1 / 2023 KRIGSINVALIDEN SOTAINVALIDI Gubbe tuo iloa ja apua arkeen Me-säätiön tuen ansiosta palvelu on jäsenistölle ilmaista! Sivu 12

2 4–5 Markus Hänninen SOTAINVALIDI 1 / 2023 Ajankohtaista Sotainvalidien lukumäärä laski alle 500:n. Sotiemmeperinne.fi-sivusto kokoaa yhteen sotavuosien historiaa ja perinnettä. Edunvalvonta 6 7 8 Lakimies: Sotainvalidien leskien korvauksista Markus Hänninen Valtiokonttori: Täydennyskoron tulorajat muuttuivat vuoden 2023 alusta. Sivu 9 Lahden Hennalassa voi tutustua sotilaslääketieteen historiaan. Museoon pääsee myös virtuaalisesti. Asuntojen korjausneuvonta 10–11 100 vuotta täyttäneellä Unto Hakulilla on elämässään riittänyt töitä. 13-15 TEEMA: Sotilasvammalaki 75 vuotta Hyvinvointi 16 Elämän sana: Lähimmäisen kunnoittamisesta pitää pitää kiinni. 17 Sota kosketti kaikkia, mutta joidenkin perheiden osa oli poikkeuksellisen kova. 18–33 Sotainvalidipiirien ajankohtaisia kuulumisia ja tulevia tapahtumia. 34–37 Krigsinvaliden 38-39 Haanojan vapaaehtoiset muistelevat 40 Ratkaise ristikko ajankuluksi! Sivut 13–15 Uudessa juttusarjassa seurataan sotainvalidien "perustuslain" kehitystä. Kansikuva: Alina Viitala SOTAINVALIDI Sotainvalidi-lehden aikataulu vuodelle 2023 Lehden aineisto ja yhteydenotot: Julkaisija: Sotainvalidien Veljesliitto Päätoimittaja: Markku Honkasalo Viestintäpäällikkö: Marja Kivilompolo Tiedotustoimikunta : pj Markku Honkasalo, Juha Laikari, Marja-Liisa Taipale, Marko Hakala, Lasse Lehtinen, Christian Wallin, Matti Ylönen ja Marja Kivilompolo Sotainvalidi-lehti, Ratavartijankatu 2 A, 00520 Helsinki, p. 044 524 2243, marja.kivilompolo@sotainvalidit.fi Painopaikka: Sanoma Manu Oy ISSN 0049-1349 (painettu) ISSN 2953-8823 (verkkojulkaisu) Sotainvalidi ilmestyy neljästi vuodessa. 83. vuosikerta. nro Aineisto Ilmestyy 1. 3.2. 1.3. 2. 26.5. 21.6. 3. 1.9. 27.9. 4. 3.11. 29.11. Levikki: 9 581 Lehden tilaukset ja osoitteenmuutokset p. 045 788 42 733 tai marja.kivilompolo@ sotainvalidit.fi

Pääkirjoitus 3 Sotilasvammalaki 75 vuotta Toukokuussa 1948 tuli voimaan sotilasvamajan ja tulevan hyvinvointiyhteiskunnan somalaki, jota sotainvalidit ovat vuosikymmensiaalinen solidaarisuus. Elinkorkoa, jota aiten ajan pitäneet omana ”perustuslakinaan”. empien lakien mukaan oli maksettu sotilasLain merkitys on ollut ratkaisevan tärkeä soarvon perusteella kuuden eri korvausluokan tainvammaisten huollolle Suomessa. Sotilasmukaan, maksettiin nyt kaikille samansuuvammaruisena haitta-asteen mukaan. lakia on Sotilasvammalaki vahvisti sotaLain mukaan elinkorko oli kormuutettu invalidihuollolle tärkeän erityisvaus menetetystä terveydestä, ei v u o s i - huollon, joka mahdollisti suomamenetetystä ansiokyvystä, kuten kymmen- laisen sotavammaisten huollon oli yleisesti työntekijöiden tapaten aikana kehittymisen kansainvälisestikin turmalaeissa. Lähtökohtana oli, aina vas- arvioiden korkealle tasolle. että vaikeastikin vammautunut t a am a an sotainvalidi pyrittiin saamaan sotainvatyöhuollon avulla hänelle sopilidien ja heidän omaistensa kulloisiakin tarvaan ansiotyöhön. peita. Tämä 75-vuotias laki on edelleen ajan Tämä merkitsi myös sotavammakorvatasalla. usten koskemattomuuden periaatetta. Kun Viime sotien aikana sodassa vammautuelinkorko oli korvaus menetetystä terveydesneiden korvauksista päätettiin lukuisten eri tä, ei sen suuruuteen saanut vaikuttaa ansiolakien perusteella. Siksi sotien jälkeen oli tai eläketulot tai päinvastoin elinkorko ei tarve kodifioida tämä lainsäädäntö. Laaja ja saanut vähentää eläketuloja. Tätä periaatetta työläs tehtävä kesti kolme vuotta, mutta lopon Veljesliitto joutunut puolustamaan useaan putulos tyydytti Sotainvalidien Veljesliittoa, kertaan vuosikymmenten aikana. vaikka korjattavaakin edelleen jäi. Sotainvalidien elämäntilanteiden mukaan Sodanjälkeisinä vuosina oli poliittisia taon sotilasvammalakia korjattu ja muutettu voitteita yhdistää siviili- ja sotavamkymmeniä maisten huolto samaan lainsäädän- Lähtökohtana oli, että vaikeas- kertoja vastöön. Siviili-invalidien huolto sai tikin vammautunut sotainvali- t a a m a a n kuitenkin jo vuonna 1946 oman in- di pyrittiin saamaan työhuoledunsaajivalidihuoltolain ja sotilasvammalaki lon avulla hänelle sopivaan en tarpeita. vahvisti sotainvalidihuollolle tärkeän ansiotyöhön. S ot av am erityishuollon, joka mahdollisti suomaisten malaisen sotavammaisten huollon ikääntyessä kehittymisen kansainvälisestikin arvioiden on lainmuutoksilla kyetty turvaamaan heille korkealle tasolle. hyvä vanhuudenhuolto. Tämä on tapahtunut Sotilasvammalaissa näkyi sotien jälkeisen Sotainvalidien Veljesliiton ja Tapaturmatoi- misto/Valtiokonttorin hyvällä yhteistyöllä. Valtiokonttorissa on lain toteuttamisessa aina pyritty ottamaan huomioon, mikä on sotavammaiselle paras vaihtoehto. Viime vuosina Sotainvalidien Veljesliiton edunvalvonnan painopiste on ollut varmistaa, että sotainvalidit sekä heidän puolisonsa ja leskensä saavat kaikki heille kuuluvat korvaukset ja palvelut. Tärkeitä ovat olleet erityisesti kuntien tarjoamat kotiin vietävät palvelut. Nyt uusien hyvinvointialueiden aloitettua toimintansa on valvottava, että nämä palvelut säilyvät entisellä tasolla. Sotainvalidien Veljesliitolla ja Valtiokonttorilla on tänä vuonna todella aihetta juhlistaa 75-vuotiasta sotilasvammalakia. Markku Honkasalo päätoimittaja Sotainvalidien Veljesliiton jäsenyhdistykset sekä liiton sääntöjen 6a ja 6b §:ssä mainitut henkilöt kutsutaan liiton sääntöjen määräämään varsinaiseen liittokokoukseen, jossa käsitellään sääntömääräiset asiat. Liittokokous järjestetään Helsingissä, Messukeskuksessa (os. Rautatieläisenkatu 3, Siipi sisäänkäynti) kesäkuun 8. päivänä 2023 kello 12. Valtakirjojen tarkastus alkaa kello 10. Tervetuloa! SOTAINVALIDIEN VELJESLIITTO - KRISGSINVALIDERNAS BRÖDRAFÖRBUND ry Juha Laikari Seppo Savolainen hallituksen puheenjohtaja pääsihteeri

4 Ajankohtaista Uusi sivusto kokoaa veteraaniperinteen yhteen Sotiemmeperinne.fi on Tammenlehvän Perinneliitto ry:n ylläpitämä sivusto, johon on kerätty kaikkien veteraaniliittojen tiedot vuosien varrelta. Samalla se toimii valtakunnallisen alueellisen perinnetoimintaverkoston portaalina. Sivusto elää kansallisena muistina vuoden 1939–1945 sotien miehistä ja naisista, Tammenlehvän sukupolvestamme, joka kesti Neuvostoliiton ankaran taisteluylivoiman ja kohtuuttomat ehdot, jotka saneltiin Suomelle lopullisen rauhan vakuuksina. Näiden sivujen kautta pääset myös niiden tietojen lähteille, jotka kertovat historiamme tapahtumista ennen talvi- ja jatkosotaa, sekä taustatiedot sotien syttymisestä ja niihin johtaneista syistä. Niin ikään löydät tietoa sodan jälkeisistä vuosista jälleenrakentamisen aikaan asti. Sodan kokeneiden muistoja ja kokemuksia sotavuosista Mikä tärkeintä, portaalin kautta pääset katsomaan ja kuuntelemaan heitä, joita ei enää ole. Olemme arkistoineet edesmenneiden veteraaniemme kertomuksia sodasta, heidän sotapoluistaan ja elämästään, haavoittuneista, sankarivainajista, sotiemme naisista, kotirintaman joukoista, sotaorvoista ja sotalapsista. – Siis Tammenlehvän sukupolvesta. Meidän tulee vaalia vuosien 1939– 1945 sotien muistoa niin, ettei meidän koskaan t ar vitsi enää kohdata sotaa maallamme. Meiwww.sotiemmeperinne.fi dän tulee ylläpitää ja viedä eteenpäin Suomen puolesta taistelleiden muistoa, sillä maamme sotajoiden kautta voi tutkia ja yrittää selvittää historian muistaen ja tuntien emme kosoman sukulaisen sotapolkua ja löytää uutta kaan unohda, kuinka arvokas maamme tietoa sodankäyneiden sukulaisten tai muuitsenäisyys on. ten kiinnostavien ihmisten kohtaloista sodan vuosina. • Ennenjulkaisematon materiaali kiinnostaa Pekka Holopainen Otamme vastaan ennen julkaisematonta Toiminnanjohtaja materiaalia, mikäli sellaista jolta kulta löyTammenlehvän Perinneliitto ry tyy. Sivustoltamme myös löytyvät linkit, Veteraanien perinne elää. Sotiemme opetukset – tulevaisuutemme turvaksi Lärdomar av våra krig – för vår framtida säkerhet Ei enää koskaan yksin Aldrig ensam igen Valtakunnallinen pääjuhla Turussa 27.4.2023 Messu Tuomiokirkossa klo 10 | Pääjuhla Messukeskuksessa klo 14

Ajankohtaista Sotainvalidien lukumäärä laski alle 500:n Vuoden alussa saamme perinteisesti sotainvalidipiireistä jäsentilastot, jotka ovat olennaisia Veljesliiton toiminnan suunnittelemisessa. 31.12.2022 sotainvalidien lukumäärä oli 493. Edellisvuoteen verrattuna poistuma oli 27,9 %:a. Puolisojäsenen statuksella liitossamme oli jäseniä 3 110, joista puolisoita oli 109 ja loput 3 001 oli sotainvalidien leskiä. Sotainvalidien lukumäärällä mitattuna suurimmat sotainvalidipiirit ovat Helsinki (49), Pohjois-Karjala (46) ja Kainuu (39), jossa iso osa sotainvalideista on veteraanisukupolvea nuorempia, sotien johdosta vammautuneita. Sotainvalidien määrällä pienimmät piirit ovat Lahti ja Suur-Savo, joissa molemmissa oli vuoden 2022 lopussa 11 sotainvalidia. Kun jäsenmäärässä huomioidaan myös puolisojäsenet, ovat Pirkka-Häme (317), Var- sinais-Suomi (294) ja Etelä-Pohjanmaa (249) isoimmat sotainvalidipiirit. Pienimmät piirit kokonaisjäsenmäärällä ovat Ruotsi (99), Kainuu (117) ja Lahti (163). Järjestömme toiminnassa ja sen sujuvuudessa merkittävässä roolissa olevia vapaaehtoisia tukijäseniä oli vuoden 2022 lopussa 2 584 henkilöä. Kiitos teille kaikille mukana oleville tärkeästä työstänne. Viimeisten vuosien aikana sotainvalidipiirit ovat muuttaneet toimintaansa ja organisaatiotaan vastaamaan alueellaan olevien jäsenten määrää. Tämä on tarkoittanut mm. mahdollisten sotainvalidiosastojen purkautumista, mikä on jatkunut yhä: vuoden 2022 lopussa osastoja oli vielä 12 sotainvalidipiirissä, yhteensä niitä on vielä 38. • Marja Kivilompolo Uudistusesityksiä valtiolle Puolisokuntoutuksen laajentaminen koskemaan myös lievävammaisten sotainvalidien puolisoita ja leskiä, on Sotainvalidien Veljesliiton keskeinen uudistustavoite valtion vuoden 2024 talousarvioon. Tämä olisi toteutettavissa palauttamalla siihen tarkoitettu määräraha vuoden 2021 tasolle 2,08 miljoonaan euroon. Valtion asettamalle Rintamaveteraaniasiain neuvottelukunnalle on yhdessä veteraaniliittojen kanssa jätetty tätä koskeva esitys. Se sisältää myös rintamalisän korottamisen 200 euroon kuukaudessa ja määrärahan varaamisen veteraanien leskien kuntoukseen. Rintamaveteraaniasiain neuvottelukunnan otettua kantaa esityksiin ne siirtyvät Sosiaali- ja terveysministeriön arvioitaviksi. Uudistusten eteenpäin viemisessä on eduskuntavaalien jälkeen nimitettävä uudella hallituksella ratkaiseva rooli. Viime vaiheessa talousarvion määrärahoista ja uudistuksista päättää eduskunta ensi syksynä. Viesti kansanedustajaehdokkaille Kevään eduskuntavaalien jälkeen muodostettavalle uudelle hallitukselle kirjoitetaan hallitusohjelma. Sen sisältö määrittelee pitkälti, mitä uudistuksia tulevan neljän vuoden aikana toteutetaan ja miten määrärahoja osoitetaan eri palveluihin. Vaalia edeltävä aika nyt keväällä on otollinen hetki kertoa kansanedustajaehdokkaille sotilasvammalakia ja puolisokuntoutusta sekä rintamalisää koskevista uudistustarpeista. Veljesliiton ja veteraaniliittojen yh- teisenä tavoitteena on saada hallitusohjelmaan kirjaus sotainvalidien ja veteraanien tarvitsemien palvelujen ja tukien turvaamisesta sekä niiden edellyttämistä uudistuksista. Valtiovarainvaliokunnan mielestä sotilasvammalakia on muutettava Eduskunnan valtiovarainvaliokunta kirjasi joulukuussa tekemäänsä mietintöön pitävänsä tärkeänä, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin sotilasvammalain muuttamiseksi niin, että vuosien 1939–1945 sotien johdosta vahingoittuneelle tai sairastuneelle, laitoshoitoon oikeutetulle sotainvalidille korvattaisiin myös vuokran osuus palveluasumisessa. Perusteluna esitykselle on sotainvalideille laitoshoitoa tarjoavan palveluverkoston harventuminen etenkin maan itäpuolella, minkä vuoksi laitoshuoltopaikka voi sijaita kohtuuttoman kaukana sotainvalidin kotipaikkakunnalta. Muutos ei lisäisi valtion kustannuksia, koska sotainvalidilla on lakisääteinen oikeus laitoshoitoon, mutta se antaisi sotainvalidille mahdollisuuden asua lähellä omaisiaan. Vaalikauden lähestyessä loppuaan on eduskunnan sosiaalivaliokunta ilmoittanut asioiden käsittelyn ruuhkautuneen niin, että se ei voi ottaa uusia esityksiä vastaan. Näin ollen sotilasvammalain muutos jää odottamaan vaalien jälkeen muodostettavan uuden hallituksen ja uusien kansanedustajien päätöksiä • Seppo Savolainen pääsihteeri Kutsu Sotainvalidien Perinnejärjestön vuosikokoukseen Sotainvalidien Perinnejärjestö ry:n vuosikokous on 17.4.2023 klo 12.00 Helsingin Messukeskuksessa, os. Rautatieläisenkatu 3, Helsinki. Lounas klo 11.00 alkaen. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat ja valitaan järjestön edustajat Veljesliiton liittokokoukseen ja liittovaltuustoon. Vuosikokoukseen voivat perinneyhdistykset lähettää edustajan kutakin alkavaa viittäkymmentä (50) jäsentä kohti. Kokouksissa kullakin perinneyhdistyksen edustajalla ja perustajajäsenellä on yksi (1) ääni. Ilmoittautumiset 6.4.2023 mennessä Jari-Matti Autereelle, p. 040 568 4500 tai sähköpostitse osoitteeseen jari-matti.autere@sotainvalidit.fi. Tervetuloa! Hallitus 5

6 Edunvalvonta Sotainvalidien leskien korvaukset Pixabay Jos lesken käteen jäävät tulot edellä kerrottujen vähennysten jälkeen ovat alle 987 euroa, on kertakaikkinen korvaus mahdollinen. Tarveharkinnassa otetaan tulojen lisäksi huomioon myös omaisuus. Jos lesken omat ja hänen osuutensa kuolinpesän talletuksista ovat yli 25 000 euroa, ei Valtiokonttori yleensä myönnä kertakaikkista korvausta. Kertakaikkinen korvaus vastaa vuoden täyttä huoltoeläkettä, ja sen suuruus vuonna 2023 on 9 452,61 euroa. Hakeminen Valtiokonttori maksaa leskelle huoltoeläkettä, jos edesmenneen sotainvalidin invalidiprosentti sotavammasta on ollut vähintään 30. Jos 10–25 %:n sotainvalidin kuolema on johtunut nimenomaan sotavammasta, voi myös hänen leskensä saada jatkuvan huoltoeläkkeen. Pienituloinen ja vähävarainen 10–25 %:n sotainvalidin leski voi muussa tapauksessa hakea Valtiokonttorilta kertakaikkista korvausta. Huoltoeläkkeen edellytyksenä on, että avioliitto on solmittu vähintään kolme (3) vuotta ennen sotainvalidin kuolemaa. Valtiokonttori maksaa huoltoeläkkeen ilman hakemusta, sillä se saa Väestörekisteristä tiedon sotainvalidin kuolemasta. Huoltoeläkkeen suuruus on porrastettu sotainvalidin haitta-asteen mukaan. Täysi 787,72 euron huoltoeläke kuukaudessa maksetaan 80–100 %:n sotainvalidien leskille ja myös silloin, kun sotavamma on ollut kuoleman syynä. Haitta-asteeltaan 60–75 %:n sotainvalidin jälkeen huoltoeläke on ¾ osaa, 50–55 %:n sotainvalidin jälkeen puolet ja 30–45 %:n sotainvalidin jälkeen 1/3 osaa täydestä huoltoeläkkeestä. Lisähuoltoeläke Huoltoeläkettä saava leski voi hakea Valtiokonttorilta lisähuoltoeläkettä toimeentulon vaikeutumisen perusteella. Tämä arvioidaan tulojen ja toisaalta asumiseen, sairauksiin ja kodinhoitoon liittyvien kulujen perusteella. Jos lesken nettotulot edellä kerrotuista kuluista johtuvien vähennysten jälkeen ovat korkeintaan 1056 euroa kuukaudessa, on lisähuoltoeläke mahdollinen. Tuloksi lasketaan myös lesken saama varsinainen huoltoeläke. Sen sijaan Kelan leskelle maksamaa ylimääräistä rintamalisää ja eläkettä saavan hoitotukea ei lueta tuloksi. Toimeentulon vaikeutumista arvioitaessa Valtiokonttori ottaa huomioon myös lesken omaisuuden ja osuuden kuolinpesän omaisuudesta. Jo maksussa olevaan lisähuoltoeläkkeeseen voi hakea oikaisua, jos lesken toimeentulossa tai olosuhteissa on tapahtunut huomattava muutos. Samalla perusteella lisähuoltoeläkettä voi hakea uudelleen, vaikka sitä koskeva hakemus olisi aiemmin hylätty. Kertakaikkinen korvaus Lievävammaisen 10–25 %:n sotainvalidin leski voi hakea Valtiokonttorilta kertakaikkista korvausta vuoden sisällä sotainvalidin kuolemasta. Kertakaikkinen korvaus on harkinnanvarainen ja siinä huomioidaan hakijan nettotulot ja vähennyksinä sairauskuluja sekä asumisen ja kodinhoitoavun menoja. Lisähuoltoeläkettä ja kertakaikkista korvausta haetaan Valtiokonttorilta. Hakemuksen mukaan on liitettävä luotettava selvitys tuloista sekä vähennyksiin oikeuttavista menoista. Omaisuudesta on esitettävä pankin antama selvitys talletuksista ja muusta sijoitusomaisuudesta mukaan lukien säästöhenkivakuutukset. Myös jäljennös sotainvalidin jälkeen laaditusta perukirjasta on tarpeen liittää hakemukseen. Sitä ei kuitenkaan tarvita lisähuoltoeläkettä haettaessa, jos sotainvalidin kuolemasta on kulunut yli viisi vuotta. Sotainvalidin leski voi hakea huoltoeläkettä myös uudelleen, jos sen maksaminen on lopetettu uuden avioliiton seurauksena. Tällöin edellytyksenä on, että jälkimmäisen avioliiton purkautumisesta on kulunut vähintään kolme vuotta ja että toimeentulo on samalla tavoin vaikeutunut kuin edellä on selostettu kertakaikkisen korvauksen kohdalta. Huoltoeläkkeiden vaikutus muihin eläkkeisiin Valtiokonttorin maksama huoltoeläke otetaan huomioon kansaneläkkeessä, takuueläkkeessä ja eläkkeensaajan asumistuessa. Lisähuoltoeläke puolestaan vaikuttaa vähentävästi takuueläkkeeseen ja eläkkeensaajan asumistukeen. • Seppo Savolainen Pixabay

Edunvalvonta 7 Täydennyskoron tulorajoihin muutos vuoden 2023 alusta Sotilasvammalain mukainen täydennyskorko henkeä. Muutosta ei tarvitse erikseen hakea, voidaan myöntää pienituloisille sotainvalivaan Valtiokonttori tekee uuden päätöksen deille. Edellytyksenä niistä, joissa korvauson 20 %:n haitta-aste. Muutosta ei tarvitse erikseen summa muuttuu. Sosiaali- ja terveys- hakea, vaan Valtiokonttori tekee Täydennyskoron ministeriö vahvisti uuden päätöksen niistä, joissa myöntämiseen vaikutasetuksella täysimää- korvaussumma muuttuu. tavat omat ja puolison räisen täydennyskotulot. Muita sotilasron uuden tulorajan vammalain mukaisia 1.1.2023 alkaen. korvauksia ei huomioida eikä myöskään Valtiokonttori käy läpi kaikki täydenKELAn hoito- tai asumistukea eikä rintanyskoron saajat ja tutkii, aiheuttaako tämä malisää. 20–25 %:n invalidilla tulot eivät saa muutosta heidän täydennyskorkoonsa. Tällä vuodessa ylittää 12920 euroa ja vastaavasti hetkellä täydennyskoron saajia on noin 100 30–100 %:lla 16 489 euroa. Täydennyskoron maksaminen päättyy sotainvalidin siirtyessä pysyvään laitoshoitoon. Myös määräaikainen, yli 11 viikkoa kestävä laitoshoito pienentää täydennyskoron määrää. • Tiina Kyttälä palvelupäällikkö Sotilasvammalain mukaisen täydennyskoron tulorajat 1.1.2023 alkaen. / Inkomstgränserna för militärskadelagsenlig tilläggsränta fr.o.m. 1.1.2023. Elinkorot / Livräntan 20–25 % Elinkorot / Livräntan 30–100 % Täydennyskorko / vuosi Vuositulo / Årsinkomst Tilläggsräntan / år 6 398,62 6 675 5 932,05 7 457 5 465,48 8 237 4 998,92 9 018 Täydennyskorko / vuosi Vuositulo / Årsinkomst Tilläggsräntan / år 4 265,74 6 675 3 665,87 7 680 3 066,00 8 685 2 532,79 9 577 2 132,87 10 244 1 732,96 10 914 4 532,35 9 798 4 132,44 10 469 1 333,05 11 583 3 732,53 11 136 933,13 12 252 3 332,61 11 805 533,22 12 920 2 932,70 12 474 2 532,79 13 143 2 132,87 13 811 1 732,96 14 482 1 333,05 15 151 933,13 15 818 533,22 16 489 Pixabay

8 Edunvalvonta Asuntojen korjaustarpeet ja korjausneuvonta Pixabay Avustuksia asuntojen korjauksiin voidaan hakea tänäkin vuonna. Sotainvalidit voivat saada Valtiokonttorista vamman ja sairauden edellyttämiä asunnon muutostyökorvauksia, kuten esimerkiksi wc- ja pesutilojen rakentamista varten vesi- ja viemäritöineen. Asunnon muutostöihin voi hakea korjausavustuksia myös Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA:lta. Tarkemmista ehdoista niin Valtiokonttorilta kuin ARAlta haettavista tuista kannattaa soittaa Vanhustyön keskusliiton korjausneuvojille. Korjausneuvojat avustavat hakemusten tekemisessä. Korjausneuvontaa saa toki kysyä, vaikka ei hakisikaan korjausavustuksia. Ohessa kaikkien korjausneuvojien yhteystiedot palvelualueineen. Korjausneuvonta-asioissa auttaa myös korjausneuvonnan päällikkö Jukka Laakso, puh. 040 5023 807. • Vanhustyön keskusliiton korjausneuvonta • Vanhustyön keskusliiton korjausneuvonta on asuntojen korjaus- ja muutostarpeiden arviointia ja korjausten edistämistä sekä avustusten hakemisessa auttamista yli 65-vuotiaille. • Yleisimpiä ikääntyneiden asuntoihin tarvittavia korjauksia ovat pesutilojen muutokset sekä erilaiset esteettömyyttä parantavat muutostyöt. Rakenteiden ja järjestelmien huonokuntoisuus aiheuttavat myös yleistä peruskorjaustarvetta. • Korjausneuvontaa kannattaa hyödyntää myös kotimyynnin remonttitarjouksien asiallisuuden varmistamisessa. • Korjausneuvojien palvelut asiakkaille ovat maksuttomia. • Korjausneuvonnan palvelunumero 09 350 860 13 palvelee arkisin klo 9–15 (yhdistyy jollekin korjausneuvojalle). Korjausneuvojat alueittain Etelä- ja Keski-Pohjanmaa, Pohjanmaa Timo Haakana p. 0400 260 962 Häme Kari Tahvanainen p. 0500 494 766 Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu Jari Mustonen p. 040 516 6738 Pohjois-Karjala, Kuhmo, Sotkamo Raimo Saarelainen p. 050 540 7035 Satakunta Tiina Toivonen p. 0400 852 727 Etelä-Savo Ismo Kortman p. 0500 651 737 Keski-Suomi Jukka Lampi p. 0400 162 494 Länsi-Uusimaa, Vantaa Nina Leino p. 050 449 3395 Itä- ja Keski-Uusimaa, Helsinki Timo Kuosma p. 050 913 1452 Etelä-Karjala ja Kymenlaakso Pekka Hulkkonen p. 050 593 1277 Lappi Ari Viippola Pirkanmaa Esa Kirvesniemi p. 0400 649 199 Pohjois-Savo, Kajaani Timo Pakkanen p. 0400 371 586 Varsinais-Suomi Jani Malminen p. 0500 908 660 Korjausneuvonnan päällikkö Jukka Laakso p. 040 5023 807 Malmin kauppatie 26 00700 Helsinki p. 050 590 3637 Kainuu Markku Romppanen p. 050 470 7389 www.vtkl.fi

Historia 9 Hennalan Sotilaslääketieteenmuseo Suomen 1939–1945 sotien aikaisella lääkintähuollolla sekä Puolustusvoimien rauhanajan sotilasterveydenhuollolla on oma museo, johon voi tutustua paikan päällä tai virtuaalisesti. Sotilaslääketieteen museo sijaitsee entisellä varuskunta-alueella Lahden Hennalassa. Museo toimii yhdessä alueen punatiilirakennuksista, joka valmistui vuonna 1913 Venäjän armeijan esikuntarakennukseksi. Suomen itsenäistyttyä oli rakennuksessa kantahenkilökunnan asuntoja. Rakennus toimi asumiskäytössä 1970-luvun puoliväliin saakka, jonka jälkeen se oli useita vuosia tyhjillään. Ajatus museotoiminnasta lähti Suomen sodissa lääkintähenkilöstönä toimineilta henkilöiltä, jotka halusivat 1970-luvun lopussa perustaa rakennukseen museon, jossa kerrottaisiin sotavuosien 1939–1945 kenttälääkintäjärjestelmästä ja haavoittuneiden evakuoinneista sotasairaaloihin. Museo toteutuu Idean isänä pidetään lääkintäeversti Ensio Taipaletta, joka oli tutustunut vastaaviin museoihin jo ulkomailla. Hanke toteutui ja museon avajaisia juhlittiin kesällä 1983. Tuolloin museon toimintaan tuli mukaan myös sen nykyinen museomestari Seppo Toivonen, joka siihen aikaan työskenteli Hennalassa lääkintäkoulussa lääkintäreserviupseerikurssin johtajana. Koulu ja museo tekivät yhteistyötä. - Olin usein museon kanssa tekemisissä. Kävin opaskurssin vuonna 2000 ja sen jälkeen, kun Lahden kaupunginmuseo vuonna 2004 otti museon itselleen, sain opastaa virka-ajan ulkopuolella iltaisin ja viikonloppuisin, Toivonen kertoo. Lahden kaupunki luopui Sotilaslääketieteen museosta vuoden 2010 lopussa, mikä tiesi muutoksia toimintaan. - Vuonna 2011 minulle luovutettiin museon avaimet ja pyydettiin pitämään siitä huolta. Sen jälkeen museolla on ollut vain talkoolaisia, Toivonen kertoo. Kenttälääkintä materiaalit oli sijoitettu vihreisiin puulaatikoin. Laatikot olivat numeroituja ja merkitty Punaisen Ristin tunnuksella. Lääkintähenkilöstö oppi nopeasti tunnistamaan laatikoiden sisällön. Toimintaa vapaaehtoisvoimin Museota on pyörittänyt useat vapaaehtoiset eri tahoilta. Kesäisin museo on auki seitsemän talkoolaisen ansiosta. Toiminnasta vastaa Sotilasmuseosäätiö, jolla ei kuitenkaan ole mahdollisuutta palkata henkilökuntaa. Tämä varmasti heikentää työntekijöiden saamista, mutta rakkaus lajiin toimii isona motivaattorina täälläkin. - Ammattisotilaana ja rauhanturvaajana haluan välittää veteraanien sanomaa jälkipolville sekä maksaa kunniavelkaa sodissa kaatuneille ja haavoittuneille, Seppo Toivonen toteaa. Museon tulevaisuus on selvillä vuoden 2025 loppuun asti Pääesikunnan kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti, mutta sen jälkeen suunnitelmat ovat vielä työn alla. - Vaihtoehtoja tämän jälkeen on jatko Hennalassa tai näyttelyesineiden siirto joko Helsinkiin tai Hämeenlinnaan, Toivonen sanoo. Virtuaalimuseolla kasvua Epävarma tulevaisuus sai kuitenkin museon hyödyntämään teknologiaa ja näyttelyt tallennettiin Toivosen asiantuntevalla opastuksella museon nettisivuilta löytyvään virtuaalimuseoon, jota pääsee katselemaan ilmaiseksi. Virtuaalimuseo yllätti tekijät Seppo Toivosen Museo on aina avoinna tilauksesta mutta normaalisti kesä-, heinä- ja elokuussa lauantaisin ja sunnuntaisin klo 12–16. Kuva: Sotilaslääketieteen museo Museomestari Seppo Toivonen kertoo sotilaslääketieteen historiasta paitsi paikan päällä, niin myös netissä. sekä kuvauksesta ja editoinnista vastanneen Kulttuurikuvan Markus Hännisen iloisesti. Se ei nimittäin pienentänyt museon kävijämääriä vain päinvastoin kasvatti niitä. Viime vuonna museossa oli 1800 kävijää. Museon aihepiiri kiinnostaa ihmisiä ja on itseasiassa paljon laveampi kuin mitä museon nimi antaa ymmärtää. – Jotkut puhuvat jopa ”sairaalamuseosta”. Hennalan Sotilaslääketieteenmuseossa on perusnäyttely, ja vuosien saatossa sinne on perustettu muitakin näyttelyitä. Hennalassa on ollut myös sotainvalidien elämästä ja liiton toiminnasta kertonut näyttely. - Erikoisuutena meillä on Hennalan varuskunnan osasto sekä vuoden 1918 tapahtumat Lahdessa ja Hennalan punavankileirillä. Uusia näyttelyitä on vaikeaa tehdä tilanpuutteen takia, ja nykyiset halutaan pitää vain pienin uudistuksin. • Tutustu museoon osoitteessa www.sotilaslaaketieteenmuseo.fi Tarja Lappalainen, Marja Kivilompolo Kuvat: Markus Hänninen Ruotsissa oli kehitetty ns. sifonimenetelmä, jossa veri kerättiin virvoitusjuomapulloon, jossa oli sitraattia estämässä veren hyytymistä.

10 Henkilö Unto Hakulin sotavuodet ja rauhan vuosikymmenet On lokakuu 2022. Unto Hakuli, 99, on palannut kotiinsa Lemin Hakulilaan hierojalta kirkonkylästä. Matka taittui omalla autolla; ajokortin voimassaoloa pidennettiin juuri vuodella. Kun on auto ja kortti, ei ole pakko asua palvelujen äärellä. Unto Hakuli on asunut samassa kylässä syntymästään 21. joulukuuta 1922 lähtien. - Kylässä oli silloin kolme maalaistaloa, ja meillä oli pieni mökki vain, ne oli kaikki Hakuleita sukunimeltään. Siitä ei ole saatu selvää, mistä Hakulit on tulleet. Mutta minun isäni oli luultavasti Taipalsaarelta kotoisin; ei ole selvinnyt, onko siellä meidän sukulaisia, hän kertoo. - Silloinhan oli paljon lapsia joka talossa. Minulla oli kuusi siskoa, minä olin seitsemäs, ainut poika. Myö leikittiin aina keskenämme, ei tarvittu lastentarhoja. Hakulinjoella, joka on tässä lähellä, käytiin uimassa aina kesällä porukalla. Siinä oli sellainen matala kohta, missä myö opeteltiin kädet pohjassa uimaan ja sitten siellä ylempänä muutaman kymmenen metrin päässä oli syvempi, missä toisessa päässä ei tavanneet jalat pohjaan. Miust tuntuu, että meistä olisi tullut aika paljon uimamaistereita tästä kylästä. Joen syvennyksistä ongittiin haukia, keväällä katiskoista saatiin ahvenia. - Keväällä oli vesi korkealla, ja siinä ui- tettiin tukkeja ainakin kahtena vuotena. Isä oli Enso Gutzeitilla töissä. Miekin olin yksi vuosi uittamassa. Kerran jäi puoshaka tukkiin kiinni ja se meinasi viedä mennessään, mutta pääsinhän minä sieltä pois. Opintieltä ammattia kohti Koulua Unto Hakuli kävi Juvolassa viiden kilometrin päässä. - Talvella mentiin hiihtäen, muulloin käveltiin. Isällä ei ollut varaa ostaa lapsille polkupyöriä, mutta kerran isä sairasti, niin minä menin isän pyörällä. Muukan talon kohdalla miun pyörän toinen poljin tarttui aidan tukiseipääseen ja katkesi. Mie kaaduin tien puolelle, niin katkesi se toinenkin. Pelotti vähän tulla kotiin, mutta ei isä selkään antanut. Koulua kesti neljä vuotta. Viimeisellä luokalla Unto Hakuli sai käsitöistä kympin, mikä ennusti hänen tulevaa elämänuraansa. - En ajatellut puusepän ammattia, mutta sitten tuli Lemille Vainikkalaan Viipurin läänin miesten kotiteollisuuskoulu ja opettaja Kyrönseppä sekä Lemin lukkari Pyrhönen kehottivat minua menemään sinne. Sen mie sitten kävin ja huomasin, että voisi tästä ammatti syntyäkin. Hän pääsi välirauhan aikana Lappeenrannan puuseppien tehtaalle töihin, mutta sitten kutsui jatkosota ja edessä oli noin 2,5 vuotta rintamalla. Sotainvalidi Unto Hakulin rinnassa on näyttävä rivi ansioristejä. Sotamuistot ovat tallessa Unto Hakuli on jatkosodan sotaveteraani, yksi harvoista vielä jäljellä olevista Lemillä. Hän on myös sotainvalidi: hän haavoittui Lyykylässä 28. kesäkuuta 1944. Sirpaleet polvessa vaivasivat 60 vuotta, ne poistettiin vasta vuonna 2004 tekonivelleikkauksessa. Rintamamuistot ovat joulukuussa 100 vuotta täyttäneellä veteraanilla yhä hyvin mielessä. Varmemmaksi vakuudeksi hänen tyttärensä kirjasivat sotamuistot ylös muutama vuosi takaperin. Vihkonen kertaa hänen sotapolkunsa kutsunnoista 9. syyskuuta 1941 kotiuttamiseen 14. marraskuuta 1944: Unto Hakuli joutui taisteluihin kahdeksassa paikassa: Maaselässä, Perkjärvellä, Leipäsuolla, Vääräkoskella, Pilppulassa, Näätälässä, Karissaaressa ja Pyörösaaressa. Haavoittuminen Lyykylässä sen sijaan tapahtui perääntymisvaiheessa Hakulin ollessa vartiovuorossa. Haavoittuminen - Maasto oli kallioista, harvaa metsämaata, jonne oli puusta rakennettu pieni sirpalesuoja. Venäläiset kai näkivät tämän vartiopaikan, koska avasivat kranaattitulen. Ehdin mennä sirpalesuojaan pitkäkseni, kun yksi ammus tuli noin parin metrin päähän suojan aukosta. Silloin sattui vasempaan polveeni niin kuin joku olisi halolla lyönyt, Hakuli kertoo vihkosessa. Vamma näytti ensin vaarattomalta, mutta seuraavana aamuna polvi oli turvonnut ja kipuili. Hevoskyydillä ja sitten seipään kanssa joukkosidontapaikalle tullutta Hakulia piti lääkäri ”taas yhtenä pinnarina”, mutta polven tutkittuaan lääkäri lähetti Hakulin sairasautolla Tiurun sairaalaan. Sieltä matka jatkui proomun kyydissä pitkin Saimaata – yöaikaan – Mikkelin lääninsairaalaan, joka oli muutettu sotasairaalaksi. Tuon matkan Unto Hakuli muistaa hyvin: - Meidät lievemmin haavoittuneet oli sijoitettu proomun kannelle, ja vaikeasti haavoittuneet olivat sisällä ruumassa. Kaameaa oli kuunnella niitä valituksia, jotka kuuluivat ruumasta kannelle. Eikä ihme, että kuului: joiltakin oli jalka mennyt, joiltakin molemmat kädet. Mikkelin sotasairaalassa hän oli pari viikkoa, minkä jälkeen viikon kotona Lemillä. Sitten seurasi paluu rintamalle entiseen yksikköön, JR5:n 4. konekiväärikomppaniaan. Tiukkoja paikkoja oli muitakin: kerran komppania määrättiin maantien molemmin puolin asemiin viivyttämään vihollisen etenemistä. Venäläiset tulivat nopeasti, ja syntyi lähitaistelu. Hakulin aseena ollut

11 konepistooli lakkasi toimimasta, hän katsoi ympärilleen ja näki, että omat miehet olivat jo lähteneet asemista. - Olin yksin, enkä tiedä oliko annettu käsky perääntyä. Jos oli, en sitä kuullut. Venäläisillä oli kai tarkoitus ottaa minut vangiksi, mutta pääsin livahtamaan karkuun. Konepistoolin epäkuntoon meno pelasti henkeni. Ääni kehotti lähtemään Toisen kerran, sodan loppuvaiheessa kesällä 1944 Hakuli ryhmineen määrättiin kaivamaan kuoppia eturintamaan. Kuopista oli tarkoitus heittää kasapanoksia tai polttopulloja venäläisten hyökkäysvaunujen alle tai kylkeen. Venäläiset huomasivat ryhmän ja alkoivat pommittaa miehiä kranaatinheittimillä. - Sieltä ammuttiin ensin yksi kranaatti ja sitten tuli useampia yhtä aikaa. Kun se ensimmäinen yksittäinen kranaatti osui oman monttuni lähelle, kuulin äänen sanovan ”nyt lähde”. Lähdin heti, noin kymmenen metrin päässä olevan kiven taakse. Sitten tuli se useamman ammuksen erä heti perään. Kun ammunta oli loppunut, nousimme katselemaan paikkoja. Olimme kaikki säilyneet ehjinä, mutta minun monttuuni oli tullut täysosuma. Ajattelin, että olisipa ollut helppo kuolema. Se ääni – nyt lähde – ei ollut kavereiden, vaan tuli jostain ylhäältä, Unto Hakuli kertoo sotamuistelmissaan. Sotiminen sinänsä ei tuntunut vaikealta sen jälkeen, kun ensimmäinen vartiovuoro oli takana. Se oli häntä jännittänyt. Unto Hakuli ei pidä itseään sankarina, vaan tavallisena sotamiehenä, joka täytti esimiehen antamat tehtävät. Vuodet rintamalla ja invaliditeetti ovat pieni hinta siitä, että isänmaan itsenäisyys säilyi. - Rauhan ehdot vetivät kyllä mielet matalaksi, kun Venäjä vei maata, jota ei ollut valloittanut. Siviiliin palaamisen jälkeen sota jatkui vielä unissa: - Sota tuli vielä kymmenisen vuotta uniini jatkuvasti: unissa taistelut käytiin ihan tuossa lähimaastossa. Joskus heräsin hikisenä, ja aina hyvin onnellisena siitä, että sota oli ohi. Sitten kun unet loppuivat, ne loppuivat kuin seinään, hän kertoo. Paluu siviilielämään Kun sota päättyi, Unto Hakuli sai kirjeen Lappeenrannan puusepiltä, että hän pääsee taas töihin. - Jo ensimmäinen tili välirauhan aikaan tuntui hyvälle, kun pystyi itse tienaamaan rahaa. Siitä se lähti sitten jatkumaan. Puuseppätehtaalla oli Onni Oikkonen -niminen kaveri, jonka kanssa Unto Hakuli alkoi puhua oman firman perustamisesta. He ostivatkin Raastuvankadulta pienen puusepänliikkeen. - Siihen oli kuitenkin vaikeaa tuoda pihalle puutavaraa, kun viereen rakennettiin uusi talo. Yhdessä päätimme, että kumpikin perustaa oman liikkeen. Se oli vuosi 1960, kun muutin liikkeen Hakuliin. Sain mukaani joitain käytettyjä koneita ja lisäksi ostin uusia. Töitä riitti niin paljon kuin kerkesi tehdä. Ikkunoita ja ovia tilattiin Lemille, Lappeenrantaan ja muihin lähipitäjiin. Töitä riitti vuosikymmeniksi. Milloin ne loppuivat, sitä ei Unto Hakuli osaa tarkemmin sanoa. - Pikkuhiljalleen ne loppui, oisko jo 25 vuotta, kun ne loppuivat, hän miettii. Puusepän töissä Unto Hakulille sattui haaveri: toisesta peukalosta lähti pää jyrsinkoneessa. Olisi voinut lähteä paljon enemmänkin, jos keskussairaalan nuoren lääkärin ohjeilla olisi peukaloa hoidettu. Hakuli hakeutui Risto Aallon vastaanotolle ja sai penisilliinit ja haava parani. - Aluksi peukalon pää oli arka, mutta aikaa myöten se parani eikä Työt ja koti pitivät Unto Hakulin kiireisenä. suuremmin haitannut työn tekoa. osallistunut veteraaniretkille, jotka ovat Kiireistä arkea suuntautuneet talvi- ja jatkosodan taistelupaikoille Karjalankannakselle. Hakulilla riitti muutakin työtä. Kotona - Yhtenä vuotena retkellä käytiin varta oli pari lehmää ja sen jälkeen lihakarjaa. vasten Perkjärvellä, jossa taistelin venäläiPelloilla kasvatettiin eläimiä varten heisiä vastaan junaradan molemmin puolin. nää ja rehuviljaa sekä viljeltiin perunaa Maiseman kyllä tunnistin. Muidenkin leomiksi tarpeiksi. Sen lisäksi oli hoidettamiläisten taistelupaikkoja on löytynyt Kanvana neljä vuokrattavaa kesämökkiä Kunakselta. hasensaaressa. - Jos vapaa-aikaa jäi, raivasin metsää ja Itänaapurin sotatoimet suututtein polttopuita sekä kalastin talvella ja ketavat väällä. Näin jälkeenpäin mietin, miten ihUnto Hakuli on siirtänyt kokemuksiaan ja meessä ehdin nämä kaikki hoitamaan puusenäkemyksiään myös nuorelle polvelle pupän töiden ohella. No, olihan Sanna-vaimoni huessaan kutsunnoissa: apuna muun muassa eläinten hoitamisessa ja - Suomen puolustus on hyvässä kunnoskesämökkien siivoamisessa, vaikka hänelläsa. Voimme turvallisin mielin luottaa siihen. kin oli oma ansiotyö. Me jäljellä olevat veteraanit saimme ilolla Oma auto oli hänelle nuoruudessa iso todeta, miten Suomen kansa miltei yksihaave, jonka hän ei uskonut toteutuvan. Se mielisesti halusi liittyä Natoon, joka antaa toteutui kuitenkin. Ensimmäinen auto oli meille lisää turvaa… Te nuoret olette myös kuplavolkkari 1950-luvulla. valinneet Suomen armeijan. Ette osaa arva- Muistan, kun ajoin autoa ensimmäistä takaan, miten kiitollisia me veteraanit olemkertaa kotiin, niin toivoin, että Lemin tiellä ei me valinnastanne. tulisi muita autoja vastaan. Autohan oli palUnto Hakulin omat sotakokemukset ovat jon leveämpi kuin moottoripyörä, jolla olin tulleet Venäjän hyökkäyssodan myötä ajansiihen asti ajellut. Onneksi toiveeni toteutui kohtaisiksi. Sodan syyt ja seuraukset ihmeja uusi auto tuli ehjänä kotiin. tyttävät veteraania: Autosta ja autoilusta Hakuli pitää kiinni - Ei olisi uskonut, että joku voi tapattaa edelleen. Marraskuussa kulkeminen väheomia ja vieraita ja kiduttaa, viedä ukrainalaini, sillä silloin Unto Hakuli muutti tyttäsia kauas Venäjälle, särkeä taloja. Miten joku rensä kanssa kirkonkylän kerrostaloasunvoi olla niin paha kuin Putin? • toon talvikaudeksi. Asunnon hän hankki aikoinaan yhdessä vaimonsa kanssa. Aktiivisena veteraanityössä Veteraani- ja invaliditoiminnassa Unto Hakuli on ollut aktiivisesti mukana ajamassa veteraanien ja invalidien etuja. Hän on myös Teksti ja kuvat: Kaija Lankia Juttu on julkaistu alunperin verkkolehti leminkirjava.fi -sivustolla.

12 Gubbe piristää ja tuo iloa arkeen Kun Turussa asuva Irma Launiainen luki mahdollisuudesta saada monipuolista seuraa ja apua arkeensa nuoresta ihmisestä, hän tarttui rohkeasti tilaisuuteen Alina Viitala Alina Viitala eikä ole katunut. Irma Launiainen ja Gubbe-avustaja Ida Lammervo tapaavat parin viikon välein ja käyttävät aikansa kotiaskareiden hoitamiseen ja seurustelemiseen – naurun siivittämänä, tietenkin. Sotainvalidin leski Irma Launiainen sai kuulla Gubbe-toiminnasta Varsinais-Suomen piirin jäsenkirjeestä ja hän kiinnostui asiasta. Irma ilmoitti olevansa kiinnostunut toiminnasta ja parin viikon kuluttua hänen kotiinsa tuli 18-vuotias Ida Lammervo, Gubbe-avustaja. - Ensimmäinen tapaaminen vähän jännitti, mutta kaikki meni hyvin. Paikalla oli myös Irman tytär ja juttelimme muun muassa siitä, mitä kaikkea voimme tapaamisillamme tehdä, sillä Gubbe oli heille vielä melko vierasta toimintaa, Ida kertoo. Tapaamisilla riittää iloa Kun katsoo pian vuoden yhtä pitäneen parivaljakon rentoa olemista, on jännittäminen jo kaukainen asia. Ida ja Irma kertovat toiminnasta etäyhteyden päästä Irman kotisohvalta Turusta. - Meillä on niin ihanaa yhdessä, ei vois paremmin olla! huudahtaa iloinen, pian 90 vuotta täyttävä Irma. Ida vierailee Irman luona parin viikon välein, kaksi tuntia kerrallaan. Aikataulut he sopivat aina tilanteen mukaan, mutta perjantait eivät käy, sillä silloin Irma on kiireinen kerhotoimintojen kanssa. Toiminta riippuu asiakkaasta Parissa tunnissa he ehtivät touhuta ja seurustella monipuolisesti. Tapaamisillaan he ulkoilevat, lukevat lehtiä ja syövät lakritsia. Ida hoitaa Irman kynnet, auttaa lakanoiden vaihtamisessa, vaatehyllyn järjestämisessä ja muissa pienissä, arkisissa puuhissa. - Irman läheiset hoitavat kaikki käytännön asiat ja siivouksen, joten me saamme pitää hauskaa, Ida toteaa. Vaikka Ida vierailee Irman luona Gubbe-työnsä puolesta, on heidän välilleen syn- tynyt hieno ystävyyssuhde, joka on antoisa molemmin puolin. - Minä opin paljon, kun Irma on minua vanhempaa sukupolvea. Jos meille tulee visailussa vastaan vanhoja, minulle vieraita sanoja, osaa Irma yleensä heti kertoa, mistä on kyse, esimerkiksi ruokasanaston kohdalla. Ja siitä keskustelu lähtee sitten polveilemaan, Ida nauraa. Iän tuoma kokemus lämmittää Ikäero ei tunnu heitä haittaavan vaan keskustelunaiheita riittää, sillä Irma seuraa aikaansa ja jälkeläiset jo neljännessä polvessa pitävät hänet perillä myös uusimmista aiheista. - Usein me vertailemme eri asioita, että millaisia ne olivat hänen nuoruudessaan ja millaisia ne ovat nyt minun aikanani. Yleensä Irma toteaa, että molemmissa on hyvät ja huonot puolensa. Ida kehuu Irman asennetta ja suhtautumista elämään. - Nuorena tulee murehdittua kaikenlaista, mutta Irma aina muistuttaa, että turha murehtia. Irma kannustaa kaikkia kiinnostuneita kokeilemaan Gubbe-palvelua, niin paljon seuraa ja iloa hän on siitä saanut. - Soittelin erään ystäväni kanssa ja kerroin hakeneeni mukaan ja olevani niin tyytyväinen. Jos tämä loppuisi, niin tilalle tulisi kovin synkkä naama. Ihan kuin olisimme tunteneet aina, Irma nauraa. Myös Ida on ollut tyytyväinen päätökseensä lähteä työskentelemään Gubbe-avustajana. Irma on Idan ainoa asiakas, sillä hän on halunnut suunnitella aikataulunsa niin, että aikaa jää myös koululle. - Irmasta olen saanut itselleni vanhemman ikäpolven ystävän. • Marja Kivilompolo Tapaamiset lähtevät reippaasti käyntiin, kun Ida Lammervo ja Irma Launiainen ulkoilevat yhdessä. • Kiireetöntä hoivaa ja apua arjen askareisiin koko Suomessa. • Tavallisesti maksullinen palvelu on ilmaista tunnuksen omaaville veteraaneille sekä heidän leskilleen ja puolisoilleen Me-säätiön tuen ansiosta. • Lisätietoa: p. 044 7246 007 tai netistä www.gubbe.fi

Teema: Sotilasvammalaki 75 vuotta 13 Sotilasvammalaki 75 vuotta – osa 1 Haavoittuneiden kuljetusta Kuhmossa, huoltotieltä Saunajärvelle 13.3.1940. SA-kuva. Sotavammakorvaukset viime sotien aikana Sotilastapaturmalait ennen talvisotaa Itsenäistyneen Suomen ensimmäiset sotilastapaturmalait olivat vuoden 1919 laki eläkkeistä vapaussodassa haavoittuneille, vuoden 1926 sotilastapaturmalaki asevelvollisena vammautuneille ja sen päivittäminen vuoden 1938 sotilastapaturmalaiksi, jossa korvauksien piiriin tulivat myös muun muassa suojelukuntajärjestön jäsenet. Talvisodan sytyttyä havaittiin, että nämä rauhanaikaisiin oloihin säädetyt lait eivät toimineet sodan oloissa. Nuorille, yleensä naimattomille asevelvollisille suunnitellut lait eivät soveltuneet haavoittuneille jo iäkkäämmille reserviläisille puhumattakaan sodan siviiliuhreista. Korvaukset olivat riittämättömät etenkin perheellisille. Välirauhan aikana sotainvalidilainsäädäntöä korjattiin tilapäisillä ratkaisuilla. Heinäkuussa 1940 määrättiin asetuksella, että työ- Sotainvalidien perustuslakina pidetty sotilasvammalaki säädettiin 75 vuotta sitten. Juttusarjassa seuraamme lain kehitystä nykypäivään asti. Tämä on sarjan ensimmäinen osa. kykynsä suuresti menettäneille sotainvalideille voitiin maksaa väliaikaista avustusta, jonka määrässä huomioitiin myös perheen suuruus. Talvisodassa vammautuneille maksettiin korvauksia kymmenen eri lain perusteella. Omat lakinsa oli asevelvollisilla, Puolustusvoimien palveluksessa olevilla ja sodanajan työvelvollisilla. Korvauksia maksettiin myös väestösuojelulain, palolain, ihmishenkiä pelastettaessa sattuneen tapaturman korvaamisesta annetun lain, meripalveluksessa olevien tapaturmalain ja ilmapommituslain perusteella. Ns. lottalailla maksettiin korvauksia Puolustusvoimissa vapaaehtoisesti työsken- nelleille lotille, linnoitustöissä olleille ja ulkolaisille vapaaehtoisille. Uusi sotatapaturmalaki vuonna 1941 Lainsäädännön sekavuuden vuoksi maan hallitus asetti heinäkuussa 1940 komitean valmistelemaan uutta sotatapaturmalakia, joka annettiin vasta tammikuussa 1941. Sotatapaturmalaki oli ns. toissijainen laki ja sitä sovellettiin vain, jos vamma tai sairaus oli korvattava jo jonkin edellä mainitun pohjalain perusteella. Korvaukset maksettiin uuden sotatapaturmalain nojalla ja se oli tarkoitettu tässä vaiheessa takautuvasti vain talvisodan sotainvalideille. Myöhemmin laki laajennettiin koskemaan myös jatko- ja Lapin sodan vammautuneita. Uuden lain korvauksissa sotilashenkilöt olivat siviilejä paremmassa asemassa, sillä heille elinkorkoa

14 maksettiin edelleen sotilasarvon perusteella kuuden eri korvausluokan mukaan. Vapaaehtoisille ja sodan siviiliuhreille maksettiin alimman korvausluokan mukaisesti. Vuoden 1941 sotatapaturmalaissa näkyy kuitenkin jo sota-ajalle tyypillinen sosiaalinen solidaarisuus. Ero vuoden 1938 sotilastapaturmalain elinkoron ylimmän ja alimman korvausluokan välillä supistui lähes 40 prosenttia ja suurimmat korotukset tulivat taulukon alapäähän. Vasta vuoden 1948 sotilasvammalaissa korvausluokat poistuivat kokonaan. Tärkeä muutos uudessa laissa oli, että elinkorko oli korvaus menetetystä terveydestä, ei menetetystä ansiokyvystä, kuten oli yleisesti työntekijöiden tapaturmalaeissa. Tämä tärkeä periaate siirtyi myös vuoden 1948 sotilasvammalakiin. Talvisodan jälkeen pidettiin lähtökohtana, että vaikeastikin vammautunut sotainvalidi pyrittiin saamaan työhuollon avulla hänelle sopivaan ansiotyöhön. Tämä merkitsi myös sotavammakorvausten koskemattomuuden periaatetta. Elinkoron lisäksi vuoden 1941 sotatapaturmalain mukaan oli pienituloisilla mahdol- lista saada myös täydennyskorkoa, elinkoron lisäosaa avuttomuustilan vuoksi ja elinkoron omaiskorotusta omaisten elättämiseen. Vuonna 1944 tehtiin sotatapaturmalakiin vielä lainmuutoksia, joilla oikeuden korvauksiin saivat myös sairauden perusteella eräiden naisjärjestöjen jäsenet kuten lotat ja SPR:n apusisaret sekä sota-ajan työvelvolliset. Ruumiillisesta vammasta oikeus korvauksiin annettiin myös suojeluskuntajärjestön sotilaspojille. Sotatapaturmalain huoltoeläkkeeseen annettiin oikeus kaatuneen sotilaan kihlatulle naiselle. • Sotainvalideja eduskunnassa vuonna 1942. Kuva: Sotainvalidien Veljesliitto Kohti sotilasvammalakia Invaliidihuoltokomitea uhkaa romuttaa sotainvalidien erityishuollon Sotien aiheuttamien vammojen korvauslainsäädäntö muodostui, kuten edellä on kerrottu, varsin sekavaksi. Marraskuussa 1944 asetettiin invaliidihuoltokomitea laatimaan ehdotuksen invalidien lakisääteisen huollon yhdenmukaistamiseksi. Sotainvalidien saama myötätunto muutti asenteita myös siviili-invalideja kohtaan. Komitea katsoi toimeksiannon sisältävän sotavammaisten huollon keskittämisen siviili-invalidien huollon yhteyteen. Tämä olisi merkinnyt koko sotien ajan Puolustusvoimien tuella noudatetun sotainvalidien erityishuollon romuttamista. Vuonna 1945 Veljesliitto oli jo saanut tor- juttua äärivasemmiston hankkeen Invaliidijärjestöjen Keskusliiton perustamisesta, mikä olisi merkinnyt maan ylivoimaisesti isoimman invalidijärjestön Sotainvalidien Veljesliiton lakkauttamista. Sotainvalidien Veljesliitto vastusti jyrkästi sota- ja siviili-invalidien huollon yhdistämistä samaan lakiin. Liiton mielestä sotainvalidien asiat hoidettaisiin parhaiten jo olemassa olevien erikoislakien avulla, kunhan niissä olevat epäkohdat ja puutteellisuudet poistettaisiin lakien kodifioinnissa. Valtioneuvosto otti Veljesliiton näkemykset huomioon. Vuonna 1946 eduskunnan hyväksymä invalidihuoltolaki koski vain siviili-invalideja. Oli merkittävää, että vasta sodan tuhot kärsinyt ja ankaria sotakorvauksia maksamaan joutunut maa sääti eurooppalaisesti katsoen hyvin edistyksellisen invalidilain jo näissä sodanjälkeisissä oloissa. Sotatapaturmalainsäädännön kodifiointikomitea Sotainvalidien Veljesliiton saatua torjuttua sota- ja siviili-invalidihuollon lainsäädännön yhdistämisen jatkui sota- ja sotilastapaturmalainsäädännön kodifiointi toisessa komiteassa. Työ eteni hitaasti ja Veljesliitto joutui useasti kiirehtimään komitean työtä. Sodanjälkeinen voimakas inflaatio laski korvausten reaaliarvoa. Komitean työn viivästyessä korvauksia nostettiin tilapäisesti kalliinajanlisillä. Komitean työskentelyyn ja mietinnön valmistumiseen kesti lähes kolme vuotta. Viivästyminen selittyy tehtävän laajuudella ja työmäärällä. Komitea kävi läpi yli 20 lakia ja kymmenkunta valtioneuvoston päätöstä. Sotainvalidien Veljesliitto esitti komitealle korvausluokkien poistamista eli kaikille so-

15 tainvalideille samansuuruista elinkorkoa sotilasarvosta riippumatta. Kodifiointikomitea jätti mietinnön 12.4.1947. Sotainvalidien Veljesliitto ei ollut kaikissa kohdin tyytyväinen sen sisältöön, mutta liiton edustaja ei kuitenkaan jättänyt eriävää mielipidettä, koska tärkeämpänä pidettiin sen saamista valmiiksi. Liiton ehdottamat muutokset jäivät tekemättä myös sosiaaliministeriössä, joten Veljesliitto kiirehti lain saamista nopeasti eduskuntaan. Komitea esitti uuden sotilastapaturmalain laatimista siten, että sitä sovellettaisiin sotien aikaisten vammautumisten ohella myös rauhanajan asepalveluksessa oleviin. Nimeksi esitettiin sotilasvammalakia. Poliittinen huutokauppa Hallitus jätti asiasta esityksensä eduskunnalle marraskuussa 1947, mutta komitean mietinnöstä poiketen se esitti kahden eri lain säätämistä. Sotavammalaki olisi koskenut sotien aikaisia haavoittumisia ja sairastumisia ja sotilasvammalaki rauhanaikaisen sotapalveluksen. Sotainvalidien Veljesliiton edustajat olivat jo käyneet eri eduskuntaryhmien kokouksissa esittämässä näkemyksensä tulevan sotilasvammalain sisällöstä. Eduskunnan työväenasiainvaliokunta ei hyväksynyt sotilasvammalain erottamista kahdeksi eri laiksi ja esitti palattavaksi komitean esitykseen yhdeksi laiksi. Asian käsittely jatkui eduskunnassa muutoin pitkälti hallituksen esittämässä muodossa lukuun ottamatta elinkoron suuruutta. Veljesliitto oli esittänyt täyden elinkoron (100 %:n haitta-aste) määräksi 60 000 markkaa. Kodifiointikomitean esitys oli 36 000 markkaa, jota hallitus korotti 42 000 markkaan ”palkkojen nousun takia”. Eduskunnan valtiovarainvaliokunta esitti elinkoron täyden määrän nostamista 48 000 markkaan, koska hallituksen esitys ei täysin vastannut elinkustannusten nousua. Nyt sotilasvammalaista syntyi poliittinen huutokauppa eri puolueiden välillä. Lain muusta sisällöstä oltiin yksimielisiä, mutta täyden elinkoron määrän korottamisesta puolueet pyrkivät ottamaan kunnian itselleen. Eduskunnan työväenasiainvaliokunta esitti lopulta 60 000 markkaa, mikä lopulta myös tuli eduskunnan päätökseksi. Äärivasemmiston SKDL:n edustajat olivat tosin jo ehtineet korottaa oman esityksensä 72 000 markkaa. Eduskuntakäsittely osoitti sotainvalidien aseman poliittisessa kentässä. Kaikki puolueet ilmoittivat olevansa heidän asiallaan ja ajavansa muita paremmin heidän etujaan. Eduskuntavaalit pidettiin heinäkuussa 1948. Uusi sotilasvammalaki astui voimaan 29.5.1948, mutta takautuvasti vuoden 1948 alusta. • Markku Honkasalo Seuraavassa lehdessä käydään läpi mm. sotilasvammalain sisältöä ja sen merkitystä sotainvalideille. Kuvassa sotasairaalan edustalla seisoo kaksi tunnistamattomaksi jäänyttä miestä. Sota aiheutti moninaisia vammoja eikä invalidisoituminen katsonut henkilön taustaa, sotilasarvoa tai ammattia. Sen vuoksi oli tärkeää saada korvaukset vastaamaan haavoittuneiden sen hetkisiä tarpeita mutta myös pidemmällä aikavälillä tarkasteltuna. Kuva: Sotainvalidien Veljesliitto.

16 Hengellinen Kuoleeko kunnioittaminen kunniakansalaisten mukana? Elinkaareni alku ulottuu talvisodan ensimmäiJos lakaisemme toistemme kunnioittamimän kolhimille ihmisille myös samoin? Sitä, siin laukauksiin. Historiallisesti en muista isässen lokaan kansakuntamme käytöstavoista, mitä ei näy nykyisin silmissä, sitä ei myöstäni mitään. Hänet siunattiin sankarivainajana ajaudumme vaaralliselle ja tuhoisalle tielkään tarvitse kunnioittaa enää sydämessä. vuonna 1947, jolloin olin 7-vuotias pojan nasle ihmiskunnan tulevaisuuden tiellä. Pitkä On järkyttävää, että miehuusvuosiini mahtuu kali. Isäni sotainvalidiajasta, kun hän oli paranrauhan aika Euroopassa on osoittanut, ettei myös aikakausi, jolloin kaikkien sotiemme tolassa, ei ole enää tietoja. Niistä ajoista äitini ihmisten ole turvallista ja hyvä elää ilman jatveteraanien kunnioitus hävisi joksikin aikaa vaikeni ja meni nopeasti uusiin naimisiin. kuvaa ulkoista ja sisäistä taistelua pahuuden lähes olemattomiin. Sittemmin sitä on yriLapsuudessani pienen varuskuntakaupunvoimia vastaan. Se voi yllättää naapurimaan tetty palauttaa puheissa ja julkisissa keskusgin ilmapiirissä toiminnassa tai kotimaassa vihamielisten teluissa, mutta ei läheskään Vain muistot ja historia kertovat opin kuitenkin kansalaisten taholta. Siksi meidän on jatkusamalle tasolle kuin heti soyhden hyvin ar- heidän eläneen ja pelastaneen vasti katsottava ympärillemme ja tarkkailtatien jälkeen. vokkaan asian: Suomen itsenäiseksi va, mistä päin kunnioituksen puute yrittää Ikäihmisten, omien vansodassa vam- kansakunnaksi. yllättää yhteiskuntamme, ja kuinka syvälle se hempien ja yleensäkin lämautuneita someihin on tehnyt pesänsä. himmäisiä arvostava kunnitilaita täytyy aina kunnioittaa ja linja-autossa Kunnian kukko ei laula, jos lakkaamme oittaminen on jäänyt viime vuosikymmeninä antaa paikka heille. Se oppi meni syvälle sykunnioittamasta toinen toistamme. Vasta nopeasti etenevän kehityksen jalkoihin, josta dämeni aarreaittaan. Siihen aikaan nimittäin nyt vanhuudessa itselleni on kirkastunut, sitä on hyvin vaikea nostaa takaisin suomanäki kaduilla ja eri tilaisuuksissa joka päivä että lähimmäisen rakastaminen ja kunnioitlaisten keskinäiseksi käytöstavaksi. On vakava joukoittain kädettömiä, jalattomia ja pyötaminen on jokaisen ihmisen opittava elinivaara, että ihmiskunnan sodanvastainen voirätuolilla kulkevia vammautuneita miehiä. käisellä opiskelulla mavara – lähimmäisen Vain ihminen voi itse päättää, – Kirkoissa rukoiltiin joka pyhä pysyvästi ja etenkin ikäihmikunnioittaminen, niin miten hän kohtaa kohtalonsa tai vammautuneiden sotilaiden puolesta, heisenä siirrettävä sitä vammaisia, värillisiä miten hän kohtelee toisia dän kunnioittamisensa sodan jälkeen opituusien sukupolvien kuin vihollisiakin koh- kasvunkummpaneitaan. tiin kantapään kautta. omaisuudeksi. Sataan, on hautautumassa Nyt viime sodista on kulunut elinikäni pituimalla on hyvä muisihmisten itsekkyyden ja nen matka. Viimeiset kunniakansalaisiksi kuttaa, että suurin kunnia ja kiitos elämästämme oman edun etsimisen mereen. sutut sotainvalidit ovat joko omissa kodeissaan ja kaikista kansakuntamme kohtaloista kuuItselläni isäni muisto on säilyttänyt kuntai palvelutaloissa. Vain ani harva pystyy liikluu aina Taivaalliselle Isällemme. • nioittavan asenteen heitä kohtaan, jotka sen kumaan julkisilla kulkuneuvoilla tai istumaan ansaitsevat. Tällainen elämä eli vapaus, on Matti Tuomisto kirkon penkissä. Aika sotainvalidien osalta ikäsuotu vain ihmiselle luomakunnassa. Sudet rovasti, Sotainvalidien Veljesliiton luottamuspolveni kohdalla on ohi mennyttä aikaa. Vain ja muut eläimet toimivat vaistonsa varassa. pappien puheenjohtaja muistot ja historia kertovat heidän eläneen ja Vain ihminen voi itse päättää, miten hän pelastaneen Suomen itsenäiseksi kansakunnaksi. kohtaa kohtalonsa tai miten hän kohtelee Käykö nyt heidän kohtalonsa tavoin elätoisia kasvunkummpaneitaan. Pixabay Jumalan on kunnia korkeuksissa, maan päällä rauha ihmisillä, joita hän rakastaa. Luukas 2:14 Kunnian Herraa palvelkaa kaikille siunaukseksi armoa vieden avaraa ihmisten vapaudeksi. Virsi 434:1

Sotainvalidityö 17 Kun aika pysähtyy - Niemisen veljesten karu kohtalo Hämeenlinnasta Turkuun johtavan 10-tien varressa Rengossa on vaatimaton tienviitta. Autollaan valtatietä ohi huristavalta se jää helposti huomaamatta. Viitta ohjaa Niemisen veljesten muistokivelle. Kun ajaa isolta tieltä pari kilometriä vanhaa mutkittelevaa Hämeen Härkätietä, tulee muutaman valtaisan kuusen juurelle. Kuusten varjossa on muistomerkki. Kylä on Kuittila ja paikan nimi Eskolankulma. Siinä se on. Miehen mittainen luonnonkivipaasi. Niemisen veljesten muistokivi. Pystytetty paikalleen vuonna 1965. Kivi seisoo Niemisen veljesten entisen kotitalon paikalla. Kaksi vuotta, neljä kuolemaa Muistokiven tarinaa ei tarvitse värittää. Se on sellaisenaan pysäyttävä. Niemisen veljesten kohtalo oli koruton. Viime sodissa kaatui leskirouva Miina Niemisen kymmenestä lapsesta neljä. Tyttöjä oli viisi. Väinö, viidestä pojasta vanhin, ei joutunut rintamalle ikänsä vuoksi. Hän kuoli vuonna 1975. Talvisodassa kaatui veljeksistä kaksi kahden päivän välein. 24-vuotias Viljo kuoli Tammisuolla 9. maaliskuuta 1940 ja 28-vuotias Arvi samassa paikassa 11. maaliskuuta 1940. Kohtalon julmaa ivaa on, että talvisota päättyi vain neljä päivää Viljon kuoleman jälkeen. Arvin kuolemasta oli sodan loppuun vain kaksi päivää. Jatkosodan hyökkäysvaiheessa 14. lokakuuta 1941 kohtasi matkansa pään Syvärillä 29-vuotias Olavi Nieminen. Samana vuonna 22. joulukuuta 1941 kaatui 34-vuotias Niilo Nieminen. Hänen kohtalon päivänään tekivät puna-armeijan joukot vastahyökkäyksen Goran kylässä Syvärin eteläpuolella. Kaksi päivää myöhemmin olisi hiljennytty joulun viettoon – mikäli se niissä olosuhteissa olisi ollut mahdollista. Äidin mittaamaton suru Kun tieto neljännen pojan kuolemasta saatettiin Renkoon, äiti Miina voi vain nurkumatta alistua kohtaloonsa: "Nyt Jumala koettelee minua. Kaikki mitä tapahtuu, on otettava Jumalan kädestä." Miina-äiti oli jäänyt leskeksi miehensä Niilon kuoleman jälkeen 1934. Sodan jälkeenkään elämä ei helpottunut. Pahin takaisku oli, kun perheen koti paloi 1940-luvun lopulla maan tasalle. Miina-äiti eli elämänsä loppuvuodet Rengon kirkonkylässä. Hänen apunaan oli vahva uskonnollinen elämänkatsomus. Vii- Niemisen veljesten muistokivi kertoo sodan julmista ihmiskohtaloista. meisen leposijansa hän sai 1958 Rengon vanhalta hautausmaalta. Hänen hautansa lähellä sijaitsevat Rengon sankarihaudat. Pitkien rivistöjen keskellä ovat myös hänen neljän poikansa muistomerkit. Renkoon on kuitenkin haudattu veljeksistä vain kolme. Sotamies ja seppä Niilo Nieminen katosi jäljettömiin vihollisen tykkitulessa Goran kukkuloilla. Hänet on siunattu kentälle jääneenä.Veljeksistä kaksi oli naimisissa. Arvilla oli kolme lasta, Niilolla yksi. Sodan suuret tragediat Niemisen veljesten muistokivi on pystytetty Renko-seuran aloitteesta. Käymme kivellä seuran entisen puheenjohtajan Antti Leinikan kanssa. Hän on myös Hämeenlinnaan liitetyn Rengon kunnan entinen kunnanjohtaja. Hiljennymme muistokiven äärellä ja pohdimme surullisina eritoten Miina-äidin osaa. Ihmisten kokemia menetyksiä ja loppuelämän mittaisten henkisten taakkojen suuruutta on mahdotonta arvioida. Miina-äidin osa tuntuu epäinhimillisen kovalta, täysin epäoikeudenmukaiselta ja kohtuuttomalta. Hänen asemassaan monet eivät olisi murtumatta kestäneet. Suomen sotien suuria perhetragedioita ei ole virallisesti kirjattu. Asiaa on kuitenkin selvitellyt turkulainen historiantutkija Markku Jokisipilä. Niemisen veljesten kohtaloa vastaavia tapauksia tunnetaan pari kolme. Nettikirjoituksessaan Synkkiä muistoja (1.8.2009) Jokisipilä mainitsee Nummi-Pusulan, jossa on muistokivi viidelle kaatuneelle veljekselle. Salossa sota vei neljä veljestä ja heidän lankomiehensä. Kirjallisuudesta on tietysti tuttu Väinö Linnan Täällä Pohjantähden alla ja siinä Koskelan poikien Eeron, Voiton ja Vilhon kohtalo. Heidänkin kohdallaan jokainen kysyy, miksi Elina ja Akseli Koskelan uhri oli niin suuri. Miksi heiltä otettiin pois niin paljon? Oliko se oikein ja aivan välttämätöntä? • Teksti ja kuvat: Veli-Matti Jusi

18 Piirit toimivat HELSINKI Ratavartijankatu 2 A, 00520 Helsinki Puh. 040 825 6695 da hakemuksesta hautausapua enintään 500 euroa. Lievävammaisten (10–15%) sotainvalidien leskillä on mahdollisuus saada tulorajojen puitteissa hakemuksesta piirin kustantamaa suursiivousta tai ikkunanpesua 3 tuntia kerran vuodessa. Puolisojäsenillä on mahdollisuus saada tulorajojen puitteissa jalkahoitoa maksettujen kuittien perusteella 150 euron arvosta. Piirin jäsenille hyvää vuotta 2023! Tapahtumia Helsingissä: Vuodenvaihteessa Helsingin piirissä oli sotainvalidijäseniä 49, puolisojäseniä 194 ja tukijäseniä 57. Vuoden 2022 aikana kutsun viimeiseen iltahuutoon sai 11 sotainvalidijäsentä sekä 26 puolisojäsentä. Hengellinen iltapäivä järjestetään kuukauden viimeisenä tiistaina kello 14–16 sotainvalideille, puolisoille ja leskille. Tilaisuudessa on kahvitarjoilu ja se järjestetään yhteistyössä Sotien 1939–1945 Pääkaupunkiseudun perinneyhdistyksen kanssa. Tapaamiset keväällä: 28.3., 25.4. ja 30.5. Tervetuloa! • • • Jäsenetuisuuksia vuonna 2023 Kaikilla sotainvalidijäsenillä on mahdollisuus saada 120 euron arvosta jalkahoitoa maksettujen kuittien perusteella. Muistakaa edelleen ensisijaisesti Valtiokonttorin kustantamat kolme jalkahoitokertaa. Kaikilla sotainvalidijäsenillä on mahdollisuus saada max. 300 euron arvosta tukea hammashoitoihin. Sotainvalideille prosenttirajoista huolimatta voidaan tuen tarpeessa oleville myöntää tilapäisavustusta mm. silmälasien hankintaan tai kodinkoneen uusimiseen jne. Avustuksen saamiseksi tulee hakijan täyttää piiritoimistosta saatava tilapäishuoltolomake. Lievävammaiset (10–15%) sotainvalidit voivat saada hakemuksesta maksutonta avokuntoutusta tai hierontaa 500 euron arvosta kerran vuodessa. Lievävammaisen (10–15%) sotainvalidin kuollessa on hänen leskellään mahdollisuus saa- Talvisodan päättymisen muistopäivä 13.3. klo 10 seppeleenlasku Talvisotapatsaalla Kasarmitorilla ja noin klo 10.30 Mannerheimin patsaalla. Klo 13.03 ”Sininen hetki” Temppeliaukion kirkossa, Suomen Isovanhemmat ry järjestää, liput ovelta 25 euroa. Kansallisen veteraanipäivän 27.4. lipunnosto klo 10 Mannerheimin ratsastajapatsaalla ja juhla klo 14 Kansallisoopperassa. Juhla on pääkaupunkiseudun yhteinen koskien Helsinkiä, Espoota, Vantaata ja Kauniaista. Kaatuneitten muistopäivän 21.5. seppeleenlasku klo 10 Hietaniemessä, klo 11 Malmin hautausmaalla, klo 12 Leposaaren hautausmaalla. Tapahtumia Vantaalla Vetreksen järjestäminä: • • • Talvisodan päättymisen 13.3. klo 9 kukkien lasku Tikkurilan Veteraaniaukiolla. Kansallisen veteraanipäivän 27.4. lipunnosto ja seppeleenlasku klo 9 Tikkurilan Veteraaniaukiolla. Kaatuneitten muistopäivän 21.5. kaksikielinen messu klo 10 Pyhän Laurin kirkossa ja seppeleenlasku kirkon sankarihaudalla klo 11 sekä klo 11.50 seppeleenlasku Ruskeasannan sankarihaudalla. Toivotan jäsenille oikein hyvää alkanutta kevättä! Satu Jelkälä-Blomqvist toiminnanjohtaja Onnittelemme Sotainvalidi Veikko Peltola 100 vuotta Pääkaupunkiseudun ja Uudenmaan veteraanien kirkkojuhla 20.4. "Herra on minun paimeneni" Pääkaupunkiseudun ja Uudenmaan veteraanien, heidän puolisoidensa ja leskiensä sekä maanpuolustusväen yhteinen kirkkojuhla pidetään Hämeenkylän kirkossa Vantaalla 20.4. klo 10.00. Messussa saarnaa piispa Teemu Laajasalo. Messun jälkeen juhlahetki kirkossa ja sen jälkeen lounasruokailu ja kahvi seurakuntasalissa. Lähtö Mannerheimin ratsastajapatsaalta klo 9.00. Ilmoittautumiset piiritoimistoon 5.4. mennessä, puh. 040 825 6695. Kuljetus järjestetään yhteistyössä Sotien 1939–1945 Pääkaupunkiseudun perinneyhdistyksen kanssa. Tervetuloa! VUOSIKOKOUSKUTSU Sotainvalidien Veljesliiton Helsingin piiri ry:n jäsenet kutsutaan täten piirin sääntömääräiseen vuosikokoukseen, joka pidetään tiistaina 21. maaliskuuta 2023 kello 10.00 Palvelutalo Folkhälsanilla, Mannerheimintie 97, Helsinki. Kahvitarjoilu alkaen kello 9.30. Vuosikokouksessa käsitellään piirin sääntöjen määräämät vuosikokousasiat. Vuosikokoukseen voivat osallistua varsinaisten sotainvalidijäsenten lisäksi puoliso- ja tukijäsenet. Äänioikeus on sotainvalideilla ja puolisojäsenillä. Tarjoilun vuoksi ilmoittautumiset vuosikokoukseen 7.3. mennessä piiritoimistoon, puh. 040 825 6695. Tervetuloa!

Piirit toimivat 19 Onnittelemme Sotainvalidi Eino Härmä 100 vuotta UUSIMAA Ratavartijankatu 2 A, 00520 Helsinki Puh. 040 825 6695 Hyvää vuotta 2023! Vuoden vaihteessa Uudellamaalla sotainvalidijäseniä oli 30, puolisojäseniä 193 ja tukijäseniä 238. Vuoden 2022 aikana kutsun viimeiseen iltahuutoon sai 11 sotainvalidia ja 42 puolisojäsentä. Uudenmaan perinneyhdistykseen kuuluu 217 jäsentä. Kaksoisjäsenyys, mikä tarkoittaa, että on sekä osaston tukijäsen että piirin perinneyhdistyksen jäsen, on 65 jäsenellä. Uudenmaan piirissä jatkavat neljä osastoa: Porvoo, Tammisaari, Espoo-Kauniainen-Kirkkonummi ja Itä-Espoon osastot. Keväisin terveisin, pidetään yhteyttä! Eino Härmä vietti viime marraskuussa 100-vuotisjuhlaansa. Hän syntyi Somerniemellä ja asepalvelus alkoi Riihimäen varuskunnasta. Einon taistelupaikkoja olivat mm. Lotinanpellon lohko, Seken lohko sekä viivytystaistelu Syvärinsalmella. Eino haavoittui heinäkuussa 1944 Parikkalassa. Meeriinsä Eino tutustui jo lapsena ja häitä vietettiin vuonna 1946. Heidän perheeseensä syntyi kaksi lasta. Ensimmäinen koti oli Somerniemellä ja seuraava koti oli Karkkilassa. Järvenpäässä Eino ja Meeri ovat asuneet vuodesta 1955 lähtien, jonne heidän oma talomsa valmistui vuonna 1957. Lämpimät onnittelut Einolle vielä jälkikäteen! Teksti ja Kuva: Taisto Vanhapelto Uudenmaan ja pääkaupunkiseudun veteraanien kirkkojuhla 20.4. "Herra on minun paimeneni" Uudenmaan ja pääkaupunkiseudun veteraanien, heidän puolisoidensa ja leskiensä sekä maanpuolustusväen yhteinen kirkkojuhla pidetään Hämeenkylän kirkossa Vantaalla 20.4. klo 10. Messussa saarnaa piispa Teemu Laajasalo. Messun jälkeen juhlahetki kirkossa ja sen jälkeen lounasruokailu ja kahvi seurakuntasalissa. Jos olet halukas lähtemään kirkkojuhlaan, niin ole yhteydessä oman osaston/jaoston yhteyshenkilöön. Ilmoittautumiset osastoittain/jaostoittain 5.4. mennessä satu.blomqvist@sotainvalidit.fi tai puh. 040 825 6695. Satu Jelkälä-Blomqvist toiminnanjohtaja SOTAINVALIDIPIIRIN VUOSIKOKOUSKUTSU PERINNEYHDISTYKSEN VUOSIKOKOUSKUTSU Sotainvalidien Veljesliiton Uudenmaan piiri - Krigsinvalidernas Brödraförbunds Nylands distrikt ry:n jäsenet kutsutaan täten piirin sääntömääräiseen vuosikokoukseen, joka pidetään tiistaina, maaliskuun 28. päivänä 2023 klo 13.00 Ilmatorjuntamuseolla, Klaavolantie 2, 04300 Tuusula. Sotainvalidien Uudenmaan Perinneyhdistys – Krigsinvalidernas Traditionsförening i Nyland ry:n jäsenet kutsutaan täten sääntömääräiseen vuosikokoukseen, joka pidetään torstaina, maaliskuun 23. päivänä 2023 kello 11.00 Veteraanijärjestöjen kokoushuoneessa, Ratavartijankatu 2 A, 00520 Helsinki, 7. krs. Lounas klo 12.00. Kahvitarjoilu klo 10.30. Kokouksessa käsitellään piirin sääntöjen 5 §:ssä mainitut asiat ja pitkän tähtäyksen taloussuunnitelma. Kokouksessa käsitellään yhdistyksen sääntöjen 5 §:ssä mainitut asiat. Lounastarjoilun vuoksi ilmoittautumiset vuosikokoukseen 20.3. mennessä piiritoimistoon, satu.blomqvist@sotainvalidit.fi tai puh. 040 825 6695. Tarjoilun vuoksi ilmoittautumiset vuosikokoukseen 16.3. mennessä, satu.blomqvist@sotainvalidit.fi tai puh. 040 825 6695. Tervetuloa! Pixabay Tervetuloa! Tervetuloa!

20 Piirit toimivat Vuosikokouskutsu VARSINAIS-SUOMI Hämeenkatu 14 L 7, 20500 Turku Puh. 040 568 4500 Piirin vuosi 2023 Piirin toiminta jatkuu nykyisen kaltaisena näillä näkymin ainakin vuoden 2023 loppuun asti ja ilmeisesti vielä koko vuoden 2024. Kaikki piirin osastot ovat purkautuneet ja osastojen jäsenet ovat liittyneet piirin henkilöjäseniksi. Kun piiri purkautuu, niin Sotainvalidien Varsinais-Suomen Perinneyhdistys ottaa vastuun viimeisistä sotainvalideista ja leskistä sekä sotainvalidien perinteen vaalimisesta. Olemme myös yhteistyössä suunnittelemassa muiden veteraanijärjestöjen kanssa perinneaikaan siirtymistä. Toiminnanjohtaja jatkaa edelleen töissä kaksi päivää viikossa. Piirin toimisto on auki vain maanantaisin klo 9–15, muuten sopimuksen mukaan, puh 040 568 4500. Piirin vuosikokous on Turussa 30.3. Turun kristillisellä opistolla. Piirin kesäpäivää ja sotainvalidipäivää vietetään 18.8. Wanhassa Kanalassa Loimaalla. Muistakaa pitää huolta itsestänne. Toivotaan, että koronaepidemia ei enää voimistuisi ja saataisiin pitää kaikki suunnitellut pienemmät ja isommatkin tilaisuutemme. Pixabay Jari-Matti Autere toiminnanjohtaja Sotainvalidien Veljesliiton Varsinais-Suomen piiri ry:n vuosikokous pidetään torstaina 30.3.2023 klo 10.30 alkaen Turun kristillisellä opistolla, os. Lustokatu 7, Turku. Kahvitarjoilu klo 9.30 alkaen. Kokouksen jälkeen on lounas klo 12.00. Kokouksessa käsitellään piirin sääntöjen 5.§:ssä mainitut asiat. Ilmoittautumiset piirin toimistoon 20.3. mennessä, puh. 040 568 4500 tai sähköposti: varsinais-suomi@sotainvalidit.fi. Vuosikokouksessa äänioikeus on piirin varsinaisilla ja puolisojäsenillä sekä kannattajajäsenillä. Tervetuloa! Piirihallitus Kuvassa vasemmalta palkitut Elias Ukkonen, Elina Ukkonen ja Juha Simola. Liput kirkon seinälle Sotainvalidien Veljesliiton Oripään osaston ja Oripään Soteveteraanien liput saivat arvonsa mukaisen paikan itsenäisyyspäivänä Oripään kirkon seinältä. Koska Oripäässä ei ole enää sotainvalideja eikä sotaveteraaneja, niin tuli esille, mitä tehtäisiin yhdistysten lipuille. Kiinnittämällä liput näkyvälle paikalle halutaan muistuttaa jälkipolvia tammenlehvän sukupolven uhrauksista vapaan isänmaan hyväksi. Liput ovat vitriineissä, jotka teki kanttori Johannes Perko. Teksti ja kuva: Jari-Matti Autere Vapaaehtoisia muistettiin Sotainvalidien Varsinais-Suomen Perinneyhdistyksen hallitus kokoontui lounaalle Turkuun Kellariravintolaan 23.11.2022. Lounaalla Sotainvalidien Veljesliiton Varsinais-Suomen piirin toiminnanjohtaja Jari-Matti Autere luovutti sotainvalidien kultaiset ansiomerkit piirin ja perinneyhdistyksen eri tilaisuuksissa esiintyneille muusikoille Elina Ukkoselle, Elias Ukkoselle ja Juha Simolalle. Tuija Sauralle luovutettiin lasi-Viklo. Kuva: Mauri Liponkoski Teksti: Jari-Matti Autere Oripään kirkon seiniä koristavat Oripään sotainvalidien ja sotaveteraanien liput.

Piirit toimivat 21 PIRKKA-HÄME Otavalankatu 12 B 4, 33100 Tampere Puh. 0400 835 993 Terveiset piiristä! Pirkka-Hämeen piirihallitus ja piiritoimiston väki toivottavat osastoille, sotainvalideille, puolisojäsenille ja tukijäsenille rauhallista ja toimeliasta vuotta 2023. Tulevia tapahtumia Toimistolla on kahvitilaisuudet talvisodan päättymispäivän johdosta tiistaina 14.3. klo 11–13 (varsinainen päivä 13.3.) ja Kansallisen veteraanipäivän johdosta torstaina 26.4. klo 11–13 (varsinainen päivä 27.4.). Piirin kesäjuhla järjestetään Tampereella hotelli Rosendahlissa 6.6. klo 11 alkaen. Juhlaan etukäteisilmoitukset 25.5 mennessä piiritoimistoon. Sotiemme veteraanien kirkkopäivä järjestetään Ylöjärven kirkon tiloissa 13.9. Kirkkopäivästä annetaan myöhemmin tarkempia tietoja. Piiritoimisto auttaa Piiritoimisto auttaa ja palvelee joka arkipäivä. Varsinaiset asioimispäivät toimistossa ovat tiistai, keskiviikko ja torstai. Puhelimella ja sähköpostilla saa yhteyden myös maanantaina ja perjantaina. Kaikille puolisojäsenille pyritään järjestämään joko Valtiokonttorin tai piirin maksamana entiseen tapaan kuntoutusjakso. Piiri maksaa hierontaa tai fysikaalista hoitoa kaksi kertaa vuodessa, yhden jakson enimmäismäärä on 500 €. Maksusitoumus on aina pyydettävä etukäteen. Samoin kaikille puolisojäsenille kustannetaan jalkahoito viisi kertaa kuluvana vuotena. Jalkahoitokerrasta maksetaan enintään 35 €. Maksetut laskut toimistoon viimeistään 30.11.2023. Sen jälkeen tulevia laskuja ei makseta. Sotainvali- din puoliso tai leski, joka itse on veteraani (saa rintamalisää) saa jalkahoitoja oman hyvinvointialueensa (kuntansa) kautta veteraanipalveluna. Sotainvalidille Valtiokonttori korvaa jalkahoidon vähintään kolme/viisi kertaa vuodessa. Apua kotona ja kotiin Asuntojen korjaus- ja muutostöissä sotainvalideilla ja heidän puolisoillaan ja leskillään on edelleen korjausneuvoja maksutta käytettävissä. Korjausneuvojana tällä alueella toimii Esa Kirvesniemi, p. 0400 649 199. Avustajatoiminta jatkuu toistaiseksi tämän vuoden 2023. Kotona tapahtuvasta kodinhoidosta/-avustamisesta piirissämme vastaa Sirpa Autero, joka pyrkii järjestämään arjen askareisiin ja pieniin siivouksiin apua niillä paikkakunnilla, joissa avustajatoimintaa on. Teidän sotainvalidien, puolisoiden ja leskien tulee ottaa yhteyttä joko piiritoimistoon (Sirpaan) tai omaan osastoon tarvitessanne apua. Kaikista em. tapahtumista piiri informoi vielä tarkemmin osastoja osastokirjeillä ja jäsenistöä talven jäsenkirjeellä. Tampereen osasto Huoltotyö jatkuu Tampereen kaupungin veteraaniasioiden neuvottelukunta viimeisessä kokouksessa Raatihuoneella. Edessä oikealla neuvottelukunnan puheenjohtaja apulaispormestari Johanna Loukaskorpi, vierellään Rintamaveteraanien edustaja Antti Punkari. Hänen takanaan Jukka Mäkinen Tammenlehväkeskuksesta, vierellään Tampereen Sotaveteraanien edustaja Johanna Vuori ja Jouko Sipilä. Takana vas. Tiia Halmela ja Kaisa Taimi, Tampereen kaupunki, Juha Salonen, Vanhusneuvosto ja Erkki Kinnari, Oriveden veteraanit. Yhteystietoja Puhelinnumerot ja sähköpostit • Tampereen osasto maksaa leskipuolisojäsenten osalta ikkunanpesusta tänäkin keväänä enintään 60 € maksettua laskua vastaan. Maksettu lasku toimistoon viimeistään 15.6. • Kevätsiivouksesta osasto maksaa kaikille jäsenperheille enintään 170 €, maksettu lasku toimistoon viimeistään 15.6. Kevätsiivouksen voi pyytää myös avustajatoiminnalta (Sirpa Autero p. 050 352 2537). • Kevätsiivous Jäsenedut Osaston jäseneduista saat tiedot vuoden 2022 toimintakertomuksesta ja toimistosta. Kerrataan kuitenkin, että puolisojäsen voi käyttää taksimatkoihin tänä vuonna 200 €. Maksukuitissa on ehdottomasti oltava maksajan nimi ja ajoreitti. Sotainvalidit saavat Valtiokonttorin maksamia taksipalveluja kaksi kertaa päivässä. Heillä matka voi ulottua myös naapurikuntaan. • • • Jouko Sipilä (toiminnanjohtaja) 0400 835 993, jouko.sipila@sotainvalidit.fi Kirsi Korpi (toimistopäällikkö) 050 384 3390, kirsi. korpi@sotainvalidit.fi Leea Hykkönen 050 358 4629 (Tampereen osaston toimistonhoitaja), tampere@sotainvalidit.fi Sirpa Autero (avustajatoiminnan projektipäällikkö) 050 352 2537, sirpa.autero@ sotainvalidit.fi Esa Kirvesniemi (asuntojen korjausneuvoja) 0400 649 199 Tammenlehväkeskus 03 259 2111 Kevätterveisin, Jouko Sipilä Tampereen osaston vuosikokous Tampereen osaston vuosikokous pidetään osaston toimistossa tiistaina 7.3.2023. klo 10.00. Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat. Kokoukseen tulee ilmoittautua etukäteen. Piirin vuosikokous Piirin vuosikokous pidetään Tampereella Hotelli Scandic Rosendahlissa tiistaina 28.3.2023 alkaen klo 10.30 tervetulokahvilla ja valtakirjojen tarkastuksella. Vuosikokous alkaa klo 11. Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat. Veljesateria kokouksen jälkeen. Kokoustilaan pääsee vain viralliset edustajat. Kokoukseen osallistumisesta tulee ilmoittaa etukäteen 15.–23.3. välillä arkipäivisin klo 9–14.30 p. 050 384 3390 tai sähköpostilla kirsi.korpi@sotainvalidit.fi. Tampereen osasto 82 vuotta Tampereen osaston 82-vuotispäivää vietetään 27.3. Osaston edustajat käyvät aamupäivällä klo 10 laskemassa seppeleen Kalevankankaan sankariristille. Klo 14 osasto tarjoaa jäsenilleen lounaan Tammenlehväkeskuksessa. Ilmoittautumiset lounaalle viimeistään 22.3. Osasto muistaa kaikkia jäseniään vuosipäivän johdosta pienellä lahjapaketilla. Paketti lähetetään postin välityksellä vuosipäivän jälkeen. Onhan ajan tasalla oleva osoitteesi toimiston tiedossa?

22 Piirit toimivat KYMI Savonkatu 23, 45100 Kouvola Puh. 044 3350 754 Kymen piiri purkautuu Kymen piirin 77-vuotinen kunniakas toiminta päättyy näinä päivinä. Teen piirin viimeistä tilinpäätöstä vuodelta 2022 ja laitamme Iina Joukaisen kanssa pillejä pussiin. Piirin hoitama Avustajapalvelu on myös päättynyt. Päättymisestä on ilmoitettu kaikille asiakkaille kirjeitse jo viime syksynä ja kaikki avustajat ovat joulukuun ajan hyvästelleet asiakkaansa. Asiakkaille on haettu korvaavia palvelun tarjoajia. Iina kertoo kuulleensa vieläkin puheita, että avustajapalvelu jatkuisi jossain muodossa. Ilmoitan nyt selkeästi, että Sotainvalidien Veljesliiton Kymen piiri on purkautunut ja piirin hoitama Avustajapalvelu on päättynyt. Piirin arvokas työ sotainvalidien ja puolisojäsenten hyväksi siirtyy historian lehdille. Kymen piirin jäsenet on siirretty Sotainvalidien Perinnejärjestön Kymen alueyhdistyksen jäseniksi. Siirtopäivänä 31.12.2022 meillä oli 30 sotainvalidijäsentä, 192 leskijäsentä, 8 puolisojäsentä. Siirto meni siten hyvin, ettei kukaan ilmoittanut kieltäytyvänsä Perinneyhdistyksen jäsenyydestä. Piiritoimistoon tuli useita kiitoksia siitä, että Perinneyhdistys nimesi siirtyvät varsinaiset jäsenet kunniajäseniksi. Viesteissä kerrottiin ”On erinomaista ja hienoa, että pitkän arkisen päivätyön tehnyt äitini tai isäni on saanut huomionosituksen.” Perinneyhdistys kertoo jäsenilleen vuoden 2023 toiminnastaan saatuaan hallinnon siirtoprosessiin hoidetuksi kevään aikana. Jäsenkirje on odotettavissa maalis- huhtikuussa. Piiri on purkautunut eikä anna jäsenetuja enää vuonna 2023. Sotainvalidien entiset veljespapit antavat edelleen hengellistä tukea ja keskusteluapua Sotainvalidien Perinneyhdistyksen Kymen alueyhdistyksen jäsenille. Papit ovat saavutettavissa tutuissa numeroissa: Tuomisto Matti p. 0400 345 240 Luumi Kari p. 050 588 3910 Pesonen Juha p. 050 321 5087 Taipale Jorma p. 040 548 1712 Ota rohkeasti yhteyttä! Perinneyhdistyksen saunamökki Perinneyhdistyksen saunamökki Lappeenrannan Huhtiniemessä Saimaan rannalla odottaa taas ensi kesänä kävijöitä. Saunamökin käyttökorvaus menee Perinneyhdistykselle, joka tulevaisuudessa pitää viimeisistä Kymen piirin alueella olevista sotainvalideista ja puolisojäsenistä huolta, kun piiri on purkautunut. Saunamökkiin liittyvissä asioissa voitte olla yhteydessä Ilkka Huttuseen p. 040 531 8401. Viimeiset joulujuhlat Piirin toimijat päättivät, että piiri puretaan juhlallisin menoin ja päätettiin järjestää perinteiset joulujuhlat; hyvää jouluruokaa oikein Karjalan mitalla, hyvää jouluista ohjelmaa ja hyvää seuraa = hyvää tunnelmaa. Kaikessa tässä onnistuttiin. Lappeenrannassa paikkana oli perinteikäs Vanhan linnoituksen Kehruuhuone ja Kouvolassa seurakunnan Maria sali. Kummassakin tilaisuudessa muistettiin ja kiitettiin niitä henkilöitä ja tahoja, jotka olivat vuosikymmenten ajan tukeneet piirin ja osastojen tekemää työtä veteraanikansalaisten hyväksi. Erityismaininnan ja muistoksi Helmi-vaasit saivat piirin veljespapit: Matti Tuomisto, Kari Luumi, Jorma Taipale ja Juha Pesonen. Veljespappien arvokas työ korostui entisestään ajan saatossa jäsenkunnan ikääntyessä. Kouvolan tilaisuudessa kiitokset ja piirin lahjan saivat piirin avustajapalvelua pitkään ja ansiokkaasti hoitaneet Maija Karnaattu ja Iina Joukainen. Kouvolassa joululauluja laulatti seurakunnan kanttori Eini Perälä. Lappeenrannassa musiikkia esittivät Lappeenrannan Musiikkiopiston oppilaat. Kummassakin tilaisuudessa paikal- la oli lähes 50 osallistujaa, jotka olivat silminnähden kiitollisia tilaisuuksien henkeen. Eräs puolisojäsen ilmoitti kotiinlähdön yhteydessä: ”Paras tilaisuus missä hän on ollut”. Kiitokset vielä Ilkka Huttuselle Lappeenrannan tilaisuuden järjestelyistä. Aurinkoista kevättä kaikille! Markku Mikkola Elämän kinkerit 12.4. Perinneyhdistys järjestää suositut Elämän kinkerit Imatralla Olavinkulmassa 12.4. Seuraa ilmoittelua! Vuosikokous Sotainvalidien Perinnejärjestön Kymen alueyhdistys ry:n vuosikokous pidetään tiistaina 25.4.23 alkaen klo 12.00, (ruokailu kello 11.00) Luumäen palvelutalo Mäntykodissa os. Patteritie 7. Ilmoittautuminen perjantaina 14.4. mennessä p. 044 3350 754. Kokouksen asiat: vuosikokousasiat ja yhdistyksen sääntöjen muuttaminen. Hallitus kokoontuu klo 10.00 samassa paikassa. HALLITUS Lappeenrannan joulujuhlassa muistettiin yhteistyötahoja ja pappeja. Lappeenrannan Sankarihautausmaalla paljastettiin Sotainvalidien Muistokivi 30.11.2022. Kuvassa muistokiven puuhamiehet Ilkka Huttunen (vas.) ja Kalervo Lehtonen. Kouvolan joulujuhlassa Tuija Kurki (vas.) tervehtii sotainvalidi Pentti Laaksoa ja Raili Paasosta. Kuvassa takana Kaija Hänninen.

Piirit toimivat 23 SATAKUNTA Yrjönkatu 15, 5. krs, 28100 Pori Puh. 02 633 5233 Satakunnan suunnalta Marika Keskinen Pixabay Heikki Moilanen Vuosikokouskutsu Piirin vuosikokous pidetään tiistaina 28.3.2023 Ravintola Klubissa, Eteläranta 10, Pori. Sotainvalidien Perinneyhdistys, Satakunnan Sotainvalidien Tuki ry:n jäsenet kutsutaan sääntömääräiseen vuosikokoukseen, joka pidetään tiistaina 4.4.2023 klo 14 Veteraanitoimis Kokouksessa käsitellään piirin sääntöjen 5 §:ssä mainitut asiat. Kokouksessa kullakin jäsenosastolla sekä piirin jäsenellä on äänioikeus. tossa Porissa, Yrjönkatu 15 A. Hallitus Kokous alkaa klo 11. Tarjoilua varten ilmoittautumiset 20.3. mennessä piirin toimistoon. Onnittelemme Onnittelemme Sotainvalidi Juhani Vihermäki 100 vuotta 20.2. Sotainvalidi Heikki Kauko 100 vuotta 6.1. Kaija Kaski Hyvää alkanutta vuotta kaikille! Vuodenvaihteen jäsentilanne Satakunnassa on valmistunut. sotainvalidijäseniä on 25, puoliso- ja leskijäseniä 161 sekä tukijäseniä 170. Tänä vuonna järjestetään edelleen tapahtumia, joissa jäsenistö pääsee tapaamaan toisiaan. Piirin kesäjuhla pidetään keskiviikkona 24.5. Harjavallassa ja naisten virkistyspäivää syyskauden puolella Luvialla. Seutukunnallisen kirkkopäivän järjestää Tammenlehvän Satakunnan perinneyhdistys torstaina 15.6. Kankaanpäässä ja Niinisalon varuskunnassa. Raumalaiselle Olli Saarelle on myönnetty liiton pienoislippu vapaudenristin tunnuksin. Liiton korkein huomionosoitus käytiin luovuttamassa hänelle piirin puheenjohtajan ja toiminnanjohtajan toimesta. Olli toimi Rauman sotainvalidiosaston viimeisimpänä puheenjohtajana sekä piirihallituksessa ja piirin varapuheenjohtajana. Satakunnan piirin viimeinen, kokonainen toimintavuosi on alkanut. Piirin purkautumispäätökset tehdään tämän vuoden aikana ja toiminta päättyy piirin osalta maaliskuun lopulla 2024. Piirin jäsenistö ja toiminta siirtyvät sen jälkeen perinneyhdistykselle, Satakunnan Sotainvalidien tuki ry:lle. Se on valmis tähän vastuun siirtoon. Tämä muutos ei edellytä piirin jäsenistöltä erityisiä toimia vaan järjestelyt hoidetaan piirin toimesta ennen purkautumista. Viime vuoden marraskuussa pidetyssä perinneseminaarissa ennakoimme niitä toimenpiteitä, joita kuluvan vuoden aikana on tehtävä. Niitä on runsaasti, joten askelmerkit on syytä miettiä hyvin. Tarvitaan tietysti piirihallituksen päätöksiä, mutta myös monia käytännön toimenpiteitä, kuten piiritoimistolla ja varastoissa olevien tavaroiden, kirjallisen materiaalin ja esineistön lävitse käymistä ja niiden sijoittamista uudelleen. Nykyisen veteraanitoimiston tilojen käytön suhteen on myös epävarmuutta, joten tilakysymyskin tulee varmaan mietittäväksi perinneyhdistykselle. Satakunnan piirin lopettaessa toimintaansa 2024, tulee kuluneeksi 80 vuotta piirin perustamisesta. Noihin vuosikymmeniin sisältyy valtava määrä sotainvalidien tekemää työtä veljien, heidän perheidensä ja koko yhteiskunnan paremman huomisen hyväksi. Myös piirin naistoimikunnan ja naisjaostojen työ osastoissa sotainvalidien tukena on ollut vaikuttavaa ja arvokasta. Omalta osaltani olen kiitollinen niistä reilusta 30 vuodesta, joita olen sotainvalidityön parissa saanut elää. Hienoja ihmisiä, myönteistä asennetta ja rinnalla kulkemista eteenpäin katsoen. Toivotan Satakunnan sotainvalideille, puoliso- ja tukijäsenille ja perinnetyön tekijöille hyvää alkanutta vuotta! Perinneyhdistyksen vuosikokouskutsu Marika Keskinen Piirin puheenjohtajan tervehdys Sotainvalidi Olli Saari vastaanotti liiton pienoislipun vapaudenristin tunnuksin piirin puheenjohtaja Heikki Moilaselta.

24 Piirit toimivat KOKOUSKUTSU Sotainvalidien Veljesliiton Kanta-Hämeen piiri ry:n jäsenosastojen valtuuttamat edustajat sekä henkilöjäsenet kutsutaan piirin sääntömääräiseen vuosikokoukseen 22. päivänä maaliskuuta 2023 kello 13.30 Museo Militarian Vilho-saliin (os. Vanhankaupunginkatu 19, Hämeenlinna) KANTA-HÄME Paroistentie 2, 13600 Hämeenlinna Puh. 050 520 4065 Kokouksessa käsitellään piirin sääntöjen 5 §:ssä mainitut vuosikokousasiat sekä päätetään piirin vuoden 2024 vuosikokouspaikasta. Osastojen kokousedustajien valtakirjojen tarkastus sekä henkilöjäsenten ilmoittautuminen suoritetaan kokouspaikalla kello 12.45–13.15 välisenä aikana. Kahvitarjoilu klo 13.00 Kanta-Hämeen piirin vuonna 2022 muutettujen sääntöjen 7 §:n 1. momentissa määritetään kokousedustus seuraavasti: ”Piirin kokouksiin saavat jäsenosastot lähettää edustajan varsinaisten ja puolisojäsenten yhteismäärän kutakin alkavaa 20 jäsentä kohden. Kokouksissa on kullakin piirin varsinaisella jäsenellä, puolisojäsenellä, tukijäsenellä ja jäsenosaston edustajalla yksi ääni.” Piirihallitus Hämeen avustajatoiminta päättyi Pitkään toiminut Hämeen avustajatoiminta päättyi 31.12.2022. Kyllä siinä syksyn mittaan rupesi itse kullekin tulemaan haikea olo, kun tuo lopetuspäivä lähestyi. Mutta kuten sanotaan: aika aikaansa kutakin ja nyt oli tämän hankkeen vuoro päättyä. Neuvontapalvelun ja kuntien/kaupunkien ikäihmisten palveluneuvojien avulla avustajatoiminnan asiakkaat saivat korvaavat kotiavut päättyneen palvelun tilalle. Kiitokset heille tekemästään työstä jäsenten hyväksi. Haluan myös kiittää kaikkia hankkeessa työssä olleita, niin projektihenkilöstöä kuin avustajiakin. Näihin vuosiin mahtuu paljon hyviä muistoja sekä hienoja tarinoita. Kiitos myös kaikille asiakkaillemme näistä yhteisistä vuosista. Iso rooli on ollut myös piirihallituksella, jota ilman ei Kanta-Hämeen piiri olisi voinut hanketta hallinnoida. Suuret kiitokset myös teille kaikille, jotka olette piirihallituksessa olleet näiden vuosien aikana. Haikein mielin, Mira Kulmala Toiminnanjohtaja Piirihallitus kokouksessaan 31.1.2023. Kuvassa on takana vasemmalta Jarmo Tuominen, Heikki Kärri, Keijo Virtanen, Heikki Karisto, Matti Allén ja Hannu Reko. Keskirivissä vasemmalta on Terttu Järvelä, Mira Kulmala, Sisko Siiankoski ja Irja Hirstiö. Eturivissä on sotainvalidi Veikko Meronen. Kuvasta puuttuvat Juha Vuorinen, Seppo Somerkallio ja Matti Rantti. Ossi Saarinen LAHTI Rautatienkatu 1 B 8, 15100 Lahti Puh. 040 740 6815 Ilmaiseksi kisoihin! 100 vuotta täyttävä Salpausselän kisat järjestetään 24.-26.3. Sotiemme veteraanit saattajineen pääsevät kisoihin maksutta! Teatteriin! Sotainvalidien veljesliiton Lahden piiri tekee 6.6.2023 retken Heinolan kesäteatteriin katsomaan komediaa Tenorit liemessä. Ohjaus Sari Siikander, rooleissa mm. Santtu Karvonen, Heikki Hela, Pihla Penttinen ja Kaisa Hela. Bussi Lahdesta Marolankadun turistipysäkiltä klo 11, Sysmästä vanha matkahuolto klo 10.45, Hartola klo 11 vanha Matkis. Lounas Heinolassa klo 12. Ilmoittaudu 1.6. mennessä Pentti p. 040 740 6815 tai Tuija p. 040 962 9874. Vuosikokouskutsu Sotainvalidien Veljesliiton Lahden piiri ry:n sääntömääräinen vuosikokous pidetään Lahden Upseerikerholla (Upseerikerhonkatu 3, Lahti) keskiviikkona maaliskuun 29. päivänä. Lounas klo 12, vuosikokous klo 12.45, kahvit kokouksen jälkeen. Kokouksessa käsitellään 5§:ssä mainitut asiat. Tervetuloa! Sotainvalidien perinnejärjestö ry:n Lahden alueyhdistys ry:n vuosikokous Vuosikokous pidetään Lahden Upseerikerholla (Upseerikerhonkatu 3) keskiviikkona 12.4. 2023 klo 12. Kokouksessa käsitellään 5§ mukaiset asiat. Tervetuloa!

Piirit toimivat 25 selviä tulevan vuoden osalta, toivon yhteydenottaja minulle, yritän auttaa parhaani mukaan. Pienituloisten avustus Hyvää alkanutta vuotta 2023! Aktiiviset tukihenkilöt toteuttivat joulun alla usealla paikkakunnalla tervehdyskäynnin jäsenten luo kera joulumuistamisen. Samalla kartoitettiin jäsenten hyvinvointia. Tämä sai hyvinkin positiivisen vastaanoton jäseniltä ja samalla muistutti tukihenkilöitä siitä, miten tärkeää on käydä jäsentemme luona kyselemässä kuulumisia ja muuten vain jutustella mukavia. Kiitos teille, jotka toteutitte tämän, teette vapaaehtoistyötä suurella sydämellä! Jäsenistöstä Piirimme jäsenmäärä oli vuoden vaihteessa kaikkiaan 154, joista sotainvalideja 18, puolisojäseniä 2 ja leskijäseniä 134. Tukijäsenten määrä oli 97. Kaikki purkautuneiden osastojen jäsenet ovat siirtyneet piirin henkilöjäseniksi, yhteensä heitä oli vuoden vaihteessa 93 jäsentä. Piirin lisäksi toimintaa jatkaa Jyväskylän seudun Sotainvalidit ry, jonka jäsenmäärä on vuoden vaihteessa 9 sotainvalidia ja 52 puoliso/leskijäsentä. Kaksi sotainvalidia sekä kuusi puolisojäsentä täyttävät tänä vuonna 100 vuotta. Vanhin sotainvalidi täyttää tänä vuonna 105 vuotta, nuorin 80 vuotta. Vuosina 1918–1926 syntyneitä sotainvalideja jäsenistämme on kymmenen. Kuntoutuksista Sairaskodin ja neuvontapalvelun loppuessa Keski-Suomessa on jäsenien edelleen mahdollista mennä kuntoutukseen tai saada avokuntoutusta. Jos kuntoutusasiat tai laitoshoitoasiat ovat epä- Avustus jatkuu tänäkin vuonna. Avustus on tarveharkintainen, bruttotuloraja korkeintaan n 1500 € kuukaudessa. Tukea voi hakea pienituloiset sotiemme veteraanit sekä heidän puolisot ja lesket. Tukea voi hakea peräkkäisinä vuosina. Ohjeet saat joko Veljesliiton nettisivuilta tai soittamalla minulle. Mari Ekmark Jyväskylän osaston tukihenkilöt Terttu Ollikainen ja Terhi Kauppinen jakoivat osaston jäsenille joulumuistamisia. Kohti perinneaikaa Kaikkien veteraanijärjestöjen yhteisen ja parinkymmenen taustayhteisön tukeman maakunnallisen perinneyhdistyksen valmistelut ovat pitkällä. Perustamisasiakirja allekirjoitetaan Kansallisena Veteraanipäivänä 27.4.2023. Yhdistyksen 15-jäseninen hallitus muodostuu alkuvaiheessa veteraanijärjestöjen, reserviläisjärjestöjen, reserviläisyhdistyksien, muiden Tammenlehvät Perinneliiton Keski-Suomessa toimivien jäsenjärjestöjen edustajista sekä viranomaisten ja kahden maanpuolustusta tukevan säätiön edustajista. Alueellisen kattavuuden takaamiseksi jokaisella seutukunnalla on hallituspaikka. Katto-organisaationa on Tammenlehvän Perinneliitto. Hallituksen tueksi perustetaan neuvottelukunta, joka koostuu mm. alueen viranomaisista, seurakunnista ja yritysten edustajista. Tällä halutaan varmistaa toiminnan yhteiskunnallinen hyväksyttävyys ja taloudellinen tuki. Avainasemassa ovat kuntiin perustettavat perinnetoimikunnat, joita ei ole tarkoitus rekisteröidä. Toimikuntien kokoonpanon toivotaan muodostuvan kunnan, sivistystoimen, seurakunnan, kotiseutuyhdistysten, nuorten ja reserviläisten edustajista. Toiminnan käynnistymisvaiheessa on tarve palkata koko- tai osa-aikainen toiminnanjohtaja, yhdistyksen tavoite on ottaa vastuu veteraaneista ja veteraaniperinteen vaalimisesta vuoden 2024 alusta alkaen. Kyösti Tomperi Puolustusvoimain järjestämällä joululounaalla jäsen Maria Nuora sekä Jyväskylän osaston puheenjohtaja Kyösti Tomperi. Kevätkonsertti Palokan koululla Jyväskylässä torstaina 20.4.2023 klo 18 Esiintyjinä Ilmavoimien soittokunta, tangokuningatar Jenna Bågeberg ,Tenori sekä Dallapé-yhtyeen johtaja Juha Hostikka. Liput 25 €/kpl, yli 10 hlön ryhmät 20 €/kpl. Hintaan sisältyy Sotilaskodin väliaikakahvit. Konsertin tuotto menee perustettavalle alueelliselle perinneyhdistykselle. Pixabay SISÄ-SUOMI Justeeritie 2 41900 PETÄJÄVESI Puh. 040 778 2740 Lipputiedustelut/varaukset Hannu Paalimäki p. 040 352 3567 tai hannu.paalimaki@gmail.com Kutsu Sisä-Suomen piirin vuosikokoukseen Sotainvalidien Veljesliiton Sisä-Suomen piiri ry:n vuosikokous keskiviikkona 29.3.2023 Sotainvalidien Sairaskodilla Jyväskylässä. Aloitamme ruokailulla klo 12 alakerrassa, kokous klo 13 neuvotteluhuoneessa. Kokoukseen ilmoittautuminen etukäteen toiminnanjohtajalle puh. 040 778 2740 tai sähköpostitse. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset vuosikokousasiat. Uuden piirihallituksen järjestäytymiskokous. Tervetuloa! Sisä-Suomen Perinneyhdistyksen vuosikokous Sotainvalidien Sisä-Suomen Perinneyhdistyksen vuosikokous keskiviikkona 29.3.2023 Jyväskylässä (välittömästi piirin vuosikokouksen jälkeen n. klo 13.45). Kokoukseen ilmoittautuminen etukäteen toiminnanjohtajalle tai sähköpostitse. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset vuosikokousasiat. Kokoukseen toivotaan osallistuvan perinnetyöstä kiinnostuneet jäsenet. Tervetuloa!

26 Piirit toimivat Kutsu Pohjois-Savon Sotainvalidien Perinneyhdistyksen vuosikokoukseen POHJOIS-SAVO Puijonkatu 39 A 17, 70100 Kuopio Puh. 0400 756 249 Pohjois-Savon Sotainvalidien Perinneyhdistyksen sääntömääräinen vuosikokous pidetään Kuopiossa hotelli Iso Valkeisella ti 14.3.2023 klo 11.20. Os. Majaniementie 2, Kuopio. Jäsenet voivat ilmoittautua kokoukseen puhelimitse, postitse tai sähköpostitse maanantaihin 6.3.2023 mennessä p. 0500 376 862, sähköpostitse juha.siivola@dnainternet.net tai postitse osoitteella: Telakkakuja 10 B 9, 70100 Kuopio. Piirin tervehdys Vuosikokouskutsu Sotainvalidien Veljesliiton Pohjois-Savon piiri ry:n sääntömääräinen vuosikokous pidetään Kuopiossa hotelli Iso Valkeisella ti 14.3.2023 klo 12. Osoite: Majaniementie 2, Kuopio. Piirin varsinaisten ja puolisojäsenten sekä Leppävirran osaston edustajan ilmoittautuminen ma 6.3.2023 mennessä Katariina Kuurolalle p. 0400 756 249 tai katariina.kuurola@sotainvalidit.fi. Ilmoittautuneille postitetaan kokousmateriaali sähköpostilla tai kirjeenä. Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat sekä piirin purkautuminen. Piirihallitus Ohjelma: kahvitarjoilu klo 10.30 Sotainvalidien perinneyhdistyksen vuosikokous klo 11.20 Sotainvalidipiirin vuosikokous klo 12.00 Lounas klo 13.00 Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset, vuosikokoukselle kuuluvat asiat sekä yhdistyksen sääntöjen muuttaminen. Hyvää alkanutta tätä vuotta! Piirin jäsenmäärä oli vuoden 2022 lopussa 26 ja puolisojäseniä yhteensä 149. Vuonna 2022 kutsun viimeiseen iltahuutoon sai yhdeksän sotainvalidia ja 40 puolisojäsentä. Piiri päättää toimintansa purkautumisesta tulevassa vuosikokouksessa. Perinneaikaan siirtymisen valmisteluja jatketaan. Piirin toimistosihteeri Anne Oksman jäi eläkkeelle tammikuussa. Hän toimi tehtävässään piiritoimistossa kahdeksan vuotta ja kahdeksan kuukautta. Suuri ja lämmin kiitos Annelle erinomaisesta työstä, yhteistyöstä ja työtoveruudes- Ilmoittautuneille postitetaan kokousasiakirjat sähköisesti tai kirjeellä. Hallitus ta! Annea muistettiin piirin lisäksi monilta tahoilta ja runsaita kiitoksia hän sai eri puolilta piiriä sekä jäsenistöltämme. Piiritoimiston puhelinnumero jää pois ja puhelinnumerona on jatkossa vain toiminnanjohtajan numero 0400 756 249. Piirin puheenjohtaja Heikki Lahtela ojensi kukat eläkkeelle jäävälle Anne Oksmanille. Pixabay Katariina Kuurola SUUR-SAVO Kyyhkyläntie 9, 50700 Mikkeli Puh. 0400 756 249 KOKOUSKUTSU Sotainvalidien Veljesliiton Suur-Savon piiri ry:n sääntömääräinen vuosikokous pidetään Mikkelissä Kyyhkylässä to 16.3.2023 alkaen klo 11.00 ruokailulla, jonka jälkeen on kokous klo 12.00. Osoite: Kyyhkyläntie 9, Mikkeli. Piirin tervehdys Hyvää alkanutta tätä vuotta! Piirin sotainvalidien jäsenmäärä oli vuoden 2022 lopussa 11 ja puolisojäseniä oli 155. Vuoden 2022 aikana kutsun viimeiseen iltahuutoon sai neljä sotainvalidia ja 40 puolisojäsentä. Piiri päättää toimintansa purkautumisesta tulevassa vuosikokouksessa. Perinneaikaan siirtymisen valmisteluja jatketaan. Jäsenkirjeissä tiedotetaan ajankohtaiset asiat ja jäsenten tuki. Katariina Kuurola Piirin varsinaisten ja puolisojäsenten sekä Pieksämäen osaston edustajan ilmoittautuminen ma 6.3.2023 mennessä Katariina Kuurolalle puh. 0400 756 249 tai sähköpostitse katariina.kuurola@sotainvalidit.fi. Ilmoittautuneille postitetaan kokousmateriaali sähköpostilla tai kirjeellä. Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat ja piirin purkautuminen. Piirihallitus

Piirit toimivat 27 ETELÄ-POHJANMAA Voikukkapolku 7, 60510 Hyllykallio Puh. 040 742 4813 Aurinkoista kevättä Näin se vain piirimme juhlavuosi vaihtui uuteen vuoteen ja toimintaa jatketaan hieman uusin kuvioin. Piiritoimistomme vaihtoi vuoden alussa paikkaa ja toiminnanjohtaja hoitaa kirjalliset askareensa nyt kotitoimistossaan osoitteessa Voikukkapolku 7, 60510 Hyllykallio. Puhelinnumero sekä sähköpostiosoitteet ovat ennallaan. Sotainvalidipiiri kulkee vääjäämättä kohti lopullista päätöstään. Piirimme 80-vuotisjuhlavuosi sisälsi ilon lisäksi myös surua. Sotainvalidijäsentemme poistuma oli kaikkiaan 15 (37 %), joten tämän vuoden alussa sotainvalideja oli piirissämme 26. Puolisojäsenten osalta poistuma oli 59 (21 %), joten puolisojäseniä oli vuodenvaihteessa 223. Tämä vuosi mennään toiminnan osalta vielä vanhaan malliin ja piiri pystyy tukemaan lähinnä puolisojäsenillemme kohdennettuja kotipalveluja ja hoitoja. Vuoden päättyessä laadimme suunnitelmat sitten tuleville vuosille, mutta näillä näkymin piiri jatkaa toimintaansa ainakin vuoteen 2025. Paikallisosastoista purettiin tänä vuonna Kurikan, Ilmajoen, Kuortaneen ja Nurmon osastot, joten itsenäisiä osastoja löytyy enää Seinäjoelta, Alavudelta, Kauhajoelta ja Kauhavalta. Purkautuneiden osastojen jäsenet on siirretty piiriin henkilöjäseniksi. Joka kolmas sotainvalidi pian 100-vuotias Piirimme sotainvalideista viisi on täyttänyt jo aiemmin 100 vuotta. Jos luoja suo, niin tänä vuonna tuon hurjan merkkipaalun ylittää kolme sotainvalidia lisää. Kesän korvalla juhlinevat Tauno Kurki ja Aarno Alho Seinäjoelta, sekä syksymmällä Tony Westerlund ja Carola Lagerström ovat Geritrimissä veteraanien asialla. 102-vuotias Veikko Vuolteenaho on piirin vanhin sotainvalidi Vuosikokous Piirin vuosikokous pidetään Hotelli Fooningissa 24.3 klo 9.15 alkaen kahvituksella sekä valtakirjojen tarkastuksella. Aloitamme hartaushetkellä klo 10, jonka jälkeen kokoustamme. Kokouksen päälle lounas. Ilmoittautumiset: marko.hakala@sotainvalidit.fi, p. 040 742 4813. Nyt on hyvä laittaa hautakivimerkit paikoilleen, sillä piiri tarjoaa merkit ilmaiseksi, kunhan asentaja löytyy omasta takaa. Yrjö Ahvenkoski Vimpelistä. Piirimme vanhin sotainvalidi, Veikko Vuolteenaho, täytti 3.2. komeat 102 vuotta. Veikko asustelee yhä omakotitalossaan ja päivät kuluvat mukavasti kirjoitellessa, piirtäessä, maalatessa ja puu-ukkoja veistellessä. Sotainvalidipiiri muistikin Veikkoa Iisakki Järvenpään puukkotehtaan käsintehdyllä puukolla, jonka tupessa on sotainvalidien logo. Geritrim tarjoaa yhä kuntoutusta myös veteraaniväelle Kristiinankaupungissa sijaitseva veljeskoti, nykyiseltä nimeltään Geritrim, aloitti toimintansa vuonna 1990. Vuonna 2012 talon johtajan pestiin astunut Tony Westerlund kertoo, että toiminta talossa on edelleen vireää ja veteraaniväen kuntoutusta ja hoivaa on tarjolla enti- seen malliin. Tony sai ensikosketuksensa sotaveteraaneihin isoisänsä kautta. Kertomukset sodasta jäivät jo tuolloin mieleen ja tarinoita on tullut nyt työn kautta runsaasti lisää. Reilut viisi vuotta sitten Geritrimin kohtalo oli veteraaniasiakkaiden vähetessä uhan alla, mutta uusia asiakasryhmiä lopulta löytyi ja yhteistyö hyvinvointialueen kanssa on nyt aktiivista. Kaikki 22 kuntoutuspaikkaa ovat yhä kovassa käytössä. Carola Lagerström vastaa talossa puolestaan veteraaniväestön neuvontapalvelusta. Carola on tullut taloon hoitotyöhön jo vuonna 1995, neuvontapalvelussa hän työskentelee nyt neljättä vuottaan ja tällä hetkellä hän tekee kaksi päivää viikosta jalkahoitoja ja lopun aikaa kuluu veteraaniväen asioita hoitaessa. Hautakivimerkit paikoilleen Piiritoimiston muuttopuuhissa tulee suoritettua aina myös perusteellinen inventaario. Piirin varastoista löytyi vielä runsaasti sotainvalidien hautakivimerkkejä. Tuon merkin soisi olevan kaikkien sotainvalidien hautakivissä, joten piiri tarjoaa ilmaiseksi merkit, kunhan asentaja löytyy omasta takaa. Kartoittakaa, tarkastakaa ja asentakaa merkit, näin sotainvalidien tekemä arvokas työ näkyy hautakivissä tulevillekin sukupolville. Aurinkoa, lämpöä ja hyvää mieltä! Nähdään! Marko Hakala

28 Piirit toimivat POHJOIS-KARJALA Kirkkokatu 11, 80100 Joensuu Puh. 040 536 7537 Tammisunnuntai Tammisunnuntaita vietetään vuosittain tammikuun viimeisenä sunnuntaina Suomen vapaussodan alkamisen muistoksi. Kiivaimmat taistelut käytiin Tampereen lisäksi Länkipohjassa, Orivedellä, Antrean rintamalla ja Raudussa. Sota päättyi 16. toukokuuta. Ylipäällikkö, Suomen marsalkka Carl Gustaf Emil Mannerheim kuoli tammisunnuntaina 1951 Lausennessa Sveitsissä. Perinteisiä juhlatilaisuuksia järjestettiin eripuolilla Suomea. Puolustusministeri Mikko Savola oli juhlapuhujana Vaasassa. Lieksassa piirihallituksemme jäsen Juho Pehkonen ja hänen puolisonsa Taimi kävivät laskemassa havumiekan vuonna 1921 paljastetun vapaussodan muistomerkille. Korjausneuvontaa Piirin jäsenistöllä on edellekin mahdollisuus saada neuvontapalvelua asuntojen pienimuotoisiin korjauksiin ja muutostöihin. Korjausneuvonta jatkuu yhteistyössä Vanhustyön keskusliiton kanssa. Viime vuonna neuvontakäyntejä tehtiin sotilasinvalideille 17, sotaveteraaneille ei yhtään ja muulle vanhusväestölle 136 käyntiä. Suunnitelmia tehtiin sotainvalideille 10 kpl joiden kustannusarviot olivat 104177 euroa ja maksusitoumuksia oli sama määrä. Valmistuneita kohteita oli kaikkiaan 54 ja toteutuneet kustannukset yhteensä 444 007 euroa, joista sotainvalidien osuus 104 177 euroa. Perinteisten esteettömyyskorjausten ja vesikattojen rinnalle on noussut suurimmiksi korjauskohteiksi lämmitysjärjestelmien muutokset lämpöpumpuiksi. Korjausasioissa voitte kääntyä korjausneuvoja Raimo Saarelainen puoleen puh. 050 540 70 35. Tukitoimintaa piirissä Piiri jatkaa edelleenkin sotainvalidien, puolisoiden ja leskien tukemista. Olemme saaneet myös tälle vuodelle avustuksia yhteisöiltä, jotka pitävät kunnia-asiana sotainvalidien, heidän puolisoiden ja leskien tukemista ja arvostavat heidän saavutuksiaan Suomen itsenäisyyden ja jälleenrakentamisen toteuttamiseksi. Heidän tiensä ei ollut helppo. Korvamerkityillä avustuksilla piiri antaa jäsenistölleen heidän toimintakykyä ylläpitäviä palveluja sekä kotona selviytymistä tukevaa apua (mm. fysikaalisia hoitoja ja hierontoja, jalkahoitoja, siivousapua sekä yhteisöllisyyttä tukevaa toimintaa). Pienituloisten sotainvalidien, puolisoiden ja leskien tukemiseen voimme hakea myös liiton kautta eri säätiöiden myöntämiä avustuksia. Avustusta voidaan Marjatta Tanskaselle tehty pyörätuoliluiska. myöntää tarveharkintaisesti, jos kuukauden bruttotulot ovat alle 1500 euroa. Myönnettävien avustusten enimmäismäärä vuodessa on noin 800 euroa. Hakemukseen pitää liittää tuloselvitys esim. verotodistus. Gubbe Me-säätiön avustuksella jatkuu Gubbe-toiminta, josta on saatu hyviä kokemuksia. Pohjois-Karjalassa Gubbe-ystävä vierailee säännöllisesti etupäässä sotainvalidien leskien luona. He auttavat arjen askareissa. Monia nuoria kiinnostaa sotasukupolven kokemukset. Katsellaan yhdessä vanhoja valokuvia ja keskustellaan, autetaan askareissa. Toiminta on hyvin monipuolista ja muotoutunut asiakkaan tarpeiden ja yhteisten kiinnostusten mukaisesti. Asta Joutsenen luona on käynyt parin vuoden ajan tämän kevään abiturientti Seela Pulkkinen. Asta on todella tyytyväinen ja iloinen Seelan käynneistä. Seela on erittäin ahkera ja osallistuva. Hän siivoaa, pesee ikkunat ja käy kaupassa. He keskustelevat paljon ja katselevat vanhoja valokuvia. Seela kertoi, että hän on Astan kautta saanut paljon tietää sodasta ja sodanajan ihmisten elämästä sekä siirtolaisuudesta Ruotsiin. Seela käy myös toisen rouvan luona, jonka kautta hän on oppinut evakkojen elämästä. Asta tarjosi Seela-Gubbelle Runebergintorttukahveet. Gubbe-ystävänä hän on saanut heidän kauttaan syventävää tietoa historian opintoihinsa. Seela kertoi Gubbe-käyntien olevan tärkeä osa arkea ja suosittelee nuoria osallistumaan toimintaan. Toivotamme Seelalle onnea ylioppilaskirjotuksiin! Guppe-ystäväkäynnithän ovat Me- säätiön avustuksella jäsenillemme maksuttomia. Samalla nuoret voivat tutustua myös työelämään. Kaikissa avustus- ja neuvontapalveluasioissa saa lisätietoja piirin toiminnanjohtaja Tuulikki Leinoselta p. 040 536 75 37. Apua ja tietoja saa myös oman alueen yhdyshenkilöltä, joka on yleensä purkautuneen osaston puheenjohtaja tai sihteeri. Tuulikki Leinonen Pixabay Piirihallituksemme jäsen Juho Pehkonen laskee havumiekan Vapaussodan muistomerkille Lieksassa.

Piirit toimivat 29 Pixabay KESKI-POHJANMAA Kitinkuja 2, 69100 Kannus Puh. 050 593 3211 Onnittelemme KUTSU VUOSIKOKOUKSEEN Terveisiä Keski-Pohjanmaalta Uusi vuosi on lähtenyt harppauksin menemään ja saamme nauttia valon lisääntymisestä päivä päivältä. Toivotaan, että tämä vuosi toisi toivoa rauhasta maailmalla sekä että jokainen saisi nauttia ja elää normaalia arjen elämää. Vuoden vaihteessa Keski-Pohjanmaan sotainvalidipiirissä meillä oli 12 sotainvalidia, 110 leski- ja puolisojäsentä sekä 103 tukijäsentä. Piirin sekä perinneyhdistyksen historiikkihanke sai vastatuulta, kun yhdestä paikasta tuli kielteinen rahoituspäätös. Odottelemme toisesta vastausta toivorikkaana. Vuosikokouksessa päätämme piirin purkautumisajankohdasta sekä omalle perinneyhdistykselle vetovastuun siirtymisestä. Tänä vuonna piirissä tulevia tapahtumia ovat vuosikokous maaliskuussa ja kesäjuhla elokuussa. Osallistutaan myös veteraanipiirin järjestämiin juhliin voimien mukaan. Hyvää vointia ja talven jatkoa kaikille! Maija Paasila Siemensanoja Luojamme on antanut meille maan, joka tuottaa satoa ravinnoksemme. Viljelijä, jolla on taito viljellä, on osallisena luomisen työssä. ”Niin kauan kuin maa pysyy, ei lakkaa kylvö eikä korjuu." (1. Moos. 8:22). Viljelijän taidon, maaperän, suotuisten säiden ja monen muun tekijän ohella kylvämisessä tärkeää on se, että siemen on oikeaa, kelvollista. Kelvottomassa siemenessä ei itsessään ole kykyä kasvaa ja tuottaa satoa. Apostoli Paavali vieläpä muistuttaa: ”Mitä ihminen kylvää, sitä hän myös niittää. Joka kylvää siemenen itsekkyy- Sotainvalidien Veljesliiton Keski-Pohjanmaan piiri ry:n sekä Keski-Pohjanmaan perinneyhdistys ry:n vuoden 2023 vuosikokoukset, joissa käsitellään sääntömääräiset asiat sekä piirin purkautumisajankohta. Piirin puheenjohtaja Esko Hirviniemi 80 vuotta Aika: Torstaina 9.3. 2023. Päivä alkaa kahvilla klo 9.00, jonka jälkeen valtakirjojen tarkistus. Paikka: Kitinkannus, Kitinkuja 2, 69100 Kannus Piirin sääntöjen 7§: ”Piirin kokoukseen saavat jäsenosastot lähettävät edustajan varsinaisten ja puolisojäsenten yhteismäärän kutakin alkavaa 20 jäsentä kohden.” Pyydetään ilmoittumiset kokoukseen viimeistään perjantaihin 3.3. 2023 mennessä sähköpostiin: maija.paasila@kitinkannus.fi tai puh. 050 593 3211 Tervetuloa! den peltoon, korjaa siitä satona tuhon.” (Gal. 6:7-8). Olemme vuoden aikana järkyttyneinä seuranneet, kuinka tankit, ohjukset ja sotilaat suurin joukoin ovat pahoin aikein olleet liikkeellä kylvämässä tuhoa ja ahdistusta. Synti on sitoutunut ihmisen olemukseen niin perimmäisellä tavalla, että pahan vallat saavat tilaa maailmassa ja ihmisten elämässä. Pahinta on, jos Herra ei ahdistuksissamme ole mukanamme. Jumala ei ole menettänyt toivoaan meistä: ”Sana, joka minun suustani lähtee: se ei tyhjänä palaa vaan täyttää tehtävän, jonka minä sille annan, ja saa menestymään kaiken, mitä varten sen lähetän” (Jes. 55:11). Sanalla on tehtävä luoda ja versota uutta. Jeesus lihaksi tulleena Sanana suoritti hänelle annetun tehtävän, sovituksen ja lunastuksen. Ei ole aina helppoa uskoa syntien anteeksiantamukseen, kun näkee toisten niistä kärsivän. Syntien seuraukset näkyvät. Mutta anteeksiantamus asettaa rajat seurauksille. Jeesuksen risti todistaa voimakkaimmin rajattomasta, sovittavasta, ehdoitta anteeksi antavasta rakkaudesta. Astuessaan alas valtaistuimeltaan taivaasta Jumalan oma Poika tuli kaltaiseksemme eikä katsonut it- seään yhdenvertaiseksi Jumalan kanssa. ”Jeesus Kristus tyhjensi itsensä täysin ja omaksui orjan osan, tuli ihmisen kaltaiseksi ja otti ihmisen muodon.” (Fil. 2:7). Jeesus ei katsonut itseään edes yhdenvertaiseksi ihmisen kanssa, vaan vielä alemmaksi. Hän otti palvelijan muodon, nöyryytti itsensä ja oli ristin kuolemaan asti kuuliainen, jotta synti ja pahuus saataisiin vihdoin loppumaan. Sillä ihminen ei itse kykene muuttumaan. Jumalan täytyy muuttaa hänet. Anteeksiantamuksellaan Jumala tahtoo hallita sisäistä ihmistämme ja niin myös kaikkea mitä teemme ja mihin ryhdymme. Siksi Jumalan Poika tunnustaa kanssamme meidän syntimme, ottaa ne omakseen, kärsii meidän rangaistuksemme. Seurakunnalle uskotun sanan ja Hengen voimalla Jeesus puolustaa meitä maan päällä johdattaakseen meidät Jumalan rakkauden yhteyteen. Niin kauan kuin maa pysyy, ei lakkaa sanan kylvö. Siksi on tärkeää, että sana on oikeaa, niin että sillä on kyky ja voima herättää ja synnyttää uskoa. ”Olkoon teilläkin sellainen mieli, joka Kristuksella Jeesuksella oli.” (Fil. 2:5) Kai Juvila Keski-Pohjanmaan veljespappi Piirin hallituksen puheenjohtaja Esko Hirviniemi täyttää pyöreitä vuosia, josta toivotamme jokaiseen päivään terveyttä sekä siunausta. Esko on toiminut tehtävässään vuodesta 2013 lähtien sekä perinneyhdistyksen jäsenenä. Haapajärven osaston puheenjohtajana hän toimi 2006–2013. Lisäksi tehtäviin on kuulunut veteraanien lähiystävätoiminnan kehittäminen Haapajärvellä sekä ympäristökunnissa. Eskolla on pitkä ura upseerina eri tehtävissä Puolustusvoimien palveluksessa. Hän on myös tehnyt mittavan uran vapaaehtoisen maanpuolustuksen parissa kouluttajana ja kurssinjohtajana. Luottamustoimia on kertynyt kunnioitettavasti kolmessa eri seurakunnassa, mm. Haapajärven kirkkovaltuuston puheenjohtajana kymmenen vuoden ajan. Lämpimät onnittelut piiristä!

30 Piirit toimivat Onnittelemme KUTSU VUOSIKOKOUKSEEN SV:n Pohjois-Pohjanmaan piiri ry:n vuosikokous on Hotelli Lasaretissa, Kasarmintie 13 b, Oulu, keskiviikkona 15. päivänä maaliskuuta 2023 klo 10.00. POHJOIS-POHJANMAA Uusikatu 58 B 16, 90100 Oulu Puh. 045 182 4484 Sotainvalidi Reino Peltoniemi 100 vuotta 27.12.2022 Esillä sääntöjen 5 § asiat ja SV:n Pohjois-Pohjanmaan piiri ry:n purkaminen. Kahvit klo 9, kokous alkaa klo 10.00. Lounas kokouksen jälkeen n. 11.30. Uuden piirihallituksen järjestäytymiskokous on heti vuosikokouksen jälkeen. HUOM ! Ilmoittautukaa piirin toimistolle ruokailijoiden määrän vuoksi viim.7.3.2023 p. 045 182 4484. Sotainvalidit, puolisot, lesket ja tukijäsenet, tervetuloa! Hyvää alkanutta vuotta kaikille! Vuosi alkoi talvisissa merkeissä. Muutoksen tuulet puhaltavat myös Pohjois-Pohjanmaalla. Suunnitelmissa on piirin purkautuminen. Tämä vaatii keskeneräisten tehtävien loppuun saattamista ja paljon muuta tehtävää, mitä ei ennakolta voi tietää. Tulevan vuosikokouksen päätökset linjaavat koko loppuvuoden aikataulun. Jos päätös purkautumisesta tehdään, niin vuosi tulee olemaan työntäyteinen. Piirin jäseniä oli vuoden vaihteessa 213, joista sotainvalideja 31 ja puolisojäseniä 182. Kesäkausi meni suunnitelmien mukaan ja jopa osallistujamäärät olivat odotettua hieman suuremmat. Kirkkopäiväjuhlakin meni hienosti suunnitelmien mukaan. Joulukassit toimitettiin ohjeiden mukaan kotona asuville jäsenille. Tukijäsenemme eri puolilla piiriä auttoivat jakamaan kassit. Kiitämme saamastamme avusta ja tuesta! Joulujuhlaa vietettiin pienene- Joulujuhlassa Oulun NMKY:n mieslaulajat. vällä porukalla hienon jouluisen ohjelman ja hyvän ruuan kera. Tänä vuonna joulutervehdyksen vienti Veljeskodille onnistui todella hyvin, kun asukkaiden lauluinto venyi pitkälle iltapäivään. Piirin oma kvartetti lauloi jouluisia kappaleita, Erkki Koskela esitti yksinlaulua ja lopuksi yhteislaulu kohotti kaikki jouluiseen tunnelmaan. Tulevaa ohjelmaa Utajärven Juorkunassa asuva sotainvalidi ja viimeinen veteraani Reino Peltoniemi on tehnyt pitkän päivätyön metsurina. Työuran katkaisi sota, mutta työ metsurina jatkui sen jälkeen. Laajan alueen metsäkämppien elämä tuli tutuksi rakentamisvaiheesta metsäurakointiin asti. Vielä 90 vuotta täytettyään Reino oli metsässä urakoimassa polttopuita kotiinsa, jonka hän rakensi sodan jälkeen yhdessä puolisonsa Vienon kanssa. Lämpimät onnittelut! Piirin keskikesän juhla Hietasaaren Veljeskodilla 25.6.2023 klo 13.00. Tervetuloa! E. Vikström Joulujuhlassa vas. E. Kantola, R. Paakinaho ja sotainvalidi K. Backman. Piirin edustajat R. Peltoniemen syntymäpäiväjuhlassa. Joulukassien järjestelyissä Tauno Siik.

Piirit toimivat 31 Terveiset Kainuun perinneyhdistyksestä Sotainvalidien toiminnan osalta syksy 2022 oli muutokseen valmistautumisen aikaa. Sotainvalidien Veljesliiton Kainuun Piirin toiminnan lopettaminen ja vastuun siirtäminen yhdistystasolla Sotainvalidien Kainuun Perinneyhdistykselle oli toiminnan keskiössä. Perinteinen joulujuhla järjestettiin Kajaanissa Linnantauksen kirkossa. Kainuun piirin viimeisenä joulujuhlana tapahtumasta haluttiin juhlava. Kajaanin mieslaulajien esitys, kirkkoherra Marko Miettisen jouluhartaus ja pastori Heikki Harvolan tuoma joulutervehdys toivat juhlaan sen RUOTSI Skebokvarnsvägen 86, 124 51 Bandhagen, SE Puh. 00 46 8 648 1131 Kuulumisia piiristä Piiri on syksyllä neuvotellut Valtiokonttorin kanssa koskien ateriapalvelua. 1.1.2023 lähtien Valtiokonttorin ateriapalvelukorvaus on 250 kruunua /päivä. Summa ladataan jokaisen kuun vaihteessa kuten aikaisemminkin ateriapalveluun oikeutetuille jäsenille. Samalla vuodet vierivät! Kolmekymmentä vuotta Ruotsin piirissä tuli täyteen allekirjoitta- Pekka Vaarala Perinneyhdistyksen toiminnanjohtaja neella nyt tammikuussa. Kun aloitin työt, Lahja KlénWickström opetti minulle työn tärkeimmät asiat. Ja aika pian sain oppia yksin, kun Lahja jäi eläkkeelle. Piirissämme oli silloin noin tuhat sotainvalidia ja hallituksessa kaikki jäsenet olivat sotainvalideja. Veljesliitto ja Tapaturmavirasto (nykyisin Valtiokonttori) antoivat kuitenkin kaiken tarvittavan tuen. Puheenjohtaja Olavi Soikkasen kanssa tapasimme monia ihmisiä ja tahoja, kun yritimme saada Ruotsissa asuville sotainvalideille samoja oikeuksia kuin Suomessakin asuvilla sotainvalideilla. Tänä päivänä toimistotyö hoituu kotikonttorilta. Piirihallituksessamme ei ole enää yhtään sotainvalidia mutta toki nykyään mukana on seuraavan sukupolven aktiivisia henkilöitä, jotka ovat vahvasti tukemassa toimintaa niin pitkään, kuin tarvetta on. Piirin toiminnanjohtaja Juha Kuvassa Kainuun piirin standaarin saaneet. Huomionosoitukset Sotainvalidien Veljesliitto ja Sotainvalidien Kainuun piiri myönsi toimintavuoden 2022 aikana seuraavat huomionosoitukset: Sotainvalidien suuri ansiomerkki: Asko Keski-Nisula, Suomussalmi; Jouko Sievänen, Ristijärvi Sotainvalidien kultainen ansiomerkki: Jussi Komulainen, Kuhmo; Pentti Krökki, Kajaani; Rauno Pyykkönen, Suomussalmi Sotainvalidien hopeinen ansiomerkki: Marjatta Huovinen, Hyrynsalmi; Merja Kallio, Suomussalmi; Mika Kilpeläinen, Sotkamo; Aila Moilanen, Suomussalmi; Petteri Seppänen, Puolanka; Tuula Tikkanen, Kajaani; Pekka Vaarala, Kajaani Piirin standaari: Pääsky kukka- ja hautauspalvelu, Kajaani, Juuso Kopperoinen; Sotkamon hautaustoimisto Rusanen Oy, Risto Rusanen; Lions Club Suomussalmi, Timo Säkkinen; Lions Club Kajaani Linna, Pentti Määttä; Kajaanin Mieslaulajat, Pentti Haataja; Vuohenki säätiö, Jussi Mäki; Juha Huttunen, Kajaani Nykyinen puheenjohtaja Anssi Pajuvirta palkitsee Ari Haverisen, hallituksen nykyisen jäsenen vuosikokouksessa 2017. Joen tavoitat tarvittaessa matkapuhelimesta +46 705 630 373 tai sähköpostitse osoitteesta juha. joki@krigsinvaliderna.se. Ruotsin sotainvalidipiirin kotisivut puolestaan löytyvät osoitteesta www.krigsinvaliderna.se Hyvää kevättä! Juha Joki Pixabay KAINUU Seminaarinkatu 5, 87100 Kajaani Puh. 08 622 485 / 044 516 7295 ansaitsemaa arvokkuutta. Yhteistyökumppaneille ja Kainuun piirin jäsenistön hyväksi tehdystä työstä ansioituneille henkilöille jaettiin huomionosoituksia ja iloksemme moni pääsi henkilökohtaisesti paikalle. Toivomme yhteistyön jatkuvan Sotainvalidien Kainuun Perinneyhdistyksen kanssa yhtä tiiviinä jäsenistömme hyväksi myös tulevaisuudessa. Sääntöjensä mukaisesti Kainuun Perinneyhdistys jatkaa sotainvalidien, heidän puolisoidensa ja leskiensä edunvalvontaa myös tulevaisuudessa. Kainuussa muutokset jäsenistölle vuoden 2023 alkaessa eivät kuitenkaan ole merkittävät. Kainuun piirin jäsenet ovat siirtyneet Perinneyhdistys jäseniksi ja toiminta jatkuu. Perinneyhdistys tukee jäsenistönsä arkea palvelusetelein, kuten tähänkin saakka. Palvelusetelit lähetetään helmikuun aikana. Vuonna 2023 tapahtumiin osallistutaan ja niitä järjestetään pääosin entiseen malliin. Jäsenistöä tiedotetaan tulevista tapahtumista jäsenkirjeillä. Tarkkailkaa siis postianne!

32 Piirit toimivat Sirpa Tolonen Väläyksiä viime vuodelta LAPPI Pitkäkatu 7, 95400 Tornio Puh. 040 708 2726 Terveiset piiristä! Anu Vasama Kutsu vuosikokoukseen Piirin vuosikokous torstaina 16.3. klo 11.00 Leijonakabinetti, Someroharju, Rovaniemi Kahvitarjoilu 10.30. Esillä sääntöjen määräämät asiat Tervetuloa! Sallassa Eeva Riekki vastaanotti kotityöpalveluyrittäjä Sirpa Tolosen tuoman joulukassin iloisİssa tunnelmissa. Matti Hulkko Tornion Sotainvalidit muistivat kultaisella ansiomerkillä neuvontapalvelutyötä tekevää toimintaterapeutti Iida Suuntaa. Joulukuun piirikokouksen osallistujia. Anu Vasama Hyvää alkanutta vuotta kaikille. On jälleen jäsentilastojen päivittämisen aika ja tilastot näyttävät lapin piirissä olevan 32 varsinaista jäsentä ja 122 puolisojäsentä. Viime vuoden aikana poistui joukostamme 7 sotainvalidia. Piirin toiminta jatkuu normaalisti vielä tämän vuoden mutta suunnitelmissa on purkaa piiri ensi vuoden aikana. Lapin piirin ainoana osastona jatkaa Sodankylän osasto. Purkautuneiden osastojen jäsenhuollosta vastaa piiri ja piirin varoja käytetään pääasiassa jäsenten jalka- ja hierontahoitoihin sekä mm. siivouksen kustannuksiin. Lapin piirin vuosikokous pidetään torstaina 16.3. klo 11.00 Someroharjulla. Viimevuoden isoimpia tapahtumia olivat rosvopaistitapahtuma Someroharjulla ja kirkkopäivät Pellossa. Viimevuonna juhlimme kahden 100-vuotiaan sotainvalidin syntymäpäiviä ja tänä vuonna merkkipaalun ylittää kolme sotainvalidia. Joulun alla osallistuimme myös valtakunnalliseen joulukassikampanjaan, jossa Lapin veteraanijärjestöt jakoivat yhteistyössä n.230 joulukassia kotona asuville jäsenille. Vastaanotto oli yllättynyt, iloinen ja kiitollinen. Sotainvalidit Tenho Ruottu, Uuni Ylihannu ja Kalle Sukuvaara tuolijumpalla Saarenvireessä. Anu Vasama Neuvontapalvelu Sotainvalidien ja puolisoiden neuvontapalvelutyö jatkuu. Ota yhteyttä meihin, jos tarvitset apua kuntoutukseen, apuvälineisiin, palveluihin tai muihin etuuksiin liittyvissä asioissa. Teemme myös kotikäyntejä. • Anu Vasama, Tornio, Saarenvire p. 040 708 2627, anu.vasama@saarenvire.fi • Iida Suunta toimintaterapeutti, Saarenvire p. 040 573 4366, iida.suunta@saarenvire.fi • Merja Turunen, Lapin kuntoutus p. 044 340 4001, merja.turunen@saarenvire.fi Lumipukuiset kunniavartiossa Sodankylän sankarihautausmaalla jouluaattoiltana.

Piirit toimivat 33 Muistamme Kunniapuheenjohtajamme Nils-Erik Nykvist * 2.7.1932 † 2.12.2022 RANNIKKO-POHJANMAA Jeansborgintie 1 A, 66900 Uusikaarlepyy Puh. 050 382 5257 Terveisiä piiristä! Viime vuoden lopussa vietimme joulujuhlia sekä Pietarsaaressa että Vaasassa. Joulujuhlassa Vaasan Sotilaskodissa 12.12. Kvevlax-gillet soitti ja veljespappi Tor-Erik Store piti hartauden. Pietarsaaren seurakuntakeskuksessa juhlimme seudun vetereraanien ja paikallisen perinneyhdistyksen kanssa 14.12. Siellä Ähtävän soittokunta viihdytti meitä musiikilla ja pastori Patrik Hellström piti hartauden. Juhlissa söimme tietysti riisipuuroa ja kinkkuvoileipää ja saimme kahvia ja kakkua. Jouluviikolla järjestettiin joulujuhla myös asukkaille ja muille asiakkaille piirin molemmissa sairaskodeissa. Joulukassien jakelu marras-joulukuussa ilahdutti sekä kassin antajia että vastaanottajia! Toivotan Teille kaikille hyvää alkanutta vuotta 2023 ja pidetään yhteyttä toisiimme! Monika Julin Rannikko-Pohjanmaan piirin kunniapuheenjohtaja Nils-Erik Nykvist valmistui ylioppilaaksi Vasa Svenska Samskolanista ja sai lisensiaattitutkinnon Åbo Akademista. Nils-Erik on työskennellyt historiaopettajana Vasa Svenska Samskolanissa ja Korsholm-gymnasiumissa. Vuosina 2001–2012 hän toimi Vaasan sotainvalidipiirin, myöhemmin Rannikko-Pohjanmaan piirin puheenjohtajana. Jo 1960-luvulla Nils-Erik oli suosittu luennoitsija mm. sotainvalidien keskuudessa. Hän oli aktiivinen sekä yhteiskunnassa että järjestötoiminnassa. Hän on kirjoittanut monta esitelmää Suo- men sodista ja itsenäisyystaistelun vastarintaliikkeestä. Tunnetuin on hänen kirjansa ”SEXTIETTAN. Infanteriregemente 1941–1944”, joka julkaistiin vuonna 1986. Tasavallan presidentti on myöntänyt Nils-Erik Nykvistille VR 3:n ja SL R:n. Hänelle on myönnetty myös Veljesliiton pienoislippu vapaudenristin tunnuksilla ja nauhoilla. Nils-Erikin harrastukset olivat ulkoilu sekä veneily- ja mökkielämä. Hän seurasi maailmantapahtumia tiiviisti. Puoliso AnnLis kuoli viime keväänä ja viime vuosina he asuivat palvelutalossa Carl ja Carolinassa Vaasassa. Pixabay Joulupukki oli sairaskoti Geritrimin joulujuhlassa Kristiinankaupungissa 21.12. Kutsu vuosikokoukseen Sotainvalidien Veljesliiton Rannikko-Pohjanmaan piirin vuosikokous pidetään 20.03. klo. 12.00. Vaasan Sotilaskodissa, Artellikuja 2. Sääntömääräiset asiat. Lounastarjoilu. Tervetuloa! Hallitus Sairaskoti Geritrimin oma Lucia 13.12. oli Jonna Granqvist. Tjärna-tyttöinä olivat Amalia Ragnäs, Sari Ingves, Aila Ingves, Katja Sjöberg ja Jessica Rosenlund. Joulujuhla Vaasan sotilaskodissa 12.12. keräsi hyvin osallistujia.

34 1 / 2023 Översättning: Henry Byskata Organ för Krigsinvalidernas Brödraförbund KRIGSINVALIDEN Ledaren Militärskadelagen fyller 75 år I maj 1948 trädde militärskadelagen i kraft, en lag som krigsinvaliderna i årtionden ansett som sin ”grundlag”. Lagens betydelse har på ett avgörande sätt varit viktig för servicen av krigsinvaliderna i Finland. Under årtiondenas lopp har militärskadelagen förändrats så att den alltid förmått motsvara krigsinvalidernas och deras anhörigas samtida behov. Denna 75-åriga lag är fortsättningsvis helt tidsenlig. Under de senaste krigen fattade man beslut om ersättningarna till dem som skadats i kriget enligt talrika olika lagar. Därför förelåg det efter krigen ett behov att kodifiera denna lagstiftning. Den omfattande och arbetsdryga uppgiften tog hela tre år, men slutresultatet tillfredsställde Krigsinvalidernas Brödraförbund, även om det fortsättningsvis fanns moment som behövde rättas till. Under åren efter kriget fanns det politiska målsättningar, som gick ut på att sammanföra servicen av de civilt skadade och krigsskadade under samma lagstiftning. Servicen av de civila invaliderna fick ändå redan år 1946 en egen lag gällande invalidservicen, som gjorde det möjligt att servicen av de krigsskadade utvecklades till en hög nivå även sett ur inter- nationellt perspektiv. I militärskadelagen kom efterkrigstidens och det blivande välfärdssamhällets sociala solidaritet till synes. Livräntan, som enligt de tidigare lagarna hade utbetalats enligt militärgrad och enligt sex olika ersättningsklasser, utbetalades nu till alla till samma belopp enligt graden av men. Enligt lagen utgjorde livräntan en ersättning för den förlorade hälsan, inte för en förlorad förmåga till inkomst, såsom fallet allmänt var i de anställdas olycksfallslagar. Utgångspunkten var den att också den krigsinvalid som var gravt skadad skulle med arbetsservicens hjälp fås in i ett för honom lämpligt förvärvsarbete. Detta innebar också i princip att krigsskadeersättningarna inte fick röras. När livräntan utgjorde en ersättning för den förlorade hälsan, fick dess storlek inte påverka förvärvseller pensionsinkomsterna eller omvänt: livräntan fick inte minska pensionsinkomsterna. Denna princip har Krigsinvalidernas Brödraförbund varit tvunget att försvara upprepade gånger under årtiondenas lopp. I enlighet med krigsinvalidernas livssituationer har militärskadelagen rättats till och förändrats tiotals gånger till att motsvara för- månstagarnas behov. I och med att de krigsskadade åldras har man genom lagförändringar förmått för dem trygga en god service på ålderdomen. Detta har skett genom att gott samarbete mellan Krigsinvalidernas Brödraförbund och Olycksfallsbyrån/ Statskontoret. Vid Statskontoret har man vid verkställandet av lagen alltid strävat till att beakta vad som är det bästa alternativet för den krigsskadade. Under senare år har tyngdpunkten vad gäller Krigsinvalidernas Brödraförbunds intressebevakning legat vid att försäkra sig om att krigsinvaliderna och deras makor och änkor erhåller alla de ersättningar och den service som dem tillkommer. Viktiga har i synnerhet varit de serviceformer som kommunerna erbjudit sig att föra ända fram till hemmet. Nu när de nya välfärdsområdena har påbörjat sin verksamhet, gäller det att se till att dessa serviceformer bibehålls på samma nivå. Krigsinvalidernas Brödraförbund och Statskontoret har detta år verkligen anledning att fira den 75-åriga militärskadelagen. Markku Honkasalo chefredaktör Förändring från årets början av inkomstgränserna för tilläggsräntan En tilläggsränta i enlighet med militärskadelagen kan beviljas krigsinvalider med små inkomster. En förutsättning för att få räntan är en grad av men om 20 %. Social- och hälsovårdsministeriet fastställde genom en förordning den nya inkomstgränsen för en tilläggsränta med fullt belopp från och med 1.1.2023. Statskontoret går igenom alla mottagare av tilläggsränta och undersöker huruvida detta föranleder en förändring i deras til�läggsränta. För ögonblicket uppgår antalet som erhåller tilläggsränta till ca 100 personer. Man behöver inte inlämna någon särskild ansökan om förändring, utan Statskontoret fattar ett nytt beslut gällande dem, vilkas ersättningssumma ändras. Egna och makans inkomster påverkar beviljandet av tilläggsränta. Övriga ersättningar enligt militärskadelagen beak- tas inte och inte heller Fpa:s vård- eller bostadsstöd liksom inte fronttillägg. För en invalid med en grad av men om 20–25 % får inkomsterna under året inte överskrida 12 920 euro och på motsvarande sätt för invalider med 30–100 % 16 489 euro. Utbetalning av tilläggsränta upphör, när krigsinvaliden övergår till kontinuerlig anstaltsvård. Också en tidsbunden anstaltsvård på över 11 veckor minskar storleken på tilläggsräntan. Noggrannare inkomstgränser återfinns i denna tidning på sidan 7. • Tiina Kyttälä

35 Ersättning till krigsinvalidernas änkor Statskontoret utbetalar servicepension till änkan, om den avlidne krigsinvalidens invaliditetsprocent för krigsskada har uppgått till minst 30. Om en 10–30 % krigsinvalids död uttryckligen har förorsakats av en krigsskada, kan också hans änka lyfta en kontinuerlig servicepension. En krigsinvalidänka (graden av men 10–25 %) med små inkomster och liten förmögenhet kan i annat fall hos Statskontoret ansöka om en engångsersättning. En förutsättning för att erhålla servicepension är att äktenskapet har ingåtts minst tre år innan krigsinvalidens död. Statskontoret utbetalar servicepensionen utan ansökning, eftersom man från Befolkningsregistret erhåller uppgiften om krigsinvalidens död. Servicepensionens storlek är differentierad enligt krigsinvalidens grad av men. En full servicepension om 782,72 euro per månad utbetalas till änkor efter 80–100 % krigsinvalider och också i det fall att krigsskadan har varit orsak till döden. Efter en krigsinvalid med en grad av men om 60–75 % är servicepensionen ¾, efter 50–55 % krigsinvalid hälften och efter 30–45 % krigsinvalid 1/3 av full servicepension. Tilläggsservicepension En änka som lyfter servicepension kan hos Statskontoret ansöka om tilläggsservicepension, om möjligheterna till utkomst har försvårats. Detta bedömer man å ena sidan utgående från inkomsterna och för det andra utgående från utgifterna för boende, sjukdomar och hemvård. Om änkans nettoinkomster efter avdrag för ovan nämnda utgifter uppgår till högst 1 056 euro i månaden, är en tilläg- NYLAND Banvaktargatan 2 A, 00520 Helsingfors Tel. 09 4785 0225 Pixabay gsservicepension möjlig. Till inkomsterna räknar man också den egentliga servicepension änkan lyfter. Däremot räknar man inte till inkomsterna det extra frontmannatillägg Fpa utbetalar till änkan och pensionstagarens vårdunderstöd. Vid bedömning av en försvårad inkomstsituation tar Statskontoret i beaktande också änkans tillgångar och andelen av dödsboets förmögenhet. Man kan söka rättelse av den redan under utbetalning varande tilläggsservicepensionen, om det har skett en märkbar förändring vad gäller änkans utkomst eller omständigheterna. På samma grunder kan man på nytt ansöka om tilläggsservicepension, även om en tidigare ansökan om denna har förkastats. Engångsersättning Änkan till en krigsinvalid med en mild grad av men på 10–25 % kan hos Statskontoret ansöka om en engångsersättning inom ett år från krigsinvalidens frånfälle. Engångsersättningen är behovsprövad och i den beaktar man den ansökandes nettoinkomster och som avdrag sjukhuskostnader samt utgifter för boende och hemvårdshjälp. Om änkans inkomster i handen efter ovan nämnda avdrag ligger under 987 euro, är en engångsersättning möjlig. Vid behovsprövningen beaktar man utöver inkomsterna också förmögenhet. Om änkans egna depositioner och hennes andel av dödsboets dito överstiger 25 000 euro, beviljar Statskontoret i allmänhet inte någon engångsersättning. Engångsersättningen motsvarar ett års fulla servicepension. Dess storlek år 2023 är 9 542,61 euro. Ansökan Tilläggsservicepension och engångsersättning ansöks hos Statskontoret. Till ansökningen bör bifogas en tillförlitlig utredning gällande inkomsterna samt över de utgifter som berättigar till avdrag. Gällande förmögenhet bör man förevisa en av banken erhållen utredning gällande depositioner och övriga placeringstillgångar sparförsäkringar medräknade. Man behöver också till ansökan bifoga en kopia av den bouppteckning som uppgjorts efter krigsinvaliden. Den behöver man ändå inte vid ansökan om tilläggsservicepension, om det från krigsinvalidens frånfälle har förflutit mera än fem år. En krigsinvalids änka kan också på nytt ansöka om servicepension, om utbetalningen av densamma har upphört i och med ingången av ett nytt äktenskap. Härvid är förutsättningen den att det från upplösningen av det senare äktenskapet har förflutit minst tre år och att utkomsten på samma sätt har försvårats som vad gäller ovan redogjord engångsersättning. Servicepensionernas inverkan på övriga pensioner Den av Statskontoret utbetalade servicepensionen tas i beaktande vid folkpensionen, garantipensionen och det bostadsstöd pensionstagaren lyfter. Tilläggsservicepensionen åter inverkar reducerande på garantipensionen och det bostadsstöd pensionstagaren lyfter. • Seppo Savolainen juristen Krigsinvaliddistriktets Traditionsföreningens ÅRSMÖTESKALLELSE ÅRSMÖTESKALLELSE Sotainvalidien Veljesliiton Uudenmaan piiri – Krigsinvalidernas Brödraförbunds Nylands distrikt ry:s medlemmar kallas härmed till distriktets stadgeenliga årsmöte, som hålles tisdagen den 28 mars 2023 kl. 13.00 på Luftvärnsmuseet, Klaavolantie 2, 04300 Tusby. Lunch kl. 12.00. Sotainvalidien Uudenmaan Perinneyhdistys – Krigsinvalidernas Traditionsförening i Nyland ry:s medlemmar kallas härmed till stadgeenligt årsmöte, som hålles torsdagen den 23 mars 2023 kl. 11.00 i Veteranorganisationernas mötesrum, Banvaktargatan 1 A, 00520 Helsingfors, 7 vån. Vid sammanträdet behandlas i distriktets stadgar 5 § omnämnda ärenden och ekonomiplanen på lång sikt. Kaffeservering kl. 10.30. Anmälningarna till årsmötet för lunchserveringens skull senast 20.3. till distriktsbyrån, satu.blomqvist@sotainvalidit.fi eller tel. 040 825 6695. Välkommen! Vid sammanträdet behandlas i föreningens stadgar § 5 omnämnda ärenden. Anmälningarna till årsmötet för serveringens skull senast 16.3., satu.blomqvist@sotainvalidit.fi eller tel. 040 825 6695. Välkommen!

36 Distrikten är aktiva SVERIGE Skebokvarnsvägen 86, 12451 Bandhagen, SE Tel. 00 46 705 630 373 Förbättrad rättighet Sverigedistriktet har under hösten förhandlat med Statskontoret gällande måltidsersättning. Från och med 1.1.2023 höjer Statskontoret måltidsersättningen till 250 kronor/dag. Summan laddas vid varje månadsskifte som tidigare till de måltidsberättigade medlemmarna. Åren rullar på! Trettio år fylldes nu i januari för undertecknad i Sverigedistriktets tjänst. När jag började var det Lahja Klén-Wick- Nuvarande ordförande Anssi Pajuvirta belönar nuvarande styrelsemedlem Ari Haverinen vid årsmötet 2017. ström som lärde upp mig om arbetet, ganska kort därefter gick Lahja i pension. Då hade distriktet ca ett tusen krigsinvalider och styrelsen bestod av endast krigsinvalider. Tillsammans med ordförande Olavi Soikkanen träffade och diskuterade vi med allt och alla för att ge krigsinvalider i Sverige samma rättigheter som för dem som bor i Finland. Idag utförs arbetet från hemkontoret. Sverigedistriktets styrelse har inga krigsinvalider dock finns näs- ta generations aktiva med stark vilja att stötta hela vägen. Sverigedistriktets verksamhetsledare Juha Joki kan kontaktas på mobilnummer +46705630373 eller via mejl juha.joki@krigsinvaliderna.se. Sverigedistriktets hemsida är www.krigsinvaliderna.se Juha Joki Industrirådet Martin Granholms festtal KUST-ÖSTERBOTTEN Jeansborgsvägen 1 A, 66900 Nykarleby Tel. 050 382 5257 Hälsningar från distriktet! Fjolåret avslutades med flera julfester för våra medlemmar. På julfesten i Soldathemmet i Vasa 12.12. underhöll Kvevlaxgillet med musik och brödraprästen Tor-Erik Store höll andakt. I församlingscentret i Jakobstad firades julfest den 14.12. tillsammans med nejdens veteraner och lokala traditionsföreningen. Esse hornorkester spelade och pastor Patrik Hellström höll andakt. Vid båda festerna bjöds deltagarna naturligtvis på risgrynsgröt, skinksmörgås, kaffe och kaka. På de båda sjukhemmen i distriktet i Nykarleby och Kristinestad bjöds boende och andra kunder också på julmiddag veckan före jul. Utdelningen av julkassarna till våra medlemmar i november-december gladde både givare och mottagare! Jag tillönskar Er alla en riktigt god fortsättning på det nya året 2023 och vi håller kontakt med varandra! Monika Julin Industrirådet Martin Granholms festtal vid Nykarleby sjukhem på självständighetsdagen 2022 Vi lever i en tid där vi dagligen påminns om all världens konflikter och problem. Man frågar sig nog om det inte finns något positivt att fundera på. Vårt lands självständighet är en sådan där vi skall komma ihåg och tacka dem som gjorde stora uppoffringar. I dag skall vi också tacka dem som på ett förtjänstfullt sätt har arbetat för att göra vardagen så bra som möjlig för alla som gjorde en stor insats för självständigheten, som ni personalen på Nykarleby sjukhem. Krigsinvalidernas Brödraförbund är ett annat positivt bevis på den finska folksjälens kraft. Brödraförbundet grundades 18 augusti 1940. Under krigen 1939–1945 sårades 200.000 soldater och 96.000 blev invalidiserade för resten av sina liv. Vid årsskiftet 21/22 var krigsinvalidernas antal 685 och man uppskattar att antalet inkommande jul är ca 500. Medelåldern i dag är ca 96 år. En dag som denna skall vi komma ihåg och visa vår tacksamhet till alla män och kvinnor som stred vid vårt lands fronter. Vi skall också visa vår tacksamhet till alla de familjemedlemmar som, när huvudmannen eller kvinnan var vid fronten, såg till att hemmafronten fungerade. En insats som inte skall glömmas bort. En annan krigsrelaterad fråga som debatterats den senaste tiden är krigsskadestånden som vi enligt fredsavtalet skulle betala ryssar- na. Har krigsskadestånden haft en inverkan på hur vårt samhälle utvecklades under efterkrigstiden och kan vi se en inverkan ännu i dag? Jag deltog i förra veckan i ett seminarium i Helsingfors om krigsskadestånden arrangerat av Vega stiftelsen från Jakobstad. Betalandet av krigsskadestånden med fartyg, maskiner och skogsindustriprodukter skapade ett behov att effektivt producera och leverantera i tid. Försäljning behövdes inte och prisen var fastställda. En allmän uppfattning är nog att krigsskadestånden hade en inverkan att hålla ihop vårt samhälle efter krigsslutet när soldaterna från fronterna hemförlovades och ett stort antal karelare skulle integreras. Skulle det inte då snabbt ha funnits tillgång till arbete och utbildning tror jag nog att vi hade fått stora samhällsproblem. Att det skapades en ingenjörskultur i samhället var nog ett måste men skall nog ses som ett positivt fenomen som ännu i dag syns i vårt beteende och som behöver kompletteras med annan kunskap i dagens värld. Nu en bro över till frågor som rör dagsläget. Vårt land har en befolkning med en speciell struktur, demografi. När jag började folkskolan på 1950-talet hade jag 120.000 kolleger. Nu är motsvarande antal kring 60.000. Min generation har börjat kallas " den gyllene generationen”, de efter kriget födda. Jag är född 1946. Tack vare tidigare generationers arbete och strid har vi det bättre än någon generation före oss har haft och har det, som det nu ser ut, bättre än den genera-

37 tion som kommer efter oss. Vi skall komma håg att samma generation som stred för vår självständighet också byggde upp landet med hårt arbete efter krigsslutet. Därför är det speciellt min generation som skall visa vår tacksamhet. Jag får nog rätt ofta den känslan av att nästa generation är så upptagen av att bygga sin egen levnadsstandard att denna tacksamhet tidvis glöms bort. Kriget i Ukraina verkar nu ha stärkt den yngre generationens fosterlandskänsla och skapat känsla av tacksamhet. Den gyllene generationen, alltså min generation, har nu nått pensionsåldern och inom dessa åldersklasser ökar intresset för vårt lands historia. Kunskap om vår historia är väsentlig för att föra utvecklingen framåt. Den demografiska utvecklingen har stor inverkan på de sociala strukturerna i samhället. Vi står inför en s.k. Sote reform som verkar vara svår att greppa. Nu skulle det gälla att i det enorma administrativa träsket skall de vård och stödbehövande, våra klienter, finnas med i fokus. Det gäller också för vårt sjukhem att navigera i dessa våtmarker vilket styrelsen nu aktivt jobbar med. Som jag inledningsvis konstaterade grundades Brödraförbundet 1940. Uppskattningen i dag är att Brödraförbundets uppdrag är fullföljt i mitten på 2020 talet, alltså om några år. Då går stafettpinnen över till ett nätverk av traditionsföreningar. Jag hoppas att den gyllene generationen engagerar sig i dessa föreningar och för vidare kunskapen om insatserna som ledde till vår självständighet och uppbyggandet av vårt land. Jag vill avsluta med ett ödmjukt tack till er alla som stred för vårt lands existens. Ett stort tack förtjänar också den engagerade personal som hjälpt de stöd- och vårdberoende, här i dag representerade av vårt sjukhems personal. Tack vare flera generationers insatser bor vi nu i världens lyckligaste land. Tack! Martin Granholm Medlem i styrelsen för stiftelsen Nykarleby sjukhem rs. Martin Granholm In memoriam Nils-Erik Nykvist *2.7.1932 † 2.12.2022 Krigsinvalidernas Brödraförbunds Kust-Österbottens distrikts hedersordförande Nils-Erik Nykvist avled 02.12. 2022. Han var född i Malax den 02.07. 1932. Han blev student från Vasa Svenska Samskola och tog licentiatexamen vid Åbo Akademi. Kallelse till årsmöte Krigsinvalidernas Brödraförbunds Kust-Österbottens distrikt rf håller årsmöte i Soldathemmet i Vasa, Artillerigränden 2 den 20.03. kl. 12.00. Han arbetade som lärare i historia i Vasa svenska Samskola och i Korsholms gymnasium. Nils-Erik Nykvist fungerade som ordförande för Vasa krigsinvaliddistrikt, senare Kust-Österbottens krigsinvaliddistrikt, under åren 2001–2012. Redan på 1960-talet började han anlitas som föreläsare bl.a. för krigsinvaliderna. Nils-Erik var mångsidigt aktiv i samhälle och föreningsliv. Många artiklar och föredrag har han skrivit om Finlands krig och motståndsrörelsen i självständighets-kampen. Mest känd är hans bok ”SEXTIETTAN. Infanteriregemente 61 1941-1944”, som utkom första gången 1986. För sina insatser har Nils-Erik Nykvist av Republikens President tilldelats Frihetskorset 3 klass (FrK 3) Riddartecknet av Finlands Lejons orden (FLO R) samt Krigsinvalidernas Brödraförbunds miniatyrflagga med frihetskorsets tecken och band. Nils-Erik tyckte mycket om båt- och skäriliv och att vistas i naturen. Han följde aktivt med världshändelserna i dagstidningarna. Hustrun Ann-Lis dog våren 2022 och de sista åren bodde makarna på serviceboendet Carl och Carolina i Vasa. Vi gratulerar Krigsinvaliden Algot Roos 100 år 22.12.2022 Stadgeenliga ärenden behandlas. Lunchservering. Styrelsen Vi gratulerar Krigsinvaliden Paul Hjortman 100 år 21.1.2023 Paul Hjortman är numera änkling och har bott i Kvevlax i Korsholm i hela sitt liv tills han flyttade till Nykarleby sjukhem i juni ifjol. Paul har arbetat på sin egen såg och där var han ännu som 96-åring några timmar varje vardag och hjälpte sin son Henrik. Krigsinvaliden Algot Roos fyllde 100 år den 22.12. 2022. Han och makan Birgit har alltid bott i Svedjenabba i Jakobstad. Algot har arbetat som laboratoriemästare på Wärtsilä. Algot har varit intresserad av redskapsgymnastik inom IF Brahe, dans och villaliv. Ända till 95 -års ålder var han aktivt med i motionsgymnastik. Förut spelade han också dragspel. Makarna klarar sig i stort själva i egnahemshuset. Dottern Marita bor nära och hjälper dem vid behov i olika uppgifter. Makarna är tacksamma då de får bo tillsammans och kan hjälpa varandra.

38 Sotainvalidityö Haanojan vapaaehtoiset muistelivat menneitä Lyyli Vento, palkaton työntekijä, kuten Esperin Haanojan Palvelukeskuksen asukkaat häntä kutsuivat, kutsui kaikki 16.2.1996– 30.9.2018 vapaaehtoisena toimineet miehet ja naiset muistelemaan menneitä ja kahvittelemaan hänen siirtyessään ”eläkkeelle” 31.12.2022 vapaaehtoistyöstä, joka alkoi 8.9.1998. Paikalle uuteen Haanojan Päiväkeskukseen pääsi 14 vapaaehtoisveteraania ja juttua riitti alkuajoista saakka. Alkuvuodesta 1996 Sotainvalidien Veljesliiton Kouvolan Osaston puheenjohtaja, eversti Arvo Vilhunen soitti jäsenellemme Roope Niemiselle, joka samaan aikaan toimi Kouvolan Reserviupseerien senioriosaston puheenjohtajana, ja kysyi, löytyisikö senioriupseereista halukkaita toimimaan Haanojan Palvelukeskuksen auton kuljettajina asukkaiden asioimismatkoilla. Valmiina palvelukseen Arvo ja Roope olivat jo vuosien takaa tuttuja, sillä vuonna 1951 silloinen luutnantti Vilhunen oli toiminut aliupseerioppilas Niemisen joukkueenjohtajana. Jo samana iltana Roope soitti Arvolle ja kertoi, että heitä olisi neljä vapaaehtoista valmiina palvelukseen: Lasse Nieminen, Aulis Majuri, Veli Muhonen ja hän. Muutama päivä myöhemmin joukkoon liittyi vielä Kouvolan Reserviupseerikerhon puheenjohtaja Tapio Rinne. Monipuoliset tehtävät Ennen varsinaisen toiminnan alkua palvelukeskuksen johtaja Ritva Rantala piti aloituspalaverin, jossa sovittiin ensimmäisistä tehtävistä ja vuorojaosta. Samalla hän tiedusteli voisiko työlistaan lisätä myös vete- raanien saunottamisen. Totta kai se sopi ja siitä muodostuikin pitkäaikainen, mielenkiintoinen ja antoisa komennus meille sotaa kokemattomille. Toimint a käy nnisty i vira l lis est i 16.2.1996 saunotuksella ja ensimmäisenä vuorossa olivat Lasse Nieminen ja Roope Nieminen. Tehtäväkenttä oli laaja, alkuvuosina työpäiviä olivat maanantai, tiistai, torstai ja perjantai. Sen lisäksi Pertti Saarinen kävi keskiviikkoisin. Normaaliajojen lisäksi vapaaehtoiset kuljettivat asukkaita kirkkoon, teatteriin, konsertteihin, sotainvalidien ja veteraanien juhliin ja moniin muihinkin menoihin Kouvolaa kauemmaksikin ja tietenkin muutamille veteraaneille käytiin asioimassa ”Anttilan märässä päässä”. Useita vuosia Roope ja Aulis kuljetusten ja saunottamisen ohella kyntivät pihanurmikolle laajan kasvimaan viherpeukaloiden iloksi. Omenapuitakin istutettiin. Naiset mukaan Asukkaiden palvelemisen lisäksi suoritettiin palvelukeskuksen asioita, käytiin tukuissa ja tavarataloissa, apteekissa ja terveyskeskuksessa viemässä näytteitä ja hakemassa apuvälineitä ynnä muuta sellaista. Vuonna 1998 mukaan Kuusankosken Reserviupseereista liittyi Risto Vento. Hänen vastuulleen jäi mm. huolehtia auton kunnosta ja huolloista. Samanaikaisesti mukaan tuli vaimonsa Lyyli, joka on mm. järjestänyt asukkaille retkiä ja tapahtumia, ommellut nappeja ja ollut tarvittaessa seurana. Naisten vapaaehtoistyön aloitti Leeni Leporanta kesällä1997. Miesten hoitaessa saunotuksen yleisellä puolella, otti Leeni tehtä- väkseen saunottamisenn Ihantalassa, joka oli 12-paikkainen dementiaosasto. Saunotuksen lisäksi asukkaita mm. ulkoilutettiin ja heille luettiin. Leeni muistelee edelleen, kuinka ihanaa aikaa se on ollut. Naisten ryhmään ovat lisäksi kuuluneet Marjatta Kaltiainen, Marjatta Ruohoranta, Hannele Wirilander, Kaija Alanen ja Kati Muhonen. Merkittävimpiä naisten töitä oli toimia saattajana lääkäriin ja hoitoihin kauemmaksikin - niin miesten kuin naistenkin apuna. Alkuvuosien jälkeen toiminta vakiintui vuonna 2003 kolmepäiväiseksi: maanantai, tiistai ja torstai. Maanantaina kuljetettiin asukkaita ostoksille keskustaan, tiistaina ajettiin talon asioita ja torstaina aamupäivällä saunotettiin väkeä kahteen mieheen ja iltapäivä ajettiin asukkaita keskustaan. Mieluisa saunaperinne Kaikki hoitui vuorolistan mukaan, joka laadittiin kahdeksi kuukaudeksi kerrallaan. Saunotus päättyi vuonna 2010, sillä veteraanit alkoivat tarvita saunottamisessa ammatti-ihmisten apua. Saunotusperinnettä jäimme kaiholla muistelemaan, sillä lauteilla mentiin Karjalaa ristiin rastiin, hyökäten ja puolustaen. Milloin oltiin Karhumäessä, milloin Talissa. Ensimmäisiin saunotuksiin veteraanit tulivat tumma puku päällä, kun olivat saaneet tietää, että heitä saunottamaan tulee upseereita. Asianlaita saatiin nopeasti muutettua, kun joukolla todettiin, että kylpytakki on sopivampi asu. Aikaisemmin mainittujen lisäksi vapaaehtoisissa toimi Veikko Halonen, Antti Ylönen, Niilo Häyhä, Tuomo Merjola, Kalevi Saarinen, Kyösti Kaltiainen, Jussi Ryhmäkuvassa vasemmalta: Aulis Majuri, Kati Muhonen, Kyösti Kaltiainen ja Lyyli Vento.Seisomassa vas. Risto Vento,Tapani Pitkänen, Matti Romppanen, Jukka Seppälä, Kalevi Saarinen, Leeni Leporanta, Heimo Kivistö, Jukka Toijala, Jaakko Anttila ja Pertti Saarinen.

39 Salo, Jussi Ala-Huikku, Heimo Kivistö, Markku Metsälä, Jukka Seppälä, Jukka Toijala, Jaakko Anttila, Tapani Pitkänen, Juha Jaakkola ja Matti Romppanen. Alkuaikoina vuotuiset työtuntimäärät olivat 1500–1700 ja loppuaikoina noin 1300 tuntia. Palkinto kaupungilta Vuonna 2015 Kouvolan kaupunki palkitsi meidät taiteilija Nina Palmrosin teoksella ”Uudisraivaaja” valitsemalla ryhmämme vuoden ”valovoimaiseksi vapaaehtoiseksi”. Luovutimme saamamme teoksen Haanojan Asukasyhdistykselle, ja se on nykyään ripustettuna palvelukeskuksen ruokasalin seinälle. Viimeinen ajovuoro ajettiin 30.8.2018, jolloin yli 22 vuotta kestänyt uurastus lopetettiin. Meiltä on useasti kysytty, miksi lopetimme toiminnan. Merkittävin syy oli alkukesällä tapahtunut palvelukeskuksen omistuspohjan muutos, minkä jälkeen vanhat kytkökset sotainvalideihin ja veteraaneihin ovat poissa. Motivaatiomme oli vuosien ajan eversti Tuomo Merjolan toteamus: ”Tämä palvelu on vähintä, mitä voin veteraanien hyväksi tehdä.” • Lyyli Vento Nina Palmrosin Uudisraivaaja-teoksen kanssa. Teksti: Matti Romppanen Sotainvalidien Kymen perinneyhdistys Kuvat: Paavo Mikkonen Haanojan vapaaehtoisten perustajajäsenet vasemmalta Aulis Majuri, Veli Muhonen, Lasse Nieminen ja Roope Nieminen. Tilattavat tuotteet lTee tilauksesi ensisijai- Myynnissä nyt sesti puhelimitse 045 788 42733 ja osoitteenmuutokset sähköpostilla marja.kivilompolo@sotainvalidit.fi. Tuote lIlmoita tilauksessasi haluamasi tuote, tuotteiden kappalemäärä sekä yhteystietosi. Jos käytät lomaketta, tee merkinnät siihen. Kirjoita yhteystietosi lomakkeen kääntöpuolelle. Leikkaa lomake irti ja postita se meille. Postimaksu on maksettu puolestasi. lLasku toimitetaan tuotteen mukana. Hintoihin lisätään postituskulut. lKiitos tilauksestasi! kpl hinta Salkokilpi ______ 20 € - ruotsinkielinen ______ 20 € Sotainvalidin rintamerkki (jäsenille) ______ 7€ Puolisojäsenen rintamerkki ______ 7€ Tukijäsenen rintamerkki ______ 5,5 € Hautakivitunnus ø 6 cm ______ 9€ Uurnahautatunnus ø 2 cm ______ 7€ Tuote kpl hinta Sotainvalidit edellä käyden -Veljesliiton kattava historia teos (sis. postituskulut) ______ 20 € Sota ihmisessä -kirja (sis. postituskulut) ______ 15 € Solmionpidike ______ 18 € Taskukalenteri 2023 ______ 6,5 € Maksu laskulla, joka tulee tuotteiden mukana. Hintaan lisätään postituskulut ellei toisin mainita.

40 Tilauslomake – Osoitteenmuutoslomake Rastita oikea ruutu, kiitos! Kyllä kiitos! Pyydän, että lähetätte merkitsemäni tuotteet alla olevaan osoitteeseen. Osoitteeni on vaihtunut. Pyydän, että lähetätte lehden alla olevaan uuteen osoitteeseeni. Kirjoitan oheen myös vanhan osoitteeni. Haluan perua lehden tilauksen. Lehden tilaaja on siirtynyt ajasta ikuisuuteen. Haluan perua lehden tilauksen. Sotainvalidien Veljesliitto maksaa postimaksun Nimi ________________________________________________________________________ Osoite _______________________________________________________________________ Postinumero ja -toimipaikka __________________________________________________ Puh. ________________________________________________________________________ Mahdollinen vanha osoite ____________________________________________________ Postinumero- ja toimipaikka __________________________________________________ Sotainvalidien Veljesliitto Tunnus 5003826 00003 Vastauslähetys