Järvenpään Vesi 2023

VESILAITOKSEN LEHTI 2023 kevät Teemajuttu: Jätevedenpuhdistus Nappaa kiinni kodin vesivarkaat Esittelyssä Järvenpään Veden uudet asentajat Mikko ”Peltsi” Peltola: Luonnossa vesi on ehdoton eväs vesi 2023 kevät Järvenpään 1

22 pääkirjoitus vesi 2023 kevät kevät Uudistunut Vesi-lehti avaa veden maailmaa julkaisija Järvenpään Vesi Sibeliuksenkatu 8 04401 Järvenpää vesihuoltolaitos@jarvenpaa.fi www.jarvenpaanvesi.fi www.jarvenpaanvesilehti.fi tuotanto TK mediatalo Oy www.tkmediatalo.fi Vastaava tuottaja Jenniina Nummela Toimittaja Marjaana Lehtinen Ulkoasu Erika Nieminen Kannen kuva Heidi Piiroinen paino UPC, Vaasa Painos 21 487kpl Veden maailma on laaja ja monipolvinen. Vesi on elämän ehto, ja meille suomalaisille turvallinen talousvesi luonnollinen osa arkea. Havahdumme vasta, jos vedenjakelussa syntyy häiriö ja vedentuotanto ei toimikaan totutulla tavalla. Näin onneksi käy äärimmäisen harvoin. Toimiva vesihuolto ei ole itsestäänselvyys. Sen takeena on valtava infrastruktuuri katujemme alla putkistojen ja viemäreiden muodossa. Alan ammattilaisten joukko huoltaa yhteistä omaisuuttamme ja siten varmistaa veden saannin ja vesihuollon toimintavarmuuden. Tämän lehden välityksellä haluamme avata sinulle veden maailmaa. Haluamme kertoa, kuinka jätevedenpuhdistus alueellamme toimii, kuinka sitä tutkitaan ja valvotaan. Kerromme tärkeitä vinkkejä, kuinka voit pitää huolta kiinteistösi vesihuollon toimivuudesta. Löydät lehdestä myös tietoa muun muassa talousveden turvallisuudesta. Veden maailma on laaja, siitä riittää kerrottavaa. Uudistunut Vesi-lehti on myös vesilaitoksen tärkeä viestintäkanava. Lehden sivuilta voit lukea kuulumisiamme sekä ajankohtaisia tiedotteita. Kerromme lehdessä myös tulevista vesi- ja viemäriverkoston saneerauksista; miksi niitä on tärkeä tehdä ja missä niitä tehdään. Vesi-lehti on toimitettu yhteistyössä alueen vesihuoltolaitosten kanssa. Lehti jaetaan alueemme kaikkiin kotitalouksiin veloituksetta julkisena tiedotteena. Antoisia lukuhetkiä! 4041 0948 Painotuote Ari Kaunisto vesilaitoksen toimitusjohtaja

sisältö 9 10 ethän heitä pyttyyn ”pahiksia”! 12 13 kuvat jenniina nummela ja istock 14 17 18 20 22 4 jätevedenpuhdistus on tärkeää ympäristötyötä. Paula Lindell, Vesilaitosyhdistys 23 8 17 Teemajuttu: Jätevedenpuhdistus. Ilman jätevedenpuhdistamoita jätevedet päätyisivät pilaamaan vesistöjämme. Jätevedenpuhdistus on iso ekoteko. Elintärkeä vesi. Vesi on ihmiselle välttämätön ravintoaine, jota ilman voi elää vain muutaman päivän. Paras janojuoma on hanasta laskettu puhdas ja raikas vesi. Lämpötilalla on väliä. Käyttöveden oikea lämpötila ja vesipisteiden päivittäinen käyttö estävät legionellabakteerin kasvun kiinteistön vesijärjestelmissä. Nappaa kiinni kodin vesivarkaat! Jääkö wc-pytty lorisemaan vetämisen jälkeen tai tiputteleeko keittiön vesihana? Reagoi vuotoihin heti, niin säästät vesilaskussa. Mikko Peltola nauttii vedestä niin kotona kuin luontoretkillä. Reissuillaan Peltsi on täyttänyt vesipulloaan monin kekseliäin tavoin. Juotava on – ja hätä keksii keinot. Luonnonvettä ei pidä juoda janoonsa. Luonnonvesi on juomakelpoista vain puhdistettuna. Keitä ja suodata kirkkaaltakin näyttävä luonnonvesi ennen sen juomista. Järvenpään Vesi tiedottaa! Lue, millaisista osatekijöistä vesilaskusi muodostuu. | Ota käyttöön kaupungin uudet digipalvelut: Oma Järvenpää -palvelu ja Vesitili. Lyhyesti & Kysy vedestä. Suomalaiset käyttävät erittäin hyvälaatuista talousvettä | Tarkista vesijohtoveden laatutiedot netistä | Mihin vesimaksut käytetään? Ajankohtaista. Katso, missä Järvenpään Vesi rakentaa ja saneeraa. Tutustu myös uusiin putkiasentajiimme. Ratkaise ristikko ja osallistu kilpailuun. Voit myös antaa palautetta lehdestä. järvenpäänon luonnonvesi jätevedet juomakelpoista puhdistetaan vain käsiteltynä. helsingissä. 22 Juri Aruga (vas.) ja Asko Valkeinen ovat Järvenpään Veden uusia putkiasentajia. vesi 2023 kevät 4–9 43

4 teksti marjaana lehtinen valokuvat matias honkamaa, jenniina nummela ja juho paavola vesi 2023 kevät Jätevedenpuhdistus on ekoteko Ilman jätevedenpuhdistamoiden tehokasta toimintaa käyttämämme vesi ja viemärijätteet päätyisivät pilaamaan vesistöjä ja sairastuttamaan ihmisiä. 1. Mekaaninen puhdistus 2. Kemiallinen puhdistus

5 vesi 2023 kevät S inne se sujahti viemäriput keen pois näkyvistä. Tis kaus, käsien pesu, suihku, pyykkäys ja wc:n huuhtelu muuttavat puhtaan talousveden het kessä jätevedeksi. Jätevedenpuhdistus edustaa todellista kiertotaloutta: luon nosta otettu ja eri tarkoituksiin käytet ty vesi puhdistetaan mahdollisimman hyvin ja palautetaan takaisin luontoon. Taajamissa jätevedet kootaan vesihuoltolaitoksen viemäreihin ja johdetaan käsiteltäviksi jätevedenpuh distamoille. Suomessa on noin 350 vähintään sadan henkilön jätevesiä käsittelevää ympäristöluvanvaraista jätevedenpuhdistamoa. – Ne ovat tärkeitä ympäristötoimijoi ta, jotka toimivat puskureina yhdys kunnan ja vesistön välissä suojelemassa vesistöä yhdyskunnan ravinnepäästöil tä. Jätevesien puhdistus lähti aikoinaan hygieniasyistä, koska haluttiin suo jella talousveden raakavesilähteitä ja ihmisiä. Puhdistuksella turvataan myös vesistöjen virkistyskäyttö, kertoo Vesi laitosyhdistyksen vesiasiain päällikkö Paula Lindell. Paula Lindell painottaa, että viemäri ei ole musta aukko, jonne voi työntää mitä vaan ympäristön kustannuksella. 3. jätevedenpuhdistukseen kuuluu tyypillisesti kolme vaihetta: mekaaninen, kemiallinen ja biologinen käsittely. Biologinen puhdistus Kuvituskuvat ovat Kuopion Lehtoniemen ja Tampereen Viinikan jätevedenpuhdistamoiden puhdistusaltailta.

6 vesi 2023 kevät Puhdistuksessa usein kolme vaihetta Jätevedet käsitellään kaikkialla Suomessa pääpiirteittäin samalla tavalla. Puhdistuk seen kuuluu tyypillisesti kolme vaihetta: mekaaninen, kemiallinen ja biologinen. Mekaanisessa puhdistuksessa jätevesi virtaa metalliritilöiden läpi, jolloin suu remmat sen mukana tulevat ylipäätänsä jäteveden sekaan kuulumattomat esineet, kuten roskat, saadaan siitä erotettua. Kemiallinen puhdistus poistaa jäte vedessä runsaasti olevaa fosforia, joka on peräisin ihmisten syömästä ruoasta ja esi merkiksi pesuaineista. Jäteveteen lisätään rautasuolaa, esimerkiksi ferrosulfaattia, joka saostaa vedessä olevan fosforin ja sitoo sen saostusaltaan pohjalle osaksi prosessissa syntyvää lietettä. Osalla puhdistamoja on biologinen typen poisto. Siinä käsittely hyödyntää jätevedessä olevia bakteereja. Kun veteen johdetaan ilmaa pieninä kuplina, baktee rit alkavat kasvaa ja lisääntyä. Kasvaes saan ne kuluttavat jäteveden eloperäistä ainetta ja samalla vapauttavat typpeä ilmaan typpikaasuna. Lopuksi puhdistettu jätevesi selkeyte tään ja joillain laitoksilla vielä desinfioi daan ultraviolettisäteilyllä, joka poistaa siitä loput mikrobit. Jätevesi viipyy puhdistamolla noin vuorokauden, jonka jälkeen se puhdistettuna pumpataan put kea pitkin vesistöön, esimerkiksi jokeen, järveen tai mereen. Liete muuntuu biokaasuksi ja mullaksi Puhdistamolla syntyvä liete useimmiten mädätetään, ja siitä saadaan ympäristöys tävällistä biokaasua energiantuotantoon tai polttoainetta ajoneuvoihin. Mädätetty liete kompostoidaan ja jatkojalostetaan maanparannusaineiksi, joita käytetään viherrakentamisessa tai maataloudessa. Lietteessä oleva eloperäi nen aine ja sen sisältämä fosfori ja typpi pääsevät uudelleen kiertoon. suomessa puhdistustaso on nykyisin kovalla tasolla. mukaan hyvä vähentää päästölähteellä mahdollisimman paljon. – Kun niitä päätyy puhdistamolle mah dollisimman vähän, puhdistusprosessi kuluttaa vähemmän energiaa. Hyvä pe riaate on pysäyttää haitta-aineen matka ympäristöön ennen kuin se edes alkaa ja siten pienentää ympäristöjalanjälkeä. Puhdistustulokset huippuluokkaa Suomessa puhdistetaan jätevedet tehok kaasti. Fosforista poistetaan puhdista moilla kokonaisuudessaan 96 prosenttia, kun EU:n yhdyskuntajätevesidirektiivi edellyttää yksittäiselle puhdistamolle 80 prosentin poistotehoa. Typen poistami nen jätevesistä vaatii enemmän resurs seja kuin fosforin tai orgaanisen aineen poisto. Jätevedenpuhdistamoille tulevasta typestä poistuu keskimäärin vajaa kaksi kolmasosaa. Puhdistusprosessi poistaa varsin hyvin myös bakteereja ja muita mahdollisia taudinaiheuttajia. Yhdyskuntajätevesien puhdistuksesta säädetään ympäristölaissa ja asetuksissa. – Viranomaisten myöntämässä ympä ristöluvassa jokaiselle puhdistamolle on määritelty minimipuhdistustaso, velvoi tetarkkailu ja raportointivelvollisuus. Suomessa puhdistustaso on nykyisin kovalla tasolla, ja laitokset tekevät usein ympäristölupaansa parempaa tulosta, Lindell selvittää. Lupaehtojen noudattamista valvoo ELY-keskuksen jokaiselle puhdistamolle nimeämä valvoja, joka tekee säännöllisiä valvontakäyntejä puhdistamolle. Ympä ristöluvan haltija puolestaan tarkkailee puhdistamon toimintaa ja vesistövaiku tuksia hyväksytyn tarkkailuohjelman mukaisesti. Prosessin eri vaiheista otetaan viran omaisille laboratorionäytteitä isoimmilla laitoksilla jopa muutaman kerran viikossa. EU luonnostelee parhaillaan uutta jätevesidirektiiviä, joka tuo mahdollisesti puhdistamoille lisävelvoitteita haitta-ai neiden poistamiseen. Vaikka uusia vel voitteita tulisi, haitta-aineita on Lindellin Osa haitta-aineista jää veteen Jätevesi sisältää myös haitta-aineita, kuten lääke- ja puhdistusaineita, kos metiikan kemikaaleja, mikromuoveja, liuotteita ja metalleja. Niiden ominai suuksista riippuu, paljonko niistä poistuu puhdistuksen aikana. – Puhdistusprosessit on suunniteltu poistamaan pääasiassa ravinteita ja orgaanisia aineita. Esimerkiksi biologi sesti hajoavista lääkeaineista osa hajoaa biologisessa puhdistusprosessissa, osa haihtuu ilmaan, osa sitoutuu orgaaniseen aineeseen ja osa menee vesistöön proses sin läpi, Lindell valottaa. Jotkut aineet eivät poistu puhdistuspro sessissa tai vain heikosti. Silloin aine jää puhdistettuun veteen ja päätyy vesistöön. Tällaisia aineita on esimerkiksi kipugee leissä käytetty lääkeaine diklofenaakki. Entä mikromuovi? Helsingin Viikinmäen p uhdistamolla tehdyissä tutkimuksissa on mitattu mikromuovien määriä puhdistamatto massa jätevedessä ja eri puhdistusvaiheis sa. Vain prosentti puhdistamattomassa jätevedessä olevasta mikromuovista kulkeutuu vesistöön. Loput 99 prosenttia mikromuoveista päätyy jätevesiliettee seen, josta ne kulkeutuvat maaperään ja ravintoketjuun. Siksi on tärkeää, ettei mikromuoveja joudu viemäriin. Viemäri ei ole musta aukko Paula Lindell painottaa, ettei viemäri ole musta aukko, jonne voi työntää mitä vaan ympäristön kustannuksella. Lisäksi mitä enemmän jätevettä joudutaan puhdista maan, sitä enemmän se aiheuttaa paineita laitoksille nostaa jätevesimaksuja. – Puhdistamoiden tärkeää ympäristö työtä ei ehkä aina osata arvostaa. Asia voisi olla toisin, jos niitä ei olisi. Lähteet: vesi.fi, vvy.fi

7 vesi 2023 kevät jätevedenpuhdistamoilla syntyvää lietettä mädättämällä voidaan tuottaa esimerkiksi biokaasua energiantuotantoon tai polttoainetta ajoneuvoihin.

8 teksti marjaana lehtinen kuvat tk mediatalo ja matias honkamaa 2023 kevät kevät vesi 2023 kevät Järvenpään jätevedet puhdistetaan Helsingissä J ärvenpääläisten jätevedet käsitellään kaukana syntypaikaltaan. Ensin ne johdetaan Keski-Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymän (KUVES) Järvenpään Tervanokan keskuspumppaamoon, jonne tulevat myös Tuusulan Kellokosken ja Jokelan sekä osittain Mäntsälän jätevedet. Sieltä jätevedet pumpataan eteenpäin Keravalle, josta alkaa meriviemäriksi kutsuttu, kallioon louhittu 23 kilometrin pituinen tunneli HSY:n Viikinmäen jätevedenpuhdistamolle. Suomen ja Pohjoismaiden suurimmalla puhdistamolla käsitellään noin 900 000 asukkaan jätevedet. Jätevedenpuhdistuksessa käytetään mekaanisia, kemiallisia ja biologisia menetelmiä. Puhdistetut jätevedet johdetaan tunnelissa avomerelle. Järvenpään viemäriverkosto on pääosin rakennettu 1960- ja 70-lu- KELLOKOSKI / TUUSULA  JÄRVENPÄÄ  JOKELA / TUUSULA  vuilla. Sittemmin niin kaupunki kuin alueet, joilta jätevesiä sen kautta johdetaan, ovat laajentuneet ja kasvaneet väkimäärältään. Keskustan runkolinjan kapasiteetti alkaa olla äärirajoilla. Suunnitteilla rankkasateiden yhteydessä, selvittää Järvenpään Veden toimitusjohtaja Ari Kaunisto. Uusi siirtolinja myös mahdollistaa vesihuollon toimivuuden, kun Tuusulan Kellokosken sekä Järvenpään pohjois- ja itäosien asutus tulevaisuudessa laajenee. uusi siirtoviemäri Järvenpään Vesi suunnittelee uutta noin kymmenen kilometrin pituista siirtoviemäriä kaupungin itäpuolelle. Hankkeen yleissuunnittelu on käynnissä, ja rakentaminen ajoittunee vuosille 2026–28. – Uuden siirtoviemärin avulla saamme johdettua Tuusulan Kellokosken ja Järvenpään pohjoisen alueen jätevedet keskustan ohi, mikä vapauttaa sieltä kapasiteettia. Viemäritulvien vaara keskustassa vähenee ja samoin pienenee riski siitä, että Tuusulanjärveen pääsisi jätevesiä TUUSULA TUUSULA   KERAVA  Jätevesi johdetaan siirtoviemäriin Jätevesimaksuilla rahoitetaan toimivaa vesihuoltoa Kun Viikinmäen jätevedenkäsittelykustannukset nousevat, vaikutus valuu KUVESin kautta Järvenpään Veden taksoihin. Esimerkiksi viime vuonna jätevedenkäsittelyssä käytettävät kemikaalit ja sähkö nousivat tuntuvasti. – Lisäksi maksamme puhdistuksessa syntyvän lietteen käsittelystä sekä ylläpidämme, saneeraamme ja rakennamme verkostoja, Kaunisto listaa menokohteita. Järvenpään ja muiden lähialueiden jätevedet kuljetetaan siirtoviemäriä pitkin Keravalta alkavaan meriviemäriin. Se johtaa jätevedet Viikinmäen jätevedenpuhdistamoon, joka on Pohjoismaiden suurin. Puhdistettu vesi kulkeutuu tunnelia pitkin avomerelle. VANTAA  HSY TUNNELI 23 km:n pituinen meriviemäri HSY VIIKIN JÄTEVEDENPUHDISTAMO

9 Jätevesi paljastaa virukset ja huumeiden käytön TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN LAITOS THL seuraa jätevesistä kansanterveyden kannalta tärkeiden infektiotautivirusten esiintyvyyttä. Esimerkiksi polion jäte vesiseurannan tarkoituksena on osoittaa, ettei tautia aiheuttavia polioviruksia kierrä väestössä. Koronapandemian aikana THL on viikoittain tutkinut koronaviruksen esiintyvyyttä eri puolilla Suomea jätevedenpuhdistamoilla. Tieto auttaa havaitsemaan kaupunki kohtaiset muutokset sekä ennakoimaan ja arvioimaan muutoksia väestön tartunta tilanteessa. THL tutkii jätevesistä myös huumeiden käytön alueellista esiintyvyyttä ja siinä tapahtuvia muutoksia. Huumetilanteen ja sen kehittymisen tunteminen on keskeistä alueellisessa, kansallisessa ja kansain välisessä poliittisessa päätöksenteossa sekä kartoitettaessa toimenpiteitä muun muassa päihdehaittojen ehkäisemiseksi. VIEMÄRIN VINKKELISTÄ HYVIKSIÄ apteekkiin ja muut vaaralliset jätteet ovat tiski- ja pesuvesi, vessapaperi ja niille tarkoitettuihin keräyspisteisiin. ihmisen jätökset. Muut ovatkin sitten 6 Suosi ympäristöystävällisiä kodin pahiksia, joita ei pitäisi viemäriin kemikaaleja. laittaa. Kun pidät viemäriverkostoon 6 Käytä kodin kemikaaleja kohtuulli kuulumattomat aineet sieltä pois, sesti ja annostele pyykin ja astioiden estät viemäriputken tukkeutumisen pesuaineet oikein. Suomessa vesi on sekä vähennät vesistöjen ja jäteveden pehmeää, joten käytä pehmeän veden puhdistamoiden kuormitusta. annostelua. 6 Laita kylpyhuoneeseen roskis, 6 Laita biojäte biojäteastiaan. jonne laitat esimerkiksi vanupuikot, 6 Laita rasva jähmetettynä biojättee- pumpulin, tamponit, terveyssiteet, seen tai hyvin pakattuna sekajätteen kondomit, vaipat ja paksut käsipaperit. joukkoon. 6 Toimita vanhentuneet lääkkeet Lähteet: Vesilaitosyhdistys, pytty.fi vesi 2023 kevät Ethän heitä pyttyyn mitään sinne kuulumatonta?

10 teksti marjaana lehtinen kuvat istock vesi 2023 kevät 50–70 % ihmisestä on vettä Vesi on ihmiselle välttämätön ravintoaine, jota ilman voi elää vain muutaman päivän. Paras janojuoma on hanasta laskettu puhdas ja raikas vesi. N ormaalipainoisen työikäisen naisen kehosta 50 prosenttia on vettä, vastaavan miehen 70 prosenttia. Vettä on kaikissa soluissa ja solujen ulkopuolella, kuten veressä ja kudosnesteessä. – Vesi on ravintoaine aivan kuten vitamiinit, kivennäisaineet, hiilihydraa tit, proteiinit ja rasvat. Se on oleellisen tärkeä, koska sitä tarvitaan päivittäin, sanoo yliopisto-opettaja Eeva Voutilainen Helsingin yliopiston elintarvike- ja ravit semustieteiden osastolta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL suosittaa, että aikuisen tulisi saada kahdesta kolmeen litraa nestettä päivässä niin, että noin puolet juodaan, puolet saadaan ruoan mukana. Neste sisältää päivän mittaan nautitut juomat, kuten kahvin, veden ja muut ruokajuomat. Ruoan mukana saamme vettä esimer kiksi kasviksista, joissa on vettä noin 90 prosenttia. Vettä syntyy myös aineen vaihdunnassa, kun ravintoaineita hajoaa elimistössä. Sitä poistuu elimistöstä hien, virtsan, ulosteiden ja hengityksen mukana. Veden tarpeeseen vaikuttavat ikä, fyysinen aktiivisuus ja ympäristön läm pötila. Iän myötä janon tunne heikentyy, joten ikäihmisen tulisi juoda vettä noin 1–1,5 litraa päivässä, vaikka ei olisi jano. veden tarpeeseen vaikuttavat ikä, f yysinen aktiivisuus ja ympäristön lämpötila. Samoin fyysisen rasituksen jälkeen ja helteellä vettä on hyvä juoda reilummin, vaikkei janon tunnetta olisi. – Olemme Suomessa onnekkaassa asemassa, koska meillä tulee kraanasta puhdasta juomavettä. Se ei ole kaikkialla maailmassa itsestäänselvyys, Voutilainen muistuttaa. Vesi on paras janojuoma Janon tunne syntyy, kun veren suola- eli natriumpitoisuus kasvaa. Elimistö on sil loin menettänyt liikaa nestettä ja tarvitsee uutta nestettä tilalle. – Samoin jos syö jotain kovin suolaista, aivojen janokeskus ilmoittaa, että veren koostumus on vääränlainen ja elimistö tarvitsee lisää nestettä natriumpitoi suuden laimentamiseen. Nesteen avulla elimistö pystyy erittämään ylimääräiset natriumit pois, Voutilainen selvittää. Tavallinen raikas hanavesi on paras 50 %

11 6 Säätelee elimistön lämpötilaa. 6 Osallistuu happo-emästasa painon säätelyyn. 6 Kuljettaa ravinto- ja kuona- aineita sekä hormoneja. 6 Poistaa kuona-aineita virtsan mukana. 6 On mukana elintärkeissä aineenvaihduntareaktioissa. 70 % janojuoma. Se vie janon nopeasti eikä lisää veren suola- tai sokeripitoisuutta. Lisäksi se on happamuudeltaan neutraali eli ei aiheuta hampaille happohyökkäystä. – Ympäristön kannalta kraanavesi on huomattavasti kestävämpi ratkaisu kuin muovipulloihin pakattu vesi. Jokainen voi omalta osaltaan tehdä tässä ympäris töteon, Voutilainen painottaa. Halpaa ja hyvää VANHA SANONTA, ettei hyvää saa hal valla, ei päde vesilaitosten toimittamaan talousveteen. Raikasta, laadultaan erin omaista hanavettä saa kuution eli tuhat litraa keskimäärin viidellä eurolla – ja vielä kotiin kuljetettuna kellon ympäri. Toki vettä voi ostaa kaupastakin. Siellä Juo riittävästi muttei liikaa puoli litraa pullovettä maksaa helposti Liian vähäinen juominen muuttaa elimis tön nesteiden suolapitoisuutta. Kun veren suolapitoisuus nousee, solut alkavat kuivua. Jo muutaman prosentin kuivu minen aiheuttaa kovan janontunteen, päänsärkyä, väsymystä, lihaskramppeja, verenpaineen laskua ja kuumetta. Fyysi nen suorituskyky laskee, eikä ajatus kulje kirkkaasti. Elimistön lämmönsäätelykyky heikkenee. Entä veden liiallinen juominen? Laihduttajille suositellaan kolmea litraa päivässä? – Tuo määrä on vielä ihan ok. Ve den runsas juominen ei paljon vaikuta painonhallintaan, koska elimistössä on järeät hormonaaliset mekanismit, jotka pitävät nestetasapainon vakaana. Jos juo hieman enemmän kuin elimistö tarvitsee, ylimääräinen määrä erittyy virtsaan. Jos vettä juo liian paljon liian lyhyessä useita euroja. Hanaveden litrahinta on siihen verrattuna mitätön. Suomalainen hanavesi on turval lista juoda eikä siinä yleensä ole ikäviä sivumakuja, vaikka se olisi valmistet tu järvi- tai jokivedestä. Hygieenisiltä ominaisuuksiltaan hanavesi on selvästi pullovettä parempaa: mikrobipitoisuu det ovat pienempiä. ajassa eikä hormonaalinen mekanismi syystä tai toisesta toimi, voi seurauk sena olla vesimyrkytys, kansankielellä vesipöhö. Kun veressä on liikaa nestettä suhteessa natriumin määrään, elimis tön neste- ja suolatasapaino häiriintyy. Seurauksena voi olla päänsärkyä, une liaisuutta, sekavuutta, lihaskramppeja, kouristelua, tajuttomuutta ja pahimmil laan jopa kuolema. vesi 2023 kevät Vedellä on monta tehtävää elimistössä

12 teksti marjaana lehtinen kuva jenniina nummela vesi 2023 kevät Jos kiinteistössä on vesilinja, jota ei käytetä, se kannattaa poistaa kokonaan, neuvoo terveystarkastaja Petra Kivistö. Tarpeeksi kylmää ja tarpeeksi kuumaa Kylmän talousveden ja lämpimän käyttöveden oikea lämpötila, vesipisteiden päivittäinen käyttö ja vesikaluston hyvä kunto estävät legionellabakteerin kasvun kiinteistön vesijärjestelmissä. K ylmä talousvesi tulee vesilaitok sen verkostosta vedenkäyttäjien hanaan kiinteistöjen vesijoh tojen ja muiden vesilaitteiden kautta. Lämmin käyttövesi lämmitetään kiinteistöjen omissa järjestelmissä. – Vesilaitos vastaa veden laadusta kiinteistön liitokseen saakka, ja siitä eteenpäin laadun säilyminen hyvänä on kiinteistön omistajan vastuulla. Siksi on tärkeää, että kiinteistöjen omistajat ja käyttäjät varmistavat osaltaan veden hy vää laatua pitämällä huolta kiinteistöjen vesijärjestelmistä, sanoo terveystarkastaja Petra Kivistö Keski-Uudenmaan ympäris tökeskuksesta. Tunnetuimpia taudinaiheuttajia raken nusten vesijärjestelmissä ovat legionella bakteerit. Jos legionella pääsee lisään tymään putkistoissa, sitä voi kulkeutua vesiaerosolien mukana ilmaan. Kun ihminen hengittää tätä ilmaa tai vettä menee avohaavaan, hän voi saada infek tiotaudin, jota kutsutaan legionelloosiksi. Taudinkuva voi vaihdella oireettomasta infektiosta vaikeaan keuhkokuumeeseen. Älä laske käyttöveden lämpötilaa energiansäästön vuoksi Legionellabakteerit pystyvät lisäänty mään 20–45-asteisessa vedessä. Niiden torjumiseksi kylmä talousvesi on pidet tävä alle 20-asteisena ja lämmin käyttö vesi 50–65-asteisena hanasta mitattuna. Vuonna 2007 ja sen jälkeen rakennetuis sa tai saneeratuissa kiinteistöissä lämpöti lan pitää olla vähintään 55 astetta, mikä on Kivistön mukaan suositeltavaa myös tätä vanhemmille kiinteistöille. Vaikka energiaa pitää säästää, tässä sitä ei kannata tehdä. Käyttöveden läm pötilan alentamisen sijasta voi vähentää lämpimän veden käyttöä esimerkiksi lyhentämällä suihkuaikaa. Legionellan torjumiseksi on myös tär keää, että vesikatkon jälkeen ensimmäiset vesilitrat valutetaan viemäriin. – Lisäksi vettä pitää käyttää säännölli sesti, mieluiten päivittäin. Jos on useampia suihkuja ja jotain niistä käytetään harvoin, siitä pitää juoksuttaa kuumaa ja kylmää vettä, jotta vesi vaihtuu, Kivistö neuvoo. Tartuntatautirekisteriin on vuosina 2014–2021 kirjattu keskimäärin 25 legio nelloosin aiheuttamaa keuhkokuume tapausta vuodessa. Taudin epäillään olevan alidiagnosoitu. Uudistetun talousvesiasetuksen myötä kuntien terveysvalvonta valvoo legio nellabakteerin esiintymistä riskiperustei sesti esimerkiksi sairaaloiden, uimahallien ja hotellien vesijärjestelmissä. Säännöllinen valvonta ei ulotu kotei hin. Jos epäilee legionellaa, voi ottaa yh teyttä oman kunnan terveysvalvontaan. Lähde: THL

teksti marjaana lehtinen kuva istock Wc-istuimet ovat tyypillisesti vesivuotojen lähde. Vuotava wc-istuin voi kuluttaa jopa 1 000 litraa vettä vuorokaudessa. NÄIN TARKISTAT helposti, vuotaako wc-istuin: Aseta pala vessapaperia istuimen takaseinämälle. Vuotamattomassa istui messa paperi pysyy paikal laan, mutta vuotavassa se kastuu ja valuu alaspäin. Jääkö wc-pytty lorisemaan vetämisen jälkeen tai keittiöhana tiputtelee vettä hiljakseen? Jos annat vikojen olla, heität samalla euroja Kankkulan kaivoon. KUKAPA HALUAISI MAKSAA vesilaskussaan tilalle tai ottaa yhteyttä putkiliikkeeseen. vedestä, jota ei edes käytä? Vesivarkaat eli tässä Myös tiski- ja pyykinpesukoneiden letkut tapauksessa kodin vesivuodot vaanivat monissa kannattaa tarkistaa aika ajoin ja vaihtaa uusiin, etenkin ikääntyneissä vesikalusteissa ja aiheutta jos niissä on kulumia. vat ylimääräistä rahanmenoa. Joskus salakavalat vuodot käyvät ilmi yllättävästi kasvaneesta Älä tuki viemäriä vesilaskusta. Viemäri kuljettaa jäteveden käyttöpaikasta Vesivuodot ovat kylmän veden tuhlaamista eteenpäin puhdistettavaksi. Se toimii moit pahimmillaan. Jos hana vuotaa 0,5 desilitraa teettomasti, kunhan se ei tukkeudu. Tukos voi minuutissa, kuluu vettä Motivan laskelmien pahimmillaan aiheuttaa ison vesivahingon. mukaan turhaan 500 litraa viikossa. Lisäksi voi itsekseen loriseviin pönttöihin tai tiputtaviin hanoihin on syytä reagoida heti. Viemäriin kuuluvat vain tiski- ja pesuvesi, Pihistä vessavedessä kulua lämmintä vettä, mikä kuluttaa energiaa. vessapaperit ja ihmisen jätökset. Lähes kai Keskivertosuomalainen käy vessassa 5–7 kertaa Wc-istuimet ovat tyypillisesti vesivuotojen lähde. kenlaiset rasvat, roskat ja jätteet voivat tukkia päivässä, ja wc:n huuhteluun kuluu vuodessa vet Yksi vuotava wc-istuin voi kuluttaa jopa 1 000 lit viemäriputken. tä keskimäärin 20 000 litraa per henkilö. Käytän raa vettä vuorokaudessa, ja pienenkin näköinen vuoto voi aiheuttaa satojen eurojen kustannuk Viemäri ei ole jätteitä varten, eikä sinne saa nössä noin neljännes suomalaisen käyttämästä laittaa mitään ylimääräistä. vedestä menee vessasta alas. Muista puhdistaa viemärikaivo käyttää noin kuusi litraa vettä yhteen huuhtelu hanoihin on syytä reagoida heti. Taloyhtiöasuk Keittiössä tiskiveden mukana päätyy viemäriin kertaan. Uusimmat, kaksoisnupilliset säästömal kaan pitää ilmoittaa asiasta huoltoyhtiölle. ruoantähteitä ja suihkussa hiuksia. Viemärikaivon lit käyttävät isompaan huuhteluun neljä litraa ja Pientalossa asuva voi osatessaan itse korjata vesilukko pitää puhdistaa säännöllisesti, jottei pieneen huuhteluun kaksi litraa vettä. vian tai hankkia uuden vesikalusteen vuotavan synny viemäritukosta ja siten vesivahinkoa. Lähde: Motiva set vuosittain. Itsekseen loriseviin pönttöihin tai tiputtaviin Tavallinen, yhdellä nupilla varustettu wc-istuin vesi 2023 kevät Nappaa kiinni kodin vesivarkaat 13

14 teksti marjaana lehtinen kuvat heidi piiroinen ja timo tuuha, yle vesi 2023 kevät Maastopyöräily, retkeily, uinti ja kalastus ovat Mikko Peltolalle mieluisia syitä suunnata luontoon. Vesi maistuu niin kotona kuin luontoretkillä Toimittaja Mikko ’Peltsi’ Peltola tunnustaa olevansa eräjorma myös vapaa-ajallaan. Reissuillaan hän on täyttänyt vesipulloa huoltoasemilla ja luonnonvesistä sekä koputtamalla täysin vieraan talon oveen. V iime vuosina Mikko Peltola on tehnyt lukuisia luon to-ohjelmia, joissa liikutaan Suomen ja pohjoisen maisemissa. Ne ovat luoneet mielikuvan luonnossa erilaisissa aktiviteeteissä viihtyvästä kaverista. – Olen kaupunkilainen, mutta vapaa-ajalla himoan luontoon tekemään samoja juttuja kuin tv-ohjelmissa. Olen ollut kiinnos tunut luonnossa liikkumisesta nuoresta pitäen. Tosin parikymp pisenä oli välivaihe, kun soitin levyjä Helsingin kuumassa yö elämässä. Silloin eivät luontoasiat olleet mielessä, mutta kytivät taustalla, Peltola valottaa. Etenkin maastopyöräily ja kalastus vievät miehen luontoon, mutta myös retkeily kiinnostaa. – Luonnossa on yksinkertaisesti hyvä olla. En tarvitse sitä mitenkään ’tasapainottamaan hektistä työtä tai elämää’, kuten monet tuntuvat sanovan. Mielellään olen pidempiäkin aikoja luonnonolosuhteissa, mutta perherealiteetit tulevat vastaan. Olen 7–8 viikkoa vuodessa erilaisilla työreissuilla, joten vapaa-ajalla retkeilen ja liikun luonnossa perheeni kanssa. Ruokaa ja vettä luonnosta Loppusyksyllä 2022 Peltola makasi täysin uupuneena makuu pussissa sadesuojan alla. Kamera kävi. Kuvattiin Peltsin toinen luonto -ohjelman jaksoa, jossa mies kaverinsa kanssa käveli 37 kilometrin reitin vajaassa viikossa Lapissa Muotkatunturin erämaassa ilman mukaan otettavaa ruokaa ja juomaa vain muutaman tavaran turvin.

15 vesi 2023 kevät mitä viet maastoon, sen tuot tullessasi pois. Peltsille on kunnia-asia, että luonnossa liikutaan vastuullisesti ja jälkiä jättämättä.

16 vesi 2023 kevät Ilma oli viileä, kala ei syönyt. Oli elettävä marjoilla ja sienillä, joita niitäkään ei juuri enää ollut. – Silloin huomasin, miten tärkeää ravinto on. Ilman ruokaa henkinen ja fyysinen suorituskyky rapistuu. Reissu oli yksi niistä harvoista, joiden loppumista toivoin koko ajan. Ruokaakin tärkeämpää retkeläisille oli vesi. Ilman sitä he eivät olisi selvinneet paria päivää kauempaa. Vettä ei kannettu mukana, vaan sitä tarjosivat ohivirtaavat purot ja joet. – Lapissa uskallan juoda suoraan jokivesistä. Kerran tuli vatsavaivoja Haltin reissulla, mutta en tiedä, johtuivatko ne ve destä. Kaikilla meillä on erilainen vatsan sietokyky bakteereille. Aina siinä on tietysti riskinsä. Muualla kuin Lapissa Peltola keittää luonnonvesistä otetun veden ennen juomista. Hän on myös kokeillut vedensuodat timia, joilla voi suodattaa vedestä bakteerit ja alkueläimet ja joillain jopa viruksia ja kemikaaleja. On juotava vaikkei janota Pidemmillä pyöräretkillä mies on saanut täytettyä vesipullonsa esimerkiksi autiotupien kaivoista tai huoltoasemilla. Jos niitä ei ole eikä luonnonvettä löydy keitettäväksi, hätä keksii keinot. – Olen joskus maaseudulla mennyt koputtamaan jonkun talon oveen ja kysymään, saanko vettä. Sain tietenkin, ja sitten juotiin kahvit. Tv-tunnettuudella voi olla vieraanvaraisuuteen jotain osuutta, Peltola naurahtaa. Kuumalla ilmalla liikkuessa hiki virtaa ja alkaa luontaisesti janottaa. Sen sijaan viileällä ilmalla riittävä vedenjuonti on Peltolalta joskus saattanut unohtua, mikä on laskenut energia Mikko Peltola 6 s. 1974 Helsingissä. 6 Juontaja ja toimittaja. 6 Toiminut radiojuontajana Radiomafiaja YleX-kanavilla. Suosituin radiojuontaja -palkinnon saaja v. 2004, 2005 ja 2006. 6 Tunnettu mm. ohjelmista Erätulilla, Peltsin Lappi, Peltsin kova vuosi ja Peltsin toinen luonto. 6 Kalastusopas, aktiivinen pyöräilijä ja retkeilijä sekä luonnonsuojelun puolestapuhuja. 6 Valittiin positiivisimmaksi suomalai seksi v. 2018. 6 Naimissa Anu Peltolan kanssa, kaksi lasta (v. 2010 ja 2012). tasoja ja aiheuttanut päänsärkyä. Usein hän heittää juomaveteen urheilujuomatabletin, joka auttaa ylläpitämään kehon suola- ja nestetasapainoa. – Juon paljon normaaliarjessakin. Olen veden lotraaja; aamu alkaa aina puolen litran tuopilla vettä. Kotona hyvin usein huo maan meneväni vesihanalle samaista tuoppia täyttämään. Vaikuttavia luontokohteita löytyy kaukaa ja läheltä Peltola on vuosien varrella kiertänyt Suomea ristiin rastiin, ja monet luontokohteet ovat painuneet syvälle mieleen. – Minulle vaikuttavuus syntyy erilaisuudesta ja karuudesta. Esimerkiksi Käsivarren erämaa Lapissa on jättänyt lähtemättö män jäljen. Toisaalta hienoa luontoa löytyy usein myös läheltä. Helsingin keskuspuisto on itselleni arjen vaikuttava luontokoh de, jossa käyn lähes päivittäin. Toivon, että kaupunkiluontoa säästetään, jotta ihmiset pääsevät melkein kotioveltaan suoraan luontoon. Muina mieleenpainuvina kohteina Peltola mainitsee Saari selän, Syötteen ja Pohjois-Karjalan vaellusreitit, kuten Karhun polun, Pogostan kierroksen ja Susitaipaleen. Ei jätetä roskia luontoon Kokenut toimittaja korostaa luonto-ohjelmissaan ja elämässään vastuullisuutta. Mitä viet maastoon, tuot sieltä tullessasi pois. – Luonnosta pitää lähteä jälkiä jättämättä. No, maastopyörän renkaanjälkiä saattaa jäädä, muttei missään tapauksessa mitään roskia. Luonnossa näkee roskaa luvattoman paljon. Retkeily piireissä on kunnia-asia, että liikutaan jälkiä jättämättä.

17 teksti marjaana lehtinen kuvat istock Luonnonveden juominen sellaisenaan on kuin pelaisi venäläistä rulettia: ei voi tietää, milloin vatsatauti osuu omalle kohdalle. L uonnossa liikkuja saattaa haltioi tua kirkkaista virtaavista vesistä ja mieltää ne puhtaiksi. Eivät ne ole. – Luonnonveden juomista sellaisenaan ei suositella, koska siinä voi olla ihmisille haitallisia mikrobeja. Veteen on esimerkiksi voinut joutua rankkasatei den myötä ihmisen tai eläimen jätöksiä. Tai L apin erämaassa voi joen yläjuoksulla maata vaikkapa poronraato. On suuri riski saada luonnonvedestä vatsatauti. Tosin jotkut ovat peltivatsoja, jotka kestävät mikrobeja toisia paremmin, sanoo mikro biologisen vedentutkimuksen johtava tutki ja Ilkka Miettinen Terveyden ja hyvinvoin nin laitokselta. Luonnonvettä voi juoda, kun sen ensin puhdistaa. Miettisen mukaan hyvä nyrkki sääntö on keittää luonnonvettä noin viiden minuutin ajan, jotta siinä olevat virukset, vesi 2023 kevät Luonnonvesi on turvallista vain käsiteltynä bakteerit ja alkueläimet kuolevat. Puhdis tukseen sopivat myös retkeilykauppojen myymät suodattimet. Parhaan tuloksen saa ensin suodattamalla veden ja sitten keittämällä sen. Talousvesi on turvallista nauttia Hanavesi on alun perin luonnonvettä. Lähes puolet Suomessa tuotetusta talousve destä on peräisin maan alta pohjavedestä, loput pintavedestä ja tekopohjavedestä. Vesilaitosten monivaiheisissa puhdistuspro sesseissa raakavesi puhdistuu laadukkaaksi ja turvalliseksi talousvedeksi. Etenkin pohjavedet ovat haavoittuvaisia, sillä maakerrokset niiden päällä ovat pai koin ohuita. Pohjaveteen voi päästä samoja mikrobeja kuin virtaaviin vesiin, mikä voi aiheuttaa juomavesiepidemioita. Niitä todetaan Suomessa vuosittain keskimäärin kahdesta neljään; viime vuonna ei kuiten kaan yhtään. Aiheuttajina ovat useimmiten norovirus ja kambylobakteeri. – Normaalisti pohjavedet ovat turvallisia talousvedeksi sellaisenaan, ja vedenotta moilla säädetään korkeintaan veden hap pamuutta eli pH-arvoa. Monilla laitoksilla on nykyisin jatkuvatoiminen ultravioletti valodesinfiointi, joka ei haise eikä maistu verkostovedessä millään tavalla, Miettinen selvittää. Talousveden laadun varmistavat lain säädäntö, hyvä puhdistustekniikka ja valvonta. Raakavedet ovat Miettisen mukaan suhteellisen hyväkuntoisia moneen muuhun maahan verrattuna. Suomessa on myös runsaasti vesivaroja, mikä tarjoaa usein vaihtoehtoja raakavesilähteiksi. – Lisäksi jo suunnitteluvaiheessa laitokset miettivät raakavesilähteeseen kohdistuvia uhkia ja toteuttavat vedenkäsittelyn sen mukaisesti. Lainsäädäntö edellyttää, että ne tunnistavat mahdolliset uhkat ja laativat keinot niiden hallintaan.

18 18 järvenpään vesi tiedottaa vesi 2023 kevät kevät Näin luet vesilaskua 1 Inforuutu SKU A VESIL Laskun yläkulmasta löydät laskun perustiedot sekä tunnukset Vesitiliin kirjautumista varten: 1 käyttöpaikka ja mittarinumero. Vesitilin kautta voit ilmoittaa mittarinlukemasi: vesitili.fi/jarvenpaa. 2 Mittarinlukeman ilmoittamisen jälkeen Laskun tarinlukemien mukaisesti 15.11.2022 ilmoitettu viimeisin lukema 1899 toteutunut kulutus laskutetaan ajanjaksoittain 1.4.2022 lähtien uudella hinnalla. 3 Hyvitykset Hyvitysriveillä hyvitetään tasausjakson aikana etukäteen arviolaskutetut kuutiomäärät. Hyvitykset jaetaan hinnanmuutoksen mukaisiin ajanjaksoihin samoin kuin tasausmaksut. Arviolaskuilla laskutettu määrä 40 m3 + 47 m3 hyvitetään sekä veden että jäteveden osalta. 4 Arviolaskutus ilmoitetun mittarilukeman jälkeiseltä ajalta laskutusjakson loppuun 12 m3. Arviolaskun perusteena on ilmoitettujen mittarilukemien perusteella laskettu vuosikulutusarvio 97 m3/v. Jos mittarinlukemaa ei ole ilmoitettu, lasku on pelkkä arviolasku, josta puuttuvat tasaus- ja hyvitysrivit. 5 Perusmaksut Perusmaksuriveillä laskutetaan kyseisen laskutuskauden kuukausittaiset perusmaksut. Ne ovat samansuuruisia arvio- ja tasauslaskuissa, ja määräytyvät mittarin koon mukaan. 2 umero ittarin n 4 57 sarvio lutu Vuosiku 97 /9 6 16161 n osoite ehto luttaja Maksu edenku Ville V e 30 pv n tto t tunee et as otuks ankor n n i rk H . 8v yht € 9 400 0 639 alv € h. 02 u p u l ,08 a utusaik Huoma määrä m3 23,00 netto € 28,29 alv % 1,23 81,74 35 6,79 24,0 101,36 24,0 19,62 56,75 ,34 1 akso 10,98 m3 skutusj 61,00 Rivin la 1815 - 1838 24,0 t 3 a 7 654 ,7 7 5 8 Lukem 4 9 u umero .2022 ömaks Mittarin n käytt .2022 - 15.11 159, 1,99 .4 s vede Tasau utusjakso: 1 30,89 m3 sk 23,00 Rivin la 1838 - 1899 ,0 24 at 43 Lukem 98765 128,71 su umero ttömak 22 Mittarin en käy 022 - 31.3.20 d e -6 v 1 te 2,1 .1.2 s jä Tasau utusjakso: 3 -11,81 m3 sk 61,00 Rivin la 1815 - 1838 ,0 4 2 at 43 Lukem 98765 -49,20 aksu umero .2022 äyttöm Mittarin -15,12 eden k .2022 - 15.11 v 3 te ,2 jä 1 .4 s ,0 4 Tasau utusjakso: 1 2 m3 sk -40,00 -62,98 Rivin la 1838 - 1899 at 6543 Lukem su ro 987 k e 4 -19,10 a m ,3 u m 1 n ö 2 .202 käytt Mittari 3 24,0 veden 3.1.2022 - 31.3 m n 0 ä ,0 0 tä 7 -4 -79,6 Hyvite utusjakso: 855 sk -1 Rivin lakemat 1815 aksu 1,99 äyttöm - 30.9.2022 k Arviolu n e d e 2 -23,80 m3 .4.202 tään v -40,00 Hyvite utusjakso: 1 02 24,0 sk 9 1 la 7 in 5 ,1 iv R -99 185 kemat n Arviolu tevede 2 2,11 tään jä .3.202 1 3 Hyvite aksu 3,86 2 m3 .1.202 -47,00 käyttöm utusjakso: 3 55 24,0 sk 8 Rivin la mat 1815 - 1 16,08 ke n Arviolu tevede 1,34 tään jä .2022 Hyvite aksu 6,08 2 - 30.9 m3 .4.202 m 1 ö : tt o y 12,00 kä sjaks 24,0 tu u 2 0 sk 9 ,32 5 Rivin la mat 1855 - 1 2 u 22 ke ömaks .12.20 Arviolu n käytt .11.2022 - 31 2,11 6 u vede Arvioit utusjakso: 1 3,86 m3 sk 12,00 Rivin la mat 0 - 12 24,0 3 ke 4 lu 5 ,08 6 876 Arvio 1 9 u s ro k e a 2 3,86 um äyttöm 2 - 31.12.202 Mittarin 2 eden k 24,0 5,36 u jätev kso: 16.11.20 it 8 io ,0 rv 6 1 A a skutusj 3,00 kk Rivin la mat 0 - 12 16, ke 43 5,36 Arviolu 98765 ro 24,00 e m 2 u 02 2 u k .2 ,1 s k 2 7 k 6 a 0 .1 Mittarin 1 m ,0 3 3 rus 22 den pe .10.20 ttely Jäteve utusjakso: 1 Alv-eri sk 22 .12.20 u Rivin la 1 s 3 k a 2 m s 02 ru .2 e 0 p SÄ: .1 n 1 N Vede akso: YHTEE YHTEE skutusj LASKU Rivin la Tas Hinnanmuutos on tapahtunut 1.4.2022, joten umero 5 55575 /M paikka 3 Käyttö 87654 Nimi ksu 2 yttöma .3.202 den kä 3.1.2022 - 31 : aus ve m33 8 tu 10 Vesika t yynnö aikap 2022. . Maksu n 1.4 a a m i vo 3.1.2022 ilmoitettu edellinen lukema 1815 m3 sn Asiaka 60 60 018 1 1860 0 ve aspal asiak ia Oy arast S i a t ia.fi à-hinta arast www.s veden- ja jätevedenkulutus ilmoitettujen mit- ero /2 päiväys 022 5.12.2 575 m Viitenu seuraava lasku on tasauslasku. Tasausmaksuriveillä laskutetaan toteutunut Laskun numero 7 57757 tö Kiinteis luttaja edenku Ville V 10 tu Vesika RVENPÄÄ JÄ 04410 Tasausmaksut 31.3.2022 saakka vanhalla hinnalla ja Sivu 1 3 4 5 u: ysmaks Viiväst o UR yskork 5,00 E st ä iiv V 7,0 % skutus .fi : Vesila anvesi henkilö ww.jarvenpa Yhteys ite: w so -o WWW mero Viitenu 860 01860 1 1860 0 2424 40315 Puh: 0 52828 04031 Arviolaskun perusteena on viimeisimmän mittarilukeman mukaan laskutettu vuosikulutusarvio 97 m 3 . .fi enpaa s@jarv laskutu vesi Email:

19 vesi 2023 kevät 2023 kevät Digitaalinen asiointi uudistuu: Vesitili ja Oma Järvenpää 5 ,60 1 61,0 0 -78,1 -98,70 7 -122,9 Järvenpään kaupunki on ottanut käyttöön Oma Järvenpää -palvelun, josta löytyvät kaikki kaupungin tarjoamat sähköiset asiointipalvelut. Palvelusta pääsee Vesitiliin ja muihin Järvenpään Veden asiointikanaviin. K esällä 2022 käyttöönotettu laskutus- ja asiakastietojärjestelmä Vesitieto tehostaa vesi31,40 laitoksen toimintaa ja asiakaspalvelua. Vesitili-palvelu toimii asiakkaan 4 portaalina järjestelmään. Vesitilin 19,9omana 6 4 uusimpien ominaisuuksien käyttöönottoa 19,9 6 valmistellaan parhaillaan. Vesimittarin lukemien ilmoittamisen lisäksi kiinteis,11 eu roa 8 3,23 tön omistaja voi jatkossa seurata omia kulutus- ja laskutietoja, vertailla vedenku83,23 ENSÄ lutustaan keskimääräiseen vedenkulutuk1-4 126 54 0 u s: n Y-tun seen sekä tarkastella perus- ja käyttömaksujen osuuksia kokonaislaskutuksesta. Tietoturvan varmistamiseksi yksityisasiakkaat kirjautuvat portaaliin vahvan tunnistautumisen kautta. – Vesitili helpottaa ja nopeuttaa viestintää asiakkaiden ja vesilaitoksen välillä. Toivomme, että asiakkaat päivittävät yhteystietonsa Vesitiliin samalla, kun ilmoittavat mittarinlukeman. Tavoitteena on vähentää kirjepostia ja saada asiak19 ,94 kaisin nopeasti kontakti sähköpostitse tai puhelimitse. Vesitililtä voi lähettää vesilaitokselle myös käyttöpaikkakohtaista tietoa ja palautetta, kertoo vesihuoltoasiantuntija Liisa Joensuu. Vesitilin toiminnallisuuksia kehitetään jatkuvasti. Portaalin kautta voi hoitaa tulevaisuudessa myös omistajanvaihtoja liittymisilmoitukset, työtilaukset sekä muut käyttöpaikkoihin liittyvät asioinnit. Järjestelmässä olevia yhteystietoja käytetään vain Järvenpään Veden asiakaspalveluun ja tiedottamiseen. Puhelinnumerot siirtyvät automaattisesti vesilaitoksen häiriötiedotusjärjestelmään, jonka kautta vesilaitos tiedottaa nopeasti häiriötilanteista, kuten vesikatkoista. Vesisopimukset allekirjoitetaan sähköisesti Vesilaitos solmii vuosittain 300–500 liittymissopimusta omistajanvaihtojen ja uusien liittyjien myötä. Aiemmin pa- perisia sopimuksia lähetettiin postitse edestakaisin allekirjoitusten saamiseksi. Nyt vesisopimukset lähetetään asiakkaalle sähköposti- tai tekstiviestilinkillä allekirjoitettavaksi vahvan tunnistautumisen kautta. Vesilaitoksen sähköisiin asiointipalveluihin kuuluvat Vesitilin lisäksi  liitoskohtalausunnon tilaus  numeron rekisteröiminen häiriötiedotetekstiviestejä varten  linkki häiriökartalle Vaikka palvelut verkossa lisääntyvät, Järvenpään Vesi pitää mielessä myös ne asiakkaat, jotka eivät käytä sähköisiä asiakaspalvelukanavia. Perinteiset tavat asiointiin ovat jatkossakin mahdollisia: saa soittaa ja tulla paikan päälle asioimaan etukäteen sovittuna ajankohtana. vesitili.fi/jarvenpaa asiointi.jarvenpaa.fi/jarvenpaan-vesi

20 lyhyesti kuvat istock, syke ja vvy vesi 2023 kevät Suomalaiset käyttävät erittäin hyvälaatuista talousvettä TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN laitoksen (THL) selvityksen mukaan 99,98 prosenttia näytteistä täytti talous veden laadulle asetetut terveysperusteiset vaatimukset vuonna 2021. Laatuvaati muksilla varmistetaan, ettei talousvedes tä aiheudu terveydellistä haittaa veden käyttäjälle. Terveydellisessä laadussa oli poikkea mia vain yksittäisillä vedenjakelualueilla ja pääosin yksittäisissä vesinäytteissä. Osa poikkeamista johtui kiinteistöjen vesilaitteistoista, jos esimerkiksi vettä ei ollut käytetty pitkään aikaan. Myös talousveden käyttökelpoisuu delle asetetut laadun tavoitteet täyttyivät hyvin. Niitä ei ole asetettu terveydellisin perustein, eikä niiden poikkeamasta aiheudu veden käyttäjälle terveydellistä haittaa. Eniten poikkeamia aiheuttivat suuri rauta- tai mangaanipitoisuus, poik keava mikrobien määrä tai koliformiset bakteerit. Tulokset perustuvat kuntien terveyden suojeluviranomaisten talousvesivalvon taan. Sen yhteydessä talousveden laatua tutkittiin 147 suurimmalla vedenjakelu alueella yhteensä noin 114 000 tutki muksella. Vedenjakelualueilla on runsas 4,6 miljoonaa veden käyttäjää. laatuvaatimuksilla varmistetaan, ettei talousveden juomisesta aiheudu terveydellistä haittaa. Katso vesijohtoveden laatutiedot netistä ONKO OMAN KUNNAN VESILAITOS Jos omassa hanavedessä tuntuu olevan saavuttanut talousveden terveysperustei esimerkiksi raudan makua, palvelusta voi set laatuvaatimukset? Onko laitos pysynyt tarkistaa, mikä on veden rautapitoisuus käyttökelpoisuuden laatutavoitteissa? vedenjakelualueella. Mikäli tuotetussa Asian voi selvittää Vesi.fi-verkkosivuilta löy vedessä ei ole ylen määrin rautaa eikä ve tyvästä ”Vesihuoltolaitosten tunnusluvut” denjakelualueella ole muita häiriöitä, vikaa -palvelusta, josta löytyy ajantasaista tietoa on syytä lähteä jäljittämään kodin tontti eri alueiden veden laadusta. vesijohdosta ja muusta vesilaitteistosta. Tietoja ei vielä ole kaikilta vedenjakelu alueilta, mutta palvelu täydentyy koko ajan. Lähde: Syke 99,98 99,98 prosenttia äytteistä täytti talousn veden laadulle asetetut terveysvaatimukset vuonna 2021. THL

21 vesi 2023 kevät Kysy vedestä! MIHIN VESIMAKSUT KÄYTETÄÄN? Vesimaksuilla kustannetaan vesihuoltopalvelut. Vesilaitokset ke räävät kuluttajilta usein kolmenlaisia vesimaksuja: liittymismaksuja, liitostyömaksuja ja veden käyttöön liittyviä maksuja. Liittymismaksu kerätään silloin, kun kiinteistö liitetään vesijohto verkkoon. Maksulla saa oikeuden liittyä, ja sillä katetaan verkoston rakentamiskustannuksia. Liitostyömaksu kattaa liitostyön ja vesimit tarin asennuksen. Kun kiinteistö on liitetty vesijohtoverkkoon, vesihuoltolaitos alkaa laskuttaa perusmaksua ja käyttömaksua. Perusmaksu kattaa vedenpuhdistuslaitoksen ja vesijohtoverkoston ylläpidon. Käyttö maksua peritään veden kulutuksen mukaan. Sillä katetaan ne kulut, joita syntyy, kun raakavedestä valmistetaan vesijohtovettä ja kun vesi siirretään kuluttajalle. Jätevesimaksuilla katetaan vastaavasti ne kulut, jotka syntyvät jätevesihuollon järjestämisestä ja toteuttamisesta. JOS KESÄLLÄ TULEE PITKÄ HELLEJAKSO, RIITTÄÄKÖ V ESILAITOKSILLE RAAKAVETTÄ? Suurin osa suomalaisten käyttämästä talousvedestä on pohjavettä. Pohjavesi ei uhkaa loppua pitkinäkään kuivina kausina, koska sitä syntyy koko ajan lisää. Pohjavesivarannot täydentyvät eniten keväällä lumien sulaessa ja syyssateiden aikana, jolloin vesi imeytyy maaperän kautta pohjavedeksi. Luokiteltuja pohjavesialueita on tuhansia, ja niillä arvioidaan syn tyvän noin kuusi miljoonaa kuutiometriä pohjavettä vuorokaudessa. Tästä määrästä yhteiskunta käyttää runsaan kymmenesosan. Vesi huoltolaitosten vedenottamot ovat yleensä isommissa muodostu missa ja reagoivat hitaasti kuiviin kausiin. Mikä on Vesilaitosyhdistys? VESILAITOSYHDISTYS (VVY) on vuonna 1956 perustettu vesihuoltolaitosten toimialajärjestö. Jäseninä on noin 300 vesihuoltolaitosta kattaen noin 90 prosenttia maamme vesi huollosta. Yhteistoimintajäseninä on noin 180 alalla toimivaa yritystä ja muuta alan yhteisöä. Yhdistys edistää vesihuoltolaitosten toimintaedellytyksiä. Se valvoo jäsentensä etuja, palvelee asiantuntemuksellaan jäsenlaitoksiaan ja vahvistaa osaamista vesihuoltotoimialalla.

22 ajankohtaista tekstit marjaana lehtinen kuva jenniina nummela kevät vesi 2023 kevät 1 Lehmustie Kuuselankatu 4 Katso, missä Järvenpään Vesi rakentaa ja saneeraa 1 Lehmustien asuntoalue: uudiskohde, jossa rakennetaan kadut ja vesihuolto uudelle pientaloalueelle 2 Ainolan asuntoalue: uudiskohde, jossa rakennetaan kadut ja vesihuolto uudelle liikehuoneisto- ja kerrostaloalueelle 3 Pajala 3 Pajalanpiha/Valovirrankatu: peruskorjauskohde, jossa rakennetaan kadut ja vesihuolto uudelle pientaloalueelle 5 4 Kuuselankadun saneeraus: peruskorjauskohde, jossa rakennetaan kadut ja vesihuolto vanhalle pientaloalueelle Kaakkolan alue 2 Ainola 5 Kaakkolan alueen saneeraus: peruskorjauskohde, jossa rakennetaan uudet vesijohto- ja viemärilinjat vanhalle pientaloalueelle Esittelyssä uudet asentajamme Juri Aruga aloitti putkiasentajana Järvenpään Vedellä helmikuussa 2022. Hän kunnossapitää enimmäkseen jätevesipumppaamoja, mutta työskentelee toisinaan myös puhdasvesipuolella. – Olen koulutukseltani ajoneuvoasentaja ja työskentelin aikaisemmin 15 vuotta logistiikka-alalla. Olen aina tykännyt asioiden korjaamisesta; se on minulla veressä, hän kertoo. Vapaa-ajalla Arugan löytää punttisalilta 4–5 kertaa viikossa; yleensä jo aamuviideltä ennen töiden alkua. Asko Valkeinen aloitti putkiasentajana maaliskuussa 2022. Hänet tapaa hule- ja jätevesipumppaamoilta sekä tonttiliitosten, vuotokorjausten ja vesimittarivaihtojen parista. Talotekniikan perustutkinnon suorittanut mies työskenteli aiemmin 10 vuotta Vantaan kaupungilla kunnallistekniikan parissa. – Tämä työ on erilaista ja tervetullutta vaihtelua aiempaan, hän sanoo. Valkeinen on aktiivisesti mukana Länsi-Helsingin sopimuspalokunnassa ja on löytänyt tiensä myös Järvenpään vapaaehtoiseen palo- ja pelastusyhdistykseen. Juri Aruga (vas.) ja Asko Valkeinen ovat Järvenpään Veden uusia putkiasentajia.

23 ristikko vesi 2023 kevät Ratkaise ristikko RISTIKON AVAINSANA M UODOSTUU numeroiduista ruuduista. Osallistu arvontaan osoitteessa vesilehti.fi. Kirjoita avainsana sille varattuun tilaan. Voit antaa samalla palautetta lehdestä. Palauta vastauksesi 16.6.2023 Osallistu a r vo nt a a n ! w w w.vesilehti.f i mennessä. Kaikki määräpäivään mennessä saapuneet vastaukset osallistuvat Apple Air Pods (3. sukupolvi) -kuulokkeiden arvontaan. Voittajalle ilmoitetaan henkilökohtaisesti. Arvonta suoritetaan yhteisesti Vesi-lehden kaikilla jakelualueilla.

24 24 vesi 2023 kevät kevät kuva istock Kun häiriö yllättää Tiedotuslehti luettavissa myös verkossa: www.jarvenpaanvesilehti.fi  Tarkista, onko kännykkääsi tullut häiriöviesti.  Tarkista, onko kiinteistössäsi käynnissä vesihuoltoon liittyvä kunnostus- tai huoltotyö.  Selvitä, onko alueella käynnissä vesihuolto-, verkoston huolto- tai rakennustyö. Järvenpään Veden verkkosivuilta löytyy Häiriökartta  www.jarvenpaanvesi.fi  Kyseessä voi olla myös putkirikko tai muu yllättävä häiriötilanne, joista tiedotetaan verkkosivuilla. Ellei tiedotetta löydy, olet ehkä ensimmäinen häiriön havainnut, joten ota silloin yhteys päivystysnumeroomme. Häiriöilmoitukset puhelinnumeroon: 040 315 3017 Päivystämme joka päivä, kaikkina vuorokauden aikoina. Toimisto Sibeliuksenkatu 8, 3. krs. PL 41 04401 Järvenpää Aukioloajat Ma–to klo 9–15 ja pe 8–13 Lounasaikaan klo 11–12 suljettu Palvelunumerot Nimen mukaan etunimi.sukunimi@jarvenpaa.fi Verkkosivut www.jarvenpaanvesi.fi Kulutuslaskutus 040 315 2828 ja 040 315 2424 • Vesi-, jätevesi- ja perusmaksut • Omistajanvaihdot ja laskutusmuutokset • Vesimittarilukemat Henkilökunta Viemärihuolto 040 315 3062 ja 040 315 3786 Hannu Veid Verkostopäällikkö 040 315 2465 • Vesijohto- ja viemäriverkostot • Vesi- ja viemärisuunnitelmat • Talojohtotöiden työtilaukset • Vesimittarien työtilaukset Vikailmoitukset työajan jälkeen 040 315 3017 Sähköposti Rakentajat ja uudet liittyjät vesihuoltolaitos@jarvenpaa.fi Kulutuslaskutus vesilaskutus@jarvenpaa.fi Ari Kaunisto Toimitusjohtaja 040 315 3875 • Hallinto Teemu Keitaanpää Vesihuoltopäällikkö 040 315 2033 • Vesihuoltoinvestoinnit julkinen tiedote jokaiseen kotiin. • Vesihuollon suunnitteluttaminen • Vesihuollon rakennuttaminen • Kaavalausunnot • Sijoitusluvat • Liitoskohtalausunnot Simo Karhunkoski Rakennuttajainsinööri 040 315 2844 • Vesihuollon investointikohteiden rakennuttaminen • Hankinta- ja urakkasopimukset • Hanketiedottaminen Liisa Joensuu Vesihuoltoasiantuntija 040 315 3441 • asiakasneuvonta • teollisuuden jätevesi- ja talousvesisopimukset • ohjelmistokehitys Marketta Niemi Talousasiantuntija 040 315 2461 • Uusien liittyjien sopimukset (ei omistajanvaihdot) • Liittymis- ja työlaskutus • Taloushallinto