Lajikeopas 2023 s. 5 Vanille viihtyi Loimaan savilla s. 4 Huiman viljelyvarma ohra rannikkoseudun oloihin s. 15 Kevätvehnä Leijona säväytti Säkylässä s. 31 Asiantuntevaa palvelua Maito-Suomessa T131473_kannet.indd 1 2.2.2023 7:37:58

Peltosiemenen toimintatapa siemenkaupassa Peltosiemen-pakkaajat toimivat ketjussamme myyjinä, joten siemenkaupallisissa asioissa voit luottavaisin mielin kääntyä suoraan asiantuntevien ja asiakkaistaan huolehtivien pakkaamojemme puoleen. Pakkaamojen yhteystiedot löydät tämän lajikeoppaan loppuosasta. Hyödyllistä tietoa nettisivuiltamme www.peltosiemen.fi Seuraa meitä somessa! • Yksityiskohtaisempaa tietoa lajikkeista, mm. uusimmat koetulokset sekä lajiketta myyvät pakkaamot • Ajankohtaisia tiedotteita mm. tulevista tapahtumista • Pakkaamoiden yhteystiedot ja kunkin pakkaamon valikoima • Siemenlaskuri sekä D-arvolaskuri • Tarjouspyyntölomake Tunne peltosi ja valitse parhaiten soveltuva lajike Tärkeimpiä tekijöitä lajiketta valittaessa ovat: • Peltojen maalajin ja viljavuuden tunteminen sekä sijoittuminen viljelyvyöhykkeellä • Sadon suunniteltu käyttötarkoitus ja markkinatilanne • Sopimuskumppanin edellyttämät laatuvaatimukset • Tavoitteellinen puintiaika Lajikkeiden jalostajat / edustajat Suomessa: Palveleva kotimainen! Plantanova T131473_kannet.indd 2 2.2.2023 7:38:00

LUKIJALLE L aadukkaan kylvösiemenen ja nykyaikaisten kasvilajikkeiden merkitys on kiistatta ratkaisevassa asemassa viljelyn onnistumisessa ja sen kannattavuudessa. Asia on myös huoltovarmuudelle ja koko ruokaketjulle erittäin merkittävä. Moderni lajike ja sen sertifioitu siemen tarjoavat perustan sekä määrältään, että laadultaan parhaalle mahdolliselle sadolle, josta koko ruokaketju – aluksi viljelijä ja lopulta kuluttaja – saavat hyödyn. Ja kun kylvösiemenen laadusta ei tingitä, varmistetaan myös muiden tuotantopanosten maksimaalinen hyödyntäminen. Kokonaisuus auttaa onnistumaan niin sadon määrän ja laadun, kuin myös viljelyn talouden suhteen. Peltosiemen on aina viljelijän asialla oleva suomalainen siemenkaupan toimija. Pakkaamomme yhdessä ammattitaitoisten sopimusviljelijöidensä kanssa huolehtivat merkittävästä osasta Suomen kylvösiemenhuoltoa toimittamalla sloganimme tapaan siementä viljelijältä viljelijälle. Meiltä löytyy markkinoiden parhaimpia lajikkeita kaikkiin viljelytarkoituksiin ja tuomme joka vuosi uutuuksia markkinoille. Vuoden 2023 kylvöille valikoimamme on kattavampi kuin koskaan pitäen sisällään sekä uutuuksia, että jo lähes klassikoiksi muodostuneita lajikkeita. Meiltä löytyy esimerkiksi markkinoiden satoisin ja aikaisin panimomallasohra Vanille, joka tekee parhaillaan lopullista läpimurtoaan yhdeksi Suomen suurimmista ohralajikkeista. Vanille onkin erittäin viljelyvarma ja hyvin eri oloihin sopeutuva lajike, johon viljelijät ja teollisuuskin luottavat. Monitahoisissa ohrissa uusi Huima on puolestaan vakuuttanut erinomaisella sadon ja kasvuajan yhdistelmällään, lujalla korrellaan sekä hienolla kauppalaadullaan. Kevätvehnäuutuutemme Leijona on erittäin tasapainoinen ja satoisa myllyvehnä, jolla voitettiin Käytännön maamiehen ruutukisa Hahkialassa v. 2021. Kauroissa valikoimastamme löytyy kaikissa kasvuaikaluokissa erinomaisia uutuuksia: Luukas, Vahva ja Scotty. Antoisia lukuhetkiä lajikeoppaamme parissa ja tervetuloa siemenkaupoille pakkaamoillemme! Timo Uusi-Rauva Toimitusjohtaja Peltosiemen Oy 1 T131473_001-012.indd 1 2.2.2023 7:40:01

SISÄLTÖ Ohra........................................................ Vertti .............................................................. OnervaBOR.......................................................... Huima................................................................ AlvariBOR............................................................. Huiman viljelyvarma ohra rannikkoseudun oloihin.............................. Vanille viihtyi Loimaan savilla............... TurkkaBOR........................................................... Toria.................................................................... Ohran koetuloksia ................................ Fandaga............................................................ Vanille................................................................ Wish.................................................................... BOR Kaura..................................................... 3 KWS Jethro -syysruis................................... KWS Kosmos -syysohra............................ Syysrukiin koetuloksia ......................... 19 19 19 Herne ja härkäpapu........................ 20 4 5 6 6 6 8 8 8 Eso -herne........................................................ 20 BOR Matilda -herne.......................................... 20 Herneen ja härkäpavun koetuloksia 20 Ingrid -herne.................................................... 21 VireBOR -härkäpapu...................................... 21 SampoBOR -härkäpapu............................... 21 BOR Louhi -härkäpapu................................... 22 Herne takaa huoltovarmuutta ja pienentää lannoitelaskua......................... 23 9 Öljykasvit............................................. 24 11 12 12 Nurmikasvit......................................... 26 3 3 3 3 Niklas ............................................................ PerttuBOR............................................................. LuukasBOR.......................................................... Benny.................................................................. Kauran koetuloksia ............................... Superviljaa mukautetaan jalostuksella kuiviin kasvukausiin......... Vahva................................................................. Scotty.................................................................. 9 9 9 9 10 Kevätvehnä..................................................... 13 BOR IisakkiBOR............................................................ HelmiBOR............................................................. QuarnaBOR......................................................... JaarliBOR ............................................................. Leijona................................................................ Iceman............................................................... Kevätvehnän koetuloksia ................... Kevätvehnä Leijona säväytti Säkylässä ........................................................ Syysviljat.............................................. Ibarra -syysvehnä........................................ Igloo -syysvehnä........................................... KWS Emerick -syysvehnä......................... SW Magnifik -syysvehnä.......................... Skagen -syysvehnä...................................... Dankowskie Granat -syysruis................. Syysvehnän koetuloksia ..................... 13 13 13 13 14 14 14 15 16 16 16 17 18 18 18 18 SynthiaBOR -kevätrypsi................................ Cebra CL -kevätrapsi.................................. Lakritz -kevätrapsi....................................... Drago -kevätrapsi........................................ LG Architect -syysrapsi............................... Öljykasvien koetuloksia ...................... DorothyBOR -timotei...................................... HerttaBOR -timotei......................................... NuuttiBOR -timotei.......................................... SanttuBOR -nurminata................................. Nurmikasvien koetuloksia .................. EevertBOR -nurminata.................................. InkeriBOR -nurminata.................................... KarolinaBOR -ruokonata.............................. RiikkaBOR -engl.raiheinä.............................. SaijaBOR -puna-apila................................... SelmaBOR -puna-apila................................ SW Yngve -puna-apila.............................. Asiantuntevaa palvelua Maito-Suomessa........................................... 24 24 24 24 24 25 27 27 27 28 28 29 30 30 30 30 30 30 31 Nurmisiemenseokset...................... 32 Pakkaamot......................................... 35 Vakioseokset................................................... HiiSi® -hiilensidontanurmiseokset....... 32 33 Ulkoasu: PunaMusta, Sisältö- ja suunnittelupalvelut / Marja Tuusa Painopaikka: 2023 2 T131473_001-012.indd 2 2.2.2023 7:40:03

OHRA Ohraa viljellään mallas-, tärkkelys- ja rehuohraksi, muu elintarvikekäyttö on melko vähäistä. Lajikevalinta tulee tehdä käyttötarkoitus huomioiden sekä pellon kasvukunto ja muut viljelyolosuhteiden asettamat viljelyedellytykset tuntien. Kaksitahoiset lajikkeet ovat yleensä monitahoisia myöhäisempiä ja kasvupaikan suhteen vaateliaampia. Ohra reagoi kasvina erityisen herkästi maan märkyyteen, joten maan rakenteen ja vesitalouden tulisi olla kunnossa peltolohkoilla, joille suunnitellaan kylvettävän ohraa. Monitahoiset MYÖS VerttiBOR LUOMUNA - Monitahoinen, satoisa aikainen ohra, yhtä satoisa monien sitä myöhäisempien lajikkeiden kanssa - Kasvuaika 82,7 päivää - Korsi on erittäin luja ja monitahoiseksi ohraksi hyvin lyhyt, lakoa on esiintynyt virallisissa lajikekokeissa 0 % - Taudinkestävyydeltään Vertti edustaa aikaisten ohrien huippua, se on erittäin kestävä kaikkia merkittävimpiä ohran kasvitauteja vastaan - Jyväkoko on suuri (44,6 g) ja myös hehtolitrapaino on korkea (64,9 kg) - Valkuaispitoisuus 12,9 % - Soveltuu rehuohran viljelyyn koko ohranviljelyalueella, menestyy kohtalaisen hyvin myös happamilla peltolohkoilla - Jalostaja: Boreal Kasvinjalostus Oy UUTUUS OnervaBOR - Yksi aikaisimmista monitahoisista ohrista, kasvuaika 84,9 päivää ja lämpösummavaatimus Aukustin kanssa samaa luokkaa - Kasvuaikaluokkansa parhaimmistoa kaikilla viljelyvyöhykkeillä ja maalajeilla - Korsi on lyhyt (67 cm) ja erittäin luja; lakoa havaittu 2,9 % - Laadultaan Onerva on verrattavissa kaksitahoisiin ohriin: jyvä on iso (47,4 g) ja hehtolitrapaino (65,3 kg) sekä täysjyväprosentti (97,0 %) ovat erittäin korkeita - Erittäin laadukas lajike, joka soveltuu hyvin sekä rehu- että tärkkelysohran tuotantoon - Kestävyys verkkolaikun verkko- ja laikkutyyppiä vastaan on erittäin hyvä ja erot esim. Aukustiin verrattuna selviä - Sopii viljelyyn vyöhykkeille I-IV - Jalostaja: Boreal Kasvinjalostus Oy 3 T131473_001-012.indd 3 UUTUUS MYÖS Huima Plantanova LUOMUNA - Huima on erittäin satoisa monitahoinen lajike, jonka kasvuaika on 87,8 päivää - Satotaso on samaa luokkaa 2–3 päivää myöhäisempien lajikkeiden kanssa - Korsi on lyhyehkö ja erittäin luja, lakoa on esiintynyt vain 1,9 % - Huiman jyvä on kohtalaisen suuri ja muodoltaan pyöreähkö, mikä nostaa hehtolitrapainoa sekä parantaa lajitteluastetta - Monitahoiseksi ohraksi täysjyväprosentti (89,3 %) on korkea - Edellä mainittujen ominaisuuksiensa ansiosta Huima soveltuukin rehukäytön lisäksi erinomaisesti myös tärkkelystuotantoon - Kasvitautien osalta Huimalla ei ole havaittu erityisiä heikkouksia - Huima menestyy kaikilla maalajeilla erottuen edukseen savimailla ja se sietää melko hyvin myös happamuutta - Käytännön viljelykokemusten perusteella Huima sietää erittäin hyvin kuivuutta ja menestyy poutivillakin mailla hyvin - Jalostaja: Juha Uusitalo, lajikeoikeuksia Suomessa edustaa Plantanova Oy MYÖS AlvariBOR LUOMUNA - Kasvuajaltaan keskimyöhäinen ja erittäin satoisa monitahoinen rehuohra, kasvuaika 90,4 päivää - Korsi on erittäin luja, lakoa ei ole havaittu koesarjan 2015-2022 kokeissa, korsi on pituudeltaan keskimittainen tai hieman pitkähkö (81,7 cm), joka tuo etua viljelyyn poutivilla lohkoilla - Kasvitautien suhteen ei ole havaittu erityisiä heikkouksia, rengaslaikkua ei ole esiintynyt lainkaan ja verkkolaikkujen kestävyys on erittäin hyvä, vain ohran tyvija lehtilaikun esiintyminen on keskimääräistä 3 2.2.2023 7:40:04

Huiman viljelyvarma ohra rannikkoseudun oloihin Teksti: Riikka Susi Kuva: Henrik Holm H enrik Holm Uusikaarlepyyn Hirvlaxista on ensimmäistä kertaa kokeilussa olleeseen monitahoiseen Huima-ohraan erittäin tyytyväinen. - Kasvusto oli niin hyvännäköinen, etten olisi halunnut puida sitä pois, naurahtaa Holm pilke silmäkulmassaan. - Ei ollut kahden kerroksen väkeä lainkaan ja tähkät sekä jyvät olivat komeita. Kasvusto oli todella kaunista katseltavaa, Holm luonnehtii. Holm kehuu erityisesti kasvuston tasaisuutta ja sadon laatua. Jälkiversontaa ei esiintynyt, vaikka alkukesä oli kuiva. Huiman jyvät ovat malliltaan pyöreitä ja pulleita, mikä nostaa hehtolitrapainoa. - Jyvälaatu vaikuttaa erinomaiselta meidän käyttötarkoituksemme huomioiden. Ohrasato menee sikojen rehuksi ja viljan tulee olla laadultaan painavaa ja puhdasta, kertoo Holm. Haasteena poudanarat maalajit Holm viljelee 140 hehtaarin tilaa, josta noin 100 ha on viljalla. Pääkasvit ovat ohra ja kevätvehnä. Lohkojen maalajit vaihtelevat alueelle tyypillisesti hiekkatöyräistä multavampiin maihin. Erityisesti kuivina kesinä tämä aiheuttaa haasteita muun muassa kasvinsuojelun suhteen. - Kymmenesosa alasta on hiekkamaita ja jopa yli puolet poudanarkoja. Lisäksi meren läheisyys aiheuttaa kevätkuivuutta. Siinä on haastetta kerrakseen. Huiman kaltainen poudankestävä, pitkähkö ja isojyväinen lajike on tänne todellinen löytö, Holm kehuu. Holm suosii aikaisia tai melko aikaisia lajikkeita siksi, että yksimahaisten rehuksi menevän viljan on oltava hyvälaatuista. Samasta syystä korren tulee olla luja. - Kasvuajaltaan alle 90 päivää olevat lajikkeet ovat paremmin hallittavia. Valitsen mieluummin aikaisemman huippulajikkeen ja pyrin viljelemään sitä ”sata lasissa”. Juhannuksen jälkeen tulleissa ukkoskuuroissa lakoontui muutama kylvön tuplaruutu, mutta muuten Huima pysyi täysin pystyssä, kertoo Holm. Huima vakuutti ominaisuuksillaan Huima teki Holmiin vaikutuksen, koska siinä tuntuu olevan kaikki kohdallaan. Keskisadoksi muodostui 5,6 tn/ha, vaikka kesä oli alueella melko kuiva ja poutivimmat kohdat alensivat keskisatoa. - Huomionarvoista on se, että jopa hiekkapaikoissa jyvät olivat kohtalaisen isoja, vaikka kasvusto oli harvaa ja tähkät lyhyehköjä. Huimalla vaikuttaisi olevan todellista poudankestävyyttä. Se ei kasvata turhia, pieniä jyviä. Se on hyvä asia, jos hellekesät ovat tulleet jäädäkseen, Holm sanoo. Kesällä 2022 Holmilla oli Huimaa kokeilussa multavammalla kuuden hehtaarin lohkolla. Siemenen Holmille myi Bostrand Ab, johon tila on siemenasioissa luottanut jo pitkään. - Bostrand Ab:n Torolf Bonäsin kanssa homma toimii ja palvelu on aina ensiluokkaista. Näin Huiman mainoksen lehdessä ja soitin Torolfille saisiko siementä vielä tälle keväälle, Holm kertoo hymyillen. Lohko kylvettiin 14. toukokuuta ja kylvötiheytenä käytettiin 500kpl/m2. Typpitaso kylvölannoituksessa oli maltillinen 70 kg, sillä edellisenä vuonna lohkolle oli ajettu sian lietettä. Lohkolle tehtiin rikkaruiskutus 12. kesäkuuta ja juhannuksen jälkeen tautiruiskutus. Rikkaruiskutuksen yhteydessä kasvusto sai pienehkön määrän korrensäädettä. Kuivuudesta kärsineitä kohtia ei ruiskutettu. Holm pääsi puimaan Huiman 14. elokuuta erittäin hyvässä säässä. Puintikosteus oli 16 %. Hehtolitrapaino pikamittarilla näytti 72 kg. - Huimaa voin lämpimästi suositella tämän kesän viljelykokemuksen perusteella. Keksin tästä lajikkeesta pelkästään hyvää sanottavaa, sanoo Holm tyytyväisenä. 4 T131473_001-012.indd 4 2.2.2023 7:40:07

Vanille viihtyi Loimaan savilla Teksti ja kuva: Riikka Susi P etri Taimi viljeli Vanille-mallasohraa VarsinaisSuomessa Alastarolla ensimmäistä kertaa kesällä 2022. Mallasohran viljelykokemusta hänelle on kertynyt useiden vuosien ajalta, ja lajikkeita on ollut viljelyssä useita. Mallasohralajikkeeksi valikoitui Vanille yhteistyökumppanin suosituksesta. Hän kehui Vanillen olevan lujakortinen lajike ja kestävän hyvin molemmilla tiloilla käytössä olevaa kananlantaa. - Tällaisessa voimaperäisessä viljelyssä, jossa on mahdollisuus käyttää lantaa, tulee lajikkeen korren olla vahva. Muuten tulee ongelmia, Taimi kuvailee. Mainiot lähtökohdat suurelle sadolle Taimilla oli Vanillea 50 hehtaarin alalla savimaalla, jonka kasvukunto on hyvällä tasolla muun muassa tehtyjen salaojakunnostusten ja kalkitusten sekä lannan käytön myötä. Myös viljelykierrossa oleva syysruis kuohkeuttaa juurillaan savimaata. Vanille kylvettiin 11–16. toukokuuta kuudelle lohkolle sertifioidulla siemenellä, jonka toimitti Junttilan Tila Oy. Tehdyt panostukset sekä sopiva noin 140 mm sadanta antoivat aihetta odottaa jopa yli seitsemän tonnin Vanille-satoa. - Olosuhteet olivat sadannan puolesta hyvinkin otolliset. Kylvön jälkeen ei hetkeen tullut sateita, mutta noin varhaisessa vaiheessa toukokuuta maassa riitti hyvin kosteutta. Juhannustienoon hellejakso näkyy sadantakuvaajassa kuiluna. Tähän täytyy olla todella tyytyväinen, sillä niitäkin paikkoja on, joissa sadetta saatiin aivan liian vähän, sanoo Taimi. Multavammilla savilla muokkauksena oli syyskyntö sekä joustopiikkiäestys keväällä. Jäykemmät savet oli kultivoitu syksyllä ja äestetty keväällä. Kylvön yhteydessä Vanille sai typpeä ympäristötuen salliman maksimimäärän. Kasvinsuojelutoimenpiteinä olivat rikka- ja tautiaineruiskutus sekä kasvunsäädekäsittely kahdesti. Lisäksi kasvusto sai mangaanilisän. - Mallasohran viljely ja kananlannan käyttö on haastava yhtälö. Lanta luovuttaa typpeä sopivissa kosteusolosuhteissa ja valkuainen nousee helposti, vaikka satotaso olisi korkea. Vanillen valkuaispitoisuuden pitäisi jalostajan mukaan olla alhainen ja hyvin hallittavissa, sanoo Taimi. Maltaaksi Viking Maltille Vanillen puinti aloitettiin 23. elokuuta. Taimilla on suora sopimus Viking Maltille, jonne valkuaisraja on 11,5 %. Vanille-erien valkuaispitoisuudet esinäytteissä olivat 11,6–11,9 %. Syyskuun alussa Viking Maltilta tuli tieto Vanillen hyväksymisestä maltaaksi, vaikka valkuaisrajat hieman ylittyivät. Taimi on viljelijäkollegoidensa kanssa tehnyt saman suuntaisia huomioita jonkin verran koholla olevista valkuaispitoisuuksista. - Myös muilla viljelijöillä ja muilla mallasohralajikkeilla on tällä alueella ollut korkeahkoja valkuaisia. Kananlantaa käyttävillä on todennäköisesti käynyt niin, että parina edellisenä kuivana vuotena typpeä on varastoitunut maahan ja nyt se sieltä on sateiden myötä liuennut kasvien käyttöön, Taimi pohtii. Lakoa ei – ehkä odotetustikin – esiintynyt lainkaan. Lujan korren lisäksi Vanillen parhaita puolia ovat Taimin mielestä kyky tuottaa tasakokoisia, komeita jyviä. - Neloslajitteen määrä näytteissä näytti nollaa ja täysjyväprosentit olivat yli 96 %. Yhden näytteen yli 2,5 mm seulonta oli 98,5 % ja se on todella upea lukema! Olen lajikkeeseen erittäin tyytyväinen tämän kesän perusteella, summaa Taimi. 5 T131473_001-012.indd 5 2.2.2023 7:40:10

- Jyväkoko on suuri: tuhannen siemenen paino on 44,8 g - Hehtolitrapaino on monitahoiseksi ohraksi hyvä, 64,2 kg - Valkuaispitoisuus on tavanomainen (12,5 %) - Suositellaan viljelyyn kaikilla vyöhykkeillä, erityisen hyvä satotaso muihin lajikkeisiin verrattuna on saatu II- ja IV-vyöhykkeillä - Soveltuu kaikille maalajeille, ei ole myöskään erityisen arka happamuudelle, erityisen satoisa eloperäisillä sekä karkeilla kivennäismailla - Jalostaja: Boreal Kasvinjalostus Oy TurkkaBOR - Yksi satoisimmista monitahoisista ohrista - Kasvuaika 91,1 vrk - Turkan parhaita ominaisuuksia ovat erittäin luja korsi sekä huomattavan suuri jyvä - Lakoprosentti virallisissa kokeissa on ollut 0 % ja Turkan tuhannen siemenen paino (47,1 g) on monitahoisten ohrien korkeimpia - Turkka sietää hyvin happamuutta ja on menestynyt hyvin eri vuosina ja eri maalajeilla - Turkan kokonaistaudinkestävyys on hyvä, verkkolaikkua vastaan kestävyys on hyvä, ohran tyvi- ja lehtilaikkua ja härmää vastaan kestävyys on keskitasoa - Turkka soveltuu rehu- ja tärkkelysohraksi, suositellaan vyöhykkeille I-IV - Jalostaja: Boreal Kasvinjalostus Oy MYÖS Toria LUOMUNA - Laadukas, satoisa ja viljelyvarma monitahoinen tärkkelysohra, soveltuu hyvin myös rehuohran tuotantoon - Tasaisen varma suuren sadon tuottaja erityisesti II-IV-viljelyvyöhykkeillä - Kasvuaika noin 91 päivää (Toria ei ole viime vuosina enää ollut virallisissa lajikekokeissa) - Korsiominaisuudet ovat hyvät, korren pituus noin 76 cm - Jalostajan mukaan Torian korren ränsistyminen on monitahoiseksi ohraksi poikkeuksellisen vähäistä, mikä on havaittu myös käytännön viljelyksillä - Härmän, lehtilaikkutautien ja rengaslaikun kestävyys on erittäin hyvä, viirutautia ja verkkolaikkua voi esiintyä vähäisessä määrin - Jyväkoko on monitahoiseksi ohraksi to- Merkittävimpiä rehu- ja mallasohralajikkeita Viralliset lajikekokeet 2015–2022 (LUKE), mittarilajikkeena Aukusti. Peltosiemenen valikoimassa olevat lajikkeet merkitty oranssilla. Lajikkeiden par Ka kive Tahoisuus Kasvuaika LämpöSato, m (vrk) summa suhdeluku suh AUKUSTIBOR mt 85,0 865 Mittarilajike, sato kg/ha LENE mt 80,9 823 VERTTIBOR mt 82,7 857 MAINIO mt 84,6 864 ONERVABOR mt 84,9 867 HERMANNIBOR mt 85,0 864 VILDE mt 86,9 891 BRAGE mt 87,1 885 HUIMA mt 87,8 896 ARMAS mt 88,3 894 BIRK mt 88,7 906 ULJAS mt 88,8 902 SANTERIBOR mt 88,8 909 JALO mt 89,6 920 ANNELI kt 89,7 908 ARILD kt 89,8 924 ALVARIBOR mt 90,4 918 KAARLEBOR mt 90,5 924 ANNASTINA mt 91,1 938 TURKKABOR mt 91,1 921 RÖDHETTE mt 91,2 940 SYLVESTERBOR mt 91,2 924 BREDO mt 91,6 927 RAGNA mt 92,0 922 SW MITJA kt 92,1 951 EVERSTIBOR mt 92,2 933 HILLEVIBOR mt 92,6 951 REPEKKABOR kt 92,8 957 LUHKAS kt 93,2 960 CONAN kt 93,8 969 FANDAGA kt 94,1 969 FEEDWAY kt 95,1 979 VANILLE kt 95,2 977 TREKKERBOR kt 95,7 983 RGT PLANET kt 95,9 985 EASTWAY kt 96,0 990 UTA kt 96,1 984 HARBINGERBOR kt 96,3 1000 AVALON kt 96,5 989 NFC TIPPLE kt 96,8 991 KWS FANTEX kt 96,9 992 WISH kt 97,1 1003 ELLINOR kt 97,2 1000 CRESCENDO kt 97,2 993 VIPEKKABOR kt 97,4 997 FENNICABOR kt 97,7 997 KWS IRINA kt 97,8 1007 LAUREATE kt 98,9 1011 100 1 5782 5 100 99 106 1 103 104 1 88 1 103 107 1 103 1 106 1 107 1 109 1 109 1 114 1 106 105 106 1 110 1 107 1 109 1 112 1 111 1 94 105 108 1 114 97 112 120 114 119 116 112 113 123 110 116 113 99 1 119 126 119 115 99 113 108 120 1 6 T131473_001-012.indd 6 2.2.2023 7:40:11

ti. ajikkeiden parhaat ominaisuudet merkitty vihreällä. Karkeat kivennäis- Eloperäiset o, maat, Savimaat, maat, luku suhdeluku suhdeluku suhdeluku 0 100 82 5894 0 97 9 6 104 3 98 4 100 8 102 3 101 7 104 3 104 6 106 7 105 9 105 9 108 4 107 6 112 5 6 105 0 107 7 102 9 103 2 109 105 4 99 5 8 109 4 110 7 2 112 0 124 4 114 9 119 6 123 2 115 3 118 3 124 0 6 121 3 9 106 9 121 6 131 9 125 5 115 9 3 122 8 115 0 128 Matala pH, suhdeluku Lako (%) Pituus (cm) Tjp (g) Hlp (kg) Valkuainen (%) Valkuaissato (kg/ha) Täysjyvä % (>2.5mm) 100 100 100 10,5 74,5 42,4 64,2 12,6 711 82,7 5640 6595 5375 102 97 4,0 67,3 39,2 63,6 13,8 782 73,8 94 107 0,0 63,8 44,6 64,9 12,9 733 85,7 104 107 97 13,5 69,8 41,4 65,0 12,5 752 75,6 103 114 87 2,9 67,0 47,4 65,3 12,8 754 97,0 104 108 98 0,0 69,0 43,4 65,9 13,0 766 85,5 85 83 95 5,6 69,8 40,1 62,9 13,3 686 74,9 109 96 10,0 71,0 39,0 65,2 12,4 721 78,8 108 110 103 1,9 67,9 44,6 66,5 12,1 732 89,3 102 102 86 9,6 74,3 41,2 65,5 12,5 740 79,9 104 107 86 8,7 72,8 48,3 65,5 11,6 704 89,2 102 112 90 3,5 69,0 46,4 66,2 12,5 759 93,5 111 114 107 72,7 46,9 66,7 12,0 743 95,7 110 101 91 70,3 42,1 65,1 11,5 711 78,7 123 109 30,5 78,9 48,6 66,4 12,9 855 89,5 104 12,9 76,7 49,0 69,7 12,7 772 91,4 101 113 0,0 81,7 44,8 64,2 12,5 747 86,2 106 107 107 0,8 71,6 45,2 63,9 12,0 717 85,5 110 122 111 73,2 45,2 65,6 12,0 753 79,7 106 110 97 0,0 69,7 47,1 65,4 12,2 743 89,7 113 118 114 73,4 41,9 63,2 11,4 698 83,7 114 106 121 0,0 73,0 44,4 63,6 11,3 718 87,8 115 109 102 0,0 71,9 39,3 65,0 11,7 740 81,9 61 101 0,0 72,4 41,0 64,2 12,5 666 85,8 106 20,3 72,1 46,4 68,5 12,7 754 87,2 106 108 99 0,0 74,0 46,1 63,2 12,3 762 91,6 121 94 4,8 72,2 43,9 63,8 11,4 741 85,7 99 7,3 67,3 44,7 68,9 12,8 740 89,1 115 11,2 65,5 49,7 68,7 12,0 762 90,7 120 11,6 72,3 49,3 68,1 11,9 816 91,3 117 106 72 9,6 66,3 51,7 66,9 11,6 752 94,3 122 110 102 7,1 65,3 48,2 67,3 11,3 770 90,7 117 99 5,9 70,9 53,9 66,6 11,6 755 94,2 115 98 80 12,4 66,4 49,3 66,8 11,5 739 89,2 114 104 93 15,7 70,2 50,3 66,5 11,3 730 93,5 126 111 92 3,5 65,5 48,9 67,1 11,0 781 92,4 111 93 10,7 71,0 54,9 66,2 11,5 714 92,9 116 69,1 48,4 68,4 11,6 773 93,0 115 7,3 70,0 52,6 66,1 11,6 741 94,6 102 82 83 4,9 66,2 49,9 66,3 11,4 640 92,2 120 90 9,7 65,0 48,9 65,7 11,2 748 93,3 126 115 19,6 72,6 53,2 65,4 10,7 786 95,5 119 104 87 24,7 71,4 49,2 65,2 11,2 761 93,1 118 25,0 76,3 51,3 65,0 11,3 733 95,3 100 6,7 67,0 49,0 67,7 12,5 719 94,0 113 9,5 66,1 47,8 66,3 11,4 719 91,3 108 0,0 64,6 49,2 64,5 11,4 705 92,8 121 91 30,5 68,4 51,0 64,2 11,2 759 93,6 Tärkkelys (%) 59,6 58,2 59,3 59,5 59,0 58,8 58,7 59,6 59,9 59,1 60,6 59,8 60,1 60,6 59,5 60,1 59,7 60,1 59,5 60,0 60,6 60,3 60,1 59,5 59,8 59,6 60,1 60,1 60,7 60,8 61,0 61,1 61,0 61,1 61,2 61,6 60,8 60,7 60,9 61,1 61,5 61,5 61,4 61,0 60,3 61,2 60,8 61,0 7 T131473_001-012.indd 7 2.2.2023 7:40:11

della suuri, yli 45 grammaa ja hehtolitrapaino erittäin korkea – lähes kaksitahoisten ohrien luokkaa - Valkuaispitoisuus on keskimääräistä jonkin verran matalampi, mutta korkean satotason lajikkeena valkuaissato hehtaarilta nousee korkeaksi - Suositellaan viljelyyn kaikilla maalajeilla erityisesti vyöhykkeille I-III, mutta on antanut huippusatoja virallisten lajikekokeiden mukaan vielä IV-alueellakin, happamillakin koepaikoilla on päästy yli 5000 kg/ha satotasoon - Jalostaja: Graminor, lajikeoikeudet Suomessa: Lantmännen Agro Oy Kaksitahoiset Fandaga Plantanova - Erinomainen satotaso kasvuaikaluokassaan - Kaikilta ominaisuuksiltaan erittäin tasapainoinen lajike rehu- ja tärkkelystuotantoon - Kasvuaika 94,1 vrk, kaksi päivää RGT Planetia aikaisempi - Lujakortinen (lako 9,6 %) ja suurijyväinen lajike, tuhannen jyvän paino 51,7 grammaa - Lajitteluaste on korkea, samoin tärkkelyspitoisuus - Taudinkestävyydeltään yksi lajikkeiston parhaimpia - Jalostaja: Nordsaat Saatzucht, lajikeoikeudet Suomessa: Plantanova Oy Vanille - Markkinoiden satoisin ja aikaisin (95,2 vrk) panimomallasohralajike - Erittäin lujakortinen: lakoa vain 5,9 % - Vanille hyväksyttiin Suomessa mallasohraksi tammikuussa 2021 - Vanille on kaikin puolin laadukas ja viljelyvarma lajike, kauppalaatu on erittäin ison jyvän (53,9 g), hyvän hehtolitrapainon (66,6 g) ja korkean täysjyväprosentin (94,2 %) takia erinomainen - Vanille soveltuu mainiosti myös tärkkelys- ja rehuohraksi - Taudinkestävyydeltään Vanille on erittäin hyvä - Menestyy kaksitahoiseksi ohraksi melko hyvin myös happamassa maassa - Jalostaja: Saatzucht Josef Breun, lajikeoikeudet Suomessa: S.G. Nieminen Oy UUTUUS Wish - Virallisten lajikekokeiden satoisin jo kauppaan laskettu lajike - Kasvuajaltaan melko myöhäinen (97,1 vrk) - Viihtyy myös happamassa maassa: happaman maan tuloksissa Wish oli kaksitahoisten ohrien satoisin - Runsaasti versova lajike, jonka korsi on pitkä - Lakoa on esiintynyt virallisissa lajikekokeissa keskimääräistä enemmän (19,6 %), joten kasvunsääteen käyttö erityisesti rehevissä kasvustoissa ja runsasravinteisilla maalajeilla on suositeltavaa - Erittäin isojyväinen lajike (tjp 53,2 g), jolla on korkea lajitteluaste (95,5 %) - Hehtolitrapaino ja valkuaispitoisuus ovat olleet kokeissa keskimääräistä alhaisempia, mutta korkean satotasonsa ansiosta valkuaissato on noussut keskimääräistä korkeammaksi - Suuren biomassan- ja sadontuottokykynsä ansiosta Wish on hyvä lajikevalinta myös kokoviljasäilörehutuotantoon - Wishin taudinkestävyys on hyvä; se on härmänkestävä - Soveltuu rehu- ja tärkkelyskäyttöön - Jalostaja: Sejet Plant Breeding, lajikeoikeudet Suomessa: Boreal Kasvinjalostus Oy 8 T131473_001-012.indd 8 2.2.2023 7:40:11

KAURA Kauraa viljellään pääosin rehukäyttöä varten, mutta elintarvikekäytön osuus on ollut jo useita vuosia voimakkaassa kasvussa. Kauralla vienti näyttelee merkittävää osaa tuotannosta. Kauralla lajikkeen valintaan vaikuttavat samat tekijät kuin muillakin viljalajeilla. Kaura menestyy kuitenkin muita viljalajeja selvästi happamammilla kasvupaikoilla, mutta happamuuden lisääntyminen saattaa pidentää merkittävästi kasvuaikaa. MYÖS NiklasBOR LUOMUNA - Lajikkeiston viljellyin kaura - Hyvin viljelyvarma, erittäin satoisa aikainen kaura - Viihtyy erilaisissa viljelyolosuhteissa, taudinkestävyys on hyvä - Korsi on kohtalaisen pitkä, mutta silti luja - Sadon laatu on hyvä kaikkiin kauran käyttötarkoituksiin, hehtolitrapaino on hyvä, valkuais- ja rasvapitoisuus ovat korkeat ja jyväkoko on aikaiseksi kauraksi erityisen suuri (39,9 g) - Hyvä kaura erityisesti myllykauraksi elintarvikekäyttöön, soveltuu hyvin myös rehukäyttöön ja vientikauraksi - Suositellaan viljelyyn koko kauranviljelyalueelle aina IV-vyöhykkeelle saakka - Tasainen sadontuottaja kaikilla maalajeilla, on menestynyt erityisen hyvin kauran päätuotantoalueen savi- ja multamailla - Jalostaja: Boreal Kasvinjalostus Oy MYÖS PerttuBOR LUOMUNA - Perttu on Niklasta hieman satoisampi, hyvin aikainen lajike (91,6 vrk) - Pertun erityisominaisuutena on korkea betaglukaanipitoisuus - Perttu on lyhyt- ja lujakortinen - Laatuominaisuudet ovat erityisen hyvät: jyväkoko on suurehko, hehtolitrapaino melko korkea ja kuori on ohut - Pertulla ei ole erityistä herkkyyttä kauran lehtilaikun suhteen - Perttu soveltuu viljelyyn kaikille maalajeille, erityisen hyvin Perttu on menestynyt savimailla - Perttu sopii hyvin kaikkiin kauran käyttötarkoituksiin, mutta betaglukaanipitoisuuden vuoksi Perttu on erityisesti myllykaura - Jalostaja: Boreal Kasvinjalostus Oy UUTUUS LuukasBOR - Aikaisten kaurojen satokärkeä ollen 6 % Niklasta satoisampi - Kasvuaika (91,9 vrk) samaa luokkaa Niklaksen kanssa - Aikaisuutensa vuoksi sopii viljelyyn kaikille kaurantuotantoalueille, erityisen hyviä satoja Luukas on tuottanut aikaisen kauran päätuotantoalueilla III- ja IV-vyöhykkeillä - Korrenlujuus on kaurojen parhaimmistoa – lakoa havaittu 13,3 % - Laadultaan erinomainen ohutkuorinen kaura: tuhannen siemenen paino on 39,1 g ja pienten jyvien osuus sadosta on pieni - Kestävyys kauran lehtilaikkua vastaan on hyvä - Jalostaja: Boreal Kasvinjalostus Oy MYÖS Benny LUOMUNA - Ominaisuuksiltaan erittäin tasapainoinen kaura eteläiseen Suomeen, ei heikkouksia minkään ominaisuuden suhteen - Satoisuudeltaan huippuluokkaa erityisesti savi- ja eloperäisillä mailla - Bennyn tuhannen jyvän paino on noin 40 grammaa, valkuaispitoisuus Bennyllä on kaurojen keskitasoa (12,3 %) ja hehtolitrapaino on erittäin hyvällä tasolla - Lujakortinen laatukaura kaikkiin käyttötarkoituksiin, lakoprosentti myöhäisten lajikkeiden pienimpiä (14,9 %) - Bennyllä on lajikekokeissa esiintynyt kauran lehtilaikkua vain 1,7 %, joten kauran lehtilaikkua vastaan se on erittäin kestävä - Benny soveltuu viljelyyn I-III-vyöhykkeillä, erityisen hyvä sadontuottaja Benny on ollut I ja II-vyöhykkeillä - Muihin lajikkeisiin verrattuna Benny on menestynyt erinomaisesti savi- ja eloperäisillä mailla - Jalostaja: Nordsaat Saatzucht, lajikeoikeudet Suomessa: S.G. Nieminen Oy 9 T131473_001-012.indd 9 9 2.2.2023 7:40:11

Merkittävimpiä kauralajikkeita Viralliset lajikekokeet 2015–2022 (LUKE), mittarilajikkeena Niklas. Peltosiemenen valikoimassa olevat lajikkeet merkitty oranssilla. Lajikkeiden parhaat ominaisuudet merkitty vihreällä. Karkeat kivennäis- Eloperäiset Kasvuaika LämpöSato, maat, Savimaat, maat, (vrk) summa suhdeluku suhdeluku suhdeluku suhdeluku Lako (%) Pituus (cm) Tjp (g) Hlp (kg) Kuori (%) NIKLASBOR 15,1 91,8 39,9 53,2 22,1 91,5 927 Mittarilajike, sato (kg/ha) Valku (% 100 100 100 100 13 6673 5904 5654 5989 NELLABOR 91,1 945 103 104 108 94 18,3 92,1 38,1 52,7 20,8 13 PERTTUBOR 91,6 950 105 103 116 95 13,2 90,9 38,1 54,4 21,4 13 21,8 LUUKASBOR 91,9 935 106 107 108 91,7 39,1 53,2 MEERIBOR 92,5 930 94 98 90 93,5 39,3 53,1 13 MARIKA 94,6 963 99 99 99 88,8 38,1 53,5 13 AVETRON 94,8 965 105 112 99 94,1 34,6 54,4 22,1 13 KONTIO 96,3 973 101 101 103 23,8 96,4 39,4 52,3 21,6 13 RINGSAKER 96,5 981 107 107 110 19,8 93,6 34,2 54,8 21,7 12 TAIKA 97,2 1000 107 114 108 87 11,1 100,1 39,7 54,9 21,5 13 OIVABOR 97,5 995 106 110 105 95 13,9 90,6 37,9 54,5 21,2 12 VAHVA 97,8 1001 116 116 116 0,0 98,3 38,5 54,2 21,3 12 HURJA 97,8 998 117 122 114 2,7 85,5 38,6 55,9 22,6 12 CANARY 99,6 1014 114 113 113 21,1 90,3 42,5 54,1 21,3 11 AVAUS 99,8 1021 119 127 116 25,0 94,3 38,9 54,5 21,3 12 100,0 1019 110 117 107 18,1 92,8 46,4 53,9 21,9 12 BOR HARMONY 13,3 14,0 92 105 97 94 SCOTTY 100,2 1025 124 127 123 INKABOR 100,3 1028 117 123 116 MATTY 100,9 1022 113 111 106 BENNY 100,9 1024 116 110 118 DONNABOR 101,0 1033 115 118 115 AVENUE 101,0 1023 121 128 120 PROXY 101,1 1034 119 125 115 BETTINA 101,4 1037 111 110 91,6 BELINDA 101,5 1026 108 SANDY 102,2 1032 112 112 28,7 22,3 96,4 39,9 54,0 21,9 11 100,7 39,9 54,2 21,3 11 30,0 93,1 40,5 53,2 21,5 12 115 14,9 90,9 39,9 54,7 23,0 12 96 10,7 96,3 37,7 53,3 21,7 11 105 13,1 93,4 44,2 52,1 22,6 12 10,4 99,3 44,4 54,9 21,1 12 38,3 51,9 22,9 12 109 95 15,4 89,5 37,9 52,7 23,2 12 112 99 22,3 97,2 41,3 54,7 22,5 12 10 T131473_001-012.indd 10 13 17.2.2023 11:20:38

Superviljaa mukautetaan jalostuksella kuiviin kasvukausiin Teksti: Boreal Kasvinjalostus Oy Kuori (%) Valkuainen (%) Valkuaissato (kg/ha) Ydinsato (kg/ha) 22,1 13,9 696 4731 20,8 13,3 683 4964 21,4 13,4 702 5007 5100 21,8 22,3 13,5 729 13,9 634 13,5 659 4763 22,1 13,5 705 5004 21,6 13,4 680 4855 21,7 12,5 674 5107 21,5 13,1 698 5097 21,2 12,8 670 5068 21,3 12,2 712 5609 22,6 12,0 702 5489 21,3 11,8 655 5428 21,3 12,3 736 5692 21,9 12,1 667 5243 21,9 11,5 709 5853 21,3 11,4 663 5574 21,5 12,0 669 5405 23,0 12,3 698 5397 21,7 11,8 679 5479 22,6 12,1 715 5651 5729 21,1 12,0 713 22,9 12,4 679 5183 23,2 12,2 654 5046 22,5 12,2 669 5240 K Kuva: Pia Mäkinen, Salmelan Tila auran jalostaminen on pitkäjänteistä työtä. Silti tavoitteet voivat muuttua matkan aikana. Boreal Kasvinjalostus Oy:n uusi kauranjalostaja Hanna Haikka pohtii, että juuri tämä tekee jalostustyöstä erityisen kiinnostavaa. - Kauran, ja ylipäätään viljojen, tutkimuksesta saadaan koko ajan uutta tietoa, mikä pitää ottaa jalostuksessa huomioon. Kehityksessä on pysyttävä mukana ja se sopii minulle, hän sanoo. Yksi viime vuosina puhuttaneista asioista on kauran kuivuudenkestävyys. Kauraa on pidetty ohraa vaateliaampana kasvina tarvitsemansa veden suhteen, mutta uusimpien tutkimustulosten valossa tämä ”vanha totuus” ei ehkä olekaan totta. - Luonnonvarakeskuksen tekemässä tutkimuksessa kasvien välillä ei ollut eroa veden tarpeessa. Sen sijaan kauran havaittiin olevan ohraa herkempi kukinnan aikaiselle kuumuudelle, Haikka sanoo. Kasvinjalostuksella etsitään jo kuumeisesti keinoja kauran kuumuudenja kuivuudensietokyvyn parantamiseksi. Kuivat vuodet muuttavat jalostusaineistoa luontaisesti kohti kuivuudenkestävyyttä. - Kauroja testataan vuosittain pellolla ja verrataan mittarilajikkeisiin. Kuivina vuosina valittavat uudet lajike-ehdokkaat ovat väistämättä sellaisia, jotka kestävät mittareita paremmin kuivaa, Haikka sanoo. Suomessa kuivia kasvukausia on ollut mm. vuosina 2010, 2018, 2020 ja 2021. Kuivat vuodetkaan eivät ole keskenään samanlaisia, sillä kuivuus- ja kuumuusjaksot sijoittuvat eri kasvuvaiheisiin. - Kauralla ja muilla viljoilla voidaan tunnistaa kriittisiä kasvuaikoja, kuten orastuminen, satoisuusikkuna, kukinta ja jyväntäyttyminen, jolloin niiden kehitys on altteimmillaan kuivuuden ja kuumuuden vaikutuksille. Kauran aikainen kylvö, maan hyvä kasvukunto ja vesitalous ovat oleellisia suojautumiskeinoja kuivuutta vastaan, Haikka vinkkaa ja jatkaa niiden ole- van erityisen tärkeässä roolissa viljeltäessä aikaista kauraa. - Aikaisilla lajikkeilla aika jyvän täyttymiselle on hyvin lyhyt. Jos kuivuus vaivaa kasvia silloin, voi jyvistä tulla tikkua. Jalostuksella tikkuisuutta on tosin pystytty vähentämään. Siitä uusi Luukas-kaura on hyvä esimerkki, Haikka sanoo. Sadon ja laadun stabiilisuuden merkitys korostuu tulevina vuosina. Enää ei välttämättä yksin riitä, että lajike tekee hyvissä kasvuoloissa parhaan sadon, vaan sen on menestyttävä myös heikkoina kasvukausina. Yhtälö on hankala ratkottavaksi, mutta jalostuksella on päästy eteenpäin. Aikaisilla kauralajikkeilla kehitys näkyy hyvin. - Kun vanha Akseli reagoi kuivuusoloihin vielä merkittävästi, ovat nykyinen valtalajike Niklas, lujakortinen laatukaura Perttu sekä markkinoiden uusin aikainen kaura Luukas jo paljon tasaisempia sadontuottajia, Haikka sanoo. 11 T131473_001-012.indd 11 17.2.2023 11:20:40

UUTUUS Vahva Plantanova - Yksi lajikkeiston satoisimmista kauroista ollen 2–3 päivää satokärkilajikkeita aikaisempi (97,8 vrk) - Keskimääräisen kasvuaikaluokan parhaimmistoa sato, laatu ja korren lujuus huomioiden - Nimensä mukaisesti erittäin lujakortinen: toistaiseksi lakoa on virallisissa lajikekokeissa esiintynyt 0 %, vaikka kyseessä on melko pitkä lajike (98,3 cm) - Jyväominaisuudet hyvällä tasolla: tsp 38,5 g, hlp 54,2 g, valkuainen 12,2 % - Ohutkuorinen, pienten jyvien osuus pieni - Jalostaja: Saatzucht Bauer, lajikeoikeudet Suomessa: Plantanova Oy UUTUUS Scotty - Lajikekokeiden satoisin kauppalajike ollen 24 % satoisampi kuin Niklas - Myöhäinen lajike (100,2 vrk), soveltuu viljelyyn vyöhykkeille I-III - Menestyy kaikilla maalajeilla - Korsi pitkä (96,4 cm) ja lakoa on havaittu jonkin verran keskimääräistä enemmän (28,7 %), joten kasvunsääteen käyttö erityisesti rehevissä kasvustoissa ja runsasravinteisilla maalajeilla on suositeltavaa - Sadon laatu erinomaisella tasolla: tuhannen siemenen paino 39,9 g, hehtolitrapaino 54,0 kg ja kuoripitoisuus 21,9 % - Erittäin hyvä kestävyys kauranlehtilaikkua vastaan - Jalostaja: Nordsaat Saatzucht, lajikeoikeudet Suomessa: S.G. Nieminen Oy 12 T131473_001-012.indd 12 2.2.2023 7:40:18

KEVÄTVEHNÄ Kevätvehnä on kohtalaisen vaatelias viljelykasvi, mutta menestyy kuitenkin kaikilla maalajeilla. Viihtyvimmätkin lajikkeet edellyttävät kasvupaikalta vähintään pH:ta 5,5, mutta suositeltava pH on kuitenkin 6,5–7. Happamuuden lisääntyessä vehnän kasvuaika saattaa pidentyä merkittävästi taulukkoarvoista. IisakkiBOR - Erittäin aikainen (97,9 vrk) ja satoisa kevätvehnä rehuvehnän tuotantoon - Iso jyväkoko ja korkea valkuaispitoisuus tekevät Iisakista todella hyvän rehuvehnän - Jyväkoko (41,0 g) on ollut virallisissa kokeissa selvästi muita aikaisia lajikkeita suurempi ja samaa tasoa kuin parhailla päätyypin lajikkeilla - Hehtolitrapaino on hyvää tasoa - Valkuaispitoisuuden (14,5 %) osalta Iisakki voidaan luokitella korkean valkuaispitoisuuden lajikkeisiin - Mainion rehulaadun takia soveltuu erinomaisesti rehukäyttöön - Pitkähkö ja lujakortinen - Iisakkia suositellaan vyöhykkeille I, II, III ja IVe - Soveltuu muita aikaisia lajikkeita paremmin Etelä-Suomeen - Taudinkestävyys hyvällä tasolla - Jalostaja: Boreal Kasvinjalostus Oy MYÖS HelmiBOR LUOMUNA - Huippulaadukas, aikainen myllyvehnä - Kasvuaika 98,1 päivää, Anniinan kanssa samaa aikaisuusluokkaa, mutta sitä selkeästi satoisampi - Korsi on pituudeltaan keskimittainen ja luja - Hyvä taudinkestävyys - Helmin sadon laatu on varsin hyvä - Sakoluvun kestävyys ei ole optimaalinen, mutta leivontalaatu on erinomainen, Helmi onkin premium-laatuinen myllyvehnä - Jalostaja: Boreal Kasvinjalostus Oy MYÖS Quarna LUOMUNA - Kasvuajaltaan kohtalaisen aikainen, vain 2–3 päivää aikaisimpia lajikkeita myöhäisempi - Satotaso aikaisimpia lajikkeita korkeampi - Korsi lyhyehkö ja kohtalaisen luja - Leivontalaatu on erinomainen, parasta laatua myllyvehnäksi: valkuaispitoisuus on korkea ja valkuaisen laatu erinomainen, sakolukuominaisuudet ovat lajikkeiston parhaimmistoa - Jyväkoko on keskimääräinen ja hehtolitrapaino korkea - Taudinkestävyys ei rajoita viljelyä: härmää on esiintynyt erittäin vähän, ruskolaikkua keskimääräisesti - Menestyy kaikilla kevätvehnän viljelyyn soveltuvilla maalajeilla, erityisen hyvin savimailla ja liejusavella, poutiville lohkoille vain harkiten - Viljelyvyöhykkeille I-II, parhaimmat tulokset II-vyöhykkeeltä, menestyy myös III-vyöhykkeen edullisilla kasvupaikoilla - Jalostaja: Delley Seed and Plants Ltd, lajikeoikeudet Suomessa: Boreal Kasvinjalostus Oy MYÖS JaarliBOR LUOMUNA - Aito päätyypin kevätvehnä - Kasvuajan (102,8 vrk) ja sadon hyvä yhdistelmä; Jaarli on hieman Quarnaa myöhäisempi, mutta aikaisempi kuin esim. KWS Mistral tai Lennox - Jaarli menestyy erityisen hyvin liejusavilla ja karkeilla kivennäismailla - Jaarlin huippulaatuiset jyväominaisuudet, hyvä taudinkestävyys ja sakoluku takaavat sen viljakaupallisen kiinnostavuuden, sen tuhannen jyvän paino on 42,6 g, hehtolitrapaino on 80,5 kg ja sakoluku on 246 virallisten lajikekokeiden mukaan - Kauppalaadultaan erinomainen lajike, Jaarlin leivontalaatu on premiumtasoa - Jalostaja: Boreal Kasvinjalostus Oy 13 T131473_013-023.indd 13 2.2.2023 7:41:54

Iceman Plantanova - Erittäin lujakortinen, virallisissa lajikekokeissa Icemanin lakoprosentti on 1,2 % ja korren pituus 78,7 cm - Viljelyominaisuudet ja kasvitautien kestävyys ovat mainiot - Satotaso on melko korkea - Iceman on pärjännyt kokeissa erityisen hyvin liejusavilla, mutta menestyy hyvin myös karkeilla kivennäismailla ja savimailla - Icemanin kauppalaatu on ensiluokkainen: jyvä on suuri, hehtolitrapaino korkea ja valkuaispitoisuus on tässä kasvuaikaluokassa korkealla tasolla, 13,4 % - Erityismaininnan saa sakoluku 275: lähellä 300 olevat sakoluvut ovat myöhäisillä kevätvehnillä harvinaisia - Kohtalaisen myöhäinen lajike (kasvuaika 105,7 vrk) - Jalostaja: Secobra Saatzucht, lajikeoikeudet Suomessa: Plantanova Oy UUTUUS Leijona Plantanova - Käytännön Maamiehen Ruutukisan voittaja 2021 - Erittäin satoisa ja laadukas päätyypin myllyvehnä - Erittäin lujakortinen, lakoa havaittu virallisissa kokeissa vain 7,2 % - Kasvuaika 103,2 vrk, soveltuu viljelyyn vyöhykkeille I-III - Tuhannen siemenen paino 42,3 g, hehtolitrapaino 77,6 kg - Leivontalaadultaan satoisien vehnien parhaimmistoa: valkuainen 13,1 % ja sakoluku 244 - Soveltuu viljelyyn kaikille maalajeille - Jalostaja: Selgen a.s., lajikeoikeudet Suomessa: Plantanova Oy Merkittävimpiä kevätvehnälajikkeita Viralliset lajikekokeet 2015–2022 (LUKE), mittarilajikkeena Demonstrant. Peltosiemenen valikoimassa olevat lajikkeet merkitty oranssilla. Lajikkeiden parhaat ominaisuudet merkitty vihreällä. Karkeat kivennäisKasvuaika LämpöSato, maat, (vrk) summa suhdeluku suhdeluku DEMONSTRANT 104,4 1073 Mittarilajike, sato kg/ha IISAKKIBOR 97,0 1026 HILKKABOR 97,5 1014 HELMIBOR 98,1 1030 WAPPUBOR 101,2 1053 BJARNE 101,7 1059 ALLI 102,2 1058 KRABAT 102,3 1058 LINNEA 102,7 1062 JAARLIBOR 102,8 1062 BROLIN 103,0 1066 SELINA 103,1 1062 LEIJONA 103,2 1064 KWS MISTRAL 103,3 1069 CALISPERO 104,2 1077 ANABEL 104,6 1077 DISKETT 105,1 1084 AMARETTO 105,4 1088 LICAMERO 105,4 1087 ICEMAN 105,7 1091 KWS PENSUM 105,8 1096 SIBELIUS 105,8 1090 KWS SOLANUS 106,2 1091 WPB TROY 106,4 1100 CALIXO 107,4 1097 CORNETTO 108,6 1113 WICKI 109,0 1113 Savimaat, suhdeluku Liejusavi, suhdeluku Lako (%) Pituus (cm) Tjp (g) Hlp (kg) Valkuainen (%) 100 100 100 100 2,7 81,1 36,6 78,4 13,1 7 5977 6234 5950 5867 93 94 92 95 1,4 80,8 41,0 77,7 14,5 7 93 94 94 76,4 35,5 78,2 13,5 7 94 94 97 78 5,6 79,0 36,9 76,3 14,1 7 84 73 87 5,0 79,6 37,2 76,8 14,8 7 94 98 90 1,7 72,8 33,3 77,6 13,7 7 101 99 101 106 1,8 80,8 40,0 76,6 13,0 7 96 98 95 1,4 76,4 36,3 77,7 14,0 8 109 112 106 111 1,5 76,9 41,6 78,4 13,5 8 97 104 95 101 5,5 80,0 42,6 80,5 13,8 7 99 103 98 95 4,8 82,0 41,6 79,5 12,8 7 111 115 109 112 7,7 86,6 41,6 80,6 12,3 8 105 107 104 107 7,2 78,6 42,3 77,6 13,1 8 104 107 103 102 6,3 79,0 41,8 79,9 13,1 8 111 110 111 115 10,5 84,7 38,6 77,6 13,2 8 106 106 23,5 73,2 36,5 77,9 12,8 7 97 99 95 102 2,2 82,4 38,2 78,3 13,0 7 103 105 103 99 5,6 85,2 38,9 78,5 12,5 7 105 111 104 100 5,1 80,1 44,7 78,6 13,0 8 101 101 99 108 1,2 78,7 42,7 79,7 13,4 7 107 109 106 104 5,5 83,2 42,2 76,5 13,0 8 106 102 107 113 9,0 77,8 42,5 78,7 13,4 8 104 104 104 103 18,3 84,1 43,6 79,5 13,8 8 110 108 105 129 4,7 76,7 43,6 80,5 13,6 8 108 111 107 107 17,8 84,1 43,8 78,0 12,8 8 100 109 95 30,1 79,9 39,6 74,4 12,3 7 98 115 89 20,1 76,6 41,7 76,7 12,2 6 14 T131473_013-023.indd 14 Valku (kg 2.2.2023 7:41:54

ainen %) Kevätvehnä Leijona säväytti Säkylässä Teksti ja kuva: Riikka Susi S eppo ja Tuula Vätti viljelivät satoisaa Leijona-kevätvehnää Vätin tilalla Säkylässä kesällä 2022. Seppo Vätti oli nähnyt Leijonan kasvussa vuonna 2021 Käytännön Maamiehen Ruutusatokisassa Hauholla, kiinnostui lajikkeesta ja kehui näkemäänsä Peltosiemen-pakkaaja Simo Tukkikoskelle. Tukkikoski kertoi viljelyttävänsä Leijonaa ja etsivänsä korkean siemenluokan lisäystä varten viljasta puhtaita lohkoja, joissa olisi esikasvina esimerkiksi sokerijuurikas. Tarpeiden sopivasti kohdatessa miehet solmivat Leijonasta siementuotantosopimuksen lohkoille, joilla oli kasvanut juurikasta kahtena edellisenä vuonna. - Siementuotantoa tilallamme ei ole ollut sitten 1980-luvun, mutta koska sain kiinnostavan, satoisan lajikkeen viljelyyn ensimmäisten joukossa, niin diilihän oli mitä houkuttelevin. Muutoin tilamme ohra ja vehnä myydään pääasiassa lähellä sijaitsevalle isolle broilertilalle tuoreena. Lisäksi viljelemme erikoiskasveja, Vätti kertoo. Valkuaissato (kg/ha) 1 779 5 798 5 742 1 788 8 754 7 773 0 776 0 800 5 872 8 793 8 747 3 828 1 819 1 800 2 875 8 795 0 742 5 761 0 812 4 797 0 831 4 840 8 839 6 888 8 809 3 713 2 693 Sakoluku 1 273,2 236,8 303,3 230,5 288,3 270,9 239,0 280,8 210,9 246,0 228,9 225,1 243,5 220,4 268,2 192,8 238,9 251,3 190,0 274,8 252,6 259,4 186,2 224,5 187,5 194,4 225,1 Vannastyyppi kevyille maille Leijonaa oli vuonna 2022 Kotipellon lisäksi kasvussa viereisellä vajaan kolmen hehtaarin vuokralohkolla, yhteensä 12 hehtaarilla. Lohkot oli syyskynnetty ja keväällä ne joustopiikkiäestettiin kahteen kertaan ja kylvön jälkeen jyrättiin. Tilan pelloista puolelle sopii maalajin puolesta myös kevätkyntö, mutta juurikaslohkot oli syyskynnetty naatin multaamiseksi. Kylvölannoituksena Leijona sai 500 kg/ha Yara Mila Y20 ja myöhemmin ruiskutusten yhteydessä hivenlannoitteita. - Kylvölannoittimeni vannastyyppinä on niin sanottu hanhenjalkavannas, joka levittää siemenet vierekkäin ja kasvustosta tulee näin tiheämpi. Kasvukaudella tästä on etua siten, että haihduttavaa paljasta maaalaa on vähemmän. Erityisesti vähemmän pensovalla vehnällä tämä korostuu. Menetelmä soveltuu tämänkaltaisille kevyille maille ja kevyenkin maan tulee olla hyvin muokattu. Kovemmilla mailla tulee ongelmia, sillä vannas ei tahdo pystyä kovaan saveen. Tämä vannastyyppi ei ole kovin yleinen, mutta saa nähdä yleistyykö tämänkaltainen menetelmä etsittäessä keinoja haihdunnan ehkäisemiseksi, pohtii Vätti. Vahvaa osaamista ja vähän onneakin Kun Vätti ja Tukkikoski tutkailivat Leijona- 15 T131473_013-023.indd 15 kasvustoa kesäkuun 20. päivä menneenä kesänä, oras näytti hyvältä ja tasaiselta, vaikkakin viljelijän mielestä hieman harvalta. Korkean siemenluokan kylvösiementä oli ollut keväällä saatavilla vain 3,6 tn ja kyseisellä pinta-alalla se tarkoitti noin 292 kg hehtaarille. Siemeniä riitti tällöin vain vajaa 630 kappaletta neliölle. - Mutta se tällä kertaa pelasti tilanteen ja satotaso nousi odotettua korkeammaksi. Jos siementä olisi ollut reilusti ja olisin kylvänyt 350 kg, olisi Leijona mennyt todennäköisesti lakoon. Nytkin mentiin aivan siinä rajoilla. Tosin juhannuksen jälkeen tulivat helteet ja ne leikkasivat kovimman kärjen sadosta. Maan kasvukunnosta kertoo se, että lohkon alaosaan kylvetty Icemanvehnä oli noin 3 % laossa, vaikka on taulukkoarvoltaan erittäin lujakortinen, lako yhden prosentin luokkaa. Icemania kuitenkin kylvin 350 kg eli kasvusto oli tiheämpi. 15 2.2.2023 7:41:56

Kasvuajaltaan myöhäisemmästä Icemanista korjasin Leijonaa hieman paremman sadon, kertoo Vätti. - Myös sillä oli merkitystä Leijonan pystyssä pysymiseen, etten ajanut sille lisälannoitusta lannoitteiden korkeiden hintojen takia. Vehnälle kuitenkin yleensä ajan lisää typpeä ja teen korrensäädekäsittelyn kahteen kertaan. Tänä kesänä Leijona sai yhden korrensääteen ja muutoinkin ruiskutuskertoja oli vain kaksi normaalin kolmen sijaan. Syynä olivat keskikesän hellejakso sekä sato-odotus, joka sitten lopulta ei aivan pitänytkään paikkaansa vaan yllätti positiivisesti, Vätti kertoo. Seppo Vätillä on vahvaa osaamista kasvinsuojelun saralla, sillä hän on työurallaan työskennellyt muun muassa Viljelijän Avena Bernerillä sekä K-Maataloudessa. Tilalla on ollut mahdollista käyttää ja kokeilla uusimpia kasvinsuojeluaineita sekä hivenlannoitteita. Myös biostimulantit Vätti on käytännön kokemusten perusteella todennut kasvustoa vahvistaviksi. Ensiluokkaista siementä Vätti pui Leijonasta noin seitsemän tonnin keskisadon 21–24. elokuuta. Satotaso oli positiivinen yllätys, sillä Vätti oletti kesän kuuman jakson kurittaneen erityisesti lohkon yläosan kasvustoa enemmän ja vaikuttaneen siten keskisatoon. Esikasvina ollut juurikas takasi sen, ettei Leijona-raakaerässä ollut muiden viljojen siemeniä. Haastatteluhetkellä tammikuun puolivälissä Leijona oli lajittelussa Simo Tukkikosken pakkaamolla Rauman Lapissa. Lajitteluaste oli 4 %, mikä kertoo sadon tasalaatuisuudesta. Ennakkoitävyys erällä oli 95 %. - Raakatavaraa tuli arviolta 80–84 tonnia ja se oli kaunista katseltavaa: tasaista ja isojyväistä. Kun ennakkoitävyyskin oli 95 % niin tästä saa moni viljelijä ensiluokkaista siementä – itsekin! Hankin jälleen Simolta siemenet ja kylvän Leijonaa uudelleen myös tulevalla kaudella, suunnittelee Vätti. Kasvinsuojelu 1. käsittely 6.6.2022 2. käsittely 4.7.2022 Premium Classic SX 13 g Starane 333 HL 0,25 L Sito-Plus 0,15 L Ascra Xpro 0,35 L Stabilan 750 SL 0,6 L BF-Viljanhiven 8 L ZM-Grow 1 L Ascra Xpro 0,35 L Delaro 0,3 L Decis Mega 0,15 L BF-Viljanhiven 8 L ZM-Grow 1 L 16 T131473_013-023.indd 16 2.2.2023 7:41:58

SYYSVILJAT Syysviljalajikkeita valittaessa on kiinnitettävä huomiota samoihin asioihin kuin kevätviljoillakin, mutta lisäksi vielä talvenkestävyyteen. Syysviljat menestyvät parhaiten kivennäismailla, kun maan kasvukunnosta on huolehdittu. Erityisesti on vältettävä tiivistyneitä ja veden vaivaamia kasvupaikkoja. Maan rakenteen tulee olla kunnossa. Syysviljoista meillä viljellään syysvehnää, ruista ja ruisvehnää. Viime aikoina myös syysohran viljelyä on kokeiltu Suomessa. Talvenkestävyys on toistaiseksi ollut merkittävin syysohran viljelyä rajoittava riskitekijä. Lähitalvet tulevat osoittamaan, ovatko kasvinjalostajat onnistuneet jalostamaan riittävän hyvin talvea kestäviä lajikkeita Suomen oloihin. Syysohraa viljeltäessä on aina syytä tiedostaa lajin suuri talvituhoriski. UUTUUS Ibarra -syysvehnä Plantanova - Hyvin satoisa syysvehnä, MYÖS LUOMUNA II-vyöhykkeellä Igloon jälkeen satoisimpia kauppalajikkeita - Ibarra on alustavien koetulosten mukaan muihin yleisesti viljeltyihin syysvehnälajikkeisiin (mm. Ceylon, SW Magnifik) nähden verraten aikainen lajike, Ibarran tähkälle tulo tapahtuu melko varhain, jolloin isolla jyvällä on aikaa täyttyä ja satotaso muodostuu korkeaksi - Jyväkoko on suuri, jopa yli 50 g, hehtolitrapaino on hyvällä tasolla - Korsi on melko pitkä, mutta lajike on korren pituuteen nähden lujakortinen, pitkä korsi omalta osaltaan takaa syysviljojen suuren satotason saavuttamista kuivissakin olosuhteissa - Ibarra oli virallisissa kokeissa talvella 2020–2021 suurimmalla osalla koepaikoista lähes yhtä talvenkestävä kuin Ceylon ja Urho, käytännön viljelyssä ei ole havaittu erityisiä talvituhoja tavanomaisina talvina 2019–2020 ja 2020–2021 - Kestää jalostajan omien kokeiden mukaan hyvin härmää, ruskolaikkua ja ruskearuostetta, keltaruosteen esiintyvyyttä tulee tarkkailla, käytännön viljelyssä ei ole havaittu erityistä tautien esiintymistä - Sopii sekä mylly- että rehuvehnäksi, erinomainen leivontalaatu – Ibarra on tšekkiläisen laatuluokituksen mukaan parhaaseen E-luokkaan kuuluva lajike - Jalostaja: Selgen a.s., lajikeoikeudet Suomessa: Plantanova Oy UUTUUS Igloo -syysvehnä - Hyvin satoisa ruotsalainen syysvehnälajike - Virallisten kokeiden tuloksissa kolmen satoisimman joukossa ja satoisin kauppalajike - II-vyöhykkeen kokeissa Igloo on ollut satoisin syysvehnälajike - Talvenkestävyys jalostettu pohjoismaisiin oloihin: talvituhoa havaittu vain 16 % - Lyhytkortinen (63,0 cm) lajike, jolla ei ole toistaiseksi havaittu lakoa virallisissa lajikekokeissa - Taudinkestävyys on hyvällä tasolla: härmää on esiintynyt vain vähän ja lehtilaikkutauteja keskimääräistä vähemmän virallisissa lajikekokeissa, ruskearuosteen esiintymistä on hyvä tarkkailla - Igloon hehtolitranpaino on käytännön viljelyssä riittävällä tasolla, koetulos on hieman keskimääräistä matalampi - Jyvä on keskikokoinen ja valkuaispitoisuus korkeasta sadosta johtuen jonkin verran keskimääräistä alhaisempi – joskin asiaan voi vaikuttaa sopivalla viljelytekniikalla, kuten typpilannoituksen määrällä ja mahdollisella jakamisella, sakoluku normaaliin korjuuaikaan on korkea - Soveltuu sekä mylly- että rehuvehnäksi - Jalostaja: Lantmännen ek för, lajikeoikeudet Suomessa: Lantmännen Agro Oy UUTUUS KWS Emerick -syysvehnä - Erittäin satoisa syysvehnälajike - Myllylaatu erittäin hyvä, eurooppalaisen luokituksen parasta E-luokkaa - Talvenkestävyys hyvällä tasolla, talvituhoa havaittu 9,6 % - Korsi pitkä (78,9 cm) ja vahva - Tuhannen siemenen paino 47,4 g, hehtolitrapaino 81,7 kg - Ei havaittu arkuutta lumihomeelle, taudinkestävyys normaalilla tasolla 17 T131473_013-023.indd 17 2.2.2023 7:41:59

- Viljelysuositus vyöhykkeillä I-II, menestyy erityisen hyvin karkeilla kivennäismailla ja savimailla - Jalostaja: KWS Lochow GmbH, lajikeoikeudet Suomessa: S. G. Nieminen Oy SW Magnifik -syysvehnä MYÖS LUOMUNA - Sadontuottokyvyltään ehdotonta eliittiä käytännön viljelyksillä - Talvenkestävyys on erittäin hyvä – virallisten koetulosten ehdottomasti kestävin kauppalajike (talvituhoa 0,2 %) - Erittäin lujakortinen, pituudeltaan syysvehnien keskiluokkaa, poudanarkuuteen ei ole suurta riskiä - Virallisissa lajikekokeissa ei ole esiintynyt härmää, lehtilaikkutautien kestävyys on keskimääräistä tasoa - Hehtolitrapaino on erittäin korkea (80,5 kg), valkuaispitoisuus keskitasoa, jyvä ei ole kooltaan kovin suuri - Sakoluku on normaaliin korjuuaikaan hyvää tasoa, mutta alenee korjuun viivästyessä - Soveltuu myllyvehnäksi, mutta korkea sadontuottokyky ja muut viljelyominaisuudet tekevät siitä hyvin rehuvehnän viljelyynkin soveltuvan lajikkeen - Erinomainen lajike koko syysvehnän viljelyalueen kaikille maalajeille - Kolmanneksi eniten viljelty syysvehnä vuonna 2022, viljelyosuus syysvehnäalasta 11 % - Jalostaja: Lantmännen SW Seed, lajikeoikeudet Suomessa: Lantmännen Agro Oy MYÖS Skagen -syysvehnä LUOMUNA - Edelleen kilpailukykyisen satoisa syysvehnä - Talvenkestävä, lyhyehkö- ja lujakortinen, erittäin suurijyväinen - Valkuaispitoisuus on syysvehnäksi hyvällä tasolla, etenkin satotaso huomioiden - Sakoluku on kestävä - Skagenin lumihomeenkestävyys on virallisten lajikekokeiden mukaan hyvä, ei myöskään ole erityistä alttiutta lehtilaikkutaudeille - Soveltuu hyvin myllyvehnäksi, mutta satotaso ja valkuainen huomioiden sopii hyvin myös rehuvehnäksi - Suositellaan viljeltäväksi I ja II-vyöhykkeillä, soveltuu muiden syysvehnien tapaan parhaiten viljeltäväksi kivennäismailla - Toiseksi viljellyin syysvehnä vuonna 2022, viljelyosuus lähes 22 % - Jalostaja: Borries-Eckendorf GmbH & Co KG, lajikeoikeudet Suomessa: Hankkija Oy UUTUUS Dankowskie Granat -syysruis MYÖS - Satoisin populaatioruis, viralliLUOMUNA sissa lajikekokeissa sato ainoana populaatiolajikkeena yli 7000 kg/ha - Korsi on populaatiorukiiksi lyhyt ja luja - Talvenkestävyys on hyvällä tasolla talvituhoprosentin ollessa 14,0 % - Erittäin hyvä härmän- ja ruskearuosteenkestävyys, kestää erittäin hyvin lumihometta - Isojyväinen populaatiolajike, jonka sa- Merkittävimpiä syysvehnälajikkeita Viralliset lajikekokeet 2015–2022 (LUKE), mittarilajikkeena Ceylon. Peltosiemenen valikoimassa olevat lajikkeet merkitty oranssilla. Lajikkeiden parhaat ominaisuudet merkitty vihreällä. CEYLON Kasvuaika (vrk) Lämpösumma 331,4 916 Mittarilajike, sato kg/ha Sato, suhdeluku Talvituho (%) Lako (%) Pituus (cm) Tjp (g) Hlp (kg) Valkuainen (%) Sakoluku 1 100 7,7 2,7 69,8 43,0 79,9 11,6 332 7287 URHOBOR 329 888 85 7,5 11,4 100,4 42,7 79,4 12,8 362 EMILIO 329,1 884 86 14,9 6,0 85,9 44,4 81,8 13,2 275 TURANUS 329,7 897 101 4,5 93,5 50,5 80,8 12,5 323 IBARRA 329,9 899 105 16,5 94,0 47,1 81,3 11,9 335 330 898 97 9,6 78,9 47,4 81,7 12,1 360 ETANA 330,4 906 99 13,5 76,0 47,0 79,7 11,9 321 KWS SPENCER 330,5 905 99 12,0 76,9 49,4 76,8 11,7 339 IGLOO 330,9 908 102 10,5 64,0 44,2 77,4 11,0 338 BOTNICABOR 331,2 914 84 20,0 89,7 43,0 80,8 12,3 294 RGT KILIMANJARO 331,8 930 101 12,6 70,3 49,6 80,7 11,9 351 LG NIDA 331,8 925 102 13,6 74,8 51,3 81,3 12,0 280 332 922 89 0,2 83,1 40,8 80,5 11,9 287 KWS EMERICK SW MAGNIFIK 5,4 5,6 18 T131473_013-023.indd 18 2.2.2023 7:41:59

kolukuominaisuudet ovat hyvät, samoin valkuaispitoisuus - Soveltuu hyvin viljelyyn myllyrukiina IIII-vyöhykkeen eri maalajeille, erityisesti savimaille - Jalostaja: Danko Hodowla Roslin, lajikeoikeudet Suomessa: S.G. Nieminen Oy - PollenplusTM lajikkeena KWS Jethron siitepölyn muodostus on runsaampaa kuin tavanomaisilla hybridilajikkeilla, mikä ehkäisee torajyvää - KWS Jethro on erinomainen myllyruis: erityisesti tuhannen siemenen paino (36,1 g), mutta myös hehtolitrapaino (74,8 g) sekä sakoluku (253) ovat korkeita - Jalostaja: KWS Lochow GmbH, lajikeoikeudet Suomessa: Boreal Kasvinjalostus Oy KWS Jethro -syysruis UUTUUS (hybridi) MYÖS - Edeltäjiään huimasti satoisampi LUOMUNA hybridiruis - KWS Jethron hyvä sato perustuu hybridilajikkeiden elinvoimaan: KWS:n uusilla hybrideillä on täydellisen heteroosin tuoma satolisä, koska lajikkeisiin ei lisätä enää populaatiolajiketta siitepölyn muodostusta lisäävän PollenPlus® -geenin ansiosta - KWS Jethron talvenkestävyys (talvituho 13,5 %) on sekä virallisten kokeiden että Borealin, myös pohjoisilla koepaikoilla tehtyjen, talvenkestokokeiden perusteella hyvä - Rukiin tärkeimmän taudin eli ruskearuosteen kestävyys on KWS Jethrolla hyvä ja rengaslaikun kestävyys keskimääräinen, lumihomeen kestävyys on ollut tähänastisissa kokeissa hyvä KWS Kosmos -syysohra - Erittäin satoisa ja talvenkestävä 6-tahoinen populaatiolajike - Hyvä talvehtimiskyky, talvituhoprosentti Inkoossa S. G. Niemisen jalostajankokeissa keskimäärin 16,5 % - Korsi on keskimittainen ja vahva, hyvä laonkesto, lakoisuus 13 % Ruotsissa - Erittäin hyvä härmän- ja ruskearuosteenkestävyys - Viljelyä suositellaan vyöhykkeille I-II - Menestyy erityisen hyvin savimailla - Jalostaja: KWS Lochow GmbH, lajikeoikeudet Suomessa: S.G. Nieminen Oy Merkittävimpiä syysruislajikkeita Viralliset lajikekokeet 2015–2022 (LUKE), mittarilajikkeena Dankowskie Agat. Peltosiemenen valikoimassa olevat lajikkeet merkitty oranssilla. Lajikkeiden parhaat ominaisuudet merkitty vihreällä. Sato, p = populaatio Kasvuaika Lämpö- suhde h = hybridi (vrk) summa luku DANKOWSKIE AGAT p 336,6 914 Mittarilajike, sato kg/ha Karkeat kivennäismaat, suhdeluku Savimaat, suhdeluku Talvituho (%) Lako (%) Pituus (cm) Tjp (g) Hlp (kg) Valkuainen (%) Sakoluku 1 13,8 29,7 129,5 35,1 74,3 10,2 178 100 100 100 6695 6439 6891 REFLEKTOR p 336,1 906 101 93 103 14,2 30,1 132,5 34,0 75,6 10,1 175 DANKOWSKIE TURKUS p 336,6 913 101 99 102 11,9 10,7 129,1 36,5 75,4 10,5 207 DANKOWSKIE GRANAT p 336,7 917 105 103 108 13,6 13,6 129,0 35,3 75,5 10,3 212 REETTABOR p 336,8 918 99 102 97 8,4 30,4 141,6 30,6 75,3 10,4 185 SU COSSANI h 336,8 918 115 115 115 8,4 6,7 119,3 36,2 75,6 9,4 219 SU PLURALIS h 337,3 921 122 119 123 13,9 23,5 121,9 35,0 74,9 9,1 178 SU PERFORMER h 337,7 927 119 119 119 13,0 21,8 120,3 36,3 75,8 9,1 243 KWS TREBIANO h 337,9 928 129 132 128 9,2 19,7 126,8 37,6 75,7 9,2 217 EVOLO h 338,0 930 111 110 111 10,6 29,3 120,2 37,6 75,3 9,6 218 KWS BINNTTO h 338,0 928 120 108 129 12,9 16,2 114,3 36,0 73,1 9,5 219 KWS JETHRO h 338,0 930 137 140 135 13,5 21,3 123,6 36,1 74,8 9,4 253 KWS TAYO h 338,2 933 133 140 130 10,7 21,1 120,7 36,0 74,4 9,3 244 KWS SERAFINO h 338,3 932 127 129 123 12,2 32,6 123,2 35,1 75,0 9,3 250 KWS BERADO h 338,4 935 139 144 138 5,7 21,6 122,8 35,1 75,7 9,1 259 KWS DETEKTOR h 338,6 946 130 123 131 11,4 30,8 121,5 34,2 75,2 8,9 253 KWS LIVADO h 338,6 938 120 115 121 13,0 27,4 121,5 34,4 75,2 9,8 211 KWS RECEPTOR h 338,7 940 128 134 127 10,9 38,8 120,7 32,9 75,1 9,3 235 KWS VINETTO h 338,7 939 127 128 125 12,9 18,4 120,1 36,1 75,2 9,6 241 19 T131473_013-023.indd 19 2.2.2023 7:41:59

HERNE JA HÄRKÄPAPU Palkoviljoista herne ja härkäpapu ovat hyviä valkuaisen ja energian lähteitä niin eläinten kuin ihmistenkin ravinnossa. Maamme valkuaisomavaraisuus on ollut merkittävän alhainen ja sitä on järkevää nostaa palkokasvien viljelyllä. Kotieläintiloilla kiinnostus herneen ja härkäpavun viljelyyn valkuaisrehuksi on lisääntynyt. Myös elintarvikekäyttö on lisääntynyt. Herneen viljelyala kasvoi vuoden 2021 noin 23 000 hehtaarista 34 000 hehtaariin vuonna 2022. Härkäpavun viljelyala on jonkin verran pienentynyt, mikä selittynee viime vuosina vallinneilla sääolosuhteilla. Parhaisiin satoihin herneellä ja härkäpavulla päästään aikaisella kylvöllä. Lohkojen on syytä olla hyvässä kasvukunnossa myös maan rakenteen osalta. Erityisesti härkäpapu soveltuu hyvänä typensitojana luomuviljelyyn. Sen viljelyä luomussa puoltaa myös suhteellisen vähäinen kasvinsuojelun tarve. Härkäpapu viihtyy parhaiten kivennäismailla. Viljeltäessä jäykillä savi- ja hiesumailla on suositeltavaa antaa starttityppeä 30–40 kg/ha. Muuten typpilannoitusta ei tarvita, koska biologinen typensidonta on voimakasta. Kalium- ja fosforilannoitustarve on samanlainen kuin rehuviljoilla. MYÖS UUTUUS Eso -herne LUOMUNA - Erittäin satoisa keltasiemeninen rehuherne - Yksi satoisimmista hernelajikkeista, myös valkuaissato yksi suurimpia - Tuhannen siemenen paino 281,4 g - Kasvuajaltaan herneiden keskitasoa (100,6 vrk) - Varreltaan pitkähkö, esimerkiksi mittarilajike Astronautea jonkin verran pidempi - Varsi on jämäkkä ja lakoprosentti on ollut kokeissa kohtuullinen (29,3 %) - Jalostaja: Selgen a.s., lajikeoikeudet Suomessa: Boreal Kasvinjalostus Oy UUTUUS MatildaBOR -herne MYÖS - Keittolaadultaan erinomainen LUOMUNA vihreäsiemeninen herne - Virheettömien herneiden osuus lajikekoejäsenistön parhaimpia - Erittäin satoisana soveltuu sekä ruokahernekäyttöön että valkuaisrehun tuotantoon - Valkuaispitoisuudeltaan ja siemenkooltaan keskitasoa - Kasvuajaltaan keskimääräistä hieman myöhäisempi (102,0 vrk) - Suositellaan viljelyyn vyöhykkeille I-III - Jalostaja: Boreal Kasvinjalostus Oy Merkittävimpiä hernelajikkeita Viralliset lajikekokeet 2015–2022 (LUKE), mittarilajikkeena Astronaute. Peltosiemenen valikoimassa olevat lajikkeet merkitty oranssilla. Lajikkeiden parhaat ominaisuudet merkitty vihreällä. Karkeat kivennäis- Siemenen KasvuLämpöSato, maat, Savimaat, Lako väri aika (vrk) summa suhdeluku suhdeluku suhdeluku (%) ASTRONAUTE Keltainen 100,8 1102 Mittarilajike, sato kg/ha 100 100 4419 4237 100 30,2 Pituus (cm) Tsp (g) 70,2 295 4480 ROKKA Vihreä 97,2 1066 73 70 72 18,5 56,4 KARITA Vihreä 98,0 1076 79 81 81 25,3 60,6 301 JYMYBOR Vihreä 100,2 1105 90 82 94 25,2 88,9 273 INGRID Keltainen 100,4 1101 93 89 96 22,2 77,8 323 Vihreä 100,5 1098 79 77 79 40,9 72,3 263 ESO Keltainen 100,6 1102 103 87 107 29,3 82,7 281 LOVIISA Keltainen 101,0 1101 90 82 100 33,9 77,8 255 HULDABOR GREENWAY Vihreä 101,1 1111 103 97 108 46,9 80,4 315 MATILDABOR Vihreä 102,0 1108 96 86 106 41,6 80,8 255 BAGOO Keltainen 102,4 1125 105 93 110 42,8 93,7 270 SISUBOR Vihreä 103,7 1117 89 72 97 31,7 81,0 287 20 T131473_013-023.indd 20 295 2.2.2023 7:41:59

MYÖS Ingrid -herne LUOMUNA - Keltasiemeninen rehuherne, hernelajikkeiden kärkeä sadontuottajana - Suuri siemenkoko ja hyvä valkuaispitoisuus - Varsi kasvaa pitkäksi, mutta on siitä huolimatta lujavartisimpien hernelajikkeiden joukossa - Korkean satotason lisäksi hyvän rehuntuottokyvyn tekijänä on korkea valkuaispitoisuus - Kasvuaika on 100,4 päivää - Rehuherneiden viljelyalalistauksen toiseksi viljellyin lajike v. 2022 yli 30 % osuudella - Jalostaja: Lantmännen SW Seed, lajikeoikeudet Suomessa: Lantmännen Agro Oy UUTUUS Vire BOR -härkäpapu - Ensimmäinen kotimainen MYÖS LUOMUNA alhaisen visiini-konvisiini -pitoisuuden omaava härkäpapulajike - Satoisa lajike, joka tuottaa satoa keskimäärin viidenneksen Kontua enemmän - Tuhannen siemenen paino 337 g - Vireen valkuaispitoisuus (28,7 %) on hieman muita kotimaisia härkäpapuja alhaisempi, mutta suuren sadon ansiosta sen valkuaissato nousee muita lajikkeita suuremmaksi - Vireen varsi on vahva, merkittävää lakoa esiintyy harvoin - Vire soveltuu kaikille kivennäismaalajeille, mutta sitä ei kuitenkaan suositella vahvasti poutiville maille - Viljelyvyöhykesuositus I – IIIe. - Jalostaja: Boreal Kasvinjalostus Oy Merkittävimpiä härkäpapulajikkeita Viralliset lajikekokeet 2015–2022 (LUKE), mittarilajikkeena Sampo. Peltosiemenen valikoimassa olevat lajikkeet merkitty oranssilla. Lajikkeiden parhaat ominaisuudet merkitty vihreällä. Karkeat kivennäis- KasvuLämpöSato, maat, Savimaat, Lako aika (vrk) summa suhdeluku suhdeluku suhdeluku (%) SAMPOBOR 105,5 1097 Tsp (g) Valkuainen (%) Valkuaissato (kg/ha) 75,7 308 33,1 770 100 100 100 Mittarilajike, sato kg/ha 2731 3287 2448 VIREBOR 109,2 1128 139 136 132 10,7 76,9 337 28,7 KONTUBOR 109,5 1132 110 94 106 28,4 78,2 337 31,3 801 LOUHIBOR 111,3 1141 107 107 21,4 77,3 380 32,1 802 ALLISON 123,2 1225 155 140 174 36,7 94,5 559 28,9 1064 TIFFANY 127,2 1254 140 137 140 40,8 98,0 574 30,0 1000 ituus cm) Tsp (g) Valkuainen (%) Valkuaissato (kg/ha) Kukinnan kesto (vrk) Keitto 60 min Virheetön herne (%) 70,2 295 24,6 922 12,2 Rehuherne 73,9 56,4 295 24,3 655 12,0 98,2 83,8 60,6 301 23,4 685 11,3 98,5 85,6 88,9 273 24,2 810 77,8 323 24,5 855 12,4 98,6 79,1 Rehuherne 81,0 84,8 72,3 263 25,5 747 98,8 82,7 281 24,2 926 Rehuherne 79,2 77,8 255 23,8 795 Rehuherne 84,5 80,4 315 24,2 937 80,8 255 23,8 843 11,9 93,7 270 23,4 899 81,0 287 22,7 732 14,7 96,1 77,4 96,7 86,3 Rehuherne 82,9 Rehuherne 90,1 20,4 Pituus (cm) 923 SampoBOR -härkäpapu - Aikaisin härkäpapu, virallisissa lajikekokeissa keskimääräinen kasvuaika on ollut 105,5 päivää - Varsi on melko lyhyt ja lakoontumista esiintyy kohtalaisen harvoin - Pienisiemeninen (308 g) härkäpapu - Pieni siemenkoko helpottaa kylvöä sekä puintia ja kuivausta ja varmistaa siten sadon itävyyttä, lisäksi pieni siemen kestää käsittelyä paremmin eikä halkeile - Valkuaispitoisuus on melko korkea (33 %) ja hehtaarikohtainen valkuaissato lajikkeiston keskitasoa - Soveltuu nautakarjan ja sikojen ruokintaan sekä elintarvikekäyttöön - Suositellaan viljelyvyöhykkeille I-III, on käytännön viljelyssä näyttänyt viihtyvän parhaiten II-III vyöhykkeillä - Jalostaja: Boreal Kasvinjalostus Oy 21 T131473_013-023.indd 21 2.2.2023 7:42:00

MYÖS LouhiBOR -härkäpapu LUOMUNA - Satoisa härkäpapulajike, on ollut virallisissa lajikekokeissa selvästi Kontua satoisampi - Toiseksi viljellyin härkäpapulajike Suomessa v. 2022 (18 %) - Kasvuajaltaan samaa luokkaa Kontun kanssa - Louhi on varreltaan yhtä pitkä kuin Kontu, mutta lakoontumista sillä on ilmennyt vähemmän - Louhen tuhannen siemenen paino on kokeissa ollut 380 g, mikä on runsaat 40 g korkeampi verrattuna Kontuun, siemenkoko on pienempi kuin Suomessa testatuilla ulkomaisilla lajikkeilla - Louhen sadon valkuaispitoisuus on hieman Kontua alhaisempi, mutta valkuaissato on 5 % Kontua korkeampi Louhen suuren sadontuottokyvyn takia - Louhi sopii hyvin sikojen ja märehtijöiden rehuksi sekä myös elintarvikekäyttöön - Suositellaan vyöhykkeille I – III, erinomainen vaihtoehto valkuaisrehutuotantoon Etelä-Suomessa, aikainen kylvö on tarpeen tuleentumisen varmentamiseksi - Louhen harmaahomeen- ja lehtilaikunkestävyys on hieman parempi kuin Kontun - Jalostaja: Boreal Kasvinjalostus Oy Vihantaherne ja vihantahärkäpapu - Valikoimamme vaihtelee pakkaamoittain. Yleisin vihantahernelajikkeemme on Arvika ja vihantahärkäpapuna saatavana on useimmin Fuego. 22 T131473_013-023.indd 22 2.2.2023 7:42:02

Herne takaa huoltovarmuutta ja pienentää lannoitelaskua Teksti: Riikka Susi Kuva: A-Rehu Oy V uosi 2022 oli ennätysvuosi tarkasteltaessa herneen viljelypinta-alaa. Rehu- ja ruokahernettä viljeltiin yhteensä reilulla 34 000 hehtaarilla ja tästä rehuherneen osuus oli 28 000 hehtaaria. Kasvua rehuherneen pinta-alassa oli yli 10 000 hehtaaria verrattuna edelliseen vuoteen. Viljelyn suosio selittyy pitkälti sillä, että herne ei ole riippuvainen typpilannoitteista, joiden hintataso nousi Ukrainan sodan myötä hurjiin lukemiin. Herne ei ilmasta typpeä sitovana kasvina tarvitse maalajista riippuen välttämättä lainkaan kylvölannoitusta. Sitä vastoin kasvukauden aikana se sitoo typpeä maahan useita kymmeniä kiloja hyödyttämään seuraavaa viljelykasvia. Erityisen hyvillään herneen kasvaneesta viljelyinnokkuudesta on Taneli Marttila, A-Rehun hankintapäällikkö ja herneen puolestapuhuja. A-Rehu Oy on Atrian rehuja valmistava tytäryhtiö, joka asetti tavoitteekseen vuonna 2016 lisätä kotimaisen valkuaisen osuutta rehuissaan. Strategiatyö on tuottanut tulosta: kotimaisella valkuaisella on korvattu tuontisoijaa ja tavoitteena on päästä siitä kokonaan eroon. Soijan tuotanto on kansainvälinen uhka ilmastolle sekä luonnon monimuotoisuudelle, sillä soijan kysyntä johtaa muun muassa trooppisten sademetsien hakkuisiin. Koronakriisi ja sota nostivat huoltovarmuuden yleiseen keskusteluun. Osa huoltovarmuutta on myös riittävä oma valkuaiskasvituotanto. Valkuaisomavaraisuuden näkökulmasta palkoviljojen viljelyalan tulisi edelleen kasvaa huomattavasti nykyisistä huippulukemista. Alkusysäys herneen käytölle rehuissa - Minua lähestyi pari alueen viljelijää tuolloin 2016 ja he kysyivät, ostaisimmeko hernettä. A-Rehun uusi rehutehdas oli valmistunut 2014 ja prosesseja oli mahdollista kehittää niin rehutehdasta kuin suomalaista viljelijää hyödyttävään suuntaan. Siitä herneen käytön lisääminen lähti liikkeelle, kertoo Marttila. - Herne on mainio kasvi kaikin puolin. Herneen valkuaispitoisuus on yli 20 prosenttia ja sen viljelyllä on mahdollista korvata soijaa. Kotimaisten valkuaiskasvien suosiminen poistaa paljon turhaa logistiikkaa, mikä pienentää sekä hiilijalanjälkeä että jättää miljoonia euroja kotimaahan. A-Rehu on Suomen suurin herneen käyttäjä Suomessa ja herne menee pääasiassa broilerien rehuihin, Marttila kertoo. Herne ostetaan A-Rehun Koskenkorvan rehutehtaalle suoraan viljelysopimuksen solmineilta tiloilta. Rehujen raaka-aineeksi sopivat kaikki hernelajikkeet, mutta A-Rehu suosittelee mahdollisimman valkuaispitoisten lajikkeiden viljelyä. Myös viljelyvarmuus eli muun muassa korrenlujuus on tärkeä asia, jotta laadukasta satoa saadaan joka vuosi riittävä määrä. - Herneen viljely on muuttunut merkittävästi, jos selaa vaikkapa vanhoja viljelyohjeita. Kylvötiheys- ja typpilannoitussuositukset ovat pienentyneet samalla kun lajikkeet ovat kehittyneet satoisammiksi. Herneen viljelyä on viime vuosina tutkittu ja saatu uutta tietoa viljelyn tueksi. A-Rehu toteutti vuosina 2021– 2022 VAPE Valkuaista Pellosta -hankkeen, jossa muun muassa tutkittiin eri lannoituskäsittelyjen vaikutusta herneen satotasoon, kertoo Marttila. Herne sitoo typpeä ja parantaa maan rakennetta Marttila kannustaa kokeilemaan herneen viljelyä erityisesti sen esikasviarvon takia. Herne sitoo juurinystyröillään typpeä ilmasta ja muuttaa sen kasveille käyttökelpoiseksi nitraattitypeksi. Viljelykierron ollessa kunnossa herne on tautivapaa ja vaatii oikea-aikaisen rikkaruiskutuksen, jotta alkukasvukaudella rikat eivät pääse valtaamaan alaa ja viemään kasvuvoimaa herneeltä. Myös tuholaisista on muistettava huolehtia, sillä yleisesti viljelyalan lisääntyessä tuholaisriski kasvaa. - Omasta kokemuksesta voin sanoa, että viljan keskisato on noussut 1000–1500 kg sen jälkeen, kun herne tuli mukaan tilani viljelykiertoon sukupolvenvaihdoksen jälkeen vuonna 2014. Herneellä on myös paljon muita hyviä puolia. Sen hienojakoinen juuristo parantaa maan rakennetta. Lisäksi esimerkiksi juolavehnä on helpompi torjua hernepelloilta ja herneelle maksettava tuki on myös parempi. Herne vaikuttaisi myös sietävän hyvin kuivuutta. Kaiken lisäksi herneen kannattavuus viljelykasvina on yksi parhaimmista, Marttila luettelee. 23 T131473_013-023.indd 23 2.2.2023 7:42:03

ÖLJYKASVIT Peltosiemen-pakkaamoiden valikoimista löydät sekä kevätrypsin että -rapsin siementä. Valikoima vaihtelee pakkaamoittain ja saatavana on kattavasti eri lajikkeita. Myydyin rypsilajikkeemme on Synthia -kevätrypsi. Kevätrapseista myynnissä ovat mm. Drago, Cebra CL ja uutuus Lakritz. Syysöljykasveista valikoimassa on Euroopan viljellyin hybridisyysrapsi LG Architect. Valikoimamme täydentyy kauden mittaan, joten kannattaa kysyä saatavuutta pakkaamoiltamme kauden edetessä. MYÖS SynthiaBOR -kevätrypsi LUOMUNA - Kotimainen uuden sukupolven Plus-rypsi - Plus-rypseissä yhdistyvät korkea satotaso, aikaisuus ja lujavartisuus - Sato on n. 10 % korkeampi verrattuna aikaisemmin yleisesti viljeltyihin lajikkeisiin - Erittäin luja varsi mahdollistaa myös hieman totuttua suuremman typpilannoituksen - Korkea öljypitoisuus ja öljysato - Lehtivihreäpitoisuus on lajikkeiston alhaisin - Suositellaan viljelyyn kaikille maalajeille koko rypsinviljelyalueella, poutiville lohkoille harkiten - Jalostaja: Boreal Kasvinjalostus Oy Cebra CL -kevätrapsi - Erittäin lujavartinen ja satoisa clearfield-rapsi - Clearfield-menetelmässä lajike on jalostettu tietylle rikkakasvitorjunta-aineelle resistentiksi - Cebra CL-lajikkeella on korkea öljypitoisuus, joka yhdessä suuren sadon kanssa takaa lajikkeelle erinomaisen öljysadon - Kaikkein laonkestävin yleisessä viljelyssä oleva Clearfield-lajike virallisissa lajikekokeissa - Kasvuajaltaan rapsilajikkeiston keskitasoa, suositellaan viljelyvyöhykkeille I-II - Jalostaja: NPZ Lembke, lajikeoikeudet Suomessa: Boreal Kasvinjalostus Oy UUTUUS Lakritz -kevätrapsi - Erittäin satoisa kasvuajaltaan myöhäinen hybridilajike - Virallisten lajikekokeiden satoisin lajike voittaen vertailussa myös myöhäisemmät lajikkeet - Korkea öljypitoisuus (44 %), mikä yhdessä korkean satotason kanssa takaa suuren öljysadon, siementen lehtivihreäpitoisuus on hyvä tarkistaa ennen sadonkorjuuta - Lakritz on varreltaan melko pitkä, mutta sen laonkestävyys on erinomainen, virallisissa lajikekokeissa Lakritz on ollut laonkestävimpien kevätrapsilajikkeiden joukossa - Soveltuu I- ja II-vyöhykkeille - Jalostaja: NPZ Lembke, lajikeoikeudet Suomessa: Boreal Kasvinjalostus Oy Drago -kevätrapsi - Kasvuajaltaan melko aikainen hybridilajike, kasvuaika on samaa luokkaa kuin Campino- ja Trapper-kevätrapseilla - Suhteellisen aikainen kasvuaika edesauttaa alhaisen lehtivihreäpitoisuuden saavuttamisessa - Yksi satoisimmista lajikkeista virallisissa lajikekokeissa - Laonkestävyys on erinomainen: virallisissa lajikekokeissa laonkestävimpien kevätrapsilajikkeiden joukossa - Dragon öljypitoisuus on melko korkea, mikä yhdessä suuren sadon kanssa takaa erinomaisen öljysadon - Drago soveltuu I ja II- vyöhykkeille - Jalostaja: NPZ Lembke, lajikeoikeudet Suomessa: Boreal Kasvinjalostus Oy LG Architect -syysrapsi - Euroopan viljellyin hybridisyysrapsi - Erittäin satoisa ja korkean öljypitoisuuden omaava rapsi - Ensimmäinen hybridirapsi, jolta löytyy resistenssi TuYV-virusta (Turnip Yellow Virus) vastaan - Kestää hyvin varisemista - Kasvuajaltaan melko aikainen - Jalostajankokeissa sekä demoviljelmillä LG Architect on osoittautunut erinomaiseksi talvehtijaksi - Varsi on vahva ja siten laonkestävä - Suositellaan vyöhykkeille I-II - LG Architectilla syyskasvu on nopeampaa kuin monilla muilla Suomessa viljellyillä lajikkeilla, mistä syystä se voidaan kylvää myös hieman myöhemmin, tästä ominaisuudesta on etua varsinkin kylvön viivästyessä tai silloin, kun lämpösummaa kertyy syksyllä niukasti - Jalostaja: Limagrain, lajikeoikeudet Suomessa: Boreal Kasvinjalostus Oy 24 T131473_024-034.indd 24 2.2.2023 7:43:01

Merkittävimpiä syysrypsi- ja syysrapsilajikkeita Viralliset lajikekokeet 2014–2021 (LUKE), mittarilajikkeena Legato-rypsi. Kasvuaika (vrk) Lämpösumma ARRIVEE (RYPSI) 740 LEGATO (RYPSI) 348 760 LARGO (RYPSI) 349 795 VECTRA 361 943 ALABASTER 361 950 PR44D06 (PK) 361 961 BRENTANO 362 THURE (PK) 363 982 Sato (kg/ha) Sato, suhdeluku Talvituho (%) Pituus (cm) Tsp (g) Valkuainen (%) Öljypitoisuus (%) Lehtivihreä (ppm) 2340 2342 2365 2230 2247 2838 2229 2733 100 100 101 95 96 121 95 117 18,1 17,6 20,7 34,4 43,4 30,0 34,2 29,8 127 133 130 122 119 110 127 117 3,1 3,3 3,3 6,6 5,9 5,7 6,2 6,5 24,2 24,4 24,5 22,9 21,7 21,4 21,6 21,9 41,6 41,1 40,1 41,2 42,6 43,8 44,2 42,1 5,0 7,8 10,9 11,0 13,5 8,0 10,1 11,6 Merkittävimpiä kevätrapsilajikkeita Viralliset lajikekokeet 2015–2022 (LUKE), mittarilajikkeena Proximo h = hybridilajike 7130 CL (h) CHIP CL (h) CLEOPATRA DRAGO (h) LAIMA TRAPPER (h) CAMPINO LUCIUS (h) SOLAR CL (h) PROXIMO CEBRA CL (h) SELMA MOSAIK RASMA BRANDER (h) GRETA (h) MAJONG (h) PERFORMER (h) DARJA CL (h) LAKRITZ (h) SUNDER (h) WHIDER CL (h) BUILDER (h) Kasvuaika (vrk) Lämpösumma Sato (kg/ha) Sato, suhdeluku Lako (%) Pituus (cm) Tsp (g) Valkuainen (%) Öljypitoisuus (%) Lehtivihreä (ppm) 115,8 116,6 117,2 117,4 117,5 117,6 118,0 118,0 118,8 118,9 119,2 119,3 119,4 119,9 119,9 120,2 120,3 120,7 120,8 121,6 121,6 122,0 122,5 1221 1222 1233 1236 1235 1234 1238 1238 1242 1244 1245 1247 1246 1249 1250 1251 1253 1259 1255 1264 1265 1266 1267 2090 2299 2121 2387 2386 2250 2190 2416 2189 2126 2373 2640 2349 2103 2464 2636 2383 2472 2093 2656 2440 2192 2303 98 108 100 112 112 106 103 114 103 100 112 124 110 99 116 124 112 116 98 125 115 103 108 28,6 21,8 6,8 14,8 17,4 23,3 24,3 16,3 24,8 23,6 16,6 14,4 22,0 20,4 21,5 2,2 18,0 22,6 19,3 10,2 20,4 22,7 18,2 103,9 107,3 99,5 104,5 106,8 101,0 102,6 100,7 111,0 104,0 112,3 108,5 100,0 106,5 110,1 109,2 111,7 113,6 110,5 111,7 109,8 113,6 112,9 3,4 3,8 4,4 4,0 3,9 4,0 4,1 3,7 3,8 4,1 3,8 4,0 4,1 3,9 4,1 4,3 4,3 4,2 4,3 4,3 4,2 3,9 4,2 23,3 22,9 22,5 22,3 22,6 23,1 21,8 21,8 23,1 22,1 22,4 21,7 21,6 22,0 22,5 21,8 22,6 22,5 24,1 21,3 22,1 23,9 23,0 42,9 43,7 42,6 42,5 44,3 42,3 43,4 42,9 42,8 42,8 43,0 45,0 44,4 46,0 43,9 44,0 43,7 45,2 42,2 43,6 45,0 44,0 44,2 29,8 38,4 36,6 33,9 17,0 31,5 33,6 31,3 39,1 40,2 34,7 46,0 36,5 30,3 42,3 51,5 35,7 45,1 54,6 43,0 47,2 61,5 56,6 Merkittävimpiä kevätrypsilajikkeita Viralliset lajikekokeet 2013–2022 (LUKE), mittarilajikkeena Synthia. Peltosiemenen valikoimassa olevat lajikkeet merkitty oranssilla. Lajikkeiden parhaat ominaisuudet merkitty vihreällä. Karkeat kivennäisKasvuaika LämpöSato Sato, maat, (vrk) summa (kg/ha) suhdeluku suhdeluku AUREA CL SYNNEVA SYNTHIABOR CORDELIA SW PETITA BIRTA 107,6 108,2 108,2 108,5 109,4 109,9 1093 1097 1099 1100 1105 1109 1608 1963 2002 1870 1792 1880 80 98 100 93 90 94 84 106 100 103 93 111 Savimaat, suhdeluku Lako (%) Pituus (cm) Tsp (g) Valkuainen (%) Öljypitoisuus (%) Lehtivihreä (ppm) 79 95 100 90 88 87 28,4 15,4 8,9 30,3 22,3 29,1 101,4 110,1 107,7 110,7 108,4 112,2 2,5 2,6 2,7 2,7 2,8 2,7 23,4 22,7 22,6 22,8 21,7 22,3 39,6 42,0 42,2 42,4 43,9 42,4 14,9 9,2 8,9 13,9 14,2 14,2 25 T131473_024-034.indd 25 2.2.2023 7:43:01

NURMIKASVIT Nurmirehuntuotannossa laji- ja lajikevalinnalla on suuri vaikutus niin sadon määrään kuin sadon laatuunkin. Nurmisadon määrään vaikuttaa olennaisesti nurmen jälkikasvukyky, erityisen merkittäviä ovat niin talven- kuin myös kuivuudenkestävyys. Viljelyssä olevilla, etenkin kotimaisilla lajikkeilla talvenkestävyys on pääsääntöisesti hyvä. Laji- ja lajikevalinnan lisäksi suuri merkitys on pellon sadontuottokyvyllä, maalajilla, kasvukunnolla, viljelykäytännöillä ja kasvukauden olosuhteilla. Nurmikasvien siemeniä voi hankkia valmiina seoksina tai yksittäisinä lajikkeina. Valmistamme myös tiloille räätälöityjä seoksia. Nurmikasvilajit Suomen oloissa tärkein nurmikasvilaji on timotei. Timotein maittavuus on hyvä ja se on kasvilajina hyvin talvenkestävä. Uuden tyyppisten laatulajikkeiden, esimerkiksi Nuutin, ruokintalaatu on huippuluokkaa ja jälkikasvukyky on parempi kuin perinteistä pohjoista kasvutyyppiä edustavilla lajikkeilla. Nurminata on timotein jälkeen yleisin nurmikasvilaji. Timoteihin verrattuna sillä on etuna parempi jälkikasvukyky. Etenkin Suomessa jalostetuilla nurminadoilla (esimerkiksi Inkeri) sadon ruokinnallinen laatu, talvenkestävyys ja satotaso ovat hyvää luokkaa. Suomessa on käytetty kohtalaisen paljon myös ruokonataa, jonka etuna muihin nurmikasvilajeihin verrattuna on korkea satotaso, erinomainen jälkikasvukyky ja hyvä kestävyys kuivuutta vastaan. Markkinoilla on monia ruokonatalajikkeita, mutta kaikkien lajikkeiden talvenkestävyys ei ole riittävä. Kotimaisten ruokonatalajikkeiden (kuten Karolina) talvenkestävyys on hyvä. Ruokonata ei sovellu laiduntamiseen. Rainata on kasvina raiheinän ja nurmi- tai ruokonadan risteytys. Sillä on voimakas pensomis- ja kasvukyky. Syväjuurisena kasvina se kestää kuivuutta samoin kuin märkyyttä. Rainadan sadonkorjuu on erityisen tärkeää tehdä oikeaan aikaan hyvälaatuisen rehusadon varmistamiseksi. Englanninraiheinän käyttö on lisääntynyt nurmituotannossa viime vuosina. Se onkin erinomainen nurmikasvilaji, koska sen maittavuus ja sulavuus ovat molemmat erityisen hyvällä tasolla. Satotaso on korkea etenkin ensimmäisenä vuonna. Kolmantena vuonna satotaso saattaa alentua merkittävästi, mutta tätä voidaan estää hyvin täydennyskylvöllä. Englanninraiheinän talvenkestävyys ei ole timotein tai nurminadan veroinen, joten sen osuus kasvustossa on syytä pitää maltillisena. Talvenkestävyydeltään kotimainen Riikka-lajike on hyvällä tasolla. Englanninraiheinä on melko nopeakasvuinen heinälaji, mutta se ei kuitenkaan kasva yhtä aggressiivisesti kuin italianraiheinä. Englanninraiheinä sopii hyvin seoksiin muiden nurmikasvien kanssa ja sen käyttö soveltuu niin kahden kuin kolmenkin niiton korjuuseen etenkin viljelyvyöhykkeillä I-III. Nurmipalkokasveista tärkein, puna-apila, soveltuu hyvin seoskasviksi säilörehunurmiin, jolloin säilörehun korjuun aloitusaikaan saadaan lisää joustoa aiheuttamatta silti rehuun laatutappioita. Puna-apilaa suositellaan kivennäismaille, joilla pH on vähintään 6 ja maan vesitalous on kunnossa. Tärkeä D-arvo Nurmilajin ja -lajikkeen valinnalla voidaan vaikuttaa rehun laatuun. Osin laatuerot selittyvät lajikkeiden erilaisilla kasvurytmeillä, mutta myös lajikkeiden perimästä johtuvilla eroilla. Nautakarjan ruokinnassa tärkein tieto on rehun D-arvo, jolla kuvataan nautaeläimen rehusta saamaa energian määrää ja rehun sulavuutta. Nurmirehun D-arvon aleneminen yhdellä prosenttiyksiköllä alentaa maitotuotosta myös yhdellä prosenttiyksiköllä, ellei D-arvon alenemista kompensoida väkirehun lisäämisellä. Nuutti-timotein D-arvo-ominaisuudet ovat optimaaliset – Nuutti onkin erinomainen esimerkki siitä, miten lajikevalinnalla voidaan vaikuttaa merkittävästi säilörehun D-arvoon. Kaksi vai kolme niittokertaa? Säilörehua korjataan Suomessa kahden tai kolmen niiton menetelmällä. Onnistuessaan kolmen niiton menetelmä sopii ainakin I-III-vyöhykkeillä sijaitseville tiloille. On kuitenkin syytä tiedostaa riskit, joita liittyy suhteellisen myöhään tapahtuvaan kolmanteen niittoon. Peltosiemenen myynnissä olevista lajikkeista suurin osa soveltuu myös kolmen niiton korjuumenetelmään. Tärkein timoteilajikkeemme Nuutti soveltuu laatunsa puolesta erittäin hyvin sekä kahden että kolmen niiton korjuutaktiikkaan. Nuutti on erittäin satoisa sekä ensimmäisessä niitossa että jälkikasvusadoissa. Hyvä jälkikasvukyky mahdollistaa, että Nuutilla voidaan saavuttaa korkea satotaso myös kolmen niiton menetelmällä. Uusi Dorothy-timotei soveltuu vain kolmen niiton korjuuseen. 26 T131473_024-034.indd 26 2.2.2023 7:43:01

UUTUUS DorothyBOR -timotei - Dorothy on kotimainen erinomainen 3-niiton timotei - Satoisuutensa ja talvenkestävyytensä ansiosta 3-niiton timoteilajikkeiden ehdotonta kärkeä - Dorothy on Borealin timoteilajikkeista kaikkein satoisin, myös Ruotsin virallisissa kokeissa - Dorothy on lajiketyypissään myös kaikkein talvenkestävin, mikä tuo viljelyvarmuutta erityisesti III-V-vyöhykkeillä - Soveltuu hyvin kaikille maalajeille - Jalostaja: Boreal Kasvinjalostus Oy UUTUUS HerttaBOR -timotei - Erittäin korkean D-arvon laatuMYÖS timotei, joka sopii sekä kolmeen LUOMUNA että kahteen niittoon - Hyvä maittavuus, satotaso ja talvenkestävyys - Tuottaa erityisen hyvän sadon 1. niitossa - Suhteellisen myöhäinen lajike, jonka sulavuus laskee 1. niitossa hitaasti, toisen niiton sato on hyvin lehtevä ja laadultaan ylivertainen muihin timoteilajikkeisiin nähden - Lajikkeen tuottama yhdistelmä hyvää Darvoa ja korkeaa sulavan kuidun pitoisuutta varmistaa korkean tuotoksen niin lypsylehmillä kuin lihakarjallakin - Hertta kestää oikein hyvin pakkasta ja talvituhosieniä, lisäksi lajikkeen jääpoltteenkestävyys on nurmilajikkeiston huippua - Hertta soveltuu parhaiten säilörehukäyttöön, mutta hyvin myös laitumelle ja kuivaheinätuotantoon - Jalostaja: Boreal Kasvinjalostus Oy MYÖS NuuttiBOR -timotei LUOMUNA - Erittäin satoisa ja laadukas kotimainen timotei - Kokonaissato ei yllä aivan 3-niiton lajikkeiden tasolle, mutta sadon laatu on niitä selvästi parempi - Säilyttää sadontuottokykynsä erittäin hyvin koko tyypillisen kolmen vuoden tuotantojakson ajan - Sadon laatu on huippuluokkaa, sulavuutta kuvaava D-arvo on korkea ja laskee hitaasti, joten rehun laatu ei sadonkorjuun viivästyessä laske nopeasti - Hankalien sääolojen tai konerikkojen aiheuttamat ajallisuuskustannukset ovat varsinkin suurilla tiloilla merkittävä laadullinen riskitekijä, Nuutin hitaasti aleneva D-arvo auttaa hallitsemaan ajallisuuskustannusten riskiä - Talvenkestävyys on hyvä, Nuutti soveltuu rehuntuotantoa varten viljelyyn koko timotein viljelyalueelle - Nuutti on myydyin timoteilajikkeemme ja nykyaikaisen karjatilan säilörehun tuotannon perusta - Suositellaan vyöhykkeille I-V - Jalostaja: Boreal Kasvinjalostus Oy NUUTTIBOR -timotein tuottavuus Laskelman lähtötiedot Lehmien lukumäärä: Maidon keskimääräinen tuottajahinta, marraskuu 2022, LUKE Ohran hinta, VYR hintaseuranta, tammikuu 2023 Täysrehun hinta, arvioitu keskimääräinen hinta tammikuu 2023 Rypsirouheen hinta, arvioitu tammikuu 2023 Sisäruokintakauden pituus 120 lehmää 0,564 € / litra 230 € / 1000 kg 470 € / 1000 kg 430 € / 1000 kg 275 vrk D-arvot g/kg NuuttiBOR (D-arvo/1. Niitto: LUKE, Viralliset lajikekokeet 2015-2022) D-arvoltaan heikompi lajike 687,3 g/kg 676,3 g/kg Nuutin aikaansaaman lisämaitotuotoksen arvo 10 233 € Jos säilörehu on tehty lajikkeesta, jonka D-arvo on 11 %-yksikköä Nuuttia alhaisempi, päästään samaan maitotuotokseen lisäämällä väkirehuruokintaa > lisäkustannus Lisäkustannus / vilja + rypsirouhe 11 783 € Lisäkustannus / täysrehu + rypsirouhe 17 061 € D-arvon vaikutus maitotuotokseen perustuu LUKE:n kotieläintutkimuksen ruokintakokeisiin. Teoreettisessa esimerkkilaskelmassa säiliörehu on tehty puhtaasta timoteinurmesta. Eurosummat ovat laskennallisia ja suuntaa antavia. 27 T131473_024-034.indd 27 2.2.2023 7:43:02

UUTUUS SanttuBOR -nurminata - Lajikekokeiden korkein satotaso - Kuiva-ainesato on ollut eri-ikäisissä nurmissa ja eri viljelyvyöhykkeillä erittäin hyvä verrattuna muihin nurminatalajikkeisiin - Sato ensimmäisessä niitossa on korkea ja jälkikasvukyky on sekä toisessa että kolmannessa niitossa huippuluokkaa - Hyvä rehulaatu: sadon energia-arvo Darvolla mitattuna on virallisissa lajikeko- keissa ollut hyvä kaikissa niitoissa - Röyhylletulo ei poikkea merkittävästi muista lajikkeista, sopii viljelyyn vyöhykkeille I-V - Talvenkestävyydeltään huippuluokkaa, talvituho on ollut nurminatalajikkeiston alhaisimpia - Soveltuu hyvin nurmiseoksiin sekä säilörehunurmilla että laitumilla - Jalostaja: Boreal Kasvinjalostus Oy Merkittävimpiä timoteilajikkeita Viralliset lajikekokeet 2015–2022 (LUKE), mittarilajikkeena Grindstad. Peltosiemenen valikoimassa olevat lajikkeet merkitty oranssilla. Lajikkeiden parhaat ominaisuudet merkitty vihreällä. Lajiketyyppi TENHOBOR TRYGGVE NUUTTIBOR RUBINIABOR TUUREBOR RHONIABOR UULABOR HERTTABOR DIANDRABOR DOROTHYBOR RAKEL LILJEROS GRINDSTAD 2. niiton pohjoinen 2. niiton laatu 3. niiton 2. niiton laatu 3. niiton pohjoinen 2. niiton laatu 3. niiton 3. niiton 3. niiton 3. niiton 3. niiton Kokonaissato (kg/ha) Kokonaissato, suhdeluku 1. niiton sato, suhdeluku 2. niiton sato, suhdeluku 10055 10288 10588 10614 10614 10678 10770 10845 10990 11142 11165 11209 11272 89 91 94 94 94 95 96 96 97 99 99 99 100 95 104 101 100 106 100 105 103 94 102 104 99 100 78 79 86 86 77 89 81 86 100 98 99 98 100 3. niiton sato, suhdeluku Sato 1. vuosi, suhdeluku Sato 2. vuosi, suhdeluku 100 92 90 95 94 98 92 102 95 92 105 95 102 93 101 96 94 98 88 99 97 100 100 89 91 94 96 95 95 95 95 97 101 100 99 100 Sato suh 1 Merkittävimpiä nurmi- ja ruokonatalajikkeita Viralliset lajikekokeet 2015–2022 (LUKE), mittarilajikkeena Kasper-nurminata. Peltosiemenen valikoimassa olevat lajikkeet merkitty oranssilla. Lajikkeiden parhaat ominaisuudet merkitty vihreällä. rn = ruokonata SW MINTO INKERIBOR ILMARIBOR KLAARABOR COSMOPOLITAN KASPER EEVERTBOR VIDVIN VALTTERIBOR VESTAR TORED GUNVOR SANTTUBOR SWAJ (rn) RETU (rn) KAROLINABOR (rn) Kokonaissato (kg/ha) Kokonaissato, suhdeluku 1. niiton sato, suhdeluku 2. niiton sato, suhdeluku 10066 10122 10161 10225 10237 10237 10250 10275 10326 10538 10552 10569 10815 10881 11387 11974 98 99 99 100 100 100 100 100 101 103 103 103 106 106 111 117 93 99 101 107 98 100 101 101 101 96 96 95 105 91 92 94 102 97 99 96 100 100 96 100 102 104 105 105 104 121 128 138 3. niiton sato, suhdeluku Sato 1. vuosi, suhdeluku Sato 2. vuosi, suhdeluku 103 98 101 98 96 99 95 102 99 103 99 99 100 100 100 105 101 100 98 99 103 100 104 100 114 101 104 113 101 114 104 104 109 111 105 112 92 116 119 102 119 124 107 127 Sato 3.vuosi, suhdeluku 102 104 103 99 101 100 100 100 100 104 110 102 108 113 115 119 28 T131473_024-034.indd 28 2.2.2023 7:43:02 D-a (

uosi, uku UUTUUS EevertBOR -nurminata - Satoisa ja talvenkestävä nurmi- MYÖS LUOMUNA natalajike, jonka rehulaatu on korkea - Erityisesti vyöhykkeillä I ja II Eevertin sato on ollut korkeampi suhteessa muihin nurminatoihin - Jälkikasvukyky on ollut mittarilajike Kasperiin verrattuna parempi etenkin kolmannessa niitossa - Rehulaadultaan korkeatasoinen, D-arvo ollut korkea kaikilla korjuukerroilla - Lajike sopii viljelyyn vyöhykkeille I-V - Talvenkestävyydeltään on erittäin hyvä lajike, talvituhoprosentti alle 6 % - Jalostaja: Boreal Kasvinjalostus Oy Sato 3.vuosi, suhdeluku D-arvo, 1. niitto (g/kg KA) D-arvo, 2. niitto (g/kg KA) D-arvo, 3. niitto (g/kg KA) Käyttökelpoinen sato 1. niitto (kg/ha) Käyttökelpoinen sato 2. niitto (kg/ha) Käyttökelpoinen sato 3. niitto (kg/ha) Talvituho (%) 92 98 94 94 94 97 97 102 99 97 99 102 100 676 679 687 684 684 680 691 689 681 678 674 673 676 693 686 679 675 684 673 683 683 665 661 668 666 664 705 721 713 707 709 707 715 714 704 709 709 704 704 3206 3446 3475 3405 3783 3356 3679 3539 3173 3496 3437 3364 3368 2318 2319 2512 2532 2200 2583 2370 2508 2855 2784 2934 2823 2849 1679 1719 1776 1793 1841 1735 1912 1872 1800 1742 1600 1753 1826 3 6 2 3 1 3 2 3 6 3 3 4 4 vuosi, uku 2 4 3 0 0 0 0 4 2 8 D-arvo, 1. niitto (g/kg KA) D-arvo, 2. niitto (g/kg KA) D-arvo, 3. niitto (g/kg KA) Käyttökelpoinen sato 1. niitto (kg/ha) Käyttökelpoinen sato 2. niitto (kg/ha) Käyttökelpoinen sato 3. niitto (kg/ha) Talvituho (%) 701 700 700 690 686 697 693 705 699 694 702 693 693 687 690 689 699 691 692 689 687 693 694 697 698 692 697 689 692 690 679 680 705 697 697 696 693 702 698 703 703 697 695 695 696 695 692 690 2804 2959 3031 3201 2988 3064 3074 3148 3072 2923 2767 2909 3114 2736 2823 2911 2526 2449 2469 2411 2447 2478 2409 2520 2582 2571 2603 2600 2621 2956 3123 3387 2138 1927 1879 1977 2114 2096 2188 2074 2114 2372 2292 2370 2272 2297 2459 2538 7,5 7 2,4 3,1 5,7 5,6 5,7 6,2 3,9 6,6 5,8 5,3 4,1 13 7,1 9,4 29 T131473_024-034.indd 29 2.2.2023 7:43:02

ESITTE MYÖS InkeriBOR -nurminata LUOMUNA - Lajike, jolla on kaikki nurminadalta odotetut ominaisuudet: satoisuus ja talvenkestävyys yhdistettyinä erinomaiseen sadon laatuun - Inkeri on ollut virallisissa lajikekokeissa erittäin satoisa, se tuottaa satoa tasaisesti eri viljelyvyöhykkeillä ja maalajeilla - Sadon laatu on huippuluokkaa niin sulavuuden kuin valkuaispitoisuudenkin suhteen, Inkeri tulee röyhylle hieman muita nurminatoja myöhemmin ja näin sulavuus laskee muita lajikkeita hitaammin - Inkeri on yksi Suomen eniten viljellyistä nurminatalajikkeista - Suositellaan vyöhykkeille I-V, talvenkestävyys on hyvä myös Lapissa - Jalostaja: Boreal Kasvinjalostus Oy KarolinaBOR -ruokonata - Kotimainen, satoisa ruokonata MYÖS LUOMUNA - Selvästi nurminatoja satoisampi, hyvä jälkikasvukyky - Tuottaa nurminataan verrattuna hyviä satoja erityisesti kuivissa olosuhteissa - D-arvo on ensimmäisessä niitossa ollut vähintään nurminatojen tasoa, toisessa ja kolmannessa niitossa D-arvo on jäänyt hieman alhaisemmaksi kuin parhailla nurminadoilla - Ensimmäinen niitto suositellaan tehtäväksi röyhylle tulon alkaessa - Hyvin talvenkestävä, menestyy hyvin myös Lapissa - Parhaimmillaan Karolina on ollut toisen ja kolmannen vuoden nurmissa - Menestyy hyvin viljelyvyöhykkeillä I-V - Soveltuu hyvin säilörehunurmiseoksiin, mutta laidunruokinnassa maittavuus ei ole nurminadan veroinen - Jalostaja: Boreal Kasvinjalostus Oy RiikkaBOR-englanninraiheinä - Nopeakasvuinen englanninMYÖS LUOMUNA raiheinä Etelä- ja KeskiSuomen säilörehunurmiin - Talvenkestävä, satoisa ja laadukas - Jälkikasvukyky on erinomainen, rehusadon sulavuus ja maittavuus ovat erittäin hyviä - Suositellaan viljelyyn vyöhykkeille I - III, talvenkestävyys ei ole riittävä pohjoisimpaan Suomeen - Jalostaja: Boreal Kasvinjalostus Oy SaijaBOR -puna-apila MYÖS - Satoisa ja talvenkestävä kotiLUOMUNA mainen puna-apila - Satoisa niin ensimmäisessä kuin toisessakin niitossa, kasvuston jälkikasvukyky on hyvä - On tuottanut lajikekokeissa satoa hyvin myös toisen ja kolmannen vuoden nurmista - Puna-apilana parantaa nurmiseoksissa selvästi nurmirehun laatua ja nostaa rehun valkuaispitoisuutta - Suositellaan vyöhykkeille I-IV - Jalostaja: Boreal Kasvinjalostus Oy UUTUUS SelmaBOR -puna-apila - Satoisa ja erittäin talvenkestävä MYÖS diploidi puna-apilalajike, jonka LUOMUNA jälkikasvukyky on hyvä - Korkein sato diploideista puna-apilalajikkeista, virallisissa lajikekokeissa sen sato on ollut korkeampi kuin tetraploidin mittarilajikkeen - Selman sato on ollut ensimmäisessä niitossa samaa tasoa mittarilajikkeen kanssa ja toisessa niitossa selvästi korkeampi - Talvenkestävyydeltään Selma on täysin omaa luokkaansa verrattuna mihin tahansa markkinoilla olevaan puna-apilalajikkeeseen - Poikkeuksellisen hyvän talvenkestävyytensä takia Selma on erittäin vakaa sadontuottaja - Virallisissa lajikekokeissa Selman suhteellinen sato verrattuna mittarilajikkeeseen on noussut nurmien ikääntyessä, Selman sadon suhdeluku mittariin verrattuna on virallisissa kokeissa ollut kolmantena vuonna 107. - Selma, kuten puna-apila yleensä, parantaa nurmiseoksissa selvästi nurmirehun laatua ja nostaa valkuaispitoisuutta - Selma soveltuu viljelyyn I-V-viljelyvyöhykkeille - Jalostaja: Boreal Kasvinjalostus Oy SW Yngve -puna-apila MYÖS LUOMUNA - Pohjoisen kasvutyypin punaapila, jonka talvenkestävyys on erittäin hyvä - Sato painottuu ensimmäiseen niittoon - Rehuna erinomainen ruokintalaatu - Soveltuu monivuotisiin säilörehunurmiin viljelyvyöhykkeille I-V hyvän valkuaispitoisuuden takaavana nurmipalkokasvina - Jalostaja: Lantmännen SW Seed, lajikeoikeudet Suomessa: Lantmännen Agro Oy 30 T131473_024-034.indd 30 2.2.2023 7:43:04

ESITTELY • PAKKAAMOESITTELY • PAKKAAMOESITTELY • PAKKAAMOESITTELY • PAKKAAMOESITTELY • PAKKAAMOESITTEL Y • Asiantuntevaa palvelua Maito-Suomessa PAKKAAMON YHTEYSTIEDOT: www.tomperinpakkaamo.fi Juuso p. 040 582 9350 PAKKAAMOESITT toimisto@tomperinpakkaamo.fi uopion Riistavedellä toimii Tomperin pakkaamo, joka on palvellut alueen siemenasiakkaita jo lähes 40 vuoden ajan. Nykyisen yrittäjän, Juuso Voutilaisen hallinnointiin Tomperin pakkaamo siirtyi vuonna 2018, kun konkari Timo Nyyssönen siirtyi viettämään ansaittuja eläkepäiviä. Tomperin pakkaamon toiminnan lisäksi Juuso Voutilainen luotsaa myös lypsykarjatilaa kolmen kilometrin päässä pakkaamosta. Lohirannan tila on Juuson kotitila, jonka juuret yltävät sotien jälkeiseen aikaan. Juuso otti tilan haltuunsa sukupolvenvaihdoksessa vuonna 2014, jonka jälkeen tila investoi yhden robotin navettaan. Kokonaiskarjamäärä on noin 200. Siementuotannon ja karjatilan käytössä oleva yhteispeltopinta-ala on lähes 350 hehtaaria. Vuonna 2023 Lohirannan tila laajenee, kun navettaan rakennetaan toinen samanmoinen puolikas robotteineen. Monialayrittäjyys maito- ja siementilalla vaatii oman ajankäytön suunnittelua ja joustavuutta. Lypsykarjatilalla työhuiput ovat aamulla ja iltapäivällä, siementä pakataan päivällä navettatöiden välissä. Tilan pyörittämisessä ja tilan töissä Juusolla on mukana Laura-vaimo ja lisäksi tilalla on yksi vakituinen ja yksi sesonkiaikainen työntekijä. Sesonkiaikaan käytetään myös urakoitsijoiden palveluita. Nurmiviljelykierto suuri etu siementuotantotilalla Peltopinta-alasta säilörehunurmella on noin 80 hehtaaria, timotein siementuotannossa 16 hehtaaria, siemenviljalla noin 60 hehtaaria, kevät- ja syysrypsillä 70 hehtaaria, rehuviljalla 90 hehtaaria ja laitumina 10 hehtaaria. Kasvukunnoltaan heikoimmat peltolohkot ovat erilaisina viherkesantoina ja luonnonhoitopeltoina. Lisäksi tilalla on Metsähallituksen kanssa yhteistyötä perinnebiotooppien hoidossa. Laaja kasvivalikoima on suuri etu tuotettaessa siemenraakaeriä: erät ovat puhtaita muiden kasvien siemenistä ja kasvitaudit pysyvät luonnostaan paremmin kurissa. Syväjuuristen nurmien kyky ylläpitää hyvää maan kasvukuntoa on myös eduksi siementuotannossa. Vesija ravinnetalous ovat kunnossa ja edellytykset suurelle ja laadukkaalle sadolle ovat hyvät. Karjanlannan käyttö alentaa lannoituskustannuksia rehuviljan tuotannossa, mutta sen myötä korren lujuudella on merkitystä: karjatilalle soveltuvat parhaiten lujakortiset, typpeä sietävät lajikkeet. Siemenviljat kasvavat parhailla lohkoilla Tomperin pakkaamon valikoimassa on alueen peltoviljelyyn parhaiten soveltuvia vilja-, palkokasvi- sekä nurmikasvilajikkeita sekä nurmisiemenseoksia. Pakkaamo sijaitsee pohjoissavolaisella järviseudulla, jonka parhaimpien järvenrantalohkojen olosuhteita voi verrata jopa II-viljelyvyöhykkeen oloihin. Tämä mahdollistaa verraten myöhäisten ja satoisien lajikkeiden viljelyn ja markkinoinnin aikaisten ja viljelyvarmojen lajikkeiden ohella. Dorothy -timotein lisäksi pakkaamon omassa tuotannossa ovat Vanille-mallasohra, viljelyvarma ja poutivuutta kestävä monitahoinen Huima-ohra, laadukas monitahoinen Alvari -ohra sekä lujakortinen Perttu -myllykaura. Lisäksi pakkaamo Kuva: MTK/ Henri Uotila K Vasemmalla Timo Nyyssönen, keskellä Juuso ja Laura perheineen sekä oikealla pakkaamon sponsoroima maajoukkuehiihtäjä Perttu Hyvärinen. välittää Peltosiemen-ketjun valikoimassa olevia muita lajikkeita asiakkaiden tarpeiden mukaan. Siemenvilja kylvetään keväällä parhaille ja ensimmäisenä kylvökuntoon lämpeneville lohkoille. Siemenviljan jälkeen kylvetään rehuviljat ja muut kasvit. Muokkaus- ja kylvöikkunan kanssa pitää olla tarkkana, sillä maat ovat pääosin hiesu- ja hietamaita. Hyvä viljelykierto ja sitä kautta hyvä maan rakenne kuitenkin tuo hiesumaille hallittavuutta. Maitotilan säilörehunurmilohkoille kylvetään nurmivuosien jälkeen siemenviljaa, mikä luo viljan kasvulle hyvät lähtökohdat. Vahvuutena tietotaito asiakkaiden tarpeista Tomperin pakkaamon ehdoton vahvuus on osaaminen maidon- ja lihantuotannossa ja tietotaidon soveltaminen markkinoitaessa nurmi- ja viljakasvien siemeniä alueen karja- ja viljatiloille. Juuso Voutilainen on toimelias alan ammattilainen, joka kehittää pakkaamon lajike- ja tuotevalikoimaa asiakkaiden tarpeiden mukaan. Muun muassa nurmirehuntuotantoon liittyvä osaaminen on Juusolla vahvaa ja osaamista kertyy koko ajan lisää esimerkiksi maitotilojen mentorointiryhmissä. Navettainvestoinnin ja sen myötä tapahtuvan lisätyövoiman palkkaamisen jälkeen Juusolle jää enemmän aikaa siemenpakkaamon kehittämiseen entistä monipuolisemmaksi ja palvelevammaksi. Lohirannan tilan ja Tomperin pakkaamon löydät myös somesta. Tule seuraamaan tilojen elämää! @lohirannantila @tomperin_pakkaamo Tomperin pakkaamo 31 T131473_024-034.indd 31 2.2.2023 7:43:07

NURMISIEMENSEOKSET Peltosiemen-pakkaamoilta saat monenlaisia nurmisiemenseoksia. Voit valita yleisestä, koko ketjun kattavasta valikoimasta tai voit kysyä lähipakkaamoltasi heidän omia seoksiaan. Voit myös pyytää tarjousta omasta, juuri sinun tilallesi räätälöidystä seoksesta. Pakkaamomme ovat asiantuntijoita seosten rakentamisessa. Vakioseokset Peltosiemen Basic Peltosiemen Tripla Yleisnurmiseos kahteen ja kolmeen niittoon Yleisnurmiseos kolmeen niittoon 75 % Timotei 25 % Nurminata 45 % Timotei 30 % Timotei 25 % Nurminata Edullinen yleisnurmiseos. Seoksen lajikkeet vaihtelevat pakkaamoittain. Lajikkeet voivat vaikuttaa myös seoksen soveltuvuuteen eri korjuutekniikoihin, mutta lähtökohtaisesti seos sopii sekä kahteen että kolmeen niittoon. Kysy koostumusta tarkemmin pakkaamoiltamme. Kolmen niiton seos. Dorothy ja Nuutti -timoteiden yhdistelmällä saadaan maksimaalinen sadon määrä. Sadon laatu on keskimääräinen, koska päätarkoitus on tuottaa sadon määrää. Sopii erityisesti tiloille, joiden nurmiala on aavistuksen niukka. Peltosiemen Priima Peltosiemen Extreme Yleisnurmiseos kahteen ja kolmeen niittoon Ruokonataseos 75 % Timotei 25 % Nurminata 70 % Timotei 20 % Ruokonata 10 % Nurminata Nuutti Inkeri Eniten myyty seoksemme, jossa päästään hyödyntämään Nuutti-timotein erinomaiset sulavuusominaisuudet. Tämä seos – ja Nuutti-timotei – on ehdoton suuren karjatilan valinta silloin, kun halutaan maksimoida säilörehun laatu ja minimoida ajallisuuskustannukset. Peltosiemen Extra Yleisnurmiseos kahteen ja kolmeen niittoon 75 % Timotei Nuutti 15 % Nurminata Inkeri 10 % Englanninraiheinä Riikka Tälläkin seoksella on Nuutti-timotein erinomaiset sulavuusominaisuudet. Maittavuutta parannetaan nurminadan ja englanninraiheinän yhdistelmällä. Sopii kahteen ja kolmeen niittoon. Nuutti Dorothy Inkeri Nuutti Karolina Inkeri Laadukas ruokonataseos. Nuutti-timotein laatu luo seoksen rungon. Kotimainen Karolina-ruokonata on puolestaan erinomainen kuivuudenkestävyydeltään ja nurminata tuo natoihin lisäsulavuutta ja lehtevyyttä. Peltosiemen Maxi Apilanurmiseos 60 % Timotei 30 % Nurminata 10 % Puna-apila Peltosiemen Multi Apilanurmiseos 55 % 25 % 15 % 5% Timotei Nurminata Puna-apila Alsikeapila Apilaseoksissa lajikkeet vaihtelevat. Yleisimmät ovat Nuutti-timotei, Inkeri -nurminata sekä Saija ja SW Yngve -puna-apilat. Alsikeapilana yleisin lajike on Frida. 32 T131473_024-034.indd 32 2.2.2023 7:43:08

HiiSi® -hiilensidontanurmiseokset Peltosiemenen HiiSi® -hiilensidontanurmiseokset on suunniteltu monipuolisesti eri käyttötarkoituksiin. Yhdistävänä tekijänä on saada aikaan mahdollisimman suuri maanpäällinen kasvustomassa ja yhtä lailla suuri ja syvälle ulottuva juuristo. Seosten hyvä jälkikasvukyky käynnistää hiilensidonnan nopeasti korjuiden jälkeen. Näin voidaan kasvimassaan sitoa kasvien tehokkaan yhteyttämisen ansiosta maksimaalisesti ilman hiilidioksidia. Seoksien laji- ja lajikevalinnoissa on hiilensidonnan lisäksi kiinnitetty huomiota myös siihen, että sadon määrä ja etenkin sen laatu on mahdollisimman hyvällä tasolla. Luonnonvarakeskuksen asiantuntemusta on hyödynnetty seosten suunnittelussa. Peltosiemen HiiSi ® 2 Peltosiemen HiiSi ® T Kahden ja kolmen niiton hiilensidontaseos Hiilensidontaseos täydennyskylvöön 60 % 10 % 10 % 15 % 5% 35 % 10 % 10 % 20 % 10 % 10 % 5% Timotei Timotei Nurminata Ruokonata Puna-apila Nuutti Tenho, Hertta (tai vastaava) Inkeri (tai vastaava) Karolina SW Yngve tai Saija HiiSi® 2 on seos, jossa on yhdistetty hyvä hiilensidonta ja mahdollisimman korkea sulavuus. HiiSi® 2 sopii parhaiten kahden niiton korjuuseen, mutta se toimii myös kolmen niiton korjuumenetelmässä. Peltosiemen HiiSi ® 3 Kolmen niiton hiilensidontaseos 20 % 35 % 15 % 10 % 10 % 5% 3% 2% Timotei Timotei Ruokonata Nurminata Englanninraiheinä Puna-apila Alsikeapila Valkoapila Dorothy (tai vastaava) Nuutti Karolina Inkeri (tai vastaava) Riikka (tai vastaava) SW Yngve tai Saija Frida (tai vastaava) SW Hebe (tai vastaava) HiiSi® 3 toimii parhaiten kolmen niiton korjuussa. Seoksen hiilensidontakyky on erinomainen ja seos on hyvin monipuolinen. Englanninraiheinä lisää seoksen satopotentiaalia. Timotei Timotei Nurminata Englanninraiheinä Englanninraiheinä Puna-apila Valkoapila Nuutti Dorothy (tai vastaava) Inkeri (tai vastaava) Riikka (tai vastaava) Mathilde (tai vastaava) SW Yngve tai Saija SW Hebe (tai vastaava) HiiSi® T -seoksessa timotein osuus on maltillinen, koska pienisiemeninen timotei on hankalahko saada taimistumaan täydennyskylvössä. Tästä syystä seoksessa suositaan suurisiemenisiä lajeja ja esim. pääapilana on puna-apila. Samasta syystä myös nurminata on mukana. Peltosiemen LaidunHiiSi ® Hiilensidontaseos laitumiin 30 % 15 % 35 % 10 % 5% 5% Timotei Timotei Nurminata Englanninraiheinä Niittynurmikka Valkoapila Nuutti Dorothy (tai vastaava) Inkeri (tai vastaava) Riikka (tai vastaava) Balin (tai vastaava) SW Hebe (tai vastaava) LaidunHiiSi® sisältää melko paljon nurminataa, jotta seoksen jälkikasvukyky ja lehtevyys saadaan optimoitua. Huonosti laiduntamiseen soveltuva ruokonata on jätetty seoksesta pois. Englanninraiheinä lisää maittavuutta ja niittynurmikka tuo ripauksen kulutuskestävyyttä. 33 T131473_024-034.indd 33 2.2.2023 7:43:09

Räätälöidyt ja pakkaamoidemme omat seokset Valmistamme nurmisiemenseoksia myös asiakastilojemme toivomusten mukaan. Räätälöity seos antaa mahdollisuuden tarkimpaankin hienosäätöön tilan peltojen kasvupaikkavaatimusten perusteella. Tärkein räätälöinnin tuoma hyöty on kuitenkin mahdollisuus vaikuttaa tilatasolla nurmirehun määrään ja etenkin sen laatuun. Olemme hyvin joustavia räätälöityjen seosten toimittamisen suhteen. Seoskomponenttivalikoimamme on laaja sisältäen erikoisimmatkin lajit, ja toimitamme myös kohtalaisen pieniä seoseriä. Toimitamme myös palkokasvien ja viljan siemenseoksia kokoviljasäilörehun viljelyyn. Moni pakkaamoistamme on kehittänyt asiakkaidensa kanssa yhteistyössä myös pakkaamokohtaisia vakioseoksia, jotka soveltuvat hienosäädettyinä juuri pakkaamon toiminta-alueen viljelyoloihin tai asiakaskunnan erityistarpeisiin. Kannattaa kysyä pakkaamoiltamme tarkemmin! Valikoimassamme myös: Italianraiheinä Westerwoldinraiheinä Koiranheinä Niittynurmikka Punanata Rainata Rehukattara Valkoapila Persianapila Sinimailanen Valkomesikkä Keltamaite Vuohenherne Rehuvirna ja ruisvirna Rehukaali Rehurapsi Sikuri 34 T131473_024-034.indd 34 2.2.2023 7:43:10

Sähköposti juha.jarvenpaa@taurunsiemen.fi aleksi.jarvenpaa@taurunsiemen.fi olavi.porrassalmi@nic.fi vesa.jarvinen@netikka.fi jkujala91@gmail.com pekkakujala@netikka.fi jarilagerstedt@gmail.com reijo.toppari@gmail.com minna.ylikantola@netikka.fi jussi.korpi-tassi@netikka.fi jari.kortesoja@netikka.fi yrjo.ehrnrooth@surffi.fi info@kultajyva.com tuomas.makinen@salmelantila.fi petri@lintukangas.fi risto.mattila@kotikone.fi taisto.junttila@junttilantila.fi teemu.junttila@junttilantila.fi jens@netikka.fi j_norr@hotmail.com kaldman@agrolink.fi torolf.bonas@multi.fi juhahietala72@gmail.com rinkinen80@gmail.com kainulainen.tapio@gmail.com jannekainulainen1@gmail.com antero.kiiskinen@halkoniementila.fi pasi@keledesign.fi juha.rytkonen@pp.inet.fi matti.teittinen@semenat.fi matti.lappalainen@jyvajemmari.fi toimisto@tomperinpakkaamo.fi kari3.lappalainen@gmail.com kroger.jussi@gmail.com juha.miettinen@prokantri.fi tuomo.seppala@hussola.fi vaatainen.esa@gmail.com esa.vaatainen@netti.fi orasmaa@orasmaa.fi peraniityntila@gmail.com anttilaska@outlook.com simo.tukkikoski@dnainternet.net sollanpakkaamo@seutuposti.fi www-sivu www.saunalahti.fi/luomu2/ www.korpi-tassi.fi www.pellosniemi.fi www.kultajyva.com www.salmelantila.fi www.lintukangas.fi www.junttilantila.fi www.farmikauppa.fi www.semenat.fi www.jyvajemmari.fi www.tomperinpakkaamo.fi www.miettilantila.fi www.hussola.fi www.hallasuo.mbnet.fi/ www.orasmaa.fi www.sollanpakkaamo.fi 2.2.2023 7:44:05 T131473_035-036.indd 35 LAADUKKAAT SIEMENET PELTOSIEMEN-PAKKAAMOILTA Puhelin 040 757 2949 Juha 050 466 6549 Aleksi 040 510 7319 050 561 6686 050 594 6812 Jari 050 564 9738 Pekka 0400 604 666 040 544 4801 050 354 5672 050 371 4389 050 544 5352 0400 824 731 050 320 8270 040 533 1096 050 435 7400 040 513 8988 0400 777 192 044 513 0009 040 417 7292 050 529 8874 040 961 3391 John 050 368 8256 Hans 0500 448 231 050 554 2510 040 503 2125 040 595 4155 0400 346 035 Tapio 045 1379 740 Janne 0440 815 621 050 544 1720 0400 178 711 050 560 3559 0500 541 491 040 582 9350 0400 543 772 040 547 2362 0400 579 167 050 567 7943 0400 281 503 040 721 4848 040 524 6505 0500 333 666 Tapio 0400 333 666 Heikki 0400 650 938 0400 815 417 0500 535 325 Katso koko valikoimamme www.peltosiemen.fi Maakunta Pakkaamo Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Etelä-Karjala Taurun Siemen Oy, Juha Järvenpää Suikintie 261 54230 Nuijamaa Etelä-Pohjanmaa Olavi Porrassalmi Soukka-Viinamäentie 263 61630 Hirvijärvi Etelä-Pohjanmaa Kari ja Vesa Järvinen Alankotie 21 62220 Kauhava Etelä-Pohjanmaa Jari Kujala Alankotie 5 62220 Kauhava Etelä-Pohjanmaa Vanhalan pakkaamo, Jari Lagerstedt Saarimaantie 285 62220 Kauhava Etelä-Pohjanmaa Topparin Tila Oy, Reijo Toppari Uunimaantie 11 62200 Kauhava Etelä-Pohjanmaa Minna Ylikantola Kalliokoskentie 343 62200 Kauhava Etelä-Pohjanmaa Jussi Korpi-Tassi Piirrontie 247 61360 Mieto Etelä-Pohjanmaa Jari Kortesoja Poutuntie 224 62100 Lapua Etelä-Savo Pellosniemen pakkaamo, Yrjö Ehrnrooth Pellosniemenkuja 5 50700 Mikkeli Kanta-Häme Kultajyvä Oy, Heikki Karjalainen Hakkotie 80 14300 Renko Keski-Suomi Salmelan tila, Tuomas Mäkinen Salmelantie 163 41120 Puuppola Kymenlaakso Petri Lintukangas Massintie 17 47440 Sääskjärvi Pirkanmaa Risto Mattila Taivalkunnantie 238 37120 Nokia Pirkanmaa Junttilan Tila Oy, Taisto Junttila Rudolf Koivun tie 20 38250 Sastamala Pohjanmaa Jens Wik Larvvägen, Larvintie 292 66580 Kuni Pohjanmaa Oy H. Norrholm Ab, John Norrholm Åsvägen 30 64220 Yttermark Pohjanmaa J. Käldman Kb, Jan Käldman Bredarholmsvägen 61 68870 Edsevö Pohjanmaa Bostrand Ab, Torolf Bonäs Bonäsvägen 106 66900 Nykarleby Pohjois-Karjala Juha Hietala Parvilantie 5 A 83700 Polvijärvi Pohjois-Pohjanmaa Mutkala Oy, Antti Rinkinen Mutkalankaari 10 91900 Liminka Pohjois-Savo Tapio Kainulainen Ameriikantie 652 74200 Vieremä Pohjois-Savo Antero Kiiskinen Syvänniementie 69 74150 Iisalmi Pohjois-Savo Pasi Paananen Porovedentie 527 74160 Iisalmi Pohjois-Savo Juha Rytkönen Sysmänrannantie 141 77460 Maavesi Pohjois-Savo Semenat Oy, Matti Teittinen Karjalanniementie 63 79600 Joroinen Pohjois-Savo Pohjolan Jyväjemmari Oy, Matti Lappalainen Rapakkojoentie 70 74630 Heinäkylä Pohjois-Savo Tomperin pakkaamo, Juuso Voutilainen Tomperinniementie 58 71160 Riistavesi Pohjois-Savo Kari Lappalainen Kirjomäentie 152 71920 Pajujärvi Pohjois-Savo Jussi Kröger Kankkulantie 5 71720 Käärmelahti Pohjois-Savo Juha Miettinen Taulumäentie 10 71800 Siilinjärvi Pohjois-Savo Hussolan tila, Tuomo Seppälä Hussolantie 111 71800 Siilinjärvi Pohjois-Savo Hallasuon pakkaamo, Esa Väätäinen Hallasuontie 100 72380 Horontaipale Päijät-Häme Orasmaa Oy, Tuomo Orasmaa Kirkkotie 23 18300 Heinola Satakunta Heikki ja Tapio Peräniitty Korvenkyläntie 420 32700 Huittinen Satakunta Aarne Anttila Hinnerjoentie 774 27230 Lappi Satakunta Simo Tukkikoski Kodiksamintie 333 27250 Lappi Varsinais-Suomi Sollan Pakkaamo Oy, Samuli Suvila Niinijoentie 187 32300 Mellilä Viljelijältä viljelijälle! 35

Ingrid Luotettava ja varma valinta herneen viljelyyn! T131473_035-036.indd 36 2.2.2023 7:44:08

Kasvua pohjoisille pelloille Suomalaisiin oloihin jalostetut ja viljelijän puolesta huolella testatut peltokasvilajikkeet tunnistat BOR-merkistä. Merkki on osoitus laadusta, viljelyvarmuudesta ja vastuullisesta tuotekehityksestä. Peltosiemenen valikoimasta myös nämä tuottavat, kotimaiset Borealin lajikkeet: VerttiBOR NiklasBOR HelmiBOR AlvariBOR PerttuBOR IisakkiBOR Aikaisten ohrien eliittiä Painavaa satoa T131473_kannet.indd 3 Aikainen myllykaura Aikainen kuitukaura Erittäin aikainen vehnä Erinomainen rehuvehnä 2.2.2023 7:38:46

RAPSAKKA RAHOITUS ALKAEN 0,99 % + 3 KK EURIBOR NEW HOLLAND KAIKKIIN TARPEISIIN AGRITEK JATKOTAKUU 1+2 VUOTTA VELOITUKSETTA T4S - KÄTEVÄ JA PÄTEVÄ T6 - SUOSIKKI JA SYYSTÄ • 2,9 -litrainen moottori, 75 hv • 12x12 - vaihteisto, 40 km/h • Hydraulinen suunnanvaihto • Ilmastointi ja ilmajousitettu istuin • Tehot 145 - 175 hv • Taloudellinen ei pakokaasun kierrätystä • Huipputason varustelu jo vakiona • Pehmeä ja vakaa ajettava • Hydrauliikka ja VOA alansa kärkeä NH T4.75S ETUKUORMAAJALLA 49 500 € alv 0 % NH T6.180 EC ALKAEN 85 900 € alv 0 % T5.100 UTILITY DCPS MONEEN KÄYTTÖÖN T7 JA T7 HD PLM VAHVASTI VARUSTELTU • 3,6 -litrainen Stage V -moottori, 101 hv T5.100 • Dual Command-vaihteisto, UTILITY DCPS sähköinen pikavaihde ALKAEN • Säädettävä, sähköhydraulinen suunnanvaihto • Ilmastointi ja ilmajousitettu istuin alv 0 % • 3 mekaanista hydrauliikkalohkoa • Vääntävät 6-sylinteriset moottorit • 175 - 313 hv, kaksi eri akseliväliä • Ei pakokaasun takaisinkierrästystä • 3 eri vaihtoehtoa voimansiirtoon 59 500 € RAJOITETTUUN ERÄÄN VELOITUKSETTA: • AUTOMAATTIOHJAUS • TELEMATIIKKA • 5 VUODEN TIEDONSIIRTO UUSIIN T6 DCT JA AC -MALLEIHIN EZ-PILOT PRO -AUTOMAATTIOHJAUS 5 990 € (ALV 0 %, 28.2.2023 ASTI) K AT S O L Ä H I N J Ä L L E E N M Y YJ Ä S I J A S O V I TA PA A M I N E N : W W W. N E W H O L L A N D . F I AGRITEK-JATKOTURVA SUOJAA KONETTASI TAKUUN JÄLKEEN 2 VUODEN AJAN! Rahoitusratkaisut liiketoimintasi tukena SUOMEN SATOISIN JA AIKAISIN MALLASOHRA! S.G. Nieminen tekee yhteistyötä johtavien eurooppalaisten kasvinjalostajien kanssa ja tuo viljelijöiden käyttöön uusimmat ja menestyvimmät lajikkeet. Vanille sai mallasohrastatuksen keväällä 2021. Vanille on erittäin satoisa 2-tahoinen ohra, keskisato 3 % suurempi kuin RGT Planetilla ja sama kuin Harbingerilla. Erittäin lujakortinen lajike, lako vain 5,9 %! Vanillella on hyvä taudinkestävyys. Viihtyy myös happamilla mailla. On pidetty lajike myös Koskenkorvan tehtailla. KWS KOSMOS-SYYSOHRA Erittäin satoisa ja talvenkestävä 6-tahoinen populaatiolajike. Talvituhoprosentti Inkoossa SGN jalostajankokeissa keskimäärin 16,5 %. Korsi on keskimittainen ja vahva. Erittäin hyvä laonkesto. Erittäin hyvä härmän- ja ruskearuosteenkestävyys. Viljelyä suositellaan vyöhykkeille I-II. Menestyy erityisen hyvin savimailla. Jalostaja saksalainen KWS Lochow GmbH. SCOTTY-KAURA Satoisin uutuuslajike, joka menestyy erittäin hyvin kaikilla maalajeilla. Scotty on 24 % satoisampi kuin Niklas. Lakoprosentti on jonkin verran keskimääräistä korkeampi. Tuottaa isoja ja painavia jyviä. Hehtolitrapaino 54,0 kg ja 1 000 jyvän paino 39,8 g ovat kauralajikkeiden parhaimmasta päästä. Kasvuajaltaan Scotty on myöhäinen 100,6 vrk, joten se soveltuu viljelyyn I-III vyöhykkeille. Hyväksytty Suomen kasvilajikeluetteloon 2022. Jalostaja saksalainen Nordsaat Saatzucht GmbH. T131473_kannet.indd 4 Viralliset lajikekokeet 2015-2022 Sato kg/ha ja suhdeluku 108 7500 110 106 103 7000 103 100 100 100 105 99 100 6500 95 86 6000 85 5500 80 5000 SHETTY FLORENCE HARBINGER VANILLE AVALON Sato kg/ha RGT PLANET FENNICA 97 96 95 94 93 96,5 96,3 95,2 95,9 REPEKKA 75 TJP g 56 97,7 97,5 96,5 TREKKER Suhdeluku Kasvuaika vrk 99 98 90 54 52 95,7 50 51,7 53,9 52,9 52,6 50,3 48,4 48 92,8 46 92 44 91 42 90 40 47,8 49,3 44,7 Lisätiedot: mikko.koski@sgn.fi | 050-328 7900 2.2.2023 7:38:46