LABYRINTTI Mielenterveysomaisten keskusliitto – FinFami 1/2023 Susanna Leimio: Olin sote-ammattilainen, mutta myös omainen – halusin olla siinä tilanteessa äiti Läheisten tilanne näkyväksi Vastuu psyykkisesti sairastuneesta on nyt väärillä harteilla Puoluejohtajat vastasivat FinFamin eduskuntavaalikyselyyn

Hae tukea www.finfami.fi onko läheisesi sairastunut psyykkisesti? Älä jää yksin.

LABYRINTTI 1/2023 KUVA: AKU MATTILA Teema: FinFamin hallitusohjelmatavoitteet 5 Pääkirjoitus: Omaisten huomioimiseen on panostettava tulevaisuudessa 6 ”Meidän on pakko kehittää uusia toimintatapoja, jotta ihmisiä voidaan auttaa edes jossakin määrin” 10 Tiina Puranen Mielenterveysomaisten keskusliitto – FinFamin toiminnanjohtajaksi 12 16 Läheisten tilanne näkyväksi 18 Vastuu psyykkisesti sairastuneesta on nyt väärillä harteilla 20 26 28 30 FinFamin eduskuntavaalikysely puoluejohtajille 31 Yksinäinen, turvaton lapsuus – arvostelussa sarjakuvateos Silmukka 32 34 ”Elämä ei aina mene tietyn kaavan mukaan” “Olisin toivonut, että joku olisi kannustanut puhumaan ammattilaiselle” Mielenterveys on vaalien keskeinen talouskysymys Mielenterveysomaisena luontevasti Puheenjohtaja: Äänestä ehdokasta, joka on mielenterveysomaisten asialla Kolumni: Vaikuttavien kumppanuuksien kautta edistetään omaisten hyvinvointia SUSANNA LEIMION TYTÄR SAIRASTUI VAIKEAN PERHETILANTEEN SEURAUKSENA. OIKEANLAISEN AVUN SAAMINEN KESTI PITKÄÄN. M ISTÖME R I 1/2023 R PÄ KK Labyrintti-lehti on ainoa mielenterveysomaisille ja -omaishoitajille suunnattu lehti Suomessa. Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa. ● Julkaisija Mielenterveysomaisten keskusliitto – FinFami ry. ● Päätoimittaja Marika Finne ● Toimituksen osoite Mariankatu 13 a A 4, 00170 Helsinki p. 050 464 2739, jaana.saarelainen@finfami.fi ● Ilmoitusmyynti Jaana Martiskainen, TJM-Systems Oy, p. 044 566 7195, jaana.martiskainen@tjm-systems.fi ● Ilmoitusaineistot TJM-Systems Oy, PL 75, 02921 Espoo, p. 044 566 7032, aineistot@tjm-systems.fi ● Taitto PunaMusta, Sisältö- ja suunnittelupalvelut ● Painopaikka PunaMusta ● Tilaukset ja osoitteenmuutokset Labyrintti on jäsenetu alueellisille omaisyhdistyksille ja heidän jäsenilleen. Lehti ei ole tilattavissa. Mikäli henkilö haluaa lehden, hänen tulee liittyä jäseneksi omaisyhdistykseen. Myös yhteisöt voivat liittyä yhdistysten jäseniksi. Osoitteenmuutokset voi toimittaa suoraan paikallisyhdistykseen. YM KANSIKUVA: AKU MATTILA ILJ ÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 3

4o Niemikotisäätiö – yhdessä 40 vuotta Tuettua asumista, aktiviteetteja ja valmennusta helsinkiläisille mielenterveyden häiriöistä toipuville jo vuodesta 1983 lähtien QLHPLNRWL¿ 4 1/2023

PÄÄKIRJOITUS Pia Hytönen Omaisten huomioimiseen on panostettava tulevaisuudessa S KUVA: MIKKO MÄNTYNIEMI uomessa on arviolta lähes toimia. Järjestömme peräänkuuluttamat puoli miljoonaa mielenterteemat koskettavat kaikkien mielenterveysomaista. Heillä on usein veysomaisten, erityisesti lapsiomaisten kohtuuton hoitovastuu psyykja nuorten hoivaajien tunnistamista sekä kisesti sairastuneesta läheisesomaisten palveluiden ja oikeudellisen tään. Omaisten jaksamista tukevia sosiaseman vahvistamista. Perheitä uhkaa aali- ja terveyspalveluita on vahvistettava terveyskriisi, joka voidaan välttää. Tuleja perheet tulee nähdä mielenterveystyön villa päättäjillä on velvollisuus tehdä perusyksikkönä. vaikuttavia toimenpiteitä kriisin taltuttaMielenterveyspalveluiden kehittäminen miseksi. Yksi ratkaisuista on säännönmuja rahoitus on ollut jo vuosikymmeniä kainen omaisten ja perheiden huomiointi jäljessä verrattuna fyysisten sairauksien sosiaali- ja terveyspalveluissa. hoitoon. Puhe mielenterveyskriisistä ei Psyykkisesti sairastuneen ja hänen liity pelkästään viime vuosien mullistuklähipiirinsä tulee saada tarpeenmusiin, vaan sillä on pitkäkestoinen ja rakenkaisia ja oikea-aikaisia palveluita. Alueelteellinen historia. Nyt on viimeisiä hetkiä liset erot hoitoon pääsyssä, sairaalapaikkorjata tilanne. kojen määrässä ja monipuolisten avohoiKun sairastunut ei saa ajoissa apua, topalveluiden saatavuudessa vaihtelevat vastuu hänen hoidostaan kaatuu läheisten ja ne tulee tasata. Myös perusterveydenharteille. Nykyinen mielenterveyspalvehuollossa mielenterveysosaamista tulee lujen heikko saatavuus, hoidon jatkuolla kaikilla työntekijöillä. FinFami vaatii vuuden haasteet ja huutava pula sosiTerapiatakuun toteuttamista, joka paitsi aali- ja terveydenhuollon ammattilainopeuttaa ja helpottaa pääsyä mielentersista ovat lisänneet merkittävästi mielenveysavun pariin, tuo myös merkittäviä terveysomaisten kuormittumista. Ongelsäästöjä. Päättäjien on tärkeä muistaa, mallista on myös omaisille annettavan että vastuu on nyt väärillä harteilla. tuen puute sosiaali- ja terveyspalveVastuu kuuluu palvelujärjestelmän luissa. Monet uupuvat kohtuuttoman kannettavaksi ja siihen on turvattava riitvastuun myötä. Jo ennen koronaa tävä rahoitus. melkein puolet (46%) omaisista 14-vuoden antoisa taipaleeni OMAISTEN JAKSAMISTA TUKEVIA olivat vaarassa sairastua itse. Ilman päättyi nyt FinFamissa ulkomaille SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUITA ON muuttoni johdosta ja haluan sydämielenterveyttä tukevia poliittisia, taloudellisia ja rakenteellisia ratkaimellisesti kiittää teitä mielenterVAHVISTETTAVA JA PERHEET TULEE suja suomalaisten terveyden kantoveysomaiset, vapaaehtoiset, työnNÄHDÄ MIELENTERVEYSTYÖN kyky ei kestä. tekijät, kollegat, yhteistyökumpPERUSYKSIKKÖNÄ. Eduskuntavaalit ovat ovella ja panit, rahoittajat, päättäjät ja kaikki nyt on tärkeä hetki tuoda yhdessä te mukanani olleet. Niin paljon olen mielenterveysomaisten asemaan ja hyvinvointiin liittyviä teiltä oppinut, kohdannut upeita ihmisiä, saanut tukea, apua, tarpeita voimakkaasti esiin. Seuraavalla hallituskaudella on iloa, hyvää mieltä ja uusia ystäviä. On ollut ilo ja kunnia yhdessä tehtävä tulevaisuuskestävää mielenterveyspolitiikkaa. Olemme edistää mielenterveysomaisten hyvinvointia ja mielentervejulkaisseet FinFamin hallitusohjelmatavoitteet, joiden avulla ystyötä. Kerran FinFamilainen, aina FinFamilainen. Pidetään mielenterveysomaisten terveyttä ja hyvinvointia voi vahvistaa. yhdessä mielenterveysomaisten ääni kuuluvilla! Tavoitteet muodostuvat kolmesta teemasta, joihin tulevalta hallitukselta odotetaan kestäviä ja yhteiskunnallisesti kantavia Hyvän mielen terveisin, Pia 1/2023 5

Susanna Leimio tuntee suomalaisen sote-palvelujärjestelmän monelta kantilta: Päijät-Soten työntekijänä, äitinä sekä mielenterveysomaisena. Omaisena olo yllätti. Sote-ammattilaisena hän toki tiesi, millainen viidakko järjestelmä pahimmillaan osaa olla, mutta silti hän ei osannut odottaa, miten kuormittavaa avun etsiminen ja vaatiminen voi olla. – Ihan taviksena en olisi pärjännyt. ”Meidän on pakko toimintatapoja, jott auttaa edes jossaki 6 1/2023

S usannan tytär alkoi oireilla alakouluikäisenä vaikean perhetilanteen myötä. – Erosimme mieheni kanssa vuonna 2013, ja eroa edelsi rankka ajanjakso. Jo ennen eroa tyttärellämme oli muutaman vuoden ajan erilaisia fyysisiä oireita. Niitä kyllä tutkittiin lääkärissä, mutta syytä ei löydetty, Susanna muistelee. Vanhempien avioeron myötä tyttären oireet voimistuivat. Ero oli Susannalle itselleenkin raskas, eikä hän huomannut, miten huono tilanne tyttärellä oli. – Ajattelin myös pitkään, että lapset kyllä selviävät asioista. Yhtenä päivänä tytär soitti äidilleen kesken työpäivän ja kertoi, ettei voi mennä kouluun, koska ei pääse lattialta ylös. ▲ ▲ Susanna Leimio on oppinut työssään toimimaan. Siitä oli omaisena apua. kehittää uusia a ihmisiä voidaan n määrin” 1/2023 7

– Kysyin, oletko satuttanut itsesi. Tytär sanoi, että ei, on vain niin huono olo. Siitä se sitten alkoi keriytyä. Akuutti24:n psykiatriselta sairaanhoitajalta tytär sai sairauslomaa ja hänen tilansa arvioitiin. Sanoessaan sanan ”arviointi” Susanna hymähtää. – Kaikki ne arvioinnit… .Olin niihin yhdessä vaiheessa lopen uupunut, mutta minä ja mieheni teimme kaikkemme, että lapsi saa apua. Ensin arviointi, sitten koulupsykologi, sitten toinen, taas arviointi. Tytärtämme pompoteltiin vuosia, kunnes hän vihdoin vuonna 2019 pääsi nuorisopsykiatrian poliklinikalle. Sitä ennen hänen tilansa ehti mennä todella solmuun. PÄIJÄT-SOTESSA EDISTÄVÄÄ mielenterveystyötä, ehkäisevää päihdetyötä sekä pelihaittojen ja lähisuhdeväkivallan ehkäisyä koordinoiva Susanna on työskennellyt sote-alalla lähes koko aikuisikänsä. – Ei minulla koskaan ollut mitään erityisiä urasuunnitelmia. Ihmisten auttaminen on kuitenkin kiinnostanut aina. Tyttärelleen apua hakiessa sote-ammattilaisuudesta oli paljon hyötyä – hän tunsi järjestelmän läpikotaisin. – Työni puolesta seikkailen sote-järjestelmässä. Tunnen palvelujärjestelmän ja realiteetit, mutta tiedän myös oikeuteni. Sen lisäksi minulla on alan verkostoja. TYTTÄRELLEEN APUA HAKIESSA SOTEAMMATTILAISUUDESTA OLI PALJON HYÖTYÄ – SUSANNA TUNSI JÄRJESTELMÄN LÄPIKOTAISIN. Silti tyttärelleen apua hakiessaan Susanna oli ensisijaisesti omainen, joka ajoi lapsensa etua. – Apua hakiessamme olimme jo lapsen isän kanssa hyvissä väleissä. Olimme puhuneet asiat selviksi. Susanna ja tämän tytär olivat siinä mielessä hyvässä asemassa, että Susannalla oli tieto, miten ja mistä kohtaa järjestelmää apua on saatavilla ja mitä voi vaatia. Tieto kuitenkin myös lisäsi tuskaa; Susanna tiesi järjestelmän monimutkai8 Susannasta oli huikea katsoa vierestä, kun ammattilainen sai otteen potilaastaan, hänen tyttärestään. suuden ja valuviat. – Järjestelmän toimivuus ja toimimattomuus ei yllättänyt. Välillä tuli pettymys – että ottakaa meidät nyt vakavasti. Tyttären psyykkinen oireilu esimerkiksi tulkittiin koulupaineeksi, ja asiaa yritettiin ratkoa sitä kautta. Mutta ei hänellä ollut mitään ongelmia koulun kanssa. Se oli hänelle mieluisaa ja kivaa. Mutta en tietenkään voinut sanella, miten lastani olisi pitänyt hoitaa, vaikka katsoinkin tilannetta tuplalasien läpi. Susanna sanoo, että hän on aina ollut äitinä ei-lamaantuva. Kun tilanne on huono, hän toimii. Toimintatapa on luontainen, mutta vahvistunut myös ammatin kautta. – Asetun hyvin nopeasti apua tarvitsevien puolelle ja puolustusasemaan. Ja lasten isä luotti, että tiedän, mitä teen. 1/2023

– SATUNNAISIA HYVIÄ kohtaami– Hänellä oli hirveän paha olla, mutta taistella – että tytär tarvitsee apua. sia ja auttamisyrityksiä oli paljon, sitä en ei mitään kykyä tunnistaa pahan olon – Silloin uskalsin sanoa, että en jaksa. voi kieltää. Näin, että ammattilaiset tarlähdettä. On tärkeää löytää palvelun koittivat hyvää ja halusivat auttaa, Susan- oikea muoto. Tyttäreni kohdalla näin, FINFAMIN TOIMINTA on tullut Susanna sanoo. miten hirvittävän helppo hänet oli heittää nalle tutuksi työn kautta. – Mutta siinä mielessä systeemi ei ole koulupsykologille, vaikka ongelma ei Päijät-Soten ja Finfamin yhteishanktasa-arvoinen, että ihan taviksena en olisi millään tavalla liittynyt kouluun. keessa Susanna on ollut mukana rakenpärjännyt. Välillä jäimme liiaksi järjesOikeaa hoitoa etsiessään Susannan tamassa Päijät-Hämeen omaisten palvetelmän armoille. Ajattelen myös, että tytär ehti mennä huonoon kuntoon lupolkua. Polku korostaa sitä, että systeemi on vähän pistemäinen. ennen kuin vihdoin pääsi erikoissairaanmyös läheiset tarvitsevat apua ja heidän Onneksi kohdalle sattui oikeita ihmisiä hoitoon nuorisopsykiatrian poliklinikalle. tarpeensa pitää huomioida. oikeissa kohdissa. Susannan mukaan – Tilanteen kohentumiseen vaikutti – Palvelupolkua työstäessämme tytär on valikoiva sen suhteen, kehen moni asia: psykiatri, jolle ei voinut valeh- pohdin, että olisihan sitä omankin heikhän luottaa. Nuorisopsykiatrian psykiatri della, lääkkeet ja terapeuttisesti työskenkoutensa voinut hieman aiemmin läpäisi seulan. televä hoitaja. myöntää. Itku pääsi. – Jälkikäteen tyttäreni sanoi, että Nuorisopsykiatria tarjoaa hoitoa Susanna sanoo, että omaisilla on ’hitto, mikä mies – en voinut valehdella yleensä 13–17-vuotiaille potilaille. Sen merkittävä rooli ja he tekevät palvelujärmistään’. Ja oikeassahan hän oli: psykiatri jälkeen potilas siirtyy aikuisten puolelle, jestelmälle näkymätöntä työtä. kysyi niin suoraan, ettei jäänyt muuta jos siirtyy. – Siksi myös omaisia pitää tukea ja mahdollisuutta kuin huolehtia siitä, että he rehellisesti kertoa, mitä jaksavat. oli meneillään. Tyttären sairastu”OMAISIA PITÄÄ TUKEA JA HUOLEHTIA SIITÄ, ETTÄ HE Susannasta oli misen myötä Susanna JAKSAVAT. OMAISILLA ON KUITENKIN MERKITTÄVÄ huikeaa katsoa vierestä, on myös roolissa, jota ROOLI JA HE TEKEVÄT PALVELUJÄRJESTELMÄLLE kun ammattilainen sai hän ei olisi etukäteen otteen potilaasta, hänen osannut arvata: hän NÄKYMÄTÖNTÄ TYÖTÄ.” tyttärestään. vetää yhdessä tyttä– Lapsi, jolla ei rensä kanssa kokemusaiemmin ollut kykyä sanoittaa oloaan, – Tyttäreni täysi-ikäistyessä olimme puheenvuoroja muun muassa oppilaitokavautui tälle ihmiselle. Psykiatri oli ihan itse aktiivisia hänen isänsä kanssa. sissa. helmi tyyppi! Vaadimme, että hoito ei saa loppua tässä – Kaikki sai alkunsa, kun aluehallintoSe, miten Susanna kehittäisi palvelujär- vaiheessa. Lopulta tyttäreni sai Kelan virasto eli AVI järjesti tilaisuuden, jossa jestelmää, liittyy rakenteisiin. sitoumuksen kuntoutuspsykoterapiaan, tarvittiin kokemusasiantuntijaa. Suosit– Niitä on pakko rukata, sillä muuten joka jatkuu edelleen. telin sitä tyttärelleni, sillä hän oli valmis meiltä loppuvat ammattilaiset. Avun puhumaan asiasta avoimesti. tarve on niin valtava, ettei siihen tällä SELVITETTYÄÄN PARISUHTEENSA Susanna meni tilaisuuteen mukaan. hetkellä voida vastata riittävän hyvin. Ja ristiriidat Susanna ja hänen entinen mieKaikki sujui suunnitelmien mukaan, ne, jotka työtä tekevät, uupuvat ja vaihhensä tsemppasivat toisiaan ja puhuivat kunnes tuli yleisökysymys, johon tytär ei tavat alaa. Susannan mukaan ”hirvittävästi”. osannut vastata. Tällä hetkellä paine palvelujen painoSote-alan tuntijana päävastuu hoidon – Kuulin hänen sanovan ”en tiedä, pisteen siirtämisessä varhaisempaan etsimisestä oli Susannalla. Se vaati mutta äitini voi vastata tähän”. Ajattelin, vaiheeseen on kova. Susanna kuitenkin veronsa: voimat alkoivat hiipua. että voi tsiisus, en kai minä nyt tuonne muistuttaa, että käytännön työtä tekevien – Olin sote-ammattilainen, mutta yleisön eteen joudu, mutta millä olisin näkökulmasta kuorma on niissä ihmimyös omainen – halusin olla siinä tilanperustellut kokemusasiantuntijuuden sissä, jotka tarvitsevat apua nyt. teessa äiti. tärkeyden tyttärelleni, jos olisin sitä itse – Sote-alalta katoaa koko ajan tekiSusanna sanoo, että huomio oli väistänyt. jöitä, koska ihmiset ovat niin uupuneita. tietenkin tyttäressä, mutta apua etsiSusanna sanoo, että on koskettavaa Meidän on pakko kehittää uusia toiminessään myös omaiset ovat kovilla. Silti kuulla, kun oma lapsi kertoo, miltä tatapoja, jotta ihmisiä voidaan auttaa missään vaiheessa häneltä ei kysytty, vanhempien riitely on kuulostanut ja edes jossakin määrin. Jos näin ei ole, miten hän voi. tuntunut. kohta tarvitaan ihmeidentekijöitä. – Omaan jaksamiseeni en hakenut – Olen myös todella vaikuttunut siitä, Susannasta on olennaista miettiä, apua. Pidin itseni kunnossa liikkumalla ja miten avoimesti nuoret ja nuoret aikuiset mitä on riittävä apu missäkin vaiheessa. käymällä ulkona ystävien kanssa. puhuvat näistä asioista. Heille mielenEsimerkiksi hänen tyttärensä tilanne Perhetyöntekijä tuli tueksi Susannan terveys on kuin fysiikka, samanarvoista. vaati ammattilaisilta paljon osaamista ja tyttären ollessa asiakkaana nuorisopsykiTyttärenikin sanoo aina, että avoimuus rohkeutta. atrian poliklinikalla. on ainoa vaihtoehto. Tytär oli apua eniten tarvitessaan alle Työskentelyyn kuuluvassa perhetapaaTeksti: Laura Koljonen 18-vuotias nuori, joka ei tuntenut tunteimisessa Susanna totesi tytärtään hoitaKuvat: Aku Mattila taan. ville ammattilaisille, että ei enää jaksa 1/2023 9

Tiina Puranen Mielenterveysomaisten keskusliitto – FinFamin toiminnanjohtajaksi Tiina Puranen aloitti 1.3.2023 FinFamin toiminnanjohtajana. Tehtävässään hän vastaa keskusliiton operatiivisesta johtamisesta sekä järjestön edunvalvonta- ja verkostoyhteistyöstä. ”MIELENTERVEYSOMAISET JÄÄVÄT HELPOSTI NÄKYMÄTTÖMIIN JA ON JÄRJESTÖMME TEHTÄVÄ PITÄÄ HUOLTA, ETTÄ HEIDÄN ASEMANSA JA TUEN TARPEENSA TULEVAT HUOMIOIDUIKSI.” Tiina Puranen on nimitetty Mielenterveysomaisten keskusliitto – FinFamin uudeksi toiminnanjohtajaksi. M ielenterveysomaisten keskusliitto – FinFamin uusi toiminnanjohtaja Tiina Puranen on kokenut mielenterveys- ja omaistyön ammattilainen. Myös FinFami-järjestökenttä on hänelle hyvin tuttu. Edellisessä työpaikassaan, Savon mielenterveysomaiset – FinFamissa, hän toimi 12 vuoden ajan, joista toiminnanjohtajana yli kymmenen vuotta. Tätä ennen hänellä on yli kymmenen vuoden kokemus psykiatrian puolelta. – Odotan uutta innolla. Olen toiminut pitkään alueellisella tasolla ja on hienoa, että pääsen nyt vaikuttamaan omaisten asioihin valtakunnallisesti. Mielenterveysomaiset jäävät helposti näkymättömiin ja on järjestömme tehtävä pitää huolta, että heidän asemansa ja tuen tarpeensa tulevat huomioiduiksi. 10 – Vaikuttamisen mahdollisuus innostaa ja on yksi syy, miksi olen tänään tässä. Edellinen toiminnanjohtaja Pia Hytönen on tehnyt tiiminsä kanssa valtavan hienoa työtä sen puolesta, että mielenterveysomaiset ja heidän tuen tarpeensa tunnistetaan yhteiskunnassamme paremmin. Toivon, että voin puolestani jatkaa tätä työtä ja toki tuoda siihen oman lisäni, Puranen jatkaa. Kokemuksensa myötä Puranen on nähnyt läheltä, mitkä asiat mielenterveysomaisia kuormittavat ja taas toisaalta, mitkä tekijät tukevat heidän jaksamistaan. – Paljon ovat asiat muuttuneet vuosien saatossa mielenterveyden saralla, mutta edelleen on paljon tehtävää. Ihmisten kohtaamisen tärkeydestä on puhuttu ja puhutaan. Se on myös asia, joka on ollut itselleni aina tärkeä, sillä jokainen meistä haluaa tulla kuulluksi ja nähdyksi omana itsenään. FinFamin tavoitteena on edistää omaisten hyvinvointia ja pärjäämistä silloin, kun lähipiirissä on psyykkistä sairautta tai mielenterveyden oireilua. Tulevaisuudessa siintää visio, jossa mielenterveysomaisten tukeminen on säännönmukainen osa palvelujärjestelmää sekä heidän tarpeensa ja oikeutensa tunnistetaan ja tunnustetaan laajasti koko yhteiskunnassa. Tämän saavuttaminen onnistuu parhaiten yhteistyössä eri verkostojen kanssa. – Työssä ja elämässä kaikki on mahdollista, mutta ne vaativat pitkäjänteisyyttä, rohkeutta, kyseenalaistamista ja osaavia ihmisiä ympärille. Juttu julkaistu STT Infossa 28.2.2023. Teksti: Marika Finne Kuva: Sampo Jaakkola 1/2023

Auringonkukkia -kurssi 10.-11.6.2023 Murikanrannassa Psyykkisesti sairastuneiden läheisille suunnattu oman jaksamisen tukemiseen ja voimavaroihin painottuva kurssiviikonloppu luonnon helmassa. Viikonlopun aikana on mahdollisuus vahvistaa ja löytää uusia voimavaroja luonnosta, yhdessä vietetystä ajasta, saunan löylyistä, pienryhmätyöskentelystä sekä vertaisuudesta. Kurssi alkaa lauantaiaamuna ja päättyy sunnuntaina iltapäivästä. Kurssikokonaisuuteen kuuluu myös jatkotapaaminen Tampereella syksyllä. Kurssin hinta on 80 €/hlö, sisältäen majoituksen, ruokailut, kurssiohjelman ja jatkotapaamisen. Kokoushotelli Murikanranta on Tampereen Terälahdessa Kuterintie 226. Kurssille haetaan 7.5. mennessä sähköisellä hakulomakkeella osoitteessa: ¿QIDPLSLUNDQPDD¿NXUVVLW Paperisia hakulomakkeita on saatavilla yhdistyksen toimistolta. Postitse hakemusten palautus 7.5. mennessä osoitteeseen: Mielenterveysomaiset Pirkanmaa FinFami ry Hämeenkatu 25 A 3. krs. 33200 TAMPERE Hakemukset ja lisätiedot: Juho Soukka puh. 040 547 7619 MXKRVRXNND#¿QIDPLSLUNDQPDD¿ 1/2023 11

Läheisten tilanne NÄKYVÄKSI Mielenterveyspalveluissa pitäisi olla sisäänrakennettuna se, että myös sairastuneen läheisten vointia kysytään ja myös heille tarjotaan neuvontaa ja vertaistuen mahdollisuuksia, sanoo psykologi Tino Karolaakso. Hän on kehittänyt Terapianavigaattori-työkalua, jonka avulla myös läheinen voi arvioida omaa jaksamistaan. K joihin liittyy sairaalahoitoa, läheiset pitäisi aina pyytää aina mukaan potilaan hoitoon liittyviin hoitokokouksiin, jotta hoitoon saadaan dialogisuutta ja moniäänisyyttä. – Psyykkisesti sairastuneen omaisilla ja läheisillä voi itselläänkin olla hetkellisesti haasteita mielenterveyden kanssa. Omaisilla on myös oikeus apuun, tukeen ja hoitoon oman mielenterveyden kanssa. un ihmisen mieli oireilee, kärsivän tilanteeseen ja hoitoon. Myös usein myös hänen läheisensä läheinen itse voi kokea tilanteet omaa NYKYÄÄN TINO KAROLAAKSO kuormittuu ja tarvitsee tukea. oloaan helpottavana ja ymmärrystään työskentelee sen eteen, että sekä mielenMutta huomataanko mielenlisäävänä. terveyden ongelmat että omaisten tilanne terveysomaisten tarpeet tunnistettaisiin paremmin perusterveyperusterveydenhuollon palveluissa? TINO KAROLAAKSON mukaan aludenhuollossa. Psykologi Tino Karolaakson mukaan eellinen vaihtelu mielenterveyspalveluissa Hän on projektipäällikkönä Teravaihtelevasti. asettaa psyykkisesti sairastuneen omaiset piat etulinjaan -hankkeessa kehittämässä – Eri puolille Suomea on syntynyt keskenään epätasa-arvoiseen asemaan. Terapianavigaattori-työkalua, jonka erilaisia ratkaisuja siihen, miten mielenOmaisten asemaa voitaisiin kuitenkin avulla mielenterveys- ja päihdeongelmien terveysomaiset tulevat huomioiduksi. parantaa ja yhdenvertaistaa kehittämällä hoitoon pääsyä pyritään nopeuttamaan ja Joissakin kunnissa ja hyvinvointialueilla mielenterveyspalveluihin sellaisia palvehoitojen vaikuttavuutta vahvistamaan. on rakennettu hoitopolkuja, joissa omailupolkuja, joihin on sisäänrakennettuna Terapianavigaattori (terapianavigaatsille tarjotaan esimerkiksi vertaistukea myös omaisten ja läheisten kuuleminen. WRULÀ RQQHWLVVlMRNDLVHQVXRPDODLVHQ ja neuvontaa, tai heidät otetaan sään– Palveluissa olisi tärkeää olla rakensaatavilla oleva digitaalinen työkalu, nönmukaisesti mukaan hoitokokoukteita, jotka mahdollistavat ja tarjoavat joka kartoittaa yleisimpien mielentervesiin. Toisilla alueilla omaisten huomiointi omaisille neuvontaa, mahdollisuuksia yden ongelmien oireita, ongelmien luonvoi jäädä lähinnä yksittäisen työntekijän vertaistukeen ja järjestävät esimerkiksi netta ja hoidon tarvetta monivalintakyharteille, Karolaakso sanoo. vertaistuellisia ryhmiä, sekä ohjausta symysten, oirekyselyjen ja avointen kysyKarolaakso tietää, mistä puhuu. kolmannen sektorin palveluihin. Nämä mysten avulla. Hän on taustaltaan terveyspsykologian eivät saisi jäädä vain yksittäisten työn– Terapianavigaattoriin on koottu erikoispsykologi ja tehnyt asiakastyötä tekijöiden tapojen harteille. Tärkeää on kansainvälisesti suositeltuja mielentervepsykologina niin aikuispsykiatyden kyselymittareita, joilla voi rian parissa kuin työterveydenkartoittaa omaa vointiaan ja ALUEELLINEN VAIHTELU huollossa. saada lisäymmärrystä tilanteeMIELENTERVEYSPALVELUISSA ASETTAA Työssään hän on kohdannut seensa, Karolaakso kertoo. paitsi aikuisia, joilla on mielenKysymykset käsittelevät PSYYKKISESTI SAIRASTUNEEN OMAISET terveysongelmia, myös heidän muun muassa mielialaa, unen KESKENÄÄN EPÄTASA-ARVOISEEN kumppaneitaan, perheenjäselaatua ja ahdistuneisuutta, ja ASEMAAN. niään tai muita läheisiään, jotka niiden avulla voi selvittää muun on pyydetty mukaan hoitomuassa masennukseen, ahdiskäynneille tai -kokouksiin. Karolaakson myös kysyä omaisten ja läheisten vointia. tuneisuuteen, uupumukseen ja sosiaalimukaan läheisillä on tapaamisissa tärkeä Näillä keinoilla voitaisiin vahvistaa seen ahdistuneisuuteen liittyviä oireita. rooli. läheisten hyvinvointia ja jaksamista, Sitäkin kysytään, tarvitseeko ihminen – Kukaan ihminen ei ole saari. Karolaakso toteaa. tukea tai apua perheeseen tai vaikkapa Läheiset luovat tapaamisissa tukea ja Karolaakson mielestä varsinkin vakaasumiseen liittyviin asioihin. ymmärrystä mielenterveysongelmista vammissa mielenterveyden häiriöissä, – Terapianavigaattoria voi käyttää kuka 12 1/2023

”KUKAAN IHMINEN EI OLE SAARI. LÄHEISET LUOVAT TAPAAMISISSA TUKEA JA YMMÄRRYSTÄ MIELENTERVEYSONGELMISTA KÄRSIVÄN TILANTEESEEN JA HOITOON.” Tino Karolaakso työskentelee sen eteen, että sekä mielenterveyden ongelmat että omaisten tilanne tunnistettaisiin paremmin perusterveydenhuollossa. tahansa, esimerkiksi jos on tunne, että kaikki ei ole kunnossa ja on huono olla, mutta ei tiedä mistä on kyse. Jo pelkästään sivuston kyselyiden täyttäminen ja sen antamien tietojen saaminen voi selkeyttää omaa tilannetta. KUN TERAPIANAVIGAATTORIN on täyttänyt, työkalu antaa henkilökohtaisen koodin, jolla tulokset voidaan avata kuukauden ajan. Tulosten avulla mielenterveyspalveluiden hoidon tarpeen arviointia ja hoitoon ohjausta voidaan nopeuttaa huomattavasti. – Kun ihminen kokee haasteita mielenterveyden kanssa ja hakeutuu ammattilaisen vastaanotolle, on saatettu tarvita jopa kolmesta neljään käyntikertaa ennen kuin pelkkä hoidon tarpeen arvio on saatu valmiiksi. Jos käyntien välissä on viikkoja, voi mennä pahimmillaan 1/2023 monta kuukautta, että hänet ohjataan eteenpäin oikeanlaisen hoidon piiriin. – Jos hän on kuitenkin etukäteen täyttänyt Terapianavigaattorin, ammattilainen saa tiedot ja voi päästä hänen tilanteensa ja oikeatasoiseen hoitoon ohjauksen kannalta olennaiseen kiinni jo ensikäynnillä, Tino Karolaakso kertoo. Pahimmillaan useita kuukausia kestävä prosessi saadaan typistettyä yhteen käyntiin. Terapianavigaattori on tällä hetkellä käytössä Suomen jokaisen yliopistosairaalan alueella ja useilla hyvinvointialueilla, arviolta 2,5 miljoonan suomalaisen tavoitettavissa. Jokaisella hyvinvointialueella on vähintään suunnitteilla työkalun ensimmäiset käyttöönotot. – Hyvinvointialueet voivat omilla sivuillaan, muissa kanavissaan tai ensimmäisen yhteydenoton yhteydessä ohjeistaa potilasta täyttämään Terapiana- vigaattorin ennen ammattilaisen tapaamista, Tino Karolaakso kertoo. MYÖS PSYYKKISESTI sairastuneen läheinen voi käyttää Terapianavigaattoria. – Jos läheinen huomaa, että itselläkään ei ole kaikki hyvin tai on huolissaan omasta voinnistaan, voi käydä täyttämässä Terapianavigaattorin ja sen jälkeen keskustella tuloksista läheistä hoitavan tahon tai muun ammattilaisen kanssa. Työkalun avulla voi selvittää tilannettaan, Karolaakso toteaa. Sairastuneen läheiselle ei ole erillisiä kysymyksiä, mutta moni kysely liittyy myös läheisen kokemaan hätään. Muun muassa sitä kysytään, liittyvätkö ongelmiin pari-, perhe- tai läheissuhteet, ja olisiko käyttäjä kiinnostunut ohjatusta omahoidosta, nettiterapiasta tai pariskunnille tai perheille tarkoitetusta avusta. – Ihmisen omaa ääntä kuunnellaan 13

TERAPIANAVIGAATTORIN AVULLA MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMIEN HOITOON PÄÄSYÄ PYRITÄÄN NOPEUTTAMAAN JA HOITOJEN VAIKUTTAVUUTTA VAHVISTAMAAN. kysymällä, mistä voisi omasta mielestä olla apua tilanteeseen. Tuloksien avulla omainen voi tehdä oman tilanteensa näkyväksi sekä itselleen että terveydenhuollon ammattilaiselle. Jos Terapianavigaattorin mittarit näyttävät korkeita pisteitä esimerkiksi masennusoireiden kohdalla ja huomaa tarvitsevansa apua, omankin tilanteen voi ottaa puheeksi joko omassa tai läheisen tapaamisessa. – Hoitotaholle tai ammattilaiselle kannattaa kertoa, että kävin täyttämässä Terapianavigaattorin ja tällaisia pisteitä sain. Puheeksi ottamisen myötä on mahdollisuus saada tasavertaisesti tukea ja apua oman mielenterveyden asioihin: hoitava taho voi tarjota esimerkiksi olemassa olevia omaisten palveluita, Tino Karolaakso sanoo. Terapianavigaattorin tietojen avulla voidaan ohjata myös muihin oikeanlaisiin palveluihin, esimerkiksi sosiaalihuollon piiriin. KONKREETTISIA RATKAISUJA mielenterveyskriisin selättämiseen. Se on sosiaali- ja terveysministeriön rahoittaman ja yliopistosairaaloiden ja hyvinvointialueiden yhdessä kehittämän Terapiat etulinjaan -toimintamallin tavoite. – Muun muassa mielenterveyspotilaan hoitoonohjausta pyritään tekemään tehokkaammaksi ja pitämään huolta, että julkisessa terveyshuollossa on tarjolla näyttöön perustuvaa psykososiaalista hoitoa, johon ammattilaiset saavat koulutusta. Kynnyksettömiä ja omahoidon palveluita pyritään tuomaan kaikkien saataville, Karolaakso kertoo. Myös hoitojen vaikuttavuuden seurantaa pyritään lisäämään. – Esimerkiksi masennusoireiden mittareiden kautta voidaan seurata, miten ihmiset saavat palveluita ja toipuvat. Palveluita kehitetään yhteisissä verkostoissa, jotta kaikilla hyvinvointialueilla ei tarvitsi tehdä ja keksiä samoja asioita päällekkäin. Näin hoidosta saadaan tasalaatuisempaa ja tasa-arvoisempaa. Karolaakso on mukana myös rakentamassa alueellisia hoidon porrastuksen 14 malleja, eli sitä, että erilaisiin mielenterveyden ongelmiin voitaisiin tarjota eriasteista hoitoa perustuen muun muassa oireiden ja ongelmien vakavuuteen. – Kun oireilu on lievää tai korkeintaan keskivaikeaa, ihmiselle voidaan tarjota nopeasti ja mahdollisimman viiveettömästi matalan kynnyksen interventioita, esimerkiksi ohjattua omahoitoa tai nettiterapiaa. Jos se on vaikeampaa, voidaan tarjota esimerkiksi lyhyt- tai pitkäkestoista psykoterapiaa. Hoidon tarpeen arvioinnin yhteydessä huomioitaisiin yksilölliset tarpeet, mutta systemaattisesti ja yhdenvertaisesti alueesta tai hoitotahosta riippumatta. MITEN TOIMINTAMALLISSA huomioidaan psyykkisesti sairastuneen läheiset? Tino Karolaakson mukaan palveluiden parantaminen vaikuttaa myös omaisten ja läheisten tilanteeseen. Oikea-aikaisen ja oikeanlaisen hoidon saaminen voi ehkäistä ongelmien kasautumista. – Yksi keskeisimpiä ongelmia mielenterveyspalveluissa on ollut, että hoitojonot ovat pitkät ja hoitoon pääseminen kestää liian pitkään. Usein mielenterveysongelmat alkavat lievinä, ja jos ihminen saa siinä kohtaa nopeasti avun, lyhytaikainen hoito tai kevyempikin interventio voi olla riittävä. Jos avun saamisessa kestää, lievätkin ongelmat alkavat paisua ja niistä voi tulla vakavia. Mielenterveysomaisen näkökulmasta yksi suurimpia stressin aiheita on myös epätietoisuudessa eläminen. – Huoli läheisestä voi olla hyvin kuormittavaa, jos hän on hakenut hoitoa, mutta joudutaan odottamaan pitkän aikaa ennen kuin hän saa sitä, eikä tiedetä, mitä hoito tulee olemaan. Tätäkin suvantovaihetta pyrimme ratkaisemaan, Karolaakso sanoo. TERAPIAT ETULINJAAN -toimintamallia ja Terapianavigaattoria kehitetään nimenomaan perusterveydenhuollon palveluihin. Vakavammat mielenterveyden häiriöt, esimerkiksi psykoosityyppiset sairaudet, eivät kuulu mallin piiriin. – Palveluissa olisi tärkeää olla rakenteita, jotka mahdollistavat ja tarjoavat omaisille neuvontaa, mahdollisuuksia vertaistukeen sekä ohjausta kolmannen sektorin palveluihin, sanoo psykologi Tino Karolaakso. Terapianavigaattorista on saatu pilottikokeiluissa hyviä tuloksia. Esimerkiksi Porvoossa se on lyhentänyt huomattavasti hoitojonoa matalan kynnyksen mielenterveyspalveluihin. Asiakaspalautteen mukaan navigaattorin täyttäminen jo itsessään helpottaa oireita. Tino Karolaakso haluaa kuitenkin korostaa, että yksittäiset työkalut eivät ole ihmelääke mielenterveyskriisiin. – Koko mielenterveyspalveluiden rakenne vaatii uudistamista. Siten myös mielenterveysomaisten hätä tulee paremmin huomioiduksi ja heilläkin on parempi mahdollisuus saada apua. Teksti: Elina Jäntti Kuvat: Marika Finne 1/2023

Sinun toiminnallasi on merkitystä M iten sinä kohtaat asiakkaan, jonka läheisellä on psyykkistä sairautta? Psyykkinen sairastuminen vaikuttaa aina sairastuneen lisäksi hänen omaistensa ja läheistensä elämään ja arkeen. FinFami-järjestö on jakanut verkkosivuillaan tietoa ja työkaluja, joita voit sosiaali- ja terveysalan ammattilaisena hyödyntää työssäsi mielenterveysomaisten huomioimiseen. Mielenterveysomainen voi olla kuka vain, jonka läheinen on sairastunut tai oireilee psyykkisesti. Hän voi olla sairastuneen puoliso, lapsi, sisarus, vanhempi, ystävä tai muu läheinen. Omainen voi olla kuka tahansa, jolla on huolta toisen psyykkisestä sairaudesta ja huoli kuormittaa myös tämän omaa jaksamistaan arjessa. Ammattilaiselle on tärkeä tunnistaa omaiset, huomioida heidät itsenäisinä tuen tarvitsijoina, tarjota tietoa ja tukea ennaltaehkäisevästi sekä ajankohtaisesti. Mielenterveysomaisilla onkin kohonnut riski sairastua itse masennukseen tai stressiperäisiin somaattisiin sairauksiin, jonka vuoksi myös heidän huomioimisensa on ehdottoman tärkeää. Sinun työlläsi on merkitystä. Ammattilaisena, nykyisenä tai tulevana, voit tarjota palveluita yhdenvertaisesti, eri asiakasryhmät huomioiden. Samalla jokaisen ammattilaisen omaisia huomioiva toiminta on ihmislähtöistä ja omaisten asiaa edistävää valtakunnantasolla. Miten voit kohdata omaisia? Tutustu FinFamin aineistopankkiin koottuihin ammattilaisen aineistoihin, jotka edesauttavat omaisten huomioimista palveOXLVVD3DOYHOXQO|\GlWRVRLWWHHVWDZZZÀQIDPLÀDPPDWWLODLVLOOH FinFamissa on kehitetty runsaasti menetelmiä omaistyöhön, joita ammattilaiset voivat käyttää ja joihin kannattaa tutustua. Jokainen omaisia kohtaava ammattilainen voisi ottaa esimerkiksi arjen työssään käyttöön ainakin Mielenterveys- 1/2023 omaiset Pirkanmaa – FinFamin kehittämät riskikartoitustyökalun, Huomioi omaiset -mallin ja perheiden hyvinvointipuun sekä FinFami Etelä-Pohjanmaan kehittämän huoli puheeksi -työkalun. Pienillä arjen teoilla on myös merkitystä. Se, että ammattilainen kohtaa, kysyy ja huomioi sairastuneen lisäksi lähellä olevat ihmiset, voi ennaltaehkäistä ikäviä seurauksia. Oli tärkeää, että hoitaja kysyi minulta kahden kesken ”Mitä sinulle kuuluu? Se ei ollut sairastuneen selän takana toimimista, vaan se tarjosi minulle mahdollisuuden kertoa rehellisesti siitä, miten jaksan. Omainen Ammattilaiset voisivat myös tutustua FinFamin tuottamaan Mahdollisuuksia -palveluun, jonne on koottu tietoa erilaisista tukimuodoista ja palveluista. Palvelu on suunnattu kaikille, MRWNDRYDWKXROLVVDDQOlKHLVHQVlPLHOHQWHUYH\GHVWlMDWDL omasta jaksamisestaan sairastuneen rinnalla. Palvelu löytyy RVRLWWHHVWDZZZÀQIDPLÀPDKGROOLVXXNVLDBSDOYHOXWDUMRWLQ On myös tärkeää, että jokainen omaisia kohtaava ammattilainen tunnistaa tehtävässään, että mielenterveysomaisilla on oikeus yhteiskunnan tarjoamiin palveluihin. Tällaisia palveluja ovat mm. sosiaali- ja terveyspalvelut sekä akuutti kriisiapu. Ammattilaisille on myös tärkeää tunnistaa monikanavainen yhteistyö myös järjestöjen – ja muiden toimijoiden kanssa. Järjestöt voivat toimia ammattilaisten kumppanina mm. palveluiden kehittämisessä ja tukena omaisnäkökulman kouluttamisessa. Sinä voit ammattilaisena vaikuttaa omaisen asiakaskokemuksen syntymiseen. Se ei maksa mitään, mutta voi auttaa paljon. Kirjoittajat: Asiantuntija Jaana Saarelainen ja Vaikuttavat kumppanuudet -hanke asiantuntija Marianna Roine 15

“Olisin toivonut, että joku olisi kannustanut puhumaan ammattilaiselle” Kouluiässä Emma näytti iloiselta, hoiti asiansa hyvin ja harrasti paljon, vaikka kotioloja varjostivat vanhempien vakavat mielenterveysongelmat. Vasta myöhemmin hän on opetellut tunnistamaan jaksamisensa rajoja ja pahan olon tunteitaan. R entoutuminen on taito, jota Emma on viime aikoina joutunut opettelemaan. Se on hänelle vaikeaa, sillä helposti hän rasittaa itseään liikaa. – Opiskelen ja käyn töissä, mutta tuntuu, ettei se riitä. Tunnen, että pitää vain jaksaa ja olla tehokas, Emma sanoo. Emma on lapsesta saakka tottunut hoitamaan asiansa ja vähän ylikin. Emman vanhemmilla on ollut pitkään vakavia mielenterveyden ongelmia, ja Emma joutui jo hyvin nuorena ottamaan vastuuta itsestään ja sisaruksistaan. Vuosi sitten Emman voimavarat olivat lopussa. Hän haki apua opiskelijaterveydenhuollosta ja pääsi puhumaan psykiatriselle sairaanhoitajalle. Hiljattain hän on aloittanut pidemmän Kelan tukeman terapian. – Terapia on hyvä, koska siellä saan kerran viikossa muistutuksen, että olen tarpeeksi. MONI VARHAISLAPSUUDEN muisto on pyyhkiytynyt Emman päästä pois, mutta yhden hän muistaa tarkkaan. Erään kerran isä tuli kotiin todella huonossa kunnossa. Emma otti nuoremmat sisaruksensa mukaan ja he painuivat pöydän alle piiloon. Isä sairasti skitsofreniaa. Huonommassa kunnossa hän oli vihainen ja aggressiivinen. – Isä ei koskaan tehnyt meille mitään fyysistä, mutta hän huusi paljon ja tuli 16 usein kotiin hyvin sekavana, jolloin jouduin soittamaan poliisille. Tapahtui kaikkea sellaista epämääräistä, Emma kuvailee. Emma oli 10-vuotias, kun vanhemmat erosivat ja isä muutti kotoa pois. Sen jälkeen äiti masentui vakavasti. – Olen ollut kuin toinen vanhempi koko lapsuuteni, laittanut ruokaa ja huolehtinut sisaruksista. Äiti pystyi tekemään kotitöitä, mutta emotionaalinen puoli jäi vajaaksi. Olen hoitanut muita ja itseäni, eikä minun juttuihini ole kiinnitetty huomiota. Kun äidin masennus paheni, hän uhkasi satuttavansa itseään. Välillä äiti lähti matkoihinsa ja jätti kouluikäisen Emman pienempien sisarusten kanssa yksin kotiin. – Hän tuli aina takaisin, mutta olihan tuollainen hyvin ikävää, Emma sanoo. EMMA KOKEE, ETTÄ yhteiskunta sivuutti perheen tilanteen totaalisesti. Isän sairaudesta kyllä puhuttiin kotona, mutta sukulaiset tai ulkopuoliset eivät auttaneet. Isä kielsi perheenjäsenten puuttumisen hoitoonsa ja myöhemmin lopetti lääkkeidensä syömisen. Hoitotahot eivät tienneet sairauden pahenemisesta, mutta perhe kärsi. – Perheenä emme voineet tehdä mitään, vaikka teimme huomautuksia ja soittelimme vaikka minne. Kukaan ei tehnyt mitään. Kavereilleen Emma on aina puhunut kotioloistaan. Koulussakin Emman tilanne tiedettiin, mutta avun tarvetta ei tunnistettu. – Kun koulussa kysyttiin, onko kotona asiat hyvin, kerroin tilanteista avoimesti. Siihen ei puututtu, kysyttiin vain, että haluatko puhua jollekin. En osannut sanoa muuta kuin, että ei tarvitse. En koskaan päässyt puhumaan kenellekään. Kun äiti sairastui, Emma sulkeutui. – Koin, etten voinut kertoa ulkopuolisille aikuisille, että hänelläkin menee huonosti. En halunnut haukkua äitiä. EMMA MUISTUTTAA, ETTÄ aikuisten pitäisi ymmärtää, että huonot kotiolot eivät usein näy päällepäin. Lapsiomainen voi esittää reipasta, vaikka kotona menisi kuinka huonosti. – Minäkin olen ollut iloinen ja näyttänyt siltä, että menee hyvin. Minulla on ollut paljon harrastuksia, olen hoitanut asiani ja pärjännyt hyvin koulussa, joten kukaan ei ole tajunnut tarjota apua. Koulun oppilashuollon olisi pitänyt antaa perheen lapsille apua aktiivisemmin. Jonkun olisi pitänyt patistaa Emmaa puhumaan koulukuraattorille tai koulupsykologille. Niin Emma ajattelee nyt. Keskusteluavun sijaan terveydenhoitaja alkoi teini-iässä kiinnittää huomiota siihen, että Emman paino oli noussut. – Siitä tehtiin valtava asia. Ihmeteltiin, miksi paino nousi, vaikka urheilin, tein ruokapäiväkirjaa ja söin hyvin. Ei 1/2023

pohdittu yhtään, olisiko se voinut johtua siitä, että kaikki ei ollut hyvin. Siitä on jäänyt minulle tietynlainen trauma. Emman nuoremmat sisarukset asuvat vielä kotona. Sisko on nyt teini-ikäinen, ja Emma on kannustanut tätä menemään koulukuraattorin vastaanotolle. Sitä kautta sisko on päässyt nuorisopsykiatrian palveluihin ja saanut tukihenkilön. – Olisin toivonut, että minullakin olisi ollut sellainen isosisko, joka olisi kannustanut avun piiriin. Tärkein tukitaho Emmalle nuorena oli FinFami, jonka toimintaan äiti ohjasi. Perheen lapset osallistuivat muun muassa järjestön nuorten leireille. Leireillä Emma ymmärsi, ettei ole ainoa, jolla on kotona vaikeaa. Silti hän olisi kaivannut lisää henkilökohtaista tukea. – Yhdestä leirien työntekijästä tuli minulle tosi tärkeä ja hänelle oli helppo jutella. Hän kuitenkin asui kauempana, ja yhteydenpitoa oli melko harvoin. VASTA HILJATTAIN Emmalle on alkanut aueta, että hän on ollut ahdistunut lapsesta asti. – En vain ole osannut sanoittaa, miksi tuntuu pahalta. Emma muutti kotoa pois pari vuotta sitten ja aloitti opinnot korkeakoulussa. Pian ahdistuneisuus lisääntyi ja nukahtaminen alkoi olla vaikeaa. Mistään ei meinannut tulla mitään. Lapsiomaisille on tavallista, että lapsuuden asiat alkavat kuormittaa nuorena aikuisena. Ilman tukea kiel- 1/2023 teiset vaikutukset voivat olla suuret. Tutkimuksen mukaan nuoren työkyvyttömyyden taustalla vaikuttaa usein vanhemman mielenterveyden häiriö. Noin 60 prosenttia masentuneiden vanhempien lapsista sairastuu alle 25-vuotiaana. Näin kävi myös Emmalle. Terapia on auttanut ymmärtämään, miten lapsuuden olot ovat häneen vaikuttaneet. Emmasta on ollut huojentavaa, että vihdoin ammattilainen kuuntelee ja tukee. – Olen tajunnut, että apua on saatavilla ja se on ihan käden ulottuvilla. Tarvittiin vain yksi puhelinsoitto YTHS:lle, että pääsin puhumaan psykiatriselle sairaanhoitajalle. Terapiassa Emma on ymmärtänyt, että vanhempien vaikeudet eivät ole hänen vikansa tai hänen vastuullaan. – Aikuista ihmistä ei voi loputtomasti auttaa. En voi vaikuttaa enää kuin itseeni, ja olen tyytyväinen siihen, mitä olen tehnyt. Äidin ja kotona asuvien sisarusten asiat aiheuttavat edelleen huolta, mutta sen kanssa on vain opittava elämään. Opiskelun kautta Emma on löytänyt hyviä ystäviä, joilla on samantyyppisiä kokemuksia. NIILLE LAPSILLE JA NUORILLE, joiden perheessä on mielenterveys- tai päihdeongelmia, Emma haluaisi sanoa: Muista elää omaa elämääsi. – Jos vanhemmilla menee huonosti, älä yritä aina miellyttää heitä. Tee omia päätöksiä. Vaikka se tuntuisi ikävältä, jokaisella on oma elämä elettävänä. Päättäjille Emma haluaisi sanoa vahvasti tämän: Aikuisten mielenterveyspalveluissa pitäisi huomioida koko perheen, varsinkin lasten, tilanne. Pitäisi ymmärtää, että jos ihminen sairastuu mielenterveyden häiriöön, myös mielenterveysomaisia eli hänen läheisiään täytyy hoitaa. Erityisesti lapsia. – Monilla lapsilla on ongelmia perheessä. Mitä aikaisemmin koko perhettä autetaan, sitä tehokkaampaa se olisi ja sitä halvemmaksi yhteiskunnalle tulisi. Itsekin hoidan lapsuuden ongelmia nyt kaksikymppisenä omilla ja Kelan rahoilla. Emman mielestä yhteiskunnassa pitäisi olla jokin keino, jolla vanhempi voitaisiin ottaa hoitoon mielenterveyshäiriön pahentuessa, jotta lapset eivät joutuisi kantamaan heidän sairastumisensa seurauksia. – Jos isä olisi mennyt hoitoon, olisiko kaikkien meidän perheen lasten tarvinnut käydä terapiassa? Olemme sairastuneet siksi, että yksi ihminen ei hoitanut itseään. Haastateltavan nimi on muutettu yksityisyyden suojaamiseksi. Teksti: Elina Jäntti 17

VASTUU psyykkisesti sairastuneesta on nyt väärillä harteilla 18 1/2023

Suomessa on arviolta lähes puoli miljoonaa mielenterveysomaista. Heillä on usein kohtuuton hoitovastuu psyykkisesti sairastuneesta läheisestään. Omaisten jaksamista tukevia sosiaali- ja terveyspalveluita on vahvistettava ja perheet tulee nähdä mielenterveystyön perusyksikkönä. M ielenterveyspalveluiden kehittäminen ja rahoitus on ollut jo vuosikymmeniä jäljessä verrattuna fyysisten sairauksien hoitoon. – Puhe mielenterveyskriisistä ei liity pelkästään viime vuosien mullistuksiin, vaan sillä on pitkäkestoinen ja rakenteellinen historia. Nyt on viimeisiä hetkiä korjata tilanne, sanoo FinFamin toiminnanjohtaja Pia Hytönen. Kun sairastunut ei saa ajoissa apua, vastuu hänen hoidostaan kaatuu läheisten harteille. Nykyinen mielenterveyspalvelujen heikko saatavuus, hoidon jatkuvuuden haasteet ja huutava pula sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisista ovat lisänneet merkittävästi mielenterveysomaisten kuormittumista. Ongelmallista on myös omaisille annettavan tuen puute sosiaali- ja terveyspalveluissa. – Psyykkisesti sairastuneen läheiset kuuluvat mielenterveyshäiriöiden riskiryhmään ja he tarvitsevat tukea jaksaakseen raskaassa elämäntilanteessa. Jos jätämme heidät selviämään yksin, voi sairastuneita olla yhden sijasta useampi. Monet uupuvat kohtuuttoman vastuun myötä. Jo ennen koronaa melkein puolet (46%) omaisista olivat vaarassa sairastua itse. Ilman mielenterveyttä tukevia poliittisia, taloudellisia ja rakenteellisia ratkaisuja suomalaisten terveyden kantokyky ei kestä. – Vallitsevalla taantumalla voi olla vakavia ja pitkäkestoisia vaikutuksia perheiden hyvinvointiin. 90-luvun lamassa vastaavanlainen taloudellinen muutos johti mielenterveys- ja päihdeongelmien kasvuun, joiden seuraukset tuntuvat edelleen yli sukupolvien. Mitä tästä on opittu? kysyy Hytönen. – Panostamalla resursseja mielenterveyspalveluihin voidaan ennalta ehkäistä laajamittaisempia kielteisiä vaikutuksia. Terveyden vahvistumisen lisäksi tämä vähentäisi mielenterveyden ongelmista aiheutuvia yhteiskunnallisia kustan- 1/2023 nuksia, jotka ovat jo nyt vuosittain noin 11 miljardia euroa, hän jatkaa. Seuraavalla hallituskaudella on tehtävä tulevaisuuskestävää mielenterveyspolitiikkaa Mielenterveysomaisjärjestö FinFami on julkaissut hallitusohjelmatavoitteensa, joiden avulla omaisten terveyttä ja hyvinvointia voi vahvistaa. Tavoitteet muodostuvat kolmesta teemasta, joihin tulevalta hallitukselta odotetaan kestäviä ja yhteiskunnallisesti kantavia toimia. Järjestön peräänkuuluttamat teemat koskettavat kaikkien mielenterveysomaisten, mutta erityisesti lapsiomaisten, tunnistamista sekä heidän palveluidensa ja oikeudellisen asemansa vahvistamista. – Perheitä uhkaa terveyskriisi, joka voidaan välttää. Tulevilla päättäjillä on velvollisuus tehdä vaikuttavia toimenpiteitä kriisin taltuttamiseksi. Yksi ratkaisuista on säännönmukainen omaisten ja perheiden huomiointi sosiaali- ja terveyspalveluissa, painottaa Hytönen. Psyykkisesti sairastuneen ja hänen lähipiirinsä tulee saada tarpeenmukaisia ja oikea-aikaisia palveluita. Alueelliset erot hoitoon pääsyssä, sairaalapaikkojen määrässä ja monipuolisten avohoitopalveluiden saatavuudessa vaihtelevat ja ne tulee tasata. Myös perusterveydenhuollossa mielenterveysosaamista tulee olla kaikilla työntekijöillä. – FinFami vaatii Terapiatakuun toteuttamista, joka paitsi nopeuttaa ja helpottaa pääsyä mielenterveysavun pariin, tuo myös merkittäviä säästöjä. Erityinen huoli on lapsista ja nuorista. Kun perheenjäsen sairastuu mielenterveyden häiriöön, tulee samalla hoitaa koko perhettä ja tunnistaa myös perheen lasten tuen tarve. – Lapsiomaiset ja nuoret hoivaajat ovat ryhmä, joka tunnistetaan ja tunnustetaan hyvin huonosti asian vakavuuteen nähden. Vaikka avuntarve ei aina näy ulospäin, tämän päivän Suomessa lapsiomaisia on paljon. – Hallitusohjelman tulee ohjata ja rahoittaa kuntia ja hyvinvointialueita, jotta ne voivat kehittää vaikuttavia perhetyön muotoja, kuten toimivia perhekeskuksia ja matalalla kynnyksellä kotiin saatavaa apua. On tärkeää, että perheet saavat apua yhdeltä luukulta. Lainsäädännössä tulee tunnistaa mielenterveysomaiset Keskustelu lainsäädäntötasolla on ollut aktiivista, kun mielenterveys- ja päihdelainsäädäntö uudistui vuoden 2023 alussa. Lainsäädännön kehittämisessä tulee aiempaa vahvemmin huomioida mielenterveysomaisten oikeudellinen asema. – Jos lainsäädännössä jää tunnistamatta omaiset, joiden elämään läheisen sairaus vaikuttaa ja tuo kuormitusta, jää sairastuneen lähipiiri todennäköisesti huomiotta myös palveluiden arjessa. Ongelma lainsäädännön kehittämisessä on ollut, että siinä ei ole huomioitu riittävästi psyykkisten sairauksien luonnetta. Mielen sairaus vaikuttaa usein henkilön psyykkistä ja fyysistä toimintakykyä alentavasti. – Heikentyneen toimintakyvyn vuoksi niin hoitoon hakeutuminen kuin arjessa selviytyminen vaatii sairastuneen omaiselta työtä ja vastuunottoa, vaikka sairastunut olisi täysi-ikäinen. – Päättäjien on tärkeä muistaa, että vastuu on nyt väärillä harteilla. Vastuu kuuluu palvelujärjestelmän kannettavaksi ja siihen on turvattava riittävä rahoitus. Jokaisen puolueen on huomioitava tämä päätöksenteossaan, korostaa Hytönen. Lue lisää FinFamin hallitusohjelmatavoitteista (2023-2027) verkkosivuiltamme ÀQIDPLÀHGXVNXQWDYDDOLW Juttu julkaistu STT Infossa 20.1.2023. Teksti: Marika Finne Kuva: Minttu Lehtovaara 19

FINFAMIN eduskuntavaalikysely Miten edistää mielenterveysomaisten hyvinvointia? FinFami toteutti eduskuntavaalikyselyn, jossa tiedusteltiin eduskuntapuolueiden puheenjohtajien kantoja mielenterveysomaisille tärkeisiin aihealueisiin. Tutustu, miten puoluejohtajat vastasivat kysymyksiin. Koonnut Marika Finne Li Andersson, Vasemmistoliiton puheenjohtaja 1. Tahdomme tukea perustason mielenterveyspalveluita lisäresursseilla, koordinaatiota ja johtamista vahvistamalla. Perustason psykiatrisen osaamisen vahvistaminen on tärkeää, jotta palveluiden hajanaisuutta saadaan karsittua. Matalan kynnyksen mielenterveyspalvelut ovat tärkeitä, mutta lyhytterapiajakson jälkeen on taattava jatkohoito sujuvasti, jos sille on tarvetta. On tärkeä ymmärtää, että kun yksi sairastuu psyykkisesti, koko lähipiiri tarvitsee apua. Pelkästään yksilöihin keskittyvät hoitomuodot eivät huomioi sitä, että ihmisten hyvinvointiin vaikuttavat niin lähiyhteisö kuin ympäröivä yhteiskuntakin. Vasemmistolaisessa mielenterveyspolitiikassa on tavoitteena rakentaa mielenterveyttä tukevia yhteisöjä. On tärkeää, että varsinkin vakavasti sairastuneiden mielenterveyspotilaiden kohdalla myös omaiset ja läheiset saavat tukea ja pääsevät palveluiden piiriin. 2. Palveluiden resursointia on vahvistettava. Sosiaali- ja terveyspalveluista ei voida säästää, ainoastaan lykätä ja kasvattaa kuluja myöhemmäksi luoden samalla valtavasti inhimillistä kärsimystä. Mielenterveysongelmat ovat usein yksi syy ylisukupolvisessa huono-osaisuudessa. Nykyistä saavutettavimmilla palveluilla ja koko yhteisöä, kuten perhettä hoitamalla, voidaan myös nykyistä tehokkaammin puuttua ongelmien siirtymiseen sukupolvelta toiselle. Tämä edellyttää mielenterveystyössä ymmärrystä ja herkkyyttä sosiaalisten ja mielenterveyden ongelmien yhteen kietoutumiselle. Kun toimeentulo on jatkuvasti epävarmaa, aiheuttaa se ahdistusta ja/tai olemassa olevien mielenterveysongelmien syvenemistä. Siksi on oleellista, että mielenterveyspalveluissa tunnistetaan syyt ongelmien taustalla ja tarjotaan apua myös 20 KUVA: PERTTU ISO-MARKKU silloin kun esimerkiksi päihderiippuvuudesta ei vielä ole päästy eroon. Varsinkin nuorille, mutta myös aikuisille on tärkeää, että he löytävät mielenterveyden ammattilaisen, joka on samaistuttava ja joka ikään kuin puhuu samaa kieltä. 3. Jos perheessä on mielenterveys- tai päihdeongelmia tai joku muu kriisi, koko perheen, varsinkin alaikäisten lasten, tilanne on selvitettävä. Vain näin kaikkia perheenjäseniä tai muuta lähipiiriä voidaan auttaa ajoissa. Julkaisimme helmikuussa mielenterveyspoliittisen ohjelman, mikä pitää sisällään näkemyksiämme nykytilanteesta sekä ratkaisuehdotuksia mielenterveyspalveluiden parantamiseksi. Tutustu: Mielenterveyspoliittinen ohjelma – Vasemmistoliitto. 1/2023

puoluejohtajille Kysymykset: 1. Miten psyykkisesti sairastuneen tarpeenmukainen ja oikea-aikainen hoito sekä omaisten tuki varmistetaan? 2. Miten varmistetaan, että lapsiomaiset ja nuoret hoivaajat saavat tarvitsemansa tuen tilanteessa, jossa perheenjäsenellä on mielenterveyden häiriö? 3. Miten edistätte puolueena mielenterveysomaisten oikeuksia? Sari Essayah, Suomen Kristillisdemokraattien (KD) puheenjohtaja 1. Tarvitsemme varhaisen ja matalankynnyksen avun lisäämistä. Terapiatakuu on toteutettava kaikkia ikäryhmiä koskevana. KELA:n kustantamaan kuntoutuspsykoterapiaan pääseminen on tällä hetkellä vaikeaa, sillä kriteerit ovat tiukat ja alueellinen saatavuus vaihtele. Pääsyä erilaisiin lyhytterapioihin, koulukuraattorin ja -psykologin vastaanotoille ja muihin psykoterapiaa kevyempiin mielenterveyspalveluihin olisi helpotettava, sillä ajoissa saatu apu mielenterveyden häiriöihin säästää niin inhimillisiä kuin taloudellisiakin kustannuksia. Riittävillä perustason mielenterveyspalveluilla voidaan vähentää raskaiden erikoistason palveluiden tarvetta. Omaiset tulee ottaa huomioon mielenterveyspalveluissa, jotta varmistetaan heidän jaksavuutensa ja pystytään myös paremmin varmistamaan asianmukainen hoito mielenterveyspotilaalle. 2. Yhä useammassa perheessä vanhemmalla on hoitoa vaativa mielenterveysongelma. Terveyhdenhuolto ei riittävästi huomioi perheitä mielenterveyspalveluissa ja usein keskitytään vain yksilöön eikä huomioida muuta perhettä. Lapset tulisi näissä tilanteissa eritysesti huomioida. Avun tarpeen huomioiminen ja tunnistaminen käy parhaiten neuvola- ja kouluterveydenhuollon ennaltaehkäisevissä palveluissa. Samoin kolmannen sektorin toimijat tekevät tärkeätä työtä. Tiedonkulkua eri toimijoiden välillä tulee parantaa. 1/2023 KUVA: SAARA VUOLA 3. Mielenterveysomaisen jaksavuus tulee säännönmukaisemmin kartoittaa mielenterveyspotilaan hoidon ohessa. On tärkeää, että avun tarve tunnistetaan riittävän ajoissa. Mielenterveysomaisen kannalta parannuksia tarvitaan myös lainsäädäntöön, esim. tiedonsaannin osalta. Omaisen jaksavuutta parantaa myös se, että itse mielenterveysongelmasta kärsivä läheinen saa ajoissa riittävän avun ja pääsee hoidon piiriin, jotta omainen ei joudu kantamaan osaansa suurempaa taakkaa ja paikkaamaan palveluiden puutteita. 21

Anna-Maja Henriksson, Suomen ruotsalaisen kansanpuolueen (RKP) puheenjohtaja 1. Haluamme, että mielenterveyden edistämisestä tehdään valtakunnallinen painopistealue. On tärkeää saada hoitoa nopeasti, matalalla kynnyksellä ja omalla äidinkielellä. Meidän on varmistettava, että henkilökuntaa on tarpeeksi niin, että mielenterveyspalveluita voidaan tarjota kyllin varhaisessa vaiheessa. Sinun on saatava aika perusterveydenhuollon vastaanotolle seitsemän päivän kuluessa. RKP:lle yhdenvertaiset mielenterveyspalvelut, joihin myös psykoterapia kuuluu, ovat tärkeitä. Psykoterapeuteista, erityisesti ruotsinkielisistä, on akuutti pula. Siksi psykoterapiakoulutus tulee muuttaa maksuttomaksi. Tarvitsemme yksityistä ja kolmatta sektoria täydentämään julkisia hoitopalveluja, jotta sosiaali- ja terveydenhuolto toimii parhaalla mahdollisella tavalla. 2. Avun hakemisesta tulee tehdä helppoa nuorille. Ketään ei saa pompotella luukulta luukulle. Siksi tarvitsemme mielenterveyspalveluihin lisää matalan kynnyksen vastaanottoja. Ensimmäinen yhteys on saatava välittömästi, esimerkiksi yksinkertaisten chat-palveluiden kautta. Mielenterveyspalveluissa on erityisen tärkeää, että palvelua tarjotaan omalla äidinkielellä. Näiden palveluiden tulee olla myös lapsiomaisien ja nuorten hoivaajien tukena. Mielenterveyshuollolle on taattava riittävät resurssit. Ennaltaehkäisevät toimet, varhainen puuttuminen ja moniammatillinen yhteistyö ovat avainasemassa. Haluamme lisätä moniammatillista kuntien, koulun, hoitoyksiköiden ja kotien välistä yhteistyötä. Koko perheen huomioiminen erilaisissa ongelmatilanteissa on tärkeää, jotta tukea ja apua voidaan tarjota parhaalla mahdollisella tavalla. Haluamme myös KUVA: SFP-RKP helpottaa heikossa asemassa olevien perheiden arkea esimerkiksi lapsiperheille tarjottavan kotipalvelun muodossa. 3. Kaikkien oikeus tulla nähdyksi ja kuulluksi on taattava, asuinpaikasta ja tulotasosta riippumatta. Palveluita suunniteltaessa haluamme, että ihminen on keskiössä. Meille on tärkeää, että saat tarvitsemasi hoidon ja avun, eikä sinua pallotella luukulta toiselle. Palveluja on oltava saatavilla ja niiden on oltava tarkoituksenmukaisia. RKP haluaa, että kaikilla omaishoitajilla on yhtäläinen oikeus korvaukseen ja lepoon. Haluamme siirtää omaishoitajien korvaukset Kelalle. Peräänkuulutamme toimintaohjelmaa omaishoitajien tilanteen parantamiseksi. Omaishoidon tuki on myönnettävä myös silloin, kun hoidettavan sairaus ja oireet ovat psyykkisiä. Matias Mäkynen, Suomen sosialidemokraattisen puolueen (SDP) varapuheenjohtaja 1. Perusterveydenhuollon vahvistamista on jatkettava ja yhteistyötä edelleen kehitettävä. Mielenterveyspalveluihin on osoitettava riittävästi resursseja. Nopea pääsy hoidontarpeen arviointiin sekä perusterveydenhuollon hoitotakuun tiukentaminen auttavat psyykkisesti sairastuneita pääsemään hoidon piiriin nopeammin. Osa ahdistus- ja masennushäiriöistä on hoidettavissa psykoterapiaa kevyemmillä lyhytterapioilla, kunhan hoitoa on saatavilla oikeaan aikaan. Nuorten mielenterveyden ongelmat edellyttävät usein lyhyempää hoitojaksoa. Tukea tulee saada arkisissa ympäristöissä ja tietoisuutta erilaisista tuen muodoista ja tarjoajista tulee lisätä. Ihmisen hoidon on oltava kokonaisuus, johon kuuluu olennaisena tekijänä KUVA: JUKKA-PEKKA FLANDER 22 1/2023

läheiset ja heidän hyvinvointinsa. Läheiset ovat voimavara, josta tulee pitää huolta. Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä kuntien yhteistyölle kolmannen sektorin kanssa tulee luoda toimiva rakenne. 2. Aikuisten vastuulla on huolehtia lasten ja nuorten oikeuksien toteutumisesta kaikissa tilanteissa, mutta erityisesti silloin, kun lapsi on erityisen haavoittuvassa asemassa, kuten perheenjäsenen sairastuessa. Hoitoalan ammattilaisten ja muiden auttavien aikuisten on muistettava huomioida lapsen asema ja oikeudet. Lapsi tai nuori ei voi olla vastuussa perheenjäsenen hoitoonpääsystä eikä saa joutua omaishoitajan asemaan. Perhelähtöistä lähestymistapaa tulee vahvistaa, sillä se huomioi sairastuneen lisäksi myös hänen läheistensä merkityksen ja heidän tarpeensa. 3. Mielenterveysasiakkaat ja heitä hoitavat omaiset tulee huomioida omaishoidon tukipäätöksissä paremmin. On varmistettava, että omaiset pääsevät omaishoidon piiriin samalla tavalla kuin muutkin. On välttämätöntä huolehtia siitä, että omaishoidon tukia ei alibudjetoida. Mielenterveysstrategian toimeenpanoa on jatkettava. Omaisten taakka vähenee, kun pitkäaikaista psyykkistä sairautta sairastava saa oikea-aikaisesti tarvitsemansa yksilölliset palvelut. Seitsemän päivän hoitotakuun toteutuminen mielenterveyspalveluissa tulee turvata. Perhelähtöisen lähestymistavan vakiintumista palvelujärjestelmässä tulee lisätä. SDP haluaa yhä vahvistaa sote-palvelujen moniammatillisuutta, jolloin myös omaiset voidaan huomioida paremmin kokonaisvaltaisessa palveluntarpeen arvioinnissa ja hoidon suunnittelussa. Maria Ohisalo, Vihreiden puheenjohtaja 1. Olemme keskellä mielenterveyskriisiä ja koko palveluketjumme on heikko. Tarvitaan panostuksia kaikille palveluiden tasoille. Toisaalta ennen kaikkea matalan kynnyksen palveluihin tulee panostaa, jotta apua saa ajoissa. Siksi haluamme toteuttaa terapiatakuun ja perustaa jokaisen kunnan alueelle matalan kynnyksen mielenterveyspisteen. Vain panostamalla matalan kynnyksen palveluihin ja varmistamalla nopea hoitoonpääsy selviämme kasvavasta paineesta mielenterveyspalveluihin. 2. Aikuisen perheenjäsenen sairastuminen on kohtuuton tilanne lapselle ja nuorelle. Neuvola- ja lastensuojelupalveluita tulee uudistaa painottaen ennaltaehkäisyä. Lastensuojelulaki tulee uudistaa niin, että panostetaan perheiden hyvinvointiin heti alusta alkaen. Vihreät ovat mm. esittäneet, että kotipalvelun käyttöaste tulisi palauttaa 90-luvun lamaa edeltävälle tasolle eli nelinkertaistaa. Apua tulisi saada heti omalta neuvolan tai perheneuvolan työntekijältä. Lisäksi lasten ja nuorten mielenterveyspalveluihin on panostettava, jotta sairastuneiden lapset ja muut nuoret läheiset eivät itse pääse sairastumaan. 3. Ajamme systemaattisesti aina myös omaisten oikeuksia palveluihin samalla, kun puhumme mielenterveys- ja päih- 1/2023 KUVA: IRIS FLINKKILÄ depalveluiden kehittämisestä ja laajentamisesta. On tärkeää tunnistaa läheisten erilaiset tuen tarpeet, ja vastata niihin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Keskusteluapua on aina oltava tarjolla. Haluamme myös korottaa omaishoidontukea niin, että vähimmäishoitopalkkio olisi vähintään 500 euroa kuukaudessa ja hoidollisesti raskaan siirtymävaiheen aikana maksettava vähimmäishoitopalkkio olisi vähintään 1000 euroa kuukaudessa. Lisäksi haluamme turvata omaishoitajien lomat. 23

Petteri Orpo, Kokoomuksen puheenjohtaja 1. Sujuva hoitoon ja palveluihin pääsy on turvattava, jotta apua ja tukea saa silloin kun sille on tarve. Myös hoidon jatkuvuus ja palveluiden saumattomuus on tärkeä varmistaa, jotta ihminen saa avun eikä siirry uudelleen jonoon. Kokoomuksen mielestä mielenterveyspalveluiden nopeampaan saatavuuteen on löydettävä ratkaisut. Jonotusajat mielenterveyspalveluihin ovat kestämättömiä ja eriarvoistavia. Kokoomus kannattaa terapiatakuuta, joka takaisi nopean pääsyn hoidolliseen psykoterapiaan tai muuhun psykososiaaliseen hoitoon. Terapiatakuu rakentaisi Suomesta tällä hetkellä puuttuvan tehokkaan mielenterveyshoidon perustason. Haluamme hyödyntää myös Terapiat etulinjaan -toimintamallin hyviä ratkaisuja mielenterveyskriisin selättämiseksi ja psykososiaalisten hoitojen prosessin kehittämiseksi. Omaisten mahdollisuus saada tietoa, vertaistukea ja keskusteluapua on pyrittävä aina varmistamaan. Myös järjestöjen tarjoama tuki omaisille on tärkeä hyödyntää. 2. Lasten ja perheiden tuen tarve on tunnistettava mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja tukitoimien on oltava nopeasti saatavilla ja riittäviä. On tärkeää, että perheiden ja lasten parissa toimivien ammattilaisten osaamista vahvistetaan ja esimerkiksi huoli perheen pärjäämisestä ja lapsen tilanteesta otetaan herkästi puheeksi. Myös eri toimijoiden välistä yhteistyötä on vahvistettava. Uusilla hyvinvointialueilla perhekeskuksilla on tärkeä rooli lasten ja perheiden palveluissa ja on tärkeää, että myös järjestöjen arvokas osaaminen hyödynnetään osana perheiden tukea. Lapsiomaiset on tärkeä tunnistaa myös aikuisten palveluissa ja varmistaa, että mielenterveyden häiriöistä kärsivän henkilön lähipiirin tarvitsemasta avusta ja tuesta huolehditaan. KUVA: MIKKO MÄNTYNIEMI 3.Aito dialogi ja onnistunut tiedonkulku hoitotahon, potilaan ja omaisen välillä on kaikkien etu. Omaisen osallistumista hoitoon voidaan tukea, kun siitä vallitsee yhteisymmärrys potilaan kanssa ja silloin tietojen antamisesta sovitaan. Omaisten kuuleminen ja tukeminen voi rauhoittaa perheen tilannetta ja lopulta säästää hoitoon käytettyä työaikaa. Omaisten mahdollisuus saada tietoa, vertaistukea ja keskusteluapua myös muuta kautta, kuten järjestöistä, on tärkeä varmistaa. On varmistettava, että omaiset eivät jää läheisensä sairastuessa yksin, vaan että heidät tarvittaessa ohjataan palveluiden, keskusteluavun tai muun tuen piiriin. Moni huolehtii ja kantaa vastuuta hoivaa tarvitsevasta läheisestään jossain elämän vaiheessa. Erityisesti mielenterveyteen liittyvät erityiskysymykset tulisi nykyistä vahvemmin tunnistaa osana omaishoitajuutta. Riikka Purra, Perussuomalaisten puheenjohtaja 1. Kyse on keskeisiltä osin kolmesta asiasta: hyvinvointialueiden rahoituksesta, jotta niillä on mahdollisuus palkata tarvittava hoitohenkilökunta, koulutetun työvoiman tarjonnasta sekä eri palveluiden priorisoinnista hyvinvointialueiden sisällä (johon riittävä rahoitus kytkeytyy keskeisesti). Eduskuntaryhmämme on kannattanut terapiatakuu-kansalaisaloitteessa esitettyjä tavoitteita ja olemme myös kantaneet huolta hyvinvointialueiden riittävästä rahoituksesta. Olemme nostaneet mielenterveyspalveluiden tarjonnan riittämättömyyden ja epätasa-arvoisen saatavuuden esiin useissa sosiaalija terveysvaliokunnassa tekemissämme vastalauseissa. Olemme tunnistaneet myös hoitotakuun toteutumisen mittaamiseen liittyvän ongelman: puutteelliset resurssit voivat johtaa siihen, että hoitotakuu toteutetaan vain tilastollisesti priorisoimalla ensimmäiselle hoitokäynnille pääsyä, mutta jatkohoitoon ei pääse. Tältä osin tilastointia ja kriteeristöä pitäisi muuttaa siten, että seurannan kohteena ei olisi ainoastaan ensimmäinen hoitokäynti, vaan myös ensimmäisellä hoitokäynnillä tarpeelliseksi katsottujen toimenpiteiden toteuttaminen kohtuullisessa ajassa. 24 KUVA: PERUSSUOMALAISET Psykoterapeuttien koulutuksen asemaan osana koulutusjärjestelmäämme olisi myös syytä tarkastella uudestaan, koska tällä hetkellä opiskelija joutuu maksamaan kymmeniätuhansia euroja maksavan koulutuksen itse. 1/2023

2. Hyvinvointialueilla tulee olla riittävät resurssit omaishoidon tuen ja perhetyön järjestämiseen. Tilanteessa, jossa perheen huoltajalla todetaan mielenterveysongelma, perhetyöntekijän tulisi käydä perheen tilanne läpi ja selvittää tuen tarve sen sijaan, että omaisen pitäisi sitä itse osata pyytää. 3. Pidämme tärkeänä, että hyvinvointialueille osoitetaan riittävä rahoitus palveluiden järjestämiseen. Olemme useissa yhteyksissä korostaneet omaishoitajien aseman parantamista sekä omaishoidon tuen yhdenvertaista tarjontaa koko maassa. On selvää, että tukea pitää tarjota myös psyykkisesti sairaiden omaisille. Annika Saarikko, Keskustan puheenjohtaja 1. Nämä tavoitteet tulee sisällyttää hyvinvointialueiden strategioihin. Painopistettä on suunnattava perustason palveluihin, ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen tukeen. Matalan kynnyksen mielenterveyspalvelut pitää varmistaa koko maassa, samoin netissä ja puhelimitse saatavat palvelut. Apu pitää saada kaikkina vuorokauden aikoina. Psyykkisesti sairastuneelta tulee kysyä, miten hän toivoo omaisten olevan mukana hoidossa. Omaiset voivat kuormittua ja sairastua itsekin ja perheen dynamiikka ja roolit muuttuvat. Omaiset tarvitsevat tukea ja tietoa hoitavilta tahoilta ja vertaisryhmistä. 2. Koko perhe tarvitsee tukea perheenjäsenen sairastuessa. Perheen tuen ja avun tarve pitäisi arvioida heti ja säännöllisin väliajoin yhteistyössä hoitavan tahon kanssa. Paljon apua tarvitseville perheille pitäisi nimetä vastuutyöntekijä. Kotipalveluja tulisi olla saatavilla vanhemman sairastumisesta lähtien. Lapset tarvitsevat tietoa ja apua ymmärtääkseen vanhemman sairautta. Osaamista omaisten tukemisessa ja perhekeskeisten työ- ja toimintatapojen käytössä pitää vahvistaa. Osaamista tarvitaan lapsen ja vanhemman välisen vuorovaikutuksen ja suhteen tukemisesta. Lapset ja nuoret eivät voi kantaa perheessä aikuiselle kuuluvaa vastuuta. Lapselle ei saa jäädä kuvitelmaa, että aikuisen sairastuminen olisi hänen syytään. 3. Mielenterveysomaisten näkökulmia pitää nostaa julkiseen keskusteluun ja päätöksentekoon. Omaisten jaksamista edistää, että läheinen saa ajoissa apua. KUVA: SUOMEN KESKUSTA Hoitoon pääsyä on nopeutettava, siksi lakia kiireettömään hoitoon pääsyn määräajoista tiukennettiin. Potilasjärjestöjen tarjoama vertaisryhmätoiminta on tärkeää omaisille. Järjestöjen rahoitus on turvattava, jotta ne voivat tuottaa julkisia palveluja täydentäviä palveluja. Vastuuta omaisten tuesta ei voi kuitenkaan sysätä järjestöille. Psyykkisesti sairastuneiden läheisistä vain pieni osa saa omaishoidon tukea, vaikka sairastuneen avun tarve voi olla yhtä suuri kuin muilla omaishoidettavilla. Mielenterveysomaisten pääsyä omaishoitajiksi pitää edistää. Mielenterveysomaisilla on oikeus voida hyvin ja viettää tavallista arkea, käydä töissä, opiskella ja harrastaa. Psyykkisesti sairastuneen ihmisen tilannetta kartoitettaessa on huolehdittava, että vastuu hoidosta ei siirry lähiomaisille. Harry Harkimo, Liike Nyt -puolueen puheenjohtaja 1. Mitä nopeammin saa hoitoa ja pääsee terapian piiriin sen parempi. Tarvitsemme lisää terapeutteja. Psykoterapiakoulutusta tulisi tarjota maksutta terveydenhoidon ammattilaisille. Lyhytkestoista terapiaa voisi tarjota koulutetut sairaanhoitajat. 2. Koulun, kodin ja sosiaali-/terveydenhuollon yhteistyöllä. Lapsi ei voi olla vastuussa vanhemmastaan, mutta vanhemman tilanne vaikuttaa oleellisesti lapseen. 3. Mielenterveysomaisilla on oikeus saada tukea ja niitä pitää kehittää. Perheen toimeentulo tulee varmistaa. KUVA: HELENE AURAMO 1/2023 25

Mielenterveys KUVA: JUKKA VASO on vaalien keskeinen talouskysymys Mielenterveyden vahvistaminen on toimiva keino vähentää julkisia menoja. 26 H uhtikuussa pidettävien eduskuntavaalien isoimmaksi teemaksi on noussut talous. Erityisesti valtion velkaantuminen ja julkiset menot ovat hallinneet poliittista keskustelua. Menokeskustelu kiihtyi jo viime vuoden loppupuolella, kun liberaalipuolue julkisti “Leikattavaa löytyy” -kampanjansa. Pienpuolue onnistui määrittämään julkisen talouskeskustelun linjoja: kaikki puolueet olivat ikään kuin pakotettuja reagoimaan sen leikkauslistaan. Useimmat puolueet ovatkin menoleikkausten kannalla. Konkreettisia leikkauskohteita on sen sijaan esitetty vähemmän. Asetelmat ovat jossakin määrin samat kuin vuoden 2015 eduskuntavaaleissa. Silloin velkakello tikitti vaaliväittelyiden taustalla. Puolueiden enemmistö kannatti leikkauksia, jotka Juha Sipilän hallitus lopulta toteutti. Myös valtiovarainministeriö on tiukan kulukuurin kannalla. Ministeriön mukaan julkista taloutta pitää vahvistaa vähintään yhdeksällä miljardilla eurolla kahden seuraavan vaalikauden aikana. ”Suomen julkisen talouden vahvistamista ei ole mahdollista tehdä niin, ettei se lainkaan tuntuisi monen suomalaisen arjessa”, valtiovarainministeriön joulukuussa julkaisemassa virkamiespuheenvuorossa varoitettiin. Heikentyneen mielenterveyden talousvaikutukset ovat suuret Mielenterveyden merkitys valtion kuluissa on jäänyt toistaiseksi liian pienelle huomiolle. OECD arvioi vuonna 2018, että heikentyneen mielenterveyden kustannukset ovat Suomelle 11 miljardia vuodessa. Ne muodostuvat sosiaalietuuksista sekä työelämän ja terveydenhuollon kustannuksista. 11 miljardia on noin 3,7 prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta. Kyse on siis kaikkea muuta kuin pikkusummasta. 1/2023

Siksi mielenterveyden vahvistaminen on kovaa talouspolitiikka. Mielenterveyden häiriöt ovat yleisin syy sekä työkyvyttömyyseläkkeisiin että sairauspäivärahoihin. Työllisyysaste on mielenterveyden häiriöissä 75 prosenttia alempi kuin väestössä keskimäärin. Nämä ovat keskeisiä talouskysymyksiä, koska useat puolueet tavoittelevat tulevalla hallituskaudella 80 prosentin työllisyysastetta. Tavoite ei yksinkertaisesti onnistu, jos mielenterveysongelmat syrjäyttävät ihmisiä työelämästä. Kustannukset kuriin Mielenterveysongelmista aiheutuvia kustannuksia voidaan pienentää mielenterveyden edistämisellä, ongelmien ennaltaehkäisyllä ja ajoissa saatavalla hoidolla. Kunnat ovat vuositasolla sijoittaneet runsaat miljardi euroa mielenterveyden hoitoon. Tämä on runsaat 5 prosenttia terveydenhuollon käyttökustannuksista. Muissa Pohjoismaissa ja Länsi-Euroopassa mielenterveyteen kohdennetaan noin 10 prosenttia terveydenhuollon kustannuksista. Jotta mielenterveyden hoidon taso voidaan nostaa länsieurooppalaiselle tasolle, pitää noin 10 prosenttia hyvinvointialueiden käyttömenoista eli noin 2 miljardia vuodessa kohdistaa mielenterveyspalveluihin. Mielenterveyden häiriöiden kustannukset ovat siis monta kertaa suuremmat kuin sijoitukset mielenterveyspalveluihin. Mielenterveyden edistämisessä vauvan ja vanhempien suhteen rakentumisen tukeminen on katsottu olevan tuottoisin sijoitus. Mielenterveyden häiriöiden ehkäisyssä myönteisen vanhemmuuden tukeminen on kaikista kustannusvaikuttavinta, sillä se ehkäisee mielenterveysongelmien ylisukupolvisuutta. Myös investoinnit mielen hyvinvointiin työpaikoilla sisältävät suuren tuottopotentiaalin. Eurooppalaisen selvityksen mukaan yksi mielen hyvinvointiin sijoitettu euro työelämässä voi tuottaa jopa 14 euroa. Keinoja pienentää mielenterveysongelmien talousvaikutuksia on siis monta. Siksi ensi hallituskaudella tarvitaan määrätietoista mielen hyvinvointia vahvistavaa politiikkaa – se on samalla myös valtion menoja pienentävää talouspolitiikkaa. 1/2023 VAIKUTTAMISTYÖSSÄ yksi vaalikausi on lyhyt aika Terapiatakuu ja mielenterveysstrategia ovat hyviä esimerkkejä siitä, että vaikuttamistyö vaatii pitkäjänteisyyttä ja kärsivällisyyttä. Vuoden 2019 eduskuntavaalien aikana Mielenterveyspooli kampanjoi Terapiatakuu-kansalaisaloitteen puolesta. Keräsimme nimiä aloitteeseen, kävimme keskusteluja päättäjien kanssa ja viestimme perustason mielenterveyspalveluiden kehittämisestä. Kun saimme kerättyä aloitteen taakse 50 000 allekirjoitusta, poliittinen tuki Terapiatakuulle voimistui entisestään. Aloitetta suitsutettiin eduskunnan lähetekeskustelussa. Viime eduskuntavaalien alla tehdystä kyselystä selvisi, että kahdeksan puoluetta kannattaa Terapiatakuuta. Kaikki näytti siltä, että Terapiatakuusta tehdään totta. Kriisien hallinta vei aikaa Laajasta tuesta huolimatta Terapiatakuuta ei ole vielä saatu lakiin kansalaisaloitteen mukaisella tavalla. Lähes neljässä vuodessa ehtii toki tapahtua paljon. Koronapandemia ja Venäjän hyökkäyssota muuttivat politiikan prioriteetteja. Samalla ne hidastivat eduskunnan muuta lainsäädäntötyötä. Esimerkiksi hallituksen hoitotakuu-esityksen käsittely viivästyi viisi kertaa. Tämä vaikutti myös Terapiatakuun käsittelyyn, koska sosiaali- ja terveysvaliokunta päätti sitoa sen osaksi hoitotakuun käsittelyä. Terapiatakuu vesittyi hallituskauden aikana Kun hallituksen hoitotakuu-esitys saatiin viimein eduskunnan käsittelyyn, siitä olivat pudonneet pois Terapiatakuun keskeiset tavoitteet. Perusterveydenhuollon psykoterapiat ja muut psykososiaaliset hoidot eivät ole osa hoitotakuuta. Saimme siis vesitetyn Terapiatakuun, vaikka meille luvattiin se kokonaisena. Aloite on hyvä esimerkki politiikan pitkistä kaarista. Terapiatakuu on yksi Mielenterveyspoolin tavoitteista myös tulevissa eduskuntavaaleissa. Vaalit vaihtuvat, mutta Terapiatakuu pysyy. Vaikuttaminen on maraton eikä pikamatka Toinen esimerkki vaikuttamistyön aikajänteistä on kansallinen mielenterveysstrategia, joka julkaistiin alkuvuodesta 2020. Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) lupasi strategian julkaisutilaisuudessa, että siitä tehdään valtioneuvoston periaatepäätös. Kriisivuodet hidastivat myös tämän tavoitteen toteutumista. Nyt periaatepäätös on viimein valmistelussa. Se saadaan voimaan kuitenkin vasta seuraavalla hallituskaudella. Terapiatakuu ja mielenterveysstrategia ovat hyviä muistutuksia siitä, kuinka pitkiä politiikan prosessit ovat. Yksi vaalikausi on siinä lyhyt aika. Kliseisesti voisi todeta, että vaikuttaminen on maraton eikä pikamatka. Mielenterveyspolitiikan suhteen fraasi on oikein kuvaava. Kirjoittaja Kalle Erkkilä on Mielenterveyspoolin viestinnän asiantuntija. Mielenterveyspooli on 34:n mielenterveysalan toimijan verkosto. Voit tutustua verkoston vaikuttamisW\|K|QRVRLWWHHVVDPLHOHQWHUYH\VSRROLÀ 27

Mielenterveysomaisena luontevasti Kumppanin psyykkinen sairaus kuormittaa ja lisää stressiä, mikä voi ajaa kumppanit erilleen. Sairastumisen myötä parisuhde voi myös lujittua ja yhteenkuuluvuuden tunne lisääntyä. Jutussa Seppo kertoo Kaarina Pesoselle, miten psyykkinen sairaus voi vaikuttaa parisuhteeseen ja kuinka vaikeuksista voi selvitä yhdessä. K aarina: Kuulin tarinasi kauan sitten ja ajattelin, että se kannattaa kertoa. Siksi pyysin juttutuokiota kanssasi. Kertoisitko, miten tapasitte, vaimosi Pirjo ja sinä, ja tiesitkö hänen sairaudestaan etukäteen? Seppo: Opiskelimme Helsingissä, Pirjo maatalous-metsätieteellisessä ja minä oikeustieteellisessä tiedekunnassa. Minun puoleltani se oli rakkautta ensi silmäyksellä. Hän oli neulomassa, ja minä sanoin, että voin pitää vyyhtiä, jotta saat langan kerittyä, ja niin se alkoi. Kaarina: Yhteistyötä heti alkuun. Tarjouduit siihen, mitä hän tarvitsi. Seppo: Niin, Pirjon kanssa oli helppo olla ja jutella, ja hän oli herttainen ja kiltti ihminen. Tapasimme alkuun useinkin Ostrobotnialla, pohjalaisten osakuntien rakennuksessa. Sitten Pirjo sairastui, ja vanhempani asuivat Kouvolassa, jossa olin työssä. Kun olin nuori, asiat eivät tuntuneet raskailta, ei viikoittaiset ajamisetkaan Pirjoa tapaamaan. Hän pääsi sairaalasta, ja syksyllä muutimme yhteiseen asuntoon, ja seuraavana vuonna menimme naimisiin. Kaarina: Miten ihmiset suhtautuivat? Seppo: Pirjo itse sanoi, että on minulle vaivaksi. Hän pelkäsi, että pilaa elämäni. Kuitenkin totuus oli, että Pirjo antoi minulle paljon, enemmän kuin olin osannut toivoakaan. Tilanne meni niin, että sen sairauden ehdoilla mentiin eteenpäin, se piti ottaa huomioon monessa asiassa. Esimerkiksi Pirjo olisi toivonut lasta, mutta psykiatrinen hoitaja epäili, ettei Pirjo olisi jaksanut sitä. Sovittiin, että jatketaan vain ilman sitä toivetta, ei siitä minulle tullut ongelmaa. Pirjolle se oli luopumisen paikka. ”PIRJO ITSE SANOI, ETTÄ ON MINULLE VAIVAKSI. HÄN PELKÄSI, ETTÄ PILAA ELÄMÄNI. KUITENKIN TOTUUS OLI, ETTÄ PIRJO ANTOI MINULLE PALJON, ENEMMÄN KUIN OLIN OSANNUT TOIVOAKAAN.” kävin häntä katsomassa Lapinlahdessa, kun hän oli soittanut ja kertonut sairastumisestaan. Hän oli Rauhassakin (mielenterveyspotilaiden kuntoutuspaikka) monta kuukautta. Kaarina: Sinua ei pelottanut? Seppo: Ei, halusin auttaa häntä parantumaan. Minulle kerrottiin, että hän voi parantua vuosien saatossa tai sitten ei. Minä hain työhön Lappeenrantaan, 28 Pirjon oireet eivät poistuneet, harhoja tuli, mutta mielestäni elimme täyttä elämää, johon kuului myös vastoinkäymiset. Kaarina: Otit asiat niin kuin ne tulivat. Seppo: Kyllä. Kaarina: Rajoittiko sairaus elämää? Seppo: Mietin, mitä jätin tekemättä, minne menemättä Pirjon sairauden takia, mutta ei tule mieleen sellaista, joka nyt kaduttaisi. En koe syyllisyyttäkään, koska pyrin tekemään sen, mikä sillä tietämyksellä vaikutti oikealta. Ei ihminen voi tietää kuin vasta jälkeenpäin, mikä olisi ollut parempi valinta. Pirjo ei minua kieltänyt sanoen, että älä mene omiin rientoihisi. Joskus tuli mieleen, että olisin voinut ottaa hänet paremmin huomioon. Pirjo ei halunnut piilottaa sairauttaan, vaan hän usein sanoi ihmisille, että hänellä on psyykkinen sairaus ja että hän käyttää psyykenlääkkeitä. Alussa se jonkin verran häiritsi minua. Kaikki tiesivät sairaudesta, varsinkin lähipiirissä. En kuitenkaan kokenut, että ihmiset olisivat alkaneet karttaa meitä. Ehkä se riippuu siitäkin, miten asian tuo esille, niin, ettei sitä tarvitse hävetä. Opin, ettei tarvitse peittää asioita ajatellen, että suojelee toista, vaan ikäviäkin asioita voi kertoa. Pirjon opinnot jäivät kesken. Hän oli kuuden laudaturin ylioppilas, jonka vanhemmilla oli maatila. Heidän mielikseen hän valitsi opiskelun maatalousmetsätieteellisessä tiedekunnassa. Oli sellainen tunne, että sovimme erittäin hyvin yhteen, että se oli tarkoitus. Koin sen johdatuksena, Jumalan suunnitelmana. Olimme aktiivisia myös seurakunnassa, varsinkin lähetystyö oli lähellä. Pirjo teki paljon käsitöitä sen hyväksi. Sairaus vei meidät yhteen, kaikki alkoi halustani tukea häntä. Ehkä suhteemme olisi voinut alkaa eri tavallakin, mietin. Pirjo sanoi, että hän koki minut luotettavana ja uskalsi minuun liittyä. Kaarina: Entä suhde hoitavaan tahoon, saitteko tuen, jota tarvitsitte? 1/2023

Seppo: Ajattelen, että he pyrkivät tekekeskustellen. Olimme rehellisiä toisilmään parhaansa. Saatiin tarpeeksi tietoa lemme. Periaatteena oli, ettei menty sairaudesta ja saatiin asianmukaista nukkumaan ennen kuin päivän aikana hoitoa. Vain Pirjon kuoleman suhteen tapahtuneet erimielisyydet oli käsitelty. mietin, olisiko siitä pitänyt valittaa, kysyä, En usko, että samanlaista yhteyttä olisi tapahtuiko joku virhe leikkauksessa. Hän voinut kenenkään toisen kanssa syntyä, ja oli soittanut sanoen, että voi paremmin tunne oli molemminpuolinen. Asioiden ja että tehty toimenpide oli ilmeitärkeysjärjestys muuttui niin, ettei se sesti onnistunut. Aamulla kivut olivat tavallinen suunnitelma, että hankitaan kuitenkin yltyneet ja päivällä suoritethyvä työpaikka, talo, mökki, harrastukset tiin uusi toimenpide, johon Pirjo menehtyi. ”MEILLÄ OLI PALJON PUHUMISTA KESKENÄMME, Tietenkin se äkillisyys oli paha asia, mutta kun ajatJAOIMME ASIAT KESKUSTELLEN. OLIMME REHELLISIÄ TOISILLEMME. telen, että hän oli jo pitkään PERIAATTEENA OLI, ETTEI MENTY NUKKUMAAN ENNEN KUIN ollut huonovointinen eikä PÄIVÄN AIKANA TAPAHTUNEET ERIMIELISYYDET ollut juurikaan liikkunut OLI KÄSITELTY.” kodin ulkopuolella -vaikka korona-aikana se oli toivottavaakin- niin joku helpotuksen tunnekin ja vaikutusvaltaiset ystävät, se ei enää tuntunut tärkeältä, vaan ihmissuhteet tuli, ettei hänen tarvinnut kärsiä pitemnousivat oleellisiksi terveyden toiveen pään. Hän oli jo useiden ahdistuskohrinnalla. tauksien jälkeen toivonut, että elämä loppuisi, hän oli siihen valmis. Hän sai Vielä yksi asia, jonka tärkeyttä haluan lähteä ilman pitempää kärsimystä. korostaa, on itsestä huolehtiminen. Selviytymiskeinoksi minulle tuli seuraKun Pirjo oli sairaalassa, minulla oli kunta, kävin kirkossa ja koin Jumalan aikaa tehdä töitä, ja menin niitä työpailohduttavan. Pirjon kuolemasta on nyt kalle tekemäänkin. Vasta loppuai2,5 vuotta. Eräs hänen naispuolinen koina tajusin, miten tärkeää oli pitää sukulaisensa on tullut läheiseksi. huolta itsestä. Olisin voinut levätä, olla Kaarina: Kiittelikö Pirjo sinua? vapaalla, tehdä jotain kivaa. Jos jotain Seppo: Kyllä kiitteli, vaikka valitti, että voisin muuttaa, tämä olisi se asia, jossa hänestä oli niin paljon vaivaa, että hän toimisin toisin. pilasi elämääni. Näinhän se ei todelKaarina: Tärkeä havainto! On yhdislakaan ollut. Jälkeenpäin auttaa, että tystoiminnan perusideoita korostaa juuri uskon jälleennäkemiseen. Hän odottaa sitä. Kiitos Seppo! minua paikassa, jossa kaikki on hyvin, Teksti: Kaarina Pesonen ja sinne toivon mukaan olen itsekin menossa. Kaarina: Jälkeenpäin voi katsoa näitä ihmissuhdeasioita laajemmin, hyviä ja huonoja puolia. Seppo: Pirjo auttoi minua saamaan oman identiteetin, löytämään miehisyyteni. Opin enemmän ulospäin suuntautumista Pirjon kanssa. Meillä oli paljon puhumista keskenämme, jaoimme asiat 1/2023 29

PUHEENJOHTAJA Anita Ruutiainen Äänestä ehdokasta, joka on mielenterveysomaisten asialla O KUVA: SUVI-TUULI KANKAANPÄÄ lemme FinFamissa määritelleet ehdokkaille, menetämme heidät vain siksi, että meillä ei ole resursseja hoitaa tuleville kansanedustajille, vaaliteemamme. heitä ajallaan. Hallitusohjelmatavoitteistamme johdetut Omaistilanteessa olevien lasten ja nuorten elinympäristö teemat ovat erittäin hyvät ja toivonkin, että on hyvin kuormittava, varsinkin jos kaikki ulkopuolinen apu mahdollisimman moni valituksi tullut kansanpuuttuu kokonaan. Meidän tulee saada kaikki lapsiomaiset ja edustaja ottaa ehdotuksemme huomioon lainsäädäntötyössään. nuoret hoivaajat sellaisen tukiverkoston pariin, jossa he voivat Monesti vaalien alla eduskuntaan pyrkivät henkilöt ovat kiinolla samassa asemassa kuin ne ikätoverit, joiden perheissä ei nostuneita mielenterveysasioista, mutta hallitusohjelmaa laadit- ole sairautta tai päihteitä. Lapsissa on meidän kaikkien tulevaitaessa mielenterveysasiat saattavat jäädä pois tai ne huomioisuus, pyritään huolehtimaan heistä hyvin. Jokaisella tulee olla daan samassa yhteydessä kuin muukin oikeus hyvään ja turvalliseen lapsuuteen terveydenhoito. Näin mielenterveysja nuoruuteen. hoidon ja mielenterveysomaisten erityisMonesti tuntuu, että mielenterveystarpeet jäävät huomiotta. Minusta nyt omaisilla on vain velvollisuuksia, ilman on korkea aika panostaa mielenterveymitään oikeuksia. Jos sairastunut läheiteen, sillä se koskettaa meitä kaikkia, ellei semme on täysi-ikäinen, ei meillä ole suoraan henkilökohtaisesti niin ainakin enää oikeutta saada mitään tietoa hänelle välillisesti. suunnitelluista hoitopalveluista. Ellei hän Sairaalapaikkoja on vähennetty jo sitten itse kerro tai anna lupaa hoitopitkään ja tavoitteena on ollut avohoitaholle kertoa tulevista suunnitelmista. toon panostaminen. Tämä on kannaTässä tilanteessa omainen joutuu mututettavaa, mikäli avohoito saadaan toimituntumalla auttamaan kuntoutujaa ja maan siten, että ketään ei jätetä heitteille huolehtimaan hänen hyvinvoinnisja hoidon ulkopuolelle. Sairaalapaikkojen taan. Usein kotiutettava henkilö on vasta liian suuri alasajo johtaa siihen, että yhä toipumisen alussa ja olisi hyvä, jos hoitohuonompikuntoisia henkilöitä on ilman taho voisi kertoa omaiselle edes välttähoitoa ja monesti heistä huolehtiminen mättömät asiat, jotta aloitettu hoito ei jää omaisten vastuulle. Omaiset, joilla jäisi kesken. saattaa olla myös oman elämän On myös väärin, että mielenkanssa haasteita, joutuvat lisäksi terveysomaisten on vaikea MONESTI TUNTUU, ETTÄ MIELENTERVEYS- päästä omaishoidon tuen huolehtimaan sairastuneesta läheisestään. Siinä kärsii sekä OMAISILLA ON VAIN VELVOLLISUUKSIA, piiriin. Monesti mielen sairautta sairastunut että omainen. potevan henkilön hoitaminen ILMAN MITÄÄN OIKEUKSIA. Hoidon saannin pitkittyon raskasta ja se kuormittaa minen voi johtaa vakavampiin huomattavan paljon hänestä mielenterveysongelmiin, mikä lisää yhteiskunnan kustannuksia. huolehtivaa omaista. Vaikka sairastunut voi olla fyysisesti hyväOn selvää, että tarpeenmukaisen hoidon odottaminen tulee kuntoinen ja osaa esimerkiksi pukea ja syödä itsenäisesti, voi huomattavasti kalliimmaksi kuin jos hoitoa saisi ajallaan. Näytomainen valita monesti vaatteet valmiiksi ja laittaa ruuan, koska tääkin siltä, että sairaalapaikkojen vähentäminen minimiin on kuntoutuja ei itse kykene näitä asioita hoitamaan. Samoin kauppaollut väärä suunta, koska avohoito ei ole kehittynyt samaa tahtia ja raha-asioiden hoidosta omainen ottaa usein vastuuta. Omainen ja sairastuneet ovat jääneet ilman tarvittavaa hoitoa. huolehtii, että laskut eivät jää maksamatta tai ne eivät pinoudu Erityisesti minua huolettaa lasten ja nuorten asema. Monet jonnekin huoneen nurkkaan. Mielenterveyden sairauksien tuleekin lapset ja nuoret joutuvat elämään sairastuneen tai päihderiipolla tasa-arvoisia muiden sairauksien rinnalla ja myös psyykkisesti puvaisen vanhemman tai perheenjäsenen kanssa. Kun tähän sairaan läheisellä tulee olla oikeus omaishoidon tukeen! lisätään se, että sairastuneet eivät saa tarvittavaa hoitoa, ei ole Loppuun kehotus teille hyvät lukijat, mennään äänestämään! ihme, jos lapsi tai nuori alkaa itsekin oireilemaan. Lasten ja Ja jäädään mielenkiinnolla odottamaan, mitä uudet kansanedusnuorten oireilu pitää ottaa heti vakavasti, jotta ei käy niin, että tajat saavat aikaan mielenterveysasioissa. Hyvää kevättä! 30 1/2023

Yksinäinen, turvaton lapsuus – arvostelussa sarjakuvateos Silmukka S ilmukka on Kimmo Lustin tekemä, turvattomasta lapsuudesta kertova sarjakuva. Sarjakuva perustuu Lustin omiin kokemuksiin, ja tapahtumien autenttisuus lisää niiden tunnelatausta. Silmukka kuvaa 90-luvun lamaajan Suomea ja lapsiomaispäähenkilön hankalaa polkua kohti aikuisuutta. Sarjakuvateoksessa päähenkilö Nipsu koettaa selviytyä samalla, kun hänen äitinsä toimintakyky kärsii alkoholiaddiktion vuoksi. Kouluyhteisöön ja muuhun yhteiskuntaan sopeutuminen on hankalaa ilman kotoa saatua tukea. Sarjakuvassa on haikea tunnelma. Se kuvailee lapsen kasvun kipukohtia maailmassa, jossa ei ole luotettavia aikuisia. Äidin taakka, alkoholismi ja mielenterveysongelmat, jättävät jälkensä myös Nipsuun. Sarjakuva alkaa Nipsun lapsuudella. Turvattomuus ja lapsen vilkas mielikuvitus ovat huono yhdistelmä, ja moni sarjakuvan luvuista liittyy maailman näyttäytymiseen pelottavana ja epäreiluna. Outona pidettyä lasta kiusataan koulussa ja pyhäkouluunkaan osallistuminen ei onnistu odotusten mukaan. Nipsu hakee turvaa muun muassa pehmoeläimistään. Sarjakuvassa on mukana myös rankkoja aiheita. Teini-iässä Nipsu on itsetuhoinen ja fantasioi väkivallasta. Kuvissa esitellään esimerkiksi koiran mätänevää raatoa yksityiskohtaisesti. Mukana on myös alastomuutta ja seksuaalista sisältöä. Nämä näyt ovat kuitenkin luonteva osa sarjakuvan maailmaa, eivät inhottavuuksia silkan shokeeraamisen vuoksi. 1/2023 KIMMO LUST HALUAA TEOKSELLAAN HERÄTELLÄ AIKUISIA LASTEN YKSINÄISYYDEN KOHTAAMISEEN. AIKUISEN TULISI OLLA AIKUINEN KAIKILLE LAPSILLE. Lust on piirtänyt ja värittänyt visuaalisesti hienon sarjakuvan. Kuvat ovat selkeitä ja yksityiskohtaisia, ja niistä loistaa tekijän oma tyyli. Tekstiä ei sarjakuvassa ole paljoa, ja 168-sivuisen teoksen lukeekin hetkessä läpi. Kuvitus etenee sutjakkaasti ja lyhyissä tarinoissa on vaihtelua: välillä taide on arkista, välillä hypätään painajaisiin ja fantasioihin. Tarinoiden välissä on yksittäisiä koko sivun kuvia, jotka kertovat tiivistetysti Nipsun elämästä. Lust kertoo Sarjainfo-lehden numerossa 2022.4 haastattelussaan, että hän haluaa teoksellaan herätellä aikuisia lasten yksinäisyyden kohtaamiseen. Aikuisen tulisi olla aikuinen kaikille lapsille, ei vain omille jälkipolvilleen. Teos toimii myös vertaistukena lapsiomaisille, joilla voi olla vastaavia muistoja lapsuudestaan. Teksti: Miika Auvinen 31

KUVA: NRK SÁPMI Saamelainen kulttuuri eroaa huomattavasti suomalaisesta kulttuurista. ”Sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten on tärkeää ymmärtää saamelaisen kulttuurin erityispiirteet ja myöntää tarvittaessa oma tietämättömyys”, sanoo saamelainen mielenterveys- ja päihdepuolen ammattilainen Niila Rahko. ”Elämä ei aina mene tietyn kaavan mukaan” N iila Rahko työskentelee suunnittelijana Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Poskessa, Tulevaisuuden sote-keskus -hankkeessa. Hän asuu puolisonsa kanssa Oulussa ja on viisikuukautisen pojan isä. Niila on kotoisin Rovaniemeltä ja hänen sukujuurensa sijoittuvat Karigasniemen eteläpuolelle Kaamasmukkaan ja Muddusjärven rannoille, sekä Norjan puolelle. Rahko antaa haastattelussaan vinkkejä siihen, miten ottaa saamenkielinen asiakas huomioon sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa ja mistä saamenkielinen asiakas saa tukea silloin, kun hänellä on mielenterveyden haasteita tai läheinen sairastaa psyykkisesti. Haastattelun lopusta löytyy myös linkkilista yhteistyötahoista, joiden puoleen voi kääntyä silloin, kun on huoli mielenterveydestä. MITEN MIELENTERVEYSASIOIHIN SUHTAUDUTAAN JA MITEN MIELENTERVEYSOMAISTEN TILANNE TUNNISTETAAN SAAMELAISKULTTUURISSA? Mielenterveyden asioihin suhtaudutaan saamelaiskulttuurissa nykyään suhteellisen myönteisesti. Tämä näkyy mm. siinä, että etenkin nuoret hakevat apua mielenterveyden haasteisiin. Osa saamelaisista ihmisistä puhuu julkisesti ja avoimesti mielenterveyden asioista, osa ei, ja kuten kaikissa yhteisöissä myös saamelaisessa on vivahde-eroja. Henkilökohtaisista asioista puhuminen vaatii voimavaroja, kun yhteisö on pieni ja edustaa alkuperäiskansaa valtaväestön varjossa. Perheet kuitenkin tukevat toisiaan mielenterveyden pulmissa. 32 Lähiyhteisölle, joka voi olla voi olla hyvinkin laaja, pystytään kertomaan asioista suhteellisen avoimesti, mutta ei välttämättä sen ulkopuolelle. MITÄ TARKOITETAAN SAAMELAISELLA PERHEKÄSITYKSELLÄ? Saamelainen perhekäsitys on laaja. Siihen kuuluu koko lähisuku, ei vain ydinperhe. Perheeseen pidetään yhteyttä, vaikka välimatkaa olisi enemmänkin. Perhettä, tai suomalaisen käsityksen mukaan sukua, yhdistää yhteinen kulttuuri ja suvun sisällä kulkeva suullinen perimä. Saamelainen perhekäsitys on myös yhteisöllinen. Esimerkiksi Helsingissä saamelaiset perheet hakeutuvat muiden saamelaisten perheiden seuraan. MITÄ ASIOITA PERHEKESKEISESTÄ AJATTELUMALLISTA VOI HYÖDYNTÄÄ KOKO SUOMESSA? Tuoreena vanhempana voisin sanoa, että lapsi tarvitsee useamman turvallisen ihmissuhteen ympärilleen. Saamelaisessa kulttuurissa on aina eletty luonnon armoilla. Koskaan ei tiedä, mitä tapahtuu ja kaikkien kanssa on tultava toimeen. Toimeen ei tarvitse tulla itsensä tähden, vaan esimerkiksi tulevien jälkipolvien takia. Siitäkin huolimatta, että ristiriitoja olisi. Vaikka perhe tai suku ei tarjoaisi sinulle turvaa, se voi tarjota tulevaisuudessa omalle lapsellesi turvan ja yhteisön. Tukiverkot näkyvät saamelaisissa perheissä laajalla kummiperinteellä: lapsella voi olla kuusi tai useampia kummeja. Kummiajattelu on perinne siitä, että lapsella on tarvittaessa useampi 1/2023

roolimalli ja huolehtija. Kummeilla on erilaisia ominaisuuksia ja he pystyvät opettamaan lapselle hyvin monenlaisia taitoja. OVATKO JOTKUT PUHEENAIHEET VAIETTUJA SAAMELAISTEN KESKUUDESSA JA ONKO SAAMELAISTEN KESKUUDESSA HÄPEÄÄ TUOTTAVIA AIHEITA? Häpeä on saamelaiskulttuurissa kuin Pandoran lipas, joka pitää sisällään useita häpeään liittyviä traumoja. Moni trauma juontaa juurensa esimerkiksi vaiettuihin asuntolakouluaikoihin. Lisäksi alkoholismista puhuminen perheen tai yhteisön ulkopuolisten kanssa koetaan haasteelliseksi. Saamelaisilla on myös paljon epäluottamusta julkisia palveluita kohtaan. Tämä liittyy häpeään ja siihen, että saamenkielistä asiakasta ei ole ymmärretty tai häntä on kohdeltu palveluissa huonosti kielierojen takia. Lisäksi saamelaiset ovat historian saatossa kokeneet, että he ovat enemmän tutkimuskohde kuin kansalaisia, joilla on perusoikeuksia. ONKO SAAMELAISILLE TARJOLLA MIELENTERVEYSPALVELUITA? Jos olisit esittänyt kysymyksen vuosi sitten, olisin vastannut kieltävästi. Tällä hetkellä voin sanoa, että apua on tarjolla. Meillä on olemassa saamelaisten psykososiaalisen tuen keskus Uvja, joka tarjoaa matalan kynnyksen mielenterveyspalvelua saamen ja suomen kielellä. Huomioitavaa on, että palvelusta saa tukea kaikilla kolmella virallisella saamen kielellä. Uvja on mielenterveyspalvelu, jonka ammattilaisiin voi ottaa yhteyttä missä tahansa mielenterveyteen ja kulttuuriin liittyvässä asiassa. Alkuun tapaamisia ei kirjata, eikä hoitosuhdetta aloiteta ilman asiakkaan suostumusta tai ilman että on tarve. Keskuksen ammattilaiset myös jalkautuvat saamelaisyhteisön keskuuteen tapahtumien, festivaalien ja markkinoiden kautta. Norjan puolella mielenterveyspalveluita tarjoaa Sanks. Sanks on Finnmarksykkehusetin alainen pohjoissaamenkielisiä mielenterveys- ja päihdepalveluita tarjoava erityisen tason hoitotaho, jossa on otettu huomioon saamelainen perheajattelu. Sanksissa tarjotaan lapsiperheille tutkimus- ja arviointijaksoja. Heillä on myös mahdollisuus majoittaa koko perhe lapsen tutkimusten ajaksi. Samassa yhteydessä tutustutaan perheen arkeen ja keskustellaan perheen vuorovaikutuksesta. Yhteistyötahoja ● Uvja – saamelainen psykososiaalisen tuen yksikkö ● Saamelaiskäräjät ● SámiSoster ry. ● SANKS ● Saamen kielten, kulttuurin ja kulttuurisen tietoisuuden itseopiskeluverkkokurssi ● Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Poske Työskentely ei rajoitu vain tutkimushuoneen tutkimustilanteisiin lapsen kanssa, vaan työntekijät toimivat koko perheen kanssa, perheen arjessa. MITÄ VINKKEJÄ ANTAISIT SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN AMMATTILAISILLE SAAMENKIELISTEN ASIAKKAIDEN KOHTAAMISEEN? Tärkeintä on ymmärtää joidenkin asioiden olevan eri tavalla kuin tutussa suomalaisessa kulttuurissa. Saamenkieliseltä asiakkaalta voi kysyä, miten teidän perheessänne hoidettava asia näkyy, eikä tarvitse ammattilaisena olettaa että asiat toimivat tietyllä tapaa. Ammattilaisena on hyvä käydä sisäinen keskustelu itsensä kanssa ja olla armollinen itselle, jos ei tiedä saamelaisuudesta mitään. Saamelaisuudesta ei opeteta Suomessa juurikaan mitään, vaikka saamelaiset ovat Euroopan ainoa alkuperäiskansa. Ei siis haittaa, jos ei tiedä ja sen voi myös sanoa saamenkieliselle asiakkaalle. Olemme tehneet sote-ammattilaisille saamen kielten ja kulttuurin perusteiden verkkokurssin. Verkkokurssi on tarkoitettu ammattilaisille, jotka kohtaavat saamenkielisiä asiakkaita tai saamelaisia perheitä. Verkkokurssi antaa tietoa saamelaisesta kulttuurista ja kielistä, lainsäädännöstä sekä saamenkielisen asiakkaan kohtaamisesta. Kurssi sisältää myös tentin ja tentin suorittamisesta saa halutessaan todistuksen. Ammattilaisten ei tarvitse taistella riittämättömyyden tunteen kanssa, vaan he voivat tukeutua verkkokoulun materiaaleihin. Saamelaiselle asiakkaalle on mahdollista järjestää tulkkausta omalle äidinkielelleen asiakkaan näin halutessa. Tulkki toimii kielellisenä tulkkina, mutta myös kulttuuritulkkina. Hyvä esimerkki kulttuurin ymmärtämisessä on saamelainen vuodenkierto. Saamelaisessa kulttuurissa on kahdeksan (8) vuodenaikaa, jotka seuraavat luontoa, eivätkä tarkkoja päivämääriä tai kuukausia. Tämä liittyy siihen, että eläimet elävät luonnon mukaan, mikä määrää pitkälti myös eriperinteisten elinkeinojen ajankohdat. Saamenkieliselle asiakkaalle ei siis kannata varata tärkeitä tapaamisia syksyn poroerotusten ja marjastuksen tai kevään kalastuksen ja erotusten ajaksi. MITÄ SANOISIT HEILLE, JOITA OMAISTILANNE KUORMITTAA SAAMELAISKULTTUURISSA? Jos tuntuu, että omat voimavarat eivät riitä arjessa, hakekaa tukea ja turvaa omasta yhteisöstä. Jos ei ole lähimmäisiä, pitää rakentaa omat juuret. Tukena toimivat esimerkiksi mielenterveysjärjestöt kuten FinFami ry, EHYT ry ja Mieli ry sekä SámiSoster ry, joka on saamelaisten oma sote-alan järjestö saamelaisten kotiseutualueella. Julkinen terveydenhuolto toimii monesti jäykästi tietyllä kaavalla, mutta järjestöt ovat matalan kynnyksen paikkoja, jonne on helppo tulla. Ne pystyvät tarjoamaan monipuolisesti ja joustavasti palveluita. Ihmisten elämä ei kuitenkaan toimi tietyllä ennalta määritellyllä kaavalla, mikä on hienosti huomioitu järjestötyössä. Se on suuri etu suhteessa julkiseen terveydenhuoltoon. Teksti: Jaana Saarelainen 1/2023 33

KOLUMNI Marianna Roine, FinFamin Vaikuttavat kumppanuudet -hankkeen asiantuntija Vaikuttavien kumppanuuksien kautta edistetään omaisten hyvinvointia O KUVA: MARIKA FINNE n ollut ilo saada työskennellä valtakunnalpohtineet, millaisia keinoja ja edellytyksiä meillä on yhteistyön lisessa Vaikuttavat Kumppanuudet -hankrakentamiseen ja miten saamme yhteistä asiaa eteenpäin. keessa. Vaikuttavat kumppanuudet on kehitToimivan kumppanuuden ja yhteistyön ominaisuus on halu tämishanke, jossa luodaan mielenterveysrakentaa kestäviä, keskinäiseen luottamukseen, kunnioitukseen omaisten palvelupolkuja ja strategisia kumpja avoimuuteen perustuvia suhteita sekä kohtaamisen taito. panuuksia. Hankkeessa huomioidaan Yhteistyössä pitää olla vähemmän myös vähemmistöomaiset. Vaikutvastakkain asettelua, sillä läheisten tavat kumppanuudet on kaksivuoeteen tehtävä työ ei ole kilpailutitinen ja sitä rahoittaa Stea. lanne vaan yhteistyötä. Palvelupolun tavoitteena on, että Hankkeessa on noussut vahvasti läheiset huomioidaan jatkossa palveesille strategisen kumppanuuden lujärjestelmässä itsenäisinä avuntarvitmerkityksellisyys. Ajatuksena on sijoina. Vaikuttavat kumppanuudet tuoda hyvät tekijät yhteen ja tuoda -hankkeessa kehitetään malli, jota palvelupolkuun ne puuttuvat palaFinFamin paikallisyhdistykset voivat pelin osat, joita meillä ei yksin toimijatkossa hyödyntää omilla sotealueilessa ole ollut. Strategisessa kumppalaan palvelupolkutyössään. nuudessa haetaan sellaisia kumppaYksi uusista yhteistyömuodoista on neita, joiden avulla pystytään laajenyhteistyö Terapiat etulinjaan -hanktamaan ja vahvistamaan läheisille keen kanssa ja siinä etenkin Terapitarjottavia palvelukokonaisuuksia. anavigaattori-työkalun kehittämisNämä voivat olla aivan uusia kumptyössä mukana oleminen. Yhteispanuuksia, joita ei ehkä olla edes työn tarkoituksena on saada läheiset aikaisemmin ajateltu. Tässä tarvihuomioiduksi ja tunnistetuksi itsenäitaan uudenlaista rohkeutta. Palvelusinä avun tarvitsijoina sotekentän polun rakentamisen edellytys on uusissa työkaluissa. hyvä yhteistyö, jossa korostuu PALVELUPOLUN RAKENTAMISEN Hanke on edennyt yhteisketoistemme kunnioittaminen JA STRATEGISTEN KUMPPANUUKSIEN hittämisen, tulevaisuuden ennaniin ammattilaisina kuin oman SYNTYMISEN EDELLYTYS ON koinnin ja palvelumuotoilun elämänkokemuksen asiantuntiHYVÄ YHTEISTYÖ. menetelmillä. Aluksi hanke toimi joina, kokemustoimijoina. aktiivisesti Päijät-Hämeessä ja Mielenterveyskriisiin ja Kanta-Hämeessä. Hankkeen ensimmäisenä toimintavuotena mielenterveyspalveluiden resurssipulaan halutaan sotekentällä nousi tarve työskennellä myös Lapin alueella, ja tässä yhteistarttua yhteistyön kautta. Sotekentälle ja perusterveydenhuoltyössä painottui saamelaisyhteistyö. Saamelaisyhteistyön tavoit- toon pitää saada lisää osaamista mielenterveysomaisten tunnisteena on nostaa esiin vähemmistöomaisen rooli myös palvelutamisesta ja tukemista sekä ohjaamisesta FinFamin toiminnan polussa. Yhteistyön myötä omaismateriaali käännetään kolmelle piiriin. Ammattilaisilla on tarve saada kentälle lisää työkaluja, saamen kielelle. joista mielenterveysomaisten palvelupolku on yksi esimerkki. Olen saanut tehdä kartoitustyötä laajasti eri sotealuilla ja Palvelupolun käyttäjäkohderyhmiä ovat esimerkiksi mielentavata paljon eri alojen edustajia, omaisia ja läheisiä sekä laajasti terveysomaiset, sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset sekä eri luottamustehtävissä olevia henkilöitä. Tässä kaikessa on kolmas sektori, seurakunnat, varhaiskasvatus ja koulut. korostunut yhteistyö – mitä se on ja mitä se ei ole. Olemme Työtä tehdään yhdessä ja meitä kaikki kaikkia tarvitaan! 34 1/2023

Mielenterveysomaisten keskusliitto – FinFamin jäsenyhdistykset: Mariankatu 13 a A 4 00170 Helsinki puh. 050 464 27 39 www.finfami.fi info@finfami.fi Toiminnanjohtaja Tiina Puranen puh. 040 567 0078 tiina.puranen@finfami.fi Kehitysjohtaja Minna Vuorio p. 045 800 4903 minna.vuorio@finfami.fi Asiantuntija, viestintä Marika Finne puh. 045 844 0135 marika.finne@finfami.fi Asiantuntija, järjestö- ja henkilöstöasiat Jaana Saarelainen puh. 050 464 27 39 jaana.saarelainen@finfami.fi Asiantuntija, järjestöhallinto Jan-Eerik Leppänen puh. 045 642 8510 jan-eerik.leppanen@finfami.fi Asiantuntija, vapaaehtoistyö Salla Ristolainen puh. 0400 274 624 salla.ristolainen@finfami.fi Asiantuntija, Vaikuttavat kumppanuudet -hanke Marianna Roine p. 040 515 6341 marianna.roine@finfami.fi LAPPEENRANTA: www.finfami.fi/finfami-mielenterveysomaiset-etelakarjala-ry/ FinFami – Mielenterveysomaiset Etelä-Karjala ry p. 040 489 0993 finfamiek.tj@gmail.com PORVOO: www.ituspy.com Itä-Uudenmaan sosiaalipsykiatrinen yhdistys ry. Mannerheiminkatu 25 B, 06100 Porvoo puh. 050 307 4844 paivi.nousiainen@ituspy.com HELSINKI: www.finfamiuusimaa.fi FinFami – Uusimaa ry. Kumpulantie 5, 00520 Helsinki Käyntiosoite: Jämsänkatu 2, 4.krs, 00520 Helsinki puh. (09) 686 0260 info@finfamiuusimaa.fi ROVANIEMI: www.lappi.finfami.fi Lapin mielenterveysomaiset – FinFami ry puh. 040 611 6816 Vastaamme parittomien viikkojen ma klo 10-14 ja parillisten viikkojen ke klo 18-20. Info.lapinmielenterveysomaiset@gmail.com HÄMEENLINNA: www.finfamikantahame.fi FinFami – Kanta-Hämeen mielenterveysomaiset ry. Suomen Kasarmi, rak. 2, h. 117 13100 Hämeenlinna toimisto@finfamikantahame.fi SEINÄJOKI: www.finfamiep.fi FinFami Etelä-Pohjanmaa ry. Huhtalantie 2, 3. krs, 60220 Seinäjoki www.finfamiep.fi JOENSUU: www.tukitupa.fi Pohjois-Karjalan mielenterveysomaiset FinFami ry Karjalankatu 4 a 2, 80200 Joensuu puh. 050 534 6772 katja.pesonen@tukitupa.fi JYVÄSKYLÄ: www.finfamiks.fi Keski-Suomen mielenterveysomaiset – FinFami ry. Tapionkatu 4 A 5, 40100 Jyväskylä puh. 050 528 0030 toimisto@finfamiks.fi KERAVA: www.sopimuskoti.fi Keski-Uudenmaan Sopimuskoti ry. Klondyketalo, Kumitehtaankatu 5 C, 04260 Kerava puh. 040 511 8543, faksi (09) 273 1455 sirkka.vaisto@sopimuskoti.fi KUOPIO ja MIKKELI: www.omary.fi Savon mielenterveysomaiset - FinFami ry Kuopion toimipiste Asemakatu 16, 70100 Kuopio puh. 040 556 4292 toimisto@omary.fi Mikkelin toimipiste Otto Mannisen katu 4, 50100 Mikkeli (järjestötalo Estery) puh. 040 586 7359 toimisto.mikkeli@omary.fi LAHTI: www.finfamipaijathame.fi/ Päijät-Hämeen mielenterveysomaiset FinFami ry Rauhankatu 3, 15110 Lahti toimisto@finfamipaijathame.fi www.omaiset.fi p. 040 704 9913 PORI: www.finfamisatakunta.fi FinFami Satakunta ry Itsenäisyydenkatu 35 B 3.krs, 28130 Pori puh. 044 303 6282 salla.ristolainen@finfamisatakunta.fi TAMPERE: www.finfamipirkanmaa.fi Mielenterveysomaiset Pirkanmaa – FinFami ry. Hämeenkatu 25 A 3. krs. ja 6. krs. 33200 Tampere puh. 040 722 4292 (neuvonta) puh. 040 582 5343 (toimisto) omaiset@finfamipirkanmaa.fi Mielen ry www.mielen.fi Åkerlundinkatu 2 A 4. krs, 33100 Tampere puh. 050 562 3403 toimisto@mielen.fi TURKU ja SALO: www.vsfinfami.fi Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset – FinFami ry/Turun toimipiste Itäinen Pitkäkatu 11 A, 20520 Turku puh. 044 793 0580 ark. 9-15 (neuvonta) www.vsfinfami.fi Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset – FinFami ry/Salon toimipiste Turuntie 8 as 13, 24100 Salo, puh. 044 793 0580, toimisto@vsfinfami.fi VAASA: www.finfamipohjanmaa.fi FinFami Pohjanmaa ry, FinFami Österbotten rf Kirkkopuistikko 31, liiketila, 65100 Vaasa puh. 044 033 4280 info@finfamipohjanmaa.fi FinFami Pohjanmaa ry, FinFami Österbotten rf Pitkänsillankatu 1-3 A, 3 krs. 67100 Kokkola puh. 044 763 4100 minna.pellinen@finfamipohjanmaa.fi Osoitteenmuutokset suoraan omaan paikallisyhdistykseen! Sieltä ne välittyvät myös Labyrintti-lehteen.

Koti, joka tekee huomisesta paremman. – Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien asumispalvelut Tarjoamme tukea tarvitsevalle kodin, jossa häntä autetaan kuntoutumaan ja saamaan ote itsenäisestä elämästä. Ota yhteyttä ja kysy lisää! Helsinki ja Vantaa Antti Uitto, palvelujohtaja ǟϯшʹ͸͸ч͹͵ͷч͵͵ͽ͸ш Itä-Suomi Johanna Ojala, palvelujohtaja ǟϯшʹ͸ʹʹч͸͵ͷчͺ͸Ͷш Etelä-Suomi Esa Auvinen, palvelujohtaja ǟϯшʹ͸ʹчͺͼͶчͶͺ͸ͽш Länsi- ja Pohjois-Suomi Terhi Nikkanen, palvelujohtaja ǟϯшʹ͸ʹч͵Ͷ͸чͺ͵͹͹ш Länsi-Uusimaa, Varsinais-Suomi ja Satakunta Laura Eskelinen, palvelujohtaja ǟϯшʹ͸ʹч͸͹͹чͽͺ͹ʹш Kaakkois-Suomi Kirsi Roininen, palvelujohtaja ǟϯшʹ͸ʹчͼͷ͵чͷ͸͵ͻш Provesta Virpi Kokko, palvelujohtaja ǟϯшʹ͹ʹч͹ͽͶчͶ͹ͽ͸ Provesta Uusimaa Anni Niiranen, palvelujohtaja ǟϯшʹ͸ʹчͺͼͽч͹ͽͶ͵ Tutustu koteihimme sekä toimintaamme: ykköskodit.fi Ykköskodit @ykkoskodit