkiekon kausijulkaisusta 1970-luvun alkuvuosilta. Siellä se oli: oma nimeni D-juniorien kokoonpanossa. En omistanut edes hok- Niina Kivioja kareita, pelitaidoista puhumattakaan. Kyse oli siitä, että StU:n tulisieluinen jääkiekkomies ja koulumme johtajaopettaja Aaro S. K. oli nähtävästi hieman liioitellut kiekkoiluharrastuksen laajuutta. Jääkiekkoilijat kaipasivat kipeästi uutta kaukaloa, ja kunnan päättäjät piti saada vakuutettua sen tarpeellisuudesta. Pelaajia riitti toki muutenkin ja innostus oli kova, mutta varmuuden vuoksi joukkueita oli täydennetty kirkonkylän koulun oppilasluettelosta. Uusi kaukalo saatiin, minkä luen siis tämän verran omaksikin ansiokseni. Jäähallin saivat myöhemmin tehtyä ilman minuakin. Heikki Pettinen MA–PE 9–11.30, 12.15–15 Suljettuna lomien vuoksi 18.–19.5., 3.–30.7. Kunnan vaihde 03 44 411 UUSIA TEOLLISUUSTONTTEJA Myynnissä Valtatie 23 ja Teollisuustien varressa. Hyvällä paikalla. Tied. kunnanjohtaja 044 754 1201 KIHNIÖN KUNNANKIRJASTO Palveluajat: • ma, to 13–19 • ti, ke, pe 10–15 22.6. avoinna 10–15 (23.6. suljettu) Omatoimiajat: • su–to 7–21 • pe–la 7–18 P. 044 754 1247 VAPAA-AIKAPALVELUT Tapahtumia: • Kihniö-Parkano haastepyöräily 24.5. Kirjaukset Harjulan lavalla klo 17–19 • Liikuntapuiston avajaiset 26.5. klo 16–19 • Jättipalsamin kitkentätalkoot arboretumin alueella 17.6. klo 10 ja 21.6. klo 15 • Pesäpalloturnaus urheilukentällä 1.7. klo 10 alkaen, ilmoittaudu mukaan! • Kurafutis Aitonevalla 8.7. klo 10 alkaen. Liikuntaneuvojan kesäohjelma 19.6.–3.8.2023 Tied. Vapaa-aikapalvelut Emilia p. 044 754 1302 Lisätietoja www.kihnio.fi/tapahtumat, FB ja IG KIHNIÖN ESINEMUSEO JA WANHA PUUMILA Esinemuseo (kirkon vieressä) 20.6.–29.7. • ti–la klo 11–17 Wanha Puumila 20.6.–29.7. • ti–la klo 10–16 Tied. 044 754 1297 tuloa e v r Te ällä kes ön! iö Kihn

kesä 2023 20 Aino Salonen Vesipääsky ui kulttuuripiireihin HEIKKI PETTINEN YLÄ-SATAKUNTA Kaidatvedet ja Parkanon viime syksynä taakseen jättänyt Vesipääsky-lautta valmistautuu parhaillaan risteilykauteen uusissa maisemissa Tuusulanjärvellä. Ympäristönmuutosta voi verrata siihen, kun maalaistyttö tai -poika lähtee tuoreena ylioppilaana suurkaupunkiin opiskelemaan. Tuusula ei ole ihan Helsinki, mutta sielläkin on yli 40 000 asukasta. Ja Tuusulanjärven toisessa päässä, siis Järvenpäässä, yli 45 000. Ja kulttuurihistoriaa riittää. Sen päälle kelpaa rakentaa risteilytarjontaa. Taiteilijoita ja sotilashistoriaa – Valmisteilla on esimerkiksi teemaristeilyjä, joilla [Maanpuolustuskorkeakoulun sotahistorian dosentti] Martti Turtola kertoo alueen sotilashistoriasta 1600-luvulta alkaen. Luonnollisesti myös Tuusulanjärven taiteilijayhteisö tulee näkymään risteilyillämme, kertoo Vesipääskyn nykyisen varustamon eli Hyviä hankkeita ry:n Jussi Salonen. merenkulkuoppilaitoksen kurssilla. – Olimme samassa koulutuksessa Saimaan hinaajien miehistön ja Helsingin edustalla rakennuslauttoja ajavien ammattilaisten kanssa, joten virallisesti minulla on pätevyys myös niihin hommiin. Mutta lienee viisainta pysytellä Tuusulanjärvellä, Jussi Salonen naurahtaa. Tuusulanjärvi Pinta-ala 592,04 ha Pituus etelästä pohjoiseen 8 km Keskisyvyys 3,2 metriä Suurin syvyys 10 metriä Ekologinen tila tyydyttävä Vuosikymmenien haave toteutuu Vesipääsky Rakennettu Parkanossa 2002 Pääsuunnittelija Ari Tuomisto Rakennettiin Parkanon Reitti ry:n hankkeena 50 prosentin Leader+-tuella Pituus 15 m, leveys 5 m ja syväys 0,3 m Voimanlähde 2 x 50 hv 4-tahtiperämoottorit 65 asiakaspaikkaa Ensimmäiset koeristeilyt seilattiin jo viime syksynä. Talven Salonen ja 5 muuta tuusulalaista opiskeli merenkulun perusteita Kotkan Hän korostaa olevansa liikkeellä ennen kaikkea kotiseutuaatteen voimalla. Haave Tuusulanjärvellä liikennöivästä aluksesta on elänyt kymmeniä vuosia. – Vesibussista puhuttiin joskus, mutta järvi on sellaiselle liian matala. Vesipääskyn 30 sentin syväys ei rajoita kulkemista. Sitä paitsi Tuusulanjärvessä on vain yksi kari. Tuusulanjärvellä on seilannut kaksi pientä lauttaa, hotelli Gustavelundin MS Venny ja MS Aino. Tarvetta on ollut niin isosta aluksesta, että kyytiin mahtuu bussilastillinen ihmisiä. Juuri sen mukaan Vesipääsky alun perin suunniteltiin. Parhaiten Tuusulanjärvi Jussi Salonen ja Vesa Reinikkala ruorissa. tunnetaan taiteilijoistaan. Järven itärantaa seurailevan Rantatien varrella sijaitsevat Juhani Ahon ja Venny Soldan-Brofeldtin taiteilijakoti Ahola, Pekka Halosen Halosenniemi, J. H. Erkon Erkkola, Eero Järnefeltin Suviranta ja Sibeliuksen Ainola. Vain metsämuseo puuttuu Ahola, Halosenniemi ja Ainola ovat museoina, mutta Suviranta on yksityisasunto. Sinnekin tosin järjestetään yleisöopastuksia kesäisin. Ennen kaikkia heitä oli tietysti Aleksis Kivi, jonka kuolinmökki on museona. Se sijaitsee lähellä Syvärannan tilaa, jossa toimi vuosina 1936–44 Lottopisto, nykyään Lottamuseo. Tuusulanjärven rannalle rakensi talonsa myös säveltäjä, akateemikko Joonas Kokkonen – tosin vastarannalle Sibeliuksesta katsoen. Hänenkin kotinsa on nyt museona. Moniin näistä paikoista pääsee Vesipääskyllä. – Ainolaan pääsee Syvä- rannan laiturista, Erkkolan laituriin pääsee, samoin Aleksis Kiven kuolinmökkiin ja Tuusulan kirkon rantaa. Halosenniemen laituri on siinä ja siinä, Jussi Salonen kertoo. Nimi voi vielä vaihtua Niin, vai onko lautta edelleen Vesipääsky? – Nimi on edelleen Vesipääsky. Mietimme mahdollista uutta nimeä nyt alkukesän aikana. Ylä-Satakunta – Parkanon, Karvian ja Kihniön paikallislehti Tilaa Ylä-Satakunta ja osallistu kesäkampanjan arvontaan! YS Digi 6,60 e/kk YS Kotiin + Digi 9,90 e/kk Kestotilaukset saatavilla myös 3, 6 ja 12 kk:n laskutusjaksoilla. Uudet tilaajat Kestotilaajat Arvonnan palkinnot 1 kpl Hornet Roster Ranch -kaasugrilli (arvo 299.00 e) 5 kpl Ylä-Satakunta -kahvikuppi 10 kpl Ylä-Satakunta -snapback-lippis Kampanja-aika 17.5.-31.7.2023. Voittajat julkistetaan 2.8. Ylä-Satakunnassa Määräaikaiset Tilaa kestotilauksena YS Kotiin + Digi tai YS Digi tai opiskelijatilaus Tilaa YS Digi -veloituksetta ystävälle, tuttavalle tai sukulaiselle! Tee kestotilaus määräaikaisen tilauksen jatkoksi! 17.5.-31.7.2023 tehdyt uudet YS Digi tai YS Kotiin + Digi -kestotilaukset sekä uudet opiskelijatilaukset (kesto) osallistuvat automaattisesti arvontaan. Kätevimmin teet tilauksen Ylasatakunta.fi -verkkopalvelussa. Saat tilauksen voimaan heti tai haluamanasi aikana. Koskee vain uusia tilaajia / tilauksia. Ylä-Satakunnan kestotilaajat voivat osallistua kesän arvontaan tilaamalla veloituksetta Ylä-Satakunnan YS Digi -tilauksen 1 kk:n määräajaksi sellaiselle ystävälle, tuttavalle tai sukulaiselle, joka ei ole Ylä-Satakunnan tilaaja. Max 2 tilausta per kestotilaaja. Tilaukset vain asiakaspalvelusta. Mikäli sinulla on kampanja-aikana 17.5.-31.7.2023 voimassa Ylä-Satakunnan määräaikaistilaus, voit osallistua talven arvontaan tekemällä määräaikaisen YS Digi tai YS Kotiin + Digi -tilauksen jatkoksi kestotilauksen. Kestotilaus on aina edullisempi kuin määräaikaistilaus. Asiakaspalvelu puh. 029 1706 680 (ma-ke 9-15, to-pe 9-12) tai 24/7 asiakaspalvelu@ylasatakunta.fi. Kätevimmin tilaat Ylasatakunta.fi Tee tilaus Ylasatakunta.fi:ssä heti! Parkano RAKENNUSTYÖT JA REMONTIT • Teollisuus- ja maatalousrakennukset sekä kotitaloudet • Myös pienet kaivuutyöt ja piharakentaminen RAKENNUSPELTITYÖT • sadevesikourut • kattoturvatuotteet • pellitykset • kattoremontit NOSTOTYÖT • asennusnostot • henkilökori • pihapuiden kaato • kuljetukset nosturiautolla TALOMYYNTI • Talo- ja hallimyynti ja asennukset • Myös avaimet käteen -toimitukset 040 532 0789 sata-pirkanrakennuspalvelu.fi

kesä 2023 21 Jussi Salonen Vesipääsky uusissa maisemissa. Horisontissa siintää Järvenpään siluetti. Jussi Salonen Mitä tehdä, kun olet myymässä metsää? Puukaupan ollessa sinulle ajankohtainen, ota yhteyttä hankintaesimieheemme. Vanhoista kotivesistä Vesipääskyä muistuttaa parhaiten Sarvikallion luonnosuojelualue. TIETOTEKNIIKAN MYY JA HUOLTAA Tietokonemyynti ja huolto TIESITKÖ, ETTÄ PUUN HINTA ON NYT HISTORIAN KORKEIMMALLA TASOLLA? OTA KAIKKI HYÖTY SIITÄ NYT IRTI Hankintaesimiehemme sopii tilakäynnin kanssasi. Käynnin aikana sovimme puukaupoista. Korjaamme puut sovitusti ympäristöä, luontoa ja sinun toiveitasi kunnioittaen. Mikäli kyseessä on hankintakauppa, noudamme puut tien varresta puuautolla tai hakkurilla. Puh. 040 545 7113 | Parkanontie 51 PARKANO Digitoimme myös vanhat VHS- ja C-kasetit. Kehystämö - Taideliike - Taidenäyttely Päätehakkuun yhteydessä laadimme kattavan metsänuudistussuunnitelman, johon kuuluvat mm. muokkaustyöt, taimet sekä istutus. METSÄNOMISTAJA OTA YHTEYTTÄ ALUEESI PUUNOSTAJAAN Alue 1 Ter vetuloa Parkanontie 41, Parkano puh. 040 865 0125 ma–pe 10–17, la 10–13 www.raamikko.fi Alue 1 Alue 2 29.6- 16.7.2023 TAPIO HEIKINTALO +358 50 357 4570 TAPIO.HEIKINTALO@KUMEKO.FI OIKEA-AIKAISESTI TEHDYILLÄ METSÄNHOIDON TOIMENPITEILLÄ LUOMME LISÄARVOA METSÄLLESI PARKKATEATTERISSA PAULA SILLMANIN UUTUUSKOMEDIA Alue 2 ROOPE LOHIKOSKI +358 50 475 1903 ROOPE.LOHIKOSKI@KUMEKO.FI www.parkkateatteri.fi Hiihtokeskuksentie 35, PARKANO 20€/15€ PALVELUT PAREMMAN TULEVAISUUDEN YMPÄRILLÄ WWW.KUMEKO.FI

kesä 2023 22 Huru-Ukot luottavat kurafutiksessa junnujen kuntoon MAARIT LEHTO-ALATALO KIHNIÖ Metsästys- ja juomaseurue Huru-Ukoilla on jo taktiikka hiottuna 8. heinäkuuta Aitonevalla käytävään Kurafutikseen. Sasa Hautamäki, Ville Pusa ja Mikko Vuollet tietävät kokemuksesta, että palloilu nevalla tietää kipeytyneitä lihaksia. – Kurafutispäivä on rankka, kun on monta peliä putkeen. Jalat on kipeänä päiväkausia. Porukan junnuilla on kova kunto, joten pikkupojat kärkeen ja vanhat pojat maalille, Mikko Vuollet sanoo. Särkylääkkeitä tarvitaan, mutta tästä huolimatta seurue Huru-Ukot oli ensimmäisten ilmoittautuneiden joukossa. Hautamäki, Pusa ja Vuollet toteavat, että tapahtuma on mahtava, erilainen ja helppo osallistua. He ovat tällaisessa aina mukana. Huru-Ukot oli siis kentäl- lä, kun Aitonevalla oli turvefutisturnaus Kurajuhlissa vuonna 2017. Osallistujia oli laajalti. Pandemian aikana tapahtumat olivat tauolla. Viimeksi kurafutista pelattiin Aitonevalla kesällä 2020. Menestystään Aitonevalla käydyissä ottelussa seurue kuvailee vaihtelevaksi. He muistelevat olleensa mitaleilla ainakin kerran. Treeniä Huru-Ukot ei koitokseen tarvitse. – Sitä mietin, että voikohan särkylääkkeitä syödä kipuun jo ennaltaehkäisevästi, Mikko Vuollet heittää. Porukalla hanhimetsällä Ruotsissa Metsästystä harrastava porukka on käynyt metsästysreissulla myös Ruotsissa. He olivat vuonna 2021 hanhimetsällä. Reissu oli onnistunut, lintuja ja tilanteita ”ihan toisella tapaa kuin täällä”. Aitonevalla kentällä palloilevat Huru-Ukoissa Sasa Hautamäki, Ville Pusa ja Mikko Vuollet. Huru-Ukoissa Aitonevan kentällä nähdään pelaajia tästä porukasta: Sasa Hautamäki, Ville Pusa, Mik- ko Vuollet, Akseli Törnberg, Tommi Ojala, Tommi Kärkelä, Ville Vehkapuru, Vesa Vehkapuru, Jyri Rajamäki, Antti Rajamäki, Lauri Ojanen, Timo Koivula. Pelaajatiimissä ovat olleet myös Markus Liikala ja Aki Kal- pio sekä juniorit Oliver Liikala, Atte Hautamäki, Venni Vuollet, Arttu Kortesluoma ja Emilia Kärkelä. Anniina Mattila kesän musiikkikomediassa MAARIT LEHTO-ALATALO KARVIA Anniina Mattila nähdään estradilla kuuden vuoden tauon jälkeen. Kulttuurikeskus Skantzin katsomo on hänelle tuttu, mutta näyttämölle hän nousee siellä ensimmäistä kertaa. Karvialainen laulaja Anniina Mattila nousee estradille 6 vuoden tauon jälkeen. Tämä tapahtuu heinäkuussa kulttuurikeskuskus Skantzissa musikkikomediassa Nykyajan Metrotytöt 2.0. Keikkalavat ovat Mattilalle tuttuja, mutta musikkikomedia on uusi aluevaltaus. – Näyttelen ensimmäistä kertaa. Toki jännittää, mutta hyvällä tavalla, Anniina Mattila kertoo. Mattila sanoo ensin miettineensä, että ottaako roolin vastaan. – Rooliin etsittiin hauskaa, heittäytyvää persoonaa. Emmin tuota näyttelemistä. Minulle todettiin, että minähän olen hauska heittäytyjä, joten voin olla oma itseni. Pitihän minun suostua, sillä harvoin ketään kotoa haetaan töihin. Improvisoinnin lahjat selviävät näyttämöllä Musiikkikomediassa Mattila esiintyy yhdessä Minna Lasasen ja Jonna Ortjun kanssa. Lasanen ja Ortju esittävät sisaruksia, jotka päättävät perustaa lauluyhtyeen. Mukaansa he houkuttelevat serkkunsa Annikin (Anniina Mattila). Pyrkimys listojen kärkeen sisältää paljon työtä, välien selvittelyä ja huumoria. – Musiikki on sekä perinteistä että nykyaikaista. Komediassa esitetään esimerkiksi Paula Koivuniemeä ja Erika Vikmanin Syntisten pöy- tä, Anniina Mattila kertoo. Anniina Mattila jännittää hiukan se, että kuinka hyvin hän muistaa vuorosanat. – En tiedä, olenko hyvä improvisoimaan. Näytöksissä sekin sitten selviää. Käsikirjoituksesta ja ohjauksesta vastaa Jonna Ortju. Esitykset ovat 2.–16. heinäkuuta. Viime vuodet perhe-elämää Anniina Mattila on keskittynyt viime vuosina perheeseensä. Hän on kahdeksan lapsen äiti. – Esikoiseni Jere on 20-vuotias. Loput katraasta ovat 9-vuotiaasta 9 kuukauden ikäiseen, kaikkiaan perheessämme on 5 tyttöä ja kolme poikaa. Kesätapahtumissa kattava kirjo Parkanossa, Karviassa ja Kihniössä on kesällä laajasti tekemistä ja kokemista kaikenikäisille. Oheen on listattu toukokuun puolivälissä tiedossa olleet tapahtumat. PARKANO Toukokuu 20.5. Water Tower Fest - nuorisotapahtuma Puntilla 24.5. Kuntakumppanuuspyöräilyt ParkanoKihniö Frisbeegolfin kaikille avoimet kesän viikkokisat Käenkoskella perjantaisin klo 18, Pahkalassa keskiviikkoisin klo 18. Kesäkuu 1.6. alkaen ITE-taidetta keskustassa ITE ja Ötökkä -teemalla 9.–11.6. Pirkanmaan Erämessut 18.6. Koko perheen kesätapahtuma Puntilla 20.6. Kuntakumppanuuspyöräilyt ParkanoKarvia 30.6. alkaen Parkka-Teatteri Alatisairas -näytökset Käenkoskella KARVIA Heinäkuu Kulttuurikeskus Skantz: 8.7. Wanhat koneet Vahojärvellä 8.7. Hyvinvointia Harjulasta 15.7. Alkkianvuoren Retki 22.–23.7. Parkano-päivät keskustassa Elokuu 13.8. Pohjois-Parkanon maalaismarkkinat 18.–20.8. Ihminen luonnossa 19.8. Liekkiyö torilla Kesäkuu 7.–11.6. ja 14.–21.6. Kaapista ulos -parisuhdekomedia. Esitykset ovat joko ilta- tai iltapäivänäytöksiä. 28.6. klo 19 Jukka Puotila 30.6. klo 19 Leevi and the Leavings tribuutti Heinäkuu 1.7. klo 15 Olavi Virta -konsertti 2.–6.7. ja 9.–11.7. Nykyajan Metrotytöt 2.0 -musiikkiko- media. Esitykset ovat joko ilta- tai iltapäivänäytöksiä. 12.7. klo 18 Hevisaurus 13.7. klo 14 & 18 Nykyajan Metrotytöt 2.0 -musiikkikomedia 16.7. klo 18 Nykyajan Metrotytöt 2.0 -musiikkikomedia 20.–23.7. Vannomatta paras -musiikkikomedia. Esitykset ovat joko ilta- tai iltapäivänäytöksiä. 22.7. klo 18 Kahden hengen jano Juicea 26.7. klo 19 Diandra 27.7. klo 19 Jacke Björklund – Satoi tai paistoi -stand up show 28.–30.7. Poing Poing Poing ja Paranoid -musiikkinäytelmä. Esitykset ovat joko ilta- tai iltapäivänäytöksiä. Elokuu 3.8. klo 18 Kahden hengen jano Juicea 6.8. klo 18 Kahden hengen jano Juicea 10.– 11.8. klo 18 Vannomatta paras -musiikkikomedia 12.8. klo 19 Jarkko Ahola 13.8. klo 14 Vannomatta paras -musiikkikomedia 18.8. klo 19 Rehupiikles 25.8. klo 19 Suvi Teräsniska

kesä 2023 23 Perheille elämyksiä hyväntekeväisyystempauksessa MAARIT LEHTO-ALATALO PARKANO Pienten lasten äidit AnnaMaria Erola ja Maaret Paulamäki kaipasivat omalle paikkakunnalle koko perheen tapahtumaa. Samalla he halusivat tukea perheitä tilanteessa, jossa kustannukset koko ajan nousevat. Näin sai alkunsa hyväntekeväisyystempaus, jonka merkeissä koko perheen tapahtuma järjestetään kesäkuussa urheilutalolla. – Tapahtuman tuotto menee paikallisille vähävaraisille lapsiperheille. Yhteistyökumppanina tässä on MLL:n paikallisyhdistys, jossa tiedetään kenelle kohdistaa apu, Anna-Maria Erola ja Maaret Paulamäki sanovat. Kaksikko otti yhteyttä eri tahoihin, ja kaikki olivat valmiit osallistumaan. Samalla ohjelmasta saatiin kattava, sillä tekemistä löytyy sekä lapsille että aikuisille. • Valaisin- ja sähkötarvikemyynti • S1-ryhmän sähköasennukset, suunnitelmat sekä korjaus- ja huoltotyöt • Valtuutettu teleurakoitsija TE • Yhteis- ja satelliittiantenniurakointi • FKL:n hyväksymä rikosilmoitinsuunnittelu ja asennusurakointi • Paloilmoitinliikepalvelut PI • Aurinkosähköpaneelit, asennukset ja kytkennät • Yleiskaapelointi ym. televerkkojen asennukset ja kytkennät Temppurata ja muuta kivaa Kaupungin liikuntaneuvoja Sanna Perälä vetää liikunnallista osuutta ja temppurataa, seurakunnalta Eleonora Printz pitää muskaria lapsille, samoin seurakunta pitää leikkinurkkausta alle 3-vuotiaille. VPK on laatinut tehtäviä sisältävän rastiradan. Poniajelu on aina varma hitti, samoin kasvomaalaus. Kirppikseltä löytyy kaikenlaista kivaa lapsille. – Saamme paikalle myös todella suositun Maalaisjärki-tubettajan. Aikuisia varmasti kiinnostaa myös arvonta, jossa on jaossa arvokkaita palkintoja, kuten ruokalahjakortteja ja tuotepalkintoja. Erola ja Paulamäki iloitsevat ihmisten innosta osallistua hyväntekeväisyystapahtumaan. Heille erityisen tärkeää on tarjota tekemistä ja kokemista lapsille. – Toki myös Pirkanmaan Erämessuilla lapset huomioidaan. Paikalla ovat lasten ja isompienkin ilona Batman, Prinsessa ja Kustaa Hirvi. Koko perheen tapahtumaan on vapaa pääsy. LVI TARVIKKEET SUUNNITTELUSTA TOTEUTUKSEEN Myymälä avoinna • Ma–pe 8–16.30 Poikkea n! myymälää www.lvi-kannosto.fi Teollisuustie 18, 39700 PARKANO • P. 03 448 2400 Lauhamäentie 2, 61600 JALASJÄRVI • P. 06 456 0123 2-vuotias Eeva ja pian 4 vuotta täyttävä Paavo pääsevät kavereineen nauttimaan koko perheen tapahtumasta, jonka heidän äitinsä Anna-Maria Erola ja Maaret Paulamäki ideoivat vesitornin kupeeseen Parkanon urheilutalolle. Jätehuolto palvelee myös kesällä! Parkanon jäteasema 25.–26.8. Suo Soikoon! Lisäksi: 10.6. Karvia Drinkers`in bileet Suomijärven lavalla 4.–6.8. Karvia-Päivät KIHNIÖ Toukokuu La 20.5. klo 11–15 Kalamarkkinat Kuntosalin (ent. MMarket) piha-alueella 24.5. Haastepyöräily Kihniö-Parkano 26.5. klo 16-19 Liikuntapuiston avajaiset Kesäkuu 4.6. klo 12 Käskyvuoren Pakanalliset markkinat 17.6 & 21.6. Jättipalsamin kitkentä Arboretumin alueella 17.6. klo 19–23 Karaoke-ilta, Nuorisotalo Ihantola 23.-24.6. Juhannusjuhlat Raskinrannassa 26.6. Kihniö-Seuran kesänäyttelyn avajaiset Vanhassa Puumilassa Heinäkuu 1.7. Pesäpalloturnaus urheilukentällä 8.7. klo 10 Kurafutis, Ai- toneva 8.7. klo 14–22 Helluntaiseurakunnan Gospel-rekka 12.7. Kihniö-Seuran kotiseuturetki 16.-23.7. Nuorisoseuran Keihäsmatkat Kesäteatteria Pyhäniemessä 19.7. Kihniö-Seuran hautausmaakävely (aiheena Aitonevan työntekijät) 28.7. klo 19–23 Karaoke-ilta, Nuorisotalo Ihantola 29.7. klo 10–16 Nuorisoseuran Rompetori Ihantolassa 29.7. Kihniön Asemanseudun Kyläyhdistys järjestää kirppis- ja tapahtumasuunnistuksen 30.7. klo 15.00 Nuorisoseuran kesäkonsertti Kesäteatterilla Sami & Mikko Niemelä 30.7. Letto Run, Aitoneva Elokuu 13.8. Kihniö-Seuran kiertoajelu 25.8. klo 19–23 Karaokeilta, Nuorisotalo Ihantola 26.8. Suomen luonnon päivä – Marttojen järjestämä sieniretki lähimetsään Syyskuu 15.9. Koiranäyttely koululla Yrittäjäkatu 10 ti 12 –18, pe 9–12, la 9–13 Maksuttomat • kodin vaaralliset jätteet • paperi, metalli, lasi- ja kartonkipakkaukset • sähkölaitteet Maksulliset • puu- ja sekajäte (alle 4 m³ erät) • kyllästetty puu (1 m³ erissä) Lietetyhjennykset Tilaa asiakaspalvelusta puh. (03) 240 5010, www.pjhoy.fi/verkkopalvelut tai liete@pjhoy.fi (viestin otsikoksi TILAUS) www.pjhoy.fi Lajitteluohjeet lajittele.se Lähin kierrätyspiste kierrätys.info

kesä 2023 24                                                    viestituli                         

 
 
     
 ­ 

Pirkanmaan ERÄMESSUT    9.-11.6.2023 Lauantain juontajana VILLE HAAPASALO Erikoisteemoina NAISMETSÄSTÄJÄT ERÄRUOKA Vatsastapuhuja SARI AALTO Lapsille omaa ohjelmaa ja lapsiparkki joka päivä Laadulla on tekijänsä Laadulla on tekijänsä KM-Sijoitus Oy KM-Sijoitus Oy

Erämessut tuo pöhinää Pirkanmaalle ”Erämessut Parkanossa?” ihmetteli yksi jos toinenkin kevättalvella 2018, kun vasta perustettu Elämyksen tekijät ry julkisti suunnitelmansa suuren koko perheen tapahtuman järjestämisestä Parkanon urheilutalon alueella. Epäilijöitä riitti, mutta niin riitti myös kannustajia, joiden tuella ensimmäiset erämessut saatiin kesällä 2018 vietyä menestyksekkäästi maaliin ilman aiempaa kokemusta vastaavan mittaluokan tapahtuman järjestämisestä. Vuoden 2019 messuilla tilanne olikin jo aivan toinen. Kokemusta pirkanmaalaisista erämessuista oli niin järjestäjällä, näytteilleasettajilla kuin messuyleisölläkin. Messut olivat yli 20 000:lla kävijällään huikea menestys, jonka johdosta seuraavia messuja alettiin suunnitella vuodelle 2021. Maailmanlaajuinen pandemia kuitenkin romutti suunnitelmat alkutekijöihinsä. Kokemus luo luottamusta Selvää kuitenkin oli, että messut vielä järjestettäisiin, ja uusi mahdollisuus avautui kesälle 2023. - Lähdimme liikkeelle toiveikkaina siitä, että pääsemme jälleen tekemään yhdessä ja järjestämään hyvää tapahtumaa. Ajatus on kuitenkin edelleen saada Pirkanmaalle pöhinää, kuvailee Elämyksen tekijät ry:n puheenjohtaja Klaus Myllymäki. Alkuun koronan aiheuttamat muutokset hieman jännittivät messutiimiä, mutta Myllymäen mukaan muutamasta välivuodesta huolimatta messujen tilanne vaikuttaa sosiaalisen median aktiivisuuden ja näytteilleasettajien suhteen lupaavalta. Pöhinää on siis luvassa. Kaksien messujen kokemuksella messutiimillä onkin jo kattava käsitys siitä, mitä messujen järjestämiseen vaaditaan. - Kokemus luo luottamusta omaan tekemiseen ja toisaalta vanhoja kontakteja on aina helpompi hyödyntää kuin luoda uusia, messujen logistiikkavastaava Timo Ojalainen selventää. Naismetsästäjiä ja metsästysautoja Kaikesta huokuu, että messutiimi ei halua jumiutua vanhaan, vaan messuille on jälleen keksitty jotain uutta. Tämän kesän messujen yhteydessä yleisö pääsee tutustumaan varsin erikoisiin ajoneuvoihin, sillä messuilla järjestetään Vuoden metsästysauto 2023 -kilpailu. Parkanon legendaarisen vesitornin juurelle levittäytyvän messualueen koko on peräti 8 hehtaaria. Elämyksen Tekijöiden messutiimi vasemmalta: Timo Ojalainen, Oskari Rinne, Jani Kallioniemi, Janne Keskinen, Pertti Linna, Susanne Talonen-Seppälä, Maija Linna, Marko Huhta ja Klaus Myllymäki. Esillä on sekä uudempia että vanhempia autoja erilaisin varustein, mutta jokaisen auton taustalla on kuitenkin intohimoinen metsästäjä, joka on halunnut kehittää omiin harrastustarpeisiinsa parhaan mahdollisen kulkuneuvon. - Autojen varustaminen metsästyskäyttöön sopiviksi on kasvattanut selvästi suosiotaan viime vuosina, ja tähän kelkkaan haluamme mekin nyt hypätä mukaan. Myös yleisön näkökulmasta on varmasti hyödyllistä päästä tutkimaan muiden varustelemia ja rakentamia autoja ja ottamaan mahdollisesti vaikutteita omaan harrastusautoonsa, pohtii messuturvallisuudesta vastaava Jani Kallioniemi. Uutuutena vuoden 2023 messuilla on myös erityisteemat, joiksi messutiimi valitsi tällä kertaa erä- ja riistaruuat sekä naismetsästäjät ja -eräilijät. Teemat näkyvät sekä messujen ohjelmassa, että näytteilleasettajien osastoilla. - Jokainen messukävijä saa ladattavakseen kokki Janne Halosen kirjoittaman kirjan, josta löytyy kokeilemisen arvoisia vinkkejä omien riistaruokien viemisestä uudelle tasolle, lupaa messupäällikkö Janne Keskinen. Myös naismetsästäjiä on messuilla tavattavissa, ja heidän puoleensa voi kääntyä matalalla kynnyksellä, jos esimerkiksi miesvaltaisen harrastuksen aloittaminen kiinnostaa. - Ainoastaan naisjäseniä seuraansa ottava Pohjois-Karjalan Jahtinaiset ry on lupautunut messulavalla kertomaan toiminnastaan ja antamaan vinkkejä esimerkiksi naisille sopivista varusteista, näytteilleasettajamyyjä Oskari Rinne vinkkaa. Messutiimi toivoo, että myös näytteilleasettajat ottaisivat erityisteemat omikseen ja nostaisivat tuotteistaan ja palveluistaan esiin teemaan sopivia asioita. Koko perheen messutapahtuma Alusta saakka koko perheen tapahtumana profiloituneet erämessut eivät tänäkään vuonna aio jättää

perheen pienimpiä huomiotta. - Lauantaina messuilla esiintyy vatsastapuhuja Sari Aalto, joka on juuri nyt suuri hitti somemaailmassa, kertoo Maija Linna messutiimistä. Viime aikoina koko perheen viihdettä tuottavan Sari Aallon someura onkin ollut huimassa nosteessa, mistä kertovat 5,1 miljoonaa seuraajaa lyhytvideopalvelu TikTokissa sekä 1,2 miljoonaa YouTube-tilaajaa. Sunnuntaina lapsia ja nuoria viihdyttää YouTube-tähti Mr. Zeus, joka on osa Meemitalo-nimistä Suomen suosituinta tubettajien verkostoa. Luvassa on ainakin haastetehtäviä sekä vauhdikasta menoa. - Ja tietysti mukana on jo perinteeksi muodostunut lapsiparkki, Linna muistuttaa. Ennakkolipulla messuille nopeammin Kävijöitä tiimi odottaa messuille samaan tapaan kuin vuonna 2019. - Tavoitteemme on 20 000 messukävijää viikonlopun aikana, Keskinen toteaa, eikä muilla ole asiaan lisättävää. Talonen-Seppälä suositteleekin ostamaan liput netistä ennakkoon, jolloin suuremmalta jonottamiselta messuporteilla välttyy. - Lisäksi ennakkolipun ostamalla myös säästää muutaman euron, Talonen-Seppälä vinkkaa. Mikäli messuille on tulossa suuremmalla porukalla, kannattaa messutiimin mukaan ehdottomasti tarttua ryhmälipputarjoukseen. Ryhmälipulla messuille pääsee päiväksi 12 eurolla henkilöä kohden, kun ryhmän koko on yli 20 henkilöä. Suuren kävijämäärän on edellisillä messuilla huomattu aiheuttavan ruuhkaa porteille, joten messujen lipunmyynnistä vastaava Susanne Ohjelmassa mm. Perjantai 9.6. - Kalastajan kanavalta: Miten lähestyä kalapaikkaa? Miten valita jigikalastuk- seen vapa ja kela? - Pohjois-Karjalan Jahtinaisten haastattelu - “Retkiruokailua yli rajojen” - Porta Arctica Oy:n erämaaoppaat Minna Hellsten ja Kimmo Kiimalainen - Sorsanpesän rakentaminen - Metsästäjäliitto - Koirien rotuesittelyitä - Pakurikääpä-tietoisku - KÄÄPÄ Forest - Erämiehen päiväkirja kertoo metsästystubetuksesta - Suomen perinnenahkureiden parkitsemisnäytös - “Telkänpönttöprojekti - mukavaa tekemistä koko perheelle” - Risto Virtanen - Iltabileet klo 18-02 . . Lauantai 10.6. - Juontamassa Ville Haapasalo - Sari Aalto, vatsastapuhuja, esitykset sekä meet & greet klo 12 ja 15 - Kalastajan kanavalta: Miten lähestyä kalapaikkaa? Miten valita jigikalastuk seen vapa ja kela? Lasten kanssa kalaan - Pohjois-Karjalan Jahtinaisten haastattelu - Naisten perhokalastuksen MM-joukkueen haastattelu . . . - “Retkiruokailua yli rajojen” - Porta Arctica Oy:n erämaaoppaat Minna Hellsten ja Kimmo Kiimalainen - Sorsanpesän rakentaminen - Metsästäjäliitto - Jousimetsästysnäytös - jousimetsästäjät Heikki Keski-Vinkan johdolla - Koirien rotuesittelyitä - Mannermaisten kanakoirien noutoesityksiä maalla - Pakurikääpä-tietoisku - KÄÄPÄ Forest - Erämiehen päiväkirja kertoo metsästystubetuksesta - Suomen perinnenahkureiden parkitsemisnäytös - “Telkänpönttöprojekti - mukavaa tekemistä koko perheelle” - Risto Virtanen - Matkailukorin teippausnäytös Easy Campersin osastolla - Kalankäsittelynäytöksiä Etelä-Pohjanmaan Kalatalouskeskus ry:n osastolla - Kärryajelutusta/talutusratsastusta - Iltabileet klo 18-02 - “Retkiruokailua yli rajojen” - Porta Arctica Oy:n erämaaoppaat Minna Hellsten ja Kimmo Kiimalainen - Sorsanpesän rakentaminen - Metsästäjäliitto - Jousimetsästysnäytös - jousimetsästäjät Heikki Keski-Vinkan johdolla - Koirien rotuesittelyitä - Mannermaisten kanakoirien noutoesityksiä maalla - Pakurikääpä-tietoisku - KÄÄPÄ Forest - Erämiehen päiväkirja kertoo metsästystubetuksesta - Suomen perinnenahkureiden parkitsemisnäytös - Matkailukorin teippausnäytös Easy Campersin osastolla - “Telkänpönttöprojekti - mukavaa tekemistä koko perheelle” - Risto Virtanen - Kalankäsittelynäytöksiä Etelä-Pohjanmaan Kalatalouskeskus ry:n osastolla - Kärryajelutusta/talutusratsastusta Sunnuntai 11.6. Lisäksi: - Ampumaratapäivät, Aawee Oy, lauantaina ja sunnuntaina. Linja-autokuljetukset ampumaradalle tasatunnein. - Mr. Zeus, tubettaja klo 11-14 - Vuoden metsästysauto 2023 -kilpailun finalistien haastattelu sekä palkintojenjako - Kalastajan kanavalta: Miten lähestyä kalapaikkaa? Miten valita jigikalastuk seen vapa ja kela? Lasten kanssa kalaan - Pohjois-Karjalan Jahtinaisten haastattelu . . . - Terix Ala Oy:n osastolla päivittäin 10:lle mahdollisuus telkänpöntön rakentamiseen. Pidätämme oikeuden muutoksiin. Seuraa päivittyvää ohjelmaamme pirkanmaaneramessut.fi tai somessa. TERASSI-KAHVILA Rantakatu 1 Parkano AVATAAN 1.6. Teollisuustie 18 - 39700 Parkano www.lvi-kannosto.fi 03 448 2400

Metsästysharrastuksessa sukupuolella ei ole merkitystä Metsästys- ja eräala ovat perinteisesti olleet miesten valtakuntaa, mutta viime vuosina myös naiset ovat löytäneet metsästysharrastuksen pariin yhä useammin. Naisten rooli erämaan valloituksessa on noussut merkittäväksi, kun yhä useammat naiset ovat löytäneet intohimon metsästykseen ja luonnonläheisyyteen. Naismetsästäjien määrän kasvu haastaa perinteiset käsitykset ja luo uusia mahdollisuuksia monimuotoisemmalle ja tasa-arvoisemmalle metsästyskulttuurille. Samat asiat hoituvat naiselta siinä missä mieheltäkin Maria Lammentausta on 40-vuotias kahden pojan äiti ja yrittäjä sekä Hylte Hunting & Outdoors -lähettiläs Suomessa. Hän innostui metsästyksestä perheensä voimakkaan metsästystaustan sekä siskonsa kautta. - Lähdin ensin ihan avoimin mielin tutustumaan ajokoiralla metsästämiseen ja hurahdin lajiin heti, Lammentausta kertoo. Maria Lammentausta. Anniina Mäensivu. Metsästys on aina mielekkäämpää yhdessä kuin yksin, ja esimerkiksi peuran ammunnan jälkeen apuvoima on tervetullutta. Lammentausta ei ole kuitenkaan kokenut, että sukupuoli olisi aiheuttanut hänelle haasteita harrastuksessa. - Osaan kohdistaa oman kiväärini ja harjoittelen ampumista. Treenaan itse omia koiriani ja käyn paljon yksin metsällä, hän sanoo. Myös metsästäjäyhteisö on vastaanottanut Lammentaustan erittäin hyvin. - En ole koskaan kohdannut minkäänlaisia ennakkoluuloja liittyen siihen, että olen nainen. Ja niin se pitää ollakin. Ei tässäkään asiassa sukupuolella ole merkitystä, hän painottaa. Metsästys tutuksi viikonlopun aikana Lammentausta toivoo naismetsästäjien määrän edelleen kasvavan myös tulevaisuudessa. Omalta osaltaan hän edistää harrastuksen leviämistä jär- ”Lähdin ensin ihan avoimin mielin tutustumaan ajokoiralla metsästämiseen ja hurahdin lajiin heti.”  jestämällä naisille suunnattuja viikonloppuja, joissa uudet harrastajat voivat tutustua erilaisiin metsästysmuotoihin. Viikonlopun aikana osallistujat pääsevät kokeilemaan esimerkiksi jänis- ja kettujahtia, kauris- ja peurajahtia sekä hirvijahtia. Iltaisin on myös mahdollisuus päästä kyttäämään kaurista ja peuraa. Monipuolinen viikonloppu auttaa naisia saamaan käsityksen eri metsästysmuodoista ja valitsemaan itselleen sopivimman tavan harrastaa metsästystä. Eräaiheisia leirejä ja kerhoja Lammentausta on järjestänyt myös lapsille. Lisäksi hän järjestää metsästyskursseja ja vastaanottaa metsästäjätutkintoja. Kaiken tämän ohella Lammentausta emännöi Jahtinainen-nimistä podcastia, jossa ääneen pääsevät metsästäjät ja koiraharrastajat – niin miehet kuin naisetkin.            


Toiveena enemmän naisille suunnattuja aseita Anniina Mäensivu, 33, on innokas metsästäjä, jonka kiinnostus lajia kohtaan syttyi metsänhoitajaopintojen yhteydessä yliopistossa. Metsästyskulttuuri on Mäensivulle kuitenkin tuttu jo pikkutytöstä asti, sillä hänen isänsä on aktiivinen metsästäjä, ja perheessä on aina ollut myös ajokoiria. Sukupuoleen liittyviin haasteisiin törmää Mäensivun mukaan metsästysharrastuksessa harvoin. Aseisiin hän kuitenkin toivoisi laajempaa valikoimaa, vaikka naisille suunnattuja aseita onkin viime vuosina ilmestynyt markkinoille jo muutamia. Mäensivun mielestä laajempi valikoima palvelisi koko metsästäjäkuntaa, sillä myös miehissä on pienikokoisia metsästäjiä. Mäensivun mukaan metsästäjäyhteisössä on jo varsin tavallista, että joukossa on naisia, eikä metsästäjäporukoihin mukaan pääseminen ole tuottanut hänelle ongelmia. - Toivottavasti kehitys jatkuu samansuuntaisena ja metsästäjätutkinnon suorittaa yhä useampi nainen, Mäensivu linjaa. Metsästys yhdistää luonnon ja kulttuurin Metsästysharrastuksestaan Mäensivu on ylpeä ja hän koettaakin houkutella esimerkiksi innokkaita koiraharrastajia suorittamaan metsästäjätutkinnon. Myös hänen omat ystävänsä ovat päässeet koirineen mukaan jahtireissuille. - Metsästys on maailman paras harrastus, jossa yhdistyvät luonnossa liikkuminen, luonnontuntemus, eräkulttuurin vaaliminen, koiraharrastus sekä puhdas ja eettisesti hankittu ravinto, Mäensivu korostaa. Pirkanmaan Erämessuilla on Mäensivun mukaan suuri merkitys alueelle ja hän näkee messujen erityisansiona koko perheen huomioimisen. Yksinkertainen on kaunista myös riistaruuissa Pirkanmaan Erämessuilla mukana oleva Janne Halonen on riistaruoan asiantuntija, kokki ja kirjailija, jonka intohimo hyvään ruokaan ja metsästykseen ovat ohjanneet hänet alalle. Halonen on julkaissut useita artikkeleita ja kirjoja, joissa hän jakaa tietoa riistan käsittelystä ja valmistamisesta. Halosen mukaan metsästäjän on luonnollista haluta nauttia saaliistaan mahdollisimman maukkaassa muodossa. Myös hänen oma kiinnostuksensa riistaruoan valmistukseen syntyi metsästysharrastuksen myötä. - Olen aina ollut kiinnostunut hyvästä ruoasta, ja metsästysharrastus johti riistan pariin. Kun tuo kotiin metsältä isojen ponnistelujen jälkeen saatua saalista, haluaa siitä tietysti myös mahdollisimman hyvää ruokaa. Ruoanlaittoharrastus ja tarve kehittyä yhä haastavammilla alueilla johtivat lopulta myös ravintolakokiksi kouluttautumiseen, Halonen kertoo. Itse metsästetyn lihan arvostus kasvussa Halonen korostaa, että jokainen itse metsästä hankittu lihanpala on arvokas ja ansaitsee kunnioitusta. - Jokaista lihanpalaa, jonka on itse metsästä hankkinut, oppii arvostamaan aivan eri tavalla kuin marketista ostettua. Ruoanlaitto ja metsästys tukevat hienosti toisiaan. Kun itse leikkaa lihat, oppii myös valitsemaan oikeat ruhonosat ja valitsemaan niille parhaat valmistusmenetelmät, hän toteaa. Halonen on julkaissut kirjan nimeltä Grillimestarin vinkkikirja, joka keskittyy erilaisten, harvinaisempienkin tekniikoiden, opastamiseen. Kirjassa riittää ammattilaisen tuoreita neuvoja ja kikkoja myös kokeneemmalle konkarille. - Kirjassa ei ole niinkään paljon reseptejä, vaan se on enemmänkin grillaukseen ja lihan valmistukseen liittyvä tietopaketti, jonka avulla voi nostaa tavallisen takapihagrillailun uudelle tasolle, Halonen avaa. Useiden riistan käsittelyä ja valmistamista käsittelevien kirjojen ja artikkeleiden lisäksi Halosen intohimo aiheeseen näkyy myös hänen somekanavillaan. Terveiset ravintoketjun huipulta -blogissaan Halonen on julkaissut reseptejä ja riistankäsittelyvinkkejä jo 14 vuoden ajan. Janne Halosen kirja jaetaan kaikille Pirkanmaan Erämessujen vierailijoille digitaalisena ilmaiseksi. Halonen on tavattavissa koko messujen ajan ja häneltä saa mielenkiintoisia grillausvinkkejä ja neuvoja riistaruoan tekoon. Riistaruoka tarjoaa monipuolisia makuelämyksiä Janne Halonen kannustaa metsästäjiä rikkomaan rajoja ja totuttuja toimintatapoja keittiöissään. - Riistaruoka on paljon muutakin kuin perinteisiä metsästäjäherkkuja. Siitä voi valmistaa monipuolisia ja herkullisia ruokia, ja haluan kannustaa kaikkia kokeilemaan uusia makuja ja reseptejä, hän sanoo. Aloittelijoille Halonen antaa vinkiksi, että riistaa kannattaa käyttää myös eksoottisemmissa resepteissä. - Riistan maku on ainutlaatuinen, ja se sopii hyvin esimerkiksi mausteisiin curryruokiin tai vaikka kiinalaisen keittiön ruokiin. Kannattaa rohkeasti kokeilla uusia makuyhdistelmiä. Erityisesti Halonen suosittelee kokeilemaan yhtä omista suosikeistaan, riistacarpacciota. - Usein yksinkertainen on parasta, ja tässä carpacciossa riistaliha nousee omaan arvoonsa ilman ylimääräisiä kikkailuja. Näin valmistuu carpaccio Puhdista filee (peura, kauris, hirvi) huolellisesti kalvoista ja rasvasta. Kääri liha folioon ja laita pakastimeen muutamaksi tunniksi. Ota kohmeinen filee pakastimesta ja leikkaa terävällä veitsellä hyvin ohuiksi viipaleiksi. Asettele viipaleet lautaselle, mausta ne kevyesti suolalla ja pippurilla sekä oliiviöljyllä ja sitruunamehulla. Koristele basilikan suikaleilla, parmesaanilastuilla ja kapriksilla. Siinä se! Carpaccio on läheistä sukua graavatulle liharuoalle. Se on kuitenkin täysin kypsentämätöntä eli raakaa lihaa. Hyvä liha on paistamattakin maukasta, mutta näin nautittuna kyseeseen tulee vain korkealaatuinen filee. Janne Halonen.

Metsästysautokilpailussa haetaan toimivinta kokonaisratkaisua Kuten aiempinakin vuosina, myös vuoden 2023 Pirkanmaan Erämessuilla järjestetään eräaiheinen kilpailu. Tällä kertaa kilpailtavaksi aihealueeksi valikoitui metsästysautot ja kilpailun nimeksi Vuoden metsästysauto 2023. Kilpailun finaali järjestetään erämessualueella 9.–11.6., ja yleisö pääsee ihailemaan erilaisia metsästyskäyttöön rakenneltuja autoja koko messujen ajan. Kilpailun voittaja palkitaan messuilla sunnuntaina iltapäivällä. Tuomareina toimivat messujärjestäjän ja asiantuntijaraadin lisäksi myös messuyleisö, joka pääsee äänestämään mielestään vaikuttavinta autoa. Metsästysautokilpailu Ruotsin tuontitavaraa Idea juuri metsästysautoihin keskittyvästä kilpailuista kantautui messutiimin korviin SimWay-metsästys- ja ampumasimulaattoreita maahantuovalta Jussi Yliseltä, joka työnsä puolesta on paljon tekemisissä ruotsalaisten kanssa. - Saan Ruotsista paljon vaikutteita ja seuraan ruotsalaista jahtimediaa. Siellä on paljon mielenkiintoista, mitä Suomessa ei vielä ole. Esimerkiksi messuilla tämä autohomma, Ylinen kertoo. Keskustellessaan tuttujen erämessutiimin jäsenten kanssa Ylinen heitti ilmoille jo kauan mielessään pyörineen ajatuksen metsästysautokilpailun tuomisesta myös suomalaisille erämessuille. - Esimerkiksi Latela-ohjelma on Suomessa todella suosittu. Ajattelin, että jos suomalaiset eivät tällaisesta kilpailusta innostu, niin on se kumma, Ylinen naurahtaa. Itse metsästysautojen rakentamisessa Ylinen ei kuitenkaan osaa neuvoa, vaan toteaa ajavansa metsällä ollessaan aivan tavallista autoa. Uusi auto ja vanha auto samalla viivalla Messutiimin mukaan autojen paremmuutta ei ratkaise pelkästään auton ulkonäkö vaan arvostelussa painotetaan kokonaisuutta. - Arvostelussa mietitään esimerkiksi sitä, miten auto on rakennettu, ja ovatko esimerkiksi autoon kuuluvat metsästystarvikkeet esillä tyylikkäästi ja helposti. Uusi auto ja 1980-luvun auto ovat lähtökohtaisesti samalla viivalla. Kilpailun ratkaisee se, miten auto on rakennettu, selvittää Jani Kallioniemi messutiimistä. Itse arvostelu tapahtuu siten, että messutiimin äänen vaikutus kilpailussa on 25 prosenttia, asiantuntijaraadin 25 prosenttia ja messuyleisön 50 prosenttia. Näin ollen messuyleisöllä on suuri vaikutus kilpailun lopputulokseen. Messutiimin mukaan autoihin tutustumiseen kannattaakin messuilla käyttää aikaa ja napata vinkit parhaiten toimivista ratkaisuista myös omaan metsästysautoon. ”Jos suomalaiset eivät tällaisesta kilpailusta innostu, niin on se kumma.”

Liekkitapahtumat ja Mirable yhdistävät voimansa helliäkseen messuyleisöä hyvillä ruuilla, juomilla ja musiikilla Liekkitapahtumat ja Mirable yhdistävät voimansa helliäkseen messuyleisöä hyvillä ruuilla, juomilla ja musiikilla Liekkitapahtumat ja Mirable toteuttavat messuilla anniskelu-, ruoka- ja kahviopalveluita sekä iltabileet perjantaina ja lauantaina. Suurteltta 450 m² ja terassi palvelevat koko viikonlopun ajan. Messualueen sulkeutuessa klo 18.00 voit jäädä suoraan terassille/iltabileisiin aina yön pikkutunneille saakka. Palvipossua vartaasta ja itseleivottuja herkkuja makeannälkään Tarjolla koko viikonlopun ajan ja myös iltabileissä palvipossua vartaasta lisukkeineen. Herkutteluun löytyy Mirablen omassa leipomossa leivottuja suussa sulavia leivoksia ja munkkeja sekä vohveleita kahvin ja virvokkeiden kera. Koko perhe varmasti nauttii näistä herkuista. Perjantaina ja lauantaina iltabileet klo 02.00 asti Messualue suljetaan perjantaina ja lauantaina klo 18.00. Anniskelualue on auki tauotta perjantaina ja lauantaina aina klo 02.00 asti, joten voit jäädä suoraan anniskelualueelle/iltabileisiin, kun muu messualue sulkeutuu. Illan aikana luvassa hyvää meininkiä ja tarttuvia melodioita. Iltabileet K-18. Yrityksen virkistyspäivät Erämessuilla? Perjantaina esiintyvät Remix, Leewings ja Teppo Tuomisto. Remix on Suomen some-seuratuin bilebändi, joka soittaa sekä uusia että klassikoiksi muodostuneita kotimaisia pop/rock/ suomiräp/finnhits -covereita. LeeWings soittaa yksinomaan Leevi and the Leavingsin elämänmakuisia kappaleita. Alkuillasta terassikansaa viihdyttää trubaduuri Teppo Tuomisto, jonka ohjelmistosta löytyy mm. Ed Sheeran, Metallica, J. Karjalainen, CCR, Olavi Uusivirta, Jukka Kuoppamäki, Rauli Badding, Eput, Egotrippi, Hector ja paljon muuta monesta eri genrestä. - pääsyliput messuille päiväksi tai koko viikonlopuksi - liput iltatapahtumaan perjantaina ja/tai lauantaina - drinkkilippuja (käytössä päivällä ja iltatapahtumissa) - ruokaliput, tarjolla palvipossua vartaasta lisukkeineen (tarjolla päivällä ja iltatapahtumissa) - kahvi & leivos/munkki -lippuja (tarjolla päivällä) - virkistyspäiväpaketissa saat alennusta kaikista edellä mainituista tuotteista - minimitilaus 10 henkilölle Lauantaina esiintyvät A. Aallon Rytmiorkesteri ja Teppo Tuomisto. A. Aallon Rytmiorkesteri on alusta asti omiin sävellyksiinsä ja sanoituksiinsa luottanut yhtye, joka on saanut aikojen saatossa ripustaa seinälleen niin kultaa kuin platinaakin. Trubaduurina myös lauantain alkuillassa tunnelmaa nostattamassa Teppo Tuomisto. Nyt olisi mahdollisuus järjestää helposti monipuolinen virkistyspäivä, jossa ohjelmaa riittää, vaikka koko viikonlopuksi: Jos kiinnostuit virkistyspäivistä, niin lähetä sähköpostia info@liekkitapahtumat.fi. Otamme teihin yhteyttä, niin voimme keskustella vaihtoehdoista. Meidät löydät messuilla urheilukentältä, suuntaa vain suurinta telttaa kohden. Terveisin Liekkitapahtumat & Mirable Anniskelu-, ruoka- ja kahviopalvelut: suurteltta 450 m² ja terassi palvelevat koko viikonlopun. Muun messualueen sulkeutuessa voit jäädä suoraan iltabileisiin. alue ! o k o K ksin u e k i o A- REMIX pe klo 24.00 Palvipossua vartaasta koko viikonlopun! LEEWINGS pe klo 22.00 Iltabileet (K-18) PE & LA klo 18-02, liput 20 € ZZZSDUNDQRQOLVWDȴ A. AALLON RYTMIORKESTERI la klo 21.00 & 23.00 TEPPO TUOMISTO pe klo 19.00 & 21.00 la klo 19.00 & 24.00 pirkanmaaneramessut.fi/iltabileet

Messut avoinna Perjantai 9.6.2023 12.00-18.00 Pääsyliput Lauantai 10.6.2023 10.00-18.00 Sunnuntai 11.6.2023 10.00-16.00 Ennakkoliput Ennakkoliput Liput Liput portilta portilta Ryhmäliput Ryhmäliput Ryhmälippujen Ryhmälippujen myynti myynti Aikuiset päivälippu 14,00 € Aikuiset päivälippu 15,00 € Aikuiset päivälippu 12,00 € Aikuiset koko viikonloppu 27,00 € Aikuiset koko viikonloppu 30,00 € Aikuiset koko viikonloppu 24,oo € Lapset ja nuoret 7-17 v. 6,00 € Lapset ja nuoret 7-17 v. 8,00 € Lapset ja nuoret 7-17 v. 6,00 € Lastenlippu oikeuttaa sisäänpääsyyn kaikkina messupäivinä. Alle 7-vuotiaat ilmaiseksi. Avustajat avustettavan kanssa ilmaiseksi. pirkanmaaneramessut.fi Yhteystiedot Osoite info@pirkanmaaneramessut.fi Niementie 10 p. 044 273 4123 39700 Parkano (väh. 20 hlöä) info@pirkanmaaneramessut.fi Lisätiedot www.pirkanmaaneramessut.fi www.kehitysparkki.fi PARKANO Yritysneuvonta Rahoitusneuvonta Työvoima- ja koulutuspalvelut Yritys- ja palveluhakemisto Toimitilat ja tontit Rekrypaikka.fi/ParkanoKihniö Tapahtumat Matkailu