Shortlista: Vuoden aikakausmediatoimittaja Joanna Palmén, Talouselämä Palvelualojen #metoo, Talouselämä 7/2022
Työelämä Talouselämä Palvelu- alojen #metoo Työolot ovat palvelualoilla muuttuneet huonommiksi. Vai ovatko? Hesburgerin, Espresso Housen ja Mustin ja Mirrin johtajat vastaavat koviin syytöksiin. TEKSTI Joanna Palmén KUVITUS Ville Salonen 22 7/ 2 0 2 2
Talouselämä 7/ 2 0 2 2 Xxxxxxxxxxx 23
Työelämä H esburgerin ravintolatyöntekijät työskentelevät yhdeksän tunnin vuoroja ehtimättä pitää yhtäkään taukoa ja jatkavat töitä työajan päätyttyä palkatta. Espresso Housen työntekijät joutuvat kuljettamaan tuotteita keskuskeittiöstä kahviloihin pahimmillaan metrossa – tai pakettiautolla, jossa on talvella kesärenkaat ja sivupeili rikki. Lemmikkitarvikeketju M ustissa ja Mirrissä kouluttautuminen tehdään vapaa-ajalla ja sairaustapauspäivystyskin soittelee vapaapäivinä ja painostaa töihin. Tällaisista käytännöistä isoissa työpaikoissa ovat kuluneen puolen vuoden aikana kertoneet muun muassa Yle, Iltalehti ja Helsingin Sanomat. Varmistamattomia väitteitä on sosiaalinen media pullollaan. Mitä ihmeen meininkiä tämä on? Vahvasti kasvavat ja hyvää tulosta tekevät yritykset mokaavat näin täydellisesti. Ketjut käyttävät paljon rahaa ja vaivaa kauppapaikkojen millintarkkaan valintaan, mutta esimiestyö vaikuttaa luokattomalta. Eikä nuorten työntekijöiden valitusta oteta vakavasti. Samaan aikaan yritykset markkinoivat mieluusti vastuullisuuttaan: läpinäkyviä toimitusketjuja, kierto taloutta, päästövähennyksiä, reiluja, onnellisia ja vapaita tuotteitaan. Koittakaapa vaihteeksi onnellista asiakaspalvelijaa! Ovatko työolot palvelualalla muuttuneet huonommiksi vai ovatko työntekijät vain entistä herkemmin kertomassa huonoista kokemuksistaan? Miten s yntyi palvelualan #metoo? ”O i k e a s t i , i h a n r e h e l l i s e s t i , a i n a k i n minulle tämä tuli ihan täysin yllätyksenä”, sanoo Hesburgerin toimitusjohtaja Kari Salmela. Hän viittaa mediatietoihin Hesburgerin liian kiireisistä vuoroista, pitämättömistä tauoista, palkatta tehdyistä töistä, painostuksesta lähteä kotiin kesken vuoron, ja niin edelleen. Samaa sanoi hänen isänsä, Hesburgerin hallituksen puheenjohtaja Heikki Salmela viime elokuussa, 24 Talouselämä kun keskustelu asiasta alkoi. Salmeloiden oli vaikea uskoa kuulemaansa, koska yrityksen työtyytyväisyyskyselyissä tyytymättömyys ei ollut näkynyt. ”Arvosana-asteikko on 1–5, ja olemme aina saaneet siinä pikkuisen yli neljä”, Kari Salmela kertoo. Hesburger teetti kohun myötä myös ulkopuolisen kyselyn, jonka tulos oli samansuuntainen. ”Minä ja veljeni ja koko operatiivinen johto kiersimme kenttää, puhuimme ihmisten kanssa, kuuntelimme, yritimme ymmärtää, mistä on kysymys. Siihen käytettiin aika paljon aikaa.” Vieläkään Salmelalle ei ole täysin selvinnyt, mistä kiikastaa. Joitakin parannettavia asioita on kyllä löytynyt. Suurin moka Salmelan mielestä oli, etteivät he ymmärtäneet, kuinka paljon paine ravintoloissa oli kasvanut myynnin monikanavaisuuden takia. Tilauksia ei enää vastaanoteta vain kassoilla vaan niitä tulee myös nettisovelluksista ja itsepalvelukassoilta. ”Päätimme, että painotamme vielä henkilökunnalle sitä, että tauot on oikeus pitää. Jos on hirveä kiire ja tauolle pitäisi päästä, myyntikanavia voidaan sulkea. Se tarkoittaa, että menetämme myyntiä, mutta me haluamme, että henkilökunnalla on hyvä olla.” Salmelan mukaan he ovat lisänneet henkilökuntaa vuoroihin, pidentäneet uusien työntekijöiden perehdytysaikaa ja avanneet sisäisen palautepuhelimen. Lisäksi tarkoitus on ainakin kesän ajaksi poistaa tuotevalikoimasta joitakin vaikeasti valmistettavia tuotteita, jotta kiire helpottaisi. Eniten Salmelaa kirpaisivat tiedot, joiden mukaan töitä oli joutunut tekemään palkatta. ”Olemme aina painottaneet, että Hesburger maksaa jokaikisen minuutin, kun ihminen on töissä. En 7/ 2 0 2 2 Koronakasvaja. Hesburgerilla on Suomessa 282 ravintolaa. Työntekijöitä on noin 8 000 kaikkiaan yhdeksässä maassa. Burger-In-yhtiön omistaa Salmelan perhe. Pentubuumissa. Musti ja Mirri - ketjulla on Suomessa 139 myymälää ja noin 630 työntekijää. Pörssi yhtiö Musti G roupista yli puolet o mistavat eri rahoitus- ja vakuutuslaitokset. auppakeskuksiin. K Espresso Housella on Suomessa yli 60 kahvilaa, liikevaihto toissa vuonna 29 miljoonaa euroa. K etjun omistaa saksalaisen R eimannin suvun miljardiomistuksia kasvattava JAB Holding, jonka pääpaikka on Luxemburgissa. Pekka Karhunen
Talouselämä Työelämä 7/ 2 0 2 2 ”Jos nähdään, että ravintola päällikkö johtaa vuoroaan yhtiön sääntöjen vastaisesti, siitä tulee huomautus.” päässyt ymmärrykseen, missä tätä on tapahtunut.” Voisiko tämä johtua siitä, että esimiehillä on liian kova tulospaine niskassa? Silloin on ihan sama mitä ylin johto painottaa tauoista ja palkoista. ”Kyllä bonuspalkat on, en sitä kiellä. Mutta kun ihminen tulee töihin, hän lyö sen koneelle, ja kun hän lähtee töistä, hän lyö sen koneelle, ja siltä väliltä maksetaan se palkka.” Salmela lisää, että bonuspalkkio ei ole merkittävän suuri. ”Ja jos nähdään, että ravintolapäällikkö johtaa vuoroaan yhtiön sääntöjen vastaisesti, siitä tulee huomautus.” Jos nähdään. Näyttää kuitenkin siltä, että ylin johto nimenomaan ei näe hierarkian alimman tason ongelmia. Onko ongelma siis keskijohdossa? ”En haluaisi keskijohtoa syyttää, kyllä sitä ylintä johtoa pitää loppupeleissä katsoa.” T yö pa i k at e i vät o l e y h tä k k i ä mu u t t u n e e t dramaattisesti, mutta maailma työpaikkojen ympärillä on. Tiina Somerpuro ”Nuoret suhtautuvat työelämään hyvin eri lailla kuin mitä vaikkapa omassa nuoruudessani suhtauduttiin”, sanoo Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Annina Ropponen. Hän tutkii muun muassa työkuormituksen hallintaa ja kestävää työelämää. Kysymys on nimenomaan nuorista työntekijöistä. Usein myös naisista, osa-aikaisista työntekijöistä ja ensimmäisistä työpaikoista. Enää ei ole tapana pysyä samassa työpaikassa koko työuraa, eikä myöskään siedetä kaikkea sellaista, mitä ennen ehkä pidettiin asiaan kuuluvana. Pandemia on tietenkin ollut poikkeuksellista aikaa, ja jo sitä ennen on ollut isoja muutoksia. Kauppojen aukioloajat vapautuivat lakimuutoksella vuoden 2016 alussa. Urbaanit kuluttajat ovat jo tottuneet yhteiskuntaan, jossa kaikkea on saatavissa kaiken aikaa. Se on muuttanut perusteellisesti kaupan ja palvelu alojen työaikoja. On myös uusia kanavia, joiden kautta voi ilmaista tyytyväisyyttään tai tyytymättömyyttään asioihin: sosiaalinen media, anonyymit keskustelupalstat Tiina Somerpuro 25
Xxxxxxxxxx ”Uusia tapauksia tulee, kun edelliset saadaan korjattua. Tekemistä riittää.” 26 Talouselämä 7/ 2 0 2 2
Talouselämä 7/ 2 0 2 2 Työelämä ja sovellukset. Ensin näitä käyttivät kuluttajat valit taakseen huonosta asiakaspalvelusta, nyt työntekijät valittaakseen huonoista työoloista. ”Siellä varmasti nousee asioita ja ehkä ymmärrys siitä, että minulla on tällaista ja hei, tuollakin on. Se avaa näkökulmaa, että ei tarvitse kestää kaikkea”, Ropponen kuvaa. Hän korostaa, että tämä voi olla myönteinen asia. ”Ei voi pelkästään ajatella, että nuoret valittavat. Se on sitä joukkovoimaa, joka tänä päivänä toteutuu entistä nopeammin.” Ennen joukkovoimaa oli ammattiyhdistysliike. Palvelualojen ammattiliiton PAMin työympäristö asiantuntija Erika Kähärä ei hänkään näe, että työ oloissa olisi juuri nyt mitään erityistä tapahtunut. Pikemminkin kyseessä on hänestä ”loputon suo”. ”Uusia tapauksia tulee, kun edelliset saadaan kor jattua. Tekemistä riittää”, Kähärä sanoo. Tuorein tapaus on STT:n esille nostama franchising-yhtiön tapaus Robert’s Coffee -ketjussa. Syitä virinneeseen keskusteluun on monia. Yksi niistä on Kähärän mielestä, että yhteiskunta on muut tunut yksilökeskeisemmäksi. ”Nyt on aika paljon nuorista kysymys. He eivät ole vielä löytäneet kimpassa tekemisen ajatusta, vaan läh tevätkin yksin tuomaan asiaa esiin somessa tai medias sa. Sitten he saattavat löytää kohtalotovereita, ja sil lä tavalla syntyy yhteinen tekeminen”, hän kuvailee. Tämä voi kuulostaa ay-liikkeen harmitukselta oman vaikutusvallan pienentyessä, mutta toisaalta se on hyvä huomio: onko some korvannut pääluottamusmiehen? Keskustelu on melko asiallista. Mikäli ketjussa aukutaan yksittäisiä henkilöitä tunnistettavasti, h moderaattorit poistavat koko ketjun. Siksi keskuste lijat usein pyytävät kirjoittajia poistamaan yksittäisiä kommenttejaan, jotta koko ketju säästyisi. Toimittajat viihtyvät selvästi kanavalla. Suosituis sa ketjuissa aina joku esittäytyy toimittajaksi ja pyy tää yksityisviestiä tai laittaa sähköpostiosoitteensa suoraan viesteihin. Myös muut keskustelijat ovat selvästi tietoisia medianäkyvyyden mahdollisuudesta. No nyt on sellaset setit että tarvitaan boostauksia ja Hesarilta koppia. Näin toimii nykyajan joukkovoima. Työnantajan edustaja, matkailu- ja ravintola-alan edunvalvojan MaRan toimitusjohtaja Timo Lappi toi voo, että mikäli työntekijä kokee että työehtoja riko taan, hän ottaisi yhteyttä Palvelualojen ammattiliittoon. ”Jäsenyrityksemme ovat sitoutuneet noudatta maan neuvottelemiamme työehtosopimuksia. Yri tyksillä on myös suuri vastuu etenkin nuoria työn tekijöitä kohtaan, koska monelle alamme tarjoaa en simmäisen työpaikan.” PAMilla ja MaRalla on yhdessä sovittu järjestelmä ongelmatilanteisiin. Sen kautta ratkotaan vuosittain noin 100–150 erimielisyystapausta. ”Toivoisimme, että saisimme käsiteltyä nämä asiat tosiasioiden pohjalta”, Lappi sanoo. ”En sano, että n ämä somen kertomukset eivät olisi totta, m utta niiden juurisyihin päästään paremmin kiinni tämän yhdessä sovitun järjestelmän kautta. Se olisi sekä työnantajan että työntekijän oikeusturvan kannal 9 l i v e s k o r o n a t e s t a u s o l i j o t a i n n i i n ta tärkeää.” hirveää. Karkkitori – itellä pitkä aika ku tuol oli ni usHän huomauttaa, että somessa joillain voi myös ol kaltaa avautua. Gubbe.fi. Glitter. La Torrefazione. TYKS la intressinä yrityksen tahallinen vahingoittaminen. lastenklinikan hoitsu avautuu. Lentokonesiivooja Sodexo, elämäni hirvein työpaikka. Kerronpa vielä omia M u s t i n j a M i r r i n S u o m e n - m a a j o h t a j a kokemuksia Sellon KCM. Erään Robert’s Coffee -yrittä- Timo Tervo ei käytä Jodelia. Hän kuitenkin saa yri jän kahvilat oli ainakin muutama vuos takaperin varsi- tyksen oman sosiaalisen median organisaation väli naista kakkasirkusta. tyksellä tiedon Jodelissa ja Instagramissa ja milloin Nämä ovat keskustelualoituksia Jodel-sovelluksen missäkin tulleesta palautteesta. Sitä on tullut viime kanavalta nimeltä @työpaikkavaroitukset. Oma ket aikoina paljon. junsa on jopa sadoille työpaikoille. Espresso Housea Ensin keskusteltiin Mustissa ja Mirrissä myytyjen käsittelevässä ketjussa on tällä hetkellä yli 400 vies koiran haukkumista vähentävien tuotteiden eetti tiä, Mustia ja Mirriä käsittelevässä yli 200. syydestä. Tervo kertoo, että tuotteet otettiin harkin Täältä sai alkunsa myös keskustelu Hesburgerin nan jälkeen pois myynnistä. Sitten keskustelu kään työoloista viime elokuussa. tyi Mustiin ja Mirriin työnantajana. Suurimmaksi osaksi käsitellyt työpaikat ovat kau Ammattiliitto on selkeä neuvottelukumppani, mut pan ja palvelualan suuria yrityksiä. Pääasia ovat huo ta anonyymi some voi tuntua epäluotettavalta, i lkeältä not kokemukset, vaikka myönteisiäkin kerrotaan. Kir ja epäreilulta, vaikka siellä totuuden siemen olisikin. joittajat ovat anonyymejä mutta monet selvästi nuo Mitä tällainen murros tarkoittaa työnantajalle? ria, kuten Jodelissa muutenkin. ”Tärkeämpää kuin somen seuraaminen on, että Ja vaihtamallakaan ei edes parane… EH:lta lähdin työnantaja tarjoaa virallisestikin niitä kanavia ja kei noin puol vuotta sitten paremman perässä, mutta paskaa noja viestiä. Vain jos ne ongelmat tulevat työnantajan tulikin vaan 2x enemmän. tietoon, niihin voi puuttua.” 27
Työelämä Talouselämä Pelkästään esimiestyöhön varattuja työtunteja tulee lisää. Henkilöstökyselyjä on neljä vuodessa, kun niitä aiemmin oli vain yksi. Tervo kertoo, että Musti ja Mirri on nyt tietoises ti lisäämässä vuorovaikutuksen määrää. Esimiehille tulee enemmän pelkästään esimiestyöhön varattuja työtunteja, ja henkilöstökyselyjä aletaan järjestää nel jä kertaa vuodessa entisen yhden sijasta. Ei kai johtaja kuitenkaan voi olla lukematta, jos yrityksen työoloista valitetaan somessa? ”Modernissa johtamisessa sitä ei voi sivuuttaa, mutta asiat täytyy aina pystyä laittamaan mittasuh teisiin. Uskon, että työnantajakokemuksessa kaikis ta luotettavin mittari on, että tehdään säännöllises ti henkilöstökyselyjä ja mitataan sitä trendiä, varsin kin isoissa yrityksissä.” Mutta kun Hesburgerkin oli tehnyt henkilöstöky selyjä. Sekin oli saanut niistä loistavat tulokset. Missä on vika, kun yritykset saavat loistavia tuloksia hen kilöstökyselyistä mutta some täyttyy valituksista? ”Jokaisella työntekijällä pitää olla oikeus kertoa kokemuksistaan somessa, jokaisen kokemus ja t unne on tietenkin sellaisenaan mielestäni tosi. En voi työn antajana mennä väittämään vastaan, jos se kokemus on huono. Meidän täytyy vain pyrkiä rakentamaan henkilöstökyselystä sellainen, että se on tarpeek si laaja ja soveltuu yritykselle ja yrityksen tilantee seen”, Tervo sanoo. T y ö n a n t a j a t v e t o ava t n y t h e r k ä s t i andemiaan ja sen aiheuttamiin paineisiin. Monet p työntekijät ovat kuitenkin haastatteluissa korosta neet, että epäkohdat ovat olleet olemassa jo ennen pandemiaa ja että he ovat yrittäneet tuoda niitä esi miesten tietoon. Ottavatko yritykset valitukset riittävän vakavasti? ”Meillähän on käytössä useita sisäisiä palaute kanavia, ja jokaikiseen palautteeseen suhtaudumme aina vakavasti”, sanoo Espresso Housen Suomen-maa johtaja Santtu Hellström. ”Mutta onhan se todetta va, että emme kyenneet reagoimaan riittävän nopeas ti niihin asioihin.” Moni epäkohdista, joita Ylen ja Helsingin Sanomien Espresso Housea käsitelleissä jutuissa nousi esiin, oli jo johdon tiedossa. Niitä oli Hellströmin mukaan ryh dytty korjaamaan mutta ei riittävän nopeasti. 28 Toinen johdon virhe oli Hellströmin mukaan vies tintä. Myös Espresso House oli epäonnistunut vies timään työntekijöilleen, että näillä oli oikeus pitää kaikki taukonsa. Vaikka asiasta oli kuulemma sel keät säännöt. Eihän vain käynyt niin, että väliportaan esimie het eivät tulospaineen vuoksi antaneet pitää taukoja? ”Ei meillä ole tässä korona-aikana ollut tulos painetta. Kyllä tämä enemmän on ollut kiinni viestin saavutettavuudesta.” Yksi Espresso Housen nyt tekemistä uudistuksis ta on työkirja, johon jokainen työntekijä kuittaa jo kaisen pitämänsä tauon. Taukojen pitämistä seura taan viikoittain ja pitämättömiin taukoihin puutu taan, Hellström lupaa. Kahvilan voi laittaa kiinni, jos tauon pitäminen ei muuten onnistu. Tämä lupaus toistuu niin monen yrityksen korjaus toimenpiteissä, että tulevaisuudessa näemme v armasti kivijalassa ja kauppakeskuksissa paljon hetkellisesti suljettuja kauppoja ja kahviloita. K a i k k i t ä h ä n j u t t u u n h a a s t a t e l l u t johtajat kieltävät, että ongelmat työoloissa olisivat johtuneet liian nopeasta kasvusta. Ruotsalaislähtoinen Espresso House aloitti Suomes sa vuonna 2015, ja vuoteen 2020 mennessä se oli kas vattanut liikevaihtonsa 29 miljoonaan euroon. Kah viloita sillä on nyt Suomessa 63. Myös Musti ja Mirri -ketju on yli kaksinkertaistanut Suomen-liikevaihton sa kymmenessä vuodessa 111 miljoonaan euroon. Sen emoyhtiö Musti Group listautui pörssiin kaksi vuotta sitten, ja joidenkin työoloista valittaneiden työnteki jöiden mukaan kiire ja ongelmat pahenivat sen jälkeen. ”En kokenut, että kasvu olisi aiheuttanut valtavia haasteita”, Espresso Housen Hellström sanoo. ”Kaksi edellistä vuotta meidän isot haasteet ovat tulleet jat kuvista toimintaympäristön muutoksista.” Hän tarkoittaa koronasulkuja ja -rajoituksia. ”Viime kesänä, kun saimme kahvilat avattua ra joitusten jälkeen, tarvitsimme useita satoja uusia työntekijöitä.” Kun niistä rekrytoinneista oli selvitty, Hellströmin mukaan ravintola-alaa yleisesti vaivaava työvoima 7/ 2 0 2 2
Talouselämä Työelämä 7/ 2 0 2 2 pula ei ole juurikaan Espresso Housea koskettanut. Hesburgerin Kari Salmela sen sijaan valittelee työ voimapulaa. Hänen mukaansa työvoimapula ja sen ai heuttamat työhyvinvointikysymykset todennäköises ti vaikuttavat siihen, kuinka paljon Hesburger lähi tulevaisuudessa Suomessa kasvaa. ”Ravintolamäärä ei täällä niinkään kasva vaan paikkoja menee kiinni ja uusia aukeaa, mutta kyllä työvoimapulalla on kenties tähän jonkun verran vai kutusta. Asia vielä muhii päässä.” T yö n t e k i j ä p u l a a n au t ta a i h a n va r m a s t i yksi asia: raha. Paremmalla palkalla tai työolosuh teilla myös työhyvinvointi paranee. Tilanne on siis työntekijän kannalta lupaava. Kuluttajia taas kiinnostaa yhä enemmän heidän kuluttamisensa vastuullisuus. Olisiko mahdollista myydä kuluttajalle reilun kaupan hampurilaista ja kertoa, että tämä maksaa euron enemmän siksi, että haluamme onnellisia työntekijöitä? Tutkimusprofessori Annina Ropposen mielestä aja tus on hankala, sillä Suomessa jo työlainsäädännön ja työehtosopimusjärjestelmän on tarkoitus taata kai kille hyvät työolot. Ja siinä järjestelmä Ropposen mu kaan pääosin onnistuukin. Hesburgerin Salmela suhtautuu skeptisesti siihen, kannattaisiko se. ”Meidän on hirveän vaikea kuluttajia kouluttaa. Tosin toki me tällä hetkellä yritämme kouluttaa ku luttajaa syömään enemmän vegaanisia tuotteita.” Kuluttajan vastuullisuudesta tässä asiassa ei ole todisteita. Vaikka some on täynnä boikottipuheita, Hesburgerin loppuvuoden myynnissä työolokohu ei näkynyt. Espresso Housen tammikuun myynti ei ko ronarajoitusten vuoksi ole vertailukelpoinen oikein minkään kanssa. Espresso Housen Hellström kuitenkin uskoo, että kasvanut paine monen sortin vastuullisuuteen tulee nostamaan kuluttajahintoja. ”Moni toimija joutuu koronan jälkeen muuttuneessa maailmassa varmasti pohtimaan sitä, sillä kaikki myyn ti ei tule palaamaan. Miten voidaan pitää huoli kaikista asioista ja samalla tehdä kannattavaa liiketoimintaa? Uskon vahvasti että se tulee näkymään hinnoissa.” n 29