Shortlista: Vuoden aikakausmediatoimittaja Joanna Palmén, Talouselämä Äidit jäivät heitteille, Talouselämä 32/2022

Palvelut 32

Talouselämä Palvelut 32/2022 Äidit jäivät heitteille Kun neuvolasta ei saa apua tai synnytyssalissa syntyy trauma, suomalaiset äidit kääntyvät yksityisten palveluntarjoajien puoleen. Tarjontaa on entistä enemmän, ja se on hyvä asia, mutta kehitys liittyy myös valtavaan yhteiskunnalliseen ongelmaan. TEKSTI Joanna Palmén 33

Palvelut L askettu aika on marraskuun alussa. Lapsi on Kati Kaikkosen, 37, ensimmäinen. Ensimmäiseen raskauteen tarvitsee yleensä eniten tukea, mutta Kaikkoselle neuvola on ollut hankala paikka. ”Minulla on ollut joka ikisellä neuvolakäynnillä eri hoitaja”, hän sanoo. Kaikkosen kohdun kokoa mittaava niin sanottu sf-mitta on heitellyt neuvolakäynnistä toiseen. Mittaustulosten mukaan hänen kohtunsa olisi välillä jopa pienentynyt. Se johtuu hoitajien mukaan todennäköisesti siitä, että mittaajan ”kädenjälki” on ollut eri. ”Miksi ihmeessä sitä sitten edes mitataan”, Kaikkonen ihmettelee. Sokerirasitustestissä Kaikkosella todettiin raskaus­ diabetes. ”Jouduin itse vaatimaan, että aloitetaan lääkitys. Neuvolassa sitä olisi vain seurailtu ja ruoka-aineohjeilla hoidettu.” Kaikkonen on ammatiltaan sairaanhoitaja. ”Sanoin, että ei tätä voi seurailla, kun nämä sokeriarvot heittelevät näin pahasti.” Kaikkonen kuuluu pre-eklampsian eli raskausmyrkytyksen riskiryhmään. Tälle ryhmälle suositellaan miniaspiriinilääkitystä viimeistään 16:nnelta raskausviikolta alkaen. Tämä suositus unohtui a­ ntaa neuvolassa. ”Kun siitä jälkikäteen kyselin, neuvolalääkäri sanoi, että kannattaa se silti aloittaa, vaikka suositusviikot menivätkin jo. Ja tämänkin lääkäri oli käynyt vain kommentoimassa Omakantaan, eikä siitä tullut minulle mitään ilmoitusta. Huomasin sen sattumalta viikkoa myöhemmin. Tuntuu, että kaikki jää rempalleen.” Kaikki jää rempalleen maassa, jonka pitäisi olla suunnilleen maailman paras maa tulla äidiksi. (Pelastakaa lapset -järjestö teki aiheesta vertailuja vuoteen 2015 asti. Viimeisessä raportissa Suomi putosi toiseksi Norjan jälkeen.) Sairaanhoitajana Kaikkosella on hyvä käsitys terveydenhuollosta ja siitä, mitä hän voi asiakkaana vaatia. ”Jos en olisi tällä alalla, olisin aika hukassa ensimmäiseni kanssa. Tuntisin jääväni hyvin yksin ja heitteille.” Talouselämä Kaikkonen ei ole ainoa heitteillä . Tervey- denhoitajien vaihtuvuus on yksi julkisen raskaudenseurannan tunnistetuista ongelmista, jotka ajavat äitejä ja perheitä maksamaan palveluja omista kukkaroistaan. Kaikkonen on käynyt omilla rahoillaan varhaisraskauden ultraäänikuvauksessa, NIPT-kromosomitutkimuksessa ja niin sanotussa 4D-ultrassa. Lisäksi hän on konsultoinut yksityistä lääkäriä ferritiini- ja hemoglobiiniarvoistaan ja saanut ohjausta rautalisien ja vitamiinien syöntiin. Hän aikoo puolisoineen ottaa syntyvälle vauvalle sairausvakuutuksen ja kääntyä herkästi jatkossakin yksityisen lääkärin puoleen. ”Jos tarvitaan, hakeudumme yksityiselle osteopatiaan tai fysioterapiaan. Imetysohjauksen haen yksityiseltä puolelta, jos vauvalla sattuu olemaan kireä kielijänne.” Suomessa on entistä enemmän tarjontaa raskauteen ja vauvaperheaikaan liittyvistä yksityisistä palveluista. Tilastoissa kasvu ei merkittävästi näy, sillä yksityiset toimijat raportoivat puutteellisesti käyntitietoja THL:lle. Tarjontaa syntyy, kun on kysyntää. THL teki vuonna 2020 kyselyn, johon vastasi vajaat 15 000 vauvaperheen vanhempaa. ”Synnytysvalmennus nousi kyselyssä asiana, jossa tuen tarpeeseen ei pystytty riittävästi vastaamaan”, sanoo THL:n tutkimuspäällikkö Reija Klemetti. Vauvan syntymän jälkeen tukea tarvinneista äideistä 34 prosenttia koki, ettei saanut riittävästi tukea vauvan itkuisuuteen, ja 37 prosenttia ei saanut sitä vauvan nukkumiseen. ”En ihmettele, että turvaudutaan yksityisen puolen palveluihin, jos vanhempien kokemus on tämä”, Klemetti sanoo. Hän uskoo, että osaselityksenä kysynnän kasvuun on myös ”uudenlainen vanhemmuus”. ”Vanhemmuuteen halutaan nyt panostaa ja satsata.” Siis myös rahallisesti. Aura Pyykönen vastaa puhelimeen uudesta kotipaikastaan, Äkäslompolosta. Hän on naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri ja lääketieteen tohtori. Takana on noin vuosikymmenen mittainen ura synnytyssairaaloissa Helsingissä ja hetken Ruotsin Malmössäkin. ”Täällä on aivan uskomaton määrä ­herkkutatteja!” hän kertoo. ”En ihmettele, että turvaudutaan yksityisen puolen palveluihin, jos vanhempien kokemus on tämä.” 34 32/2022

Talouselämä Palvelut 32/2022 Pyykönen perusti yhdessä Kajaaniin muuttaneen kollegansa Marjo Pantin kanssa viime keväänä Isla Terveys -etälääkäripalvelun. Se tarjoaa odottavalle tai synnyttäneelle äidille ja tämän puolisolle etäkonsul­ tointia puhelimitse tai videoyhteydellä. Islalta saa myös psykologin, psykoterapeutin, fysioterapeutin, kätilön ja tulevaisuudessa toivottavasti myös psykiatrin etäpalveluja. Yksi etälääkärin vastaanotto maksaa 110 euroa. Yritys syntyi turhautumisesta, Pyykönen kertoo. ”Uuvuin töissä, koska en pystynyt tekemään töitäni niin kuin olisin halunnut ne tehdä”, hän sanoo. Hän korostaa olevansa ylpeä suomalaisesta sairaanhoidosta, jossa raskaana olevien fyysiset ongelmat hoidetaan erittäin hyvin. Sen sijaan sellainen odottaja, jolla ei raskaudessaan ole mitään lääketieteellistä ongelmaa, jää Pyykösen mukaan systeemistä syrjään. Heitteille. Neuvoloiden ja synnytyssairaaloiden välillä on hänen mukaansa ”ihan hirveä infogäppi”. ”Naiset tulevat synnytykseen valmistautumattomina ja jäävät todella yksin synnytyksen jälkeen.” Myös kätilöt pitävät äitien valmistautumista riittämättömänä. 79 prosenttia tuoreeseen kyselyyn vastanneista kätilöistä oli sitä mieltä, että synnyttäjien valmistautuminen synnytykseen ei ollut riittävällä tasolla. Tulos käy ilmi Aalto-yliopiston tutkijoiden Marjaana Siivolan ja Teemu Leinosen artikkelista Perheja synnytysvalmennus perheiden hyvinvoinnin tukijana. Moni mittari osoittaa Pyykösen mielestä hälyttävään suuntaan. Esimerkiksi keisarinleikkaukset, synnytyspelko ja kotisynnytysten suosio ovat lisääntyneet. Minä myös synnyttäjänä -kampanjassa naiset Apua! ­Tuoreen vanhemman potentiaali­sia ongel­mia: vauva ei syö, vauva ei nuku, vauva itkee, internetissä yksi neuvoo näin ja toinen päinvastoin. 35

Palvelut Talouselämä kertoivat traumaattisia, jopa ”väkivaltaisia” synnytyskokemuksiaan. Pyykönen uskoo, että näitä kaikkia ­ilmiöitä osin selittää synnyttäjien puutteellinen kohtaaminen. Lapsia saadaan myöhemmällä iällä kuin ennen. Suomalaisten ensisynnyttäjien keski-ikä on noussut kymmenessä vuodessa 1,6 vuodella ja on nyt 30 vuotta. ”On enemmän aikaa ja varaa miettiä, mikä kaikki voisi mennä pieleen”, Pyykönen kuvailee. Synnyttäjät tarvitsisivat Pyykösen mielestä ennen kaikkea aikaa. Sitä että heidän huoliaan kuunneltaisiin. Ku n L au r a M c G r at h i n p o i k a sy n t y i , ä i t i ys - pakkauksessa oli yksi tuote äidille: liukuvoide. ”Sekö on se ainoa tuote, mitä äiti tarvitsee synnytyksen jälkeen!” McGrath sanoo ja naureskelee. ”Pari muutakin tulisi mieleen.” Rehellisyyden nimissä äitiyspakkauksiin on kuulunut vaihtelevasti ainakin kestoliivinsuojia ja nännivoidetta, mutta McGrathin havainto osuu silti: miksi nimi on äitiyspakkaus, jos melkein kaikki sen tuotteet ovat vauvalle? ”Se kielii yhteiskunnaltakin viestiä, että vain se vauva on tärkeä tässä.” THL:n Reija Klemetin mukaan Suomi todella poikkeaa painotuksissaan monista muista maista. ”Muualla äitiyshuolto on äitikeskeistä, Suomessa ajatellaan enemmän perhekeskeisesti. Puhutaan esimerkiksi lasta odottavasta perheestä”, Klemetti sanoo. WHO suosittaa äidin terveyden seuraamiseen kolmea tarkastuskäyntiä synnytyksen jälkeen. Suomessa suositellaan kahta. Niistä ensimmäinen on synnytyksen jälkeinen kotikäynti tai neuvolavastaanotto, jossa tietenkin mittaillaan ja tutkitaan myös vauvaa. Toinen on jälkitarkastus, joka koskee nimenomaan äitiä. McGrathin omassa ensimmäisessä synnytyksessä meni moni asia pieleen, ja hän oli hengenvaarassa. Hän koki, että sairaalan fokus siirtyi heti syntymän jälkeen vauvaan, eikä hänen vointinsa kiinnostanut enää ketään. Hänen lapsuudenystävällään Kati Hovikarilla taas meni kolme vuotta saada keskivartalonsa toipumaan synnytyksestä, ja hänen oli vaikea löytää apua tai tietoa. Niinpä ystävykset perustivat yrityksen, joka keskittyy äitiin. Lola&Lykke myy imetystuotteita ja tukivöitä raskausajalle ja synnytyksen jälkeiseen kuntoutumiseen mutta tähtää kaikenkattavaksi äitiysbrändiksi. ”Äitiysmarkkina on edelleen aika pirstaloitunut. Ei ole yhtä toimijaa, joka tukisi äitiä koko matkan. Näimme siinä valtavan tilaisuuden”, McGrath sanoo. Lola&Lykke tarjoaa nettisivuillaan asiantuntijapaneelin ilmaisia neuvoja ja vastauksia yleisön kysy­ myksiin. Maksuttoman avun tarjoaminen kuuluu yrityksen filosofiaan: se haluaa tarjota ä­ ideille luotet­tavaa tietoa matalalla kynnyksellä, jottei 36 Mystinen vauvattomuusbuumi Suomalaisnaisten kokonaishedelmällisyysluku* 2000-2021 2,0 1,5 2000 2005 2010 2015 2020 1,0 * Hedelmällisyysluku on lapsimäärä, jonka nainen keskimäärin synnyttää elinaikanaan, mikäli syntyvyys pysyisi kyseisen vuoden tasolla. Lähde: Tilastokeskus Yhä useampi kärsii synnytyspelosta Synnytyspelkodiagnoosin saaneiden osuus synnyttäjistä* 2006–2021, % 12 10 8 6 4 2 2010 2015 2020 0 * Yksisikiöiset synnytykset. Lähde: THL Synnytystavoissa muutosta Keisarinleikkausten osuus synnytyksistä 2007-2021*, % 20 19 18 17 16 2008 2010 2012 2014 2016 2018 2020 15 * 2021 ennakkotieto. Lähde:THL Esikoinen yhä vanhempana Suomalaisten ensisynnyttyjien keski-ikä 1970–2021, vuotta 30 28 26 24 22 1970 1980 1990 2000 2010 2020 Lähde: Tilastokeskus 32/2022

Talouselämä Palvelut 32/2022 ­ enenkään tarvitsisi kamppailla yksin kysymystensä k kanssa. Suunnitteilla on myös maksullinen äitiyssovellus. Lola&Lykke toimii tukku- ja verkkokauppana 16 maassa. Suurin markkina on Britannia, ennen Suomea. Sen liikevaihto lähes kolminkertaistui viime vuonna 684 000 euroon. Liiketappiotakin tuli 456 000 euroa. Tämä vuosi on McGrathin mukaan ollut maailmantilanteen vuoksi vaikea. Lola&Lykke on kuulemma silti matkalla hyvään liikevaihdon kasvuun. Yrityksellä on sijoittajia monista maista, ja se aikoo hakea lähiaikoina lisää kasvurahoitusta. M i k s i vau va i t k e e ? M i k s i s e e i syö? M i k s i s e ei nuku? Näitä googlatessa eivät hakutulokset lopu kesken. Ei voi sanoa, että tietoa ei olisi tarjolla. Nettitieto on kuitenkin kaksiteräinen miekka. Tuore vanhempi saa kallisarvoista vertaistukea internetin vauvapalstoilta, someryhmistä, äitiysblogeista. Toisaalta niistä saa paljon myös sellaisia ohjeita, jotka ovat joko täysin vääriä tai ainakin omaan tilanteeeseen sopimattomia. Sertifioitu unikonsultti Annukka Karttunen antaa esimerkin. ”On paljon on perheitä, jotka ovat lukeneet, että joku tietty tapa on toiminut lapsen nukkumiseen tosi hyvin. He ovat kokeilleet sitä ja huomanneet, että tilanne menee vain huonompaan suuntaan.” Karttusen uniohjauspalvelu Sleepy tarjoaa apua vauvojen ja pienten lasten nukkumisongelmiin etäyhteyksin ja Pirkanmaalla myös kotikäynnein. Hän Tosiasioita. Lola­&Lykke on huoman­nut someyhteisös­sään, että tuoreet äidit eivät halua kaunistelua. ­”Pyrimme tuomaan faktoja pöytään ja näyttämään asiat niin kuin ne oikeasti ovat”, sanoo toimitusjohtaja Laura McGrath. 37

Palvelut Talouselämä Nordic Fit Maman valmennuksissa on piiloagenda: ”Me otamme äidin syliin ja sanomme, että sä olet hyvä.” tuli alalle pari vuotta sitten, kun omalla esikoisella oli univaikeuksia. Sleepy työllistää hänet ja osa-aikaisesti toisen unikonsultin. ”Melkein päivittäin käyn keskusteluja, joissa perheet ovat mielestään epäonnistuneet, kun he eivät saa omaa lasta nukkumaan. Kun alamme purkaa tilannetta, lopputulema on aina, että se heidän lukemansa keino ei ole juuri tälle lapselle sopiva.” Esimerkiksi jos lapsella on tiheää yöheräilyä, ratkaisu ei välttämättä ole yösyöttöjen lopetus. ”Ratkaisu voi löytyä esimerkiksi päiväunen määrästä tai nukkumaanmenoajasta”, Karttunen sanoo. Miltei kaikki äitiys- ja vauvaperheyritykset haluavat tarjota tietoa. Joillekin, kuten Sleepylle, se on ­päätuote. Puolen tunnin puhelinaika maksaa 49 euroa. Lola& Lykkelle se on polku asiakkuuteen. Isla T ­ erveyden Pyykönen miettii, voisiko vertaistukea jotenkin kuratoida, siis valvoa, ettei yhteisössä leviäisi väärä tieto. Karttunen tarjoaa myös imetysohjausta, ja siellä kokemus on sama: väärä tieto tai vaikka keskustelupalstan imetysasenteet voivat aiheuttaa turhaa huolta tuoreille vanhemmille. ”Tämä on lisääntynyt ihan valtavasti, vanhemmat voivat olla tosi stressaantuneita, ja heillä on kokemus, että en osaa.” Ja jos vauvan kanssa on vaikeaa, missä välissä äiti sitten ajattelisi omaa palautumistaan? Vat sa l i h a s t e n e r k aum a ta r ko i t ta a , e t tä suorat vatsalihakset erkaantuvat vatsan eri puolille ja niiden väliin jää tilaa. Näin käy muun muassa raskauden aikana, mutta ongelma on, jos lihakset eivät palaudu raskauden jälkeen. Se saattaa vaikeuttaa koko keskivartalon toimintaa ja aiheuttaa muita oireita. Erkaumasta voi päästä eroon oikeanlaisella kuntouttamisella, mutta vääränlainen jumppa vain pahentaa tilannetta. Äidit saavat neuvolasta yleensä jumppaohjemonisteen synnytyksen jälkeen. Lääkäri saattaa kertoa jälkitarkastuksessa, joko saa aloittaa liikunnan ja millaisen liikunnan. Sitten äiti on omillaan. Riina Laaksonen perusti Helsinkiin liikuntastudion vuonna 2014. Siihen asti ohjaaminen ja valmentaminen oli ollut vain harrastus, päivätöitä hän oli tehnyt it-alalla. Valmennuksen ohella hän halusi jakaa tietoa esimerkiksi tiedottein. ”Hyvin nopeasti ne aiheet sitten menivät äitiyteen, 38 vatsalihasten erkaumaan ja muuhun. Varmaan siksikin, että olin itse pienten lasten äiti”, Laaksonen kertoo. Mitä enemmän Laaksonen asiasta puhui, sitä enemmän sille tuntui olevan kysyntää. ”Aloimme saada kyselyitä äideiltä ihan ympäri Suomea. Mietimme, miten voisimme auttaa näitä äitejä, kun itse olimme Helsingissä.” Laaksonen kumppaneineen keksi sähköpostikurssin. He yksinkertaisesti lähettivät tilaajille sähköpostilla jumppaohjeita ja tietoa synnytyksen jälkeisestä liikunnasta. Näin syntyi Nordic Fit Mama. Vuodesta 2019 alkaen yritys on keskittynyt ainoastaan digitaaliseen valmennukseen. Yritys teki viime vuonna 220 000 euron liikevaihdon ja niukasti positiivisen liiketuloksen. Se aloittelee liiketoimintaa Britannian, Italian ja PohjoisAmerikan markkinoilla. Oulun kaupungin kanssa se on tehnyt kokeilun synnyttäneiden keskivartalo-kuntoutuksesta verkkovalmennuksella. Laaksonen uskoo, että digitalisaatiosta löytyy ratkaisu moniin sotealan heitteillejättöihin. ”Resurssit pienenevät koko ajan, ja näin se varmasti tulee menemään jatkossakin. Sitten täytyy vain miettiä tapoja, joilla autetaan isoja massoja tehokkaasti.” Nordic Fit Mamaan voi ostaa kuukausijäsenyyden, alkaen 16,60 e/kk. Sillä saa käyttöönsä laajan kirjaston verkkovalmennuksia. Koska vatsalihasten erkaumaa ei kuitenkaan jumpata vuositolkulla kuntoon, Nordic Fit Mama on laajentanut ja aikoo laajentaa edelleen tarjontaansa. Nyt tarjolla on äitiyden tunteisiin liittyvä kurssi sekä taaperovaiheen valmennus. ”Meidän tavoitteemme pitkällä aikavälillä on kattaa naisen koko elämänkaari. Että saisimme asiakkaiksi jo murrosikäisiä tyttöjä – kun kuukautiset alkavat, on tosi kova tarve saada tietoa ja vertaistukea – ja toisaalta menopaussi-ikäisiä.” Laaksonen kertoo, että kaikissa valmennuksissa on piiloagenda. Sitä ei korosteta, sillä asiakkaat haluavat panostaa nimenomaan fyysiseen kuntoonsa. ”Me otamme äidin syliin ja sanomme, että sä olet hyvä, sä riität. Saamme koko ajan palautetta, että se sävy, jolla äideille puhumme, on tosi ihana ja kannustava. Voi olla, että äiti ei kuule sellaista mistään muualta.” Äitien heitteillejätöllä voi olla myös seu- rauksia, joita yritykset eivät tuosta vain korjaa. Syntyvyys aleni Suomessa neljänneksen vuosina 32/2022

Talouselämä 32/2022 2010–2019. Kahden hieman paremman vuoden jälkeen tammi–kesäkuussa 2022 vauvoja syntyi vähemmän kuin koskaan. Tämä on valtava yhteiskunnallinen ongelma. Suomessa ei synny tarpeeksi uusia veronmaksajia eikä työvoimaa ylläpitämään hyvinvointia. Kukaan ei ole osannut tyhjentävästi selittää Suomen syntyvyyden jyrkkää laskua. Syitä on varmasti monia. Esimerkiksi tämä: yli neljännes lapsentekoiässä olevista naisista epäröi uutta raskautta huonojen synnytyskokemusten vuoksi. Väestöliiton Perhebarometri-kyselyssä 2018 kysyttiin vastaajilta, jotka eivät parhaillaan suunnittele raskautta tai ole raskaana, miksi ei. 27 prosenttia 20–45-vuotiaista vähintään yhden lapsen äideistä vastasi, että ”kokemukset aiemmasta raskaudesta huolestuttavat / synnytyspelko” vaikuttivat asiaan. Samanikäisistä miehistä osuus oli 16 prosenttia. Vuonna 2006 vain 1,8 prosentilla synnyttäjistä diagnosoitiin synnytyspelko. Vuonna 2021 osuus oli kasvanut 11,1 prosenttiin. Lisääntynyt synnytyspelko oli Aura Pyykösen mukaan yksi suurimmista syistä, miksi hän lähti perustamaan Isla Terveyttä. ”Synnytyspelon hoitoa on kehitetty todella paljon ja se on todella hyvää. Mutta moni alan tosi kovista tekijöistä on uupunut ja irtisanoutunut”, Pyykönen sanoo. Jotkut Isla Terveyden asiakkaat haluavat vain kysyä, onko järkevää harkita uutta raskautta, kun edellinen on ollut niin traumaattinen. Syntyvyys on laskenut Suomessa kaikissa väestöryhmissä, mutta eniten se on laskenut vähän koulutetuilla miehillä ja naisilla. Tämä on niin sanottua huono-osaisuuden kasautumista: Ne joilla on vähän koulutusta, tuloja ja töitä ovat todennäköisemmin lapsettomia. Yksityisten äitiysalan yritysten asiakkaissa korostuvat tietenkin koulutetut ja hyväosaiset. Mikäli julkinen terveydenhuolto jättää äitien synnytyspelot ja -traumat hoitamatta, ei ole vaikea arvata, minkä väestöryhmien syntyvyyteen se iskee eniten. A i n a o n sy n n y t e t t y ja sy n n y t tä m i n e n h ä n on maailman luonnollisin asia. Lola&Lykken Laura McGrath kertoo kohdanneensa tätä ajattelumallia yrityksen alkuvaiheessa jatkuvasti. Joillain markkinoilla sen kanssa kamppaillaan edelleen. ”Ovathan kaikki muutkin terveyden alat kehittyneet ihan valtavasti. Mitä enemmän keksimme keinoja, joilla voi auttaa ja helpottaa äidiksi tulemisen kokemusta, totta kai niitä kannattaa käyttää”, McGrath sanoo. Ja sitä paitsi: ”Ei se itse asiassa ole hirveän luonnollinen kokemus. Ei kukaan meistä tiedä, mitä teemme, kun menemme sinne synnytyssaliin.” n