4 / 2022 KRIGSINVALIDEN SOTAINVALIDI

2 Unto Liettyän kotialbumi Sivut 7–9 Unto Liettyä oli yksi monista sotainvaliditaiteilijoista, joka loi mittavan uran taiteellaan. SOTAINVALIDI 4 / 2022 4–5 Ajankohtaista Sotainvalidi- ja puolisojäsenet voivat hakea avustuksia esim. lämmityskuluihin. Valtioneuvoston kanslia pohti seminaarissa sotasukupolven perintöä. Edunvalvonta 6 Wikipedia Valtiokonttori: Hyvinvointialueet ottavat sotainvalidien ja veteraanien palvelut järjestettäväkseen. 12–13 Valtiokonttori kilpailutti hoito- ja kuntoutuslaitokset - nämä laitokset ovat mukana. Också på svenska! Hyvinvointi 14–15 Elämän sana: Talvisodan syttymisen vuosipäivä. Sivut 10–11 16–17 Neuvontapalvelun arkea Rannikko-Pohjanmaalla. Hakaristi on hirveyksiin liitetty symboli, jonka historia on kuitenkin huomattavasti valoisampi. Symboli on tuttu myös Akseli Gallén-Kallelan 1918 suunnittelemasta Suomen lentomerkistä. 18–33 Sotainvalidipiirien ajankohtaisia kuulumisia ja tulevia tapahtumia. 34–37 Krigsinvaliden 40 Ratkaise ristikko ajankuluksi! Ari Aakko Sivut 38–39 Kansikuva: Lotan joulu 24.12.1941, Lempäälän järvi. SA-kuva. Onko tämä erikoinen sota-aiheisilla kuvilla päällystetty auto tullut jo vastaasi maanteillä? SOTAINVALIDI Sotainvalidi-lehden aikataulu vuodelle 2023 Lehden aineisto ja yhteydenotot: Julkaisija: Sotainvalidien Veljesliitto Päätoimittaja: Markku Honkasalo Viestintäpäällikkö: Marja Kivilompolo Tiedotustoimikunta : pj Markku Honkasalo, Juha Laikari, Marja-Liisa Taipale, Marko Hakala, Lasse Lehtinen, Christian Wallin, Matti Ylönen ja Marja Kivilompolo Sotainvalidi-lehti, Ratavartijankatu 2 A, 00520 Helsinki, p. 044 524 2243, marja.kivilompolo@sotainvalidit.fi Painopaikka: Sanoma Manu Oy ISSN 0049-1349 (painettu) ISSN 2953-8823 (verkkojulkaisu) Sotainvalidi ilmestyy neljästi vuodessa. 82. vuosikerta. nro Aineisto Ilmestyy 1. 3.2. 1.3. 2. 28.4. 24.5. 3. 1.9. 27.9. 4. 3.11. 29.11. Levikki: 9 581 Lehden tilaukset ja osoitteenmuutokset p. 045 788 42 733 tai marja.kivilompolo@ sotainvalidit.fi

Pääkirjoitus 3 Jäsenet etusijalla muutoksia valmisteltaessa Sotainvalidien Veljesliiton jäsenmäärän ja sistaan. Osa sotainvalidipiireistä on arvioisista huolimatta vaikuttavalle alueelliselle organisaation supistuessa on olennaista säinut, että sotainvalidien omien perinneyhdisedunvalvonnalle on suuri tarve erityisesti lyttää yhteys sotainvalidi- ja puolisojäseniin tysten rinnakkaistoimijana tai vaihtoehtona vuonna 2023 toteutuvien muutosten myötä: sekä kyky tukea heitä. Valtaosa paikallisista niille voisi olla yhdessä veteraanipiirien kansValtion korvaamien sotainvalidien avo- ja sotainvalidiosassa jo perustettu tai läkotipalvelujen järjestämisvastuun siirtymitoista on purkauhiaikoina perustettava nen kunnilta hyvinvointialueille sisältää risVuodenvaihteessa jo ensimmäiset tunut ja niiden kejä palvelujen heikentymisestä mutta myös sotainvalidipiirit lopettavat toimin- Tammenlehvän Perinjäsenet ovat siirtyneliiton alueyhdistys, mahdollisuuksia niiden kehittämiseen. Sotansa ja siirtävät vastuun jäsenien neet maakuntatajonka sääntömääräitainvalideja palvelevien kuntoutus- ja hoitotukemisesta Sotainvalidien solla toimiviin sosin tehtäviin kuuluu laitosten verkoston harveneminen lisää myös perinneyhdistyksille. tainvalidipiireihin. p er i n j ä s e nt e n Tämän vuoden netyön neuvonMuutoksista huolimatta alueelliselpäättyessä sotainvalidiosastoja on toiminlisäksi sotainvalidien ja venan tarle edunvalvonnalle on suuri tarve nassa enää 39 kun niitä on enimmillään ollut teraanien sekä heidän puolivetta. erityisesti vuonna 2023 toteutuvien yli 400. Monessa vielä jatkaneessa osastossa soidensa ja leskiensä tukityö. Tämän muutosten myötä. tulee seuraavassa vuosikokouksessa keskusVeljesliitto ja veteraanijärjesvuoksi teltavaksi, milloin on oikea aika lopettaa yhtöt ovat sopineet, että niiden liitto ja distystoiminta. sotainvalidi-, veteraani- ja puolisojäsenet sen eri muodoissa toimivat yhdistykset parLähivuosina myös sotainvalidipiirit jouvoidaan kutsua alueyhdistysten kunniajäsehaiten katsomallaan tavalla jatkavat jäsenistuvat arvioimaan, miten pitkään ne pystyniksi. tönsä parissa tehtävää työtä. vät jatkamaan työtään. Vuodenvaihteessa jo Tammenlehvän Perinneliiton ja sen Toivotan teille kaikille hyvää itsenäisyysensimmäiset sotainvalidipiirit Kainuussa ja alueorganisaation rakentaminen vastaapäivää ja lämmintunnelmaista joulunaikaa! Kymessä lopettavat toimintansa ja siirtävät maan tulevia tehtäviä on työn alla. Ensi vuovastuun jäsenien tukemisesta näiden alueiden aikana toivottavasti nähdään, millaisekden Sotainvalidien perinneyhdistyksille. Tasi niiden organisaatio muodostuu ja mitä voitteena on, että sotainvalidi- ja puolisojävoimavaroja niillä on käytettävissä. Tamsenet kutsutaan näiden perinneyhdistysten menlehvän Perinneliiton tulevaisuudenkukunniajäseniksi. vaan on osaltaan suuri merkitys sillä, mitä Sotainvalidipiirien edustajista koostuva valtioneuvoston kanslian asettama veteraaliittovaltuusto ja sotainvalidien alueellisten niperinnetyön tulevaisuutta käsittelevä työperinneyhdistysten edustajat kokoontuivat ryhmä esittää. Sen tehtävänä on 31.1.2023 lokakuun lopulla kertomaan ja keskustelemennessä tehdä ehdotuksensa muun muasmaan suunnitelmista, miten sotainvalidityösa siitä, miten eri toimijoiden yhteistyö järtä eri maakunnissa jatketaan. Yhteisenä tahjestetään ja mitkä ovat toimijoiden roolit ja totilana tuli vahvasti esiin halu pitää huolta vastuut. Lisäksi haetaan ratkaisuehdotusta sotainvalidi- ja puolisojäsenistä niin pitkään esimerkiksi perinnetyön organisoimiseen ja kuin siihen on tarvetta. Tulevaisuuden ratkairahoittamiseen ja määritellään valtion rooli sut ja aikataulut rakentuvat jokaisen alueen perinnetyössä. omista lähtökohdista ja poikkeavat siten toiJärjestörakenteessa tapahtuvista muutok- Seppo Savolainen pääsihteeri Pixabay Keskustoimisto ja kunniamerkkipalvelu ovat suljettuina 22.–31.12.2022. Sotainvalidien Veljesliitto toivottaa hyvää itsenäisyyspäivää, rauhallista joulua ja onnellista uutta vuotta!

4 Ajankohtaista Veteraaniperinneseminaari keräsi salin täyteen Säätytalolla Valtioneuvoston kanslian Kansallisena veteraanipäivänä asettama työryhmä pohtii, mikä on valtion rooli veteraanien perinnön vaalimisessa. VNK:n aiheesta 1.11.järjestämä seminaari keräsi Säätytalon salin liki täyteen vieraita, joiden joukossa nähtiin kattava edustus veteraani- ja maanpuolustuskentän toimijoita sekä mm. emeritus puhemies Paavo Lipponen. Lisäksi seminaari lähetettiin suorana lähetyksenä Valtioneuvoston Youtube-kanavan kautta, missä se on yhtä katsottavissa. Työryhmä asetettiin selvittämään ja laatimaan ehdotusta siitä, miten Suomen 19391945 käymien sotien ja niiden veteraanien perinnettä tulevaisuudessa säilytetään, hoidetaan ja vaalitaan keskeisenä osana suomalaista yhteiskuntaa. Mikä on veteraanien perintö? Miten sitä tulee vaalia siinä vaiheessa, kun veteraanit eivät enää ole keskuudessamme? Miten veteraanien hengellään meille puolustamia arvoja ylläpidetään ja välitetään eteenpäin uusille sukupolville? Ja mikä ovat valtion roolit ja velvollisuudet tässä? Nämä ovat muutamia kysymyksiä, joita eri alojen asiantuntijoista koostuva työryhmä samoin kuin Säätytalolle kerääntynyt seminaariyleisö nyt pohtii. Nyt on oikea aika Sotasukupolven perintö on olennainen osa Suomen kulttuuriperintöä ja kansallista identiteettiä, työryhmä arvioi. - Veteraanien asia on yhteinen asia- siitä kertoo jo se, että aloite tämän työryhmän työlle tuli kaikilta eduskuntaryhmiltä, huo- mautti työryhmän johtaja, Valtiokonttorin tymistavaksi nostettiin mm. oman suvun sopääjohtaja Timo Laitinen avajaissanoissaan. tahistoriaan sukeltaminen, mikä voisi päätoi- Erittäin harvalla meistä on lähipiirissämmittaja Ulla Appelsinin mukaan olla avain me ketään sellaista, joka voisi millään tavalla nuoremman polven mukaan saamiseen. jakaa omakohtaisia kokemuksia sodasta. Tä- Miten jotkut asiat, jotka tuntuu tosi kaunään syntyvillä lapsilla ei oikeastaan yhdelkaisilta, saadaan tuotua lähelle? Miten Suoläkään, pohti valtiovarainministeri Annika mi voisi kannustaa siihen, että nuoret olisivat Saarikko omassa puheenvuorossaan. kiinnostuneita oman sukunsa tarinasta? VoiJuuri siksi hänen mielestään on nyt oikea aisiko tässä olla esimerkiksi kilpailuja? ka miettiä, miten sotasukupolven perintö pideMyös maanpuolustuskentän aktiivi Eleotään elossa, mihin ministeri no or a Hi lsk a peräänkuulutti ”raikkaita, 100 vuotta sitten Suomi oli kehitys- korosti henkilöajassa eläviä uusia tapoja” kohtaisen siteen maa, jonka vapauden sodankäynyt ja muistutti valtion roolin merkitystä minkä sukupolvi ensin pelastaa ja sitten olevan rajallinen. tahansa asian tärVeteraaniliitot, paikal- rakentaa monilla mittareilla maail- keäksi kokemisesliset perinneyhdistykset ja man onnellisimman ja menestyksek- sa ja pohti pelien digitaalisuus ovat perin- käimmän maan. Se on kertomisen potentiaalia. teenvaalintatyössä keskei- arvoinen tarina. - Toiminallisessä roolissa, näkee semisuus on päivän naarissa alustuksen pitänyt sana, joka voiEuroopan historian professori Laura Kolbe. si kantaa myös tulevaisuudessa- ja herättää Veteraanien kokemuksesta voisi löytyä mielenkiintoa, hän arveli. työkaluja tämän päivän nuorten kokemaan, Perinnön elävyys ja ajassa eläminen nousi eri kriisien heikentämään tulevaisuususkoon, esiin myös paneelin mietteissä. ehdotti tulevaisuustutkija Otto Tähkäpää. - Mikä on oikeasti relevantti tapa kommu- Näen, että on olemassa valtava tilaus ylinikoida kouluissa? Mikä on relevantti tapa sukupolviselle dialogille; että nuoret voisivat syventää indoktrinaatiota Puolustusvoimien oppia aiemmilta sukupolvilta niistä aiemmispalveluksessa? Mikä on luonteva tapa arjessa ta kriiseistä mitä me ollaan kohdattu ja miten osallistua vapaaehtoiseen maanpuolustustyöniistäkin on sitten loppujen lopuksi ei vain hön? haastoi toimittaja ja sotahistorianharselviydytty, vaan luotu menestystarina. rastaja Jone Nikula. - Jos halutaan aloittaa perinnetyö ala-asPaneelissa puhutti elävä perinne teelta, niin lyödään siihen KP-31 pöydälle ja Seminaarin paneelikeskustelussa yhdeksi annetaan jokaisen purkaa ja koota. Se kiinveteraanien perinnöstä innostavaksi lähesnostaa aivan saletisti enemmän kuin kuunnella joku viitekehyksetön hörinä, joka ei kerro niille yhtään mitään. Käytännön perinnetyön käytännöllistä näkökulmaa paneeliin toi johtava rehtori, Pohjois-Karjalan perinneyhdistyksen puheenjohtaja Jyrki Huusko. - Omakohtainen kokemus ja paikallisella tasolla tapahtuva, ihan arjessa oleva juttu ja siihen osallistaminen, siinä on se avainasia. Itse miellän perinnetyön aivan uskomattomana tarinana, että 100 vuotta sitten Suomi oli kehitysmaa, jonka vapauden se sodankäynyt sukupolvi ensin pelastaa ja sitten rakentaa monilla mittareilla maailman onnellisimman ja menestyksekkäimmän maan. Se on kertomisen arvoinen tarina ja väitän sen olevan myös uusille suomalaisille kytkevä tarina. Valtioneuvosto haluaa lisäksi kuulla kansalaisten näkemyksiä asiasta, mitä varten on otakantaa.fi- sivustolle luotu kysely, johon kuka tahansa voi käydä jättämässä mielipiteensä asiasta. Verkkokysely on auki 12.12.2022 saakka. Kirsi Heikelin (vas.) moderoimassa paneelikeskustelussa istuivat Eleonoora Hilska, Jone Nikula, Ulla Appelsin sekä Jyrki Huusko. Kuva: VNK Ariela Säkkinen

Ajankohtaista 5 Avustuksia lämmitys- ja muihin kustannuksiin Pienituloiset sotainvalidi- ja puolisojäsenet voivat nyt hakea avustusta öljy- ja sähkölämmityksen sekä polttopuiden ostamisesta aiheutuviin kuluihin. Aiempaan tapaan tukea on mahdollisuus saada myös lääke- ja sairauskulujen omavastuuosuuksiin, silmälasien hankintaan, kotiapuun sekä asumista ja liikkumista helpottaviin apuvälineisiin. Asuntoremonttien osalta tuetaan sellaisia tarpeellisia pienimuotoisia hankkeita, jotka tukevat omatoimista selviytymistä kotona, kuten kaiteet, wc- ja pesutilojen muutokset, portaikot ja muut vastaavat korjaustyöt. Avustuksen hakeminen Hakulomakkeita on saatavissa sotainvalidipiireistä, palveluneuvojilta ja liiton toimistosta. Hakemukseen tulee liittää tuloselvitys, esimerkiksi verotodistus, sekä selvitys avustuksen käytöstä, kuitit aiheutuneista kuluista tai arvio kustannuksista. Tarvittaessa hakemuksen voi tehdä myös omainen, palveluneuvoja tai sotainvalidipiirin tai osaston toimihenkilö. Hakemukset lähetetään osoitteella Sotainvalidien Veljesliitto, Ratavartijankatu 2 A, 00520 Helsinki. Tuloraja ja enimmäismäärä Avustukset perustuvat neljältä tähän tarkoitukseen tukea myöntäneeltä säätiöltä saatuihin varoihin, jotka on sovittu käytettäväksi yhteisesti veteraaniliittojen kanssa. Myös hakemusten käsittely tapahtuu yhdessä. Avustus voidaan myöntää hakijalle, jonka verotettavat bruttotulot kuukaudessa ovat alle 1 500 euroa. Enimmäismäärä hakijalle kalenterivuoden aikana myönnettäville avustuksille on 800 euroa ja pienin maksettava avustussumma on 100 euroa. Veteraanikeräys ja säätiöiden tuki Sotainvalidipiirien avustukset Sotainvalidiosastot ja piirit ovat perintei- Pixabay sesti tukeneet jäseniään. Tukimahdollisuudet eri alueilla poikkeavat toisistaan, ja jokainen sotainvalidiosasto ja piiri on itsenäisesti päättänyt avustuksista ja niiden suuruudesta sekä mihin tarkoituksiin niitä myönnetään. Avustuksia on myönnetty esimerkiksi sairaus- ja lääkekuluihin, jalkahoitoihin ja kotiapuun. Mitään yhtenäistä tulorajaa näille avustuksille ei ole vahvistettu, vaan tarkoitukseen käytettävissä olevien varojen puitteissa tukea on suunnattu sitä eniten tarvitseville. Seppo Savolainen Sotavankien karuista tarinoista inhimillisellä lämmöllä Timo Malmi Mannerheimin miehet. Sotavangin tuhat ja yksi päivää. Warelia 2022. 310 s. Tamperelaisen tietokirjailija ja sotakamreeri Timo Malmin uusin kirja käsittelee viime sotiemme suomalaisia sotavankeja. Kirjan nimi viittaa sotavangeille ankarissa kuulusteluissa esitettyyn kysymykseen, oletko Mannerheimin miehiä vai Stalinin miehiä. Jälkimmäisiä olivat ne, jotka vapaaehtoisesti loikkasivat vihollisen puolelle tai jotka murtuivat väkivallan edessä ja ryhtyivät loikkareiksi. Lähtökohtaisesti suomalaiset sotavangit olivat fasisteja, vihamielisen valtion sotilaita. Jatkuvissa kuulusteluissa heidät yritettiin käännyttää loikkareiksi ja neuvostojärjestelmän kannattajiksi. Juuri vangiksi joutuneiden nimissä lähetettiin lentolehtisiä rintamalla, jossa he omalla nimellään ja kasvoillaan kertoivat, kuinka sotavankien olot olivat Neuvostoliitossa erinomaiset, ruokaa ja viihdettä tarjoillaan ja uusia taitoja opitaan. Timo Malmi on tutkinut sotavankien koh- taloita jo vuodesta 1991 lähtien. Haastateltavien löytäminen tutkimustyötä varten oli haastavaa, sillä useimmat entiset sotavangit vaikenivat. Eivät uskaltaneet puhua edes omaisilleen. Heidät oli peloteltu perusteellisesti ennen vapauttamista: Urkkijoita oli kaikkialla ja Stalinin pitkä koura tavoitti vielä Suomessakin. Moskovan arkistoissa saattoivat Neuvostoliiton kaatumisen jälkeen entiset suomalaiset sotavangit löytää omat henkilökohtaiset tietonsa vankeusajalta. Timo Malmille Moskovan arkistot aukesivat, kun hän tapasi Helsingissä Varsovan liiton joukkoja komentaneen marsalkka Viktor Kulikovin, joka kokosi kirjaa unohdetuista neuvostoliittolaisista sotavangeista. Ensimmäiseksi ”luotsiksi” Moskovan Viipurinkadun arkistoihin Malmi sai Sotavangit ry:n puheenjohtajan Teuvo Alavan. Timo Malmi matkusti usean sotavangin kanssa katsomaan entisiä vankileirejä tai vei heitä Moskovan arkistoihin katsomaan omia asiakirjojaan. Arkistot ovat 2000-luvulla jälleen sulkeutuneet. Hän on jututtanut sotavankeja ja heidän leskiään sotavankien kesäpäivillä ja -risteilyillä ja ollut mukana pystyttämässä sotavankimuistomerkkejä Venäjällä. Timo Malmi on aiemmin jo kirjoittanut sotavangeista useita kirjoja, jotka perustuivat hänen omiin akateemisiin tutkimuksiinsa. Mannerheimin miehet -kirjassa neljä suomalaista sotavankia kertoo oman tarinansa ”Neuvostoliiton vankileirien saaristossa”. Oppaana näissä tarinoissa on Sinbad – Tuhannen ja yhden yön -tarinoiden arabialainen merimies. Sinbadin suulla Timo Malmi kertoo faktoja ja arkistoista löytämiään tietoja sotavangeista, menehtyneistä, loikkareista ja selviytyjistä. Vaikka kunkin neljän sotavankin sotavankeustarina on yhtenäinen kertomus, sen yhteydessä kerrotaan myös muista suomalaisista sotavangeista, joihin päähenkilö vankileirien saaristossa törmäsi. Esimerkiksi neljästä suomalaisesta sotainvalidivangista, jotka kevyempään työhön komennettuna valmistivat tuumaisesta teräsvaijerista ”artesaaninauloja”. Kertoja Sinbad esittelee ne tiedot, jotka näistä sotavangeista on lähinnä suomalaisista arkistoista löytynyt. Sotavankien olot vankileirien saaristossa olivat epäinhimillisen ankarat, monet eivät kestäneet ja menehtyivät. Tästä huolimatta Timo Malmin sujuvassa tekstissä on myös huumoria ja inhimillistä lämpöä. Markku Honkasalo

6 Edunvalvonta Hyvinvointialueet sotainvalidien ja veteraanien palveluiden järjestäjiksi Ensi vuoden alusta sotainvalidien ja rintamaveteraanien lakisääteiset kotipalvelut sekä rintamaveteraanien kuntoutus siirtyvät kunnilta hyvinvointialueille. Jatkossa Valtiokonttori maksaa määrärahan niiden järjestämiseksi hyvinvointialueille ja ne raportoivat käytöstä Valtiokonttorille. Helsinki ja Ahvenanmaa jäävät tämän järjestelyn ulkopuolelle ja hoitavat asiat niin kuin ennenkin. Palvelut jatkuvat ennallaan Valtiokonttori on pitänyt kolme infotilaisuutta hyvinvointialueiden vastuuhenkilöille. Tilaisuuksiin on osallistunut yli 120 henkilöä. Mukana on ollut myös kaikkien veteraaniliittojen edustajat, joiden kanssa yhdessä haluamme varmistua siitä, että sotainvalidien ja rintamaveteraanien kotipalvelut jatkuvat niin kuin ennenkin, eikä järjestäjätahon muutos vaikuta palveluiden saamiseen. Hyvinvointialueet arvioivat määrärahatarpeen Uusien alueiden on tammikuun alkuun mennessä ilmoitettava Valtiokonttoriin, paljonko ne tarvitsevat rahaa vuonna 2023 sotainvalidien ja rintamaveteraanien kotipalveluihin. Arvion pohjaksi Valtiokonttori ilmoittaa alueille, paljonko rahaa on käytetty milläkin alueella vuonna 2021. Veteraanikuntoutuksen osalta mää-räraha jaetaan suhteessa alueella olevien veteraanien määrään. Koti voi olla myös palvelutalossa Sotainvalidi tai rintamaveteraani saa kotipalvelut paitsi kotiinsa myös palveluasumiseen tai tehostettuun palveluasumiseen. Palvelut sisältävät ateriapalvelut, siivouksen ja kaikenlaisen hoivan sekä kotisairaanhoidon. Myös lääkinnällistä kuntoutusta sairaalajakson jälkeen voidaan korvata. Uusia palvelumuotoja Pandemia-aika on tuonut mukaan uusia palveluja, jotka ovat tulleet jäädäkseen iäkkäille sotainvalideille ja veteraaneille. Heidän puolestaan asioivien henkilöiden matkakulut voidaan korvata. Myös kaupasta kotiin tilattujen ostosten kuljetus korvataan, mutta ei itse ostoksia. Välipalakassi voi olla osa ateriapalvelua. Valtiokonttorin rooli säilyy ennallaan Valtiokonttori ohjeistaa ja seuraa edelleen palvelujen toteutumista. Julkaisemme nettisivuillamme ohjekirjeet hyvinvointialueille aina vuoden vaihteessa. Saamaamme palautteeseen reagoimme välittömästi. Muutos vähentää ohjeistettavien alueiden lukumäärää ja lisää niiden tavoitettavuutta meidän näkökulmastamme. Tiina Kyttälä Palvelupäällikkö Pixabay

Sotainvaliditaiteilijat 7 Yhteiset kokemukset loivat veljellisen taideyhteisön Tekstit: Marjatta Honkasalo Sotainvalidien Veljesliiton yhteyteen perustettiin Vaasassa 15. marraskuuta 1969 Suomen Sotainvaliditaiteilijat ry. Perustavan kokouksen yhteydessä pidettiin myös ensimmäinen sotainvaliditaiteilijoiden yhteisnäyttely. Näyttelyssä oli esillä 92 työtä 33 eri taiteilijalta. Aloitteen yhdistyksen perustamisesta teki vaasalainen taidemaalari Tauno Heiskanen, joka myös valittiin yhdistyksen ensimmäiseksi puheenjohtajaksi. Yhdistyksen jäseninä oli sotainvaliditaiteilijoita eri puolilta Suomea. Tavoitteena oli edistää sotainvalidiveljeyttä, tasa-arvoa ja oikeudenmukaisuutta sekä tuoda esille hyvää kuvataidetta ”ilman raastavaa kilpailua paremmuudesta”. Etenkin vaikeasti vammautuneiden taiteilijoiden oli vaikea saada töitään esille ilman tällaisen veljesjärjestön tukea. Vuoden 1974 näyttelyn esitteessä Unto Liettyä perusteli taiteen merkitystä sodan läpikäyneille ja siellä vammautuneille: ”Me voitimme sodassa ennen kaikkea elä- män itsellemme ja kenties muillekin, ja saimme, vaikkakin kehomme vammoja kantaen, aloittaa elämän etsimistä ja kukin kehittää luovaa henkeämme, ja se on vienyt kiistatta tuloksiin.” Huomattavia taiteilijoita Yhdistyksessä oli mukana koko sen aktiivisen näyttelytoiminnan ajan maamme eturivin taiteilijoita ja taide-elämän suunnannäyttäjiä, jotka tunnustusta ja nimeä saavutettuaankin halusivat antaa oman panoksensa yhdistyksen työhön. Kun yhdistys julkaisi vuonna 1983 jäsenistään taiteilijamatrikkelin, silloinen puheenjohtaja Oiva Selroos muistutti kirjan esipuheessa, sotainvalidiveljeyden tärkeyttä. Vaikka monet ovat luoneet jopa kansainvälisen uran eivätkä tarvinneet järjestön apua töidensä esille saamiseen, he halusivat olla muiden tukena. Jo perustamisvaiheessa joukkoon liittyivät muun muassa Unto Pusa, Erik Enroth, Armas Hutri, Pauli Koskinen ja Pentti Toivonen. Muita tunnettuja ja arvostettuja taiteilijoita yhdistyksessä ovat olleet muun muassa ”Unto maalasi sotaa pois” Taiteilija Unto Liettyän maalauksia oli kesällä esillä Ruovedellä taiteilijan 100-vuotisjuhlanäyttelyssä. Liettyä toimi aktiivisesti Suomen Sotainvaliditaiteilijoiden yhdistyksessä, jonkin aikaa yhdistyksen puheenjohtajanakin. Unto Liettyä (1922-1990) syntyi Ruovedellä monilapsiseen maanviljelijäperheeseen. Vaikka piirustus ja toisenlainen maalaaminen houkuttelivat, poika päätyi perinteiseen maalarin ammattiin. Sodasta tuli kuitenkin elämän käännekohta. Liettyä joutui jatkosotaan vain 19-vuotiaana ja haavoittui Kannaksen Rajajoella 1942. Aseveli pelasti nuorukaisen, kun huomasi, että kuolleeksi luultu haavoittunut vuosi verta. Sotasairaalassa Helsingissä Liettyä sai rohkaisua taiteilijan uralle, kun hän tapasi taidemaalari Veikko Aaltonan. Aaltona tunnetaan myöhemmistä erikoisista seikkailuistaan Euroopan taidemaailmassa, mutta 1940-luvulla hän oli Suomessa arvostettu ja palkittu taiteilija. Taisto Ahtola, Pär Erik Granfelt, Viktor Kuusela ja Björn Landström. Yhdistys järjesti kotimaassa vuosittain toteutettujen näyttelyjen lisäksi näyttelyjä muun muassa kaksi kertaa Ruotsissa ja kolme kertaa Ranskassa. Sotainvaliditaiteilijoiden jäsenmäärä kasvoi 1980-luvun loppuun mennessä jo lähes 130:een. Vaasassa 1996 järjestetty valtakunnallinen yhteisnäyttely jäi viimeiseksi, kun järjestäjien voimat alkoivat uupua. Taiteellista työtä monet kuitenkin jatkoivat, ja kesäleirejä järjestettiin vielä näyttelytoiminnan hiivuttuakin. Lähteet: Suomen Sotainvaliditaiteilijoiden näyttely Tampereen taidemuseossa 12.1.3.2.1974, näyttelyesite. Suomen Sotainvaliditaitelijat, Hanko 1983. Suomen Sotainvaliditaitelijat 1997, toim. Heikki Ilmari Saarento, Vammala, 1997. Hoppu, Tuomas: Sotainvalidit edellä käyden – vammoista huolimatta, Keuruu 2015. Unto Liettyän kotialbumi Toinen innoittaja Liettyälle oli kotipitäjän tunnettu taidemaalari ja kirjailija Heikki Asunta. Asunnan ja Aaltonan suositusten kera Liettyä lähti opiskelemaan Ateneumiin Suomen taideakatemian kouluun. Opinnot Ateneumissa jäivät kuitenkin vain kahteen lukukauteen, koska varoja enempään ei ollut. - Isä oli suvun ensimmäinen taiteilija eikä perhe ymmärtänyt, miksi pitää tehdä taidetta, kun olisi muutakin työtä tarjolla, kertoo Unto Liettyän tytär, tutkija Jaana Kallio. Selitystä taiteen teolle saattoi kuitenkin saada sillä, että läheisetkin toki ymmärsivät taiteilijan käyvän luomistyössä sotakokemuksiaan läpi. Sanottiin, että Unto maalaa sotaa pois. Maisemamaalareita keväthangilla 1960-luvulla.

8 Sotainvaliditaiteilijat Sotainvalidien Veljesliitto Unto Pusa (1913-1973) Unto Pusa opiskeli sekä Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa että Pariisissa. Hän toimi opettajana Teknillisen korkeakoulun arkkitehtiosastolla ja opetti myös Vapaassa taidekoulussa sekä oli ABC-piirustuskoulun johtajaopettajana. Pusa kuului Prisma-ryhmään muun muassa Sam Vannin kanssa. Pusa lähestyi maalaustaiteessaan kubismia ja abstraktismia. Työt olivat värikylläisiä. Ranskalaisia esikuvia hänelle olivat muun muassa Henri Matisse, Paul Cézanne ja Fernand Léger. Pusa osallistui kymmeniin Suomen taiteilijaseuran näyttelyihin eri puolilla Suomea vuosina 1937-1972. Prisma-ryhmän näyttelyissä hänen töitään oli esillä myös esimerkiksi Pohjoismaissa, Ranskassa, Saksassa ja Hollannissa. Pusan töitä on mukana monissa kokoelmissa, muun muassa Ateneumissa ja Maire Gullichsenin säätiön kokoelmissa. Unto Pusa: Neljän sepän sunnuntai. Sotainvalidien Veljesliitto Sotainvaliditaiteilijoiden toimintaan Pusa liittyi heti yhdistyksen alkuvaiheessa. Unto Pusa sai Pro Finlandia -mitalin vuonna 1963 ja professorin arvonimen 1969. Työ veteraanien puolesta muutenkin kuin sotainvaliditaiteilijoiden yhdistyksessä oli Unto Liettyälle tärkeää. Hän osallistui vuonna 1975 veteraanimarssille Helsingissä. Kuva Esko Liettyä. Kokemukset yhdistivät Ruovedellä toimi 1940-1950-luvuilla aktiivinen taiteilijayhteisö, jonka jäsenenä olivat Liettyän ja Asunnan lisäksi Elga Sesemann, Seppo Näätänen ja Eero Sysikumpu. Joukossa oli myös lähinnä Tampereella vaikuttanut Pentti Toivonen, joka oli ollut aikeissa muuttaa Ruovedelle, mutta jäi sitten lopulta asumaan Tampereelle. Jaana Kallio arvelee, että juuri Pentti Toivosen kautta hänen isänsä tuli mukaan Suomen Sotainvaliditaiteilijoiden toimintaan. Toivonen oli perustamassa yhdistystä Sotainvalidien Veljesliiton yhteyteen vuonna 1969. - En ole varma, oliko isäni perustavassa kokouksessa Vaasassa, mutta hänen töitään oli mukana jo tuolloin pidetyssä ensimmäisessä näyttelyssä. Sotainvaliditaiteilijoista tuli myös Liettyälle tärkeä samanhenkisten ja samanlaisten Sotainvaliditaitelijat kesäleirillä Hangossa 1989. Pentti Hakala, Väinö Halonen, Kurt Ekman, Pentti Lehtinen, Armas Rauhala ja Sven Myrtenblad. kokemusten jakavien taiteilijoiden yhteisö. Hän oli yhdistyksen hallituksessa 1970-luvulla ja toimi yhdistyksen puheenjohtajanakin vuonna 1974, jolloin taidenäyttely järjestettiin Tampereella. - Sotainvaliditaiteilijoiden järjestämät näyttelyt antoivat hyvän mahdollisuuden tuoda omia töitä esille, ja tärkeitä olivat myös taideleirit ja matkat. Kun kielitaidottomana oli hankala lähteä ulkomaille, yhdistyksen matkat olivat väylä avartaa maailmaa. Isä kävi yhdistyksen matkoilla ja osallistui näyttelyihin ainakin Ruotsissa ja Ranskassa. Taideleiriläiset kokoontuivat muutaman kerran myös Liettyän kotiin Ruovedelle Pourun vanhalle kansakoululle. Luonnon maalari Unto Liettyän töitä on ollut esillä lukuisissa yksityisnäyttelyissä ja hänen maalauksiaan on myös muun muassa Serlachiuksen säätiön, Mäntän ja Tampereen kaupunkien kokoelmissa. Sotainvaliditaiteilijoiden näyttelyistä viimeinen, johon Liettyä osallistui, oli 1982 Helsingissä Kluuvin galleriassa järjestetty näyttely. Unto Liettyä maalasi muotokuvia, asetelmia, mutta ennen kaikkea luontoa ja kotiseudun metsiä, järviä ja puroja. Luonnon kuvauksen kautta myös löysi kokemuksilleen rauhaa, jotka pysyivät mielessä vielä vuosikymmeniä sotien jälkeen. - Muistan joskus, kun minä kirjoitin koneella ja isä torkkui sohvalla. Hänen uneensa kirjoituskoneen naputus kantautui kuin konekiväärin papatus. Isä ei sodasta juuri puhunut. Kun tytär joskus pyysi isää kertomaan kokemastaan, vastaus tuli yks’kantaan. - Voi, voi, Jaana-kulta, kunpa olisi mahdollista, että et koskaan saisi sellaista tietääkään, Jaana Kallio muistaa isänsä sanat.

Sotainvaliditaiteilijat Sotainvalidien Veljesliitto 9 Armas Hutri (1922-2015) Armas Hutri lähti vain 17-vuotiaana vapaaehtoisena talvisotaan. Hän haavoittui vakavasti ja menetti tajuntansa neljäksi vuorokaudeksi. Sotasairaalassa kerrottiin, että aivoissa oli 16 sirpaletta, joita ei voi poistaa. Hän kuntoutui kuitenkin niin, että osallistui myös jatkosotaan. Talvisodan sirpaleet alkoivat kuitenkin vaivata, ja hän menetti lähes kokonaan puhekykynsä sekä kirjoitus- ja lukutaitonsa. Hänellä oli kuitenkin onni saada terapeutikseen maan johtava erityispedagogi, professori Niilo Mäki, joka huomasi nuoren miehen piirustustaidot ja kannusti tätä aloittamaan opinnot Ateneumissa. Kuvanveistäjäksi hän valmistui 1952. Hänelle myönnettiin professorin arvo vuonna 1976. Armas Hutri käytti materiaalinaan lähinnä pronssia mutta myös puuta. Hänen veistoksiaan ovat muun muassa suomalaisten siirtolaisten muistomerkki Kanadassa, Ella Erosen hautamuistomerkki Hietaniemen hautausmaalla ja Nelisiipi-suihkulähde Mikkelissä. Hänen töitään on myös Kaunialassa. Armas Hutri eli viimeiset vuotensa Kaunialan sairaalassa. Armas Hutrin tyttäret Kaija Rosma ja Eila Naukkarinen järjestivät isälleen 90-vuotisjuhlanäyttelyn 2012 Perniössä. Näyttelystä on kerrottu Sotainvalidi-lehdessä 4/2012. Viktor Kuusela (1925-2017) Professori Armas Hutri ja Lentävät joutsenet. Sotainvalidien Veljesliitto Taidegraafikko Viktor Kuusela syntyi Salmissa luovutetulla alueella. Hän opiskeli Suomen Taideakatemian koulussa vuosina 19461948, 1951-1954. Hänen teoksiaan oli ensimmäistä kertaa esillä Imatralla 1953. Kuusela oli arvostettu taidegraafikko ja Suomen Taidegraafikoiden kunniajäsen. Kuuselan töitä on useissa kokoelmissa Suomessa, muun muassa Ateneumin, Amos Andersonin, Turun, Tampereen ja Oulun taidemuseoiden kokoelmissa. Hän osallistui lukuisiin näyttelyihin myös ulkomailla, useissa Euroopan maissa, Neuvostoliitossa, Kiinassa, Filippiineillä ja Yhdysvalloissa. Vielä vuonna 2000 hän piti yksityisnäyttelyn Helsingissä. Taiteellisen työn ohella hän oli opettajana Suomen Taideakatemian koulussa 1971-1980. Hän osallistui Suomen Sotainvaliditaiteilijoiden näyttelyihin hän vuodesta 1969 lähtien. Hänelle myönnettiin vuonna 1943 VM 2. Professorin arvonimen hän sai vuonna 1985. Professori Viktori Kuusela ja Hyppäänkö. Sotainvalidien Veljesliitto Pauli Koskinen (1921-2003) Pauli Koskinen syntyi Jyväskylässä. Hän kävi sodan jälkeen Taideteollisuuskoulun ja Suomen Taideakatemian koulun 1947-1950. Koskinen teki apurahojen turvin myös toistakymmentä opintomatkaa eri puolille Eurooppaa vuosina 1948-1975. Hän työskenteli päätoimisena kuvanveistäjänä vuodesta 1950 ensin asuessaan Jyväskylässä ja vuodesta 1963 Kouvolassa. Koskinen liittyi jo vuonna 1969 Suomen Sotainvaliditaiteilijoiden yhdistykseen ja osallistui sotainvaliditaiteilijoiden näyttelyihin kotimaassa vuosina 1971, 1979, 1981 ja 1984 sekä Ruotsissa 1971 ja 1978. Koskisen tunnetuin veistos on Minna Canthin patsas Jyväskylän kirkkopuistossa. Hän toteutti myös lukuisia sankaripatsaita sekä muistomerkkejä sekä suunnitteli mitaleita. Hän sai Pro Finlandian vuonna 1971. Valtion taiteilijaeläke hänelle myönnettiin vuonna 1974. Kuvanveistäjä Pauli Koskinen työssään. Hänelle on myönnetty myös Vapaudenristin Ritarikunnan kunniamerkit VR 3, VR4 tlk ja VR 4.

10 Historia Muinaista roomalaista mosaiikkia, jossa hakaristisymboli. Kuva: Wikipedia Hakaristejä kreikkalaisessa pronssikypärässä. Kuva: Wikipedia Hakaristi – jo muinaisajoista lähtien käytetty symboli Hakaristi yhdistyy usein ihmisten mielissä natsi-Saksaan, Gestapoon ja Hitlerin hirmutekoihin. Hakaristin alkuperällä ei ole kuitenkaan mitään tekemistä natsi-Saksan kanssa, vaan se on ollut käytössä jo muinaisista ajoista. Teksti: Tarja Lappalainen Tämän oli saanut selville tutkimusmatkailija, filosofian kunniatohtori ja Suomen ystävänä tunnettu ruotsalainen kreivi Eric von Rosen (1879­–1948). Hakaristisymbolin hän oli löytänyt tutkimustensa pohjalta ensin vanhoista riimukivistä, joissa se oli yksi symboleista. - Rosen huomasi jo viikinkien käyttäneen hakaristiä koristeenaan valon ja onnellisuuden symbolina. Vuonna 1901 hän matkusti Etelä-Amerikkaan. Täällä hän huomasi muun muassa, että Bolivian inkat olivat koristelleet tekstiilejään hakaristeillä. Samana vuonna Rosen omaksui symbolin omaksi onnen merkikseen. Missä maailmankolkassa hän liikkuikin, Rosen merkitsi matkatavaransa hakaristillä, toteaa Turun yliopiston dosentti Mikko Uola. Näin kreivin oli helppo tunnistaa, mitkä laukuista olivat hänen. Merkinnät eivät rajoittuneet pelkästään matkatavaroihin, sillä Rosenin linna, joka oli Jugend-tyyliin sisustettu, vilisi hakaristejä. - Kysymyksessä ei ole pelkästään jokin kaukainen symboli, vaan myös muinainen pohjoismainen koristekuvio, joka tunnetaan myös Suomesta lukuisissa yhteyksissä. Hakaristiä kuvattiin Suomessa auringon, elämän ja vapauden symboliksi, Mikko Uola kertoo. Gallen-Kallela ja hakaristit Taiteilija Akseli Gallen-Kallela käytti kansantaiteesta omaksumaansa hakaristiä ko- risteena monissa töissään 1800-luvun loppupuolelta alkaen. - Hakaristikuvio on myös itsenäisen Suomen ensimmäisessä kunniamerkissä Vapaudenristissä, jonka lopullisen luonnoksen Gallen-Kallela sai valmiiksi alkuvuodesta 1918. Vapaudenristi koki 1950-luvulla riisuntaa, kun Urho Kekkonen päätti muuttaa Vapaudenristin ketjua hieman erilaiseksi. Sen hakaristit kun olivat hänen mielestään hieman liian näyttävät. - Suomen saadessa itsenäisyyden keväällä 1918 mietittiin minkälainen lippu Suomelle olisi hyvä. Yhtenä ehdotuksena esiintyi hakaristilippu, ei nyt ihan samanlainen kuin Saksassa, mutta kuitenkin niin, että siinä lipussa olisi ollut iso hakaristi, mutta sitten siitä luovuttiin. Ensimmäinen lentokone ja hakaristi Vaikka Eric von Rosen oli tunnettu tutkimusmatkailija ja yksi hakaristisymbolien löytäjistä, Suomessa hänet tunnetaan kuitenkin parhaiten siitä, että hän lahjoitti Suomeen sen ensimmäisen lentokoneen vuonna 1918. Uumajassa lahjakoneen siipiin maalattiin von Rosenin henkilökohtaisena onnenmerkkinä hakaristit, joista ruotsalaiset käyttivät nimitystä solkors (aurinkoristi). - Vaikka von Rosen oli suosinut onnenmerkkeinään lähinnä vihreitä hakaristejä, lentokoneeseen hakaristit maalattiin sinisiksi ilmeisesti siksi, että sinisen värin katsottiin sopivan lentokoneeseen parhaiten. Lentokoneen ohjaajaksi Rosenin onnistui saada yhden Ruotsin tuon ajan taitavimmista lentäjistä Nils Kindbergin. - Kindbergin kertoman mukaan yhteisesti sovitut merkit, hakaristit, maalattiin koneeseen siksi, jotta tällä tahdottiin tehdä selväksi suomalaisille vastaanottajille että lentäjät olivat tulossa ystävinä. Toisin sanoen ainakin joillekin oli Vaasassa etukäteen ilmoitettu koneen saapumisesta ja siihen maalatuista tunnuksista, Uola toteaa. Tämä ruotsalaiselta tyyppimerkinnältään Thulin D oleva kone oli yksitaso, jossa siivet olivat koneen rungon yläpuolella, jotta tähystysnäkyvyys olisi mahdollisimman hyvä. Lahjoituksellaan von Rosen halusi tukea Suomea selviytymään vapaussodan vaikeasta ajasta. - 25-vuotias luutnantti Kindberg ohjasi koneen meren jäälle Vaasaan kreivi von Rosen kyydissään 6.3.2018. Kreivi halusi olla itse luovuttamassa koneen suomalaisille sekä osoittaa näin myös luottavansa koneeseen. Hakarististä ilmavoimien tunnus Samoihin aikoihin Allan Hygerth teki hakaristisymbolin pohjalta ehdotuksen Suomen ilmavoimien tunnukseksi, joka oli symmetrinen hakaristi. Sen hän piirsi ruutupaperille puuvärikynillä. - Se oli sellainen alakoululaisen tasoa oleva piirros, mutta Hygerth itse siihen hyvin tyytyväinen. Sitten hän osoitti tämän ruutu-

Historia 11 Hakaristi itsenäisen Suomen aikana Vaikka liittoutuneiden valvontakomission kehotuksesta hakaristin käytöstä luovuttiin Lapin sodan aikana huhtikuussa 1945, hakaristitunnus ei jäänyt kuitenkaan täysin Suomessa historiaan. 1950-luvulla ilmavoimien joukko-osastoille suunniteltiin omat liput. Lippujen keskikuviossa päädyttiin Akseli Gallen-Kallelan jo vuonna 1918 suunnittelemaan, lentokoneen ohjaajille myönnettävään Suomen lentomerkkiin, jossa siipikehätunnuksen keskellä on musta hakaristi. Sama kuvio esiintyy edelleenkin ilmavoimien joukko-osastojen lipuissa ja kunniamerkeissä. Ruotsalainen kapteeni Allan Hygerth suunnitteli kreivi von Rosenin onnenmerkkinä käyttämän hakaristin mukaisen tunnuksen Suomen ilmavoimille. Mannerheimin hyväksyntä näkyy vasemmalla ylhäällä. Kauhavalla toimivan Lentosotakoulun lipussa on kolmen hakaristin esiintymä: lipun keskellä, vasemmassa yläkulmassa joukko-osastotunnuksen keskellä ja tangon päässä vapaudenristin sisällä. Hakaristitunnus on siis edelleen käytössä paitsi Ilmavoimien lipuissa ja joissakin joukko-osastotunnuksissa ja myös monissa kunniamerkissä. Suomessa hakaristi sisältyy myös tasavallan presidentin lipun ylimpään sisäkulmaan sijoitettuun Vapaudenristiin. Myös Lotta Svärd -tunnuksesta löytyy kyseinen symboli. Yleismaailmallinen symboli Hakaristi-symboli (svastika) on hyvin vanhaa perua – niin vanhaa, ettei sitä pystytä varmuudella ajoittamaan. Sen arvellaan olevan ainakin 8 000 vuotta vanha. Varhaisimmat tunnetut löydöt ovat peräisin Mesopotamian kivikautisesta Samarra-kulttuurista, joka kukoisti Pohjois-Irakissa noin 6000 eKr. Symbolia on löydetty jopa Amerikan mantereen intiaaneilta. Miten se on levinnyt sinne asti? Se on osaltaan mysteeri. Dosentti Mikko Uola. Kuva: Tarja Lappalainen paperiluonnoksen Suomen tasavallan joukkojen ylipäällikölle Mannerheimille. Mukana seuranneessa kirjeessä Hygerth esitti, että hänen tunnuksensa hyväksyttäisiin tasavallan lentokoneitten tunnukseksi muistaen myös mainita, että hakaristi oli peräisin von Rosenin lahjoittamasta lentokoneesta. Mannerheim puolestaan kirjoitti piirroksen yläkulmaan, että ”Hyväksyn, Mannerheim”. Näin hakarististä tuli ilmavoimiemme tunnus aina vuoteen 1945 saakka, jolloin siitä jouduttiin luopumaan, kun Neuvostoliiton valvontakomissio vaati, että hakaristi on poistettava, ja se vaihdettiinkin nykyiseen valko-sini-valkoiseen kansallisuustunnukseen. - Mainittakoon vielä, että tämä Suomen ilmavoimien hakaristi oli käytössä maaliskuusta 1918. Adolf Hitler suunnitteli hakaristilippunsa puolestaan kesällä 1920, jolloin Suomen tunnus oli ollut ilmavoimien käytössä jo yli kaksi vuotta, ja Gallen-Kallelan suunnittelemiin kunniamerkkeihinkin kuvio tuli jo 1918, vapaudenristiin hieman ennen Roseninin lahjoituskoneen saapumista Suomeen, dosentti Mikko Uola toteaa. Arkeologisten kaivausten yleistyessä 1800-luvulla, hakaristejä alkoi löytyä maailman eri kolkilta. Australiassa ja arktisilla seuduilta sitä ei kuitenkaan esiintynyt. Vuonna 1874 kuvioita löydettiin Hissarlikista, jota pidetään Homeroksen Troijana ja muinaisesta Babyloniasta, Tiibetistä, Korintista, Lapista ja Paraguayn ja Vähä-Aasian alueilta. Kaivauksista sitä on löydetty myös erään muinaisen juutalaisen synagogan mosaiikkikuviosta. Saattaakin olla, että hakaristi on yksi laajimmille levinneistä ja vanhimmista ihmiskunnan symboleista – ellei jopa vanhin. Antropologi Thomas Wilsonin teorian mukaan hakaristi keksittiin tarkoittamaan jotain tiettyä asiaa. Tämä merkitys siirtyi sitten yksilöstä, heimosta, kansasta ja kansakunnasta toiseen, kunnes symboli tunnettiin koko maailmassa. Myös muinaiset kauppiaat levittivät symbolia alueelta toiseen. Samoin ihmisten liikkuessa ja asettuessa uusille asuinsijoilleen he toivat sen mukanaan. Myös Skandinaviassa ja slaavilaisissa kulttuureissa hakaristi on ollut käytössä jo rautakaudelta. Hakaristiä muistuttavaa koristekuviointia on esiintynyt toisinaan Karjalan rautakautisten ja varhaiskeskiaikaisten esiliinojen pronssispiraalikuvioissa. Onnen, hyvän ja ikuisen vertauskuva Onko symbolin alun perin tarkoitettu kuvaamaan aurinkoa, sillä hakaristin taivutettujen päiden on joidenkin tahojen mielestä kuvaamassa auringon kiertoa taivaalla? Onpa sitä käytetty keskiajalla symbolina myös kirkollisissa yhteyksissä. Se esiintyy edelleen monissa uskontokunnissa hyvän tai ikuisen vertauskuvana. Mikä hakaristissä kiehtoo niin, että symbolia on otettu käyttöön eri puolilla maailmaa liki toisistaan tietämättä jo varhaisista ajoista, on oma arvoituksensa. Useassa eri kulttuureissa se on hyvin vanha onnen vertauskuva. Tämän Eric von Rosen sai myös selville, koska omi myös sen itselleen onnea tuottavana symbolina – kuten myös Venäjän keisarinna Aleksandra Fjodorovna. Hakarististä voidaankin todeta, että se on yleismaailmallinen symboli, jota ovat käyttäneet eri kansanryhmät ja kulttuurit aikana, jolloin natsi-Saksa oli vielä kaukaisessa tulevaisuudessa.

12 Edunvalvonta Valtiokonttori on kilpailuttanut sotainvalidien hoito- ja kuntoutuslaitokset Valtiokonttorin nykyinen sopimuskausi päättyy vuoden lopussa ja 2023 alusta tulevat voimaan uudet sopimukset. Kuntoutuslaitosten osalta kilpailutus koski myös rintamaveteraanien, sotaan liittyvien erityisryhmien ja sotainvalidien puolisojen ja leskien kuntoutusta. Laatuvaatimukset pysyvät edelleen korkealla tasolla Valtiokonttorin tahtotila on, että sotainvalidien hoito ja kuntoutus säilyvät korkeatasoisina. Lääkärin palvelut pitää olla saatavissa ja yksilökuntoutusta on annettava tarpeen mukaan. Haasteena on, miten laitokset pystyvät vaatimukset käytännössä toteuttamaan asiakasjoukkomme pienen- tyessä. Myös maanlaajuinen hoitajapula aiheuttaa ongelmia. Valtiokonttori seuraa tilannetta tarkastuskäynneillä ja tehostamalla laadunvalvontaa. Hoitolaitosten määrä vähenee Kaikki entiset hoitolaitokset eivät enää jättäneet tarjousta. Erityisesti Itä-Suomen alueella, jossa ennenkin on ollut vähemmän hoitolaitoksia, tämä näkyy. Valtiokonttori neuvottelee pois jääneiden laitosten kanssa suorahankinta-sopimuksista, jotta laitoksissa jo olevat henkilöt saisivat sinne halutessaan jäädä. Valtiokonttori korvaa myös hyvinvointialueiden järjestämää laitoshoitoa. Kuntoutuslaitoksia yhä runsaasti Kuntoutuslaitoksia on valittavana vielä 26. Vaikka avokuntoutus onkin nykyään suositumpaa kuin laitoskuntoutus, on mahdollisuus laitoskuntoutukseen yhä tärkeää. Alla Valtiokonttorin sopimuslaitokset 2023 alkaen. Huomaattehan, että tätä kirjoittaessa osa sopimuksista oli vielä allekirjoittamatta eli lista voi täydentyä lehden ilmestyttyä. Päivittyvä lista laitoksista löytyy Valtiokonttorin nettisivuilta. Laitoksia voi tiedustella myös omasta sotainvalidipiiristä tai Valtiokonttorista p. 029 550 3070 arkisin klo 9–12. Valtiokonttorin sopimuslaitokset vuodesta 2023 lähtien Sotainvalidien ja rintamaveteraanien kuntoutuspalvelut Etelä-Suomi Ilveskoti, Hämeenlinna Kaunialan Sairaala Oy, Kauniainen Oulunkylän Kuntoutuskeskus, Helsinki Imatran kylpylä Oy Kuopion ja Lohjan kylpylät Oy/Päiväkumpu, Karjalohja Lounais-Suomi Diakon Palvelut Oy, Pori Sunborn Saga Oy/Ruissalon kylpylä, Turku Laitilan Terveyskoti Oy Itä-Suomi Kruunupuisto Oy, Punkaharju Kunnonpaikka, Siilinjärvi Live-säätiö, (ent. Vetrea) Iisalmi, Joensuu Länsi- ja Sisä-Suomi Härmän kuntoutus Oy, Kauhava Kivipuro, Seinäjoki Kuusiolinna, Ähtäri Kitinkannus, Kannus Peurunka Oy, Laukaa Geritrim Oy /Selkämeren Sairaskoti, Kristiinankaupunki Uudenkaarlepyyn Sairaskoti Tammenlehväkeskus, Tampere Pohjois-Suomi Hoivatie Oy, Oulu Kalevalan kuntoutuskoti, Kuhmo Rokuan Kuntoutus Oy Taukokangas Oy, Oulainen Lappi Lapin Kuntoutus Oy, Rovaniemi Tornion Sairaskoti Sotainvalidien hoitopalvelut Etelä-Suomi Ilveskoti, Hämeenlinna Kaunialan Sairaala Oy, Kauniainen Oulunkylän Kuntoutuskeskus, Helsinki Lounais-Suomi Diakon Palvelut Oy, Pori Palvelukeskus Ilolansalo, Salo Laitilan Terveyskoti Oy Itä-Suomi Kruunupuisto, Punkaharju Länsi- ja Sisä-Suomi Kivipuro, Seinäjoki Kuusiolinna, Ähtäri Kitinkannus, Kannus Selkämeren Sairaskoti, Kristiinankaupunki Uudenkaarlepyyn Sairaskoti Tammenlehväkeskus, Tampere Pohjois-Suomi Hoivatie Oy, Oulu Kalevalan kuntoutuskeskus, Kuhmo Taukokangas Oy, Oulainen Lappi Lapin Kuntoutus Oy, Rovaniemi Tornion Sairaskoti

Översättning: Henry Byskata 13 Statskontoret har konkurrensutsatt krigsinvalidernas vård- och rehabiliteringsanstalter Statskontorets innevarande avtalsperiod utgår i slutet av detta år. Från och med början av år 2023 träder nya avtal i kraft. För rehabiliteringsanstalternas del omfattade konkurrensutsättningen också rehabiliteringen av frontveteranerna, krigsanknutna specialgrupper och krigsinvalidernas makor och änkor. Kvalitetskraven förblir fortsättningsvis på hög nivå Statskontoret uttryckta vilja är att krigsinvalidernas vård och rehabilitering fortsättningsvis kvarstår som högklassiga. Läkarens service bör finnas till handa och den individuella rehabiliteringen bör ges enligt behov. En utmaning är det hur anstalterna förmår förverkliga dessa krav i praktiken i och med att vårt klientel minskar i antal. Också den landsomfattande sköterskebristen medför problem. Statskontoret kommer att följa upp situationen medelst inspektionsbesök och genom att effektivera kvalitetsövervakningen. Vårdanstalternas antal minskar Alla tidigare vårdanstalter lämnade inte längre in offert. I synnerhet på Östra Finlands område syns detta, där man också redan tidigare hade färre vårdanstalter. Statskontoret underhandlar med de anstalter som inte längre var med i offertgivningen om avtal gällande direktanskaffning, så att alla personer som redan finns på anstalter kunde få stanna där, om de så vill. Dessutom ersätter Statskontoret den anstaltsvård välfärdsområdena anordnar. Det finns fortsättningsvis rikligt med rehabiliteringsanstalter Det finns fortfarande på olika håll i Finland sammanlagt 26 olika anstalter som är rehabiliteringsanstalter. Även om den öppna rehabiliteringen nuförtiden också är populärare än anstaltsrehabiliteringen, är det fortfarande viktigt att det också finns möjlighet till rehabilitering på anstalt. Som bilaga närsluts Statens avtalsanstalter från början av år 2023. En lista under kontinuerlig uppdatering av anstalterna återfinns också på Statskontorets hemsidor under adressen www.valtiokonttori.fi. Man kan också höra sig för gällande anstalterna i eget krigsinvaliddistrikt eller hos Statskontoret tel. 029 550 3070 vardagar kl. 9–12. Statskontorets avtalsanstalter från början av år 2023 Krigsinvalidernas och frontveteranernas rehabiliteringsservice Södra Finland Lappland Lapin Kuntoutus Oy, Rovaniemi Tornion Sairaskoti Ilveskoti, Tavastehus Kaunialan Sairaala Oy, Grankulla Oulunkylän Kuntoutuskeskus, Helsingfors Imatran kylpylä Oy Kuopion ja Lohjan kylpylät Oy/Päiväkumpu, Karjalohja Krigsinvalidernas vårdservice Sydvästra Finland Oulunkylän Kuntoutuskeskus, Helsingfors Diakon Palvelut Oy, Björneborg Sunborn Saga Oy/Ruissalon kylpylä, Åbo Laitilan Terveyskoti Oy Sydvästra Finland Östra Finland Laitilan Terveyskoti Oy Kruunupuisto Oy, Punkaharju Kunnonpaikka, Siilinjärvi Live-säätiö, (före detta Vetrea) Idensalmi, Joensuu Östra Finland Västra Finland och Finlands inland Kivipuro, Seinäjoki Härmän kuntoutus Oy, Kauhava Kivipuro, Seinäjoki Kuusiolinna, Etseri Kitinkannus, Kannus Peurunka Oy, Laukas Bottenhavets sjukhem, Kristinestad Nykarleby Sjukhem Tammenlehväkeskus, Tammerfors Norra Finland Hoivatie Oy, Uleåborg Kalevalan kuntoutuskoti, Kuhmo Rokuan Kuntoutus Oy Taukokangas Oy, Oulainen Södra Finland Ilveskoti, Tavastehus Kaunialan Sairaala Oy, Grankulla Diakon Palvelut Oy, Björneborg Palvelukeskus Ilolansalo, Salo Kruunupuisto, Punkaharju Västra Finland och Finlands inland Kuusiolinna, Etseri Kitinkannus, Kannus Bottenhavets sjukhem /Geritrim Oy, Kristinestad Nykarleby Sjukhem Tammenlehväkeskus, Tammerfors Norra Finland Hoivatie Oy, Uleåborg Kalevalan kuntoutuskeskus, Kuhmo Taukokangas Oy, Oulainen Lappland Lapin Kuntoutus Oy, Rovaniemi Tornion Sairaskoti

14 Hengellinen Pixabay Talvisodan alkamisen muistopäivä Talvisodan alkamisesta on kulunut 83 vuotta. Tänään muistamme 83 vuotta sitten tapahtuneita, kansamme kohtaloihin syvästi vaikuttaneita historian tapauksia. Monet ovat nähneet televisiodokumentin ”Talvisota – ensimmäinen torjuntavoitto”. Tuo elokuva on varsin hyvä kooste sodan kokonaisuudesta. Uukuniemen, Simpeleen ja Rautjärven miehiä oli paljon erityisesti Kollaan puolustusasemissa. Ennen Kollaan puolustusasemiin vetäytymistä Jalkaväkirykmentti 34:n komppanioita oli eri tehtävissä Suojärven Hyrsylänmutkassa. Hyrsylänmutkan alueella on kolme kylää (pohjoisesta etelään) Hautavaara, Ignoila ja Hyrsylä. Yksi kuuluisimpia Hyrsylänmutkan asukkaita on Aira Samulin. Edellä mainitussa dokumentissa Samulin kuvasi Talvisodan aluspäivien tuntoja lapsen näkökulmasta jotenkin näin. ”Isä on viisas. Isä on sotilas ja sillä on pyssy. Suojelusenkeli-taulu on sängyn yläpuolella. Ei sota voi tulla. Ei ryssä tule.” Samantyyppisiä mietteitä oli aikaihmisillä tavallisesta kansalaisesta politiikan ja valtiojohdon huipulle. Ajateltiin vihollisen vain uhoavan. Tuolla Hyrsylänmutkan tienoilla oli myös isäni, jonka sotapäiväkirjassa kerrotaan lyhyesti ja ytimekkäästi noista päivistä: ”Ylimääräisiin kertausharjoituksiin tuli käsky lähteä 9.10.1939. Kokoontumispaikka oli Miettilässä, josta lähdettiin Huuhanmäen kasarmille. (Huuhanmäki oli tuolloista Jaakkiman kuntaa.) Siellä jaettiin varusteet ja aseet sekä perustettiin yksiköt. Komppanian päällikkönä on res.ltn. Kyytinen, patalajoonan komentajana maj. Salovaara ja rykmentin komentajana ev.ltn. Teittinen.” (Isäni kuului Jalkaväkirykmentti 34:n 4. komppaniaan.) Sotapäiväkirja jatkaa: ”Huuhanmäestä lähdettiin 12.10. junassa Roikonkoskelle ja sieltä marssien Syskyjärven itäpuolelle, jossa alkoivat linnoitustyöt. Niitä tekemässä olimme sitten: 20.–27.10. Loimolassa; 27.10.–5.11. Kollasjoella; 6.–9.11. Suojärven Lietteen kylässä; 10.–26.11. Suvilahdessa; 27.–29.11. Kokonniemessä. Joka paikassa oli telttamajoitus.” Ja edelleen: ”30.11.1939 alkoi sota klo 7.00 tykistöntulikeskityksillä Suomen rajavartiostoasemiin Hyrsylän mutkassa. Se jatkui kaiken päivää. Illalla saapui ryssän etujoukko Kokonniemeen. 5.:llä komppanialla olivat ankarat taistelut yön aikana ja seuraavana päivänä. 1.12.1939 Viidennellä komppanialla ankara taistelu, samoin kuudennella. Ryssiä tuli suljetussa rivistössä ja kaatui joukoittain. Meikäläisiä vain muutama. Puhutaan, että yksi viestijoukkue, 20 miestä, olisi tuhoutunut Hyrsylän mutkassa, jossa ryssä ampui heidän autoaan konekivärillä. Siinä joukossa olisi pitänyt olla U. Varis Hynnilästä. He jäivät sinne.” Siinä ote isän sotapäiväkirjasta noilta päi- viltä. Sotilaspastori Jorma Heiskanen kertoo puolestaan kirjassaan ”Kenttäpappina Kollaalla” seuraavaa (29.11.1939): ”Lomat on peruutettu, mutta saamme pitää iltakirkon Suvilahden kirkossa. Poikia on hieman yli puolet, lisätty hälytysvalmius pitää miehet asemissa. Neljä puhetta pidetään. Erikoisesti tuntuu sana avautuvan veli Ruskokivelle. Hän puhuu jumalanpalvelushuoneista – ne voidaan hävittää, mutta ei sammuttaa ihmissydämen janoa ja jumalakaipuuta. Herran tulet ovat palavat, vaikka ihmisten tulet muuttaisivat kirkot tuhkaksi...” Heiskanen jatkaa: ”Menen illalla esikuntapatteriimme puhelemaan poikien kanssa ja pitämään iltahartautta. Jo sinä päivänä oli jossakin teltassa poltettu korttipakka, jota ennen oli väliin silmäilty. Siihen ei ollut tarvittu mitään käskyä, eikä saatukaan – olipahan tunnon käsky, ja se riitti. Uskovaiset pojat kertoivat ihmeissään ja iloiten tästä muutoksesta. Ei heillä ollut aina helppoa ollut, kun olivat yrittäneet veisuuhetkiä teltassa pitää, ei ollut kaikkien mieli ennen siihen taipunut. Mutta nyt taipui, ja nyt ilmestyy virsikirja esiin sellaisestakin repusta, jossa ei sitä arvattu olevankaan. Luen iltahartaudessa psalmin 46: ”Jumala on meidän turvamme ja väkevyytemme, apumme hädässä aivan vahva. Sen tähden emme pelkää, vaikka maa järk-

Hengellinen 15 "Totisesti, totisesti minä sanon teille: joka kuulee minun sanani ja uskoo häneen, joka on minut lähettänyt, sillä on iankaikkinen elämä, eikä hän joudu tuomittavaksi, vaan on siirtynyt kuolemasta elämään." (Joh.5:24) Itsenäisyyspäivän rukous Kirkkokäsikirjasta: Kenttäjumalanpalvelus talvisodan aikana. Särkisalossa vuonna 1939. SA-kuva. kyisi ja vuoret meren pohjaan vajoaisivat… Tulkaa, katsokaa Herran töitä, Hänen, joka tekee hämmästyttäviä tekoja maan päällä; hän lopettaa sodat maan ääriin saakka, hän särkee jousen, taittaa keihään, polttaa sotavaunut tulessa. `Herätkää ja tietäkää, että minä olen Jumala, korkea kansojen keskellä, korkea maan päällä.` Herra Sebaot on meidän kanssamme, Jaakobin Jumala on meidän linnamme.” Näin kirjoitti Jorma Heiskanen. Raamatusta voimaa Kun Rautjärven miehet lähtivät Ylimääräisiin kertausharjoituksiin, antoi silloinen kirkkoherra Arvo Salomaa heille Uudet Testamentit. Hän myös kävi pari kertaa Kollaalla tapaamassa seurakuntalaisiaan. Isälläni oli tapana, joka tapa ilmeisesti oli istutettu Jaakkiman opistossa, lukea Raamattua joka päivä yksi luku. Talvisodan alkamispäivänä hän oli luvuissaan Johanneksen evankeliumin viidennessä luvussa. Tuon sivun alareunaan on kirjoitettu lyijykynällä: ”30.11.39 alkoi sota klo 7.00”. Tutkimisen alla olevassa evankeliumissa oli alleviivattu jae 24. ”Totisesti, totisesti minä sanon teille: joka kuulee minun sanani ja uskoo häneen, joka on minut lähettänyt, sillä on iankaikkinen elämä, eikä hän joudu tuomittavaksi, vaan on siirtynyt kuolemasta elämään.” Sodan ensimmäisenä päivänä, tulikasteen päivänä, löytyi Jumalan sanasta rohkaiseva viesti: Jumalaan uskovalla on iankaikkinen elämä, oli maallinen tilanne ympärillä mikä tahansa. Tähän samaan sanaan turvattiin niin kotirintamalla kuin sotarintamalla. Se antoi ryhtiä, lohdutusta ja voimaa kestää vaikeat ajat. Kun me näin 83 vuoden jälkeen muistelemme em. tapahtumia, ei saa jäädä sanomatta ja ilmi tuomatta, missä oli joukkojemme voima, henkinen voima, noina vaaran kuukausina, käsittämättömän ylivoiman edessä. Kiitos näille miehille ja naisille, jotka toimivat vastuullisesti ja tunnollisesti sekä tekivät oikeita ratkaisuja meidän jälkipolvien hyväksi. Kari Luumi Imatran alueen veljespappi Herra Jumala, taivaallinen Isä. Me kiitämme sinua Isänmaasta ja meille uskotusta tehtävästä. Anna keskuuteemme rauha ja sopu, ja auta meitä pyrkimään kaikessa totuuteen ja oikeudenmukaisuuteen. Siunaa kaikkia niitä, jotka kantavat vastuuta yhteisistä asioistamme. Kiinnitä sydämemme taivaalliseen isänmaahan ja anna meidän voittaa katoamaton perintöosa. Kuule meitä Poikasi Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme tähden. Aamen.

16 Sotainvalidityö Monipuolista asiakastyötä suurella sydämellä – neuvontapalvelun arkea Rannikko-Pohjanmaalta Teksti: Monika Julin Työurani sotainvalidien joukossa alkoi 33 vuotta sitten elokuussa 1989, kun minusta tuli Uudenkaarlepyyn sotainvalidiosaston sihteeri. Ja kun Uudenkaarlepyyn sairaskoti aloitti toimintansa vuonna 1991, minä sain sosiaalityöntekijän viran: aluksi tuntipalkattuna, sitten 50 %:n työajalla ja muutaman vuoden jälkeen täysipäiväisenä. Ensimmäinen työpäiväni neuvontapalvelutyöntekijänä tein helmikuussa 1996. Neuvontapalvelutyö on muuttunut jäsenkunnan ikääntyessä, mutta se koetaan yhä palkitsevana. Omaa taivaltaan sotainvalidien ja puolisojäsenten parissa avaa Monika Julin. Avun antoa ja sen järjestämistä Aluksi alueeni oli Oravaisista Kokkolaan ja pidin kunnantaloilla vastaanottoa kerran kuukaudessa. Noihin aikoihin puolisot ja lesket eivät olleet niin aktiivisia kävijöitä vaan sotainvalidit itse kävivät säännöllisesti. Asioita riitti laidasta laitaan: sairausapulisä, kuntoutus, yleinen terveydentilan tarkastus ja jopa yksityistiehen liittyviä ongelmia, mutta siinä en valitettavasti voinut olla avuksi. Nykyään työalueenani ovat kunnat Vaasasta Kruunupyyhyn. Järjestän asiakkaille usein kotipalvelua, apuvälineitä ja siivousta, täytän hoitotukihakemuksia, tilaan lääkärintodistuksia, täytän intervalli- ja laitoshoitohakemuksia, korvauksia sairauskuluista ja ylipäänsä selvitän, kuinka he pärjäävät kotona. Olen koko ajan yhteydessä Kelaan ja kuntiin, joissa henkilökunta vaihtuu usein, mutta yleensä minulla on muutama ”varma” yhteyshenkilö. Uuden hyvinvointialueen aloittaminen tietää taas paljon muutoksia. "Mammas gubbar" – asiakkaista ystäviksi Olen tehnyt tätä työtä niin monta vuotta, että olen oppinut tuntemaan henkilökohtaisesti melkein kaikki sotainvalidit, puolisot ja lesket. He ovat minun asiakkaitani mutta voin sanoa, että suurin osa on myös ystäviäni. He tietävät heti kuka olen, kun soitan ja kerron nimeni. Sama toimii myös päinvastoin: eräs sotainvalidi soittaessaan sanoi aina vain: ”Hei, se olen minä” ja tiesin heti, kuka soitti. Kerran tyttäreni vastasi puhelimeen ja luonamme vieraillut anoppi kysyi, että kuka siellä soitti, johon tytär vastasi: ”Det var bara en av mammas gubbar” eli yksi äidin ukoista. On aina surullista lukea lehdestä asiakkaan kuolinilmoitus. Mutta toisaalta; jos olet saanut elää 95–100 vuotta, niin se on jo korkea ikä ja kuolemakin kuulu elämään. Kotikäynnit ovat suuri osa neuvontapalvelutyötä. Puhelut ovat tärkeitä, mutta Kotikäynneillä saa hyvän käsityksen asiakkaan tuen tarpeesta ja pääsee rauhassa myös vaihtamaan kuulumisia. Monika Julin kuvattuna kotikynnillä Vaasassa Eila ja Yrjö Savolan kotona keväällä 2020. asiakkaat todella arvostavat sitä, että tulen heidän kotiinsa ja saamme keskustella rauhassa. Olemme keskustelleet monista aiheista ja olen saanut kuulla monta elämäntarinaa. Samalla he saavat kehua lapsiaan ja lapsenlapsiaan, mikä on tärkeää. Nykyään kuulen paljon myös heidän sairauksistaan. Osa valittaa paljon sairauksistaan ja osa taas on tyytyväisiä vaikka heilläkin olisi syitä valitukseen. Kotikäynnit työn kulmakivenä Enemmän huomaan jäsentemme olevan aika yksinäisiä, sillä ”kaikki minun ystävät ovat hautausmaalla”. Siksi he ovat niin kiitollisia, kun joku tulee kotiin tapaamaan heitä ja sitten vielä järjestää jonkun asian tai selvittää ongelman. He luottavat minuun asioiden hoitamisessa ja kertovat minulle heille tärkeistä asioista. – Tämä lämmittää aina sydäntäni. Kotikäynnillä voi tapahtua melkein mitä vain. Jokunen aika sitten etsin puolisojäsenen kanssa kadonnutta lottokuponkia, kun 96-vuotias rouva oli käynyt taksilla kaupassa ja täyttänyt kupongin, mutta kotiin tultua sitä ei löytynyt mistään. Etsintöjen jälkeen löy- simme sen tyynyn alta. Toisella kotikäynnillä rouva oli huolissaan hukassa olevasta kuulolaitteesta. Lopulta minä olin kontillani keittiönpöydän alla, josta laite löytyi. Neuvontapalvelu toimii Uudenkaarlepyyn sairaskodin tiloissa ja työtä tehdään myös puhelimitse ja kotikäynteinä. Asiakkaiden määrä vähenee joka vuosi, heidän kuntonsa ja elämäntilanteensa muuttuvat. Kuulon heikkeneminen vaikeuttaa puheluja ja väärinkäsitykset ovat mahdollisia. Siksipä aina kun soitan asiakkaalle, toistan hänelle tärkeitä päivämääriä ja aikoja useaan kertaan, jotta hän on varmasti kuullut oikein. Tästä on tullut tapa, jota teen myös kotona. Joskus mieheni nauraa minulle ja sanoo, ettei minun tarvitse aina toistaa samaa asiaa eikä niin kovalla äänellä. Yhteydenpitoa tavalla tai toisella Asiakaskontaktit ja kotikäynnit ovat usein ainoa tapa saada palautetta työstä. Välillä tuntuu siltä, ettei työnantajani tiedä paljoa työstäni, mutta iloiset ja tyytyväiset asiakkaat ovat parasta palautetta! Kun asiakas sanoo:

Sotainvalidityö 17 Koronapandemia muutti työtapoja ja moni koki ajan hankalaksi, niin myös Monika. Kuvassa kuoro vieraili piristämässä Geritrimin väkeä koronaturvallisuus huomioiden. ”Kiitos kun kävit, tuletko pian uudestaan?” tai ”Kiitos, että sinä vielä muistat minua” – nämä lämmittävät mieltä. Olen huomannut, että enenevässä määrin se olen minä, joka ottaa yhteyttä asiakkaisiin. Saan usein kuulla, että kyllä asiakas on aikonut ottaa yhteyttä minuun, mutta ei ole saanut aikaiseksi. Korona-aika oli kyllä ärsyttävä. Aluksi en oikein tiennyt, kuinka hoitaisin työtehtäväni. Yhteydenpito asiakkaisiin pelkästään puhelimitse ei ole sama asia kuin kotikäynnit. Mutta yllättävän tyytyväisiä sotainvalidit ja puolisojäsenet kuitenkin ovat olleet. Monet olivat jo tottuneet olemaan yksin kotona eikä heidän arkeensa kuulunut paljoa sosiaalisia kontakteja aikaisemminkaan. Hyvää yhteistyötä Muuttuva asiakaskunta Alueen sairaskodit Geritrim (ent. Selkämeren sairaskoti) ja Uudenkaarlepyyn sairaskodit tekevät hyvää yhteistyötä. Meillä on jopa sama toimitusjohtaja Tony Westerlund, joka tulee Uusikaarlepyyhyn pari kertaa viikossa ja muutoin pitää yhteyttä taloon soittamalla ja sähköposteilla. Molemmissa taloissa on yksi neuvontapalvelutyöntekijä: Geritrimissä Carola Lagerström, ja yhteistyömme on aina ollut sujuvaa ja hyvää. Olen toiminut nyt kymmenen vuotta myös Rannikko-Pohjanmaan sotainvalidipiirin toiminnanjohtajana. Minusta tämä on hyvä yhdistelmä. Joskus puhelinkeskustelussa on vaikea tietää, onko tämä nyt s ot ainva lidipiir in vai neuvontapalvelun asia. On suuri etu istua ”kahdella tuolilla”. Esimerkiksi nyt syyskuussa, kun Veljesliitolta tuli tieto, että piiri saa antaa 10 kerran avokuntoutusjakson sotainvalidipuolisolle tai -leskelle, minä tiesin heti, kenelle sen antaisin. Keskustelin asiasta Geritrimin neuvontapalvelijan Carolan kanssa ja kysyin hänen ehdokkaitaan. Yhdessä sitten päätimme kuntoutuksen saajat. Rannikko-Pohjanmaan piirissä on 20 sotainvalidia ja heistä ¼ on suomenkielisiä ja loput ruotsinkielisiä. Puolisojäseniä on 140 ja heistä 1/3 on suomenkielisiä. Olen viettänyt monta kesä- ja joulujuhlaa sotainvalidien kanssa. Alussa kaikki tulivat reippaasti juhlaan ja me tanssimme ja pidimme hauskaa. Nyt osallistujilla on keppi, rollaattori tai pyörätuoli. Enää emme tanssi, mutta syömme hyvin ja kuuntelemme hyvää musiikkia. Viralliset, pitkät puheet ovat jääneet pois. Ilmeisesti jäsenet vielä arvostavat sitä, että he pääsevät juhlimaan. Vuosien varrelle on mahtunut tietysti monia hautajaisiakin. Monika Julin kertoi työstään Valtiokonttorin neuvontapalvelupäivillä marraskuussa. Eläväinen esitelmä sai runsaasti kiitosta. Presidentin juhlaan sotainvalidin saattajana Kohokohta työssäni oli, kun pääsin sotainvalidin saattajana presidentin itsenäisyyspäivän juhlaan vuonna 2013. Sotainvalidi Viktor asui yksin eikä hänellä ollut lähiomaisia. Yhdessä kävimme vaatekaupassa Vaasassa ja Viktor osti uuden puvun ja uudet kengät. Viikot ennen juhlaa olivat todella jännittäviä, sillä Viktor joutui pari kertaa sairaalaan. Tämä oli se vuosi, kun juhla pidettiin Tampere-talolla. Ei ollut sitä tavallista tanssia vaan ohjelmana oli ihana juhlakonsertti. Muistan, kuinka konsertin lopussa orkesteri soitti Finlandian. Viktor oli niin liikuttunut, että kyyneleet valuivat hänen poskelleen. Työstään ylpeä Kaikkinensa neuvontapalvelijan työ on hyvin vaihtelevaa, antoisaa ja itsenäistä työtä. Useimmat ikäihmiset ovat tyytyväisiä ja kiitollisia, kun joku välittää heistä ja auttaa heitä. Olen ylpeä työstäni ja siitä, että olen saanut palvella sotainvalideja, veteraaneja ja heidän omaisiaan niin monta vuotta. Se, että olen pysynyt samassa työssä yli 30 vuotta, on selvästi merkki siitä, että olen viihtynyt työssäni!

18 Piirit toimivat Hyvät sisaret ja veljet! HELSINKI Ratavartijankatu 2 A, 00520 Helsinki Puh. 040 825 6695 Loppuvuoden tapahtumista Helsinki: • perinteinen Itsenäisyyspäivän kansalaisjuhla Helsingin Yliopiston suuressa juhlasalissa 6.12. klo 13.30 (tumma puku, kunniamerkit) vapaa pääsy. Järjestelyvastuu on Helsingin Seudun Sotaveteraanipiirillä. • Jouluaaton 24.12. kunniavartio Hietaniemessä klo 13.30. Vantaa: • Itsenäisyyspäivänä 6.12. lipunnosto klo 9 kaupungintalon edessä, klo 11 seppeleenlasku Pyhän Laurin kirkon sankarihaudalla sekä klo 12 Ruskeasannan sankarihaudalla. Itsenäisyyspäivän juhla Martinlaakson koululla klo 15. • Jouluaaton 24.12. kunniavartio Pyhän Laurin Kirkon sankarihaudalla klo 14–17.30. Ennakkotietoja Piirin vuosikokous pidetään 21.3.2023 klo 10.00 Palvelutalo Folkhälsanin luentosalissa, Mannerheimintie 97, Helsinki. Kahvitarjoilu klo 9.30. Vuosikokouksessa käsitellään piirin sääntöjen määrittelemät vuosikokousasiat. Piirin huoltotoiminta jäsenille vuonna 2023 tulee jatkumaan saman tasoisena kuin 2022. Pääkaupunkiseudun ja Uudenmaan veteraanien yhteistä kirkkopäivää vietetään 20.4.2023 klo 10.00 Hämeenkylän kirkossa Vantaalla. Kirkkopäivässä saarnaa piispa Teemu Laajasalo. Joulunaika lähestyy. Nyt se lähestyy turvattomampana kuin monasti ennen. Turvattomuutta tuovat etenkin taloudelliset asiat, kuten lämmön ja sähkön riittävyys ja hintojen nousu. Suomessa on kuitenkin aina selvitty - niin nytkin. Siksipä päädynkin toivottamaan Teille rauhallista joulunalusaikaa. Monethan Teistä tapaankin 12. joulukuuta meidän ja sotaveteraanien yhteisessä joulujuhlassa Folkhälsanilla. Jouluterveisin, Seppo Kanerva puheenjohtajanne Piiritoimiston joulutervehdys Sotainvalidien Veljesliiton pääsihteeri Seppo Savolainen (oik.) luovutti 28.9. Pentti Lehtimäelle sotainvalidien ansioristin. Onnea! Pixabay Kiitän kaikkia yhteistyötahoja ja työn tukijoita sekä piirihallitusta miellyttävästä yhteistyöstä. Olette toiminnallanne ja lahjoituksillanne myötävaikuttaneet suuresti piirin jäsenkunnan huoltotoimintaan. Toivotan piirin jäsenille omaisineen sekä piirihallitukselle ja kaikille yhteistyökumppaneille hyvää joulua ja onnekasta uutta vuotta 2023! Joulu on satu lapsuuden, joulu on ilon aikaa, joulu on riemua sydämen, joulu on lumoa, taikaa. Satu Jelkälä-Blomqvist toiminnanjohtaja Jouluruoka Jäsenistön jouluruoka tarjotaan ilmoittautuneille Palvelutalo Folkhälsanilla maanantaina 12.12. klo 15.00, osoite: Mannerheimintie 97, Helsinki. Tervetuloa! Helsingin piirin puolisojäsenkerho nauttimassa Seniorisoppa-esityksestä marraskuussa.

Piirit toimivat 19 UUSIMAA Ratavartijankatu 2 A, 00520 Helsinki Puh. 040 825 6695 Ajankohtaista Vuosi käy kohti loppuaan ja me jokainen tahollamme nautimme adventin ja joulun ajasta sekä suuntaamme katseen kohti uutta tulevaa vuotta. Uudellamaalla on vuoden 2023 alussa vielä neljä toimivaa yhdistystä: Espoo-Kauniainen-Kirkkonummi, Itä-Espoo, Porvoo ja Tammisaari. Tällä hetkellä Uudellamaalla on sotainvalideja 33 ja puolisojäseniä 205. Tukijäseniä vastaavasti on noin 230. Olemme teille tukijäsenet kiitollisia siitä, että olette tärkeä tuki ja osa jäsenten huolto- ja tukitoimintaa. Piiripäivää vietettiin 3.11. Ilmatorjuntamuseolla Tuusulassa. Läsnä oli 36 sotainvalidityölle omistautunutta. Heistä yksi sotainvalidi ja kolme puolisojäsentä, loput tukijäseniä. Päivän teemana oli piirin purkautuminen jossakin vaiheessa sekä jäsenten huolto- ja tukityön siirto piirin perinneyhdistykselle. Siitä ollaan yksimielisiä, että huolto- ja tukitoiminta halutaan pitää itsellä. Vaikka piirin purkautumisajankohta on auki, niin halutaan, että siirtymävaiheelle varataan tarpeeksi aikaa, jotta perinneyhdistyksellä on valmius vastaanottaa piiriltä jäävä huolto- ja tukityö. Mukana tietenkin ollaan alueellisissa perinneyhdistyksissä, jotka liittyvät Tammenlehvän Perinneliiton alle. Keski-Uudenmaan alueellinen perinneyhdistys on jo perustettu sekä säännöt ovat Patentti- ja rekisterihallituksessa käsittelyssä. Itä-Uudellamaalla perustamiskokous on pidetty sekä Länsi-Uusimaan perustamiskokous pidetään joulukuun alussa. Tärkeänä pidettiin, että Uudellamaalla kaikilla neljällä alueellisella perinneyhdistyksellä on samanlaiset tai samansisältöiset säännöt. Iloinen joukko 3.11. Ilmatorjuntamuseolla Tuusulassa. Ennakkotietoja Piirin vuosikokous pidetään 28.3.2023 Ilmatorjuntamuseolla Tuusulassa. Uudenmaan ja pääkaupunkiseudun yhteinen veteraanien kirkkopäivä järjestetään 20.4.2023 Hämeenkylän kirkossa Vantaalla. Kirkkopäivässä saarnaa piispa Teemu Laajasalo. Piirin joulutervehdys Kiitämme kaikkia niitä yhteisöjä ja yksityisiä henkilöitä, puolustusvoimia ja tukijäseniä, jotka omalla toiminnallaan ja lahjoituksillaan ovat myötävaikuttaneet piirimme ja koko jäsenkuntamme huoltotoimintaan kuluneen vuoden aikana. Kiitämme myös lämpimästi hyvästä yhteistyöstä piirihallitusta sekä osastojen ja jaostojen toimenmiehiä ja – naisia. Toivotamme piirin jäsenistölle omaisineen, osastojen ja jaostojen tukijäsenille, piirihallitukselle ja tuki- ja sidosryhmille rauhallista joulua ja menestyksellistä uutta vuotta 2023! Katso taivasta, tähtiä ja kuuta, vieläkö joulu on jotain muuta. Ystävän halaus ja aatos jalo, tuttua on myös kynttilän valo. Jaakko Torppa puheenjohtaja Satu Jelkälä-Blomqvist toiminnanjohtaja Me löysimme – löydä sinäkin Näin otsikoivat kristilliset seurakunnat ja kristilliset järjestöt suurimpien päivälehtien sivuilla syksyn evankelioimiskampanjaansa, jonka yhteydessä jaettiin yli satasivuista kirjasta noin 2,2 miljoonaan talouteen. Kirjasessa useat henkilöt kertovat elämisen tarkoituksen löytämisen ilosta. Heidän löydöistään voi lukea myös netistä sivulta selöytyi. fi. Tällä sivulla on myös tapahtumiin liittyvät seurakuntien tilaisuudet. Kannattaa hakeutua näille sivuille. Kampanjaa mainostetaan kirjasen lisäksi kaupallisilla TV- ja radiokanavilla. Kampanja on toisinto 70-luvun laajasta Se löytyy-kampanjasta. Kampanjan otsikko löytyy Raamatusta. Sananlaskujen kirjassa luvataan Jumalan sanana, että joka minut löytää, löytää elämän, hänet Herra ottaa suosioonsa (Sananl. 8.35). Tärkeimmät lupaukset tulivat kuitenkin Jeesukselta: ”Sillä jokainen pyytävä saa ja jokainen etsijä löytää, ja jokaiselle, joka kolkuttaa, avataan. (Matt.7:8). ” Ottakaa minun ikeeni harteillenne ja katsokaa minua: minä olen sydämeltäni lempeä ja nöyrä. Näin teidän sielunne löytää levon ” (Matt 11.29). Meidän suurin löytömme on ilmaistu joulun evankeliumissa enkelin sanomassa: ”Älkää pelätkö! Minä ilmoitan teille ilosanoman, suuren ilon koko kansalle. Tänään on teille Daavidin kaupun- gissa syntynyt Vapahtaja. Hän on Kristus, Herra. Jumalan on kunnia korkeuksissa, maan päällä rauha ihmisillä, joita hän rakastaa. ” Uskon, että te sotainvalidit otatte vastaan joulun sanoman sellaisena, mitä se on meille vuosisatojen ajan tarjottu. Se tuli esiin yhdessä muutama vuosi sitten saamassani kortissa, jonka lähettäjä oli iäkäs, lähes 90-vuotias Herran tietä vaeltava sotainvalidi. Hänen lähettämänsä kortin jae kuuluu: ”Teille on syntynyt Vapahtaja. Hän on Kristus, Herra.” Tuossa jakeessa on jouluevankeliumin keskeisin sisältö: meille on syntynyt Vapahtaja. Elämämme ainoa kestävä turvamme on joulun lapsi, Vapahtaja, joka sovitti syntimme ja syyllisyytemme Jumalan edessä, että meillä olisi rauha Jumalan, lähimmäistemme ja itsemme kanssa. Tätä rauhaa ja Jumalan hyvyyttä joulutervehdykset meille välittävät. Rauhan lapsina voimme toteuttaa rauhan sanomaa omassa ympäristössämme. Niinpä voimme täysin rinnoin laulaa tuttua jouluvirttä ”Enkeli taivaan” ja yhtyä siinä olevaan rukoukseen: ”Ah Herrani, mun Jeesuksein, tee asunnokses sydämein. Mua älä hylkää tuskassa vaan vahvista ain uskossa.” Martti Toivanen Veljespappi

20 Piirit toimivat Päättymässä olevan vuoden aikana on piirissämme päästy pandemian hellittämisen myötä lähemmäksi normaalia toimintaa. Osoituksena tästä ovat pidetyt piiripäivä, kesäpäivä ja lähikokoukset. Samalla on ollut KANTA-HÄME Paroistentie 2, 13600 Hämeenlinna Puh. 050 520 4065 Avustajatoiminta päättyy Kanta-Hämeen piiri on hallinnoinut pitkään työllisyyspoliittista hanketta, joka tutummin tunnetaan Hämeen Avustajatoimintana. Hanke on tuottanut kotiapua sotiemme veteraanitalouksille palkkaamalla pitkään työttömänä olleita henkilöitä avustajiksi. Hämeen Avustajatoiminta on lopettamassa toimintaansa tämän vuoden lopussa, ja haluamme kiittää kaikkia asiakkaita näistä vuosista. Veteraanitalouksien määrä on vähentynyt viime vuosina niin paljon, että emme enää pysty vastaamaan rahoittajan (Hämeen TE-toimisto) työllistämistavoitteisiin. Olemme ohjeistaneet asiakkaitamme ottamaan yhteyttä oman kunnan ikäihmisten palveluohjaukseen, jotta korvaavat kotiavut saadaan alulle, niin ettei pitkiä taukoja käyntien väliin tule. Haikein mielin olemme, niin projektihenkilöstö, avustajat sekä asiakkaat, pitkän hankkeen lähestyessä päätöstään. Kanta-Hämeen piiri jatkaa kuitenkin vielä työtään jäsentensä hyväksi. Ihanaa joulunaikaa ja onnellista uutta vuotta toivottaen, laisia. Nyt olemme saaneet elää monta rauhan vuotta. Ukrainan tilanne huolestuttaa. Mietimme miksi näin pitää käydä meidän aikanamme. Eivätkö ihmiset milloinkaan opi. Veljesliittomme on tehnyt paljon sodassa kärsineitten puolesta. Tuomme tästä syvän kiitoksen. Vieläkin on aihetta jatkaa työtä. Jokainen liittomme jäsen on oikeutettu arvolliseen elämään. Jumala sen suokoon. Olkoon Hän tukenamme jokaisena päivänä, jokaisena vuotena. Joulu kertoo Jeesuksen syntymästä. Hän syntyi karjasuojassa, vaatimattomissa tiloissa. Näin jokaisen ihmisen syntymä on yhtä arvokas. Säätyyn tai varallisuuteen ei katsota. Olemme yhtä Jumalan silmissä. Kaikki olemme Jumalan luomia. Jumala pitää meistä huolen. Jeesuksen pelastus on tarkoitettu koko maailmalle. Jokaiselle ihmiselle kaikissa kansoissa. Pyhä Henki Mira Kulmala toiminnanjohtaja Joulukirje – kiitos vuodesta 2022 Haluan tuoda kiitokset kuluneesta vuodesta. Olemme kokoontuneet muutaman kerran yhteen piirissämme. Arvostan teitä jokaista, jotka olette toiminnassa mukana. Ajattelemme myös teitä, jotka ette ole päässeet mukaan. Kiitos kaikesta, mitä on yhdessä eletty. Voimia ja valoisia päiviä tulevalle vuodelle. Jumala teitä kaikkia siunatkoon. Toivotan jäsenistölle ja sidosryhmille hyvää itsenäisyyspäivää ja rauhaisaa joulua! Kiitämme lämpimästi kaikkia sotainvalidityössä mukana olevia erittäin hyvästä yhteistoiminnasta sekä toivotamme mukavaa joulun odotusta ja onnea vuodelle 2023! Piirin toimisto Toimisto on suljettuna 27. – 31.12.2022. Heimo Purhonen Puheenjohtaja Käymme joulun viettoon Joulu on edessämme. Se on suuri juhla. Jokaisella meillä on omat muistomme joulun vietosta. Itse muistan lapsuuteni joulusta joulukuusen. Sen ääreen kokoonnuimme. Lauloimme yhdessä virren Enkeli taivaan ja isä luki jouluevankeliumin. Teillä vanhemmilla on omat muistonne kansamme kohtalon vuosilta. Silloin joulut olivat eri- Kiitokset! Pixabay Puheenjohtajan joulutervehdys taorpojen ja vankina olleiden mieliin heidän kokemuksensa. He ovat todellisia kokemusasiantuntijoita. Meidän jälkipolviin kuuluvien tehtävänä on tallettaa sotainvalidien osalta sotien 1939–1945 arvokas kertomus ja huolehtia siitä, että kertomus siirtyy sukupolvelta toiselle - elävänä ja velvoittavana. Palavat heille kaikki kynttilämme, jokainen kuusi heille kumartaa, soi syvimmällä meidän sydämissämme kuin jouluvirsi sana: isänmaa. Mut kunnia, kunnia heille! - Eino Leino Pixabay VARSINAIS-SUOMI Hämeenkatu 14 L 7, 20500 Turku Puh. 040 568 4500 mieluisaa havaita tukihenkilöiden hyvänä säilynyt aktiivisuus, jolla saimme runsaslukuisen joukon jäsenistöä elokuun kesäpäiväämme. Tätä kirjoitettaessa on piirissämme enää 29 sotainvalidia ja 300 puolisojäsentä. Olemme siirtymässä vähitellen perinteisestä sotainvalidi- ja veteraanityöstä perinneaikaan. Valmius tähän on piirissämme jo varsin hyvä. Perinneyhdistys on ottanut vastuuta virkistystoiminnasta ja tehnyt varainhankintaa. Yhdistyksen edustajat ovat olleet mukana Tammenlehvän Perinneliiton alueorganisaation rakentamisessa ja Turun alueen perinneyhdistyksen perustavassa kokouksessa. Käynnissä oleva Ukrainan sota on nostanut sotainvalidien ja heidän puolisoidensa sekä so- kutsuu kaikkia mukaan yhteisestä Jumalan sanasta elämään. Jumalan kansa on yhteinen joukkomme. Olemme yhtä Jumalan perhettä. Enkelit lauloivat Jumalalle kiitosta Vapahtajamme syntymästä. Taivaan joukot iloitsivat. Jumala tuli luoksemme. Jeesus, Jumalan Poika, Jumala Jumalasta, otti ihmisyyden olemukseensa. Hänessä ihmiset on otettu Jumalan yhteyteen. Jumala itse tuli luomaansa maailmaan. Toivo on tullut todeksi. Jumala on näyttänyt rakkauten. Koko maailmaa hän rakastaa. Hänen kunniaansa enkelit lauloivat. Mekin saamme riemuiten tuoda kiitoksemme Jumalalle. Hän on hyvä. Hän pitää meistä huolen. Jumala isänmaatamme siunatkoon! Hyvää ja Jumalan siunaamaa joulua toivottaen, Matias Roto Veljespappi

Piirit toimivat 21 PIRKKA-HÄME Otavalankatu 12 B 4, 33100 Tampere Puh. 0400 835 993 Sotainvalidien Veljesliiton Pirkka-Hämeen piiri ry:n hallitus kiittää kaikkia toimintansa tukijoita, jotka ovat olleet myötävaikuttamassa piirimme sotainvalidien ja puolisojäsenten hyvinvointiin ja selviytymiseen arjen askareissa piirin 78. toimintakautena. Kiitokset osastojen sotainvalidijäsenille, puolisojäsenille ja tukijäsenille aktiivisesta mukanaolosta vuoden 2022 aikana. Teidän kaikkien työ on ollut merkityksellistä ja tarpeellista erityisesti näin kun koronapandemiakin vielä on jatkunut. Piirin, samoin kuin Tampereen osaston toimistossa asioi edelleen niin sotainvalideja kuin puolisojäseniäkin. Asiointi on kuitenkin hoitunut pääasiallisesti kirjeitse ja puhelimella ja yhä enenevässä määrin sähköpostin välityksellä. Lapset ja lastenlapset ovat ottaneet aktiivisen roolin vanhempiensa ja isovanhempiensa asioiden hoidossa. Piiri ja osastot ovat jatkaneet toimintaansa niin hyvin kuin se on ollut mahdollista. Vuodenvaihteen jälkeen helmikuussa pidetään piirin osastojen vuosikokoukset. Piirin vuosikokous pidetään maaliskuun aikana. Siitä tiedotetaan myöhemmin. Osastoja on ensi vuonna enää kuusi. Kuntoutusta ja hoitoja Piiritoimistosta on edelleen myönnetty kuntoutusta osastojen sellaisille jäsenille, jotka eivät mitään muuta kautta voi saada kuntoutusta. Kuntoutusta on voinut saada avokuntoutuk- Toiminnanjohtaja Jouko Sipilää muistettiin syntymäpäivänään kukkakimpulla ja uniikilla kielekkeisellä Suomen lipulla. Onnittelemassa ja kakkukahvilla olivat piirihallitus, Tampereen osaston johtokunta ja toimiston väki. Kuvassa oik. Jouko Sipilä, piirin puheenjohtaja Raimo Toivo ja varapuheenjohtajat Lauri Lumme ja Juhani Muuriaisniemi. Toimiston väkeä. Vasemmalta osa-aikainen Tampereen osaston toimistonhoitaja Leea Hykkönen, piirin toimistonhoitaja Kirsi Korpi, määräaikainen avustajatoiminnan projektipäällikkö Sirpa Autero ja osa-aikainen toiminnanjohtaja Jouko Sipilä. Kunniakerhon tilaisuudessa luovutettiin liiton korkein huomionosoitus, liiton pienoislippu varustettuna vapaudenristin tunnuksella ja nauhalla piirihallituksen pitkäaikaisimmalle (ei sotainvalidi) jäsenelle Risto Pajukannalle (vas.) ja sotainvalidien ansioristi luovutettiin piirin puheenjohtaja Raimo Toivolle. Pixabay Joulutervehdys Pirkka-Hämeestä piirin 78-vuotistoimintavuotena Yhteystiedot sena 1000 eurolla. Jalkahoitoa on myönnetty puolisojäsenille tänä vuonna viisi kertaa. Nämä jäsenetuudet jatkuvat ensi vuonnakin. Sotainvalidit saavat Valtiokonttorin maksamana vähintään kolme jalkahoitoa vuosittain, tarvittaessa enemmänkin. edesauttamaan sotainvalidien ja puolisojäsenten kotona asumista. Avustajatoimintaa on järjestetty 10 kunnan/kaupungin alueella. Tuleva vuosi on vielä avoinna. Tätä toimintaa on kuitenkin tarkoitus jatkaa edelleen niillä paikkakunnilla, joilla sitä on tänä vuonna ollut. Tiedon jatkosta saamme vielä tämän vuoden puolella. Avustajatoiminnalla pyritään Piiritoimisto ja Tampereen osaston toimisto, osoite Otavalankatu 12 B 4, 33100 Tampere, ovat avoinna ti, ke ja to klo 8.30– 15.00, muina päivinä tavoittaa puhelimella tai ennalta sovitusti. Tampereen osaston toimistonhoitaja Leea Hykkönen on töissä vain tiistaisin ja keskiviikkoisin. Avustajatoiminnasta Tampereen osasto Tampereen osasto kutsuu jäsenensä joululounaalle Tammenlehväkeskuksen Ravintola-Silmuun to 8.12.22 klo 14.30. Ilmoitus toimistoon mukanaolosta. Toimiston aukiolot • toiminnanjohtaja Jouko Sipilä 0400 835 993, jouko.sipila@ sotainvalidit.fi • piirin toimistonhoitaja Kirsi Korpi 050 384 3390, sähköposti, kirsi.korpi@sotainvalidit.fi • avustajaprojektipäällikkö Sirpa Autero 050 352 2537, sähköposti sirpa.autero@sotainvalidit.fi • Tampere, toimistonhoitaja Leea Hykkönen 050 358 4629, sähköposti tampere@sotainvalidit.fi Toimiston henkilökunta toivottaa kaikille hyvää joulua ja onnea vuodelle 2023! Jouko Sipilä

22 Piirit toimivat KYMI Savonkatu 23, 45100 Kouvola Puh. 044 3350 754 Arvoisat piirimme sotainvalidit Joulu lähestyy. Se on suuri kirkkovuotemme juhla. Piirin toiminta päättyy vuodenvaihteessa. Perinneyhdistykset sekä etelässä että pohjoisessa jatkavat. Se terkoittaa, ettei teitä sotainvalideja, puolisoita, leskiä eikä tukihenkilöitä unohdeta. Te kaikki olette tärkeitä. Joulu on meidän Herramme syntymäjuhla. Ensimmäinen joulu muutti aiemman olemisen. Vapahtajamme tuli tuomaan uuden suhteen Jumalaan. Se merkitsi anteeksiantamuksen tuloa ympäröimään meitä ja elämäämme. Saamme lahjaksi armon. Se lahja on meillä aina tarjolla ilman omaa ansiotamme. Siihen on lupa tarttua. Anteeksiantamus on hyvä päänalunen, kuin juuri sopiva tyyny. Oman aikamme päättyessä siihen on hyvä nukahtaa. Siunattua joulun odotuksen ja juhlan aikaa. Juha Pesonen Sotainvalidien Veljesliiton Kymen piirin toiminta purkautuu 31.12.2022 lukien. Teemme purkautumiseen liittyviä tehtäviä Iina Joukaisen kanssa vielä minä tammikuun 2023 ja Iina avustajapalvelun loppuselvitystä tammi-helmikuun 2023 ajan. Olemme nämä ajat vielä teidän tavoitettavissa nykyisistä puhelinnumeroista. Iina Joukaisen ja Leena Pasasen puhelinnumerot sammuvat avustajapalvelun lopettaessa. Markku Mikkolan puhelinnumero 044 3350 754 siirtyy Sotainvalidien Perinneliiton Kymen alueyhdistyksen käyttöön – tällä tietoa teille tutuksi tullut Tuija Kurki hoitaa yhteydenpitoa tukijäseniin ja on jäsenten tavoitettavissa edellä mainitussa numerossa. Tärkeä tavoitteemme on: pidämme teistä huolen uudessa tilanteessa. Teille tutut tukihenkilöt jäävät vierellenne, olkaa heihin yhteydessä. Oma tukihenkilö kertoo teille perinneyhdistyksen toiminnasta ja tuo teidän terveisenne perinneyhdistyksen vastaaville (tällä hetkellä Tuija Kurki ja Markku Mikkola). Kertokaa, mitä tilaisuuksia haluatte, mitä huolia teillä on. Kertokaa myös iloisista asioista! Ajatelkaa, että Perinneyhdistys on vähän sama kuin aikoinaan oma sotainvalidiosasto ja Kymen piiri ovat olleet. Meillä Perinneyh- distyksessä on aito tahto kohdata teitä ja helpottaa elämäänne. Sotainvalidien Perinnejärjestön Kymen alueyhdistys päättää kevään aikana siitä, miten yhdistys pystyy antamaan jäsenetuja jäsenille uudessa tilanteessa. Yhdistys lähettää teille jokaiselle jäsenelle helmikuun aikana kirjeen, jossa tiedotetaan perinneyhdistyksen päätöksistä; mahdollisista jäseneduista ja vuonna 2023 järjestettävistä tilaisuuksista. Olkaa kuulolla. Muistamme Ilmari Harakka, 9.9.2022, Kotka Viljo Seppäläinen, 20.9.2022, Kouvola Pentti Mantere 20.10.2022, Lappeenranta Onnittelemme Unto Hakuli 100 vuotta 21.12.2022 Lemi Toiminnan aktivointi Suunnitelmamme mukaan Sotainvalidien Perinnejärjestön Kymen alueyhdistyksen toiminta aktivoituu ja aloitamme aktiivisen yhteistyön Sotiemme 39 – 45 perinnejärjestön Pohjois-Kymenlaakson yhdistyksen kanssa. Yhdistämme toimitilamme, palkkaamme yhteisen toimistonhoitajan ja hoidamme kumpikin omaa jäsenkuntaamme. Perinnetyössä teemme paikallista yhteistyötä myös Sotiemme 39 – 45 Etelä-Karjalan ja Etelä-Kymenlaakson Perinneyhdistysten kanssa. Sotainvalidien Perinnejärjestön Kymen alueyhdistyksen osoite on Savonkatu 23, 45100 Kouvola ja puhelinnumero on 044 3350 754 (Markku Mikkolan entinen numero). Lämmin kiitos kuluneesta vuodesta, joulurauhaa sydämiinne ja terveyttä tulevalle vuodelle 2023! Markku Mikkola Pixabay Vuosi alkaa uudessa Perinneyhdistyksessä Kymen piirin joululounaat Lappeenranta, Kehruuhuone tiistaina 13.12. klo 11. Ilmoittaudu Ilkalle viim. 28.11.22. p. 040 5318 401. Kouvola, Maria Sali keskivikkona 14.12. klo 12. Ilmoittaudu Markulle viim 28.11. mennessä p. 044 3350 754. Kymen piirin puheenjohtajan joulutervehdys Maailma on viime vuosina muuttunut vinhaa vauhtia, eikä juuri parempaan suuntaan. Se askarruttaa, jopa kylmää mieltämme ja luo pelkoa tulevaan. Onneksi meillä on kaamoksen keskellä yksi, joka ei petä. Se on kristillinen joulu, kirkkaan valon ja toivon juhla. Joulu on meille tuttu ja turvallinen. Se saapuu aina ajallaan huolimatta maailman tapahtumista. On levollista, että elämässä on vahvoja kiinnekohtia, joihin turvata. Voimme heittää arkihuolet pois ainakin hetkeksi. Samalla se suo mahdollisuuden tavata läheisiä, muistaa pois- nukkuneita vierailemalla kirkkomaalla sekä lähettämällä ja vastaanottamalla joulutervehdyksiä ja -lahjoja. Joulu kirvoittaa käynnissä olevan Ukrainan sodan vuoksi muistelemaan myös viime sotiemme ja sen jälkeisten vuosien niukkoja jouluja. Muistan omasta lapsuudesta ajan, jolloin kiertelimme evakkona kymmenen vuotta ennen asettumista ja oman kodin saamista. Silloinkin vielä alkuvuosina asuimme vanhassa pienessä punaisessa mökissä, missä joulukuuselle oli tilaa vain kiinnitettynä kat- toon pöydän yläpuolella. Valoa ja lisälämpöä vetoisaan tupaan toi petromax-lyhty. Tuvassa oli kuitenkin jouluinen tunnelma, eikä sieltä puuttunut mitään oleellista. Tulevista muutoksista Muutoksia vuoden vaihde tuo myös meidän piiriimme, kuten aiemmin olemme kertoneet. Kymen piirin toiminta ja sen ohessa avustajapalvelu päättyvät. Valtion työllisyyspoliittisten muutosten vuoksi piirillä ei ollut edellytyksiä jatkaa avustajatoimintaa. Vastuu sotainvalideista ja puolisojäsenistä siirtyy jo perustetulle Kymen alueelliselle perinneyhdistykselle. Samoin siirtyvät piirin rajalliset varat. Samat ja tutut tukihenkilöt jatkavat toimintaa. Tapahtumina sotainvalidipäivän juhla 18. elokuuta, elämän kinkerit ja jouluateria säilyvät. Jäseniä tuetaan kuten aiemminkin varojen puitteissa. Näillä ajatuksilla toivotan sinulle ja läheisillesi hyvää ja rauhallista joulua sekä onnea vuodelle 2023. Kari Hietanen Kymen piirin puheenjohtaja

Piirit toimivat 23 Joulun aikaa SATAKUNTA Yrjönkatu 15, 5. krs, 28100 Pori Puh. 02 633 5233 Satakunnan piiri toivottaa jäsenilleen ja yhteistyökumppaneilleen rauhaisaa joulun aikaa sekä hyvää uutta vuotta seuraavin sanoin: Jo hiljenee vuoden askareet ja aherrus syksyn työn. Ota sydämees hetket talviset ja rauha jouluyön. Rauhallista joulunaikaa! Satakunnan suunnalta Vuosi on pian lopuillaan. Koronatilanteen hieman hellitettyä olemme saaneet kokoontua yhteisiin tapaamisiin pitkän tauon jälkeen. Maailmantilanne on kuitenkin järkkynyt muusta syystä, ja se on tuonut erilaisia haasteita. Onneksi saamme elää vapaassa maassa ja viettää itsenäisyyspäivää 6. joulukuuta. Kesäjuhla Silokalliolla Piirin perinteistä kesäjuhlaa vietettiin syyskuun 1. päivänä Kullaan Silokallion leirikeskuksessa. Paikalle oli saapunut ilahduttavan paljon jäseniämme. Päivä aloitettiin perinteisesti hartaushetkellä, jossa tervetulosanat lausui puheenjohtaja Heikki Moilanen. Hartaushetken toimittivat Paula Hermonen ja Keski-Porin seurakunnan kanttori Päivi Holkko. Huittislainen sotainvalidijäsenemme rovasti Eino Lehtisaari lähetti seppelpartion kohti Kullaan sankarihautaa. Maistuvan lounaan jälkeen jatkettiin juhlaosuudella. Puolustusvoimien tervehdyksen toi Porin Prikaatin apulaiskomentaja Riku Suikkanen. Puheenjohtaja päätti puheenvuoronsa esittämällä mieliinpainuvasti runon. Juhlassa jaettiin myönnetyt huomionosoitukset. Ansioristin oli saanut huittislainen Kaija Jokela, suuren ansiomerkin pomarkkulainen Veka Granat ja kultaisen ansiomerkin säkyläläinen Anita Tuominen. Lisäksi muistettiin puheenjohtajaa, joka oli täyttänyt hiljan pyöreitä vuosia. Juhlan musiikista vastasivat tukijäsenemme Veijo Pihlajamäki haitarilla ja Erkki Lehtonen kitaralla sekä kanttori Päivi. He esiintyivät sekä huolehtivat musiikista ja säestyksistä. Yhteislauluina laulettiin keväisiä ja kesäisiä lauluja, unohtamatta Kultaista nuoruutta. Tuttuun tapaan Repa ja leidit esiintyivät, tällä kertaa he esittivät pienten joutsenten tanssin. Päivä päättyi Perinneyhdistyksen päätössanoihin, jotka lausui Pirkko Varheenmaa sekä yhteisesti laulettuun Satakunnan lauluun. Osanottajat lähtivät tyytyväisin mielin kotimatkalle. Huomionosoitusten saajat sekä luovuttajat piirin kesäjuhlassa. Kesäjuhlassa esiintyivät Repa ja leidit esityksellään Pienten joutsenten tanssi. Kuva: Päivi Holkko Marika Keskinen Tulevaisuusseminaari Vakavaa pohdintaa tulevaisuusseminaarissa. 1.11. kokoontui noin 30 henkeä Diakonialaitoksen Martintaloon Poriin pohtimaan piirin purkautumisen jälkeistä aikaa. Päivän aikana kuultiin puheenjohtaja Heikki Moilasen esitykset, liiton näkökulmaa toi päätoimittaja Markku Honkasalo, Satakunnan perinneyhdistyksen puheenjohtaja Ilkka Nurmi kertoi yhdistyksen valmiudesta ottaa piirin tehtävät hoitoonsa, DiakonTerveyden toimialajohtaja Sanna-Mari Pudas-Tähkä kertoi talon asioista sekä neuvontapalvelun Helena Isoviita ja Kaija Kaski työstään. Päivän mittaan pohdiskeltiin tulevaisuuden näkymiä monelta kantilta sekä nautittiin DiakonJuhlan antimista. Tulevaisuuden kuvat hieman selkiytyivät, mutta pohdittavaa ja tehtävää jäi runsaasti tuleville vuosille.

24 Piirit toimivat SISÄ-SUOMI Justeeritie 2 41900 PETÄJÄVESI Puh. 040 778 2740 Joulutervehdys Keski-Suomesta Joulu lähestyy ja vuosi lähestyy loppuaan. Joulua odotellessa saamme vielä nauttia 14.12. Tikkakoskella joululounaasta, joka tänä vuonna jälleen järjestetään. Tervetulleeksi toivotetaan sotainvalidit, veteraanit, puolisot sekä lesket saattajineen, järjestäjänä toimii Keski-Suomen aluetoimisto. Ilmoittaudu 5.12. mennessä. Lisätietoa piirin toimistolta tai alueenne yhteyshenkilöltä. Vuosi 2023 loppuvuodesta on kuitenkin aiheellista pohtia tulevaisuutta. Alueellisen perinnetoiminnan käynnistyminen on avainasemassa tulevina vuosina ja sitä odottelemme levollisin mielin. Kaikki järjestyy. Sisä-Suomen piiri toivottaa jäsenilleen ja yhteistyökumppaneilleen rauhaisaa joulun aikaa sekä terveyttä vuodelle 2023! Mari Ekmark Osaston toiminta päättyi, elämä jatkuu Pitkän harkinnan jälkeen päätettiin purkaa Jämsän Sotainvalidit Ry:n toiminta virallisesti 2021 vuoden lopussa. Osaston kolme varsinaista ja 15 puoliso jäsentä siirtyivät piirin henkilö jäseniksi. Osaston viimeinen johtokunta lupautui hoitamaan kaikki tarvittavat asiat, mitä mahdollisesti jäsenistön eteen pitää tehdä täällä paikan päällä. Tukihenkilöt ovat hoitaneet tehtävänsä kuten ennenkin. Piirin toiminnanjohtaja Mari on puolestaan hoitanut kaikki talouteen ja hallintoon liittyvät asiat. Yhteys ja yhteistyö on toiminut moitteettomasti. Uskoisin, että jäsenilläkään ei ole ollut moittimista muuttuneen tilanteen suhteen. Pixabay Vuonna 2023 piirin toimintaa jatketaan entiseen malliin, Jyväskylän seudun Sotainvalidit ry osallistui monen vuoden tauon jälkeen yhteiseen Sotiemme Veteraanit keräykseen, jossa kerääjinä toimivat Ilmasotakoulun varusmiehet. Heille suuri kiitos osallistumisesta, työtehtävä suoritettiin erittäin mallikkaasti ja tuloksellisesti. LAHTI Rautatienkatu 1 B 8, 15100 Lahti Puh. 040 740 6815 Piirin kiitokset Lahden piirin hallitus kiittää kaikkia toimintansa tukijoita, jotka ovat olleet myötävaikuttamassa piirimme sotainvalidien ja leskijäsenten hyvinvointiin ja selviytymiseen arjen askareissa. Kiitokset osastojen sotainvalidijäsenille kuin puolisojäsenillekin aktiivisuudesta vuonna 2022. Kiitokset myös aktiivisille tukijäsenille. Teidän työnne on arvokasta ja pyyteetöntä. Hyvää joulua ja Jumalan siunausta vuodelle 2023. Pentti Löfgren puheenjohtaja Asikkalassa järjestettiin 15. päivä syyskuuta jäsenille ravintola Jalmarissa. Kirkkoherra Jari Laulainen piti hartaushetken ja nautimme maittavan lounaan. Piirin puheenjohtaja Pentti Löfgren luovutti Asikkalan osaston pitkäaikaiselle puheenjohtaja Vilho Laaksolle Sotainvalidien ansioristin. Päivän lopuksi nautimme kahvit ja jäätelöt. Olisi tärkeää, kun osasto purkautuu, että alueelle jäisi joku tuttu ja turvallinen henkilö, joka pitäisi yhteyttä piiriin ja mahdollisesti tulevaan perinnejärjestöön niin pitkään kun tarvetta on. Osaston päättymistä järjesteltäessä oli suuri helpotus, kun vuosikymmenten aikana oli arkistoinnit hoidettu kuntoon ja luovutettu ne asiallisesti eteen päin. Lopussa meillä oli vain muutama vuosi jäljellä, jotka luovutettiin välittömästi kaupungin säilytykseen. Rauli Jakobsson

Piirit toimivat 25 ETELÄ-POHJANMAA Tammikuja 11, 60100 Seinäjoki Puh. 040 742 4813 Juhlahumua ja hyvää mieltä Sotainvalidien Veljesliiton Etelä-Pohjanmaan piiri juhli 80-vuotista taivaltaan pyhäinpäivänä 5.11. OmaSp Stadionilla Seinäjoella. Juhlaväkeä oli paikalla komeat 150 henkilöä ja kutsuvieraina nähtiin niin piispaa, kirkkoherraa, kansanedustajaa, kaupunginjohtajaa kuin veteraani- sekä isänmaallisten järjestöjen sekä puolustusvoimien edustajia oman väkemme lisäksi. Juhlavieraista arvokkaimmat olivat kuitenkin 11 sotainvalidia: Aarno Alho Seinäjoelta, Laila Kaasinen Soinista, Viljo Takala Alavudelta, Martti Laitila Kuortaneelta, Matti Tikkoja Ilmajoelta, Tapio Lassila Kauhavalta, Yrjö Ahvenkoski Alajärveltä, Eero Kotoneva Karijoelta, Matti Nisula Teuvalta, Heikki Westerlund Kristiinankaupungista ja Antti Västi Seinäjoelta. Juhlaohjelma alkoi piirimme historian kahdeksannen puheenjohtajan, Pekka Marttalan tervehdyksellä. Pitkäaikainen veljespappimme Mauri Pitkäranta piti hartaushetken, jonka päätteeksi lähetimme seppelpartion Kivipuron kuntoutuskodin ensimmäi- sen ylihoitajan, Liisa Koiviston sekä Antti Västin toimesta, joka toi myös sotainvalidien tervehdyksen. Musiikillisesta osuudesta vastasi Pohjanmaan maanpuolustussoittokunta komppiryhmineen. Soittokunnan kapellimestarina toimi Sami Salmivuori ja solistin tehtävää hoiti Susanna Erkinheimo, jonka kaunis ja vahva lauluääni oli kuin luotu juhlaamme. Juhlaväki sai lisäksi nauttia dir. mus. Heikki Savolan koskettavista esityksistä. Juhlapuheen piti Peräseinäjoen osaston pitkäaikainen puheenjohtaja Erkki Honkala, Veljesliiton tervehdyksen saimme Juha Laikarilta ja päätössanat lausui Marko Hakala, joka on piirin historian 11. toiminnanjohtaja. Juhlassa luovutettiin lisäksi Sotainvalidien ansioristi Liisa Sariolalle, joka toimi piirin toimistosihteerinä 1994−2016 kolmen eri toiminnanjohtajan aikana. Elämä on myös juhlaa. Lämmin kiitos kaikille juhlaan osallistuneille. Rauhaisaa joulun aikaa teille kaikille. Voikaa hyvin! Marko Hakala

26 Piirit toimivat POHJOIS-SAVO Puijonkatu 39 A 17, 70100 Kuopio Puh. 0400 756 249 Valo loistaa pimeydessä Jouluna hautausmaillamme lumeen upotettujen kynttilöiden tulimeri julistaa ihmeellistä joulurauhaa. Se näkyy kaikkialle. Se on mahtava joulusaarna niillekin, jotka eivät jaksa kuunnella saarnoja kirkoissa. Valo loistaa pimeydessä. Ja vaikka ankara tuuli joskus koetteleekin liekkien voimaa, silti valo voittaa. Jouluinen hautausmaa näkyy kauas, kauemmaksi kuin päivällä, sillä silloin näkyvät sekä tähdet että rakkauden joulusta kertovat valot. Näin joulu merkitsee sitä, että sen ilosanomasta täytyy kertoa ”koko kansalle”. Kansa, joka pimeydessä vaeltaa, näkee suuren valon. Niille, jotka asuvat kuoleman varjon maassa, loistaa kirkkaus. (Jes. 9:1) Joulu on tarkoitettu kaikille, Sinulle ja minulle. Keskellä pimeintä talvea valon juhla luo elämän valon Sotainvalidipiirin ja Perinneyhdistyksen yhteinen seminaari pidettiin Kuopiossa Iso Valkeisella 28.10. Mukana oli molempien yhdistysten edustajat sekä piirin yhteyshenkilöt. Seminaarissa keskusteltiin piirin purkautumisesta ja Perinneyhdistyksen roolista tämän jälkeen. Piirin toiminta jatkuu vielä ensi vuoden. Perinneyhdistyksen puheenjohtaja Jussi Huttunen ja piirin puheenjohtaja Heikki Lahtela seminaarin kahvitauolla. meidän pimeyteemme. Se valo näkyy kauas. Jouluiselta hautausmaalta näkyy myös sydänten suuntaan. Haudalle tuotu kynttilä valaisee läheisen nimen ja ristin. Muistot tulevat lähelle. Mielessä ovat rakkaat kasvot ja hellät sanat. Mutta samalla kuuluvat myös Jumalan sydänäänet enkelten julistamina: Älkää pelätkö! Minä ilmoitan teille ilosanoman, suuren ilon koko kansalle. Tänään on teille Daavidin kaupungissa syntynyt Vapahtaja. Hän on Kristus, Herra. (Luuk. 2:10-11) Erityisesti tänä vuonna, kun lähellämme raivoaa julma sota, sankarihautojen äärellä tunPixabay nemme sodan raskaiden aikojen taakan. Mutta samalla tunnemme suurta rakkautta, ei vain haudoissa lepääviä, vaan myös Jumalaa kohtaan. Voimme sanoa, että sankarikivet ovat kuin Samuelin avunkiviä: Tähän asti Herra on auttanut meitä (1.Sam. 7:12). Niiden kivien alla lepäävät kysyvät yhdessä teidän kanssanne, sotainvalidiveljet ja -sisaret, pelon ja epävarmuuden keskellä, vieläkö meidän pitää jatkaa taistelua veljiämme vastaan, vai joko lopetamme taistelun? (Tuom. 20:28) Jumala antoi vastauksensa: Minun armoni riittää sinulle. Voima tulee täydelliseksi heikkoudessa. Sen tähden iloitsen heikkoudesta, loukkauksista, vaikeuksista, vainoista ja ahdingoista, joihin joudun Kristuksen tähden. Juuri heikkona olen voimakas. (2. Kor. 12:9-10) Herra ei ole auttanut Sinua ja minua vain tähän päivään asti. Hän auttaa edelleenkin. Hän ei näytä meille tulevia päiviä, mutta Hänen lupauksensa kestää. Hän antoi meille joulun lapsen, joka on Immanuel - Jumala kanssamme. Siinä on joulun ihmeellinen salaisuus. Näin edelleenkin (sankari) hautojen kynttilöiden äärellä, ja erityisesti jouluna, voimme tuntea, että Jumalan väkevän käden alla saamme turvallisesti uskoa todeksi enkelten sanoman: Älkää pelätkö! Tänään on teille Daavidin kaupungissa syntynyt Vapahtaja. Hän on Kristus, Herra. Tuo ilosanoma antoi kansallemme lohtua taistelun tiimellyksessä ja sen haluamme kuulla vuodesta toiseen joulun sanomana. Meille on syntynyt Vapahtaja! Pimeydestä ja sodan mielettömyydestä huolimatta loistaa valo, joka näkyy kauas. Jumalan isänkasvot loistavat rakkautta tänäkin jouluna meille, jotka vaellamme pimeässä. Meille loistaa kirkkaus. Näin myös sydäntemme hautausmaalle näkyy todellinen VALO. Jeesus sanoi: Minä olen maailman valo. Se, joka seuraa minua, ei kulje pimeässä, vaan hänellä on elämän valo. (Joh. 8:12) Toivotan Sinulle Pohjois-Savon sotainvalidipiirin ja omasta puolesta Valon täyttämää ja siunaamaa joulurauhaa! Jumala kanssamme! Jussi Huttunen

Piirit toimivat 27 SUUR-SAVO Kyyhkyläntie 9, 50700 Mikkeli Puh. 0400 756 249 Sotiemme veteraanien kirkkopäivä Pieksämäellä Sotiemme Veteraanien yhteinen kirkkopäivä pidettiin Pieksämäen Uudessa kirkossa 29.9. Mukaan oli kutsuttu koko piirin alueen sotainvalidit, veteraanit, heidän puolisonsa sekä lesket. Messu pidettiin Uudessa kirkossa, jossa saarnasi seurakuntapastori Jukka Erkkilä. Seppelpartio lähetettiin Vanhan kirkon sankarihaudoille. Lounas oli Uuden kirkon seurakuntasalissa, jossa pidettiin myös juhla. Juhlassa esiintyivät mm. Pieksämäen seurakunnan vaskiyhtye ja Pieksämäen Sotaveteraanien lauluryhmä säestäjänään Leea Lähde. Runoja lausui Simo Paasonen. Pieksämäki-seuran puheenjohtaja Asko Hankilanoja piti esitelmän ”Ja sodan vuosiin sattui nuoruus”. Päätössanat lausui Pieksämäen reserviupseerikerhon kunniapuheenjohtaja Juhani Laitinen. Pieksämäen seurakunnan vaskiyhtye. Pieksämäen sotaveteraanien lauluryhmä. Katariina Kuurola Hyvän tahdon juhla Odotamme, että jouluna maassa olisi rauha ja ihmisillä hyvä tahto. Joulun sanoma tiivistyy monen mielestä näihin sanoihin. Mutta tähän mennessä ”maassa rauha ja ihmisillä hyvä tahto” ei ole ollut totta vielä yhtenäkään jouluna. Tänäkin jouluna Euroopassa soditaan ja hyvässä tahdossa ihmisten välillä on paljon toivomisen varaa. Ristiriitojen repimä ihminen tai hyökkäyssotaa käyvä kansa ei tuollaisesta hurskaasta toiveesta paljon kostu. Ensimmäisenä jouluna enkelit tervehtivät paimenia: ”Kun- nia Jumalalle korkeuksissa ja maassa rauha ihmisten kesken, joita kohtaan hänellä on hyvä tahto.” Enkelien uutinen oli: Jumalalla on hyvä tahto ihmisiä kohtaan. Joulun pääsanoma ei puhu siitä, millaisia me tai maailma ovat. Joulu kääntää katseemme siihen millainen Jumala on. Hän tuli Jeesuksessa ihmiseksi Auttajaksemme ja Pelastajaksemme. Tätä joulun ihmettä meidät kutsutaan kumartamaan ja antamaan kunnia ja kiitos Jumalalle! Ihmiset antavat yleensä joululahjoja läheisilleen ja ystävilleen. Jumala toimii toisin. Hän tarjoaa joululahjansa kaikille; myös niille, jotka suhtautuvat häneen tor- juvasti tai joilla ei ole hyvää tahtoa toisia kohtaan. Heitäkin hän kutsuu vastaanottamaan sen. Joulun sanoma on ilosanomaa, suurta iloa koko kansalle: ”Teille on syntynyt Vapahtaja. Hän on Kristus, Herra.” Joulua ei tee jouluksi meidän mielentilamme, hyväntahtoisuutemme tai sen puute. Joulun tekee jouluksi se, että Jumalalla on meitä kohtaan anteeksiannon, rauhan ja rakkauden ajatukset. Sytytetään kynttilä ja pysähdytään kiittämään häntä siitä. Siinä on Joulu. Siunattua joulua toivottaen Jorma Marjokorpi Rovasti, Savonlinna Pieksämäen sotaveteraanien sihteeri Juha Korhonen toimi juontajana.

28 Piirit toimivat Risto Alanko täytti 70 vuotta 25.9. Hän toimi Juuan osaston puheenjohtajana vuodesta 2011 lähtien aina osaston purkautumiseen saakka. Sen jälkeen hän on toiminut jäsenistönsä tuki- ja yhdyshenkilönä ja ollut erittäin aktiivinen heidän hyvinvointipalvelujen järjestämisessä ja saatavuuden turvaamisessa. Piirihallituksessa Alanko on työskennellyt vuodesta 2012 alkaen – ja edelleen. Sotiemme veteraanit ovat lähellä hänen sydäntään, sillä hän oli mukana myös Pohjois-Karjalan Sotavete- raanipiirin toiminnassa vuodesta 2010 lähtien aina piirin purkautumiseen saakka. Pääosan elämäntyöstään hän on tehnyt Vaarojen Sanomien toimittajana-päätoimittajana ja toimitusjohtajana sekä Juuka– seuran taloudenhoitajana ja toiminnanjohtajana. Luottamustoimien kautta Risto Alanko on erittäin monipuolinen vaikuttaja monella eri elämän alueella mm. kunnalliset luottamustoimet: kunnanvaltuuston jäsenenä, eri lautakuntien jäsenenä, kunnan edustajana eri liiketoiminnan alueilla sekä tilintarkastajana, metsänhoitoyhdistyksen valtuuston jäsen, Juuan Osuuskaupan hallituksen jäsen, kirkkovaltuuston jäsen, Juuan yrittäjät ry:n jäsenenä ja Riistahoitoyhdistyksen johtokunnan puheenjohtajana. Hänellä on monia muitakin paikallisia-, alueellisia- ja valtakunnallisia luottamustoimia. Ansioitaan Risto Alangolle on myönnetty monia ansiomerkkejä- ja mitaleja mm. Suomen Leijonan Ritarikunnan Ritarimerkki, Sotainvalidien veljesliiton kultainen ansiomerkki ja Suomen Yrittäjäin Keskusliiton Ansioristin Timanttiristi. Piirin ja osastojen lämpimät onnittelut. 1998 ja Pohjois-Karjalan piirin piirihallituksessa hän työskenteli 2006–2010. Määttänen haavoittui 19.12. 1941 ja 3.9. 1942 Ostassa JR 9 joukoissa. Hän teki sodan aikana tinkimättä velvollisuutensa. Veikko lähti vapaaehtoisena jo talvisotaan, joka päättyi 13.3.1940, mutta hän sai komennuksen aliupseerikouluun ja sen jälkeen isänmaan puolustustehtävissä meni syksyyn 1944 saakka. Isänmaallisuus oli Veikolle kodin perintöä. Hän ja hänen veljensä Väinö ja Onni (joka oli Mannerheim-ristin ritari)olivat jo kauan kuuluneet suojeluskuntaan. Vaikka Veikko oli valmis antamaan kaikkensa isänmaan tulevaisuuden ja itsenäisyyden hyväksi, oli hän sodan kauhut kokeneena sitä mieltä, että sota on suuri onnettomuus maalle ja ihmisille. Eikä kukaan voi vihata enemmän sotaa kuin sellainen, joka on itse ollut siellä. Veikko oli loppuun asti kiinnostunut ”maailman menosta”. Hän luki lehdet ja otti kantaa ajankohtaisiin asioihin. Kuntoaan hän hoiti hyvin ja tietenkin maanviljelijänä hyvin maanläheisesti. Viimeaikoina kuitenkin ajamalla kuntopyörällä. Veikon pitkän iän kantavia tekijöitä oli varmasti elämän myönteisyys ja positiivisuus huumorilla höystettynä. Ansioistaan Veikko Määttäselle oli myönnetty sodanajan kunniamerkkien lisäksi mm. Sotainvalidien Veljesliiton hopeinen-, kultainen- ja suuri ansiomerkki ja -ansioristi, liiton korkein huomionosoitus: pienoislippu vapaudenristin tunnukselle ja nauhalla sekä Marskin sotainvalidirahaston tunnustuspalkinto. Piirin ja osastojen lämmin osanotto Veikon omaisille ja ystäville. Onnittelemme Puheenjohtaja Risto Alanko 70 vuotta POHJOIS-KARJALA Kirkkokatu 11, 80100 Joensuu Puh. 040 536 7537 Pixabay Piirin lämpimät kiitokset Lämmin kiitos kaikille lahjoittajille, yhteisöille ja yhteistyökumppaneille sekä yksityisille henkilöille saamastamme avusta ja tuesta sotainvalidityöhön, joka on mahdollistanut jäsenistömme monipuolisen tukemisen. Pandemian aikana palvelut ovat painottuneet kotona selviytymisen tukemiseen ja yksilöllisiin, toimintakykyä- ja hyvinvointia ylläpitäviin palveluihin. Kiitos kaikille Gubbe-toiminnan ystäville, jotka ovat tuoneet uutta piristystä jäsenistömme arkeen ja antaneet myös käytännön apua kotona selviytymisen tukemiseen. Parhaimmat kiitoksemme kaikille luottamusmiehille, tuki- ja yhdyshenkilöille hyvästä- ja rakentavasta yhteistyöstä jäsenistömme parempien palveluiden puolesta. Toivotamme kaikille hyvää joulua ja turvallista uutta vuotta! Asuntojen korjausneuvonta Korjausneuvonta on jatkunut myös vuonna 2022. Sotilasvammalain mukaisia avustuksia on haettu kymmeneen kohteeseen noin 103 000 euroa ja suurin osa on jo käytettykin. Remontit ovat olleet pääasiassa lämmitysjärjestelmiin ja vesikattoihin liittyviä töitä. Korjaustarpeissa voit ottaa yhteyttä korjausneuvoja Raimo Saarelaiseen puh. 050 540 7035. Muistamme Sotainvalidi Veikkö Määttänen Ahti Karttunen puheenjohtaja Mauri Timonen I varapuheenjohtaja Kari Kalinen II varapuheenjohtaja Tuulikki Leinonen toiminnanjohtaja Pixabay Ilomantsin osaston pitkäaikainen toimija, maanviljelijä Veikko Johannes Määttänen siirtyi ajasta ikuisuuteen 29.10. Hän täytti 25. lokakuuta 104 vuotta ja oli piirimme vanhin jäsen. Osaston johtokuntaan hänet valittiin

Kiitokset KESKI-POHJANMAA Kitinkuja 2, 69100 Kannus Puh. 050 593 3211 Kuulumiset Keski-Pohjanmaalta Tämäkin vuosi on mennyt vauhdilla ja nyt vuosi käy jo loppuaan. Nautitaan tulevasta adventin ja joulun ajasta. Keski-Pohjanmaan piirissä toimii vielä kaksi osastoa: Nivala ja Kannus. Piiri pysyy vielä ensi vuoden toiminnassa ja alustavien tietojen mukaan liitolta tulee tukea, joten ensi vuosi mennään vielä vanhaan tuttuun tyyliin. Tuemme jäseniä palvelusetelein sekä tukea siivoustoimintaan. Alkuaskeleita olemme saaneet otettua piirin sekä perinneyhdistyksen historiikkihankkeessa: tietojen, muistojen ja kuvien etsintää sekä rahoituksen hankintaa. Rahoitukseen päätökset ovat vielä tulematta. Olemme erittäin tyytyväisiä, kun saimme Sievistä FT Anne Ruuttula-Vasarin luotsaamaan meitä hankkeessa ja digitaalimaailmassa. Ilman hänen asiantuntijuuttaan tämä ei onnistuisi. Toivon mukaan rahoitukseen tulisi myönteinen päätös, jotta voidaan hanke toteuttaa. Marraskuun alkuun mennessä luotamme on poistunut jäseniä yhteensä 26: viisi sotainvalidia, 20 leskeä ja yksi tukihenkilö. Lämmin osanotto kaikille omaisille ja ystäville. Pixabay Piirit toimivat 29 Kiitän lämpimästi tästä vuodesta niin piirimme kuin hallituksenkin jäseniä sekä tukihenkilöitä, joita ilman ei piiri enkä minä pärjäisi. Edelleen isot kiitokset yhteistyötahoille koko alueella, jotka yhdessä mahdollistavat kunniakansalaistemme kotona pärjäämistä sekä laitosten henkilökunnalle, jotka mahdollistavat turvallisen elämänehtoon jäsenillemme, kun kotona oleminen ei enää ole mahdollista. Erikoiskiitokset kaikille jäsentemme omaisille yhteistyöstä, jotka hoitavat rakkaudella omaisiaan. Myös lämpimät kiitokset erittäin hyvästä yhteistyöstä sekä avusta niin Veljesliiton kuin Valtiokonttorinkin väelle. Hyvää itsenäisyyspäivää kaikille ja siitä nöyrä kiitos kunniakansalaisillemme. Hyvää adventin ja joulun aikaa sekä siunattua uutta vuotta! Maija Paasila Toiminnanjohtaja lomailee 22.–23.12. sekä ensi vuonna 2.–7.1. ja 27.2.–4.3.2023. Muistamme Sotainvalidi Tauno Junnikkala * 22.5.1919 † 25.9.2022 Pixabay Piirimme vanhin, 103-vuotias sotainvalidi, nivalalainen Tauno Junnikkala kuoli syyskuussa. Tauno jaksoi olla vielä piirimme juhlassa 19.8. Kitinkannuksessa. Hän myös jaksoi ke- sällä käydä seuraamassa tärkeän syntymäkodin, Koivurannan, remontointia Nivalan osaston puheenjohtajan Seppo Alpuan kanssa. Taunon rakas puoliso, Anni, kuoli tämän vuoden maaliskuussa, heillä kertyi yhteisiä avioliittovuosia 78. Lapsia syntyi viisi, joista esikoinen kuoli muutaman kuukauden iässä. Tauno oli Laguksen jääkäri ja hän kirjoitti vuonna 2015 ilmestyneen kirjan muistoistaan. Kirja oli Taunon sanoin "muistinvarainen kertomus talvisodasta, välirauhan ja jatkosodan ajaltaan yli 70 vuotta sitten". Kirja oli uusi versio hänen vuonna 2005 ilmestyneestä kirjastaan: pieniä lisäyksiä ja muutoksia. Oleellisena osana tähän kirjaan liittyi Taunon siviilielämän aloittaminen ja hänen sanoin: "kuinka vaikeaa se saattoi olla ilman ulkopuolista tukea". Kirjan lopussa on Taunon tekemä ihana, koskettava runo: Hellyyden kosketus Hellyyden kohdatessa sinua älä anna sen häipyä ohitsesi kuin tuulen joka kasvojasi koskettaa. Sillä jokainen hellä kosketus on kuin sadepisara kuihtuvalle kukalle, jokainen hellä katse kaunistaa sinun maailmaasi ja valaisee tietäsi että et pimeään eksyisi. Jokainen hellä sana on öljy sinun lampussasi että jaksaisit kohdata vaikeudet. Ja katso: kivinen tie muuttuu sammalen pehmeäksi kulkea. Anna hellyyden kukkia kaikissa väreissä niin ilon kuin surunkin hetkellä ja jokaisena päivänä elämäsi varrella. Tauno Junnikkala, Nivala

30 Piirit toimivat Kutsu vuosikokoukseen SV:n Pohjois-Pohjanmaan piiri ry:n vuosikokous on Hotelli Lasaretissa, Kasarmintie 13 b, Oulu,keskiviikkona 15 päivänä maaliskuuta 2023 klo 10.00. POHJOIS-POHJANMAA Uusikatu 58 B 16, 90100 Oulu Puh. 045 182 4484 Esillä sääntöjen 5§ asiat ja SV:n Pohjois-Pohjanmaan piiri ry:n purkaminen. Kahvit klo 9, kokous alkaa klo 10. Lounas kokouksen jälkeen n. 11.30. Uuden piirihallituksen järjestäytymiskokous on heti vuosikokouksen jälkeen. HUOM! Ilmoittautukaa piirin toimistolle ruokailijoiden määrän vuoksi viim. 7.3.2023 p. 045-1824484. Joulujuhla SV:n Pohjois-Pohjanmaan piiri ry:n joulujuhla on torstaina 8.12.2022 klo 13.00 Hotelli Lasaretin Aurora-salissa, Kasarmintie 13 b, Oulu. Jouluinen ohjelma ja ruokailu. Ilmoittautuminen piirin toimistolle viimeistään 29.11.2022, p. 045 182 4484. Kutsumme juhlaan sotainvalidit, puolisot ja lesket saattajineen. Tervetuloa! Oulun kaupungin tervehdyksen toi kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Juha Hänninen mainiten, että on ollut kunnia-asia olla mukana toteuttamassa sotiemme veteraanien perinteistä kirkkopäivää. Nuorten puheenvuoron piti lukiolainen Eevert Nikula, jonka puheenvuorossa oli ilahduttavinta se, että nuorissa on tahtoa, kykyä ja voimaa hoitaa tulevaisuudessa maamme asioita. Kirkkopäivän päätti rovasti Erkki Pirin päätöspuhe sekä virren 581 yhteislaulu. Paavo Kurttila Kirkkopäivän pääsihteeri Kirkkopäivän pääsihteeri Paavo Kurttila tervehtii juhlaväkeä. Kiimingin kirkossa vas. Kari Ahokas ja Pertti Sankilampi. Matti Vuorma Eeva Vikström Sotiemme veteraanien Pohjois-Pohjanmaan kirkkopäivää vietettiin Kiimingin vuonna 1760 valmistuneessa ristikirkossa. Paikalle oli tullut noin 300 kirkkovierasta, joiden joukossa oli vielä ilahduttavasti muutama sodan käynyt veteraani. Kirkkopäivän päätoimikunnan puheenjohtaja Pentti Jouppila totesi päiväjuhlan avauksessaan kirkkopäivillä olevan jo pitkä perinne, jonka veteraanit haluavat säilyvän. Päiväjuhlassa puhunut Oulun seurakuntayhtymän yhtymäjohtaja Pekka Asikainen totesi: ”Viime kuukaudet ovat olleet muistuttamassa meitä siitä, että rauha ei ole itsestäänselvyys.” Kiitos veteraanit, että saamme elää rauhassa itsenäisessä maassa. Tämän kirkkopäivän teemaksi on otettu: ”Rukoilkaamme rauhaa koko maailmaan.” Kirkkopäivän aloitti messu, jonka toimitti lääninrovasti, kirkkoherra Pauli Niemelä avustajineen. Kanttorina toimi Jarkko Metsänheimo ja musiikkiavustajana Kaikuos-kuoro. Kenttärovasti Penna Parviainen puhui sankarihaudalla. Sankaripatsaalle, Sotilaan hyvästijättö, seppelpartio laski seppeleen. Kirkkopihassa on 61 talvi- ja jatkosodissa kaatuneiden sankarihautaa.Messun jälkeen kirkkovieraille tarjottiin ruoka seurakuntakeskuksessa. Päiväjuhla pidettiin kirkossa. Juhlan aloitti urkutaiteilija Elias Niemelän urkuimprovisaatio. Juhlassa esitettiin moniosainen laadukas musiikillinen osuus: Pohjois-Suomen reserviläiskuoron laulut johtajanaan kuoron johtaja Olli Heikkilä, Maanpuolustuskoulutuksen Pohjois-Suomen soittokunnan esitykset kapellimestari Petri Ahon johdolla. Kainuun Prikaatin tervehdyksen toi everstiluutnantti Vesa Värjyvirta mainiten mm: ”Kansainvälinen turvallisuustilanne on kiristynyt Ukrainan sodan johdosta ja ennaltaehkäisykykyä tarvitaan vuoden jokaisena päivänä. Toimintaympäristön tilannetta seuraamme puolustusvoimissa tiiviisti ja toimenpiteet suhteutetaan tilanteeseen.” Matti Vuorma Kirkkopäivä Kiimingissä Eeva Vikström Sotainvalidit, puolisot, lesket ja tukijäsenet; tervetuloa! Kirkkopäivän vieraita. Rovasti Erkki Piri (vas.) ja lääninrovasti Pauli Niemelä.

Piirit toimivat 31 Piirin toimisto palvelee vuoden loppuun asti KAINUU Seminaarinkatu 5, 87100 Kajaani Puh. 08 622 485 Piiri purkautuu ja perinneyhdistys jatkaa toimintaa Kainuun sotainvalidipiirin pitkä 77-vuotinen taival on tulossa päätökseensä. Talvisodan jälkeen sotainvalidit olivat saaneet alkuvuoteen 1945 mennessä jokaiseen Kainuun kuntaan sotainvalidien asiamiehen ja perustaneet sotainvalidiosaston hoitamaan sotavammaisten asioita. Osastot perustivat piirin 3.4.3.1945 Kajaanin Sutelassa. Piiri perustettin toimimaan osastojen yhteistyö- ja tukiorganisaationa ja linkkinä Veljesliittoon. Jäsenmäärän pienentyessä osastoja on vuosituhannen vaihduttua liittynyt yhteen ja purkautunut niin, että kaikki sotainvalidit, puolisot ja lesket ovat nyt piirin jäseniä. Sotainvalidien Kainuun perinneyhdistys on kaukoviisaasti perustettu jo vuonna 2013. Perinneyhdistyksen tehtävänä on huolehtia viimeisten sotainvalidien huolto- ja tukitoiminnasta loppuun saakka. Veljeä ja siskoa ei jätetä. Yhdistyksen tehtävänä on myös vaalia sotainvalidien perinnettä pitämällä yllä muistoa sotainvalidien ponnisteluista ja uhrauksista isänmaan itsenäisyyden säilyttämisen hyväksi, myös sen jälkeen, kun he eivät enää ole keskuudessamme. Sotainvalidien Veljesliiton Kainuun piiri ry. purkautuu 31.12.2022 ja Sotainvalidien Kainuun Perinneyhdistys ry. ottaa sen tehtävät vastaan. Sotainvalidi-, puoliso, ja leskijäsenet siirtyvät Sotainvalidien Kainuun Perinneyhdistyksen jäseniksi 31.12.2022 aiemmin jäsenkirjeessä ilmoitettuun tapaan. Piirin toiminnanjohtaja Juha Piirin toiminnanjohtaja palvelee Kainuun piirin toimistossa järjestöasioissa puhelimitse numeroissa 08 622 485 sekä 050 372 5417 kuluvan vuoden loppuun saakka. Huttunen jää eläkkeelle, mutta jatkaa neuvontapalvelua aiempaan tapaan yhteistyössä Hyvinvointi Sammon kanssa. Sotainvalidien Kainuun perinneyhdistys on palkannut toiminnanjohtajakseen majuri evp, hallintotieteiden maisteri Pekka Vaaralan Kajaanista. Perinneyhdistys lähestyy kaikkia piirin tukijäseniä liittymään perinneyhdistyksen jäseniksi ja jatkamaan tukihenkilötoimintaa sieltä. Perinneyhdistys jatkaa jäsenten huoltotyötä mm. jakamalla aiempaan tapaan sotainvalidi-, puoliso- ja leskijäsenille palveluseteleitä, sairaus- ja perusavustuksia. Perinneyhdistys tiedottaa toiminnastaan jäsenille piirin tapaan jäsenkirjeillä. Hyvää adventin aikaa ja joulua toivottaen, Juha Huttunen toiminnanjohtaja Neuvontapalvelu jatkuu Neuvontapalvelu opastaa sotainvalideja, heidän puolisoitaan ja leskiään sekä omaisia lakisääteisten etuisuuksien, kuten tarvittavien kotona selviytymistä edistävien avopalveluiden, avustusten, laitos- ja avokuntoutuksen ja jaksoittaisen ja jatkuvan laitoshoidon hakemisessa. Neuvontapalvelu auttaa jäseniä ja heidän läheisiään puhelimitse, sähköpostitse, kotikäynneillä ja Hyvinvointi Sammossa Kuhmossa. Neuvontapalvelua Kainuussa ja Vaalassa tekevät toiminnanjohtaja Juha Huttunen p. 050 372 5417, juha.huttunen@ sotainvalidit.fi ja veljeskoti Hyvinvointi Sammon palveluneuvoja Päivi Ahonen p. 044 745 2266, paivi.ahonen@kalevalankk.fi. Sotainvalidien Kainuun perinneyhdistys Perinneyhdistyksen toiminnanjohtajana toimii 58-vuotias Lapin mies, Pekka Vaarala, joka on asunut Kainuussa 22 vuotta. Työuraa hän tehnyt mm. Rajavartiolaitoksessa (1984−2006) ja P u o lu s tu s voi m i s s a . (2007−2015). Kansainvälistä työkokemusta on Kosovon operaatiosta ja kouluttajakokemusta Fincentin (PVKVK) opetustehtävistä mm. Oslossa. Siviilikoulutukseltaan Pekka on hallintotieteiden maisteri. Lisäksi hän on valmistunut Oulun ammattiopettajakorkeakoulussa vuonna 2021. Hänellä riittää aikaa toimia sivutoimisena juridiikan ja johtamisen tuntiopettajana Kajaanin Ammattikorkeakoulussa. "Odotan miellyttävää yhteistyötä kanssanne ja pyydänkin olemaan minuun yhteydessä matalalla kynnyksellä!" Pekka hoitaa toiminnanjohtajan tehtäviä kaksi päivää viikossa. Joulujuhla Kutsumme kaikki sotainvalidipiirin ja Kainuun Sotainvalidien perinneyhdistyksen jäsenet veteraanien perinteiseen yhteiseen joulujuhlaan Kajaanin Linnantauksen seurakuntakeskukseen lauantaina 17.12. klo 12. Glögiä ja piparia on tarjolla alkaen klo 11.15. Ilmoittautumiset toiminnanjohtajalle p. 050 372 5417 viimeistään 12.12. Kuljetukset järjestetään tarvittaessa. Tervetuloa! Onnittelemme Sotainvalidi Reino Heikura 100 vuotta Yhteystiedot Perinneyhdistyksen toiminnanjohtaja Pekka Vaarala, p. 044 516 7295, pekka.vaarala@sotainvalidit.fi. Perinneyhdistyksen toimisto sijaitsee osoitteessa Tehdaskatu 3, 87100 Kajaani. Kainuun piirin puhelinnumero 08 622 485 siirtyy 1.1.2023 alkaen Pekalle / perinneyhdistykselle. Pekka Vaarala on Sotainvalidien Kainuun perinneyhdistyksen toiminnanjohtaja. Vuonna 1922 syntyneen Reino Heikuran nuoruus päättyi kutsunnoissa vuonna 9.9.1941. Palvelukseen astuminen oli jo viiden päivän kuluttua. Alokasajan jälkeen Reino kävi vielä panssarilähitorjuntakurssin. Noin neljän kuukauden varusmiespalveluksen jälkeen Reino sai siirron jatkosotaan kiväärimieheksi JR53:n 6. komppaniaan. Louhen suunnalla Reino osallistui Korpilohkon puolustustaisteluihin 21.2.-13.6.1942 ja Uhtuan suunnan länsipuolen puolustustaisteluihin 20.6.1942 alkaen. Hän osallistui Karjalankankaan ja Kuuterselän kiivaisiin puolustustaisteluihin, jossa Suomen kohtalonhetkien kiivaimmissa taisteluissa isänmaataan puolustamassa ollut Reino haavoittui kranaatin sirpaleista 22.6.1942. Juhlapäivää vietettiin perhepiirissä Reinon omassa kodissa Hyrynsalmella. Lämpimät onnittelut!

32 Piirit toimivat LAPPI Pitkäkatu 7, 95400 Tornio Puh. 040 708 2726 Syksyn piirikokous Rovaniemellä Syksyn piirikokouksessa Someroharjulla käytiin perinteiset kokousasiat läpi ja lisäksi muistettiin Sotainvalidien ansioristillä Sallan sotainvalidien entistä sihteeriä Kalevi Korhosta. Kalevi on toiminut yhteyshenkilönä aktiivisesti jäsentensä hyväksi Sallan osaston purkauduttua. Aluetoimiston päällikkö Petri Sipilä oli mukana luovuttamassa ansioristiä. Lapin piirihallitus, aluetoimiston päällikkö Petri Sipilä ja ansioristillä palkittu Kalevi Korhonen. Neuvontapalvelu Utsjoella Onnittelemme Sotainvalidi Arvi Isonikkilä 100 vuotta Saarenvireessä juhlittiin Kaakamossa asuvan sotainvalidi Arvi Isonikkilän 100-vuotissyntymäpäiviä mukavissa tunnelmissa. Juhlaan osallistui mm. Saarenvireen asukkaita ja kuntoutujia sekä eri järjestöjen, seurakunnan, kaupungin ja sairaskotisäätiön hallituksen jäseniä. Juhlapuheiden lisäksi ohjelmassa kuultiin kanttori Pertti Hurtigin musiikkiesityksiä. Myös Saarenvireen henkilökunta halusi muistaa talon pitkäaikaista ja meille niin tuttua asiakasta lauluesityksellä. Arvi Isonikkilä on toiminut pitkään ja aktiivisesti mm. Tornion Rintamaveteraanien puheenjohtajana ja sairaskotisäätiön hallituksen jäsenenä. Sukulaisilleen, naapureilleen ja muille ystäville Arvi järjesti vielä toiset juhlat Kaakamon raittiusseuran talolla. Mainittakoon, että päivänsankari halusi osoittaa syntymäpäivämuistamisensa Saarenvireen henkilöstön virkistykseen. Isot kiitokset ja onnea vielä Arville! Katri ja Merja sekä taustalla siintävät tunturit. Utsjoella, tunturin kupeessa Teno-joen varressa asustelee ihanassa ja kodikkaassa talossa Katri, Suomen pohjoisin sotainvalidin leski. Katrin kanssa käytiin läpi kuntoutus- ja etuusasioita sekä keskusteltiin päivän polttavista asioista. Pistäytyipä naapurikin katsomaan, oliko vieraat oikealla asialla. Kauas on pitkä matka ja tällä kertaa jo pelkkä matka oli elämys, vaikka ruskalehdet olivat jo puista ehtineet pudota. Täytyy kyllä hattua nostaa näiden selkosten ihmisille, jotka matkaavat joka paikkaan taipaleitten taakse. Mukavaa oli huomata, että Utsjoella vieraat huomataan ja heistä pidetään hyvää huolta. Merja Turunen ja Anu Vasama Päivänsankari Arvi Isonikkilä Veljesliiton shaali harteillaan sekä sotainvalidiystävät Kalle Sukuvaara, Uuno Ylihannu ja Tenho Ruottu. Petri Sipilä, Kalevi Korhonen ja Jouko Lahdenperä.

Piirit toimivat 33 Tominnanjohtajan joulutervehdys RANNIKKO-POHJANMAA Jeansborgintie 1 A, 66900 Uusikaarlepyy Puh. 050 382 5257 Puheenjohtajan jouluterveiset Te sotainvalidit, sotainvalidien puolisot ja lesket muistatte varmasti millaisia olivat sota-ajan joulut. Nyt on Ukrainassa perheillä vastaava tilanne. Suuri rajanaapurimme on taas näyttänyt todelliset kasvonsa. Voimme kuitenkin elää suhteellisen turvallisin mielin. Kokemuksemme on opettanut, että kaikkeen pitää varautua ja niin on Suomessa tehty. Piirin toiminta on tämän kolmannen koronavuoden aikana hoidettu suunnitelmien mukaan. Olemme pitäneet kesäjuhlat Pietarsaaressa, Närpiössä ja Mustasaaressa. Kirkkopäivä järjestettiin Vöyrillä. Tätä kirjoittaessani en vielä tiedä, kuinka joulun tilaisuudet voidaan toteuttaa. Aikaisempien vuosien tapaan tulevat toiminnanjohtaja Monika Seppelpartiossa Vöyrin kirkossa 15.9. John Fors ja Ralf Westerback. Lipunkantajina Bror Blusi, Bengt Holmqvist ja Harry Södergård. Julin ja neuvontapalvelutyöntekijä Carola Lagerström ennen joulua tapaamaan kaikki piirimme sotainvalidit, puolisot ja sotainvalidien lesket. Käynnin yhteydessä he jakavat kaikille pienen ”lahjakassin”. Tällä kertaa Veteraanivastuu ry. tukee merkittävästi tätä toimintaa. Sotainvalidien Rannikko-Pohjanmaan piiri jatkaa toimintaansa ainakin vuoden 2023 ajan. Sen jälkeen vastuu siirtyy luultavasti Sotaveteraanipiirin kanssa yhteistyössä perustettavalle perinneyhdistykselle, joka hakee Tammenlehvän perinneliiton jäsenyyttä. Keskusteluja on käyty Vaasan Sotaveteraanipiirin ja Pietarsaaren Rintamaveteraanien kanssa oikein hyvässä yhteistyössä. Tavoit- teena on perinnetyötä tekevä yksi kaksikielinen yhdistys koko Rannikko-Pohjanmaalle. Kiitän piirimme alueella toimivia sairaskoteja ja niiden henkilökuntaa jäsenkuntamme hyvästä hoidosta. Monikan ja Carolan lisäksi haluan kiittää myös piirihallituksemme jäseniä, tukijäseniä sekä veljespappiamme Tor-Erik Storea. Arvoisat sotainvalidit, sotainvalidien puolisot ja lesket. Omasta ja vaimoni Agnetan puolesta toivotan Sotainvalidien Veljesliiton Rannikko-Pohjanmaan piirin jäsenille rauhallista joulua sekä rauhaa ja terveyttä vuodelle 2023. Piirin toimintavuosi 2022 on sujunut suunnitelmien mukaan. Vuoden aikana olen kokenut monta hienoa keskustelua ja tapaamista jäsentemme kanssa! Juhlaväki vähenee, mutta vielä tänä vuonna järjestämme joulujuhlat seuraavasti: • Vaasan sotilaskoti 12.12. klo 12 • Pietarsaaren seurakuntakeskus 14.12. klo 12 Ilmoittautumiset joulujuhliin Monikalle puh. 050 382 5257. Kiitän hyvästä yhteistyöstä ja toivotan sotainvalideille, puolisoille ja leskille ja piirihallituksen jäsenille, tukihenkilöille, yhteistyökumppanille ja meidän piirimme molempien sairaskotien henkilökunnalle oikein hyvää joulua 2022! Monika Julin Markku Ranta puheenjohtaja Rannikko-Pohjanmaan piiri Pixabay Terveisiä piiristä RUOTSI Skebokvarnsvägen 86, 12451 Bandhagen, SE Puh. 00 46 705 630 373 Pixabay Joulu lähestyy vauhdilla ja täällä Ruotsissa on marraskuussa meterologinen kesä, syksy ja talvi riippuen missäpäin ollaan. Ruotsin uusi hallitus hakee ratkaisuja Nato-hakemukseen, sähköhintoihin, bensahintoihin ja yleensä inflaatioon samalla kuin sota on käynnissä vain parin tunnin lentomatkan päässä. Monille jäsenille tulee turvallisempi olo, kun he voivat kääntyä edes Ruotsin sotainvalidipiirin puoleen ja keskustella tai etsiä ratkaisuja eri ongelmiin. Heillä, joilla on oikeus lounaskorttiin, saavat turvallisemman talouden koskien ruokakustannuksia. Heidän, jotka asuvat pysyvässä laitoshoidossa Valtiokonttorin kustannuksella, ei tarvitse olla huolissaan asumiskustannuksistaan. Ilouutinen on neuvontapalvelun jatkuminen ensi vuonna piirissämme yhteistyössä Kaunialan sairaalan kanssa. Veljesliiton tuki tukee piirin toimintaa vuonna 2023 ja tulevassa vuosikokouksessa voimme lähemmin keskustella ja hakea ratkaisuja tulevaisuudelle. Ruotsin piirin hallitus toivoo kaikille lukijoille hyvää joulua! Juha Joki

34 4 / 2022 Översättning: Henry Byskata Organ för Krigsinvalidernas Brödraförbund KRIGSINVALIDEN Ledare Medlemmarna kommer i första hand när man bereder förändringar När medlemsantalet i Krigsinvalidernas Brödraförbund och organisationen minskar i omfång, är det väsentligt att bevara kontakten med krigsinvalid- och makamedlemmarna samt beredskapen att stödja dem. Majoriteten av de lokala krigsinvalidavdelningarna har upplösts och medlemmarna i dem har övergått till krigsinvaliddistrikt som är verksamma på landskapsnivå. I och med utgången av detta år finns det endast kvar 39 fungerande krigsinvalidavdelningar, då dessa som mest har uppgått till över 400. I många avdelningar som ännu har fortsatt sin verksamhet kommer man att inkommande årsmöte föra en diskussion om när det vore rätt tidpunkt att avsluta föreningsverksamheten. Under de närmaste åren kommer krigsinvaliddistrikten också att behöva uppskatta hur länge de framöver förmår fortsätta sitt arbete. Redan vid årsskiftet avslutar de första krigsinvaliddistrikten i Kajanaland och Kymmene sin verksamhet och flyttar över ansvaret för stödjandet av sina medlemmar till Krigsinvalidernas traditionsföreningar på dessa områden. Målet är att man kallar krigsinvalid- och makamedlemmarna till hedersmedlemmar i dessa traditionsföreningar. Förbundsfullmäktige, som består av representanter för krigsinvaliddistrikten, och representanterna för krigsinvalidernas regionala traditionsföreningar samlades i slutet av oktober för att berätta om och diskutera kring planerna för hur man fortsätter krigsinvalidarbetet i de olika landskapen. En klar gemensam vilja framkom mycket starkt att det finns en önskan att ta hand om krigsinvalid- och makamedlemmarna så länge som det finns behov av detta. Lösningarna och tidtabellerna byggs upp av varje regions egna utgångslägen och skiljer sig därför från varandra. En del av krigsinvaliddistrikten har bedömt, att parallellt fungerande med krigsinvalidernas egna traditionsföreningar eller som ett alternativ till dem kunde vara en traditionsförening, som redan tillsammans med veterandistrikten grundats eller som skall grundas inom Eklövets Traditionsförbund. Till traditionsföreningens stadgeenliga uppgifter hör förutom traditionsarbetet också det understödjande arbetet för krigsinvaliderna och veteranerna samt deras makor och änkor. Brödraförbundet och veteranorganisationerna har kommit överens om att deras krigsinvalid-, veteran- och makamedlemmar kan kallas till hedersmedlemmar i de regionala föreningarna. Arbetet med att bygga upp Eklövets Traditionsförbund och dess regionalorganisation så att den motsvarar kommande uppgifter pågår. Under inkommande år är det att hoppas att man kan se hur organisationen för dessa blir och vilka resurser dessa har till sitt förfogande. För Eklövets Traditionsförbunds framtidsbild är det för sin del av stor betydelse vad den av statsrådskansliet tillsatta arbetsgruppen som behandlar veterantraditionsarbetets framtid framlägger. Dess uppgift är att fram till 31.1.2023 komma med förslag till hur bland andra de olika funktionärernas samarbete ordnas och vilka funktionärernas roller och ansvar kommer att vara. Dessutom vill man få fram ett förslag till lösning på hur till exempel traditionsarbetet organiseras och finansieras samt hurudan statens roll blir inom traditionsarbetet. Trots de förändringar som äger rum inom organisationsstrukturen finns det ett stort behov av en effektiv regional intressebevakning i synnerhet i och med de förändringar som äger rum under år 2023: Övergången av ansvaret för anordnandet av den av staten ersatta öppna servicen och hemservicen från kommunerna till välfärdsområdena innebär risker för att servicen försämras, men ger också möjligheter till förbättring av servicen. Att nätverket av rehabiliterings- och vårdanstalter som betjänar krigsinvaliderna blir glesare, ökar också behovet av rådgivning till medlemmarna. Därför fortsätter förbundet och dess i olika former fungerande föreningar på det sätt de finner som bäst det arbete som utförs bland sina medlemmar. Jag tillönskar er alla en god självständighetsdag och en varm och stämningsfull julhögtid! Seppo Savolainen, generalsekreterare Centralbyrån och hedersteckenservicen ät stängda över jul 22.–31.12.2022. Pixabay Krigsinvalidernas Brödraförbund tillönskar er alla en god självständighetsdag, en fridfull julhögtid och ett lyckosamt nytt år!

35 Välfärdsområdena blir anordnare av servicen för krigsinvaliderna och veteranerna Från början av inkommande år övergår den lagstadgade hemservicen för krigsinvalider och frontveteraner samt rehabiliteringen av frontveteranerna från kommunerna till välfärdsområdena. I fortsättningen utbetalar Statskontoret ett anslag till välfärdsområdena för anordnandet av servicen och dessa rapporterar till Statskontoret gällande användningsgraden. Helsingfors och Åland stannar utanför detta arrangemang och handhar sina uppgifter såsom tidigare. Servicen fortsätter såsom tidigare Statskontoret har anordnat tre informationstillfällen för välfärdsområdenas ansvarspersoner. Mera än 120 personer har deltagit vid dessa tillfällen. Representanter för alla veteranförbund har också deltagit. Tillsammans med dessa vill vi försäkra oss om att krigsinvalidernas och frontveteranernas hemservice fortsätter såsom tidigare och att förändringen av arrangör inte påverkar möjligheterna att erhålla service. Välfärdsområdena uppskattar behovet av anslag för servicen De nya områdena bör innan början av ja- nuari nästa år anmäla till Statskontoret hur stort anslag de behöver år 2023 för krigsinvalidernas och frontveteranernas hemservice. För att man skall få en grund för uppskattningen meddelar Statskontoret områdena hur mycket anslag som använts på respektive område under år 2021. För veteranrehabiliteringens del fördelar man anslaget i proportion till antalet veteraner som finns inom respektive område. Hemmet kan också vara ett servicehus Krigsinvaliden eller frontveteranen får förutom hemservice till hemmet också denna till serviceboendet eller effektiverat serviceboende. Servicen omfattar måltidsservice, städning och all slags omvårdnad samt hemsjukvården. Man kan också erhålla ersättning för medicinsk rehabilitering efter en period på sjukhus. ärenden. Också transporten av varor som beställts hem kan ersättas men inte själva varorna. En påse med mellanmål kan utgöra en del av måltidsservicen. Statskontorets roll ändras inte Statskontoret ger direktiv och följer också i fortsättningen upp förverkligandet av servicen. På våra hemsidor publicerar vi direktiv för välfärdsområdena vid varje årsskifte. Vi reagerar omedelbart på den respons som vi har erhållit. Förändringen minskar antalet områden som erhåller direktiv och ökar dessa områdens tillgänglighet ur vår synvinkel. Tiina Kyttälä, servicechef Nya serviceformer Pandemitiden har medfört nya serviceformer, som har kommit för att stanna gällande ålderstigna krigsinvalider och veteraner. Man kan ersätta resekostnaderna för personer, som uträttar ovan nämnda gruppers Understöd för uppvärmnings- och övriga kostnader Krigsinvalider och makamedlemmar med små inkomster kan nu ansöka om understöd för kostnader gällande olje- och eluppvärmning samt för inköp av ved som bränsle. Såsom tidigare är det möjligt att erhålla understöd också för självkostnadsandelar av medicin- och sjukkostnader, anskaffning av glasögon, hemhjälp samt för hjälpmedel som underlättar boende och rörlighet. Gällande bostadsreparationer ges understöd för sådana nödvändiga mindre projekt, som stöder att man klarar sig att bo hemma med egen hjälp, såsom till exempel räcken, ändringar av utrymmen för wc och tvätt, trappor och andra motsvarande reparationsarbeten. Inkomstgräns och maximibelopp Understödet kan beviljas till ansökande, vars månatliga bruttoinkomster är mindre än 1 500 euro. Maximibeloppet för de understöd som beviljas till den ansökande uppgår till 800 euro per kalenderår och den minsta understödssumma som utbetalas är 100 euro. Ansökan om understöd Ansökningsblanketter kan erhållas från krigsinvaliddistrikten, servicerådgivarna och förbundsbyrån. Till ansökan bör bifogas utredning gällande inkomster, till exempel skatteintyg, samt utredning gällande användning av understödet, kvitton gällande omkostnaderna eller en uppskattning gällande omkostnadernas storlek. Vid behov kan också en anhörig göra upp ansökan, servicerådgivaren eller funktionär vid krigsinvaliddistriktet eller -avdelningen. Ansökningarna sändes in till adressen: Krigsinvalidernas Brödraförbund, Banvaktargatan 2 A, 00520 Helsingfors. Veteraninsamlingen och stiftelsernas understöd Understöden bygger på de medel som fyra stiftelser beviljat för att stöda detta ändamål och som man har kommit överens om att använda gemensamt med veteranför- bunden. Också behandlingen av ansökningarna sker gemensamt. Understöd från krigsinvaliddistrikten Krigsinvalidavdelningarna och -distrikten har av tradition understött sina medlemmar. Understödsmöjligheterna avviker från varandra inom olika regioner och varje krigsinvalidavdelning och varje krigsinvaliddistrikt har självständigt fattat beslut gällande understöden och deras storlek samt till vilka ändamål dessa skall beviljas. Understöd har beviljats till exempel för sjuk- och medicinkostnader, fotvård och hemhjälp. Man har inte fastslagit någon enhetlig inkomstgräns för dessa understöd, utan inom ramarna för de medel som stått till buds för ändamålet har man inriktat stödet till dem som mest har behövt detsamma. Seppo Savolainen, generalsekreterare

36 Distrikten är aktiva Hälsningar! SVERIGE Skebokvarnsvägen 86, 12451 Bandhagen, SE Tel. 00 46 705 630 373 NYLAND Banvaktargatan 2 A, 00520 Helsingfors Tel. 09 4785 0225 Julen närmar sig med stormsteg samtidigt som Sveriges nya regering söker lösningar på både Nato-frågan, elpriserna, bensinpriserna och inflationen mitt i ett brinnande krig i vårt närområde. I dessa oroliga tider är det för många av våra medlemmar en trygghet att kunna vända sig till oss och diskutera samt söka lösningar på bekymmer. För dem som har måltidskortet mildras matkostnaderna samtidigt sen. I Östra Nyland har det grundande mötet redan hållits och Västra Nylands grundande möte hålls i början av december. Det ansågs viktigt, att alla fyra regionala traditionsföreningar i Nyland har likadana stadgar eller stadgar med likartat innehåll. Förhandsuppgifter • • Aktuellt Året går mot sitt slut och var och en njuter vi på vårt håll av advents- och jultiden och vi riktar blicken mot det nya kommande året. Nylands distrikt har i början av år 2023 ännu fyra fungerande föreningar: Esbo-Grankulla-Kyrkslätt, Östra Esbo, Borgå och Ekenäs. I detta nu finns det i Nyland 33 krigsinvalider och 205 makamedlemmar. Likaså finns det ca 230 understödjande medlemmar. Vi är er stödjande medlemmar tacksamma för att ni utgör ett viktigt stöd och är en del av service- och stödverksamheten för medlemmarna. Distriktsdagen firades den 3 november vid Luftvärnsmuseet i Tusby. Närvarande var 36 personer engagerade i krigsinvalidarbetet. Av dem var en krigsinvalid och tre makamedlemmar, de övriga understödjande medlemmar. Dagens tema var distriktets upplösning i något skede samt medlemmarnas serviceoch stödarbetes övergång till traditionsföreningen. Man är eniga om att man vill hålla kvar hos sig service- och stödverksamheten. Även om tidpunkten för distriktets upplösning är öppen, vill man att det reserveras tillräckligt med tid för övergångsskedet, så att traditionsföreningen kan ha beredskap att ta emot det service- och stödarbete distriktet lämnar över. Naturligtvis är man med i de regionala traditionsföreningarna, som ansluter sig till att höra under Eklövets Traditionsförbund. Den regionala traditionsföreningen för Mellersta Nyland har redan grundats och stadgarna är under behandling i Patent- och registerstyrel- Distriktets årsmöte hålls 28.3.2023 i Luftvärnsmuseet i Tusby. Nylands och huvudstadsregionens gemensamma kyrkdag för veteraner arrangeras 20.4.2023 i Tavastby kyrka i Vanda. Biskop Teemu Laajasalo är predikant. Distriktets julhälsning Vi tackar alla de samfund och enskilda personer, Försvarsmakten och understödjande medlemmar, som genom sin egen verksamhet och sina donationer har medverkat till vårt distrikts och hela vår medlemskårs serviceverksamhet under det gångna året. Vi tackar också varmt för gott samarbete med distriktsstyrelsen samt avdelningarnas och sektionernas funktionärer – män såväl som kvinnor. Vi tillönskar distriktets medlemskår med anhöriga, avdelningarnas och sektionernas stödjande medlemmar en Fridfull Julhögtid och ett Framgångsrikt Nytt År 2023. Se på himmel, stjärnor och måne, är väl julen någonting annat. Vännens kram och tanken ädel, bekant är likaså ljusets låga. Jaakko Torppa ordförande Satu Jelkälä-Blomqvist verksamhetsledare Pixabay som de som har rätten att få ett särskilt boende bekostat infinner sig en viss ekonomisk trygghet. Det är extra glädjande att informera om Sverigedistriktets fortsättning med Rådgivningstjänst som möjliggörs i samarbete med Grankulla sjukhus. Vi kan med fortsatt stöd från Brödraförbundet fungera 2023 och på kommande årsmöte diskutera och söka bra lösningar för framtiden. Sverigedistriktets styrelse önskar en god jul till alla läsare! Juha Joki KUST-ÖSTERBOTTEN Jeansborgsvägen 1 A, 66900 Nykarleby Tel. 050 382 5257 Ordförandens julhälsning Ni krigsinvalider, krigsinvalidernas makor och änkor minns säkert hurudana jularna var under krigstiden. Nu är familjerna i Ukraina i motsvarande situation. Vår stora granne vid gränsen har igen visat sitt verkliga ansikte. Vi kan ändå leva förhållandevis trygga. Vår erfarenhet har lärt oss att man måste förbereda sig på allt och så har man gjort i Finland. Verksamheten inom Kust-Österbottens distrikt har under det här tredje corona-året ordnats enligt planerna. Vi har kunnat hålla sommarfester i Jakobstad, Närpes och i Korsholm. Kyrkdag ordnades i Vörå. Då det här skrivs vet jag ännu inte hur julens tillställningar kan förverkligas. På samma sätt som tidigare år kommer verksamhetsledare Monika Julin och servicerådgivare Carola Lagerström att före jul träffa alla krigsinvalider, makor och änkor. I samband med besöket delar de ut åt alla en liten ”gåvokasse”. Den här gången är Veteran-Ansvar rf med och märkbart stöder denna verksamhet. Krigsinvalidernas Kust-Österbottens distrikt fortsätter sin verksamhet åtminstone under år 2023. Efter det överflyttas troligtvis ansvaret på den traditionsförening som grundas tillsammans med Krigsveterandistriktet och som ansöker om medlemskap i Eklövets traditionsförening. Diskussioner har förts i

37 Pixabay riktigt gott samarbete med Vasa Krigsveteran-distrikt och Jakobstads frontveteraner. Målsättningen är att traditionsarbetet görs inom en tvåspråkig förening i hela Kust-Österbotten. Jag tackar sjukhemmen på vårt område och deras personal för god vård av vår medlemskår. Förutom Monika och Carola önskar jag också tacka distriktsstyrelsens medlemmar, stöd-medlemmarna och vår brödrapräst Tor-Erik Store. Ärade krigsinvalider, krigsinvalidernas makor och änkor. För egen och för min maka Agnetas del tillönskar jag Krigsinvalidernas Brödraförbunds Kust-Österbottens distrikts medlemmar en fridfull Jul och fred och hälsa för år 2023. Markku Ranta Ordförande, Kust-Österbottens distrikt Verksamhetsledarens julhälsning Distriktets verksamhetsår 2022 har i stort följt de uppgjorda planerna. Många fina samtal och möten har jag fått med våra medlemmar under året! Antalet deltagare i våra fester minskar, men ännu i år skall vi fira julfester enligt följande: • Soldathemmet i Vasa 12.12. kl. 12 • Församlingscentret i Jakobstad 14.12. kl. 12 Anmälningar till Monika tel. 050 382 5257. Jag tackar för gott samarbete under året och tillönskar alla krigsinvalider makor och änkor samt distriktsstyrelsens medlemmar, stödmedlemmarna, samarbetspartners och personalen på de båda sjukhemmen i vårt distrikt en riktigt god jul år 2022! Monika Julin Serviceverksamhet med stort hjärta i Kust-Österbotten Mitt arbete bland krigsinvaliderna började för 33 år sedan då jag valdes till sekreterare i Nykarleby krigsinvalidavdelning. Jag började som socialarbetare i Nykarleby sjukhem år 1991 och i serviceverksamhetsuppgifter år 1996. I början var mitt arbetsområde från Oravais till Karleby och nu är det från Vasa till Kronoby. Åt kunderna ordnar jag hemservice, hjälpmedel och städning, ansöker om vårdbidrag, intervall- och anstaltsvård, beställer läkarintyg, ansöker om ersättning för sjukvårdskostnader och utreder hur de klarar sig hemma. Jag samarbetar ofta med Fpa, kommunerna och servicerådgivare Carola Lagerström i Geritrim. Hembesöken är viktiga Hembesöken är en stor del av servicerådgivningen. Telefonsamtalen är viktiga, men kunderna uppskattar verkligen att jag besöker dem i hemmet och vi får diskutera i lugn och ro. Vi diskuterar allt möjligt. Många kun- Gemensam kyrkdag med veteranerna firades i Vörå kyrka 15.9. Efter gudstjänsten serverades gästerna lunch i Elsa kök i Norrvalla. der är ensamma och därför är de tacksamma då någon besöker dem. Det är viktigt för mig att träffa dem och jag uppskattar deras förtroenden, då jag får sköta deras ärenden och då de berättar om sitt liv för mig. Det värmer mitt hjärta. Jag har personligen lärt känna de flesta krigsinvalider, makor och änkor. De är mina kunder, men också mina vänner. En gång svarade min dotter i telefonen hemma och svärmor, som var på besök, frågade vem som ringde. Dottern svarade då ”Det var bara en av mammas gubbar”. Det är alltid ledsamt att läsa en kunds dödsannons i tidningen. Men å andra sidan; om du har fått leva 95-100 år så är det ju hög ålder och döden hör också till livet. Arbetsrutiner märks också hemma Kundernas antal minskar och deras tillstånd försämras. Nedsatt hörsel försvårar samtal och missförstånd är möjliga. Då jag ringer en kund upprepar jag flera gånger viktiga datum och klockslag så att hen säkert hör rätt. Det här har blivit en vana som jag också gör hemma. Ibland skrattar min man åt mig och säger att inte behöver du upprepa samma sak och inte med så hög röst. Corona-tiden var förarglig. Kontakt till kunderna endast per telefon är inte samma sak som hembesök. Men förvånansvärt förnöjda har krigsinvaliderna och makamedlemmarna ändå varit. Jag har varit verksamhetsledare för Kust-Österbottens distrikt i 10 år. Jag tycker att det har fungerat bra att ”sitta på två stolar”. Jag är stolt över mitt arbete och över att jag har fått betjäna krigsinvalider, veteraner och deras anhöriga så många år. Det, att jag har stannat kvar i samma arbete över 30 år visar väl att jag har trivts i mitt arbete! Monika Julin Servicerådgivare, verksamhetsledare

38 Henkilö Edwin Laineen ohjaaman Tuntemattoman sotilaan hahmot koristavat Mustangia. Auto, joka herättää keskustelua eikä jää huomaamatta Teksti: Marja Kivilompolo Parin vuoden ajan maanteillä on voinut hämmästellä erikoista Ford Mustangia, joka kertoo omistajalleen tärkeistä aiheista. Haapavedellä asuva autoharrastaja ja taksiyrittäjä Ari Aaakko, 54, keksi yhdistää kaksi itselleen tärkeää aihetta ja hankki yhteen autoonsa puhetta herättävät, taitavasti kuvitetut teippaukset. Idea lähti edesmenneen isoisän Juho Aakon vanhoista sota-ajan kuvista, joita Aakon kotona oli pyörinyt ilman suurempaa varmuutta, mitä hän niillä tekisi. Aakon isänisä kaatui sodassa vuonna 1941 Vuonisjoella, eikä Aakko siis koskaan tavannut isoisäänsä. Auto juhlistaa useita merkittäviä vuosipäiviä Aakko halusi yllättää autollaan isoisän siskon, jonka 90-vuotissyntymäpäivät lähenivät. Valitettavasti isotäti ehti kuolla vain pari kuukautta ennen juhlapäivää eikä siis ehtinyt nähdä komeaa autoa ja edesmennyttä veljeään autoon ikuistettuna. Samalle vuodelle tuli kuluneeksi myös 20 vuotta hänen isänsä kuolemasta, joten auton kuvat ovat hatunnosto myös edesmenneelle isälle. - Samana vuonna 2021 kun auto valmistui ,vietettiin myös Lotta-Svärdin 100-vuotisjuhlaa, joten auto sijoittui siihenkin hienona kunnianosoituksena, Aakko sanoo. Ari Aakko halusi autossaan yhdistää iso- isänsä ja hänen kohtalonsa osaksi suosittua, Aakolle tärkeää elokuvaa, Edwin Laineen ohjaamaa Tuntematonta sotilasta vuodelta 1955. Niinpä myös elokuvan legendaariset hahmot pääsivät mukaan. hieno. Ilman Saraa tästä ei olisi näin hienoa tullut, Aakko kiittelee tyytyväisenä. Vaiettu, raskas aihe Auto kerää ymmärrettävästi huomiota missä päin tahansa liikkuu ja hyvä niin. Se on ollut Aakolle yksi syistä näyttäviin teippauksiin - herättää keskustelua ja saada ihmiset puhumaan. - Isäni oli 10-vuotias, kun hänen oma isänsä kaatui sodassa. Se oli isälle hirvittävän kova paikka, joka varjosti häntä läpi elämän. Isoisä oli hänelle rakas. Hän oli opettanut isän lukemaan ja kirjoittamaan ja kuolema Sopiva auto kunniakkaaseen tehtävään - Valitsin Mustangin, sillä katsoin, että siinä on oikea auto teippauksen kohteeksi ja halusin, että ne saavat arvostusta molemmat. Kuvat Aakko halusi sijoittaa autoonsa niin, että nekin tukevat osaltaan tarinan kulkua. - Halusin kuvatarinan kiertämään autoa ja se alkaa siitä, kun sota alkoi. Takakontin kohdalla on kuva Tuntemattoman kohtauksesta, jossa miehet seisovat kovennetussa rangaistuksessa ja viholliskoneet lentävät yli. Kaikki teemat yhdistyvät lopulta konepellin päällä ja kuvat menevät päällekkäin. Vänkärin etulokasuojan kohdalla tulee rauha. Tavallaan tarina kiertää auton ympäri, Aakko sanoo. Kuvien valinta, sommittelu ja teippaus oli iso urakka, joten Aakko kääntyi ammattilaisten puoleen. - Idean toteutti Ylivieskassa suunnittelija Saraeleni, jolle annoin kuvat ja hän suunnitteli kokonaisuuden. Kuvat tulostettiin teipeille, joilla auto teipattiin. Siitä tuli todella Ari Aakko ja katseita kertäävä Mustang.

39 aiheutti isälle trauman, Aakko kertoo. Kuten aikakaudelle tyypillistä oli, ei perheessä puhuttu sodassa kaatuneesta isästä. Sama tyyli jatkui myös Aakon kohdalla: kaatuneesta isoisästä ei puhuttu. Autollaan Aakko on ollut synnyttämässä keskustelua ja herättämässä ajatuksia. - Ihmiset tulevat juttelemaan autosta ja palaute on ollut pelkästään positiivista. Auto oli esillä isosti Iltalehdessä vuosi sitten, ja sen jälkeen minulle tuli kymmenittäin viestejä tuntemattomilta ihmisiltä, jotka kertoivat omien sukulaistensa kohtaloista sodassa, Aakko kertoo. Suruviesti kirjeessä Suruviesti kaatumisesta tuotiin Ari Aakon isoäidille kenttäpastorin kirjeenä. Katkelmia kirjeestä sekä isoisän sota-aikainen kuva löytyvät Aakon auton konepelliltä. Aakko on säilyttänyt myös 20 vuotta sitten kuolleelta isältään perimänsä puisen, Ruotsissa tehdn lelulentokoneen, joita lahjoitettiin sotaorvoille ympäri Suomea. - Autolla haluan myös muistuttaa kaikkia näistä asioista, joita aikaisemmin on tapahtunut. Heidän elämänsä oli paljon vaikeampaa kuin mitä se meillä nyt on. Auton on kunnianosoitus sille sukupolvelle. Ari Aakko ajaa paljon, paitsi työnsä puolesta, myös harrastuksena. Niinpä myös tämä näyttävä auto on ollut paljon tien päällä, mikä on laittanut teippauksen laadun koetukselle mutta ilokseen Aakko on huomannut, että ne ovat kestäneet moitteettomasti. Autoa on voinut nähdä eri puolilla aina Rovaniemeltä Tampereelle. - Ensi kesänä tarkoitus on ajaa tällä Raatteen tielle, sinne seuduille, missä isoisä kaatui. Tällä tavalla isoisäkin on päässyt reissaamaan ja näkemään uusia paikkoja, Aakko toteaa. Vuonna 1941 kaatuneen isoisän Juho Aakon kuva ja suruviesti ovat konepellillä. Autoa koristaa lukuisat kuvat monille rakkaasta Tuntematon sotilas -elokuvasta. Tilattavat tuotteet lTee tilauksesi ensisijai- Myynnissä nyt sesti puhelimitse 045 788 42733 ja osoitteenmuutokset sähköpostilla marja.kivilompolo@sotainvalidit.fi. Tuote lIlmoita tilauksessasi haluamasi tuote, tuotteiden kappalemäärä sekä yhteystietosi. Jos käytät lomaketta, tee merkinnät siihen. Kirjoita yhteystietosi lomakkeen kääntöpuolelle. Leikkaa lomake irti ja postita se meille. Postimaksu on maksettu puolestasi. lLasku toimitetaan tuotteen mukana. Hintoihin lisätään postituskulut. lKiitos tilauksestasi! kpl hinta Salkokilpi ______ 20 € - ruotsinkielinen ______ 20 € Sotainvalidin rintamerkki (jäsenille) ______ 7€ Puolisojäsenen rintamerkki ______ 7€ Tukijäsenen rintamerkki ______ 5,5 € Hautakivitunnus ø 6 cm ______ 9€ Uurnahautatunnus ø 2 cm ______ 7€ Tuote kpl hinta Sotainvalidit edellä käyden -Veljesliiton kattava historia teos (sis. postituskulut) ______ 20 € Sota ihmisessä -kirja (sis. postituskulut) ______ 15 € Solmionpidike ______ 18 € Taskukalenteri 2023 ______ 6,5 € Maksu laskulla, joka tulee tuotteiden mukana. Hintaan lisätään postituskulut ellei toisin mainita.

40 Tilauslomake – Osoitteenmuutoslomake Rastita oikea ruutu, kiitos! Kyllä kiitos! Pyydän, että lähetätte merkitsemäni tuotteet alla olevaan osoitteeseen. Osoitteeni on vaihtunut. Pyydän, että lähetätte lehden alla olevaan uuteen osoitteeseeni. Kirjoitan oheen myös vanhan osoitteeni. Haluan perua lehden tilauksen. Lehden tilaaja on siirtynyt ajasta ikuisuuteen. Haluan perua lehden tilauksen. Sotainvalidien Veljesliitto maksaa postimaksun Nimi ________________________________________________________________________ Osoite _______________________________________________________________________ Postinumero ja -toimipaikka __________________________________________________ Puh. ________________________________________________________________________ Mahdollinen vanha osoite ____________________________________________________ Postinumero- ja toimipaikka __________________________________________________ Sotainvalidien Veljesliitto Tunnus 5003826 00003 Vastauslähetys