www.ampumaurheiluliitto.fi Suomen Ampumaurheiluliiton jäsenlehti 5/2022 Grande Finale -gaalan palkitut ALEXANDRA ROSENLEW ON NUORIN VUODEN AMPUMA­ URHEILIJA Uudistuksin kohti Pariisin olympiavuotta → 5–9 Lauri Syrjän tapahtumarikas vuosi → 22–23 Noin 20 kysymystä: Markus Ahtiainen → 10–11 UA_5_2022.indd 1 4.12.2022 9.38

LATAA PATRUUNASI VIHTAVUOREN PERINTEIKKÄILLÄ RUUDEILLA ...JA VALMISTAUDU KEVÄÄSEEN! 2 URHEILUAMPUJA 5/2022 Löydät UA_5_2022.indd 2 Vihtavuori Urheiluampuja A4 5-2022.indd 1 meidät seuraavista kanavista: 4.12.2022 9.38 14.11.2022 16.13.31

13.31 ”Kovemman työn kulttuuria” PERUSTETTU 1927 94. vuosikerta. Viisi numeroa/vuosi. ISSN 0789-516X JULKAISIJA Suomen Ampumaurheiluliitto ry PÄÄTOIMITTAJA Lassi Palo, puh. 050 339 0644 lassi.palo@ampumaurheiluliitto.fi OSOITTEENMUUTOKSET Olli Törni, puh. 0400 930 527 olli.torni@ampumaurheiluliitto.fi Tilaushinta 50 euroa/kalenterivuosi. MAINOSTILAN MYYNTI Juha Halminen, puh. 050 592 2722 juha.halminen@kolumbus.fi ULKOASU Rauno Hietanen, Sanatakomo Oy PAINOPAIKKA PunaMusta, Forssa ARTIKKELIVASTUU Jutut edustavat kirjoittajansa henkilökohtaista mielipidettä lukuunottamatta SAL:n virallisia tiedotuksia. TEKSTIN LAINAAMINEN Sallittu julkaisijan luvalla, julkaisija mainiten. Teksti & kuva LASSI PALO JOHN LEIGHTON-DYSON on sitä mieltä, että Suomessa pitäisi ymmärtää nykyistä paremmin, mitä vaaditaan tullakseen ampumaurheilussa joko olympiavoittajaksi tai maailmanmestariksi. – Kansainvälinen huippuampumaurheilu ei ole enää pelkkä harrastus, vaan se vaatii paitsi lahjakkuutta myös jopa häikäilemätöntä asennetta ja kovaa päättäväisyyttä menestyä sekä tietysti paljon kovaa työtä. Ehkä myös onnea matkalla, hän sanoo. Leighton-Dyson on toiminut kahden vuoden ajan Ampumaurheiluliiton pistoolilajien päävalmentajana. Ensi vuoden alussa hän ottaa vastuulleen myös kiväärin päävalmentajan tehtävät. LEIGHTON-DYSON puhuu kovemman työn kulttuurista ja urheilija ensin -ajatusmaailmasta. Hänen mukaansa on päästävä eroon niin sanotusta "pienemmän yhteisen nimittäjän" -mentaliteetista. – Meidän on kysyttävä itseltämme päivittäin mitä aion tehdä saavuttaakseni tavoitteeni tai saada ”veneeni liikkumaan nopeammin”. Pelkkä lahjakkuus ei koskaan riitä, vaan tarvitaan kovaa työtä, John Leighton-Dyson maaliskuussa Norjan Hamarissa järjestetyissä ilma-aseiden EM-kilpailuissa. pitkäjänteisyyttä ja sitoutumista. Leighton-Dyson painottaa myös sitä, että jos haluaa tulla mestariksi, se tarkoittaa henkilökohtaisia uhrauksia ja kovia, usein vaikeitakin valintoja. – Se ei ole matka kaikille. Olen täällä auttaakseni niitä, jotka haluavat tehdä tämän matkan. Ampumaurheiluliiton huippuurheilun uudistuksista ja suunnitelmista lisää sivuilla 6–9. SUORAMARKKINOINTI Lehden osoitteistoa voidaan käyttää suoramarkkinointiin. SUOMEN AMPUMAURHEILULIITTO RY Osoite: Valimotie 10, 00380 Helsinki Puhelin: 0400 930 527 Faksi: (09) 147 764 Sähköposti: etunimi.sukunimi@ ampumaurheiluliitto.fi SAL:N HENKILÖKUNTA Toiminnanjohtaja Anne Laurila Taloussihteeri Sanna Hellgren Palvelusihteeri Olli Törni Viestintäpäällikkö Lassi Palo Nuoriso- ja koulutuspäällikkö Kustaa Ylitalo Valmennuksen johtaja Ville Häyrinen Ympäristö- ja olosuhdepäällikkö Lotta Laitinen Seurakehittäjä Marko Keskitalo K A N N E N K U VA : J U H A S A A R I N E N SISÄLTÖ LEHDESSÄ 5/2022 4 Pääkirjoitus: Kuukauden napakymppi. 5 Nuorten tulevaisuudensuunnitelmat i 6 kiperää: Joulupukki. 6 Huippu-urheilun uudistukset ja valmentajatilanne. 9 Yhteenveto liittovaltuuston kokouksesta. 10 Noin 20 kysymystä: Markus Ahtiainen. 12 Liittokokous: Vesa Nissinen jatkaa puheenjohtajana. 14 Vuoden parhaiden palkitsemistilaisuus Grande Finale. 22 Urheilija arjessa: kivääriampuja Lauri Syrjä. 24 Seuraesittely: Tornionseudun Ampujat. 26 SAL:n valmentajaverkosto. 27 Koukkin korneri. 28 Maajoukkueampuja valmentajakoulutuksessa. 30 Ase-esittely: Krieghoff K-80. 34 Nuorisoaukeama. 35 Radoilta kerättyä. 36 Mitä nyt kuuluu: Anton Aprelev. 38 SUEKin tutkimus. 39 Satunurkka. 41 Muistokirjoitus. 42 Tiedotuksia ja tapahtumia. 44 Svenska sidor. uku hakuammuntaa l 4041 0428 PEFC/02-31-162 LIIKKUVAN MAALIN ampuja Aaro Vuorimaa neuvottelee kaikki yhteistyösopimuksensa itse, ja yhteistyösopimukset kattavat noin 90 prosenttia kaikista hänen ampumaurheiluun liittyvistä kuluistaan. i sivu 16 47 46 Sarjakuva. 10 napakkaa: Timo Vaitiniemi. 47 Finaali: Vesa Järvinen. 90 5/2022 URHEILUAMPUJA UA_5_2022.indd 3 3 4.12.2022 9.39

PÄÄKIRJOITUS • LEDARE • 14.12.2022 Kuukauden napakymppi Månadens fullträff U I Urheilun johtamis- ja valmennuskulttuuri on jälleen otsikoissa. Mikään yhteiskunnan osa-alue ei ole vapaa vallankäyttöön liittyvistä negatiivisista ilmiöistä. Siksi urheilussakin on suhtauduttava näihin ongelmiin kaikella vakavuudella, olipa kyse sitten ammattimaisesta tai vapaaehtoisesta toiminnasta. Erityisen sensitiiviseksi asian tekee se, että oma valmentaja on nuorelle urheilijalle usein esikuva. Teini-iässä lähdetään irtautumaan kodin ja vanhempien vaikutuspiiristä, joka kuuluu luonnolliseen kasvamisprosessiin. Tällöin nuorta lähinnä oleva tärkeä aikuinen saattaa hyvinkin olla juuri se oma valmentaja. Suhteeseen latautuu suurempia merkityksiä kuin arjessa ajattelemme. Jos tähän yhteyteen liittyy vastuutonta vallankäyttöä missä tahansa muodossa, voi sillä olla pysyviä vaikutuksia ihmisen koko elämään. Idrottens lednings- och träningskultur är i rubrikerna igen. Ingen del av samhället är fri från negativa fenomen som anknyter till maktutövning. Därför måste man även inom idrotten ta dessa problem på allvar, oberoende av om det är fråga om professionell eller frivillig verksamhet. Det som gör saken extra känslig är att den egna tränaren ofta är en förebild för unga idrottare. I tonåren börjar man bryta sig loss från hemmets och föräldrarnas inflytande, vilket är en del av den naturliga uppväxtprocessen. Då kan den viktiga vuxna som står den unga närmast mycket väl vara just hens tränare. Den här relationen har större betydelse än vi i vardagen tänker. Om det i den ingår oansvarig maktutövning i någon form, kan det ha bestående effekter på en persons hela liv. AMPUMAURHEILUSSA on jo pitkään panostettu INOM SPORTSKYTTE har vi redan länge satsat på siihen, että lajimme olisi eettisesti vahva ja kaikille att göra vår gren etiskt stark och trygg för alla utöharrastajilleen niin fyysisesti kuin psykologisestikin vare såväl fysiskt som psykologiskt. Det talas öppet turvallinen. Asioista puhutaan avoimesti, ja lajin sisäiom saker, och träningsmaterialet som används är aktuellt. set koulutusmateriaalit ovat kyllä ajan tasalla. Men räcker det? Svaret är tyvärr nej. Kulturen i Mutta riittääkö se? Vastaus on valitettavasti kielVESA NISSINEN LASSI PALO ett samhälle eller en gemenskap kan inte förändras SAL:n puheenjohtaja / teinen. Yhteiskunnan tai yhteisön kulttuuri ei muutu SAL:n viestintäpäällikkö / enbart med dessa metoder. Man måste gå dit saker Sportskytteförbundets yksin näillä keinoilla. On mentävä sinne, missä asiat SAL:s kommunikationschef händer. Och ofta händer dessa saker dolda från ordförande tapahtuvat. Ja usein nämä asiat tapahtuvat ylimääräiutomståendes ögon, i interaktionen mellan männissiltä katseilta piilossa, ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa. Miten siihen voidaan vaikuttaa? kor. Hur kan man påverka det? Uskottavat ja kattavat palautemekanismit ovat ainoa keino avata Trovärdiga och omfattande responsmekanismer är det enda sättet monenlaiset vuorovaikutustilanteet näkyviksi. Taitavasti ja jatkuvasti att synliggöra olika interaktionssituationer. Inom en gemenskap som vuorovaikutuspalautetta käyttävän yhteisön sisällä tilanteet tuulettuvat, skickligt och kontinuerligt använder sig av respons ventileras situatioja tulehdusta ei pääse syntymään. Kun sitoudumme jatkuvan palautteen ner och inflammation uppstår inte. När vi förbinder oss att använda periaatteeseen, vähentää se merkittävästi kielteisten ilmiöiden syntymiskontinuerlig respons minskar det signifikant förekomsten av negativa fenomen. Det finns tillförlitliga vetenskapliga bevis för detta. tä. Asiasta on olemassa luotettava tieteellinen näyttö. KUTEN AIEMPINAKIN puheenjohtajavuosinani, pyysin ja sain juuri äskettäin itselleni palautteen liittohallitukselta omasta toiminnastani. On hyvä todeta, että kolmen kauden jälkeen oma arvioni alkaa olla melko lailla kohdallaan. Tilannekuva on siten hallussa. Mutta aina löytyy kehitettävää ja parannettavaa. Kuten tämäkin kirjoitus osoittaa, on liiton johtamistoiminta usein ongelmalähtöistä. Se vaikuttaa helposti niin, että hallituksessakin tunnelma latistuu ja innostus alkaa hiipua. Kuitenkin lajissamme on paljon hyvää, asioita, joista voi olla ylpeä, ja suorituksia, jotka luovat myönteistä ilmapiiriä. Johtopäätökseni ja siten tavoitteeni seuraavalle vuodelle on nostaa onnistumiset esiin. Sidon tämän tavoitteen käytäntöön tuomalla hallituksen agendalle uuden asiakohdan: kuukauden napakymppi. Jaamme parhaat näkemämme ja kokemamme onnistumiset toisillemme säännöllisesti, ei vain kerran vuodessa. Tämä on minun palautteeseeni perustuva tavoitteeni ensi vuodelle. Mikä voisi olla sinun tavoitteesi? PRECIS SOM under mina tidigare år som ordförande bad jag nyligen förbundsstyrelsen om feedback på min egen verksamhet, och fick sådan. Jag kan konstatera att min prestation efter tre ordförandeskap börjar vara som den ska. Lägesbilden är således under kontroll. Men det finns alltid utrymme för utveckling och förbättring. Precis som också den här artikeln visar är förbundets ledningsverksamhet ofta problembaserad. Det gör lätt att stämningen sjunker också i styrelsen och entusiasmen börjar minska. Men det finns mycket bra i vår gren, saker att vara stolt över och prestationer som skapar en positiv atmosfär. Min slutsats, och därmed mitt mål för nästa år, är att framgångarna ska lyftas fram. Jag knyter detta mål till praktiken genom att föra in en ny punkt på styrelsens agenda: månadens fullträff. Vi delar de bästa lyckandena vi sett och upplevt med varandra regelbundet, inte bara en gång om året. Det här målet grundar sig på den respons jag fått och är mitt mål för nästa år. Vad kunde bli ditt mål? YHTEISTYÖSSÄ: 4 URHEILUAMPUJA 5/2022 UA_5_2022.indd 4 4.12.2022 9.39

AJANKOHTAISTA Menestyneet kiväärinuoret Kahdella nuorella kivääriampujalla on edessään mielenkiintoinen vuosi. Teksti LASSI PALO Kuva JONI STENSTRÖM N uoret kivääriampujat Alexandra Rosenlew ja Lauri Syrjä menestyivät päättyneellä kaudella erinomaisesti. Rosenlew, 17, palkittiin saavutuksistaan Ampumaurheiluliiton Vuoden ampumaurheilijana – historian nuorimpana. Syrjä, 19, palkittiin Vuoden kivääripoikana. Rosenlew sai Kairossa järjestetyissä MM-kilpailuissa tyttöjen hopeaa pienoiskiväärin asentokilpailussa Suomen ennätystuloksella 587. Hän saavutti mitaleja myös joukkuekilpailuista: tyttöjen ilmakiväärin MM-joukkuepronssia ja nuorten parikilpailun EM-kultaa syyskuussa Puolan Wroclawissa järjestetyissä kisoissa. Rosenlew voitti parikisan Euroopan mestaruuden Syrjän kanssa. Syrjä napsi lisäksi kelpo sijoituksia myös nuorten MM-kilpailuissa, kuten esimerkiksi 11. sija 50m pienoiskiväärin asentokilpailussa. ROSENLEW OLISI tuloksillaan menestynyt myös naisten sarjassa. Hän onkin miettinyt valmentajansa Juho Kurjen kanssa osallistumista ensi vuonna naisten maailmancupiin. – Se on vissiin tarkoitus. Odotan aikuisten sarjaa innolla. Sinne sitä joutuu joka tapauksessa jossain vaiheessa, Rosenlew naurahti. Rosenlew pitää tilannetta myös mielenkiintoisena, sillä onhan hänellä vielä kolme ju- Nuorten parikilpailun Euroopan mestarit: Alexandra Rosenlew ja Lauri Syrjä. niorivuotta jäljellä. Pariisin olympialaiset ovat vuonna 2024, ja sitä seuraavat kesäolympialaiset järjestetään Los Angelesissa 2028. – Aika nopeasti nekin kisat tulevat, eikä viisi ja puoli vuotta ikuisuudelta tunnu. Koitan treenata hyvin. Mutta saa nyt nähdä, mihin tämä kaikki menee, Rosenlew pohti. MYÖS SYRJÄLLÄ on ollut tänä ikimuistoisia kokemuksia arvokisamenestyksensä lisäksi, sillä hän kirjoitti keväällä ylioppilaaksi ja aloitti lokakuussa varusmiespalveluksensa Helsingissä sijaitsevassa Urheilukoulussa. Loppuvuoden aikana varmistui, että hän lähtee vuoden 2024 alussa opiskelemaan Yhdysvaltoihin urheilustipendillä. Hän on 6 kiperää  Vastaajana on pian alkavien pyhien kunniaksi kaikkien tuntema JOULUPUKKI. Urheiluampuja-lehti tavoitti hänet kolmen vuoden tauon jälkeen kesken kiireisten jouluvalmistelujen. R AU N O H I E TA N E N saanut kaksi tarjousta, joita hän parhaillaan ”punnitsee” ja pohtii. Lopullisen päätöksen ja sopimuksen allekirjoittamisen aika on ensi vuoden alussa. – Olen miettinyt asiaa jo pitkään ja hoitanut sitä aktiivisesti. Sain myös paikan Helsingin maa- ja metsätieteelliseen yliopistoon, mutta "ykkösvalintani" on ollut lukion alusta lähtien Yhdysvaltain yliopistourheilu. Matias Kiuru on toiminut hyvänä suunnannäyttäjänä ja tienavaajana. Olen saanut häneltä hyviä apuja asian suhteen, Syrjä kertoi marraskuun lopussa.  Millainen pian päättyvä ampu- maurheiluvuosi oli? Värikäs ja mitalirikas: arvokisamitaleja tuli lähes 70.  Mitä ampumaurheilijat yleensä toivovat joulupukilta? Kyllä se aina liittyy parempiin osumiin – ne mainitaan jokaisessa ampumaurheilijan kirjeessä joulupukille.  Riittääkö niitä edelleen kaikille? Tätä ei tarvitse murehtia, sillä osaamme joka vuosi varautua tähän toiveeseen joulumuorin ja tonttujen kanssa. Entä onko muita toiveita? Lyijyasioihin hyvä ratkaisu, lisää koulutettuja valmentajia ja ohjaajia, Alexandra Rosenlewistä lisää sivuilla 14–15. Lauri Syrjän haastattelu sivuilla 22–23. rataolosuhteiden turvaaminen ja lisää ilma-aseratoja. Mikä olisi ensi vuoden ”napa- kymppi”? Uskon, että ampujat menestyvät taas hienosti. Napakymppi voisi olla esimerkiksi maapaikka Pariisin olympialaisiin ja paralympialaisiin. Oletko edelleen yhtä tarkka omassa työssäsi kuin aiemminkin? Kyllä. Kuten aina, teen ampumaurheilutermein 10,9:n arvoisia suorituksia. Kaikki lahjat menevät oikeaan osoitteeseen. LASSI PALO 5/2022 URHEILUAMPUJA UA_5_2022.indd 5 5 4.12.2022 9.39

Uudella tiivistetyllä Team2 ryhmällä kohti olympiavuo Ampumaurheiluliiton yksi ensi vuoden keskeisistä muutoksista on maajoukkuerakenteen muutos. Teksti & kuvat LASSI PALO A mpumaurheiluliiton valmennuksen johtajan työt syyskuussa aloittanut Ville Häyrinen on ollut kiireinen mies. Hänen kalenterinsa on täyttynyt päivittäisten ”juoksevien” asioiden lisäksi valmentajaneuvotteluista ja maajoukkuerakenteeseen tehdyistä muutoksista. Asiat olivat selkiytyneet lähes maaliin asti marraskuun viimeisellä viikolla. Vuoden 2021 alussa pistoolilajien päävalmentajana aloittaneen brittiläisen John Leighton-Dysonin toimenkuva laajenee ensi vuonna siten, että hän ottaa vastuulleen myös kiväärilajien päävalmentajan tehtävät, koska Leif Rolland ei jatka kiväärin päävalmentajana. Merkittävä muutos on myös se, että osa-aikaisena valmentajana tämän vuoden ajan toiminut Joni Stenström aloittaa ensi vuonna päätoimisena valmentajana, sillä hänet on nimetty kiväärin lajivalmentajaksi ja nuorten valmentajaksi. Italialainen Pietro Genga jatkaa ensi vuonna skeetin päävalmentajana. Hän aloitti työt Ampumaurheiluliitossa samaan aikaan Leighton-Dysonin kanssa. Jotkin asiat eivät kuitenkaan muutu, sillä Ampumaurheiluliiton pitkäaikaisin valmentaja Pekka Maunula jatkaa trapin nuorten valmentajana ja paravalmentajana. – Muutama valmentajasopimus on vielä neuvotteluvaiheessa tai allekirjoittamatta, ja luotilajien paravalmentajaa haetaan. Hoidan työni ohessa liikkuvan maalin lajivalmentajan tehtävää, kunnes siihen löydetään henkilö, Häyrinen kertoi, kun elettiin marraskuun viimeisiä päiviä. KIVÄÄRILAJIEN päävalmentajana toiminut Leif Rolland ei siis jatka tehtävässään ensi vuonna. Norjalaisen pesti jäi vain vuoden pituiseksi. – Mitään dramaattista syytä ei ole siihen, että lopetan työskentelyn Ampumaurheiluliitossa. Sosiaalinen elämäni on ollut kuin nolla, kun olen ollut Turussa tämän vuoden ajan. Aloin miettiä, että olisi erittäin vaikeaa, jos olisi vielä kaksi tällaista vuotta lisää, Rolland sanoi. 6 – Halusin muuttaa takaisin Ruotsiin samaan aikaan kuin halusin työskennellä joukkueessa ja liitossa. Liitto haluaa kuitenkin käyttää Turkua kivääriampujien pääharjoituspaikkana ja siinä tapauksessa myös valmentajaa täällä kokopäiväisesti. Vaatimuksemme eivät siis kohdanneet. Joskus näin vain tapahtuu, ja ymmärrän tilanteen. Rollandin mukaan hänen pian päättyvä päävalmentajavuotensa on ollut hieno: – Minulla on ollut ilo työskennellä monien lahjakkaiden urheilijoiden kanssa, ja meillä oli kaikin puolin hyvä kausi. Useiden kansainvälisten mitalien lisäksi urheilijat ovat kehittyneet. Sanoisin kuitenkin, että suurimmat plussat ovat ystävyyssuhteet ja se, miten urheilijat tekevät töitä yhdessä. Ilmapiiri joukkueessa on todella hyvä. Rollandin mukaan suomalaisurheilijat ovat erittäin motivoituneita uutta kautta varten. – Vaikka en jatkossa olekaan enää Turussa, seuraan heitä etänä. Olen varma, että he oppivat lisää ja saavuttavat hyviä tuloksia myös ensi vuonna. JONI STENSTRÖMIN valmentajanura etenee vauhdilla. Hän kuului useiden vuosien ajan kiväärin A-maajoukkueeseen ja lopetti huippu-urheilijan uransa kesällä 2021. Pian tämän jälkeen Ampumaurheiluliiton hallitus nimesi hänet kiväärin lajivalmentajaksi. Toimi oli puolipäiväinen, mutta vuoden alussa hän aloittaa kokopäiväisenä valmentajana. – Se on tervetullut muutos, sillä 50-prosenttinen työaika ei riittänyt kaikkeen. Asun ja opiskelen Turussa, joten nyt tehty ratkaisu on looginen paitsi maajoukkueen leirien myös päivittäisen akatemiatoiminnan kannalta, Stenström sanoi. Hän ei ole juurikaan miettinyt sitä, miten nopeasti hän on valmentajana edennyt: – Minusta tuntuu siltä, että olen päässyt hyvin toimintaan mukaan. Olen saanut hyvää tukea niin urheilijoilta kuin muiltakin valmentajilta. Eikä minua suoranaisesti pelota, hän viittasi laajenevaan työnkuvaansa. Stenström on saanut toiminnastaan positiivista ja rohkaisevaa palautetta, minkä hän myöntää tuntuvan tietysti hyvältä: – Kun olin urheilija, olin tottunut siihen, että valmentajan paikka on tuulinen paikka, jossa hän saa kritiikkiä ja kuulee neuvoja, miten työ pitäisi tehdä. Kun Stenströmille sanoi, että ehkä hänen tilanteensa on näin hyvä siksi, että hän on ”sopiva tyyppi”, hän vastasi: – Niin, ehkä se on persoonakysymys. – En ole kovin vanha enkä kokenut val- Leif Rolland (vas.) ja John Leighton-Dyson Wroclawin E Valmennuksen johtaja Ville Häyrinen. URHEILUAMPUJA 5/2022 UA_5_2022.indd 6 4.12.2022 9.39

m2024vuotta "Olen saanut hyvää tukea niin urheilijoilta kuin muiltakin valmentajilta. Eikä minua suoranaisesti pelota." Joni Stenström mentaja. Olen yrittänyt tuoda esille sitä, että kukaan ei tiedä kaikkea – ei edes sellainen henkilö, jonka sanotaan erikoistuneen johonkin erityisalaan. Olen keskustellut urheilijoiden kanssa ja päätynyt lopputulokseen yhdessä heidän kanssaan. En ole koskaan pitänyt sellaisista henkilöistä, jotka luulevat tietävänsä kaikesta kaiken. Wroclawin EM-kilpailuissa syyskuussa. STENTRÖM ON opiskellut valtiotieteitä Åbo Akademissa. Kiirettä pitää, sillä hän aikoo saada gradunsa valmiiksi ennen kuin aloittaa valmentajan ammattitutkinnon suorittamisen vuoden alussa. – Kaikki aika menee nyt töissä ja gradun parissa, myös joulunpyhät, hän naurahti. Kaikesta aistii, että Stenström nauttii myös valmentamisesta ja siihen liittyvistä asioista. Hän on pohtinut entisen huippu-urheilijan tuomalla kokemuksellaan nyt valmentajan näkökulmasta asioita, ja vastaukset ovat valmiita ja harkittuja. Hän painottaa esimerkiksi sitä, että ampumaurheilun taso maailmalla kovenee koko ajan ja siten myös vaatimustaso. – Jotta voi kilpailla olympiapaikoista jatkuvasti, se vaatii kaikilta tasonnostoa. Urheilijoiden on suunniteltava kaikki tekemisensä niin, että he tietävät milloin heidän pitää olla iskussa. Jokaiseen kisaan ei voi mennä, vaan kalenteri on suunniteltava niin, että he tietävät mikä kisa palvelee heitä parhaiten. Stenström viittaa näillä kommenteillaan erityisesti uusiin Team2024- ja Team2028-ryhmiin, joiden päätavoitteet käyvät ilmi numeroista: 2024 tarkoittaa ryhmään nimetyn urheilijan päätavoitteen olevan Pariisin olympialaisissa ja 2028 Los Angelesin olympialaisissa. Perinteiset A- ja B-maajoukkueet poistuvat siis ensi vuonna, ja niiden tilalle tulevat edellä mainitut Team 2024- ja Team 2028-ryhmät sekä haastajaryhmät ja nuorten ryhmät. VALMENNUKSEN Joni Stenström ensimmäisissä arvokisoissaan valmentajana eli Hamarin EM-kilpailuissa maaliskuussa. JOHTAJA Ville Häyrinen on aiemmin syksyllä muistuttanut, ettei aikaa ole hukattavaksi, jatkuu sillä tammikuussa on enää 5/2022 URHEILUAMPUJA UA_5_2022.indd 7 7 4.12.2022 9.39

Pietro Genga jatkaa skeetin päävalmentajana ensi vuonna. puolitoista vuotta aikaa Pariisin olympialaisiin. Töitä onkin tehty Pariisin olympialaisia varten, mutta samalla on pidetty huoli siitä, miten turvataan menestys Los Angelesissa olympialaisissa vuonna 2028. Häyrinen sanoi elokuussa, että ”huipuillemme on taattava riittävät resurssit, jotta maapaikkoja voidaan saavuttaa ja sitten menestyä (Pariisin) kisoissa”. Nähtäväksi jää, saadaanko paikkoja yhden kilpailun vai rankingin kautta. Rankingpisteiden kerääminen on myös vaativa tehtävä. – Olympiakomiteassa tarkkuuslajien lajiryhmävastaavana toiminut Kimmo Yli-Jaskari syötti minulle ajatuksen uusista ryhmien nimistä. Jalostin niitä vähän eteenpäin. Perusajatus on se, että ryhmiä on tiivistetty ja Team2024-ryhmien kärkiurheilijoille suunnataan enemmän resursseja olympiadin tässä vaiheessa. Team2028:n päätavoitteet ovat kauempana tulevaisuudessa. – Tärkeää on samalla rakentaa tulevaisuutta ja kehittää esimerkiksi tällä kaudella menestyneistä nuorista menestyjiä myös tulevina vuosina, Häyrinen sanoi ja palautti mieliin näkemyksensä, jonka mukaan kaikilla tasoilla on opittava menestymään. HÄYRINEN HALUAA turvata nuorille ampumaurheilijoille ”riittävät väliportaat”, joita pitkin he voivat nousta kansainväliselle huipulle. Häyrinen sanoi edellisessä Urheiluampujassa: ”Tasoja on monia eli on monta porrasta ennen kuin voi puhua olympialaisista. Haa8 veita ja unelmia pitää olla, mutta SM-kisoista ei voi edetä yhdellä loikalla olympiamitalistiksi. Urheilijan on siis valmentajien kanssa mietittävä väliportaat ja aikaikkuna, joiden mukaan voi edetä huipulle.” Yksi osa kokonaisuutta on Häyrisen mukaan myös se, että huippu-urheilijoiden tietämys ja ymmärrys kokonaisuudesta kasvaa. Siksi hän haluaakin kutsua ensi vuonna Team2024- ja Team2028-ryhmät koolle, jotta heille voitaisiin kertoa, miten Ampumaurheiluliiton huippu-urheilun budjetti rakentuu. – Kalenteri on tässäkin asiassa haastava, mutta ajatukseni on, että kokoukseen voisi osallistua myös etänä, jos on esimerkiksi leirillä ulkomailla, Häyrinen sanoi. HAULIKON ENSI VUODEN neljä ensimmäistä maailmancupia järjestetään Qatarissa, Kyproksella, Egyptissä ja Kazakstanissa. Kiväärin ja pistoolin ensimmäiset maailmancupit ovat Indonesiassa, Egyptissä, Intiassa ja Perussa. Vuoden 2023 ensimmäinen kansainvälinen arvokilpailu on ilma-aseiden EM-kilpailut, jotka ovat maaliskuussa Viron Tallinnassa. Siellä on jaossa olympiamaapaikkoja Pariisiin – kaksi kussakin olympialajissa. ISSF:n kaikkien lajin MM-kilpailut ovat Azerbaidzanin Bakussa elokuussa. Stenström sanoo, että kivääriampujien kanssa on mietitty tarkasti, mihin kilpailuun ”kannattaa” lähteä. Maailmancupeissa ei enää saa suoria maapaikkoja olympialaisiin, vaan rankingpisteitä. – Maailmancupit ovat kaukana, ja ne kestävät useiden päivien ajan. Yhteen reissuun menee kaikkineen helposti kaksi tai jopa kolme viikkoa. Siinä jää arvokasta treeniaikaa käyttämättä. Kilpailukalenteri on rytmitettävä fiksusti, ja urheilijan on osattava pitää tarvittaessa myös taukoa. Kokonaisrasitus ei saa kasvaa liian isoksi. Maailmancupin kalenteri on myös taloudellinen asia, Stenström painotti. TULEVA KAHDEN lajin päävalmentaja John Leighton-Dyson sanoo, että hän ei ole valmentamassa päätoimisesti, mutta hänen tukemaan ovat taitavat valmentajat Joni Stenström kiväärissä sekä Juhani Forsman ja Petri Eteläniemi pistoolissa. – Monet urheilijat tekevät yhteistyötä myös henkilökohtaisten valmentajiensa ja Turun akatemian tukihenkilöstön kanssa. Puolustusvoimien Urheilukoulu on myös tärkeä tekijä. Meillä on hyvä tiimi kehittämässä urheilijoitamme. – Joukkueiden valintatavat ja niiden tiivistäminen mahdollistavat suunnittelun ja työskentelyn asianmukaisesti pidemmällä aikavälillä. Mahdollisuuksien mukaan kivääri ja pistooli erityisesti 10m lajeissa alkavat toimia yhdessä. Tämä on järkevää kaikin puolin – sisäinen kilpailu ja tiimin rakentaminen ovat kaksi tärkeää peruselementtiä. URHEILUAMPUJA 5/2022 UA_5_2022.indd 8 4.12.2022 9.39

Onnistuminen edellyttää tiivistä vuorovaikutusta ja yhteistyötä Ampumaurheiluliiton liittovaltuusto valitsi marraskuussa pitämässään kokouksessa Antti Hannulan jatkamaan toisena varapuheenjohtajana. Valtuusto hyväksyi kokouksessaan liiton ensi vuoden toimintaja taloussuunnitelman. Tavoitteisiin pääseminen vaatii tiivistä vuorovaikutusta ja yhteystyötä liiton ja seurojen välillä. Teksti LASSI PALO S uomen Ampumaurheiluliiton liittovaltuuston syyskokous pidettiin 26. marraskuuta Vantaalla. Kokoukseen voi osallistua myös etäyhteydellä. Vuosi 2023 on Ampumaurheiluliiton 104. toimintavuosi. Valtuusto hyväksyi kokouksessaan ensi vuoden toimintasuunnitelman ja talousarvion. Liiton strategiassa keskeisimmät painopisteet ovat elinvoimainen ja kasvava seura sekä mahdollistavat olosuhteet. Tavoitteena on, että seuratoiminnan laatu paranee, toimintaan on helppo tulla mukaan ja seura toimii uudistumiskykyisesti ja tavoitteellisesti. Ensi vuonna keskitytään erityisesti valmentajien ja ohjaajien osaamisen kehittämiseen ja uusien mallien luomiseen ohjatun seuratoiminnan tueksi muun muassa erillisen hankkeen kautta. Tavoitteena on myös, että seuroilla on käytössään riittävät ja ympäristövastuulliset rataolosuhteet, joilla harrastajat viihtyvät. Ampumaurheilun arvostuksen harrastuksena ja huippu-urheiluna halutaan kasvavan. Tavoitteena on lisäksi se, että monipuoliset harrastamisen tavat ja mahdollisuudet innostavat kasvamaan ja kehittymään. YKSI ENSI vuoden keskeisistä nostoista on myös maajoukkuerakenteen muutos. Perinteiset A- ja B-maajoukkueet poistuvat, ja niiden tilalle tulevat Team 2024- ja Team 2028-ryhmät sekä haastajaryhmät ja nuorten ryhmät. Mahdollistaviin olosuhteisiin liittyy erityisesti lyijyn ammuskäyttöön ja ampumaratoihin sekä ammuntaan liittyvään lainsäädäntöön ja oppaisiin kohdistuva vaikuttamistyö, joka on avainasemassa, kun pyritään turvaamaan ampumaurheilun jatkuminen myös tulevaisuudessa. Ensi vuoden aikana ympäristövastuullisten rataolosuhteiden turvaamiseksi tehdään työtä erityisesti ympäristölupahankkeen jatkohankkeessa. Tavoitteena on vuoden aikana käsitellä 60 ampumaradan ympäristölupia. Onnistuminen näissä painopisteissä edellyttää tiivistä vuorovaikutusta ja yhteistyötä liiton ja seurojen välillä, menestyvää huippu-urheilua, tehokasta ja monipuolista viestintää sekä nykyteknologian ja digitalisaation hyödyntämistä. Digikehitys jatkuu erityisesti Suomisportin ja Kitin ympärillä. ENSI VUODEN talousarvio perustuu liittovaltuuston kevätkokouksessa vahvistamiin jäsen-, lisenssi- ja kilpailulupamaksuihin: seuran jäsenmaksu liitolle on 26 e/aikuisjäsen, kilpailulisenssi 40 e, harrastelisenssi 25 e, seniorilisenssi (yli 70-vuotiaat) 20 e ja nuorisolisenssi 13 e. Kilpailulupamaksuja ei päätöksen mukaan peritä, jos kilpailun järjestäjä vie tulokset sääntöjen mukaisesti kilpailu- ja tilastopalvelu Kitiin. Muutoin kilpailulupamaksu seuralle on 100 e/kilpailu (lisäpäivät 20 e/ pvä). Talousarvion loppusumma on 2 702 280 euroa ja se päätyy 21 euron ylijäämään. Huomioitavaa on, että kulu- ja tulorakenteeseen vaikuttavat Ampumaurheiluliiton hallinnoima ympäristölupahanke kuuden järjestön yhteistyönä. Hankkeen menot ja toisaalta myös tulot ovat 510 038 euroa, joten varsinaista talousvaikutusta sillä ei ole liiton budjetin ylijäämään. Toiminnanjohtaja Anne Laurila totesi, että ensi vuonna kulut kasvavat muun muassa matkustamisessa ja Urheiluampuja-lehden osalta. Paperin hinta on kallis, ja postikulut nousevat jatkuvasti, Laurila sanoi ja nosti esiin muutamia muitakin huomioita ensi vuodesta: – Tulopuoli pienenee. Kilpailuluvista ei siis tule tuottoa ensi vuonna, lisenssien vakuutusmaksut nousevat ja OKM:n yleisavustus todennäköisesti laskee, hän kertoi kokousväelle. LIITTOVALTUUSTO VALITSI Antti Hannulan jatkokaudelle liittohallituksen toisena varapuheenjohtajana. Satu Luoto, Johanna Björkroth ja Timo Haataja valittiin jatkamaan hallituksen jäseninä. Valtuusto hyväksyi myös kilpailuvaliokunnan valmistelemat tuomarijärjestelmäuudistuksen. Ylituomarikoulutuksessa kehitetään koulutuksen sisältöä (TA-koulutus, enemmän käytännön esimerkkejä). I-luokan tuomarikoulutus säilyy myös ylituomarikoulutuksen tavoin lähiopetuksena varmistaen laadun. II-luokan tuomarikoulutus pyritään siirtämään lähikursseilta verkkoon. Liittovaltuustolle esitettiin, että sääntötyöryhmä valtuutetaan viemään KY:hyn tarvittavat muutokset edellä päätetyn tuomarikoulutusuudistuksen osalta. Valtuusto hyväksyi vastaesityksen, jonka mukaan asia tuodaan valtuuston kevätkokoukseen ja hallituksen päättämät asiat tiedoksi. Muutokset astuisivat voimaan 1.5.2023. Kokouksessa kuultiin myös kuuden liittovaltuutetun pyytämä lisäselvitys leasing-autoista. Selvitys osoitti järjestelyn säästävän liiton kustannuksia. Valtuusto hyväksyi hallituksen selvityksen. Kurinpitovaliokunnassa jatkavat Curt Sjöblom, Jukka-Pekka Alanen ja Antti Aine. Kokouksen lopuksi liittovaltuuston kokoukseen osallistunut Juhani Sillanpää (Upseerien ampumayhdistys) kertoi päättävänsä pitkän ja mittavan uransa Ampumaurheiluliiton luottamustehtävissä. "Ensi vuoden aikana ympäristövastuullisten rataolosuhteiden turvaa­ miseksi tehdään työtä erityisesti ympäristölupa­ hankkeen jatkohankkeessa. Tavoitteena on vuoden aikana käsitellä 60 ampu­ maradan ympäristölupia." 5/2022 URHEILUAMPUJA UA_5_2022.indd 9 9 4.12.2022 9.39

NOIN 20 KYSYMYSTÄ MARKUS AHTIAINEN: Porukka-ajattelu vie pitkälle Teksti & kuva LASSI PALO "V aikka kaikkia koronan aiheuttamia vaikutuksia ei vielä tiedetäkään, on syytä huolestua varsin monissa paikoissa vähentyneestä harrastaneisuudesta. Tilanteen korjaantumisesta toivon ja odotan tuloksia. [Liiton] säästöt tulee käyttää erityisen harkiten, koska taloudellisessa mielessä näyttää olevan laihoja vuosia edessä.” Näin sanoo Markus Ahtiainen, joka on toiminut Ampumaurheiluliiton liittovaltuuston puheenjohtajana nyt kahden vuoden ajan. Hän kuvailee itseään ”helsinkiläiseksi, reiluksi viisikymppiseksi pääsääntöisesti pistooliammunnan harrastajaksi”. Lisäksi hän sanoo olevansa suuren julkishallinnollisen työnantajan palveluksessa työskentelevä asiantuntija. 1 Kaksi vuotta sitten ehdit vuoden aikana muutaman kerran radalle ampuman enimmäkseen pistoolilla. Muilta osin se oli aktiivista yhdistystoimintaa ja kotiseuran radan rakentamista. Entä tämä vuosi? Toivottavasti ainakin enemmän ammuntaa. 2 Millaisia kokemuksia liittovaltuuston kokoukset ovat olleet? Kokoukset ovat olleet vaiheikkaita ja mielenkiintoisia. Ne toteuttavat osaltaan demokratiaa lajissamme, ja asioiden käsittelemiseksi teemme valtuustossa taustatyötä kokousten valmistelussa. 3 Nyt sinulla on takana jo useampi kokous. Millaista on ollut toimia puheenjohtajana? Se ollut kiinnostavaa niin itse kokousten kuin yhteistyönkin osalta puheenjohtajiston ja valtuuston jäsenten kanssa. Puhumattakaan tarpeellisesta yhteistyöstä liittohallituksen ja toimiston väen kanssa. Markus Ahtiainen osallistui lokakuun lopussa Kisakallion urheilu opistossa järjestettyyn Grande Finale -viikonloppuun. ja vuorovaikutteisella valmistelulla saadaan paras lopputulos rakenteeksi, jolla jatkamme menestyksekkääseen tulevaisuuteen. 4 8 Kyllä etäosallistuminen on tullut jäädäkseen. Pitkien välimatkojen maassa tämä parantaa edellytyksiä osallistua kokouksiin varsinaisesta pitopaikasta huolimatta. Näin säästyy kustannuksissa, mutta toisaalta epävirallisten keskusteluiden tuottama asioiden taustoitus ja tiedon sekä näkemysten että ideoiden vaihto osin kärsii. Tuota jälkimmäistä puutetta ei liene kuitenkaan korvattavissa ilman läsnäoloa. 9 Etäyhteydet ja ”hybridikokoukset” ovat tulleet nyt jäädäkseen? Miten kokouksia voisi tästä vielä kehittää vai onko etäosallistuminen edelleen ok? 5 6 7 Miten luonnehdit Ampumaurheiluliittoa juuri nyt? Ampumaurheiluliitto on monella tapaa vedenjakajalla; nyt ehkä aiempaakin enemmän. Mitkä ovat suurimmat kehittämisen kohteet? Seura- ja muun konkreettisen toiminnan elinvoimaisuuden parantaminen. Miten näet aluetoiminnan merkityksen nyt ja jatkossa? Aluetoiminta on merkityksellinen toiminnan taso, koska se tukee konkreettisimmin suurta osaa seuratason jäsenistöä. Seurathan itse päättävät lopulta mitä alueella tehdään jaoston kautta. Aluetoiminta antaa laajat mahdollisuudet toteuttaa hyviä ampumaurheilua eteenpäin vieviä asioita, tosin varsin toiminnallisella ja aktiivisuutta edellyttävällä tasolla. Uskon, että liiton organisaatioon kohdistuva kehitystyöprosessi tuo oikeat ratkaisut tulevaisuutta varten. Hyvällä 10 Mitä sanot SAL:n strategian päälinjoista? Liittovaltuuston panos kohdentaa merkittävää huomiota ydinasiakkuuteen seurojen ja liiton välillä on ilokseni toteutunut strategiatasolla hyvin. Oikealla tiellä tässä suhteessa. Muilta osin päälinjat vahvistavat toisiaan. Liiton taloudesta ja koronavuosien plusmerkkisistä tilinpäätöksistä on puhuttu paljon. Miten haluat kommentoida tilannetta? Muodostunut tilanne on ollut hyvin ennalta-arvaamaton. Vaikka kaikkia koronan aiheuttamia vaikutuksia ei vielä tiedetäkään, on syytä huolestua varsin monissa paikoissa vähentyneestä harrastaneisuudesta. Tilanteen korjaantumisesta toivon ja odotan tuloksia. Säästöt tulee käyttää erityisen harkiten, koska taloudellisessa mielessä näyttää olevan laihoja vuosia edessä. 10 Millaisena näet suomalaisen huippuampumaurheilun tilanteen ja jo alkaneen matkan kohti Pariisin olympialaisia 2024? Hyvin positiivinen näkymä. 11 Entä näkemyksesi tulevista vuosista, jolloin Opetus- ja kulttuuriministeriön jakamat valtionavut hyvin todennäköisesti pienenevät? Oma varainhankintamme on aina ollut hyvin haasteellista. Omaa varainhankintaa rasittaa yleinen taloustilanne, joka lisää kilpailua rahoittajista. Samalla myös seuroissa on sama tilanne, joten jäsen- URHEILUAMPUJA 5/2022 UA_5_2022.indd 10 4.12.2022 9.39

maksujen kautta asia ei ole korjattavissa. Tulos voisi olla todennäköisesti päinvastainen. 16 Elämme suurimman jännityksen harjalla tässä asiassa. Onneksi puolustushallinnosta tulee voimakasta tukea. Toivon, että myös muualla EU-alueella asiassa edistytään edulliseen suuntaan kannaltamme. Riippuu tietenkin siitä, kuinka kauan on ollut avannossa. Ei taida muutoin. 12 13 14 Kommenttisi lyijytilanteesta? Mikä on arviosi siitä, mitä lyijyn kanssa lopulta tapahtuu niin Suomessa kuin kansainvälisestikin? Toivon, että saavutamme merkittävän torjuntavoiton. Miten luonnehdit Ampumaurheiluliiton toimiston, hallituksen ja liittovaltuuston välistä yhteistyötä? Itse en ole havainnut kitkaa. Myös eriävät näkemykset onnistutaan ratkaisemaan tavalla, jossa kaikki mainitut tahot voivat tuntea luottamuksellista ilmapiiriä. 15 Toiminnanjohtaja Anne Laurila sanoi Grande Finale -viikonlopun avauspuheenvuorossaan: ”Me kaikki olemme liitto – vain yhteistyöllä voimme onnistua. Jokainen meistä, jokainen yksittäinen harrastaja on liitto. Yhteistyö on korvaamattoman tärkeää, jotta saamme vietyä tavoitteita eteenpäin entistä positiivisemmassa hengessä.” Kommenttisi. Kaiken ytimessä ovat aktiiviset seurat ja erityisesti siellä toimivat aktiiviset, useimmiten vapaaehtoistyötä tekevät aktiivit. Toivon, että ajattelutapamme muuttuu ”joku muu tehköön” mentaaliksi ”tehdään porukalla, mitä voin tehdä”. Olet sanonut aiemmin, että sinua motivoi toimimaan ampumaurheilun luottamustehtävissä ”pitkäjänteinen ja periksiantamaton asennoituminen luonteenpiirteenä”. Horjuuko tämä asenne koskaan? 17 Miten saat aikasi riittämään niin työhösi kuin harrastuksiisi? Toki on haastavaa sovittaa samoilla aikasykleillä eteneviä aktiviteettejä. Onneksi minulla on suurelta osin suuri mahdollisuus vaikuttaa oman työn aikatauluihin siten, että aikaa vievän työpanoksen voi isolta osin itse sijoittaa aikajanalle. Näin siis toimin suurimpien päällekkäisyyksien välttämiseksi. 18 Mikä on kiehtovin asia ampumaurheilussa? Se, kuinka suuren ja monipuolisen työn joutuu tekemään voidakseen todeta tehneensä täydellisen suorituksen. Toki myös yksittäiset oivallukset oman tekemisen parantamiseksi. Ilman pitkäjänteisyyttä näistä kokemuksista helposti jää paitsi. 19 Mikä voisi olla ensi vuoden napakymppi? Lyijydirektiivin täytäntöönpanon keskeyttäminen ja laaja-alainen päätös asian uudesta valmistelusta meille edullisemmin tavoittein. 20 Mitä erityisesti ampumaurheilun liittyvää toivot uudenvuoden toiveessasi? Ämpärin pohjalla tinan sijasta paljon kultaa ja menestystä! 5/2022 URHEILUAMPUJA UA_5_2022.indd 11 11 4.12.2022 9.39

Vesa Nissinen jatkaa puhe "Luottamus on ollut suurta, mutta varautukaa henkisesti siihen, että kahden vuoden kuluttua on aika vaihtaa puheenjohtajaa." Teksti & kuvat LASSI PALO S uomen Ampumaurheiluliiton liittokokous pidettiin sunnuntaina 30. lokakuuta Lohjalla Kisakallion urheiluopistolla. Kokous valitsi helsinkiläisen Vesa Nissisen jatkamaan liiton puheenjohtajana. Hän aloitti tehtävässään vuonna 2017 eli tuleva kaksivuotiskausi (2023–2024) on järjestyksessään neljäs. – Kiitän luottamuksestanne! Minulla on aina ollut se periaate, että kaikessa demokratiassa pitää olla vaihtuvuutta ja uusia tuulia. Luottamus on ollut suurta, mutta varautukaa henkisesti siihen, että kahden vuoden kuluttua on aika vaihtaa puheenjohtajaa. Olen kahden seuraavan vuoden ajan kaiken luottamuksen arvoinen, Nissinen sanoi kokousväelle valintansa jälkeen. AMPUMAURHEILULIITTO ON juuri nyt nelivuotisen strategiansa puolivälissä. Kaksi edellistä vuotta oli koronavuosia, joten kyse oli poikkeuksellisesta ajanjaksosta. Kokouksessa kuultiinkin liittohallituksen selostus liiton toiminnasta ja taloudenhoidosta kahdelta edelliseltä kalenterivuodelta ja päätettiin toiminnan ja talouden suuntaviivoista seuraavaksi kaksivuotiskaudeksi. Toiminnanjohtaja Anne Laurila palautti kokouksessa mieliin, kuinka kansainvälinen ja kotimainen kilpailutoiminta pysähtyi koronapandemian takia maaliskuussa 2020. Myös ohjattu harrastustoiminta päättyi, ja ratojen käyttöön ja kokoontumisiin tuli rajoituksia. Ilma-aseiden EM-kotikisat 2021 peruttiin, ja PM-kotikisat siirtyivät vuodesta 2020 vuoteen 2022. Samalla otettiin merkittävä digiloikka, josta esimerkkinä Laurila mainitsi mahdollisuuden osallistua etänä liitonkin kokouksiin. – Koronalla oli merkittävä vaikutus liiton talouteen, koska kansainvälinen toiminta pysähtyi, Laurila sanoi. LAURILA NOSTI esiin merkittäviä uusia avauksia vuosina 2020–2021. Ympäristölupahanke alkoi vuoden 2020 alussa. Samaan aikaan otettiin käyttöön kilpailu- ja tilastopalvelu Kiti. Strategia uudistettiin, ja vaikuttamistyötä tiivistettiin. Yksi iso vaikuttamistyön aihe on ollut lyijyasiat. Uudet toimintasäännöt hyväksyttiin viime vuonna. Laurila mainitsi yhtenä avauksena myös vastuullisuusohjelman, joka pitää sisällään 12 Vesa Nissinen jatkaa Ampumaurheiluliiton puheenjohtajana seuraavat kaksi vuotta hyvän hallinnon, yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon, ympäristön, turvallisen toimintaympäristön ja rehellisen kilpailun. Koronan aikana nuorisotoiminnan tunnusluvuissa tapahtui isoja muutoksia, joiden vaikutukset näkyvät edelleen. Tärkeää on saada luvut nyt nousuun, Laurila totesi ja sanoi, että ”viriämisen merkkejä on”. – Harrastelisenssien suhteen vaikuttaa siltä, että koronasta ollaan toipumassa. Pieni valonpilkahdus on se, että aikuisia tulee ampumaurheiluun lisää mukaan. Suunta on oikea, mutta töitä pitää tehdä, Laurila sanoi. KORONAN VAIKUTUKSET näkyivät myös arvokisamitalien määrissä. Suomalaiset voittivat niitä neljä vuonna 2020 ja kuusi vuonna 2021. Tänä vuonna arvokisoja on järjestetty normaalisti, joten suomalaisten saavuttamien arvokisamitalien määrä nousi 60:een. Ampumaurheiluliiton jäsenseuroissa oli viime vuoden lopussa yhteensä 29 473 jäsentä. Puheenjohtaja Vesa Nissisen mukaan tavoitteena on ”pinnistellä” määrä ensi vuoden aikana taas yli 30 000:n. Laurila kertoi myös tutkimuksesta, jonka mukaan ampumaurheilusta on erittäin tai melko kiinnostunut 925 000 täysi-ikäistä suomalaista. Potentiaalia siis on, hän totesi. KOKOUKSESSA KESKUSTELTIIN liiton taloudesta. Puheenjohtaja Nissinen sanoi, että hallitus on ohjeistanut toiminnanjohtajaa tekemään nollabudjetin. – Käytännössä tulee käymään niin, että nollan alle mennään. Meillä pitää riittää tasoitusvaraa tuleville vuosille. Omaa pääomaa pitää käyttää tasaisesti eikä kerta- rykäyksellä, koska valtionavut eivät ensi vuonna nouse, vaan laskevat tähän vuoteen verrattuna. Toimintaa ei voi näillä pelimerkeillä olennaisesti muuttaa. Kaikki mahdollinen on kuitenkin tehtävä, jotta meillä olisi vireää seuratoimintaa, Nissinen sanoi. – Tässä se pienenevä rahakehys alkaa nyt näkyä. Ampumaurheiluliiton vuoteen 2024 ulottuvan strategian painopistealueet ovat elinvoimainen ja kasvava seura sekä mahdollistavat olosuhteet. – Jotta koko homma voisi onnistua, strategiassa on neljä onnistumisen edellytystä. Ne ovat tiivis vuorovaikutus ja yhteistyö liiton ja seurojen välillä, menestyvä huippu-urheilu, tehokas ja monipuolinen viestintä sekä nykyteknologian ja digitalisaation hyödyntäminen, Laurila selvitti. Nissinen nosti painokkaasti esiin myös strategiaan kirjatut mahdollistavat olosuhteet: ampumaurheilua ei voi harrastaa, jos ei ole paikkaa missä harrastaa. AMPUMAURHEILULIITON hallitus on asettanut vuosille 2022–2024 kolme kehittämishanketta, joista yhden tarkoitus on tarkastella liiton tarkoituksenmukaista organisoitumista. Tähän liittyen aluejärjestelmän tulevaisuutta on tarkasteltu kolmen vaihtoehtoisen mallin pohjalta: alueet lakkautetaan nykymuodossaan, alueiden määrää vähennetään tai alueiden määrä pysyy nykyisellään (9). Aluetoiminnan uudistaminen ja kehittäminen on osa liiton hallituksen johtamisen kehittämisen hanketta. Aihetta on käsitelty liittohallituksessa helmikuussa, maaliskuussa ja syyskuussa URHEILUAMPUJA 5/2022 UA_5_2022.indd 12 4.12.2022 9.39

heenjohtajana sekä liittovaltuuston kevätkokouksessa. Näkemystä on haettu keväällä myös kysymällä muun muassa alue- ja lajijaostojen ja valiokuntien avainhenkilöiltä. Osa alueista on toiminut hyvin ja ollut aktiivisia, ja osalla toiminta on melko passiivista. On siis huoli siitä, että alueiden seurat ja ampujat hyvin eriarvoisessa asemassa ja että resurssit eivät siirry tehokkaimmalla mahdollisella tavalla käytännön toimintaan. ALUEJAOSTOJEN Liittovaltuuston jäsenet 2023–2024 ALUE VARSINAINEN JÄSEN VARAJÄSEN ETELÄ-SUOMI (5) Markus Ahtiainen Jere Hakanen Mikael Ekberg Mikael Kaislaranta Riku Kalinen Jarmo Pöndelin Tero Tuoriniemi Marko Reinikainen Tea Holm Timo Konttinen (5) Sami Haume Ville Leskinen Jarmo Pyyhtiä Elina Selin L-C Schauman Philippe De Swert Jarmo Syvänne Timo Hänninen Aleksi Tamminen Pertti Könönen (2) Martti Halttunen Heikki Pääkkönen Katja Antrela Tuomo Silvast (4) Pekka Heiskanen Janne Kovanen Mikko Mattila Tarja Rantalainen Merja Sikanen Jani Murto Pekka Hulkkonen Paavo Paukku (2) Teemu Lahti Jari Lehtinen Kari Laitinen Juhani Öhman (1) Mika Tikkanen Reijo Alkku (5) Jarmo Engblom Matti Viljakainen Janne Huttunen Jorma Röppänen Uolevi Piispanen Harri Pekola Pentti Männistö Jorma Lång Pekka Nummelin Ilkka Ratamo (3) Jussi Ahomäki Marko Mäkelä Markku Passi Jarmo Saarinen Marjo Yli-Kiikka Petri Ahokangas (2) Veikko Huotari Leena Korhonen Vesa Äikäs Tero Rantonen RESERVIUPSEERILIITTO Petri Ranta Timo Niiranen RESERVILÄISLIITTO Teppo Nikkanen Jari Styrman UPSEERIEN AMPUMAYHD. Henri Häkkinen Jukka Leikos SVENSKA FINLANDS SKYTTEF. Anders Holmberg Rolf Nilsson LISÄJÄSENET Mikael Friman (paraurheilijat) PUHEENJOHTAJIEN kanssa elokuussa pidetyssä palaverissa uudistusta pidettiin erittäin hyvänä ja tervetulleena asiana. Uudistuksen tavoitteena on tehdä nykyisestä toiminnasta entistä parempaa joka puolella Suomea. Avainsanoja ovat toiminnan virtaviivaistaminen, turhan byrokratian ja hallinnon karsiminen sekä resurssien siirtäminen tehokkaammin ruohonjuuritason toimintaan. Tärkeää on saada selville, millaista toimintaa SAL haluaa alueellisesti toteuttaa sekä miten ja millä resursseilla sitä toteutetaan. Tavoitteena on myös löytää toimivin malli liiton jäsenseurojen valmennus- ja harrastustoiminnan tukemiseksi eri puolella Suomea sekä edistää seurojen keskinäistä yhteistyötä ja SAL:n toimiston ja seurojen välistä yhteistyötä ja vuoropuhelua. Liittohallitus toivoi saavansa liittokokoukselta suuntaevästystä kehittämistyöhön – Nissisen sanoin ”saatetta sille, mikä on järkevä tapa jatkaa”. Eli alueorganisaation tarkastelussa pyydettiin linjausta siitä, jatketaanko alueorganisaatiomallilla vai keskitetäänkö seurojen ohjaamista liiton toimistolle. – Hallitus on nyt saanut riittävästi saatetta, ja se jatkaa keskustelua ja työtään. Mitään esitetyistä vaihtoehdoista ei suljettu pois. Viimeinen kommentti siitä, että malleja tarkasteltaisiin urheilijan polun näkökulmasta eli miten urheilija voisi kehittyä, oli hyvä, Nissinen summasi keskustelun. Kokouksessa hyväksyttiin sääntömääräisten asioiden lisäksi liittohallituksen esitys liiton sääntöjen muuttamisesta. Kyse on sääntömuutoksesta, joka on kertaalleen hyväksytty ylimääräisessä liittokokouksessa viime keväänä. HÄME ITÄ-SUOMI KAAKKOIS-SUOMI KESKI-SUOMI LAPPI LOUNAIS-SUOMI POHJANMAA POHJOIS-POHJANMAA Toiminnanjohtaja Anne Laurila. 5/2022 URHEILUAMPUJA UA_5_2022.indd 13 13 4.12.2022 9.39

VUODEN PARHAAT 2022 Alexandra Rosenlew histor nuorin Vuoden ampumaur 17-vuotias kivääriampuja asuu Nokialla. "En olisi tänne tullessani uskonut, että lähden täältlä tämän pokaalin kanssa." Teksti LASSI PALO Kuva JUHA SAARINEN S uomen Ampumaurheiluliiton vuoden parhaiden palkitsemistilaisuus Grande Finale järjestettiin lokakuun viimeisenä viikonloppuna Lohjalla sijaitsevassa Kisakallion urheiluopistossa. Juha-Matti Holopaisen juontamaan gaalaan osallistui noin sata juhlavierasta, ja päivän aikana järjestettyihin lajien kokouksiin osallistui runsaasti ampumaurheilun harrastajia. Juhlailta huipentui Alexandra Rosenlewin valintaan Vuoden ampumaurheilijaksi. Hän on 17-vuotias kivääriampuja, joka edustaa Esbo Skytteförening -seuraa (ESF). Rosenlew asuu Nokian Siurossa. Rosenlew nappasi Kairossa lokakuussa järjestetyissä MM-kilpailuissa tyttöjen hopeaa pienoiskiväärin asentokilpailussa Suomen ennätystuloksella 587. Hän olisi ollut tuloksellaan vahvoilla myös naisten sarjassa. Lisäksi Rosenlewille ropisi mitaleja myös joukkuekilpailuista: tyttöjen ilmakiväärin MM-joukkuepronssia ja nuorten parikilpailun EM-kultaa syyskuussa Puolan Wroclawissa järjestetyissä kisoissa. ROSENLEW ON nuorin Vuoden ampumaurheilijaksi valittu urheilija. – Kiva juttu! En olisi tänne tullessani uskonut, että lähden täältä tämän pokaalin kanssa pois, Rosenlew hymyili Kisakalliossa komean palkintonsa kanssa. Kuukautta myöhemmin nuoren naisen fiilikset olivat edelleen hyvät: – Vuosi oli hyvä, ylitin odotukseni. Toivottavasti pystyn ensi vuonna vähintään samaan. Tavoitteenani on parantaa tuloksiani ja kehittyä edelleen ampumaurheilijana, hän sanoi kesken harjoitusten antamassaan haastattelussa. Rosenlew oli marraskuun 22. päivänä ampumassa ensimmäisen kerran neljä viikkoa kestäneen tauon jälkeen. – Kyllä se rytmi löytyy. Täytyy vain vähän totutella, hän naurahti. 14 Vuoden ampumaurheilija Alexandra Rosenlew ja Vuoden valmentaja Juho Kurki yhteiskuvassa Gran Vuoden ampumaurheilijat 2000–2022 ´ ´ ´ ´ ´ ´ ´ ´ ´ ´ ´ ´ ´ 2000 Juha Hirvi 2001 Marko Kemppainen 2002 Helena Juppala 2003 Krister Holmberg 2004 Marko Kemppainen 2005 Juha Hirvi 2006 Petri Savinainen 2007 Mira Nevansuu 2008 Satu Mäkelä-Nummela 2009 Satu Mäkelä-Nummela 2010 Marko Nikko 2011 Marjo Yli-Kiikka 2012 Satu Mäkelä-Nummela 2013 Minna Leinonen 2014 Minna Leinonen 2015 Tomi Korpi 2016 Liikkuvan maalin MM-joukkue (Tomi-Pekka Heikkilä, Krister Holmberg, Heikki Lähdekorpi) ´ 2017 Teemu Rintala ´ 2018 Aleksi Leppä ´ 2019 Satu Mäkelä-Nummela ´ 2020 Marika Salmi ´ 2021 Eetu Kallioinen ´ 2022 Alexandra Rosenlew ´ ´ ´ ´ URHEILUAMPUJA 5/2022 UA_5_2022.indd 14 4.12.2022 9.39

torian aurheilija assa Grande Finalessa. ROSENLEW PALASI vielä hetkeksi Grande Finalen tunnelmiin. Hän pudotteli sellaisia sanoja kuin hieno, hyvä ja kiva, kun häneltä kysyttiin gaalaillan tunnelmista ja miltä hänestä tuntui, kun hänen valintansa julkistettiin. – En olisi osannut odottaa, että minut valitaan. On hienoa, että nimeni on nyt maineikkaiden ampujien joukossa. Olen saanut jonkin verran onnitteluja ja positiivista palautetta lähipiiriltäni, mutta opettajani eivät tiedä valinnastani mitään. Ei ammunta koulussa monia kiinnosta. Entä sitten joulutoiveesi tai uuden vuoden toiveesi? – En ole vielä kirjoittanut joulupukille… En ole miettinyt uutta vuotta sen enempää, mutta toivottavasti tulee kisamenestystä. Ikimuistoisen vuoden yllätyspalkinto Teksti LASSI PALO J uho Kurjella on ollut ikimuistoinen ja värikäs vuosi. Menestynyt kivääriampuja ilmoitti viime tammikuussa, että ”on tullut aika ilmoittaa urheilu-urani jatkamista koskevasta päätöksestä”. Se tarkoitti siirtymistä sivuun kilparadoilta. – Työt urheilun parissa kuitenkin jatkuvat, toisen näköisissä tehtävissä, Kurki, 30, sanoi. Nyt tiedetään, että Kurjen työt urheilun parissa jatkuvat ohjelmistokehittäjänä Huippu-urheilun instituutissa uudessa kotikaupungissa Jyväskylässä ja valmennustehtävissä. Kurjen vuosi huipentui valintaan Ampumaurheiluliiton Vuoden valmentajaksi. Kurki on nuoren kivääriampujan, Vuoden ampumaurheilijaksi valitun Alexandra Rosenlewin henkilökohtainen valmentaja. Kaksikon yhteistyö on jatkunut nyt noin kolmen vuoden ajan. – Aloin epäillä jonkinlaista palkintoa, kun sain kutsun Grande Finale -gaalaan. Hieno juttu tämä palkinto on, sillä lopettamisestani on kulunut vasta kymmenisen kuukautta, Kurki sanoi gaalassa palkinnon saatuaan. – Olen valmentajana samanlainen kuin urheilijanakin: määrätietoinen ja rauhallinen. Kurki valittiin Ampumaurheiluliiton Vuoden yllättäjäksi vuonna 2010. ELETTIIN MARRASKUUN loppua, kun Kurki vastasi puhelimeensa työpaikallaan. – Elämä sujuu Jyväskylässä mallikkaasti. Kaikki on ookoo. Työni on mielekästä, ja työkaverit ovat mukavia. Työympäristö on… No, aika urheilullinen, Kurki naurahti. Hän on kotoisin Kankaanpäästä ja asui Turussa ennen muuttoaan Jyväskylään, joka hänelle ”sopivan kokoinen kaupunki”. – Sen ei tarvitse olla yhtään isompi city. Entä miltä valinta Vuoden valmentajaksi on tuntunut, kun valinnasta on kulunut nyt noin kuukausi? – Tietysti hienolta, koska oma valmentajaura lähti tällaiseen nousuun. Pokaaliin on kaiverrettu menestyneiden valmentajien nimiä, kuten esimerkiksi entisen valmentajani Mauri Röppäsen nimi (2010). En osannut valintaani odottaa, vaikka Alexandran meriitit olivat kovat. Valmentajakin niistä pikkaisen yllättyi – etenkin henkilökohtainen mitali. Lähdimme hakemaan finaalipaikkaa, mutta pääsimmekin mitaliin asti. Kurki seurasi Rosenlewin finaalia kotonaan isolta skriiniltä. – Se oli jännittävää katsottavaa! KURJEN MUKAAN Rosenlew sanoo asiat suoraan, miettii asioita ja tuo oman tahtonsa esille. – Keskustelemme paljon positiivisessa hengessä – ja myös sanailemme hyvässä hengessä. Valmennettavan menestyskausi vaikuttaa myös valmentajan ajatusmaailmaan. Kurki sanookin, että ”totta kai tällainen kausi loi odotuksia myös ensi kauteen”. – Täytyy kuitenkin pitää jalat maassa, koska kaudet eivät ole samanlaisia. Kehitys on aaltoliikettä: ollaan hetken aikaa paikoillaan ja sitten tulee kehityspyrähdys. On vain oltava maltillinen, ja uskon Alexandran pystyvän suhtautumaan erilaisiin tilanteisiin rauhallisesti, Kurki sanoi. KURKI JA Rosenlew ovat asettaneet ensi kauden päätavoitteiksi ilma-aseiden EM-kilpailut, jotka pidetään maaliskuussa Tallinnassa, ja nuorten MM-kilpailut elokuussa Etelä-Korean Changwonissa. Kalenteri täyttyy muista kisoista vähitellen. – Naisten sarjasta on ollut puhetta. Ehkä käymme kokeilemassa naisten maailmancupia, Kurki kertoi. Rosenlewin pitkän tähtäimen päätavoite on asetettu vuoteen 2028, jolloin olympialaiset järjestetään Yhdysvaltain Los Angelesissa. Kurjen mukaan noin puolentoista vuoden kuluttua järjestettävät Pariisin olympialaiset tulevat liian aikaisin. – Pitkällä matkalla on useita väliportaita. Meillä on hyvin aikaa, ja Alexandra ehtii käydä vielä useat nuorten arvokilpailut ennen Los Angelesia. Kurki kertoo ammentaneensa valmennusoppeja omista huippuvuosistaan ja kokemuksistaan. Lisäksi hän keskustelee paljon esimerkiksi Ampumaurheiluliiton kiväärivalmentajan Joni Stenströmin kanssa ja lukee valmennuskirjallisuutta. – On hienoa, että olen pystynyt nyt siirtämään tietojani Alexandralle. Jos jostain löytyy yhtä innokas ampumaurheilija kuin Alexandra on, voisin ottaa hänet tiimiini. En ole tämän enempää suunnitellut ottavani muita valmennettavia. Totta kai valmentaminen vie aikaa suunnitteluineen, leireineen ja kisamatkoineen, mutta elämääni on tullut paljon uusia hienoja asioita! Tämä on ollut ikimuistoinen vuosi. 5/2022 URHEILUAMPUJA UA_5_2022.indd 15 15 4.12.2022 9.39

VUODEN PARHAAT 2022 Taitava ampumaurheilija ja itsensä manageri Aaro Vuorimaa valittiin Vuoden nuoreksi ampujaksi jo toistamiseen. "Olen viihtynyt Tampereella hyvin, konetekniikan insinööriksi opiskeleva nuori sanoo. Teksti LASSI PALO Kuva JUHA SAARINEN V uoden nuori ampumaurheilija Aaro Vuorimaa on paitsi taitava ampumaan myös taitava manageri. Tulosta on syntynyt niin radalla kuin sopimusneuvotteluissakin: moninkertainen arvokisamitalisti Vuorimaa neuvottelee kaikki yhteistyösopimuksensa itse, ja yhteistyösopimukset kattavat noin 90 prosenttia kaikista hänen ampumaurheiluun liittyvistä kuluistaan. – Olen tosi tyytyväinen. Minulla ei ole manageria eikä iskä ole hankkinut yhtään sopimusta, vaan hoidan kaikki asiat itse. Aikaa ja vaivaa se vaatii, mutta nyt minun ei tarvitse laittaa penniäkään omia rahojani esimerkiksi kisareissuilla hotelleihin. Vuorimaalla on kymmenkunta yhteistyöyritystä, joiden kanssa sovitun taloudellisen tuen määrää hän ei halua kertoa. – Summia en kerro, mutta 200 eurolla ei saa kauttani näkyvyyttä. Minulla on lisäksi useita pienempiä tukijoita, mutta kaikki ne sanovat, ettei niiden tarvitse näkyä missään. Arvostan kaikkia tukijoitani, sillä esimerkiksi 100 tai 200 eurolla voin maksaa yhden tai kaksi hotelliyötä. Vuorimaa on halunnut nähdä ja oppia, miten ”homma toimii”. Niinpä hän on soittanut tai marssinut sisään yrityksiin esite ja sopimuspohja mukanaan. Yhteistyöneuvotteluissa onnistumisprosentti on ollut noin viisikymmentä. Vuorimaa tietää, että hän on ampumaurheilijana synnyinseudullaan Lapualla eri asemassa kuin vaikkapa helsinkiläinen ampumaurheilija: – Tunnen Lapualla paljon ihmisiä. Minulla on paljon tuttuja esimerkiksi metsästysporukoissa. Toisaalta liikkuva maali on pieni laji eikä se ole olympialaji. Siksikin olen tyytyväinen sopimustilanteeseeni. 16 Aaro Vuorimaa sai toisen kerran Vuoden nuori ampumaurheilija -palkinnon. LAPUAN SEUDUN Ampujia edustava Vuorimaa, 20, valittiin Vuoden nuoreksi ampujaksi nyt toisen kerran. Edellinen kerta oli kaksi vuotta sitten. Vuorimaa voitti viimeisenä juniorivuonnaan upean värisuoran mitaleja Ranskan Chateuroux'ssa elokuussa järjestetyissä liikkuvan maalin MM-kisoissa nuorten sarjassa: MM-kultaa 50m normaalijuoksuissa, MM-hopeaa 50m sekajuoksuissa ja 10m sekajuoksuissa sekä MM-pronssia 10m normaalijuoksuissa. Lisäksi Norjan Hamarin maaliskuisista EM-kisoista napsahti kaksi pronssia. Kaksi vuotta sitten komea pokaali ojennettiin Vuorimaalle Inkoon satamassa maajoukkueleirin tauolla. Koruttomaan tilaisuuteen oli syynä tie- URHEILUAMPUJA 5/2022 UA_5_2022.indd 16 4.12.2022 9.39

a Yllättäjän ysin arvoinen kausi tysti koronapandemia, jonka takia Grande Finale jouduttiin perumaan. Lokakuussa järjestetty juhlava gaalailta tuo edelleen hymyn Vuorimaan kasvoille: – Siellä juhlittiin tuplasti! Kun herään kotona, näen heti kaksi komeaa pokaalia. Tuttuja pokaaleja on kiva katsoa. Toinen pokaali on tietysti Huippuampujien cupin voitosta saatu pokaali, jonka Vuorimaa voitti jo kolmannen kerran. VUORIMAA MUUTTI alkusyksystä Tampe- reelle asumaan ja opiskelemaan. Hänen tavoitteenaan on valmistua neljässä vuodessa konetekniikan insinööriksi. – Olen viihtynyt Tampereella hyvin. Asun omillani, ja kaikki tärkeät asiat sijaitsevat lähellä. Opiskelupaikkaani ja Koskikeskuksen ilma-aseradalle on kumpaankin lyhyt matka. Pieneltä paikkakunnalta kotoisin oleva Vuorimaa sanoo joutuneensa opettelemaan elämään isossa kaupungissa ”ihmisten ilmoilla”: – On tämä vähän erilainen paikka kuin Lapua. Myin autonkin pois. Olen tehnyt jokin aika sitten kaksi lupausta, jotka ovat nyt tämän jutun myötä julkisia. Elän niukalla opiskelijabudjetilla ja pidän ruokahävikin lähes nollassa. – Toinen lupaukseni on se, että en mene julkisilla kouluun, vaan kävelen tai menen pyörällä. Koskikeskuksen radalle pääsen ratikalla ovelta ovelle. VUORIMAA ON suunnitellut ensi vuotta valmentajansa Ville Häyrisen kanssa. – Junnuvuodet ovat nyt takana. Haluan päästä miesten sarjassa kansainvälisiin arvokisoihin ja tietysti voittaa myös miesten SM-kultaa. Tasoni pitäisi riittää näihin tavoitteisiin, toivottavasti onnistumisia tulee oikeassa paikassa. – Pystyn treenaamaan Tampereella hyvin. Sovitan aikatauluni koulukiireiden mukaisesti, eikä maailmani kaadu siihen, jos joku treeni jää väliin. Vuorimaan päätavoitteet oli asetettu maaliskuussa Tallinnassa järjestettäviin ilma-aseiden EM-kilpailuihin ja Bakussa elokuussa pidettäviin MM-kilpailuihin. Tallinnassa ei kuitenkaan ole liikkuvan maalin lajeja mukana. Se on varma, että kun nuorukainen on ”viivalla”, ajatuksissa on vain yksi tavoite: se kirkkain mitali. Nyt myös miesten sarjassa. 20-vuotias Juho Mäkelä on menestynyt tänä vuonna. Miinuspisteen hän antaa itselleen tulostasonsa heittelevyydestä. Teksti LASSI PALO Kuva JUHA SAARINEN ”A nnan kaudestani arvosanaksi ysin. Ei erinomainen, mutta kiitettävä.” Näin sanoo Vuoden yllättäjäksi valittu Juho Mäkelä, 20, joka ampui Kroatian Osijekissa järjestetyissä MM-kilpailuissa poikien trapin pronssia ja täräytti toukokuussa myös miesten maailmancupissa Bakussa kuudennelle sijalle. Peruskilpailussa syntyi hyvä tulos 120. Lisäksi Mäkelä oli voittamassa nuorten parikilpailussa MM-pronssia ja maailmancupin hopeaa yhdessä Sara Nummelan kanssa. Mäkelä vastasi puhelimeensa marraskuun lopussa Espanjan Malagassa, missä hän oli harjoittelemassa Simo Köylisen ja Eemil Pirttisalon kanssa. – Laitoin aseen kaappiin Kroatian jälkeen, ja pidin pitkän kauden jälkeen kaksi kuukautta taukoa. Nyt kropassa tuntuu, kun olen ampunut 150–175 kiekkoa päivässä. Tulemme tänne uudestaan joulukuussa. – Etenen luottavaisin mielin kohti uutta vuotta ja kautta. Sitä varten täällä ollaan, Mäkelä sanoi. ORIMATTILAN SEUDUN Urheiluampujia (OSU) edustava Mäkelä on sitä mieltä, että kun puhutaan päättyneestä kaudesta, ei voi puhua tuloksellisesti tasaisesta kaudesta. – Kevät oli hyvä, mutta sitten ampuminen alkoi olla vaikeaa eikä ollut loppukaudesta parasta mahdollista. Onneksi tulokseni riittivät kuitenkin hyvään menestykseen. Saavutukseni olivat kovia, siitä ei pääse mihinkään, Mäkelä sanoi ja mietti mahdollisia syitä ampumisen vaikeuteen: – Ehkä kisoja oli paljon ja pidin huonosti taukoa. Mäkelän kauden paras tulos oli tuo edellä mainittu 120. – Ysin arvosana johtuu juuri tuosta: Juho Mäkelä palkittiin Vuoden yllättäjänä. menestykseni oli hyvä, mutta tulostasoni heitteli. Muutaman kiekon lisää olisin loppukaudesta voinut rikkoa, hän naurahti. – Mutta tyytyväinen täytyy kauteen kuitenkin olla: kaksi arvokisapronssia ja miesten maailmancupin kuudes sija. MÄKELÄ KUULUU Ampumaurheiluliiton trapin Team 2024:een. Vuosiluku viittaa tietysti Pariisissa järjestettäviin seuraaviin kesäolympialaisiin. Mäkelän katse ei kuitenkaan ole vielä siellä asti, vaan ensi kaudessa. Hänen päätavoitteensa ovat elokuiset Bakun MM-kilpailut ja paikka kesä-heinäkuussa Puolan Wroclawissa järjestettäviin Euroopan kisoihin. Euroopan kisojen rankingpisteitä varten hän aikoo osallistua vuoden kolmeen ensimmäiseen maailmancupiin, jotka järjestetään tammi-helmikuussa Marokon Rabatissa, Qatarin Dohassa ja Kyproksen Larnakassa. "Kevät oli hyvä, mutta sitten ampuminen alkoi olla vaikeaa eikä ollut loppu­ kaudesta parasta mahdol­ lista. Onneksi tulokseni riittivät kuitenkin hyvään menestykseen. Saavutukseni olivat kovia, siitä ei pääse mihinkään." Juho Mäkelä 5/2022 URHEILUAMPUJA UA_5_2022.indd 17 17 4.12.2022 9.39

VUODEN PARHAAT 2022 Kultahippupalkitut iloises Puumala harjoittelee Kaustisen urheilutalolla kolme kertaa viikossa. Hän haluaa kehittyä ampujana niin fyysisesti kuin psyykkisestikin. Teksti LASSI PALO Kuvat JUHA SAARINEN, KUSTAA YLITALO V uoden kultahippuampujaksi valittiin Minka-Maria Puumala (Kaustisen Pohjan-Veikot). Valintaperustelujen mukaan ”aina iloinen ja valoisa Minka-Maria tuo ilmapistooliradalle iloa jo pelkällä läsnäolollaan”. – Minka-Marialla on positiivinen muttei liian vakava asenne lajia kohtaan. Hän on ollut jo pienestä pitäen mukana kultahippuammunnassa ja "viimeisenä" hippuvuotenaan voitti sen odotetun ja halutun palkinnon eli ilmapistoolin VT14-sarjassa. Puumala valittiin myös pistooliampujien tehoryhmään. Hänen aktiivisuudestaan kertoo myös osallistuminen yläkoululeirille lajinaan ammunta. – Ampumaharrastus on tuonut minulle paljon kavereita, ja se on ollut minulle tosi tärkeä laji nuoresta pitäen, Puumala sanoi palkinnon saatuaan. Myöhemmin hän kertoi olleensa todella yllättynyt, kun kutsu Grande Finaleen tuli. – On hienoa saada oma nimi aikaisemmin saaneiden joukkoon ja vielä ilmapistooliampujana. Onnitteluja palkinnon julkistamisen jälkeen sateli kavereilta ja sukulaisilta. Yllätyin, kun niin monet olivat todella iloisia saatuani tällaisen tunnustuksen. PUUMALA ALOITTI ilmapistooliammunnan kunnan järjestämässä ampumakerhossa yhdeksänvuotiaana. – Molemmat veljeni kävivät myös tuolloin samaa kerhoa ja jatkavat ammunnan parissa edelleen eli voisi sanoa, että ilmapistooliammunta on meidän perheemme yhteinen harrastus. Puumala käy harjoittelemassa Kaustisen urheilutalon ”ampumaradalla” kolme kertaa viikossa. Hän haluaa kehittyä ampujana niin fyysisesti kuin psyykkisestikin ja kohentaa tulostasoaan. Tärkeimmät kisat lähivuosina ovat SM-kilpailut, mutta tulevaisuudessa myös kansainväliset arvokisat. – Unelmana on Brisbane 2032. 18 Vuoden kultahippuseuran palkinnon ottivat vastaan SäSA:n Erno Lähteenmäki (vas.), Olga Lähteenm Viimeisessä tuelta ammutussa kilpailussa eli tämän vuoden Kultahippufinaalissa Puumala ampui 14VT-sarjan ennätyksensä 284. N16-sarjan ennätys on 351 pistettä. Ampumaurheilun lisäksi Puumala ulkoilee koirien kanssa ja harrastaa show-tanssia. Hän käy Kaustisen yläkoulun 8. luokkaa. VUODEN KULTAHIPPUOHJAAJA on lammilainen Henrik Metsälä, 39. Hän on seuransa Lammin Ampumaseuran puheenjohtaja, jolla nuorisotyö on lähellä sydäntä. Valintaperusteluissa todetaan, että Metsälä on kouluttautunut monipuolisesti ja vetää uudistunutta ampumakoulua hyvällä nosteella ja on erittäin pidetty seuran toiminnassa. Metsälän mukaan nuorten pitää antaa olla nuoria ja jokainen nuori on huomioitava yksilönä: – Jokaista lasta ja nuorta on jaksettava ja maltettava viedä eteenpäin yksilönä, kuuluu vuoden ohjaajan ohjenuora. Metsälä on tullut lajin pariin poikansa ampumaurheilukoulun kautta kymmenisen vuotta sitten. Koko perhe on harrastanut URHEILUAMPUJA 5/2022 UA_5_2022.indd 18 4.12.2022 9.39

esti yllättyneitä vaihdelleet 35–50:n väillä. Tämän syksyn aloitusvahvuus oli 41 ampumaurheilijaa, ja syksyn aikana vahvuus on kasvanut 44:ään. Valintaperustelujen mukaan SäSA:n ampumaurheilukoulu on tuottanut nuoria kilpailijoita kultahippufinaaleihin sekä ilma- että ruutiaseilla. Osa on yltänyt kultahippumitalien lisäksi myös nuorten sarjoissa SM-mitaleille saakka ja aina Suomen mestaruuteen saakka joukkuekilpailussa. Vuoden kultahippuampuja Minka-Maria Puumala. a Lähteenmäki ja Jorma Röppänen. ammuntaa. Aseet olivat Metsälälle tuttuja jo aiemmin metsästyksen kautta. Ampumaurheilun lajeista lähinnä sydäntä on pistooliammunta. – Kaikki, mikä pamahtaa, on kivaa, Metsälä nauroi. Valinta vuoden ohjaajaksi lämmittää Metsälän mieltä. Etenkin näin epäonnisina aikoina, hän sanoi. – Meillä on ollut vaikeuksia ilma-aseradan kanssa. Olemme olleet evakossa vesivaurioista aiheutuneiden remonttien takia. Ampumaurheilukoulutkin ovat olleet tauol- Vuoden kultahippuohjaaja Henrik Metsälä. la. Tilanne on onneksi nyt se, että taululaitteita kiinnitetään juuri nyt seinään ja voimme pitää avoimet ovet vielä tämän vuoden puolella. Varsinainen toiminta käynnistyy tammikuussa uusissa tiloissa. SÄKYLÄN SEUDUN AMPUJAT on Vuoden kultahippuseura. SäSA aloitti ampumaurheilukoulun vuonna 2015, josta lähtien se on järjestänyt kaksi ampumaurheilukoulua vuodessa sekä harjoittelua ruutiaseilla kesäkaudella. Ampumaurheilukoululaisten kurssikohtaiset osallistujamäärät ovat SÄSAN VALINTAPERUSTELUISSA todetaan myös vähäinen harrastajien vaihtuvuus, joten ”tuotettu palvelu on ollut laadukasta ja nuoria sitouttavaa toimintaa”. – Palkinto otettiin Säkylässä ilolla vastaan. Paikallislehti Alasatakunta teki aiheesta jutun, joten palkinto ei ole pelkästään ampumaseuralaisten ”salaisuus”, vaan se on yleisessä tiedossa, SäSA:n puheenjohtaja Matti Viljakainen kertoi marraskuun lopussa. SäSA teki mainion ratkaisun: sen sijaan, että pokaali pölyttyisi jollain seuran hyllyllä tai kaapissa, se päätettiin laittaa kiertoon: – Pokaali kiertää viikon ajan jokaisen ampumaurheilukoululaisen kotona. Näin ”Poika” saunoo ja kiertää vuoden aikana kaikkien luona, ja kaikki ne, jotka ovat palkinnon ansainneet, pääsevät siitä osalliseksi ja jokainen voi ylpeänä kotona kertoa, että minä olen ollut osallisena tämän pokaalin saantiin ja osa siitä ”kuuluu” minulle. Olen sanonut myös ampumaurheilukoululaisille, että ilman heitä ei palkintoa olisi saatu. Viljakainen myöntää hivenen yllättyneensä palkinnosta, mutta hän osasi sitä kuitenkin odottaa ”jossain vaiheessa”: – Olemme tehneet niin kauan laadukasta ja tuloksellista ampumaurheilukoulutoimintaa, että palkinto oli odotettavissa. Vuonna 1965 perustetussa SäSA:ssa on 380 jäsentä. Viljakaisen mukaan määrä putosi alle neljän sadan koronapandemian aikana. – Nuorten määrä on ilahduttavasti lisääntynyt, ja uskon jäsenmäärän nousevan pian taas nelosella alkavaksi. Viljakainen kertoi myös, että seuratoiminnassa painopisteenä on nuorisotoiminta, joten seuran yhtenä tavoitteena on sitouttaa myös nuorten vanhempia yhdistystoimintaan ja edelleen ohjaaja- ja valmentajatehtäviin. Tosin tavoitteen saavuttaminen on haasteellista, koska talkoohenki on vähenemään päin ja työpäivien jälkeen halutaan viettää myös vapaa-aikaa. 5/2022 URHEILUAMPUJA UA_5_2022.indd 19 19 4.12.2022 9.39

VUODEN PARHAAT 2022 Suomen Ampumaurheiluliiton palkinnot 2022 VUODEN AMPUMAURHEILIJA: Alexandra Rosenlew (Esbo Skytteförening) VUODEN NUORI AMPUJA: Aaro Vuorimaa (Lapuan Seudun Ampujat) VUODEN VALMENTAJA: Juho Kurki, Alexandra Rosenlewin valmentaja VUODEN YLLÄTTÄJÄ: Juho Mäkelä (Orimattilan Seudun Urheiluampujat) HUIPPUAMPUJIEN CUP-KILPAILUN VOITTAJA: Aaro Vuorimaa (Lapuan Seudun Ampujat) NUORISOVALIOKUNNAN PALKITTAVAT Kultahippuampuja: Minka-Maria Puumala (Kaustisen Pohjan-Veikot) Vuoden kultahippuohjaaja: Henrik Metsälä (Lammin Ampumaseura) Kultahippuseura: Säkylän Seudun Ampujat STIPENDIT Haulikko: Juho Mäkelä, Noora Antikainen, Juha Myllymäki, Oskari Lehtimäki Kivääri: Aleksi Leppä, Alexandra Rosenlew Kasa-ammunta: Jari Laulumaa, Jari Raudaskoski, Marko Tanskanen. Mustaruuti: Timo Näätänen-Lihavainen, Sakari Viertola, Helene Janhunen Liikkuva maali: Aaro Vuorimaa, Ida Heikkilä Siluetti: Jyrki Viitakoski, Marko Nikko, Niklas Lindberg, Rauno Ärväs, Aki Tanninen, Jussi Airas, Jorma Juntunen, Sami Mäkel KOKKOVUORI-SÄÄTIÖN STIPENDI Saajat: Juho Mäkelä, Sara Nummela, Oskari Lehtimäki, Eino Peltomäki, Ukko-Pekka Mäkinen, Nea Vallioniemi ERIKOISMAININNAT – Trapin naisten joukkue (Noora Antikainen, Satu Mäkelä-Nummela, Mopsi Veromaa): hopeaa MM-kisoista – Trapin naisten joukkue (Noora Antikainen, Sara Nummela, Mopsi Veromaa): hopeaa EM-kisoista – Trapin nuorten parikilpailujoukkue (Sara Nummela, Juho Mäkelä): pronssia MM-kisoista ja hopeaa maailmancupista – Skeetin nuorten parikilpailujoukkue (Nea Vallioniemi, Oskari Lehtimäki): pronssia EM-kisoista – Skeetin poikien joukkue (Oskari Lehtimäki, Eino Peltomäki, Ukko-Pekka Mäkinen): hopeaa MM-kisoista – Kiväärin nuorten parikilpailujoukkue (Alexandra Rosenlew, Lauri Syrjä): kultaa EM-kisoista – Kiväärin tyttöjen joukkue (Alexandra Rosenlew, Viivi Kemppi, Essi Heiskanen): pronssia MM-kisoista – Kiväärin parikilpailujoukkue (Henna Viljanen, Aleksi Leppä): hopeaa MM-kisoista – Liikkuvan maalin miesten joukkue (Krister Holmberg, Heikki Lähdekorpi, Niklas Hyvärinen): kaksi pronssia MM-kisoista – Mustaruudin halikko-joukkue (Antero Musta- 20 mäki, Timo Näätänen-Lihavainen, Sakari Viertola): hopeaa MM-kisoista – Siluetin Big Bore Rifle -joukkue (Niklas Lindberg, Marko Nikko, Jouni Siikamäki): hopeaa MM-kisoista – Siluetin Small Bore -joukkue (Sami Mäkelä, Jussi Airas, Rauno Ärväs): pronssia MM-kisoista – Siluetin Standing-joukkue (Jyrki Viitakoski, Antti Peltola, Aki Tanninen): pronssia MM-kisoista – Ralf Westerlund ansiot Inkoossa maajoukkueiden tukemisessa – Pertti Könönen (OSU) tekee paljon pyyteetöntä seuratyötä ja auttaa maajoukkuetoiminnan järjestelyissä – Turun Seudun Ampujien vuosia jatkunut tuki Turun valmennuskeskittymän takana URHEILIJOIDEN ANSIOMERKIT Urheilijan kultainen ansiomerkki: Juho Mäkelä, Alexandra Rosenlew Urheilijan hopeinen ansiomerkki: Noora Antikainen, Sara Nummela, Liina Laine, Roope Hanni, Essi Heiskanen, Jyrki Muotio, Marko Tanskanen YMPÄRISTÖPALKINTO Maaseudun Tulevaisuuden toimittaja Sari Penttinen. Hän on uutisissaan ja kolumneissaan tuonut rohkeasti esille selviä epäkohtia, joihin ampumaradat usein törmäävät ympäristölupa-asioissa. Jotta toimittajan puolueeton asioihin perehtyminen ei vaarannu jatkossakaan, palkintosumma maksetaan hänen valitsemaansa hyväntekeväisyyskohteeseen. Lajijaostojen palkinnot HAULIKKO Ranking-voittajat SKEET Miehet: Timo Laitinen (Sibbo Skyttegille) Naiset: Marjut Heinonen (Oulun Seudun Haulikkoampujat) Juniorit: Ukko-Pekka Mäkinen (Tornionseudun Ampujat) Seniorit: Tero Kallioinen (Ala-Hämeen Ampujat) TRAP Yleinen sarja: Veli-Matti Matikainen (Sibbo Skyttegille) Naiset: Satu Mäkelä-Nummela (Orimattilan Seudun Urheiluampujat) Juniorit: Juho Montonen (Iisalmen Ampujat) Seniorit: Matti Nummela (Orimattilan Jymy) SPORTING Yleinen: Juhani Moilanen (Oulun Metsästysja Ampumaseura) Naiset: Johanna Huotari (Oulun Metsästys- ja Ampumaseura) Juniorit: Rasmus Kumpuvaara (Oulun Metsästys- ja Ampumaseura) Seniorit: Pauli Moilanen (Oulun Metsästys- ja Ampumaseura) KIVÄÄRI Kiväärimies: Aleksi Leppä (Haminan Ampumaseura) Kiväärinainen: Henna Viljanen (Kyrkslätt Skytteförening) Kivääripoika: Lauri Syrjä (Asikkalan Ampumaseura) Kiväärityttö: Alexandra Rosenlew (Esbo Skytteförening) Lisäksi kiväärijaosto palkitsi pitkäaikaisen maajoukkuevalmentajan Pirjo Peltolan. PISTOOLI Vuoden pistooliampuja: Teemu Lahti (Suomussalmen Urheiluampujat) Vuoden pistoolinuori: Arttu Laulainen (Keiteleen Ampumaseura) Vuoden työn sankari: Teijo Kimpimäki (Jalasjärven Ampujat) LIIKKUVA MAALI Vuoden ampuja: Aaro Vuorimaa (Lapuan Seudun Ampujat) Vuoden veteraani: Tapani Koskela (Borgå Skyttar - Porvoon Ampujat) Vuoden juniori: Ida Heikkilä (Kymppi 64) ja Aino Vaittinen (Hämeenlinnan Ampumaseura) SILUETTI Vuoden ampuja: Marko Nikko (Sibbo Skyttegille) Vuoden yllättäjä: Niklas Lindberg (Porkkalan Ampujat) PRACTICAL Vuoden kivääripracticalampuja: Jarkko Laukia (ATC Shooters) Vuoden pistoolipracticalampuja: Samuel Tiili (Pohjois-Karjalan IPSC- ja Silhuettiampujat) Vuoden haulikkopracticalampuja: Esa Laine (Vasa Skyttegille - Vaasan Ampujat) Region Directorin malja: Jani Kössi (Turku IPSC) Jaoston malja: Keski-Suomen Ampujat MUSTARUUTI Vuoden mustaruutiampuja: Helene Janhunen (Vammalan Seudun Ampujat) Stipendit: Sakari Viertola, Timo Näätänen Lihavainen, Helene Janhunen, Matti Kuonanoja KASA-AMMUNTA Vuoden kasa-ampuja: Kalevi Rajala (Suomen Kasa-ampujat) Vuoden pistelajien kasa-ampuja: Tapani Nousiainen (Karttulan Ampujat) URHEILUAMPUJA 5/2022 UA_5_2022.indd 20 4.12.2022 9.39

5/2022 URHEILUAMPUJA UA_5_2022.indd 21 21 4.12.2022 9.39

URHEILIJA ARJESSA Vuoden kivääripoika on oikealla polulla Lauri Syrjällä on ollut tapahtumarikas ja ikimuistoinen vuosi. Menestystäkin on tullut niin, että hän sanoo olevansa kivääriampujana oikealla polulla. Teksti & kuva LASSI PALO L auri Syrjä kiirehti marraskuisena perjantai-iltana Urheiluampuja-lehden haastatteluun, joka tehtiin Helsingin Herttoniemessä sijaitsevassa kauppakeskuksessa. Hän tuli haastatteluun suoraan muutaman kilometrin päässä sijaitsevasta Santahaminasta, missä hän suorittaa varusmiespalvelustaan Urheilukoulussa. Päivä oli ollut kiireinen, sillä se oli lokakuussa palvelukseen astuneiden varusmiesten valapäivä. Päivän päätteeksi aikaa kului lomatarkastuksessa. – Mutta tässä nyt vihdoin ollaan, hän hymyili kahvikuppi kädessään. Nyt nuorukainen oli valmis kertomaan kuulumisiaan, joita todella olikin kerrottavana. ASIKKALAN AMPUMASEURAA (AsAs) edustavalla Syrjällä on ollut ikimuistoisia kokemuksia mainion arvokisamenestyksensä lisäksi. Hän kirjoitti keväällä ylioppilaaksi ja aloitti varusmiespalveluksensa Helsingissä sijaitsevassa Urheilukoulussa. Varusmiespalveluksen alku oli erikoinen, sillä Syrjä kävi palvelukseenastumispäivänä nopeasti ilmoittautumassa varuskunnassa ja kiirehti heti sen jälkeen Helsinki–Vantaan lentokentälle. Hän lähti samana päivänä Egyptin Kairossa järjestettyihin MM-kilpailuihin ja aloitti varusmiespalveluksensa ”oikeasti” pari viikkoa myöhemmin. – Se vähän mietitytti, ja latasin asiaan ehkä liikaakin paineita, koska olen aina halunnut hoitaa palveluksen kunnolla. Lopulta kaikki meni hyvin, ja pääsin hyvin toimintaan mukaan. Kaikki rullaa nyt mallikkaasti! – Alokaskausi on nyt takana. Paljon on asioita opetettu ja opittu lyhyessä ajassa. Harjoittelullekin on varattu aikaa. Syksy oli aika raskas, koska menin armeijaan heti Egyptin MM-kisamatkan jälkeen. Kuormitusta on kertynyt, ja tuntuu siltä, että en ole palautunut kunnolla. 22 KIVÄÄRIAMPUJA Matias Kiuru on tiettävästi ensimmäinen suomalainen ampumaurheilija, joka on saanut täysstipendin amerikkalaiseen I-divisioonan yliopistoon. Hän matkusti Kentuckyyn vuoden 2020 alussa ja on ampunut menestyksekkäästi Murray Staten yliopiston väreissä. Kiuru on toiminut myös "mallioppilaana" Syrjälle, joka on jo vuosien ajan halunnut opiskella Yhdysvalloissa. Nyt siihen on mahdollisuus, sillä loppuvuoden aikana varmistui, että hän lähtee vuoden 2024 alussa opiskelemaan yliopistoon urheilustipendillä. Pääaineeksi Syrjä haluaa saman kuin kotimaassa eli maataloustieteen. Syrjä, 19, on saanut kaksi tarjousta, joita hän parhaillaan pohtii. Hän tekee vuodenvaihteen jälkeen lopullisen päätöksen ja allekirjoittaa sopimuksen. Varmaa siis on, että Syrjä lähtee Yhdysvaltoihin ikään kuin Kiurun jalanjäljissä, mutta minne, se selviää seuraavan vuoden puolella. SYRJÄ MUISTAA hyvin Savonlinnan Tanhuvaarassa järjestetyt Kultahippufinaalit, joiden yhteydessä otettiin Urheiluampujan kansikuva. Vuosi oli 2016, ja kuvassa olivat Syrjän lisäksi hänen pikkuveljensä Mikko sekä Ruususen veljekset Samuel ja Elias. Siitä on vain runsaat kuusi vuotta, mutta paljon on siinä ajassa tapahtunut. Marko Lepän valmennettava sanookin kasvaneensa ”roimasti” ampumaurheilijana niin henkisesti kuin fyysisestikin. – Olen oppinut ampumaurheilun kautta paljon itsestäni ja hyödyllisiä elämänhallintataitoja. Olen saanut kavereita ja päässyt matkustamaan. Koronavuodet olivat hiljaiseloa, mutta silloin totta kai harjoiteltiin hyvin. Osaamista ei vain päässyt näyttämään oikein missään. Syrjä pääsi koronan jälkeen nopeasti oivaan kisarytmiin, mistä kertovat etenkin tämän vuoden saavutukset: – Ennen elokuuta minulla oli vain SM-mitaleja. Sen jälkeen olen voittanut PM-kultaa, voittanut Alexandra Rosenlewin kanssa pa- ”Toivottavasti jouluna on kuusen alla joitain lahjoja. Tai joulupukille. rikisan EM-kultaa ja sijoittunut MM-kisoissa henkilökohtaisessa kilpailussa parhaimmillaan 11:nneksi. En olisi vuosi sitten uskonut, että näin tapahtuu. – Iso kiitos kuuluu kiväärin maajoukkuevalmentajille Leif Rollandille ja Joni Stenströmille, jotka ovat hoitaneet hommansa hienosti. En olisi kaksi vuotta sitten ollut vielä valmis kilpailemaan esimerkiksi EM-tasolla, mutta nyt huomasin, etteivät EM- ja MM-tason kisat niin ihmeellisiä olleetkaan. Olin valmis ampumaan, ja voin sanoa olevani oikealla polulla. Kehittyminen vaatii portaittaista etenemistä: on vain mietittävä, mitä kaikkea siellä arvokisojen välissä URHEILUAMPUJA 5/2022 UA_5_2022.indd 22 4.12.2022 9.39

lahjoja. Tai ainakin hyviä osumia ensi vuodeksi”, Lauri Syrjä naureskeli marraskuun lopussa. Hän ei ollut siihen mennessä vielä kirjoittanut on, mitä on itse valmis tekemään ja mitä haluaa saavuttaa. Syrjä kertoi huomanneensa MM-Egyptissä, kuinka paljon isommat kisat ne olivat kuin Wroclawin EM-kilpailut. – Siellä tajusin, että olen päässyt aika pitkälle. TOINEN ISO asia on ollut Puolustusvoimien Urheilukoulu, missä Syrjä on nähnyt, miten eri lajien urheilijat harjoittelevat. Urheilukoulussa päässyt pois ”ampumaurheilun kuplasta”, missä hän sanoi aiemmin eläneensä. – Kokonaiskuva on laajentunut. Se on ollut kasvattavaa. Syrjän ensi vuoden päätavoitteet ovat Tallinnassa maaliskuussa järjestettävissä ilma-aseiden EM-kilpailuissa ja Etelä-Korean Changwonissa heinäkuussa pidettävissä nuorten MM-kilpailuissa. – Urheilukoulu tarjoaa hyvät mahdollisuudet tavoitteiden saavuttamiseen. Ensi vuoteen on mukava lähteä, kun tietää, että voi menestyä. Aika sitten näyttää, milloin on ensimmäisen miesten maailmancupin vuoro. Syrjä vie tasapuolisesti eteenpäin ilma- ja pienoiskivääriä. Selkeää päälajia hänellä ei siis ole. – Turussa ja Tanhuvaarassa voi harjoitella ”piekkaria” hyvin myös talvisin. YKSI SYRJÄN vahvuuksista ampumaurheilijana on se, että hän on erittäin kilpailuhenkinen. – Totta kai kilpailu jännittää aina, mutta en ota ”turhia” paineita. Haluan joskus jopa näyttää mitä osaan. Teen aina oman juttuni enkä välitä muista. Syrjä on myös tasainen ampuja, joka ei ”murene” ratkaisevilla hetkillä. – Kun olen harjoitellut hyvin, tiedän mitä osaan eikä sitä tarvitse murehtia. Minulle on kertynyt itseluottamusta enkä pelkää epäonnistumista. Kova kisa ei ole minulle enää vieras asia. Kilpailu on nautinto, ja viivalla on aina kiva olla! 5/2022 URHEILUAMPUJA UA_5_2022.indd 23 23 4.12.2022 9.39

SEURAESITTELY TorSA Simulaattori nosti junioritoiminnan aivan uusiin ulottuvuuksiin Haulikkoammunnan simulaattori on siivittänyt Tornionseudun Ampujien juniorit mitaleille. Teksti & kuva HEIDI LEHIKOINEN M eri-Lapissa on tehty pitkään monin tavoin laadukasta juniorityötä ampumaurheilussa, mutta mitä Tornionseudun Ampujien seuratoiminta olisikaan ilman haulikkoammunnan simulaattoria? Kysyimme sitä ja seuran kuulumisia muutenkin Reijo Alkulta. TorSA on menestynyt viime vuosina eri haulikkolajeissa mukavasti. Onnistumiset ovat toki aina monen asian summa, mutta yksi merkittävä tekijä on paikkakunnan entiseen squash-halliin rakennettu haulikkoammunnan simulaattori. Simulaattorihalli on jo kahdentoista vuoden ajan ilahduttanut lajin harrastajia, madaltanut kokeilukynnystä ja ollut merkittävä lisä junioritoimintaan. – Tämän laitteen jälkeen junioritoimintamme on haulikkopuolella noussut aivan uusiin ulottuvuuksiin. Juniorit ovat myös voittaneet mitaleita joka lajissa. Melko pitkä suora on tullut, Alkku sanoo. KORONA-AIKA TOKI vaikutti parin vuoden ajan Torniossakin, mutta pienen katkoksen jälkeen tänä vuonna on jälleen tullut mukaan kymmenen uutta junioria ja viisi uutta aikuisharrastajaa. – Meillä on iän kaiken ollut seurassa hyvä henki varsinkin haulikkopuolella. Meillä on aina ollut se ajatus, että kun radalle tulee uusi ampuja, pyrimme saamaan kaikki mukaan. Opastamme heti alussa niin, että saamme ampujan innostumaan siitä, että 24 tätähän voi oppiakin. Se on ollut tämän simulaattorinkin idea. – Toinen mahtava homma on ollut se, että olemme simulaattorin avulla saaneet uusia seuratoimijoita. Monet junioreiden vanhemmat ovat lähteneet mukaan seuratoimintaan. Periaatteessa seura toimiikin tällä hetkellä heidän avullaan haulikkopuolella, myös seuran johtokunnassa meillä on useita junioreiden vanhempia. Seuran toimijapohja on laajentunut, seuran yhteistyö lisääntynyt ja vastaava toiminta on levinnyt luotipuolelle. Myös siellä on uusia harrastajia. KUN SIMULAATTORIAMMUNTAA kokeilee, on helppo ymmärtää, mitä se seuratoiminnassa mahdollistaa. Kynnys kokeiluun on matala tai käytännössä olematon. Simulaattorin mahdollisuudet takaavat myös sen, että onnistumisen elämyksiä tulee varmasti. Se koukuttaa. Ilman simulaattoria haulikkolajien harrastaminen Tornion seudulla vaatisi syksylläkin sen, että radalle pitäisi ehtiä päiväsaikaan, koska pimeä tulee aikaisin. Se on monelle työssäkäyvälle tai opiskelijalle aikataulullisesti mahdotonta. – Simulaattori auttaa pikkuisen talven treenaamista, ei tarvitse käydä pakkasessa. Varmasti junioreiden osalta se on myös auttanut. Kun tulee kasvupyrähdyksiä ja talvella pystytään koko ajan tekemään harjoituksia, ei käy niin, että on syksyllä viimeksi ampunut ja keväällä ampumaan mennessä onkin kaksitoista senttiä tullut lisää mittaa. Silloin tulee ongelmia, mutta täällä kun ammutaan tasaisesti, ei pysty kasvamaan niin nopeasti, etteikö kroppa ja tekeminen pysyisi mukana. Siinä tämä on ollut tosi hyvä. MILLAISTA SEURATOIMINTA olisi ilman simulaattoria? Alkun ei tarvitse miettiä vastausta kovinkaan kauan: – Aika hiljaista. Ukko-Pekka Mäkinen menestyi hienosti kesän Toki haulikkoammuntaa voi edelleen opettaa pelkästään haulikkoradalla. Siinä on junioreille kuitenkin monta haastetta, sanoo Alkku. – Jos tullaan suoraan haulikkoradalle ja aletaan siinä opettaa, ensimmäinen kynnys on, että haulikko painaa. Toinen on, että pitäisi saada opetettua ensin nosto. Sitten pitäisi saada osumiakin. Siinä on monta tekijää, jotka simulaattorilla pystytään kuittaamaan. Täällä pystytään maalia hidastamaan niin hitaaksi, että saadaan aina onnistumisia ja lähdetään pikkuhiljaa nousemaan. – Jos kaikki ammuttaisiin radalla ja yritettäisiin saada uusia harrastajia, meillä olisi ehkä kymmenesosa näistä junioreista mukana. Simulaattorista on vuosien varrella tullut paljon positiivista kommenttia lajiväeltä. – Tietenkin on semmoisiakin, jotka ovat URHEILUAMPUJA 5/2022 UA_5_2022.indd 24 4.12.2022 9.39 arvo

än arvokilpailuissa. Reijo Alkku seuraa hänen harjoitustaan. vanhan ajatuksen kannalla eli radalla pitäisi opetella. He eivät pidä tätä minään. Meillä on kuitenkin aivan hyvä näyttö juniorimenestyksestämme, että kyllä jotain hyötyä on tästäkin. mille pidetään omia harjoituksia. Varmasti sama toteutuu luotipuolella. – Ohjaajia olemme kouluttaneet aika paljon. Olemme saaneet aktiivista porukkaa, koitamme aktivoida vielä enemmän. YKSI SEURAN NUORISTA menestyjistä on skeet-ampuja Ukko Mäkinen, jonka Alkku sanoo tulleen seuraan yhdeksänvuotiaana. – Ukon luonne on ollut sellainen, että hän on aina halunnut onnistua ja tehdä kaikki viimeisenpäälle. Mihin seuratoiminta sitten Torniossa kehittyy lähivuosina? – Varmaan aika lailla mennään tällä samalla linjalla, tietysti pyritään kaikkea kehittää. Varmasti radalla pitää vielä kehittää sitä, että uudet harrastajat otetaan paremmin vastaan. Ajatuksenamme on, että tulee aikuisryhmiä ja junioriryhmät, että eri ryh- ALKKU TEKEE seurassa erittäin paljon, mutta hän joutui jokin aika sitten sydämen läppävian leikkaukseen eikä saanut kolmeen kuukauteen tehdä mitään. Kun hänen lisäkseen toimintaa oli vetänyt iltaisin yksi henkilö, tilalle löytyi kuitenkin vetäjiä niin, että kaikki illat pystyttiin vetämään suunnitellusti. – Etu on se, että olemme saaneet aktivoitua porukkaa ja koitetaan aktivoida lisää. Pahin ongelma seuratoiminnassa yleisesti on saada aktiivisia vetäjiä. Vetäjätilanne on hyvin monessa seurassa ja lajissa haaste, mutta miten Torniossa on aktivoinnissa onnistunut? – Vetäjistä suurin osa on lähtenyt nollapisteestä opettelemaan. Osa on tullut junioreiden mukana. On sellaisiakin aikuisia, jotka ovat tulleet aikuisina tänne ilman mitään ampumataustaa. Kun he ovat päässeet jyvälle hommasta, he ovat lähteneet myös vetäjäpuolelle mukaan. Seura on myös aktiivinen kilpailuiden järjestämisessä. Ajatuksena on, että joka vuosi olisi parit isommat kisat. – Olemme saaneet positiivisen kuvan aikaiseksi. Kun pidämme kisoja, meille tulee etelästäkin ampujia, Alkku kertoo tyytyväisenä. Seurayhteisöllä on iso merkitys myös Alkulle itselleen: – Aika suuri. Leikkauksen jälkeen tosin sanoin, etten lähde enää näihin hommiin. Meni vuosi ja kyllä olin täällä taas, Alkku sanoo hymyillen. 5/2022 URHEILUAMPUJA UA_5_2022.indd 25 25 4.12.2022 9.39

Valmentajaverkoston toiminta alkaa SAL-valmentajaverkosto tukee valmentajien, seurojen, alueiden ja liiton valmennusryhmien valmentajien välistä yhteistyötä ja lisää vuorovaikutusta toimijoiden välillä. Teksti SANNA ERDOĞAN Kuva LASSI PALO S uomen Ampumaurheiluliitto on saanut Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoituksen hankkeeseen, jossa kehitetään ohjaaja- ja valmentajakoulutusta, ampumaurheilukoulujen toimintamalleja ja aktivoidaan liiton valmentajaverkosto. SAL-valmentajaverkosto edistää yhteisöllistä valmennuskulttuuria jakamalla tietoa ja lisäämällä keskustelua valmentajien kesken. Verkoston tapaamisissa hyödynnetään myös liittovalmentajien uusinta tietotaitoa. Vuonna 2023 verkostolla on kaksi seminaaria Kisakallion Urheiluopistolla, liittovalmentajien pitämiä etätapaamisia ja alueellista yhteistyötä valmentajien ja seurojen kesken. Etätapaamiset ovat maksuttomia verkoston jäsenille, ja seminaarien osallistumismaksu on edullisempi. VALMENTAJAVERKOSTO on Suomen Valmentajien jäsenkerho, joten verkostoon kuulumalla saa myös Suomen Valmentajien jäsenedut käyttöönsä. SAL-valmentajaverkosto tukee valmentajien, seurojen, alueiden ja liiton valmennusryhmien valmentajien välistä yhteistyötä ja lisää vuorovaikutusta toimijoiden välillä. Verkostoon kuuluvien henkilöiden oman osaamisen kehittymisen lisäksi edistetään ampumavalmennuskulttuurin kehittymistä ja valmentajuuden arvostusta. Verkostoon pääsee mukaan liittymällä Suomen Valmentajien jäseneksi ja valitsemalla ensisijaiseksi jäsenyydeksi SAL-valmentajaverkoston. Jäsenmaksu on 59 euroa vuodessa (seniorijäsenyys 70 vuotta täyttäneille 49 euroa). Samalla jäsenmaksulla saa kaikki Suomen Valmentajien jäsenedut, kuten Valmentaja-lehden ja edullisemmat osallistumismaksut Suomen Valmentajien koulutuksiin. 26 SAL-valmentajaverkoston toimintaa ideoitiin lokakuussa Grande Finalen yhteydessä. Paikalla oli par mätyöskentelyiden pohjalta saatiin hyviä vinkkejä kiinnostavista aiheista ja asiantuntijoista sekä ide kesken kuin yli lajirajojenkin. Verkostolle lähetetään noin kerran kuukaudessa e-Valmentaja, joka sisältää ampumaurheilun omaa sisältöä, kuten erilaisia harjoitusvinkkejä ja uutisia kilpailuista. Liity jäseneksi jo nyt – loppuvuoden osalta ei enää peritä jäsenmaksua. – SAL-valmentajaverkoston toiminta nivoutuu hyvin yhteen hankkeen muiden toimenpiteiden kanssa. Suunnittelemme ampumaurheilukouluihin uusia materiaaleja ja toimintatapoja, joiden jalkauttamista valmentajaverkoston toiminta tukee, kertoo hankekoordinaattori Jaana Välimäki. – Jo nyt monilla alueilla on hyviä yhteistyön muotoja, joita voidaan mallin- taa verkoston käyttöön ympäri Suomen. Osaamisen jakaminen tukee ohjaaja- ja valmentajakoulutusten välissä tapahtuvaa oppimista ja jatkuvaa itsensä kehittämistä, jatkaa projektipäällikkönä toimiva Sanna Erdoğan. SAL-valmentajaverkostosta antaa lisätietoja hankekoordinaattori Jaana Välimäki, jaana.valimaki@ampumaurheiluliitto.fi puhelin 040 775 7802 ja nuoriso- ja koulutuspäällikkö Kustaa Ylitalo, kustaa.ylitalo@ampumaurheiluliitto.fi puhelin 040 839 0446 URHEILUAMPUJA 5/2022 UA_5_2022.indd 26 4.12.2022 9.39

KOUKKIN KORNERI Unelmista kehityksen portaisiin M kalla oli pari kymmentä innokasta osallistujaa. Pienryhta sekä ideoita verkoston toimintaan niin yhden lajin "Suunnittelemme ampumaurheilukouluihin uusia materiaaleja ja toimintatapoja, joiden jalkauttamista valmentaja­ verkoston toiminta tukee" Jaana Välimäki ennyt syksy on Vain EM- tai MM-kilpailuun ollut poikkeukselosallistumisella nähdään arvoa urheilijalle, vaikka lisen hyvä nuorten monesti oikea kilpailutaso urheilijoidemme meneslöytyy pykälää tai kahta tyksen näkökulmasta, sillä alempaa. Eteenpäin pyrkivä menestystä on tullut lähes ampumaurheilija ei hyödy joka lajissa. Vuoden ampumitään siitä, että sijoittuu jaksi valittiin ennätysnuori EM-kilpailussa sijalle 48. urheilija. Tälle meidän on Kun taas vaikka Ruotsissa hyvä rakentaa, mutta se kilpaillessa saavutettu fituo meille myös paineen siitä, että tätä tilaisuutta naalipaikka oman tasoisesVILLE HÄYRINEN emme saa menettää. sa seurassa tuo kokemusta Ampumaurheiluliiton Meillä kaikilla tulee ja ja luo uskoa siihen, että mivalmennuksen johtaja saa olla unelmia, sillä ne näkin voin pärjätä, vaikka pitävät meidät ja meidän kisassa olisi ulkomaisiakin tekemisemme elossa ja kilpailijoita mukana. Tämän saavat meidät ihmisinä motivoituneina toikokemuksen päälle voi sitten aikana rakentaa myös arvokilpailumenestystä mimaan unelmiemme eteen. Pitää kuitenkin Liian usein olen lukenut tästäkin lehdestä ymmärtää ero unelmien ja tavoitteiden väunelmasta, jota todellisuus ei kohtaa edes lillä. Asetammeko unelmamme tavoitteeksi, harjoittelun tasolla. Kahdella, kolmella tai jolloin se, ja vain se, ohjaa tekemistämme? viidellä viikkoharjoituksella ei voi olympialaiUrheilussa ei kuitenkaan ole oikoteitä. On tärkeää, että matkalla kohti unelmaamme on sia tavoitella. Tätä meillä ei aina ole uskallettu väliportaita. Kuten liiton slogan ”pienestä amsanoa ääneen. ”There is no quality, without quantity.” Näin tiivisti kiväärilajien päävalpumaurheilijasta isoksi ihmiseksi” kuvaa, ei tuo tie ole suora tai vailla karikkoja. On tutkitmentajamme Leif Rolland, eli ei laatua ilman määrää. Tämä opetettiin minulle jo 20 vuotta tu, että kehittyminen maailman huipputasolsitten Erkki Rintakosken toimesta. Se oppi päle vie noin 10 000 tuntia eli lähes kymmenen vuotta tavoitteellisista harjoittelua. Tuota ei tee yhä. Oma lukunsa on se, miten se määrä voi tehdä vain yhden unelman ajamana. tulee rakentaa niin, että se tukee urheilijan kehitystä. KUTEN KUNNON opettaja minä voin tästä kirjoittaa, eli älkää tehkö niin kuin minä ON MYÖS SE aika vuodesta, kun julkistamtein, vaan tehkää kuten opetan. Minullakin me maajoukkueiden kokoonpanot. Onnea oli joskus unelma, jota pidin tavoitteena. kaikille valituille! Minulle maajoukkueeseen Jälkeenpäin ymmärrän, että realismia sen kuuluminen niin urheilijana kuin valmentajatoteutuminen ei koskaan ollut, ei oikeastaan na on aina ollut etuoikeus. Toivon, että se on lähellekään. Olin nuorisohuippu, parhaillani sitä myös teille. Te, jotka jäitte ulkopuolelle, ehkä riittävän hyvä harjoituksissa, mutta jaksakaa silti työskennellä kohti unelmien koskaan kilpailuissa. Tavoittelin kuuta, anne, seuraava portaanne voi olla jo siellä. seisten tukevasti maassa, maajoukkueeseen Muistetaan myös, että valinta esimerkiksi pääsemisen ja olympiavoiton välillä ei ollut arvokilpailuihin ei ole maajoukkuestatuksesta mitään. Saavutettuani ensimmäisen olin kiinni. Minä ja muut päättäjät haluamme aina mielestäni valmis toiseen. Näin se ei elämässä parhaan mahdollisen Suomen joukkueen ja urheilussa mene. olevan viivalla. Stepit, portaat, tasot, askel kerrallaan huippua kohti, samaa asiaa voi kuvata KOLUMNIN MAHTAVASTA nimestä saa monella eri termillä. Niitä portaita tarvitaan kiittää liikkuvan maalin lajilegendaa Krister edetessämme kohti tavoitteitamme. Mutta Holmbergia, jonka jo yli kymmen vuotta mistä alkaa rakentaa niitä nuoren urheilisitten antama lempinimi on seurannut minua aina aika-ajoin. Jatkossa koetan siten olla jan kanssa? Meidän pitää pystyä liittona ja koukkina meidän koutseille. Lupaan sparrata valmennusorganisaationa tukemaan sekä ja haastaa meidän urheilun tekijöitämme. nuoria että valmentajiamme tässä prosesAmpumaurheilu huutaa muutosta ja sissa. Jokaiselle urheilijalle tulee pystyä uudenlaista ajattelutapaa kaikilla tasoilla – tarjoamaan hänen oman tasonsa haasteita. seuroista maajoukkueisiin. Tulen olemaan Ne voivat löytyä Suomesta, Pohjoismaista, mukana tuossa työssä ja toivotan kaikki Euroopasta tai muualta maailmalta. Oleellista asiaan vihkiytyneet olemaan minuun yhteyon tunnistaa ne ja urheilijan taso. Nuorten Suomen mestari ei voi vielä pompata suoraan dessä, mikäli koette asian olevan sellainen, arvokilpailutasolle, kuten meillä etenkin että voin siinä auttaa. Kuten Ampumaururheilijan lähipiirissä halutaan usein ajatella. heiluliiton toiminnanjohtaja syksyn Grande Finalessa totesi: ”Liitto olemme me.” Hyvää joulua ja nähdään kisoissa! MEITÄ VAIVAA myös arvokisavetoisuus. 5/2022 URHEILUAMPUJA UA_5_2022.indd 27 27 4.12.2022 9.39

Maajoukkueampujalle selk valmentajakoulutuksesta Mopsi Veromaa ja Timo Takala vakuuttavat, ettei heidän parisuhteensa muutu valmennussuhteen myötä mitenkään. Teksti & kuva LASSI PALO M opsi Veromaa päivitti vuoden 2020 syyskuussa Facebookiaan lähettämällä terveisiä Kuortaneelta. ”Tässä nyt sitten tämä pienimuotoinen yllätys ammuntojen keskelle. Tuli ilmoittauduttua ja lähdettyä 1. tason tarkkuuslajien valmentajakoulutukseen.” – Nyt vain pikapäivitys, sillä aamulla on aikainen herätys ja pitkä "koulupäivä” edessä, hän heläytti päivityksensä lopuksi. Kokenut ja menestynyt trap-ampuja sai ajatuksen valmentajakoulutuksesta edellisenä talvena tapahtuneiden valmentajamuutosten myötä. Kun Satu Pusila ei enää jatkanut hänen valmentajanaan, Veromaan avopuoliso Timo ”Tipi” Takala otti tehtävät vastaan. – Tipi laitettiin heti valmentajakoulutukseen, ja kun kursseja oli tarjolla ja korona iski, huomasin, että minullakin on aikaa, joten lähdin koulutukseen mukaan, Veromaa kertoi elokuun lopussa. MISTÄ SITTEN on kyse? Tarkkuuslajit (ammunta, curling, jousiammunta ja keilailu) ovat järjestäneet yhteistyössä I-tason valmentajakoulutuksen joka syksy. Koulutus sisältää kolme lähijaksoa, joista kaksi on yleisjaksoa ja kolmas toteutetaan lajikohtaisesti erillisenä. Lisäksi on oppimistehtäviä. Koulutuksessa painotetaan tiedon soveltamista käytännön valmennustyöhön, ja sen aikana harjoitellaan valmentajan taitoja yhdessä muiden kurssilaisten kanssa. II-valmentajakoulutus koostuu neljästä lähijaksosta, joista kaksi on yleisjaksoa ja kaksi lajijaksoa. SIBBO SKYTTEGILLEÄ edustava Veromaa, 41, on kuulunut trapin A-maajoukkueeseen useiden vuosien ajan, ja nyt hänet on nimetty Ampumaurheiluliiton uuteen Team 2024 -ryhmään. Pitkästä kokemuksestaan huolimatta Veromaa suhtautui koulutukseen avoimin mielin, sillä ajatus, jonka mukaan ”jospa tätä kautta oppisi itsekin jotain”, oli tärkeä. Veromaa nauroi, että hän huomasi val28 Timo Takala vitsaili, että otetaan kuva tuon kesäasuntomme edessä. Takala ja Mopsi Veromaa mentajakoulutuksen aikana olevansa yhtä huono koulussa kuin nuorempanakin. Päivääkään hän ei kuitenkaan vaihtaisi kursseista pois, koska hän sai tutustua niin upeisiin ihmisiin. – Kivaa se oli! Siellä kuunteli ja tajusi jut- tuja uudella tavalla sekä joutui käyttämään aivoja eri tavalla kuin normaalisti. I-tason valmennuksessa oli niin mukava porukka ja opettaja, että päätimme jatkaa II-tasolle. Siellä tuli sitten eteen uusia tärkeitä asioita. Veromaan ja Takalan valmistuminen URHEILUAMPUJA 5/2022 UA_5_2022.indd 28 4.12.2022 9.39 kuva

elkänojaa ta maa joita ei ollut ajatellut. Kausisuunnittelussa pohdittiin miten kaikkea voisi jaksottaa. Lisäksi oli kiva nähdä eri lajeja ja tutustua niiden edustajiin. Sekä tietysti se, että piti vetää treenit! Se oli hauskaa, vaikka ei todellakaan ollut helppoa. Takala sanoo lähteneensä ”melkein nollasta” liikkeelle: – Koulutus toi monenlaisia näkökulmia valmennusmahdollisuuksiin etenkin Mopsia ajatellen. Toki siellä oli sellaistakin, jolla en tee mitään, koska koulutuksessa ajatellaan, että henkilö lähtee kouluttamaan ihan uusia ihmisiä lajin parissa. Mun kohderyhmä on toi, Takala viittasi katseellaan vieressä istuneeseen Veromaahan. – Siinä onkin sitten ihan riittävästi! Nyt yritämme hioa timantin särmiä vieläkin hienommiksi. kuvattuina Helsingissä sijaitsevan Herttoniemen kartanon portailla elokuussa. II-tasolta oli haastatteluhetkellä hilkkua vaille valmis. Muutama tehtävä pitää vielä tehdä. Takalalla ei ole omaa ampumaurheilutaustaa. Hän oli perehtynyt lajin saloihin seuraamalla avopuolisoaan aktiivisesti niin harjoituksissa kuin kilpailuissakin. MIKÄ OLI koulutuksen paras anti? Veromaan mukaan se antoi uusia ajatuksia esimerkiksi siitä, mikä hänellä toimii lajiin sopivana harjoitteena ja mikä ei. Hän nosti esiin erityisesti liikkuvuusharjoitteet. – Siellä tuotiin esiin sellaisia harjoitteita, KAKSIKON MIELESTÄ koulutuksessa oppi paljon pieniä asioita, jotka on helppo toteuttaa kisareissuillakin eli kuminauhoja ja palloja. – Yllättävän pienet harjoitteet voivat vaikuttaa liikkuvuuteen paljon, he sanoivat. Kritiikkiäkin löytyi. Voiman merkityksestä puhuttiin ehkä vähän liikaa, koska kysymys oli nyt tarkkuuslajeista, joissa voimalla ei ole samanlaista merkitystä kuin monessa muussa lajissa. Lisäksi tuli paljon tietoa lyhyessä ajassa, ja viikonloput olivat ajoittain aika tiukkoja: – Jutut jäivät välillä vähän ”kesken”. Erityismaininnan hyvässä mielessä saa kouluttajana toiminut Sanna Erdoğan. Myönteistä oli sekin, että lajien edustajat tutustuivat nopeasti toisiinsa, tekivät yhteistyötä ja menivät syömään samaan pöytään. Veromaa ja Takala vakuuttavat, ettei heidän parisuhteensa muutu valmennussuhteen myötä mitenkään. – Sanailua voi vain tulla vielä enemmän, he nauravat. – Tipi tietää mikä lähestymistapa toimii. Olemme olleet yhdessä 20 vuotta. Ehdottomia vaatimuksia ei tule, vaan niin, että hän kehottaa minua kokeilemaan, Veromaa sanoo. Takala puolestaan kommentoi: – Olen ollut aiemmin aseenputsaaja, kokki, kuski… Valmentajatehtävä enää puuttui. Autan tietämykseni mukaan ja aina korostan sitä, että kokeile. Muuttujia on paljon sillä, ampujilla on vain yksi yhteinen asia eli piipunsuu. Kaikki muu sen takana on kaikilla erilaista eli valmistautuminen, kropan asento, pään asento, ote. Opittavaa siis vielä on. Seuraavaksi he suuntaavatkin katseensa ensi vuoteen, jolloin he voisivat osallistua III-tason valmentajakoulutukseen. 5/2022 URHEILUAMPUJA UA_5_2022.indd 29 29 4.12.2022 9.39

ASEESITTELY Krieghoff K-80 – vaativalle kiekonsärkijälle – Teksti PEKKA SUURONEN Kuvat KRIEGHOFF, PETRI PALO & PEKKA SUURONEN Krieghoff K-80 tunnetaan kiekkopiireissä ylemmän hintaluokan haulikkona. Se on pitkälti custom-ase. V uonna 1886 Ludwig Krieghoff ja hänen amerikkalainen partnerinsa Sempert perustivat Thyringenin Suhliin aseiden osia ja aseita valmistavan tehtaan nimellä Sempert & Krieghoff. Alusta lähtien yritys keskittyi paremman luokan aseisiin ja yhdistelmäaseisiin, kuten drillinkeihin. Monet näistä alkupään aseista ovat vielä elossa. Keräilijät maksavat niistä kunnon summia. Ludwigin poika Heinrich Krieghoff astui remmiin 1919 ja perusti yrityksen Heinrich Krieghoff Waffenfabrik. Kansallissosialistit valjastivat Krieghoffin muiden Saksan asetehtaiden tapaan sotamateriaalin tuotantoon alkaen 1934. Tuona aikana valmistettiin muun muassa P08-pistooleita "Parabellum" sekä konekivääreitä MG 15 ja MG 131. Sodan päätyttyä Suhl jäi venäläisten hallintoalueelle. Koneet vietiin Neuvostoliittoon ja rakennukset räjäytettiin. Krieghoffin perhe asettui Länsi-Saksaan, ensin Heidelheimiin, sitten Ulmiin Tonavan varrelle. Vuoden 1950 tienoilla Saksalle sallittiin jälleen aseiden valmistus. Krieghoffit aloittivat hiljalleen perinteisten taittopiippuaseiden valmistuksen Ulmissa. Yritys tunnetaan nykyisin nimellä H. Krieghoff GmbH Jagdund Sportwaffen. Krieghoff tunnetaan saksalaisena asevalmistajana ja K-80 saksalaisena haulikkona. Joillekin voi tulla yllätyksenä, että K-80:n juuret ovatkin Yhdysvalloissa, asevalmistaja Remingtonissa ja mallissa 32. REMINGTONIN CRAWFORD C. Loomis suunnitteli vuonna 1931 päällekkäispiippuisen haulikon nimenomaan kiekkourheiluun, trapiin ja skeetiin. Yritys oli lopettanut rinnakkaispiippuisten haulikoiden valmistuksen 1910, koska pumppujen ja itselataavien valmistus tuli edullisemmaksi. Mutta kiekkoväki halusi päällekkäispiippuisen haulikon mallia Browning Super30 Piippujen säätely on ammattitaitoista käsityötä. URHEILUAMPUJA 5/2022 UA_5_2022.indd 30 4.12.2022 9.39

Kirjoitusase on kustomoitu Markku Poutiaisen toiveiden mukaan. Tällaisen Krieghoffin voisi kirjoitushetkellä ostaa suoraan maahantuojan hyllystä hintaan 24 500 euroa. posed. Browning valmistettiin Belgiassa. Remington järkeili, että Yhdysvalloissa valmistettu haulikko purisi "Buy American"-ajattelijoihin. Haulikko nimettiin malli 32:ksi ensimmäisen täyden tuotantovuoden 1932 mukaan. Siinä oli muun muassa valikoivat ejektorit (silloin ei-niin-tavallista). Ainoa kaliiperi oli 12/70. Sitä tarjottiin malleina trap, skeet ja metsästys. Piiput olivat toisista irrallaan, ilman välikiskoa, esimerkiksi jäähdytyksen vuoksi. Haulikkoa tarjottiin erilaisilla tähtäinkiskoilla. Varmistinta voitiin vaihtaa käyttäjän toimesta automaattisen ja manuaalisen välillä, mikä oli siihen aikaan melko harvinainen ominaisuus. Alkuun malli 32:ssa oli kaksi liipaisinta, myöhemmin aina yksi, mekaanisen vaihtimen kera. Haulikossa oli piiput ylhäältä lukitseva "liukusulku" (top sliding lock), joka myöhemmin kopioitiin Valmet-haulikoihin Leijonasta eteenpäin. Sulku vastustaa piippujen aukeamista rekyylin voimasta. Piippujen pituuksia oli 26", 28" ja 30". HAULIKON "GRADEJA" eli viimeistelyasteita oli seitsemän. Haulikko oli kallis valmistaa, mistä johtuen metsästysmallien tuotanto jäi vaatimattomaksi, kuten koko malli 32:n yleensä. Standard Catalog of Remington kertoo kokonaismääräksi 15 000 asetta vuosina 1932-1942. Tämän seurauksena keräilyaseiden hinnat ovat tukevia. Malli 32:n valmistus loppui 2. maailmansotaan. Remington joutui muiden asevalmistajien tapaan valmistamaan sotapyssyjä, kuten pulttilukkokivääriä mallia M1903 "Springfield". Remington myi M32-haulikon oikeudet vuonna 1956 Krieghoffille. Kertoman mukaan amerikkalainen haulikkoampuja L. M. Donaldson oli suruissaan, kun Remington oli lopettanut malli 32:n valmistuksen. Hän lähti Eurooppaan ja kyseli saksalaisilta ampujakollegoiltaan, mistä löytyisi valmistaja. Eräs kertoi Krieghoffista Ulmissa, Etelä-Saksassa, Baden-Württenbergin osavaltiossa. Neuvottelujen jälkeen Krieghoff sai aseen omaan valmistukseensa nimikkeellä K-32. jatkuu 5/2022 URHEILUAMPUJA UA_5_2022.indd 31 31 4.12.2022 9.39

VUONNA 1979 Dieter Krieghoff (4:s sukupolvi Krieghoffeja) muutti Yhdysvaltoihin Pottsvilleen, Pennsylvaniaan, ja jäi sille tielleen. Hän perusti sinne Krieghoff Internationalin, tähtäimessä maailman rahakkaimmat kiekkohaulikkomarkkinat. Kuitenkin aseet valmistetaan yhä Ulmissa, Saksassa. Maahantuontiyhtiön lisäksi Dieter perusti Yhdysvaltoihin huoltoyhtiön ja kiekkoampujien "tallin". Dieterin veljenpoika Phil Krieghoff jäi Ulmiin pyörittämään asevalmistusta H. Krieghoff GmbH:n CEO:na. Hän kehitti K-32:sta mallin K-80. K-80 on siis evoluutiomalli. Siinä on lukuisia parannuksia K-32:een verrattuna. K-80 on nykyisen Krieghoff-ratahaulikkomalliston selkäranka. Siitä on versioita trapiin, skeetiin, sportingiin, parcoursiin ja metsästykseen. Toki Krieghoff valmistaa muitakin aseita kuten drillinkejä, rinnakkaispiippuisia haulikoita, haulirihloja, kaksoiskivääreitä ja suoravetolukkoista metsästyskivääriä Semprio. Mielenkiintoinen sivujuonne on, että Remington tuli mallin myynnistä katumapääl- Hinnastossa on tarjolla peräti 39 kaiverrusmallia standardina – lisäksi omat mallit custom-hintaan! Dieter Krieghoff edustaa neljättä sukupolvea Krieghoffeja. Hän vaikuttaa nykyisin Yhdysvalloissa. le ja rupesi valmistamaan haulikkoa nimellä Remington M3200. Näitä valmistui vuosina vuosina 1973–1984 noin 42 000 kappaletta. Nämä eivät ole keräilyllisesti niin arvostettuja kuin malli 32:n haulikot, ehkä pois lukien erityismalli "One of One Thousand". Synttärilahjalle tuli hintaa 18 000 euroa KOEAMPUJAN ARVIO T utustutaan seuraavassa Krieghoff K-80:een koeampuja Petri Palon silmin ja sanoin. Nykyään 61-vuotias autokorjaamoalan yrittäjä Markku "Pode" Poutiainen hankki itselleen 50-vuotislahjaksi vuonna 2011 Krieghoff K-80 sporting-haulikon. Tarkastelemme näin kymmenen vuoden jälkeen, onko hankinta ollut hintansa väärtti. Poutiainen on harrastanut haulikkoammuntaa vuodesta 1999 lähtien ja on ollut kilpailutoiminnassa mukana aktiivisesti vuodesta 2004 lähtien. Aluksi kotimaassa mutta vuodesta 2007 lähtien myös erittäin aktiivisesti ulkomailla erilaisissa sporting-lajeissa. Tämän lisäksi hän on toiminut SSG:n haulikkojaostossa ja hallituksessa yli parikymmentä vuotta. KIRJOITUSASE ON Krieghoff K-80, 32" piipuilla ja 12/76 mm patruunapesillä. Piippujen sisämitta on 18,6 mm ja aseen paino on 4,1 kg. Hankintaprosessi eteni tilauksesta (Finn Enterprise) tehdaskäyntiin Ulmiin, jossa vietettiin pari päivää tukin mitoituksessa ja koeammunnoissa. Paikan päällä sovittiin mitä spesiaalitoivomuksia haluttiin perusaseeseen. Mitoituksessa tuli esille se, että kämmenkahva on isoin mitä tehtaalla oli valmistettu, johtuen Poutiaisen melko kookkaasta kädestä! Aseeseen tulivat paremman luokan puuosat, kultaupotuksia top-leveriin, kaiverruksia lukon kylkiin (molempiin erilaiset), nimikirjaimet liipaisinkaariin, laukaisun herkistys ja titaaniliipaisin. Varmistin ja piipunvalitsin 32 Markku "Pode" Poutiainen on SSG:n ampujia ja kirjoitusaseen omistaja. lukittiin siten, että varmistin on aina pois päältä ja alapiippu lähtee aina ensin. ITSE TUKIN mitoitus lähti liikkeelle raakaversiosta ensimmäisenä päivänä (mittoja oli ilmoitettu jo etukäteen), sisältäen koeammuntaa ym. Jo seuraavaksi päiväksi oli tukista versio ilman karhennuksia ja öljyämistä. Sitten siirryttiin lopulliseen hienosäätöön, osumapisteen kohdistukseen (jotta molemmat piiput ampuvat samaan kohtaan) ja koeammuntaan MSZU:n radalla. Tämä on Euroopan jos ei koko maailman suurin sisäampumarata. Tukkiin tuli myös säädettävä poskipakka, mikäli esimerkiksi ampujan mitat/tarpeet/ vaatetus muuttuvat. Näiden lisäksi Poutiainen hankki myös erikoisvahvisteisen aselaukun, joka kestää jopa autolla yliajamisen. HINTAA TÄLLE mukavalle synttärilahjalle tuli kaikkiaan noin 18 000 euroa. Aseeseen asennettiin kolmisen vuotta sitten hiilikuituinen korotettu tähtäinkisko (tarvikeosa), ilman tähtäinjyvää, tarkoituksena saada pään asento pystymmäksi ja näkökenttä vieläkin paremmaksi. Aseella on ammuttu tähän mennessä noin 50 000 laukausta, eikä ongelmia ole ilmennyt. Ase on huollettu kaksi kertaa kansainvälisten kilpailujen yhteydessä olevilla Krieghoffin huoltopisteillä. Viimeksi päivitettiin iskurin jouset viimeiseen versioon. Kaiken kaikkiaan Poutiainen on ollut hankintaansa erittäin tyytyväinen. Voisi olettaa, että aseen mahdollinen jälleenmyyntiarvokin on vähintäänkin kohtuullinen. PALOA HIEMAN arvelutti ensin pistoolikahvan koko näin pienikätiselle, mutta tukevan otteen sai yllättävän helposti. – Etutukki oli erinomainen, sillä siitä sai erittäin hyvän ja tukevan otteen, varsinkin kun pidän etukättä lähellä lukkorunkoa. Ase on tasapainoinen ja vakaa ammuttava eikä tunnu painavalta, vaikka niin voisi numeroiden valossa olettaa, Palo sanoi. – Rekyylituntuma on todella pieni ja mekaaninen vaihdin toimii tuplalaukauksissa todella täsmällisesti. Tähtäinkuvan saa helposti mieleisekseen ja piippukontrolli pysyy hyvin hallinnassa kakkoslaukauksen osalta. – Tämä on hyväntuntuinen ja laadukas ase niin kuin tässä hintaluokassa pitää ollakin. Yli kymmenen vuotta vanhaksi aseeksi kirjoitusase on mielestäni uudenveroinen. Tosin aseesta on myös pidetty hyvää huolta vuosien varrella. URHEILUAMPUJA 5/2022 UA_5_2022.indd 32 4.12.2022 9.39

KULTAKESKUS ON VAHVASTI MUKANA TUKEMASSA SUOMEN AMPUMAURHEILULIITON TOIMINTAA Kultakeskus Oy • Paroistentie 2 • 13600 Hämeenlinna • Puh (03) 65 711• tilaukset@kultakeskus.fi @kultakeskus • Kultakeskus Tutustu toimintaamme: www.kultakeskus.fi UA_5_2022.indd 33 4.12.2022 9.39

NUORISO Nuori mieli urheilussa Nuori mieli urheilussa -hankkeen tavoitteena on edistää valmentajien osaamista. Kuva SUOMEN MIELENTERVEYS RY S uomen Mielenterveys ry:n verkkosivujen mukaan mielen hyvinvointia tukeva valmennus luo nuorelle vahvan pohjan sekä urheiluun, liikuntaan että elämään. Turvallisessa toimintaympäristössä nuori urheilija tulee hyväksytyksi omana itsenään, voi näyttää tunteitaan, ilmaisee ajatuksiaan sekä saa epäonnistua, oppia virheistä ja yrittää uudelleen. Nuori mieli urheilussa -hankkeessa tuotetaan valmentajille sisältöä ja toimintatapoja nuorten urheilijoiden mielen hyvinvoinnin vahvistamiseksi. Kokonaisvaltainen valmennus huomioi mielen hyvinvoinnin. Hankkeen verkkokursseilta valmentaja saa konkreettisia työkaluja valmennukseen. Kokonaisuuden muut sisällöt (blogit, valmentajahaastattelut jne.) täydentävät sisältöjä ja kertovat käytännön valmennustilanteista sekä valmentajien ajatuksista. Valmentaja voi edistää nuorten urheilijoiden mielen hyvinvointia pienilläkin teoilla. Sisällöt on suunnattu ensisijaisesti 10–15-vuotiaiden toimintaan. Niitä voi soveltaa eri ikäryhmille. Nämä löydät osoitteesta mieli.fi/ nuorimieliurheilussa VERKKOSIVUJEN SISÄLLÖT on suunniteltu ´ 30 minuutin verkkokurssi: Nuori mieli kaikkien lajien valmentajien käyttöön. Nuori mieli urheilussa -toimintatapoja käyttäen valmentaja voi edistää nuorten mielen hyvinvointia urheiluympäristöissä. Valmentajan rooli on merkityksellinen nuoren urheilijan elämässä. Lapset ja nuoret viettävät paljon aikaa harrastusten parissa. Mielen hyvinvoinnilla on merkitystä myös itse urheilussa. Kun lapsen ja nuoren mielen hyvinvointi on hyvällä pohjalla, tuo se hyvinvointia kaikille elämänalueille. Silloin on vahvemmat pohjat myös urheilusuoritukseen. Toimintatavat, jotka edistävät mielen hyvinvointia, luovat harrastuksesta kiinnostavan ja mielekkään. Sitä kautta vahvistuu halu kehittyä ja tehdä töitä kehittymisen eteen. VALMENTAJILLE ON tehty kaksi verkkokurssia, noin 30 minuutin mittainen verkkokurssi ja noin kolmen tunnin mittainen syventävä verkkokurssi. Maksuttomille verkkokurssille ei tarvitse rekisteröityä. Kurssille voi palata uudelleen ja ottaa vähitellen haltuun enemmän ja enemmän asioita. 34 urheilussa -verkkokurssi kaikille valmentajille ´ Kolmen tunnin verkkokurssi: Nuori mieli urheilussa – syventävä verkkokurssi ´ Materiaali nuorten urheilijoiden vanhemmille ´ Uutiskirjeen tilauslomake ´ Blogit ja podcastit ´ Kuusi videota mielen hyvinvoinnin ulottuvuuksista ´ Artikkeleita, haastatteluja Verkkokurssilla esitellään kuusi mielen hyvinvoinnin ulottuvuutta: turvallinen toimintaympäristö, ihmissuhteet ja vuorovaikutus, aikaansaaminen, läsnäolo ja uppoutuminen, myönteisyys ja merkityksellisyys. Hankkeen mukaan mitä enemmän harjoitustoiminnassa toteutuu mielen hyvinvointia edistäviä Hyvän harjoituksen tunnusmerkkejä, sitä enemmän on harjoitustoiminnalla vaikutusta mielen hyvinvointiin. Verkkokurssit esittelevät Hyvän harjoituksen tunnusmerkit, ja niiden lisäksi valmentaja saa käyttöönsä Tarkistuslistan. SYVENTÄVÄ VERKKOKURSSI kannustaa valmentajaa suunnittelemaan mielen hyvinvointia edistävät toimintatavat osaksi valmennusohjelmaa. Esimerkiksi ihmissuhteet ja vuorovaikutus voisi olla teemana tammi-helmikuussa. Se voi näkyä monella eri tavalla harjoitustoiminnassa ja valmennuksen toteutuksessa. Verkkokurssi esittelee hyvän harjoituksen tunnusmerkit, valmentajan tarkistuslistan, valmentajan keskustelunavaukset ja urheilijoiden pohdintatehtävät. Lisäksi on ladattava materiaali vanhemmille: Vanhemmat nuoren urheilijan mielen hyvinvoinnin vahvistajina. AMPUMAURHEILULIITON seurakehittäjä Marko Keskitalon mukaan lajeissamme tarvitaan erityisesti henkistä kanttia, ja mielen on toimittava hyvin etenkin, kun puhutaan huippusuorituksista, kuten kaikki ammuntaa harrastavat tietävät. – Lajimme itsessäänkin kehittää näitä mielenhallinnan ominaisuuksia, mutta olemmeko miettineet miten voimme huomioida etenkin nuorten ja kasvien harrastajien kokonaisvaltaista hyvinvointia seuroissamme? URHEILUAMPUJA 5/2022 UA_5_2022.indd 34 4.12.2022 9.39

Me kaikki haluamme turvallisen ympäristön ja toiminnan ilmapiirin, jossa tunnemme itsemme hyväksytyiksi sellaisina kuin olemme, Keskitalo sanoo. – Haastavienkin aiheiden käsittelyyn ja ihmisenä kehittymiseen ei ole yhtä ja ainoaa ratkaisua, joka toimisi kaikille. Onneksi kaikkea ei tarvitse keksiä itse, vaan voimme hyödyntää jo asiantuntijoiden valmiiksi kehittämiä malleja ja koulutuksia, joista saamme työkaluja, joilla voimme auttaa nuoria vastaamaan tämän päivän arjen haasteisiin ja kehittymään entisestään lajissaan. – Ja väitän, ettei näistä taidoista ole haittaa myöskään aikuisten harrastustoiminnan parissa toimiville tai esimerkiksi omaa kehittymistä haluaville. KESKITALO TOIVOO, että tänä vuonna alkaneen valmennus- ja ohjaajakulttuurin kehittymishankkeen myötä saamme entistä enemmän toimijoita seuroihimme, jotka pystyvät luomaan innostavan ja iloisen ilmapiirin, johon niin nuorten kuin vanhempienkin on mukava tulla mukaan ja jossa viihdytään kauemminkin. – Oppimisen tutkimukset ovat todistaneet, että vain sellainen toiminta, joka tuottaa iloa ja onnistumisen elämyksiä hyvässä yhteisössä saavat jatkamaan ja syventymään aiheeseen enemmän. Mielestäni todella hyvä vanha sanonta aiheeseen onkin: minkä ilotta oppii, sen surutta unohtaa. Tämän voimme kaikki varmaan myös itse todistaa omasta elämästämme. – Emme välttämättä tee niitä asioita, joita emme osaa, jotka ovat mielestämme ikäviä ja joissa ei ole jotain merkitystä meille tai yhteisöllemme. KESKITALO SANOO, ETTÄ vaikka joku nuori olisikin luonnollisesti lahjakas ammunnassa, voi hän tarvita jotain muutakin harrastuksensa jatkumiselle kuin täydellisen osuman maalinsa. – Osaava ohjaaja ja valmentaja pystyy avoimessa vuorovaikutuksessa luomaan innostavan ja henkilölle sopivan haastetason harrastukseensa, eikä innostava harrastusyhteisö varmastikaan haittaa kehittymisessä. Toivonkin siis, että mahdollisimman moni meistä tutustuu näihin maksuttomiin materiaaleihin, joista saa varmasti itselleen mukaan jotain, josta on hyötyä niin meille itsellemme, ohjattavan yksilön tai ryhmän hyvinvoinnille ja sitä kautta koko lajiliittomme kehittymiselle. Artikkelin pohjana käytetty Nuori mieli urheilussa -hankkeen asiantuntijan Katri Liljan tekstiä. RADOILTA KERÄTTYÄ 13 VUOTTA SITTEN... Seuraamme historiasarjassa Urheiluampujan vaiheita eri vuosikymmeniltä. U rheiluampujan numerossa 6/2009 pohdittiin lahjakkuutta lasten ja nuorten urheilussa. Otsikossa kysyttiin: ”Syntymälahjakas vai talentti?” Silloisen Nuoren Suomen ja Suomen Olympiakomitean yhdessä urheilun asiantuntijatyöryhmän kanssa laatima raportti pyrki lahjakkuuden lähteille. Raportin sisältötyöhön osallistui eri alojen erityisasiantuntijoita sekä lajiliittojen, valmentajien ja urheiluopistojen edustajia. Raportissa tuotiin esille lahjakkuuden eri ulottuvuuksia, ja sen tavoitteena oli avata keskustelua mitä lahjakkuus lasten ja nuorten urheilussa on ja mitä sen eteen tulisi tehdä. KASVATUSTIETEEN emeritusprofessori Kari Uusikylä kiteytti lahjakkuuden peruskysymyksiä olevan kolme: mitä lahjakkuus on, onko lahjakkuus perittyä vai hankittua sekä miten lahjakkuutta voi kehittää ja miten sen voi tappaa. Uusikylän mukaan jo 5–6-vuotiaista lapsista näkee, kuinka he hakeutuvat itselleen luontaisten puuhien pariin, mutta ydinasia on, mitä noille lahjoille tapahtuu matkalla kohti aikuisuutta. Erityislahjakkuudet kehittyvät vain määrätietoisella harjoittelulla. Matka synnynnäisestä lahjakkuudesta erityislahjakkuudeksi on pitkä eikä siihen ole olemassa valmista käsikirjaa. Uusikylän viesti oli selvä: keskeisin asia lahjakkuudessa on motivaatio, oma sisäinen halu kehittyä. – Mutta miksi joku onnistuu ja joku ei? Ja kuinka valmennuksessa onnistutaan kymmenen vuoden ajan säilyttämään tuo innokkuus lahjakkuuden kehittämiseen? Siinä on valmennuksen ydin, joka vaatii Uusikylän sanoin ”hirveästi taitoa”. – Hyvä valmentaja ymmärtää, että kaiken pitää olla kunnossa; kehon, mielen ja elämäntilanteen. Valmentajan vastuulla on yhdistää tunne-elämältään tasapainoisen nuoren urheilijan rohkea ja luova itsensä toteuttaminen harjoittelun tehokkuuteen ja huipputuloksiin, hän totesi. Muutkin asiantuntijat olivat sitä mieltä, että ilman sinnikästä työntekoa lahjakkuutta ei saa esille. Sen, kuinka syntymälahjakas voi kehittyä talentiksi, kiteytettiin muotoon: ”Lahjakkaat harjoittelevat!” LASSI PALO 5/2022 URHEILUAMPUJA UA_5_2022.indd 35 35 4.12.2022 9.39

MITÄ NYT KUULUU? Yhdentoista vuoden takain Anton Aprelev oli nuorena kivääriampujana valmis tekemään rajusti töitä, jotta hänen unelmansa toteutuisivat. Hän oli pitkällä ja vaativalla matkallaan kohti olympiavuotta 2016, mutta sitten ura alkoi polkea paikoillaan ja päättyi. Teksti & kuva LASSI PALO O li syyskuu, kun Anton Aprelev vastasi puhelimeen kesken työpäivänsä. – Mitä ihmettä? Tämä tuli ihan puskista: Lassi Palo soittaa minulle! Todella pitkästä aikaa, nyt olen aivan ihmeissäni. Tämä oli piristys päivään, Aprelev nauroi. Toivuttuaan ”järkytyksestä” Aprelev innostui Mitäs nyt kuuluu -juttuideasta, ja tapaaminen sovittiin hänen kotikaupunkiinsa Tammisaareen, missä hän asuu avovaimonsa ja kaksi ja puolivuotiaan tyttärensä kanssa. Aprelev, 30, sanoo muistavansa ”kuin eilisen” sen päivän, jolloin Urheiluampuja-lehti tapasi hänet työkeikallaan Helsingissä. Kun yhdentoista vuoden takaisen lehden kansikuva oli otettu Bulevardilla, Aprelev palasi työtehtäviinsä. Kiirettä piti, sillä hän aloitti seuraavalla viikolla varusmiespalveluksensa Lahden Urheilukoulussa. Aprelev osallistui Urheilukoulun pääsykokeisiin kahden muun kivääriampujan eli Jaakko Björkbackan ja Juho Kurjen kanssa juuri ennen elokuun alussa järjestettyjä Belgradin EM-kilpailuja. Aprelev uskoi urheilun ja armeijan menevän hyvin ”yksiin”. ‒ Odotan innolla sitä aikaa, ja aion ottaa vuodesta kaiken hyödyn irti. Siitä tulee kova kausi. Ampumaurheiluliiton kiväärin nuorten silloinen olympiavalmentaja Pasi Wedman kehui ennen haastattelua, että Aprelev oli kehittynyt edellisen vuoden aikana paljon. APRELEV SIEMAILI kahvia. Muistot palasivat mieliin, ja ajatukset siirtyivät taas ajassa yksitoista vuotta taaksepäin. Ulkona vihmoi kova sade, kun Aprelev kertoi kuulumisiaan tammisaarelaisessa kahvilassa. Hän oli hetkeä aikaisemmin tullut bussilla Karjaalta, missä hän oli osallistunut ylioppilaskirjoituksiin. Aprelev on syntynyt Venäjän Pietarissa. 36 Meri on aina ollut tammisaarelaiselle Anton Apreleville tärkeä. "Olen paljon reissussa niin kotimaassa kuin Ruotsissa ja Norjassakin. Annan nyt projek­ teilleni kaiken tarvittavan ajan. Jos olen töissä ulkomailla kaksi ja puoli viikkoa, minulla on sen jälkeen 10–12 päivää vapaata. On tällainen työskentely tietysti rankkaa perheelle, mutta onneksi on videopuhelut" Perhe muutti Tammisaareen Aprelevin ollessa yhdeksänvuotias. Hän kävi suomenkielistä koulua kolmannesta luokasta lähtien, ja koska Tammisaaressa ei ollut suomenkielistä lukiota, meni hän Karjaan lukioon. Kevään ylioppilaskirjoitusten jälkeen Aprelev teki töitä valmentajansa Rabbe Österlundin yrityksessä ja Karjaalla sijaitsevalla bensa-asemalla sekä suoritti taksikortin. Ampumaurheilu vei tietysti oman aikansa. Aprelev oli suunnitellut tulevaisuutensa tarkasti: armeijan jälkeen hän pitää välivuoden ja keskittyy urheiluun ja työntekoon. Sitten hän halusi päästä opiskelemaan Helsingin Santahaminassa sijaitsevaan Maanpuolustuskorkeakouluun. ‒ Tiedän mihin olen menossa. Tai luulen tietäväni… Toivon tietäväni, Aprelev hymyili tuolloin. ‒ Se on ollut haaveeni parin vuoden ajan. - - Jos pääsen opiskelemaan Maanpuolustuskorkeakouluun, voi ensimmäinen vuosi kulua uuteen rytmiin totutellessa. On opiskelua, harjoittelua ja työtä, Aprelev pohti. RASEBORGS SKYTTAR -seuraa edustava Aprelev oli tuolloin 20-vuotias ja harras- URHEILUAMPUJA 5/2022 UA_5_2022.indd 36 4.12.2022 9.39

ainen kansikuvapoika kilpailun Euroopan mestaruuden. Belgradin-kokemukset vahvistivat Aprelevin käsitystä siitä, että myös hän on oikealla tiellä. ‒ Kyllä sitä ollaan! Hyvin olen jaksanut ”painaa” tähän asti, vaikka vaikeuksiakin on ollut. Edellisellä kaudella tulokseni eivät nousseet millään ja mielessäni alkoi liikkua kaikenlaisia ajatuksia. Sitä ei aina näköjään itse tiedä mitä sitä haluaa, ja urheilu voi olla aaltoliikettä. Olen hyvin tyytyväinen siitä, että minua kannustettiin jatkamaan, Aprelev jakoi kiitosta lähipiirilleen. ‒ Olen myös miettinyt sitä, että jos olisin lopettanut, mistä olisin jäänyt paitsi. Olen saanut ampumaurheilulta paljon. tanut ampumaurheilua aktiivisesti kuuden vuoden ajan. Hän edusti Suomea ensimmäisen kerran kansainvälisissä arvokilpailuissa vuonna 2010, kun Saksan Münchenissä järjestettiin MM-kilpailut. Paras sijoitus tuli pienoiskiväärin makuuasennon kilpailussa, jossa hän oli 23:s tuloksellaan 591. Ilmakiväärissä hän oli 78:s (574) ja pienoiskiväärin asentokilpailussa 66:s (1121). Aprelev muisteli arvokisadebyyttiään hyvillä mielin: ‒ Se oli aikamoinen kokemus, ja kisoihin oli mahtava päästä mukaan. Italian Bresciassa järjestetyissä ilma-aseiden EM-kilpailuissa Aprelev sijoittui 39:nneksi (580), ja Belgradin EM-kilpailuissa oli poikien pienoiskiväärin 3x40 laukauksen kilpailussa 27:s tuloksellaan 1136. ”Piekkarin” makuuasennon 60 laukauksen kisassa hän oli 29:s (582). Joukkuekilpailussa Suomi oli hienosti neljäs. Björkbacka voitti upeasti kyseisen AMPUMAURHEILU OLI taas nuoren miehen ajatuksissa ykkössijalla, ja tavoitteet olivat kunnianhimoiset: Aprelev halusi edetä urheilu-urallaan mahdollisimman pitkälle. Iso ”maali” oli asetettu vuoteen 2016, jolloin Brasilian Rio de Janeirossa järjestettiin olympialaiset. ‒ Katsotaan nyt viiden vuoden päähän ja siitä sitten lisää. ”Maali” on asetettu jo kaksi vuotta sitten, ja sen mukaisesti pyrin nyt etenemään. Se on pitkä prosessi. Siihen pitää jaksaa satsata ja keskittyä olennaiseen. Olen siihen valmis. Toki aikaa pitää olla myös muuhun, kuten tärkeisiin ihmissuhteisiin. Urheiluampuja-lehdessä todettiin yksitoista vuotta sitten: ”Peukut ovat siis vahvasti pystyssä nuorille miehille, jotta heistä hioutuisi tulevan vuoden aikana entistä valmiimpia timantteja.” ‒ Olen kiinnostunut siitä mitä teen ja tykkään siitä mitä teen. Kaikki huipulle päässeet ovat tehneet rajusti töitä, eikä oikoteitä sinne ole. Minäkin olen valmis kovaan työntekoon. ”Maaleja” pitää olla, ja vaikka joskus tekeekin mieli viskoa tavaroita ympäriinsä, ammunta on se minun juttuni, Aprelev sanoi. ‒ Olympialaiset ovat aina olleet unelmani. Tavoitteet eivät saa olla liian helppoja, mutta mikään ei ole mahdotonta. Pääasia on, ettei lipsu tavoitteistaan. AURINKOINEN SYYSPÄIVÄ alkoi kääntyä iltaan. Aprelev oli mietteliäs ja pohti pian kymmenen vuotta sitten päättynyttä ampumaurheilijan uraansa. Hän oli Österlundin kanssa näkyvä ja välillä äänekäskin kaksikko. – Kaikki loppuu aikanaan. En muista hetkeä, jolloin olisin konkreettisesti lopettanut ampumaurheilun. Se vain jäi – olisiko ollut vuonna 2013? Minulle tuli tunne, että ampumaurheilu jumittaa paikoillaan eikä anna enää riittävästi. Minun piti myös alkaa miettiä, miten saan leipää pöytään. Sitä ampumaurheilu ei Suomessa kovin monelle tuo. Rahaa ei ollut kuin roskaa, Aprelev sanoi. Aprelevia pidettiin lupaavana juniorina, Anton Aprelev oli Urheiluampuja-lehden 5/2011 kannessa. ja kuten edellä kerrotusta käy ilmi, hän oli nuori ja kunnianhimoinen ampumaurheilija. – En kuitenkaan onnistunut saavuttamaan tavoitteitani, ja sitten jämähdin paikoilleni. Olympiapaikka oli unelmani. Se harmittaa, ettei kansainvälistä arvokisamitalia koskaan tullut. Se oli paljolti kiinni resursseista: en pystynyt harjoittelemaan niin paljon kuin huipulle pääsemiseen olisi vaadittu, Aprelev sanoi ja puhui kaikkiaan noin 60–70:sta viikoittaisesta harjoitustunnista. – Tarvitsin varasuunnitelman. Sellainen löytyi, ja nyt Aprelev työskentelee kiireisenä lvi-asentajana Hangon Sähkössä. Pääkonttori on Hangossa, ja työmaat sijaitsevat milloin missäkin. – Olen paljon reissussa niin kotimaassa kuin Ruotsissa ja Norjassakin. Annan nyt projekteilleni kaiken tarvittavan ajan. Jos olen töissä ulkomailla kaksi ja puoli viikkoa, minulla on sen jälkeen 10–12 päivää vapaata. On tällainen työskentely tietysti rankkaa perheelle, mutta onneksi on videopuhelut, Aprelev sanoo. APRELEV KÄVI viitisen vuotta sitten moikkaamassa vanhoja tuttujaan ampumaradalla. Vierailu palautti mieleen lämpimiä muistoja niin harjoitusleireiltä kuin kisareissuiltakin: – Jos lottovoitto minulle joskus napsahtaa, lupaan jatkaa ampumaurheilijan uraani. Sen verran lajia kaipaan ja rakastan! 5/2022 URHEILUAMPUJA UA_5_2022.indd 37 37 4.12.2022 9.39

SUEK: Urheilussa paljon hy epäasiallisuuksiin puututt Suomen urheilun eettinen keskus SUEK julkaisi marraskuussa kaksi tutkimusta suomalaisen urheilun tilasta. SUEK selvitti urheilijoiden kokemuksia kilpaurheilussa sekä urheiluyhteisön työntekijöiden kokemuksia tai havaintoja epäasiallisesta kohtelusta. rissa toimivien tahojen tinkimätön tavoite, hän sanoi. TUTKIMUKSEEN VASTANNEET toivoivat urheiluyhteisöltä varhaisen puuttumisen ja kielteisten kokemusten selvittämisen toimintamallien kehittämistä. Lisäksi toivottiin panostamista yhdenvertaisuutta vahvistaviin toimintatapoihin, koska myönteiset ja kielteiset kokemukset liittyvät vahvasti urheilijan hyvin- ja pahoinvointiin. – Viime vuosina on tehty paljon tutkimuksia ja kerätty tietoa meiltä urheilijoilta. Järjestöt näyttävät tunnistaneen muutoksen tarpeen ja heillä on vahva tahto muuttaa asioita, osalla tosin pakon edessä. Nyt on korkea aika, että siirrytään tahdosta käytännön tekoihin. Aina liittotasosta lähtien seuratasolle asti pitää olla selkeät raportointikanavat sekä toimintamallit, jotka ovat kaikkien toimijoiden tiedossa, ratakelaaja Mattila totesi. Teksti LASSI PALO S uomalaiset kilpaurheilijat kokevat urheilussa etupäässä myönteisiä kokemuksia, mutta myös vastuutonta ja epäasiallista käytöstä ilmenee. Tämä ilmenee Suomen urheilun eettisen keskuksen (SUEK) tutkimuksesta. Näiden lieveilmiöiden poistaminen vaatii pitkäjänteistä työtä ja sitoutumista koko urheiluyhteisöltä. Urheilijoiden kokemuksia kilpaurheilussa selvittäneen tutkimuksen mukaan urheilijoilla on odotetusti paljon myönteisiä kokemuksia. Lähes 90 prosenttia vastaajista kertoi menevänsä mielellään harjoituksiin. Suurin osa vastaajista oli kuitenkin kokenut myös epäasiallista käyttäytymistä, syrjintää tai häirintää. Yleisintä oli oman tekemisen epäoikeudenmukainen ja pilkkaava arvostelu. Vähiten koettiin fyysistä väkivaltaa. Urheilijoiden kokemuksia kilpaurheilussa -tutkimus toteutettiin yhteistyössä 45 urheilujärjestön kanssa. Tutkimus oli jatkoa kaksi vuotta sitten julkaistuun Häirintä suomalaisessa kilpaurheilussa -tutkimukselle. URHEILU- JA LIIKUNTAJÄRJESTÖILTÄ saadun arvion mukaan kysely lähti noin 54 600 kilpaurheilijalle, joista kyselyn vastaamisen aloitti 3764 henkilöä. Vastauksen lähetti lopulta 2097 henkilöä. Kun vastauksen lähettäneiden joukosta poistettiin alle 16-vuotiaiden vastaukset, lopullinen vastaajamäärä oli 2045. Näin laskien vastausprosentti oli 3,7. SUEKin infotilaisuudessa vastausprosenttia pidettiinkin pienenä ja kysyttiin, mitä kuuluu niille kaikille muille kilpaurheilijoille, jotka eivät vastanneet kyselyyn. Useissa kommenttipuheenvuoroissa korostettiin sitä, että melkein yhdeksän kymmenestä vastaajasta lähtee mielellään treeneihin. 38 – Moni yhteisö olisi tyytyväinen noin korkeaan tyytyväisyysprosenttiin (86 %). Se on ihan jees, ratakelaaja Esa-Pekka Mattila sanoi Helsingin Olympiastadionilla pidetyssä tilaisuudessa. SUEKIN TUTKIMUKSESTA vastannut urheilupsykologi Satu Kaski kertoi, että kyselyyn vastanneista urheilijoista noin 30 prosenttia ei ole kokenut vastuutonta tai epäasiallista toimintaa. – Tämän vuoksi tarvitaan tietoisuuden lisäämistä, aktiivista puuttumista ja selkeitä toimintaohjeita, joihin koko urheiluyhteisön tulee kiinnittää erityistä huomiota. Nyt on tärkeää katsoa yhden ihmisen sijaan koko urheilujärjestelmää ja sen toimintaa. Sivustakatsominen ei ole enää vaihtoehto, Kaski sanoi. Vähemmistöryhmään kuuluminen ei tutkimuksen mukaan näytä vaikuttavan epäasialliseen kohteluun, mutta se estää myönteisten kokemusten kertymistä urheilussa. Vastaavasti esiin nousee ryhmän merkitys, sillä vastuullisesti toimiva ryhmä pystyy estämään epäasiallista toimintaa. Lentopalloilija Ronja Heikkiniemen mukaan urheilijan ammatti on ”takamatkalla oikeus- ja sosiaaliturvassa muihin ammatteihin nähden”. – Siksi on olennaista pyrkiä kaikin keinoin vaalimaan urheilijalle palkitsevaa ja turvallista työympäristöä. Tämän vuoksi epäasiallisen käytöksen poistaminen urheiluyhteisössä tulee olla kaikkien urheilun pa- SUEK SELVITTI myös urheiluyhteisön palkkatyöntekijöiden kokemuksia ja havaintoja epäasiallisesta kohtelusta viimeisen vuoden ajalta. Kesäkuussa tehtyyn anonyymiin verkkokyselyyn vastasi 804 henkilöä. Valtaosa vastaajista oli 30–59-vuotiaita. Vastaajista miehiä ja naisia oli yhtä paljon, ja asiantuntijatehtävissä toimi lähes puolet vastaajista. Urheiluyhteisöä koskeneessa tutkimuksessa oli mukana Olympiakomitean henkilöstö sekä sen kutsumana Olympiakomitean jäsenet sekä keskeiset sidosryhmät kuten liikunnan aluejärjestöt, Huippu-urheilun instituutti KIHU, urheiluopistot sekä urheiluakatemiat. Selvitys tehtiin Suomen Olympiakomitean toimeksiannosta. Epäasiallisen kohtelun kokemukset liittyivät urheiluyhteisössä eniten työpaikkakiusaamiseen, kuten esimerkiksi aiheettomaan osaamisen arvosteluun, mitätöintiin ja vähättelyyn. Kiusaamista ilmoitti kokeneensa yli 20 prosenttia vastaajista. Yleisimmin kiusaajaksi mainittiin työkaverit, lähiesihenkilöt ja muu johto. Muiden epäasiallisen kohtelun muotojen osalta kokemusten määrät olivat selvästi alhaisemmat. Naiset olivat kokeneet epäasiallista kohtelua huomattavasti miehiä enemmän. Vastaajat kertoivat muun muassa sanallisesta seksuaalisesta häirinnästä ja sukupuoleen perustuvasta häirinnästä loukkaavina ja herjaavina ilmaisuina. Vaikka selvityksen mukaan seksuaalista häirintää kokevat valtaosin vain naiset, silti lähes puolet seksuaalisen häirinnän havainnoista tuli miehiltä. URHEILUAMPUJA 5/2022 UA_5_2022.indd 38 4.12.2022 9.39

URHEILUYHTEISÖN työntekijöiden kokemusten mukaan suurin osa häirintätapauksista jää käsittelemättä, kun asiasta ei kerrota kenellekään. Tähän syyksi vastaajat arvioivat epäuskon siihen, että mikään muuttuisi, pyrkimyksen olla välittämättä ja leimautumisen pelon. Toisaalta korostettiin myös kokemusta kohtelun pienimuotoisuudesta tai ohimenevyydestä. – Ylipäätään on havaittavissa näkemyseroja siitä, mikä on epäasiallista kohtelua. Eli toiselle hauska läppä voi olla toiselle loukkaavaa puhetta. Urheiluyhteisön työntekijät toivovat nykyistä avoimempaa keskustelua ja yhteisten rajojen määrittelyä. Lisäksi työnantajalta odotetaan nopeaa ja läpinäkyvää reagointia epäkohtiin, sanoi SUEKin tutkimuspäällikkö Marko Kananen. Ampumaurheiluliiton toiminnanjohtaja Anne Laurila korosti infotilaisuudessa pitämässään kommenttipuheenvuorossa, että asioita on pidettävä koko ajan esillä. – Sitä kautta kulttuuri ehkä muuttuu eli se, mikä oli hyväksyttävää ehkä kaksikymmentä vuotta sitten, ei ole enää. Alleviivaan myös sitä, että kaikkien vastuulla on se, mitä työyhteisössä tapahtuu, eikä vain esimiesten. Jokainen meistä muodostaa työyhteisön ja sen, kuinka turvallinen ilmapiiri siellä on. Haluaisin tällä tavalla ”vastuuttaa” ihan kaikkia, Laurila sanoi. Artikkeli perustuu SUEKin tiedotteeseen 9.11. "Epäasiallisen kohtelun kokemukset liittyivät urheiluyhteisössä eniten työpaikkakiusaamiseen, kuten esimerkiksi aiheettomaan osaamisen arvosteluun, mitätöintiin ja vähättelyyn. Kiusaamista ilmoitti kokeneensa yli 20 prosenttia vastaajista. Yleisimmin kiusaajaksi mainittiin työkaverit, lähiesihenkilöt ja muu johto." SATU hyvää – uttava NURKKA Vaikuttaako purenta, hyödyttävätkö kiskot? Satu Luoto on ammuntaa harrastava fysiatrian erikoislääkäri ja lääketieteen tohtori, joka on perehtynyt ihmiskehon liikkeiden säätelyyn liittyvään tutkimukseen 1990-luvun alkupuolelta lähtien. Teksti SATU LUOTO Kuva LASSI PALO P urennalla on todettu olevan vaikutusta muun muassa tasapainoon, koordinaatioon ja lihasten voimantuottoon. Mekanismi on monimutkainen ja todennäköisesti monitekijäinen. Trigeminus-hermo hermottaa purentalihaksia. Se on myös yksi aivohermoista, ja purentalihaksista onkin ajateltu olevan sen välityksellä suora yhteys keskushermostoon ja sitä kautta kehon neuromotoriseen ohjausjärjestelmään. Toisaalta vaikutusten arvellaan välittyvän purentalihaksista kehon muihin lihaksiin myös ”ulkoisesti” faskioiden eli kalvojen muodostamien kineettisten ketjujen välityksellä. Fysiatrit ovat jo pitkään tiedostaneet leukanivelten ja yläniskan toiminnallisen yhteyden. Jokainen voi tämän hahmottaa laittamalla etusormet yläniskaan. Kun suuta aukoo, tuntee yläniskan lihasten aktivoituvan suun liikkeiden, siis purentalihasten, tahtiin. Yläniskalla on tärkeä rooli tasapainon säätelyssä. Jos yläniska on jumissa, valittelevat monet huimausta. Yläniskan liikkuvuuden rajoittuessa ei ehkä myöskään pysty muodostamaan sitä ampuma-asentoa, jonka haluaisi, koska pää ei käänny riittävästi. KAIKILLA EDELLÄ mainituilla mekanismeilla voi ajatella olevan vaikutusta ampumasuoritukseen. Pari yritystä on tehty sen selvittämiseksi, voisiko purentalihaksia rentouttavien purentakiskojen käytöstä olla hyötyä ampumasuorituksen näkökulmasta. Tutkimuksissa on törmätty niihin laadukkaan tieteen tekemisen ongelmiin, jotka olen tuonut ennenkin esille. Kun tutkitaan ilmiötä, johon liittyy jo lähtökohtaisesti paljon biologista vaihtelua, tarvitaan erojen osoittamiseksi paljon tutkimushenkilöitä. Hyviä ampujia on tutkimusasetelmaa ajatellen käytettävissä liian vähän. Tämä johtaa siihen, että vaikka purentakiskoista voisikin olla hyötyä, ei tätä hyötyä saada tilastollisesti merkitsevästi todennettua. Sen verran voidaan kuitenkin todeta, ettei purentakiskojen käytöstä ole haittaa. Niiden käytöstä voivat hyötyä etenkin henkilöt, joilla on tapana purra hampaita yhteen ampuessaan (on viitettä, että tämä heikentää ampumatulosta) tai öisin, tai joilla on jokin hammaslääkärin toteama konkreettinen Fysiatrian erikoislääkäri Satu Luoto. "Sen verran voidaan kuitenkin todeta, ettei purentakiskojen käytöstä ole haittaa. Niiden käy­ töstä voivat hyötyä etenkin henkilöt, joilla on tapana purra hampaita yhteen ampuessaan." ongelma purennassaan. Kiskojen käytöstä saattaa hyötyä myös, vaikkei mitään varsinaista ongelmaa olisikaan. Kun huippuampujien välillä puhutaan pisteen tai sen osan eroista, voi tällaisellakin asialla olla merkitystä. Jos asia kiinnostaa, suosittelen asiointia hammaslääkärillä, jotta yksilölliset kiskot saadaan valmistettua tarkasti omien hampaiden mukaan. Painotan vielä, että hammaskiskot ovat eri asia kuin hammassuojat. L Ä H T E E T: C E S A N E L L I L , C E S A R E T T I G , Y L A I T Ė B, I O VA N E A , B I A N CO A , M E S S I N A G . O CC LU S A L S P L I N T S A N D E X E R C I S E P E R F O R M A N C E : A S Y S T E M AT I C REVIEW OF CURRENT EVIDENCE. INT J ENVIRON R E S P U B L I C H E A LT H . 1 8 :1 0 3 3 8 . D O I : 1 0 . 3 3 9 0 / IJERPH181910338, 2021. D I A S A . A ., R E D I N H A L . A ., S I LVA L . M . , P E Z A R AT CO R R E I A P. C . E F F E C T S O F D E N TA L O CC LU S I O N O N B O DY S WAY, U P P E R B O DY M U S C L E A C T I V I T Y A N D S H O OT I N G P E R F O R M A N C E I N P I S TO L S H O OT E R S . A P P L . B I O N I C S B I O M E C H . 2 0 18 : 9 3 60 1 0 3 . D O I : 1 0 .1 1 5 5 / 2 0 1 8 / 9 3 6 0 1 0 3 , 2 0 1 8 . 5/2022 URHEILUAMPUJA UA_5_2022.indd 39 39 4.12.2022 9.39

Vaikuttaako purenta, hyödyttävätkö kiskot? Huippu-urheilu voi altistaa uupumiselle – uskalletaanko siitä puhua? H uippu-urheilussa on piirteitä, jotka lisäävät mielen hyvinvoinnin ja jaksamisen haasteita sekä lisäävät riskejä mielenterveysongelmiin. Teema on kuitenkin usein vaiettu, ja moni urheilija saattaa pelätä aiheen tuovan mukanaan stigmaa. Urheilu Mehiläisen urheilupsykologit Hannaleena Ronkainen ja Tuomas Grönman muistuttavat, että myös urheilussa psyykkinen terveys rinnastuu fyysisen terveyden kanssa. Molempia on tärkeää vaalia. Mielen hyvinvoinnin ja jaksamisen haasteet koettelevat Suomea kovalla kädellä epävarman maailmantilanteen keskellä. Myöskään urheilijat eivät ole tilanteelle immuuneja. Vaikka urheilijoiden psyykkinen oireilu johtuu suureksi osaksi urheilun ulkopuolista seikoista, kuten elämäntilanteisiin tai ihmissuhteisiin liittyvistä haasteista, osittain haasteet kuitenkin kumpuavat suoraan huippu-urheiluun liittyvistä tekijöistä. – Kurinalainen elämäntyyli, loukkaantumiset, aivotärähdykset, toistuvat epäonnistumiset sekä haitallinen perfektionismi haastavat urheilijoita. Menestymisen paine on kova. Huippu-urheilijat tekevät töitä julkisuudessa, ja ovat usein jatkuvan arvostelun alla sosiaalisessa mediassa. Myös ulkonäköpaineet tuntuvat, sillä urheilija tekee työtä kehollaan, listaa Urheilu Mehiläisen urheilupsykologi ja psykoterapeutti Hannaleena Ronkainen, joka valmistelee urheilupsykologiaan liittyvää väitöskirjaa Huippu-urheilun Instituutti Kihussa. URHEILIJA VOI oireilla paineiden alla mo- nin eri tavoin. Paineet voivat laukaista lisääntynyttä stressiä, vertailun tarvetta sekä riittämättömyyden ja huonommuuden tunteita. Pitkään jatkuneena oireet voivat johtaa esimerkiksi ahdistukseen, masennukseen tai syömishäiriökäyttäytymiseen. – Urheilija määrittelee identiteettinsä usein pelkästään urheilun kautta. Jos näin on, voivat esimerkiksi epäonnistumiset ja loukkaantumiset laukaista ongelmia. Olen myös oman aiemman lajini – jääkiekon – parissa nähnyt laajan kirjon erilaisia haasteita: uniongelmia, peliongelmia ja alkoholiongelmia, toteaa Urheilu Mehiläisen urheilupsykologi, entinen ammattijääkiekkoilija ja jääkiekon olympiavoittaja Tuomas Grönman. ENNALTAEHKÄISY JA mielenterveydestä puhuminen on olennaista myös urheilussa. 40 Paineet voivat laukaista lisääntynyttä stressiä, vertailun tarvetta sekä riittämättömyyden ja huonommuuden tunteita. Huolestuttaako oma tai treenikaverin tilanne? Asiantuntijoiden ohjeet tilanteen purkamiseen. 1. TUNNISTA JA PYSÄHDY. Jos uni häiriintyy yli kaksi viikkoa, murehtiminen lisääntyy ja itseluottamus heikkenee tai on väsymystä, keskittymisen vaikeutta ja kyynisyyttä – silloin kannattaa pysähtyä. 2. HUOLEHDI HYVISTÄ ELINTAVOISTA.Jokainen meistä voi lähteä liikkeelle yksinkertaisilla asioilla parantamaan psyykkistä terveyttään. Hyvä tapa aloittaa on kiinnittää huomiota riittävään unen määrään ja terveelliseen ravintoon. 3. VAALI HENKISTÄ HYVINVOINTIA. On hyvä puhua aiheesta läheisille ja pyrkiä harjoittamaan itseä kohtaan itsemyötätuntoa. Toisinaan myös perspektiivin muuttaminen voi auttaa. 4. HAE TARVITTAESSA ammattilaisen apua. Asiantuntijoiden mukaan asioista puhuminen ei ole helppoa mielenterveyden teemoihin liittyvän stigmatisoitumisen pelon takia. – Urheilija voi pelätä, että ongelmista puhuminen vaikuttaa negatiivisesti siihen, miten häntä arvioidaan urheilijana ja ihmisenä. Avoin puhe vähentää stigmatisointia. Puhetta on jo enemmän, mutta ei vielä tarpeeksi, Grönman painottaa. Mielenterveyden haasteiden ennaltaehkäisy ja psyykkisten taitojen opettaminen on tärkeää myös urheilussa. Urheilijat oppivat elämään paineiden kanssa, mutta heille tarvitsee myös antaa siihen taitoja. Ronkaisen mukaan huippu-urheilussa olisikin tärkeää huomioida psyykkistä terveyttä ja ymmärtää sen rinnasteisuus fyysisen terveyden kanssa: myös psyykkistä terveyttä voi vaalia ja sen haasteita voi ennaltaehkäistä. – Esimerkiksi kokonaisvaltaisen identiteetin rakentamiseen olisi kiinnitettävä enemmän huomiota. Se mahdollistaisi sen, että urheilu tai tulokset eivät määritä liikaa urheilijan kokemusta itsestä, vaan hän voi nähdä ja kokea itsensä eri rooleista käsin. Riittävän itsetuntemuksen avulla urheilija puolestaan vahvistaa itseluottamustaan, kun hän tietää ja tuntee omat vahvuutensa, päättää Ronkainen. Lähde: Urheilu Mehiläisen lehdistötiedote 28.10. URHEILUAMPUJA 5/2022 UA_5_2022.indd 40 4.12.2022 9.39

IN MEMORIAM JUSSI RUOHONEN s. 9.10.1939 Somero k. 11.9.2022 kotonaan Espoossa J ussi Ruohonen oli koulutukseltaan merkonomi. Hän teki keskeisen työuransa IF-vakuutusyhtiön myyntipäällikkönä. Hän oli suosittu seuramies, joka otti asiat aina myönteisesti. Siksi hänen ystäväpiirinsä oli laaja. Kun häneltä kysyttiin, mikä harrastustoiminnassa oli parasta, niin napakka vastaus kuului: ”Kaverit!” Vaimo, tytär ja poika olivat herrasmiehelle aina kaikki kaikessa. Ruohonen kiinnostui ampumaurheilusta vuonna 1960. Innoittajina olivat hänen vaimonsa veljet, joista Kimmo Hovila ylti nuorten EM-kilpailussa toiseksi. 300 m kivääriammunnasta tuli Ruohosen lempilaji. Hänen nimissään oli useita ennätyksiä keväällä julkaistussa ennätysluettelossa. Ensimmäiseen SM-kultaansa Ruohonen osui ”heti” 42 vuoden yrittämisen jälkeen. Tätä Tammisaaren voittoaan hän piti kilpauransa hienoimpana saavutuksenaan. Viimeisiksi kilpailuiksi jäivät Hollolassa järjestetyt PM-kisat. Hän osallistui heinäkuussa kolmeen lajiin ja sijoittui parhaimmillaan kolmanneksi! Hän edusti viime vuosina Säkylän Seudun Ampujia. Ampumauran tuomat mitalit ovat kaikki tallessa. Niiden lukumäärää ei ole laskettu, mutta vaaka näyttää painoksi 19,6 kiloa. RUOHONEN SAI toiminnastaan muun muassa seuraavat huomionosoitukset: Opetusministeriö myönsi hänelle Suomen Liikuntakulttuurin ja Urheilun Ansioristin vuonna 2015 ja SAL kultaisen ansiomerkin, vuonna 2004. Suomen Veteraaniampujat ja Helsingin seudun Ampumaurheilun Tuki ovat kutsuneet hänet kunniajäsenekseen. Väinö Ylitalo oli Ruohosen läheinen ystävä. He olivat useimmiten kämppäkavereina niin koti- kuin ulkomaisillakin kisareissuilla. – Jussi oli mentaalisen taidon osaaja. Hän rohkaisi, kannusti ja onnitteli kilpakavereitaan – tilanteen mukaan. Kun joku epäonnistui, hän tunsi lohduttajan käden olkapäällään ja ilmoituksen, että "ensi kerralla onnistut", Ylitalo muistaa. Ns. Pohjoismaiden pääkaupunkien välisiä otteluita on yli sadan vuoden ajan järjestetty neljän vuoden välein. Ruohonen oli yhdeksän kertaa mukana kilpailijana ja kerran johtotehtävissä. Ruohonen toimi usein myös seuroissaan toimitsijan ja talkoolaisen tehtävissä. Hän oli ideanikkari, ja muutamat ehdotukset johtivat kilpailutoiminnan sääntömuutoksiin asti. KUN ELINPÄIVIÄ oli jäljellä muutamia, Ruohonen teki tuttavilleen soittokierroksen. Silloin hetken muisteltiin, kiiteltiin ja itkettiin ”langan” molemmissa päissä. Kuolinpäivänä vaimo muisti, että heidän hääpäivästään oli kulunut päivälleen 57 vuotta. MATTI ERKKILÄ Kymppigolfin voittaja TÄMÄNVUOTISEN Kymppigolfin voittajaksi Ruuhikoskigolfissa selviytyi Paavo Palokangas (neljäs vasemmalta). Toisena ja samalla vastakkaisen sukupuolen parhaana palkittiin Eeva Kyrönlahti (toinen vas.) Kokonaiskisan kolmonen ja kutsuvierassarjan voittaja oli Markku Molenius (kolmas oik.). Ensi vuonna Kymppigolf pelataan 7. elokuuta Salossa. Tervetuloa sinne tavoittelemaan voittajan kiertopalkintoa! f Hyvää joulun f f aikaa lukijoillemme f f f f f f Ja onnellista uutta vuotta 2023! f f f f f f f 5/2022 URHEILUAMPUJA UA_5_2022.indd 41 41 4.12.2022 9.39

TIEDOTUKSIA, TAPAHTUMIA JA KILPAILUKUTSUJA Jäsenpalvelut VALMENTAJAKOULUTUSTUET. Tukea valmentajakoulutuksen suorittamiseen, SAL subventoi: I-taso 100€, II-taso 200€ ja III-taso 300€ S KULTAHIPPUFINAALITUKI.SAL maksaa tukea kultahippufinaalien järjestäjille 1000€ (ilma-aseet) tai 500 € (ruutiaseet) ja kustantaa lisäksi palkinnot, diplomit ja teknisen asiantuntijan kulut uomen Ampumaurheiluliittoon kuuluu noin 300 jäsenseuraa, joita varten liitto on olemassa. Seuroille tarjotaan kattavia jäsenpalveluita ja -etuja, joista osaa seura voi tarjota suoraan myös omille jäsenilleen etuna. Henkilöjäseniä liitolla ei ole. Tähän on koottu suosituimmat jäsenpalvelut ja -edut: YMPÄRISTÖLUPAPALVELU. Ampumaradan ympäristölupahakemus ammattilaistemme tekemänä voimakkaasti tuettuun jäsenhintaan. ASELUPANEUVONTA. Aselupaneuvonta on Ampumaurheiluliiton jäsenseuroille ja niiden jäsenille suunnattu palvelu, jota tarjottiin jäsenetuna ilman veloitusta määräajan aselain muuttumisen aikaan. Jäsenet saattoivat soittaa palveluneuvojalle puhelinaikoina ja tiedustella aselain muutosten vaikutusta omiin nykyisiin aselupiin sekä pyytää neuvoa aselupien hakemiseen liittyen. Aselupaneuvonta palveluna on päättynyt, mutta olemme koonneet vastaukset yleisimpiin kysymyksiin. TUPLATURVA-VAKUUTUS. Ilmainen vakuutus, joka kattaa seuran vapaaehtoisten tapaturmavakuutuksen ja seuran vastuuvakuutuksen. URHEILUAMPUJA-LEHTI. Ilmainen, viisi kertaa vuodessa ilmestyvä lehti kaikille seuran jäsenille (norm. 50 €/vuosikerta) KEHITTÄMISAPURAHAT. Jäsenseura voi hakea liitolta apurahaa kehitysprojektin mahdollistamiseksi. Hakuaika alkaa vuosittain toukokuussa ja päättyy elokuussa. PALVELUHAKEMISTO Vakio- ja irtovuoroja Pienoispistoolirata 25 m: ampumapaikkoja 5 kpl, maksimikaliperi 22 50 m rata: ampumapaikkoja 3 kpl, ampua voi 9 mm aseella, kohdistuspöytä Ampumaratoja voi käyttää vain, jos on oma ase ja siihen hallussapitolupa. Helsingin Urheilutalo Helsinginkatu 25, puh. 09 3488 6419 urheiluhallit.fi/kallio VIRKISTÄVÄN MUKAVA. ASEET JA AMPUMATARVIKKEET Liikkeemme avoinna ma-pe 9.00-17.00 la sopimuksen mukaan Maahantuonti-, tukku- ja vähittäismyyntiliike Keskustie 5, 34800 VIRRAT Puh. 03-4755371 Kotisivumme: www.asetalo.com Sähköposti: asetalo@asetalo.fi Kotisivut: www.asetalo.com Sähköposti: asetalo@asetalo.fi 42 www.ampumaurheiluliitto.fi Vuoden 2022 viides Urheiluampuja ilmestyy 14.12. PETE PATRUUNA -ÄLYPUHELINSOVELLUS. Ilmainen kultahippuikäisille (alle 14-vuotiaille) suunnattu älypuhelinsovellus, jolla voi mm. harjoitella oikeaa liipaisua ja tähtäyskuvaa sekä tähtäimien säätöä. TEOSTO- JA GRAMEX-SOPIMUKSET. Ilmainen musiikin julkinen esittäminen: sopimukset antavat seuroille oikeuden käyttää musiikkia järjestämässään liikunta- ja urheilutoiminnassa (esimerkiksi kilpailuissa, harjoituksissa, kilpailu- ja harjoitusalueella sekä liikuntaja urheilutapahtumissa) sekä pienimuotoisissa oheistapahtumissa (esimerkiksi myyjäisissä, juhlissa ja illanvietoissa, näytöksissä sekä leiritilaisuuksissa) ALENNUKSET JA EDUT YHTEISTYÖKUMPPANEILTA. Liitolla on useita yhteistyökumppaneita, joilta seurat ja niiden jäsenet saavat rahanarvoisia etuja ja alennuksia: Corrosafe, Holiday Club, Polar, Avis, Viking Line, SimWay Hunt, Inventio Asianajotoimisto, Rantalainen. Katso yhteistyökumppaneiden edut osoitteesta www.ampumaurheiluliitto.fi/liitto/jasenpalvelut/edut-yhteistyokumppaneilta/ MUITA LIITON NYKYISIÄ PALVELUITA o Tähtiseuratoiminta ja seurakehityksen tuki o Jäsenrekisteripalvelu seurakäyttöön o Tapahtumahallintapalvelu seurakäyttöön o Edunvalvonta, lausunnot, kehitystyö ja neuvonta ympäristö- ja rata-asioissa sekä lakiasioissa o Lajin näkyvyyden edistäminen o Viestintä: yli 180 mediatiedotetta/vuosi o Kilpailu- ja tilastopalvelu Kiti o SAL netti: uutiset, ennätykset, kilpailukalenteri, kilpailutiedottaminen, urheilijaprofiilit, mediaseuranta, ostetaan/myydään… o Facebook, Instagram, YouTube o Uutiskirjeet o Messut: SAL:n osastot mm. Erämessut, GoExpo o Simulaattori- ja Noptel-lainaukset o Kouluvierailuohjeistukset ja mallit o Ampumaurheilukoulut ja kultahipputoiminta, mallit ja materiaalit o Kultahippupäälliköt 9 kpl o Maajoukkuetoiminta o Kansainvälinen kilpailutoiminta o Tehoryhmätoiminta o Alue- ja jaostotuet o Yläkoululeiritykset o Oppilaitos- ja urheiluopistoyhteistyö, urheiluakatemiat o Tutkimustoiminta KIHU o Materiaalit (mm. sääntökirjat, oppaat, esittelymateriaalit, ansiomerkit, viirit) o Koulutukset (mm. tuomarikoulutus, ohjaaja- ja valmentajakoulutukset, seuratoiminnan koulutukset) o Käytettyjen välineiden myyntipalvelu o Kilpailukalenteri, mm. SM-kilpailut o SE:t, TA-toiminta o Lisenssit ja lisenssivakuutukset o Kokeilijavakuutus o Urheilijoiden matkavakuutus o Urheilijoiden yhteistyösopimukset (Valmennusrahasto) URHEILUAMPUJA 5/2022 UA_5_2022.indd 42 4.12.2022 9.39

TAVARAPÖRSSI MYYDÄÄN STEYER LG110 KILPA ILMAKIVÄÄRI JA TARVIKKEET. Vähällä käytöllä ollut STEYER LG110 kilpa ilmakivääri diopteritähtäimellä. Mukaan tarvikeet Mukana myös jalkapumppu painesäiliön täyttöön sekä n.20 000 luotia jotka valittu penkistä koeammuntojen perusteella 2200€ Ilmoittaja: Sampsa Rautio, sampsa.rautio@gmail.com, 0503804979 Ilmoitus jätetty: 01.11.2022 MYYDÄÄN PIENOISKIVÄÄRI .22LR SKOHAN TIKKA Vanha tarkkuuspienoiskivääri diopteritähtäimillä, Skohan Tikka .22LR, kertatuli, ei lipasta. Ilmoittaja: Pekka Pere, pere.pekka@gmail.com, 0400112229. Ilmoitus jätetty: 12.10.2022 MYYDÄÄN PARABELLUM 7.65 Perikunnan pistooli Parabellum 7.65, nahkakotelolla ja kahdella lippaalla. Ase on numerotarkka pl. piipusta ei löydy numeroa. Erittäin siisti ja hyväkuntoinen pistooli. Hinta 300 eur. Ilmoittaja: Pekka Pere, pere.pekka@gmail.com, 0400112229 Ilmoitus jätetty: 12.10.2022 MYYDÄÄN SAKO TRIACE .22LR / .22SHORT / .32 S&W Täydellinen SAKO TRIACE vaihtokaliperipistooli sarja alkuperäisessä salkussaan. - Kal .22LR, vakiopistooli (eniten käytetty sarjasta) - Kal .22 Short, erittäin vähän käytetty, mukaan 1000 kpl patruunoita. - Kal .32 S&W Long WC, isopistooli, erittäin vähän käytetty. Ase on ostettu uutena 1987 (.22LR ja muut vaihtosarjat sen jälkeen täydennetty sarjaan) Hieno paketti. Soita ja kysele lisää. Lisää kuvia tarvittaessa. Hinta 700 eur Ilmoittaja: Pekka Pere, pere.pekka@ gmail.com, 0400112229. Ilmoitus jätetty: 12.10.2022 MYYDÄÄN SAKO P94S PIENOISKIVÄÄRI. Sako P94S Finnfire Hunter, ammuttu alle 300 laukausta, Kiikari 4x32,1 lipas, äänenvaimennin. Hinta 550€ Jos kiinnostaa, soita 0504040012. Ilmoittaja: Jussi Isosävi, scarpman12@ gmail.com, 0504040012. Ilmoitus jätetty: 07.10.2022 MYYDÄÄN PISTOOLEJA Ilmapistooli STEYR LP 50 sanotusti uusi 1500 € , HÄMMERLI 22 LR 300€ ,CZ SP-01 SHAD0W 9MM 900€ ,PARABELLUM 9MM 400€. Ilmoittaja: Pentti Sippola , 0400 303 117. Ilm. jätetty: 22.09.2022 MYYDÄÄN UKKO MAUSER JA COLT PYTHON Nelinumeroinen Ukko Mauser cal 7.65, kotelossa sama numero plus nahat, hinta 1000 euroa sekä vähän ammuttu Colt Python rosteri, hinta 1250 euroa. Ilmoittaja: Eino, eino.koivu@gmail.com, 0400191692. Ilm. jätetty: 07.09.2022 ONNITTELUT 80 VUOTTA Aulis Aalto 70 VUOTTA Rauni Eklund Kalle Lehtinen Rauno Toivola Mikko Roström Heikki Kauti oik M, laukku, Gehman pumppu ja adapteri, 17x17 taulun tausta, nippu tauluja ja 1500 luotia. Koko paketti 650€. Yht. miel. sp tai tekstiviesti. Ilm: Markku Ylinampa, markku.ylinampa@pp.inet.fi, 0400781533. Ilm. jätetty: 06.09.22 MYYDÄÄN 6,5 X 47 VALMISTAJA J JALONEN Kemppaisen tekemä tukki Laurosen mallin mukaan. Ase kuin uusi laukauksia ammuttu alle 500 kpl. Ase soveltuu 300 vakioammuntaan, hirvenhiihtoon/juoksuun. Ilm: Antero Rantala, antero.rantala44@gmail.com, 0407314817 Ilmoitus jätetty 10.08.2022 Tavarapörssi on tarkoitettu yksityishenkilöille ja ampumaseuroille. Hinta 10 euroa. Voit täyttää sähköisen ilmoituspohjan osoitteessa: www.ampumaurheiluliitto.fi/myy-ja-osta/ilmoitukset/lisaa-ilmoitus Ilmoituksen voi lähettää myös sähköpostitse osoitteeseen urheiluampuja@ampumaurheiluliitto.fi tai postitse osoitteeseen Ampumaurheiluliitto, Lassi Palo, SAL, Valimotie 10, 00380 Helsinki. 6.1. HVA SäSA TSA TSA TSA 15.12. 29.12. 9.2. 16.2. 9.3. 60 VUOTTA Tarmo Sinisalo 50 VUOTTA Janek Adamson TSA 6.3. TSA 4.1. Urheiluampuja-lehti julkaisee vain ne syntymäpäiväonnittelut, jotka seurat toimittavat Ampumaurheiluliittoon LEHDEN AINEISTOPÄIVÄÄN MENNESSÄ. Seurojen pitää varmistaa, että syntymäpäiväsankarit suostuvat merkkipäivätietojensa julkaisemiseen. Merkkipäivätiedot voi toimittaa sähköpostitse osoitteeseen urheiluampuja@ampumaurheiluliitto.fi tai postitse osoitteeseen Ampumaurheiluliitto, Lassi Palo, SAL, Valimotie 10, 00380 Helsinki. ”TALLINNASSA MAALISKUUSSA järjestettävät ilma-aseiden EM-kilpailut ovat Vilja-Alina Ahokankaan mielessä. – Kisoihin pääsemiseksi pitää pystyä ampumaan kymmenellä laukauksella 94 pisteen vauhtia. Sillä tuloksella voidaan harkita valintaa tyttöjen joukkueeseen, 19-vuotias Kokkolan Metsästysja Ampumaseuraa edustava Ahokangas kertoo. Ahokangas tietää, että yksi kilpailutulos ei kisoihin pääsemiseksi riitä. Hän lähtee tavoittelemaan tulosta Turun Kupittaalle joulukuun alussa. Toinen mahdollisuus on tavoitella tulosrajaa tammikuun alussa Swedish-cupissa Ruotsissa. – Tulos on mahdollista saavuttaa, jos ammunta lähtee kulkemaan. Se joko lähtee tai sitten ei. Hyvään tulokseen pitää ampua riittävän monta kymppiä. Yhdeksän pisteen laukaukset eivät hyvään lopputuloksen riitä.” i Kokkola-lehti 23.11. 2022 MYYDÄÄN HARRASTUSASEITA Hirvikivääri 1950- luvulta ja ESA pienoiskivääri v. 1928. Ei ammuttu 60- luvun jälkeen, kunnossa. Ilmoittaja: Veikko Hämeenaho, hameve16@gmail.com, 040 5002556. Ilm. jätetty: 07.09.2022 MYYDÄÄN STEYR LP 10 VARUSTEINEEN, sisältää aseen, kahva vas M ja/tai TSA lauottua ”KUN OLEN HARJOITELLUT hyvin, tiedän mitä osaan eikä sitä tarvitse murehtia. Minulle on kertynyt itseluottamusta enkä pelkää epäonnistumista. Kova kisa ei ole minulle enää vieras asia. Kilpailu on nautinto, ja viivalla on aina kiva olla!”. i Kivääriampuja Lauri Syrjä, sivu 21 Urheiluampuja 2022 Lehden numero Varauspäivä Aineistopäivä Ilmestymispäivä 1/2023 1.2. 10.2. 9.3. 5/2022 4.4. 14.4. 12.5. 5/2022 URHEILUAMPUJA UA_5_2022.indd 43 43 4.12.2022 9.39

SVENSKA SIDOR SFS-skyttarna har varit framg sommaren och hösten i olika U JUHA SAARINEN nder sommaren och hösten har det ordnats både VM och EM tävlingar i de olika ISSF-grenarna. I tävlingarna har det deltagit många idrottare från SFS-föreningar, med framgång. EM på 300 meter i Kroatien FÖRSTA VÄRDETÄVLINGEN för sommaren var EM på 300 meter som ordnades i Zagreb, Kroatien i slutet av juli på plats fanns Kyrkslätt Skytteförenings Henna Viljanen, som hade lyckade tävlingar. På damernas 3x20 skott kom Viljanen in på en tredje plats och knep därmed sin första individuella medalj i ett mästerskap. Viljanen sköt 579 poäng efter att alla ställning gav poängen 193. Tysklands Lisa Müller segrade på 583 poäng. På liggande var Viljanen 17:e med 580 poäng, till medalj skulle det ha krävts 14 poäng mera. I ställningarnas par-tävlingen var Viljanen med om att ta en sjätte plats tillsammans med Aleksi Leppä. VM på rörligt mål i Frankrike KRISTER HOLMBERG och Niklas Hyvärinen från Raseborgs Skyttar deltog i Världsmästerskapen på rörligt mål i Chateauroux, Frankrike i början av augusti. Holmberg och Hyvärinen kom hem med två medaljer per man efter att herrlaget bärgat två lagbrons. Lagbronsen kom på 10 meter när man tävlade i normallopp och blandlopp. På normalloppet segrade Sverige, Ungern var andra och Finland alltså tredje. Individuellt kom Holmberg in på en 10:e plats efter att han skjutit 562 poäng, Hyvärinen var 18:e med 552 poäng. Tredje mannen i laget var Heikki Lähdekorpi. Tävlingen vanns av Sveriges Emil Martinsson. Denna lagmedalj var samtidigt Hyvärinens första VM-medalj. På blandloppet blev det alltså också ett lagbrons. Här segrade Sverige igen, tvåa var denna gång Sydkorea. Nu hade Holmberg och Hyvärinen mycket jämna resultat, Holmberg hade 371 poäng och Hyvärinen 370 poäng med dessa resultat var de 15:e och 17:e. Till medalj skulle det ha krävts 383 poäng. Segrade gjorde Ukrainas Ihor Kizyma med 388 poäng. På 50 meter sköt man samma grenar, normal- och blandlopp. Här hade man nu inga lagtävlingar. Krister Holmberg var sjät44 Alexandra Rosenlew hade en utmärkt höst, med många medaljer och pris. te i båda grenarna på 50 meter. På normalloppet hade Holmberg 584 poäng och missade medaljen med fem poäng. Till seger krävdes det 591 poäng, Ihor Kizyma segrade också i denna gren. Hyvärinen var 10:e på 576 poäng. På blandloppet sköt Holmberg 388 poäng. Med det missade han medaljen med endast två poäng, trots det var placeringen ändå sjätte. Sveriges Emil Martinsson segrade med 391 poäng. Hyvärinen tog här sin bästa placering i tävlingarna när han sköt 386 poäng och var åttonde. EM på hagel i Cypern I SLUTET AV AUGUSTI och i början av september tävlade man om EM-medaljer på hagel I Larnaca, Cypern. Sibbo Skyttegilles Mopsi Veromaa var den enda från SFS-kretsarna på plats, hon deltog i damernas trap. Var hon var med om att ta ett lagsilver. Veromaas lagkamrater i lagtävlingen var: Noora Antikainen och Sara Nummela. Laget gick alltså till guldmedalj-matchen var man förlorade mot Italien. I den individuella tävlingen kom Mopsi in på en 17:e plats efter att hon sköt 111 träffar. Till en plats i rankingmatcherna skulle det ha krävts 116 träffar. EM på gevär och pistol i Polen I BÖRJAN AV APRIL när man ännu tävlade i Larnaca på hagel började man tävla i EM på gevär och pistol i Wroclaw, Polen. Där deltog flera skyttar från SFS-föreningar. Alexandra Rosenlew från Esbo Skytteförening, Henna Viljanen och Sebastian Långström från Kyrkslätt Skytteförening deltog i tävlingarna. Alexandra Rosenlew kunde kalla sig själv till Europeiskmästare efter tävlingarna. Rosenlews guld kom i ställningstävlingens par-tävling för juniorer. Hon tävlade tillsammans med Lauri Syrjä och efter att de skjutit bra hela dagen lyckades de ännu vinna över Tjeckien i finalen efter en jämn kamp. Förutom denna fina prestation så var paret Rosenlew och Syrjä också i bronsmatchen i par-tävlingen på liggande, där förlorade de mot Norges lag så de kom in på en fjärde plats. I ställningstävlingens lagtävling för flickor var Rosenlew med i laget som tog en femte plats. Med i laget var Viivi Kemppi och Tuulevi Suomus. Individuellt var Rosenlew 11:e på liggande efter att hon skjutit nytt personbästa, 620,4 poäng, till medalj krävdes 624,5 poäng. På 3x20 skott lyckades inte Rosenlew gå vidare från kvalet när hon sköt 570 poäng. Viljanen och Långström deltog i damoch herrklassen. På liggande knep Viljanen en 31:a plats med 618,8 poäng. Till medalj krävdes det 627,2 poäng. På 3x20 skott klarade Viljanen inte av att gå vidare från kvalet efter att hon skjutit 579 poäng. I ställningstävlingens par-tävling kom Viljanen URHEILUAMPUJA 5/2022 UA_5_2022.indd 44 4.12.2022 9.39

amgångsrika under ika mästerskap in på en 26:e plats tillsammans med Riku Koskela i samma tävlingsformat på liggande knep Viljanen tillsammans med Aleksi Leppä en tolfte plats. Långström var nära att nå en medalj i ställningstävlingens lagtävling tillsammans med Aleksi Leppä och Riku Koskela. Efter en mycket jämn kamp hamnade de ge sig mot Schweiz i bronsmatchen. Långström tävlade också i en par-tävling, på liggande, där uppnådde de en 21:a plats tillsammans med Marianne Palo. Långström tävlade individuellt på liggande och 3x20 skott. På liggande var Långström 51:a med 617,4 poäng, till en medalj skulle det ha krävts 626,5 poäng. På 3x20 skott sköt Långström 581 poäng i kvalet, men det räckte inte till en plats i grundtävlingen. VM på hagel i Kroatien I SLUTET AV SEPTEMBER och början av oktober tävlade man på hagel om VM-medaljer. Nu igen så deltog Mopsi Veromaa från SSG i damernas trap. Denna gång var de finländska damerna igen andra i lagtävlingen. Efter en mycket jämn kamp mot Italien som krävde omskjutning i guldmedalj-matchen förlorade till slut Veromaa, Noora Antikainen och Satu Mäkelä-Nummela. Individuellt var Veromaa 20:e efter att hon skjutit 113 träffar, tre mera skulle ha krävts till finalen. VM på gevär och pistol i Egypten SISTA VÄRDETÄVLINGARNA var VM på gevär och pistol i Kairo, Egypten från mitten till slutet av oktober. Samma trio som tävlade i Polen var med här också: Alexandra Rosenlew, Henna Viljanen och Sebastian Långström. Rosenlew hade nu också riktigt lyckade tävlingar i flickornas 3x20 med miniatyrgevär tog hon VM-silver. I grundserien sköt hon fina nya personbästa, 587 poäng som samtidigt var nytt finländskt rekord. I finalen gick hon alltså ända till guldmedalj-matchen var Yuqian Pang till sist segrade efter en riktig rysare. Rosenlews S F S SFS premierade SFS Sportskyttar med framgångar i värdetävlingar 2022 vid Höstmötet SVENSKA FINLANDS Sportskytteförbundets skyttar har varit mycket framgångsrika 2022, därför ville styrelsen på höstmötet uppvakta speciellt framgångsrika sportskyttar i ISSF grenarnas värdetävlingar 2022. Skyttar som också aktivt deltagit i SFS verksamhet under året (SFSM och träningsverksamhet). SFS sportskyttar har tagit 6 individuella VM eller EM medaljer och 3 lagmedaljer i ISSF gevär- och pistolgrenar under året. Därtill kommer lika många placeringar bland 6 bästa. Därtill valdes Alexandra Rosenlew (Esbo Skytteförening) till Årets Skytt och Henna Viljanen (Kyrkslätt Skytteförening) till Årets gevär-Dam skytt av Finska Sportskytteförbundet (FSSF) FÖLJANDE SKYTTAR PREMIERADES: Alexandra Rosenlew (Esbo Skytteförening); valdes till Årets Skytt av Finska Sportskytteförbundet (FSSF), VM silver, miniatyrgevär, 3×20 sk, D20, VM brons i luftgevär, lag 3×30+3×20 sk, D20, EM guld framgång tog inte slut där. I flickornas lagtävling på luftgevär tog hon ett brons tillsammans med Viivi Kemppi och Essi Heiskanen. Individuellt presterade Rosenlew annars också bra. På liggande var Rosenlew sjunde 617 poäng, 3,5 poäng till skulle det ha behövts för en medalj. På luftgevär var Rosenlew 27:e med 624,2 poäng. Rosenlew deltog också i par-tävlingarna, men framgången var inte denna gång lika bra som i Polen. Viljanen och Långström hade sina bästa framgångar på 300 meter. Viljanen var med om att ta ett silver i ställningstävlingens par-tävling tillsammans med Aleksi Leppä. I guldmedalj-matchen förlorade de mot miniatyrgevär, 3-ställning, 3×30+3×2 därtill två fjärdeplatser i EM lagtävlingar och en femteplats i VM lagtävling. Henna Viljanen (Kyrkslätt Skytteförening); valdes till Året Damskytt av Finska Sportskytteförbundet (FSSF) VM silver, blandlag 300 m gevär, 3-ställning, 3×15+3×10 sk, EM brons, 300 m gevär, 3×20 ls Krister Holmberg (Raseborgs Skyttar); VM brons, rörliga mål, luftgevär, 40 sk, blandlopp, VM brons rörliga mål, luftgevär, 60 sk, lagtävling Niklas Hyvärinen (Raseborgs Skyttar); VM brons, rörliga mål, luftgevär, 40 sk, blandlopp, VM brons rörliga mål, luftgevär, 60 sk, lagtävling Sebastian Långström (Kyrkslätt Skytteförening); VM 4. 300 m gevär, 3×20 sk lagtävling, EM 4. miniatyrgevär, 3-ställning, 3×15 + 3×10 sk, lagtävling, EM 4. luftgevär, 3×30+3×20 sk, lagtävling Text från www.sfs.idrott.fi Polen. Individuellt var Viljanen nionde på 3x20 skott på 300 meter med 579 poäng, på liggande kom Viljanen in på en 22:a plats med 581 poäng. På 10 och 50 meter var Viljanens bästa placering 56:e på liggande med 611,8 poäng. Långström var med om att ta en fjärde plats i ställningstävlingens lagtävling på 300 meter tillsammans med Aleksi Leppä och Juho Autio. Individuellt kom Långström in på en 11:e plats på 3x20 skott med frigevär på 300 meter med 584 poäng. På standardgevär var Långström 25:e med 572 poäng. På 10 och meter hade Långström det lite jobbigare, på liggande hade han sin bästa placering, 76:e, med 612,1 poäng. SVENSKA FINLANDS SPORTSKYTTEFÖRBUND.R.F (SFS) Per-Ole Lindell Verksamhetsledare per-ole.lindell@idrott.fi Joni Stenström, Svenska sidor skribent 050 405 5573 joni.stenstrom@gmail.com SFS:s hemsida www.sfs.idrott.fi 5/2022 URHEILUAMPUJA UA_5_2022.indd 45 45 4.12.2022 9.39

SARJAKUVA 10 napakkaa Ampumaurheiluliiton kiväärin paravalmentaja Timo Vaitiniemi on lopettanut tehtävässään, ja uutta luotilajien paravalmentajaa haetaan parhaillaan. Vaitiniemen viimeinen kisareissu oli para-ammunnan MM-kilpailut, jotka järjestettiin marraskuussa Al Ainissa. 46  EKA ENNAKOIVA: Sanoit jäähyväiset kansainvälisille kisoille marraskuussa. Millaisin fiiliksin? Täytyy myöntää, että haikein fiiliksin. Paljon on tullut ystäviä niin kotimaasta kuin ulkomailtakin.  TOKA TUNKEILEVA: Lopetit samalla kiväärin paravalmentajan tehtävät. Miksi? Firmassa työntekijä äitiyslomalla, ei pysty olemaan niin paljon poissa töistä kuin ensi vuosi vaatisi.  KOLMAS KOVISTELU: Millainen ”matka” maajoukkueen kanssa kokonaisuudessaan oli? Ikimuistoinen. Lisäksi olemme saaneet ampujia maajoukkueeseen, mikä on ollutkin tavoitteena.  NELJÄS NALLITUS: Jatkatko kuitenkin jossain tehtävässä valmennuksen parissa? Jatkan edelleen Jarkko Myllyn valmentamista eli leirit ja kisat Suomessa jatkuvat.  VIIDES VARMISTAVA: Mikä muisto tulee ensimmäisenä mieleesi? Chateauroux 2018, kun Jarkko sai Tokion paralympiapaikan.  KUUDES KUJEILEVA: Jäätkö kaipaamaan kisamatkoja? Jollain oudolla tavalla kyllä. Kisareissuissa on paljon tehtävää ennen matkaa ja itse kisoissa, mutta mukavia ne ovat olleet. Paratrappareita tulee ikävä.  SEITSEMÄS SIHTAUS: Pariisin paralympialaisiin on vain noin puolitoista vuotta aikaa. Millaisia ajatuksia tämä herättää? Toiveikkaita. Uskon, että ampumaurheilu on mukana Suomen osalta.  KAHDEKSAS KULTAHIPPU: Veikkauksesi suomalaisten para-ampujien määrästä Pariisissa? Yksi tai jopa kaksi.  YHDEKSÄS YRITYS: Mitä toivot joulupukin tuovan sinulle? Toivottavasti ei ainakaan risuja! Jos nyt jonkun kovan paketin saisi.  NAPAKYMPPI: Mikä olisi ensi vuoden napakymppi? Kiväärin paralympiapaikka. LASSI PALO URHEILUAMPUJA 5/2022 UA_5_2022.indd 46 4.12.2022 9.39

FINAALI Kolmatta MM-kultaa tavoittelemaan Teksti & kuva LASSI PALO V esa Järvinen päätti kautensa taas upeasti, kun hän voitti marraskuussa paratrapin PT2-kilpailun kultamitalin para-ampumaurheilun MM-kilpailuissa Al Ainissa. Järvinen teki hyvän peruskilpailun tuloksen 117 (24+21+24+24+24), ja Slovakian Filip Marinov oli ykkönen tuloksellaan 119 kiekkoa, joka on luokan uusi maailmanennätys. Järvinen oli peruskisan kakkonen. Järvinen ja Marinov kävivät finaalissa tiukan kamppailun voitosta. Järvinen oli lopulta ykkönen numeroin 42–41. Järvinen sanoi, että hänen peruskilpailunsa kulki yhtä sarjaa lukuun ottamatta hienosti. Hän ampuikin kauden viimeisessä kilpailussaan kauden parhaan tuloksensa. – Tiukkaa oli, mutta tällä kertaa kaikki sujui suunnitellusti. Isot kiitokset reissukavereille mahtavasta matkasta. Tämä oli upea lopetus kaudelle, tyytyväinen maailmanmestari riemuitsi. TÄMÄ OLI NYKYÄÄN Lahdessa asuvan Järvisen, 38, toinen MM-kulta. Hän voitti maailmanmestaruuden edellisen kerran neljä vuotta sitten Italian Lonatossa. Järvinen sai voitostaan Ampumaurheiluliiton Vuoden yllättäjä -palkinnon. Viime vuonna Järvinen sijoittui Lonatossa järjestetyissä MM-kisoissa toiseksi. Järvisen luokka PT2 tarkoittaa seisten ampuvia, joilla on kuitenkin alaraajavamma. Järvinen joutui vuoden 2009 tammikuussa vakavaan työtapaturmaan, jonka seurauksena hänen oikea jalkansa jouduttiin amputoimaan reisitasolta. Tapaturma sattui Kotkassa, kun noin 500 kilon painoinen kivi kaatui hänen päälleen. Jalka jäi jumiin, ja palomiehet tekivät parinkymmenen minuutin ajan töitä saadakseen Järvisen kiven alta pois. – Ei siitä enää jalkaa saanut, Järvinen on sanonut aiemmin Urheiluampujan haastattelussa. "KAKSI MM-KULTAMITALIA ei vielä riitä! Lähden hakemaan kolmatta ensi vuoden syyskuussa järjestettävistä MM-kisoista. TÄMÄNKERTAINEN MAAILMANMESTARUUS tuntuu paremmalta kuin ensimmäinen, sillä useampia mestaruuksia ei voiteta sattumalta. Tulokseni oli hyvä: jäin kiekon päähän ennätyksestäni. Kilpailu pysyi hallussa loppuun asti. ENSI VUODEN TAVOITTEENANI on ampua tuloksellisesti paremmin kuin tänä vuonna. Tulokseni ei vielä riitä M-sarjassa. UUSI KYMMENLUKU ON hakusessa. Uskon, että se tulee, koska kaikki edellytykset siihen on olemassa. Ajattelen myös niin, että 120 on luku muiden joukossa. Ajatuksen pitäisi vain pysyä kasassa kiekko kerrallaan, eikä se saisi harhailla menneessä eikä tulevassa. VALMENTAJANI PEKKA MAUNULA on hyvä valmentaja. Hän on saanut hiottua tekniikkani yksinkertaiseksi ja toimivaksi. Meillä on hauskaa reissussa! TRAP ON PARALYMPIALAISTEN LAJINA toivottavasti Los Angelesissa vuonna 2028. Asiaan saataneen ratkaisu tammikuussa. Kaikkien edellytysten pitäisi täyttyä, mutta saa nähdä mitä lopulta tapahtuu. PROTEESIN KANSSA ON NYT hyvä tilanne. Sain elokuussa prosessoripolven, joka on todella helpottanut elämääni. Se on toiminut hyvin myös ammunnassa. ISYYS ON tuonut iloa elämääni! Se on myös muuttanut sitä, mutta hyvällä tavalla. Tyttären kasvamista ja oppimista on kiva seurata. (Järvisestä tuli isä viime tammikuussa.) LAHTI ON mukava paikka asua. Olemme asuneet täällä nyt noin puolentoista vuoden ajan ja viihtyneet hyvin. Luonto on lähellä, ja lapsen kanssa on helppo liikkua. Pääsen myös kalastamaan helposti: kotiovelta on sata metriä veneelle." AMPUMAURHEILU EI kuitenkaan jäänyt, vaikka proteesi tiettyjä asioita karsii ja rajoittaa. Järvisellä ei ole enää omaa polvea, ja pitkien kisareissujen jälkeen on kipuja, koska matkat ovat rasittavia. Lisäksi Järvisen tasapaino on huonompi kuin terveillä, ja tuuli saattaa heiluttaa häntä enemmän. Fyysinen rasitus on myös erilainen, sillä kävely on 50-60 prosenttia raskaampaa kuin terveillä. 5/2022 URHEILUAMPUJA UA_5_2022.indd 47 47 4.12.2022 9.39

48 URHEILUAMPUJA 5/2022 UA_5_2022.indd 48 4.12.2022 9.39