vesi 1 vesi 2022 Riihimäen VESILAITOKSEN LEHTI 2022 Vesitili – uusi asiakasportaali k­ äyttöön alkuvuonna Talousvesi valmistuu ­monesta raakavesi­lähteestä Käytä vettä vastuullisesti ja fiksusti Jukka Jalonen: Jää on erikoinen elementti”

2 pääkirjoitus vesi 2022 Uusi Vesi-lehti avaa veden maailmaa julkaisija Riihimäen Vesi Eteläinen Asemakatu 4 11130 Riihimäki riihimaenvesi@riihimaki.fi www.riihimaenvesi.fi tuotanto TK mediatalo Oy www.tkmediatalo.fi Vastaava tuottaja Jenniina Nummela Toimittaja Marjaana Lehtinen Ulkoasu Erika Nieminen Kannen kuva Jenniina Nummela paino PunaMusta Oy Painos R PÄ ISTÖME Toimiva vesihuolto ei ole itsestäänselvyys. Sen takeena on valtava infrastruk­ tuuri katujemme alla putkistojen ja viemäreiden muodossa. Alan ­ammattilaisten joukko huoltaa yhteistä omaisuuttamme ja siten varmistaa veden saannin ja valmistuksen. Tämän lehden välityksellä haluamme avata sinulle veden maailmaa. Haluamme kertoa, mistä alueemme vesi tulee, kuinka turvaamme sen saatavuuden, ­kuinka valvomme veden laatua ja kuinka käsittelemme jätevettä. Kerromme myös ihmisistä, jotka tätä työtä tekevät sekä annamme käytännön vinkkejä veden käyttöön. Veden maailma on laaja, siitä riittää kerrottavaa. Uusi Vesi-lehti on myös vesilaitoksen tärkeä viestintäkanava. Lehden sivuilta voit lukea kuulumisiamme sekä ajankohtaisia tiedotteita. Kerromme lehdessä myös tulevista vesi- ja viemäriverkoston saneerauksista; miksi niitä on tärkeä ­tehdä ja missä niitä tehdään. Lehti jaetaan alueemme kaikkiin kotitalouksiin veloituksetta julkisena ­tiedotteena. Antoisia lukuhetkiä! R KK I YM 65 000 kpl Veden maailma on laaja ja monipolvinen. Vesi on elämän ehto, ja meille ­suomalaisille turvallinen talousvesi luonnollinen osa arkea. Havahdumme vasta, jos vedenjakelussa syntyy häiriö ja vedentuotanto ei toimikaan totutulla tavalla. Näin onneksi käy äärimmäisen harvoin. M ILJ ÖMÄRK T Painotuotteet Painotuotteet 1234 5678 4041-0619 P.S. Muistathan pakkaskaudella, ettet päästä vesimittaria jäätymään. Vesivahinkoja voi ehkäistä eristämällä mittarin ja putket sekä varmistamalla, että vesimittaritila on tarpeeksi lämmin. Jarmo Rämö vesihuoltojohtaja

3 sisältö vesi 2022 4 4 9 mistä juomavesi tulee? 10 kuvat istock 14 16 18 20 22 23 hallijää muodostuu 25–30 kerroksesta. valmistuu ­raakavedestä, joka on peräisin joko maan alta pohjavedestä, tekopohjavedestä tai vesistöstä. Riihimäen Vesi käyttää vesilähteenä pohjavettä. ­Vesihuoltolaitoksella on käytössään kolme pohjaveden­ ottamoa. Jukka Jalonen saa työssään toteuttaa omia ­mieltymyksiään. Hän myöntää, että työ ei aina edes ­tunnu työltä vaan enemmänkin harrastukselta. Käytä vettä säästeliäästi. Vastuullisella veden­ käytöllä pienennät vesilaskua, säästät energiaa ja vähen­ nät ympäristön kuormitusta. Ota jutun vinkit käyttöön. Ajankohtaista! Vesitili-asiakasportaali käyttöön vuoden alusta | Vesihuollon maksut nousevat | Tilaa häiriötiedotteet puhelimeesi Vesihuollon koulutus. Vesilaitosten ammattilaiset tekevät merkittävää työtä niin kuluttajien, yhteiskunnan kuin ympäristön kannalta. Miten alalle pääsee töihin? Lyhyesti & Kysy vedestä. Kansallinen vesihuolto­ uudistusohjelma etenee | Mitä veden kovuus tarkoittaa ja mistä se johtuu? Riihimäen Vesi tiedottaa! Veden etäluennan ­pilotointi käynnissä | Vesihuoltoverkosto uudistuu Ratkaise ristikko ja osallistu kilpailuun. Voit myös antaa palautetta lehdestä. kuva jenniina nummela 13 Mistä vesi tulee? Hanasta laskettu puhdas talousvesi 18 vesihuoltoalan työsuhteet ovat pitkiä, ja työn­tekijöiden vaihtuvuus on vähäistä. Niki Kuokkanen työskentelee paikkatietoasiantuntijana Riihimäen Vedellä.

4 teksti marjaana lehtinen kuvitus istock valokuva jenniina nummela vesi 2022 Raakavedestä laadukasta talousvettä Hanasta laskettu puhdas ja tutkitusti turvallinen talousvesi valmistuu ­r aakavedestä, joka on peräisin joko maan alta pohjavedestä, tekopohjavedestä tai vesistöstä.

5 vesi 2022 J okainen suomalainen kuluttaa vettä vähän yli sata litraa päi­ vässä, jotkut käyttävät sitä jopa tuplasti enemmän. Vettä kuluu kotona moniin tarkoituksiin, kuten juomiseen, ruoan valmistamiseen, peseytymiseen, vessan vetämiseen, tis­ kaamiseen ja pyykinpesuun. Veden tärkeyteen havahtuu yleensä vasta, jos sen jakelu jostain syystä kes­ keytyy eikä sitä olekaan saatavilla vuo­ rokauden ympäri. Yhdeksän kotitaloutta kymmenestä on liitetty kunnalliseen vesijohtoverkostoon. Siinä kulkeva vesi voi olla peräisin mo­ nesta eri raakavesilähteestä: pohjavedes­ tä, tekopohjavedestä, järvestä tai joesta. Kaikista raakavesistä voidaan valmis­ taa yhtä laadukasta talousvettä. Raaka­ veden ominaisuuksista riippuu, millaista vedenpuhdistusprosessia vesilaitos – ­oikeastaan vesitehdas – käyttää valmis­ taessaan siitä turvallista talousvettä asi­ akkailleen. Pohjavesi on jo sellaisenaan hyvää Lähes puolet – tarkalleen 49 prosenttia – Suomessa käytetystä raakavedestä on peräisin pohjavedestä, joka on usein jo 16% 35% 49% Lähes puolet (49%) Suomessa käytetystä talousvedestä on peräisin maan alta pohjavedestä. Järvistä ja joista saadaan reilu kolmasosa (35%) vedestä ja loput (16%) tuotetaan tekopohjavedestä.

6 vesi 2022 sellaisenaan hyvää juomavettä eikä juuri­ kaan kaipaa käsittelyä ennen matkaansa kuluttajien hanaan. Tästä syystä vesilaitokset suosivat pohjavettä, jos sitä on alueella riittävästi saatavilla kattamaan vedentuotannon tarpeet. Paikalliset pohjavesivarannot riittävät usein vedentuotantoon pienillä paikkakunnilla mutta eivät isoissa kau­ pungeissa. Suomessa pohjavettä esiintyy lähes kaikkialla. Eniten sitä muodostuu alueil­ la, joissa maaperä koostuu hyvin vettä johtavista sora- ja hiekkamuodostumista, kuten jääkauden muovaamista harjuista sekä moreeni- ja reunamuodostumista. Pohjaveden pinta sijaitsee yleensä 2–5 metrin syvyydessä maanpinnan alapuo­ lella. Sen etäisyys maanpinnasta saattaa olla vain noin metrin verran ja enimmil­ lään jopa yli 50 metriä. Maaperän suodattama kirkas vesi ei monestikaan vaadi kuin happamuuden säädön eli pH-arvon nostamisen alka­ loinnilla, koska pohjavesi on usein lieväs­ ti hapanta. Alkalointimenetelminä käy­ tetään kalkkikivikäsittelyä, ilmastusta tai alkalin syöttöä veteen. Happamuutta alennetaan, jottei luontaisesti hapan vesi syövytä metalliputkia ja vesikalusteita. Joskus pohjavedestä joudutaan poista­ maan rautaa tai mangaania. Tekopohjavesi jäljittelee pohjavettä Jos pohjavettä ei ole riittävästi vedentuo­ tannon tarpeisiin, sen määrää voidaan lisätä keinotekoisesti imeyttämällä poh­ javesialueelle järvi- tai jokivettä eli niin kutsuttua pintavettä. Tuloksena syntyy tekopohjavettä. Noin 16 prosenttia Suomessa käytetys­ tä vedestä on tekopohjavettä. Sen tuotan­ to mukailee luonnon omia prosesseja eli sateen tai järviveden imeytymistä maa­ perään. Pintavesi puhdistuu pohjaveden kaltaiseksi, kun se suotautuu hiekka- ja sorakerrosten läpi. Pintavesi imeytetään maahan erityises­ Riittääkö Suomessa pohjavettä? Arvioiden mukaan Suomessa muodostuu päivittäin pohjavettä 5,3 miljoonaa kuutio­ metriä. Siitä vesihuoltolaitokset käyttävät päivittäin noin 0,8 miljoonaa kuutiota. MAAMME pohjavesimuodos­ tää johtava hydrogeologi Ritva tumat ovat verrattain pieniä Britschgi Suomen ympäristö­ maaperämuodostumia, jotka keskuksesta (SYKE). sijaitsevat hajallaan. Ne k­ attavat Viime kesän uutiskuvat alle neljä prosenttia Suomen Etelä-Euroopasta näyttivät kuivu­ maapinta-alasta. Myös kallio­ neita joenuomia ja halkeillutta perän pohjavettä hyödynnetään maaperää entistä pidempien ja paikoitellen. kuumempien hellejaksojen jäljiltä. – Pohjavesivarannot täyden­ Miten ilmastonmuutos vaikuttaa Vaikka ilmasto muuttuu, pohjavesi ei tule Suomesta loppumaan, vakuuttaa Suomen ympäristökeskuksen johtava hydrogeologi Ritva Britschgi. alkaa laskea nopeasti. Vesihuoltolaitosten veden­ tyvät eniten keväällä lumien su­ Suomen vesivaroihin ja etenkin ottamot ovat yleensä isommis­ laessa ja syyssateiden aikana, jol­ pohjavesivarantoihin? sa muodostumissa ja reagoivat pumaan eli ei tarvitse huolehtia sen loppumisesta, Britschgi tyyn­ nyttelee. ­hitaammin kuiviin kausiin. Sen Pidetään huolta pohjavesistä pohjavedeksi. Talvella maa on sateisuus jopa lisääntyy. Toisaalta sijaan yksityistalouksien kaivoissa Vaikka pohjavesi on maan alla roudassa, eikä uutta vettä imeydy myös ääri-ilmiöt, kuten rankka­ voi esiintyä pulaa vedestä, kuten pintavettä paremmin s­ uojassa maahan. Kesällä taas kasvillisuus sateet ja kuivuusjaksot lisääntyvät. on jo käynytkin. pilaantumiselta, se ei silti ole käyttää sadeveden hyödykseen. Kesäisin voi tulla pitkiä kuivuus­ – Pohjavesien kertymä pysyy täysin turvassa. Pohjavesialuei­ Näistä syistä pohjaveden pinta kausia, jolloin erityisesti pienten samana, vaikka ilmasto muuttuu. den maaperä läpäisee vettä, ja laskee talvella ja kesällä, selvit­ muodostumien pohjaveden pinta Pohjavesi ei tule Suomessa lop­ pohjaveden pinta saattaa olla vain loin vesi imeytyy maaperän kautta – On ennustettu, että Suomessa

7 vesi 2022 meidän on tärkeää ­s uojella pohjavettä toimin­n oilta, jotka ­voivat vaarantaa sen laatua ja määrää. ­likaantunutta pohjavettä on vaikea ­p uhdistaa. muutaman metrin syvyydessä. Maaperään joutuneet haitta-­aineet voivat kulkeutua pohjaveteen ja ­aiheuttaa sen pilaantumista. Pohjavesialueet sijaitsevat soraja hiekkamailla, jotka tarjoavat hyvän rakennusalustan asutukselle ja tiestölle. – Ihmisen toiminnan myötä on aina mahdollisuus siihen, että maahan pääsee imeytymään pohja­vedelle haitallisia aineita. ­Esimerkiksi öljytuotteet vaikut­ tavat veden makuun jo hyvin pienissä määrin. Vedestä löytyy joskus ­pieniä pitoisuuksia torjunta-­ aineista, jotka Suomessa on kiellet­ ty jo kauan aikaa sitten. Meidän on tärkeää suojella pohjavettä toimin­ noilta, jotka voivat vaarantaa sen laatua ja määrää. ­Likaantunutta pohjavettä on vaikea puhdistaa, Britschgi painottaa. Pilaantumista saattavat aiheut­ taa esimerkiksi teollisuus, jätteiden ja jätevesien käsittely, tienpito, huoltoasemat ja öljy­säiliöt sekä maa-aineisten otto. Suomen pohjavesi­ muodostumat kattavat vajaat neljä prosenttia maapintaalastamme.

8 vesi 2022 Pohjavesivarannot täydentyvät eniten keväällä lumien sulaessa ja syyssateiden aikana, kun vesi imeytyy maaperän kautta pohjavedeksi. Kesäisin ja talvisin pohjaveden pinta laskee, sillä kesällä kasvillisuus käyttää sadeveden hyödykseen ja talvella routa estää veden imeytymistä maahan. tä imeytyskaivosta tai -altaasta tai sadet­ tamalla sitä maan pinnalle. Vettä hyvin läpäisevillä ranta-alueilla voidaan käyt­ tää myös rantaimeytystä, jossa järvivettä imeytetään pohjavedeksi rannalla olevan sora- tai hiekkakerrostuman kautta. Laadun varmistamiseksi tekopohjavesi desinfioidaan ennen kuluttajille jakamis­ ta esimerkiksi ultraviolettikäsittelyllä. Pintavesi vaatii enemmän käsittelyä Isot kaupungit yleensä kattavat suuren vedentarpeensa hankkimalla raakaveten­ sä järvistä tai joista. Pintavesi vaatii pe­ rusteellisemman puhdistuksen kuin poh­ javesi, koska siitä pitää poistaa kaikki haitalliset tai makua aiheuttavat aineet ja pieneliöt. Alkuvaiheessa veteen lisätään rautatai alumiinisulfaattia. Se sitoo itseensä vedessä olevia eloperäisiä aineita, kuten maaperästä kulkeutunutta humusta. Muodostuva sakka laskeutuu altaan poh­ jaan, ja vesi kirkastuu. Vesi suodatetaan kerran tai useampia kertoja. Se voidaan johtaa ­hiekkapatjan ja aktiivihiilisuodattimen läpi, mikä poistaa loputkin epäpuhtaudet. Vedestä desinfioidaan bakteerit ja muut taudinaiheuttajat otsonilla, ultra­ violettisäteilyllä tai kloorilla. Usein käytetään kaikkia kolmea peräjälkeen. Kloorin huono puoli on, että sen saattaa maistaa vedessä. Sitä kuitenkin tarvitaan estämään bakteerikasvustojen kehitty­ minen vesijohtoverkostoon. Jos vesi on jo desinfioitu muilla menetelmillä, klooria voidaan käyttää hyvin vähän. Ennen verkostoon johtamista puh­ distamo vielä säätää veden happamuu­ den esimerkiksi kalkin ja hiilidioksidin avulla. Lainsäädäntö asettaa korkeat laatuvaatimukset Vesilaitokset valvovat toimittamansa talousveden laatua tarkasti; jo lainsää­ säädäntö velvoittaa niitä siihen. Talous­ vedessä ei saa olla mitään sellaisia eliöitä eikä aineita, joista voi aiheutua veden käyttäjälle terveydellistä haittaa. pintavesi vaatii ­perusteellisemman ­p uhdistuksen kuin pohjavesi. Laitokset varmistavat omavalvonnalla juomaveden laadun joko omassa labora­ toriossaan tai ostopalveluin. Lisäksi kuntien terveydensuojeluviran­ omaiset valvovat säännöllisesti talous­ veden laatua ja vastaavat siitä, että ta­ lousvesinäytteitä otetaan riittävästi eri osista vesijohtoverkostoa ja että niistä tutkitaan kaikki lainsäädännön edellyt­ tämät tutkimukset. Talousveden laatua tutkitaan sitä tiheämmin, mitä enemmän vesilaitos toimittaa vettä vesijohtoverkos­ toon. Lähteet: Suomen ympäristökeskus SYKE, THL, vesi.fi

riihimäen vesi kuva jenniina nummela 99 vesi 2022 Hatlammin suo. R Riksulaiset juovat raikasta pohjavettä iihimäen kaupungin talousveden han­ kinta perustuu pohjaveteen. Vesihuoltolaitoksella on käytössään kolme pohjavedenottamoa: Herajoen vedenottamo, Hausjärvellä sijaitseva Piirivuoren ­vedenottamo ja Kormun vedenottamo. Viimeksi mainittu on yhteinen Lopen kunnan kanssa. Herajoen ja Kormun pohjavedenottamoiden vesi käsitellään paikan päällä. Vesi ilmastetaan ja suo­ datetaan kalkkikivimassan lävitse veden syövyttä­ vyyden pienentämiseksi. Lopuksi se desinfioidaan ultraviolettivalon avulla ennen pumppaamista vesi­ johtoverkostoon kuluttajien käyttöön. Piirivuoren vedenottamon vesi johdetaan raaka­ vesilinjaa pitkin Haapahuhdan vesilaitokselle, jossa se ilmastetaan ja siihen lisätään lipeää veden syövyttävyyden vähentämiseksi. Sen jälkeen vesi desinfioidaan ultraviolettivalolla ja pumpataan ­verkostoon. – Ensi vuonna saneeraamme Haapahuhdan vesi­ laitoksen. Lipeän syöttö jää pois ja vesi suodate­ taan jatkossa myös siellä kalkkikivimassan läpi, kertoo käyttöpäällikkö Tiina Oksanen. Edellisten laitosten lisäksi Riihimäen Vesi johtaa jonkin verran vettä Hikiän vedenottamolta, joka on Riihimäen, Hyvinkään ja Hausjärven yhteinen. Sen vesi käsitellään Hyvinkään Veden vedenkäsit­ telylaitoksella Hikiällä. Riihimäen veden hankinta 2021 6 Haapahuhdan vesilaitos 3 375 m3/vrk 6 Kormun vesilaitos 1 202 m3/vrk 6 Herajoen vesilaitos 2 248 m3/vrk 6 Hikiän vesilaitos 373 m3/vrk

10 teksti marjaana lehtinen kuvat jenniina nummela vesi 2022 Jää kiehtoo elementtinä edelleen Veden kiinteä olomuoto on kuulunut olennaisesti Suomen jääkiekkomaajoukkueen päävalmentaja Jukka Jalosen elämään siitä lähtien, kun hän oppi luistelemaan kouluiän kynnyksellä 1960-luvulla. H eti kun Jukka Jalonen pysyi hokkareilla pystys­ sä ja maila kädessä, kaikki talvi-illat kuluivat lätkää pelaten kavereiden kanssa ulkojäällä Rii­ himäellä. Myöhemmin poika liittyi paikalliseen seuraan. Tuolloin ja vielä pitkään sen jälkeen seurojen juniorit pelasivat ulkona, sillä hallit ja hallivuorot olivat vähissä. Talvi ja ulkojääkausi tosin kestivät pari kuukautta pidempään kuin nykyisin. – Pelasin vuosikausia ulkona, joten minusta kaikista paras jää myös kaukalossa on vähän kuin keväinen luonnonjää. Se on ihan kuin peili. Siinä on tietty pito mutta se on silti liukas eikä kivikova. Jää on erikoinen elementti. Tarvitaan luistimet jalkaan, jotta sen päällä pystyy tekemään jotain, kuten pelaa­ maan jääkiekkoa tai -palloa tai kaukalopalloa tai luistelemaan, Jalonen kuvailee. Jääkiekko on ja pysyy leijonaluotsin sydämenasiana, vaikka vuosia valmennuksen parissa on kertynyt jo yli 30. – Saan edelleen toteuttaa omia mieltymyksiäni; pikkupojan luonne ei ole muuttunut mihinkään. Olen aina ollut kilpailulli­ nen ja pidän jääkiekon yhteisöllisyydestä. On hienoa, kun saan tehdä töitä huippupelaajien ja maajoukkueen ammattitaitoisen johtoryhmän kanssa. Työ ei aina edes tunnu työltä vaan enem­ mänkin harrastukselta. Olen unelmahommassani. Elokuussa Jalonen teki kevääseen 2024 asti ulottuvan jatko­

11 vesi 2022 olen unelmahommissani. jukka jalonen Jukka Jalonen on saanut menestyksen myötä Riihimäen kaupungilta tunnustusta, kuten nimikkopuiston ja nimikkojäähallin. Olympiakullasta kaupunki palkitsi hänet lahjoittamalla vuokratontin omaksi.

12 vesi 2022 sopimuksen Leijonien päävalmentajana. Se sisältää Tampe­ reen kevään 2023 ja Prahan kevään 2024 MM-kisat sekä mahdollisen World Cupin talvella 2024. Ehkä yllättäen uransa isoimmaksi saavutukseksi tähti­ valmentaja nostaa koko sen prosessin, joka on vienyt hänet huipulle. – En ole saanut mitään ilmaiseksi. Kymmenenä ensimmäi­ Vaimo ansaitsee hatunnoston senä valmentajavuotenani en saanut mitään ihmeellisiä me­ Jalosen oma peliura eteni juniorisarjasta kakkosdivisioo­ riittejä, vaikka tein töitä tosissani. Koko ajan olen yrittänyt nan kautta edustusjoukkuetasolle JYP Jyväskylän riveissä. oppia ja kehittyä. Hän oli muuttanut kaupunkiin opiskelemaan yliopistossa Työ ensi toukokuun Tampereen MM-kisojen eteen on jo liikuntatieteiden maisteriksi. Pelaaminen käynnissä. Siihen kuuluu muun muas­ loppui vuonna 1989. sa pelaajien suoritusten seuraamista – Loukkasin polveni pahasti muutamaa niin Suomessa, Euroopassa kuin Poh­ vuotta aiemmin. En enää pystynyt kehit­ jois-Amerikassa. Ensimmäinen kokoon­ tymään ja istuin enimmäkseen vaihto­ pano pelaa marraskuussa Karjala-tur­ kun jokainen hoitaa penkillä. Työskentelin vuoden liikunnan­ nauksessa, jota seuraavat turnaukset oman roolinsa opettajana, ja sitten tuli mahdollisuus Sveitsissä, Ruotsissa ja Tšekissä. niin hyvin kuin pystyy, lähteä Tampereen Ilvekseen valmennus­ Varsinainen rutistus alkaa nelisen viik­ tulos on yleensä paras päälliköksi. Valmensin siellä aluksi juni­ koa ennen MM-kisoja maajoukkueleirillä mahdollinen. oreiden valmentajia, mutta sitten aloin ja harjoituspeleissä. Lopullinen joukkue jukka jalonen miettiä, että voisin jossain vaiheessa val­ on kasassa vasta kisoissa. mentaa joukkuetta, hän muistelee. – Meillä oli todella hyvät kotikisat Vuodesta 1992 lähtien Jalonen on viime keväänä, ja tavoitteena on jälleen valmentanut lukuisissa joukkueissa ja pärjätä ja voittaa. On turha miettiä lop­ sarjoissa niin SM-liigassa, Mestiksessä kuin Englannin ja putulosta liikaa ja vaivata sillä päätään. Kun jokainen hoi­ Italian pääsarjoissa. taa oman roolinsa niin hyvin kuin pystyy, tulos on yleensä – Työ valmentajana on tietyllä tavalla itsekästä puuhaa. paras mahdollinen. Jos haluaa tehdä jonkinnäköisen uran, asuinpaikka vaihtuu ennemmin tai myöhemmin ja välillä tosi usein. Perhe joutuu Menestystä ja mentaalienergiaa sitä sietämään ja tekemään uhrauksia. Nostan hattua vai­ Päätoimisen valmentajatyönsä lisäksi Jalonen toimii kom­ molleni Sarille siitä, että olen voinut rauhassa tehdä näitä mentaattorina C More -kanavan liigapeleissä muutaman hommia. Nyt olemme asuneet yli 20 vuotta Riihimäellä, kerran kuukaudessa ja tekee ajan salliessa puhujakeikkoja jopa samassa talossa, mikä toi lapsille turvallisuutta ja hel­ yritysmaailmassa. potti elämää kaikin puolin. – Puhun menestyvän tiimin rakentamisesta ja enemmän Perheen molemmat pojat ovat päätyneet isänsä alalle. menestymisestä kuin voittamisesta. Koen, että menestymi­ Vanhempi toimii Kokkolan Hermeksen apuvalmentajana, ja nen on prosessi, jossa asioita tehdään yhdessä. Voittaminen nuorempi pelaa jääkiekkoa Romaniassa. on sen sijaan asia, jota ei voi etukäteen tietää tai varmistaa. Jalonen senior seuraa molempien tekemistä, ja kumman­ Vaikka miten hyvin tekee asiat, ei välttämättä voita. Esimer­ kin pelit on merkitty kalenteriin. Hän kertoo antavansa kiksi urheilussa voi olla vastassa vielä parempi joukkue tai neuvoja, jos kysytään, muttei tyrkytä niitä jälkikasvulleen. käy vain huono tuuri. Mutta menestyä pystyy, ja menesty­ minen antaa mahdollisuuden voittaa, hän painottaa. Tavoitteena pärjätä ja voittaa kotikisoissa Vapaa-ajan harrastukset ajoittuvat enimmäkseen kesä­ Marraskuussa 60 vuotta täyttävä Jalonen on kaikkein aiko­ kauteen. Silloin Jalonen suuntaa golfkentälle, kalareissuun jen menestyksekkäin Leijonien päävalmentaja, jonka palkin­ tai mökille. tokaapista löytyy kolme aikuisten MM-kultaa ja Pekingin – Tykkään siitä, ettei tarvitse miettiä jääkiekkoa ympäri olympiakulta lukuisten muiden mitalien joukosta. vuoden koko ajan täysillä. Silloin säästyy mentaalienergiaa – Voitot ja mestaruudet ovat uran kohokohtia, sillä tavoit­ siihen, kun pitää olla valmentajan hommassa parhaimmil­ teena on aina olla paras. Kultamitaleja on vaikea vertailla laan. keskenään, mutta olympiakulta on ehkä arvokkain, koska kisat pidetään vain kerran neljässä vuodessa. Se on siksi niin Lämpimät onnittelut merkkipäivän johdosta ja menestystä harvinaista herkkua. Leijonille tuleviin koitoksiin!

13 vesi 2022 Hallijää muodostuu 25–30 kerroksesta JOKAISELLA jäähallilla on omat niksinsä laadukkaan jään tekemiseen. Liikuntapaikka­ mestari Arto Kokkonen kertoo, miten kaukalo jäädytetään Riihimäellä. Maalatun betonilaatan alla sijaitsee putkisto, jossa kiertävä kylmäaine jäähdytetään –6 cel­ siusasteeseen. Betonilaatta kylmenee samaan lämpötilaan. Sen päälle suihkutetaan suuttimella varustetulla letkulla alle 20-asteista hanavettä. Suutin poistaa vedestä ilman, joka muuten tekisi jäästä helposti murtuvan. Jäädytys etenee käsi­ työnä kaukalon päädystä toiseen. Letkutusvai­ heessa jäädytetään noin 20 ohutta kerrosta ja vettä kuluu yhdellä jäädytys kerralla noin 2 000 litraa. Kun jään paksuus on pari senttimetriä, betoni­ laattaan maalatut pelikentän merkinnät vah­ vistetaan kreppipaperilla. Muutaman lisäjää­ kerroksen jälkeen loppukerrokset – yhteensä noin 1–1,5 cm – jäädytetään jäänhoitokoneella, joka levittää kerrallaan jäälle noin 500 litraa vettä perässään olevalla laahuksella. Valmiissa jäässä on 25–30 ohutta kerrosta yhteensä noin 3,5 cm:n paksuudelta. Lopuksi jää höylätään jäänhoitokoneella kaikkialta yhtä pak­ suksi. Jäädytystyö vie noin viikon. Jää säilyy hyvänä kauden loppuun, sillä se ajetaan joka Jukka Jalonen harjoituskerran ja erätauon jälkeen jäänhoitokoneella. Kone höylää pinnan, poistaa 6 s. 1962 Riihimäellä. luistelussa syntyneen lumen 6 Liikuntatieteiden maisteri Jyväsky­ ja levittää jäälle ohuesti noin län yliopistosta 1988, valmentajan 30-asteista vettä, joka jäätyy ammattitutkinto. pinnalle saman tien. 6 Suomen jääkiekkomaajoukkueen – Jos jäätä ei höylättäisi, päävalmentaja 2008–2013 ja 2018–, se ulottuisi loppukaudesta lukuisia muita valmentajapestejä kaukalon laitojen korkeudelle. vuodesta 1992 lähtien. Myös energiatehokkuus heik­ 6 Kaikkein aikojen menestyksekkäin kenee, sillä liian paksu jää Leijonien päävalmentaja. heikentää kylmätekniikan toi­ 6 Naimisissa Sari Jalosen kanssa, mintaa, Kokkonen kertoo. ­pojat Jesper ja Jimi.

14 teksti marjaana lehtinen kuva istock vesi 2022 Pieniinkin ­v uotoihin ­v esikalusteissa ­k annattaa reagoida, koska veden kulutuksen lisäksi niissä piilee suuri vesivahingon riski. Ota suihku kylvyn sijaan. Ammekylpy kuluttaa vettä viisi kertaa enemmän kuin suihku. Käytä vettä fiksusti vähemmän Vastuullisella vedenkäytöllä pienennät vesilaskua, ­s äästät e ­ nergiaa ja vähennät ympäristön ­kuormitusta. Jo pienillä m ­ uutoksilla saat paljon aikaan. Ota tästä käyttöön hyvät vinkit. Keittiö 6 Jos sinulla on astianpesukone, vältä käsin tiskaamista. 6 Jos peset astioita käsin, pese ne altaassa, älä juoksevan veden alla. 6 Vältä astioiden turhaa huuhtelua ennen koneeseen laittoa. 6 Käytä välillä yhden kattilan reseptejä, tiskiä tulee vähemmän ja energiaa kuluu vähemmän. 6 Säilytä vesikannua jääkaapissa ja täytä lasisi siitä. Näin sinun ei tarvi­ tse valuttaa hanaa ja odottaa kylmää vettä.

15 vesi 2022 Pidä suihku­hetket lyhyinä. Sulje suihku saippuoinnin ajaksi. Säädä suihkun tehoa pienemmälle. Sulje hana ­ ampaiden h ­pesun ajaksi. Peseytyminen Kylpyhuoneessa kannattaa huomioida ainakin seuraavat pisaroihin nostetut peseytymishetkien hyvät käytännöt. Vesikalusteet Pyykinpesu Näin vettä kuluu 6 Tarkista vesikalusteiden kunto, 6 Pese täysiä pyykkikoneellisia. 6 Pyykinpesukone hoida ja huolla niitä tai ilmoita asias­ 6 Tuuleta vaatteita ja pitkitä pesu­ noin 60 litraa / pesukerta ta isännöitsijälle. välejä. 6 Astianpesukone 6 Tarkista WC:n käsisuihku, sillä ni­ 6 Valitse vähän likaisille vaatteille noin 10–12 litraa / pesukerta* iden vuodot ovat yleisiä. lyhyempi ja viileämpi pesuohjelma. 6 Viiden minuutin suihku 6 Vaihda suihkupää vettä 6 Pese vaatteet kerralla puhtaak­ noin 60 litraa / kerta säästävään malliin. si, katso huolellisesti pesuaineen 6 Valitse vettä säästävä malli, kun määrä välttääksesi ylimääräisiä *Käsin tiskatessa saman astia­ uusit astian- tai pyykinpesukoneen. vaatteiden pesukertoja. määrän pesemiseen voidaan 6 Asenna tavallisten hanojen sijaan vedenpaineen säästöstopparit, tarvita useita kymmeniä litroja Lähde: Motiva vettä. Pahinta tuhlausta on sekä etenkin lapset saattavat avata hanat pestä että huuhdella astiat juok­ aina täysin auki. sevalla vedellä.

16 riihimäen vesi kuvat istock vesi 2022 vesitili helpottaa ­v iestintää asiakkaiden ja vesihuollon välillä. Vesitili-asiakasportaali käyttöön vuoden alusta Uuden asiakastietojärjestelmän myötä Riihimäen Veden asiakkaat saavat ­k äyttöönsä Vesitili-asiakasportaalin ja entistä monipuolisempia digipalveluita. R iihimäen vesihuoltoliikelaitos on ottanut käyttöön uuden asiakastietojärjestelmän, joka tehostaa toimintaa ja asiakas­ palvelua sekä parantaa tietosuojaa. Järjestelmä tuo asiakkaiden käyttöön vesihuoltolaitoksen verkkosivujen kautta toimivan helppokäyttöisen Vesitili-asia­ kasportaalin, jossa voi kätevästi ilmoit­ taa vesimittarin lukeman sekä seurata kulutus- ja laskutustietoja. – Vesitili kokoaa asiakkaan tiedot yh­ teen ja helpottaa viestintää asiakkaiden ja vesihuollon välillä. Kiinteistön omis­ taja voi muun muassa seurata veden­ kulutusta ja ilmoittaa mittarilukeman sekä tarkastella laskutietoja. Vesitilissä voi päivittää yhteystietojaan tai lähettää omia tietojaan vesihuollolle. Kehitämme palvelua ja asiakastietojärjestelmää jat­ kuvasti ja otamme käyttöön uusia omi­ naisuuksia vaiheittain, kertoo hallintoja talouspäällikkö Susanna Huotari. Riihimäen Veden verkkosivuilla toimii tällä hetkellä Kulutus-Web, jonka kautta asiakas voi ilmoittaa mittarilukeman. Vesitili korvaa sen vuoden 2023 alusta. Uuteen portaaliin kirjautuminen vaatii henkilöasiakkailta vahvan tunnistautu­ misen. Vuoden 2022 viimeinen vesilaskutus tehdään jo uudella asiakastietojärjestel­ mällä. perinteiset kanavat ­a siointiin ovat jatkossakin mahdollisia: saa soittaa tai tulla käymään. Vesisopimukset allekirjoitetaan sähköisesti Samanaikaisesti asiakastietojärjestelmän kanssa Riihimäen Vesi kehittää myös muita digitaalisia järjestelmiä. Vesilaitokselle tulee vuosittain noin 150 liittymissopimusta omistajienvaih­ tojen ja uusien liittyjien kautta. Tähän asti sopimus on allekirjoitettu paperilla, lähetetty postissa ja pyydetty asiakas­ ta lähettämään toinen kappale takaisin. Jatkossa vesisopimus allekirjoitetaan pääosin sähköisesti. Sopimuspohjat on nyt muutettu sähköiseen allekirjoittami­ seen soveltuviksi. – Toivomme, että asiakkaat pitävät tietonsa – osoitteen, sähköpostiosoitteen ja puhelinnumeron – ajan tasalla Riihi­ mäen Veden verkkopalvelussa, Huotari jatkaa. Vaikka palvelut verkossa lisääntyvät, Riihimäen Vesi pitää mielessä myös ne asiakkaat, jotka eivät voi, osaa tai halua käyttää sähköistä asiakaspalvelua. Perin­ teiset kanavat asiointiin ovat jatkossakin mahdollisia: saa soittaa tai tulla paikan päälle käymään. Uusi asiakastietojärjestelmä on han­ kittu Suomen Vesitieto Oy:ltä, joka on kehittänyt ohjelmiston yhdessä suoma­ laisten vesilaitosten kanssa.

riihimäen vesi 17 vesi 2022 vesihuollon ­kustannukset ­e tenkin materiaalien, ­kom­p onenttien ja ­energian osalta ovat nousseet ­m erkittävästi korona­pandemian ja ukrainan sodan takia. Tilaa häiriötiedotteet puhelimeesi Haluatko tiedon suunnitelluista vesi­ katkoista ja muista vikatilanteista ­etukäteen tekstiviestinä puhelimeesi? ILMOITA PUHELINNUMEROSI Riihimäen Vedelle verkossa osoitteessa www.riihimaenvesi.fi. Voit tilata häiriötiedot­ teet puhelimeesi, vaikka nimissäsi ei ole vesisopimusta, sillä häiriöistä tiedotetaan osoitetiedon perusteella. Palvelu tavoittaa automaattisesti yli 18-vuotiaat alueen asukkaat, joiden puhelinnumero ja osoite ovat julkisia. ­Yhteystietoja käytetään vain häiriö- ja asiakasviestintään. Vesihuollon maksut nousevat Merkittävästi kohonneet kustannukset ja ­verkostojen saneerausvelan pienentäminen pakottavat Riihimäen Veden korottamaan asiakasmaksuja vuoden alusta. Riihimäkeläiset maksavat vesihuoltopalveluistaan valta­ kunnallisesti katsottuna erittäin kilpailukykyisen hinnan, eikä maksuihin ole tehty merkittäviä korotuksia viime vuosina. Esimerkiksi tonttijohtomaksuja on viimeksi koro­ tettu vuonna 2013, palvelumaksuja vuonna 2015, talous­ veden käyttömaksua vuonna 2014, jäteveden käyttömak­ sua vuonna 2017 ja vesihuollon perusmaksuja vuonna 2015. Vesihuollon kustannukset etenkin materiaalien, kom­ ponenttien ja energian osalta ovat nousseet ­merkittävästi koronapandemian ja Ukrainan sodan takia. Erityisen voi­ makasta kustannusten nousu on ollut kuluneen vuoden aikana. Inflaatio on kiihtynyt 12 viime kuukauden aikana kahdeksaan prosenttiin. Vesihuollon rakennuskustannukset ovat nousseet vielä sitäkin enemmän, noin 18 prosenttia. – Viime vuosina olemme panostaneet merkittävästi maa­ nalaisten vesihuoltoverkostojen kunnon tutkimiseen. Tut­ kimuksissa on ilmennyt verkostojen oletettuakin huonompi kunto. Verkostojen saneeraukseen on tulevina vuosina pa­ nostettava nykyistä enemmän, jottei niiden saneerausvelka kasvaisi nykyisestä. Myös tämä osaltaan lisää painetta ve­ silaitoksen tulojen kasvattamiseen, sanoo vesihuoltojohtaja Jarmo Rämö. Käyttömaksut säilyvät ennallaan Vesilaitosyhdistys ry päivitti vesihuoltolaitosten maksuja koskevat ohjeet ja suositukset vuonna 2017. Niiden mu­ kaan käyttö- ja perusmaksutulojen yhteenlasketusta sum­ masta puolet tulisi kattaa perusmaksutuloilla. Nykyisin perusmaksujen osuus Riihimäellä on vain 17 prosenttia, joten ensi vuoden alusta voimaantulevat mak­ sukorotukset kohdistuvat perusmaksuihin. Käyttömaksut säilyvät ennallaan. Lisäksi korotuksia joudutaan tekemään tonttijohto-, hulevesi-, palvelu- ja liittymismaksuihin. – Tiedotamme asiakkaita korotuksista henkilökohtaisel­ la kirjeellä hyvissä ajoin ennen niiden voimaantuloa. Kau­ punginvaltuusto vahvistaa ensin vesihuoltoliikelaitoksen talousarvion kaupungin talousarviokäsittelyn yhteydessä marraskuussa, Rämö lisää.

18 teksti marjaana lehtinen & jenniina nummela kuvat jenniina nummela vesi 2022 Veden ammattilaiset varmistavat vesihuollon 24/7 Vesilaitosten tuhannet ammattilaiset tekevät merkittävää työtä niin kuluttajien, yhteiskunnan kuin ympäristön kannalta. VESI EI TULE HANASTA eikä kulkeudu viemärin kaut­ nettavilla näytöillä. Koulutus työn ohessa kestää keskimäärin ta puhdistamolle ilman ihmisiä, jotka varmistavat omalla 1,5 vuotta. osaamisellaan vuorokauden ympäri toimivan vesihuollon. – Opiskelijamme ovat aikuisia, ja heillä on m ­ onenlaista Koko vesilaitos­infraa – oli kyse sitten pienestä kunnasta tai koulutustaustaa, kuten lvi-, automaatio- tai sähköalan isosta kaupungista – pyörittävät rautaiset ammattilaiset. ­ammattitutkinto. Kaikista aiemmista opinnoista ja taidoista Heidän työnsä on pitkälti suurelle yleisölle näkymätöntä on alalla hyötyä, Elo sanoo. mutta välttämätöntä, jotta meidän kaikkien jokapäiväinen Vesihuollon käyttö- ja ylläpitotehtävissä viihtyvät koke­ elämä sujuu normaaliin tapaan ilman vedenjakeluhäiriöitä neen kouluttajan mukaan ihmiset, jotka pitävät käytännön tai laatupoikkeamia. työstä käsillään. He muun muassa ohjaavat ja seuraavat Vesihuolto on ala, jolla työ tehdään prosessia automaation avulla valvo­ paikallisesti. Se on valmiusorganisaa­ mossa ja laitoksella prosessin vieressä, tio, jolla on suunnitelmat häiriöiden pesevät, huoltavat ja korjaavat laitteita, ­varalle ja jonka tehtäviä ei voida ulkoistaa ­Kaukoitään. – Alan työsuhteet ovat pitkiä ja työntekijöiden vaihtuvuus on vähäistä, sillä työkenttä koetaan mielenkiintoisek­ si ja vaihtelevaksi. Vesihuollon ammatti­ kalibroivat mittalaitteita ja tarvittaessa vesihuolto on ­paikallisesti toimiva valmiusorganisaatio, jonka tehtäviä ei voida ulkoistaa kaukoitään. ottavat näytteitä. Alalla osaajia laidasta laitaan Suomessa vesihuoltolaitosten palve­ luksessa työskentelee noin 4000 hen­ laisten tehtävä on taata vedenkäyttäjille kilöä. Jokainen laitoksista on organi­ terveellistä vettä, huolehtia verkostoista saatioltaan ja toimintaympäristöltään ja käsitellä jätevedet niin, ettei ympäristö omanlaisensa. Pienimmissä saattaa saastu. Ilman vettä ei ole elämää,­­sanoo työskennellä vain osa-aikaisia työnteki­ koulutuspäällikkö, vesihuollon asiantuntija Riikka Elo jöitä tai yksi henkilö, kun taas isoimmissa heitä voi olla kym­ Suomen ympäristöopisto SYKLIstä. meniä tai jopa muutama sata. Myös työnkuvat ja tehtäväni­ mikkeet vaihtelevat. Käytännön työt oppii tekemällä Käyttö- ja ylläpitotehtävien lisäksi vesihuollosta löytyy Tie vesilaitoksen käytännön töihin kulkee pienen mutkan töitä esimerkiksi työnjohdon, suunnittelun, kunnossapidon, kautta. Suomalaisesta koulujärjestelmästä puuttuu linja, verkostorakentamisen, laadunvalvonnan, asiakaspalvelun ­jolta voisi suoraan valmistua esimerkiksi vesilaitoksenhoita­ ja taloushallinnon parissa. Toiminnasta vastaa vesilaitoksen jaksi, verkostoasentajaksi tai puhdistamotyöntekijäksi. johtaja tai tekninen johtaja. Vesihuoltoalan ammattityöntekijöiksi päädytään yleensä Asiantuntija-, esihenkilö- ja johtotehtäviin vaatimukse­ joko suoraan peruskoulusta tai jonkun ammatillisen perus­ na on usein kuhunkin tehtävään soveltuva teknisen alan tutkinnon jälkeen. Vesihuollon käyttö- ja ylläpitotehtävät ­ammattikorkeakoulu- tai yliopistotutkinto, kuten insinöörin oppii työtä tekemällä kokeneiden kollegoiden ohjauksessa ja tai diplomi-insinöörin tutkinto. Taloushallinnossa työsken­ alan täydennyskoulutuksessa. telee kaupallisen alan osaajia. SYKLI on yksi koulutusalan toimijoista, joka tarjoaa alalla Vesihuoltoalaa voi opiskella monissa ammattikorkea­ työskenteleville tai juuri alalle tulleille vesihuoltoon erikois­ kouluissa ympäri maata sekä Aalto-yliopistossa ja Tamper­ tunutta ympäristöalan ammattitutkintoa. Siinä tutkinnon een ja Oulun yliopistoissa. Usein opinnot ovat osa laajempaa suorittaja osoittaa osaamisensa omalla työpaikallaan an­ ympäristöhuollon kokonaisuutta.

koulutus 19 vesi 2022 JARI KOIVUNEN, verkostoasentaja, Vihdin Vesi VILLE MÄKINEN, työpäällikkö, Forssan vesihuoltoliikelaitos ”Opiskelin ammattikoulussa tietotekniikan perustutkinnon, mutta päädyin armeijan jälkeen kuljetusalalle. Silloinen työnantajani teki yhteistyötä vesilaitosten kanssa, ja vesiala tuli tutuksi. Nyt olen työskennellyt kahdeksan vuotta vesilaitoksessa ja oppinut alan työtä tekemällä. Työssäni olen tekemisissä kaiken sellaisen kanssa, mikä liittyy talous- ja jäteveteen. Valvon ja asennan. Meillä on melko pieni henkilöstö, joten teemme hyvin monipuolista työtä.” ”Työskentelin aiemmin vesilaitoksella asiakaspalvelupäällikkönä. Nyt toimenkuvaani työpäällikkönä kuuluu muun muassa työmaiden seuranta, työnjohto, budjetointi, kilpailutusten toteuttaminen ja materiaalien hankinta. Aloitin työurani lapiomiehenä maanrakennusfirmassa. Olen valmistunut ammattikoulusta tietotekniikkalinjalta ja opiskellut ammattikorkeakoulussa yhdyskuntatekniikan rakennusinsinööriksi.” MARI SAARTOALA, verkostoinsinööri, Nurmijärven Vesi NIKI KUOKKANEN, paikkatietoasiantuntija, Riihimäen Vesi ”Työllistyin vesihuoltoalalle heti valmistuttuani ammattikorkeakoulusta. Kiinnostuin alasta jo ympäristöteknologian opintojen aikana. Olen työskennellyt Nurmijärven Vedellä nyt noin 11 vuoden ajan. Työhöni kuuluu projektinhallintaa, suunnittelu- ja valvontatyötä ja saneerauskohteiden valikointia. Voin tehdä töitä paljon myös kotoa käsin.” ”Tulin töihin vesilaitokselle pari vuotta sitten, työskentelin aiemmin Riihimäen kaupungilla. Olen opiskellut ammattikoulussa kartoittajalinjalla. Työssäni ylläpidän johtokarttaa, johdan mittaustyötä ja teen Trimble NIS -ohjelmiston pääkäyttäjätehtäviä. Puolet työajasta kuluu tietokoneella istuen, puolet maastossa mittaushommissa.”

20 lyhyesti kuvat istock vesi 2022 Vedestä on maailmalla huutava pula 22. MAALISKUUTA Vain noin yksi ­p rosentti maailman vedestä on i­ hmisten käytettävänä. yk:n julistamaa maailman ­v esipäivää vietetään 22.3.2023. päivän tarkoituksena on lisätä tietoa vesi­varantojen vaikutuksesta taloudelliseen tuottavuuteen ja sosiaaliseen hyvinvointiin. MAAPALLON VEDESTÄ 97,5 prosenttia on suolaista ja 2,5 prosenttia on makeaa. Makeasta vedestä suurin osa on lumena tai jäänä. Vain noin yksi prosentti on ihmisten käytettävänä. Puhdas vesi on ihmisoikeus. Silti noin joka kolmas ihminen maailmassa elää ilman puhdasta juomavet­ tä, ja yli puolella ei ole kunnollista vessaa ja vie­ märöintiä. Joka päivä noin 800 alle 5-vuotiasta lasta kuolee likaisen veden ja huonon hygienian aiheuttamiin sairauksiin, kuten ripuliin. Suurta edistystäkin on tapahtunut: vuoteen 2000 verrattuna 1,8 miljardia ihmistä enemmän on päässyt puhtaan juomaveden ääreen ja 2,1 miljardia ihmistä on saanut käyttöönsä vessan. Naiset tekevät yli 70 prosenttia vedenhaku­ matkoista paikoissa, joissa vedestä on pulaa. Moni tyttö ei ehdi käydä koulua, koska vedenhakuun kuluu niin paljon aikaa. Monen tytön koulunkäynti kes­ keytyy myös siihen, ettei koulussa ole vessaa tytöille. Ilmastonmuutos vaikuttaa veteen: se lisää sään ää­ ri-ilmiöitä, kuten pitkiä kuivia kausia ja poikkeuksel­ lisen runsaita sateita. Saasteet ovat yksi vakavimmista vedenpuutteen aiheuttajista. Lähde: Suomen YK-liitto Kansallinen vesihuoltouudistusohjelma etenee KANSALLISEN vesihuoltouudistuksen mutta noin 80 suurinta toimijaa tuottaa korjausvelka kasvaa kestämättömällä visiona on vastuullinen vesihuolto 2030, noin 80 prosenttia kaikista palveluista. tavalla. joka varmistaa laadukkaat ja turval­ ­Monilla pienemmillä vesihuoltolaitoksil­ liset vesihuoltopalvelut sekä sen, että la on pulaa sekä osaajista että muista su toteutettavista lainsäädäntömuu­ vesihuoltoala uudistuu hiilineutraaliksi resursseista. toksista ja käynnistetään hallituksen kiertotalouden edelläkävijäksi vuoteen 2030 mennessä. Vesihuoltolaitoskentän hajanaisuus Kiristyvä EU-lainsäädäntö luo uusia velvoitteita esimerkiksi riskienhallintaan Syksyn 2022 aikana tehdään ratkai­ esitykseen tähtäävä lainsäädännön ­perusvalmisteluvaihe. ja energiatehokkuuteen. Lisäksi kunta­ on yksi toimialan suurimmista haas­ talouden haasteet uhkaavat vesihuolto­ Lähde: teista. Vesihuoltolaitoksia on 1 100, laitosten taloutta ja vesihuoltoinfran Maa- ja metsätalousministeriö

kysy vedestä 21 vesi 2022 Kysy vedestä! Kovaa vai pehmeää vettä? MITÄ VEDEN KOVUUS TARKOITTAA JA MISTÄ SE JOHTUU? Yksi talousveden mittareista on veden kovuus. Se tarkoittaa sitä, kuinka paljon vedessä on tiettyjä kivennäisaineita, lähinnä ­kalsiumia ja magnesiumia. Jos niitä on paljon, vesi määritellään Hellapoliisi ei pidätä keittiösääntöjä noudattavaa kovaksi. Kovuuden huomaa siitä, että kattiloiden pohjalle tulee kovaa kalkkisaostumaa. Sitä kutsutaan kattilakiveksi. Suomessa pohjavesi on yleensä pehmeää, eli siinä on vain vähän kalkkia. Tämä johtuu siitä, että Suomen kallioperää hallitse­ vat graniitin kaltaiset happamat kivilajit. Joillakin kalkkikivi­alueilla pohjavesi voi kuitenkin olla kovaa tai keskikovaa. Kovuuden yksikkö on millimoolia litrassa (mmol/l), mutta se voidaan ilmaista vesihuollossa myös saksalaisina kovuusasteina KOHTA JOULU jo kolkuttaa ovella. Ennen (°dH). kuin aloitat valmistelut keittiössä, kertaa, mitä viemäriin saa ja ei saa laittaa. Kovuus mmol/l °dH 6 Nestemäisen rasvan voi laittaa sulje­ Erittäin pehmeää 0–0,55 0–3 tussa purkissa sekajäteastiaan (poltetta­ Pehmeää 0,55–1,10 3–6 va jäte) – aina oman kunnan jätelaitoksen Keskikovaa 1,10–1,60 6–9 ohjeiden mukaisesti. Kovahkoa 1,60–2,15 9–12 6 Jähmetä kovat rasvat ja laita ne bio­ Kovaa 2,15–3,20 12–18 jätteeseen. Erittäin kovaa 3,20+ 18+ 6 Älä kaada rasvaa viemäriin. 6 Nestemäiset elintarvikkeet kuten keitot, juomat, kiisselit ja vellit voit kaataa viemäriin ilman “sattumia”. Lähde: Wikipedia Lähde: pytty.fi ONKO KOVUUDESTA HAITTAA VAI HYÖTYÄ? Kova vesi aiheuttaa monenlaista harmia. Kalkkisaostumia kertyy lämminvesijärjestelmään, ja lattiakaivojen ritilät menevät tuk­ koon. Pyykinpesussa joudutaan käyttämään enemmän pesu­ ainetta, ja kahvinkeittimiä pitää puhdistaa useasti kalkista. Liika pehmeys ei liioin ole tavoiteltavaa. Pehmeä ja hapan vesi syövyttää metallisia vesiputkia ja irrottaa niistä haitallisia aineita. Tämän takia vesilaitokset lisäävät usein raakaveteen kalkkikivestä saatavaa kalsiumkarbonaattia. Se vähentää veden happamuutta visio: vesihuoltoala uudistuu hiilineutraaliksi kiertotalouden edelläkävijäksi vuoteen 2030 mennessä. ja lisää sen kovuutta. MISTÄ SAA TIETOA OMAN VESIJOHTOVEDEN KOVUUDESTA? Tietoja vesijohtoveden kovuudesta ja muista ominaisuuksista saa omalta vesilaitokselta. Lähteet: vesi.fi, ympäristö.fi

22 riihimäen vesi tiedottaa vesi 2022 KESKUSTA. Kaksivuotinen (2023–24) vesihuollon saneerausurakka, jossa uusitaan vesijohdot ja jätevesiviemärit sekä rakennetaan puuttuva hulevesiviemäri. Vesihuoltoverkosto uusiutuu Riihimäen Vesi saneeraa vesihuoltoverkostoa eri puolilla kaupunkia. Katso kartoista, missä töitä tehdään. OTSOLA. Kaksivuotinen (2022–23) vesihuollon saneerausurakka, jossa uusitaan vesijohdot ja jätevesiviemärit sekä rakennetaan puuttuva hulevesiviemäri. Pvm: 6.9.2022 9.05 TEMPPELIKATU. Yhteishankkeessa kaupungin kanssa uusitaan kevyen liikenteen väylä ja vesihuolto. Veden etäluennan pilotointi käynnissä RIIHIMÄEN VEDEN TAVOITTEENA on parantaa resurssitehokkuutta ottamalla käyttöön uutta tek­ nologiaa palveluissaan. Juuri nyt on ajankohtaista vesimittareiden etäluenta, johon moni muukin kunta on siirtymässä. Vesihuoltolaitoksella on käynnissä pilot-projek­ ti, jossa testataan etäluettavia vesimittareita. Niitä vaihdetaan asiakkaille, joilla mittarinvaihto on ajan­ kohtaista. Testausvaihe ei vielä vaikuta laskutukseen eikä lukemien ilmoittamiseen asiakkaan kannalta. Veden etäluenta mahdollistaa jatkossa vesimittari­ lukemien siirron vesilaitokselle radioverkon kautta. Kokeilun päättyessä etäluentaan siirrytään vaiheit­ tain sitä mukaa kun vanhojen mittareiden vaihto uu­ siin tulee ajankohtaiseksi. Etäluennan myötä Riihimäen Vesi siirtyy arviolas­ kutuksesta todellisen kulutuksen mukaiseen lasku­ tukseen. Ajantasainen tieto omasta veden kulutuk­ sesta kannustaa asiakkaita veden säästämiseen ja sitä kautta pienempään vesilaskuun.

23 ristikko vesi 2022 LUOTtah- LEIJOSAA to NIA PERUNOIDEN KEITINVEDEN VOI HYÖDYNTÄÄ HUONEKASVIEN KASTELUSSA! VESIHUOLLON TEHTÄVÄ ON VARMISTAA HUIPPULUOKAN JUOMAVESI H J E TEEMA A I H E VESIVIRTOJA J O E T L A A D U N V A L V O N T A O L L A SARASVUO J A R I U K I T U O M I O T K I AKUN ARMAS N SATAMAKAUPUNGIN NAINEN V K L I E K I A I N E S M I 4 3 N TÄMÄ PIENENEE, KUN LOPETTAA TURHAN LOROTTAMISEN SUIHKUSSA JA KEITTIÖSSÄ kermakarkki NÄYTPYYN- SÄILÖ- TELIJÄ TIVÄ- MISEEN DONOLINE VAN LOUKKAAVIA O T ILMAN OIKEUDEN PÄÄTÖSTÄ säilyke K KORKEALAATUINEN ---KUIN VESI 2 O N A T A N MELANKOLINEN O RISTIKKO T -HONKA 5 V E S I L A S K O S A T PASOLININ NIMEÄ P I E R R SUOTA R Ä M E L A O M A R O T A J E NÄKYY VESIMITTARISTA K MOITTEETTOMIA O K A TAUKOAMATTA U N T U 1 K ELOMAA S R FUTISSUAREZ HARJANNE OHTAMAA I A S I L I U I S T E T T U R I I S O T L A 6 L 8 7 www.sanaris.fi/ laadinta Erkki Vuokila, toteutus Heli Kärkkäinen Ratkaise ristikko RISTIKON AVAINSANA M ­ UODOSTUU ­numeroiduista ruuduista. Osallistu ­arvontaan osoitteessa vesilehti.fi. Kirjoita avain­sana sille varattuun tilaan. Voit antaa samalla palautetta lehdestä. Palauta vastauksesi 30.11.2022 mennessä. Kaikki määräpäivään mennessä saapuneet vastaukset osallistuvat Apple AirPods ­­­ (3. sukupolvi) -kuulokkeiden arvontaan. ­Voittajalle ilmoitetaan henkilökohtaisesti. Osallistu a r vo nt a a n ! w w w.vesilehti.f i

24 vesi 2022 kuva jenniina nummela julkinen tiedote jokaiseen kotiin. Asiakaspalvelu (019) 758 4855 ma–to 9.00–15.00 Päivystysnumero 040 330 4969 Päivystys työajan ulkopuolella pe ja aattopäivinä 9.00–14.30 riihimaenvesi@riihimaki.fi Riihimäen Vesi | Eteläinen Asemakatu 4, 11130 Riihimäki | Asiakaspalvelu: Virastokeskus Veturi (A-porras, 2. krs) | www.riihimaenvesi.fi | Puhelinvaihde: (019) 758 4855 | riihimaenvesi@riihimaki.fi