www.ampumaurheiluliitto.fi Suomen Ampumaurheiluliiton jäsenlehti 4/2022 Ville Häyrinen on uusi valmennuksen johtaja ”KAIKILLA TASOILLA ON OPITTAVA MENESTYMÄÄN” Liiton uudet työntekijät esittäytyvät → 8–11 Suomeen upeasti arvokisamitaleja → 14–19 Yliopistonsa paras aloittaa uuden kauden UA_4_2022.indd 1 → 47 23.9.2022 6.52

LYIJYTÖNTÄ HUIPPUOSAAMISTA - LAPUA NATURALIS ® TUOTTEET N566 3.2 g / 50 gr 2 URHEILUAMPUJA 4/2022 UA_4_2022.indd 2 A4 Naturalis 2022_Numero4.indd 1 Lapua Urheiluampuja 23.9.2022 6.52 2.5.2022 16.21.25

1.25 PERUSTETTU 1927 94. vuosikerta. Viisi numeroa/vuosi. ISSN 0789-516X JULKAISIJA Suomen Ampumaurheiluliitto ry PÄÄTOIMITTAJA Lassi Palo, puh. 050 339 0644 lassi.palo@ampumaurheiluliitto.fi OSOITTEENMUUTOKSET Olli Törni, puh. 0400 930 527 olli.torni@ampumaurheiluliitto.fi Tilaushinta 50 euroa/kalenterivuosi. MAINOSTILAN MYYNTI Juha Halminen, puh. 050 592 2722 juha.halminen@kolumbus.fi ULKOASU Rauno Hietanen, Sanatakomo Oy PAINOPAIKKA PunaMusta, Forssa ARTIKKELIVASTUU Jutut edustavat kirjoittajansa henkilökohtaista mielipidettä lukuunottamatta SAL:n virallisia tiedotuksia. TEKSTIN LAINAAMINEN Sallittu julkaisijan luvalla, julkaisija mainiten. Poikkeuksellisen pitkä kausi on vielä kesken Teksti LASSI PALO Kuva PEKKA MAUNULA KUN TÄMÄ Urheiluampujan numero 4/2022 meni painoon syyskuun 23. päivän aamuna, oli poikkeuksellisen pitkä kansainvälisen ampumaurheilun arvokisakausi vielä kesken. Kausi on ollut jo nyt suomalaisittain hieno, ja arvokisamitaleja on jälleen kerran tullut Suomeen hieno määrä. Eri lajien yhteenvetoja on toisaalla tässä lehdessä. Arvokisamitalien kokonaissaldoa ei voi kuitenkaan vielä laskea loppuun asti, koska arvokisoja on vielä käymättä. Kroatian Osijekissa järjestettävien haulikkolajien MM-kilpailujen (skeet ja trap) viimeinen kilpailupäivä on 11. lokakuuta. Juho Mäkelä sai juuri ennen tämän lehden painoonmenoa poikien trapissa MM-pronssia, ja Sara Nummela sijoittui tyttöjen trapissa viidenneksi. Upeita saavutuksia serkuksille! Egyptin Kairossa järjestetään kivääri- ja pistoolilajien MM-kilpailut 12.–25. lokakuuta. Kairoon lähtee yksitoista suomalaista kivääri- ja kolme pistooliampujaa. Eikä tässä vielä kaikki, sillä Thaimaassa Juho Mäkelä poikien MM-trapin palkintokorokkeella I talian E manuele I ez z in ( vas.) ja G ianmarc o B arlettan kanssa. ammutaan pistoolipracticalin MM-kilpailut 19.11.–4.12. Kisoissa on mukana kaikkiaan 1600 urheiluampujaa, jotka edustavat 50 maata. Suomalaisia on mukana parikymmentä. Jännitettävää riittää siis melkein itsenäisyyspäivään asti! Aiheesta lisää sivuilla 14–15 SUORAMARKKINOINTI Lehden osoitteistoa voidaan käyttää suoramarkkinointiin. SUOMEN AMPUMAURHEILULIITTO RY Osoite: Valimotie 10, 00380 Helsinki Puhelin: 0400 930 527 Faksi: (09) 147 764 Sähköposti: etunimi.sukunimi@ ampumaurheiluliitto.fi SAL:N HENKILÖKUNTA Toiminnanjohtaja Anne Laurila Taloussihteeri Sanna Hellgren Palvelusihteeri Olli Törni Viestintäpäällikkö Lassi Palo Nuoriso- ja koulutuspäällikkö Kustaa Ylitalo Valmennuksen johtaja Ville Häyrinen Ympäristö- ja olosuhdepäällikkö Lotta Laitinen Seurakehittäjä Marko Keskitalo K A N N E N K U VA : L A S S I PA LO SISÄLTÖ LEHDESSÄ 4/2022 4 Pääkirjoitus: Mediassa on liian hiljaista olympialaisten välillä 5 Euroopan kisojen pelisäännöt uusiksi. i 6 kiperää: Lotta Laitinen. 6 Liiton uudet työntekijät esittäytyvät: Ville Häyrinen, Kustaa Ylitalo ja Jaana Välimäki. 12 Katsaus olympialaisiin ja EM-kisoihin. 16 Liikkuvan maalin menestyksekäs kausi. 18 Kausiyhteenveto: siluetti, kasa-ammunta ja mustaruuti. 16 Action air näkyvästi esillä SM-viikolla. 20 Riihimäkeläinen Minor Range. 21 Katsoako tulostauluun vai ei? 22 Urheilija arjessa: trap-ampuja Teemu Ruutana. 24 Noin 20 kysymystä: skeet-valmentaja Jorma Korhonen. 26 Tehoryhmäampuja esittäytyy: Lassi Kauppinen. 28 Kultahippujen ruutifinaalit Nokialla. 30 Ruodossa palvelevat tutut ampumaurheilijat. 32 Seuraesittely: Myllykosken Ampujat. 36 Tiesitkö, että…? 37 Radoilta kerättyä. 24 38 Nuorisoaukeama. 40 Satunurkka. 42 Tiedotuksia ja tapahtumia. 44 Svenska sidor. 46 Sarjakuva. 10 napakkaa: Jan Parhiala. 47 Finaali: Matias Kiuru. 117 uku hakuammuntaa l LASSI KAUPPINEN, 17, kilpaili skeetissä ensimmäisen kerran viime vuonna. Ennätys koheni elokuun SM-kilpailuissa jo tulokseen 117. i sivut 26–27 4041 0428 PEFC/02-31-162 4/2022 URHEILUAMPUJA UA_4_2022.indd 3 3 23.9.2022 6.52

PÄÄKIRJOITUS • LEDARE • 5.10.2022 Mediassa on liian hiljaista olympialaisten välillä K Det är för tyst i median mellan olympiska spelen G ivääriampuja Marjo Yli-Kiikka istui Helsinki–Vantaan lentokentälevärsskytten Marjo Yli-Kiikka satt på Helsingfors-Vanda flylä ja odotti Olympiakomitean tiedotustilaisuuden alkua. Lontoon gplats och väntade på att Olympiska kommitténs pressmöte olympialaiset olivat alkamassa, ja oli hänen vuoronsa olla kotiskulle börja. Det var dags för OS i London, och det var hennes maisen median haastateltavana. tur att bli intervjuad av den inhemska median. Eräs urheilutoimittaja tervehti Yli-Kiikkaa viitaten Pekingin olympiaEn sportjournalist hälsade på Yli-Kiikka med orden ”Hej! Man ser kisoihin: ”Terve! Ampumaurheilijoitakin taas näkee.” Yli-Kiikka tajusi heti, sportskyttar igen.” Yli-Kiikka förstod att hen syftade på OS i Peking mistä on kyse, ja vastasi napakasti: ”Kyllä me täällä och svarade bestämt: ”Vi är nog här. Ni kan komma ollaan. Meitä voi tulla tapaamaan vaikka joka päivä.” och träffa oss varenda dag.” Kymmenen vuotta myöhemmin Ylen UrheiluhulTio år senare diskuterades sportskytte för första gålut-radio-ohjelmassa keskusteltiin ensimmäisen kerngen i Yles radioprogram Urheiluhullut, där en bekant ran ampumaurheilusta ja sivuttiin tuttua asiaa: mihin fråga togs upp: vart försvinner sportskytte alltid för fyra ampumaurheilu katoaa neljäksi vuodeksi? Tullakseen år för att sedan uppenbara sig igen när den olympiska taas julkisuuteen, kun olympiatuli syttyy, seuraavaksi elden tänds? Följande gång sker detta i Paris 2024. Pariisissa 2024. Till radiodiskussionen, som gick av stapeln i slutet Elokuun lopun radiokeskusteluun oli kutsuttu av augusti, hade man bjudit skeetskytten Eetu Kallioiskeet-ampuja Eetu Kallioinen, joka sai runsaasti nen, som fått en hel del publicitet efter att ha kommit julkisuutta sijoituttuaan Tokion olympialaisissa på fjärde plats i OS i Tokyo. I programmet konstateneljänneksi. Ohjelmassa todettiin, että Kallioinen oli rades att Kallioinen var tävlingarnas finska sensation kisojen suomalaissensaatio ja ”nimi kaikkien huulilla”. och att alla där pratade om honom. ”Och sedan tiger LASSI PALO Sitten kukaan ei enää kerro eikä puhu lajista mitään, alla om allt vad gäller hela idrottsgrenen”, sa proSAL:n viestintäpäällikkö / ohjelman juontaja sanoi – toki karrikoidusti. ”Saat gramledaren – på ett karikatyrartat sätt, förstås. ”Du SAL:s kommunikationschef olla taas aika kauan rauhassa”, hän totesi Kallioiselle. får vara i fred ganska länge igen”, sa hen till Kallioinen. Radiolähetyksen aikana olivat käynnissä haulikSamtidigt med radiosändningen pågick lerduve-EM kolajien EM-kilpailut Kyproksen Larnakassa. Kaksi i Larnaca i Cypern. Två dagar tidigare hade två finlänpäivää aikaisemmin kaksi suomalaista oli sijoittunut yhdeksänneksi dare kommit på nionde plats i trap – en OS-gren – och samtidigt med trapissa – olympialajissa – ja Suomen naiset juhlivat samaan aikaan radiosändningen firade de finska damerna sitt EM-silver i lag i trap. radiolähetyksen kanssa trapin joukkuekilpailun EM-hopeaa. Samma veckoslut rapporterade medierna omfattande om hur ett Samana viikonloppuna uutisoitiin laajalti, kuinka naisten pituushyfinskt toppresultat hade nåtts i damernas längdhopp. Rubriken löd: pyssä oli tehty kotimainen kärkitulos. Otsikkona oli: ”Viimeisellä lähti!” ”Sista hoppet gjorde susen!” Resultatet var 629 – med andra ord ett Kärkitulos oli 629 – eli tulos, jolla ei tee mitään kansainvälisissä kisoissa. resultat som inte räcker långt i internationella tävlingar. Kaksi perinteistä olympialajia ja kaksi tapaa käsitellä niitä mediassa. Två traditionella OS-grenar och två sätt att behandla dem i medierna. Ampumaurheilijoiden keskuudessa jopa hilpeyttä on herättänyt Sportskyttar har ibland roats av rubriker som förkunnat att en se, kun alppihiihtäjä tai ampumahiihtäjä on sijoittunut kilpailussaan alpin skidåkare eller en skidskytt har fått poäng i världscupen då hen 29:nneksi, otsikossa mainitaan, että urheilija pääsi maailmancupin kommit på 29 plats. Nuförtiden är också det en nyhet då en finsk pisteille. Uutinen on nykyään sekin, kun suomalainen mäkihyppääjä backhoppare tar sig till andra omgången i världscupen. pääsee maailmancupissa toiselle kierrokselle. Det positiva är att sportskytte har en OS-status som är stark, och Myönteistä on, että ampumaurheilun olympiastatus on vahva, ja det syns när OS närmar sig. I den regionala och lokala median är se nousee esille, kun olympialaiset lähestyvät. Maakunnallisessa ja situationen inte helt densamma. paikallisessa mediassa tilanne on hivenen erilainen. Många sportjournalister håller dock minst ett öga på sportskytte, Monet urheilutoimittajat toki pitävät vähintään silmällä myös ammen eftersom det inte ”intresserar” allmänheten så är synligheten garanterad endast genast före och under OS. pumaurheilua, mutta koska se ei ”kiinnosta” suurta yleisöä, näkyvyys Försvinner sportskytte från offentligheten under olympiaden av on taattu vain juuri ennen olympialaisia ja niiden aikana. sig själv eller är det vi som gör att det försvinner? Det är vi, eftersom Katoaako ampumaurheilu julkisuudesta olympiadin ajaksi ikään själva idrottsgrenen och idrottarna inte försvinner någonstans. kuin omasta syystään vai kadotetaanko se? Kadotetaan, koska itse laji Potentiellt intresse finns, då det uppskattas finnas cirka 670 000 inja urheilijat eivät katoa mihinkään. Potentiaalista kiinnostusta kyllä olisi, sillä aseen hallussapitoluvan nehavare av tillstånd att inneha vapen och sammanlagt över 1,5 milhaltijoita on Suomessa arviolta noin 670 000 ja lupia yhteensä yli 1,5 joner tillstånd i Finland. Med andra ord sysslar var åttonde finländare miljoonaa eli joka kahdeksas suomalainen harrastaa ammuntaa. med skytte. YHTEISTYÖSSÄ: 4 URHEILUAMPUJA 4/2022 UA_4_2022.indd 4 23.9.2022 6.52

AJANKOHTAISTA Pelisäännöt muuttuivat kesken EM-kisojen Euroopan ampumaurheiluliiton päätös oli suomalaisittain harmittava. Teksti & kuva LASSI PALO E uroopan ampumaurheiluliitto (ESC) aiheutti hämmennystä haulikkolajien EM-kilpailuissa Kyproksen Larnakassa. ESC nimittäin päätti kisojen toisella viikolla – eli kesken kisojen – että RPO-ampujat (ranking points only) eivät saakaan maapaikkaa ensi vuonna järjestettäviin Euroopan kisoihin. Samat uudet säännöt olivat voimassa myös Puolan Wroclawissa syyskuussa järjestetyissä 25/50m kivääri- ja pistoolilajien EM-kilpailuissa. ESC:n päätös oli suomalaisittain harmittava, sillä se tarkoitti sitä, ettei Satu Mäkelä-Nummelalla (Orimattilan Seudun Ampujat) olekaan paikkaa Krakovaan, vaikka hän sijoittui naisten EM-trapissa yhdeksänneksi. Naisten trap ammuttiin runsas viikko ennen ESC:n päätöstä. Mäkelä-Nummela kilpaili Larnakassa RPO-ampujana. ESC oli aiemmin kertonut, että henkilökohtaisten lajien kaksitoista parasta saa Larnakassa maapaikan Krakovassa järjestettäviin kisoihin (enintään 2/maa). Mainintaa RPO-ampujista ei siis ollut. Euroopan kisoissa on jaossa yksi maapaikka Pariisiin jokaisessa henkilökohtaisessa olympialajissa. Marjut H einonen sijoittui naisten E M-skeetissä seitsemänneksi ja saavutti maapaikan ensi vuoden E uroopan kisoihin. ESC:N PÄÄTÖSEHDOTUSTA tiettävästi vastustettiin sillä perusteella, ettei sääntöjä voi muuttaa kesken kaiken eli trapissa paikan saavuttaneiden olisi pitänyt saada pitää ansaitsemansa maapaikka. Päätös kuitenkin tehtiin, ja Suomella on nyt kolmen maapaikan sijaan kaksi paikkaa Euroopan kisoihin. Ne ovat saavuttaneet Teemu Ruutana (Längelmäen Seudun 6 kiperää  Vastaajana on Ampumaurheiluliiton ympäristö- ja olosuhdepäällikkö LOTTA LAITINEN, joka on ”paininut” viimeksi kuluneiden vuosien ajan lyijy- ym. asioiden kanssa. L A S S I PA LO Ampujat) ja Marjut Heinonen (Oulun Seudun Haulikkoampuja). Ruutana sijoittui miesten EM-trapissa yhdeksänneksi ja Heinonen naisten EM-skeetissä seitsemänneksi. Järjestyksessään kolmannet Euroopan kisat pidetään Puolan Wroclawissa 21.6.–2.7.2023. Kisat on pidetty aiemmin Bakussa 2015 ja Minskissä 2017. LASSI PALO  Mitä kuuluu syksyysi juuri nyt? Ihan hyvää. Minulla on naiivi kuvitelma siitä, että työkiireeni helpottaisivat ensi viikolla tai sitä seuraavalla, viimeistään ensi kuussa.  Millaiset viime vuodet ovat olleet ympäristö- ja erityisesti lyijyasioissa? Olemme menneet asioissa huomattavasti eteenpäin. Esteitä on purettu, mutta toki uusia on paljastunut niiden alta. Suuri positiivinen kehitys!  Mikä on ympäristölupahankkeen tilanne? Jännityksellä odotamme, hyväksytäänkö valtion budjettiin MMM:n esittämä 1,2 miljoonaa euroa seuraaviksi kolmeksi vuodeksi. Tuleeko sille jatkoa ensi vuonna? Jos ei tulisi, olisi se silkkaa hulluutta. Jos eduskunta on määritellyt tavoitteeksi tuhat ampumarataa, pitää olla asiantuntevia ihmisiä, jotka tietävät miten tavoitteisiin päästään. Mikä on suomalaisen ampumarataverkoston tulevaisuus? Parempi kuin vuosikymmeniin. Jos saamme ratoja lisää, olisi se huikea tilanne. Mitä odotat ensi vuodelta? Paljon töitä, peukaloita ei tarvitse pyöritellä. Uskon esimerkiksi, että EU-tason lyijytyö jatkuu, ja asetetut uudet tavoitteet teettävät lisää töitä. LASSI PALO 4/2022 URHEILUAMPUJA UA_4_2022.indd 5 5 23.9.2022 6.52

Liikkuvasta maalista liikkuvaan olympiajunaan Ville Häyrinen aloitti työt Ampumaurheiluliiton uutena valmennuksen johtajana syyskuun alussa. Teksti & kuva LASSI PALO S uomen Ampumaurheiluliiton hallitus valitsi heinäkuun kokouksessaan uudeksi valmennuksen johtajaksi Ville Häyrisen. Hän on erittäin tuttu nimi ampumaurheilussa, sillä hän on toiminut liikkuvan maalin päävalmentajana (oto) vuoden 2009 alusta lähtien. Häyrinen istui syyskuun ensimmäisenä päivän aamuna Ampumaurheiluliiton toimistossa Helsingissä sijaitsevassa Sporttitalossa. Työt uudessa tehtävässä olivat virallisesti alkaneet tuntia aikaisemmin. Hän oli pukenut päälleen liiton yhteistyökumppanin nonamen paidan ja hupparin. – Mikäs tässä, olen ihan hyvin fiiliksin, hän hymyili. – Nyt täytyy vain alkaa todella perehtyä mitä kaikkea tässä oikein on tehtävänäni. Puhelin on soinut usein edellisten kahden viikon ajan ampumaurheiluun liittyvissä asioissa. Häyrinen oli edellisenä iltana päivittänyt Facebookiinsa kuvan, kun hän sulkee entisen työpaikkansa eli päiväkodin johtajan huoneen oven. Nyt aukesi uusi ovi. 40-VUOTIAS VILLE HÄYRINEN on lähtöisin Joutsasta, mutta asuu perheineen Heinolassa, missä hän toimi päiväkodin johtajana. Hän on koulutukseltaan kasvatustieteiden kandidaatti ja yhteisöpedagogi (YAMK). Häyrinen sai Heinolan kaupungilta kahden vuoden virkavapaan. Häyrinen on valittu kahdesti Ampumaurheiluliiton Vuoden valmentajaksi (2009 ja 2014). Hän on voittanut miesten Suomen mestaruuden ja sijoittunut parhaimmillaan kuudenneksi poikien EM-kilpailuissa sekä kuulunut liikkuvan maalin maajoukkueeseen 2000–2005. Häyrinen tuntee siis lajin ja sen toimijat erinomaisesti, sillä hän on kuulunut myös liiton valmennuksen johtoryhmään useiden vuosien ajan ja on ollut Suomen liikkuvan maalin maajoukkueen mukana lukuisissa 6 kansainvälisissä arvokilpailuissa – viimeksi elokuun alussa Ranskassa, missä järjestettiin liikkuvan maalin MM-kilpailut. Kisat käytiin Chateauroux'ssa. SYYSKUUN ALUSSA Häyristä odottivatkin sitten uudet haasteet: – Fiilikseni on odottava. Minulle on toki muodostunut vuosien aikana hyvä käsitys siitä, mitä valmennuksen johtaja tekee. Valmennuksen johtaja on kuitenkin aina ollut minulle esimies, jolta olen voinut kysyä asioista ja neuvoja. Nyt minä olen tässä esimiehen roolissa, Häyrinen sanoi elokuun 1. päivänä, kun hänen valintansa julkistettiin. – Tunnen kuitenkin kaikki maajoukkueurheilijat ja -valmentajat. Siinä mielessä minun on helppo aloittaa työt, hän jatkoi. Häyrinen seurasi uudessa tehtävässään Henna Torpoa, joka irtisanoutui kesäkuussa. Torpo toimi valmennuksen johtajana vuoden 2021 alusta lähtien. Hänen viimeinen työpäivänsä valmennuksen johtajana oli 19. elokuuta. HÄYRISEN VOI sanoa hypänneen liikkuvasta maalista ”liikkuvaan junaan”, sillä olympiadi on jo hyvässä vauhdissa. Ampumaurheilun ensimmäiset maapaikat Pariisin olympialaisiin jaettiin elo-syyskuussa Kyproksella järjestetyissä haulikkolajien EM-kilpailuissa ja syyskuussa Puolassa pidetyissä kivääri- ja pistoolilajien EM-kilpailuissa. Pariisin olympialaiset järjestetään vuonna 2024. Häyrinen sanoi elokuussa Pariisin olympialaisiin liittyen, ettei aikaa isoihin korjausliikkeisiin enää ole. – Pariisi on pidettävä tiukasti mielessä, mutta samaan aikaan on suunnattava katse sitä seuraaviin olympialaisiin, jotka ovat Los Angelesissa 2028. Meidän on saatava uusia huippuja ja levennettävä kärkeä. Häyrisen sopimus on mallia 2+4 vuotta. Hänellä on virkavapaata päiväkodin johtajan tehtävistä. – Pariisin jälkeen on tsekkauspiste. Olympiapaikkoja ja -menestystä on saavu- Ville Häyrinen ´ Ville Häyrinen harrastaa metsästystä, lukemista ja juoksemista. Kovakuntoinen Häyrinen voitti viime vuonna M35-sarjan 1500 metrin SM-kultaa. Hän on kellottanut tänä vuonna 800 metrillä ajan 2.20. Hänen ennätyksensä 2.11 on kymmenen vuoden takaa. ´ Häyrinen osallistui syyskuun alussa Lahdessa järjestettyyn Red Bull 400 -tapahtumaan, joka tapahtuman verkkosivujen mukaan ”laittaa kilpailijat äärimmäiseen testiin, kun vastassa on pystysuora nousu Salpausselän suurmäessä”. ´ "Allekirjoitan äärimmäisen testin. En tiedä urheilusuoritusta, josta tulisi noin kokonaisvaltaisen paha olo", Häyrinen kommentoi kipuamistaan Lahden suurmäen huipulle. tettava. En hypännyt kylmiltään uuteen tehtävään, sillä minulla on vuosien kokemus esimiestyöstä ja hallinnosta. Häyrinen hoitaa liikkuvan maalin päävalmentajan tehtäviä uuden toimensa ohessa, kunnes seuraaja löydetään. – Aion myös näkyä ja liikkua ”kentällä” sekä toimia Suomen joukkueen johtajana arvokisoissa. HÄYRINEN ISTUI hetkeksi alas ensimmäisenä työpäivänään valmennuksen johtajana. Kaikesta huomasi, että hän on pohtinut asioita ja punninnut niitä eri näkökulmista. Syksyn tärkeimmät tehtävät liittyivät EM-kilpailujen ”ruuhkaan”, kun niitä järjestettiin Kyproksella ja Wroclawissa. Osijekissa ja Egyptissä on MM-kisat vielä pitämättä, sillä niissä kilpaillaan vasta myöhemmin syksyllä. – Koskaan aikaisemmin arvokisakausi ei ole jatkunut näin pitkään. Ylimenokausi jääkin poikkeuksellisen lyhyeksi. Samaan aikaan on suunniteltava ensi vuotta. Syksy on ollut hektinen koronapandemian aiheuttamien arvokisamuutosten takia. Ensi vuonna palataan sitten normaaliin tahtiin. URHEILUAMPUJA 4/2022 UA_4_2022.indd 6 23.9.2022 6.52

SAL : n hallitus valitsi V ille H äyrisen uudeksi valmennuksen johtajaksi. Häyrinen muistuttaa myös, ettei aikaa ole hukattavaksi: – Tammikuussa on enää puolitoista vuotta aikaa Pariisin olympialaisiin. HÄYRISEN MUKAAN töitä tehdäänkin nyt Pariisin olympialaisia varten. Samalla mietitään sitä, miten turvataan menestys Los Angelesissa olympialaisissa vuonna 2028. – Suomalaisen ampumaurheilun kärki on kapea. Toivottavasti huippuampujamme onnistuvat ja saavat olympiamaapaikkoja Pariisiin. Kun paikka saadaan, sitten lähdetään hakemaan menestystä itse olympialaisista. Häyrinen sanoo, että Pariisi on hänen työnsä ”kärkiasioita”: – Huipuillemme on taattava riittävät resurssit, jotta maapaikkoja voidaan saavuttaa ja sitten menestyä kisoissa. Jää nähtäväksi, saadaanko paikkoja yhden kilpailun vai rankingin kautta. Rankingpisteiden kerääminen on myös vaativa tehtävä. – Ampumaurheilu on globaali urheilulaji, jossa kilpailu kovenee koko ajan. Siksi tässä töitä aletaankin tehdä ja hakea askelmerkkejä loppuvuotta ja tulevaa vuotta varten. ”Kaikilla tasoilla on opittava menestymään” AMPUMAURHEILULIITON uusi valmennuksen johtaja Ville Häyrinen haluaa turvata nuorille ampumaurheilijoille ”riittävät väliportaat”, joita pitkin he voivat nousta kansainväliselle huipulle. – Teen valmentajien kanssa nyt töitä vajaan kahden vuoden kuluttua järjestettäviä Pariisin olympialaisia varten, mutta samalla valmistaudumme myös seuraavia olympialaisia varten, Häyrinen viittaa Los Angelesissa vuonna 2028 järjestettäviin olympialaisiin. Häyrisen mukaan urheilijan ”näkymät ja urasuunnitelmat” pitäisi tehdä pitkällä tähtäimellä: – Tasoja on monia eli on monta porrasta ennen kuin voi puhua olympialaisista. Haaveita ja unelmia pitää olla, mutta SM-kisoista ei voi edetä yhdellä loikalla olympiamitalistiksi. Urheilijan on siis valmentajien kanssa mietittävä väliportaat ja aikaikkuna, joiden mukaan voi edetä huipulle. HÄYRINEN PAINOTTAA siis sitä, että kaikilla tasoilla on opittava menestymään: ensin SM- ja PM-kilpailuissa ja sitten EM- ja MM-kilpailuissa – ja lopulta olympialaisissa. – Pohjoismainen yhtyeistyö etenkin luotilajeissa voi olla hyödyksi nuoren urakehityksessä. Meidän pitää pystyä tarjoamaan nuorille maajoukkueampujille enemmän kuin nyt. Väliportaiden ja riittävien resurssien luominen on Häyrisen mukaan valmennusjohdon tehtävä. Urheilijan vastuulla on sitten tiedostaa se, miten hänen pitää harjoitella, jotta haaveet konkretisoituvat realistisiksi tavoitteiksi. 4/2022 URHEILUAMPUJA UA_4_2022.indd 7 7 23.9.2022 6.52

Kokenut liikunta-alan mon nuoriso- ja koulutuspäällik Kustaa Ylitalo ryhtyy nyt rakentamaan oman näköistä polkua Timo Raution rakentamalle perustalle. Teksti & kuva LASSI PALO K ustaa Ylitalo, 50, valittiin Timo Raution seuraajaksi Ampumaurheiluliiton nuoriso- ja koulutuspäälliköksi. Ylitalo aloitti tehtävässään elokuun alussa ja ehti perehtyä tehtävään Raution kanssa elokuun ajan. Ylitalo siirtyi Ampumaurheiluliittoon Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu ry:stä, missä hän teki seurakehittäjän töitä kahdentoista vuoden ajan. – Päässäni suhisee, hän naurahti oltuaan Ampumaurheiluliitossa töissä pari viikkoa. Kuukauden työkokemuksen jälkeen jännitys oli jo lieventynyt ja Ylitalo oli huomannut, että vaikka hurjasti on tullut uutta asiaa ja omaksuttavaa, niin ampumaurheilussa on paljon myös muiden lajien ja urheilujärjestöjen parista hänelle tuttuja asioita. – Minulla on sellaista osaamista ja kokemusta, josta on varmasti hyötyä ampumaurheilun koulutus- ja nuorisotoiminnan kehittämisessä. Millaisin ajatuksin aloitit työt ja ovatko ajatukset siitä muuttuneet? – Oli innostavaa ja jännittävää hypätä minulle hieman vieraamman lajin pariin. Mietin, miten minut otetaan ulkopuolisena vastaan ja miten osaamiseni ja kokemukseni soveltuvat ampumaurheilumaailmaan. Toisaalta ajattelin, että voi tehdä lajille hyvää, että tarkastelen lajin ja liiton toimintaa ulkopuolisin tuorein silmin. – Ensimmäinen kuukausi meni lähinnä uutta opiskellen ja edeltäjäni oppeja omaksuessa. Hirvittävä määrä uusia ihmisiä, toimintatapoja, sähköisiä työkaluja ja käyttöjärjestelmiä. Välillä on toki tuntunut siltä, että savu nousee korvista kaiken uuden keskellä, mutta hyvin olen viihtynyt! Ylitalo on tyytyväinen myös siksi, että toimiston väki on ottanut hänet erittäin hyvin vastaan. Hän on tuntenut olonsa tervetulleeksi ja kotoisaksi alusta alkaen. – On ollut kiva huomata, että työyhteisöstämme löytyy monenlaista osaamista, josta saan tukea omaan työhöni aina tarvittaessa. Minua jännitti hieman etukäteen se, miten seuraväki ja niin sanottu kenttä ottaa minut vastaan. Vastaanotto on ollut erittäin 8 kannustavaa, avuliasta ja yhteistyöhaluista. Kiitos siitä kaikille niille, joiden kanssa olen saanut olla tekemisissä! YLITALON MONIPUOLISELLE uralle on mahtunut paljon erilaisia koulutus-, valmennus-, liikunnanohjaus-, opetus- ja suunnittelutehtäviä. Hän on valmistunut Vierumäeltä liikunnanohjaajaksi ja erikoistunut siellä valmennukseen. Hän opiskeli Tampereen yliopistossa yleistä historiaa ja filosofiaa ja valmistui filosofian maisteriksi vuonna 2005. – Sen jälkeen suoritin vielä valmentajaja ohjaajakouluttajan erikoistumisopinnot Lahden Ammattikorkeakoulussa osana kansallista VOK-kehittämistyötä. Ylitalo luonnehtii itseään ”viisikymppiseksi elämäntapa-luontoseikkailija-budo-hörhöksi, urheilevan 11-vuotiaan tytön isäksi ja liikunta-alan moniottelijaksi Hämeestä”. Ylitalo asuu osa-aikaisesti maaseudulla Hämeenlinnan Rengossa ja osa-aikaisesti Tampereella. – Ampumaurheilusta minulla ei ole juurikaan ole kokemusta, mutta suurella mielenkiinnolla sukellan nyt tämän lajin pariin. Uuden oppiminen kiinnostaa aina. Päijät-Hämeen alueen ampumaseurojen kanssa olen seurakehittäjänä tehnyt kyllä töitä jonkin verran aiemminkin. Ylitalo on ollut tyytyväinen siihen, että hän on päässyt alusta alkaen kiertämään kentällä ja kohdannut ampumaurheiluväkeä niin kisoissa, tapahtumissa kuin ampumaradoilla muutenkin. – Erittäin mielenkiintoista oli myös käydä Sakon tehtaalla kuulemassa ja näkemässä aseiden valmistuksesta ja historiasta Suomessa. Ampumaurheiluliiton toimisto sijaitsee Ylitalolle tutussa paikassa Helsingissä Sporttitalolla, missä työskentelee hänelle paljon tuttuja ihmisiä Olympiakomiteasta ja muista lajiliitoista. – Verkostoni ovat helpottaneet taloon asettautumistani, Ylitalo toteaa. YLITALON ENSIMMÄISENÄ tavoitteena on luoda selkeä kuva ja käsitys Ampumaurheiluliiton koulutusten nykytilasta, olemassa olevien koulutusten toimivuudesta ja jäsenistön tarpeista koulutusten suhteen. – Yksi asia, jonka toivon ensi vuonna harppaavan ison askeleen eteenpäin, ovat valmentaja- ja ohjaajakoulutukset (VOK), niiden toimivuus, laatu ja osallistujamäärät. Toinen asia Ylitalon listalla on nuorten harrastajien määrän lisääminen ja aktiivisten nuorten saaminen mukaan kehittämään "Mietin, miten minut otetaan ulkopuolisena vastaan ja miten osaamiseni ja kokemukseni soveltuvat ampumaurheilumaailmaan. Toisaalta ajattelin, että voi tehdä lajille hyvää, että tarkastelen lajin ja liiton toimintaa ulkopuolisin tuorein silmin." Kustaa Ylitalo URHEILUAMPUJA 4/2022 UA_4_2022.indd 8 23.9.2022 6.52

moniottelija lliköksi K ustaa Y litalo kuvattuna hänelle jo aiemmin tutussa ympäristö ssä: H elsing issä sijaitsevassa Sporttitalossa. liiton ja seurojen nuorisotoimintaa entistä enemmän nuorten itsensä näköiseksi. – Henkilökohtaisena tavoitteenani on oppia ampumaan edes välttävästi jollain ampumaurheilun aseella oman vanhan taljajousen lisäksi. Heti toisena työpäivänäni minut vietiin Kokkovuoren radalle ampumaan haulikolla. Siitähän ei kyllä tullut yhtään mitään, ja viimeistään silloin tajusin, miten vaativa laji ampumaurheilu ylipäätään on. Ylitalolle suurin yllätys on ollut se, miten paljon ampumaurheilussa on kilpailutoimintaa. Yllätys on ollut myös se, että miten vahvasti ampumaurheilun eri lajit toimivat itsenäisesti toisistaan erillään. – Vaikka näin maallikon silmin katsottuna lajeilla on niin paljon yhteistä, että monia asioita niin koulutuksen kuin valmennuksenkin puolella voisi ja kannattaisi toteuttaa yhdessä. – Perinteisen japanilaisten budon harrastajana minuun on tehnyt ison vaikutuksen se keskittynyt ja vahva läsnäolon tunne, joka ampumakisoissa ja ampuradoilla vallitsee. Siinä mielessä ampumaurheilussa on hyvin paljon samaa kuin budon harjoittelussa. Tämä on ampumaurheilun ominaispiirre, josta moni muu laji ja ala voisi ottaa mallia ja hyötyä. ENTÄ MITÄ YLITALO sanoo Raution jättä- mästä "perinnöstä"? Kuinka isot saappaat ovat? – Timolla oli lähes 40 vuoden kokemus urheilujärjestötyöstä takanaan, joten olen päättänyt, etten edes yritä hypätä Timon saappaisiin. Vaikka kengännumeroni on 46, saattaisivat Timon saappaat silti pyöriä jaloissani. Ylitalon mukaan Rautio teki merkittävää työtä suomalaisen ampumaurheilun hyväksi laajemmin kuin monikaan ymmärtää. Hän uskoo, että Raution rakentamalle perustalle hänen on hyvä lähteä rakentamaan oman näköistä polkua yhdessä Ampumaurheiluliiton toimiston, luottamusjohdon, jaostojen ja seuraväen kanssa. 4/2022 URHEILUAMPUJA UA_4_2022.indd 9 9 23.9.2022 6.52

Jaana Välimäki innoissaan "Olen luonteeltani epäkoh Jaana Välimäki aloitti projektikoordinaattorin työt ohjaaja- ja valmentajakoulutuksen ja valmennuskulttuurin kehittämishankkeessa. Teksti & kuva LASSI PALO H ankesuunnitelman mukaisesti projektityöntekijä on aloittanut työnsä. Tehtävään valittu ja virallisesti syyskuun alussa aloittanut Jaana Välimäki oli jo elokuussa innoissaan uudesta työstään: – Olen aivan liekeissä ja innoissani, hän huudahti käydessään tutustumassa Ampumaurheiluliiton toimistoon ja työntekijöihin elokuun alkupuolella. Välimäki tunnetaan ampumaurheilun parissa, sillä hän on toiminut aktiivisesti Satakunnan Ampujissa. Hän on kuulunut SA:n pistoolijaostoon toimien muun muassa kouluttajana ja kilpailusihteerinä. Välimäki on koulutukseltaan tradenomi, ja hän täyttää ensi kuussa 45 vuotta. Hän asuu Tampereella, missä hän työskenteli ennen uutta tehtäväänsä myymäläpäällikkönä Scandinavian Outdoorin Ratinan myymälässä. Välimäellä on ollut ja on lisäksi lukuisia luottamustehtäviä, joista mainittakoon kouluttajan tehtävät Maanpuolustuskoulutusyhdistyksessä ja varakoulutusvastaavan tehtävät Naisten Valmiusliiton Lounais-Suomen alueneuvottelukunnassa. VÄLIMÄKI HALUSI kommentoida uutta työtään vasta sitten, kun hänellä oli siitä vähän kokemusta. Hän oli innoissaan, kun Ampumaurheiluliitto oli käynnistämässä hanketta sellaisen aihepiirin parissa, jota hän halusi edistää ja jonka parissa todella haluaa työskennellä. – Olen luonteeltani asioiden kehittäjä ja epäkohtiin tarttuja, ja siksi tällainen hanke, vieläpä vapaa-ajalta tutun aiheen parissa on hieno mahdollisuus. Töiden projektiluonteisuuskin on minulle ihan luontevaa; työllä on selkeä alku ja loppu ja sillä on jokin lopputulos. Ainakin vielä tunnelmat ovat pysyneet samoina. Välimäen aikaa on mennyt tausmateriaaleihin perehtymiseen sekä kokonaiskuvan ja aikajanan luomiseen. – Pikkuhiljaa saamme piirrettyä askelmerkit paikoilleen ja pääsemme niitä seu10 Jaana V älimäki tutustui elokuun puolivälissä Ampumaurheiluliiton toimistoon ja Sporttitaloon. raten viemään hanketta eteenpäin. Asiat etsivät osin vielä uomiaan, mutta asettunevat kyllä kohdilleen. VÄLIMÄEN MUKAAN kehityshankkeiden vaara on usein kaatua siihen, että uutta kehitettävää tulee jatkuvasti lisää ja hanke paisuu yli äyräidensä muuttuen hallitsemattomaksi. – Tämä uhkakuva alkoi heti lähtökuopissa minuakin kauhistuttaa. Muistutan kuitenkin itseäni siitä, että on tärkeää tehdä vähemmän ja perusteellisesti, jotta saadaan tukeva perusta sille kehitystyölle, joka varsinaisen hankeajan jälkeen jatkuu ja pääse todella siivilleen. – Uskon, että näin saavutetaan pysyvämpiä ja kauemmas kantavia tuloksia, joiden jatkoksi on helppo myös tulevaisuudessa luoda uutta. Välimäki on tuntenut itsensä tervetulleeksi uuteen työyhteisöön. Ilmapiiri on ollut miellyttävä niin etänä kuin paikanpäälläkin. – Nautin myös siitä, että tällaisessa työyhteisössä työskentelee hyvin samanhenkisiä ja samoin suuntautuneita ihmisiä; on helppoa olla osa yhteisöä. Välimäki tekee pääasiassa töitä etänä, mutta pyrkii käymään Helsingissä parin, kolmen viikon välein. Lisäksi hän paikalla tarvittaessa muulloinkin. – Loppuvuoden ajan teen puolikasta työviikkoa. Työpäivät SAL:ssa painottuvat pääsääntöisesti loppuviikolle, mutta sähköpostit luen arkena päivittäin. Vuodenvaih- URHEILUAMPUJA 4/2022 UA_4_2022.indd 10 23.9.2022 6.52

an työstään – ohtiin tarttuja" Hankkeelle 90000 euron avustus ´ Ampumaurheiluliitto haki erityisavustusta hankkeeseen, jossa kehitetään uusia toimintatapoja ja ohjaaja- ja valmentajakoulutusta sekä kehitetään liiton seurojen ja sen alueiden käyttöön uusia tuotteita, joiden kautta aktivoidaan nykyisiä harrastajia ja saadaan uusia nuoria ampumaurheiluun mukaan. ´ Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) myönsi hankkeelle 90 000 euron erityisavustuksen. Hankkeen omavastuuosuus budjetin mukaan on 24 500 euroa ja lisäksi tavoiteltu yhteistyösopimusten kautta saatava rahoitus 15 000 euroa. ´ Hankkeessa hyödynnetään uutta teknologiaa ja uusia verkko-oppimisalustoja sekä kehitetään lajituntemusta "Muistutan itseäni siitä, että on tärkeää tehdä vähemmän ja perusteellisesti, jotta saadaan tukeva perusta sille kehitystyölle, joka varsinaisen hankeajan jälkeen jatkuu ja pääse todella siivilleen." Jaana Välimäki loon. teessa, kun toinen työni päättyy, alan tehdä hankkeessa kolmea täyttä työpäivää. Välimäki on tyytyväinen myös siksi, että hänet on otettu vastaan avoimesti, ja hän on saanut apuja ja neuvoja tarvittaessa. – Tuntuu helpolta ottaa työkavereihin yhteyttä, ja työilmapiiri vaikuttaa luontevalta. Kun ei tunne henkilökohtaisesti ketään ennalta on helppoa luoda oma sujuva tapa olla osa uutta työyhteisöä omana itsenään. VÄLIMÄEN AIEMPI työ vaatii paljon panostustani vielä loppuvuoden ajan, ja hänen tarkoituksenaan on saattaa tehtävä takaisin varsinaisen haltijansa käsiin jouhevasti ja toimivana pakettina. Samaan aikaan hän haluaa jo sukeltaa sisään uuteen tehtäväänsä hankkeessa. – Teen hankkeen ohella valmennuksen erikoisammattitutkintoa, mikä innostaa minua entisestään, koska opinnot ja hanke täydentävät toisiaan täydellisesti. Myös harrastusten puolella on joitain suunnitelmia, ampumaurheilu sen sijaan sijoittuu tulevan vuoden ajan työlokerooni. Tämän asian kehittäminen ja tässä asiassa kehittyminen ovat ykkösprioriteetteja. Oheen toivon ihan tavallista, hyvin voivaa arkea. Viihdyn lenkkipoluilla, uima-altaassa ja avannossa, ja sieltä ammennan virtaa arkeeni. Hanketta on Välimäen mukaan käynnistelty ohjausryhmän kanssa ja luotu suuntaviivoja tuleville toimenpiteille. Hän on ehtinyt tehdä pieniä yksittäisiä asioita suurempien kokonaisuuksien pohjaksi. Hän monilajisesti sekä uudistetaan valmentajakulttuuria yhteisölliseen toimintamalliin. ´ Hankkeen tavoitteet ovat tiivistettyinä: ampumaurheilukoulutuotteiden ohjaaja- ja kouluttajakoulutuksen kehittäminen, modernien opetusteknisten menetelmien (mm. Simway/Scatt) ja sähköisen oppimisverkkoympäristön hyödyntäminen koulutuksissa, ampumaurheilukoulutuotteiden kehittäminen (sisällöt, materiaalit ja yhteistyökumppanit), joita seurat/alueet voivat hyödyntää erityisesti lasten ja nuorten alkeiskurssi- ja harrastustoiminnassa sekä SAL Valmentajat -verkoston käynnistäminen levittämään ja syventämään valmennustietoutta kaikkien valmentajien kesken. osallistui myös OKM:n erityisavustusta saaneiden lajiliittojen yhteiseen työpajaan, jossa liittojen kesken pohdittiin eri hankkeiden erilaisten osa-alueiden toteuttamista. VÄLIMÄKI löysi aktiivisesti ampumaurheilun pariin vasta aikuisiässä ja on ollut seuratoiminnassa mukana kymmenisen vuotta. Hän kokee pistoolilajit eniten omikseen, mutta muunkinlaisia lajeja hän on kokeillut SRA:sta metsästysaseisiin ja haulikkoammuntaan. – Olen kiinnostunut laajasti monista eri asioista ja elämänalueista, ja tästä syystä en löytänyt tarpeeksi aikaa harjoittelulle ollakseni niin hyvä kuin itseltäni vähän perfektionistina vaatisin. Näin varsinainen tulostavoitteellinen treenaaminen on jäänyt ja pyrin pitämään sen sijaan säännöllisesti yllä ampumataitoa ja turvallista aseenkäsittelykykyä. Häntä kiinnostaa myös fysiologia ampumaurheilussa sekä fyysisen kunnon ylläpidon ja harjoittamisen merkitys tulosten kehittymisessä. – Tarkkailen paljon, muita ja itseäni. Minua ovat aina kiehtoneet myös lajisäännöt sekä ampumaurheilun ja seuratoiminnan kehittämiseen liittyvät seikat. En kiellä, ettenkö välillä tuntisi janoa kehittyä lajissa, ja aion pitää tätä kipinää yllä. 4/2022 URHEILUAMPUJA UA_4_2022.indd 11 11 23.9.2022 6.52

Ampumaurheilijan olympi satojen kilometrien päässä Pariisin olympialaisten ammuntalajit järjestetään Chateauroux'ssa 300 kilometrin päässä Pariisista. On pohdittu, että pitäisikö suomalaisten järjestää siellä leiri jo ennen olympialaisia. Teksti & kuvat LASSI PALO A rmottoman kova kilpailu vuonna 2024 järjestettävien Pariisin olympialaisten maapaikoista on alkanut ampumaurheilussa. Haulikkolajien ensimmäiset maapaikat jaettiin elo-syyskuussa Kyproksen Larnakassa järjestetyissä EM-kilpailuissa, ja kivääri- ja pistoolilajien paikkoja alettiin jakaa syyskuussa Puolan Wroclawissa pidetyissä EM-kilpailuissa. Seuraavaksi paikkoja on jaossa haulikon MM-kilpailuissa Kroatian Osijekissa (19.9.– 12.10.) ja ennätyspitkän kauden päätteeksi Egyptin Kairossa 12.–25. lokakuuta. Osijekissa kilpailee kahdeksantoista suomalaista haulikkoampujaa. Suomesta lähtee Kairoon yksitoista kivääri- ja kolme pistooliampujaa. Osijekissa jaetaan kaikkiaan kuusitoista maapaikkaa eli neljä kussakin henkilökohtaisessa lajissa: miesten ja naisten skeet sekä miesten ja naisten trap. Kairossa niitä jaetaan kaikkiaan 32 eli neljä kussakin seuraavista lajeista: miesten 10m ilmakivääri, 50m pienoiskivääri 3×20 ls, 10m ilmapistooli ja 25m olympiapistooli sekä naisten 10m ilmakivääri, 50m pienoiskivääri 3×20 ls, 10m ilmapistooli ja 25m urheilupistooli. KILPAILU VAIN kovenee edellisiin olympialaisiin verrattuna, sillä Pariisissa järjestettävien kesäolympialaisten ampumaurheilussa kilpailee 340 urheilijaa (170 miestä ja 170 naista), kun viime vuonna Tokiossa pidetyissä olympialaisissa ampumaurheilijoita oli 360. Vuonna 2016 Rio de Janeirossa oli 390 ampumaurheilijaa. Kansainvälisen olympiakomitean (KOK) asettamien tavoitteiden mukaisesti Pariisissa kilpailee ensimmäisen kerran olympialaisten historiassa yhtä monta naista kuin miestä. Tokion osanottajista 48,8 prosenttia oli naisia. Huomionarvoista on sekin, että Pariisiin jaetaan kaikkiaan 10 500 olympiapaikkaa, joka on 592 vähemmän kuin Tokioon. 12 Suomalaiset skeet-ampujat tavoittelevat olympiapaikkaa. K uvassa E etu K allioinen ( vas.) , Timi V allio G eng an kanssa L arnakan E M-kilpailuissa. Pariisin olympialaisten viimeinen mahdollinen valint apäiv Kaikki tietävät, että tämä on kovaa peliä, ja aikaa kisojen alkuun on enää noin vuosi ja kymmenen kuukautta. AMPUMAURHEILIJAT eivät tosin pääse miljoonakaupunki Pariisin olympiahumua ja -fiilistä juurikaan kokemaan, sillä on päätetty, että ampumaurheilu järjestetään noin 300 kilometrin päässä Pariisista sijaitsevassa Chateauroux'ssa, missä sijaitsee iso ampumaurheilukeskus. Aiemmin puhuttiin, että se on liian kaukana Pariisin olympiakylästä, mutta nyt on päätetty toisin. Chateauroux on tuttu joillekin suomalaisille ampumaurheilijoille, sillä siellä on järjestetty muun muassa liikkuvan maalin arvokilpailuja ja iso- ja vakiopistoolin Lapua Euroopan cupin finaali. He ovat kehuneet ampumaurheilun olosuhteita, mutta muuten seutu ei isoja kiitoksia saa. Ehkä jatkossa, sillä Chateauroux'n finaalirata on uusittu muutama kuukausi sitten, ja ampumaurheilukeskuksen läheisyyteen aiotaan rakentaa hotelli. Suomen valmentajien keskuudessa on nyt pohdittu, josko suomalaisten pitäisi järjestää Chateauroux'ssa harjoitusleiri tai -leirejä, jotta olympialaisten olosuhteet tulisivat tutuiksi hyvissä ajoin ennen kisojen alkua. ENSIMMÄISET olympiamaapaikat jaettiin siis niin haulikkolajien EM-kilpailuissa kuin 25/50m kivääri- ja pistoolilajien EM-kilpailuissakin. Paikan saivat kunkin henkilökohtaisen olympialajin kaksi parasta. Suomalaiset ampujat eivät maapaikkoja vielä saavuttaneet. Marjut Heinonen sijoittui naisten EM-skeetissä seitsemänneksi, ja URHEILUAMPUJA 4/2022 UA_4_2022.indd 12 23.9.2022 6.52

mpialaiset ovat ssä Pariisista tui, sillä hän oli käynyt varustetarkastuksessa ja ampunut edellisenä päivänä samalla hihnalla karsinnan. ”Ei näin voi toimia kesken kilpailun”, hän ihmetteli ja kertoi voittaneensa samalla hihnalla kaksi maailmanmestaruutta vuonna 2018. Trap-ampuja Satu Mäkelä-N ummela on edustanut Suomea jo neljissä olympialaisissa. W roc law in E M-kisoissa kovia kokenut Aleksi L eppä tähtää seuraaviin kesäolympialaisiin. Timi V allioniemi ja Tommi Takanen valmentaja Pietro valint apäivä on 8 .7 .2 0 2 4 . Teemu Ruutana putosi miesten EM-trapin kahdeksan parhaan semifinalistin joukosta vasta uusinnan jälkeen. Hän sijoittui yhdeksänneksi. Pettymyksiäkin koettiin. Miesten EM-skeetissä oli mukana viisi suomalaista, joista Eetu Kallioinen sijoittui parhaana 27:nneksi tuloksellaan 118. Viime vuoden Tokion olympianelon olikin silminnähden harmissaan kilpailunsa päätyttyä. – Huonoa tulosta ei pidä mennä karkuun. Se on aina pettymys, kun ei menesty. En voi syyttää kuin itseäni. Kuusi ohireikää nelosen tupliin on huono suoritus, hän harmitteli. Suomen miesten skeetin EM-joukkue Kallioinen, Tommi Takanen ja Timi Vallioniemi istui pitkään kisan jälkeen Larnakan radan katsomossa ja mietti hetkeä aiemmin päättyneitä EM-kisoja. He laskivat, että Suomen viisi miestä – kolmikon lisäksi RPO-ampujat Lari Pesonen ja Sami Aaltonen – ampui EM-kisoissa yhteensä 37 kierrosta, joista vain kuusi oli täysiä (25). – Se on surkea suoritus. Me kaikki ammuimme perustasoomme nähden huonosti. Jos ei menesty, syy löytyy aina peilistä. Sitä faktaa ei pääse karkuun. Kovaa tekstiä, mutta pitkä kausi oli vielä kesken, sillä yhdet arvokisat olivat vielä jäljellä: haulikkoammunnan MM-kilpailut Kroatian Osijekissa. Kisoihin oli tuolloin vielä noin kuukausi aikaa, ja suomalaiset toivoivat ja uskoivat saavansa siinä ajassa ”paketin” kasaan. Heillä oli Italiassa syyskuun lopussa viikon leiri valmentaja Pietro Gengan kanssa. ENTÄ SITTEN muut olympialajit? Hyvässä vireessä ollut kivääriampuja Aleksi Leppä lähti suurin odotuksin EM-Wroclawiin. Hän pääsi 50m pienoiskiväärin 3x20 ls kilpailun karsinnasta peruskilpailuun, mutta ei ampunut siinä laukaustakaan. Leppä poistui ampumapaikaltaan juuri ennen kisalaukauksia, koska tuomariston mielestä hänen käyttämänsä hihna oli sääntöjen vastainen. Leppä olisi hylätty, jos hän olisi ampunut kilpailussa. Leppä ei ollut uskoa, mitä oikein tapah- LEPÄLTÄ MENI valtava työ nyt hukkaan: ”Mutta minkäs teet. Kaikki suomalaiset käyttävät täällä samanlaista hihnaa.” EM-kilpailussa oli kovat panokset, sillä Wroclawissa oli EM-mitalien lisäksi jaossa olympiamaapaikkoja Pariisiin 2024. ”Piekkarin” asentokilpailun kaksi parasta sai maapaikan Pariisiin. Maapaikkaa Leppäkin oli Wroclawissa tavoittelemassa tosissaan. Lisäksi henkilökohtaisten lajien kaksitoista parasta sai maapaikan Puolassa ensi vuonna järjestettäviin Euroopan kisoihin (enintään 2/maa ja poislukien RPO-ampujat). Euroopan kisoissa on jaossa yksi maapaikka Pariisiin jokaisessa henkilökohtaisessa lajissa. Wroclawissa kilpaillaan 21.6.–2.7.2023. EM-mitali. Maapaikat olympialaisiin ja Euroopan kisoihin. Rankingpisteet. Sekä tietysti henkinen painolasti loppuihin EMWroclawin lajeihin. Menetettyjen mahdollisuuksien lista on pitkä. Hihna-asiaa selvitettiin Wroclawin EM-kisoissa loppuun asti, ja tämän lehden mennessä painoon sen käsittely kansainvälisissä elimissä oli kesken. PISTOOLISSA ON myös koettu melkoisia iskuja, mutta erilaisia kuin Lepän, sillä Joonas Kallio ja äskettäin comebackin maajoukkueeseen tehnyt Karri Turunen ovat lopettaneet maajoukkueessa. Kallio vahvisti puhelimessa heti Wroclawin EM-kisojen jälkeen, että kilpailee ”ainakin” ensi vuoden ajan vain sotilaslajeissa. – En ole siis Ampumaurheiluliiton maajoukkuetoiminnassa mukana ensi vuonna. Rahkeet eivät vain riitä kaikkeen. En pysty harjoittelemaan ilmapistoolia riittävästi, jotta voisin olla huippukunnossa ympäri vuoden, kuten pitäisi, jos maailmancupeja kiertäisi. Turusen perustelut olivat samansuuntaiset kuin Kallion: – Aika ja resurssit eivät riitä. Eikä minulla ole enää sellaista paloa, joka pitäisi olla, jos huipulla haluaisi olla. Treenasin jo kesällä aika puolivillaisesti. Päätökseni on todennäköisesti lopullinen, Turunen kertoi myös puhelimitse. Kallio on tyytyväinen siitä, että nuoria pistooliampujia on tulossa, ja mainitsi esimerkkeinä Ella Hakalan ja Arttu Laulaisen. 4/2022 URHEILUAMPUJA UA_4_2022.indd 13 13 23.9.2022 6.52

Riemukkaita mitalihetkiä k P E K K A M AU N U L A Suomi on saanut yhteensä neljä mitalia elo-syyskuussa järjestetyistä EM- ja MMkilpailuista – haulikossa kolme ja kiväärissä yhden. (Tilanne 23.9.) Teksti LASSI PALO P oikkeuksellisen pitkä kansainvälisen ampumaurheilun arvokisakausi oli vielä kesken, kun tämä lehti meni painoon. Ampumaurheiluliiton pistoolilajien päävalmentaja John Leighton-Dyson sanoi maaliskuussa, ettei hän muista, että koskaan aikaisemmin Kansainvälisen ampumaurheiluliiton (ISSF) arvokilpailu päättyisi vasta viikolla 43, kuten tänä vuonna tapahtuu. Kivääri- ja pistoolilajien MM-kilpailut Egyptin Kairossa päättyvät lokakuun 25. päivänä. EM-KILPAILUT, 25/50M KIVÄÄRI- JA PISTOOLILAJIT WROCLAW, PUOLA Suomi saavutti Puolan Wroclawissa syyskuussa järjestetyissä 25/50m kivääri- ja pistoolilajien EM-kilpailuissa yhden mitalin, joka oli kultainen. Euroopan mestaruus tuli junioreiden 50m pienoiskiväärin 3×20 ls parikilpailussa. Mestarit olivat Lauri Syrjä (Asikkalan Ampumaseura) ja Alexandra Rosenlew (Esbo Skytteförening). Suomi oli EM-mitalitilastossa jaetulla 12. sijalla Portugalin kanssa. Saksa voitti mitalitilaston, kun se saavutti kuusi kultaa, kaksi hopeaa ja kaksi pronssia. Ranska oli toinen (6+1+1). Mitalitilaston kolmonen Norja voitti eniten mitaleja – kaikkiaan neljätoista (4+6+4). AMPUMAURHEILULIITON kiväärilajien päävalmentaja Leif Rolland pitää kansainvälistä teknistä osaamista erittäin korkeana. Ensimmäisinä päivinä olosuhteet EM-Wroclawissa olivat hyvät, minkä näki myös tuloksissa. Rolland oli laskenut, että miesten 100 startista oli 65 tulosta oli 585:stä ylöspäin ja 92 tulosta oli yli 580. Naisilla startteja oli 103, joista 53 tulosta oli yli 585:n ja 90 tulosta yli 580:n. – Kun näin kerrotaan, minun on verrattava suomalaisten kivääriampujien tuloksia siihen, mitä he ovat ampuneet aiemmin. He tekivät sellaisia tuloksia, joita he yleensä ampuvat. Pidän kuitenkin enemmän siitä, että he ovat kykeneväisiä saavuttamaan parempia tuloksia. Näkemykseni perustuu siihen, miten he reagoivat tuloksiinsa, miten he ovat 14 Juho Mäkelä sai O sijekissa ensimmäisen henkilö kohtaisen arvokisamitalinsa – poikien trapin MM-pronssia. "Jokaisessa heissä on paljon enemmän, ja tiedän, että voitamme enemmän mitaleja, kun usko heidän kykyihinsä kasvaa ja he jatkavat jokaisen kiekon rikkomista." työskennelleet kilpailunsa aikana ja mitä virheitä on tehty, Rolland sanoo. Hänen mukaansa se osoittaa, että suomalaiset ottavat teknisiä askeleita eteenpäin. – Meidän täytyy vain saada se ulosmitattua parhaalla mahdollisella tavalla kilpailuissa. Tietysti tilanne Aleksin (Leppä) ja hihnan kanssa toi urheilijoille haasteita. Heidän oloaan ei helpottanut se, että tuomaristo jatkoi kuvaamista jäljellä olevien kilpailujen aikana. Rollandin mukaan urheilijat huomasivat sen, joten ei ollut kovin suuria mahdollisuuksia päästää siitä ”irti” ja nauttia kilpailuista. – Tuomaristolla on kuitenkin oikeus teh- URHEILUAMPUJA 4/2022 UA_4_2022.indd 14 23.9.2022 6.52

ä kiväärissä ja haulikossa P E K K A M AU N U L A L A S S I PA LO Aleksi L eppä ja L eif R olland tekevät protestia E M-W roc law issa. H yvältä maistuu! Mopsi V eromaa ( vas.) , N oora Antikainen ja Sara N ummela ja trapin joukkuekilpailun E M-hopeamitalit. JORMA KORHONEN JONI STENSTRÖM O skari L ehtimäki ja N ea V allioniemi saivat junioreiden skeetin parikilpailun E M-pronssia. L auri Syrjä ja Alex andra R osenlew voittivat junioreiden 5 0 m pienoiskiväärin parikilpailun E M-kultaa. dä se, joten he eivät tehneet mitään väärää. Se oli vain turhauttavaa meille. päivänä miesten 50m pienoiskiväärin kolmiasentojen joukkuekilpailussa neljännen sijan. – Olemme siitä erittäin iloisia, ja se osoittaa, että meillä on hyvä joukkue. Olemme olleet tänä vuonna useita kertoja mitaliotteluissa miesten joukkuekilpailussa. Se kertoo, että meillä on johdonmukainen ja hyvin suorituskykyinen joukkue. – Nyt meidän on suunnattava katseemme Kairoon ja lokakuun MM-kisoihin. Toivon, että kokemuksemme johtavat myöhemmin hyviin asioihin. Sitä joukkue haluaa. ROLLANDIN MUKAAN Lepän hihna-asiasta voisi sanoa monia asioita, mutta hän on päättänyt olla kommentoimatta, koska asian on edettävä oikeita kanavia pitkin. – Olemme edelleen eri mieltä siitä, kuinka tuomaristo Wroclawissa luki sääntöjä. Keskustelemme ISSF:n ja ESC:n kanssa, jotta saisimme selvyyden tuleviin kilpailuihin ja hihnan käyttöön. Jos käy ilmi, että tuomaristo on oikeassa, teemme tarvittavat muutokset. – Valitettavasti emme voi palata ajassa taaksepäin, joten Wroclawin EM-kilpailusta on päästettävä irti. Olen todella pahoillani Aleksin puolesta, joka tietysti joutui käymään koko jutun läpi huippu-urheilijana. Suomi saavutti EM-kisojen viimeisenä EM-KILPAILUT, HAULIKKOLAJIT (SKEET JA TRAP) LARNAKA, KYPROS Suomi saavutti elo-syyskuussa järjestetyissä Larnakan haulikkolajien EM-kilpailuista kaksi mitalia: naisten trapin joukkuekilpailun hopeaa (Noora Antikainen, Sara Nummela ja Mopsi Veromaa) ja junioreiden skeetin parikilpailun pronssia (Oskari Lehtimäki ja Nea Vallioniemi). Ukko-Pekka Mäkinen oli neljäs poikien skeetissä. Italia oli EM-kilpailujen mitalitaulukon ylivoimainen ykkönen 18 mitalillaan (10 kultaa, 4 hopeaa, 4 pronssia). Iso-Britannia oli toinen yhdellätoista mitalillaan (5+1+5). Tšekki oli tilaston kolmonen (3+2+1). Suomi sijoittui mitalitilastossa jaetulle kahdeksannelle sijalle Ruotsin ja Kreikan kanssa. Kaikkiaan viisitoista maata sai EM-mitaleja. Suomi saavutti lisäksi kaksi maapaikkaa ensi vuonna Puolan Wroclawissa ensi vuonna järjestettäviin Euroopan kisoihin. Paikan saavuttivat Teemu Ruutana miesten trapissa ja Marjut Heinonen naisten skeetissä. AMPUMAURHEILULIITON trapin päävalmentaja Lesley Goddard aloitti työnsä huhtikuussa ja hyppäsi valmennustoimintaan mukaan heti saapumistaan seuraavana päivänä Italian maailmancupissa. – Tapasin harjoituksissa uusia ihmisiä, mutta tunsin naiset, sillä olin kilpaillut heidän kanssaan monta vuotta – ennen kuin jäin ”eläkkeelle” ampujana. – Suurin osa tiimin jäsenistä on tehnyt hienoa työtä, ja tekniset parannukset ovat nostaneet tuloksia. Henkinen panostus ja positiivinen ilmapiiri ovat tuoneet iloisemman tiimin, joka työskentelee yhdessä ja tukee toisiaan saavuttaakseen mahtavia tuloksia. Usko siihen, että he voivat olla parhaita, on vahvistunut. Goddardin mukaan on ollut ”todella ilo” nähdä, kuinka ahkerasti suomalaiset trap-ampujat tekevät töitä. – Jokaisessa heissä on paljon enemmän, ja tiedän, että voitamme enemmän mitaleja, kun usko heidän kykyihinsä kasvaa ja he jatkavat jokaisen kiekon rikkomista. Kroatian MM-kilpailuissa on taas paljon energiaa, innostusta ja tiimihenkeä pelissä – ja aiomme rikkoa taas niitä monta kiekkoa kuin mahdollista! 4/2022 URHEILUAMPUJA UA_4_2022.indd 15 15 23.9.2022 6.52

Nuoret näyttävät suuntaa l A I N O VA I T T I N E N Liikkuvan maalin arvokisavuosi oli mitalirikas. Nuoret nostivat tasoaan ja saavuttivat valmennuksen asettamat tavoitteet. Teksti SAMI HEIKKILÄ S uomalainen liikkuvan maalin ammunta on ollut maailman kärkitasoa jo useiden vuosien ajan. Arvokisamitaleista ei vain valitettavasti ole päästy kilpailemaan kahteen vuoteen. Muun muassa MM-kilpailuja jouduttiin siirtämään useaan otteeseen koronaviruspandemian vuoksi. Tähän vuoteen lähdettiinkin hieman erilaisin tunnelmin. Kuluva vuosi tarjosi lajille kahdet arvokilpailut: EM-kilpailut Norjan Hamarissa ja MM-kilpailut Ranskan Chateauroux'ssa. ILMA-ASEIDEN EM-kilpailut ammuttiin Hamarissa 18.–28. maaliskuuta. Hamarista mitaleita kotiin kantoivat nuorten sarjalaiset. Ensimmäisissä arvokilpailuissaan ampunut Hämeenlinnan Ampumaseura edustava Aino Vaittinen ampui 10m molemmissa lajeissa tyttöjen sarjan EM-hopeaa. Poikien sarjassa EM-mitaleita jahtaamaan lähtenyt Lapuan Seudun Ampujien Aaro Vuorimaa tähtäsi molemmissa lajeissa EM-pronssia. Vuorimaa lähti selkeästi yhtenä ennakkosuosikkina Hamariin, sillä hän oli paukutellut jo talven aikana hurjia tuloksia EM-näyttökisoissa. Kisojen aikana suorituksessa näkyi kuitenkin isompien kisojen puute, ja kirkkain mitali jäi saavuttamatta. JO KAKSI VUOTTA siirretyt MM-kilpailut päästiin lopulta ampumaan Ranskan Chateauroux'ssa 1.–9. elokuuta. Kilpailuihin osallistui 64 urheilijaa viidestätoista maasta. Kilpailut alkoivat 50m lajeilla, jotka sujuivat suomalaisittain mukavasti. Kovia tuloksia koko alkukesän ampunut Vuorimaa ampui 50m normaalijuoksujen hitailla juoksuilla ensin 295 pistettä, jolla hän lähti toiseen kisapäivään kärjestä. Nukuttu yö sarjojen välissä oli levoton, eikä jännitykseltä toisena kisapäivänä vältytty. Vuorimaan hermot kuitenkin kestivät kovan paineen, ja hän tähtäsi nopeilla juoksuilla tuloksen 289, jolla hän varmisti itselleen ensimmäisen maailmanmestaruutensa. Vuorimaan kokonaistulos oli 584. Voitto irtosi kuuden pisteen turvin, kun toiseksi tähtäsi Ukrainan Chadai Roman 578 pisteellään. – Kyllä minä olen niin onnellinen tästä! Ekaa kertaa MM-viivalla ja heti voitto. 16 Aaro V uorimaa oli MM-kisojen mitalirohmu. Siis tämähän on ihan uskomatonta, vaikka tiesin, että olen kovassa kunnossa, mutta se ei todellakaan ole mikään itsestään selvyys, riemuitsi tuore maailmanmestari heti kisan jälkeen. VUORIMAA JATKOI mitaliputkeaan tähtäämällä 50m sekajuoksuilla MM-hopeaa tuloksella 383. Kullan vei Ukrainan Chadai Roman kovalla tuloksella 391. Miehissä Raseborgs Skyttaren Krister Holmberg sijoittui kuudenneksi tuloksellaan 388. Eroa pronssimitalisiin jäi vain kaksi pistettä. 10m lajeihin saatiin mukaan myös tyttöjen sarjalaiset Aino Vaittinen ja Kymppi 64:n Ida Heikkilä. Talven EM-kilpailut väliin ylioppilaskirjoitusten vuoksi jättänyt Heikkilä ampui 10m normaalijuoksuilla MM-hopeaa. Voittoon tähtäsi peruskilpailussa ME:n ampunut Kazakstanin Alexandra Saduakassova. Aino Vaittinen ylsi kisassa sijalle 6. – Siistii olla yksi maailman parhaista! Ajattelin, että mitali on saatava, ja se tuli, hehkui Heikkilä onnellisena voitostaan. Myös Vuorimaa ampui tiensä poikien sarjan mitaleille 10m normaalijuoksuilla. Mitalisuoraa täydentämään tarttui tässä kisassa MM-pronssimitali. EIKÄ MITALIEN rohmuaminen siihen loppunut. Vuorimaa tähtäsi MM-hopeaa myös kisojen päätöslajissa 10m sekajuoksuilla. Hän oli loppuun asti kiinni kultamitalissa ja jopa maailmanennätyksessä, mutta kaksi viimeistä laukausta karkasi kasin puolelle. Vuorimaan tulos 384 riitti hopeauusintaan, jonka hän vei nimiinsä pistein 60–58. Voitto meni Armenian Gor Khachatryanille tuloksella 386. URHEILUAMPUJA 4/2022 UA_4_2022.indd 16 23.9.2022 6.52

a liikkuvassa maalissa A I N O VA I T T I N E N Liikkuvan maalin mitalisaldo ´ ILMA-ASEIDEN EM-KILPAILUT 18.–28.3. HAMAR, NORJA ´ Aino Vaittinen EM-hopeaa liikkuva maali normaali- ja sekajuoksut ´ Aaro Vuorimaa EM-pronssia liikkuva maali normaali- ja sekajuoksut ´ MM-KILPAILUT 1.–9.8. CHATEAUROUX, RANSKA Suomi on edelleen yksi kärkimaista liikkuvan maalin ammunnassa. Suomen joukkue saavutti MM-kilpailuista yhteensä kahdeksan mitalia. – Kyllä on tullut naatittua aina viivalla ollessa. On tämä mahtava kokemus, kun saavutin näin paljon, iloitsi Vuorimaa saatuaan neljännen MM-mitalinsa. Heikkiläkin onnistui 10m sekajuoksuilla ja ampui toisen MM-hopean tuloksella 370. Kisan voiton vei normaalijuoksujen tapaan Kazakstanin Alexandra Saduakassova tuloksella 372. Vaittinen oli kisan 6:s. SUOMEN MIESTEN joukkue ampui 10m molemmissa lajeissa MM-pronssia. Joukkueessa ampuivat Raseborgs Skyttaren Krister Holmberg ja Niklas Hyvärinen sekä Satakunnan Ampujien Heikki Lähdekorpi. Kisojen jälkeen miehet olivat mietteliäitä, sillä jokaisen tavoitteena oli napata henkilökohtainen MM-mitali. Hyvärinen oli kuitenkin iloinen ensimmäisistä MM-mitaleistaan. – Minulle ensimmäinen MM-mitali, ja se oli osatavoite tänne tullessa. Mukava tuoda jotain tuliaisia kotiin, riemuitsi Hyvärinen kisan jälkeen. Suorituksiinsa pettynyt Lähdekorpi oli kisojen jälkeen vakavana. – Täytyy laittaa pyssyt kaappiin, lukko kiinni ja katsoa kaivetaanko ne lokakuussa esille vai ei. MM-mitalit joukkueella on laiha lohtu, kun tavoitteena oli henkilökohtainen mitali. Onpa sentään jotain kotiin viemistä, pohti Lähdekorpi uransa jatkoa. Kisakonkari Krister Holmberg osasi ottaa hieman Lähdekorpea rennommin: – Mukavaa, että saatiin pari joukkuemitskua, hän tuumasi MM-urakastaan. LIIKKUVAN MAALIN pitkäaikainen päävalmentaja Ville Häyrinen nimettiin elokuun UA_4_2022.indd 17 alussa SAL:n valmennuksen johtajaksi. Hän oli varsin tyytyväinen nuorten kehittymiseen vuoden aikana. – Pakollisen arvokisataukomme aikana nuoret olivat ottaneet aimo kehitysloikan eteenpäin, ja se näkyi etenkin MM-kisoissa, joissa niin Aaro, Ida kuin Ainokin tekivät hyvää jälkeä. Aaro todisti kuuluvansa ihan lajin maailmankärkeen myös miehet huomioiden. Henkilökohtaiset MM-mitalit olivat tietysti vuoden kärkijuttu ja SE-tuloksia tehtiin nuorissa kolmen urheilijan voimin, joten tulevaisuus näyttää hyvältä. Häyrinen harmittelee aikuisten haasteellisempaa tilannetta. Pitkä kilpailutauko on vaikeuttanut urheilijoiden harjoittelua ja kisarutiinia ei oikein ole. Urheilijoilla oli Häyrisen mukaan yksittäisiä hyviä hetkiä, mutta tulokseksi ne eivät konkretisoituneet arvokisoissa. Hän mainitseekin edellä mainitut asian suurimmaksi kehityskohteeksi tulevalle kaudelle. YKSI ISOIMMISTA muutoksista ja haasteista lajiväelle on uuden lajivalmentajan löytäminen. Häyrinen on luvannut hoitaa pestiä vielä ainakin alkuvuoteen asti ja auttaa seuraajaansa alkuun, kunhan sopiva tekijä löytyisi. – Toivotan kaikki kiinnostuneet tervetulleiksi ottamaan yhteyttä. Työtä on tarjolla, haastavaakin, mutta erinomaisessa porukassa, ja urheilijapotentiaalimme on hyvä, Häyrinen kannustaa. Häyrinen mainitseekin nuorten näyttävän nyt suuntaa. Siltä pohjalta on hyvä rakentaa suomalaisen liikkuvan maalin tulevaisuutta. ´ Miesten joukkue (Krister Holmberg, Heikki Lähdekorpi ja Niklas Hyvärinen) MM-pronssia 10m liikkuva maali normaali- ja sekajuoksut. ´ Aaro Vuorimaa MM-kultaa 50m liikkuva maali normaalijuoksut, MM-hopeaa 50m liikkuva maali sekajuoksut ja 10m sekajuoksut, MM-pronssia 10m liikkuva maali normaalijuoksut ´ Ida Heikkilä MM-hopeaa 10m liikkuva maali normaali- ja sekajuoksut V I L L E H ÄY R I N E N I da H eikkilä tyttö jen sarjassa MM-hopeaa 1 0 m molemmissa lajeissa. "Siistii olla yksi maailman parhaista! Ajattelin, että mitali on saatava, ja se tuli!" Ida Heikkilä 23.9.2022 6.52

Siluettiampujille 23 MM-mitalia Ruotsissa järjestettyjen kilpailujen suomalaisyllättäjä oli Niklas Lindberg. Teksti MATTI ERKKILÄ Kuva JONNA JUDIN S uomen siluettiampujat rohmusivat tänäkin vuonna suuren osan MM-kilpailujen mitaleista: 10 kultaa, neljä hopeaa ja kuusi pronssia henkilökohtaisista kilpailuista sekä yksi hopea- ja kaksi pronssimitalia joukkuekilpailuista. Luokkavoittoja saavutettiin lisäksi kolmetoista kappaletta! Kilpailut järjestettiin kesä-heinäkuussa Ruotsin Gideåssa. Marko Nikko (SSG) oli odotetusti jälleen menestynein suomalainen: neljä kulta-, kolme hopea- ja kaksi pronssimitalia henkilökohtaisissa lajeissa. SILUETTIJAOSTON JÄSEN Esko Lempola kertoi, että menestys oli ”kohtuullinen, kun huomioidaan koronan aiheuttama kahden vuoden mittainen arvokisatauko”. MM-saavutuksissa oli siis pieni koronavero! Kilpailujen suomalaisena yllättäjänä oli Niklas Lindberg (PorkkA). Hän saavutti yhden kulta-, hopea- ja pronssimitalin. Jyrki Viitakoski (SA) ylti kahteen voittoon ja yhteen osuivat Jussi Airas (LaSa), Aki Tanninen (SSG) ja Rauno Ärväs (SMAS). Lajin MM- ja EM-kilpailut järjestetään vuorovuosina. Ensi kesäkuun EM-kilpailut järjestetään Unkarissa. VALMISTAUTUMINEN MM-vuoteen sujui suomalaisilta tutun kaavan mukaan – tosin koronamakuisesti. Perinteinen helmikuun leiri jäi pitämättä. Kilpailukausi alkoi Savonlinnassa. Osanottajien määrä nousi nopeasti tavanomaisiin lukuihin. – Tuomarikoulutus toteutettiin ensi kertaa sähköisenä kurssina. Se tuotti joillekin hieman vaikeuksia, kun piti luoda tilejä ja etsiä vastauksia verkon syövereistä, Lempola muisteli. Jaostoa ilahduttaa naisten osuuden kasvu kilpailutoiminnassa. Nuorista on selkeä puute. Hänen mielestään 15–16-vuotiaat tytöt ja pojat olisivat ikänsä puolesta jo sopivia metallikuvia kaatamaan. Eikö siluettiperheissä tai naapureissa ole tuon ikäisiä lapsia? RATATILANNE POLKEE edelleen paikallaan. Limingan Ruutikankaalle on ehdotettu ampumaradan rakentamista, mutta jutustelusta on pitkä matka myöntäviin päätöksiin. Kootaan ”lähetystö” ampujista, metsästäjis18 N iklas L indb erg istä on tulossa Suomen siluettiampujien seuraava mitalirohmu. "Lajilla on pulaa radoista, rahasta ja nuorista. Kansainvälisen tason radat ovat vain Heinolassa ja Sipoossa." tä, ampumahiihtäjistä, poliisista ym. ja sitten päättäjien pakeille. Valmennuksen kehittämisessä on parantamisen varaa. Se on jaoston oma asia, ja parannusta voi odottaa jo lähiaikoina. Kansainvälinen toimintakin kaipaa piristystä. Pohjoismaisen yhteistyön parista olisi helpointa aloittaa. Kotimainen kilpailutoiminta on aika hyvässä kunnossa. Kilpailuja on riittävästi ja kansainvälisen tason ampujia useita. Lajilla on pulaa radoista, rahasta ja nuorista. Kansainvälisen tason radat ovat vain Heinolassa ja Sipoossa. Vaikeuksista huolimatta siluettiampuja viihtyy lajinsa parissa, treenaa tunnollisesti ja käy arvokisoissa pokkaamassa eleettömästi kourallisen mitaleita. Varmasti Unkarissakin ensi kesäkuussa. URHEILUAMPUJA 4/2022 UA_4_2022.indd 18 23.9.2022 6.52

Kasa-ampujilla ”henki päällä” Teksti MATTI ERKKILÄ K asa-ammunnan MM-kilpailut järjestettiin syyskuussa Luxenburgissa. Tosin radat olivat Ranskan puolella. MM-tuloksia emme saaneet tähän lehteen, mutta muuta mukavaa on lajista kerrottavana. Ampumaurheiluliiton vuoden 2015 ampujaksi valittu Tomi Korpi kertoo lajin harrastajamäärän kasvusta, vilkastuneesta toiminnasta, ratatilanteen kohentumisesta sekä naisten ja nuorten heräävästä kiinnostuksesta lajia kohtaan. Nyt on ”henki päällä”. – Korona kiusasi kasa-ampujiakin, mutta kaikki SM-kilpailut pystyimme järjestämään. Kesän PM-kilpailuissa koettiin juhlahetki, kun Jari Raudaskoski, Jari Laulumaa ja Marko Kallio ottivat lajissaan kolmoisvoiton. – Houkuttelemme joukkoomme uusia jäseniä. Heti ei tarvitse omistaa huippukivääriä. Jaosto hankkii aloittelijalle ”kummin” helpottamaan kokeilijan alkutaivalta. – Kasa-ammunta on viime vuosina ollut yksi Ampumaurheiluliiton menestyneimmistä lajeista. Siksi toivomme saavamme liitolta nykyistä enemmän taloudellista tukea. Valmennukseen, myös henkiseen, toivomme saavamme ohjeita, Korpi odottaa. KASA-AMPUJILLA oli MM-kisan menomatkalla vaikeuksia. Siksi kilpailijoille ei ole asetettu menestyspaineita. Yhteishenki on Suomen kasa-ampujien joukkue MM-pistepienoiskiväärin kilpailuissa R anskan V olmerang essa syyskuussa. nytkin hyvä ja mitaleita voidaan odottaa. Valmistautuminen kauteen on sujunut hyvin. Moni on käyttänyt valmentautumiseen ja kilpailemiseen reilusti yli 10 000 euroa. Mitali tuntuisi kivalta kulujen osamaksulta! Kaverinkin voittama mitali jo lämmittää. Keskisytytteisten EM-kilpailut alkavat lokakuun alussa Ranskan Chateauroux'ssa, jonne on Suomesta lähdössä kilpailemaan yhdeksän ampujaa. Osallistujia on Euroopasta noin 90 ampujaa. Osallistujat on valittu vuoden 2021 karsintakilpailujen perusteella. Mahdollisuudet ovat tulevassa kilpailussa korkealla niin henkilökohtaisessa ja joukkuekilpailussa. Helene Janhunen osui MM-hopeaan innokkaasti liiton nettisivuja. Kirjoitukset siellä kiinnostaisivat laji-ihmisiä. Liitto varmaan toivoo, että netti tulvisi luettavaa. Paras tapa olisi se, että lajin piiristä joku ottaisi tehtäväkseen huolehtia lajin tiedottamisesta, Se olisi samalla markkinointia perinnelajinsa puolesta. Teksti MATTI ERKKILÄ Kuva PASI ANIAS A mpumaurheiluliiton mustaruutijaoston puheenjohtaja Jari Janhunen on tyytyväinen lajin tämänvuotisiin tuloksiin. Uusia harrastajia on saatu lajin pariin, MM-kisoissa mitalikorokkeelle nousi uusi kyky, Helene Janhunen. Hän osui hopeamitaliin naisten makuuammunnassa originaalin sarjan kiväärikisassa. Tuliaisina saavutettiin muitakin mitaleita. Espanjassa asuva Timo Näätänen-Lihavainen hankki kaksi pronssimitalia. Lajeina olivat Whitworth ja Maximilian makuuasennosta. Lisäksi Sakari Viertola sijoittui kolmanneksi sotilaskiväärin pystyammunnassa lamarmora-lajissa. Joukkuekilpailussa Suomi sijoittui toiseksi joukkueella Antero Mustamäki, Timo Näätänen-Lihavainen ja Sakari Viertola. PM-kilpailuissa Matti Kuonanoja saavutti kolme mestaruutta pistoolilajeissa ja oli menestynein suomalainen. EM-kilpailuissa hän on noussut palkintokorokkeella vain joukkuekilpailuissa. Kilpailukaverit luonnehtivat häntä innokkaaksi, lajia eteenpäin vieväksi toimijaksi, mainion ampumataidon lisäksi. Matti K uonanoja ( edessä) voitti PM-kilpailussa kolme mestaruutta. OULUN SEUDULLA mustaruutilajin harrastus on hyvässä nousukiidossa. Lajijaosto pyrkii samaan ”pöhinään” vaikka koko maan alueella. – Harrastajamäärien kasvattaminen on meidän ykkösasiamme lähivuosina, lajijaoston puheenjohtaja Jari Janhunen painottaa. Hän haluaa lajilleen myös enemmän näkyvyyttä, mutta ei kurkottele maamme päämedioihin ensimmäiseksi. Ampujat seuraavat MONELLA VOI olla sellainen käsitys, että mustaruuti ammuntana on vaarallinen laji. Lataahan harrastajat itse patruunansa käsitellen muun muassa ruutia. Lajiaktivisti ja menestynyt kilpailija Reijo Näätänen ei pidä patruunoiden lataamista vaarallisena. Ampujalla on käytössään lataamiseen liittyvät selkeät ohjeet. Niitä seuraamalla toiminta on turvallista. – Mustaruutiampujan vuosittaiset laukausmäärät jäävät kauaksi olympialajien harrastajan laukausmääristä. Mutta kun huomioidaan kaikki ajankäyttö, niin tuntimäärät voivat olla hyvin lähellä toisiaan. ENSI VUONNA lajin EM-kilpailut järjestetään Ranskassa ja PM-kilpailut Norjassa. Ajankohta lienee heinäkuu. Jo nyt jaosto ja kisoihin haluavat alkavat tehdä suunnitelmia. Arvokisojen mitaliketjun on jatkuttava! 4/2022 URHEILUAMPUJA UA_4_2022.indd 19 19 23.9.2022 6.52

Minor Range on matalan aloituskynnyksen paikka Action air toimii sisäänheittolajina junioreille, ja kokeneetkin practical-ampujat voivat tämän avulla nostaa treenimahdollisuuksiaan uusiin ulottuvuuksiin. Teksti MIKA VUOLLE Kuvat JOONA HAKULINEN, PIRJO LEINONEN R iihimäellä toimiva Minor Range on Suomen ainoa kaupallinen sisäampumarata, joka on keskittynyt 6 mm airsoft-pistooleilla ammuttavaan action airiin. Ampumaradan yhteydessä toimii myös myymälä, joka on erikoistunut pelkästään action airiin tarkoitettuun kalustoon, aseisiin, varusteisiin, varaosiin ja ratatarvikkeisiin. Minor Rangen yrittäjä Joona Hakulinen, 41, on pitkän linjan ampumaurheilun harrastaja. Ensimmäisen pistoolinsa hän osti kadettikoulun ensimmäisellä luokalla vuonna 2003 ja muutamaa vuotta myöhemmin alkoi harrastus pienoiskiväärillä. Practicalia hän on harrastanut vuodesta 2010, kilpaillen niin ruutipuolella kuin action airissakin. MINOR RANGEN ajatus lähti Hakulisen pöytälaatikkosuunnitelmista, joiden tavoitteena oli saada Riihimäelle kaupallinen sisäampumarata. Kun sopiva kiinteistö löytyi ja sen omistaja lähti vielä osakkaaksi yritykseen, suunnitelmat alkoivat muuttua todellisuudeksi nopealla aikataululla. Yritys perustettiin toukokuussa 2021, paikat rakennettiin kuntoon saman kesän aikana ja toiminta käynnistyi elokuun lopulla. Ensimmäisen vuoden ajan Hakulinen kehitti toimintaa päätoimisena yrittäjänä yhdessä vaimonsa Meiran kanssa. Tänä syksynä hän palasi virkavapaalta upseerin virkaan ja jatkaa nyt Minor Rangen pyörittämistä sivutoimisena yrittäjänä. – Vuosi meni nopeasti, ja tekemistä riitti koko ajaksi. Yrittäjyydestä se opetti paljon. Nyt rata on siinä mallissa, että sitä pystyy hoitamaan sivutoimisena, sillä kysymys on pitkälti ilta- ja viikonloppuhommista. MINOR RANGEN ampumaratapalvelut noudattavat pitkälti muilta kaupallisilta sisäampumaradoilta tuttua kaavaa. Tarjolla on erilaisia tutustumis- ja koulutuspaketteja sekä tyky-päiviä. Suosittuja ovat olleet var20 Minor R ang e järjestää noin kerran kuukaudessa L 1 -tasoisia kilpailuita. Minor R ang e on harvoja paikkoja E uroopassa, mistä lö ytyy hyllystä huippuluokan rakennettuja kilpapistooleita ac tion airiin. Minor R ang en yrittäjät Joona ja Meira H akulinen olivat kesällä mukana R iihimäen E rämessuilla tutustuttamassa ihmisiä ac tion airiin. Minor R ang ella on normaalisti pystyssä kaksi stag ea. Tässä R ASSI : n E eli K ilpinen harjoittelemassa radalla. sinkin naisille erikseen räätälöidyt kurssit ja yksityistunnit, joita on tarjottu esimerkiksi kokonaisille perheille. Radan perusajatuksena on tarjota mahdollisimman matalaa kynnystä ampumaurheiluun tutustumiseen. – Välillä on saatu kokonaisia perheitä in- nostumaan ampumaharrastuksesta. Naisilta on tullut sellaisia kommentteja, että ampuminen on kiinnostanut jo pidempään, mutta ei ole oikein tiennyt mistä aloittaa. Ihmiset ovat kokeneet, että täältä on helpompi aloittaa kuin pyrkimällä mukaan johonkin ampumaseuraan, Hakulinen kertoo. URHEILUAMPUJA 4/2022 UA_4_2022.indd 20 23.9.2022 6.52

n a Katsoako tulostaululle vai ei? Teksti & kuva LASSI PALO S keet-ampuja Tommi Takanen ei aiemmin halunnut tietää tilanteita eikä tuloksia kesken kilpailun. Hän päätti lopettaa ”pelkäämisen” kuusi vuotta sitten, kun hän tiedosti, että se vie liikaa henkistä energiaa – tärkeää voimanlähdettä, jota tarvitaan itse ammunnassa. Takanen kuului siis aiemmin siihen ”koulukuntaan”, joka välttää tulosten näkemistä ja kuulemista viimeiseen saakka. – Tiedän hyvin, millaista se on molemmissa leireissä, hän sanoi haastattelussa, joka tehtiin heti Larnakan EM-kilpailujen päätyttyä. H arjoituksia järjestetään kaikenikäisille ammunnasta kiinnostuneille. HAKULINEN SANOO, ettei hänen yrityksensä kilpaile ampumaseurojen kanssa, vaan pyrkii tukemaan niitä. Kun harrastajilla viriää kokeilujen pohjalta enemmän intoa, heitä ohjataan liittymään ampumaseuroihin. Yhteistyötä tehdään varsinkin paikallisen Riihimäen Ampumaseuran kanssa. Ensimmäisen toimintavuoden aikana radalla on järjestetty kesäkautta lukuunottamatta L1-tasoisia kilpailuja noin kerran kuukaudessa ja tänä syksynä on tarkoitus järjestää RASSI:n kanssa yhteistyössä myös IPSC-ammunnan turvallisen ampujan kurssi. Kauempanakin toimivia ampumaseuroja Minor Range pystyy palvelemaan monin tavoin: antamalla vinkkejä ja toimittamalla tarvittavaa kalustoa action airia aloittaville ampumaseuroille. – Olen ollut aloittamassa action airia niin ampumaseurassa kuin yritysmuodossakin, joten minulla on aika hyvä aavistus siitä, mitä tämä puuha vaatii, Hakulinen toteaa. MINOR RANGEN lisäksi pöytälaatikossa on myös Major Range, kaupallinen sisäampumarata ruutiaseille. Toistaiseksi kuitenkin Hakulinen keskittyy Minor Rangeen. – Näen action airin valtavan potentiaalisena lajina. Tämä toimii sisäänheittolajina junioreille, ja kokeneetkin practical-ampujat voivat tämän avulla nostaa treenimahdollisuuksiaan uusiin ulottuvuuksiin. Tämän avulla voi helposti monipuolistaa ja lisätä omaa harjoitteluaan. L isätietoa: minorrang e.f i TAKANEN PÄÄTTI tehdä isoja muutoksia toimintatapoihinsa vuoden 2016 jälkeen, kun uusi olympiadi alkoi. Yksi muutoksista oli se, että hän ei enää pelkää nähdä eikä kuulla tilanteita ja tuloksia kesken kilpailun. – Muutos oli yllättävän helppo! En kuitenkaan tietoisesti hae tuloksia vieläkään, mutta niiden näkeminen tai kuuleminen ei enää häiritse. Kun menen ampumaan, en siinä hetkessä mieti tuloksia, vaan keskityn suoritukseeni, jota kautta tulokset tulevat. Tulosten tietämisestä ei ole ollut negatiivisia vaikutuksia. Takanen muistaa hyvin Azerbaidzhanin Bakussa vuonna 2015 järjestetyt Euroopan kilpailut. Kun Ylen toimittaja Petri Sjöblom meni ensimmäisen päivän jälkeen haastattelemaan Takasta, valmentaja sanoi, ettei olisi hyvä mennä. – Annoin haastattelun, Takanen hymyilee nyt. – Vaikka en enää pelkää tuloksia, en hae tietoa väkisin. Voin myös hakea fiilistä viimeiselle kierrokselle, kuten tein esimerkiksi Larnakassa vuoden 2017 maailmancupissa. Tiesin, että jos ammun viimeisen täyteen, minulla on sauma finaaliin. Ammuin täyteen, mutta sijoituin lopulta kymmenenneksi, tulokseni perusteella jaetulle seitsemännelle sijalle. TAKASEN ARVION mukaan kotimaisista ampujista neljännes ei halua tietää tilanteita kesken kilpailun. Lopuille asialla ei ole niin väliä, hän sanoo. – Ulkomaisista ampujista minulle ei tule mieleen yhtään ampujaa, joka välttelisi tuloksia. Olen pyörinyt näissä kuvioissa nyt yhdeksän vuoden ajan, ja voin sanoa, että mitä lähemmäksi tätä päivää on tultu, sitä avoimemmaksi porukat ovat tulleet. Tilanteita ja tuloksia ei tietoisesti kerrota, mutta ei niitä myöskään pelätä. Vaikka ampumaurheilu on pääosin yksilölaji, on se myös joukkueurheilua. Takasen mukaan tiimin sisäiset säännöt tehdään heti tulokkaille selviksi. Kaikkien toimintatapoja kunnioitetaan eikä ketään häiritä tuloksilla tai tilanteilla. – Ampumaurheilussa on vahva sisäinen koodisto, ja se on viimeisen päälle herrasmieslaji. Kaikkia kohtaan käyttäydytään niin kuin haluaisi itseään kohdeltavan. Kaikille annetaan työrauha, ja kaikki voivat keskittyä omaan tekemiseen. – On jokaisen oma asia, kumpaan ”leiriin” haluaa kuulua: ei halua tietää tuloksia vai ei ole niin väliä? Molemmat ovat oikeita valintoja. Minulle sopii hyvin tämä nykyinen valintani. Tommi Takanen kilpailemassa haulikkolajien E M-kilpailuissa L arnakassa syyskuussa. 4/2022 URHEILUAMPUJA UA_4_2022.indd 21 21 23.9.2022 6.52

URHEILIJA ARJESSA JyPin jääkiekkojunnuista trapin huipulle Trap-ampuja Teemu Ruutana saavutti kaksi hyvää sijoitusta kansainvälisissä kilpailuissa, mutta mikä tärkeintä, kymmenen viimeisen kilpailun viiden parhaan kisan keskiarvo oli hivenen yli 120. Teksti & kuvat LASSI PALO T eemu Ruutana kävelee reppu selässään Tampereen yliopiston kampusalueella. On syyskuun alku ja syksyn ensimmäinen hyytävän kylmältä tuntuva aamu pitkään jatkuneiden helteiden jälkeen. Se ei kuitenkaan Ruutanan hymyä hyydytä: takana on onnistunut kausi, ja siitä oli mukava puhua. Längelmäen Seudun Ampujia (LäSA) edustava Ruutana, 23, nappasi kauden aikana kaksi mainiota sijoitusta, kun hän sijoittui Bakun maailmancupissa 12:nneksi ja Larnakan EM-kilpailuissa yhdeksänneksi – pudottuaan kahdeksan parhaan semifinaaleista vasta uusinnan jälkeen. ”Isossa kuvassa” tärkeämpää oli kuitenkin se, että Ruutanan kymmenen viimeisen kilpailun viiden parhaan keskiarvo nousi yli 120:n. Hänen ennätyksensä on viime vuonna Orimattilassa ammuttu 123. – Keskiarvo alkaa olla jo ihan kelpo, Ruutana hymyili Tampereen yliopiston kirjaston lämmössä. – Bakun ja Larnakan kilpailut olivat realistisia tuloksia. Harmi, että molemmissa kisoissa tuli pieniä lipsahduksia. Ne olisivat voineet mennä vähän paremminkin. Tavoitteita kohti kuitenkin mennään. RUUTANA SIJOITTUI trapissa hienosti yhdeksänneksi, kun haulikkolajien EM-kilpailut järjestettiin elo-syyskuussa Kyproksen Larnakassa. Neljä miestä teki tuloksen 119 ja uusi viimeisestä eli kahdeksannesta semifinaalipaikasta. Yksi heistä oli Ruutana, joka rikkoi viimeisessä sarjassaan varmasti kaikki 25 kiekkoa. Ruutanan neljä aiempaa sarjaa olivat 24+23+24+23. – Tiedän aina tilanteen ja tulokset. Eli tiesin, että minun pitää ampua viimeiseen sarjaani täydet, Ruutana kertoi puhelimitse Larnakasta heti kisan päätyttyä. 22 Huomionarvoista on se, että Ruutana kilpaili nyt ensimmäisen kerran miesten sarjassa kansainvälisissä arvokilpailuissa. Bakun maailmancupissa hän oli myös miesten sarjan ensikertalainen. Viimeisen paikan EM-semifinaaliin nappasi Ruutanan nenän edestä Kroatian kokenut Anton Glasnovic, 41, joka on edustanut maataan lukuisissa arvokisoissa. Hän esimerkiksi sijoittui kymmenen vuotta sitten Lontoon olympialaisissa kuudenneksi. Glasnovic rikkoi uusinnassa kolme kiekkoa, Ruutana kaksi. Kroatian Francesco Ravalico ja Slovakian Erik Varga jäivät yhteen kiekkoon. – Suoritukseni oli nyt ihan ookoo. Shoot offissa ei mietitä kuka on vastassa, mutta nyt kisan jälkeen voin todeta, että kovalle ampujalle jouduin nöyrtymään. Totta kai olisi ollut kiva päästä finaaliin, mutta nyt kävi näin, ja se pikkuisen kaivertaa. MITEN TÄHÄN ON sitten tultu? Trapin B-maajoukkueeseen nyt kuuluva Ruutana on saavuttanut vuosina 2018–2019 poikien EM-joukkuekultamitalin sekä MM- ja EM-joukkuehopean. MM-mitalijoukkueessa ampuivat Ruutanan lisäksi Matias Koivu ja Patrik Nummela, ja EM-mitalit hän saavutti Koivun, Juho Mäkelän ja Vili Kopran kanssa. Ruutana on asunut ja opiskellut Tampereella nyt kolmen vuoden ajan. Hän opiskelee Tampereen yliopistossa rakennustekniikkaa, ja hänen tavoitteenaan on valmistua diplomi-insinööriksi kahdessa vuodessa. – Vien opiskelut siinä ajassa läpi, hän sanoi määrätietoisesti. Aina ei ole kuitenkaan ollut eikä ole helppoa yhdistää huippu-urheilua, opiskelua ja työntekoa. – Koulussa on joustettu, mutta ei kuitenkaan aina. Se ei haitannut kehitystä korona-aikana, sillä pystyin tekemään melkein mitä tahdoin. Välillä on kolme asiaa päällekkäin eli urheilu, opiskelu ja työ, aina kuiten- Teemu R uutana kuvattuna Tampereen yliopiston kin vähintään kaksi eli urheilu ja opiskelu. Kun olin kesätöissä Hämeenlinnassa, päivät venyivät pitkiksi, koska menin työpäivän jälkeen Kokkovuoreen harjoittelemaan. Opiskelut lykkääntyvät, jos niitä ei tee. Tulevat poissaolot Osijekin MM-kilpailujen takia lisäävät taas työmääriä, Ruutana mietiskeli ”yhtälöään” ja lähetti kiitokset Kokkovuoren ratamestarille Janne Hokkaselle, jonka kanssa yhteistyö on sujunut hyvin. – Rajatut resurssit pakottavat priorisoimaan ja suunnittelemaan asiat hyvin. Olisihan se unelma, jos ammattilaisena pystyisi elämään. Monet maailman huiput ovat joko poliiseja tai sotilaita tai muuten vain onnellisten tähtien alla syntyneitä, Ruutana naurahti. RUUTANA ON kuitenkin vasta ¨huippu-urheilijan uransa alussa, ja aikaa hänellä on rutkasti; esimerkkinä mainittakoon EM-Larnakassa olympiamaapaikan Pariisiin saavuttanut Tšekin Jiri Liptak, joka on nyt 40-vuotias. URHEILUAMPUJA 4/2022 UA_4_2022.indd 22 23.9.2022 6.52 kamp

ston kampusalueella syyskuun alussa. Teemu R uutana ja Ampumaurheiluliiton trapin päävalmentaja L eslie G oddard keskustelevat O rimattilassa elokuussa järjestetyissä PM-kilpailuissa. Ruutana on harrastanut ampumaurheilua nyt kahdeksan vuoden ajan, mutta hän ei tullut lajiin pariin ”tyhjästä”. Takana on hyvää ja kovaa treeniä jääkiekon parissa, sillä hän pelasi juniorijääkiekkoa aktiivisesti muun muassa Mäntässä ja Jyväskylän JyPissä. – Lätkä jäi, koska siinä ei ollut realistisia suuria tavoitteita. Aloin sitten ampua. Minua on pyydetty pelaamaan kakkosdivaria Mänttään, mutta olen todennut, että kiintiö on täynnä, en tule. En ole edes käynyt jäällä pitkään aikaan, Tapparaa kannattava Ruutana sanoi ja myöntää ajoittain kaipaavansa joukkuetekemistä yksilölajiin siirryttyään. Hyviäkin puolia yksilölajeissa on: – Nyt saan tehdä kaiken itse. RUUTANA ON kotoisin Jämsästä, ja hän on aina edustanut LäSA:ta. Hänen valmentajanaan– ja pääsponsorinaan – toimii hänen isänsä Harri. Ruutana oli haastatteluhetkeen mennessä ampunut tänä vuonna noin 15 000 kiekkoa. Hän olisi halunnut ampua enemmänkin, mutta ”tunnit eivät vain riitä”. Kun pitkä kausi päättyy syys-lokakuussa järjestettävien MM-kilpailujen jälkeen Ruutana suuntaa tarkkaavaisen katseensa tiukasti kohti ensi vuotta. – Alamme sitten laskeskella mitä kaikkea ensi vuonna voi tehdä. Tavoitteita riittää, muun muassa maailmancupit ja Puolan Wroclawissa järjestettävät Euroopan kilpailut. Juuri nyt kaikki on hyvällä mallilla eikä ylitsepääsemättömiä haasteita ole. Aika näyttää, pääsenkö trapin A-maajoukkueeseen ja millaisia tukia ehkä saan. ”ISO TAVOITE.” Näillä sanoilla Ruutana ku- vaa Pariisissa vuonna 2024 järjestettäviä seuraavia kesäolympialaisia. – Aikaa on, paikka pitäisi vain kaivaa jostain. Se vaatii kovaa työtä. Olen mennyt ampumaurheilijana eteenpäin, mutta vielä on useita portaita ottamatta ennen kuin ihan maailman kärkeen pääsee. Tahtoa ja motivaatiota minulla on ihan riittävä määrä. Kuinka paljon inhoat häviämistä? – Paljon! Vain yksi voittaa, muut häviävät. Tällä asenteella on nuoren ampumaurheilijan hyvä jatkaa portaiden kipuamista kohti huippua. 4/2022 URHEILUAMPUJA UA_4_2022.indd 23 23 23.9.2022 6.52

NOIN 20 KYSYMYSTÄ JORMA KORHONEN: Skeetin tilanne on erinomainen Teksti & kuva LASSI PALO A mpumaurheiluliitto nimesi Jorma Korhosen tammikuussa 2020 skeetin nuorten ja B-maajoukkueen valmentajaksi Pentti Saaren seuraajaksi. Korhonen toimi skeetin lajivalmentajana vuosina 2002–2009. Hän saavutti ampujana skeetin SM-mitaleja sekä edusti Suomea MM- ja EM-kilpailuissa ja vuonna 1992 järjestetyissä Barcelonan olympialaisissa, joissa hän oli 16:s. Korhosella on neljä EM-mitalia – kulta, hopea ja kaksi pronssia. Hänen aktiiviuransa päättyi vuonna 1994. KORHONEN JÄTTI lajivalmentajan tehtävät, koska ”arkinen työ” muuttui niin paljon. Hän kertoi olevansa luonteeltaan ”ehkä enemmän projektityöntekijä” ja katsoi myös, että oli hyvä ottaa välimatkaa valmentamiseen. Kouvolan Valkealassa asuvan Korhosen työura päättyi kolme vuotta sitten. Hän toimi viimeksi Tieto-konsernissa myynnin ja asiakaspalvelun johto- ja päällikkötehtävissä. Seppo Mahlamäki kysyi Korhosta skeetin valmentajaksi vuoden 2019 elokuussa Lahdessa järjestetyn haulikkolajien maailmancupin yhteydessä. 1 Millaisissa tunnelmissa kolmas vuotesi skeetin valmennustehtävissä pian päättyy? 2 Millaisen yhteenvedon teet Suomen nuorten skeet-ampujien tästä kaudesta? Tunnelmat ovat positiivis-viritteiset. Tämä oli vasta ensimmäinen ehjä kausi näistä kolmesta vuodesta koronapandemian takia. Junioreilla on ollut hyvä vuosi menestyksen ja kehityksen suhteen, ja toivotaan, että menestys saa vielä jatkoa Kroatian MM-kisoissa. Kausi on ollut harjoitusmielessä hyvä ja tuloksien valossa menestyksekäs. Kuten jo edellä mainitsin, MM-kisat ovat vielä tässä vaiheessa edessäpäin, ja Osijekista on hyvät perusteet odottaa jatkoa hyvin sujuneeseen kauteen. Nyt on jo plakkarissa muun muassa nuorten maailmancupin 2. sija, EM-pronssia, EM:n 4. sija, IJSC:n useita mestaruuksia ja PM-mitaleja. 3 Mikä oli parasta ja missä pitää vielä kehittyä tai kehittää toimintaa? Parasta oli muutaman nuoren huima kehitys ja harppaus kansainvälisen menestykseen ja jopa ihan maailman terävimmän kärjen tuntumaan. Meillä on todella hyviä, motivoituneita ja potentiaalisia yksilöitä ryhmässä. Huomioitavaa on myös se, että valmennusryhmän ulkopuolella on myös hyviä nuoria kasvamassa. Kehityskohteina olisi ensiarvoisen tärkeä saada eteläiseen Suomeen ns. tehoryhmän valmentaja, joka ottaisi nämä potentiaaliset, vielä valmennusryhmän ulkopuoliset nuoret, valmennuksen ja ohjauksen piiriin. 4 Millaisia ajatuksia ensi vuosi juuri nyt herättää? Tuleva vuosi on junnujen valmennusryhmän osalta muutoksen vuosi. Nykyisistä ryhmäläisistä neljä poikaa siirtyy yleiseen sarjaan jo ennen tulevan kauden alkua täytettyään 21 vuotta. Tämä tarkoittaa sitä, että ryhmä uusiutuu melkoisesti. Toivottavasti he alkavat ja pystyisivät haastamaan jo meidän ykkösryhmäämmekin tulevalla kaudella. Uusia junioreita otetaan ”kasvamaan”. 24 Jorma K orhonen tutussa paikassa seuraamassa kilpailuja: O rimattilan radalla. ” V ietän täällä paljon aikaa.” 5 Olet sanonut, että Barcelonan olympialaisten jälkeen näit kuinka paljon urheiluun on satsattava, jos haluaa menestyä. Sinulle yhtälö ei ollut enää mahdollinen. Kuinka hyvin urheilijat tiedostavat tämän faktan? Mielestäni hyvin. Meillä on hyviä esimerkkejä siitä, mitä huipulle pyrkiminen ja siellä pysyminen vaatii – ammattilaisuutta. Esimerkkeinä Eetu Kallioinen, Tommi Takanen, Lari Pesonen ja Timi Vallioniemi, joita seuraamalla kyllä näkee konkreettisesti satsauksien määrän ja tarpeen. 6 Määrittele lyhyesti kuinka paljon on harjoiteltava, jos mielii olympialaisiin skeetissä. 7 Olet sanonut nauttivasi nuorten valmentamisesta. Miten se eroaa miesten ja naisten valmentamisesta? Tuohon en pysty kyllä antamaan lukumääräisiä arvioita. Ensimmäinen steppi on kuitenkin olla Suomessa niin hyvä, että pääsee arvokilpailuihin. Sen jälkeen pitää olla niin hyvä, että pystyy menestymään kansainvälisissä kilpailuissa esimerkiksi EM-, MC- ja MM-kisoissa ja pystyy ansaitsemaan sieltä itselleen olympiaedustuksen. Sen jälkeen voi olla valmiuksia ja mahdollisuuksia menestyä myös olympialaisissa. Toisilla voi homma edetä nopeamminkin, mutta esimerkkinä Tokiossa skeetin pronssia voitti 57-vuotias urheilija, jolla on ollut hiukan pidempi polku menestykseen. Nuorilla on erilaiset valmiudet ottaa tietoa vastaan kuin aikuisilla. Heillä myös (yleensä) elämäntilanne on erilainen kuin aikuisilla, ja osa voi hyvinkin olla vielä alaikäisiä, joka myös tuo omat kuviot esi- URHEILUAMPUJA 4/2022 UA_4_2022.indd 24 23.9.2022 6.52

merkiksi käytännön järjestelyihin. Myös se, miten asioita viestitetään ja niistä kommunikoidaan, on hyvin tärkeä ja oleellinen asia. On oltava tiettyä herkkyyttä ja ”pelisilmää” siitä, mitä kellekin voi ja tulee sanoa. Palaute tulee myös antaa välittömästi, jolloin se sisäistetään parhaiten. Jokainen on ehdottomasti huomioitava omana yksilönään. Aikuisten kanssa esimerkiksi vuorovaikutus on monipuolisempaa. 8 9 Onko edelleen valmentamisesta saatu suurin kiitos se, jos pystyt auttamaan urheilijoita saavuttamaan tavoitteensa? Kyllä. Miten luonnehdit suomalaista skeetiä kokonaisuudessaan? Meillä on nyt ehkä yksi kaikkien aikojen parhaita tilanteita. Nykyinen kärki- eli A-ryhmä pystyy harjoittelemaan ja kisaamaan ammattimaisesti eikä menestys ole enää pelkästään yhden urheilijan varassa. Sen lisäksi meillä on erittäin hyviä haastajia nousemassa. He pitävät osaltaan kotimaan tulostason ja kilpailun kovana. Ja sitä kehitys vaatiikin. Uusia junioreita on tosiaan myös tulossa, joten näyttää siltä, että jatkuvuuttakin on. Ne vaan täytyy hoitaa. 10 11 12 Miten saat nyt aikasi riittämään? Hyvin. Siihen on aikaa mitä haluaa tehdä. Mitä muita harrastuksia sinulla on? Metsästys, kalastus, mökkeily, lukeminen, lastenlapset, liikunta. Asiat eivät ole tärkeysjärjestyksessä. Millaista on ollut ja on toimia ampumaurheilun parissa? Mielenkiintoista. On todella mukava nähdä esimerkiksi nuoren, miksi ei myös aikuisen, kehitys niin urheilijana kuin ihmi- senäkin. Laji todella yhdistää ihmisiä. Täältä löytyy myös ”elämän mittaisia” kavereita. 13 14 Mitkä ovat ohjenuoriasi ampumaharrastuksessa? Turvallisuus ja oikea aseen käsittely. Harjoittelu. Kärsivällisyys. Henkinen kasvu. Millaisia ajatuksia herättää se, että kaksissa perättäisissä olympialaisissa on ollut Suomesta vain haulikkoampujia? Se on surullista, jos ajatellaan luotipuolen aikaisempia menestyksiä ja sen hienoa historiaa. Mutta olen myös todella ylpeä haulikkopuolen menestyksestä. 15 Millaisena näet ampumaurheilun kehityksen? Entistäkin ammattimaisempaa – niin Suomessa kuin kansainvälisestikin. Kuten edelläkin totesin, niin ehkä kapeampi mutta entistä terävämpi kärki. Myös maailman tilanteet saattavat vaikuttaa osaltaan ampumaurheiluun suhtautumisessa ja sen kehityksen suuntauksessa. Toisaalta myös päättävissä elimissä on huomattu ratatilanteet niin harrastajien, puolustusvoimien kuin myös viranomaisten tarpeiden kannalta katsottuna. Pidän sitä positiivisena merkkinä. 16 Millaisia ohjeita haluat antaa uraansa aloittelevalle ampumaurheilijalle? Harjoittele, harjoittele, harjoittele laadukkaasti, kilpaile, opi häviämään, ole kärsivällinen, katso ja seuraa lajin parhaita 17 Mikä on kiehtovin asia ampumaurheilussa ja skeetissä? Äärettömän haastava teknisesti mutta ennen kaikkea henkisesti. Vaatii todellista kehon ja mielen hallintaa. 4/2022 URHEILUAMPUJA UA_4_2022.indd 25 25 23.9.2022 6.52

Vauhdilla kansalliselle hui Lassi Kauppinen kilpaili skeetissä ensimmäisen kerran viime vuonna. Ennätys koheni elokuun SM-kilpailuissa jo tulokseen 117. Teksti & kuva LASSI PALO T uttu näky kesän haulikkokilpailuista: Lassi Kauppinen ampuu skeetiä ja Jani-isä seuraa poikansa suorituksia. Molemmilla oli hymy herkässä, sillä kausi sujui hienosti. Kauppisen ennätys koheni Lopen SM-kilpailuissa jo 117:ään. Kaksi viikkoa myöhemmin samalla radalla hän teki Y16-sarjan Suomen ennätykset, kun peruskilpailuissa meni 116 kiekkoa rikki ja finaalissa 35. Kausi oli hyvä lopettaa siihen! Ampumaurheiluliiton skeetin nuorten valmentaja Jorma Korhonen kehuukin vauhdilla kansalliselle huipulle noussutta Kauppista lahjakkaaksi ja motivoituneeksi ampumaurheilijaksi. Kokonaisuuteen vaikuttavat myös nuorukaisen urheilullisuus ja monipuolinen urheilutausta. Ei ole yhtään liioittelua sanoa, että Kauppinen on noussut huipulle vauhdilla, sillä hän kilpaili ensimmäisen kerran skeetissä viime vuonna, kun hän osallistui Mikkelin SM-kisoihin. – Kovasti on harjoiteltu. Tehty työ alkaa tuottaa tulosta, Kauppinen sanoi elokuun puolivälissä. HYVINKÄÄN METSÄSTYS- ja Ampumaseuraa (HyMA) edustava Kauppinen suhtautuu tilanteeseen maltillisesti eikä turhia hötkyile. Ei, vaikka elää nuoren miehen kiireistä syksyä. Hän täytti 17 vuotta syyskuun 21. päivänä, sai ajoluvan ja alkaa ajaa Mersullaan niin kouluunsa Järvenpään lukioon kuin harjoituksiin Hyvinkään ja Sipoon radoille. – Ennen kuin sain ajoluvan, kuljin bussilla tai kavereiden kyydissä. Vanhemmillani oli opetuslupa. /Minkäänlaisia ongelmia ei ajo-opetuksessa ollut, Kauppinen naurahti. Kauppinen asuu perheensä kanssa Halkiassa, noin 400 asukkaan kylässä Pornaisten pohjoisosassa, lähellä Mäntsälän kuntarajaa. – Nyt on helpompaa, kun voin liikkua itse. Käyn harjoittelemassa radalla nelisen kertaa viikossa. Treeniä on tullut tänä vuonna enemmän kuin vuosi sitten. Minulla ei ole tarkkoja lukuja viime vuodelta, mutta tänä vuonna laukauksia on tullut noin 11 000, Kauppinen kertoi. MIKSI SITTEN skeet eikä trap? – Faija on ”skiittari”, Kauppinen vastasi ja myönsi oikeaksi leikkimielisen – joidenkin 26 L assi K auppinen kilpaili elokuussa O rimattilassa järjestetyissä PM-kilpailuissa. mielestä täysin todellisen – näkemyksen, jonka mukaan ”skiittarin” lapsesta ei voi tulla ”trapparia” eikä päinvastoin. Kauppinen on perheen kolmesta pojasta keskimmäinen ja ainoa, joka harrastaa ampumaurheilua ja metsästystä. – Isä ampui aikoinaan paljonkin, mutta sitten tuli tauko, jonka jälkeen hän aloitti uudestaan. Olen alkanut kulkea hänen mukanaan metsällä alle kymmenvuotiaana. Radalle menin isän kanssa ekan kerran kolmisen vuotta sitten. KAUPPINEN ALOITTI tänä kesänä valmennusyhteistyön Timo Laitisen kanssa. Laitinen tunnetaan menestyneenä skeet-ampujana, joka lopetti maajoukkueuransa viime vuoteen. Hän on hyvässä kunnossa edelleen, sillä hän ampui elokuun viimeisenä viikonloppuna järjestetyissä ikäkausisarjojen SM-kilpailuissa M50-sarjassa erinomaisen tuloksen 124. Laitinen on mukana myös Tokion olympialaisissa menestyneen Eetu Kallioisen valmennustiimissä. – Timo tekee minulle treeniohjelmat ja kisasuunnitelmat sekä neuvoo minua radalla ollessaan. Hän on tosi osaava, sillä hän on ampunut jo iät ja ajat. Timo on minulle sopiva valmentaja, Kauppinen kehui. – Tarvitsen lisää itsevarmuutta, joka tulee sitä kautta, että ammun enemmän. Itsevarmuus auttaisi siinä, etteivät tulokset heittelisi niin paljon. Hankalaa on se, että kun oppii URHEILUAMPUJA 4/2022 UA_4_2022.indd 26 23.9.2022 6.52

huipulle eilija Esittelyssä tehoryhmäurh Timo Laitinen: ”Etenemme maltilla” VALMENTAJA Timo Laitisen mukaan Lassi Kauppinen on edennyt ampumaurheilijan urallaan hyvin, ”kuten tuloksistakin näkee”. – Lassi on lupaava kaveri, jolla on vasta alle kymmenen kilpailua takanaan – ikinä, Laitinen sanoi elokuun viimeisellä viikolla. Kauppisen monipuolisesta lajitaustasta Laitinen sanoo, että siitä on varmasti ollut hyötyä ampumaurheilussa: – En näe, että Lassin muista lajeista saamasta valmennuksesta on ollut haittaa. Esimerkiksi käsi-silmäkoordinaatio on kehittynyt hyvin. Lassi tekee kilpailuissa sen, minkä osaa, eikä yritä yhtään sen enempää. Laitisen yksi valmennettavista on viime vuonna Tokion olympialaisissa neljänneksi sijoittunut Eetu Kallioinen, joka on myös harrastanut aiemmin muun muassa jalkapalloa. – Toivottavasti kaksikon urat kulkevat samaa polkua. Eroja kuitenkin on esimerkiksi siinä, että Eetu aloitti ampumaurheilun jo 9-vuotiaana. Kokemuksessa on siis aikamoinen ero, mutta ei se (menestys) aina sitä katso. Laitinen on tyytyväinen myös siksi, että Kauppisen perhe on innokkaasti mutta samalla kuitenkin maltillisesti pojan harrastuksessa mukana. – Fiksulla tavalla, olen tykännyt, Laitinen sanoi. – Etenemme maltilla. Kaikki ymmärtävät sen, että hyvin rakennetulle pohjalle on hyvä rakentaa tulevaisuutta. jonkun paikan, toinen paikka muuttuu taas vaikeaksi. Tässä lajissa ei ole koskaan valmis, Kauppinen naurahti ja kertoi, että hänelle varmimmat paikat ovat 1, 7 ja 8, eniten kehitettävää on kolmos-, nelos- ja vitospaikoissa. KUTEN EDELLÄ on kerrottu, Kauppinen on urheilullinen nuori mies. Hän on 180 senttiä pitkä ja painaa noin 80 kiloa. Hän pelasi jalkapalloa vielä kaksi vuotta sitten, mutta lopetti, kun ”motivaatio loppui”. – Halusin alkaa panostaa enemmän ampumaurheiluun, hän perusteli lajivalintaansa. Kauppinen on harrastanut myös painia ja salibandyä. Nykyään hän tykkää käydä salilla – talvella tietysti useammin kuin kil- pailukaudella. Kokemuksen ja iän karttuessa nuorukaisen tavoitteet alkavat hahmottua: – Olisi hienoa päästä kilpailemaan ulkomaille ja maajoukkueeseen ja joskus tietysti myös kansainvälisiin arvokilpailuihin. Kun ammuin uuden ennätykseni, siinä tuli muutama tyhmä pummi, kuten tuplapummi kutosella. Kun saan lisää itsevarmuutta, tuollaiset virheet jäävät vähemmälle. Tulos 120 ei siis ole mahdoton ajatus. ”Rahkeissa” on siis vielä varaa parantaa: – Minulla ei ole mitään aikataulua laadittuna. Katsotaan ensi vuonna…. Mikään kiire minulla ei ole, Kauppinen mietti. Kauppinen ja hänen taustajoukkonsa alkoivat miettiä ensi vuoden suunnitelmia, kun viimeinen kilpailu oli päättynyt. Se oli varmasti miellyttävää, kun kausi päättyi Suomen ennätyksiin. Kaksi ajatusta Kauppisella oli selkeänä mielessä kesken kauden eli silloin, kun tämä haastattelu tehtiin: – Enemmän pitää harjoitella, ja olisi hienoa mennä taas Espanjaan harjoittelemaan, kuten viime keväänä. KAUPPINEN ON nähnyt läheltä miten kotimainen skeetin parhaimmisto harjoittelee ja ampuu. Se motivoi, sillä Suomen skeetin taso on kivikova. Kauppinen haluaa nousta parhaimmistoon ”joskus”. – Kuten todettua, minulla on useita vuosia aikaa.” 4/2022 URHEILUAMPUJA UA_4_2022.indd 27 27 23.9.2022 6.53

AsAs: lla oli tuuletus herkässä kolmoisvoiton kunniaksi. K yseessä on 5 0 m kivääri joukkue T1 0 . Timo Rautio jätti jäähyväise Kultahippufinaaleille Ampumaurheiluliiton pitkäaikainen nuorisopäällikkö Rautio seurasi Nokialla järjestettyjä Kultahippufinaaleja haikein mielin. Teksti LASSI PALO Kuvat MARKO KESKITALO N okian ampumaradalla järjestettiin elokuisena lauantaina Kultahippujen ruutifinaalit. Kilpailuun osallistui 62 alle 14-vuotiasta ampumaurheilijaa. He edustivat kaikkiaan kolmeatoista seuraa. 28 K isa käynnissä ampumaradalla. K ilpailujen johtaja Pekka N iemelä ( kuvassa oikealla) avasi R uutif inaalit N okialla. Finaalit järjesti Nokian Seudun Ampujat (NoSA), ja kilpailun johtajana toimi Pekka Niemelä. Tekninen asiantuntija oli Anu Manninen. AMPUMAURHEILULIITON pitkäaikainen nuorisopäällikkö Timo Rautio oli Kultahippufinaaleissa mukana viimeisen kerran. Hän lopetti työt Ampumaurheiluliiton pal- URHEILUAMPUJA 4/2022 UA_4_2022.indd 28 23.9.2022 6.53

Pistoolif inaalit saatiin käydä uudistuneessa ampumakatoksessa. 2 5 m Pistooli, joukkue T1 2 : 1 AsAs, 2 I MAS ja 3 AsAs. iset veluksessa elokuun lopussa. – Täytyy myöntää, että minulla oli haikea mieli, hän sanoi. Syykin oli selvä: – Nokian finaalit olivat minulle viimeiset ja olivat kaikkiaan neljästoista kerta. Urani alkoi vuonna 2009 Sodankylästä, ja olin mukana joka vuosi. Myös Nokian kisat menivät hienosti, Rautio kehui. Seuraavat ruutifinaalit pidetään myös Nokialla. Ajankohta on 5.8.2023. Vappuaattona järjestettiin Kauhavan Härmä Areenalla ilma-aseiden Kultahippufinaalit. Kilpailuun osallistui 154 alle 14-vuotiasta ampumaurheilijaa, jotka edustivat kaikkiaan 26 seuraa. Kultahippufinaalien tulokset julkaistaan vuoden viimeisessä Urheiluampuja-lehdessä, joka ilmestyy joulukuussa. 5 0 m kivääri, T1 4 : 1 . Tytti V aismaa I MAS, 2 . Jussi Ahopelto K A, 3 . H elmi Pietinalho SaSA. 2 5 m pistooli, joukkue T1 2 : 5 0 m kivääri, T1 2 : 1 . AsAs ja 2 . I MAS. 1 . AsAs, 2 . I MAS ja 3 . AsAs. 4/2022 URHEILUAMPUJA UA_4_2022.indd 29 29 23.9.2022 6.53

Tutut ampumaurheilijat p Joku voi hämmästyä, kun menee ostamaan kalastusja metsästystarvikkeita Tuusulassa sijaitsevasta alan erikoisliikkeestä Ruodosta. Siellä on töissä kolme tuttua ampumaurheilijaa. Teksti & kuva LASSI PALO ”T ervetuloa”, Sami Aaltonen ehtii huikata iloisesti työpaikassaan Ruodossa – juuri ennen kuin hänen puhelimensa taas soi. Työntekijät ovat kiireisiä, koska asiakkaita on jonoksi asti niin myymälässä kuin langan päässäkin. Ruoto on kymmenen vuotta sitten perustettu ja täysin kotimainen metsästys- ja kalastusliike. Sillä on kolme myymälää, joista yksi sijaitsee Tuusulassa. Kaksi muuta myymälää ovat Kaarinassa ja Tampereella. Ampumaurheilua seuraava voi hämmästyä, kun hän menee Tuusulan myymälään. Siellä nimittäin palvelee asiakkaita kolme tuttua ampumaurheilijaa: Sami Aaltonen, Jenna Kuisma ja Jesse Kinnunen. Aaltonen sai hopeaa elokuussa Lopella järjestetyissä skeetin SM-kilpailuissa. Jenna Kuisma kuuluu Suomen kiväärimaajoukkueeseen, ja Jesse Kinnunen on huippu-urheilijan uransa jo lopettanut trap-ampuja. Kinnunen on työskennellyt Ruodossa kolmen vuoden ajan. Aaltosella on työuraa takanaan kaksi vuotta ja Kuismalla osa-aikaisena yksi vuosi. TUUSULAN Mega Store on Ruodon päämyymälä ja samalla sen verkkokaupan tukikohta. Ruoto muutti nykyisiin 1700 neliömetrin tiloihinsa alkuvuodesta 2018. Ruodon verkkosivujen mukaan Tuusulan myymälä on Suomen suurin metsästys- ja kalastusliike tarjoten yli 50 000 tuotteen valikoiman. Asiakaspalvelusta vastaa noin 15-henkinen henkilökunta. Ruodon mukaan he ovat kaikki alan innokkaita harrastajia ja ”myös kykeneväisiä auttamaan kaikentasoisia harrastajia”. Kuisma tekee Ruodossa töitä pari kertaa viikossa opiskelujensa ohessa. Hän valmistuu sairaanhoitajaksi puolentoista vuoden kuluttua nykyisen kotikaupunkinsa Hyvinkään Laureasta. – Kalenterin suunnitteleminen on erittäin tärkeää opiskelujen, ampumaurheilun ja töiden takia. Viime kausi oli tosi vaikea, mutta nyt tuntuu siltä, että asiat lähtevät taas rullaamaan. Olen etsinyt ja nyt löytänyt tavan, miten saan kaiken tehtyä. Kuisma aikoo tänä syksynä vähentää 30 Sami Aaltonen ( vas.) , Jenna K uisma ja Jesse K innunen Tuusulassa sijaitsevassa työ paikassaan. Aaltosen sylissä on K illa-koira. opiskeluja ja lisätä harjoittelumääriään. – Saan melko vapaasti valita työvuoroni. Ruodossa ollaan joustavia, ja täällä on ihanat työkaverit ja -ilmapiiri. Tykkään asiakaspalvelusta! On paljon kivoja kohtaamisia, Kuisma hymyili elokuisena arki-iltapäivänä, kun Ruodon ovi kävi tiuhaan. Kuisma myy ”enimmäkseen” vaatteita Ruodossa. – Toki autan muillakin osastoilla. KUISMAN – ja hänen avopuolisonsa Sami Aaltosen – kiireitä lisää myös se, että heillä on puolivuotias koiranpentu Killa, joka on rodultaan harmaa norjanhirvikoira. Rotu on valittu Norjan kansalliskoiraksi. – Se on metsästyskoira, jonka otan aina metsälle mukaani, Aaltonen kertoi. Ja töihin myös: Killa kömpi unisena kassatiskin alta, kun se haluttiin yhteiskuvaan mukaan. Laitilasta kotoisin oleva Aaltonen on koulutukseltaan levyseppä, mutta päätti vaihtaa alaa, koska koki, ettei halua olla ”niissä hommissa” vuosikymmenten ajan. – Menin käymään Ruodossa ja kysyin toimitusjohtajalta, pääsenkö tänne töihin. Sain paikan, ja täällä ollaan myymässä pääasiassa aseita ja metsästysvälineitä. Olen melkein koko ikäni touhunnut aseiden kanssa. Ne ovat minulle erittäin tuttuja, ja päivitän tietojani koko ajan työn ohessa. URHEILUAMPUJA 4/2022 UA_4_2022.indd 30 23.9.2022 6.53

t palvelevat Ruodossa Se tapahtuu heti, kun – tai jos – voittaa Eurojackpotin päävoiton, hän nauroi. – Nyt kaiken aikani vievät työ, metsästys ja 12-vuotias poikani. Olen kuitenkin niin ampumaurheiluihminen, että paluu lajin pariin on vielä joskus tehtävä! Kinnusen ikä ei olisi mikään este, sillä hän on 33-vuotias. Hän tietää, että monien mielestä ampumaurheilija on parhaassa iässään 28–35-vuotiaana. Kinnusen mukaan ampumaurheilijalla on tuossa iässä jo järkeä päässä ja kroppa parhaimmillaan. – Ja nuoruuden ”hölmöilyt” hölmöiltyinä. Nyt sitä tietää kaikesta paljon enemmän kuin nuorena ja tietää, mitä pitäisi tehdä paremmin. KINNUSEN LOPETTAMISESTA on kuitenkin jo aikaa, sillä hän ilmoitti maaliskuussa 2010, ettei ole käytettävissä trapin A-maajoukkueessa. Hän eli tuolloin vaikeampia aikoja ja tuli isäksi muutamaa kuukautta myöhemmin. – Pääni ei enää kestänyt tuolloin kaikkea, ja lopettaminen oli oikea ratkaisu. Pahin vaihe kesti puolisen vuotta. Elämäni on nyt tasoittunut. Kinnusta pidettiin lahjakkaana ampumaurheilija eikä ihme, sillä hän menestyi trapissa hyvin ja saavutti vuonna 2005 EM-joukkuepronssia Antti Helinin ja Veli-Matti Matikaisen kanssa. Kinnunen oli neljäs poikien EM-kilpailuissa 2009. Lopettamisensa jälkeen hän on ampunut vain muutaman kilpailun vuodessa tai pitänyt kokonaisia välivuosia. – Harjoittelin paljon, ja ammuntani kehittyi teknisesti koko ajan. Ehkä voi sanoa, että vain taivas olisi ollut rajana, kuka tietää… Olen sittemmin usein miettinyt paluuta, mutta aika ja raha ovat rajoittavia tekijöitä. Töitä pitää tehdä, jotta voi maksaa kaikki menot. Palo on kuitenkin edelleen kova ampumaurheilulle! Noin puolet Aaltosen työajasta kuluu asiakaspalvelussa ja toinen puolisko puhelimessa. – Kyllä, puhelimessa tulee puhuttua paljon. Jotain pitää aina heittää, Aaltonen nauroi. – Ruodossa on mukava olla töissä, koska tänne tulevat ja soittavat ihmiset ovat harrastuksensa parissa – eli he ovat asiastaan innostuneita ja kivan asian perässä. Aaltosella ei ole kaupan alan koulutusta eikä hän juuri nyt edes haaveile lisäkoulutuksesta. Hänelle riittävät normaalit työvuorot, koska aikaa jää tuolloin myös ampumaurheilulle. – Haluan nyt nähdä tuleeko minusta ikinä ampujaa. Viihdyn työssäni erinomaisesti, mutta kaikki muu arki menee nyt urheilun ehdoilla. JESSE KINNUNEN vastaa koko Ruodon metsästysvälineiden tuotevalikoimasta eli vaatteista, aseista ja patruunoista. Hän myöntää tekevänsä tuotepäällikkönä pitkää päivää: – Jotta hommat pyörisivät, joutuu välillä uhrautumaan, hän naurahti. Kinnunen oli juuri ennen haastattelua palannut Virosta, missä hän oli asiakkaiden kanssa sorsajahdissa. Työkiireet ovat olleet niin kovat, ettei Kinnunen ole ehtinyt ampua laukaustakaan viime vuoden elokuun alun jälkeen. Hän kuitenkin myöntää haaveilevansa paluusta ampumaurheilun ja trapin pariin. KINNUNEN ON myynyt aseita nyt kymmenen vuoden ajan, joista kolme viimeksi kulunutta vuotta Ruodossa. Hänellä on työnteossa samanlainen voitontahto ja näyttämisenhalu kuin oli urheilussakin: kaikki tai ei mitään, eikä mitään tehdä niin sanotusti vasurilla. – Voitontahtoni on ihan järkyttävä, Kinnunen luonnehti. Hän haluaisi tietää, miten hänen tarinansa ampumaurheilussa olisi päättynyt, jos kaikki olisi mennyt, kuten oli suunnitellutkin. Hän toivoo myös, että jatkojuttu kertoisi miten isoissa kisoissa meni. Onpa hän säästänyt useita vuosia sitten eräällä kisareissulla ostamansa arvokkaan viskipullon nautittavaksi MM-kultamitalin kunniaksi. – Se vielä odottaa. Ja myös se kaiken mahdollistava Eurojackpotin päävoitto. 4/2022 URHEILUAMPUJA UA_4_2022.indd 31 31 23.9.2022 6.53

SEURAESITTELY Myllykosken Ampujilla on into ennallaan Teksti HEIDI LEHIKOINEN K un Myllykosken Ampujien kanssa tehtiin edellistä Urheiluampujan seurajuttua vuonna 2017, junioritoiminta oli voimissaan ja Kultahippuikäisiä ampujia useita. Seuran jäsenmäärä on pysynyt melko samana, mutta muuten moni asia on toisin. – Juniorit ovat melkein kaikki seuratoiminnasta hävinneet. He ovat kasvaneet aikuisiksi, muuttaneet toisille paikkakunnille ja osa on lopettanut, sanoo seuran aktiivitoimija ja johtokunnan jäsen Mikko Mattila. Eivät kuitenkaan kaikki. Viivi Kemppi oli viisi vuotta sitten lupaava juniori ja on sitä edelleen. Tytöissä kansainvälistäkin menestystä niittänyt Kemppi jatkaa uraansa tuloksekkaasti, mutta moni muu on lopettanut. – Toiminta on pikkuisen hiljentynyt, mutta kyllä meillä ammunta jatkuu. Ikäihmisten osalta asiat ovat kuten ennenkin. Junioripuolella korona, ihmisten aikuistuminen ja opiskelut ovat vieneet meidän aktiiviryhmästämme ihmisiä pois. Joitain on tullut tilalle. MYLLYKOSKEN Ampujissakin (MyA) on nuoria harrastajia, jotka harjoittelevat mielellään, mutta eivät ole niin innoissaan kilpailemisesta. – Toiminta meillä pyörii, mutta jos mietitään SM-tason menestystä, se on ikäihmisten ja Viivin varassa. Seuran aikuisampujilla arjen aikataulut tuovat omia haasteitaan. – He kilpailevat aika säästeliäästi. Seuraan on kyllä myös tullut uusia jäseniä. Pitkän linjan toimijana Mattila tietää, että toiminta on aaltoliikettä, mutta tällä hetkellä Myllykosken Ampujien toiminta on ikäihmisten varassa. – Ampumakoulua emme ole nyt järjestäneet. Tiistai-iltaisiin on yhteisharjoitus, jossa on valvoja paikalla. Ohjaamme ja neuvomme, mutta ampumakoulutoimintaa meillä ei tällä hetkellä ole. URHEILULLISEN PUOLEN lisäksi mietittävää on Myllykosken Ampujissakin riittänyt ympäristölupaprojektissa. – On siinä saanut miettiä, miten asiaa vie eteenpäin. Olen käynyt kyselemässä esimerkiksi siltatyömaalta purettavia tavaroita, jos niitä saataisiin radalle ja voisimme tehdä melusuojia. Asia kuluttaa energiaa, kun vaatimuksia on, mutta rahoituksia ei kukaan 32 SEURAESITTELY 80–90 juttua vuodessa. Se oli yksi tärkeä asia. Lisäksi alueella on aina suhtauduttu myönteisesti ampumaurheiluun. Täällä on paljon metsästäjiä, ja koulut haluavat tuoda oppilaitaan tänne ampumaan ilma-aseilla, Mattila nostaa esiin toimintaympäristön tärkeitä tekijöitä. Oman harrastamisen lisäksi Mattilalle alkoi 80-luvulla kertyä seurassa tehtäviä. Johtokunnan jäsenen ja kiväärijaoston pitkäaikaisen vetäjän hommien jälkeen tuli puheenjohtajan tehtävä seuraa kymmenen vuotta luotsanneen Reino Strandmanin jatkoksi 1994. Strandmanille riitti kymmenen vuotta, mutta Mattila on ollut roolissa pidempään. – Vähän liiankin kauan, Mattila sanoo hymyillen. Myllykosken Ampujien vuosi on täynnä onnistumisia MyA ”Ehkä osaamme neuvoa, ehkä osaamme valmentaa.” Teksti & kuvat HEIDI LEHIKOINEN K eltakankaan entinen koulu Myllykoskella Kouvolassa on täynnä iloista puheensorinaa ja kotoisaa tunnelmaa, kun Myllykosken Ampujien porukat ovat koolla seuran ilma-aseradalla. Paljon on seurassa tehty pienillä resursseilla ja yhteishengellä oikein, sillä menestystä on tullut tänäkin vuonna laajasti. – Joku meillä on onnistunut, jostain se menestys kumpuaa. Menestys ei ole yhden ihmisen eikä yhden lajin varassa. Ehkä me osaamme neuvoa, ehkä osaamme valmentaa, uskomme vain siihen, että voimme onnistua. Positiivisen kautta pitää mennä, seuran nykyinen puheenjohtaja Mikko Mattila sanoo. SEURAN MENESTYKSEN listaamiseen tar- vitaan yhden kauden osaltakin useampi sivu paperia. Tänä vuonna esimerkiksi SE-tuloksia Myllykosken Ampujat teki joukkuekilpailuissa viisi ja henkilökohtaisesti seitsemän. Joukkuemitaleista tuli pelkästään mestaruuksia kahdeksan seitsemällä eri joukkueella. Henkilökohtaista SM-kultaa nappasi kahdeksan eri henkilöä, yhteensä mestaruuksia tuli kaksitoista. Muita mitaleita ja muita saavutuksia tuli kaudessa useita, eivätkä kovat tulokset ole olleet seuralle vieraita takavuosinakaan. Paavo Mikkonen oli seuran ensimmäinen olympiakävijä vuonna 1972, minkä jälkeen olympiaedustajia tai MM-kävijöitä on ollut tasaisesti. – Antti Puhakka on seuramme kasvatti, samoin Kalle Hasu, Jani Puhakka ja Viivi 48 Nuottasaari (os. Villa, aiemmin Koivu) ovat ampumakoulumme käyneitä. Juha Hirvi edusti seuraamme vuosina 1984–1989 ja on vieläkin seuramme jäsen. Menestystä on ollut, vaikka paikkakunta on pieni. Perinteet tällä paikkakunnalla ovat vahvat, Mattila kertoo 170 jäsenen seurasta – ja syystäkin ylpeyttä äänessään. TEOLLISUUSTAAJAMALLA on historiansa, joka on muovannut myös Myllykosken Ampujien taivalta. Seura rekisteröitiin 1952 nimellä Keski-Kymen Metsästys- ja Ampumaseura. Seurasta erkaantui 50-luvun lopulla Inkeroisten Ampujat ja samassa yhteydessä Myllykosken Ampujat perustettiin. Alueen vahva tehdaspaikkakuntahistoria näkyy myös seuran perinteissä. – Ne ovat täällä hyvin vankat. Ennen ammuttiin Yhtyneiden paperitehtaiden (UPM) välisiä otteluita. Sodan jälkeen seurahomma oli vähän uinuksissa, mutta 1950-luvun alussa tuli taas mieleen, että pitäisi päästä ampumaan, Mattila sanoo. Hevosmäen ulkoampumaradat ovat olleet seuran ampujien koti vuodesta 1955 lähtien, sillä niiden maa-alue vuokrattiin tuolloin Hevosmäki Oy:ltä 50 vuodeksi. Sopimusta on uusittu, ja tämänhetkinen vuokrasopimus pitää radat ampumakäytössä vuoden 2040 loppuun asti. Ratalaitteet ja systeemit ovat sataprosenttisesti seuran omistuksessa. Lisäksi Myllykosken keskustassa Seuratalon alakerrassa on vuokrattuna 25 metrin sisäampumarata. – Tämän ilma-aseradan vuokrasimme kolme euroa per neliö per kuukausi -sopimuksella, Mattila kertoo entisen Keltakankaan koulun tiloihin tehdystä radasta. MYA:N YKKÖSLAJI on tällä hetkellä kivääriammunta, jossa junioripuolella on sekä intoa että harrastajia. Lisäksi riistamaalin ja haulikkolajien ampujia on jonkin verran, Myllykosken Ampujissa autetaan toinen toistaan ki välittyy ulkopuolisellekin. "Jatkumoa pitää olla. Nuorten jatkuva kouluttaminen on tärkeää. Pitää olla vetäjiä, harjoituksia ja ampumakouluja." Mikko Mattila mutta pistoolissa on hiljaisempaa. – Kiväärissä meillä on kymmeniä ampujia. Lisäksi on aktiivisia harrastajia, jotka eivät kilpaile. Jäsenistöstä puolet on aktiiviampujia. Kivääriampuja Mattila on itsekin, suurelta osin MyA:n kasvattikin. Metsästysammunnasta Anjalassa alkanut harrastus vei aina, kun voidaan. Porukan aidosti hyvä meinin- ensin Inkeroisten Ampumaseuraan 1970-luvussa, sieltä MyA:an 1974. – Aloin harjoitella, koska halusin tulla hyväksi ampujaksi. Täällä oli silloin toimintaa, ja sain neuvoja. Sitä kautta ampuminen lähti kehittymään, vuonna 1984 olympialaisissa Suomea edustanut Mattila sanoo. Erityisesti Mattilan aktiiviaikoina MyA:n toiminta oli aktiivista ja tuloksellista myös median suhteen, kiitos seuran innokkaan tiedottajan. Seppo Bütt teki 1970- ja 1980-luvuilla erittäin aktiivista työtä. Se loi tärkeää pohjaa myöhemmillekin vuosikymmenille lajiin suhtautumiseen ja tietoisuuden lisäämiseen. – Seppo jaksoi tehdä lehtijuttuja vuosikausia. Keskilaaksolehdessä oli paljon asiantuntevia uutisia ammunnasta, hän teki MYLLYKOSKEN Ampujien seuraväen parissa ei tarvitse viettää kauan aikaa huomatakseen, että täällä auttaminen ja tiedon jakaminen ovat enemmän kuin luontevia asioita. MyAn ”yleismiesjantunen” Mika Sahlberg on ilmakivääriradan ratavastaava ja kuskailee ampujia. Kuuden lapsen perheestä kaikki harrastavat tai ovat harrastaneet lajia. – Lapset halusivat tulla mukaan ammuntaan, kun he itse huomasivat lehdestä ilmoituksen ja halusivat tulla kokeilemaan. Sitä kautta itse tulin toimintaan. Olemme saaneet Mikolta paljon neuvoja, joista yritän itsekin ottaa, että voisimme antaa eteenpäin, Sahlberg sanoo. MyA:lla on hyvästä toiminnasta huolimatta haasteensa, jotka kytkeytyvät olosuhteiden kehittämiseen ja rahaan. Tulovirtaa tulisi saada kasvatettua, jotta laadukkaan toiminnan puitteita voitaisiin kehittää. Kun pakolliset maksut lohkaisevat tuloista valtaosan, on yhtälö taloudellisesti haastava. – Meidän pitäisi kunnostaa ratoja, muttei meillä ole rahaa. Emme pysty näissä tiloissa järjestämään mitään isoja kilpailuja, joista saisimme tuloja. Lisäksi meidän pitäisi pystyä hankkia harjoitusvälineitä ja seuran pitäisi pystyä tarjoamaan ensimmäisen ja toisen vuoden aikana välineet aloitteleville nykyistä paremmin, Mattila sanoo. VAIKKA SEURASSA on nyt junioreita ja hyvä meininki, sekä Mattila että Sahlberg tietävät, että uusia lajista innostuneita nuoria kaivataan jatkuvasti. – Jatkumoa pitää olla. Nuorten jatkuva kouluttaminen on tärkeää. Pitää olla vetäjiä, harjoituksia ja ampumakouluja. Tekniikasta on myös pidettävä huolta, että laitteet toimivat, Mattila sanoo. Tekniikassa ajan hermoilla pysyminen on tärkeää, mutta molemmat kehuvat nykyaikanakin pahvitauluja oppimisen kannalta. – Kun ampuja ampuu, hän miettii asian ja tuonne se meni, ja taulun näkyville tullessa hän kertaa sen ja miettii seuraavaa juttua. Elektronisessa taulussa ampujalla oppimistapahtuma on vaatimattomampi, koska ampuja helposti ”oikaisee”. Kilpailutapahtumassa elektroniset taulut ovat äärettömän hyviä, Mattila pohtii. T opi Juonoja ja Siiri Petäjäsaari ovat kaksi innokasta nuorta, jotka harrastavat kivääriammuntaa säännöllisesti. – Olen harrastanut seitsemänvuotiaasta asti, menin kokeilemaan. Harrastan myös yleisurheilua ja vpk:ta, Siiri sanoo. – Aloitin kakkosluokalla. Isoveli alkoi ensin harrastaa, ja minä aloitin sitten vuoden kuluttua. Olen harrastanut jalkapalloa, ja nykyään harrastan lisäksi vpk:ta, Topi sanoo. Molemmat käyvät ampumassa kerran tai kaksi viikossa. Heille ampumaurheilu on mieluisa harrastus. – Vaikeinta on koittaa saada napakymppi. Kun onnistuu, on hyvä fiilis, Siiri sanoo hymyillen. KIVÄÄRIAMMUNTA on molempien laji, vaikka he ovat kokeillet pistooliakin. Se laji ei kumpaakaan koukuttanut. – Ehkä osasyynä on, kun ei osu sillä mihinkään, Topi naurahtaa. Miltä MyA vaikuttaa nuoren ampujan silmin? Topi miettii hetken ja pukee asian sitten suoraan sanoiksi: – Tämä on rehellinen seura. Kaikilla on hyvä fiilis ja kaikki otetaan tasapuolisesti mukaan. Topi Juonojalle kivääriammunta on mieluisa harrastus. Taustalla Siiri Petäjäsaari "Tämä on rehellinen seura. Kaikilla on hyvä fiilis ja kaikki otetaan tasapuolisesti mukaan." Topi Juonoja 5/2017 URHEILUAMPUJA URHEILUAMPUJA 5/2017 UA_5_2017.indd 48 ”Täällä kaikilla on hyvä fiilis” 03/12/17 22:38 UA_5_2017.indd 49 49 03/12/17 22:38 Myllykosken Ampujista kerrottiin U rheiluampujan numerossa 5 / 2 0 1 7 . mieti, Mattila kertoo monen seuratoimijan jakamasta kokemuksesta. – Kyllä me tästä jotenkin selviämme jossain aikayksikössä, hän katsoo kuitenkin positiivisesti eteenpäin. Mietittävää on riittänyt myös siinä, jatkuuko ilma-aseradan toiminta nykyisellä paikallaan. – Tämä rakennus on purku-uhan alla. Jos näin käy, meillä ei sitten oikein ole paikkaa ilma-aseradalle, Mattila miettii huonointa tulevaisuudenkuvaa. – Jos näin tapahtuu, se on sen ajan murhe. MATTILA ON KUITENKIN tyytyväinen, että seuran toiminta pyörii ja ulkoradalla käy säännöllisesti ihmisiä harjoittelemassa. Myös hän on huomannut, että moni uusi harrastaja kiinnostuu nopeatempoisista ampumaurheilulajeista kuten practicalista. – Taitolajeissa opetteluun joutuu käyttämään vuosia. Siihen ei moni ole oikein valmis. Ollaan aika lyhytjänteisiä. Senkin ymmärrän, ja onhan se rahallinenkin juttu. Elämä on mennyt kiireiseksi, ja valintoja joutuu tekemään. Pistooliammuntakin pitäisi aloittaa ilmapistooliammunnalla, sitten mennä 22:een ja sitten näihin isompikaliberisiin aseisiin ja nopearytmisiin lajeihin. Oikaistaan suoraan ja taidon opettelu jää te- kemättä, Mattila harmittelee nykyään usein nähtävää suuntausta. Ampumaurheilun onni on eri seuroissa olevat Mattilan kaltaiset toimijat, jotka eivät anna periksi. – Niin kauan kun henki pihisee ja tämä hyvälle tuntuu, niin kauan tätä jatketaan. Kun Viivi Kempiltä kysyy kommenttia seurastaan, hän aloittaa: Myllykosken Ampujat on tiivis, hyvähenkinen seura. – Olen saanut paljon tukea ja kavereita seurasta. Seuran antamalla tuella on ollut iso merkitys minun henkilökohtaiseen kehitykseeni urheilijana. Kultahippuikäisenä meitä oli mukava porukka ja treenailtiin yhdessä. Pidettiin illanistujaisia. Varsinkin silloin nuorempana harrastuskaverit motivoivat jatkamaan, Kemppi sanoo. Miten Kemppi toivoisi seuransa kehittyvän? – Aika vaikea kysymys, hän naurahtaa. Hän toivoisi lajin nostamista esiin julkisuuteen. – Nyt kun olen päässyt uuteen kouluun ja tutustunut uusiin ihmisiin, kaikki kuulostavat yllättyneiltä, että harrastan ammuntaa. Kuitenkin kun kerron millainen laji on ja että sopii kaikille, monet innostuvat siitä ja kysyvät, pääsevätkö kokeilemaan. Moni ei siis varmaan vaan tiedä lajin olemassaolosta, Kemppi kertoo omista kokemuksistaan. URHEILUAMPUJA 4/2022 UA_4_2022.indd 32 23.9.2022 6.53

GRANDE FINALE KISAKALLIOSSA 29.–30. LOKAKUUTA 2022 PERINTEINEN Grande Finale järjestetään 29.–30. lokakuuta 2022 Kisakallion urheiluopistolla Lohjalla. Lauantai alkaa yhteisesti klo 9, jonka jälkeen siirrytään lajiparlamentteihin. Lisäksi on luvassa parituntinen ampumaurheilun psyykkisestä valmennuksesta Satu Kasken ja Päivi Frantsin luotsaamana urheilijavieraiden kera sekä asiaa urheilijan sponsoriyhteistyöstä. Illan huipentaa Grande Finale -gaala. Sunnuntaina on asiaa viimeaikaisesta positiivisesta kehityksestä yhteiskunnassa seuratoiminnan kehittämisen näkökulmasta. Lisäksi esitellään syyskuussa käynnistynyt ohjaaja- ja valmentajakoulutuksen sekä valmennuskulttuurin kehittämishanke, keskustellaan valtakunnallisen verkostoyhteistyön käynnistämisestä ja sovitaan tulevista toimenpiteistä ohjaaja- ja valmennustoiminnan kehittämiseksi. Aamulla on lisäksi mahdollista saada henkilökohtaista opastusta Suomisportin ja kilpailu- ja tilastopalvelu Kitin käytössä. Viikonlopun päättää liittokokous. HINNAT: 5 euroa + valitut lisäpalveluista, jotka on kuvattu alla. Majoitus- UA_4_2022.indd 33 pakettien hinnat ovat per henkilö ja riippuvat siis valitusta huoneesta. VIIKONLOPPUPAKETTI: Viikonloppupaketti sisältää majoituksen la-su valitsemassasi huoneessa, lajiparlamentin ja seuraavat ruokailut: la aamiainen, lounas, päiväkahvit, Grande Finale -gaalaillallinen, su aamiainen ja lounas. 2hh 150€/ 1hh 175€ lajiparlamenttia ja la-lounasta eikä päiväkahvia. 2hh 115 €/ 1hh 140€ PERJANTAIPAKETTI: Sis. majoituksen pe-la valitsemassasi huoneessa ja lajiparlamentin. Sis. seuraavat ruokailut: pe päivällinen, la aamiainen, lounas ja päiväkahvi. Ei sisällä Grande Finale -gaalaillallista (valitse halutessasi gaalapaketeista). 2hh 110€/ 1hh 130€ PÄIVÄKÄVIJÄ: Päiväkävijä voi valita lajiparlamentin osalta vaihtoehdon ilman ruokailuja tai ruokailuineen (la aamiainen, lounas ja päiväkahvi). Ei sisällä Grande Finale -gaalaillallista (valitse halutessasi gaalapaketeista). Lajiparlamentti, ei ruokailuja 0€ Lajiparlamentti ruokailuineen 65€ ILMOITTAUTUMINEN: Suomisportin kautta, ilmoittautumislinkki löytyy liiton sivujen tapahtumakalenterista. Huomaathan, että ensimmäisessä vaiheessa pelkästään ilmoittaudutaan tapahtumaan, myöhemmässä vaiheessa pääsee valitsemaan lisäpalveluista toivomansa ruokailu- tai majoituspaketin. Seurakäyttäjä voi ilmoittaa seuran muitakin jäseniä yhdellä kertaa. Ilmoittautumiset ovat sitovia, ja ne tulee tehdä viimeistään 19.10. Jos osallistut Grande Finale -viikonloppuun vain sunnuntain liittokokouksen osalta, ilmoittaudu vain liiton sivujen liittokokouksen ilmoittautumislomakkeella. Jos Suomisport-ilmoittautumisessa on ongelmia, kysy lisätietoa Sanna Hellgréniltä, puh. 040 563 3554, sanna. hellgren(ät)ampumaurheiluliitto.fi GAALAPAKETTI: Sisältää Grande Finale -gaalaillallisen ja halutessasi myös majoituksen la-su valitsemassasi huoneessa sisältäen su-aamiaisen. Ei sisällä lajiparlamenttia. Iltapaketti 45€, sisältää vain Grande Finale -gaalaillallisen. Iltapaketti majoituksella sisältää la-su majoituksen, Grande Finale -gaalaillallisen ja su-aamiaisen. Ei sisällä OHJELMA LA 29.10. 8.00 Ilmoittautuminen alkaa 9.00 Yhteinen avaus 9.30 Lajiparlamentit alkavat 14.00 Ampumaurheilijan psyykkinen valmennus 16.00 Urheilijan sponsoriyhteistyö 18.30 Grande Finale -gaala Pukeutumiskoodi gaalailtaan juhlapuku (smokki/tumma puku). SU 30.10. 9.00–10.30 Suomisport- ja Kiti-klinikat 9.30 Positiivinen kehitys yhteiskunnassa ja nykytilanteen hyödyntäminen, jotta seuratoiminta kehittyy 10.30Valmentajaverkoston kokoontuminen - kaikille ohjaaja- ja valmentajatehtävien parissa toimiville 13.00 Liittokokous 23.9.2022 6.53

Vihtavuori investoi pohjanallitehtaaseen Vihtavuori (alk. Valtion Ruutitehdas) täytti sata vuotta 25. elokuuta. Samassa yhteydessä julkistettiin uutinen, mitä oli huhuiltu jo jonkin aikaa: Nammo Vihtavuori rakentaa pohjanallitehtaan. Teksti PEKKA SUURONEN Kuvat VIHTAVUORI P ohjanalli on kiväärin, pistoolin ja haulikon patruunoissa käytetty nalli, johon aseen iskuri iskee. Iskun voimasta nalli syttyy ja sytyttää ruutipanoksen, joka lähettää projektiilin tai haulipanoksen liikkeelle. Vihtavuori ruukasi valmistaa myös louhintaräjähteitä. Niissä käytettiin sytytysnalleja, jotka aktivoitiin joko sytytyslangan liekkisuihkulla tai sähköiskulla. Pohjanalli-nimike on perua näiltä ajoilta eroksi sytytysnallista. Lehdistötiedote ei kerro, minkälaisia pohjanalleja ruvetaan valmistamaan. Oma veikkaukseni on, että kiväärin ja pistoolin, tässä järjestyksessä. Haulikon todennäköisesti ei, koska sen nallin rakenne on toisenlainen eikä Suomessa ole enää haulipatruunateollisuutta. Tuskin tulee enää koskaan olemaankaan. Annetaan periksi italialaisille ja espanjalaisille. TIEDOTTEEN MUKAAN investointi nallitehtaaseen on arvoltaan 33 miljoonaa euroa. Walther Ten Nine Factory (T9F) CARL WALTHER GMBH:N juuret ovat Thyringian Suhlissa/Zella Mehlisissä ja vuodessa 1886. Alkuun valmistettiin itselataavaa taskuasetyyppistä 6,35 mm pistoolia, 1920-luvulla itselataavaa haulikkoa ja 1930-luvulla rinnakkaispiippuista haulikkoa. Fiktionaalisen James Bondin kuuluisaksi tekemä pistooli PPK (Polizei Pistol Kriminal) syntyi jo 1931. Urheilupistooleita on valmistettu vuodesta 1932 lähtien. 34 JUHLAVUODEN JÄLLEENLATAUSOPAS 2022 Jälleenlatausopasta ( = reseptikirjaa) voi tiedustella ruudin myyjältä tai katsoa netissä w w w .vihtavuori.c om. Tehtaan pitäisi toimia kaupallisesti vuonna 2025 ja täydessä vauhdissa 2027. Työllisyysvaikutus on yli 50 henkilötyövuotta. Tiedotteessa kerrotaan, että päätöksen taustalla on "pohjoismaisten puolustusvoimien huoltovarmuusnäkökohdat." Vihtavuori valmisti Berdan-pohjanalleja vielä 2000-luvun vaihteen kieppeillä, mutta lopetti sitten. Virallisen ilmoituksen mukaan laitekanta oli tullut elinkaarensa päähän. Nyt rakennetaan uusi tehdas uusilla laitteistoilla. Miksi? Tästä eteenpäin ei ole faktaa, vaan omaa spekulaatiotani. Sodan jälkeen yritys siirtyi Baden-Württenbergin Ulmiin. 1993 yritys siirtyi Umarexin haltuun, mutta tuotanto jäi edelleen Ulmiin. Tänään Walther valmistaa aseita ISSF-lajeihin ilmakivääri ja -pistooli, 22-kivääri ja -pistooli, isopistooli. Muutama vuosi sitten Walther introsi käsitteen Meister Manufaktur. Tämä käsittää etupäässä aseen kosmeettisen tai esteettisen puolen kohentamista. Erityisistä kahvalevyistä ja kaiverruksista aina Swarovskin synteettisiin timantteihin. UUSI TEN NINE FACTORY sen sijaan keskittyy aseen suorituskykyyn ja ampujan palveluihin. Se on sukua esimerkiksi Lapua Test Centerille. Työ voimaa pääkonttorin edustalla vuonna 1 9 3 1 . H uomaa kapearaiteinen oma rautatie. K ipinö itä suihkiva hö yryveturi ruutitehtaalla! NALLITEHTAAN VOLYYMI jäi vähäiseksi. Sotaväen tilaukset vähenivät, kun Gorbatšovin aikana idän uhkaa katsottiin vähäisemmäksi. Vihtavuorella ei (silloin) ollut kunnollista sillanpääasemaa Yhdysvalloissa, missä itselataus on voimissaan. Itselataus Suomessa väheni. Siviiliasiakkaat Lapua ja Sako ryhtyivät käyttämään ameriikan poikien nalleja, koska niitä sai edullisesti ja niiden laatu oli ookoo. Mikä on muuttunut? Venäjän tilanne. Ukrainan tilanne. Euroopan tilanne. Yhdysvaltain toimitusvarmuustilanne. Nato-kysymys (Norja, Tanska ja Islanti ovat jo Natossa, Suomi ja Ruotsi ovat liittymässä). On muistettava, että Nammo-konsernissa toisena osapuolena Suomen lisäksi on Norja, joka on ollut Nato-maa jo vuodesta 1949 lähtien. EIPÄ MUUTA kuin toivottamaan Vihtavuori brändin pohjanallit tervetulleiksi takaisin markkinoille runsaan 20 vuoden poissaolon jälkeen. Tämän lehden puitteissa itselataajien näkökulmasta, mutta eiköhän nuo nallit löydä pian tiensä myös Lapuan ja Sakon latauslinjoille! T9F toimii Ulmissa, joten palveluja varten on matkustettava sinne. Jos kyseessä on oman aseen testaaminen, niin aseen kanssa. Nettisivuilta avautuu varauskalenteri. Yhteistyökumppaneita ovat muun muassa Sauer Shooting Sportswear (vaatetusta), Centra (tähtäinlaitteita ja lisävarusteita), Meyton (elektroninen maalilaitteisto) ja PWS (patruunat ja luodit). Minulle ei ole auennut mistä nimi Ten Nine Factory tulee. Jos Ulmiin asti lähtee, niin käynti Euroopan (ehkä maailman) suurimmalla sisäampumaradalla (MZSU) on suositeltavaa. Tästä oli juttua Urheiluampujassa 4/2012. Lisätietoja voi kysyä Waltherin maahantuojalta, Oy HW-Company Ltd:ltä. URHEILUAMPUJA 4/2022 UA_4_2022.indd 34 23.9.2022 6.53

4/2022 URHEILUAMPUJA UA_4_2022.indd 35 35 23.9.2022 6.53

TIESITKÖ, ETTÄ... Ampumaradat jätettävä rajoitusesityksen ulkopuo A N T T I P E LT TA R I , R E S U L Ampumaurheiluliiton ympäristö- ja olosuhdepäällikkö Lotta Laitisen laatima tilannekatsaus lyijyn ammuskäytön rajoitusten ja rajoituspyrkimysten kanssa. . Lyijy 1 eli lyijyhaulit kosteikoilla EUROOPAN KOMISSIO on jo vuosien ajan pyrkinyt rajoittamaan lyijyn ammuskäyttöä kahdella rintamalla ja on jo hyväksynyt lyijyhaulien käytön kieltämisen kosteikolla. Päätös tarkoittaa sitä, että lyijyhaulien käyttö kosteikkoalueilla, mukaan lukien ampumaradat, loppuu 15.2.2023. Suomessa Tukes vastaavana viranomaisena on esittänyt kosteikkoalueet seuraavasti: Kosteikkoalueiksi määritellään kaikki vesialueet, rantaruohikot ja suot sekä turvemaat, jotka voivat olla vesilintujen oleskelu-, muutto- tai pesimäpaikkoja. 100 metrin levyinen suojavyöhyke alkaa kosteikkoalueen ulkorajasta. Rajoitusesityksen suuri ongelma on, että kosteikon määritelmä on edelleen laaja ja tulkinnanvarainen. Tukesin johtavana ajatuksena on ollut, ettei lyijyhauleja käytetä alueilla, jotka ovat vesilintujen muutto-, pesimä- tai oleskelupaikkoja. Vaikka EU-asetuksen rikkomisesta voi saada sakkoja tai maksimissaan kaksi vuotta vankeutta, on Tukes ohjeistanut, että rajoituksen noudattamisessa korostuu myös omavastuu eli ampujien tulisi tiedostaa ne alueet, joilla vesilintuja oleskelee. Omavastuusta huolimatta Tukes on ilmoittanut valvovansa kiellon noudattamista pistokokein vuoden 2023 aikana yhteistyössä poliisin kanssa siten, että poliisi vastaa metsästyslain valvonnasta ja Tukes patruunoiden markkinavalvonnasta. Kyseessä on vastaava tilanne, että kielletään ylinopeuden ajaminen ja sanotaan, että sopivan nopeuden valitseminen jää ajajan vastuulle, mutta nopeuksia tullaan kuitenkin valvomaan ja ylinopeuden ajamisesta saa sanktion. Epämääräisen kosteikkomääritelmän takia kysymykset lyijyhaulien käytön jatku36 Ampumaharrastus on saanut vuoden 2 0 2 2 aikana suuremman merkityksen kuin pitkään aikaan. misesta yksittäisillä radoilla on ohjattu Tukesille ja yhteystiedot on esitetty lopussa. . Lyijyluodit, haulit muissa kuin kosteikkoympäristöissä ja kalastuspainot eli lyijy 2 EUROOPAN KOMISSIO esitti vuonna 2019 pyynnön Euroopan kemikaalivirastolle, ECHAlle ryhtyä valmistelemaan rajoitusehdotusta lyijyn käytöstä luodeissa, hauleissa ja kalastuspainoissa. Rajoitusesitys on lähtenyt ensisijaisesti tarpeesta suojella vesilintuja lyijymyrkytyksiltä niiden luontaisilla ruokailualueilla ja toisaalta turvata riistalihaa syöviä lyijyjäämien osalta; lähtökohta on siis ollut hyvin metsästyskeskeinen. Huolimatta siitä, ettei ampumaradoilla ole mitään tekemistä rajoituksen tavoitteiden kanssa, ne kuitenkin sisällytettiin rajoitusesitykseen, jonka ensimmäinen versio julkaistiin maaliskuussa 2021. Mittavasta palautteenmäärästä huolimatta ampumaradat ovat edelleen mukana tämän vuoden kesäkuun lopussa julkistetun ECHAn sosioekonomisesta analyysistä vastaavan komitean (SEAC) lausuntoluonnoksessa ja lyijyrajoituksen 2. versiossa. . Rajoitusesityksen sisältö pääpiirteissään RAJOITUSESITYKSEN 2. VERSIOSSA on esitetty, että ampumaradoilla voitaisiin jatkaa lyijyluotien käyttöä, mikäli radoilla on lyijyn keruun mahdollistavat luotiloukut tai ECHAn kehittämät ”best practice sand trap”-rakenteet. ”Best practice sand trap” tarkoittaa seuraavia rakenteita: 1) ampumaradan taustavalli on katettava tai peitettä, jotta taustavalliin ei pääse sadevettä 2) taustavallin sisään on rakennettava vettä läpäisemätön rakenne, jotta sadevesi – jota tosin ei pääse peitettyyn taustavalliin – ei valuisi taustavallin alapuoliseen maaperään 3) taustavallin sisään on rakennettava vesienkeruujärjestelmä ja vesien keruukaivo, vaikkei taustavalliin pääse vettä 4) tarvittaessa vesien käsittelyä, rakenteista, jonne ei pääse vesi. Kaikki nämä tekniikat ovat BAT-tekniikoita, mutta tarkoitettu käytettäväksi yk- URHEILUAMPUJA 4/2022 UA_4_2022.indd 36 23.9.2022 6.53

uolelle sinään tapauskohtaisen riskinarvioinnin perusteella. Tässä tapauksessa nelinkertainen suojautuminen riskiltä, jota ei arvioida kunkin ampumaradan ympäristön mukaan tapauskohtaisesti, johtaa käsittämättömiin ylilyönteihin ja valtaviin tarpeettomiin kustannuksiin ratoja hallinnoiville yhdistyksille. Haulikkoradoilla lyijyhauleja voisivat käyttää erillisen lyijyhaulien käyttöluvan saaneet kansainvälisen tason urheiluampujat radoilla, joilla 90 % lyijystä voitaisiin kerran vuodessa kerätä. Huolimatta keruun edellyttämistä mittavista ja kalliista rakenteista, muut radat käyttäjät joutuisivat siirtymään korvaavista materiaaleista valmistettuihin hauleihin. Lyijyhaulien poimiminen muiden radan käyttäjien jättämistä teräs-, volframi- ja muista korvaavien materiaalien haulien joukosta lienee jokseenkin mahdotonta, eikä mittavia rakenteita muutenkaan lähdettäisi toteuttamaan muutaman yksittäisen ampujan takia. Käytännössä lyijyhaulien käyttö loppuisi myös ampumaradoilla. Rajoitusehdotuksesta on rajattu tällä hetkellä näennäisesti pois ainoastaan lyijyn käyttö viranomaistoiminnassa sekä sisäampumaradoilla. Käytännössä lyijyammusrajoitus tarkoittaisi kuitenkin poliisien ja muiden viranomaisten ampumaharjoittelun loppumista siviiliradoilla. . Ymmärryksen ja aidon vuoropuhelun puuttumisen katastrofaaliset seuraukset ECHAN JULKAISEMAN lyijyn ammuskäytön rajoitusesityksen hyväksyminen sellaisenaan tarkoittaisi takapakkia ampumaratojen ympäristönsuojelutyössä Suomessa ja vaarantaisi useiden lajien olemassaolon. Tämän lisäksi rajoitusesityksen sosioekonomiset vaikutukset olisivat valtavat niin ampumaurheilijoille, metsästäjille ja muille ampumaratojen käyttäjäryhmille kuin myös koko yhteiskunnallekin. Ampumaratojen ympäristölupahankkeen teetättämän kustannuslaskelman mukaan pelkästään suomalaisten luotiratojen hiekkapenkkojen rakentaminen maksaisi 547–575 miljoonaa euroa lyijyluotikelpoisiksi niin, että ne täyttäisivät ECHAn kaavailemien ”best practise sandtrappien” normit. Lisäksi rakenteiden toteuttaminen ECHAn ehdottaman viiden vuoden siirtymäajan puitteissa ei ole käytännössä edes mahdollista. Rajoitusesitys esitetyssä muodossaan vähentää jyrkästi tai lopettaa kokonaan lyijyluotien käytön siviiliampumaradoilla kaikilta käyttäjäryhmiltä. Tämä tulee heikentämään Suomen ja Euroopan talousalueen puolustuskykyä ja huoltovarmuutta sotilastuotteiden valmistukseen soveltuvien tuotantolinjojen vähenemisen kautta. Muuttuneessa turvallisuuspoliittisessa tilanteessa rajoitusesityksen seuraus on saanut valitettavan painoarvon. Sen lisäksi, että poliisien ja muiden viranomaisten harjoittelu siviilien ylläpitämillä radoilla loppuu, ammusten hintojen ja näin harjoittelukustannusten ennustetaan moninkertaistuvan, pahimmillaan myös viranomaisten käyttämien sisäratojen sekä suojavarusteiden uusimiseen kuluu kymmeniä miljoonia. . Ampumaradat jätettävä rajoitusesityksen ulkopuolelle LYIJYRAJOITUSTA KOSKEVAN 2. vaiheen esityksen suurin ongelma on se, että rajoitus koskee myös ampumaratoja ja esitetyt vaatimukset on tehty ilman ymmärrystä eri ampumalajeista, riskien hallintatoimenpiteistä puhumattakaan rajoituksen vakavista seurauksista. Ampumaurheiluliitto ja monet muut tahot ovat lausunnoissaan vaatineet, että ampumaradat on suljettava kokonaan rajoitusehdotuksen ulkopuolelle. Mikäli se ei ole mahdollista, rajoitukseen tulee saada vähintään kymmenen vuoden siirtymäaika ja lyijyammusten käyttö tulisi sallia, mikäli radalla noudatetaan parhaan mahdollisen tekniikan periaatteita (BAT), jonka mukaan suomalaisia ratoja on luvitettu jo kohta kymmenen vuoden ajan. Lisätietoja: Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Ryhmäpäällikkö Pauli Kärkkäinen, p. 029 5052 074 Ylitarkastaja Mervi Assmann, p. 029 5052 039 Ryhmäpäällikkö Jouni Räisänen, p. 029 5052 098 (markkinavalvonta) Sähköpostit muotoa: etunimi.sukunimi@tukes.fi RADOILTA KERÄTTYÄ KUUSI VUOTTA SITTEN... Seuraamme historiasarjassa Urheiluampujan vaiheita eri vuosikymmeniltä. U rheiluampujan numerossa 1/2016 ampumaurheilijoita kehotettiin välttämään kännykän käyttöä etenkin kilpailupäivänä. ”Näky on varsin tuttu: ampumaurheilijat räpläävät mobiililaitteitaan kisapäivän aikana – niin aamiaisella, bussissa kuin radallakin hetki ennen kilpailun alkua. Näin ei kuitenkaan kannattaisi tehdä”, asiantuntijat varoittivat jutussa. Jutussa todettiin, että urheilijoiden keskuudessa houkutus on kuitenkin niin suuri, ettei malteta sulkea kännykkää tai tablettia, vaikka edessä olisi kauden tärkein kilpailu, johon on panostettu kenties vuosien ajan. Ratkaisevalla hetkellä ajatukset saattavat karata epäolennaisiin asioihin, ja keskittyminen häiriintyy. Ehkä tuhoisinkin seurauksin, koska koskaan ei voi tietää, millaisia viestejä mobiililaitteista tulee, Ampumaurheiluliiton silloinen kiväärilajien päävalmentaja Juha Hirvi sanoi. – Se voi olla joku kaveri, joka yrittää olla hauska, tai sitten se voi olla kilpakumppani, joka oikeasti haluaa häiritä. Juuri ennen kilpailua saattaa kilahtaa viesti, jossa kaveri kehottaa ottamaan ”sen olympiapaikan”. Tai sitten joku voi sanoa läpällä, että ”tuu pois sieltä”. Mobiililaitteiden käyttö vaikuttaa ihmisiin eri tavalla, mutta varmaa on, että se vaikuttaa. Hirvi oli sitä mieltä, että niiden kanssa ei pitäisi olla tekemisissä lainkaan kisa- eikä treenipäivänä. Urheilija voi ilmoittaa kotijoukoilleen, ettei ole tavoitettavissa päivän aikana, vaan vasta illalla, eikä olla ”online” koko ajan. – Urheilijan on tehtävä valintoja. Samat sanat pätevät edelleen, kuusi vuotta myöhemmin. LASSI PALO 4/2022 URHEILUAMPUJA UA_4_2022.indd 37 37 23.9.2022 6.53

NUORISO Ensimmäistä kertaa katsojana ampumakisoiss Teksti KUSTAA YLITALO Kuva MARKO KESKITALO A loitin työt Ampumaurheiluliitossa elokuussa. Ensimmäisen työviikon päätteeksi edeltäjäni Timo Rautio houkutteli minut mukaan Kultahippukisoihin, jotka järkättiin Nokian Seudun Ampujien toimesta Ruutivuoren ampumaradalla Nokialla. Kisa-aamu oli sateinen ja harmaa. Navigaattorin ohjeita ja tien varteen pystytettyjä kylttejä seuraten käännyin Turuntieltä kuraiselle Ruutivuorentielle, jonka päästä löytyi muutama huoltorakennus, ulkohuussi ja itse suorituspaikat eli pistooli- ja kivääriradat. VIIME VUOSINA olen tottunut olemaan katsojan roolissa lähinnä tyttäreni tanssin ja rytmisen voimistelun kisoissa, jotka pidetään aina lämpimissä isoissa liikuntahalleissa keskellä asfaltoituja taajamia. Ampumakisoissa, ainakin ruutipuolella, katsomo-olosuhteet ovat näköjään jotain ihan muuta. Vaan ei haittaa! Olen ulkoilmaihminen ja viihdyn hyvin metsän keskellä. Kisapaikalla väkeä ei ollut ruuhkaksi asti, mutta kuitenkin ihan mukavasti. Ilmassa oli aistittavissa suuren urheilujuhlan tunnelmaa ja pientä kisajännitystäkin. Minuakin hieman jännitti. Nämä olivat elämäni ensimmäiset siviilipuolen ampumakisat, joita olin paikan päällä seuraamassa. ENSIN KÄVIN tutustumassa pistoolirataan, jossa nuoret kilpailijat valmentajien ja huoltajien kanssa kohdistivat jo aseita ja valmistautuivat kisaan. Kultahippukisoissa nuoret ampuvat vielä tuelta, mikä oli minulle uusi tieto. Tuista näyttikin olevan käytössä jos jonkinlaisia versioita ja virityksiä. Uutta minulle oli myös se, että nykyään valmentaja saa antaa rajatun määrän ohjeita ampujalle kesken suorituksen. Ammunnanjohtaja antoi luvan ampua ja pistoolit alkoivat paukkua. Ainiin, kuulo pitää muistaa suojata myös katsomossa! Yksi ensimmäistä asioista, joka minulle tässä työssä opetettiin, oli, että autossa kannattaa aina olla kuulosuojaimet mukana. Pistoolipaikalta siirryimme seuraamaan kiväärikisaa. Jaahas, täällä nuoret ovatkin makuulla. Mutta ampuvatkohan he myös pystystä? Paljon on minulla näköjään kysymyksiä ja opeteltavaa edessä. Kivääripaikalla 38 K ultahippujen ruutif inaalit ammuttiin elokuussa N okialla. minua valistettiin siitä, että edes näin kesällä sandaalit eivät ole suotava jalkine ampumaradalla. Se tosin jäi vielä arvoitukseksi, miksi näin on, mutta eiköhän sekin selviä tässä työssä ennen pitkää. Eli ensi kerralla pitää muistaa laittaa lenkkarit tai muut tukevammat jalkineet jalkaan. KISAN EDISTYMISTÄ pystyi seuraamaan paitsi ampumapaikalta ampujien takaa niin myös kanttiinin tulostaululta, johon pisteet tulivat näkyviin lähes reaaliaikaisesti. Etuna tässä oli se, että samalla pystyi nauttimaan perinteisestä kisamakkarasta ja hörppimään kupposen kuumaa. Kisojen seuraamista omalla kohdallani hankaloitti toki se, että säännöt ja kisaamismuodot olivat vieraita. Ja kun ampujatkaan eivät olleet tuttuja, minun ei tarvinnut kenenkään yksittäisen ampujan suorituksia erityisesti jännittää. Vaikken olekaan ampumaurheilupiireissä juurikaan liikkunut, niin muutaman puolitutun sentään kisoissa tapasin työkavereideni Timon ja Marko Keskitalon lisäksi, kun kisoihin oli ilahduttavasti saapunut edustusta minulle entisen työni kautta tutusta Asikkalan Ampumaseurasta. Tässä yhteydessä on pakko muuten mainita, että olin viime keväänä palkitsemassa Päijät-Hämeen Urheilugaalassa Asikkalan Ampumaseuran Lauri Syrjää vuoden lupaava poikaurheilija -palkinnolla. Laurihan voitti juuri hiljattain junioreiden EM-kultaa parikisassa yhdessä Alexandra Rosenlewin kanssa. SIVUKORVALLA JA silmällä seurasin Kultahippufinaalien aiheuttamia reaktioita urheilijoissa. Nuorten kasvoilla näkyi niin onnistumisen iloa kuin pettymyksen harmitustakin. Vaikka ampumaurheilussa tunteiden näyttäminen on – niin urheilijoiden kuin katsojienkin osalta – huomattavasti hillitympää kuin esimerkiksi tanssikisoissa, niin kyllä täälläkin tunteella eletään mukana. URHEILUAMPUJA 4/2022 UA_4_2022.indd 38 23.9.2022 6.53

ssa O rimattilan ampumaradalla järjestettiin PM-kilpailut elokuussa. Nuoret kesätöissä urheiluseuroissa OSU:n nuorista osa toimi ampuradalla rakennusapumiehenä ja osa radan hoitajina. Kolme kesätyöseteleillä työllistettyä tyttöä laati seuralle somen aloitusstratepetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) gian ja suunnitelman. Kolmen erilaisen jakoi keväällä liikunnan aluejärjessuunnitelman pohjalta seura on nyt töjen kautta urheiluseuroille noin lähtenyt kehittämään ja viemään omaa 2,2 miljoonaa euroa nuorten kesätyöllissomeviestintää eteenpäin. tämiseen. Tällä niin kutsutulla kesätyöseYksi kesätyöntekijöistä oli Lahden Muotelituella työllistettiin lähes 2300 nuorta toiluinstituutin opiskelija. Hän suunnitteli yli tuhanteen urheiluseuraan eri puolille ja valmisti palkinnon Suomea. seuran ampumakisojen Osa tuesta käytet"Työskentely seurassa käyttöön. tiin nuorten koulutOSU:n varapuheentamiseen, esimerkiksi tekee nuorelle urheilujohtajan Tapio Hirvosen ensiapu- ja ohjaajaseuratoimintaa mukaan seurassa oli koulutuksiin. tutummaksi avoin hakumenettely, Nuoret toimivat jonka kautta alle vuoroseuroissa monenlaisisja sitouttaa nuoren kaudessa he olivat löysa työtehtävissä muun vahvemmin mukaan täneet hyvät työntekijät. muassa kesäleirien Kolme näistä oli seuran ohjaajina, somevasseuratoimintaan. " jäseniä entuudestaan ja taavina, tapahtumien neljä seuran ulkopuolisia. järjestäjinä, lajien Hirvonen piti kesätyösetelitukea hyvin suorituspaikkojen hoitajina jne. Yhdellä onnistuneena kuviona, josta oli hyötyä kesätyösetelillä seura saattoi palkata yhden niin seuralle kuin nuorille itselleenkin. Jos nuoren touko-syyskuun aikana yhteensä tällainen tukimahdollisuus on tarjolla ensi kahdeksi viikoksi eli noin 60 tunniksi töihin kesänä, niin Hirvosen mukaan OSU aikoo seuraan. ilman muuta hyödyntää sitä. KESÄTYÖSETELEILLÄ työllistävien seurojen joukossa oli myös useita ampuKESÄTYÖSETELIEN JATKOSTA ministemaurheiluseuroja ja ampumaratayhdisriössä ei ole vielä tällä hetkellä tietoa, mutta tyksiä. Esimerkiksi Päijät-Hämeen alueella seurojen kannattaa huomioida ensi kesää Asikkalan Ampumaseura (AsAs), Hälvälän ajatellen myös muut kesätyön tukimahdolAmpumaratayhdistys ja Orimattilan lisuudet kuten Osuuspankin sekä kuntien Seudun Urheiluampujat (OSU) hyödynsivät kesätyötuet nuorten työllistämiseen. kesätyösetelimahdollisuutta. OSU oli yksi Työskentely seurassa tekee nuorelle urheieniten kesätyöseteleitä hyödyntäneistä luseuratoimintaa tutummaksi ja sitouttaa seuroista. Se työllisti kesän aikana kesätyönuoren vahvemmin mukaan seuratoiminseteleillä peräti seitsemän nuorta. taan. Teksti KUSTAA YLITALO Kuva OSU:N ARKISTO O Hyvä niin. Urheilun pitää synnyttää tunteita. Ja kuten kaikessa kilpaurheilussa, niin myös näissä kisoissa, havaitsin aina niin herkullista spekulaatiota ja jossittelua kisan jälkeen. Tähän paikoitellen oikutteleva tuuli antoi vielä sopivasti lisäpontta. Yksi urheilun suola tämäkin. PÄÄLLIMMÄISINÄ asioina elämäni ensimmäisistä ampumakisoista jäivät mieleen nuorten vahva keskittyminen kisasuorituksiin, rauhallinen ja kontrolloitu toiminta ampumaradoilla, ystävällinen vastaanotto ja vieraanvaraisuus kisaisäntien puolelta sekä kaiken kaikkiaan mukava tunnelma. Ja vaikka moni asia oli minulle epäselvää kisasääntöihin ja suorituksiin liittyen ja kisan seuraaminen sen takia hieman haastavaa, niin mielelläni menen uudelleenkin katsojaksi ampumakisoihin! Iso kiitos järjestäjille! Kirjoittaja on Ampumaurheiluliiton uusi nuorisopäällikkö. 4/2022 URHEILUAMPUJA UA_4_2022.indd 39 39 23.9.2022 6.53

SATU NURKKA Ampujan seisoma-asento Satu Luoto on ammuntaa harrastava fysiatrian erikoislääkäri ja lääketieteen tohtori, joka on perehtynyt ihmiskehon liikkeiden säätelyyn liittyvään tutkimukseen 1990-luvun alkupuolelta lähtien. Teksti SATU LUOTO Kuva LASSI PALO IN MEMORIAM T ämänkertainen Satunurkan aihe löytyi suoraan kentältä. Istuin jossain tapahtumassa mutustelemassa pullaa, kun kuulin naapuripöydässä käytävän ajatustenvaihtoa siitä, onko kapeampi vai leveämpi ampuma-asento parempi. Kyse on paikallaan oleviin tauluihin seisten ampumisesta. Päätinpä katsoa, mitä tutkimukset sanovat. Koska samalla haulla löytyi tietoa myös vartalon linjautumisesta (kulmasta) suhteessa ampumatauluihin, kerronpa samalla niistäkin tuloksista. AMPUMA-ASENNON leveyden merkitystä on ilmapistooliampujilla tutkittu asettamalla jalat 25–90 cm etäisyyksille toisistaan. Voimalevyllä mitattuna on asento sitä vakaampi, mitä lähempänä jalat ovat toisiaan. Ampumatulosta tarkasteltaessa on 25–30 cm leveys on osoittautunut parhaaksi parissakin tutkimuksessa. Yksinkertaisena ohjeena voisi sanoa, että optimaalisin jalkojen etäisyys toisistaan on ampujan hartialeveys tai hieman sitä kapeampi. Kun kylki on suoraan kohti tauluja, on ampuma-asennon kulma 0°. Pistooliampujilla on tutkimuksissa käytetty 0–45° kulmia, jolloin siis rinta kiertyy asteittain kohti taululinjaa. Asennon kulmalla ei näyttäisi olevan vaikutusta asennon vakauteen, kun sitä mitataan voimalevyllä. Pientä viitettä on kuitenkin siitä, että ampumatuloksen näkökulmasta 15° olisi paras. Kunkin ampujan parhaaseen asentoon vaikuttavat valtavasti yksilölliset ominaisuudet, erityisesti hartiarenkaan ja kaularangan liikkuvuus. Fysiatrina epäilenkin tuon 15° ylivoiman perustuvan siihen, että suurimmalla osalla olkapäät kiertyvät vähän eteen, eikä luonnollinen 0° linja ole tällöin biomekaanisesti edes mahdollinen. Iän myötä kaularangan kiertoliikkuvuus alenee, ja tämä voi ajan saatossa aiheuttaa linjautumiseen muutoksia. On sellaisiakin huippuampujia, joilla parhaaksi asennoksi osoittautuva kulma on vähän negatiivinen; ISSF:n valmennusmateriaaliin viitaten – se heille suotakoon. Tuo 15° lienee kuitenkin hyvä lähtökohta etenkin, kun aloittelijoita lajin saloihin alkaa opastaa. Yksilöllisyys on tässäkin päivän sana. Clare Dadswell totesi väitöstutkimuksessaan, että jokaisella tutkimukseen osallistuneella ampujalla parhaan ampumatuloksen tuottanut 40 SAKARI MURTONIEMI 16.12.1941–4.8.2022 V F ysiatrian erikoislääkäri Satu L uoto. asento poikkesi hieman toisten ampujien parhaista asennoista. Yhteistä oli kuitenkin se, että parhaissa asennoissa jalkojen etäisyys toisistaan oli niinkin kapea kuin 25–28 cm. YRITIN SELVITTÄÄ vastaavasti asennon vaikutusta kivääriampumatulokseen. Löysin useitakin valmennusoppaita, joissa annettiin suosituksia esimerkiksi seisoma-asennon leveydelle. Nopeahkolla tietokantahaulla en löytänyt yhtään tieteellistä tutkimusta suosituksia tukemaan. Etenkin vanhemmissa pistoolivalmennusoppaissa suositellaan huomattavasti leveämpää asentoa kuin minkä siteeraamani tutkimukset ovat myöhemmin osoittaneet ”parhaaksi”. Kivääripuolellakin olisi mielestäni tutkimuksen keinoin hyvä varmistaa, että valmennuskäytännöt perustuvat tietoon eivätkä uskomuksiin. Lohdullista tietysti on, että yksilöiden välinen vaihtelu on suurta, ja yksittäisen ampumaurheilijan ”parhaan” asennon löytää vain kokeilemalla. Rohkaisenkin näiden tulosten valossa kokeilemaan leveiden asentojen lisäksi myös kapeampia. L Ä H T E E T: 1. D A D S W E L L C . E . T H E K I N E M AT I C FA C TO R S A S S O C I AT E D W I T H E L I T E L E V E L P I S TO L S H O OT I N G P E R F O R M A N C E . D E PA R T M E N T O F E X E R C I S E AND SPORTS SCIENCE, THE MANCHESTER M E T R O P O L I TA N U N I V E R S I T Y, 2 0 1 6 . 2. H AW K I N S R . N ., S E F TO N J. M . E F F E C T S O F S TA N C E W I DT H O N P E R F O R M A N C E A N D P O S T U R A L S TA B I L I T Y I N N AT I O N A L - S TA N D A R D P I S TO L S H O OT E R S . J S P O R T S S C I . 2 9 ( 1 3 ) :1 3 8 1 - 1 3 8 7 , 2 0 1 1 . 3. H AW K I N S R . N . E F F E C T S O F S TA N C E A N G L E O N P O S T U R A L S TA B I L I T Y A N D P E R F O R M A N C E W I T H N AT I O N A L - S TA N D A R D A I R P I S TO L CO M P E T I TO R S . E U R J S P O R T S C I . 1 3 ( 5 ) :4 8 3 - 4 8 9 , 2 0 1 3 . oitto Sakari Murtoniemi syntyi Lappajärvellä ja menehtyi Loviisan terveyskeskuksessa toisena hoitopäivänään. Hän oli kuollessaan 80-vuotias. Ampumaurheilussa hänen keskeiset toimensa olivat tyttärensä Riitta-Marin valmentaminen sekä Loviisan Ampumaseuran puheenjohtajuus. Haddomin Metsästysseura tarjosi raskaskoneasentajalle toisen mieluisan ja pitkäaikaisen harrastuksen. 1960-luvulla perhe hakeutui töiden perässä Pohjanmaalta eteläiseen Suomeen, ja muutamien muuttojen jälkeen päädyttiin itäiselle Uudellemaalle Pernajaan, joka kuuluu nyt Loviisaan. Ampumaurheilu kuului keskeisesti Sakarin harrastuksiin. Samaa hän tarjosi lapsilleenkin, ja Riitta-Mari nousi isänsä valmennuksessa kansainvälisen tason huipulle asti. Riitta-Mari oli vuonna 1996 järjestetyissä Atlantan olympiakisoissa naisten kaksoistrapissa viides. MM-kilpailuissa hän ylti kolmanneksi, Hollolan EM-kisoissa hän osui kultamitaliin, maailmancupissa kertyi kaksi voittoa. Hän lienee ainoa naisampuja, joka on arvokisan finaalissa osunut jokaiseen 40 kiekkoon. VALMENNETTAVA MUISTAA isänsä tiukkana, mutta myös lempeänä kasvattajana. Lempeydestä ovat erityisesti saaneet nauttia rakkaat lapsenlapset. Valmentajana isä oli vaativa ja periksiantamaton, valmennettavan ”jurputus” ei helpottanut yhtään. Saila-tytärtään isä kannusti opiskelemaan. Isällä oli suuri ilo myöhemmin olla seuraamassa tyttärensä promovointia tohtoriksi. Loviisan Ampumaseuran hallituksen jäsenenä Murtoniemi oli vuosina 1993 ja 1994 ja siitä lähtien puheenjohtajana kuolinpäiväänsä saakka – 28 vuoden ajan! Seurassa hänet muistetaan ahkerana ja tunnollisena vetäjänä. Erityisesti hänen panostaan tarvittiin haulikkoradoilla. Ensin rakentamisessa ja sitten kunnossapidossa ja kisojen keskeisenä toimitsijana. Sakari Murtoniemeä jäivät kaipaamaan kaksi tytärtä perheineen ja lapsenlapsineen muistokirjoituksen sanoin: ”Ei lähtöäs todeksi uskoa vois, niin äkkiä sait kutsun luotamme pois…” MATTI ERKKILÄ URHEILUAMPUJA 4/2022 UA_4_2022.indd 40 23.9.2022 6.53

KULTAKESKUS ON VAHVASTI MUKANA TUKEMASSA SUOMEN AMPUMAURHEILULIITON TOIMINTAA Kultakeskus Oy • Paroistentie 2 • 13600 Hämeenlinna • Puh (03) 65 711• tilaukset@kultakeskus.fi @kultakeskus • Kultakeskus Tutustu toimintaamme: www.kultakeskus.fi 4/2022 URHEILUAMPUJA UA_4_2022.indd 41 41 23.9.2022 6.53

TIEDOTUKSIA, TAPAHTUMIA JA KILPAILUKUTSUJA Jäsenpalvelut VALMENTAJAKOULUTUSTUET. Tukea valmentajakoulutuksen suorittamiseen, SAL subventoi: I-taso 100€, II-taso 200€ ja III-taso 300€ S KULTAHIPPUFINAALITUKI.SAL maksaa tukea kultahippufinaalien järjestäjille 1000€ (ilma-aseet) tai 500 € (ruutiaseet) ja kustantaa lisäksi palkinnot, diplomit ja teknisen asiantuntijan kulut uomen Ampumaurheiluliittoon kuuluu noin 300 jäsenseuraa, joita varten liitto on olemassa. Seuroille tarjotaan kattavia jäsenpalveluita ja -etuja, joista osaa seura voi tarjota suoraan myös omille jäsenilleen etuna. Henkilöjäseniä liitolla ei ole. Tähän on koottu suosituimmat jäsenpalvelut ja -edut: YMPÄRISTÖLUPAPALVELU. Ampumaradan ympäristölupahakemus ammattilaistemme tekemänä voimakkaasti tuettuun jäsenhintaan. ASELUPANEUVONTA. Aselupaneuvonta on Ampumaurheiluliiton jäsenseuroille ja niiden jäsenille suunnattu palvelu, jota tarjottiin jäsenetuna ilman veloitusta määräajan aselain muuttumisen aikaan. Jäsenet saattoivat soittaa palveluneuvojalle puhelinaikoina ja tiedustella aselain muutosten vaikutusta omiin nykyisiin aselupiin sekä pyytää neuvoa aselupien hakemiseen liittyen. Aselupaneuvonta palveluna on päättynyt, mutta olemme koonneet vastaukset yleisimpiin kysymyksiin. TUPLATURVA-VAKUUTUS. Ilmainen vakuutus, joka kattaa seuran vapaaehtoisten tapaturmavakuutuksen ja seuran vastuuvakuutuksen. URHEILUAMPUJA-LEHTI. Ilmainen, viisi kertaa vuodessa ilmestyvä lehti kaikille seuran jäsenille (norm. 50 €/vuosikerta) KEHITTÄMISAPURAHAT. Jäsenseura voi hakea liitolta apurahaa kehitysprojektin mahdollistamiseksi. Hakuaika alkaa vuosittain toukokuussa ja päättyy elokuussa. PALVELUHAKEMISTO Vakio- ja irtovuoroja Pienoispistoolirata 25 m: ampumapaikkoja 5 kpl, maksimikaliperi 22 50 m rata: ampumapaikkoja 3 kpl, ampua voi 9 mm aseella, kohdistuspöytä Ampumaratoja voi käyttää vain, jos on oma ase ja siihen hallussapitolupa. Helsingin Urheilutalo Helsinginkatu 25, puh. 09 3488 6419 urheiluhallit.fi/kallio VIRKISTÄVÄN MUKAVA. ASEET JA AMPUMATARVIKKEET Liikkeemme avoinna ma-pe 9.00-17.00 la sopimuksen mukaan Maahantuonti-, tukku- ja vähittäismyyntiliike Keskustie 5, 34800 VIRRAT Puh. 03-4755371 Kotisivumme: www.asetalo.com Sähköposti: asetalo@asetalo.fi Kotisivut: www.asetalo.com Sähköposti: asetalo@asetalo.fi 42 www.ampumaurheiluliitto.fi Vuoden 2022 viides Urheiluampuja ilmestyy 14.12. PETE PATRUUNA -ÄLYPUHELINSOVELLUS. Ilmainen kultahippuikäisille (alle 14-vuotiaille) suunnattu älypuhelinsovellus, jolla voi mm. harjoitella oikeaa liipaisua ja tähtäyskuvaa sekä tähtäimien säätöä. TEOSTO- JA GRAMEX-SOPIMUKSET. Ilmainen musiikin julkinen esittäminen: sopimukset antavat seuroille oikeuden käyttää musiikkia järjestämässään liikunta- ja urheilutoiminnassa (esimerkiksi kilpailuissa, harjoituksissa, kilpailu- ja harjoitusalueella sekä liikuntaja urheilutapahtumissa) sekä pienimuotoisissa oheistapahtumissa (esimerkiksi myyjäisissä, juhlissa ja illanvietoissa, näytöksissä sekä leiritilaisuuksissa) ALENNUKSET JA EDUT YHTEISTYÖKUMPPANEILTA. Liitolla on useita yhteistyökumppaneita, joilta seurat ja niiden jäsenet saavat rahanarvoisia etuja ja alennuksia: Corrosafe, Holiday Club, Polar, Avis, Viking Line, SimWay Hunt, Inventio Asianajotoimisto, Rantalainen. Katso yhteistyökumppaneiden edut osoitteesta www.ampumaurheiluliitto.fi/liitto/jasenpalvelut/edut-yhteistyokumppaneilta/ MUITA LIITON NYKYISIÄ PALVELUITA o Tähtiseuratoiminta ja seurakehityksen tuki o Jäsenrekisteripalvelu seurakäyttöön o Tapahtumahallintapalvelu seurakäyttöön o Edunvalvonta, lausunnot, kehitystyö ja neuvonta ympäristö- ja rata-asioissa sekä lakiasioissa o Lajin näkyvyyden edistäminen o Viestintä: yli 180 mediatiedotetta/vuosi o Kilpailu- ja tilastopalvelu Kiti o SAL netti: uutiset, ennätykset, kilpailukalenteri, kilpailutiedottaminen, urheilijaprofiilit, mediaseuranta, ostetaan/myydään… o Facebook, Instagram, YouTube o Uutiskirjeet o Messut: SAL:n osastot mm. Erämessut, GoExpo o Simulaattori- ja Noptel-lainaukset o Kouluvierailuohjeistukset ja mallit o Ampumaurheilukoulut ja kultahipputoiminta, mallit ja materiaalit o Kultahippupäälliköt 9 kpl o Maajoukkuetoiminta o Kansainvälinen kilpailutoiminta o Tehoryhmätoiminta o Alue- ja jaostotuet o Yläkoululeiritykset o Oppilaitos- ja urheiluopistoyhteistyö, urheiluakatemiat o Tutkimustoiminta KIHU o Materiaalit (mm. sääntökirjat, oppaat, esittelymateriaalit, ansiomerkit, viirit) o Koulutukset (mm. tuomarikoulutus, ohjaaja- ja valmentajakoulutukset, seuratoiminnan koulutukset) o Käytettyjen välineiden myyntipalvelu o Kilpailukalenteri, mm. SM-kilpailut o SE:t, TA-toiminta o Lisenssit ja lisenssivakuutukset o Kokeilijavakuutus o Urheilijoiden matkavakuutus o Urheilijoiden yhteistyösopimukset (Valmennusrahasto) URHEILUAMPUJA 4/2022 UA_4_2022.indd 42 23.9.2022 6.53

TAVARAPÖRSSI MYYDÄÄN PISTOOLEJA Ilmapistooli STEYR LP 50 sanotusti uusi 1500 € , HÄMMERLI 22 LR 300€ ,CZ SP-01 SHAD0W 9MM 900€ ,PARABELLUM 9MM 400€. Ilmoittaja: Pentti Sippola , 0400 303 117. Ilm. jätetty: 22.09.2022 ONNITTELUT 80 VUOTTA Matti Mähönen 75 VUOTTA Rauni Eklund MYYDÄÄN UKKO MAUSER JA COLT PYTHON Nelinumeroinen Ukko Mauser cal 7.65, kotelossa sama numero plus nahat, hinta 1000 euroa sekä vähän ammuttu Colt Python rosteri, hinta 1250 euroa. Ilmoittaja: Eino, eino.koivu@gmail.com, 0400191692. Ilm. jätetty: 07.09.2022 MYYDÄÄN HARRASTUSASEITA Hirvikivääri 1950- luvulta ja ESA pienoiskivääri v. 1928. Ei ammuttu 60- luvun jälkeen, kunnossa. Ilmoittaja: Veikko Hämeenaho, hameve16@gmail.com, 040 5002556. Ilm. jätetty: 07.09.2022 70 VUOTTA Kalevi Toivonen Markus Karlsson Jouko Kivimaa Kari Partanen 60 VUOTTA Arto Takala HVA 29.11. HVA 15.12. TSA HVA TSA HVA 9.10. 21.10. 26.10. 30.11. SäSA 1.10. Jari Karppi Petri Honkasalo Jari Rokkanen Juha Ylinen Timo Rouhiainen 50 VUOTTA Max Käär Petri Leino Jussi Jokitulppo Janne Linna Marko Vuorio Kalle Lehtinen HVA SäSA HVA HVA SäSA 4.10. 26.10. 13.11. 13.11. 30.11. HVA SäSA SäSA SäSA SäSA SäSA 1.10. 4.10. 5.10. 6.11. 28.11. 29.12. MYYDÄÄN STEYR LP 10 VARUSTEINEEN, sisältää aseen, kahva vas M ja/tai oik M, laukku, Gehman pumppu ja adapteri, 17x17 taulun tausta, nippu tauluja ja 1500 luotia. Koko paketti 650€. Yht. miel. sp tai tekstiviesti. Ilm: Markku Ylinampa, markku.ylinampa@pp.inet.fi, 0400781533. Ilm. jätetty: 06.09.22 Urheiluampuja-lehti julkaisee vain ne syntymäpäiväonnittelut, jotka seurat toimittavat Ampumaurheiluliittoon LEHDEN AINEISTOPÄIVÄÄN MENNESSÄ. Seurojen pitää varmistaa, että syntymäpäiväsankarit suostuvat merkkipäivätietojensa julkaisemiseen. MYYDÄÄN 6,5 X 47 VALMISTAJA J JALONEN Kemppaisen tekemä tukki Merkkipäivätiedot voi toimittaa sähköpostitse osoitteeseen urheiluampuja@ampumaurheiluliitto.fi tai postitse osoitteeseen Ampumaurheiluliitto, Lassi Palo, SAL, Valimotie 10, 00380 Helsinki. Laurosen mallin mukaan. Ase kuin uusi laukauksia ammuttu alle 500 kpl. Ase soveltuu 300 vakioammuntaan, hirvenhiihtoon/juoksuun. Ilm: Antero Rantala, antero.rantala44@gmail.com, 0407314817 Ilm. jätetty: 10.08.2022 MYYDÄÄN WALTHER LG300XT. Uusi kovamuovisessa salkussa oleva 300bar säiliiöllä varustettu pcp ilmakivääri. Tukki käy molempikätisille ampujille. Hinta 1050 e /tarjous. Kivääri Kouvolassa. Kulkeutuu pk-seutu, Jyväskylä, joensuu, Kotka jos sopii aikatauihin. Mukana kaikki alkuperäisvarusteet. Siis vain tehtaan koeammunta suoritettu. Ilmoittaja: Kimmo Yli-Kojola, kimmoylikojola@gmail.com, 0400867727. Ilm. jätetty: 05.08.2022 MYYDÄÄN VALMET -59 KOLMIASENTO PIENOISKIVÄÄRI kaikilla varusteilla kolmeen asentoon+ampujaintakki+ käsine× Rite-oyn..tekemä kuljetuslaatikko+ampumaalusta..miehenmittanen+ampujaintakki koko n.52.. Koeammuntamahdollisuus...Nokian tai ostajan radalla...patruunoita +200 tai sop...tähtäimiin useita dioptereita.Kuvia pyydettäessä..oon aseella itte ampunut viimeks..on kympin tappaja. Ilmoittaja: Harry Väntönen, hartsava@gmail.com, 0449991848. Ilmoitus jätetty: 19.07.2022 MYYDÄÄN VAPAAKIVÄÄRI Vasenkätinen vapaakivääri kahdella kasa-ammunnan 6 PPC USA -piipulla. Laurosen pähkinäpuutukki ja Jalosen lukkoraudat. Mukana väreilysuoja ja Anschützin diopterit värisuodatinpakalla. Ota yhteyttä, hierotaan hinta kohdalleen. Ilmoittaja: Erkki Matilainen, erkkimati@gmail.com, ilmoitus jätetty: 08.07.2022 OSTETAAN HÄMMERLI 280 32 cal vaihtosarja. Ilmoittaja: Markku Pitkäranta, markku.pitkaranta@ssvnet.fi, 0400750720. Ilm. jätetty: 20.07.2022 Tavarapörssi on tarkoitettu yksityishenkilöille ja ampumaseuroille. Hinta 10 euroa. Voit täyttää sähköisen ilmoituspohjan osoitteessa: www.ampumaurheiluliitto.fi/myy-ja-osta/ilmoitukset/lisaa-ilmoitus Ilmoituksen voi lähettää myös sähköpostitse osoitteeseen urheiluampuja@ampumaurheiluliitto.fi tai postitse osoitteeseen Ampumaurheiluliitto, Lassi Palo, SAL, Valimotie 10, 00380 Helsinki. lauottua ”JESSE KINNUNEN HALUAISI TIETÄÄ, miten hänen tarinansa ampumaurheilussa olisi päättynyt, jos kaikki olisi mennyt, kuten oli suunnitellutkin. Hän toivoo myös, että jatkojuttu kertoisi miten isoissa kisoissa meni. Onpa hän säästänyt useita vuosia sitten eräällä kisareissulla ostamansa arvokkaan viskipullon nautittavaksi MM-kultamitalin kunniaksi." i sivut 30–31 ”SÄÄNTÖSEKOILUN UHRIKSI AMMUNNAN EM-kisoissa joutunut Aleksi Leppä sijoittui torstaina 12:nneksi miesten 50 metrin pienoiskiväärin makuun kilpailussa Puolan Wroclawissa. Keskiviikkona Leppä ei kilpaillut lainkaan miesten 50 metrin pienoiskiväärin asentokilpailussa, koska tuomariston mielestä hänen käyttämänsä hihna oli sääntöjen vastainen. Torstaina sama hihna kävi kuitenkin tuomaristolle. ”Otti päähän kilpailun alusta loppuun”, Leppä luonnehti fiiliksiään torstaina Suomen Ampumaurheiluliiton tiedotteessa. Aleksi Lepän verkkosivujen mukaan hän ampui samoilla säädöillä, jotka oli vielä keskiviikkona kielletty. ”Sain ampua tänään samalla hihnalla kuin eilen, eikä kukaan sanonut mitään. Voin sanoa, että minua otti päähän ja rajusti kilpailun alusta loppuun”, Leppä sanoi. Leppä sijoittui makuun kisassa 12:nneksi tuloksellaan 624,8. Voiton otti Sveitsin Jan Lochbihler. Leppä oli keskiviikkona ihmeissään hylkäämisestään. Hän oli läpäissyt varustetarkastuksen ja ampunut samalla hihnalla tiistaisen karsinnan. ”Olen voittanut samalla hihnalla kaksi maailmanmestaruuttakin (vuonna 2018). Iso työ meni nyt hukkaan, mutta minkäs teet. Kaikki suomalaiset käyttävät täällä samanlaista hihnaa.” Säännöt määräävät hihnan maksimileveydeksi 40 millimetriä, mutta ne eivät Ampumaurheiluliiton pistoolilajien päävalmentajan John Leighton-Dysonin mukaan kerro, miten hihnaa käytetään.” i Helsingin Sanomat 15.9. Ilmoittaudu verkkotuomarikursseille SAL on julkaissut Claned-alustalla toimivat kiväärin, kasa-ammunnan ja siluetin II-luokan verkkotuomarikurssit. Kursseille ilmoittautuminen tapahtuu Suomisportin kautta. 4/2022 URHEILUAMPUJA UA_4_2022.indd 43 43 23.9.2022 6.53

SVENSKA SIDOR SFS firade 100 år I början av juli ordnades Svenskfinlands Sportskytteförbunds mästerskap på: pistol på 25 och 50 meter, miniatyrgevär, viltmål 50 och 100 meter och på nationell och automat trap. Tävlingarna var samtidigt SFS 100 års jubileum. Tävlingarna hade ungefär 60 deltagare. Raseborgs Skyttar fungerade som arrangör och var samtidigt den mest framgångsrika föreningen. I tävlingarna sköts flera mästerskapsrekord och för första gången ordnades det så här många grenar samtidigt i SFS mästerskapen. Detta var mycket omtyckt av idrottarna. Efter tävlingarna ordnades en jubileumsmiddag på skjutbanan i Ingå. Där deltog många av tävlanden och också bland annat FSI:s generalsekreterare, Henrika Backlund. RESULTAT SFSM INGÅ 8-10.7.2022: Pistol: Grovpistol 25m: H: 1) Thomas Ågren VS-VA 510, 2) Kasper Förström RS 501. H50: 1) Heikki Kurkela RS 520, 2) Jaakko Riiali ESF 449. H60: 1) Jan Malmberg ÅSSF 501, 2) Bernt Björkqvist VS-VA 457. A70: 1) Olavi Iso-Oja VS-VA 491. A75: 1) Vidar Fagerström RS 494, 2) Ralf Lindholm 440. A80: 1) Rune Karlsson ÅSSF 435 Tang/SFSMRek. Lag: A: 1) RS 1515, 2) VS-VA 1458. A50: 1) ÅSSF 1376. Fripistol 50m: H: 1) Kristoffer Ingelin RS 518, 2) Kasper Förström RS 495, 3) Thomas Ågren VS-VA 487. H50: 1) Jaakko Riiali ESF 487, 2) Ari Sundman VS-VA 468. H60: 1) Jan Malmberg ÅSSF 487, 2) Bernt Björkqvist VS-VA 479. A75: 1) Ralf Lindholm ÅSSF 421. A80: 1) Rune Karlsson ÅSSF 339. Lag: A: 1) VS-VA 1434. A50: 1) ÅSSF 1247. Standardpistol 25m: H: 1) Tomas Högbäck VS-VA 506, 2) Kristoffer Ingelin RS 480, 3) Thomas Ågren VS-VA 475, 4) Kasper Förström RS 457. H50: 1) Heikki Kurkela RS 488, 2) Ari Sundman 44 F SI : s g eneralsekreterare H enrika B ac klund hå ller tal under f estmiddag en. VS-VA 471, 3) Jaakko Riiali ESF 442. H60: 1) Bernt Björkqvist VS-VA 515. A70: 1) Lawrence Mariani-Cerati RS 498, 2) Olavi Iso-Oja VS-VA 426. A75: 1) Vidar Fagerström RS 475, 2) Paavo Pitkänen BS-PA 472, 3) Viktor Ruokolahti RS 367, 4) Ralf Lindholm ÅSSF 346. A80: 1) Rune Karlsson ÅSSF 405. Lag: A: 1) VS-VA 1496, 2) RS 1425. A50: 1) RS 1340. Klenpistol 25m: D16: 1) Julia Augustsson RS 325. H: 1) Tomas Högbäck VS-VA 534, 2) Kristoffer Ingelin RS 533, 3) Thomas Ågren VS-VA 501, 4) Kasper Förström RS 460. H50: 1) Ari Sundman VS-VA 524, 2) Heikki Kurkela RS 511, 3) Jaakko Riiali ESF 492. H60: 1) Bernt Björkqvist VS-VA 543. A70: 1) Lawrence Mariani-Cerati RS 524, 2) Olavi Iso-Oja VS-VA 488. A75: 1) Paavo Pitkänen BS-PA 508, 2) Viktor Ruokolahti RS 504, 3) Vidar Fagerström RS 494, 4) Ralf Lindholm ÅSSF 400. A80: 1) Rune Karlsson ÅSSF 443. Lag: A: 1) VS-VA 1578, 2) RS 1504. A50: 1) RS 1522. Olympiapistol 25m: H: 1) Tomas Ågren VS-VA 488, 2) Tomas Högbäck VS-VA 469, 3) Kasper Förström RS 363. H50: 1) Heikki Kurkela RS 478. A75: 1) Ralf Lindholm ÅSSF 248. A80: 1) Rune Karlsson ÅSSF 341. Nationell Trap A17: 1) Onni Nevanperä RS 52, 2) Karl Friberg RS 44. D: 1) Wendy Jansson PSF 55. H: 1) Jonny Martin PSF 58. D50: 1) Viveka Grönblom RS 40. H50: 1) Marcus Bäckman RS 66, 2) Kaj Henriksson RS 63, 3) Kari Moilanen RS 59, 4) Jörgen LillSmeds SSG 58, 5) Clas Björksten SSG 55. A60: 1) Petri Palo SSG 65, 2) Sauli Turpeinen SSG 63, 3) Matti Haimi SSG 57, 4) Tore Ahlbäck PSF 57, 5) Mikael Martin PSF 56, 6) Rune Lindström RS 53, 7) Olli Kortman SSG 51. A70: 1) Magnus Backman RS 61, 2) Matti Mannonen SSG 53. A75: 1) Jarl Österman RS 58, 2) Rolf Hellgren RS 49, 3) Gustav Gerke RS 48. A80: 1) Martti Teini ESF 40, 2) Raimo Selenius RS 19. Lag: A: 1) SSG 186, 2) PSF 174. H50: 1) RS 188, 2) SSG 165. A70: 1) RS 168. Automat Trap: A17: 1) Karl Friberg RS 33. D: 1) Wendy Jansson PSF 38. H: 1) Jonny Martin PSF 51. H50: 1) Marcus Bäckman RS 71, 2) Kari Moilanen RS 52, 3) Kaj Henriksson RS 48. A60: 1) Sauli Turpeinen SSG 61, 2) Petri Palo SSG 56, 3) Tore Ahlbäck PSF 55, 4) Mikael Martin PSF 48, 5) Juhani Lindblad SSG 46, 6) Matti Haimi SSG URHEILUAMPUJA 4/2022 UA_4_2022.indd 44 23.9.2022 6.53

JEANET TE HARF 42, 7) Rune Lindström RS 35. A70: 1) Matti Mannonen SSG 57, 2) Magnus Backman RS 55. A75: 1) Jarl Österman RS 61, 2) Rolf Hellgren RS 58, 3) Markku Nikkanen SSG 43. A80: 1) Martti Teini ESF 49, 2) Raimo Selenius RS 19. Lag: A: 1) PSF 154. H50: 1) RS 174, 2) SSG 159, 3) SSG 146. A70: 1) RS 174. 50m Gevär 3x20 skott: D16: 1) Alexandra Rosenlew ESF 571. D18: 1) Emma Malinen KSF 539. H: 1) Sebastian Långström KSF 583, 2) Joni Stenström RS 580, 3) Jan Liljeberg KSF 508. H50: 1) Erkki Kallio RS 550. H60: 1) Jari Lahdenvesi RS 535. 2x30 skott: A70: 1) Torolf Nieminen BSPA 552 SFSMrek., 2) Ensio Miikkulainen BSPA 548, 3) Christer Sandholm KSF 520. A80: 1) Kauko Kaartinen RS 532 SFSMrek. Lag: A: 1) RS 1647, 2) KSF 1630. S F S F ull f art på hag elb anan under SF SM. Må ng a skyttar på plats under lig g ande-tävling en på SF SM. Liggande: S12: 1) Matilda Lundström KSF 171,6 SFSMrek. S14: 1) Helmi Nevanperä KSF 297,7, 2) Max Lyytikäinen KSF 288,1. D16: 1) Alexandra Rosenlew ESF 406,3, 2) Nicole Kamila RS 403,8. D18: 1) Emma Malinen KSF 597,3 SFSMrek. H: 1) Björn Friman ESF 621,9 SFSMrek., 2) Cristian Friman ESF 620,4, 3) Sebastian Långström KSF 616,6, 4) Joni Stenström RS 614. H50: 1) Erkki Kallio RS 588,9. H60: 1) Jari Lahdenvesi RS 603,3 SFSMrek., 2) Ulf Friberg 588. A70: 1) Ensio Miikkulainen BSPA 590,1, 2) Torolf Nieminen BSPA 585,1, 3) Christer Sandholm KSF 577. A75: 1) Ralf Westerlund RS 603. A80: 1) Kauko Kaartinen RS 574,1 SFSMrek. Lag: A: 1) ESF 1851,9 SFSMrek., 2) RS 1820, 3) KSF 1792. A50: 1) RS 1751. Rörligt mål: 50m normallopp: D: 1) Linda Mattsson BSPA 485. H: 1) Krister Holmberg RS 589, 2) Roni Tenhunen BSPA 583, 3) Niklas Hyvärinen RS 583, 4) Henrik Holmberg RS 559, 5) Daniel Torsell SSG 548, 6) Timo Ristimäki SSG 541. H50: 1) Kristian Torsell SSG 282. D60: 1) Tiina Aalto ESF 341 SFSMrek. H60: 1) Tapani Koskela BSPA 381, 2) Jan Malmberg ÅSSF 337, 3) Tom Sved SSG 335, 4) Peter Stjernberg SSG 268. A70: 1) Tryggve Henriksson RS 315, 2) Seppo Teränen BSPA 292, 3) Sven Holmberg RS 279, 4) Bertel Holmström RS 279, 5) Erkki Mäkiniemi BSPA 274, 6) Lars-Erik Backman SSG 243. A75: 1) Jouko Mutka RS 345 SFSMrek., 2) Anders Holmberg RS 336. Lag: A: 1) RS 1731. A50: 1) SSG 885. A60: 1) RS 939 SFSMrek. 100m älg enkelskott D: 1) Linda Mattsson BSPA 340. H: 1) Daniel Torsell BSPA 374, 2) Niklas Hyväri- nen RS 369, 3) Krister Holmberg RS 367, 4) Roni Tenhunen BSPA 364, 5) Timo Ristimäki SSG 360, 6) Henrik Holmberg RS 347. H50: 1) Kristian Torsell SSG 303. H60: 1) Tapani Koskela BSPA 367, 2) Jan Malmberg ÅSSF 344, 3) Tom Sved SSG 332, 4) Peter Stjernberg SSG 261. A70: 1) Bertel Holmström RS 302, 2) Seppo Teränen BSPA 287, 3) Sven Holmberg RS 267, 4) Lars-Erik Backman SSG 266, 5) Erkki Mäkiniemi BSPA 250, 6) Tryggve Henriksson RS 246. A75: 1) Jouko Mutka RS 326 SFSMrek. Lag: A: 1) RS 540. A50: 1) SSG 441. A60: 1) RS 438 SFSMrek. 50m blandlopp D: 1) Linda Mattsson BSPA 340. H: 1) Krister Holmberg RS 388, 2) Niklas Hyvärinen RS 387, 3) Roni Tenhunen BSPA 380, 4) Daniel Torsell SSG 378, 5) Timo Ristimäki SSG 363, 6) Henrik Holmberg RS 361. H50: 1) Kristian Torsell SSG 296. H60: 1) Tapani Koskela BSPA 368, 2) Jan Malmberg ÅSSF 359, 3) Tom Sved SSG 337. A70: 1) Sven Holmberg RS 305, 2) Tryggve Henriksson RS 302, 3) Bertel Holmström RS 279. A75: 1) Jouko Mutka RS 344 SFSMrek., 2) Anders Holmberg RS 303. Lag: A: 1) RS 1136, 2) SSG 1078. A60: 1) RS 949 SFSMrek. 100m älg dubbelskott A: 1) Daniel Torsell SSG 370, 2) Krister Holmberg RS 368, 3) Roni Tenhunen BSPA 363, 4) Henrik Holmberg RS 351, 5) Niklas Hyvärinen RS 347, 6) Linda Mattsson BSPA 314, 7) Timo Ristimäki SSG 314. A50: 1) Kristian Torsell SSG 209. A60: 1) Tapani Koskela BSPA 351, 2) Tom Sved SSG 310, 3) Jan Malmberg ÅSSF 306. A70: 1) Bertel Holmström RS 279, 2) Tryggve Henriksson RS 216. A75: 1) Jouko Mutka RS 311 SFSMrek. Lag: A: 1) RS 527, 2) SSG 489. A60: 1) RS 386 SFSMrek. SVENSKA FINLANDS SPORTSKYTTEFÖRBUND.R.F (SFS) Per-Ole Lindell Verksamhetsledare per-ole.lindell@idrott.fi Joni Stenström, Svenska sidor skribent 050 405 5573 joni.stenstrom@gmail.com SFS:s hemsida www.sfs.idrott.fi 4/2022 URHEILUAMPUJA UA_4_2022.indd 45 45 23.9.2022 6.53

SARJAKUVA 10 napakkaa Suomussalmen Urheiluampujia edustava ja Jyväskylässä perheineen asuva pistooliampuja Jan Parhiala, 40, edusti Suomea ensimmäisen kerran kansainvälisissä arvokilpailuissa, kun hän osallistui Puolan Wroclawissa syyskuussa järjestettyjen 25/50m kivääri- ja pistoolilajien EM-kilpailuihin. 46  EKA ENNAKOIVA: Millainen kisakokemus EM-Wroclaw oli? Ehkä helpottava, koska se ei ollut niin paha jännityksen puolesta kuin olisi voinut olla.  TOKA TUNKEILEVA: Sijoituit vakiopistoolissa 43:nneksi ja isopistoolissa 28:nneksi. Kommenttisi. Pettymys, koska rahkeita olisi ollut paljon enempään. Nyt ei ollut työkalupakissa tarvittavia työkaluja.  KOLMAS KOVISTELU: 3. Entä tuloksesi eli 537 ja 558? Samantyylinen vastaus kuin edelliseen. Lähdin hakemaan isopistoolissa uutta ennätystäni (nyt 578).  NELJÄS NALLITUS: Mikä oli isoin oppi, jonka EM-kisoista nyt sait? Pitää luottaa omaan tekemiseen eikä yrittää ylittää itseään.  VIIDES VARMISTAVA: Entä yllättikö mikään Wroclawissa?Olosuhteet, joihin en osannut valmistautua riittävän hyvin.  KUUDES KUJEILEVA: Mikä oli sykkeesi verrattuna ns. normaaliin kotimaan kilpailuun? Suhtauduin kisoihin enemmän ammattimaisesti. Kyllä siellä tunsi olevansa oikeasti isoissa kisoissa, se pisti yrittämään.  SEITSEMÄS SIHTAUS: Miten tästä nyt eteenpäin ampujana?Oikeita asioita on tehty, nyt pitäisi saada ulosmitattua kunnon tulos ja sijoitus. Suunta on oikea!  KAHDEKSAS KULTAHIPPU: Olympialajeihin rahkeesi eivät riitä? Todennäköisesti aikani ei riitä olympialajien vaatimaan panostukseen.  YHDEKSÄS YRITYS: Millaisin ajatuksin ja tavoittein lokakuun MM-kisoihin Kairoon? Nyt pitää viimeistellä ja hioa suoritus loppuun asti.  NAPAKYMPPI: Mikä olisi tai on ollut tämän vuoden napakymppi? Se olisi oman ennätyksen rikkominen. Tavoitteenani oli yksi mitali kansainvälisissä kisoissa, mutta se jäi PM-kisoissa yhden sijan päähän. LASSI PALO URHEILUAMPUJA 4/2022 UA_4_2022.indd 46 23.9.2022 6.53

FINAALI Yliopistonsa vuoden paras urheilija Teksti LASSI PALO Kuva RACER ATHLETICS K ivääriampuja Matias Kiuru sai arvokkaan tunnustuksen viime kauden päätteeksi, sillä hänet valittiin yliopistonsa Murray Staten parhaaksi urheilijaksi – kaikki lajit huomioiden. Poliisien Ampumaseuraa (PAS) edustava kivääriampuja lähti vuoden 2020 alussa opiskelemaan ja urheilemaan Kentuckyn osavaltiossa sijaitsevaan Murray Staten yliopistoon. Kiuru on tiettävästi ensimmäinen suomalainen urheiluampuja, joka on saanut täysstipendin amerikkalaiseen I-divisioonan yliopistoon. Kiurun, 24, tavoitteena on palata koti-Suomeen keväällä 2024. Hän sai – monien muiden tavoin – yhden lisävuoden koronan takia. Hänen pääaineensa on laskentatoimi ja rahoitus. KIURU SANOI maaliskuussa, että ”hyvin on mennyt, ja viihdyn täällä edelleen erittäin hyvin”. Eikä ihme: urheilu ja opiskelut sujuvat. Hänen keskiarvonsa on 3,25, kun maksimi on 4,0. Valinta yliopistonsa parhaaksi oli upea tunnustus, mutta on sitä tapahtunut muutakin. Kiurun kuva komeilee erään yliopistorakennuksen isolla seinällä, jossa on yliopistossa menestyneiden urheilijoiden kuvia. Kiurun kuva on NBA-joukkue Memphis Grizzliesin nykyisen supertähden Ja Morantin kuvan vieressä. Morant pelasi Murray Statessa, nyt hän on NBA:n All Star -pelaaja. Kiuru valittiin viime kauden päätteeksi myös NCAA:n konferenssinsa OVC:n parhaaksi pienoiskivääriampujaksi. Kiurun ilmakivääriennätys on 628,8 ja 50m pienoiskiväärin 3x20 ls ennätys 591. Hän ampui sen viime kauden kilpailuissa kolme kertaa. – Se on sisällä ammuttu tulos, hän täsmensi. "VUODET YHDYSVALLOISSA ovat olleet tosi antoisia niin urheilussa kuin opiskelussakin. Odotan innolla vielä niitä vajaata kahta vuotta, jotka täällä ovat jäljellä. OLEN NAUTTINUT ERITYISESTI joukkueen hyvästä ilmapiiristä. Se tekee tästä toiminnasta vain entistä parempaa. Voin luottaa kaikkiin joukkueen urheilijoihin ja valmentajiin, ja saan heiltä tarvittaessa tukea. EN OLE PITÄNYT talvista, jotka ovat täällä märkiä ja tuulisia. Ne menevät todella luihin ja ytimiin. Täälläkin pitäisi olla kunnon pakkasia, kuten Suomessa. Jos täällä sataa lunta, on se heti lomaviikko, koska koulut pannaan kiinni. Täällä on silloin niin liukasta eikä autoissa ole talvirenkaita. YLIOPISTOURHEILU ON erittäin vakavasti otettavaa toimintaa. Urheilijoille se on hauskaa, kun saa tehdä mistä tykkää. OPISKELU ON sitä vaikeampaa, mitä pidemmälle ne etenevät pääaineessani. OLEN NYT URHEILIJANA vähän kypsempi ja turha nuoruuden innokkuus on karissut pois. En väitä aikuistuneeni, mutta niin minulle on sanottu! VALINTA YLIOPISTONI PARHAAKSI URHEILIJAKSI on urani ehdottomasti hienoin saavutus! Koko yliopisto arvostaa sitä, mitä me teemme. Ei tätä ihan joka päivä suomalaiselle tapahdu. TAVOITTEENANI ON NYT treenata kovaa ja olla ”tikissä”, kun uusi yliopistokausi taas alkaa lokakuussa. PALAAN SUOMEEN parempana urheilijana ja laskentatoimen kykenevänä ammattilaisena. Palaan kotiin pysyvästi, ehdottomasti! Niin hauskaa kuin täällä onkin, Suomea ei voita mikään!" 4/2022 URHEILUAMPUJA UA_4_2022.indd 47 47 23.9.2022 6.53

48 URHEILUAMPUJA 4/2022 UA_4_2022.indd 48 23.9.2022 6.53