MAINOSLIITE KAUPUNGINJOHTAJA PÄIVI LAAJALA: Oulun ja pohjoisen Suomen painoarvo kasvavat 6 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ KUNTA- JA HYVINVOINTITYÖNANTAJAT Hyvinvointialueet ovat myös elinvoiman kehittäjiä investoi työelämän kehittämiseen 2 AMMATTILIITTO PRO ennakoi työelämän muutoksia 14 ETELÄ-KARJALAN HYVINVOINTIALUE Ihmisen kokoinen hyvinvointialue 16 4 CURSOR Kotkan-Haminan seutu on jälleen mukana kuvioissa 9 MAINOSLIITE CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU 1

MAINOSLIITE “ Esihenkilötyötä tuetaan muun muassa jatkuvalla koulutuksella. Muutoksessa hyvä lähijohtaja, työyhteisön ilmapiiri sekä tuki kehittymiselle takaavat onnistuneen henkilöstökokemuksen." Kunta- ja hyvinvointityönantajat investoi työelämän kehittämiseen Julkinen sektori työnantajana on ollut viime aikoina myrskynsilmässä. Otsikoiden pinnan alla on kuitenkin valoisampi näkymä. Taustalta löytyy vastuullisia työnantajia, joka kehittävät työelämää muutosten mukana. K unta- ja hyvinvointityönantajien (KT) yhtenä isona tavoitteena tulevalla hallituskaudella on varmistaa henkilöstön saatavuus kunta- ja hyvinvointialoilla. Käytännössä tämä tarkoittaa työprosessien, henkilöstön hyvinvoinnin ja johtamisen kehittämistä sekä jatkuvan oppimisen tukemista. Henkilöstöpulan takia toimintatapoja tulee uudistaa. Keinoja tähän ovat esimerkiksi tekoäly, automaatio ja robotisaatio, joiden tulisi helpottaa ihmisten työtä. ”Jatkuva henkilöstöpula yhdistettynä lisääntyneeseen palveluntarpeesen ja pandemiaan kuormittaa työntekijöitä ja esihenkilöitä”, harmittelee neuvottelupäällikkö Anna Kukka KT:n henkilöstövoimavarojen kehittäminen -yksiköstä. Hän painottaa, että 2 työolojen eteen tehdään jatkuvasti töitä ja epäkohtiin puututaan: ”Esihenkilötyötä tuetaan muun muassa jatkuvalla koulutuksella. Muutoksessa hyvä lähijohtaja, työyhteisön ilmapiiri sekä tuki kehittymiselle takaavat onnistuneen henkilöstökokemuksen.” Työelämää kehitetään myös yhdessä palkansaajajärjestöjen kanssa. Toimintamalleja on kehitetty esimerkiksi epäasiallisen kohtelun käsittelyyn, väkivallan hallintaan, mielen hyvinvoinnin ja monikulttuurisuuden tukemiseen. KT:lla ja kunta-alan pääsopijajärjestöillä, JAUlla, JUKOlla ja SOTE ry:llä, on myös yhteisiä kehittämistoimenpiteitä ja -verkostoja sekä Tekojen tori -sivusto hyvien käytäntöjen jakamiseen. Työntekijät tuntevat prosessiensa kompastuskivet ja tietävät, miten työnteon tapoja voi parantaa. Kukka toteaa, että pienellä CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU idealla voi olla suuri merkitys. Siitä voi syntyä yhdessä tekemällä innovaatio, joka tuottaa arvoa työntekijälle, organisaatiolle ja asiakkaille. ”Yksi kunta kehitti esimerkiksi kotihoidon tiimien itseohjautuvuutta. Tiimit suunnittelivat itse työpäivänsä kulkua. Hyvä käytäntö levisi verkoston kautta nopeasti muihinkin sote-yksiköihin.” Kunta- ja hyvinvointialan kehittämiseen on olemassa yhteinen rakenne, mutta sen rinnalle tarvitaan systemaattisia rahoitusmekanismeja. Nyt rahoitus on projektien varassa. Jatkuvan rahoituksen turvin voidaan kehittää innovointia, osaamista ja johtamista sekä teknologian täysimääräistä hyödyntämistä. KT painottaa, että työelämän kehittäminen on huomioitava tulevaisuudessa osana kunta- ja hyvinvointialueiden perusrahoitusta. Samalla parannetaan tuloksellisuutta ja työelämän laatua. ■

MAINOSLIITE ”Tieteellisen osaamisen syventäminen ja vahvistaminen on keskeistä ICT-alan tulevaisuudelle. Se on ICT2023-ohjelman yksi tavoite”, johtava tiedeasiantuntija Juha Latikka kertoo. ICT2023 onnistunut täsmätoimi alan osaamisen vahvistamiseksi “ Suomen pysyminen yhtenä tieto- ja viestintäteknologian johtavana maana edellyttää korkeatasoista tutkimusta. Suomen Akatemian hallinnoima kansallinen ICT2023 -ohjelma on täsmätoimi, joka tukee tätä tavoitetta. Rahoitushakujen teemojen oikeaaikaisuus sai kiitosta väliarvioinnissa.” K otimaiseen ICT-alan osaamiseen investointi on välttämätöntä, jotta Suomessa on kykyä hyödyntää meillä ja muualla tehtyä tutkimusta sekä ylläpitää korkeatasoista koulutusta. Samalla huolehditaan osaajien riittävyydestä ja osaamisen huoltovarmuudesta. Yhteistyössä yliopistojen, tutkimuslaitosten ja yritysten kesken toteutettu ICT2023 vahvistaa juuri näitä tavoitteita. ”Se on ollut ainutlaatuinen ohjelma. Kun käytössä on kymmenen vuoden budjetti, asioita on pystytty suunnittelemaan pitkäjänteisesti”, johtava tiedeasiantuntija Juha Latikka Suomen Akatemiasta sanoo. ICT2023:n tavoite on vahvistaa myös yritysten osaamispohjaa liiketoiminnan kehit- tämiseksi. Rekrytoitaessa on merkitystä sillä, pidetäänkö suomalaista tutkimusta ja yrityksiä alan edelläkävijöinä. ”Osaajia tarvitaan yhä enemmän digitalisaation edetessä ja kilpailu heistä on kansainvälisesti kovaa.” Oikea-aikaisia teemoja Suomen Akatemian ICT2023:sta teettämässä kansainvälisessä väliarvioinnissa ohjelman vahvuuksiksi nousivat mm. alan tutkimuksen tieteellisen tason vahvistuminen ja kansainvälisen tutkimusyhteistyön lisääntyminen. Myös rahoitushakujen teemojen oikea-aikaisuutta kiiteltiin. ”Ajankohtaisuuden varmistaminen ei ole helppoa, sillä haun valmistelusta tutkimus- hankkeiden käynnistymiseen ja tulosten valmistumiseen menee vuosia. Olemme silti onnistuneet – meillä on ollut esimerkiksi kaksi ICT:n energiatehokkuuteen liittyvää hakua, joista ensimmäisen tutkimustulokset ovat jo hyödynnettävissä ja toinen on ihan rahoituspäätösvaiheessa”, Latikka kertoo. Tutkimustyö ICT2023-tutkimus-, kehitysja innovaatio-ohjelman hankkeissa jatkuu vuoden 2026 loppuun, jolloin vuonna 2024 alkavat hankkeet päättyvät. 100 miljoonan euron ohjelmalla rahoitetaan noin tuhat tutkijahenkilövuotta. Hankkeissa on tutkittu mm. uusia tekoälymenetelmiä, teollisuuden digitaalisen murroksen ICT- teknologioita ja käyttäjäkeskeisiä terveysteknologioita. ■ www.aka.fi/ict2023 CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU 3

MAINOSLIITE Johtaja Antti Hakala muistuttaa, että molemminpuolinen uskallus asioista keskustelemiseen vaatii sen, että yritykseen on rakennettu luottamukseen perustuva kulttuuri. Ammattiliitto Pro ennakoi työelämän muutoksia Pro on mukana kehittämässä työntekijöiden ja työnantajien välistä keskusteluyhteyttä. Y hteiskunta muuttuu jatkuvasti. Uusia työtehtäviä, jopa toimialoja, syntyy vastaamaan kysyntää. Tähän osaamistarpeiden vaihteluun ja tulevaisuuden ennakoimattomuuteen on syytä varautua. Ammattiliitto Pro on jo lähes kymmenen vuoden ajan ollut mukana erilaisissa työelämää kehittävissä ja tutkivissa hankkeissa muun muassa rahoitus-, vakuutus-, ICT- ja teollisuuden aloilla. "Yksi tärkeä kiinnostuksen kohde on ollut miettiä, miten innovatiiviset ratkaisut voisivat olla hyödyksi kaikille", kertoo Ammattiliitto Pron ICT- ja viestintäsektorin johtaja Antti Hakala. 4 Hän sanoo, että digitalisaatioon ja tekoälyyn pohjautuvat kehitysaskeleet voivat poistaa työntekijän rutiininomaisimpia tehtäviä ja jättää tilaa luovemmille ja vaativimmille töille. "Siinä voittavat niin työntekijät kuin yrityskin." Työntekijän kyky vaikuttaa omaan työelämäänsä, esimerkiksi kehittämällä osaamistaan, näkyy työhyvinvoinnissa. Hakala huomauttaa, että kytkös tyytyväisen työntekijän ja yrityksen tuottavuuden välillä on erittäin vahva. Myös johtamistaito on merkittävä tekijä uudessa työelämän mallissa. "Hyvä johtaja hyväksyy ihmisten erilaisuuden ja toimii tasapuolisesti. Hän myös antaa aikaa tiimien lisäksi yksilötasolla. CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU Tämä viimeinen voi olla vaikeaa muistaa nykypäivän kiireessä." ■ Tutustu: proliitto.fi Ammattiliitto Pro on työelämän edunvalvoja, joka tukee jäsentensä toimeentuloa, osaamista ja hyvinvointia rakentamalla entistä reilumpaa työelämää. Pron jäsenenä saat myös monia uralla eteenpäin vieviä etuja ja palveluita. Voit liittyä Pron jäseneksi koulutuksestasi, tittelistäsi tai työsuhteesi laadusta riippumatta. Pron avulla kehität esihenkilötaitojasi sekä taitoja oman työsi johtamiseen. Lisäksi voit ja jaksat paremmin.

MAINOSLIITE ICT-osaajilla on merkittävä rooli hyvinvointialueuudistuksessa H Hyvinvointialueuudistuksessa tulee sote-alan ammattilaisten lisäksi huomioida tukitoimintojen, kuten ICT-osaajien, sitouttaminen. yvinvointialueuudistuksessa on puhuttu paljon terveydenhuollon ammattilaisista ja tukitoimintojen, kuten ICTpalvelujen, tuottaminen on jäänyt vähemmälle huomiolle. ”ICT:n lonkerot ulottuvat kunnan toiminnan joka kolkkaan. Silti esimerkiksi tilojen suunnittelun lomassa on voinut unohtua yhteyksien järjestäminen, tietoverkon hankkiminen tai jopa koneet”, valottaa ICTasiantuntija Pasi Revonmäki, Posion kunnan työsuojeluvaltuutettu ja Jyty-Posio ry:n pääluottamusmies. ICT-osaajat tilaavat, kehittävät ja ylläpitävät järjestelmiä ja lopulta myös pyörittävät niitä – prosessin tahtipuikkoa julkisella puolella heiluttaa byrokratia sekä budjetti. ICT-ammattilaiset ovat alaansa syventynei- tä moniosaajia, joiden perehdyttäminen voi viedä vuosia. Osaajista on Suomessa huutava pula, joten alueiden on tärkeää saada nykyiset työntekijät pidettyä. Sitouttamispäätösten ja mahdollisten rekrytointien kanssa on kiire, sillä hyvinvointialuesiirtymä on jo alkamassa. Suuremmissa kunnissa on tiimejä, mutta esimerkiksi Revonmäki pyörittää Posiolla palettia yksin – hänellä on luonnollisesti kova osaaminen toimialueestaan. ”Posiolla siirtymä toteutetaan porrastetusti loogisina kokonaisuuksina. Tänä syksynä on vuorossa puhelin- ja dataliikenne, talvella siirrytään verkon eriyttämiseen.” Mihin Revonmäki kiinnittäisi huomiota rekrytoinnissa ja sitouttamisessa? ”Etätyömahdollisuus on nykypäivänä oletusarvoinen asia. Työntekijöitä pitää ar- vostaa, palkkauksen olla kunnossa ja tulee saada varmuus, minkä organisaation alle osaajat muutoksessa siirtyvät sekä minkälaisilla ehdoilla.” Osalla työntekijöistä ei ole edelleenkään tietoa, kuka heidän työnantajansa uudistuksen jälkeen on. Tässä on Revonmäen mielestä selkeä vaaran paikka. ”Työntekijöille pitäisi selvittää, missä he vuoden päästä työskentelevät ja minkälainen jatkuvuus uralla on. Osaajia houkutellaan jatkuvasti, ja epätietoisuuden vuoksi hyviä työntekijöitä siirtyy koko ajan muualle.” Järjestelmien ja ohjelmistojen käyttövarmuudesta on huolehdittava, sillä ICT:n toimivuus vaikuttaa suoraan muiden ammattilaisten, kuten lääkärien ja hoitajien, työhön ja katkokset voivat pahimmillaan halvaannuttaa toiminnan. ■ “ ICT-osaajista on Suomessa huutava pula, ja alueiden on tärkeää saada nykyiset työntekijät pidettyä." CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU 5

MAINOSLIITE Oulun ja pohjoisen Suomen painoarvo kasvavat Suomeen tarvitaan erillinen valtioneuvostotasoinen Pohjoisen ohjelma edistämään kasvua, turvallisuutta ja huoltovarmuutta. 6 CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU

MAINOSLIITE Oulun kaupunginjohtaja Päivi Laajala, miksi Suomeen tarvitaan seuraavalla hallituskaudella erityinen Pohjoisen ohjelma? tään Pohjois-Pohjanmaalla tuotetaan jo nyt lähes puolet Suomen tuulivoimasta ja Pohjois-Suomeen on tulossa noin 70 % maan luonnonvaroihin perustuvasta teollisuudesta. Pohjoisen ohjelman yksi tehtävä olisi edistää Suomessa Pohjois-Ruotsin kaltaista kehitystä. Mahdollisuuksia on mennä vielä pidemmälle esimerkiksi korkean teknologian ja tuotekehityksen aloilla. Koko pohjoisen suurin kaupunki sijaitsee muuten Suomessa ja se on pohjoisen Piilaakso, Oulu.” ”Tarvitsemme kansallisen strategian, jolla otamme kaiken hyödyn irti pohjoisista mahdollisuuksistamme. Se on koko Suomen etu. Emme tarkoita tässä nyt vain Pohjois-Suomea, vaan yhteistyön on oltava tiivistä niin Ruotsin kuin Norjan kanssa. Tuleva Nato-liittolaisuus korostaa tätä tarvetta. Pohjoisen alueen kaupungit ja muut toimijat tekevät paljon yhteistyötä jo nyt. Yhteistyöhön tarvitaan valtiotason hartiat, sillä kyseessä on kansallisten toimien kokonaisuus ja valtioiden välinen yhteistyö.” Pohjoisen Suomen kaupungit, maakuntaliitot ja kauppakamarit julkaisivat keväällä Pohjoisen Tulevaisuuskatsauksen. Katsauksessa kuvataan maailmaa muuttavia megatrendejä ja Pohjois-Suomen erityistä merkitystä uudessa tilanteessa. Oulussa tehdyt ja tulevat teknologian innovaatiot ovat maailmanlaajuisia menestystarinoita. Oulussa kehitetty mobiiliteknologia on tänään miljardien ihmisten käytössä. Oulun seudulla työskentelee noin 2 700 nokialaisen lisäksi yli 17 000 ICT-alan osaajaa yli tuhannessa alan yrityksessä. Päivi Laajala, miten näette Ruotsin merkityksen pohjoisen kehittämisessä? ”Ruotsi on hyvä kirittäjä. PohjoisRuotsiin on tullut teollisuutta malminjalostuksen ja metsäteollisuuden ohella mm. datakeskusten sekä vedyn, hiilineutraalin teräksen ja akkujen tuotannon myötä. Pohjois-Ruotsissa ovat toteutumassa lähes 100 miljardin euron investoinnit. Yksi tekijä tämän mahdollistajana on muuta Ruotsia halvempi energia. Meillä Suomessa on yhtä lailla mahdollisuudet houkutella teollisuuden suurinvestointeja. Yksis- ”Pohjoisen kasvun ohjelman tulisi sisältää myös työvoiman saatavuuteen liittyvä ratkaisuja. Osaavasta työvoimasta on pohjoisilla alueilla kova pula, ja tulevaisuuden jätti-investoinnit vaativat osaavaa työvoimaa. Työvoiman hankinnassakin voisimme toimia yhteistyössä Suomen, Ruotsin ja Norjan kesken”, Laajala sanoo. POHJOISEN ESITYS: VALTIONEUVOSTOTASOINEN POHJOISEN KASVUN, TURVALLISUUDEN JA YHTEISTYÖN OHJELMA Ruotsissa ja Norjassa pohjoisen kehittäminen on priorisoitu politiikassa korkealle Suomen tulee yhdessä Natoliittolaistensa, Norjan ja Ruotsin kanssa luoda kokonaisuus, jossa etenkin logistiikka-, energia- ja tietoliikenneinfraa kehitetään palvelemaan yhteisiä tavoitteita ja näin syntyy yhteinen pohjoisen työmarkkina- ja yhteistyöalue Suomi tarvitsee kansallisen tahtotilan Pohjoisen ohjelmalle, jolla Pohjois-Suomesta ja pohjoisesta laajemmin kehitetään merkittävä eurooppalainen investointikohde CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU 7

MAINOSLIITE HEINOLA – pieni kaupunki, iso mahdollisuus H einola on kokoaan isompi kaupunki kasvua hakeville yrityksille. 150-vuotiset perinteet monialaisesta teollisuudesta tarjoaa hyvät lähtökohdat kestävään kehitykseen ja vastuulliseen ympäristönsuojeluun. Heinolassa toimii yli tuhat yritystä. Stora-Enson Flutingtehdas, Suomen suurin yksityinen saha, Versowood Oy sekä kierrätysalan jättiyritys Kuusakoski Oy edustavat kärkiyrityksiä. Synergiaetuja hyödyntämään on syntynyt useita uusia huippuosaamisen puunjalostusalan yrityksiä ja kierrätysteknologian toimijoita. Heinolassa on runsaasti valmiiksi kaavoitettuja teollisuustontteja ja paikkakunnalta löytyy myös eri kokoisia valmiita tiloja yrityksille. Noin puolet Suomen liike-elämästä ja 3 miljoonaa ihmistä on 150 km:n säteellä Heinolasta, pääkaupunkiseudulta ajaa E75 -moottoritietä tunnissa Heinolaan. Puhtaan luonnon ja Päijänteen vesistön ääreen kasvanut Heinola tarjoaa ihanteelliset olosuhteet matkailuun ja liikuntaan. Vierumäellä Suomen Urheiluopisto, Vierumäki Sports ja Holiday Club Vierumäki tuottavat liikunnan, vapaa-ajan ja huippu-urheilun kansainvälisen tason palveluita ikään katsomatta niin urheilijoille kuin myös liikunnan harrastajille. Heinolan edullinen asumistaso ja elämisen korkea laatu tarjoavat hyvät mahdollisuudet myös uusille asukkaille asettua kaupunkiin. Kaikki elämän peruspalvelut ovat kilometrin säteellä Heinolan torista. ■ Muhoksen kunnanjohtaja Jussi Rämet esittelee Kirkkosaaren aluetta. Vastuullista asumista ja yrittämistä Muhokselle, Oulun kupeeseen, rakennetaan kulttuurihistoriallisia arvoja ja luontoa kunnioittava hiilineutraali Kirkkosaaren asuinalue. M uhos sijaitsee Oulujokilaaksossa, vain 30 minuutin ajomatkan päässä Oulusta. Sinne ollaan nyt luomassa Kirkkosaaren asuinaluetta. "Kyseessä on valtakunnallisesti arvokas maisema-alue, jolla on myös kulttuurihistoriallista arvoa. Tämä otetaan suunnitelmissa huomioon", kertoo Muhoksen kunnanjohtaja Jussi Rämet. Oulujoen reittiä pitkin on aikoinaan kuljetettu tervaa ja tukkeja. Kirkkosaaren alueelle rakennetaankin puutaloja, joissa huomioidaan vihreät luontoarvot. “ Me tarjoamme asukkaille maaseutumaisen, turvallisen ympäristön.” "Me tarjoamme asukkaille maaseutumaisen, turvallisen ympäristön", Rämet sanoo ja jatkaa: "Sijaintimme on etu niin asukkaille kuin yrityksille, liikenne sujuu valtatiellä ja meillä on toimivat joukkoliikenneyhteydet Oulun keskustaan. Työvoima liikkuu myös tännepäin." Muhos onkin luomassa Muhos Biopark -teollisuusaluetta kunnan alueelle. Toimintaympäristö tarjoaa synergiaetuja erityisesti bio- ja kiertotalouden toimijoille. "Yritysten sijoittuminen Muhokselle on mutkatonta, sillä maankäyttö on joustavaa, rakentaminen ja lupaehdot ovat yhteensovitettavissa ja esimerkiksi yritystuet ovat hyvät", Jussi Rämet sanoo. ■ 8 CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU

MAINOSLIITE David Lindström ja Ilkka Hasanen hehkuttavat seudun hyvää sijaintia ja logistisia mahdollisuuksia. HelsinkiVantaan lentoasemalle on vajaan tunnin matka, ja HaminaKotkan satama on Suomen suurin yleissatama. “ Meillä on ainekset siihen, että pystymme oikeasti tuomaan ratkaisuja Suomen elinkeinoelämään.” Kotkan-Haminan seutu on jälleen mukana kuvioissa Kotkan-Haminan seutu on pärjäämisen polulla. Se tuo lisäarvoa Suomelle: työpaikkoja, talouskasvua ja kansainvälistä kilpailukykyä. K aakkois-Suomi on totuttu näkemään katoavan teollisuuden kriisialueena. Se mielikuva ei enää pidä paikkansa, vakuuttaa Kotkan-Haminan seudun kehittämisyhtiö Cursor Oy:n toimitusjohtaja David Lindström. ”Meillä on Kotkan-Haminan seudulla, johon myös Loviisa nyt kuuluu, ainekset pystyä oikeasti tuomaan ratkaisuja Suomen elinkeinoelämään. Sen myötä koko imago on muuttumassa. Emme ole seutu, jota pitää aina vain auttaa.” Kyse ei ole fiilisasiasta: tilastot kertovat trendinomaisesta positiivisesta kehityksestä niin muuttoliikkeessä, työpaikkojen määrässä kuin yritysten yhteenlasketussa liikevaihdossa. Teollinen perintö on Lindströmin mukaan tärkeä osa-alue elinvoiman rakentamisessa. ”Täällä ollaan aina menty ”tehtaalle töihin”. Enää ei ole ainoastaan savupiipputeollisuutta, vaan nyt on myös esimerkiksi Data Centereitä ja biopolttoainetehtaita.” Paljon investointeja työn alla Seudulle on muodostumassa akkuklusteri, kun Suomen Malmijalostus Oy kaavailee Kotkaan ja Haminaan miljardin euron akkutehtaita. Helsinki-East Aerodrome toimii puolestaan tulevaisuuden ilmailuklusterin alustana. Cursor Oy:n Invest in johtaja Ilkka Hasanen kertoo klustereiden olevan fokusalueita uusiutuvien energioiden tuo- tantolaitosten ohella, muita toimialoja unohtamatta. ”Meillä on tonttivarauksia Loviisaan, Miehikkälään ja Kotkaan suunnitteilla oleville aurinkovoimaloille. Yhteistyötä tehdään myös vety-, biopolttoaine- ja biokaasulaitostoimijoiden kanssa.” Invest in toimii hyvin lähellä Business Finlandia, ja Hasanen kehuu sen tekemää työtä. ”Teemme Business Finlandin kanssa tiivistä yhteistyötä ja tarjoamme käytännön ratkaisuja ja mahdollisuuksia eri toimijoille. Tiimini houkuttelee uusia yrityksiä Suomen lisäksi Aasiasta, Euroopasta sekä Pohjois-Amerikasta.” ■ businesskotkahamina.fi CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU 9

MAINOSLIITE “ Varmistamme, että kunnat pysyvät elinvoimaisina.” ”Olemme lähellä asiakkaita ja tunnemme heidän tarpeensa”, kertovat Savon ICT-palvelut Oy:n digipäällikkö Mika Ventovuori, toimitusjohtaja Pirjo Juvonen ja palvelupäällikkö Teija Tuomainen. Kunnan arki ketterämmäksi Savon ICT-palvelut Oy huolehtii palveluntuottajana asiakkaidensa arjen sujuvuudesta. Yhtiö tuntee kuntien arjen muuttumisen sekä uuden hyvinvointialueen käynnistymisen ja toimii sen mukaisesti. S avon ICT-palvelut on perustettu vuonna 2011, ja se keskittyy ensisijaisesti omistajiensa palvelujen tuottamiseen mm. tietosuojaan ja tietoturvaan, päätelaitteisiin, tietoverkkoihin- ja tietoliikenteeseen, pilvipalveluihin ja konesaleihin liittyvissä asioissa. Lisää yhtiöstä ja sen tuottamista palveluista www.savonict.fi. Yhtiö toimii inhouse-periaatteella ja sen omistajia ovat lukuisat pohjoissavolaiset kunnat ja niiden omistamat konserniyhtiöt. ”Savon ICT-palveluiden palvelutarjoama on suunniteltu kunnan oman palvelutuotannon tueksi ja tällä toimintamallilla varmistamme, että kunnat pysyvät elinvoimaisina ja pystyvät täyttämään velvollisuutensa. 10 Olemme hallitulla kasvun polulla ja pidämme talouden kurissa”, toimitusjohtaja Pirjo Juvonen kertoo. Kunta-asiakkuuksien lisäksi yhtiö tuottaa ja tulee tuottamaan ICT-palveluita PohjoisSavon hyvinvointialueen tarpeisiin. ”Olemme tuottaneet sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoille ICT-palveluita yli kymmenen vuoden ajan”, digipäällikkö Mika Ventovuori toteaa. Hän kuvailee yhtiön olevan täysillä mukana kuntien arjessa. Se vastaa opetuksen ICT-palveluista, kuntien käyttämistä talous- ja henkilöstöhallinnon järjestelmistä sekä tuottaa myös huoltovarmuuskriittisten toimijoiden ICT-palveluita. Lista on pitkä. Toiminnassa huomioidaan CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU myös poikkeusolot. Palvelupäällikkö Teija Tuomainen kertoo, että Savon ICT-palveluilla on 32 työntekijää tietotekniikan asiantuntijoista suunnittelijoihin. Yhtiön ja sen omistajien tavoite on ICT-osaamisen pitäminen toiminta-alueella. Alueen oppilaitosten kanssa tehtävä yhteistyö varmistaa työharjoittelumahdollisuuden opiskelijoille. Samalla yhtiö kasvattaa tulevaisuuden osaajia. Yhtiölle on myönnetty Yhteiskunnallinen yritysja Avainlippu-merkki sekä Pohjoismainen kasvuyrityssertifikaatti. ”Kehitämme toimintaa jatkuvasti kestävän kehityksen polulla.” ■

MAINOSLIITE Decens pitää tiedon kotimaisessa konesalissa IT-palveluita tarjoavan Decensin kapasiteettipalvelussa asiakkaiden data pysyy Suomen rajojen sisällä. Yhteydenpito palvelussa on henkilökohtaista. K onesali on tila, jossa operaattorilla on dataa käsitteleviä palvelintietokoneita yhdelle tai useammalle asiakkaalle. Yleiskielessä puhutaan pilveen tallentamisesta. Usein ostamalla pilvikapasiteettia konesali sijaitsee määrittelemättömässä paikassa ulkomailla ja häiriötilanteessa yhteyden saanti palveluntuottajaan on vaikeaa ja sitä rajoittaa kellonaika sekä vieraan kielen käyttö. "Nykyisessä maailmanpoliittisessa tilanteessa on hyvä huomioida palvelun varmuus ja datan sijainti valitsemalla paikallinen tuottaja. Konesalimme sijaitsevat Tampereella ja Espoossa", kertoo kotimaisen Decens Oy:n jatkuvien palvelujen toimintoja johtava Markku Aaltonen ja jatkaa: "Decens kapasiteettipalvelu on käytettävissä 24/7 kiinteään hintaan. Pystymme auttamaan asiakasta hänen omalla äidinkielellään nopeasti." Aaltonen suosittelee palvelua kaikille, jotka haluavat säilyttää yrityksensä datan tietoturvallisessa ympäristössä vaivattomasti. "Meillä ei tarvitse tietää mitään. Ota meihin yhteyttä, me hoidamme loput." ■ Lisätiedot: www.decens.fi Decens Oy on kotimainen, luotettava ja ketterä ITpalvelujen tuottaja. Asikkala on superlatiivien kunta Asikkala on positiivisessa kierteessä. Elinvoimaa antavat niin oma lentokenttä ja lukion ilmailulinja kuin nettomuuttovoiton tuomat lapsiperheet. R eilun 8000 tuhannen asukkaan Asikkala sijaitsee Salpausselällä lähellä Lahtea. Kehittämispäällikkö Isa Maunula kertoo Asikkalan olevan nettomuuttovoittaja jo useamman vuoden peräkkäin. Lapsiperheiden ansiosta kyläkoulut ovat elinvoimisia, eikä kouluverkkoon kohdistu välittömiä supistustarpeita. Parhaillaan rakentuu 18 miljoonaa euroa maksava uusi Vääksyn yhteiskoulu. Alueita asumiseen kaavoitetaan Päijänteen rannalle ja ydinkeskustaan. Asikkala on valittu Suomen liikkuvimmaksi kunnaksi, mikä näkyy panostuksena terveysliikuntapalveluihin ja hyvinvoivina kuntalaisina. ”Kunnan liikuntapaikkojen hyödyntäminen on asukkaille maksutonta oli kyse sitten vaikka sulkapallosta tai padelin pelaamisesta.” 90 järven Asikkala on kesäasukkaiden paratiisi ja kunnan väkiluku triplaantuu kesäisin. Matkailukohteet, kuten Pulkkilanharju, vetävät turisteja. Matkailijoiden suosimista kanavista Vääksyn kanava on Euroopan vilkkain sisäliikennekanava ja Kalkkisten vastaavasti pisin. ”Meillä on ostovoimaa. Muutama vuosi sitten saimme kuntaan Tokmannin. Tänä vuonna valmistui Hämeenmaan kauppakeskus. Tuore yritysalue VT24:sen varrella tarjoaa puolestaan uusia mahdollisuuksia sijoittuville yrityksille.” ■ “ Alueita asumiseen kaavoitetaan Päijänteen rannalle ja ydinkeskustaan.” Markku Aaltonen johtaa Decens Oy:n jatkuvien palvelujen toimintoja. ”Meiltä saa palveluympäristöt tarvittaessa avaimet käteen-periaatteella.” Lahti-Vesivehmaan lentokenttä on saanut kaavan, joka mahdollistaa uusien ilmailutoimijoiden tulon. Kehittämispäällikkö Isa Maunula toivottaa uudet toimijat tervetulleiksi. CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU 11

MAINOSLIITE Paperia Polvijärveltä Polvijärvellä toimii aktiivisesti noin 250 yritystä. Paperituotteita valmistava Nordpap on yksi niistä. O letko koskaan miettinyt, missä valmistetaan hierojan hoitopöydän peittävä suojapaperi tai sairaaloissa käytettävät paperituotteet? Jos vastaat Polvijärvellä Pohjois-Karjalassa, osut mitä todennäköisemmin oikeaan. "Sairaalatukkurit ovat suurimmat asiakkaamme. Heidän kauttaan yrityksessämme valmistettuja selluvanutuotteita päätyy sairaaloihin ympäri Suomen", Maija ja Jesse Kuronen kertovat. Kurosten yritys Nordpap Oy valmistaa selluvanutuotteita sekä paperisia arkki- ja rullatuotteita. Lisäksi yritys myy kotimaisten papereiden lisäksi Saksasta maahantuomaansa vessa- ja talouspaperia. "Aiemmin selluvanu tuotiin Suomeen ul- 12 komailta. Onkin hienoa, että meillä on tarjota kotimaan markkinoille omassa maassa tuotettua selluvanua." Nordpap Oy on perustettu vuonna 1992. Kurosten omistuksessa yritys on ollut vuodesta 2017 lähtien. "Olemme asuneet Polvijärvellä vuodesta 2008 – meidät tänne toi halu asua maaseudun rauhassa, mutta kuitenkin verrattain lähellä maakuntakeskus Joensuuta. Kun suunnittelimme yritystoiminnan ostamista, oli meille tärkeää, että yritystoiminnan voi siirtää kotikuntaamme." Niin Vantaalla toimineesta Nordpapista tuli polvijärveläinen yritys. "Kokemuksemme mukaan Polvijärvellä on todella hyvä paitsi asua, myös yrittää. Yrityksemme toimii kunnan omistamassa kiinteistössä. Yhteistyö kunnan ja muiden paikkakunnalla toimivien yrittäjien kanssa sujuu hienosti", paikallisen yrittäjäjärjestön puheenjohtajana toimiva Jesse Kuronen kertoo. CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU Kunnanjohtaja Heikki Hallikainen toteaa, että reilun 4000 asukkaan Polvijärvi on varsin elinvoimainen kunta. "Erinomaisesti hoidettu kuntatalous, toimivat palvelut ja kilpailukykyinen yrityskanta tekevät Polvijärvestä vetovoimaisen kunnan. Meillä kelpaa asua ja yrittää. Sijaintimme Joensuun työssäkäyntialueella takaa sen, että työvoimaa yrityksiin on hyvin saatavilla – menestyksen esteet ovat vähissä." ■

MAINOSLIITE “ Ihmisten monimuotoisuuden huomiointi johtaa älykkääseen suunnitteluun." Esteettömyys on kaikkien etu Turvalliset portaat tai yleinen tilan hahmotettavuus ja moniaistisuus ovat esteettömyyttä, joka hyödyttää jokaista. Invalidiliitto muistuttaa, että hyvällä suunnittelulla luodaan monimuotoinen ja yhdenvertainen yhteiskunta. K uljet kaupungissa kuulokkeet korvilla ja musiikki pauhaa. Kuulet enää vain osan ympäristön äänistä. Onneksi ohitsesi ajava hälytysajoneuvo ilmoittaa tulostaan äänen lisäksi myös valoilla. Porrasaskelmien etureunassa olevat tummuuskontrastiraidat mahdollistavat turvallisen kulun, vaikka huomiosi olisikin samalla puhelimen näytössä. Rakennukseen nousevaa luiskaa hyödyntävät pyörätuolia käyttävien lisäksi muun muassa lastenvaunuja työntävät vanhemmat. Ympäristön helposta hahmotettavuudesta taas on hyötyä silloin, kun saavut esimerkiksi vieraalle metroasemalle ja haluat löytää oikean uloskäynnin mahdollisimman nopeasti. "Esteettömyys on läsnä kaikissa arkisissa tilanteissa ja me kaikki hyödymme siitä, että rakennetut ympäristöt mahdollistavat meidän tapamme liikkua ja toimia", kertoo Invalidiliiton vs. vastaava esteettömyysasiantuntija Johanna Hätönen. "Jos suunnittelemme rakenteet ennakkoon toimivasti, emme tarvitse kalliita erikoisratkaisuja ja monimuotoisuuden huomioiminen edistää kaikkien hyvinvointia. Ympäristömme voivat joko mahdollistaa tai estää yhdenvertaisen osallisuuden toteutumisen", sanoo Hätönen. Alueiden ja rakennusten suunnittelu esteettömiksi on helpompaa uusissa hankkeissa, mutta korjausrakentamisellakin voidaan tehdä muutoksia. Invalidiliitto ha- luaakin vaikuttaa tahoihin, jotka tekevät päätöksiä rakennetun ympäristön osalta. Invalidiliiton Esteettömyyskeskus ESKE tekee yhteistyötä esteettömyyden edistämiseksi eri järjestöjen, viranomaisten ja muiden tahojen kanssa. ESKE tarjoaa esteettömyyden edistämiseen liittyviä palveluja myös yrityksille. "Yritykset haluavat purkaa esteitä rekrytoinnin tieltä. Esteettömät toimitilat mahdollistavat työntekijöiden palkkaamisen heidän osaamisensa, ei heidän liikkumistai toimimistapansa perusteella." ■ Tutustu aiheeseen: www.invalidiliitto.fi/esteettomyys CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU 13

MAINOSLIITE Hyvinvointialueet ovat myös elinvoiman kehittäjiä V Kohta aloittavilla hyvinvointialueilla on merkittävä rooli asukkaidensa hyvinvoinnille mutta myös alueidensa elinvoimaisuudelle. Erityisen tärkeää on, miten ne isoina toimijoina rakentavat suhteensa eri tahoihin, kuten yrityksiin. uodenvaihteessa starttaavien uusien hyvinvointialueiden organisaatiot ja strategiat rakentuvat edelleen, eivätkä tule olemaan kaikin osin valmiina 1.1.2023. Alueiden elinvoiman kannalta on ratkaisevaa, miten hyvinvointialueet ja sen toimijat, kuten kunnat, kaupungit ja järjestöt löytävät toisensa. Yrityskenttää kiinnostaa varsinkin se, miten palvelustrategi- oissa tulee näkymään ostopalveluiden hyödyntäminen. ”Sitä ei vielä täysin tiedetä. Nyt tarvitaan malttia, mutta samaan aikaan yritysten kannattaa olla hyvin hereillä oman hyvinvointialueensa valmistelusta ja strategioista”, painottaa erityisasiantuntija Antti Kuopila sosiaali- ja terveysministeriöstä. Hyvinvointialueiden valmiudet lähteä rakentamaan ja toteuttamaan tehtävään- “ Yrityksiä kiinnostaa, miten palvelustrategioissa tulee näkymään ostopalveluiden hyödyntäminen.” ”Hyvinvointialueiden käynnistyessä häiriöitä on enemmän kuin toivotaan mutta vähemmän kuin pelätään. Aivan varmaa on, että ihan kuivin varpain ei selvitä”, erityisasiantuntija Antti Kuopila sanoo. 14 CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU sä vaihtelevat. Isoilla alueilla lähtötilanne on hyvin sirpalemainen, kun taas kuntayhtymäpohjalta on selkeämpää lähteä uuteen. ”Siksi alueilla ei olla kaikilta osin toimintakykyisiä samaan aikaan, eivätkä odotukset niiden tuomasta elinvoimasta realisoidu välittömästi vuodenvaihteen jälkeen kaikkialla.” Johtajuus ratkaisee Paras mahdollinen hyvinvointialue syntyy, kun muutosprosessi pystytään johtamaan ja organisoimaan hyvin. Lopputuloksena voi Kuopilan mukaan silloin olla todella hyvä timantti, vaikka alku olisi ollut hallittua kaaosta. ”Jos taas tuudittaudutaan siihen, että meillä asiat ovat jo valmiiksi hyvin, se timantti voikin hioutua hiileksi.” Hän siteeraa Tampereen yliopiston lehtori Jenni Airaksista, joka on sanonut, etteivät nyt luotavat rakenteelliset uudistukset itsessään takaa mitään parempaa. Sen sijaan ne luovat mahdollisuuksia johtamisen ja käytäntöjen muutoksen kautta saavuttaa tavoitteet. ”Johtajuus on aina se joka ratkaisee. Rakenne luo mahdollisuuksia, ja johtamisella tehdään se työ”, Antti Kuopila toteaa. ■

MAINOSLIITE Työttömät yhteiskunnan osallisina ja rakentajina Mielenterveyttä voi vahvistaa Hyvän mielen kunta -hankkeessa autetaan kuntia luomaan toimintamalleja ja välineitä mielenterveyden hyvinvointiin. Hanketyössä korostetaan johtotason päätöksiä. H eikentyneen mielenterveyden kustannukset ovat Suomessa vuositasolla 11 miljardia euroa. Hyvä mielenterveys onkin osa kuntien kestävää kehitystä – niin sosiaalisesti kuin taloudellisestikin. "Mielenterveyttä voi kuntatasolla vahvistaa erilaisin tavoin ja erilaisia menetelmiä käyttäen. Se vaatii kuitenkin johtotason päätöksiä, joissa mielenterveys priorisoidaan", kertoo Hyvän mielen kunta -hankkeen hankepäällikkö Karin Palmén. Hyvän mielen kunta -hanke auttaa siirtämään painopistettä korjaavista palveluista mielenterveyden vahvistamiseen ja häiriöiden ennaltaehkäisyyn edistäen hyvää mielenterveyttä. Hankkeessa MIELI ry kehittää yhdessä kuntien kanssa välineitä, jotka auttavat kuntia vahvistamaan mielenterveyden edistämistä ja mielenterveysjohtamista. "Luomme parhaillaan kunnille käytännönläheistä toimintamallia. Haluamme olla tukemassa kuntia strategisten linjausten tekemisessä ja kehittämistarpeidensa tunnistamisessa. Itselleni on toivoa herättävää, että hyvää mielenterveyttä voi tutkitusti edistää ja tukea." ■ Työttömien Keskusjärjestö on valtakunnallinen edunvalvontajärjestö, joka pyrkii parantamaan työttömien asemaa, työllisyyttä ja osallisuutta yhteiskunnassa. " Rakenteellinen työttömyys on sinnikäs ongelma Suomessa. Vaikka työllisyysaste hipoo suomalaisia ennätyksiä, pitkäaikaistyöttömyys on laskenut hitaasti ja yli vuoden työttömänä olleita on edelleen noin 90 000, toiminnanjohtaja Jukka Haapakoski kuvaa. Nämä ihmiset ovat vailla työllisyystai koulutuspalveluita. Työttömien yhdistykset työskentelevät pitkäaikaistyöttömien terveyden, osallisuuden ja työllisyyden edistämiseksi. Lähtökohtana on, että kaikki työttömät ovat tervetulleita mukaan toimintaan omasta tilanteestaan riippumatta. Yhdistyksistä löytyy työtä ja toimintaa työpajoista, ruokaloista, kirpputoreilta tai kierrätyskeskuksista. Yhdistyksissä etsitään myös työpaikkoja alueen yrityksistä ja esimerkiksi edelleen siirretään yrityksiin työntekijöiksi – julkisella tuella. Rakennetaan Suomessa yhdessä elinvoimaisuutta ja kaikille hyvä paikka tehdä töitä ja elää, Jukka Haapakoski kiteyttää. ■ Lue lisää: Etusivu - Työttömien keskusjärjestö ry (tyottomat.fi) Osallistu ”Miten mielenterveyttä edistetään kunnissa?” -webinaariin 8.12.2022 klo 13–15. Webinaari on kaikille avoin. Lisätietoa ja ilmoittautuminen: www.hyvanmielenkunta.fi CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU 15

MAINOSLIITE Ihmisen kokoinen hyvinvointialue Etelä-Karjalassa on päätetty selättää sosiaali- ja terveysalan työvoimapula. Yksi vuoden alussa aloittavan hyvinvointialueen strategiakärjistä tulee olemaan henkilöstöön panostaminen. Tavoitteena on Suomen onnellisimmat työntekijät. H enkilöstön tyytyväisyyden nostaminen vahvasti esille Etelä-Karjalan hyvinvointialueen strategiassa on tarkkaan mietitty yksityiskohta. ”Se velvoittaa. Halusimme varmistaa, ettei asia jää sanahelinäksi”, kertoo Etelä-Karjalan hyvinvointialueen johtaja Sally Leskinen. Hän kuvailee johtamisteemansa pohjautuvan käsitykseen, että ihmiset tulevat sote-alalle jaloista periaatteista ja ovat hyvin motivoituneita. Siksi he kärsivät, elleivät saa tehdä työtään kunnolla. ”Uskon, että työntekijät haluavat suoriutua hyvin. Hyvinvointialueen johtoryhmässä johdamme enemmänkin luottamusta kuin suoritusta. Annamme perustehtävien hoitamiseen autonomiaa ja työkaluja.” Sama luottamus koskee alueen sote-yrityksiä. Ne ovat tärkeitä kumppaneita, jotka on otettu mukaan palvelustrategian laatimiseen heti alusta alkaen. Mie välitän siusta Sally Leskinen sanoo Etelä-Karjalan hyvinvointialueen työnantajalupauksen tiivistyvän sanoihin ”mie välitän siusta”. Sen tulee näkyä siinä, miten sote-ammattilaisia kohdellaan työssään, ja sen tulee välittyä myös kohtaamisiin asiakkaiden kanssa. Kun alueen suurimmalle työnantajalle tulee joku töihin, yrittää hyvinvointialue yhdessä kuntakumppanien kanssa järjestää työpaikat koko perheelle. ”Haluamme rekrytä koko perheen vauvasta vaariin. Lupaamme matchata työtä sille puolisollekin. Tämä on vahvaa teollisuusaluetta ja töitä on monipuolisesti. Meillä on tarjota myös valtavan hyvät koulut jälkikasvulle.” Bonuksena Sally Leskinen lupaa elämän Etelä-Karjalassa olevan ihmisen kokoista ja lupsakkaa. Juuri sellaista kuin sen kuuluukin olla: perushyvää ilman mitään ylimääräistä kuorrutusta. Alueen rauhan ja luonnon monimuotoisuuden uskotaan houkuttavan uutta työvoimaa. ■ Etelä-Karjalan hyvinvointialuejohtaja Sally Leskinen pitää uudistusta isona mahdollisuutena. ”Emme lähde siitä, että tämä on Eksote 2.0 vaan nimenomaan nyt siirrytään hyvinvointialueelle.” 16 CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU “ Uskon, että ihmiset tulevat sote-alalle jaloista periaatteista ja ovat hyvin motivoituneita.”

MAINOSLIITE Monipuolisuudessa ratkaisu energiakriisiin Suomi tarvitsee monipuolisia lämmitysratkaisuja niin kotitalouksissa kuin muualla yhteiskunnassa. Nykytilanteessa vanha öljylämmityskin on noussut uuteen arvoonsa. L ämmitysenergia Yhdistys ry:n toiminnanjohtaja Arto Hannula on seurannut aitiopaikalta Suomen ajautumista energiakriisiin muun Euroopan tavoin. Hän pitää kummallisena valtiovallan politiikkaa, joka tukee öljylämmityksestä luopumista. Nyt pitäisi kannustaa hybridiratkaisuihin, joissa uusiutuvalla, nestemäisellä polttoaineella on ratkaiseva rooli. Parasta on, että se toimii olemassa olevissa öljylämmityslaitteissa ilman isoja muutoksia. Hannula hehkuttaa, että maailman johtavat uusiutuvan, nestemäisen polttoöljyn valmistajat löytyvät juuri Suomesta: Neste, UPM ja myös ST1 on tulossa mukaan markkinoille. ”On fiksua säilyttää öljykattila ja päivittää poltin normaalin huollon yhteydessä uusiutuville soveltuvaksi. Se ei maksa kuluttajalle kuin alle tuhannen euroa, kun taas maalämpöön siirtymisestä tulee yli 20 000 euron kulut.” ”Kun rinnalla on lämpöpumppu tai aurinkovoima, niin yleensä tarvitaan vain yksi kolmasosa öljyä. Silloin säiliöllinen öljyä voi riittää kolmekin vuotta”, Arto Hannula sanoo. Hän korostaa myös öljylämmityksen työllistävää vaikutusta. ”Huolto-, ja asennusliikkeet ovat useimmiten yrittäjäpohjaisia pienyrityksiä, jotka omalla paikkakunnallaan huoltavat ja tekevät asetuksia ja säätöjä.” Suomessa on yli 100 000 öljylämmittäjää pääsääntöisesti 1970–1980-luvun kiinteistöissä. Jos vanhalla kattilalla ja polttimella on jäljellä käyttöikää, kannattaa ne käyttää loppuun. ”Kun lämpöpumppu, aurinkokeräimet tai vastaavat tuottavat rinnalla lauhemmilla keleillä lämmön, niin se vain jatkaa niiden käyttöikää.” ■ “ On fiksua säilyttää öljykattila ja päivittää poltin huollon yhteydessä uusiutuville polttoaineille soveltuvaksi.” Öljy tuo kriisivalmiutta Öljy antaa pelivaraa ja lisää kriisivalmiutta. Öljykattilat pystytään sähkökatkojen aikana pitämään päällä pienellä aggregaatilla, ja polttoainetta varastoidaan käyttäjän omassa säiliössä pitkän ajan tarpeeseen. Lämmitysenergia Yhdistyksen Arto Hannula pitää öljyä hyvänä vaihtoehtona energiakriisissä, sillä saatavilla on uusiutuvaa, kotimaista polttoöljyä, ja perinteistä fossiilistakin on mahdollista hankkia maailmalta eri lähteistä. CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU 17

MAINOSLIITE Patriassa työpöydälleen saa haastavia ohjelmistotehtäviä, joiden lopputuloksilla taataan yhteiskunnan toimintavarmuutta Työ Patriassa tarjoaa merkityksellisyyttä, mahdollisuuksia keskittyä pitkän aikajänteen tuloksiin sekä vapautta tehdä itsenäisiä päätöksiä. Pitkät työurat todistavat hyvästä viihtyvyydestä ja mielenkiintoisista hankkeista. L ead System Architect Kimmo Löytänä työskentelee Patrian Safety ja Security Solutions -ryhmässä, jossa hänen tehtäviinsä kuuluu turvallisuusviranomaisille tarkoitettujen johtamisjärjestelmien kokonaisarkkitehtuurista vastaaminen. "Teemme työkaluja ihmisille, joiden tehtävänä on esimerkiksi pelastaa ihmishenkiä. Työstä tekee merkityksellistä se, että voimme osaltamme auttaa yhteiskunnan kriittisissä toiminnoissa." Löytänä toivoo, että hän olisi jo aiemmin tiennyt Patrian tarjoamista mahdollisuuksista. "Ohjelmistokehitys täällä on ehdottomasti vaativammasta päästä. On myös hyvä huomata, että työtä Patriassa ei tehdä 18 pelkästään sotilastoimintaa varten, vaan merkittävä osa tekemästämme työstä liittyy muuhun yhteiskunnan turvallisuuteen." Senior Data Scientist Janne Toivola on aiemmin työskennellyt ohjelmistokehittäjän roolissa, mutta keskittyy tällä hetkellä analytiikkaan. Toivolan mukaan yksi työhön mielekkyyttä tuovista asioista on suhtautuminen aikatauluihin. "Meillä saa keskittyä siihen, että työn lopputulos on paras mahdollinen. Aiemmassa työpaikassani startupissa pyrittiin kovassa kiireessä saattamaan tuotteita pisteeseen, jossa ne suurin piirtein toimivat. Toimintavarmuutta luodessa se taso ei riitä", hän kuvailee. ' Itseohjautuvia, hyvin kommunikoivia tiimejä ja johdon luottamusta Sekä Löytänä että Toivola kokevat, että Patrian CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU johtamistyylissä toteutuu vaativan asiantuntijatyön vaatima luottamus ja vastuu. "Omaa osaamista saa käyttää ja ratkaisumalleihin vaikuttaa itse. Meillä ymmärretään, että asiantuntija tietää usein enemmän työn sisällöstä kuin esihenkilö", Löytänä kuvailee. Käytännön työssä hyödynnetään alan parhaita toimintatapoja ja uusinta teknologiaa. Tiimit järjestäytyvät usein itsenäisesti, esimerkiksi Scrum-mallilla. Tiimien toimivuuteen vaikuttavat myös korkea viihtyvyys, sujuva kommunikaatio ja hyvä työilmapiiri. Näistä todistavat myös Patrialle tyypilliset pitkät työurat. "Olemme työyhteisönä ennen kaikkea rento ja huumorintajuinen", Toivola vetää yhteen. ■

MAINOSLIITE PUHURI – kotimaista tuulivoimaa ja huoltovarmuutta Puhuri Oy on suomalainen tuulivoimayhtiö, joka tuottaa puhdasta energiaa omistajilleen. Se kehittää, rakentaa, operoi ja omistaa tuulipuistoja, joiden perusta on ympäristön kannalta järkevissä ratkaisuissa. “ Kotimainen tuulivoima on puhdasta energiaa ja tärkeää huoltovarmuudelle.” Koko digitaalisen infran pitäisi kuulua alempaan sähköveroluokkaan, sanoo FiComin toimitusjohtaja Elina Ussa. Kuva: Outi Järvinen Sähköveron alentaminen hyvä keino edistää kilpailukykyistä digi-Suomea Vihreä siirtymä, kiertotalous ja Suomen alueellinen elinvoimaisuus tarvitsevat vahvan tietoliikenneinfran. Sitä ei kannata näivettää verottamalla. ”Energiakriisi ja sähkön säännöstelystä puhuminen on saanut huomaamaan kotimaisten tuulivoimahankkeiden tärkeyden”, Puhurin hankekehityspäällikkö Harri Ruopsa sanoo. V uonna 2010 perustetun Puhurin omistavat 27 pientä, pääosin kuntaomisteista energiaalan paikallisyhtiötä, joista osa on toiminut Suomessa jo yli sata vuotta. ”Olemme vakaa, vastuullinen toimija, jota suhdannevaihtelut eivät aivan helposti heiluta”, hankekehityspäällikkö Harri Ruopsa sanoo. Omistuspohja tuo jatkuvuutta toimintaan ja mahdollistaa keskittymisen oikeisiin asioihin. ”Kehitämme tuulivoimaa alueille, joissa se on ympäristön kannalta järkevää ja kestävää. Naapurina ja yhteistyökumppanina haluamme olla tasapuolinen ja helposti lähestyttävä.” Kotimainen tuulivoima on puhdasta energiaa ja tärkeää huoltovarmuudelle. Sen rakentaminen vaikuttaa myönteisesti myös alueiden elinvoimaan ja koko kansantalouteen. ”Energiayhtiöiden lisäksi tuulivoimabisnes työllistää esimerkiksi maanrakennus- ja logistiikka-alaa sekä komponenttiteollisuutta”, Ruopsa kertoo. Puhurilla on kehitteillä tuulivoimahankkeita usean sadan megawatin edestä. Yhtiön operoimien tuulipuistojen kokonaisteho on tällä hetkellä noin 190 MW. ■ S uomen kattavat viestintäverkot ovat rakentuneet pääasiassa markkinaehtoisesti erittäin kilpaillulla markkinalla. Teleyritykset investoivat verkkoihin joka vuosi noin puoli miljardia euroa. Kireä verotus hidastaa välttämättömiä investointeja, joita moderni yhteiskunta menestyäkseen tarvitsee. ”On hienoa, että Marinin hallitus poisti konesaleilta niiden sähköverotukseen vaikuttaneen keinotekoisen kokorajan”, kiittää FiComin toimitusjohtaja Elina Ussa. ”Muutos pitäisi laajentaa koskemaan koko digi-infraa. Mobiiliverkoissa älykkyys ja datan prosessointi lisääntyvät koko ajan, joten myös tukiasemien tulisi kuulua teollisuussähkön veroluokkaan”, hän jatkaa. Nyt mobiiliverkon sähkövero on 45-kertainen konesaleihin verrattuna. Alempi verokanta edistäisi entistä parempien digipalveluiden kehitystä ja innovaatioita, jotka nopeuttavat vihreää siirtymää ja pienentävät eri alojen hiilijalanjälkeä. Valtion tuloihin muutos vaikuttaisi noin kymmenen miljoonaa euroa. Jotta Suomi pysyy kehityksen kärjessä, tietoliikenneverkkojen tarvitseman sähkön yhä nousevista kustannuksista ei saa tulla investointien este. Edistyksellinen digi-infra lisää maamme kilpailukykyä ja on yksi hiilivapaan tulevaisuutemme tärkeimmistä tekijöistä. ■ CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU 19

MAINOSLIITE Uusi tapa yhdistää koti ja yksilöllinen hoiva Mielestämme jokainen ihminen ansaitsee hyvän arjen ikään ja kuntoon katsomatta. Laptin Virta on ihmisläheinen ratkaisu ikääntyvien asumiseen ja yksinäisyyden ehkäisemiseen. Virta mahdollistaa asumisen omassa kodissa ja tuo asumisen tukipalvelut sekä yhteiset harrastetilat ikääntyvän lähelle. Rakenna kanssamme ikääntyville hyvän elämän puitteet. lapti.fi/virta 20 CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU