LABYRINTTI 4/2022 Mielenterveysomaisten keskusliitto – FinFami Hilkka Ahde: Vaikeiden ja hankalien ajanjaksojen ohella omaishoitajan arkeen kuuluvat hyvät hetket ”Hyväksyn lapseni sellaisena kuin he ovat” Läheishoivaajien oikeudet jäävät herkästi työelämässä tunnistamatta Psykiatrinen hoitotahto on keino vaikuttaa omaan hoitoon

Hae tukea www.finfami.fi onko läheisesi sairastunut psyykkisesti? Älä jää yksin.

LABYRINTTI 4/2022 KUVA: MARIKA FINNE Teema: Mielenterveysomaisten oikeudet – TYÖELÄMÄSSÄ VAADITTAISIIN JOUSTOJA, JOTTA ETÄOMAISHOITAJANA TOIMIVAT EIVÄT UUPUISI TAI JOUTUISI LUOPUMAAN TYÖURASTAAN, HILKKA AHDE SANOO. 5 Pääkirjoitus: Mielenterveysomaisten oikeudellinen asema tarvitsee vahvistusta 6 ”Omaishoitajat ovat ainoa ryhmä, joka säästää kaupungille” 10 Omaisen ääni: Omaisesta kokemuksen kautta asiantuntijaksi 12 16 ”Hyväksyn lapseni sellaisena kuin he ovat” 18 Läheishoivaajien oikeudet jäävät herkästi työelämässä tunnistamatta 20 22 Potilaiden oikeussuojakeinoja tulee vahvistaa 24 Mielipide: Parisuhteeseen panostaminen on mielenterveysteko 26 Varjoista valoon -hanke edistää omaisten ja läheisten hyvinvointia perusterveydenhuollossa 28 Puheenjohtaja: Toiveita mielenterveysomaisten hyvinvoinnin vahvistamiseksi 30 Et olet yksin -kirja auttaa lasta ymmärtämään ja kohtaamaan mielenterveyden haasteita 32 Luonnosta arjen voimaa -ryhmä tukee omaisten mielen hyvinvointia 34 Kolumni: Omaisen tärkein oikeus? Psykiatrinen hoitotahto on keino vaikuttaa omaan hoitoonsa Siun sotessa kehitetään mielenterveys- ja päihdepalvelujen hoito- ja palveluketjuja Labyrintti 1/2023 Eduskuntavaalinumero: FinFamin hallitusohjelmatavoitteet Seuraavaan lehteen tarkoitettujen aineistojen tulee olla 6.2.2023 osoitteessa Mielenterveysomaisten keskusliitto – FinFami, marika.finne@finfami.fi tai Mariankatu 13 a A 4, 00170 Helsinki M ISTÖME R I 4/2022 R PÄ KK Labyrintti-lehti on ainoa mielenterveysomaisille ja -omaishoitajille suunnattu lehti Suomessa. Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa. ● Julkaisija Mielenterveysomaisten keskusliitto – FinFami ry. ● Päätoimittaja Marika Finne ● Toimituksen osoite Mariankatu 13 a A 4, 00170 Helsinki p. 050 464 2739, jaana.humalto@finfami.fi ● Ilmoitusmyynti Jaana Martiskainen, TJM-Systems Oy, p. 044 566 7195, jaana.martiskainen@tjm-systems.fi ● Ilmoitusaineistot TJM-Systems Oy, PL 75, 02921 Espoo, p. 044 566 7032, aineistot@tjm-systems.fi ● Taitto PunaMusta, Sisältö- ja suunnittelupalvelut ● Painopaikka PunaMusta ● Tilaukset ja osoitteenmuutokset Labyrintti on jäsenetu alueellisille omaisyhdistyksille ja heidän jäsenilleen. Lehti ei ole tilattavissa. Mikäli henkilö haluaa lehden, hänen tulee liittyä jäseneksi omaisyhdistykseen. Myös yhteisöt voivat liittyä yhdistysten jäseniksi. Osoitteenmuutokset voi toimittaa suoraan paikallisyhdistykseen. YM KANSIKUVA: MARIKA FINNE ILJ ÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 3

Vertaistukea ryhmästä OLETKO MENETTÄNYT LÄHEISESI? Toivon polulla® -ryhmät läheisensä menettäneille OLETKO YKSINÄINEN NUORI? Löydä oma tarinasi® -ryhmät nuorille aikuisille mieli.fi 4 tukea ja apua ryhmissä puh. 040 173 2040 4/2022

PÄÄKIRJOITUS Marika Finne, viestinnän asiantuntija ja päätoimittaja, FinFami ry Mielenterveysomaisten oikeudellinen asema tarvitsee vahvistusta S KUVA: SUVI-TUULI KANKAANPÄÄ uomessa on arviolta vajaa puoli miljoonaa (470 000) mutta ei saa omaishoidon tukea. Tiedämme, että tällä hetkellä mielenterveysomaista. He ovat vanhempia, puolifyysisen toimintakyvyn ongelmat tunnistetaan, mutta ei juuri soita, lapsia, ystäviä tai esimerkiksi kollegoita, joiden psyykkisten sairauksien vaikutuksia, vaikka omaishoitoa elämään vaikuttaa läheisen psyykkinen sairaus. Kun tarvitaan myös niiden takia. Lehdessämme kokemuksistaan mielenterveyteen liittyvä oireilu on lisääntynyt, myös kertoo Hilkka Ahde, joka on ehtinyt olla omaishoitajana mielenterveysomaisten määrä on kasvanut. useaan otteeseen ja monesta roolista käsin. Hänen mukaansa Huolestuttava ja pikaisia toimenpiteitä vaativa ongelma ei omaishoitajuuteen liittyvissä palveluissa ja eduissa olisi paljon kuitenkaan ole vain mielenterveysomaisten kehitettävää. Myös omaishoidonkriteerit lisääntyvä lukumäärä, vaan myös omaisten vaativat parannuksia, sillä ne vaihtelevat kasvanut hoitotaakka. Nykyinen mieleneri puolilla maata. Mielenterveysomaisten terveyspalvelujen heikko saatavuus ja näkökulmasta omaishoidon tuki tulee hoidon jatkuvuuden haasteet ovat lisänmyöntää myös silloin, kun hoidettavan neet merkittävästi omaisten kuormittusairaus ja oireet ovat psyykkisiä. mista. Ongelmallista on myös omaisille Yksi omaisia jo pitkään puhuttanut aihe annettavan tuen puute sosiaali- ja terveyson tiedonsaantioikeus, jota käsitellään palveluissa. myös tässä lehdessä. MielenterveyspalveTiedämme, että mielenterveysomaisten luissa aito dialogi ja onnistunut tiedonjaksaminen ja oma terveys turvataan kulku hoitotahon, potilaan ja omaisen psyykkisesti oireilevan tarpeenmukaisella välillä on kaikkien etu. Tätä keskustelua ja oikea-aikaisella hoidolla. Emme kuitenja yhteistä ymmärrystä tulee edistää potikaan saa unohtaa sairastuneen lähipiirin laan oikeuksia kunnioittaen. Esimerkiksi tuen tarvetta. On selvää, että tilanteessa psykiatrisen hoitotahdon ja edunvalvontukea tarvitsevat sekä sairastunut että lähitavaltuutuksen laatiminen voivat keventää piiri. Oikea-aikaiset ja tarpeenmukaiset monen taakkaa. palvelut tuleekin turvata myös mielenterJokaisella on oikeus tulla kohdatuksi, veysomaisille. Ennaltaehkäisevä mielenkuulluksi ja kunnioitetuksi. Jotta nykyiset terveystyö ja varhainen puuttuepäkohdat tulevat korjatuiksi, minen ovat välttämättömiä, kun omais- ja perhelähtöisyyden on ON TÄRKEÄÄ, ETTÄ LAINSÄÄDÄNTÖ kasvavia mielenterveyskustantoteuduttava lainsäädännössä TUNNISTAA JATKOSSA MYÖS nuksia halutaan hillitä ja asiaksekä sosiaali- ja terveydenkaille tarjota tarpeenmukaista huollon kehittämistyössä. MIELENTERVEYSASIAKKAAN OMAISET. sekä oikea-aikaista tukea. Perheet tulee tunnustaa Tämän lehden teemana on mielenterveystyön perusykmielenterveysomaisten oikeudet, jota käsitellään lehdessä eri siköksi ja omaisten roolin merkitys keskeiseksi osaksi mielen näkökulmista. Mielenterveysomaisten oikeudellinen asema sairauksista toipumista. Perheiden tarpeisiin tulee vastata kokotulee vahvistua, jotta heidän oikeutensa osallisuuteen sekä naisvaltaisesti ja perheenjäsenten yksilölliset tarpeet tulee omaa terveyttä tukeviin palveluihin todentuu. FinFami on huomioida kaikilla tasoilla aina kansallisesta lainsäädännöstä järjestö, joka tarjoaa tukea mielenterveysomaisille ja tässä arjen yksilöllisiin kohtaamisiin. lehdessä esitellään useita erilaisia FinFami-yhdistysten tarjoamia Jokaisella on oikeus voida hyvin ja jo pienillä asioilla jokainen tukimuotoja. meistä voi vaikuttaa siihen, miten ihminen kokee tulleensa Yhä useampi auttaa perheenjäsentään selviytymään arjesta, kohdatuksi ja nähdyksi. 4/2022 5

”Omaishoitajat ova ryhmä, joka säästä kaupungille” Hilkka Ahde on ehtinyt olla omaishoitajana useaan otteeseen. Hän on ollut siinä roolissa työelämässä ja jäätyään eläkkeelle, virallisesti ja epävirallisesti. Tällä hetkellä hän on äitinsä omaishoitaja. S uomessa on arviolta noin miljoona omaishoitajaa. Yksi heistä on Hilkka Ahde, joka toimii äitinsä Kertun omaishoitajana. Käytännössä Hilkka pitää huolta Kertusta, sillä Kerttu ei pärjää enää yksin. – Tällä hetkellä minun on mahdollista keskittyä tähän, mutta moni toimii omaishoitajana työnsä ohessa tai muuten epävirallisesti, Hilkka muistuttaa. 6 Omaisen voinnista huolehtimisen lisäksi omaishoitajan työhön kuuluu olennaisena osana byrokraattinen puoli – kuten etuuksien hakeminen ja erilaisten palveluiden selvittäminen. Hilkka naurahtaa, että omaishoitajana toimiminen on välillä melkoista sääntöviidakossa kahlaamista. – Aina sanotaan, ettei ihminen itse tunne, kuinka verenpaine nousee, mutta väitän, että tässä hommassa olen kyllä tuntenut. 4/2022

at ainoa ä Hilkka Ahde on äitinsä virallinen omaishoitaja, mutta suurin osa omaishoitajista toimii omaishoitajana ilman virallista omaishoitajastatusta. 4/2022 7

Omaishoitajille on tärkeä mahdollistaa vapaita hetkiä . – Ja ehdottomasti kannattaa olla jokin kiva juttu, jota odottaa. Se voi olla pieni matka tai vaikka risteily. Sellaisen odottaminen piristää kummasti, sanoo Hilkka Ahde. HILKKA AHDE ON ollut 87-vuotikaupassa ja hoiti äitinsä asioita. Sunnunaan äitinsä Kertun virallinen omaishoita- taina Hilkka ajoi takaisin Helsinkiin. ja kolmen vuoden ajan. Ennen virallista – Näin toimii aika moni etäomaishoiomaishoitajuutta hän toimi Kertun etätaja. Tiedän eräänkin henkilön, joka ajaa omaishoitajana työnsä ohessa. Eläkkeeljoka viikonloppu pääkaupunkiseudulta le Hilkka jäi vuonna 2017 Auto- ja KulPohjois-Karjalaan yli 400 kilometrin jetusalan Työntekimatkan. jäliiton AKT:n viesHilkan äiti tarvitsi OMAISHOITAJIEN tintäpäällikön pesapua saatuaan aivoJAKSAMISTA PITÄÄ tistä. verenvuodon EpäviralliPARHAITEN YLLÄ SE, ETTÄ vuonna 2013. Hyväsena omaishoitaHE SAAVAT VÄLILLÄ TAUON kuntoisena Kerttu jana Hilkka teki päätettiin leikata, OMAISHOITAJUUDESTAAN. käytännössä ensin mutta leikkauksen työviikon Helsinyhteydessä tulleiden gissä, minkä jälkeen ajoi puolentoista aivoinfarktien seurauksena hän joutui tunnin matkan äitinsä luokse Valkeakosopettelemaan kaiken uudelleen: kävelekelle. Siellä hän pyykkäsi, siivosi, kävi misen, puhumisen, nielemisen. Kertulla 8 on myös afasia, joka vaikeuttaa puhumista ja puhutun ymmärtämistä. – Joitakin vuosia äidin vointi meni eteenpäin ja hän kuntoutui hyvin. Entisenä liikunnanopettajana hän oli hyvässä fyysisessä kunnossa. Äidillä kävi kodinhoitaja ja hänen siskonsa muutti yläkertaan asumaan. Tuolloin äiti pystyi kävelemään jopa kilometrin kepin kanssa. Vuonna 2018 Kerttu löydettiin kotoaan kaatuneena, ja Hilkka alkoi pelätä äitinsä kaatuvan uudelleen ja murtavan lonkkansa. – Kaikki tietävät, mitä lonkkamurtuma ja siitä toipumiseen tarvittava pitkä liikkumattomuus niin vanhalle ihmiselle tarkoittaa. Sanoin miehelleni Matille ennen hänen kuolemaansa, että otan äidin asumaan luokseni, kun jään yksin. Matti piti ajatusta hyvänä. Äidin omaishoitajuus sai monet toivottamaan voimia ja tsemppiä, mutta Hilkka koki asian helpottavana: enää ei tarvinnut pelätä äidin kaatumista tai pärjäämistä, kun hän oli silmien alla. – Tsemppiä toivottaville sanoinkin, että ’älkää säälikö, sillä tämä on oma valintani ja helpottaa elämääni huomattavasti. Hilkka oli aikoinaan luvannut äidilleen, ettei laita häntä laitokseen, sillä niitä Kerttu kammosi. – Äiti auttoi minua niin paljon lasten kanssa, että totta kai suostuin hoitamaan häntä. Mutta en ole omaishoitaja pakosta, vaan koska saan. Hilkka ei hoida äitiään yksin, sillä hänen tyttärensä Tiina halusi olla mukana mummonsa hoitamisessa. Kolme vuotta sitten Hilkka, Tiina ja Kerttu muuttivat samaan asuntoon Pohjois-Helsinkiin. Asunto on iso ja esteetön. Siellä on myös oma huone Hilkan lapsenlapselle, joka käy vierailulla säännöllisesti. – Tiinalle tämä on rankinta, sillä hän käy kokopäiväisesti töissä. Omaan hoitotahtooni aion laittaa, että tytär ei saa hoitaa. Minulla ei ole mitään laitoksia vastaan. HILKKA AHDE SANOO, että omaishoitajat säästävät yhteiskunnalle valtavia summia. Siksi olisi järkevää tarjota heille myös etuja, jotta he jaksaisivat. SDP:n kaupunginvaltuutettuna Ahde on halunnut pitää esillä muun muassa juuri omaishoitajien asioita. Ensi vuoden alusta voimaan tulee Hilkan läpi mennyt 4/2022

valtuustoaloite, joka mahdollistaa Helsin- jos ei ole vähintään 2–3 käyntiä viikossa. Virallinen omaishoitaja on oikeutettu gissä ilmaiset liikuntapalvelut omaishoiMutta mihin niitä tarvitaan, jos vanhukomaishoitajatukeen, hoitopalkkioon, joka tajille – aivan kuten naapurikaupungeissa sella on omaishoitaja? määräytyy hoidon sitovuuden ja vaatiEspoossa ja Vantaalla. Hilkka sanoo olevansa siinä mielessä vuuden perusteella. Vain noin kolme – Omaishoitajat ovat ainoa ryhmä, hyvässä asemassa, että hän on eläkkeellä, prosenttia tuen saajista saa tukea läheijoka säästää kaupungille. Meistä kaikki mutta moni hoitaa vanhempiaan työnsä sensä mielenterveys- tai päihdeongelman vanhenevat ja tarvitsevat apua takia – siitäkin huolimatta, että jossakin vaiheessa. Sitä voi olla mielenterveysomaisia arvioidaan TYÖNANTAJILTA TARVITTAISIIN ERILAISIA olevan noin puoli miljoonaa. vaikea hahmottaa silloin, kun JOUSTOJA. JOS OMAISHOITAJA on keski-ikäinen ja hyvinvoiva. Hilkka sanoo nähneensä Asiat saattavat kuitenkin muuttua yhdessä aiemmassa työpaikassaan ON TYÖELÄMÄSSÄ, VOISIKO HÄN nopeasti omalla tai omien lastentarhanopettajana, miten MAHDOLLISESTI TEHDÄ ETÄTYÖTÄ TAI vanhempien kohdalla. mielenterveysongelmista kärsiOSA-AIKATYÖTÄ? Hilkan mukaan omaishoitavien vanhempien lapset alkavat juuteen liittyvissä palveluissa ja kantaa vastuuta. eduissa olisi paljon kehitettävää. Ositohella. Se vaatii sumplimista työelämän ja – Siksi esimerkiksi kouluissa pitäisi tain siksi hän on sanonut ”kyllä” vuoden omaishoidon välillä. ehdottomasti olla kouluterveydenhoitaja 2023 eduskuntavaaliehdokkuudelle. – Työnantajilta tarvittaisiin erilaisia koko ajan paikalla. Hyvä terveydenhoiEsimerkiksi vanhusten hoito vaikuttaa joustoja. Jos omaishoitaja on työelätaja kyllä huomaa, jos päänsärkyä valittahänen mielestään nyt jäävän entistä mässä, voisiko hän mahdollisesti tehdä maan tulleella lapsella onkin jokin muu enemmän omaisten harteille, eivätkä etätyötä tai osa-aikatyötä? On paljon huoli ja osaa puuttua siihen. omaishoidon kriteerit ole muutenkaan ihmisiä, jotka joutuvat jättämään Omaishoitajien jaksamista puolessamat eri puolilla maata. työelämän omaishoitajuuden takia, ja osa taan pitää parhaiten yllä se, että he saavat Yksi suurimmista kehityskohteista olisi on oikeutetusti epätoivoisia ja katkeria. välillä tauon omaishoitajuudestaan. etäomaishoitajuus. Hilkka on myös pohtinut, pitäiVapaan viikon lisäksi Tiina ja Hilkka – Esimerkiksi omat matkani Helsinsikö omaishoitajatuen tulla Kelalta niin vuorottelevat viikonloppujen osalta. Joka gistä Valkeakoskelle olivat 150 kilometriä kuin eläkkeensaajan hoitotukikin, eikä toinen viikonloppu toinen saa täysin suuntaansa, ja bensat maksoin omasta kunnalta. vapaan vuorokauden. Hilkan valtuustopussistani, eikä niitä saanut vähentää Toukokuusta asti Hilkka ja Tiina ovat viikkoina he sumplivat. verotuksessa. olleet oikeutettuja yhteen vapaaviikkoon – Ja ehdottomasti kannattaa olla jokin Hilkan mielestä siinä vaiheessa, kun kuukaudessa. Niinä viikkoina Kerttu on kiva juttu, jota odottaa. Se voi olla pieni omaishoidon sopimusta tehdään, tilanne mennyt hoitoon Pakilakotiiin. matka tai vaikka risteily. Sellaisen odottaolisi tärkeää kartoittaa moniammatillisen Aluksi hän vastusti ajatusta. minen piristää kummasti, vaikka matkaan tiimin voimin. – Mutta kun tytär sanoi, että se on olisi puoli vuotta aikaa. Samoin fyysinen – Sosiaalipuolen henkilö osaisi lääkärin määräys, äiti ei enää ole pullikoi- kunto on aivan ehdoton edellytys ainakin kertoa, millaisiin tukiin on oikeutettu, tunut. itselleni. Käyn kolme kertaa viikossa sairaanhoitajan kanssa käytäisiin läpi, hydrobicissa. miten usein omaisen on hyvä mittaTÄMÄ EI OLE ENSIMMÄINEN kerta, Itsestään huolehtimista Hilkalle on uttaa esimerkiksi verenpaineensa ja kun Hilkka Ahde on omaishoitajan roomyös ystävien tapaaminen ja kuntapolitiimuut arvonsa, ja fysioterapeutti katsoisi lissa. Hän hoiti kotona myös miestään kassa mukana olo. fyysisen toimintakyvyn. Mattia, kun tämä sairastui haimasyöpään. Mutta yksi asia omaishoitajan elämästä Omaisille ja omaishoitajille kuuluu – Käytännössä olin vuoden ajan Matin puuttuu: spontaanius. erilaisia etuuksia, mutta byrokratiaviiomaishoitajana, vaikka en ollutkaan sitä – Kaikki menot pitää tietää vähindakko on Hilkan mielestä järkyttävä. virallisesti. Sain hoitaa Mattia kotona tään pari viikkoa aiemmin, sillä silloin on Viime kesänä hän oli äitinsä kanssa hänen kuolemaan asti. Kaksi viimeistä mahdollista saada hoitaja. mökkipaikkakunnallaan Pertunmaalla ja kuukautta äitiäni hoiti veljeni vaimo, jotta selvitti, onko hänen mahdollista käydä pystyin keskittymään pelkästään Matin VAIKEIDEN JA HANKALIEN ajanjakyhtenä päivänä kesäteatterissa ja saada hoitoon. sojen ohella omaishoitajan arkeen kuuluäiti siksi aikaa hoitoon omavastuuhinHilkalla on myös kokemusta mielenvat hyvät hetket. nalla paikalliselle palveluntarjoajalle. terveysomaisena olosta. Hilkka sanoo, että työssä äitinsä Hilkalla oli Helsingin kaupungin maksu– Se on tosi rankkaa. Mielenterveysomaishoitajana palkitsevat samanlawiset sitoumus tämänkaltaisia tilanteita varten, ongelmat eivät useinkaan näy ulospäin asiat kuin lasten kanssa. mutta onnistuisiko se mökkipaikkakunja niihin liittyy usein häpeää ja vaikene– Hyvinä päivinä äiti on niin onnelnalla? Lopputulos: ei onnistunut. mista. Erityisen rankkaa on, jos mielenlinen. Hän hymyilee, on hyväntuulinen ja – Toinen asioita suuresti helpotterveyspotilas asuu eri paikkakunnalla nauttii hellyydestä ja läheisyydestä. Silloin tava asia olisi se, että lääkäri voisi käydä ja alkaa lääkitä pahaa oloaan päihteillä, koen itseni etuoikeutetuksi. vanhusten luona. Nyt se onnistuu vain, kuten usein tapahtuu. Siksi esimerkiksi Teksti: Laura Koljonen jos vanhus on kotihoidon asiakas. Kotivertaistuki on mielenterveysomaisille Kuvat: Marika Finne hoidon asiakkaaksi ei ole helppo päästä, todella tärkeää. 4/2022 9

OMAISEN ÄÄNI Petra Damstén, kokemusasiantuntija Omaisesta kokemuksen kautta asiantuntijaksi K ouluttauduin kokemusasimielenterveysomaiset – FinFamin antuntijaksi vuosi sitten. hallitustyössä, jossa olen ollut aktiiKokemusasiantuntijavisesti mukana. Koen, etten pystyisi koulutukset ovat kirjava edistämään omaisjärjestön asioita kenttä, mutta kaikissa nykyiseen tapaan ilman omaiskoketaustalla on tarkoitus antaa valmimustani. En olisi myöskään päässyt udet omien kokemusten jakamiseen. samalla tavalla mukaan vapaaehtoisMinun omaiskokemuksestani on jo toimintaan mielenterveystyön parissa vuosia. Olisin halunnut osallistua ja tukemaan ihmisiä, jotka tarvitsevat koulutukseen jo aiemmin, mutta lohduttavia sanoja juuri silloin, kun käytännön syyt hidastivat toiveeni elämässä tuntuu olevan mustimpia toteutumista. Kouluttautuminen hetkiä. vasta vuosia kokemukseni jälkeen ei Kokemusasiantuntijan kokemusta ollut huono asia. Sain kokemuksiini voi hyödyntää myös oppilaitosten etäisyyttä, niitä oli helpompi käsitellä sairaanhoitaja- ja lähihoitajakouluja niistä kertominen tuli luonnollituksissa. Tällöin opiskelijat saavat semmaksi. käytännön kosketusta asioihin, jotka Kokemusasiantuntijoita käyteeivät välttämättä muuten tule opistään nykyisin monilla eri aloilla. On kelun aikana esille. Kokemusasianymmärretty, että ihmisten koketuntija voi käydä kertomassa kokemukset ovat tärkeää tietoa, niistä muksestaan monissa eri tilaisuukon hyötyä muille ja tieto on sissa, jolloin vieraat asiat tulevat erilaista kuin kirjoista saatu. tutuiksi uusille ihmisille ja vähiTOIVOISIN, ETTÄ Suuntaus on hyvä, varsinkin tellen stigman siemen saadaan TERVEYDENHUOLLOSSA OTETTAISIIN mielenterveys- ja päihdealalla. sulatettua. KOKEMUSASIANTUNTIJOITA Vertaisryhmissä kokemusasiOlisi hyvä, jos kokemusENEMMÄN MUKAAN VASTAANOTOILLE asiantuntijoita myös palkatantuntija voi kertoa tavoista ja teoista, joilla on itse selvinnyt taisiin töihin, aina kun se on SAIRAANHOITAJIEN TYÖPARIKSI. vaikeiden aikojen läpi. Tämä mahdollista. Lisäksi toivoisin, voi antaa ryhmäläisille toivoa ja että terveydenhuollossa otettaivirtaa lähteä toteuttamaan asioita eri tavoin kuin aiemmin. siin kokemusasiantuntijoita enemmän mukaan vastaanotoille Kokemukseni eivät ole aina asioita, joita haluan muistaa. sairaanhoitajien työpariksi. Tällöin ammattitaito ja tieto kohtaiVoin kuitenkin kääntää ne positiivisiksi voimavaroiksi pystysivat kokemuksen. Tämä yhdistelmä voisi avata asiakkaassa essäni hyödyntämään niitä hyvään tarkoitukseen. Toivoisin, uusia polkuja eteenpäin. Joissakin tilanteissa kokemuksesta että kokemusasiantuntijuuden hyödyntäminen ei olisi hetken kumpuavat sanat ovat ainoa asia, joka tarttuu ihmismieleen ja huumaa vaan pysyvä toimintatapa. saa muutoksen parempaan. Olen ollut mukana Siun Soten mielenterveys- ja päihdetyön Kokemusasiantuntijuus on minulle enemmän vapaaehtoisasiakasraadissa ja pyrkinyt kokemukseni avulla parantamaan toimintaa kuin työtä. Sen myötä olen tavannut mahtavia uusia palveluja niille, jotka eivät välttämättä itse siihen kykene. Koke- persoonia, joiden tarinat tekevät elämästäni täydempää. Paras musasiantuntijuudesta on ollut hyötyä myös Pohjois-Karjalan palkkani on merkityksellisyyden tunne. 10 4/2022

SUHTEELLISTA -kurssi pariskunnille, joiden parisuhdetta kuormittavat mielenterveys- ja/tai päihdeongelmat 25.–26.3. 2023 Hauhon Ilorannassa Kurssin tavoitteena on tarjota tietoa siitä, miten puolison mielenterveys- ja/tai päihdeongelma vaikuttaa parisuhteeseen. Yhdessä muiden samankaltaisessa elämäntilanteessa olevien pariskuntien kanssa on mahdollista vaihtaa ajatuksia mm. siitä, miten sairaus vaikuttaa perheen arkeen ja parisuhteen rooleihin. Keskustelujen avulla pyritään löytämään suhteen vahvuuksia, iloa ja tunnusmerkkejä toimivasta parisuhteesta. Kurssin hinta on 100 € /pariskunta sisältäen majoituksen, ruokailut ja kurssiohjelman. Ilmoittaudu mukaan kurssille 22.2.2023 mennessä osoitteessa finfamipirkanmaa.fi/kurssit Lisätietoja: Juho Soukka 040 547 7619 juho.soukka@finfamipirkanmaa.fi Mielenterveysomaiset Pirkanmaa FinFami ry 4/2022 11

”Hyväksyn lapseni sellaisena kuin he ovat” Päivi on viiden lapsen äiti ja saadakseen elämänsä takaisin, hänen on pitänyt hyväksyä, ettei hän pysty muuttamaan asioita. Se on ollut ihan pakko hyväksyä. P äivin lapsista neljä on jo aikuisia ja lapsenlapsiakin on sama määrä. Kaksi aikuisista lapsista on narkomaaneja ja toisella heistä on kaksisuuntainen mielialahäiriö. Tämän lisäksi yhdellä täysi-ikäisistä on hoitamaton masennus ja ahdistuneisuushäiriö, sillä hän ei ole ollut valmis ottamaan apua vastaan. Tällä hetkellä Päivin ydinperheeseen kuuluu aviomies ja yksi alaikäinen lapsi. Kolme vuotta sitten Päivi oli aika loppu. Tekemistä piti olla ympäri vuorokauden viikon jokaisena päivänä. Jos hän ei ollut siivoamassa töissä, hän siivosi kotona. Hän järjesti huumeista riippuvaisille lapsilleen asuntoja, siivosi niitä, pesi pyykkejä ja kävi heille kaupassa. Välillä makseltiin vuokrarästejä ja tehtiin loppusiivouksia. Ylitöitäkin tehtiin paljon, jottei tarvinnut olla kotona. Myöhemmin Päivi on ymmärtänyt, että pitämällä itsensä kiireisenä, hänen ei tarvinnut käsitellä tunteitaan. – Olin kauan hiljaa, kun en halunnut kenellekään puhua. Sen huomasi, ettei mikään asia hetkauttanut. Tuntui, ettei ole mitään ja että koko elämä on tässä. – Nyt jaksan taas nauraa ja leikkiä. Kaikki ne tunteet on palanneet takaisin. MUUTOS käynnistyi, kun Päivi huomasi alueensa lehdessä ilmoituksen mielenter- 12 veys- ja päihdeomaisten vertaistukiryhmästä. Tuon ryhmän kautta Päivi tutustui Pirkanmaan FinFamin toimintaan ja lähti mukaan Tarina-ryhmään, jossa hän kirjoitti tarinaansa kahden narkomaanin läheisenä olemisesta. – Opin tunteiden käsittelyn vasta FinFamilla. En halunnut aiemmin puhua, etten leimaantuisi. Täällä ymmärsin, että minulla on oikeus olla vihainen lapselleni, kun hän on tehnyt jotain ihan väärää. Minulla on oikeus olla myös iloinen ja kaikkea siltä väliltä. Olen oikeastaan vasta itkenytkin sitten, kun sain puhuttua asiat läpi. Nyt kun kaikki tunteet on saatu purettua pois, voin aloittaa tyhjältä pöydältä. Minua ei enää hävetä puhua lapsistani, että he ovat narkomaaneja. Päivin omassa jaksamisessa on tapahtunut suuri muutos. Aiemmin hän sanoi aviopuolisolleen, ettei tarvitse auttaa, ja että hän hoitaa kotityöt yksin. Nyt asioita tehdään taas yhdessä, pidetään lautapeliiltoja ja käydään metsäretkillä. Hän on oppinut armollisuutta itseään kohtaan. – Ennen FinFamia liikuin 24/7. Piti olla ihan koko ajan tekemistä. Siivosin työssä, sen jälkeen kotia. Olisi ollut synti katsoa telkkaria tai vain levätä. Nyt kun on saanut asioita purettua, niin voi harrastaa päiväunia, eikä ole pakko siivota kotona joka päivä. Jos ʇʇ 4/2022

KUVA: UNSPLASH/ JAKE MELARA 4/2022 13

KUVA: PÄIVIN KOTIARKISTO Metsäretket ja harrastaminen tuovat iloa Päivin arkeen. olen väsynyt, voi ihan vain olla. Hyvällä omalla tunnolla voi pistää viltin päälle ja nukkua tunnin. on hirveän monta, jotka pohtivat samoja asioita. FinFamin kautta vasta ymmärsin, kuinka tärkeää on puhua. RAJAAMINEN ON LÄHEISEN KEINO huolehtia omasta hyvinvoinnistaan. Pirkanmaan FinFamin toiminnassa annetaan tietoa sairauksista ja erilaisista palveluista, mutta tärkeintä on tukea omaisen jaksamista ja rajojen asettamista. Päivi on opetellut tervettä itsekkyyttä ja ajatteleekin nykyään, että hänen rahansa ovat hänen rahojaan, eikä hän halua maksaa niillä missään nimessä lastensa huumeita. Hänen ei tarvitse vastata yöllä puhelimeen ja lähteä hakemaan aikuista lastaan jostakin. Tai että hänen ei kuulu siivota, pestä pyykkiä tai käydä kaupassa toisten puolesta. – Olen sanoittanut asiaa lapsilleni, että vedän rajan tähän, koska en jaksa enää valvoa öitä tai olla itkuinen. Rajaaminen on aiheuttanut Päiville syyllisyyden tunteita. Vanhin lapsista kysyi, miksi äiti oli synnyttänyt heidät. Päivi oli hetken mietittyään vastannut, että hän halusi heidät. Eiväthän hekään olleet pieninä halunneet narkomaaneiksi. Päivi kantaa edelleen mukanaan pienen määrän syyllisyyttä, vaikka se onkin jo helpottanut. Rajaamista on joutunut opettelemaan ja Päivi on käynyt aihetta käsittelevällä luennolla sekä puhunut asiasta paljon vertaistukiryhmässä. Osa saattaa esimerkiksi esittää lapsilleen uhkauksia, että jos et tee näin, niin sitten tapahtuu näin. Itse hän ei tee tätä, vaan täysi-ikäiset lapset tekevät itse omat ratkaisunsa. Päivi on käynyt myös kokemusasiantuntijakoulutuksen ja hän toimii tiiviisti vertaistuki-ihmisenä. – Saan siitä hirveästi voimaa ja jaksamista. Ymmärrän, etten ole yksin. Meitä LUOTTAMUS LIITTYY TIIVIISTI tarpeeseen rajata. Päivi on oppinut, että narkomaanin sanaan ei voi luottaa, vaikka se surullista onkin. Hän ei usko, että hänen lapsensa olisivat tahallaan ilkeitä, vaan se on osa sairautta. – Yhtenä iltana poliisi ryskytti meidän ovea ja pyysi avaamaan. Perhet- 14 MYÖHEMMIN PÄIVI ON YMMÄRTÄNYT, ETTÄ PITÄMÄLLÄ ITSENSÄ KIIREISENÄ, HÄNEN EI TARVINNUT KÄSITELLÄ TUNTEITAAN. tämme syytettiin vakavasta rikoksesta, jota emme olleet tehneet. Onneksi pystyimme todistamaan, ettemme voineet olla osallisia. Tästä tuli kuitenkin aika iso juttu ja jouduin sulkemaan pankkitilini ja tunnukseni. – Luottamus kun menee, niin se on kuin maito kaatuu pöydälle. Sitä ei saa enää kannuun. YHTEISKUNNASSAMME SUHTAUTUMINEN SYRJÄYTYNEISIIN on vääristynyt. Ei ymmärretä sitä, että narkomaanitkin ovat jonkun lapsia ja he eivät ole valinneet elämäänsä. On vain tapahtunut asioita, jotka ovat johtaneet siihen tilanteeseen, missä he nyt ovat. Avun saaminen ei ole aina itsestäänselvyys. – Välillä kuulee syrjäytyneistä puhuttaessa, että helppoahan niiden on olla, kun sosiaalitoimisto maksaa niille kaiken. Esimerkiksi masennuksesta ja ahdistuneisuudesta kärsivällä aikuisella lapsel- lani ei ole pankkikorttia, Kela-korttia eikä osoitetta. Kukaan perheen ulkopuolinen ei häntä kaipaa. – Hänellä on miesystävä, jonka isän luona he asuvat. Lähetän isälle kuukausittain vähän rahaa, jolla hakevat nuorille kaupasta ruokaa ja minulle toimitetaan niistä kuitit. Isäkin haluaa tietysti auttaa poikaansa ja on tyytyväinen, että hänellä on tyttöystävä. Päiviä suututtaa, kun töissä välillä puhutaan, että taas tuolla menee yksi narkkari. Heistä puhutaan kuin he olisivat mitättömiä ihmisiä. – Ei saisi haukkua tuntematta ihmistä. On heilläkin tunteet ja he elävät vaikeata elämää. Varmasti paljon vaikeampaa kuin minä. Yksi ongelmakohta Päivin mielestä on tiedonsaanti. Kun hän kuuli, että yksi täysi-ikäisistä lapsista oli joutunut sairaalaan ja hengenlähtö oli lähelle, ei hänelle annettu mitään tietoa, sillä lapsi ei ollut merkinnyt häntä lähiomaiseksi. – Ajattelen kuitenkin, että ne ovat kuitenkin minun lapsiani, että voisi jotain tietoa antaa ja kertoa, mihin voisin mennä heitä katsomaan. Päivillä on kokemusta myös siitä, että alaikäistenkään kohdalla ei aina saa oikeanlaista apua. – Terveyskeskuksessa ei otettu tosissaan, enkä saanut vastakaikua, mitä olisin äitinä tarvinnut. Esimerkiksi kun yksi lapsista oli ollut itsetuhoinen, niin terveyskeskuksen vastaanotossa todettiin, että eihän nuo vammat ole edes vakavia ja kysyttiin, että halutaanko oikeasti jäädä odottamaan. TÄLLÄ HETKELLÄ PÄIVILLE KUULUU HYVÄÄ. Hän on suhteellisen terve, pystyy käymään töissä ja harrastamaan. – Lasten myötä olen huomannut, 4/2022

että kiitollisuus on kasvanut. Olen aika pienistä asioista onnellinen. Vaikka on niitä pahoja hetkiä, niin pienissä hetkissä onnellisuus tulee niin vahvana. Kävin vasta katsomassa tyttöäni siellä, missä RAJAAMINEN ON LÄHEISEN KEINO HUOLEHTIA OMASTA HYVINVOINNISTAAN. olevansa edelleen minun pieni lapseni ja hirveän rakas. Haluan säilyttää hyvät välit ja keskusteluyhteyden. Kamalinta on se, jos ei kuule vuosiin, missä toinen on tai onko edes elossa. Ehkä kannustaminen antaakin joskus voimaa lopettaa, kun tietää ettei ole yksin. Päivi on kutonut joulua varten kaikille lapsilleen ja lastenlapsilleen villasukat. – Kyllä narkomaaninkin jalat palelee. Aion viedä villasukat jokaiselle jouluaattona. Teksti: Tomi Keiski hän asuu. Sanoin, että vitsi kun näytät todella hyvälle. Hän hymyili ja sanoi kiitos. Se oli ihana aito hetki. Vaikka hänellä on ongelmia, niin nämä pienet hetket jäävät mieleeni. Aikuisten lasten kohdalla Päivi ei enää koe olevansa omainen. Hänen mielestään omainen on sellainen, joka hoivaa ja huolehtii. Nyt hän ei enää ole sairaanhoitaja tai taksinkuljettaja. Hän on heille vain heille äiti. – Aikaisemmin ajattelin, että vastuu heidän hoitamisestaan on minulla ja kukaan muu ei voi ymmärtää lasteni vaikeuksia. Se on muuttunut. Nyt haluan auttaa vain henkisesti olemalla juttuseurana ja yrittämällä tsempata heitä. Se ei ole enää millään tavalla hoitamista. KUN OMAINEN VOI ITSE PAREMMIN, se auttaa sairastuneita läheisiä enemmän kuin se, että yrittää hoivata ja pelastaa. – Tiedon saaminen helpotti minua, sillä opin ymmärtämään, etteivät lapseni teekään sitä piruuttaan, vaan he eivät vain pysty lopettamaan. Vihan tunteeni loppui ja tilalle tuli ymmärtämistä. Minä olen voimaton. Minun pitää hyväksyä se, etten pysty muuttamaan asioita. Se on ”VASTA FINFAMIN KAUTTA YMMÄRSIN, KUINKA TÄRKEÄÄ ON PUHUA.” vain ihan pakko hyväksyä. Muutos on ollut helpotus lapsillekin. Päivi ei ole ollut enää niin negatiivinen ja syyllistänyt heitä huumeiden käyttämisestä. Nyt hän tsemppaa ja kannustaa ottamaan päivä kerrallaan. Suhde lapsiin on parantunut ja hän hyväksyy heidät sellaisina kuin he ovat. – Jos nyt retkahdat, niin aloitat sitten taas alusta. Haluan, että hän ymmärtää 4/2022 15

Psykiatrinen hoitotahto on keino vaikuttaa omaan hoitoonsa Psyykkisesti sairastuneella aikuisella henkilöllä on mahdollisuus tehdä psykiatrisen hoidon hoitotahto, joka tukee myös perhetyön toteuttamista psykiatrisessa hoidossa. P sykiatrinen hoitotahto on Mikäli potilas esimerkiksi sairauden tahdon merkityksen ja sisällön. Tämän verrattain uusi asia. Esimertilansa vaikeuduttua kieltää tiedon antavuoksi hoitotahto on hyvä tehdä mahkiksi Pirkanmaan sairaanhoimisen läheisilleen, on asiaan helppo dollisimman terveenä. Psykiatrinen hoitopiirissä hoitotahto otettiin palata akuutin vaiheen jälkeen ja kysyä totahto on potilaan omassa hallinnaskäyttöön vuonna 2014. uudelleen potilaan tahtotilaa viittaamalla sa. Potilaan luvalla hoitotahdosta voidaan Etukäteen esitetyt toiveet hoidosta hoitotahtokirjaukseen. ottaa kopio hoitavien tahojen sairauskerovat tärkeitä tilanteessa, jossa potilas Pirkanmaan FinFamin kehittämispäältomuskansioihin, ja lisäksi hoitotahdon ei itse kykene kertomaan, mitä haluaa. likkö Teija Eskolalla on kokemusta sisältö voidaan kirjata sähköiseen sairausHoitotahtoon voi kirjata esimerkiksi, hoitotahdon toteutumisesta käytännössä. kertomukseen. millaiset keinot parhaiten auttavat – Psykiatrinen hoitotahto tukee Psykiatrisen hoitotahdon käytöstä rauhoittumaan kiihtyneestä tai ahdistusairastuneen läheisen kuulluksi tuletehtiin vuonna 2019 kysely Tampeneesta tilasta. Hoitotahdosta henkilömista tilanteissa, joissa sairastunut ei itse reen mielenterveys- ja päihdepalveluiden kunta saa tietoa myös potilaan elämänpysty näkemyksiään ja toiveitaan esit(aikuispsykiatrinen avohoito) työntekiarvoista ja pystyy paremmin jöille. Kysely liittyi Mielennoudattamaan niitä hoidossa. terveysomaiset Pirkanmaa ETUKÄTEEN ESITETYT TOIVEET HOIDOSTA - FinFamin Toivosta turvaa Hoitotahto tukee potilaan itsemääräämisoikeutta, kun -hankkeeseen (2017–2020), OVAT TÄRKEITÄ TILANTEESSA, JOSSA terveydenhuollon ammattilaiset jossa kehitettiin Tampereen POTILAS EI ITSE KYKENE KERTOMAAN, kunnioittavat potilaan tahdonaikuispsykiatrian avopalveMITÄ HALUAA. ilmaisuja. Kyseessä ei kuitenluihin kokemusasiantuntijakaan ole juridisesti pätevä asiapohjainen perhetyön malli kirja, joten mielenterveyslakiin liittyvät tämään. Tällöin myös työntekijöille on asiakkaiden perheiden tukemiseksi. tahdosta riippumattomat hoitotoimenpi- selkeämpää, kuka läheisistä tuntee sairas- Hankkeen aluksi tehtiin kartoitus orgateet ohittavat hoitotahdon. tuneen toiveita ja hänen oloaan helpotnisaation omais- ja perhetyön nykytiHoitotahto vahvistaa myös potilaan tavia vaihtoehtoja, ja kenet sairastunut lasta. Hoidon toteuttamis- ja päätösvailäheisten asemaa. Hoitotahdossa potilas on valtuuttanut niitä esittämään. Tällöin heen toteutumisen kartoituksen yhteyvoi valtuuttaa jonkun läheisistään osallis- toiveita ja tarpeita voidaan mahdollisuuk- dessä kysyttiin psykiatrisen hoitotahdon tumaan hoitoaan koskeviin ratkaisuihin. sien mukaan toteuttaa. puheeksi ottamisen yleisyydestä. Tämä antaa hoitohenkilöstölle tärkeää Työntekijöiltä kysyttiin, miten usein tietoa siitä, kenen läheisensä potilas on PÄTEVÄN PSYKIATRISEN HOITOviimeisen kuluneen puolen vuoden halunnut olevan mukana hoidossaan, TAHDON TEKEMINEN edellyttää, etjakson aikana he ovat kertoneet asiakkun hän on ollut paremmassa kunnossa. tä sen tekijä ymmärtää riittävästi hoitokaalle ja perheelle psykiatrisesta hoito16 4/2022

Pirkanmaan FinFamin kehittämispäällikkö Teija Eskola on kohdannut työurallaan asiakkaidensa kanssa ongelmia, jotka olisi voitu välttää psykiatrisen hoitotahdon avulla. tahdosta. Kyselystä ilmeni, että psykiatrisesta hoitotahdosta oli perheiden kanssa hoidon toteuttamisen vaiheessa keskusteltu harvoin tai ei lainkaan. Sama koski hoidon päättämistä. Valtaosa vastaajista ilmoitti, ettei ollut kirjannut psykiatrista hoitotahtoa potilaan tietoihin lainkaan kuluneen puolen vuoden aikana. – Arkisillakin teoilla voidaan tukea toipumista ja toisaalta heikentää sen toteutumista. Kokemus siitä, että itselle tärkeitä asioita pyritään huomioimaan, voi antaa haastavissa hoito- ja hoivatilanteissa ja sen jälkeen myös sairastuneelle tunteen, että on tullut kuulluksi ja on voinut ainakin jossakin määrin vaikuttaa omaan hoitoon. Tämä lisää luottamusta hoitoon jatkossakin. Psykiatrisen hoitotahdon täyttämisen mahdollisuudesta on tärkeää viestiä laajasti niin sairastuneille, läheisille ja mielenterveyspalveluiden henkilökun4/2022 HOITOTAHDOSSA POTILAS VOI VALTUUTTAA JONKUN LÄHEISISTÄÄN OSALLISTUMAAN HOITOAAN KOSKEVIIN RATKAISUIHIN. nalle, jotta sen käyttö yleistyisi. Psykiatrisen potilaan hoitoketjun näkökulmasta avomielenterveyspalvelut on oikea kohta varmistaa, että potilas on tietoinen psykiatrisen hoitotahdon määrittelemisen mahdollisuudesta, sillä hoitotahto on hyvä tehdä huonompien vaiheiden varalle silloin, kun sairaus on paremmassa vaiheessa. Teksti: Silja Lampinen Kuva: Tomi Keiski 17

LÄHEISHOIVAAJIEN OIKEUDET jäävät herkästi työelämässä tunnistamatta Työelämän ja läheishoivan yhdistämistä tukevat erilaiset työn joustot, työpaikan avoin keskusteluilmapiiri ja ymmärrys kuormittavaa elämäntilannetta kohtaan. Myös sopivien palveluiden löytäminen ja omista voimavaroista huolehtiminen vahvistavat jaksamista. T yöelämän ja läheishoivan myös omia lapsia ja perhettä kohtaan. Edistyksellisillä työpaikoilla työn ja yhteensovittamisen kysymykset Ristipaineessa elämiseen onkin tärkeää läheishoivan yhteensovittamisen erityisovat monelle ajankohtaisia: tällä löytää itselle ja omaan tilanteeseen piirteet on tunnistettu. Työntekijöiden hetkellä jo yli 700 000 suomasopivia ratkaisuja, joita voivat olla palveerilaisten elämäntilanteiden huomioiminen laista eli joka kolmas työikäinen luiden löytäminen läheiselle, työelämän mahdollistavat luovia tapoja tukea ansiohuolehtii läheisestään ansiotyön ohessa. antamat joustomahdollisuudet sekä työn ja läheishoivan yhteensovittamista. Hoivavastuuta on erityisesti 45 vuotta erilaiset omista voimavaroista huolehtiTyöyhteisön suhtautumisella ja työkäytäyttäneillä työssäkäyvillä ja vastuut misen keinot. tännöillä on jo itsessään merkittävä rooli hoivaroolista kasaantuvat varsinkin läheishoivaajan jaksamisen kannalta. keski-ikäisille naisille. Ilmiö tulee lisäänTyöuran eri vaiheissa joustojen tarpeet Oikeudet työelämässä tymään väestön ikääntyessä ja lähitulevai- ovat usein epäselviä ovat erilaisia ja jo olemassa olevilla suudessa on ratkaistava, miten läheistään käytänteillä voidaan helpottaa työn ja työnantajille ja hoitavien työikäisten ihmisten hoivavasläheishoivan ristipaineessa elämistä. läheishoivaajille tuita helpotetaan ja jaksaminen työmarkKäytetyimpiä työn joustoja ovat muun kinoilla turvataan. Läheishoivaajien oikeudet jäävät herkästi muassa palkattomat vapaat, liukuva Läheishoivan ja työelämän sujuva tunnistamatta työelämässä. Nykyisen työaika, saldo- tai ylityövapaa, etätyö tai yhdistäminen vahvistaa hyvinvointia työsopimuslain mukaan työssäkäyvillä lyhennetty työaika. niin kotona kuin työssä. Tiedämme omaishoitajilla on esimerkiksi oikeus Työelämä on tärkeää vastapainoa tutkimusten perusteella, että mitä sitoviiteen vapaapäivään vuodessa. Vapaa on hoivavastuille ja lisää taloudellista turvaa. vampaa ja toistuvampaa hoivan Lisäksi työelämässä pysymisellä ja huolehtimisen muodot ovat, on merkitystä työssäkäyvän idensitä enemmän ne vaikuttavat titeetin, itsenäisyyden ja merkiLÄHEISHOIVALLA hoivaajan omaan ajankäyttöön, tyksellisyyden tunteen kannalta. VIITATAAN USEIN EPÄVIRALLISEEN työssäkäyntiin ja jaksamiseen.1 Läheishoivaajat ovat motivoiHOIVAAN, JOKA TAPAHTUU Läheisille kohdennetun suuren tuneita työhönsä ja pyrkivät USEIMMITEN PERHEPIIRISSÄ TAI hoivavastuun seurauksena voi löytämään tasapainon työssäolla muun muassa ennenaikäynnin ja hoivan välille.2 JokaiLÄHEISTEN KESKEN. kainen poissiirtymä työelämästä. sella tulisikin olla oikeus sovittaa Hoivaan käytetty aika työuran läheisen hoitaminen sekä varrella vaikuttaa erityisesti naisten ansio- kuitenkin palkatonta, minkä vuoksi moni ansiotyö yhteen. kertymään heikentävästi ja lisää köyhvoi jättää vapaan käyttämättä. EpäselTyöelämän rakenteisiin huomiota tymisen riskiä eläkkeellä ja ikääntyessä. vyyksiä oikeuksista on myös läheishoikiinnittämällä on mahdollista löytää Lisäksi naiset ovat usein niin sanotusti vaajien puolella. Pahimmillaan tämä keinoja työn ja läheishoivan yhteensokahden hoivan puristuksessa ja läheisen näkyy siten, että omasta tilanteesta ei vittamiseksi. Erilaisten työn joustojen hoivaamisen lisäksi hoivavelvoitteita on uskalleta puhua työpaikalla. sekä työkäytänteiden huomioiminen 18 4/2022

Lähitulevaisuudessa on ratkaistava, miten läheistään hoitavien työikäisten ihmisten hoivavastuita helpotetaan ja jaksaminen työmarkkinoilla turvataan, kirjoittaa hankepäällikkö Siru Jokimies. eri elämäntilanteissa yhdessä avoimen työkulttuurin sekä empaattisen johtamisen kanssa luovat vahvempaa työhyvinvointia. Työelämän ja läheishoivan yhteensovittamisen tukeminen voi olla työpaikalle kilpailuetu ja tukea henkilöstön sitoutumista. Moni läheishoivaaja ei tunnista omaa tilannettaan Läheishoivalla viitataan usein epäviralliseen hoivaan, joka tapahtuu useimmiten perhepiirissä tai läheisten kesken. Läheishoiva voi olla käytännön avun tarjoamista arjen askareissa, asiointiapua tai saattajana olemista, tai henkisen ja psyykkisen tuen antamista ja läsnäoloa. Läheishoiva voi olla sitovuudeltaan säännöllistä tai epäsäännöllistä ja tuen antaminen voi tapahtua omassa tai läheisen kotona, tai vaihtoehtoisesti etänä puhelimen tai verkon välityksellä. Hoivan ja avun saajana voi olla kuka vain läheinen; esimerkiksi omat tai kumppanin ikääntyneet vanhemmat, puoliso tai kumppani, aikuinen lapsi, sisarus, tai muu omainen tai läheinen, kuten ystävä. Läheisen hoivan ja tuen tarve voi johtua esimerkiksi korkean iän tuomasta toimintakyvyn heikentymisestä, vammasta, sairaudesta, tai mielenterveyden tai päihteiden käytön haasteista. Monet huolehtivat ja auttavat läheistään ilman omaishoitajan tai läheishoivaajan statusta ja siihen liittyvää identiteettiä. Auttaminen voidaankin kokea osaksi ihmissuhdetta. Läheishoivatilanne voi syntyä pikkuhiljaa huomaamatta, jolloin sen tunnistaminen saattaa jäädä yksilöltä havaitsematta. Yhtä lailla yhteiskunnan tukirakenteissa tunnistetaan läheishoivaa huonosti ja palveluverkostoissa läheinen voi jäädä hoivattavan asioiden varjoon. Omaishoidon lisäksi läheishoivan tunnistaminen ja tunnustaminen yhteiskunnallisella tasolla on keskeistä muutoksen aikaansaamiseksi, jonka vuoksi olemassa olevilla käsitteillä on 4/2022 suuri merkitys. Yksilötasolla on kuitenkin läheistään huolehtivasta henkilöstä itsestään kiinni, millä termillä hän haluaa kutsua itseään. Läheishoivan näkyväksi tekeminen ja julkinen keskustelu edesauttaa palveluiden ja tukirakenteiden kehittymistä sekä tuo näkyväksi läheishoivaan liittyviä erityispiirteitä myös työelämässä. Teksti: Siru Jokimies, hankepäällikkö, Läheisenä työelämässä -hanke Lähteet: 1,22PDLVKRLYDBNLUMDSGI  KHOVLQNLÀ Läheisenä työelämässä -hanke tarjoaa tukea työn ja läheishoivan yhteensovittamiseksi Omaa jaksamista niin työssä kuin vapaa-ajallakin voi tukea monin tavoin, esimerkiksi huolehtimalla riittävästä palautumisesta ja omasta hyvinvoinnista. Myös työn ja toimintatapojen tarkastelu kannattaa, ja oman itsetuntemuksen vahvistuessa voi saada välineitä hyvinvoinnin lisääntymiseen sekä keinoja yhdistää työ ja läheishoiva. Työn ja läheishoivan ristipaine voi herättää monenlaisia tunteita, joiden jakaminen on tärkeää omien voimavarojen käyttöön saamiseksi ja merkityksellisyyden löytämiseksi tärkeässä elämänvaiheessa. Läheisenä työelämässä on Maria Akatemian ja Miina Sillanpään Säätiön kolmivuotinen (2022–2024) yhteishanke. Läheisenä työelämässä -hanke tukee 40–65-vuotiaita työssäkäyviä henkilöitä, jotka pitävät työn ohella huolta myös läheisestään. Hankkeen kautta työssäkäyvät läheishoivaajat saavat vahvistusta työssäjaksamiseen sekä työn ja läheishoivan yhdistämiseen ammatillisesti ohjatun yksilö- ja vertaisryhmätoiminnan kautta. Toiminta on valtakunnallista ja maksutonta. Lisätietoa toiminnasta osoitteessa www.mariaakatemia.fi/laheisena. 19

Potilaiden OIKEUSSUOJAKEINOJA tulee vahvistaa Potilaalla tai hänen omaisellaan ei ole tehokkaita oikeussuojakeinoja käytössään silloin, kun hoitoon pääsy ei toteudu lain aikarajojen sisällä. Hyvinvointialueiden tulee turvata oikea-aikaiset palvelut potilaille nykyistä paremmin. E lokuun 2022 lopussa yli 152 000 suomalaista odotti pääsyä kiireettömään erikoissairaanhoitoon ja yli puoli vuotta hoitoa odottaneita oli lähes 21 000. Yli puoli vuotta hoitoa odottaneiden määrä kasvoi huhtikuusta 7900 potilaalla. Psykiatriseen hoitoon pääsyä odotti elokuussa lähes 6000 ihmistä, kun vuonna 2015 psykiatrista hoitoa odotti noin 1750 potilasta. Kiireettömän erikoissairaanhoidon hoitojonojen kehitys on huolestuttava, eivätkä hoitojonojen vaikutukset rajoitu pelkästään hoitojonossa odottavaan henkilöön. Niissä tilanteissa, kun oma läheinen ei pääse tarvitsemiinsa terveydenhuollon palveluihin eikä hoitoajasta kertovaa kirjettä ilmesty postiluukkuun, kohdistuu psyykkistä kuormitusta usein myös hoitojonossa odottavan lähipiiriin. Tänä päivänä hoitojonossa odottavat henkilöt ja heidän läheisensä ovat liian yksin ja heikkojen oikeussuojakeinojen varassa hoitoon pääsyn kriisitilanteissa, kirjoittaa juristi Julia Lumijärvi Kuluttajaliitosta. 20 4/2022

Suomessa perusterveydenhuollon palveluiden saatavuuden parantamiseen on pyritty keskittymään viime vuosina, mistä konkreettisin esimerkki on tuore lakiesitys hoitotakuun tiukentamisesta perusterveydenhuollossa. Terveyskeskushoitoon pääsyn parantaminen on aivan välttämätöntä ja perustason palveluiden kehittämistyötä tulee jatkaa. On kuitenkin huolestuttavaa, että samalla kun huomiota on kiinnitetty perustasolle, erikoissairaanhoidon hoitojonojen kehityssuuntaus on jäänyt liian vähälle keskustelulle. Mielenterveysomaiset joutuvat korostetun usein taistelemaan sekä omista että läheisensä oikeuksista palveluihin. Tänä päivänä hoitojonossa odottavat henkilöt ja heidän läheisensä ovat liian yksin ja heikkojen oikeussuojakeinojen varassa hoitoon pääsyn kriisitilanteissa. Palveluseteli, eli eräänlainen maksusitoumus, on yksi sosiaalija terveydenhuollon järjestämistapa sekä keino turvata oikeaaikaiset palvelut asiakkaalle. Moniin tilanteisiin palvelusetelit sopivat, ja toivoisinkin palveluseteleiden käytön merkittävää lisäämistä hoitoon pääsyn turvaamisessa. JOS KUNTA TAI HYVINVOINTIALUE EI VOI ITSE ANTAA HOITOA LAIN AIKARAJOJEN MUKAISESTI, ON SEN OSTETTAVA PALVELU ULKOPUOLISELTA TUOTTAJALTA. On kuitenkin selvää, etteivät palvelusetelit riitä ratkomaan kaikkia hoitoon pääsyn haasteita. Erityisesti erikoissairaanhoidossa voi tulla eteen tilanteita, jolloin yksityinen sektorikaan ei pysty auttamaan hoitojonojen purkamisessa esimerkiksi silloin, NXQN\VHRQVSHVLÀVWlMDHULW\LVRVDDPLVWDYDDWLYDVWDKRLGRVWD Hoitojonoista puhuttaessa ei voida keskittyä pelkästään Valitettavasti potilaan tai hänen omaisensa keinot reagoida siihen, onko hoitoaikoja saatavilla, vaan huomiota tulee kiintehokkaasti pitkiin hoitojonoihin ovat tällä hetkellä minimaanittää myös hoitoaikojen ajalliseen saavutettavuuteen. Terveysliset. Kumpikaan potilaan perinteisistä oikeussuojakeinoista, keskuspalveluita tarjotaan edelleen pääsääntöisesti virka-aikaan, eli muistutuksesta ja kantelusta, ei mikä aiheuttaa haasteita erityisesti ole keino nopeuttaa potilaan pääsyä virka-aikatyötä tekevien palveluihin MIELENTERVEYSOMAISET hoitoon tai luo potilaalle oikeutta pääsylle tai jos esimeriksi mielenterJOUTUVAT KOROSTETUN USEIN korvauksiin hoitotakuun ylittämisen veysomainen haluaisi mennä läheijohdosta. sensä tukena vastaanottokäynnille TAISTELEMAAN SEKÄ OMISTA Eduskunnan oikeusasiamies voi kesken työpäivän. ETTÄ LÄHEISENSÄ OIKEUKSISTA esittää potilaalle maksettavaksi hyviKuluttajaliitto kysyi tästäkin asiasta PALVELUIHIN. tystä, jos esimerkiksi potilaan oikeuksia syksyn 2022 kuluttajakyselyssään ja on loukattu voimakkaasti, mutta se ei jopa 88% kyselyyn vastanneista oli läheskään aina niin tee. Aluehallintovirastokin keskittyy hallinsitä mieltä, että terveyskeskuksissa tuli olla tarjolla myös iltanollisen ohjauksen antamiseen, eikä myöskään potilasvahinvastaanottoaikoja. Tällä hetkellä säännöllistä kiireetöntä iltavaskoilmoitus sovellu niihin tilanteisiin, kun hoitojonossa odottelu taanottoa on tarjolla harvoissa kunnissa. johtuu yksikön resursseista. Potilaan oikeussuojakeinoja hoitojonojen osalta tulisi parantaa Potilaalla ja omaisella pitäisi olla ja tämä on myös kansalaisten tahto. Kuluttajaliitto kysyi syksyllä tehokas mahdollisuus vaikuttaa 2022 kuluttajaselvityksessään (Aula Research, n= 1090) tavallisilta suomalaisilta siitä, pitäisikö kansalaisella olla oikeus rahalTerveydenhuollon palvelut kohdistuvat yksilön henkilökohliseen hyvitykseen, jos pääsy julkiseen sosiaali- tai terveyspalvetaisen vapauden ydinalueelle, ja niihin pääsemisen tai pääseluun ei toteudu lain määrittelemän ajan sisällä. 78% vastaajista oli mättömyyden vaikutukset ovat siksi korostetun suuria. Näin täysin tai jokseenkin samaa mieltä, että rahalliseen hyvitykseen tärkeiden ja perustavanlaatuisten palveluiden tulisi toimia aina tulisi olla oikeus. sujuvasti. Kysymys on isoista asioista, sillä hoitoon ja palveluihin pääsemättömyys voidaan nähdä jopa asiakas- ja potilasturvallisuuden haittatapahtumana. Hoitojonoihin löytyy tälläkin Toivoisin myös, että ihmisillä olisi aina tehokkaat oikeussuohetkellä ratkaisuja jakeinot käytössään hoitoon pääsyn kriisitilanteissa. Meillä on Pitkiä hoitojonoja perustellaan tällä hetkellä usein työntekijäsiihen vielä paljon matkaa, mutta tuoreilla hyvinvointialueilla ja pulalla. Vaikka on selvää, että sote-henkilöstön saatavuudessa huhtikuussa 2023 valittavalla uudella eduskunnalla on näytön on isoja haasteita, niin kyseinen argumentti ei kuitenkaan riitä paikka oikea-aikaisten palveluiden ja tehokkaiden oikeussuojaperustelemaan hoitoon pääsemättömyyttä yksittäisen potikeinojen turvaamisessa kaikille ihmisille. laan kohdalla. Lainsäädännössä nimittäin säädetään, että jos Teksti: Julia Lumijärvi. OTM, HLL kunta/hyvinvointialue ei voi itse antaa hoitoa lain aikarajojen mukaisesti, on sen ostettava palvelu ulkopuoliselta tuottajalta. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että jos palvelunjärjestäjä ei Lähteet: pysty tuottamaan palvelua esimerkiksi työntekijäpulan takia, on Kuluttajaliiton kuluttajakysely (Aula Research 9/2022, n=1090) sen ostettava palvelu yksityiseltä sektorilta ja turvattava näin THL tilastoraportti 37/2022, 7.10.2022 ihmisten pääsy tarvitsemaansa hoitoon. Hoitoon pääsyn aikarajoista säädetään lainsäädännössä. Mitä potilas tai omainen voi tehdä, jos lakia ei noudateta eikä hoitoon pääse kohtuullisessa ajassa? 4/2022 21

SIUN SOTESSA kehitetään mielenterveys- ja päihdepalvelujen hoito- ja palveluketjuja Hoito- ja palveluketjut muodostuvat asiakkaan ja läheisen sekä ammattilaisten osioista ja ne julkaistaan Siun soten verkkosivuilla kevään 2023 aikana. S iun sotessa Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskushankkeessa (Tulsote) on tartuttu mielenterveys- ja päihdepalvelujen tarpeeseen lähteä kehittämään hoito- ja palveluketjuja. Hoito- ja palveluketjuja kehitetään, jotta sekä asiakkaiden, omaisten että ammattilaisten käyttöön saadaan toimivat, tarkoituksenmukaiset, ajanmukaiset ja asiakaslähtöiset hoito- ja palveluketjut. Tavoitteena on turvata hoidon sujuvuus organisaatiorajojen yli ja eri ammattiryhmien välillä.1 Aikaisemmin ei ole ollut käytettävissä koko perusterveydenhuollon – Miepän – erikoissairaanhoidon linjan kattavia hoito- ja palveluketjuja. Hoitoja palveluketjut kuvaavat asiakkaan näkökulmasta oireita, tutkimuksia, hoidon vaiheita sekä hoitojakson toteutusta paikallisesti. Tarkoituksena on toiminnan sujuvoittaminen ja hoidon oikea-aikaisuus sekä hoidon saaminen alkuun jo heti ensikontaktista. Lisäksi pyrkimyksenä on nopeuttaa ja helpottaa asiakkaan hoitoon pääsemistä. Hoito- ja palveluketjujen tavoitteena on yhtenäistää hoitokäytäntöjä ja selkiyttää tutkimusten ja hoidon porrastusta. Tässä vaiheessa toteutetaan kolme hoito- ja palveluketjua, jotka ovat ADHD:n -, Ahdistuneisuuden - sekä Riippuvuuksien hoito- ja palveluketjut. Palveluita kehitetään työryhmissä Hoito- ja palveluketjutyö käynnistyi työryhmien kokoamisella perusterveydenhuollon ja opiskelijaterveyden- Tulsote-hankkeen Miepä-tiimin projektisuunnittelija Hanna Lappalaisen (vas.) ja projektiasiantuntija Erja Kortelaisen taustalla näkyy työpajassa muodostettu asiakaslähtöinen päihteiden hoito- ja palveluketju. 22 4/2022

huollon, mielenterveys- ja päihdepalvelujen sekä erikoissairaanhoidon osaalueilta. Työryhmiin kuuluu lääkäreitä, psykiatreja, sairaanhoitajia, lähihoitajia, psykologeja, kuraattoreita ja sosiaalipalvelujen ammattilaisia. Tarpeen mukaisesti konsultoidaan myös muita ammattilaisia hoito- ja palveluketjutyössä. TAVOITTEENA ON TURVATA HOIDON SUJUVUUS ORGANISAATIORAJOJEN YLI JA ERI AMMATTIRYHMIEN VÄLILLÄ. Asiakkaiden näkökulma tulee työryhmässä esille kokemusasiantuntijan kautta. Jokaisessa hoito- ja palveluketju -työryhmässä on mukana kouluttautunut kokemusasiantuntija omalta saraltaan. Lisäksi Siun Soten asiakasraati tuo esiin asiakkaan näkökulmaa ja toimii kommentaattorina hoito- ja palveluketjutyössä. Työryhmätyöskentely tapahtuu pääosin Teams-yhteyden välityksellä, mutta myös työpajoina. Työryhmätapaamiset ovat työskentelyn alussa intensiivisesti kahden viikon välein, mutta niitä harvennetaan työn valmistuessa. Viimeisessä vaiheessa Siun Soten digitaaliselle alustalle siirretty hoito- ja palveluketju tarkistetaan ja hyväksytetään perusterveydenhuollon – Miepän – erikoissairaanhoidon johtotiimeillä. Hoito- ja palveluketjujen sisältö Hoito- ja palveluketjut rakentuvat Siun soten sähköiselle hoito- ja palveluketjupohjalle, jonka rakenne on yhdenmukaistettu ja vakioitu.1 Hoito- ja palveluketjut rakentuvat seuraavien otsakkeiden alle: oireet, tutkimukset, hoito ja seuranta. Näistä jokainen sisältää asiakkaan ja läheisen sekä ammattilaisen osiot. Osio ”Huolen herätessä” aloittaa hoito- ja palveluketjun. Siinä kerrotaan oireiden yleisyydestä, oireiluun vaikuttavista seikoista sekä matalan kynnyksen palveluista kuten esimerkiksi kriisikeskustoiminnasta sekä kolmannen sektorin palveluista, jotka eivät varsinaisesti tuota hoitoa, mutta voivat tarjota esimerkiksi 4/2022 selviytymiskeinoja tai vertaistuellista otetta sekä asiakkaalle että läheisille. Jokainen hoito- ja palveluketju pohjautuu Käypä hoito - suosituksiin. Kielen helppo ymmärrettävyys ja ulkoasun selkeys ovat tärkeitä tekijöitä hoitoja palveluketjujen käytettävyydelle. Asiakkaan ja läheisen sekä ammattilaisen osiot Hoito- ja palveluketjut muodostuvat asiakkaan ja läheisen sekä ammattilaisten osioista. Molemmat osiot ovat nähtävillä sekä asiakkaille että ammattilaisille. Asiakkaan ja läheisen osuus sisältää oirekuvausta, mittareita, omahoitoohjeita, tietoa kolmannen sektorin toiminnasta, omaisten toiminnasta, kokemusasiantuntijatoiminnasta, tietoa tutkimuksista ja hoidosta sekä sairauden seurannasta. Näin asiakas ja hänen läheisensä löytävät luotettavaa tietoa oireiden mukaisesti yhdestä paikasta. Asiakas ja läheinen voivat myös nähdä hoito- ja palveluketjusta, mitä missäkin vaiheessa hoitoa tapahtuu ja saada näin helpotusta huoleen hoidon jatkuvuudesta. ASIAKKAIDEN NÄKÖKULMA TULEE TYÖRYHMÄSSÄ ESIIN KOKEMUSASIANTUNTIJAN KAUTTA. Ammattilaisten osio sisältää näiden lisäksi linkitettyjä työohjeita. Hoito- ja palveluketju auttaa myös vasta aloittanutta ammattilaista löytämään tiedon paikallisesta suunnitelmasta oireiden arvioinnissa ja sairauden hoidossa. Ammattilainen osaa näin toimia hoitoja palveluketjussa kuvatun mukaisesti ja hoitaa oman osuutensa asiakkaan hoidossa. Tarvittaessa asiakkaan hoito jatkuu seuraavassa palvelussa asiakkaan tarpeen mukaisesti. Valmis hoito- ja palveluketju julkaistaan keväällä 2023 Hoito- ja palveluketjut tullaan julkaisemaan kansalle ja ammattilaisille Siun soten verkkosivustolla sekä Terveysportissa. Julkaisu tapahtuu vuoden 2023 kevään aikana. Hoito- ja palveluketjujen päivittämisestä vastaavat hoito- ja palveluketjukoordinaattorit ja päivitys tapahtuu neljän (4) vuoden välein. Tarvittaessa päivitys tapahtuu jo aiemmin, mikäli hoidoissa tai palveluissa tapahtuu olennaisia muutoksi.1 Hoito- ja palveluketjujen toimivuutta ja käytettävyyttä mitataan asiakastyytyväisyyskyselyin sekä seuraamalla asiakkaiden hoitoon pääsemisen nopeutta. Valmis asiakaslähtöinen hoito- ja palveluketju tulee palvelemaan Siun soten alueella asiakkaita, omaisia, ammattilaisia sekä myös järjestöjä ja muita kolmannen sektorin toimijoita. Näin pyritään takaamaan sujuva ja toimiva hoitoon pääsy sekä hoidon kulku meille jokaiselle. Teksti: Hanna Lappalainen Kuvaaja: Antti Pitkäjärvi, Siun sote Kirjoittaja toimii projektisuunnittelijana Siun soten Tulevaisuuden sote-keskushankkeessa mielenterveys- ja päihdepalvelujen tiimissä. Hän on myös työskennellyt sairaanhoitajana psykiatrialla osastoilla sekä avoterveydenhuollossa. Lähteet:1 Hoito- ja palveluketjutyö PohjoisKarjalan hyvinvointialueella - Hoitoja palveluketjutyön vakio. Kivinen, P., Piiroinen, H., Tiihonen, A. Versio 2.0 16.2.2022. 23

MIELIPIDE Parisuhteeseen panostaminen on mielenterveysteko Parisuhteisiin panostamalla vahvistetaan koko perheen hyvinvointia, kirjoittavat Parisuhdekeskus Katajan toiminnanjohtaja Suvi Laru ja Mielenterveysomaisten keskusliitto – FinFamin toiminnanjohtaja Pia Hytönen mielipidekirjoituksessaan. Mielipide julkaistiin Helsingin Sanomissa Parisuhdeviikolla 9.11. V anhempien parisuhteen on havaittu olevan yhteytuneen läheiset mukauttavat omaa toimintaansa ja tunteitaan dessä lasten ja nuorten mielenterveyteen. Vanhemsekä unohtavat omat tarpeensa. Tiedetään, että raskas elämänpien toimiva parisuhde luo hyvinvointia elämään, tilanne lisää myös toisen kumppanin riskiä sairastua itse masense edistää fyysistä terveyttä ja mielen hyvinvointia. nukseen. Tutkimukset osoittavat, että toistuvat ja ei-rakenHyvien asioiden esiin nostaminen saattaa vaatia aktiivista ja WDYDVWLUDWNDLVWXWNRQÁLNWLWLODQWHHWSDULVXKWHHVVDRYDWHURXKND tietoista työtä. Kumppanin psyykkisen sairauden aiheuttama Lisäksi ne vaikuttavat kortisolitasoihin ja kuormitus, lisääntynyt stressi ja muutokset voivat pitkällä aikavälillä aiheuttaa pysyvää arjessa voivat ajaa kumppanit erilleen. Kun HYVIEN ASIOIDEN haittaa mielenterveydelle. parisuhteessa oleva hyvä on hukassa, hyvien ESIIN NOSTAMINEN Kumppanin psyykkinen sairastuminen asioiden esiin nostaminen saattaa vaatia aktiikuormittaa parisuhdetta. Näin osoittaa vista ja tietoista työtä. Myös ulkopuolista tukea SAATTAA VAATIA myös Parisuhdekeskus Katajan ja Mielenon tärkeää hakea. Ajoissa annettu parisuhteen AKTIIVISTA JA terveysomaisten keskusliitto – FinFamin tuki sekä parisuhteen huomioiminen mielenTIETOISTA TYÖTÄ. toteuttama tuore kysely. Mielenterveyden terveyspalveluissa lisäävät ymmärrystä kumphaasteet vaikuttavat arkeen pääosin haitalpaneiden välillä ja ehkäisevät eroja. lisesti: vain noin 17 prosenttia lähes kuudestasadasta kyselyyn Mielenterveyden haasteiden vaikutuksista parisuhteevastanneesta kertoi, että mielenterveyshaasteet ovat lähentäseen pitää puhua yhteiskunnassamme enemmän. Avoin puhe neet suhteen osapuolia. helpottaa varhaisen avun ja tuen hakemista parisuhdetta kuorSairauden ja sen vaikutusten tiedostaminen on tärkeää parimittavissa elämäntilanteissa. suhteen molempien osapuolien kannalta. Roolit muuttuvat Yhteiskunnassamme on turvattava parisuhdetta tukevat usein psyykkisen sairauden myötä, ja kumppanuus voi vaihtua palvelut, jotta apua on saatavilla ennalta ehkäisevästi ja haastaenemmän hoivasuhteeksi. On myös tavanomaista, että sairasvissa tilanteissa. Nyt tukea saa usein liian myöhään. NRNHPXVWRLPLQWDYHUNRVWRÀ 24 4/2022

Kuva: Otava, Tero Takalo-Eskola Hei isä! Raskaimpia taakkoja ei tarvitse kantaa yksin. Jos tuntuu että omat voimat loppuvat, on aika toimia. Avun hakeminen ei ole liioittelua vaan oikea päätös! - Marja Lappalainen ja Jarkko Vehniäinen - Isien tukena kampanja Puolison tai lapsen haasteet mielenterveyden tai päihteiden kanssa kuormittavat isien arkea ja hyvinvointia. Tukea tilanteeseen olisi tarjolla, mutta usein häpeä ja tietämättömyys estävät avun hakemisen. Isien tukena on stigman vastainen kampanja, jossa kannustetaan isiä puhumaan ja hakemaan tukea omaan jaksamiseensa. Lue lisää julkisuudessa vaikuttavien henkilöiden ja tahojen terveisiä isille. www.isientukena.fi 4/2022 ITUA isille tukea arkeen 25

Varjoista valoon -hanke edistää omaisten ja läheisten hyvinvointia perusterveydenhuollossa Mielenterveys- ja päihdeomaiset sinnittelevät tyypillisesti pitkään haastavissa elämäntilanteissa ilman riittävää tukea. Samaan aikaan tiedetään, että näillä omaisilla on kolminkertainen riski uupua muuhun väestöön verrattuna. Omaisten ja läheisten kuormittumista tulee ennaltaehkäistä systemaattisesti jo varhaisessa vaiheessa. Tuen tarpeessa olevat omaiset ja läheiset tulee tunnistaa ja huomioida peruspalveluista lähtien. T ällä hetkellä perusterveydenhuollossa kohdataan yhä enemmän mielenterveys- ja päihdehäiriöön sairastuneita. Monella heistä on lähipiirissään omaisia, jotka ovat tiedon ja tuen tarpeessa. Sairastuneiden läheiset jäävät helposti varjoon, eivätkä tule kuulluiksi ja nähdyiksi. Suuntaamalla katse varjoihin läheiselle voidaan osoittaa, että hänen jaksamisellaan on merkitystä ja tukea on tarjolla. Mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden omaisten hyvinvointia ja osallisuutta tulee tukea jo peruspalveluissa, jotta he eivät jää tilanteessaan yksin, eikä kuormitus ehdi kasvamaan ajan kuluessa liian raskaaksi. Omaisten ja läheisten huomioiminen peruspalveluissa on parhaimmillaan ennaltaehkäisevää mielenterveystyötä, joka tukee pitkällä aikavälillä niin omaisten, sairastuneiden kuin palveluiden ja niiden työntekijöiden voimavaroja. MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEASIAKKAIDEN OMAISTEN HYVINVOINTIA JA OSALLISUUTTA TULEE TUKEA JO PERUSPALVELUISSA. Varjoista valoon -hankkeen työntekijät ja omaiskokemusasiantuntija terveysaseman POP UP -tapahtumassa. 26 Tähän tarpeeseen pyritään vastaamaan viime keväänä alkaneessa Mielenterveysomaiset Pirkanmaa – FinFamin Varjoista valoon -hankkeessa, jossa kehitetään mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden omaisten tunnistamista ja huomiointia Tampereen kaupungin perusterveydenhuollossa. Työtä tehdään tiiviissä yhteistyössä kaupungin terveysasemien ja niiden työntekijöiden kanssa. Päämääränä hankkeessa on vahvistaa mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden omaisten hyvinvointia sekä ennaltaehkäistä varhaisessa vaiheessa heidän uupumistaan. Samalla tavoitteena on edistää omaisten osallisuutta – heidän mahdollisuuttaan vaikuttaa omaan arkeensa ja elämäänsä, saada riittävästi tietoa ja 4/2022

tukea, osallistua vertaisryhmätoimintaan sekä olla osallisena sairastuneiden läheistensä hoidon suunnittelussa ja heitä itseään koskevien palveluiden kehittämisessä. Perusterveydenhuollon omaistyön tulee kehittyä sattumanvaraisesta säännölliseksi Jotta omaisten hyvinvointia ja osallisuutta voidaan tukea jo peruspalveluissa, perusterveydenhuollon työntekijöiden omaistyön osaamista tulee kehittää. Hankkeessa tuotettujen koulutusten, tukimateriaalien ja omaiskokemusasiantuntijoiden puheenvuorojen kautta lisätään terveysasemien työntekijöiden ymmärrystä mielenterveys- ja päihdeomaisten roolista sairastuneen rinnalla, heidän kuormittumisensa riski- ja suojatekijöistä sekä tuen tarpeista. Yhteistyössä kehitetään myös tuleviin Pirkanmaan sote-keskuksiin omaisten tukipolkumalleja eli yhtenäisiä ja selkeitä auttamisprosesseja omaisten huomioimiseksi. Tavoitteena on, että perusterveydenhuollon omaistyö ei olisi enää sattumanvaraista, vaan säännöllinen osa työtä. Varjoista valoon -hankkeessa lisätään perusterveydenhuollon työntekijöiden osaamista tunnistaa tuen tarpeessa olevia läheisiä sekä vahvistetaan rohkeutta ottaa puheeksi mielenterveyteen ja omaistilanteisiin liittyviä asioita. Omaisen roolissa olevan asiakkaan tunnistaminen on merkityksellistä, sillä asiakas ei välttämättä osaa tuoda esille sitä, miten kuormittava läheisen tilanne hänelle itselleen on. Siksi myös mahdollisten omaistilanteiden kartoittaminen herkällä korvalla on tärkeää. Lisäksi hankkeessa pohditaan, miten kotiin ja näkymättömiin jääviä omaisia voidaan tavoittaa paremmin. Kun jo peruspalveluissa työotetta laajennetaan niin, että se huomioi sairastuneen lisäksi myös lähipiirin, tarjoaa se parhaimmillaan tärkeää tietoa ammattilaisille, tukee sairastuneen toipumista sekä on merkittävä tekijä rinnalla kulkevan läheisen omalle jaksamiselle. Mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden omaisten huomiointi perusterveydenhuollossa pitää sisällään läheisten tilanteen ja tuen tarpeen kartoittamisen sekä tarvittaessa tuen piiriin ohjaamisen. 4/2022 Kuulluksi ja kohdatuksi tuleminen on omaiselle tärkeää nousevat merkityksellisiksi. Ymmärretyksi ja kohdatuksi tulemisen kokemuksella on kuitenkin suuri vaikutus. Omaiskokemusasiantuntijoiden tarinat tarjoavat tärkeää tietoa hyvistä ja toimivista käytännöistä. Varjoista valoon -hankkeessa omaiskokemusasiantuntijoiden tietoa ja osaamista tuodaan näkyväksi ja hyödynnettäväksi perusterveydenhuoltoon. Kokemusasiantuntijoiden puheenvuorojen kautta muistutetaan omaisnäkökulman ja läheisten kohtaamisen tärkeydestä. Puheenvuorojen Varjoista valoon -hanke tarjoaa läheisten hyvinvoinnin tueksi omais- ja vertaisneuvontaa sekä vertaistuellisia ja koulutuksellisia ryhmiä. Lisäksi hankkeessa korostetaan terveysasemien työntekijöiden ja omaisten välisten kohtaamisten merkitystä. Aina työntekijällä ei tarvitse olla ratkaisuja tai oikeita sanoja, vaan tärkeintä on, että omainen tulee kuulluksi ja kohdatuksi. Näin kertoo myös AINA TYÖNTEKIJÄLLÄ EI TARVITSE OLLA omaiskokemusasianRATKAISUJA TAI OIKEITA SANOJA, VAAN tuntija Leena, jonka TÄRKEINTÄ ON, ETTÄ OMAINEN TULEE kuormitus kasvoi lopulta liian suureksi KUULLUKSI JA KOHDATUKSI. entisen puolison päihderiippuvuuden myötä. Omissa kohtaaavulla lisätään myös tietoa vertaistuen misissaan ammattilaisten kanssa Leena merkityksestä ja mahdollisuuksista. koki merkityksellisenä, että työntekijä Hankkeen kantavana teemana on keskittyi hänen tilanteeseensa ja kysyi, ajatus siitä, että omaisen roolissa oleva miten hän itse voi ja kannusti pitämään ihminen tulee huomioida kokonaishuolta omasta jaksamisestaan. Työntevaltaisesti ja mahdollistaa tämän kuulkijän läsnäolo, ammattitaito ja ymmärrys luksi ja nähdyksi tulemisen kokemus. läheisen roolista oli tärkeää. Tiedon tarjoa- Omaisten huomiointi jo peruspalveminen päihdesairaudesta auttoi tarpeeseen luissa edistää kuormittavissa tilanteissa ymmärtää sairastuneen oireita ja sitä, miksi elävien ihmisten hyvinvointia varhaisessa näin on käynyt sekä tiedostamaan riippuvaiheessa. Hankkeen tärkeimpänä tehtävuuden realiteetit. Leenan kohdalla ulkovänä on tukea omaisten tietä varjoista puolisen ammattilaisen selkeät neuvot valoon. olivat avuksi, kun kaikki tuntui olevan Teksti: Moona Heiskari ja Varjoista valoon levällään, eikä oma ajatus kulkenut. hanketiimi. Ammattilaisten ja omaisten välisissä Kuva: Antti Paunonen kohtaamisissa jo pienet teot ja eleet Varjoista valoon -hanke (2022–2024) lyhyesti ● ● ● ● ● ● ● Mielenterveysomaiset Pirkanmaa – FinFamin kolmivuotinen STEArahoitteinen hanke yhteistyössä Tampereen kaupungin kanssa. Tavoitteena kehittää mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden omaisten ja läheisten tunnistamista ja huomiointia perusterveydenhuollossa, jotta omaisten hyvinvointia tuetaan jo varhaisessa vaiheessa. Omaisten säännönmukaisen huomioinnin tueksi hankkeen aikana kehitetään Pirkanmaan tuleviin sote-keskuksiin omaisten tukipolkumalli. Terveysasemien työntekijöiden info- ja koulutustilaisuudet, Pop Upit Omais- ja vertaisneuvonta, vertaisryhmätoiminnat Positiivisen mielenterveyden podcastit (Mielivieraat esim. Spotifyssa) Hanketiimi: $QQLLQD.HWWXODDQQLLQDNHWWXOD#ÀQIDPLSLUNDQPDDÀ $QWWL3DXQRQHQDQWWLSDXQRQHQ#ÀQIDPLSLUNDQPDDÀ 0LQQD+DUWRQHQPLQQDKDUWRQHQ#ÀQIDPLSLUNDQPDDÀ /XHOLVllÀQIDPLSLUNDQPDDÀYDUMRLVWDYDORRQ 27

PUHEENJOHTAJA Anita Ruutiainen Toiveita mielenterveysomaisten hyvinvoinnin vahvistamiseksi M KUVA: SUVI-TUULI KANKAANPÄÄ iten toivottomia olemmekaan, kun läheiarkipäivän asiat ilman, että mitään katastrofeja syntyisi. semme sairastuu vakavaan psyykkiseen Omaisella täytyy olla myös oikeus kieltäytyä hoitamasta häiriöön. Yritämme saada hänelle sairaaläheistään, koska hän voi olla itse uupunut eikä halua kuorlapaikkaa, mutta se on monesti kiven alla. mittua liiaksi esimerkiksi oman sairastumisen pelossa. Lisäksi Joudumme ponnistelemaan, koska läheihänellä voi olla omia tärkeitä asioita hoidettavana, jolloin aika semme vointi vain huononee ja hänestä huolehtimisen lisäksi ei yksinkertaisesti riitä siihen, että voisi huolehtia huonovoinmeillä on muita arkeemme liittyviä vastuita. tisesta omaisestaan. Toivonkin, että jokaiselle sairastuneelle Omaisen apu on tärkeätä, koska yhteiskunnan apua on järjestettäisiin apua, eikä jätettäisi heitteille, jos omainen ei voi vain vähän tarjolla. Tähän tilanteeseen huolehtia sairastuneesta. kaipaan työn joustoja: kun tilanne kotona Omaisen on tärkeä huolehtia myös on huono ja sairastunut nuori, puoliso, omasta jaksamisestaan. Ei ole sairasvanhempi tai muu läheinen tarvitsee tuneelta pois, jos omainen tuntee iloa omaisen apua selviytyäkseen arjestaan, ja tyytyväisyyttä, vaikka läheinen voi työn joustot helpottavat kuormitusta. huonosti. Kehotankin kaikkia omaisia On toki monia työpaikkoja, joissa ottamaan välillä omaa aikaa ja tekemään joustetaan ja annetaan esimerkiksi lyhyt juuri sitä, mikä itseä miellyttää. palkallinen vapaa pakottavan tilanteen Tässä kolumnissa olen keskittynyt hoitamiseksi. Toisaalta aina voi myös kuvaamaan lähinnä aikuisten mielenteranoa palkatonta vapaata, mutta se useinveysomaisten tilanteita, mutta meillä on kaan tule kysymykseen, koska monilla ei myös paljon lapsiomaisia, jotka täytyy ole säästöjä, joiden turvin voisi pärjätä huomioida. Toivoisin, että yhteiskunta jonkin aikaa vapaalla. Omaiset ovat ottaisi heistä paremmin koppia. Usein puun ja kuoren välissä, koska sairastulapsiomaiset joutuvat jo hyvin pieninä nutta läheistä pitäisi ehtiä auttamaan ja kantamaan vastuuta sairastuneesta tukemaan sekä samalla huolehtia omasta vanhemmastaan, jotta perheen arki työstään, joka on välttämätöntä talouden pysyisi kasassa. Näin ei saisi olla. kannalta. Tämä aiheuttaa monelle Neuvoloissa kohdataan lapsia ja omaisella pahaa oloa: töissä kokee heidän vanhempiaan, joten niissä KEHOTAN KAIKKIA OMAISIA syyllisyyttä, kun ei voi auttaa on myös luontevaa kysyä, miten OTTAMAAN VÄLILLÄ OMAA AIKAA JA sairastunutta ja jos on vapaalla, vanhempien arki sujuu ja onko TEKEMÄÄN JUURI SITÄ, MIKÄ ITSEÄ kokee siitäkin syyllisyyttä, koska perheessä jaksamisen ja mielenpitäisi olla töissä. terveyden haasteita. Näin voidaan MIELLYTTÄÄ. Olisi toivottavaa, että mielenterjo varhaisessa vaiheessa puuttua veysomaiset saataisiin samalle viivalle fyysisesti sairaiden henki- ongelmiin, ennen kuin ne pahenevat ja järjestää tarvittavaa löiden omaisten kanssa, ja että myös mielenterveysomaiset apua. voisivat saada omaishoidon tukea, joka helpottaisi myös palkatMyös kouluissa opettajat, sairaanhoitajat ja kuraattorit toman tilapäisen vapaan pitämistä. voisivat kysyä oppilaita, miten heillä kotona sujuu, varsinkin jos Jos läheisemme pääsee sairaalaan hoitoon, meillä omailapsella ei tunnu kaikki olevan hyvin. Monesti lapsen pahoinsilla ei ole oikeutta saada tarkempia tietoja hänen voinnistaan vointi koulussa voi johtua siitä, että kotona ei ole kaikki asiat ja hoitosuunnitelmistaan. Toivonkin, että enemmän käytettäikunnossa. Toivoisinkin enemmän yhteistyötä koulun ja kodin siin perhekeskeistä hoitomuotoa, jolloin omaisille kerrottaisiin välillä, jotta jo pienet ongelmat saataisiin ratkaistua, ilman että hoitosuunnitelmasta ja jatkohoidosta. Arvostan kyllä korkealle niistä tulee suuria. henkilön itsemääräämisoikeutta, mutta silloin kun sairastunut Annetaan lapsille turvallinen lapsuus ja parempi tulevaisuus. on psykoosissa ja kykenemätön hoitamaan omia asioitaan, olisi välttämätöntä, että omaisella olisi oikeus järjestää sairastuneen Toivoa ja iloa uuteen vuoteesi! 28 4/2022

Oppaita lasten ja nuorten vanhemmille Opas masentuneen nuoren vanhemmille sisältää tietoa ja tarjoaa tukea vanhemmille masentuneen nuoren kanssa toimimiseen. Vanhemman on tärkeää huolehtia omasta jaksamisestaan selviytyäkseen arjesta nuoren kanssa ja voidakseen olla nuoren tukena. Opas on ladattavissa (PDF) maksutta Pirkanmaan FinFamin sivuilta ja sitä voi myös tilata painettuna. Lastenkirjaa “Isi, piirretäänkö kirahveja?” ei tällä hetkellä ole saatavilla sähköisenä versiona. Kirjan painettua versiota voi tiedustella sähköpostitse: omaiset@finfamipirkanmaa.fi Tutustu myös muihin oppaisiin: www.finfamipirkanmaa.fi/oppaat-ja-materiaalit/ Isi piirretäänkö kirahveja? -lastenkirjan Isi, lastenkirjan avulla voi käsitellä ja puhua lasten kanssa mielenterveyteen liittyvistä haasteista. Lorem ipsum 4/2022 29

ÄK I N, IL KK A HA AP AM JE NN I MI NK KI NE ) M. OI (T SE IJA TU RT IA IN EN Mielenterveyden haasteet voidaan nähdä uusin silmin Et ole yksin -kirjan eläintarinoiden, kuvien ja infotekstien avulla. Omaisen ja sairastuneen läheisen tarinat kulkevat kirjassa luontevasti rinnakkain. Jutussa kirjan tekijä ja kuvittaja Jenni Minkkinen avaa kirjan syntyprosessia. Jenni Minkkisen ja Ilkka Haapamäen Et ole yksin -kirja on tarinakirja, jossa mielenterveyshaasteita käsitellään eläinhahmojen kautta lempeän ymmärtäväisesti. Et olet yksin -kirja auttaa lasta ymmärtämään ja kohtaamaan mielenterveyden haasteita ”O n hankala muistaa aikaa, jolloin en olisi kamppaillut mielenterveyteni kanssa. Olen elänyt masennuksen ja ahdistuksen yhdistelmän kanssa yli puolet elämäs30 täni lukuun ottamatta lyhyttä ajanjaksoa, jolloin paniikkikohtaukset kävivät pienellä, mutta intensiivisellä kevätvierailulla ammattikorkeaopintojen alussa. Oireeni alkoivat yläasteella jouduttuani erittäin pahoin koulukiusatuksi. Se ei ollut koskaan fyysistä vaan ilkeillä sanoilla ja pilkalla maustettua henkistä piinaa. Tämä kiusaamismuoto oli tehokas. Kärsin pahasta olosta ja sen aiheuttamasta unettomuudesta liki kymmenen vuotta. Mielenterveyden järkkyminen vaikutti olemukseeni sekä henkisesti että fyysisesti. 4/2022

VUOSIEN VARRELLA KÄRSIN OIREISTANI usein kenenkään tietämättä, koska yhteiskunnassamme ei ole yleisesti hyväksyttyä näyttää ainakaan julkisesti voivansa henkisesti huonosti. Pahoinvoinnin jatkuva piilottelu oli mielettömän uuvuttavaa jo muutenkin loppuun palaneelle mielelle. Yrittäessäni puhua voinnistani kohtasin liian usein seuraavanlaisia lausahduksia: ”Koeta nyt nähdä asioiden valoisat puolet”, ”Siitä on jo niin monta vuotta. Miksi vielä murehdit tuommoisia?”, ”Miksi et vain yritä piristyä?” Yksikään näistä avuksi tarkoitetuista kommenteista ei kohentanut mieltäni, vaan ne saivat minut tuntemaan itseni entistä yksinäisemmäksi ja taakaksi ihmisille ympärilläni. ”VIESTINI NIILLE, JOTKA ELÄVÄT ITSE MIELENTERVEYSONGELMIEN KANSSA TAI OVAT MIELENTERVEYSOMAISEN ASEMASSA, ON SELKEÄ: ET OLE YKSIN.” Samankaltaista väärinymmärryksen värittämää ajatusta mielenterveydestä oli nähtävissä myös mediassa. Ei olekaan ihme, että ihmisille muodostuu vääristynyt kuva mielenterveyshäiriöistä. En voinut sietää, kuinka mielenterveyttä ymmärrettiin joko tahattomasti tai tahallisesti väärin. Oivalsin, miksi moni edelleen piilottelee itseään ja mielenterveyshaasteitaan. Mietin, miten omainen voi aidosti tukea esimerkiksi masentunutta läheistään, jollei hänellä ole riittävästi tietoa masennuksen luonteesta, oireista ja vaikutuksista. KOKEMASTANI EPÄKOHDASTA KUMPUSI suurin inspiraatio mielenterveysaiheiseen Et ole yksin -teokseen, jossa sairastuneen läheisen ja häntä tukevan omaisen tarinat kulkevat luontevasti rinnakkain. Ryhdyin ideoimaan tarinakirjaa, jossa mielenterveyshaasteita käsitellään eläinhahmojen kautta lempeän ymmärtäväisesti. Ratkaisukeskeisesti toivon kautta. Kerroin ideasta ensimmäisenä terapeutilleni ja hän antoi täyden tukensa projektiini, josta tuli korona-aikana suurin työni kuntouttavan työtoiminnan ohella. 4/2022 Ennen tarinoiden kirjoittamista keräsin itselleni kattavan lähdeaineiston kirjassa käsittelemistäni mielenterveysongelmista. Jos syystä tai toisesta kaipasin enemmän todentuntuista kuvausta mielen haasteista, palasin tutkimaan lähteitä. Saatoin luottavaisin mielin nojautua omakohtaisiin kokemuksiin masennuksesta, ahdistuksesta ja paniikkikohtauksista. Sen sijaan muista mielenterveysongelmista hain paljon tietoa voidakseni kuvata niitä oikeanlaisella tavalla. Jokaisen tarinan rakensin kyseistä mielenterveysongelmaa mielestäni parhaiten kuvaavan eläinhahmon ympärille. Kun tekstit oli kirjoitettu, kuvitin tarinat akvarellimaalauksilla, joita tuli kuhunkin tarinaan kaiken kaikkiaan kolme. Tarinoita itsessään oli yhteensä 14. Marraskuussa 2022 julkaistuun ensimmäiseen Et ole yksin -teokseen niistä valikoitiin seitsemän: ahdistuneisuus, paniikkikohtaus, syömishäiriö anoreksia, kaksisuuntainen mielialahäiriö, riippuvuus, psykoosi ja masennus. terveysomaisen asemassa, on selkeä: Et ole yksin. On hankala kulkea vastavirtaan ja jatkuvasti vakuuttaa ihmisille, että henkiset haasteet ovat oikeita, eivätkä ne korjaudu vain ottamalla viisi minuuttia aurinkoa ulkona. On raskasta olla tukena mielenterveysongelmista kärsivälle, jos ei ole täysin varma, kuinka voisi parhaiten toista auttaa. Moni todennäköisesti kantaa omien henkisten haasteidensa lisäksi mukanaan aiempien sukupolvien taakkoja. Näihin liittyy ajatusmalleja, joista voi olla vaikea päästä eroon. Haluan painottaa, ettet ole toivoton tapaus. Se, mitä tunnet tai olet tuntenut mielenterveytesi suhteen, on totta. Tuntemuksesi ansaitsevat muiden ihmisten ymmärtävän huomion ja täyden tuen. Kenenkään mielenterveytensä kanssa kamppailevan ei tulisi käydä taisteluaan yksin. Moni ihminen voi samaistua kokemuksiisi ja on valmis kuuntelemaan, jos keräät pienen, mutta tärkeän määrän rohkeutta kertoaksesi oman tarinasi, haavoineen kaikkineen. KUKIN TARINA KUVASTAA PIENEN HETKEN mielenterveysongelman kanssa elävän arjesta ja kuinka tuki, ihan mistä tahansa yhteydestä tuleva tuki, voi olla oleellinen ja merkittävä apu ongelmiensa kanssa mahdollisesti pidemmänkin aikaa kamppailleelle hahmolle. Tämä viesti toistuu jokaisessa tarinassa. Kyseessä on viesti, jota ei ole vielä mielestäni tarpeeksi rummutettu valtamediassa. Lääkäri, mielen hyvinvoinnin asiantuntija Ilkka Haapamäki, kirjoitti Et ole yksin -kirjaan infotekstit eläintarinoissa käsittelemistäni sairauksista. Niiden avulla aikuiset voivat kansankielellä ja ymmärrettävästi keskustella lasten kanssa mielen hyvinvointiin liittyvistä asioista. Tarinoita ja infotekstejä hyödyntämällä jokainen meistä voi omaksua mielenterveyshäiriöihin liittyviä asioita uudella tavalla. VIESTINI KAIKILLE ON: Olet arvokas itsenäinen persoona, joka ansaitsee osakseen rakkautta ja tukea. Olen sinusta valtavan ylpeä.” AVUN TARVE mielenterveysongelmien osalta vaikuttaa lisääntyvän, mutta mielestäni tilannetta ei pyritä riittävän aktiivisesti korjaamaan. Aina jokin ”tärkeämpi asia” tuntuu menevän ihmisten mielen hyvinvoinnin edelle. Haluan lopun tälle vähättelylle ja jatkuvalle mielenterveyden merkityksen kyseenalaistamiselle. Haluan olla mukana antamassa totuudenmukaista kuvaa mielenterveyshäiriöistä. Viestini niille, jotka elävät itse mielenterveysongelmien kanssa tai ovat mielen- Jenni Minkkinen, mielenterveyden puolestapuhuja Et ole yksin -kirja Tekijät: Jenni Minkkinen, Ilkka Haapamäki, Seija Turtiainen Tarkoitus: Mielenterveyshäiriöihin liittyvän stigman vähentäminen. Toteutus: Tehty vapaaehtoistyönä. Paino- ja taittotyö kustannettu lahjoitusvaroin. Lisäksi yhteistyökumppanit kustantaneet omaan jakeluunsa tulevat kappaleet. Julkaisija: Pohjois-Karjalan mielenterveysomaiset – FinFami ry. Julkaisu: Marraskuu 2022. Painomäärä: 1100 kpl. 31

Luonnosta arjen voimaa -ryhmä tukee omaisten mielen hyvinvointia Luonnosta arjen voimaa -ryhmässä yhdistyy luonnon terveyttä edistävät vaikutukset, mielen hyvinvoinnin vahvistaminen sekä sosiaalinen kohtaaminen. Lue lisää ryhmän kehittäneen Miia Saarisen kokemuksista. Luonto voi olla osa eheytymistä ja voimaantumista. ”L uonnosta arjen voimaa -ryhmä omaisille on toteutettu yhteistyössä PohjoisKarjalan mielenterveysomaiset – FinFamin ja Karelia-ammattikorkeakoulun kanssa. Sosionomiopiskelijana kehittämäni ryhmä sai alkunsa ajatuksesta yhdistää 32 luonnon terveyttä edistävät vaikutukset, mielen hyvinvoinnin vahvistaminen sekä sosiaalinen kohtaaminen. Ryhmän suunnittelussa hyödynsin ratkaisukeskeisen Life Coach -valmennuksen oppejani, työhistoriaani ja ammatillista osaamistani. Tavattuani toiminnanjohtaja Seija Turtiaisen Karelia-ammattikorkea- koulun hyvinvointimessuilla koin yhdistyksen olevan arvoiltaan sellainen, jossa mahdollistuisi pilotoida uudenlaista konseptia luontotoiminnan ympärille. Luonto on aina ollut osa elämääni ja luontosuhteen merkitys sydäntäni lähellä. Omakohtainen kokemukseni siitä, kuinka luonto voi olla osa eheytymistä ja 4/2022

voimaantumista, ohjasi minua luontotoimintakokonaisuuden ideointiin. Yhteistyömme on ollut soljuvaa, lämmintä ja dialogista. Koen suurta kiitollisuutta siitä, kuinka huikea ja opettavainen yhteinen matkamme on ollut, niin yhdistyksen kuin ryhmäläisten kesken. Luonnosta arjen voimaa (LAV) -ryhmä vahvistaa jaksamista LAV-ryhmä käynnistyi syksyllä 2022. Se pitää sisällään kymmenen tapaamiskertaa, joista kuusi toteutetaan lähiluonnossa retkeillen. Luontotoimintaryhmä on kohdennettu aikuisille, jotka kantavat huolta tai kuormittuvat läheisensä mielenterveyden ja/tai päihteidenkäytön haasteiden vuoksi. Luontotoiminnan tavoitteena on herätellä omaa luontosuhdetta ja löytää luonnosta arjen keinoja oman jaksamisen vahvistamiseksi. Ryhmässä hyödynnetään luonnon terveyttä edistäviä vaikutuksia ja mielentaitoharjoitteita käyttämällä luovia menetelmiä. Toiminnan sisältö on suunniteltu niin, että osallistujien toiveille ja ideoille on tilaa, ja konsepti on muokattavissa eri kohderyhmien tarpeita vastaavaksi. Luonnon terveyttä edistäviä vaikutuksia sekä elämyksellisyyttä on toteutettu tutkimustiedon pohjalta. Innoittajina ovat olleet muun muassa Arvosen (2014) Metsämieli-menetelmä sekä suomalaiset Terveysmetsä-toiminnan kehittäjät, kuten Leppänen & Pajunen sekä Tyrväinen. ”Monipuolinen ja kiinnostava kokonaisuus” Tutkimustieto metsän hyvinvointihyödyistä on vahvistunut viimeisen vuosikymmenen aikana, ja Tyrväinen toteaa tutkimuksessaan ”lyhyiden vierailujen metsässä tai puistoalueilla palauttavan stressistä”. Luonto kohottaa mielialaa ja epämiellyttävät tunteet koetaan vähäisemmiksi. Mielen hyvinvoinnin näkökulmasta terveyshyödyt koetaan yksilöllisesti. Omakohtainen kokemus ja tunne vahvasta luontosuhteesta edistää hyvinvointia. Vaikkei kokisikaan olevansa ”luontoihminen”, elpymistä tapahtuu tahdosta riippumattomasti. Tourulan & Raution Terveyttä luonnosta -teoksen 4/2022 mukaan ”Luonto ylläpitää ja edistää psyykkistä hyvinvointia sekä elvyttää ja parantaa mielialaa”. Mielipaikasta haetaan palautumista sekä hiljentymistä mieltä ja kehoa kuormittavista tekijöistä. Luontosuhde Luovuus ja tietoinen läsnäolo LAV-ryhmän teemoina ovat luontosuhde ja luontoyhteyden rakentuminen, tietoinen läsnäolo (mindfulness), elpyminen, voimaantuminen sekä elämyksellisyys. Aisti- ja kehotuntemusten kautta ihminen tulee tietoiseksi tästä hetkestä. Haistelemalla sammalta, tunnustelemalla kiven muotoja, maistelemalla marjoja ja huojumalla puuna tuulessa on mahdollisuus palata lapsuuteen, jolloin luonnon kokeminen ja aistiminen kokonaisvaltaisesti tapahtui luontaisesti heittäytyen. Työskenneltyäni vuosia varhaiskasvatuksessa opin lapsilta läsnä olemisen taitoa, joka näyttäytyi parhaiten metsäretkillämme tai mindfulness-ohjauksissa. Lapsen on helppo ihailla kastehelmeä lehden päällä, nuuhkia ja upottaa sormensa multaan sekä hyppiä vesilammikoissa. Ajantaju häviää kuin huomaamatta, ja läsnä onkin hyvänolon tunne. Kokonaisvaltaisuus Salosen (2020) mukaan ”Kokonaisvaltaisella luontokokemuksella tiedetään olevan lyhytkestoisten vaikutusten lisäksi myös pidempikestoisia terveys- ja hyvinvointivaikutuksia”. Yhdessä kokeminen, sosiaalinen tuki ja luonnon vaikutukset tukevat osallistujaa omien tarpeiden ja rajojen tunnistamisessa sekä opettavat olemaan tietoisesti läsnä. Oman itsen tunnistamisen ja hyväksynnän kokemukset vahvistuvat. Ihmisen psyykkinen kuormitus vähenee. Luontoretket Joensuun lähialueille - Utran saaret, Lykynlampi, Kuhasalo, Kolin kansallispuisto -pitävät sisällään myös elämyksellisen nuotioruokailun. Tulen äärelle rauhoittuessa mieli lepää. Yhtä lailla sen äärellä on helppo keskustella mielen päällä olevista asioista. Luontomandalan rakentaminen metsän antimista, auringonlaskun seuraaminen, puulajien ihmettely ja mielimaiseman valokuvaus ovat siivittäneet ryhmäläisiä tarkastelemaan omaa luontoyhteyttään. Mielipaikka ja ankkurointiharjoitteet, joissa ikään kuin hiljennytään oman itsen äärelle, voivat olla eheyttäviä kokemuksia, joista ryhmäläinen voi ammentaa voimaa tulevaisuudessakin. Pohjois-Karjalan mielenterveysomaiset – FinFamin toimipisteellä, Tukituvalla, pidetyissä tapaamisissa olemme hyödyntäneet muun muassa mielikuvaharjoitteita ja virtuaalista metsäkävelyä (MIELI ry). Ryhmäläiset ovat luoneet kuvataiteen keinoin omia voimataulujaan ja pysähtyneet läsnäolotaitoa harjoittaen maistelemaan viinirypäleitä. LAV-ryhmässä on mahdollista irrottautua hetkeksi mieltä kuormittavista asioista ja olla vain itseään ja omaa hyvinvointiaan varten. Mielikuva- ja mindfulness-harjoitteet opettavat mieltä rauhoittumaan ja palaamaan takaisin tähän hetkeen. Tärkeää onkin opetella arjessa pysähtymään ja kuuntelemaan itseään. Mitä kohti kuljen ja millaisia hyvinvointitekoja suon itselleni? Tutkimusten mukaan jo kolme minuuttia luonnossa tuottaa hyvinvointivaikutuksia. Voiko ajatella luonnon olevan hyvinvoinnin lisäksi myös toivon lähde, jota kohti kulkea? Odottaen kuin vuodenaikojen kiertoa, joka tarjoilee meille väriloiston kauneuden ja sisäistä rauhaa. Luontoyhteyden merkitys Yhteisissä keskusteluissa on noussut esiin ryhmäläisten lapsuuden luontokokemukset ja se, kuinka elämässä itselleen merkityksellinen luontoasia toistuu kuin huomaamattaan ja kulkee elämän aallokoissa mukana. Jollekin se on pihamaalla oleva voimaa tuova tammipuu, toiselle asuminen koivikossa. Joku nauttii aamu-uinnista, ja toinen kiipeää korkealle vaaralle katsomaan alas laskeutuvaa maisemaa kolmannen hiljentyessä loimuavan tulen äärelle. Siellä se kuitenkin on – luontoyhteys, jota meidän kaikkien tulisi vaalia. ”Jokaisella luontokävelyllä kulkija saa paljon enemmän kuin mitä lähti etsimään.” (John Muir) Miia Saarinen Sosionomiopiskelija (AMK) Lasten-, nuoriso- ja yhteisöohjaaja 33

KOLUMNI Seija Turtiainen, toiminnanjohtaja, Pohjois-Karjalan mielenterveysomaiset – FinFami ry Omaisen tärkein oikeus? K eskustelin vuosi sitten kien olisi ennalta hyvä laatia asiaentisen juristikollegani kirjat kuntoon mahdollisen oikekanssa uudesta työstäni ustoimikelvottomuuden varalta. Pohjois-Karjalan mielenHoitotahdon ja edunvalvontavaltuuterveysomaiset – FinFatuksen laatiminen keventävät monen missa. Sukelsimme mielenterveystaakkaa tulevasta. Niin omaisen kuin omaisten hyvinvoinnin edistämisen läheisen. syövereihin. Hän ei ollut aiemmin Lisäksi, jos täysi-ikäinen potilas kuullut järjestöstämme. Myös mielenei pysty itse päättämään hoidosterveysomainen-käsite oli tuntetaan mielenterveydenhäiriön tai maton. Näitä hänelle avasin. muun syyn vuoksi, omaista on kuul”Mikä on mielestäsi tärkein mielentava potilaslain nojalla ennen tärkeän terveys- ja päihdeomaisen oikeus?” hoitopäätöksen tekemistä. Tarkoitus ex-kollegani tiedusteli. Pyörittelin on selvittää, millainen hoito mielessäni hetken pykäläviidakkoa parhaiten vastaisi potilaan tahtoa. todeten: ”Mielenkiintoinen kysymys. Entä tärkein omaisen oikeus? Vielä en osaa vastata. Palataan, kun Mielestäni se on oikeus tulla kohdaolen saanut aiheeseen laajempaa ja tuksi, kuulluksi ja kunnioitetuksi. syvempää näkemystä omaiskentän Aidosti. Mielenterveys- ja päihdekautta. Omaisissa on viisaus ja haasteiden kanssa painivan läheisen vastaus.” hoito- ja palvelupoluilla tiet risteävät Vuosi on vierähtänyt. Olen käynyt monessa kohtaa omaisen kanssa. lukuisia koskettavia ja antoisia Tällöin on erittäin tärkeä muistaa, keskusteluja omaisten kanssa heidän että jokainen kohtaaminen voi henkilökohtaisista kokemuksistaan. vaikuttaa vahvasti omaiseen joko Jokainen tarina on yksilöllinen, mutta myönteisesti tai kielteisesti. Nostaa yhtäläisyyksiäkin on paljon. pinnalle tai painaa pinnan alle. MIELESTÄNI OMAISEN Monella omaisella huoli mielenterOmaisten kanssa käymistäni keskusTÄRKEIN OIKEUS ON TULLA veyshaasteiden ja päihteiden kanssa teluista tämä kokemus heijastuu KOHDATUKSI, KUULLUKSI JA painivasta läheisestä on melkeinpä käsin voimakkaasti. KUNNIOITETUKSI. kosketeltava. Huolta lisää entisestään Lakikirjan sijaan omaisen se, että omainen suljetaan usein pois tärkeintä oikeutta kuvaa mielestäni AIDOSTI. läheisen hoito- ja palveluketjusta. Vedoosuvammin ote Tommy Tabertaan vaitiolovelvollisuuteen ja sairastumannin runosta Pieni laulu ihmisestä: neen itsemääräämisoikeuteen, joita mielestäni tuleekin kunni”Ihminen tarvitsee ihmistä ollakseen ihminen ihmiselle, ollakoittaa. Läheisen perusoikeudet nauttivat kansainvälisten sopiseen itse ihminen.” Omaisella tulee olla oikeus kokonaisvaltaimustemme ja kansallisen lainsäädäntömme suojaa, mikä seen ja inhimilliseen elämään. Jokaisessa kohtaamisessa. Myös jokaisen ammattilaisen on vahvasti huomioitava työssään. osana läheisen hoito- ja palveluketjua sekä yhteiskunnassa Omaisen tiedonsaantioikeus on joka tapauksessa tärkeä. ylipäänsä. Omaiset ovat ehdottomasti sen arvoisia. Sen käytännön toteutumista voi läheinen edesauttaa. KaikNäin vastasin ex-kollegalleni. Näin koen sydämessäni. 34 4/2022

Mielenterveysomaisten keskusliitto – FinFamin jäsenyhdistykset: Mariankatu 13 a A 4 00170 Helsinki puh. 050 464 27 39 www.finfami.fi info@finfami.fi Toiminnanjohtaja Pia Hytönen puh. 040 776 5911 pia.hytonen@finfami.fi Erityisasiantuntija Minna Vuorio p. 045 800 4903 minna.vuorio@finfami.fi Kehittämispäällikkö Karoliina Beckman puh. 040 523 8841 karoliina.beckman@finfami.fi Asiantuntija, viestintä Marika Finne puh. 045 844 0135 marika.finne@finfami.fi Asiantuntija, järjestö- ja henkilöstöasiat Jaana Saarelainen puh. 050 464 27 39 jaana.humalto@finfami.fi Asiantuntija, järjestöhallinto Jan-Eerik Leppänen puh. 045 642 8510 jan-eerik.leppanen@finfami.fi Asiantuntija, aluetyö Laura Suominen puh. 040 192 2752 laura.suominen@finfami.fi Asiantuntija, Vaikuttavat kumppanuudet -hanke Marianna Roine p. 040 515 6341 marianna.roine@finfami.fi LAPPEENRANTA: www.finfami.fi/finfami-mielenterveysomaiset-etelakarjala-ry/ FinFami – Mielenterveysomaiset Etelä-Karjala ry p. 040 489 0993 finfamiek.tj@gmail.com PORVOO: www.ituspy.com Itä-Uudenmaan sosiaalipsykiatrinen yhdistys ry. Mannerheiminkatu 25 B, 06100 Porvoo puh. 050 307 4844 paivi.nousiainen@ituspy.com HELSINKI: www.finfamiuusimaa.fi FinFami – Uusimaa ry. Kumpulantie 5, 00520 Helsinki Käyntiosoite: Jämsänkatu 2, 4.krs, 00520 Helsinki puh. (09) 686 0260 info@finfamiuusimaa.fi ROVANIEMI: www.lappi.finfami.fi Lapin mielenterveysomaiset – FinFami ry puh. 040 6116816 Vastaamme parittomien viikkojen ma klo 10-14 ja parillisten viikkojen ke klo 18-20. Info.lapinmielenterveysomaiset@gmail.com HÄMEENLINNA: www.finfamikantahame.fi FinFami – Kanta-Hämeen mielenterveysomaiset ry. Suomen Kasarmi, rak. 2, h. 117 13100 Hämeenlinna toimisto@finfamikantahame.fi SEINÄJOKI: www.finfamiep.fi FinFami Etelä-Pohjanmaa ry. Huhtalantie 2, 3. krs, 60220 Seinäjoki www.finfamiep.fi JOENSUU: www.tukitupa.fi Pohjois-Karjalan mielenterveysomaiset FinFami ry Karjalankatu 4 a 2, 80200 Joensuu puh. 050 534 6772 katja.pesonen@tukitupa.fi JYVÄSKYLÄ: www.finfamiks.fi Keski-Suomen mielenterveysomaiset – FinFami ry. Tapionkatu 4 A 5, 40100 Jyväskylä puh. 050 528 0030 toimisto@finfamiks.fi KERAVA: www.sopimuskoti.fi Keski-Uudenmaan Sopimuskoti ry. Klondyketalo, Kumitehtaankatu 5 C, 04260 Kerava puh. 040 511 8543, faksi (09) 273 1455 sirkka.vaisto@sopimuskoti.fi KUOPIO ja MIKKELI: www.omary.fi Savon mielenterveysomaiset - FinFami ry Kuopion toimipiste Asemakatu 16, 70100 Kuopio puh. 040 556 4292 toimisto@omary.fi Mikkelin toimipiste Otto Mannisen katu 4, 50100 Mikkeli (järjestötalo Estery) puh. 040 586 7359 toimisto.mikkeli@omary.fi LAHTI: www.finfamipaijathame.fi/ Päijät-Hämeen mielenterveysomaiset FinFami ry Rauhankatu 3, 15110 Lahti toimisto@finfamipaijathame.fi www.omaiset.fi p. 040 704 9913 PORI: www.finfamisatakunta.fi FinFami Satakunta ry Itsenäisyydenkatu 35 B 3.krs, 28130 Pori puh. 044 303 6282 salla.ristolainen@finfamisatakunta.fi TAMPERE: www.finfamipirkanmaa.fi Mielenterveysomaiset Pirkanmaa – FinFami ry. Hämeenkatu 25 A 3. krs. ja 6. krs. 33200 Tampere puh. 040 722 4292 (neuvonta) puh. 040 582 5343 (toimisto) omaiset@finfamipirkanmaa.fi Mielen ry www.mielen.fi Åkerlundinkatu 2 A 4. krs, 33100 Tampere puh. 050 562 3403 toimisto@mielen.fi TURKU ja SALO: www.vsfinfami.fi Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset – FinFami ry/Turun toimipiste Itäinen Pitkäkatu 11 A, 20520 Turku puh. 044 793 05 80 ark. 9-15 (neuvonta) www.vsfinfami.fi Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset – FinFami ry/Salon toimipiste Turuntie 8 as 13, 24100 Salo, p. 044 793 0586, toimisto@vsfinfami.fi VAASA: www.finfamipohjanmaa.fi FinFami Pohjanmaa ry, FinFami Österbotten rf Kirkkopuistikko 31, liiketila, 65100 Vaasa puh. 044 033 4280 info@finfamipohjanmaa.fi FinFami Pohjanmaa ry, FinFami Österbotten rf Kaarlelankatu 21, 67100 Kokkola puh. 044 763 4100 minna.pellinen@finfamipohjanmaa.fi Svenska Österbottens Anhörigförening SÖAF rf www.soaf.fi Svenska Österbottens anhörigförening, co Wasa wellness, Långviksgatan 13, 65100 Vasa. puh. 050 407 1827 eva.astrand@soaf.fi Osoitteenmuutokset suoraan omaan paikallisyhdistykseen! Sieltä ne välittyvät myös Labyrintti-lehteen.

Hyvä mieli on meille pääasia Tarjoamme mielenterveys- ja päihdekuntoutujille kodin sekä ohjausta ja vertaistukea turvallisessa ympäristössä. Luomme joustavan ja tavoitteellisen kuntoutumisen polun – on tarve sitten ympärivuorokautiselle tai itsenäisen asumisen tuelle. Meillä on asumisyksiköitä ympäri Suomen. Voit tutustua ja olla yhteydessä meihin nettisivuillamme. Autamme myös sähköpostitse LQIR#HVSHULÀ Ole yhteydessä, niin etsitään yhdessä sinulle ja läheisellesi paras ratkaisu! ZZZHVSHUL¿(VSHUL#HVSHULFDUH