LABYRINTTI Mielenterveysomaisten keskusliitto – FinFami 3/2022 Aikuinen lapsiomainen Pasi Ojala: ”Haluan, että omassa elämässäni ja perhepiirissäni voidaan puhua ja pyytää apua” Lapset puheeksi -menetelmässä huomioidaan koko perhe LABYRINTTI322_kannet I ja IV.indd 1 Tukihenkilönä lapselle ja nuorelle Kadonnutta tietoa lapsuudesta 19.10.2022 8:38:31

Hae tukea www.finfami.fi onko läheisesi sairastunut psyykkisesti? Älä jää yksin. LABYRINTTI322_002-003_sisältö.indd 2 19.10.2022 8:58:17

LABYRINTTI 3/2022 KUVA: MARIKA FINNE Teema: Oikeus turvalliseen lapsuuteen ja nuoruuteen 5 PASI OJALALLA ON YKSINÄISYYDESTÄ KÄRSIVILLE NUORILLE VINKKI: VALTAOSA VANHEMMISTA VÄLITTÄÄ, KUNHAN VAIN USKALTAA KYSYÄ APUA. – TAI JOS OMA KOTIYMPÄRISTÖ ON VAIKEA, VOI KÄÄNTYÄ YSTÄVÄN PERHEEN TAI ISOVANHEMPIEN PUOLEEN. Pääkirjoitus: Lasten ja nuorten turvallisuuden tunteen vahvistaminen on aikuisten vastuulla 6 10 12 16 18 ”Imin pahaa oloa itseeni kuin pesusieni” 20 22 23 24 27 Vertaistuki verkossa auttaa nuoria ympäri Suomen 28 30 Valtuuteut omaisen asialla 32 Salon nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelut koottiin palvelukartaksi 34 Puheenjohtaja: Lasten ja nuorten puolesta Omaisen ääni: Muista ladata toivoa arkeesi Joku kuolee nuorena, toiset syntyy vanhana Tukihenkilönä lapselle ja nuorelle Lapset puheeksi -menetelmässä huomioidaan koko perhe Kolumni: Muistopalasia keräämässä Sarjakuva Kadonnutta tietoa lapsuudesta Perheitä uhkaa vakava terveysriski, joka voidaan välttää Mielenterveysomaisten kokemuksia työn ja omaisroolin yhteensovittamisesta Labyrintti 4/2022 Mielenterveysomaisten oikeudet Seuraavaan lehteen tarkoitettujen aineistojen tulee olla 24.11.2022 osoitteessa Mielenterveysomaisten keskusliitto – FinFami, marika.finne@finfami.fi tai Mariankatu 13 a A 4, 00170 Helsinki LABYRINTTI322_002-003_sisältö.indd 3 M ISTÖME R I 3/2022 R PÄ KK Labyrintti-lehti on ainoa mielenterveysomaisille ja -omaishoitajille suunnattu lehti Suomessa. Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa. ● Julkaisija Mielenterveysomaisten keskusliitto – FinFami ry. ● Päätoimittaja Marika Finne ● Toimituksen osoite Mariankatu 13 a A 4, 00170 Helsinki p. 050 464 2739, jaana.humalto@finfami.fi ● Ilmoitusmyynti Jaana Martiskainen, TJM-Systems Oy, p. 044 566 7195, jaana.martiskainen@tjm-systems.fi ● Ilmoitusaineistot TJM-Systems Oy, PL 75, 02921 Espoo, p. 044 566 7032, aineistot@tjm-systems.fi ● Taitto PunaMusta, Sisältö- ja suunnittelupalvelut ● Painopaikka PunaMusta ● Tilaukset ja osoitteenmuutokset Labyrintti on jäsenetu alueellisille omaisyhdistyksille ja heidän jäsenilleen. Lehti ei ole tilattavissa. Mikäli henkilö haluaa lehden, hänen tulee liittyä jäseneksi omaisyhdistykseen. Myös yhteisöt voivat liittyä yhdistysten jäseniksi. Osoitteenmuutokset voi toimittaa suoraan paikallisyhdistykseen. YM KANSIKUVA: MARIKA FINNE ILJ ÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 3 19.10.2022 9:01:48

4 LABYRINTTI322_004-005_pääkirjoitus.indd 4 3/2022 19.10.2022 13:06:38

PÄÄKIRJOITUS Karoliina Beckman, kehittämispäällikkö, FinFami ry Lasten ja nuorten turvallisuuden tunteen vahvistaminen on aikuisten vastuulla ”Ä KUVA: SUVI-TUULI KANKAANPÄÄ iti, mä en uskalla Lehteemme haastateltujen kävellä täällä aikuisten lapsiomaisten, Pasin, pimeässä”, Olivian ja Lyyran, kokemukset sanoi päiväkotiosoittavat sen, ettei näin aina ikäinen lapseni, tapahdu. Kun vaikeista asioista kun palasimme kotiin tuttua lähiei puhuta, eikä lapsi osaa niitä metsän polkua pitkin iltaseitsemän itse tuoda esiin, on aikuisen jälkeen. Syksyn tiputtamat märät vastuulla kysyä ja kysyä vielä lehdet tuntuivat kenkiemme alla ja monta kertaa uudestaan. Vain oksat hipoivat kehoa takinhelman näin näkymätön saadaan näkyläpi. Vastasin lapseni lauseeseen väksi ja silloin siihen voidaan jotain vaihtuneesta vuodenajasta vaikuttaa. ja syksyn pimeydestä. Nopeasti FinFamissa tehdään päivittajusin, että reagoin vastauksellani täin vaikuttamistyötä sen lapseni mainitsemaan pimeään, eteen, että psyykkisesti sairasmutta en hänen kokemaansa tunut saisi tarpeenmukaista pelkoon. hoitoa oikea-aikaisesti. Se on Vielä pitkän aikaa keskustelun tällä hetkellä tärkeimpiä asioita, jälkeen jäin miettimään, miten jolla voimme vahvistaa turvallipaljon pelkoa lapset joutuvat suutta perheissä, joiden elämään nykyään kokemaan. Jos lapsen ei kuuluu läheisen mielen sairaus. JOKAINEN VOI LÖYTÄÄ ARJESSA KEINON tarvitse pelätä juuri muuta kuin FinFami-yhdistyksissä OLLA LASTEN JA NUORTEN HYVÄN pimeää, voi ajatella asioiden tehdään myös arjen tasolla olevan hyvin. Moni lapsi ei ole merkittävää työtä lapsiomaisten ELÄMÄN KANNATTELIJA. JO YHDELLÄ yhtä onnekas. LEMPEÄLLÄ, KANNUSTAVALLA KATSEELLA hyväksi: tässä lehdessä esitellyt Turvan puute näkyy myös lasten ja nuorten tukihenkilöON MERKITYSTÄ. perheissä, joissa on mielentertoiminta, verkossa järjestettävä veysongelmia. Hoitoon pääsyn saavutettavissa oleva vertaisvaikeus ja pitkät jonot aiheuttavat huolta ja uupumusta, pahim- tukitoiminta ja Lapset puheeksi -keskustelut ovat näistä oivia millaan epätoivoa ja turvattomuutta. Perheissä kysytään, miten esimerkkejä. emme saa apua, joka meille kuuluu? Miten selviämme, jos en Palataan vielä hetkeksi pimeän metsän herättämiin pohdinvoi luottaa siihen, että sairastunutta läheistäni autetaan? toihin. Mietin, mitä turvallisuuden osa-alueita on erityisen Lasten ja nuorten tarpeet ovat aina aikuisen vastuulla. tärkeää vahvistaa lapsilleni? En voi pyyhkiä pahaa maailmaa Vanhempien, läheisten, opettajien ja muiden ammattipois, en nyt enkä lasteni tulevaisuudessa. Siksi päädyin ajatuklaisten tehtävä on tarjota lapsille ja nuorille fyysinen hyvinseen, että haluan vahvistaa turvallista lapsuutta lisäämällä vointi, turvallisuuden tunne sekä rakkaus ja läheisyys. Jokainen lasteni elämään iloa ja leikkiä juuri nyt. voi löytää arjessa keinon olla lasten ja nuorten hyvän elämän Tämä sopii kaikenikäisille mielenterveysomaisille, kuten kannattelija. Jokainen voi löytää arjestaan tilanteita, joissa Annika Forth muistuttaa meitä Omaisen ääni -kolumnissaan. asettuu olemaan lasten ja nuorten puolella. Toivoa itselleen ja toisille voi ladata monella tavalla. 3/2022 LABYRINTTI322_004-005_pääkirjoitus.indd 5 5 19.10.2022 13:06:39

”Imin pahaa oloa itseeni kuin pesusieni” Pasi Ojala oppi lapsuudenperheessään olemaan näkymätön ja hiljainen poika, joka ei kertonut mieltään painavista asioista edes ystävilleen. Nyt aikuisena hän opettelee puhumaan tunteistaan – ja se on muuttanut hänen elämänsä suunnan. Y leensä tunnetaidot opitaan varhain, sillä tunteista puhumisen malli saadaan lapsuudenperheestä. Aina eväät eivät kuitenkaan ole kummoiset. Lapsuus saattaa olla turvaton, vanhemmat solmussa omien ongelmiensa kanssa tai perheessä saattaa olla päihde- tai mielenterveysongelmia. 35-vuotiaan Pasi Ojalan lapsuus oli turvaton, mutta hän on loistava esimerkki siitä, että tunnetaitoja voi opetella myös aikuisena. Helppoa se ei ole ollut, sillä korjattavaa ja opeteltavaa on ollut paljon, mutta palkitsevaa kylläkin. – Jos minun pitäisi mainita jokin käännekohta toipumiseni tiellä, niin yksi on vastavuoroisuus. 6 LABYRINTTI322_006-009_pääjuttu_Pasi Ojala.indd 6 ▲ ▲ PASI SYNTYI nelihenkisen pohjalaisperheen kuopukseksi. Hän muistelee olleensa arka, ujo ja sulkeutunut lapsi, joka piti urheilusta, pelaamisesta ja ongelmien ratkomisesta. Pasin perheen arkea väritti isän alkoholiongelma, joka aiheutti riitoja vanhempien kesken. Alla kouluikäinen Pasi kuunteli riitelyä omassa huoneessaan. – Vanhemmat riitelivät seinän takana, ja minä saatoin itkeä omassa huoneessani ovea vasten, Pasi muistelee. Pasilla oli isosisko, mutta tämä oli seitsemän vuotta vanhempi, ja siskon huone sijaitsi ison omakotitalon toisella puolella. Pasi arvelee, ettei sisko kuullut kaikki riitoja. Kavereiden kanssa Pasi muodosti tiiviin kuuden hengen porukan, mutta heillekään hän ei osannut kertoa pahasta olostaan. Pasi aisti, ettei hänen kotinsa tunnelmassa ollut kaikki kohdallaan. – En osannut enkä halunnut puhua siitä, miltä minusta tuntui. Olin hädissäni ja epävarma, mutta mitä isompi porukka, sitä vaikeampi minun oli puhua. Sulkeutuneisuudesta tietenkin seurasi se, ettei kukaan näyttänyt osoittavan asioihini kiinnostusta. Joidenkin kavereiden perheissä oli samankaltainen tilanne kuin Pasilla: jompi kumpi vanhempi joi. – Mutta siinä on mielestäni eroa, juoko vanhempi autotallissa pari kaljaa vai olohuoneessa raakaa viinaa, kuten meillä. 3/2022 19.10.2022 13:08:56

3/2022 LABYRINTTI322_006-009_pääjuttu_Pasi Ojala.indd 7 7 19.10.2022 13:08:59

Hiljaisuus ja eristyneisyys myös kiinnittivät Pasin mukaan toisten lasten huomion, ja häntä kiusattiin koulussa. Pasi oli helppo kohde, sillä hän ei juurikaan pistänyt vastaan. Koulukiusaaminen vaikutti itsetuntoon lannistavasti. PASIN VANHEMMAT EROSIVAT, kun Pasi oli 10-vuotias. Sisko oli jo 17-vuotias ja muutti opiskelemaan toiseen kaupunkiin. – Myöhemmin sisko on sanonut minulle, että hän tiesi pääsevänsä karkuun ja saavansa kaipaamaansa etäisyyttä. Eron jälkeen Pasi asui äidin kanssa. Isä halusi olla mukana Pasin elämässä ja antoi tälle kotinsa avaimet. – Isä asui lähellä ja hänellä oli vahva uskomus siihen, että hän voi olla vanhempi. Ja olihan meillä hyviäkin hetkiä. Muistan esimerkiksi yhden juhannuksen Kauhavalla, ja joskus kävimme kalassa. Silti alkoholi oli pääasiassa kaikessa tekemisessä isän kanssa. Epämieluisat tilanteet Pasi hoiti sulkeutumalla ja olemalla hiljaa. Hän vetäytyi omiin oloihinsa esimerkiksi pelaamaan tietokonetta. – Lapsuudestani ja nuoruudestani tunnistan mekanismin, joka liittyy isän humalassa olemiseen. Opin olemaan näkymätön, neutraali ja provosoimatta. Samalla imin pahaa oloa itseeni kuin pesusieni. Pasi kutsuu tilaa survival modeksi, selviytymismoodiksi, jossa hän keskittyy vain selviämään kyseisestä päivästä. – Siinä tilassa ei ole mahdollista nähdä tulevaa. Mutta vanhempien ero toi Pasin elämään myös turvallisia aikuisia. Ystävän perheestä tuli tärkeä, ja perhe oli tiiviisti mukana Pasin elämässä nelisen vuotta. Perheen mukana Pasi pääsi mukaan Jyväskylän ralleihin, ja vastavuoroisesti Pasin äiti vei Pasia ja tämän ystävää mökille ja Ruotsin-risteilylle. – Tuosta perheestä huokui sellainen välittäminen ja lämpö, jotka muistan edelleen. Ystäväni perheessä tunsin, että minusta välitetään. PERUSKOULUN JÄLKEEN Pasi muutti ammattikouluopintojen perässä Jyväskylään, jossa myös hänen tyttöystävänsä asui. Opiskeluaikojen harjoittelupaikasta löytyi myöhemmin työpaikka. 8 LABYRINTTI322_006-009_pääjuttu_Pasi Ojala.indd 8 Elämässä on edelleen hetkiä, jolloin huono olo tuntuu ylitsepääsemättömältä. – Mutta nykyään myös valoa on paljon, kertoo aikuinen lapsiomainen Pasi Ojala. – Nuorena olo oli hyvä, sillä tykkäsin työstäni ja olin toiveikas tulevaisuuden suhteen, Pasi muistelee. Ainoastaan alkoholi nosti ikävät WXQWHHWSLQWDDQ6\QNNLHQÀLOLVWHQ mukana käytös muuttui itsetuhoiseksi. – Elin tietynlaista tuplaelämää. Ammattikoulu ja työelämä sujuivat hyvin, mutta samaan aikaan yksinäisyys oli elämässäni todella vallitseva teema. Minulla ei ollut uudessa kaupungissa kavereita ja arkisin olin aika paljon yksinäni. Pasin itsetuho tuli esiin muun muassa kaveriporukassa vietetyn illan jälkeen. Sulkeutuneena hän ei halunnut puhua asioistaan ja muuttui näkymättömäksi muiden ollessa äänekkäitä ja juhlatuulella. – Olen yhdistänyt sen siihen, että humalaisessa joukossa tyhmyys tiivistyy, huutaminen lisääntyy ja välittäminen katoaa. On ihan mahdollista muuttua illan aikana näkymättömäksi. Kun minulla on mennyt kuppi nurin, en ole riehunut, vaan hiljentynyt ja vetäytynyt joukosta. Kukaan ystävistäni ei ole arvannut, miten syvää yksinäisyyttä olen kokenut ja miten kamalia ajatuksia olen ajatellut. 3/2022 19.10.2022 13:09:03

Baarista kotiin Pasi saattoi kävellä junanraiteita pitkin. Itsetuhoiset toimintatavat hän oli imenyt isältään. Isä oli kertonut omista itsetuhoisista ajatuksistaan Pasille tämän ollessa 10-vuotias. – Isän kautta opin sen teatterin. Siitä tuli minullekin tapa peittää heikkouteni. kiksi. Viisi kuukautta terapiassa istuttuani tulin siihen lopputulokseen, että ei kai nyt lemmikki voi olla sukupuoliasia. Tämän vuoden alussa 15-vuotinen haaveeni lemmikistä toteutui, kun hankin 2-vuotiaan ragdoll-kissa Leevin ja toukokuussa syntyneestä pentueesta sille kaverin, Taavin. Ragdollit ovat koiramaisia kissoja ja TERAPIAPUHETTA ON PALJON mekiintyvät omistajaansa. Niillä on ollut diassa, mutta Pasi ei hahmottanut, miten Pasin toipumiselle iso merkitys. se olisi koskettanut häntä. Hän ei tiennyt, Myös omasta kodistaan Pasi on sisusmitä terapiassa tehdään, miten sinne hatanut mieleisen. Hän on ohittanut stereokeudutaan tai kuuluuko typiat siitä, että vain naiset terapia ylipäätään hänen tykkäävät luoda kodista ”SULKEUTUNEISUUDESTA TIETENKIN SEURASI kaltaisilleen. kivan ja että miesten tehtävä – Sain kyllä kuulla on lähinnä vastustaa IkeanSE, ETTEI KUKAAN NÄYTTÄNYT OSOITTAVAN useammasta suunnasta, reissuja ja naureskella sohvaASIOIHINI KIINNOSTUSTA.” että minulla tuntuu tyynyille. olevan paljon ongelmia, joihin kannattaisi hakea apua, mutta nuoruudesta asti. Vastavuoroisuus oli PASI SANOO, ETTÄ nykyään hänen kukaan ei oikein neuvonut, miten. myös myrkkyä eristäytymiselle, yksinäielämässään on moni asia hyvin. Käännekohta Pasin elämässä tapahtui syydelle ja kysymyksien välttelylle. – Armollisuus, itsekiitollisuus, aloitnoin kaksi vuotta sitten. Hänellä oli – Liitän yksinäisyyden tunteen turvatteellisuus, hän luettelee. hyvin huono olla ja hän makasi pimeässä tomuuteen – siihen, kun olen joutunut Silti hän kokee olevansa vasta alussa huoneessa omassa sängyssään. sulkeutumaan omaan huoneeseeni tunnetyöskentelyssään. Lopulta hän sai sanottua silloiselle vanhempien riitelyä pakoon. Tulevaisuutensa hän näkee ristiriitaityttöystävälleen, että haluaisi vain kuolla Aina puhuminen ei ole helpottanut. sena. pois. Joskus vastapuolella on tullut seinä – Odotin avun hakemista yli 30 vuotta, – Se oli ensimmäinen kerta, kun vastaan, kun Pasi on kertonut kokemasja siinä matkan varrella annoin elämän kerroin itsetuhostani jollekin ulkopuolitaan. Hän sanoo havainneensa, ettei rikkoa minut melko pahasti. Mutta olen selle. Se johti siihen, että päädyin hakemiehen kertomia vaikeita ja traumaatvielä nuori ja minulla on elämä edessäni. maan apua työterveyshuollosta. tisia kokemuksia ole kaikkien niin helppo Pasi ei halua kaunistella. Hän sanoo, Sähköiseen ajanvarauskalenteriin ottaa vastaan. että elämässä on edelleen hetkiä, jolloin Pasi kirjoitti sanat ”perheongelmat” ja – Jos avaudun rehellisesti pahoista huono olo tuntuu ylitsepääsemättömältä. ”masennus”. ÀLOLNVLVWlVDDWDQMRXWXDORKGXWWDPDDQ – Mutta nykyään myös valoa on Vastaanotolla hoitaja otti Pasin vastaan toista. Terapia on siinä mielessä turvalpaljon. ennen lääkäriä – kuunteli ja kyseli. linen paikka, että siellä minun ei tarvitse Suurin toive omien tunteiden kanssa Lääkäri sen sijaan neuvoi Pasin työpaikan huolehtia siitä, mistä puhun. Paha olo ei 3DVLOODRQQLLQVDQRWWXMHQÀLOLVWULJJHilmaiselle punttisalille kuntoa kohottasiirry terapeuttiin. reiden tunnistaminen. maan. Siitä se mielialakin sitten kohenisi. Pasi mielestä miehisyyden tiukka – Toivon, että opin tunnistamaan – Tuntui, että lääkäri vähätteli olotimuotti liittyy moniin ongelmiin. Hän itseäni triggeröivät tilanteet, sillä silloin laani. Itsetuhoinen ihminen ei ole hirvitsanoo, ettei miesten ongelmia haluta voin ennaltaehkäistä ja purkaa niitä. tävän kiinnostunut ulkonäöstään tai täysin tunnistaa, mikä puolestaan aiheHaluan, että omassa elämässäni ja perhesiitä, elääkö näillä terveellisillä vinkeillä uttaa vähättelyä, syyttelyä, masennusta ja piirissäni voidaan puhua ja pyytää apua. 90-vuotiaaksi. pahaa oloa. Yksi hieno kokemus Pasilla on Lääkärissä varattiin aika psykologille – Miesten kokemaan heikkouteen ei tuoreessa muistissa ja se kannattelee kahden viikon päähän, mutta Pasista osata suhtautua, mikä taas johtaa siihen, häntä pitkään. Syksyllä hän matkusti tuntui, että hänet ohitettiin. Käynnin etteivät miehet halua puhua asioistaan Amsterdamiin tapaamaan tietokonepelijälkeen itseinho ei noussut enää vain rehellisesti. Ja samaan aikaan, kun sanomaailmassa tavattuja tuttuja. Amsterdahumalassa, vaan alkoi pyöriä päässä taan, että tyttö tai poika voi olla mitä missa 13 toisilleen livenä tuntematonta jatkuvasti. tahansa, tuntuu, että asiat ovat edelleen henkilöä piti hauskaa, tutustui toisiinsa – Lokakuussa vuonna 2020, 33-vuotihyvin sukupuolittuneita. ja jutteli kaikesta maan ja taivaan välillä. aana sain muutaman mutkan kautta Toipumisen aikana Pasi sanoo uhman- Myös Pasi. vihdoin apua itsetuhoisuuteeni ja masen- neensa monia sukupuolittuneita asioita. Siis hän, joka ei aiemmin puhunut tuneisuuteeni. – Konkreettinen esimerkki ovat omista asioistaan kenellekään. lemmikkikissat. Puntaroin hetken aikaa Teksti: Laura Koljonen PASI ON NYT TERAPIANSA PUOsitä, voinko ottaa kissan. Se kuitenkin Kuvat: Marika Finne LIVÄLISSÄ. Hän on oppinut avaamaan mielletään niin sanotusti naisten lemmi3/2022 LABYRINTTI322_006-009_pääjuttu_Pasi Ojala.indd 9 olotilaansa myös ystävilleen. – Jos pitäisi mainita jokin käännekohta toipumisen tiellä, niin yksi on vastavuoroisuus. Olen voinut puhua asioista esimerkiksi yhden lapsuudenystäväni, Tommin, kanssa. Juuri hänen perheensä on ollut minulle tärkeä turvapaikka. Tommi oli ensimmäinen ihminen, jonka kanssa harjoitin vastavuoroisuutta. Vaihdoimme Whatsapp-viestejä ja soittelimme. Vastavuoroisuus vähensi merkittävästi yksinäisyyttä, jota Pasi sanoo tunteneensa 9 19.10.2022 13:09:03

OMAISEN ÄÄNI Annika Forth Varsinais-Suomen FinFami ry:n hallituksen puheenjohtaja Muista ladata toivoa arkeesi T KUVA: JULIA LEHTILÄ oivon merkitys mielen”perussupervoimia”, mutta jos nämä terveysläheisen elämässä pennut läimäyttävät tassunsa yhteen on kiistatta suuri. Omaitoisen pennun kanssa, he ”latausena eläminen voi olla tuvat” ja hetken aikaa heillä on ihan hyvin kuormittavaa. Pahimerityisiä supervoimia. millaan se eristää muusta maailKun lapset katsoivat ohjelmaa masta. Kyynistää ja katkeroittaa, jos yhtenä iltapäivänä ja seurasin oma jaksaminen uhkaa loppua. Se sitä sivusilmällä, jäin pohtimaan, saattaa syödä toivon elämältä, luoda että mielenterveysomaisten tilannäköalattomuutta ja tuoda mukanehan on ihan verrattavissa tähän. naan epätoivoa. Se saattaa latistaa Meidän elämiimme on saattanut ihan tai jopa kokonaan tappaa oman yht’äkkiä tipahtaa meteoriitti taivaalta tunne-elämän. Mikään ei tunnu enää – läheinen on saattanut sairastua miltään, koska ei vain jaksa tuntea. psyykkisesti – tai sitten se meteoriitti Näin kävi minulle kasvaessani on tipahtanut jo aikaa sitten maan vakavasti masentuneen äidin kanssa. pinnalle ja on kulkenut matkassa Ikään kuin kasvoin omaan masenomasta lapsuudesta asti. nukseeni. Pitkälle nuoreen aikuiMeteoriitti voi näyttäytyä pelotsuuteen asti elin lähinnä velvollitavana asiana suoraan ulkoavaruusuudentunteesta äitiäni kohtaan. desta, tai sitten se voi olla muserJokainen aamu näytti yhtä harmaalta tavan kylmä paino harteilla. Vaikka kuin aikaisempikin, ellei jopa omaisen taivalta kulkeminen harmaammalta. ja tuon ylimääräisen meteoTERAPIAN JA AJAN MYÖTÄ, Elämä on kuljettanut pitkälle riitin möhkäleen jokapäiväinen SEKÄ MYÖS FINFAMIN KAUTTA, niistä ajoista. Terapian ja ajan kannatteleminen saattaa tuntua LÖYSIN TUKEA OMAAN JAKSAMISEENI. ihan ylivoimaisen raskaalta, niin myötä, sekä myös FinFamin kautta, löysin tukea omaan jokainen meistä on myös saanut TOIVO SIITÄ, ETTEI AINA TARVITSE OLLA jaksamiseeni. Toivo siitä, ettei sen myötä supervoimia. NIIN RASKASTA, OLI SYTTYNYT. aina tarvitse olla niin raskasta, Olemme oppineet selviytyoli syttynyt. Erityisesti vertaismistaitoja, mutta yksin nekään tuki oli merkittävä seikka jaksamisen ja toivon ylläpitämisessä. taidot eivät aina riitä. Me tarvitsemme ympärille niitä tyypNykyään minulla on kolme- ja kuusivuotiaat lapset. Heidän pejä, joiden kanssa voimme ”heittää yläfemmat” ja latautua yksi tämän hetken lempiohjelmistaan on Ryhmä Hau. Ohjeledes hetkellisesti ihan erityisillä supervoimilla. Me tarvitsemme massa joukko koiranpentuja pelastaa Jännälahti-nimisen paikan arkeen muita ihmisiä, harrastuksia, omaa aikaa. Asioita, joista asukkaita milloin millaisistakin tilanteista, eikä pahiksiltakaan saada mielekkyyttä, jotka auttavat latautumaan, jotta jaksaa taas vältytä. Ohjelmassa on kausi, jossa nämä pennut ovat ”mahtihetken vähän paremmin. Jotta voi nähdä taas toivon pilkahpentuja”. He ovat saaneet erilaisia supervoimia taivaalta tipahtavan. taneesta meteoriitista. Omina yksilöinään heillä on ihan sellaisia Ethän siis jää yksin. 10 LABYRINTTI322_010-011_Omaisen ääni.indd 10 3/2022 19.10.2022 13:11:12

TOIMITKO FINFAMIYHDISTYKSESSÄ VAPAAEHTOISENA? Osallistu Sairaus ja parisuhde -koulutukseen! Ajankohta: ke 30.11. klo 10–12 Paikka: Teams Ilmoittautuminen: 23.11. mennessä osoitteessa link.webropol.com/s/sairausjaparisuhde Oma tai kumppanin sairaus vaikuttaa usein parisuhteen hyvinvointiin, rooleihin ja vuorovaikutukseen. Toimiva parisuhde lisää monella tapaa niin yksilön, kuin koko perheen voimavaroja haastavassa tilanteessa. Tässä webinaarissa kuulet keinoista vahvistaa parisuhteen voimavaroja, hyvinvointia ja joustokykyä. Webinaaria ei tallenneta. Koulutus järjestetään yhteistyössä Parisuhdekeskus Katajan kanssa. Webinaari on suunnattu FinFamin vapaaehtoisille ja työntekijöille. Lisätietoa Parisuhdekeskus Katajasta löydät verkosta osoitteesta parisuhdekeskus.fi 3/2022 LABYRINTTI322_010-011_Omaisen ääni.indd 11 11 19.10.2022 13:11:12

Joku kuolee nuorena, toiset syntyy vanhana Kun terapiassa sanottiin, että isosisko saattaa kuolla, Olivia suuttui. Kellään ulkopuolisella ei ole oikeutta tulla sanomaan niin. Ei, vaikka Olivia tiesi. Tiesi totuuden. L apsiomainen on henkilö, jonka perheenjäsenellä on psyykkisiä tai fyysisiä sairauksia tai päihdeongelmia. Usein lapsiomainen jää perheenjäsenen sairastuessa yksin ja kokee huolta, pelkoa ja häpeää. Olivia oli 16-vuotias, kun kaksi vuotta vanhemman isosiskon oireilu tuli ilmi. Sisko oli ahdistunut ja itsetuhoinen. Kotona piilotettiin kaikki mahdollinen, joilla sisko olisi voinut vahingoittaan itseään. Tilanteesta ei puhuttu eikä kissaa nostettu pöydälle, vaan Olivia oli sen tiedon varassa, mitä itse näki. Olivia itse ajatteli, että siskolla oli vain joku iän tuoma vaihe. Joku, mikä häntä itseäänkin odottaisi muutaman vuoden päästä. Olivia ei esiinny jutussa omalla nimellään. Onko oikeutta elää onnellista elämää silloin, kun läheinen voi huonosti? Täysikäiseksi tultuaan Olivian sisko muutti tuetun asumisen piiriin, jossa pystyi ensin harjoittelemaan yksinasumista. Vuotta myöhemmin sisko ilmoitti haluavansa muuttaa omilleen. Vakuutti pärjäävänsä. Se oli myös se hetki, jolloin kaikki levisi käsiin. Samoihin aikoihin Olivia muutti omaan asuntoon eikä pitänyt enää yhtä läheisesti yhteyttä siskonsa kanssa kuin aikaisemmin. Olivia kuitenkin kävi välillä siskonsa luona kylässä, ja vierailut saivat Olivian miettimään siskon käytöstä. Käytöstä, joka oli muuttunut oudoksi ja uneliaaksi. Siskon kotona oli sotkuista ja tunnelma oli surullinen. Kukaan ulkopuolinen ei kuitenkaan kertonut Olivialle mitään ja hän ajattelikin, että sisko voi nyt vain vähän huonosti. Itsekseen Olivia pohti, oliko hänellä oikeutta elää ihan omaa elämäänsä. Lupaa voida hyvin tilanteessa, jossa sisko ei ilmeisestikään niin tehnyt. Jossakin vaiheessa sisko tunnusti käyttävänsä päihteitä, muttei kertonut asiasta tarkemmin. Neulanjäljet käsivarsissa sekä käytetyt neulat asunnossa täydensivät sen, mitä sisko ei sanonut ääneen. Olivia oli kauhuissaan ja 12 LABYRINTTI322_012-019_Olgan tarina.indd 12 3/2022 19.10.2022 13:16:09

VOISIKO ELÄMÄ OLLA TÄLLAISTA? TURVALLISTA, NORMAALIA. ILMAN PELKOA. 3/2022 LABYRINTTI322_012-019_Olgan tarina.indd 13 13 19.10.2022 13:16:11

KUKAAN SAIRAALAAN HENKILÖKUNNASTA EI EDES KYSYNYT, KUKA HÄN OLI TAI MIKSI HÄN OLI SIELLÄ. KUKAAN EI TARJONNUT APUA TAI OLKAPÄÄTÄ. vihainen ja suorastaan juoksi puhumaan kouluterveydenhoitajalle. Pyysi apua. Kuolemanpelko oli tullut osaksi elämää. Pelko siitä, että jotain päivänä siskoa ei enää ole. Arki oli vuoristorataa. Välillä Olivia kävi siskonsa kanssa keikoilla, he laittoivat ruokaa yhdessä ja nauroivat hölmöille jutuille. Olivat kuin normaalit sisarukset – miten normaali sitten ikinä määritelläänkään. Voisiko elämä olla tällaista? Turvallista, normaalia. Ilman pelkoa. Jo seuraavana päivänä saattoi kaikki olla toisin ja sisko kadota kuulumattomiin. Joku saattoi laittaa Olivialle viestiä siitä, kuinka sisko oli nähty jossain päin kaupunkia ihan sekaisin. Näinä päivinä Olivia pelkäsi avata puhelintaan. Pelkäsi uutisia. Jokainen alamäki oli pettymys, sisko ei vain osannut tietä ulos päihteiden maailmasta. Ei osannut muuttua tälläkään kertaa. Toista ei voi pakottaa ottamaan vastaan apua, jos hän ei ole siihen valmis Sisko ei halunnut apua. Ei, vaikka äiti sitä yritti tarjota. Ei, vaikka Olivia yritti houkutella siskoa ottamaan apua vastaan. Sisko oli sitä mieltä, ettei hän ollut avun tarpeessa. Ettei mitään hätää ollut. Aikuista ihmistä ei saa pakotettua hoitoon, ellei hän itse tiedosta ongelmaa. Kukaan ulkopuolinen ei myöskään kertonut, mitä kannattaisi tehdä. Mitä Olivia voisi siskona tehdä? Olivian oli yksin käytävä taistelu omasta roolistaan: Oliko pikkusiskon rooli olla kuitenkin isosisko? Oliko Olivian tehtävä auttaa ja tukea siskoa? Vai olisiko hän se sisko, joka lähettelee hauskoja meemejä siskolleen ja jättää vastaamatta aamukolmelta siskon puheluihin? Olisiko väärin sanoa, että ei jaksa enää? Eräänä päivänä Olivia ja sisko olivat äitinsä kyydissä autossa matkalla kohti kotia. Sattumalta Olivia oli nähnyt siskonsa kirjoittamassa kaverilleen viestiä. Viestissä sisko oli kuvaillut, mitä lääkkeitä hän aikoo kotiin päästyään syödä ja kertoi kirjoittaneensa kaikille jäähyväiskirjeet. Olivia oli käskenyt äitiä pysäyttämään auton ja soitti ambulanssin. Tilanne oli kaoottinen. Sisko oli yrittänyt lähteä karkuun. Vaati pääsyä omaan kotiin. Paikalle saapuneet ambulanssikuljettajat olivat ensin kieltäytyneet ottamasta siskoa kyytiin ja muuttivat mielensä vasta sitten, kun Olivia oli huutaen kysynyt heiltä siitä, kuka ottaa vastuun, jos sisko toteuttaa uhkauksensa. Seuraavana päivänä Olivia meni kouluun niin kuin mitään ei olisi tapahtunut. Esitti ulkopuolisille kaiken olevan hyvin. Välillä etäisyys auttaa näkemään lähelle Vasta Olivian muutettua toiseen kaupunkiin hän sai siskonsa tilanteeseen etäisyyttä. Samalla olo oli avuton. Kädetön. Kauempaa siskon auttaminen oli vielä vaikeampaa. Siskon luona käydessään sängyn vieressä ollut oksennusämpäri kertoi totuuden siskon voinnista. Päivä päivältä sisko mureni enemmän ja enemmän. Haihtui. Aina välillä tilanne oli niin vakava, että sisko joutui sairaalaan. Olivia itki sairaalasängyn vieressä pelosta, huolesta ja surusta sekä yksinäisyydestä. Tunsi itsensä näkymättömäksi. Kukaan sairaalaan henkilökunnasta ei edes kysynyt, kuka hän oli tai miksi hän oli siellä. Kukaan ei tarjonnut apua tai olkapäätä. Siskoakin kohdeltiin kuin kakkosluokan kansalaista. Kuka nyt päihteidenkäyttäjää rakastaisi? Uudessa kotikaupungissaan Olivia ymmärsi, että sisko oli suuri stressitekijä hänen omassa elämässään. Vuosina, jolloin hänen olisi oikeasti pitänyt elää huoletonta nuoren naisen elämää, mutta joiden aikoina hän oli joutunutkin kyseenalaistamaan omat oikeutensa: Voinko olla onnellinen? Saanko minä edes nauraa? Siskon tilanne oli koko Olivian nuoruusvuosien aikana ollut myös asia, jota piti hävetä. Piilotella. Äidin yrittäessä kysellä Olivian ajatuksista, väisteli Olivia vastaamista. Puhumattomuus oli Olivian oma valinta. Aivot olivat siinä moodissa, että piti vain esittää reipasta. Myös terve läheinen tarvitsee apua Olivia ei ollut kertonut siskostaan edes kavereilleen, mutta nyt hän oli tilanteessa, jossa oli pakko saada puhua jollekin. Aikaisemmin kouluterveydenhoitaja oli ohjannut Oliviaa hakeutumaan psykoterapeutille, mutta Olivia oli kokenut asian vieraaksi. Psykoterapiaan päästäkseen ihminen tarvitsee jonkun diagnoosin. Ei Olivia mitään diagnoosia halunnut. Hänhän oli ihan terve, ei hän ole avun arvoinen. Paikan tarvitsi varmasti joku muu. Joku enemmän hädässä oleva. Olivia taisteli itsensä kanssa muutaman vuoden ennen kuin luovutti. Oli pakko puhua. Opiskelijaterveydenhuollossa mainittiin uudestaan psykoterapiasta ja vihdoin Olivia ymmärsi, OLIVIA TOIVOO, ETTÄ IHMISET OLISIVAT AVOIMEMPIA KERTOMAAN HYVIEN HETKIEN LISÄKSI ELÄMÄNSÄ HAASTEISTA JA ONGELMISTA. SIITÄ, ETTÄ IHAN AINA KAIKKI EI OLE HYVIN. 14 LABYRINTTI322_012-019_Olgan tarina.indd 14 3/2022 19.10.2022 13:16:11

KAIKKIEN KULUNEIDEN VIIDEN VUODEN AIKANA KUKAAN EI OLLUT KIINNOSTUNUT, KUKAAN EI OLLUT HUOMANNUT. ettei diagnoosi tee automaattisesti kenestäkään sairasta tai viallista. Diagnoosi on väylä siihen, että saa apua. Apua alati läsnä olevaan kuolemanpelkoon. Kun kuolemanpelkoa oli käsitelty puolen vuoden ajan terapiassa, pyysi terapeutti Oliviaa valmistautumaan siihen, että sisko ei välttämättä selviäisi. Kuolema olisi ennemmin tai myöhemmin väistämätöntä. Kun joku ulkopuolinen sanoi asian ääneen, Olivia suuttui. Mikä oikeus kenelläkään on tulla sanomaan päin naamaa mitään sellaista? Vasta Ellinooran Funeral Song-laulun kuultuaan Olivia tajusi tilanteen. Sisko ei ehkä selviä. “Elämä yllättää Toinen lähtee, toinen jää Kai aina joku mättää Kun demonit tanssii pääni sisällä Jotku kuolee nuorena Toiset nukkuu pois vanhana Jotkut ei koskaan saa rakastaa Kun liikaa pelottaa Että se joutuu hautaamaan Ja kun sen teen puen päähäni seppeleen Mä kaipaan sua aina Ei tänne mitään Sun jälkeesi jää Ku sanoo kerran rakas Ei voi kääntyy takas Ja kun mä eksyn pimeyteen Sä vielä syvemmälle meet” (Ellinoora: Funeral song) Hautajaisissa ei myönnetä palkintoja siitä, kuka jaksoi pisimpään Terapian ansiosta Olivia uskalsi vihdoin myöntää sekä itselleen että siskolleen, ettei jaksa enää kannatella tätä. Ei jaksanut eikä pystynyt enää auttamaan. Ei kyennyt pelastamaan siskoaan. Siskon tehtävä ei ole toimia niin. Siskon vastuulla ei ole uudestaan ja uudestaan nostaa toista suosta, vaan hänen tulisi jaksaa myös itse pysyä pystyssä. Kun elämä päättyy, ei kukaan tule saamaan kunniapalkintoa. Ei kirkkainta kruunua. Stipendiä siitä, että on jaksanut. Ei toisen elämästä voi olla vastuussa. Toisen pään sisälle ei voi mennä ja pakottaa valitsemaan toisin. Ketään ei voi sulkea loppuelämäksi kultaiseen lintuhäkkiin vain suojelun vuoksi. Syksyllä Olivia vietti syntymäpäiväänsä. Myös siskolla oli ollut syntymäpäivät lähes samaan aikaan ja he juhlistivat päivää yhdessä. Sisko antoi pöhköjä lahjoja: sukupuolielimen muotoisia tikkareita. Se oli siskon tapaista, hassutella ja vitsailla. 3/2022 LABYRINTTI322_012-019_Olgan tarina.indd 15 Paketista löytyivät myös kissanmuotoiset korvakorut. Olivia muistaa päivästä erityisesti sen, kuinka hyvällä tuulella sisko oli. Muutaman viikon päästä syntymäpäivistä Olivia oli töissä. Työvuoron jälkeen Olivia otti esille puhelimensa. Näytössä vilkkui tieto useista menetetyistä puheluista. Ja Olivia tiesi. Viiden vuoden löysässä hirressä roikkuminen oli tullut päätökseen. Siskoa ei enää ollut. Siskon kuoleman jälkeen ensimmäistä kertaa joku ulkopuolinen oli ohimennen huolestunut Olivian hyvinvoinnista. Puhelimen välityksellä oli Olivia kuullut kriisityöntekijän kysyvän hänen äidiltään, tarvitseeko Olivia apua. Tilanne oli absurdi. Kaikkien kuluneiden viiden vuoden aikana kukaan ei ollut kiinnostunut, kukaan ei ollut huomannut. Viiden vuoden aikana Olivia oli selviytynyt yksin. Pyytänyt itse muita kuuntelemaan. Selviytyminen vaatii sen, että on olemassa joku, joka kuuntelee Olivia on todella kiitollinen siitä, että on päässyt terapiaan jo hyvissä ajoin. Terapian avulla hän on päässyt ensin käsittelemään pelkoa siitä, mitä jos sisko kuolee. Kuoleman jälkeen hän on saanut apua sen käsittelemiseen. Olivia on oppinut käsittämään sen, että kuolema on osa elämää ja se vain tulee hyväksyä, vaikkei asiaa täysin ymmärtäisikään. “Mun on pakko elää, jotta voin kertoa kaiken siskolle sitten, kun taas joskus nähdään.” Samaan aikaan Olivia on surullinen kaikkien niiden omaisten puolesta, jotka jätetään yksin. Jotka eivät pääse juttelemaan kenenkään kanssa. Surutyö ja siitä selviytyminen vaatii sen, että pääsee kertomaan oman tarinansa. Hautajaisissa Olivialla oli korvissaan siskolta saadut kissakorvikset. Nyt siskon kuolemasta on kulunut yli vuosi ja Olivia kokee voivansa yllättävän hyvin, vaikka välillä muistot menneistä vuosista tulevatkin mieleen. Olivia toivoo, että ihmiset olisivat avoimempia kertomaan hyvien hetkien lisäksi elämänsä haasteista ja ongelmista. Siitä, että ihan aina kaikki ei ole hyvin. Näin toimimalla samalla rohkaisee muitakin huomaamaan, että elämä ei ole aina niin täydellistä. Elämässä on omat synkät hetkensä ja luurankonsa kaapeissa. Kukaan ei ole täydellinen. Se, että hakee apua, ei kerro siitä, että ihminen olisi viallinen. Se, että hakee apua, tekee ihmisestä rohkean. Inhimillisen. Teksti: Karoliina Kaihovirta Kuvituskuva: Hannah Busing/Unsplash 15 19.10.2022 13:16:11

Teksti: Johanna Sydänoja Kuva: Tuure Minkkinen Tukihenkilönä lapselle ja nuorelle Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset – FinFami ry on tarjonnut tukihenkilöitä mielenterveysomaisille jo pitkään, nykymuodossaan 20 vuoden ajan. Lapset ja nuoret ovat yksi tukihenkilötoiminnan kohderyhmistä, ja tällä hetkellä lähes puolet tukisuhteista on solmittu alaikäisen kanssa. Tukihenkilötoimintaa on kaikenikäisille. Y hdistyksen vapaaehtoistoiminnan koordinaattori Adonika Ellä ja tukihenkilönä nuorelle toimiva vapaaehtoinen Milla Välke kertovat, millaiseen tarpeeseen tukihenkilötoiminta soveltuu alaikäiselle ja mitä toiminta antaa puolin ja toisin. yhdessä yhdistyksen kanssa tukipyynnön. Pyynnön jälkeen yhdistys alkaa etsiä sopivaa tukihenkilöä. Joskus sopiva löytyy nopeasti, mutta välillä joutuu odottamaan. Tukihenkilön löydyttyä järjestetään aloitustapaaminen, jossa tuettava ja tukihenkilö tutustuvat toisiinsa ja sovitaan tukisuhteen pelisäännöistä. Millaista palautetta tuettavat ovat antaneet? Lapset ja nuoret ovat pääsääntöisesti kokeneet tukisuhteet merkityksellisiksi ja pitäneet mahdollisuudesta tehdä mielekkäitä asioita kodin ulkopuolella. Sekä perheet että tuettavat ovat kokeneet tukihenkilötoiminnan tukeneen omaa jaksamista. Adonika Ellä: Kuinka pitkään tukisuhde kestää? Tukisuhde kestää yleensä vuodesta kahteen vuoteen. Alaikäisen kanssa solmittu tukisuhde tarkistetaan neljän kuukauden välein. Mitä toiminta antaa vapaaehtoiselle? Iloa ja merkityksellisiä hetkiä arkeen. Yhdistys kouluttaa vapaaehtoisia tukihenkilöitä kaksi kertaa vuodessa, ja tukihenkilöillä on mahdollisuus virkistykseen, lisäkoulutukseen, työnohjaukseen ja työntekijän tukeen. Millaiseen tarpeeseen ja elämäntilanteeseen tukihenkilö voi vastata? Toiminta sopii hyvin erilaisiin elämäntilanteisiin silloin, kun lapsen tai nuoren elämää kuormittavat läheisen mielenterveyden haasteet tai päihteiden käyttö. Toiminta tarjoaa lapsen tai nuoren elämään kodin ulkopuolella turvallisen aikuisen, jonka kanssa voi tehdä mielekkäitä asioita. Mitä tukisuhde sisältää? Sisältö riippuu tuettavan tarpeista, ja se voi olla esimerkiksi läksyjen tekoa, pelailua tai harrastuksiin tutustumista yhdessä. Vanhemman nuoren kanssa saatetaan käydä esimerkiksi teellä, jäätelöllä tai kirpputorikierroksilla. Lasten ja nuorten tukisuhteet ovat usein toiminnallisia, ja tärkeätkin keskustelut on luonteva käydä mukavan tekemisen äärellä. Miten tukisuhde solmitaan? Tukisuhde käynnistyy, kun huoltaja ja mahdollinen yhteystyötaho, kuten sosiaalityöntekijä tai koulukuraattori, tekevät 16 LABYRINTTI322_012-019_Olgan tarina.indd 16 Millaiset tarpeet lapsen/nuoren kohdalla korostuvat tukihenkilöä hakiessa? Usein alaikäisen kohdalla toiveena on, että elämään tulisi mukaan yksi uusi turvallinen aikuinen. Usein, jos perheessä on mielenterveyden haasteita tai päihteiden käyttöä, aikuiset haluaisivat, että lapsi saisi enemmän huomiota aikuiselta ja olisi tilanteita, joissa aikuinen olisi paikalla lapsen tarpeita ajatellen. Mitä tukihenkilöltä edellytetään? Kaikilta alaikäisten kanssa työskenteleviltä vapaaehtoisilta selvitetään rikostaustaote. Vapaaehtoiset voivat olla kaikenikäisiä aikuisia, eikä omaa omaistaustaa vaadita. Tehtävä ei myöskään edellytä ammatillista osaamista. Tärkeintä on olla läsnä oleva, sitoutunut ja turvallinen aikuinen. Vapaaehtoiset koulutetaan tehtävään. Milla Välke: Kuka olet ja miten pitkään olet toiminut tukihenkilönä? Olen Milla, 25-vuotias turkulainen. Olen ollut lapsen ja nuoren tukihenkilönä yhteensä vajaan vuoden verran. Mikä sai sinut ryhtymään tukihenkilöksi? Haluan olla turvallinen aikuinen jonkun nuoren tai lapsen elämässä. Itselläni on omakohtaista kokemusta sekä mielenterveysongelmista että omaisena olemisesta ja tiedän, miten haastavaa se voi olla. Lisäksi minulla oli tarve haastaa itseä ja tehdä jotain, jota en ole aiemmin tehnyt. Millaista koulutusta sait tehtävään? Kävimme perehdytyksessä läpi paljon 3/2022 19.10.2022 13:16:11

Milla Välke ja Adonika Ellä kuvailevat, että lasten ja nuorten tukisuhteet ovat usein toiminnallisia, ja tärkeitä keskusteluja käydään tekemisen lomassa. käytännön asioita tukisuhteista, miksi haluan toimia tukihenkilönä ja tukisuhteen rajoja. Koulutuksesta on ollut minulle paljon hyötyä tukisuhteen aikana. Miten usein tapaat tuettavaasi ja mitä tapaamiset sisältävät? Tämänhetkisen tuettavan kanssa olemme tavanneet vasta kerran kahden kesken. Tarkoitus on tavata kaksi kertaa kuukaudessa ja olemme ajatelleet kokeilla erilaisia harrastuksia. Päätämme tapaamisella, mitä teemme seuraavaksi. Miten tukihenkilö voi tukea tuettavan jaksamista? Kuunteleminen on tärkein asia. Ajattelen, että joka kerta ei ole pakko puhua omaiskokemuksesta, mutta tuettava tietää, että vierellä on ihminen, joka kuuntelee. Joskus voi keskittyä mukavaan tekemiseen, joka antaa intoa ja iloa arkeen. Miten lapsen/nuoren tukihenkilönä toimiminen eroaa tilanteesta, jossa tukena ollaan aikuiselle? Uskoakseni alaikäisen kanssa korostuu enemmän tekeminen, jonka kautta 3/2022 LABYRINTTI322_012-019_Olgan tarina.indd 17 asiat tulevat esiin. Aikuisen kanssa saattaisi olla enemmän omaisaiheeseen liittyvää keskustelua. Lapsen ja nuoren tuen tarve on erilainen ja suhde erilainen kuin kahden aikuisen välillä. Voi tulla kasvamiseen liittyvää asiaa. Pientä kipuilua voi tulla ja on annettava sillekin tilaa. Joskus asiat voivat liittyä myös muuhun kuin läheissuhteeseen, esimerkiksi kouluun. Millaisista ominaisuuksista on hyötyä tukihenkilönä toimiessa? Täytyy haluta olla toisen ihmisen kanssa ja tukea häntä. Tarvitaan myös taitoa kuunnella, antaa toisen kertoa ja olla läsnä. Tietty neutraalius on tarpeen ja aito halu kuunnella ilman, että yrittää muuttaa asioita. Luovuutta ja heittäytymistä tarvitaan siinä, että osaa ehdottaa tekemistä ja olla avoin ehdotuksille. Vielä toistaiseksi en ole kokenut riittämättömyyden tunnetta. Oma osaaminen ja halu olla tukihenkilönä on riittänyt tähän saakka hyvin. Mitä tukihenkilönä toimiminen on antanut sinulle? Olen lähtenyt kokeilemaan uusia asioita tuettavan kanssa, ja tämä on madaltanut omassa arjessanikin kynnystä siihen. Tapaamisista on jäänyt mukava tunne ja auttamisen riemu, josta saa energiaa. Millaista palautetta olet saanut? On ollut kiva huomata, kun tuettava on ollut aidosti innoissaan siitä, mitä on tehty ja sanonut että oli kivaa. Jos tuettava on ollut alakuloinen ja lähtee iloisin mielin tapaamisesta, on mukava huomata, että on pystynyt piristämään päivää. Lapsi tai nuori ei osaa vielä välttämättä sanoittaa tyytyväisyyttä, vaan se näkyy usein eleinä ja tyytyväisenä olemuksena. Mitä haluaisit sanoa tukihenkilön tehtävästä kiinnostuneelle? Se ei ole niin pelottavaa kuin alkuun ehkä ajattelisi. Siinä toimitaan ihmisenä ihmiselle eikä tarvitse olla ammattitaitoa. Minullakaan ei ole ammattitaitoa, mutta omalla persoonalla toimiminen riittää. Voi myös itse vaikuttaa siihen, millainen vapaaehtoistehtävästä tulee, sillä työntekijä ottaa molempien toiveet huomioon tukipareja yhdistäessä. 17 19.10.2022 13:16:13

Lapset puheeksi -menetelmässä huomioidaan koko perhe Lapset puheeksi – keskustelu tukee perheiden ja lasten pärjäämistä ja resilienssiä arjen haastavissa tilanteissa. Menetelmässä vanhemmat kartoittavat ammattilaisen kanssa perheen tilannetta, lasten vahvuuksia ja haavoittuvuuksia sekä miettivät vaihtoehtoja arkeen. LP-menetelmän on kehittänyt lastenpsykiatri Tytti Solantaus. Monet FinFamin alueyhdistykset käyttävät menetelmää. S irpa Madsen on työskennellyt 10 vuotta VarsinaisSuomen FinFamilla omaistyön koordinaattorina. Hän kävi Lapset puheeksi -keskustelukoulutuksen vuonna 2013 ja 2019 kouluttautui Lapset puheeksi -menetelmän kouluttajaksi. – LP-menetelmässä vanhemmat miettivät omaa vanhemmuuttaan haastavissa tilanteissa, kuten mielenterveys- tai päihdeongelmien kohdatessa perheen. Kyseessä on universaali menetelmä, joka sopii erilaisiin tilanteisiin, mielenterveysasioiden lisäksi esimerkiksi vastaanottokeskuksissa, perheenjäsenen sairastuessa syöpään, tai ylipäätään kun vanhemmat miettivät lasten pärjäämistä. Kun muulla perheenjäsenellä on mielenterveys- tai päihdeongelmia, Lapset puheeksi -menetelmä voi auttaa kartoittamaan perheen tilannetta. Sitä, 18 LABYRINTTI322_012-019_Olgan tarina.indd 18 kuinka mielenterveysongelma vaikuttaa lapsen arkeen. Menetelmään liittyy lapsen vahvuuksien, eli sen, mitkä asiat sujuvat arjessa ikätasoisesti hyvin, ja haavoittuvuuksien pohtiminen. Haavoittuvuuksia voivat olla esimerkiksi keskittymisvaikeudet tai lapsen huoli omista vanhemmistaan. – Huolehtiiko lapsi liikaa, tai jääkö tämä peräti kotiinsa huolehtiakseen vanhemmasta? Kartoituksessa nostamme esille yksi tai kaksi tämän kaltaista haavoittuvuutta, joskus enemmänkin. Jos haavoittuvuuksia nousee enemmän, nostamme niistä esille tärkeimmät, ja vanhemmat miettivät yhdessä työntekijän kanssa, mitä voisivat tehdä. Madsen kuvaa menetelmää vanhempia kunnioittavaksi, sillä he ovat erityisasiantuntijoita perheensä tilanteessa. Keskustelun muoto on dialektinen, eli vuoropuhelu työntekijän ja vanhemman välillä. Keskustelu on siis kahden aikuisen välistä. – Usein vanhemmat ovat jo miettineet näitä asioita, ja tarkoituksenamme on vahvistaa myös vanhemmuuden hyviä puolia. Vanhempi saa keskustelusta vaihtoehtoja arkeen. Yhteinen ymmärrys auttaa Madsen kertoo, että lapsen kanssa on hyvä keskustella asioista ja hakea tämän kanssa yhteinen ymmärrys tilanteesta. Aina kun perheessä on mielenterveysongelmia, se koskee kaikkia perheenjäseniä, vaikka lapsi ei tätä ulospäin näyttäisikään. Yhteinen ymmärrys tarkoittaa sitä että, mitä lapsi näkee tai kokee, siitä keskustellaan. – Esimerkiksi, jos vanhempi on kiukkuinen ja herkästi reagoiva, voi tämä tilanteen jälkeen keskustella lapsen 3/2022 19.10.2022 13:16:13

näkyy perheen arjessa. Sitten etenemme lapsista puhumiseen — jos lapsia on useampia, suosittelemme käsittelemään heistä jokaista erikseen. Otteita palautteesta kanssa: ”Anteeksi, että toimin noin. Minulla on sairaus nimeltä masennus, enkä jaksa aina keskittyä, jonka vuoksi voin ylireagoida asioihin”. Ymmärrystä lisää myös se, että lapsi saa tietoa sairauteen liittyvistä toimista kuten siitä, miten aikuinen hakee siihen apua, käy lääkärissä ja ottaa sovitusti mahdollisesti määrätyt lääkkeet. Lapsen tulisi saada olla lapsi, keskittyä hänelle kuuluviin asioihin kuten leikkiin, ulkoiluun, kouluun ja kavereihin. Lapsen tulisi saada tukea aikuisilta eri kehitysympäristöissä. Madsen kertoo, että vaikka koko perhe hyötyy menetelmästä, pääkohteena ovat lapset. Lapset eivät itse tavallisesti osal3/2022 LABYRINTTI322_012-019_Olgan tarina.indd 19 listu menetelmään, mutta esimerkiksi koulussa lapsi voi olla mukana keskustelussa. Menetelmässä on tietty rakenne. Lapsen ikä ja siihen liittyvät kehitysvaiheet otetaan huomioon. Osallistujat valitsevat ikäkauteen sopivan ”lokikirjan”, joiden avulla määritellään lapsen vahvuudet ja haavoittuvuudet. Työntekijä ja vanhemmat pohtivat yhdessä konkreettisia vaihtoehtoja siihen, kuinka toimia lapsen kanssa ja mitkä ovat häntä suojaavat tekijät. – Keskustelussa ensin kartoitamme hieman perheen tilannetta, esimerkiksi sitä, kuinka nämä kokevat vanhemmuuden ja miten mielenterveysongelma LP-keskustelussa käyneiltä kerätään palautetta menetelmästä. – Olen keskittynyt omaan perheeseeni, omaan hyvinvointiini, rajojen vetämiseen. Toimin enemmän minun ja meidän perheen toiveista ja tarpeista käsin kuin ennen, kertoi eräs menetelmästä hyötynyt. – Minulle tärkein anti oli kuulluksi tuleminen ja huolen jakaminen. Lapset puheeksi antoi meille tietoa ja varmuutta toimia omaksi parhaaksemme. Huoli lapsen tilanteesta hälveni samalla, kun itse ymmärsin, että on jo paljon suojaavia tekijöitä ihan ”omasta takaa”. Ei näistä asioista näin perheen tasolla olisi ehkä tullut välttämättä muuten puhuttua. Myötäeläminen ja hyvät nostot keskusteluistamme olivat todella tärkeitä, kehui yksi palautteenantaja. Madsenista kaikille mielenterveysomaisille, joilla on alaikäisiä lapsia, tulisi tarjota LP-keskustelua ja antaa siitä esite. Joskus mukautuva, hiljainen, huomaamaton lapsi voi tarvitakin enemmän huomioita. Kun vanhempi miettii perheen ja lapsen vahvuuksia, saa perhe konkreettisia vaihtoehtoja arkeen. – Käytännössä olen huomannut, että moni erityisen stressaavassa elämäntilanteessa olevan perheen vanhempi ei halua tätä palvelua. He valitsevat mieluummin keskusteluavun, jossa voi valita mistä keskustelee. Toisaalta menetelmä sopii hyvin myös haasteelliseen tilanteeseen sen positiivisuuden takia, Madsen sanoo. – Menetelmä on käytössä monessa FinFami-aluejärjestössä. On meidän työntekijöiden velvollisuus ottaa lapset huomioon. Jos lapsi voi hyvin, menetelmä voi olla myös ennaltaehkäisevä, sillä jos lapsen kanssa ei jutella, tämä voi alkaa vetää omia johtopäätöksiään perheenjäsenensä sairaudesta. On tärkeää sanoa lapselle, ettei stressaava tilanne ole tämän syy, eikä tämän tarvitse kantaa vastuuta. Me aikuiset kannamme vastuun, Madsen summaa. Teksti: Miika Auvinen Kuva: Tuure Minkkinen 19 19.10.2022 13:16:15

Vertaistuki verkossa AUTTAA NUORIA ympäri Suomen Vertaistuki verkossa -hanke tarjoaa tukea 15–29-vuotiaille omaisille. Toiminnassa kehitetään ja juurrutetaan tapoja tavoittaa nuoret heille tutuissa ja arkisissa verkon kanavissa. V arsinais-Suomen mielenterveysomaiset – FinFamin Vertaistuki verkossa -hankkeessa (2021–2023) toiminnan muotoina ovat yksilöllinen keskustelutuki ja ryhmämuotoinen vertaistuki. Hankkeessa kehitetään verkossa tapahtuvaa toimintaa luomalla ja vakiinnuttamalla uusia vertaistuen ja vapaaehtoistoiminnan muotoja eri alustoilla. Toiminta on pilotoitu Varsinais-Suomen alueella, mutta siihen voi osallistua mistä päin Suomea tahansa. Olipa kyse sitten ryhmäkeskustelusta tai yksilöllisestä keskustelutuesta työntekijän kanssa, nuori voi ottaa yhteyttä ja jutella nimettömänä. Kanavat toiminnalle ovat löytyneet kokeilemalla ja jalkautumalla verkossa alustoille, joita nuoret ja nuoret aikuiset käyttävät paljon arjessaan. – Näin syntyi esimerkiksi virtuaalinen kohtaamispaikka, joka toimii viestin- riippumatta jakaa kokemuksia ja saada vertaistukea, mutta yhtä lailla siellä voi ideoida yhteistä toimintaa ja jakaa meemejä ja lemmikkien kuvia. Keskustelijat ovat mukana nimimerkeillä. Vertaistuki verkossa toteuttaa myös säännöllisesti kokoontuvaa ryhmätoimintaa ja satunnaisesti Turussa järjestettäviä kokoontumisia. Tänä syksynä toteutetaan etänä Prospect-ryhmä ja toiminnallinen Irti arjesta -ryhmä Turussa. Keskustelutukea saatavilla myös viestein Hankkeen tarjoamaa etäkeskustelutukea on saatavilla viestittelemällä, videopuheluna tai perinteisesti puhelimitse, nuorelle itselleen sopivalla tavalla. Nuoren toivoessa keskusteluihin voidaan pyytää mukaan myös koulutettu vertaisomainen. Nuori voi jutella ammattilaisen kanssa esimerkiksi vuorovaikutuksesta huolta ”SAIN OIKEASTI NEUVOJA ASIOIHIN, herättävän läheisen JOTKA MIETITYTTIVÄT, kanssa, omasta roolista läheisen JA OLONI TODELLA HELPOTTUI.” tukena, rajojen asetta– Vertaistuki verkossa -ryhmätoimintaan osallistunut nuori misesta sekä omasta jaksamisesta ja sen täsovellus Discordissa, hankkeen projek- vahvistamisesta. Keskusteluissa voidaan tityöntekijä Noora Tamminen kertoo. yhdessä pohtia toimintatapoja kriisitiVerkkoon luoduissa vertaistuellisissa lanteiden varalle. Nuori saa myös tietoa ryhmäkeskusteluissa jutellaan niin omaipsyykkisistä sairauksista ja niiden vaikusena olemisesta kuin muistakin aiheista, tuksista. esimerkiksi itselle tärkeistä harrastuksista Vuonna 2021 ja 2022 etäkeskusteja kiinnostuksen kohteista. lutuen palautekyselyyn vastanneista Discordissa toimivassa virtuaalisessa nuorista 100 prosenttia koki, että työntekohtaamispaikassa voi ajasta ja paikasta kijän kanssa sai keskustella turvallisesti ja 20 LABYRINTTI322_020-021_Vertaistuki verkossa.indd 20 luottamuksellisesti asioista ja keskustelutukeen oli helppo tulla. Yksi nuorista kertoi, että oli saanut turvallisen paikan puhua sekä apua ja kannustusta konkreettisten ongelmien ratkaisemiseksi. Toisessa palautteessa nuori kertoi, että keskustelussa hänestä tuntui, että häntä ymmärretään. Yksilöllistä keskustelutukea on saatavilla anonyymisti myös Tukinetissä. Siellä keskustelua käydään työntekijän kanssa omaan tahtiin nimimerkillä kirjoittaen. Tukinetin kautta yhteydenotto edellyttää, että käyttäjä luo sivustolle maksuttoman tunnuksen. Keskustelutukea on tarjolla kaikenikäisille omaisille, mutta alle 30-vuotias voi halutessaan kertoa ensimmäisessä viestissään ikänsä, jolloin hänelle vastaa Vertaistuki verkossa -hankkeen työntekijä. Syyt ottaa yhteyttä ovat aina keskenään erilaisia, eikä mikään yksittäinen syy nouse ylitse muiden. Tamminen on havainnut, että nuoret uskaltavat kirjoittaa ja kertoa isoista huolistaan anonyymeillä alustoilla avoimemmin kuin silloin, jos ainoa mahdollinen yhteydenottotapa olisi omalla nimellä. – Kaikki syyt ottaa yhteyttä ovat oikeita syitä. Omaa huolta ei pidä verrata toisten huoliin, Tamminen korostaa. Vaikuttamista ja keinoja nuorten kohtaamiseen Tärkeänä osana toimintaa on tuoda esille nuorten omaisten asemaa läheisensä hoivaajina. Hanke toteuttaa Kysy nuorelta -oppitunteja kouluihin, pääsään3/2022 19.10.2022 13:19:27

KAIKKI SYYT OTTAA YHTEYTTÄ OVAT OIKEITA SYITÄ. OMAA HUOLTA EI PIDÄ VERRATA TOISTEN HUOLIIN. töisesti toisen asteen oppilaitoksiin. Oppilaita osallistava oppitunti herättelee omaisaiheeseen ja normalisoi mielenterveyteen liittyvää keskustelua. Vertaistuki verkossa -toimintaa markkinoidaan jatkuvasti, jotta yhä useammat ammattilaiset sosiaali- ja terveysaloilla sekä kasvatus- ja opetusaloilla saavat tietoa tarjolla olevasta tuesta nuorille läheisille. Hanke tekee tiivistä yhteistyötä muiden alueellisten FinFamien ja Turun alueen toimijoiden kanssa. – Yhteistyö on tärkeää nuorten läheisten tavoittamiseksi, sillä mitä useampi ammattilainen tuntee termin ”nuori läheinen”, sitä todennäköisempää on, että yhä useampi nuori saa tarvitsemansa tuen ja kokemuksen siitä, ettei ole asian kanssa yksin, Tamminen kiteyttää. Nuorten kanssa työskentelevät tahot ovat ottaneet toimintamuodot positiivisesti vastaan. Keskusteluissa on noussut esiin nuorten erilaisuus tarpeineen ja toiveineen, ja ammattilaiset ovat antaneet kiitosta siitä, että nuorille löytyy tukea ja ohjausta siten, mikä parhaiten kutakin nuorta hyödyttää. – Toiset nuoret toivovat lähitapaamista ja toiset kokevat verkkovälitteisen toiminnan itselleen mieluisammaksi. Tavoitamme nuoria myös pienemmistä kunnista, joissa paikan päällä järjestetään vähäisesti heille suunnattua toimintaa. Vertaistuki verkossa on rakennettu nuoria kuunnellen, ja myös tästä on tullut kiitosta. Mukana on vapaaehtoisista nuorista koostuva kehittäjäryhmä suunnittelemassa toimintaa yhdessä työntekijän kanssa. Jatkossa Tamminen haluaisi kehittää markkinointia siten, että siinä korostuisi yhä enemmän toiminnan valtakunnallisuus. – Kaikki toiminta on jokaiselle 15–29-vuotiaalle riippumatta paikkakunnasta. Tämä on jäänyt välillä epäselväksi, sillä hanke toimii osana Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset – FinFami ry:tä. Teksti: Johanna Sydänoja Kuva: Tuure Minkkinen 3/2022 LABYRINTTI322_020-021_Vertaistuki verkossa.indd 21 – Mitä useampi ammattilainen tuntee termin ”nuori läheinen”, sitä todennäköisempää on, että yhä useampi nuori saa tarvitsemansa tuen ja kokemuksen siitä, ettei ole asian kanssa yksin, kertoo Vertaistuki verkossa -hankkeen projektityöntekijä Noora Tamminen. Vertaistuki verkossa – Toiminta on suunnattu 15–29-vuotiaille nuorille ja nuorille aikuisille, joiden läheinen oireilee psyykkisesti tai väärinkäyttää päihteitä. Toimintaan voi osallistua koko Suomen alueelta. – Keskustelutukea verkkovälitteisesti työntekijän kanssa kirjoittaen tai puhuen. – Ajan keskustelutukeen voi varata WhatsAppissa, soittamalla tai sähköpostilla: puh. 044 793 0584/noora.tamminen@vsfinfami.fi. Keskusteluaikoja on joustavasti, myös ilta-ajat ovat mahdollisia. – Vertaistuellisia keskusteluita ja toimintaa virtuaalisessa kohtaamispaikassa maksuttomalla Discord-alustalla. – Myös muuta ryhmätoimintaa verkossa ja kasvokkain. – Hanke sisältää myös verkkovapaaehtoistoimintaa ja -koulutuksia. – Lisätietoa toiminnasta osoitteessa www.vsfinfami.fi/vertaistuki-verkossa. 21 19.10.2022 13:19:28

KOLUMNI Miika Auvinen Muistopalasia keräämässä O KUVA: MARIKA FINNE man tarinansa tunteminen on ihmiselle elefanttia: Yksi tunnusteli kärsää, toinen korvanlehteä, kolmas tärkeää. Millainen olin lapsena ja kuinka jalkaa, ja niin edelleen. Jokaisen kokemus norsusta oli erilainen. minusta tuli nykyisenlainen? Mitkä olivat Samoin traumatisoinut tilanne voi näkyä erilaisena eri näkökullapsuuden avaintapahtumia, jotka muovasivat mista. kehitystäni? Entä millainen on ollut perheen Kun selvitän sukuni saloja, varsinkin ristiriitatilanteissa tilanne ennen minua? koetan olla tarkkana. Eri näkökulmat Monesti varhainen lapsuus ja silloiset asioihin ovat luonnollisia, ja varsinkin perheolosuhteet unohtuvat, ja ihminen on jos jostakusta leivotaan tarinan pahista, vanhempiensa kertoman varassa. Nuorena pitää muistaa, että harva on tahallaan ihminen ei välttämättä osaa kyseenalaistaa kettumainen. Omassa perheessäni ollut vanhempiensa kertomuksia suvusta ja kertomus jostakin tapahtumasta onkin perheestä, ja syntyy ikään kuin perheen aivan eri jonkun muun kertomana. sisäinen mytologia: se sukulainen oli tuolIhmisiä kuulemalla tulee vastaan uusia lainen ja tuo tuollainen. Koska olemme tiedonpalasia ja näkökulmia, jotka voivat kaikki ihmisiä, emme voi luottaa yhden kääntää koko aiemmin kuullun päälaelnäkökulman totuudenmukaisuuteen. leen. Aloin muutama vuosi sitten selvittää Haastattelin tähän Labyrintti-numesukuni saloja ja lapsuuteni tapahtumia. roon Lyyra Virtasta, joka kertoo, Vierailen aina vähän väliä sukulaisillani, millaista on ottaa selvää menneisyyjoita en ole tavannut vuosikymmeniin, destään tilaamalla potilasasiakirjoja juttelen niitä näitä ja utelen. Projektissa lapsuuden paikkakunnan kirjaamosta auttaa se, että journalismiammatin myötä tai arkistosta. Virtanen olisi kertomansa minusta on tullut utelias aina nenäkkyyteen mukaan halunnut keskustella aroista saakka. Siispä ei ole hankalaa udella arkoasioista vanhempiensa kanssa, mutta he jakaan asioita vanhemmiltani ja sukulaisileivät suostuneet. tani. Nautin tunnelmasta, kun vakavoiTärkein opetus tutkimustyössäni LAPSIOMAISILLE dumme keskustelukumppanini kanssa, on se, että ihmisten olisi hyvä puhua OLISI HYVÄ KERTOA ja mysteerit avautuvat taas hieman. suoraan ja käsitellä keskenään mahdolSelvitystyössä näkyy rikkinäinen lisia ikäviä ilmiöitäkin. VANHEMPIEN TILANTEESTA puhelin -leikistä tuttu ilmiö: alkupeLapsiomaisille olisi hyvä kertoa REHELLISESTI räinen tapahtuma tai kertoma muuttuu vanhempien tilanteesta rehellisesti IKÄTASO HUOMIOIDEN, aina hieman, kun ihminen kertoo ikätaso huomioiden, ja myös ikävät JA MYÖS IKÄVÄT ASIAT kuulemansa omin sanoin seuraavalle asiat voi ilmaista rakentavasti. Samoin kuulijalle. Traumatisoinut tapahtuma vanhemmat voivat keskustella auttaVOI ILMAISTA RAKENTAVASTI. voi saada ylimääräisiä valemuistoista vien tahojen kanssa ja kartoittaa omaa kumpuavia yksityiskohtia, tai jotkut oleelliset yksityiskohdat ja lastensa tilannetta esimerkiksi Lapset puheeksi -menetelmän voivat unohtua. Tapahtuma tai kertomus imee itseensä uusia avulla, josta siitäkin on teksti tässä lehdessä. asenteita, sävyjä ja vivahteita aina, kun joku kertoo sen eteenOlen ihmissuhdeasioissa suoran rehellisen puheen ystävä. päin. Palkintona odotan eheää, rehellistä kuvaa tapahtumista ja Samoin tulee mieleen kertomus sokeista tunnustelemassa menneisyydestä. 22 LABYRINTTI322_022-023_KOLUMNI ja Sarjis.indd 22 3/2022 19.10.2022 13:21:17

3/2022 LABYRINTTI322_022-023_KOLUMNI ja Sarjis.indd 23 23 19.10.2022 13:21:18

MONIA LAPSIOMAISIA VARMASTI KIINNOSTAA SELVYYDEN SAAMINEN OMAN LAPSUUTENSA TAPAHTUMISTA. 24 LABYRINTTI322_024-027_Lyyra Virtanen ja Perheitä uhkaa.indd 24 3/2022 19.10.2022 13:22:53

Kadonnutta tietoa lapsuudesta Lyyra Virtanen hakee mielenrauhaa lapsuutensa tapahtumista. Muistikuvat ovat hataria, eikä hän luota sukunsa kertomaan versioon tapahtumista. Kun hän selvittää, mitä hänen lapsuudessaan oikeasti tapahtui, tärkein tutkimustapa on omien potilasasiakirjojen tilaaminen ja lukeminen. I hmiselle on tärkeää tietää oma tarinansa: kuinka päädyin tähän tilanteeseen, ja kuinka minusta tuli minä. Lyyra Virtanen työskentelee median ja viestinnän parissa. Hän ei muista paljoakaan lapsuudestaan, joten oman tarinan rakentaminen on hankalaa. Virtasen perheessä oli psyykkisiä häiriöitä. Hänen oma 12-vuotiaana alkanut oirehdintansa näkyi esimerkiksi itsetuhoisuutena ja hän kertoo nykyään sairastavansa traumaperäistä stressihäiriötä sekä masennusta. Noin 20-vuotiaana Virtanen alkoi miettiä, että ehkä hänen lapsuutensa ei ollutkaan täysin normaali tai onnellinen. Muistikuvat lapsuudesta olivat hataria. Hän keskittyi ensin kuntoutumiseen, ja 25-vuotiaana hän alkoi selvittää lapsuuttaan ja hankkia käsiinsä vanhoja potilasasiakirjojaan. – Minua kiinnostaa, mitä minusta on kirjoitettu ennen kuin pääsin kunnolla avun piiriin 16-vuotiaana. En ollut aiemmin saanut tarvitsemaani apua neuvolasta tai nuorisopsykiatriasta, vaikka niiden avun piirissä olinkin. Kuinka terveydenhuolto oli tulkinnut tilanteeni? Teen tämän oman mielenrauhani vuoksi. Kirjallisuudessa on termi ”epäluotettava kertoja”, joka tarkoittaa sitä, että kertojan selonteko tapahtumista on virheellinen, vääristelty tai puolueellinen. Epäluotettavuus voi käydä ilmi 3/2022 LABYRINTTI322_024-027_Lyyra Virtanen ja Perheitä uhkaa.indd 25 esimerkiksi kertomuksen ristiriidoista. Omaa tarinaa rakentaessa esimerkiksi omat sukulaiset voivat olla epäluotettavia kertojia. Asiakirjat ovatkin astetta objektiivisempi lähde. – Vanhempieni suvuilla ei ole ollut tapana puhua vaikeista asioista. Tiedän perheitä, joissa näistä asioista puhutaan, ja he ovat puhuneet kokemuksensa auki aikuisiällä. Olen ehdottanut, että keskustelisimme näistä asioista, mutta tähän ei ole suostuttu. En halua olla ihmissuhteissa, joissa ei käsitellä niiden vaikeita asioita. Virtaselle yksi tärkeä kysymys on, oliko vika hänessä? Hän oli teininä itsetuhoinen ja käytti paljon päihteitä, eikä merkinnöistä käy ilmi, että asiaan olisi puututtu. Virtasen mielenterveysongelmat laitettiin vanhempien eron ja vaikean murrosiän piikkiin. – Haluan tietää, olenko ollut inhottava ja paha lapsi, vai onko hoidon puutteessa ollut kyse inhimillisistä virheistä. Yksi epäkohta esimerkiksi on ollut se, etteivät sosiaalitoimi tai terveydenhoidon ammattilaiset puuttuneet päihteiden käyttööni alaikäisenä. Asiakirjoja läpi kahlatessaan Virtanen huomasi, että neuvolahenkilökunta halusi hänet lastenpsykiatrille tutkittavaksi. Lastenpsykiatrian asiakirjaa hän ei ole vielä saanut, ja muissa asiakirjoissa ei viitata siihen, että hoitosuhdetta lastenpsykiatrialle olisi koskaan ollut. Omien tietojensa saaminen vie aikaa Monia lapsiomaisia varmasti kiinnostaa selvyyden saaminen oman lapsuutensa tapahtumista. Jos omat vanhemmat eivät tiedä tai muista syy-seuraussuhteita, tai eivät kerro niitä, voi potilasasiakirjojen tilaaminen olla keino tutustua menneisyyteensä. Virtanen kertoo, että omien dokumenttiensa etsiminen on helppoa. Google-haulla voi löytää oman paikkakuntansa potilasasiakirjoja säilyttävät tahot. Taho voi olla nimeltään kirjaamo tai potilasasiakirja-arkisto. Kirjaamoilla on valmiita lomakkeita, joihin syötetään halutun aikavälin ja toimipisteen kaltaisia tietoja. Lomakkeet tulee tulostaa ja postittaa, eli sähköpostitse tietopyyntöä ”POTILASASIAKIRJAT OVAT OLLEET TÄRKEIN VÄYLÄ MENNEISYYTEENI TUTUSTUMISESSA.” ei kaikissa toimipisteissä voi tehdä. Käsittelyaika voi olla monta viikkoa. Virtanen kertoo, että omien asiakirjojen tilaamista hankaloittaa se, että papereita joutuu tilaamaan aiemmilta asuinpaikkakunniltaan ja joskus myös eri yksiköistä erikseen. Esimerkiksi ter25 19.10.2022 13:22:53

veydenhuollosta ja sosiaalitoimesta voi joutua kysymään dokumentteja erikseen. – Omia tietojani on neljällä eri paikkakunnalla, enkä muista toimipisteiden nimiä. Tämä hankaloittaa tietojen etsimistä. Kuntayhtymällä, sairaanhoitopiirillä ja kaupungilla on omat arkistonsa. Papereiden lukeminen on ollut Virtasesta rankkaa. – Koen, että kyseessä on välttämätön osa omaa asioiden käsittelyäni psykoterapian ohessa. Kuten psykoterapiassakin voi jäädä hetkeksi huono olo, uskon, että pitkällä aikavälillä asioiden selvittäminen itselleni on hyväksi. Pahimmaksi skenaarioksi Virtanen mainitsee sen, ettei saisikaan asiakirjoista selville mitään. Kuinka katkaista kierre Virtaselle potilasasiakirjat ovat olleet tärkein väylä menneisyyteensä tutustumisessa. Tämän lisäksi hän on kirjoittanut ylös muistojaan. Se auttaa hahmottamaan syy-seuraussuhteita. Virtanen analysoi, että koulu- ja perheväkivalta vaikuttaa traumana pitkälle aikuisuuteen. Yksi ongelma on lapsen tai nuoren masennuksen kuittaaminen teiniangstina. Kun henkilö oirehtii samalla tavalla aikuisena, puhutaan reilusti masennuksena. Virtanen muistelee, että esimerkiksi kouluterveydenhuolto suhtautui ylimalkaisesti hänen depressioonsa. – Lukion ensimmäisen luokan terveystarkastuksessa minulla oli tuoreita viiltelyhaavoja. Kerroin hoitajalle, että ne olivat kissan raapimajälkiä, ja asiasta ei seurannut mitään. Lähete hoitoon olisi HVLPHUNLNVLROOXWÀNVXD – Myöhemmin samana lukuvuonna sain Wilma-viestin, että kävisin uudelleen terkkarilla. Ystäväni oli kertonut, että oli huolissaan minusta. Join noihin aikoihin paljon, ja olin humalassa itsetuhoinen. En muista, mitä tuolla käynnillä tapahtui, eikä minulla ole papereita tuosta tapaamisesta. Yksi asia, jota nimenomaan koetan selvittää, on miksi mitään jatkotoimenpiteitä ei tullut. Esimerkiksi Virtasen kokema kotiväkivalta ei saanut lainkaan huomiota. Hän kertoo, että papereiden perusteella asiaa ei käsitelty tai selvitetty mitenkään, eikä asia noussut esille käynneillä. – Mielipiteeni kokemusasiantuntijana on, että jokaiselta psyykkisesti oirehtivalta nuorelta tulisi kysyä kohtaako 26 LABYRINTTI322_024-027_Lyyra Virtanen ja Perheitä uhkaa.indd 26 – NYT TOIPUMISTA EDISTÄVÄT TURVALLISET IHMISSUHTEET, JOISSA PUHUMINEN JA ASIOIDEN PUIMINEN ON MAHDOLLISTA, KERTOO AIKUINEN LAPSIOMAINEN LYYRA VIRTANEN. tämä väkivaltaa kotonaan, koulussa tai harrastuksissa. Asia pitäisi erikseen kysyä, ilman ympäripyöreyksiä. – Minua pelottaa, etten saa dokumenteista selville tarpeeksi. En ole vielä saanut kaikkia dokumentteja käsiini, esimerkiksi sosiaalitoimelta. Minusta tehtiin parikin lastensuojeluilmoitusta, ja on jännittävää, mitä papereista voisi käydä ilmi. Virtanen pohtii, että tietämänsä sukuhistorian perusteella, perheen paha olo oli periytynyt jo aiemmilta ajoilta. Hänen suvussaan ei juuri puhuta vaikeista asioista, ja Virtasen mielestä terveen ihmissuhteen yksi edellytys on se, että asioista puhutaan suoraan. Nyt toipumista edistävät turvalliset ihmissuhteet, joissa puhuminen ja asioiden puiminen on mahdollista. Teksti: Miika Auvinen Kuvat: Marika Finne 3/2022 19.10.2022 13:22:57

Perheitä uhkaa VAKAVA TERVEYSRISKI, joka voidaan välttää Mielenterveyspalveluiden puute ja katastrofaalisen pitkät hoitojonot ovat asettaneet perheet mahdottomaan tilanteeseen. Arki kodeissa on kriisiytynyt ja moni psyykkisesti sairastuneen läheinen on uupunut raskaan hoivataakan alle, kirjoittaa FinFamin toiminnanjohtaja Pia Hytönen mielipidekirjoituksessaan. J oka viidennellä suomalaisella on mielenterveyden häiriö. Suurimmalla osalla heistä on yksi tai useampi omainen, jonka elämään läheisen sairastuminen tuo merkittävää kuormitusta. Tällä hetkellä Suomessa on arviolta puoli miljoonaa (470 000) mielenterveysomaista. Osa heistä on lapsiomaisia: noin joka neljäs lapsi elää perheessä, jossa on mielenterveysongelmia. Elämme keskellä mielenterveyskriisiä, jota todentavat paitsi ihmisten näkyvä inhimillinen hätä, myös monet pysäyttävät tilastot. Mm. Kelan viimeaikaiset luvut ovat olleet hurjaa katsottavaa: ne osoittavat sekä nuorten mielenterveyden häiriöiden hälyttävän kasvun että mielenterveyskuntoutujien määrän rajun nousun (890 % viimeisen 25 vuoden aikana). Terveydenhuollon kantokyky ei kestä psyykkisen oireilun radikaalia lisääntymistä. Yli 30 % joutuu odottamaan psykiatrista hoitoa yli puoli vuotta. Se on laittoman kauan. Tilastot kertovat karua viestiä, mutta totuus niiden takana on vielä vakavampi. Psyykkinen sairastuminen ei vaikuta ainoastaan sairastuneen terveyteen, vaan se heikentää merkittävästi myös hänen omaistensa terveyttä. Jo ennen koronaa lähes puolet omaisista 3/2022 LABYRINTTI322_024-027_Lyyra Virtanen ja Perheitä uhkaa.indd 27 oli riskissä sairastua itse masennukseen siin, sillä omaisten huomiointi sairasturaskaan elämäntilanteen myötä. Erityineen hoidossa ja perhekeskeinen toiminsesti heikoimmassa asemassa olevien tatapa on merkittävä ennaltaehkäisevän omaisten tuen tarvetta on vahvistetmielenterveystyön keino. Lisäksi sositava nopeasti, sillä epävarmojen aikojen aali- ja terveyspalveluissa on varmistetvaikutukset heijastuvat vahvimmin juuri tava mielenterveysomaisten oma tuen heihin. tarve sekä järjestöjen kuten FinFamin Vaikka aihe koskettaa suurta osaa tarjoama apu. suomalaisista, kuormittavan läheistilanteen MIELENTERVEYSKRIISI ON AJANUT vaikutuksia ja omaisten OMAISET JAKSAMISEN ÄÄRIRAJOILLE. tuen tarvetta ei usein MONIA PERHEITÄ VARJOSTAA tunnisteta. Psyykkinen TERVEYSUHKA, JOHON sairaus tuo omaisten elämään ennakoimatMM. TERAPIATAKUU TOISI HELPOTUSTA. tomuutta ja usein myös jatkuvaa ympärivuorokautista hoito- ja Valtakunnallista mielenterveysvalvontavastuuta. Voimavarat kuluvat omaisten päivää eli Ilonan päivää vietearjesta selviytymiseen. tään vuosittain 9. lokakuuta, jolloin Mielenterveyskriisi on ajanut omaiset on aika nostaa esiin tämä näkymätön jaksamisen äärirajoille. Monia perheitä ryhmä. Kun mielen sairaudet lisääntyvät varjostaa terveysuhka, johon mm. teraja ongelmat syvenevät hoitojonoissa, piatakuu toisi helpotusta. Tutkimusten omaisten määrä ja terveysriski kasvavat. mukaan riittävän ajoissa annettu apu Näin ei voi olla. Mielenterveysomaisuojaa myös omaista läheisen psyyksilla on oikeus terveyteen, eivätkä he saa kisen sairauden tuomilta riskeiltä. Oikea- siirtyä synkiksi luvuiksi mielenterveystiaikaisen tuen varmistamiseksi on huoleh- lastoihin. dittava perhe- ja mielenterveyspalvePeräänkuulutamme yhteistä vastuunluiden sekä psykososiaalisen tuen saatakantoa. Nyt vastuu on väärillä harteilla. vuudesta. Katse on käännettävä yksilöistä perhei27 19.10.2022 13:22:57

Valtuutetut omaisen asialla Elina Peränen ja Linda Pippuri haluavat kohentaa omaisten asemaa. He ovat itse todistaneet sen, kuinka hankalasti omainen saa apua tukalassa tilanteessa. Haastattelussa Peränen ja Pippuri kertovat, millaisia epäkohtia he ovat nähneet omaisten tilanteessa, ja kuinka tilannetta voisi parantaa. L inda Pippuri on valtuutettu ja Elina Peränen varavaltuutettu Keski-Suomen hyvinvointialueella. He ovat kasvatusalan ammattilaisina nähneet omaisen aseman epäkohdat. Peräsen oma perhe ei saanut tukea, kun hän itse sairastui vakavaan fyysiseen sairauteen. Linda Pippurin elämässä taas perheenjäsen sairastui, ja tilanne oli kaoottinen, sillä työelämä ja omaishoitotilanne eivät sopineet yhteen. Valtuustoissa on nyt meneillään hallinnollinen osuus, eli luodaan rakenteita, arvoja ja strategioita. Hallinnollisen osuuden jälkeen alkaa vaikutustyö, jolloin Pippuri ja Peränen aikovat pureutua omaisen asemaan. – Omaisenkin pitäisi olla tuen ja avun piirissä. Jos esimerkiksi toinen vanhemmista sairastuu ja jää pois työelämästä, puoliso joutuu ottamaan kopin talouden hoitamisesta. Vastuu voi olla kohtuuton. Sairaslomaa on hankala saada, ja pärjäämisen kulttuuriin kuuluu, ettei ihminen välttämättä tunne olevansa sairasloman tarpeessa, Peränen sanoo Pippuri sanoo, että sairastunut usein huomioidaan, mutta omaiset kuten vanhemmat ja sisarukset unohtuvat. Läheiset tulisikin huomioida. – Järjestöillä on suuri rooli tuen tarjoamisessa. Yksi ongelma on, että omainen joutuu usein löytämään järjestöjen tarjoamat palvelut itse. Omassa tilanteessani esimerkiksi terveyskeskuksessa ei neuvottu, kuinka toimia, jos hoidon jälkeen herää kysymyksiä tilanteeseemme liittyen, Pippuri pohtii. Pippuri ja Peränen nostavat yhdeksi ongelmaksi tiedon jakamisen kankeuden. Erikoissairaanhoidossa ovi pitäisi jättää jotenkin auki siltä varalta, että omaiselle 28 LABYRINTTI322_028-033.indd 28 ”PALJON OLISI TEHTÄVISSÄ JO ENNEN TILANTEEN KRIISIYTYMISTÄ. ESIMERKIKSI JO NEUVOLASSA VOISI KIINNITTÄÄ HUOMIOTA KOKO PERHEEN HYVINVOINTIIN.” herää kysymyksiä tai tieto jatkosta ei ole selvää. Vaikka omainen saisikin mukaan papereita ja neuvoja, niitä ei kuormittuneessa tilanteessa välttämättä muista. Riskinä on tällöin yksin jääminen. Puhtia kriisi- ja traumaosaamiseen Kaksikosta mielenterveyspalvelujen kriisi- ja traumaosaamisessa olisi parantamisen varaa. He odottavat ammattilaiselta tunnetta läsnäolosta. Jos kriisissä oleva tai trauman kokenut ei pääse puhumaan, tilanne voi eskaloitua. – Kun puhuin lapseni sairaudesta ammattilaiselle, vastapuoli järkyttyi. Sellainen vastaanotto musertaa; voivottelu ja päivittelevä rooli. Tällöin on hankala luottaa henkilökuntaan. Kriisitilanteessa kuka tahansa voisi olla läsnä ja kuunnella, Pippuri sanoo. Pippuri kuvaa yhteiskuntaa suorituskeskeisenä, joka voi vaikeuttaa avun saamista. painavat paniikkinappulaa, tilanne voi näyttää pahemmalta kuin se oikeasti on. Tällöin toimenpiteet voivat olla liian raskaita. Kiire ohjaa vahingolliseenkin suuntaan, Pippuri jatkaa. Jos perhe ei saa tarvitsemiaan mielenterveyspalveluita, voi tilanteesta tulla lastensuojelutapaus. Paljon olisi tehtävissä jo ennen tilanteen kriisiytymistä. Esimerkiksi jo neuvolassa voisi kiinnittää huomiota koko perheen hyvinvointiin. Pippuri kuvaa tilannetta tikittäväksi aikapommiksi. – Lastensuojelun alaiset palvelut eivät aina ole välttämättä ratkaisuja, ja ne saattavat jopa lisätä ongelmia kuormittamalla turhaan perhettä, joka ohjautuu lastensuojelun palveluiden piiriin kun ei ole saanut muualta tarvittavaa apua, Pippuri sanoo. Kuulla ja tulla kuulluksi Palvelunkäyttäjiä ei Peräsen ja Pippurin mukaan kuulla tarpeeksi: minkälaista tukea he saavat ja millaista tukea he JOS OMAISIIN EI KIINNITETÄ HUOMIOTA, VAARANA ON TÄMÄN SAIRASTUMINEN JA PITKÄAIKAINEN POISSAOLO TYÖELÄMÄSTÄ. – Kun ihminen ei jaksa tai ei pysty, uskaltaako hän sanoa tämän. Toisaalta, jos ammattilaisella ei ole aikaa pysähtyä kuulemaan, mitä viestin takana on, vaan olisivat kaivanneet? Pohjautuuko tehty työ saatuun palautteeseen ja ehdotuksiin? Onko saatu tuki vastannut tarpeita? Kun kysytään palvelun käyttäjien koke3/2022 19.10.2022 13:25:38

Valtuutettu Linda Pippuri ja varavaltuutettu Elina Peränen Keski-Suomen hyvinvointialueelta haluavat parantaa mielenterveysomaisten tilannetta. muksia, otoksen olisi oltava tarpeeksi suuri, jotta aineistoa voisi analysoida. Kun kehittämiskohteet tunnistetaan, olisi mahdollisuus kehittää palveluita entistä enemmän tarvelähtöiseen toimintaan. Samalla asiakkaille tulee olo, että heitä kuullaan ja he saavat osallistua. – Perheiden tilanteet ovat yksilöllisiä. Tietty paketti ei toimi kaikille. Palvelua pitäisi pystyä räätälöimään enemmän, pohtii Peränen. Peränen jatkaa, että olisi hyvä, ettei asiakkaita hyppyytettäisi luukulta luukulle, vaan palvelut saisi samasta paikasta. Lisäksi omaisella pitäisi olla mahdollisuus olla yhteydessä hoitotahoon myös akuutin kriisin jälkeen. Ammattilainen voisi esimerkiksi soittaa tietyn ajan jälkeen tapaamisesta. – Myös toivon ylläpitäminen on tärkeää. Usein ihminen menee Googleen, ja löytää sieltä kaiken pahimman, mitä voi tapahtua. Olisi hyvä, jos omainen kuulisi edes joltain, että kyllä kaikki järjestyy, Peränen sanoo. Inhimillinen ja taloudellinen näkökulma Jos omaisiin ei kiinnitetä huomiota, vaarana on tämän sairastuminen ja pitkäaikainen poissaolo työelämästä. Joskus omainen itse haluaa käydä töissä, mutta työpaikalla ei ole jouston mahdollisuuksia, esimerkiksi mahdollisuutta kevennettyihin työtehtäviin. Tämä vaikuttaa niin yksilön elämään, mutta myös yhteiskunnallisesti. – Jos vanhempi sairastuu psyykkisesti ja lapsi ei saa tarpeeksi tukea, mitkä ovat riskitekijät sille, että lapsikin sairastuu. Varsinkin teini-iässä, kun ihminen rakentaa omaa identiteettiään, riski on olemassa, Peränen pohtii. Pippuri tähdentää, että palautuminen raskaasta elämän tilanteesta voi viedä vuosia. – Vaikutukset ovat hyvin kauaskantoisia. Mitä jos perheen talous menee pilalle? Laskut kerääntyvät ja luottotiedot menevät. Asiat eivät ole mustavalkoisia. Asiaan voisi puuttua varhaisella tukemisella ja esimerkiksi työelämän joustoilla, Pippuri jatkaa. Peräsen mukaan monelle sairasloma on ainoa jousto. Silloin töihin paluu voi olla hankalaa pitkän poissaolon jälkeen. Sama pätee koulumaailmaan: oppilaat opiskelevat tiukasti, ja vanhemman tai sisaruksen sairastaessa psyykkisesti jousto koulussa voisi olla paikallaan. Kaikkialla pitäisi kyetä tulemaan vastaan. – Rahaa menee hirveästi asioiden korjaamiseen. Kun tuki- ja liikuntaelinsairaudet olivat suurin syy sairaseläkkeisiin, niihin yritettiin puuttua ennaltaehkäisyllä. Mielenterveysongelmat alkavat olla suurin syy työpoissaoloihin sekä sairaseläkkeisiin, ja niitä voisi ennaltaehkäistä juuri inhimillisellä kohtaamisella. Sillä, että ongelmat tunnistettaisiin jo varhaisessa vaiheessa, Pippuri sanoo. Teksti: Miika Auvinen ”JÄRJESTÖILLÄ ON SUURI ROOLI TUEN TARJOAMISESSA. YKSI ONGELMA ON, ETTÄ OMAINEN JOUTUU USEIN LÖYTÄMÄÄN JÄRJESTÖJEN TARJOAMAT PALVELUT ITSE.” 3/2022 LABYRINTTI322_028-033.indd 29 29 19.10.2022 13:25:41

Mielenterveysomaisten kokemuksia työn ja omaisroolin yhteensovittamisesta Omaisille hyödyllisimmät työn joustotoimet olivat mahdollisuus vaikuttaa vapaisiin ja lomiin sekä mahdollisuus palkattomaan vapaaseen tarvittaessa, osoittaa FinFamin toteuttama omaisten hyvinvointikysely. T yön ja muun elämän yhteensovittamisesta on keskusteltu pidemmän aikaa. Huomio on kohdistunut erityisesti perheelämän ja työn yhteensovittamiseen väestö- ja työvoimapoliittisesta näkökulmasta. Keskustelu on laajentunut hiljalleen myös omaisroolin ja työn yhteensovittamisen kysymyksiin. Tarkastelun kohteena on ollut työn ja ikääntyvien vanhempien omaishoitajana toimimisen yhdistäminen sekä vammaisten lasten vanhempien vanhemmuuden, omaishoitajuuden ja työelämäroolien yhteys. Mielenterveys- 30 LABYRINTTI322_028-033.indd 30 omaisten työ- ja muun elämän roolit ovat olleet harvemmin tutkimuksen kohteena. Mielenterveysomaisten keskusliitto – FinFami toteutti syksyllä 2019 omaisille kohdennetun hyvinvointikyselyn, jossa yhtenä teemana oli työn ja omaisroolin yhteensovittaminen. Kyselyyn vastasi 799 henkilöä. Heistä 516 arvioi omaa tilannettaan työn ja omaisroolin yhteensovittamisessa, toteutettuja työelämän joustoja ja niiden hyödyllisyyttä sekä eri tahoilta saadun tuen merkitystä. Työelämässä olevista omaisista kaksi kolmannesta koki voivansa yhteensovittaa hyvin työnsä ja omaisroolinsa. Yhteensovittaminen oli haasteellista omaisille, jotka asuivat yhdessä sairastuneen läheisensä kanssa tai jotka auttoivat läheistään suoriutumaan arjen toiminnoista päivittäin tai useamman kerran viikossa. Kyselyn avovastauksissa omaiset korostivat sairastuneen läheisen tilanteen vaativuuden, vaihtelevuuden ja ennakoimattomuuden aiheuttamia haasteita eri roolien yhteensovittamiselle. ”- - Lapsen hoitoon liittyviä hoitokäyntejä on säännöllisesti useita viikossa ja aina keskellä arkipäivää. Lapsen tilanteen ennakoimattomuus tekee työn teosta vaikeaa, koskaan ei tiedä, koska on pakko lähteä kesken työpäivän viemään lasta sairaalaan.” ”Yllättävät tilanteet, esim. puolison voinnin yhtäkkinen huonontuminen tai sairaalaan lähdön tarve. Ei ole mitään muita mahdollisuuksia järjestää töitä, kuin ottaa työpaikalta varoitus, kun en pääse töihin, eikä minulla ole pätevää syytä poissaololle.” Haasteellista työn ja omaisroolin yhteensovittaminen oli myös omaisille, jotka kokivat taloudellisen tilanteensa heikoksi. Heille työn keventäminen osaaikatyön tai työajan lyhentämisen keinoin tai palkattomien vapaiden muodossa ei ollut mahdollista. ”Pitää tehdä kokoaikatyötä, koska elätän kaksi ihmistä yksin.” ”Töissä on käytävä, jotta edes jotain palkkaa tulee, joten hankalissa tilanteissa on vaikeaa myöskään jäädä pois töistä - -.” Eniten käytettyjä työn joustotoimia olivat palkattomat vapaat, vapaiden ja lomien määrittäminen sekä joustava työaika. Mielenterveysomaisista alle puolet saattoi hyödyntää omaisti3/2022 19.10.2022 13:25:42

Taulukko 1. Hyödynnettävät työn joustotoimet (%, n=467–487)n=777–799). TYÖELÄMÄSSÄ OLEVISTA OMAISISTA KAKSI KOLMANNESTA KOKI VOIVANSA YHTEENSOVITTAA HYVIN TYÖNSÄ JA OMAISROOLINSA. lanteensa vuoksi lyhennettyä työaikaa, työvuorojen vaihtoa, etätyötä tai työtehtävien keventämistä. (Taulukko 1.) Työn joustotoimista hyödyllisimmiksi omaiset kokivat mahdollisuuden vaikuttaa vapaisiin ja lomiin sekä mahdollisuuden palkattomaan vapaaseen tarvittaessa. He pitivät hyödyllisinä myös joustavaa työaikaa sekä työvuoroihin vaikuttamista ja niiden vaihtomahdollisuutta. (Taulukko 2.) Arvioidessaan eri tahojen antaman tuen merkitystä työn ja omaisroolin yhteensovittamisessa omaiset pitivät perheen ja lähiverkoston tukea kaikkein merkityksellisimpänä. Vertaistuesta oli hyötynyt paljon vajaa kolmannes ja noin neljännes koki työkavereilta ja esihenkilöltä saadun tuen merkitykselliseksi. Työn ja omaisroolin yhteensovittamista edistävinä tekijöinä omaiset pitivät keskustelua omaistilanteesta työpaikalla, työyhteisöstä saatua tukea sekä konkreettista mahdollisuutta hoitaa omaistilanteeseen liittyviä asioita työpäivän aikana. ”Silloin kun hän [esimies] on kuunnellut ja ehkä myös ymmärtänyt tilannettani tai ainakin tukenut vaikka vain työroolinsa vuoksi, on sillä ollut suuri merkitys itsellenikin henkisesti.” ”Ymmärrystä ja tukea saa valtavasti ja tietoa työkavereiden vastaavista tilanteista, jos vain on avoin ongelmista ja kertoo niistä.” ”Mahdollisuus hoitaa omia asioita kesken työpäivän esim. puhelimitse ja sähköpostilla.” Yhteensovittamisen kannalta tärkeinä omaiset korostivat myös palvelujärjestelmän joustavuutta ja monimuotoisuutta: vastaanottojen ja hoitoneuvottelujen toteutus virka-ajan ulkopuolella, palvelujen lisääminen sairastuneen Työn jousto En voi hyödyntää Voin hyödyntää osittain Voin hyödyntää Yhteensä (n) Palkaton vapaa tarvittaessa 23,5 33,1 43,5 100 (481) Vapaisiin ja lomiin vaikuttaminen 24,4 40,9 34,7 100 (487) Joustava työaika 44.7 29,8 25,5 100 (483) Lyhennetty työaika 53,4 25,5 21,1 100 (479) Työvuorojen vaihto 50,5 31,3 18,2 100 (467) Etätyömahdollisuus 65,6 18,1 16,3 100 (480) Työtehtävien kevennys 66,6 20,0 13,4 100 (479) Taulukko 2. Työn joustotoimien hyödyllisyys (%, n=453–464) Työn joustojen hyödyllisyys Ei hyötyä Jonkin verran hyötyä Paljon hyötyä En osaa sanoa Yhteensä (n) Vapaisiin ja lomiin vaikuttaminen 11,0 24,6 37,3 27,2 100 (464) Palkaton vapaa tarvittaessa 12,3 21,0 31,6 35,1 100 (462) Joustava työaika 13,4 19,1 31,0 36,5 100 (455) Työvuoroihin vaikuttaminen 15,4 19,6 24,0 41,0 100 (454) Etätyömahdollisuus 25,0 10,3 18,9 45,8 100 (456) Lyhennetty työaika 17,7 13,8 17,7 50,8 100 (457) Työtehtävien kevennys 23,4 11,0 11,0 54,5 100 (453) Taulukko 3. Eri tahoilta saadun tuen merkitys työn ja omaistilanteen yhteensovittamisessa (%, n=468–480). Tukitaho Ei hyötyä Jonkin verran hyötyä Paljon hyötyä En osaa sanoa Yhteensä (n) Perhe ja muu lähiverkosto 10,4 28,3 50,4 10,8 100 (480) Vertaistuki 14,2 23,5 29,6 32,8 100 (473) Työkaverit 15,6 32,5 26,1 25,9 100 (468) Esihenkilö 20,3 20,3 23,9 35,6 100 (469) Omaisjärjestö 15,7 15,7 21,2 47,3 100 (471) Työterveyshuolto 24,3 22,8 16,4 36,5 100 (469) voinnin heikentyessä, konkreettinen apu kotiin ja omaisten ohjaaminen heille suunnattuihin palveluihin. ”Haluan tehdä kokopäivätyötäni, se on mieleistä, mielenkiintoista ja henkireikäni sekä TYÖN JA OMAISROOLIN YHTEENSOVITTAMISESSA OMAISET PITIVÄT PERHEEN JA LÄHIVERKOSTON TUKEA KAIKKEIN MERKITYKSELLISIMPÄNÄ. 3/2022 LABYRINTTI322_028-033.indd 31 ainoa ikkuna yhteisöön. Olisin halunnut apua kodinhoitoon.” ” Olisipa joku ohjannut omaisjärjestön tai jonkun yhdistysten pariin. Varmaan olisin silloin jaksanut paremmin ja varmaan se olisi antanut voimia pitkälle elämässä.” Kirjoittajat: Marjatta Martin, tutkimuspäällikkö, Lapin yliopisto ja Minna Vuorio, erityisasiantuntija, FinFami ry. Tutkimus on toteutettu Recovery-toimintaorientaatio mielenterveyspalveluissa -hankkeessa. 31 19.10.2022 13:25:42

Salon nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelut koottiin palvelukartaksi Salon Klubitalon yhteisö oli mukana kehittämässä salolaisille nuorille mielenterveys- ja päihdepalveluiden palvelukarttaa. Palvelukartta on saatavilla verkossa ja se kokoaa Salon alueen mielenterveys- ja päihdepalvelut saman sivuston alle. Unohtamatta valtakunnallisia verkkopalveluita. Kuvassa nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluiden palvelukartan aloitussivu. S alon Klubitalo on yksi 23 Suomessa toimivasta Klubitalosta ja sen ideologia perustuu kansainväliseen malliin. Osallistujia kutsutaan jäseniksi ja he osallistuvat tasavertaisina kaikkeen talon toimintaan, toiminnan suunnitteluun ja arviointiin. Salon kaupunki ja Salon Klubitalo ovat tehneet pitkään yhteistyötä mielenterveyskuntoutujien hyväksi ja 2019 Sospedsäätiö julkaisi raportin liittyen näiden toimijoiden rooliin NEET-nuorten parissa. NEET on lyhenne määritelmästä ”Not 32 LABYRINTTI322_028-033.indd 32 in Employment, Education or Training” eli ”ei työssä, tutkintoon johtavassa koulutuksessa eikä kurssikoulutuksessa”. Raportin tuloksena todettiin seuraavaa: ”Salon verkostossa tulisi määritellä, kuka vastaa varautumiseen liittyen tiedon tuottamisesta, seuraamisesta ja suunnitelmien toteutuksesta. Verkoston olisi tärkeää selvittää, miten paljon nuoria jää palveluiden ulkopuolelle sekä suunnitella keinoja sille, miten nuoret tavoitetaan entistä paremmin” 3/2022 19.10.2022 13:25:43

TIETO ON OLLUT PIRSTALEISENA JA VAIKEASTI LÖYDETTÄVISSÄ ERI KANAVISSA, JA AVUN SAAMINEN NOPEASTI ON OLLUT USEIN HANKALAA. Määttä & Määttä (2015) toteavat, että tietoa mielenterveyden palveluista tulisi olla helposti saatavilla ja sellaisessa muodossa, että nuoret uskaltavat matalalla kynnyksellä lähestyä heille mahdollisimman oikeanlaista palvelua. Sosped-säätiön raportin pohjalta nousi idea kehittämisprojektille. Tarkoitus oli kehittää palvelukartta mielenterveysongelmista kärsiville salolaisille nuorille, jotta nuoret löytävät nopeasti oikeanlaista apua. Mukaan liitettiin myös päihde- ja lähisuhdeväkivalta. Wahlbeckin ym. mukaan ” Mielenterveysongelmiin liittyy edelleen leima häpeästä ja näin ongelmista kärsivä ei hae apua ajoissa. Tieto mielenterveydestä ja siihen liittyvistä ongelmista rohkaisee avun tarvitsijoita hakemaan apua ja vähentää häpeäleimaa” Kehittämisprojektin tavoite oli helpottaa salolaisten nuorten hakeutumista mielenterveyspalveluiden piiriin matalalla kynnyksellä. Palvelukartasta hyötyvät sekä nuoret että mielenterveyspalveluita tarjoavat tahot Salossa. Turhat käynnit nuorilla jäävät minimiin ja palveluntarjoajat voivat kohdistaa resurssinsa toimintaansa paremmin. Kehittämisprojekti oli Turun ammattikorkeakoulun sosiaalija terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK -opiskelijan opinnäytetyö. Salon Klubitalo oli kehittämisprojektissa toimeksiantajana ja projektipäällikkönä toimi klubitalon toiminnanjohtaja, jonka YAMK -opintoihin kehittämisprojekti kuului. Kehittämisprojektia tehtiin yhdessä oman organisaatioon kuuluvien jäsenten sekä projektiryhmän ja yhteistyökumppaneiden kanssa. KOHDERYHMÄN OSALLISTAMINEN TOTUTUKSEEN ON TÄRKEÄÄ, JOTTA HEIDÄN OMAT NÄKEMYKSENSÄ SAADAAN ESILLE. Palvelukartta toteutettiin yhdessä kohderyhmään kuuluvien nuorten kanssa työpajoja järjestäen. Kohderyhmän osallistaminen teki lopputuloksesta nuorten näkökulmasta helposti käytettävän. Palvelukartassa voi nopeasti hakea tietoa tarvitsemansa kiireellisen tai kiireettömän palvelun tarjoajista. Sivusto haluttiin pitää mahdollisimman selkeänä ja nopeasti navigoitavassa olevana. Palvelukartan toimivuutta ja helppokäyttöisyyttä testattiin Salon Klubitalon verkostossa toimivilla, nuorilla Klubitalon jäsenillä ja talon ulkopuolisilla nuorilla. Testauksessa haluttiin palautetta käyttökokemuksista, ei niinkään visuaalisesta ilmeestä. Palautteita kerättiin vapaamuotoisesti keskustelemalla ja sähköpostitse projektiryhmän ulkopuolella olevilta nuorilta Klubitalon jäseniltä sekä verkostoon kuuluvilta toimijoilta. Nuoret olivat tyytyväisiä palvelukartan helppokäyttöisyyteen ja 3/2022 LABYRINTTI322_028-033.indd 33 siihen, että tärkeimmät palvelut löytyivät nuorten itsensä käyttämien mobiililaitteiden kautta. Heille oli tärkeää, että palvelukartasta pystyi nopeasti löytämään tarvitsemansa tiedon. QR-koodi suoraan sivustolle. Palvelukartta löytyy osoitteesta www.nuortenhelppi.fi ja sen levittämistä varten luotiin myös QR-koodi, jonka avulla sivusto löytyy nopeasti. QR- koodin lisäksi Salon alueella jaetaan palvelukartasta kertovia julisteita. Tämän tyyppistä helppokäyttöistä palveluja kokoavaa palvelukarttaa voi räätälöidä mihin vain, jossa on tarve kerätä palveluita yhteen. Näin käyttäjien on helppo löytää tarvitsemansa palvelu, eikä välttämättä tarvitse edes itse tietää oikeita käsitteitä. Palvelukartta kannattaa aina rakentaa niin, että pidetään tarkasti mielessä, kenelle sitä tehdään. Usein asiantuntijoiden rakentamissa malleissa on unohdettu kohderyhmä ja helposti saadaan esimerkiksi vaikeaselkoisia sivustoja. Palvelukarttaa ylläpitää ja päivittää Salon Klubitalo, jonka toimintaan tämä sopii hyvin. Palvelukartasta on hyötyä myös muille nuorten kanssa työskenteleville ja se on vapaasti käytettävissä. Teksti ja kuvat: Satu Lieskivi, toiminnanjohtaja Salon Klubitalossa Lähteet: Määttä, M. & Määttä, A. (toim.) 2015. Parempia ratkaisuja koulutuksen ja työn ulkopuolella olevien nuorten tukemiseen. Valtionneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 16/2015. Helsinki: Valtioneuvoston kanslia. https:// MXONDLVXWYDOWLRQHXYRVWRÀELWVWUHDPKDQGOH parempia%20ratkaisuja%20koulutuksen%20ja.pdf Sosped säätiö. 2019. SALO ja NEET-NUORET. Salon Klubitalon alueellinen rooli NEET-nuorten tukijana tänään ja huomenna. Sosped säätiö 3/2019. https://issuu.com/salonklubitalo/docs/salo_ja_neet-nuoret7.3._pysty_2_ Wahlbeck, K.; Hietala, O.; Kuosmanen, L.; McDaid, D.; Mikkonen, J.; Parkkonen, J.; Reini, K.; Salovuori, S. & Tourunen, J. 2018. Toimivat mielenterveys- ja päihdepalvelut. Valtioneuvoston selvityksiä tutkimustoiminnan julkaisusarja 89/2017. Helsinki: Valtioneuvoston kanslia. https://julkaisut. YDOWLRQHXYRVWRÀELWVWUHDPKDQGOH 2017-YhdessaMielin_valmis.pdf ?sequence=1&isAllowed=y 33 19.10.2022 13:25:43

PUHEENJOHTAJA Anita Ruutiainen Lasten ja nuorten puolesta O KUVA: SUVI-TUULI KANKAANPÄÄ len aiemminkin kirjoittanut lasten ja nuorten Juuri tässä kohdassa tarvittaisiin apua siten, että lapsi tai huomioimisesta silloin, kun perheessä on nuori ei joutuisi sairastumiskierteeseen. Meillä pitää olla mielenterveysongelmia. Tuntuu kuitenkin siltä, paremmat tukiverkostot, jotta yksikään lapsi tai nuori ei joutuisi että asia täytyy nostaa esiin yhä uudestaan, koska yksin pohtimaan, miten selviytyä kotona olevista ongeledelleenkään heitä ei huomioida tarpeeksi. mista. Koska meillä on olemassa maankattava neuvolaverNyt kun olemme juuri toipumassa koronapandemian aiheutkosto ja kouluterveydenhuolto, toivoisin, että näissä paikoissa tamista poikkeusoloista ja yhteiskuntamme on jälleen avauolisi mahdollista paneutua jokaisen perheen, lapsen ja nuoren tunut, alkoi Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan. Koronan myötä elämään. Meillä täytyy olla rohkeutta kysyä, miten kotona elimme suljettuina koteihimme, paljolti vain oman perheen menee ja toistaa tätä kysymystä ajoittain. Emmekä voi luottaa kesken. Lapset ja nuoret eivät päässeet kouluihin ja kaverisuhsiihen, että jos joskus on mennyt hyvin, myös jatkossa on näin. teet kärsivät. Jälkeenpäin tuntuu, että tällä on ollut kauaskanPsykiatriassa tulisi ottaa koko perhe huomioon, kun yksi toiset vaikutukset, kun esimerkiksi ikätoperheenjäsen sairastuu. Tilanteen sallivereihin ei enää osata niin hyvin ottaa essa perheenjäsenillä tulisi olla tieto, yhteyttä. Tilanteesta syntyy helposti yksimissä mennään ja miten edetään. Kun näisyyden kierre, jota voi pahentaa se, perheet saisivat tukea ja tietoa siitä, jos suhteita pidetään yllä vain puhelimen miten selviydytään arkielämässä, vaikuvälityksellä. Näin myös kiusaaminen ja tettaisiin samalla siihen, ettei sairastumierilaisuuden tunne voivat vahvistua. sesta ”tulisi peikkoa”. Voisimme välttyä Myös alussa mainitsemani sota voi olla monilta murheilta, jos tarvittava tuki lapselle ja nuorelle pelottava ja uhkaava tulisi oikeaan aikaan ja hoitosuunnitelmat asia. Onhan se sitä usein myös aikuiolisivat koko perhettä tukevia. sille. Harmittavasti tiedotusvälineet ovat Ongelmia aiheuttaa myös hoitoon jatkuvasti täynnä sota-uutisia, joten niitä pääsyn pitkittyminen, hoitojaksojen ei voi välttyä kuulemasta. Toivon, että lyhentyminen ja jatkohoidon puutteelmonet meistä aikuisista voisivat asettua lisuus. Potilaat ovat yhä huonokuntoilapsen asemaan ja miettiä, miltä lapsista sempia sairaalaan tullessaan ja lyhyen tuntuu, kun maailmantilanne on jatkuhoitojakson aikana toipuminen ei vältvasti myllerryksessä. tämättä pääse alkuun, kun sairastunut jo On paljon tilanteita, jotka voivat kotiutetaan. suistaa hyvinvoivan perheen Mielenterveysongelmat ovat pahoinvoivaksi, mm. avioero, räjähtäneet käsiin ja hoitokustanMEILLÄ TÄYTYY OLLA ROHKEUTTA työttömyys tai fyysinen/psyyknukset ovat moninkertaistuneet. KYSYÄ LAPSELTA TAI NUORELTA, MITEN kinen sairastuminen. Ajattelen, Tämä saattaa johtua siitä, että KOTONA MENEE JA TOISTAA TÄTÄ miltä tuntuu lapsesta tai teinipsykiatriassa on jo vuosia leikattu ikäisestä, jonka vanhemmalla hoitokuluja, mikä on vaikeutKYSYMYSTÄ AJOITTAIN. tai molemmilla vanhemmilla on tanut hoitoon pääsyä ja syvenmielenterveysongelmia. Miettiikö hän, voiko jollakin muulla tänyt ongelmia. Olisi jo korkea aika panostaa mielenterveysperheellä olla samanlaista? Onko olemassa muitakin perheitä, ongelmien hoitoon ja lopettaa jatkuva leikkaus mielenterveysjoissa lapset joutuvat huolehtimaan vanhemmistaan? Tai onko palveluista sekä huolehtia siitä, että kukaan lapsi tai nuori ei kotona niin huono tilanne, että ei voi koskaan kutsua ystäviä jää yksin, kun perheessä on mielenterveysongelmia. Meillä ei käymään, kun ei tiedä millainen tilanne kotona on päällä? yksinkertaisesti ole varaa menettää yhtään sukupolvea. Nämä asiat voivat vaikuttaa nuoren henkilön kehitykseen, Olemme tilanteessa, jossa on erityisen tärkeää kiinnittää koska tilanteessa jää monesti puuttumaan normaali kanssahuomio lasten ja nuorten psyykkiseen hyvinvointiin. Meidän käyminen sekä ikätovereiden että vanhempien kanssa. Vaativa tulee tukea ja kannustaa heitä kaikin tavoin siten, että lapset ja omaistilanne voikin aiheuttaa yksinäisyyttä ja syrjäytymistä. Voi nuoret saisivat uskoa ja toivoa tulevaisuuteen. myös olla, että tilanne johtaa siihen, että nuori itsekin alkaa oireilemaan psyykkisesti, jolloin syntyy yli sukupolvien ulotVoimia ja iloa syksyyn! tuvia mielen ongelmia. 34 LABYRINTTI322_034-035_Puheenjohtajakolumni ja jasenyhdistykset.indd 34 3/2022 19.10.2022 12:32:23

Mielenterveysomaisten keskusliitto – FinFamin jäsenyhdistykset: Mariankatu 13 a A 4 00170 Helsinki puh. 050 464 27 39 www.finfami.fi info@finfami.fi Toiminnanjohtaja Pia Hytönen puh. 040 776 5911 pia.hytonen@finfami.fi Erityisasiantuntija Minna Vuorio p. 045 800 4903 minna.vuorio@finfami.fi Kehittämispäällikkö Karoliina Beckman puh. 040 523 8841 karoliina.beckman@finfami.fi Asiantuntija, viestintä Marika Finne puh. 045 844 0135 marika.finne@finfami.fi Asiantuntija, järjestö- ja henkilöstöasiat Jaana Saarelainen puh. 050 464 27 39 jaana.humalto@finfami.fi Asiantuntija, järjestöhallinto Jan-Eerik Leppänen puh. 045 642 8510 jan-eerik.leppanen@finfami.fi Asiantuntija, aluetyö Laura Suominen (opintovapaalla 1.10.-30.11.) puh. 040 192 2752 laura.suominen@finfami.fi Asiantuntija, Vaikuttavat kumppanuudet -hanke Marianna Roine p. 040 515 6341 marianna.roine@finfami.fi LAPPEENRANTA: www.finfami.fi/finfami-mielenterveysomaiset-etelakarjala-ry/ FinFami – Mielenterveysomaiset Etelä-Karjala ry p. 044 389 8425 harripirttimaki@gmail.com PORVOO: www.ituspy.com Itä-Uudenmaan sosiaalipsykiatrinen yhdistys ry. Mannerheiminkatu 25 B, 06100 Porvoo puh. 050 307 4844 paivi.nousiainen@ituspy.com HELSINKI: www.finfamiuusimaa.fi FinFami – Uusimaa ry. Kumpulantie 5, 00520 Helsinki Käyntiosoite: Jämsänkatu 2, 4.krs, 00520 Helsinki puh. (09) 686 0260 info@finfamiuusimaa.fi ROVANIEMI: www.lappi.finfami.fi Lapin mielenterveysomaiset – FinFami ry puh. 040 6116816 Vastaamme parittomien viikkojen ma klo 10-14 ja parillisten viikkojen ke klo 18-20. Info.lapinmielenterveysomaiset@gmail.com HÄMEENLINNA: www.finfamikantahame.fi FinFami – Kanta-Hämeen mielenterveysomaiset ry. Suomen Kasarmi, rak. 2, h. 117 13100 Hämeenlinna toimisto@finfamikantahame.fi SEINÄJOKI: www.finfamiep.fi FinFami Etelä-Pohjanmaa ry. Huhtalantie 2, 3. krs, 60220 Seinäjoki www.finfamiep.fi JOENSUU: www.tukitupa.fi Pohjois-Karjalan mielenterveysomaiset FinFami ry Karjalankatu 4 a 2, 80200 Joensuu puh. 050 534 6772 katja.pesonen@tukitupa.fi JYVÄSKYLÄ: www.finfamiks.fi Keski-Suomen mielenterveysomaiset – FinFami ry. Tapionkatu 4 A 5, 40100 Jyväskylä puh. 050 528 0030 toimisto@finfamiks.fi KERAVA: www.sopimuskoti.fi Keski-Uudenmaan Sopimuskoti ry. Klondyketalo, Kumitehtaankatu 5 C, 04260 Kerava puh. 040 511 8543, faksi (09) 273 1455 sirkka.vaisto@sopimuskoti.fi KUOPIO ja MIKKELI: www.omary.fi Savon mielenterveysomaiset - FinFami ry Kuopion toimipiste Asemakatu 16, 70100 Kuopio puh. 040 556 4292 toimisto@omary.fi Mikkelin toimipiste Otto Mannisen katu 4, 50100 Mikkeli (järjestötalo Estery) puh. 040 586 7359 toimisto.mikkeli@omary.fi LAHTI: www.finfamipaijathame.fi/ Päijät-Hämeen mielenterveysomaiset FinFami ry Rauhankatu 3, 15110 Lahti toimisto@finfamipaijathame.fi www.omaiset.fi p. 040 704 9913 PORI: www.finfamisatakunta.fi FinFami Satakunta ry Itsenäisyydenkatu 35 B 3.krs, 28130 Pori puh. 044 303 6282 salla.ristolainen@finfamisatakunta.fi LABYRINTTI322_034-035_Puheenjohtajakolumni ja jasenyhdistykset.indd 35 TAMPERE: www.finfamipirkanmaa.fi Mielenterveysomaiset Pirkanmaa – FinFami ry. Hämeenkatu 25 A 3. krs. ja 6. krs. 33200 Tampere puh. 040 722 4292 (neuvonta) puh. 040 582 5343 (toimisto) omaiset@finfamipirkanmaa.fi Mielen ry www.mielen.fi Åkerlundinkatu 2 A 4. krs, 33100 Tampere puh. 050 562 3403 toimisto@mielen.fi TURKU ja SALO: www.vsfinfami.fi Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset – FinFami ry/Turun toimipiste Itäinen Pitkäkatu 11 A, 20520 Turku puh. 044 793 05 80 ark. 9-15 (neuvonta) www.vsfinfami.fi Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset – FinFami ry/Salon toimipiste Turuntie 8 as 13, 24100 Salo, p. 044 793 0586, toimisto@vsfinfami.fi VAASA: www.finfamipohjanmaa.fi FinFami Pohjanmaa ry, FinFami Österbotten rf Kirkkopuistikko 31, liiketila, 65100 Vaasa puh. 044 033 4280 info@finfamipohjanmaa.fi FinFami Pohjanmaa ry, FinFami Österbotten rf Kaarlelankatu 21, 67100 Kokkola puh. 044 763 4100 minna.pellinen@finfamipohjanmaa.fi Svenska Österbottens Anhörigförening SÖAF rf www.soaf.fi Svenska Österbottens anhörigförening, co Wasa wellness, Långviksgatan 13, 65100 Vasa. puh. 050 407 1827 eva.astrand@soaf.fi Osoitteenmuutokset suoraan omaan paikallisyhdistykseen! Sieltä ne välittyvät myös Labyrintti-lehteen. 19.10.2022 12:31:14

Koti, joka tekee huomisesta paremman. Tarjoamme tukea tarvitsevalle kodin, jossa häntä autetaan kuntoutumaan ja saamaan ote itsenäisestä elämästä. Ota yhteyttä ja kysy lisää! Helsinki ja Vantaa Antti Uitto, palvelujohtaja ǟϯшʹ͸͸ч͹͵ͷч͵͵ͽ͸ш Itä-Suomi Johanna Ojala, palvelujohtaja ǟϯшʹ͸ʹʹч͸͵ͷчͺ͸Ͷш Etelä-Suomi Esa Auvinen, palvelujohtaja ǟϯшʹ͸ʹчͺͼͶчͶͺ͸ͽш Länsi- ja Pohjois-Suomi Terhi Nikkanen, palvelujohtaja ǟϯшʹ͸ʹч͵Ͷ͸чͺ͵͹͹ш Länsi-Uusimaa, Varsinais-Suomi ja Satakunta Laura Eskelinen, palvelujohtaja ǟϯшʹ͸ʹч͸͹͹чͽͺ͹ʹшч Kaakkois-Suomi Kirsi Roininen, palvelujohtaja ǟϯшʹ͸ʹчͼͷ͵чͷ͸͵ͻш Provesta Virpi Kokko, palvelujohtaja ǟϯшʹ͹ʹч͹ͽͶчͶ͹ͽ͸ Provesta Uusimaa Anni Niiranen, palvelujohtaja ǟϯшʹ͸ʹчͺͼͽч͹ͽͶ͵ Tutustu koteihimme sekä toimintaamme: ykköskodit.fi LABYRINTTI322_kannet I ja IV.indd 36 Ykköskodit @ykkoskodit 19.10.2022 8:39:36